Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1983_1 | A_1983_2 | A_1983_3 | A_1983_4 | B_1983_1 | B_1983_2 | C_1983_1 | C_1983_2 | D_1983 | E_1983_1 | E_1983_2 | E_1983_3 | E_1983_4 | E_1983_5 | F_1983_1 | F_1983_2 | Hak_1983 | PTK_1983_1 | PTK_1983_2 | PTK_1983_3 |

1: Vuoden 1983
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset 176-341
11: 
12: 
13: 
14: 
15:                       \
16:                       J\0
17: 
18: EDUSKUNTA
19: HELSINKI
20: Helsinki 1984. Valtion painatuskeskus
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kirjalliset kysymykset 176-341
27: -   176 Holvitie ym.: Työntekijän oikeusturvan paran-     -   190 Malm m.fl.: Om markanvändningsproblem
28:     tamisesta                                                 fråga om lantbruksområden i städer
29: 
30: -   177 H. Kemppainen ym.: Maatilahallituksen laina-      -   190 Malm ym.: Kaupunkeihin kuuluvien maaseutu-
31:     hakemusten ja rakennusavustusten vastaanottokiel-         alueiden maankäyttöongelmista
32:     toa koskevasta päätöksestä
33:                                                           -   191 Kärhä: Eläkeasiain ylimmän muutoksenhaku-
34:                                                               asteen täydentämisestä lääkärijäsenellä
35: -   178 P. Leppänen: Puun myynnin edistämisestä
36:                                                           -   192 Urpilainen: Kalanviljelylaitoksen perustamisesta
37: -   179 Lindroos: Haastemiesten tiedoksiantomenette-          Himangalle
38:     lyn kehittämisestä
39:                                                           -   193 Koskenniemi ym.: Valtion rahoittamien raken-
40: -   180 Kautto: Aravavuokratalojen verottamisesta             nustöiden aloittamisen ajakohdasta
41: 
42: -   181 Jouppila ym.: Sytostaatteja käsittelevän hoito-   -   194 Stenbäck m.fl.: Om tilläggsanslag för prisstödet
43:     henkilökunnan suojaamisesta terveyshaitailta              tili yrkesfiskarna
44: 
45: -   182 Männistö ym.: Ulkomaanlehtoreiden aseman ja       -   194 Stenbäck ym.: Ammattikalastajille maksettavaan
46:     toimintaedellytysten parantamisesta                       hintatukeen tarkoitetun määrärahan korottamisesta
47: 
48: -   183 Kortesalmi: Stressiloman järjestämisestä kolmi-   -   195 Norrback m.fl.: Om påskyndande av tillbygg-
49:     vuorotyötä tekevälle hoitohenkilökunnalle                 nadsarbetena vid Vasa sjukvårdsläroanstalt
50: 
51: -   184 Kalliomäki ym.: Positronikuvausteknologian        -   195 Norrback ym.: Vaasan sairaanhoito-oppilaitok-
52:     hankkimisesta Helsingin yliopistolliseen keskussai-       sen lisärakennustöiden kiirehtimisestä
53:     raalaan
54:                                                           -   196 Säilynoja    ym.:    Teleinvestointimäärärahojen
55: -   185 H. Kemppainen ym.: Silmien valokuvausmene-            niukkuudesta
56:     telmän käyttämisestä lasten silmien tutkimiseen
57:                                                           -   197 Jouppila ym.: Lääkkeiden myyntilupien käsitte-
58: -   186 Helle ym.: Käytetyn ydinpolttoaineen loppu-           lyn nopeuttamisesta
59:     sijoittamisesta
60:                                                           -   198 Pesola ym.: Perhekasvatuksen asemasta perus-
61: -   187 Tennilä: Maatalousalan ammattikoulun perusta-         koulussa
62:     misesta Saliaan
63:                                                           -   199 Jaatinen ym.: Lasten kotihoidon ja sen tuke-
64: -   188 Törnqvist: Veitsiluoto Oy:n Kevätniemen höy-          misen kehittämisestä
65:     läämön uudistamisesta Lieksaan                        -   200 S. Mikkola: Puolustusvoimissa palvelevien nais-
66:                                                               ten palkkauksesta
67: -   189 Skinnari ym.: Työperäisen syovan torjuntaa
68:     koskevan ILO:n yleissopimuksen velvoitteiden täyt-    -   201 Alho ym.: Uskonnollisen vakaumuksen perus-
69:     tämisestä                                                 teella asevelvollisuudesta kieltäytymisen seurauksista
70: 
71: 428400244P
72: 4                                                 Sisällysluettelo
73: 
74: 
75: -   202 Kortesalmi: Metsähallituksen kalastuspaikkaop-      -   220 Elo ym.: Kirjolohen allaskasvatuksen aiheutta-
76:     paan kielloista                                             mista ympäristöhaitoista
77: 
78: -   203 Kortesalmi: Ravun rauhoitusajan jatkamisesta        -   221 Toiviainen: Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
79:                                                                 toksen hajasijoittamisen estämisestä
80: -   204 Paasilinna ym.: Maamme rikkipäästöjen vähen-
81:     tämistä koskevista määräyksistä ja ohjeista             -   222 Zilliacus: Om eliminering av byråkratin vid
82:                                                                 handläggningen av pensionsärenden
83: -   205 Kautto ym.: Puolustusvoimien johdon kannan-
84:     otoista                                                 -   222 Zilliacus: Eläkeasioiden käsittelyn byrokratian
85:                                                                 poistamisesta
86: -   206 Pietikäinen ym.: Kansalais- ja työväenopistojen
87:     tuntiopettajien työsuhteen epäkohtien korjaamisesta     -   223 Zilliacus m.fl.: Om missförhållandena vid fast-
88:                                                                 ställande av faderskap
89: -   207 Kärhä: Työttömyyden poistamiseksi tarvittavis-
90:     ta toimenpiteistä                                       -   223 Zilliacus ym.: Isyyden vahvistamisen selvittämi-
91:                                                                 seen liittyVistä epäkohdista
92: -   208 Kortesalmi: Sodassa reserviläisenä palvellun
93:     ajan laskemisesta ns. 15-vuotiskorotuksessa             -   224 Viinanen: Työttömien kouluttamisesta maata-
94:                                                                 louslomittajiksi
95: -   209 Junnila:   Suomen       äänestyskäyttäytymisestä
96:     YK:n yleiskokouksessa                                   -   225 Saarikoski ym.: Ammattimaisen kuorma-auto-
97:                                                                 kaluston myyntivoiton verottamisesta luopumisesta
98: -   210 Norrback: Om ökad användning av svensk-
99:     språkiga ortnamn                                        -   226 Hilpelä: Yhdistettyyn lehtoraattiin tarvittavan
100:                                                                 pätevyyden hankkimisesta
101: -   210 Norrback: Ruotsinkielisten paikannimien käy-
102:     tön lisäämisestä                                        -   227 Tennilä: Suvannon kyläkokonaisuuden säilyttä-
103:                                                                 misestä Pelkosenniemellä
104: -   211 Pokka: Muonion Leustojärvelle suunnitellun
105:     kalanviljelylaitoksen aiheuttamista vahingoista         -   228 Myllyniemi: Valtakunnallisten liikenneväylien
106:                                                                 varauksista Lohjan kohdalla
107: -   212 Tenhiälä: Maatilojen veroluokitustoiminnan ke-
108:     hittämisestä                                            -   229 Enävaara: Kirjastokorvausjärjestelmän kehittä-
109:                                                                 misestä
110: -   213 Kärhä: Liikuntavammaisten lasten kuntoutus-
111:     palvelujen parantamisesta                               -   230 Kärhä: Lisätyövoiman paikkaamisesta puolus-
112:                                                                 tusvoimiin työttömyyden helpottamiseksi
113: -   214 Hilpelä ym.: Virkojen saamisesta Varsinais-
114:     Suomen kehitysvammaisten hoitoyksikköihin               -   231 Turunen ym.: Peruskoulun, lukion ja kirjaston
115:                                                                 vanhojen valtionosuuksien loppuerien maksatuksen
116: -   215 Holvitie ym.: Korkeakoulujen tutkimusedelly-            nopeuttamisesta
117:     tysten parantamisesta
118:                                                             -   232 Tennilä: Inarin nimismiespiirin nimismiehen
119: -   216 Kanerva ym.: Posti- ja telelaitoksen henkilöstö-
120:                                                                 toiminnasta
121:     rakenteen kehittämisestä
122: 
123: -   217 Astala ym.: Turun ja Porin läänin asuntolaina-      -   233 Aaltio ym.: Suunnitelmista vähentää tavallisia
124:     kiintiön lisäämisestä                                       pikajunavuoroja välillä Tampere-Helsinki
125: 
126: -   218 E. Laine ym.: Suomalaisten sota-aseiden vien-       -   234 Aho ym.: Maaseudun postipalvelujen heiken-
127:     nin lopettamisesta                                          tymisen estämisestä
128: 
129: -   219 Tuovinen: Luonnossa kasvavien kasvien keräi-        -   235 Rusanen: Liikevaihtoverolaissa olevan alkutuo-
130:     lyn verottamisesta                                          tantokäsitteen laajentamisesta
131:                                                   Sisällysluettelo                                                5
132: 
133: -   236 Kortesalmi: Vesiensuojelun valvonnan tehosta-      -   252 Norrback ym.: Jätepaperin hyväksikäytön lisää-
134:     misesta                                                    misestä
135: 
136: -   237 Saarikoski ym.: Hoitavan lääkärin lausunnon        -   253 Norrback m.fl.: Om ersättning tili yrkesfiskare
137:     merkityksestä työkyvyttömyyseläkkeitä myönnet-             för sälskador
138:     täessä
139:                                                            -   253 Norrback ym.: Hylkeiden kalastajille aiheutta-
140: -   238 Mustonen:     Outojärven    säännöstelyhaitoista       mien vahinkojen korvaamisesta
141:     Kuhmossa
142:                                                            -   254 Vihriälä ym.: Kuntien lehti-ilmoittelua koske-
143: -   239 Enävaara: Ravun onkimista koskevien säännös-           vien päätösten kumoamisesta
144:     ten selkeyttämisestä
145:                                                            -   255 Säilynoja ym.: Maatalousammatin harjoittajan
146: -   240 Valli ym.: Valtion entisten oppikoulujen omis-         työsuojelu- ja terveydenhuollon kustannuksista
147:     tamien taideteosten luovuttamisesta opetusministe-
148:     riöön                                                  -   256 Hilpelä: Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärin
149:                                                                pätevyysvaatimuksista
150: -   241 Tuomaala: Oikeusjuttujen käsittelyaikojen ly-
151:     hentämisestä                                           -   257 Pokka ym.: Korkeimman hallinto-oikeuden Ke-
152:                                                                mijokea koskevan kalanhoitovelvoitteen täytäntöön-
153: -   242 Söderström: Vanhan Vaasan yläasteen ja lukion          panosta
154:     ohjesäännön käsittelyvaiheista
155:                                                            -   258 Urpilainen ym.: Kokkolassa olevan K. H. Ren-
156: -   243 Ehrnrooth: Katumaksun ja tiehoitokunnalle me-          lundin museon määrämisestä aluetaidemuseoksi
157:     nevän maksun määrämisestä samasta kiinteistöstä
158:                                                            -   259 Urpilainen: Ohtakarin yksityistien muuttamises-
159: -   244 Viinanen: Messumatkoista aiheutuvien kustan-           ta paikallistieksi
160:     nusten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa
161:                                                            -   260 Wasz-Höckert ym.: Invalidivähennyksen myön-
162: -   245 Viinanen: Moottoripyöräveron      poistamisesta        tämisestä eräissä tapauksissa vuodelta 1983 toirni-
163:     motocrosspyöriltä                                          tettavassa kunnallisverotuksessa
164: 
165: -   246 Männistö ym.: Linja-autonkuljettajien eläkeiän     -   261 Nyby m.fl.: Om förhindrande av att beskatt-
166:     alentamisesta                                              ningen av familjedagvårdare skärps
167: 
168: -   247 Surakka: Rauhanmarsseihin osallistuneiden va-      -   261 Nyby yrn.: Perhepäivähoitajien verotuksen ki-
169:     lokuvaamisesta suojelupoliisin toimesta                    ristymisen estämiseksi
170: 
171: -   248 Kärhä: Naisten osallistumisesta kriisiajan teh-    -   262 Stenbäck m.fl.:    Om landsvägsfärjornas tid-
172:     täviin                                                     tabeller
173: 
174:                                                            -   262 Stenbäck ym.: Maantielossien aikatauluista
175: -   249 Turunen: Valtion työmarkkinalaitoksen suun-
176:     nitelmasta leikata palkkaukseen tarkoitettuja val-     -   263 Aaltio ym.: Seleenin lisäämisestä lannoitteisiin
177:     tionapuja
178:                                                            -   264 Enävaara: Säätiöiden valvonnan tehostamisesta
179: -   250 Miettinen ym.: Virkamiesasuntojen vuokratason
180:     alentamisesta                                          -   265 Ahonen ym.: Ruotsissa eläkkeellä olevien suo-
181:                                                                malaisten paluumuuton helpottamisesta
182: -   251 Manninen: Valtionosuuden maksamisesta kun-         -   266 Savolainen: Työllisyyden parantamisesta vaate-
183:     nille syrjäseutulisän suorittamiseksi                      tusteollisuudessa
184: 
185: -   252 Norrback m.fl.: Om ökat återbruk av avfalls-       -   267 Mattila yrn.: Pohjois-Suomen vesioikeuden yli-
186:     papper                                                     määräisten jaostojen vakinaistamisesta
187: 6                                                  Sisällysluettelo
188: 
189: -   268 Jouppila ym.: Maantien n:o 813 parantamisesta        -   284 Paasio: Liikenneturvallisuuden parantamisesta
190:     välillä Siikajoki-Karinkanta                                 Nauvon Prostvikin tietyömaalla
191: 
192: -   269 Hilpelä: Talouskoulujen aseman turvaamisesta         -   285 Almgren: Pakkauslasiteollisuuden kannattavuu-
193:                                                                  den turvaamisesta
194: -   270 Hietala ym.: Uusien toimitilojen rakentamisesta
195:     Savonlinnan luotsiasemalle                               -   286 Mattila ym.: Elinkeinohallituksen toiminnan
196:                                                                  kehittämisestä
197: -   271 Stenbäck m.fl.: Om slopande av tidsbegräns-
198:     ningarna för pensionärers rabattbiljetter                -   287 Jouppila ym.: Toivola-kodin harjaantumiskou-
199:                                                                  lun säilyttämisestä itsenäisenä kokeiluyksikkönä
200: -   271 Stenbäck ym.: Eläkeläisten alennuslippuja kos-
201:     kevien aikarajoitusten poistamisesta                     -   288 Söderström ym.: Tuontikiellon määräämisestä
202:                                                                  Nestle-yhtiön tuotteille
203: -   272 Mustonen:    Kostamus-urakan     jälkihoito-ohjel-
204:     masta                                                    -   289 Louekoski: Toralinnan säilyttämisestä asuinkäy-
205:                                                                  tössä
206: -   273 Vepsäläinen: Liikennelupien laajentamisesta lää-
207:     ninrajojen yli                                           -   290 Bärlund ym.: Kuntainliittojen ja kuntien pää-
208:                                                                  tösten paremmasta yhteensovittamisesta
209: -   274 Poutanen ym.: Luonnossa kasvavien kasvien
210:     keräilytoiminnan kannustamisesta                         -   291 H. Kemppainen ym.: Työehtosopimuksen ai-
211:                                                                  kaansaamisesta lasten kotona tapahtuvaa perhepäi-
212: -   275 Kanerva ym.: Rahankeäyslain muuttamisesta                vähoitoa varten
213: 
214: -   276 Kanerva ym.: Ammoniakkikuljetusten vaaralli-         -   292 Kärhä: Sanomalehtimieseläkkeiden lausunnon-
215:     suudesta                                                     antajista
216: 
217: -   277 Siitonen ym.: Kuntien maksaman lasten koti-          -   293 Lahti-Nuuttila ym.: Kirjastojen vapaakappale-
218:     hoidon tuen verottamisesta                                   kokoelmien käytettävyyden tehostamisesta
219: 
220: -   278 Kärhä: Neuvostoliittoon suuntautuvien turisti-       -   294 Kietäväinen ym.: Moottoriajoneuvoverolain vil-
221:     matkojen järjestelyistä                                      jelijöille aiheuttamien epäkohtien korjaamisesta
222: 
223: -   279 Ehrnrooth ym.: Paikallislehtien edustuksen saa-      -   295 Hetemäki-Olander ym.: Opintotukipäätösten ja
224:     misesta postimaksulautakuntaan                               -maksatuksen viivästymisestä
225: 
226: -   280 Stenbäck m.fl.: Om försurningen av naturen           -   296 Elo ym.: Kunnallisten osakeyhtiöiden saattami-
227:     Finland                                                      sesta KVTEL:n piiriin
228: 
229: -   280 Stenbäck ym.: Suomen luonnon hapantumi-              -   297 Petäjäniemi: Pitkäaikaissairaanhoidon maksujen
230:     sesta                                                        määräytymisestä
231: 
232: ~ 281 Nyby m.fl.:   Om minimeringen av utsläppen av
233:                                                              -   298 Salolainen: Kopioinnin ja kopiointikorvausten
234:     radioaktiva ämnen
235:                                                                  nykytilasta
236: -   281 Nyby ym.: Radioaktiivisten aineiden päästöjen
237:     minimoimisesta                                           -   299 Peruutettu
238: 
239: -   282 Roos ym.: Äetsään suunnitellun voimalaitok-          -   300 Skinnari: Vuokratulovähennyksen aikaansaami-
240:     sen haitoista                                                sesta
241: 
242: -   283 Impiö: Isyysrahan maksamisesta lastaan hoita-        -   301 Säilynoja ym.: Uuden pienlentokentän tarpeelli-
243:     valle isälle hänen sairastuttuaan                            suudesta Oulussa
244:                                                    Sisällysluettelo                                                 7
245: 
246: -   .302 Salolainen. Verohallituksen yritysverotusta kos-    -   .319 Ranta: Ravinteiden haittavaikutusten estämises-
247:     kevista ohjeista                                             tä vesitöissä
248: 
249: -   .30.3 Kuoppa ym.: Eri henkilöstöryhmien asemasta         -   .320 Uosukainen: Maatilalainojen myöntämisestä he-
250:     työsuojeluvaltuutetun valinnassa                             v'oskasva tustoimin taan
251: 
252:     .304 Kietäväinen ym.: Lapsiperheiden verotuksen          -   .321 Stenbäck m.fl.: Om grundande av en lokalbyrå
253:     eriarvoisuuden poistamisesta                                 i Karis för industridistriktet
254: 
255:     .305 Kortesalmi: Sisä-Suomen vesistöjen yhdistämi-       -   321 Stenbäck ym.: Teollisuuspiirien paikallistoimis-
256:     sestä Pohjanlahteen                                          ton perustamisesta Karjaalle
257: 
258: -   .306 Paavilainen: Ammattihierojien työllisyyden tur-     -   .322 Stenbäck m.fl.: Om korrigeringen av vissa
259:     vaamisesta                                                   brister i företagsbeskattningen
260: 
261: -   .307 Kietäväinen ym.: Opintotuen jakoperusteiden         -   .322 Stenbäck ym.: Eräiden puutteiden korjaamises-
262:     muuttamisesta                                                ta yritysverotuksessa
263: 
264: -   308 Almgren ym.: Linnoitusketjujen entisöimistyös-       -   .32.3 E. Laine: Kustavintien linjauksen muuttamises-
265:     tä Kaakkois-Suomessa                                         ta Raisiossa
266: 
267: -   309 Almgren ym.: Kymijoen rakentamattomien kos-          -   324 Paasio: Kuntien mahdollisuudesta saada ennak-
268:     kien suojelusta                                              koratkaisu rakennushankkeiden aikaistamisesta
269: 
270: -   310 Mattila ym.: Ympäristönsuojelua palvelevan          -    .325 Vihriälä ym.: Ns. rajoitussäännöksen soveltami-
271:     tutkimuksen voimavarojen lisäämisestä                        sesta kunnallisessa eläkejärjestelmässä
272: 
273: -   311 Saarikoski ym.: Uusien nuohousmääräysten vai-        -   326 Viinanen ym.: Laittomista työtaisteluista tuo-
274:     kutuksesta piirinuohoojien ansiotasoon                       mittavista hyvityssakoista
275: 
276: -   312 Tiuri: Suomen televisio-ohjelman välittämisestä     -    327 Saarikoski: Messu- ja kongressimatkojen vero-
277:     satelliitilla Ruotsissa asuville suomalaisille               tuksesta
278: 
279: -   313 Norrback m.fl.: Om de verkningar lättnader i        -    .328 Enävaara ym.: Viranomaisten palvelutason pa-
280:     licensieringen för grönsaker och blommor skulle ha           rantamisesta
281:     för växthusnäringen
282:                                                             -    329 Pursiainen ym.: Siviilipalvelukseen kelpaamat-
283: -   .313 Norrback ym.: Vihannesten ja kukkien lisenssi-          tomien kohtelun parantamisesta
284:     helpotusten vaikutuksesta kasvihuone-elinkeinoon
285:                                                             -    330 Riihijärvi ym.: Lintharjun osayleiskaavan toi-
286: -   314 Jyrkilä ym.: Metsänhoidon ja metsätalouden               menpidekiellon kumoamisesta
287:     organisaation uudelleenarvioinnista
288:                                                             -    331 Tykkyläinen ym.: Kuluttajansuojalain ja osa-
289: -   315 Holvitie: Suomen aerobiologian työryhmän toi-
290:                                                                  maksukauppalain säännösten ristiriitaisuudesta
291:     minnan rahoittamisesta
292: 
293: -   316 Hirvelä ym.: Esitysten antamisesta laiksi poti-     -    3.32 Hietala: Liikenneopasteiden asettamista koske-
294:     laan oikeuksista ja potilasvahinkolaiksi                     vista TVL:n ohjeista
295: 
296: -   317 Kortesalmi ym.: Sotavammakorvauksen maksa-          -    333 Peruutettu
297:     misesta koko vammautuneena olon ajalta
298:                                                             -    334 Westerlund m.fl.: Om anordnande av rädd-
299: -   .318 Vesterinen ym.: Sotilasvammalain mukaisen               ningstjänst i Lovisa-nejden med tanke på en even-
300:     korvauksen vaikutuksesta kansaneläkkeen lisäosaan            tuell kärnkraftverksolycka
301: 8                                                Sisällysluettelo
302: 
303: -   334 Westerlund ym.: Pelastuspalvelun järjestämises-    -   338 Männistö ym.: Hierontapalvelujen korvaamises-
304:     tä Loviisan seudulla ydinvoimalaonnettomuuden va-          ta sairausvakuutuksesta
305:     ralta
306:                                                            -   339 Vepsäläinen ym.: Osakkeiden arvosta yrityskau-
307: -   335 Rosnell ym.: Verotuksen kiristämisestä yritys-         poissa
308:     kaupoissa
309:                                                            -   340 Petäjäniemi: Vähentyneesti syyntakeisina tuo-
310: -   336 Törnqvist ym.: Työntekijäin vuosiloman ja syn-         mittujen rangaistuksista
311:     nytysloman päällekkäin antamisen estämisestä
312:                                                           -    341 Halonen: Tasa-arvolain säätämisestä
313: -   337 Stenius-Kaukonen ym.: Kuntien mahdollisuuk-
314:     sista tukea rauhantyötä
315:                                                  1983 vp.
316: 
317: Kirjallinen kysymys n:o 176
318: 
319: 
320: 
321: 
322:                                    Holvitie ym.: Työntekijän oikeusturvan parantamisesta
323: 
324: 
325:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
326: 
327:    Teimme 20.4.1982 kirjallisen kysymyksen kun-           Vielä kiinnitämme hallituksen huomion sii-
328: nallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja työaika-       hen, että saman henkilön ollessa työneuvoston ja
329: lain vastaisesta palomiesten ylityöstä ja siitä mak-   työtuomioistuimen puheenjohtajana - kuten on
330: setusta palkasta. Uudistamme kysymyksemme              pitkään ollut asian laita - siitä on seurauksena
331: perustelut, joista asia lähemmin selviää. Asia on      työtuomioistuimen toimintaa häiritsevä puheen-
332: ollut vireillä työtuomioistuimessa 11.12.1980          johtajan esteellisyys. Kun vielä työsuojelupiirin
333: lähtien ja oikeus harkitsee nyt ottaako se Turun       päällikkö toimii poikkeuslupajaoston puheenjoh-
334: Palomiesyhdistys ry:n kanteen tutkittavaksi. Ti-       tajana hän piirin työaikalain valvojana valvoo ja
335: lanne on pysynyt muutrumattomana kuntien,              tarkastaa omia toimiaan. Seuraukset ovat kum-
336: Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan ja Kunnal-            massakin tapauksessa selvästi nähtävissä.
337: listen työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
338: ry:n luomalla systeemillä. Sen mukaan palomies-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
339: ten palvelussuhteen ehdot eivät enää ylityön ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
340: siitä maksettavan palkan sekä työntekijän suostu-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
341: muksen suhteen määräydy työaikalain ja virkaeh-
342: tosopimuksen mukaan, vaan työsuojelun poik-                      Mitä Hallitus aikoo tehdä työntekijäin
343: keusluvissa mainituilla ehdoilla. Kiinnitämme                 oikeusturvan parantamiseksi sellaisessa ta-
344: kuitenkin hallituksen huomion siihen, että työ-               pauksessa, että valtakunnalliset työnanta-
345: neuvoston ja poikkeuslupajaostojen toimivalta on              jain ja työntekijäin järjestöt yhdessä työn-
346: lailla rajoitettu sekä lisäksi työaikalain 17 §:n 9           antajina toimivien kuntien kanssa tulkit-
347: momentin ja 19 a §:n määräyksiin.                             sevat lakeja virheellisesti työntekijäin va-
348:                                                               hingoksi?
349: 
350:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1983
351: 
352:                       Tapio Holvitie                            Ensio Laine
353: 
354: 
355: 
356: 
357: 0883010330
358: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 176
359: 
360: 
361: 
362: 
363:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
364: 
365:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          min työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostot
366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ovat työaikalain 7 §:n 2 momentin 1 kohdan
367: olette 18 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-          nojalla myöntäneet palolaitoksen työaikalain
368: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        alaista palohenkilöstöä koskevia poikkeuslupia.
369: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
370: Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjllisesta kysy-           Työneuvosto, joka toimii poikkeuslupa-asioissa
371: myksestä n:o 176:                                       alistus- ja muutoksenhakuviranomaisena, on 21
372:                                                         päivänä toukokuuta 1982 ratkaissut muutoksen-
373:            Mitä Hallitus aikoo tehdä työntekijäin       hakuasian, jossa on ollut kvsymys Turun palolai-
374:         oikeusturvan parantamiseksi sellaisessa ta-     toksen työaikoja koskevasta Turun ja Porin työ-
375:         pauksessa, että valtakunnalliset työnanta-      suojelupiirin poikkeuslupajaoston päätöksestä.
376:         jain ja työntekijäin järjestöt yhdessä työn-    Työneuvosto on ratkaisussaan pysyttänyt voimas-
377:         antajina toimivien kuntien kanssa tulkit-       sa poikkeuslupajaoston päätöksen perustellen rat-
378:         sevat lakeja virheellisesti työntekijäin va-    kaisuaan sillä, että kysymyksessä olevassa tapauk-
379:         hingoksi?                                       sessa työaikalain 7 §:n 2 momentin 1 kohdan
380:                                                         mukaiset edellytykset täyttyvät. Lainkohdan mu-
381:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kaan työneuvosto voi määräämillään ehdoilla
382: ti seuraavaa:                                           myöntää luvan poiketa säännöllistä työaikaa kos-
383:    Työaikalain (604/46) 7 §:n 1 momentin mu-            kevista 5 §:n säännöksistä silloin kun työ on
384: kaan valtakunnallisilla työnantajain ja työnteki-       laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain
385: jäin yhdistyksillä on oikeus työ- ja virkaehtosopi-     aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa,
386: muksessa sopia säännöllisestä työajasta lain 5 ja 6     jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Työ-
387: §:n säännöksistä poikkeavasti, kuitenkin niin,          tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvalta osin Tu-
388: ettei työaika keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa.     run palolaitoksen työaikoja koskevat kanteet ovat
389: Työaikalain 7 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan            sosiaali- ja terveysministeriön saaman tiedon mu-
390: työneuvosto (1.6.1979 alkaen työsuojelupiirin           kaan ratkaisematta.
391: työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaosto) voi
392: määräämillään ehdoilla myöntää luvan poiketa               Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty huo-
393: lain 5 §:n säännöksistä silloin, kun työ on             miota työneuvoston puheenjohtajan esteellisyy-
394: laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika   teen hänen toimiessaan myöskin työtuomioistui-
395: ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona          men puheenjohtajana. Työtuomioistuimen pu-
396: työntekijän on oltava valmiina työhön. Näin             heenjohtajan toimiessa työneuvoston puheenjoh-
397: ollen työaikalain 5 ja 6 §:n säännöksistä on            tajana ei ole esiintynyt hankaluuksia sen vuoksi,
398: mahdollista poiketa joko työ- tai virkaehtosopi-        että työneuvoston puheenjohtajana toimiessaan
399: muksen perusteella taikka työsuojelulautakunnan         työtuomioistuimen puheenjohtaja on riittävässä
400: poikkeuslupajaoston myöntämän poikkeusluvan             määrin todennut itsensä esteelliseksi. Työneuvos-
401: nojalla. Lain 7 §:n 2 momentin mukaisen poik-           ton toiminnalle tästä varsin harvoin tapahtunees-
402: keusluvan myöntämisen edellytykseksi ei ole lais-       ta järjestelystä ei ole ollut haittaa, vaan se on
403: sa asetettu työ- tai virkaehtosopimusta taikka          voinut toimia varapuheenjohtajan johdolla. Sa-
404: muutakaan työnantaja- ja työntekijäpuolen välis-        maten ei ole voitu havaita esteellisyydestä johtu-
405: tä työaikoja koskevaa sopimusta.                        via haittoja työsuojelupiirin päällikön toimimi-
406:    Sosiaali- ja terveysministeriön asiasta hankki-      sessa työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan
407: man selvityksen mukaan työneuvosto ja sittem-           poikkeuslupajaoston puheenjohtajana.
408: 
409:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1983
410: 
411:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
412:                                       1983 vp. -       KK n:o 176                                          3
413: 
414: 
415: 
416: 
417:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
418: 
419:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningn             rådet och sedermera arbetarskyddsnämndernas
420: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise           undantagstillståndssektioner med stöd av 7 § 2
421: av den 18 oktober 1983 tili vederbörande med-           mom. 1 punkten arbetstidsiagen beviljat undan-
422: Iem av statsrådet översänt avskrift av föijande av      tagstilistånd, som har gälit brandverkets under
423: riksdagsman Hoivitie m.fl. stälida spörsmåi nr          arbetstidsiagen Iydande brandpersonal.
424: 176:
425:                                                             Arbetsrådet, som i ärenden som gälier undan-
426:           Viika åtgärder ämnar Regeringen vidta         tagstilistånd, verkar såsom understälinings- och
427:        i syfte att förbättra arbetstagarnas rätts-      rättsmedelsmyndighet, avgjorde den 21 maj 1982
428:        skydd i sådana fali, då arbetsgivarnas och       ett ärende, som avsåg ändringssökande och gäli-
429:        arbetstagarnas riksomfattande organisa-          de undantagstillståndssektionens vid Åbo och
430:        tioner tilisammans med kommuner, i               Björneborgs arbetarskyddsdistrikt besiut om ar-
431:        sådana fall då dessa är arbetsgivare, toikar     betstiderna vid Åbo stads brandverk. Arbetsrådet
432:        Iagar fel tili skada för arbetstagarna?          har i samband med avgörandet vidmakthållit
433:                                                         undantagstiliståndssektionens besiut med den
434:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         motiveringen, att de i 7 § 2 mom. 1 punkten
435: anföra föijande:                                        arbetstidsiagen avsedda förutsättningarna biivit
436:                                                         uppfylida. Eniigt detta Iagrum kan arbetsrådet
437:    I eniighet med 7 § 1 mom. arbetstidsiagen            på vilikor som det fastställer bevilja tilistånd tili
438: (604/46) äger de riksomfattande arbetsgivar- och        avvikelse från stadgandena i 5 § rörande regel-
439: arbetstagarföreningarna rätt att genom arbets-          bunden arbetstid, då arbetet är av sådan an, att
440: och tjänstekollektivavtai överens komma om den          det utförs endast tidvis under den arbetstid per
441: ordinarie arbetstiden med avvikelse från stadgan-       dygn, under viiken arbetstagaren bör vara redo
442: dena i 5 och 6 §§ arbetstidsiagen, Iikväi så, att       tili arbete. Tili de delar som gälier arbetsdomsto-
443: arbetstiden i medeltai inte överstiger 40 timmar i      Iens kompetens har de frågor rörande arbetstider-
444: veckan. Eniigt 7 § 2 mom. 1 punkten arbetstids-         na vid Abo stads brandverk som taian gälier,
445: Iagen kan arbetsrådet (från och med 1.6.1979            eniigt vad sociai- och häisovårdsministeriet in-
446: undantagstiliståndssektionen vid respektive arbe-       hämtat, ännu inte avgjons.
447: tarskyddsdistrikts arbetarskyddsnämnd) på vilikor
448: som det faststälier beviija tilistånd tili avvikelse       1 motiveringen tili spörsmåiet har man fäst
449: från stadgandena i Iagens 5 §, då arbetet är av         uppmärksamhet vid ordförandens vid arbetsrådet
450: sådan an att det utförs endast tidvis under den         jävighet, då denne samtidigt är arbetsdomstoiens
451: arbetstid per dygn under viiken arbetstagare bör        ordförande. I de fali då arbetsdomstoiens ordfö-
452: vara redo tili arbete. Såiunda är det möjiigt att       rande har varit arbetsrådets ordförande har det
453: avvika från stadgandena i 5 och 6 §§ arbetstidsia-      inte förekommit några oiägenheter på grund av
454: gen antingen på grundvaien av arbets- elier             att arbetsdomstoiens ordförande i egenskap av
455: tjänstekoliektivavtal elier med stöd av undantags-      arbetsrådets ordförande i tiliräckiig mån har
456: tilistånd, som har beviijats av arbetarskydds-          ansett sig vara jävig. Detta rätt sälian förekom-
457: nämnds undantagstiliståndssektion. Såsom förut-         mande arrangemang har inte medfön några
458: sättning för beviljande av sådant undantagstill-        oiägenheter för arbetsrådets verksamhet, emedan
459: stånd som avses i Iagens 7 § 2 mom. har i Iagen         rådet har kunnat verka under Iedning av vice
460: inte uppstälits arbets- elier tjänstekollektivavtai     ordföranden. Det har inte helier kunnat konst-
461: elier någon annan överenskommelse melian ar-            ateras några olägenheter tili följd av jävighet i de
462: betsgivar- och arbetstagarpanerna, som skulle           fali då chefen för arbetarskyddsdistriktet har
463: gälia arbetstiderna.                                    verkat som ordförande för undantagstilistånds-
464:    Eniigt den utredning i ärendet, som sociai- och      sektionen vid arbetarskyddsdistriktets arbe-
465: häisovårdsministeriet har införskaffat har arbets-      tarskyddsnämnd.
466: 
467:      Helsingfors den 18 november 1983
468: 
469:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
470:                                               1983 vp.
471: 
472: Kirjallinen kysymys n:o 177
473: 
474: 
475: 
476: 
477:                                   H. Kemppainen ym.: Maatilahallituksen lainahakemusten ja raken-
478:                                      nusavustusten vastaanottokieltoa koskevasta päätöksestä
479: 
480: 
481:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
482: 
483:    Elokuun loppupuolella teki maatilahallitus        kunnalta. Jo nyt saman suuruinen maitomaara
484: päätöksen, että maatilatalouden kehittämisrahas-     joudutaan Kainuussa samoin kuin Lapissa ja
485: toon osoitettuja rakentamislainahakemuksia ei        Koillismaalla keräämään moninkertaisesti laajem-
486: saa ottaa vastaan. Myöskään lypsy- ja lihakarjana-   malta alueelta kuin muualla Suomessa.
487: vetoiden rakentamista ja laajentamista varten           Kostamuksen rakennustyömaalta työvoiman
488: haettavia rakentamisavustus- ja korkotukihake-       vapautuminen on nyt nopeimmillaan. Vuoden-
489: muksia ei rahalaitosten ole lupa ottaa vastaan.      vaihteeseen mennessä sieltä vapautuu lähes tuhat
490: Maatalouspiirit eivät myöskään saa hyväksyä          työntekijää. Työmaalta työttömäksi jäävien kes-
491: lypsy- ja lihakarjanavetoiden rakentamis- tai laa-   kuudessa on ilmennyt selvää halukkuutta työllis-
492: jentamissuunnitelmia.                                tää itsensä maataloudessa. Myös yleisesti on mie-
493:    Hakemusten vastaanottokieltoa ja suunnittelu-     lialaa muokattu sellaiseksi, että Kostamuksen
494: kieltoa on perusteltu maatilatalouden kehittämis-    rakentamisen kestäessä sieltä kerätään alkupää-
495: rahaston varojen loppumisella sekä myös maata-       omaa, jotta tiloilla voidaan Kostamuksen raken-
496: louden ylituotantotilanteella.                       nusvaiheen jälkeen suorittaa sukupolvenvaihdok-
497:    Päätös sattuu kipeästi Kainuun peruselinkei-      set sekä tehdä tarpeelliset investoinnit. Lainojen
498: non kehittämissuunnitelmiin ja toimintamahdol-       ja avustusten vastaanottokielto estää tällaiset
499: lisuuksiin. Maatalous tarjoaa käytännössä lähes      suunnitelmat lisäten työttömien määrää. Maati-
500: ainoan mahdollisuuden Kainuun kylien ja haja-        lainvestoinnit toisivat myös työtilaisuuksia Kosta-
501: asutusalueiden elinvoimaisena pitämiseksi, mitä      muksesta palaaville rakennustyöntekijöille.
502: on pidettävä eräänä yhteiskuntapolitiikan keskei-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
503: senä tavoitteena. Maatalous olisi nähtävä näillä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
504: alueilla luonnollisimpana työllistämiskeinona.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
505:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
506:    Kainuussa investointien pysäyttämistä ei voi
507: perustella maatalouden ylituotantotilanteella.                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
508:  1970-luvulla maidontuotanto lisääntyi koko                  maatilahallituksen päätös lainahakemus-
509: maassa 5,6 %, Keski- ja Sisä-Suomessa 10-                    ten ja rakennusavustusten vastaanotto-
510:  15 % ja Kainuussa vain 1,6 %. Kainuussa tuote-              kiellosta sattuu Kainuussa erittäin huo-
511:  taan koko maan maitomäärästä alle 2 % .                     noon ajankohtaan Kostamus-rakennus·
512:    Kehityksen rajoittamistoimenpiteet ajavat ti-             työmaan loppumisen takia, ja
513:  lanteen nopeasti sellaiseksi, jolloin jo olemassa              aikooko Hallitus perua anomusten vas-
514:  olevan maatalouselinkeinon harjoittaminen vai-              taanottokieltopäätöksen ja investointira-
515:  keutuu. Meijeritoiminta vaikeutuu, kun maito                joitukset Kainuun osalta aikaisemman
516:  joudutaan keräämään yhä haevenevalta Iähettäjä-             käytännön mukaisesti?
517: 
518:        Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1983
519: 
520:                          Hannu Kemppainen                    Heikki Mustonen
521:                          Pentti Kettunen                     Sakari Valli
522:                          Arvo Kemppainen                     Aarno von Bell
523: 
524: 
525: 08830I043R
526: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 177
527: 
528: 
529: 
530: 
531:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
532: 
533:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Hakemusten vastaanottokielto laajennettiin kos-
534: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kemaan koko maata elokuun loppupuolella. Sa-
535: olette 18 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         malla kiellettiin myös rakentamissuunnitelmien,
536: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano-      peruskorjaussuunnitelmia lukuun ottamatta, hy-
537: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         väksyminen maataloustoimistoissa. Luottolaitok-
538: Hannu Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-         sissa on valtion rahoitusta odottamassa alustavasti
539: sesta kysymyksestä n:o 177:                            hyväksyttyjä lainahakemuksia tällä hetkellä noin
540:                                                        43 miljoonan markan edestä. Sen sijaan luotto-
541:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         laitosten varoin myönnettäviä rakentamiskorko-
542:         maatilahallituksen päätös lainahakemus-        tukilainoja on voitu kuluvana vuonna toistaiseksi
543:         ten ja rakennusavustusten vastaanotto-         myöntää kysyntää vastaavasti.
544:         kiellosta sattuu Kainuussa erittäin huo-          Kainuun aluetta ei ole nykyisessä tuotantoti-
545:         noon ajankohtaan Kostamus-rakennus-            lanteessa katsottu voitavan asettaa rakentamislai-
546:         työmaan loppumisen takia, ja                   noituksen ja -avustusten suhteen eri asemaan
547:            aikooko Hallitus perua anomusten vas-       kuin muita maatilalain 1 vyöhykkeellä olevia
548:         taanottokieltopäätöksen ja investointi-        kuntia. Kuten hallitus on valtion tulo- ja meno-
549:         rajoitukset Kainuun osalta aikaisemman         arvioesityksessä vuodelle 1984 todennut, on tar-
550:         käytännön mukaisesti?                          koituksena toisaalta kotieläintuotannon perusta-
551:                                                        ruislupajärjestelmää tiukentamalla ja toisaalta
552:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tuotantorakennusinvestointien rahoitusta ohjaa-
553: seuraavaa:                                             malla rajoittaa uusien kotieläinyksiköiden perus-
554:    Maatilatalouden kehittämisrahaston kuluvan          taminen mahdollisimman vähiin. Viimeksi mai-
555: vuoden käyttösuunnitelmassa maatilalain mukai-         nituilta osin tulisi lainoitusta koskevia ohjeita
556: siin rakentamislainoihin osoitetut varat, 95 mil-      muuttaa ja tällöin tuotantorakennusinvestointien
557: joonaa markkaa, tulivat loppuun käytetyiksi jo         rahoitus rajoittaa sukupolvenvaihdoksiin tilan
558: viime huhtikuun alussa, minkä vuoksi maatila-          peltoalan puitteissa ja välttämättömiin peruskor-
559: hallitus kielsi toukokuussa tuotantorakennuksia        jauksiin entisessä laajuudessa.
560: koskevien lainahakemusten vastaanoton. Kiellon            Tarkoituksena on, että rakentamissuunnitel-
561: ulkopuolelle Jatettiin tuolloin maatilalain            mien hyväksyruiskielto voitaisiin viimeistään ensi
562: 67 §:ssä tarkoitetulla 1 vyöhykkeellä alueet, joille   vuodenvaihteessa purkaa koko maassa ja ainakin
563: voitiin myöntää avustusta tuotantorakennusten          rajoitettu rakentamislainahakemusten vastaanot-
564: rakentamiseen. Tämä alue käsitti myös Kainuun.         to niin ikään aloittaa.
565: 
566:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1983
567: 
568:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjiirvi
569:                                      1983 vp. -      KK n:o 177                                        3
570: 
571: 
572: 
573: 
574:                                Tili Riksdagens Herr Talman
575: 
576:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili att gälia hela landet. Samtidigt infördes också
577: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förbud mot att i lantbruksbyråerna godkänna
578: av den 18 oktober 1983 tili vederbörande med-        byggnadsplaner, med undantag av planer för
579: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   grundreparation. 1 kreditinrättningarna väntar
580: riksdagsman Hannu Kemppainen m.fl. under-            för närvarande preliminärt godkända låneansök-
581: tecknade skriftliga spörsmål nr 177:                 ningar för ca 43 milj. mk på statlig finansiering.
582:                                                      Däremot har de räntestödslån som beviljas med
583:           Är Regeringen medveten om att jord-        utnyttjande av kreditinrättningarnas medel un-
584:        bruksstyrelsens beslut om förbud mot att      der innevarande år hittilis kunnat beviljas på ett
585:        ta emot låneansökningar och ansökningar       sätt som motsvarar efterfrågan.
586:        om byggnadsbidrag inföli vid en mycket            Med tanke på den nuvarande produktionssi-
587:        olämplig tidpunkt i Kajanaland på grund       tuationen anser man att Kajanaland beträffande
588:        av att arbetena i Kostamus upphör, och        byggnadsbelåningen och -bidragen inte kan för-
589:           ämnar Regeringen återta beslutet om        sättas i en annan stälining än övriga kommuner
590:        förbud mot att ta emot ansökningar samt       inom den i lagen om gårdsbruksenheter åsyftade
591:        investeringsbegränsningarna för Kajana-       första zonen. Såsom regeringen har konstaterat i
592:        lands vidkommande i enlighet med tidi-        propositionen angående statsförslaget för år 1984
593:        gare praxis?                                  är avsikten att å ena sidan genom en åtstramning
594:                                                      av systemet med etableringstillstånd för husdjurs-
595:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     produktionen och å andra sidan genom en styr-
596: anföra följande:                                     ning av finansieringen av produktionsbyggnads-
597:    De medel som i gårdsbrukets utvecklingsfonds      investeringar skära ner grundandet av nya hus-
598: dispositionsplan för innevarande år anvisats för     djursenheter så långt som möjligt. För det sist-
599: sådana byggnadslån som avses i lagen om gårds-       nämndas vidkommande borde direktiven rörande
600: bruksenheter, 95 milj. mk, tog slut redan i          belåningen ändras och finansieringen av produk-
601: början av april, varför jordbruksstyrelsen i maj     tionsbyggnadsinvesteringarna härvid begränsas
602: förbjöd mottagandet av låneansökningar rörande       tili generationsväxlingar inom ramen för lägenhe-
603: produktionsbyggnader. Utanför förbudet lämna-        tens åkerareal och tili oundgängliga grundrepara-
604: des då de områden inom den i 67 § lagen om           tioner i tidigare omfattning.
605: gårdsbruksenheter åsyftade första zonen vilka            Avsikten är att förbudet mot att godkänna
606: kunde beviljas bidrag för byggande av produk-        byggnadsplaner skulie kunna upphävas i hela
607: tionsbyggnader. Dessa områden omfattade också        landet senast vid årsskiftet och att åtminstone ett
608: Kajanaland. Under senare delen av augusti ut-        begränsat mottagande av ansökningar om bygg-
609: vidgades förbudet mot att ta emot ansökningar        nadslån likaså skulie kunna inledas.
610:      Helsingfors den 23 november 1983
611: 
612:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
613:                                                1983 vp.
614: 
615: Kirjallinen kysymys n:o 178
616: 
617: 
618: 
619: 
620:                                   P. Leppänen: Puun myynnin edistämisestä
621: 
622: 
623:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
624: 
625:    Vaikeat kansainväliset suhdanteet ja kotimais-     ala kärsii jatkuvaa raaka-ainepulaa. Menetämme
626: ten puumarkkinoiden ongelmien kärjistyminen           perinteisiä ostajia ja niiden takaisin saaminen
627: tänä vuonna ovat aiheuttaneet metsäalalle vaka-       kestää usein vuosia, tähän meillä ei ole varaa.
628: via työllisyysongelmia.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
629:    Kyselytutkimus, jonka ovat suorittaneet Maa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
630: seututyöväenliitto r.y., Puutyöväen liitto r.y. ja    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
631: Paperiliitto r. y., on tuonut esiin sen tosiseikan,   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
632: ettei tilanne puumarkkinoilla voi näin jatkua.
633: Kansantaloutemme joutuu liian suureen kuop-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
634: paan, jos tämä meille perinteinen puunjalostus-              ryhtyä puuraaka-ainepulan poistamiseksi?
635: 
636:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1983
637: 
638:                                            Pekka Leppänen
639: 
640: 
641: 
642: 
643: 088300974H
644: 2                                      1983 vp. -      .KK n:o 178
645: 
646: 
647: 
648: 
649:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
650: 
651:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          toimikunta kokoaa puuhuoltoa selvittäviä tilasto-
652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja, tekee vertailevia selvityksiä metsäteollisuuden
653: olette kirjeellänne 20 päivänä lokakuuta 1983          kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä
654: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        metsäverotuksesta, selvittää puukaupan esteitä,
655: vastattavaksi kansanedustaja P. Leppäsen seuraa-       antaa suosituksia puuhuoltoon liittyvän tiedotus-
656: van sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 178:        toiminnan järjestämisestä sekä toimii valtioneu-
657:                                                        voston, maa- ja metsätalousministeriön sekä
658:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kauppa- ja teollisuusministeriön asiantuntijana
659:         ryhtyä puuraaka-ainepulan poistamiseksi?       puukauppaan liittyvissä kysymyksissä. Puukau-
660:                                                        pan osapuolten sopimusvapauden piiriin kuulu-
661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          viin asioihin puuttuminen ei kuulu puumarkki-
662: seuraavaa:                                             natoimikunnan tehtäviin.
663:    Valtioneuvoston kanslia asetti 10.2.1983 toi-          Puukaupan osapuolet eli Maataloustuottajain
664: mikunnan laatimaan selvityksen puuraaka-aine-          Keskusliitto ja Teollisuuden Puuyhdistys ovat
665: huollon ongelmista sekä tekemään ehdotuksen            keskenään saaneet aikaan ja 7.11.1983 julkista-
666: tarpeellisista toimenpiteistä. Toimikunnan tuli        neet yhteisen esityksen puun hintasuosituksiksi
667: myös tehdä ehdotuksia sellaisista jatkoselvittelyis-   ajalle 1.11.1983-31.3.1985. Hallitus on osal-
668: tä ja tutkimuksista, jotka voidaan suorittaa ta-       taan vaikuttanut tämän neuvotteluratkaisun syn-
669: lousneuvoston ohjelmajaostossa. Edellä mainitun        tymiseen. Puumarkkinatoimikunta puolestaan on
670: puuhuoltotoimikunnan 29.4.1983 valmistunee-            tehtävänsä mukaisesti osaltaan ollut luo~assa
671: seen mietintöön (Komiteanmietintö 1983:43) si-         ratkaisun aikaansaamiseksi tarvittavaa tiedollista
672: sältyy muun ohella ehdotus puuhuollon seu-             pohjaa.
673: ranta- ja selvitystoimikunnan asettamisesta pää-          Hallitus seuraa sekä puumarkkinatoimikunnan
674: määränä varmistaa yhdenmukaisten tietojen ai-          asiantuntemukseen tukeutuen että muutenkin
675: kaansaaminen sekä puuhuoltoa palvelevan infor-         kansantalouden kannalta ensiarvoisen tärkeän
676: maatiojärjestelmän kehittäminen. Tämän johdos-         puukauppatilanteen kehitystä ja tekee sitä koske-
677: ta maa- ja metsätalousministeriö asetti 19.7.1983      vat kulloisetkin johtopäätökset. Tässä vaiheessa
678: toimikunnan, joka otti nimekseen puumarkkina-          asia ei aiheuta hallituksen taholta enempiä toi-
679: toimikunta. Pääasiallisena tehtävänään sanottu         menpiteitä.
680: 
681:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
682: 
683:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjiirvi
684:                                        1983 vp. -      KK n:o 178                                        3
685: 
686: 
687: 
688: 
689:                                 Till Riksdagens Herr Talman
690: 
691:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           statistik över virkesförsörjningen, att göra jämfö-
692: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          rande utredningar om sådana faktorer som på-
693: av den 20 oktober 1983 tili vederbörande med-          verkar skogsindustrins lönsamhet samt om skogs-
694: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     beskattningen, att utreda frågan om förefintliga
695: riksdagsman P. Leppänen undertecknade spörs-           hinder för virkeshandeln, att utfärda rekommen-
696: mål nr 178:                                            dationer om ordnandet av informationen i an-
697:                                                        slutning tili virkesförsörjningen samt att verka
698:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       som sakkunnig för statsrådet, jord- och skogs-
699:         för att avhjälpa bristen på råvirke?           bruksministeriet samt handels- och industrimi-
700:                                                        nisteriet i frågor rörande virkeshandeln. Det
701:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ingår inte i virkesmarknadskommissionens upp-
702: anföra följande:                                       gifter att ingripa i frågor där avtalsfrihet råder
703:    Statsrådets kansli tilisatte 10.2.1983 en delega-   melian parterna inom virkeshandeln.
704: tion för att göra en utredning av problemen
705:                                                            Parterna inom virkeshandeln, dvs. Lantbruks-
706: inom virkesförsörjningen samt för att uppgöra
707:                                                        producenternas Centralförbund och Industrins
708: förslag tili erforderliga åtgärder. Kommissionen
709:                                                        virkesförening har sinsemellan arbetat fram och
710: skulie också uppgöra förslag om sådana vidare
711:                                                        7.11.1983 offentliggjort ett gemensamt förslag
712: utredningar och undersökningar, vilka kan ut-
713:                                                        tili prisrekommendation för virke för tiden
714: föras inom det ekonomiska rådets programsek-
715:                                                        1.11.1983-31.3.1985. Regeringen har med-
716: tion. I ovan nämnda betänkande av virkesförsörj-
717:                                                        verkat tili uppkomsten av denna förhandlings-
718: ningskommissionen, vilket förelåg 29.4.1983
719:                                                        uppgörelse. Virkesmarknadskommissionen för sin
720: (Kommittebetänkande 1983:43), ingår bl.a. ett
721:                                                        del har i enlighet med sin uppgift medverkat tili
722: förslag om att tilisätta en kommission för upp-
723:                                                        att åstadkomma det faktamaterial på vilket upp-
724: följning och utredning av virkesförsörjningen, i
725:                                                        görelsen baserar sig.
726: avsikt att säkerstälia tiligången på enhetlig infor-
727: mation samt att utveckla ett informationssystem          Regeringen följer med utvecklingen av det för
728: som betjänar virkesförsörjningen. Av denna an-         folkhushåliningen vitala läget inom virkeshan-
729: ledning tilisatte jord- och skogsbruksministeriet      deln med stöd av sakkunskapen inom virkes-
730: 19.7.1983 en kommission som kaliade sig virkes-        marknadskommissionen samt även annars, och
731: marknadskommissionen. De huvudsakliga upp-             drar sina slutsatser därav. 1 detta skede föranleder
732: gifterna för denna kommission är att insamla           saken inte vidare åtgärder från regeringens sida.
733: 
734:     Helsingfors den 10 november 1983
735: 
736:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
737:                                                1983 vp.
738: 
739: Kirjallinen kysymys n:o 179
740: 
741: 
742: 
743: 
744:                                   Lindroos: Haastemiesten tiedoksiantomenettelyn kehittämisestä
745: 
746: 
747:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
748: 
749:     Haastomiehistä 7.9.1901 annetun asetuksen         sion menetyksiä sekä matkakustannuksia. Lisäksi
750: (36/01) mukaan haastemiehen tehtävänä on              asia aiheuttaa haastettavan työpaikalla työjärjes-
751: haasteiden ja tuomioistuinten päätösten ilmoitta-     telyjä ja siten työnantajaliekin lisäkustannuksia.
752: minen, niin myös kutsumusten ja muiden tie-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
753: donantojen toimittaminen.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
754:    Käytännön toiminnoissa on hallintotapa muo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
755: toutunut sellaiseksi, ettei se kaikilta osin vastaa   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
756: nykyaikaan soveltuvalla tavalla lain tarkoitusta.
757: Kun haastemies haluaa toimittaa tiedoksiannon                    Onko Hallitus tietoinen nykyisen haas-
758: asiakkaalle hän lähettää lähes poikkeuksetta pos-             temieskäytännön haastettavalle aiheutta-
759: titse ilmoituksen, jossa asiakasta kehotetaan tule-           mista vaikeuksista silloin kun haastemies
760: maan haastemiehen luo. Usein ilmoitus lähete-                 kutsuu hänet luokseen vastaanottamaan
761: tään työpaikan osoitteeseen. Kun asiakas saa                  tiedonannon, ja
762: poliisipiirin leimalla varustetun kirjeen, jolla                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
763: haastettava kutsutaan haastemiehen toimistoon                 siin, joilla voidaan estää tarpeeton julki-
764: tiedonantoa kuulemaan, se aiheuttaa monenlais-                suus, taloudelliset menetykset ja järjeste-
765: ta hämminkiä. Hänelle tulee esimerkiksi työan-                lyt työpaikalla?
766: 
767:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1983
768: 
769:                                              Reijo Lindroos
770: 
771: 
772: 
773: 
774: 088301034E
775: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 179
776: 
777: 
778: 
779: 
780:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
781: 
782:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Haastemiehet menettelevät yleensä siten, että
783: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        he ensin yrittävät tavoittaa haastettavan puheli-
784: olette 20 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-       mitse sopiakseen tapaamisesta tai lähettävät joko
785: jeenne n:o 1060 ohella toimittanut valtioneuvos-     haastettavan kotiin taikka eräissä tapauksissa
786: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    myös työpaikkaosoitteeseen kutsun saapua tie-
787: edustaja Lindroosin näin kuuluvasta kirjallisesta    doksiantaa vastaanottamaan. Tällä pyritään haas-
788: kysymyksestä n:o 179:                                tettavan palveluun siinä mielessä, ettei häntä heti
789:                                                      häirittäisi yksityis- tai työelämässä, vaan hänelle
790:           Onko Hallitus tietoinen nykyisen haas-     varattaisiin mahdollisuus parhaaksi katsomanaan
791:        temieskäytännön haastettavalle aiheutta-      aikana itse saapua tiedoksiantaa vastaanotta-
792:        mista vaikeuksista silloin kun haastemies     maan. On myönnettävä, että eräissä tapauksissa
793:        kutsuu hänet luokseen vastaanottamaan         tällainen menettely voi johtaa kiusallisiin ja huo-
794:        tiedonannon, ja                               miota herättäviin tilanteisiin. Toisaalta on muis-
795:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tettava, että tiedoksianto ei läheskään kaikissa
796:        siin, joilla voidaan estää tarpeeton julki-   tapauksissa sisällä asianomaista leimaavaa viestiä,
797:        suus, taloudelliset menetykset ja järjeste-   vaan yhtä hyvin se voi olla kutsu alioikeuteen
798:        lyt työpaikalla?                              asianomistajana tai todistajana tai vaikkapa mah-
799:                                                      dollisuus antaa vastine verotusta koskevassa asias-
800:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sa.
801: ti seuraavaa:                                            Tiedoksiantolainsäädännön kokonaisuudistus
802:    Haastemiehiä koskevat säännökset sisältyvät       on ollut oikeusministeriössä valmisteltavana jo
803: haastomiehistä 7 päivänä syyskuuta 1901 annet-       pitkään. Lopullisia ratkaisuja on viivyttänyt
804: tuun lainveroiseen asetukseen. Haastemiestoimen      muun muassa vireillä oleva alioikeusmenettelyn
805: sääntely on nykyoloissa puutteellista ja vanhentu-   uudistaminen.
806: nutta. Tiedoksiantojen toimittamista koskevat           Uudistussuunnitelmien mukaisesti tullaan pos-
807: keskeiset säännökset ovat oikeudenkäymiskaaren       titiedoksiannan käyttämistä nykyisestä huomatta-
808: 11 luvussa, joka on uudistettu vuonna 1960 ja        vasti lisäämään. Uudistuksen jälkeenkin erityises-
809: tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa,   ti rikosasioissa tapahtuisi tiedoksianto edelleen
810: joka on vuodelta 1966. Näiden ohella lainsää-        usein haastetiedoksiantona. Tällöin nykyiseen ta-
811: däntöömme sisältyy useita satoja yksittäisiä sään-   paan haastemies tai muu virkamies, jonka tehtä-
812: nöksiä, jotka koskevat tiedoksiantotapoja ja nii-    vänä on haastetiedoksiantojen toimittaminen,
813: den käyttämistä. Tiedoksiantolainsäädäntöämme        luovuttaisi asiakirjan asianomaiselle. Uuteen lain-
814: voidaan siis pitää hajanaisena, mistä on seurauk-    säädäntöön on tarkoitus sisällyttää myös säännös,
815: sena myös säännösten vaikeaselkoisuus sekä eräät     joka veivoittaisi noudattamaan niin sanottua hie-
816: soveltamisongelmat.                                  notunteisuusperiaatetta. Tämän periaatteen mu-
817:    Maassamme suoritetaan vuosittain nom              kaan tiedoksianto olisi suoritettava siten, ettei se
818: 360 000 haastetiedoksiantoa. Paikallispoliisin       herätä tarpeetonta huomiota taikka aiheuta
819: henkilöstö toimittaa näistä yli puolet.              asianomaiselle tarpeettomia kustannuksia tai
820:    Voimassa olevan oikeudenkäymiskaaren 11 lu-       ajanhukkaa. Näitä seikkoja korostetaan jo nykyi-
821: vun 10 §:n mukaan haaste voidaan antaa haastet-      sessä haastemiesten koulutuksessa, josta pääosal-
822: tavan tiedoksi kotona tai muualla, missä hänet       taan oikeusministeriö huolehtii. Kysymyksessä
823: tavataan. Haastetta ei kuitenkaan saa antaa tie-     tarkoitettu menettely ei yleensä aiheuta haastet-
824: doksi kirkossa tai muussa paikassa, missä juma-      tavalle ongelmia. Hallitus pyrkii siihen, että
825: lanpalvelusta pidetään. Muuta haasteen toimitta-     haastemies- ja tiedoksiantolainsäädäntö uudiste-
826: mistapaa koskevaa ohjetta ei ole säädetty.           taan mahdollisimman pian.
827:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1983
828: 
829:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
830:                                       1983 vp. -     KK n:o 179                                         3
831: 
832: 
833: 
834: 
835:                                Tili Riksdagens Herr Talman
836: 
837:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     stämmas för att komma överens om ett samman-
838: ger hae Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nr       träffande eller så att de skickar en kallelse,
839: 1060 av den 20 oktober 1983 tili vederbörande        antingen hem eller i vissa fall också tili arbets-
840: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-      platsen, att infinna sig för att ta emot stäm-
841: dagsman Lindroos skriftliga spörsmål av följande     ningen. På det sättet försöker man betjäna den
842: lydelse:                                             som skall stämmas i det avseendet att han inte
843:                                                      genast störs i sitt privat- eller arbetsliv, utan att
844:          Är Regeringen medveten om de svårig-        han ges möjlighet att, när det bäst passar honom
845:        heter rådande praxis vid stämning åsam-       själv, infinna sig för att ta emot stämningen. Det
846:        kar den instämde när stämningsmannen          måste erkännas att ett sådant förfarande i vissa
847:        kallar honom tili sig för att ta emot         fall kan medföra pinsamma och uppseendeväck-
848:        delgivningen, och                             ande situationer. A andra sidan bör man minnas
849:          ämnar Regeringen vidtaga åtgärder,          att delgivning inte närmelsevis alltid innehåller
850:        med vilka onödig offentlighet, ekonomis-      ett budskap som stämplar vederbörande, utan att
851:        ka förluster och arrangemang på arbets-       den lika väl kan vara en kallelse att infinna sig
852:        platsen kan förhindras?                       vid rätten som målsägande eller vittne eller t.ex.
853:                                                      en möjlighet att ge bemötande i ett skatteären-
854:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       de.
855: anföra följande:                                        En totalreform av lagstiftningen om delgivning
856:    Stadgandena om stämningsmän ingår i en            har redan länge varit föremål för beredning vid
857: med lag likställd förordning av den 7 december       justitieministeriet. Slutliga lösningar har fördröjts
858: 1901. Regleringen av stämningsmannauppdraget         bland annat av den pågående reformen av under-
859: är under nuvarande förhållanden bristfäliig och      rättsförfarandet.
860: föråldrad. De centrala stadgandena om tilistäl-         Enligt reformplanerna kommer delgivning
861: lande av delgivningar finns i 11 kap. rättegångs-    med posten att ökas märkbart. Också efter refor-
862: balken, som hae reviderats år 1960, och i lagen      men skulle delgivning i synnerhet i brottmål
863: om delgivning i förvaltningsärenden av år 1966.      fortfarande ofta ske genom stämning. Härvid
864: Vid sidan av dem innehålier vår lagstiftning flera   skulle så som nu stämningsmannen eller någon
865: hundra enskilda stadganden som gäller delgiv-        annan tjänsteman, på viiken det ankommer att
866: ningssätt och hur de används. Vår lagstiftning       delge stämningar, överlåta handlingen åt veder-
867: om delgivning kan således anses vara splittrad,      börande. Det är också meningen att i den nya
868: vilket också medför att stadgandena är oklara och    lagstiftningen ta in ett stadgande som skulle göra
869: att vissa tillämpningsproblem uppkommer.             det nödvändigt att iaktta den så kallade diskre-
870:    1 vårt land verkstälis årligen ca 360 000 stäm-   tionsprincipen. Enligt denna princip skall delgiv-
871: ningsdelgivningar. Lokalpolisens personai utför      ningen ske så att den inte väcker onödig upp-
872: mer än hälften av dem.                               märksamhet elier förorsakar vederbörande onödi-
873:    Enligt 11 kap. 10 § rättegångsbalken kan          ga kostnader eller tidsförlust. Dessa frågor beto-
874: stämning delgivas den, som skall stämmas, hem-       nas redan i den nuvarande utbildningen av
875: ma eller annorstädes där han anträffas. Stämning     stämningsmän, viiken huvudsakligen sköts av
876: får dock inte ske i kyrka eller på annan plats där   justitieministeriet. Det förfarande som spörsmå-
877: gudstjänst då hålls. Några andra stadganden som      let avser förorsakar i allmänhet inte problem för
878: skulle ange sättet att delge stämning finns inte.    den som skall stämmas. Regeringens mål är att
879:    Stämningsmännen gör i allmänhet så att de         lagstiftningen om stämningsmän och delgivning
880: först per telefon försöker nå den som skall          skall reformeras så snabbt som möjligt.
881:      Helsingfors den 16 november 1983
882: 
883:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
884:                                                 1983 vp.
885: 
886: Kirjallinen kysymys n:o 180
887: 
888: 
889: 
890: 
891:                                    Kautto: Aravavuokratalojen verottamisesta
892: 
893: 
894:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
895: 
896:    Kunakin vuonna maksettavien velkojen lyhen-            Asuntohallituksen tilaston mukaan vuonna
897: nysten ja samana vuonna tehtävissä olevien ra-          1981 14,4 % otokseen kuuluneista kiinteistöistä
898: kennusten hankintamenoon perustuvien poisto-           maksoi veroja. Veron määrä oli keskimäärin 18
899: jen suhde säätelee aravakiinteistöyhtiön joutu-        penniä neliömetriä kohti kuukaudessa. Suurim-
900: mista verotuksen kohteeksi. Jotta yhtiölle ei          millaan vero oli vuosina 1965-1969 lainoitetuis-
901: muodostuisi verotettavaa tuloa, se edellyttää, että    sa kiinteistöissä, jotka maksoivat veroa keskimää-
902: tehtävissä olevien poistojen määrä on vähintään        rin 29 penniä/m2 /kk.
903: yhtä suuri kuin velkojen lyhennysten vuotuinen            Esimerkinomaisesti todettakoon, että useat
904: määrä.                                                 Lahden kaupungin välillisesti omistamat aravalai-
905:    Poistojen määrää koskeva säännös on elinkei-        noitetut kiinteistöyhtiöt maksavat veroa 5 000
906: noverolain 34 §:n 2 momentissa. Sen mukaan             markasta 60 000 markkaan vuodessa. Ruokakun-
907: verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 5         taa kohti laskettuna veron vaikutus on vuodessa
908: prosenttia poistaiDattomista hankintamenoista,         näissä tapauksissa 85 markasta aina 550 mark-
909: jos rakennus on kivinen asuinrakennus. Poisto on       kaan saakka. Asukas- ja vuokralaisjärjestöjen tie-
910: siten selkeä jäännösarvopoisto, jonka suhteellinen     tojen mukaan verotus on vastaisuudessa voimak-
911: osuus rakennusten alkuperäisestä arvosta nopeasti      kaasti kiristymässä.
912: laskee. Jos vuosittain tehdään maksimipoistot,            Aravalainoitettujen vuokratalojen verotus on
913: poiston prosenttimäärä alkuperäisestä hankinta-        monessakin mielessä kohtuuton ja käsittämätön.
914: menosta on seuraavan suuruinen: 1. vuonna 5,00         Näiden talojen asukkaiksi otetaan pieni- ja keski-
915: %, 5. vuonna 4,07 %, 10. vuonna 3,15 %, 15.            tuloisia asunnontarvitsijoita, jotka tarvitsevat
916: vuonna 2,44 %, 20. vuonna 1,89 % ja 25.               asuinongelmiensa ratkaisemiseksi yhteiskunnan
917: vuonna 1 ,46 % .                                       tukea. Valtio mm. asumistukea jakamalla tukee
918:    Asuntolainojen lyhennysohjelma on rakenteel-       vähävaraisten ihmisten asumista myös aravavuok-
919: taan tavallaan päinvastainen. Lyhennykset alka-       rataloissa. Useiden aravatalojen vuokrat ovat
920: vat kolmen vuoden kuluttua 0, 5 prosenttina           nousseet niin kohtuuttomiksi, että niihin on
921: lainan alkuperäisestä määrästä noustakseen ensin      vaikea saada asukkaita ja asukkaat pyrkivät ha-
922: loivasti, mutta sitten jyrkemmin. Vuosittain          keutumaan huoneistoihin, jotka ovat huonelu-
923: maksettavat lainojen lyhennykset ovat jyrkästi        vultaan pienempiä kuin mihin asuntohallituksen
924: kasvaneet sen seurauksena, että valtioneuvosto ei     ohjeet ja asuntopoliittiset tavoitteet antavat mah-
925: myönnä aravalainoja lain salliman 45 vuoden           dollisuuden tai ohjeen pyrkiä. Valtion asuntolai-
926: vaan nykyään vain n. 25 vuoden ajaksi.                noittamat asuntoyhtiöt (omistusarava yhtiöt) eivät
927:    Koska em. syistä yhtiö ei voi tehdä lainojen       käytännössä juurikaan maksa veroa, koska verotus-
928: lyhennysten suuruisia poistoja, alkaa sille muo-      lainsäädäntö mahdollistaa asunto-osakeyhtiöille
929: dostua verotettavaa tuloa ja sen perusteella mak-     kiinteistöosakeyhtiöitä laajemmat verotukselliset
930: settavaa veroa. Voimassa olevien verotussäännös-      liikkumatilat ja mahdollisuudet rahastointiin.
931: ten mukaan jo maksetun veron määrä lisätään              Edellä esitetyn ongelman ratkaisu on varsin
932: saman vuoden verotettavaan tuloon. Tästä aiheu-       helposti ja nopeasti toteutettavissa. Asia voitai-
933: tuu puolestaan maksuun pantavan uuden veron           siin ratkaista siten, että lakiin tehtäisiin lisäys,
934: määrän vastaava kasvaminen. Selviytyäkseen ti-        jolla valtion asuntolainoituksen turvin rakennetut
935: lanteesta yhtiön on lisättävä vastaavasti tulojaan    vuokrataloyhtiöt vapautettaisiin verosta.
936: eli käytännössä nostettava perimiään vuokria.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
937: Kierre on valmis.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
938: 088301038K
939: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 180
940: 
941: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          muuttamiseksi siten, että aravavuokrata
942: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                        lot eivät vastaisuudessa olisi verotukser
943:                                                            kohteena?
944:          Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
945:        ryhtyä voimassa olevan lainsäädännön
946: 
947:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1983
948: 
949:                                             Matti Kautto
950:                                      1983 vp. -     KK n:o 180                                         3
951: 
952: 
953: 
954: 
955:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
956: 
957:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       §). Tämä säännös vapauttaa aravavuokratalot har-
958: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kintaverotuksesta.
959: olette 20 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         Aravavuokratalot joutuivat aikaisemmin usein
960: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    verotuksen kohteeksi sen takia, että kiinnitetyn
961: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     velan korot saatiin vähentää ainoastaan 50 000
962: Matti Kauton kirjallisesta kysymyksestä n:o 180:    markkaan saakka kokonaan ja tämän määrän
963:                                                     ylittävältä osalta 20 %. Vuonna 1975 (273/75)
964:            Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo   säädettiin verovelvolliselle oikeus rajoituksitta vä-
965:         ryhtyä voimassa olevan lainsäädännön        hentää tulostaan kiinnitettyjen velkojen korot
966:         muuttamiseksi siten, että aravavuokrata-    kunnallisverotuksessa, jos korko liittyy asuntotuo-
967:         lot eivät vastaisuudessa olisi verotuksen   tantolain (247/66) 1 §:n 1 momentissa tarkoitet-
968:         kohteena?                                   tuihin velkoihin tai sanotun lain 8 §:n 2 momen-
969:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    tissa mainittuihin velkoihin. Tällaisella väliaikai-
970: ti seuraavaa:                                       sella poikkeussäännöksellä ovat aravavuokratalot
971:                                                     saaneet vuodesta 1974 lähtien vähentää kiinnite-
972:    Aravatalojen verotukseen sovelletaan kiinteis-   tyn velan korot rajoituksetta. Käytännössä tämä
973: töjä koskevaa verolainsäädäntöä. Asumisen erityi-   menettää merkityksensä vuonna 1984 sen takia,
974: sen yhteiskunnallisen merkityksen takia sisältyy    että kiinnitetyn velan koron vähennysrajoitus
975: nykyisiin verolakeihin säännöksiä, joiden nojalla   tällöin poistuu muissakin tapauksissa.
976: asuintalojen verotusta on lievennetty. Täten ei        Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän
977: asuntoyhteisön omistamaan kiinteistöön sovelle-     selvittämään vuokra-asuntotoimikunnan mietin-
978: ta harkintaverotusta, jos yhteisön huoneistojen     nössä esitettyjä verotuksellisia ehdotuksia. Näihin
979: pinta-alasta vähintään 90 % (vuodesta 1984          ehdotuksiin sisältyy myös aravavuokratalojen tu-
980: lähtien 80 %) käytetään asumistarkoitukseen.        loverovapaus. Työryhmän saatua selvitystyönsä
981: Myös asuntolainoitettu vuokratalokiinteistö on      valmiiksi hallitus tulee ottamaan kantaa myös
982: vapautettu harkintaverotuksesta, jos huoneistoja    vuokratalojen tuloverotuksellisen aseman muut-
983: on käytetty asumistarkoitukseen (Verotuslain 72     tamistarpeeseen.
984: 
985:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
986: 
987:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
988: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 180
989: 
990: 
991: 
992: 
993:                                 Till Riksdagens Herr Talman
994: 
995:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningslagen 72 §). Detta stadgande befriar arava
996: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         hyreshusen från beskattning enligt prövning.
997: av den 20 oktober 1983 till vederbörande med-             Aravahyreshusen blev tidigare ofta föremål fö
998: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    beskattning av den anledningen att ränta p
999: riksdagsman Matti Kautto undertecknade spörs-         intecknad gäld bara fick avdras i sin helhet up]
1000: mål nr 180:                                           till ett belopp av 50 000 mk och av det överskju
1001:                                                       tande beloppet 20 %. År 1975 (273/75) stadga
1002:           Vilka skyndsamma åtgärder ämnar Re-         des rätt för skattskyldig att utan begränsnin
1003:        geringen vidta för att ändra gällande          avdra räntorna för intecknad gäld vid kommunal
1004:        lagstiftning så att aravahyreshus inte i       beskattningen, om räntan ansluter sig till skul
1005:        framtiden skulle underkastas beskatt-          der, som avses i 1 § 1 mom. lagen om bostadsprc
1006:        ning?                                          duktion (247/66), eller till skulder som nämns
1007:                                                       8 § 2 mom. sagda lag. Genom ett sådar
1008:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       temporärt undantagsstadgande har aravahyresht:
1009: anföra följande:                                      sen sedan år 1974 utan begränsningar fått avdr
1010:                                                       räntorna för intecknad gäld. 1 praktiken förlon
1011:    På beskattningen av aravahus tillämpas den         detta sin betydelse år 1984, därför att begrän:
1012: skattelagstiftning som gäller för fastigheter. På     ningen av avdragsrätten för ränta på inteckna
1013: grund av boendets speciella samhälleliga betydel-     gäld då avlägsnas också i övriga fall.
1014: se ingår i de nuvarande skattelagarna stadgan-           Finansministeriet har tillsatt en arbetsgrup
1015: den, enligt vilka beskattningen av bostadshus har     för att utreda de beskattningsmässiga förslag sor
1016: lindrats. Således tillämpas inte beskattning enligt   hyresbostadskommissionen har framlagt i si
1017: prövning på fastighet, som ägs av en bostadssam-      betänkande. Bland arbetsgruppens förslag åte
1018: fällighet, om minst 90 % av samfällighetens           finns också frågan om att befria aravahyresht
1019: lägenhetsyta (från år 1984 80 %) används för          från inkomstskatt. Sedan arbetsgruppen har få
1020: boende. Också en hyresfastighet med bostadslån        sitt utredningsarbete färdigt kommer regeringe
1021: är befriad från beskattning enligt prövning, om       att ta ståndpunkt till behovet att ändra hyresht
1022: lägenheterna har använts för boende (Beskatt-         sens ställning i fråga om inkomstbeskattninger
1023: 
1024: 
1025:     Helsingfors den 22 november 1983
1026: 
1027:                                                                           Minister Pekka Vennamo
1028:                                                   1983 vp.
1029: 
1030: Kirjallinen kysymys n:o 181
1031: 
1032: 
1033: 
1034: 
1035:                                     Jouppila ym.: Sytostaatteja käsittelevän hoitohenkilökunnan suojaa-
1036:                                        misesta terveyshaitailta
1037: 
1038: 
1039:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1040: 
1041:    Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa on to-      varsinkin tänä aikana, jolloin syövän hoitomuo-
1042: dettu kolmen sädehoitoklinikan osastonhoitajan           dot jatkuvasti kehittyvät ja uusia solumyrkkyjä
1043: saaneen hermostollisia oireita ja maksavaurion,          tulee käyttöön. Niinpä alan tutkimusta tulisi
1044: joiden, apul.prof. Eero Sotaniemen suorittamien          voimakkaasti lisätä ja tukea. Työolosuhteita olisi
1045: tutkimusten mukaan, voidaan katsoa aiheutu-              jatkuvasti kehitettävä tutkimusten antamien tie-
1046: neen sytostaattien käsittelystä. Kyseiset hoitajat       tojen pohjalta niin, että hoitohenkilökunnan
1047: olivat kukin usean vuoden ajan laimentaneet              sairastuvuus voidaan minimoida. Lisäksi syto-
1048: syöpäpotilaille tarkoitettuja erilaisia sytostaatteja.   staattien parissa työskenteleville olisi tarpeen
1049: Koska aikaisemmin ei ole ollut tietoa näiden             myöntää sädelomaa vastaava ylimääräinen loma.
1050: aineiden mahdollisista haitoista, oli laimennus
1051:                                                             Syöpäosastoilla työskentelevien hoitajien tur-
1052: tapahtunut ilman suojakäsineitä ja avoimella
1053:                                                          vallisuuteen on kiinnitettävä vakavaa huomiota,
1054: pöydällä. Näin hoitajat olivat laimennuksen yh-
1055:                                                          jotta hoitohenkilökuntaa olisi nykyistä paremmin
1056: teydessä saaneet aineita itseensä lähinnä hengi-
1057:                                                          saatavissa näille osastoille. Nyt mm. OYKS:n
1058: tysteitse.
1059:                                                          lasten syöpäosaston toiminta ei vielä ole voinut
1060:    Hoitajien oireet ilmenivät ripulointina, tukan
1061:                                                          käynnistyä hoitohenkilökunnan puutteen takia.
1062: lähtönä ja hermostollisina oireina, kuten erilaisi-
1063: na särkyinä. Edellä mainitut oireet ovat samoja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1064: kuin sytostaattien sivuvaikutukset. Maksantoi-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1065: mintakokeissa todettiin kaikilla samantapainen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1066: häiriö sekä histologisen että entsyymitutkimusten        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1067: mukaan. Työhön sytostaattien parissa liittyy siis
1068: ilmeinen riski sairastua lähinnä hermostollisiin ja                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1069: maksavaurioihin. Näitä vaurioita olisi näin ollen               ryhtyä syöpäosastoilla toimivan hoitohen-
1070: käsiteltävä ammattitautina. Lainsäädännössämme                  kilökunnan suojaamiseksi sytostaattien
1071: ei kuitenkaan näin vielä tehdä.                                 käsittelyyn liittyviltä sairauksilta sekä
1072:    Sairastumisen ennaltaehkäisyyn on myös kiin-                 lainsäädännön saattamiseksi tältä osin
1073: nitettävä vakavaa huomiota. Tämä on tärkeää                     ajanmukaiseksi?
1074: 
1075:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1983
1076: 
1077:        Riitta Jouppila                   Iiro Viinanen                   Heikki Mustonen
1078:        Heikki Perho                      Sirpa Pietikäinen               Juhani Alaranta
1079:        Aimo Ajo                          Elisabeth Rehn                  Tytti Isohookana-Asunmaa
1080:        Hannu Kemppainen                  Helvi Koskinen                  Liisa Arranz
1081:        Pentti Skön                       Antti Kalliomäki                Pekka Löyttyniemi
1082:        Tarja Halonen                     Sinikka Hurskainen              Lea Kärhä
1083:        Marjatta Stenius-Kaukonen         Martti Lähdesmäki               Esko Almgren
1084:        Juhani Vähäkangas                 Anna-Liisa Jokinen              Eva-Riitta Siitonen
1085:        Anna-Kaarina Louvo                Vappu Säilynoja                 Esko-Juhani Tennilä
1086:        Pirjo Rusanen                     Marja-Liisa Tykkyläinen         Maija Rajantie
1087:        ]. Juhani Kortesalmi              Arja Alho                       Matti Kuusio
1088: 
1089: 0883009978
1090: 2                          1983 vp. -   KK n:o 181
1091: 
1092:     Sakari Valli           Ritva Laurila             Vieno Eklund
1093:     Sten Söderström        Paula Eenilä              Juho Koivisto
1094:     Kaarina Dromberg       Lauri Impiö                Gunnar ] ansson
1095:     Hannele Pokka          Pirkko Ikonen             Heimo Linna
1096:     Tuulikki Petäjäniemi   Kalle Könkkölä            Reijo Enävaara
1097:     Riitta Uosukainen      Tuula Paavilainen         Tuulikki Hämäläinen
1098:     Martti Tiuri           Pekka Leppänen            Mats Nyby
1099:     Liisa Kulhia           Pertti Paasio             Jorma Rantanen
1100:     Einari Nieminen        Helena Pesola             Eeva Turunen
1101:     Seppo Tikka            Saara Mikkola             Lea Mäkipää
1102:     Mauno Manninen         Liisa ] aakonsaari        Reijo Lindroos
1103:                            Esko Helle
1104:                                        1983 vp. -      KK n:o 181                                         3
1105: 
1106: 
1107: 
1108: 
1109:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1110: 
1111:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sairaaloiden ja terveyskeskusten työterveyden-
1112: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          huollosta vastuullisten huomiota suojaamisasiaan
1113: olette 20 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         kirjeellään syyskuussa 1983.
1114: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano-         Ammattitautilain ensimmäisen pykälän mu-
1115: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kaan ammattitaudilla, josta on suoritettava kor-
1116: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      vausta tapaturmavakuutuslain tai valtion viran- ja
1117: myksestä n:o 181:                                      toimenhaltijain tapaturmakorvauksista annetun
1118:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lain mukaan, tarkoitetaan sairautta, joka sen
1119:         ryhtyä syöpäosastoilla toimivan hoitohen-      mukaisesti kuin asetuksella säädetään, on sano-
1120:         kilökunnan suojaamiseksi sytostaattien         tuissa laeissa tarkoitetun työsuhteen taikka virka-
1121:         käsittelyyn liittyviltä sairauksilta sekä      tai toimisuhteen perusteella suoritetusta työstä
1122:         lainsäädännön saattamiseksi tältä osin         aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologi-
1123:         ajanmukaiseksi?                                sista tekijöistä. Ammattitautiasetuksen ensim-
1124:                                                        mäisen pykälän mukaan ammattitaudiksi katso-
1125:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       taan sairaus, joka on työssä todennäköisesti ai-
1126: ti seuraavaa:                                          heutunut sanotussa asetuksessa mainituista fysi-
1127:                                                        kaalisista tai biologisista tekijöistä.
1128:    Terveydenhuollon kehittymiseen ja sen tehos-
1129: tumiseen erityisesti otettaessa käyttöön uusia hoi-       Voimassa olevaan ammattitautiasetukseen ei
1130: tomuotoja saattaa näiden hoitomuotojen käyt-           sisälly erikseen mainintoja solumyrkyistä. Am-
1131: töönoton myöhäisseuraamuksina ilmetä terveys-          mattitautiasetuksen 5 §:n mukaan voidaan kui-
1132: riskejä terveydenhuoltohenkilökunnalle. Syöpä-         tenkin ammattitaudiksi katsoa myös sellainen
1133: sairauksien hoitomuotojen voimakas kehittymi-          sairaus, joka on työssä aiheutunut muusta kuin
1134: nen ja uusien ns. solumyrkkyjen eli sytostaattien      asetuksessa mainitusta fysikaalisesta tai kemialli-
1135: käyttöönotto on voimakkaasti tehostanut syövän         sesta tekijästä. Kun on kysymys muusta kuin
1136: hoitoa. Samalla näiden uusien hoitomuotojen            mainitusta tekijästä vaaditaan asetuksen 1 §:ssä
1137: käyttöönotossa ei ilmeisesti ole riittävästi aina      säädetyn todennäköisyyden sijasta, että sairaus on
1138: osattu varautua niiden henkilökunnalle aiheutta-       ilmeisesti työn aiheuttama. Solumyrkkyjen ai-
1139: miin terveysriskeihin. Ilmenneiden tapausten           heuttama sairaus voidaan katsoa ammattitaudiksi
1140: johdosta terveysviranomaiset ovatkin antaneet          asetuksen 5 §:n mukaan, jos vain näytetään, että
1141: uusia ohjeita terveyshaittojen ehkäisemiseksi.         sairaus on ilmeisesti työn aiheuttama. Tällä het-
1142: Lääkintöhallitus on heinäkuussa 1983 antanut           kellä vireillä olevat tapaukset ovat parhaillaan
1143: ohjeet sytostaattien käsittelystä sairaaloissa, ter-   selvityksen alaisena. Lainsäädäntöuudistusta ei
1144: veyskeskuksissa sekä muissa sairaanhoito- ja tutki-    ilmeisesti nyt todettujen tapausten johdosta tar-
1145: muslaitoksissa sekä erikseen vielä kiinnittänyt        vita.
1146: 
1147:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1983
1148: 
1149:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1150: 4                                     1983 vp. -- KJ( n:o 181
1151: 
1152: 
1153: 
1154: 
1155:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1156: 
1157:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen          nas företagshälsovård om skyddsfrågan genom
1158: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse          sitt brev i september 1983.
1159: av den 20 oktober 1983 tili vederbörande med-            Enligt lagen om yrkessjukdomar avses med
1160: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    yrkessjukdom, med anledning varav skadestånd
1161: riksdagsman Jouppila m.fl. undertecknade spörs-       skall erläggas enligt lagen om olycksfallsförsäk-
1162: mål nr 181:                                           ring eller lagen angående innehavares av stats-
1163:                                                       tjänst och -befattning rät~ tili . skadestånd vid
1164:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       olycksfall, sjukdom som 1 enhghet me~ v~d
1165:        för att skydda den personai som är verk-       genom förordning stadgas förorsakats av .fys1kahs-
1166:        sam vid canceravdelningar för sjukdomar        ka, kemiska eller biologiska faktorer 1 arbete,
1167:        i anslutning till behandling av cytostater     som utförts på grund av sådant arbetsförhållande
1168:        samt för att tili denna del göra lagstift-     eller tjänste- eller befattningsförhållande, so~
1169:        ningen tidsenlig?                              avses i sagda lagar. Enligt första paragrafen 1
1170:                                                       förordningen om yrkessjukdomar anses såsom
1171:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      yrkessjukdom sjukdom, som i arbete sanno.likt
1172: anföra följande:                         .            har förorsakats av i förordningen nämnda fys1ka-
1173:    När man för att utveckla och särskllt för att      liska eller biologiska faktorer.
1174: effektivera hälsovården tar i bruk nya vårdformer        I gällande förordning om yrkessjukdo~ar ingår
1175: kan det senare framgå, att härav följer hälsorisker   inte särskilda omnämnanden om cellg1fter. En-
1176: för hälsovårdspersonalen. Vården av cancer har        ligt 5 § förordningen om yrkessjukdomar .kan
1177: blivit mycket effektivare genom att cancersjukdo-     dock som yrkessjukdom anses även sådan sjuk-
1178: marnas vårdformer kraftigt har utvecklats, och        dom som i arbete har förorsakats av annan
1179: genom att man har tagit i bruk nya. s.k. cellgif-     fysikalisk eller kemisk faktor än de som nämns i
1180: ter, det vill säga cytostater. Samt1d1gt har man      förordningen. Då det är frågan om anna~ faktor
1181: uppenbarligen inte alltid, när dessa nya vårdfor-     än någon av dem som nämns krävs doc~ 1 ställe~
1182: mer har tagits i bruk, tillräckligt kunnat bereda     för den sannolikhet varom stadgas 1 1 § 1
1183: sig på de hälsorisker de förorsakar personalen. På    förordningen att det är uppenbart att sjukdomen
1184: grund av de fall som har framkommit h~r               har förorsakats av arbetet. Sjukdom, som har
1185: hälsovårdsmyndigheterna även utfärdat nya d1-         förorsakats av cellgifter, kan anses såsom yrkes-
1186: rektiv för hur skador på hälsan skall undvikas. I     sjukdom enligt 5 § i förordningen om man bara
1187: juli 1983 utfärdade medicinalstyrels~n. anvis-        påvisar att sjukdomen uppenbart är för~makad av
1188: ningar om behandling av cytostater 1 Sjukhus,         arbetet. De för ögonblicket anhäng1ga fallen
1189: hälsovårdscentraler samt andra sjukvårdsinrätt-       undersöks som bäst. Tydligen behövs en lagstift-
1190: ningar och forskningsanstalter. Vidare erimade        ningsreform inte på grund av de fall som nu har
1191: medicinalstyrelsen ännu särskilt dem som är           konstaterats.
1192: ansvariga för sjukhusens och hälsovårdscentraler-
1193: 
1194:     Helsingfors den 17 november 1983
1195: 
1196:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1197:                                                1983 vp.
1198: 
1199: Kirjallinen kysymys n:o 182
1200: 
1201: 
1202: 
1203: 
1204:                                    Männistö ym.: Ulkomaanlehtoreiden aseman ja toimintaedellytys-
1205:                                      ten parantamisesta
1206: 
1207: 
1208:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1209: 
1210:    Suomen valtion lähettämiä ulkomaanlehtoreita         - 10 §:n mukaan ikälisä ei ole automaatti-
1211: on eri maissa puolensataa ja opetuspisteitä n. 60.    nen, vaan sitä ''voidaan myöntää soveltuvin
1212: Ulkomaanlehtoreitten tehtävänä on toisaalta suo-      osin";
1213: menkielen opettaminen ja toisaalta Suomen kult-
1214: tuurin tunnetuksiteko ao. maassa. Uuden luku-            - voidaan myös kysyä, mitä tarkoitetaan 14
1215: vuoden juuri alettua Suomen lehtorit eri maissa       §:n maininnalla "mikäli lapsi elättää itsensä
1216: ovat juuri aloittaneet valmistautumisen Kaleva-       omalla työllään". Saman pykälän mukaan huol-
1217: lan 150-vuotisjuhlavuoden valmisteluihin ao.          tolisää maksetaan "huoltovelvollisuuden tote-
1218: maissa. Ulkomaanlehtorit hoitavat samantapaisia       amisesta lukien''. Huoltolisän suuruutta niin
1219: tehtäviä kuin Suomen suurlähetystöjen palveluk-       ikään ei ole määritelty, on ainoastaan todettu sen
1220: sessa olevat kulttuuriattaseat, sillä erolla, ettei   emmmä1smäärä.
1221: heillä ole samoja sosiaalisia ja palkkausetuja kuin      Ulkomaanlehtorit toimivat Suomen kulttuuri-
1222: diplomaateilla. Ulkomaanlehtotien ohjesääntö          lähettiläinä. Suomen kansalaisina mutta asema-
1223: vuodelta 1975 on uudistettu 1980. Voimassa            maansa kieltä hyvin hallitsevina he jatkuvasti
1224: oleva ohjesääntö on tullut voimaan 1.8.1980.          päivittäin edustavat Suomea. Näin ollen olisi
1225: Näin ollen on erittäin ihmeellistä, että ohjesään-    tarkoituksenmukaista, että heillä olisi tilaisuus
1226: töön sisältyy runsaasti muun lainsäädännön kans-      pitää tietonsa Suomesta ajan tasalla; kuitenkin
1227: sa ristiriidassa olevia kohtia, samoin kuin kohtia,   sopimuksen mukaan (17 §) heillä on oikeus vain
1228: jotka on kielletty kansainvälisissä diskriminaatio-   kerran kahdessa vuodessa opetusministeriön kus-
1229: sopimuksissa.                                         tannuksella kotimaanmatkaan. diplomaateilla ei
1230:    Ohjesäännön ihmeellisistä ja nykyiseen lainsää-    vastaavaa rajoitusta ole. Opetusministeriön varat
1231: däntöön sopimattomista kohdista esimerkkeinä          kirjojen hankimaan (suomen- ja ruotsinkielinen
1232: todettakoon mm.:                                      kirjallisuus) lehtoraateille ovat hyvin niukat. AV-
1233:    - 3 §:n mukaan lehtori on velvollinen suorit-      sarjoja ei ole käytettävissä. Myös määrärahat suo-
1234: tamaan ylityötä ilman eri korvausta, tietajemme       malaisten ajankohtaisten asiantuntijoiden ja tai-
1235: mukaan esim. eräässä Länsi-Euroopan maassa            teilijoiden kutsumiseen puuttuvat. Kun eri mais-
1236: viikkotyötuntimäärä ylittää 40;                       sa valmistaudutaan Kalevalan juhlavuoteen, tuli-
1237:                                                       si olla varoja, joilla pystyttäisiin toisaalta hankki-
1238:     - 20 §:n mukaan opetusministeriö on oikeu-        maan suomalaisia Kalevala-asiantuntijoita ja toi-
1239:  tettu irtisanomaan sopimuksen lehtorin sairau-       saalta yleisen mielenkiinnon kohdistuessa Kaleva-
1240: den tai tapaturman johdosta, pykälän mukaan           lan juhlavuoden johdosta yleensäkin Suomeen,
1241: jopa "mikäli lehtorin työkyvyttömyyden voidaan        Suomen tämänpäivän johtavia tiedemiehiä ja
1242: olettaa kestävän jäljellä olevan sopimuskauden";      taiteilijoita.
1243:     - 18 §:n mukaan lasten muutosta aiheutuvat
1244: kustannukset korvataan vain jos siitä erikseen           Kun ulkomaanlehtorien ohjesääntöä uudiste-
1245: sovitaan;                                             taan, tulisi siinä yhteydessä myös selvittää lehto-
1246:                                                       reiden verotuskäytäntö, oikeus päivärahoihin, oi-
1247:     - 18 §:n mukaan lehtorille korvataan koti-        keus muuttorahaan, muuttokustannusten suu-
1248:  maahan jäävän inaimiston varastoimisesta ja va-      ruus (ohjesäännön 18 §:n mukaan kustannukset
1249:  kuuttamisesta vain jos siitä erikseen sovitaan;      suoritetaan vain 300 kg:n osalta, vaikka useiden
1250:     - 2 §:n mukaan lehtori on velvollinen muut-       kansainvälisten huoliotaliikkeiden alin laskutus
1251:  tamaan yliopistoa asemamaassa;                       on 500 kg).
1252: 088301081Y
1253: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 182
1254: 
1255:    Äskettäin on julkisuudessakin (ns. Siikalan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1256: komitean mietintö) todettu, ettei muiden mai-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1257: den käytännön mukaista instituuttijärjestelmää        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1258: tarvita Suomessa. Kuitenkin Pohjoismaissa saa-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1259: dut kokemukset osoittavat, että järjestelmästä
1260: olisi merkittävää hyötyä (Svenska Utlandsinstitu-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1261: tet; vastaavasti Norjassa norjan kielen ulkomaan-            siin ulkomaanlehtoreiden aseman ja toi-
1262: lehtorit ovat maansa ulkoasiainministeriön palve-            mintaedellytysten parantamiseksi saatta-
1263: luksessa). Joka tapauksessa Kalevalan juhlavuo-              malla ulkomaanlehtoreiden ohjesääntö
1264: den toteuttaminen ulkomailla kansallisen arvo-               yhdenmukaiseksi Suomen voimassa ole-
1265: vallan edellyttämällä tavalla edellyttää, että ny-           van lainsäädännön ja kansainvälisten dis-
1266: kyisestä ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neu-          kriminaation vastaisten sopimusten kans-
1267: vottelukunnasta siirrytään normaaliin valtionhal-            sa, mahdollistamaila Kalevalan juhlavuo-
1268: lintoon.                                                     den täysipainoisen toteuttamisen lehto-
1269:                                                              reiden asemamaissa ja selkeyttämällä ul-
1270:                                                              komaanlehtoreita koskevaa hallintoa?
1271: 
1272:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1983
1273: 
1274:          Lauha Männistö                  Inger Hirvelä                  Anna-Liisa Jokinen
1275:                                       1983 vp. -     KK n:o 182                                      3
1276: 
1277: 
1278: 
1279: 
1280:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1281: 
1282:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       maan yliopistolle. Lehtorivaihdon kansainvälisiin
1283: mainitussa tarkoituksessa te, Herra Puhemies,        periaatteisiin kuuluu, että ulkomaanlehtoria koh-
1284: olette 20 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-       dellaan samoin kuin asemamaan lehtoreita. Ase-
1285: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano-    mamaalla on myös oman lainsäädäntönsä mukai-
1286: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sesti täysi oikeus päättää, missä suomen kielen
1287: Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    opetusta annetaan, ja näin ollen myös siirtää
1288: myksestä n:o 182:                                    opetus yliopistosta toiseen.
1289:                                                         Edellä mainitut seikat on sisällytetty myös
1290:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ulkomaanlehtoreiden ohjesääntöön.
1291:        siin ulkomaanlehtoreiden aseman ja toi-          Ulkomaanlehtoteille varsinaisen palkkauksen
1292:        mintaedellytysten parantamiseksi saatta-      lisäksi myönnettävistä muista etuisuuksista ei ole
1293:        malla ulkomaanlehtoreiden ohjesääntö          voitu yksityiskohtaisesti määrätä ohjesäännössä,
1294:        yhdenmukaiseksi Suomen voimassa ole-          koska 1) olosuhteet eri asemamaissa vaihtelevat
1295:        van lainsäädännön ja kansainvälisten dis-     suuresti ja 2) etuisuuksien myöntäminen tulee
1296:        kriminaation vastaisten sopimusten kans-      joka tapauksessa alistaa valtiovarainministeriön
1297:        sa, mahdollistamaila Kalevalan juhlavuo-      raha-asiain käsittelyyn. Ohjesäännössä ei ole sel-
1298:        den täysipainoisen toteuttamisen lehto-       laista opetusministeriön ja ulkomaanlehtotien vä-
1299:        reiden asemamaissa ja selkeyttämällä ul-      listä työsopimusta koskevia kohtia, jotka olisivat
1300:        komaanlehtoreita koskevaa hallintoa?          ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa. Ohje-
1301:                                                      säännössä ei ole myöskään kohtia, jotka olisi
1302:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     k.ielletty kansainvälisissä diskriminaatiosopimuk-
1303: ti seuraavaa:                                        Sissa.
1304:    Ulkomaanlehtoreiden voimassa oleva ohjesään-         Kalevalan juhlavuoden valmisteluista vastaa
1305: tö valmisteltiin yhteistyössä ulkomaanlehtoreita     Kalevalan juhlavuoden toimikunta. Myöhemmin
1306: edustavan ammattijärjestön sekä ulkomaanleh-         tullaan päättämään, missä määrin tarkoitukseen
1307: tori- ja kielikurssiasiain neuvottelukunnan kans-    myönnettävien määrärahojen puitteissa Kaleva-
1308: sa. Ammattijärjestö ja neuvottelukunta samoin        lan juhlavuosi voidaan ottaa huomioon ulkomai-
1309: kuin asianmukaisesti myös valtiovarainministeriö     sissa yliopistoissa. Kaikki muukin suomen kielen
1310: hyväksyivät yksimielisesti ohjesäännön sekä siihen   ulkomaalaisopetukseen liittyvä toiminta, johon
1311: perustuvan työsopimusmallin.                         opetusministeriö on kiinnittänyt jatkuvaa huomi-
1312:    Ulkomaanlehtoreiden ammattijärjestö ei ole        ota, riippuu luonnollisesti eduskunnan tarkoituk-
1313: myöhemmin tehnyt esitystä ohjesäännön uusimi-        seen myöntämien määrärahojen suuruudesta.
1314: seksi.                                                  Opetusministeriön alainen ulkomaanlehtori- ja
1315:    Ulkomaanlehtotien asema eroaa normaalista         kielikurssiasiain neuvottelukunta on vuodesta
1316: työsopimussuhteisesta henkilöstöstä siinä, että      1969 toiminut ulkomaanlehtoteihin liittyvien ky-
1317: heillä on kaksi työnantajaa: opetusministeriö sekä   symysten asiantuntijaelimenä. Neuvottelukunta
1318: asemamaan yliopisto, kuitenkin niin että lehto-      on toiminut hyvin, eikä opetusministeriöllä ole
1319: reiden työn johto ja organisointi kuuluu asema-      aikomusta muuttaa nykyistä menettelyä.
1320: 
1321:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
1322: 
1323:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
1324: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 182
1325: 
1326: 
1327: 
1328: 
1329:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1330: 
1331:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att utlandslektorerna behandlas på sarnma sätt
1332: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          som förläggningslandets lektorer. Förläggnings-
1333: av den 20 oktober 1983 tili vederbörande med-          landet har även i enlighet med sin egen lagstift-
1334: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av      ning full rätt att besluta, var undervisning i
1335: riksdagsman Männistö m.fl. undertecknade               finska språkct ges, och således kan de överföra
1336: spörsmål nr 182:                                       undervisningen från ett universitet tili ett annat.
1337:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           De ovan anförda omständigheterna har även
1338:         att förbättra utlandslektorernas ställning     inrymts i reglernentet för utlandslektorerna.
1339:         och deras förutsättningar för att kunna           Utorn den egentliga avlöningen har övriga
1340:         fungera genom att göra reglementet för         förmåner som tillkommer utlandslektorerna inte
1341:         u tlandslektorerna      överensstämmande       kunnat fastställas i detalj i reglementet eftersom
1342:         med den i Finland gällande lagstift-           1) förhållandena i olika förläggningsländer växlar
1343:         ningen och de internationella avtalen          mycket och 2) beviljandet av förmånerna i alla
1344:         mot diskriminering, genom att möjliggö-        fall bör underställas ekonomisk behandling vid
1345:         ra ett fullödigt förverkligande av Kaleva-     finansministeriet. I reglementet finns det inte
1346:         las jubileumsår i lektorernas förläggnings-    sådana punkter som gäller arbetsavtal mellan
1347:         länder och genom att göra den förvalt-         undervisningsministeriet och utlandslektorerna
1348:         ning som berör utlandslektorerna åskådli-      som skulle stå i strid mot Finlands lagstiftning.
1349:         gare?                                          Reglementet innehåller inte heller sådana punk-
1350:                                                        ter som är förbjudna i de internationella avtalen
1351:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mot diskriminering.
1352: framföra följande:                                        Delegationen för Kalevalas jubileurnsår svarar
1353:    Det gällande reglementet för utlandslektorerna      för förberedelserna inför Kalevalas jubileumsår.
1354: utarbetades i samarbete med den fackorganisa-          Senare kommer ett beslut att fattas angående
1355: tion som representerar utlandslektorerna och de-       frågan i viiken mån hänsyn kan tas till Kalevalas
1356: legationen för utlandslektorat och språkärenden.       jubileumsår i de utländska universiteten inom
1357: Fackorganisationen och delegationen såsom också        ramen för de anslag som beviljas för detta
1358: sakenligt finansministeriet godkände enhälligt         ändamål. Även all annan verksamhet som anslu-
1359: reglementet samt den arbetsmodell som baserar          ter sig till undervisningen i finska språket utom-
1360: sig därpå. Utlandslektorernas fackorganisation         lands och som undervisningsministeriet hela ti-
1361: har inte senare framlagt något förslag tili förnyel-   den har fäst uppmärksamht>t vid. beror naturligt-
1362: se av reglementet.                                     vis på storleken av de anslag som riksdagen
1363:    Utlandslektorernas ställning skiljer sig från den   beviljar för detta ändamål.
1364: ställning som den övriga personalen i normalt             Delegationen för utlandslektorat och språk-
1365: arbetsavtalsförhållande har därigenorn, att de har     ärenden som lyder under undervisningsrninisteriet
1366: två arbetsgivare: unde1visningsrninisteriet samt       har sedan 1969 fungerat som sakkunnigorgan
1367: förläggningslandets universitet, dock så, att led-     beträffande frågor angående utlandslektorerna.
1368: ningen av lektorernas arbete och organisation          Delegationen har fungerat bra och undervis-
1369: ankornmer på förläggningslandets universitet.          ningsrninisteriet har inte för avsikt att ändra det
1370: Tili lektorsutbytets internationella principer hör     nuvarande förfarandet.
1371:     Helsingfors den 25 novcrnber 1983
1372: 
1373: 
1374: 
1375:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
1376:                                                 1983 vp.
1377: 
1378: Kirjallinen kysymys n:o 183
1379: 
1380: 
1381: 
1382: 
1383:                                    Kortesalmi: Stressiloman järjestämisestä kolmivuorotyötä tekevälle
1384:                                      hoitohenkilökunnalle
1385: 
1386: 
1387:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1388: 
1389:    Kolmivuorotyössä työskentelevät sairaala-alan,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1390: mielisairaanhoidon sekä vanhustenhoidon työn-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1391: tekijät sairaaloissa ja vanhustenkodeissa kokevat      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1392: tämän työmuodon kohtuuttoman raskaana, var-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1393: sinkin siitä syystä, että heillä ei ole riittävän
1394: pitkiä lomia lepoa ja virkistäytymistä varten.                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin erityi-
1395: Heidän piiristään onkin ehdotettu, että heille                sen noin viikon mittaisen stressiloman
1396: tulisi turvata esimerkiksi yhden viikon ns. stressi-          järjestämiseksi sairaanhoidon, mielisai-
1397: loma, jolloin he voisivat hoitaa henkilökohtaisia             raanhoidon sekä vanhustenhoidon piirissä
1398: asioitaan ja ihmissuhteitaan sekä myös saada                  kolmivuorotyötä tekevälle hoitohenkilö-
1399: tarpeellista lepoa. Tällaisen loman järjestäminen             kunnalle?
1400: avaisi myös uusia työpaikkoja alan henkilökun-
1401: nalle.
1402:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
1403: 
1404:                                           J. Juhani Kortesalmi
1405: 
1406: 
1407: 
1408: 
1409: 088301035F
1410: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 183
1411: 
1412: 
1413: 
1414: 
1415:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1416: 
1417:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Kunnallisella alalla työajan lyhentäminen hoi-
1418: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tolaitoksissa on toteutettu kolmen vuoden sisällä.
1419: olette 21 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        Tuona aikana on pyritty erityisesti terveyden-
1420: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      huollon puolella lisäämään virkoja työajan lyhen-
1421: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tämisestä johtuvan henkilöstövajauksen korjaami-
1422: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       seksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee teke-
1423: myksestä n:o 183:                                     mään voitavansa, että työajan lyhentämisestä joh-
1424:                                                       tuva virkatarve riittävässä määrin tyydytetään.
1425:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin erityi-        Työn raskaus pyritään ottamaan huomioon
1426:         sen noin viikon mittaisen stressiloman        sairaanhoitolaitoksien ja terveyskeskusten henki-
1427:         järjestämiseksi sairaanhoidon, mielisai-      löstömitoitusta suunniteltaessa. Kuopion yliopis-
1428:         raanhoidon sekä vanhustenhoidon piiris-       tollisessa keskussairaalassa on paraikaa meneillään
1429:         sä kolmivuorotyötä tekevälle hoitohenki-      tutkimusprojekti, jossa selvitetään kolmivuoro-
1430:         lökunnalle?                                   työssä työskentelevien viranhaltijoiden kokemia
1431:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      rasituksia ja työn aiheuttamia haittoja.
1432: ti seuraavaa:                                             Vanhustenhuoltolaitoksissa on erityisesti todet-
1433:                                                       tu, että vähiten koulutusta saanut henkilökunta
1434:    Työaikalain 6 §:n mukaan mm. sairaaloissa,         kokee pahimpana työn raskauden. Tämän vuoksi
1435: terveyskeskuksissa sekä huoltolaitoksissa voidaan     ollaan paraikaa aloittamassa täydennyskoulutusta
1436: työaikalain 5 §:n säännöksistä poikkeavasti mää-      hoitolaitosten osasto- ja hoitoapulaisille eri puo-
1437: rätä työaika siten, että se kolmen viikon pituisena   lilla maata. Tämän koulutuksen yhtenä tavoittee-
1438: ajanjaksona on enintään 120 tuntia tai kahden         na on lisätä valmiuksia raskaassa omaa itseään
1439: viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia.      kuluttavassa työssä.
1440: Näistä työajan enimmäismääristä voidaan työ- ja           Yhteenvetona voidaan todeta hoitotyön, erityi-
1441: virkaehtosopimuksin poiketa.                          sesti niin sanottua periodityötä tekevien hoito-
1442:    Hoitolaitosten henkilökunnan osalta on kun-        työntekijöiden työn, raskauden olevan yleisesti
1443: nallisella virkaehtosopimuksella sovittu, että kes-   tunnettu. Työn raskaudesta aiheutuvia haittoja
1444: keytyvään kolmivuorotyöhön rinnastettavassa pe-       on pyritty korjaamaan työaikaa lyhentämällä.
1445: riodityössä työaika on 114 tuntia kolmessa viikos-    Samaten on viran- ja toimenhaltijoiden vuosilo-
1446: sa eli keskimäärin 38 tuntia viikossa. Tällaisia      maa yleisesti pidennetty viime aikoina. Sen sijaan
1447: viranhaltijoita ovat ns. periodityöaikaa noudatta-    kysymyksessä tarkoitetunlaisen loman järjestämi-
1448: vat viranhaltijat, joilla on 5-13 yötyövuoroa         nen ei ole lainsäädäntökysymyksenä toistaiseksi
1449: kuuden viikon aikana.                                 ollut esillä.
1450: 
1451:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1983
1452: 
1453:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
1454:                                       1983 vp. -     KK n:o 183                                        3
1455: 
1456: 
1457: 
1458: 
1459:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1460: 
1461:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         arbetstiden i vårdanstalter. Under denna tid har
1462: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        man försökt öka antalet tjänster, särskilt inom
1463: av den 21 oktober 1983 tili vederbörande med-        hälsovården, för att sålunda korrigera den brist
1464: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   på personai som föranleds av att arbetstiden har
1465: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål        förkortats. Social- och hälsovårdsministeriet kom-
1466: nr 183:                                              mer att göra vad det kan för att det behov av
1467:                                                      tjänster som beror på den förkortade arbetstiden
1468:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        tillfredsställs i tillräcklig mån.
1469:        att ordna en särskild stressemester på            Vid planering av personalens dimensionering
1470:        cirka en vecka för vårdpersonal, som          inom sjukvårdsinrättningar och hälsovårdscentra-
1471:        arbetar i tre skift inom sjukvård, sinnes-    ler är syftet att också beakta hur tungt arbetet är.
1472:        sjukvård samt åldringsvård?                   Vid Kuopio universitetscentralsjukhus pågår som
1473:                                                      bäst ett forskningsprojekt, där man utreder den
1474:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     påfrestning som tjänsteinnehavare med arbete i
1475: anföra följande:                                     tre skift upplever och de olägenheter som arbetet
1476:    Enligt 6 § arbetstidslagen kan man bl.a. i        förorsakar.
1477: sjukhus, hälsovårdscentraler och vårdanstalter           Särskilt inom anstalter för åldringsvård har
1478: med avvikelse från stadgandena i 5 § arbetstidsla-   konstaterats att den personai som har minst
1479: gen bestämma arbetstiden så, att den under en        utbildning upplever det faktum att arbetet är
1480: tidsperiod av tre veckor utgör högst 120 timmar      tungt såsom mest påfrestande. Därför håller man
1481: eller under en tidsperiod av två veckor högst 80     som bäst på att inleda kompletterande utbild-
1482: timmar. Med arbets- och tjänstekollektivavtal        ning för vårdanstalternas avdelnings- och vårdbi-
1483: kan avvikelser göras från dessa maximala arbetsti-   träden på olika håll i landet. Ett mål för denna
1484: der.                                                 utbildning är att utöka färdigheterna i tungt
1485:    1 fråga om personai vid vårdanstalter har         arbete som är slitsamt för arbetstagaren själv.
1486: genom kommunalt tjänstekollektivavtal över-              Sammanfattningsvis kan fastslås att det är
1487: enskommits att arbetstiden vid periodarbete,         allmänt känt att vårdarbete är tungt särskilt för
1488: som kan jämställas med avbrutet treskiftesarbete,    arbetstagare som utför så kallat periodarbete.
1489: är 114 timmar på tre veckor, det vill säga i         Mao har försökt korrigera de olägenheter som
1490: medeltal 38 timmar i veckan. Dylika tjänsteinne-     detta medför genom att förkorta arbetstiden.
1491: havare är tjänsteinnehavare, som iakttar s.k.        Likaså har semestern för tjänsteinnehavare och
1492: periodarbetstid och som har 5-13 nattskift inom      befattningshavare allmänt förlängts under den
1493: sex veckor.                                          senaste tiden. Däremot har ett anordnande av en
1494:    lnom den korumunala sektorn har man under         sådan semester som avses i spörsmålet än så länge
1495: loppet av tre år genomfört en förkortning av         inte varit aktuellt som en lagstiftningsfråga.
1496: 
1497:      Helsingfors den 21 november 1983
1498: 
1499:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1500:                                                  1983 vp.
1501: 
1502: Kirjallinen kysymys n:o 184
1503: 
1504:                                    Kalliomäki ym.: Positronikuvausteknologian hankkimisesta Helsin-
1505:                                      gin yliopistolliseen keskussairaalaan
1506: 
1507:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1508: 
1509:     Positronikuvausteknologia on ainutlaatuinen        ten lisäksi käsittää saumattoman yhteistyön fysii-
1510: tutkimusmenetelmä, koska sen avulla voidaan            kan ja kemian sovellutusten kanssa siten, että
1511:  kvantitatiivisesti kuvamaa elävän systeemin fysio-    uudet lääketieteelliset sovellutukset vaativat sy-
1512: logisia ja metabolisia tapahtumia.                     vällisen fysikaalis- kemiallisen perustutkimuksen.
1513:     Positronikuvausteknologia on kehitetty Yhdys-         Siten positronikuvausteknologiaan tulisi liitty-
1514: valloissa jo vuonna 1952, mutta vasta tietokone-       mään puhtaasti lääkinnällisen toiminnan lisäksi
1515:  teknologian kehittyessä sen käyttö on lisääntynyt     myös koulutuksellisia näkökohtia poikkitieteelli-
1516:  niin, että maailmassa on nykyisin käytössä lähes      sellä fysikaalis- kemiallislääketieteellisellä alueella.
1517:  50 kuvauslaitteistoa. Ruotsissakin niitä on kolme,       Koska Helsingin yliopistollinen keskussairaala
1518:  mutta Suomessa ei vielä yhtään kappaletta.            on maamme johtava yliopistosairaala, jonka vas-
1519:     Kyseinen kuvausteknologia käsittää varsinaisen     tuualueeseen kuuluu myös uuden teknologian
1520:  positronikuvauslaitteen lisäksi positroni-isotoop-    kehittäminen ja hyödyntäminen lääketieteen tar-
1521:  pien tuottamiseen tarvittavan kiihdyttimen, joka      peisiin, ja koska ko. sairaala käsittää myös lääke-
1522:  lääketieteellisessä käytössä on yleensä syklotroni.   tieteen asiantuntemuksen ydinjoukon maassam-
1523:     Positroni-isotooppeja voidaan rajoitetusti tuot-   me ja sillä on suorat yhteydet yliopiston kliinisiin
1524:  taa myös ns. isotooppigeneraattoreilla, mutta         ja perustutkimuslaitoksiin, on se paras sijoitus-
1525:  syklotronilla tuotettavat lyhytikäiset isotoopit      paikka tällaiselle monia ulottuvuuksia vaativalle
1526:  hiili-11, typpi-13, happi-15 ja fluori-18 mahdol-     tutkimusteknologialle.
1527:  listavat positronikuvausteknologian laajamittai-         Hankkeen kustannusten voidaan arvioida nou-
1528:  sen hyväksikäytön.                                    sevan positronikuvauslaitteen osalta n. 7 milj.
1529: · Useimmat orgaaniset yhdisteet sisältävät juuri       markkaan ja saman suuruiseen summaan posi-
1530:  hiiltä, typpeä tai happea luonnollisina rakenne-      troni-isotooppeja tuottavan kiihdyttimen osalta.
1531:  osina molekyylissä.                                      Edellä olevan perusteella ja korostaen positro-
1532:     Kun jokin näistä luonnollisista atomeista kor-     nikuvausteknologian laajaa käyttöaluetta ja eri-
1533:  vataan kemialiisin menetelmin vastaavalla radio-      tyisesti sen merkitystä vaikeisiin sairauksiin koh-
1534:  aktiivisella atomilla, ei yhdisteen biokemialli-      distuvassa tutkimus- ja hoitotyössä sekä viitaten
1535:  nen käyttäytyminen muutu, vaikka radioaktiivi-        valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
1536:  sen atomin myötä orgaanisesta yhdisteestä tulee-      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
1537:  kin radioaktiivinen merkkiaine ja sen käyttäyty-      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
1538:  mistä kehossa voidaan tutkia.                         sen:
1539:     Näin positroneilla voidaan tutkia luonnollista
1540:  metaboliaa, esimerkiksi sokerimetaboliaa aivoissa                Onko Hallitus tietoinen positroniku-
1541:  tai sydämessä tai missä kehon osassa tahansa.                 vausteknologian huomattavasta merkityk-
1542:     Kliinisesti positronikuvaustekniikkaa voidaan              sestä maamme tieteelliselle tutkimustyöl-
1543:  hyödyntää useimmilla lääketieteen erikoisaloilla.             le ja käytännön sairaanhoitotyölle erityi-
1544:  Kuitenkin sydämen, aivojen ja keuhkojen sekä                  sesti vaikeiden ja suuria väestönosia kos-
1545:   syöpäsairauksien tutkiminen ovat ne lääketieteen             kevien sairauksien hoidossa, ja
1546:   alueet, jotka tulisivat eniten hyötymään positro-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1547:   nikuvauksesta.                                               ryhtyä vallitsevan kyseisen teknologian
1548:      Positronikuvaustekniikka on poikkitieteellinen            puuttumisesta johtuvan epäkohdan pois-
1549:   tutkimusalue, joka lääketieteellisten Sovellutus-            tamiseksi?
1550:        Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
1551: 
1552:           Antti Kalliomäki                 Sinikka Hurskainen                 Anna-Liisa Piipari
1553:           Kaarina Dromberg                 Tuula Paavilainen                  Pirkko Turpeinen
1554: 088301039L
1555: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 184
1556: 
1557: 
1558: 
1559: 
1560:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1561: 
1562:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         syklotronilla tuotetaan lyhytikäisiä isotooppeja
1563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          myös lääketieteellisen tutkimuksen käyttöön. Tu-
1564: olette 21 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         run yliopistollisessa keskussairaalassa ei toistaisek-
1565: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       si kuitenkaan ole positroniemissiotomografia, jo-
1566: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ten syklotronin hyödyntämisestä kliiniseen poti-
1567: Kalliomäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       laiden hoitoon ei ole toistaiseksi saatu riittävän
1568: symyksestä n:o 184:                                    selkeätä kuvaa. Turun yliopiston syklotronin yh-
1569:                                                        teydessä on käynnissä tällä hetkellä aktiivinen
1570:            Onko Hallitus tietoinen positroniku-        tutkimustyö ja opetusministeriö on syyskuussa
1571:         vausteknologian huomattavasta merkityk-        1983 asettanut erityisen työryhmän selvittämään
1572:         sestä maamme tieteelliselle tutkimustyöl-      tästä Suomen Akatemian rahoituksen turvin teh-
1573:         le ja käytännön sairaanhoitotyölle erityi-     tävästä tutkimustyöstä saatavia kokemuksia.
1574:         sesti vaikeiden ja suuria väestönosia kos-
1575:         kevien sairauksien hoidossa, ja                   Turun ohella eräät muutkin maamme yliopis-
1576:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tot ja lääketieteelliset tiedekunnat ovat ilmaisseet
1577:         ryhtyä vallitsevan kyseisen teknologian        kiinnostuneisuuttaan syklotronitoiminnan aloit-
1578:         puuttumisesta johtuvan epäkohdan pois-         tamiseen ja siihen liittyvän lääketieteellisen tek-
1579:         tamiseksi?                                     nologian hankkimiseen. Tutkimus- ja sovellutus-
1580:                                                        työtä on tehty myös Valtion teknillisessä tutki-
1581:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       muskeskuksessa, jonka yhteyteen on kuluvana
1582: ti seuraavaa:                                          vuonna perustettu isotooppilääketieteen neuvot-
1583:    Eräillä teknologian alueilla tieteellinen tutki-    telukunta.
1584: mus edellyttää varsin mittavia investointeja tutki-       Lääketieteellisen isotooppituotannon ja radio-
1585: musedellytysten luomiseksi. Eräistä tällaisista tek-   nukliidien tutkimuksellinen käyttö ja siihen liit-
1586: nologian vaatimista merkittävistä investoinneista      tyvän laitteiston hankinta edellyttävät laajamit-
1587: on myös selvää hyötyä lääketieteen tutkimukselle       taisia investointeja. Kyseessä on ilmeisesti tule-
1588: ja myös hoitosovellutuksille. Opetusministeriön        vaisuudessa voimakkaasti kehittyvä myös lääke-
1589: asettama laitehankintatyöryhmä selvitti vuosina        tieteellistä sovellutusta edellyttävä tutkimusala,
1590: 1981-82 ns. suurten tutkimuslaitteitten hankki-        jonka tietotaidon ja käytännön sovellutusten ke-
1591: mista 1980-luvulla. Tämän työn yhteydessä tuli         hittäminen Suomessa on vasta alkuvaiheessa. So-
1592: esiin myös kiihdytinteknologia ja siihen liittyvien    siaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan vi-
1593: sovellutusten hankinta. Suomessa on tällä hetkel-      reillä sellaisen toimikunnan asettaminen, joka
1594: lä käytössä yksi radionukliidien tuottamiseen so-      selvittäisi tämän uuden teknologian käyttöönot-
1595: veltuva kiihdytinsyklotroni, joka on sijoitettu        toon liittyviä kysymyksiä terveydenhuollon näkö-
1596: Turkuun Åbo Akademin fysiikan osastolle. Tällä         kulmasta.
1597: 
1598:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
1599: 
1600:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1601:                                      1983 vp. -       KK n:o 184                                        3
1602: 
1603: 
1604: 
1605: 
1606:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1607: 
1608:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och som har placerats i Åbo på fysikavdelningen
1609: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          vid Åbo Akademi. Med hjälp av denna cyklotron
1610: av den 21 oktober 1983 tili vederbörande med-          produceras kortlivade isotoper även för den
1611: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     medicinska forskningens behov. Vid Åbo univer-
1612: riksdagsman Kalliomäki m.fl. undertecknade             sitetscentralsjukhus finns det för närvarande dock
1613: spörsmål nr 184:                                       inte någon positronemissionstomograf, och man
1614:                                                        har därför tilisvidare inte en tillräckligt klar
1615:           Är Regeringen medveten om viiken             uppfattning om användningen av cyklotroner vid
1616:        avsevärd betydelse positronavbildnings-         klinisk patientvård. 1 anslutning tili Åbo univer-
1617:        teknologin har för vårt lands vetenskapli-      sitets cyklotron pågår för närvarande aktiv forsk-
1618:        ga forskning och för den praktiska sjuk-        ning och undervisningsministeriet har i septem-
1619:        vården särskilt vid behandling av svåra         ber 1983 tilisatt en särskild arbetsgrupp att
1620:        sjukdomar och sådana som drabbar stora          utreda erfarenheterna av denna forskning som
1621:        delar av befolkningen, och                      bedrivs med stöd av finansiering från Finlands
1622:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Akademi.
1623:        för att avskaffa missförhåliandet tili följd
1624:        av rådande brist på ifrågavarande tekno-            Förutom Åbo har även andra universitet och
1625:        logi?                                           medicinska fakulteter i vårt land visat intresse för
1626:                                                        inledandet av cyklotronverksamheten och an-
1627:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skaffningen av därmed förknippad medicinsk
1628: anföra följande:                                       teknologi. Forskning och tiliämpning har bedri-
1629:    Den vetenskapliga forskningen på vissa områ-        vits även vid Statens tekniska forskningscentral, i
1630: den inom tekoologin förutsätter rätt betydande         anslutning tili viiken under innevarande år har
1631: investeringar för att skapa förutsättningar för        tilisatts en delegation för isotopmedicin.
1632: forskningen. Vissa sådana inom tekoologin erfor-           Användningen av medicinsk isotopproduktion
1633: derliga betydande investeringar är tili stor nytta     och radionuklider inom forskningen och anskaff-
1634: även för den medicinska forskningen och för            ningen av därmed förknippad apparatur förutsät-
1635: tiliämpningen inom vården. Den av undervis-            ter omfattande investeringar. Det är uppenbarli-
1636: ningsministeriet tillsatta arbetsgruppen för utred-    gen fråga om ett i framtiden starkt expanderande
1637: ning av frågan om anskaffning av apparatur             forskningsområde som även förutsätter medicinsk
1638: undersökte åren 1981-1982 anskaffningen av             tiliämpning, beträffande vilket utvecklandet av
1639: s.k. stora behandlingsinstrument på 1980-talet. 1      know-how och praktisk tiliämpning befinner sig i
1640: samband med detta arbete upptogs även frågan           begynnelsestadiet i Finland. 1 social- och hälso-
1641: om acceleratorteknologi och anskaffning av där-        vårdsministeriet planerar man för närvarande
1642: med förknippade applikationer. 1 Finland finns         tilisättande av en komission, som från hälsovår-
1643: för närvarande i bruk en accelerator cyklotron         dens synpunkt skulie utreda de frågor som anslu-
1644: som lämpar sig för producering av radionuklider        ter sig tili ibruktagandet av denna nya teknologi.
1645:      Helsingfors den 22 november 1983
1646: 
1647:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1648: 1
1649: 
1650: 1
1651:                                                 1983 vp.
1652: 
1653: Kirjallinen kysymys n:o 185
1654: 
1655: 
1656: 
1657: 
1658:                                    H. Kemppainen ym.: Silmien valokuvausmenetelmän käyttämisestä
1659:                                       lasten silmien tutkimiseen
1660: 
1661: 
1662:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1663: 
1664:     Yleensä vasta kouluiässä ilmenevän heikkonä-          Helsingin yliopiston silmäklinikalta julkaistus-
1665: köisyyden tärkeimpinä syinä ovat synnynnäiset          sa väitöskirjassa on esitetty käänteentekevä mene-
1666: silmien toiminta- ja rakennepoikkeavuudet, kar-        telmä lasten silmien tutkimiseksi. Tohtoriksi väi-
1667: sastus (silmien kieroon katsominen), taittovirheet     tellyt silmälääkäri Kari Kaakinen on osoittanut,
1668: ja harvinaisina jotkut muut silmäsairaudet. Nä-        että valokuvaamaila lasten silmät vauvaiässä (0, 5
1669: kökyvyn kehittyminen tapahtuu aivan ensim-             - 1, 5 v.) sitä varten erikoisesti konstruoidulla
1670: mäisten elinvuosien aikana, 0-4 vuoden iässä.          kameralla, voidaan silmien varhaiset kehityshäi-
1671: Jos joku yllä mainituista vioista on esteenä näön      riöt, poikkeavuudet ja silmäsairaudet todeta luo-
1672: oppimisen kannalta ratkaisevana ns. herkkänä           tettavasti. Menetelmä on osoittautunut halvaksi,
1673: ajanjaksona, ei näkökyky kehity normaaliksi.           luotettavaksi ja tutkimus onnistuu kaikilla lapsil-
1674:  Näistä syistä on aikuisväestöstä Suomessa n. 5        la. Kajaanissa tehdyn väitöskirjatyön perustutki-
1675:  % :lla puutteellinen näkökyky. Käytännössä he         musten yhteydessä menetelmä on osoittautunut
1676:  näkevät vain yhdellä silmällä.                        toimivan hyvin joukkotutkimusmenetelmänä va-
1677:     Tähän mennessä ei ole ollut käytössä luotetta-     lokuvaamaan pikakoulutetun terveydenhoitajan
1678:  vaa, tehokasta ja vaivatonta menetelmää lasten        pystyessä suorittamaan vaivattomasti ja Iuotetta-
1679:  silmien tutkimiseksi ja näköhäiriöiden toteami-       vasri varsinaisen silmien valokuvauksen.
1680:  seksi riittävän aikaisin. Silmälääkärin suorittama       Silmien valokuvausmenetelmällä voidaan myös
1681:  tutkimus vauvaikäisellä ja leikki-ikäisellä on vai-   todeta varhaisessa vaiheessa lasten vakavia silmä-
1682:  valloinen, aikaaviepä, eikä se useinkaan onnistu      sairauksia, kuten retinoblastooma (verkkokalvo-
1683:  lapsen pelon ja vastaanpanemisen takia. Silmä-        syöpä) ja synnynnäinen kaihi.
1684:  lääkäreiden suorittamaa tutkimusta ei näistä käy-        On aivan ilmeistä, että kyseisen valokuvausme-
1685:  tännön syistä ole voitu ajatella suoritettavaksi      netelmän yleisellä käyttöönotolla lasten silmien
1686:  joukkotutkimuksena kaikille tietyn ikäisille lap-     seulontatutkimusmenetelmänä voidaan helposti
1687:  sille.                                                saada aikaan merkittävää kansanterveyden kehi-
1688:     Nykyisin käytössä olevilla tutkimusmenetelmil-     tystä heikkonäköisyyden ennalta ehkäisynä, sekä
1689:  lä heikkonäköisyyden tai riskihenkilön toteami-       saada aikaan kansantaloudellista säästöä.
1690:  nen tapahtuu niin myöhään, että käytössä olevil-         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
1691:  la hoitotoimenpiteillä hoitotulokset ovat epätyy-     järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella val-
1692:  dyttäviä. Lisäksi hoitomenetelmät ovat kalliita,      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1693:  aikaa vieviä ja vaivalloisesti toteutettavia. Jos     seuraavan kysymyksen:
1694:  hoito- ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin voi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1695:  taisiin ryhtyä riittävän aikaisin jo näön oppimisen           ryhtyä lasten silmien valokuvausmenetel-
1696:  kannalta herkkänä aikana, olisivat hoitotulokset              män käyttöönoton vauhdittamiseksi las-
1697:  parempia, hoitoajat lyhyempiä ja hoitokustan-                 ten silmien seulonta- ja joukkotarkastus-
1698:  nukset pienempiä.
1699: 
1700: 
1701: 
1702: 
1703:  088301076T
1704: 2                                  1983 vp. -    KK n:o 185
1705: 
1706:      menetelmänä sekä kyseisen menetelmän              rempien, halvempien ja vaivattornaru-
1707:      edelleen kehittämiseksi ja sitä myötä pa-         pien hoitomenetelmien kehittämiseksi?
1708: 
1709:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
1710: 
1711:        Hannu Kemppainen             Pertti Paasio               Juhani Alaranta
1712:        Ole Wasz-Höckert             Saara Mikkola               Tytti Isohookana-Asunmaa
1713:        Sten Söderström              Arja Alho                   Liisa Kulhia
1714:        Katri-Helena Eskelinen       Heikki Kokko                Eeva Turunen
1715:        Pirkko Ikonen                Lea Sutinen                 Aapo Saari
1716:        Väinö Raudaskoski            Arvo Kemppainen             Vappu Säilynoja
1717:        Kalle Könkkölä               Maija Rajantie              Lea Mäkipää
1718:        Pentti Skön                  Riitta Jouppila             Esko Helle
1719:        Tuula Paavilainen            Helena Pesola               Seppo Pelttari
1720:        Tarja Halonen                Anna-Kaarina Louvo           Mauri Pekkarinen
1721:        Pekka Leppänen               J. Juhani Kortesalmi        Hannele Pokka
1722:        Marjatta Stenius-Kaukonen    Liisa Jaakonsaari           Olavi Martikainen
1723:        Sakari Valli                                             Heikki Mustonen
1724:                                     1983 vp. -     KK n:o 185                                          3
1725: 
1726: 
1727: 
1728: 
1729:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1730: 
1731:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      huoltoviranomaisten kiinnostuksen kohteena vii-
1732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      me vuosien aikana. Lääkintöhallituksen toimesta
1733: olette 21 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-     on laajasti selvitetty terveystarkastusten ja seulon-
1734: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tatutkimusten asemaa Suomen aikuisväestön ter-
1735: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    veydenhuollossa. Äitiys- ja lastenneuvoloiden
1736: H. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    asema maamme kansanterveystyön kehittämisessä
1737: kysymyksestä n:o 185:                              on ollut avainasemassa näiden ikäryhmien tervey-
1738:                                                    dentilan kohentamisessa. Jokaisen sellaisen me-
1739:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      netelmän käyttöönotto, jolla näyttäisi olevan ar-
1740:        ryhtyä lasten silmien valokuvausmenetel-    voa väestön jonkin ikäryhmän sairauden, vian tai
1741:        män käyttöönoton vauhdittamiseksi las-      vamman varhaisen toteamisen kannalta on ai-
1742:        ten silmien seulonta- ja joukkotarkastus-   heellista perusteellisesti selvittää. Varhaisessa ikä-
1743:        menetelmänä sekä kyseisen menetelmän        vaiheessa ilmenevien aistivammojen tutkiminen
1744:        edelleen kehittämiseksi ja sitä myötä pa-   ja hoito on edelleen varsin ongelmallista. Niinpä
1745:        rempien, halvempien ja vaivattomam-         sellaiset uudet menetelmät, joilla saattaa olla
1746:        pien hoitomenetelmien kehittämiseksi?       merkittävää arvoa seulontatutkimusten tehosta-
1747:                                                    miseksi tässä ikäryhmässä ovat väestön terveyden-
1748:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-   huollon edistämisen kannalta erittäin kiinnosta-
1749: ti seuraavaa:                                      via. Asiantuntijoiden näkemykset silmien valoku-
1750:    Väestön terveydentilan parantamisen eräänä      vausmenetelmän soveltumisesta lasten silmien
1751: tärkeimpänä menetelmänä on sairauksien, viko-      tutkimukseen ovat myönteisiä. Terveysviranomai-
1752: jen ja vammojen mahdollisimman varhainen to-       set tulevat nyt selvittämään, mikä arvo tällä
1753: teaminen ja tällaisten henkilöiden asianmukai-     menetelmällä on mahdollisena seulonta- ja jouk-
1754: seen hoitoon saattaminen. Eri ikäryhmiin ja eri    kotarkastusvälineenä ja tämän selvitystyön jäl-
1755: ongelmaryhmiin kohdentuvat seulonta- ja jouk-      keen ottavat kantaa menetelmän käyttöönottoon
1756: kotarkastusmenetelmät ovatkin olleet terveyden-    ja siihen liittyviin ongelman asetteluihin.
1757: 
1758:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1983
1759: 
1760:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1761: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 185
1762: 
1763: 
1764: 
1765: 
1766:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1767: 
1768:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          troliernas och screeningundersökningarnas stäli-
1769: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ning inom hälsovården för den vuxna befolk-
1770: av den 21 oktober 1983 tili vederbörande med-         ningen i Finland. Moderskaps- och barnrådgiv-
1771: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    ningarna har haft en nyckelposition vid utveck-
1772: riksdagsman H. Kemppainen m.fl. underteckna-          landet av folkhälsoarbetet i vårt land, vad beträf-
1773: de spörsmål nr 185:                                   far förbättrande av hälsotiliståndet inom dessa
1774:                                                       åldersgrupper. Det är skäl att grundligt utreda
1775:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       möjligheterna att ta i bruk varje sådan metod
1776:        för att försnabba ibruktagandet av meto-       som verkar vara av värde vid ett tidigt konstate-
1777:        den att fotografera barnens ögon som en        rande av sjukdom, defekt elier skada inom någon
1778:        screening och massundersökningsmetod           åldersgrupp. Undersökningen och vården av så-
1779:        samt för att vidare utveckla denna metod       dana skador i sinnesorganen som uppträder vid
1780:        och därigenom utveckla bättre, biliigare       en tidig ålder är fortsättningsvis problematisk.
1781:        och bekvämare vårdmetoder?                     Sålunda är sådana nya metoder vilka kan vara av
1782:                                                       betydande värde för att effektivera screeningun-
1783:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       dersökningarna inom denna åldersgrupp synner-
1784: anföra följande:                                      ligen intressanta med tanke på främjandet av
1785:    En av de viktigaste metoderna att förbättra        befolkningens hälsovård. Experternas åsikter om
1786: befolkningens hälsotilistånd är att konstatera        fotograferingsmetodens lämplighet för undersök-
1787: sjukdomar, defekter och skador så tidigt som          ning av barnens ögon är positiva. Hälsovårds-
1788: möjligt och att få de personer som lider av dessa i   myndigheterna kommer nu att utreda vilket
1789: vederbörlig vård. Under de senaste åren har           värde denna metod har såsom en möjlig scree-
1790: screening- och massundersökningsmetoder inrik-        ning- och massundersökningsmetod, och efter
1791: tade på olika åldersgrupper och olika problem-        detta utredningsarbete ta stälining tili huruvida
1792: grupper varit föremål för hälsovårdsmyndigheter-      metoden skali tas i bruk och vilka problemstäli-
1793: nas intresse. På åtgärd av medicinalstyrelsen har     ningar som är förknippade därmed.
1794: man gjort en omfattande utredning av hälsokon-
1795: 
1796:     Helsingfors den 24 november 1983
1797: 
1798:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1799:                                                 1983 vp.
1800: 
1801: Kirjallinen kysymys n:o 186
1802: 
1803: 
1804: 
1805: 
1806:                                    Helle ym.: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta
1807: 
1808: 
1809:                               Eduskunnan Herra Puh,emiehe IIe
1810: 
1811:    Suomen ydinvoimalaitosten käyttöluvat ovat          että luvanhaltija ei voi esittää kauppa- ja teolli-
1812: määräaikaisia ja ovat voimassa kuluvan vuoden          suusministeriölle tätä tarkoinavaa suunnitelmaa,
1813: loppuun.                                               tulee luvan haltijan tämän luvan voimassaoloai-
1814:    Aikanaan käyttölupapäätöksiä annettaessa ja         kana esittää kauppa- ja teollisuusministeriön hy-
1815: niitä pohjustettaessa ja selostettaessa korostettiin   väksyttäväksi suunnitelma kustannusarvioineen
1816: julkisuudessa sitä, että käytetyn polttoaineen lop-    tällaisten jätteiden loppusijoittamisesta Suo-
1817: pusijoitus tapahtuisi maamme rajojen ulkopuo-          meen.
1818: lelle.                                                    Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista
1819:    Mm. Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olki-             suhtautuu varauksin tai torjuvasti ydinvoimaan
1820: luoto I:n käyttöluvassa todetaan: "Edellä olevas-      myös energiakäytössä. Eräänä perusteena tälle
1821: ta riippumatta luvanhaltijan tulee toistaiseksi        kansalaismielipiteelle on käytettyyn ydinpolttoai-
1822: pyrkiä joko käytetyn polttoaineen tai siihen syn-      neeseen liittyvä ratkaisematon ongelmakimppu.
1823: tyneen ydinjätteen siirtämiseen pois maasta.''            Erittäin paljon perusteltua arvostelua on esitet-
1824: Mainittua kohtaa pidettiin oleellisena samalla,        ty edellä mainitun jäteongelman aiheuttamien
1825: kun todettiin sovitun Imatran Voiman Oy:n              kustannusten ennakointiin. Väitetään, että voi-
1826: (IVO) Loviisan laitosten käytetyn polttoaineen         mayhtiöiden laskelmat ja varaukset eivät tule
1827: palauttamisesta Neuvostoliittoon.                      alkuunkaan peittämään jätteistä aiheutuvia kus-
1828:    Muutaman viime vuoden tapahtumat antavat            tannuksia. Laki ja käyttöluvat edellyttävät, että
1829: kuitenkin aiheen epäillä, että alunperinkin on         näihin kustannuksiin varautuvat voimayhtiöt voi-
1830: ollut tarkoitus sijoittaa Olkiluodon jätteet koti-     maloiden käyttöaikana ja että näiden rahastojen
1831: maahan. Tätä käsitystä tukee se voimakas tiedo-        reaaliarvon on säilyttävä vuosikymmeniä eteen-
1832: tusrynnäkkö, jonka avulla on perusteltu Suomen         päin.
1833: kallioperän "oivallisuutta" ydinjätteen loppusi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1834: joitukseen. Voimayhtiöiden viime aikaisissa ai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1835: neistoissa ei enää edes ole mainittu ulkomaista        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1836: sijoitusvaihtoehtoa. Ulkomaiset vaihtoehdot ovat       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1837: TVO:n kohdalla tiettävästi peruuntuneet kalleu-
1838: tensa tähden.                                                    Onko Hallituksen mielestä käytetyn
1839:    Siihen, että käytetyn ydinpolttoaineen loppu-              ydinpolttoaineen      loppusijoitustiedotus
1840: sijoittaminen Suomeen on ollut tavoitteena jo                 ollut asiallista kaikilta osiltaan ja onko
1841: kauan, viittaa em. käyttöluvassa oleva kohta                  TVO kyennyt täyttämään käyttölupiensa
1842: edellä mainitun katkelman jälkeen:                            ehdot, jotka koskevat
1843:    Sen varalta, että käytettyä polttoainetta ei                  a) syntyneen ydinjätteen siirtämistä
1844: siirretä lopullisesti pois maasta, tulee luvanhalti-          Suomesta,
1845: jan kansainväliset turvallisuustekijät huomioon-                 b) luvan voimassaoloaikana aikaan saa-
1846: ottaen pyrkiä tämän luvan voimassaoloaikana                   tavaa sopimusjärjestelyä, joka mahdollis-
1847: saamaan sellainen sopimusjärjestely, joka mah-                taa kaiken tällaisen polttoaineen jälleen-
1848: dollistaa kaiken tällaisen polttoaineen jälleenkä-            käsittelyn,
1849: sittelyn.                                                        c) luvan voimassaoloaikana tehtävää
1850:    Sen varalta, että käytettyyn pohtoaineeseen                suunnitelmaa kustannusarvioineen jättei-
1851: syntynyttä ydinjätettä ei siirretä pois maasta tai            den loppusijoittamisesta Suomeen, ja
1852: 
1853: 088301103N
1854: 2                                   1983 vp. -     KK n:o 186
1855: 
1856: 
1857:          kykeneekö kauppa- ja teollisuusminis-           valvomaan jätteen käsittelyyn liittyvien
1858:       teriö Hallituksen mielestä tarkistamaan ja         kustannusarvioiden oikeellisuutta?
1859:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
1860: 
1861:        Esko Helle                     Timo Laaksonen               Heli Astala
1862:        Osmo Vepsäläinen               Pekka Leppänen               Vappu Säilynoja
1863:        Lauha Männistö                 Heikki Mustonen              Liisa Kulhia
1864:        Tarja Halonen                  Ulla-Leena Alppi             Liisa Jaakonsaari
1865:        Liisa Arranz                   Reijo Enävaara               Irma Rosnell
1866:        Inger Hirvelä                  Mikko Elo                    Matti Kautto
1867:        Pirkko Turpeinen               Matti Kuusio                 Lea Mäkipää
1868:        Pentti Skön                    Esko Almgren                 Timo Kietäväinen
1869:        Jouni ]. Särkijärvi            Erkki Moisander              Pirjo Rusanen
1870:        Arvo Kemppainen                Helvi Koskinen               Timo Roos
1871:                                       Sten Söderström
1872:                                         1983 vp. -- RJC n:o 186                                           3
1873: 
1874: 
1875: 
1876: 
1877:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1878: 
1879:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          on mm. turvallisuussyistä odotettava joitain vuo-
1880: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sia ennen kuin polttoainetta kuljetetaan, koska
1881: olette 21 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-          kuljetus vaatii jatkuvaa jäähdyttämistä. Lämmön-
1882: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kehityksestä johtuu myös, että käytetyn polttoai-
1883: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         neen tai siitä erotettujen jätteiden loppusijoitta-
1884: Helteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         mista maaperään on odotettava. Odotusajan on
1885: myksestä n:o 186:                                       oltava muutaman vuosikymmenen suuruusluok-
1886:                                                         kaa. Yleisesti lasketaan tällä hetkellä tarvittavan
1887:            Onko Hallituksen mielestä käytetyn           n. 40 vuotta.
1888:         ydinpolttoaineen      loppusijoitustiedotus
1889:         ollut asiallista kaikilta osiltaan ja onko         Matala- ja keskiaktiivinen jäte sisältää voima-
1890:         TVO kyennyt täyttämään käyttölupiensa           laitoksen käytön, huollon ja purkamisen yhtey-
1891:                                                         dessä syntyviä ns. voimalaitosjätteitä. Ne voidaan
1892:         ehdot, jotka koskevat
1893:                                                         loppusijoittaa yleensä melko piankin syntymisen
1894:            a) syntyneen ydinjätteen siirtämistä
1895:                                                         jälkeen.
1896:         Suomesta,
1897:            b) luvan voimassaoloaikana aikaan saa-          Loppusijoitusteknologioita on eri puolilla
1898:         tavaa sopimusjärjestelyä, joka mahdollis-       maailmaa kehitetty useita. Tällaisia ovat mm.
1899:         taa kaiken tällaisen polttoaineen jälleen-      suolakaivosten ja erilaisten savikerrostumien käyt-
1900:         käsittelyn,                                     täminen loppusijoituspaikkoina, koska tällaiset
1901:                                                         paikat ovat hyviä kosteuseristeitä. Eräs parhaista
1902:            c) luvan voimassaoloaikana tehtävää
1903:                                                         sijoitusteknologioista on myös graniittiseen pe-
1904:         suunnitelmaa kustannusarvioineen jättei-
1905:                                                         ruskallioon sijoittaminen. Koska kaikkialla maail-
1906:         den loppusijoittamisesta Suomeen, ja
1907:                                                         massa on menossa odotusvaihe lämmönkehityk-
1908:            kykeneekö kauppa- ja teollisuusminis-        sen alenemiseksi, on tämä osaltaan ilmeisesti
1909:         teriö Hallituksen mielestä tarkistamaan ja
1910:                                                         synnyttänyt sen käsityksen, että vielä ei ole
1911:         valvomaan jätteen käsittelyyn liittyvien
1912:                                                         löydetty ratkaisua loppusijoitusongelmaan. Vaik-
1913:         kustannusarvioiden oikeellisuutta?              kakin käytettävän tekniikan osalta on vielä pal-
1914:                                                         jonkin kehittämismahdollisuuksia ja selvitettäviä
1915:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           yksityiskohtia, ovat asiantuntijat kuitenkin va-
1916: seuraavaa:                                              kuuttuneita siitä, että jo tällä hetkellä voidaan
1917:    Ydinenergian käytöstä muodostuu radioaktii-          todeta olevan riittävät mahdollisuudet erittäin
1918: visia ydinjätteitä huoltotoimenpiteitä silmälläpi-      turvallisiin ratkaisuihin. Eräissä suurvalloissa il-
1919: täen kahta päälajia ns. korkea-aktiivisia jätteitä ja   meisesti ensimmäiset loppusijoittamiset korkea-
1920: ns. matala- ja keskiaktiivisia jätteitä.                aktiivisen jätteen osalta päästään aloittamaan
1921:    Korkea-aktiivisiin jätteisiin kuuluvat erityisesti   1990-luvulla. Useimmissa maissa sisäpoliittinen
1922: käytettyyn polttoaineeseen sisältyvät jätteet eli       tilanne estää myös jätteiden vastaanottamisen
1923: joko käytetty polttoaine sellaisenaan tai siitä ns.     muista maista siitäkin huolimatta, että vastaanot-
1924: jälleenkäsittglyssä erotetut jätteet (3--4 % polt-      tamiselle voitaisiin asettaa varsin korkea hinta tai
1925: toaineen painosta). Lisäksi tähän ryhmään on            että maassa olisi loppusijoitukseen erittäin soveli-
1926: luettava eräät loppuunkäytetyn laitoksen purka-         aitakin alueita.
1927: misesta syntyvät jätteet. Reaktorista poistettava          Käytetty polttoaine voidaan myös jälleenkäsi-
1928: käytetty polttoaine säteilee voimakkaasti ja kehit-     tellä, jolloin siitä erotetaan vielä käyttökelpoiset
1929: tää lämpöä. Säteily ja lämmönkehitys vähenevät          aineet (n. 97 % alkuperäisen uraanin painosta)
1930: alussa melko nopeasti, mutta esim. vielä vuoden         jätteistä. Käyttökelpoisia aineita ovat vielä käyt-
1931: jäähtymisajan jälkeen yhden polttoainetonnin            tämättä oleva uraani (n. 96 %) sekä osasta
1932: lämpöteho on n. 10 kW. Vuosittain Suomen                uraania syntynyt plutonium (n. 1 % ). Ne voi-
1933: ydinvoimalaitoksista poistetaan käytettyä poltto-       daan käyttää uudelleen esim. reaktoripolttoai-
1934: ainetta n. 60 tonnia. Lämmönkehityksen vuoksi           neena. Uraanin varsin alhainen maailmanmarkki-
1935: 4                                         1983 vp. -       KK n:o 186
1936: 
1937: nahinta on pääsyynä siihen, että jälleenkäsittelyä         Suomessa on edelleen ensisijaisesti pyrittävä jäl-
1938: ei juuri nimeksikään suoriteta, koska näiden               leenkäsittelyjätteiden tai käytetyn polttoaineen
1939: käyttökelpoisten aineiden arvo ei peitä tällä het-         sijoittamiseen peruuttamattomasti ulkomaille ja
1940: kellä käsittelykustannuksia. Vasta ns. hyötöreak-          sen varalta, ettei tässä saada ratkaisua, on jätteen-
1941: toreiden käyttöönoton voidaan katsoa tekevän               tuottajien varauduttava periaatepäätöksessä ole-
1942: jälleenkäsittelyn perustelluksi, koska polttoai-           van aikatauluohjelman puitteissa Suomessa ta-
1943: neessa oleva plutonium voidaan näissä käyttää              pahtuvaan loppusijoittamiseen. Tällä hetkellä on
1944: taloudellisimmin hyväksi. Toinen ja ilmeisesti             realistisinta valmistautua kotimaiseen loppusijoi-
1945: merkittävämpikin syy jälleenkäsittelyn siirtämi-           tusratkaisuun, koska saattaa kulua vielä kauankin
1946: seen tällä hetkellä tuonnemmaksi ja siihen, että           ennenkuin maailmanmarkkinoita tällä alalla
1947: tarvittavaa jälleenkäsittelykapasiteettia ei myös-         avautuu.
1948: kään vielä ole rakennettu, liittyy käytettyyn poh-            Edellä olevan perusteella ja tuntien kansainvä-
1949: toaineeseen sisältyvään plutoniumiin. Kun sitä             lisen tilanteen ydinenergia-alalla en voi katsoa,
1950: voidaan käytetystä polttoaineesta erotettuna ja            että Teollisuuden Voima Oy olisi rikkonut jäte-
1951: puhdistettuna käyttää myös eräisiin ydinräjähtei-          huoltoon liittyviä käyttölupiensa ehtoja ydinjät-
1952: siin, ovat jokseenkin kaikki valtiot, jotka käyvät         teen Suomesta siirtämisen osalta tai siten, että
1953: ydinenergia-alan maailmankauppaa, asettaneet               jälleenkäsittelyä olisi voitu suorituttaa. Yhtiön
1954: viennilleen ehdoksi, että viennin kohteena olevaa          jätehuoltosuunnitelmat ja selvitykset ovat tähän
1955: polttoainetta tai viennin kohteena olevan ydin-            asti myös yleisesti ottaen vastanneet sitä päätöstä,
1956: laitteiston yhteydessä käytettyä ydinpolttoainetta         joka juuri on jätehuoltotavoitteista tehty. Yhtiö
1957: ei saa jälleenkäsitellä tai viedä ostajamaasta ilman       on esittänyt uuden vuotta 1984 koskevan suunni-
1958: toimittajavaltion lupaa. Pitämällä plutonium voi-          telmansa ministeriölle ja se on parast'aikaa käsi-
1959: makkaan säteilykentän suojaamassa käytetyssä               teltävänä. Kun yhtiön tekemät varaukset ydinjä-
1960: polttoaineessa pyritään estämään ydinasepotenti-           tehuollon tuleviin kustannuksiin on vuosittain
1961: aalin leviämistä. Tällä hetkellä ei voitane laskea         ministeriössä vahvistettu, katson, että myöskään
1962: sen varaan, että jälleenkäsittelylupia voitaisiin          tältä osin lupaehtoja ei ole loukattu. Hallituksen
1963: juurikaan saada. Useat maat eivät myöskään ole             suunnitelmissa on uuden ydinenergialain kautta
1964: kiinnostuneita loppusijoittamaan käytettyä polt-           vielä tarkentaa ja parantaa jätehuollon taloudel-
1965: toainetta sellaisenaan tai viemään sitä lopullisesti       lista varautumisjärjestelmää.
1966: pois maasta, koska nämä laskevat uraanin hinnan               Teollisuuden Voima Oy on käyttölupaehtojen
1967: tulevaisuudessa nousevan.                                  mukaisesti esittänyt lupien voimassaolon aikana
1968:    Teollisuuden Voima Oy on tammikuussa 1980               (vuoden 1982 lopussa) suunnitelman kustannu-
1969: ilmoittanut kauppa- ja teollisuusministeriölle, et-        sarvioineen käytetyn polttoaineen loppusijoitta-
1970: tä sille oli tarjoutunut mahdollisuus jälleenkäsit-        misesta Suomessa pääraportissa YJT-82-46 ja
1971: telyttää hieman yli 50 tonnia käyttämäänsä ydin-           useissa muissa sitä täydentävissä raporteissa.
1972: polttoainetta. Yhtiön esityksestä kauppa- ja teol-         Kauppa- ja teollisuusministeriö on uusien TVO
1973: lisuusministeriö kuitenkin katsoi, että tämän tar-         I:n ja II:n käyttölupia koskevien hakemusten
1974: jouksen hylkäämisen ei ollut katsottava Ioukkaa-           käsittelyn yhteydessä pyytänyt säteilyturvallisuus-
1975: van käyttäluvissa asetettuja ehtoja, koska erä             laitosta arvioimaan luvanhakijan esittämän huol-
1976: sinänsä oli varsin vähäinen ja jälleenkäsittelyn           toratkaisun turvallisuutta ja vertaamaan ratkaisua
1977: hinta korkea eikä operaatiolla sinänsä olisi ollut         muualla esitettyihin ratkaisuihin. Suorittamansa
1978: oleellista merkitystä jätehuollon turvallisuuden           tarkastuksen tueksi säteilyturvallisuuslaitos on
1979: kannalta.                                                  hankkinut lausunnot TVO:n esittämistä loppusi-
1980:    Valtioneuvosto on juuri 10.11.1983 tehnyt               joitussuunnitelmista valtion teknilliseltä tutki-
1981: periaatepäätöksen ydinjätehuollon tutkimus-,               muskeskukselta, Helsingin yliopiston radioke-
1982: selvitys- ja suunnittelutyön tavoitteista. Siinä on        mian laitokselta ja seismologian laitokselta sekä
1983: edelleenkin toistaiseksi asetettu ensisijaiseksi ta-       eräältä geologian asiantuntijalta.
1984: voitteeksi pyrkiä kansainvälisiin, kehitettyihin              Säteilyturvallisuuslaitoksen lausunto TVO:n
1985: loppusijoitusratkaisuihin. Sekä taloudelliset että         esittämästä käytetyn polttoaineen loppusijoitus-
1986: turvallisuustekniset syyt puoltavat harvempia ja           suunnitelmasta on kokonaisuudessaan seuraava:
1987: suurempia loppusijoitustiloja. Olisi siis pyrittävä           "Teollisuuden Voima Oy:n esittämän suunni-
1988: siihen, että sellaiset valtiot, joilla ei ole luontaisia   telman mukaan käytetty polttoaine kapseloidaan
1989: omia loppusijoitukseen soveltuvia alueita voisivat         välivarastoinnin jälkeen ja loppusijoitetaan kalli-
1990: sijoituttaa jätteensä tällaisiin. Päätöksen mukaan         operään louhittuihin tiloihin. Kapseloinnin ja
1991:                                         1983 vp. -      KK n:o 186                                        5
1992: 
1993: loppusijoituksen osalta suunnitelma perustuu             vaatimukset täyttava sijoituspaikka. Edelleen
1994: suurelta osin Ruotsissa KBS-2 -projektin tulokse-        suunnittelulähtökohtana on pidettävä, että lop-
1995: na vuonna 1978 esitettyyn ratkaisumalliin.               pusijoittaminen voidaan aloittaa vuodesta 2020
1996:    Teollisuuden Voima Oy:n suunnitelmat ovat             alkaen.
1997: alustavia ja niiden tarkoituksena on osoittaa, että         Valtioneuvoston periaatepäätöksen valossa
1998: loppusijoitus Suomen kallioperään on turvallises-        Teollisuuden Voima Oy:n esittämiä alustavia
1999: ti toteutettavissa. Esitettyä loppusijoitusratkaisua,    suunnitelmia käytetyn polttoaineen loppusijoit-
2000: perättäisillä vapautumisesteillä varmistettua sijoi-     tamisesta Suomessa voidaan tässä vaiheessa pitää
2001: tusta noin 500 metrin syvyyteen kallioperään, on         riittävinä.
2002: suunniteltu käytettäväksi useimmissa tähän men-
2003:                                                             Vastauksena kyselyssä esitettyyn kysymykseen
2004: nessä tehdyissä loppusijoitussuunnitelmissa.
2005:                                                          siitä, kykeneekö kauppa- ja teollisuusministeriö
2006:    Ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuuden         tarkistamaan ja valvomaan ydinjätehuoltokustan-
2007: arvioimista varten eräät kansainväliset ja kansalli-     nusten oikeellisuutta, totean aluksi, millä tavalla
2008: set organisaatiot (ICRP, IAEA, NEA, USEPA,               valvonta on lainsäädännössä järjestetty ja miten
2009: USNRC) ovat julkaisseet tai ovat valmistelemassa         sitä käytännössä toteutetaan.
2010: vaatimuksia, jotka koskevat sekä säteilyturvalli-
2011: suutta että yksittäisten vapautumisesteiden toi-            Voidaan perustellusti sanoa, että ydinjätehuol-
2012: mintakykyä. Näiden vaatimusten ja saatujen lau-          lon taloudellista varautumista koskevan lainsää-
2013: suntojen pohjalta Teollisuuden Voima Oy:n                dännön osalta Suomi on Ruotsin ohella edelläkä-
2014: suunnitelmia arvioidessaan säteilyturvallisuuslai-       vijä maailmassa. Vain näissä kahdessa maassa on
2015: tos on päätynyt seuraaviin johtopäätöksiin:              lainsäädännössä ydinvoiman tuottajat velvoitettu
2016:    1 Suomesta on ilmeisesti mahdollista löytää          vastaamaan täydellisesti kaikista ydinjätehuollon
2017: käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen soveltu-         vaatimista teknisistä toimenpiteistä, niiden edel-
2018: via geologisia muodostumia.                             lyttämistä tutkimus- ja selvitystöistä sekä lisäksi
2019:    2 Esitetyt turvallisuustarkastelut eivät ole vielä   velvoitettu antamaan yhteiskunnalle takeet siitä,
2020: niin luotettavia, että niiden perusteella voitaisiin    että myös kaikkiin tuleviin kustannuksiin varau-
2021: hyvällä varmuudella arvioida loppusijoitusratkai-       dutaan ennakolta.
2022: sun turvallisuutta. Säteilyturvallisuuslaitos ei kui-       Yksityiskohtaiset ydinjätehuollon teknisiä toi-
2023: tenkaan ole todennut seikkoja, jotka estäisivät         menpiteitä ja taloudellista varautumista koskevat
2024: hyväksyttävän turvallisuustason saavuttamisen.          velvoitteet on sisällytetty ydinvoimalaitosten voi-
2025:    3 Sopivan loppusijoituspaikan löytäminen ja          massa olevien käyttölupien määräyksiin. Velvoit-
2026: sijoitusratkaisun turvallisuuden osoittaminen           teet on annettu atomienergialakiin vuonna 1978
2027: edellyttävät laajaa ja pitkäaikaista tutkimusohjel-     tehdyn muutoksen (5 §, 7.6.1978/430) nojalla.
2028: maa. Teollisuuden Voima Oy on esittänyt alusta-         Sen mukaan velvollisuus huolehtia ydinjätteiden
2029: van tutkimussuunnitelman, jota voidaan pääosin          käsittelystä ja vaarattomaksi tekemisestä sekä siitä
2030: pitää tarkoituksenmukaisena.                            aiheutuvista kustannuksista on sen laitoksen tai
2031:    Säteilyturvallisuuslaitoksen käsityksen mukaan       reaktorin omistajalla ja haltijalla, jonka käytöstä
2032: Teollisuuden Voima Oy:n esittämä loppusijoitus-         jäteaineet ovat syntyneet. Atomienergialain
2033: suunnitelma ja siihen liittyvät tutkimukset muo-        muutos samoinkuin sen perusteella lain mukais-
2034: dostavat perustellun lähtökohdan loppusijoitus-         ten lupien määräykset perustuivat valtioneuvos-
2035: ratkaisun kehittämiselle ja turvallisuuden osoitta-     ton 28.4.1978 tekemään periaatepäätökseen
2036: miselle.''                                              ydinjätehuollon taloudellisesta järjestämisestä.
2037:    Kuten säteilyturvallisuuslaitoksen lausunnossa           Valtioneuvoston 10.11.1983 tekemässä ydinjä-
2038: todetaan, edellyttää sopivan sijoituspaikan löytä-      tehuoltoa koskevassa periaatepäätöksessä asete-
2039: minen ja sijoitusratkaisun turvallisuuden osoitta-      taan voimayhtiöitä velvoittavat pitkän tähtäimen
2040: minen laajaa ja pitkäaikaista tutkimusohjelmaa.         tavoitteet ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- ja
2041: Tällaisen voimayhtiöiden tutkimusohjelman pää-          suunnittelutyölle. Periaatepäätöksen velvoitteet
2042: tavoitteet ja yleiset puitteet on valtioneuvosto        on sisällytetty asiaankuuluvilta osiltaan valtioneu-
2043: asettanut edellä jo mainitussa 10.11.1983 teke-         voston 24.11.1983 Loviisa 2 ja TVO 1 ja II
2044: mässään periaatepäätäksessä. Sen mukaan loppu-          ydinvoimalaitoksille myöntämiin uusiin hallussa-
2045: sijoituspaikan valintaan liittyvien tutkimusten ja      pito- ja käyttölupiin, jotka on käytön osalta
2046: suunnitelmien edellytetään etenevän vaiheittain         myönnetty edelleen määräaikaisina vuoden 1988
2047: siten, että vuoden 2000 loppuun mennessä on             loppuun. Määräykset, jotka ovat nyt voimassa
2048: valittava yksi turvallisuus- ja ympäristönsuojelu-      Loviisa 2 :n osalta, on tarkoitus ulottaa koske-
2049: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 186
2050: 
2051: maan samanlaisina myös Loviisa 1 -laitosyksikön       gian määrällä laskettu yksikkökustannus. Vuoden
2052: ydinjätehuoltoa.                                      1983 lopussa Teollisuuden Voima Oy:n koko-
2053:    Varautuminen on tällä hetkellä järjestetty si-     naisvarautumistarpeeksi voidaan arvioida n. 3350
2054: ten, että voimayhtiöt keräävät tuleviin ydinjäte-     milj. mk, josta olisi oltava kerättynä n. 468 milj.
2055: huoltokustannuksiin tarvittavat menot täysimää-       mk. Imatran Voima Oy:n osalta vastaavat sum-
2056: räisinä sähkön hinnassa. Kerätyt varat rahastoi-      mat ovat 502 milj. mk ja n. 90 milj. mk.
2057: daan tekemällä vuosittain yhtiöiden tilinpäätök-      Tarkemmat arviot voidaan määrätä vasta vuoden
2058: sessä ns. ydinjätehuoltovaraus, jonka suuruuden       päättyessä.
2059: kauppa- ja teollisuusministeriö voimayhtiöiden           4 Kustannusarvioiden ja varaustarpeen vuosit-
2060: esityksen pohjalta käsittelee ja määrää. Voimayh-     taisessa tarkistuksessa otetaan huomioon teknisis-
2061: tiöt antavat myös valtiolle vakuudet näiden varo-     sä suunnitelmissa tapahtunut edistyminen, mikä
2062: jen olemassaolosta mahdollisen maksukyvyttö-          parantaa jatkuvasti kustannusarvioiden tarkkuut-
2063: myyden varalta. Valmisteilla olevassa uudessa         ta. Lisäksi luonnollisesti otetaan huomioon edel-
2064: ydinenergialaissa on tarkoitus antaa vielä nykyistä   lisestä vuodesta tapahtunut yleisen kustannusta-
2065: tarkempia määräyksiä varautumisjärjestelyistä ja      son muutos ja jätemäärien kasvusta aiheutunut
2066: varausten suuruuden laskemisperusteista.              varausmäärien korotustarve. Näin varausmäärä
2067:    Nykyisen väliaikaisen varautumismenettelyn         seuraa myös inflaatiota.
2068: periaatteet ovat seuraavat:
2069:                                                          Varauslaskelmien perusteena olevat kustannus-
2070:    1 Pääsääntönä on, että varautumisen piiriin on
2071:                                                       arviot sisältävät sitä suurempia epävarmuuksia,
2072: otettava kaikki voimalaitosten jätehuoltokustan-      mitä vähemmän kyseisestä toimenpiteestä on
2073: nukset, mukaanlukien loppusijoituskustannukset        saatu kokemuksia ja mitä alustavampia suunni-
2074: sekä laitosten purkamisesta aiheutuvat kustan-        telmat ovat. Tällaisia kustannuseriä ovat ennen
2075: nukset. Sellaisia lähinnä laitosalueella tapahtuvia   muuta kauas tulevaisuuteen ajoittuvat käytetyn
2076: jätteiden käsittely- ja varastointitoimenpiteitä,     polttoaineen loppusijoitus- ja kapselointikustan-
2077: jotka tulevat suoritettaviksi jokseenkin välittö-     nukset, sillä käytetyn polttoaineen loppusijoitus-
2078: mästi jätteen syntymisen jälkeen ja joiden kus-       ta ja siihen liittyvää kapselointia ei ole toteutettu
2079: tannukset rahoitetaan ydinvoimalaitoksen käyttö-      vielä missään maassa ja niitä koskevat tekniset
2080: menoista, ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi      suunnitelmat ovat Ruotsia lukuunottamatta vielä
2081: sisällyttää varautumiseen.                            varsin alustavia.
2082:    2 Varaukset kerätään sitä mukaa kun jätettä
2083: syntyy tai kuten esim. laitoksen purkamisen osal-        Nykyiset ydinvoimalaitoksemme ovat käytössä
2084: ta vähitellen koko käyttötoiminnan aikana (las-       vielä todennäköisesti seuraavat 30 vuotta, jona
2085: kelmissa arvioitu 30 vuodeksi) siten, että varauk-    aikana kaikkien ydinjätehuoltotoimenpiteitten
2086: sen määrä kasvaa suhteessa kumulatiiviseen säh-       osalta saadaan runsaasti kokemuksia ja uutta
2087: kän tuotantoon. Sähkön tuotannosta riippumat-         tietoa tutkimusten ja suunnitelmien edistymisen
2088: tomien kustannuserien, joista merkittävin on          kautta. Ei ole mitään syytä epäillä, etteiko käyt-
2089: laitoksen purkukustannus, keräämisen jaksotta-        tötoiminnan päättyessä viranomaisilla olisi riittä-
2090: mista lyhyemmälle ajalle on harkittu.                 vät perusteet arvioida tuolloin vielä suorittamatta
2091:    3 Voimayhtiöt esittävät vuosittain kauppa- ja      olevien jätehuoltotoimenpiteitten kustannusarvi-
2092: teollisuusministeriön hyväksyttäväksi laskelman       oiden oikeellisuutta.
2093: arvioidusta varaustarpeesta kyseisen vuoden lo-          Ydinenergian käytössä Suomessa on omaksuttu
2094: pussa. Laskelmat pohjautuvat kullekin huoltotoi-      periaate, että syntyvien jätteiden hoidosta aiheu-
2095: menpiteelle esitettyyn kustannusarvioon ko.           tuvaa rasitetta ei siirretä tulevien sukupolvien
2096: ajankohtana olettaen, että toimenpide suoritet-       kannettavaksi, vaan että niiden vaarattomaksi
2097: taisiin ajankohdan kustannustasossa ja jo tunne-      tekeminen ja turvallinen eristäminen ympäristös-
2098: tulla tekniikalla ja nykyisillä turvallisuusvaati-    tä varmistetaan sekä teknisesti että taloudellisesti
2099: muksilla.                                             jo siinä vaiheessa kun ydinenergiaa hyödynne-
2100:    Saatu arvio kokonaiskustannuksista jaetaan         tään. Kirjallisen kysymyksen tekijöiden ilmeisenä
2101: ydinvoimalaitoksen koko käyttöiän aikana tuotta-      huolena oleva riski siitä, että ydinjätehuollon
2102: maksi arvioidulla sähkömäärällä, jolloin saadaan      kustannukset siirtyisivät mahdollisesti osittain
2103: ydinjätehuollon energiayksikköä kohti laskettu        voimayhtiöiltä yhteiskunnan ja tulevien sukupol-
2104: yksikkökustannus laskenta-ajankohtana. Varauk-        vien harteille, on jo nykyisessä atomienergialaissa
2105: sen määrä kunkin vuoden lopussa määräytyy             ja sen pohjalta luodussa varautumismenettelyssä
2106: kertomalla siihen mennessa tuotetun sähköener-        mahdollisimman pitkälle pyritty poistamaan.
2107:                                        1983 vp. -      KK n:o 186                                          7
2108: 
2109:    Mitä tulee epäilykseen kauppa- ja teollisuusmi-          Esimerkiksi voimayhtiöiden vuosittain esata-
2110: nisteriön kyvystä valvoa ydinjätehuollon kustan-         mistä ydinjätehuoltovarausta koskevista esityksis-
2111: nusarvioiden oikeellisuutta katson, että kauppa-         tä ministeriö on hankkinut lausunnot valtion
2112: ja teollisuusministeriö on määrätietoisesti, niin        teknilliseltä tutkimuskeskukselta ja säteilyturval-
2113: kauan kuin Suomessa on harjoitettu ydinvoiman            lisuuslaitokselta. Ministeriöllä on parhaillaan
2114: tuotantoa, pyrkinyt huolehtimaan siitä, että val-        käynnissä 10 ydinjätealan projektia (kokonaisra-
2115: tiovallalla olisi oman päätöksentekonsa tueksi           hoitukseltaan runsaat 3 milj. mk vuonna 1983),
2116: käytettävissään voimayhtiöistä riippumatonta             jotka tähtäävät alan perustietämyksen ylläpitoon,
2117: alan asiantuntemusta.                                    suunniteltujen ratkaisujen turvallisuus- ja kustan-
2118:    Ydinjätehuollon osalta kauppa- ja teollisuus-         nustekijöiden selvittämiseen, ulkomaisen tutki-
2119: ministeriö on rahoituksellaan pitänyt yllä tarpei-       muksen seuraamiseen ja päätöksentekoa palvele-
2120: taan palvelevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa          vien teknistaloudellisten ja juridisten kysymysten
2121: 1970-luvun puolivälistä alkaen. Julkisen rahoi-         selvittämiseen.
2122: tuksen turvin ydinjätealan tutkimusta suoritetaan           Kauppa- ja teollisuusministeriö on myös pyrki-
2123: valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa, geolo-       nyt määrätietoisesti edistämään ydinjätealan kan-
2124: gisessa tutkimuslaitoksessa ja Helsingin yliopiston     sainvälistä tutkimusyhteistyötä. Ministeriön koor-
2125: radiokemian laitoksessa. Aiemmin ministeriö ra-         dinoimana suomalaiset tutkimuslaitokset, virano-
2126: hoitti myös säteilyturvallisuuslaitoksen tämän          maiset ja yksittäiset asiantuntijat ovat osallistu-
2127: alueen turvallisuuskriteerien ja -säännöstöjen val-     neet hyvin aktiivisesti ja laajalla pohjalla kansain-
2128: mistelutyötä. Nyttemmin on rahoitus siirretty           välisenä yhteistyönä toteutettaviin tutkimus- ja
2129: kokonaisuudessaan laitoksen oman menoarvion             selvityshankkeisiin, joita on pääasiassa käynnis-
2130: piiriin. Tässä vaiheessa valtion ja valvontaviran-      tetty      Kansainvälisen     Atomienergiajärjestön
2131: omaisen on vastattava siitä tutkimustoiminnasta         IAEA:n       ja OECD:n         ydinenergiajärjestön,
2132: ja sen rahoituksesta, joka on tarpeen ainakin           NEA:n, toimesta. Ehkä merkittävin yksittäinen
2133: turvallisuusvalvontatehtävän hoitamiseksi. Mak-         kansainvälinen tutkimusprojekti, johon Suomes-
2134: superustelainsäädännön mukaisesti voidaan näitä         ta osallistuu kauppa- ja teollisuusministeriö yh-
2135: kustannuksia kerätä takaisin sitä mukaa, kun            dessä voimayhtiöiden kanssa osarahoittajana, on
2136: jätehuoltovalvontaa suoritetaan ja sen mukaisesti       Ruotsissa käynnissä oleva käytetyn polttoaineen
2137: kuin tästä tullaan aikanaan tarkemmin päättä-           kallioperäsijoitusta koskeva kokeellinen tutki-
2138: mään.                                                   mus. Vuosina 1980-1986 toteutettavaan projek-
2139:    Kauppa- ja teollisuusministeriö käyttää mm.          tiin osallistuu kahdeksan OECD:n jäsenmaata ja
2140: jätehuoltoon liittyvien asioiden valmistelussa hy-      sen kokonaiskustannukset ovat noin 100 milj.
2141: väkseen hyvin laajasti ja monipuolisesti maassam-       Ruotsin kruunua.
2142: me olevien eri organisaatioiden, tutkimuslaitos-
2143: ten ja ministeriön yhteydessä toimivan atomi-
2144: energianeuvottelukunnan asiantuntemusta.
2145: 
2146:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1983
2147: 
2148:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
2149: 8                                     1983 vp. -      KK n:o 186
2150: 
2151: 
2152: 
2153: 
2154:                                Till Riksdagens Herr Talman
2155: 
2156:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           finländska kärnkraftverk. På grund av värmeut-
2157: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         vecklingen bör man bland annat av säkerhetsskäl
2158: av den 21 oktober 1983 till vederbörande med-         vänta några år innan bränslet transporteras bort,
2159: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt      eftersom det måste kylas kontinuerligt under
2160: avskrift av följande av riksdagsman Helle m.fl.       transporten. Värmeutvecklingen medför även att
2161: undertecknade spörsmål nr 186:                        man bör vänta en tid innan det använda bränslet
2162:                                                       eller ur bränslet avskiljt avfall slutförvaras i
2163:           Har enligt Regeringens åsikt informa-       jorden. Väntetiden bör vara av storleksordningen
2164:        tionen om slutförvar av använt kärn-           några decennier. Man räknar för närvarande
2165:        bränsle till alla delar varit saklig och har   allmänt med att ca 40 år behövs för detta.
2166:        Industrins Kraft förmått uppfylla de vill-
2167:        kor i sina drifttillstånd, som berör              Låg- och medelaktivt avfall innehåller så kallat
2168:                                                       anläggningsavfall, som uppkommer vid drift av
2169:           a) det uppkomna kärnavfallets trans-        kraftverket, service och rivning. Detta kan slut-
2170:        port från Finland,
2171:                                                       förvaras ganska snart efter det avfallet uppkom-
2172:           b) ett avtalsarrangemang som skall          mit.
2173:        uppnås under tillståndets giltighetstid
2174:        och som gör upparbetning av allt dylikt           Flera slutförvarsteknologier har utvecklats på
2175:        bränsle möjlig,                                olika håll i världen. Sådana är t.ex. använd-
2176:                                                       ningen av saltgruvor och olika lerlager för slutför-
2177:           c) en plan som jämte kostnadsförslag
2178:                                                       varsändamål, eftersom sådana platser är skyddade
2179:        skall uppgöras under tillståndets giltig-
2180:                                                       för inträngande fuktighet. En av de bästa förvar-
2181:        hetstid och som gäller slutförvar av avfall
2182:        i Finland, samt                                steknologierna är slutförvar i urberg av granit.
2183:                                                       Eftersom man överallt i världen inväntar att
2184:           är handels- och industriministeriet en-     värmeutvecklingen i hittills uttaget bränsle skall
2185:        ligt Regeringens åsikt kapabelt att grans-
2186:                                                       minska, har detta uppenbart gett upphov till den
2187:        ka och övervaka riktigheten av de kost-
2188:                                                       oriktiga föreställningen, att någon lösning på
2189:        nadsförslag som ansluter sig till avfalls-
2190:                                                       slutförvarsproblemet ännu inte hittats. Även om
2191:        hantering?
2192:                                                       den teknik som står till buds ännu i många
2193:                                                       stycken kan utvecklas och utredas i detalj, är
2194:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     dock de sakkunniga övertygade om att man
2195: följande:                                             redan nu har tillgång till ytterst säkra lösningar.
2196:    Vid användning av kärnkraft uppstår kärnav-        Några stormakter kommer antagligen att inviga
2197: fall, som med tanke på hanteringssättet kan           sina första slutförvar för högaktivt avfall på
2198: uppdelas i två slag, nämligen så kallat högaktivt     1990-talet. I de flesta länder hindrar även det
2199: avfall och så kallat låg- och medelaktivt avfall.     inrikespolitiska läget att man tar emot avfall från
2200:    Till det högaktiva avfallet hör i synnerhet det    utlandet, trots att man kunde få mycket hög
2201: avfall som ingår i använt bränsle, det vill säga      ersättning för detta och inom landet kunde finna
2202: antingen hela det använda bränslet såsom sådant       ytterst lämpliga områden med tanke på slutför-
2203: eller det avfall (3-4 % av bränslets vikt) som        var.
2204: avskiljts vid så kallad upparbetning. Dessutom           Det använda bränslet kan upparbetas, varvid
2205: bör till denna grupp räknas vissa avfallsprodukter    man avskiljer ur bränslet det material (ca 97 %
2206: som uppkommer då en nedlagd anläggning rivs.          av uranets ursprungliga vikt) som ännu kan
2207: Använt bränsle utvecklar stark strålning och vär-     användas. Sådant material är det outnyttjade
2208: me när det avlägsnas ur en reaktor. Strålningen       uranet (ca 96 %) samt plutonium som uppkom-
2209: och värmen avtar relativt snabbt till en början,      mit ur uran (ca 1 % ). Dessa kan användas på
2210: men efter till exempel ännu ett års avklingnings-     nytt till exempel som reaktorbränsle. Det mycket
2211: tid är värmeeffekten per bränsleton ca tio kilo-      låga världspriset på uran är huvudorsaken till att
2212: watt. Årligen tas ca 60 ton använt bränsle ut ur      man inte nämnvärt utför upparbetning någon-
2213:                                        1983 vp. -- RJC n:o 186                                             9
2214: 
2215: stans i världen, eftersom värdet av det användba-       överföra sitt avfall tili dylika. Enligt beslutet bör
2216: ra materialet inte för närvarande överstiger upp-       man i Finland fortsättningsvis försöka uppnå att
2217: arbetningskostnaderna. Först när de så kallade          upparbetningsavfallet eller det använda bränslet
2218: bridreaktorerna tas i bruk kommer upparbet-             oåterkalleligen skall placeras i utlandet, men för
2219: ningen att bli lönsam, eftersom plutoniet i             den händelse att detta inte lyckas, bör avfallspro-
2220: bränslet mest ekonomiskt kan utnyttjas i brid-          ducenterna bereda sig på slutförvar i Finland
2221: reaktorerna. Ett annat och uppenbarligen vikti-         inom ramen för en tidtabell som ingår i nämnda
2222: gare skäl att för närvarande framskjuta upparbet-       principbeslut. För närvarande är det mest realis-
2223: ningen och även orsaken till att behövlig uppar-        tiskt att bereda sig för en inhemsk slutförvarslös-
2224: betningskapacitet ännu inte finns, har att göra         ning, emedan det ännu kan räcka länge innan
2225: med det plutonium som ingår i använt bränsle.           världsmarknaden öppnas på detta område.
2226: Eftersom detta när det avskiljts ur det använda            På basen av det ovan anförda och med känne-
2227: bränslet och renats även kan användas för vissa         dom om det internationella läget på kärnkrafts-
2228: kärnsprängladdningar, har så gott som alla stater,      området kan jag inte instämma i att Industrins
2229: som deltar i världshandeln på kärnkraftsområdet,        Kraft Ab skulle ha brutit mot villkoren om
2230: uppställt såsom exportvillkor att bränsle eller         avfallshantering i sina drifttillstånd, när det gäl-
2231: använt bränsle inte får upparbetas eller utföras ur    ler utförsel av avfallet ur Finland eller för att
2232: inköpslandet utan leverantörslandets tillstånd i       upparbetningen kunde ha ordnats. Bolagets pla-
2233: samband med export av bränsle eller kärnanlägg-        ner och utredningar angående omhändertagande
2234: ning eller utrustning. Genom att man ser tili att       av avfall har motsvarat det beslut, som nyligen
2235: plutoniet finns kvar i det använda bränslet och        fattats angående målen för omhändertagande av
2236: skyddas av dess kraftiga strålning försöker man        avfall. Bolaget har inlämnat sin pian för år 1984
2237: hindra spridningen av kärnvapenteknologi. För          tili ministeriet och pianeo behandlas som bäst.
2238: närvarande förefaller det som om det inte riktigt      Eftersom bolaget gjort reservationer med tanke
2239: är möjligt att få tillstånd tili upparbetning av       på kommande kostnader för kärnavfallshantering
2240: leverantörsländerna ifråga. Flera Iänder är inte       och dessa årligen fastställts av ministeriet, anser
2241: heller intresserade av att slutförvara använt bräns-   jag att bolaget inte heller i detta avseende brutit
2242: le såsom sådant eller slutgiltigt utföra det ur        mot tillståndsvillkoren. Regeringen har för avsikt
2243: landet, eftersom de räknar med att uranpriset i        att i den nya kärnkraftslagen precisera och för-
2244: framtiden kommer att stiga.                            bättra arrangemangen angående ekonomisk be-
2245:    Industrins Kraft Ab meddelade i januari 1980        redskap för omhändertagande av kärnavfall.
2246: handels- och industriministeriet, att bolaget er-
2247: bjudits en möjlighet att låta upparbeta något              Industrins Kraft Ab har i enlighet med sina
2248: över )0 ton av sitt använda kärnbränsle. På            tillståndsvillkor under den tid tillstånden varit i
2249: bolagets framställan höll dock handels- och in-        kraft (mot slutet av år 1982) framlagt en pian
2250: dustriministeriet med om att ett avböjande svar        jämte kostnadsförslag angående slutförvar i Fin-
2251: på detta erbjudande inte kunde anses stå i strid       land av använt bränsle i sin huvudrapport Kärn-
2252: med de villkor, som uppställts i drifttillstånden,     avfallskommitten-82--46 och i flera andra rap-
2253: eftersom partiet i sig var ganska litet och uppar-     porter som kompletterar KAK-82--46. Handels-
2254: betningens pris högt samt hela operarioneo inte        och industriministeriet har i samband med be-
2255: såsom sådan hade någon väsentlig betydelse för         redningen av ansökningarna om nya drifttillstånd
2256: säkerheten med tanke på omhändertagandet av            för kärnkraftsblocken TVO I och TVO II bett
2257: kärnavfall.                                            strålsäkerhetsinstitutet granska säkerheten hos
2258:    Statsrådet har nyligen, den 10 november 1983,       den lösning på avfallshanteringen som bolaget
2259: fattat ett principbeslut om målen för kärnavfalls-     framlagt samt jämföra den med förslag som
2260: hanteringens forsknings-, utrednings- och plane-       framlagts på annat håll. Som stöd för sin gransk-
2261: ringsverksamhet. I detta har man allt fortfarande      ning inhämtade strålsäkerhetsinstitutet utlåtan-
2262: såsom främsta mål tillsvidare uppställt att man        den om Industrins Krafts slutförvarsplaner av
2263: skall uppnå internationella, långt utvecklade          statens tekniska forskningscentral, Helsingfors
2264: slutförvarslösningar. Såväl ekonomiska som säker-      universitets radiokemiska institution och seismo-
2265: hetstekniska skäl talar för att slutförvarsutrymme-    logiska institut samt några sakkunniga geologer.
2266: na skall vara få och jämförelsevis rymliga. Man            Strålsäkerhetsinstitutets utlåtande om den slut-
2267: bör sålunda forsöka uppnå en sådan lösning, att        förvarsplan för använt bränsle som Industrins
2268: stater som saknar naturliga slutförvarsorter kan       Kraft framlagt är i sin helhet som följer:
2269: 2 088301103N
2270: 10                                      1983 vp. -      KK n:o 186
2271: 
2272: 
2273:    ''Enligt den pian Industrins Kraft Ab framläg-       ramarna för ett sådant forskningsprogram för
2274: ger skall det använda bränslet inkapslas efter          kraftbolagen har fastslagits av statsrådet i det
2275: mellanlagringen och slutförvaras i utrymmen som         ovan nämnda principbeslutet av den 10 novem-
2276: sprängts in i berget. För inkapslingens och slut-       ber 1983. Enligt beslutet bör undersökningar och
2277: förvarets del grundar sig planen tili största delen     planer i anslutning tili valet av slutförvarsplats
2278: på den lösningsmodell som år 1982 framlades i           framskrida stegvis sålunda, att man före ut-
2279: Sverige som resultat av Projekt Kärnbränslesäker-       gången av år 2000 skali välja en slutförvarsplats,
2280: het, KBS-2.                                             som uppfylier säkerhets- och miljöskyddskraven.
2281:    Industrins Krafts planer är preliminära och          Planeringen bör vidare utgå ifrån, att slutförvaret
2282: deras syfte är att påvisa, att slutförvar i finländsk   skall kunna invigas år 2020.
2283: berggrund kan ske på ett säkert sätt. Den fram-             1 ljuset av statsrådets ovan nämnda principbe-
2284: lagda slutförvarslösningen, placering på ca 500          slut kan de preliminära planer angående slutför-
2285: meters djup i berggrunden jämte konsekutiva             var av använt bränsle i Finland, vilka framlagts av
2286: barriärer som hindrar läckage, ingår även i de          Industrins Kraft Ab, anses vara tiliräckliga i detta
2287: flesta hittills kända slutförvarsplanerna.              skede.
2288:    Med tanke på bedömningen av säkerheten vid              Såsom svar på den i spörsmålet framstälida
2289: slutförvar av kärnavfali har några internationella      frågan, huruvida handels- och industriministeriet
2290: och nationelia organisationer (International            är kapabelt att granska och övervaka riktigheten i
2291: Committee for Radiation Protection, Internatio-         kostnadsförslag för omhändertagande av kärnav-
2292: nal Atomic Energy Agency, Nuclear Energy                fali, vili jag först konstatera, att angående tilisy-
2293: Agency, United States Environmental Protection          nen och dess genomförande i praktiken är stad-
2294: Agency, United States Nuclear Regulatory Com-           gat i gäliande lagstifrning.
2295: mission) publicerat (elier håller på att bereda)
2296: krav, som kan ställas när det gälier såväl                 Man kan med skäl understryka, att Finland
2297: strålskydd som effektivitet hos enskilda barriärer.     och dessutom Sverige är föregångsland när det
2298: På basen av dessa krav och inhämtade utlåtanden         gäller lagstiftning om ekonomisk beredskap för
2299: har strålsäkerhetsinstitutet dragit följande slutsat-   omhändertagande av kärnavfall. Det är endast i
2300: ser vid bedömningen av Industrins Krafts planer:        dessa bägge Iänder som kärnkraftsproducenterna
2301:    1 1 Finland är det uppenbarligen möjligt att         förpliktats att tili alla delar svara för de tekniska
2302: finna geologiska formationer som ägnar sig för          åtgärder, vilka krävs inom kärnavfalishanteringen
2303: slutförvar av använt bränsle.                           samt det forsknings- och utredningsarbete dessa
2304:    2 De framlagda säkerhetsanalyserna är ännu           förutsätter och dessutom avge garantier tili sam-
2305: inte så tiliförlitliga, att man på basen av dem         häliet för att även alla kommande kostnader på
2306: tryggt kan bedöma slutförvarets säkerhet. Strålsä-      förhand tagits i beaktande.
2307: kerhetsinstitutet har dock inte funnit några om-           Detaljerade förpliktelser beträffande tekniska
2308: ständigheter, som skulie göra det omöjligt att          åtgärder och ekonomisk beredskap för hantering
2309: uppnå en godtagbar säkerhetsnivå.                       av kärnavfali ingår som bestämmelser i gällande
2310:    3 Ett vidsträckt och långvarigt forskningsprog-      drifttilistånd för kärnkraftverk. Förpliktelserna
2311: ram krävs för att man skali kunna finna en              har utfärdats på grundval av den år 1978 företag-
2312: lämplig slutförvarsplats och påvisa att slutförvaret    na ändringen av atomenergilagen (5 §, 7.6.1978/
2313: är säkert. lndustrins Kraft har framlagt en preli-      430). Enligt den tillkommer hantering och
2314: minär forskningsplan, som tili sina huvuddelar          oskadliggörande av kärnavfall och med därtill
2315: kan anses vara ändamålsenlig.                           hörande kostnader ägare eller innehavare av reak-
2316:    Enligt strålsäkerhetsinstitutets uppfattning ut-     tor, vid vars drift avfallet uppstått. Ändringen av
2317: gör den pian för slutförvar jämte undersökningar        atomenergilagen samt bestämmelserna i de på
2318: i anslutning tili planen, som framlagts av lndus-       lagen baserade tillstånden grundade sig på ett
2319: trins Kraft Ab, en välmotiverad utgångspunkt för        principbeslut som statsrådet fattade 28.4.1978
2320: att utveckla slutförvarslösningen och påvisa att        angående ekonomiska arrangemang för hante-
2321: slutförvaret är säkert."                                ringen av kärnavfall.
2322:    Såsom strålsäkerhetsinstitutet konstaterar i sitt       I det principbeslut som statsrådet fattade
2323: utlåtande, krävs ett vidsträckt och långvarigt          10. 11. 198 3 angående hantering av kärnavfall
2324: forskningsprogram för att man skali kunna finna         åläggs kraftbolagen förpliktande långsiktsmål för
2325: en lämplig slutförvarsplats och påvisa att slutför-     forsknings-, utrednings- och planeringsarbete be-
2326: varet är säkert. Huvudmålen och de alimänna             träffande hantering av kärnavfall.
2327:                                         1983 vp. -      KK n:o 186                                      11
2328: 
2329:    Principbeslutets förpliktelser ingår i tillämpliga    med redan nu känd teknik och nutida säker-
2330: delar i de av statsrådet 24.11.1983 bevi1jade nya        hetskrav.
2331: innehavs- och drifttillstånden för Lovisa 2 och              Den erhållna uppskattningen av totalkostna-
2332: 1VO I och II, vilka för driftens del även denna          derna divideras med den elektricitetsmängd, som
2333: gång har tidsbegränsats, tili utgången av år             kärnkraftverket antas producera under hela sin
2334: 1988. Det är meningen att utsträcka bestämmel-          driftstid, varvid man erhåller kostnaden per ener-
2335: serna, som nu är i kraft för Lovisa 2, tili att         gienhet för kärnavfallshanteringen kalkylerad vid
2336: likalydande omfatta också hanteringen av kärnav-         beräkningstidpunkten. Reserveringens belopp i
2337: fall från Lovisa 1.                                     slutet av varje år bestäms genom att den beräkna-
2338:    Beredskapen är för närvarande ordnad så, att         de enhetskostnaden multipliceras med den dit-
2339: kraftbolagen beaktar de för kärnavfallets framti-        tills producerade mängden elenergi. 1 slutet av år
2340: da hantering nödiga utgifterna tili sitt fulla           1983 kan det totala reserveringsbehovet för In-
2341: belopp i elpriset. De influtna medlen deponeras         dustrins Kraft Ab uppskattas tili ca 3 350 milj.
2342: i fonder genom att bolagen årligen i sina bokslut       mk, varav ca 468 milj. mk bör ha insamlats. För
2343: gör en s.k. reservering för hantering av kärnav-        Imatran Voimas del är motsvarande summor 502
2344: fall, vars belopp fastställs av handels- och indus-     milj. mk och ca 90 milj. mk. Noggrannare
2345: triministeriet på grundval av en framställning          uppskattningar kan anges först vid årets slut.
2346: från kraftbolagen. Kraftbolagen ger även staten              4 I den årliga korrigeringen av kostnadskalky-
2347: säkerhet för dessa medels existens i händelse av        lerna och reserveringsbehovet beaktas framstegen
2348: eventuell betalningsoförmåga. I den nya kärn-           i de tekniska planerna, vilket kontinuerligt för-
2349: kraftslagen, som är under beredning, är det              bättrar kostnadskalkylernas noggrannhet. Dess-
2350: meningen att ge noggrannare bestämmelser be-            utom beaktas naturligtvis förändringen i den
2351: träffande beredskapsarrangemangen och beräk-            allmänna kostnadsnivån sedan föregående år och
2352: ningsgrunderna för reserveringarnas belopp.             det ökningsbehov som härrör från att ytterligare
2353:    Principerna för det nuvarande tillfälliga förfa-     avfall tillkommit. Sålunda följer reserveringsbe-
2354: ringssättet med avseende på reserveringarna är          loppet även inflationen.
2355: följande:                                                    De kostnadskalkyler som ligger tili grund för
2356:    1 Huvudregeln är, att reserveringarna skall          reserveringsberäkningarna innehåller desto större
2357: omfatta alla kostnader för kärnavfallshante-            osäkerheter, ju mindre erfarenheter man har av
2358: ringen, inklusive slurförvarskostnader och kostna-      ifrågavarande åtgärder och ju mer preliminära
2359: der för rivning av anläggningen. Sådana hante-          planerna är. Sådana kostnadsmoment är framför
2360: rings- och förvaringsåtgärder, som utförs närmast       allt de i en avlägsen framtid infallande kostna-
2361: på anläggningsområdet och mer eller mindre              derna för slutförvar och inkapsling av bränslet, ty
2362: omedelbart efter avfallets uppkomst och vilkas          slutförvaringen och den därtili hörande inkaps-
2363: kostnader finansieras som en del av kärnkraftver-       lingen har ännu inte förverkligats i något land
2364: kets driftsutgifter, har det inte ansetts ändamål-      och de tekniska planerna med avseende på detta
2365: senligt att inbegripa i reserveringarna.                är med undantag av i Sverige ännu mycket
2366:    2 Reserveringarna utförs i den takt avfallet         preliminära.
2367: uppkommer, ellet, t.ex. för rivningen av anlägg-             Våra nuvarande kärnkraftverk kommer sanno-
2368: ningen, småningom under hela driften (i beräk-          likt att vara i drift de närmaste 30 åren. Under
2369: ningarna uppskattad tili 30 år). Reserveringens         denna tid hinner man få rikligt med erfarenheter
2370: belopp växer i proportion tili den kumulativa           och nytt vetande om alla åtgärder för kärnavfalls-
2371: elproduktionen. För de av elproduktionen obe-           hantering tack vare forskningens och planering-
2372: roende kostnadsmomenten, av vilka det viktigas-         ens framsteg. Det finns ingen anledning att
2373: te är anläggningens rivningskostnad, har man            betvivla, att myndigheterna vid driftens slut skall
2374: övervägt att hänföra insamlandet tili en kortare        ha tillräcklig grundval för att bedöma riktigheten
2375: tidsperiod.                                             hos kostnadskalkylerna för de då återstående
2376:    3 Kraftbolagen inlämnar årligen tili handels-        åtgärderna för kärnavfallshantering.
2377: och industriministeriet för godkännande en be-              I samband med användningen av kärnkraft har
2378: räkning av det uppskattade reserveringsbehovet i        man i Finland gått in för den principen, att
2379: slutet av ifrågavarande år. Beräkningarna grundar       bördan att ta hand om avfallet inte skall över-
2380: sig på kostnadskalkyler för varje åtgärd vid ifråga-    föras på framtida generationer, utan att oskadlig-
2381: varande tidpunkt, och det förutsätts att åtgärden       görande och säker isolering av avfallet från mil-
2382: skall utföras på den beräknade kostnadsnivån            jön skall tryggas redan då kärnkraften utnyttjas.
2383: 12                                    1983 vp. -      KK n:o 186
2384: 
2385: Den risk som uppenbarligen oroar spörsmålsstäl-        industriministeriet den mycket omfattande och
2386: larna, att kärnavfallshanteringens kostnader           mångsidiga sakkunskapen hos olika organisatio-
2387: eventuellt tili en del skulle helasta samhäliet och    ner, forskningsinstitut och den i samband med
2388: framtida generationer i stäliet för kraftbolagen,      ministeriet verkande atomenergikommissionen.
2389: har man redan i den nuvarande atomenergilagen          Ministeriet har t.ex. införskaffat utlåtanden om
2390: och på dess grundval skapade reserveringsförfa-        kraftbolagens årliga framstäliningar om reserve-
2391: randet så långt som möjligt försökt avlägsna.          ringar för kärnavfalishantering från statens tek-
2392:    Vad beträffar tvivlen på handels- och industri-     niska forskningscentral och strålsäkerhetsinstitu-
2393: ministeriets förmåga att övervaka riktigheten i        tet. Ministeriet upprätthålier för närvarande 10
2394: kärnavfalishanteringens kostnadskalky ler anser        projekt på kärnavfallsområdet (total finansiering
2395: jag, att så länge man i Finland har bedrivit           år 1983 drygt 3 milj. mk), som är avsedda att
2396: kärnkraftsproduktion har handels- och industri-        upprätthålia grundläggande vetande på området,
2397: ministeriet målmedvetet tillsett att statsmakten       utreda säkerhets- och kostnadsfaktorer med avse-
2398: såsom stöd för sitt beslutsfattande skali ha tili-     ende på de planerade lösningarna, följa med
2399: gång tili sakkunskap, som är oberoende av kraft-       utländsk forskning och utreda teknisk-ekonomis-
2400: bolagen.                                               ka och juridiska frågor som berör beslutsfattan-
2401:    För kärnavfalishanteringens del har handels-        det.
2402: och industriministeriet sedan mitten av 1970-             Handels- och industriministeriet har även mål-
2403: talet finansierat forsknings- och utredningsverk-      medvetet försökt främja internationellt forsk-
2404: samhet som tjänar ministeriets behov. Med of-          ningssamarbete på kärnavfalisområdet. Koordi-
2405: fentliga medel utförs forskning på kärnavfallsom-      nerade av ministeriet har finländska forsknings-
2406: rådet vid statens tekniska forskningscentral, geo-     institut, myndigheter och enskilda experter del-
2407: logiska forskningsanstalten samt radiokemiska in-      tagit mycket aktivt och på bred bas i forsknings-
2408: stitutionen vid Helsingfors universitet. Tidigare      och utredningsprojekt som förverkligats i interna-
2409: finansierade ministeriet även strålsäkerhetsinsti-     tionellt samarbete och huvudsakligen igångsatts
2410: tutets arbete på säkerhetskriterier och -regler på     av lnternationelia Atomenergiorganisationen
2411: detta område. Sedermera har finansieringen isin        (IAEA) oth OECD:s kärnenergiorganisation
2412: helhet överförts tili institutets egen budget. 1       NEA. Kanske det mest betydande internationella
2413: detta skede bör staten och tillsynsmyndigheten         forskningsprojektet i vilket handels- och industri-
2414: svara för sådan forskning och dess finansiering,       ministeriet deltar tilisammans med kraftbolagen
2415: som är nödvändig åtminstone för tilisynen. I           som delfinansiär, är den i Sverige pågående
2416: enlighet med lagstiftningen om grunderna för           experimentelia forskningen rörande förvaring av
2417: avgifter tili staten kan dessa kostnader inkrävas      använt bränsle i berggrunden. I projektet, som
2418: aliteftersom tilisyn av avfallshantering sker och i    genomförs under åren 1980-1986, deltar åtta av
2419: enlighet med vad härom närmare kommer att              OECD:s medlemsländer och dess totala kostnad
2420: beslutas.                                              blir cirka 100 milj. svenska kronor.
2421:    Bl.a. vid beredningen av ärenden som ankny-
2422: ter tili avfalishanteringen utnyttjar handels- och
2423: 
2424:      Helsingfors den 28 november 1983
2425: 
2426:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
2427:                                                   1983 vp.
2428: 
2429: Kirjallinen kysymys n:o 187
2430: 
2431: 
2432: 
2433: 
2434:                                      Tennilä: Maatalousalan ammattikoulun perustamisesta Saliaan
2435: 
2436: 
2437:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2438: 
2439:    Koillis-Lapin pinta-ala on n. 21 000 km 2 • Alue      tuspaikkojen määrä on siis tarkoitus Lapin läänis-
2440: on siten Suomen seitsemää pienintä lääniä suu-           sä pudottaa vuoden 1983 luvusta 220 vuodeksi
2441: rempi ja lähes yhtä suuri kuin Turun ja Porin            1988 lukuun 136. Kun 16-vuotiaita on tänä
2442: lääni. Kun asukkaita on n. 30 000 ja maatalous           vuonna Lapissa n. 3 400 ja ikäluokka näyttää
2443: huomattava elannon antaja, olisi tärkeätä, että          vakiintuvan vähän yli 2 800:ksi 1990-luvulla,
2444: alueelle saataisiin perustaa maatalousoppilaitos,        saisi maatalousalan koulutukseen hakeutuvien
2445: jossa alueen tarpeita varten olisi viljelijän erikois-   suhteellinenkin osuus pienentyä huomattavasti
2446: tumislinja ja koko Lapin läänin, jopa mahdolli-          sen aiheuttamatta vaaraa koulujen toiminnalle.
2447: sesti koko Pohjois-Suomen koulutustarvetta pal-
2448: velemassa turkiseläinhoitajan erikoistumislinja.            Toisaalta on perusteetonta vastustaa Sallan
2449:                                                          maatalousoppilaitosta pelkäämällä oppilaiden vä-
2450:   Julkisuudessa on näkynyt uutisia, että Lapissa         hyyttä, koska Sallan vuoksi ei ole tarkoitus lisätä
2451: olisi runsaasti ammatillisten oppilaitosten koulu-       alan oppilaspaikkoja läänissä. Kyse on siis siitä,
2452: tuspaikkoja jäämässä tyhjiksi. Korostetusti on           että jo päätetyt oppilaspaikat sijoitettaisiin kol-
2453: esitettävä, että Lapin läänissä on kuluvan vuoden        men sijasta neljään maatalousoppilaitokseen sekä
2454: yhteisvalinnassa yli 2 000 nuorta jäämässä koulu-        Saamelaisalueen ammatilliseen koulutuskeskuk-
2455: tuksen ulkopuolelle. Kun läänin yhteisvalinnassa         seen. Kokemus on osoittanut, että mitä useampi
2456: mukana olevissa ammatillisissa oppilaitoksissa on        hyvin varustettu koulutuspiste on läänin alueella,
2457: n. 3 700 aloituspaikkaa, on niistä tällä hetkellä        sitä paremmin oppilaat kyseiselle koulutusalalle
2458: 180 eli n. 5 % täyttämättä. Koska korkeakou-             hakeutuvat. Näin Koillis-Lappiin perustettava
2459: luihin ja osaksi opistoihin valitaan opiskelijat         oppilaitos osaltaan vahvistaisi Lapin läänissä maa-
2460: yhteisvalinnan valintojen jälkeen, ei peruutuk-          talouskoulutukseen hakeutuvien määrää.
2461: sien aiheuttama myöhäiseen syksyyn jatkuva op-
2462: pilaspaikkojen täyttöprosessi ole vältettävissä.            Sallan kunta on kokenut suuria menetyksiä
2463:    Mikäli aiotaan tehdä nykyisistä mahdollisesti         viimeisten vuosikymmenien aikana, sillä jälleen-
2464: vapaaksi jäävistä aloituspaikoista kriittisiä arvioin-   rakennuskauden jälkeen kuntaa kohtasi erittäin
2465: teja tulevan vuosikymmenen hakijoiden luvusta,           voimakas muuttoaalto. Osoituksena siitä, kuinka
2466: on luonnollisesti tarkasteltava aloituspaikkojen         tärkeänä Sallan kunnassa maatalousopetuksen
2467: määrää nyt ja tulevaisuudessa. Vuonna 1983 on            saantia paikkakunnalle pidetään, on Sallan kun-
2468: Lapin läänissä 220 maatalousalan aloituspaikkaa,         nanhallituksen ilmoitus siitä, että kunta on val-
2469: jotka suureksi osaksi näyttävät täyttyvän (16.           mis yksin toimimaan maatalousoppilaitoksen
2470: 9.1983 215 tulijaa), joten väite siitä, että hakija-     taustayhteisönä, mikäli naapurikunnat eivät pe-
2471: määrä, ottaen vielä aloituspaikkamäärän huomi-           rustamispäätöksen jälkeen olisi valmiita muodos-
2472: oon olisi heikko, ei pidä paikkaansa.                    tamaan kuntainliittoa. Keskiasteen opintososiaa-
2473:                                                          lisia avustuksia koskeva lainsäädäntö ei anna
2474:    Vuodeksi 1988 on ammattikasvatushallitus              valtionapua Koillis-Lapin ulkopuolella opiskele-
2475: vahvistanut Lapin läänin kouluihin 148 maata-            vien matkakustannuksiin, joten tämänkin vuoksi
2476: lousalan aloituspaikkaa (Kittilä, Rovaniemi ja           olisi välttämätöntä saada alueen tärkeimmän
2477: Tervola yht. 142 ja Saamelaisalueen ammatillises-        elinkeinon, maatalouden, opetusta niin lähelle
2478: sa koulutuskeskuksessa 6). Lapin lääninhallitus          koteja, että koulumatkat voidaan kulkea päivit-
2479: on esittänyt, että kyseisistä paikoista 24 sijoitet-     täin, jolloin koulumatkat korvataan.
2480: taisiin Sallan perustettavaan maatalousoppilai-
2481: tokseen ja niistä 12 saisi turkiseläinhoitajan eri-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2482: koistumislinjan. Varsinaisten maatalousalan aloi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2483: 088301079W
2484: 2                                    1983 vp. -- FJ( n:o 187
2485: 
2486: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
2487: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       ryhtyä maatalousalan ammattikoulun pe-
2488:                                                           rustamiseksi Sallan kuntaan?
2489: 
2490:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
2491: 
2492:                                         Esko-] uhani Tennilä
2493:                                       1983 vp. -      KK n:o 187                                        3
2494: 
2495: 
2496: 
2497: 
2498:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2499: 
2500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oppilaaksi hakeutumista pyritään paikallisella ta-
2501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         solla kaikin tavoin aktivoimaan, on Sailaan mah-
2502: olette 21 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        dollisesti perustettavan maatalousoppilaitoksen
2503: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      toiminta, ei vain pitkällä, vaan jo lyhyelläkin
2504: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       aikavälillä varsin epävarmaa. Tätä käsitystä tukee
2505: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjallises-     myös Sallan maidonlähettäjätilasto. Maidonlä-
2506: ta kysymyksestä n:o 187:                              hettäjätilojen, jotka käytännössä edustavat lähes
2507:                                                       100 % :sesti alueen aktiiviviljelmiä, lukumäärä
2508:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on vähentynyt vuoden 1964 882:sta ensin vuo-
2509:        ryhtyä maatalousalan ammattikoulun pe-         den 1982:n 495:een ja tästä edelleen vuoden
2510:        rustamiseksi Sallan kuntaan?                   1982 199:een. Jos viljelijäin toiminta-ajaksi laske-
2511:                                                       taan 30 vuotta, on viljelijöiden vuotuinen vaihtu-
2512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vuus 6 Sallan kunnassa.
2513: seuraavaa:                                               Oppilaitoksia perustettaessa on otettava huo-
2514:    Sallan kunnanhallitus on tehnyt 28.3.1983          mioon myös perustamiskustannukset. Sallan
2515: valtioneuvostolle hakemuksen kunnallisen maa-         kunnan tekemän oppilaitoksen perustamissuun-
2516: talousoppilaitoksen perustamiseksi Sallan kun-        nitelman mukaan ovat oppilaitoksen ja kouluti-
2517: taan. Hakemus esiteltiin ratkaistavaksi valtioneu-    lan rakennus- ja kalustokustannukset 19 959 000
2518: voston yleisessä istunnossa 21.7.1983. Opetusmi-      markkaa eli 398 000 markkaa/ oppilas. Tämä on
2519: nisteriö ammattikasvatuslaitoksen kollegion yksi-     lähes kaksinkertainen maatalousopetuksen laa-
2520: mieliseen lausuntoon yhtyen esitti hakemusta          jentamistyöryhmän arvioon verrattuna ja yli kak-
2521: hylättäväksi. Hakemus jäi kuitenkin lisäselvityk-     sinkertainen perustamisluvan saaneisiin uusiin
2522: siä varten esittelyssä pöydälle.                      maatalousoppilaitoksiin      verrattuna.    Valtion
2523:    Kirjallisen kysymyksen perusteluissa todetaan,     osuus em. kustannuksiin olisi n. 11 160 000
2524: että kolmen Lapissa olevan maatalousoppilaitok-       markkaa. Vaikka työllisyysrahoja todennäköisesti
2525: sen oppilaspaikat tulisi jakaa niin, että oppilai-    olisikin saatavissa, hankkeen toteuttamiskustan-
2526: tosten aloituspaikat sijoitettaisiin kolmen sijasta   nukset ovat niin suuret, että em. valtiovarainmi-
2527: neljään maatalousoppilaitokseen.                      nisteriön kannanotto huomioon ottaen virhein-
2528:    Valtiovarainministeriö on Maatalousopetuksen       vestoinnin vaara on ilmeinen.
2529: laajentamistyöryhmän mietinnöstä (KM 1983:6)             Oppilaitoksen perustamisesta aiheutuvien
2530: opetusministeriölle antamassaan lausunnossa           suurten kustannusten vuoksi naapurikunnat eivät
2531: 28.1.1983 todennut mm: "Ministeriö katsoo,            ole halukkaita perustamaan kuntainliittoa. Sallan
2532: että uudet oppilaitokset tulee perustaa ehdotuk-      kunta on ilmoittanut, että kunta on valmis
2533: sen mukaisesti kunnallisina ja vain sellaisia oppi-   toteuttamaan maatalousoppilaitoshankkeen tar-
2534: laitoksia tulee perustaa, joiden tarve voidaan        vittaessa yksinäänkin. Ottaen huomioon kunnan
2535: varmasti todeta pitkäHäkin aikavälillä''. Myös        asukasluvun (1.1.1982 7 176), asukasta kohti
2536: ammatillisten oppilaitosten rahoituslain (494/84)     tulleen veroäyrimäärän (vuonna 1980 13,173) ja
2537: 3 §:n mukaan valtionosuuden ja -avustuksen            veroäyrin hinnan (vuonna 1981 18,00 p) maata-
2538: ehtona on, että oppilaitos on todellisen ja jatku-    lousoppilaitoksen rakentamisella olisi veroäyrin
2539: van koulutustarpeen vaatima.                          hintaa siinä määrin nostava vaikutus, että oppi-
2540:    Sallan kohdalla on todettavissa, että vuonna       laitosta ilmeisesti tarjottaisiin melko lyhyenkin
2541: 1981 aloitettuun väliaikaiseen maamieskouluun         ajan kuluttua valtion omistukseen.
2542: otettiin 20 oppilasta, joista 13 suoritti koulun         Ammattikasvatushallituksen kollegion 17.2.
2543: loppuun. Vuonna 1982 vastaavat luvut olivat 13        1983 tekemän päätöksen mukaan Lapin läänin
2544: ja 7. Tänä vuonna on koulun aloittanut 19.            maatilatalouden peruslinjan kaikki aloitus- ja
2545: Näiden lukujen perusteella, ottaen huomioon           oppilaspaikat on sijoitettu kolmeen maatalous-
2546: sen, että koulun perustamista suunniteltaessa         oppilaitokseen: Kittilään, Rovaniemelle ja Tervo-
2547: 4                                     1983 vp. -      .KK n:o 187
2548: 
2549: laan. Näiden jo vuosikausia vireillä olleiden ra-     sa toimii maatilatalouden peruslinjaan verratta-
2550: kennushankkeiden toteuttaminen on loppuvai-           vissa oleva luontaistalouden opintolinja, joka
2551: heessaan. Aloituspaikkojen lisääminen läänin          ottaa oppilaita muualtakin kuin varsinaiselta saa-
2552: kiintiöön ei tällä hetkellä ole perusteltua sillä     melaisalueelta. Ko. linjan kapasiteetista on haki-
2553: tyhjiä oppilaspaikkoja mainituissa maatalous-         joiden vähyyden vuoksi puolet käyttämättä.
2554: oppilaitoksissa on tänä syksynä 21. Sallan maata-        Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
2555: lousoppilaitokseen perustettavat oppilaspaikat        kiinteän maatalousoppilaitoksen perustamisluvan
2556: heikentäisivät vielä tilannetta.                      myöntäminen Sallan kunnalle tällä hetkellä ei
2557:    Tällöin kävisi todennäköisesti niin, että Kitti-   voi tulla kysymykseen siihen sisältyvien erittäin
2558: län maatalousoppilaitoksen toisen yleisjaksoluo-      huomattavien taloudellisten riskien vuoksi. Ope-
2559: kan alkaminen ei olisi mahdollista. Tästä puoles-     tusministeriö katsoo, että pitemmän aikavälin
2560: taan seuraisi, että oppilaitoksessa toimivasta kol-   koulutuskysynnän selvittämiseksi on syytä mene-
2561: mesta erikoistumislinjasta yksi jäisi käynnistymät-   tellä niin, että Sallan kunnassa vuoden 1984
2562: tä. Tästä puolestaan seuraisi, että osa opettajista   syksyllä aloitetaan viimeisen kerran väliaikainen
2563: ja muusta henkilökunnasta menettäsi työpaik-          maamieskoulu ja vuoden 1985 syksyllä maatilata-
2564: kansa oppilaitoksessa.                                louden peruslinjan väliaikainen yleisjakso, jonka
2565:    Kuusamon kuntaan perustetulla 93 oppilas-          suorittaneet siirtyvät muiden maatalousoppilaitos-
2566: paikkaa käsittävällä maatalousoppilaitoksella on      ten erikoistumislinjoille. Keskiasteen koulunuu-
2567: oleellinen vaikutus Lapin läänin rajakuntien kou-     distuksen toteuttamisvuoteen 1988 mennessä oli-
2568: lutustilanteeseen. Esimerkiksi Posion kunta on        si tällöin nähtävissä, millaisiin toimiin olisi tar-
2569: selvästi ilmaissut käsityksensä siitä, että Kuusamo   koituksenmukaisinta ryhtyä maatilatalouden
2570: soveltuu hyvin posiolaisten maatalousopetuspai-       koulutuksen järjestämiseksi Lapin läänissä. Sa-
2571: kaksi. Maatalousoppilaitoksetbao ovat sisäoppi-       malla tulisi huolellisesti selvittää Sallan kunnan
2572: laitoksia. Lisäksi on syytä todeta, että Saamelais-   anoman maatalousoppilaitoksen elinkelpoisuus
2573: alueen ammatillisessa koulutuskeskuksessa Inaris-     myöhemmin tehtäviä päätöksiä silmällä pitäen.
2574: 
2575:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
2576: 
2577:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
2578:                                        1983 vp. -      KK n:o 187                                         5
2579: 
2580: 
2581: 
2582: 
2583:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2584: 
2585:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           denna skola. Verksamheten vid en lantbruksläro-
2586: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          anstalt, som eventuellt skulle inrättas i Salla,
2587: av den 21 oktober 1983 tili vederbörande med-          skulle inte enbart på lång utan även på kort sikt
2588: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av      vara ytterst osäker, på basen av dessa siffror och
2589: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade          med beaktande av att man i samband med
2590: spörsmål nr 187:                                       planeringen av läroanstalten försökte på allt sätt
2591:                                                        på loka! nivå aktivera intresset för denna läroans-
2592:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       talt. Statistik över mjölkproducenterna i Salla
2593:         för att en yrkesläroanstalt inom lantbru-      understöder även denna uppfattning. Antalet
2594:         ket skall bli inrättad i Salla kommun?         mjölkproducenternas egendomar som i praktiken
2595:                                                        utgör 100 % av de odlade lantegendomarna i
2596:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       området, har sjunkit tili 882 under 1964, tili 492
2597: framföra följande:                                     under 1972 och vidare tili 199 under 1982. Om
2598:    Kommunstyrelsen i Salla har 28.3.1983 hos           man utgår från att en odlare utövar sitt yrke 30
2599: statsrådet anhållit om att få inrätta en kommunal      år, är den årliga omsättningen på odlarna 6 i
2600: lantbruksläroanstalt i Salla kommun. Anhålian          Salla kommun.
2601: framlades för behandling vid statsrådets allmän-           Vid inrättandet av läroanstalter bör även an-
2602: na sammanträde 21.7 .1983. Undervisningsminis-         läggningskostnader tas hänsyn tili. Enligt den av
2603: teriet anslöt sig tili yrkesutbildningsstyrelsens      Salla kommun gjorda planen för inrättandet av
2604: koliegiums enhälliga utlåtande och föreslog att        läroanstalten i fråga utgör byggnadskostnaderna
2605: anhålian blir förkastad. Anhålian bordlades dock       och kostnaderna för inventarierna vid läroanstal-
2606: vid föredragningen för tilläggsutredningar.            ten och skolutrymmet 19 959 000 mark dvs.
2607:    1 motiveringen tili det skrifliga spörsmålet        398 000 mark per elev. Detta belopp är nästan
2608: konstateras, att elevplatserna vid de tre lant-        dubbelt jämfört med den uppskattning som
2609: bruksläroanstalterna i Lappland borde fördelas så      arbetsgruppen för utvidgande av lantbruksunder-
2610: att nybörjarplatserna vid läroanstalterna i fråga      visningen gjort och mer än dubbelt jämfört med
2611: skulie placeras vid fyra laetbruksläroanstalter i      antalet nya lantbruksläroanstalter för vilkas inrät-
2612: stäliet för tre.                                       tande tillstånd har beviljats. Statens andel av de
2613:     Finansministeriet konstaterade i sitt utlåtande    ovan nämnda kostnaderna vore ca 11 160 000
2614: tili undervisningsministeriet av den 28.1.1983         mark. Fastän sysselsättningspengar sannolikt vore
2615: angående det betänkande som arbetsgruppen för          tillgängliga, är kostnaderna för projektets för-
2616: utvidgande av lantbruksundervisningen (Kom-            verkligande så stora, att risken för en felinveste-
2617: mittebetänkande 1983:6) avgett bl.a.: "Ministe-        ring är uppenbar med hänsyn tili statsrådets ovan
2618: riet anser, att de nya läroanstalterna bör enligt      anförda stäliningstagande.
2619: förslaget inrättas såsom kommunala och enbart              På basen av de stora kostnaderna som föran-
2620: sådana läroanstalter bör inrättas, som med säker-      leds av inrättandet av läroanstalten är grannkom-
2621: het också på lång sikt kan konstateras vara            munerna inte villiga att bilda en kommunal
2622: nödvändiga". Även enligt 3 § lagen om finansie-        sammanslutning. Salla kommun har meddelat,
2623: ring av yrkesläroanstalter (494/83) utgör vilikoret    att kommunen är färdig att vid behov ensam
2624: för erhållande av statsandel och -understöd att        inrätta lantbruksläroanstalten i fråga. Med hän-
2625: läroanstalten är påkallad av ett verkligt och          syn tili invånartalet i kommunen ( 1.1.1982
2626: varaktigt utbildningsbehov.                            7 176), antalet skattören per invånare (år 1980
2627:     Beträffande Salla bör konstateras, att 20 elever   13,17 3) och uttaxeringen per skattöre (år 1981
2628: antogs tili den interimistiska lantmannaskola som      18.00 p) skulle byggandet av lantbruksläroanstal-
2629: inledde sin verksamhet 1981. Av dessa slutförde        ten i den mån höja uttaxeringen per skattöre, att
2630: 13 sin skolgång. År 1982 var motsvarande siffror       staten uppenbarligen inom en tämligen kort tid
2631:  13 och 17. I år har 19 elever börjat sina studier i   skulle erbjudas att överta läroanstalten.
2632: 088301079W
2633: 6                                      1983 vp. -      KK n:o 187
2634: 
2635:    Enligt det beslut som yrkesutbildningsstyrel-       jen för naturahushållning som kan jämföras med
2636: sens kollegium 17.2.1983 fattat haralla nybörjar-      grundlinjen för lantbruk fungerar i sameområ-
2637: och elevplatser på grundlinjen för lantbruk place-     dets yrkesutbildningscentral i Enare. Denna lin-
2638: rats vid de tre lantbruksläroanstalterna, i Kittilä,   je för naturahushållning antar även elever som
2639: Rovaniemi och Kervola. Förverkligandet av dessa        kommer från andra områden än från det egentli-
2640: byggnadsprojekt som redan under många år har           ga sameområdet. På basen av det ringa antalet
2641: varit anhängiga är i sitt slutskede. Ökningen av       sökande till denna linje är hälften av Iinjens
2642: antalet nybörjarplatser i kvoten för Lapplands Iän     kapacitet outnyttjad.
2643: är numera inte motiverad, eftersom antalet obe-           Med stöd av det ovan anförda bör konstateras,
2644: satta elevplatser i de ovan nämnda lantbruksläro-      att det inte i detta nu kan komma i fråga att
2645: anstalterna var 21 i höstas. De elevplatser som        bevilja Salla kommun tillstånd att inrätta en fast
2646: skulle inrättas vid lantbruksläroanstalten i Salla     lantbruksläroanstalt på basen av de betydande
2647: skulle vidare försvåra situationen. Då skulle det      ekonomiska riskerna. Undervisingsministeriet an-
2648: antagligen hända att det inte vore möjligt att         ser, att för att utreda utbildningsbehovet på lång
2649: inleda allmänna perioden i andra klassen vid           sikt är det skäl att förfara så, att hösten 1984 för
2650: lantbruksläroanstalten i Kittilä. Härav skulle för     sista gången inleds undervisning vid den interi-
2651: sin del följa, att en av de tre speciallinjerna i      mistiska lantmannaskolan i Salla och hösten 198)
2652: läroanstalten i fråga inte kunde inleda sin verk-      för sista gången den interimistiska allmänna
2653: samhet. Härav skulle vidare följa, att en del av       perioden på grundlinjen för lantbruk. De som
2654: lärarna och av den övriga personalen skulle            genomgått denna utbildning förflyttas till spe-
2655: förlora sin arbetsplats i denna läroanstalt.           ciallinjer vid de övriga lantbruksläroanstalterna.
2656:    Den lantbruksläroanstalt med sina 93 elevplat-      Fram till år 1988 då mellanstadiereformen för-
2657: ser som inrättats i Kuusamo kommun påverkar            verkligats kunde man bedöma vilka åtgärder som
2658: väsentligt utbildningssituationen i gränskommu-        vore ändamålsenligast att vidta för att ordna
2659: nerna i Lapplans Iän. T.ex. har Posio kommun           utbildningen inom lantbruket i Lapplands Iän.
2660: klart urtryckt sin åsikt om att Kuusamo lämpar         Samtidigt borde omsorgsfullt utredas, om den
2661: sig bra för det ställe där lantbruksundervisning       läroanstalt om vars inrättande Salla kommun har
2662: ges åt posioborna. Lantbruksläroanstalterna är ju      anhållit, vore livsduglig med hänsyn tili de
2663: interna. Dessutom bör konstateras att studielin-       slutsatser som senare kommer att dragas.
2664:     Helsingfors den 2) november 1983
2665: 
2666:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
2667:                                                 1983 vp.
2668: 
2669: Kirjallinen kysymys n:o 188
2670: 
2671: 
2672: 
2673: 
2674:                                    Törnqvist: Veitsiluoto Oy:n Kevätniemen höyläämön uudistamises-
2675:                                       ta Lieksaan
2676: 
2677: 
2678:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2679: 
2680:    Veitsiluoto Oy:n hallintoneuvosto on 12.6.          höyläyskapasiteetista niin tuottajamaissa kuin os-
2681: 1979 tehnyt päätöksen Kevätniemen sahan kehit-         tajamaissa.
2682: tämiseksi Lieksassa. Tähän päätökseen kuului              Lakkauttamispäätöksen ajankohtaan vaikutti
2683: lukuisa määrä uudistuksia, joilla nykyaikaistettiin    osaltaan Pohjois-Karjalan työsuojelupiirin vuosi
2684: työmenetelmiä, tehostettiin tuotantoa sekä pa-         sitten antama päätös, joka velvoitti Veitsiluoto
2685: rannettiin työolosuhteita. Päätökseen kuului           Oy:n sakon uhalla tekemään höyläämöllä kor-
2686: myös oleellisena osana höyläämön uudistaminen          jaukset lämmityksen parantamiseksi, vedon pois-
2687: sekä pientavaran talteenoton ja sen jatkokäsitte-      tamiseksi ja melutason alentamiseksi.
2688: lyn järjestäminen.
2689:                                                           Höyläystoiminnan jatkaminen olisi edellyttä-
2690:    Tiedotteessaan hallintoneuvosto mainitsee näi-      nyt kokonaan uuden höyläämön rakentamista,
2691: den toimenpiteiden tarkoituksena olevan mm.            eli n. 15 mmk:n investointia, johon Veitsiluoto
2692: kilpailukyvyn ja kannattavaisuuden parantami-          Oy ei katso nyt olevan perusteita. Höyläystoimin-
2693: nen sekä raaka-aineen entistä tarkempi hyväksi-        nan päättyessä lopetetaan myös sahatavaran vä-
2694: käyttö.                                                hittäismyynti sitä mukaa kuin olemassa olevat
2695:    Edelleen tiedotteessa todettiin henkilöstön ko-     höylätavarat on myyty.
2696: konaismäärän pysyvän entisenä ja että osa työnte-
2697: kijöistä koulutetaan uusiin tehtäviin, mm. höy-           Höyläämö on työllistänyt 8 ja paikallismyynti 3
2698: läämön ja pientavaran käsittelyä silmällä pitäen.      henkilöä. Heistä kuusi on työttömyyseläkkeeseen
2699:                                                        oikeuttavassa iässä. Muut pyritään koulutuksen
2700:    Yhtiö toteuttikin uudistusohjelman hallinto-        jälkeen sijoittamaan sahan muihin toimintoi-
2701: neuvoston päätöstä noudattaen muilta osiltaan,         hin."
2702: mutta jätti sen kuitenkin toteuttamatta höylää-
2703: mön uudistamisen ja pientavaran talteenoton ja            Seuraavana päivänä julkistettiin Enso-Gutzeit
2704: sen jatkokäsittelyn järjestämisen osalta.              Oy:n toimesta päätös Uimaharjun sahan yhtey-
2705:                                                        dessä toimineen höyläämön uudelleen rakenta-
2706:    Jo vuosia kestäneet ponnistelut Kevätniemen
2707: työntekijöiden, lieksalaisten järjestöjen sekä Liek-   misesta ja perusteluna mainittiin toimenpiteellä
2708: san kaupungin toimesta eivät ole johtaneet toi-        pyrittävän kohottamaan tuottavuutta kyseisellä
2709: vottuun tulokseen näiden pyrkiessä saamaan             laitoksella. Mainittakoon, että Kevätniemen saha
2710: Veitsiluoto Oy:n toimeenpanevaa johtotasoa to-         ja Uimaharjun saha sijaitsevat kummatkin Pieli-
2711: teuttamaan hallintoneuvostoosa aikanaan erittäin       sen rannalla noin 45 km:n päässä toisistaan.
2712: hyvin perusteltua päätöstä uudistusohjelman to-           Veitsiluoto Oy:n hallituksen ilmoittama päätös
2713:  teuttamiseksi myös höyläämön ja pientavaran           on yhtiön hallintoneuvoston 12.6.1979 tekemän
2714: käsittelyn osilta.                                     päätöksen vastainen. Päätöksen seurauksena työl-
2715:    Päinvastoin, 5.10.1983 annettiin asiasta henki-     lisyystilanne heikkenee edelleen Lieksan alueella,
2716: löstölle seuraava tiedote: "Kevätniemen höylää-        joka jo nyt kuuluu maamme synkimpiin työttö-
2717: mö lopettaa toimintansa lokakuun puolivälissä.         myysalueisiin. Toimenpide heikentää myös
2718: Syynä lakkauttamiseen ovat höyläystoiminnan            raaka-aineen hyväksikäyttöä ja jalostusastetta Ke-
2719: heikko kannattavuus, höyläämötilojen soveltu-          vätniemen sahalla.
2720: mattomuus tuotannon ylläpitämiseen ja laitteis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2721:  ton kehittämiseen sekä huonot markkinanäky-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2722: mät. Kilpailu höylätavaramarkkinoilla on muo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2723:  dostunut erittäin ankaraksi johtuen liiallisesta      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2724: 
2725: 
2726: 
2727: 088301077U
2728: 2                                   1983 vp. -     KK n:o 188
2729: 
2730:         Aikooko Hallitus sallia sen, että edellä             pitääkö Hallitus oikeana, että kaksi
2731:       sanotuista seuraamuksista välittämättä               valtiojohtoista yhtiötä päätyy samalla alu-
2732:       Veitsiluoto Oy:n hallintoneuvoston teke-             eella sijaitsevien tuotantolaitosten kehit-
2733:       mää päätöstä Kevätniemen höyläämön                   tämisessä samoilla perusteluilla täysin
2734:       uudistamiseksi ei toteuteta, ja                      vastakkaisiin tuloksiin?
2735: 
2736:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
2737: 
2738:                                         Kerttu Törnqvist
2739:                                       1983 vp. -- EJ( n:o 188                                            3
2740: 
2741: 
2742: 
2743: 
2744:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2745: 
2746:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tamisen, kuivaamon laajennuksen, uuden kuori-
2747: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         voimalan rakentamisen, !autojen lajittelun saat-
2748: olette 21 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        tamisen sahassa tapahtuvaksi sekä pientavaran
2749: jeenne n:o 1098 ohella toimittanut valtioneuvos-      talteenoton ja sen jatkokäsittelyn järjestämisen.
2750: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Sen toteuttaminen lisäsi suunnitelman mukaan
2751: edustaja Törnqvistin näin kuuluvasta kirjallisesta    raaka-aineen nettokulutusta 35 000 kuutiometril-
2752: kysymyksestä n:o 188:                                 lä vuodessa. Hankkeen kustannusarvio oli
2753:                                                       25 800 000 markkaa ja se päätettiin toteuttaa
2754:          Aikooko Hallitus sallia sen, että edellä     vuoden 1980 kesäseisokin loppuun mennessä.
2755:        sanotuista seuraamuksista välittämättä            Asiasta keskusteltuaan hallintoneuvosto päätti
2756:        Veitsiluoto Oy:n hallintoneuvoston teke-       hyväksyä suunnitelman.
2757:        mää päätöstä Kevätniemen höyläämön
2758:                                                          Hallintoneuvoston kokouksessa 13. 5 .1980 sille
2759:        uudistamiseksi ei toteuteta, ja                selostettiin niitä toimia, joihin yhtiön johtokunta
2760:          pitääkö Hallitus oikeana, että kaksi         oli ryhtynyt. Näihin kuului mm. höyläämön
2761:        valtiojohtoista yhtiötä päätyy samalla alu-    aiotun uudistamisen toteuttamatta jättäminen.
2762:        eella sijaitsevien tuotantolaitosten kehit-
2763:                                                          Hallintoneuvosto merkitsi johtokunnan selos-
2764:        tämisessä samoilla perusteluilla täysin
2765:                                                       tuksen tiedoksi todeten, että hallinr;neuvoston
2766:        vastakkaisiin tuloksiin?
2767:                                                       aikanaan tekemän päätöksen työvoiman määrää
2768:                                                       koskeva edellytys täyttyy. Hallintoneuvosto päätti
2769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tähdentää johtokunnalle Kevätniemen sahan jat-
2770: seuraavaa:                                            kojalostuksen ja tuotekehittelyn edelleen tutki-
2771:    Valtioneuvoston 13.10.1983 tekemässä valti-        misen tärkeyttä.
2772: onyhtiöiden toimintaa koskevassa periaatepäätök-         Syyskuun 9. päivänä 1980 hallintoneuvostolle
2773: sessä todetaan, että yhtiöiden tuloksesta ovat        selostettiin Kevätniemen sahan kehittämisohjel-
2774: vastuussa niiden toimiva johto ja hallintoelimet.     man toteuttamista. Sen yhteydessä todettiin, että
2775: Ne myös tekevät toimintaa koskevat päätökset.         hankkeen alkuperäinen 26 000 000 markkaan
2776:    Hallintoneuvoston keskeisenä tehtävänä on yh-      päättynyt kustannusarvio ylittyy 14 000 000 mar-
2777: tiökokousten välillä omistajan edustajana yhtiön      kalla.
2778: hallituksen ja toimitusjohtajan toimien valvonta.        Ylityksen syynä oli toisaalta rakennusaikana
2779: Lisäksi hallintoneuvosto päättää laajakantoisista     tapahtunut kustannusten nousu ja toisaalta
2780: ja periaatteellisista kysymyksistä.                   hankkeen toteuttaminen alkuperäistä suunnitel-
2781:    Veitsiluoto Oy:n yhtiöjärjestyksen 9 §:n mu-       maa laajempana.
2782: kaan hallintoneuvoston tehtävänä on mm.                  Yhtiön johtokunta sai syyskuussa 1983 selos-
2783:    -- valvoa, että johtokunnan ja toimitusjohta-      tuksen Kevätniemen sahan höyläämön ja paikal-
2784: jan haitamaa yhtiön hallintoa hoidetaan tervei-       lismyynnin tilanteesta. Höylätavaran tuotanto on
2785: den liikeperiaatteiden mukaisesti sekä kannatta-      ollut noin 4 000 m 3 vuodessa. Toiminta on tällä
2786: vuutta silmällä pitäen                                tuotannolla kannattamatonta. Sen kehittäminen
2787:    -- antaa johtokunnalle ohjeita asioista, jotka     edellyttäisi laajoja investointeja, jotka eivät olisi
2788: ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä   mahdollisia nykyisessä rakennuksessa. Markkina-
2789:    -- päättää asioista, jotka koskevat yhtiön toi-    näkymät eivät oikeuta uuden höyläämön raken-
2790: minnan huomattavaa supistamista tai laajenta-         tamiseen. Ylikapasiteettia on sekä kotimaassa
2791: mista taikka yhtiön organisaation oleellista muut-    että ostajamaissa. Asiaan vaikuttaa myös Pohjois-
2792: tamista.                                              Karjalan työsuojelupiirin päätös, joka edellyttää
2793:    Hallintoneuvostolle esiteltiin 12.6.1979 johto-    eräitä korjauksia höyläämöön.
2794: kunnan ehdotus Kevätniemen sahan kehittämi-              Höyläystoiminnan jatkaminen olisi edellyttä-
2795: seksi. Suunnitelma käsitti höyläämön, tukkiosas-      nyt siten kokonaan uuden höyläämön rakenta-
2796: ton, särmäyksen ja sydäntavaran käsittelyn uudis-     mista eli noin 15 Mmk:n investointia. Johtokun-
2797: 4                                      1983 vp. -       KK n:o 188
2798: 
2799: ta katsoi, ettei höyläämötoiminnan jatkamiselle          tiöt eivät ylläpidä tuotantoyksiköitä tai tuotelin-
2800: ole edellytyksiä ja päätti aloittaa yhteistoiminta-      joja, jotka eivät pitkällä tähtäimellä muodostu
2801: lain edellyttämät neuvottelut ja yhteistyömenet-         kannattaviksi. Kannattava toiminta turvaa ter-
2802: telyt. Nämä pidettiin 27. ja 29. syyskuuta 1983.         veesti ja pitkäjänteisesti aikaansaadut työpaikat.''
2803: Myös hallintoneuvostoa informoitiin sen 27.
2804:                                                             Kysymyksessä viitataan Enso-Gutzeit Oy:n
2805: 9.1983 pitämässä kokouksessa.
2806:                                                          päätökseen höyläämön rakentamisesta. Tämä
2807:    Kevätniemen sahan vakinainen henkilökunta
2808:                                                          päätös koskee viime toukokuussa palaneen höy-
2809: oli 212 ... 214 henkeä vuonna 1979. Tällä hetkellä
2810:                                                          läämön uudelleen rakentamista. Valtionyhtiöt
2811: vakinaisen henkilöstön määrä on 220. Höylää-
2812:                                                          kehittävät omia tuotantolaitoksiaan itsenäisesti
2813: mön ja paikallismyynnin lopettamisen järjeste-
2814:                                                          omien lähtökohtiensa ja arvioidensa perusteella.
2815: lyissä siirtyy työttömyys- tai työkyvyttömyyseläk-
2816:                                                          Erilaisiin tuloksiin saatetaan päätyä erilaisen asi-
2817: keelle 11 henkeä. Yhtiön käsityksen mukaan
2818:                                                          akas-, tuote- tai tuotantorakenteen, laitosten
2819: Kevätniemen sahan toiminnan muulla kehittä-
2820:                                                          koon, muuhun toimintaan sopivuuden jne. pe-
2821: misellä on korvattu ne työpaikat, jotka nyt lak-
2822:                                                          rusteella. Ylikapasiteettitilanteessa ei uuden ka-
2823: kaavat sen vuoksi, ettei toimintaa ole voitu
2824:                                                          pasiteetin rakentaminen yleensä ole kannattavaa,
2825: liiketaloudellisin perustein jatkaa.
2826:                                                          ellei sille ole erityisiä perusteita.
2827:    Valtionyhtiöiden toimintaa koskevassa peri-
2828: aatepäätöksessä todetaan, että ''valtionyhtiöiden           Molemmat valtionyhtiöt pyrkivät omien suun-
2829: tulee kehittää toimintaansa uusien pysyvien työ-         nitelmiensa ja voimavarojensa mukaan kehittä-
2830: paikkojen luomiseksi. Terveellä pohjalla harjoi-         mään tuotantolaitoksiaan ja siten turvaamaan
2831: tettava liiketoiminta edellyttää toisaalta, että yh-     niiden toiminnan jatkuvuuden.
2832: 
2833:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
2834: 
2835:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
2836:                                        1983 vp. -      KK n:o 188                                       5
2837: 
2838: 
2839: 
2840: 
2841:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2842: 
2843:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            stockavdelningen, kantningen och behandlingen
2844: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          av märgvara, utbyggande av torkinrättningen,
2845: nr 1083 av den 21 oktober 1983 tili vederbörande       byggande av ett nytt barkkraftverk, utvecklande
2846: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       av brädsorteringen så att den sker i sågen samt
2847: sänt avskrift av följande av riksdagsman Törn-         omorganisering av tillvaratagandet av småvirke
2848: qvist undertecknade spörsmål nr 188:                   och dess fortsatta behandling. Genomförandet av
2849:                                                        detta skulle enligt planen öka nettobruket av
2850:           Ämnar Regeringen tillåta att det av          råvara med 35 000 kubikmeter per år. Kost-
2851:        Veitsiluoto Oy:s förvaltningsråd fattade        nadskalkylen för projektet uppgick tili
2852:        beslutet om förnyande av Kevätniemi             25 800 000 mark och enligt beslutet skulle det
2853:        hyvleri trots ovan nämnda konsekvenser          vara genomfört tili utgången av sommaruppehål-
2854:        inte genomförs, och                             let år 1980.
2855:           anser Regeringen att det är rätt att två        Efter att ha diskuterat planen beslöt förvalt-
2856:        statsbolag på samma grunder kommer tili         ningsrådet godkänna den.
2857:        helt motsatta resultat då det gäller att
2858:                                                           Vid sitt sammanträde 13.5.1980 fick förvalt-
2859:        utveckla produktionsanläggningar inom
2860:                                                        ningsrådet en redogörelse för de åtgärder som
2861:        samma område?
2862:                                                        bolagets styrelse vidtagit. Dessa åtgärder omfatta-
2863:                                                        de bl.a. att det tilltänkta förnyandet av hyvleriet
2864:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      inte blev genomfört.
2865: följande:                                                 Förvaltningsrådet antecknade styrelsens redo-
2866:    I statsrådets principbeslut rörande statsbola-      görelse och konstaterade att den förutsättning
2867: gens verksamhet av 13.10.1983 konstateras att          som gällde arbetskraftens storlek i det beslut som
2868: ansvaret för bolagens resultat åvilas bolagens         förvaltningsrådet tidigare fattade uppfylls. För-
2869: operativa ledning och förvaltningsorgan. De fat-       valtningsrådet beslöt att för styrelsen understryka
2870: tar också besluten om verksamheten.                    vikten av fortsatta forskningar angående vidare-
2871:    Förvaltningsrådets centrala uppgift är att som      förädlingen och produktutvecklingen på Kevät-
2872: ägarens representant mellan bolagsstämmorna            niemi såg.
2873: övervaka styrelsens och verkställande direktörens         Förvaltningsrådet fick den 9 september 1980
2874: åtgärder. Dessutom beslutar förvaltningsrådet          en redogörelse för förverkligandet av utvecklings-
2875: om frågor som har stor allmän eller principiell        programmet för Kevätniemi såg. I samman-
2876: betydelse.                                             hanget konstaterades att den ursprungliga kost-
2877:    Enligt 9 § bolagsordningen för Veitsiluoto Oy       nadskalkylen för projektet på 26 000 000 mark
2878: ankommer det på förvaltningsrådet bl.a.                överskrids med 14 000 000 mark.
2879:    - att övervaka att bolagets förvaltning som            Otsaken tili överskridningen var dels kostnads-
2880: handhas av styrelsen och verkställande direktören      stegringen under byggnadstiden och dels projek-
2881: sköts enligt sunda affärsprinciper och med hän-        tets genomförande i större skala än i den ur-
2882: syn tili lönsamheten                                   sprungliga planen.
2883:    - att ge styrelsen anvisningar angående ären-          Bolagets styrelse fick i september 1983 redogö-
2884: den som är av stor allmän betydelse eller princi-      relse för läget för hyvleriet vid Kevätniemi såg
2885: piellt viktiga                                         samt fcir den lokala försäljningen. Produktioneo
2886:    - att besluta om frågor som gäller en bety-         av hyvlad vara har uppgått tili ca 4 000 m 3 per
2887: dande begränsning eller utökning av verksamhe-         år. Med denna produktion är verksamheten olön-
2888: ten eller en väsentlig ändring av bolagets organi-     sam. Utvecklingen av produktioneo skulle kräva
2889: sation.                                                omfattande investeringar, som inte skulle vara
2890:    Styrelsens förslag tili utvecklandet av Kevätnie-   möjliga att genomföra i den nuvarande byggna-
2891: mi såg presenterades 12.6.1979 fcir förvaltnings-      den. Marknadsutsikterna berättigar inte tili byg-
2892: rådet. Planen omfattade förnyandet av hyvleriet,       gande av ett nytt hyvleri. Överkapacitet finns
2893: 
2894: 088301077U
2895: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 188
2896: 
2897: både hemma hos oss och i de Iänder som köper              I statsrådets principbeslut rörande statsbola-
2898: av oss. Saken påverkas också av Norra Karelens         gens verksamhet konstateras att "statsbolagen
2899: arbetarskyddsdistrikts beslut, där vissa reparatio-    bör utveckla verksamheten så att fasta arbetsplat-
2900: ner krävs i hyvleriet.                                 ser skapas. En sund företagsverksamhet förutsät-
2901:    En fortsatt hyvlingsverksamhet hade sålunda         ter å andra sidan att bolagen inte upprätthåller
2902: förutsatt att ett helt nytt hyvleri byggs, vilket      produktionsenheter eller produktlinjer som inte
2903: inneburit en investering på ca 15 miljoner mark.       på lång sikt blir lönsamma. Lönsam verksamhet
2904: Styrelsen ansåg att det inte finns förutsättningar     är en rationell och långsiktig garanti för att
2905: för fortsatt hyvlingsverksamhet och beslöt att         åstadkomna arbetsplatser kan bibehållas.
2906: inleda de i lagen om samarbete i företag avsedda          I spörsmålet hänvisas till Enso-Gutzeit Oy:s
2907: förhandlingarna och samarbetsförfarandena, vil-        beslut om byggande av ett hyvleri. Detta beslut
2908: ka ägde rum den 27 och 29 september 1983.              gäller återuppbyggande av det hyvleri som brann
2909: Även förvaltningsrådet informerades vid dess           i maj 1983. Statsbolagen utvecklar sina produk-
2910: sammanträde den 27 september 1983.                     tionsanläggningar självständigt utgående från si-
2911:     Den stadigvarande personalen vid Kevätniemi        na egoa utgångspunkter och bedömningar. Man
2912: såg uppgick till 212 ... 214 personer år 1979. För     kan komma till olika resultat på grund av olika
2913: närvarande uppgår den stadigvarande personalen         kund-, produkt- eller produktionsstrukturer, in-
2914: till 220. Arrangemangen i anslutning till ned-         rättningars storlek eller lämplighet för annan
2915: läggning av hyvleriet och den lokala försälj-          verksamhet o.s.v. I en överkapacitetssituation är
2916: ningen innebär att 11 personer övergår till ar-        det i regel inte lönsamt att bygga ny kapacitet,
2917: betslöshets- eller invalidpension. Enligt bolagets     om det inte finns särskilda grunder för det.
2918: uppfattning har genom annan utveckling av                 Båda statsbolagen försöker att enligt sina egoa
2919: Kevätniemi såg ersatts de arbetsplatser som nu         planer och resurser utveckla produktionsanlägg-
2920: upphör därför att verksamheten inte kunnat             ningarna och sålunda trygga deras fortsatta verk-
2921: fortsätta på affärsekonomiska grunder.                 samhet.
2922: 
2923:     Helsingfors den 25 november 1983
2924: 
2925:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
2926:                                                    1983 vp.
2927: 
2928: Kirjallinen kysymys n:o 189
2929: 
2930: 
2931: 
2932: 
2933:                                      Skinnari ym.:    Työperäisen syovan torjuntaa koskevan ILO:n
2934:                                         yleissopimuksen velvoitteiden täyttämisestä
2935: 
2936: 
2937:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2938: 
2939:    Suomessa ryhdyttiin työsuojelun vilkkaan kehi-         näyttö niiden syöpävaarallisuudesta katsotaan
2940: tyksen yhteydessä 70-luvun puolessa välissä laa-          riittämättömäksi. Mielestämme luettelon antami-
2941: joihin toimiin työperäisen syövän torjunnassa.            sella tulee olla, niin kuin lainsäädäntö edellyttää-
2942: Perustana asiaan liittyvällä lainsäädännön kehit-         kin, ennalta ehkäisevä vaikutus syövän syntymi-
2943: tämisellä ja viranomaisten toimenpiteillä oli Suo-        selle. Siksi on pidettävä riittävänä näyttönä syö-
2944: men ratifioima Kansainvälisen työjärjestön ILO:n          pävaarasta eläinkokeissa aineen aiheuttamaa syö-
2945: yleissopimus työperäisen syövän torjunnasta.              pää. Teollisuus ja kauppa ovat kuitenkin eräissä
2946:    Nyt silloisiin toimenpiteisiin ollessa jo etäisyyt-    tapauksissa edellyttäneet (mm. formaldehydi)
2947: täkin voidaan todeta uudistustyön pysähtyneen             näyttöä syöpävaarasta ihmisillä tai useita eläinko-
2948: alkuunsa. Asiaa koskevasta lainsäädännöstä ei ole         keita syöpävaaran osoitukseksi.
2949: työnantajille ollut velvoitteena juuri kuin syöpä-           Aineen luetteloinnista syöpävaaralliseksi seuraa
2950: vaarasta työntekijöille tiedottaminen ja työnteki-        kemiallisten tuotteiden valmistajille ja maahan-
2951: jöiden altistusta koskevien tietojen antaminen ns.        tuojille velvoite ilmoittaa syöpävaarasta tuottei-
2952: ASA-tiedostoon. Nämäkin velvoitteet koskevat              den pakkauksissa sekä työpaikoille toimitettavas-
2953: vain niitä 50 ainetta, jotka on luetteloitu voimas-       sa käyttöturvallisuustiedotteessa. Syöpävaaralli-
2954: sa olevassa sosiaali- ja terveysministeriön päätök-       nen aine on myrkkyasetuksen mukaan myös joko
2955: sessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista        ensimmäisen tai toisen luokan myrkkyä. Myrkky-
2956: vuodelta 1978.                                            luokituksesta seuraa valmistajalle ja myyjälle vel-
2957:     Työsuojeluhallitus lähetti tiettävästi sosiaali- ja   vollisuus hankkia tuotteelle myyntilupa ja val-
2958: terveysministeriölle ehdotuksensa uudeksi syöpä-          mistuslupa.
2959: sairauden vaaraa aiheuttavien aineiden luettelok-            Sosiaali- ja terveysministeriö poliittisena pää-
2960: si viime huhtikuussa. Ehdotusta valmisteltiin             töksentekijänä voi tietenkin huomioida kaikki
2961: varsin pitkään, jo vuodesta 1979.                         näkökohdat luetteloa antaessaan. Päätöksenteko
2962:                                                           lienee vaikeaa, koska teollisuus ja kauppa pyrki-
2963:     Työsuojeluhallituksen ehdotus sisältää 133 ni-
2964:                                                           vät omalta osaltaan painottamaan teknis-talou-
2965: mikettä. Vuodelta 1978 voimassa oleva sosiaali-
2966:                                                           dellisia perusteita, vaikkakin usein luonnontie-
2967:  ja terveysministeriön päätös syöpäsairauden vaa-
2968:                                                           teellisiin väitteisiin verhottuna, eikä oteta huomi-
2969:  raa aiheuttavista aineista sisältää 51 nimikettä.
2970:                                                           oon ihmisen terveyden ja hengen arvoa. Sosiaali-
2971:  Tärkeitä teollisuudessa käytössä olevia uusia ke-
2972:                                                           ja terveysministeriön olisikin välittömästi annet-
2973:  mikaaleja on luettelossa mainittu mm. formalde-
2974:                                                           tava päätös syöpää aiheuttavien aineiden luette-
2975:  hydi (puun, vanerin ja lastulevyn liimoissa, la-
2976:                                                           losta vähintään työsuojeluhallituksen ehdotuksen
2977:  koissa ja maaleissa, väriaine-, liima- ja tekstiilite-
2978:                                                           mukaisena. Myös muita toimenpiteitä tarvitaan,
2979:  ollisuudessa), trikloorietyleeni (metallien rasvan-
2980:                                                           jotta Suomi voisi täyttää ILO:n syöpäsopimuksen
2981:  poistossa, tahranpoistoaineena), eräät orgaaniset
2982:                                                           velvoitteet ei ainoastaan lain kirjaimessa vaan
2983:  väriaineet, lyijysuolat (maalien väriaineena, muo-
2984:                                                           myös käytännössä.
2985:  vien lisäaineena, bensiinimoottorin pakokaasuis-
2986:  sa) ja 2,4,6-trikloorifenoli (puunkyllästysaineis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2987:  sa). Käytössä olevista tärkeimmistä torjunta-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2988:  aineista on luettelossa mainittu benomyyli (kas-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2989:  vinsuojeluaineissa).                                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2990:     Teollisuus ja kauppa on esittänyt poistettavaksi                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
2991:  luettelosta useita nimikkeitä sen vuoksi, että                   tynyt ja ryhtyy syöpää aiheuttavien ainei-
2992: 
2993: 088301040M
2994: 2                                   1983 vp. -     KK n:o 189
2995: 
2996: 
2997:       den luettelon antamiseksi välittömästi vä-         ILO:n työperäisen syövän torjuntaa kos-
2998:       hintään työsuojeluhallituksen esittämässä          kevan yleissopimuksen velvoitteiden täyt-
2999:       laajuudessa ja muihinkin käytännön toi-            tämiseksi?
3000:       menpiteisiin Kansainvälisen työjärjestön
3001: 
3002:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
3003: 
3004:        Jouko Skinnari                 Martti Lähdesmäki            Mats Nyby
3005:        Timo Roos                      Pekka Myllyniemi             Arja Alho
3006:        Tuulikki Hämäläinen            Reino Paasilinna             Anna-Liisa Piipari
3007:        Liisa Jaakonsaari              Kerttu Törnqvist             Paula Eenilä
3008:        Pertti Hietala                 Marja-Liisa Tykkyläinen      Pirjo Ala-Kapee
3009:        Tarja Halonen                  Jorma Rantanen               Pentti Lahti-Nuuttila
3010:        Risto Ahonen                   Jussi Ranta                  Mikko Elo
3011:        Reijo Lindroos                 Kari Rajamäki                Jukka Mikkola
3012:                                       Antti Kalliomäki
3013:                                       Sinikka Hurskainen
3014:                                        1983 vp. -      KK n:o 189                                        3
3015: 
3016: 
3017: 
3018: 
3019:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3020: 
3021:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jeluhallituksen ehdottaman luettelon vahvista-
3022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mista. Sitä vastoin työnantajapuolta ja teollisuut-
3023: olette 21 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         ta edustavat järjestöt katsovat näytön olevan
3024: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano-      riittävä ainoastaan 80 aineen toteamiseksi syöpä-
3025: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         vaaralliseksi. Koska erimielisyys on tämän ehdo-
3026: Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tuksen osalta näin suuri, ja koska ei ole järjestel-
3027: myksestä n:o 189:                                      män toimivuudelle eduksi, että seuraavaa luette-
3028:                                                        loa myöhemmin vahvistettaessa jouduttaisiin ot-
3029:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       tamaan kovin monta ainetta pois riittämättömien
3030:        tynyt ja ryhtyy syöpää aiheuttavien ainei-      perusteiden vuoksi, on ministeriö joutunut erityi-
3031:        den luettelon antamiseksi välittömästi vä-      sellä huolella paneutumaan luetteloehdotuksen
3032:        hintään työsuojeluhallituksen esittämässä       vahvistamisen kaikkiin ulottuvuuksiin.
3033:        laajuudessa ja muihinkin käytännön toi-
3034:                                                            Perusteellista tarkastelua puoltaa myöskin se,
3035:        menpiteisiin Kansainvälisen työjärjestön
3036:                                                        että ehdotettu luettelo tulisi olemaan kansainvä-
3037:        ILO:n työperäisen syövän torjuntaa kos-
3038:                                                        lisesti ottaen kaikkein laajin. Pohjoismaissa voi-
3039:        kevan yleissopimuksen velvoitteiden täyt-
3040:                                                        massa olevat tai lähiaikoina voimaan tulevat
3041:        tämiseksi?
3042:                                                        luettelot ovat selvästi suppeampia, vaikka luette-
3043:                                                        loon ottamisen perusteena on käytetty lähes sa-
3044:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       moja Pohjoismaiden ulkopuolella tehtyjä tutki-
3045: ti seuraavaa:                                          muksia. Esimerkiksi ei kysymyksessä mainituista
3046:    Työturvallisuuslain soveltamisesta syöpää ai-       aineista formaldehydiä, 2, 4, 6-trikloorifenolia ja
3047: heuttaviin aineisiin ja menetelmiin annetun val-       benomyyliä ole otettu minkään Pohjoismaan lu-
3048: tioneuvoston päätöksen (952/75) 5 §:ssä määrä-         etteloon.
3049: tään, että sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa       Voimassa olevan luettelon vahvistamisen jäl-
3050: lääkintöhallitusta ja työterveyslaitosta kuultuaan     keen on annettu sosiaali- ja terveysministeriön
3051: työsuojeluhallituksen esittelystä määräajoin luet-     päätökset terveydelle vaarallisten aineiden tun-
3052: telon aineista ja työmenetelmistä: 1) joille työn-     nistus- ja merkintäjärjestelmästä (409/78) sekä
3053: tekijöitä ei saa altistaa tai joiden käyttö tiettyyn   myrkkyluettelosta ja myrkyn päällykseen tehtävis-
3054: tarkoitukseen on kielletty; 2) joita saa käyttää       tä merkinnöistä (493/80). Mainitut päätökset on
3055: työssä vain viranomaisen luvalla; tai 3) joiden        yhdistetty samaan päätökseen (383/83). Näistä
3056: osalta työnantajan muutoin on noudatettava,            päätöksistä johtuu, että syöpävaarallisten ainei-
3057: mitä edellä tässä päätöksessä on määrätty. Sosi-       den pakkaukset tulee merkitä asianmukaisin va-
3058: aali- ja terveysministeriö on vahvistanut voimassa     roitusmerkinnöin ja että ko. aineet ovat myös
3059: olevan luettelon (879/78) 21.11.1978. Luettelos-       myrkkyjä. Syöpävaarallisten aineiden pitämisestä
3060: sa on 50 nimikettä. Kaikki asianomaiset tahot          myrkkyinä johtuu myrkkylainsäädännön edellyt-
3061: olivat tuolloin yhtä mieltä siitä, että kunkin         tämien lupien hankkiminen.
3062: nimikkeen kohdalla luetteloon ottamisella oli             Työturvallisuuslain soveltamisesta syöpää ai-
3063: riittävät perusteet.                                   heuttaviin aineisiin ja menetelmiin annetun val-
3064:    Työsuojeluhallitus teki 7.4.1983 ehdotuksensa       tioneuvoston päätöksen 1 §:ssä määrätään, että
3065: sosiaali- ja terveysministeriölle uudeksi syöpävaa-    työnantajan tulee pitää luetteloa syöpävaaraa ai-
3066: rallisten aineiden luetteloksi. Ehdotuksessa on        heuttaville aineille altistuneista työntekijöistään
3067: 131 nimikettä. Voimassa olevaan luetteloon eh-         (ASA-rekisteröinti). On osoittautunut vaikeaksi
3068: dotetaan lisättäväksi 84 ja siitä poistettavaksi       määritellä, milloin on perusteltua syytä olettaa,
3069: kolme nimikettä. Poistamisehdotuksen perustei-         että työssä käytettävistä aineista aiheutuu syöpä-
3070: na on näytön riittämättömyys. Valtioneuvoston          sairauden vaaraa. Käytännössä on altistumisen
3071: päätöksen määräämät lausunnonantajat, työter-          määrittely jäänyt väljäksi. Tämä on aiheuttanut
3072: veyslaitos ja lääkintöhallitus kannattavat työsuo-     jonkin verran sekaannusta työpaikoilla. Rekiste-
3073: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 189
3074: 
3075: röimiskäytäntö on muodostunut työpaikkakoh-               Vuoden 1982 alkuun mennessä oli ILO:n yleis-
3076: taiseksi ja eri työsuojelupiirit ovat noudattaneet     sopimuksen työperäisen syövän torjunnasta ratifi-
3077: tarkastustoiminnassaan erilaisia käytäntöjä.           oinut 19 valtiota. Näihin kuuluvat kaikki Poh-
3078:                                                        joismaat. Suomi on ollut poikkeuksellisen huo-
3079:    Ennen ehdotetun luettelon vahvistamista mi-         lellinen ILO:n kyseisen sopimuksen velvoitteiden
3080: nisteriö selvittää, mitä vaikuttaa järjestelmän toi-   täyttäjänä. Esimerkiksi altistuneiden työntekijöi-
3081: mivuuteen edellä mainittu voimassa olevan luet-        den rekisteröintivelvoitetta ei missään muussa
3082: telon vahvistamisen jälkeen säädetty merkintävel-      maassa ole toteutettu siinä laajuudessa kuin Suo-
3083: vollisuus ja myrkkylupajärjestelmän soveltaminen       messa. Järjestelmä tarvitsee lähinnä saatujen ko-
3084: syöpävaarallisiin aineisiin. Samoin selvitetään et-    kemusten perusteella tapahtuvaa yksityiskohtien
3085: tei luettelon oleellinen laajentaminen aiheuta         hiontaa. Tätä tarkoitusta varten on harkittu mah-
3086: kohtuuttomia lisäongelmia ASA-rekisteröinnin           dollisuutta perustaa toimikunta uuden luettelon
3087: toteutumiselle.                                        vahvistamisen yhteydessä.
3088: 
3089:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
3090: 
3091:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
3092:                                         1983 vp. -      KK n:o 189                                         5
3093: 
3094: 
3095: 
3096: 
3097:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
3098: 
3099:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           beteckningar är, att tillräckliga bevis saknas.
3100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           Institutet för arbetshygien och medicinalstyrelsen
3101: av den 21 oktober 1983 tili vederbörande med-           som genom statsrådets beslut har förordnats att
3102: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      avge utlåtanden understöder ett fastställande av
3103: riksdagsman Skinnari m .fl. undertecknade spörs-        den förteckning som arbetarskyddsstyrelsen har
3104: mål nr 189:                                             föreslagit. Däremot anser de organisationer som
3105:                                                         representerar arbetsgivarparten och industrin att
3106:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       bevisen är tillräckliga endast för att konstatera att
3107:         och ämnar den vidta för att omedelbart          80 ämnen är cancerframkallande. Eftersom
3108:         utfärda en förteckning över cancerfram-         oenigheten i fråga om detta förslag är så stor och
3109:         kallande ämnen åtminstone i den ut-             eftersom det inte är tili fördel för systemets
3110:         sträckning som arbetarskyddsstyrelsen har       funktionsduglighet att man, då den följande
3111:         framställt, och vilka andra praktiska åt-       förteckningen senare fastställs, skulle vara
3112:         gärder har Regeringen vidtagit och ämnar        tvungen att stryka många ämnen på grund av
3113:         den vidta för att uppfylla skyldigheterna i     otillräckliga grunder har ministeriet tvingats att
3114:         den Internationella arbetsorganisationen        med särskild omsorg fördjupa sig i alla dimensio-
3115:         ILO:s konvention om bekämpning av               ner av förteckningsförslagets fastställande.
3116:         cancer som härrör från arbete?                     För en ingående granskning talar också det
3117:                                                         faktum, att förteckningen sådan den föreslås
3118:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skulle vara den internationellt sett mest omfat-
3119: anföra följande:                                        tande av alla. De förteckningar som är i kraft
3120:    I 5 § statsrådets beslut angående tillämpning        eller som inom den närmaste tiden träder i kraft i
3121: av lagen om skydd i arbete på cancerframkallan-         de nordiska länderna är klart snävare, fastän man
3122: de ämnen och processer (952/75) bestäms att             såsom grund för inkludering i förteckningen har
3123: social- och hälsovårdsministeriet, efter ha hört        använt nästan samma undersökningar som har
3124: medicinalstyrelsen och Institutet för arbetshy-         utförts utanför de nordiska länderna. Tili exem-
3125: gien, på framställning av arbetarskyddsstyrelsen        pel har man, av de ämnen som nämns i spörsmå-
3126: periodvis fastställer en förteckning över ämnen         let, inte i något nordiskt land innefattat formal-
3127: och arbetsprocesser, 1) för vilka arbetstagare icke     d~hyd, 2, 4, 6-triklorfenol och benomyl i förteck-
3128: får exponeras eller vilkas användning för visst         mngen.
3129: ändamål är förbjuden; 2) vilka får begagnas i              Efter att den förteckning som nu är i kraft
3130: arbete endast med tillstånd av myndighet; eller         fastställts har social- och hälsovårdsministeriets
3131: 3) beträffande vilka arbetsgivare eljest skall iaktta   beslut om identifikations- och märkningssystem
3132: vad som ovan i detta beslut är bestämt. Social-         för hälsofarliga ämnen (409/78) samt om förteck-
3133: och hälsovårdsministeriet har fastställt gällande       ningen över giften och påskrifter på hölje för gift
3134: förteckning (879/78) 21.11.1978. I förteck-             (493/80) utfärdats. Nämnda beslut har förenats i
3135: ningen ingår 50 beteckningar. Alla vederbörande         ett och samma beslut (383/83). Av dessa beslut
3136: parter var då eniga om att det i fråga om varje         följer att förpackningar för cancerframkallande
3137: beteckning förelåg tillräckliga grunder för att         ämnen skall förses med vederbörliga varnings-
3138: inkludera den i förteckningen.                          påskrifter, och att ifrågavarande ämnen också är
3139:    Arbetarskyddsstyrelsen framställde 7.4. 1983         gifter. Av det faktum att cancerframkallande
3140: sitt förslag tili en ny förteckning över cancerfram-    ämnen anses vara gifter följer inhämtande av
3141: kallande ämnen tili social- och hälsovårdsministe-      tillstånd som förutsätts av giftlagstiftningen.
3142: riet. I förslaget ingår 131 beteckningar. Det              I 1 § statsrådets beslut angående tillämpning
3143: föreslås att 84 beteckningar fogas tili den gällan-     av lagen om skydd i arbete på cancerframkallan-
3144: de förteckningen, och att tre beteckningar avlägs-      de ämnen och processer bestäms att arbetsgivaren
3145: nas ur den. Grunderna för förslaget att stryka          skall föra en förteckning över de arbetstagare som
3146: 088301040M
3147: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 189
3148: 
3149: är exponerade för cancerframkallande ämnen            utökning av förteckningen föranleder oskäliga
3150: (ASA-registrering). Det har visat sig svårt att       tilläggsproblem för genomförandet av ASA-
3151: definiera när det föreligger goda skäl att anta att   registreringen eller ej.
3152: de ämnen som används i arbetet föranleder fara           Före ingången av år 1982 hade 19 stater
3153: för cancersjukdom. 1 praktiken har definitionen       ratificerat ILO:s konvention otp bekämpning av
3154: av "exponering" blivit vag. Detta har föranlett       cancer som framkallas av arbete. Hit hör alla de
3155: vissa oklarheter på arbetsplatserna. Registrerings-   nordiska länderna. Finland har varit exceptionellt
3156: praxis har urformats arbetsplatsvis och olika arbe-   omsorgsfullt i fråga om att uppfylla förpliktelser-
3157: tarskyddsdistrikt har vid inspektionsverksamhet       na i ifrågavaranden konvention. Tili exempel
3158: iakttagit olika praxis.                               skyldigheten att registrera exponerade arbetstaga-
3159:    Innan den föreslagna förteckningen fastställs      re har inte i något annat land uppfyllts i den
3160: ämnar ministeriet utreda hur den ovan nämnda          utsträckning som i Finland. Systemet är närmast i
3161: märkningsskyldigheten, varom stadgades efter att      behov av detaljerad finslipning på basen av de
3162: gällande förteckning hade fastställts, och hur        erfarenheter man har fått. För detta ändamål har
3163: gifttillståndssystemets tillämpning på cancer-        man övervägt möjligheten att inrätta en kommis-
3164: framkallande ämnen påverkar systemets funk-           sion i samband med att den nya förteckningen
3165: tionsduglighet. Likaså utreds om en väsentlig         fastställs.
3166: 
3167:     Helsingfors den 22 november 1983
3168: 
3169:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
3170:                                                 1983 vp.
3171: 
3172: Skriftligt spörsmål nr 190
3173: 
3174: 
3175: 
3176: 
3177:                                    Malm m.fl.: Om markanvändningsproblemen i fråga om lantbruks-
3178:                                      områden i städer
3179: 
3180: 
3181:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3182: 
3183:    Förändrade förhållanden gör att lagstiftningen      fortsättande av livskraftiga jordbruk försvåras för
3184: får oväntade och t.o.m. oönskade former. Ett           att de nya arvsreglerna inte kan tillämpas.
3185: exempel på detta är situationer i landsbygdsom-           Oväntade, icke-önskade fenomen följer också
3186: råden som inkorporerats i städer t.ex. i Kristines-    av att markförvärvslagen inte skall tillämpas på
3187: tad, Nykarleby och Karleby. Följden av inkorpo-        nuvarande eller blivande stadsplaneområden ( 1 §
3188: reringarna är att endast stadsplaner kan göras         2 mom. 1 p.). Den här gränsdragningen försvårar
3189: upp för de områden som anses vara i behov av           t.ex. den strukturrationalisering som är ett viktigt
3190: detaljplanering.                                       mål i lantbrukspolitiken.
3191:    En olägenhet är att stadsplanen inte har någon         Handläggningen av ärenden angående åtgärds-
3192: reservering för jord- och skogsbruksområden. För       förbud är också problematisk i dessa områden.
3193: tillfållet görs reserveringen t.ex. som friluftsom-    Enligt byggnadslagen (124 a §) skall tillstånd
3194: råde eller som parkområde. Det är naturligt att        beviljas om åtgärden inte försvårar användningen
3195: ett sådant sätt att göra reserveringar är otrevligt    av området tili det som det avsetts för. Inom
3196: för alla parter; t.ex. vilseleds kommuninvånare        byggnadsplaneområden där skogsmarker ut-
3197: att tro att det finns friluftsområden som inte alls    märkts borde principen vara att tillstånd tili
3198: existerar.                                             avverkning erhålls utan dröjsmål. Ur formeli
3199:                                                        synvinkel är bedömningen svårare i stadsplane-
3200:     Men den stora olägenheten är dock att ett
3201: flertal av de lagar som berör lantbruket inte skall    områden.
3202: tillämpas inom stadsplaneområden eller områden            För att råda bot på dessa missförhålianden
3203: där byggnadsförbud gäller för uppgörande av            borde man för stadsdelar av landsortskaraktär
3204: stadsplan. 1 lagen om gårdsbruksenheter (6 §),         kunna göra upp byggnadsplaner i stäliet för
3205: som bl.a. reglerar gårdsbrukens möjligheter att få     stadsplaner. Härvid kan man också hänvisa tili
3206: hjälp med finansieringen av byggnader och              byggnadslagens 116 §, enligt viiken det är möj-
3207: grundförbättringen av marken, stadgas att den          ligt att göra upp stadsplan i en landskommun
3208: inte skall tillämpas på områden där stadsplan          eller i en del därav.
3209: gäller eller som är belagt med byggnadsförbud             Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
3210: för uppgörande av stadsplan. Den här regeln            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3211: förhindrar naturligrvis de berörda gårdarnas ut-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
3212: veckling.                                              följande spörsmål:
3213:     Samma principiella avgränsning av tillämp-                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
3214:  ningsområdet återkommer också i det nya kapitel               för att korrigera de missförhålianden som
3215:  25 i ärvdabalken (5 §), vilket avser att underlätta           p. g. a. planeringssituationen råder i
3216:  generationsväxlingen. Det är mycket olyckligt om              landsbygdsområden som hör tili städer?
3217: 
3218:      Helsingfors den 13 oktober 1983
3219: 
3220:                       Håkan Malm                                          Henrik Westerlund
3221:                       Håkan Nordman                                       Elisabeth Rehn
3222:                                               Ole Norrback
3223: 
3224: 
3225: 0883010755
3226: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 190
3227: 
3228: 
3229: Kirjallinen kysymys n:o 190                                                                    Suomennos
3230: 
3231: 
3232: 
3233: 
3234:                                     Malm ym.: Kaupunkeihin kuuluvien maaseutualueiden maankäyt-
3235:                                       töongelmista
3236: 
3237: 
3238:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3239: 
3240:    Muuttuneet olosuhteet aiheuttavat sen, että          venvaihdoksen helpottaminen. On hyvin valitet-
3241: lainsäädäntö saa odottamattomia ja jopa epäsuo-         tavaa, jos elinvoimaisten maatilojen jatkamista
3242: tuisia piirteitä. Eräänä esimerkkinä tästä ovat         vaikeutetaan, kun uusia perintösääntöjä ei voida
3243: tilanteet maaseutualueilla, jotka on liitetty kau-      soveltaa.
3244: punkeihin, esimerkiksi Kristiinankaupunki, Uu-             Odottamattomia, ei-toivottuja ilmiöitä seuraa
3245: sikaarlepyy ja Kokkola. Liittämisten seurauksena        myös siitä, että maanhankintalakia ei tule sovel-
3246: on ollut se, että niille alueille, joiden katsotaan     taa nykyisillä tai tulevilla asemakaava-alueilla
3247: olevan yksityiskohtaisen kaavoituksen tarpeessa,        (1 §:n 2 mom.:n 1 kohta). Tämä rajanveto
3248: voidaan laatia ainoastaan asemakaava.                   vaikeuttaa esim. sitä rakennerationalisointia, joka
3249:    Eräänä epäkohtana tässä on, että asemakaavas-        on maatalouspolitiikan eräs tärkeä päämäärä.
3250: sa ei voida osoittaa maa- ja metsätalousalueita.           Toimenpidekieltoasioiden hoito on myös on-
3251: Tällä hetkellä varaus tehdään esimerkiksi ulkoilu-      gelmallinen     näillä   alueilla.  Rakennuslain
3252: alueena tai puistoalueena. On luonnollista, että        124 a §:n mukaan lupa tulee myöntää, mikäli
3253: mainitunlainen tapa varata alueita on ikävää            toimenpide ei vaikeuta alueen käyttöä siihen
3254: kaikille osapuolille, esimerkiksi kunnan asukkaan       tarkoitukseen, johon se on osoitettu. Niillä ra-
3255: annetaan ymmärtää, että kunnan alueella on              kennuskaava-alueilla, joilla on merkitty metsää,
3256: ulkoilualueita, joita todellisuudessa ei ole ole-       pitäisi hakkuulupa saada viivytyksettä. Muodolli-
3257: massakaan.                                              sesti kysymys on vaikeampi asemakaava-alueilla.
3258:    Suurin epäkohta on kuitenkin se, että useim-            Tämän epäkohdan poistamiseksi pitäisi maa-
3259: pia niistä laeista, jotka koskevat maanviljelystä, ei   seudun luonteisissa kaupunginosissa voida laatia
3260: tule soveltaa asemakaava-alueilla tai alueilla, joil-   rakennuskaava asemakaavan asemesta. Tässä voi
3261: la on voimassa rakennuskielto asemakaavan laati-        myös viitata rakennuslain 116 §:ään, jonka mu-
3262: mista varten. Maatilalaissa (6 §), joka mm.             kaan on mahdollista laatia asemakaava maalais-
3263: säännöstelee maatilojen mahdollisuuksia saada           kuntaan tai sen osaan.
3264: apua rakennusten rahoitukseen ja maan peruspa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3265: rantamiseen, säädetään, että sitä ei tule soveltaa      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
3266: asemakaava-alueilla tai alueilla, joilla on raken-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3267: nuskielto asemakaavan laatimista varten. Tämä           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3268: sääntö estää luonnollisesti kyseisten maatilojen
3269: kehityksen.                                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3270:    Sama sovellutusalueen periaatteellinen rajoit-              ryhtyä korjatakseen ne epäkohdat, joita
3271: taminen tulee esiin myös perintökaaren uudessa                 kaavoitustilanteen takia esiintyy kaupun-
3272: 25 luvussa (5 §), jonka tarkoituksena on sukupol-              keihin kuuluvilla maaseutualueilla?
3273: 
3274:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
3275: 
3276:                        Håkan Malm                                          Henrik Westerlund
3277:                        Håkan Nordman                                       Elisabeth Rehn
3278:                                                Ole Norrback
3279:                                        1983 vp. -      KK n:o 190                                       3
3280: 
3281: 
3282: 
3283: 
3284:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3285: 
3286:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaupunkimaisten taajamien lähistöllä maa- ja
3287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          metsätalousalueita muulta maankäytöitä ja sa-
3288: olette 13 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         malla edistää perinteisen maaseutumaisen maise-
3289: jeenne n:o 1100 ohella toimittanut valtioneuvos-       man ja muun ympäristön säilymistä näillä alueil-
3290: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      la. Koska uudistuksen tarpeellisuudesta ja sen
3291: edustaja Malmin ym. kirjallisesta kysymyksestä         sisällöstä kuitenkin vallitsi erilaisia käsityksiä,
3292: n:o 190, jossa tiedustellaan:                          valtioneuvostossa ei päästy yksimielisyyteen esi-
3293:                                                        tyksen antamisesta eduskunnalle.
3294:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Myös rakennuslain kokonaisuudistusta koske-
3295:        ryhtyä korjatakseen ne epäkohdat, joita         vien ehdotusten mukaan asemakaavassa voitaisiin
3296:        kaavoitustilanteen takia esiintyy kaupun-       varata alueita maa- ja metsätalousalueiksi.
3297:        keihin kuuluvilla maaseutualueilla?                Sellainen rakennuslain muuttaminen, että
3298:                                                        maaseudun luonteisilla kaupunkialueilla olisi
3299:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         mahdollista nykyisen asemakaavan asemesta laa-
3300: seuraavaa:                                             tia rakennuskaava, olisi edellä esitetyn rakennus-
3301:    Rakennuslainsäädännön kehittämisessä on vii-        lainsäädännön yleisen kehittämislinjan vastainen.
3302: me vuosina, kuten yleisesti muussakin lainsää-         Kaupunkeihin kuuluvien maaseutualueiden kaa-
3303: dännössä, pyritty kuntamuodoista johtuvien lain-       voitukseen liittyviä maankäyttöongelmia voitai-
3304: säädännöllisten erojen poistamiseen. Niinpä jo         siin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla helpottaa
3305: pitkään vireillä olleen rakennuslainsäädännön ko-      ja asioiden ratkaisuperiaatteita selventää mahdol-
3306: konaisuudistuksen valmistelun yhteydessä on läh-       listamaila myös asemakaavassa alueiden osoitta-
3307: detty siitä, että rakennuskaavasta erillisenä kaava-   minen maa- ja metsätalousalueiksi. Pyrkimyksenä
3308: muotona luovuttaisiin ja asemakaava kehitettäi-        onkin jo suoritetun valmistelun pohjalta tällai-
3309: siin sisällöltään ja oikeudellisilta vaikutuksiltaan   nen esitys antaa. Tällöin olisi mahdollista muut-
3310: sellaiseksi joustavaksi kaavamuodoksi, joka sovel-     taa myös maatilalain soveltamisalaa koskevaa
3311: tuisi sekä kaupunkimaisten alueiden että maa-          säännöstä niin, että se asemakaavoituksen osalta
3312: seudun taajamien rakentamisen ohjaamiseen.             vastaisi sitä, mitä tällä hetkellä on rakennuskaa-
3313:    Sisäasiainministeriössä on jo vuonna 1980 val-      voituksen osalta säädetty. Lakia voitaisiin näin
3314: mistunut rakennuslain muutosehdotus, jonka             ollen soveltaa niillä alueilla, jotka asemakaavassa
3315: mukaan myös asemakaavassa tulisi voida osoittaa        on varattu maa- ja metsätalousalueiksi. Vastaa-
3316: maa- ja metsätalousalueita. Ehdotuksella pyrit-        vasti voitaisiin menetellä myös muiden saman-
3317: tiin siihen, että asemakaavalla voitaisiin suojata     tyyppisten säännösten soveltamisalan kohdalla.
3318: 
3319:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
3320: 
3321:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
3322: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 190
3323: 
3324: 
3325: 
3326: 
3327:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
3328: 
3329:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          markanvändning och samtidigt främja bevaran-
3330: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        det av det traditionella landsbygdslandskapet och
3331: nr 1100 av den 13 oktober 1983 tili vederbörande     annan miljö inom dessa områden. Delade åsikter
3332: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   rådde dock angående revideringens behövlighet
3333: av riksdagsman Malm m.fl. undertecknade spörs-       och dess innehåli och därför uppnåddes i statsrå-
3334: mål nr 190:                                          det inte enhällighet om avlåtandet av propositio-
3335:                                                      nen tili riksdagen.
3336:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
3337:        för att korrigera de missförhålianden som        Även i enlighet med förslagen tili totalrevide-
3338:        p.g.a. planeringssituationen råder i          ring av byggnadslagen kunde i stadsplan reserve-
3339:        landsbygdsområden som hör tili städer?        ras områden för jord- och skogsbruksområden.
3340:                                                         En sådan ändring av byggnadslagen, varige-
3341:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     nom det vore möjligt att för stadsområde av
3342: anföra följande:                                     landsbygdskaraktär i stäliet för stadsplan uppgöra
3343:    Vid utvecklandet av byggnadslagstiftningen        byggnadsplan, skulie strida mot den ovan anför-
3344: har man under de senaste åren, i likhet med          da alimänna utvecklingslinjen i fråga om bygg-
3345: allmän praxis även inom den övriga lagstift-         nadslagstiftningen. Det mest ändamålsenliga sät-
3346: ningen, sökt avlägsna sådana lagstiftningsmässiga    tet att underlätta lösandet av markanvändnings-
3347: skilinader som föranleds av kommunformen. Så-        problem i anslutning tili planläggningen av
3348: lunda har man i samband med beredningen av           landsbygdsområden som hör tili städer samt
3349: den sedan länge anhängiga totalrevideringen av       klarlägga principerna för avgörandet av ärendena
3350: byggnadslagstiftningen utgått ifrån att man slo-     är att göra det möjligt att även i stadsplan avsätta
3351: par byggnadsplanen som separat planform och i        områden för jord- och skogsbruksområden. Av-
3352: stället utvecklar stadsplanen med avseende på        sikten är även att avlåta en sådan proposition på
3353: innehåli och rättsverkningar så att den blir en      basen av den redan verkstälida beredningen. Det
3354: smidig planform som lämpar sig för styrningen        vore härvid möjligt att ändra stadgandet angåen-
3355: av byggandet såväl på områden med stadsmässig        de tiliämpningsområdet för lagen om gårds-
3356: bebyggelse som i tätorter på landsbygden.            bruksenheter så, att det i fråga om stadsplanlägg-
3357:    Ioom inrikesministeriet färdigstälides redan år   ningen skulle motsvara vad som i detta nu är
3358: 1980 ett förslag tili ändring av byggnadslagen,      stadgat om byggnadsplanläggningen. Lagen kun-
3359: enligt vilket man även i stadsplan bör kunna         de sålunda äga tiliämpning på sådana områden
3360: avsätta jord- och skogsbruksområden. Genom           som i stadsplan har reserverats som jord- och
3361: förslaget eftersträvade man att genom stadsplan      skogsbruksområden. På motsvarande sätt kunde
3362: kunna skydda jord- och skogsbruksområden i           man förfara även i fråga om tiliämpningsområdet
3363: närheten av stadsmässiga tätorter mot annan          för övriga likartade stadganden.
3364: 
3365:     Helsingfors den 25 november 1983
3366:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
3367:                                                  1983 vp.
3368: 
3369: Kirjallinen kysymys n:o 191
3370: 
3371: 
3372: 
3373: 
3374:                                     Kärhä: Eläkeasiain ylimmän muutoksenhakuasteen täydentämisestä
3375:                                       lääkärijäsenellä
3376: 
3377: 
3378:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3379: 
3380:    Kun Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla luotiin          katsottu, että lakimieskoulutus oli riittävä pohja
3381: yksityisen sektorin kattavat eläkejärjestelmät pi-      ratkaistaessa valtion- ja kunnallishallinnon sekto-
3382: dettiin tärkeänä, että työntekijäin ja yrittäjien       reiden eläkevalitukset. Eläkevalituksissa ovat vali-
3383: eläkeasioita käsiteltäessä työkyvyttömyysratkai-        tusperusteet vuosikymmenien aikana kuitenkin
3384: suun ottavat osaa eläkehakemuksen kaikissa vali-        muuttuneet siten, että yhä useammassa valtion-
3385: tusvaiheissa sekä eläkelainsäädäntöön perehty-          ja kunnallishallinnon alaisen henkilön eläkevali-
3386: neet lakimiehet että lääketieteen eri alojen lääkä-     tuksessa on ·kysymys työkyvyttömyydestä ja sen
3387: rit ja että ratkaisijoina ovat mukana myös työnan-      asteesta.
3388: taja- ja työntekijäpuolia sekä yrittäjiä edustavat         Edellä selostetun mukaisesti yksityisen sektorin
3389: maallikkojäsenet. Näin on tapahtunutkin.                palveluksessa olevan henkilön eläkevalituksen
3390:    Valtionhallinnon ja kunnallishallinnon palve-        ratkaisee siis viimeisenä asteena tuomioistuin,
3391: luksessa olevien henkilöiden eläkkeiden kohdalla        jonka kokoonpanon muodostavat lakimiehet,
3392: valitusasiain ratkaisu tapahtuu kuitenkin huo-          lääkärit ja maallikkojäsenet, mutta valtio- ja
3393: mattavasti suppeampien asiantuntijoiden käsitte-        kuntasektorin palveluksessa olevien osalta ratkai-
3394: lyssä kuin edellä mainittuihin yksityissektorien        sijana toimii tuomioistuin, josta puuttuvat lääkä-
3395: eläkejärjestelmiin kuuluvien henkilöiden ollessa        rit ja maallikkojäsenet.
3396: kysymyksessä.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3397:    Valtionhallinnon samoin kuin kunnallishallin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3398: non palveluksessa olevien henkilöiden ylin vali-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3399: tustuomioistuin eläkeasioissa on korkein hallinto-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3400: oikeus, jossa eläkeasioiden ratkaisijoina toimivat
3401: yksinomaan lainopillisen koulutuksen saaneet oi-                  Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
3402: keuden jäsenet ilman lääketieteellisen koulutuk-               hallinnon ja kunnallishallinnon palveluk-
3403: sen saaneen jäsenen asiantuntija-apua.                         sessa olevien henkilöiden eläkeasioita rat-
3404:    Kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta kym-                   kaistaessa ja työkyvyttömyyttä arvioitaessa
3405: meniä vuosia sitten tuli valtionhallinnon virka-               ei ylimmän muutoksenhakutuomioistui-
3406: miesten eläkeasiain ylin muutoksenhakutuomio-                  men jäseninä ole ainuttakaan lääkärikou-
3407: istuin, oli useimmissa valituksissa kysymys virka-             lutuksen saanutta jäsentä, ja
3408: suhteen olemassaolosta ja eläkkeen suuruudesta                    katsooko Hallitus, että asiassa olisi saa-
3409: eli lainopillisista seikoista. Tuolloin on ilmeisesti          tava muutos aikaan?
3410: 
3411:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1983
3412: 
3413:                                                  Lea Kärhä
3414: 
3415: 
3416: 
3417: 
3418: 088300957Y
3419: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 191
3420: 
3421: 
3422: 
3423: 
3424:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3425: 
3426:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kunnallisen eläkelaitoksen päätökseen saa ha-
3427: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kea muutosta eläkelaitoksen yhteydessä toimival-
3428: olette 25 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-          ta eläkelautakunnalta, jossa kunnallisten viran-
3429: jeenne n:o 1115 ohella toimittanut valtioneuvos-        haltijain ja työntekijöiden edustuksen lisäksi on
3430: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mukana muun muassa lääkärijäsen. Eläkelauta-
3431: edustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta       kunnan päätökseen haetaan niin ikään muutosta
3432: kysymyksestä n:o 191:                                   korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
3433:                                                            Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole elä-
3434:            Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
3435:                                                         keasioiden käsittelyä varten erityisiä asiantuntija-
3436:         hallinnon ja kunnallishallinnon palveluk-
3437:                                                         tai maallikkojäseniä. Yleensäkin korkeimmassa
3438:         sessa olevien henkilöiden eläkeasioita rat-
3439:                                                         hallinto-oikeudessa on ylimääräisiä asiantuntija-
3440:         kaistaessa ja työkyvyttömyyttä arvioitaessa     jäseniä vain vesi- ja patenttiasioissa.
3441:         ei ylimmän muutoksenhakutuomioistui-
3442:         men jäseninä ole ainuttakaan lääkärikou-           Muutoksenhakumenettelyn kehittäminen elä-
3443:         lutuksen saanutta jäsentä, ja                   keasioissa on aiheuttanut pohdiskeluja jo suhteel-
3444:                                                         lisen pitkään. Sosiaali- ja terveyshallinnon oi-
3445:            katsooko Hallitus, että asiassa olisi saa-
3446:                                                         keussuojakomitea        kiinnitti    mietinnössään
3447:         tava muutos aikaan?
3448:                                                         (1979: 59) huomiota tarpeeseen lisätä erityisasian-
3449:                                                         tuntemusta muutoksenhakuasteissa ja yhtenäistää
3450:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        muutoksenhakuteitä. Komitea piti perusteltuna,
3451: ti seuraavaa:                                           että ensimmäisenä muutoksenhakuasteena olisi
3452:     Sosiaalivakuutusta koskevassa lainsäädännössä       lautakuntatyyppinen elin mutta että toisena ja
3453:  on säännökset muutoksenhausta kirjoitettu erik-        samalla viimeisenä muutoksenhakuasteena olisi
3454: seen kuhunkin erityislakiin. Tämä koskee myös           kaikille eläkejärjestelmille yhteinen elin, mahdol-
3455:  eläkeasioita. Paitsi säännönmukaista muutoksen-        lisesti vakuutusoikeus.
3456: hakua eli valitusta koskevia säännöksiä on elä-            Hallinnon oikeusturvakomitea piti mietinnös-
3457: kelaeissa säännökset päätöksen oikaisemisesta ja        sään (1981:64) ongelmallisena korkeimman hal-
3458: purkamisesta.                                           linto-oikeuden asemaa eläkeasioiden käsittelijä-
3459:     Yksityisellä sektorilla eläkevakuutustoiminnas-     nä. Komitea katsoi tuomioistuimen olevan käy-
3460: ta huolehtivat yksityisoikeudelliset elimet: elä-       tännössä päätöksenteossaan pitkälle riippuvainen
3461: kevakuutusyhtiöt, eläkekassat ja eläkesäätiöt.          hankkimastaan lääkintöhallituksen lausunnosta
3462: Varsinainen muutoksenhakujärjestelmä on kaksi-          ja lääkintöhallituksen käyttämästä asiantuntija-
3463: portainen. Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena            lääkäristä. Komitea katsoi, että sikäli kuin elä-
3464: on eläketurvakeskuksen yhteydessä toimiva elä-          kejärjestelmien yhdenmukaistamista tapahtuu,
3465: kelautakunta. Toisena ja ylimpänä muutoksenha-          voidaan eläkeasioiden siirtämistä pois korkeim-
3466: kuasteena on vakuutusoikeus.                            malta hallinto-oikeudelta yhtenäiselle ylimmälle
3467:    Eläkelautakunnassa on jäseninä oikeustieteelli-      muutoksenhakuelimelle, esimerkiksi vakuutusoi-
3468: sen ja lääketieteellisen koulutuksen saaneita hen-      keudelle, pitää kehittämiskelpoisena ratkaisuna.
3469: kilöitä sekä työnantaja ja työntekijäyhdistysten           Valtioneuvosto asetti 19.5.1983 komitean, jon-
3470: edustajia. Vastaavanlainen lääketieteen ja työ-         ka tehtävänä on valmistella tarpeelliset ehdotuk-
3471: markkinoiden asiantuntemus on vakuutusoikeu-            set hallintolainkäytön järjestelmän kehittämiseksi
3472: dessa sen käsitellessä työeläkeasioita.                 kokonaisuutena siten, että se on oikeudellisilta
3473:    Julkisen sektorin eläkelaitoksina ovat valtio-       perusteiltaan ja toimintaedellytyksiltään asian-
3474: konttori ja kunnallinen eläkelaitos. Valtiokontto-      mukainen. Eräänä osatehtävänä on korkeimman
3475: rin päätöksestä voidaan tehdä oikaisuvaatimus           hallinto-oikeuden aseman ja toiminnan kehittä-
3476: valtiokonttorissa toimivalle oikaisulautakunnalle,      minen. Tämän ns. hallintolainkäyttökomitean
3477: jossa on mukana valtion virkamiesten ja työnteki-       määräaika päättyy 31. 12 . 1984.
3478: jöiden edustus. Oikaisulautakunnan päätöksestä             Vakuutusoikeus on erityinen tuomioistuin so-
3479: voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.        siaalivakuutusasioissa. Korkein hallinto-oikeus
3480:                                     1983 vp. -     KK n:o 191                                      3
3481: 
3482: taas on ylin ja yleinen hallintotuomioistuin.      mahdollisuuteen hankkia kirjallisia asiantuntija-
3483: Tällaisen tuomioistuimen luonteeseen ei hyvin      lausuntoja ja kuulla asiantuntijoita suullisesti.
3484: sovellu asiantuntijajäsenten nimeäminen kuhun-     Kun hallintolainkäyttökomitean tehtävänä on
3485: kin erityisasiaryhmään, joita on kovin paljon.     muutoinkin selvittää kehittämistarpeet erilaisissa
3486: Tarvittavan erityisasiantuntemuksen saaminen       asiaryhmissä, voidaan tarvittavien uudistusten to-
3487: käyttöön onkin yleensä pyritty järjestämään kor-   teuttamista parhaiten harkita komitean ehdotus-
3488: keimman hallinto-oikeuden käsittelyä edeltävään    ten pohjalta.
3489: menettelyyn tai tukeutumalla tuomioistuimen
3490: 
3491:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1983
3492: 
3493:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
3494: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 191
3495: 
3496: 
3497: 
3498: 
3499:                                  Till Riksdagens Herr Talman
3500: 
3501:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vid handläggningen av pensionsärenden i
3502: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           högsta förvaltningsdomstolen deltar inte någon
3503: nr 1115 av den 25 oktober 1983 översänt avskrift        särskild sakkunnig- eller lekmannaledamot. Det
3504: till vederbörande medlem av statsrådet av riks-         är ju också i övrigt så att extra sakkunnigledamö-
3505: dagsman Lea Kärhäs skriftliga spörsmål nr 191 av        ter i högsta förvaltningsdomstolen finns endast i
3506: följande lydelse:                                       vatten- och patentmål.
3507:                                                            En utveckling av förfarandet vid sökande av
3508:            Är Regeringen medveten om att det            ändring i pensionsärenden har dryftats redan
3509:         inte finns en enda ledamot med läkarut-         förhållandevis länge. Kommitten för rättsskydd
3510:         bildning i högsta fullföljdsrätt när pen-       inom social- och hälsovårdsförvaltningen fäste i
3511:         sionsärenden avgörs och arbetsoförmåga          sitt betänkande (1979:59) uppmärksamhet vid
3512:         bedöms i fråga om dem som är i statsför-        behovet att öka särskild sakkunskap i rättsme-
3513:         valtningens och kommunalförvaltningens          delsinstanserna och vid att förenhetliga besvärs-
3514:         tjänst, och                                     vägarna. Kommitten ansåg det motiverat att den
3515:            anser Regeringen att en ändring borde        första rättsmedelsinstansen skulle vara ett organ
3516:         fås till stånd i saken?                         av typen nämnd, men att den andra och samti-
3517:                                                         digt den sista fullföljdsinstansen skulle vara ett
3518:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gemensamt organ för alla pensionssystem, möjli-
3519: anföra följande:                                        gen försäkringsdomstolen.
3520:                                                            Kommitten för rättsskydd inom förvaltningen
3521:     Stadgandena om sökande av ändring finns i           ansåg i sitt betänkande ( 1981:64) att högsta
3522: socialförsäkringslagstiftningen särskilt i varje spe-   förvaltningsdomstolens ställning som handlägga-
3523: ciallag. Detta gäller också pensionsärenden. Vid        re av pensionsärenden är problematisk. Kommit-
3524: sidan av sedvanliga stadganden om sökande av            ten ansåg att domstolen i sitt beslutsfattande i
3525: ändring, dvs. besvär, innehåller pensionslagarna        praktiken är långt bunden av medicinalstyrelsens
3526: stadganden om rättelse och återbrytande av be-          utlåtande och de specialistläkare som medicinal-
3527: slut.                                                   styrelsen anlitar. Kommitten ansåg att man i den
3528:    lnom den privata sektorn sköts pensionsförsäk-       utsträckning pensionssystemen förenhetligas kan
3529: ringsverksamheten av privaträttsliga organ: pen-        anse det vara en utvecklingsduglig lösning att
3530: sionsförsäkringsbolagen, pensionskassorna och           pensionsärendena överflyttas från högsta förvalt-
3531: pensionsstiftelserna. Systemet för egentligt sö-        ningsdomstolen till ett enhetligt högsta full-
3532: kande av ändring är ett tvåinstanssystem. Första        följdsorgan, t.ex. försäkringsdomstolen.
3533: rättsmedelsinstans är pensionsnämnden som                  Statsrådet tillsatte 19.5.1983 en kommitte vars
3534: fungerar vid pensionsskyddscentralen. Andra och         uppgift är att bereda de förslag som behövs för
3535: högsta fullföljdsinstans är försäkringsdomstolen.       att utveckla förvaltningsrättskipningssystemet
3536:    1 pensionsnämnden finns ledamöter med juri-          som helhet, så att det är sakligt till sin juridiska
3537: disk och medicinsk utbildning samt representan-         uppbyggnad och beträffande sina verksamhetsbe-
3538: ter för arbetsgivar- och arbetstagarföreningarna.       tingelser. Ett deluppdrag är att utveckla högsta
3539: Motsvarande sakkunskap i medicin- och arbets-           förvaltningsdomstolens ställning och verksamhet.
3540: marknadsfrågor finns i försäkringsdomstolen då          Mandatet för den s.k. förvaltningslagskipnings-
3541: den handlägger arbetspensionsärenden.                   kommitten utgår 31.12.1984.
3542:    Den offentliga sektorns pensionsanstalter är            Försäkringsdomstolen är en specialdomstol i
3543: statskontoret och kommunala pensionsanstalten.          socialförsäkringsärenden. Högsta förvaltnings-
3544: 1 statskontorets beslut kan rättelse yrkas hos          domstolen är åter den högsta allmänna förvalt-
3545: rättelsenämnden vid statskontoret, i viiken sta-        ningsdomstolen. Det är inte väl förenligt med en
3546: tens tjänstemän och arbetstagare är representera-       sådan domstols natur att sakkunnigledamöter
3547: de. Besvär över rättelsenämndens beslut kan             utses för varje grupp av specialfrågor, vilka det
3548: anföras i högsta förvaltningsdomstolen.                 finns många av. Den speciella sakkunskap som
3549:                                    1983 vp. -     KK n:o 191                                         5
3550: 
3551: behövs har man i allmänhet försökt ordna i det    muntligt. Då det också i övrigt ankommer på
3552: förfarande som föregår handläggningen i högsta    förvaltningslagskipningskommitten att utreda ut-
3553: förvaltningsdomstolen eller genom att stöda sig   vecklingsbehoven i olika frågekomplex, kan ge-
3554: på domstolens möjlighet att inhämta skriftliga    nomförandet av nödvändiga reformer bäst bedö-
3555: sakkunnigutlåtanden och att höra sakkunniga       mas på basen av kommittens förslag.
3556:     Helsingfors den 11 november 1981
3557: 
3558:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
3559: 
3560: 
3561: 
3562: 
3563: 088300957Y
3564:                                                1983 vp.
3565: 
3566: Kirjallinen kysymys n:o 192
3567: 
3568: 
3569: 
3570: 
3571:                                    Urpilainen: Kalanviljelylaitoksen perustamisesta Himangalle
3572: 
3573: 
3574:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3575: 
3576:    Himangan kunnanhallitus on esittänyt maa- ja       asema on keskeinen eteläisen Perämeren kalastus-
3577: metsätalousministeriölle, että Himangalle perus-      alueella. Kalanistutustoiminta suuntautuu jo ny-
3578: tettaisiin ministeriön toimesta kalanviljelylaitos,   kyisin voimakkaasti Himangan edustalle meressä.
3579: jonka tehtävänä olisi kasvattaa lohen ja taimenen     Himangalla on kokemusta hyvin toimivasta luon-
3580: vaelluspoikasia sen verran kuin asetetut istutus-     nonravintolammikosta, jonka Kokkolan vesipiiri
3581: velvoitteet nykyisin jäävät toteutumatta. Kalan-      on rakennuttanut.
3582: viljelylaitoksen tehtäviin tulisivat kuulumaan           Kunnassa ovat jo yli kymmenen vuotta jatku-
3583: myös velvoiteistutusten laadun tarkkailu ja istu-     neet ja edelleen jatkuvat tutkimukset vesistöjen
3584: mstulosten seuranta. Lisäksi kalanviljelylaitos tu-   tilasta. Tutkimustulokset ovat käytettävissä. Tut-
3585: lisi toimimaan lohen ja taimenen viljelyn tutki-      kimukset jatkuvat edelleen.
3586: musasemana sekä harjoittaisi vaelluskalojen ro-          Himangalla on erittäin hyvä luonnonsatama ja
3587: dunjalostusta. Myös jokien suulta talteenotettu       kalastussatama siihen liittyvine palveluineen.
3588: mäti haudottaisiin laitoksella. Laitoksen tehtäviin   Kunta on perinteinen kalastuspitäjä, jossa kalas-
3589: kuuluisi myös lohen ja taimenen poikasten kas-        tuselinkeino on voimakkaasti lisääntynyt ja paik-
3590: vattaminen niitä Pohjanlahteen laskevia jokia         kakunnalla on vielä säilynyt kalastusperinne ja
3591: varten, joissa on vielä poikastuotantoalueita.        ammattitaito.
3592:     Voimassa olevien kalanistutusvelvoitteiden           Kalanviljelylaitoksen käyttöön voidaan osoittaa
3593: mukaan tulisi nimittäin Pohjanlahteen ja siihen       useita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Lestijoen
3594: laskeviin jokiin istuttaa runsaasti lohen-, taime-    suussa Himangan keskustassa olevan ns. Mylly-
3595: nen- ja vaellussiian poikasia. Perämeren ja eteläi-   juovan käyttö mätihautomon sijaintipaikkana on
3596: sen Perämeren kalastajat ovat nykyisin huolissaan     jo nykyisellään mahdollista. Lestijoen alaosan
3597: poikasten laadusta, koska heidän mielestään ~uo­      tulvasuojelutöiden yhteydessä, jotka nyt juuri
3598: tantomenetelmät eivät ole parhaat mahdolliset.        ovat ajankohtaiset, voitaisiin rakentaa ilman eri-
3599: Tautiuhan vuoksi sisämaan viljelylaitoksille ei saa   tyisiä kustannuksia poikastuotantoaltaita.
3600: kuljettaa merestä ja jokisuilta pyydettyä kalaa tai      Kun useat seikat puoltavat kalanviljelylaitok-
3601: mätiä. Sen vuoksi lohen viljely ja viljelytutkimus    sen sijoittamista Himangalle ja kun tiedetään,
3602: ovat nyt vaikeuksissa. Kalastajat ovat huolissaan     että Himangan kunta ja Himangan kalastajain
3603: siitä, että istutuspoikasista huomattava osa aio-     seura tulisivat aktiivisesti tukemaan hanketta,
3604: taan kasvattaa istutusvesien ulkopuolella. Tällöin    esitämme edellä sanotun perusteella ja valtiopäi-
3605: poikaset ovat laadultaan huonompia kuin jos ne        väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
3606: kasvatettaisiin istutusvesissä.                       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3607:     Kalanviljelylaitoksen sijoittamista Himangalle    seuraavan kysymyksen:
3608: puoltavat useat näkökohdat: Lestijoki tulee to-
3609: dennäköisesti suojeltavaksi ja vesi säilyy puhtaa-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3610: na. Lestijoella on käytettävissä vielä oma luontai-           siin kalanviljelylaitoksen perustamiseksi
3611: nen taimen-, siika- ja nahkiaiskanta. Himangan                Himangalle?
3612: 
3613:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1983
3614: 
3615:                                             Kari Urpilainen
3616: 
3617: 
3618: 
3619: 
3620: 0883010445
3621: 2                                        1983 vp. -      KK n:o 192
3622: 
3623: 
3624: 
3625: 
3626:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3627: 
3628:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa               1. velvoitepoikasten laadun tarkkailu ja siihen
3629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            liittyen vertailupoikasten tuottaminen, leimaut-
3630: olette 25 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-           taminen, istuttaminen sekä näitä toimintoja kos-
3631: jeenne n:o 1116 ohella toimittanut valtioneuvos-         keva tutkimus- ja koetoiminta;
3632: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            2. 1-vuotiaiden poikasten tuottaminen Perä-
3633: edustaja Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta        mereen laskeviin rakentamattorniin jokiin;
3634: kysymyksestä n:o 192:
3635:                                                              3. varautuminen istukkaiden tuottamiseen lä-
3636:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          hinnä sopimusviljelyllä niiltä osin kuin velvoiteis-
3637:         siin kalanviljelylaitoksen perustamiseksi        tutuksia pidetään riittämättöminä;
3638:         Himangalle?                                         4. luonnonmädin hankinta;
3639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             5. toimiminen karanteenilaitoksena, josta mä-
3640: ti seuraavan:                                            tiä ja pikkupoikasia voidaan siirtää sisämaahan
3641:                                                          jatkokasvatettavaksi;
3642:    Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mu-
3643: kaan valtio tarvitsee nykyisten sisämaassa sijaitse-         6. kalatautien tarkkailu.
3644: vien kalanviljelylaitosten lisäksi kalanviljelylaitok-       Maa- ja metsätalousministeriö pitää hanketta
3645: sen myös merenrannikolla. Tällaisen laitoksen            kiireellisenä. Laitoksen sijaintipaikkaselvitys on jo
3646: tarve on syntynyt ensisijaisesti Perämeren alueella      aloitettu Lapin vesipiirin rannikkoalueelia työlli-
3647: käynnistyneiden laajojen velvoiteistutusten ja Itä-      syysvaroin kuluvana vuonna ja pyritään käynnis-
3648: merellä puhjenneen UDN-kalasairauden takia.              tämään Oulun vesipiirin rannikolla vuonna 1984.
3649:    Alustavien selvitysten mukaan laitoksen, jossa        Laitoksen tarkka sijoituspaikka selviää näiden
3650: voisi olla myös sivuyksiköitä, tulisi hoitaa mm.         selvitysten valmistuttua, mutta laitoksen tehtä-
3651: seuraavia toimintoja, jotka on mainittu myös             vien kannalta sopivimpana sijoitusalueena on
3652: kysymyksen perusteluissa:                                pidetty Oulun ja Kemin välistä rannikkoaluetta.
3653: 
3654:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1983
3655: 
3656:                                                            Maa- p metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
3657:                                       1983 vp. -      KK n:o 192                                        3
3658: 
3659: 
3660: 
3661: 
3662:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3663: 
3664:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           anslutning tili detta produktion av referensyngel,
3665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          prägling tili vattendrag, plantering och under-
3666: nr 1116 av den 25 oktober 1983 tili vederbörande       söknings- och försöksverksamhet rörande dessa
3667: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     funktioner;
3668: av riksdagsman Urpilainen undertecknade skrift-           2. produktion av ettårig yngel för de inte
3669: liga spörsmål nr 192:                                  utbyggda älvar som faller ut i Bottenviken;
3670:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för             3. beredskap för produktion av planteringsfisk
3671:         inrättande av  en fiskodlingsanstalt i         närmast enligt kontraktsodling tili den del ut-
3672:         Himanka?                                       planteringarna enligt förpliktelser anses vara
3673:                                                        otillräckliga;
3674:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          4. anskaffningen av rom ur naturen;
3675: anföra följande:                                          5. funktion som karantänanstalt, varifrån rom
3676:    Enligt jord- och skogsbruksministeriets upp-        och små fiskyngel kan överflyttas tili inlandet för
3677: fattning behöver staten utom nuvarande, i inlan-       vidare uppfödning;
3678: det belägna fiskodlingsanstalter en sådan också           6. fisksjukdomskontroll.
3679: vid havskusten. Behovet av en anstalt av detta           Jord- och skogsbruksministeriet anser företaget
3680: slag har uppkommit på grund av de omfattande           vara brådskande. Utredning av lämplig plats för
3681: utplanteringarna som inletts på basen av vatten-       anstaltens lokalisering inom kustområdet har in-
3682: domar i första hand inom Bottenviksregionen            nevarande år inletts vid Lapplands vattendistrikt
3683: och på _grund av att fisksjukdomen UDN upp-            med sysselsättningsmedel och avsikten är att
3684: trätt i Ostersjön.                                     motsvarande utredning inleds år 1984 vid kusten
3685:    Enligt preliminära utredningar borde anstal-        av Uleåborgs vattendistrikt. Den närmare för-
3686: ten, som kunde innefatta också sidoenheter,            läggningsplatsen för anstalten klarnar sedan dessa
3687: sköta bl.a. följande funktioner, vilka nämnts          utredningar färdigställts, men med tanke på
3688: också i motiveringen tili spörsmålet:                  anstaltens uppgifter har kustområdet melian
3689:    1. kontroll av kvaliteten hos fiskyngel som         Uleåborg och Kemi ansetts vara det bäst lämpa-
3690: skall planteras för fyllande av förpliktelser och i    de.
3691:      Helsingfors den 24 november 1983
3692: 
3693:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
3694:                                                1983 vp.
3695: 
3696: Kirjallinen kysymys n:o 193
3697: 
3698: 
3699: 
3700: 
3701:                                   Koskenniemi ym.: Valtion rahoittamien rakennustöiden aloittami-
3702:                                     sen ajankohdasta
3703: 
3704: 
3705:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3706: 
3707:    Rakennustyöläisten Lapin aluejärjestö r.y. ja     kennustoiminnan ajoittumista säädellään usein
3708: Suomen Rakennusteollisuusliiton Lapin piiri ovat     ns. työllisyysehdoilla. Rakennushallituksen työt
3709: luovuttaneet yhteisen kirjelmän asuntohallituk-      alkavat usein talvella. Lapin karussa ilmassa ra-
3710: selle, rakennushallitukselle ja työvoimaministeri-   kentaminen edellyttäisi joustavuutta; työt pitäisi
3711: ölle. Kirjelmässään järjestöt esittävät rakentami-   ajoittaa niin, että rakennustyöläiset voisivat työs-
3712: sen vuotuisen ajoittamisen järjestämistä uudel-      kennellä työsuojelullisesti terveemmissä oloissa.
3713: leen.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3714:    Lapin rakennustyöläiset ovat vielä erikseen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3715: kiinnittäneet huomiota mm. Rakennustyöläisten        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3716: Liitolle tekemissään aloitteissa rakennusalan kyl-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3717: mätyöskentelyn aiheuttamiin haittoihin.
3718:    Rakennusalalla on koettu sekä työllisyyspoliit-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
3719: tisena että työsuojelullisena ongelmana se, että             valtion rahoittaman rakentamisen aloitus-
3720: useinkin rakennustyöt aloitetaan siten, että run-            työt ajoittuisivat siten kuin Rakennustyö-
3721: kovaiheen ulkotyöt ajoittuvat kylmimpään talvi-              läisten Lapin aluejärjestö ja Rakennus-
3722: kauteen ja vastaavasti sisätyöt ajoittuvat lämpi-            teollisuusliiton Lapin piiri ovat esittä-
3723: mimpään kesäkauteen. Valtion rahoittaman ra-                 neet?
3724: 
3725:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1983
3726: 
3727:                 Niilo Koskenniemi                                   Juhani Vähäkangas
3728: 
3729: 
3730: 
3731: 
3732: 088301078V
3733: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 193
3734: 
3735: 
3736: 
3737: 
3738:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3739: 
3740:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       tion rahoitustuella suoritettavissa talonrakennus-
3741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tai maa- ja vesirakennusinvestoinneissa työvoi-
3742: olette 25 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-       man käyttö painottuu talvikauteen.
3743: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Päätöksen valtion työvirastojen töiden ajoitta-
3744: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      misesta tekee valtioneuvosto hyväksyessään vuo-
3745: Niilo Koskenniemen ja kansanedustaja Juhani          sittain työmäärärahojen käyttösuunnitelman eli
3746: Vähäkankaan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      ns. työohjelman. Työohjelma on työvirastoja sito-
3747: myksestä n:o 193:                                    va. Työohjelmaan vuoden kuluessa tehtävistä
3748:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta     pienehkäistä tarkistuksista päättää työvoimami-
3749:        valtion rahoittaman rakentamisen aloitus-     nisteriö neuvoteltuaan asiasta valtiovarainminis-
3750:        työt ajoittuisivat siten kuin Rakennustyö-    teriön kanssa.
3751:        läisten Lapin aluejärjestö ja Rakennuste-        Rakennustöiden aloittamiselle nykyistä useam-
3752:        ollisuusliiton Lapin piiri ovat esittäneet?   min kesäaikana ei ole säädöksissä estettä. Töiden
3753:                                                      aloittamisajankohta on ensisijaisesti riippuvainen
3754:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        hankkeen suunnitteluvalmiudesta, rakentamisen
3755: seuraavaa:                                           erityisvaatimuksista sekä työvoiman saatavuudes-
3756:                                                      ta. Rakennustoiminnan suuren kausivaihtelun ta-
3757:    Rakennustyöläisten Lapin Aluejärjestö r. y. ja
3758:                                                      soittamiseksi on hankkeiden työllistävä vaikutus
3759: Suomen Rakennusteollisuusliiton Lapin piiri r. y.
3760:                                                      pyritty ajoittamaan talvikaudeksi.
3761: ovat 20.7.1983 päivätyllä kirjeellään toimittaneet
3762: työvoimaministeriölle ehdotuksen valtion raken-         Ehdotus kesäajan työllisyysehtojen poistamises-
3763: taman tai lainoittaman talonrakennustoiminnan        ta Lapin läänin osalta tullaan käsittelemään työ-
3764: ajoittamisesta Lapin läänissä.                       voimaministeriön työryhmässä, jonka tehtävä on
3765:    Kyseisen ehdotuksen mukaan tulisi rakennus-       laatia esitys eduskunnalle uudeksi työllisyyslaiksi.
3766: hallituksen talonrakennustyöt aloittaa entistä       Erilliskysymyksenä työllisyysehtojen tarpeellisuut-
3767: suuremmassa määrin kesäaikana, kesäajan työlli-      ta käsitellään lisäksi työllisyysasiain neuvottelu-
3768: syysehdot tulisi poistaa Lapin läänin osalta ja      kunnan kuntajaostossa, jolta on asiasta pyydetty
3769: urakoitsijoille tulisi antaa kolme kuukautta jous-   lausunto. Työvoimaministeriön työryhmän työ
3770: tovaraa valita rakentamisen aloittamispäivä urak-    tulee saada valmiiksi kuluvan vuoden marras-
3771: kasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kesäaika-    kuun loppuun mennessä.
3772: na.                                                     Nykyisen sopimuskäytännön mukaan urakoit-
3773:    Rakennustoiminnan aJOittamista koskevat           sijan on aloitettava työt 14 vuorokauden kuluessa
3774: määräykset sisältyvät työllisyyslakiin (946/71),     urakkasopimuksen allekirjoittamisesta. Ottaen
3775: -asetukseen (948/71) sekä valtioneuvoston työlli-    huomioon, että urakkatarjoukset ovat voimassa 3
3776: syyslain 6 §:n nojalla antamaan työllisyyspäätök-    kuukautta ja että urakkasopimuksen allekirjoitta-
3777: seen (959/78). Kyseiset määräykset edellyttävät,     mispäivämäärää voidaan rakennuttajan kanssa
3778: että valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen työ-   erikseen sopimaHa siirtää urakkatarjousten hyväk-
3779: määrärahoin palkattu työvoima ei kesäkuukausi-       symisen jälkeenkin, jää urakoitsijalle jo nykyisin
3780: na keskimäärin ylitä edeltävän talvikauden työn-     melkoisesti joustovaraa töiden aloittamispäivän
3781: tekijöiden keskimäärää ja että myös muissa val-      valintaan.
3782: 
3783:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
3784: 
3785:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppänen
3786:                                       1983 vp. -      KK n:o 193                                         3
3787: 
3788: 
3789: 
3790: 
3791:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
3792: 
3793:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           eller väg- och vattenbyggnadsarbeten främst kon-
3794: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         centreras tili vintersäsongen.
3795: av den 25 oktober 1983 tili vederbörande med-             Beslut om tidsanpassningen av statens arbets-
3796: Iem av statsrådet för besvarande översänt avskrift    verks arbeten fattas av statsrådet i samband med
3797: av föijande av riksdagsman Niilo Koskenniemi          godkännandet av dispositionspianen för de årliga
3798: m.fl. stälida skriftliga spörsmåi nr 193:             arbetsansiagen elier det s.k. arbetsprogrammet.
3799:                                                       Arbetsprogrammet utgör bindande direktiv för
3800:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         arbetsverken. Om de smärre justeringar som
3801:        att få de statsfinansierade byggnadsarbe-      under årets Iopp görs i arbetsprogrammet besiu-
3802:        tenas iniedningsskeden att tidsmässigt in-     tar arbetskraftsministeriet efter att först ha över-
3803:        falia i eniighet med Byggnadsarbetarnas        Iagt om frågan med finansministeriet.
3804:        Lappiands distriktsorganisations och Bygg-         Eniigt bestämmelserna finns det inget hinder
3805:        nadsindustriförbundets Lappiands dis-          för att oftare än hittilis påbörja byggnadsarbete-
3806:        trikts försiag?                                na under sommarsäsongen. Tidpunkten för
3807:                                                       byggnadsarbetenas påbörjande är först och främst
3808:    Som svar på detta spörsmåi anför jag vördsamt      beroende av projektets pianeringsskede, eventu-
3809: följande:                                             elia speciaikrav som gälier för byggnadsarbetet
3810:    Byggnadsarbetarnas Lappiands distriktsorgani-      samt tiligången på arbetskraft. 1 syfte att utjäm-
3811: sation r.f. och Finiands Byggnadsindustriför-         na den stora säsongväxiingen inom byggnads-
3812: bunds Lappiands distrikt r.f. har genom sitt brev     verksamheten har man strävat efter att koncen-
3813: av den 20.7.1983 tilistälit arbetskraftsministeriet   trera projektens sysselsättande verkningar tili vin-
3814: ett förslag om tidsanpassningen av den av staten      tersäsongen.
3815: uppförda och belånade byggnadsverksamheten i              Försiaget om att siopa sysselsättningsvilikoren i
3816: Lapplands Iän.                                        fråga om sommarsäsongen för Lappiands Iäns
3817:    Enligt förslaget borde bostadsstyrelsens hus-      vidkommande kommer att behandias av en ar-
3818: byggnadsarbeten i allt större utsträckning påbör-     betsgrupp inom arbetskraftsministeriet, som har
3819: jas under sommarsäsongen, vidare borde syssel-        tili uppgift att utarbeta en proposition tili riksda-
3820: sättningsvillkoren som rör sommarsäsongen upp-        gen med försiag tili en ny Iag om sysselsättning.
3821: hävas för Lapplands Iäns vidkommande och en-          Behovet av sysselsättningsvilikor behandias dess-
3822: treprenörerna ges en tid av tre månader efter         utom som en fristående fråga av kommunsektio-
3823: undertecknandet av entreprenadavtalet för att         nen vid delegationen för sysselsättningsärenden,
3824: välja tidpunkten för inledandet av byggnadsarbe-      som begärts ett utlåtande i ärendet. Arbetskrafts-
3825: tena under sommarsäsongen.                            ministeriets arbetsgrupp bör kunna få sitt arbete
3826:    Bestämmelserna om tidsanpassningen av bygg-        färdigt före siutet av innevarande november.
3827: nadsverksamheten ingår i Iagen (946/71) och              Eniigt nuvarande avtaispraxis skali entreprenö-
3828: förordningen (948 171) om sysselsättning samt i       ren påbörja arbetet inom Ioppet av 14 dygn
3829: statsrådets beslut om sysselsättningsvillkor (959/    räknat från undertecknandet av entreprenadavta-
3830: 78) som getts med stöd av 6 § lagen om                Iet. Med beaktande av att entreprenadanbud
3831: sysselsättning. Dessa bestämmelser förutsätter,       gäller 3 månader och att datumet för entreprenad-
3832: att den genom statens samt kommuners och              avtaiets undertecknande kan genom en särskiid
3833: kommunalförbunds arbetsanslag aviönade arbets-        överenskommelse med byggherren uppskjutas tili
3834: kraften under sommarsäsongen i genomsnitt inte        en tidpunkt efter entreprenadanbudets godkän-
3835: överstiger den genomsnittliga arbetsstyrkan un-       nande, har entreprenören redan nu ett ganska
3836: der föregående vintersäsong samt att använd-          stort spelrum när det gälier vai av tidpunkten för
3837: ningen av arbetskraft vid övriga husbyggnads-         påbörjandet av byggnadsarbetena.
3838: 
3839:      Helsingfors den 22 november 1983
3840: 
3841:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
3842:                         j
3843:                         j
3844:                     j
3845:                     j
3846:                 j
3847:                 j
3848:             j
3849:             j
3850:         j
3851:         j
3852:     j
3853:     j
3854: j
3855: j
3856:                                                  1983 vp.
3857: 
3858: Skriftligt spörsmål nr 194
3859: 
3860: 
3861: 
3862: 
3863:                                     Stenbäck m.fl.: Om tilläggsanslag för prisstödet tili yrkesfiskarna
3864: 
3865: 
3866:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
3867: 
3868:    Under flera år har för anslaget i ordinarie          mor, om inte tilläggsmedel beviljas. Då prisstö-
3869: statsbudget för fiskets prisstöd (30. 3 7 .42) budge-   det är en väsentlig och ofrånkomlig del av många
3870: terats alltför litet. Det har regelbundet visat sig     yrkesfiskares näringsinkomst, är det viktigt att
3871: att behovet varit större enligt de fördelningsgrun-     prisstödet inte fluktuerar så starkt utan motsvarar
3872: der statsrådet årligen om våren fastställt. På          det verkliga behovet. Bland fiskarna råder det
3873: hösten har man därför varit tvungen att anslå           även ovisshet om huruvida de prisstödstak som
3874: tilläggsmedel i en tilläggsbudget.                      fastställdes 17.3.1983 och trädde i kraft
3875:     Detta år är situationen likadan. Den 17.3.          21.3.1983 kan tillämpas på perioden 1.1.-
3876: fattade statsrådet efter diskussion beslut om ett       20.3.1983.
3877: tak för det individuella prisstödet. Dessutom              Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
3878: utbetalas prisstödet efter hand åt dem som              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3879: inkommit med ansökningar. 1 år hotas de som             ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
3880: inte av någon anledning fått kvitto av uppköpa-         följande spörsmål:
3881: ren i god tid att bli utan prisstöd om inte
3882: tilläggsmedel anvisas. Detta innebär en orättvis                  Är Regeringen beredd att meddela
3883: fördelning av prisstödet.                                      riksdagen att det disponibla prisstödet för
3884:     De 2,8 milj. mk som anvisades i 1983 års 1                 1983 års fiskfångst inte uppgetts i 1984
3885: tilläggsbudget avsåg enligt motiveringarna fisk-               års budgetförslag, och om så är,
3886: fångsten år 1982. 1 1984 års budgetförslag (sida
3887: 427) sägs det dock att 1983 års disponibla                         har jord- och skogsbruksministeriet för
3888: prisstödssumma skulle vara hela 18,4 milj. mk.                 avsikt att göra förslag om tilläggsanslag
3889: Detta stämmer alltså inte, utan tabellen bör se ut             för att staten skall kunna utbetala fullt
3890: så här:                                                        prisstöd tili alla yrkesfiskare som enligt
3891:     1982: 18,4 milj. mk                                        statsrådets egna beslut är berättigade här-
3892:   1983:    15,6                                                till, samt
3893:   1984:    19,0   " (förslag).                                   hur avser ministeriet tolka beslutet om
3894:   Detta visar att 1983 års prisstödssumma blir                 prisstödstaket beträffande perioden 1.
3895: betydligt lägre än föregående och nästa års sum-               1.-20.3.1983?
3896: 
3897:      Helsingfors den 25 oktober 1983
3898: 
3899:                       Pär Stenbäck                               Gunnar ] ansson
3900:                       Håkan Malm                                 Håkan Nordman
3901:                       Boris Renlund                              Ole Norrback
3902: 
3903: 
3904: 
3905: 
3906: 088301202V
3907: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 194
3908: 
3909: Kirjallinen kysymys n:o 194                                                                    Suomennos
3910: 
3911: 
3912: 
3913: 
3914:                                     Stenbäck ym.: Ammattikalastajille maksettavaan hintatukeen tar-
3915:                                        koitetun määrärahan korottamisesta
3916: 
3917: 
3918:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3919: 
3920:    Jo usean vuoden ajan valtion tulo- ja menoar-           Tämä osoittaa, että vuoden 1983 hintatuki
3921: vioon on varattu liian vähän määrärahoja kalas-         tulee olemaan huomattavasti vähäisempi kuin
3922: tuksen hintatukeen (30.37.42). Tarve on sään-           aikaisempien ja tulevien vuosien hintatukien
3923: nöllisesti osoittautunut suuremmaksi niiden ja-         määrä ellei lisävaroja myönnetä. Kun hintatuki
3924: kautumisperusteiden mukaan, jotka valtioneu-            on olennainen osa ammattikalastajiemme tulois-
3925: vosto on vuosittain keväällä vahvistanut. Syksyllä      ta, on tärkeätä, että hintatuki ei vaihtele niin
3926: on siitä syystä ollut pakko myöntää lisävaroja          voimakkaasti, vaan vastaa todellista tarvetta. Ka-
3927: lisämenoarviossa.                                       lastajien keskuudessa vallitsee myös epätietoisuus
3928:    Tänä vuonna tilanne on samanlainen. Keskus-          siitä, voidaanko niitä hintatuen ylärajoja soveltaa
3929: teltuaan asiasta valtioneuvosto päätti 17.3. hen-       1.1.-20.3.1983 välisenä aikana, jotka asetettiin
3930: kilökohtaisen hintatuen ylärajasta. Sitä paitsi         17.3. 1983 ja jotka tulivat voimaan 21.3.1983.
3931: hintatuki maksetaan jälkikäteen hakemuksen jät-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3932: täneille. Tänä vuonna ovat ne, jotka syystä tai         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3933: toisesta eivät ajoissa ole saaneet kuittia ostajalta,   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3934: vaarassa jäädä ilman hintatukea ellei lisävaroja        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3935: myönnetä. Tämä merkitsee hintatuen epäoikeu-                       Onko Hallitus valmis ilmoittamaan
3936: denmukaista jakautumista.                                       eduskunnalle, että vuoden 1983 kalan-
3937:    Ne 2,8 miljoonaa markkaa, jotka myönnettiin                  saalista varten käytettävissä olevaa hinta-
3938: vuoden 1983 1 lisämenoarviossa, koskivat perus-                 tukea ei ole otettu vuoden 1984 tulo- ja
3939: telujen mukaan vuoden 1982 kalansaalista. Vuo-                  menoarvioesitykseen, ja jos on,
3940: den 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä (sivu 426)                  aikooko maa- ja metsätalousministeriö
3941: mainitaan että vuonna 1983 käytettävissä oleva                  ehdottaa lisämäärärahoja, jotta valtio voi
3942: hintatuki olisi kokonaista 18,4 miljoonaa mark-                 maksaa täyden hintatuen kaikille ammat-
3943: kaa. Tämä ei siis pidä paikkaansa, vaan taulukon                tikalastajille, jotka valtioneuvoston omien
3944: tulee näyttää seuraavanlaiselta:                                päätösten mukaan ovat siihen oikeutettu-
3945:    1982: 18,4 milj. mk                                          ja, sekä
3946:                                                                    kuinka ministeriö aikoo tulkita hinta-
3947:     1983:   15,6                                                tuen ylärajasta tehtyä päätöstä 1.1.-
3948:     1984:   19,0       (ehdotus)                                20.3.1983 välisenä aikana?
3949: 
3950:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1983
3951: 
3952:                        Pär Stenbäck                              Gunnar Jansson
3953:                        Håkan Malm                                Håkan Nordman
3954:                        Boris Renlund                             Ole Norrback
3955:                                      1983 vp. -      KK n:o 194                                       3
3956: 
3957: 
3958: 
3959: 
3960:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3961: 
3962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Laki kalansaaliin hintatuesta (621175) on ollut
3963: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voimassa vuodesta 1976. Tänä aikana on lisäme-
3964: olette 25 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-       noarvioon jouduttu turvautumaan kolme kertaa:
3965: jeenne n:o 1147 ohella toimittanut valtioneuvos-     vuosina 1976, 1981 ja kuluvana vuonna 1983.
3966: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesitys on tehty
3967: edustaja Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjalli-    noudattaen samaa käytäntöä kuin edellisinäkin
3968: sesta kysymyksestä n:o 194:                          vuosina, ts. lähtien siitä, että osa edellisen vuo-
3969:                                                      den, eli tässä tapauksessa vuoden 1983, hintatu-
3970:           Onko Hallitus valmis ilmoittamaan          esta maksetaan hintatukihakemusten saavuttua
3971:        eduskunnalle, että vuoden 1983 kalan-         ao. menoarvioesityksen tarkoittamana vuotena.
3972:        saalista varten käytettävissä olevaa hinta-   Mikäli tarkoitukseen ehdotettu määräraha ei
3973:        tukea ei ole otettu vuoden 1984 tulo- ja      vuonna 1984 osoittaudu riittävän suureksi, tul-
3974:        menoarvioesitykseen, ja jos on,               laan esittämään lisämäärärahan ottamista lisäme-
3975:           aikooko maa- ja metsätalousministeriö      noarvioon, jotta kaikille kalansaaliin hintatuesta
3976:        ehdottaa lisämäärärahoja, jotta valtio voi    annetun lain tarkoittamille ammattikalastajille
3977:        maksaa täyden hintatuen kaikille ammat-       voidaan hintatuki maksaa samojen petusteiden
3978:        tikalastajille, jotka valtioneuvoston omien   mukaan.
3979:        päätösten mukaan ovat siihen oikeutettu-
3980:        ja, sekä
3981:           kuinka ministeriö aikoo tulkita hinta-        Hintatuen ylärajasta annettua hintatukipäätök-
3982:        tuen ylärajasta tehtyä päätöstä 1.1.-         sen soveltamisohjetta on tulkittu siten kuin val-
3983:        20. 3.1983 välisenä aikana?                   tioneuvoston raha-asiainvaliokunnan istunnossa
3984:                                                      asiasta on päätetty, eli että soveltamisohjeessa
3985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     mainittuja markkamääräisiä kattoja on noudatet-
3986: ti seuraavaa:                                        tu.
3987: 
3988:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1983
3989: 
3990:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
3991: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 194
3992: 
3993: 
3994: 
3995: 
3996:                                Till Riksdagens Herr Talman
3997: 
3998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Lagen om prisstöd för fiskfångst (621175) har
3999: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        varit i kraft från år 1976. Under denna tid har
4000: nr 1147 av den 25 oktober 1983 till vederbörande     tilläggsbudget fått tillgripas tre gånger: år 1976,
4001: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   1981 och innevarande år 1983. Propositionen
4002: av riksdagsman Stenbäck m.fl. undertecknade          angående statsförslaget för år 1984 har uppgjorts
4003: skriftliga spörsmål nr 194:                          med iakttagande av samma praxis som under de
4004:                                                      föregående åren, m.a.o. utgående från att en del
4005:           Är Regeringen beredd att meddela           av prisstödet för föregående år, eller i detta fall år
4006:        riksdagen att det disponibla prisstödet för   1983, erläggs under det år då ansökningarna
4007:        1983 års fiskfångst inte uppgetts i 1984      inkommit under det budgetår som utgiftsstats-
4008:        års budgetförslag, och om så är,              förslaget avser. Skulle det för ändamålet föreslag-
4009:           har jord- och skogsbruksministeriet för    na anslaget år 1984 visa sig vara otillräckligt,
4010:        avsikt att göra förslag om tilläggsanslag     kommer förslag att göras om upptagande av
4011:        för att staten skall kunna utbetala fullt     tilläggsanslag i tilläggsbudget, för att åt alla
4012:        prisstöd till alla yrkesfiskare som enligt    enligt lagen om prisstöd för fiskfångst till pris-
4013:        statsrådets egna beslut är berättigade här-   stöd berättigade yrkesfiskare skall kunna erläggas
4014:        till, samt                                    prisstöd enligt enahanda grunder.
4015:           hur avser ministeriet tolka beslutet om       Tillämpningsdirektivet angående prisstödsbe-
4016:        prisstödstaket     beträffande    perioden    slutet i fråga om övre gränsvärden för prisstöd
4017:        1.1.-20.3.1983?                               har tolkats på det sätt varom beslut fattats vid
4018:                                                      plenum i statsrådets finansutskott eller så att i
4019:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tillämpningsdirektivet nämnda takbelopp i mark
4020: anföra följande:                                     iakttagits.
4021: 
4022:      Helsingfors den 1 december 1983
4023: 
4024:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjiirvi
4025:                                                1983 vp.
4026: 
4027: Skriftligt spörsmål nr 195
4028: 
4029: 
4030: 
4031: 
4032:                                    Norrback m.fl.: Om påskyndande av tillbyggnadsarbetena vid Vasa
4033:                                      sjukvårdsläroanstalt
4034: 
4035: 
4036:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4037: 
4038:    Vasa sjukvårdsläroanstalt är en av de två läro-       Eftersom sjukvårdsläroanstalten är mycket be-
4039: anstalter där svenskspråkiga sjukvårdare utbildas.    tydelsefull och eftersom behovet av tilibyggnad
4040: Med tanke på huru viktig vården på modersmålet        är akut, är det nödvändigt att tillbyggnaden
4041: är, bör man betrakta utbildningen av svenska          inleds senast år 1986. Endast på det sättet kan
4042: sjukvårdare som synnerligen viktig. Då sjukvår-       man garantera att utbildningen också i fortsätt-
4043: dare med svenska som modersmål mycket ofta är         ningen kan ges på en kvalitativt lika hög nivå
4044: tvåspråkiga, kan de ge fullgod vård åt patienter,     som hittills. Föreberedande åtgärder borde alltså
4045: oberoende av om dessa har finska eller svenska        redan nu börja vidtas. Ritningar bör uppgöras,
4046: som språk.                                            utrymmena planeras och dessutom är det nöd-
4047:    De utrymmen där Vasa sjukvårdsläroanstalt i        vändigt att göra överenskommelser med Vasa
4048: dag verkar är trånga, och kommer att vara helt        stad och med Vasa centralsjukhus kommunalför-
4049: otillräckliga när mellanstadiereformen inom sjuk-     bund om förstoring av tomten.
4050: vårdsutbildningen genomförs enligt planerna år           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
4051: 1987. Från sjukvårdsläroanstalten har man gjort
4052:                                                       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
4053: framställningar om att skolan skall utbyggas, och
4054:                                                       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
4055: att medel för det ändamålet skall reserveras i        följande spörsmål:
4056: statens långsiktiga planering. Länsstyrelsen har
4057: föreslagit att medel för tillbyggnaden skall reser-
4058: veras i statsbudgeterna för åren 1986-89. Avsik-                Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
4059: ten är alltså att tillbyggnaden skulle vara klar år          för att tilibyggnaden av Vasa sjukvårdslä-
4060: 1989. Yrkesutbildningsstyrelsen har emellertid               roanstalt skall kunna påbörjas senast år
4061: i~te tagit med tillbyggnaden i sin långsiktsplane-
4062:                                                              1986?
4063: nng.
4064: 
4065:      Helsingfors den 26 oktober 1983
4066: 
4067:                       Ole Norrback                             Boris Renlund
4068:                       Håkan Malm                               Håkan Nordman
4069: 
4070: 
4071: 
4072: 
4073: 088301104P
4074: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 195
4075: 
4076: Kirjallinen kysymys n:o 195                                                                   Suomennos
4077: 
4078: 
4079: 
4080: 
4081:                                    Norrback ym.: Vaasan sairaanhoito-oppilaitoksen lisärakennustöi-
4082:                                      den kiirehtimisestä
4083: 
4084: 
4085:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4086: 
4087:    Vaasan sairaanhoito-oppilaitos on toinen kah-       vuonna 1989. Ammattikasvatushallitus puoles-
4088: desta oppilaitoksesta, jossa koulutetaan ruotsin-      taan ei ole ottanut lisärakennusta pitkäntähtäi-
4089: kielisiä sairaanhoitajia. Ottaen huomioon miten        men suunnitelmaansa.
4090: tärkeätä hoito omalla äidinkielellä on, tulee ruot-       Koska sairaanhoito-oppilaitos on tärkeä ja sen
4091: sinkielisten sairaanhoitajien koulutusta pitää hy-     lisärakennuksen tarve ajankohtainen, on tarpeel-
4092: vin tärkeänä. Kun äidinkieleltään ruotsinkieliset      lista, että sen rakennustyöt aloitetaan viimeistään
4093: sairaanhoitajat usein ovat kaksikielisiä, he voivat    vuonna 1986. Vain siten voidaan taata opetuksen
4094: tarjota täysipainoisen hoidon potilaille siitä riip-   yhtä korkea laadullinen taso kuin tähän saakka.
4095: pumatta ovatko nämä suomen- vai ruotsinkieli-          Valmisteleviin toimenpiteisiin pitäisi siis ryhtyä
4096: siä.                                                   jo nyt. On tehtävä piirustukset, suunniteltava
4097:                                                        tilat ja sitä paitsi on välttämätöntä laajentaa
4098:    Vaasan sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset ti-      tonttia sopimaila asiasta Vaasan kaupungin ja
4099: lat ovat ahtaat ja tulevat olemaan täysin riittä-      Vaasan keskussairaalan kuntainliiton kanssa.
4100: mättömät kun sairaanhoidon keskiasteen koulu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4101: tuksen uudistus suunnitelmien mukaisesti toteu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4102: tetaan vuonna 1987. Sairaanhoito-oppilaitos on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4103: esittänyt koulun tilojen laajentamista ja että         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4104: siihen varattaisiin varat valtion pitkäntähtäimen
4105: suunnittelussa. Lääninhallitus on ehdottanut, et-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4106: tä varat lisärakennusta varten varattaisiin valtion            ryhtyä, jotta Vaasan sairaanhoito-oppilai-
4107: vuosien 1986-89 tulo- ja menoarvioissa. Tarkoi-                toksen lisärakennustyöt voidaan aloittaa
4108: tuksena on siis, että lisärakennus valmistuisi                 viimeistään vuonna 1986?
4109: 
4110:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1983
4111: 
4112:                       Ole Norrback                              Boris Renlund
4113:                       Håkan Malm                                Håkan Nordman
4114:                                       1983 vp. -      KK n:o 195                                         3
4115: 
4116: 
4117: 
4118: 
4119:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4120: 
4121:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Pääosa terveydenhuoltoalan oppilaitoksista toi-
4122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mii siten ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa
4123: olette 26 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        tiloissa. Niiltä puuttuvat sekä terveydenhuollon
4124: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      erityisalojen opetukseen tarvittavat tilat että uu-
4125: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       distettavan koulutuksen edellyttämät lisätilat,
4126: Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      erikoisluokat, kirjastot ja niin edelleen. Osalla
4127: kysymyksestä n:o 195:                                 oppilaitoksista on opetustiloja 3-5 eri paikassa,
4128:                                                       mistä aiheutuu monenlaisia vaikeuksia opetuk-
4129:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sen, siivouksen ym. järjestelyissä ja erityisiä lisä-
4130:        ryhtyä, jotta Vaasan sairaanhoito-oppilai-     kustannuksia. Lähes kaikki oppilaitokset tarvitse-
4131:        toksen lisärakennustyöt voidaan aloittaa       vat lisätiloja vuodesta 1988 alkaen, koska alan
4132:        viimeistään vuonna 1986?                       oppilasmäärä kasvaa keskiasteen koulunuudistuk-
4133:                                                       sen toteuttamisen myötä n. 5 OOO:lla.
4134:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
4135: seuraavaa:                                               Valtion terveydenhuoltoalan oppilaitosten in-
4136:    Valtion omistuksessa on 29 terveydenhuolto-        vestointiohjelmassa oleva kokonaiskustannusarvio
4137: alan oppilaitosta. Niistä 28 on sairaanhoito-oppi-    on 418 milj. mk, josta vuosille 1985-88 on
4138: laitoksia. Valtion terveydenhuoltoalan oppilai-       voitu sijoittaa 149 milj. mk. Näin ollen huomat-
4139: toksista ainoastaan seitsemällä on nykyiselle oppi-   tava osa rakennusinvestoinneista - niihin mu-
4140: lasmäärälle riittävät valtion omistamat tilat. Op-    kaan luettuna myös Vasa sjukvårdsläroanstalt
4141: pilaitoksista 22 toimii siten osittain (12) tai       -nimisen oppilaitoksen lisärakennushanke - on
4142: kokonaan (10) vuokratiloissa. Ainoastaan yksi         jouduttu määrärahojen tarpeeseen nähden vähäi-
4143: vuokratiloista on suunniteltu ja rakennettu sai-      sen määrän vuoksi siirtämään suunnitelmakau-
4144: raanhoito-oppilaitoksen käyttöön.                     den jälkeiselle ajanjaksolle.
4145: 
4146:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1983
4147: 
4148:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
4149: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 195
4150: 
4151: 
4152: 
4153: 
4154:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4155: 
4156:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utrymmen. De har varken sådana utrymmen som
4157: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         behövs för undervisning på de speciella område-
4158: av den 26 oktober 1983 tili vederbörande med-         na inom sjukvården eller sådana som den utbild-
4159: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   ning som förnyas, förutsätter, specialklasser, bib-
4160: riksdagsman Ole Norrback m.fl. undertecknade          liotek etc. En del av läroanstalterna har undervis-
4161: spörsmål nr 195:                                      ningsutrymmen på 3-5 olika ställen vilket vållar
4162:                                                       många problem med ordnandet av undervisning,
4163:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       städning m.fl. och medför också speciella mer-
4164:        för att tillbyggnaden av Vasa sjukvårdslä-     kostnader. Nästan alla läroanstalter behöver till-
4165:        roanstalt skall kunna påbörjas senast år       läggsutrymmen räknat från början av 1988, efter-
4166:         1986?                                         som antalet elever inom ifrågavarande område
4167:                                                       växer med 5 000 allteftersom skolreformen av
4168:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skolväsendet på mellanstadiet förverkligas.
4169: framföra följande:                                       1 investeringsprogrammet för statens läroan-
4170:    Staten äger 29 läroanstalter inom hälsovården.     stalter inom hälsovården är den totala kost-
4171: Av dessa är 28 sjukvårdsläroanstalter. Endast sju     nadskalkylen 418 milj. mark. Av detta belopp
4172: av statens hälsovårdsläroanstalter arbetar i sådana   har 149 milj. mark kunnat investeras för åren
4173: statsägda utrymmen som räcker för det nuvaran-        1985-88. Således har man varit rvungen att
4174: de elevantalet. 22 av dessa läroanstalter fungerar    uppskjuta tillbyggnaden av Vasa sjukvårdsläro-
4175: således delvis {12) eller helt (10) i uthyrda         anstalt däri medräknat största delen av byggnads-
4176: utrymmen. Endast ett av de uthyrda utrymmena          investeringarna tili den period som följer efter
4177: har planerats och byggts tili sjukvårdsläroanstal-    planeringsperioden därför att det belopp som
4178: tens förfogande.                                      reserverats för investeringar av detta slag är allrför
4179:    Största delen av hälsovårdsläroanstalterna         obetydligt i förhållande tili anslagsbehovet.
4180: fungerar således i trånga och oändamålsenliga
4181: 
4182:      Helsingfors den 30 november 1983
4183: 
4184:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
4185:                                                 1983 vp.
4186: 
4187: Kirjallinen kysymys n:o 196
4188: 
4189: 
4190: 
4191: 
4192:                                    Säilynoja ym.: Teleinvestointimäärärahojen niukkuudesta
4193: 
4194: 
4195:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4196: 
4197:    Posti- ja teleinvestointimäärärahat ovat vuodes-   tuksenmukaista työllistämistä. Vaikka televerkon
4198: ta 1976 reaalisesti pienentyneet. Teletoimen in-      kehittämiseen myönnettäviä määrärahoja ehdote-
4199: vestointimäärärahojen niukkuus johtaa ajan            taankin vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesitykses-
4200: oloon koko tietoliikennejärjestelmämme jälkeen-       sä jossain määrin viime vuoteen nähden korotet-
4201: jääneisyyteen. Noin 8 % vuodessa kasvavan tele-       tavaksi, määrärahat ovat silti niin niukat, että
4202: liikenteen ja nopeasti kehittyvän tekniikan aset-     190 teleasentajaa joudutaan siirtämään muihin
4203: tamia vaatimuksia ei pystytä ottamaan varojen         tehtäviin.
4204: puutteessa riittävästi huomioon. Suurin inves-           Teleinvestointimäärärahan niukkuus ei ole yllä
4205: toinnein automatisoitu televerkko pääsee ennen-       mainituista syistä perusteltu, ei varsinkaan sen
4206: aikaisesti vanhenemaan. Koska tehokas tietolii-       vuoksi, että teletoimi tuottaa ylijäämää valtionta-
4207: kenne on nykyisessä yhteiskunnassa niin elinkei-      louteen.
4208: noelämälle kuin muillekin yhteiskunnan toimin-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- ,
4209: noille välttämätöntä, olisi sen ylläpitämiseen ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitamme
4210: kehittämiseen voitava osoittaa valtion tulo- ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4211: menoarviossa riittävät varat.                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4212:    Teleinvestointimäärärahojen niukkuus vaikeut-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4213: taa uusien puhelinliittymien rakentamista, tieto-            ryhtyä teleinvestointimäärärahojen riittä-
4214: liikenteen kehittämistä sekä teleasentajien tarkoi-          vyyden turvaamiseksi?
4215: 
4216:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1983
4217: 
4218:                      Vappu Säilynoja                           Arvo Kemppainen
4219:                      Juhani Vähäkangas                         Marja-Liisa Salminen
4220:                      Osmo Vepsäläinen                          Mikko Kuoppa
4221: 
4222: 
4223: 
4224: 
4225: 0883010831
4226: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 196
4227: 
4228: 
4229: 
4230: 
4231:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4232: 
4233:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nän edellyttämää investointitarvetta. Rahoitusti-
4234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lanne on aiheuttanut hankintojen ja töiden siir-
4235: olette 27 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         tämistä noin 65 milj. markan osalta myöhemmil-
4236: jeenne n:o 1149 ohella toimittanut valtioneuvos-       le vuosille. Siirtämisen vaikutukset eivät näy
4237: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      välittömästi palvelutasossa, sillä periaatteena on
4238: edustaja Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      ollut teleliittymien kysynnän tyydyttäminen lähes
4239: sesta kysymyksestä n:o 196:                            kokonaan. Varojen niukkuudesta johtuen henki-
4240:                                                        lökunta ei ole ollut täysin tehokkaassa ja tarkoi-
4241:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tuksenmukaisessa työssä, mutta sitä ei kuiten-
4242:         ryhtyä teleinvestointimäärärahojen riittä-     kaan ole tarvinnut lomauttaa. Parhaillaan selvite-
4243:         vyyden turvaamiseksi?                          tään myös mahdollisuuksia siirtää asennustehtä-
4244:                                                        vissä olevaa henkilöstöä muiden valtion laitosten,
4245:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kuten puolustuslaitoksen, palvelukseen.
4246: ti seuraavaa:                                             Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon esitetään
4247:    Televerkon kehittämiseen tulo- ja menoarvios-       televerkon investointeihin noin 560 milj. mk eli
4248: sa osoitetut määrärahat ovat toistaiseksi olleet       markkamääräisesti saman verran kuin mitä vuon-
4249: markkamääräisesti suurimmillaan vuonna 1979            na 1983 tullaan arvion mukaan käyttämään ja
4250: (573 milj. mk), minkä jälkeen ne aina vuoteen          reaalisesti odotettavissa olevan hintojen nousun
4251: 1982 saakka ovat joka vuosi alentuneet siten, että     verran vähemmän. Tämä pakottaa edelleen siirtä-
4252: vuonna 1982 myönnettiin varoja enää 415 milj.          mään tarpeellisia rakentamistöitä myöhemmille
4253: mk. Perusteluna määrärahatason alentamiselle           vuosille.
4254: esitettiin se, että puhelinverkon automarisoinnin         Jatkuessaan pitempään tulee investointivarojen
4255: tapahduttua teleinvestointien tarve olennaisesti       niukkuus haittaamaan valtiolle tuottoisan teletoi-
4256: tulisi vähenemään. Tosiasiallisesti automarisoin-      men kehittämistä sekä uhkaamaan erityisesti ke-
4257: nin loppuunsaattaminen ei kuitenkaan merkittä-         hitysalueiden telepalvelujen tarjontaa ja vaikeut-
4258: västi vähentänyt investointitarvetta, koska varsi-     tamaan teleasentajien tarkoituksenmukaista työl-
4259: naisen automarisoinnin osuus investoinneista oli       listämistä.
4260: 1970-luvun lopulla enää varsin vähäinen.                  Ottaen huomioon valtiontalouden ongelmat
4261:    Tarkasteltaessa tcleverkon investointeja varten     on posti- ja telehallitus viimeisessä toiminta- ja
4262: myönnettyjen määrärahojen ohella käytettyjä            taloussuunnitelmassaan asettanut lyhyen tähtäyk-
4263: määrärahoja voidaan todeta, että käyttö on vuo-        sen vähimmäistavoitteeksi 700 milj. markan vuo-
4264: desta 1979 lähtien kasvanut 454 milj. markasta         tuisen rahoituksen, joka mahdollistaa toiminnan
4265: tämän vuoden arvioituun noin 560 milj. mark-           kehittämisen ja jatkuvuuden kannalta välttämät-
4266: kaan. Tämä on ollut mahdollista, koska vuosi-          tömimpien, taloudellisesti perusteitujen kehittä-
4267: kymmenen vaihteessa syntyi suuri, enimmillään          misluonteisten investointien toteuttamisen. Tä-
4268: yli 200 milj. markan siirtomäärärahakanta, joka        hän tasoon pitäisi päästä asteittain vuoteen 1986
4269: kuitenkin vuonna 1982 on käytetty loppuun.             mennessä. Vaikka liikenneministeriö on omissa
4270:    Vuonna 1983 on erityisten rahoitusjärjestelyjen     suunnitteluohjeissaan antanut rahoituskehyksen
4271: avulla voitu osoittaa televerkon kehittämiseen         hieman edellä mainittua pienempänä, on minis-
4272: määrärahoja siten, että investointitaso säilyy reaa-   teriö tukenut posti- ja telehallituksen pyrkimyk-
4273: lisesti vuoden 1982 tasolla. Tämä ei kuitenkaan        siä teletoimen järkevän hoitamisen kannalta riit-
4274: vastaa teleliikenteen kasvun ja palvelusten kysyn-     tävien investointien suorittamiseksi.
4275: 
4276:      Helsingissä marraskuun 29 päivänä 1983
4277: 
4278:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
4279:                                         1983 vp. -      KK n:o 196                                          3
4280: 
4281: 
4282: 
4283: 
4284:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
4285: 
4286:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              finansieringsläget har anskaffningar och arbeten
4287: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           för ett belopp av ca 65 milj. mk uppskjutits tili
4288: nr 1149 av den 27 oktober 1983 tili vederbörande        senare år. Verkningarna av att de uppskjutits
4289: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      kommer inte omedelbart sili synes i servicenivån,
4290: av riksdagsman Säilynoja m.fl. undertecknade             ty principen har varit att. efterfrågan på telean-
4291: skriftliga spörsmål nr 196:                             slutningar tilifredsstälis nästan helt. På grund av
4292:                                                         de knappa medlen har personalen inte varit helt
4293:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        effektivt och ändamålsenligt sysselsatt, men lik-
4294:         för att säkerstälia tiliräckliga anslag för     väl har man inte behövt permittera anstälida.
4295:         teleinvesteringar?                              Som bäst utreds också möjligheterna att överföra
4296:                                                         personer som handhar instalieringsuppgifter tili
4297:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        andra statliga inrättningar, bl.a. tili försvarsvä-
4298: anföra följande:                                        sendet.
4299:    De anslag som i statsförslaget anvisats för              1 statsförslaget för år 1984 föreslås för investe-
4300: utvecklande av telenätet har tilisvidare varit störst   ringar i telenätet ca 560 milj. mk, vilket i
4301: i markbelopp år 1979 (573 milj. mk), varefter           markbelopp är lika mycket som enligt uppskatt-
4302: anslagen årligen har sjunkit ända tili år 1982, då      ning kommer att användas år 1983 och reelit sett
4303: bara 415 milj. mk beviljades. Som motivering för        är i den mån mindre som priserna väntas stiga.
4304: sänkningen av anslagsnivån anfördes att behovet         På grund härav är man tvungen att uppskjuta
4305: av teleinvesteringar skulie minska avsevärt när         nödvändiga byggnadsarbeten tili senare år.
4306: automatiseringen av telefonnätet skett. Att auto-
4307: matiseringen slutförts har i själva verket inte             Om situationen fortgår länge, kommer knapp-
4308: inneburit någon märkbar minskning av investe-           heten på investeringsmedel att utgöra ett hinder
4309: ringsbehovet, eftersom den egentliga automatise-        för att utveckla ett för staten lönsamt televäsen
4310: ringen redan i slutet av 1970-talet svarade för en      samt ett hot för utbudet på teleservice, särskilt
4311: ytterst liten del av investeringarna.                   inom utvecklingsområdena, och försvåra möjlig-
4312:    Om man vid sidan av de beviljade anslagen för        heterna att sysselsätta telemontörerna på ett än-
4313: investeringar i telenätet även granskar de använ-       damålsenligt sätt.
4314: da anslagen, kan man konstatera att de använda              Med beaktande av problemen i statshushåli-
4315: beloppen sedan år 1979 har ökat från 454                ningen har post- och telestyrelsen i sin senaste
4316:  milj. mk tili 560 milj. mk, som beräknats för i år.    verksamhets- och ekonomipian som minimimål
4317: Detta har varit möjligt genom att det vid över-         på kort sikt uppstälit en årlig finansiering om
4318: gången från 70- tili 80-talet uppkom en stor            700 milj. mk. Denna summa skulie göra det
4319: resetv av reservationsanslag, viiken när den var        möjligt att företa de ekonomiskt befogade inves-
4320: som störst översteg 200 milj. mk, men som dock          teringar av utvecklingsnatur som är nödvändiga
4321: uttömts under år 1982.                                  för utvecklande av verksamheten och för dess
4322:    År 1983 har man med hjälp av särskilda               kontinuitet. Denna nivå borde nås stegvis före år
4323: finansieringsarrangemang på ett sådant sätt kun-        1986. Fastän trafikministeriet i sina egna plane-
4324: nat anvisa anslag för utvecklande av telenätet att      ringsanvisningar har givit en något snävare finan-
4325: investeringsnivån reelit sett bibehålis på 1982 års     sieringsram än den ovan nämnda, har ministeriet
4326: nivå. Detta motsvarar dock inte det investerings-       stött post- och telestyrelsen i dess strävanden att
4327: behov som föranleds av den ökade teletrafiken           företa investeringar i en sådan omfattning att
4328: och av efterfrågan på service. På grund av              televäsendet kan skötas på ett förnuftigt sätt.
4329: 
4330:      Helsingfors den 29 november 1983
4331: 
4332:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
4333:                                                 1983 vp.
4334: 
4335: Kirjallinen kysymys n:o 197
4336: 
4337: 
4338: 
4339: 
4340:                                    Jouppila ym.: Lääkkeiden myyntilupien käsittelyn nopeuttamisesta
4341: 
4342: 
4343:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4344: 
4345:    Viittaamme kansanedustajien Ole Wasz-Höc-           teollisuutemme kilpailukyky voitaisiin turvata.
4346: ken, Arvo Kemppainen, Riitta Jouppila, Hannu           EEC-maiden suositus, jota esim. Tanska noudat-
4347: Kemppainen ja Håkan Nordman tekemään kir-              taa, on tässä suhteessa 90 päivää. Suomalainen
4348: jalliseen kysymykseen n:o 71, joka koski lääkkei-      lääketeollisuus pitää tyydyttävänä käsittelyajan
4349: den myyntilupien myöntämisen nopeuttamista             lyhentämistä 1 vuoteen.
4350: sekä siinä esitettyihin perusteluihin. Vastaukses-        Rekisteröintiajan pidentyminen vaarantaa
4351: saan ministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa mainit-         myöskin potilasturvallisuutta, koska uudet tehok-
4352: si, etta henkilöstöä lisätään näihin tehtäviin edel-   kaammat ja turvallisemmat tuotteet eivät pääse
4353: leen vuoden 1984 tulo- ja menoarvion yhteydes-         myyntiin. Toisaalta tästä aiheutuu lääkintöhalli-
4354: sä.                                                    tukselle ylimääräistä työtä erikoislupahakemusten
4355:    Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa esitetään         takia. Näillä hakemuksillahan rekisteröimätöntä
4356: ko. tarkoitukseen yhden ylilääkärin, yhden far-        lääkettä anotaan potilaiden erikoiskäyttöön. Tä-
4357: maseutin sekä yhden konekirjoittajan virka eli         mä on siis omalta osaltaan hidastamassa normaa-
4358: yhteensä kolme uutta virkaa. Kuitenkin mm.             lia myyntilupakäsittelyä.
4359: lääkintöhallituksen asettama apteekkitoimisto-            Nyt hallitus budjetissaan on nostamassa myyn-
4360: työryhmä esitti joulukuussa 1982 jättämässään          tilupakäsittelymaksuja 166 prosentilla, mistä ker-
4361: mietinnössä, että vuosina 1983 ja 1984 tulisi          tyviä varoja ei kuitenkaan kokonaisuudessa käyte-
4362: lääkintöhallituksen apteekkitoimistoon perustaa        tä ko. myyntilupien käsittelyyn tarvittavien riittä-
4363: yhteensä 8 uutta virkaa. Näistäkin viroista tulisi     vien virkojen perustamiseksi.
4364: farmaseuttisten erikoisvalmisteiden lupakäsitte-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4365: lyyn helpotusta vasta v. 1984, sillä vuodeksi 1983     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4366: virat tulisivat hoitamaan ns. lääkkeenomaisten         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4367: luonnontuotteiden valvontaa.                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4368:     Tällä hetkellähän myyntiluvan hakemusaika
4369: on jo yli 3 vuotta. Tämä on johtamassa lääkealan                 Katsooko Hallitus valtion tulo- ja me-
4370: kriisiin. Tämän merkitys esim. lääkeviennille on               noarviossa vuodelle 1984 esitettyjen kol-
4371: kohtalokasta, koska useat maat edellyttävät, että              men uuden viran riittävän lääkkeiden
4372: tuote on alkuperämaassa markkinoilla, ennen                    myyntilupien käsittelyn nopeuttamiseksi
4373: kuin se voidaan rekisteröidä kohdemaassa. Tästä                kansainväliselle tasolle, ja jos ei katso,
4374: syystä olisi lääkkeiden myyntilupien käsittelyä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4375:  nopeutettava kansainväliselle tasolle, jotta Iääke-           ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
4376: 
4377:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1983
4378: 
4379:                       Riitta Jouppila                           Anna-Kaarina Louvo
4380:                       Riitta Uosukainen                         Esko Helle
4381: 
4382: 
4383: 
4384: 
4385: 0883010842
4386: 2                                    1983 vp. -- KJ( n:o 197
4387: 
4388: 
4389: 
4390: 
4391:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4392: 
4393:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 moment~ssa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
4394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,       ti seuraavaa:
4395: olette 27 päivänä lokakuuta 1983 päivätyfl: kir-       Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle
4396: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston aslan?-   1984 sisältyy lääkintöhallitukseen kolme uutta
4397: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      virkaa farmaseuttisten erikoisvalmisteiden myyn-
4398: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   tilupahakemusten käsittelyruuh~a~ p~rk~mise~­
4399: myksestä n:o 197:                                   si. Lääkintöhallitus on edellä malmttuja virkaesi-
4400:                                                     tyksiä laatiessaan arvioinut, että myyntilupahake-
4401:          Katsooko Hallitus valtion tulo- ja me-
4402:                                                     musten nykyinen käsittelyruuhka voidaan purkaa
4403:        noarviossa vuodelle 1984 esitettyjen kol-
4404:        men uuden viran riittävän lääkkeiden         lähivuosina, jos esitetyt lisävirat saadaan.
4405:        myyntilupien käsittelyn . n~peut~amiseksi       Mainitut uudet virat merkitsevät työtilanteen
4406:        kansainväliselle tasolle, Ja JOS e1 katso,   olennaista kevenemistä apteekkitoimistossa, mis-
4407:                                                     sä lääkkeiden myyntilupa-asiat käsitellään. Mah-
4408:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       dollisten lisävirkojen tarve tullaan aikanaan har-
4409:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?              kitsemaan apteekkitoimiston työtilanteen kehit-
4410:                                                     tymisen perusteella.
4411: 
4412:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
4413: 
4414:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
4415:                                      1983 vp. -      KK n:o 197                                       3
4416: 
4417: 
4418: 
4419: 
4420:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4421: 
4422:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Propositionen angående statsförslaget för år
4423: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         1984 innehåller tre nya tjänster för medicinalsty-
4424: av den 27 oktober 1983 till vederbörande med-         relsen för avveckling av anhopningen av obe-
4425: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    handlade ansökningar om tillstånd att sälja far-
4426: riksdagsledamot Jouppila m.fl. undertecknade          maceutiska specialpreparat. Medicinalstyrelsen
4427: skriftliga spörsmål nr 197:                           har vid uppgörande av ovan nämnda tjänsteför-
4428:                                                       slag uppskattat, att den nuvarande anhopningen
4429:           Anser Regeringen att de tre tjänster        av obehandlade försäljningstillstånd kan avveck-
4430:        som upptagits i statsförslaget för år 1984     las under de närmaste åren om de föreslagna
4431:        är tillräckligt för att påskynda behand-       tilläggstjänsterna erhålls.
4432:        lingen av tillstånden att sälja läkemedel
4433:        så att den uppnår internationell nivå, och        Ovan nämnda nya tjänster innebär en väsent-
4434:        om så inte är fallet,                          lig förbättring av arbetssituationen på apoteksby-
4435:           vad ämnar Regeringen vidta för att          rån, där ärendena rörande tillstånden att sälja
4436:        rätta till situationen?                        läkemedel behandlas. Behovet av eventuella till-
4437:                                                       äggstjänster kommer i sinom tid att övervägas på
4438:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       basen av utvecklingen av arbetssituationen på
4439: anföra följande:                                      apoteksbyrån.
4440:     Helsingfors den 25 november 1983
4441: 
4442:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
4443:                                                                                                             j
4444:                                                                                                         j
4445:                                                                                                     j
4446:                                                                                                 j
4447:                                                                                             j
4448:                                                                                         j
4449:                                                                                     j
4450:                                                                                 j
4451:                                                                             j
4452:                                                                         j
4453:                                                                     j
4454:                                                                 j
4455:                                                             j
4456:                                                         j
4457:                                                     j
4458:                                                 j
4459:                                             j
4460:                                         j
4461:                                     j
4462:                                 j
4463:                             j
4464:                         j
4465:                     j
4466:                 j
4467:             j
4468:         j
4469:     j
4470: j
4471:                                                1983 vp.
4472: 
4473: 
4474: Kirjallinen kysymys n:o 198
4475: 
4476: 
4477: 
4478: 
4479:                                   Pesola ym.: Perhekasvatuksen asemasta peruskoulussa
4480: 
4481: 
4482:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4483: 
4484:    Peruskoulun opetussuunnitelmakomiteamie-           tus luo perustaa äitiys- ja isyysneuvonnalle ja sillä
4485: tinnön mukaan perhekasvatukseen liittyviä kysy-       on nuorelle merkitystä yleisemminkin hänen tar-
4486: myksiä tulisi käsitellä jonkin verran kaikilla        vitsemiensa ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen
4487: luokka-asteilla läpäisyperiaatteella ja viimeisellä   kannalta.
4488: luokalla tulisi olla kaikille oppilaille yhteinen        Myös tehdyt tutkimukset osoittavat selvästi
4489: lasten hoitoa ja kasvatusta käsittelevä kurssi.       peruskoulun perhekasvatusopetuksessa olevan ke-
4490: Yhdeksännen luokan yhteistä kurssia ei toistai-       hittämisen varaa. Oppilailla on yhdeksännellä
4491: seksi ole kuitenkaan toteutettu, joskin kouluhal-     luokalla kiinnostusta perhekasvatusta kohtaan,
4492: lituksen toimesta on tehty 1970-luvun alusta          joten ikä olisi otollinen kokoavan näkemyksen
4493: lähtien siihen liittyviä kokeiluja.                   antamiseen aiheesta. Samalla voitaisiin pyrkiä
4494:    Perhe-elämän ja kotikasvatuksen monien tun-        herättämään myös niiden oppilaiden tiedostusta,
4495: nettujen ongelmien pitäisi olla riittävä peruste      jotka ovat vaarassa jäädä sitä vaille kasvuolojensa,
4496: sille, että perhekasvatusta annettaisiin peruskou-    sukupuolensa tai yleisen kehitystasonsa takia.
4497: lussa tehokkaasti. Kotikasvatuksen laadullista ko-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4498: hentamista edellyttää itse asiassa sekä uusi perus-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4499: koululaki että päivähoitolaki, joissa kummassakin     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4500: yhteiskunnan antaman kasvatuksen tehtäväksi           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4501: asetetaan kodin kasvatustyön tukeminen.                          Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta perus-
4502:    Uusi laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudes-            koulun opetussuunnitelmakomitean nä-
4503: ta asettaa puolestaan kotikasvatukselle uusia vel-            kemys peruskoulun yhdeksännen luokan
4504: voitteita, jotka peruskoulun perhekasvatusope-                perhekasvatuksesta toteutuisi peruskoulu-
4505: tuksella olisi mahdollista saattaa tulevien van-              lain ja päivähoitolain edellyttämällä ta-
4506: hempien tietoon. Peruskoulun perhekasvatusope-                valla?
4507: 
4508:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1983
4509: 
4510:                       Helena Pesola                            Erkki Moisander
4511:                       Saara Mikkola                            Eeva Turunen
4512:                                        Anna-Kaarina Louvo
4513: 
4514: 
4515: 
4516: 
4517: 088301105R
4518: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 198
4519: 
4520: 
4521: 
4522: 
4523:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4524: 
4525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      kasvatuksessa hallitus pitää tärkeänä kodin ja
4526: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perheen aseman korostamista yhteiskunnan pe-
4527: olette kirjeellänne n:o 1151 27 päivältä lokakuu-    rusyksikkönä. Keskeisiä aihepiirejä ovat tällöin
4528: ta 1983 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      kodin hoitoon, kodin talouteen, lastenhoitoon ja
4529: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena Pe-      kasvatukseen sekä muihin kodin töihin liittyvät
4530: solan ym. tekemän seuraavan kirjallisen kysymyk-     asiat. Hallituksen käsityksen mukaan perhekasva-
4531: sen n:o 198:                                         tusta tulee toteuttaa peruskoulussa siten, että
4532:                                                      sillä edistetään myös sukupuolten välistä tasa-
4533:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta perus-    arvoa.
4534:        koulun opetussuunnitelmakomitean nä-             Peruskoulussa on jo toteutettu perhekasvatuk-
4535:        kemys peruskoulun yhdeksännen luokan          sen kehittämiskokeilua. Tämän lisäksi perhekas-
4536:        perhekasvatuksesta toteutuisi peruskoulu-     vatuksen sisältöä ja järjestämistä on selvitetty
4537:        lain ja päivähoitolain edellyttämällä ta-     sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryh-
4538:        valla?                                        mässä. (Muistio 29.3.1981). Peruskoululain 30
4539:                                                      § :n mukaisesti kouluhallitus antaa kunnan ope-
4540:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tussuunnitelman laadimaa ja oppiaineiden opet-
4541: ti seuraavaa:                                        tamista koskevat yleiset ohjeet. Opetusministe-
4542:    Peruskoulussa määritellään opetuksen sisältö      riön käsityksen mukaan perhekasvatuksen opetta-
4543: kunnallisessa opetussuunnitelmassa, joka on laa-     mista koskevia asioita tulee sisällyttää myös opet-
4544: dittu Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean          tajien täydennyskoulutukseen.
4545: mietintöjen (POPS 1 ja II, komiteanmietinnöt            Kouluhallitus on tehnyt 31.10.1983 opetusmi-
4546: 1970: A4 ja A5) ja kouluhallituksen ohjeiden         nisteriölle esityksen peruskoulun tuntijaoksi. Per-
4547: mukaisesti. Nykyisin perhekasvatukseen liittyviä     hekasvatukseen liittyvien asioiden opettamiseen
4548: kysymyksiä käsitellään jossain määrin kaikilla       on esitetty varattavaksi aikaa yksi viikkotunti
4549: luokka-asteilla eri oppiaineissa sekä oppilaan oh-   peruskoulun kahdeksannella ja yhdeksännellä
4550: jauksen yhteydessä.                                  luokalla. Hallitus päättää asiasta vahvistaessaan
4551:    Peruskoululain (476/83) 26 §:n mukaisesti         peruskoululain 30 §:n mukaisesti peruskoulun
4552: peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluu myös          tuntijaon. Opetusministeriö pitää myös perustel-
4553: useassa oppiaineessa opetettavia kokonaisuuksia.     tuna, että perhekasvatukseen liittyviä kysymyksiä
4554: Tällaisia aiheita ovat muun muassa perhekasvatus     käsitellään peruskoulun kaikilla luokka-asteilla
4555: sekä rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus. Perhe-      eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä.
4556: 
4557:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1983
4558: 
4559:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
4560:                                      1983 vp. -      KK n:o 198                                        3
4561: 
4562: 
4563: 
4564: 
4565:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4566: 
4567:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ning betonas såsom samhällets grundenhet. Cen-
4568: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        trala frågor är härvid de, som ansluter sig tili
4569: nr 1151 av den 27 oktober 1983 tili vederbörande     hemmets vård och ekonomi, barnavård och upp-
4570: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följan-     fostran samt tili andra frågor i samband med
4571: de av riksdagsman Helena Pesola m.fl. under-         hemarbeten. Regeringen anser, att familjefostran
4572: tecknade spörsmål nr 198:                            bör förverkligas i grundskolan så, att även jäm-
4573:                                                      ställdheten mellan könen främjas därigenom.
4574:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         I grundskolan har man redan gjort experiment
4575:        för att kommittens för uppgörande av          med att utveckla familjefostran. Dessutom har en
4576:        läroplan för grundskolan uppfattning om       arbetsgrupp som social- och hälsovårdsministeriet
4577:        familjefostran på grundskolans nionde         har tillsatt, redogjort för innehållet i och ordnan-
4578:        klass skulle förverkligas på det sätt som     det av familjefostran (PM 29.3.1981). Enligt 30 §
4579:        grundskolelagen och lagen om barndag-         grundskolelagen meddelar skolstyrelsen allmänna
4580:        vård förutsätter?                             anvisningar om undervisningen i de ämnen i
4581:                                                      vilka undervisas i grundskolan. Enligt undervis-
4582:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ningsministeriets uppfattning borde frågor i sam-
4583: framföra följande:                                   band med undervisningen i familjefostran även
4584:    Undervisningens innehåll i grundskolan fast-      inrymmas i den kompletterande utbildningen för
4585: ställs i den kommunala läroplanen. Denna pian        lärare.
4586: har uppgjorts i enlighet med kommittens för             Skolstyrelsen har 31.10.1983 gjort en fram-
4587: uppgörande av läroplan för grundskolan betän-        ställning om timfördelningen i grundskolan tili
4588: kanden (kommittebetänkande 1970:A4 och               undervisningsministeriet. Det har föreslagits att
4589: kommittebetänkande 1970:A5) och skolstyrelsens       en timme per vecka skulle reserveras för undervis-
4590: anvisningar. Numera behandlas frågor i anslut-       ningen i de frågor som ansluter sig tili familje-
4591: ning tili familjefostran i någon mån på alla         fostran på grundskolans åttonde och nionde klas-
4592: klasstadier i samband med olika läroämnen och        ser. Regeringen kommer att fatta beslut om
4593: elevhandledningen.                                   ärendet vid fastställandet om timfördelningen i
4594:    I enlighet med 26 § grundskolelagen (476/83)      grundskolan i enlighet med 30 § grundskolela-
4595: ingår i grundskolans läroplan sådana helheter i      gen.
4596: vilka undervisning ges i flera undervisningsäm-         Undervisingsministeriet anser det även vara
4597: nen. Sådana ämnen är t.ex. familjefostran samt       motiverat att frågor i anslutning tili familjefost-
4598: fredsfostran och fostran tili internationalism.      ran bör behandlas på grundskolans alla skolsta-
4599:    Enligt regeringens uppfattning är det viktigt i   dier i samband med undervisningen i de olika
4600: familjefostran att hemmets och familjens ställ-      läroämnena.
4601:     Helsingfors den 30 november 1983
4602: 
4603:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
4604:                                                   1983 vp.
4605: 
4606: Kirjallinen kysymys n:o 199
4607: 
4608: 
4609: 
4610: 
4611:                                     Jaatinen ym.: Lasten kotihoidon ja sen tukemisen kehittämisestä
4612: 
4613: 
4614:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4615: 
4616:     Lapsiperheiden taloudelliseen ja sosiaaliseen        tulo- ja menoarviossa lasten kotihoidon tukeen
4617: asemaan on yhteiskunnan toimenpitein yritetty            myönnettyä määrärahaa on vuosittain korotettu.
4618: saada aikaan kohennusta. Tässä kehittämistyössä             Kuluvana vuonna lasten kotona tapahtuvan
4619: pääpaino on viime vuosina ollut päivähoitojärjes-        hoidon tukeen on varattu 170 miljoonaa mark-
4620: telmän laajentamisessa. Tällä sektorilla julkisen        kaa, mikä on 68 miljoonaa markkaa enemmän
4621: vallan toimenpiteisiin kohdistuvatkin voimakkaat         kuin 1982.
4622: odotukset.                                                  On valitettavaa, ettei hallitus ole antanut
4623:     Lasten päivähoidon tarve maassamme on kui-           eduskunnalle esitystä lasten kotihoidon tuen ja-
4624: tenkin edelleen suuri johtuen siitä, että yhä            koperusteiden säätäruisestä lailla. Tämän vuoksi
4625: useammat äidit ovat ammattitaitoisia ja osa myös         päätösvalta on budjetin perusteluilla siirretty val-
4626: korkeasti koulutettuja. Nuorista äideistä käy an-        tioneuvostolle. Tällä hetkellä sovelletaan jakope-
4627: siotyössä tällä hetkellä noin 80 prosenttia.             rusteita, jotka on vahvistettu valtioneuvoston
4628:                                                          päätöksellä 80/82.
4629:     Kunnallisia päivähoitopaikkoja ei ole tarjolla
4630: kuin pienelle osalle lapsista. Pääkaupunkiseudul-           Kotihoidon tukea maksetaan äitiysrahakauden
4631: la tilanne on äärimmäisen vaikea. Järjestämätön          päätyttyä perheille, joissa on kolme alle koulu-
4632: tai heikko ja epävarma päivähoito aiheuttaa nuo-         ikäistä lasta, ja perheille, joissa on kaksi alle
4633: relle parille henkisesti ja taloudellisesti hyvin        kouluikäistä lasta ja nuorin on alle 1 vuotta 4
4634: suuria, usein jopa mielenterveyttä koettelevia           kuukautta. Lisäksi edellytetään ettei nuorin lapsi
4635: vaikeuksia.                                              ole yhteiskunnan tukemassa päivähoidossa. Tuen
4636:                                                          määrä on 700 markkaa kuukaudessa.
4637:     Taloudellinen asema on erittäin harvoin nuo-            Kotihoidon tuen avulla pyritään tasoittamaan
4638: rissa akateemisissakaan perheissä niin vahva, että       toimeentuloeroja erilaisen hoitomuodon lapsil-
4639: toinen puoliso voisi vaivatta jäädä kotiin lapsia        leen valinneiden perheiden välillä. Kunnallinen
4640: hoitamaan.                                               päivähoitopaikkahan merkitsee perheelle 2 000
4641:     Hoitopaikkojen lisäämistä hidastavat valtion         - 3 000 markan tulonsiirtoa kuukaudessa, kun
4642: asettamat taloudelliset rajoitukset ja koulutetun        arvioperusteena pidetään kunnallisesta päivähoi-
4643:  henkilökunnan puute, joka osin johtuu taas alan         topaikasta kunnallis- ja valtiontaloudelle aiheu-
4644:  alhaisesta palkkatasosta. Joissain kunnissa kokeil-     tuneita kustannuksia. Valvotussa perhepäivähoi-
4645:  tua kotihoidon tukea ei ole edes hyväksytty             dossa yksityinen hoitopaikka, jonka perhe joutuu
4646:  valtion päivähoitosuunnitelman osaksi. Päivähoi-        kustantamaan sataprosenttisesti, maksaa keski-
4647:  topalvelujen saamisen vaikeus ja nuoren perheen         määrin 1 000 markkaa kuukaudessa. Ilman yh-
4648:  taloudelliset ongelmat ovat johtaneet keskimää-         teiskunnan tukea jäävät myös ne perheet, joissa
4649:  räisen lapsiluvun alenemiseen selvästi pienem-          lasten päivähoito on järjestetty palkkaamalla las-
4650:  mäksi kuin mitä vanhemmat pitävät itselleen             tenhoitaja. Kuitenkin palkkakustannusten vero-
4651:  sopivana tavoitteena.                                   vähennysoikeuden aikaansaaminen näyttää ole-
4652:     Päivähoitojärjestelmää kehitettäessä on edus-        van eduskunnan enemmistön tahto.
4653:  kunnan yksimielisesti hyväksymänä linjana ollut            Kotona omia lapsiaan hoitava perheenjäsen
4654:  lisätä päivähoitopalvelujen ohella myös lasten          puolestaan menettää mahdollisuuden ansiotuloi-
4655:  kotona tapahtuvan hoidon tukemista. Tämä il-            hin ja työvoimaviranomaisten omaksuman tul-
4656:  menee mm. hallituksen perhepoliittisen selon-           kinnan mukaan myös työttömyyskorvaukseen.
4657:  teon yhteydessä maaliskuussa 1980 käytetyistä              Osoittaessaan aikaisempaa suuremman maa-
4658:  puheenvuoroista, sekä erityisesti siitä, että valtion   rärahan kotihoidon tukeen eduskunta on halun-
4659: 0883010820
4660: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 199
4661: 
4662: 
4663: nut tehdä mahdolliseksi toiminnan laajentami-                  että nykyisillä jakoperusteilla huomat-
4664: sen, koska tuen tarpeessa olevista ei ole puutetta.         tava osa lasten kotihoidon tukeen myön-
4665: Kun valtioneuvosto ei ole kuitenkaan muuttanut              netystä määrärahasta jää käyttämättä, mi-
4666: tuen jakoperusteita, jää ennakkoarvion mukaan               kä on vastoin eduskunnan tahtoa laajen-
4667: määrärahasta 30 miljoonaa markkaa käyttämättä.              taa kotihoidon tukijärjestelmää,
4668: Tämä on mielestämme väärin tuen tarpeessa                      että eri perheiden kesken vallitsee suu-
4669: olevia ja taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevia         ria ja heidän sosiaalisesta tai taloudellises-
4670: lapsiperheitä kohtaan. Lisäksi se loukkaa edus-             ta asemastaan riippumattomia eroja las-
4671: kunnan budjettivaltaa.                                      ten hoitokustannuksiin saatavan yhteis-
4672:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           kunnan tuen suhteen, ja jos on,
4673: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4674: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-               aikooko Hallitus muuttaa lasten koti-
4675: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   hoidon tuen jakoperusteita niin että tälle
4676:                                                             vuodelle osoitettu määräraha tulee käy-
4677:                                                             tettyä, ja
4678:          Onko Hallitus tietoinen siitä,                        mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus
4679:          että se toimimattomuudenaan on vain                aikoo ryhtyä pienten lasten hoidon entis-
4680:        korostanut lasten päivähoitopaikkojen                tä tasapuolisemmaksi tukemiseksi hoito-
4681:        puuttumista,                                         muodosta riippumatta?
4682: 
4683:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1983
4684: 
4685:         Matti Jaatinen                  Juho Koivisto                 Pirjo Rusanen
4686:         Ulla Puolanne                   Lea Kärhä                     Helge Saarikoski
4687:         Heikki Perho                    Ritva Laurila                 Pertti Salolainen
4688:         Sampsa Aaltio                   Anna-Kaarina Louvo            Kimmo Sasi
4689:         Kaarina Dromberg                Pekka Löyttyniemi             Eva-Riitta Siitonen
4690:         Elsi Hetemäki-Olander           Mauri Miettinen               Ilkka Suominen
4691:         Liisa Hilpelä                   Saara Mikkola                 Jouni ]. Särkijärvi
4692:         Tapio Holvitie                  Erkki Moisander               Martti Tiuri
4693:         Lauri Impiö                     Pentti Mäki-Hakola            Eeva Turunen
4694:         Aila Jokinen                    Helena Pesola                 Riitta Uosukainen
4695:         Riitta Jouppila                 Tuulikki Petäjäniemi          Sakari Valli
4696:         Tuure Junnila                   Sirpa Pietikäinen             Tauno Valo
4697:         Heikki Järvenpää                Toivo T. Pohjala              Iiro Viinanen
4698:         Ilkka Kanerva                   Aino Pohjanoksa               Ben Zyskowicz
4699:                                        1983 vp. -       KK n:o 199                                        3
4700: 
4701: 
4702: 
4703: 
4704:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4705: 
4706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vuodelta tälle vuodelle siirtyneet varat ja tulo- ja
4707: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           menoarvion puheena oleva määräraha, tukijärjes-
4708: olette 27 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-          telmän laajentamista varten käytettävissä on noin
4709: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        30 miljoonaa markkaa.
4710: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Viime keväänä edellisen hallituksen aikana
4711: Matti Jaatisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        lasten kotihoidon tukijärjestelmän laajentamista
4712: kysymyksestä n:o 199:                                   käsiteltiin valtioneuvostossa useaan otteeseen,
4713:                                                         mutta asiaa ei tuolloin vielä voitu ratkaista.
4714:           Onko Hallitus tietoinen siitä,                Tämän jälkeen asiaa on hallituksen piirissä käsi-
4715:           että se toimimattomuudellaan on vain          telty sekä hallituksen iltakoulussa että sosiaali-
4716:        korostanut lasten päivähoitopaikkojen            poliittisessa ministerivaliokunnassa. Käsiteltävänä
4717:        puuttumista,                                     on ollut pienten lasten hoitokysymystä kokonai-
4718:           että nykyisillä jakoperusteilla huomat-       suutena koskeva ohjelma, minkä olennaisena
4719:        tava osa lasten kotihoidon tukeen myön-          osana kotihoidon tukijärjestelmä tulisi olemaan.
4720:        netystä määrärahasta jää käyttämättä, mi-           Kotihoidon tukeen käytettävissä oleva määrä-
4721:        kä on vastoin eduskunnan tahtoa laajen-          raha on luonteeltaan siirtomääräraha ja tulee
4722:        taa kotihoidon tukijärjestelmää,                 kokonaisuudessaan käytetyksi tukijärjestelmän
4723:           että eri perheiden kesken vallitsee suu-      laajentamista koskevan ratkaisun mukaisesti, mi-
4724:        ria ja heidän sosiaalisesta tai taloudellises-   kä toivottavasti voidaan tehdä mahdollisimman
4725:        ta asemastaan riippumattomia eroja las-          ptan.
4726:        ten hoitokustannuksiin saatavan yhteis-             Kysymyksessä kiinnitetään huomiota siihen,
4727:        kunnan tuen suhteen, ja jos on,                  ettei joissakin kunnissa kokeiltua kotihoidon tu-
4728:           aikooko Hallitus muuttaa lasten koti-         kea ole edes hyväksytty valtion päivähoitosuunni-
4729:        hoidon tuen jakoperusteita niin, että täl-       telman osaksi. Kotihoidon tuen ja muiden lasten
4730:        le vuodelle osoitettu määräraha tulee käy-       hoitojärjestelyjen valmistelussa on ollut esillä
4731:        tettyä, ja                                       myös lasten päivähoidosta annetun lain muutta-
4732:           mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus         minen siten, että sen perusteella olisi mahdollista
4733:        aikoo ryhtyä pienten lasten hoidon entis-        suorittaa taloudellista tukea niin sanotun kotipäi-
4734:        tä tasapuolisemmaksi tukemiseksi hoito-          vähoidon toteuttamiseksi. Tällöin taloudellinen
4735:        muodosta riippumatta?                            tuki sisältyisi yhtenä päivähoidon toimintamuo-
4736:                                                         tona niin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon
4737:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        toteuttamissuunnitelmaan kuin sosiaalihuollon
4738: ti seuraavaa:                                           järjestämistä koskevaan valtakunnalliseen suunni-
4739:    Lasten kotihoidon tukeen on kuluvan vuoden           telmaan. Taloudellisen tuen piiriin pääseminen
4740: tulo- ja menoarviossa varattu 170 miljoonan             tapahtuisi samojen perusteiden mukaan kuin
4741: markan suuruinen määräraha. Tulo- ja menoar-            päivähoidon piiriin pääseminenkin. Tällöin ta-
4742: vion perusteluiden mukaan tässä on edelliseen           loudellisen tuen myöntämisessä noudatettava tar-
4743: vuoteen verrattuna lisäystä 68 miljoonaa mark-          veharkinta vastaisi myös kuntien omalla rahoi-
4744: kaa, mikä aiheutuu lähinnä vuonna 1982 tapah-           tuksella toteutettua kotihoidon tukea.
4745: tuneesta tukeen oikeutettujen piirin laajentami-           Tarkoituksena on, että päiväkoti- ja perhepäi-
4746: sesta.                                                  vähoitoa, kotipäivähoitoa sekä leikin ja toimin-
4747:    Nykyisessä laajuudessaan lasten kotihoidon           nan ohjausta laajennettaisiin niin, että huoltajien
4748: tuen kustannukset vuositasolla ovat noin 140            toivomukset lastensa päivähoitojärjestelyjen suh-
4749: miljoonaa markkaa. Huomioon ottaen edelliseltä          teen voitaisiin ottaa huomioon.
4750: 
4751:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1983
4752:                                                                               Ministeri Vappu Taipale
4753: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 199
4754: 
4755: 
4756: 
4757: 
4758:                                Till Riksdagens Herr Talman
4759: 
4760:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förslaget, finns det för utvidgandet av stödsyste-
4761: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        met tillgång till ca 30 milj. mark.
4762: av den 27 oktober 1983 till vederbörande med-            Under den föregående regeringens tid senaste
4763: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   vår behandlades frågan om en utvigdning av
4764: riksdagsman Matti Jaatinen m.fl. undertecknade       stödsystemet för vården i hemmet av barn i flera
4765: spörsmål nr 199:                                     repriser i statsrådet, men ärendet kunde då ännu
4766:           Är Regeringen medveten om,                 inte avgöras. Därefter har ärendet behandlats i
4767:           att den genom sin passiva inställning      regeringen såväl i aftonskolan som i socialpolitis-
4768:        enbart understryker bristen på dagvårds-      ka ministerutskottet. Man har behandlat ett
4769:        platser,                                      helhetsprogram som gäller frågan om vården av
4770:           att en betydande del av de anslag som      småbarn, av vilket stödsystemet för vård i hem-
4771:        beviljats för stöd för vård i hemmet av       met skulle utgöra en väsentlig del.
4772:        barn till följd av de nuvarande fördel-           Det anslag som finns disponibelt för stödet av
4773:        ningsgrunderna blir oanvänd, vilket stri-     vård i hemmet är av reservationsanslagsnatur och
4774:        der mot riksdagens avsikt att utvidga         kommer till fullt belopp att användas i enlighet
4775:        stödsystemet med vård i hemmet,               med det avgörande som gäller utvidgandet av
4776:           att det i fråga om samhällets stöd för     stödsystemet, vilket man hoppas kunna ske så
4777:        barnavårdskostnaderna mellan olika fa-        fort som möjligt.
4778:        miljer råder stora skillnader, som inte           I spörsmålet fästs uppmärksamhet vid att för-
4779:        beror på deras sociala eller ekonomiska       söket med stöd för vård i hemmet i några
4780:        ställning, och om så är fallet,               kommuner inte ens har godkänts såsom en del av
4781:           ämnar Regeringen ändra fördelnings-        den statliga dagvårdsplanen. I samband med
4782:        grunderna för vården i hemmet av barn         beredningen av stödet för vård i hemmet och
4783:        så att det för innevarande år anvisade        andra barnavårdsarrangemang har man upptagit
4784:        anslaget blir använt, och                     till behandling även frågan om ändring av lagen
4785:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       om barndagvård så, att det med stöd av denna
4786:        för att på ett objektivare sätt än hittills   skulle vara möjligt att ge ekonomiskt stöd för
4787:        stöda vården av småbarn, oberoende av         genomförandet av s.k. hemdagvård. I detta fall
4788:        vårdformen?                                   skulle det ekonomiska stödet såsom en av dagvår-
4789:                                                      dens verksamhetsformer ingå såväl i den kommu-
4790:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nala realiseringsplanen för social- och hälsovår-
4791: anföra följande:                                     den som i den riksomfattande planen för ordnan-
4792:     För stödet för vård i hemmet av barn har i       de av socialvården. Möjligheterna att erhålla stöd
4793: statsförslaget för innevarande år reserverats ett    skulle bygga på samma principer som i fråga om
4794: anslag om 170 milj. mark. Enligt motiveringen        dagvård. Härvid skulle den behovsprövning som
4795: för statsförslaget innebär detta jämfört med före-   tillämpas vid beviljandet av det ekonomiska
4796: gående år en ökning om 68 milj. mark, som            stödet motsvara det stöd för vård i hemmet, som
4797: närmast beror på att antalet till stöd berättigade   ~ev~ljas med hjälp av kommunernas egen finan-
4798: mottagare under år 1982 ökade.                       stenng.
4799:     I nuvarande omfattning uppgår kostnaderna            Avsikten är att daghems- och familjedagvår-
4800: för stödet för vård i hemmet av barn på årsnivå      den, hemdagvården samt handledningen i lek
4801: till ca 140 milj. mark. Med beaktande av de          och aktiviteter skulle utvidgas så, att försörjarnas
4802: medel som från föregående år överförts till inne-    önskemål beträffande barnens dagvårdsarrange-
4803: varande år och det ifrågavarande anslaget i stats-   mang kunde beaktas.
4804: 
4805:     Helsingfors den 28 november 1983
4806:                                                                             Minister Vappu Taipale
4807:                                                  1983 vp.
4808: 
4809: Kirjallinen kysymys n:o 200
4810: 
4811: 
4812: 
4813: 
4814:                                    S. Mikkola: Puolustusvoimissa palvelevien naisten palkkauksesta
4815: 
4816: 
4817:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4818: 
4819:    Valtiovallan tulisi työnantajana olla esimerkin     töön ja koulutukseen asti. Palkkaus lienee verrat-
4820: näyttäjä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutta-       tavissa yliluutnantin palkkaan. Näitä yliemäntiä
4821: jana. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla työalueilla.     ei ole edes jokaisessa sotilasläänissä. Heidän palk-
4822:    Puolustusvoimissa palvelee naisia hyvinkin vas-     kaustasonsa on alun alkaen lähtenyt tehtäviin
4823: tuunalaisissa tehtävissä. Heidän palkkauksensa ei      nähden aivan liian alhaalta - yksikään sotilas ei
4824: ole tehtävän luonteen huomioon ottaen vertailu-        puolustusvoimissa vastaavilla palkkaustasoilla ole
4825: kelpoinen vastaaviin hallinnollisiin tehtäviin         tällaisessa vastuu- ja työmääräasemassa.
4826: puolustusvoimien miespuolisten sotilashenkilöi-            Muonitustarkastaja, jonka vastuualue on koko
4827: den vakanssien kanssa eikä myöskään vertailukel-       puolustusvoimat omalla sektorillaan, on sijoitettu
4828: poinen vastaavanlaisiin siviilihallintoalojen tehtä-   palkkauksellisesti pl V 26:een ilman lisiä vanhaa
4829: viin. Toisin sanoen puolustusvoimien naisille          taulukkoa käyttäen eli samaan kuin kapteeni,
4830: tarjoamat tehtävät ovat palkkauksessa aliarvostet-     jolle kuitenkin kertyy palveluajaltaan sekä lisiä
4831: tuja.                                                  että ehkä uran nousuakin ja jonka tehtävät ovat
4832:    Esimerkiksi Etelä-Suomen sotilasläänissä on         aivan toisin rajatut.
4833: kamreerina nainen, palkkaus SIJOittuu pl                  Yleensä naisten palkkaus puolustusvoimissa si-
4834: V 26:een ilman lisiä, joka on kapteenin perus-         joittuu pl V 9 ja V 14 välille, kun alin toimiup-
4835: palkkataso. Tehtävinä on koko sotilasläänin mak-       seeri sijoittuu pl V 13, jossa palkkauksessa hän
4836: suliikennevastuu ja alaisina läänin alueen joukko-     viipyy korkeintaan kolme vuotta. Naisilla ei
4837: osastot, joissa monessa on osatehtävästä vastuussa     yleensä ole urakiertoa eikä palkkalisiä missään
4838: korkeampipalkkainenkin sotilas. Puolustusvoi-          tehtävissä.
4839: main Henkilökuntaliitto ry. on tehnyt eri vuosina         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4840: budjettiin esityksiä sotilasläänien kamreerien (7)     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4841: toimien muuttamisesta toimistopäällikön toimik-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4842: si. Tällöin everstiluutnantin tai everstin palkkaus-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4843: taso olisi lähinnä oikea kyseisestä vastuusta ja
4844: työstä. Tehtävät vain lisääntyvät lähiaikoina, kun               Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-
4845: maksuliikenne yhä kokonaisemmin siirtyy pois                  miin palkattujen naisten palkkatason ver-
4846: puolustusministeriöitä joukoille.                             tailukelvottomuudesta vastaaviin siviili-
4847:    Toinen merkittävässä vastuuasemassa oleva                  hallinnon ja sotilashenkilöiden tehtäviin
4848: nainen on sotilasläänin yliemäntä, jonka vastuu-              nähden, ja jos on,
4849: alue on koko sotilasläänin sotilasruokalatoiminta                mitä Hallitus aikoo tehdä poistaakseen
4850: (ruokaloita lähes 20) varojen käytöstä henkilös-              tämän naisten syrjinnän ko. tehtävissä?
4851: 
4852:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1983
4853: 
4854:                                               Saara Mikkola
4855: 
4856: 
4857: 
4858: 
4859: 0883011229
4860: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 200
4861: 
4862: 
4863: 
4864: 
4865:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4866: 
4867:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vastaavien alayksiköiden päällikköinä on sekä
4868: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          majureita (A22) että kapteeneita (A18). Kamree-
4869: olette 27 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         rin tehtävään liittyvän vastuualueen laajuus on
4870: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       muiden alayksiköiden päälliköiden kanssa sa-
4871: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        manlainen. Maksukeskus vastaa pääasiassa mak-
4872: Saara Mikkolan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       sutapahtumasta teknillisenä suorituksena eikä
4873: symyksestä n:o 200:                                    esimerkiksi yleensä maksuperusteen oikeellisuu-
4874:                                                        desta.
4875:            Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-          Kamreerien palkkaus noudattaa myös valtion-
4876:         miin palkattujen naisten palkkatason ver-      hallinnon yleistä linjaa. Esimerkiksi tie- ja vesira-
4877:         tailukelvottomuudesta vastaaviin siviili-      kennuslaitoksen piirihallinnossa vastaavia tehtä-
4878:         hallinnon ja sotilashenkilöiden tehtäviin      viä hoitavien kamreerien palkat ovat tasolla
4879:         nähden, ja jos on,                             A17-A19.
4880:            mitä Hallitus aikoo tehdä poistaakseen
4881:                                                           Maksukeskusten kamreerien palkkausta on ke-
4882:         tämän naisten syrjinnän ko. tehtävissä?
4883:                                                        hitetty ja on tarkoitus vastaisuudessakin kehittää
4884:                                                        virkaehtosopimuksin palkkausluokkien tarkistus-
4885:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ten yhteydessä. Mitä taas tulee näiden toimien
4886: ti seuraavaa:                                          muuttamiseen toimistopäällikön toimiksi, niin
4887:    Puolustusvoimien palveluksessa olevasta noin        sitä ei kaikissa sotilaslääneissä voida pitää perus-
4888: 21 000 henkilöstä virkasuhteisia on noin 15 000        teltuna, koska sotilasläänit ovat hyvin erikokoisia.
4889: ja naisia kaikkiaan noin 5000. Toiminnallinen ja       Suurimpien sotilasläänien osalta muuttaminen
4890: hallinnollinen vastuu on puolustusvoimissa esi-        voisi olla mahdollista.
4891: miesasemassa olevalla sotilashenkilöstöllä. Näin          Neljässä suurimmassa sotilasläänissä toimivan
4892: ollen puolustusvoimien korkeimmat virat ja toi-        yliemännän (A12-A13) tehtävänä on toimia
4893: met ovat yleensä myös sotilasvirkoja ja -toimia.       sotilasläänin ruokalatoiminnan asiantuntijana so-
4894: Eräillä toimialoilla asian laadun ja alan asiantun-    tilasläänin taloustoimiston päällikön alaisuudes-
4895: temuksen vuoksi on katsottu tarkoituksenmukai-         sa. Sotilasläänien eroavaisuuksista johtuen kaik-
4896: seksi palkata myös siviilihenkilöstöä. Siviilihenki-   kien sotilasläänien esikuntiin ei yliemännän toi-
4897: löiden palkkaus puolustusvoimissa määräytyy            mia ole tarkoitus sijoittaakaan. Yliemännän kou-
4898: tehtävän vaatiman kelpoisuuden, työmäärän ja           lutustaso on mitoitettu Tilastokeskuksen julkaise-
4899: vastuun mukaan määritetyn virka- tai toimini-          massa koulutusluokituksessa vaativuudeltaan
4900: mikkeen perusteella. Myös rinnastettavuus muun         ylemmän keskiasteen tasoon. Palkkauksen vertai-
4901: valtionhallinnon vastaaviin tehtäviin pyritään ot-     lu sellaisten nimikkeiden osalta, jotka edellyttä-
4902: tamaan huomioon. Palkkatason vertailu sotilas-         vät vastaavaa koulutusta (sihteeri A10-A13,
4903: henkilöstön palkkaukseen ei sitä vastoin välttä-       palomestari A9-A10, konemestari All), osoit-
4904: mättä anna palkkasuhteista oikeata kuvaa eikä          taa, ettei ainakaan merkittävää yliemännän teh-
4905: aina ole mahdollistakaan tehtävien ja niiden           tävien aliarvostusta puolustusvoimien sisällä ole
4906: edellyttämän koulutuksen erilaisuudesta johtuen.       olemassa.
4907:    Kysymyksen perusteluissa esiintuotujen eräi-           Puolustusvoimien yliemäntien ja emanuen
4908: den esimerkkien suhteen todetaan ensinnäkin,           palkkataso on yleensäkin vertailukelpoinen vas-
4909: että sotilaslääneissä on läänin maksuliikettä hoi-     taaviin tehtäviin valtionhallinnossa. Esimerkiksi
4910: tava maksukeskus, jonka johdossa toimii kamree-        valtion koulujen emäntien palkat ovat valtion
4911: ri (A18-A19). Tehtävässä on sekä miehiä että           virkaluettelon perusteella tasoa A5-A10, kun
4912: naisia. Maksukeskus on eräs sotilasläänin esikun-      puolustusvoimissa nämä toimet ovat palkkaus-
4913: nan huolto-osaston alayksikkö. Huolto-osastoa          luokissa A7-A13. Viime tulo- ja menoarvioissa
4914: johtaa läänin huoltopäällikkö, joka on joko evers-     tämän henkilöstön aseman parantamiseksi on
4915: tiluutnantti (A23) tai majuri (A22). Muiden            lisäksi toteutettu lukuisia toimijärjestelyjä.
4916:                                        1983 vp. -- KJ< n:o 200                                            3
4917: 
4918:    Muonitustarkastaja (Al9) toimii pääesikunnan        ta on pyritty korjaamaan virkajärjestelyin ja palk-
4919: muonitustoimistossa asiantuntijana muonitus-           kaus! uokkatarkistusten yhteydessä.
4920: huollon suunnittelussa, tarkastuksessa ja ohjauk-         Puolustusvoimien naisten asemaa on urakehi-
4921: sessa. Pääesikunnan työjärjestyksen mukaan vas-        tyksen monipuolistamiseksi ja helpottamiseksi
4922: tuu toiminnasta on taloushuolto-osastolla ja sen       viime aikoina pyritty kehittämään myös siten,
4923: muonitustoimistolla. Muonitustarkastajan tehtä-        että eräiden nimikkeiden kelpoisuusehdoista on
4924: vän vaativuus on tällä hetkellä mitoitettu opisto-     poistettu varusmiespalveluksen suorittaminen.
4925: asteisen koulutuksen tasolle. Tämän mukaisesti         Tarvittaessa nimitysten yhteydessä on myöskin
4926: palkkaus on vertailukelpoinen puolustusvoimissa        myönnetty erivapauksia, jos tehtävään katsottu
4927: vastaavan koulutustason käsittävien nimikkeiden        nainen on muutoin ollut tehtävään sopiva.
4928: kanssa.                                                   Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei
4929:                                                        kysymyksessä tarkoitettua naisten palkkatason
4930:   Jos muonitustarkastajan palkkausta taas verra-
4931:                                                        vertailukelvottomuutta eikä naisten syrjintää ole
4932: taan muuhun julkishallintoon, esimerkiksi perus-
4933:                                                        havaittavissa. Palkkauksen määräytymisperustee-
4934: koulun kotitalousalan opetustehtävissä toimivien
4935:                                                        na puolustusvoimissa ovat tehtävät, niiden vas-
4936: opettajien palkkaukseen (C38--C45 = A15--
4937:                                                        tuullisuus ja koulutusvaatimukset. Sukupuolella
4938: A18), voidaan muonitustarkastajan palkkauksen
4939:                                                        ei sinänsä ole merkitystä, ja siviilitehtävien osalta
4940: katsoa olevan vähintään samassa tasossa.
4941:                                                        puolustusvoimien palkkataso noudattaa valtion-
4942:    Puolustusvoimien palveluksessa olevien naisten      hallinnon yleistä tasoa. Hallinnonalan erityis-
4943: palkkaukseen liittyvät ongelmat tällä hetkellä         luonteesta johtuen naiset toimivat kuitenkin etu-
4944: eivät ole kyseisten nimikkeiden kohdalla, vaan         päässä avustavissa toimisto- yms. tehtävissä, kos-
4945: pikemminkin palkkauksellisesti alempien nimik-         ka heille ei voida antaa sotilaskoulutusta. Puolus-
4946: keiden suuressa määrässä tehtävien vaativuuden         tusvoimien naisten palkkausta tullaan vastaisuu-
4947: kasvamisesta huolimatta. Viran tai toimen nimi-        dessakin kehittämään tasapuolisesti muihin hen-
4948: ke ja tehtävät eivät aina vastaa toisiaan. Tilannet-   kilöstöryhmiin nähden.
4949: 
4950:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1983
4951: 
4952:                                                               Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
4953: 4                                     1983 vp. -- KJ( n:o 200
4954: 
4955: 
4956: 
4957: 
4958:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4959: 
4960:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Betalningscentralen är en av de underenheter
4961: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         som lyder under militärlänsstabens underhållsav-
4962: av den 27 oktober 1983 tili vederbörande med-         delning. Underhållsavdelningen leds av länets
4963: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    underhålischef, som är antingen överstelöjtnant
4964: riksdagsledamot Saara Mikkola undertecknade           (A23) eller major (A22). Övriga motsvarande
4965: spörsmål nr 200:                                      underenheter förestås av såväl majorer (A22) som
4966:                                                       kaptener (A18). Kamrerens ansvarsområde är av
4967:            Är Regeringen medveten om att löne-        samma omfattning som ansvarsområdet för che-
4968:         nivån för de kvinnor som är anstälida vid     ferna för de övriga underenheterna. Betalnings-
4969:         försvarsmakten inte kan jämstälias med        cenrralen ansvarar i huvudsak för betalningstrans-
4970:         lönenivån i motsvarande uppgifter inom        aktionerna som tekniska prestationer och t.ex. i
4971:         civilförvaltningen och i motsvarande upp-     allmänhet inte för riktigheten av grunderna för
4972:         gifter för militärpersoner, och om så är      avgifter tili staten.
4973:         fallet,
4974:                                                          Kamrerernas löner följer även statsförvaltning-
4975:            vad ämnar Regeringen göra för att
4976:         avlägsna denna diskriminering av kvinnor      ens allmänna linje. T.ex. de kamrerer som inom
4977:         i ifrågavarande uppgifter?                    väg- och vattenbyggnadsverkets distriktsförvalt-
4978:                                                       ning sköter motsvarande uppgifter har en löneni-
4979:                                                       vå på A17--A19.
4980:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4981: anföra följande:                                         Lönerna för betalningscenrralernas kamrerer
4982:    Av försvarsmaktens ca 21 000 anstälida är ca       har utvecklats och kommer att utvecklas även
4983:  15 000 personer anstälida i tjänsteförhåliande.      framgenr genom tjänstekollektivavtalen i sam-
4984: Antalet kvinnor uppgår tili inalles ca 5 000. Det     band med justeringar av avlöningsklasserna. Vad
4985: funktionella och administrativa ansvaret inom         en omvandling av dessa befattningar tili byrå-
4986: försvarsmakten åligger den militärpersonal som        chefsbefattningar gäller kan detta inte anses
4987: har förmansstälining. Försvarsmaktens högsta          motiverat i alla militärlän, eftersom militärlänen
4988: tjänster och befattningar är därmed i allmänhet       är av mycket varierande storlek. 1 fråga om de
4989: även militärtjänster och -befattningar. lnom vissa    största militärlänen kunde man tänka sig en
4990: verksamhetsområden har det med hänsyn tili            sådan ändring.
4991: ärendets natur och sakkunskapen på området               De överhusmödrar (A12--A13) som finns vid
4992: ansetts ändamålsenligt att anstälia även civilper-    de fyra största militärlänen har tili uppgift att
4993: sonal. Civilpersonalens avlöning vid försvarsmak-     verka som sakkunniga i kosthållsfrågor i militär-
4994: ten bestäms på grund av tjänste- eller befatt-        länen. De är därvid underställda chefen för
4995: ningsbenämningen, som definieras utgående             militärlänets ekonomibyrå. På grund av skillna-
4996: ~~ån kompetenskrav, arbetsmängd och ansvar.           derna mellan de olika militärlänen kommer över-
4997: ~ven likstäliigheten med motsvarande uppgifter        husmorsbefattningar inte att inrättas vid alla
4998: mom den övriga statsförvaltningen beaktas i mån       militärlänsstaber. Överhusmors utbildningsnivå
4999: av möjlighet. En jämförelse av lönenivån med          har i Statistikcenrralens utbildningsklassificering i
5000: militärpersonalens avlöning ger däremot inte          fråga om kraven dimensionerats som utbildning
5001: nödvändigtvis alltid rätt bild av löneförhållande-    på högre mellannivå. En jämförelse av lönerna i
5002: na och är inte heller alltid möjlig på grund av       fråga om sådana benämningar som förutsätter
5003: olikheter i uppgifterna och utbildningskraven.        motsvarande utbildning (sekreterare A10--A13,
5004:    1 fråga om vissa exempel som anförts i motive-     brandmästare A9--A10, maskinmästare All) vi-
5005: ringen för spörsmålet kan för det första framhål-     sar att det inte förekommer åtminstone någon
5006: las att vid militärlänen finns en betalningscenrral   märkbar undervärdering av överhusmors uppgif-
5007: som sköter länets betalningsrörelse. Betalnings-      ter inom försvarsmakten.
5008: cenrralen förestås av en kamrer (A18--A19).              Lönenivån för försvarsmaktens överhusmödrar
5009: Uppgiften sköts av såväl män som kvinnor.             och husmödrar är på det hela taget jämförbar
5010:                                        1983 vp. -      KK n:o 200                                        5
5011: 
5012: med lönenivån i motsvarande uppgifter inom             uppgift~rna blivit mera krävande. Tjänste- eller
5013: statsförvaltningen. T.ex. lönerna för husmödrar        befattmngsbenämningen och uppgifterna mot-
5014: vid statens skolor är enligt statens tjänsteförteck-   svarar inte alltid varandra. Man har försökt
5015: ning på nivån A5-A10, medan dessa befatt-              avhj~pa situationen genom tjänsteregleringar
5016: ningar inom försvarsmakten placerats i avlönings-      och 1 samband med justeringar av avlöningsklas-
5017: klasserna A7-Al3. 1 de senaste statsförslagen          serna.
5018: har därtill företagits ett stort antal befattnings-       Under senare tid har man försökt utveckla
5019: regleringar i syfte att förbättra denna personals      kvinnornas ställning vid försvarsmakten i syfte att
5020: ställning.                                             göra avancemangsmöjligheterna mångsidigare
5021:    Provianteringsinspektören (A19) verkar vid hu-      ~ch lättare ..Bl.a. har kravet på militärtjänstgö-
5022: vudstabens proviantbyrå som sakkunnig i plane-         nng slopats 1 kompetensvillkoren för vissa tjäns-
5023: ringen, övervakningen och styrningen av förpläg-       ter .<?ch ~efattningar. Vid behov har dispens
5024: nadstjänsten. Enligt huvudstabens arbetsordning        beytlJats 1 samband med utnämningar, om den
5025: bär intendenturavdelningen och dess proviantby-        kvmna som utsetts för uppgiften eljest ansetts
5026: rå ansvaret för verksamheten. Provianteringsin-        vara lämplig.
5027: spektörens uppgifter har för närvarande i fråga
5028: om kraven dimensionerats som utbildning på                På gru~d av det ovan anförda anser regeringen
5029: institutnivå. 1 enlighet härmed är avlöningen          att man mte kan observera sådana skillnader i
5030: jämförbar med avlöningen för de benämningar            kv~nnornas lönenivå c;ller sådan diskriminering av
5031: som fötutsätter motsvarande utbildningsnivå            kvmnor som avses 1 spörsmålet. Grunden för
5032: inom försvarsmakten.                                   bestämmandet av lönerna vid försvarsmakten är
5033:    Om man åter jämför provianteringsinspektö-          uppgifterna, det ansvar de medför och utbild-
5034: rens avlöning med avlöningarna inom den övriga         ningskravet. Könet har i och för sig ingen
5035: offentliga förvaltningen, t.ex. avlöningen för         betydelse, och i fråga om civila uppgifter följer
5036: lärare som undervisar huslig ekonomi i grundsko-       försvarsmaktens lönenivå den allmänna löneni-
5037: lan (C36-C37 = A15-A18), kan proviante-                vån inom statsförvaltningen. På grund av förvalt-
5038: ringsinspektörens avlöning anses ligga på minst        ningsområdets speciella karaktär arbetar kvinnor-
5039: samma nivå.                                            na d<;>ck främst i assisterande kontors- o.a.dyl.
5040:    De problem som är förknippade med avlö-             uppg1f~~r, eftersom de inte kan ges militärutbild-
5041: ningen för de vid försvarsmakten anställda kvin-       mng. Aven framgent kommer de vid försvars-
5042: norna för närvarande gäller inte ifrågavarande         makten anställda kvinnornas avlöning att utveck-
5043: tjänster och befattningar utan snarare det stora       las tili att motsvara avlöningen för övriga perso-
5044: antalet befattningar med lägre lön, trots att          nalgrupper.
5045: 
5046:    Helsingfors den 2 december 1983
5047: 
5048:                                                                  Försvarsminister Veikko Pzhlajamäki
5049: 
5050: 
5051: 
5052: 
5053: 0883011229
5054:                                                 1983 vp.
5055: 
5056: Kirjallinen kysymys n:o 201
5057: 
5058: 
5059: 
5060: 
5061:                                    Alho ym.: Uskonnollisen vakaumuksen perusteella asevelvollisuu-
5062:                                      desta kieltäytymisen seurauksista
5063: 
5064: 
5065:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5066: 
5067:     Eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäytyvien   palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain
5068: asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain (23/      muuttamisesta, 16.4.1975 antamassaan vastauk-
5069: 72) ja aseettomasta palveluksesta ja siviilipalve-     sessa edellyttänyt, että hallitus ryhtyy kiireellisesti
5070: luksesta annetun lain (132/69) mukaan henkilöt,        toimenpiteisiin sellaisen lain aikaansaamiseksi,
5071: jotka uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen-       jolla tehdään mahdolliseksi harkita niin sanottu-
5072: sa perustuvista vakavista omantunnonsyistä kiel-       jen totaalikieltäytyjien vapauttamista asevelvolli-
5073: täytyvät kaikesta asevelvollisuuden suorittamiseen     suuden suorittamisesta. Avatessaan vuoden 1977
5074: liittyvästä palveluksesta (ns. totaalikieltäytyjät),   varsinaiset valtiopäivät tasavallan presidentti il-
5075: on tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistuk-           moitti hallituksen tulevan sanotuilla valtiopäivil-
5076: seen. Tällaisen asiaintilan olemassaoloa voidaan       lä antamaan esityksen tällaiseksi laiksi. Lakia
5077: väittää henkilökohtaisen uskonnollisen vakau-          oltiin puolustusministeriössä pitkälle valmisteltu
5078: muksen kriminalisoinniksi, joka on täysin ristirii-    ja sitä käsiteltiin muun muassa hallituksen ilta-
5079: dassa rikosoikeudessa muutoin yleisesti omaksut-       koulussa.
5080: tujen periaatteiden kanssa. Kysymyksessä ovat             Omantunnonsyistä vankeusrangaistuksiin tuo-
5081: lähes yksinomaan Jehovan todistajien yhdyskun-         mittujen määrä ei ole merkityksetön. Täyskieltäy-
5082: taan kuuluvat henkilöt. Kaikki muut uskonnolli-        tyjien määrä on rangaistuskäytännöstä huolimat-
5083: set yhdyskunnat, jotka suhtautuvat kielteisesti        ta ollut vuosittain noin 140. Tuomitut ovat lähes
5084: asepalvelukseen tai yleensä palvelukseen puolus-       yksinomaan Jehovan todistajia.
5085: tusvoimien osoittamissa tehtävissä, hyväksyvät jo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5086: ko aseettoman palveluksen tai lain sailiman sivii-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5087: lipalveluksen. Alussa mainittu kriminalisointi         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5088: kohdistuu näin ollen vain yhteen uskonnolliseen        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5089: yhdyskuntaan, Jehovan todistajiin, joiden täys-
5090: kieltäytyminen on maailmanlaajuisesti ollut eh-                   Onko Hallitus tietoinen uskonnolliseen
5091: doton sekä rauhan että sodan aikana. Sen vuoksi                vakaumukseen perustuvan asevelvollisuu-
5092: kaikki muissakin maissa sovelletut vastaavat kri-              desta kieltäytymisen yhteydessä ilmi tule-
5093: minalisoinnit ovat rangaistuksen ankaruudesta                  vista uskonnonvapauden kriminalisoin-
5094: huolimatta epäonnistuneet.                                     neista, ja jos on,
5095:     Eduskunta on, hyväksyessään hallituksen esi-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5096: tyksen (HE n:o 1/1975 vp.) laiksi aseettomasta                 ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
5097: 
5098:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1983
5099: 
5100:                       Arja Alho                                  Kalle Könkkölä
5101:                       Liisa Jaakonsaari                          Kaisa Raatikainen
5102:                       Impi Muroma                                Esko Helle
5103: 
5104: 
5105: 
5106: 
5107: 088301123A
5108: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 201
5109: 
5110: 
5111: 
5112: 
5113:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5114: 
5115:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aseettomana puolustuslaitoksessa tai eräissä val-
5116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tion siviililaitoksissa.
5117: olette 27 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-            Lainsäädännöllisesti tämä menettelytapa on ol-
5118: jeenne n:o 1154 ohella toimittanut valtioneuvos-       lut sopusoinnussa hallitusmuodon 75 §:n 1 mo-
5119: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mentin säännösten kanssa.
5120: edustaja Arja Alhon ym. näin kuuluvasta kirjalli-         Voimassa olevat säännökset aseellisesta palve-
5121: sesta kysymyksestä n:o 201:                            luksesta vapauttamisesta on sisällytetty aseetto-
5122:                                                        masta      palveluksesta    ja siviilipalveluksesta
5123:            Onko Hallitus tietoinen uskonnolliseen
5124:                                                        21.2.1969 annettuun lakiin {132/69), joka tuli
5125:         vakaumukseen perustuvan asevelvollisuu-        voimaan 1.4.1969 (AseVapL).
5126:         desta kieltäytymisen yhteydessä ilmi tule-
5127:         vista uskonnonvapauden kriminalisoin-             Sanotun lain mukaan asevelvollinen, jota us-
5128:         neista, ja jos on,                             konnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustu-
5129:                                                        vat vakavat omantunnonsyyt estävät suorittamas-
5130:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5131:                                                        ta asevelvollisuuttaan asevelvollisuuslaissa sääde-
5132:         ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
5133:                                                        tyssä järjestyksessä, voidaan vapauttaa aseellisesta
5134:                                                        palveluksesta rauhan aikana. Aseellisesta palve-
5135:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       luksesta vapautetun on kuitenkin suoritettava
5136: ti seuraavaa:                                          aseetonta palvelusta puolustusvoimissa tai siviili-
5137:    Hallitusmuodon 75 §:n 1 momentin mukaan             palvelusta, niin kuin sanotussa laissa säädetään.
5138: ''jokainen Suomen kansalainen on velvollinen              Mikäli siviilipalvelukseen määrätty jää palve-
5139: olemaan osallisena isänmaan puolustuksessa tai         lukseen saapumatta tai karkaa palveluspaikas-
5140: sitä avustamaan, niinkuin siitä laissa säädetään".     taan, asetetaan hänet syytteeseen yleisessä tuo-
5141:    Säännöksestä on todettavissa, että säädetystä       mioistuimessa ja tuomitaan siviilipalveluksen
5142: kansalaisvelvollisuudesta voidaan antaa yksityis-      välttämisestä vankeuteen. Kun asianomainen on
5143: kohtaisempia säännöksiä tavallisella lailla. Tällai-   suorittanut hänelle tuomitun vankeusrangaistuk-
5144: sia säännöksiä on annettu asevelvollisuuslaissa        sen, hänen katsotaan täyttäneen asevelvollisuu-
5145: (452/50), joka on tullut voimaan 1.1.1951. Ase-        tensa vakinaisessa väessä. - Määräyksen aseetto-
5146: velvollisuuslain mukainen maanpuolustusvelvol-         maan palvelukseen tai siviilipalvelukseen antaa
5147: lisuus koskee vain Suomen miespuolisia kansalai-       valtioneuvoston määräämä asevelvollisten tutkija-
5148: sia ja sen suorittaminen käsittää määräaikaisen        lautakunta, joka nyttemmin toimii oikeusminis-
5149: palveluksen aseellisena puolustusvoimissa. Toi-        teriön hallinnon alaisena.
5150: saalta säännöksestä seuraa, että velvollisuutta           Siviilipalvelukseen pyrkinyt, mutta tutkijalau-
5151: osallistua maanpuolustukseen tai sen avustami-         takunnan päätöksellä aseelliseen tai aseettomaan
5152: seen ei voida yleisesti poistaa tavallisella lailla.   palvelukseen määrätty asevelvollinen saattaa kiel-
5153:    Lainsäädännössämme on jo pitkään tiedostet-         täytyä kokonaan suorittamasta palvelusta puolus-
5154: tu, että maanpuolustusvelvollisuuden täyttämi-         tusvoimissa. Tällainen pysyväisluontoinen kiel-
5155: nen aseellisessa palveluksessa saattaa joillekin       täytyminen käsitellään eräiden vakinaisesta palve-
5156: yksilöille uskonnollisen tai muun vakaumuksen          luksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemi-
5157: vuoksi tuottaa voimakkaita sisäisiä ristiriitoja ja    sesta annetun lain {23/72) mukaisesti. Asia saate-
5158: omantunnonhätää. Ensimmäinen puheena olevia            taan käsiteltäväksi yleiseen alioikeuteen, jonka on
5159: seikkoja koskeva säännös sisältyi jo vuoden 1922       tuomittava asianomainen vankeuteen. Rangais-
5160: asevelvollisuuslakiin {270/22; 58 §). Sittemmin        tuksen suorittamisen jälkeen asianomaista ei enää
5161: asevelvollisista, joita omantunnonsyyt estävät         kutsuta uudelleen palvelukseen rauhan aikana.
5162: suorittamasta sotapalvelusta, on säädetty erillisla-      Lainsäädännön kehitys on viimeisten 10-15
5163: eilla (Laki 29.5.19311186; laki 19.5.1959/219).        vuoden aikana kulkenut yhä vapaampaan suun-
5164: Niiden mukaan asevelvollisuus voitiin rauhanai-        taan. Aseelliseen palvelukseen vieroksuvasti suh-
5165: kana täyttää palvelemaHa työvelvollisena tai           tautuneiden kansalaisryhmien toivomukset on
5166:                                        1983 vp. -- KJ( n:o 201                                             3
5167: 
5168: yhä laajemmassa maarin otettu huomioon lain-           kesta HM 75 §:n 1 momentin piiriin kuuluvasta
5169: säädännössä mm. lisäämällä aseistakieltäytymisen       palveluksesta, joutuvat rikosoikeudellisten seu-
5170: perusteeksi hyväksyttyjen motiivien valikoimaa.        raamusten kohteeksi.
5171:    Eräät aseistakieltäytyneet, lähinnä Jehovan to-         On korostettava, että tällöin ei ole kysymys
5172: distajien uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat,        mielipiteen ilmaisemisen rankaisemisesta, vaan
5173: ovat kuitenkin eri yhteyksissä esittäneet toivo-       rangaistus on seuraus juuri kansalaisvelvollisuu-
5174: muksen, että heidät heidän uskonnolliseen tai          den välttämisestä.
5175: eettiseen vakaumukseensa perustuvien vakavien              Kysymyksen ongelmallisuutta kuvastaa sekin,
5176: omantunnonsyiden vuoksi vapautettaisiin koko-          että eduskunnan puolustusasiainvaliokunta on
5177: naan asevelvollisuudesta.                              hallituksen esityksen johdosta omantunnonsyistä
5178:    Eduskunta on hyväksyessään hallituksen esityk-      aseellisesta palveluksesta kieltäytyviä asevelvollisia
5179: sen (HE n:o 111975 vp.) laiksi aseettomasta            koskevan lainsäädännön uudistamisesta antamas-
5180: palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain     saan mietinnössä n:o 5/17.12.1968 (HE n:o
5181: muuttamisesta, 16 päivänä huhtikuuta 1975 an-          136/1967 vp.) lausunut mm. seuraavaa:
5182: tamassaan vastauksessa edellyttänyt, että                  ''Toisaalta valiokunta ei myöskään voi yhtyä
5183:    "hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin   niihin ajatuksiin, joita on esitetty kysymyksessä
5184: sellaisen lain aikaansaamiseksi, jolla tehdään         olevien asevelvollisten puolesta ja jotka tarkoitta-
5185: mahdolliseksi harkita niin sanottujen totaalikiel-     vat heidän vapauttamistaan vakaumuksensa
5186: täytyjien vapauttamista asevelvollisuuden suorit-      vuoksi kaikesta palveluksesta, koska sellaisen jär-
5187: tamisesta''.                                           jestelmän toteuttaminen olisi omiaan vakavasti
5188:    Puolustusministeriössä on selvitystyön yhtey-       heikentämään kansalaisten yhdenvertaisuusperi-
5189: dessä havaittu yhä selvemmin, minkälaatuisten          aatetta lain edessä ja saattaisi edellyttää erityistä
5190: lainsäädäntöteknisten ja valtiosääntöoikeudellis-      lain säätämisjärjestystä.''
5191: ten kansalaisten yhdenvertaisuusongelmien eteen            Puolustusministeriön mielestä kysymys totaali-
5192: joudutaan, mikäli asia pyritään hoitamaan erillis-     kieltäytyjien vapauttamisesta asevelvollisuudesta
5193: lainsäädännöllä.                                       liittyy niin kiinteästi hallitusmuodossa säädettyi-
5194:    Asian lainsäädännöllistä perustaa tarkasteltaes-    hin kansalaisten perusoikeuksiin, että asia on
5195: sa on todettava, että HM 8 §:ssä säädettyä             nähtävä ensi sijassa valtiosääntöoikeudellisena ky-
5196: uskonnon- ja omantunnonvapauden perustuslain           symyksenä ja siten valtiosäännön uudistamiseen
5197: suojaa ei ole nähtävä HM 75 §:n ja 1 momentissa        kiinteästi liittyvänä. Asiaa ei pitäisi pyrkiä ratkai-
5198: kansalaisille säädetyn maanpuolustusvelvollisuu-       semaan ensisijaisesti erilliskysymyksenä, vaan laa-
5199: den vastakohtana. Aseeton ja siviilipalvelus ovat      jemman selvitystyön yhteydessä.
5200: tämän kansalaisvelvollisuuden täyttämistä taval-           Edellä esitetyn perusteella on hallituksen vuo-
5201: la, joka samalla turvaa uskonnon- ja omantun-          den 1981 kertomukseen eduskunnan vuoden
5202: nonvapauden.                                           1975 lausumaa koskevaan kohtaan puolustusmi-
5203:    Hallitusmuodossa säädetty yleinen maanpuo-          nisteriön esityksestä sisällytetty seuraava kannan-
5204: lustusvelvollisuus edellyttää, että asevelvollisuu-    otto:
5205: den tilalla tulee kansalaisten yhdenvertaisuuspe-          '' Kannanmäärittelyn totaalikieltäytyjien va-
5206: riaatteen (HM 5 §) mukaisesti olla sijaispalvelua      pauttamiseen asevelvollisuuden suorittamisesta
5207: jossakin muodossa. Lisäksi on huomattava, että         on asian luonteen ja laajakantoisuuden huomi-
5208: hallitusmuodon mukaan ''kansalaisen oikeudet           oon ottaen katsottava sopivimmin tapahtuvan
5209: ja velvollisuudet ovat riippumattomia siitä, mi-       asevelvollisuuslainsäädännön uudistamistarvetta
5210: hin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu tai         koskevan kokonaisselvityksen yhteydessä. Asia ei
5211: kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskun-            näin ollen tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
5212: taan" (HM 9 §). Uskonnolliset tai muut oman-           toimenpiteisiin.''
5213: tunnonsyyt eivät siten saa estää ketään täyttämäs-         Puolustusministeriössä selvitellään parhaillaan
5214: tä kansalaisvelvollisuuttaan. Näin ollen ne kansa-     mahdollisuuksia edellä tarkoitetun kokonaisval-
5215: laiset, jotka asettautuvat heille säädetyn palvelus-   taisemman uudistustyön käynnistämiseen ja seu-
5216: velvollisuuden ulkopuolelle, kieltäytymällä kai-       rataan alan kansainvälistä kehittymistä.
5217: 
5218:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1983
5219: 
5220:                                                               Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
5221: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 201
5222: 
5223: 
5224: 
5225: 
5226:                                 Till Riksdagens Herr Talman
5227: 
5228:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I lagstiftningshänseende har detta förfarande
5229: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         stått i överensstämmelse med stadgandena i 75 §
5230: nr 1154 av den 27 oktober 1983 till vederböran-       1 mom. regeringsformen.
5231: de medlem av statsrådet översänt avskrift av             Nu gällande stadganden om befrielse från
5232: följande av riksdagsledamot Arja Alho m.fl.           väpnad tjänst ingår i lagen om vapenfri tjänst
5233: undertecknade spörsmål nr 201:                        och civiltjänst av 21.2.1969 (132/69), viiken
5234:                                                       trädde i kraft 1.4.1969.
5235:           Är Regeringen medveten om den kri-
5236:                                                          Enligt denna lag kan värnpliktig, som av
5237:        minalisering av religionsfriheten som fö-
5238:                                                       allvarliga samvetsskäl, vilka grundar sig på reli-
5239:        rekommer i samband med vägran att
5240:                                                       giös eller etisk övertygelse, hindras att fullgöra
5241:        fullgöra värnplikt på grund av religiös
5242:                                                       sin värnplikt i den ordning, som är stadgad i
5243:        övertygelse, och om så är fallet,
5244:                                                       värnpliktslagen, befrias från vapentjänst i freds-
5245:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tid. Den som befriats från vapentjänst skall dock
5246:        för att rätta till detta förhållande?          fullgöra vapenfri tjänst inom försvarsmakten eller
5247:                                                       civiltjänst på det sätt som stadgas i nämnda lag.
5248:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Om den som beordrats till civiltjänst underlå-
5249: anföra följande:                                      ter att inställa sig i tjänst eller rymmer från
5250:    Enligt 75 § 1 mom. i regeringsformen är            tjänstgöringsstället skall han åtalas vid allmän
5251: ''varje finsk medborgare skyldig att deltaga i        domstol och för undanhållning från civiltjänst
5252: fäderneslandets försvar eller härvid biträda, på      dömas tili fängelse. Då personeo i fråga har
5253: sätt därom i lag stadgas".                            utstått det fängelsestraff som ådömts honom
5254:    Av detta lagrum framgår, att mera detaljerade      anses han ha fullgjort sin värnplikt i aktiv trupp.
5255: bestämmelser om denna medborgerliga plikt kan         Beordrande till vapenfri tjänst eller civiltjänst
5256: utfärdas genom en vanlig lag. Sådana bestäm-          meddelas av värnpliktsprövningsnämnden, till-
5257: melser har givits i värnpliktslagen (4521 50), vii-   satt av statst:ådet och numera underställd justitie-
5258: ken trädde i kraft 1.1.1951. Skyldigheten att         ministeriet.
5259: delta i landets försvar i enlighet med värnplikts-       En värnpliktig som önskat fullgöra civiltjänst,
5260: lagen gäller endast manliga finska medborgare         men genom prövningsnämndens beslut förord-
5261: och den fullgörs genom väpnad tjänst vid för-         nats till väpnad eller vapenfri tjänst kan helt
5262: svarsmakten under en bestämd tid. Av lagrum-          vägra att fullgöra tjänst inom försvarsmakten.
5263: met följer dessutom, att skyldigheten att delta i     Dylik fortgående vägran behandlas i enlighet
5264: landets försvar eller att biträda vid detsamma        med lagen om bestraffning av vissa värnpliktiga
5265: inre allmänt kan upphävas genom en vanlig lag.        ~?r vägran att fullgöra aktiv tjänst (23/72).
5266:    I vår lagstiftning är man sedan länge medveten     Arendet hänförs till allmän underrätt, viiken
5267: om, att fullgörandet av skyldigheten att delta i      skall döma vederbörande till fängelse. Då veder-
5268: landets försvar genom väpnad tjänst för en del        börande avtjänat sitt straff inkallas han inte ånyo
5269: personer på grund av religiös eller annan etisk       i tjänst under fredstid.
5270: övertygelse kan innebära en svår inre konflikt och       Lagstiftningen har under de senaste 10-15
5271: samvetsnöd. Ett första stadgande om dessa frågor      åren utvecklats i en allt friare riktning. Önskemål
5272: ingick redan i 1922 års värnpliktslag (270/22; 58     från medbotgargrupper som ställer sig främman-
5273: §). Sedermera har om värnpliktiga som av sam-         de för väpnad tjänst har i allt större utsträckning
5274: vetsskäl är förhindrade att fullgöra krigstjänst      beaktats i lagstiftningen, bl.a. genom att anralet
5275: stadgats genom separata lagar (lag 29.5.19311         motiv som godkänns som grund för vapenvägran
5276: 186; lag 19.5.1959/219). Enligt dessa kunde           har utökats.
5277: värnplikten under fredstid fullgöras genom tjänst        Vissa vapenvägrare, närmast de som hör till
5278: såsom arbetspliktig eller obeväpnad vid försvars-     det religiösa samfundetJehovas vittnen, har dock
5279: makten eller inom vissa av statens civila inrätt-     i olika sammanhang framfört ett önskemål om
5280: mngar.
5281:                                       1983 vp. -      KK n:o 201                                        5
5282: 
5283: att de helt skulle befrias från värnplikt med         av RF 75 § 1 mom., föremål för straffrättsliga
5284: anledning av de allvarliga samvetsskäl som            påföljder.
5285: grundar sig på deras religiösa eller etiska överty-      Det bör betonas, att det härvid inte är frågan
5286: gelse.                                                om bestraffning av en persons åsiktsyttringar,
5287:    Oå riksdagen godkände regeringens proposi-         utan straffet är en följd av att han undandrar sig
5288: tion (nr 1/1975 rd.) med förslag tilllag angåen-      sin medborgerliga plikt.
5289: de ändring av lagen om vapenfri tjänst och               Att frågan är problematisk avspeglas också i
5290: civiltjänst, förutsatte den i sitt svar av den 16     riksdagens försvarsutskotts betänkande nr 51
5291: april 1975                                            17.12.1968 (reg.prop. 136/1967 rd.) med anled-
5292:     "att regeringen skyndsamt måtte vidtaga åt-       ning av regeringens proposition angående revi-
5293: gärder för att åstadkomma en lag, som gör det         sion av lagstiftningen om samvetsömma vapen-
5294: möjligt att överväga befriande av s.k. totalvägrare   vägrare, där utskottet uttalat bl.a. följande: "Å
5295: från fullgörande av värnplikten''.                    andra sidan kan utskottet icke heller omfatta de
5296:     Vid försvarsministeriet har man i samband         tankar, som framförts från de ifrågavarande värn-
5297: med utredningsarbetet allt tydligare märkt inför      pliktigas sida och avser att på grund av deras
5298: hurudana problem man kommer att ställas, både         övertygelse befria dem från all tjänstgöring, eme-
5299: lagstiftningstekniskt och i fråga om medborgar-       dan förverkligandet av ett sådant system vore
5300: nas likställdhet i regeringsformen, om man strä-      ägnat att allvarligt försvaga principen om med-
5301: var att sköta denna fråga genom speciallagstift-      borgarnas likstälidhet inför lagen och kunde
5302: ning.                                                 förutsätta speciell lagstiftningsordning. ''
5303:     Oå man granskar den legislativa bakgrunden           Enligt försvarsministeriets åsikt är frågan om
5304: tili denna fråga kan man konstatera att det           befriande av totalvägrarna från värnplikt så fast
5305: grundlagsenliga skydd för religions- och sam-         knuten tili de i regeringsformen stadgade grund-
5306: vetsfrihet som 8 § regeringsformen garanterar,        läggande rättigheterna för medborgarna, att frå-
5307: inte bör ses som en motsats tili den skyldighet att   gan i första hand bör ses som en författningsrätts-
5308: deltai landets försvar, om viiken stadgas i 75 § 1    lig fråga och därmed fast knuten tili författnings-
5309: mom. regeringsformen. Genom vapenfri och              revideringen. Frågan borde inte primärt försöka
5310: civiltjänst kan denna medborgerliga skyldighet        lösas som en separat fråga, utan i samband med
5311: fullgöras på ett sätt som samtidigt säkerställer      ett mera omfattande utredningsarbete.
5312: religions- och samvetsfriheten.                          På grund av ovanstående har på försvarsminis-
5313:     Den allmänna skyldigheten att delta i landets     teriets förslag i regeringens berättelse för år 1981
5314: försvar, om viiken stadgas i regeringsformen          i den punkt som gäller riksdagens uttalande av år
5315: förutsätter att det i enlighet med likställighets-    1975 intagits följande ställningstagande:
5316: principen (RF 5 §) för medborgarna skall finnas          ''Definieringen av ståndpunkten i fråga om
5317: en möjlighet tili alternativ tjänst i någon form i    befriande av totalvägrare från fullgörande av
5318: stället för värnplikt. Därtill bör det observeras,    värnplikten bör med beaktande av ärendets ka-
5319:  att enligt regeringsformen är "medborgares rät-      raktär och stora bärvidd anses lämpligast ske i
5320: tigheter och skyldigheter icke beroende därav,        samband med totalutredningen av behovet av en
5321: vilket religionssamfund han tillhör eller huruvida    revidering av värnpliktslagstiftningen. Ärendet
5322: han tillhör något sådant samfund" (RF 9 §).           ger sålunda inte i detta skede anledning tili
5323:  Religiösa eller andra samvetsskäl får således inte   vidare åtgärder. ' '
5324:  hindra någon från att fuligöra sin medborgerliga        Vid försvarsministeriet utreder man som bäst
5325:  plikt. Sålunda blir de medborgare, vilka stälier     möjligheterna att inleda ett sådant mera omfat-
5326:  sig utanför den tjänstgöringsplikt som stadgats      tande revideringsarbete som avses ovan, och man
5327:  för dem, genom att vägra all tjänst som omfattas     följer med den internationelia utvecklingen.
5328: 
5329:      Helsingfors den 2 december 1983
5330: 
5331:                                                                 Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
5332: 
5333: 
5334: 
5335: 
5336: 088301123A
5337:                                                  1983 vp.
5338: 
5339: Kirjallinen kysymys n:o 202
5340: 
5341: 
5342: 
5343: 
5344:                                     Kortesalmi: Metsähallituksen      kalastuspaikkaoppaan kielloista
5345: 
5346: 
5347:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5348: 
5349:    Erä-nimisessä lehdessä n:o 5/1981 oli kirjoitus:     854 ha. Yksityisvesistä suurin osuus on valtiojoh-
5350: ''Metsähallituksen vedet kieltojen paratiisi''. Kir-    toisen Kemijoki Oy:n omistuksessa.
5351: joituksessa puututtiin tarpeettorniin kieltoihin ja        Kalastustapahtumaa ei ole kalastuslaissa (286/
5352: rajoituksiin, joita metsähallinnon vesille on aino-     82) eikä kalastusasetuksessa (1116/82) yksilöity.
5353: astaan virkistyskalastajille asetettu.                  Virkistyskalastaja saattaa kuvitella, että v. 1983
5354:    Esimerkiksi voidaan ottaa lainaus ko. lehdestä:      metsähallituksen kalastusoppaassa Tervetuloa ka-
5355: "Kalastuspaikat n:o 28 ja 29. Kielto: 'Oman             laan vieläkin oleva maininta: ''oman moottorive-
5356: moottoriveneen käyttö virkistyskalastuksessa kiel-      neen käyttö virkistyskalastuksessa kielletty'' tar-
5357: letty.' Tässä kohdassa voisi esittää kysymyksen:        koittaa kaikenlaista moottoriveneen käyttökiel-
5358: saako paikkakuntalaiselta vuokraetua venettä            toa. Tätähän kielto ei voine tarkoittaa, sillä
5359: käyttää tai omaa soutuvenettä, jossa on pieni           Porttipahta ja Lokka eivät ole minkäänlaisen
5360: perämoottori. Kysymys on aiheellinen, sillä selos-      laillisen oikeuden perusteella suljettuja vesistön
5361: teessa puhutaan Porttipahdan ja Lokan tekojär-          osta.
5362: vistä, joiden koko on sitä luokkaa, ettei paljaalla        Ei myöskään voitane kuvitella, että tekojärvis-
5363: silmällä kaikilta osin tavoita järven toista rantaa.    sä, joissa on runsaasti pintaan ulottuvia puita
5364: Paikkakuntalaiset ajelevat ko. järvillä perämoot-       vedettäisiin moottoriveneellä uistinta.
5365: toreilla ja kuljettavat mukanaan myös turisteja.           Näyttää siltä, että tällaisella täysin tarpeetto-
5366: Ajaa huristetaan, että kannokko kuohuu. Tätä            malla kiellolla on paikalliset asukkaat, joita kielto
5367: taustaa vasten on virkistyskalastajien oman moot-       ei koske, ja ulkokuntalaiset virkistyskalastajat
5368: toriveneen käyttökielto jo hätävarjelun liioitte-       asetettu täysin eriarvoiseen asemaan valtion vesi-
5369: lua. Kun otetaan huomioon vesilain 1 luvun 24           alueiden käytössä.
5370: §:n säädös kulkemisesta vesistössä, saattaa kielto
5371: olla ristiriidassa jo ko. lain kanssa. Mistä tässä on      Monet virkistyskalastajat katsovat, että metsä-
5372: kysymys? Onko tarkoituksena vain vaikeuttaa             hallituksen ko. kalastusoppaan maininta on taita-
5373: vesillä liikkumista? Tuskin muu voi olla kiellon        mattomasti tehty, huonosti muotoiltu ja lailli-
5374: tarkoitus.''                                            suudeltaan kyseenalainen.
5375:                                                            Vastaisen varalle olisi tarpeen, että kieltojen ja
5376:    Erä n:o 6:ssa oli metsähallituksen vastaus.          rajoitusten laillisuus tarkistettaisiin hyvissä ajoin
5377: Siinä todetaan, että: "Keski-Lapin suurilla teko-       ennen oppaan painamista. Seuraavaa opasta teh-
5378: järvillä eli kalastuspaikoilla 28, 29 on oman           täessä olisi paikallaan kuulla urheilu- ja vapaa-
5379: moottoriveneen käyttö kalastuksessa kielletty. Tä-      ajankalastusjärjestöjä, jolloin tarpeettomista ja
5380: mä johtuu siitä, että alueilla on myös kalastus-        vaikeaselkoisista rajoituksista päästäisiin eroon.
5381: kuntien vettä, ja vain tällä rajoituksella tekojär-     Toinen mahdollisuus olisi se, että metsähallituk-
5382: vien kalatoimikunta suostui siihen, että metsä-         sen virkamiesten avuksi nimettäisiin kalastusalan
5383: hallinnon luvalla saa koko järvien alueella kalas-      neuvontajärjestöjen ehdottamista henkilöistä
5384: taa.''                                                  neuvoa antava kollegio, joka käsittelisi kalastusta
5385:    Asiakirjoista käy ilmi, että Porttipahdan teko-      koskevat asiat ja tekisi niistä esitykset päätöksen-
5386: järven pinta-ala on 21 395 ha, josta valtion            tekoa varten.
5387: omistuksessa 21 105 ha. Yksityisiä vesiä on vain                     '
5388:                                                            Edellä olevan    perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5389: 290 ha. Lokka on edellistä suurempi. Sen pinta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5390: ala on 41 692 ha, josta valtio omistaa 40 839 ha.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5391: Yksityistä veden alle jäänyttä maata ja vettä on        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5392: 0883011484
5393: 2                                 1983 vp. -- RJ( n:o 202
5394: 
5395: 
5396:         Mihin toimenpltetsun Hallitus aikoo           29. Lokan kohdalle vastaisuudessa oteta
5397:       ryhtyä, että metsähallituksen kalastus-         mammtaa: "oman moottoriveneen käyt-
5398:       paikkaoppaaseen ei 28. Porttipahdan ja          tö virkistyskalastuksessa kielletty''?
5399: 
5400:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1983
5401: 
5402:                                     J. Juhani Kortesalmi
5403:                                      1983 vp. -     KK n:o 202                                        3
5404: 
5405: 
5406: 
5407: 
5408:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5409: 
5410:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       n:o 28 ja n:o 29) kohdalla matmttu kielto ei
5411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voine tarkoittaa ''kaikenlaista moottoriveneen
5412: olette 28 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-      käyttökieltoa''. Tämä ilmenee yksiselitteisesti myös
5413: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kalastuspaikkaoppaassa "Tervetuloa kalaan" käy-
5414: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].   tetystä sanonnasta. Kielto tarkoittaa nimenomai-
5415: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta    sesti virkistyskalastustapahtumaa, toisin sanoen
5416: kysymyksestä n:o 202:                               kalastamista moottorin avulla liikkuvasta venees-
5417:                                                     tä.
5418:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5419:         ryhtyä, että metsähallituksen kalastus-        Selkeydestään huolimatta kielto näyttää anta-
5420:         paikkaoppaaseen ei 28. Porttipahdan ja      van aihetta tulkinnanvaraisuuteen, josta esillä
5421:         29. Lokan kohdalle vastaisuudessa oteta     oleva kysymyskin on esimerkkinä. Kiellolla ei
5422:         mainintaa: ''oman moottoriveneen käyt-      myöskään ole ollut virkistyskalastukseen liittyviin
5423:         tö virkistyskalastuksessa kielletty''?      kalastustapoihin sanottavaa vaikutusta. Turvalli-
5424:                                                     suus tekojärvillä liikkumisessa on lisääntynyt vesi-
5425:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       hallituksen merkittyä alueelle veneväyliä. Edellä
5426: seuraavaa:                                          sanotun johdosta hallitus tuleekin kiinnittämään
5427:    Kysymyksen tekijä on oikeassa, kun hän to-       huomiota virkistyskalastusta koskevien määräys-
5428: teaa, että Porttipahdan ja Lokan (kalastuspaikat    ten selkeyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.
5429: 
5430:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1983
5431: 
5432:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
5433: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 202
5434: 
5435: 
5436: 
5437: 
5438:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5439: 
5440:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         (fiskeplatserna nr 28 och nr 29) "inte torde
5441: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kunna avse ett totalförbud mot användning av
5442: av den 28 oktober 1983 tili vederbörande med-        motorbåtar' '. Detta framgår även entydigt av
5443: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   fiskeplatsguiden ''Tervetuloa kalaan''. Förbudet
5444: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade       avser uttryckligen en form av rekreationsfiske,
5445: spörsmål nr 202:                                     dvs. fiske från båt som framdrivs av motor.
5446:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Trots att förbudet är klart och tydligt tycks det
5447:        för att omnämnandet '' användning av          lämna rum för tolkningar; spörsmålet är också ett
5448:        egen motorbåt för rekreationsfiske är för-    exempel på detta. Förbudet har inte heller haft
5449:        bjuden" i framtiden inte skall intas          nämnvärd betydelse för fiskesätten vid rekrea-
5450:        under punkterna 28. Porttipahta och 29.       tionsfiske. Trafiken på de konstgjorda sjöarna har
5451:        Lokka i forststyrelsens fiskeplatsguide?      blivit tryggare sedan vattenstyrelsen utmärkt båt-
5452:                                                      leder i området. Med anledning av det ovan
5453:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     sagda kommer regeringen att fästa uppmärksam-
5454: anföra följande:                                     het vid tydligheten och ändamålsenligheten i
5455:    Spörsmålsställaren har rätt då han konstaterar     bestämmelserna om rekreationsfiske.
5456: att förbudet i fråga om Porttipahta och Lokka
5457: 
5458:     Helsingfors den 1 december 1983
5459: 
5460:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylå"järvi
5461:                                                 1983 vp.
5462: 
5463: Kirjallinen kysymys n:o 203
5464: 
5465: 
5466: 
5467: 
5468:                                    Kortesalmi: Ravun rauhoitusajan jatkamisesta
5469: 
5470: 
5471:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5472: 
5473:    Suomen Kalakauppiasliitto r.y. on jo                   Suomen Kalakauppiasliitto r.y:n esittämä ra-
5474: 22.9.1980 maa- ja metsätalousministeriölle esit-       vustuskauden muutos vaikuttaisi myönteisesti
5475: tänyt, että ravustuskauden alkamispäivää siirret-      Kainuun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Koil-
5476: täisiin heinäkuulta elokuun ensimmäiselle keski-       lismaan ravustukseen ja rapujen tarjontaan, sillä
5477: viikolle.                                              tällä alueella, missä sijaitsevat maan parhaat
5478:    Esitystä mainittu liitto on perustellut mm.         rapuvedet, on rapujen kuorenvaihto melkein
5479: sillä, että "viileänä kesänä, joita meillä on usein,   poikkeuksetta vielä heinäkuun lopulla kesken.
5480: ei ravun kuori ole ehtinyt kovettua tarpeeksi ja       Pehmeäkuoriset ravut eivät kestä sumputusta
5481: tämän seurauksena kuljetusvaiheessa on rapu-           eivätkä kuljetusta.
5482: kuolleisuus jopa 50 %. Alkamisajan siirto estäisi         Ravustus on kehitysalueella varsin merkittävä
5483: myöskin rapujen kiduttamisen sumpuissa, mitä           lisäansion tuoja. Jo tämän vuoksi rapuvesien
5484: nykyisin on tapahtunut, koska varsinainen rapu-        hyödyntämiseen tulisi kiinnittää entistä suurempi
5485: kauppa käynnistyy vasta elokuun puolella.''            huomio. Ravun rauhoitusajan pidentäminen hei-
5486:    Vastaavia esityksiä ravustuskauden aloittamis-      näkuun 21 päivästä elokuun ensimmäiseen keski-
5487: ajan siirtämisestä myöhäisemmäksi ovat tehneet         viikkoon olisi yksi näistä toimenpiteistä.
5488: myös kalatalousalan neuvontajärjestöt. Samoin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5489: ravuntutkijat ovat kirjoituksissaan pitäneet tar-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5490: peellisena aloittaa ravustuskausi nykyistä myö-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5491: hemmin.                                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5492:    Kalastusasetuksen (1116/82) 18 §:ssä määrä-
5493: tään, että: ''Rapu on rauhoitettu ja sen pyydystä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5494: minen kielletty marraskuun alusta heinäkuun 21                ryhtyä, että ravun rauhoitusaikaa jatket-
5495: päivään klo 12.'' Kun ravun rauhoituksesta on                 taisiin heinäkuun 21 päivästä kello 12
5496: säädetty asetuksella, voidaan ravustuskauden al-              elokuun ensimmäiseen keskiviikkoon kel-
5497: kua helposti siirtää asetusta muuttamalla.                    lo 12?
5498: 
5499:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1983
5500: 
5501:                                          ]. Juhani Kortesalmi
5502: 
5503: 
5504: 
5505: 
5506: 08830II56C
5507: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 203
5508: 
5509: 
5510: 
5511: 
5512:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5513: 
5514:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           rapuja tavataan usein heinäkuun lopulla, joten
5515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           näiden kuorenvaihto siirtyy elokuulle ja toisinaan
5516: olette 28 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-          talven yli seuraavaan kesään. Pehmeäkuoristen
5517: jeenne n:o 1166 ohella toimittanut valtioneuvos-        rapujen esiintyminen ravustuskauden aikana voi
5518: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       johtua myös siitä, että aikuiset koirasravut vaihta-
5519: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallises-       vat kuorensa usein 2 kertaa kesässä ja naarasravut
5520: ta kysymyksestä n:o 203:                                kerran tai Pohjois-Suomessa vain kerran kahdessa
5521:                                                         vuodessa. Kuorenvaihdon ajoittumiseen vaikutta-
5522:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         via syitä lämpötilan ohella ovat mm. rapukannan
5523:         ryhtyä, että ravun rauhoitusaikaa jatket-       tiheys, ravintotilanne ja veden laatu. Tämän
5524:         taisiin heinäkuun 21 päivästä kello 12          vuoksi on myös järvi- tai vesistökohtaisia eroja
5525:         elokuun ensimmäiseen keskiviikkoon kel-         pehmeäkuoristen rapujen esiintymisessä ravustus-
5526:         lo 12?                                          kauden alussa ja aikana.
5527:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Ravustuskauden alun siirtäminen alkavaksi vas-
5528: ti seuraavaa:                                           ta elokuun ensimmäisenä keskiviikkona kello 12
5529:                                                         lyhentäisi nykyistä vuotuista ravustuskautta 10-
5530:    Ravustuskausi on vuodesta 1952 lähtien saanut
5531:                                                         17 vuorokaudella. Tämä siirto pienentäisi rapu-
5532: kalastuslainsäädännön mukaisesti alkaa heinä-
5533:                                                         saaliita ja vaikuttaisi siten kielteisesti rapuvesiem-
5534: kuun 21 päivänä. Kuluvan vuoden alussa voi-
5535:                                                         me hyödyntämiseen. Vesialueiden omistajien, lo-
5536: maan tulleen uuden kalastuslainsäädännön val-
5537:                                                         manviettäjien ym. harjoittama kotikäyttöön tar-
5538: misteluvaiheissa ei ravun rauhoitusajan huomat-
5539:                                                         koitettujen rapujen pyynti on voimakkaimmil-
5540: tavaa pidentämistä katsottu tarpeelliseksi. Tosin
5541:                                                         laan juuri heinäkuussa ja elokuun alussa. Samoin
5542: muutoksena aikaisempaan rauhoitusaikaa jatket-
5543:                                                         tietysti ansiotarkoituksessa harjoitetun ravustuk-
5544: tiin kahdellatoista tunnilla, mutta näin pyynti-
5545:                                                         sen pyyntiaika kaventuisi ja rapujen tarjonta
5546: kauden alku vain siirrettiin valvonnan kannalta         vähenisi. Ravustusajan määrittely Pohjois-Suo-
5547: parempaan ajankohtaan eli keskipäivään.
5548:                                                         men rapuvesissä vallitsevien olosuhteiden mu-
5549:    Vaihtolämpöisenä eläimenä ravun kasvu, kuo-
5550:                                                         kaan ei olisi Etelä- ja Keski-Suomessa tapahtuvan
5551: renvaihto, mätimunien kehittyminen ja poikas-
5552:                                                         ravustuksen ja rapuvesien hyödyntämisen kannal-
5553: ten kuoriutuminen ym. riippuvat kasvukauden
5554:                                                         ta tarkoituksenmukaista.
5555: aikana vallitsevasta lämpötilasta. Lämpiminä ke-
5556: sinä kalastusasetuksen (1116/82) 20 §:ssä määrä-          Eri vesialueille tarkoituksenmukaisen ravustus-
5557: tyn 10 senttimetrin alamitan täyttävät ravut ovat       ajankohdan tai ravustuskauden alkamishetken
5558: yleensä vaihtaneet kuorensa heinäkuun puolivä-          määrääminen on vesialueiden omistajien, kalas-
5559: liin mennessä. Viileinä kesinä taas kuorenvaihto        tuskuntien ja tulevaisuudessa myös kalastusaluei-
5560: voi viivästyä jopa viikoilla. Riista- ja kalatalouden   den päätettävissä, jos se halutaan siirtää nykyistä,
5561: tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan aikuisten          kalastusasetuksessa määrättyä aikarajaa - 21.7
5562: rapujen kesän ensimmäinen ja yleensä ainoa              kello 12 - myöhäisemmäksi. Tällä tavalla on
5563: kuorenvaihto tapahtuu mätiä kantavilla naarasra-        mahdollista ottaa huomioon rapuvesien tarkoi-
5564: vuilla muita yksilöitä myöhemmin. Etelä-Suo-            tuksenmukaiseen hyödyntämiseen vaikuttavat
5565: messa se tapahtuu yleensä heinäkuun alkupuolel-         vuotuiset vaihtelut, vähentää pehmeäkuoristen
5566: la. Pohjois-Suomessa taas mätiä kantavia naaras-        yksilöiden pyyntiä, suojella naarasrapuja jne.
5567: 
5568:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1983
5569: 
5570:                                                           Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
5571:                                       1983 vpo -      KK n:o 203                                       3
5572: 
5573: 
5574: 
5575: 
5576:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
5577: 
5578:    1 det syfte 3 7 § 1 mom riksdagsordningen
5579:                               0                       vissa fall över vintern tili följande sommaro Att
5580: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         kräftor med mjukt skal uppträder under kräft-
5581: nr 1166 av den 28 oktober 1983 tili vederbörande      ningssäsongen kan oekså bero på, att fulivuxna
5582: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    hankräftor ofta byter skal två gånger per sommar
5583: av riksdagsman Kortesalmi underteeknade skrift-       oeh honkräftorna en gång elier i norra Finland
5584: liga spörsmål nr 203:                                 endast en gång per två åro Orsaker som inverkar
5585:                                                       på tidpunkten för skalömsningen är utom tem-
5586:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       peraturen bl.ao kräftbeståndets täthet, näringssi-
5587:        för att fredningstiden för kräfta skall        tuationen oeh vattenkvaliteteno Därför uppträder
5588:        förlängas från den 21 juli kloekan 12 tili     oekså i början av elier under kräftningssäsongen
5589:        första onsdagen i augusti kloekan 12?          mellan olika sjöar oeh vattendrag skilinader i
5590:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förekomsten av kräftor med mjukt skal. Förskjut-
5591: anföra följande:                                      ning av kräftningssäsongens premiär så, att den
5592:                                                       skulle inträffa första onsdagen i augusti kloekan
5593:     Kräftningssäsongen har sedan år 1952 i enlig-     12 skulie förkorta den nuvarande årliga kräft-
5594: het med fiskerilagstiftningen fått inledas den 21     ningssäsongen med 10-17 dygno Denna för-
5595: julio Under beredningsskedena för den nya fiske-      skjutning skulie minska kräftfångsterna oeh skul-
5596: rilagstiftning som trädde i kraft i början av         le sålunda inverka negativt på tiligodogörandet
5597: innevarande år ansågs inte en betydande förläng-      av våra kräftvatten. Den fångst av kräfta som
5598: ning av fredningstiden för kräfta vara behövligo      vattenägare, semesterfirare moflo bedriver för
5599: Den tidigare gällande fredningstiden förlängdes       husbehov är mest intensiv just i juli oeh början
5600: visserligen med tolv timmar, men på så sätt           av augustio På samma sätt skulie naturligtvis
5601: flyttades fångstpremiären endast tili en för över-    fångsttiden för den i förtjänstsyfte bedrivna
5602: vakningen lämpligare tidpunkt elier tili middags-     kräftningen bli inskränkt oeh utbudet av kräfta
5603: tido                                                  skulle minskao Faststäliandet av kräftningssä-
5604:     Då kräftan är ett växelvarmt djur är dess         songen utgående från de förhålianden som råder
5605: tiliväxt, skalömsning, romkornens utveekling          i kräftvattnen i norra Finland skulie inte med
5606: momo beroende av den temperatur som råder             tanke på kräftfångsten oeh tiligodogörandet av
5607: under tiliväxtperiodeno Under varma somrar har        kräftvattnen i mellersta oeh södra Finland vara
5608: de kräftor som fylier det i 20 § förordningen om      ändamålsenligt.
5609: fiske ( 1116/82) föreskrivna minsta måttet om 10         Föreskrivande av den tidpunkt då kräftningssä-
5610: eentimeter i alimänhet bytt skal före mitten av       songen får inledas elier viiken den inom olika
5611: julio Under svala somrar kan skalbytet åter för-      vattenområden ändamålsenliga kräftningspremi-
5612: dröjas med rentav veekor. Enligt Vilt- oeh fiskeri-   ären skali vara får beslutas av vattenägare, fiske-
5613: forskningsinstitutets utredningar inträffar fuli-     lag oeh i framtiden oekså fiskeområden såvitt en
5614: vuxna kräftors första oeh i alimänhet enda skal-      förskjutning av den nu i förordningen om fiske
5615: ömsning i fråga om rombärande honkräftor sena-        föreskrivna tid punkten - 21. 7 kl. 12 - tili
5616:                                                                                         0
5617: 
5618: 
5619: 
5620: 
5621: re än i fråga om andra individer. 1 södra Finland     senare datum önskas. På detta sätt är det möjligt
5622: inträffar den i allmänhet under första delen av       att beakta de årliga variationer som inverkar på
5623: julio 1 norra Finland påträffas åter rombärande       det ändamålsenliga tiligodogörandet av kräftvat-
5624: honkräftor ofta i slutet av juli, varigenom skal-     ten, oeh minska fångsten av individer med mjukt
5625: ömsningen hos dessa förskjuts tili augusti oeh i      skal, skydda honkräftor oos.v.
5626: 
5627:      Helsingfors den 29 november 1983
5628: 
5629: 
5630:                                                        Jord- oeh skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
5631:                                                  1983 vp.
5632: 
5633: Kirjallinen kysymys n:o 204
5634: 
5635: 
5636: 
5637: 
5638:                                     Paasilinna ym.: Maamme rikkipäästöjen vähentämistä koskevista
5639:                                        määräyksistä ja ohjeista
5640: 
5641: 
5642:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5643: 
5644:    Suomi yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa on               Edellä luonnosteltu maamme rikkipolitiikka
5645: sitoutunut vähentämään koko pohjoisen pallon-           voidaan suurelta osin toteuttaa näiden ilmansuo-
5646: puoliskomme luontoa vaurioittavia rikkipäästöjä         jelulain mahdollistamien yleisten määräysten
5647: nykytasostamme 30 % vuoteen 1993 mennessä.              avulla.
5648: Tähän Pohjoismaiden yhteisaloitteeseen ovat jo             Samanaikaisesti ilmansuojelulain säätämisen
5649: sitoutuneet useat muutkin YK:n Euroopan ta-             yhteydessä valmisteli sisäasiainministeriön, eri vi-
5650: louskomission (ECE) jäsenvaltiot. Viime päivien         ranomaisten ja teollisuuden edustajista koostuva
5651: tiedot esimerkiksi Saksan Liittotasavallan metsä-       työryhmä ilman laatunormien ja -ohjearvojen
5652: tuhoista ovat kiirehtineet kaikkialla voimakkaita       asettamista. Tämän työn tuloksena valmistunees-
5653: toimenpiteitä happosateiden ehkäisemiseksi.             sa mietinnössä vuodelta 1979 esitetään ehdotuk-
5654: Maassamme ei ole kuitenkaan vielä valmistettu           set ilman laadun enimmäispitoisuuksien asetta-
5655: yksityiskohtaista ohjelmaa rikkipäästöjemme vä-         miseksi. Työryhmä esitti esimerkiksi rikkidioksi-
5656: hentämiseksi.                                           din pitkäaikaispitoisuuden vuosinormiksi 70 mik-
5657:    Maamme rikkipolitiikka koostuu nähtävästi            rogrammaa ilmakuutiometrissä, vaikka jo itsekin
5658: useista toisiaan tukevista toimenpiteistä. Toden-       totesi Maailman terveysjärjestön asiantuntijaryh-
5659: näköisesti näitä ovat tuontipolttoaineen rikkipi-       män esittäneen olennaisesti tiukempaa normia
5660: toisuuden säätäminen, kotimaisen kevyen poltto-         (40-60 mikrogrammaa ilmakuutiometrissä) ja
5661: öljyn rikkipitoisuuden laskeminen, rikin poisto         kasvillisuuden vaurioituvan yli 30 mikrogramman
5662: osasta raskasta polttoöljyä sekä rikin poisto kaikis-   pitoisuudesta ilmakuutiometrissä. Viime aikojen
5663: ta suurista pistelähteistä. Olennainen osa suoma-       tiedot ovat vahvistaneet elollisen luonnon vau-
5664: laista rikkipolitiikkaa on myös maakaasun laaje-        rioitumisen jo vähäisistäkin rikkidioksidin pitkä-
5665: neva käyttö. Rikkipolitiikka edellyttää välttämät-      aikaispitoisuuksista.
5666: tä jo nykyisin toimiviin päästälähteisiin puuttu-          Ilmansuojelulain mukaiset yleiset ohjeet tai
5667: mista. Maamme rikkipäästöjen vähentämistä ei            määräykset tulee säätää lähikuukausina. Ilman-
5668: ratkaista uudella suurvoimalalla, vaan pikemmin-        suojelulain mukainen ilmoitusmenettely toteu-
5669: kin energian säästäväisellä käytöllä.                   tuu keskeisimpien ilmaa pilaavien laitosten osalta
5670:     Maamme ilmansuojelutyön perustaksi on sää-          ensi maaliskuun loppuun mennessä, jonka jäl-
5671: detty vuosi sitten voimaanastunut ilmansuojelu-         keen lääninhallitusten päätöksillä vahvistetaan
5672: laki. Ilmansuojelulaki oikeuttaa valtioneuvoston        käytännön ilmansuojelutoimet pitkälle tulevai-
5673: antamaan ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi             suuteen. Erityisesti on huomattava, että ilman-
5674:  tarpeellisia yleisiä ohjeita tai määräyksiä:           suojelulain mukaan lääninhallitukset saavat vain
5675:     1) aineen enimmäispitoisuudesta ilmassa;            poikkeustapauksissa poiketa valtioneuvoston vah-
5676:     2) aineen enimmäispitoisuudesta ilmaan tule-        vistamista yleismääräyksistä. Mikäli valtioneuvos-
5677:  vassa päästössä tai ilmaan tulevan aineen enim-        to vahvistaa ilmansuojelulain mukaisiksi ohjeiksi
5678:  mäismäärästä;                                          tai määräyksiksi edellä viitatun virkamiesvalmis-
5679:     3) valmistettavan, maahantuotavan tai myytä-        telun esitykset, on erittäin todennäköistä, ettei
5680:  vän polttoaineen taikka muun tuotteen tai val-         maamme voi vastata kansainvälisestä velvoituk-
5681:  misteen koostumuksesta; sekä                           sestaan rikkipäästöjemme vähentämisestä 30 %
5682:     4) moottoriajoneuvon joutokäynnin rajoittami-       vuoteen 1993 mennessä.
5683:  sesta muualla kuin tieliikennelainsäädännössä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5684:  tarkoitetulla tiellä.                                  tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5685: 088301097F
5686: 2                                  1983 vp. -    KK n:o 204
5687: 
5688: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-          rikkipäästöjen vähentämisestä vuoteen
5689: vaksi seuraavan kysymyksen:                             1993 mennessä, ja
5690:                                                            onko Hallitus pikaisesti valmistelemas-
5691:                                                         sa ilmansuojelulain mukaiset määräykset
5692:          Onko Hallitus tietoinen, että virka-           siten, että niiden avulla voidaan turvata
5693:        miesvalmistelun mukaiset esitykset il-           maamme kansainvälisellä tasolla tekemä
5694:        mansuojelulain mukaisiksi ohjeiksi ja            sitoumus rikkipäästöjemme vähentämi-
5695:        määräyksiksi eivät ota huomioon valtio-          sestä 30 prosentilla vuoteen 1993 men-
5696:        neuvoston vahvistamaa tavoitetta 30 %            nessä?
5697: 
5698:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1983
5699: 
5700:         Reino Paasilinna             Jouko Skinnari               Kari Rajamäki
5701:         Sinikka Hurskainen           Tuula Paavilainen            Liisa Jaakonsaari
5702:         Kaisa Raatikainen            Urho Pohto                   Reino Jyrkilä
5703:         Pekka Myllyniemi             Riitta Uosukainen            Pentti Lahti-Nuuttila
5704:         Pirjo Ala-Kapee              Marja-Liisa Tykkyläinen      Kerttu Törnqvist
5705:         Heikki Riihijärvi            Jussi Ranta                  Pekka Leppänen
5706:         Kalle Könkkölä               Pentti Skön                  Jukka Mikkola
5707:         Lea Mäkipää                  Liisa Kulhia                 Aarno von Bell
5708:         Esko Helle                   Pertti Salolainen            Mats Nyby
5709:         Arja Alho                    Risto Ahonen                 Tarja Halonen
5710:                                        1983 vp. -      KK n:o 204                                       3
5711: 
5712: 
5713: 
5714: 
5715:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5716: 
5717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Päästöjen kokonaismäärällä Suomessa tai
5718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yleensä pohjoisella pallonpuoliskolla ei Suomen
5719: olette 28 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         käytännön oloissa ole juuri mitään tekemistä
5720: jeenne n:o 1167 ohella lähettänyt valtioneuvos-        taajama- tai teollisuusalueiden ilmassa esiintyvien
5721: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      enimmäispitoisuuksien kanssa. Näin ollen val-
5722: jennöksen kansanedustaja Paasilinnan ym. kirjal-       misteilla olevilla ohjeilla ei pyritä säätelemään
5723: lisesta kysymyksestä n:o 204, jossa tiedustellaan:     päästöjen määrää, vaan vaikuttamaan ulkoilman
5724:                                                        pitoisuuksiin siten, että niistä ei olisi haittaa.
5725:           Onko Hallitus tietoinen, että virka-         Alueellisella rikinpäästöjen määrällä on sen sijaan
5726:        miesvalmistelun mukaiset esitykset il-          yhteys alueellisen happaman laskeuman kanssa.
5727:        mansuojelulain mukaisiksi ohjeiksi ja           Happaman laskeuman vähentämiseksi on hallitus
5728:        määräyksiksi eivät ota huomioon valtio-         yhdessä Norjan ja Ruotsin hallitusten kanssa
5729:        neuvoston vahvistamaa tavoitetta 30 %           keväällä esittänyt, että Euroopan ja Pohjois-Ame-
5730:        rikkipäästöjen vähentämisesta vuoteen           rikan maat vähentäisivät rikin kokonaispäästöjä
5731:        1993 mennessä, ja                               30 prosenttia noin kymmenen vuoden kuluessa.
5732:           onko Hallitus pikaisesti valmistelemas-      Esitys on saanut laajaa kannatusta. Ilman epä-
5733:        sa ilmansuojelulain mukaiset määräykset         puhtauksien kaukokulkeutumista valtiosta toi-
5734:        siten, että niiden avulla voidaan turvata       seen koskevaan yleissopimukseen liittyneet valtiot
5735:        maamme kansainvälisellä tasolla tekemä          ovatkin ryhtyneet valmistelemaan yksityiskohtai-
5736:        sitoumus rikkipäästöjemme vähentämi-            sia suunnitelmia asiasta.
5737:        sestä 30 prosentilla vuoteen 1993 men-
5738:                                                           Ympäristöministeriön johdolla työskentelevä
5739:        nessä?
5740:                                                        työryhmä suunnittelee paraikaa selvitystä, jonka
5741:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tehtävänä on tutkia, miten rikinpäästöjen 30
5742: ti seuraavaa:                                          prosentin vähennys toteutetaan mahdollisimman
5743:                                                        vähin kansantaloudellisin kustannuksin ja samal-
5744:    Ympäristöministeriössä valmistellaan ilman-         la saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty taaja-
5745: suojelulain 9 §:n tarkoittamia yleisiä ohjeita         mailman rikkidioksidipitoisuuksien vähenemise-
5746: epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksista ilmassa.         nä ja pienentyneenä happamena laskeumana.
5747: Luonnontieteelliset tosiasiat edellyttävät, että nä-   Selvitys tehdään pääosin vuonna 1984. Päästöjen
5748: mä ohjeet perustuvat ilmassa esiintyvien aineiden      vähentämisen edellyttämät toimet on tarkoitus
5749: mahdollisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat ih-       aloittaa viimeistään vuonna 198 5. Nämä toimet
5750: misiin ja muuhun elävään luontoon sekä elotto-         rikinpäästöjemme vähentämiseksi 30 prosentilla
5751: maan luontoon ja materiaaleihin. Ilman laadun          edellyttävät muitakin kuin ilmansuojelulain no-
5752: ohjeiden valmistelussa sovelletaan parasta käytet-     jalla tehtäviä päätöksiä.
5753: tävissä olevaa tietoa epäpuhtauksien vaikutuksis-
5754: ta.
5755: 
5756:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
5757: 
5758:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
5759: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 204
5760: 
5761: 
5762: 
5763: 
5764:                                 Till Riksdagens Herr Talman
5765: 
5766: 
5767:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordni.ngen           praktiska förhållandena i Finland inte mycket att
5768: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse           göra med de maximihalter av ämnen som före-
5769: nr 1167 av den 28 oktober 1983 till vederbörande       kommer i luften i tätorter eller inom industriom-
5770: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     råden. Sålunda strävar man med de anvisningar
5771: av riksdagsman Paasilinna m.fl. undertecknade          som är under beredning inte till att reglera
5772: skriftliga spörsmål nr 204:                            mängden av utsläpp, utan man försöker påverka
5773:                                                        halterna i utomhusluften så, att de inte skall ha
5774:           Är Regeringen medveten om, att de            några menliga inverkningar. Mängden av regio-
5775:        förslag till i lufrvårdslagen åsyftade anvis-   nala svavelutsläpp står däremot i samband med
5776:        ningar och bestämmelser som är under            det regionala sura nedfallet. För att få till stånd
5777:        tjänstemannaberedning inte beaktar det          en minskning av det sura nedfallet föreslog
5778:        mål som fastställts av statsrådet angående      regeringen tillsammans med den norska ?ch den
5779:        en 30 procents minskning av svavelut-           svenska regeringen i våras, att de europe1ska och
5780:        släppen fram till år 1993, och                  de nordamerikanska länderna skulle minska den
5781:           ämnar Regeringen skyndsamt, utarbeta         totala mängden utsläpp av svavel med 30 procent
5782:        de bestämmelser som åsyftas i luftvårdsla-      under en period av ca tio år. Förslaget har vunnit
5783:        gen så, att den förbindelse angående en         stort understöd. De stater som anslutit sig till
5784:        minskning av våra svavelutsläpp med 30          konventionen om långväga gränsöverskridande
5785:        procent fram till år 1993 som vårt land         luftföroreningar har nu börjat utarbeta detaljera-
5786:        ingått på internationell nivå kan säker-        de planer för detta.
5787:        ställas med hjälp av dessa bestämmelser?
5788:                                                           En arbetsgrupp som arbetar under miljöminis-
5789:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        teriets ledning planerar som bäst en utredning,
5790: anföra följande:                                       vars syfte är att utforska, hur en 30 procents
5791:                                                        minskning av svavelutsläppen skall genomföras
5792:    De i 9 § lufrvårdslagen åsyftade allmänna           med så små nationalekonomiska kostnader som
5793: anvisningarna om maximihalterna av förore-             möjligt samtidigt som man strävar till att uppnå
5794: ningar i luften utarbetas vid miljöministeriet.        största möjliga nytta i form av en minskning av
5795: Naturvetenskapliga fakta förutsätter att dessa         svaveldioxidhalterna i luften i tätorterna och en
5796: anvisningar baserar sig på de i luften förekom-        reducering av det sura nedfallet. Utredningen
5797: mande ämnenas eventuella verkningar på män-            utförs huvudsakligen under år 1984. Avsikten är,
5798: niskorna och den övriga levande naturen samt på        att de åtgärder som minskningen av utsläppen
5799: den oorganiska naturen och materien. Vid u~ar­         förutsätter skall inledas senast år 1985. Åtgärder-
5800: betandet av anvisningarna om luftens kvahtet           na för att minska våra svavelutsläpp med 30
5801: tillämpas bästa tillbudsstående kunskap om för-        procent förutsätter även andra beslut än de som
5802: oreningarnas verkningar.                               kan fattas med stöd av luftvårdslagen.
5803:    Den totala mängden utsläpp i Finland eller
5804: över det norra halvklotet i allmänhet har i de
5805: 
5806:     Helsingfors den 25 november 1983
5807: 
5808:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
5809:                                                 1983 vp.
5810: 
5811: Kirjallinen kysymys n:o 205
5812: 
5813: 
5814: 
5815: 
5816:                                    Kautto ym.: Puolustusvoimien johdon kannanotoista
5817: 
5818: 
5819:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5820: 
5821:    ''Pariisin rauhansopimuksen Suomen ilmavoi-        neissa melko lähelle ylärajaa." Kuitenkin julki-
5822: mille asettamista rajoituksista on haittaa toimin-    suudessa on esitetty tietoja, joiden mukaan huo-
5823: nan tehokkuudelle" väitti Suomen ilmavoimien          mattava osa Suomen ilmavoimien harjoitusko-
5824: komentaja, kenraaliluutnantti Rauno Meriö haas-       neista mm. 50 kappaletta Englannista ostettuja
5825: tattelussaan Etelä-Suomen Sanomat -lehdelle           Hawk-hävittäjiä, on hyvin pienillä ja nopeasti
5826: 21.10. 1983.                                          toteutettavilla muutoksilla muutettavissa taistelu-
5827:    Edelleen hän totesi, että "näkisin rajoitusten     koneiksi.
5828: poiston hyvänä asiana".
5829:    Perusteluinaan vaatimukselleen Pariisin rau-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5830: hansopimuksen muuttamiseksi hän esittää varsin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5831: ristiriitaisia mielipiteitä. Ensimmäisenä perustee-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5832: na hän esittää, että "suhteemme naapurivaitoi-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5833: hin, erityisesti Neuvostoliittoon, ovat kehittyneet
5834: myönteisesti". Kannanotto on häkellyttävä. Sen                  Vastaavatko Suomen ilmavoimien ko-
5835: mukaan Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden                   mentajan esittämät käsitykset Suomen
5836: lujittumisesta tulisi seurata Suomen asevaruste-             hallituksen kantaa Pariisin rauhansopi-
5837: lun lisääminen.                                              muksen sitovuudesta, merkityksestä ja
5838:    Meriön mukaan esim. 60 taistelukoneen rajoi-              ajankohtaisuudesta Suomelle, ja
5839: tuksella ei ole ollut käytännössä mitään merkitys-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5840: tä. ''Emme ole pystyneet edes tuohon konemää-                ryhtyä, jotta puolustusvoimien korkein
5841: rään", toteaa hän. Hän kuitenkin jatkaa: "Nyt                johto ei esiintyisi ja toimisi Suomen ja
5842: kun Satakunnan Iennostolie hankitaan puolilai-               ulkovaltojen sopimuksia vastaan tai esit-
5843: vue käytettyjä Drakeneita, päästään taisteluko-              täisi vaatimuksia niiden muuttamisesta?
5844: 
5845:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1983
5846: 
5847:          Matti Kautto                    Mikko Kuoppa                    Pekka Leppänen
5848:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Osmo Vepsäläinen                Sten Söderström
5849:                                          Timo Laaksonen
5850: 
5851: 
5852: 
5853: 
5854: 088301074R
5855: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 205
5856: 
5857: 
5858: 
5859: 
5860:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5861: 
5862:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tui Meriön lehdistölle totmtttamaan kirjalliseen
5863: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lausuntoon. Etelä-Suomen Sanomat oli julkaissut
5864: olette 28 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-      lausunnosta vain osan, jättäen pois sen loppuo-
5865: jeenne n:o 1168 ohella toimittanut valtioneuvos-    san, jossa todetaan:
5866: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennök-      ''Meriön mukaan rauhansopimuksen rajoitus-
5867: sen kansanedustaja Matti Kauton ym. näin kuu-       ten muuttamisesta näiltä osin ei ole käyty keskus-
5868: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 205:         teluja voittajavaltojen kanssa. Ilmavoimat ei ole
5869:                                                     edes esittänyt asian ottamista esiin. Meriö painot-
5870:           Vastaavatko Suomen ilmavoimien ko-        taakin, että kysymys on hänen omista henkilö-
5871:        mentajan esittämät käsitykset Suomen         kohtaisista näkemyksistään. Sotilaat eivät hänen
5872:        hallituksen kantaa Pariisin rauhansopi-      mukaansa tietysti käykään tällaisia neuvottelu-
5873:        muksen sitovuudesta, merkityksestä ja        ja." Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan mm.
5874:        ajankohtaisuudesta Suomelle, ja              Länsi-Savossa.
5875:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Kuten kenraaliluutnantti Rauno Meriö itsekin
5876:        ryhtyä, jotta puolustusvoimien korkein       toteaa, ovat lausumat yksinomaan hänen omia
5877:        johtv ei esiintyisi ja toimisi Suomen ja     mielipiteitään.
5878:        ulkovaltojen sopimuksia vastaan tai esit-       Hallituksen kannalta ei Pariisin rauhansopi-
5879:        täisi vaatimuksia niiden muuttamisesta?      muksen muuttaminen ole ajankohtainen.
5880:                                                        Esittämällä syntymäpäivähaastattelunsa yhtey-
5881:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       dessä yksityisiä mielipiteitään ja korostamalla
5882: seuraavaa:                                          vielä niiden yksityistä luonnetta ei ilmavoimien
5883:    Kansanedustaja Matti Kautto ym. petustavat       komentaja ole esiintynyt tai toiminut Suomen ja
5884: kirjallisen kysymyksensä Etelä-Suomen Sanomat       ulkovaltojen sopimuksia vastaan eikä ole esittänyt
5885: -lehdessä 21.10.1983 julkaistuun ilmavoimien        haastattelutilaisuudessa    vaatimuksia      niiden
5886: komentajan kenraaliluutnantti Rauno Meriön 50-      muuttamisesta. Hallitus ei katso olevan aihetta
5887: vuotispäivähaastatteluun, joka vuorostaan nojau-    ryhtyä asian johdosta toimenpiteisiin.
5888: 
5889:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1983
5890: 
5891:                                                            Puolustusministeri Vezkko Pihlajamäki
5892:                                       1983 vp. -     KK n:o 205                                         3
5893: 
5894: 
5895: 
5896: 
5897:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5898: 
5899:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          na intervju byggde i sm tur på ett skriftligt
5900: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        utlåtande som Meriö tiliställt tidningspressen.
5901: nr 1168 av den 28 oktober 1983 tili vederbörande     Etelä-Suomen Sanomat hade publicerat bara en
5902: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   del av utlåtandet, med utelämnande av den
5903: av riksdagsman Matti Kautto m.fl. underteckna-       senare delen, i viiken konstateras:
5904: de skriftliga spörsmål nr 205:                          ''Enligt Meriö har det inte diskuterats med
5905:                                                      segrarmakterna om att tili dessa delar ändra
5906:           Motsvarar de uppfattningar som fram-       begränsningarna i fredsfördraget. Luftstridskraf-
5907:        förts av kommendören för Finlands luft-       terna har inte ens föreslagit att saken skulie tas
5908:        stridskrafter den finska regeringens stånd-   upp. Meriö betonar därför att det är är fråga om
5909:        punkt i frågan on;i viiken bindande           hans egna personliga synpunkter. Enligt honom
5910:        verkan, betydelse och aktualitet freds-       för militären naturligtvis inte sådana förhand-
5911:        fördraget i Paris har för Finland, och        lingar." Texten är publicerad i sin helhet bl.a. i
5912:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tidningen Länsi-Savo.
5913:        för att försvarsmaktens högsta ledning           Såsom generaliöjtnant Rauno Meriö också själv
5914:        inte skali uppträda och handla i strid        konstaterar, är uttalandena enbart hans egna
5915:        med Finlands fördrag med utländska            åsikter.
5916:        makter elier framföra krav på ändring av         För regeringens vidkommande är det inte ak-
5917:        sådana fördrag?                               tuelit att ändra fredsfördraget i Paris.
5918:                                                         Genom att i samband med sin födelsedagsin-
5919:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tervju framföra sina privata åsikter och dessutom
5920: anföra följande:                                     betona deras privata karaktär har kommendören
5921:   Riksdagsman Matti Kautto m.fl. baserar sitt        för luftstridskrafterna inte uppträtt eller handlat i
5922: spörsmål på en intervju som publicerats i tid-       strid med Finlands fördrag med utländska mak-
5923: ningenEtelä-SuomenSanomat 21.10.1983 med             ter och har inte helier vid intervjutilifäliet fram-
5924: anledning av kommendörens för luftstridskrafter-     fört krav på att ändra sådana fördrag. Regeringen
5925: na generallöjtnant Rauno Meriös 50-årsdag. Den-      anser att ärendet inte föranleder åtgärder.
5926: 
5927:     Helsingfors den 24 november 1983
5928: 
5929:                                                                Försvarsminister Vezkko Pihlajamäki
5930:                                                1983 vp.
5931: 
5932: 
5933: Kirjallinen kysymys n:o 206
5934: 
5935: 
5936: 
5937: 
5938:                                    Pietikäinen ym.: Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien
5939:                                       työsuhteen epäkohtien korjaamisesta
5940: 
5941: 
5942:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5943: 
5944:     Aikuisopetus; kansalais- ja työväenopistotoi-      Tuntiopettajan työsuhteen on pitänyt kestää vä-
5945: minta on olennaisimpia osia kansansivistystyös-        hintään 6 kuukautta, ennen kuin äitiysloma
5946: sämme. Aikuisopetuksesta vastaa hiukan yli 360         voidaan myöntää palkallisena, mikä vain harvoin
5947: päätoimista virkasuhteista aikuisopettajaa ja noin     voi toteutua käytännössä. Ikälisäjärjestelmää tai
5948: 24 000 tuntiopettajaa. Toiminta on noin 80-90-         siihen verrattavaa virkauralla etenemistä ei ole
5949: prosenttisesti tuntiopettajien varassa. Tuntiopet-     voitu ottaa käytäntöön, vaikka tuntiopettaja toi-
5950: tajien työsuhteesta säädetään kansalais- ja työvä-     misi vuosikymmenet kansalais- tai työväenopis-
5951: enopistojen valtionavusta annetussa asetuksessa        ton tuntiopettajana ja vaikka hänellä olisi yli 20
5952: (1963/386) tällä hetkellä mm:                          viikkotuntia vuosittain. Kaikki tämä sekä epävar-
5953:     ''... tuntiopettaja otetaan työkaudeksi kerral-    muus työsuhteen jatkumisesta ei voi olla jättä-
5954: laan, jollei opetuksen järjestelyn tai muun paina-     mättä jälkiä työmotivaatioon ja opettajien suh-
5955: van syyn vuoksi ole tarpeellista ottaa häntä           tautumiseen aikuisopetustyöhön ja sen merkityk-
5956: lyhyemmäksi ajaksi ... ''.                             seen yhteiskuntamme kannalta.
5957:     Työkaudesta taas säädetään, että sen tulee            Epäkohdat voitaisiin korjata esimerkiksi muut-
5958: kestää vähintään 26 viikkoa. Opistojen suuri           tamalla asetusta siten, että tuntiopettajat otettai-
5959: enemmistö noudattaa vähimmäisviikkomäärää ja           siin työvuodeksi kerrallaan. Mainittu korjaus kos-
5960: näin tuntiopettajien työsuhde katkeaa joka vuosi       kisi hiukan yli tuhatta tuntiopettajaa, jotka opet-
5961: runsaan neljän kuukauden ajaksi. Tästä seuraa,         tavat keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa.
5962: että tuntiopettajat menettävät työmäärästään              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5963: riippumatta monia sellaisia sosiaalisia etuja, joita   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5964: kaikilla muilla työntekijäryhmillä on. Räikein         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5965: epäkohta on eläketurvassa, jossa syntymäkuukau-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5966: si ratkaisee saatavan eläkkeen suuruuden. Eläke-
5967: eduista pääsevät nauttimaan vain ne opettajat,                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5968: joiden syntymäaika sattuu olemaan sellainen,                   ryhtyä kansalais- ja työväenopistojen tunti-
5969: että heidän tullessaan eläkeikään työsuhde on                  opettajien työsuhteisiin ja eläketurvaan
5970: kestänyt vähintään neljä kuukautta yhtäjaksoises-              liittyvien epäkohtien korjaamiseksi ja elä-
5971: ti. Kuitenkin työnantaja maksaa kaikista opetta-               kesäännön muuttamiseksi siten, että tun-
5972:  jista sosiaaliturvamaksut.                                    tiopettaja saavutettuaan säädetyn elä-
5973:     Työsuhteen katkeaminen vuosittain vaikuttaa                keiän saa samat eläke-edut kuin ympäri-
5974:  myös sairaus- ja äitiyslomien karenssiaikoihin.               vuotisessa työsuhteessa oleva?
5975:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1983
5976: 
5977:           Sirpa Pietikäinen               Iiro Viinanen                   Aino Pohjanoksa
5978:           Erkki Moisander                 Saara Mikkola                   Ilkka Suominen
5979:           Sakari Valli                    Georg C. Ehrnrooth              Liisa Hilpelä
5980:           Sirkka-Liisa Anttila            Lea Kärhä                       Toivo T. Pohjala
5981:           Liisa Arranz                    Riitta Uosukainen               Mauri Pekkarinen
5982:           Reino Jyrkilä                   Pirkko Ikonen                   Juho Koivisto
5983:           Liisa Kulhia                    Liisa Jaakonsaari               Hannu Kemppainen
5984:           Timo Kietäväinen                Mikko Vainio                    Esko Aho
5985: 
5986:  )88301171V
5987: 2                          1983 vp. -   KK n:o 206
5988: 
5989: 
5990:     Seppo Pelttari           Antti Kalliomäki        Olavi Ronkainen
5991:     Eeva Turunen             Heikki Kokko            Vieno Eklund
5992:     Tuulikki Petäjäniemi     Riitta Jouppila         Reijo Enävaara
5993:     Juhani Alaranta          Eva-Riitta Siitonen     Tarja Halonen
5994:     Kaarina Dromberg         Marjatta Väänänen       Pertti Hietala
5995:     Heli Astala              Kimmo Sasi              Esko Almgren
5996:     Helena Pesola            Jouni ]. Särkijärvi     Heikki Järvenpää
5997:                              Sinikka Hurskainen
5998:                              Elsi Hetemäki-Olander
5999:                                        1983 vp. -      KK n:o 206                                        3
6000: 
6001: 
6002: 
6003: 
6004:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6005: 
6006:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         liitteen n:o 9 5 §:n nojalla pidä paikkaansa, jos
6007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuntiopettaja on ollut oman opistonsa palveluk-
6008: olette 3 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-        sessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun
6009: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikos-
6010: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sa. Näin ollen myös kesäaika, jolloin työsuhdetta
6011: Pietikäisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    ei ole olemassa, on mainitulla erityismääräyksellä
6012: myksestä n:o 206:                                      luettava karenssiaikaan.
6013:                                                            Vastaavat määräykset sisältyvät myös yksityisiä
6014:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       opistoja koskevaan yksityisten valtionapulaitosten
6015:         ryhtyä kansalais- ja työväenopistojen tun-     yleiseen toimiehtosopimukseen.
6016:         tiopettajien työsuhteisiin ja eläketurvaan
6017:                                                            Mitä sitten tulee kysymyksessä esitettyihin nä-
6018:         liittyvien epäkohtien korjaamiseksi ja elä-
6019:                                                        kökohtiin tuntiopettajan palvelussuhteen ehtojen
6020:         kesäännön muuttamiseksi siten, että tun-
6021:                                                        kehittämisestä, niin mainitut palvelussuhteen eh-
6022:         tiopettaja saavutettuaan säädetyn elä-
6023:                                                        dot sovitaan työmarkkinajärjestöjen välisin sopi-
6024:         keiän saa samat eläke-edut kuin ympäri-
6025:                                                        muksin. Palvelussuhteen ehtojen kehittäminen
6026:         vuotisessa työsuhteessa oleva?
6027:                                                        kuuluu näin ollen sopijaosapuolille. Edellä mai-
6028:                                                        nitun kunnallisen työehtosopimuksen ja toimieh-
6029:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tosopimuksen osapuolet ovat asettaneet keskuu-
6030: seuraavaa:                                             dessaan työryhmän selvittämään erityisesti run-
6031:    Kansalais- ja työväenopistoja on sekä kunnalli-     sastuntisten tuntiopettajien palvelussuhteen eh-
6032: sia että yksityisiä. Kunnallisten opistojen tunti-     toja sekä kunnallisten että yksityisten opistojen
6033: opettajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät           osalta.
6034: kuntien ja kuntainliittojen kuukausipaikkaisia             Eläketurvan osalta voidaan todeta, että yksi-
6035: työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehto-      tyisten kansalais- ja työväenopistojen tuntiopetta-
6036: sopimuksen ja eläke-edut kunnallisen eläkejärjes-      jilla on eräistä valtion varoista suoritettavista
6037: telmän perusteella. Yksityisten opistojen osalta       eläkkeistä annetun lain (382 11969) nojalla oikeus
6038: palvelussuhteen ehdot on sovittu yksityisiä valtion-   valtion varoista suoritettavaan eläketurvaan sovel-
6039: apulaitoksia koskevassa toimiehtosopimuksessa          tuvin osin samojen säännösten mukaan kuin
6040: ja eläke-edut määräytyvät eräistä valtion varoista     valtion palveluksessa olevalla. Kunnallisten opis-
6041: suoritetuista eläkkeistä annetun lain nojalla val-     tojen tuntiopettajat kuuluvat puolestaan kunnal-
6042: tion eläkelain mukaisesti.                             lisen eläketurvan piiriin.
6043:    Tuntiopettajien työsuhde on kansalais- ja työ-          Valtion eläkelain tullessa voimaan 1.1.1967
6044: väenopistojen valtionavusta annetun asetuksen          edellytettiin eläketurvan piiriin pääsemiseksi, et-
6045: mukaan aina määräaikainen, enintään yhden              tä edunsaaja oli ollut vähintään neljä kuukautta
6046: työkauden mittainen. Työkausi puolestaan alkaa         yhdenjaksoisesti jatkuneessa palveluksessa. Vuon-
6047: 1.8. ja päättyy seuraavana vuonna 30.7. Tunti-         na 1971 valtion eläkelakia muutettiin siten, että
6048: opettajien työsuhde ei kuitenkaan useimmiten           eläketurva liittyy palvelukseen, joka on kestänyt
6049: ole tämän enimmäiskestoajan pituinen, vaan             yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden.
6050: opistojen opetussuunnitelmien mukaan tarvitta-         Kun tarkastellaan tuntiopettajien määräaikaisiin
6051: van tuntiopettajamäärän mukaisesti lyhyempi-           työsuhteisiin liittyvää eläketurvaa, voidaan tode-
6052: kin.                                                   ta, että työsuhteen kestoajan perusteella tunti-
6053:    Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että työ-      opettajat käytännössä tulevat eläketurvan piiriin
6054: suhteen katkeaminen vuosittain vaikuttaa myös          eli voimassa olevaan työsuhteeseen perustuva pal-
6055: sairaus- ja äitiyslomien karenssiaikoihin. Tämä ei     velus on eläketurvaan oikeuttavaa.
6056: kuitenkaan kuntien ja kuntainliittojen kuukausi-           Valtion eläkelaissa on lisäksi edellytetty, että
6057: paikkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koske-      säännöllisen viikottaisen työajan on oltava vähin-
6058: van työehtosopimuksen 1.4.1983-29.2.1984               tään 20 tuntia taikka työansion on oltava keski-
6059: 4                                      1983 vp. -- ~ n:o 206
6060: 
6061: maarin vähintään 579,9 3 markkaa kuukaudessa           tällaisia edellytyksiä ole. Peruseläketurvan mukai-
6062: vuoden 1983 indeksitasossa. Työansion suhteen          nen täysi eläke, joka karttuu kuten TEL-eläke, on
6063: voidaan todeta, että määräaikaisessa työsuhteessa      60 % palkasta. Joissakin tapauksissa voi käydä,
6064: olevat tuntiopettajat tämän edellytyksen käytän-       että tuntiopettaja, jonka palvelussuhde määräy-
6065: nössä täyttävät, joten tälläkään perusteella tunti-    tyy työkaudeksi kerrallaan, ei eläkeiän saavuttaes-
6066: opettajan palvelus ei jää eläketurvan ulkopuolel-      saan täytä lisäeläketurvan edellytyksiä, jolloin
6067: le.                                                    hänen eläkkeensä määräytyy peruseläketurvan
6068:     Kirjallisessa kysymyksessä on myös katsottu,       mukaisena. Jos tuntiopettaja tällaisessa tilantees-
6069: että syntymäkuukausi ratkaisisi saatavan eläkkeen      sa kuitenkin jatkaa palvelustaan esim. seuraavaksi
6070: suuruuden. Tällöin lienee tarkoitettu vanhuus-         työkaudeksi ja jää eläkkeelle heti lisäeläketurvan
6071: eläkkeelle siirtymistilannena. Siirtymisajankohdal-    edellytysten täytyttyä eli lähinnä 6 kk:n välittö-
6072: la saattaa olla eräissä tapauksissa merkitystä eläk-   män palveluksen täytyttyä, on hänellä tällöin
6073: keen karttumisen kannalta. Valtion eläkelain           oikeus lisäeläketurvan mukaiseen eläkkeeseen.
6074: mukaan eläkkeen karttuminen on joko peruselä-             Vastaavat periaatteet koskevat myös kunnalli-
6075: keturvan mukaista tai lisäeläketurvan mukaista.        sen eläketurvan piirissä olevia kansalais- ja työvä-
6076: Lisäeläketurvan mukaisen eläkkeen saamiseksi           enopistojen tuntiopettajia.
6077: edellytetään, että edunsaaja on ollut välittömästi        Sama kysymys, mikä liittyy kansalais- ja työvä-
6078: ennen eläkkeelle siirtymistään vähintään 6 kk yh-      enopistojen tuntiopettajien eläketurvaan, koskee
6079: denjaksoisesti jatkuneessa palvelussuhteessa ja et-    kaikkia määräaikaisia palvelussuhteita. Jos palve-
6080: tä hänellä lisäksi on viimeisen viiden vuoden          lus päättyy ennen eläkeikää, määräytyy eläke
6081: aikana vähintään 3 vuotta palvelusaikaa. Lisäelä-      peruseläketurvan mukaisena. Asiaan ei liity mi-
6082: keturvan mukainen täysi eläke on 66 % eläkepal-        t~än sellaista, joka olisi eläkesäännöksiin korjatta-
6083: kasta. Peruseläketurvan mukaisessa eläkkeessä ei       vissa.
6084: 
6085:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1983
6086: 
6087:                                                                    Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
6088:                                         1983 vp. -      KK n:o 206                                        5
6089: 
6090: 
6091: 
6092: 
6093:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
6094: 
6095:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            betstagare (funktionärer) 1.4.1983 - 29.2.1984
6096: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           ifall timläraren varit anställd vid institutet tili
6097: av den 3 november 1983 tili vederbörande med-           utgången av den föregående egentliga arbetspe-
6098: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      rioden och härvid undervisat i medeltal minst 14
6099: riksdagsman Pietikänen m.fl. undertecknade              timmar per vecka. Sålunda skali även sommaren,
6100: spörsmål nr 206:                                        då ett arbetsförhåliande inte existerar, genom
6101:                                                         sagda bestämmelse räknas tili karenstiden.
6102:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            Motsvarande bestämmelser ingår även i det
6103:         för att avhjälpa de missförhålianden som        alimänna funktionärskoliektivavtalet för privata
6104:         finns i anslutning tili timlärarnas vid         statsunderstödda institutioner som gälier de pri-
6105:         medborgar- och arbetarinstitut arbetsför-       vata instituten.
6106:         håliande och pensionsskydd och för att
6107:         ändra pensionsföreskrifterna så att timlä-          I spörsmålet anförs även synpunkter på utveck-
6108:         rare vid uppnådd pensionsålder erhålier         landet av timlärarnas anstäliningsvillkor. Över-
6109:                                                         enskommelse om sagda anstäliningsvilikor träffas
6110:         samma pensionsförmåner som lärare an-
6111:         ställda för hela året?                          genom avtal melian arbetsmarknadsorganisatio-
6112:                                                         nerna. Utvecklandet av vilikoren är sålunda en
6113:                                                         uppgift för avtalsparterna. Parterna i det ovan
6114:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nämnda kommunala koliektivavtalet och funk-
6115: anföra följande:                                        tionärskoliektivavtalet har tilisatt en intern ar-
6116:    Det finns såväl kommunala som privata med-           betsgrupp för att utreda anstäliningsvilikoren för
6117: borgar- och arbetarinstitut. För timlärare vid          i synnerhet timlärare med många timmar i kom-
6118: kommunala institut bestäms anstäliningsviliko-          munala och privata institut.
6119: ren med stöd av arbetskoliektivavtalet för kom-             Beträffande pensionsskyddet kan det konstate-
6120: munernas och kommunalförbundens månadsav-               ras att timlärare i privata medborgar- och arbetar-
6121: lönade arbetstagare (funktionärer) och pensions-        institut med stöd av lagen om vissa pensioner,
6122: förmånerna på basen av det kommunala pen-               som skall betalas av statsmedel (382 169) äger rätt
6123: sionssystemet. Beträffande privata institut har         tili pension av statens medel, i tiliämpliga delar
6124: överenskommelse om anstäliningsvilikoren träf-          enligt samma stadganden som den som är i
6125: fats i funktionärskoliektivavtalet för privata stats-   statlig tjänst. Timlärarna vid kommunala institut
6126: understödda institutioner och pensionsförmåner-         tilihör det kommunala pensionsskyddet.
6127: na bestäms med stöd av lagen om vissa pensio-               Då lagen om statens pensioner trädde i kraft
6128: ner, som skall b~talas av statsmedel enligt lagen       1.1.1967 förutsattes det att förmånstagaren hade
6129: om statens penstoner.                                   varit oavbrutet anstälid under minst fyra måna-
6130:    Enligt förordningen om statsunderstöd åt             der för att pensionsskyddet skulie omfatta ho-
6131: medborgar- och arbetarinstitut är timlärare alitid      nom. År 1971 ändrades lagen om statens pensio-
6132: anstälid för viss tid, högst ett arbetsår. Arbetsåret   ner så att pensionsskyddet ansluter sig tili fortlö-
6133: inleds 1.8. och slutar 30.7. följande år. Timlärar-     pande anstälining som oavbrutet pågått under
6134: nas arbetsförhåliande har dock i regel inte denna       minst en månad. Vid en granskning av pensions-
6135: maximilängd, utan är kortare i enlighet med de          skyddet i anslutning tili timlärarnas arbetsförhål-
6136: timlärarresurser som instituten enligt läroplaner-      landen på viss tid kan det konstateras att timlä-
6137: na behöver.                                             rarna på basen av arbetsförhåliandets längd i
6138:    1 spörsmålet konstateras att det faktum att          praktiken omfattas av pensionsskyddet, dvs. en
6139: arbetsförhåliandet årligen avbryts påverkar även        anstälining som baserar sig på gäliande arbetsför-
6140: karenstiderna för sjuk- och moderskapsledighe-          håliande berättigar tili pensionsskydd.
6141: ter. Detta stämmer dock inte enligt 5 § i bilaga           Lagen om statens pensioner förutsätter dess-
6142: nr 9 tili arbetskoliektivavtalet för kommunernas        utom att den regelbundna arbetstiden per vecka
6143: och kommunalförbundens månadsavlönade ar-               skall vara minst 20 timmar eller att arbetsför-
6144: 6                                      1983 vp. -      KK n:o 206
6145: 
6146: tjänsten skall vara minst 579,93 mark i månaden        enligt grundpensionsskyddet, som ökar på sam-
6147: enligt 1983 års indexnivå. Beträffande arbetsför-      ma sätt som APL-pensionen, utgör 60 % av
6148: tjänsten kan det konstateras att timlärare i arbets-   lönen. 1 vissa fall kan det inträffa att timlärare,
6149: förhållande på viss tid i allmänhet uppfyller          vars arbetsförhållande bestäms för ett arbetsår åt
6150: detta villkor i praktiken. Timlärares anställning      gången, då pensionsåldern uppnås inte uppfyller
6151: faller således inte heller på denna grund utanför      villkoren för tilläggspensionsskydd, varvid hans
6152: pensionsskyddet.                                       pension bestäms enligt grundpensionsskyddet.
6153:    1 spörsmålet har det även ansetts att födelse-      Om timläraren i dylika fall fortsätter tjänstgöra
6154: månaden kan avgöra pensionens storlek. Härvid          t.ex. under följande arbetsår och avgår med
6155: torde man avse övergången tili ålderspension.          pension så snart förutsättningarna för tilläggs-
6156: Tidpunkten för övergången kan i vissa fall ha          pensionsskyddet, dvs. 6 månader av omedelbart
6157: betydelse för pensionens storlek. Enligt lagen om      föregående anställning, uppnåtts, harhan härvid
6158: statens pensioner bestäms pensionen antingen           rätt tili pension i enlighet med tilläggspensions-
6159: enligt grundpensionsskyddet eller tilläggspen-         skyddet.
6160: sionsskyddet. För att pension enligt tilläggspen-         Motsvarande principer gäller även timlärare vid
6161: sionsskyddet skall erhållas förutsätts det att för-    medborgar- och arbetarinstitut som omfattas av
6162: månstagaren omedelbart före övergången tili            det kommunala pensionsskyddet.
6163: pension innehaft oavbruten anställning under              Frågan om pensionsskydd för timlärarna vid
6164: minst 6 månader och att han dessutom under de          medborgar- och arbetarinstitut gäller även alla
6165: senaste fem åren haft en anställningstid om            andra anställningsförhållanden på viss tid. Upp-
6166: minst 3 år. Full pension enligt tilläggspensions-      hör anställningen före pensionsåldern, bestäms
6167: skyddet är 66 % av den pensionsgrundande               pensionen enligt grundpensionsskyddet. Ärendet
6168: lönen. Pensionen enligt grundpensionsskyddet           sammanhänger inte med något sådant som kun-
6169: har inga dylika förutsättningar. Full pension          de avhjälpas med pensionföreskrifterna.
6170: 
6171:       Helsingfors den 5 december 1983
6172: 
6173:                                                                           Finansminister Ahti Pekkala
6174:                                                1983 vp.
6175: 
6176: Kirjallinen kysymys n:o 207
6177: 
6178: 
6179: 
6180: 
6181:                                   Kärhä: Työttömyyden poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
6182: 
6183: 
6184:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6185: 
6186:   Työttömien lukumäärä kasvoi kuluvan vuoden         Samanlaista ilmiötä on havaittavissa muuallakin,
6187: elokuusta syyskuuhun 3 700 henkilöllä. Syys-         enimmäkseen suurilla asutusalueilla.
6188: kuun lopussa oli työttömiä työnhakijoita 133 400        Paitsi yksityisellä yritystoiminnalla on myös
6189: henkeä ja luku on kasvanut edellisen vuoden          kunnilla ollut vaikeuksia saada palvelukseensa
6190: syyskuusta 6 500:lla.                                tarvittavaa työvoimaa esim. vanhustenhoitoon ja
6191:                                                      kotiavustajien sektorilla.
6192:   Työttömyystilastoja tarkastellessa herättää kui-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6193: tenkin huomiota se seikka, että samanaikaisesti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6194: työttömyyden kanssa on Suomessa runsaasti avoi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6195: mia työpaikkoja. Joillakin seuduilla ja ammatti-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6196: aloilla podetaan ankaraa työvoimapulaa. Yhtenä
6197: esimerkkinä voisi mainita Oriveden työvoimatoi-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että mo-
6198: miston alueen, jossa lehtitietojen mukaan on                nien työvoimatoimistojen alueilla, joissa
6199: työttömänä 300 henkeä, mutta paikallinen ken-               on runsaasti työttömiä työnhakijoita, yk-
6200: käteollisuus kärsii jatkuvaa useamman kymme-                sityiset yritykset potevat samanaikaisesti
6201: nen henkilön työvoimapulaa. Mainitun alueen                 ankaraa työvoimapulaa, ja
6202: 80 työttömälle nuorelle oli lähetetty kutsu tulla              aikooko Hallitus laajentaa työttömien
6203: tutustumaan paikkakunnan yritystoiminnan tar-               työnhakijain velvollisuutta ottaa vastaan
6204: joamiin työmahdollisuuksiin. Työpaikkojen tar-              heille tarjottua työtä, johon heidän katso-
6205: jonta ei kuitenkaan kiinnostanut paikkakunnan               taan pystyvän, vaikka tarjottu työ ei vas-
6206: työttömiä ja työpaikat jäivät edelleen avoimiksi.           taisikaan heidän ammattinimitystään?
6207: 
6208:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1983
6209: 
6210:                                              Lea Kärhä
6211: 
6212: 
6213: 
6214: 
6215: 088301158E
6216: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 207
6217: 
6218: 
6219: 
6220: 
6221:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6222: 
6223:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työllistämistuella ja 3 sijoitettuna valtion työlli-
6224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        syystyötehtäviin. Lisäksi 20 näistä nuorista oli
6225: olette 4 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-      tuolloin työllisyyskoulutuksessa.
6226: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Toinen tiedotustilaisuudessa paikalla ollut
6227: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      työnantaja haki nimenomaan ammattitaitoista
6228: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    työvoimaa, mutta otti silti palvelukseensa yhden
6229: sestä n:o 207:                                       nuoren työntekijän. Tarkoituksena oli järjestää
6230:                                                      jalkinealan ammattikurssi Tampereen Ammatilli-
6231:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että mo-    sessa Kurssikeskuksessa, mutta kurssille ei saatu
6232:        nien työvoimatoimistojen alueilla, joissa     tarpeeksi oppilaita. Tämä johtui pääosin siitä,
6233:        on runsaasti työttömiä työnhakijoita, yk-     että kysymykseen tulevilla nuorilla työnhakijoilla
6234:        sityiset yritykset potevat samanaikaisesti    oli jo takanaan muu ammatillinen koulutus ei-
6235:        ankaraa työvoimapulaa, ja                     vätkä he olleet halukkaita ammatin vaihtamiseen
6236:           aikooko Hallitus laajentaa työttömien      ainakaan tässä vaiheessa. Lisäksi perheellisten
6237:        työnhakijain velvollisuutta ottaa vastaan     henkilöiden osalta myös hankalat kulkuyhteydet
6238:        heille tarjottua työtä, johon heidän katso-   Tampereen ja Oriveden välillä vaikuttivat haluk-
6239:        taan pystyvän, vaikka tarjottu työ ei vas-    kuuteen osallistua Tampereella järjestettävälle
6240:        taisikaan heidän ammattinimitystään?          ammattikurssille.
6241:                                                         Esimerkkitapauksen osalta voidaan vielä tode-
6242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ta, että tiedotustilaisuus ei nykyisen käytännön
6243: ti seuraavaa:                                        mukaan merkitse samaa kuin työ- tai koulutus-
6244:    1. Avointen työpaikkojen täyttäminen              tarjous, joten siihen osallistumisella ei ole merki-
6245:    Avointen työpaikkojen täyttämiseen liittyviin     tystä työttömyysturvan kannalta. Jäljempänä on
6246: ongelmiin on työvoimaministeriössä kiinnitetty       selvitetty nykyisin voimassa olevien säännösten
6247: huomiota jo usean vuoden ajan. Näiden ongel-         merkitys ammattisuojan osalta molemmissa työt-
6248: mien minimoiminen on otettu yhdeksi työvoima-        tömyysturvajärjestelmissä.
6249: hallinnon painopistealueeksi myös jatkoa silmällä       2. Työnhakijan velvollisuudet ottaa vastaan
6250: pitäen. Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi se, ettei     tarjottua työtä
6251: työttöminä työnhakijoina olevien henkilöiden            Kysymys tarkoittanee työttömien toimeentulo-
6252: ammattitaito ja -koulutus vastaa työnantajan tar-    turvaan liittyviä ammattisuojaa koskevia säännök-
6253: peita ja niin jää työpaikka täyttämättä. Esimer-     siä. Sekä työttömyysvakuutus- että työttömyys-
6254: kiksi työvoima- ja ammattikasvatusviranomaisten      korvausjärjestelmään sisältyy ammattisuojaa kos-
6255: yhteisesti järjestämällä työllisyyskoulutustoimin-   kevia säännöksiä. Valtakunnallisista työttömyys-
6256: nalla pyritään ongelmaa helpottamaan.                kassoista annetun lain 20 §:n 1 momentin 4
6257:    Kansanedustaja Kärhän kysymyksessä esiin          kohdan perusteella avustusta ei saa suorittaa
6258: tuodun Oriveden työvoimatoimiston tilanteen          kassan jäsenelle, joka ilman pätevää syytä kieltäy-
6259: osalta on tilannetta kartoitettu ja työvoimatoi-     tyy vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa työla-
6260: miston ilmoituksen mukaan kysymyksessä oli           kosta, työsulusta ja saarrosta vapaata työtä, jota
6261: työvoimatoimiston ja Oriveden kunnan yhdessä         hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon
6262: järjestämä tiedotustilaisuus kunnan virastotalossa   ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta
6263: 14.10.1983. Tilaisuuteen kutsuttiin noin 100         maksetaan työpaikkakunnalla käypä palkka. So-
6264: nuorta työtöntä. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös      siaali- ja terveysministeriön antamien soveltami-
6265: 11 vaatetus- ja jalkinealan työnantajaa. Nuoria      sohjeiden mukaan ''Yleisenä sääntöna voidaan
6266: saapui paikalle 25-30 henkilöä ja työnantajia        sanoa, että ammattityöntekijäksi katsottava jäsen
6267: kaksi, joista toinen haki nimenomaan jo ammat-       voi kieltäytyä sellaisesta työstä, jonka suorittami-
6268: titaidon omaavia työntekijöitä. Paikalle kutsu-      nen ei vaadi ammattitaitoa. Harkittaessa onko
6269: tuista nuorista 15 on työllistetty kunnallisella     tarjottua työtä pidettävä jäsenelle hänen ammat-
6270:                                       1983 vp. -      KK n:o 207                                      3
6271: 
6272: ntattoonsa nähden sopivana, tulisi kiinnittää         työnhakijana työnvälityksessä vähintään 3 kuu-
6273: huomiota siihen, onko jäsen aikaisemmin tehnyt        kautta, on 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna
6274: tarjottua työtä, missä määrin jäsen tarjotussa        työnä pidettävä, jollei erityisistä syistä muuta
6275: työssä joutuisi käyttämään ammattitaitojaan ja        johdu, työtä, jota hänen työkykynsä huomioon
6276: työkokemustaan ja vastaisiko tarjottu työ vaati-      ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta
6277: vuusasteeltaan sitä työtä, jota jäsen aikaisemmin     maksetaan edellä kerrotun mukainen palkka.
6278: on tehnyt. Muuna jäsenelle sopivana työnä pide-
6279:                                                          Työttömyyskassa-avustusta koskevat säännökset
6280: tään sellaista työtä, joka hänelle työkyvyn perus-
6281:                                                       eivät määrittele ammattisuojan ajallista kestoa,
6282: teella sopisi. "
6283:                                                       mutta vakiintuneen käytännön mukaan katso-
6284:    Työttömyyskorvausta ei työllisyysaseruksen 9
6285:                                                       taan, että pitkään työttömänä ollut kassan jäsen
6286: §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella saa suorit-
6287:                                                       on velvollinen laajentamaan tarjotun työn vastaa-
6288: taa henkilölle, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
6289:                                                       nottovelvollisuutta, jos asuinpaikkakunnalla ei
6290: vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa työlakos-
6291:                                                       ole tarjolla hänen ammattitaitoaan vastaavaa työ-
6292: ta, työsulusta tai muusta näihin verrattavasta
6293:                                                       tä.
6294: työriidasta vapaata työtä, jota hänen ammattitai-
6295: tonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan             Edellä selostettu ja "ammattisuojasäännöksiä"
6296: pitää hänelle sopivana ja josta maksetaan työeh-      voidaan pitää käytännön tarpeita vastaavina, jos-
6297: tosopimuksen mukainen palkka tai, jollei työeh-       kin jossain määrin tulkinnanvaraisina. Niiden
6298: tosopimusta ole, työpaikkakunnalla sellaisessa        välittömään muuttamiseen ei ole mahdollisuutta,
6299: työssä käypä palkka. Työttömyyskorvaukseen liit-      vaan avoimien työpaikkojen täyttämisessä esiinty-
6300: tyvä ammattisuoja on ajallisesti rajoitettu, koska    neet ongelmat tulee pyrkiä ratkaisemaan muilla
6301: työllisyysasetuksen 9 §:n 2 momentin mukaan           keinoilla. Asia koko laajuudessaan tulee harkitta-
6302: sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä          vaksi työllisyyslain uudistamisen yhteydessä.
6303: 
6304:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1983
6305: 
6306:                                                                  Työvoimaministeri Urpo Leppänen
6307: 4                                    1983 vp. -      KK n:o 207
6308: 
6309: 
6310: 
6311: 
6312:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6313: 
6314:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          marna hade 15 sysselsatts genom kommunalt
6315: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sysselsättningsstöd och 3 placerats i statens syssel-
6316: av den 4 november 1983 tili vederbörande med-        sättningsarbetsuppgifter. De övriga ungdomarna,
6317: lem av statsrådet för besvarande översänt avskrift   ett tjugotal, var då i sysselsättningsutbildning.
6318: av följande av riksdagsman Lea Kärhä ställda             Trots att ovan nämnda arbetsgivare kommit
6319: skriftliga spörsmål nr 207:                          tili informationen uttryckligen för att söka yr-
6320:                                                      keskunnig arbetskraft, anställde han ändå en ung
6321:           Är Regeringen medveten om att det          person i arbete. Man hade för avsikt att arrangera
6322:        finns flera arbetskraftsbyråer inom vars      en yrkeskurs inom skobranschen vid yrkeskurs-
6323:        område antalet arbetslösa arbetssökande       centralen i Tammerfors, men det fanns inte
6324:        är ston samtidigt som enskilda företag        tillräckligt många intresserade som anmälde sig.
6325:        lider en stor brist på arbetskraft, samt      Detta berodde främst på att de unga arbetssö-
6326:           ämnar Regeringen justera kraven om         kande som skulle ha kommit i fråga redan hade
6327:        yrkesskydd så att arbetslösa arbetssökande    yrkesutbildning i någon annan bransch, varför de
6328:        görs skyldiga att ta emot sådant erbjudet     inte åtminstone för tilifället var villiga att byta
6329:        arbete som de anses kunna utföra, även        yrke. Hos personer med familj minskade dess-
6330:        om det erbjudna arbetet inte skulle mot-      utom de svåra trafikförbindelserna mellan Tam-
6331:        svara deras yrkesbenämning?                   merfors och Orivesi benägenheten att delta i en
6332:                                                      yrkeskurs i Orivesi.
6333:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt         När det gäller det anförda exemplet kan man
6334: följande:                                            konstatera vidare, att informationsmöte enligt
6335:    1. Besättande av lediga arbetsplatser             nuvarande praxis inte är lika med arbets- eller
6336:    Vid arbetskraftsministeriet har man redan un-     utbildningserbjudande, varför deltagande i ett
6337: der flera års tid fäst uppmärksamhet vid problem     sådant inte inverkar på eventuellt utkomstskydd.
6338: som uppstår i samband med besättande av lediga       1 det följande redogörs för vad slags yrkesskydds-
6339: arbetsplatser. Därför har en minimering av dessa     stadganden som ingår i systemet med de ar-
6340: problem valts som ett av arbetskraftsförvaltning-    betslösas utkomsttrygghet i dess båda nuvarande
6341: ens tyngdpunktsområden också i fonsättningen.        former.
6342: Problemen uppstår bl.a. av att de arbetslösa             2. Arbetssökandes skyldighet att ta emot er-
6343: arbetssökandenas yrkeskunskap och -utbildning        bjudet arbete.
6344: inte motsvarar arbetsgivarens behov, så att ar-           Frågan torde avse stadganden om yrkesskydd i
6345: betsplatsen förblir obesatt. Problemet har försökt   samband med de arbetslösas utkomstskydd. Både
6346: avhjälpas t.ex. genom av arbetskrafts- och yrkes-    i arbetslöshetsförsäkrings- och i arbetslöshetser-
6347: utbildningsmyndigheterna gemensamt anordnad          sättningssystemet ingår stadganden om yr-
6348: sysselsättningsu tbildning.                          kesskydd. Enligt 4 § 1 mom. 4 punkten lagen
6349:    Situationen har kartlagts för Orivesi arbets-     om riksomfattande arbetslöshetskassor får under-
6350: kraftsbyrå, som nämnts i riksdagsman Kärhäs          stöd inte utges åt medlem, som utan giltigt skäl
6351: spörsmål. Enligt arbetskraftsbyråns uppgift var      vägrar att ta emot honom tili buds stående från
6352: det frågan om ett informationsmöte som arbets-       strejk, lockout eller blockad fritt arbete, som
6353: kraftsbyrån och Orivesi kommun gemensamt an-         med beaktande av hans yrkesskicklighet och
6354: ordnat på kommunens ämbetshus 14.10.1983.            arbetsförmåga kan anses lämpligt för honom och
6355: Ungefär ett hundra unga arbetslösa hade inbju-       för vilket betalas gängse lön på den on där
6356: dits tili informationen. Också 11 beklädnads- och    arbetet utförs. Enligt social- och hälsovårdsminis-
6357: skobranschens arbetsgivare hade kallats dit. På      teriets tillämpningsdirektiv "gäller som en all-
6358: platsen infann sig 25-30 ungdomar och två            män regel att medlem som bör anses såsom
6359: arbetsgivare, av vilka den ena uttryckligen .sökte   yrkesarbetare kan vägra att ta emot arbete, vars
6360: yrkeskunnig arbetskraft. Av de inbjudna ungdo-       utförande inte kräver yrkesskicklighet. Vid be-
6361:                                       1983 vp. -      KK n:o 207                                       5
6362: 
6363: dömningen av om det erbjudna arbetet bör anses        gen i 9 § 2 mom. förordningen om sysselsättning
6364: lämpligt för medlemmen med tanke på hans              att, sedan personeo i fråga varit arbetslös arbets-
6365: yrkesskicklighet, borde man fästa uppmärksam-         sökande hos arbetsförmedlingen minst tre måna-
6366: het vid, om han tidigare utfört sådant arbete, i      der, skall såsom i 1 mom. 4 punkten avsett
6367: viiken utsträckning det erbjudna arbetet skulle       arbete, om annat inte föranleds av särskilda skäl,
6368: ge honom möjlighet att utnyttja sin yrkesskick-       betraktas sådant arbete, som med beaktande av
6369: lighet och arbetsetfarenhet samt om det erbjudna      hans arbetsförmåga kan anses lämpligt för ho-
6370: arbetet till sin svårighetsgrad skulle motsvara det   nom och för vilket lön betalas i enlighet med vad
6371: arbete som medlemmen i fråga tidigare utfört.         som ovan sagts.
6372: När det gäller övrig medlem kan såsom för                1 bestämmelserna om arbetslöshetsunderstöd
6373: honom lämpligt arbete anses arbete som lämpar         ingår inga stadganden om tidsgränser för yr-
6374: sig för honom med beaktande av hans arbetsför-        kesskydd, men enligt vedertagen praxis bör en
6375: måga.''                                               långvarigt arbetslös kassamedlem förpliktas att ta
6376:    Enligt 9 § 1 mom. 4 punkten förordningen om        emot även annat erbjudet arbete, om sådant
6377: sysselsättning får arbetslöshetsersättning inte be-   arbete som motsvarar hans yrkesskicklighet inte
6378: talas åt person som utan giltigt skäl vägrar att ta   står till buds på hans boningsort.
6379: emot honom till buds stående från strejk, lock-          De ovan anförda ''yrkesskyddsbestämmelser-
6380: out eller annan därmed jämförbar arbetskonflikt       na'' kan anses motsvara praktiska behov, trots att
6381: fritt arbete, som med beaktande av hans yr-           de i viss mån lämnar rum åt olika tolkningar. Att
6382: kesskicklighet och arbetsförmåga kan anses lämp-      ändra dem omedelbart är inte möjligt, utan
6383: ligt för honom och för vilket lön betalas enligt      problemen i samband med besättande av de
6384: kollektivavtal eller, om sådant inte finns, för       lediga arbetsplatserna bör försöka lösas genom
6385: sådam arbete på arbetsorten gängse lön. Yr-           andra metoder. 1 samband med revidering av
6386: kesskyddet i samband med arbetslöshetsersätt-         lagen om sysselsättning kommer frågan i sin
6387: ning är tidsmässigt begränsat. Det stadgas nämli-     helhet att omprövas.
6388: 
6389:    Helsingfors den 8 december 1983
6390: 
6391:                                                              Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
6392: 
6393: 
6394: 
6395: 
6396: 088301158E
6397:                                                 1983 vp.
6398: 
6399: 
6400: Kirjallinen kysymys n:o 208
6401: 
6402: 
6403: 
6404:                                    Kortesalmi: Sodassa reserviläisenä palvellun ajan laskemisesta ns.
6405:                                      15 -vuotiskorotuksessa
6406: 
6407: 
6408:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6409: 
6410:    Lokakuun alusta 1982 tuli valtion virkamiesten      ollut valtion palvelua, jota samana aikana siviilis-
6411: palkkoihin uusi 15-vuotiskorotus, josta valtiova-      sä valtiolle täydellä palkalla tehty palvelu oli.
6412: rainministeriö antoi kirjeessään 27.8.1982 n:o P          Käytännössä sotaveteraanien kohtelu on seu-
6413: 5736 seuraavan ohjeen: "Saadakseen edellä mai-         raavan esimerkin mukaista:
6414: nitun määrävuosikorotuksen tulee virkamiehellä            Henkilö A: Sodassa mukana palkattomana
6415: olla päätoimiseksi katsottavaa valtion palvelusta      4,5 vuotta. Valtion toimessa 1.1.1971 alkaen. Ei
6416: yhteensä vähintään viisitoista vuotta. Tätä palve-     saa 15-vuotiskorotusta.
6417: lusaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki             Henkilö B: Sota-aikana valtion toimessa pal-
6418: valtiolla palveltu aika. Valtion palvelukseksi kat-    kallisena 4,5 vuotta. Uudelleen valtion toimessa
6419: sotaan valtiolla päätoimisesti palveltu aika viras-    1.1.1971 alkaen. Saa 15-vuotiskorotuksen 4,5 %
6420: sa, toimessa, ylimääräisessä toimessa, tilapäisessä    (esimerkiksi A 13 palkkaluokassa 223 markkaa
6421: tehtävässä, työsopimussuhteessa jne. Valtion pal-      kuukaudessa).
6422: velukseksi ei katsota mm. varusmiespalveluaikaa,          Tuntuu epäjohdonmukaiselta, että sotapalve-
6423: palvelusta eduskunnan, Suomen Pankin, Posti-           lus otetaan huomioon valtion palvelussa ikälisiä
6424: pankin, Kansaneläkelaitoksen tai valtioenemmis-        ja eläkkeeseen oikeuttavia vuosia laskettaessa,
6425: töisen yhtiön viran tai toimen haltijana.''            mutta ei oteta huomioon 15-vuotiskorotusta las-
6426:    Maaliskuun alusta 1983 voimaan tulleiden val-       kettaessa. Sotaveteraanien tällaista syrjintää ei
6427: tion virkamiesten palkkataulukoiden (Valtion           puolusta se, että syrjintä tässä vaiheessa kohdis-
6428: työmarkkinalaitoksen julkaisu) on edellä lainattu      tuu enää suhteellisen vähälukuiseen henkilö-
6429: kohta muutettu loppuosaltaan seuraavaksi: "Val-        ryhmään.
6430: tion palvelukseksi ei katsota mm. asevelvolli-            Kyseisessä tapauksessa joukko sotaveteraaneja
6431: suusaikaa, sotatilan aikaista palvelusta eikä Suo-     on asetettu muita huonompaan asemaan siksi,
6432: men Pankin, Postipankin, Kansaneläkelaitoksen          etteivät he olleet valtion palveluksessa täydellä
6433: tai valtioenemmistöisen yhtiön palvelusta. Sen         palkalla, vaan osallistuivat sotaan palkattomina
6434: sijaan kansanedustajana tai eduskunnan viran tai       reserviläisinä.
6435: toimen haltijana palveltu aika luetaan 1. 3.1983          Edellä selostetusta syystä ilman 15-vuotiskoro-
6436: lukien valtion palvelukseksi. ''                       tusta jääneitä sotaveteraaneja seuraa syrjintä hau-
6437:    Lokakuun alusta 1983 voimaan tulleiden val-         dan partaalle asti, ellei säännöksiä muuteta, sillä
6438: tion virkamiesten palkkataulukoiden ohjeissa pu-       heidän eläkkeensä jää vastaavasti pienemmäksi
6439: heena oleva kohta on säilytetty ennallaan.             niinkuin mainittu esimerkki osoittaa.
6440:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6441:    Puhelinkeskustelussa valtion työmarkkinalai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6442: toksen neuvotteleva virkamies on veteraanin ky-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6443: symykseen vastannut, että "sotatilan aikaista pal-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6444: velusta'' koskeva lausuma tarkoittaa vain sotilas-
6445: päivärahan saaneita reserviläisiä eikä niitä henki-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6446: löitä, jotka sota-aikana olivat valtion palvelukses-           ryhtyä, että sotaveteraaneille laskettai-
6447: sa täydellä palkalla. Mainittu virkamies on lisäksi            siin hyväksi myös 15-vuotiskorotuksessa
6448: todennut, että palkaton osallistuminen sotaan ei               sodassa reserviläisenä palveltu aika?
6449: 
6450:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1983
6451: 
6452:                                          ]. Juhani Kortesalmi
6453: 088301172W
6454: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 208
6455: 
6456: 
6457: 
6458: 
6459:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6460: 
6461:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      palvelukseksi ei katsota mm. asevelvollisuusaikaa,
6462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sotatilan aikaista palvelusta eikä Suomen Pankin,
6463: olette 4 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-     Postipankin, Kansaneläkelaitoksen tai valtion-
6464: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    enemmistöisen yhtiön palvelusta. Sen sijaan kan-
6465: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].   sanedustajana tai eduskunnan viran tai toimen
6466: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta    haltijana palveltu aika on luettu 1.3.1983 lukien
6467: kysymyksestä n:o 208:                               valtion palvelukseksi.
6468:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Edellä olevasta ilmenee, että 15-vuotiskorotuk-
6469:        ryhtyä, että sotaveteraaneille laskettai-    seen oikeuttaa valtioon päätoimessa palveltu
6470:        siin hyväksi myös 15-vuotiskorotuksessa      aika. Sotatilan aikaista reserviläispalvelusta ei voi
6471:        sodassa reserviläisenä palveltu aika?        tulkinnallakaan katsoa valtion virassa tai toimessa
6472:                                                     palvelluksi ajaksi vaikkakin se, kun unohdetaan
6473:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      palvelussuhdekäsite, on kiistämättä ollut laajassa
6474: seuraavaa:                                          mielessä palvelusta Suomen valtion hyväksi.
6475:    Kirjallinen kysymys koskee 1 päivänä lokakuu-       lkälisiin oikeuttavaksi ajaksi sotatilan aikainen
6476: ta 1982 voimaan tulleeseen 15-vuotismäärävuosi-     palvelus luetaankin, koska ikälisiin oikeuttava
6477: korotukseen oikeuttavaa palvelusaikaa. Tältä osin   palvelus ei rajoitu pelkästään valtion palveluun
6478: tilanne nykyisten sopimusten ja soveltamisohjei-    vaan mukaan tulee esimerkiksi kunnan palvelu
6479: den mukaan on seuraavanlainen.                      sekä myös asevelvollisuusaika.
6480:    Kyseiseen määrävuosikorotukseen oikeuttavaa         Mikäli yhdessä virkamiesjärjestöjen kanssa jois-
6481: palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon         sakin tulevissa virkaehtosopimuksissa pystytään ja
6482: kaikki valtiolla palveltu aika. Valtion palveluk-   katsotaan mahdolliseksi muuttaa 15-vuotiskoro-
6483: seksi katsotaan valtiolla päätoimisesti palveltu    tuksen laskentaperusteet samoiksi kuin ikälisäjär-
6484: aika virassa, toimessa, ylimääräisessä toimessa,    jestelmässä, ratkeaa sotatilan aikaista palvelusta
6485: tilapäisenä, työsopimussuhteessa jne. Valtion       koskeva ongelma tässä yhteydessä.
6486: 
6487:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1983
6488: 
6489:                                                                Valtionvarainministeri Ahti Pekkala
6490:                                       1983 vp. -- RJ< n:o 208                                           3
6491: 
6492: 
6493: 
6494: 
6495:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6496:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          krigstid, ej helier anställning vid Finlands Bank,
6497: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Postbanken, Folkpensionsanstalten eller bolag
6498: av den 4 november 1983 tili vederbörande med-         med statlig majoritet. Däremot har tiden som
6499: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    riksdagsman elier anställning i tjänst eller befatt-
6500: riksdagsman J0Juhani Kortesalmi undertecknade         ning vid riksdagen räknats såsom statlig anställ-
6501: spörsmål nr 208:                                      ning frooomo 1.3.19830
6502:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Av det ovan sagda framgår att tili 15-årsförhöj-
6503:        för att den tid som krigsveteraner tjänst-     ningen berättigar den tid vederbörande varit
6504:        gjort såsom reservister under kriget skali     anstälid i huvudsyssla hos stateno Tjänstgöring
6505:        räknas dem tili godo även i fråga om           såsom reservist under krigstid kan inte ens genom
6506:        15 -årsförhöjningen?                           tolkning anses såsom anstälining i statlig tjänst
6507:                                                       eller befattning, trots att denna tid, om man
6508:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      bortser från begreppet anstäliningsförhåliande,
6509: anföra följande:                                      obestridligt kommit finska staten tili nytta i vid
6510:                                                       bemärkelse 0
6511:    Spörsmålet gäller den anstäliningstid som rar
6512: räknas tili godo för 15-årsforhöjningen som träd-         Tjänstgöringen under krigstid räknas däremot
6513: de i kraft den 1 oktober 19820 Enligt gäliande        tili den tid som berättigar tili ålderstillägg,
6514: avtal och tillämpningsdirektiv är läget som följer:   eftersom denna tid inte begränsats tili att gälla
6515:    Vid uträknandet av den anställningstid som         endast anställning hos staten, utan även gälier
6516: berättigar tili ifrågavarande årsförhöjning beaktas   toexo kommunal anställning och värnpliktstideno
6517: hela den tid som vederbörande varit anställd hos          Om det tillsammans med tjänstemannaorgani-
6518: stateno Såsom statlig anställning anses den tid       sationerna blir möjligt och anses möjligt att i
6519: vederbörande varit anställd i huvudsyssla hos         framtida avtal ändra beräkningsgrunderna för
6520: staten i tjänst, befattning, extraordinarie befatt-   15-årsförhöjningen så att de blir likadana som i
6521: ning, såsom tillfälligt förordnad, i arbetsavtals-    systemet med ålderstillägg kommer problemet
6522: förhållande osv. Såsom statlig anstälining anses      med krigstida tjänstgöring att lösas i detta sam-
6523: inte bl.ao värnpliktstiden och tjänstgöring under     manhango
6524: 
6525:      Helsingfors den 5 december 1983
6526: 
6527:                                                                         Finansminister Ahti Pekkala
6528:                                                    1983 vp.
6529: 
6530: Kirjallinen kysymys n:o 209
6531: 
6532:                                      Junnila: Suomen äänestyskäyttäytymisestä YK:n yleiskokouksessa
6533: 
6534: 
6535:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6536: 
6537:    Suomen äänestyskäyttäytyminen Yhdistynei-              la kuin Suomikin, on syytä todeta, että nuo
6538: den Kansakuntien yleiskokouksessa käsiteltäessä           muut pohjoismaat ovat olleet äänestyskäyttäyty-
6539: Grenadaan suoritetun maihinnousun tuominnut-              misessään johdonmukaisia, mutta Suomi sitä vas-
6540: ta päätöslauselmaa on herättänyt tiettyä häm-             toin ei ole ollut. Muut pohjoismaat äänestivät
6541: mennystä. Tämän syynä on lähinnä se, että                 näet maahan tunkeutumisen tuominneen päätös-
6542: tämänkertainen äänestyskäyttäytyminen on risti-           lauselman puolesta sekä Grenadan että Afganis-
6543: riidassa Suomen aikaisemman äänestyskäyttäyty-            tanin tapauksissa. Suomi sen sijaan äänesti mui-
6544: misen kanssa vastaavanlaisessa tilanteessa. Nyt           den pohjoismaiden tapaan vain edellisessä, mut-
6545: Suomi äänesti maahan tunkeutumisen tuomitse-              ta ei jälkimmäisessä tapauksessa.
6546: van päätöslauselman puolesta, mutta pidättyi                 Pakosta saakin sen vaikutelman, että Suomen
6547: sen sijaan äänestyksestä käsiteltäessä Afganistaniin      ristiriitaisen äänestyskäyttäytymisen tosiasiallisena
6548: tapahtuneen maahan tunkeutumisen tuominnut-               syynä onkin ollut yksinkertaisesti se, että toisessa
6549: ta päätöslauselmaa tammikuussa 1980. Kumpi-               tapauksessa maahan tunkeutujana on ollut naa-
6550: kin tapaus on sikäli toisiinsa rinnastc:_ttavissa, että   purinamme oleva supervalta, toisessa tapauksessa
6551: suurvalta suoritti maahan tunkeutumisen soti-             taas valtio, joka on supervalta sekin, mutta
6552: laallista väkivaltaa käyttäen ja loukaten hyök-           maantieteellisen etäisyytensä vuoksi ja muistakin
6553: käyksen kohteena olevan maan alueellista koske-           syistä sellainen, että sen suorittaman maihinnou-
6554: mattomuutta sekä toisen valtion sisäisiin asioihin        sun tuomitseminen on maamme kannalta hie-
6555: puuttumattomuuden periaatetta.                            man vähemmän arkaluonteinen asia. Kannattaa-
6556:    Kun äänestyskäyttäytymisen tämänkaltainen              ko näistä tosiasioista johtuvaa äänestyskäyttäyty-
6557: ristiriitaisuus selvästi heikentää Suomen ulkopoli-       misen eroavuutta perustella Yhdistyneissä Kansa-
6558: tiikan ja nimenomaan maamme tavoitteleman                 kunnissa äänestyksen jälkeen esitetyillä näennäis-
6559: puolueettomuuden uskottavuutta, on aiheellises-           diplomaattisilla '' meriselityksillä'', jotka eivät
6560: ti kyselty, mitkä ovat olleet ne todelliset syyt,         ketään kuitenkaan vakuuta?
6561: joiden on katsottu tehneen tarpeelliseksi tällaisen
6562: ristiriitaisen käyttäytymisen. Suomen edustajan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6563: Yhdistyneissä Kansakunnissa äänestyksen jälkeen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6564: antama selitys ei ole tässä suhteessa vakuuttava.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6565: Tässä yhteydessä on aihetta todeta sekin, että            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6566: sekä tässä nyt annetussa selityksessä että Afganis-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-
6567: tanin tapausta koskeneen äänestyksen jälkeen                      men äänestyskäyttäytyminen Yhdistyneis-
6568: Suomen taholta annetussa vastaavassa selityksessä                 sä Kansakunnissa käsiteltäessä toisaalta
6569: on kumpaisessakin viitattu muun ohessa Suomen                     Afganistaniin, toisaalta Grenadaan suori-
6570: noudattamasta puolueettomuuspolitiikasta joh-                     tettuja maahan tunkeutumisia tuomitse-
6571: tuvaan pyrkimykseen pysytellä suurvaltojen välis-                 via päätöslauselmia on ollut ristiriitaista
6572: ten konfliktien ulkopuolella. Voidaanko siis puo-                 ja sellaisena hämmennystä herättävää ja
6573: lueettomuuteemme vedoten toisessa tapauksessa                     että tällainen ristiriitaisuus on omansa
6574: äänestää maahan tunkeutumisen tuomitsevan                         heikentämään maamme puolueetto-
6575: päätöslauselman puolesta, mutta toisessa tapauk-                  muuspolitiikan uskottavuutta; sekä
6576: sessa pidättyä äänestyksestä?                                        aikooko Hallitus antaa tosiasioiden
6577:   Jos taas Suomen äskeistä äänestyskäyttäytymis-                  mukaisen, avoimen ja uskottavan selityk-
6578: tä halutaan perustella vetoamalla siihen, että                    sen niistä syistä, jotka ovat pakottaneet
6579: myös muut pohjoismaat äänestivät samalla taval-                   tällaiseen ristiriitaisuuteen?
6580:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1983
6581: 
6582:                                                  Tuure Junnila
6583:  088300919R
6584: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 209
6585: 
6586: 
6587:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6588: 
6589:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ta Afganistanin tilanteen suhteen on aiheuttanut
6590: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hajaannusta ja ristiriitaa tässä istunnossa varsin-
6591: olette 4 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-        kin suurvaltojen välillä. Syntynyt kansainvälinen
6592: jeenne n:o 1173 ohella toimittanut valtioneuvos-       jännitys on saavuttanut vaaralliset mittasuhteet.''
6593: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Samoihin periaatteisiin rakentui Suomen äänes-
6594: edustaja Tuure Junnilan näin kuuluvasta kirjalli-      tysselitys, joka esitettiin Grenadaa käsittelevän
6595: sesta kysymyksestä n:o 209:                            päätöslauselman yhteydessä.
6596:                                                           Kuten edellä olevasta ilmenee Suomen taholta
6597:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-    on sekä Grenadan että Afganistanin tapahtumiin
6598:         men äänestyskäyttäytyminen Yhdistyneis-        liittyen kuten muissakin vastaavissa yhteyksissä
6599:         sä Kansakunnissa käsiteltäessä toisaalta       tuotu esiin kielteinen kantamme voimankäyttöön
6600:         Afganistaniin, toisaalta Grenadaan suori-      kansainvälisissä suhteissa ja toisten valtioiden
6601:         tettuja maahan tunkeutumisia tuomitse-         sisäisiin asioihin puuttumiseen. Kysymys on peri-
6602:         via päätöslauselmia on ollut ristiriitaista    aatteista, jotka muodostavat keskeisen ytimen
6603:         ja sellaisena hämmennystä herättävää ja        kansainvälisen oikeuden määrittelemässä valtioi-
6604:         että tällainen ristiriitaisuus on omansa       den välisessä käyttäytymisnormistossa.
6605:         heikentämään maamme puolueetto-                   Hallituksen kannanottoja eri kansainvälisiin
6606:         muuspolitiikan uskottavuutta; sekä             kiistakysymyksiin ei ole asianmukaista verrata
6607:            aikooko Hallitus antaa tosiasioiden         yksinomaan äänestystavan perusteella. Silloin
6608:         mukaisen, avoimen ja uskottavan selityk-       kun pelkkä kannatus, vastustus tai pidättyminen
6609:         sen niistä syistä, jotka ovat pakottaneet      ei riittävän selvästi ilmaise hallituksen näkemystä
6610:         tällaiseen ristiriitaisuuteen?                 annetaan äänestysselitys, jossa hallituksen kanta
6611:                                                        täsmällisesti ilmaistaan.
6612:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Verrattaessa Grenadan ja Afganistanin tapah-
6613: ti seuraavaa:                                          tumia voidaan yhtäläisyyksien ohella todeta mo-
6614:    YK:n yleiskokouksen 2.11.1983 hyväksymä             nia eroavaisuuksia.
6615: Grenadan tilannetta käsittelevä päätöslauselma,            Kun hallituksen kannan soveltamisessa on
6616: jonka puolesta Suomi äänesti, vastasi sisällöltään     otettava huomioon kaikki äänestystilanteessa vai-
6617: Suomen 26.10.1983 julkistamaa kannanottoa              kuttavat tekijät, on tärkeätä korostaa niitä eroja,
6618: Grenadan tapahtumista.                                 joita näiden kysymysten käsittelyssä oli YK:n
6619:    Hallituksen kannanoton mukaan kansainväli-          yleiskokouksessa. Kyseessä olevat päätöslauselmat
6620: set riitakysymykset on ratkaistava rauhanomaisin       eivät olleet täysin samansisältöisiä, mutta tärke-
6621: keinoin neuvotteluteitse ilman turvautumista jo        ämpää on todeta se, että Afganistanin tapausta
6622: YK:n peruskirjankin kieltämään väkivallan käyt-        yleiskokouksessa käsiteltäessä oli suurvaltojen ja
6623: töön. Tämän vuoksi onkin tilanne Grenadassa            niiden liittokuntien vastakkainasettelu selvärajai-
6624: voitava palauttaa ensi tilassa normaaliksi vetäyttä-   nen ja YK-käsittelystä muodostui siten erityisen
6625: mällä vieraat joukot ja palauttamaHa Grenadan          voimakas suurvaltaristiriita. Grenadan kysymyk-
6626: kansan oikeudet itse määrätä asioistaan.               sessä ei samantasoista vastakkaisuutta esiintynyt
6627:    Käsiteltäessä YK:n yleiskokouksessa Afganista-      samaan liittokuntaankin kuuluvien äänestettyä
6628: nin tilannetta Suomen edustaja lausui 14.1.1980        toisistaan poikkeavana tavalla.
6629: mm. seuraavaa: ''Niinkuin keskustelu on osoitta-          Kannanotto Grenadan kysymyksessä ei ole poi-
6630: nut tässä yleiskokouksessa vallitsee laaja yhteis-     kennut noudattamastamme puolueettomuuspoli-
6631: ymmärrys, mihin Suomen hallitus täysin yhtyy,          tiikasta eikä se ole ristiriidassa aikaisemmin nou-
6632: siitä, että kaikkien tulee ehdottomasti kunnioit-      dattamamme äänestyskäyttäytymisen kanssa. Pyr-
6633: taa alueellisen koskemattomuuden, valtiollisten        kimystämme pysytellä suurvaltaristiriitojen ulko-
6634: rajojen koskemattomuuden ja kansallisen itse-          puolella ei voida soveltaa mekaanisesti vaan kun-
6635: määräämisoikeuden periaatetta. On valitettavaa,        kin tilanteen erityispiirteet huomioon ottavan
6636: että kysymys näiden periaatteiden toteuttamises-       arvion pohjalta.
6637:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1983
6638:                                                                    Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
6639:                                        1983 vp. -      KK n:o 209                                          3
6640: 
6641: 
6642:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6643: 
6644:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ~ellan stormakterna.    Den inrernationelia spän-
6645: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           n~ng som uppstått har nått farliga dimensioner.''
6646: nr 1173 av den 4 november 1983 tili vederböran-        Fmlands röstförklaring, som framfördes i sam-
6647: de medlem av statsrådet översänt avskrift av            band med_ re~olutionen om Grenada, byggde på
6648: följande av riksdagsledamoten Tuure Junnila            samma pnnnper.
6649: ställda skriftliga spörsmål nr 209:                       Såsom av det ovan sagda framgår har från
6650:            Är Regeringen medveten om, att Fin-         Finlands sida såväl i samband med händelserna i
6651:         lands röstningsbeteende vid Förenta Na-        Grenada som i Afghanistan, liksom även i andra
6652:         tionernas behandling av de resolutioner,       motsvarande sammanhang, framförts vår negati-
6653:         där å ena sidan invasionen i Afghanistan,      va instälining tili bruk av våld i internationella
6654:         å andra sidan den i Grenada fördöms,           relationer och tili ingripande i andra staters inre
6655:         har varit motstridigt och som sådant           angelägenheter. Det är fråga om principer, vilka
6656:         väckt förvirring och att denna motstridig-     bildar den centrala kärnan för de i internationell
6657:         het är ägnad att försvaga trovärdigheten i     rätt definierade normerna för melianstatliga rela-
6658:         vårt lands neutralitetspolitik, samt           tioner.
6659:            har Regeringen för avsikt att ge en            Det är inte sakenligt att jämföra regeringens
6660:         med verkligheten överensstämmande,             ställningstagande tili olika internationelia tviste-
6661:         öppen och trovärdig förklaring över de         frågor endast på grundval av röstningsförfarande.
6662:         skäl, som har tvingat regeringen tili den-     När enbart understöd, motstånd elier avstående
6663:         na motstridighet?                              inte tiliräckligt klart avspeglar regeringens inställ-
6664:                                                        ning avges en röstförklaring, där regeringens
6665:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ståndpunkt noggrant uttrycks.
6666: anföra följande:                                          Vid en jämförelse av händelserna i Grenada
6667:                                                        och Afghanistan kan man vid sidan av likheterna
6668:    Den av FN:s generalförsamling 2.11.1983 an-         konstatera många olikheter.
6669: tagna resolutionen om läget i Grenada varvid
6670: Finland röstade för, motsvarar tili innehåliet det        Eftersom det vid tillämpningen av regeringens
6671: ställningstagande Finland 26.10.1983 offentlig-        ståndpunktstagande bör beaktas alla de vid röst-
6672: gjorde beträffande händelserna i Grenada.              ningstillfället inverkande faktorerna, är det av
6673:    Enligt regeringens ställningstagande skall in-      vikt att betona de skiljaktigheter som förekom
6674: ternationella tvistefrågor lösas förhandlingsvägen,    vid behandlingen av dessa frågor i FN:s general-
6675: utan att tillgripa våld, vilket även förbjuds i FN:s   församling. De ifrågavarande resolutionerna var
6676: stadga. Av denna orsak bör läget i Grenada vid         inte helt likartade tili innehållet, men viktigare
6677: första tillfälie återföras tili det normala, främ-     är det att konstatera, att motsättningsförhållan-
6678: mande trupper bör dras tillbaka och Grenadas           det mellan stormakterna och deras allianser vid
6679: folk återges rätten att själv få besluta om sina       ~ehandlingen av Afghanistan i generalförsam-
6680: angelägenheter.                                        hngen var klart avgränsad och FN-behandlingen
6681:    Under FN :s generalförsamlings behandling av        blev därför en synnerligen utpräglad stormakts-
6682: situationen i Afghanistan yttrade Finlands repre-      konflikt. 1 fråga om Grenada förekom inte mot-
6683: sentant 14.1.1980 bl.a. följande: "Såsom diskus-       sättning på samma nivå, t.o.m. medlemmar i
6684: sionen här i generalförsamlingen visat råder det       samma allians röstade på från varandra avvikande
6685: en omfattande enighet, tili viiken Finlands rege-      sätt.
6686: ring helt ansluter sig, om att alla obetingat bör         Ställningstagandet i fråga om Grenada har inte
6687: respektera principen om territorieli inregritet,       avvikit från den neutralitetspolitik vi iakttagit
6688: nationella gränsers okränkbarhet och nationeli         och det står inre i konflikt med vårt tidigare
6689: självbestämmanderätt. Det är beklagligt, att frå-      röstningsbeteende. Vår strävan att hålla oss utan-
6690: gan om förverkligandet av dessa principer i fråga      för stormaktskonflikter kan inte tillämpas meka-
6691: om läget i Afghanistan har förorsakat splittring       n_iskt ~tan bör bedömas på grundval av de i varje
6692: och motsättningar vid denna session, specielit         sltuauon rådande speciella omständigheterna.
6693:      Helsingfors den 9 november 1983
6694: 
6695:                                                                       Utrikesminister Paavo Väyrynen
6696:                                                  1983 vp.
6697: 
6698: Skriftligt spörsmål nr 210
6699: 
6700: 
6701: 
6702: 
6703:                                     Norrback: Om ökad användning av svenskspråkiga ortnamn
6704: 
6705: 
6706:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
6707: 
6708:    Med stigande oro har man kunnat konstatera,          rallellnamn bl.a. i Östra Nylands skärgård på
6709: att statliga myndigheter i kontakter med utlan-         enspråkigt svenska orter och hemman.
6710: det i allt högre utsträckning börjat använda               Det måste betecknas som inkorrekt att inte
6711: enbart finska namnformer på sådana orter, som           redogöra för det faktum, att det i Finland enligt
6712: antingen har svenska som majoritetens språk eller       regeringsformen finns två språk, finska och svens-
6713: är enspråkigt svenska.                                  ka, och att många ortnamn finns i såväl finsk
6714:    Några exempel på hur statliga myndigheter            som svensk språkdräkt. Det mest korrekta är att
6715: har verkat i detta avseende kan nämnas:                 åtminstone för tvåspråkiga orter i informationen
6716:    1) Utrikesministeriet har gått ut med förteck-       utomlands använda båda namnbeteckningarna.
6717: ningar över bl.a. tidningspressen i Finland, där
6718:                                                            Självfallet kan och bör även finskspråkiga pa-
6719: t.o.m. gatuadresser i Mariehamn "översatts" tili
6720:                                                         ralielinamn skapas på orter där den finskspråkiga
6721: finska, och på samma sätt har även övrig svensk
6722:                                                         inflyttningen varit stark. Från statligt håll borde
6723: press i Finland presenterats.
6724:                                                         man sträva tili att dylika namnformer införs i
6725:    2) Handels- och industriministeriet har via
6726:                                                         samråd med eller på initiativ av invånarna på
6727: Centralen för turismens främjande använt kartor
6728:                                                         respektive ort. Det bör sedan i första hand vara
6729: med enbart finskspråkig text (Helsinki, Tammi-
6730:                                                         kommunens sak att besluta om att införa paral-
6731: saari, Maarianhamina) i turistbroschyrer avsedda
6732:                                                         lella namnformer.
6733: för den utländska marknaden.
6734:    I sin verksamhet inom landet har olika statliga         Hänvisande tili det ovan anförda vili jag i den
6735: myndigheter försökt ändra ortnamnsskicket på            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6736: svenska och tvåspråkiga orter på ett sätt som           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6737: överensstämmer med varken ortnamnstradition             följande spörsmål:
6738: eller allmän uppfattning på berörda orter.
6739:    Några exempel på hur statliga myndigheter                      Är Regeringen villig att verka för att i
6740: har verkat i detta avseende kan nämnas:                        informationsmaterial utomlands skulle
6741:    l)Jord- och skogsbruksministeriet har via lant-             användas också svenska ortnamn om
6742: mäteristyrelsen velat införa finskspråkiga, kon-               svensk- och tvåspråkiga orter, samt
6743: struerade parallellnamn i bl.a. västra Nyland och                 vad avser Regeringen att göra för att
6744: i Österbotten på enspråkigt svenska orter.                     mera än hittills beakta historisk tradition
6745:    2) Trafikministeriet har via post- och telestyrel-          och lokalt ortnamnsskick när finsk- elier
6746: sen velat införa finskspråkiga, konstruerade pa-               svenskspråkiga parallellnamn skapas?
6747: 
6748:      Helsingfors den 4 november 1983
6749: 
6750:                                                Ole Norrback
6751: 
6752: 
6753: 
6754: 
6755: 0883011761
6756: 2                                      1983 vp. -- KJ( n:o 210
6757: 
6758: Kirjallinen kysymys n:o 210                                                                   Suomennos
6759: 
6760: 
6761: 
6762: 
6763:                                      Norrback: Ruotsinkielisten paikannimien käytön lisäämisestä
6764: 
6765: 
6766:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6767: 
6768:    Kasvavalla levottomuudella on voitu todeta,         kielisiä, keksittyjä rinnakkaisnimiä mm. Itä-Uusi-
6769: että valtion viranomaiset ulkomaan kontakteis-         maan saaristossa kokonaan ruotsinkielisillä paik-
6770: saan yhä enemmän ovat alkaneet käyttää ainoas-         kakunnilla ja tiloilla.
6771: taan suomalaista nimimuotoa paikkakunnista,               On katsottava epäkorrektiksi se, ettei oteta
6772: jotka enimmäkseen tai kokonaan ovat ruotsinkie-        huomioon sitä tosiasiaa, että Suomella hallitus-
6773: lisiä.                                                 muodon mukaan on kaksi kieltä, suomi ja ruotsi,
6774:    Joitakin esimerkkejä siitä, miten valtion viran-    ja että monilla paikannimillä on niin suomen-
6775: omaiset ovat tässä suhteessa toimineet, voidaan        kuin ruotsinkielinenkin kieliasu. Ulkomaisessa
6776: mainita:                                               informaatiossa olisi korrekteinta käyttää molem-
6777:     1) Ulkoasiainministeriö on julkaissut luetteloi-   pia nimiä ainakin kaksikielisistä paikkakunnista.
6778: ta mm. Suomen lehdistöstä, joissa jopa Maarian-           On itsestään selvää, että suomenkielisiä rin-
6779: haminan katuosoitteita on "käännetty" suomek-          nakkaisnimiä voi ja pitää luoda paikkakunnilla,
6780: si, ja samalla tavalla on esitelty myös mm.            joilla suomenkielisen väestön muuttoliike on ol-
6781: ruotsinkielinen lehdistö Suomessa.                     lut voimakasta. Valtiovallan taholta pitäisi pyrkiä
6782:     2) Kauppa- ja teollisuusministeriö on Matkai-      siihen, että mainitunlaiset nimimuodot luodaan
6783: lun edistämiskeskuksen välityksellä käyttänyt ai-      yhteistyössä kyseisen paikkakunnan asukkaiden
6784: noastaan suomenkielistä tekstiä ulkomaalaisille        kanssa tai heidän aloitteestaan. Kunnalla tulee
6785: tarkoitettujen turistioppaiden kartoissa (Helsinki,    ensisijaisesti olla oikeus päättää rinnakkaisnimien
6786: T ammisaari, Maarianhamina).                           käyttöön ottamisesta.
6787:    Toiminnallaan eri valtion viranomaiset ovat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6788: pyrkineet muuttamaan ruotsinkielisten ja kaksi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6789: kielisten paikkakuntien paikannimistöä tavalla,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6790: joka ei ole paikannimitradition eikä kyseisten         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6791: paikkakuntien yleisen mielipiteen mukaista.                       Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että
6792:    Joitakin esimerkkejä siitä, miten valtion viran-            ulkomaisessa       informaatiomateriaalissa
6793: omaiset ovat toimineet, voidaan mainita:                       käytettäisiin myös ruotsinkielistä paikan-
6794:     1) Maa- ja metsätalousministeriö on maanmit-               nimeä ruotsinkielisistä ja kaksikielisistä
6795: taushallituksen välityksellä tahtonut ottaa käyt-              paikkakunnista, sekä
6796: töön suomenkielisiä, keksittyjä rinnakkaisnimiä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6797: mm. Länsi-Uusimaan ja Pohjanmaan kokonaan                      ryhtyä ottaakseen tähänastista enemmän
6798: ruotsinkielisillä paikkakunnilla.                              huomioon historiallisen tradition ja pai-
6799:    2) Liikenneministeriö on posti- ja telehallituk-            kallisen paikannimistön suomen- tai
6800: sen välityksellä tahtonut ottaa käyttöön suomen-               ruotsinkielisiä rinnakkaisnimiä luotaessa?
6801: 
6802:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1983
6803: 
6804:                                               Ole Norrback
6805:                                        1983 vp. -- RJ( n:o 210                                            3
6806: 
6807: 
6808: 
6809: 
6810:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6811: 
6812:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tyneessä julkaisussa osoitteiston englanninkieli-
6813: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sessä oikoluvussa tapahtuneen teknisen virheen
6814: olette 4 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-        vuoksi eräät ruotsinkieliset paikannimet ja osoit-
6815: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       teisto olivat saaneet suomenkielisen muodon.
6816: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Virhe korjattiin heti. Seuraavissa "Press Directo-
6817: Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     ry'' -julkaisuissa, joista viimeisin on kuluvan
6818: myksestä n:o 210:                                      vuoden syyskuulta, Suomen ruotsinkielisten jul-
6819:                                                        kaisujen ilmestymispaikat ja osoitteet ovat ruot-
6820:          Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että       sinkielisinä.
6821:        ulkomaisessa       informaatiomateriaalissa
6822:        käytettäisiin myös ruotsinkielistä paikan-          Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoitta-
6823:        nimeä ruotsinkielisistä ja kaksikielisistä      nut, että Matkailun edistämiskeskus käyttää sekä
6824:        paikkakunnista, sekä                            kotimaahan että ulkomaille jaettavissa painotuot-
6825:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           teissaan maanmittaushallituksen virallisia kartta-
6826:        ryhtyä ottaakseen tähänastista enemmän          filmejä, joihin paikkakuntien nimet on merkitty
6827:        huomioon historiallisen tradition ja pai-        kielilain mukaisesti.
6828:        kallisen paikannimistön suomen- tai                 Maa- ja metsätalousministeriö on viitannut
6829:        ruotsinkielisiä rinnakkaisnimiä luotaessa?      maanmittaushallituksen lausuntoon, josta ilme-
6830:                                                        nee, että maanmittaushallituksen päätökset kylän
6831:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nimen muuttamisesta ja rinnakkaisnimen vahvis-
6832: ti seuraavaa:                                          tamisesta ovat aina perustuneet asianomaisten
6833:                                                        kuntien lausunnoissaan edustamaan paikallistun-
6834:    Kysymyksen perustelujen mukaan eräät valtion
6835:                                                        temukseen ja kotimaisten kielten tutkimus-
6836: viranomaiset ovat ulkomaan kontakteissaan yhä
6837:                                                        keskuksen laajoihin kokoelmiin eri paikkakunnil-
6838: enemmän alkaneet käyttää ainoastaan suomalais-
6839:                                                        la käytössä olevista kylien nimistä. Maanmittaus-
6840: ta nimimuotoa paikkakunnista, jotka enimmäk-
6841:                                                        hallituksen julkaisemissa kartoissa käytetään koti-
6842: seen tai kokonaan ovat ruotsinkielisiä. Eräät val-
6843:                                                        maisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimis-
6844: tion viranomaiset toisaalta ovat toiminnallaan
6845:                                                        ton ja ruotsin kielen toimiston tarkistamaa nimis-
6846: myös pyrkineet muuttamaan ruotsinkielisten ja
6847:                                                        töä. Kaksikielisten alueiden nimistöä käsitellään
6848: kaksikielisten paikkakuntien paikannimistöä ta-
6849:                                                        asiantuntijoiden kanssa sovittujen periaatteiden
6850: valla, joka ei ole paikannimitradition eikä kyseis-
6851:                                                        mukaan. Yksikielisillä ruotsinkielisillä paikka-
6852: ten paikkakuntien yleisen mielipiteen mukaista,
6853:                                                        kunnilla esitetään poikkeuksellisesti toissijaisena
6854: mainitaan perusteluissa edelleen.
6855:                                                        myös suomenkielinen nimi, mikäli sellainen ni-
6856:    Ulkoasiainministeriö, kauppa- ja teollisuusmi-
6857:                                                        mistönkeruun yhteydessä on osoittautunut ylei-
6858: nisteriö, maa- ja metsätalousministeriö ja liiken-
6859:                                                        sesti tunnetuksi.
6860: neministeriö ovat kukin alaltaan antaneet lausun-
6861: non asiasta.                                               Liikenneministeriö on posti- ja telehallitukselta
6862:    Ulkoasiainministeriö on todennut, että minis-       hankkimaansa lausuntoon yhtyen ilmoittanut,
6863: teriön lehdistö- ja kulttuurikeskus julkaisee vuo-     että ministeriö ei ole ottanut käyttöön suomen-
6864: sittain englanninkielistä julkaisua ''Press Directo-   kielisiä keksittyjä rinnakkaisnimiä.
6865: ry'', joka sisältää tietoja Suomeen akkreditoitu-          Edellä esitetyn, oikeusministeriöön hankituo
6866: jen ulkomaisten uutistoimistojen ja lehtimiesten       selvityksen perusteella katsoo, että viranomaiset
6867: lisäksi muun muassa maamme sanoma- ja aika-            valtionhallinnon eri tahoilla ovat toimineet käsi-
6868: kauslehdistä, uutistoimistoista ja sähköisistä tie-    tellessään kysymyksessä esitettyjä asioita kielilain
6869: dotusvälineistä. Vuoden 1979 lokakuussa ilmes-         ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti.
6870: 
6871:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
6872: 
6873:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
6874: 4                                     1983 vp. -- KJ( n:o 210
6875: 
6876: 
6877: 
6878: 
6879:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6880: 
6881:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          svenska ortnamn och adresser givits finsk språk-
6882: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         dräkt på grund av ett tekniskt fel vid den
6883: av den 4 november 1983 till vederbörande med-         engelska korrekturläsningen av adressregistret.
6884: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    Felet avhjälptes omedelbart. I de följande uppla-
6885: riksdagsman Ole Norrback undertecknade spörs-         gorna av ''Press Directory'', av vilka den senaste
6886: mål nr 210:                                           utkom i september i år, förekommer utgivnings-
6887:                                                       orterna och adresserna för de svenskspråkiga
6888:           Är Regeringen villig att verka för att i    publikationerna i Finland på svenska.
6889:        informationsmaterial utomlands skulle
6890:        användas också svenska ortnamn om                 Handels- och industriministeriet har meddelat,
6891:        svensk- och tvåspråkiga orter, samt            att Centralen för turismens främjande i sina
6892:          vad avser Regeringen att göra för att        tryckalster som utdelas både utomlands och i
6893:        mera än hittills beakta historisk tradition    hemlandet använder lantmäteristyrelsens officiel-
6894:        och lokalt ortnamnsskick när finsk- eller      la kartfilmer, på vilka ortnamnen antecknats i
6895:        svenskspråkiga parallellnamn skapas?           enlighet med språklagen.
6896:                                                          Jord- och skogsbruksministeriet har hänvisat
6897:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-        till lantmäteristyrelsens utlåtande, ur vilket det
6898: samt följande:                                        framgår att lantmäteristyrelsens beslut om änd-
6899:                                                       ring av bynamn och fastställande av parallell-
6900:    Enligt spörsmålets motivering har vissa statliga
6901:                                                       namn alltid grundat sig på lokalkännedomen i
6902: myndigheter i sina kontakter med utlandet i allt
6903:                                                       respektive kommuners utlåtanden och på namn-
6904: större utsträckning börjat använda enbart finska
6905:                                                       byråns vid forskningscentralen för de inhemska
6906: namnformer på sådana orter, som antingen har
6907:                                                       språken omfattande samlingar av gängse bynamn
6908: svenska som majoritetens språk eller är enspråkigt
6909:                                                       på olika orter. På de kartor som publiceras av
6910: svenska. Å andra sidan har vissa statliga myndig-
6911:                                                       lantmäteristyrelsen används namn som granskats
6912: heter i sin verksamhet försökt ändra ortnamns-
6913:                                                       av namnbyrån och svenska byrån vid forsknings-
6914: skicket på svenska och tvåspråkiga orter på ett
6915:                                                       centralen för de inhemska språken. Namnen på
6916: sätt, som varken överensstämmer med ortnamns-
6917:                                                       tvåspråkiga orter behandlas enligt de principer
6918: traditionen eller den allmänna uppfattningen på
6919:                                                       som överenskommits mellan sakkunniga. På en-
6920: berörda orter, sägs det vidare i motiveringen.
6921:                                                       språkigt svenska orter antecknas undantagsvis
6922:    Ministeriet för utrikesärendena, handels- och
6923:                                                       även i andra hand det finska namnet, ifall detta
6924: industriministeriet, jord- och skogsbruksministe-
6925:                                                       vid namninsamlingen visat sig vara allmänt känt.
6926: riet och trafikministeriet har avgett utlåtanden i
6927: ärendet, vart och ett för sitt område.                    Trafikministeriet, som förenar sig om det utlå-
6928:    Ministeriet för utrikesärendena har konstaterat,   tande som det införskaffat från post- och telesty-
6929: att ministeriets press- och kulturcentral årligen     relsen, har meddelat att ministeriet inte tagit i
6930: utger den engelskspråkiga publikationen ''Press       bruk konstruerade finska par:Jllellnamn.
6931: Directory'', som förutom information om ut-               Med stöd av ovan nämnda utredning som
6932: ländska i Finland ackrediterade nyhetsbyråer och      införskaffats till justitieministeriet anser jag, att
6933: journalister även innehåller uppgifter bl.a. om       myndigheterna på olika håll inom statsförvalt-
6934: vårt lands tidningar och tidskrifter, nyhetsbyråer    ningen, då de handhaft de ärenden som anförts i
6935: och elektroniska informationsmedier. I den pub-       spörsmålet, har förfarit i enlighet med språklagen
6936: likation som utkom i oktober 1979 hade vissa          och i stöd av den utfärdade författningar.
6937: 
6938:      Helsingfors den 9 december 1983
6939: 
6940:                                                                     Justitieminister Christoffer Taxell
6941:                                                  1983 vp.
6942: 
6943: Kirjallinen kysymys n:o 211
6944: 
6945: 
6946: 
6947: 
6948:                                     Pokka: Muonion Leustojärvelle suunnitellun kalanviljelylaitoksen
6949:                                        aiheuttamista vahingoista
6950: 
6951: 
6952:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6953: 
6954:     Maa- ja metsätalousministeriön alainen Riista-      Jerisjärven tilaa, vaikka hankkeen vaikutukset
6955: ja kalatalouden tutkimuslaitos on anonut lupaa          ulottuvat selvästi laajemmalle.
6956: kalanviljelylaitoksen perustamiseen Muonion                 Valtion viranomaisena Riista- ja kalatalouden
6957: kuntaan. Tämä ns. Leustojärven kalanviljelylaitos       tutkimuslaitos on toiminut anteeksiantamatto-
6958: olisi tarkoitus saada palvelemaan lohenpoikastuo-       man piittaamattomasti paikallisen väestön mieli-
6959: tantoa Itämereen ja Tornionjokeen. Leustojärven         piteistä. Vähintä on, että Leustojärven suunnitel-
6960: kalanviljelylaitos rakennettaisiin Leustojärven ja      lun kalankasvatuslaitoksen vaikutukset paikalli-
6961: Äkäsjärven väliselle kannakselle. Laitos ottaisi        selle väestölle ja sen kalastukselle sekä vaikutus-
6962: vettä Äkäsjärvestä ja laskisi jätevetensä Leustojär-    alueen vesistöjen tilaan ja kalastoon oikeuden-
6963: veen ja edelleen Jerisjärveen. Jäteveden laskuun         mukaisesti selvitetään järjestämällä paikan päällä
6964: antaa luvan suomalais-ruotsalainen rajavesikomis-        katselmustoimitukset. Paikallisella väestöllä on
6965: sio. Muutoin asia on Pohjois-Suomen vesioikeu-          oikeus saada vahinkonsa ja haittansa selvitetyiksi
6966: den käsiteltävänä.                                       ja lain mukaan korvatuiksi. Koska kysymyksessä
6967:    Jeris- ja Äkäsjärven rantojen asukkaat, joita         on valtion viranomaisen toimesta vireille pantu
6968: suunniteltu hanke koskee, saavat huomattavan             hanke, on ylempien viranomaisten tehtävänä
6969: osan toimeentulostaan pyytämällä järvistä siikaa.       valvoa, että asianosaisilla on edes tilaisuus tulla
6970: Tämä siikakanta tuhoutuu, jos kalanviljelylaitos         kuulluiksi.
6971: perustetaan.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6972:     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on pyrki-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6973:  nyt viemään hanketta läpi paikallisilta asukkailta      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6974: salassa. Asia on vesioikeudessa pantu vireille ns.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6975:  kuulutusmenettelyllä, joten katselmustoimituksia
6976:  ei paikan päällä ole pidetty. Vasta suunnitelmien                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6977:  valmistuttua paikan päällä järjestettiin tiedotusti-           ryhtyä Muonion kuntaan suunnitteilla
6978:  laisuus, jolloin paikallinen väestö sai kuulla en-             olevan Leustojärven kalanviljelylaitoksen
6979:  simmäisen kerran asiasta.                                      paikalliselle väestölle ja sen kalastukselle
6980:     Lapin vesipiiri, jonka tehtävänä on ollut hank-             aiheuttamien haittojen ja vahinkojen sel-
6981:  keen vaikutusten selvittäminen, on tutkinut vain               vittämiseksi ja korvaamiseksi?
6982: 
6983:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
6984: 
6985:                                               Hannele Pokka
6986: 
6987: 
6988: 
6989: 
6990: 088301159F
6991: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 211
6992: 
6993: 
6994: 
6995: 
6996:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6997: 
6998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Laitosta koskevat suunnitelmat ja sen ympäris-
6999: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tövaikutuksia koskevat selvitykset ovat valmistu-
7000: olette 8 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-       neet 1982-83 ja niistä on Riista- ja kalatalouden
7001: jeenne n:o 1223 ohella toimittanut valtioneuvos-      tutkimuslaitoksen mukaan informoitu paikallisia
7002: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     asukkaita kolmessa eri tilaisuudessa vuosien
7003: edustaja Pokan kirjallisesta kysymyksestä n:o 211:    1982-83 aikana.
7004:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on jättä-
7005:        ryhtyä Muonion kuntaan suunnitteilla           nyt laitoshanketta koskevan lupahakemuksen
7006:        olevan Leustojärven kalanviljelylaitoksen      Pohjois-Suomen vesioikeuteen 9 päivänä touko-
7007:        paikalliselle väestölle ja sen kalastukselle   kuuta 1983. Vesioikeus on Suomen ja Ruotsin
7008:        aiheuttamien haittojen ja vahinkojen sel-      välisen rajajokisopimuksen nojalla siirtänyt hake-
7009:        vittämiseksi ja korvaamiseksi?                 muksen kaikilta osiltaan suomalais-ruotsalaisen
7010:                                                       rajajokikomission käsiteltäväksi. Rajajokikomis-
7011:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sion toimivaltaan kuuluu mm. tutkia hakemuk-
7012: ti seuraavan:                                         seen liitettyjen suunnitelmien ja selvitysten riittä-
7013:    Leustojärven kalanviljelylaitoshanke on pantu      vyys, kuulla asianosaisia, tarvittaessa pitää paikal-
7014: vireille vuonna 1978. Laitoksessa on tarkoitus        la katselmus ja mikäli lupa myönnetään, vahvis-
7015: tuottaa merilohenpoikasia Suomen ja Ruotsin           taa haitoista aiheutuvat korvaukset.
7016: yhteistyönä harjoittamaa Tornionjoen lohikanto-
7017: jen hoitoa varten. Laitoksen valmistuttua Muo-           Kun Leustojärven kalanviljelylaitoshanke on
7018: nion Särkijärvellä oleva kalanviljelylaitos vapau-    toimivaltaisen lupaviranomaisen käsiteltävänä,
7019: tuu alkuperäiseen tarkoitukseensa Luoteis-Lapin       hallitus katsoo, ettei sillä ole tässä vaiheessa
7020: vesistöjen kalakantojen hoitoon.                      aihetta puuttua asiaan.
7021: 
7022:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1983
7023: 
7024:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
7025:                                       1983 vp. -      KK n:o 211                                       3
7026: 
7027: 
7028: 
7029: 
7030:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7031: 
7032:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Planerna rörande anstalten och utredningarna
7033: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         angående dess miljöeffekter har färdigstälits
7034: nr 1223 av den 8 november 1983 till vederböran-       1982-1983 och om dessa har enligt uppgift av
7035: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet de lokala in-
7036: följande av riksdagsledamot Pokka underteckna-        vånarna informerats vid tre olika sammankomster
7037: de skriftliga spörsmål nr 211 :                       under åren 1982-1983.
7038:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har den 9
7039:        för utredning och ersättande av de men         maj 1983 till Norra Finlands vattendomstol in-
7040:        och skador som under projektering varan-       lämnat ansökan om tilistånd för anstaltföretaget.
7041:        de Leustojärvi fiskodlingsanstalt i Muonio     Vattendomstolen har med stöd av gränsälvsöver-
7042:        kommun åsamkat den lokala befolk-              enskommelsen melian Finland och Sverige över-
7043:        ningen och dess fiske?                         fört ansökan tili den finsk-svenska gränsälvskom-
7044:                                                       missionen för att tili alla delar handläggas av
7045:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      denna. Gränsälvskommissionens befogenhet in-
7046: anföra följande:                                      nefattar bl.a. att pröva huruvida de tili ansökan
7047:                                                       fogade planerna och utredningarna är tiliräckli-
7048:    Företaget Leustojärvi fiskodlingsanstalt har an-   ga, att höra sakägarna, att vid behov företa syn
7049: hängiggjorts år 1978. Vid anstalten är det avsik-     på stället och såvitt tilistånd meddelas, stadfästa
7050: ten att producera yngel av havslax för vård av        de ersättningar som skali utgå för åsamkade
7051: laxbestånden i Torne älv viiken vård bedrivs i        skador.
7052: form av samarbete melian Finland och Sverige.
7053: Sedan anstalten färdigställts kommer Särkijärvi         Då företaget Leustojärvi fiskodlingsanstalt
7054: fiskodlingsanstalt i Muonio att frigöras för sitt     handläggs av en behörig instans för meddelande
7055: ursprungliga ändamål, som är vård av fiskbestån-      av tilistånd anser regeringen, att den inte i detta
7056: den i sjöar och vattendrag i nordvästra Lappland.     skede har orsak att befatta sig med ärendet.
7057: 
7058:      Helsingfors den 8 december 1983
7059: 
7060:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
7061: 1
7062: 
7063: 1
7064: 
7065: 1
7066: 
7067: 1
7068: 
7069:     1
7070:     1
7071: 
7072:     1
7073: 
7074:     1
7075: 
7076:         1
7077: 
7078:         1
7079: 
7080:         1
7081: 
7082:         1
7083: 
7084:             1
7085: 
7086:             1
7087: 
7088:             1
7089:                                                 1983 vp.
7090: 
7091: Kirjallinen kysymys n:o 212
7092: 
7093: 
7094: 
7095: 
7096:                                    Tenhiälä: Maatilojen veroluokitustoiminnan kehittämisestä
7097: 
7098: 
7099:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7100: 
7101:    Verohallitus toimeenpanee maatilojen veroluo-          Puutteellisesti suoritetusta työstä on seurannut
7102: kituksia verotuslain 66 §:n mukaisena veroluoki-       virheratkaisuja, joiden korjaaminen on vaikeaa.
7103: tustoimituksena. Veroluokituksessa sovellettavat       Virheet kertautuvat liiaksi vuodesta toiseen ja
7104: arviointiperusteet ja menettelytapa on säädetty        aiheuttavat pahimmassa tapauksessa useiden
7105: maatilatalouden tuloveroasetuksella. Verohallitus      kymmenien tuhansien markkojen menetyksiä.
7106: on antanut tekniset ja hallinnolliset ohjeet vero-     Tätä voidaan pitää metsänomistajan oikeusturvan
7107: luokituksen yhtenäistämiseksi.                         kannalta arveluttavana. Hän voi valittaa kylläkin
7108:    Veroluokitus toteutetaan käytännössä niin, et-      asiasta lääninhallitukseen. Esimerkiksi Hauhon
7109: tä verohallitus tekee veroluokitustoimituksesta        kunnassa on kuluvana syksynä tehty valituksia
7110: sopimuksen tarjousten perusteella kunnanval-           suuri määrä; myös kunnanhallitus on yhtynyt
7111: tuustoa kuultuaan. Koska verohallituksella ei ole      yksimielisesti valitukseen ja vaatinut lääninoi-
7112: omaa veroluokitustoimitusta suorittavaa organi-        keutta kumoamaan valmiin työn.
7113: saatiota, toimituksen suorittajina on käytetty            Verohallinnolle on veroluokitukseen liittyvien
7114: maanmittaushallitusta, eräitä maatalouskeskuksia       tehtävien hoitamista varten osoitettu valtion
7115: ja eräitä insinööritoimistoja. Veroluokitustoimi-      tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1984
7116: tuksen suorittajaa valittaessa on pyritty ottamaan     6 000 000 markkaa konsulttipalvelusten ostoon
7117: huomioon työstä aiheutuvien kustannusten ohel-         sekä maanmittaushallinnon suorittamien luoki-
7118: la erityisesti työnsuorittajan ammattitaito, suori-    tustehtävien osalta myös palkkausten maksatta-
7119: tuskyky ja paikallistuntemus. Kaikilla veroluoki-      miseen. Näillä varoilla palkattujen työntekijäin,
7120: tusta suorittavilla konsulteilla on periaatteessa      jotka ovat koulutukseltaan metsäteknikoita, teh-
7121: pitkäaikainen kokemus veroluokitustoimitukseen         täviin kuuluu myös maatilojen Veroluokitusten
7122: liittyvistä työvaiheista ja ammattitaitoinen metsä-    tarkastaminen maastossa sekä veroluokitustoimi-
7123: maan luokituksen valvoja.                              tusta tekevien konsulttien työn valvonta. Menet-
7124:     Veroluokituksen käytännön suorituksen erityi-      telyllä on voitu säilyttää veroluokituksen arvioin-
7125: nen ongelma on metsämaan luokituksen kausi-            tia suorittavan ammattitaitoisen henkilökunnan
7126: luontoisuus. Kun veroluokitusta suorittaville          ympärivuotinen työllisyys Keski-Suomen, Kuo-
7127: konsulteille on ollut vaikea osoittaa ympärivuo-       pion, Vaasan ja Oulun lääneissä. Veroluokitusta
7128: tista metsäteknikon ammattitaitoa edellyttävää         ollaan laajentamassa myös Pohjois-Suomeen.
7129: työtä, eräiden konsulttien on ollut vaikea pitää       Metsäverotarkastajien virkojen perustamista myös
7130: pysyvää maatilatalouden tuloveroasetuksen 11           muihin lääneihin on pidettävä tarpeellisena. Ellei
7131: §:n edellyttämää metsäteknikon koulutuksen saa-        virkoja voida budjettisyistä johtuen pian perus-
7132: nutta työvoimaa. Riittävän asiantunteva ja yhte-       taa, tulisi verohallinnolle veroluokitustehtäviin
7133: näinen työnsuoritus on kuitenkin epävarmaa,            osoitetun määrärahan käyttöperusteita tarkistaa
7134: jollei luokituksen maastotyötä tekevän työvoiman       siten, että määrärahaa voitaisiin käyttää myös
7135: pysyvyyttä voida turvata.                              verohallinnolle veroluokitustehtäviin otettavien
7136:     Yksityisten insinööritoimistojen suorittaman       metsäteknikoiden palkkaamiseen.
7137:  työn laatu ei aina olekaan vastannut odotuksia.          Veroluokitustoimituksen kokonaan suoritta-
7138: Luokituksia on korjailtu liikaa karttojen varassa ja   mista verohallinnon omalla työvoimalla ei voida
7139:  kenttätyö on ollut puutteellista. Kun kasvupaik-      pitää tarkoituksenmukaisena. Veroluokitustoimi-
7140: katyyppi on todellisuudessa ainoa luokitusperus-       tuksen painopiste on maastokartoituksessa ja kar-
7141:  te, veroluokkaa on muutettu monissa tapauksissa       tan jatkokäsittelyssä. Tämä tehtävä soveltuu eri-
7142:  mm. puuston perusteella.                              tyisen hyvin maanmittaushallinnon toimialaan.
7143: 088301173X
7144: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 212
7145: 
7146: Maanmittaushallinnolle on kuitenkin varattava         sestä yhteisty~s~ä on asiantuntijoiden mukaan
7147: esim. verohallinnon veroluokitusmomentilta tar-       saatu myöntelSlä kokemuksia. Samalla se on
7148: peelliset määrärahat erityisesti maatilatalouden      kuitenkin todennut, ettei selviä säännöksiä vero-
7149: tuloveroasetuksen 11 §:n edellyttämän metsä-          luokituksesta ja sen toimeenpanosta ole ja että
7150: maan luokituksen valvonnan ja metsämaan luo-          järjestelmälle on ominaista tietynlainen tilapäi-
7151: kituksen suorittamiseen asetuksella säädetyllä        syys ja hajanaisuus. Valiokunta osoitti jo tuol-
7152: metsänhoitaja- ja metsäteknikkotyövoimalla. Ve-       loin, että hallituksen tulisi huolehtia siitä, että
7153: roluokituksia voisivat suorittaa maanmittaushal-      veroluokitusjärjestelmä saataisiin vakinaiselle
7154: linnon piiriorganisaatioon perustetut tai mahdol-     pohjalle.
7155: lisesti perustettavat veroluokitusyksiköt. Teknisen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7156: kehityksen ja työn tehokkuuden seuranta edellyt-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7157: tänee, että hyvän työnlaadun ja pysyväisluontoi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7158: sen työntekijäkunnan omaavia konsultteja voi-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7159: daan käyttää veroluokitustoimituksissa myös tule-
7160: vaisuudessa.                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7161:                                                              ryhtyä veroluokitustoiminnan vakinaista-
7162:    Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on               IDiseksi ja luokituksen tarkentamiseksi
7163: hallituksen toimenpiteistään vuonna 1980 anta-               niin, että puutteellisesti suoritetulta työl-
7164: man kertomuksen johdosta aikoinaan todennut,                 tä ja siitä seuraavilta virheratkaisuilta väl-
7165: että verohallinnon ja maanmittaushallinnon väli-             tyttäisiin?
7166: 
7167:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
7168: 
7169:                                            Hannu Tenhiälä
7170:                                         1983 vp. -      KK n:o 212                                         3
7171: 
7172: 
7173: 
7174: 
7175:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7176: 
7177:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           taito on tehdyissä tarkastuksissa voitu todeta
7178: mainituss·a tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yhtenäisiksi, joten luokittajan valinnalla ei käy-
7179: olette 8 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-         tännössä voida vaikuttaa työn laatuun. Yksittäis-
7180: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tapauksissa esille tulleet luokituksen laatuun liit-
7181: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tyvät kiistat eivät verohallituksen tekemien tar-
7182: Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta           kastusten mukaan johdu eri luokittajien ja Iuoki-
7183: kysymyksestä n:o 212:                                   tusten tosiasiallisista laatueroista. Sen sijaan rat-
7184:                                                         kaisevaa on ollut luokituksen tason muutos aiem-
7185:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          paan luokitustasoon verrattuna sekä metsänomis-
7186:        ryhtyä veroluokitustoiminnan vakinaista-         tajien yleinen aktiivisuus. Jälkimmäiseen on voi-
7187:        miseksi ja luokituksen tarkentamiseksi           tu tehokkaasti vaikuttaa myös tiedotustoiminnal-
7188:        niin, että puutteellisesti suoritetulta työl-    la. Lisäksi metsänhoitoyhdistykset ovat joissakin
7189:        tä ja siitä seuraavilta virheratkaisuilta väl-   tapauksissa tarjonneet apuaan valitusten valmis-
7190:        tyttäisiin?                                      telussa.
7191:                                                            Yhteistoiminnasta verohallinnon ja maanmit-
7192:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        taushallinnon välillä on veroluokitustehtävissä
7193: ti seuraavaa:                                           saatu myönteisiä kokemuksia. Verohallitus onkin
7194:    Etelä-Suomessa pääosilla kunnista maatilojen         neuvotellut veroluokitukseen liittyvän yhteistoi-
7195: veroluokitus on toimitettu 1950-luvulla. Maatilo-       minnan kehittämisestä ja vakinaistamisesta
7196: jen kiinteistöjaotuksessa, maankäyttölajeissa ja        maanmittaushallituksen kanssa. Asian edellyttä-
7197: metsämaan puutuotantokyvyssä on tapahtunut              mä valmistelu on vireillä virkamiestyöryhmässä.
7198: 30 vuoden kuluessa niin suuria muutoksia, että          Kirjallisessa kysymyksessä viitattu maa- ja metsä-
7199: 1940-1950-luvuilla tehdyt vanhimmat veroluo-            talousvaliokunnan näkemys selvien veroluokitus-
7200: kitukset (noin 250 kuntaa) on lähivuosina tehtä-        ta koskevien säännösten puuttumisesta koskee
7201: vä kokonaan uudelleen. 1960-luvulla tehdyt ve-          ilmeisesti maanmittaushallinnon toimenkuvan
7202: roluokitukset (noin 90 kuntaa) ovat pääosin vielä       määrittelyä. Maanmittaushallintoasetuksesta ja
7203: korjaus- ja täydennyskelpoisia. Verotuslain mu-         maanmittaushallinnon työjärjestyksestä ja organi-
7204: kainen veroluokitus puuttuu toistaiseksi 32 kun-        saation kuvauksesta puuttuvat toistaiseksi kaikki
7205: nasta, joista 14 sijaitsee Lapin läänissä.              maininnat veroluokitustehtävien kuulumisesta
7206:    Veroluokitustoiminta on käytännössä vakinais-        maanmittaushallinnon toimialaan ja veroluoki-
7207: tettu ilman, että julkiseen hallintoon olisi perus-     tusyksiköiden sijoittamisesta maanmittaushallin-
7208: tettu uusia päätoimisesti veroluokitustoimintaa         non organisaatioon. Nämä täsmennykset voita-
7209: suorittavia organisaatioita. Veroluokituksen suo-       neen tehdä ilman että verotussäännöksiä on tar-
7210: rittajien suorituskyky, työtekniikka ja ammatti-        peen muuttaa.
7211: 
7212:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1983
7213: 
7214:                                                                     Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
7215: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 212
7216: 
7217: 
7218: 
7219: 
7220:                                Till Riksdagens Herr Talman
7221: 
7222:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har vid inspektioner konstaterats vara enhetlig.
7223: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Genom vai av klassificerare kan man således inte
7224: av den 8 november 1983 tili vederbörande med-         i praktiken påverka arbetets art. De tvister som i
7225: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    enskilda fall uppstått beträffande klassificering-
7226: riksdagsman Hannu Tenhiälä undertecknade              ens art beror enligt skattestyrelsens inspektioner
7227: spörsmål nr 212:                                      inte på faktiska kvalitetsskillnader mellan de
7228:                                                       olika klassificerarna och klassificeringens nivå
7229:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       jämfört med den tidigare klassificeringsnivån
7230:        för att skatteklassificeringsverksamheten      samt skogsägarnas allmänna aktivitet. Denna
7231:        skall befästas och klassificeringen precise-   aktivitet bland skogsägarna har kunnat påverkas
7232:        ras så, att bristfälligt utfört arbete och     effektivt även genom information. Dessutom har
7233:        felaktiga beslut på grund därav skall          skogsvårdsföreningarna i vissa fall erbjudit sin
7234:        kunna undvikas?                                hjälp då det gällt att utarbeta besvär.
7235:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Erfarenheterna av samarbetet mellan skatteför-
7236: anföra följande:                                      valtningen och lantmäteriförvaltningen i skatte-
7237:    1 de flesta kommuner i södra Finland har           klassificeringsärenden har varit positiva. Skatte-
7238: skatteklassificeringen av gårdsbruksenheter gjorts    styrelsen har förhandlat med lantmäteristyrelsen i
7239: på 1950-talet. 1 gårdsbruksenheternas fastighets-     syfte att utveckla och stabilisera samarbetet i
7240: indelning, ägoslagen och skogsmarkens virkesav-       skatteklassificeringen. Den beredning som ären-
7241: kastningsförmåga har under 30 år skett så stora       det förutsätter är anhängig inom en arbetsgrupp
7242: förändringar att de äldsta skatteklassificeringarna   bestående av tjänstemän. 1 det skriftliga spörsmå-
7243: (ca 250 kommuner), som gjordes på 1940- och           let hänvisas tili lant- och skogsbruksutskottets
7244: 1950-talen, helt måste verkställas på nytt under      ståndpunkt beträffande avsaknaden av klara stad-
7245: de närmaste åren. De skatteklassificeringar som       ganden om skatteklassificeringen. Härvid avses
7246: gjordes på 1960-talet (ca 90 kommuner) kan tili       uppenbart definieringen av lantmäteriförvalt-
7247: största delen ännu korrigeras och kompletteras.       ningens verksamhetsbeskrivning. 1 förordningen
7248: En skatteklassificering i enlighet med beskatt-       om lantmäteriförvaltningen och i lammäteriför-
7249: ningslagen saknas tillsvidare i 32 kommuner, av       valtningens arbetsordning och organisations-
7250: vilka 14 är belägna i Lapplands Iän.                  beskrivning nämns tilisvidare ingenting om att
7251:    Skatteklassificeringsverksamheten har i prakti-    skatteklassificeringsärenden skulle höra tili lant-
7252: ken befästs utan att nya organisationer med           mäteriförvaltningens verksamhetsområde och att
7253: skatteklassificeringen som huvudsaklig uppgift        skatteklassificeringsenheterna skulle placeras i
7254: inrättats inom den offentliga förvaltningen. Pres-    lantmäteriförvaltningens organisation. Dessa pre-
7255: tationsförmågan, arbetstekniken och yrkesskick-       ciseringar torde kunna göras utan att beskatt-
7256: ligheten hos dem som utför skatteklassificeringen     ningsstadgandena behöver ändras.
7257: 
7258:      Helsingfors den 8 december 1983
7259: 
7260:                                                                         Finansminister Ahti Pekkala
7261:                                               1983 vp.
7262: 
7263: Kirjallinen kysymys n:o 213
7264: 
7265: 
7266: 
7267: 
7268:                                   Kärhä: Liikuntavammaisten lasten kuntourospalvelujen parantami-
7269:                                     sesta
7270: 
7271: 
7272:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7273: 
7274:    Liikuntavammaisten lasten kuntoutuksessa on       tu tehokas kuntouros voi pelastaa hänet täydelli-
7275: maassamme suuria puutteita. Kehitysvammaisten        seltä liikuntakyvyttömyydeltä ja samalla kenties
7276: lasten kohdalla kuntourosmahdollisuudet liikun-      koko elämän ajan kestävältä laitoshoidolta. Vam-
7277: takyvyn parantamiseksi ovat lähes olemattomat.       maiselle lapselle annettava kuntoutus koituu
7278: Esimerkiksi Lastenlinnan lastenneurologian osas-     näin ollen paitsi lapsen ja hänen perheensä myös
7279: to, jossa on tarjolla liikuntavammaisille lapsille   yhteiskunnan eduksi.
7280: kuntoutushoitoa, on niin alimitoitettu, että lap-
7281: si, joka hoidon aikana havaitaan kehitysvammai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7282: seksi, poistetaan hoidosta.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7283:    Puutteellisista    kuntoutusmahdollisuuksista     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7284: johtuen liikuntavammaisten lasten omaiset ovat       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7285: joutuneet turvautumaan ulkomailla, lähinnä
7286: Ruotsissa ja Keski-Euroopan maissa saataviin                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7287: kuntoutushoitoihin.                                         ryhtyä parantaakseen liikuntavammaisten
7288:    Liikuntavammaiselle lapselle, oli hän kehitys-           lasten kuntoutuspalvelujen saantia maas-
7289: vammainen tai ei, oikeassa kasvuvaiheessa annet-            samme?
7290: 
7291:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
7292: 
7293:                                               Lea Kärhä
7294: 
7295: 
7296: 
7297: 
7298: 088301174Y
7299: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 213
7300: 
7301: 
7302: 
7303: 
7304:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7305: 
7306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         esittämä invalidihuollon osittaisuudistus, lääkin-
7307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nällisen kuntoutuksen siirtäminen sairaaloiden ja
7308: olette 8 päivänä marraskuuta päivätyn kirjeenne        terveyskeskusten vastuulle toteutuu 1.1.1984 voi-
7309: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          maan astuvilla kansanterveyslain, kunnallisista
7310: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kär-       yleissairaaloista annetun lain sekä invaliidihuolto-
7311: hän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä         lain muutoksilla. Uudistuksen tavoitteena on
7312: n:o 213:                                               nopeuttaa ja helpottaa kuntoutuspalvelujen saa-
7313:                                                        tavuutta. Vammaishuoltolakitoimikunta jatkaa
7314:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        työtään invaliidihuoltolain uudistamiseksi. Ta-
7315:         ryhtyä parantaakseen liikuntavammaisten        voitteena on selkiinnyttää vammaisten lasten eri-
7316:         lasten kuntoutuspalvelujen saantia maas-       tyiskoulujen asemaa sekä sosiaalihuollon tehtävä-
7317:         samme?                                         alueeseen kuuluvia, vammaisten henkilöiden tar-
7318:                                                        vitsemia palveluja. Tässä yhteydessä myös vam-
7319:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       maisten lasten erityistarpeet tulevat huomioi-
7320: ti seuraavaa:                                          duksi.
7321:    Liikuntavammaisten lasten kuntoutustutki-              Edellä on todettu heikkouksia kuntoutuspalve-
7322: muksia suorittavat ja kuntoutuspalveluja antavat       luja järjestävien viranomaisten yhteistyössä. So-
7323: yliopistollisten keskussairaaloiden lastentautien      siaalihuollon ja terveydenhuollon yhtenäisen
7324: klinikat, keskussairaalat, kasvatusneuvolat, las-      suunnittelujärjestelmän myötä edellytykset yh-
7325: tenneuvolat, invaliidihuoltolain nojalla toimivat      teistyölle paranevat. Valtakunnallisissa suunnitel-
7326: hoito-, kuntoutus- ja koululaitokset sekä kehitys-     missa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
7327: vammaisten erityishuollon toimintayksiköt.             vuosina 1984-1988 tuodaan esille yhteistyön
7328:    Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa        tarve kuntoutuspalvelujen osalta eri viranomais-
7329: laissa on kunnille säädetty velvollisuus järjestää     ten sekä kuntoutuspalveluja tuottavien järjestö-
7330: kehitysvammaisen henkilön tarvitsemia palvelui-        jen kanssa.
7331: ta. Myös velvollisuus erityishuolto-ohjelman laa-         Sosiaalihuollon valtakunnallisessa suunnitel-
7332: timisesta jokaista erityishuollossa olevaa henkilöä    massa eräänä palvelujen kehittämisen painopiste-
7333: varten on edistänyt kokonaisvastuun ottamista          alueena mainitaan invalidihuolto. Suunnitelma-
7334: kuntoutukseen ohjaamisesta ja kuntoutuspalvelu-        kauden aikana on tarkoitus mm. laajentaa ja
7335: jen järjestämisestä.                                   tehostaa vaikeasti liikuntavammaisten ja moni-
7336:    Muiden vammaisten lasten kohdalla erityisenä        vammaisten sopeutumisvalmennusta. Lisäksi
7337: puutteena on ollut lasten kuntoutuspalveluiden         mm. päivähoitopalvelujen ja kotipalvelujen ke-
7338: hajanaisuus ja koordinoimattomuus. Puutteita           hittämisessä otetaan huomioon vammaisten las-
7339: on myös esiintynyt lapsille soveltuvien ja riittävän   ten erityistarpeita.
7340: monipuolisten kuntoutuspalvelujen määrässä ja             Toimivia yhteistyömalleja pyritään löytämään
7341: saatavuudessa.                                         myös kokeilutoiminnan avulla. Sosiaalihallituk-
7342:    Edellä mainittuja epäkohtia on selvitelty useis-    sen tutkimus- ja kokeiluprojektina on käynnistet-
7343: sa eri yhteyksissä mm. kuntoutuspalvelujärjestel-      ty Pirkanmaan erityishuoltopiirin ja Tampereen
7344: mien kehittämistoimikunnan toimesta (Komi-             yliopistollisen keskussairaalan yhteistoimintana
7345: teanmietintö 9/1979). Sosiaali- ja terveysministe-     vammaisten lasten tutkimus- ja kuntoutuspalve-
7346: riö on 12.11.1981 asettanut toimikunnan, jonka         lujen koordinointi- ja yhteistoimintaprojekti.
7347: tehtävänä on valmistella ehdotus vammaishuol-          Projektin piiriin kuuluvat myös kasvatusneuvolat,
7348: lon lainsäädännön uudistamiseksi. Toimikunnan          lastenneuvolat ja lastensuojeluviranomaiset.
7349: 
7350:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
7351: 
7352:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
7353:                                         1983 vp. -      KK n:o 213                                      3
7354: 
7355: 
7356: 
7357:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
7358: 
7359:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rehabiliteringen tili sjukhusen och hälsovårdscen-
7360: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           tralerna, förverkligas genom de ändringar av
7361: av den 8 november 1983 tili vederbörande med-           folkhälsolagen, lagen om kommunala allmänna
7362: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      sjukhus och lagen om invalidvård som träder i
7363: riksdagsledamot Kärhä undenecknade spörsmål             kraft 1.1.1984. Syftet med revideringen är att
7364: nr 213:                                                 göra tillgången på rehabiliteringsservice snabbare
7365:                                                         och lättare. Kommissionen för revision av
7366:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      lagstiftningen om handikappvård fortsätter sitt
7367:           för att förbättra tiligången på rehabilite-   arbete för att revidera lagen om invalidvård.
7368:           ringsservice för rörelsehindrade barn i       Målet är att klargöra viiken ställning specialsko-
7369:           vån land?                                     Ioma för handikappade barn har och viiken
7370:                                                         service handikappade personer behöver inom
7371:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        socialvårdens uppgiftsområde. 1 detta samman-
7372: anföra följande:                                        hang beaktar man även de handikappade bar-
7373:    Undersökning med tanke på rehabilitering av          nens specielia behov.
7374: rörelsehindrade barn utförs och rehabiliterings-           Ovan har konstaterats att det finns svagheter i
7375: service tillhandahålls av barnklinikerna vid uni-       samarbetet de myndigheter emelian som ordnar
7376: versitetscentralsjukhusen, centralsjukhusen, upp-       rehabiliteringsservice. 1 och med systemet med
7377: fostringsrådgivningarna, barnrådgivningarna, de         enhetlig planering av socialvården och hälsovår-
7378: vård-, rehabiliterings- och läroanstalter som           den förbättras förutsättningarna för samarbete. 1
7379: verkar med stöd av lagen om invalidvård samt            de riksomfattande planerna för ordnande av
7380: verksamhetsenheterna för specialomsorger om ut-         socialvården och hälsovården under åren 1984-
7381: vecklingsstörda.                                        1988 betonas behovet av samarbete mellan olika
7382:    1 lagen angående specialomsorger om utveck-          myndigheter och organisationer som producerar
7383: lingsstörda stadgas att kommunerna skall o.~dna         rehabiliteringsservice.
7384: de tjänster som utvecklingsstörda behöver. Aven            1 den riksomfattande planen för anordnande
7385: skyldigheten att för varje person i behov av            av socialvården nämns invalidvården som ett
7386: specialomsorger uppgöra ett specialomsorgspro-          tyngdpunktsområde för utvecklandet av servicen.
7387: gram har bidragit tili att kommunen har påtagit         Under planeperioden har man för avsikt att bl.a.
7388: sig det totala ansvaret för anvisning tili rehabili-    utvidga och effektivera anpassningsträningen för
7389: tering och ordnande av rehabiliteringsservice.          svårt rörelsehämmade och personer med multi-
7390:    1 fråga om andra handikappade barn har det           handikapp. Dessutom kommer man bl.a. vid
7391: varit en särskild brist att rehabiliteringsservicen     utvecklandet av dagvårdsservicen och hemservi-
7392: för barn har varit så spridd och okoordinerad.          cen att beakta de handikappade barnens specielia
7393: Det har också förekommit brister i utbudet och          behov.
7394: tiligången på för barn lämplig och tiliräckligt            Man strävar att finna fungerande sam-
7395: mångsidig rehabiliteringsservice.                       arbetsmodelier också genom försöksverksamhet.
7396:    Ovan nämnda missförhålianden har utretts i           Som ett socialstyrelsens forsknings- och försöks-
7397: många olika sammanhang, bl.a. på åtgärd av              projekt har man såsom samarbete melian Pirkan-
7398: kommissionen för utbyggd rehabilitering (kom-           maa specialomsorgsdistrikt och Tammerfors uni-
7399: mittebetänkande 1979:9). Social- och hälsovårds-        versitetscentralsjukhus inlett ett koordinerings-
7400: ministeriet har 12. 11. 1981 tilisatt en kommission     och samarbetsprojekt som gäller undersökning-
7401: med uppgift att bereda ett förslag tili revidering      och rehabiliteringsservice för handikappade barn.
7402:  av lagstiftningen om handikappvård. Den delre-         Projektet omfattar också uppfostringsrådgivning-
7403: videring av invalidvården som föreslagits av kom-       arna, barnrådgivningarna och barnskyddsmyn-
7404:  missionen, dvs. överföringen av den medicinska         digheterna.
7405: 
7406:      Helsingfors den 25 december 1983
7407: 
7408:                                                                               Minister Vappu Taipale
7409:                                                 1983 vp.
7410: 
7411: Kirjallinen kysymys n:o 214
7412: 
7413: 
7414: 
7415: 
7416:                                    Hilpelä ym.: Virkojen saamisesta Varsinais-Suomen kehitysvam-
7417:                                       maisten hoitoyksikköihin
7418: 
7419: 
7420:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7421: 
7422:    Valtakunnallisissa suunnitelmissa on viime         kolliset hoitajanvirat, mutta kaikki erityistyönte-
7423: vuosina useita kertoja todettu Varsinais-Suomen       kijät kuten lääkintävoimistelija, puheterapeutti
7424: kehitysvammaisten palvelujen jälkeenjääneisyys.       ja psykologi puuttuvat.
7425: Uusien hoitoyksiköiden perustamisen kiireelli-           Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen
7426: syyttä ja ensisijaisuutta on voimakkaasti painotet-   suunnitelman mukaan sosiaalipalvelujen virkoja
7427: tu.                                                   ja tehtäviä lisättäisiin ensi vuonna 2101 viralla.
7428:    Vuonna 1981 käytyjen neuvottelujen jälkeen         Sosiaalihallitus on jakanut nämä läänikohtaisesti
7429: saatiin lupa uusien hoitoyksiköiden rakentami-        ja Turun ja Porin läänin osuus olisi ensi vuonna
7430: seen. Viime kesänä valmistui Kaarinaan Pompon         17 virkaa. Jo Varsinais-Suomen erityishuolto-
7431: alueelle 20-paikkainen kehitysvammaisten asun-        piirin tarve on 15 virkaa. Vuonna 1985 tulisi
7432: tola. Tämä rakennus seisoo kuitenkin tyhjänä,         koko lääniin 33 virkaa, ja kehitysvammaiset tar-
7433: vaikka asuntopaikkojen tarve on suuri. Syynä          vitsevat niistä 30 virkaa.
7434: tähän käyttämättömyyteen on hoitohenkilökun-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7435: nan puuttuminen. Tarvittaisiin kaikkiaan kah-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7436: deksan virkaa.                                        kunnioittavasti     valtioneuvoston    asianomaisen
7437:    Samaan pihapiiriin rakennetaan parhaillaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7438: 20-paikkaista päivähoito-osastoa, joka valmistuu                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Varsi-
7439: vuoden vaihteessa. Tiedossa ei kuitenkaan ole                 nais-Suomen kehitysvammaisten palvelu-
7440: yhtään virkaa ja tarve olisi kahdeksan hoitajaa ja            jen jälkeenjääneisyyttä voitaisiin korjata
7441: apulaista.                                                    ja saada henkilökunta jo valmiina oleviin
7442:     Samalle alueelle valmistui viime toukokuussa              ja lähitulevaisuudessa valmistuviin laitok-
7443:  30-paikkainen hoitoyksikkö, johon on saatu pa-               siin?
7444: 
7445:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
7446: 
7447:          Liisa Hilpelä                   Risto Ahonen                    Anna-Liisa Jokinen
7448:          Ilkka Kanerva                   Mikko Rönnholm                  Heli Astala
7449:          Tapio Holvitie                  Pertti Paasio                   Taisto Tähkämaa
7450:                                          Ensio Laine
7451: 
7452: 
7453: 
7454: 
7455:  0883011750
7456: 2                                    1983 vp. -- ~ n:o 214
7457: 
7458: 
7459: 
7460: 
7461:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7462: 
7463:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        avustava hoitohenkilöstö. Kasvatus- ja ohjaus-
7464: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        henkilöstön virkoihin kuuluvat muun muassa
7465: olette 8 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-      ohjaajat, puheterapeutit ja psykologit ja avusta-
7466: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vaan hoitohenkilökuntaan muun muassa hoito-
7467: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      apulaiset, laitosapulaiset sekä osastoapulaiset.
7468: Hilpelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Sosiaalihuollon valtakunnallisessa suunnitel-
7469: myksestä n:o 214:                                    massa vuosiksi 1984--1988 on virkoja jaettu
7470:                                                      valtakunnan tasolla eri ryhmiin seuraavasti: kas-
7471:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Varsi-     vatus- ja ohjaushenkilöiden uusia virkoja vuonna
7472:        nais-Suomen kehitysvammaisten palvelu-        1984 on 1 060, hoitohenkilöiden virkoja 121 ja
7473:        jen jälkeenjääneisyyttä voitaisiin korjata    avustavan hoitohenkilöstön virkoja 165. Sosiaali-
7474:        ja saada henkilökunta jo valmiina oleviin     hallitus jakaa suunnitelmassa kuhunkin ryhmään
7475:        ja lähitulevaisuudessa valmistuviin laitok-   osoitetut henkilökuntamäärät lääneittäin. So-
7476:        siin?                                         siaalihallitus on vahvistanut läänien osuudet
7477:                                                      vuonna 1984 siten, että Turun ja Porin lääniin
7478:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kasvatus- ja ohjaushenkilökuntaa tulee 145, hoi-
7479: ti seuraavaa:                                        tohenkilöitä 17 ja avustavaa hoitohenkilöstöä 24.
7480:    Valtakunnallisessa suunnitelmassa kehitysvam-        Vuosille 1984--1988 valmistetun valtakunnal-
7481: maisten erityishuollon järjestämisestä vuosina       lisen suunnitelman valtionosuusvirkoja jaettaessa
7482: 1983--1987 on vuonna 1983 uusia virkoja saatu        lääneittäin ei sosiaalihallitus ole aikaisemmasta
7483: 120. Virkoja jakaessaan sosiaalihallitus on mah-     käytännöstä poiketen voinut kiinnittää huomiota
7484: dollisuuksien mukaan huomioinut Varsinais-Suo-       sosiaalihuollon eri toimintasektoreiden tarpeisiin
7485: men erityishuoltopiirin toimintojen laajentami-      yksityiskohtaisesti, vaan läänit harkitsevat niille
7486: sesta aiheutuvat virkatarpeet. Siten suhteellisen    osoitettujen virkamäärien jakautumisen eri toi-
7487: suuri osa uusista viroista, vuonna 1983 25 %, on     mintoihin.
7488: kohdistettu Varsinais-Suomen erityishuoltopii-          Turun ja Porin läänin 17 virkaa käsittävä osuus
7489: run.                                                 hoitohenkilöiden määrästä johtuu virkojen vähäi-
7490:    Vuoden 1984 alusta voimaan tuleva laki            sestä kokonaismäärästä. Varsinais-Suomen erityis-
7491: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja      huoltopiirin virkatarpeen tyydyttäminen asunto-
7492: valtionosuudesta merkitsee muutosta nykyiseen        lassa, päivähoito-osastossa ja hoito-osastossa ei ole
7493: tilanteeseen. Valtakunnallisessa suunnitelmassa      kuitenkaan riippuvainen pelkästään läänille osoi-
7494: ei enää osoiteta virkoja erikseen kehitysvamma-      tetun hoitohenkilökunnan määrästä, vaan virkoja
7495: huoltoon kuten aikaisemmin kehitysvammahuol-         edellä mainittuihin toimintayksiköihin voidaan
7496: lon valtakunnallisessa suunnitelmassa tapahtui.      osoittaa myös kasvatus- ja ohjaushenkilöstöä,
7497: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa     avustavaa hoitohenkilökuntaa sekä muuta henki-
7498: suunnitelmassa vuosille 1984--1988 on sosiaali-      lökuntaa koskevista ryhmistä.
7499: palvelujen virat jaettu virkaryhmittäin. Näitä          Kehitysvammaisten tarvitsemat erityishuollon
7500: virkaryhmiä on seitsemän. Näistä mainittakoon        palvelut Varsinais-Suomessa pyritään turvaamaan
7501: kasvatus- ja ohjaushenkilöt, hoitohenkilöt sekä      em. virkaryhmien ja -määrien puitteissa.
7502: 
7503:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1983
7504: 
7505:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
7506:                                       1983 vp. -     .KK n:o 214                                      3
7507: 
7508: 
7509: 
7510: 
7511:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7512: 
7513:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och handledningspersonal, vårdpersonal och
7514: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        biträdandc vårdpersonal. Tili fostrings- och
7515: av den 8 november 1983 tili vederbörande med-        handledningspersonalen hör bl.a. handledare,
7516: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   talterapeuter och psykologer samt tili den
7517: riksdagsman Hilpelä m.fl. undertecknade skriftli-    biträdande vårdpersonalen bl.a. vårdbiträden,
7518: ga spörsmål nr 214:                                  anstaltsbiträden och avdelningsbiträden.
7519:                                                         1 den riksomfattande planen för socialvården
7520:           Vad ämnar Regeringen göra för att          under åren 1984-1988 har tjänsterna på riksnivå
7521:        eftersläpningen i servicen för utvecklings-   indelats i olika grupper som följer: år 1984 får
7522:        störda inom Egentliga Finland skall kun-      fostrings- och handledningspersonalen 1 060,
7523:        na avhjälpas och för att man skall få         vårdpersonalen 121 och den biträdande vårdper-
7524:        personai för de anstalter som redan står      sonalen 165 nya tjänster. Socialstyrelsen fördelar
7525:        färdiga eller som blir färdiga inom en        länsvis den personai som i planen ingår för varje
7526:        nära framtid?                                 grupp. Socialstyrelsen har fastställt länens ande-
7527:                                                      lar under år 1984 så, att inom Åbo och Björne-
7528:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     borgs Iän fostrings- och handledningspersonalen
7529: anföra följande:                                     utökas med 145, vårdpersonalen med 17 och den
7530:    Enligt den riksomfattande planen för ordnan-      biträdande vårdpersonalen med 24 nya tjänster.
7531: det av specialomsorgerna om utvecklingsstörda           Vid fördelningen länsvis av de statsandelstjäns-
7532: under åren 1983-1987 har år 1983 erhållits 120       ter som ingår i den riksomfattande planen för
7533: nya tjänster. Vid fördelningen av tjänsterna har     åren 1984-1988 har socialstyrelsen inte, såsom
7534: socialstyrelsen i mån av möjlighet beaktat det       tidigare, i detalj kunnat beakta de olika social-
7535: behov av tjänster som föranleds av den               vårdssektorernas behov, utan länen bedömer
7536: utvidgade verksamheten inom Egentliga Finlands       själva hur de tjänster som de tilldelats skall
7537: specialomsorgsdistrikt. Sålunda har en relativt      fördelas på olika funktioner.
7538: stor del av de nya tjänsterna, 25 % år 1983,            Åbo och Björneborgs läns andel av vårdperso-
7539: tilldelats Egentliga Finlands specialomsorgs-        naltjänsterna, 17 stycken, beror på det ringa
7540: distrikt.                                            totalantalet tjänster. Möjligheterna att tillfreds-
7541:     Den vid ingången av år 1984 ikraftträdande       ställa Egentliga Finlands specialomsorgsdistrikts
7542: lagen om planering av och statsandel för social-     behov av tjänster i internatet, på dagvårdsavdel-
7543: och hälsovården innebär en förändring i det          ningen och på vårdavdelningen beror dock inte
7544: nuvarande läget. 1 den riksomfattande planen         uteslutande på det antal vårdpersonaltjänster
7545: kommer man inte längre att reservera tjänster        som tilldelats länet, utan tjänster för de ovan
7546: särskilt för omsorgerna om utvecklingsstörda,        nämnda verksamhetsenheterna kan tilldelas också
7547: såsom förut skedde i den riksomfattande planen       ur grupperna fostrings- och handledningsperso-
7548: för specialomsorgerna om utvecklingsstörda. 1 de     nal, biträdande vårdpersonal och övrig personal.
7549: riksomfattande planerna för social- och hälsovår-       Avsikten är att inom Egentliga Finland säker-
7550: den under åren 1984-1988 har socialvårdens           ställa den specialomsorgsservice, som de utveck-
7551: tjänster indelats i grupper. Det finns sju sådana    lingsstörda behöver, inom ramen för de ovan
7552: tjänstegrupper. Av dessa kan nämnas fostrings-       nämnda tjänstegrupperna och tjänstekvoterna.
7553: 
7554:      Helsingfors den 8 december 1983
7555: 
7556:                                                                             Minister Vappu Taipale
7557:                                                  1983 vp.
7558: 
7559: Kirjallinen kysymys n:o 215
7560: 
7561:                                     Holvitie ym.: Korkeakoulujen tutkimusedellytysten parantamisesta
7562: 
7563:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7564: 
7565:    Korkeakoulujen tutkimusmenot kasvoivat vii-          koulujen perustutkimukseen, on hallituksen tie-
7566: me vuosikymmenellä reaalisesti vajaalla kolman-         depolitiikka hyvin lyhytnäköistä. On luultavaa,
7567: neksella. Kasvun kausi ajoittui 1970-luvun alku-        että soveltavan tutkimuksen taso madaltuu nope-
7568: puolelle ja kasvu tapahtui lähinnä uusien korkea-       asti, jos sillä ei ole yhteyksiä elinvoimaiseen
7569: koulujen perustamisen johdosta ja kulutusmeno-          perustu tkimukseen.
7570: jen puolella. Mutta jo vuosikymmenen lopulla               Yleisenä tavoitteena tulee pitää Suomen tutki-
7571: tapahtui sijoitusmenojen osalta selvää laskua,          muspanoksen nostamista 2 prosenttiin BKT:sta,
7572: mistä on aiheutunut mm. tutkimuslaitteistojen           josta myös valtioneuvosto on tehnyt periaatepää-
7573: vanhenemista ja tieteellisen kirjallisuuden han-        töksen, mutta samalla on turvattava korkeakou-
7574: kinnan laiminlyömistä. Edes 1980-luvun alun             lujen tutkimusvarojen kasvu vähintään samassa
7575: myönteisempi kehitys korkeakoulurahoituksen             suhteessa perustutkimuksen elinvoimaisuuden yl-
7576: osalta ei ole pystynyt korjaamaan korkeakoulujen        läpitämiseksi. Siksi viimeaikaisessa kehityksessä
7577: tutkimusrahoituksessa 1970-luvun lopulla synty-         korkeakoulupoliittisesti on ollut huolestuttavinta
7578: nyttä jälkeenjääneisyyttä.                              ennen kaikkea tutkimuksen painopisteen siirty-
7579:    Korkeakoulupoliittisesti on ollut huomionar-         minen korkeakoulujen ulkopuolelle, jolloin elävä
7580: voista se, että korkeakoulujen tutkimusosuus on         yhteys tutkimuksen ja opetuksen väliltä on katoa-
7581: jatkuvasti laskenut tarkasteltiinpa kehitystä sitten    massa. Tämän yhteyden katkeamista pahentaa
7582: hallinnonaloittain tai jakotavan mukaan. Tämä           vielä se, että korkeakoulujen opettajavoimia ei
7583: on ollut johdonmukainen seuraus harjoitetusta           olla kyetty lisäämään korkeakoulujen kehittämis-
7584: tiedepolitiikasta, jossa on pyritty lisäämään erilli-   lain edellyttämällä tavalla, vaan virkojen ja toi-
7585: sissä tutkimuslaitoksissa suoritettua soveltavaa        mien perustamisen sijasta ollaan jatkuvasti lisätty
7586: tutkimusta ja tuotekehitystoimintaa, mutta ei           tuntiopetusmäärärahoja. Tämä on selvästi vai-
7587: korkeakouluissa suoritettavaa perustutkimusta.          keuttanut korkeakoulujen tutkimus- ja opetus-
7588: Tämä linja on selvästi ilmennyt siinä, että ope-        tehtävien hoitoa, kun samanaikaisesti korkeakou-
7589: tusministeriön osuus valtion tutkimusrahoituk-          luille on annettu uusia tehtäviä, joiden vaatimaa
7590: sessa on hyvin lyhyellä aikavälillä pienentynyt 46      henkilöstövoimavarojen lisäystä ei ole otettu huo-
7591: prosentista (1977) 40 prosenttiin (1981) ja sama        mioon korkeakoulujen kehittämislaissa. Näin
7592: kehitys näyttää jatkuvan vuoden 1984 valtion            korkeakoulujen tutkimusresurssien jälkeenjäänei-
7593: tulo- ja menoarvioesityksen mukaan, jossa ope-          syys vaarantaa paitsi perustutkimuksen tason
7594: tusministeriön hallinnonalan kasvu tulee ole-           myös korkeakoulutuksen tieteellisen tason- eri-
7595: maan noin 8 prosenttia, korkeakoulumenojen              tyisesti tutkijakoulutuksen tason.
7596: kasvu noin 6 prosenttia ja elinkeinoja edistävän           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7597: tutkimuksen kasvu yhteensä noin 16 prosenttia,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7598: kun vuoden 1984 budjettiesityksessä valtion me-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7599: not tulevat kasvamaan noin 14 prosentilla.              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7600:    Budjetin yleisperusteluissa hallituksen asetta-
7601: ma tavoite, kilpailukyvyn parantaminen tutki-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä korkeakou-
7602: mus- ja tuotekehitystoiminnan vilkastuttamisen                 lujen tutkimusedellytysten parantamisek-
7603: avulla ja elinkeinoja edistävän tutkimuksen lisä-              si ja korkeakoulujen tutkimusosuuden
7604: resurssointi on sinänsä oikeansuuntainen ratkai-               nostamiseksi, jotta tutkimuksen ja ope-
7605: su. Mutta jos samanaikaisesti ei panosteta korkea-             tuksen yhteys saataisiin kiinteytymään?
7606: 
7607:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 198 3
7608: 
7609:                        Tapio Holvitie                            Riitta Uosukainen
7610:                        Eva-Riitta Siitonen                       Aino Pohjanoksa
7611:                        Martti Tiuri                              Kaarina Dromberg
7612: 0883011794
7613: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 215
7614: 
7615: 
7616: 
7617: 
7618:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7619: 
7620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tystyöhön osoitettavista määrärahoista on viime
7621: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        vuosina kasvanut keskimäärin 11,7 %. Akatemi-
7622: mies, kirjeellänne 8 päivänä marraskuuta 1983           aan on myös perustettu uusia vanhemman ja
7623: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen ministe-        nuoremman tutkijan virkoja. Tätä kautta on
7624: rin vastattavaksi seuraavan kansanedustaja Tapio        korkeakouluihin voitu kiinnittää uusia voimia.
7625: Holvitien ym. allekirjoittaman kysymyksen n:o              Korkeakoulujen perusvalmiuksien osalta on
7626: 215:                                                    kehittämiskohteiksi nähty laitteistohankintojen
7627:                                                         lisääminen (momentti 70), tutkimuksen apuhen-
7628:            Mitä Hallitus aikoo tehdä korkeakou-
7629:                                                         kilökunnan lisääminen, muut opetus- ja tutki-
7630:         lujen tutkimusedellytysten parantamisek-
7631:                                                         musmenot (laitosmäärärahat, kirjallisuuden han-
7632:         si ja korkeakoulujen tutkimusosuuden
7633:                                                         kinnat ja automaattinen tietojenkäsittely) mo-
7634:         nostamiseksi, jotta tutkimuksen ja ope-
7635:                                                         mentti 21 sekä tutkijoiden mahdollisuudet yllä-
7636:         tuksen yhteys saataisiin kiinteytymään?
7637:                                                         pitää kansainvälisiä ja kotimaisia yhteyksiä. Eri-
7638:                                                         tyisesti tutkimustoiminnan tukemiseksi on lisäksi
7639:   Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-             osoitettu työsuhdemäärärahaa tutkimusta avusta-
7640: nioittaen seuraavaa:                                    van henkilöstön palkkaamiseksi ja uusien hank-
7641:    Korkeakouluissa tapahtuvan tutkimuksen edel-         keiden käynnistämiseksi.
7642: lytysten kehittämistä on käsitelty useissa eri selvi-      Korkeakoululaitoksen henkilöstövoimavarojen
7643: tyksissä, joista mainittakoon perustutkimustyö-         osalta voidaan todeta, että valtakunnan tasolla
7644: ryhmän mietintö, korkeakouluneuvoston laatima           tullaan kehittämislaissa määritellyt opettajata-
7645: korkeakoulujen voimavarojen kehittämisohjelma           voitteet saavuttamaan. Koulutusyksiköiden ja eri
7646: vv. 1982-86, valtioneuvoston vahvistama kor-            pääalojen välillä on tosin huomattaviakin eroja.
7647: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelma vuosil-         Tutkimustoiminnan edellytysten parantamiseksi
7648: le 1983-1986, jatkokoulutuksen kehittämisen             on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota
7649: ohjausryhmän muistio, korkeakoululaitoksen ke-          korkeakoulujen virkarakenteen kehittämiseen.
7650: hittämislakityöryhmän mietintö, korkeakoulujen          Uusien virkojen osalta painopiste on siirtynyt
7651: henkilöstörakennetyöryhmän muistio ja valtion           professorien, apulaisprofessorien, yliassistenttien
7652: tiedeneuvoston ohjelma, tutkimus- ja kehittämis-        ja assistenttien virkojen ja toimien perustamiseen
7653: työ Suomessa 1980-luvulla. Kaikissa näissä              aikaisemman lehtorikeskeisemmän suuntauksen
7654: asiakirjoissa on tehty esityksiä korkeakouluissa        asemesta. Myös korkeakoulujen sisällä on virka-
7655: tapahtuvan tutkimustoiminnan edellytyksien              järjestelyillä pyritty lisäämään mm. yliassistent-
7656: parantamiseksi.                                         tien toimia. Virkarakennetta pyritään kehittä-
7657:    Kehittämisehdotuksissa on kiinnitetty erityistä      mään näiden suuntaviivojen mukaisesti, koska
7658: huomiota perustutkimuksen aineellisten voima-           tieteellinen tutkimus kuuluu pääosin professo-
7659: varojen lisäämiseen. Samalla on kuitenkin todet-        rien ja assistenttien virkavelvollisuuksiin.
7660: tu, että tuki ei voi olla valikoimatonta, vaan             Korkeakoulujen opettajilla on mahdollisuus
7661: uudet voimavarat on sijoitettava tärkeimpiin            käyttää Suomen Akatemian, valtion viranomais-
7662: kohteisiin. Tavoitteena on, että tutkimuksen har-       ten, elinkeinoelämän sekä yksityisten säätiöiden
7663: joittamisen perusedellytykset voitaisiin turvata        ja rahastojen myöntämiä tutkimusmäärärahoja ja
7664: korkeakoulujen omissa menoarvioissa. Näiden             apurahoja. Näiden merkitys käytännön tutkimus-
7665: perusvalmiuksien varaan voidaan rakentaa laa-           työn suorittamiselle on erittäin suuri. Korkeakou-
7666: jempia tutkimuskokonaisuuksia yhdistelemällä            luissa tehdään jossain määrin myös palvelututki-
7667: korkeakoulujen omia voimavaroja ja ulkopuoli-           musta, jossa tutkimuksen tilaaja suorittaa korkea-
7668: sia, mm. Suomen Akatemian erilaisia resursseja.         koululle tutkimuksesta aiheutuneet sopimuksen
7669:    Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuk-             mukaiset kustannukset. Tämän tutkimuksen
7670: sesta pääosa, n. 90 %, tapahtuu korkeakouluissa.        määrä on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt.
7671: Akatemian suhteellinen osuus tutkimus- ja kehi-         Myös opinnäytetöillä on huomattava merkitys
7672:                                       1983 vp. -      KK n:o 215                                      3
7673: 
7674: korkeakoulujen tutkimustoiminnassa. Korkea-           hallituksen huomiota tieteellisen tutkimuksen
7675: koulujen tehtävänä on näiden tutkimusten oh-          keskeiseen merkitykseen. Eduskunta on edellyttä-
7676: jaaminen ja arviointi. Korkeakoulut toimivat tä-      nyt hallituksen jatkavan tieteellisen tutkimuksen
7677: ten sekä uuden tutkijasukupolven kouluttajina         tehostettua tukemista siten, että perustutkimuk-
7678: että tieteellisen tason arvioijina ja säätelijöinä.   sen ja soveltavan tutkimuksen voimavarojen tarve
7679: Viime vuosina on pyritty erityisesti lisäämään        voidaan turvata.
7680: tutkijakoulutusta ja tehostamaan ohjausta.
7681:                                                         Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä on
7682:    Korkeakoulujen yhteistyö ja eri yksiköiden vä-
7683:                                                       pyritty edelleen toteuttamaan eduskunnan lausu-
7684: linen työnjako ei ole vielä muotoutunut riittäväs-
7685:                                                       maa tavoitetta. Valtiontaloudellisista syistä ei
7686: ti. Kehittämällä keskinäistä työnjakoa ja toteutta-
7687:                                                       kuitenkaan ole voitu esittää yhtä suurta lisäystä
7688: malla sisäisiä järjestelyjä ja virkojen ajanmukais-
7689:                                                       kuin edellisenä vuonna.
7690: tamista korkeakouluilla on hyvät edellytykset
7691: myös omilla päätöksillä kehittää tutkimuksen             Tulevina vuosina tullaan pyrkimään valtion
7692: asemaa.                                               tiedeneuvoston laatiman tutkimusvarojen kas-
7693:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen vuoden       vuohjelman toteuttamiseen, mikä johtaisi edus-
7694: 1980 tulo- ja menoarvioksi eduskunta kiinnitti        kunnan esittämän tavoitteen toteuttamiseen.
7695: 
7696:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1983
7697: 
7698:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
7699: 4                                     1983 vp. -- EJC n:o 215
7700: 
7701: 
7702: 
7703: 
7704:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
7705: 
7706:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          resurser. Av den forskning som Finlands Akade-
7707: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         mi finansierar, sker största del en eller 90 % vid
7708: av den 8 november 1983 till vederbörande med-         högskolorna. Akademins proportionella andel av
7709: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   de anslag som beviljas för forsknings- och utveck-
7710: riksdagsman Tapio Holvitie m.fl. undertecknade        lingsarbete har under de senaste åren i genom-
7711: spörsmål nr 215:                                      snitt vuxit 11,7 %. Nya äldre och yngre forskar-
7712:                                                       tjänster har även inrättats vid Akademin. Därige-
7713:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nom har nya resurser kunnat tillföras högskolor-
7714:        för att förbättra högskolornas förutsätt-      na.
7715:        ningar att forska och för att höja forsk-
7716:        ningens andel vid högskolorna så att              Beträffande högskolornas grundberedskap har
7717:        sambandet mellan undervisning och              man såsom utvecklingsobjekt betraktat en ökning
7718:        forskning blir fastare?                        av anskaffning av inventarierna (mom. 70), en
7719:                                                       ökning av antalet biträdande personai inom
7720:                                                       forskningen, övriga undervisnings- och forsk-
7721:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningsutgifter (institutionsanslag, anskaffning av
7722: framföra följande:                                    litteratur och automatisk databehandling, mom.
7723:    Urvecklandet av forskningens förutsättningar       21) och forskarnas möjligheter att upprätthålla
7724: vid högskolorna har behandlats i flera olika          internationella och nationella kontakter. Speciellt
7725: utredningar, av vilka kan nämnas det betänkan-        har man föreslagit ett anslag för avlöning av
7726: de som arbetsgruppen för grundforskningsfrågor        anställda i arbetsavtalsförhållande för att stödja
7727: har avgett, det program för utveckling av högsko-     forskningsverksamhet genom att avlöna sådan
7728: lornas resurser under åren 1982--86 som högsko-       personai som biträder vid forskningen och för att
7729: lerådet har utarbetat, den plan för utveckling av     igångsätta nya projekt.
7730: högskoleväsendet under åren 1983--1986 som               Beträffande högskolornas personalresurser kan
7731: statsrådet har fastställt, det Pm som lednings-       man konstatera, att man på riksomfattande plan
7732: gruppen för utvecklande 1av fortbildningen av-        i utvecklingsförslagen kommer att uppnå de mål
7733: gett, det betänkande som arbetsgruppen för            som man uppställt i fråga om att utbilda och
7734: utvecklande av lagstiftningen om högskoleväsen-       anställa lärare och som har fastställts i lagen om
7735: det har avgett, det Pm som arbetsgruppen för          utbyggande av högskoleväsendet. Det finns dock
7736: personalstrukturen vid högskolorna avgett och         stora skillnader mellan utbildningsenheter och
7737: statens vetenskapsråds program, Forskning och         olika huvudområden. För att förbättra förutsätt-
7738: utvecklingsarbete i Finland på 1980-talet. I alla     ningarna för forskningsverksamheten har under
7739: dessa handlingar har framlagts förslag för att        de senaste åren speciell uppmärksamhet fästs vid
7740: förbättra förutsättningarna för forskning vid hög-    utvecklandet av tjänstestrukturen vid högskolor-
7741: skolorna.                                             na. Beträffande nya tjänster har tyngdpunkten
7742:    I utvecklingsförslagen har speciell uppmärk-       förflyttats till inrättandet av professors-, biträ-
7743: samhet fästs vid att öka de materiella resurserna     dande professors-, överassistent- och assistent-
7744: inom forskningen. Samtidigt har man dock              tjänster och -befattningar i stället för den tidigare
7745: konstaterat att understöd ',linte kan ges utan att    tendensen som lade tyngdpunkten på lektors-
7746: ett visst urval sker, varför de nya resurserna bör    tjänsterna. Ä ven inom högskolorna har man med
7747: investeras i de viktigaste pbjekten.                  olika tjänsteregleringar försökt öka antalet överas-
7748:    Såsom mål har man att ~rygga grundberedska-        sistentbefattningar. Man försöker utveckla tjäns-
7749: pen för forskning i högskdlornas egna budgeter.       testrukturen i enlighet med dessa riktlinjer, efter-
7750:    Utgående från denna grundberedskap kan
7751:                            i                          som den vetenskapliga forskningen huvudsakli-
7752: man utveckla mera omfattande forskningshelhe-         gen hör till professorernas och assistenternas
7753: ter genom att koordinera högskolornas egna och        tjänsteplikter. Högskolelärarna har möjligheten
7754: utomstående resurser, bl. a. Finlands Akademis        att använda de forskningsanslag och understöd
7755:                                        1983 vp. -      KK n:o 215                                        5
7756: 
7757: som beviljas av Finlands Akademi, statens myn-         och göra tjänsterna tidsenliga har högskolorna
7758: digheter, näringslivet sam t av vissa enskilda stif-   goda förutsättningar tör att även genom sina
7759: telser. Deras betydelse för praktiskt forskningsar-    egna beslut utveckla forskningens ställning.
7760: bete är av största vikt. Vid högskolorna utfcir           I sitt svar på regeringens proposition angående
7761: man i någon mån också forskning på beställning         statsförslaget för år 1980 fäste riksdagen regering-
7762: för viiken högskolan betalar enligt överensstäm-       ens uppmärksamhet vid den centrala betydelse
7763: melse de kostnader som forskningens utförande          som den vetenskapliga forskningen har. Riksda-
7764: föranleder. Antalet beställda forskningar har un-      gen har förutsatt att regeringen skall fortsätta att
7765: der den senaste tiden avsevärt ökat. Även lär-         ge effektivt understöd för den vetenskapliga
7766: domsproven spelar en betydande roll inom hög-          forskningen så att de erforderliga resurserna inom
7767: skolornas forskningsverksamhet. Högskolornas           grundforskningen och inom den tillämpade
7768: uppgift är att handleda och bedöma dessa forsk-        forskningen kan tryggas.
7769: ningar. Högskolorna fungerar således såsom ut-
7770: bildare för den nya forskargenerationen samt              I statsförslaget för år 1984 har man vidare
7771: såsom bedömare och regulatorer för den ve-             försökt förverkliga det mål som riksdagen angett.
7772: tenskapliga nivån. Under de senaste åren har           På basen av statens tkonomiska läge har man
7773: man speciellt försökt öka forskarutbildningen och      dock inte kunnat föreslå en lika stor ökning som
7774: effektivera dess handledning.                          under föregående år.
7775:    Samarbetet mellan de olika högskolorna och             Under de kommande åren kommer man att
7776: arbetsfördelningen mellan de olika enheterna har       försöka förverkliga det tillväxtprogram för forsk-
7777: fortfarande inte tillräckligt utformats. Genom att     ningsanslagen vilket statens vetenskapsråd har
7778: urveckla den inbördes arbetsfördelningen och           utarbetat. Detta skulle leda tili att det mål som
7779: genom att förverkliga de interna arrangemangen         riksdagen har angett skulle förverkligas.
7780: 
7781:     Helsingfors den 12 december 1983
7782: 
7783:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
7784: 
7785: 
7786: 
7787: 
7788: 0883011794
7789:                                                  1983 vp.
7790: 
7791: Kirjallinen kysymys n:o 216
7792: 
7793: 
7794: 
7795: 
7796:                                     Kanerva ym.: Posti- ja telelaitoksen henkilöstörakenteen kehittämi-
7797:                                       sestä
7798: 
7799: 
7800:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7801: 
7802:    Postilaitoksen piirissä toimiva jakelu-, kuljetus-   piirissä on jouduttu tekemään poissaoloja sijaiset-
7803: ja käsittelyhenkilöstö järjesti lajittelukeskuksiin     ta ja kuljetuspuolella on siirrytty yksinajoon.
7804: kaksipäiväisen työnseisauksen samoin kuin hal-             Vuoden 1984 toimintaa suunniteltaessa on
7805: linto- ja asiakaspalveluhenkilöstönä toimivat pos-      Lounais-Suomen postipiiri edellyttänyt posti-
7806: tivirkamiehet järjestivät 17 paikkakunnalla työn-       alueitaan laatimaan henkilöstöbudjettisuunnitel-
7807: seisauksen, joka sai laajan julkisen huomion            mansa siten, että koko postipiirin alueella posti-
7808: osakseen.                                               virkamiestehtävissä tehdään yhteensä noin 6 800
7809:    Posti- ja telelaitoksen liikennevolyymi on kas-      työpäivää sijaisetta. Kun postivirkamiehiä koko
7810: vanut jatkuvasti. Tästä huolimatta laitoksen hen-       postipiirin alueella on alle 1 000 henkeä, voidaan
7811: kilöstömenoja on jatkuvasti supistettu. Kasvava         helposti päätellä, että jokainen postivirkamies
7812: liikenne vaatii ennen pitkää uusia vakansseja.          tekee vuodessa aina yli viikon pituisen jakson
7813: Postitoimen luonteesta johtuen ei ole mahdollis-        kahden ihmisen työt.
7814: ta ratianalisoida työmenetelmiä siinä määrin,              Tämän kaltaisesta tilanteesta on valitettavia
7815: että kasvava liikenne voitaisiin hoitaa henkilöstöä     seurausvaikutuksia mm. työtahdin voimakkaana
7816: lisäämättä.                                             kiristymisenä. Myös monet muut seurausvaiku-
7817:    Posti- ja telelaitoksessa on lähes 3 000 satun-      tukset ovat nähtävissä mm. siirrettävän työn
7818: naista apulaista ja liikenneoppilasta, joilla ei ole    ruuhkautumisena, sairauspoissaolojen lisääntymi-
7819: omaa tointa. Tämä henkilöstö tekee ympärivuoti-         senä, samoin kuin palvelutason laskemisena.
7820: sia vuosiloma- ja sairauspoissaoloista johtuvia            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7821: tehtäviä. Posti- ja telelaitoksen postipuolella pel-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7822: kästään vuosilomien aiheuttama tarve on 2 500           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7823: henkilötyövuotta. Samanaikaisesti postinsaajata-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7824: louksien määrän kasvu 30 000 kappaleen vuosi-
7825: vauhtia aiheuttaa välittömän henkilöstön lisäys-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7826: tarpeen.                                                       ryhtyä posti- ja telelaitoksen piirissä val-
7827:    Posti- ja telelaitoksen piirissä on suoritettu              litsevan heikon virkarakenteen ja niukko-
7828: voimakasta rationalisointityötä mm. lajittelukes-              jen sijaismäärärahojen korjaamiseksi lii-
7829: kusjärjestelmän luomisen merkeissä. Laitoksen                  kenteen kasvun edellyttämällä tavalla?
7830: 
7831:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
7832: 
7833:                        Ilkka Kanerva                             Heikki Järvenpää
7834:                        Liisa Hil pelä                            Erkki Moisander
7835: 
7836: 
7837: 
7838: 
7839: 08830121o4
7840: 2                                       1983 vp. -- KJC n:o 216
7841: 
7842: 
7843: 
7844: 
7845:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7846: 
7847:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Posti- ja telelaitoksen palveluksessa oleva hen-
7848: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kilöstö muodostuu toimin ja toisaalta määrära-
7849: olette 8 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-          hoin palkatuista henkilöistä. Määrärahoin palkat-
7850: jeenne n:o 1228 ohella toimittanut valtioneuvos-         tu virkasuhteinen henkilöstö on joko satunnaisia
7851: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        apulaisia tai viransijaisia, joiden määrä vaihtelee
7852: edustaja Kanervan ym. näin kuuluvasta kirjalli-          ruuhkahuipuista ja poissaoloista riippuen. Satun-
7853: sesta kysymyksestä n:o 216:                              naisen apulaisen palkkioita käytetään pääasiassa
7854:                                                          pysyväisluonteisen osa-aikaisen henkilöstön ja
7855:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettujen ns.
7856:        ryhtyä posti- ja telelaitoksen piirissä vallit-   ruuhka-apulaisten palkkaamiseen, kun taas vi-
7857:        sevan heikon virkarakenteen ja niukkojen          ransijaisten palkkiot on tarkoitettu korvaamaan
7858:        sijaismäärärahojen korjaamiseksi liiken-          poissaolojen vuoksi menetettyä työpanosta.
7859:        teen kasvun edellyttämällä tavalla?                  Satunnaisten apulaisten määrärahasta palkatta-
7860:                                                          vien, pysyväisluonteisissa tehtävissä työskentele-
7861:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vien kokopäivätoimisten satunnaisten apulaisten
7862: ti seuraavaa:                                            aseman parantamiseksi valtion vuoden 1984 tulo-
7863:    Posti- ja telelaitoksen toimintaa säätelevät laki     ja menoarvioehdotukseen sisältyy esitys 40 toi-
7864: posti- ja telelaitoksesta (61181) sekä laki posti- ja    men perustamiseksi sekä määrärahaesitys tilapäis-
7865: telelaitoksen talouden hoidon yleisistä perusteista      ten palkkioiden lisäämiseksi. Määräraha mahdol-
7866: (565 150). Taloudenhoitolaki edellyttää, että toi-       listaa 70 tilapäisen toimen perustamisen ja vas-
7867: mintaa hoidetaan terveiden liikeperiaatteiden            taavasti satunnaisten apulaisten palkkioiden lak-
7868: mukaan laitoksen kannattavuutta ja maan yleistä          kauttamisen.
7869: etua silmällä pitäen. Toiminta on myös sopeutet-            Postitoimessa käytetään henkilöstön vuosilo-
7870: tava valtion tulo- ja menoarviossa laitokselle           mista, sairauslomista, koulutuksesta yms. aiheu-
7871: vuosittain myönnettävien toimien ja määräraho-           tuvien poissaolojen korvaamiseen pääasiassa tulo-
7872: jen puitteisiin.                                         ja menoarviossa sijaistehtäviä varten saatuja toi-
7873:    Posti- ja telelaitoksen ja henkilöstöjärjestöjen      mia, postiliikenneoppilaan palkkioita sekä viran-
7874: yhteistyönä laaditun laitoksen henkilöstöpoliitti-       sijaismäärärahasta palkattuja sijaisia. Poissaolois-
7875: sen ohjelman mukaan henkilöstön ja toimien               ta, joita postitoimessa oli vuonna 1982 4 098
7876: tarpeen määrittely perustuu laitoksen tehtäviin ja       henkilötyövuotta, korvattiin tällä tavoin 92 % .
7877: toimintasuunnitelmiin. Eri keinoin pyritään hen-         Vastavuoroisuusperiaatteella tai ylitöitä teettä-
7878: kilöstön määrä ja rakenne saamaan vastaamaan             mällä katettiin 8 o/o poissaoloista. Poissaoloista ja
7879: kulloistakin todellista henkilöstötarvetta. Tar-         niiden korvaamisesta laaditaan tarkat vuosisuun-
7880: peen määrittämiseksi on posti- ja telelaitokseen         nitelmat, joissa otetaan huomioon mm. liiken-
7881: pyritty aikaansaamaan yhtenäiset ja tasapuoliset         teelliset vaihtelut ja kulloinenkin henkilöstömää-
7882: henkilöstön mitoitustarpeet ja -järjestelmät, joita      rä. Lähtökohtana pidetään sitä, että laitoksen
7883: käytetään mm. laadittaessa henkilöstösuunnitel-          toiminnan häiriötön jatkuminen sekä palveluta-
7884: mia vuotuisia posti- ja telelaitoksen tulo- ja           son säilyminen turvataan samalla kun henkilöstö-
7885: menoarvioesityksiä varten. Kun valtaosa posti- ja        resursseja käytetään joustavasti ja tarkoituksen-
7886: telelaitoksen kokonaiskustannuksista on palkkoja         mukaisesti.
7887: ja muita henkilömenoja (liikekirjanpidon mu-                Viransijaismäärärahoilla on palkattu henkilöitä
7888: kaan laskettuna kaikkiaan 81 % ), on selvää, että        joko ympärivuotisiin tai lyhytaikaisiin, tilapäisiin
7889: liiketaloudellisten periaatteiden noudattaminen          sijaistehtäviin. Postitoimen toiminnan luonteesta
7890: näin työvoimavaltaisessa toiminnassa edellyttää          johtuu, että lyhytaikaisiin sijaistehtäviin palkat-
7891: henkilöstöresurssien joustavaa ja oikea-aikaista         tujen henkilöiden käytöstä ei voida kokonaan
7892: käyttöä sekä olemassa olevien voimavarojen uu-           luopua. Sijaismäärärahoista palkattujen ympäri-
7893: delleen kohdentamista.                                   vuotisten sijaisten asema on postitoimessa sen
7894:                                       1983 vp. -- RJ< n:o 216                                           3
7895: 
7896: sijaan koettu ongelmaksi. Po. sijaistehtävissä toi-   maaraa ja rakennetta koskevien periaatteiden
7897: mii tällä hetkellä kaikkiaan noin 1 100 henkilöä,     toteuttamiseksi posti- ja telelaitoksessa on jo
7898: joista 660 työskentelee asiakaspalvelu- ja jakelu-    useamman vuoden ajan pyritty kehittämään lai-
7899: tehtävissä. Tämän henkilöryhmän osalta posti- ja      toksen virkarakennetta. Postivirkamiesten ja pos-
7900: telehallituksen pyrkimyksenä on ensi vaiheessa        timiesten palkkausperusteiden selvittelytoimi-
7901: parantaa asiakaspalvelu- ja jakelutehtävissä toimi-   kunnan mietintöön perustuen on valtion tulo- ja
7902: vien asemaa. Sijaismäärärahaa, jonka suuruus          menoarviossa viime vuosina saatukin uusia toimia
7903: vuonna 1983 oli 93 milj. mk ja jota koskien           kurssin käyneiden postiapulaisten, postinkanta-
7904: vuoden 1984 budjettiehdotukseen sisältyy 99           jien ja postiliikenneoppilaiden aseman paranta-
7905: milj. markan esitys, voidaan pitää riittävänä         miseksi. Myös vuoden 1984 valtion tulo- ja
7906: kattamaan poissaoloista aiheutuva resurssitarve.      menoarvioesitys sisältää edellä mainittuun mie-
7907:    Sijaistyövoiman vaihtuvuudesta aiheutuvien         tintöön pohjautuvia esityksiä postivirkamies- ja
7908: haittojen poistamiseksi sekä sijaisten aseman pa-     postimiestehtävissä toimivien aseman parantami-
7909: rantamiseksi aloitettiin postitoimessa eräillä pos-   seksi. Todettakoon vielä, että liikenneministeriö
7910: tialueilla 1.3.1982 ns. pysyvän sijaisjärjestelmän    on kuluvana syksynä asettanut työryhmän, jonka
7911: kokeilu tarkoitukseen valtion tulo- ja menoar-        tehtävänä on 31.3.1984 mennessä selvittää ja
7912: viossa perustetuilla ylimääräisillä postivirkamies-   tehdä esitys postipiirien piiri- ja paikallistasolla
7913: ja postimiestoimilla.                                 työskentelevien virkamiesten virka- ja toimira-
7914:    Posti- ja telelaitoksen henkilöstöpoliittiseen     kenteen kehittämisestä.
7915: ohjelmaan sisältyvien henkilöstön ja toimien
7916:      Helsingissä joulukuun 12 päivänä 1983
7917:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
7918: 4                                    1983 vp. -- KJC n:o 216
7919: 
7920: 
7921: 
7922: 
7923:                                Till Riksdagens Herr Taiman
7924: 
7925:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         samt att inriktningen av befintliga resurser stän-
7926: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse        digt omprövas.
7927: nr 1228 av den 8 november 1983 till vederböran-         Personalen vid post- och televerket består dels
7928: de mediem av statsrådet översänt avskrift av         av befattningshavare, dels av personer som aviö-
7929: föijande av riksdagsman Kanerva m.fl. under-         nas med anslagsmedel. Den personai i tjänsteför-
7930: tecknade spörsmåi nr 216:                            hållande som aviönas med anslag är antingen
7931:                                                      tillfälliga biträden eller vikarier och deras antai
7932:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      varierar beroende på rusningstoppar och från-
7933:        sikt att vidta för att rätta till den svaga   varo. Arvodena för tillfälliga biträden används i
7934:        tjänstestruktur som råder inom post- och      huvudsak till avlönande av deltidsanställd perso-
7935:        televerket och de knappa ansiagen för         nai i anställningsförhåliande av bestående natur
7936:        vikarier, så att de skulle motsvara den       och s.k. brådtidsbiträden i anstäliningsförhållan-
7937:        växande trafiken?                             de för viss tid, medan arvodena för vikarier är
7938:                                                      avsedda att ersätta den arbetsinsats som går
7939:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      förlorad på grund av frånvaro.
7940: anföra föijande:                                         För att förbättra stäliningen för de tillfäliiga
7941:    Post- och televerkets verksamhet regieras av      biträden med heltidsanstälining som arbetar i
7942: Iagen om post- och teieverket (61/81) samt Iagen     uppgifter av bestående natur och som avlönas
7943: om de aiimänna grunderna för post- och telegraf-     med anslaget för tillfäliiga biträden ingår i stats-
7944: verkets hushållning (565/50). Lagen om hushåll-      verkspropositionen för år 1984 inrättandet av 40
7945: ningen förutsätter att verksamheten sköts eniigt     befattningar samt förslag tili ökning av anslaget
7946: sunda affärsprinciper med avseende fäst på ver-      för tilifälliga funktionärers arvoden. Anslaget gör
7947: kets Iönsamhet och Iandets allmänna fördel.          det möjligt att inrätta 70 tilifälliga befattningar
7948: Verksamheten skaii också ordnas inom ramen för       och att i motsvarande mån indra arvoden för
7949: de befattningar och ansiag som årligen beviijas      tilifäliiga biträden.
7950: verket i statsförslaget.                                 Inom postfunktioneo ersätts personalen vid
7951:    Enligt det personaipolitiska program som post-    frånvaro på grund av semestrar, sjukledigheter,
7952: och televerket och personaiorganisationerna i        utbildning m.m. i huvudsak genom i statsför-
7953: samarbete har utarbetat definieras behovet av        slaget upptagna befattningar för vikarieuppgif-
7954: personai och befattningar på basen av verkets        ter, arvoden för posttrafikelever samt av vikarier,
7955: uppgifter och verksamhetsplaner. På olika sätt       som avlönas med anslaget för vikarier. På detta
7956: strävar man efter att personaiens storlek och        sätt ersattes 92 o/o av frånvaron, som inom
7957: struktur skulle motsvara det verkliga behovet av     postfunktioneo år 1982 uppgick tili 4 098 per-
7958: personai vid varje särskild tidpunkt. För att        sonarbetsår. Genom reciprocitetsprincipen elier
7959: definiera behovet har man inom post- och tele-       ålagt övertidsarbete täcktes 8 % av frånvaron. I
7960: verket försökt åstadkomma enhetliga och rättvisa     fråga om frånvaro och ersättandet av den utarbe-
7961: mått på behov av och system för dimensione-          tas noggranna årsplaner, där man bl.a. beaktar
7962: ringen av personaien. Dessa används bl.a. vid        variationerna i trafiken och personalens storlek
7963: utarbetande av personalplaner med tanke på           vid olika tidpunkter. Utgångspunkten är att
7964: post- och televerkets årliga förslag till inkomst-   verksamheten vid verket skall fortlöpa ostörd
7965: och utgiftsstat. När huvuddelen av post- och         samt att servicenivån skali upprätthålias, samti-
7966: televerkets totaia utgifter är löner och andra       digt som personalresurserna används på ett smi-
7967: personaiutgifter (enligt affärsbokföringen sam-      digt och ändamålsenligt sätt.
7968: maniagt 81 o/o) är det klart att iakttagandet av         Med anslagen för vikarier har personer avlönats
7969: företagsekonomiska principer i en så personaldo-     som vikarier, antingen året runt elier för kortvari-
7970: minerad verksamhet förutsätter att personairesur-    ga tilifäliiga uppgifter. På grund av postfunktio-
7971: serna används på ett smidigt sätt och på rätt tid    nens natur kan man inte helt och håliet avstå
7972:                                       1983 vp. -      KK n:o 216                                        5
7973: 
7974: från att använda personer som avlönas för kortva-        För genomförande av de principer angående
7975: riga vikarieuppgifter. Däremot har man inom           omfattningen och strukturen av personai och
7976: postfunktioneo ansett ställningen vansklig för        befattningar som ingår i post- och televerkets
7977: sådana vikarier som arbetar året runt och avlönas     personalpolitiska program har post- och tele-
7978: med anslag för vikarier. 1 sådana vikarieuppgifter    verket redan under flere år försökt utveckla
7979: arbetar för närvarande sammanlagt ca 1 100            verkets tjänstestruktur. Utgående från det betän-
7980: personer, av dem 660 i uppgifter inom kund-           kande som har avgetts av kommissionen för
7981: tjänst elier utdelning. 1 fråga om denna personal-    utredning av grunderna för posttjänstemännens
7982: grupp önskar post- och telestyrelsen vid första       och postmännens avlöning har man verkligen i
7983: tilifälle förbättra ställningen för dem som arbetar   statsförslagen för de senaste åren fått in nya
7984: i kundtjänst- elier utdelningsuppgifter. Anslaget     befattningar för att förbättra stäliningen för post-
7985: för vikarier, som år 1983 \'ar 93 milj.mk och för     biträden, brevbärare och posttrafikelever, som
7986: vilket i budgetforslaget för år 1984 äskas 99         har utbildats vid verkets yrkeskurser. Också stats-
7987: milj.mk, kan anses tillräckligt för att täcka det     verkspropositionen för år 1984 innehåller förslag,
7988: resursbehov som föranleds av frånvaro.                som bygger på det ovan nämnda betänkandet
7989:                                                       och syftar tili att förbättra ställningen för perso-
7990:    För att avlägsna de olägenheter som vålias av      ner i posttjänstemanna- och postmansuppgifter.
7991: att den vikarierande arbetskraften växlar samt för    Låt oss ännu konstatera att trafikministeriet den-
7992: att förbättra ställningen för vikarierna inleddes     na höst har tilisatt en arbetsgrupp, som har tili
7993: för postfunktionens del inom vissa postdistrikt       uppgift att fram tili 31.3.1984 utreda och kom-
7994: 1.3.1982 ett försök med ett s.k. permanent            ma med förslag om hur tjänste- och befattnings-
7995: vikariesystem med extraordinarie posttjänste-         strukturen för de tjänstemän som arbetar inom
7996: mans- och postmansbefattningar, som för ända-         postdistrikten på distrikts- eller lokalnivå kunde
7997: målet hade intagits i statsförslaget.                 utvecklas.
7998: 
7999:      Helsingfors den 12 december 1983
8000: 
8001:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
8002: 
8003: 
8004: 
8005: 
8006: 0883012104
8007:                                              1983 vp.
8008: 
8009: Grjallinen kysymys n:o 217
8010: 
8011: 
8012: 
8013: 
8014:                                  Astala ym.: Turun ja Porin läänin asuntolainakiintiön lisäämisestä
8015: 
8016: 
8017:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8018: 
8019:    Turun ja Porin läänin asuntolainakiintiö on      jonka suuruutta ei täysin vielä tajuta. Lääninhal-
8020: atkuvasti laskenut. Vuonna 1979 kiintiöprosentti    lituksen arvion mukaan vuoteen 1990 mennessä
8021: 1li 15,1 % (lainoja 281,8 mmk), vuonna 1983         tulisi rakentaa 4 500 vanhusten asuntoa lisää eli
8022:  3, 7 % (lainoja 204,6 mmk). Asuntohallituksen      noin 600 asuntoa vuodessa. Asuntotuotantomää-
8023: aholla on esiintynyt pyrkimystä pienentää läänin    rärahojen jatkuvasti laskevan suunnan katkaise-
8024: askennallinen asuntolainakiintiö nykyisestä 13,7    minen on eräs läänin kehittämisen keskeisimpiä
8025: Vo :sta 13,5 % :iin. Kiintiön pienentäminen         tehtäviä.
8026: uunniteltuun 13,5 % :iin pudottaisi lainoituksen       Myös Varsinais-Suomen elinkeinotoiminta ja
8027: näärän alle 200 mmk:n ja vaikeuttaisi sekä          sen kehittyminen edellyttävät asuntotuotannon
8028: sukkaiden asunto-olosuhteiden korjaamista että      nostamista nykyiseltä tasolta. Koska asuntojen
8029: akennustoiminnan kehittymistä merkittävästi.        puute haittaa monissa kunnissa uusien työpaik-
8030:   Valmistuneiden asuinhuoneistojen määrä on         kojen luomista ja jo olemassa olevien yritysten
8031: askenut samassa tahdissa valtion lainoittaman       laajentamista, tulisi näilläkin perusteilla Turun ja
8032: uotannon määrän kanssa. Vuonna 1979 läänissä        Porin läänin kiintiötä supistamisen sijasta päin-
8033: almistui vajaat 7 000 asuntoa, joista 3 700 oli     vastoin ehdottomasti kasvattaa nykyisestään.
8034: altion lainoittamia. Vuonna 1981 vastaavat lu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8035: ut olivat 5 600 ja 2 600. Asuntojen rakentamis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8036: arve ei ole vähentynyt. Kokonaan ilman varus-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8037: eita olevien asuntojen määrä on Turun ja Porin      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8038: :iänissä maan suurin, lähes 23 000 asuntoa. Ah-                Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
8039: aasti asuvia asuntokuntia on noin 8 000, toiseksi           litus aikoo ryhtyä, jotta Turun ja Porin
8040: niten Uudenmaan läänin jälkeen.                             läänin asuntolainakiintiötä supistamisen
8041:   Turun ja Porin lääni on maan vanhusvoittoisin             sijasta kasvatetaan nykyisestään olemassa
8042: iäni. Vanhusten asuntokysymys onkin ongelma,                olevan tarpeen mukaisesti?
8043: 
8044:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
8045: 
8046:                     Heli Astala                              Ilkka Kanerva
8047:                     Tapio Holvitie                           Anna-Liisa Jokinen
8048:                     Jukka Mikkola                            Liisa Hilpelä
8049:                     Heikki Perho                             Paula Eenilä
8050:                     Ensio Laine                              Martti Ratu
8051: 
8052: 
8053: 
8054: 
8055:  l8301190F
8056: 2                                      1983 vp. -       KK n:o 217
8057: 
8058: 
8059: 
8060:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8061:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           eräänä jakoperusteena on elinkeinoelämän laa
8062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jentumisen tai muun kehityksen aiheuttam:
8063: olette 8 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-         poikkeuksellinen asuntojen kysyntä.
8064: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Mitä tulee Turun ja Porin läänin alueelliseer
8065: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kiintiöön niin se on vuoden 1979 suhteellisest:
8066: Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          osuudesta 15,07 prosentista pienentynyt vuoder
8067: kysymyksestä n:o 217:                                   1983 suhteelliseen osuuteen 13,7 prosenttiin
8068:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-     Toisaalta Turun ja Porin lääniin on erityistarve
8069:         litus aikoo ryhtyä, jotta Turun ja Porin        määrärahasta jaettu vuonna 1979 11,2 prosenttia
8070:         läänin asuntolainakiintiötä supistamisen        vuonna 1980 13,6 prosenttia, vuonna 1981 10,1
8071:         sijasta kasvatetaan nykyisestään olemassa       prosenttia ja vuonna 1982 13,8 prosenttia läänir
8072:         olevan tarpeen mukaisesti?                      laskennallisen kiintiöosuuden lisäksi. Kuluvar
8073:                                                         vuoden erityistarvemäärärahan suuruutta ei viel:
8074:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lopullisesti tiedetä, koska lainan jakoa tapahtm
8075: ti seuraavaa:                                           vielä kuluvan kuukauden aikana. Turun ja Porir
8076:    Valtion asuntolainojen alueelliseen jakoon liit-     läänin kiintiön pienentyminen on johtunut ensi
8077: tyvät perusteet määritellään asuntotuotantolain         sijaisesti siitä, että eri alueita koskevien yhtenäi
8078: (247 /66) 3 §:ssä, jonka mukaan "päätettäessä           sin perustein tehtyjen asuntojen tuotantotarvelas
8079: lainojen myöntämisestä ja muista tukitoimenpi-          kelmien mukaan aravalainoituksen suhteelliner
8080: teistä on otettava huomioon eri kunnissa ja eri         tarve on ollut muilla alueilla suurempaa. Lainoi
8081: alueilla esiintyvä asunnon tarve, jonka arvioimi-       tettujen asuntojen määrällisessä laskussa on otet
8082: sen perusteena on pidettävä asuntovajausta, asu-        tava huomioon valtion tulo- ja menoarvioss:
8083: mistiheyttä, väestön määrää ja sen muutoksia,           viime vuosina tapahtunut selvä määrärahan reaa
8084: asuntojen uusimistarvetta ja muita asunnontar-          linen pienentyminen.
8085: peeseen vaikuttavia tekijöitä''. Lääneittäisten ja         Asuntohallitus on valmistellut uudet läänikiin
8086: kunnittaisten asuntolainakiintiöiden lähtökohta-        tiöt vuoden 1984 asuntolainoitusta varten. Asun
8087: na on asuntojen tuotantotarve koostunut kahdes-         tohallituksen ehdotus vuoden 1984 tulo- ja me
8088: ta pääosasta so. asuntokannan lisäystarpeesta ja        noarvioesityksen mukaisen asuntolainojen myön
8089: asuntojen poistuman korvaamisesta. Asuntokan-           tämisvaltuuden käyttösuunnitelmaksi on parhail
8090: nan alueittaisen tarpeen perustana ovat valtio-         laan ympäristöministeriön käsiteltävänä. Siit
8091: neuvostossa ja väliportaanhallintotasolla päätetyt      hankittavien lausuntojen jälkeen käyttösuuuni
8092: väestösuunnitteet.                                      telma tullaan esittelemään valtioneuvostossa tule
8093:    Lääni- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on           van vuoden tammi-helmikuun aikana. Vast:
8094: käytetty edellä kerrotulla tavalla määriteltyjä tuo-    tällöin voidaan lopullisesti todeta vuoden 198•
8095: tantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtioneu-         osalta eri läänien asuntolainakiintiöt.
8096: vosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolainojen           Valtion asuntolainoituksen alueittaisia ja kun
8097: myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelman käsit-            nittaisia kiintiöinuin perusteita tullaan uudista
8098: telyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt. Sanotun        maan valtion asuntolainoituksen kiintiötoimi
8099: lääneittäisen kiintiön lisäksi on otettava huo-         kunnan (Komiteanmietintö 1983:2) tekemier
8100: mioon käyttösuunnitelmassa vahvistetun ns. eri-         ehdotusten pohjalta. Uusien kiintiölaskelmier
8101: tyistarvemäärärahan jakoperusteet, joiden osalta        vaihtoehtoiset tulokset antavat perusteita vuoder
8102: esim. kuluvan vuoden käyttösuunnitelmassa               1983 kiintiöiden tarkistamiseen, jotta aravalai
8103: määrättiin kiintiöiden ulkopuolella jaettavaksi         noituksella voitaisiin tukea asunto-olojen kehitys
8104: lämmityslaitoslainat, asuntojen peruskorjaus- ja        tä tasapuolisesti eri alueilla. Muutoksia harkitta
8105: perusparannuslainat, opiskelija-asuntolainat sekä       essa otetaan huomioon eri laskennallisten kiintiö
8106: varsinaiset erityistarpeisiin osoitetut asuntolainat.   vaihtoehtojen lisäksi käytettävissä olevat tiedo
8107: Erityistarpeisiin osoitetun määrärahan suuruus on       asuntomarkkinatilanteesta eri lääneissä ja paikka
8108: tänä vuonna 300 miljoonaa markkaa ja sen                kunnilla.
8109: 
8110:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
8111: 
8112:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
8113:                                        1983 vp. -- KJ( n:o 217                                          3
8114: 
8115: 
8116: 
8117:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
8118:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           der, lån för bostäder för studerande samt egentli-
8119: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           ga bostadslån för särskilda behov. Anslaget tili
8120: LV den 8 november 1983 tili vederbörande med-          lån för särskilda behov var i år 300 miljoner
8121: em av statsrådet översänt avskrift av följande av      mark, och en fördelningsgrund är en exceptioneli
8122: ·iksdagsledamot Heli Astala m.fl. undertecknade        efterfrågan på bostäder på grund av tiliväxt i
8123: :pörsmål nr 21 7:                                      näringslivet elier annan utveckling.
8124:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-             Vad beträffar den regionala kvoten för Åbo ja
8125:        geringen vidta för att bostadslånekvoten        Björneborgs Iän så har den från en relativ andel
8126:        för Åbo och Björneborgs Iän i stäliet för       av 15,07 % år 1979 minskat tili en relativ andel
8127:        att minskas skall ökas från nuvarande           av 13,7 % år 1983. Å andra sidan har tili Åbo
8128:        nivå så att den motsvarar det föreliggan-       och Björneborgs Iän av anslaget för särskilda
8129:        de behovet?                                     behov utdelats 11,2 % år 1979, 13,6 % år 1980,
8130:                                                        10,0% år 1981 och 13,8% år 1982 utöver länets
8131:  Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         beräknade kvotandel. Beloppet av anslaget för
8132: nföra följande:                                        särskilda behov i år är ännu inte slutgiltigt känt,
8133:    Grunderna för den regionala fördelningen av         eftersom lån alitjämt kommer att fördelas under
8134: tatens bostadslån definieras i 3 § lagen om            innevarande månad. Den minskade kvoten för
8135: >ostadsproduktion (247 166), där det stadgas:          Åbo och Björneborgs Iän har främst berott på att
8136: 'Då beslut fattas om beviljande av lån och andra       det relativa behovet av aravalån har varit större
8137: tödåtgärder, skali det i olika kommuner och            på andra områden, enligt det för olika områden
8138: nom olika områden förekommande bostadsbe-              på enhetliga grunder beräknade behovet av bo-
8139: wvet beaktas, vilket uppskattas med ledning av         stadsproduktion. Det minskade antalet belånade
8140: >ostadsunderskottet, boendetätheten, folkmäng-         bostäder bör ses i relation tili den tydliga reelia
8141: len och förändringarna i denna, behovet av             minskning av anslaget i statsförslaget som har
8142: >ostäders förnyande samt andra på bostadsbeho-         skett under de senaste åren.
8143: ·et inverkande faktorer. '' Utgångspunkten för            Bostadsstyrelsen har faststälit nya länskvoter
8144: >ostadslånekvoterna per Iän och per kommun är          för bostadslånen för år 1984. Bostadsstyrelsens
8145: Ien behövliga bostadsproduktionen. Denna be-           förslag tili dispositionsplan för fulimakten att
8146: tår av två huvuddelar, dvs. behovet att öka            bevilja bostadslån i enlighet med statsförslaget
8147: >ostadsbeståndet och behovet att ersätta bostads-      för år 1984 är för närvarande under behandling i
8148: .vgången. Det behövliga regionala bostadsbe-           miljöministeriet. Sedan utlåtanden om denna
8149: tåndet bedöms på grundval av de folkplane-             pian har inkommit kommer dispositionsplanen
8150: ingstal som har faststälits i statsrådet och i         att föredras i statsrådet i januari--februari nästa
8151: nelianinstansförvaltningen.                            år. Först då kan man slutligt fastslå storleken av
8152:    Som utgångspunkt för läns- och kommunkvo-           de olika länens bostadslånekvoter för år 1984.
8153: erna har använts beräkningar av produktionsbe-            Grunderna för kvoteringen av statens bostads-
8154: tovet, definierade på ovan nämnda sätt. Statsrå-       lån per region och kommun kommer att revide-
8155:  let har, utgående från dem, faststälit kvotande-      ras utgående från de förslag som har framlagts av
8156:  ar per Iän i samband med behandlingen av              kommissionen för statliga bostadslånekvoter
8157:  lispositionsplanen för den årliga fullmakten att      (Kommittebetänkande 1983:2). De alternativa
8158:  1evilja bostadslån. Utöverovan nämnda kvot per        resultaten av de nya kvotberäkningarna ger en
8159:  än bör hänsyn tas tili grunderna för fördel-          grund för granskning av 1983 års kvoter, så att
8160:  tingen av det s.k. anslaget för särskilda behov,      man genom aravalån kan stöda bostadsförhålian-
8161:  ilket har faststälits i dispositionsplanen. I fråga   denas utveckling likvärdigt inom olika regioner.
8162:  1m dessa grunder bestämdes t.ex. i dispositions-      Då dessa ändringar övervägs kommer utöver olika
8163:  ,)anen för innevarande år att utanför kvoterna        alternativa beräknade kvoter även tiligängliga
8164:   kulie fördelas lån för värmeanläggningar, lån för    uppgifter om läget på bostadsmarknaden i olika
8165:  ~rundreparation och grundförbättring av bostä-        Iän och på olika orter att beaktas.
8166: 
8167:     Helsingfors den 9 december 1983
8168: 
8169:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
8170:                                                    1983 vp.
8171: 
8172: 
8173: Kirjallinen kysymys n:o 218
8174: 
8175: 
8176: 
8177: 
8178:                                        E. Laine ym.: Suomalaisten sota-aseiden vtenntn lopettamisesta
8179: 
8180: 
8181:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8182: 
8183:    Pariisin rauhansopimus edellyttää, ettei Suomi         lituksia, jotka ovat olleet suomalaisten asetehtai-
8184: tuota aseita yli oman eli puolustusvoimiensa              den asiakkaita. Asevienti mainitunkaltaisiin mai-
8185: tarpeen. Tätä määräystä ei ole noudatettu vaan            hin heikentää Suomen rauhanpolitiikan ja muun
8186: Suomen asevienti on kasvanut nopeasti. Tällä              ulkopolitiikan uskottavuutta.
8187: vuosikymmenellä arvioidaan aseviennin arvon                   Suomessa on pitkään esitetty vaatimuksia ase-
8188: moninkertaistuvan.                                        viennin lopettamisesta. Vaatimusta on rauhanpo-
8189:    Viime vuosikymmenen aikana Suomen ase-                 liittisten syiden ohella perusteltu mm. sillä, että
8190: viennin arvo kasvoi kuusinkertaiseksi. Vuonna             asevarustelu on Suomessa huono työllistäjä.
8191:  1970 vietiin maastamme vajaan kahden miljoo-             SAK:n keväällä 1980 teettämä tutkimus "Aseva-
8192: nan markan arvosta aseita mutta vuonna 1979               rustelu ja työllisyys'' osoitti, että myös Suomessa
8193: viennin arvo oli jo yli 12 miljoonaa markkaa.             on työllistettävissä moninkertainen määrä ihmi-
8194: Tämäkin luku lienee kasvanut jälleen kaksinker-           siä, jos nyt varusteluun käytettävät määrärahat
8195: taiseksi.                                                 sijoitettaisiin siviilitarkoituksiin.
8196:     Asevienti on koostunut pääasiassa jalkaväen              Puolustusministeriön arvion mukaan armeijan
8197:  aseistuksesta: tykeistä, kranaatinheittimistä ja         hankinnat työllistävät välittömästi noin 2 500
8198:  rynnäkkökivääreistä sekä mainittujen aseiden am-         henkilöä. Aseviennin työllisyysvaikutukset metal-
8199:  muksista.                                                lialalla on Metalliliiton työryhmä arvioinut vain
8200:     Suomen asevientiä valvoo ulkoministeriö, jon-         100-200 työvuodeksi. Tältä kannalta katsoen
8201:  ka lausunnon perusteella hallitus tekee päätök-          konversio eli asetuotannon muuttaminen siviili-
8202:  sensä vientiluvan myöntämisestä. Periaatteessa           tuotannoksi olisi koko kansantalouden puitteissa
8203:  asevientiä ei saisi tapahtua ns. kriisialueille. Näil-   varsin mitätön ongelma. Yritystasolla tämä loisi
8204:  lä alueilla aseiden kysyntä on suurta ja niinpä          tilapäisiä ongelmia vain osalle asetuottajista, lä-
8205:  myös Suomen varustelutuotanto on löytänyt nä-            hinnä puolustusvoimien omilla tehtailla sekä
8206:  mä markkinat. Lähes puolet koko 1970-luvun               Valmetin lentokonetuotannossa. Metallityöväen
8207:  aseviennistä suuntautui Suomesta kahteen maa-            liiton työryhmä onkin ehdottanut, että valtio
8208:  han: Singaporeen ja Qatariin.                            tukisi aseviennin supistamisesta kärsiviä yrityksiä
8209:     Singapore on kansainvälisen asekaupan keskus,         esimerkiksi suuntaamalla niille kehitysyhteis-
8210:  josta tapahtuu aseiden jälleenmyyntiä useille ta-        työhön liittyviä tilauksia.
8211:  hoille. Qatar on Persianlahden valtio ja siten              Vaikka Suomen aseviennin lisäämisellä ei ole
8212:  sijainniltaan maailman tulenarimmalla alueella.          mitään puolustuspoliittista tarvetta, on armeijan
8213:     Maassamme valmistettuja aseita menee rotu-            edustajien taholta vaadittu aseviennin tuntuvaa
8214:  sortajien ja taantumuksellisten diktatuurivoimien        lisäämistä. Ehkä nämä motiivit löytyvät yritysta-
8215:  käyttöön. Vuoden 1980 ulkomaankauppatilasto              loudellisista perusteista. Ne eivät kuitenkaan saa
8216:  paljasti Suomesta viedyn mm. Chileen yli 6               muodostua esteeksi aseviennin lopettamiselle ja
8217:  mm:n patruunoita. Tilastoissa ne oli merkitty            sitä tarkoittavien muutossuunnitelmien teolle,
8218:  urheiluaseiden ammuksiksi. Tilastoista löytyi            jotka voitaisiin rahoittaa sotilasmateriaalihankin-
8219:   myös muita Latinalaisen Amerikan diktatuurihal-         noista otettavalla 1 % :n verolla.
8220:  088301157D
8221: 2                                   1983 vp. -      KK n:o 218
8222: 
8223:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
8224: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              ryhtyä Suomesta tapahtuvan sota-aseiden
8225: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          viennin lopettamiseksi ja asetuotannon
8226: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 muuttamiseksi asteittain siviilituotan-
8227:                                                           noksi?
8228:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
8229: 
8230:                       Ensio Laine                            Mikko Kuoppa
8231:                       Sten Söderström                        Ulla-Leena Alppi
8232:                                         Anna-Liisa Jokinen
8233:                                        1983 vp. -      KK n:o 218                                         3
8234: 
8235: 
8236: 
8237: 
8238:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8239: 
8240:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         riitaan ulkopolitiikkamme periaatteiden ja pyrki-
8241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mysten kanssa.
8242: olette 8 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-           Verrattaessa esimerkiksi muihin puolueetto-
8243: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       miin maihin Suomen harjoittama asevienti on
8244: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ollut niin vähäistä, että se ei ole merkittävä tekijä
8245: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        Suomen kansainvälisessä kuvassa. Suomen koko
8246: kysymyksestä n:o 218:                                  asevienti vuonna 1980 oli 70,1 mmk, vuonna
8247:                                                        1981 88,0 mmk ja vuonna 1982 84,9 mmk.
8248:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Aseviennin osuus koko viennistä oli vain n. 0,1
8249:         ryhtyä Suomesta tapahtuvan sota-aseiden        % sanottuna ajankohtana. Sota-aseiden osuus
8250:         viennin lopettamiseksi ja asetuotannon         koko aseviennistä muodosti neljänneksen. Vuon-
8251:         muuttamiseksi asteittain siviilituotannok-     na 1980 sota-aseiden viennin (25 mmk) osuus
8252:         si?                                            Suomen kokonaisviennistä oli vain 0,06 %. Vas-
8253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          taava luku Ruotsin osalta oli 2,2 %, Itävallan
8254: seuraavaa:                                             1,5 % ja Sveitsin 0,7 %.
8255:                                                           Asevientimme vähäisyydestä huolimatta on
8256:   Suomalainen sotatarviketuotanto ei ole tähdät-       hallitus pitänyt tärkeänä valvoa, että yksittäiset
8257: ty vientiin vaan Suomen omien puolustusvoi-            asevientihankkeet eivät vahingoittaisi rauhantah-
8258: mien tarpeen tyydyttämiseen. Kuten useimmat            toisen ulkopolitiikkamme nauttimaa arvonantoa.
8259: maat Suomi pyrkii mahdollisimman korkeaan              Tässä tarkoituksessa hallitus ei salli aseiden vien-
8260: omavaraisuuteen puolustustarvikkeiden hankin-          tiä kriisialueille tai maihin, joihin se on YK:n
8261: noissa. Kriisin sattuessa ei tuotantokykyä voida       turvallisuusneuvoston päätösten nojalla kielletty.
8262: luoda kyllin nopeasti, ellei siihen tarvittavaa        Milloin on aihetta olettaa, että ostaja saattaisi
8263: tuotantovalmiutta ole ylläpidetty ja kehitetty jo      myydä ostamansa suomalaiset aseet edelleen val-
8264: rauhan aikana. Tällaisen valmiuden ylläpitämistä       vontamme ulkopuolella oleville ostajille, viennin
8265: edesauttaa sekä taloudellisessa että teknisessä        edellytykseksi on asetettu ostajan antama jälleen-
8266: mielessä se, että omien puolustusvoimien han-          myynnin estävä sitoumus. Tätä menettelyä on
8267: kintojen lisäksi osa tuotannosta voidaan suunnata      sovellettu mm. kysymyksen perusteluissa maini-
8268: vientiin. Tällöin voidaan tuotantosarjoja pidentä-     tuissa vientitoimituksissa Singaporeen.
8269: mällä alentaa yksikkökustannuksia.                        Qatariin on erikoistilauksesta toimitettu emii-
8270:    Sotatarvikkeiden viennille eivät tekemämme          rin vartiokaanille kromattuja aseita.
8271: valtiosopimukset aseta esteitä. Asevientiä valvo-         Ottaen huomioon oman puolustustaloutemme
8272: taan vuonna 1938 säädetyn lain nojalla. Lain ja        vaatimukset ja aseviennin valvonnan ei voida
8273: vastaavan asetuksen avulla hallitus on voinut          katsoa olevan perusteita kysymyksessä tarkoitet-
8274: tyydyttävästi valvoa, että asevienti ei joudu risti-   tuihin toimenpiteisiin.
8275: 
8276:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1983
8277: 
8278:                                                                  Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
8279: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 218
8280: 
8281: 
8282: 
8283: 
8284:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8285: 
8286:    1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen         i konflikt med våra utrikespolitiska principer och
8287: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          strävanden.
8288: av den 8 november 1983 till vederbörande med-             Jämförd med t.ex. andra neutrala Iänder har
8289: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     den vapenexport Finland bedrivit varit så obetyd-
8290: riksdagsman Ensio Laine m.fl. ställda skriftliga       lig, att den inte utgör någon betydelsefull faktor
8291: spörsmål nr 218:                                       för den internationella bilden av Finland. Fin-
8292:                                                        lands hela vapenexport utgjorde år 1980 70,1
8293:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      mmk, år 1981 88,0 mmk och år 1982 84,9 mmk.
8294:          för att exporten av krigsvapen från Fin-      Vapenexportens andel av hela exporten var en-
8295:          land skall upphöra och för att stegvis        dast ca 0,1 % under den nämnda perioden.
8296:          förändra vapenproduktionen till civilpro-     Exporten av krigsvapen utgjorde en fjärdedel av
8297:          duktion?                                      hela vapenexporten. År 1980 var krigsvapnens
8298:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt       andel (25 mmk) av Finlands hela export endast
8299: följande:                                              0,06 %. Motsvarande tal var för Sveriges del 2,2
8300:                                                         % , för Österrike 1, 5 % och för Schweitz 0, 7 % .
8301:    Den finländska krigsmaterielproduktionen är             Trots vår vapenexports ringa omfattning har re-
8302: inte inriktad på export utan på att tillfredsställa     geringen funnit det viktigt att övervaka att enskil-
8303: Finlands egen försvarsmakts behov. Liksom de           da vapenexportprojekt inte skadar det anseende
8304: flesta andra Iänder strävar Finland tili en så hög     vår fredsvänliga utrikespolitik åtnjuter. På denna
8305: självförsörjningsgrad som möjligt för anskaffning      grund tillåter regeringen inte export av vapen till
8306: av försvarsmateriel. Vid en kris kan produktions-      krigsområden eller till Iänder, dit sådan export är
8307: förmåga inte skapas tillräckligt snabbt, ifall den     förbjuden i enlighet med FN:s säkerhetsråds
8308: för detta behövliga produktionsberedskapen inte        beslut. Då det föreligger skäl att anta, att
8309: har upprätthållits och utvecklats redan i fredstid.    köparen kunde sälja vidare sina inköpta finländs-
8310: Upprätthållandet av en sådan beredskap under-          ka vapen till köpare, som är utanför vår kontroll,
8311: lättas både i ekonomiskt och tekniskt hänseende        har som villkor för exporten ställts en förbindelse
8312: av att en del av produktioneo kan kanaliseras i        från köparens sida om förbud mot återförsälj-
8313: export vid sidan av den egna försvarsmaktens            ning. Detta förfarande har tillämpats bl.a. be-
8314: anskaffningar. Då kan enhetskostnaderna sänkas         träffande de i spörsmålets motiveringar nämnda
8315: genom förlängning av produktionsserierna.              exportleveranserna till Singapore.
8316:    De statsfördrag vi slutit ställer inga hinder för       Till Qatar har på specialbeställning levererats
8317: export av krigsmateriel. Vapenexporten kontrol-        förkromade vapen åt emirens vaktgarde.
8318: leras i enlighet med en lag stiftad år 1938. Med           Med beaktande av våra egna försvarsekonomis-
8319: hjälp av lagen och den motsvarande författ-            ka krav och vapenexportens kontroll kan grunder
8320: ningen har regeringen på ett tillfredsställande        inte anses föreligga för de i spörsmålet avsedda
8321: sätt kunnat övervaka, att vapenexporten inte står      åtgärderna.
8322: 
8323:      Helsingfors den 7 december 1983
8324: 
8325:                                                                       Utrikesminister Paavo Väyrynen
8326:                                               1983 vp.
8327: 
8328: Kirjallinen kysymys n:o 219
8329: 
8330: 
8331: 
8332: 
8333:                                   Tuovinen: Luonnossa kasvavien kasvien keräilyn verottamisesta
8334: 
8335: 
8336:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8337: 
8338:    Liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momentin mukaan          Liikevaihtoverolain säännöksistä kuitenkin joh-
8339: verotonta on eräiden laissa lueteltujen tavaroiden   tuu, että eri tuotteet ovat hyvin eri tavalla
8340: myynti kun myyjänä on tavaran alkutuottaja.          verotuksen kohteena. Kun esimerkiksi sienien ja
8341: Verovapaiden tavaroiden luettelo käsittää sekä       marjojen keräilyä pidetään alkutuotantona ja
8342: viljeltyjä että luonnonvaraisia tuotteita. Lain 4    ostaja saa vähentää näiden tuotteiden ostohinnat
8343: §:n 4 momentin mukaan alkutuotantona pide-           liikevaihtoverotuksessaan, ostaja ei saa vastaavaa
8344: tään muun muassa maatalouden, puutarhatalou-         vähennystä ostaessaan esimerkiksi koivunlehtiä,
8345: den, kalastuksen, kalanviljelyn ja -kasvatuksen,     nokkosia ja mesiangervoa.
8346: turkiseläinkasvatuksen ja poronhoidon harjoitta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8347: mista sekä sienien ja metsämarjojen poimimaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8348: samoin kuin niiden ja omasta alkutuotannosta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8349: saatujen tuotteiden myyntiä. Lain 18 §:n 1           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8350: momentin a) kohdan mukaan myynnin verotus-
8351: arvoa laskettaessa verovelvollinen saa vähentää                Onko Hallitus tietoinen siitä, että lii-
8352: alkutuottajalta hankkimansa 4 §:n 1 momentissa              kevaihtoverolain 4 §:n tavaraluettelo ja
8353: mainitun tavaran ostohinnan.                                alkutuotannon määrittely asettavat keino-
8354:    Luonnontuotteiden käyttö on viime vuosina                tekoisia rajoja samankaltaisten tavaroiden
8355: lisääntynyt kun on alettu enemmän kiinnittää                ja toimintojen väliin, ja
8356: huomiota ravinnon laatuun ja terveyskysymyk-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
8357: siin. Luonnontuotteiden kaupan lisääntyminen                luonnossa kasvavien kasvien keräilyn si-
8358: on myös merkinnyt monille vähätuloisille uutta              sällyttämiseksi liikevaihtoverolain 4 §:n 4
8359: ansiomahdollisuutta näiden tuotteiden keräilyssä            momentissa tarkoitettuun alkutuotannon
8360: ja kasvatuksessa.                                           käsitteeseen?
8361: 
8362:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1983
8363: 
8364:                                           Jouko Tuovinen
8365: 
8366: 
8367: 
8368: 
8369: 0883012115
8370: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 219
8371: 
8372: 
8373: 
8374: 
8375:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8376: 
8377:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on menetelty lähinnä siitä syystä, että on haluttu
8378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         turvata samanlaisesta alkutuotannosta peräisin
8379: olette 9 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-       olevien tai samanlaiseen tarkoitukseen käytettä-
8380: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vien tavaroiden tasapuolinen verotuskohtelu. On
8381: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       siis nimenomaan pyritty siihen, että liikevaihto-
8382: Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    verolaki ei asettaisi keinotekoisia rajoja samankal-
8383: myksestä n:o 219:                                     taisten tavaroiden ja toimintojen väliin.
8384:                                                          Alkutuoteluetteloa on liikevaihtoverolain voi-
8385:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että lii-   massaoloaikana täydennetty vain kaksi kertaa.
8386:         kevaihtoverolain 4 §:n tavaraluettelo ja      Vuonna 1973 annetulla lailla (297 /73) luetteloon
8387:         alkutuotannon määrittely asettavat keino-
8388:                                                       lisättiin eräitä kalalajeja, muun muassa kirjolohi,
8389:         tekoisia rajoja samankaltaisten tavaroiden
8390:                                                       sekä lisäksi luonnonhunaja, luumu, kriikuna ja
8391:         ja toimintojen väliin, ja
8392:                                                       kirsikka, sekä vuonna 1981 annetulla lailla (331 1
8393:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin    81) eräitä luonnonmarjoja.
8394:         luonnossa kasvavien kasvien keräilyn si-
8395:                                                          Alkutuoteluettelossa ei mainita luomaistuote-
8396:         sällyttämiseksi liikevaihtoverolain 4 §:n 4
8397:                                                       kauppaa varten keräiltäviä koivunlehtiä, nokkosia
8398:         momentissa tarkoitettuun alkutuotannon
8399:                                                       ja mesiangervoa. Niin ikään luettelossa ei maini-
8400:         käsitteeseen?
8401:                                                       ta esimerkiksi ruusukvitteenin, seljan ja tuomen
8402:                                                       marjoja. Yksityiskohtaisten tavaraluettelojen laa-
8403:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      timisesta voidaan yleisesti todeta, että ne vain
8404: ti seuraavaa:                                         harvoin voivat johtaa kaikkia tyydyttävään tulok-
8405:    Elintarvikkeiden kuluttajahintoja alennetaan       seen. Tällaisia luetteloja on vaikea laatia sellaisik-
8406: valtiovallan toimenpitein lähes kaikissa maissa.      si, että kaikki samankaltaiset tai vastaavat tuot-
8407: Meillä tämä tapahtuu muun muassa elintarvik-          teet olisivat verotuksellisesti samanarvoisessa ase-
8408: keiden liikevaihtoveroa alentamalla. Kuluttajan       massa. Tämän vuoksi luettelolla on taipumus
8409: ostaessa ns. peruselintarvikkeita niiden hintaan      aikaa myöten kasvaa. Tämä puolestaan aiheuttaa
8410: sisältyy vero ainoastaan teollisuuden jalostuskus-    taas uusia rajanveto-ongelmia.
8411: tannusten ja kaupan myyntipalkkioiden osalta.            Vaikkakaan alkutuoteluetteloa ei tulisi kevein
8412: Elintarvikkeiden alkutuotearvo eli alkutuottajan      perustein laajentaa, saattaa tuotteiden käytön
8413: saama myyntihinta on jätetty verottomaksi. Näin       lisääntyminen kauppatavarana vaatia luettelon
8414: ollen vähän jalostettuihin elintarvikkeisiin sisäl-   täydentämistä. Alkutuoteluetteloon lisättävien
8415: tyy vain vähän veroa. Jalostuksen ja myyntipalk-      keräilytuotteiden kotimaisen hyödyntämisen tu-
8416: kioiden osuuden kasvaessa lähestyy elintarvik-        lee olla vakiintunutta, koska liikevaihtoverolain 4
8417: keen hinnassa oleva veron osuus täyden 16 % :n        §:n 1 momentin mukaan alkutuoteluettelossa
8418: veron määrää. Siten kuluttajahintaindeksiin kuu-      mainittujen tavaroiden maahantuontikin on ve-
8419: luvassa elintarvikeryhmässä on liikevaihtoveroa       rotonta. Harkitsematon hyödykkeen lisääminen
8420: vain noin 7 % .                                       luetteloon saattaa muutoin haitata kotimaisen
8421:    Elintarvikkeet, jotka kuuluvat kyseisen hinnan-    keräilyn kehittymistä. Lisättävien tuotteiden ta-
8422: alennusjärjestelmän piiriin on yksilöity liikevaih-   loudellis~n merkityksen tulee myös olla vähäistä
8423: toverolain 4 §:n 1 momentissa olevassa alkutuo-       suuremp1.
8424: teluettelossa. Lainkohdassa mainitaan kaikki tär-        Valtiovarainministeriön asettaman liikevaihto-
8425: keimmät Suomessa kasvatettavat tai viljeltävät        verolainsäädännön tarkistamistoimikunnan mää-
8426: peruselintarvikkeet. Niin ikään siinä mainitaan       räaika päättyy tämän vuoden lopussa. Toimikun-
8427: luonnonvaraiset tai viljellyt sienet ja Suomessa      ta on työnsä kuluessa kiinnittänyt huomiota
8428: menestyvät marjat. Luetteloon on sisällytetty         myös liikevaihtoverolain 4 §:n säännöksiin. Alku-
8429: myös sellaisia tuotteita, joita ei ole pidettävä      tuoteluettelo on ollut tarkasteltavana myös eräiltä
8430: varsinaisina välttämättömyyshyödykkeinä. Näin         muilta osin. Keräilytuotteiden lisäämiseen alku-
8431:                                     1983 vp.       KK n:o 219                                          3
8432: 
8433: tuoteluetteloon ja siitä seuraavaan lain 4 §:n 4   sensa valtiovarainministeriölle ja tarpeelliset lisä-
8434: momentin muuttamiseen tullaan ottamaan kanta       selvitykset on hankittu.
8435: sen jälkeen kun toimikunta on tehnyt ehdotuk-
8436: 
8437:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1983
8438: 
8439:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
8440: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 219
8441: 
8442: 
8443: 
8444: 
8445:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8446: 
8447:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           orsaken, att man velat trygga en rättvis beskatt-
8448: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ningsbehandling av varor som härrör från Iikadan
8449: av den 9 november 1983 till vederbörande med-          primärproduktion eller som används för likadant
8450: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     ändamål. Man har alltså uttryckligen strävat efter
8451: riksdagsman Jouko Tuovinen ställda spörsmål nr         att omsättningsskattelagen inte uppställer konst-
8452: 219:                                                   lade gränser för likartade varor och funktioner.
8453:                                                           Förteckningen över primärprodukter har under
8454:           Är Regeringen medveten om att den
8455:                                                        den tid lagen angående omsättningsskatt varit i
8456:        varuförteckning och definition av pn-
8457:                                                        kraft kompletterats endast rvå gånger. Genom en
8458:        märproduktion som ingår i 4 § omsätt-
8459:                                                        lag av år 1973 (297/73) fogades till förteckningen
8460:        ningsskattelagen uppställer konstlade
8461:                                                        vissa fiskarter, bl.a. regnbågsforell, samt därtill
8462:        gränser för likartade varor och funktio-
8463:                                                        naturhonung, plommon, krikon och körsbär,
8464:        ner, och
8465:                                                        samt genom en lag av år 1981 (331181) vissa
8466:          har Regeringen för avsikt att skrida till     vilda bär. 1 förteckningen över primärprodukter
8467:        åtgärder i syfte att innefatta insamlandet      nämns inte björklöv, nässlor eller mjödört, som
8468:        av i naturen växande växter i begreppet         insamlas för handeln med naturprodukter. 1
8469:        primärproduktion, som åsyftas i 4 § 4           förteckningen nämns inte heller t.ex. bär av
8470:        mom. omsättningsskattelagen?                    rosenkvitten, fläder eller hägg. Angående uppgö-
8471:                                                        randet av detaljerade varuförteckningar kan i
8472:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        allmänhet konstateras, att sådana endast sällan
8473: anföra följande:                                       kan leda till resultat som tillfredsställer alla. Det
8474:    1 nästan alla Iänder sänks livsmedlens konsu-       är svårt att uppgöra förteckningar så, att samtliga
8475: mentpriser på åtgärd av statsmakten. Hos oss sker      likartade eller motsvarande produkter vore be-
8476: detta bland annat genom sänkandet av omsätt-           skattningsmässigt i likvärdig ställning. Av denna
8477: ningsskatten på livsmedel. Då konsumenten kö-          anledning tenderar sådana förteckningar att med
8478: per s.k. baslivsmedel ingår i priset på dessa          tiden växa. Detta åter medför nya gränsdrag-
8479: endast skatt i fråga om industrins förädlingskost-     ningsproblem.
8480: nader och handelns försäljningsarvoden. Livs-             Fastän förteckningen över primärprodukter in-
8481: medlens primärprodukrvärde dvs. primärprodu-           te på lätta grunder bör utvidgas, kan en ökad
8482: centens försäljningspris har lämnats skattefritt. 1    användning av produkter som handelsvaror kräva
8483: litet förädlade livsmedel ingår såled~s endast litet   att förteckningen kompletteras. Det inhemska
8484: skatt. Då förädlingens och försäljningsarvodenas       utnyttjandet av sådana insamlingsvaror som skall
8485: andel ökar, närmar sig andelen av den skatt som        fogas till förteckningen över primärprodukter
8486: ingår i livsmedlens pris full skatt om 16 %.           måste vara stabiliserat, emedan enligt 4 § 1
8487: Sålunda ingår i den grupp av livsmedel som             mom. omsättningsskattelagen även importen av
8488: ingår i konsumentprisindex endast ca 7 % om-           varor som nämns i förteckningen över primärpro-
8489: sättningsskatt.                                        dukter är skattefri. Ett oöverlagt upptagande av
8490:    De livsmedel, som ingår i sagda prissänknings-      produkter i förteckningen kan i annat fall med-
8491: system har individualiserats i den förteckning         föra olägenhet för utvecklandet av den inhemska
8492: över primärprodukter som ingår i 4 § 1 mom.            insamlingen. Den ekonomiska betydelsen av de
8493: omsättningsskattelagen. 1 lagrummet nämns              varor som skall fogas till förteckningen får inte
8494: samtliga viktigaste baslivsmedel som odlas i Fin-      heller vara obetydlig.
8495: land. Likaså nämns där vilrväxande eller odlade           Terminen för den av finansministeriet tillsatta
8496: svampar och de bär som frodas i Finland. 1             kommissionen för justering av lagstiftningen an-
8497: förteckningen ingår även sådana produkter, som         gående omsättningsskatt utgår i slutet av inneva-
8498: inte kan anses vara egentliga nödvändighetsartik-      rande år. Kommissionen har i sitt arbete även
8499: lar. Man har förfarit på detta sätt främst av den      fäst uppmärksamhet vid stadgandena i 4 § om-
8500:                                       1983 vp. -     KK n:o 219                                   5
8501: 
8502: sättningsskattelagen. Förteckningen över pri-        kommer man att ta ställning till upptagandet av
8503: märprodukter har varit föremål för granskning        insamlingsprodukter i förteckningen över pri-
8504: även till vissa andra delar. Efter det att kommis-   märprodukter samt den härav följande ändringen
8505: sionen inkommit med förslag till finansministe-      av 4 § 4 mom. i lagen.
8506: riet och nödiga tilläggsutredningar införskaffats,
8507: 
8508:      Helsingfors den 13 december 1983
8509: 
8510:                                                                         Minister Pekka Vennamo
8511: 
8512: 
8513: 
8514: 
8515: 0883012115
8516:                                                   1983 vp.
8517: 
8518: Kirjallinen kysymys n:o 220
8519: 
8520: 
8521: 
8522: 
8523:                                      Elo ym.: Kirjolohen allaskasvatuksen aiheuttamista ympäristöhai-
8524:                                         toista
8525: 
8526: 
8527:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8528: 
8529:    Kirjolohen allaskasvatus aloitettiin maassamme        koko kasvatuskauden ajan. Vertailun vuoksi to-
8530: 1960-luvulla ja se tapahtui pienessä mittakaavas-        dettakoon, että sadan tonnin kasvattaminen
8531: sa pääasiassa kalastaja- ja maatalousväestön har-        kuormittaa vesistöä arviolta yhtä paljon kuin
8532: joittamana sivuelinkeinona. Tänä päivänä kirjo-          2 440 asukkaan yhdyskunnan puhdistamattomat
8533: lohen kasvatusta voidaan pitää teollisena toimin-        jätevedet.
8534: tana. Voimakkain kasvu tapahtui 1970-luvulla,               Kirjolohen allaskasvatus on keskittynyt tietyille
8535: jolloin maan sisävesistöissä aloitettu viljely siirtyi   merenrannikoille. Merikarvia on muodostumassa
8536: pääsääntöisesti merenrannikoille ja saaristoon.          erääksi pääasiallisista kasvatuspaikoista. Parhail-
8537:    Esimerkkinä kirjolohen allaskasvatuksen räjäh-        laan on Länsi-Suomen vesioikeudessa käsiteltävä-
8538: dysmäisestä kasvusta voidaan todeta, että vuonna         nä Merikarvian osalta ainakin kolme erillistä
8539: 1977 koko maan tuotanto oli noin 3 000 tonnia            hakemusta allaskasvatuksen lisäämiseen. Hake-
8540: ja se oli vuonna 1982 jo yli kaksinkertainen eli         musten yhteisen tuotantotavoitteen arvioidaan
8541: arviolta noin 6 500 tonnia.                              olevan noin 750 tonnnia. Yleisen käsityksen
8542:    Kirjolohen kasvatus aiheuttaa suuria ympäris-         mukaan suunnitellut altaat tulevat liian pienelle
8543: töongelmia. Ympäristöhaittojen pääasiallisena            alueelle runsaan kolmen kilometrin säteelle. On-
8544: syynä ovat rehun sisältämät ravinteet, erityisesti       kin pelättävissä, ettei Ouran saariston luonto tule
8545: fosfori. Luonnollisesti kirjolohen kasvatuksesta         kestämään altaiden aiheuttamaa saasterasitusta.
8546: aiheutuu myös muita ympäristöhaittoja, sellaisia            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8547: kuin kalan haju, lokkilaumojen parveilu kasva-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8548: tusalueella ja ruokintaveneiden aiheuttamat me-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8549: lusaasteet. Tämän lisäksi kalojen perkaamo ai-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8550: heuttaa kalajätteiden ja jätevesien muodossa
8551: haittaa välittömässä läheisyydessä oleville asuk-                   Onko Hallitus tietoinen kirjolohen al-
8552: kaille ja ympäristölle.                                          laskasvatuksen saamista mittasuhteista ja
8553:    Kirjolohen allaskasvatuksen pääasiallinen ym-                 sen aiheuttamista ympäristöhaitoista, ja
8554: päristöhaitta on kuitenkin fosfori. Yhden kala-                  JOS on,
8555: tonnin kasvatukseen tarvittava kuivarehumäärä                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8556: sisältää fosforia 14 kg, josta aiheutuva kuormitus               ryhtyä erityisesti Merikarvian edustan al-
8557: vesistöön on 2,0-2,2 kg fosforia kuukaudessa                     laskasvatushankkeiden estämiseksi?
8558: 
8559:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
8560: 
8561:                        Mikko Elo                                  Timo Roos
8562:                        Matti Kuusio                               Antti Kalliomäki
8563: 
8564: 
8565: 
8566: 
8567: 088301235X
8568: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 220
8569: 
8570: 
8571: 
8572: 
8573:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8574: 
8575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viimeistellä kalankasvatuksen ympäristöhaittatoi-
8576: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mikunnan ehdotukset ottaen huomioon toimi-
8577: olette 10 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            kunnan mietinnöstä annetut lausunnot. Työryh-
8578: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           mä sai työnsä valmiiksi lokakuussa 1983. Työryh-
8579: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      mä päätyi työssään siihen, että kalankasvatusta
8580: taja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      varten ei tule laatia omia säännöksiä, vaan kalan-
8581: myksestä n:o 220:                                      kasvatuksen vesiensuojeluun liittyvät kysymykset
8582:                                                        on myös vastaisuudessa hoidettava vesilain mu-
8583:            Onko Hallitus tietoinen kirjolohen al-      kaisesti. Sen vuoksi kalanviljelyn ympäristöhaitta-
8584:         laskasvatuksen saamista mittasuhteista ja      toimikunnan ehdottamasta kalanviljelyn ohjaa-
8585:         sen aiheuttamista ympäristöhaitoista, ja       mislaista on poistettu vesiensuojeluun ja luon-
8586:         jos on,                                        nonsuojeluun liittyvät säännökset. Työryhmä ra-
8587:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jasi lain koskemaan kalankasvatusta ruokakalan
8588:         ryhtyä erityisesti Merikarvian edustan al-     tuottamiseksi. Työryhmän ehdotus on parhail-
8589:         laskasvatushankkeiden estämiseksi?             laan lausuntokierroksella.
8590:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Mitä tulee Merikarvian Ouran saaristoon suun-
8591: ti seuraavaa:                                          niteltuihin kalankasvatuslaitoksiin, niin näiden
8592:    Kirjolohen allaskasvatuksen voimakkaan li-          osalta vesilain mukaiset hakemukset ovat parhail-
8593: sääntymisen ja siitä aiheutuvien ympäristöhaitto-      laan käsiteltävinä Länsi-Suomen vesioikeudessa.
8594: jen vuoksi asetti maa- ja metsätalousministeriö        Vesihallitus on antanut niistä vesioikeudelle lau-
8595: tammikuussa 1981 toimikunnan, jonka tehtäväk-          sunnot, joissa on todettu, ettei hakemuksen
8596: si annettiin selvittää, miten kalankasvatuksesta       mukaisia lupia tulisi myöntää. Perusteluissa tode-
8597: aiheutuvia ympäristöhaittoja voitaisiin estää ja       taan, että suojeluvesityöryhmän mietinnössä (ko-
8598: vähentää toisaalta jätevesien riittävällä puhdis-      miteanmietintö 1977:49, Erityistä suojelua vaati-
8599: tuksella ja toisaalta sopeuttamalla kasvatusyksik-     vat vedet) Ouran saaristo on arvioitu valtakunnal-
8600: köjen koko ja sijainti vesistöjen sietokyvyn puit-     lisesti arvokkaaksi vesialueeksi ja alueen veden
8601: teisiin. Erityisesti tuli kiinnittää huomiota kalan-   laatu on esitetty säilytettäväksi vähintään nykyi-
8602: kasvatustoiminnan vaikutuksiin suojeluvesistöiksi      sellään. Lisäksi Satakunnan seutukaava 2:ssa, Sa-
8603: ehdotetuilla alueilla.                                 takunnan seutukaavaliitto 1981, on Ouran saaris-
8604:    Toimikunta jätti mietintönsä maa- ja metsäta-       to varattu suojelualueeksi, joka on tarkoitettu
8605: lousministeriölle huhtikuussa 1982 (komitean-          suojeltavaksi pääasiassa rakennuslain 135 §:n no-
8606: mietintö 1982:12). Toimikunta esittää joukon           jalla annettavilla määräyksillä.
8607: kalankasvatuksen vesiensuojeluun liittyviä suosi-
8608: tuksia, jotka koskevat oikeuskäytäntöä, lupaehto-         Kuten edellä esitetystä ilmenee, Hallitus on
8609: ja sekä laitosten toiminnallisia ja rakenteellisia     tietoinen kirjolohen allaskasvatuksen saamista
8610: näkökohtia. Toimikunnan esityksen mukaan pää-          mittasuhteista ja sen aiheuttamista ympäristöhai-
8611: periaatteena tulee kuitenkin säilymään se, että        toista. Hallitus on lisäksi asianomaisten viran-
8612: vesiensuojeluun liittyvät asiat edelleen käsitellään   omaisten välityksellä ryhtynyt toimenpiteisiin eri-
8613: vesilain nojalla.                                      tyisesti Merikarvian edustan allaskasvatushankkei-
8614:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti huhti-         den vesiensuojelullisesti asianmukaiseksi järjestä-
8615: kuussa 1983 ryöryhmän, jonka tehtävänä oli             miseksi.
8616: 
8617:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1983
8618: 
8619:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
8620:                                        1983 vp. -- KJ< n:o 220                                           3
8621: 
8622: 
8623: 
8624: 
8625:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8626: 
8627:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kommissionen för förebyggande av miljöskador
8628: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          vid fiskodling med beaktande av de utlåtanden
8629: av den 10 november 1983 till vederbörande              som givits om kommissionens betänkande. Ar-
8630: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     betsgruppen fick sitt arbete färdigt i oktober
8631: av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörs-          1983. Arbetsgruppen kom i sitt arbete till att
8632: mål nr 220:                                            särskilda stadganden inte bör utarbetas för
8633:                                                        fiskodling utan att de frågor om vattenskydd som
8634:           Är Regeringen medveten om viiken             ansluter sig till fiskodlingen också i fomätt-
8635:        omfattning odlingen av regnbågsforell i         ningen skall skötas i enlighet med vattenlagen.
8636:        bassäng har fått och vilka skadeverk-           Därför har stadgandena med anknytning till
8637:        ningar på miljön detta innebär, och om          vattenskydd och miljövård strukits i den lag om
8638:        så är,                                          styrning av fiskodlingen som kommissionen för
8639:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt     förebyggande av miljöskador vid fiskodling före-
8640:        att vidta för att i synnerhet förhindra         slagit. Arbetsgruppen begränsade lagen till att
8641:        projektet med fiskodlingsbassänger utan-        enbart gälla fiskodling för produktion av matfisk.
8642:        för Sastmola?                                   Arb~tsgruppens förslag är för närvarande på
8643:                                                        rem1ss.
8644:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8645: anföra följande:                                          Vad gäller de fiskodlingsanläggningar som har
8646:                                                        planerats till skärgårdsområdet Ourat i Sastmola
8647:    Med anledning av den kraftigt ökade odlingen
8648:                                                        behandlas de i vattenlagen föreskrivna ansök-
8649: av regnbågsforell i bassäng och de miljöskador
8650:                                                        ningarna som bäst i Västra Finlands vattendom-
8651: som odlingen förorsakar tillsatte jord- och skogs-
8652:                                                        stol. Vattenstyrelsen har lämnat utlåtanden om
8653: bruksministeriet i januari 1981 en kommission          ansökningarna till vattendomstolen och konstate-
8654: som fick i uppdrag att utreda hur fiskodlingens
8655:                                                        rat att tillstånd i enlighet med ansökningarna
8656: skadeverkningar på miljön kunde förhindras och
8657:                                                        inte borde beviljas. 1 motiveringen konstateras
8658: minskas dels genom en tillräcklig rening av
8659:                                                        att i det betänkande som lämnats av arbetsgrup-
8660: avloppsvattnet och dels genom att odlingsenhe-
8661:                                                        pen för vattenvårdsfrågor (kommittebetänkande
8662: ternas storlek och placering skulle anpassas så att
8663:                                                        1977:49, Vattendrag som fordrar specialvård) har
8664: vattendragen kan klara belastningen. Särskilt
8665:                                                        skärgårdsområdet Ourat bedömts som ett vatten-
8666: skulle man fästa vikt vid fiskodlingsverksamhe-
8667:                                                        område av riksomfattande betydelse och vatten-
8668: tens inverkan på vattenområden som föreslagits         kvaliteten i området skall enligt förslaget bibehål-
8669: bli skyddsområden.                                     las åtminstone på den nuvarande nivån. Dess-
8670:    Kommissionen lämnade sitt betänkande till
8671:                                                        utom har i Satakunda regionplan 2, Satakunnan
8672: jord- och skogsbruksministeriet i april 1982 (kom-
8673:                                                        seutukaavaliitto 1981, skärgårdsområdet Ourat
8674: mittebetänkande 1982: 12). Kommitten lägger
8675:                                                        reserverats som ett skyddsområde som är avsett
8676: fram ett antal rekommendationer som ansluter
8677:                                                        att skyddas i huvudsak genom bestämmelser som
8678: sig till fiskodlingens vattenskydd och som gäller
8679:                                                        ges med stöd av 135 § byggnadslagen.
8680: rättspraxis, villkoren för tillståndsbeslut samt
8681: funktionella och strukturella synpunkter på an-           Såsom av ovanstående framgår är regeringen
8682: läggningarna. Enligt kommittens förslag skall          medveten om viiken omfattning odlingen av
8683: som huvudprincip dock fortfarande gälla, att           regnbågsforell i bassäng fått och om de miljöska-
8684: frågor som ansluter sig till vattenskyddet skall       dor den föranleder. Regeringen har dessutom via
8685: behandlas med stöd av vattenlagen.                     vederbörande myndigheter vidtagit åtgärder för
8686:    1 april 1983 tillsatte jord- och skogsbruksminis-   att organisera projektet med fiskodling i bassäng
8687: teriet en arbetsgrupp som hade som uppgift att         utanför Sastmola på ett från vattenvårdens syn-
8688: slutligt bearbeta de förslag som framlagts av          punkt ändamålsenligt sätt.
8689:     Helsingfors den 12 december 1983
8690:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
8691:                                                1983 vp.
8692: 
8693: Kirjallinen kysymys n:o 221
8694: 
8695: 
8696: 
8697: 
8698:                                    Toiviainen: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hajasijoittami-
8699:                                       sen estämisestä
8700: 
8701: 
8702:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8703: 
8704:     Hallitus on tehnyt ehdotuksen Riista- ja kala-    osoittamassaan kirjelmässä: "Suunnitellusta pak-
8705: talouden tutkimuslaitoksen hajasijoittamisesta.       kosiirrosta laitoksen henkilöstölle aiheutuvia vai-
8706: Suunnitelman mukaan kalantutkimusosasto siir-         keita taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia ei ilmei-
8707: rettäisiin Rymättylään ja riistantutkimusosasto       sesti edelleenkään ole otettu vakavasti. Näin
8708: Ouluun. Tutkimuslaitoksen henkilöstö on useissa       tärkeitä henkilökunnan oikeusturvaa koskevia
8709: yhteyksissä tuonut esille kantansa, että tämä         ratkaisuja ei voi jättää lakiesityksen hyväksymisen
8710: hajasijoitushanke on luonnoton ja haitallinen.        jälkeen käytävien neuvottelujen varaan." Tutki-
8711:     Tutkimuslaitos, sen hallitus, henkilöstö ja am-   muslaitoksen kalantutkimusosaston henkilökunta
8712: mattijärjestöt ovat yhtäpitävästi tuoneet esille      puolestaan toteaa kansanedustajille toimittamas-
8713: huolensa ehdotuksen johdosta. Kyse ei ole hajasi-     saan kirjelmässä: ''Tutkimuslaitoksen henkilö-
8714: joittamisen vastustamisesta ylipäänsä, vaan perus-    kuntaan ei lupauksista huolimatta ole valtioval-
8715: tellusta huolesta, että hajasijoittamisen nimissä     lan taholta oltu yhteydessä hajasijoitusta suunni-
8716: ollaan nyt tekemässä virheellistä ja perusteetonta    teltaessa. Tämä on aiheuttanut suurta levotto-
8717: päätöstä. Kyse on pikemminkin pakkosijoittami-        muutta ja epävarmuutta. Samaan aikaan kun
8718: sesta kuin järkevästä hajasijoittamisesta.            muualla yhteiskunnassa on yleisenä pyrkimykse-
8719:     Asianosaiset ovat kiinnittäneet huomiota en-      nä ollut lisätä toimihenkilöiden ja työntekijöiden
8720: nen kaikkea seuraaviin seikkoihin:                    oikeusturvaa työttömyyden ja irtisanomisten va-
8721:     - tutkimuslaitos on jo nyt asiallisesti ottaen    ralta, on annettu lakiesitys, joka jättää henkilös-
8722: hajasijoitettu,                                       tön oikeusaseman siirron yhteydessä kokonaan
8723:     - hajasijoituksen jatkaminen johtaisi tutki-      avoimeksi.''
8724: muslaitoksen osastojen toiminnan tehokkuuden             Näyttää siis siltä, että Riista- ja kalatalouden
8725: vähenemiseen, kun ne joutuisivat toimimaan            tutkimuslaitoksen hajasijoittamisesitys on häti-
8726: kaukana välttämättämistä yhteistyökumppaneis-         köity ja perusteeton. Se ei vähentäisi ongelmia,
8727: taan,                                                 vaan loisi niitä lisää.
8728:     - laajasti käytetty yleisönpalvelu heikkenisi,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8729:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8730:     - tieteellisen opetuksen mahdollisuudet vä-
8731:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8732: henisivät,                                            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8733:     - henkilöstö joutuisi vaikeaan asemaan.
8734:     Viimeksi mainittua seikkaa on syytä erityisesti              Tunteeko Hallitus Riista- ja kalatalou-
8735: korostaa. Tämä koskee sekä virkamiehiä että                   den tutkimuslaitoksen henkilöstön mieli-
8736:  työsopimussuhteessa olevia. Epävarmuus ja huoli              piteen laitoksen hajasijoittamishankkees-
8737:  tulevaisuudesta on henkilöstön keskuudessa suu-              ta, ja
8738:  ri. Vesi- ja kalatalousalan ammattijärjestö (Aka-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8739: va) sekä Valtion työntekijäin ja viranhaltijain               ryhtyä perusteettoman hajasijoitusesityk-
8740:  liitto (SAK) ovat todenneet eduskuntaryhmille                sen purkamiseksi?
8741: 
8742:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
8743: 
8744:                                            Seppo Toiviainen
8745: 
8746: 
8747: 088301124B
8748: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 221
8749: 
8750: 
8751: 
8752: 
8753:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8754: 
8755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       joittamisesta hallitus on tuntenut tutkimuslaitok-
8756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sen henkilöstön mielipiteen hajasijoitushankkees-
8757: olette 10 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           ta. Hallitus katsookin esityksen perusteluissa lai-
8758: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          toksen siirron edellyttävän, että laitoksen palve-
8759: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     luksessa Helsingissä olevan henkilöstön asema
8760: taja Seppo Toiviaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   siirron yhteydessä asianmukaisesti turvataan. Pe-
8761: kysymyksestä n:o 221:                                 rusteluissa todetaan tältä osin mm., että mikäli
8762:                                                       eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen, hallitus me-
8763:           Tunteeko Hallitus Riista- ja kalatalou-     nettelee siten, että lakia ei saateta asetuksella
8764:        den tutkimuslaitoksen henkilöstön mieli-       voimaan ennen kuin henkilöstön aseman turvaa-
8765:        piteen laitoksen hajasijoittamishankkees-      misen edellyttämistä tarvittavista toimenpiteistä
8766:        ta, ja                                         on sovittu valtiotyönantajan ja asianomaisten
8767:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        virkamies- ja työntekijäjärjestöjen kesken. Mikäli
8768:        ryhtyä perusteettoman hajasijoitusesityk-      sopimukseen ei voida päästä, asia on hallituksen
8769:        sen purkamiseksi?                              mielestä järjestettävä lainsäädäntötoimenpiteillä.
8770:                                                       Hallitus katsoo edellä olevan perusteella, että
8771:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tutkimuslaitoksen henkilökunnan asema on py-
8772: ti seuraavaa:                                         ritty turvaamaan siirron yhteydessä mahdollisim-
8773:    Antaessaan eduskunnalle esityksen laiksi           man hyvin.
8774: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hajasi-
8775: 
8776:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
8777: 
8778:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
8779:                                       1983 vp. -- RJ( n:o 221                                          3
8780: 
8781: 
8782: 
8783: 
8784:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8785: 
8786:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utlokaliseringsföretaget. Regeringen anser också i
8787: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        motiveringen tili propositionen att flyttningen av
8788: av den 10 november 1983 tili vederbörande            institutet förutsätter att stäliningen för den per-
8789: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   sonai som är anstälid vid institutet i Helsingfors
8790: av riksdagsman Seppo Toiviainen undertecknade        tryggas på vederbörligt sätt i samband med
8791: skriftliga spörsmål nr 221:                          flyttningen. 1 motiveringen tili propositionen
8792:                                                      konstateras tili denna del bl.a., att såframt
8793:           Känner Regeringen tili Vilt- och fiske-    riksdagen godkänner propositionen förfar rege-
8794:        riforskningsinstitutets personals åsikt om    ringen sålunda, att lagen inte bringas i kraft
8795:        företaget angående utlokalisering av ins-     genom förordning förrän överenskommelse har
8796:        titutet, och                                  träffats melian den statliga arbetsgivaren och de
8797:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ifrågavarande tjänstemanna- och arbetstagarorga-
8798:        för återkaliande av den ogrundade propo-      nisationerna angående de nödvändiga åtgärderna
8799:        sitionen om utlokalisering?                   för tryggande av personalens stälining. Såvida
8800:                                                      överenskommelse inte kan nås anser regeringen
8801:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     att frågan måste ordnas genom lagstiftningsåtgär-
8802: anföra följande:                                     der. Regeringen anser på grund av det ovan
8803:    Vid avlåtandet av propositionen tili riksdagen    anförda, att man möjligast väl strävat tili att
8804: med förslag tililag om utlokalisering av Vilt- och   trygga ställningen för institutets personai i sam-
8805: fiskeriforskningsinstitutet har regeringen haft      band med flyttningen.
8806: kännedom om institutets personals åsikt om
8807: 
8808:     Helsingfors den 25 november 1983
8809: 
8810:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
8811:                 j
8812:                j
8813:               j
8814:              j
8815:             j
8816:            j
8817:           j
8818:          j
8819:         j
8820:        j
8821:       j
8822:      j
8823:     j
8824:    j
8825:   j
8826:  j
8827: j
8828:                                               1983 vp.
8829: 
8830: ikriftligt spörsmål nr 222
8831: 
8832: 
8833: 
8834: 
8835:                                   Zilliacus: Om eliminering av byråkratin vid handläggningen av
8836:                                       pensionsärenden
8837: 
8838: 
8839:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8840: 
8841:    1 ett välfungerande samhälle bör man sträva       också vid vårdverket kan behandlingen av pensio-
8842: )Ort från förstelnad byråkrati och sålunda göra      närens ansökan om ekonomiskt stöd dra långt ut
8843: fet lättare för medborgarna att efterleva lagar      på tiden. 1 specielit invecklade fall kan detta ta
8844: >ch förordningar. Detta gälier i synnerhet den       upp tili sex månader. Hur pensionärens utkomst
8845: ildre generationen och dess rättmätiga krav på en    skall tryggas under mellanliggande tid befattar
8846: )ättre livskvalitet. Det har framkommit att en       sig ingen med, vilket förutom ekonomiskt trång-
8847: tlltför rigorös byråkrati vid behandling av pen-     mål också utsätter pensionären för ett svårt
8848: ;ionsärenden kan förorsaka besvärliga problem,       psykiskt tryck.
8849: ;om skjuter de mänskliga aspekterna i bakgrun-          För att underlätta sådana åldringars situation,
8850: fen.                                                 borde ansvariga myndigheter sträva tili att under-
8851:    Det tar i regel ett halvår att räkna ut en        lätta proceduren kring pensionsansökning och
8852: )ension p.g.a. alltför stor arbetsbörda hos myn-     avlägsna onödig byråkrati från pensionsärendens
8853: ligheterna. Pensionärer och långvarigt sjukskriv-    behandling.
8854: la åldringar uppmanas därför att i tid inlämna          Hänvisande tili det ovan anförda vill jag i den
8855: ;in pensionsansökan med bifogade läkar- och          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8856: tndra intyg som krävs för beredningen. Om            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
8857:  äkarintyget av någon anledning inte kan fås elier   följande spörsmål:
8858: >m läkaren underlåtit att utskriva ett sådant i
8859: :id, kan det hända att utbetalningen av pensio-                 Vilka åtgärder är Regeringen beredd
8860: len förskjurs med ett år. Också andra olyckliga              att vidta för att i brådskande ordning
8861: :Orbiseenden kan förorsaka ett dylikt, för pensio-           avlägsna den byråkrati som vidhänger
8862: lären ofta katastrofalt dröjsmål. Pensionären för-           pensionsärendens behandling och som
8863: ;ätts då i ett synnerligen svårt ekonomiskt läge,            kan försätta pensionärer i en ohålibar
8864:  lär endast vårdverket kan träda tili hjälp. Men             situation?
8865: 
8866:     Helsingfors den 10 november 1983
8867: 
8868:                                            Jutta Zilliacus
8869: 
8870: 
8871: 
8872: 
8873: 088301236Y
8874: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 222
8875: 
8876: Kirjallinen kysymys n:o 222                                                                   SuomennoJ
8877: 
8878: 
8879: 
8880: 
8881:                                    Zilliacus: Eläkeasioiden käsittelyn byrokratian poistamisesta
8882: 
8883: 
8884:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8885: 
8886:    Toimivassa yhteiskunnassa tulee pyrkiä pois         maan, jossa vain sosiaalitoimisto voi auttaa. Mut·
8887: jäykästä byrokratiasta ja siten tehdä kansalaisille    ta myös sosiaalitoimistossa voi kestää kauan,
8888: helpommaksi seurata lakeja ja asetuksia. Tämä          ennen kuin eläkeläisen hakemus taloudellisen
8889: koskee erityisesti vanhempaa polvea ja sen oikeu-      tuen saamisesta on käsitelty. Erityisen vaikeissll
8890: denmukaisia vaatimuksia paremmasta elämänlaa-          tapauksissa tämä voi kestää jopa kuusi kuukaut·
8891: dusta. On käynyt ilmi, että liian jyrkkä byrokra-      ta. Siihen, miten eläkeläisen toimeentulo asiUJ
8892: tia eläkeasioiden käsittelyssä voi aiheuttaa vaikei-   käsittelyn ajan turvataan, ei kukaan puutu, mik~
8893: ta ongelmia, jotka siinävät inhimilliset näkökoh-      taloudellisesti vaikean tilanteen lisäksi aiheutt~
8894: dat taka-alalle.                                       eläkeläiselle vaikean psyykkisen paineen.
8895:                                                           Helpottaakseen kyseisten vanhusten tilannett~
8896:    Tavallisesti eläkkeen laskeminen kestää puoli       pitäisi vastuussa olevien viranomaisten pyrki~
8897: vuotta. Tämä johtuu viranomaisten liian suuresta       helpottamaan eläkeanomuskäytäntöä ja poista·
8898: työtaakasta. Eläkeläisiä ja pitkäaikaissairaita van-   maan turha byrokratia eläkeasioiden käsittelystä.
8899: huksia kehotetaan siitä syystä ajoissa jättämään          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes
8900: eläkeanomuksensa asian käsittelyssä tarvittavine       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun
8901: lääkärintodistus- ja muine todistusliitteineen. Jos    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsener
8902: lääkärintodistusta ei syystä tai toisesta voi saada    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8903: tai jos lääkäri on kieltäytynyt kirjoittamasta sel-
8904: laista ajoissa, voi käydä niin, että eläkkeen mak-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val
8905: saminen siinyy vuodella. Myös muut ikävät lai-                 mis ryhtymään poistaakseen kiireellisest
8906: minlyönnit voivat aiheuttaa saman, eläkeläiselle               eläkeasioiden käsittelyyn liittyvän byro
8907: usein katastrofaalisen viivytyksen. Eläkeläinen                kratian, joka voi saattaa eläkeläiset kestä
8908: joutuu siten erityisen vaikeaan taloudelliseen ase-            mättömään tilanteeseen?
8909: 
8910:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
8911: 
8912:                                              Jutta Zilliacus
8913:                                       1983 vp. -      KK n:o 222                                        3
8914: 
8915: 
8916: 
8917: 
8918:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8919: 
8920:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        kin käsiteltyä ilman viivytyksiä keskimääräisen
8921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käsittelyajan ollessa noin kuukausi.
8922: olette 10 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn kir-         Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittely on
8923: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vanhuuseläke- ja perhe-eläkehakemuksiin verrat-
8924: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tuna huomattavasti vaikeampaa, sillä työkyvyttö-
8925: Zilliacuksen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      myyseläkehakemusten ratkaiseminen edellyttää
8926: myksestä n:o 222:                                     varsin laajaa ja yksityiskohtaista tietoa eläkkeen
8927:                                                       hakijan terveydentilasta ja muista olosuhteista.
8928:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-      Tavallisissa tapauksissa kuitenkin sekä kansan-
8929:        mis ryhtymään poistaakseen kiireellisesti      eläke- että työeläkejärjestelmässä työkyvyttömyys-
8930:        eläkeasioiden käsittelyyn liittyvän byro-      eläkehakemus saadaan käsiteltyä noin kolmessa
8931:        kratian, joka voi saattaa eläkeläiset kestä-   kuukaudessa.
8932:        mättömään tilanteeseen?                           Työkyvyttömyyseläkehakemusten jonkin verran
8933:                                                       pitemmän käsittelyajan ei kuitenkaan pitäisi
8934:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           aiheuttaa ongelmia, sillä niin sanotun SOVE-
8935: tavasti seuraavaa:                                    uudistuksen yhteydessä toteutettiin sairausvakuu-
8936:                                                       tuslain mukaisen päivärahan ensisijaisuus työ-
8937:    Kysymys eläkehakemusten käsittelyajasta on         kyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Työkyvyttö-
8938: eläkkeenhakijan kannalta varsin ongelmallinen,        myyseläkettä suoritetaan siten vasta päiväraha-
8939: koska eläke muodostaa monessa tapauksessa ha-         kauden päätyttyä eli noin vuoden kuluttua työ-
8940: kijan ainoan toimeentulolähteen. Vaikka elä-          kyvyttömyyden alkamisesta. Sairausvakuutusvi-
8941: kelaitokset ovat jatkuvasti pyrkineet kehittämään     ranomaiset kehottavat hyvissä ajoin ennen päivä-
8942: menettelytapoja eläkehakemusten käsittelemisek-       rahakauden päättymistä hakemaan työkyvyttö-
8943: si mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, eri        myyseläkettä, jos työkyvyttömyyden jatkuminen
8944: eläkelajien osalta hakemusten käsittelyssä on kui-    on ilmeistä. Näin työkyvyttömyyseläkehakemus-
8945: tenkin eroavaisuuksia.                                ten käsittelemiseen on pyritty varaamaan riittä-
8946:    Vanhuuseläkehakemuksen käsittely tapahtuu          västi aikaa ja välttämään tilanteet, joissa päivära-
8947: yleensä nopeasti. Tavallisessa tapauksessa siihen     han ja eläkkeen maksamisen välille syntyy katkos.
8948: ei kulu kuukautta pitempää aikaa. Useissa ta-         Valitettavasti esiintyy kuitenkin tapauksia, joissa
8949: pauksissa vakuutettu haluaa saada vanhuuseläk-        eläkehakemusta ei kehotuksesta huolimatta ole
8950: keen heti työsuhteen päättymistä seuraavan kuu-       tehty riittävän ajoissa, jolloin hakemusta ei aina
8951: kauden alusta, jolloin myös eläkehakemus on           ehditä käsitellä ennen päivärahakauden päätty-
8952: tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa. Sen vuoksi    mistä. Tähän epäkohtaan on kiinnitetty huomio-
8953: esimerkiksi työeläkkeen hakemista varten              ta ja tilannetta pyritään korjaamaan muun
8954: eläkeikää Iähestyvälie vakuutetulle lähetetään        muassa lisäämällä tiedotusta sekä selvittämällä
8955: noin kolme kuukautta ennen eläkeiän täyttämis-        mahdollisuudet eläkehakemuksen vireillepano-
8956: tä esitäytetty vanhuuseläkelomake sekä rekisteri-     ajankohdan varhentamiseksi.
8957: ote hänen työsuhteistaan ja yrittäjäntoiminnas-          Jotta eläkkeenhakijan toimeentulo olisi turvat-
8958: taan. Tämän menettelyn ansiosta suurin osa            tu myös eläkehakemuksen käsittelyn viivästyessä,
8959: vanhuuseläkehakemuksista saadaan käsiteltyä           on huoltoapulaissa säännökset avustuksen maksa-
8960: ajoissa ja eläke voidaan suorittaa välittömästi       misesta odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.
8961: oikeuden siihen synnyttyä.                            Avustuksen on tällaisessa tapauksessa katsottava
8962:    Perhe-eläkkeen osalta tilanne on sikäli erilai-    olevan luonteeltaan eläkkeen ennakkoa, sillä so-
8963: nen, ettei eläketapahtumaa voida ennakoida.           siaalilautakunnalla on oikeus periä antamansa
8964: Tällöin perhe-eläkkeen hakijan tilanne voi muodos-    avustus takaisin eläkkeen hakijalle sittemmin
8965: tua vaikeaksi hänen odottaessaan eläkepäätöstä.       myönnettavasta eläkkeestä. Myös ensi vuoden
8966: Yleensä perhe-eläkehakemukset saadaan kuiten-         alusta voimaan tulevassa sosiaalihuoltolaissa on
8967: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 222
8968: 
8969: omaksuttu samat periaatteet. Käytännössä sosiaa-        maan ratkaisukäytäntöä ja estämään eri eläkejär-
8970: lilautakunta pyrkii käsittelemään tällaiset viiväs-     jestelmien väliset ristikkäiset ratkaisut.
8971: tymistapaukset aina pikaisesti, poikkeuksetta
8972: muutaman viikon kuluessa.                                  Sosiaali- ja terveysministeriö on myös seuran-
8973:    Eläkelaitokset ovat tietoisia niistä vaikeuksista,   nut eläkehakemusten ratkaisukäytäntöä. Työky-
8974: joita eläkkeenhakijalle saattaa aiheutua eläkepää-      vyttömyyseläkkeiden osalta asiaa on ministeriön
8975: töksen viivästyessä. Hakijan terveydentilan selvit-     toimesta tutkinut työkyvyttömyyden arviointitoi-
8976: täminen saattaa kuitenkin vaatia laajoja lääketie-      mikunta (komiteanmietintö 1982:2), jonka eh-
8977: teellisiä lisäselvityksiä, jolloin eläkehakemuksen      dotuksiin muun muassa edellä mainittu ennak-
8978: ratkaiseminen saattaa viivästyä. Kun eläkkeelle         koilmoitusmenettely perustuu. Toimikunnan eh-
8979: siirtyminen on eläkkeen hakijankin kannalta             dotuksen mukaisesti myös eläkehakemusten kä-
8980: merkittävä tapahtuma, on asiaan aina syvennyt-          sittelyn selkeyttämiseksi ja tehostamiseksi elä-
8981: tävä huolella. Sen vuoksi eläkelaitokset pyrkivät       kelaitoksissa selvitetään parhaillaan eläkehake-
8982: viran puolesta oma-aloitteisesti hankkimaan tar-        muslomakkeiden yhdenmukaistamista ja yksin-
8983: vittavat lisäselvitykset esimerkiksi hakijan tervey-    kertaistamista. Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkai-
8984: dentilasta tai muista olosuhteista.                     sukäytännön seuraamiseksi on perustettu Eläke-
8985:    Eläkehakemusten käsittelyaikaan saattaa osal-        turvakeskukseen ja Kansaneläkelaitokseen yh-
8986: taan vastaisuudessa vaikuttaa kansaneläke- ja työ-      teinen seurantaryhmä, jonka on annettava minis-
8987: eläkejärjestelmän välillä kuluvan vuoden huhti-         teriölle selvitys ratkaisukäytännön kehityksestä
8988: kuussa aloitettu ennakkoilmoitus- ja neuvottelu-        31.5.1984 mennessä, minkä jälkeen päätetään
8989: menettely, jonka avulla pyritään yhdenmukaista-         mahdollisista toimenpiteistä.
8990: 
8991:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
8992: 
8993:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
8994:                                       1983 vp. -      KK n:o 222                                        5
8995: 
8996: 
8997: 
8998: 
8999:                                 Till Riksdagens Herr Taiman
9000: 
9001:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dock ansökningarna om familjepension behand-
9002: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Ias utan dröjsmål. Den genomsnittliga behand-
9003: av den 10 november 1983 tili vederbörande             Iingstiden är ca en månad.
9004: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande       Behandiingen av ansökningar om invaiidpen-
9005: av riksdagsiedamoten Zilliacus undenecknade           sion är, jämförd med behandiingen av ansök-
9006: skriftliga spörsmål nr 222:                           ningar om ålders- och familjepension, betydiigt
9007:                                                       mera arbetsdryg, eftersom ett avgörande av en
9008:           Vilka åtgärder är Regeringen beredd
9009:                                                       ansökan om invaiidpension förutsätter en mycket
9010:        att vidta för att i brådskande ordning
9011:                                                       omfattande och detaljerad kännedom om pen-
9012:        aviägsna den byråkrati som vidhänger
9013:                                                       sionssökandens häisotilistånd och hans övriga
9014:        pensionsärendens behandiing och som
9015:        kan försätta pensionärer i en ohålibar         förhålianden. 1 vaniiga fali räcker behandiingen
9016:                                                       av ansökan om invaiidpension ca tre månader
9017:        situation?                                     såväi inom foikpensions- som inom arbetspen-
9018:                                                       sionssystemet.
9019:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
9020:                                                           Den något längre behandiingstiden för ansök-
9021: anföra föijande:
9022:                                                       ningar om invalidpension borde emeliertid inte
9023:    Frågan om tiden för behandiingen av pen-           föranieda några probiem, för i ansiutning tili den
9024: sionsansökningar är mycket probiematisk ur pen-        s.k. SOVE-reformen gjordes nämiigen den i sjuk-
9025: sionssökandens synvinkel, eftersom pensionen i        försäkringsiagen åsyftade dagpenningen primär i
9026: många fali utgör sökandens enda inkomstkälia.         förhåliande tili invalidpension. lnvaiidpension
9027: Trots att pensionsanstalterna hela tiden försökt      utbetalas sålunda först efter utgången av dagpen-
9028: utveckla förfaringssätten för att göra behand-        ningsperioden, dvs. ungefär ett år efter att ar-
9029: Iingen av pensionansökningarna så snabb och           betsoförmåga har inträtt. Sjukförsäkringsmyndig-
9030: effektiv som möjiigt, förekommer dock oiikheter       heterna uppmanar dem som saken berör att göra
9031: i behandiingen av de existerande pensionssiagen.      ansökan om invalidpension i god tid före utgån-
9032:    Behandiingen av ansökningar om åiderspen-          gen av dagpenningsperioden, om det är uppen-
9033: sion går i alimänhet fon. 1 vaniiga fali tar den      ban att arbetsoförmågan kommer att fongå.
9034: inte Iängre tid än en månad i anspråk. Ofta vili      På detta sätt har man försökt resetvera tiliräckiigt
9035: den försäkrade få sin åiderspension omedelban         med tid för behandiingen av invaiidpensioner
9036: från början av månaden efter det arbetsförhålian-     och för att undvika situationer där det uppstår
9037: det upphört, vatvid pensionsansökan också skali       ett avbrott melian utbetalning av dagpenningen
9038: göras i ett tillräckiigt tidigt skede. Tili exempel   och pensionen. Dessvärre förekommer det att
9039: för ansökan om arbetspension skickas därför tili      ansökan om pension inte trots uppmaning har
9040: försäkrad, som börjar närma sig pensionsåidern,       iniämnats i tiliräckiigt god tid, och då hinner
9041: ca tre månader innan hon elier han uppnår             ansökan inte alltid behandias före dagpennings-
9042: denna åider en förhandsifylid biankett för åiders-    periodens siut. Detta missförhållande har upp-
9043: pension samt ett registetutdrag över hans arbets-     märksammats, och man försöker korrigera situa-
9044: förhålianden och företagatverksamhet. Tack vare       tionen, bl.a. genom att öka informationen samt
9045: detta förfarande kan största delen av ansökning-      utreda möjiigheterna att tidigarelägga tidpunk-
9046: arna om ålderspension behandias i tid och utbe-       ten för anhängiggörande av pensionsansökan.
9047: talningen av pensionen kan iniedas omedelban             För att sökandens utkomst skulie vara tryggad
9048: då rätten tili denna har uppstått.                    även i de fali då behandiingen av pensionsansö-
9049:    Beträffande familjepension är situationen          kan drar ut på tiden, ingår stadganden i Iagen
9050: såtilivida annorlunda att pensionsfaliet inte kan     om socialhjäip om utbetalande av understöd mot
9051: förutses. Sålunda kan den som ansöker om              pension, som är att vänta. Understödet skali i
9052: familjepension försättas i en svår situation vid      dessa fali anses som förskott på pension, emedan
9053: väntan på pensionsbesiutet. 1 alimänhet kan           sociainämnden har rätt att inkassera den Iämnade
9054: 088301236Y
9055: 6                                    1983 vp. -      KK n:o 222
9056: 
9057: hjälpen från den pension som senare beviljas         inleddes i april detta år och med hjälp av vilket
9058: sökanden. Dessa principer ingår även i den lag       man försöker förenhetliga praxis vid avgörandena
9059: om socialvård som träder i kraft vid ingången av     och hindra att sinsemellan motstridiga avgöran-
9060: nästa år. 1 praktiken försöker socialnämnderna       den uppstår inom olika pensionssystem.
9061: behandla dylika fall av dröjsmål i skyndsam              Social- och hälsovårdsministeriet har även följt
9062: ordning och undantagslöst inom några veckor.         praxis vid avgörandet av pensionsansökningar. 1
9063:    Pensionsanstalterna är medvetna om de svårig-     fråga om invalidpensioner har saken på ministeri-
9064: heter som kan förorsakas pensionssökande då          ets försorg utretts av kommissionen för frågor om
9065: pensionsbeslutet dröjer. Utredandet av sökan-        invaliditetsbedömning       (kommittebetänkande
9066: dens hälsotillstånd kan dock kräva omfattande        1982:2), på vars förslag bl.a. ovan nämnda
9067: medicinska tilläggsutredningar, varvid avgöran-      förhandsanmälningsförfarande grundar sig. På
9068: det om pensionsansökan kan dröja. Då det även        förslag av kommissionen utreds för närvarande
9069: ur pensionssökandens synvinkeln är en betydelse-     vid pensionsanstalterna även möjligheterna att
9070: full händelse att träda i pension, är det skäl att   förenhetliga och förenkla pensionsansöknings-
9071: fördjupa sig i saken med omsorg. Därför försöker     blanketterna för att behandlingen av ansökningar
9072: pensionsanstalterna på tjänstens vägnar och på       om pension skall kunna göras mera exakt och
9073: eget initiativ inhämta behövliga tilläggsutred-      effektiv. För uppgiften att följa praxis vid avgö-
9074: ningar om t.ex. sökandens hälsotillstånd eller        rande av invalidpensioner har vid Pensions-
9075: andra förhållanden.                                  skyddscentralen och Folkpensionsanstalten till-
9076:    Behandlingstiden för pensionsansökningar kan      satts en gemensam uppföljningsgrupp, som före
9077: i framtiden påverkas av det förfarande med           31. 5.1984 skall lämna en utredning tili ministe-
9078: förhandsanmälningar och förhandlingar mellan         ri et om urvecklingen av praxis, varefter beslut om
9079: folkpensions- och arbetspensionssystemen som         eventuella åtgärder fattas.
9080: 
9081:     Helsingfors den 15 december 1983
9082: 
9083:                                                                             Minister Vappu Taipale
9084:                                                1983 vp.
9085: 
9086: Skriftligt spörsmål nr 223
9087: 
9088: 
9089: 
9090: 
9091:                                   Zilliacus m.fl.: Om missförhållandena vid fastställande av faderskap
9092: 
9093: 
9094:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
9095: 
9096:    Faderskapslagen som trädde i kraft för ca sju år   frågorna med föräldrarna i var sitt rum, såsom
9097: sedan har av såväl lagstiftare som myndigheter        föreskrivs. Detta kan leda tili såväl pinsamma
9098: betygsatts som ändamålsenlig och väl fungeran-        som smärtsamt upplevda situationer, speciellt om
9099: de. Den har förbättrat utom äktenskapet födda         man närmare studerar frågornas innehåll. Tydli-
9100: barns ställning och stärkt också mannens rätts-       ga inkonsekvenser ingår också i frågeformulären
9101: skydd.                                                och många av frågorna skulle kunna ersättas med
9102:    Dessvärre innehåller lagen dock ett skönhets-      antingen läkares eller barnmorskas intyg.
9103: fel, som dock inte borde vara svårt att avlägsna.        Vissa frågor behövs enbart i oklara fall, men
9104: Vid fastställande av faderskapet utsätts nämligen     ställs det oaktat tili samtliga, beroende på tjäns-
9105: barnaföräldrarna för en utfrågning som har drag       temannens nit och nyfikenhet.
9106: av domstolsförhör och som ofta sårar deras käns-         Då ju varje barn har rätt tili en far kan
9107: lor och intimitetsskydd.                              frågeformuläret försvaras i oklara fall, där ju
9108:                                                       också andra bevis (t.ex. blodprov) tas för att
9109:    Svenska folkpartiets kvinnoförbund har till-
9110:                                                       stöda beslutet. Men i helt klara fall av samboen-
9111: sammans med Svenska riksdagsgruppen allvarligt
9112:                                                       de i stället för äktenskap borde fastställandet av
9113: kritiserat den praktiska proceduren vid faststäl-
9114: lande av föräldraskap och anser att det härvid        faderskapet ske på ett mera ändamålsenligt sätt,
9115:                                                       t.ex. bara genom att föräldrarna undertecknar ett
9116: använda frågeformuläret är tili en del osakligt
9117:                                                       medgivande som är juridiskt hållbart också i
9118: och i vissa fall direkt kränkande. Hur frågefor-
9119:                                                       framtiden med tanke på eventuell skilsmässa och
9120: muläret upplevs av vederbörande beror i hög
9121:                                                       arv.
9122: grad på den tjänsteman eller myndighet som
9123: handhar ärendet.                                         Hänvisande tili det ovan anförda vili vi i den
9124:                                                       ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9125:    Vid diskussioner med barnatillsyningstjänste-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9126: män har det framkommit att förfarandet är             följande spörsmål:
9127: mycket olika i olika kommuner. I vissa kommu-
9128: ner antecknas klara fall av samboende som bar-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
9129: nets föräldrar, vilket dessa godkänner med sin                för att rätta tili de missförhållanden som
9130: namnteckning. I andra kommuner igen beställs                  faderskapslagen medför vid fastställandet
9131: fortfarande intyg från poliseos adressbyrå. Vidare            av föräldraskap och det vid proceduren
9132: finns det kommuner där man även i alldeles                    använda frågeformuläret med dess delvis
9133: klara fall av samboende minutiöst går igenom                  osakliga och kränkande karaktär?
9134: 
9135:      Helsingfors den 10 november 1983
9136: 
9137:                       Jutta Zilliacus                          Elisabeth Rehn
9138: 
9139: 
9140: 
9141: 
9142: 0883012414
9143: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 223
9144: 
9145: Kirjallinen kysymys n:o 223                                                                    Suomennos
9146: 
9147: 
9148: 
9149: 
9150:                                     Zilliacus ym.: Isyyden vahvistamisen selvittämiseen liittyvistä epä-
9151:                                         kohdista
9152: 
9153: 
9154:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9155: 
9156:    Niin lainsäätäjät kuin viranomaisetkin pitävät       Tämä voi johtaa niin kiusallisiin kuin myös
9157: noin seitsemän vuotta sitten voimaan tullutta           tuskailisiksi koettuihin tilanteisiin, varsinkin jos
9158: isyyslakia tarkoituksenmukaisena ja toimivana. Se       lähemmin tarkastellaan kysymysten sisältöä. Ky-
9159: on parantanut avioliiton ulkopuolella syntynei-         selylomakkeissa on myös selviä epäjohdonmukai-
9160: den lasten asemaa ja vahvistanut myös miehen            suuksia ja monet kysymyksistä voitaisiin korvata
9161: oikeusturvaa.                                           lääkärin tai kätilön todistuksella.
9162:    Laissa on kuitenkin eräs kauneusvirhe, jota             Osaa kysymyksistä tarvitaan vain epäselvissä
9163: kuitenkaan ei pitäisi olla vaikea poistaa. Isyyden      tapauksissa, mutta siitä huolimatta ne esitetään
9164: vahvistamisessa joutuvat nimittäin lapsen van-          kaikille, riippuen virkailijan virkainnosta ja ute-
9165: hemmat vastaamaan kyselyyn, joka muistuttaa             liaisuudesta.
9166: tuomioistuimen kuulustelua ja joka usein louk-             Kun jokaisella lapsella on oikeus isään, voi-
9167: kaa heidän tunteitaan ja intimiteettisuojaansa.         daan kyselylomaketta puolustaa epäselvissä ta-
9168:    Ruotsalaisen kansanpuolueen naisjärjestö on          pauksissa, joissa myös muita todisteita (esim.
9169: yhdessä ruotsalaisen eduskuntaryhmän kanssa va-         verikokeita) hankitaan tukemaan päätöstä. Mutta
9170: kavasti kritisoinut isyydenvahvistamiskäytäntöä ja      täysin selvissä avoliittotapauksissa pitäisi isyyden
9171: katsoo, että tässä yhteydessä käytettävä kyselylo-      vahvistamisen tapahtua tarkoituksenmukaisem-
9172: make on osaksi epäasiallinen ja joiltakin osin          malla tavalla, esim. siten, että vanhemmat vain
9173: suorastaan loukkaava. Miten asianomainen reagoi         allekirjoittavat myöntymyksen, joka on juridisesti
9174: kyselylomakkeeseen riippuu suuresti siitä virka-        pitävä myös tulevaisuudessa mahdollista avioeroa
9175: miehestä tai viranomaisesta, joka käsittelee asiaa.     tai perintöä ajatellen.
9176:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9177:    Keskusteluissa lastenvalvojien kanssa on käynyt      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9178: ilmi, että menettely on varsin erilaista eri kunnis-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9179: sa. Joissakin kunnissa merkitään selvästi avoliitos-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9180: sa elävät lapsen vanhemmiksi, minkä nämä vah-
9181: vistavat allekirjoituksellaan. Toisissa kunnissa taas              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9182: tilataan jatkuvasti todistuksia poliisin osoitetoi-             ryhtyä niiden epäkohtien korjaamiseksi,
9183: mistosta. Edelleen on olemassa kuntia, joissa                   joita isyyslaki aiheuttaa isyyden vahvista-
9184: täysin selvissäkin avoliittotapauksissa käydään yk-             misessa ja tässä yhteydessä käytettävän
9185: sityiskohtaisesti läpi kysymykset kunkin vanhem-                osittain asiauoman ja Ioukkaavan kysely-
9186: man kanssa erikseen, niin kuin on säädetty.                     lomakkeen muuttamiseksi?
9187: 
9188:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
9189: 
9190:                       Jutta Zilliacus                            Elisabeth Rehn
9191:                                        1983 vp. -      KK n:o 223                                         3
9192: 
9193: 
9194: 
9195: 
9196:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9197: 
9198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perusteella, joka sisältää tunnustamista koskevat
9199: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          asiakirjat sekä lastenvalvojan isyyden selvittämi-
9200: olette 10 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            sestä laatiman pöytäkirjan. Tuomarilla on oikeus
9201: kirjeenne ohella toimitanut valtioneuvoston            tarvittaessa kehottaa lastenvalvojaa täydentämään
9202: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      isyyden selvittämisestä laadittua pöytäkirjaa.
9203: tajaJutta Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta kirjal-         Pöytäkirja on laadittava lomakkeelle, jonka
9204: lisesta kysymyksestä n:o 223:                          kaavan oikeusministeriö vahvistaa. Lomakkeen
9205:                                                        käytön tarkoituksena on edistää lain yhdenmu-
9206:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kaista soveltamista sekä kussakin yksittäistapauk-
9207:        ryhtyä niiden epäkohtien korjaamiseksi,         sessa turvata isyyskysymyksen arvioimiseksi tar-
9208:        joita isyyslaki aiheuttaa isyyden vahvista-     peellisten tietojen saaminen riippumatta isyyden
9209:        misessa ja tässä yhteydessä käytettävän         vahvistamistavasta. Tässä tarkoituksessa lomakkees-
9210:        osittain asiauoman ja Ioukkaavan kysely-        sa on sekä äidille että miehelle esitettävä kysy-
9211:        lomakkeen muuttamiseksi?                        myssarja, joka selvittää isyyden arvioimisen kan-
9212:                                                        nalta keskeisiä seikkoja ja on täysin asiallinen.
9213:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Lomakkeessa olevan ohjeen mukaan näitä kysy-
9214: seuraavaa:                                             myksiä ei kuitenkaan esitetä, jos äidin ja miehen
9215:    Isyyslain (700/75) mukaan isyys voidaan vah-        kertomukset yhdessä asumisesta siittämisajankoh-
9216: vistaa tunnustamisella, jonka tuomari hyväksyy,        tana ovat yhtäpitävät ja on pidettävä ilmeisenä,
9217: tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyyden vahvista-      ettei kukaan ulkopuolinen mies voi olla lapsen
9218: mista edeltää aina lastenvalvojan toimittama isyy-     isä. Tällöin pöytäkirjaan kirjataan ainoastaan nä-
9219: den selvittäminen, jonka tarkoituksena on hank-        mä seikat. Oikeusministeriön laatimissa lomak-
9220: kia sellaisia tietoja, joiden perusteella isyys voi-   keen käyttöohjeissa on myös ensimmäisenä esi-
9221:  daan vahvistaa.                                       merkkitapauksena isyyden tunnustaminen avo-
9222:    Isyyslain periaatteiden mukaan oikeudellisen        liitossa, jolloin isyyden selvittämisestä laadittuun
9223: isä-lapsisuhteen perustamisen tulee vastata myös       pöytäkirjaan on kirjattu asianosaisten oma kerto-
9224: biologisia tosiasioita. Kummankin osapuolen, se-       mus avoliitossa asumisesta.
9225: kä lapsen että miehen oikeusturvan vaatimus on             Tuomari, jonka hyväksyttäväksi isyyden tun-
9226: täysin yhdensuuntainen: sellaista oikeudellista        nustaminen on saatettu, päättää kuitenkin viime-
9227: sukulaisuussuhdetta ei pidä perustaa, joka on          kädessä siitä, minkälaisen tietoaineiston perus-
9228: ristiriidassa vallitsevien tosiasioiden kanssa. Tuo-   teella hän voi varmistua tunnustamislausuman
9229: marin toimittama isyyskysymyksen tutkiminen            antaneen miehen isyydestä.
9230: ennen tunnustamisen voimaantuloa on oikeus-                Hallitus katsoo, ettei isyyslakia ole mahdollista
9231: turvan takaamiseksi välttämätön. Tuomarin tut-         muuttaa siten, että isyys voitaisiin sitovasti vah-
9232: kinta vastaa myös sitä lainsäädännössämme              vistaa vain äidin ja miehen allekirjoittamalla
9233: omaksutrua yleistä periaatetta, ettei kansalaisilla    asiakirjalla ilman julkisen viranomaisen valvon-
9234: ole oikeutta perustaa eikä purkaa sukulaisuussuh-      taa. Tämänlainen vahvistamistapa heikentäisi
9235: detta keskinäisellä sopimuksella ilman viranomai-      olennaisesti sekä lapsen että miehen oikeusturvaa
9236: sen myötävaikutusta.                                   ja olisi vastoin lainsäädännön keskeisiä periaattei-
9237:    Tuomari ei saa hyväksyä tunnustamista, jos on       ta. Oikeusministeriössä tullaan sen sijaan välittö-
9238: aihetta olettaa, että isyytensä tunnustanut mies ei    mästi selvittämään, onko tarvetta muuttaa sitä
9239: ole lapsen isä. Tuomari tutkii isyyskysymyksen         lomaketta, jota käytetään laadittaessa pöytäkirjaa
9240: lastenvalvojan lähettämän kirjallisen aineiston        isyyden selvittämisestä
9241: 
9242:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
9243: 
9244:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
9245: 4                                    1983 vp. -      KK n:o 223
9246: 
9247: 
9248: 
9249: 
9250:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9251: 
9252:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           protokoll över faderskapsutredningen. Domaren
9253: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         har vid behov rätt att uppmana barnatillsynings-
9254: av den 10 november 1983 till vederbörande             mannen att komplettera protokollet över fa-
9255: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       derskapsutredningen.
9256: dagsman Jutta Zilliacus m.fl. skriftliga spörsmål        Protokollet skall upprättas på en blankett, för
9257: nr 223 av följande lydelse:                           viiken justitieministeriet fastställer formulär. Syf-
9258:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tet med att använda formulär är att främja en
9259:        för att rätta till de missförhållanden som     enhetlig tillämpning av lagen samt att i varje
9260:        faderskapslagen medför vid fastställandet      enskilt fall garantera att de uppgifter som behövs
9261:        av föräldraskap och det vid proceduren         för att bedöma faderskapsfrågan erhålls oberoen-
9262:        använda frågeformuläret med dess delvis        de av det sätt på vilket faderskapet fastställs. 1
9263:        osakliga och kränkande karaktär?               detta syfte skall enligt blanketten till såväl mo-
9264:                                                       dern som mannen ställas en rad frågor, som
9265:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         klarlägger omständigheter vilka är centrala för att
9266: anföra följande:                                      bedöma faderskapet och som är fullkomligt sakli-
9267:                                                       ga. Enligt ett direktiv i blanketten skall dessa
9268:    Enligt lagen om faderskap (700/75) kan fader-      frågor dock inte ställas, om moderns och man-
9269: skap fastställas genom erkännande som godkänns        nens berättelser om samboendet under den tid
9270: av domaren eller genom utslag av domstol.             då barnet avlats är likalydande och om det måste
9271: Fastställande av faderskap föregås alltid av en       anses uppenbart att någon utomstående man
9272: faderskapsutredning som görs av barnatillsy-          inte kan vara far till barnet. Därvid antecknas
9273: ningsman. Syftet med utredningen är att inhäm-        endast dessa omständigheter i protokollet. 1 justi-
9274: ta upplysningar på grund av vilka faderskapet         tieministeriets anvisning för blanketten finns
9275: kan fastställas.                                      också som första exempelfall erkännande av fa-
9276:   Enligt principerna i faderskapslagen skall          derskap vid samboende, varvid i protokollet över
9277: grundandet av ett rättsligt fader-barnförhållande     faderskapsutredningen antecknats parternas egen
9278: svara också mot biologiska fakta. Båda parternas,     berättelse om samboendet.
9279: såväl barnets som mannens, krav på rättsskydd
9280: har samma mål: ett rättsligt släktskapsförhållan-        Den domare till viiken erkännandet av fa-
9281: de som står i strid med rådande fakta bör inte        derskapet bragts för godkännande beslutar dock i
9282: grundas. Den undersökning av faderskapsfrågan         sista hand om hurudant faktaunderlag han behö-
9283: som domaren gör innan erkännandet träder i            ver för att försäkra sig om att den man som gett
9284: kraft är nödvändig för att garantera rättssäkerhe-    utsagan om erkännandet är far till barnet.
9285: ten. Domarens undersökning svarar också mot              Regeringen anser att der inte är möjligt att
9286: den allmänna princip i vår lagstiftning att med-      ändra lagen om faderskap så att faderskap på ett
9287: borgarna inte har rätt att utan medverkan av          bindande sätt skulle kunna fastställas enbart
9288: myndigheterna grunda eller häva släktskapsför-        genom en handling som undertecknas av modern
9289: hållanden genom ömsesidiga avtal.                     och mannen utan övervakning av någon myndig-
9290:    Domaren får inte godkänna ett erkännande,          het. Ett sådant fastställelseförfarande skulle vä-
9291: om det finns orsak att anta, att den som erkänt       sentligt försvaga både barnets och mannens rätts-
9292: faderskapet inte är far till barnet. Domaren          skydd och skulle strida mot de centrala principer-
9293: undersöker faderskapsfrågan på basen av det           na i lagstiftningen. Vid justitieministeriet kom-
9294: skriftliga materia! som barnatillsyningsmannen        mer man dock omedelbart att utreda om det
9295: skickat och som innehåller handlingarna angåen-       finns behov att ändra den blankett som används
9296: de erkännandet samt barnatillsyningsmannens           för protokoll i faderskapsutredningar.
9297:       Helsingfors den 15 december 1983
9298: 
9299:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
9300:                                                1983 vp.
9301: 
9302: Kirjallinen kysymys n:o 224
9303: 
9304: 
9305: 
9306: 
9307:                                    Viinanen: Työttömien kouluttamisesta maatalouslomittajiksi
9308: 
9309: 
9310:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9311: 
9312:    Maassamme vallitsee edelleen vaikea työllisyys-       Nykyisen tilanteen vallitessa vaikeutuvat maa-
9313: tilanne, jonka korjaamiseksi ei tunnuta työvoi-       talousväestön lomajärjestelyt ja samanaikaisesti
9314: mahallinnonkaan piirissä löydettävän tehokkaita       kuitenkin koulutuskelpoisia henkilöitä on työttö-
9315: keinoja.                                              myyskortistoissa runsaasti.
9316:    Samanaikaisesti esiintyy kuitenkin tehtäviä,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9317: joissa avoimia työpaikkoja olisi olemassa, mutta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
9318: ammattitaitoisesta työvoimasta on puutetta. ·         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9319:    Niin ikään on käynyt selvästi ilmi myös se         seuraavan kysymyksen:
9320: tosiseikka, että työttömät työntekijät eivät hakeu-
9321: du tai suostu vastaanottamaan koulutuspaikkaa.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9322: Kyseinen ongelma on erityisesti kärjistynyt Etelä-            ryhtyä, jotta voitaisiin saada riittävästi nyt
9323: Suomessa. Koko valtakunnan alueella maatalous-                työttömiä henkilöitä koulutettavaksi
9324: lomittajatoiminta ontuu nykyisellään pahasti eikä             maatalouslomittajajärjestelmään, jolloin
9325: kurssitoimintaa saada tehokkaasti jos ollenkaan               maatalousväestön lomajärjestelyt voitai-
9326: käyntiin koulutettavien puutteen vuoksi.                      siin asiallisesti toteuttaa?
9327: 
9328:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1983
9329: 
9330:                                               Iiro Viinanen
9331: 
9332: 
9333: 
9334: 
9335: 0883012126
9336: 2                                      1983 vp. -       KK n:o 224
9337: 
9338: 
9339: 
9340: 
9341:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9342: 
9343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sekä työllisyyskoulutuksessa. Kuluvana vuonna
9344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           on työllisyyskursseilla koulutettu noin 900 henki-
9345: olette 11 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn             löä maatalouslomittajiksi. Koska maatalouslomit-
9346: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tajan työ on vastuullista ja vaativaa, joudutaan
9347: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       kursseille oppilaita valittaessa kiinnittämään eri-
9348: taja Iiro Viinasen näin kuuluvasta kirjallisesta        tyistä huomiota alalle soveltuvuuteen. Näin ollen
9349: kysymyksestä n:o 224:                                   vain osa työvoimatoimistojen työttömistä työnha-
9350:                                                         kijoista tulee kysymykseen oppilaita kursseille
9351:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          osoitettaessa. Valinnan työllisyyskurssille suorit-
9352:        ryhtyä, jotta voitaisiin saada riittävästi nyt   taa työvoimaviranomaisten ja kurssin järjestäjän
9353:        työttömiä henkilöitä koulutettavaksi             yhteinen valintaryhmä, joka suorittaa lopullisen
9354:        maatalouslomittajajärjestelmään, jolloin         arvioinnin alalle soveltuvuudesta.
9355:        maatalousväestön lomajärjestelyt voitai-            Eteläisessä Suomessa, jossa työttömiä on mää-
9356:        siin asiallisesti toteuttaa?                     rällisesti paljon, on ollut vaikeuksia saada maata-
9357:                                                         louslomittajakursseille oppilaita. Tämä johtuu
9358:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        osittain muista vaihtoehtoisista tarjolla olevista
9359: ti seuraavaa:                                           työtilaisuuksista ja maatalouslomittajan työn
9360:    Päätoimisia maatalouslomittajia oli sosiaali-        luonteesta. Itä- ja Pohjois-Suomessa ei ole ollut
9361: hallituksen selvityksen mukaan vuonna 1983 run-         vaikeuksia oppilaiden saamisessa maatalouslomit-
9362: saat 3 000 henkilöä, minkä lisäksi kuntien ja           tajakursseille. Koulutettujen maatalouslomitta-
9363: yhteisöjen palveluksessa oli tilapäisiä lomittajia      jien sijoittuminen on kaikkialla ollut varsin hyvä.
9364: noin 3 000 henkilöä. Edellisen lisäksi on yhtä             Maatalouslomittajan oppilaspaikkoja on työlli-
9365: lomituskertaa varten hankittuja lomittajia yh-          syyskoulutuksessa riittävästi, mutta ongelmana
9366: teensä yli 100 000. Päätoimisten maatalouslomit-        on alalle soveltuvien henkilöiden vähyys. Maata-
9367: tajien lisätarpeeksi on arvioitu kysynnän perus-        louslomittajakoulutuksesta valmistuvien henki-
9368: teella noin 2 000 henkilöä vuodessa.                    loiden sijoittumisen varmistamiseksi joudutaan
9369:    Maatalouslomittajia koulutetaan maatalous-           jatkossakin kiinnittämään suurta huomiota alalle
9370: alan oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa          soveltuvuuteen työttömiä kursseille valittaessa.
9371: 
9372:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1983
9373: 
9374:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
9375:                                       1983 vp. -- RJC n:o 224                                           3
9376: 
9377: 
9378: 
9379: 
9380:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9381: 
9382:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kurser tili lantbrukssemesteravbytare. Eftersom
9383: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         lantbrukssemesteravbytarens arbete är ansvars-
9384: av den 11 november 1983 tili vederbörande             fulit och krävande måste man, då man väljer
9385: medlem av statsrådet för besvarande översänt          elever tili kurserna, fästa specieli uppmärksamhet
9386: avskrift av följande av riksdagsman Iiro Viinanen     vid deras lämplighet för branschen. Sålunda kan
9387: ställda skriftliga spörsmål nr 224:                   man bara hänvisa en del av arbetskraftsbyråernas
9388:                                                       arbetslösa arbetssökande tili kurserna. Eleverna
9389:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tili sysselsättningskursen väljs av arbetskraftsmyn-
9390:        för att få tillräckligt många för tilifäliet   digheternas och kursarrangörens gemensamma
9391:        arbetslösa personer utbildade i lantbruks-     väljargrupp, som utför den slutgiltiga bedöm-
9392:        semesteravbytarsystemet, varvid man            ningen av lämpligheten för branschen.
9393:        kunde sakligt genomföra lantbruksbe-               1 södra Finland, där det tili antalet finns
9394:        folkningens semesterarrangemang?               många arbetslösa, har det varit svån att få elever
9395:                                                       tili lantbrukssemesteravbytarkurserna. Detta be-
9396:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt      ror delvis på alternativa arbetstilifällen som er-
9397: följande:                                             bjuds och på lantbrukssemesteravbytarens arbetes
9398:    Enligt en utredning gjord av socialstyrelsen       karaktär. 1 östra Finland och norra Finland har
9399: fanns det år 1983 drygt 3 000 personer som            det inte funnits några svårigheter i att få elever
9400: heltidsanställda lantbrukssemesteravbytare, var-      tililantbrukssemesteravbytarkurser. Utbildade se-
9401: tili det i kommunernas och samfundens tjänst          mesteravbytares placering har överalit varit
9402: fanns som tilifäliiga semesteravbytare ca 3 000       mycket bra.
9403: personer. Utöver dessa finns det tilisammans över         Inom sysselsättningsutbildningen finns det tili-
9404: 100 000 semesteravbytare, som skaffats för en         räckligt många elevplatser för lantbrukssemes-
9405: avbytning. Man har beräknat att det finns behov       teravbytare, men problemet är att det finns så få
9406: för ca 2 000 fler heltidsanstälida semesteravby-      personer som lämpar sig för branschen. För att
9407: tare.                                                 säkra placeringen av de personer som utbildas tili
9408:     Lantbrukssemesteravbytare utbildas i lant-        semesteravbytare måste man också i fonsätt-
9409: bruksbranschens läroverk, med läroavtal samt i        ningen fästa uppmärksamhet vid lämpligheten
9410: sysselsättningsutbildning. Under det gångna året      för branschen då man väljer arbetslösa tili
9411: har ca 900 personer utbildats på sysselsättnings-     kurserna.
9412: 
9413:      Helsingfors den 14 december 1983
9414: 
9415:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
9416:                             j
9417:                            j
9418:                           j
9419:                          j
9420:                         j
9421:                        j
9422:                       j
9423:                      j
9424:                     j
9425:                    j
9426:                   j
9427:                  j
9428:                 j
9429:                j
9430:               j
9431:              j
9432:             j
9433:            j
9434:           j
9435:          j
9436:         j
9437:        j
9438:       j
9439:      j
9440:     j
9441:    j
9442:   j
9443:  j
9444: j
9445:                                                 1983 vp.
9446: 
9447: Kirjallinen kysymys n:o 225
9448: 
9449: 
9450: 
9451: 
9452:                                    Saarikoski ym.: Ammattimaisen kuorma-autokaluston myyntivoiton
9453:                                       verottamisesta luopumisesta
9454: 
9455: 
9456:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9457: 
9458:    Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen sekto-          liikenteeseen käytettyjen autojen poistamatto-
9459: rilla on tällä hetkellä ja lähivuosien aikana tapah-   man hankintamenon yli menevistä luovutushin-
9460: tumassa laajamittaista eläkkeellesiirtymistä, jol-     noista ja saaduista muista vastikkeista, joista ajan
9461: loin erääksi keskeiseksi kysymykseksi on nouse-        myötä jatkuvasti kasvava osa johtuu hintatason
9462: massa jo aloitetun toiminnan jatkaminen muiden         noususta, säädettäisiin omistusajan pitenemisen
9463: henkilöiden toimesta. Tähän ns. sukupolvenvaih-        myötä asteittain kasvava osa verovapaaksi yritys-
9464: dokseen liittyy monia vaikeita yksityiskohtia ja       verotustoimikunnan esittämällä tavalla. Edellä
9465: eräs suuren luokan ongelmakenttä liittyy vero-         mainittuun lopputulokseen päästäisiin muutta-
9466: tuksellisiin seikkoihin.                               malla elinkeinotulon verotusta koskevan lain 33
9467:    Yrityksen omaisuuden eli lähinnä kuorma-            §:n 2 momenttia seuraavasti:
9468: autokaluston siirtäminen yritystä jatkavien ni-           Irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankin-
9469: miin on säännönmukainen tapahtuma edellä               tameno on poistettu 1 momentissa säädetyllä
9470: mainitun toimenpiteen yhteydessä. Elinkeinotu-         tavalla, saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet
9471: lon verottamisesta annetun lain 33 §:n mukaises-       katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona ne on
9472: ti on irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka han-        saatu, kuitenkin niin, että ammattimaiseen lii-
9473: kintameno on poistettu saman pykälän 1 mo-             kenteeseen käytetystä autosta saadun luovutus-
9474: mentissa säädetyllä tavalla, saadut luovutushin-       hinnan ja muun vastikkeen sekä poistamattoman
9475: nat ja muut vastikkeet katsottava sen verovuoden       hankintamenon erotuksesta on veronalaista tuloa
9476: tuotoksi, jona ne on saatu. Kun tällainen myyn-        sen koko määrä, mikäli omaisuuden saannosta
9477: tihinta lisätään verovuonna muuten ansaittuun          sen luovutukseen on kulunut vähemmän kuin 2
9478: tuloon, muodostuvat verotusseuraamukset luo-           vuotta, ja jos omistusaika on ollut vähintään 2
9479: vuttajan osalta tällaisissa tapauksissa kohtuutto-     vuotta, mutta vähemmän kuin 3 vuotta, on
9480: man ankariksi. Kuitenkin toiminnan jatkajana           myyntivoitosta veronalaista tuloa 80 %. Tämän
9481: on hyvin useasti liikenteenharjoittamisesta luo-       jälkeen veronalaiseksi tuloksi katsottava osuus
9482: puvan henkilön poika tai tytär.                        alenisi portaittain 10 % :lla kultakin lisäksi tule-
9483:     Ennen nykyisin voimassa olevan elinkeinotulon      valta omistusvuodelta siten, että lopuksi pidettäi-
9484: verottamista koskevan lain voimaantuloa oli ka-        siin myyntivoitosta veronalaisena tulona 20 % ,
9485: luston myynnin yhteydessä mahdollisesti saatu          mikäli omistusaika on vähintään 8 vuotta.
9486: myyntivoitto verovapaata, mikäli autokalusto oli          Ehdotuksen toteuttaminen tietäisi huomatta-
9487: ollut saman omistajan hallinnassa vähintään 5          vaa valuuttasäästöä vuosittain ja vuoden pidennys
9488: vuotta. Samantapaiseen menettelytapaan pyrki-          autojen käyttöiässä aikaansaisi laskelmien mu-
9489: minen olisi tarkoituksenmukaista tänäkin päivä-        kaan noin 50 miljoonan markan valuuttasäästön
9490: nä. Sekä ammattimaisen liikenteen harjoittajien        vuosittain. Lisäksi on todettava, että autokalus-
9491: että kansantaloutemme kannalta olisi edullista         ton luovutushinnan verottaminen on omiaan
9492: muuttaa elinkeinotulon verottamisesta annetun          luomaan painetta myös kuljetuskustannuksiin.
9493: lain säännöksiä sillä tavoin, että laki kannustaisi    Kuljetuskaluston yhdellä vuodella pidentynyt
9494: hintojen noususta huolimatta alan yrittäjiä pitä-      käyttöikä saattaisi merkitä 2-3 % :n säästöä
9495: mään autokalustoaan kauemmin, huoltamaan si-           kuljetuskustannuksissa, mikä pelkästään ammat-
9496: tä asianmukaisesti ja vaihtamaan sen vasta, kun        timaisessa kuorma-autoliikenteessä vastaisi yli
9497: kaluston taloudellinen käyttöikä päättyy. Tähän        200 miljoonan markan vuotuista säästöä, alan
9498: on mahdollista päästä siten, että ammattimaiseen       palvelujen tarvitsijoille.
9499: 088301226M
9500: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 225
9501: 
9502:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            mattimaiseen liikenteeseen käytetyn au-
9503: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 tokaluston satunnaisen myyntivoiton ve-
9504: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-             rottamisesta luovuttaisiin nykymuodos-
9505: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    saan sekä siirryttäisiin käytäntöön, joka
9506:                                                              suosii autokaluston pitoa saman omista-
9507:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                jan hallussa koko kaluston taloudellisen
9508:        ryhtyä elinkeinotulon verottamisesta an-              käyttöiän?
9509:        netun lain muuttamiseksi siten, että am-
9510: 
9511:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1983
9512: 
9513:          Helge Saarikoski              Toivo T. Pohjala                Iiro Viinanen
9514:          Tauno Valo                    Eva-Riitta Siitonen             Ben Zyskowicz
9515:          Pekka Löyttyniemi             Riitta Jouppila                 Martti Tiuri
9516:          Kaarina Dromberg              Pirjo Rusanen                   Matti Viljanen
9517:          Liisa Hilpelä                 Erkki Moisander                 Georg C. Ehrnrooth
9518:          Aino Pohjanoksa               Sirpa Pietikäinen               Lea Kärhä
9519:          Kimmo Sasi                    Eeva Turunen                    Jouni ]. Särkijärvi
9520:          Tapio Holvitie                Saara Mikkola                   Mauri Miettinen
9521:                                       1983 vp. -     KK n:o 225                                       3
9522: 
9523: 
9524: 
9525: 
9526:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9527: 
9528:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kysymyksen perusteluissa esille tuodut ammat-
9529: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        timaiseen liikenteeseen käytetyn ajokaluston luo-
9530: olette 11 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn          vutusta koskevat ongelmat liittyvätkin ilmeisesti
9531: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lähinnä jaksotukseen. EVL 30 §:ään sisältyy käyt-
9532: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    töomaisuuden hankintamenon jaksotusta koskeva
9533: taja Saarikosken ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   pääsääntö. Sen mukaan koneiden, kaluston ja
9534: kysymyksestä n:o 225:                                muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomai-
9535:                                                      suuden hankintamenoista tehdään lain sallimat
9536:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        enintään 30 prosentin suuruiset vuotuiset poistot
9537:        ryhtyä elinkeinotulon verottamisesta an-      yhtenä eränä menojäännöksestä. Menojäännös on
9538:        netun lain muuttamiseksi siten, että am-      puolestaan verovuoden aikana käyttöönotetun ir-
9539:        mattimaiseen liikenteeseen käytetyn au-       taimen käyttöomaisuuden hankintamenojen ja
9540:        tokaluston satunnaisen myyntivoiton ve-       aikaisemmin käyttöönotetun irtaimen käyttö-
9541:        rottamisesta luovuttaisiin nykymuodos-        omaisuuden poistamattomien hankintamenojen
9542:        saan sekä siirryttäisiin käytäntöön, joka     summa vähennettynä irtaimesta käyttöomaisuu-
9543:        suosii autokaluston pitoa saman omista-       desta verovuoden aikana saaduilla vastikkeilla.
9544:        jan hallussa koko kaluston taloudellisen         Ammattimaiseen liikenteeseen käytettyjä auto-
9545:        käyttöiän?                                    ja koskee kuitenkin EVL 33 §:n erityissäännös,
9546:                                                      jonka mukaan verovelvollisen niin vaatiessa täl-
9547:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     laisen auton hankintamenosta voidaan tehdä
9548:                                                      erikseen poistot siten, että ensimmäisenä vuotena
9549: ti seuraavaa:
9550:                                                      enimmäispoistoprosentti on 30, toisena 25 ja sen
9551:    Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain        jälkeisinä vuosina 20. Tätä menettelyä noudat-
9552: (360/68, myöh. EVL) 4 §:n mukaan veronalaisia        taen auton hankintahinta tulee 95-prosenttisesti
9553: elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana     poistetuksi neljässä vuodessa.
9554: tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Näitä         Jos verovelvollinen valitsee pääsääntöisen me-
9555: ovat 5 §:n mukaan muun ohessa vaihto-, sijoitus-     nojäännöspoiston sijasta edellä mainitun poisto-
9556: ja käyttöomaisuudesta saadut luovutushinnat ja       tavan, sen mukaan poistetusta omaisuudesta saa-
9557: muut vastikkeet. Rahoitus- ja käyttöomaisuuteen      dut luovutushinnat on tuloutettava kokonaisuu-
9558: kuuluvista kiinteistöistä ja arvopapereista saadut   dessaan sinä verovuonna, jona ne on saatu. Tämä
9559: luovutushinnat on kuitenkin 6 §:n 1 momentin 1       saattaa aiheuttaa kysyjän tarkoittamat kohtuuno-
9560: kohdassa säädetty verovapaaksi, jos verovelvolli-    miksi koetut veroseuraamukset. On kuitenkin
9561: nen on omistanut kiinteistön vähintään 10 vuo-       huomattava, että tämä menettely on vapaaehtoi-
9562: den ja arvopaperin vähintään 5 vuoden ajan.          nen, joten verovelvollisella on mahdollisuus myös
9563:    EVL:ssa omaksuttu tulokäsite on näin ollen        seuraamuksiltaan lievempään 30 §:n mukaiseen
9564: varsin laaja, samalla kun elinkeinotoiminnan me-     epäsuoraan tuloutukseen.
9565: not hyväksytään laajalti vähennyskelpoisiksi.           Käyttöomaisuuden luovutuksista aiheutuvat
9566: Omistusajalla ei edellä mainittua 6 §:n säännöstä    huomattavat yhtäkkiset veroseuraamukset voi-
9567: lukuun ottamatta ole merkitystä luovutushinnan       daan EVL:n nykyisin tarjoamia tuloksentasauskei-
9568: ja muun vastikkeen veronalaisuuden suhteen.          noja käyttäen suurelta osin välttää, joten tämän
9569: Satunnaisen myyntivoiton käsitettä EVL ei myös-      vuoksi ei ole aiheellista osittainkaan luopua elin-
9570: kään tunne, vaikka rahoitus- ja käyttöomaisuus-      keinotoiminnassa saadun tulon veronalaisuudesta
9571: kiinteistöistä ja -arvopapereista saatujen luovu-    yhden yrittäjäryhmän kohdalla, kuten kysymyk-
9572: tushintojen verottomuutta merkitsevät aikarajat      sen perusteluissa on esitetty.
9573: ovatkin samat kuin tulo- ja varallisuusverolain         Yritysverotusta ja sen uudistamista on tarkas-
9574: säätdemässä satunnaisten luovutusten tuotta-         teltava laajempana kokonaisuutena ja muutokset
9575: mien voittojen verotuksessa.                         pyrittävä toteuttamaan niin, että ne kohtelisivat
9576: 4                                    1983 vp. -     KK n:o 225
9577: 
9578: eri tyypp1sta yritystOlmmtaa mahdollisimman         ehkä tarpeettorniin investointeihin. Tämä ongel-
9579: neutraalisti. Yhtenä kysymyksenä nousee tässä       ma koskee yhtä hyvin kysymyksessä tarkoitettua
9580: tarkastelussa esille myös se, houkuttelevatko       ammattimaista liikennettä kuin muutakin sellais-
9581: EVL:n jaksotusnormit nykyisellään yrityksiä liian   ta yritystoimintaa, jossa investoinneilla on tärkeä
9582: tiheään tapahtuviin ja yritystalouden kannalta      merkitys.
9583: 
9584:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
9585: 
9586:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
9587:                                        1983 vp. -      KK n:o 225                                         5
9588: 
9589: 
9590: 
9591: 
9592:                                 Till Riksdagens Herr Talman
9593: 
9594:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tillfällig överlåtelse, varom stadgas i lagen om
9595: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          skatt på inkomst och förmögenhet.
9596: av den 11 november 1983 tili vederbörande                  De problem som anförs i motiveringen tili
9597: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     spörsmålet och som gäller överlåtelse av körmate-
9598: av riksdagsman Saarikoski m.fl. undertecknade          riel, som har använts i yrkesmässig trafik, utgör
9599: spörsmål nr 225:                                       uppenbarligen närmast en fråga om periodise-
9600:                                                        ring. Grundregeln för periodisering av utgifterna
9601:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        för anskaffning av anläggningstillgångar ingår i
9602:        för att ändra lagen om beskattning av           30 § NärSkL. Enligt denna paragraf görs på
9603:        inkomst av näringsverksamhet så att man         utgifterna för anskaffning av maskiner, inventa-
9604:        skulle frångå beskattningen av tillfällig       rier och andra med dem jämförbara Iösa anlägg-
9605:        försäljningsvinst på bilmateriel, som har       ningstillgångar lagenliga avskrivningar om högst
9606:        använts för yrkesmässig trafik, i dess          30 o/o per år i en post, som beräknas på
9607:        nuvarande form samt övergå tili en praxis       utgiftsresten. Utgiftsresten är summan av an-
9608:        som gör det förmånligt för samma ägare          skaffningsutgifterna för Iösa anläggningstill-
9609:        att inneha bilmaterielen hela den tid den       gångar, vilka tagits i bruk under skatteåret, och
9610:        ekonomiskt kan användas?                        de oavskrivna anskaffningsutgifterna för Iösa an-
9611:                                                        läggningstillgångar, vilka tagits i bruk tidigare,
9612:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        minskad med de överlåtelsepris och övriga veder-
9613:                                                        Iag, som under skatteåret erhåliits för Iösa an-
9614: anföra följande:                                       läggningstillgångar.
9615:     Enligt 4 § Iagen om beskattning av inkomst av          För bilar, som har använts i yrkesmässig trafik,
9616: näringsverksamhet (360/68, nedan NärSkL) är            gäller dock ett specialstadgande i 33 § NärSkL,
9617: skattepliktiga inkomster av näringsverksamhet de       enligt vilken, om den skattskyldige så yrkar, från
9618: inkomster i penningar ellet de förmåner med            anskaffningsutgiften för en dylik bil kan göras
9619: penningsvärde som erhållits i näringsverksamhe-        separata avskrivningar, så att den maximala av-
9620: ten. Sådana inkomster är enligt 5 § bl.a. överlå-      skrivningsprocenten det första året är 30, det
9621: telsepris och övriga vederlag för omsättnings-,        andra 25 och åren därefter 20. Genom detta
9622: investerings- och anläggningstillgångar. 1 fråga       förfarande blir bilens anskaffningspris avskrivet
9623: om överlåtelsepris för fastigheter och värdepap-       tili 95 o/o på fyra år.
9624: per, som hör tili finansierings- eller anläggnings-        Om den skattskyldige i stället för den regel-
9625: tillgångarna, har dock i 6 § 1 mom. 1 punkten          mässiga avskrivningen av utgiftsrester väljer ovan
9626: stadgats om befrielse från skatt, om den skatt-        nämnda sätt att avskriva, skali överlåtelsepriserna
9627: skyldige har ägt fastigheten minst 10 och värde-       för tillgångar, som har avskrivits på detta sätt i
9628: pappret minst 5 år.                                    sin helhet bokföras som inkomst det skatteår då
9629:     lnkomstbegreppet enligt NärSkL är således rätt     de har erhållits. Detta kan Ieda tili de skattepå-
9630: omfattande, samtidigt som utgifterna för nä-           följder som spörsmålsstäliaren avser och vilka har
9631: ringsverksamheten i stor utsträckning godkänns         upplevts som oskäliga. Det bör dock beaktas, att
9632: som avdragsgilla. Med undantag av ovan nämnda          detta förfarande är friviliigt och att den skattskyl-
9633: stadgande i 6 § saknar besittningstiden betydelse      dige därför har möjlighet tili indirekt inkomstfö-
9634: för huruvida överlåtelsepriset ellet annat vederlag    ring enligt 30 §, viiken har Iindrigare påföljder.
9635: är skattepliktigt. NärSkL känner inte helier be-           De betydande plötsliga skattepåföljder som
9636: greppet tillfällig försäljningsvinst, även om de       föranleds av överlåtelse av anläggningstiligångar
9637: tidsgränser som innebär skattefrihet för överlåtel-    kan tili stor del undvikas genom användning av
9638: sepriset för fastigheter och värdepapper, hörande      de möjligheter tili inkomstutjämning som
9639:  tili finansierings- och anläggningstiligångarna, är   NärSkL för närvarande erbjuder. Av denna an-
9640: desamma som vid beskattningen av vinst för             ledning är det skäl att inte ens delvis frångå
9641:  088301226M
9642: 6                                      1983 vp. -      KK n:o 225
9643: 
9644: 
9645: skatteplikten för inkomsten av näringsverksamhet       som uppkommer vid denna granskning är också
9646: för en grupp av företagare, vilket har föreslagits i   huruvida de nuvarande periodiseringsnormerna i
9647: motiveringen till spörsmålet.                          NärSkL lockar företagen till alltför täta och
9648:    Företagsbeskattningen och revideringen av den       företagsekonomiskt kanske onödiga investe-
9649: bör ses som en större helhet och ändringarna i         ringar. Detta problem gäller lika väl den i
9650: den bör såvitt möjligt förverkligas på ett sådant      spörsmålet avsedda yrkesmässiga trafiken som
9651: sätt att olika slag av företagsverksamhet påverkas     annan sådan företagsverksamhet där investering-
9652: så opartiskt härav som det låter sig göra. En fråga    arna är av stor betydelse.
9653: 
9654:      Helsingfors den 15 december 1983
9655: 
9656:                                                                           Minister Pekka Vennamo
9657:                                                  1983 vp.
9658: 
9659: Kirjallinen kysymys n:o 226
9660: 
9661: 
9662: 
9663: 
9664:                                     Hilpelä: Yhdistettyyn lehtoraattiin tarvittavan pätevyyden hankki-
9665:                                        misesta
9666: 
9667: 
9668:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9669: 
9670:    Opettajankoulutuksen uudistuksen myötä on            saataisiin mahdollisimman vähiin, niiden opetta-
9671: yhdistettyjen lehtoraattien virkojen täyttö vaikeu-     jankoulutukseen liittyvä ongelmakin pienenisi.
9672: tumassa, jopa ajautumassa täydelliseen umpiku-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9673: jaan. Esim. äidinkielen ja historian yhdistetyn         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9674: lehtoraatin vaatiman pätevyyden hankkiminen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9675: on käytännössä lähes mahdotonta.                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9676:    Edellä sanotusta syystä olisikin harkittava pe-
9677: ruskoulu- ja lukioasetuksen virkoja ja toimia                      Mitä Hallitus aikoo tehdä, että koulu-
9678: koskevien pykälien sanamuotoja ja tutkittava,                   laitoksessa ei ajauduta umpikujaan yhdis-
9679: olisiko mahdollista vain luetella oppiaineet, joi-              tettyjen lehtoraattien virkojen täytössä,
9680: hin virkoja ja toimia voidaan perustaa ja lisäksi               joissa jo tällä hetkellä on äidinkielen ja
9681: todeta yhdistelmämahdollisuus. Näin yksiaineiset                historian yhdistettyjen lehtoraattien osal-
9682: lehtoraatit tulisivat ensisijaisiksi päinvastoin kuin           ta havaittavissa se, että uudistetussa opet-
9683: nykykäytäntö, joka valitettavan usein vielä suosii              tajankoulutuksessa tällaiseen virkaan vaa-
9684: haitalliseksi osoittautuneita ja tarpeettomasti yh-             dittavan pätevyyden hankkiminen on lä-
9685: distettyjä lehtoraatteja. Jos yhdistetyt lehtoraatit            hes mahdotonta?
9686: 
9687:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1983
9688: 
9689:                                                 Liisa Hilpelä
9690: 
9691: 
9692: 
9693: 
9694: 0883012137
9695: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 226
9696: 
9697: 
9698: 
9699: 
9700:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9701: 
9702:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         paa laudatur-tasoa, ja toisessa vähintään 35 opin-
9703: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toviikon opinnot, jotka vastaavat aikaisempaa
9704: olette kirjeellänne n:o 1298 11 päivänä marras-       cum laude approbatur -tasoa. Opiskelija voi
9705: kuuta 1983 lähettänyt valtioneuvoston asian-          suorittaa myös ylimääräisiä opetettavien aineiden
9706: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lii-     opintoja. Voimassa olevien kelpoisuusehtosään-
9707: sa Hilpelän tekemän seuraavan kirjallisen kysy-       nösten mukaisesti myös näiden opintojen tulee
9708: myksen n:o 226:                                       laajuudeltaan ja sisällöltään vastata asianomaisen
9709:                                                       korkeakoulun tutkinnossa suoritettavia kyseisen
9710:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että koulu-      aineen opintoja. Poikkeuksina edellä todetusta
9711:        laitoksessa ei ajauduta umpikujaan yhdis-      ovat äidinkieli, jonka opetukseen kuuluvat suo-
9712:        tettyjen lehtoraattien virkojen täytössä,      men tai ruotsin kieli, kirjallisuus, puheviestintä,
9713:        joissa jo tällä hetkellä on äidinkielen ja     joukkovies:intä jne., sekä musiikki ja kuvaama-
9714:        historian yhdistettyjen lehtoraattien osal-    taito, joiden opettamisen on katsottu edellyttä-
9715:        ta havaittavissa se, että uudistetussa opet-   vän laajoja opintoja ja taiteellista kypsymistä.
9716:        tajankoulutuksessa tällaiseen virkaan vaa-     Näissä aineissa opetettavien aineiden opintojen
9717:        dittavan pätevyyden hankkiminen on lä-         laajuus on noin 100 opintoviikkoa 180 opintovii-
9718:        hes mahdotonta?                                kon laajuisessa koulutusohjelmassa. Lisäksi us-
9719:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         konnon ja taitoaineiden (liikunta, kotitalous,
9720: seuraavaa:                                            tekninen työ ja tekstiilityö) opettajiksi aikovat
9721:                                                       voivat suorittaa tutkinnon siten, että siihen sisäl-
9722:    Uudessa koululainsäädännössä {lait 476/83 ja       tyvät vain yhden opetettavan aineen opinnot.
9723: 477183) on nykyistä yksityiskohtaisemmin määri-       Koulutusohjelman laajuus on silloin 160 opinto-
9724: telty koulun kasvatuspäämäärä. Näiden tavoittei-      viikkoa.
9725: den mukaisesti määräytyvät koulun kasvatuksen
9726: ja opetuksen sisällöt sekä toiminnan perusteet.          Virkojen aineyhdistelmistä ja kelpoisuuseh-
9727: Asetetut tavoitteet ohjaavat myös opetussuunni-       doista säädetään uudessa peruskouluasetuksessa
9728: telmien sisällön, oppimateriaalien ja opettajan-      ja lukioasetuksessa. Tarkoitus on, että asetuksissa
9729: koulutuksen kehittämistä.                             mainittavat aineyhdistelmät ohjaavat opettajan-
9730:    Hallituksen käsityksen mukaan koulun kasva-        koulutusta. On tarkoituksenmukaista, että opet-
9731: tus- ja opetustehtävää ei pitäisi petusluokassa       tajien aineyhdistelmiä mahdollisuuksien mukaan
9732: jakaa liian monien opettajien kesken. Kahden          muutetaan tämän mukaisesti, kun virat tulevat
9733: aineen opettaja on suurissakin kouluyksiköissä        avoimiksi. Ongelmat liittyvät lähinnä sellaisiin
9734: tarkoituksenmukaisempi ratkaisu kuin yhden ai-        kolmen aineen yhdistelmiin kuin äidinkieli, his-
9735: neen opettaja. Yhden aineen opettajanvirkojen         toria ja yhteiskuntaoppi sekä matematiikka, fy-
9736: yleistyminen ei olisi myöskään omiaan edistä-         siikka ja kemia. Koska nämä aineyhdistelmät
9737: mään uuden koululainsäädännön edellyttämää            ovat nykyisin varsin yleisiä, on peruskouluasetuk-
9738: pyrkimystä järjestää opetusta aihekokonaisuuk-        sen ja lukioasetuksen valmistelun yhteydessä vielä
9739: sien puitteissa.                                      selvitettävä, miten kelpoisuudesta kolmen tai
9740:    Aineenopettajien koulutuksessa edellä todetut      useamman aineen opettamiseen säädetään.
9741: tarpeet on otettu huomioon siten, että 180               Virkojen muodostamista on helpotettu myös
9742: opintoviikon laajuiseen koulutusohjelmaan sisäl-      eri oppilaitosten yhteisiä opettajia koskevalla
9743: tyvät yleensä kahden opetettavan aineen opin-         lainsäädännöllä (539/80). Tämän vaikutus on
9744: not. Toisessa aineessa suoritetaan vähintään 55       ollut toistaiseksi vähäinen, mutta lisääntynee eri-
9745: opintoviikon opinnot, jotka vastaavat aikaisem-       tyisesti taito- ja taideaineiden osalta.
9746:                                      1983 vp. -     KK n:o 226                                    3
9747: 
9748:   Hallituksen tarkoituksena on säätää kyseisten     Siinä yhteydessä otetaan huomioon myös edelly-
9749: opettajanvirkojen kelpoisuusehdoista uuden pe-      tykset järjestää opettajankoulutus kelpoisuuseh-
9750: ruskoululain ja lukiolain mukaisesti asetuksella.   toja vastaavasti.
9751: 
9752:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1983
9753: 
9754:                                                                  Opetusministeri Kaarina Suonio
9755: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 226
9756: 
9757: 
9758: 
9759: 
9760:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9761: 
9762:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          motsvarar studier på tidigare cumlaude-nivå.
9763: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Studeranden kan även bedriva studier i extra
9764: nr 1298 av den 11 november 1983 till vederbö-         läroämnen, i vilka skall ges undervisning. Enligt
9765: rande medlem av statsrådet sänt en avskrift av        de gällande kompetensvillkoren bör även dessa
9766: följande av riksdagsman Liisa Hilpelä underteck-      studier till sin omfattning och sitt innehåll mot-
9767: nade spörsmål nr 226:                                 svara studierna i vederbörande ämne enligt exa-
9768:                                                       mensfordringarna vid varje högskola. Modersmå-
9769:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       let utgör häri ett undantag. 1 undervisningen i
9770:        för att förhindra att skolväsendet inte        modersmålet hör finska språket eller svenska
9771:        hamnar i en återvändsgränd vid besät-          språket, litteratur, muntlig framställning,
9772:        tandet av kombinerade lektorstjänster, då      masskommunikation etc., samt musik och teck-
9773:        man redan nu kan konstatera, att det är        ning. Man har ansett att undervisningen i dessa
9774:        nästan omöjligt att inom den förnyade          ämnen förutsätter omfattande studier och konst-
9775:        lärarutbildningen erhålla kompetens t.ex.      närligt mognande. Studierna i de ämnen som
9776:        för kombinerad lektorstjänst i modersmå-       ingår i ovan nämnda undervisningsområden och i
9777:        let och historia?                              vilka undervisning ges, består av ca 100 studie-
9778:                                                       veckor i ett utbildningsprogram som består av
9779:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      180 studieveckor. Dessutom kan de som vill
9780: framföra följande:                                    börja undervisa i religion eller i färdighetsämnen
9781:    1 den nya skolagstiftningen (lagarna 4 76/8 3      (gymnastik och idrott, huslig ekonomi, tekniskt
9782: och 477/83) har man mera detaljerat än tidigare       arbete och textilarbete) kan avlägga examen så,
9783: fastställt vilka mål som skall uppställas för den     att studierna i enbart ett läroämne ingår däri.
9784: fostran som grundskolan skall ge. Enligt dessa        Utbildningsprogrammet består då av 160 studie-
9785: mål fastställs de innehåll i den fostran och den      veckor.
9786: undervisning som grundskolan bör ge samt                 Om tjänsternas ämneskombinationer och kom-
9787: grunder för dess verksamhet. De uppställda            petensvillkor stadgas i den nya grundskoleförord-
9788: målen ger riktlinjer även för undervisningens         ningen och gymnasieförordningen. Avsikten är,
9789: innehåll, läromedel och hur lärarutbildningen         att de ämneskombinationer som nämns i nämn-
9790: bör urvecklas.                                        da förordningar ger riktlinjer för lärarutbild-
9791:    Enligt regeringens uppfattning borde skolans       ningen. Det är ändamålsenligt, att lärarnas äm-
9792: fostrings- och undervisningsuppgifter i basklassen    neskombinationer allt efter möjligheter ändras
9793: inte fördelas mellan för många lärare. En lärare i    allteftersom tjänsterna lediganslås. Problem upp-
9794: två läroämnen är även i större skolenheter en         står närmast i samband med sådana kombinatio-
9795: ändamålsenligare lösning än en lärare i ett läro-     ner av tre ämnen som modersmålet, historia och
9796: ämne. Om antalet lärare som undervisar enbart i       omgivningslära samt matematik, fysik och kemi.
9797: ett ämne blir större, skulle detta inte för sin del   Eftersom dessa ämneskombinationer numera är
9798: vara ägnat att främja den i den nya skollagstift-     ytterst allmänna, bör man i samband med bered-
9799: ningen förutsatta strävan till att ordna undervis-    ningen av grundskolförordningen och gymnasie-
9800: ning inom ramen för arbetsområdena.                   förordningen utreda, på vilket sätt man kommer
9801:    1 utbildningen för ämneslärare har de förut        att stadga om de kompetenskrav som ställs i fråga
9802: närnnda behoven tagits hänsyn till så att studier-    om undervisning i tre eller flera läroämnen.
9803: na i två läroämnen som skall undervisas ingår i          lnrättandet av tjänster har även underlättats
9804: ett utbildningsprogram på 180 studieveckor. 1         med stöd av lagstiftningen angående gemensam-
9805: det första läroämnet fullföljs studier på åtminsto-   ma lärare vid olika läroanstalter (539/80). Dess
9806: ne 55 studieveckor. Dessa motsvarar studierna på      verkningar har tillsvidare varit ringa, men torde
9807: laudaturnivå. 1 det andra läroämnet fullföljs         ökas, speciellt beträffande färdighetsämnen och
9808: studier på åtminstone 35 studieveckor. Dessa          estetiska ämnen.
9809:                                    1983 vp. -    KK n:o 226                                    5
9810: 
9811:   Regeringen har för avsikt att stadga om kom-   hang tas även förutsättningarna hänsyn tili att
9812: petensvillkoren för ovan nämnda lärartjänster    ordna lärarutbildningen så att den motsvarar
9813: genom förordning i enlighet med den nya          kompetensvillkoren.
9814: grundskole- och gymnasielagen. 1 detta samman-
9815: 
9816:     Helsingfors den 14 december 1983
9817: 
9818:                                                         Undervisningsminister Kaarina Suonio
9819: 
9820: 
9821: 
9822: 
9823: 0883012137
9824:                                                   1983 vp.
9825: 
9826: Kirjallinen kysymys n:o 227
9827: 
9828: 
9829: 
9830: 
9831:                                      Tennilä: Suvannon kyläkokonaisuuden säilyttämisestä Pelkosennie-
9832:                                        mellä
9833: 
9834: 
9835:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9836: 
9837:    Pelkosenniemen kunnassa sijaitseva Suvannon           Järvetkin ovat yleensä tulvineet ja maaperä on
9838: kylä on arvokkain saksalaisten perääntymisvai-           lähellä järveä sen verran kosteata, että talot on
9839: heessa toisen maailmansodan aikana säilynyt ky-          rakennettu ylemmäksi.
9840: läkokonaisuus. Kylää pidetään kulttuurihistorial-           Maisemasuunnittelun mahdollisuudet rajoittu-
9841: lisesti ja rakennustaiteellisesti erittäin merkittävä-   vat rantaviivan muotoiluun. Veden nosto kor-
9842: nä kohteena, jolla on myös kansainvälistä merki-         keustasolle + 161,50 merkitsisi Suvannon asutus-
9843: tystä.                                                   maisemalle korvaamattomia vaurioita ja kylän
9844:    Suvannon kylän säilymistä uhkaa nyt Kitisen           kulttuurihistoriallisen arvon ratkaisevan vähene-
9845: alin voimalaitoshanke, Kokkosenoivan voimalai-           misen. Tästä syystä museovirasto on esittänyt
9846: tos, joka olisi teholtaan 20 MW. Voimalan Su-            veden pinnan pitämistä nykyisessä tasossaan tai
9847: vannolle aiheuttamat haitat ja vaihtoehdot on             ainakin nykyisessä uomassaan ( + 158,50-
9848: selvitetty museoviraston tutkijan Antti Pihkalan          160,0)."
9849: 7.10.1983 tekemässä muistiossa.                              Myös Suvannon kylätoimikunta, edustaen ky-
9850:    Tässä muistiossa todetaan, että ''Lapin seutu-        läläisten näkemystä, on ottanut jyrkän kielteisen
9851: kaavaliiton toimeksiannosta on Kemijoki Oy:n             kannan Kemijoki Oy:n suunnitelmaa vastaan.
9852: rahoittamana v. 1983 laadittu 'Suvannon kylän            Kyläläiset haluavat asua kylässä ja he haluavat
9853: ympäristöselvitys'. Selvityksen mukaan suunni-           että arvokas kyläkokonaisuus säilyy pilaamatto-
9854: teltu kolmen metrin vedenpinnan nousu olisi              mana. Lapissa ollaan myös yleisesti sitä mieltä,
9855: niin suuri, että kylämaisema muuttuisi hyvin             että Lappi on jo omat uhrauksensa maan voima-
9856: toisenlaiseksi. Jokimaisemaan kuuluvat tekijät,          talouden hyväksi tehnyt. Siirretäänhän yli puolet
9857: kuten Kotilammen niittymaisema latoineen ja              Kemijoen tuottamasta sähköstä läänin ulkopuo-
9858: kylän alapuolen korkeat jokitörmät sekä Mukka-           lelle.
9859: koski jäisivät veden alle. Tilalle saataisiin avara         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9860: järvimaisema.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9861:    Vakiintuneen kulttuurimaiseman muutokset              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9862: olisivat samankaltaiset kuin Kemijokivarressa,           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9863: missä vesirajan tuntumaan voimalaitosrakentami-
9864: sen vuoksi jäänyt asutus ja rakennukset ovat lähes                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9865: tykkänään joutuneet väistymään, vaikkei vesi                     ryhtyä estääkseen Kemijoki Oy:tä tuhoa-
9866: aivan rakennuksiin saakka olekaan noussut.                       masta kulttuurihistoriallisesti ja raken-
9867:    Taloista Katajamaa ja Suopanki jäisivät tule-                 nustaiteellisesti erittäin arvokasta Suvan-
9868: vaan altaaseen nähden hyvin alas. Kylä ei näyt-                  non kylää ottaen huomioon muun muas-
9869: täisi luonnolliselta järvikylältäkään, koska näin                sa museoviraston ja Suvannon kylätoimi-
9870: alas ei ole Lapin järvien rannoilla rakennettu.                  kunnan kannat?
9871: 
9872:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1983
9873: 
9874:                                             Esko-Juhani Tennilä
9875: 
9876: 
9877: 
9878: 
9879: 088301251E
9880: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 227
9881: 
9882: 
9883: 
9884: 
9885:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9886: 
9887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vannon kylän rakennuksia, asutusmiljöötä ja
9888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kulttuurimaisemaa eräänä maamme tärkeimmistä
9889: olette 11 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           kulttuurihistoriallisista suojelukohteista''. Monet
9890: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tahot ovat lisäksi tuoneet ilmi, että pelkästään
9891: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     suojelukeinoin Suvannon kylää ei voida pelastaa.
9892: taja Tennilän kirjallisesta kysymyksestä n:o 227:     Tarvitaan toimia kylän elinkeinotoiminnan elvyt-
9893:                                                       tämiseksi ja aktiivisen väestön pysyttämiseksi ky-
9894:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lässä.
9895:        ryhtyä estääkseen Kemijoki Oy:tä tuhoa-
9896:        masta kulttuurihistoriallisesti ja raken-          Opetusministeriö pyysi, osapuolten kanssa
9897:        nustaiteellisesti erittäin arvokasta Suvan-    neuvoteltuaan, Lapin seutukaavaliittoa laatimaan
9898:        non kylää ottaen huomioon muun muas-           selvityksen rakentamatta jättämisen ja erilaisten
9899:        sa museoviraston ja Suvannon kylätoimi-        rakentamisvaihtoehtojen vaikutuksista. Opetus-
9900:        kunnan kannat?                                 ministeriön kirjeen perusteella Lapin seutukaava-
9901:                                                       liitto asetti 23.3.1983 työryhmän selvittämään
9902:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Kitisenjoen eri rakentamisvaihtoehtojen vaiku-
9903: ti seuraavaa:                                         tuksia Suvannon kylän suojeluun. Ministeriö to-
9904:                                                       tesi omana kantanaan, että "Suvannon kylä on
9905:    Suvannon kylätoimikunta jätti valtioneuvos-        kulttuurihistoriallisesti erityisen huomattava ko-
9906: tolle helmikuussa 1982 vetoomuksen esittäen,          konaisuus. Kulttuurihistoriallisesti huomattavien
9907: että Pelkosenniemen kunnassa, Kemijoen vesis-         rakennusten suojelusta annettu laki sopii kuiten-
9908: töön kuuluvan Kitisenjoen rannassa sijaitsevan        kin huonosti suojelun toteuttamisen välineeksi,
9909: Suvannon kylän suojelemiseksi kylän alapuolelle       koska rakennuksia ja niiden välittömiä pihapiire-
9910: suunniteltua Kokkosnivan voimalaitosta ei raken-      jä ei suunniteltu 161,50 m vedenkorkeus sinänsä
9911: nettaisi. Asiaa käsiteltiin aluksi maa- ja metsäta-   pahoin uhkaa. Suvannon kylän kulttuurihistori-
9912: lousministeriössä ja sittemmin, vuoden 1983 hel-      allisten arvojen suojelu on opetusministeriön
9913: mikuusta lähtien opetusministeriössä. Kylätoimi-      mielestä tiukassa yhteydessä kylän elämään ja
9914: kunta sekä eräät Lapin läänissä toimivat yhteisöt     elinkeinoihin. Opetusministeriön mielestä tulisi
9915: ovat myöhemmin uudelleen vedonneet valtio-            pyrkiä ratkaisuun, jossa kylän ja sen ympärillä
9916: neuvostoon Suvannon kylän suojelemiseksi.             olevan maisemakokonaisuuden ominaisleima
9917:    Kemijoen latvavesien Luiron ja Kitisen raken-      mahdollisimman hyvin säilytetään, mutta samal-
9918: tamissuunnitelmiin on kuulunut Lokan ja Portti-       la turvataan elämän ja asumisen jatkuminen ja
9919: pahdan tekoaltaiden rakentaminen sekä kaik-           mahdollisesti vilkastuminen kylässä.''
9920: kiaan seitsemän voimalaitoksen rakentaminen
9921: Kitiseen. Alin näistä olisi jonkin verran Suvan-          Opetusministeriön pyytämä selvitys valmistui
9922: non kylästä alajuoksulle päin suunniteltu Kok-        marraskuun 4 päivänä. Siinä ehdotetaan, että
9923: kosnivan voimalaitos, jonka padotuskorkeudeksi        valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen Suvannon
9924: alun perin suunniteltiin 162,50 m. Suvannon           kylän suojelusta ja elvyttämisestä. Elvyttämiseen
9925: kylän suojelutavoitteiden toteuttamista silmällä      liittyviä tärkeitä hankkeita ovat mm. tieyhteyden
9926: pitäen Kemijoki Oy on kuluvan vuoden aikana           vakinaistaminen eli sillan rakentaminen Kitisen
9927: ilmoittanut tehneensä sitovan päätöksen Kokkos-       yli, maatilatalouden kehittäminen ja rakennusten
9928: nivan padotuskorkeuden alentamisesta 161 , 50         kunnostaminen.
9929: metriin.                                                Selvityksen valmistuttua on sovittu, että valtio-
9930:    Museovirasto pitää v. 1982 maa- ja metsäta-        neuvoston periaatepäätöksen valmistelua hoitaa
9931: lousministeriölle antamassaan lausunnossa ''Su-       ympäristöministeriö.
9932: 
9933:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1983
9934: 
9935:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
9936:                                       1983 vp. -- RJ< n:o 227                                         3
9937: 
9938: 
9939:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
9940: 
9941:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det från många håli anföns att det inte är möjligt
9942: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        att enbart med skyddsåtgärder rädda Suvanto by.
9943: av den 11 november 1983 tili vederbörande            Det behövs olika åtgärder för att återuppliva
9944: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande    näringsverksamheten i byn och för att få den
9945: av riksdagsman Tennilä undenecknade spörsmål         aktiva befolkningen att stanna i byn.
9946: nr 227:                                                  Efter att ha förhandlat med båda panerna bad
9947:                                                      undervisningsministeriet Lapin seutukaavaliitto
9948:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      (regionplaneförbundet i Lapplands Iän) utarbeta
9949:        för att förhindra Kemijoki Oy benämnda        en utredning över verkningarna av olika former
9950:        aktiebolag att skövla den kultur- och         av byggnadsalternativ och av möjligheten att
9951:        byggnadshistoriskt ytterst värdefulia Su-     älven inte byggs ut.
9952:        vanto by med hänsyn tili bl.a. museiver-          På basen av undervisningsministeriets brev
9953:        kets och byrådets i Suvanto stäliningsta-     tilisatte Lapin seutukaavaliitto (regionplaneför-
9954:        ganden?                                       bundet i Lapplands Iän) den 23.3.1983 en ar-
9955:                                                      betsgrupp med uppgift att redogöra för de olika
9956:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     byggnadsalternativen för att skydda Suvanto by.
9957: framföra följande:                                   Ministeriet konstaterade som sitt eget stälinings-
9958:    Byrådet i Suvanto lämnade i februari 1982 tili    tagande, att Suvanto by kulturhistoriskt utgör en
9959: statsrådet sin vädjan om att skydda Suvanto by       rätt betydande helhet. Lagen om skydd för
9960: som är belägen i Pelkosenniemi kommun vid            kulturhistoriskt märkliga byggnader är dock ett
9961: Kitisenjoki som hör tili Kemi älvs vattendrag så     dåligt instrument tili att förverkliga skyddet för
9962: att Kokkosoiva kraftverk som har planerats på        byn, eftersom det planerade vattenståndet på
9963: nedre sidan av nämnda by, inte skulie byggas.        161,50 m inte utgör något hot mot byggnader
9964:    Ärendet behandlades först vid jord- och skogs-    och gårdområden omedelbart omkring dem. Un-
9965: bruksministeriet och sedermera, räknat från feb-     dervisningsministeriet anser att skyddandet av
9966: ruari 1983 vid undervisningsministeriet. Byrådet     Suvanto bys kulturhistoriska värden hör nära
9967: samt vissa samfund i Lapplands Iän har senare på     ihop med livet och de olika näringsgrenarna i
9968: nytt vädjat tili statsrådet för att skydda Suvanto   byn. Undervisningsministeriet anser att man bor-
9969: by.                                                  de sträva tili en lösning där de specifika drag som
9970:    Byggnadsplanerna för utbyggnaden av Kemi          präglar byn och landskapet omkring den borde
9971: älvs övre lopp, Luiro och Kitinen, har innefattat    bevaras så bra som möjligt. Samtidigt bör det
9972: ett anläggande av de konstgjorda bassängerna i       dock säkerstälias att byn alltjämt bebos och livet
9973: Lokka och Porttipahta och sammanlagt sju kraft-      fortsätter i den och om möjligt blir ännu livliga-
9974: verk i Kitinen. Det lägst belägna av dessa vore      re.
9975: Kokkosoiva kraftverk som har planerats vid älven        Den utredning som undervisningsministeriet
9976: nedanför Suvanto by. Ursprungligen planerade         inbegärde av Lapin seutukaavaliitto (regionpla-
9977: man att vattenståndet hos nämnda kraftverk vore      neförbundet i Lapplands Iän) blev färdig den 4
9978: 162,50 m. Med hänsyn tili hur skyddsåtgärderna       november 1983. Där föreslås att statsrådet skali
9979: beträffande Suvanto by skulie förverkligas har       fatta ett principielit beslut om skyddandet och
9980: Kemijoki Oy under innevarande år meddelat att        återupplivandet av Suvanto by. Viktiga projekt i
9981: det gjort ett bindande beslut om att sänka           samband med återupplivandet är t.ex. att upp-
9982: vattenståndet hos Kokkosoiva tili 161,50 m.          rätthålla en fast vägförbindelse, dvs. att bygga en
9983:    Museiverket anser i sitt betänkande, som det      bro över Kitinen, utveckla lantbruket och renove-
9984: avgett tili jord- och skogsbruksministeriet, att     ra byggnader.
9985: byggnaderna i Suvanto by, dess miljö och dess            Sedan utredningen blivit färdig har man över-
9986: kulturbygd utgör ett av de viktigaste kulturhisto-   enskommit, att miljöministeriet handhar bered-
9987: riska skyddsobjekten i vårt land. Dessutom har       ningen av statsrådets principielia beslut.
9988:      Helsingfors den 19 december 1983
9989: 
9990:                                                              Undervisningsminister Kaan·na Suonio
9991:                  J
9992:                  J
9993:                  J
9994:                J
9995:               J
9996:              J
9997:              J
9998:              J
9999:            J
10000:           J
10001:          J
10002:          J
10003:          J
10004:         J
10005:        J
10006:       J
10007:       J
10008:      J
10009:      J
10010:   J
10011:  J
10012:  J
10013:  J
10014:  J
10015: J
10016: J
10017:                                                 1983 vp.
10018: 
10019: Kirjallinen kysymys n:o 228
10020: 
10021: 
10022: 
10023: 
10024:                                    Myllyniemi: Valtakunnallisten liikenneväylien varauksista Lohjan
10025:                                      kohdalla
10026: 
10027: 
10028:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10029: 
10030:    Helsingin-Turun uuden tiesuunnan suunnit-              Sen paremmin radan kuin moottoriväylän tai
10031: telua välillä Lohjanharju-Turku on tapahtunut          Lohjan sisääntulotien rakentaminen ei sisälly val-
10032: 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Tämän suun-          tion keskipitkän aikavälin suunnitelmiin. Moot-
10033: nittelun voidaan katsoa käsittävän moottoritien        toriliikennetien vaihtoehtotarkasteluraportin mu-
10034: jatkamisen välillä Lohjanharju-Turku, Lohjan           kaan tien rakentamistarve Lohjalta Salon suun-
10035: sisääntulotien suunnittelun Helsingin suunnasta        taan ajoittunee vuoden 2000 jälkeen. ELSA-
10036: sekä oikoradan Espoo-Lahti-Salo (ELSA) suun-           radan rakentaminen lienee kokonaan hämärän
10037: nittelun.                                              peitossa, mihin viittaa se, että valtion tulo- ja
10038:    Moottoritien suuntavaihtoehdoksi tie- ja vesi-      menoarvioesityksessä vuodelle 1984 on määräraha
10039: rakennushallitus päätti vuonna 1971 Paloniemen         rantaradan perusparantamiseen myös välille Kar-
10040: kannaksen kautta kulkevan vaihtoehdon 1. Yleis-        jaa-Salo-Turku.
10041: suunnitelma valmistui vuonna 1973. ELSA-radan             Kyseessä olevat tiehankkeet varaavat suhteelli-
10042: yleissuunnitelma valmistui vuonna 1979. Siinä          sen laajoja maa-alueita ja vaikeuttavat huomatta-
10043: rata ja moottoriväylä tiejärjestelyineen on sovitet-   vasti maankäytön suunnittelua erityisesti Lohjan
10044: tu yhteen Paloniemen kannaksella TVH:n ja              kunnan alueella. Paloniemen kannaksen kautta
10045: VR:n suunnittelijoiden yhteistyönä. Erillisen si-      kulkeva moottoriväylän varaus estää Lohjan kun-
10046: sääntulotien lisäksi on selvitetty kantatien n:o 53    nan Roution taajaman laajentamisen pohjoiseen.
10047: leventämistä nelikaistaiseksi. Vuonna 1981 val-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10048: mistui Helsingin-Turun moottoritien Lohjan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10049: kohdalle sijoittuvan moottoriliikennetien vaihto-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10050: ehtojen tarkastelu. Siinä on Hormajärven poh-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10051: joispuolelle sijoittuva vaihtoehto IV suunniteltu
10052: samaan tarkkuustasoon kuin vaihtoehto 1.                         Onko Hallitus tietoinen, että valtakun-
10053:    Moottoriväylä- ja ratasuunnitelmien sijainnin              nallisten liikenneväylien varaukset Lohjan
10054: suhteen on eri lausuntovaiheissa esitetty toisis-             kohdalla vaikeuttavat huomattavasti
10055: taan poikkeavia kannanottoja. Lohjan kunta ja                 maankäytön suunnittelua tällä alueella,
10056: Länsi-Uusimaan seutukaavaliitto ovat kannatta-                sekä
10057: neet radan sijoittamista Paloniemen kannakselle                 aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että
10058: ja moottoriväylän suuntaamista Hormajärven                    moottoriväylän suuntavaihtoehto pikai-
10059: pohjoispuolitse. Vastakkaisen käsityksen mu-                  sesti ratkaistaan, sekä
10060: kaan, jota ainakin aikaisemmassa vaiheessa ovat                 onko mahdollista, että Hallitus poistaa
10061: kannattaneet Uudenmaan lääninhallituksen ja                   ELSA-radan varauksen, jos sen rakenta-
10062: Lohjan kaupungin lausunnot, olisi sekä rata että              misen sijasta raideyhteyksien parantami-
10063: moottoriväylä pyrittävä sovittamaan Paloniemen                nen Helsingin ja Turun välillä tapahtuu
10064: kannakselle.                                                  peruskorjaamalla rantarata?
10065: 
10066:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1983
10067: 
10068:                                            Pekka Myllyniemi
10069: 
10070: 
10071: 
10072: 088301227N
10073: 2                                    1983 vp. -      .KK n:o 228
10074: 
10075:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10076: 
10077:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       sekä pysyvien rakenteiden ja rakennusten raken-
10078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tamislupien käsittelyissä.
10079: olette 11 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn              Lohjan kohdalla ei ole toistaiseksi olemassa
10080: kirjeenne n:o 1345 ohella toimittanut valtioneu-     liikenneväylät sisältävää vahvistettua seutukaa-
10081: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    vaa, mutta vahvistettavana oleva Länsi-Uuden-
10082: sanedustaja Myllyniemen näin kuuluvasta kirjalli-    maan taajama-alueet sisältävä seutukaava ei ole
10083: sesta kysymyksestä n:o 228:                          ristiriidassa kummankaan liikenneväylän linjauk-
10084:                                                      sen kanssa. Koska lähinnä Lohjan kunnan taholta
10085:          Onko Hallitus tietoinen, että valtakun-     on vaadittu, että Paloniemen kannaksen kautta
10086:        nallisten liikenneväylien varaukset Lohjan    kulkevan moottoritievaihtoehdon lisäksi tulisi tä-
10087:        kohdalla vaikeuttavat huomattavasti           tä vastaavalla suunnittelutarkkuudella uudelleen
10088:        maankäytön suunnittelua tällä alueella,
10089:                                                      tutkia aiemmin hylätty Hormajärven pohjoispuo-
10090:        sekä                                          litse kiertävä vaihtoehto, käynnisti tie- ja vesira-
10091:           aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että    kennushallitus tätä vaihtoehtoa koskevan yleis-
10092:        moottoriväylän suuntavaihtoehto pikai-        suunnittelun vuonna 1980. Samassa yhteydessä
10093:        sesti ratkaistaan, sekä                       suunniteltiin myös sisääntulotie Lohjan kaupun-
10094:          onko mahdollista, että Hallitus poistaa     kiin. Suunnittelutyö on esitetty kahdessa rapor-
10095:        ELSA-radan varauksen, jos sen rakenta-        tissa:
10096:        misen sijasta taideyhteyksien parantami-          - Helsingin -Turun moottoritie, moottori-
10097:        nen Helsingin ja Turun välillä tapahtuu       liikennetie Lohjan kohdalla, vaihtoehtojen tar-
10098:        peruskorjaamalla rantarata?                   kastelu.
10099:                                                          - Lohjan sisääntulotie, yleissuunnitelma.
10100:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
10101: ti seuraavaa:                                            Nämä suunnitelmat on lähetetty lausunnolle
10102:                                                      v. 1982 alkupuolella. Tie- ja vesirakennushallitus
10103:                                                      on muiden ohella pyytänyt Uudenmaan läänin-
10104:        Liikenneväylien suunnittelutilanne
10105:                                                      hallitusta hankkimaan Lohjan kaupunginvaltuus-
10106:    Tie- ja vesirakennushallitus on tehnyt Hel-       ton ja Lohjan kunnan kunnanvaltuuston lausun-
10107: sinki-Turku moottoritietä koskevan suuntapää-        not kyseisistä suunnitelmista. Lausuntopyyntökir-
10108: töksen Lohjan kohdalla vuonna 1971 vuosikym-          jeessä korostettiin, että tavoitteena on tehdä
10109: menen vaihteessa tehdyn selvityksen ja siitä saa-    päätös tievarauksen sijainnista Lohjan seudulla.
10110: tujen lausuntojen perusteella. Moottoritien suuo-        Pääosa lausunnoista on saatu vuoden 1982
10111: naksi valittiin Paloniemen kannaksen kautta kul-     alkupuolella. Lohjan kaupunki ei ole vielä anta-
10112: keva vaihtoehto 1. Koko jaksoa Lohjanharju-           nut lausuntoaan lääninhallitukselle, josta syystä
10113: Turku koskeva yhtenäinen yleissuunnitelmara-         myöskään lääninhallitus ei ole voinut toimittaa
10114: portti valmistui 1973.                               Lohjan kunnan antamaa lausuntoa omansa ohella
10115:    Vuonna 1973 käynnistyi Espoo-Lohja-Salo            tie- ja vesirakennushallitukselle. Tästä on edel-
10116: oikoradan suunnittelu. Koska rata- ja moottori-      leen seurannut, että tie- ja vesirakennushallitus ei
10117: tielinja sijoittuvat samaan maastokäytävään välil-   ole voinut käsitellä asiaa, päätöksentekoon välttä-
10118: lä Lohja - Muuria, todettiin välttämättömäksi        mättä tarvittavan tausta-aineiston puuttuessa tär-
10119: sovittaa molemmat hankkeet toisiinsa. Vuonna          keältä osin.
10120: 1979 valmistuneessa ELSA-radan yleissuunnitel-
10121: massa molemmat hankkeet on esitetty yhteenso-
10122: vitettuina Paloniemen kannaksen kautta kulkevi-
10123:                                                          jatkotoimenpiteet mootton"våylän osalta
10124: na.
10125:    Yleissuunnitelmasta saatujen lausuntojen pe-         Valtatie 1 Helsingistä Turkuun on päätieverk-
10126: rusteella ELSA-radan linjauksen suhteen vallitsee    komme tärkeimpiä osuuksia. Liikenneministeriö
10127: laaja yksimielisyys. Radan yleissuunnitelmaa ei      pitää välttömättömänä, että moottoriväylää var-
10128: ole vahvistettu liikenneministeriössä mutta rauta-   ten säilytetään varaus tulevia tarpeita silmällä
10129: tiehallituksen esittämä ratalinjasuositus on kui-    pitäen ja että varaus otetaan eri asteisissa kaavois-
10130: tenkin otettu huomioon asianomaisten seutukaa-       sa huomioon. Tie- ja vesirakennushallitus voi
10131: valiittojen ja kuntien maankäyttösuunnittelussa      osaltaan edetä asiassa saatuaan pyytämänsä lau-
10132:                                        1983 vp. -      KK n:o 228                                          3
10133: 
10134: sunnot. Liikenneministeriön tavoitteena on pääs-       rakenteita tai kaavoituksellisia esteitä tulisi sallia
10135: tä yksiselitteiseen varaukseen ilman vaih.toehtoja.    aluevarausten kohdalle. Koska radan mahdolli-
10136:                                                        nen toteuttaminen jää kuitenkin pitkälle tulevai-
10137:       jatkotoimenpiteet ELSA-radan osalta              suuteen, olisi kohtuullista, että ELSA-radan alu-
10138:    ELSA-ratalinja kulkee pääasiassa maa- ja met-       etta voitaisiin odotusaikana hyödyntää sallimalla
10139: sätalousalueilla verraten vapaassa maastossa.          kevyitä ja tilapäisiä rakennuksia sekä kaavoissa
10140:                                                        hyväksyä esim. puisto- tai virkistysaluemerkintöjä
10141: Eräin kohdin ratalinja on kuitenkin tarkoin sovi-
10142:                                                        rautatiealuevarauksen kohdalla. Näissä tapauksis-
10143: tettu vesistöylitysten, maakannasten ja tuonelei-
10144: den määräämille alueille, joissa ratalinjan vähäi-     sa tulee kuitenkin pyytää lausunto rautatiehalli-
10145:                                                        tukselta.
10146: silläkin sivusiirroilla olisi huomattavia kustannus-
10147: tasoa kohottavia ja ympäristön kannalta kielteisiä        Liikenneministeriön mielestä ELSA-radan va-
10148: vaikutuksia. Liikenneministeriö katsoo, että           rausta ei tule poistaa, vaikka Helsingin - Turun
10149: ELSA-radan aluevaraus tulee säilyttää yleissuun-       välinen rantarata peruskorjataan suunnitellulla
10150: nitelman mukaisena, eikä pysyviä rakennuksia,          tavalla.
10151: 
10152:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1983
10153: 
10154:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
10155: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 228
10156: 
10157: 
10158: 
10159: 
10160:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10161: 
10162:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           banlinjerekommendationen har dock beaktats
10163: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         vid berörda regionplaneförbunds och kommuners
10164: nr 1345 av den 11 november 1983 tili veder-           planering av markanvändningen samt vid be-
10165: börande medlem av statsrådet översänt avskrift av     handlingen av byggnadslov för permanenta
10166: följande av riksdagsman Myllyniemi underteck-         konstruktioner och byggnader.
10167: nade spörsmål nr 228:                                    För Lojo-trakten finns det inte än så länge
10168:                                                       någon fastställd regionplan, som innehåller tra-
10169:           Är Regeringen medveten om att reser-        fikleder, men den regionplan för Västra Nylands
10170:        veringarna för de riksomfattande trafik-       tätorter som är inlämnad för fastställelse strider
10171:        lederna i Lojo-trakten avsevärt försvårar      inte mot sträckningen av någondera trafikleden.
10172:        planeringen av markanvändningen på             Eftersom det närmast från Lojo landskommuns
10173:        detta område, och                              sida har krävts att man utöver motorvägsalterna-
10174:           ämnar Regeringen bidra tili att frågan      tivet över Paloniemi näs på nytt med motsvaran-
10175:        om den alternativa dragningen av motor-        de planeringsnoggrannhet borde undersöka den
10176:        leden snabbt avgörs, och                       tidigare förkastade alternativa sträckningen norr
10177:           är det möjligt att Regeringen upphäver      om sjön Hormajärvi, inledde väg- och vatten-
10178:        reserveringen för ELSA-hanan, om denna         byggnadsstyrelsen en allmän planering av detta
10179:        hana inte byggs utan förbättringen av          alternativ år 1980. Samtidigt planerades även en
10180:        spårförbindelsen mellan Helsingfors och        infartsväg tili Lojo stad. Planeringsarbetet har
10181:        Abo i stället förverkligas genom en            presenrerats i rvå rapporter:
10182:        grundförbättring av kustbanan?                    - Motorvägen Helsingfors-Åbo, motortra-
10183:                                                       fikvägen vid Lojo, bedömning av alternativ
10184:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          - lnfartsvägen tili Lojo, allmän pian.
10185: anföra följande:                                         Dessa planer sändes på remiss i början av år
10186:                                                       1982. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har bl.a.
10187:     Planeringsläget i fråga om trafiklederna          bett länsstyrelsen i Nylands Iän att inhämta
10188:    Väg- och vattenbyggnadsverket fattade år 1971      utlåtande av stadsfullmäktige i Lojo och kom-
10189: ett beslut om sträckningen av motorvägen Hel-         munfullmäktige i Lojo landskommun om dessa
10190: singfors-Åbo vid Lojo på basen av en utredning        planer. 1 brevet med begäran om utlåtande
10191: och utlåtanden med anledning därav ett par år         betonades att målet är att kunna fatta ett beslut
10192: tidigare. Som sträckning för motorvägen valdes        om var vägreserveringen skall göras i Lojo-trak-
10193: alternativ 1 över Paloniemi näs. Den enhetliga        ten.
10194: allmänna planeringsrapporten över hela sträckan          Största delen av utlåtandena erhölls i början av
10195: Lojoåsen-Åbo blev färdig år 1973.                     år 1982. Lojo stad har ännu inte gett sitt
10196:    År 1973 började man planera en rakare järn-        utlåtande tili länsstyrelsen. Därför har inte heller
10197: vägssträckning Esbo-Lojo-Salo. Eftersom ban-          länsstyrelsen kunnat vidarebefordra Lojo lands-
10198: och motorvägslinjen är belägen i samma terräng-       kommuns utlåtande tillsammans med länsstyrel-
10199: korridor på sträckan Lojo-Muurla ansågs det           sens eget utlåtande tili väg- och vattenbyggnads-
10200: nödvändigt att de båda projekten samordnades. 1       styrelsen. Detta har vidare haft tili följd att väg-
10201: den allmänna planen för ELSA-projektet, som           och vattenbyggnadsstyrelsen inte har kunnat be-
10202: blev färdig år 1979, finns de båda projekten          handla saken, då viktiga delar av det bakgrunds-
10203: samordnade över Paloniemi näs.                        material som ovillkorligen behövs för beslutsfat-
10204:    Enligt de utlåtanden som har inhämtats om          tandet saknas.
10205: den allmänna planen råder stor enighet om
10206: sträckningen av ELSA-hanan. Den allmänna pla-             Vidare åtgärder i fråga om motorleden
10207: nen för hanan har inte fastställts vid trafikminis-     Riksväg 1 från Helsingfors tili Åbo är en av de
10208: teriet men den av järnvägsstyrelsen föreslagna        viktigaste sträckorna i vårt huvudvägnät. Trafik-
10209:                                       1983 vp. -     KK n:o 228                                       5
10210: 
10211: ministeriet finner det nödvändigt att man bibe-      Trafikministeriet anser att områdesreserveringen
10212: håller en reservering för en motorled med tanke      för ELSA-hanan bör bibehållas i enlighet med
10213: på framtida behov och att denna reservering          den allmänna planen, och att permanenta bygg-
10214: beaktas i planer på olika nivå. Väg- och vatten-     nader, konstruktioner eller planemässiga hinder
10215: byggnadsstyrelsen kan å sin sida arbeta vidare på    inte borde tiliåtas inom områdesreserveringarna.
10216: ärendet efter att ha fått inbegärda utlåtanden.      Eftersom ett eventuellt förverkligande av planen
10217: Trafikministeriet strävar tili en entydig reserve-   dock kommer att förskjutas in i framtiden vore
10218: ring utan alternativ.                                det rimligt att området för ELSA-hanan under
10219:                                                      väntetiden kunde utnyttjas genom att lätta och
10220:                                                      tillfälliga byggnader tillåts, samt genom att det i
10221:    Vidare åtgärder i fråga om ELSA -hanan            planerna godkänns t.ex. beteckningar för park-
10222:    ELSA-hanan går i huvudsak genom jord- och         eller rekreationsområden vid reserveringen för
10223: skogsbruksområden i relativt fri terräng. På vissa   järnvägsområde. 1 dessa fall bör utlåtande dock
10224: ställen har banlinjen dock noga anpassats tili       inhämtas av järnvägsstyrelsen.
10225: områden som bestäms av vattendragsövergångar,           Trafikministeriet anser att reserveringen för
10226: näs och tunnlar, där också små flyttningar av        ELSA-hanan inte bör upphävas, trots att kustba-
10227: banlinjen i sidled skulle innebära avsevärda kost-   nan mellan Helsingfors och Åbo grundrepareras
10228: nadsstegringar och negativa effekter för miljön.     på planerat sätt.
10229: 
10230:      Helsingfors den 14 december 1983
10231: 
10232:                                                                     Trafikminister Matti Puhakka
10233: 
10234: 
10235: 
10236: 
10237: 088301227N
10238:                                                  1983 vp.
10239: 
10240: Kirjallinen kysymys n:o 229
10241: 
10242: 
10243: 
10244: 
10245:                                     Enävaara: Kirjastokorvausjärjestelmän kehittämisestä
10246: 
10247: 
10248:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10249: 
10250:    Valtion varoista jaetaan vuosittain kotimaisille     äänilevyjä ja kasetteja jne. Musiikkikirjastotoi-
10251: kirjailijoille ja kääntäjille sen johdosta, että hei-   minta on viime vuosina huimasti kehittynyt.
10252: dän kirjoittamiaan tai kääntämiään kirjoja pide-        Nuotti- ja äänitevalikoimat ovat kasvaneet. Nä-
10253: tään maksuttomasti käytettävissä yleisissä kirjas-      mä kaikki ovat kirjaston käyttäjien maksuttomas-
10254: toissa, apurahoja ja avustuksia, joiden kokonais-       ti käytettävissä samoin kuin kirjatkin. Musiikin
10255: määrä on yhdeksän prosenttia edellisenä kalente-        tekijät eivät kuitenkaan saa tästä mitään korvauk-
10256: rivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoi-       sia, vaikka ne kohtuuden mukaan kuuluisivat
10257: hin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä raha-         heille samoin kuin kirjailijoillekin. Tähän epä-
10258: määrästä. Näin määrää laki, joka pääperiaatteil-        kohtaan on kiinnittänyt huomiota Teosto ry.
10259: taan on ollut voimassa jo kaksi vuosikymmentä.          numerossaan 3 tänä vuonna.
10260:    On tietenkin oikein ja kohtuullista, että kirjai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10261: lijoille ja kääntäjille hyvitetään se, että heidän      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10262: teoksiaan saa lainata ilmaiseksi.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10263:    Kirjastot eivät kuitenkaan ole nykyaikana kir-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10264: jastoja samassa mielessä kuin lain säätämisen
10265: aikoihin. Kirjastot ovat nykyisin varsin monipuo-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä kirjastokor-
10266: lisia palvelulaitoksia. Niinpä sadoissa kirjastoissa           vausjärjestelmän uudistamiseksi ja ajan
10267: on oma musiikkiosastonsa, jossa on saatavilla                  tasalle saattamiseksi niin, että myös luo-
10268: paitsi musiikkikirjallisuutta myös nuotteja, parti-            vaa ryötä tekevät säveltäjät ja tekstinteki-
10269: tuureja ja äänitteitä. Paikan päällä voi kuunnella             jät tulisivat kirjastokorvausten piiriin?
10270: 
10271:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1983
10272: 
10273:                                               Reijo Enävaara
10274: 
10275: 
10276: 
10277: 
10278: 088301248B
10279: 2                                         1983 vp. -       KK n:o 229
10280: 
10281: 
10282: 
10283: 
10284:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10285: 
10286:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa               Laissa tarkoitettuja apurahoja ja avustuksia on
10287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              tähän saakka myönnetty yksinomaan kaunokirjal-
10288: olette 15 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn                lisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja kääntäjil-
10289: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               le. Hallitus on vuoden 1984 valtion tulo- ja
10290: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          menoarvioesitykseen liittyen antanut eduskun-
10291: taja Reijo Enävaaran näin kuuluvasta kirjallisesta         nalle lakiesityksen sanotun lainkohdan muutta-
10292: kysymyksestä n:o 229:                                      miseksi siten, että apurahoja ja avustuksia voi-
10293:                                                            daan myöntää sekä kaunokirjallisuuteen että tie-
10294:            Mitä Hallitus aikoo tehdä kirjastokor-          tokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja
10295:         vausjärjestelmän uudistamiseksi ja ajan            kääntäjille.
10296:         tasalle saattamiseksi niin, että myös luo-
10297:         vaa työtä tekevät säveltäjät ja tekstinteki-          Maamme kirjastoissa on lainattavana huomat-
10298:         jät tulisivat kirjastokorvausten piiriin?          tavassa määrin myös muunlaisia teoksia ja tuot-
10299:                                                            teita kuin joita puheena oleva laki nykyisessä tai
10300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           muutettavaksi esitetyssä muodossaan tarkoittaa.
10301: ti seuraavaa:                                              Tämän vuoksi on tehty ehdotuksia muun muassa
10302:    Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista   kuvateosten, nuottien ja äänitteiden saattamisek-
10303: apurahoista ja avustuksista annetun lain (1117/            si kirjastokorvausjärjestelmän piiriin.
10304: 78) 1 §:n mukaan valtion varoista jaetaan vuosit-
10305: tain kotimaisille kirjailijoille ja kääntäjille sen           Opetusministeriön tarkoituksena on, lainmuu-
10306: johdosta, että heidän kirjoittamiaan tai kääntä-           toksen tultua voimaan ja kun sen soveltamisesta
10307: miään kirjoja pidetään maksuttomasti käytettä-             on saatu riittävästi kokemuksia, seuraavassa vai-
10308: vissä yleisissä kirjastoissa, apurahoja ja avustuksia,     heessa selvittää, voidaanko ja millä tavoin myös
10309: joiden kokonaismäärä on 9 % edellisenä kalente-            lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävän, maam-
10310: rivuonna kuntien. ylläpitämiin yleisiin kirjastoi-         me kirjastoista lainattavissa olevan aineiston teki-
10311: hin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä raha-            jöille luoda tarpeelliseksi katsottavalta osin kirjas-
10312: määrästä.                                                  tokorvausjärjestelmän kaltainen tukijärjestelmä.
10313: 
10314:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1983
10315: 
10316:                                                                              Ministeri Gustav Björkstrand
10317:                                         1983 vp. -- RJ< n:o 229                                            3
10318: 
10319: 
10320: 
10321: 
10322:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
10323: 
10324:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ner~. De stipendier och understöd som avses i
10325: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           lagen har hittills enbart beviljats författare och
10326: av den 15 november 1983 tili vederbörande               översättare av skönlitteratur. Regeringen har i
10327: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande       anslutning tili statsförslaget för år 1984 tili riks-
10328: av riksdagsman Reijo Enävaara undertecknade             dagen avlåtit en proposition angående ändring av
10329: spörsmål nr 229:                                        sagda lagrum så att stipendier och understöd kan
10330:                                                         beviljas författare och översättare av både skönlit-
10331:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        teratur och kunskapslitteratur.
10332:         för att förnya biblioteksersättningssyste-         På biblioteken i vårt land kan man i betydan-
10333:         met och göra det tidsenligt så, att biblio-     de mån också låna verk och alster av annan typ
10334:         teksersättningar beviljas även skapande         än vad som avses i nämnda lag i dess nuvarande
10335:         kompositörer och textförfattare?                ordalydelse eller i den ordalydelse som har blivit
10336:                                                         föreslagen. Därför har ett förslag framlagts om
10337:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att understöd skulle ges för bl.a. bildverk, noter
10338: framföra följande:                                      och ljudband.
10339:    Enligt 1 § lagen om vissa stipendier och                Undervisningsministeriet har för avsikt att,
10340: understöd åt författare och översättare ( 111 717 8)    sedan lagändringen har trätt i kraft och sedan
10341: utdelas årligen av statens medel åt inhemska            man har fått tillräckliga erfarenheter därav, i
10342: författare och översättare på grund av att av dem       nästa skede utreda, om och hur det vore möjligt
10343: skrivna eller översatta böcker tilihandahålis av-       att tili erforderliga delar skapa ett understödssys-
10344: giftsfritt i allmänna bibliotek, stipendier och         tem, som liknar det nuvarande biblioteksersätt-
10345: understöd, vilkas totalbelopp utgör 9 % av det          ningssystemet, och på basen av vilket understöd
10346: penningbelopp som under det föregående kalen-           kunde beviljas författare av sådan litteratur som
10347: deråret använts för litteratur viiken anskaffats tili   inte berörs av lagens tillämpningsområde och
10348: alimänna bibliotek som upprätthålls av kommu-           vilkas verk kan lånas på biblioteken i vårt land.
10349: 
10350:      Helsingfors den 20 december 1983
10351: 
10352:                                                                            Minister Gustav Björkstrand
10353: 1
10354: 
10355: 1
10356: 
10357: 
10358: 
10359: 
10360:     1
10361: 
10362:     1
10363: 
10364: 
10365: 
10366: 
10367:         1
10368: 
10369:         1
10370: 
10371: 
10372: 
10373: 
10374:             1
10375: 
10376:             1
10377: 
10378: 
10379: 
10380: 
10381:                 1
10382: 
10383:                 1
10384: 
10385: 
10386: 
10387: 
10388:                     1
10389:                                               1983 vp.
10390: 
10391: Kirjallinen kysymys n:o 230
10392: 
10393: 
10394: 
10395: 
10396:                                   Kärhä: Lisätyövoiman paikkaamisesta puolustusvoimiin työttömyy-
10397:                                     den helpottamiseksi
10398: 
10399: 
10400:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10401: 
10402:    Suomen puolustusvoimat potevat jatkuvaa työ-      lutuksen ja -ohjauksen. Mainitut 3 000 uutta
10403: voiman tarvetta. Työvoiman puutteessa puolus-        työntekijää voidaan siis sijoittaa puolustusvoi-
10404: tusvoimain omaisuus rappeutuu ja on jo osaltaan      mien palvelukseen nopeasti ja edullisesti.
10405: rappeutunut korjauskelvottomaksi. Työvoiman             Työttömien lukumäärä on työvoimaministe-
10406: vähyydestä johtuvan puutteellisen huollon seu-       riön ilmoituksen mukaan noussut kuluvan vuo-
10407: rauksena tuhlautuu vuosittain suuri määrä val-       den elokuusta syyskuuhun 3 700 henkilöllä.
10408: tion omaisuutta rakennuksina, laitteina ja konei-    Edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna kasvu
10409: na. Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan puo-         oli 6 500 henkilöä. Työttömien lukumäärän nou-
10410: lustusvoimilla on tarjolla työtä vähintään 3 000     su on niin huolestuttava, että valtion taholta olisi
10411: uudelle työntekijälle. Huolto- ja korjaustyön        kaikin keinoin pyrittävä estämään sen edelleen
10412: ohella puolustusvoimilla on tarve saada värvättyä    lisääntyminen.
10413: henkilöstöä hoitamaan myös vartiotehtäviä.              Valtion tilintarkastajien ilmoituksen mukaan
10414:    Monilla varuskunta-alueilla on jäänyt puolus-     vuonna 1982 jäi työllisyyden hoitoon varatuista
10415: tusvoimien virkamiesasuntoja tyhjiksi kantahen-      noin 1 700 miljoonasta markasta käyttämättä
10416: kilökunnan hakeuduttua joko omistusasuntoihin        noin 160 miljoonaa markkaa eli runsaat 9 pro-
10417: tai vuokra-asuntoihin varuskunta-alueen ulko-        senttia. Tuolla summalla puolustusvoimat olisi
10418: puolelle. Tämä asia ilmenee mm. eduskunnan           pystynyt nopeasti järjestämään 3 000 työttömälle
10419: oikeusasiamiehen kertomuksesta toiminnastaan         työtä, joka kansantaloudellisesti olisi paljon jär-
10420: vuodelta 1982. Näin ollen puolustusvoimien pal-      kevämpää kuin työttömyyskorvausten maksami-
10421: velukseen mahdollisesti palkattavan työvoiman        nen.
10422: asuntotarpeeseen on löydettävissä edullisia ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10423: käyttökelpoisia ratkaisuja tyhjinä seisovista val-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10424: tion virka-asunnoista.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10425:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10426:    Mitä sitten tulee edellä selostetun uuden työ-
10427: voiman ohjaukseen ja työpaikkakoulutukseen, on                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
10428: puolustusvoimien oman ilmoituksen mukaan sen                 menpiteisiin työttömyyden lieventämi-
10429: palveluksessa työnjohto-organisaatio, joka kyke-             seksi palkkaamalla puolustusvoimille sen
10430: nee hoitamaan uuden työvoiman työpaikkakou-                  tarvitsemaa lisätyövoimaa?
10431: 
10432:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1983
10433: 
10434:                                               Lea Kärhä
10435: 
10436: 
10437: 
10438: 
10439: 0883012447
10440: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 230
10441: 
10442: 
10443: 
10444: 
10445:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10446: 
10447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuminen, YK-tehtävien vaativuus ja kertaushar-
10448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joitusten lisääntyminen ovat entisestään aiheutta-
10449: olette 15 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            neet lisäpaineita henkilöstölle.
10450: kirjeenne n:o 1366 ohella toimittanut valtioneu-          Uuden, teknisesti vaativan kaluston käyttöön-
10451: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljen-      otto ja huoltaminen aiheuttavat teknillisen kou-
10452: nöksen kansanedustaja Lea Kärhän näin kuulu-           lutuksen saaneen henkilöstön lisätarvetta. Eräänä
10453: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 230:              ongelmana on pidettävä myös sitä, että varusmie-
10454:                                                        hiä joudutaan käyttämään sellaisissa tehtävissä,
10455:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
10456:                                                        jotka eivät vastaa varusmiespalvelun varsinaista
10457:         menpiteisiin työttömyyden lieventämi-
10458:                                                        tarkoitusta, sotilaskoulutusta. Epäkohdan poista-
10459:         seksi palkkaamalla puolustusvoimille sen
10460:                                                        miseksi puolustusvoimat pystyisivät palkkaamaan
10461:         tarvitsemaa lisätyövoimaa?
10462:                                                        useita satoja uusia työntekijöitä, joista suurin osa
10463:                                                        voisi olla nuoria henkilöitä. Todettakoon myös,
10464:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       että varusmiespalvelukseen vuosittain tulevien
10465: ti seuraavaa:                                          määrä on alkanut pienetä ja väheneminen jatkuu
10466:    Puolustusvoimat työllistää noin 20 000 henki-       koko vuosikymmenen ajan. Ellei lisähenkilöstöä
10467: löä, joista runsaat puolet toimii siviiliviroissa ja   voida palkata, joutuu suhteellisesti yhä suurempi
10468: -toimissa. Naisia puolustusvoimien palveluksessa       osa varusmiehistä sotilaskoulutuksen kannalta
10469: on lähes 5 000. Lisäksi ministeriön alaiset tehtaat    epätarkoituksenmukaisiin työtehtäviin.
10470: ja rakennustyömaat ovat varsin huomattavia työl-           Henkilöstön lisätarpeeksi on 15 vuoden aikavä-
10471: listäjiä. Puolustusvoimien palkattu henkilöstö ja-     lillä arvioitu 5 000 henkilöä. Vaikka kolmas par-
10472: kautuu laajalti koko maan alueelle muodostaen          lamentaarinen puolustuskomitea piti vuosille
10473: näin poikkeuksen moneen muuhun hallinnon-              1982-1986 ehdotettua 1 800 henkilön lisäystä
10474: alaan verrattuna. Tämä luo hallinnonalalle hyvät       hyvin perusteltuna, ei komitea kuitenkaan val-
10475: mahdollisuudet tukea alue- ja työllisyyspolitiik-      tiontalouden tiukkojen rahoituspuitteiden vuoksi
10476: kaa henkilöstölisäyksiin myönnettävien määrära-        katsonut voivansa suosittaa näin suurta lisäystä.
10477: hojen puitteissa. Puolustusvoimat onkin viime          Komitea suositti puolustusvoimien henkilöstöä
10478: vuosikymmenien hajasijoitustoimillaan voinut           lisättäväksi vuosina 1982-1986 kaikkiaan 1 000
10479: myös tukea aluepolitiikkaa siirtämällä työpaikko-      henkilöllä. Puolustusministeriö on laatinut keski-
10480: ja etelästä valtakunnan muihin osiin.                  pitkän aikavälin 5-vuotissuunnitelmansa komi-
10481:    Lainsäädännön kehittyessä on syntynyt suuri         tean suositusten mukaisesti. Myös vuotuisten
10482: määrä hallinnollisia tehtäviä, joiden suorittami-      tulo- ja menoarvioehdotusten henkilöstöesityksis-
10483: nen on ollut välttämätöntä huolimatta siitä, ettei     sä on pitäydytty komitean antamissa suosituksis-
10484: vastaavaa henkilöstötäydennystä ole saatu. Työai-      sa.
10485: kasäädösten kehittyminen on erittäin voimak-               Nämä henkilöstön vähyydestä johtuneet ongel-
10486: kaasti vähentänyt käytettävissä olevaa työpanosta      mat on tiedostettu ja niiden poistamiseksi on
10487: puolustusvoimissa. Kuitenkin puolustusvoimille         pyritty tekemään määrätietoista työtä. On kui-
10488: asetetut valvonta-, valmius- ja koulutustehtävät       tenkin todettava, että henkilöstövajaus on edel-
10489: vaativat 6-7-päiväistä työviikkoa työaikasäädös-       leenkin hallinnonalamme keskeisimpiä ongel-
10490: ten puolestaan pohjautuessa 5-päiväiseen 40 työ-       mia. Viime vuosien tulo- ja menoarviot eivät ole
10491: tuntia sisältävään työviikkoon.                        mahdollistaneet kolmannen parlamentaarisen
10492:    Puolustusvoimissa ei tällä hetkellä ole sotilas-    puolustuskomitean suositusten toteuttamista.
10493: henkilöstön virkoja ja toimia juuri enempää kuin       Vuosittain yhä paheneva jälkeenjääneisyys puo-
10494: 30 vuotta sitten. Kuluneen 30 vuoden aikana            lustuskomitean suosituksista saattaa johtaa tilan-
10495: yhteiskunnan ja sen myötä myös puolustusvoi-           teeseen, jossa henkilöstön suorittamaa työmäärää
10496: mien teknistyminen, johtamis- ja suunnittelujär-       joudutaan lisäämään ylitöitä paisuttamalla. Yli-
10497: jestelmien kehittyminen, hallinnon monipuolis-         töiden lisäämistä ei kuitenkaan voitane pitää
10498:                                       1983 vp. -     KK n:o 230                                     3
10499: 
10500: tarkoituksenmukaisena työntekijän, puolustus-        voidaan antaa työpaikkakoulutuksena ja puolus-
10501: voimien eikä koko yhteiskunnankaan kannalta.         tusvoimien nykyisen koulutusjärjestelmän avulla
10502:    HenkilöstölisäysteD osalta merkillepantavaa on    ilman merkittäviä koulutuskustannuksia. Val-
10503: se, että työpaikat ovat puolustusvoimissa jo ol~­    tiontaloudelliset syyt eivät ole kuitenkaan mah-
10504: massa, joten varsinaisia perustamiskustannuksia      dollistaneet kolmannen parlamentaarisen puolus-
10505: ei eräitä sosiaalitarpeita lukuun ottamatta synny.   tuskomitean suositusten ja tehtyjen esitysten to-
10506: Palkattavan henkilöstön tarvitsema lisäkoulutus      teuttamista.
10507: 
10508:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1983
10509: 
10510:                                                             Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
10511: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 230
10512: 
10513: 
10514: 
10515: 
10516:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10517: 
10518:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           re än för 30 år sedan. Under de gångna 30 åren
10519: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          har samhället blivit allt mera tekniskt. Detta
10520: nr 1366 av den 15 november 1983 till vederbö-          gäller även försvarsmakten och dessutom har
10521: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av        ledar- och planerarorganisationerna utvecklats,
10522: följande av riksdagsledamoten Lea Kärhä under-         förvaltningen blivit mångsidigare, FN-uppdragen
10523: tecknade skriftliga spörsmål nr 230:                   allt mera krävande och reservövningarna har
10524:                                                        ökat. Detta har förorsakat ett allt större tryck på
10525:             Har Regeringen för avsikt att i            personaien.
10526:         brådskande ordning vidta åtgärder för
10527:                                                            lbruktagandet av och servicen för ny, tekniskt
10528:         lindrande av arbetslösheten genom att
10529:                                                        krävande materiel medför ett ökat behov av
10530:         vid försvarsmakten anställa erforderlig
10531:                                                        personai med teknisk urbildning. Det faktum att
10532:         tilläggspersonal?
10533:                                                        beväringarna ofta måste användas för uppgifter,
10534:                                                        som inte motsvarar värnpliktens egentliga ända-
10535:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mål, den militära utbildningen, måste även anses
10536: anföra följande:                                       som ett problem. Försvarsmakten kunde anställa
10537:    Försvarsmakten sysselsätter ca 20 000 personer,     flera hundra nya arbetstagare, av vilka de flesta
10538: varav drygt hälften innehar civila tjänster och        kunde vara unga personer, för att undanröja
10539: befattningar. Antalet kvinnor, som är anställda        detta missförhållande. Det kan även konstateras
10540: vid försvarsmakten, är närmare 5 000. Dessutom         att antalet unga män, som årligen avtjänar sin
10541: sysselsätter de fabriker och byggen som underly-       värnplikt, har börjat minska och minskningen
10542: der ministeriet ett betydande antal människor.         kommer att fortsätta under hela 1980-talet. Kan
10543: Den vid försvarsmakten anställda personalen är i       tilläggspersonal inte anställas får relativt sett ett
10544: stor utsträckning fördelad över hela landet och        allt större antal av beväringarna utföra uppgifter
10545: utgör sålunda ett undantag i jämförelse med            som är oändamålsenliga med tanke på den
10546: månget annat förvaltningsområde. Detta ger för-        militära utbildningen.
10547: svarsministeriets förvaltningsområde goda möjlig-          Behovet av ytterligare personai har på 15 års
10548: heter att stöda regional- och sysselsättningspoliti-   sikt uppskattats till 5 000 personer. Trots att den
10549: ken inom ramen för de anslag som beviljas för          tredje parlamentariska försvarskommitten fann
10550: personalökningar. Under de senaste deeennieroa         att den för åren 1982-1986 föreslagna personal-
10551: har sålunda försvarsmakten genom sina utlokali-        ökningen om 1 800 personer var välmotiverad,
10552: seringsåtgärder även kunnat stödja regionalpoliti-     ansåg dock kommitten att den på grund av det
10553: ken genom att flytta arbetsplatser från södra          strama finansieringsläget inom statshushåll-
10554: Finland till andra delar av landet.                    ningen inte kunde rekommendera en ökning av
10555:    Utvecklingen inom lagstiftningen har medfört        denna storleksordning. Kommitten rekommen-
10556: ett stort antal administrativa uppgifter, som har      derade att personalen vid försvarsmakten skulle
10557: varit nödvändiga att sköta, trots att personalen       ökas med sammanlagt 1 000 personer under åren
10558: inte kunnat ökas i motsvarande grad. Utveck-           1982-1986. Försvarsministeriet har gjort upp sin
10559: lingen i fråga om arbetstidsföreskrifterna har på      5-årsplan på medellång sikt i enlighet med
10560: ett mycket betydande sätt minskat den arbetsin-        kommittens rekommendationer. Även beträffan-
10561: sats som står till buds inom försvarsmakten. De        de framställningarna om anställning av personai i
10562: övervaknings-, beredskaps- och utbildningsupp-         det årliga statsförslaget har kommittens rekom-
10563: gifter som försvarsmakten skall handha förutsät-       mendationer följts.
10564: ter dock arbetsveckor om 6-7 dagar, medan                  De problem som föranleds av de knappa
10565: arbetstidsföreskrifterna baserar sig på 5 dagars       personalresurserna är bekanta och man har med-
10566: arbetsveckor om 40 arbetstimmar.                       vetet arbetat på att avlägsna dem. Det bör dock
10567:    1 dag är inte antalet militära tjänster och         understrykas att personalunderskottet fortfarande
10568: befattningar inom försvarsmakten nämnvärt stör-        är ett av de centralaste problemen inom försvars-
10569:                                       1983 vp. -      KK n:o 230                                     5
10570: 
10571: m1msteriets förvaltningsområde. Statsförslagen        ten. Därför kommer inga grundläggningskostna-
10572: för de senaste åren har inte gjort det möjligt att    der att uppstå, med undantag av vissa sociala
10573: genomföra den tredje parlamentariska för-             behov. Den tilläggsutbildning den nya persona-
10574: svarskommittens rekommendationer. Eftersläp-          len behöver, kan skötas såsom arbetsplatsutbild-
10575: ningen, som bara förvärras år för år, kan leda tili   ning inom försvarsmaktens nuvarande utbild-
10576: en situation där personalens arbetsmängd måste        ningssystem utan synnerliga utbildningskonstna-
10577: ökas genom mera övenidsarbete. En ökning av           der. Den tredje parlamentariska försvarskommit-
10578: övenidsarbetet torde dock inte kunna anses än-        tens rekommendationer och framförda förslag
10579: damålsenlig, varken med tanke på arbetstagarna,       har dock inte kunnat genomföras på grund av
10580: försvarsmakten eller samhället.                       statsekonomiska skäl.
10581:    Beträffande personalökningarna bör noteras att
10582: arbetsplatserna redan existerar vid försvarsmak-
10583:      Helsingfors den 19 december 1983
10584: 
10585:                                                                Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
10586: 
10587: 
10588: 
10589: 
10590:  0883(}12447
10591:                                               1983 vp.
10592: 
10593: Kirjallinen kysymys n:o 231
10594: 
10595: 
10596: 
10597: 
10598:                                   Turunen ym.: Peruskoulun, lukion ja kirjaston vanhojen valtion-
10599:                                     osuuksien loppuerien maksatuksen nopeuttamisesta
10600: 
10601: 
10602:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10603: 
10604:    Vuoden 1979 alusta tuli voimaan laki kunnan       det ovat vuodelta 1978 lähes kaikki tarkastamat-
10605: peruskoulun, lukion ja kirjaston valtionosuuksis-    ta. Näiden vaikutus on noin 38 miljoonaa mark-
10606: ta ja -avustuksista sekä lainoista. Lain eräänä      kaa. Poikkeuslakiesitys maksatuksista on olemas-
10607: tavoitteena oli valtionosuuskäsittelyn nopeutta-     sa. Se on neuvoteltu puolitoista vuotta sitten
10608: minen, jolloin kunnat saisivat niille kuuluvan       valtion ja kuntien keskusjärjestöjen kesken, mut-
10609: rahoituksen mahdollisimman nopeasti kultakin         ta on tällä hetkellä juuttunut valtiovarainministe-
10610: vuodelta. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut,         riöön.
10611: vaikka ennakot on hoidettu lainmukaisessa järjes-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10612: tyksessä, valtionosuustilitysten tarkastus ja sitä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10613: kautta loppuerien maksatus ovat vielä vuosilta       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10614: 1979-80 kesken. Samalla ovat maksamatta val-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10615: tionosuusperusteiden jälkikäteiskorotuksista ai-
10616: heutuneet kuntien osuudet. Valtiolla on jo nyt                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10617: korottomana lainana satoja miljoonia markkoja                 ryhtyä peruskoulun, lukion ja kirjaston
10618: kunnille tulevia valtionosuuksia.                             vanhojen valtionosuustilitysten tarkasta-
10619:                                                               misen ja loppuerien maksatuksen no-
10620:   Edellä mainittujen loppuerien - arviolta noin               peuttamiseksi sekä maksatusten suoritta-
10621: 350 miljoonaa markkaa -lisäksi vanhan valtion-                miseksi yleensä lain edellyttämällä tavalla
10622: osuusjärjestelmän mukaiset lukion valtionosuu-                tilivuotta seuraavana vuonna?
10623:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1983
10624: 
10625:           Eeva Turunen                  Ulla Puolanne                  Tauno Valo
10626:           Kimmo 1. Sasi                 Riitta Jouppila                Matti Viljanen
10627:           Sakari Valli                  Pirjo Rusanen                  Lea Kärhä
10628:           Aino Pohjanoksa               Liisa Hilpelä                  Aila Jokinen
10629:           Helena Pesola                 Martti Tiuri                   Ben Zyskowicz
10630:           Matti Jaatinen                Jouni ). Särkijärvi            Pekka Löyttyniemi
10631:           Sirpa Pietikäinen             Erkki Moisander                Helge Saarikoski
10632:           Ritva Laurila                 Iiro Viinanen                  Anna-Kaarina Louvo
10633:           Tapio Holvitie                Eva-Riitta Siitonen            Kaarina Dromberg
10634:           Saara Mikkola                 Juho Koivisto                  Pemi Salolainen
10635:           Lauri lmpiö                   Riitta Uosukainen              Impi Muroma
10636:           Heikki Perho                  Toivo T. Pohjala               Olavi Ronkainen
10637:                        Esko Almgren                             Sampsa Aaltio
10638: 
10639: 
10640: 
10641: 
10642: 088301249C
10643: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 231
10644: 
10645: 
10646: 
10647: 
10648:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10649: 
10650:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määrää, aiheutuvat edellä mainitut saatavat pää-
10651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osiltaan oppilaskohtaisten käyttömenojen val-
10652: olette kirjeellänne n:o 1367 15 päivänä marras-       tionosuusperusteiden korottamisesta jälkikäteen.
10653: kuuta 1983 lähettänyt valtioneuvoston asian-          Nämä tarkistuserät suoritetaan loppuerien yhtey-
10654: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ee-      dessä.
10655: va Turusen ym. tekemän seuraavan kirjallisen             Peruskoulun ja kirjaston valtionosuushakemus-
10656: kysymyksen n:o 231:                                   ten käsittelytilanne on jo tällä hetkellä varsin
10657:                                                       hyvä. Sitävastoin oppikoulujen valtionosuusselvi-
10658:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tysten käsittelyssä jälkeenjääneisyyttä ei ole pys-
10659:        ryhtyä peruskoulun, lukion ja kirjaston        tytty täysin poistamaan. Vuotta 1978 edeltäneet
10660:        vanhojen valtionosuustilitysten tarkasta-      hakemukset on muutamaa harvaa poikkeusta
10661:        misen ja loppuerien maksatuksen no-            lukuun ottamatta selvitetty. Vuoden 1978 val-
10662:        peuttamiseksi sekä maksatusten suoritta-       tionapuhakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi
10663:        miseksi yleensä lain edellyttämällä tavalla    hallitus suunnittelee samantapaista poikkeuslakia
10664:        tilivuotta seuraavana vuonna?                  kuin mitä vuosien 197 3-77 valtionapuhakemus-
10665:                                                       ten käsittelyn nopeuttamiseksi käytettiin. Oppi-
10666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        koulujen valtionosuusselvitysten käsittely vuosilta
10667: seuraavaa:                                            1979-80 on parhaillaan meneillään. Oppikou-
10668:    Vuoden 1979 alusta voimaan tulleen kunnan          lujen valtionosuussaatavat vuosilta 1979-82 ovat
10669: peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-     noin 66 miljoonaa markkaa. Näihinkin saataviin
10670: osuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun    sisältyy oppilaskohtaisten käyttömenojen valtion-
10671: lain {1112/78) eräänä tarkoituksena oli valtion-      osuusperusteiden korotukset.
10672: osuusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja valtion-        Kouluhallitus on vuosina 1979-82 maksanut
10673: osuuksien käsittelyn nopeuttaminen. Tässä pyrki-      peruskoulujen ja lukioiden valtionosuuksia yh-
10674: myksessä on pääosin onnistuttu, mutta ennen           teensä hieman yli 15 miljardia markkaa. Tästä
10675: vuotta 1979 voimassa olleen valtionapujärjestel-      määrästä edellä mainitut maksamatta olevat val-
10676: män mukaisten valtionaputilitysten käsittely si-      tionosuussaatavat ovat vain 1, 7 prosenttia.
10677: too siinä määrin vieläkin kouluhallituksen työvoi-       Kokemus on osoittanut, että valtionosuuksien
10678: maa, ettei alkuperäiseen käsittelyaikataulua kos-     saajilla on ollut usein liian suuria arvioita valtion-
10679: kevaan tavoitteeseen ole toistaiseksi vielä päästy.   osuuksien lopullisesta määrästä. Edelleen on
10680: Kyseessä on kuitenkin väistyvä epäkohta, jonka        otettava huomioon, että vaikka valtionosuussaa-
10681: poistamiseksi hallitus suunnittelee erityistoimia.    tavien kokonaismäärä saattaa vaikuttaa markka-
10682:    Kuntien peruskoulujen valtionosuussaatavat         määräisesti suurelta, yksittäisen valtionosuuden
10683: vuosilta 1979-82 ovat kouluhallituksen laskel-        saajan kannalta katsottuna kysymyksessä on pieni
10684: mien mukaan noin 151 miljoonaa markkaa. Kun           erä. Uuden valtionosuuslain ansiosta ennakot on
10685: valtionosuuksien kuukausittain maksetut ennakot       voitu määritellä lähelle valtionosuuden lopullista
10686: ja niiden lisäksi maksetut osasuoritukset vastaavat   määrää, joten loppuerän taloudellinen merkitys
10687: miltei täydellisesti koko valtionosuuden lopullista   on vähentynyt.
10688: 
10689:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1983
10690: 
10691:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
10692:                                      1983 vp. -     KK n:o 231                                        3
10693: 
10694: 
10695: 
10696: 
10697:                               Till Riksdagens Herr Talman
10698: 
10699:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningarna nästan fullständigt motsvarar hela stats-
10700: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       andelens slutgiltiga belopp, beror de ovan nämn-
10701: nr 1367 av den 15 november 1983 till vederbö-       da tillgodohavandena huvudsakligen på att
10702: rande medlem av statsrådet sänt en avskrift av      grunderna för statsandelar för driftsutgifterna per
10703: följande av riksdagsman Eeva Turunen under-         elev i efterhand har höjts. Dessa justeringsrater
10704: tecknade spörsmål nr 231:                           erläggs i samband med slutraterna.
10705:                                                        Situationen beträffande behandlingen av
10706:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     grundskolornas och bibliotekens ansökningar om
10707:        för att påskynda granskningen av redovis-    statsunderstöd är redan i detta nu rätt god.
10708:        ningarna av beviljade statsandelar till      Däremot har man inte helt lyckats avskaffa den
10709:        grundskolor, gymnasier och bibliotek och     olägenheten att behandlingen av utredningarna
10710:        utbetalningen av slutraterna samt för att    över statsandelar tillläroverken släpar efter. Från-
10711:        överhuvudtaget erlägga de utbetalningar,     sett några få undantag har alla ansökningar som
10712:        som lagen förutsätter, under det år som      inkommit före år 1978 behandlats. För att på-
10713:        följer på räkenskapsåret?                    skynda 1978 års ansökningar om statsunderstöd
10714:                                                     planerar regeringen en likanad undantagslag som
10715:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    användes under åren 1973-77 för att påskynda
10716: framföra följande:                                  behandlingen av ansökningarna om statsandel.
10717:    Lagen om statsandelar och -understöd samt lån    Utredningarna om statsunderstöden till lärover-
10718: åt kommunala grundskolor, gymnasier och all-        ken under åren 1979-1980 behandlas som bäst.
10719: männa bibliotek (1112/78) trädde i kraft i början   Statsandelarna tillläroverken utgjorde ca 66 milj.
10720: av år 1979. Ett av nämnda lags ändamål var att      mark för åren 1979-82. Även dessa tillgodoha-
10721: förenkla statsandelsförfarandet och påskynda be-    vanden innefattar grunderna för höjningarna av
10722: handlingen av statsandelar.                         statsandelar för driftsutgifterna per elev.
10723:    Huvudsakligen har man lyckats häri. Men             Skolstyrelsen har under åren 1979-82 utbeta-
10724: behandlingen av redovisningarna av statsunder-      lat statsandelar sammanlagt något över 15 miljar-
10725: stöd enligt det statsunderstödssystem, som gällde   der mark till grundskolor och gymnasier. De
10726: före år 1979 kräver fonfarande i den mån skolsty-   obetalda statsandelarna utgör härav endast 1, 7
10727: relsens arbetskraft, att man tills vidare inte      %. Erfarenheten har visat, att mottagarna av
10728: kunnat nå det mål som man uppställde i den          statsandelar ofta har beräknat de slutgiltiga be-
10729: ursprungliga tidtabellen för ärendets behandling.   loppen för stora. Vidare bör beaktas, att fastän
10730: Det är dock fråga om en olägenhet som rege-         statsandelarnas totala belopp angivet i mark kan
10731: ringen inom en nära framtid planerar avskaffa       verka att vara ston, är det fråga om ett litet
10732: med hjälp av särskilda åtgärder.                    belopp från en enskild statsunderstödsmottagares
10733:    Enligt skolstyrelsens beräkningar utgjorde       synpunkt. Med stöd av den nya lagen om statsan-
10734: statsandelarna till de kommunala grundskolorna      delar har förskotten kunnat fastställas ungefär
10735:  151 milj. mark under åren 1979-82.                 lika stora som statsandelens slutgiltiga belopp.
10736:    Då de förskott som månatligen utbetalas på       Således har slutratens ekonomiska betydelse
10737: statsandelar och därutöver de utbetalda delbetal-   minskat.
10738: 
10739:      Helsingfors den 19 december 1983
10740: 
10741:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
10742:                                                 1983 vp.
10743: 
10744: Kirjallinen kysymys n:o 232
10745: 
10746: 
10747: 
10748: 
10749:                                    Tennilä: Inarin mm1smiespiirin nimismiehen toiminnasta
10750: 
10751: 
10752:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10753: 
10754:    Muun muassa Kansan Tahto 12.11.83 ja Tie-           marssiin osallistunut konstaapeli, on joutunut
10755: donantaja 16.11.83 ovat kertoneet Inarin nimis-        Inarissa syrjinnän kohteeksi.
10756: miehen Risto Lampelan nimismiespiiriinsä luo-             Eräs Lampelan organisaation toimintasuunni-
10757: masta salaisesta organisaatiosta, jonka tehtävänä      telma koskee Ivalon lentokenttää. ''Hyökkäyksen
10758: on "kriisin aikana" estää "kommunistien ja             uhatessa" siirtävät "varmat miehet" kaikki
10759: muiden terroristien" toiminta. Mainituissa leh-        kuorma- ja linja-autot lentokentälle, "ettei ryssä
10760: dissä on kerrottu, että rauhansopimuksessa kiel-       pääse laskeutumaan", kuten sanottiin.
10761: lettyä suojeluskunta-järjestöä muistuttavaan orga-        Lampelan suunnitelmiin on Liittotasavallassa
10762: nisaatioon kuuluu jopa asevarasto ja niin sanottu      käynnin jälkeen kuulunut myös hankkia nimis-
10763: apu poliisi järjestelmä.                               miespiiriin helikopteri, jolla voitaisiin kuljettaa
10764:    Aseet koostuvat pääasiassa poliisin haltuunot-      panssariautoja ja lumikelkkoja, sekä ratsuhevosia
10765: tamista aseista ja virkakäytöstä poistetuista, mut-    siltä varalta, että tekninen kalusto menisi epä-
10766: ta täysin käyttökelpoisista poliisin omista aseista.   kuntoon ''terroristien'' hyökkäyksessä.
10767: Apupoliisit ovat Lampelan valitsemia "luotetta-           Näihin eivät piirin remonttirahat riittäneet,
10768: via, ei-vasemmistolaisia'' henkilöitä.                 mutta Länsi-Saksan mallin mukaan uusittiin ko-
10769:                                                        mento- ja valvontatekniikkaa. Tutusta hankittiin
10770:   Organisaatio on varautunut suunnitelmissaan          lentoaseman lennonjohdon käytöstä poistama
10771: myös "ryssien" maahanhyökkäykseen ja Ivalon            pöytä, josta tehtiin nimismiespiirin komentokes-
10772: valloittamiseen.                                       kus. Poliisien kotipuhelimet liitettiin tähän suo-
10773:   Nimismies Lampela ryhtyi luomaan tätä suoje-         raan komentojärjestelmään. Poliisien parkkipaik-
10774: luskuntaorganisaatiotaan palattuaan useiden            kaa valvomaan laitettiin kamera poliisiaseman
10775: kuukausien opintomatkaltaan Saksan Liittotasa-         seinään. Kaikki "terroristien" torjumiseksi.
10776: vallasta 19 77.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10777:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10778:    Saksaa äidinkielenään puhuvan Lampelan suh-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10779: teet Liittotasavaltaan tunnetaan yleensäkin hyvik-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10780: si. Liittotasavallan virkakieltojärjestelmä lienee
10781: ollut Lampelan esimerkkinä hänen erotettua                       Aikooko Hallitus puuttua Inarin ni-
10782: muutaman vuoden sisällä kolme ''epäilyttävää''                mismiehen Risto Lampelan toimintaan
10783: poliisimiestä alaisuudestaan. Neljäskin poliisi,              salaisen apupoliisijärjestelmän luomiseksi
10784: kommunistien ja kansandemokraattien vappu-                    Inarin nimismiespiiriin?
10785: 
10786:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1983
10787: 
10788:                                           Esko-] uhani Tennilä
10789: 
10790: 
10791: 
10792: 
10793: 088301261S
10794: 2                                      1983 vp. -- ~ n:o 232
10795: 
10796: 
10797: 
10798: 
10799:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10800: 
10801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mismiespiiriä varten laaditut suunnitelmat ovat
10802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          asialliset eivätkä sisällä sellaisia yksityiskohtia,
10803: olette 17 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            joita esitetyssä kysymyksessä todetaan.
10804: kirjeenne n:o 1410 ohella lähettänyt valtioneu-           Lapin lääninhallitus on 25.9.1981 antamallaan
10805: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi        päätöksellä irtisanonut erään nimismiespiirin yli-
10806: jäljennöksen kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-         määräisen nuoremman konstaapelin pysyväksi
10807: län kirjallisesta kysymyksestä n:o 232, jossa tie-     harkitun työkyvyn menettämisen johdosta sekä
10808: dustellaan:                                            24.2 .1982 niin ikään vapauttanut erään nimis-
10809:            Aikooko Hallitus puuttua Inarin ni-         miespiirin vanhemman konstaapelin poliisiase-
10810:         mismiehen Risto Lampelan toimintaan            tuksen 25 ja 26 §:ien nojalla. Nimismiespiirissä
10811:         salaisen apupoliisijärjestelmän luomiseksi     toiminut ulosottoapulainen, joka on asetettu
10812:         Inarin nimismiespiiriin?                       syytteeseen ja sittemmin tuomittu muun muassa
10813:                                                        ulosottovarojen kavaltamisesta, on eronnut itse
10814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          toimestaan.
10815: seuraavaa:                                                Poliisitarkastajan antaman selvityksen mukaan
10816:                                                        Inarin nimismiespiirissä 9. 11.198 3 suoritetussa
10817:    Sisäasiainministeriö on asevelvollisuuslain 19      tarkastuksessa nimismiespiirissä olevat aseet on
10818: §:n 1 ja 2 momentin sekä vapauttamisesta asevel-       todettu osin poliisin virka-aseiksi sekä osin taka-
10819: vollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa an-    varikko-, löytötavara- ja ampuma-aselain nojalla
10820: netun asetuksen 1 §:n 2 momentin ja 2 §:n 2            säilytettäviksi otetuiksi aseiksi.
10821: momentin 2 ja 3 kohdan nojalla lääninhallitus-
10822: ten poliisitarkastajille antanut määräyksen polii-        Ilmailuhallitukselta saatu pöytä toimii poliisi-
10823: sin henkilöstön varaamisesta poikkeuksellisia olo-     aseman tavanomaisena päivystyspöytänä, johon
10824: ja varten.                                             on koottu poliisin radioverkon ja puhelinyhteyk-
10825:    Sisäasiainministeriö on niin ikään antamallaan      sien käyttöpaikat sekä sisäasiainministeriön hank-
10826: määräyksellä kehottanut lääninhallituksia laati-       kiman TV-valvontajärjestelmän käyttölaitteet.
10827: maan suunnitelmat eräiden siiviililentoasemien         Päivystäjällä on mahdollisuus saada posti- ja
10828: sekä yleisilmailun lentopaikkojen turvallisuutta       telelaitoksen aseotamaa järjestelmää käyttäen
10829: erityisesti vaaraotavien rikosten sekä suuronnetto-    suora yhteys vapaavuorolla olevien poliisimiesten
10830: muuksien varalta.                                      kotipuhelimiin ilman numerovalintaa. Yhteys on
10831:    Eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuu-   yksisuuntainen ja toimii vain päivystyksestä koti-
10832: desta sisältävän asetuksen 1 §:n 4 kohdan nojalla      puhelimeen päin mutta ei päinvastoin. Sama
10833: ~ainitut asiakirjat on määrätty salassa pidettävik-    järjestelmä on käytössä mm. eräissä palokunnissa.
10834: st.                                                       Asiassa hankitun selvityksen perusteella ei ole
10835:   Poliisitarkastajan antaman selvityksen mukaan        aihetta ryhtyä toimenpiteisiin nimismies Lampe-
10836: edellä mainittujen määräysten nojalla Inarin ni-       lan toimenpiteiden johdosta.
10837: 
10838:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
10839: 
10840:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Luttinen
10841:                                       1983 vp. -- KJ< n:o 232                                          3
10842: 
10843: 
10844: 
10845: 
10846:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10847: 
10848: 
10849:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Länsstyrelsen i Lapplands Iän har genom beslut
10850: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         av 25.9.1981 sagt upp en extraordinarie yngre
10851: nr 1410 av den 17 november 1983 tili vederbö-         konstapel vid länsmansdistriktet på grund av att
10852: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       han bedömts ha förlorat sin arbetsförmåga varak-
10853: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä           tigt. Länsstyrelsen har dessutom 24.2.1982 entle-
10854: undertecknade skriftliga spörsmål nr 232:             digat en äldre konstapel vid länsmansdistriktet
10855:                                                       med stöd av 25 och 26 §§ polisförordningen. I
10856:           Ämnar Regeringen ingripa i den verk-        länsmansdistriktet har ett exekutionsbiträde, som
10857:        samhet som länsmannen i Enare Risto            ställts under åtal och sedermera dömts bl.a. för
10858:        Lampela bedriver i syfte att bygga upp         förskingring av medel som utsökts, själv avgått
10859:        ett hemligt hjälppolissystem i Enare läns-     från sin befattning.
10860:        mansdistrikt?
10861:                                                          Enligt den utredning som lämnats av polisin-
10862:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       spektören har de vapen som vid inspektionen
10863: anföra följande:                                      9.11.1983 fanns i Enare länsmansdistrikt konsta-
10864:                                                       terats utgöra dels polisens tjänstevapen, dels
10865:    Med stöd av 19 § 1 och 2 mom. värnpliktsla-        vapen som tagits i förvar med stöd av lagen om
10866: gen samt 1 § 2 mom. och 2 § 2 mom. 2 och 3            beslag och rannsakan i brottmål, lagen om hitte-
10867: punkterna förordningen om befrielse från fuligö-      gods elier lagen angående skjutvapen och skjut-
10868: rande av värnplikt i vissa fall har inrikesministe-   förnödenheter.
10869: riet utfärdat bestämmelser om att länsstyrelsernas
10870: polisinspektörer skall reservera polispersonal för        Det bord som polisstationen erhåliit av luft-
10871: undantagsförhålianden.                                fartsstyrelsen fungerar som sedvanligt jourbord,
10872:    Inrikesministeriet har likaså utfärdat bestäm-     tili vilket man koncentrerat platserna för använd-
10873: melser i vilka länsstyrelserna uppmanas att upp-      ning av polisens radionät och telefonförbindelser
10874: göra planer med tanke på sådana brott och             samt driftsanordningarna för det TV-övervak-
10875: katastrofer som särskilt äventyrar säkerheten vid     ningssystem som inrikesministeriet anskaffat.
10876: vissa civilflygstationer och för allmän luftfart      Med hjälp av ett system som instalierats av post-
10877: avsedda flygplatser.                                  och televerket kan den jourhavande utan att välja
10878:    Med stöd av 1 § 4 punkten förordningen             nummer få direkt kontakt med de polismäns
10879: innefattande vissa undantag i fråga om allmänna       hemtelefoner som inte är i tjänstgöring. Förbin-
10880: handlingars offentlighet har det bestämts att         delsen fungerar bara i den ena riktningen, dvs.
10881: nämda handlingar skall hålias hemliga.                från den jourhavande tili hemtelefonen och inte
10882:    Enligt den utredning som lämnats av polisin-       tvärtom. Samma system används bl.a. inom vissa
10883: spektören är de planer, som med stöd av ovan          brandkårer.
10884: nämda bestämmelser uppgjorts för Enare läns-            På basen av den utredning som införskaffats i
10885: mansdistrikt, sakliga och innehåller inte sådana      saken är det inte skäl att vidta åtgärder med
10886: detaljer som spörsmålet angivits.                     anledning av länsman Lampelas åtgärder.
10887: 
10888:      Helsingfors den 22 december 1983
10889: 
10890:                                                                       Inrikesminister Matti Luttinen
10891:                                                1983 vp.
10892: 
10893: 
10894: Kirjallinen kysymys n:o 233
10895: 
10896: 
10897: 
10898: 
10899:                                    Aaltio ym.: Suunnitelmista vähentää tavallisia pikajunavuoroja
10900:                                       välillä Tampere-Helsinki
10901: 
10902: 
10903:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10904: 
10905:    Rautatiehallitus on hyväksynyt 14.6.1983 kau-      junaa käyttäville kuukaudessa lisähintaa työmat-
10906: kojunaliikenteen kehittämisen puitteet 1980-          kakustannuksiin noin 440 markkaa, jota kustan-
10907: luvulla, josta on tehty työryhmäraportti VR/VSJ       ousta ei edes verotuksessa vähennyksenä huo-
10908: 1983/01, junatarjonta vuoteen 1987, Juta-1987.        mioida.
10909:    Työryhmän tarkoituksena on ollut selvittää            Hämeen lääninhallitus on elokuussa 1983 an-
10910: henkilökaukojunaliikenteen kysynnän kehitys ja        tanut lausunnon, jossa se vastustaa virkamiestyö-
10911: laatia sen pohjalta esitys vuoden 1987 kaukojuna-     ryhmän ehdotusta heikentää Hämeeseen suun-
10912: tarjonnaksi ja sitä täydentäväksi nopeaksi paikal-    tautuvien rautatiepalvelujen tarjontaa.
10913: lisliikenteeksi sekä tehdä ehdotukset aikataulu-         Juta-87 virkamiestyöryhmän ehdotukset mer-
10914: kausittaisiksi toimenpiteiksi edettäessä vuoden       kitsevät sitä, että ns. tavallisella pikajunalla pää-
10915: 1987 junatarjontaan.                                  sisi Tampereelta Helsinkiin aamuisin vain kello
10916:     Rautatiehallituksessa hyväksytyn suunnitelman     6.25 ja 9.30. Paikkalipun vaativa express-juna
10917: mukaan kehitetään pakollisen paikkalipun edel-        kulkee ehdotuksen mukaan taas kello 7.05 (E
10918: lyttävää ns. express-liikennettä samalla kun taval-   58), 8.05 (E 90) ja 8.10 (E 46). Express-junien
10919: lista pikajunatarjontaa vähennetään.                  tarjonta merkitsee vastaavasti tavallisten pikaju-
10920:     Työryhmän esityksen mukaan express-junien         nien vähennystä. Samat huononnukset koskevat
10921: verkkoa on tarkoitus voimistaa lähivuosina tuntu-     tietenkin Toijalaa ja Hämeenlinnaa.
10922: vasti. Jo kuluvan vuoden keväällä aloitettiin lii-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10923: kenne Botnia Express-junalla välillä Helsinki-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10924: Seinäjoki.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10925:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10926:     Työryhmä esittää mm., että Tampereelta Hel-
10927: sinkiin lähtevä juna P 158 (kello 6.55) muutettai-                Onko Hallitus tietoinen VR:n virka-
10928: siin pakollisen paikkalipun (20 markkaa) edellyt-             miestyöryhmän suunnitelmista lisätä
10929:  täväksi express-junaksi.                                     matkakustannuksia nostavaa express-lii-
10930:     Kyseistä pikajunaa joutuvat käyttämään päivit-            kennettä samalla kun tavallista pikajuna-
10931:  täisiin työmatkoihin kymmenet henkilöt Tampe-                tarjontaa vähennetään, ja
10932:  reen-Helsingin välillä. Erityisesti matkustetaan                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
10933:  Tampereelta Hämeenlinnaan, Hämeenlinnasta                    tavallisen pikajunaliikenteen riittävän
10934:  Helsinkiin ja Toijalasta Hämeenlinnaan. Mikäli               vuorotiheyden säilyttämiseksi työmatka-
10935:  tämä työmatkaliikennettä palveleva pikajuna                  liikenteen kannalta keskeisillä rataosuuk-
10936:  muutetaan express-junaksi, se merkitsee kyseistä             silla?
10937: 
10938:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1983
10939: 
10940:                       Sampsa Aaltio                            Saara Mikkola
10941:                       Iiro Viinanen                            Sirpa Pietikäinen
10942: 
10943: 
10944: 
10945: 
10946: 088301256L
10947: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 233
10948: 
10949: 
10950: 
10951: 
10952:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10953: 
10954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      ovat nousussa ja tällä hetkellä juna on keskimää-
10955: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     räistä kannattavampi.
10956: mies, 17 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn              Express-liikenteen laajentamisen tärkein edel-
10957: kirjelmänne ohella lähettänyt valtioneuvoston        lytys on se, että reiteille saadaan lisää matkusta-
10958: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    jia. Tämä antaa mahdollisuuden säilyttää tavalli-
10959: taja Sampsa Aaltion ym. näin kuuluvasta kirjalli-    nen pikajunatarjonta nykyisen tasoisena. Botnia
10960: sesta kysymyksestä n:o 233:                          Express-junan lisääminen välille Tampere-Hel-
10961:                                                      sinki on lisännyt reitin I luokan matkoja + 10 %
10962:           Onko Hallitus tietoinen VR:n virka-
10963:                                                      ja II luokan matkoja + 1 %. Tämä osoittanee,
10964:        miestyöryhmän suunnitelmista lisätä
10965:                                                      että nopealla ja palveluiltaan korkealuokkaisella
10966:        matkakustannuksia nostavaa express-lii-
10967:                                                      junalla on kysyntää.
10968:        kennettä samalla kun tavallista pikajuna-
10969:                                                         Tulevan aikataulukauden alusta (3.6.1984)
10970:        tarjontaa vähennetään, ja                     otetaan käyttöön uusi juna Hämeenlinnasta klo
10971:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin   6.25 Helsinkiin ja Helsingistä klo 16.10 Hämeen-
10972:        tavallisen pikajunaliikenteen riittävän       linnaan palvelemaan nimenomaan työssäkäyntiä
10973:        vuorotiheyden säilyttämiseksi työmatka-       Helsingissä. Helsingistä Hämeenlinnaan ja Tam-
10974:        liikenteen kannalta keskeisillä rataosuuk-    pereelle suuntautuvia yhteyksiä parannetaan lähi-
10975:        silla?                                        vuosina lisäksi lisäämällä pikajunaan n:o 69 (klo
10976:                                                      7. 00 Helsingistä) Hämeenlinnan pysähdys.
10977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Kysymyksessä esitetään Juta-suunnitelmaan
10978: ti seuraavaa:                                        viitaten, että tulevaisuudessa Tampereelta Hel-
10979:    Rautatiehallituksen tekemien markkinatutki-       sinkiin pääsee tavallisella pikajunalla vain lähtien
10980: musten ja lukuisien asiakkailta tulleiden pyyntö-    klo 6.25 ja 9.30. Juta-suunnitelman mukaan
10981: jen perusteella Valtionrautatiet aloitti kuluvan     pikajunien lähtöajat ovat 6.25, 8.25 ja 9.30.
10982: vuoden kesäkuun alusta kokeiluluontoisen ex-         Lisäksi on kulussa klo 8.35 lähtevä sähkömootto-
10983: press-junaliikenteen välillä Seinäjoki-Helsinki-     rijuna ja kysymyksessä mainitut express-junat.
10984: Seinäjoki. Tavallisten pikajunien määrä säilytet-    Express-junien peräkkäiset (8.05 ja 8.10) lähtö-
10985: tiin ennallaan välillä Tampere-Helsinki. Ex-         ajat johtuvat siitä, että Seinäjoen ja Jyväskylän
10986: press-junakokeilua on tarkoitus jatkaa vuoden        suunnan express-junien liittäminen Tampereella
10987: 1985 toukokuun loppuun. Sen perusteella teh-         aiheuttaa nykytekniikalla pitkän seisonta-ajan
10988: dään päätökset express-liikenteen mahdollisesta      molemmille junille. Liittämisen nopeuttamista
10989: laajentamisesta tai lopettamisesta. Kysymyksessä     selvitetään vielä.
10990: mainittu Juta-suunnitelma on luonteeltaan yleis-        Muilta osin junatarjontaa tullaan tarkistamaan
10991: suunnitelma, jota tarkennetaan vuosittain mark-      välillä Helsinki-Tampere yhteistyössä liikenne-
10992: kinatilanteen ja mm. yleisöltä saadun palautteen     piirien ja lääninhallitusten henkilöliikennetyö-
10993: mukaan. Express-juna on hiljaisen kesäkauden         ryhmien kanssa. Tarkoituksena on säilyttää juna-
10994: jälkeen otettu hyvin vastaan. Matkustajamäärät       tarjonta vähintään nykyisen tasoisena.
10995: 
10996:     Helsingissä joulukuun 16 päivänä 1983
10997: 
10998:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
10999:                                        1983 vp. -- KJ< n:o 233                                           3
11000: 
11001: 
11002: 
11003: 
11004:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
11005: 
11006:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             rutterna. Detta ger en möjlighet att bibehålia
11007: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           utbudet av vanliga snälitåg på nuvarande nivå.
11008: av den 17 november 1983 tili vederbörande               Det nya Botnia Express-tåget på sträckan Tam-
11009: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      merfors--Helsingfors har ökat resorna i 1 klass på
11010: av riksdagsman Sampsa Aaltio m.fl. underteck-           rutten med 10 % och resorna i II klass med 1 %.
11011: nade spörsmål nr 233:                                   Detta torde visa att det finns efterfrågan på ett
11012:                                                         snabbt tåg med hög servicestandard.
11013:           Är Regeringen medveten om att en
11014:        tjänstemannaarbetsgrupp inom Statsjärn-             Från början av den inkommande tidtabelispe-
11015:        vägarna planerar att öka expresstrafiken,        rioden (3.6.1984) sätter Statsjärnvägarna ett nytt
11016:        vilket skulie innebära höjda resekostna-         tåg i trafik kl. 6.25 från Tavastehus tili Helsing-
11017:        der, samtidigt som utbudet på vanliga            fors och kl. 16.10 från Helsingfors tili Tavaste-
11018:        snälitåg minskas, och                            hus, för att betjäna just dem som arbetar i
11019:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Helsingfors. Förbindelserna från Helsingfors mot
11020:        att bibehålia tiliräckligt täta turer i snäli-   Tavastehus och Tammerfors kommer dessutom
11021:        tågstrafiken på de bansträckor som är av         under de närmaste åren att förbättras genom att
11022:        central betydelse för arbetsresetrafiken?        snälltåg nr 69 (kl. 7. 00 från Helsingfors) börjar
11023:                                                         stanna i Tavastehus.
11024:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
11025: anföra följande:                                           I spörsmålet framförs med hänvisning tili tåg-
11026:                                                         utbudsplanen, att man i framtiden kan resa från
11027:    På basen av marknadsundersökningar utförda           Tammerfors tili Helsingfors med vanligt snälltåg
11028: av Statsjärnvägarna och på upprepad begäran av          endast med avgång kl. 6.25 och 9.30. Enligt det
11029: kunderna inledde Statsjärnvägarna från början av        planerade tågutbudet är snälitågens avgångstider
11030: juni i år på försök expresstågtrafik på sträckan        6.25, 8.25 och 9.30. Dessutom trafikerar ett
11031: Seinäjoki--Helsingfors--Seinäjoki. Antalet van-         elmotortåg med avgång kl. 8.35 och de i spörs-
11032: liga snälltåg förblev oförändrat på sträckan Tam-       målet nämnda expresstågen. Det faktum att
11033: merfors--Helsingfors. Försöket med expresståg är        expresstågen avgår så kort efter varandra (8 .05
11034: avsett att pågå tili utgången av maj 1985. På           och 8. 10) beror på att en sammankoppling av
11035: basen av det kommer man att fatta beslut om             expresstågen från Seinäjoki och Jyväskylä i Tam-
11036: huruvida expresstrafiken skall utvidgas elier upp-      merfors med nuvarande teknik leder tili långa
11037: höra. Den i spörsmålet avsedda tågutbudsplanen          stagnationstider för båda tågen. Mao kommer
11038: Outa) är tili sin karaktär en allmän pian, som          ännu att utreda huruvida sammankopplingen
11039: årligen justeras på basen av marknadsläget och          kunde göras snabbare.
11040: bl.a. allmänhetens gensvar. Expresståget har efter
11041: den lugna sommarsäsongen tagits väl emot.                  Tili övriga delar kommer tågutbudet att juste-
11042: Passagerarantalet ökar och för närvarande är tåget      ras på sträckan Helsingfors--Tammerfors i samar-
11043: mera lönsamt än i genomsnitt.                           bete med trafikdistrikten och länsstyrelsernas ar-
11044:    Den viktigaste förutsättningen för en ökad           betsgrupper för persontrafiken. Avsikten är att
11045:  expresstrafik är att flere passagerare lockas tili     bibehålla tågutbudet minst på nuvarande nivå.
11046: 
11047:      Helsingfors den 16 december 1983
11048: 
11049:                                                                          Trafikminister Matti Puhakka
11050:                                                1983 vp.
11051: 
11052: Kirjallinen kysymys n:o 234
11053: 
11054: 
11055: 
11056: 
11057:                                   Aho ym.: Maaseudun postipalvelujen heikentymisen estämisestä
11058: 
11059: 
11060:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11061: 
11062:    Posti- ja telelaitos on parhaillaan uudistamassa   markkaa eli vain 0,4 % postitoimipaikkaverkon
11063: postitoimipaikkaverkkoa ja siihen liittyvää paikal-   kokonaiskustannuksista.
11064: lishallintoa. Organisaatiomuutokset perustuvat           Toteutettavat toimenpiteet ovat ristiriidassa
11065: laitoksen postitoimipaikkaverkon ja -organisaa-       julkisen vallan maaseudun palveluvarustuksen
11066: tion kehittämistarpeita ja periaatteita käsitelleen   säilyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden kanssa.
11067: työryhmän kesäkuussa 1982 valmistuneeseen esi-        Pienten koulujen asemaa parantamalla, vähittäis-
11068: tykseen.                                              kaupan palveluja tukemalla ja edistämällä työ-
11069:    Suunnitelmien toteuttaminen johtaa postin          paikkojen syntymistä maaseutukyliin valtiovalta
11070: palveluverkon harventumiseen ja palvelujen kes-       on yrittänyt varmistaa välttämättömien peruspal-
11071: kittymiseen. Sen seurauksena erityisesti haja-asu-    velujen säilymistä. Nyt posti- ja telelaitos on
11072: tusalueiden väestön postipalvelut tulevat olennai-    toimenpiteillään heikentämässä ja saartamassa
11073: sesti heikentymään.                                   uhanalaiseksi yhtä kylien peruspalveluista.
11074:    Työryhmän ehdotus johtaa mm. postiasemien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11075: II verkon purkamiseen, postiasemien 1 määrän          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11076: supistumiseen sekä postialueiden laajamittaiseen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11077: yhdistämiseen ja siten postikonttoriverkon keskit-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11078:  tymiseen.
11079:    Postin palveluverkon ja organisaation uudista-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11080:  mista on perusteltu mm. saatavilla taloudellisilla          ryhtyä estääkseen postin kiinteän toimi-
11081: säästöillä ja toimintojen tehostumisella. Kuiten-            paikkaverkon supistamisesta ja organisaa-
11082:  kin esimerkiksi postiasemien II kokonaiskustan-             tion keskittämisestä aiheutuvan maaseu-
11083:  nukset olivat vuonna 1980 runsaat 6,8 miljoonaa             dun postipalvelujen heikentymisen?
11084: 
11085:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1983
11086: 
11087:          Esko Aho                        Pirkko Ikonen                  Einari Nieminen
11088:          Reino Karpola                   Timo Kietäväinen               Mauri Pekkarinen
11089:          Pentti Poutanen                 Tytti Isohookana-Asunmaa       Heikki Kokko
11090:          Matti Maijala                   Väinö Raudaskoski              Sirkka-Liisa Anttila
11091:          Liisa Kulhia                    Aapo Saari                     Hannu Kemppainen
11092:          Hannu Tenhiälä                  Paavo Vesterinen               Jukka Vihriälä
11093: 
11094: 
11095: 
11096: 
11097: 0883012691
11098: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 234
11099: 
11100: 
11101: 
11102: 
11103:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11104: 
11105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jopa 20-30 markkaan suoritteelta. Maaseudun
11106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kauppaliikkeiden väheneminen kaupan keskus-
11107: olette marraskuun 17 päivänä 1983 päivätyn             järjestöiltä saamiemme tietojen mukaan jatkuu
11108: kirjeenne n:o 1415 ohella toimittanut valtioneu-       noin 110 lakkautumisen vuosivauhdilla.
11109: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Posti- ja telehallituksen tekemän periaatepää-
11110: sanedustaja Ahon ym. näin kuuluvasta kirjallises-      töksen mukaisesti postitoimipaikkaverkkoa kehi-
11111: ta kysymyksestä n:o 234:                               tetään toimipaikkojen tehokas käyttö ja yhteis-
11112:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kunnan tarpeet huomioon ottaen niin, että posti-
11113:         ryhtyä estääkseen postin kiinteän toimi-       palvelujen saatavuus ja monipuolisuus turvataan
11114:         paikkaverkon supistamisesta ja organisaa-      myös harvaan asutuilla alueilla. Päätöksellä posti-
11115:         tion keskittämisestä aiheutuvan maaseu-        ja telehallitus ei pyri postitoimipaikkojen järjes-
11116:         dun postipalvelujen heikentymisen?             telmälliseen lakkauttamiseen. Sen sijaan tarkoi-
11117:                                                        tuksena on järjestää palvelujen saatavuus kysyn-
11118:                                                        nän pohjalta. Palvelujen kysyntä, liikenteen mää-
11119:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
11120:                                                        rä, alueen asiakasrakenne ja asiakkaiden asioimis-
11121: ti seuraavaa:
11122:                                                        suunnat sekä muiden palvelujen sijainti ovat
11123:    Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 1 171           pohjana toimipaikkojen oikeaa sijaintia, toimi-
11124: postikonttoria ja -toimistoa, 1 840 lähes edellisiin   valtuuksia ja aukioloaikoja tarkistettaessa. Tavoit-
11125: verrattavaa palvelua tarjoavaa postiasemaa 1 sekä      teena on rakentaa ja ylläpitää toimipaikkaverkko,
11126: 622 lähinnä postimerkkien myyntiä, postilähetys-       jonka välityksellä asiakkaille tarjotaan kohtuulli-
11127: ten vastaanottoa ja luovutusta hoitavia postiase-      sen matkan päässä olevat postipalvelut.
11128: mia II eli yhteensä 3 633 kiinteää postitoimipaik-        Postitoimipaikan liikenteen ja palvelujen ky-
11129: kaa. Yli 80 % postiasemista 1 ja 95 % postiase-        synnän vähentyessä tutkitaan mahdollisuudet
11130: mista II sijaitsee maaseudun haja-asutusalueilla.      muodostaa toimipaikan hoidon ja postin jakelun
11131: Kiinteiden toimipaikkojen verkko on pohjoismai-        tai kahden postitoimipaikan hoidon yhdistämi-
11132: den tihein sekä väestöpohjaan että pinta-alaan         sellä palvelukokonaisuuksia, joiden avulla saatai-
11133: verrattuna.                                            siin aikaan kokopäivätoiminen palvelussuhde.
11134:    Maaseudun toimipaikkarakenteessa tapahtuvat
11135: muutokset johtuvat lähinnä ulkoisista tekijöistä.         Toimipaikan siirtäminen ja lakkauttaminen tu-
11136: Muuttoliikkeen aiheuttaman maaseudun väestö-           lee kehittämistoimena kysymykseen silloin, kun
11137: kadon vaikutus toimipaikkaverkkoon näkyy pää-          toimipaikan käyttöaste ja sen alueella olevien
11138: asiassa postiasemien II lukumäärän vähenemise-         talouksien määrä on niin vähäinen, että palvelu-
11139: nä. Valtaosa postiasemista II toimii maaseudun         jen kysynnän tyydyttäminen aiheuttaa kohtuut-
11140: kauppaliikkeiden yhteydessä. Kun vuosina               toman suuria kustannuksia suoritetta tai toimi-
11141: 1979-1983 haja-asutusalueilla tapahtui noin            paikan taloutta kohti. Palvelut pyritään järjestä-
11142: 440 kauppakuolemaa, merkitsi tämä sitä, että           mään korvaavin keinoin, mm. liikkuvien palvelu-
11143: noin 370 postiasemaa II joutui lopettamaan toi-        jen avulla. Postitoimipaikan palvelut voidaan
11144: mintansa. Toiminnan supistumisella tältä osin ei       myös antaa esim. kyläkauppaan sivutoimisesti
11145: kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta kustannus-       hoidettavaksi.
11146: ten säästöjen kannalta eikä myöskään postipalve-          Posti- ja telelaitos pyrkii turvaamaan mm.
11147: lujen saatavuuteen, koska postiasemien II palve-       haja-asutusalueiden palvelut yhteistoiminnassa
11148: lut ovat rajoitettuja ja suoritteiden määrät varsin    muiden julkisten hallinnonalojen kanssa. Yhteis-
11149: vähäiset.                                              työtä lisätään ja monipuolistetaan sekä etsitään
11150:    Postiasemien 1 lukumäärässä ei vastaavaa supis-     yhteistyön uusia muotoja. Näin haja-asutusaluei-
11151: tamista ole tapahtunut. Toisaalta erityisesti haja-    den peruspalvelut voidaan säilyttää ja hoitaa
11152: asutusalueiden postiasemien 1 käyttöaste on alen-      palveluja suunnitelmallisesti keskittämällä ja ke-
11153: tunut ja suoritekohtaiset kustannukset kohonneet       hittämällä.
11154:                                      1983 vp. -     KK n:o 234                                       3
11155: 
11156:    Postialueorganisaation uudistaminen, so. pien-   kojen lukumäärää eikä huononna palveluja. Pie-
11157: ten hallinnollisten yksikköjen yhdistäminen suu-    nien postikonttoreiden muuttuessa postitoimis-
11158: remmiksi kokonaisuuksiksi luo mahdollisuudet        toiksi hallintoon käytettyjä henkilöresursseja voi-
11159: tehostaa toimipaikkahallintoa. Postialueiden hal-   daan ohjata nykyistä enemmän asiakaspalveluun,
11160: linnollinen yhdistäminen ei vähennä toimipaik-      markkinointiin ja palvelujen kehittämiseen.
11161:    Helsingissä joulukuun 21 päivänä 1983
11162:                                                                  Liikenneministeri Matti Puhakka
11163: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 234
11164: 
11165: 
11166: 
11167: 
11168:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11169: 
11170:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Beträffande poststationer av typ 1 har inte en
11171: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         motsvarande inskränkning ägt rum. Å andra
11172: nr 1415 av den 17 november 1983 tili vederbö-         sidan utnyttjas särskilt poststationer av typ 1 i
11173: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       glesbygdsområden mindre än tidigare och kost-
11174: följande av riksdagsman Aho m.fl. underteckna-        naderna per prestation har ökat så, att de kan
11175: de spörsmål nr 234:                                   vara tili och med 20-30 mk per prestation.
11176:                                                       Enligt de uppgifter vi har fått från handelns
11177:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       centralorganisationer kommer butikerna på
11178:        sikt att vidta för att inte postservicen på    landsbygden att fortsätta att minska i en takt om
11179:        landsbygden skall försämras som en följd       ca 110 nedlagda butiker per år.
11180:        av att postens nät av fasta postanstalter         1 enlighet med ett principbeslut av post- och
11181:        inskränks och organisationen koncentre-        telestyrelsen urvecklas postanstaltsnätet, med
11182:        ras?                                           tanke på att anstalterna bör utnyttjas effektivt
11183:                                                       och med hänsyn tili samhällets behov, så, att
11184:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tillgången på och mångsidigheten i utbudet av
11185: anföra följande:                                      postservice tryggas också i glest bebyggda områ-
11186:    1 Finland finns för närvarande sammanlagt          den. Post- och telestyrelsen strävar inte med sitt
11187: 1 171 postkontor och postexpeditioner, 1 840          beslut tili ett systematiskt indragande av postan-
11188: poststationer av typ 1, som erbjuder service på       stalter. Däremot är avsikten att reglera tillgången
11189: nästan samma nivå som de föregående, samt 622         på service utgående från efterfrågan. Efterfrågan
11190: poststationer av typ II, som närmast sköter för-      på service, trafikvolymen, kundstrukturen i om-
11191: säljning av frimärken samt mottagning och ut-         rådet och den riktning i viiken kundernas behov
11192: lämnande av postförsändelser, dvs. sammanlagt         av tjänster urvecklas samt frågan om hur övrig
11193: 3 633 fasta postanstalter. Över 80 % av poststa-      service är lokaliserad är den grund man utgår
11194: tionerna av typ 1 och 95 % av poststationerna av      från när den riktiga placeringen av anstalterna
11195: typ II är belägna inom landsbygdens glesbygds-        samt deras befogenheter och öppethållningstider
11196: områden. Nätet av fasta postanstalter är det          bestäms. Syftet är att bygga upp och upprätthålla
11197: tätaste i Norden, både i relation tili befolknings-   ett nät av anstalter som erbjuder kunderna post-
11198: underlaget och med hänsyn tili arealen.               service på rimligt avstånd.
11199:    De förändringar som inträffar i postanstalts-         Då trafiken vid postanstalterna och efterfrågan
11200: strukturen på landsbygden orsakas närmast av          på service minskar utforskas möjligheterna att
11201: yttre faktorer. Den av flyttningsrörelsen förorsa-    genom kombination av skötseln av en anstalt och
11202: kade folkminskningen på landsbygden och dess          postutdelningen eller skötseln av rvå postanstal-
11203: inverkan på nätet av anstalter märks i huvudsak       ter åstadkomma servicehelheter och därigenom
11204: som en minskning i antalet poststationer av typ       anställningsförhållanden på heltid.
11205: II. Huvuddelen av poststationerna av typ II              Att flytta eller indra en anstalt kommer i fråga
11206: verkar i anslutning tili butikerna på landsbyg-       som en utvecklingsåtgärd då anstalten utnyttjas i
11207: den. När under åren 1979-1983 ca 440 fall av          så ringa grad och då antalet hushåll inom dess
11208: butiksdöd inträffade i glesbygdsområdena, inne-       område är så litet att tillfredsställandet av efter-
11209: bar detta att ca 370 poststationer av typ II måste    frågan medför oskäliga kostnader per prestation
11210: upphöra med sin verksamhet. En inskränkning           eller per hushåll. Man försöker ordna servicen på
11211: av verksamheten på detta sätt har dock ingen          annat sätt, bl.a. med rörlig service. Postanstal-
11212: större betydelse då det gäller att spara in kostna-   tens service kan också överlåtas på t.ex. bybuti-
11213: der och inre heller med tanke på tillgången på        ken, och kan där skötas som bisyssla.
11214: postservice, eftersom servicen vid poststationer av       Post- och televerket strävar tili att trygga bl.a.
11215: typ II är begränsad och prestationernas antal         servicen inom glest bebyggda områden i samar-
11216: tämligen ringa.                                       bete med övriga offentliga förvaltningsområden.
11217:                                          1983 vp. -      KK n:o 234                                       5
11218: 
11219: Samarbetet utökas och görs mångsidigare och nya          vera postanstaltsförvaltningen. Den administrati-
11220: former för det söks. På detta sätt kan den               va sammanslagningen av postområden minskar
11221: grundläggande servicen inom glesbygdsområdena            inte antalet anstalter och försämrar inte servicen.
11222: behållas och servicen skötas genom en planmässig         Då små postkontor ändras tili postexpeditioner
11223: koncentration och utveckling.                            kan personresurser, som har använts för förvalt-
11224:    Förnyandet av postområdesorganisationen,              ningen, mer än hittills användas inom kund-
11225: dvs. sammanslagningen av små förvaltningsenhe-           tjänst, marknadsföring och utvecklandet av servi-
11226: ter tili större helheter, gör det möjligt att effekti-   cen.
11227:     Helsingfors den 21 december 1983
11228: 
11229:                                                                          Trafikminister Matti Puhakka
11230:                                                 1983 vp.
11231: 
11232: Kirjallinen kysymys n:o 235
11233: 
11234: 
11235: 
11236: 
11237:                                    Rusanen: Liikevaihtoverolaissa olevan alkutuotantokäsitteen laajen-
11238:                                      tamisesta
11239: 
11240: 
11241:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11242: 
11243:    Luontaishoito ja Juontaistuotteiden käyttö ovat     momentti ei luettele, ja joita lain valmisteluaika-
11244: viime vuosina yleistyneet maassamme. Tämän             na ei todennäköisesti lainkaan hyödynnetty, ku-
11245: tuote- ja tuotantoidean ympärille on myös synty-       ten hirven- ja peurannahkojen jatkojalostaminen.
11246: nyt uutta yritteliäisyyttä ja uusia yrittäjiä, jotka      Edellä mainittujen tuotteiden lisääminen liike-
11247: toiminnassaan pyrkivät hyödyntämään omasta             vaihtoverolain vähennyskelpoisten raaka-aineos-
11248: maastamme saatuja luonnontuotteita.                    tojen luetteloon olisi omiaan lisäämään sekä
11249:    Toimintaa vaikenttavaksi tekijäksi on noussut       kotimaasta saatavien luonnonyrttien että turkis-
11250: voimassa oleva liikevaihtoverolainsäädäntö. Liike-     nahkojen käyttöä jatkojalostuksessa.
11251: vaihtoverolain 4 §:n 4 momentissa on lueteltu             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11252: verovapaaksi alkutuotannoksi mm. sienet ja met-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11253: sämarjat, mutta ei muita luonnosta suoraan poi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11254: mittavissa olevia tuotteita kuten esim. erilaisia      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11255: luonnonyrttejä ja maustekasveja.
11256:                                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11257:    Kuopion liikevaihtoverotoimiston päätöksestä               ryhtyä liikevaihtoverolaissa olevan alku-
11258: (P 919/5/83, 11.10.1983) käy ilmi, että verova-               tuotantokäsitteen laajentamiseksi siten,
11259: paus on evätty mm. koivunlehdiltä, nokkosilta ja              että verovapaaseen alkutuotantoon luet-
11260: mesiangervolta.                                               taisiin kuuluviksi kaikki kotimaiset luon-
11261:    Vastaavanlainen tilanne syntyy myös niiden                 nönyrtit sekä jatkojalostukseen käytettä-
11262: kotimaista alkuperää olevien eläinraaka-aineiden              vät hirven-, peuran- yms. kotimaasta saa-
11263: käytöstä, joita em. liikevaihtoverolain 4 §:n 4               tavat riistaeläinten nahat?
11264: 
11265:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1983
11266: 
11267:                                              Pirjo Rusanen
11268: 
11269: 
11270: 
11271: 
11272: 088301264V
11273: 2                                      1983 vp. -- KJ( n:o 235
11274: 
11275: 
11276: 
11277: 
11278:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11279: 
11280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         naja, luumu, kriikuna ja kirsikka, sekä vuonna
11281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          1981 annetulla lailla (331/81) eräitä luonnon-
11282: olette 17 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            marjoja.
11283: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Alkutuoteluettelossa ei mainita luontaistuote-
11284: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      kauppaa varten keräiltäviä koivunlehtiä, nokkosia
11285: taja Pirjo Rusasen näin kuuluvasta kysymyksestä        ja mesiangervoa. Niin ikään luettelossa ei maini-
11286: n:o 235:                                               ta esimerkiksi ruusukvitteenin, seljan ja tuomen
11287:                                                        marjoja. Yksityiskohtaisten tavaraluettelojen laa-
11288:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        timisesta voidaan yleisesti todeta, että ne vain
11289:         ryhtyä liikevaihtoverolaissa olevan alku-      harvoin voivat johtaa kaikkia tyydyttävään tulok-
11290:         tuotantokäsitteen laajentamiseksi siten,       seen. Tällaisia luetteloja on vaikea laatia sellaisik-
11291:         että verovapaaseen alkutuotantoon luet-        si, että kaikki samankaltaiset tai vastaavat tuot-
11292:         taisiin kuuluviksi kaikki kotimaiset luon-     teet olisivat verotuksellisesti samanarvoisessa ase-
11293:         nonyrtit sekä jatkojalostukseen käytettä-      massa. Tämän vuoksi luettelolla on taipumus
11294:         vät hirven-, peuran- yms. kotimaasta saa-      aikaa myöten kasvaa. Tämä puolestaan aiheuttaa
11295:         tavat riistaeläinten nahat?                    taas uusia rajanveto-ongelmia.
11296:                                                           Vaikkakaan alkutuoteluetteloa ei tulisi kevein
11297:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       perustein laajentaa, saattaa tuotteiden käytön
11298: ti seuraavaa:                                          lisääntyminen kauppatavarana vaatia luettelon
11299:    Elintarvikkeiden kuluttajahintoja alennetaan        täydentämistä. Alkutuoteluetteloon lisättävien
11300: valtiovallan toimenpitein lähes kaikissa maissa.       keräilytuotteiden kotimaisen hyödyntämisen tu-
11301: Meillä tämä tapahtuu muun muassa elintarvik-           lee olla vakiintunutta, koska liikevaihtoverolain 4
11302: keiden liikevaihtoveroa alentamalla. Kuluttajan        §:n 1 momentin mukaan alkutuoteluettelossa
11303: ostaessa ns. peruselintarvikkeita niiden hintaan       mainittujen tavaroiden maahantuontikin on ve-
11304: sisältyy vero ainoastaan teollisuuden jalostuskus-     rotonta. Harkitsematon hyödykkeen lisääminen
11305: tannusten ja kaupan myyntipalkkioiden osalta.          luetteloon saattaa muutoin haitata kotimaisen
11306: Elintarvikkeiden alkutuotearvo eli alkutuottajan       keräilyn kehittymistä. Lisättävien tuotteiden ta-
11307: saama myyntihinta on jätetty verottomaksi. Näin        loudellisen merkityksen tulee myös olla vähäistä
11308: ollen vähän jalostettuihin elintarvikkeisiin sisäl-    suurempi.
11309: tyy vain vähän veroa. Jalostuksen ja myyntipalk-          Valtiovarainministeriön asettaman liikevaihto-
11310: kioiden osuuden kasvaessa lähestyy elintarvik-         verolainsäädännön tarkistamistaimikunnan mää-
11311: keen hinnassa oleva veron osuus täyden 16 % :n         räaika päättyy tämän vuoden lopussa. Toimikun-
11312: veron määrää. Siten kuluttajahintaindeksiin kuu-       ta on työnsä kuluessa kiinnittänyt huomiota
11313: luvassa elintarvikeryhmässä on liikevaihtoveroa        myös liikevaihtoverolain 4 §:n säännöksiin ja
11314: vain noin 7 % .                                        alkutuoteluettelo on ollut tarkasteltavana myös
11315:    Elintarvikkeet, jotka kuuluvat kyseisen hinnan-     eräiltä muilta osin. Tämän vuoksi alkutuotannon
11316: alennusjärjestelmän piiriin, on yksilöity liikevaih-   käsitteen laajentamiseen kotimaisilla luonnonyr-
11317: toverolain 4 §:n 1 momentissa olevassa alkutuo-        teillä tullaan ottamaan kanta sen jälkeen kun
11318: teluettelossa. Lainkohdassa mainitaan kaikki tär-      toimikunta on tehnyt ehdotuksensa valtiovarain-
11319: keimmät Suomessa kasvatettavat tai viljeltävät         ministeriölle ja tarpeelliset lisäselvitykset on han-
11320: peruselintarvikkeet. Niin ikään siinä mainitaan        kittu.
11321: luonnonvaraiset tai viljellyt sienet ja Suomessa          Liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momentissa mai-
11322: menestyvät marjat. Alkutuoteluetteloa on liike-        nittuihin peruselintarvikkeisiin kohdistuva hin-
11323: vaihtoverolain voimassaoloaikana täydennetty           nanalennusjärjestelmä on tarpeellinen lähinnä
11324: vain kaksi kertaa. Vuonna 1973 annetulla lailla        sosiaalisista syistä. Liikevaihtoveroa alentamalla
11325: (297 173) luetteloon lisättiin eräitä kalalajeja,      voidaan vähentää pienituloisiin kansalaisiin koh-
11326: muun muassa kirjolohi, sekä lisäksi luonnonhu-         distuvaa verotusta. Hinnanalennusjärjestelmää ei
11327:                                        1983 vp. -     KK n:o 235                                         3
11328: 
11329: ole säädetty muihin kulutustavaroibio ulottuvak-      ta haittaa jatkojalostusta harjoittaville yrityksille
11330: si. Nahkatuotteiden osalta nahan alkutuoteosuu-       eikä syrji verotuksellisesti riistaeläinten nahkojen
11331: den vapauttamisella verosta ei sitäpaitsi saavutet-   käyttämistä
11332: taisi kuluttajan kannalta katsoen hintaa alentavaa
11333: vaikutusta, koska nahan arvo lopullisen tuotteen         Riistaeläinten nahkojen vapauttaminen alku-
11334: arvosta on korkeintaan 3 prosenttia. Riistaeläin-     tuotearvonsa osalta verosta soveltuu huonosti lii-
11335: ten nahkoja kohdellaankin liikevaihtoverotukses-      kevaihtoverojärjestelmäämme. Tämän vuoksi ne
11336: sa samalla tavalla kuin esimerkiksi tarhaturkis-      tulee jättää edelleen liikevaihtoverolain mukaisen
11337: eläinten nahkoja. Tällainen verokohtelu ei aiheu-     hinnanalennusjärjestelmän ulkopuolelle.
11338: 
11339:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1983
11340: 
11341:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
11342: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 235
11343: 
11344: 
11345: 
11346: 
11347:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11348: 
11349:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            samt genom en lag av år 1981 (331/81) v1ssa
11350: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          vilda bär.
11351: av den 17 november 1983 tili vederbörande                 I förteckningen över primärprodukter nämns
11352: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     inte björklöv, nässlor eller mjödört, som insamlas
11353: av riksdagsman Pirjo Rusanen undertecknade             för handeln med naturprodukter. I förteckningen
11354: spörsmål nr 235:                                       nämns inte heller t.ex. bär av rosenkvitten, fläder
11355:                                                        eller hägg. Angående uppgörandet av detaljerade
11356:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       varuförteckningar kan i allmänhet konstateras,
11357:         för utvidgande av begreppet primärpro-         att sådana endast sällan kan leda tili resultat som
11358:         duktion i lagen angående omsättnings-          tilifredsstälier alla. Det är svårt att uppgöra
11359:         skatt, så att tili skattefri primärproduk-     förteckningar så, att samtliga likartade elier
11360:         tion skulle hänföras samtliga inhemska         motsvarande produkter vore beskattningsmässigt
11361:         vilda örter samt de hudar av älg, hjort        i likvärdig ställning. Av denna anledning tende-
11362:         och liknande inhemskt villebråd som an-        rar sådana förteckningar att med tiden växa.
11363:         vänds för vidareförädling?                     Detta åter medför nya gränsdragningsproblem.
11364:                                                           Fastän förteckningen över primärprodukter in-
11365:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        te på lätta grunder bör utvidgas, kan en ökad
11366: anföra följande:                                       användning av produkter som handelsvaror kräva
11367:    I nästan alla Iänder sänks livsmedlens konsu-       att förteckningen kompletteras. Det inhemska
11368: mentpriser på åtgärder av statsmakten. Hos oss         utnyttjandet av sådana insamlingsvaror som skall
11369: sker detta bland annat genom sänkandet av              fogas tili förteckningen över primärprodukter
11370: omsättningsskatten på livsmedel. Då konsumen-          måste vara stabiliserat, emedan enligt 4 § 1
11371: ten köper s.k. baslivsmedel ingår i priset på dessa    mom. omsättningsskattelagen även importen av
11372: endast skatt i fråga om industrins förädlingskost-     varor som nämns i förteckningen över primärpro-
11373: nader och handelns försäljningsatvoden. Livs-          dukter är skattefri. Ett oöverlagt upptagande av
11374: medlens primärproduktvärde, dvs. primärprodu-          produkter i förteckningen kan i annat fall med-
11375: centens försäljningspris, har lämnats skattefritt. I   föra olägenhet för utvecklandet av den inhemska
11376: litet förädlade livsmedel ingår således endast litet   insamlingen. Den ekonomiska betydelsen av de
11377: skatt. Då förädlingens och försäljningsatvodenas       varor som skall fogas tili förteckningen får inte
11378: andel ökar, närmar sig andelen av den skatt som        heller vara obetydlig.
11379: ingår i livsmedlens pris full skatt om 16 %.               Terminen för den av finansministeriet tillsatta
11380: Sålunda ingår i den grupp av livsmedel som             kommissionen för justering av lagstiftningen an-
11381: ingår i konsumentprisindex endast ca 7 % om-           gående omsättningsskatt utgår i slutet av inneva-
11382: sättningsskatt.                                        rande år. Kommissionen har i sitt arbete även
11383:    De livsmedel, som ingår i sagda prissänknings-      fäst uppmärksamhet vid stadgandena i 4 § lagen
11384: system, har individualiserats i den förteckning        angående omsättningsskatt, och förteckningen
11385: över primärprodukter som ingår i 4 § 1 mom.            över primärprodukter har varit föremål för
11386: omsättningsskattelagen. I lagrummet nämns              granskning även tili vissa andra delar.
11387: samtliga viktigaste baslivsmedel som odlas i Fin-          Därför kommer man att ta ställning tili frågan
11388: land. Likaså nämns där viltväxande eller odlade        om att utvidga begreppet primärproduktion tili
11389: svampar och de bär som frodas i Finland. För-          att omfatta också inhemska vilda örter först sedan
11390: teckningen över primärprodukter har under den          kommissionen framstälit sina förslag för finans-
11391: tid lagen angående omsättningsskatt varit i kraft      ministeriet och nödiga tilläggsutrednrngar inför-
11392: kompletterats endast två gånger. Genom en lag          skaffats.
11393: av år 1973 (297/73) fogades tili förteckningen             Prissänkningssystemet för de baslivsmedel som
11394: vissa fiskarter, bl.a. regnbågsforell, samt därtill    är nämnda i 4 § lagen angående omsättningsskatt
11395: naturhonung, plommon, krikon och körsbär,              behövs närmast av sociala skäl. Genom sänk-
11396:                                       1983 vp. -     KK n:o 235                                     5
11397: 
11398: ningen av omsättningsskatten kan beskattningen       odlade pälsdjur. Denna behandling i skattehän-
11399: minskas för medborgare med små inkomster.            seende medför inga olägenheter för de företag
11400: Prissänkningssystemet har inte utsträckts tili att   som idkar vidareförädling och ingen skattemässig
11401: gälla andra konsumtionsvaror. Dessutom skulle        diskriminering av dem som använder hudar av
11402: man genom att ifråga om skinnvaror befria            villebråd.
11403: primärproduktandelen från skatt inte ur konsu-          Ett införande av skattefrihet för primärpro-
11404: mentens synvinkel uppnå någon prissänkande           duktvärdet av hudar av villebråd skulle passa
11405: effekt, eftersom hudarna svarar för högst 3 % av     dåligt in i vårt omsättningsskattesystem. Av den-
11406: de slutliga produkternas värde. Hudar av ville-      na anledning bör de alltjämt lämnas utanför
11407: bråd behandlas i själva verket vid omsättnings-      prissänkningssystemet i lagen angående omsätt-
11408: beskattningen på samma sätt som t.ex. hudar av       ningsskatt.
11409:     Helsingfors den 20 december 1983
11410: 
11411:                                                                          Minister Pekka Vennamo
11412:                                               1983 vp.
11413: 
11414: Kirjallinen kysymys n:o 236
11415: 
11416: 
11417: 
11418: 
11419:                                   Kortesalmi: Vesiensuojelun valvonnan tehostamisesta
11420: 
11421: 
11422:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11423: 
11424:    Keski-Suomen Selluloosa Oy on lähes viiden        luvansaaja itse tarkkailee lupaehtojensa toteutu-
11425: vuoden ajan ylittänyt vesioikeuden sille myöntä-     mista.
11426: män kuormituksen 2-3-kertaisesti. Asia on pal-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11427: jastunut syksyllä, jolloin tehdas itse - laborato-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11428: riohenkilökunnan vaihtuessa - alkoi epäillä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11429: kuormituslukujensa paikkansapitävyyttä. Vesien-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11430: suojelun valvontaviranomainen - vesihallitus ja
11431: Keski-Suomen vesipiiri - ei omissa tarkkailuis-               Tietääkö Hallitus, kuinka heikolle
11432: saan ollut pystynyt tätä huomattavaa kuormituk-             pohjalle vesiensuojelussa vesioikeuksien
11433: sen ylitystä havaitsemaan. Samanlaiset tilanteet            määräämien lupaehtojen valvonta on ra-
11434: muillakin tehtailla lienevät mahdollisia, koska             kentunut, ja
11435: vesiviranomainen on täysin hyväksynyt sen mo-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11436: raalisesti arveluttavan tarkkailumenettelyn, jossa          vesiensuojelun valvonnan tehostamiseksi
11437:                                                             ja sen luotettavuuden palauttamiseksi?
11438: 
11439:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1983
11440: 
11441:                                         ]. Juhani Kortesalmi
11442: 
11443: 
11444: 
11445: 
11446: 0883012757
11447: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 236
11448: 
11449: 
11450: 
11451: 
11452:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11453: 
11454:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vollisten määrä kasvoi nopeasti ja laitosten hoito
11455: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         edellytti tehostettua käyttötarkkailua, valvontavi-
11456: olette 18 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           ranomainen katsoi, että kuormitustarkkailua voi
11457: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          julkisen valvonnan alaisten laitosten ohella suo-
11458: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     rittaa myös siihen kykenevä laitos itse sen tapah-
11459: taja Konesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta         tuessa viranomaisten hyväksymällä tavalla ja val-
11460: kysymyksestä n:o 236:                                 vonnassa. Suorittamalla toistuvia vertailunäyte-
11461:                                                       tutkimuksia sekä omaa jätevesikuormitukseen ja
11462:          Tietääkö Hallitus, kuinka heikolle           vesistöön kohdistuvaa valvontatutkimusta vesivi-
11463:        pohjalle vesiensuojelussa vesioikeuksien       ranomainen pyrkii varmistumaan velvoitetarkkai-
11464:        määräämien lupaehtojen valvonta on ra-         lun asiallisuudesta. Esimerkiksi vuonna 1982
11465:        kentunut, ja                                   1 300 yrityksen ja yhteisön vaikutuksia vesistöön
11466:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         tarkkailtiin 400 alueellisen velvoitetarkkailuohjel-
11467:        vesiensuojelun valvonnan tehostamiseksi        man avulla. Vesihallinnon laboratorioissa suori-
11468:        ja sen luotettavuuden palauttamiseksi?         tettiin samana vuonna kaikkiaan 482 000 määri-
11469:                                                       tystä 59 000 näytteestä. Kirjallisessa kysymyksessä
11470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         mainitussa Keski-Suomen vesipiirissä suoritettiin
11471: seuraavaa:                                            puolestaan samana vuonna 309 valvontatarkas-
11472:    Vesilain tullessa vuonna 1961 voimaan perus-       tusta sekä 32 446 määritystä 3 230 näytteestä.
11473: tettiin vesiensuojeluviranomainen piirihallintoi-        Vesioikeudellisten velvoitteiden valvontajärjes-
11474: neen ja sen erääksi tehtäväksi tuli vesilain ja sen   telmä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa 20
11475: nojalla annettujen päätösten noudattamisen val-       vuoden kuluessa. Tarkkailussa on todettu puut-
11476: vonta. Tällöin ei kuitenkaan voitu vesien käytön      teita ja niitä on korjattu. Kysymyksessä esitetyn
11477: valvontaa perustaa pelkästään viranomaisen            kaltaiset väärinkäytökset ovat olleet erittäin poik-
11478: omaan tarkkailuun, vaan viranomaistarkkailun          keuksellisia. Tarkkailua ei käytännössä voi toteut-
11479: täydennykseksi luotiin vuonna 1982 järjestelmä        taa yksinomaan viranomainen, koska se edellyt-
11480: julkisen valvonnan alaisista vesitutkimuslaitoksis-   täisi hallinnon erittäin voimakasta laajentamista.
11481: ta (asetus 325/62), jotka vesihallituksen valvon-     Siksi nykyisen valvonta- ja tarkkailujärjestelmän
11482: nassa suorittavat vesien käyttäjien kustannuksella    perustaa ei ole syytä muuttaa. Sitä tullaan kui-
11483: vesioikeuksien päätöksissä määrättyä tarkkailua,      tenkin nykyisestään kehittämään ja tehostamaan
11484: jolla saadaan tietoa sekä vesistön tilasta että       lisäämällä valvontaviranomaisen suorituskykyä.
11485: jätevesikuormituksesta.                               Kysymyksessä mainitun tapauksen johdosta ve-
11486:    Vesistössä suoritettava velvoitetarkkailu tapah-   siensuojelusta vastaava valvontaviranomainen on
11487: tuu vesiviranomaisen hyväksymän ohjelman mu-          jo ryhtynyt toimenpiteisiin tarkkailua koskevan
11488: kaisesti ja pääasiassa julkisen valvonnan alaisten    menettelyn täsmentämiseksi ja toimintavalmiu-
11489: vesitutkimuslaitosten toimesta. Kun tarkkailuvel-     tensa parantamiseksi.
11490: 
11491:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
11492: 
11493:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
11494:                                       1983 vp. -     KK n:o 236                                         3
11495: 
11496: 
11497: 
11498: 
11499:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
11500: 
11501:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          te en effektiv driftkontroll, ansåg den övervakan-
11502: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        de myndigheten att belastningskontrollen kan
11503: av den 18 november 1983 tili vederbörande            utgöras, inte enbart av de anstalter som är
11504: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande   underställda offentlig tillsyn, utan också av såda-
11505: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-       na aniäggningar som förmår göra det sjäiv, om
11506: måi nr 236:                                          detta görs på ett av myndigheterna godkänt sätt
11507:                                                      och under deras övervakning. Genom återkom-
11508:           Är Regeringen medveten om den svaga        mande jämförande undersökningar av proven
11509:        grund på viiken övervakningen av de av        samt genom egen övervakningsundersökning av
11510:        vattendomstoiarna fastställda tillstånds-     avioppsvattenbelastningen och vattendragen strä-
11511:        villkoren inom vattenskyddet bygger, och      var vattenmyndigheten att försäkra sig om att
11512:           viika åtgärder ämnar Regeringen vidta      den obiigatoriska kontrollen är sakiig. T.ex. år
11513:        för att effektivera övervakningen av vat-     1982 kontrollerades med hjäip av 400 regionaia
11514:        tenskyddet och för att återställa dess        obiigatoriska kontrollprogram viiken inverkan
11515:        tillförlitlighet?                             1 300 företag och samfund har på vattendragen.
11516:                                                      Vid vattenförvaltningens Iaboratorier utfördes
11517:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      samma år sammaniagt 482 000 analyser av
11518: anföra föijande:                                     59 000 prov. Ioom det i spörsmåiet nämnda
11519:   Då vatteniagen trädde i kraft år 1961 inrätta-     Mellersta Finiands vattendistrikt utfördes samma
11520: des vattenskyddsmyndigheten jämte distriktsför-      år 309 övervakningskontroller samt 32 446 anaiy-
11521: valtning och den fick bl.a. i uppgift att övervaka   ser av 3 230 prov.
11522: iakttagandet av vatteniagen och med stöd av den         Systemet för övervakning av de vattenrättsiiga
11523: utfärdade besiut. Härvid kunde man dock inte         skyidigheterna har utveckiats tili sin nuvarande
11524: basera en övervakning av vattenbruk enbart på av     form under 20 års tid. Vid kontrollen har man
11525: myndighet utförd kontroii. Därför skapades år        konstaterat vissa brister och dessa har rättats tili.
11526: 1962 som ett kompiement tili av myndigheten          Missbruk Iiknande de i spörsmåiet omnämnda
11527: utförd kontroll ett system med offentlig tillsyn     har uppgjort sällsynta undantag. 1 praktiken kan
11528: underställda vattenundersökningsanstalter (för-      en kontroll inte utföras enbart av myndigheten,
11529: ordning 325/62), viika under övervakning av          emedan det skulle förutsätta en synnerligen kraf-
11530: vattenstyrelsen utför på vattenbrukarnas bekost-     tig utökning av förvaltningen. Därför är det icke
11531: nad kontroll av besiut gjorda av vattendomstoiar-    befogat att ändra nuvarande grunder för övervak-
11532: na. Såiunda erhålles uppgifter både om vatten-       nings- och kontrollsystem. Detta kommer dock
11533: dragens tillstånd och avioppsvattenbelastning.       att utveckias och effektiveras genom att de över-
11534:    Den obiigatoriska kontrollen av vattendragen      vakande myndigheternas prestationsförmåga
11535: sker i eniighet med ett program godkänt av           ökas. Den övervakningsmyndighet som ansvarar
11536: vattenmyndigheterna och i huvudsak på åtgärd         för vattenskyddet har redan vidtagit åtgärder
11537: av de offentlig tillsyn underställda vattenunder-    med aniedning av det fall som nämns i spörsmå-
11538: sökningsanstalterna. Då antaiet kontrollskyidiga     Iet, i syfte att precisera förfarandet som gäller
11539: snabbt ökade och anläggningarnas skötsel förutsat-   kontroll och att förbättra aktionsberedskapen.
11540: 
11541:      Helsingfors den 27 december 1983
11542: 
11543:                                                                           Miijöminister Matti Ahde
11544:                                                 1983 vp.
11545: 
11546: Kirjallinen kysymys n:o 237
11547: 
11548: 
11549: 
11550: 
11551:                                    Saarikoski ym.: Hoitavan lääkärin lausunnon merkityksestä työky-
11552:                                       vyttömyyseläkkeitä myönnettäessä
11553: 
11554: 
11555:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11556: 
11557:    Myönnettäessä työkyvyttömyyseläkkeitä tai esi-         Hoitavan lääkärin lääkärinlausunto tulisi kai-
11558: merkiksi tapaturmavakuutuslain nojalla myön-           kissa edellä mainituissa tilanteissa olla se lääkä-
11559: nettäviä korvauksia antaa asianomaisen työkyvys-       rinlausunto, mikä on päätöksen pohjana. Tun-
11560: tä tai sairaudesta lääkärinlausunnon ensimmäises-      teehan hoitava lääkäri sekä potilaan, että hänen
11561: sä asteessa hoitava lääkäri. Tapauksissa, jotka        terveydentilansa parhaiten.
11562: muodostuvat riitaisiksi tai joissa korvaus tai eläke      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11563: on evätty, siirtyy asia muutoksenhakuviranomai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11564: sen käsiteltäväksi. Tällöin tulee pyydettäväksi        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11565: uudet lääkärinlausunnot. Useissa tapauksissa käy       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11566: niin, että lopulliseen päätökseen vaikuttavan lää-
11567: kärinlausunnon antaa lääkäri tai lääkärit, jotka                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11568: eivät ole asianomaista henkilöä milloinkaan hoi-               ryhtyä, jotta työkyvyttömyyseläkkeitä ja
11569: taneet tai edes nähneet ja voivat olla jopa työsuh-            tapaturmavakuutuskorvausta       koskevia
11570: teessa asianomaisiin vakuutusyhtiöihin tai elä-                päätöksiä tehtäessä pohjana aina olisi hoi-
11571: kelaitoksiin.                                                  tavan lääkärin lausunto?
11572: 
11573:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1983
11574: 
11575:          Helge Saarikoski                Tauno Valo                       Olavi Ronkainen
11576:          Riitta Jouppila                 Martti Tiuri                     Pekka Löyttyniemi
11577:          Tapio Holvitie                  Kaarina Dromberg                 Sampsa Aaltio
11578:          Ben Zyskowicz                   Pirjo Rusanen                    Matti Viljanen
11579:          Anna-Kaarina Louvo              Ole Wasz-Höckert                 Toivo T. Pohjala
11580:          Aino Pohjanoksa                 Sirpa Pietikäinen                Saara Mikkola
11581:          Helena Pesola                   Eva-Riitta Siitonen              Iiro Viinanen
11582:                                          Juho Koivisto
11583:                                          Sakari Valli
11584: 
11585: 
11586: 
11587: 
11588: 088301259Pl
11589: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 237
11590: 
11591: 
11592: 
11593:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11594: 
11595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vaihtoehtoa: onko potilas kykenevä vai kykene-
11596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mätön tekemään tavallista työtään tai siihen
11597: olette 18 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn             läheisesti verrattavaa työtä. Eläkkeenhakija itse
11598: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tekee nopeasti johtopäätökset omasta tilantees-
11599: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       taan nähdessään hänestä laaditussa lääkärinlau-
11600: taja Saarikosken ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      sunnossa merkinnän ''kykenemätön tekemään
11601: kysymyksestä n:o 237:                                   tavallista työtä''. Nykyisiin lääkärinlausuntoihin
11602:                                                         sisältyvällä lyhyellä ja petustelemattomalla kan-
11603:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nanotolla saadaan aikaan ennenaikaisia eläkeodo-
11604:         ryhtyä, jotta työkyvyttömyyseläkkeitä ja        tuksia. Toimikunta katsookin, että hoitavalta
11605:         tapaturmavakuutuskorvausta       koskevia       lääkäriltä olisi välttämättömästi saatava sanalliset
11606:         päätöksiä tehtäessä pohjana aina olisi hoi-     perustelut eläkkeenhakijan jäljellä olevasta työky-
11607:         tavan lääkärin lausunto?                        vystä ja sen ennusteesta, arvio kuntoutustarpeesta
11608:                                                         ja -edellytyksistä sekä työkyvyn selvittämiseksi
11609:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tarvittavat lisätutkimukset ja muut selvitykset.
11610: ti seuraavaa:                                           Nykykäytännössä kuitenkin kyllä- tai ei-kannan-
11611:    Kysymyksessä esiin tuotua ongelmaa on tutki-         otto edellä mainittuun kahteen vaihtoehtoon jää
11612: nut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työky-     lähes ainoaksi mielipiteeksi.
11613: vyttömyyden arviointitoimikunta, joka on anta-             Työkyvyttömyyden arviointitoimikunnan suo-
11614: nut mietintönsä tammikuussa 1982 (Komitean-             situsten mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö
11615: mietintö 1982:2). Toimikunta totesi, että lääke-        on maaliskuussa 1983 kehottanut Eläketurvakes-
11616: tieteelliset selvitykset ovat keskeisessä asemassa      kusta ja Kansaneläkelaitosta ryhtymään toimiin
11617: työkyvyttömyyseläkehakemuksia          ratkaistaessa.   työkyvyttömyyseläkehakemuksia varten tarvitta-
11618: Edelleen uskotaan kuitenkin yleisesti, että lääkä-      van lääkärinlausunnon uudistamiseksi ja täyden-
11619: rinlausunto sinänsä olisi eläkehakemuksen ratkai-       tämiseksi siten, että eläkkeenhakijan työkyvystä
11620: seva eli itse eläkkeen laukaiseva selvitys. Näin ei     saadaan riittävät ja selkeät perustelut.
11621: kuitenkaan ole vaan eläkepäätöksen sisältöön
11622: vaikuttavat myös hakijan ikä, ammattikoulutus,             Kun lääketieteelliseltä puolelta arvioidaan
11623: asuinkunta ja tiedot hänen työnteostaan. Toimi-         henkilön työkykyisyyttä, joudutaan usein tekemi-
11624: kunta korosti, että lääkärinlausunnon merkityk-         siin paitsi kliinisen lääketieteen ja lääketieteen
11625: seen liittyvien väärinkäsitysten ehkäisemiseksi,        erikoisalojen myös sosiaalilääketieteellisten, työ-
11626: niin lääkärinlausunnon kirjoittajille kuin eläk-        lääketieteellisten ja vakuutuslääketieteellisten on-
11627: keenhakijoillekin on annettava asianmukaista tie-       gelmien kanssa. Sen vuoksi on paikallaan, että
11628: toa ja ohjausta.                                        tarvittaessa eläkkeenhakijan työkyvystä hankitaan
11629:    Lääkärinlausuntojen kirjoittamisesta on annet-       myös muun kuin hoitavan lääkärin lausunnot.
11630: tu ohjeet lääkärikunnalle. Ohjeita ovat antaneet           Työkyvyttömyysasioiden hoito on lainsäädän-
11631: muun muassa lääkintöhallitus ja Suomen lääkäri-         nössä uskottu eläke- ja vakuutuslaitoksille. Hei-
11632: liitto. Niissä korostetaan lääkärinlausuntojen si-      dän palveluksessaan olevien lääkäreiden kannan-
11633: sällön tärkeyttä ja myös sitä, että lausunnon           otot eläkkeenhakijan työkyvystä kuuluvat siten
11634: kirjoittava lääkäri ei voi määrätä potilastaan eläk-    siihen päätöksentekomenettelyyn, jossa ratkais-
11635: keelle, vaan lääkäri antaa vain asiantuntijalau-        taan oikeus työkyvyttömyysetuuksiin. Jos työky-
11636: suntonsa potilaan sairauksista ja niiden vaikutuk-      vyttömyysetuuksista ei päätettäisi tällä tavoin,
11637: sesta hänen työkykyynsä.                                riippuisi eläkkeenhakijan oikeus näihin etuuksiin
11638:    Työkyvyttömyyden arviointitoimikunta totesi,         tosiasiallisesti aina hoitavasta lääkäristä ja eläk-
11639: että käytännössä ongelmaa on aiheuttanut se,            keenhakijat joutuisivat täysin eriarvoisesti koh-
11640: että hoitavilta lääkäreiltä kysytään lähinnä kahta      delluiksi.
11641:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1983
11642: 
11643:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11644:                                         1983 vpo -      KK n:o 237                                          3
11645: 
11646: 
11647: 
11648: 
11649:                                  Tili Riksdagens Herr Taiman
11650: 
11651:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen             han inte sköta sitt vaniiga arbete elier därmed nära
11652: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse           jämförbart arbete? Den som ansöker on pension
11653: av den 18 november 1983 tili vederbörande               drar snabbt sina siutsatser om sin egen situation
11654: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande      då han i sitt Iäkarutlåtande ser anteckningen
11655: av riksdagsman Saarikoski moflo undertecknade           "oförmögen att utföra sitt sedvaniiga arbete"       0
11656: 
11657: 
11658: 
11659: 
11660: spörsmåi nr 237:                                        Genom detta korta och omotiverade stäliningsta-
11661:                                                         gande i de nuvarande Iäkarutlåtandena ger man
11662:            Viika åtgärder ämnar Regeringen vidta        upphov tili pensionsförväntningar i förtido Kom-
11663:         för att besiut om invalidpension och            missionen ansåg därför, att man av den vårdande
11664:         oiycksfalisförsäkringsersättning alltid skali   Iäkaren absoiut borde få en verbai motivering
11665:         fattas utgående från utlåtande av den           rörande den pensionssökandes återstående arbets-
11666:         Iäkare som vårdar personen i fråga?             förmåga och dess prognos, en uppskattning av
11667:                                                         behovet av och förutsättningarna för rehabilite-
11668:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         ring samt sådana extra undersökningar som be-
11669: anföra föijande:                                        hövs för att utreda arbetsförmågan och andra
11670:    Det problem som påtaias i spörsmåiet har             utredningaro Eniigt nuvarande praxis biir dock
11671: undersökts av den av social- och häisovårdsminis-       ställningstagandet ja elier nej tili de ovan nämn-
11672: teriet tillsatta kommissionen för frågor om invaii-     da två alternativen nästan den enda åsikten     0
11673: 
11674: 
11675: 
11676: 
11677: ditetsbedömning, viiken aviåtit sitt betänkande i           1 enlighet med de rekommendationer som
11678: januari 1982 (Kommittebetänkande 1982:2)0               gjorts av kommissionen för frågor om invaiidi-
11679: Kommissionen konstaterade, att de medicinska             tetsbedömning har sociai- och häisovårdsministe-
11680: utredningarna är av centrai betydelse då ansök-          riet i mars 1983 uppmanat Pensionsskyddscentra-
11681: ningar om invalid- eller invaiiditetspension av-        Ien och Foikpensionsanstalten att vidta åtgärder
11682: görso Den alimänna uppfattningen är dock fort-          för att förnya och komplettera de Iäkarutlåtanden
11683: farande, att det är Iäkarutlåtandet som avgör           som behövs för ansökningarna om invalid- och
11684: ansökan om pension, elier moaooo är den utred-          invaiiditetspension, så att motiveringarna röran-
11685: ning som utlöser pensioneno Detta är dock inte           de pensionssökandenas arbetsförmåga biir tili-
11686: faliet, utan innehåliet i pensionsbesiutet påverkas     räckiiga och tydiigao
11687: också av sökandens ålder, yrkesutbildning, hem-             Då man från medicinsk synpunkt bedömer en
11688: kommun och uppgifter om hans arbeteo Kom-               persons arbetsförmåga råkar man ofta ut för
11689: missionen betonade, att man för att råda bot på         probiem inte enbart inom den kiiniska medici-
11690: de missuppfattningar som gälier Iäkarutlåtandets        nen och de medicinska speciaiområdena utan
11691: betydelse borde ge vederbörlig information och          också inom sociaimedicin, arbetsmedicin och för-
11692: Iedning både åt dem som skriver Iäkarutlåtanden         säkringsmedicin. Därför är det motiverat att man
11693: och åt dem som ansöker om pensiono                      vid behov införskaffar utlåtanden om den pen-
11694:    Läkarkåren har fått anvisningar om hur Iäkar-        sionssökandes arbetsförmåga också av andra än
11695: utlåtanden skali skrivaso Anvisningar har utfär-        den vårdande Iäkareno
11696: dats av bl.ao medicinalstyrelsen och Finiands               Handhavandet av invaiiditetsärenden har i
11697: Läkarförbundo 1 dem betonas vikten av innehåi-          Iagstiftningen anförtrotts pensions- och försäk-
11698: Iet i Iäkarutlåtandena och även det faktum att          ringsanstalternao De utlåtanden om de pensions-
11699: den Iäkare som skriver utlåtandet inte kan be-          sökandes arbetsförmåga som ges av Iäkare i dessa
11700: stämma att hans patient skali pensioneras, utan         anstalters tjänst är sålunda en del av den besiuts-
11701: endast ge ett sakkunnigutlåtande om patientens          process varigenom besiut fattas om rätt tili invaii-
11702: sjukdomar och om deras inverkan på arbetsför-           ditetsförmånero Om besiut om invaiiditetsförmå-
11703: mågano                                                  nerna inte fattades på detta sätt skulie den
11704:    Kommissionen för frågor om invaliditetsbe-           pensionssökandes rätt tili dessa förmåner de facto
11705: dömning konstaterade att probiem i praktiken            alltid bii beroende av den vårdande Iäkaren och
11706: har uppstått då de vårdande Iäkarna närmast             de pensionssökande skulie bii helt ojämiikt be-
11707: stälis inför två alternativ: kan patienten elier kan    handiade.
11708:      Helsingfors den 21 december 1983
11709:                                            Social- och häisovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11710:                                                 1983 vp.
11711: 
11712: Kirjallinen kysymys n:o 238
11713: 
11714: 
11715: 
11716: 
11717:                                    Mustonen: Ontojärven säännöstelyhaitoista Kuhmossa
11718: 
11719: 
11720:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11721: 
11722:    Kuhmon kunnan suurinta järveä, Ontojärveä           mista, koska niissä ei voida eritellä metsähallituk-
11723: on säännöstelty vuodesta 1947 alkaen vaihteluvä-       sen ja kalastuskuntien suorittamia omia istutuk-
11724: lin ollessa 4,4 m. Tämä vaihteluväli aiheuttaa         sia. Kalastuskunnille korvataan myös laiminlyö-
11725: vakavia haittoja järven ranta-asutukselle, kalas-      dyt istutusvelvoitteet 30 vuoden ajalta.
11726: tukselle ja kaikelle muulle käytölle.                     4. Säännöstelyrajoja tarkistetaan nopeasti, niin
11727:    Maamme energiantuotannolle säännöstelystä           että ylärajaa lasketaan 60 cm ja alarajaa nostetaan
11728: on vähäinen hyöty, mutta haitat ovat kohtuutto-        80 cm. Tämä pysäyttäisi vahinkojen jatkumisen
11729: man suuna.                                             ja pahenemisen.
11730:    Ontojärven rannanomistajat ovat vaatineet
11731: mm. seuraavia toimenpiteitä:                              5. Kainuun Maakuntaliiton hallituksen suun-
11732:    1. Säännöstelyhankkeesta on suoritettava uu-        nittelema tutkimushanke säännöstelyrajojen lo-
11733: sintakatselmus ja puolueeton vahinkojen arvioin-       pulliseksi tarkistamiseksi saa tarpeellisen valtion
11734: ti, jonka jälkeen korvaukset on suoritettava viipy-    rahoituksen.
11735: mättä.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11736:    2. Kantojen raivaukset rannoilla suoritetaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11737: loppuun Kainuun vesipiirin johdolla.                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11738:    3. Kaiakannoille aiheutetut vahingot korva-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11739: taan täysimääräisin istutusvelvoittein. (RKT:n
11740: esitutkimuksen mukaan nykyiset säännöstelijän                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11741: istutukset ovat vain n. 7 % aiheutetuista vahin-               siin, jotta velvoitteet Ontojärven säännös-
11742: goista.)                                                       telyhaittojen vähentämiseksi täytettäisiin
11743:    Velvoiteistutukset tulisi aloittaa täysimääräisi-           ja vahinkoa kärsineille maksettaisiin
11744:  nä heti eikä odottaa jatkotutkimusten valmistu-               asianmukainen korvaus?
11745: 
11746:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1983
11747: 
11748:                                             Heikki Mustonen
11749: 
11750: 
11751: 
11752: 
11753:  088301265W
11754: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 238
11755: 
11756: 
11757: 
11758: 
11759:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11760: 
11761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaan käytännössä mahdollista vain luvanhaltijan
11762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suostumuksella ja siten, että aiheutettu energian
11763: olette 18 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           menetys korvataan voimalaitosten omistajille.
11764: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Säännöstelyn tarkistamisella saavutettava haitto-
11765: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     jen vähentämishyöty on sitäpaitsi varsin vähäinen
11766: taja Heikki Mustosen näin kuuluvasta kirjallisesta    verrattuna siitä aiheutuvaan energianmenetyk-
11767: kysymyksestä n:o 238:                                 seen. Mikäli taas säännöstelyn ehtoja haluttaisiin
11768:                                                       muuttaa energian menetystä korvaamatta, edel-
11769:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        lyttäisi se vesilain muutosta. Tällaista muutosta ei
11770:        siin, jotta velvoitteet Outojärven säännös-    kuitenkaan sisälly nyt oikeusministeriössä valmis-
11771:        telyhaittojen vähentämiseksi täytettäisiin     telmun vesilain uudistusesitykseen.
11772:        ja vahinkoa kärsineille maksettaisiin
11773:        asianmukainen korvaus?                            Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
11774:                                                       Outojärven säännöstelyhaittojen vähentäminen ja
11775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vahinkojen korvaaminen on suoritettu kulloinkin
11776: ti seuraavaa:                                         voimassa olleen lainsäädännön ja lupapäätösten
11777:    Valtioneuvosto päätti 1940-luvun lopulla, että     sekä senhetkisten näkemysten mukaisesti. Halli-
11778: valtio ryhtyy säännöstelemään Oulujoen vesistön       tus edellyttää kuitenkin, että säännöstelyn ai-
11779: Sotkamon reitin Ontojärveä. Vesistötoimikunta         heuttamien epäkohtien korjaamista kunnostus-
11780: antoi hankkeelle väliaikaisen luvan 28.12.1949 ja     ym. toimenpitein jatketaan voimayhtiön ja asian-
11781: varsinaisen säännöstelypäätöksen 11.2 .1960. Kor-     omaisten viranomaisten toimesta. Se seikka, että
11782: kein hallinto-oikeus vahvisti päätöksen 20.3 .1961    vesistöjen käyttöä koskevat arvostukset ovat maas-
11783: muuttamattomana. Vesihallituksen perustamisen         samme vuosikymmenien kuluessa muuttuneet ja
11784: (1. 7.1970) jälkeen säännöstelyluvan haltijana on     tilanne niin Outojärven kuin monien muidenkin
11785: vesihallitus säännöstelyn hoidon ja käytön kuulu-     järvien säännöstelyssä koetaan erityisesti paikalli-
11786: essa Oulujoki Oy:lle. Lupapäätöksissä määrätyt        sen väestön kannalta usein epätyydyttäväksi,
11787: korvaukset ja rantojen raivaukset on aikanaan         edellyttäisi säännöstelyrajojen ja -ehtojen tarkis-
11788: suoritettu. Myös kalanistutukset on hoidettu          tamista. Toisaalta säännöstelyrajojen oleelliseen
11789: määräysten mukaisesti. Kun haittojen vähentä-         muuttamiseen ei nykyisin juurikaan ole taloudel-
11790: miseksi suoritettuja toimenpiteitä ei kuitenkaan      lisia perusteita. Ongelman monitahoisuus ja sen
11791: muuttuneissa olosuhteissa ole pidetty riittävinä,     suuri kansantaloudellinen merkitys huomioon ot-
11792: on voimayhtiö suorittanut jälkeenpäin kantojen        taen voimassa olevia säännöstelyjä olisi tarkastel-
11793: poistamista rantojen kunnostamiseksi. Myös kala-      tava eri näkökohdat huomioon ottaen perusteelli-
11794: taloudellista hoitovelvoitetta on tarkistettu alku-   sesti ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin tilan-
11795: peräisestä viimeksi vuonna 1979. Parhaillaan On-      teen muuttamiseksi. Päämääränä voisi olla, että
11796: tojärvellä on käynnissä velvoitehoidon seuranta-      säännöstelyluvat tehtäisiin määräaikaisiksi, jol-
11797: tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää hoi-       loin lupaehtoja voitaisiin uutta lupaa harkittaessa
11798: don riittävyys ja jonka on määrä valmistua vuon-      tarkistaa, mikäli muuttuneet olosuhteet antavat
11799: na 1985.                                              siihen aihetta. Vesihallituksessa selvitetäänkin
11800:    Outojärven säännöstelyrajat on määrätty em.        parhaillaan voimassa olevien säännöstelyjen tar-
11801: lainvoimaisessa lupapäätöksessä. Säännöstelyrajo-     kistamismahdollisuuksia. Tämä selvitystyö mah-
11802: jen tarkistaminen haittojen vähentämiseksi niin,      dollisine säännöstelyjen muutoksineen on kuiten-
11803: että säännöstely paremmin vastaisi esitettyjä vaa-    kin erittäin laaja ja aikaaviepä tehtäväkokonai-
11804: timuksia, on voimassa olevan lainsäädännön mu-        suus.
11805: 
11806:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
11807:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
11808:                                       1983 vp. -       KK n:o 238                                        3
11809: 
11810: 
11811: 
11812: 
11813:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11814: 
11815:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             medgivande och så att den förlust av energi som
11816: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           därigenom förorsakas ersätts tili kraftverksbola-
11817: av den 18 november 1983 tili vederbörande               gens ägare. Den nytta i form av minskade
11818: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      skadeverkningar som man kan uppnå genom en
11819: av riksdagsman Heikki Mustonen undertecknade            justering av regleringen är dessutom skäligen
11820: spörsmål nr 238:                                        liten i förhåliande tili den förlust av energi den
11821:                                                         medför. Om man å andra sidan vili ändra
11822:          Har Regeringen för avsikt att vidta            vilikoren för regleringen utan att ersätta förlusten
11823:        sådana åtgärder att de skyldigheter som          av energi skulle detta förutsätta en ändring av
11824:        syftar tili att minska skadeverkningarna         vattenlagen. En sådan ändring ingår dock inte i
11825:        av regleringen av Ontojärvi uppfylls och         det förslag tili förnyande av vattenlagen som nu
11826:        vederbörlig ersättning betalas tili dem          har utarbetats i justitieministeriet.
11827:        som lidit skada?
11828:                                                            På basen av det ovan anförda anser regeringen
11829:                                                         att de skadeverkningar som regleringen av Onto-
11830:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
11831:                                                         järvi medfört har reducerats och ersättningen för
11832: anföra följande:
11833:                                                         skadorna utbetalats i enlighet med den lagstift-
11834:    Statsrådet fattade i slutet av 1940-talet beslut     ning och de tillståndsbeslut som vid varje särskild
11835: om att staten skulle börja reglera Onrojärvi i          tidpunkt har varit i kraft och i enlighet med det
11836: Sotkamo-stråten i Ule älvs vattensystem. Vatten-        då aktuella sättet att se på saken. Regeringen
11837: dragskommissionen utfärdade temporärt tillstånd         förutsätter dock att avhjälpandet av de skador
11838: för projektet 28.12.1949 och det egentliga regle-       som regleringen har gett upphov tili skall fortsät-
11839: ringsbeslutet utfärdades 11.2.1960. Högsta för-         ta genom att åtgärder för iståndsättandet och
11840: valtningsdomstolen stadfäste beslutet utan för-         andra åtgärder vidtas på kraftbolagets och veder-
11841: ändringar 20.3.1961. Sedan vattenstyrelsen in-          börande myndigheters försorg. Det faktum att
11842: rättats (1. 7.1970) är vattenstyrelsen innehavare av    värderingen av vattendragens användning har
11843: regleringstillståndet medan skötseln och nyttjan-       blivit en annan i vårt land under årtiondenas
11844: det av regleringen ankommer på Oulujoki Oy.             gång och att situationen när det gäller regle-
11845: De i tillståndsbesluten fastslagna ersättningarna       ringen både av Ontojärvi och av många andra
11846: har i tiden utbetalats och strandröjningarna ut-        sjöar ofta upplevs som otillfredsställande särskilt
11847: förts. Också utplanteringen av fisk har skötts i        från den lokala befolkningens synpunkt skulle
11848: enlighet med bestämmelserna. Eftersom de åt-            förutsätta justering av regleringsgränserna och
11849: gärder som har vidtagits för att minska skade-          -vilikoren. Å andra sidan finns det för närvaran-
11850: verkningarna dock inte under de ändrade förhål-         de just ingen ekonomisk grund för att i väsentlig
11851: landena har ansetts tillräckliga har kraftverksbo-      grad ändra regleringsgränserna. Med beaktande
11852: laget senare avlägsnat stubbar för att sätta strän-     av att problemet har många olika aspekter och är
11853: derna i skick. Också de förpliktelser som gäller        av stor nationalekonomisk betydelse borde gäl-
11854: skötseln av fiskerihushållningen har, senast år         lande stadganden granskas ingående med beak-
11855:  1979, justerats. För närvarande pågår en uppfölj-      tande av olika synpunkter innan man vidtar
11856:  ningsundersökning som gäller skötandet av för-         åtgärder för att förändra situationen. Målet kun-
11857:  pliktelserna vid Ontojärvi och avsikten är att         de vara att regleringstillstånden ges för viss tid,
11858:  utreda huruvida åtgärderna har varit tillräckliga.     varvid man i samband med prövningen av det
11859: Undersökningen skall vara slutförd år 1985.             nya tillståndet kunde justera tillståndsvillkoren,
11860:     Regleringsgränserna för Ontojärvi har fast-         om ändrade förhållanden ger anledning tili det. 1
11861:  ställts i det ovan nämnda regleringsbeslutet som       vattenstyrelsen utreds också för närvarande möj-
11862:  har vunnit laga kraft. Justeringen av reglerings-      ligheterna att justera gällande regleringar. Detta
11863:  gränserna så, att regleringen bättre. skulie mat-      utredningsarbete med de ändringar av regle-
11864:  svara de framförda kraven, är enhgt gällande           ringar som det möjligen medför är dock som
11865:  lagstiftning möjlig bara med tiliståndshavarens         helhet ytterst omfattande och tidskrävande.
11866:      Helsingfors den 22 december 1983
11867: 
11868:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
11869:                                                 1983 vp.
11870: 
11871: Kirjallinen kysymys n:o 239
11872: 
11873: 
11874: 
11875: 
11876:                                    Enävaara: Ravun onkimista koskevien säännösten selkeyttämisestä
11877: 
11878: 
11879:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11880: 
11881:    Helsingin Sanomien mielipidesivulla oli 21.7.       mies voi saada onkeensa ravun, vaikka tavoittee-
11882: 1983 kirjoitus, joka oli otsikoitu: Nyt rapujakin      na ei olisikaan rapujen onginta.
11883: saa onkia. Tässä kirjoituksessa todettiin seuraa-         Mitä sitten kalastuslaki sanoo ravusta ja rapu-
11884: vaa: "Vasta nyt, uuden kalastuslain tultua voi-        jen onkimisesta. Kalastuslain {286/82) 4 §:n 1
11885: maan, on mahdollisuus päästä nauttimaan ravus-         momentissa säädetään ravun pyynnistä seuraavaa:
11886: tuksen riemuista ja juhlistaa loppukesän iltaa itse     "Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään kalas-
11887: pyydetyillä äyriäisillä. Kalastuslaki antaa mahdol-    tusoikeudesta koskee soveltuvin osin myös oi-
11888: lisuuden ravun ongintaan, mikä on eräs perintei-       keutta pyytää rapuja.''
11889: sistä ravun pyyntitavoista. Haavia apuna käyttäen
11890: voi rapuongella saada hyviäkin saaliita. Ravustus         Kalastuslain 88 §:n 1 momentissa taas sano-
11891: onkimaila on nyt, uuden lain tultua voimaan,           taan näin: ''Jokaisen kahdeksantoista vuotta täyt-
11892: eräänlainen jokamiehen oikeus. Alle 18-vuotias         täneen henkilön, joka harjoittaa kalan tai ravun
11893: henkilö ei tarvitse pyyntiin mitään lupia. Sitä        pyyntiä, tulee vuosittain suorittaa valtiolle kalas-
11894: vanhemmilta vaaditaan kalastuskortti ja lääni-         tuksenhoitomaksu. Tämä ei kuitenkaan koske
11895: kohtainen pilkkikortti, jos ei ongi kotikuntansa       sitä, joka harjoittaa onkimista siinä kunnassa
11896: alueella. Nyt ravustajat joukolla liikkeelle käyttä-   jossa hän muutoin kuin tilapäisesti asuu."          '
11897: mään lain Iaatijan suomaa mahdollisuutta, joka-           Onkimisesta mainitaan kalastuslain 9 §:n 2
11898: miehen ravustusoikeutta!''                             momentissa mm. seuraavaa: "Onkimista ja piik-
11899:    Tähän kirjoitukseen ei maa- ja metsätalousmi-       kimistä saa kalastuspiirin alueella 8 §:n 1 ja 4
11900: nisteriön kalastus- ja metsästysosasto eivätkä         momentissa mainituin poikkeuksin harjoittaa
11901: myöskään kalatalousalan neuvontajärjestöt ole ot-      henkilö, joka on suorittanut tähän kalastukseen
11902: taneet mitään kantaa. Neuvontajärjestöjen toimi-       mainitulla alueella oikeuttavan pilkintämaksun.
11903: henkilöillä ja alan asiantuntijoilla on rapujen        Alle 18-vuotiaalla on kuitenkin oikeus pilkintä-
11904: onkimisesta monenlaisia käsityksiä. Toiset ovat        maksua suorittamatta harjoittaa onkimista ja
11905: sitä mieltä, että rapuja voidaan nykyisten sään-       piikkimistä kaikkien kalastuspiirien alueella.''
11906: nösten vallitessa onkia, toiset taas katsovat, että       Kalastuslain 8 §:n 1 momentissa mainittu
11907: rapujen onkiminen ei ole kalastusasetuksen 4 §:n       poikkeus tarkoittaa sitä, että jokaisella kunnassa
11908: tarkoittamaa onkimista.                                muutoin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus har-
11909:    Rapujen onkimisesta on fil. lis. Kai Westman        joittaa onkimista kunnassa olevalla muulla vesi-
11910: kirjoittanut (Tapiola 4, s. 342) mm. seuraavaa:        alueella lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisten
11911: ''Rapuja voidaan myös onkia. Metrin, parin             vesistöjen koskia ja vittapaikkoja sekä niitä vesi-
11912: mittaiseen keppiin kiinnitettyyn siimaan sidotaan      alueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen
11913: syötti, ja se lasketaan haluttuun kohtaan pohjaan      nojalla kielletty. Kalastuslain 8 §:n 4 momentissa
11914: houkuttelemaan rapuja. Kun syötti nostetaan            mainittu poikkeus ei koske tätä asiaa.
11915: hitaasti ja tasaisesti pohjasta veden pinnan lähel-       Ravun onkimista kalastuslaissa ei ole kielletty.
11916: le, eivät syöttiin pureutuneet ravut innoissaan          _Kalaveden rannalla istuva onkija voi kalastus-
11917: maita irroittaa otettaan herkkupalasta vaan seu-       lam mukaan olla: 1. vesialueen omistaja, 2.
11918: raavat mukana ja ovat otettavissa talteen rapujen      yhteisen vesialueen osakas, 3. vesialueen omista-
11919: alle varovaisesti työnnettyyn haaviin.''               jalta luvan saanut onkimies, 4. kalastuslain 8 §:n
11920:    Hyvistä rapuvesistä rapuja saadaan ongituksi        1 momentissa tarkoitettu henkilö tai 5. kalastus-
11921: tavallisella ongella, kun syöttinä käytetään matoa     lain 9 §:n 2 momentin ongintaoikeutta hyväksi-
11922: tai täkykalaa. Tämä on tosiasia. Tavallinen onki-      käyttävä onkija.
11923: 0883012436
11924: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 239
11925: 
11926:    Kolmessa ensimmäisessä tapauksessa eteen tu-           Kalastusasetuksen 59 §:ssä todetaan, että tar-
11927: lee kysymys: onko onkiminen, kun saaliiksi saa-        kempia määräyksiä kalastusasetuksen soveltami-
11928: daan rapuja, onkimista vai kalastuslain 88 §:n         sesta antaa tarvittaessa maa- ja metsätalousminis-
11929: tarkoittamaa ravun pyyntiä, joka edellyttää kalas-     teriö. Kalastusasetuksen tarkoittamia soveltamis-
11930: tuksenhoitomaksun suorittamista. Kahden vii-           ohjeita ei ole annettu.
11931: meksi mainitun onkijan kohdalla kysymys on                Kalastusasetusta tulisikin selventää niin, että
11932: vain siitä, saako onkija vastaavassa tilanteessa       kalastuslain 9 §:n 2 momentissa mainitut onkijat
11933: onkia rapuja.                                          voisivat pilkintämaksun suoritettuaan onkia myös
11934:    Kalastusasetuksen ( 1116 182) 4 §: ssä määritel-    rapuja. Tällaista käsitystä voidaan perustella sillä,
11935: lään onkiminen seuraavasti: "Onkimisena, jota          että pilkintäkortin lisäksi ko. onkijat joutuvat
11936: tarkoitetaan kalastuslain 8 §:n 1 momentissa ja 9      suorittamaan myös valtion kalastuksenhoitomak-
11937: §:n 2 momentissa, pidetään sellaista kalastusta,       sun. Kalastuksenhoitomaksuista kertyviä ns. ka-
11938: jota harjoitetaan vavalla, jossa ei ole heittokalas-   lastuskorttivaroja voidaan nyt uuden kalastuslain
11939: tukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai siima on    perusteella käyttää myös rapuvesien hoitoon ja
11940: onkijan kädessä taikka käden ulottuvilla eikä          rapujen istutuksiin. Lisäksi on otettava huo-
11941: vieheenä ole piikki, uistin, perho tai muu keino-      mioon, että pilkintäkoneista onkijoilta ja pilkki-
11942: tekoinen laite."                                       jöiltä kertyvät tulot jaetaan kokonaisuudessaan
11943:                                                        vesialueiden omistajille.
11944:    Tavallinen kalamies kokee onkimisen sellaisek-         Onkimalla rapuja saadaan niin vähän, ettei
11945: si, että siinä käytetään luonnollista syöttiä: ma-     tällaisella kalastustavalla rapukantoja voida mil-
11946: toa, pientä kalaa, kalan palasta tms. luomakun-        lään tavalla vaarantaa. Lähinnä kyseessä on asian
11947: nasta peräisin olevaa täkyä.                           selkeyttämisen tarve, joka liittyy vesialueen omis-
11948:    Mitä luvallista onkimista harjoittava onkimies      tajan asettaman valan tehneen kalastuksenvalvo-
11949: saaliikseen voi saada, siitä kalastuslaissa ei ole     jan tehtäväkentän määrittelyyn.
11950: mainintaa. Onkijaa koskevat luonnollisesti samat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11951: kalastusasetuksen 17-20 §:ssä mainitut rauhoi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11952: tusajat ja alamitat kuin muitakin kalastajia.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11953:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11954:    Kalastuslain 127 §:ssä on maininta, että tar-
11955: kemmat säännökset kalastuslain täytäntöönpa-                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
11956: nosta annetaan asetuksella. Kalastusasetuksessa ei             että kalastusasetuksella selvennettäisiin
11957: ole määritelmää siitä, katsotaanko onkiminen,                  kalamiehiä askarruttanut kysymys, onko
11958: jos saaliiksi saadaan rapuja, kalastukseksi vai                onkiminen, jos saaliiksi saadaan joitakin
11959: onko se ravun pyyntiä.                                         rapuja, onkimista vai ravun pyyntiä?
11960: 
11961:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1983
11962: 
11963:                                              Reijo Enävaara
11964:                                        1983 vp. -      KK n:o 239                                          3
11965: 
11966: 
11967: 
11968: 
11969:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11970: 
11971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Mikäli rapujen onginta muodostuu jollakin
11972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alueella ongelmaksi, on kalastuspiirillä uuden
11973: olette 17 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            kalastuslain (286/82) 11 §:n mukaan oikeus
11974: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           määrätyllä alueella rajoittaa kalastuslain 8 § :ssä ja
11975: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      9 §:n 2 momentissa tarkoitettua onkimista tai
11976: taja Reijo Enävaaran näin kuuluvasta kirjallisesta     kieltää se määräajaksi. Samoin kalastusalueen
11977: kysymyksestä n:o 239:                                  valtuuskunta voi vesialueen omistajan pyynnöstä
11978:                                                        tai omasta aloitteestaan kalaveden tuoton pie-
11979:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         nuuden vuoksi tai muusta pätevästä syystä mää-
11980:        että kalastusasetuksella selvennettäisiin       rätä kiellon tai rajoituksen enintään kolmen kuu-
11981:        kalamiehiä askarruttanut kysymys, onko          kauden ajaksi.
11982:        onkiminen, jos saaliiksi saadaan joitakin
11983:        rapuja, onkimista vai ravun pyyntiä?               Koska kalastuslaissa on annettu mahdollisuus
11984:                                                        tarvittaessa rajoittaa onkimista joko kalastuspiirin
11985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       päätöksellä tai kalastusalueen valtuuskunnan
11986: ti seuraavaa:                                          kiellolla, ei hallitus tässä vaiheessa pidä tarpeelli-
11987:                                                        sena muuttaa onkimista koskevia säännöksiä.
11988:    Kysymys onkimisen ja ravustamisen raja-alu-
11989: eella tapahtuvasta pyynnistä on ollut sekä virano-        Mitä taas tulee sellaiseen varsinaiseen, keppiä,
11990: maisten että kalamiesten ja ravustajien mielen-        siimaa ja ilman koukkua olevaa syöttiä apuna
11991: kiinnon kohteena vuosikymmeniä. Jos hyvillä            käyttäen tapahtuvaan ravustamiseen, joka jossain
11992: rapuvesillä harjoitetaan kalastuslain sallimaa ja      määrin muistuttaa onkimista, hallitus katsoo,
11993: kalastusasetuksen määrittelemää onkimista, on          että kysymyksessä on onkimisesta kokonaan erilli-
11994: täysin mahdollista saada onkimaila joitakin rapu-      nen pyyntimuoto, joka eroaa paitsi pyydyksen
11995: ja. Onkimalla saatu rapusaalis on kuitenkin sivu-      rakenteen ja käyttötavan erityisesti käyttötarkoi-
11996: saalista ja jää niin vähäiseksi, ettei rapujen onki-   tuksensa puolesta niin paljon tavallisesta perin-
11997: mista voida pitää ravustuksena. Satunnaisella          teellisestä onkimisesta, että sen erillistä määritte-
11998: rapujen onkimisella ei rapuvesien hoidon kannal-       lemistä ja kieltämistä onkimisen yhteydessä ei ole
11999: ta ole merkitystä.                                     pidetty tarpeellisena.
12000: 
12001:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1983
12002: 
12003:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
12004: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 239
12005: 
12006: 
12007: 
12008: 
12009:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12010: 
12011:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Skulle metet av kräfta inom något område bli
12012: anger hae Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ett problem, äger fiskeridistriktet enligt 11 § i
12013: av den 17 november 1983 tili vederbörande            den nya lagen om fiske (286/82) rätt att inom
12014: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   bestämda områden inskränka mete, som avses i 8
12015: av riksdagsman Reijo Enävaara undertecknade          § och 9 § 2 mom. eller att förbjuda det för viss
12016: skriftliga spörsmål nr 239:                          tid. Likaså kan fiskeområdets delegation på fram-
12017:                                                      ställning av vattenområdets ägare eller eget ini-
12018:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tiativ på grund av vattenområdets ringa omfatt-
12019:        för att genom förordning om fiske skall       ning eller annat hållbart skäl föreskriva förbud
12020:        klarläggas en fråga som gett de fiskande      eller inskränkning för högst 3 månaders tid.
12021:        huvudbry: är mete, om därvid fångas
12022:        några kräftor, att betrakta som mete eller       Då i lagen om fiske har lämnats möjlighet att
12023:        kräftfångst?                                  vid behov begränsa mete antingen genom beslut
12024:                                                      av fiskeridistriktet eller förbud av fiskeområdets
12025:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     delegation, anser regeringen det inte i detta
12026: anföra följande:                                     skede vara behövligt att ändra stadgandena om
12027:    Fångst som sker under former som faller inom      mete.
12028: gränsområdet för mete och kräftfångst har under
12029: tiotals år varit en fråga, som ägnats uppmärksam-       Vad sedan angår sådan egentlig kräftfångst
12030: het av såväl myndigheterna som dem som fiskar        som sker med hjälp av käpp, snöre och bete men
12031: och dem som fångar kräftor. Då mete som är           utan krok och som i någon mån påminner om
12032: tillåtet i lagen om fiske och definierat i förord-   mete, anser regeringen, att detta är en form av
12033: ningen om fiske bedrivs inom goda kräftvatten är     fångst som är helt åtskild från mete och som
12034: det helt möjligt att vid metet få några kräftor.     skiljer sig utom i fråga om fångstredskapets
12035: Den genom mete erhållna kräftfångsten är dock        konstruktion och användningssätt speciellt i fråga
12036: bifångst och förblir så ringa, att metet av kräfta   om ändamålet med användningen så mycket från
12037: inte kan anses vara kräftfångst. Det tillfälliga     vanligt traditionellt mete, att det inte har ansetts
12038: metet av kräfta hae inte betydelse för vården av     vara behövligt att definiera och förbjuda det skilt
12039: kräftvattnen.                                        för sig i samband med mete.
12040:     Helsingfors den 14 december 1983
12041: 
12042:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjäroi
12043:                                                1983 vp.
12044: 
12045: Kirjallinen kysymys n:o 240
12046: 
12047: 
12048: 
12049: 
12050:                                   Valli ym.: Valtion entisten oppikoulujen omistamien taideteosten
12051:                                      luovuttamisesta opetusministeriöön
12052: 
12053: 
12054:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12055: 
12056:    Peruskoulu-uudistuksen myötä valtion oppi-           Opetusministeriön toiminta heikentää koulu-
12057: koulut siirrettiin irtaimistoineen kuntien omis-     jen kuvaamataidon opetusta. Verorahoilla hanki-
12058: tukseen. Ne olivat yleensä vanhoja kouluja, joi-     tut taideteokset hyödyntävät enemmän kouluissa
12059: hin valtio oli vuosikymmenien ajan sijoittanut       kuin harvoissa taidemuseoissa taiteeseen tutustu-
12060: myös taideteoksia. Varsinkin harvaanasutuilla        misen tarvetta.
12061: seuduilla nämä taideteokset antoivat oppilaille        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12062: ainoan mahdollisuuden tutustua taiteeseen. Tai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
12063: demuseoita ei vieläkään ole riittävästi olemassa.    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12064:    Kuluneena syksynä opetusministeriö on ryhty-      seuraavan kirjallisen kysymyksen:
12065: nyt vaatimaan taideteosten palauttamista. Kun-
12066: nissa ja kouluissa ei tätä ole voitu ymmärtää eikä              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12067: hyväksyä, koska jo lähes vuosikymmenen ajan                  ryhtyä saadakseen opetusministeriön luo-
12068: taideteokset on luettu kunnan irtaimistoon kuu-              pumaan pyrkimyksistään velvoittaa val-
12069: luviksi. Monet koulut ovat jo lähettäneet omi-               tion entiset oppikoulut luovuttamaan
12070: naan pitämiään taideteoksia ministeriöön. Näin               omistamansa taideteokset opetusministe-
12071: on tapahtunut mm. Kajaanissa ja Rovaniemellä.                riöön?
12072: Eräät koulut ovat kieltäytyneet, ja niitä uhataan
12073: nyt pakkotoimilla.
12074:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1983
12075: 
12076:           Sakari Valli                   Riitta Uosukainen              Riitta Jouppila
12077: 
12078: 
12079: 
12080: 
12081: 0883012500
12082: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 240
12083: 
12084: 
12085: 
12086: 
12087:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12088: 
12089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kunnan toimesta sijoitettu ja talletettu kouluihin
12090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nimenomaan toistaiseksi eikä koulurakennuksen
12091: olette 18 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            siirtyminen kunnan omistukseen ole koskenut
12092: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           valtion taidekokoelmiin kuuluvien teosten omis-
12093: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tusoikeutta.
12094: taja Sakari Vallin ym. näin kuuluvasta kirjallises-       Edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen
12095: ta kysymyksestä n:o 240:                               mukaan valtion taideteostoimikunnan hankkimat
12096:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taideteokset on oltava sijoitettu ja talletettu val-
12097:        ryhtyä saadakseen opetusministeriön luo-        tion omistamiin rakennuksiin ja valtion taide-
12098:        pumaan pyrkimyksistään velvoittaa val-          teostoimikunnalla on oikeus määrätä niiden si-
12099:        tion entiset oppikoulut luovuttamaan            joittamisesta.
12100:        omistamansa taideteokset opetusministe-            Valtion taideteostoimikunta on vuonna 1982
12101:        riöön?                                          ryhtynyt toimenpiteisiin kuntien omistukseen
12102:                                                        siirtyneisiin koulurakennuksiin sijoitettujen val-
12103:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tion omistamien taideteosten palauttamiseksi val-
12104: ti seuraavaa:                                          tiolle. Valtion taideteostoimikunta pyrkii mah-
12105:    Taideteosten hankkimisesta ja sijoittamisesta       dollisuuksien mukaan sijoittamaan teokset puh-
12106: valtion julkisiin rakennuksiin annetun valtioneu-      distuksen ja tarkastuksen jälkeen uudelleen
12107: voston päätöksen (125/70, muut. 1043/75) mu-           asianomaisessa kunnassa sijaitseviin valtion tiloi-
12108: kaan valtion tulo- ja menoarvioon otetun määrä-        hin, esim. valtion virastotaloon.
12109: rahan rajoissa voidaan valtion julkisiin uudisra-         Koulujen kuvaamataidon opetuksen ja koulu-
12110: kennuksiin ja, mikäli erityisiä syitä on, myös         ympäristön viihtyisyyden kannalta on tärkeää,
12111: muihin valtion virasto- ja edustustiloihin hankkia     että koulurakennuksiin sijoitetaan korkeatasoisia
12112: taideteoksia.                                          taideteoksia. Olisi toivottavaa, että kunnat hank-
12113:    Taideteosten hankkimisesta ja sijoittamisesta       kisivat nimenomaan kouluihinsa taideteoksia.
12114: edellä mainittuihin tiloihin päättää sanotun val-      Monissa kunnissa onkin jo kulttuurilautakunnan
12115: tioneuvoston päätöksen nojalla valtion taideteos-      talousarviossa erityinen määräraha kunnan taide-
12116: toimikunta. Tämän toimikunnan hankkimat tai-           hankintoja varten. Mainitulla määrärahalla han-
12117: deteokset on inventoitu ja koottu osaksi valtion       kittuja teoksia voidaan muiden kunnallisten tilo-
12118: taidekokoelmia. Teoksia ei voida sijoittaa ja tal-     jen ohella sijoittaa myös kunnan omistamiin
12119: lettaa muihin kuin valtion omistamiin tiloihin.        koulurakennuksiin. Tässä yhteydessä on syytä
12120:    Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä pääosa val-       korostaa, että taidehankinnoista kunnalle aiheu-
12121: tion omistamista koulurakennuksista siirtyi irtai-     tuvat kustannukset ovat kuntien kulttuuritoimin-
12122: mistoineen kuntien omistukseen. Osaan maini-           nasta annetun lain (1045/80, muut. 941/81) 5
12123: tuista rakennuksista oli sijoitettu valtion taideko-   §:n perusteella valtionosuuteen oikeuttavia pai-
12124: koelmiin kuuluvia teoksia, jotka valtion taide-        kallisen kulttuuritoiminnan järjestämisestä ja tu-
12125: teostoimikunta oli ennen rakennuksen omistajan         kemisesta aiheutuvia menoja, joten myös valtio
12126: vaihdosta tallettanut näihin tiloihin. Talletusto-     osallistuu laissa säädetyllä tavalla kuntien taide-
12127: distusten mukaan nämä taideteokset on toimi-           hankintoihin.
12128: 
12129:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1983
12130: 
12131:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
12132:                                       1983 vp. -      KK n:o 240                                       3
12133: 
12134: 
12135: 
12136: 
12137:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12138: 
12139:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tionsbeviset har dessa konstverk på kommissio-
12140: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         nens försorg uttryckliogen placerats och bevarats i
12141: av den 18 november 1983 tili vederbörande             skolorna tilis vidare Överföringen av skolbyggna-
12142:                                                                          0
12143: 
12144: 
12145: 
12146: 
12147: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     den i kommunens ägo gälier inte äganderätten
12148: av riksdagsman Sakari Valli moflo undertecknade       tili konstverk som ingår i statens konstsamlingar0
12149: 
12150: 
12151: 
12152: 
12153: spörsmål nr 240:                                          Enligt ovan nämnda statsrådsbeslut bör de
12154:                                                       konstverk som statens konstverkskommission har
12155:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       anskaffat placeras och bevaras i statsägda byggna-
12156:        för att förmå undervisningsministeriet att     der och statens konstverkskommission har rätt att
12157:        avstå från att fordra att de tidigare stats-   bestämma om deras placering     0
12158: 
12159: 
12160:        ägda läroverken bör återstälia de konst-           Statens konstverkskommission har år 1982 skri-
12161:        verk som de äger tili undervisningsminis-      dit tili åtgärder för att återställa tili staten de
12162:        teriet?                                        statsägda konstverk som har placerats i de skol-
12163:                                                       byggnader som övergått i kommunernas ägo          0
12164: 
12165: 
12166:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Statens konstverkskommission försöker efter möj-
12167: framföra följande:                                    lighet återplacera nämnda konstverk, sedan de
12168:    Enligt statsrådets beslut om anskaffning av        har rengjorts och setts över, i statsägda utrymmen
12169: konsrverk och placering av dem i statens offentli-    i vederbörande kommun, toexo i statens ämbets-
12170: ga byggnader (125/70, ändro 1043/75) kan              huso
12171: konstverk anskaffas tili statens offentliga nybygg-       Med hänsyn tili den undervisning som skolor-
12172: nader och, såvida särskilda skäl föreligger, även     na ger i teckning och skolmiljöns trivsel, är det
12173: tili statens övriga ämbets- och representationsut-    viktigt, att konstverk av hög kvalitet placeras i
12174: rymmen inom ramen för det anslag som uppta-           skolor Det vore önskvärt att kommunerna skulie
12175:                                                             0
12176: 
12177: 
12178: 
12179: 
12180: gits i statsförslageto                                anskaffa konstverk uttryckligen tili sina skoloro
12181:     Statens konstverkskommission fattar beslut om     Många kommuner har redan i kulturnämndens
12182: anskaffning av konstverk och placering av dem i       budget reserverat ett särskilt anslag för anskaff-
12183: ovan nämnda utrymmen med stöd av sagda                ning av konstverk tili kommuneno De verk som
12184: statsrådsbesluto De konstverk som denna kom-          har anskaffats med nämnda anslag kan vid sidan
12185: mission har anskaffat har inventerats och samlats     av andra kommunala utrymmen även placeras i
12186: som en del av statens konstsamlingar. Konstverk       sådana skolbyggnader som ägs av kommuner. 1
12187: kan inte placeras och bevaras i andra än statsägda    detta sammanhang är det skäl att betona, att de
12188: utrymmeno                                             utgifter som kommunernas anskaffning av konst
12189:     1 samband med grundskolreformen övergick          föranleder enligt 5 § lagen om kulturverksamhe-
12190: största delen av de statsägda skolbyggnaderna         ten i kommunerna (1045/80, ändro 941181) är
12191: med sina inventarier i kommunernas ägoo 1 en          sådana utgifter som anordnandet och stödjandet
12192: del av byggnaderna har sådana konstverk place-        av lokal kulturverksamhet föranleder och således
12193: rats som hör tili statens konstsamlingar och vilka    berättigade tili statsandel. Således deltar även
12194: statens konstverkskommission före ägarbytet ha-       staten i kommunernas anskaffning av konstverk
12195: de utplacerat i dessa utrymmeno Enligt deposi-        på det sätt som det stadgas i lageno
12196: 
12197:      Helsingfors den 20 december 1983
12198: 
12199:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
12200:                                                1983 vp.
12201: 
12202: Kirjallinen kysymys n:o 241
12203: 
12204: 
12205: 
12206: 
12207:                                    Tuomaala: Oikeusjuttujen     käsittelyaikojen lyhentämisestä
12208: 
12209: 
12210:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12211: 
12212:   Etelä-Pohjanmaalta, Teuvalta kotoisin oleva         Iisia paineita. Kohtuuttoman pitkää käsittelyai-
12213: autonkuljettaja (sosiaaliturvatunnus 030331-          kaa ei voida myöskään kansalaisen oikeusturvan
12214: 453Y) joutui rekka-auton kanssa kolariin              kannalta pitää mitenkään hyväksyttävänä.
12215: 29.10.1973.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12216:   Asiaa on käsitelty alioikeudessa keväällä 1974      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12217: ja Vaasan hovioikeudessa marraskuussa 1979.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12218: Korkeimmassa oikeudessa asia on ollut esittelyssä     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12219: ainakin helmikuussa 1983 ja lokakuussa 1983.
12220:    Asiassa ei ole vieläkään tehty ratkaisua, vaikka             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12221: sen käsittely on kolariajankohdasta lukien kestä-            ryhtyä oikeusjuttujen käsittelyaikojen no-
12222: nyt jo yli 10 (kymmenen) vuotta.                             peuttamiseksi ja kansalaisen oikeusturvan
12223:   Näin pitkä käsittelyaika on omiaan aiheutta-               parantamiseksi edellä kuvatun kaltaisissa
12224: maan asianomaiselle raskaita henkisiä ja taloudel-           tapauksissa?
12225: 
12226:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1983
12227: 
12228:                                            Juhani Tuomaala
12229: 
12230: 
12231: 
12232: 
12233: 088301260R
12234: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 241
12235: 
12236: 
12237: 
12238: 
12239:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12240: 
12241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksessä kerrottujen tapausten jälkeen
12242: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          olosuhteet tuomioistuimissa ovat muuttuneet
12243: olette 18 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            merkittävästi. Muutoksenhakua korkeimpaan oi-
12244: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           keuteen koskevat säännökset ovat muuttuneet
12245: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      vuoden 1980 alusta lukien. Hovioikeuden päätös
12246: taja Juhani Tuomaalan näin kuuluvasta kirjalli-        on pääsääntöisesti lopullinen ratkaisu tämän
12247: sesta kysymyksestä n:o 241:                            tyyppisissä asioissa. Samoin hovioikeuksien juttu-
12248:                                                        ruuhkat, jotka 1970-luvun loppupuolella olivat
12249:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        pahimmillaan, on saatu olennaisesti puretuiksi,
12250:         ryhtyä oikeusjuttujen käsittelyaikojen no-     joskaan ei vielä kokonaan poistetuiksi. Näiden
12251:         peuttamiseksi ja kansalaisen oikeusturvan      kahden seikan yhteisvaikutuksesta muutoksenha-
12252:         parantamiseksi edellä kuvatun kaltaisissa      kuvaihe alioikeuden päätöksen jälkeen on nopeu-
12253:         tapauksissa?                                   tunut keskimäärin 1-1,5 vuoteen, jonka jälkeen
12254:                                                        asia on muutoksenhakutapauksessakin lopullises-
12255:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          ti ratkaistu. Alioikeuskäsittelyä pyritään oikeu-
12256: seuraavaa:                                             denkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä uudis-
12257:                                                        tamalla nopeuttamaan.
12258:    Kysyjä viittaa tapaukseen, jonka hän on kysy-          Oikeudenkäynnin hitaus tai nopeus ei kuiten-
12259: myksen perusteluissa selostanut siten, että loka-      kaan riipu yksinomaan tuomioistuimen ja mui-
12260: kuussa 1973 on tapahrunut autokolari, sen oi-          den viranomaisten kyvystä suoriutua asian käsit-
12261: keuskäsittely on tapahtunut alioikeudessa kevääl-      telystä. Tähän vaikuttaa myös hyvin paljon asian-
12262: lä 1974, hovioikeudessa marraskuussa 1979 sekä         osaisten omat toimenpiteet kuten heidän halunsa
12263: että käsittely korkeimmassa oikeudessa on ollut        ja kykynsä hankkia oikeudenkäynnin vaatimat
12264: vielä lokakuussa 1983 kesken. Mainitut kysymyk-        selvitykset, asianosaisten lykkäyspyynnöt, muu-
12265: sen perusteluissa annerot tiedot ovat sikäli puut-     toksenhakemukset jne. Puheena olevassa tapauk-
12266: teelliset, että kysymyksessä ei ole yksi, vaan kaksi   sessakin asianosaisten omassa vallassa olisi ollut
12267: eri oikeudenkäyntiä, jotka johtuvat mainirusta         yhdistää tapauksen aiheuttama rikosoikeuden-
12268: autokolarista. Rikosjuttuna asia on käsitelty alioi-   käynti ja vahingonkorvausoikeudenkäynti, jolloin
12269: keudessa tammikuussa 1974 ja ratkaistu lopulli-        asia olisi voitu saada lopulliseen päätökseen huo-
12270: sesti hovioikeudessa syyskuussa 1975. Tämän jäl-       mattavasti nyt tapahtunutta nopeammin.
12271: keen auton kuljettaja on nostanut kanteen liiken-         Oikeudenkäynnin nopeus liittyy olennaisena
12272: nevakuurusyhtiötä vastaan. Tämä asia on ratkais-       osana kansalaisten oikeusturvaan. Monet viime
12273: tu alioikeudessa vuonna 1977 ja sen käsittely on       aikoina toteutetut sekä valmisteilla olevat toi-
12274: ollut kysymystä tehtäessä korkeimmassa oikeu-          menpiteet ovat tarkoitetut poistamaan oikeuden-
12275: dessa kesken.                                          käyntiä hidastavia seikkoja.
12276: 
12277:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1983
12278: 
12279:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
12280:                                        1983 vp. -      KK n:o 241                                         3
12281: 
12282: 
12283: 
12284: 
12285:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12286: 
12287:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Efter de i spörsmålet angivna falien har förhål-
12288: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          landena vid domstolar undergått betydliga änd-
12289: av den 18 november 1983 tili vederbörande              ringar. Stadgandena om ändringssökande vid
12290: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     högsta domstolen ändrades från början av år
12291: av riksdagsman Juhani Tuomaala undertecknade           1980. Hovrättens utslag är i regel det slutliga
12292: spörsmål nr 241:                                       avgörandet i ärenden av denna typ. Likaså har
12293:                                                        anhopningen av mål i hovrätter, viiken var värst
12294:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen skri-       mot slutet av 1970-talet, kunnat väsentligen
12295:         da tili för att handläggningstiden för mål     minskas om och icke helt avskaffas. Genom
12296:         skall kunna förkortas och medborgarnas         samverkan av dessa två omständigheter har fuli-
12297:         rättsskydd förbättras i fali av den typ som    följdsskedet efter underrätts utslag förkortats tili
12298:         beskrivits ovan?                               1-1,5 år i genomsnitt, varefter ärendet har
12299:                                                        avgjorts slutligt även i fall där ändring sökts. Man
12300:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-        strävar tili att påskynda handläggningen av mål
12301: samt följande:                                         vid underrätt genom en revidering av stadgande-
12302:    Spörsmålsställaren hänvisar tili ett fall som han   na om rättegångsförfarandet.
12303: i spörsmålets motivering redogjort för på följande        Huruvida en rättegång tar en kort eller lång
12304: sätt: i oktober 1973 hade inträffat en bilkrock,       tid i anspråk beror dock inte bara på domstolens
12305: vars handläggning hade skett vid underrätt under       elier andra myndigheters förmåga att handlägga
12306: våren 1974 och vid hovrätt i november 1979 och         ärendet. En mycket stor inverkan har även parter-
12307: handläggningen av målet vid högsta domstolen           nas egna åtgärder, såsom t.ex. deras vilja och
12308: hade ännu inte slutförts i oktober 1983. Denna         förmåga att inhämta för rättegång erforderliga
12309: information i spörsmålets motivering är bristfäl-      utredningar, parternas anhålian om uppskov,
12310: lig tili den del att det inte är fråga om en enda      ändringsansökningar o. s. v. Även i ifrågavarande
12311: rättegång, utan om två olika rättegångar som           fall skulie det ha stått i parternas makt att förena
12312: ovan nämnda bilkrock lett tili. Som brottmål           de rättegångar som brottet och skadeståndet
12313: hade ärendet handlagts vid underrätt i januari         förorsakat, i vilket fall ärendet skulie ha kunnat
12314: 1974 och slutgiltigt avgjorts vid hovrätt i septem-    slutföras betydligt snabbare än vad som nu hänt.
12315: ber 1975. Därefter hade bilens förare väckt talan         Rättegångens snabbhet utgör en väsentlig del
12316: mot trafikförsäkringsbolaget. Detta ärende hade        av medborgarnas rättsskydd. Flera åtgärder som
12317: avgjorts vid underrätten år 1977 och handlägg-         vidtagits de senaste tiderna elier som hålier på att
12318: ningen av ärendet vid högsta domstolen var ännu        beredas syftar tili att avlägsna sådana omständig-
12319: inte avslutad då spörsmålet framstälides.              heter som gör rättegången långsam.
12320: 
12321:      Helsingfors den 21 december 1983
12322: 
12323:                                                                     Justitieminister Christoffer Taxell
12324:                                                 1983 vp.
12325: 
12326: Kirjallinen kysymys n:o 242
12327: 
12328: 
12329: 
12330: 
12331:                      Söderström: Vanhan Vaasan yläasteen ja lukion ohjesäännön käsittelyvaiheista
12332: 
12333: 
12334: 
12335:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12336: 
12337:    Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimieli-       tehtiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kau-
12338: ;esti 1977 kouluohjesäännön, jossa Vaasanpuisti-       punginhallitus on valituksista huolimatta päättä-
12339: kon yläaste ja Vaasan lyseon lukio päätettiin          nyt 3.10.83 pitämässään kokouksessa aloittaa
12340: ;iinää Hietalahteen. Myöhemmin 1979 päätöstä           yläasteen suunnittelun. Lääninhallituksen kou-
12341: muutettiin niin että yläaste päätettiin siirtää        luosasto on siis viivyteHyt päätöksiä Vanhan Vaa-
12342: Vanhaan Vaasaan ja lukio jäi edelleen sijoitetta-      san yläasteesta ja lukiosta yhteensä n. 3 vuotta.
12343: vaksi Hietalahteen. Lääninhallitus hylkäsi kuiten-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12344: kin 11 kuukauden käsittelyn jälkeen ohjesäännön        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12345: ii.Setusten vastaisena. Valtuusto päättikin läänin-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12346: b.allituksen ohjeen mukaan molempien koulujen,         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12347: sekä yläasteen että lukion, sijoituspaikaksi Van-
12348: han Vaasan kokouksessaan 12.5.80. Tästä val-                     Onko Hallitus tietoinen Vaasan läänin-
12349: tuuston päätöksestä tehtiin valitus, jonka käsitte-           hallituksen lähes 3 vuoden viivyttelystä
12350: ly     lääninhallituksen     kouluosastolla    kesti          Vanhan Vaasan lukion ja yläasteen ohje-
12351: 12.5.80-1.6.82, siis 24,5 kuukautta! Lääninhal-               sääntöasiassa, ja
12352: lituksen päätöksestä valitettiin kouluhallitukseen               mitä toimenpiteitä Hallitus aikoo suo-
12353: joka myös hylkäsi valituksen ja edelleen valitus              rittaa, jotta jatkossa vastaavaa viivyttelyä
12354:                                                               ei tapahtuisi?
12355: 
12356:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
12357: 
12358:                                             Sten Söderström
12359: 
12360: 
12361: 
12362: 
12363: 088301262T
12364: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 242
12365: 
12366: 
12367: 
12368: 
12369:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12370: 
12371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         15.11.1979 antamallaan päätöksellä. Tällöin kau-
12372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          punginvaltuuston päätös jätettiin vahvistamatta
12373: olette 22 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            ja asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi.
12374: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Vaasan kaupunginvaltuuston 12.5.1980 hyväk-
12375: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      symästä kouluohjesäännön muutoksesta tehty va-
12376: taja Sten Söderströmin näin kuuluvasta kirjalli-       litus oli Vaasan lääninhallituksen kouluosastolla
12377: sesta kysymyksestä n:o 242:                            käsiteltävänä itse asiassa 6 kuukautta 10 päivää,
12378:                                                        johon aikaan sisältyy myös valitusten johdosta
12379:           Onko Hallitus tietoinen Vaasan läänin-       välttämättömien vastineitten hankkiminen. Ky-
12380:        hallituksen lähes 3 vuoden viivyttelystä        symyksessä väitettiin, että asia oli kouluosastossa
12381:        Vanhan Vaasan lukion ja yläasteen ohje-         käsiteltävänä 2 vuotta 6 kuukautta. Valitus oli
12382:        sääntöasiassa, ja                               toimitettu lääninoikeuteen, joka siirsi valituksen
12383:           mitä toimenpiteitä Hallitus aikoo suo-       kouluosaston käsiteltäväksi, johon se saapui
12384:        rittaa, jotta jatkossa vastaavaa viivyttelyä    5.9.1980. Kaupunginhallitus on toimittanut val-
12385:        ei tapahtuisi?                                  tuuston päätöksen kouluohjesäännön muutokses-
12386:                                                        ta lääninhallitukseen 29.5.1980. Kouluohjesään-
12387:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         nön muutosasia on tosin ollut lääninhallituksessa
12388: seuraavaa:                                             vireillä 29.5.1980-1.6.1982 välisen ajan, eli 2
12389:    Vaasan kaupunginvaltuuston 29.1.1979 hyväk-         vuotta 3 päivää, mutta tästä ajasta asia on ollut
12390: symä Vaasan kouluohjesäännön muutos oli lää-           lääninhallituksen kouluosastolla käsiteltävänä
12391: ninhallituksessa käsiteltävänä viisi kuukautta eikä    5.9.1980-18.5.1981 ja 4.12.1981-1.6.1982 vä-
12392: kysymyksessä väitettyä 11 kuukautta. Kun kau-          lisen ajan, eli 14 kuukautta 11 päivää. Edellä
12393: punginhallituksen lähettämä kouluohjesäännön           mainitusta ajasta voidaan vielä vähentää 8 kuu-
12394: muutosasia tuli lääninhallitukseen 11.6.1979           kautta 1 päivä, jolloin asia odotti siihen liittyvää
12395: (diaarin merkintä) valmisteltiin lääninhallitukses-    muuta päätöstä. Vahvistettavaksi alistetun pää-
12396: sa keskiasteen koulutuksen toimeenpanosuunni-          töksen, johon liittyy valitus, käsittelyä edellä
12397: telmaa. Suunnitelman valmisteluaikana ei katsot-       mainitussa ajassa ei voida pitää viivyttelynä. Lää-
12398: tu tarkoituksenmukaiseksi ratkaista sellaisia yksit-   ninhallituksen hylättyä valituksen ja vahvistettua
12399: täisiä jonkun paikkakunnan lukiokoulutuksen            ohjesäännön tästä päätöksestä valitettiin koulu-
12400: järjestämiseen liittyviä asioita, jotka saattoivat     hallitukseen ja sen päätöksestä edelleen korkeim-
12401: liittyä toimeenpanosuunnitelmassa esitettäviin         paan hallinto-oikeuteen, jossa asia on vielä rat-
12402: asioihin. Toimeenpanosuunnitelman tultua hy-           kaisematta.
12403: väksytyksi ja lähetetyksi keskusvirastoihin               Edellä olevan perusteella katson, että Vaasan
12404: 28.9.1979 on lääninhallitus ratkaissut edellä tar-     lääninhallitus on toiminut asianmukaisesti ilman
12405: koitetun Vaasan kouluohjesäännön muutosasian           kysymyksessä esitettyä viivyttelyä.
12406: 
12407:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1983
12408: 
12409:                                                                      Opetusministeri Kaan·na Suonio
12410:                                      1983 vp. -      KK n:o 242                                         3
12411: 
12412: 
12413: 
12414: 
12415:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
12416: 
12417: 
12418:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sitt besiut av den 15.11.1979. Då biev stadsfuli-
12419: mger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         mäktiges besiut inte faststälid och ärendet remit-
12420: lV den 22 november 1983 tili vederbörande            terades tili ny behandiing.
12421: mediem av statsrådet sänt en avskrift av föijande       Det besvär som anförts över stadsfulimäktiges i
12422: lV riksdagsman Sten Söderström undertecknade         Vasa stad godkända ändring av nämnda skoistad-
12423: ;pörsmål nr 242:                                     ga behandiades i sjäiva verket vid skoiavdel-
12424:                                                      ningen inom Iänsstyrelsen i Vasa Iän under sex
12425:           Är Regeringen medveten om att Iäns-        månader och 10 dagar. 1 denna tid ingår även
12426:        styrelsen i Vasa Iän under nästan tre år      inhämtande av de erforderliga genmäiena med
12427:        har förhalat frågan om skoistadgan för        aniedning av besvären. 1 spörsmåiet påstod man,
12428:        Gamla Vasa gymnasium och högstadium,          att ärendet behandiades vid skoiavdelningen un-
12429:        och                                           der två år och sex månader. Besväret hade
12430:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tiliställts Iänsrätten, som hänsköt besväret tili
12431:        för att i fortsättningen undvika ett sådant   skoiavdelningen för behandiing. Besväret inkom
12432:        här dröjsmåi?                                 tili skoistyrelsen den 5. 9.1980. Stadsstyrelsen
12433:                                                      tiliställde 29. 5 .1980 Iänsstyrelsen stadsfulimäkti-
12434:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt     ges besiut om ändringen av skoistadgan. Änd-
12435: framföra föijande:                                   ringen av skoistadgan har visserligen varit an-
12436:    Ändringen av skoistadgan för Gamia Vasa           hängig i Iänsstyrelsen under tiden 29. 5 . 1980-
12437: gymnasium och högstadium, som stadsfulimäkti-        1.6.1982, dvs. under två år och tre dagar. Härvid
12438: ge i Vasa stad 29.1.1979 godkände, var fem           har ärendet behandiats vid Iänsstyrelsens skoiav-
12439: månader under behandiing i Iänsstyrelsen och         delning under tiden 5.9.1980-18.5.1981 och
12440: inte 11 såsom det påstås i ovan nämnda spörs-        4.12.1981-1.6.1982, dvs. 14 månader och 11
12441: mål. Sedan stadsstyrelsens ändringsförsiag tili      dagar. Från ovan nämnda tid kan vidare åtta
12442: skoistadgan 11.6.1979 (diarieanteckning) inkom       månader och 1 dag avdras. Under denna tid
12443: tili Iänsstyrelsen, bereddes verkstäliighetspianen   avvaktades ett annat besiut, som hörde samman
12444: för utbiidningen på melianstadiet inom Iänssty-      därmed. Mao kan inte anse, att behandiingen
12445: relsen. Vid beredningen av pianeringen ansåg         under nämnda tid av detta besiut som under-
12446: man att det inte är ändamåiseniigt att fatta         ställts för faststälielse och över viiket besvär
12447: besiut om dyiika enskiida ärenden i fråga om         anförts, har fördröjts. Sedan Iänsstyrelsen hade
12448: ordnandet av gymnasieutbildningen på en              förkastat besväret och fastställt skoistadgan anför-
12449: enskiid ort, om de kunde ansiuta sig tili de         des besvär över besiutet hos skoistyrelsen och över
12450: ärenden som framförs i verkstäliighetspianen.        dess besiut vidare hos högsta fötvaltningsdomsto-
12451: Sedan verkstäliighetspianen hade godkänts och        Ien, där ärendet ännu inte har avgjorts.
12452: 28.9.1979 tiliställts de centrala ämbetsverken,          Med stöd av ovanstående anser jag, att Vasa
12453: har Iänsstyrelsen avgjort ändringen av ovan          Iänsstyrelse har förfarit sakeniigt utan i spörsmå-
12454: nämnda skoistadga för sagda skoia i Vasa genom       Iet åsyftat dröjsmål.
12455: 
12456:     Helsingfors den 23 december 1983
12457: 
12458:                                                             Undervisningsminister Kaan·na Suonio
12459: 1
12460: 1
12461:  1
12462:   1
12463:   1
12464:    1
12465:     1
12466:     1
12467:      1
12468:       1
12469:       1
12470:        1
12471:         1
12472:         1
12473:          1
12474:           1
12475:           1
12476:            1
12477:             1
12478:             1
12479:              1
12480:               1
12481:               1
12482:                1
12483:                 1
12484:                 1
12485:                                                1983 vp.
12486: 
12487: Kirjallinen kysymys n:o 243
12488: 
12489: 
12490: 
12491: 
12492:                                    Ehrnrooth: Katumaksun ja tiehoitokunnalle menevän maksun mää-
12493:                                      räämisestä samasta kiinteistöstä
12494: 
12495: 
12496:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12497: 
12498:    Kunnille suoritettavasta katumaksusta voimas-      kunta ei ole velvollinen huolehtimaan kadun
12499: sa olevan lain 1 §:n 1 momentin mukaan vuotuis-       kunnossapidosta, joutuvat kiinteistön omistajat
12500: ta katumaksua on velvollinen maksamaan asema-         maksamaan katumaksun lisäksi tiehoitokunnalle
12501: kaava-alueella sijaitsevan kiinteistön omistaja tai   suoritettavat maksut, koska tiehoitokunta huo-
12502: omistajan vertainen haltija.                          lehtii kadun kunnossapidosta.
12503:    Uutta katua on rakennuslain 79 §:n 1 momen-           Kaksinkertaisen maksun, katumaksun ja tie-
12504: tin mukaan rakennettava sitä mukaa kuin asema-        hoitokunnan perimän maksun suorittaminen ei
12505: kaavan mukainen rakentaminen sen varrella edis-       ole oikeudenmukaista eikä kohtuullista. Lainsää-
12506: tyy, ja siltä tulee olla kulkuyhteys jo olevaan       täjän tarkoitus tuskin on voinut olla tällaisen
12507: katuun tai yleisessä käytössä olevaan tiehen. Jo-     rasitteen aiheuttaminen useimmissa tapauksissa
12508: kainen kadunosa, jota kahden peräkkäisen poik-        pienten omakotitalojen omistajille.
12509: kikadun jatketut keskiviivat rajoittavat tai joka
12510: on sellaiseen kadunosaan rinnastettava, on raken-
12511:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12512: nettava, milloin sen varrella olevista tonteista on
12513:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12514: asemakaavan vahvistamisen jälkeen sen mukaises-
12515:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12516: ti rakennettu niin suuri osa, että niiden katua
12517:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12518: vastaan olevien sivujen yhteenlaskettu pituus vas-
12519: taaa vähintään kolmannesta kaikkien kadun var-
12520:                                                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12521: rella olevien tonttien katusivujen pituudesta.
12522:                                                              siin kunnalle suoritettavasta katumaksus-
12523:    Katu on niin ikään rakennettava tarpeelliselta            ta annetun lain muuttamiseksi sellaiseksi,
12524: osalta, milloin sen varrella on vähintään 1 mo-              ettei asemakaava-alueella sijaitsevan kiin-
12525: mentissa tarkoitettu määrä rakennuksia, jotka on             teistön omistaja joudu niissä tapauksissa,
12526: tehty ennen asemakaavan vahvistamista, eivätkä               jolloin katua ei ole luovutettu yleiseen
12527: alueella olevat tiet tai muut kadut tyydytä alueen           käyttöön eikä kunta huolehdi kadun
12528: välttämätöntä liikennetarvetta.                              kunnossapidosta, maksamaan sekä katu-
12529:    Asemakaava-alueella, missä katua tai kadun-               maksua että tiehoitokunnalle menevää
12530: osaa ei ole luovutettu yleiseen käyttöön ja missä            maksua?
12531: 
12532:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
12533: 
12534:                                          Georg C. Ehrnrooth
12535: 
12536: 
12537: 
12538: 
12539: 4284000490
12540: 2                                     1983 vp. -- KJ( n:o 243
12541: 
12542: 
12543: 
12544: 
12545:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12546: 
12547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtioneuvosto asetti 30 päivänä kesäkuuta
12548: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1982 komitean, jonka tuli laatia ehdotus katu-
12549: olette 22 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn          maksulainsäädännön tarpeellisesta kokonaistar-
12550: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kistuksesta ja vaihtoehtoisesti myös sanotun lain-
12551: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    säädännön korvaamisesta muunlaisella yksinker-
12552: taja Georg C. Ehrnroothin näin kuuluvasta kirjal-    taisemmalla järjestelmällä. Komitea jätti mietin-
12553: lisesta kysymyksestä n:o 243:                        tönsä 20 päivänä joulukuuta 1983. Mietinnössään
12554:                                                      komitea on ehdottanut lakiin lisättäväksi sään-
12555:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       nöksen, jonka mukaan kunnanvaltuusto voisi
12556:        siin kunnalle suoritettavasta katumaksus-     päättää, ettei lakia sovelleta sellaisella asema-
12557:        ta annetun lain muuttamiseksi sellaiseksi,    kaava-alueella tai sen yhtenäisellä osalla, jolla
12558:        ettei asemakaava-alueella sijaitsevan kiin-   kunta ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin katujen tai
12559:        teistön omistaja joudu niissä tapauksissa,    muiden liikenneväylien rakentamiseksi taikka ei
12560:        jolloin katua ei ole luovutettu yleiseen      huolehdi niiden kunnossapidosta. Komitean
12561:        käyttöön eikä kunta huolehdi kadun            mietintö on paraikaa painettavana, jonka jälkeen
12562:        kunnossapidosta, maksamaan sekä katu-         siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Tarkoituk-
12563:        maksua että tiehoitokunnalle menevää          sena on, heti kun lausunnot on saatu, ottaa
12564:        maksua?                                       harkittavaksi, mihin lainsäädäntötoimiin komi-
12565:                                                      tean ehdotukset antavat aihetta. Tässä yhteydessä
12566:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tulee harkittavaksi myös kysymyksessä tarkoitetun
12567: ti seuraavaa:                                        muutoksen tekeminen lakiin.
12568: 
12569:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1984
12570: 
12571:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
12572:                                       1983 vp. -- KJC n:o 243                                          3
12573: 
12574: 
12575: 
12576: 
12577:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
12578: 
12579:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tili erforderlig totalrevidering av gatuavgiftslag-
12580: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        stiftningen och alternativt även tili ersättande av
12581: av den 22 november 1983 tili vederbörande            nämnda lagstiftning med ett annorlunda och
12582: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   enklare system. Kommitten avlät sitt betänkande
12583: av riksdagsman Georg C. Ehrnrooth stälida            den 20 december 1983. 1 betänkandet har kom-
12584: skriftliga spörsmål nr 243:                          mitten föreslagit att lagen kompletteras med ett
12585:                                                      stadgande, enligt vilket kommunfulimäktige kan
12586:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        besluta att lagen inte tiliämpas på sådant stads-
12587:        ändring av lagen om gatuavgift tili kom-      planeområde elier enhetlig del av detsamma, där
12588:        mun så, att ägare av fastighet inom           kommunen inte har vidtagit åtgärder för anläg-
12589:        stadsplaneområde, i fali där gata inte        gande av gator elier andra trafikleder elier inte
12590:        upplåtits tili alimänt begagnande och         sörjer för underhåliet av dessa. Kommittens be-
12591:        kommunen inte sörjer för underhåliet av       tänkande är för närvarande under tryckning,
12592:        gatan, inte behöver betala både gatuav-       varefter erforderliga utlåtanden inbegärs om det.
12593:        gift och avgift tili väglag?                  Det är meningen att så fort utlåtandena har
12594:                                                      inkommit ta tili övervägande vilka lagstiftnings-
12595:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          åtgärder kommittens förslag ger anledning tili. 1
12596: anföra följande:                                     samband med detta kommer även att övervägas
12597:   Statsrådet tilisatte den 30 juni 1982 en kom-      huruvida det är skäl att göra den i spörsmålet
12598: mitte, som fick i uppdrag att utarbeta ett förslag   avsedda ändringen i lagen.
12599: 
12600:     Helsingfors den 9 januari 1984
12601: 
12602:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
12603:                                                1983 vp.
12604: 
12605: Kirjallinen kysymys n:o 244
12606: 
12607: 
12608: 
12609: 
12610:                                    Viinanen: Messumatkoista aiheutuvien kustannusten vähennyskel-
12611:                                       poisuudesta verotuksessa
12612: 
12613: 
12614:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12615: 
12616:    Uudenmaan lääninverovirasto on ottanut ai-         muutta ja toteutuessaan uhkaavat vaarantaa teol-
12617: kaisempaa tulkintaa tiukemman kannan kansain-         lisuutemme kehitystoimintaa, jolloin vaikutukset
12618: välisiin kongresseihin ja messuihin osallistumises-   tulevaisuudessa esim. työllisyystilanteeseen ovat
12619: ta aiheutuvien kustannusten vähennysoikeuteen.        merkittävästi heikentäviä.
12620:    Maamme elinkeinoelämälle on ensiarvoisen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12621: tärkeää, että se pystyy tiiviisti seuraamaan kan-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12622: sainvälistä kehitystä. Syrjäisen sijaintimme vuoksi   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12623: tehtävä ei ole riittävän tehokkaasti hoidettavissa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12624: ilman ao. kohteisiin matkustamista.
12625:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12626:    Lisäksi on syytä pelätä, että veroviranomaisten           ryhtyä, että verohallitus ei uudella tulkin-
12627: suhtautuminen pienyrityksiin on ahdasmielisem-               nanaan messumatkojen vähennyskelpoi-
12628: pää kuin suuryrityksiin.                                     suudesta aiheuttaisi elinkeinoelämälle
12629:    Verottajan toimenpiteet osoittavat suurta elin-           vaikeuksia seurata alan kansainvälistä ke-
12630: keinoelämän kehittämistarpeiden tuntematto-                  hitystä?
12631: 
12632:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
12633: 
12634:                                              Iiro Viinanen
12635: 
12636: 
12637: 
12638: 
12639: 088301266X
12640: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 244
12641: 
12642: 
12643: 
12644: 
12645:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12646: 
12647:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ssä mainitussa tar-      sekä maataloudenharjoittajien osalta. Palkansaa-
12648: koituksessa Te, Herra Puhemies, olette 22 päivä-        jien osalta ne ovat harvinaisempia.
12649: nä marraskuuta 1983 päivätyn kirjeenne ohella              Liikkeen- ja ammatinharjoittajan messu- ja
12650: toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäse-        näyttelymatka voi olla myös liikematka. Liike-
12651: nelle jäljennöksen kansanedustaja Iiro Viinasen         matkan ja vähennyskelpoisen opintomatkan väli-
12652: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o          sen rajanvedon tekeminen ei tässä yhteydessä ole
12653: 244:                                                    välttämätöntä, koska kummastakin syystä johtu-
12654:                                                         neet menot ovat vähennyskelpoisia. Sen sijaan
12655:            Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo          vähennyskelvottomien elantokustannusten osuus
12656:         ryhtyä, että verohallitus ei uudella tuikin-    on pystyttävä erottamaan. Palkansaajat osallistu-
12657:         oallaan messumatkojen vähennyskelpoi-           vat yleensä työn kannalta tarpeellisille messuille
12658:         suudesta aiheuttaisi elinkeinoelämälle          tai näyttelyihin työnantajansa kustannuksella.
12659:         vaikeuksia seurata alan kansainvälistä ke-      Omalla kustannuksella osallistuminen voinee olla
12660:         hitystä?                                        tulonhankintaan liittyvää ainoastaan, jos hänen
12661:                                                         työnsä on itsenäistä opetus- tai suunnittelutyö-
12662:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tä."
12663: ti seuraavaa:                                              Kuten edellä olevasta ilmenee, verohallitus ei
12664:    Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n 1 momentin       suositusluontoisella ohjeeliaan ole pyrkinyt rajoit-
12665: mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää tu-         tamaan liikematkaksi katsottavasta messumatkas-
12666: lostaan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä          ta aiheutuneiden kulujen vähennyskelpoisuutta
12667: johtuneet menot. Liikkeen- ja ammatinharjoitta-         verotuksessa.
12668: jia koskeva vastaavansisältöinen säännös on elin-          Lääninverovirastot antavat verotuksen yhtenäi-
12669: keinotulon verottamisesta annetun lain ( 360/68)        syyden sitä vaatiessa yksittäisten opintomatkojen
12670: 7 §:ssä ja maataloudenharjoittajia koskeva sään-        osalta verotusohjeita. Menettelyn tarkoituksena
12671: nös maatilatalouden tuloverolain (543/67) 4             on myös varmistaa, että verolautakunnilla on
12672: §:ssä. Toisaalta tulo- ja varallisuusverolain 27        käytettävissään riittävät tiedot matkasta. Läänin-
12673: §:ssä on säädetty, että tulon hankkimisesta tai         veroviraston ohje ei ole sitova ennakkopäätös,
12674: säilyttämisestä johtuneina menoina ei saa vähen-        vaan verolautakunnan tulee kussakin yksittäisessä
12675: tää verovelvollisen ja hänen perheensa elantokus-       tapauksessa selvittää matkalle osallistujan yksilöl-
12676: tannuksia. Messumatkasta aiheutuneet menot              liset olosuhteet ja sen mukaan ratkaista, voidaan-
12677: ovat verotuksessa vähennyskelpoisia edellä luetel-      ko lääninveroviraston antamaa ohjetta soveltaa
12678: tujen säännösten mukaan, jos messumatka on              sellaisenaan käsiteltävässä tapauksessa.
12679: tehty tulonhankkimistarkoituksessa. Messumatka             Verohallituksen antama, pelkästään opinto-
12680: voi olla luonteeltaan työmatka ja eräissä tapauk-       matkoja koskeva ohje perustuu voimassa olevaan
12681: sissa opintomatka.                                      verolainsäädäntöön ja vallitsevaan oikeuskäytän-
12682:    Viime vuosina erilaiset opintomatkat ovat            töön. Ohjeella ei ole pyritty kiristämään verotus-
12683: yleistyneet huomattavasti. Samalla matkoista ai-        ta, vaan selkiinnyttämään tilannetta ja saatta-
12684: heutuneiden kulujen vähentämisessä verotuksessa         maan verotuskäytäntö yhtenäiseksi. Messumatkat
12685: on esiintynyt epäyhtenäisyyttä. Tämän vuoksi            ovat siten aivan kuin tähänkin asti yleensä työ-
12686: verohallitus on 8.6.1983 päivätyllä kirjeellä anta-     matkoja, joiden menot yrittäjä saa vähentää.
12687: nut lääninverovirastoille ja verotoiroistoille ohjeet   Menoja ei myöskään lueta tuloksi matkansuorit-
12688: opintomatkoista aiheutuneiden kulujen yhtenäi-          tajalle, jos matka todetaan liikematkaksi. Jos
12689: sestä vähentämisestä verotuksessa. Ohjeessa on          verolautakunta päätyy kielteiseen ratkaisuun
12690: selvitetty, millaisesta opintomatkasta aiheutu-         matkakulujen verovähennyskelpoisuuden suh-
12691: neet ja minkä tyyppiset kulut ovat vähennyskel-         teen yksittäistapauksessa, verovelvollisella on nor-
12692: poisia. Messumatkoja koskee ohjeen seuraavan            maali muutoksenhakutie käytettävissään, jos hän
12693: sisältöinen kohta: ''Messu- ja näyttelymatkat ovat      pitää verolautakunnan omaksumaa kantaa vir-
12694: yleisiä lähinnä liikkeen- ja ammatinharjoittajien       heellisenä.
12695: 
12696:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
12697: 
12698:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
12699:                                       1983 vp. -      KK n:o 244                                       3
12700: 
12701: 
12702: 
12703: 
12704:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12705:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           löntagare är resorna mera ovanliga. En rörelseid-
12706: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         kares elier yrkesutövares mäss- och utställningsre-
12707: av den 22 november 1983 tili vederbörande             sa kan även vara en affärsresa. 1 detta samman-
12708: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    hang är det inte nödvändigt med en gränsdrag-
12709: av riksdagsman Iiro Viinanen undertecknade            ning melian affärsresa och avdragsgill studieresa
12710: spörsmål nr 244:                                      enär utgifterna för vardera är avdragsgilia. Där-
12711:                                                       emot måste man kunna särskilja andelen av icke
12712:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       avdragsgilla levnadskostnader. Löntagarna deltar
12713:        för att skattestyrelsen inte med sin nya       i alimänhet på sin arbetsgivares bekostnad i
12714:        tolkning av rätten att göra avdrag för         mässor eller utstäliningar, som är behövliga med
12715:        mässresor skall förorsaka näringslivet svå-    tanke på deras arbete. Deltagande på egen
12716:        righeter att följa med den internationelia     bekostnad torde kunna ha anknytning tili förvär-
12717:        utvecklingen?                                  vandet av inkomst endast, ifali vederbörandes
12718:                                                       arbete är självständigt undervisnings- eller plane-
12719:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ringsarbete.''
12720: anföra följande:                                         Såsom av ovanstående framgår har skattestyrel-
12721:    Enligt 25 § 1 mom. lagen om skatt på inkomst       sen inte genom sina anvisningar, som har karak-
12722: och förmögenhet har den skattskyldige rätt att        tären av en rekommendation, försökt begränsa
12723: från sin inkomst avdra utgifterna för inkomstens      rätten att vid beskattningen avdra kostnaderna
12724: förvärvande och bibehåliande. Motsvarande stad-       för sådana mässresor som skall anses som affärsre-
12725: gande om näringsidkare och yrkesutövare ingår i       sor.
12726: 7 § lagen om beskattning av inkomst av närings-          Om enhetligheten det kräver utfärdar länsskat-
12727: verksamhet (360/68) och i fråga om lantbrukare i      teverken beskattningsanvisningar i fråga om
12728: 4 § inkomstskattelagen för gårdsbruk (543/67). 1      enskilda studieresor. Avsikten med förfarandet är
12729: 27 § inkomst- och förmögenhetsskattelagen har å       även att trygga att skattenämnderna har tillräckli-
12730: andra sidan stadgats att som utgifter för inkoms-     ga uppgifter om resan tili sitt förfogande. Läns-
12731: tens förvärvande och bibehåliande inte får avdras     skatteverkets anvisningar skall inte ses som ett
12732: den skattskyldiges och hans familjs levnadskost-      bindande prejudikat, utan skattenämnden skall i
12733: nader. Utgifter på grund av en mässresa är            varje enskilt fall utreda resedeltagarens individu-
12734: avdragbara vid beskattningen enligt ovan upp-         ella förhålianden och i enlighet härmed avgöra
12735: räknade stadganden, förutsatt att resan har före-     om länsskatteverkets anvisningar kan tiliämpas
12736: tagits i förvärvssyfte. En mässresa kan tili sin      som sådana i föreliggande fall.
12737: natur vara en arbetsresa och i vissa fali en             De av skattestyrelsen utfärdade anvisningarna
12738: studieresa.                                           som enbart gäller studieresor baserar sig på
12739:    Under de senaste åren har olika studieresor        gällande skattelagstiftning och rådande rätts-
12740: blivit betydligt alimännare än tidigare. Samtidigt    praxis. Avsikten med anvisningarna har inte varit
12741: har praxis i fråga om godkännande av avdrag vid       att skärpa beskattningen, utan enbart att klargö-
12742: beskattningen för av resorna föranledda kostna-       ra läget och förenhetliga beskattningspraxis. Så-
12743: der varit oenhetlig. Därför har skattestyrelsen i     lunda betraktas mässresor alltjämt i alimänhet
12744: sitt 8.3.1983 daterade brev givit länsskatteverken    som arbetsresor, varvid företagaren får avdra
12745: och skattebyråerna anvisningar om en enhetlig         kostnaderna. Om resan konstateras vara en affärs-
12746: beskattningsbehandling av avdrag för kostnader        resa, skali inte helier utgifterna räknas som
12747: som föranletts av studieresor. 1 anvisningarna        inkomst för den som företar resan. Om skatte-
12748: klargörs för viiken typ av kostnader och för          nämnden i ett enskilt fali fattar ett negativt
12749: hurudana studieresor avdrag kan beviljas vid          beslut i fråga om rätt att avdra resekostnader,
12750: beskattningen. Resor tili mässor behandlas i en       kan den skattskyldige utnyttja det normala förfa-
12751: punkt med följande innehåli: ''Mäss- och utstäli-     randet vid ändringssökande om han anser att
12752:  ningsresor är sedvanliga närmast för rörelseidkare   skattenämndens stäliningstagande är felaktigt.
12753:  och yrkesutövare samt idkare av gårdsbruk. För
12754: 
12755:      Helsingfors den 22 december 1983
12756: 
12757:                                                                            Minister Pekka Vennamo
12758:                                                1983 vp.
12759: 
12760: Kirjallinen kysymys n:o 245
12761: 
12762: 
12763: 
12764: 
12765:                                    Viinanen: Moottoripyöräveron poistamisesta motocrosspyöriltä
12766: 
12767: 
12768:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12769: 
12770:    Nuorten keskuudessa nykyään varsin suosittu        normaali 20 % :n moottoripyörävero, joka nostaa
12771: moottoriurheilulaji on motocrosspyöräily. Lajin       merkittävästi kyseisen urheilulajin kustannuksia.
12772: harrastus on tuonut Suomelle myös kansainvälis-          Vuosittain nalta moottoripyona myydään
12773: tä mainetta eikä sen merkitystä liikenneturvalli-     maassamme runsaat 1 000 kpl, joten verotuotto
12774: suudellekaan pidä aliarvioida, sillä se kasvattaa     on lisäksi perin merkityksetön valtiolle.
12775: harrastajistaan taitavia ajoneuvon käsittelijöitä.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12776:    Käytettävät erikoismoottoripyörät ovat nyky-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12777: ään rakenteeltaan sellaisia, että niitä ei voida      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12778: rekisteröidä yleisillä teillä käytettäviksi. Kaikki   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12779: ajotapahtumat suoritetaankin suljetuilla maasto-               Onko Hallitus tietoinen, että ainoas-
12780: alueilla, jonne ne kuljetetaan perävaunuilla tai             taan suljetuilla alueilla käytettäviltä mo-
12781: pakettiautoilla. Erikoisrakenteesta on todisteena            tocrosspyöriltä peritään 20 % :n suurui-
12782: myös se, että näitä pyöriä ei voida saattaa liiken-          nen moottoripyörävero, ja
12783: nevakuutuksen piiriin.                                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12784:    Siitäkin huolimatta, että näitä urheiluvälineitä          ryhtyä kyseisen urheiluvälineeseen koh-
12785: e1 voida käyttää yleisillä teillä, niiltä peritään           distuvan veron poistamiseksi?
12786: 
12787:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
12788: 
12789:                                              Iiro Viinanen
12790: 
12791: 
12792: 
12793: 
12794:  088301263U
12795: 2                                      1983 vp. -       KK n:o 245
12796: 
12797: 
12798: 
12799: 
12800:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12801: 
12802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kysymyksessa tarkoitetuista urheilumoottoripyö-
12803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ristä oli suoritettava moottoripyöräveroa samojen
12804: olette 22 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn             perusteiden mukaan kuin muistakin moottori-
12805: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            pyöristä.
12806: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
12807: taja Iiro Viinasen kirjallisesta kysymyksestä n:o          Yhtenä välillisen verotuksemme keskeisenä
12808: 245:                                                    piirteenä on verotuksen riippumattomuus veron-
12809:                                                         alaisen hyödykkeen käyttötarkoituksesta. Erityis-
12810:            Onko Hallitus tietoinen, että ainoas-        en huonosti tästä periaatteesta poikkeaminen
12811:         taan suljetuilla alueilla käytettäviltä mo-     sopii kulutushyödykkeisiin kohdistuvan välillisen
12812:         tocrosspyöriltä peritään 20 % :n suurui-        verotuksen yhteyteen, jota myös moottoripyörä-
12813:         nen moottoripyörävero, ja                       verotus on. Auto- ja moottoripyöräverosta anne-
12814:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tussa laissa on kuitenkin tästä huolimatta eräitä
12815:         ryhtyä kyseisen urheiluvälineeseen koh-         muitakin kuin juuri kysymyksessä tarkoitettuja
12816:         distuvan veron poistamiseksi?                   urheilumoottoripyörien verotusta koskevia sään-
12817:                                                         nöksiä, joiden nojalla muutoin veronalainen ajo-
12818:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          neuvo on kokonaan tai osittain verosta vapaa, jos
12819: seuraavaa:                                              se tulee tiettyyn käyttötarkoitukseen. Perusteena
12820:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 4         on tällöin ollut ajoneuvon ammattikäyttö tai
12821: §:n 2 momentin mukaan moottoripyöristä, jotka           auton käytön välttämättömyys rajoitetuille invali-
12822: ovat tarkoitettuja käytettäviksi urheilutarkoituk-      diryhmille. Verrattaessa tämän tyyppisiin perus-
12823: siin vain suljetuilla alueilla, suoritetaan moottori-   teisiin urheilumoottoripyörien verotuskohtelua
12824: pyöräveroa 20 prosenttia moottoripyörän verotus-        etuutta voidaan jo nyt pitää huomattavana. Hal-
12825: arvosta. Vero on saman suuruinen riippumatta            lituksen tarkoituksena on kuitenkin selvittää,
12826: moottorin iskutilavuudesta. Muista moottoripyö-         millä tavoin vain suljetuilla alueilla urheilu- tai
12827: ristä suoritetaan veroa moottorin iskutilavuuden        kilpailutarkoituksiin käytettävien moottoriajo-
12828: mukaan 20-70 prosenttia verotusarvosta siten,           neuvojen auto- ja moottoripyöräverotusta voitai-
12829: että veron määrä on suhteellisesti korkein iskuti-      siin kehittää. Myös mahdollisuudet kysymyksessä
12830: lavuudeltaan suurista moottoripyöristä. Moottori-       tarkoitettujen motocrosspyörien verotuksen hel-
12831: pyöräveroa on peritty näiltä osin nykyisin perus-       pottamiseksi tulevat tarkasteltaviksi tässä yhtey-
12832: tein vuoden 1977 alusta alkaen. Tätä ennen myös         dessä.
12833: 
12834:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
12835: 
12836:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
12837:                                       1983 vp. -      KK n:o 245                                        3
12838: 
12839: 
12840: 
12841: 
12842:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
12843: 
12844:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            torcyklar som avses i spörsmålet motorcykelskatt
12845: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          enligt samma grunder som för övriga motorcyk-
12846: av den 22 november 1983 tili vederbörande              lar.
12847: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande        Ett centralt drag i vår indirekta beskattning är
12848: av riksdagsman Iiro Viinanen undertecknade             att beskattningen är oberoende av den skatteplik-
12849: skriftliga spörsmål nr 245:                            tiga varans användningssyfte. 1 samband med
12850:                                                        den indirekta beskattning som gäller konsum-
12851:          Är Regeringen medveten om att en              tionsvaror - tili viiken typ av beskattning också
12852:        motorcykelskatt om 20 % uppbärs för             motorcykelbeskattningen hör - är det synnerli-
12853:        motocrosscyklar som används enbart              gen olämpligt att avvika från denna princip.
12854:        inom slutna områden, och                        Trots detta finns dock i lagen om bil- och
12855:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         motorcykelskatt, utöver stadgandet om beskatt-
12856:        för avlyftande av denna skatt som gäller        ningen av de sportmotorcyklar som avses i spörs-
12857:        en sportartikel?                                målet, även vissa andra stadganden med stöd av
12858:                                                        vilka fordon, som annars skulle vara skatteplikti-
12859:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ga, helt eller delvis befrias från skatt om de är
12860: anföra följande:                                       avsedda för något visst användningssyfte. Grun-
12861:    Enligt 4 § 2 mom. lagen om bil- och motorcy-        den har då varit att fordonet används yrkesmäs-
12862: kelskatt erläggs för motorcyklar, som är avsedda       sigt eller att det är nödvändigt för begränsade
12863: att användas för idrottsändamål enbart inom            kategorier av invalider att använda bil. När man
12864: slutna områden, i motorcykelskatt 20 % av              jämför sportmotorcyklarnas behandling i skatte-
12865: motorcykelns beskattningsvärde. Skatten är den-        hänseende med grunder av denna typ kan förmå-
12866: samma oberoende av motorns cylindervolym. För          nen redan nu anses vara betydande. Regeringen
12867: övriga motorcyklar varierar skatten beroende på        har dock för avsikt att utreda hur man skulle
12868: motorns cylindervolym mellan 20 och 70 % av            kunna utveckla bil- och motorcykelbeskattningen
12869: beskattningsvärdet, varvid skatten relativt sett är    av de motorfordon som används enbart inom
12870: högst för motorcyklar med stor cylindervolym.          slutna områden för sport- och tävlingssyften.
12871: Motorcykelskatten har i dessa avseenden uppbu-         Även möjligheterna att lindra beskattningen av
12872: rits enligt de nuvarande grunderna sedan början        de i spörsmålet avsedda motocrosscyklarna kom-
12873: av år 1977. Därförinnan erlades för de sportmo-        mer att granskas i samband därmed.
12874: 
12875:      Helsingfors den 22 december 1983
12876:                                                                             Minister Pekka Vennamo
12877:                                                 1983 vp.
12878: 
12879: Kirjallinen kysymys n:o 246
12880: 
12881: 
12882: 
12883: 
12884:                                    Männistö ym.: Linja-autonkuljettajien eläkeiän alentamisesta
12885: 
12886: 
12887:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12888: 
12889:   Yleinen eläkeikäraja on Suomessa 65 vuotta;         raja alentaa vähintään 60 vuoteen, mutta myös
12890: kuitenkin se on monilla aloilla huomattavasti         mahdollistaa eläkkeelle pääsy jo 55-vuotiaana,
12891: alempi. Työn rasittavuus, epäterveellisyys, työ-      mikäli työntekijä niin haluaa. Linja-autonkuljet-
12892: hön liittyvä vastuu ja monet muut vastaavanlaiset     tajien eläkeikärajan alentaminen on tullut entis-
12893: tekijät tulisi ottaa huomioon tarkistettaessa elä-    täkin tarpeellisemmaksi ja kiireellisemmäksi sen
12894: keikärajoja oikeudenmukaiseen suuntaan.               takia, että työkyvyttömyyseläkehakemuksiin an-
12895:    Suuri ammattiryhmä, jonka eläkeikäraja on          netut hylkäävät päätökset ovat lisääntyneet.
12896: korkea eli 65 vuotta, on linja-autojen kuljettajat.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12897: Postilaitoksen linja-autonkuljettajien pääseminen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12898: eläkkeelle 55 vuoden iässä on tästä myönteinen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12899: poikkeus.                                             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12900:    Koska linja-autonkuljettajien työ on rasittavaa              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12901: ja sangen vastuullista, tulisi kaikkien linja-auto-          siin linja-autonkuljettajien eläkeikärajan
12902: liikenteessä toimivien autonkuljettajien eläkeikä-           alentamiseksi?
12903: 
12904:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
12905: 
12906:                       Lauha Männistö                           Timo Laaksonen
12907:                       Marja-Liisa Tykkyläinen                  Osmo Vepsäläinen
12908:                       Anna-Liisa Jokinen                       Ensio Laine
12909:                       Niilo Koskenniemi                        Mikko Kuoppa
12910:                       Heikki Riihijärvi                        Reino Paasilinna
12911: 
12912: 
12913: 
12914: 
12915:  0883012746
12916: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 246
12917: 
12918: 
12919: 
12920: 
12921:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12922: 
12923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Eläkeikäkomitean sosiaali- ja terveysmtnlste-
12924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         riölle 31 päivänä toukokuuta 1983 luovuttama
12925: olette 22 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           esitys joustavasta eläkeiästä sisältää ehdotuksen,
12926: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          miten yksityisten työnantajien palveluksessa ole-
12927: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ville työntekijöille sekä yrittäjille tehtäisiin mah-
12928: taja Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      dolliseksi nykyistä joustavampi eläkkeelle siirty-
12929: kysymyksestä n:o 246:                                 minen. Esityksessään komitea ehdottaa joustavan
12930:                                                       eläkkeelle siirtymisen toteuttamistavoiksi kolmea
12931:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        uutta eläkemuotoa. Ammatillinen varhaiseläke
12932:        siin linja-autonkuljettajien eläkeikärajan     myönnettäisiin työn rasittavuuden ja ikääntymi-
12933:        -alentamiseksi?                                sestä johtuvan suorituskyvyn alenemisen perus-
12934:                                                       teella. Varhennetun vanhuuseläkkeen voisi saada
12935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      jo ennen normaalia eläkeikää eläkkeen ollessa
12936: ti seuraavaa:                                         vastaavasti pienempi. Osa-aikaeläke mahdollistai-
12937:    Kysymys eläkeiän alentamisesta on ollut tutkit-    si asteittaisen siirtymisen työstä eläkkeelle osa-
12938: tavana valtioneuvoston asettamassa eläkeikäkomi-      aikaeläkkeen korvatessa ansioiden vähentymistä.
12939: teassa, jonka tehtävänä oli selvittää ne eläkemuo-    Komitean esityksen mukaan joustava eläkejärjes-
12940: dot ja eläkkeen saamisen edellytykset, joiden         tely olisi mahdollista 60 vuoden iästä lukien.
12941: avulla on mahdollista tehdä eläkkeelle siirtymi-      Eläkkeelle siirtymistä voisi myös lykätä, jolloin
12942: nen eläkeikää lähestyville henkilöille nykyistä       eläkettä koeotettaisiin vastaavasti.
12943: joustavammaksi ja heidän yksilölliset eroavaisuu-
12944: tensa huomioon ottavaksi. Toimeksiannon mu-              Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
12945: kaan komitean oli erityisesti kiinnitettävä huo-      parhaillaan eläkeikäkäytännön kokonaisuudis-
12946: miota työkyvyn, työttömyyden, työpanoksen vä-         tusta komitean esityksen ja siitä saatujen lausun-
12947: hentämisen ja työn rasittavuuden yksilölliseen        tojen pohjalta. Hallituksen esitys pyritään anta-
12948: vaikutukseen eläkkeelle siirtymisen edellytyksissä.   maan eduskunnalle ensi kevään aikana.
12949: 
12950:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1983
12951: 
12952:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
12953:                                        1983 vp. -      KK n:o 246                                     3
12954: 
12955: 
12956: 
12957: 
12958:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12959:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            pensionsålderskommitten överlät tili social- och
12960: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          hälsovårdsministeriet den 31 maj 1983 innehåller
12961: av den 22 november 1983 tili vederbörande              ett förslag om hur man skulle göra det möjligt
12962: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     för arbetstagare hos privata arbetsgivare och för
12963: av riksdagsledamot Männistö m.fl. underteckna-         företagare att pensioneras på ett mera flexibelt
12964: de spörsmål nr 246:                                    sätt än för närvarande. Kommitten föreslår tre
12965:                                                        nya pensionsformer genom vilka den flexibla
12966:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         pensioneringen kunde förverkligas. Tidig yrkes-
12967:         att sänka pensionsåldersgränsen för buss-      pension kunde beviljas på grund av nedsatt
12968:         chaufförer?                                    prestationsförmåga som en följd av ansträngande
12969:                                                        arbete och högre ålder. Fönidig ålderdomspen-
12970:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sion kunde beviljas redan före normal pensionsål-
12971: anföra följande:                                       der, med motsvarande lägre pension. Deltids-
12972:    Frågan om sänkning av pensionsåldern har            pension skulle möjliggöra en stegvis övergång
12973: undersökts i den av statsrådet tilisatta pensionsål-   från arbete tili pension så att deltidspensionen
12974: derskommitten, viiken hade tili uppgift att utre-      skulle ersätta inkomstminskningen. Enligt kom-
12975: da de pensionsformer och förutsättningar för           mittens förslag skulle ett flexibelt pensionsar-
12976: erhållande av pension genom vilka det skulle           rangemang vara möjligt från och med 60 års
12977: vara möjligt att för personer som närmar sig           ålder. Pensioneringen kunde också uppskjutas,
12978: pensionsåldern göra pensioneringen mera flexibel       varvid pensionen i motsvarande mån skulle hö-
12979: än för närvarande och sådan, att deras personliga      Jas.
12980: olikheter skulle beaktas. Enligt uppdraget skulle         Vid social- och hälsovårdsministeriet håller
12981: kommitten fästa särskild uppmärksamhet vid hur         man som bäst på att bereda en totalrevidering av
12982: arbetsförmåga, arbetslöshet, minskad arbetsinsats      pensionsålderspraxis, på basen av kommittens
12983: och ansträngande arbete i de enskilda fallen           förslag och de utlåtanden som inkommit om det.
12984: inverkar på förutsättningarna för pensionering.        Avsikten är att nästa vår avlåta en regeringspro-
12985:    Den framställan om flexibel pensionsålder som       position i saken tili riksdagen.
12986:     Helsingfors den 21 december 1983
12987: 
12988:                                                                             Minister Vappu Taipale
12989:                     j
12990:                     j
12991:                 j
12992:                 j
12993:             j
12994:             j
12995:         j
12996:         j
12997:     j
12998:     j
12999: j
13000: j
13001:                                                1983 vp.
13002: 
13003: Kirjallinen kysymys n:o 247
13004: 
13005: 
13006: 
13007: 
13008:                                    Surakka: Rauhanmarsseihin osallistuneiden valokuvaamisesta suoje-
13009:                                       lupoliisin toimesta
13010: 
13011: 
13012:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13013: 
13014:    Yhä laajemmat kansalaisjoukot niin Suomessa           Rauhanmarssijoiden kuvaamista suojelupoliisin
13015: kuin maailmallakin osallistuvat erimuotoiseen         arkistoon ei voida pitää hyväksyttävänä toiqtenpi-
13016: rauhantyöhön. Vaikuttavaksi esimerkiksi rauhan-       teenä. Sen myötä herää kysymys siitä, !mihin
13017: asian tärkeydestä kansalaisille ovat muodostuneet     suojelupoliisin ottamia kuvia käytetään ja pitääkö
13018: mm. YK:n aseidenriisuntaviikon aikana järjeste-       suojelupoliisi laajempaakin rekisteriä rauQantyö-
13019: tyt rauhanmarssit, joiden osanottajamäärä on          hön osallistuvista ihmisistä?               ·
13020: viime vuosina kohonnut kaikkien aikojen ennä-
13021:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäivijärjes-
13022: tyslukemiin. Vapaaseen kansalaistoimintaan pe-
13023:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13024: rustuvaa rauhantyötä pidetään meillä yleisesti
13025:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13026: myönteisenä ilmiönä, joka osaltaan tukee viralli-
13027:                                                       vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymy~F:sen:
13028: sen ulkopolitiikkamme pyrkimyksiä rauhantilan                                                     i
13029: vahvistamiseksi ja turvaamiseksi maailmassa.
13030:   Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että suo-
13031: suojelupoliisi on ottanut valokuvia YK:n asei-               jelupoliisi kuvaa rauhanmarsseihin osal-
13032: denriisuntaviikolla Helsingissä 26.10.1983 järjes-           listuvia kansalaisia ja siitä, mihin ~arkoi­
13033: tetyltä rauhanmarssilta.                                     tukseen kyseisiä kuvia käytetään, sekä
13034:    Näiden kuvien perusteella on mm. eräs asevel-                onko rauhanmarsseihin osallistuneiden
13035: vollinen saanut varoituksen asepuvun kantami-                kansalaisten valokuvaaminen suojelupo-
13036: sesta marssilla. Suojelupoliisin menettely herättää          liisin toimesta sopusoinnussa kansalaisten
13037: sekä ihmetystä että kysymyksiä.                              oikeuksien kanssa?
13038: 
13039:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1983
13040: 
13041:                                             Juhani Surakka
13042: 
13043: 
13044: 
13045: 
13046: 088301279B
13047: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 247
13048: 
13049: 
13050: 
13051: 
13052:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13053: 
13054:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         asianmukaisella tavalla seurannut JarJestetyn
13055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         marssin sujumista voidakseen selvittää tilaisuutta
13056: olette 24 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           vastaan mahdollisesti kohdistuneet häiriöt tai
13057: kirjeenne n:o 1488 ohella lähettänyt valtioneu-       haitanteot.
13058: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi
13059: jäljennöksen kansanedustaja Juhani Surakan kir-         Suojelupoliisi kerää vain sellaisia tietoja, jotka
13060: jallisesta kysymyksestä n:o 247, jossa tiedustel-     ovat tarpeen valtion turvallisuuteen kohdistuvien
13061: laan:                                                 loukkausten ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi.
13062:                                                       Laillisesti järjestettyyn mielenosoitukseen, kul-
13063:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että suo-    kueeseen tai kokoukseen osallistuminen ei muo-
13064:        jelupoliisi kuvaa rauhanmarsseihin osal-       dosta perustetta henkilöiden rekisteröinnille.
13065:        listuvia kansalaisia ja siitä, mihin tarkoi-
13066:        tukseen kyseisiä kuvia käytetään, sekä            Pääesikunta on 2.12.1983 sisäasiainministeriöl-
13067:           onko rauhanmarsseihin osallistuneiden       le ilmoittanut seuraavaa: "Varusmiehen esiinty-
13068:        kansalaisten valokuvaaminen suojelupo-         misestä sotilaspuvussa 26.10.1983 rauhankulku-
13069:        liisin toimesta sopusoinnussa kansalaisten     eessa Helsingissä julkisuudessa esiintyneiden osit-
13070:        oikeuksien kanssa?                             tain virheellisten tietojen johdosta Pääesikunta
13071:                                                       ilmoittaa kunnioittaen, että tapauksessa on kyse
13072:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         puolustusvoimien sisäisten määräysten vastaisesta
13073: seuraavaa:                                            toiminnasta.
13074:   Suojelupoliisi ei ole kuvannut rauhanmarssei-         Suojelupoliisilla ei ole ollut mitään tekemistä
13075: hin osallistuvia henkilöitä. Suojelupoliisi on        tämän rikkomuksen ilmitulemisen kanssa.''
13076: 
13077:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
13078: 
13079:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Luttinen
13080:                                     1983 vp. -     KK n:o 247                                      3
13081: 
13082: 
13083: 
13084: 
13085:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13086: 
13087:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        behörigt sätt följt med hur marschen förlöpt för
13088: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      att kunna reda ut störningar och ohäng som
13089: nr 1488 av den 24 november 1983 tili vederbö-      eventuellt riktar sig mot evenemanget.
13090: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       Skyddspolisen samlar in bara sådan informa-
13091: följande av riksdagsman Juhani Surakka under-      tion som är av nöden för att kunna hindra eller
13092: tecknade skriftliga spörsmål nr 24 7:              utreda kränkningar av statens säkerhet. Delta-
13093:                                                    gande i lagenligt organiserade demonstrationer,
13094:          Är Regeringen medveten om att             processioner eller möten utgör ingen grund för
13095:        skyddspolisen fotograferar medborgare       registrering av personer.
13096:        som deltar i fredsmarscher och för vilket      Huvudstaben har 2.12.1983 meddelat inrikes-
13097:        ändamål dessa fotografier används, samt     ministeriet följande: ''Med anledning av de del-
13098:          står det i överensstämmelse med med-      vis felaktiga uppgifter som i offentligheten före-
13099:        borgarnas rättigheter att skyddspolisen     kommit i samband med att en beväring uppträtt
13100:        fotograferar dem som deltar i fredsmar-     i militärdräkt i fredsmarschen 26.10.1983 i Hel-
13101:        scher?                                      singfors meddelar Huvudstaben vördsamt att det
13102:                                                    i föreliggande fall är fråga om verksamhet som
13103:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    strider mot försvarsmaktens interna bestämmel-
13104: anföra följande:                                   ser.
13105:   Skyddspolisen har inte fotograferat personer        Skyddspolisen har inte haft någonting att göra
13106: som deltar i fredsmarscher. Skyddspolisen har på   med att denna överträdelse uppdagats.''
13107:     Helsingfors den 27 december 1983
13108: 
13109:                                                                   Inrikesminister Matti Luttinen
13110:                         j
13111:                         j
13112:                     j
13113:                     j
13114:                 j
13115:                 j
13116:             j
13117:             j
13118:         j
13119:         j
13120:     j
13121:     j
13122: j
13123: j
13124:                                                  1983 vp.
13125: 
13126: Kirjallinen kysymys n:o 248
13127: 
13128: 
13129: 
13130: 
13131:                                     Kärhä: Naisten osallistumisesta kriisiajan tehtäviin
13132: 
13133: 
13134:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13135: 
13136:   Hallitusmuodon 75 §:n mukaan jokainen Suo-            sellaisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla
13137: men kansalainen on velvollinen olemaan osallise-        taataan naisten taloudellisten ja sosiaalisten etu-
13138: na isänmaan puolustuksessa tai siinä avustamaan.         en turvaaminen heidän osallistuessaan poikkeus-
13139: Maanpuolustusvelvollisuuden on katsottu kuulu-          ajan tehtävien hoitamiseen ja niiden edellyttä-
13140: van myös naisille.                                      mään koulutukseen. Samalla naisjärjestöt ovat
13141:   Parlamentaarinen valmiuslainsäädäntökomitea           korostaneet naisten osuuden lisäämistä jo toimi-
13142: (1979/60) on pitänyt naistenkin osalta tärkeänä         vissa turvallisuuspoliittisissa johto-, suunnittelu-
13143: poikkeusolojen varalta suoritettavia varautumis-        ja koulutusjärjestelmissä valtakunnallisella sekä
13144: toimenpiteitä, jotka muodostavat perustan hei-          lääni- ja kuntakohtaisella tasolla.
13145: dän osallistumiselleen kriisiajan tehtäviin. Komi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13146: tea on korostanut naisten kouluttamisen tärkeyt-        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13147: tä poikkeusolojen tehtäviin. Lisäksi komitea on         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13148: ehdottanut, että aikaisemmat naisten osallistu-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13149: mista kriisiajan tehtäviin koskevat selvitykset olisi
13150: annettava ajankohtaistettavaksi pysyvälle neuvot-                  Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
13151: telukunnalle, joka jatkossa toimisi naispuolisen                teisiin parlamentaarisen valmiuslainsää-
13152: henkilöstön varaamista, koulutusta ja palveluk-                 däntökomitean mietinnössään esittämän
13153: seen kutsumista yhteensovittavana elimenä.                      pysyvän neuvottelukunnan perustamisek-
13154:    Eri naisjärjestöt ovat kuluvana syksynä julkaise-            si koskien naisten osallistumista poik-
13155: massaan yhteisessä julkilausumassa kiirehtineet                 keusolojen tehtäviin?
13156: 
13157:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1983
13158: 
13159:                                                 Lea Kärhä
13160: 
13161: 
13162: 
13163: 
13164: 088301283F
13165: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 248
13166: 
13167: 
13168: 
13169: 
13170:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13171: 
13172:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
13173: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ti seuraavaa:
13174: olette kirjeenne n:o 1489 ohella 24 päivänä
13175:                                                         Puolustusministeriö pttaa tärkeänä naisten
13176: marraskuuta 1983 lähettänyt valtioneuvoston          osallistumista myös poikkeusolojen heille sopiviin
13177: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedusta-     tehtäviin. Parlamentaarisen valmiuslainsäädäntö-
13178: ja Lea Kärhän tekemän seuraavan sisältöisen          komitean (1979/605) ehdotus pysyvän neuvotte-
13179: kysymyksen n:o 248:                                  lukunnan asettamiseksi valmistelemaan naisten
13180:                                                      varaamista, koulutusta ja palvelukseen kutsumis-
13181:            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-   ta poikkeusolojen tehtäviin on kannatettava.
13182:         teisiin parlamentaarisen valmiuslainsää-     Koska asetettavan neuvottelukunnan käsiteltävät
13183:         däntökomitean mietinnössään esittämän        asiat liittyvät monen muun hallinnonalan tehtä-
13184:         pysyvän neuvottelukunnan perustamisek-       viin, vaatii neuvottelukunnan asettaminen vielä
13185:         si koskien naisten osallistumista poik-      lisäselvityksiä.
13186:         keusolojen tehtäviin?                           Puolustusministeriö toivoo, että tässä tarkoitet-
13187:                                                      tu pysyvä neuvottelukunta voitaisiin asettaa vielä
13188:                                                      tämän hallituksen aikana.
13189:     Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1983
13190: 
13191:                                                             Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
13192:                                      1983 vp. -- ~ n:o 248                                          3
13193: 
13194: 
13195: 
13196: 
13197:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
13198:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Försvarsministeriet anser det vara viktigt att
13199: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kvinnorna även under undantagsförhållanden tar
13200: nr 1489 av den 24 november 1983 tili vederbö-        del i uppgifter som lämpar sig för dem. Parla-
13201: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av      mentariska kommittens för beredskapslagstift-
13202: riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörs-       ning (1979/60) förslag om att tillsätta en perma-
13203: mål nr 248:                                          nent delegation med uppgift att utreda på vilket
13204:                                                      sätt kvinnor kan hållas i beredskap, utbildas och
13205:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder        inkallas tili uppgifter under undantagsförhållan-
13206:        för att grunda den permanenta delega-         den bör understödas. Eftersom de frågor den
13207:        tionen för kvinnornas deltagande i upp-       tilltänkta delegationen skall behandla tangerar
13208:        gifter under undantagsförhållanden som        uppgifter inom många andra förvaltningsområ-
13209:        parlamentariska kommitten för be-             den, kräver tillsättandet av delegationen ännu
13210:        redskapslagstiftning föreslog i sitt betän-   tilläggsutredningar.
13211:        kande?
13212:                                                        Försvarsministeriet hoppas att den ovan avsed-
13213:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      da delegationen skall kunna tillsättas ännu under
13214: anföra följande:                                     denna regering.
13215:     Helsingfors den 28 december 1983
13216: 
13217:                                                               Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
13218:                                                1983 vp.
13219: 
13220: lGrjallinen kysymys n:o 249
13221: 
13222: 
13223: 
13224: 
13225:                                    Turunen: Valtion työmarkkinalaitoksen suunnitelmasta leikata
13226:                                      palkkaukseen tarkoitettuja valtionapuja
13227: 
13228: 
13229:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13230: 
13231:    Eduskunnan palkkavaltuuskunta on hyväksy-             Edellä olevasta huolimatta on valtiovarainmi-
13232: ayt 27 .4. allekirjoitetun kunnallisen yleisen vir-   nisteriön palkkaosasto kirjeessään n:o VM 881361
13233: kaehtosopimuksen valtiota sitovaksi 1.4. alkaen.      83/19.9.1983 katsonut aiheelliseksi puuttua asi-
13234: Mainitun sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13       aan. Koska po. virkaehtosopimuksen tulkintaa
13235: §:n soveltamisesta on syntynyt työntekijäpuolen       on käsitelty kunnissa pitkin syksyä, on kunnalli-
13236: fVK-V:n ja työnantajan kunnallisen sopimus-           nen sopimusvaltuuskunta lähettänyt 21.9. maini-
13237: v-altuuskunnan kesken kiista, joka kunnallisen        tun valtiovarainministeriön palkkaosaston kirjeen
13238: v-irkaehtosopimuksen        neuvottelumenettelystä    myös kunnille "tiedoksi ja huomioonotettavak-
13239: tehdyn pääsopimuksen 3 §:n nojalla on viety           si". Kirjeessä valtiovarainministeriön palkkaosas-
13240: :>sapuolten välisiin keskusneuvotteluihin 25.10.      to katsoo, että mikäli TVK-V:n jäsenille makse-
13241: Asian käsittely tältä osin on siis edelleen kesken.   taan mainitut yleiskorotukset ajalta 1.4.-31. 5.
13242:    TVK-V:n viimekeväisen lakon vielä kestäessä        on kysymys kansanterveyslain mukaisesta ylipalk-
13243: v-ei työntekijäpuoli asian työtuomioistuimeen         kauksesta ja uhkaa kuntia valtionavun menetyk-
13244: ;yyttäen KSV:aa työrauhavelvoitteen rikkomisesta      sillä.
13245: kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n vastaises-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13246: ti. Työtuomioistuin hylkäsi kanteen 23.6. anta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13247: massaan tuomiossa. Työtuomioistuin ei kuiten-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13248: kaan ottanut kantaa siihen oliko 27 .4. allekirjoi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13249: tetun virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkir-
13250: jan 13 § laillinen vai ei ts. olisiko TVK-V ry:n                Onko Hallitus tietoinen, että valtiova-
13251: jäsenille tullut maksaa sopimuksen mukaiset                  rainministeriön palkkaosasto on puuttu-
13252: ~leiskorotukset ajalla 1.4.-31. 5. Ohjeeksi sovel-           nut asiaan, joka on paraikaa käsiteltävänä
13253: tuvaa oikeusistuimen päätöstä asiassa ei siis ole.           työmarkkinaosapuolten välisissä keskus-
13254:    Työntekijäpuolen toimesta on asiaa käsitelty              neuvotteluissa, ja
13255: myös eräissä alioikeuksissa. Annetuista tuomiois-               että palkkaosasto on esittänyt uhkauk-
13256: ta on Tampereen raastuvanoikeus 16.8. antamas-               sen kuntien valtionosuuksien leikkaami-
13257: ;aan päätöksessä jättänyt asian tutkimatta, koska            sesta 25 prosentilla TVK:n Virkamiesjär-
13258: ;e raastuvanoikeuden mielestä kuuluu työtuo-                 jestöt TVK-V ry:n jäsenten palkkauksen
13259: mioistuimen toimivaltaan. Riihimäen kihlakun-                osalta, vaikka eduskunnan palkkavaltuus-
13260:  aanoikeus on päättänyt asian sitä vastoin työnte-           kunta on virkaehtosopimuksen valtiota
13261:  kijäpuolen eduksi (päätös n:o 903 12.10.1983).              sitovaksi hyväksynyt tekemättä leikkaami-
13262:  Alioikeuksien kannanotot ovat siis ristiriitaisia.          sesta nimenomaista päätöstä?
13263: 
13264:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1983
13265: 
13266:                                              Eeva Turunen
13267: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 249
13268: 
13269: 
13270: 
13271: 
13272:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13273: 
13274:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      27.4.1983 tehdyt kunnalliset virka- ja työehtos<
13275: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pimukset, valtakunnansovittelija Teuvo Kallio
13276: olette 24 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn          sovintoehdotuksen TVK:n Virkamiesjärjesti:
13277: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         TVK-V ry:n ja kunnallisen sopimusvaltuuskur
13278: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    nan välillä 28.4.1983 alkaneen työnseisaukse
13279: taja Tutusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     lopettamiseksi ja lakon lopettamisesta 24.5.198
13280: myksestä n:o 249:                                    tehdyn sopimuksen sanotun lain edellyttämäs!
13281:                                                      tarkoituksessa asianomaiselle ministeriölle.
13282:            Onko Hallitus tietoinen, että valtiova-
13283:                                                         Eduskunnan palkkavaltuuskunta on 14 päivi
13284:         rainministeriön palkkaosasto on puuttu-
13285:                                                      nä kesäkuuta 1983 tekemällään päätöksellä hJ
13286:         nut asiaan, joka on paraikaa käsiteltävänä
13287:                                                      väksynyt edellä mainitut kunnalliset virka- j
13288:         työmarkkinaosapuolten välisissä keskus-      työehtosopimukset sekä valtakunnansovittelija
13289:         neuvotteluissa, ja                           sovintoehdotuksen ja sopimuksen lakon lopett;
13290:            että palkkaosasto on esittänyt uhkauk-    ~iseksi valtionosuuden suorittamisen perusted
13291:         sen kuntien valtionosuuksien leikkaami-      Sl.
13292:         sesta 25 prosentilla TVK:n Virkamiesjär-
13293:                                                         Eduskunnan palkkavaltuuskunta hyväksyi kur
13294:         jestöt TVK-V ry:n jäsenten palkkauksen
13295:                                                      nalliset virka- ja työehtosopimukset kokonaisut
13296:         osalta, vaikka eduskunnan palkkavaltuus-
13297:                                                      dessaan valtionosuuden suorittamisen perusteil
13298:         kunta on virkaehtosopimuksen valtiota
13299:                                                      si. Näin ollen myös kunnallisen yleisen virkael
13300:         sitovaksi hyväksynyt tekemättä leikkaami-
13301:                                                      tosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 §:
13302:         sesta nimenomaista päätöstä?
13303:                                                      määräys, jonka mukaan kyseinen sopimus liitte
13304:                                                      neen koskee vain Akava ry:n ja Julkisten työal<
13305:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        jen ammattijärjestö JTA ry:n jäseniä, hyväksyttii
13306: seuraavaa:                                           valtionosuuden suorittamisen perusteeksi.
13307:    Huhtikuun 27 päivänä 1983 kunnallinen sopi-          Eduskunnan palkkavaltuuskunta on hyväks1
13308: musvaltuuskunta solmi kunnallisen yleisen virka-     nyt kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja TVK:
13309: ehtosopimuksen Akava ry:n ja Julkisten työalojen     Virkamiesjärjestöt TVK-V ry:n välillä allekirjoitc
13310: ammattijärjestö JTA ry:n kanssa tulevaksi voi-       tun lakon lopettamissopimuksen ja valtakunnar
13311: maan 1.4.1983 lukien. Koska TVK:n Virkamies-         sovittelijan sovintoesityksen valtionosuuden su<
13312: järjestöt TVK-V ry. jättäytyi tuolloin sopimuksen    rittamisen perusteeksi vasta 1 päivästä kesäkuU1
13313: ulkopuolelle, rajoitettiin virkaehtosopimuksen al-   1983 lukien, koska valtakunnansovittelijan sovir
13314: lekirjoituspöytäkirjan 13 § :ssä sopimus koske-      toesitys ja sopimus lakon lopettamiseksi tuliv:
13315: maan 1.4.1983 lukien ainoastaan Akava ry:n ja        virkaehtosopimusvaikutuksin voimaan vasta san<
13316: Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ry:n jäse-   tusta päivästä lukien.
13317: niä.                                                    Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ;
13318:    Toukokuun 24 päivänä 1983 kunnallisen sopi-       -avustuksista annetun lain (35/1973) 15 §:n
13319: musvaltuuskunnan ja TVK:n Virkamiesjärjestöt         momentin mukaan valtionosuus viranhaltijoide
13320: TVK-V ry:n välillä allekirjoitetun lakon lopetta-    ja työntekijöiden palkkauksiin ja muihin etuihi
13321: missopimuksen ja valtakunnansovittelijan sovin-      suoritetaan sen mukaisiin menoihin kuin virk:
13322: toesityksen mukaan mm. kunnallista yleistä vir-      tai työehtosopimus edellyttää, sikäli kuin edu:
13323: ~-~aehtosopimusta vastaava pöytäkirja on TVK-V       kunnan palkkavaltuuskunta on hyväksynyt sop
13324: ry:n osalta virkaehtosopimusvaikutuksin voimassa     ~uksen valtionosuuden suorittamisen perusteel
13325: vasta 1 päivästä kesäkuuta 1983 lukien.              Sl.
13326:    Kunnallinen       sopimusvaltuuskunta        on      Edellä mainittu määräys sitoo valtionapuvirar
13327: 27.5.1983 toimittanut kuntien ja kuntainliittojen    omaisia niiden käsitellessä kuntien ja kuntainlii
13328: valtionosuuksista ja -avustuksista 19 päivänä tam-   tojen valtionosuustilityksiä. Näin ollen valtiot
13329: mikuuta 1973 annetun lain (35/73) nojalla            apuviranomaisten tulee ryhtyä valtionosuuksista
13330:                                      1983 vp. -     KK n:o 249                                    3
13331: 
13332: -avustuksista annetussa laissa tarkemmin säädet-    sesti TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ry:n jäsen-
13333: tyihin toimenpiteisiin, mikäli kunnat tai kun-      ten palkkakustannuksiin ajalla 1.4.-31.5.1983.
13334: tainliitot ovat poikenneet eduskunnan palkkaval-    Kirjeessä selostetaan mm. edellä mainittujen so-
13335: tuuskunnan valtionosuuden suorittamisen perus-      pimusten sitovuutta valtionosuuksien osalta ja
13336: teeksi hyväksymien virka- tai työehtosopimusten     niistä poikkeamisten vaikutusta valtionosuuksien
13337: määräyksistä. Tällaisina toimenpiteinä saattavat    maksamiseen. Tämän jälkeen on kyseisten virka-
13338: tulla kyseeseen esimerkiksi valtionosuuden evää-    ja työehtosopimusten tulkintaa ja soveltamista
13339: minen joko kokonaan tai osaksi sen henkilöstön,     koskevasta erimielisyydestä käyty kunnallisten
13340: jolle on maksettu palkkaa virka- tai työehtosopi-   virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 12
13341: muksista poiketen, palkkauskustannusten osalta.     päivänä lokakuuta 1970 tehdyn pääsopimuksen 5
13342:    Valtiovarainministeriön palkkaosasto on lähet-   §:n mukaiset keskusneuvottelut kunnallisen sopi-
13343: tänyt valtionapuviranomaisille 19 päivänä syys-     musvaltuuskunnan ja TVK:n Virkamiesjärjestöt
13344: kuuta 1983 päivätyn kirjeen valtionosuuden suo-     TVK-V ry:n kesken. Nämä neuvottelut ovat
13345: rittamisesta eduskunnan palkkavaltuuskunnan         päättyneet.
13346: hyväksymien virka- ja työehtosopimusten mukai-
13347: 
13348:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
13349: 
13350:                                                                        Ministeri Pekka Vennamo
13351: 4                                     1983 vp. -      .KK n:o 249
13352: 
13353: 
13354: 
13355: 
13356:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13357: 
13358:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förbund (35/73) den 27 april 1983 träffade
13359: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalen,
13360: av den 24 november 1983 till vederbörande             riksförlikningsman Teuvo Kallios medlingsförslag
13361: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    om avslutande av den arbetsinställelse som den
13362: av riksdagsman Turunen ställda spörsmål nr 249:       28 april 1983 inleddes mellan TOC:s Tjänste-
13363:                                                       mannaorganisationer TOC-T rf och kommunala
13364:            Är Regeringen medveten om, att fi-         avtalsdelegationen, samt det avtal om avslutande
13365:         nansministeriets löneavdelning har ingri-     av strejken som ingicks den 25 maj 1983. Denna
13366:         pit i ett ärende, som för närvarande          åtgärd vidtogs i det syfte som förutsätts i nyss
13367:         handläggs vid centralförhandlingar arbets-    nämnda lag.
13368:         marknadsparterna emellan, och
13369:            att löneavdelningen har framfört ett          Riksdagens lönedelegation godkände genom
13370:         hot om nedskärning av kommunernas             sitt beslut av den 14 juni 1983 såsom grund för
13371:         statsandelar med 25 procent i fråga om        erläggande av statsandel ovan nämnda kommu-
13372:         avlöningen för medlemmarna i TOC:s            nala tjänste- och arbetskollektivavtal, riksförlik-
13373:         Tjänstemannaorganisationer TOC-T rf,          ningsmannens medlingsförslag samt avtalet om
13374:         fastän riksdagens lönedelegation har god-     avslutande av strejken.
13375:         känt tjänstekollektivavtalet såsom bin-          Riksdagens lönedelegation godkände de kom-
13376:         dande för staten, utan att uttryckligt        munala tjänste- och arbetskollektivavtalen i deras
13377:         beslut om nedskärning har fattats?            helhet såsom grund för erläggande av statsandel.
13378:                                                       Sålunda godkändes även bestämmelsen i 13 §
13379:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       underteckningsprotokollet till det allmänna kom-
13380: anföra följande:                                      munala tjänstekollektivavtalet, enligt viiken avta-
13381:                                                       let jämte bilagor gäller endast medlemmarna i
13382:    Den 27 april 1983 ingick kommunala avtalsde-       Akava rf och i Fackorganisationen för offentliga
13383: legationen med Akava rf och Fackorganisationen        arbetsområden FOA rf såsom grund för erläggan-
13384: för offentliga arbetsområden FOA rf det allmän-       de av statsandel.
13385: na kommunala tjänstekollektivavtalet så, att av-
13386: talet trädde i kraft fr.o.m. 1.4.1983. Eftersom          Riksdagens lönedelegation har godkänt det
13387: TOC:s Tjänstemannaorganisationer TOC-T rf             mellan kommunala avtalsdelegationen och
13388: härvid ställde sig utanför avtalet, begränsades       TOC:s Tjänstemannaorganisationer TOC-T rf
13389: detta i 13 § underteckningsprotokollet till tjäns-    undertecknade avtalet om avslutande av strejken
13390: tekollektivavtalet att, räknat från 1.4.1983, gälla   samt riksförlikningsmannens medlingsförslag så-
13391: endast medlemmarna i Akava rf och i Fackorga-         som grund för erläggande av statsandel först
13392: nisationen för offentliga arbetsområden FOA rf.       fr.o.m. den juni 1983, emedan riksförliknings-
13393:    1 enlighet med det avtal som den 24 maj 1983       mannens medlingsförslag och avtalet om avslu-
13394: undertecknades mellan kommunala avtalsdelega-         tande av strejken trädde i kraft med tjänstekol-
13395: tionen och TOC:s Tjänstemannaorganisationer           lektivavtalsverkningar först från sagda dag räk-
13396: TOC-T rf om avslutande av strejken samt riksför-      nat.
13397: likningsmannens medlingsförslag är bl.a. det             1 enlighet med 15 § 2 mom. lagen om
13398: protokoll som motsvarar det allmänna kommu-           statsandelar och -understöd åt kommuner och
13399: nala tjänstekollektivavtalet för TOC-T rf:s vid-      kommunalförbund (35/7 3) erläggs statsandel för
13400: kommande med tjänstekollektivavtalsverkningar         tjänsteinnehavares och arbetstagares avlöningar
13401: i kraft först fr.o.m. den 1 juni 1983.                och övriga förmåner beträffande sådana utgifter
13402:    Kommunala avtalsdelegationen sände den 27          som tjänste- eller arbetskollektivavtalet förutsät-
13403: maj 1983 till vederbörande ministerium de med         ter, i den mån riksdagens lönedelegation har
13404: stöd av lagen den 19 januari 1973 om statsande-       godkänt avtalet såsom grund för erläggande av
13405: lar och -understöd åt kommuner och kommunal-          statsandel.
13406:                                     1983 vp. -   KK n:o 249                                    5
13407: 
13408:    Ovan nämnda stadgande binder statsbidrags- heterna om erläggande av statsandel i eniighet
13409: myndigheterna då dessa handiägger kommuner- med de av riksdagens Iönedelegation godkända
13410: nas och kommunalförbundens statsandelsredovis- tjänste- och arbetskollektivavtaien för aviönings-
13411: ningar. Såiunda skall dessa myndigheter vidta • kostnaderna för mediemmarna i TOC:s Tjänste-
13412: sådana åtgärder som är närmare föreskrivna i mannaorganisationer TOC-T rf under tiden
13413: Iagen om statsandelar och -understöd åt kommu- 1.4.-31.5.1983. I brevet redogörs bl.a. för avta-
13414: ner och kommunalförbund, om kommunerna Iens bindande verkan för statsandelarnas vidkom-
13415: eller kommunaiförbunden har avvikit från be- mande och för hur avvikelser från avtaien in-
13416: stämmelserna i de tjänste- eller arbetskollektivav- verkar på erläggandet av statsandelar .'
13417: tai som riksdagens Iönedelegation har godkänt          Härefter har angående meningsskiijaktighet
13418: såsom grund för erläggande av statsandel. Åtgär- rörande toikning och tilllämpning av berörda
13419: der som kan komma i fråga är exempelvis att tjänste- och arbetskollektivavtai förts centraiför-
13420: statsandelar antingen helt eller delvis förvägras handiingar mellan kommunaia avtalsdeiegatio-
13421: beträffande aviöningskostnaderna för den perso- nen och TOC:s Tjänstemannaorganisationer
13422: nai, till viiken Iön har betalats med avvikelse från TOC-T rf i eniighet med 5 § Iagen den 12
13423: tjänste- eller arbetskollektivavtaien.               oktober 1970 om förhandiingsproceduren för
13424:    Finansministeriets Iöneavdelning sände den 19 kommunala tjänstekollektivavtal. Dessa förhand-
13425: september 1983 ett brev till statsbidragsmyndig- Iingar har avsiutats.
13426: 
13427:     Helsingfors den 27 december 1983
13428: 
13429:                                                                       Minister Pekka Vennamo
13430: 
13431: 
13432: 
13433: 
13434: 418400603M
13435:                                                     1983 vp.
13436: 
13437: Kirjallinen kysymys n:o 250
13438: 
13439: 
13440: 
13441: 
13442:                                       Miettinen ym.: Virkamiesasuntojen vuokratason alentamisesta
13443: 
13444: 
13445:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13446: 
13447:    Valtion virastoilla ja laitoksilla on hallinnas-           Noudatettu vuokrapolitiikka on näkyvimmin
13448: saan noin 20 000 asuntoa, joita kutsutaan virka-           heijastunut puolustusvoimien ja rajavartiolaitos-
13449: tai virkamiesasunnoiksi. Suurimmat haltijaviras-           ten asuntoihin. Tämä johtuu siitä, että erityisesti
13450: tot ovat puolustusministeriö (noin 7 300) ja Val-          puolustusvoimien asuntojen varustetaso ja kunto
13451: tionrautatiet (noin 5 200) sekä vankeinhoitolai-           on huomattavasti alhaisempi kuin muun valtion-
13452: tos.                                                       hallinnon asuntojen taso. Tästä syystä muutetaan
13453:    Virka-asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jossa vir-        mieluummin muualle asumaan. Niinpä tällä het-
13454: kamies on virkatehtäviensä laadun tai niiden               kellä monissa varuskunnissa on kymmenittäin
13455: tarkoituksenmukaisen hoitamisen vuoksi velvolli-           asuntoja tyhjinä tai niitä on luovutettu muiden
13456: nen asumaan. Tästä velvollisuudesta on monilla             kuin laitoksessa palvelevien käyttöön.
13457: hallinnonaloilla luovuttu kokonaan, koska virka-             Jatkuvasti tapahtuu niin, että laitosten oma
13458: miehen ei ole kannattanut virka-asunnossa asua.            henkilöstö hankkii yhä useammin omistusasunto-
13459:    Valtaosa asunnoista on virkamiesten käyttöön            ja tai vuokraa yksityiseltä kunnoltaan paremman,
13460: varattuja vuokra-asuntoja. Alkujaan ne oli tarkoi-         mutta samanhintaisen tai halvemman vuokra-
13461: tettu luontoiseduksi turvaamaan virkamiehen                asunnon.
13462: työpanos työnantajan käyttöön. Näin on tietysti               Yleisen asuntopolitiikan ja valtiontalouden
13463: vieläkin niissä paikoissa, joissa muuta asumis-            kannalta ei ole mielekästä, että valtion asuntoja
13464: mahdollisuutta ei ole. Muuten virkamiesasunto              seisoo runsaasti tyhjinä. Tarvitaan pikaisia toi-
13465: ei ole nykyisin missään suhteessa luontoisetu.             menpiteitä asiantilan korjaamiseksi. Vuokratason
13466:    Vuokrat virkamiesasuntojen kohdalla on parin-           alentaminen virkamiesasunnoissa on välttämätön
13467: kymmenen viime vuoden aikana määrätty erityi-              toimenpide.
13468: sen pisteytysjärjestelmän mukaisesti. Pistearvoon
13469: vaikuttavat pinta-ala, huoneyksiköt, rakenteet,               Valtioneuvosto teki 25.2.1982 periaatepäätök-
13470: laitteet, varusteet, ikä, kunto jne. Pistearvoa            sen valtion virkamiesasuntojen vuokrien saatta-
13471: voidaan alentaa huonokuntoisuuden, vaikean si-             misesta samaan tasoon yksityisasuntojen vuokrien
13472: jainnin tai ympäristöhaittojen perusteella. Pistey-        kanssa. Päätös merkitsi yhteensä 2, 57 markan
13473: tysjärjestelmässä on eräitä merkittäviä puutteita.         ylimääräisiä korotuksia neliövuokriin vv. 1982-
13474: Asunnon iän määritys on eräs tällainen. Ikä                84. Korotuksista on 50 penniä1m 2 vielä toteutu-
13475: pitäisi pystyä nykyisenä atk-aikana erittelemään           matta.
13476: vuosittain. Asunnon kuntokerroin on myös varsin               Tuo valtioneuvoston päätös on merkinnyt vir-
13477: kaavamainen ja jäykkä. Se pitäisi tehdä jousta-            kamiesasuntojen tyhjentymistä kiihtyvällä vauh-
13478: vammaksi.                                                  dilla.
13479:    Eräiden valtion palveluksessa olevien henkilös-            Erityisen ongelmallinen on tilanne sellaisten
13480: töryhmien osalta virkamiesasuntoon liittyvä on-            valtion henkilöstöryhmien kohdalla, jotka veivoi-
13481: gelmakenttä on monitahoisempi kuin pelkkä                  tetaan kaikissa olosuhteissa asumaan näissä virka-
13482: vuokrannousu. Virkamies voidaan nimittäin vel-             mies- tai työsuhdeasunnoissa. Tällaisia työsuhtei-
13483: voittaa kaikissa olosuhteissa asumaan virkamies-           sia ammattiryhmiä työskentelee mm. valtion
13484: tai työsuhdeasunnossaan.                                   koulutiloissa ja maatalouden tutkimuskeskuksen
13485:    Asumisvelvollisuudesta vapauttamista ei ole             koeasemilla. Heitä ovat mm. karjamestari, kar-
13486: sallittu edes sellaisissa tapauksissa, jolloin siirrosta   jakko, sikalanhoitaja, puutarhuri, tutkimus-
13487: ei ole osoitettavissa mitään haittaa työtehtävien          mestari, tutkimusapulainen jne. sekä osittain
13488: hoitamiselle.                                              työnjohtaja.
13489: 0883012425
13490: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 250
13491: 
13492: 
13493:    Asumisvelvollisuuteen sisältyy vielä vuokrata-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13494: son korkeuden lisäksi korotuksen aiheuttama lisä-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13495: rasitus, jossa asuntoedusta on verotettu vastoin
13496: verohallituksen suositusohjeita. Asuntoedun ve-                Onko Hallitus tietoinen nykyisen
13497: rottamisesta virkamiesasunnoissa tulisikin luopua           virka-asuntojärjestelmän   epäkohdista,
13498: kokonaan.                                                   mm. asuntojen vuokratason kohtuutto-
13499:   Jottei virkamiesasuntojen tyhjeneminen jatkui-            muudesta ja ylimääräisen vuokrankoro-
13500: si edelleen ja jotta valtion virkamiesasuntojen             tuksen aiheuttamista haittatekijöistä ja
13501: vuokrataso saataisiin kohtuulliseksi ja oikeuden-           epäoikeudenmukaisuuksista      erityisesti
13502: mukaiseksi ja jotta eräiden valtion henkilöstöryh-          puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
13503: mien osalta vallitsevat asumispakkoon liittyvät             sekä vankeinhoitolaitoksen henkilökun-
13504: epäkohdat saataisiin korjattua, odotetaan valtio-           nalle, ja
13505: neuvostolta pikaisia toimenpiteitä asiantilan kor-
13506: jaamiseksi.                                                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13507:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ryhtyä nykyisessä järjestelmässä olevien
13508: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                epäkohtien korjaamiseksi?
13509: 
13510:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1983
13511: 
13512:                      Mauri Miettinen                         Tuulikki Petäjäniemi
13513:                      Tuure Junnila                           Helge Saarikoski
13514:                      Heikki Järvenpää                        Riitta Uosukainen
13515:                                       1983 vp. -      KK n:o 250                                       3
13516: 
13517: 
13518: 
13519: 
13520:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13521: 
13522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        neet muutokset. Palvelussuhdeasunto ei siten ole
13523: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         palkkaukseen kuuluva etu.
13524: olette 24 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn              Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt
13525: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          valtion palvelussuhdeasuntojen käyttöä vuoden
13526: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     1982 lopussa. Selvityksessä todettiin näitä asun-
13527: taja Mauri Miettisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    toja olevan tyhjillään 7,2 %, muussa omassa
13528: sesta kysymyksestä n:o 250:                           käytössä 4,8 % ja muille kuin asianomaisen
13529:                                                       viraston tai laitoksen henkilökunnalle vuokrattui-
13530:           Onko Hallitus tietoinen nykyisen            na 7, 7 % koko asuntokannasta.
13531:        virka-asuntojärjestelmän    epäkohdista,
13532:                                                          Tarkastusviraston selvityksen mukaan tyhjiä
13533:        _mm. asuntojen vuokratason kohtuutto-
13534:                                                       asuntoja oli suurimmat määrät seuraavilla viras-
13535:        muudesta ja ylimääräisen vuokrankoro-
13536:                                                       toilla ja laitoksilla: puolustusvoimat 555, Val-
13537:        tuksen aiheuttamista haittatekijöistä ja
13538:                                                       tionrautatiet 291, rajavartiolaitos 147, oikeusmi-
13539:        epäoikeudenmukaisuuksista       erityisesti
13540:                                                       nisteriö 139, tie- ja vesirakennuslaitos 68 sekä
13541:        puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
13542:                                                       ammattikasvatushallitus 56.
13543:        sekä vankeinhoitolaitoksen henkilökun-
13544:        nalle, ja                                         Syiksi asuntojen tyhjilleen jääntiin ja muuhun
13545:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kuin virkamiesasuntokäyttöön virastot esittivät
13546:        ryhtyä nykyisessä järjestelmässä olevien       ensisijaisina huoneistojen huonon kunnon ja
13547:        epäkohtien korjaamiseksi?                      puutteellisen varustetason, henkilökuntavaihdok-
13548:                                                       set, korjaustyöt, vuokratason, asuinympäristön
13549:                                                       tai sijainnin sekä sen, ettei asianomaisella viras-
13550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tolla ole tarvetta virkamiesasunnoista.
13551: seuraavaa:
13552:                                                          Valtioneuvosto teki keväällä 1982 periaatepää-
13553:    Valtiolla on runsaat 21 000 palvelussuhdeasun-     töksen valtion palvelussuhdeasuntojen vuokrien
13554: toa. Asuntoja on hankittu virastojen erityistarpei-   saattamisesta yksityisasuntojen vuokrien tasolle
13555: den tyydyttämiseksi. Näitä tarpeita ovat luoneet      vuosina 1982-1984, mikä on merkinnyt palve-
13556: toimipaikan syrjäinen sijainti, toiminnan luonne,     lussuhdeasunnoissa asuville suurempia vuokran-
13557: valmiuskysymykset, eräiden virkamiesryhmien           korotuksia kuin mitä on valtioneuvoston yksityis-
13558: siinymisvelvollisuus ja kiinteistöjen hoito- sekä     asuntoja koskevan vuokrankorotussuosituksen no-
13559: valvontatehtävät.                                     jalla voitu toteuttaa muissa vuokra-asunnoissa.
13560:    Palvelussuhdeasuntoja oli vuoden 1982 lopussa      Periaatepäätöksen mukaiset korotukset ovat jos-
13561: eniten puolustusvoimilla (7 224). Valtionrauta-       sain määrin herättäneet tyytymättömyyttä palve-
13562: teillä asuntoja oli 5 141, rajavartiolaitoksella      lussuhdeasunnoissa asuvien keskuudessa. Jälkeen-
13563: 1 484 ja ammattikasvatushallituksella 1 474. Oi-      jääneisyyttä korjaava 50 pennin korotus neliö-
13564: keusministeriöllä, johon kysymyksessä viitataan,      metriltä on päätöksen mukaan suoritettava vielä
13565: näitä asuntoja oli 715.                               vuoden 1984 aikana, minkä jälkeen palvelussuh-
13566:    Valtion viran tai toimen haltijain palkkaukses-    deasuntojen vuokrat keskimäärin vastaavat yksi-
13567: ta annetun lain (1030/42) 16 §:n mukaan virka-        tyisasuntojen vuokria.
13568: miesasunnosta peritään vastiketta, joka ei saa           Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen asun-
13569: ylittää paikkakunnalla perittävää käypää vuokraa.     noista huomattavan osan vuokria on valtiovarain-
13570: Palvelussuhdeasuntojen vuokrat määräytyvät            mtmstenon päätöksellä alennettu enintaan
13571: mainitun lain nojalla valtion virkamiesasuntojen      30 % . Lisäksi kyseisten asuntojen pistearvoja on
13572: vuokrien määräämisperusteista annetun valtio-         voitu asuinympäristön haittatekijöiden nojalla
13573: neuvoston päätöksen (508/64) mukaisesti erityi-       katselmustoimituksessa        alentaa      enintään
13574: sen pistearvon perusteella. Vuokrapisteen hinta       30 % :lla. Virka-asunnon, jossa viran- tai toimen-
13575: määrätään vuosittain ottaen soveltuvin osin huo-      haltija on velvollinen asumaan, vuokra peritään
13576: mioon yksityisasuntojen vuokratasossa tapahtu-        lisäksi 20 % :lla alennettuna. Näiden asuntojen
13577: 4                                    1983 vp. -      KK n:o 250
13578: 
13579: osuus koko asuntokannasta on pienentynyt noin        nykyaikaistettu ja sopivalla tavalla yleiseen vuok-
13580: 10 % :iin, koska anomuksiin virka-asuntoon liit-     ranmääräytymisjärjestelmään kytketty menettely
13581: tyvästä asumisvelvollisuudesta vapauttamiseksi on    voidaan ottaa käyttöön vuonna 1985. Erityisesti
13582: nykyisin aina suhtauduttu myönteisesti, ellei pa-    asunnon sijaintiin perustuvan kertoimen, erityis-
13583: kottavasta syystä ole muuta johtunut.                ten alennusperusteiden ja niiden suuruuden sekä
13584:    Palvelussuhdeasuntojen vuokratason vume           asunnon iän ja kunnon vaikutuksiin vuokratason
13585: vuosina tapahtunut kohoaminen ei ole ainoa           määräytymisen oikeudenmukaisuuden kannalta
13586: palvelussuhdeasuntojen tyhjenemisen syy. Edellä      kiinnitetään tällöin huomiota.
13587: mainittujen erityisalennusten vuoksi ovat eräiden
13588: palvelussuhdeasuntojen vuokrat jopa muodostu-           Tätä ja muita mahdollisesti tarvittavia uudis-
13589: neet niin alhaisiksi, että asukkaita on verotettu    tuksia selvitetään virkamiestyöryhmässä ja yhteis-
13590: asuntoedusta. Koska omistusasunnossa asuminen        työssä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Puolustus-
13591: on asukkaalle edullinen ja nykyisten asumisarvos-    voimien ja rajavartiolaitoksen asuntoihin liittyviä
13592: tusten mukainen asumismuoto, palvelussuhde-          erityisongelmia on lisäksi tarkoitus selvittää erik-
13593: asuntojen vuokratason nousu on kuitenkin voi-        seen.
13594: nut kannustaa näissä asunnoissa asuvia omistus-
13595: asunnon hankintaan.                                    Hallitus pitää myös tarkoituksenmukaisena
13596:    Hallitus on tietoinen palvelussuhdeasuntojär-     pyrkiä siihen, että pisteytyksen perusteella mää-
13597: jestelmän epäkohdista ja järjestelmään liittyvistä   räytynyttä vuokraa voitaisiin pitää kohtuullisena
13598: ongelmista, joita on ryhdytty eri tavoin selvittä-   käypänä vuokrana myös verotuksessa. Virkamie-
13599: mään.                                                hiä ei kuitenkaan asuntoedun verotuksessa voi
13600:    Valtion virkamiesasuntojen vuokrien määrää-       asettaa muiden kansalaisten kanssa eriarvoiseen
13601: misperusteita on tarkoitus uudistaa siten, että      asemaan.
13602: 
13603:     Helsingissä joulukuun 19 päivänä 1983
13604: 
13605:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
13606:                                        1983 vp. -- KJ( n:o 250                                          5
13607: 
13608: 
13609: 
13610: 
13611:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13612: 
13613:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tiliämpliga delar av de ändringar av hyresnivån
13614: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          som har skett i fråga om privata bostäder.
13615: av den 24 november 1983 tili vederbörande              Bostad, som upplåts med anledning av anstäli-
13616: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     ningsförhåliande, är sålunda inte en förmån i
13617: av riksdagsman Mauri Miettinen m.fl. underteck-        anslutning tili avlöningen.
13618: nade spörsmål nr 250:                                     Statens revisionsverk har utrett användningen
13619:           Är Regeringen medveten om missför-           av statens ovan avsedda bostäder i slutet av år
13620:        håliandena i det nuvarande tjänstebo-           1982. 1 utredningen konstaterades att av dessa
13621:        stadssystemet bl.a. i fråga om den oskäli-      bostäder stod 7,2 % av hela bostadsbeståndet
13622:        ga hyresnivån och de skadliga verkningar        tomma, 4,8 % var på annat sätt i eget bruk och
13623:        och orättvisor som följer av den extra          7, 7 % hade uthyrts åt andra än ifrågavarande
13624:        hyreshöjningen särskilt för försvarsmak-        ämbetsverks elier inrättnings egen personal.
13625:        tens,    gränsbevakningsväsendets samt             Enligt revisionsverkets utredning hade följande
13626:        fångvårdsväsendets personal, och                ämbetsverk och inrättningar det största antalet
13627:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tomma bostäder: försvarsmakten 55 5, Statsjärn-
13628:        för att avhjälpa missförhåliandena i det        vägarna 291, gränsbevakningsväsendet 147, justi-
13629:        nuvarande systemet?                             tieministeriet 139, väg- och vattenbyggnadsver-
13630:                                                        ket 68 samt yrkesutbildningsstyrelsen 56.
13631:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Som skäl för att bostäderna blivit tomma eller
13632: anföra följande:
13633:                                                        använts tili annat ändamål än uthyrning som
13634:    Staten har drygt 21 000 bostäder som upplåts i      tjänstemannabostäder anförde ämbetsverken
13635: anslutning tili anstäliningsförhållanden. Dessa        främst bostädernas dåliga skick och bristfäliiga
13636: bostäder har anskaffats för ämbetsverkens speciel-     utrustningsnivå, personalbyten, reparationsarbe-
13637: la behov, som har uppstått på grund av att             ten, hyresnivån, boendemiljön eller läget samt
13638: tjänstgöringsorten är avsides belägen, tili följd av   att ifrågavarande ämbetsverk inte hade behov av
13639: verksamhetens natur, beredskapssynpunkter, vis-        tjänstemannabostäder.
13640: sa tjänstemannakategoriers flyttningsskyldighet           Statsrådet fattade på våren 1982 ett princip-
13641: och med anledning av uppgifter i anslutning tili       beslut om att under åren 1982--1984 justera
13642: underhåli och övervakning av fastigheter.              hyrorna i bostäder för anställda hos staten tili
13643:    Vid slutet av år 1982 hade försvarsmakten det       samma nivå som hyrorna för privata bostäder,
13644: största antalet sådana bostäder som här avses          vilket har inneburit större hyreshöjningar för
13645: (7 224). Statsjärnvägarna hade 5 141 bostäder,         dem som bor i statens tjänstemannabostäder än
13646: gränsbevakningsväsendet 1 484 och yrkesutbild-         vad som med stöd av statsrådets rekommenda-
13647: ningsstyrelsen 1 474. Justitieministeriet, som         tion angående justering av hyror för privata
13648: spörsmålet hänvisar tili, hade 715 sådana bostä-       bostäder kunnat genomföras i fråga om andra
13649: der.                                                   hyresbostäder. Höjningen av hyrorna enligt prin-
13650:    Enligt 16 § lagen om avlöning i statens tjänster    cipbeslutet har i viss mån väckt missnöje bland
13651: elier befattningar (1030/42) uppbärs för bostad        dem som bor i bostäder för anställda. Höjningen
13652: som anvisats av staten ett vederlag, som inte får      om 50 penni per kvadratmeter, viiken undanrö-
13653: överstiga gängse hyra på orten. Hyrorna för            jer eftersläpningen, skall enligt beslutet erläggas
13654: bostäder, som upplåts i anslutning tili anstäli-       ännu under år 1984. Därefter kommer hyrorna
13655: ningsförhållande, bestäms med stöd av sagda lag        för dessa bostäder i genomsnitt att motsvara
13656: på basen av ett särskilt poängvärdessystem, som        hyrorna för privata bostäder.
13657: har fastställts i statsrådets beslut angående             Genom finansministeriets beslut har en bety-
13658: grunderna för bestämmande av hyrorna för sta-          dande del av hyrorna för försvarsväsendets och
13659: tens tjänstemannabostäder (508/64). Värdet hos         gränsbevakningsväsendets bostäder sänkts med
13660: en hyrespoäng bestäms årligen med beaktande i          högst 30 %. Dessutom har poängvärdena för
13661: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 250
13662: 
13663: ifrågavarande bostäder efter syneförrättning kun-     olika sätt börjat utreda de problem som ansluter
13664: nat sänkas med högst 30 % på grund av olägen-         sig tili detta system.
13665: heter i boendemiljön. Hyra för tjänstebostäder,          Bestämningsgrunderna för hyrorna för statens
13666: där tjänste- elier befattningshavare är skyldig att   tjänstemannabostäder skall enligt planerna för-
13667: bo, uppbärs dessutom sänkt med 20 %. Dessa            nyas så, att ett moderniserat förfarande, som
13668: bostäders andel av hela bostadsbeståndet har          ansluter sig tili det alimänna systemet för be-
13669: minskat tili ca 10 %, eftersom man numera             stämmande av hyror, kan tas i bruk år 1985.
13670: alltid har förhållit sig positivt tili anhålian om    Särskild uppmärksamhet skall med tanke på en
13671: befrielse från skyldighet att bo i tjänstebostad,     rättvis bestämning av hyresnivån härvid fästas vid
13672: om inte annat har föranletts av tvingande skäl.       hur koefficienten för bostadens läge, särskilda
13673:                                                       grunder för sänkning av hyran och sänkningarnas
13674:   Det är inte enbart höjningen av hyresnivån
13675:                                                       storlek samt bostadens ålder och skick påverkar
13676: under de senaste åren som är orsaken tili att
13677:                                                       bestämmandet av hyresnivån.
13678: bostäder, som upplåts i anslutning tili anställ-
13679:                                                          Denna fråga och spörsmålen om eventuella
13680: ningsförhållande, står tomma. På grund av ovan
13681:                                                       andra behövliga reformer utreds av en tjänste-
13682: nämnda specialsänkningar har hyrorna för vissa
13683:                                                       mannaarbetsgrupp och i samråd med arbets-
13684: bostäder av nämnda slag t.o.m. blivit så låga, ett
13685:                                                       marknadsorganisationerna. Ytterligare skall de
13686: hyresgästerna har beskattats för bostadsförmån.
13687:                                                       speciella problem som ansluter sig tili försvars-
13688: Eftersom det är förmånligt att bo i ägarbostad
13689:                                                       maktens och gränsbevakningsväsendets bostäder
13690: och detta överensstämmer med moderna boende-
13691:                                                       utredas särskilt för sig.
13692: värderingar, har höjningen av hyresnivån i fråga
13693:                                                          Regeringen anser det även vara ändamålsenligt
13694: om bostäder i anslutning tili anställningsförhål-
13695:                                                       att försöka åstadkomma att en hyra som bestämts
13696: lande dock kunnat uppmuntra personer som bor
13697:                                                       på basen av poängsättning skall kunna anses som
13698: i dem att köpa ägarbostad.
13699:                                                       skälig gängse hyra även vid beskattningen. Tjäns-
13700:    Regeringen är medveten om missförhållandena        temännen kan dock inte vid beskattning av
13701: i systemet med bostäder, som upplåts i anslut-        bostadsförmån försättas i en olikvärdig situation i
13702: ning tili anställningsförhåliande, och man har på     jämförelse med andra medborgare.
13703:     Helsingfors den 19 december 1983
13704: 
13705:                                                                            Minister Pekka Vennamo
13706:                                                 1983 vp.
13707: 
13708: Kirjallinen kysymys n:o 251
13709: 
13710: 
13711: 
13712: 
13713:                                    Manninen: Valtionosuuden maksamisesta kunnille syrjäseutulisän
13714:                                      suorittamiseksi
13715: 
13716: 
13717:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13718: 
13719:    Valtion virkamiehille maksetaan Itä- ja Poh-        lomittajat, kuten kaikki muutkin tällaiset työnte-
13720: jois-Suomessa ns. syrjäseutulisää. Myös kuntien        kijät, saisivat palkkoihinsa syrjäseutulisän.
13721: viranhaitijoille maksetaan vastaavaa lisää, johon         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13722: kunnat saavat myös valtionavustuksen.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin: viitaten esitän kun-
13723:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13724:    Kunnallisella sektorilla maksetaan myös eräille     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13725: työsopimussuhteisille työntekijöille syrjäseutuli-
13726: sää. Näin tapahtuu mm. terveydenhoitoalalla.                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13727: Tasapuolisuus vaatisi, että valtio maksaisi valtion-          siin valtionosuuden maksamiseksi kunnil-
13728: apua kunnille syrjäseutulisän maksamiseksi kai-               le syrjäseutulisän suorittamiseksi myös
13729: kille työsopimussuhteisille niin, että esim. koulu-           kaikille kuntien työsopimussuhteisille
13730: jen työsopimussuhteiset työntekijät ja maatalous-             työntekijöille?
13731: 
13732:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1983
13733: 
13734:                                            Mauno Manninen
13735: 
13736: 
13737: 
13738: 
13739: 0883012724
13740: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 251
13741: 
13742: 
13743: 
13744: 
13745:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13746: 
13747:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        taan syrjäseutulisää, kyseessä on työehtosopimuk-
13748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sen ylittävän edun suorittaminen.
13749: olette 24 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn               Valtionosuuden suorittamisen edellytyksenä on
13750: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
13751: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      -avustuksista annetun lain (35/73) mukaan, että
13752: taja Mauno Mannisen näin kuuluvasta kirjallises-       kustannuksia on pidettävä tehtävän asianmukai-
13753: ta kysymyksestä n:o 251:                               sen hoitamisen kannalta tarpeellisina.
13754:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Valtionosuus suoritetaan, erikseen säädettyjen
13755:         siin valtionosuuden maksamiseksi kunnil-       perusteiden nojalla, niiden viranhaltijoiden ja
13756:         le syrjäseutulisän suorittamiseksi myös        työntekijöiden palkkausten ja muiden etujen
13757:         kaikille kuntien työsopimussuhteisille         osalta, joista on voimassa tai noudatettavana
13758:         työntekijöille?                                virkaehto- tai työehtosopimus, sen mukaisiin me-
13759:                                                        noihin kuin tämä sopimus edellyttää, sikäli kuin
13760:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         eduskunnan palkkavaltuuskunta on hyväksynyt
13761: seuraavaa:                                             sopimuksen valtionosuuden suorittamisen perus-
13762:    Kunnallisista työehtosopimuksista 6 päivana         teeksi tai, jos sopimus ei vaadi palkkavaltuuskun-
13763: marraskuuta 1970 annetun lain (670/70) mukaan          nan hyväksymistä, valtion asianomainen viran-
13764: työehtosopimuksen kunnan ja kuntainliiton puo-         omainen on sopimuksen sanotussa tarkoituksessa
13765: lesta tekee kunnallinen sopimusvaltuuskunta, jo-       hyväksynyt. Kun työntekijälle mahdollisesti mak-
13766: hon sovelletaan mitä työehtosopimuslaissa on           settu syrjäseutulisä ylittäisi työehtosopimuksen,
13767: säädetty työnantajasta tai rekisteröidystä työnan-     valtionosuutta ei suoritettaisi tällaisiin työnteki-
13768: tajain yhdistyksestä. Neuvottelu- ja sopimus-          jäin palkkakustannuksiin.
13769: osapuolilla on työehtosopimusasioissa sopimus-            Koska kunnallisten työehtosopimusten mu-
13770: vapaus. Voimassa olevien kuntien ja kuntainliit-       kaan työntekijöille ei makseta syrjäseutulisää,
13771: tojen kuukausipaikkaisia työntekijöitä (toimihen-      valtionosuuden suorittaminen tällaisiin palkka-
13772: kilöitä) ja tuntipaikkaisia työntekijöitä koskevien    kustannuksiin ei olisi voimassa olevan lain mu-
13773: työehtosopimusten perusteella ei syrjäseutulisää       kaista. Koska työehtosopimuksista sopiminen on
13774: makseta kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa      asianomaisten työmarkkinaosapuolten asiana,
13775: oleville työntekijöille. Mikäli työntekijälle makse-   asia ei anna aihetta puoleltani toimenpiteisiin.
13776: 
13777:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
13778: 
13779:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Luttinen
13780:                                         1983 vp. -      KK n:o 251                                        3
13781: 
13782: 
13783: 
13784: 
13785:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
13786: 
13787:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             någon arbetstagare, är det fråga om en förmån
13788: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           utöver vad som avtalats i kollektivavtalet.
13789: av den 24 november 1983 tili vederbörande                  Enligt lagen om statsandelar och -understöd åt
13790: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      kommuner och kommunalförbund (35/73) är
13791: av riksdagsman Mauno Manninen undertecknade             det en förutsättning för erläggande av statsandel
13792: skriftliga spörsmål nr 2 51:                            att kostnaderna bör anses vara av nöden för att
13793:                                                         uppgiften skall bli behörigen skött.
13794:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-          Statsandel erläggs, på basen av särskilt stadga-
13795:         te att erlägga statsandel tili kommunerna       de grunder, i fråga om de tili tjänsteinnehavare
13796:         för betalning av fjärrortstillägg också tili    och arbetstagare utgående avlöningar och övriga
13797:         alla kommunala arbetstagare i arbetsav-         förmåner, beträffande vilka tjänste- eller ar-
13798:         talsförhållande?                                betskollektivavtal är gällande eller skall tillämpas
13799:                                                         på sådana utgifter som detta avtal förutsätter, i
13800:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den mån riksdagens lönedelegation godkänt av-
13801: anföra följande:                                        talet såsom grund för erläggande av statsandel
13802:    Enligt lagen den 6 november 1980 om kom-             eller, om avtalet inte kräver lönedelegationens
13803: munala arbetskollektivavtal (670/70) ingås ar-          godkännande, vederbörande statsmyndighet i
13804: betskollektivavtal på kommuns och kommunal-             sagda avsikt godkänt avtalet. Om fjärrortstillägg
13805: förbunds vägnar av kommunala avtalsdelegatio-           som eventuellt betalts tili arbetstagare överstiger
13806: nen, på viiken tillämpas vad i lagen om kollek-         de förmåner om vilka avtalats i kollektivavtalet,
13807: tivavtal är stadgat om arbetsgivare eller registre-     erläggs statsandel inte för dessa lönekostnader.
13808: rad arbetsgivarförening. Förhandlings- och avtals-         Emedan fjärrortstillägg inte utgår tili arbetsta-
13809: parterna har avtalsfrihet i arbetskollektivavtalsfrå-   gare enligt de kommunala arbetskollektivavtalen,
13810: gor. På basen av de gällande arbetskollektivavta-       skulle det inte vara förenligt med gällande lag att
13811: len för kommunernas och kommunalförbundens              erlägga statsandel för dylika avlöningskostnader.
13812: månadsavlönade arbetstagare (funktionärer) och          På grund av att det ankommer på vederbörande
13813: timavlönade arbetstagare betalas inte fjärrortstill-    arbetsmarknadsparter att ingå arbetskollektivav-
13814: lägg tili kommunernas och kommunalförbun-               talen, föranleder ärendet inga åtgärder från min
13815: dens arbetstagare. Om fjärrortstillägg utgår tili       sida.
13816: 
13817:      Helsinfors den 22 december 1983
13818: 
13819:                                                                         Inrikesminister Matti Luttinen
13820:                                                   1983 vp.
13821: 
13822: Skriftligt spörsmål nr 252
13823: 
13824: 
13825: 
13826: 
13827:                                      Norrback m.fl.: Om ökat återbruk av avfallspapper
13828: 
13829: 
13830:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
13831: 
13832:    Återanvändning har blivit ett honnörsord                 Eftersom verksamheten kring återanvänding av
13833: inom miljövården. Att återanvända naturresur-            returpapper är välorganiserad och eftersom vanan
13834: serna anses mycket allmänt som en förnuftig              att sortera pappret är utbredd bland folket,
13835: åtgärd. Det s.k. returpappret har i allt högre           skulle det vara ytterst fatalt om insamlingen
13836: grad börjat återanvändas. Under fjolåret insamla-        skulle avbrytas för längre eller kortare tid. För att
13837: des 280 000 ton returpapper, av den mängden              kontinuiteten i insamlingen skall kunna fortgå,
13838: kom ungefär hälften från de privata hushållen.           bör industrins beredskap att ta emot papper
13839: Insamlingen av returpappret är väl ordnad. Det           hållas på minst samma nivå som nu. Statsmakten
13840: finns ca 140 företag i landet, som på den lokala         bör vidta alla tänkbara åtgärder för att inte
13841: nivån står för insamlingen. Uppköpen av retur-           mottagningskapaciteten minskar.
13842: papper är centraliserade.                                   Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13843:    Insamlingen av rerurpapper är förenlig med            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
13844: den allmänna opinionens åsikt om huru aktiv              skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
13845: miljövård skall bedrivas. Beredskapen att vidare-        ställa följande spörsmål:
13846: förädla returpapper inom industrin håller på att
13847: försämras. En sådan utveckling förefaller rätt
13848: oförnuftig i en tid när insamlingen är välorgani-                   Vad avser Regeringen att vidta för
13849: serad och när konsumenterna i vårt land är                       åtgärder för att industrins kapacitet att ta
13850:                                                                  emot avfallspapper höjs så att en jämn
13851:  beredda att själva sortera avfallspapper och där-
13852:                                                                  återanvändning av rerurpapper skall kun-
13853: med ta sin del av ansvaret.
13854:                                                                  na tryggas, samt
13855:    Från statligt håll har ytterst litet gjorts för att
13856: stöda utvecklingen av teknik och produkter så att                   vad avser Regeringen att göra för att
13857: återanvändningen av papper kunde bli ännu                        stöda utvecklingen av teknik och nya
13858: mera lönsam.                                                     produkter vid återbruk av avfallspapper?
13859: 
13860:      Helsingfors den 23 november 1983
13861: 
13862:                        Ole Norrback                           Jutta Zilliacus
13863:                        Boris Renlund                           Gunnar Jansson
13864:                                                Ole Wasz-Höckert
13865: 
13866: 
13867: 
13868: 
13869: 088301278A
13870: 2                                      1983 vp. -- ~ n:o 252
13871: 
13872: Kirjallinen kysymys n:o 252                                                                   Suomennos
13873: 
13874: 
13875: 
13876: 
13877:                                    Norrback ym.: Jätepaperin hyväksikäytön lisäämisestä
13878: 
13879: 
13880:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13881: 
13882:    Uudelleenkäytöstä on tullut ympäristösuojelun          Koska jätepaperin uudelleenkäyttö on hyvin
13883: kunniasana. Luonnonvarojen uudelleenkäyttöä            organisoitua ja koska tapa lajitella paperia on
13884: pidetään yleisesti järkevänä. Ns. jätepaperia on       levinnyt kansan keskuuteen, olisi erittäin kohta-
13885: yhä enemmän alettu käyttää uudelleen. Viime            lokasta, jos keräys keskeytettäisiin pidemmäksi
13886: vuoden aikana kerättiin 280 000 tonnia jätepape-       tai lyhyemmäksi ajaksi. Jotta keräyksen jatkuvuus
13887: ria, tästä määrästä noin puolet yksityisiltä talouk-   voitaisiin turvata tulee teollisuuden valmius vas-
13888: silta. Paperinkeräys on hyvin järjestettyä. Maas-      taanottaa paperia pitää vähintään samalla tasolla
13889: samme on noin 140 yritystä, jotka vastaavat            kuin nyt. Valtiovallan tulee ryhtyä kaikkiin aja-
13890: keräyksestä paikallistasolla. Jätepaperin osto on      teltavissa oleviin toimenpiteisiin, jotta vastaanot-
13891: keskitettyä.                                           tokapasiteetti ei vähene.
13892:    Paperinkeräys soveltuu hyvin yleisen mielipi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13893: teen käsitykseen siitä miten aktiivista ympäristön-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13894: suojelua tulee toteuttaa. Teollisuuden valmius         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13895: jätepaperin edelleenjalostamiseen on heikkene-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13896: mässä. Tällainen kehitys on melko järjetöntä
13897: aikana, jolloin keräys on hyvin organisoitua ja                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13898: kun maamme kuluttajat ovat valmiita itse lajitte-              ryhtyä, jotta teollisuuden kapasiteettia
13899: lemaan jätepaperia ja siten kantamaan osansa                   vastaanottaa jätepaperia nostettaisiin
13900: vastuusta.                                                     niin, että jätepaperin tasainen uudelleen-
13901:    Valtion taholta on tehty hyvin vähän tekniikan              käyttö voitaisiin turvata, sekä
13902: ja tuotteiden kehityksen tukemiseksi niin että                    mitä Hallitus aikoo tehdä tekniikan ja
13903: paperin uudelleenkäyttö voisi tulla vielä kannat-              uusien tuotteiden kehittämisen tukemi-
13904: tavammaksi.                                                    seksi jätepaperin uudelleenkäytössä?
13905: 
13906:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1983
13907: 
13908:                       Ole Norrback                          Jutta Zilliacus
13909:                       Boris Renlund                         Gunnar Jansson
13910:                                              Ole Wasz-Höckert
13911:                                       1983 vp. -     KK n:o 252                                         3
13912: 
13913: 
13914: 
13915: 
13916:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13917: 
13918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      varten. Myöhemmin toteutettavat, yksittäisiä jä-
13919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        temateriaaleja koskevat konkreettiset kehittämis-
13920: olette 23 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn          hankkeet sidotaan tähän periaatepäätökseen. Täl-
13921: kirjeenne n:o 1572 ohella lähettänyt valtioneu-      lä tavoin laajan asiakokonaisuuden kehittäminen
13922: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      voi tapahtua järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti.
13923: jäljennöksen kansanedustaja Norrbackin ym. kir-         Jätepaperikysymykseen joudutaan sen kiireelli-
13924: jallisesta kysymyksestä n:o 252, jossa tiedustel-    syyden takia puuttumaan kuitenkin jo ennen
13925: laan:                                                edellä mainittuja periaateratkaisuja. Tästä syystä
13926:                                                      jätepaperikysymystä on selvitetty ohjelmointityön
13927:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ohella myös erilliskysymyksenä ja siitä on parhail-
13928:        ryhtyä, jotta teollisuuden kapasiteettia      laan valmistumassa erillisselvitys. Tämän selvityk-
13929:        vastaanottaa jätepaperia nostettaisiin        sen perusteella on päätetty käynnistää lähiaikoina
13930:        niin, että jätepaperin tasainen uudelleen-    neuvottelut jätepaperia keräävän ja käyttävän
13931:        käyttö voitaisiin turvata, sekä               teollisuuden kanssa. Neuvottelujen tarkoituksena
13932:           mitä Hallitus aikoo tehdä tekniikan ja     on selvittää konkreettiset mahdollisuudet ja kei-
13933:        uusien tuotteiden kehittämisen tukemi-        not jätepaperin käytön turvaamiseksi ja mahdol-
13934:        seksi jätepaperin uudelleenkäytössä?          liseksi lisäämiseksi. Näissä neuvotteluissa toivo-
13935:                                                      taan voitavan sopia eri tahoilla tarvittavista toi-
13936:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     mista ja niiden toteuttamisesta aiheutuvien kus-
13937: ti seuraavaa:                                        tannusten rahoittamisesta. Näissä neuvotteluissa
13938:    Ympäristöministeriössä on valmistumassa laaja     tulee myös ratkaistavaksi, onko ja missä laajuu-
13939: selvitys jätteiden määrän vähentämisestä ja hyö-     dessa ryhdyttävä kehittämään alalle uutta tek-
13940: dyntämisestä. Siinä tarkastellaan muiden jätema-     niikkaa ja uusia tuotteita ja missä laajuudessa
13941: teriaalien ohella myös jätepaperia. Selvityksen on   tätä kehittämistyötä on mahdollisesti ryhdyttävä
13942: määrä valmistua vuoden 1984 alussa. Selvityksen      tukemaan valtion varoin. Tässä yhteydessä kun
13943: perusteella valmistellaan jätteiden määrän vähen-    neuvotteluja ei vielä ole aloitettu, ei ole mahdol-
13944: tämisen ja hyödyntämisen ohjelma, joka on tar-       lista antaa kysymykseen tämän yksityiskohtaisem-
13945: koitus esitellä valtioneuvostolle periaatepäätöstä   paa vastausta.
13946: 
13947:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1983
13948: 
13949:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
13950: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 252
13951: 
13952: 
13953: 
13954: 
13955:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
13956: 
13957:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          projekt som senare genomförs i fråga om enskiida
13958: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         avfalismaterial kommer att bindas vid principbe-
13959: nr 1572 av den 23 november 1983 till vederbö-         siutet. Därigenom kan utveckiandet av detta vida
13960: rande mediem av statsrådet översänt avskrift av       sakkompiex ske metodiskt och på iång sikt.
13961: föijande av riksdagsman Norrback m.fl. under-
13962: tecknade skriftliga spörsmåi nr 252:                     På grund av sakens brådskande natur är man
13963:                                                       dock tvungen att ta itu med returpappersfrågan
13964:          Vad avser Regeringen att vidta för           redan före de ovan nämnda principiösningarna.
13965:        åtgärder för att industrins kapacitet att ta   Av denna aniedning har returpappersfrågan ut-
13966:        emot avfallspapper höjs så att en jämn         retts också vid sidan av programberedningen
13967:        återanvändning av returpapper skali kun-       såsom en separat fråga, angående viiken en
13968:        na tryggas, samt                               separat utredning som bäst håller på att bii
13969:           vad avser Regeringen att göra för att       färdig. På basen av denna utredning har man
13970:        stöda urveckiingen av teknik och nya           besiutat att inom en nära framtid inieda under-
13971:        produkter vid återbruk av avfalispapper?       handiingar med den industri som samiar in och
13972:                                                       använder returpapper. Syftet med underhand-
13973:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      iingarna är att kiarlägga viika konkreta möjiighe-
13974: anföra föijande:                                      ter och metoder det finns att trygga och eventu-
13975:    Vid miijöministeriet håller man på att siutföra    ellt öka användningen av rerurpapper. Vid un-
13976: en omfattande utredning om möjiigheterna att          derhandiingarna hoppas man på att kunna avtaia
13977: minska på avfallsmängderna och att återanvända        om de åtgärder som behövs på oiika håll och om
13978: avfail. I utredningen granskas förutom andra          finansieringen av åtgärderna. Dessutom måste
13979: avfallsmateriai även returpapper. Avsikten är att     vid dessa underhandiingar avgöras huruvida och i
13980: utredningen skall bii färdig i början av år 1984.     viiken utsträckning det är skäi att urveckia ny
13981: På basen av utredningen kommer man att bereda         teknik och nya produkter på området samt i
13982: ett program för nedskärning av avfalismängderna       viiken utsträckning utveckiingsarbetet eventuellt
13983: och för avfallsåtervinning, viiket program sedan      borde stödas med statens medel. I detta iäge, då
13984: föredras för statsrådet för att ett principbesiut     underhandiingarna inte ännu inietts, är det inte
13985: skali fattas om saken. De konkreta urveckiings-       möjiigt att besvara spörsmåiet mera ingående.
13986: 
13987:      Heisingfors den 21 december 1983
13988: 
13989:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
13990:                                                1983 vp.
13991: 
13992: Skriftligt spörsmål nr 253
13993: 
13994: 
13995: 
13996: 
13997:                                   Norrback m.fl.: Om ersättning till yrkesfiskare för sälskador
13998: 
13999: 
14000:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14001: 
14002:    Sälbeståndet i våra havsområden har ökat rätt      mer att öka. Yrkesfiskare kan komma att lida
14003: kännbart under de senaste åren. Den större            oskäliga förluster om inte någon ersättning kan
14004: sälstammen har skapat ganska stora problem för        ordnas för dem som lider skada. Det förefaller
14005: yrkesfiskarna. Särskilt besvärligt har läget blivit   rimligt att utgå från att förluster som yrkesfiskare
14006: för laxfiskarna. De som fiskar lax med förankrade     lider på grund av den växande sälstammens
14007: revar, nät eller fällor får gång på gång konstatera   aktivitet skulle ersättas med allmänna medel.
14008: att sälar vittjat fångstredskapen i förväg. En           Hänvisande till det ovan anförda vill vi i den
14009: enskild fiskares förlust som sälarna förorsakat kan   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14010: uppgå tili tusentals mark.                            ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
14011:    Sälarna kan som känt också åstadkomma stora        följande spörsmål:
14012: skador på fiskredskapen. När sälstammen nu
14013: synbarligen tycks öka, vilket ju eftersträvats, får              Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
14014: man också räkna med att skador som sälar                      för att de skador sälarna åstadkommer på
14015: åstadkommit på fiskbragder och fångster kom-                  yrkesfiskares bragder och fångster åtmins-
14016:                                                               tone delvis skulle ersättas av staten?
14017:      Helsingfors den 23 november 1983
14018: 
14019:                       Ole Norrback                             Boris Renlund
14020:                       Jutta Zilliacus                          Gunnar Jansson
14021:                                          Ole Wasz-Höckert
14022: 
14023: 
14024: 
14025: 
14026: 428400017C
14027: 2                                        1983 vp. -    KK n:o 253
14028: 
14029: Kirjallinen kysymys n:o 253                                                                   Suomennos
14030: 
14031: 
14032: 
14033: 
14034:                                     Norrback ym.: Hylkeiden kalastajille aiheuttamien vahinkojen
14035:                                       korvaamisesta
14036: 
14037: 
14038:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14039: 
14040:    Merialueidemme hyljekanta on lisääntynyt            tulevat lisääntymään. Ammattikalastajat voivat
14041: tuntuvasti viime vuosien aikana. Isompi hylje-         joutua kärsimään kohtuuttomia menetyksiä ellei
14042: kanta on aiheuttanut melko suuria ongelmia             jonkinlaista korvausta voida järjestää vahingoista
14043: ammattikalastajille. Erityisen hankalaksi tilanne      kärsiville. Olisi kohtuullista, että kasvavan hylje-
14044: on muodostunut lohenkalastajille. Ne, jotka pyy-       kannan ammattikalastajille aiheuttamat vahingot
14045: tävät lohta ankkuroiduilla siimoilla, verkoilla tai    korvattaisiin yleisistä varoista.
14046: ansoilla, saavat kerta toisensa jälkeen todeta, että      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14047: hylkeet ovat kokeneet pyydykset etukäteen. Hyl-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14048: keiden yksittäiselle kalastajalle aiheuttamat va-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14049: hingot voivat nousta tuhansiin markkoihin.             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14050:    Hylkeet voivat tunnetusti myös aiheuttaa suur-
14051: ta vahinkoa kalanpyydyksille. Kun hyljekanta nyt                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14052: tuntuu selvästi lisääntyvän - mihin on pyritty-                ryhtyä, jotta hylkeiden ammattikalasta-
14053: kin - on myös odotettavissa, että hylkeiden                    jien pyydyksille ja saaliille aiheuttamat
14054: kalanpyydyksille ja saaliille aiheuttamat vahingot             vahingot ainakin osaksi korvattaisiin val-
14055:                                                                tion varoin?
14056:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1983
14057: 
14058:                       Ole Norrback                              Boris Renlund
14059:                       Ju tta Zilliacus                          Gunnar Jansson
14060:                                            Ole Wasz-Höckert
14061:                                       1983 vp. -     KK n:o 253                                        3
14062: 
14063: 
14064: 
14065: 
14066:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14067: 
14068:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      hieman suuremman norppakannan osalta ei tä-
14069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mänkaltaisesta elpymisestä kuitenkaan ole näyt-
14070: olette 23 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn          töä. Kysymyksessä esitetty käsitys "Merialueit-
14071: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         temme hyljekanta on lisääntynyt tuntuvasti viime
14072: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    vuosien aikana'' ei ole siten yhtäpitävä hyljekan-
14073: taja Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjalli-    noissa tapahtuneen kehityksen kanssa. Suomen
14074: sesta kysymyksestä n:o 253:                          merialueilla tehtiin riistantutkimusosaston toi-
14075:                                                      mesta vuosina 1974-76 laaja hylkeiden lohenka-
14076:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lastukselle aiheuttamia haittoja ja vahinkoja kos-
14077:        ryhtyä, jotta hylkeiden ammattikalasta-       keva selvitys. Tuolloin todettiin, että ainoat mer-
14078:        jien pyydyksille ja saaliille aiheuttamat     kittävät ammattikalastuksen kannattavuuttakin
14079:        vahingot ainakin osaksi korvattaisiin val-    koettelevat vahingot sattuivat Selkämeren melko
14080:        tion varoin?                                  suppealla alueella. Siellä lohenkalastusta harjoi-
14081:                                                      tettiin ankkuroiduilla siimoilla. Vuonna 1981
14082:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tehdyssä hyljevahinkoselvityksessä on tultu sa-
14083: seuraavaa:                                           maan lopputulokseen.
14084:    Suomen merialueilla hyljekannat olivat vielä         Hyljekantojen tila Suomen merialueilla on
14085: 1950- ja 1960-luvuilla varsin runsaat. Hylkeiden     edelleenkin heikko esimerkiksi 1960-luvun tilan-
14086: - niin harmaahylkeen kuin norpankin - kanto-         teeseen verrattuna. Mihinkään toimenpiteisiin
14087: jen pienentämiseksi ja niiden aiheuttamien kala-     hylkeiden metsästyksen tehostamiseksi ei voida
14088: taloudellisten haittojen vähentämiseksi makset-      ryhtyä. Joiltakin tahoilta on päinvastoin esitetty
14089: tiin hylkeistä tapporahaa. 1970-luvulla todettiin    norpan metsästyksen nykyistä suurempaa rajoitta-
14090: Itämeren ympäristömyrkkyjen aiheuttamat li-          mista. Epävarmuus hyljekantojen kohtalosta ym-
14091: sääntymishäiriöt. Tällöin luovuttiin sekä harmaa-    päristömyrkkyjen aiheuttamien myrkytysten ja
14092: hylkeen että norpan kohdalla tapporah_an m~ksa­      lisääntymishäiriöiden vuoksi on huomattava.
14093: misesta. Asetuksella hylkeen rauhotttamtsesta        Hallitus tulee hylkeiden suojelutoimia toteuttaes-
14094: (161175) rauhoitettiin harmaahylje ja norpan         saan kiinnittämään huomiota siihen, että runsas-
14095: poikanen vuonna 1975 kaikilla merialueillamme        tuvien hyljekantojen ammattikalastajille aiheut-
14096: maaliskuun 10 päivän alusta toukokuun 31 pat-        tamat haitat eivät nouse kohtuuttomiksi. Hylje-
14097: vän loppuun. Vastaavanlaisia rauhoituksia jatket-    kantojen kehitystä ja alueellista esiintymistä tul-
14098: tiin aluksi vuosittain, mutta myöhemmin on           laan seuraamaan aikaisempaa tarkemmin selvi-
14099: osoittautunut tarpeelliseksi pitentää rauhoitusai-   tyksin. Samoin ammattimaisessa lohenkalastuk-
14100: kaa. Tällä hetkellä on voimassa asetus (133/82),     sessa esiintyviä hyljevahinkoja koskevia selvityksiä
14101: jonka mukaan halli on rauhoit~tt~ koko ~oden         tullaan tekemään. Hallitus tutkii mahdollisuuk-
14102: ja norppaa saa metsästää vuosttt~n maaltskuun        sia tarkistaa luonnonvaraisten eläinten aiheutta-
14103: 20 päivän alusta kesäkuun 10 pätvän loppuun.         mien vahinkojen korvaamista koskevia säädöksiä
14104:    Hylkeiden suojelutoimet ja mahdollisesti ym-      ja määrärahaperusteita niin, että hylkeiden ai-
14105: päristömyrkkytilanteen muutokset ovat Riista- ja     heuttamien vahinkojen korvaaminen niistä koh-
14106: kalatalouden tutkimuslaitoksen riistantutkimus-      tuuttomasti kärsiville ammattikalastajille tulisi
14107: osaston selvitysten mukaan johtaneet harmaahyl-      mahdolliseksi.
14108: jekannan lievään elpymiseen. Yksilömäärältään
14109: 
14110:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
14111: 
14112:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
14113: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 253
14114: 
14115: 
14116: 
14117: 
14118:                                 Till Riksdagens Herr Talman
14119: 
14120:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            · individantal något större stammen av vikare före-
14121: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           ligger det emeliertid inte belägg på en återhämt-
14122: av den 23 november 1983 tili vederbörande               ning av detta slag. Den i spörsmålet anförda
14123: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      uppfattningen "Sälbeståndet i våra havsområden
14124: av riksdagsman Ole Norrback m.fl. så lydande            har ökat rätt kännbart under de senaste åren"
14125: skriftliga spörsmål nr 253 :                            stämmer inte överens med den utveckling som
14126:                                                         skett i sälbestånden. Inom Finlands havsområden
14127:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta         utfördes under åreri 1974-76 på åtgärd av
14128:        för att de skador sälarna åstadkommer på         viltforskningsavdelningen en bred utredning an-
14129:        yrkesfiskares bragder och fångster åtmins-       gående de men och skador som sälar åsamkar
14130:        tone delvis skulie ersättas av staten?           laxfisket. Därvid konstaterades, att de enda bety-
14131:                                                         dande skador som utgör en belastning för yrkes-
14132:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fiskets lönsamhet inträffar i Bottenhavet inom ett
14133: anföra följande:                                        tämligen begränsat område. Laxfångst bedrevs
14134:    Inom Finlands havsområden var sälbestånden           där med förankrade revar. I den utredning av
14135: ännu under 1950- och 1960-talen tämligen rikli-         sälskador som utfördes år 1981 har man kommit
14136: ga. För minskande av sälbestånden - såväl av            tili samma slutresultat.
14137: gråsäl som vikare - och fiskeriekonomiska ska-             Sälbeståndens tillstånd är inom Finlands havs-
14138: dor som de förorsakade utbetalades skottpenning         områden fortfarande svag exempelvis jämförd
14139: på säl. Under 1970-talet konstaterades av miljö-        med situationen under 1960-talet. Man kan inte
14140: gifter i Östersjön förorsakade störningar i fort-       vidta några som helst åtgärder för att effektivera
14141: plantningen. I detta skede avstod man från att          jakten på säl. På vissa håll har man tvärtom
14142: erlägga skottpenning på både gråsäl och vikare.         föreslagit att jakten på vikare skulie begränsas i
14143: Genom förordning om fridlysning av säl (161/            högre grad än vad nu är faliet. Ovissheten i fråga
14144: 75) fridlystes gråsäl och kut av vikarsäl under år      om sälbeståndens öde är betydande på grund av
14145: 1975 inom alla havsområden från och med den             biocidförgiftning och störningar i fortplant-
14146: 10 mars tili och med den 31 maj. Motsvarande            ningen. Regeringen kommer vid genomförandet
14147: fridlysning fortsattes först år för år, men senare      av skyddsåtgärder för säl att fästa uppmärksam-
14148: har det visat sig behövligt att förlänga fridlys-       het vid, att de skador som åsamkas yrkesfiskare
14149: ningstiden. För närvarande gälier en förordning         av sälbestånd i tiliväxt inte blir oskäliga. Man
14150: ( 13 3182) enligt viiken gråsälen är fridlyst under     kommer att följa med sälbeståndens utveckling
14151: hela året och jakt på vikare får bedrivas årligen       och regionala förekomst med hjälp av noggran-
14152: från och med den 20 mars tili och med den 10            nare utredningar än tidigare. Det kommer likaså
14153: juni.                                                   att utföras utredningar om sälskador som uppträ-
14154:    Skyddsåtgärderna för säl och möjligen änd-           der i yrkesmässigt laxfiske. Regeringen undersö-
14155: ringarna i situationen beträffande miljögifterna i      ker möjligheten att revidera författningar och
14156: Östersjön har enligt utredningar som utförts av         grunder för anslag i fråga om ersättande av vilda
14157: viltforskningsavdelningen vid Vilt- och fiskeri-        djurs skadegörelse så, att det blir möjligt att
14158: forskningsinstitutet för beståndet av gråsäl lett       ersätta av sälar orsakade skador åt sådana yrkesfis-
14159: tili en liten återhämtning. Vad gäller den tili sitt    kare, som blir oskäligt lidande av dessa.
14160: 
14161:     Helsingfors den 27 december 1983
14162: 
14163:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
14164:                                                 1983 vp.
14165: 
14166: Kirjallinen kysymys n:o 254
14167: 
14168: 
14169: 
14170: 
14171:                                    Vihriälä ym.: Kuntien lehti-ilmoittelua koskevien päätösten kumoa-
14172:                                       misesta
14173: 
14174: 
14175:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14176: 
14177:   Kunnallislain 34 §:n 2 momentin mukaan              edustaa hyvinkin keskeistä kohderyhmää, esimer-
14178: kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnan ilmoi-       kiksi virkojen ja toimien hakuilmoitusten osalta.
14179: tukset tai jotkin niistä saatetaan tiedoksi muulla-      Kunnallisista ilmoituksista saadut tulot eivät
14180: kin tavalla kuin julkaisemalla ne julkisten kuulu-    ole myöskään merkityksettömiä lehtien talouden
14181: tusten ilmoitustaululla. Säännöksen tarkoitukse-      kannalta. Päinvastoin, ilmoitustulot ovat hyvin
14182: na on saattaa kunnalliset ilmoitukset mahdolli-       keskeisesti vaikuttamassa siihen, että lehti voi
14183: simman tehokkaasti tiedoksi. Tällöin ilmoitukset      jatkaa tärkeää tiedonvälitystehtäväänsä omalla
14184: voidaan julkaista myös lehdissä, jotka leviävät       alueellaan.
14185: pääasiallisesti muualla kuin asianomaisessa kun-         Se, että kansanvaltaisesti valittujen elinten
14186: nassa.                                                päätöksiä ylipäätänsä toistuvasti kumotaan eri
14187:                                                       oikeusasteissa, on hyvin arveluttavaa kunnallisen
14188:    Kunnanvaltuuston päätöksestä voi valittaa lää-     demokratian kannalta. Tämä ei ole omiaan vah-
14189: ninoikeuteen ja tarvittaessa korkeimpaan hal-         vistamaan myöskään kansalaisten luottamusta oi-
14190: linto-oikeuteen. Käytännössä tämä on johtanut         keuslaitoksemme puolueettomuuteen.
14191: siihen, että demokraattisesti valittujen kunnan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14192: luottamuselinten päätöksiä on kumottu. Peruste-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14193: luna on yleensä ollut se, että kunnanvaltuusto on     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14194: käyttänyt kunnallislaissa tarkoitettua harkintaval-   vaksi seuraavan kysymyksen:
14195: taansa väärin. On katsottu, että ko. lehtien
14196: tilaajakanta on rajoittunut pääasiallisesti lehtien             Onko Hallitus tietoinen, että kuntien
14197: edustamien puolueiden jäseniin eli kysymys on                sanomalehdissä tapahtuvaa ilmoittelua
14198: tämän katsomustavan mukaan ollut piilopuolue-                koskevia päätöksiä on usein kumottu tai
14199: tuesta.                                                      muutettu lääninoikeuksissa ja korkeim-
14200:                                                              massa hallinto-oikeudessa, ja
14201:    Päätöstä perusteltaessa korkein hallinto-oikeus              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14202: on usein samalla kuitenkin todennut, ettei se                ryhtyä lainsäädännön ja sitä kautta oi-
14203: seikka, että lehti on jonkin puolueen äänenkan-              keuskäytännön muuttamiseksi niin, että
14204: nattaja, estä käyttämästä sitä kunnan ilmoitus-              kunnallisen demokratian mukaisesti teh-
14205: lehtenä. Usein näiden lehtien lukijakunta myös               tyjä päätöksiä kunnioitetaan?
14206: 
14207:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
14208: 
14209:                      Jukka Vihriälä                            Sirkka-Liisa Anttila
14210: 
14211: 
14212: 
14213: 
14214: 088301294U
14215: 2                                       1983 vp. -- ~ n:o 254
14216: 
14217: 
14218: 
14219: 
14220:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14221: 
14222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaisemista valtakunnallisissa päivälehdissä tai
14223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           asianomaisissa ammattilehdissä.
14224: olette 25 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn                Jos ilmoitukset tai jotkin niistä päätetään jul-
14225: kirjeenne n:o 1493 ohella lähettänyt valtioneu-         kaista muussa tai muissa lehdissä kuin missä
14226: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-          niiden julkaisemista on pidettävä tarpeellisena tai
14227: sanedustaja Jukka Vihriälän ym. kirjallisen kysy-       tarpeellisimpana, jotta niistä saataisiin tieto, ei
14228: myksen n:o 254, jossa tiedustellaan:                    menetellä sen tarkoituksen mukaisesti, mikä il-
14229:                                                         moitusten julkaisemisella on. Tällöin yleensä py-
14230:            Onko Hallitus tietoinen, että kuntien        ritään tukemaan taloudellisesti tätä tai näitä
14231:         sanomalehdissä tapahtuvaa ilmoittelua           muita lehtiä. Sitä harkintavaltaa, mikä kunnan-
14232:         koskevia päätöksiä on usein kumottu tai         valtuustolla asiassa on, voidaan näin katsoa käy-
14233:         muutettu lääninoikeuksissa ja korkeim-          tettävän muuhun tarkoitukseen, kuin missä se
14234:         massa hallinto-oikeudessa, ja                   valtuustolle kuuluu. Harkintavallan väärinkäyt-
14235:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         töä pidetään kunnan toimivallan ylittämisenä tai
14236:         ryhtyä lainsäädännön ja sitä kautta oi-         muuna lainvastaisena menettelynä, jonka nojalla
14237:         keuskäytännön muuttamiseksi niin, että          kunnanvaltuuston päätös, johon sillä perusteella
14238:         kunnallisen demokratian mukaisesti teh-         on haettu muutosta, on kumottava.
14239:         tyjä päätöksiä kunnioitetaan?                      Asia erikseen on, voidaanko, sekä millä edelly-
14240:                                                         tyksillä, missä laajuudessa ja missä muodoissa
14241:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           kunnan toimivallassa katsoa olevan taloudellisesti
14242: seuraavaa:                                              tai muutoin tukea tiedonvälitystä, joka mm.
14243:                                                         sanomalehtien hoitamana kohdistuu kunnallis-
14244:    Päätöksen siitä, millä muilla tavoin kuin jul-       hallintoon ja siihen, mitä tässä tapahtuu. Tämän
14245: kisten kuulutusten ilmoitustaululla kunnan il-          asian harkitsemisen pitänee tapahtua erikseen
14246: moitukset tai jotkin niistä julkaistaan, tulee pe-      siihen vaikuttavat näkökohdat huomioon ottaen
14247: rustua sen harkitsemiseen, onko tällainen muu-          ja mahdollisimman tasapuolisesti. Kunnallislain
14248: kin julkaiseminen tarpeen ja miten sen olisi            34 §:n 2 momentissa tarkoitettu ratkaisu tulisi
14249: tapahduttava, jotta asiasta saisivat parhaiten tie-     tehdä pelkästään tämän säännöksen tarkoituksen
14250: don ne, joille tieto on tai saattaa olla tarpeen,       ja niiden näkökohtien pohjalta, mitkä edellä on
14251: välttäen kuitenkin liiallisia kustannuksia.             tuotu esiin.
14252:    Viimeksi mainittu näkökohta aiheuttaa käy-              Näin ollen ei voida katsoa olevan syytä sellai-
14253: tännössä, että ilmoitusten julkaiseminen sanoma-        siin toimiin lainsäädännön muuttamiseksi tai
14254: lehdissä on rajoitettava niihin, joiden levikki on      täydentämiseksi, joita kysymyksessä tarkoitetaan.
14255: suurin niiden keskuudessa, jotka tarvitsevat tai        On huomattava, että meillä on yleensäkin läh-
14256: saattavat tarvita tietoa asiasta. Miten monessa         detty siitä, ettei kunnan yleisen toimialan sisältöä
14257: näistä ilmoitukset julkaistaan, on sanotun tar-         ole syytä ryhtyä erityisin säännöksin rajoittamaan
14258: peen harkinnasta riippuva kysymys. On myös              tai väljentämään, koska tähän liittyy vaara, ettei
14259: huomattava, että joitakin asioita koskevat ilmoi-       toimiala enää voisikaan yhteiskunnallisen kehi-
14260: tukset saattaa olla tarpeellista julkaista muissa tai   tyksen myötä muotoutua siten kuin yleiset yh-
14261: useammissa lehdissä kuin ilmoitukset yleensä.           teiskunnalliset ja niistä riippuvat oikeuskäsitykset
14262: Tämä voi koskea mm. viranhakukuulutusten jul-           edellyttävät tai tekevät mahdolliseksi.
14263: 
14264:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
14265: 
14266:                                                                      Sisäasiainministeri Matti Luttinen
14267:                                        1983 vp. -- ~ n:o 254                                            3
14268: 
14269: 
14270: 
14271: 
14272:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14273: 
14274:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av kungörelser om lediga tjänster i rikstidningar
14275: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          eller i vederbörande facktidningar.
14276: nr 1493 av den 25 november 1983 tili vederbö-             Om man beslutar publicera tillkännagivande-
14277: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av        na eller en del av dem i en eller flera andra
14278: följande av riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl.           tidningar än i vilka publicerandet av dessa bör
14279: undertecknade skriftliga spörsmål nr 2 54:             anses vara nödvändigt eller nödvändigast, för att
14280:                                                        man skulle få information om dem, förfar man
14281:           Är Regeringen medveten om att beslu-         inte i enlighet med vad som är avsikten med att
14282:        ten angående kommunernas annonsering            kungöra tillkännagivanden. I dessa fall är strävan
14283:        i tidningarna ofta har upphävts eller           i allmänhet att ekonomiskt stöda tidningen eller
14284:        ändrats i länsrätterna eller i högsta för-      tidningarna. Den prövningsrätt som kommun-
14285:        valtningsdomstolen, och                         fullmäktige har i ärendet kan då anses bli
14286:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        utnyttjad för annat syfte än vad som är avsikten.
14287:        för ändring av lagstiftningen och därige-       Missbruk av prövningsrätt betraktas som överskri-
14288:        nom rättspraxis så, att man skulle respek-      dande av kommunens kompetens eller som annat
14289:        tera de beslut som fattats i enlighet med       lagstridigt förfarande. Ett beslut av kommunfull-
14290:        den kommunala demokratin?                       mäktige, i vilket på basen därav ändring sökts,
14291:                                                        måste därför upphävas.
14292:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Det är en annan fråga huruvida, samt under
14293: anföra följande:                                       vilka förutsättningar, i viiken omfattning och i
14294:                                                        viiken form det kan anses höra tili kommunens
14295:    Besluten om att kommunens tillkännagivan-           kompetens att ekonomiskt eller på annat sätt
14296: den eller vissa av dem skall offentliggöras på         stöda den information som bl.a. av tidningarna
14297: annat sätt än genom att anslå dem på anslagstav-       sprids rörande kommunförvaltningen och vad
14298: lan för offentliga kungörelser, bör bygga på           som däri sker. Denna prövning torde böra ske
14299: prövning av om det är nödvändigt att kungöra           separat med beaktande av de synpunkter som
14300: dem också på detta andra sätt och hur det borde        därvid är av betydelse och så opartiskt som
14301: ske för att tillkännagivandet på bästa sätt skall nå   möjligt. Beslut som avses i 34 § 2 mom. kommu-
14302: alla dem som behöver eller kan tänkas behöva           nallagen bör fattas endast på basen av vad som är
14303: information om saken, dock så att överdrivet           stadgandets syfte och utgående från de synpunk-
14304: stora kostnader undvikas.                              ter som framförts ovan.
14305:    Den sistnämnda synpunkten medför i prakti-             Sålunda kan det inte anses finnas anledning
14306: ken att publicerandet av tillkännagivanden i           att vidta i spörsmålet avsedda åtgärder för änd-
14307: tidningarna måste begränsas tili de tidningar som      ring eller komplettering av lagstiftningen. Beak-
14308: har den största spridningen bland de personer          tas bör att man hos oss i allmänhet utgått från att
14309: som behöver eller kan tänkas behöva information        det inte är skäl att genom särskilda stadganden
14310: om saken. I hur många av dem tillkännagivande-         begränsa eller utvidga innehållet i kommunens
14311: na skall publiceras är en fråga, som beror av          allmänna kompetens, eftersom detta vore för-
14312: prövning av sagda behov. Man bör även beakta,          bundet med den risken att kompetensen inte
14313: att det kan vara av behovet påkallat att publicera     längre i takt med samhällsutvecklingen skulle
14314: tillkännagivanden angående vissa ärenden i             kunna forma sig så som de allmänna samhälleliga
14315: andra eller flera tidningar än tillkännagivandena      åskådningar och av dessa beroende rättsuppfatt-
14316: i allmänhet. Detta kan gälla bl.a. publicerandet       ningarna förutsätter eller möjliggör.
14317: 
14318:     Helsingfors den 27 december 1983
14319: 
14320:                                                                       Inrikesminister Matti Luttinen
14321:                                                 1983 vp.
14322: 
14323: Kirjallinen kysymys n:o 255
14324: 
14325: 
14326: 
14327: 
14328:                                    Säilynoja ym.: Maatalousammatin harjoittajan työsuojelu- ja tervey-
14329:                                       denhuollon kustannuksista
14330: 
14331: 
14332:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14333: 
14334:     Työterveyslaitos on tutkinut maanviljelijäväes-    että varsin aikaista työkyvyttömyyttä voitaisiin
14335: tön terveydentilaa ja työoloja. Näiden tutkimus-       ennalta ehkäistä.
14336: ten mukaan maanviljelijäväestöstä sairastaa keski-        Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työ-
14337: määrin 41 % jotakin lääkärin toteamaa sairautta.       suojelun ja työterveydenhuollon osalta maata-
14338: 45-64-vuotiailla miehillä sairastuvuusprosentti        lousväestö joutuu maksamaan palveluista oma-
14339: on 53 ja vastaavan ikäisillä naisilla 62.              vastuuosuuden. Se näyttää käytännössä muodos-
14340:     Selvitysten perusteella maanviljelijöiden ter-     tuvan esteeksi työterveyshuoltoon hakeutumisel-
14341: veydentilaa voidaan pitää huonona. Kun lisäksi         le, vaikka omavastuuosuus peittää vain osan
14342: tiedämme, että hyvin moni varsinkin pienellä           palvelujen todellisista kustannuksista. Kun palve-
14343: tilalla työskentelevä joutuu tekemään puolikun-        luja ei osteta, silloin niitä ei voida myöskään
14344: toisena olosuhteiden pakosta työtä, tilanne on         kehittää vaatimustason mukaisesti.
14345: hälyttävä.                                                Tämä ongelma kokonaisuudessaan voidaan
14346:     Pääoman vähäisyys on useimmiten suurin este        poistaa vain poistamalla omavastuuosuus maata-
14347: juuri pienten tilojen elinkelpoisuudelle ja myön-      lousväestön kohdalla työsuojelu- ja työterveys-
14348: teiselle tulokehitykselle. Jos tuota tulokehitystä     huollon palveluilta.
14349: ovat vielä hidastamassa terveydelliset seikat, sil-       Silloin kun maa- ja metsätalous on omistajalle
14350: loin ongelmat moninkertaistuvat. Siksi onkin           yritysmuoto, jossa työt tehdään pääsääntöisesti
14351: tärkeää saada maatalousväestölle toimiva työter-       vierasta työvoimaa käyttäen, maksuperusteet olisi-
14352: veyshuolto.                                            vat samat kuin yleensä yritysten työsuojelu- ja
14353:                                                        työterveydenhuollossa.
14354:     Vaikka laki sallii työterveydenhuoltoa toteutet-
14355:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14356: tavaksi mm. yksityisenä palvelutoimintana, maa-
14357:  tilatalouden luonteen takia työterveyshuolto voi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14358:  daan käytännössä toteuttaa joustavasti vain ter-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14359:  veyskeskusten tuottamina palveluina. Tutkimuk-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14360:  sessa korostuivat ergonomiset haitat. Erityisen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14361:  tärkeää onkin lisätä terveyskeskuksien valmiutta             ryhtyä omavastuuosuuden poistamiseksi
14362:  tarjota maatalousväestölle työsuojelullisia palve-           työsuojelu- ja työterveyshuollon kustan-
14363:  luja.                                                        nuksista sellaisilta maatalousammatin
14364:     Läheskään kaikilla terveyskeskuksilla ei riitä            harjoittajilta, jotka pääsääntöisesti eivät
14365:  vielä kapasiteettia antaa näitä palveluja korkeata-          ole työnantaja-asemassa ja joiden maata-
14366:  ;oisina. Tärkeätä joka tapauksessa on, että palve-           loustyöt tehdään pääasiassa oman per-
14367:  lujärjestelmä tältäkin osin saadaan toimivaksi ja            heen voimin?
14368: 
14369:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
14370: 
14371:                       Vappu Säilynoja                           Anna-Liisa Jokinen
14372:                       Arvo Kemppainen                           Inger Hirvelä
14373:                       Heikki Mustonen                           Niilo Koskenniemi
14374:                       Juhani Vähäkangas                         Lauha Männistö
14375: 
14376: 
14377: 
14378: 0883012713
14379: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 255
14380: 
14381: 
14382: 
14383: 
14384:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14385: 
14386:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        keskuksia varten. Tässä yhteydessä on todettu,
14387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          että 40 o/o :n omavastuuosuus muodostuu käytän-
14388: olette 25 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            nössä esteeksi viljelijöiden työterveyshuoltopalve-
14389: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           luun hakeutumiselle. Erityisen ongelman muo-
14390: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      dostavat työterveyshuollon käynnistymisvaihee-
14391: taja Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      seen liittyvät korkeat kustannukset, jotka aiheu-
14392: kysymyksestä n:o 255:                                  tuvat ennen kaikkea tilakäynneistä ja työpaikka-
14393:                                                        selvityksistä. Samaten aiheutuu terveyskeskuksen
14394:            Mihin toimenpiteisin Hallitus aikoo         ja tilan välisistä erilaisista etäisyyksistä kustannus-
14395:         ryhtyä omavastuuosuuden poistamiseksi          eroja viljelijöiden kesken, vaikka työterveyshuol-
14396:         työsuojelu- ja työterveyshuollon kustan-       lon kustannusosuus muutoin olisi sama.
14397:         nuksista sellaisilta maatalousammatinhar-
14398:         joittajilta, jotka pääsääntöisesti eivät ole      Viljelijöiden työterveyshuollon käynnistäminen
14399:         työnantaja-asemassa ja joiden maatalous-       terveyskeskuksissa edellyttää sitä, että terveyskes-
14400:         työt tehdään pääsiassa oman perheen voi-       kuksissa on riittävät valmiudet maatalousyrittä-
14401:         min?                                           jien työterveyshuollon toteuttamiseen. Tähän
14402:                                                        liittyen työterveyshuollosta vastaavan henkilöstön
14403:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       koulutus tulisi pikaisesti käynnistää maatalous-
14404: ti seuraavaa:                                          yrittäjien olosuhteitten edellyttämällä tavalla.
14405:                                                        Työterveyshuollon toteutumisen seurantaa ja ke-
14406:    Työterveyshuoltolain (743/78) mukaan yrittä-
14407:                                                        hittämista varten tarvitaan tutkimustoimintaa ja
14408: jien ja muiden omaa työtään tekevien työterveys-
14409:                                                        arviointia.
14410: huollon järjestämisessä noudatetaan soveltuvin
14411: osin työterveyshuoltolakia ja kansanterveyslakia.         Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa maa-
14412: Sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain         talousyrittäjien sosiaaliturvatoimikunnassa on
14413: (745/78) mukaan yrittäjällä on mahdollisuus,           paraikaa selvitettävänä muun muassa viljelijävä-
14414: kuten työnantajillakin, saada 60 o/o työterveys-       estön työterveys- ja työsuojelutoiminta. Tähän
14415: huollosta aiheutuvista kustannuksista korvausta        liittyen selvitetään omavastuuosuuden poistami-
14416: sairausvakuutusrahastosta.                             sen tai alentamisen toteuttamistavat. Toimikun-
14417:    Työterveyshuollon palvelusten hankkiminen           nan työn määräaika päättyy kuluvan vuoden
14418: on maatalousyrittäjille kuten muillekin yrittäjille    lopussa. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee työn
14419: vapaaehtoista. Kansaneläkelaitoksen ja Työter-         valmistuttua mahdollisimman pian ryhtymään
14420: veyslaitoksen yhteistyönä on kehitetty viljelijöi-     toimenpiteisiin viljelijäväestön työterveyshuollon
14421: den työterveyshuollon toteuttamismalli terveys-        omavastuuosuuden alentamiseksi.
14422: 
14423:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
14424: 
14425:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14426:                                        1983 vp. -- RJC n:o 255                                          3
14427: 
14428: 
14429: 
14430: 
14431:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14432: 
14433:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           har det konstaterats att en självriskandel om 40 %
14434: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         i praktiken utgör ett hinder för odlarna att ty sig
14435: av den 25 november 1983 tili vederbörande             tili företagshälsovårdsservicen. Ett särskilt pro-
14436: medlem av stasrådet översänt avskrift av följande     blem utgör de höga kostnaderna då företagshälso-
14437: av riksdagsledamot Säilynoja m.fl. underteckna-       vården inleds, vilka framför alit föranleds av
14438: de spörsmål nr 255:                                   besök på gårdarna och utredningar om arbets-
14439:                                                       platserna. Likaså uppstår det skilinader i de
14440:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kostnader som åsamkas de olika odlarna på
14441:        för att slopa självriskandelen av kostna-      grund av att avståndet från hälsovårdscentralen
14442:        derna för arbetarskyddet och företagshäl-      tili de olika gårdarna inte är lika långt, även om
14443:        sovården för sådana utövare av lantbru-        kostnadsandelen för företagshälsovården annars
14444:        karyrket, vilka i regel inte är arbetsgivare   skulie vara densamma.
14445:        och vilkas jordbruksarbete huvudsakligen
14446:        utförs inom den egoa familjen?                    För att odlarnas företagshälsovård skali komma
14447:                                                       i gång vid hälsovårdscentralerna krävs det att
14448:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hälsovårdscentralerna har tiliräcklig beredskap att
14449: anföra följande:                                      förverkliga lantbruksföretagarnas företagshälso-
14450:                                                       vård. Därför borde man snabbt börja utbilda den
14451:    Enligt lagen om företagshälsovård (743/78)
14452:                                                       personai som ansvarar för företagshälsovården på
14453: iakttas, då företagshälsovård anordnas för företa-
14454:                                                       det sätt som förutsätts av lantbruksföretagarnas
14455: gare och andra som utför eget arbete, i tiliämpli-
14456:                                                       förhållanden. För att man skall kunna följa hur
14457: ga delar vad i lagen om företagshälsovård och i
14458:                                                       företagshälsovården förverkligas och utveckla den
14459: folkhälsolagen stadgas. Enligt lagen om ändring       behövs forskning och utvärdering.
14460: av sjukförsäkringslagen (745/78) har företagare,
14461: liksom också arbetsgivare, möjlighet att ur sjuk-        Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsat-
14462: försäkringsfonden få ersättning tili 60 % för de      ta kommissionen för socialskydd bland lantbruks-
14463: kostnader som åsamkats genom företagshälsovår-        företagare håller som bäst på att utreda bl.a.
14464: den.                                                  företagshälsovården och arbetarskyddet bland od-
14465:    För lantbruksföretagare, liksom för andra före-    larbefolkningen. 1 samband härmed utreder man
14466: tagare, är det en friviliig angelägenhet att ta del   olika sätt att slopa eller sänka självriskandelen.
14467: av företagshälsovårdens tjänster. 1 samarbete mel-    Kommissionens arbete skall vara slutfört vid
14468: lan Folkpensionsanstalten och lnstitutet för ar-      utgången av detta år. Därefter kommer social-
14469: betshygien har man för hälsovårdscentralerna          och hälsovårdsministeriet så snart som möjligt att
14470: utvecklat en modeli för förverkligande av före-       vidta åtgärder för att sänka självriskandelen för
14471: tagshälsovården för odlare. 1 detta sammanhang        odlarbefolkningens företagshälsovård.
14472: 
14473:     Helsingfors den 27 december 1983
14474: 
14475:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14476:                                                  1983 vp.
14477: 
14478: Kirjallinen kysymys n:o 256
14479: 
14480: 
14481: 
14482: 
14483:                                    Hilpelä: Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärin pätevyysvaatimuksista
14484: 
14485: 
14486:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14487: 
14488:    Tulossa oleva asetus sosiaalihuollon ammatilli-     selvää, että kasvatusneuvolatyön sisältö myös
14489: sen henkilöstön kelpoisuusehdoista sisältää 3 §:n      muuttuu eikä sen antamien palvelujen laatu ole
14490: 3 kohdassa vaatimuksen, jonka mukaan kasvatus-         enää se, mitä tällä hetkellä kipeästi tarvitaan.
14491: ja perheneuvonnan virkaa hoitavalla lääkärillä         Ohjautuuhan kasvatusneuvolaan nykyään yhä
14492: tulisi olla lastenpsykiatrin tai muun tehtävään        enemmän nimenomaan psykiatrista asiantunte-
14493: soveltuvan erikoislääkärin pätevyys.                   musta vaativia lapsia ja heidän perheitään. Näin
14494:    Kun näitä kelpoisuusehtoja on käsitelty alan        ollen kasvatusneuvolan työryhmän muut jäsenet
14495: edustajien neuvottelutilaisuuksissa ja muissa yh-      tarvitsevat jatkuvasti myös konsultaatiota lasten-
14496: teyksissä, on käynyt ilmi, että "muu tehtävään         psykiatrilta.
14497: soveltuva erikoislääkärin pätevyys'' tarkoittaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14498: myös pediatreja.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14499:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14500:    Mikäli lastenpsykiatrian virat täytetään lasten-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14501: tautien erikoislääkäreillä, se tulee muuttamaan
14502: kasvatusneuvolatyön sisältöä huomattavasti. Kas-                 Aikooko Hallitus, päättäessään perus-
14503: vatusneuvolatyölle on alusta alkaen ollut tyypil-             teluissa mainitusta asetuksesta, täsmentää
14504: listä ns. tiimityöskentely eli lastenpsykiatrin {tai          kasvatus- ja perheneuvolan lääkärin päte-
14505: psykiatrin), psykologin ja sosiaalityöntekijän tut-           vyysvaatimuksia niin, että virkaan valitta-
14506: kimustulosten yhdistäminen kokonaisuudeksi ta-                valta vaaditaan lastenpsykiatrin tai psy-
14507: pauksissa, joissa tutkittavien ongelmien syyt ja              kiatrin pätevyys, ja ellei,
14508: tausta ovat niin monimuotoiset, ettei yhden                      miten Hallitus aikoo turvata nykyisen
14509: ammattikunnan tieto yksinään riitä. Mikäli tällai-            kasvatusneuvolatyön sisällön ja laadun
14510: sen tiimin yhden jäsenen koulutus muuttuu, on                 säilymisen?
14511: 
14512:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
14513: 
14514:                                               Liisa Hilpelä
14515: 
14516: 
14517: 
14518: 
14519: 0883012702
14520: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 256
14521: 
14522: 
14523: 
14524: 
14525:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14526: 
14527:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      sisältyvään kasvatusneuvolan lääkäriltä vaaditta-
14528: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaan kelpoisuusehtoon, joka on sanamuodoltaan
14529: olette 25 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn          samanlainen.
14530: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Asetuksen kelpoisuusehtoja ei ole katsottu voi-
14531: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tavan tässä vaiheessa muuttaa nykyisestään. Tällä
14532: taja Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    hetkellä kasvatusneuvoloiden 60 lääkäristä on
14533: myksestä n:o 256:                                    lastenpsykiatreja 19, joista yli puolet toimii Uu-
14534:                                                      denmaan läänissä, psykiatreja 12 ja 29, pääasiassa
14535:           Aikooko Hallitus, päättäessään perus-      tuntitoimisia konsultoivia lääkäreitä, on suoritta-
14536:        teluissa mainitusta asetuksesta, täsmentää    nut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
14537:        kasvatus- ja perheneuvolan lääkärin päte-        Kelpoisuusehtoasetuksen 15 §: n mukaan tar-
14538:        vyysvaatimuksia niin, että virkaan valitta-   kempia ohjeita asetuksen soveltamisesta antaa
14539:        valta vaaditaan lastenpsykiatrian tai psy-    tarvittaessa sosiaalihallitus. Sosiaalihallitus onkin
14540:        kiatrin pätevyys, ja ellei,                   kasvatus- ja perheneuvonnan virkojen osalta an-
14541:           miten Hallitus aikoo turvata nykyisen      tanut soveltamisohjeet 9 päivänä joulukuuta
14542:        kasvatusneuvolatyön sisällön ja laadun        1983 hyväksymässään yleiskirjeessä (A 10/1983/
14543:        säilymisen?                                   pe). Yleiskirjeen mukaan sosiaalihallitus pitää
14544:                                                      muuna kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävään
14545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        soveltuvana erikoislääkärin pätevyytenä aikuispsy-
14546: seuraavaa:                                           kiatrin pätevyyttä ja/ tai erikoistumista nuoriso-
14547:   Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel-      psykiatriaan.
14548: poisuusehdoista 2 päivänä joulukuuta 1983 anne-         Ottaen huomioon sosiaalihallituksen sovelta-
14549: tun asetuksen (888/83) 4 §:n 3 kohdan mukaan         misohjeet ja sen, että lääkäriltä vaadittava kelpoi-
14550: kelpoisuutena kasvatus- ja perheneuvonnan vir-       suus vastaa sanamuodoltaan nykyistä kelpoisuut-
14551: kaan vaaditaan lääkäriltä lastenpsykiatrin tai muu   ta, ei uuden sosiaalihuollon ammatillisen henki-
14552: tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys. Lää-   löstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen voi-
14553: käriltä vaadittava kelpoisuus ei ole muuttunut       da katsoa muodostuvan nykyisen kasvatusneuvo-
14554: verrattuna kasvatusneuvola-asetukseen (778/ 71)      latyön sisällön ja laadun säilymisen esteeksi.
14555: 
14556:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
14557: 
14558:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
14559:                                       1983 vp. -     KK n:o 256                                       3
14560: 
14561: 
14562: 
14563: 
14564:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
14565: 
14566:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rådgivningsbyråer för uppfostringsfrågor (778/
14567: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse        71) och som har samma innehåli.
14568: av den 25 november 1983 tili vederbörande               Man har inte i detta sammanhang ansett sig
14569: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande   kunna ändra förordningens nuvarande kompe-
14570: av riksdagsiedamot Hilpelä undertecknade spörs-      tensvilikor. För närvarande finns det 60 Iäkare
14571: måi nr 256:                                          vid uppfostringsrådgivningarna, och av dessa är
14572:                                                      19 barnpsykiatriker, av viika mer än hälften
14573:           Ämnar Regeringen, då den besiutar          verkar i Nyiands Iän, 12 är psykiatriker och 29
14574:        om den i motiveringen nämnda förord-          har aviagt medicine Iicentiatexamen, och verkar i
14575:        ningen, precisera kompetenskraven för         huvudsak som timanstälida konsulterande Iäkare.
14576:        Iäkare vid uppfostrings- och familjeråd-         Eniigt 15 § förordningen om behörighetsvili-
14577:        givning så att av den som utses tili          kor utfärdas närmare anvisningar om tiliämp-
14578:        tjänsten krävs barnpsykiaters elier psykia-   ningen av förordningen vid behov av sociaistyrel-
14579:        ters kompetens, och om så inte är faliet,     sen. Socialstyrelsen har i fråga om tjänster inom
14580:           hur ämnar Regeringen säkerstälia att       uppfostrings- och familjerådgivningen utfärdat
14581:        kvaliteten och innehåliet i det nuvarande     anvisningar om tiliämpningen av förordningen i
14582:        arbetet vid uppfostringsrådgivningarna        ett cirkuiär godkänt den 9 december 1983 (A
14583:        bibehålis?                                    10/1983/pe). Eniigt detta cirkuiär anser sociai-
14584:                                                      styrelsen annan Iämpiig speciaiistbehörighet för
14585:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt     uppfostrings- och famiijerådgivningen vara behö-
14586: anföra föijande:                                     righet i vuxenpsykiatri och/ elier speciaiisering i
14587:    Eniigt 4 § 3 punkten förordningen den 2           ungdomspsykiatri.
14588: december 1983 om behörighetsvilikoren för yr-           Med beaktande av socialstyrelsens tiliämp-
14589: kesutbildad personai inom sociaivården (888/83)      ningsanvisningar och det faktum att den av
14590: är behörighetsvilikor i fråga om Iäkare inom         Iäkare fordrade behörigheten helt motsvarar den
14591: uppfostrings- och famiijerådgivningen behörig-       nuvarande behörigheten, kan förordningen om
14592: het i barnpsykiatri elier annan för uppgiften        behörighetsvilikoren för yrkesutbiidad personai
14593: Iämpiig speciaiistbehörighet. Behörigheten för       inom socialvården inte anses utgöra något hinder
14594: Iäkare har inte ändrats i jämförelse med det         för att innehåliet i och kvaiiteten av det nuvaran-
14595: behörighetsvilikor som för Iäkare vid uppfost-       de arbetet vid uppfostringsrådgivningarna bibe-
14596: ringsrådgivning uppstälits i förordningen om         hålis.
14597: 
14598:     Helsingfors den 22 december 1983
14599: 
14600:                                                                            Minister Vappu Taipale
14601:                                                  1983 vp.
14602: 
14603: Kirjallinen kysymys n:o 257
14604: 
14605: 
14606: 
14607: 
14608:                                     Pokka ym.: Korkeimman hallinto-oikeuden Kemijokea koskevan
14609:                                       kalanhoitovelvoitteen täytäntöönpanosta
14610: 
14611: 
14612:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14613: 
14614:     Kemijoen sulkeminen ja valjastaminen voima-            Vesituomioistuimen vesistöön rakentajille
14615: talouskäyttöön lähinnä rakentajaa suosivan poik-        määräämillä kalanhoitovelvoitteilla pyritään vä-
14616: keuslainsäädännön nojalla aiheutti laajoja vahin-       hentämään niitä vahinkoja ja haittoja, joita hei-
14617: koja kalakannoille, kalastukselle ja elinkeinoille.     dän toimintansa aiheuttaa kalakannoille. Siltä
14618: Arvokkaat vaelluskalakannat menettivät täysin           osin kuin näillä velvoitteilla ei voida kalastusva-
14619: lisääntymismahdollisuutensa ja allasalueilla pai-       hinkoja ja -haittoja vähentää tai ehkäistä, on
14620: kalliskalakannat taantuivat. Kemijoen kalanhoi-         käytettävä rahakorvauksia. Kalanhoitovelvoitteil-
14621: tovelvoitekysymysten ratkaiseminen siirtyi vuosi-       la on siten olennaisen tärkeä merkitys etsittäessä
14622: kymmenien päähän. Joen kalakantojen hoito               edes jonkinlaista hyvitystä vesistöön rakentamisen
14623: jätettiin lähinnä muodollista laatua olevan             aiheuttamilta haitallisilta seurauksilta.
14624: 344 000 markan vuotuismaksun varaan.                       Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden täytäntöön-
14625:     Vasta vuonna 1980 saatiin Kemijoen hoitovel-        pano on tuomioistuimen päätöksessä määrätty
14626: voiteratkaisu lainvoimaisen päätöksen pohjalle.         suoritettavaksi siten, että maa- ja metsätalousmi-
14627: Tuolloin korkein hallinto-oikeus päätti vahvistaa       nisteriön on hyväksyttävä istutussuunnitelma, en-
14628: ja eräiltä osin muuttaa vesioikeuden antamaa            nen kuin kalanpoikasistutukset voidaan aloittaa.
14629: päätöstä, jolla sekä Kemijoki Oy:lle että Pohjolan      Tällaista suunnitelmaa maa- ja metsätalousminis-
14630: Voima Oy:lle asetettiin kalataloudelliset hoito-        teriö ei ole vieläkään hyväksynyt, vaikka korkeim-
14631: velvoitteet. Velvoitteiden sisällöstä todettakoon       man hallinto-oikeuden päätöksessä mainittu siir-
14632: esimerkinomaisesti seuraavaa.                           tymäaika täysimääräisten istutusten suorittami-
14633:      1) Pohjolan Voima Oy:n ja Kemijoki Oy:n            seen alkaa kulua umpeen. Kemijokialueen väestö
14634: merellisen vaikutusalueen kalakannan säilyttämi-        tuntee nyt perusteltua huolta siitä, että Kemi-
14635:  seksi on istutettava mereen Kemijoen suualueelle       joen kalanhoitovelvoiteratkaisun keskeisiä osia
14636: vuosittain kolmen (3) vuoden keskiarvona lasket-        kuten lohi-istutuksia ei ilmeisesti päästä toteutta-
14637:  tuna kuusisataaviisitoistatuhatta (615 000) vael-      maan siinä aikataulussa, minkä korkein hallinto-
14638:  lusikäistä, vähintään 14 cm:n pituista lohen poi-      oikeus on päätöksellään vahvistanut. Lainvoimai-
14639:  kasta ja yhdeksänkymmentätuhatta (90 000)              sesta vesituomioistuimen ratkaisusta huolimatta
14640:  vaellusikäistä, vähintään 18 cm:n pituista meri-       ongelmat eivät ole poistuneet.
14641:  taimenen poikasta sekä kolmemiljoonaa satatu-            Jo vuoden 1979 valtiopäivillä kaikkien Lapin
14642:  hatta (3 100 000) !-kesäistä merellisen vaellus-       kansanedustajien yhteisessä kirjallisessa kysymyk-
14643:  siian poikasta.                                        sessä kiinnitettiin jo ennalta, ennen korkeimman
14644:      2) Yhtiöiden on vuosittain kolmen (3) vuoden       hallinto-oikeuden päätöksen antamista, vakavaa
14645:  keskiarvona istutettava Kemijoen vesistöön kat-        huomiota siihen, että hoitovelvoitepäätös olisi
14646:  selmustoimituksessa selvitetylle vaelluskalojen le-    välittömästi täytäntöönpantavissa kalatalousviran-
14647:  viärnisalueelle kuusikymmentätuhatta (60 000)          omaisen toimi- ja vastuualueen osalta. Silloinen
14648:  vaellusikäistä, vähintään 20 cm:n pituista järvi-      kalastusministeri Veikko Saarto ilmoitti vastauk-
14649:  taimenen poikasta tai muiden lohensukuisten            sessaan, että "kun Kemijoen kalanhoitovelvoitet-
14650:   sisävesikalojen poikasta sekä kaksimiljoonaa sata-    ta koskeva päätös on saatu, ja on tiedossa minkä
14651:  tuhatta (2 100 000) !-kesäistä sisävesisiian poi-      laatuisiin ja miten laajoihin toimenpiteisiin ja
14652:  kasta sekä paikallisten virtauskutuisten sisävesika-   kenen toimesta tulee ryhtyä, kalatalousviran-
14653:  lojen vahinkoalueelle yhteensä kaksisataatuhatta       omainen tulee omalta osaltaan kaikin toimivallas-
14654:  (200 000) siian ja harjuksen !-kesäistä poikasta.      saan olevin keinoin vaikuttamaan siihen, että
14655: 088301295V
14656: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 257
14657: 
14658: hoitotoimet tullaan saamaan täysimääräisiksi no-      nalta hyvin tärkeä as1a. Velvoitteiden täysimää-
14659: peinta mahdollista aikataulua noudattaen." Sii-       räisestä toteuttamisesta tinkiminen vähentäisi
14660: tä, kun korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä     edelleen vesiasioista vastaaviin viranomaisiin koh-
14661: Kemijoen kalanhoitovelvoiteasiassa, on nyt kulu-      distuvaa luottamusta, joka muutoinkin on ollut
14662: nut yli kolme vuotta. Maa- ja metsätalousminis-       jo pitkään kovalla koetuksella Kemijokivarren
14663: teriö ei ole siitä huolimatta tehnyt istutussuunni-   asukkaiden mielestä.
14664: telman osalta hyväksymispäätöstä, jonka nojalla          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14665: käytännön istutustoimiin päästäisiin määrätyn ai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14666: kataulun puitteissa. lstutussuunnitelman hyväk-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14667: symisen ajankohta riippuu myös siitä, minkälai-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14668: nen istutuspoikasten tuotantomenetelmä vali-
14669: taan. Istutuspoikasten laatu ja leimautuminen                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14670: ovat olennaisia tekijöitä istutusten onnistumisen             siin ammattikalastuksen ja yleisen kalata-
14671: ja tulevien saaliiden kannalta. Vesioikeuden pää-             lousedun turvaamiseksi korkeimman hal-
14672: töksessä on edellytetty esimerkiksi lohen tuotan-             linto-oikeuden kalanhoitovelvoitepäätök-
14673: totavoitetaso. Istutussuunnitelman hyväksyruis-               sen mukaisesti siten, että maa- ja metsä-
14674: päätös olisi epäilyksittä ollut mahdollista ja tul-           talousministeriö välittömästi tekee istu-
14675: lutkin tehdä jo kauan sitten. Viivyttely on omi-              tussuunnitelman hyväksyruispäätöksen,
14676: aan vaikeuttamaan velvoitteiden käytännöllistä                joka muun ohella sisältää talvehtimisal-
14677: toteutusta ja yhtiöt saattavat joutua hankaluuk-              taiden rakentamisen ja varautumisen eri-
14678: siin aikataulun mukaisissa istutuksissaan. Kemi-              tyisiin toimenpiteisiin mikäli määrättyjen
14679: joen kalanhoitovelvoiteratkaisun toteuttaminen                istutusten asianmukaisessa täytäntöönpa-
14680: on alueen väestön ja yleisen kalatalousedun kan-              nossa tapahtuu viivytyksiä?
14681: 
14682:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
14683: 
14684:                       Hannele Pokka                            Aimo Ajo
14685:                       Mikko Jokela                             Niilo Koskenniemi
14686:                       Esko-Juhani Tennilä                      Lauri Impiö
14687:                                             Seppo Pelttari
14688:                                      1983 vp. -- RJ< n:o 257                                          3
14689: 
14690: 
14691: 
14692: 
14693:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14694: 
14695:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       metsätalousministeriölle 28.12.1982 suunnitel-
14696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       man, joka koski vuonna 1983 suoritettavia vil-
14697: olette 25 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn         jely- ja istutustoimia. Velvoitepäätöksen 4 koh-
14698: kirjeenne n:o 1500 ohella toimittanut valtioneu-    dan määräyksen mukaisesti ministeriö lähetti
14699: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   suunnitelman lausuntojen saamista varten kaikil-
14700: sanedustaja Pokan ym. kirjallisesta kysymyksestä    le niille, joiden etua ja oikeutta toimenpiteet
14701: n:o 257:                                            koskivat. Yhteensä lausuntopyyntöjä lähetettiin
14702:                                                     yli 200 kpl.
14703:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Lausunnon antajia oli yhteensä 53 kpl. Lau-
14704:        siin ammattikalastuksen ja yleisen kalata-   suntojen ja ministeriössä tapahtuneen käsittelyn
14705:        lousedun turvaamiseksi korkeimman hal-       perusteella velvoitesuunnitelma vuodeksi 1983
14706:        linto-oikeuden kalanhoitovelvoitepäätök-     hyväksyttiin 27.5.1983. Hallitus katsoo ammatti-
14707:        sen mukaisesti siten, että maa- ja metsä-    kalastuksen ja yleisen kalatalousedun tulleen riit-
14708:        talousministeriö välittömästi tekee istu-    tävässä määrin turvatuksi, kun hyväksytty suun-
14709:        tussuunnitelman hyväksymispäätöksen,         nitelma on toteutettu ministeriön valvonnan alai-
14710:        joka muun ohella sisältää talvehtimisal-     sena.
14711:        taiden rakentamisen ja varautumisen eri-        Kysymys talvehtimisaltaiden rakentamisesta on
14712:        tyisiin toimenpiteisiin mikäli määrättyjen   Kemijoki Oy:ssä valmisteltu niin pitkälle, että
14713:        istutusten asianmukaisessa täytäntöönpa-     hakemus on Pohjois-Suomen vesioikeuden käsi-
14714:        nossa tapahtuu viivytyksiä?                  teltävänä. Istutusten asianmukaisessa suorittami-
14715:                                                     sessa mahdollisesti tapahtuvat viivytykset tode-
14716:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    taan ensimmäisen kerran korkeimman hallinto-
14717: ti seuraavaa:                                       oikeuden päätöksen mukaisesti vuonna 1986.
14718:    Korkeimman hallinto-oikeuden antaman pää-           Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo, ettei
14719: töksen mukaisesti Kemijoki Oy toimitti maa- ja      sillä tässä vaiheessa ole aihetta puuttua asiaan.
14720: 
14721:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1983
14722: 
14723:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
14724: 4                                    1983 vp. -      KK n:o 257
14725: 
14726: 
14727: 
14728: 
14729:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14730:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          plan angående utförande av odlings- och plante-
14731: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ringsåtgärder under år 1983. 1 enlighet med
14732: nr 1500 av den 25 november 1983 tili vederbö-        bestämmelsen i punkt 4 i utslaget angående
14733: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av      förpliktelser sände jord- och skogsbruksministe-
14734: följande av riksdagsledamot Pokka m.fl. under-       riet planen för erhållande av utlåtande tili alla
14735: tecknade skriftliga spörsmål nr 257:                 sådana, vilkas intresse och rätt åtgärderna berör-
14736:                                                      de. Sammanlagt sändes över 200 exemplar av
14737:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        remisshandlingarna.
14738:        att trygga yrkesfisket och det allmänna
14739:        fiskeriintresset i enlighet med utslaget av      lnalles 53 berörda avlämnade utlåtanden. På
14740:        högsta förvaltningsdomstolen angående         basen av utlåtandena och handläggning i minis-
14741:        fiskevårdsförpliktelse så, att jord- och      teriet godkändes 27.5.1983 planen angående
14742:        skogsbruksministeriet omgående rörande        förpliktelserna under år 1983. Regeringen anser,
14743:        godkännande av planen för plantering          att yrkesfisket och det allmänna fiskeriintresset
14744:        fattar beslut, vilket bl.a. innefattar byg-   tryggats i tillräcklig mån, då den godkända
14745:        gande av övervintringsbassänger och be-       planen genomförts under tillsyn av ministeriet.
14746:        redskap för vidtagande av särskilda åtgär-       Frågan angående byggande av övervintrings-
14747:        der såvitt det vid den sakenliga verkstäl-    bassänger har inom Kemijoki Oy beretts så långt,
14748:        ligheten av vissa planteringar inträffar      att ansökan handläggs vid Norra Finlands vatten-
14749:        dröjsmål?                                     domstol. Eventuellt förekommande dröjsmål i
14750:                                                      det sakenliga genomförandet av planteringar
14751:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördnads-    konstateras i enlighet med högsta förvaltnings-
14752: fullt anföra följande:                               domstolens utslag första gången år 1986.
14753:    1 enlighet med det av högsta förvaltningsdom-        På grund av det ovan anförda anser regeringen
14754: stolen utfärdade utslaget tillställde Kemijoki Oy    att det inte i detta skede föreligger orsak att
14755: 28.12.1982 jord- och skogsbruksministeriet en        inskrida i ärendet.
14756: 
14757:     Helsingfors den 29 december 1983
14758: 
14759:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylä/ärvi
14760:                                                 1983 vp.
14761: 
14762: Kirjallinen kysymys n:o 258
14763: 
14764: 
14765: 
14766: 
14767:                                    Urpilainen ym.: Kokkolassa olevan K. H. Renlundin museon
14768:                                      määräämisestä aluetaidemuseoksi
14769: 
14770: 
14771:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14772: 
14773:    Maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden            ja aluetaidemuseolle. Pietarsaaren kaupunginmu-
14774: toiminta-alueita hahmoteltaessa oli esillä myös       seon toiminta on painottunut sekä kokoelmien
14775: Vaasan läänin tilanne ja siinä yhteydessä Keski-      että henkilöstön osalta lähes yksinomaan kulttuu-
14776: Pohjanmaan maakuntamuseon ja Keski-Pohjan-            rihistorialliselle puolelle. K. H. Renlundin mu-
14777: maan aluetaidemuseon perustaminen. Asiassa            seon henkilöstö, kokoelmat ja toiminta taas ovat
14778: päädyttiin kuitenkin siihen, että Pohjanmaan          mahdollistaneet taidemuseon toiminnan. Mo-
14779: museosta muodostettiin Vaasan läänin rannikko-        lemmat museot ovat huolehtineet toiminnoista,
14780: alueen ja pohjoisosien maakuntamuseo ja Seinä-        jotka kuuluvat valtiolle ja joihin on saatu vain
14781: joella toimineesta museosta muodostettiin Etelä-      harkinnanvaraisia valtionapuja. Pietarsaaren kau-
14782: Pohjanmaan maakuntamueso.                             punginmuseo on museoviraston valvonnassa osit-
14783:    Museoiden tehtävänä on aineellisen kulttuurin      tain valtionavun turvin harjoittanut meriarkeolo-
14784: kerääminen, säilyttäminen, tutkiminen ja tutki-       gista tutkimusta läänin koko merialueella. Mo-
14785: tun perinteen esittäminen. Tähän nähden Vaa-          lemmat museot ovat huolehtineet sekä suomen-
14786: san läänin alueelle muodostettujen maakunta-          että ruotsinkielisen väestönosan museopalveluis-
14787: museoiden toiminta-alueita voidaan pitää epähis-      ta.
14788: toriallisina. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maa-         Jos Kokkolassa sijaitseva K. H. Renlundin
14789: kuntamuseon pohjoisosien, Pohjanmaan järviseu-        museo nimitettäisiin aluetaidemuseoksi ja Pietar-
14790: dun, kuuluminen nykyiseen yhteyteensä perus-          saaren kaupunginmuseo Keski-Pohjanmaan maa-
14791: tuu varsin tuoreisiin aluepoliittisiin näkökohtiin.   kuntamuseoksi, se virallistaisi käytännössä jo ta-
14792: Keski-Pohjanmaa muodostaa oman omaleimai-             pahtuvat alueelliset toiminnat ja mahdollistaisi
14793: sen kaksikielisen kokonaisuuden, jota tulisi käsi-    niiden tukemisen valtion varoin.
14794: tellä myös perinnepoliittisesti omana alueenaan.
14795:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14796:    Keski-Pohjanmaan kaupunkien Kokkolan ja            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14797: Pietarsaaren museot täyttävät henkilöstövoimava-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14798: roiltaan valtionavuista annetun lain edellyttämät     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14799: vaatimukset. Kokkolassa sijaitsevalla K. H. Ren-
14800: lundin museolla on käytössään kaksi museoam-                    Aikooko Hallitus nimittää Kokkolassa
14801: matillista virkaa, Pietarsaaren kaupunginmuseol-             sijaitsevan K. H. Renlundin museon
14802: la kolme sekä lisäksi yksi museotekninen virka.              aluetaidemuseoksi ja Pietarsaaren kau-
14803:    Käytännössä molemmat museot ovat harjoitta-               punginmuseon Keski-Pohjanmaan maa-
14804: neet toimintaa, joka kuuluisi maakuntamuseolle               kuntamuseoksi?
14805: 
14806:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
14807: 
14808:                       Kari Urpilainen                          Mats Nyby
14809: 
14810: 
14811: 
14812: 
14813: 088301291R
14814: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 258
14815: 
14816: 
14817: 
14818:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14819: 
14820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sesti jakoehdotukseen suhtautuivat Oulun ja
14821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Vaasan kaupunginhallitukset, Pohjanmaan histo-
14822: olette 25 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn             riallisen museon yhdistys ry. sekä Svenska Öster-
14823: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            bottens Landskapsförbund rf ja Suomen Museo-
14824: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       liitto ry. Perusteluina museoviraston jakoehdo-
14825: taja Kari Urpilaisen ym. kirjallisesta kysymyksestä     tusta vastaan viitattiin muun muassa läänin- ja
14826: n:o 258:                                                seutukaava-alueen rajoihin sekä Kalajokilaaksossa
14827:                                                         suurimpien kuntien omaan ilmoitukseen halus-
14828:            Aikooko Hallitus nimittää Kokkolassa         taan suuntautua toiminnallisesti Pohjois-Pohjan-
14829:         sijaitsevan K. H. Renlundin museon              maalle. Eräät lausunnonantajat kiinnittivät huo-
14830:         aluetaidemuseoksi ja Pietarsaaren kau-          miota myös siihen, ettei ruotsinkielistä Pohjan-
14831:         punginmuseon Keski-Pohjanmaan maa-              maata saa missään tapauksessa jakaa kahtia.
14832:         kuntamuseoksi?                                     Näiden vuonna 1979 saatujen lausuntojen pe-
14833:                                                         rusteella museovirasto katsoi, ettei ole riittäviä
14834:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        perusteita eikä edellytyksiä Vaasan läänin jakami-
14835: ti seuraavaa:                                           seksi siten kuin museoviraston alkuperäinen tar-
14836:    Maakunnallisten keskusmuseoiden aluejako-            koitus oli.
14837: verkostoja suunniteltaessa lähtökohtana pidettiin          Museoviraston esityksestä ja museoasiain neu-
14838: yhtäältä sitä, että aluejaon tulisi pääosin pohjau-     vottelukunnan lausunnon saatuaan opetusminis-
14839: tua johonkin jo olemassa olevaan valtakunnalli-         teriö vahvisti vuonna 1980 suunnitelman maa-
14840: seen aluejakoon ja toisaalta sitä, että maakunnal-      kuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden valta-
14841: listen keskusmuseoiden toiminta-alueiden rajat          kunnallisesta aluejaosta. Tämän suunnitelman
14842: eivät saa olla ristiriidassa keskenään, vaikka alue-    perusteella ministeriö on museoviraston esitykses-
14843: taidemuseoiden lukumäärä onkin jonkin verran            tä nimennyt tähän mennessä suunnitelmaan si-
14844: pienempi kuin maakuntamuseoiden.                        sältyvistä 20 maakuntamuseosta 18 ja 14 aluetai-
14845:    Vaasan lääni muodosti alun alkaen vaikeasti          demuseosta 11. Vaasan läänin osalta maakunta-
14846: ratkaistavan ongelman. Kulttuurihistoriallisista ja     ja aluetaidemuseopäätökset on tässä vaiheessa
14847: toiminnallisista syistä museovirasto esitti ensi vai-   tehty, kuten kysymyksen perusteluissakin on to-
14848: heessa alueen jakamista kolmeen osaan siten, että       dettu.
14849: Keski-Pohjanmaa, Kalajokilaakso mukaan lu-                 Opetusministeriö toteaa, että Pietarsaaren ja
14850: kien, olisi muodostanut oman maakunnallisen             Kokkolan kaupungit ovat viime vuosina kehittä-
14851: museoalueen. Tällöin olisi saattanut tulla kysy-        neet aktiivisesti museotoimintaa perustamalla vir-
14852: mykseen myös oman maakuntamuseon ja alu-                koja sekä lisäämällä muutoinkin museon toimin-
14853: etaidemuseon nimeäminen Keski-Pohjanmaalle,             tamäärärahoja. Opetusministeriö katsoo kuiten-
14854: vaikka alueen väestöpohja museotoimintaa ajatel-        kin, että maakunnallisesti Keski-Pohjanmaan
14855: len olisikin ollut suhteellisen vähäinen.               osalta ei ole edellä selostetun museoviraston selvi-
14856:    Museoviraston suunnitelmasta saamissa lausun-        tystyön jälkeen tapahtunut mitään sellaista olen-
14857: noissa Kokkolan ja Seinäjoen kaupunginhallituk-         naista muutosta, joka antaisi aiheen opetusminis-
14858: set samoin kuin Etelä-Pohjanmaan museoyhdis-            teriön vahvistamien museoiden toiminta-aluei-
14859: tys ry. hyväksyivät museoviraston ehdotuksen            den muuttamiseen.
14860: joko sellaisenaan tai ainakin pääpiirteissään. Pie-        Opetusministeriössä on valmiina hallituksen
14861: tarsaaren kaupunginhallitus hyväksyi niin ikään         esitys eduskunnalle laiksi museoiden valtion-
14862: periaatteellisesti aluejakoesityksen, mutta piti        osuuksista ja -avustuksista. Lain voimaantulon
14863: kuitenkin epäilyttävänä Keski-Pohjanmaan ete-           jälkeen olisi mahdollista nimetä uudelleen maa-
14864: läisen rajan vetämistä museoviraston esittämällä        kunta- ja aluetaidemuseot sekä harkita nykyisen
14865: tavalla Pietarsaaren eteläpuolitse. Täysin kieltei-     aluejaon tarkistamista.
14866: 
14867:     Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1983
14868: 
14869:                                                                           Ministeri Gustav Björkstrand
14870:                                        1983 vp. -     KK n:o 258                                        3
14871: 
14872: 
14873: 
14874: 
14875:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14876: 
14877:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rf samt Svenska Österbottens Landskapsförbund
14878: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         rf och Finlands museiförbund rf var helt negativt
14879: av den 25 november 1983 tili vederbörande             inställda tili den föreslagna regionala indel-
14880: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     ningen. Såsom argument mot museiverkets för-
14881: av riksdagsman Kari Urpilainen m.fl. underteck-       slag om nämnda indelning hänvisades bl. a. tili
14882: nade spörsmål nr 258:                                 läns- och regionplanegränserna samt tili ett med-
14883:                                                       delande från de större kommunerna i Kalajokida-
14884:          Ämnar Regeringen utse K. H. Ren-             len vari de uppgav sig vara viliiga att inleda
14885:        lunds museum i Karleby tili regionalt          verksamhet i Nordösterbotten. Vissa avgivare av
14886:        konstmuseum och Jakobstads stadsmu-            utlåtande fäste uppmärksamhet även vid att det
14887:        seum tili landskapsmuseum för Meliersta        svenskspråkiga Österbotten i inget fali får delas i
14888:        Österbotten?                                   rvå delar.
14889:                                                          På basen av dessa utlåtanden från år 1979
14890:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ansåg museiverket, att det inte föreligger tiliräck-
14891: framföra följande:                                    lig motivering tili elier förutsättningar för att
14892:    Vid planeringen av den regionala indelningen       indela Vasa Iän såsom museiverkets ursprungliga
14893: i centrala landskapsmuseer utgick man å ena           syfte var.
14894: sidan från, att den regionala indelningen i hu-          På framställning av museiverket och efter att
14895: vuddrag borde basera sig på en hela Jandet            ha fått delegationens för museiärenden utlåtande
14896: omfattande regional indelning och å andra sidan       faststälide undervisningsministeriet år 1980 pia-
14897: från att gränserna för de centrala landskapsmu-       neo för den hela Jandet omfattande indelningen
14898: seernas verksamhetsområden inte fick stå i stöd       av landskapsmuseerna och regionalkonstmuseer-
14899: mot varandra, även om antalet regionala konst-        na. På basen av denna pian har ministeriet på
14900: museer är något mindre än antalet landskapsmu-        framstälining av museiverket utsett 18 museer tili
14901: seer. Från första början utgjorde Vasa Iän ett        landskapsmuseer av de föreslagna 20 museerna
14902: svårlöst problem.                                     som ingick i pianeo och 11 museer tili regionala
14903:    Av kulturhistoriska och praktiska skäl framlade    konstmuseer av de föreslagna 14. Besluten om
14904: museiverket först förslag om att regionen i fråga     landskapsmuseet och det regionala konstmuseet i
14905: indelas i tre delar så, att Meliersta Österbotten,    Vasa Iän har redan fattats, såsom det har kon-
14906: Kalajokidalen inberäknad, utgör sitt eget område      staterats i spörsmålets motivering. Undervisnings-
14907: för landskapsmuseet. Härvid hade det möjligen         ministeriet konstaterar, att Jakobstads stad och
14908: kunnat komma i fråga att utse eget landskaps-         Karleby stad har under de senaste åren aktivt
14909:  museum och regionalt konstmuseum för Meliers-        utvecklat sin museiverksamhet genom att inrätta
14910:  ta Österbotten, fastän antalet invånare i områ-      tjänster och genom att också eljest utöka an-
14911:  det är relativt ringa med hänsyn tili museiverk-     slagen för museets verksamhet. Undervisningsmi-
14912: samheten.                                             nisteriet anser dock, att ingen väsentlig ändring,
14913:    Enligt de utlåtanden om pianeo som museiver-       efter museiverkets förut anförda utredning, har
14914:  ket har inhämtat av stadsstyrelserna i Karleby och   inträffat på regional nivå i Meliersta Österbotten,
14915:  Seinäjoki samt av Sydösterbottens museiförening,     som skulie ge anledning tili att ändra de av
14916:  godkänner de museiverkets förslag antingen som       undervisningsministeriet faststälida verksamhets-
14917:  sådant elier åtminstone i huvuddrag. Stadsstyrel-    områdena för museerna.
14918:  sen i Jakobstad godkände även i princip förslaget       Undervisningsministeriet har fått färdig rege-
14919:  om den regionala indelningen i fråga, men ansåg      ringens proposition tili riksdagen med förslag tili
14920:  det vara betänkligt om den sydliga gränsen för       lag om statsandelar och -understöd för museer.
14921:  Mellersta Österbotten kommer att dras på det         Efter lagens ikraftträdande är det möjligt att på
14922:  sätt som museiverket föreslår, alitså söder om       nytt utse landskaps- och regionala konstmuseer
14923: Jakobstad. Stadsstyrelserna i Uleåborg och Vasa,      samt att överväga en granskning av den nuvaran-
14924: Föreningen för Österbottens historiska museum         de regionala indelningen.
14925:      Helsingfors den 30 december 1983
14926: 
14927:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
14928:                                               1983 vp.
14929: 
14930: Kirjallinen kysymys n:o 259
14931: 
14932: 
14933: 
14934: 
14935:                                  Urpilainen: Ohtakarin yksityistien     muuttamisesta paikallistieksi
14936: 
14937: 
14938:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14939: 
14940:    Lohtajan kunnan alueella olevaan Ohtakarin          Puolustusministeriö puoltaa tien muuttamista
14941: saareen rakennettiin vuonna 197 3-197 4 tie- ja     paikallistieksi.
14942: vesirakennushallituksen toimesta kalastussatama.       Tien hoito paikallistienä olisi tie- ja vesiraken-
14943: Samaan aikaan saareen rakennettiin Suomen Lu-       nuslaitoksen huolena ja tulisi asianmukaisella
14944: terilainen Evankeliumiyhdistys r.y:n leirikeskus.   hoitokalustolla pysymään kunnossa. Tiekunnalla
14945: Saaren ja mantereen väliin rakennettiin penger-     ei ole minkäänlaista hoitokalustoa.
14946: tie. Tieyhteys saareen kulki puolustuslaitoksen        Raskaan liikenteen vuoksi tien hoitaminen yk-
14947: harjoitusalueen kautta. Liikenteen vilkastuttua     sityistienä rasittaa kohtuuttomasti yksityisiä ihmi-
14948: huomattavasti se muodostui ongelmaksi puolus-       siä.
14949: tusvoimille. Tämän vuoksi jouduttiin rakenta-
14950: maan puolustusvoimien h~joitusalueen ohittava          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14951: noin 7 km pitkä yksityistie. Tien rakentamiseen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14952: saatiin valtion avustusta. Tie valmistui vuonna     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14953: 1981. Sillä on nykyisin vilkas käyttö ja sitä       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14954: käyttävät myöskin puolustusvoimien raskaat
14955:                                                                Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena
14956: maastoajoneuvot. Tämä aiheuttaa tielle kohtuu-
14957:                                                             sitä, että yksityishenkilöt joutuvat ylläpi-
14958: tonta rasitusta muihin yksityisteihin verrattuna.
14959:                                                             tämään raskaasti liikennöityä tietä, ja
14960: Tämän vuoksi Lohtajan kunnanvaltuusto on 1982
14961: esittänyt liikenneministeriölle, että tämä tie                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
14962: muutettaisiin paikallistieksi.                              Ohtakarin yksityistien muuttamiseksi pai-
14963:                                                             kallistieksi?
14964: 
14965:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1983
14966: 
14967:                                           Kari Urpilainen
14968: 
14969: 
14970: 
14971: 
14972: 088301284H
14973: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 259
14974: 
14975: 
14976: 
14977: 
14978:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14979: 
14980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kalastussatamaa. Tiepiiri on puoltanut aloitetta
14981: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      ja toimittanut 19.9.1983 päivätyssä kirjeessä vielä
14982: mies, lähettänyt 25 päivänä marraskuuta 1983          täydentäviä arvioita tietä käyttävästä talvikauden
14983: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston           liikenteestä. Vaasan lääninhallitus on 9.8.1983
14984: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     päivätyssä lausunnossaan puoltanut aloitetta.
14985: taja Kari Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta       Tie- ja vesirakennushallitus on todennut edellä
14986: kysymyksestä n:o 259:                                 mainittujen selvitysten perusteella, että tiellä on
14987:                                                       kesäkuukausina suhteellisen suuri liikennemäärä,
14988:           Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena          johon sisältyy myös muuta kuin tieosakkaiden
14989:        sitä, että yksityishenkilöt joutuvat ylläpi-   liikennettä. Talvikauden liikenne, joka riippuu
14990:        tämään raskaasti liikennöityä tietä, ja        pääasiassa puolustuslaitoksen ja em. leirikeskuk-
14991:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin     sen jaksottaisista leiriajoista sekä loma-asuntojen
14992:        Ohtakarin yksityistien muuttamiseksi pai-      talvikäytöstä, on ilmeisesti epäsäännöllistä ja vä-
14993:        kallistieksi?                                  häistä.
14994:                                                          Tie- ja vesirakennushallitus käsittelee aloitteen
14995:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ja ratkaisee oman kantansa siihen vuoden 1984
14996: ti seuraavaa:                                         alkupuolella.
14997:    Lohtajan kunnanvaltuusto on 15.1.1982 teh-            Tämän jälkeen kunnan tekemä aloite tulee
14998: nyt aloitteen Ohtakarin yksityistien muuttamises-     liikenneministeriön ratkaistavaksi tie- ja vesira-
14999: ta paikallistieksi. Keski-Pohjanmaan tie- ja vesi-    kennushallituksen esityksen perusteella. Kun asia
15000: rakennuspiiri on lausunnossaan 25.7.1983 toden-       on yleisistä teistä annetun lain ja asetuksen
15001: nut aloitetien olevan pitkähkö pistotie (7 ,0 km),    säännösten mukaisesti vireillä, mutta sen käsitte-
15002: joka palvelee huomattavaa loma-asutusta, puo-         ly on vielä kesken, ei ole perusteltua eikä tarkoi-
15003: lustusvoimien ilmatorjuntaleiriä, Suomen Luteri-      tuksenmukaista ottaa enempää kantaa asian vielä
15004: laisen Evankeliumiyhdistyksen leirikeskusta sekä      tässä vaiheessa.
15005: 
15006:     Helsingissä joulukuun 21 päivänä 1983
15007: 
15008:                                                                    Liikenneministeri   Matti Puhakka
15009:                                       1983 vp. -     KK n:o 259                                        3
15010: 
15011: 
15012: 
15013: 
15014:                                Till Riksdagens Herr Talman
15015: 
15016:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ett brev av 19.9.1983 insänt ytterligare komplet-
15017: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        terande beräkningar av den traflk som utnyttjar
15018: av den 25 november 1983 tili vederbörande            vägen vintertid. Länsstyrelsen i Vasa Iän har i sitt
15019: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   utlåtande av 9.8.1983 förordat framställningen.
15020: av riksdagsman Kari Urpilainen undertecknade            Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har på basen
15021: spörsmål nr 259:                                     av ovan närnnda utredningar konstaterat, att
15022:           Anser Regeringen att det är rättvist att   vägen under sommarmånaderna är relativt
15023:        privatpersoner måste svara för underhål-      mycket traflkerad, och att traflken omfattar också
15024:        let av en tungt traflkerad väg, och           annan traflk än väglagets delägares. Traflken
15025:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        under vintersäsongen, som i huvudsak är beroen-
15026:        att ändra Ohtakari enskilda väg tili byg-     de av försvarsmaktens och ovan nämnda läger-
15027:        deväg?                                        centtums periodiska lägertider samt av vinteran-
15028:                                                      vändningen av semesterbostäderna, är uppenbar-
15029:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ligen oregelbunden och ringa.
15030: anföra följande:                                        Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen behandlar
15031:    Kommunfullmäktige i Lochteå har 15 .1.1982        framställningen och fattar sin egen ståndpunkt i
15032: gjort framställning om att omvandla Ohtakari         frågan i början av år 1984.
15033: enskilda väg tili bygdeväg. Mellersta Österbot-         Därefter kommer kommunens framställning
15034: tens väg- och vattenbyggnadsdistrikt har i sitt      att föreläggas traflkministeriet för avgörande på
15035: utlåtande av 25.7.1983 konstaterat att den väg       basen av väg- och vattenbyggnadsstyrelsens för-
15036: som framställningen gäller är en relativt lång       slag. Då ärendet i enlighet med stadgandena i
15037: stickväg (7 ,0 km), som betjänar en avsevärd         lagen och förordningen om allmänna vägar är
15038: semesterbosättning, försvarsmaktens luftvärnslä-     anhängiggjort, men dess handläggning inte ännu
15039: ger, föreningen Suomen Luterilainen Evanke-          slutförts, är det inte motiverat eller ändamålsen-
15040: liumiyhdistys lägercentrum samt en flskehamn.        ligt att ännu i detta skede ta vidare ställning tili
15041: Vägdistriktet har förordat framställningen och i     saken.
15042: 
15043:     Helsingfors den 21 december 1983
15044: 
15045:                                                                      Traflkminister Matti Puhakka
15046:                                                  1983 vp.
15047: 
15048: Kirjallinen kysymys n:o 260
15049: 
15050: 
15051: 
15052: 
15053:                                    Wasz-Höckert ym.: Invalidivähennyksen myöntämisestä eratssa ta-
15054:                                      pauksissa vuodelta 1983 toimitettavassa kunnallisverotuksessa
15055: 
15056: 
15057:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15058: 
15059:    Kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen yhtey-         sa oikeutettu verovelvollinen saisi vuosien 1984-
15060: dessä poistettiin vuoden 1983 alusta oikeus tehdä      1987 aikana vähintään vuonna 1982 myönnetyn
15061: invalidivähennys eläketulosta kunnallisverotuk-        suuruisen invalidivähennyksen. Erityisesti ikään-
15062: sessa. Samanaikaisesti sosiaalietuuksien verotetta-    tyneiden ja vaikeavammaisten sotainvalidien itse-
15063: vuuden laajennuttua koskemaan myös kansan-             näisen toimeentulon ja omavastuisen elämisen
15064: eläkkeitä saivat pienituloiset eläkeläiset erityisen   mahdollisuuksien tukemiseksi tulisi heillä olla
15065: eläketulovähennyksen. Uusi eläketulovähennys ei        oikeus tehdä myös vuodelta 1983 toimitettavassa
15066: ole korvannut aiemmin sekä valtion- että kunnal-       kunnallisverotuksessa eläketuloista vastaava koh-
15067: lisverotuksessa eläketuloista tehtävää invalidivä-     tuullinen vähennys invaliditeetista aiheutuvien
15068: hennystä. Enintään se on turvannut sen, ettei          lisämenojen ja toimeentulovaikeuksien perusteel-
15069: pelkästään kansaneläkettä saava joudu maksa-           la.
15070: maan veroa.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15071:    Invalidivähennyksen tarkoituksena on korvata        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15072: vammaisuudesta koituvia kustannuksia ja ansain-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15073: takyvyn heikentymistä. Vammaisuuden aiheutta-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15074: mat erityiset elämisen kustannukset säilyvät eläk-
15075: keelle siirtymisen jälkeenkin lisääntyen samalla                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15076: useimmiten ikääntymisen myötä. Toisaalta jäävät               ryhtyä, jotta henkilöt, joille on sodissa
15077: vammaisten ansaintaperusteiset eläkkeet alentu-               saatuun vammaan tai sairauteen perus-
15078: neen työkyvyn vuoksi yleensä hyvin pieniksi.                  tuen vahvistettu sotilasvammalain (4041
15079:    Hallitus on esityksessään tulo- ja varallisuusve-          48) mukainen vähintään 10 prosentin
15080: rolain muuttamiseksi (HE n:o 69/1983 vp.) esit-               työkyvyttömyysaste, voisivat myös vuo-
15081: tänyt, että vuonna 1982 eläketuloa saanut ja                  delta 1983 toimitettavassa kunnallisvero-
15082: tällöin invalidivähennykseen kunnallisverotukses-             tuksessa tehdä nk. invalidivähennyksen?
15083: 
15084:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
15085: 
15086:                       Ole Wasz-Höckert                          Håkan Malm
15087:                       Lea Sutinen                               Pekka Myllyniemi
15088:                       Taisto Tähkämaa                           Matti Louekoski
15089:                       Henrik Westerlund                         Helge Saarikoski
15090: 
15091: 
15092: 
15093: 
15094: 0883012779
15095: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 260
15096: 
15097: 
15098: 
15099: 
15100:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15101: 
15102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       invalidivähennys myönnetään vain muiden ansio-
15103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tulojen kuin eläketulojen perusteella. Perusteena
15104: olette 25 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn          muutokselle oli ennen kaikkea se, että uuden
15105: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen, joka
15106: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    on vuodelta 1983 toimitettavassa verotuksessa
15107: taja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjalli-    enimmillään 18 000 markkaa, katsottiin korvaa-
15108: sesta kysymyksestä n:o 260:                          van riittävästi sekä aiemmin myönnetyn 1 000
15109:                                                      markan suuruisen vanhuusvähennyksen että
15110:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       enimmillään 2 600 markan suuruisen invalidivä-
15111:        ryhtyä, jotta henkilöt, joille on sodissa     hennyksen. Tarkoituksena oli, että invalidivähen-
15112:        saatuun varomaan tai sairauteen perus-        nyksestä tulisi nimenomaan työssäkäyville vero-
15113:        tuen vahvistettu sotilasvammalain (4041       velvollisille invaliditeetista aiheutuvien erityisku-
15114:        48) mukainen vähintään 10 prosentin           lujen kattamiseen tarkoitettu vähennys.
15115:        työkyvyttömyysaste, voisivat myös vuo-
15116:                                                         Invalidivähennyksen rajoittaminen edellä se-
15117:        delta 1983 toimitettavassa kunnallisvero-
15118:        tuksessa tehdä nk. invalidivähennyksen?       lostetulla tavalla on koettu epäkohdaksi erityisesti
15119:                                                      niiden pelkkää eläketuloa saavien keskuudessa,
15120:                                                      jotka ovat olleet oikeutettuja vähennykseen en-
15121:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     nen vuotta 1983. Tämän vuoksi hallitus on
15122: ti seuraavaa:                                        vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksen yhtey-
15123:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1   dessä antamansa tulo- ja varallisuusverolain muu-
15124: momentin 5 kohdan mukaan suurimman osan              tosesityksessä (HE n:o 69/1983 vp.) ehdottanut,
15125: verovuodesta Suomessa asunut henkilö saa kun-        että invalidivähennys palautettaisiin vuosiksi
15126: nallisverotuksessa vähentää invalidivähennyksenä     1984-1987 myös eläketulosta tehtäväksi niille
15127: 2 600 markkaa, jos hänellä on sairaudesta, viasta    verovelvollisille, joilla on ollut eläketuloa vuonna
15128: tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka         1982 ja tuolloin oikeus invalidivähennykseen
15129: haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on 100       kunnallisverotuksessa. Nämä verovelvolliset voisi-
15130: prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi       vat vuosina 1984-1987 tehdä vähintään vuonna
15131: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-        1982 myönnetyn suuruisen invalidivähennyksen,
15132: senttimäärän osoittaman osuuden 2 600 markas-        vaikka heillä ei olisikaan muuta tuloa kuin elä-
15133: ta. Lain 73 §:ssä on kuitenkin säädetty, että        ketuloa. Oikeus invalidivähennykseen merkitsee
15134: verovelvollinen, jolla on ennen lain voimaantuloa    vuonna 1984 enimmillään eläkkeensaajan netto-
15135: voimassa olleiden säännösten mukaan ollut oi-        tulojen kasvua noin 4 5 markalla kuukaudessa.
15136: keus haitta-asteen prosenttimäärän mukaan mää-       Hallituksen budjettineuvotteluissa oli esillä myös
15137: räytyvään vähennykseen, saa sekä kunnallisvero-      edellä tarkoitetun siirtymäsäännöksen ulottami-
15138: tuksen että valtionverotuksen invalidivähennyk-      nen vuoteen 1983, mutta asiassa päädyttiin halli-
15139: sen aiemman prosenttimäärän mukaisena siinä-         tuksen esityksen mukaiseen ratkaisuun. Tämän
15140: kin tapauksessa, että haitta-aste on 30 prosenttia   sisältöisenä ehdotettu säännös on hyväksytty
15141: pienempi. Näin ollen sotilasvammalain mukai-         myös eduskunnassa, jossa se on ollut kolmannes-
15142: nen vähintään 10 prosentin mutta alle 30 prosen-     sa käsittelyssä joulukuun 16 päivänä 1983.
15143: tin invaliditeetti oikeuttaa invalidivähennykseen       Kun kunnallisverotuksen invalidivähennykseen
15144: vain, jos verovelvollinen on ollut oikeutettu sen    esitetyn siirtymäkauden soveltamisaika on jo
15145: nojalla vähennykseen ennen tulo- ja varallisuus-     eduskunnassa päätetty, hallituksen tarkoituksena
15146: verolain voimaantuloa eli vuotta 197 5.              ei ole antaa asiaa koskevia uusia esityksiä. Sotain-
15147:    Kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen yhtey-       valideja ei olisi tässä tapauksessa syytä asettaa
15148: dessä kunnallisverotuksen invalidivähennyksen        muista invalideista poikkeavaan asemaan, kun
15149: myöntämisperusteita on muutettu vuodelta 1983        otetaan lisäksi huomioon, että heillä on oikeus
15150: toimitettavasta verotuksesta alkaen siten, että      mm. sotilasvammalain (404/ 48) mukaiseen elin-
15151:                                     1983 vp. -- KJ( n:o 260                                      3
15152: 
15153: korkoon ja muihin lain suomiin etuuksiin. On      tulee olemaan invalidien verotuksellista asemaa
15154: myös huomattava, että vuodelle 1984 esitetyistä   yleisesti parantava vaikutus, koska sairauskulut
15155: veroperusteiden muutoksista sairauskuluvähen-     heillä nousevat usein huomattavan suuriksi.
15156: nyksen enimmäismäärien kaksinkertaistamisella
15157: 
15158:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
15159: 
15160:                                                                      Ministeri Pekka Vennamo
15161: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 260
15162: 
15163: 
15164: 
15165: 
15166:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15167: 
15168:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           avdrag beviljas endast på basen av andra för-
15169: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         värvsinkomster än pensionsinkomster. Motive-
15170: av den 25 november 1983 tili vederbörande             ringen för ändringen var främst att det nya
15171: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    pensionsinkomstavdraget vid kommunalbeskatt-
15172: av riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. underteckna-        ningen, vilket vid beskattningen för år 1983
15173: de spörsmål nr 260:                                   uppgår tili högst 18 000 mk, ansågs ersätta i
15174:                                                       tiliräcklig grad både det ålderdomsavdrag om
15175:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       1 000 mk och det invalidavdrag om högst 2 600
15176:        för att de personer, för vilka på basen av     mk som förut beviljats. Avsikten var att invalid-
15177:        skada elier sjukdom som de ådragit i krig      avdraget uttryckligen skulie täcka de särskilda
15178:        har fastställts en i lagen om skada, ådra-     kostnader som yrkesverksamma skattskyldiga för-
15179:        gen i militärtjänst (404/48) avsedd invali-    orsakas av invaliditet.
15180:        ditetsgrad om minst 10 procent, skulie
15181:        kunna göra s.k. invalidavdrag också vid            Den ovan relaterade begränsningen av invalid-
15182:        kommunalbeskattningen för år 1983?             avdraget har uppfattats som ett missförhåliande i
15183:                                                       synnerhet bland de skattskyldiga som bara har
15184:                                                       pensionsinkomst och som före år 1983 varit
15185:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       berättigade tili detta avdrag. Av denna anled-
15186: anföra följande:                                      ning har regeringen i en proposition om ändring
15187:    Enligt 36 § 1 mom. 5 punkten lagen om skatt        av lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
15188: på inkomst och förmögenhet (1043/74) får per-         (RP nr 69/1983 rd.), som avläts i samband med
15189: son, som största delen av skatteåret varit bosatt i   statsverkspropositionen för år 1984, föreslagit att
15190: Finland, vid kommunalbeskattningen avdra så-          de skattskyldiga, som år 1982 haft pensionsin-
15191: som invalidavdrag 2 600 mk, om han genom              komst och även rätt tili invalidavdrag vid kom-
15192: sjukdom, lyte elier kroppsskada åsamkats bestå-       munalbeskattningen, för åren 1984-1987 skulie
15193: ende men och hans invaliditetsgrad enligt före-       få göra invalidavdrag också från pensionsin-
15194: tedd utredning är 100 procent eller, om procent-      komst. Dessa skattskyldiga skulie åren 1984-
15195: talet är lägre, men likväl minst 30 procent, en       1987 kunna göra ett lika stort invalidavdrag som
15196: mot procenttalet svarande del av 2 600 mk. I          det som beviljades år 1982, även om de inte har
15197: lagens 73 § är dock stadgat att skattskyldig, som     annan inkomst än pensionsinkomst. År 1984
15198: enligt de stadganden, vilka varit gäliande innan      betyder rätten tili invalidavdrag att pensionstaga-
15199: lagen trädde i kraft, varit berättigad tili avdrag    rens nettoinkomst ökar med högst ca 4 5 mk per
15200: som bestämts enligt procenttalet för invaliditets-    månad. Vid regeringens budgetförhandlingar var
15201: graden, får invalidavdrag vid både kommunal-          det även tai om att låta det ovan nämnda över-
15202: beskattningen och statsbeskattningen enligt det       gångsstadgandet gälia också år 1983, men saken
15203: tidigare procenttalet, även då invaliditetsgraden     avgjordes på det sätt som föreslagits i propositio-
15204: är lägre än 30 procent. Sålunda berättigar en i       nen. Med detta innehåli har det föreslagna
15205: lagen om skada, ådragen i militärtjänst, avsedd       stadgandet godkänts också i riksdagen, där det
15206: invaliditet, som är minst 10 procent men under        undergick tredje behandling den 16 december
15207: 30 procent, tili invalidavdrag bara om den skatt-     1983.
15208: skyldige med stöd av denna invaliditet varit              Emedan riksdagen redan har avgjort tiliämp-
15209: berättigad tili avdrag före det år då lagen om        ningstiden för den övergångsperiod som föresla-
15210: skatt på inkomst och förmögenhet trädde i kraft,      gits för invalidavdraget vid kommunalbeskatt-
15211: dvs. före år 1975.                                    ningen, har regeringen inte för avsikt att avlåta
15212:    I samband med skede II A av folkpensionsre-        nya propositioner om saken. Det är inte skäl att i
15213: formen har grunderna för beviljande av invalid-       detta avseende placera krigsinvalider i annan
15214: avdrag vid kommunalbeskattningen ändrats räk-         stälining än övriga invalider, då man dessutom
15215: nat från beskattningen för år 1983 så, att invalid-   beaktar att de bl.a. är berättigade tili livränta
15216:                                      1983 vp. -- RJ( n:o 260                                      5
15217: 
15218: enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst      lopp att ha en allmänt förbättrande effekt på
15219: (404148) och tili andra lagstadgade förmåner.       invalidernas ställning vid beskattningen, efter-
15220: Beaktas bör även att av de för år 1984 föreslagna   som invalidernas sjukdomskostnader ofta uppgår
15221: ändringarna i skattegrunderna kommer dubble-        tili betydande belopp.
15222: ringen av sjukdomskostnadsavdragets maximibe-
15223: 
15224:     Helsingfors den 27 december 1983
15225: 
15226:                                                                         Minister Pekka Vennamo
15227:                                                1983 vp.
15228: 
15229: Skriftligt spörsmål nr 261
15230: 
15231: 
15232: 
15233: 
15234:                                   Nyby m.fl.: Om förhindrande av att beskattningen av familjedag-
15235:                                     vårdare skärps
15236: 
15237: 
15238:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15239: 
15240:    Högsta förvaltningsdomstolens utslag av den       dagmammorna beskattas bl. a. för den mat de ger
15241: 22.4.1983 nr 1420 och skattestyrelsens cirkulär av   åt barnen.
15242: den 9.5.1983 nr 6123/31183 har för de personer          Familjedagvården är ett viktigt och värdefulit
15243: som har barn i familjedagvård inneburit en klar      komplement tili dagvård i daghem medan dag-
15244: ekonomisk förändring tili det sämre.                 mammorna måste anses utgöra en låglönegrupp.
15245:    Enligt ovannämnda beslut har dagmammorna             Hänvisande tili det ovan anförda vili vi i den
15246: fått slitageersättningen adderad tili sina inkom-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15247: ster i 1982 års beskattning. Med slitageersättning   ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
15248: avses ersättning för mat åt barnen, slitage och      följande spörsmål:
15249: sådana tilibehör som dagvården förutsätter.
15250:    Då slitageersättningen införts på avdragssidan             Är Regeringen medveten om att famil-
15251: som utgifter för inkomstens förvärvande kan inte            jedagvårdarnas beskattning skärpts, och
15252: det automatiska löneinkomstavdraget (1 000                     vad avser Regeringen göra för att den-
15253: mark år 1982) mera avdragas. Detta innebär att              na olägenhet undanröjs?
15254: 
15255:     Helsingfors den 25 november 1983
15256: 
15257:                      Mats Nyby                                Kari Urpilainen
15258: 
15259: 
15260: 
15261: 
15262: 0883012768
15263: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 261
15264: 
15265: Kirjallinen kysymys n:o 261                                                                    Suomennos
15266: 
15267: 
15268: 
15269: 
15270:                                   Nyby ym.: Perhepäivähoitajien verotuksen kiristymisen estämisestä
15271: 
15272: 
15273:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15274: 
15275:    Korkeimman hallinto-oikeuden päätös n:o            seuraa, että päivähoitajia verotetaan mm. lasten
15276: 1420 22.4.1983 ja verohallituksen kiertokirje n:o     ruoasta.
15277: 6123/31/83 9. 5.1983 ovat aiheuttaneet selvän            Perhepäivähoito on tärkeä ja arvokas täydennys
15278: taloudellisen muutoksen huonompaan suuntaan           päiväkotihoidolle. Perhepäivähoitajien on katsot-
15279: niille, joilla on lapsia perhepäivähoidossa.          tava muodostavan matalapalkkaryhmän.
15280:    Edellä mainittujen päätösten mukaisesti kulu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15281: korvaus on lisätty perhepäivähoitajien tuloihin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15282: vuoden 1982 verotuksessa. Kulukorvauksella tar-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15283: koitetaan korvausta lasten ruoasta, kodin kulumi-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15284: sesta ja sellaisista tarvikkeista, joita päivähoito
15285: edellyttää.                                                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että per-
15286:    Kun kulukorvaus on siirretty vähennyspuolelle              ~epäivähoitajien   verotusta on kiristetty,
15287: tulon hankkimisesta aiheutuviksi menoiksi, ei au-             Ja
15288: tomaattista palkkatulovähennystä (1 000 mark-                   mitä Hallitus aikoo tehdä poistaakseen
15289: kaa vuonna 1982) enää voida vähentää. Tästä                   tämän epäkohdan?
15290: 
15291:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
15292: 
15293:                       Mats Nyby                                Kari Urpilainen
15294:                                        1983 vp. -- EJC n:o 261                                           3
15295: 
15296: 
15297: 
15298: 
15299:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15300: 
15301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 ja 9 kohdissa
15302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          eräin edellytyksin vain tietyt matkustamiseen tai
15303: olette 25 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            vieraalla paikkakunnalla oleskeluun liittyvät päi-
15304: kirjeenne ohessa toimittanut valtioneuvoston           värahat ja muut korvaukset. Tulokäsitteen ulko-
15305: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      puolelle jäävinä verovapaiksi on myös katsottu
15306: taja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      eräät muut kustannusten korvaukset. Näitä ovat
15307: kysymyksestä n:o 261:                                  esimerkiksi korvaukset selkeisiin tositteisiin pe-
15308:                                                        rustuvista työväline- tai materiaalikuluista, joiden
15309:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että per-     suorittamisessa työntekijä on tavallaan toiminut
15310:        ?epäivähoitajien verotusta on kiristetty,       vain työnantajan välikappaleena. Tällaisia kor-
15311:        Ja                                              vauksia ei ole myöskään ennakkoperintälain 8
15312:           mitä Hallitus aikoo tehdä poistaakseen       §:n 1 momentin säännöksen mukaan pidettävä
15313:        tämän epäkohdan?                                palkkana. Ennakkoperintälaki ei kuitenkaan si-
15314:                                                        sällä tulon veronalaisuutta koskevia säännöksiä,
15315:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       joten tuloa ei voida pitää verovapaana sillä perus-
15316: ti seuraavaa:                                          teella, että siitä ei ole toimitettava ennakonpidä-
15317:    Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n mukaan          tystä.
15318: verovelvollisella on oikeus tulostaan vähentää            Kysymyksen perusteluissa tarkoitettu korkeim-
15319: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat       man hallinto-oikeuden ratkaisu, jossa palkansaa-
15320: menot jäljempänä laissa säädetyin poikkeuksin.         jana toimivalle perhepäivähoitajalle maksettuja
15321: Palkkatulosta vähennettäviä tulonhankkimiskulu-        kulukorvauksia pidettiin veronalaisina tuloina,
15322: ja koskee 28 §:n erityissäännös. Siinä on säädetty     on ilmeisesti koskenut sellaisia korvauksia, joita
15323: rulonhankkimisvähennyksestä, joka on vuodelta          ei ole erikseen säädetty verovapaiksi ja joita ei
15324: 1983 toimitettavassa verotuksessa 350 markkaa          myöskään voida sulkea yleisen tulokäsitteen ulko-
15325: lisättynä 4 prosentilla palkkatulon määrästä ei        puolelle. Tätä tulkintaa, joka ei koske pelkästään
15326: kuitenkaan enempää kuin 1 200 markkaa tai              perhepäivähoitajia, voidaan pitää verovelvollisten
15327: palkkatulon määrä. Vuodelta 1984 toimitettavaa         tasapuolisuuden kannalta oikeampana kuin kulu-
15328: verotusta varten vähennyksen enimmäismäärä on          korvausten katsomista laajalti verovapaaksi. Ku-
15329: hyväksytty koeotettavaksi 1 300 markkaan. Tu-          lukorvausten maksamiskäytännön yleistyminen
15330: lonhankkimisvähennys voi siis koskea vain pal-         johtaisi näet helposti väärinkäytöksiin eli palkan
15331: kansaajia, jollaisina toimivia perhepäivähoitajia      maksamiseen erilaisten korvausten nimellä.
15332: myös kysymyksessä lienee tarkoitettu.                     Verotuksen tasapuolisuuden vuoksi ja väärin-
15333:    Tulonhankkimisvähennyksen lisäksi palkansaa-        käytösten estämiseksi on johdonmukaisinta, että
15334: ja voi vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmak-       tulon hankkimisesta aiheutuneiden kustannusten
15335: sut erikseen sekä muut tulonhankkimiskulut siltä       peittämiseksi annetut korvaukset luetaan pää-
15336: osin kuin niiden määrä ylittää tulonhankkimisvä-       sääntöisesti veronalaiseen tuloon, josta kukin ve-
15337: hennyksen määrän. Tulonhankkimisvähennys on            rovelvollinen voi vähentää tulonhankkimisvähen-
15338: näin ollen ensisijainen palkansaajille myönnettä-      nyksen ja sen ylittävät luonnolliset vähennykset.
15339: vistä luonnollisista vähennyksistä. Sen tarkoituk-     Verovapaat korvaukset on tarkoituksenmukaista
15340: sena on päästä eroon pieniä tulonhankkimiskulu-        sallia yleensä vain silloin, kun on kysymys esimer-
15341: ja koskevista vähennysvaatimuksista ja tällä ta-       kiksi selvien materiaalikulujen tai muiden sellais-
15342: voin yksinkertaistaa verotusta.                        ten kulujen korvaamisesta, jotka tavallisesti ovat
15343:    Jos työnantaja on korvannut työntekijälle työs-     työnantajan itsensä suoritettavia. Jos korvaus on
15344:  tä aiheutuneita kustannuksia, nämä korvaukset         sitä vastoin annettu esimerkiksi lisääntyneistä
15345:  ovat periaatteessa veronalaisia, sikäli kuin niitä    elantokustannuksista, sitä on pidettävä veronalai-
15346:  voidaan pitää tulo- ja varallisuusverolain 19 §:ssä   sena tulona, ellei laissa ole poikkeuksellisesti
15347:  tarkoitettuina tuloina. Verovapaiksi on säädetty      muuta säädetty.
15348: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 261
15349: 
15350: 
15351:    Edellä esitetyistä syistä verovapaiden kulukor-   sominen veronalaisiksi millään tavoin rajoita to-
15352: vausten piiri on syytä säilyttää mahdollisimman      dellisten tulonhankkimiskulujen täysimääräistä
15353: rajoitettuna. Tämän vuoksi lakia ei ole aihetta      vähennyskelpoisuutta enempää perhepäivähoita-
15354: muuttaa siten, että nykyinen tulkinta väljenisi.     jien kuin muidenkaan palkansaajien kohdalla.
15355: On myös huomattava, ettei kulukorvausten kat-
15356: 
15357:     Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1983
15358: 
15359:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
15360:                                         1983 vp. -- KJ( n:o 261                                           5
15361: 
15362: 
15363: 
15364: 
15365:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
15366: 
15367:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            sättningar har i 22 § 8 och 9 punkterna lagen om
15368: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           skatt på inkomst och förmögenhet stadgats en-
15369: av den 25 november 1983 tili vederbörande               dast vissa dagtraktamenten och andra ersätt-
15370: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      ningar i anslutning tili resa eller vistelse på
15371: av riksdagsman Mats Nyby m.fl. ställda spörsmål         främmande ort. Det har även ansetts att vissa
15372: nr 261:                                                 andra ersättningar för kostnader skali förbli skat-
15373:                                                         tefria då de falier utanför begreppet inkomst.
15374:           Är Regeringen medveten om att famil-          Sådana är exempelvis ersättningar för kostnader-
15375:         jedagvårdarnas beskattning skärpts, och         na för arbetsredskap elier materia!, vilka grundar
15376:           vad avser Regeringen göra för att den-        sig på tydliga verifikat och vid vilkas erläggande
15377:         na olägenhet undanröjs?                         arbetstagaren på sätt och vis endast verkat som
15378:                                                         melianhand för arbetsgivaren. Sådana ersätt-
15379:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningar bör inte helier enligt 8 § 1 mom. lagen
15380: anföra följande:                                        om förskottsuppbörd anses utgöra lön. Lagen om
15381:                                                         förskottsuppbörd innehålier likväl inte stadgan-
15382:    Enligt 25 § lagen om skatt på inkomst och
15383:                                                         den om skatteplikt för inkomst, varför inkomsten
15384: förmögenhet har skattskyldig rätt att från sin
15385:                                                         inte kan anses vara skattefri på den grund att på
15386: inkomst avdra utgifterna för inkomstens förvär-
15387:                                                         den inte skali verkstälias förskottsinnehålining.
15388: vande och bibehållande, med nedan i lagen
15389: stadgade undantag. Specialstadgandet i 28 §                 Det avgörande av högsta förvaltningsdomsto-
15390: gäller de utgifter för inkomstens förvärvande som       len, som åsyftas i motiveringen tili spörsmålet,
15391: får avdras från löneinkomsten. I paragrafen har         och i vilket kostnadsersättningar som utgetts tili
15392: stadgats om löneinkomstavdraget, som vid be-            familjedagvårdare som verkat såsom löntagare
15393: skattningen år 1983 är 350 mark, ökat med 4             ansetts utgöra skattepliktig inkomst, har uppen-
15394: procent av löneinkomstens belopp, likväl inte           barligen gälit sådana ersättningar, angående vilka
15395: mera än 1 200 mark eller löneinkomstens be-             inte särskilt är stadgat att de är skattefria, och
15396: lopp. Avdragets maximibelopp vid beskatt-               som inte heller kan uteslutas ur det allmänna
15397: ningen år 1984 har godkänt att höjas tili 1 300         inkomstbegreppet. Denna tolkning, som inte
15398: mark. Löneinkomstavdraget kan sålunda gälla             enbart gälier familjedagvårdare, kan anses vara
15399: endast löntagare, tili vilka de i spörsmålet avsed-     riktigare med avseende på de skattskyldigas lik-
15400: da familjedagvårdarna även torde anses hänföra          stälidhet än att kostnadsersättningar i större om-
15401: stg.                                                    fattning skulie anses vara skattefria. En mera
15402:    Utöver löneinkomstavdraget kan löntagare av-         genereli betalningspraxis i fråga om kostnadser-
15403: dra arbetsmarknadsorganisationernas medlemsav-          sättningar leder nämligen lätt tili missbruk, dvs.
15404: gifter skilt samt övriga utgifter för inkomstens        tili att lön utbetalas under namn av olika ersätt-
15405: förvärvande tili den del deras belopp överstiger        mngar.
15406:  löneinkomstavdragets belopp. Löneinkomstav-                Det mest konsekventa med tanke på en rättvis
15407:  draget är således primärt bland de naturliga           beskattning samt stävjandet av missbruk är, att
15408:  avdrag som löntagare får göra. Syftet med avdra-       ersättningar som utgetts för täckande av kostna-
15409: get är att eliminera kraven på avdrag för smärre        der som åsamkats av inkomstens förvärvande
15410:  utgifter för inkomstens förvärvande och på detta       enligt huvudregeln räknas som skattepliktig in-
15411:  sätt förenkla beskattningen.                           komst, från viiken var och en skattskyldig gör
15412:     Har arbetsgivare tili arbetstagare utgett ersätt-   löneinkomstavdrag samt de naturliga avdrag som
15413:  ning för kostnader som åsamkats av arbetet, är         överstiger detta. Det är ändamålsenligt att i
15414:  dessa ersättningar i princip skattepliktiga tili den   allmänhet ti!låta skattefria ersättningar endast då
15415:  del de kan anses utgöra inkomst som åsyftas i          det är fråga om exempelvis ersättande av tydliga
15416:  19 § lagen om skatt på inkomst och förmögen-           materialkostnader eller andra sådana kostnader,
15417:  het. Såsom icke skattepliktiga under vissa förut-      som vanligtvis skall betalas av arbetsgivaren själv.
15418: 6                                     1983 vp. -     KK n:o 261
15419: 
15420: 
15421: Har ersättning däremot utgetts exempelvis för        rande tolkningen utvidgas. Det bör även observe-
15422: ökade levnadskostnader, skall denna anses utgöra     ras att den omständigheten att kostnadsersätt-
15423: skattepliktig inkomst, såvida inte i lagen undan-    ningarna anses vara skattepliktiga inte på något
15424: tagsvis annat är stadgat.                            sätt inskränker möjligheten att avdra de faktiska
15425:    Det är av ovan anförda skäl anledning att hålla   kostnaderna för inkomstens förvärvande till fullt
15426: de skattefria kostnadsersättningarna så begränsa-    belopp vare sig för familjedagvårdare eller för
15427: de till sin omfattning som möjligt. Därför är det    övriga löntagare.
15428: inte motiverat att ändra lagen så, att den nuva-
15429: 
15430:     Helsingfors den 28 december 1983
15431: 
15432:                                                                          Minister Pekka Vennamo
15433:                                                1983 vp.
15434: 
15435: Skriftligt spörsmål nr 262
15436: 
15437: 
15438: 
15439: 
15440:                                    Stenbäck m.fl.: Om landsvägsfärjornas tidtabelier
15441: 
15442: 
15443:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15444: 
15445:    Skärgårdsbefolkningen längs våra kuster följer     tidtabelier lockar tili fartäventyr när bilister vili
15446: med spänt intresse de förändringar som vägmyn-        hinna tili en viss färja. - Överhuvudtaget ställer
15447: digheterna då och då företagit i landsvägsfärjor-     man sig skeptiskt tili de beräkningsgrunder som
15448: nas tidtabelier. 1 de flesta fall skulie den fast     visar på t.ex. 50 000-60 000 mks årliga inbespa-
15449: bosatta befolkningen helst se att dessa färjor        ringar. Därtill undrar man om detta pris inte är
15450: skulie köra enligt behov dygnet runt, utan en         värt att betala för bättre service åt de skärgårds-
15451: faststälid tidtabell.                                 bor som är beroende av färjorna.
15452:    ldag är situationen den att av de fyra nyländs-       Någon försämring borde inte göras och tidta-
15453: ka färjorna två (Skåldö och Emsalö) kör dygnet        beller borde i de flesta fali avska:ffas där de
15454: runt utan tidtabeli; färjförarna har rätt tili fyra   införts. Skärgårdslagen har varit i kraft några år
15455: 15 minuters ka:ffepauser per dygn. Två (Hycklö-       och den stadgar entydigt att skärgårdens invånare
15456: sund och Sunisund) kör enligt tidtabeli var 20        bör ges en god samhällsservice.
15457: minut melian kl. 06.00 och 22.00, övriga tider           Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
15458: vid behov.                                            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15459:    1 Åboland kör de större färjorna enligt tidta-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
15460: beli medan de mindre kör vid behov.                   följande spörsmål:
15461:    1 Österbotten går både Replot- och Bergöfärjan                Har vägmyndigheterna för avsikt att
15462: vid behov, dygnet runt.                                       ytterligare införa tidtabeller för lands-
15463:    På Åland går sju färjor enligt tidtabeli och fem           vägsfärjor elier
15464: vid behov.                                                       är vägmyndigheterna beredda att slopa
15465:    Vägmyndigheterna hänvisar gärna tili kost-                 tidtabelierna för färjor där skärgårdsborna
15466: nadsbesparingar som motiv för tidtabeli. Skär-                så önskar utgående från att tidtabeller
15467: gårdsborna är inte övertygade härom. Vintertid                utgör en påtaglig försämring av skärgår-
15468: måste färjrännan ofta hålias öppen och ibland                 dens service vilket måste anses stå i strid
15469: kör en tidtabelisfårja tom. Det har visat sig att             med skärgårdslagen?
15470: 
15471:      Helsingfors den 25 november 1983
15472: 
15473:                       Pär Stenbäck                             Jutta Zilliacus
15474:                       Håkan Malm                               Henrik Westerlund
15475:                       Elisabeth Rehn                           Ole Norrback
15476:                       Taisto Tähkämaa                          Håkan Nordman
15477:                                             Mauri Miettinen
15478: 
15479: 
15480: 
15481: 
15482: 088301292S
15483: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 262
15484: 
15485: Kirjallinen kysymys n:o 262                                                                     Suomennos
15486: 
15487: 
15488: 
15489: 
15490:                                     Stenbäck ym.: Maantielossien aikatauluista
15491: 
15492: 
15493:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15494: 
15495:    Rannikoidemme saaristoväestö seuraa suurella         On osoittautunut, että aikataulut houkuttelevat
15496: mielenkiinnolla tieviranomaisten silloin tällöin        vauhtihurjasteluun kun autoilijat haluavat ehtiä
15497: maantielossien aikatauluihin tekemiä muutoksia.         tiettyyn lossiin. -Ylipäänsä suhtaudutaan epäi-
15498: Useimmissa tapauksissa pysyvä väestö toivoisi           levästi niihin laskentaperusteisiin, jotka osoitta-
15499: näiden lossien kulkevan tarpeen mukaan vuoro-           vat esim. 50 000-60 000 markan vuotuista sääs-
15500: kauden ympäri ilman kiinteää aikataulua.                töä. Sen lisäksi ihmetellään eikö tätä summaa
15501:    Tänä päivänä tilanne on se, että neljästä uus-       kannata maksaa losseista riippuvaisten saaristo-
15502: maalaisesta lossista kaksi (Skåldö ja Emäsalo)          laisten paremmasta palvelusta.
15503: kulkee vuorokauden ympäri ilman aikataulua;                Lassiliikennettä ei saisi heikentää ja aikataulut
15504: lossinkuljettajilla on oikeus neljään 15 minuutin       pitäisi useimmissa tapauksissa poistaa. Saaristola-
15505: kahvitaukoon vuorokaudessa. Kaksi lossia (Hyck-         ki on ollut voimassa joitakin vuosia ja siinä
15506: lösund ja Sunisund) kulkee aikataulun mukaan            säädetään yksiselitteisesti, että saaristolaisten tu-
15507: 20 minuutin välein klo 06.00 ja 22.00 välillä,          lee saada hyvää yhteiskuntapalvelua.
15508: muina aikoina tarvittaessa.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15509:    Turunmaalla suuremmat lossit kulkevat aika-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15510: taulun mukaan, kun taas pienemmät kulkevat              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15511: tarvittaessa.                                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15512:    Pohjanmaalla kulkevat sekä Raippaluodon että
15513: Bergön lossi tarvittaessa, vuorokauden ympäri.                     Onko tieviranomaisilla tarkoitus lisätä
15514:    Ahvenanmaalla kulkee seitsemän lossia aika-                  entisestään maantielossien aikatauluja vai
15515: taulun mukaan ja viisi tarvittaessa.                              ovatko tieviranomaiset valmiita poista-
15516:    Tieviranomaiset viittaavat mielellään kustan-                maan niiden lossien aikataulut, joiden
15517: nussäästöihin aikataulun käytön perusteena. Saa-                osalta Saaristolaiset niin toivovat, edellyt-
15518: ristolaiset eivät ole vakuuttuneita tästä. Talviaika-           täen, että aikataulut huomattavasti hei-
15519: na lossiuoma on usein pidettävä auki ja joskus                  kentävät saariston palvelua, minkä on
15520: aikataulun mukaan kulkeva lossi ajaa tyhjänä.                   katsottava olevan vastoin saaristolakia?
15521: 
15522:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
15523: 
15524:                       Pär Stenbäck                               Jutta Zilliacus
15525:                       Håkan Malm                                 Henrik Westerlund
15526:                       Elisabeth Rehn                             Ole Norrback
15527:                       Taisto Tähkämaa                            Håkan Nordman
15528:                                               Mauri Miettinen
15529:                                          1983 vp. -- RJ( n:o 262                                          3
15530: 
15531: 
15532: 
15533: 
15534:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15535: 
15536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          suuruudeksi on laskettu keskimäärin 60 000 mk
15537: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-         vuodessa lauttapaikkaa kohden. Säästöt koituvat
15538: mies, lähettänyt 25 päivänä marraskuuta 1983             siitä, että aikataulun mukaiseen liikenteeseen
15539: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston              siirtyminen pienentää lautan ylityskertojen mää-
15540: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        rää kolmanneksella, jolloin saadaan säästöjä sekä
15541: taja P. Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjalli-         polttoainekustannuksissa että huoltokustannuk-
15542: sesta kysymyksestä n:o 262:                              sissa. Valtakunnallisella tasolla aikataulun mu-
15543:                                                          kaiseen liikenteeseen siirtymisestä ja hiljaisem-
15544:            Onko tieviranomaisilla tarkoitus lisätä       pien lauttapaikkojen yöliikenteen lopettamisesta
15545:         entisestään maantielossien aikatauluja vai       saataisiin lähes 10 Mmk:n säästöt vuodessa.
15546:            ovatko tieviranomaiset valmiita poista-
15547:         maan niiden lossien aikataulut, joiden              Tie- ja vesirakennuslaitoksen Uudenmaan pii-
15548:         osalta Saaristolaiset niin toivovat, edellyt-    rin lauttapaikoilla kuluvana syksynä suoritetussa
15549:         täen, että aikataulut huomattavasti hei-         laskennassa saatiin tulokseksi, että keskimääräi-
15550:         kentävät saariston palvelua, minkä on            nen odotusaika aikataulun mukaan liikennöivän
15551:         katsottava olevan vastoin saaristolakia?         lautan lauttapaikalla oli 3 minuuttia ja jatkuvasti
15552:                                                          ilman aikataulua liikennöivän lautan lauttapai-
15553:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kalla 5 minuuttia. Lisäksi aikataulua suunnitel-
15554: ti seuraavaa:                                            taessa otetaan huomioon kunkin lauttapaikan
15555:                                                          liikenteen erityispiirteet, ruuhkaliikenteen aikana
15556:    Tie- ja vesirakennuslaitokselle myönnettäviin         lautta liikennöi ilman aikataulua ruuhkan loppu-
15557: määrärahoihin kohdistuu jatkuvasti erittäin suu-         miseen saakka ja että hälytysajoneuvot kuljete-
15558: ria supistamispaineita. Tämän vuoksi tie- ja vesi-       taan aina heti yli.
15559: rakennuslaitoksen on pakko pyrkiä kustannus-
15560:                                                             Tie- ja vesirakennushallituksen tarkoituksena
15561: säästöihin kaikilla tienpidon alueilla. Tässä tar-
15562:                                                          on vuoden 1984 aikana selvittää kaikilla yleisten
15563: koituksessa on myös yleisten teiden lauttapaikko-
15564:                                                          teiden lauttapaikoilla aikataulun mukaiseen lii-
15565: jen liikenteen hoitamisen kustannuksien säästö-
15566:                                                          kennöintiin siirtymisen mahdollisuus. Jokaisen
15567: mahdollisuuksia selvitetty tie- ja vesirakennushal-
15568:                                                          lauttapaikan osalta tilanne tarkistetaan yksityis-
15569: lituksessa. Lauttaliikenteen palvelutasosta v. 1982
15570:                                                          kohtaisesti ja mahdollisessa aikataulussa otetaan
15571: laaditussa tielaitoksen selvityksessä on todettu
15572:                                                          lauttapaikan ja sen liikenteen erityisolosuhteet
15573: lauttojen siirtymisellä aikataulun mukaiseen lii-
15574:                                                          huomioon.
15575: kenteeseen saatavan melkoinen kustannussäästö
15576: valtakunnallisella tasolla.                                 Asia on siis kokonaisuudessaan selvityksen alai-
15577:    Tällä hetkellä yleisillä teillä olevilla lauttapai-   sena. Tehtävistä ratkaisuista sovitaan liikennemi-
15578: koilla on aikataulun mukainen liikenne 10 laut-          nisteriön ja tie- ja vesirakennushallituksen kesken
15579: tapaikalla. Syynä aikataulun mukaiseen liikentee-        lähiaikoina. Asian ollessa keskeneräinen enem-
15580: seen siirtymiselle tienpitäjän puolella on ollut         män kannan ottaminen asiaan ei ole mahdollista.
15581: toimenpiteistä saatavat kustannussäästöt, joiden
15582: 
15583:      Helsingissä joulukuun 28 päivänä 1983
15584: 
15585:                                                                       Liikenneministeri Matti Puhakka
15586: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 262
15587: 
15588: 
15589: 
15590: 
15591:                                 Till Riksdagens Herr Talman
15592: 
15593:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har beräknats till i genomsnitt 60 000 mk per år
15594: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          och färjställe. lnbesparingarna beror på att över-
15595: av den 25 november 1983 till vederbörande              gången till trafik enligt tidtabell minskar färjtu-
15596: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     rernas antal med en tredjedel varvid inbespa-
15597: av riksdagsman P. Stenbäck m. fl. undertecknade        ringar sker både i bränslekostnader och service-
15598: spörsmål nr 262:                                       kostnader. För hela landet skulle man genom
15599:                                                        övergången till trafik enligt tidtabell och slopan-
15600:            Har vägmyndigheterna för avsikt att         de av nattrafik på de stillsammaste färjställena
15601:         ytterligare införa tidtabeller för lands-      uppnå inbesparingar på i det närmaste 10 mmk i
15602:         vägsfärjor eller                               året.
15603:            är vägmyndigheterna beredda att slopa
15604:         tidtabellerna för färjor där skärgårdsborna       Vid en beräkning som denna höst har gjorts på
15605:         så önskar utgående från att tidtabeller        färjställena inom väg- och vattenbyggnadsverkets
15606:         utgör en påtaglig försämring av skärgår-       Nylands distrikt fick man som resultat att vid
15607:         dens service vilket måste anses stå i strid    färjlägen med tidtabell var den genomsnittliga
15608:         med skärgårdslagen?                            väntetiden 3 minuter och vid sådana färjlägen
15609:                                                        där färjan kör oavbrutet utan tidtabell 5 minuter.
15610:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Dessutom beaktas vid planeringen av tidtabellen
15611: anföra följande:                                       de speciella trafikförhållandena vid varje särskilt
15612:                                                        färjställe. Under rusningstid kör färjan utan tid-
15613:    Trycket för att nedbringa de anslag som bevil-      tabell tills rusningen är över och utryckningsfor-
15614: jas väg- och vattenbyggnadsverket är fortlöpande       don förs alltid genast över.
15615: synnerligen stort. Inom väg- och vattenbyggnads-
15616:                                                           Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har för av-
15617: verket är man därför nödd att eftersträva kost-
15618:                                                        sikt att under år 1984 utreda möjligheterna för
15619: nadsinbesparingar på alla väghållningens områ-
15620:                                                        alla landsvägsfärjor att övergå till trafik enligt
15621: den. I denna avsikt har man inom väg- och
15622:                                                        tidtabell. För varje särskilt färjställe granskas
15623: vattenbyggnadsstyrelsen också utrett möjligheter-
15624:                                                        situationen i detalj och i en eventuell tidtabell
15625: na att göra inbesparingar när det gäller skötseln
15626:                                                        beaktas de speciella förhållanden som gäller färj-
15627: av landsvägsfärjtrafiken. I en utredning som
15628:                                                        stället och trafiken där.
15629: vägverket gjorde år 1982 angående färjtrafikens
15630: servicenivå har konstaterats att en övergång till         Frågan är således i sin helhet under utredning.
15631: trafik enligt tidtabell skulle medföra en avsevärd     Trafikministeriet och väg- och vattenbyggnads-
15632: kostnadsinbesparing på riksomfattande nivå.            styrelsen kommer under den närmaste framtiden
15633:    För närvarande går färjtrafiken vid 10 av lands-    att komma överens om de avgöranden som skall
15634: vägsfärjställena enligt tidtabell. En orsak till att   träffas. Eftersom behandlingen av ärendet inte är
15635: man övergått till trafik enligt tidtabell har från     avslutad är det inte möjligt att ta närmare
15636: väghållarens sida varit de kostnadsinbesparingar       ställning till frågan.
15637: som denna åtgärd medför. Dessa inbesparingar
15638:      Helsingfors den 28 december 1983
15639: 
15640:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
15641:                                                  1983 vp.
15642: 
15643: Kirjallinen kysymys n:o 263
15644: 
15645: 
15646: 
15647: 
15648:                                     Aaltio ym.: Seleenin lisäämisestä lannoitteisiin
15649: 
15650: 
15651:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15652: 
15653:    Tiettävästi Uuden Seelannin ohella Suomen            0,03 mg 1vrk. Se on kansainvälisesti verrattuna
15654: maaperä on maailman seleeniköyhin. Viime vuo-           poikkeuksellisen matala saantitaso, ja alittaa sel-
15655: sina on voitu selvästi osoittaa, että maamme            västi USA:n tiedeneuvoston määrittelemän riittä-
15656: ravinnon seleenipitoisuus on siinä määrin alhai-        vän ja turvallisen saannin alarajan, 0,05 mg/vrk.
15657: nen, että se vähentää vastustuskykyämme moniin          Johtuen tuontiviljan suuresta osuudesta oli keski-
15658: tauteihin.                                              määräinen seleenin päiväsaanti 1982 todennäköi-
15659:    Voidaan sanoa, että seleenin välttämättömyys         sesti suurimmillaan Suomen historiassa eli 0,07
15660: ihmisille ja eläimille on käynyt kiistattomasti         mg/vrk. Nykyisin seleenin saantitaso on alle 0,05
15661: selville. Tunnetun amerikkalaisen seleenitutki-         mg:n ja on edelleen laskussa, koska vehnän
15662: jan, professori G. N. Schrauzerin mukaan seleeni        jauhatuksessa kotimaisuusaste         on    noussut
15663: on yksinkertainen keino lisätä elimistön vastus-         1.9.1983 lukien 100 prosentiksi ja rukiin 70
15664: tuskykyä syöpään ja muihin kroonisiin tauteihin         prosentiksi.
15665: nähden. Esimerkiksi Venezuelassa, jossa seeru-              Kansainvälinen suositus seleenin päivittäisan-
15666: min seleenipitoisuudet ovat maailman korkeim-           noksesta on tähän asti ollut 50-200 mikrogram-
15667: mat (0,75-1,5), on syöpäkuolleisuus myös erit-          maa vuorokaudessa. Professori Schrauzerin mu-
15668: täin alhainen. Suomessa vastaava veriseerumin           kaan suosituksen pitäisi kuitenkin olla 200-300
15669: arvo on 0,059-0,081.                                    mikrogrammaa vuorokaudessa. Koska on ilmeis-
15670:    Suomen maaperän alhaisesta seleenipitoisuu-          tä, että kotimaisen viljan osuus ravinnostamme
15671: desta johtuvat ongelmat ovat pitkään olleet nau-        tästä lähtien tulee olemaan erittäin korkea, jää-
15672: takarjan ja sian kasvatuksessa ongelmia. Maamme         nee päivittäisessä ravinnossa saamamme seleeni-
15673: kansainvälisesti korkeatasoinen eläinlääkintä on        määtä 30-45 mikrogrammaan, joka on alle
15674: pystynyt ratkaisevasti vähentämään seleenin             kaikkien suositusten alarajan.
15675: puutteesta aiheutuvia sairauksia siten, että väki-         Harkittaessa eri vaihtoehtoja seleenin saannin
15676: rehuihin on lisätty jo 1960-luvulta lähtien nat-        lisäämiseksi on lannoitteiden kautta tapahtuva
15677: rium-seleniittiä siten, että rehujen seleenipitoi-      viljan seleenitason nosto osoittautunut selvästi
15678: suus on ollut 0,1 mg/kg kuivaa rehua. Vasta             toteuttamiskelpoisimmaksi. Noin 10 g seleeniä
15679: noin 20 vuotta myöhemmin on Suomessa havait-            selenaattina hehtaarille nostaa viljan seleenipitoi-
15680: tu, että ihmisetkin tarvitsevat ravinnossaan mää-       suuden tasolle 0, 1 mg 1kg, mikä seleenin saannin
15681: rätyn määrän seleeniä.                                  riittävyyttä silmällä pitäen tuntuu sopivalta ta-
15682:     Kotimaisen viljan seleenipitoisuus on poik-         voitteelta. Samalla epäorgaaninen seleeni muut-
15683: keuksellisen pieni. Tuontiviljan seleenipitoisuus       tuu biologiseen ja siten ihmiselimistön kannalta
15684: voi olla alkuperästä riippuen kotimaiseen verrat-       sopivampaan muotoon. Seleenin lisääminen lan-
15685: tuna jopa 100-kertainen. Maasta tuleva epäorgaa-        noitteisiin toisi lisäkustannuksia noin yhden pen-
15686: ninen seleeni sitoutuu kasvissa pääasiassa proteii-     nin lannoitekiloa kohti. Tästä kuluttaja joutuisi
15687: neihin ja muuttuu siten orgaaniseen muotoon.            maksamaan noin 2,50 markkaa vuodessa. Edulli-
15688: Tässä muodossa seleenin vaikutus kudosten selee-        sempaa sijoitusta kansanterveyteen tuskin on
15689:  niarvoihin on selvästi suurempi kuin epäorgaani-       mahdollista edes kuvitella.
15690: sessa muodossa nautitun seleenin. Suomessa se-             Seleenin puutteen on todettu olevan eräänä
15691: leenin saanti on vaihdellut lähinnä kotimaisen           tekijänä moniin eri sairauksiin. Koe-eläimissä vai-
15692:  viljasadon ja sitä seurailevan tuontiviljan ja koti-   kea seleeninpuute aiheuttaa sydän- ja luurankoli-
15693:  maisen viljan jauhatussuhteen mukaan. Saanti           haksen rappeumaa, maksavaurioita ja äkkikuole-
15694: oli 1970-luvun puolivälissä henkilöä kohti noin         mia. Vaikea seleeninpuute voi myös ihmisellä
15695: 088301290P
15696: 2                                     1983 vp. -- ~ n:o 263
15697: 
15698: aiheuttaa sydänlihasrappeutumaa. Yhdysvallois-           Seleenin saannin kohtuulliseen lisäämiseen ei
15699: sa, Ruotsissa ja Pohjois-Karjalassa on havaittu       näytä liittyvän mitään terveysriskejä. Pyrittäessä
15700: sydäntauteja esiintyvän runsaimmin niillä alueil-     lisäämään seleenin saanti keskimäärin tasolle
15701: la, joiden maaperässä tai juomavedessä on niu-        0,05 mg/vrk, on turvallisuusmarginaali noin 20-
15702: kasti seleeniä. Epidemiologisissa tutkimuksissa on    kertainen määriin, jotka pitkään käytettyinä saat-
15703: todettu käänteinen suhde ravinnon seleenin mää-       tavat aiheuttaa myrkytysoireita.
15704: rän ja monien elinten kasvaimien esiintymisen            Seleenistä käyty kiihkeä julkinen keskustelu on
15705: välillä. Lisäksi on syöpäpotilaiden seerumin selee-   tuonut mukanaan tarpeetonta pillerien ja prepa-
15706: nipitoisuus todettu pienemmäksi kuin terveiden        raattien käyttöä, jopa hengenvaarallista omatoi-
15707: henkilöiden. Tutkimuksissa on myös todettu,           mista lääkintää. Seleenin lisääminen lannoittei-
15708: että pieneen seerumin seleenipitoisuuteen liittyy     siin pystyisi poistamaan tällaiset epäkohdat.
15709: suurentunut riski sairastua moneen erilaiseen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15710: syöpämuotoon. Lukuisat eläimillä tai kudosviljel-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15711: missä suoritetut kokeelliset tutkimukset ovat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15712: osoittaneet seleenin estävän merkittävästi kas-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15713: vainten muodostumista. Schrauzerin mukaan
15714: korkeat seleenipitoisuudet ehkäisevät niveltuleh-              Missä vaiheessa Hallitus antaa suosituk-
15715: duksia, vanhenemisoireita, allergioita, silmäsai-            sen seleenin lisäämiseksi lannoitteisiin
15716: rauksia ja malariaa.                                         maa- ja metsätalousministeriön seleeni-
15717:                                                              työryhmän suosituksen mukaisesti?
15718: 
15719:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1983
15720: 
15721:          Sampsa Aaltio                   Pirjo Rusanen                  Pirkko Ikonen
15722:          Pentti Mäki-Hakola              Håkan Malm                     Heikki Riihijärvi
15723:          Aila Jokinen                    Anna-Kaarina Louvo             Lea Mäkipää
15724:          Ritva Laurila                   Riitta Uosukainen              Reino ] yrkilä
15725:          Erkki Moisander                 Olavi Ronkainen                Timo Kietäväinen
15726:          Kaarina Dromberg                Sirkka-Liisa Anttila           Juho Koivisto
15727:                                       1983 vp. -- RJC n:o 263                                            3
15728: 
15729: 
15730: 
15731: 
15732:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15733: 
15734:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      riö on ilmoittanut Kemira Oy:lle 9.12.1983 päi-
15735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vätyssä kirjelmässään. Lannoitetuotannon ja sen
15736: olette 25 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn          laadunvalvonnan kannalta on tarpeen, että selee-
15737: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nin lisäämisestä tehdään selkeä ratkaisu.
15738: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.1983
15739: taja Sampsa Aaltion ym. näin kuuluvasta kirjalli-    asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä
15740: sesta kysymyksestä n:o 263:                          ehdotus siitä, kuinka paljon ja mihin lannoittei-
15741:                                                      siin seleeniä lisätään. Työryhmän ehdotuksen
15742:          Missä vaiheessa Hallitus antaa suosituk-    perusteella ministeriö ilmoittaa ensi keväänä Ke-
15743:        sen seleenin lisäämiseksi lannoitteisiin      mira Oy:lle, minkä suuruisia seleenimääriä lan-
15744:        maa- ja metsätalousministeriön seleeni-       noitteisiin tulisi lisätä. Seleenilisäykset on tarkoi-
15745:        työryhmän suosituksen mukaisesti?             tus aloittaa tulevan lannoitevuoden alussa.
15746:                                                         Työryhmän tehtävänä on myös laatia tutki-
15747:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       mus- ja seurantasuunnitelmia, jonka perusteella
15748: seuraavaa:                                           voidaan todeta seleenilisäyksen vaikutus maape-
15749:    Kysymyksessä mainitun seleenityöryhmän suo-       rässä, kasveissa, rehuissa, kasvi- ja eläinalkuperää
15750: situksen ja siitä hankittujen lausuntojen perus-     olevissa elintarvikkeissa sekä eläinten ja ihmisten
15751: teella maa- ja metsätalousministeriö pitää selee-    seleenin saanti. Seurannan perusteella lannoittei-
15752: nin lisäämistä lannoitteisiin tarkoituksenmukaise-   den seleenilisäystä voidaan tarpeen mukaan tar-
15753: na ja tarpeellisena. Tästä käsityksestään ministe-   kistaa.
15754: 
15755:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1983
15756: 
15757:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
15758: 4                                    1983 vp. -      KK n:o 263
15759: 
15760: 
15761: 
15762: 
15763:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
15764: 
15765:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Oy i en skrivelse daterad 9.12. 198 3. Med tanke
15766: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        på produktioneo av gödselmedel och kvali-
15767: av den 25 november 1983 tili vederbörande            tetskonrrolien av den är det nödvändigt att man
15768: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   fattar ett klart avgörande i frågan om tilisättande
15769: av riksdagsman Sampsa Aaltio m.fl. underteck-        av selen.
15770: nade spörsmål nr 263:                                   Jord- och skogsbruksministeriet har 20.12.1983
15771:                                                      tilisatt en arbetsgrupp med uppdrag att framläg-
15772:           I vilket skede har Regeringen för avsikt   ga förslag om i vilka mängder och tili vilka
15773:        att avlåta rekommendation om tilisats av      gödselmedel selen bör tilisättas. På basen av
15774:        selen i gödselmedel i enlighet med den        arbetsgruppens förslag meddelar ministeriet in-
15775:        rekommendation som lämnats av jord-           kommande vår Kemira Oy hur stora mängder
15776:        och skogsbruksministeriets selenarbets-       selen som skali tillsättas i gödselmedlen. Man har
15777:        grupp?                                        för avsikt att börja tilisätta selen i början av nästa
15778:                                                      gödslingsår.
15779:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Arbetsgruppen har också i uppdrag att utarbe-
15780: anföra följande:                                     ta forsknings- och uppföljningsplaner på basen
15781:    På basen av den i spörsmålet nämnda selenar-      av vilka man kan faststälia viiken inverkan selen-
15782: betsgruppens rekommendation och de utlåtan-          tilisatsen har på jordmån, växter, foder och på
15783: den som införskaffats om den anser jord- och         livsmedel som härstammar från växter och djur
15784: skogsbruksministeriet det ändamålsenligt och på-     samt på tiligången på selen för djur och männis-
15785: kaliat att selen tilisätts i gödselmedlen. Denna     kor. På basen av uppföljningen kan selenrilisat-
15786: sin uppfattning har ministeriet meddelat Kemira      sen i gödselmedlen efter behov justeras.
15787:      Helsingfors den 29 december 1983
15788: 
15789:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
15790:                                                 1983 vp.
15791: 
15792: Kirjallinen kysymys n:o 264
15793: 
15794: 
15795: 
15796: 
15797:                                    Enävaara: Säätiöiden valvonnan tehostamisesta
15798: 
15799: 
15800:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15801: 
15802:    Suomessa toimii noin 1700 säätiötä. Television      Edelleen väitetään, että suuret puolueet ja niiden
15803: 17.11.1983 esittämä ohjelma paljasti, että näitä       erityisjärjestöt sekä eräät muut valtionapua saavat
15804: säätiöitä ei valvota juuri lainkaan, sillä valvontaa   yhdistykset ovat lakeja kiertävissä taloussuhteissa
15805: suorittaa oikeusministeriössä vain yksi nuorempi       säätiöiden kanssa. Valtion avustuksia voisi näin
15806: hallitussihteeri ja tämäkin valvonta tapahtuu jäl-     kulkeutua säätiöille ja säätiöiltä puoluepoliitti-
15807: kikäteen säätiöiden oikeusministeriölle lähettä-       seen toimintaan ilman varsinaista valvontaa.
15808: mien tilintarkastus- ja toimintakertomusten sekä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15809: tilinpäätösten perusteella. Kun säätiöissä lisäksi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15810: johto täydentää itseään ja valitsee omat tilintar-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15811: kastajansa, niin valvonnan olemattomuuden              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15812: vuoksi väärinkäytösten vaara on todella suuri.
15813:    Säätiöiden perustaminen on meillä helppoa ja                  Mitä Hallitus aikoo tehdä säätiöiden
15814: niitä väitetäänkin perustetun eri tahojen toimesta            saattamiseksi kansanvaltaiseen valvon-
15815: enemmän varojen keräämistä ja kartuttamista                   taan?
15816: kuin todellista yleishyödyllistä toimintaa varten.
15817: 
15818:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1983
15819: 
15820:                                              Reijo Enävaara
15821: 
15822: 
15823: 
15824: 
15825: 088301289N
15826: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 264
15827: 
15828: 
15829: 
15830: 
15831:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15832: 
15833:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         met tarvittaessa täydentävät itse itsensä ja valitse-
15834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vat myös säätiön tilintarkastajat. Viimeksi maini-
15835: olette 29 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           tusta johtuen oikeusministeriössä on jo 1960-
15836: kirjeenne n:o 15 76 ohella lähettänyt valtioneu-      luvun loppupuolelta lähtien edellytetty, että
15837: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     mainitun ajankohdan jälkeen perustetun säätiön
15838: sanedustaja Enävaaran kirjallisesta kysymyksestä      vähintään kahdesta tilintarkastajasta ja näiden
15839: n:o 264, jossa tiedustellaan:                         varamiehistä ainakin yhden varsinaisen ja yhden
15840:                                                       varatilintarkastajan tulee olla keskuskauppakama-
15841:           Mitä Hallitus aikoo tehdä säätiöiden        rin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) tai hyväksyt-
15842:        saattamiseksi kansanvaltaiseen valvon-         ty tilimies (HTM).
15843:        taan?
15844:                                                          Säätiölain mukaan säätiölle on annettava pe-
15845:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      rustamislupa, jos sen tarkoitus on hyödyllinen.
15846: ti seuraavaa:                                         Tarkoituksen ei tarvitse olla yleishyödyllinen eikä
15847:                                                       aatteellinenkaan.
15848:    Voimassa olevan säätiölain mukaan oikeusmi-
15849:                                                          Eri asia on, että yleishyödyllinen säätiö saattaa
15850: nisteriön on valvottava, että säätiön hallintoa
15851:                                                       päästä osalliseksi niistä verohelpotuksista, joita
15852: hoidetaan lain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.
15853:                                                       toiminnan yleishyödyllisyyttä silmällä pitäen on
15854: Valvonta, joka perustuu pääsääntöisesti säätiöi-
15855:                                                       säädetty. Toiminnan yleishyödyllisyyden harkit-
15856: den ministeriölle vuosittain lähettämiin tilinpää-
15857:                                                       seminen on verottajan tehtävä.
15858: töksiin sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuk-
15859: siin, on jälkikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvon-        Oikeusministeriön valvontavelvollisuus kohdis-
15860: taa. Mikäli erityistä aihetta ilmenee, saatetaan      tuu siihen, että säätiöt toteuttavat säännöissä
15861: säätiön toimintaa tarkastaa yksityiskohtaisemmin,     määrättyjä tarkoituksiaan. Oikeusministeriön val-
15862: jolloin tarpeen mukaan voidaan suorittaa myös         vonta ei sen sijaan ulotu säätiöitä mahdollisesti
15863: säätiön tilien ja hallinnon tarkastus.                lähellä olevien yhteisöjen toiminnan tarkastami-
15864:    Säätiö ei ole yhteisö, minkä vuoksi säätiöllä ei   seen eikä niille ehkä annettujen valtionapujen
15865: yleensä ole sellaista jäsenistöön taikka omistajiin   käytön valvontaankaan. Viimeksi mainittu tehtä-
15866: rinnastettavaa tahoa, joka voisi valita säätiön       vä kuuluu valtion avustuksen myöntäjälle.
15867: hallintoelinten jäsenet. Säätiön olemukseen voi-         Oikeusministeriössä on valmisteltavana säätiö-
15868: daan siten katsoa kuuluvan, että sen hallintoeli-     lain osittaisuudistus.
15869: 
15870:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
15871: 
15872:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
15873:                                           1983 vp. -      KK n:o 264                                          3
15874: 
15875: 
15876: 
15877: 
15878:                                    Tili Riksdagens Herr Taimao
15879: 
15880:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Med anledning av det sist sagda har man i
15881: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             justitieministeriet redan sedan senare hälften
15882: nr 15 76 av den 29 november 1983 översänt                 av 1960-talet förutsatt att i stiftelser, som grun-
15883: avskrift tili vederbörande medlem av statsrådet av        dats efter nämnda tidpunkt, åtminstone den ena
15884: riksdagsman Enävaaras skriftliga spörsmål nr 264          ordinarie revisorn och den ena suppleanten av
15885: av följande lydelse:                                      minst två revisorer jämte suppleanter bör vara av
15886:                                                           centralhandelskammaren godkänd revisor (CGR)
15887:           Vad ämnar Regeringen göra för att få            elier av handelskammare godkänd räkenskaps-
15888:         stiftelserna under en demokratisk tilisyn?        man (GRM).
15889:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Enligt lagen om stiftelser bör tilistånd tili
15890: anföra följande:                                          grundande av stiftelse meddelas om stiftelsens
15891:                                                           ändamål är nyttigt. Ändamålet behöver ej vara
15892:    Enligt gäliande lag om stiftelser skali justitie-      allmännyttigt eller ens ideelit.
15893: ministeriet tillse att stiftelses förvaltning handhas
15894:                                                               En annan fråga är att en alimännyttig stiftelse
15895: i enlighet med lag och stiftelsens stadgar. Tilisy-
15896:                                                           kan komma i åtnjutande av de skattelättnader,
15897: nen, som i huvudsak grundar sig på de bokslut
15898:                                                           om vilka stadgats med tanke på verksamhetens
15899: samt verksamhets- och revisionsberättelser, vilka
15900:                                                           alimännyttighet. Det är beskattarens uppgift att
15901: stiftelserna årligen sänder tili ministeriet, är en
15902:                                                           pröva verksamhetens allmännyttighet.
15903: laglighetstilisyn i efterhand. Om specielia skäl
15904: framkommer kan stiftelsens verksamhet granskas               Justitieministeriets övervakningsskyldighet rik-
15905: noggrannare, då man vid behov kan utföra även             tar sig mot att stiftelsen förverkligar de i stadgar-
15906: en granskning av stiftelsens räkenskaper och              na bestämda ändamålen. Justitieministeriets
15907: förvaltning.                                              tilisyn sträcker sig däremot inte tili granskningen
15908:    En stiftelse är inte ett samfund, varför stiftel-      av sådana samfunds verksamhet, vilka möjligen
15909: sen i alimänhet ej har en sådan medlemskår elier          står stiftelserna nära, ej helier tili granskningen
15910: andra som kunde anses som ägare, vilka kunde              av användingen av åt sådana samfund möjligen
15911: välja medlemmarna i stiftelsens förvaltningsor-           beviljade statsbidrag. Den sist nämnda uppgiften
15912: gan. Tili stiftelsens väsen kan man sålunda anse          hör tili den som beviljat statsbidraget.
15913: höra att förvaltningsorganen vid behov komplet-               I justitieministeriet bereds en delreform av
15914: terar sig själva och även väljer stiftelsens revisorer.   lagen om stiftelser.
15915:      Helsingfors den 22 december 1983
15916: 
15917:                                                                        Justitieminister Chnstoffer Taxell
15918:                                                  1983 vp.
15919: 
15920: Kirjallinen kysymys n:o 265
15921: 
15922: 
15923: 
15924: 
15925:                                     Ahonen ym.: Ruotsissa eläkkeellä olevien suomalaisten paluumuu-
15926:                                       ton helpottamisesta
15927: 
15928: 
15929:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15930: 
15931:    Viime vuosikymmeninä Suomessa tapahtuneen               Ruotsin viranomaiset ovat antaneet ymmärtää,
15932: yhteiskunnan rajun rakennemuutoksen myötä sa-           että asia voitaisiin korjata, mikäli Suomen viran-
15933: dattuhannet suomalaiset etsiytyivät töihin Ruot-        omaiset näin tahtoisivat ja Suomi puolestaan suos-
15934: siin. Nyt osa silloisista siirtolaisista on saavutta-   tuisi maksamaan eläkkeet Suomessa työtä teh-
15935: nut eläkeiän. Monet eläkkeelle jääneistä haluaisi-      neille ja sitten muualle muuttaneille henkilöille.
15936: vat viettää vanhuusvuotensa kotimaassaan Suo-
15937:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15938: messa, mutta joutuvat jäämään Ruotsiin, koska
15939:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15940: menettäisivät muuton yhteydessä oikeutensa
15941:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15942: Ruotsin maksamaan kansaneläkkeeseen. Paluu
15943:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15944: vanhaan kotimaahan merkitsisi siis heille merkit-
15945: tävää huononousta eläketurvaan.
15946:    Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus antaa Poh-                  Onko Hallitus tietoinen niistä esteistä,
15947: joismaiden kansalaisille oikeuden sen maan so-                 joita pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
15948:                                                                aiheuttaa Ruotsiin muuttaneiden ja siellä
15949: siaaliturvaan, missä he asuvat. Sopimuksen
15950: myönteistä merkitystä ei voida aliarvioida. Sen                eläkkeelle jääneiden suomalaisten paluu-
15951: nurjaksi puoleksi on kuitenkin paljastunut edellä              muutolle, ja
15952: mainittu ongelma, jota ei inhimillisistä syistä                  mitä Hallitus aikoo tehdä asian korjaa-
15953: saisi vähätellä.                                               miseksi?
15954: 
15955:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1983
15956: 
15957:                       Risto Ahonen                              Reijo Lindroos
15958:                       Jorma Rantanen                            Tarja Halonen
15959:                       Jussi Ranta                               Jukka Mikkola
15960:                       Kari Rajamäki                             Timo Roos
15961: 
15962: 
15963: 
15964: 
15965: 088301288M
15966: 2                                     1983 vp. -- NJ( n:o 265
15967: 
15968: 
15969: 
15970: 
15971:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15972: 
15973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keessä menettää jopa lähes 1 000 markkaa kuu-
15974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaudessa. Tämä on vähätuloiselle eläkkeensaajal-
15975: olette 29 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           le huomattava määrä, ja vähennys saattaa todel-
15976: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lakin hankaloittaa eläkkeensaajan siirtymistä ta-
15977: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kaisin Suomeen. Toisaalta voidaan kysyä, onko
15978: taja Ahosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         tarkoituksenmukaista, että Ruotsista Suomeen
15979: kysymyksestä n:o 265:                                 takaisin muuttaneelle henkilölle maksetaan
15980:                                                       enemmän kansaneläkettä kuin Suomessa koko
15981:           Onko Hallitus tietoinen niistä esteistä,    ajan asuneelle. Kansaneläkehän on riippumaton
15982:        joita pohjoismainen sosiaaliturvasopimus       vakuutetun aikaisemmista ansiotuloista. Ruotsis-
15983:        aiheuttaa Ruotsiin muuttaneiden ja siellä      sa ansiotyössä olleelle maksetaan luonnollisesti
15984:        eläkkeelle jääneiden suomalaisten paluu-       Suomeen muuttamisen jälkeenkin työeläkettäm-
15985:        muutolle, ja                                   me vastaavaa ATP-eläkettä Ruotsista.
15986:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian korjaa-
15987:                                                         Julkisuudessa on esitetty väite, että Ruotsin
15988:        miseksi?
15989:                                                       viranomaiset olisivat valmiit suorittamaan sieltä
15990:                                                       Suomeen takaisin muuttaville kansaneläkkeiden
15991:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      erotuksen, mutta että Suomen taholta ei olla
15992: ti seuraavaa:                                         halukkaita tätä tarkoittavaan muutokseen poh-
15993:     Vuonna 1982 voimaan tullut uusi pohjoismai-       joismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa. Tämä on
15994: nen sosiaaliturvasopimus rakentuu kansaneläk-         monessakin suhteessa erheellinen tieto. Ensinnä-
15995: keiden osalta samoille periaatteille kuin edelli-     kin Ruotsin eläketurvasta vastaavat viranomaiset
15996: nen, vuonna 1955 solmittu sopimus. Lähtökohta-        eivät koskaan ole ehdottaneet Suomelle tämänta-
15997: na on, että pohjoismaiden kansalaiselle makse-        paista sosiaaliturvasopimuksen muutosta. Meillä
15998: taan kansaneläkettä siitä maasta, jossa hän asuu.     ei myöskään ole otettu kantaa kysymykseen.
15999: Erityisillä määräyksillä on pyritty takaamaan eläk-   Asiasta keskusteltiin Ruotsin sosiaaliministerin
16000: keen jatkuva maksaminen myös muutettaessa             Sten Anderssonin vieraillessa Suomessa noin kuu-
16001:  toisesta Pohjoismaasta toiseen.                      kausi sitten. Varsinaista ratkaisua ei kuitenkaan
16002:     Edellä mainittu menettely perustuu ajatuksel-     löydetty. Ruotsin taholta todettiin, että pohjois-
16003: le, että kansalaisten toimeentulosta huolehtimi-      maisessa sopimuksessa kansaneläkkeiden suhteen
16004: nen kansaneläkkeen muodossa kuuluu lähinnä            omaksuttu integrointimenettely on eräs sopimuk-
16005: asuinmaalle. Kansaneläke ei ole sellainen etuus,      sen peruspilareita, jonka muuttaminen on vai-
16006: jota ansaitaan, vaan se kuuluu maan jokaiselle        keaa.
16007:  asukkaalle mahdollisista aikaisemmista ansiotu-         Sosiaaliturvasopimuksissa käytetään eläketur-
16008: loista ja vakuutusmaksuista riippumatta. Jokaisel-    van säilyttämiseksi yleensä kahdenlaisia menette-
16009: la Pohjoismaalla on oma kansaneläke- tai perus-       lyjä. Toinen on integrointimenettely, jonka läh-
16010: eläkejärjestelmänsä. Niissä on eräissä tapauksissa    tökohtana on, että eläkettä maksetaan yksin-
16011:  huomattaviakin eroavaisuuksia. Oikeudenmukai-        omaan asuinmaasta, mutta eläkkeen suuruutta
16012: simpana on pidetty järjestelyä, jossa maan kaikki     määrättäessä otetaan huomioon myös vakuutusai-
16013:  asukkaat ovat samassa asemassa kansaneläkkeen        ka toisessa sopimusmaassa. Vastakkainen ratkai-
16014: suhteen siitä riippumatta, ovatko osan elämäs-        sumalli on eksportointimenettely, jonka mukaan
16015:  tään asuneet toisessa Pohjoismaassa.                 kumpikin sopimusmaa myöntää eläkkeet omien
16016:     Suomen ja Ruotsin kansaneläkkeet eroavat toi-     sääntöjensä mukaan ja eläkkeet maksetaan siten
16017:  sistaan lähinnä siinä, että Suomen kansaneläk-       molemmista maista ainakin niin kauan kuin
16018:  keessä huomattavasti suurempi osa on sellaista,      eläkkeensaaja asuu jommassakummassa maassa.
16019:  jonka määrässä otetaan huomioon eläkkeensaajan       Eksportointimenettelyyn liittyy usein yhteensovi-
16020: saarnat muut eläkkeet. Tästä johtuen Ruotsista        tus, jolla ehkäistään toisaalta liian pienten ja
16021:  Suomeen muuttanut henkilö saattaa kansaneläk-        toisaalta liian suurten kokonaiseläkkeiden maksa-
16022:                                        1983 vp.        KK n:o 265                                       3
16023: 
16024: mista. Meidän sosiaaliturvasopimuksissamme on          on myös voitu sallia, että ulkomaille muuttanut
16025: eksportointimenettelyä sovellettu työeläkkeisiin.      kansaneläkkeen tai perhe-eläkkeen saaja edelleen
16026: Sitä vastoin on pidetty aivan luonnollisena, että      saa nostaa aikaisemmin myönnetyn eläkkeensä.
16027: kansaneläkkeeseen on sovellettava integrointime-       Pääsääntönä on kuitenkin edelleenkin pidettävä,
16028: nettelyä. Kansallinen lainsäädäntömme edellyt-         ettei kansaneläkettä makseta ulkomaille. Näin
16029: tää, että kansaneläke myönnetään Suomessa asu-         ollen eksportointimenettely ei sovellu kansan-
16030: valle henkilölle, joka on ollut täällä tietyn vähim-   eläkkeeseen. Tämä on todettu myös pohjoismais-
16031: mäisajan, hänen kansalaisuuteensa katsomatta.          ta sosiaaliturvasopimusta suunniteltaessa.
16032: Periaatteessa on katsottava, että kansaneläkkeem-         Nyt on voitu havaita Ruotsissa syntyneen tilan-
16033: me, joka ei ole mikään ansiotyöstä tai suoritetuis-    teen, jossa monet sinne Suomesta muuttaneet
16034: ta vakuutusmaksuista karttunut etuus, on erään-        eivät ole voineet kaikin puolin sopeutua uuden
16035: lainen valtion sen omille asukkailleen suoma           asuinmaansa olosuhteisiin. Heillä on kielivai-
16036: perustoimeentulon turva. Kansaneläkettä ei niin        keuksia ja he tuntevat itsensä eristäytyneiksi.
16037: ollen ole tarkoitettu maksettavaksi ulkomaille         Kun he ovat saavuttaneet eläkeiän eikä työ enää
16038: muuttaneille. Sosiaaliturvasopimuksissa on tosin       heitä pidätä, he toivovat voivansa muuttaa takai-
16039: sovittu kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläk-          sin Suomeen. Tälle sosiaali- ja terveysministeriöl-
16040: keen pohjaosan ja perhe-eläkkeen pohjaosaa vas-        lä on täysi ymmärtämys. Ministeriö pyrkii selvit-
16041: taavan osan myöntämisestä Suomesta muutta-             tämään, millä tavoin takaisinmuuton esteet olisi-
16042: neelle sopimusmaan kansalaiselle ja käytännössä        vat poistettavissa tai ainakin vähennettävissä.
16043: 
16044:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
16045: 
16046:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16047: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 265
16048: 
16049: 
16050: 
16051: 
16052:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16053: 
16054:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             inkomster ett betydande belopp och minsk-
16055: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           ningen kan verkligen göra pensionstagarens åter-
16056: av den 29 november 1983 till vederbörande               flyttning till Finland svårare. Å andra sidan kan
16057: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      man fråga sig om det är ändamålsenligt att en
16058: av riksdagsman Ahonen m.fl. undertecknade               person, som från Sverige flyttar tillbaka till
16059: spörsmål nr 265:                                        Finland, får mera i folkpension än en som hela
16060:                                                         tiden har bott i Finland. Folkpensionen är ju
16061:            Är Regeringen medveten om de hinder          oberoende av den försäkrades tidigare förvärvsin-
16062:        som den nordiska konventionen om so-             komst. Till den som har haft förvärvsarbete i
16063:        cial trygghet medför i fråga om återflytt-       Sverige betalas naturligtvis från Sverige också
16064:        ningen för de finländare som har flyttat         efter flyttning till Finland en ATP-pension som
16065:        till Sverige och där går i pension, och          motsvarar vår arbetspension.
16066:           vad ämnar Regeringen göra för att
16067:                                                             Det har hävdats i offentligheten att myndighe-
16068:        rätta till saken?
16069:                                                         terna i Sverige skulle vara beredda att till dem
16070:                                                         som flyttar tillbaka till Finland erlägga skillnaden
16071:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i folkpension men att man i Finland inte är villig
16072: anföra följande:                                        till en sådan ändring i den nordiska konventio-
16073:    Den nya nordiska konventionen om social              nen om social trygghet. Denna uppgift är i
16074: trygghet som trädde i kraft år 1982 bygger för          många avseenden vilseledande. För det första har
16075: folkpensionernas del på samma principer som             de myndigheter som svarar för pensionsskyddet i
16076: den föregående som ingicks 1955. Utgångspunk-           Sverige aldrig föreslagit Finland en sådan ändring
16077: ten är, att till en nordisk medborgare utbetalas        av konventionen om social trygghet. lnte heller
16078: folkpension i det land där han är bosatt. Genom         har man tagit ställning till frågan hos oss. Saken
16079: särskilda bestämmelser har man sökt garantera en        diskuterades då Sveriges socialminister Sten An-
16080: kontinuerlig utbetalning av pensionen också vid         dersson besökte Finland för ca en månad sedan.
16081: flyttnina från ett nordiskt land till ett annat.        Någon egentlig lösning fann man dock inte. Från
16082:    Ovan nämnda metod bygger på tanken att det           svenskt håll konstaterades att den integrerings-
16083: närmast ankommer på bosättningslandet att me-           metod som för folkpensionernas del har omfat-
16084: delst folkpension trygga medborgarnas utkomst.          tats i det nordiska avtalet är en av avtalets
16085: Folkpensionen är inte en sådan fördel som tjänas        grundpelare och att det är svårt att ändra på den.
16086: in utan den tillkommer varje invånare oberoende             1 konventionerna om sociala trygghet används
16087: av eventuella tidigare inkomster och försäkrings-       för bevarande av pensionsskyddet i allmänhet två
16088: avgifter. Varje nordiskt land har sitt eget folk-       olika metoder. Den ena är integreringsmetoden
16089: pensions- eller grundpensionssystem. De företer i       som utgår ifrån att pension betalas endast av det
16090: vissa fall även stora skillnader. Som det rättvisaste   land där man bor men att man vid fastställande
16091: har ansetts ett förfaringssätt varigenom landets        av pensionens storlek också beaktar försäkringsti-
16092: samtliga invånare blir likställda i fråga om folk-      den i ett annat avtalsland. Den motsatta lös-
16093: pension oberoende av om de har bott en del av           ningsmodellen är exportmetoden enligt vilken
16094: sitt liv i ett annat nordiskt land eller inte.          vartdera avtalslandet beviljar pensionerna enligt
16095:    Folkpensionerna i Finland och Sverige skiljer        sina egna regler. Pensionerna betalas sedan av
16096: sig från varandra närmast däri att en märkbart          vardera landet åtminstone så länge som pensions-
16097: större del av folkpensionen i Finland är sådan att       tagaren bor i någotdera landet. Till exponrueto-
16098: beloppet är beroende av de övriga pensioner som         den ansluter sig ofta samordning, varigenom
16099: mottagaren får. Härav kommer det sig att en             man förebygger att dels alltför små, dels alltför
16100: person som flyttar från Sverige till Finland kan        stora totalpensioner betalas ut. 1 vår konvention
16101: förlora nästan 1 000 mk i månaden i folkpen-            om social trygghet har exportmetoden tillämpats
16102: sion. Detta är för en pensionstagare med små            på arbetspensionerna. Däremot har det ansetts
16103:                                       1983 vp. -     KK n:o 265                                         5
16104: 
16105: alldeles naturligt att integreringsmetoden skall     sättningsvis får lyfta sin tidigare beviljade pen-
16106: tillämpas på folkpensionerna. Den nationella         sion. Som huvudregel bör man dock fortfarande
16107: lagstiftningen förutsätter att en i Finland bosatt   hålla fast vid att folkpensionen inte betalas
16108: person som har varit här en viss minimitid           utomlands. Således lämpar sig inte exportmeto-
16109: beviljas folkpension oberoende av nationalitet. I    den för folkpensionerna. Detta har också konsta-
16110: princip kan man betrakta vår folkpensionsför-        terats vid planeringen av den nordiska konventio-
16111: mån, som inte tjänats in genom förvärvsarbete        nen om social trygghet.
16112: eller försäkringsavgifter, som ett slags grundläg-      Nu har man kunnat lägga märke tili att det i
16113: gande utkomsttrygghet som staten tillerkänner        Sverige har uppstått en situation, där många som
16114: sina egna invånare. Folkpensionen har således        har flyttat dit från Finland inte tili alla delar har
16115: inte varit avsedd att betalas tili dem som har       kunnat anpassa sig tili förhållandena i sitt nya
16116: flyttat utomlands. I konventionerna om social        bosättningsland. De har språksvårigheter och de
16117: trygghet har man visserligen avtalat om beviljan-    känner sig isolerade. När de har uppnått pen-
16118: de av ålderdomspensionens grunddel och en del        sionsåldern och arbetet inte längre håller dem
16119: som motsvarar familjepensionens grunddel, fast-      kvar önskar de att de kunde flytta tillbaka tili
16120: ställda i enlighet med folkpensionslagen, tili en    Finland. För detta har man på social- och hälso-
16121: medborgare i avtalsland som har flyttat från         vårdsministeriet full förståelse. Ministeriet strävar
16122: Finland, och i praktiken har man också kunnat        att utreda på vilket sätt hindren för en återflytt-
16123: tillåta att en mottagare av folkpension eller        ning kunde avlägsnas eller åtminstone reduceras.
16124: familjepension som har flyttat tili utlandet fort-
16125: 
16126:        Helsingfors den 27 december 1983
16127: 
16128:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16129:                                                 1983 vp.
16130: 
16131: Kirjallinen kysymys n:o 266
16132: 
16133: 
16134: 
16135: 
16136:                                    Savolainen: Työllisyyden parantamisesta vaatetusteollisuudessa
16137: 
16138: 
16139:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16140: 
16141:    Vaatetustuotteiden halpatuonti lähti nopeaan           Lisäksi kotimaista työllisyyttä häiritsevänä on-
16142: kasvuun 1970-luvun puolivälissä. Suomeen suun-         gelmana pidetään eräiden suomalaisten yritysten
16143: tautuvan halpatuonnin rajoittaminen on tapah-          ottamaa käytäntöä sanoa omat työntekijät irti ja
16144: tunut viime vuosien aikana kolmella sektorilla:        teettää vastaavat tuotteet halvan työvoiman mais-
16145:    - ns. monikuitusopimuksen (Arrangement              sa. Menettely on myös kuluttajia hämäävä, koska
16146: Regarding International Trade in Textiles) poh-        tuotteet usein varustetaan kotimaisin tunnetuin
16147: jalta (Kaukoidän maat)                                 tavaramerkein.
16148:    - KEVSOS-sopimusten markkinahäiriöpykä-                Teollisuudelta saatujen tietojen mukaan tullin
16149: lien pohjalta (Itä-Euroopan sosialistiset maat)        kapasiteettia alkuperäsääntöjen noudattamisen
16150:    - tämän vuoden marraskuun alussa suurim-            tarkkailemiseksi ja asiaan liittyvien selvitysten
16151: man halpatuontimaan, Portugalin kanssa sovi-           laatimiseksi tulisi voida lisätä ja siten estää mah-
16152: tuin erikoisjärjestelyin.                              dollisin väärin alkuperätodistuksin tapahtuva
16153:    Suomella on TEVA-tuotteita koskevat tuon-           vaatetuksen halpatuonti kolmansien maiden
16154:                                                        kautta.
16155: ninrajoitussopimukset tällä hetkellä kaikkiaan
16156: neljäntoista viejämaan kanssa. Tuontikohtelussa           Elinkeinoelämän edustajat katsovat myös, että
16157: käsitellään palkkatyönä valmistettuja vaatetus-        vaatetuksen alkuperä- ja tuontimerkintöjen pa-
16158: tuotteita samalla tavoin kuin "normaalin" kau-         kollisuutta tulisi voida laajentaa sisältämään sekä
16159: pan perusteella tapahtuvaa tuontia.                    kuitusisältö että hoito-ohjemerkinnät. Mainittu-
16160:    Vaikka tällä hetkellä ei vaatetusalalla ole osoi-   jen merkintöjen ensisijaisena tavoitteena on lisätä
16161:                                                        kuluttajainformaatiota tuotteen sopivuudesta
16162: tettavissa akuutteja, sopimusjärjestelyjä edellyttä-
16163:                                                        käyttötarkoitukseensa ja oikeista hoitotavoista.
16164: viä markkinahäiriötapauksia, eräitä ongelmia silti
16165:                                                        Suomalaisista vaatetustuotteista löytyvät yleensä
16166: on. Ajankohtaisin ongelma tällä hetkellä on
16167:                                                        nämä merkinnät. Sen sijaan ne usein puuttuvat
16168: vaatetustuonnin nopea kasvu EEC-maista. Se oli
16169:                                                        halvoista tuontitavaroista. Tekemällä merkinnät
16170: tammi-syyskuussa 1983 23 prosenttia. Tämän
16171:                                                        lakisääteisiksi voitaisiin tosiasiallisesti vähentää
16172: tuonnin kasvuun on vaikuttanut ensisijaisesti
16173:                                                        sopimattomien tai tavanmukaisia hoitotapoja
16174: kaksi tekijää:
16175:                                                        kestämättömien tuotteiden määrää markkinoil-
16176:     - Vapaakauppajärjestelyjen perusteella tapah-      lamme. Muun muassa näillä toimenpiteillä olisi
16177:  tunut tuontitullien alentuminen. Vaatetuksen          myös halpatuontia hillitsevä vaikutus, mikä osal-
16178: arvotullitaso EEC:stä tuotaessa on tällä hetkellä      taan parantaisi vaikeaksi muodostunutta työlli-
16179:  keskimäärin 7 prosenttia. EEC:n tuontitullit          syystilannetta vaatetusteollisuudessamme.
16180: poistuvat kokonaan 1.1.1985.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16181:     - EEC-maiden monet merkittävät vaatetus-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16182:  teollisuusyritykset teettävät osan tuotannostaan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16183:  halvan kustannustason maissa ja hinnoittelevat        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16184:  tuotteensa oman tuotantonsa ja halpatuonnin
16185:  välisiin sekahintoihin, jotka ovat selvästi alempia             Mitä Hallitus aikoo tehdä työllisyysti-
16186:  kuin omien tuotteiden hinnat normaalihinnoitte-               lanteen parantamiseksi vaatetusteollisuu-
16187:  lulla.                                                        dessamme?
16188: 
16189:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1983
16190: 
16191:                                              Lea Savolainen
16192: 088301296W
16193: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 266
16194: 
16195: 
16196: 
16197: 
16198:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16199: 
16200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jo, että vaatetustuonti EC-alueelta ei ole halpa-
16201: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuontia. Toteutetut tullinalennuksetkaan eivät
16202: olette 29 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           ole voineet estää hinnankorotuksia.
16203: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Toisaalta on muistettava, että Suomen vaate-
16204: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tusvienti EC-alueelle on kehittynyt suotuisasti
16205: taja Savolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   vapaakauppasopimuksen tullinalennusten joh-
16206: myksestä n:o 266:                                     dosta. Vaatetusviennin arvon kasvu on vuosina
16207:          Mitä Hallitus aikoo tehdä työllisyysti-      1972-1982 ollut keskimäärin 15,7 % vuodessa
16208:                                                       kokonaisviennin arvon kasvun ollessa 15 % .
16209:        lanteen parantamiseksi vaatetusteollisuu-
16210:                                                       Kokonaistuonnin arvo EC:stä kasvoi samana aika-
16211:        dessamme?
16212:                                                       na keskimäärin 14,6 % vuodessa. Suomi onkin
16213:                                                       edelleen vaatetustuotteiden nettoviejä, ja tullin-
16214:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
16215:                                                       alennukset ovat koituneet vastavuoroisesti myös
16216: seuraavaa:
16217:                                                       vaatetusteollisuuden eduksi EC-alueella.
16218: Vaatetustuotteiden tuontzin lzittyvät toimenpi-
16219:                         teet                          Alkuperämaamerkintää koskeva lainsäädäntö ja
16220:                                                                        valvonta
16221:    Niin kuin kysymyksessäkin on todettu, viime
16222: vuosina vaatetustuotteiden halpatuontia on rajoi-        Tekstiili- ja vaatetustuotteet ovat olleet alkupe-
16223: tettu ns. monikuitusopimuksen (MFA) antamin           rämaamerkintäpakon alaisia jo vuodesta 1934.
16224: mahdollisuuksin, KEVSOS-sopimusten markki-            Vuoden 1984 alusta voimaan tulevaksi säädetyn
16225: nahäiriömääräysten perusteella sekä Portugalin        kulutustavaroiden alkuperämaamerkintää koske-
16226: tapauksessa erityisjärjestelyin. Tällä hetkellä ra-   van lainsäädännön mukaan myös kotimaisissa
16227: joitukset kohdistuvat 14 maahan. Lisäksi erityi-      vaatetustuotteissa on oltava merkintä alkuperä-
16228: sissä markkinahäiriötilanteissa on markkinahäiriö-    maasta. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on
16229: lainsäädännön nojalla aikaisemmin maaratty            parhaillaan valmisteltavana asetusehdotus eräisiin
16230: eräille vaatetustuotteille perushinta ja lisätulli.   tekstiilituotteisiin tehtävistä merkinnöistä, joihin
16231: Todetuissa polkumyyntitapauksissa on mahdollis-       sisältyvät myös merkinnät tekstiilien kuitusisäl-
16232: ta määrätä polkumyyntitulli. Vaatetustuonnin          löstä ja hoito-ohjeista.
16233: johdosta ei kuitenkaan menettelyä ole ollut tar-         Vapaakauppasopimusten          alkuperäsääntöjen
16234: peen käyttää.                                         mukaan vaatteet eivät saa EC-alkuperää eikä
16235:                                                       niille Suomessa myönnetä tullittomuutta, jos
16236:        Vaatetustuotteiden tuonti EC-alueelta          vaatteet on valmistettu palkkatyönä halvan kus-
16237:    Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mu-        tannustason maissa. Sanottujen maiden alkupe-
16238: kaan neule- ja kangasvaatteiden tuonnin arvo          rää voi olla vain lanka, kuitu tai muu vastaava
16239: EC-alueelta kasvoi 25 % kuluvan vuoden                raaka -aine.
16240: tammi-lokakuussa ja tuonnin määrä 3,2 %                  Tullilaitos valvoo maahantuonnin yhteydessä
16241: verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 1982. Kir-        tavaran alkuperämerkintöjen ja tavaratodistusten
16242: jallisessa kysymyksessä mainittu 23 prosentin kas-    oikeellisuutta. Tavaroiden tullivalvonnasta luo-
16243: vu tarkoittanee mainittua tuonnin arvon lisäystä.     vuttamisen jälkeen valvonta kuuluu elinkeinohal-
16244: Kysymyksessä olevien vaatteiden kokonaistuon-         litukselle, joka antaa kuukausittain tiedot ha-
16245: nin arvo kasvoi 10 % ja määrä 0,3 % edellisen         vainnoistaan tullihallitukselle. Yhteistoimintaa
16246: vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tästä       tullihallituksen ja elinkeinohallituksen välillä al-
16247: huomataan, että tuontihinnat EC-maista nousi-         kuperämerkintäasioissa ollaan tiivistämässä.
16248: vat sanottuna aikana keskimäärin muita tuonti-           Kansainvälisellä tasolla EC- ja EFTA-maat
16249: hintoja enemmän. Tuonnin määrän kasvu ei              avustavat toisiaan sopimusten mukaisten alkupe-
16250: ollut kuitenkaan merkittävä. Hintataso osoittaa       räselvitysten oikeellisuuden tarkistamisessa. Al-
16251:                                          1983 vp. -      KK n:o 266                                         3
16252: 
16253: kuperäväärinkäytöksiin voidaan puuttua myös              ensimmäisellä puoliskolla, vaikkakin selvästi itä-
16254: kahdenvälisten tullivalvontasopimusten avulla.           vientiä vähemmän. Tämän johdosta odotetaan
16255:    Tullihallituksen EC- ja EFTA-maihin vuosina           tuotannon volyymin kasvavan muutaman pro-
16256: 1982-1983 tekemistä 185 alkuperätiedustelusta            senttiyksikön ja sen mukana odotetaan työllisyys-
16257: todettiin 21 tapauksessa tavaran olevan kolman-          tilanteen jonkin verran paranevan.
16258: nen maan alkuperää. Koska tiedustelut perustui-
16259: vat vihjeisiin ja aikaisempaan kokemukseen, ei                   Työllisyysttlanteen parantaminen
16260: voida suoraan olettaa, että vastaava määrä kaikes-
16261: ta vaatetustuonnista olisi kolmannen maan alku-             Hallitus pyrkii työvoimaministeriön välityksellä
16262: perää.                                                   kaikin käytettävissä olevin keinoin lieventämään
16263:    Tullihallituksen ilmoituksen mukaan tullilaitos       vaatetusteollisuuden työllisyyshäiriöitä. Työnväli-
16264: pystyy henkilöstövoimavarojaan kohdeotamaila             tystoimistot tiedottavat alan työttömille ja työttö-
16265: hoitamaan sille kuuluvat nykyiset valvonta- ja           myysuhan alaisille henkilöille avoimista työpai-
16266: jälkitarkastustehtävät. Hallitus katsoo, että nykyi-     koista ja ohjaavat heitä ammatilliseen jatko- ja
16267: sessä tilanteessa ei siten ole tarvetta lisätä resurs-   täydennyskoulutukseen. Eräänä keinona yritysten
16268: seja alkuperämaamerkintää koskevien määräysten           tilapäisestä heikosta tilauskannasta johtuvien
16269: valvontaan.                                              työllisyyshäiriöiden torjuntaan voidaan käyttää
16270:                                                          työllisyysperusteisia valtion virastojen ja laitosten
16271:      Työllzsyystilanne vaatetusteollisuudessa            tukitilausvaltuuksia.
16272:    Vaatetusteollisuuden henkilökunnan kokonais-             TEVA-työtyhmä jätti mietintönsä vuoden 1983
16273: määrä on supistunut noin 4,5 % vuodesta 1979             alussa. Joitakin sen suosituksia on pyritty toteut-
16274: vuoteen 1982. Vuosina 1982-1983 henkilökun-              tamaan. Esimerkkinä voidaan mainita, että valtio
16275: nan määrä supistui arviolta vielä 5-6 % , mutta          osallistuu noin kolmanneksella tuote-edistämis-
16276: vuodelle 1984 ovat näkymät jonkin verran valoi-          kampanjan "Tyylikkäästi suomalainen" rahoi-
16277: sammat.                                                  tukseen.
16278:    Vuoden 1984 tavaranvaihtopöytäkirjassa Neu-              Hallitus seuraa työllisyystilanteen kehitystä
16279: vostoliiton kanssa on vaatetusteollisuudelle edul-       vaatetusteollisuudessa ja tukee työvoimaministe-
16280: liset kiintiöt ja niiden johdosta itävienti kasvaa       riön ponnisteluja työllisyyshäiriöiden torjumiseksi
16281: vuonna 1984 huomattavasti. Myös länsiviennin             sen tehostaessa työvoimapalvelujaan ja rahoittaes-
16282: odotetaan kasvavan jonkin verran vuoden 1984             sa tilapäisiä työllisyystöitä.
16283: 
16284:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1983
16285: 
16286:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
16287: 4                                       1983 vp. -     KK n:o 266
16288: 
16289: 
16290: 
16291: 
16292:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16293: 
16294:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            någon billigimport. Inte ens tulisänkningarna
16295: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          har kunnat hindra prisstegringarna.
16296: av den 29 november 1983 tili vederbörande                 A andra sidan bör man minnas att Finlands
16297: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     export av konfektionsvaror tili EC-området har
16298: av riksdagsman Savolainen undertecknade spörs-         utvecklats gynnsamt tili följd av tulisänkningarna
16299: mål nr 266:                                            enligt frihandelsavtalet. Konfektionsexportens
16300:                                                        värdeökning har i genomsnitt varit 15,7 % per
16301:          Vad ämnar Regeringen göra för att             år, medan totalexportens värdeökning har varit
16302:        förbättra sysselsättningsläget inom kon-        15 %. Värdet av totalimporten från EC-området
16303:        fektionsindustrin?                              växte under samma tid i genomsnitt 14,6 % per
16304:                                                        år. Finland är därför fortfarande en nettoexportör
16305:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av beklädnadsprodukter, och tulisänkningarna
16306: anföra följande:                                       har reciprokt också varit tili nytta för vår bekläd-
16307:                                                        nadsindustri på EC-området.
16308: Åtgärder i samband med importen av konfek-
16309:                     tionsvaror                         Lagstiftningen angående angivande av ursprungs-
16310:    Såsom även i spörsmålet konstaterats har bil-                  land och dess övervakning
16311: ligimporten av konfektionsvaror under de senaste          Textil- och konfektionsvaror har varit under-
16312: åren begränsats genom de möjligheter som ges av        kastade ursprungsmärkningstvång sedan år 1934.
16313: det s.k. multifiberavtalet (MFA), med stöd av          Enligt lagstiftningen om angivande av konsum-
16314: marknadsstörningsbestämmelserna i KEVSOS-              tionsvarors ursprungsland, som träder i kraft från
16315: avtalen samt såvitt det gäller Portugal genom          början av år 1984, bör även inhemska konfek-
16316: specialarrangemang. För närvarande gäller be-          tionsvarors ursprungsland anges. Handels- och
16317: gränsningarna 14 länder. I särskilda marknads-         industriministeriet bereder som bäst ett förslag
16318: störningssituationer har man med stöd av mark-         tili förordning om märkning av vissa textilvaror.
16319: nadsstörningslagstiftningen tidigare pålagt vissa      Detta skulie omfatta även textilernas fiberinne-
16320: konfektionsartiklar grundpris och tilläggstull. I      håli och skötselråd.
16321: fall av konstaterad dumping är det möjligt att             Enligt frihandelsavtalens ursprungsregler får
16322: pålägga anti-dumpingtull. Det har dock inte            beklädnadsvaror inte EC-ursprung och de beviljas
16323: varit nödvändigt att tillgripa detta förfarande        inte tullfrihet i Finland om varorna har tillverkats
16324: med anledning av konfektionsimporten.                  såsom lönearbete i Iänder med låg kostnadsnivå.
16325:                                                        Endast tråd, fiber eller annan motsvarande råvara
16326: Importen av konfektionsvaror från EC-området           kan ha ursprung i dessa länder.
16327:    Enligt tullstyrelsens utrikeshandelsstatistik har       I samband med importen övervakar tullverket
16328: importen av stickade konfektionsvaror och varor        att varans ursprungsmärkning och varucertifika-
16329: av tyg under tiden januari-oktober värdemässigt        ten är korrekta. Efter det att varorna utlämnats
16330: ökat 25 % och volymmässigt 3,2 % jämfört med           från tullkontroll hör övervakningen tili närings-
16331: motsvarande tid år 1982. Den i spörsmålet              styrelsen, som månatligen meddelar tullstyrelsen
16332: nämnda 23 procents ökningen torde avse den             sina observationer. Samarbetet mellan tullstyrel-
16333: nämnda värdemässiga ökningen. Värdet av total-         sen och näringsstyrelsen håller på att intensifieras
16334: importen av ifrågavarande kläder ökade 10 %            i frågor om ursprungsmärkning.
16335: och volymen ökade 0,3 % jämfört med motsva-                På det internationella planet assisterar EC- och
16336: rande tid föregående år. Härav kan man se att          EFTA-länderna varandra för att granska riktighe-
16337: importpriserna från EC-länderna steg snabbare          ten av de avtalsmässiga ursprungsdeklarationer-
16338: än övriga importpriser. Importvolymens ökning          na. Det är möjligt att ingripa mot missbruk av
16339: var dock inte avsevärd. Redan prisnivån utvisar        ursprungsmärkning även med stöd av bilaterala
16340: att konfektionsimporten från EC-området inte är        avtal om tuliövervakning.
16341:                                       1983 vp. -- RJC n:o 266                                         5
16342: 
16343:    Av rulistyrelsens tili EC- och EFTA-länderna      med några procentenheter och med anledning
16344: riktade 185 ursptungsförfrågningar åren 1982--       därav väntas sysselsättningsläget något förbättras.
16345: 1983 konstaterades i 21 fali att varan hade sitt
16346: ursprung i tredje land. Enär förfrågningarna                 Förbättring av sysselsättningsläget
16347: baserade sig på tips och tidigare erfarenhet, är        Regeringen eftersträvar att med alla tillbuds-
16348: det inte möjligt att direkt dra den slutledningen,   stående medel genom arbetskraftsministeriets
16349: att mostvarande mängd av all konfektionsimport       förmedling dämpa sysselsättningsstörningarna
16350: skulle ha sitt ursprung i tredje land.               inom konfektionsindustrin. Arbetskraftsbyråerna
16351:    Enligt tullstyrelsens meddelande är tullverket    informerar de arbetslösa och personer som hotas
16352: kapabelt att genom allokering av personalresur-      av uppsägning om lediga arbetsplatser och vägle-
16353: serna sköta de övervaknings- och efterkontroll-      der dem tili fortsättnings- och kompletterings-
16354: uppgifter som ankommer på tuliverket. Rege-          kurser. Som ett medel att bekämpa företagens
16355: ringen anser att det alitså inte är av nöden i       sysselsättningsstörningar beroende på deras till-
16356: nuvarande situation att öka personalen för över-     fälligt svaga orderingång är det möjligt att an-
16357: vakning av ursprungsbeteckning.                      vända sig av statens ämbetsverks och inrättning-
16358:                                                      ars sysselsättningsbaserade fullmakter att göra
16359:  Sysselsättningsläget inom konfektionsindustn·n      stöd beställningar.
16360:                                                         TEKO-arbetsgruppen avlät sitt betänkande i
16361:    Personalens totalantal inom konfektionsindus-     början av 1983. Några av dess rekommendationer
16362: trin har nedgått med cirka 4,5 % år från 1979 tili   har man försökt förverkliga. Som exempel
16363: år 1982. Antalet sjönk med ytterligare 5--6 %        kan nämnas, att staten bidrar med ungefär en
16364: åren 1982--1983, men utsikterna för 1984 är en       tredjedel tili finansieringen av produktutveck-
16365: aning ljusare.                                       lingskampanjen "Tyylikkäästi suomalainen" --
16366:    I varuutbytesprotokollet med Sovjetunionen        "Finländsk med stil".
16367: för 1984 ingår fördelaktiga kontingenter för kon-       Regeringen följer med urvecklingen av syssel-
16368: fektionsindustrin och östhandeln ökar därför         sättningsläget inom konfektionsindustrin och stö-
16369: märkbart 1984. Det är dessutom att vänta att         der arbetskraftministeriets åtgärder att undvika
16370: västhandeln ökar något under första hälften av       sysselsättningsstörningar genom att effektivera
16371: 1984, dock märkbart mindre än östhandeln. Av         arbetskraftsservicen och genom att finansiera till-
16372: denna orsak väntas produktionens volym öka           fälliga arbetstillfällen.
16373: 
16374:      Helsingfors den 29 december 1983
16375:                                                                           Minister Pekka Vennamo
16376: 
16377: 
16378: 
16379: 
16380:  088301296W
16381:                                                 1983 vp.
16382: 
16383: 
16384: Kirjallinen kysymys n:o 267
16385: 
16386: 
16387:                                    Mattila ym.: Pohjois-Suomen vesioikeuden ylimääräisten jaostojen
16388:                                       vakinaistamisesta
16389: 
16390: 
16391:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16392: 
16393:    Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk-       koko työajan hyvin pitkäksi ajaksi. Lisäksi on
16394: sen mukaan vuodesta 1971 toiminut Pohjois-             ilmeistä, että uuden ja vaikean asiaryhmän tule-
16395: Suomen maaoikeuden ylimääräinen jaosto Rova-           vaisuudessa muodostaa maa-aineslain mukanaan
16396: niemellä vakinaistetaan. Samoin vuodesta 1967          tuomat uudet asiat, kuten esim. soranottoa poh-
16397: toimineet Länsi-Suomen ja Itä-Suomen vesioi-           javeden alapuolelta tai läheltä koskevat asiat.
16398: keuksien ylimääräiset jaostot ehdotetaan vaki-         Muita tulevaisuudessa esiin tulevia uusia asiaryh-
16399: naistettaviksi. Tulo- ja menoarviossa ehdotetaan       miä ovat lisäksi esim. määräaikaiset jätevesien
16400: myös vesioikeuksien henkilöstöä lisättäväksi kol-      johtamisluvat, jotka alkavat 1980-luvun puolivä-
16401: mella sihteerin toimella. Uudet toimet on tarkoi-      listä lukien palautua vesioikeuksien uuteen käsit-
16402: tus jakaa Länsi-Suomen ja Itä-Suomen vesioi-           telyyn.
16403: keuksien kesken. Pohjois-Suomen vesioikeuden              Tuntuu aivan luonnolliselta, ettei tulevaisuu-
16404: ylimääräiset jaostot jäävät siten edelleen ylimää-     dessakaan Pohjois-Suomen vesioikeuden ylimää-
16405: räisiksi eikä tälle oikeudelle tässä yhteydessä edes   räisistä jaostoista ole mahdollista luopua, vaan
16406: osoiteta lisähenkilöstöä.                              niitä tarvitaan jatkuvasti, eikä vesioikeuden toi-
16407:    Nyt esillä olevat muutokset, jotka osin jo on       minnan supistamista vain yhden jaoston varassa
16408: eduskunnassakin käsitelty kun tulo- ja menoarvio-      toimivaksi ole edes ajateltavissa. Päinvastoin vesi-
16409: ehdotukseen liittyvä hallituksen esitys n:o 103/       oikeuden toimialueen asukkaiden oikeusturvan
16410:  1983 vp. on jo kuluvan vuoden marraskuussa            kannalta samoin kuin päätösten joutuisuuden ja
16411: hyväksytty, ovat herättäneet erityistä huomiota        perusteltavuuden kannalta on selvää, että nykyi-
16412:  pohjoisen Suomen asukkaissa, erityisesti kun          sen laajuista henkilöstöä tarvitaan tulevaisuudes-
16413: Pohjois-Suomen vesioikeuden ylimääräinen jaos-         sakin.
16414: to on kuitenkin vanhin toiminnassa oleva ylimää-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16415: räinen jaosto, perustettiinhan se välittömästi vesi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16416:  oikeuden toiminnan aloittamisen jälkeen eli           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16417: vuonna 1963. Myöhemmin Pohjois-Suomen vesi-            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16418:  oikeuteen perustettiin toinenkin ylimääräinen ja-
16419:  osto. Länsi-Suomen ja Itä-Suomen vesioikeuksien                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että Poh-
16420:  ylimääräiset jaostot ovat sen sijaan aloittaneet              jois-Suomen vesioikeus toimii edelleen-
16421:  toimintansa vasta vuonna 1967.                                kin pitkälti ylimääräisten jaostojen voi-
16422:     Tulo- ja menoarviossa on ilmeisesti sivuutettu             min, mikä on selvässä ristiriidassa hallitus-
16423:  Pohjois-Suomen vesioikeus sen vuoksi, että siellä             muodon 91 §:n 1 momentin kanssa, ja
16424:  on 1980-luvulla onnistuttu jonkin verran purka-               aivan liian vähäisin henkilöstövoimava-
16425:  maan kaikkien vanhimpien juttujen määrää.                     roin, ja jos on,
16426:  Mahdollisesti perustana on myös ollut se, että                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16427:  vesistöjen rakennustoiminta näyttää jonkin ver-               ryhtyä, jotta Pohjois-Suomen vesioikeu-
16428:  ran aikaisemmasta supistuneen vesioikeuden toi-               den ylimääräiset jaostot mahdollisimman
16429:  mialueella. Kuitenkin hyvin tiedetään, että yksi-             pikaisesti vakinaistettaisiin, ja että oikeu-
16430:  kin tavallista suurempi juttu sitoo yhden jaoston             delle voitaisiin osoittaa lisähenkilöstöä?
16431:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1983
16432: 
16433:                        Kalevi Mattila                           Mauno Manninen
16434:                        Väinö Raudaskoski                        Riitta Jouppila
16435:                        Liisa Jaakonsaari                        Juhani Vähäkangas
16436:                                             Heikki Mustonen
16437:  088301287L
16438: 2                                      1983 vp. -- ~ n:o 267
16439: 
16440: 
16441: 
16442: 
16443:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16444: 
16445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jolloin säästyvien sekä lisämäärärahojen turvin
16446: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          voitiin nimittää vesioikeustuomareita ja -insinöö-
16447: olette 29 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn            rejä. Vuonna 1981 tämä mahdollisuus otettiin
16448: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           käyttöön myös Pohjois-Suomen vesioikeudessa.
16449: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      Näillä erityisjärjestelyillä on päästy siihen, että
16450: taja Kalevi Mattilan ym. kirjallisesta kysymykses-     tällä hetkella toimii Länsi-Suomen ja Itä-Suomen
16451: tä n:o 267:                                            vesioikeuksissa neljä vesioikeustuomaria ja Poh-
16452:                                                        jois-Suomen vesioikeudessa kolme vesioikeustuo-
16453:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Poh-     maria jaostojen puheenjohtajina.
16454:        jois-Suomen vesioikeus toimii edelleen-
16455:        kin pitkälti ylimääräisten jaostojen voi-          Mainituilla erityisjärjestelyillä on vesioikeuk-
16456:        min, mikä on selvässä ristiriidassa hallitus-   sien jutturuuhkan kasvu saatu viime aikoina
16457:        muodon 91 §:n 1 momentin kanssa, ja             pysähtymään. Vuosittain vesioikeuksiin tulevien
16458:        aivan liian vähäisin henkilöstövoimava-         juttujen määrässä ei kuitenkaan ole odotettavissa
16459:        roin, ja jos on,                                vähentymistä. Länsi-Suomen vesioikeudessa on
16460:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         n. 400, Itä-Suomen vesioikeudessa n. 300 ja
16461:        ryhtyä, jotta Pohjois-Suomen vesioikeu-         Pohjois-Suomen vesioikeudessa n. 120 ratkaise-
16462:        den ylimääräiset jaostot mahdollisimman         matonta juttua.
16463:        pikaisesti vakinaistettaisiin, ja että oikeu-      Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä on
16464:        delle voitaisiin osoittaa lisähenkilöstöä?      ehdotettu, että Länsi-Suomen ja Itä-Suomen ve-
16465:                                                        sioikeuksien ylimääräiset jaostot vakinaistettai-
16466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          siin. Tasavallan presidentti on 16 päivänä joulu-
16467: seuraavaa:                                             kuuta 1983 vahvistanut lain vesilain muuttami-
16468:    Vuonna 1962 voimaan tulleen vesilain mukaan         sesta, joka mahdollistaa sen, että vesioikeudessa
16469: kussakin vesioikeudessa toimii yksi vakinainen         voi toimia kaksi tai useampia vakinaisia jaostoja.
16470: jaosto. Vesilakiin sisältyy kuitenkin mahdollisuus     Mainittua lakia koskevassa hallituksen esityksessä
16471: nimittää vakinaisen vesioikeustuomarin ja vaki-        (n:o 10311983 vp.) perusteltiin vakinaistamista
16472: naisten vesioikeusinsinöörien lisäksi määräajaksi      vesioikeuksien käsiteltäviksi kuuluvien asioiden
16473: vesioikeustuomareita ja vesioikeusinsinöörejä.         määrällä sekä viittaamalla hallitusmuodon 91 §:n
16474: Vesioikeuksissa jo heti perustamisvaiheessa synty-      1 momenttiin. Hallituksen esityksen perusteluis-
16475: neen jutturuuhkan johdosta perustettiinkin ensin       sa nimenomaan todettiin, että tarkoituksena on
16476: Pohjois-Suomen vesioikeuteen (1963) ja myö-            myöhemmin ehdottaa Pohjois-Suomen vesioi-
16477: hemmin Länsi-Suomen ja Itä-Suomen vesioi-              keuden ylimääräisen jaoston vakinaistamista, mi-
16478: keuksiin ( 1967) ylimääräiset jaostot.                 kä on tarkoitus toteuttaa jo vuonna 1985.
16479:    Vaikean työtilanteen johdosta ryhdyttiin vuon-         Edellä mainittujen erityisjärjestelyjen mukai-
16480: na 1978 vesioikeuksien ratkaisukapasiteetin pa-        nen mahdollisuus käyttää sihteerien palkkaus-
16481: rantamiseksi erityisjärjestelyihin. Tulo- ja meno-     määrärahoja jäsenten palkkaamiseen on saadun
16482: arviossa mahdollistettiin järjestely, jonka mukaan     tiedon mukaan johtanut siihen, että Pohjois-Suo-
16483: Länsi-Suomen ja Itä-Suomen vesioikeuksissa jä-         men vesioikeudessa ei tällä hetkellä ole välitöntä
16484: tettiin sihteerin tilapäisiä toimia täyttämättä,       lisähenkilöstön tarvetta.
16485: 
16486:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1983
16487: 
16488:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
16489:                                        1983 vp. -      KK n:o 267                                          3
16490: 
16491: 
16492: 
16493: 
16494:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16495: 
16496:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen            inbesparade ansiagen jämte tilläggsansiag kunde
16497: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          utnämna vattenrättsdomare och -ingenjörero År
16498: av den 29 november 1983 till vederbörande              1981 tillgreps denna möjiighet även i Norra
16499: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     Finlands vattendomstol. Dessa speciaiåtgärder
16500: av riksdagsman Kalevi Mattila moflo underteckna-       har resulterat i att det för tillfället finns i Västra
16501: de spörsmåi nr 267:                                    Finlands och Östra Finiands vattendomstoiar fyra
16502:                                                        och i Norra Finlands vattendomstoi tre vatten-
16503:           Är Regeringen medveten om att Norra          rättsdomare, som ordföranden för divisionernao
16504:        Finiands vattendomstoi till en stor del
16505:        fortfarande utövar sin verksamhet med              Genom dessa speciaiåtgärder har anhopningen
16506:        aniitande av extraordinarie divisioner, vil-    av måi kunnat bromsas de senaste tidernao Nå-
16507:        ket kiart strider mot 91 § 1 momo rege-         gon årlig minskning i antaiet måi som bringas
16508:        ringsformen, och med alltför ringa perso-       inför vattendomstoiarna kan dock ej motseso Vid
16509:        nairesurser, och ifall så är,                   Västra Finiands vattendomstoi finns cirka 400,
16510:           vilka åtgärder ämnar Regeringen skrida       vid Östra Finiands vattendomstol cirka 300 och
16511:        till för att de extraordinarie divisionerna     vid Norra Finiands vattendomstoi cirka 120 oav-
16512:        vid Norra Finiands vattendomstoi skall          gjorda mål.
16513:        snarast möjiigt kunna ombiidas till ordi-          I statsverkspropositionen för år 1984 har det
16514:        narie divisioner och för att tilläggsperso-     föresiagits, att de extraordinarie divisionerna vid
16515:        nai skall kunna anställas vid vattendom-        Västra Finiands och Östra Finiands vattendom-
16516:        stoien?                                         stoiar skulle ombildas till ordinarie divisioner     0
16517: 
16518: 
16519: 
16520: 
16521:                                                        Repubiikens president har den 16 december 1983
16522:    Såsom svar på detta spörsmåi anför jag vörd-        stadfäst en Iag om ändring av vatteniagen, viiken
16523: samt föijande:                                         möjliggör att vattendomstoi kan ha två eller flera
16524:    Eniigt vatteniagen som trädde i kraft år 1962       ordinarie divisionero I regeringens proposition (nr
16525: har varje vattendomstoi en ordinarie divisiono I       10311983 rdo) beträffande nämnda Iag motivera-
16526: vatteniagen ingår dock möjiigheten att utöver en       des ombiidandet av de extraordinarie divisioner-
16527: ordinarie vattenrättsdomare och ordinarie vatten-      na till ordinarie divisioner med antaiet ärenden
16528: rättsingenjörer utnämna vattenrättsdomare och          som ankommer på vattendomstolarna samt med
16529: vattenrättsingenjörer för viss tido Med aniedning      en hänvisning till 91 § 1 momo regeringsformeno
16530: av anhopningen av måi vid vattendomstolarna,           I motiveringen till regeringens proposition kon-
16531: viiken uppstod redan vid grundiäggningsskedet,         staterades uttryckiigen, att avsikten är att senare
16532: inrättades först vid Norra Finiands vattendomstoi      föreslå, att den extraordinarie divisionen vid
16533: (1963) och senare vid Västra Finiands och Östra        Norra Finiands vattendomstol ombiidas till en
16534: Finiands vattendomstoiar (1967) extraordinarie         ordinarie division, vilket man har för avsikt att
16535: divisionero                                            förverkliga redan år 198 50
16536:    Med aniedning av den svåra arbetssituationen           Möjligheten att i enlighet med ovan nämnda
16537: vidtogs år 1978 speciaiåtgärder i syfte att förbätt-   specialåtgärder använda för avlöningen av sekrete-
16538: ra vattendomstoiarnas besiutskapaciteto I budge-       rare avsedda anslag tili avlönande av ledamöter
16539: ten möjiiggjordes ett sådant arrangemang, att          har enligt erhållna uppgifter lett tili att det vid
16540: tillfälliga sekreterarbefattningar vid Västra Fin-     Norra Finlands vattendomstol för tillfället inte
16541: Iands och Östra Finiands vattendomstoiar Iämna-        finns något omedelbart behov att anställa till-
16542: des obesatta, varvid man med tillhjäip av de           läggspersonalo
16543: 
16544:      Helsingfors den 28 december 1983
16545: 
16546:                                                                     Justitieminister Christoffer Taxell
16547:                                                 1983 vp.
16548: 
16549: Kirjallinen kysymys n:o 268
16550: 
16551: 
16552: 
16553: 
16554:                                    Jouppila ym.: Maantien n:o 813 parantamisesta välillä Siikajoki-
16555:                                       Karinkanta
16556: 
16557: 
16558:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16559: 
16560:    Maantien n:o 813 tieosuuden, välillä Siika-         määrästä, mutta lainvoimaisten lupien turvin
16561: joki-Karinkanta, perusparannus sisältyy tienpi-        voivat loput kolme urakoitsijaa myös aloittaa
16562: don toimenpideohjelmaan vuodelle 1985. Tie-            ottamisen milloin tahansa ja tätä ei nykyinen tie
16563: suunnitelma on tämän vuoden keväällä yksimie-          tule kestämään, tai sen hoito tulee kalliimmaksi
16564: lisesti hyväksytty valtuustossa ja on saanut vahvis-   kuin tieosuuden peruskorjaus suhteessa hoitoon
16565: tuksen tie- ja vesirakennushallitukselta. Suunnit-     edellyttäisi.
16566: telun puolesta tieosuuden parantaminen olisi              Piiritaso myös katsoo, että tieosuus suunnitte-
16567: siten mahdollista jo ensi vuoden puolella. Erit-       lun puolesta voitaisiin peruskorjata jo vuonna
16568: täin voimakkaan paineen työn aikaistamiseen            1984, mikäli hankkeen rahoitus saataisiin järjes-
16569: aiheuttavat uudet maa-ainesten ottamisluvat.           tetyksi. Siikajoen tieolosuhteet ovat yleensäkin
16570: Tällä tieosuudella sijaitsee nimittäin Alhonkan-       heikot, sillä vain yksi kuntaan johtavista pääteistä
16571: kaan sora-alue. Hyvälaatuisesta sorasta on alka-       on päällystetty, eikä sekään vielä valmiiksi asti
16572: nut kysyntä lisääntyä, mitä osoittaa jo sekin, että    tehty. Myös viimeksi mainittu seikka puoltaa
16573: Alhon alueella on myönnetty eri urakaitsijoille        tieosuuden Siikajoki-Karinkanta peruskorjauk-
16574: yhteensä 1 785 000 m 3:n soranottoluvat. Tänä          sen kiirehtimistä niin, että määräraha ko. tarkoi-
16575: kesänä sorankuljetus Oulun suuntaan on kasva-          tukseen saataisiin jo vuodelle 1984.
16576: nut voimakkaasti ja tieosuudella Siikajoki-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16577: Karinkanta ajavat suuret täysperävaunut raskaita       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16578: sorakuormia lähes ympäri vuorokauden. Tätä ei          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16579: vanha, nykytermiä käyttäen rakentamaton, tie           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16580: kestä, vaan voimakkaasti tehostetusta hoidosta
16581: huolimatta tiehen syntyy vaurioita. Mm. Siika-                     Onko Hallitus tietoinen Siikajoen kun-
16582: joen tiemestarin taholta on esitetty asiasta syvä              nan huonoista tieoloista, ja
16583: huolestuminen, joka osoitti, että asiaa tulisi kii-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16584: rehtiä. Nyt ajavat soraa vasta kolme urakoitsijaa,             ryhtyä maantien n:o 813 tieosuuden vä-
16585: joiden ottoluvat kattavat noin puolet em. kuutio-              lillä Siikajoki-Karinkanta perusparan-
16586:                                                                nuksen nopeuttamiseksi vuodelle 1984?
16587: 
16588:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1983
16589: 
16590:                       Riitta Jouppila                           Tytti Isohookana-Asunmaa
16591:                       Sakari Valli                              Liisa Jaakonsaari
16592:                       Kalevi Mattila                            Vappu Säilynoja
16593:                                           Juhani Vähäkangas
16594: 
16595: 
16596: 
16597: 
16598: 088301285]
16599: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 268
16600: 
16601: 
16602: 
16603: 
16604:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16605: 
16606:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
16607: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      ti seuraavaa:
16608: mies, lähettänyt 29 päivänä marraskuuta 1983
16609:                                                          Maantien n:o 813 tieosuuden välillä Siika-
16610: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asia.t;l-   joki-Karinkanta parantaminen sisältyy tielaitok-
16611: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaJa       sen tienpidon toimenpideohjelmaan vuodelle
16612: Riitta Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    1985. Hankkeen suunnittelun aikataulu on laa-
16613: kysymyksestä n:o 268:                                 dittu toimenpideohjelman mukaisesti sellaiseksi,
16614:                                                       että suunnitelmien käsittely päättyy vasta vuoden
16615:           Onko Hallitus tietoinen Siikajoen kun-      1984 lopulla.
16616:        nan huonoista tieoloista, ja                      Myöskään ensi vuoden menoarvioesitykseen si-
16617:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sältyvät tie- ja työllisyysrahat eivät riitä ko. hank-
16618:        ryhtyä maantien no 813 tieosuuden välil-       keen aloittamiseen. Menoarvioesitys on eduskun-
16619:        lä Siikajoki-Karinkanta petusparannuk-         nan käsiteltävänä ja siihen tehtävät mahdolliset
16620:        sen nopeuttamiseksi vuodelle 1984?             muutokset ja lisäykset esim. tiemäärärahojen
16621:                                                       osalta riippuvat eduskunnassa tehtävistä eivätkä
16622:                                                       hallituksen tai liikenneministeriön päätöksistä.
16623: 
16624:      Helsingissä joulukuun 21 päivänä 1983
16625: 
16626:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
16627:                                       1983 vp. -      KK n:o 268                                           3
16628: 
16629: 
16630: 
16631: 
16632:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
16633: 
16634:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Förbättringen av landsväg nr 813 på sträckan
16635: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Siikajoki-Karinkanta ingår i vägverkets åtgärds-
16636: av den 29 november 1983 tili vederbörande             program rörande väghåliningen för år 198 5.
16637: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    Tidtabelien för planeringen av projektet har
16638: av riksdagsledamot Riitta Jouppila m.fl. under-       uppgjorts i enlighet med åtgärdsprogrammet så,
16639: tecknade spörsmål nr 268:                             att pianeroa kommer att vara färdigbehandlade
16640:                                                       först i slutet av år 1984.
16641:           Är Regeringen medveten om de dåliga             lnte helier väg- och sysselsättningsanslagen i
16642:        vägförhållandena i Siikajoki kommun,           förslaget tili utgiftsstat för nästa år är tiliräckliga
16643:        och                                            för inledandet av ifrågavarande projekt. Förslaget
16644:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tili utgiftsstat är under behandling i riksdagen
16645:        för att tili år 1984 tidigarelägga grundför-   och de ändringar i och tillägg tili t.ex. vägansla-
16646:        bättringen av landsväg nr 813 på väg-          gen som eventuelit görs beror av riksdagens
16647:        sträckan Siikajoki-Karinkanta?                 beslut och inte av regeringen eller trafikministe-
16648:                                                       riet.
16649:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16650: anföra följande:
16651:     Helsingfors den 21 december 1983
16652: 
16653:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
16654:                                              1983 vp.
16655: 
16656: Kirjallinen kysymys n:o 269
16657: 
16658: 
16659: 
16660: 
16661:                                  Hilpelä: Talouskoulujen aseman turvaamisesta
16662: 
16663: 
16664:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16665: 
16666:    Talouskoulu on lukukauden pituinen oppijak-      vallinen välivaihe, jolloin he saavat myös arkielä-
16667: so, joka antaa kotitaloudellista peruskoulutusta.   män tilanteisiin tarvittavia käytännön taitoja.
16668: Koulun opetusohjelmasta on 2/3 käytännön har-       Talouskoulu täydentää erinomaisesti peruskou-
16669: joituksia.                                          lussa saatua kotitalousopetusta.
16670:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmiin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16671: ei ole otettu mukaan talouskoulua, koska se ei      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16672: valmista ammattiin.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16673:                                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16674:    Keskiasteen koulutus on suunniteltu vuosi
16675: vuodelta eteneväksi ammattiin johtavaksi koulu-                  Onko Hallitus sitä mieltä, että talous-
16676: tukseksi. Kuitenkin on nuoria ihmisiä, joille                koulut voidaan kytkeä keskiasteen amma-
16677: tuleva ammatintoive ei ole selkiintynyt peruskou-            tilliseen koulutukseen, ja mikäli näin ei
16678: lun tai lukion jälkeen. Mm. tästä syystä ja                  voida tehdä, mitkä ovat ne keinot, joilla
16679: tällaisille nuorille talouskoulun käyminen on oi-            talouskoulujen toiminta turvataan?
16680: 
16681:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1983
16682: 
16683:                                             Liisa Hil pelä
16684: 
16685: 
16686: 
16687: 
16688: 428400021H
16689: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 269
16690: 
16691: 
16692: 
16693: 
16694:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16695: 
16696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Koti- ja laitostalouden ammatillinen peruskou-
16697: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lutus järjestetään keskiasteen koulunuudistuksen
16698: olette 29 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn           yhteydessä, kuten kansanedustaja Hilpelän suul-
16699: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          liseen kysymykseen n:o 291 annetussa vastaukses-
16700: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sa on todettu, koti- ja laitostalouden peruslinjalla
16701: taja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta     peruskoulupohjaisena ja vastaavilla ylioppilas-
16702: kysymyksestä n:o 269:                                 pohjaisilla opintolinjoilla ylioppilaspohjaisena.
16703:                                                       Tätä koulutusta kehitetään keskiasteen koulutuk-
16704:            Onko Hallitus sitä mieltä, että talous-    sen kehittämisestä annetun lain (474/ 78) mu-
16705:        koulut voidaan kytkeä keskiasteen amma-        kaan muun muassa siten, että vähimmäisaika
16706:        tilliseen koulutukseen, ja mikäli näin ei      peruskoulupohjaisessa koulutuksessa muuttuu
16707:        voida tehdä, mitkä ovat ne keinot, joilla      kahdeksi vuodeksi.
16708:        talouskoulujen toiminta turvataan?
16709: 
16710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Kun talouskouluilla on oma erityisluonteensa
16711: seuraavaa:                                            lyhytmuotoisena yleisenä talousalan koulutukse-
16712:    Talouskoulut antavat yleistä kotitalousopetusta    na, ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että
16713: kouluttaen nuoria pääsääntöisesti yksityisten ko-     niihin noudatettaisiin samoja periaatteita kuin
16714: titalouksien hoitoa, talouden suunnittelua ja teh-    keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetussa
16715: täviä varten. Talouskoulun opetusohjelmaa on          laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulu-
16716: pidetty hyvänä pohjakoulutuksena myös kotita-         tukseen. Tällöin talouskoulujen nykyistä omalei-
16717: lousalaa lähellä oleville ammattialoille, kuten       maisuutta ei voitaisi säilyttää. Tästä syystä on
16718: esimerkiksi sosiaalihuollon, terveydenhoitoalan ja    lähdetty siitä, että talouskoulujen perinteinen
16719: siivoustoimen aloille aikoville.                      asema voidaan turvata vain siten, ettei niissä
16720:    Talouskoulutusta annetaan 35 kotitalousoppi-       annettavaa koulutusta katsota varsinaiseksi am-
16721: laitoksessa vakinaisena koulutuksena ja kahden        matilliseksi peruskoulutukseksi.
16722: oppilaitoksen sivukoulussa väliaikaisen ammatil-
16723: lisen koulutuksen varoin. Vuodesta 1970 lähtien
16724: on talouskurssin suorittanut yhteensä 49 434 op-         Opetusministeriö katsoo, että talouskoulu olisi
16725: pilasta.                                              säilytettävä keskiasteen toteuduttuakin yleistä ko-
16726:    Talouskouluihin on ollut runsaasti hakijoita,      titalousopetusta nuorille antavana koulumuoto-
16727: kuten seuraava tilasto osoittaa:                      na. Paitsi oppivelvollisuutensa suorittaneiden tyt-
16728: Vuosi Oppilaiksi pyrkineet Oppilaiksi otetut          töjen ja poikien kouluttamiseen voidaan talous-
16729: 1979            6 306                   3 635         koulujen opettaja- ja tilaresursseja hyödyntää
16730: 1980             5 448                  3 877         myös aikuiskoulutuksessa. Talouskoulujen ase-
16731: 1981             5 216                  3 950         maan tulevaisuudessa vaikuttaa myös oleellisesti
16732: 1982            6 329                   3 982         se, kuinka koulutushalukkuus tulee kehittymään.
16733: 1983            4 857                   4 254
16734: 
16735:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1984
16736: 
16737: 
16738:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
16739:                                        1983 vp. -       KK n:o 269                                         3
16740: 
16741: 
16742: 
16743: 
16744:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
16745: 
16746:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Yrkesinriktad grundutbildning i huslig ekono-
16747: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            mi ordnas i enlighet med melianstadiereformen,
16748: av den 29 november 1983 tili vederbörande                på grundlinjen för huslig ekonomi antingen på
16749: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande        basen av genomgången grundskola eller på basen
16750: av riksdagsman Liisa Hilpelä undertecknade               av studentexamen, såsom det har konstaterats i
16751: spörsmål nr 269:                                         svaret tili riksdagsman Hilpeläs muntliga spörs-
16752:                                                          mål nr 291. Denna utbildning utvecklas vidare
16753:            Anser Regeringen att hushålisskolorna         enligt lagen om utvecklande av utbildningen på
16754:         kan inbegripas i yrkesutbildningen på            melianstadiet (474/78) så, att minimitiden för
16755:         melianstadiet, och om detta inte är möj-         den utbildning som baserar sig på genomgången
16756:         ligt, hurudana är de sätt med vilka hus-         grundskola blir 2 år.
16757:         hållsskolornas verksamhet kan tryggas?
16758: 
16759:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            På grund av hushållsskolornas specielia karak-
16760: framföra följande:                                       tär såsom meddelare av kortvarig allmän utbild-
16761:                                                          ning inom hushållsbranschen, kan det inte anses
16762:    Hushålisskolorna ger alimän undervisning i            vara ändamålsenligt, att samma principer tiliäm-
16763: huslig ekonomi. De utbildar unga människor
16764:                                                          pas på deras undervisning som på den yrkesinrik-
16765: huvudsakligen för uppgifter i anslutning tili            tade grundutbildning som avses i lagen om
16766: skötseln av privata hushåll och planeringen av
16767:                                                          utvecklande av utbildningen på melianstadiet.
16768: deras ekonomi. Hushålisskolornas läroprogram             Härvid kunde hushålisskolornas nuvarande sär-
16769: har ansetts utgöra en god grundutbildning även           prägel inte bevaras. Därför har man utgått från
16770: för närstående fackområden, som t.ex. social-            att hushållsskolornas traditionelia ställning kan
16771: vård, hälsovård och städning.                            tryggas endast, om man utgår från att den
16772:    Vid 35 hushållsläroanstalter ges undervisning i       utbildning som de ger, inte är egentlig yrkesin-
16773: huslig ekonomi såsom ordinarie utbildning. Vid           riktad grundutbildning.
16774: två läroanstalters filialskolor finansieras undervis-
16775: ningen med de medel som reserverats för den
16776: temporära yrkesutbildningen. Sedan år 1970 har              Undervisningsministeriet anser, att hushålis-
16777: sammanlagt 49 434 elever genomgått kursen i              skolorna bör även i fortsättningen bevaras och ge
16778: huslig ekonomi.                                          unga människor allmän undervisning i huslig
16779:    Antalet sökande tili hushållsskolor har varit         ekonomi även sedan melianstadiereformen har
16780: stort, såsom följande statistik visar:                   förverkligats. Förutom för utbildning för de
16781: År         Antalet sökande           Antalet antagna     flickor och pojkar som fuligjort sin läroplikt, kan
16782:  1979             6 306                    3 635         hushållsskolornas lärar- och utrymmesresurser
16783:  1980             5 448                    3 877         även användas inom vuxenutbildningen. Hus-
16784:  1981             5 216                    3 950         hållsskolornas ställning kommer även väsentligt
16785:  1982             6 329                    3 982         att påverkas av hur intresset för utbildningen
16786:  1983             4 857                    4 254         kommer att utvecklas.
16787: 
16788:      Helsingfors den 4 januari 1984
16789: 
16790: 
16791:                                                                 Undervisningsminister Kaarina Suonio
16792:                                                 1983 vp.
16793: 
16794: Kirjallinen kysymys n:o 270
16795: 
16796: 
16797: 
16798: 
16799:                                    Hietala ym.: Uusien toimitilojen rakentamisesta Savonlinnan luotsi-
16800:                                       asemalle
16801: 
16802: 
16803:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16804: 
16805:    Savonlinnan luotsiasema toimii nykyisellään            Saimaan Luotsipiirin henkilöstöneuvosto on
16806: erittäin ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa, jotka   6.9.1983 pitämässään kokouksessa yhtynyt Sa-
16807: eivät vastaa esim. työsuojelulainsäädännön edel-       vonlinnan luotsiaseman ehdotukseen uuden luot-
16808: lyttämiä vaatimuksia.                                  siaseman sijoittamisesta Laitaatsiltaan ja on sa-
16809:    Puumalan ja Kuopion luotsiasemat ovat saa-          malla pitänyt uuden aseman suunnittelua erit-
16810: neet uudet tilat ja Varkauden luotsiaseman sa-         täin kiireellisenä.
16811: neeraus on loppusuoralla. Joensuun luotsiaseman
16812: osalta on suunnitelmissa toimitilojen sijoittami-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
16813: nen kaupungin rakennuttamaan satamaterminaa-           väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kun-
16814: liin.                                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16815:    TVH on rakentanut ja saneerannut luotsiase-         vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
16816: mia lähinnä työllisyysvarojen turvin. Huo-
16817: mioonottaen Savonlinnan ja muiden Itä-Savon                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16818: kuntien huonon työllisyystilanteen, olisi var-                ryhtyä uusien toimitilojen rakennuttami-
16819: maankin mahdollista saada työllisyysvaroja myös               seksi Laitaatsiltaan Savonlinnan luotsiase-
16820: Savonlinnan uuden luotsiaseman rakentamiseen.                 man toimintaa varten?
16821: 
16822:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1983
16823: 
16824:                       Pertti Hietala                            Kari Rajamäki
16825: 
16826: 
16827: 
16828: 
16829:  088301286K
16830: 2                                       1983 vp. -- RJ( n:o 270
16831: 
16832: 
16833: 
16834: 
16835:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16836: 
16837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vammat tilat, mutta ei ole kuitenkaan tässä
16838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           onnistunut.
16839: olette 29 päivänä marraskuuta 1983 päivätyn                Savonlinnaan valmistuu vuonna 1986 uusi val-
16840: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tion virastotalo, jonne muuttaa nykyisin ns. Tuo-
16841: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       miokapitulin talossa sijaitseva sotilaspiirin esi-
16842: taja Hietalan ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o        kunta. Täten vapautuvat tilat on osoitettu sekä
16843: 270:                                                    Saimaan luotsipiirikonttorille että Savonlinnan
16844:                                                         luotsiasemalle. Näin ollen on tilanne merenkul-
16845:           Mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoo           kuhallituksen toimipaikkojen osalta ratkeamassa
16846:         ryhtyä uusien toimitilojen rakennuttami-        merenkulkuhallituksen käsityksen mukaan erit-
16847:         seksi Laitaatsiltaan Savonlinnan luotsiase-     täin sopivalla tavalla.
16848:         man toimintaa varten?                              Merenkulkuhallituksella ei ole suunnitelmia
16849:                                                         rakentaa luotsiasemaa Laitaatsillan alueelle, kos-
16850:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           ka luotsipalvelu voidaan yhtä hyvin hoitaa nyt
16851:                                                         suunnitteilla olevasta paikasta. Laitaatsilta on
16852:    Savonlinnan luotsiasemalla toimii tällä hetkel-      merenkulkuhallituksen käsityksen mukaan tullut
16853: lä kahdeksan luotsia, kaksi luotsikutterinhoitajaa      luotsien keskuudessa esiin, koska tie- ja vesira-
16854: sekä purjehduskauden aikana kaksi viitoitusapu-         kennuslaitoksella on alustavia suunnitelmia siir-
16855: miestä. Luotsiasema sijaitsee vuokratontilla Sa-        tää Saimaan syväväylä Kyrönsaimesta Laitaatsal-
16856: vonlinnan Asemaniemessä vanhassa, ahtaassa              meen. Mikäli väylä tulevaisuudessa siirretään,
16857: puurakennuksessa, jota ei ole liitetty kaupungin        joudutaan tällöin harkitsemaan myös luotsiase-
16858: vesi- ja viemäriverkostoon. Piha-alueelle on jou-       man siirtoa. Tällä hetkellä asia ei kuitenkaan ole
16859: duttu hankkimaan yöpymistiloja varten siirrettä-        ajankohtainen.
16860: vä asuntokoppi. Savonlinnassa toimii lisäksi Sai-          Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
16861: maan luotsipiirikonttori, joka sekin sijaitsee ah-      koska Savonlinnan luotsiasema tulee lähivuosina
16862: taaksi käyneissä vuokratiloissa. Merenkulkuhalli-       saamaan paremmat toimitilat yhdessä luotsipiiri-
16863: tus on useamman vuoden ajan yrittänyt hankkia           konttorin kanssa, ei kysymys tässä vaiheessa anna
16864: sekä luotsiasemalle että luotsipiirikonttorille sopi-   aihetta enempiin toimenpiteisiin.
16865: 
16866:       Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
16867: 
16868:                                                                                 Ministeri jermu Laine
16869:                                        1983 vp. -- RJ< n:o 270                                             3
16870: 
16871: 
16872: 
16873: 
16874:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16875: 
16876:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tionen och lotsfördelningskontoret, men har
16877: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         emellertid inte lyckats med detta.
16878: av den 29 november 1983 tili vederbörande                Nyslott får år 1986 ett nytt statligt ämbetshus
16879: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      och dit flyttar staben för militärdistriktet, som
16880: sänt avskrift av följande av riksdagsman Hietala      för närvarande har utrymmen i det s.k. Domka-
16881: m.fl. undertecknade spörsmål nr 270:                  pitelhuset. Utrymmen som sålunda blir lediga
16882:                                                       har anvisats både Saima lotsfördelningskontor
16883:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       och Nyslotts lotsstation. Sålunda har frågan om
16884:        sikt att vidta för att låta bygga nya          sjöfartsstyrelsens driftsställen enligt sjöfartsstyrel-
16885:        verksamhetsutrymmen för Nyslotts lots-         sen lösts på ett mycket lämpligt sätt.
16886:        station i Laitaatsilta?                           Sjöfartsstyrelsen har inte planer på att bygga
16887:                                                       lotsstation i Laitaatsilta, eftersom lotsservicen kan
16888:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     lika bra skötas från den plats som nu är under
16889: följande:                                             planering. Laitaatsilta har enligt sjöfartsstyrelsen
16890:    På Nyslotts lotsstation finns för närvarande       tagits upp bland lotsarna därför att väg- och
16891: åtta lotsar, två lotskutterskötare och under segla-   vattenbyggnadsverket har preliminära planer att
16892: tionsperioden rvå biträden vid farledsskötseln.       flytta Saima djupfarled från Kyrönsalmi tili Lai-
16893: Lotsstationen ligger på en hyrd tomt i en gam-        taatsalmi. Om farleden i framtiden flyttas, måste
16894: ma!, trång träbyggnad i Asemaniemi i Nyslott.         man överväga även flyttning av lotsstationen. För
16895: Byggnaden är inte ansluten tili stadens vattenled-    närvarande är frågan dock inte aktuell.
16896: nings- och avloppsnät. På gården har skaffats för        Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
16897: övernattningsutrymmen en flyttbar bostadsba-          regeringen att eftersom Nyslotts lotsstation tili-
16898: rack. 1 Nyslott finns dessutom Saima lotsfördel-      sammans med lotsfördelningskontoret under de
16899: ningskontor, som också har hyrda, trånga utrym-       närmaste åren kommer att få bättre utrymmen
16900: men. Sjöfartsstyrelsen har redan under flera år       för verksamheten, ger spörsmålet inte i detta
16901: försökt skaffa bättre utrymmen för både lotssta-      skede någon anledning tili ytterligare åtgärder.
16902: 
16903:      Helsingfors den 27 december 1983
16904: 
16905:                                                                                   Minister Jermu Laine
16906:                                                  1983 vp.
16907: 
16908: Skriftligt spörsmål nr 271
16909: 
16910: 
16911: 
16912: 
16913:                                     Stenbäck m.fl.: Om slopande av tidsbegränsningarna för pensionä-
16914:                                        rers rabattbiljetter
16915: 
16916: 
16917:                                  Till Riksdagens Herr Talman
16918: 
16919:    Pensionärer över 65 år erhåller 50 % rabatt för      ten borde gälla från avrese- till ändstation, om
16920: resor på Statsjärnvägarna under vissa veckodagar.       blott avresan skett före stipulerad tid och resan
16921: Dessutom finns vissa klockslag angivna före eller       görs i ett sammanhang.
16922: efter vilka resan skall företas. Systemet är dock så       För att ytterligare stimulera tågresandet borde
16923: utformat, att det i flere fall leder till uppenbart     dessutom tidsgränserna när det gäller rabatterna
16924: oskäliga effekter för dessa resenärer.                  för pensionärer över 65 år helt slopas. Detta
16925:    För att ta ett exempel ur verkligheten kan           skulle ge sådana pensionärer med begränsade
16926: nämnas, att om en pensionär över 65 år reser            tillgångar större möjligheter att resa. Knappast
16927: med tåg en fredag kl. 11 från Tammetfors till           skulle detta heller leda till större trängsel på
16928: Helsingfors och anländer ca kl. l3, då erhåller         tågen över veckoändorna. Det väsentliga är dock,
16929: han/hon 50 % rabatt. Om däremot pensionären             att det skulle ge ålderspensionärerna större valfri-
16930: reser från Kotka till Åbo och startar på fredag         het.
16931: morgon, då får han/hon nog 50 % rabatt på                   Hänvisande till det ovan anförda vill vi i den
16932: biljetten till Åbo. Men eftersom tå,gbyte sker i        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16933: Helsingfors och tåget Helsingfors-Aho avgår ca          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
16934: kl. 13, måste pensionären för den sträckan erläg-       följande spörsmål:
16935: ga full avgift, d.v.s. betala mellanskillnadcn.                    Är Regeringen villig att omedelbart
16936: Detta är oskäligt, eftersom om samma tåg gått                   avskaffa ovan påtalade begränsning av
16937: ända till Åbo, hade ingen extra betalning behövt                Statsjärnvägarna-biljettens för ålderspen-
16938: erläggas, utan rabattbiljetten hade gällt hela                  sionärer giltighet, och
16939: vägen.                                                             ämnar Regeringen helt slopa tidsbe-
16940:    Ovan påtalade otymplighet borde omedelbart                   gränsningen vissa veckodagar för dessa
16941: rättas till så, att rabattbiljett oberoende av tågby-           rabattbiljetter?
16942: 
16943:        Helsingfors den 29 november 1983
16944: 
16945:          Pär Stenbäck                     Ole Wasz-Höckert                 Ole Norrback
16946:          Jutta Zilliacus                  Elisabeth Rehn                   Henrik Westerlund
16947: 
16948: 
16949: 
16950: 
16951:  428400016B
16952: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 271
16953: 
16954: Kirjallinen kysymys n:o 271                                                                   Suomennos
16955: 
16956: 
16957: 
16958: 
16959:                                    Stenbäck ym.: Eläkeläisten alennuslippuja koskevien aikarajoitusten
16960:                                       poistamisesta
16961: 
16962: 
16963:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16964: 
16965:    Yli 65-vuotiaat eläkeläiset saavat 50 % :n alen-    nanvaihdoista huolimatta olisi voimassa lähtöase-
16966: nuksen matkoistaan Valtionrautateillä tiettyinä        malta pääteasemalle, sillä edellytyksellä, että läh-
16967: viikonpäivinä. Sen lisäksi on määrätty tietyt kel-     tö on tapahtunut ennen määräaikaa ja että matka
16968: lonajat, joita ennen tai joiden jälkeen matka on       tehdään keskeytyksettä.
16969: tehtävä. Tämä järjestelmä on kuitenkin sellainen,         Junamatkailun edelleen parantamiseksi pitäisi
16970: että se useassa tapauksessa aiheuttaa ilmeisen         lisäksi poistaa aikarajat yli 65-vuotiaiden elä-
16971: selviä hankaluuksia näille matkustajille.              keläisten alennusten osalta. Tämä parantaisi ky-
16972:    Eräänä todellisena esimerkkinä voidaan maini-       seisten vähävaraisten eläkeläisten mahdollisuuk-
16973: ta, että jos yli 65-vuotias eläkeläinen matkustaa      sia matkustaa. Se tuskin aiheuttaisi myöskään
16974: junalla perjantaina klo 11 Tampereelta Helsin-         suurempaa tungosta junissa viikonloppuisin.
16975: kiin ja saapuu perille noin klo 13, hän saa 50         Oleellisinta on kuitenkin se, että se antaisi elä-
16976: % : n alennuksen. Jos taas eläkeläinen matkustaa       keläisille suuremman valinnanvapauden.
16977: Kotkasta Turkuun ja lähtö tapahtuu perjantaiaa-
16978: muna, hän kylläkin saa 50 % :n alennuksen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16979: lipustaan Turkuun, mutta koska junanvaihto             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16980: tapahtuu Helsingissä ja juna Helsingistä Turkuun       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16981: lähtee noin klo 13, joutuu eläkeläinen tältä           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16982: matkan osuudelta maksamaan täyden hinnan,
16983: toisin sanoen maksamaan erotuksen. Tämä on                        Onko Hallitus valmis välittömästi pois-
16984: kohtuutonta, sillä jos sama juna menisi Turkuun                tamaan edellä mainitun Valtionrautatei-
16985: saakka, ei eläkeläisen tarvitsisi maksaa ylimääräis-           den eläkeläisalennuslippua koskevan voi-
16986: tä maksua, vaan alennuslippu olisi voimassa koko               massaolorajoituksen, ja
16987: matkan.                                                           aikooko Hallitus kokonaan poistaa näi-
16988:    Edellä mainittu valitettava epäkohta pitäisi                den alennuslippujen aikarajoituksen tiet-
16989: välittömästi korjata niin, että alennuslippu ju-               tyinä viikonpäivinä?
16990: 
16991:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1983
16992: 
16993:          Pär Stenbäck                     Ole Wasz-Höckert                Ole Norrback
16994:          Jutta Zilliacus                  Elisabeth Rehn                  Henrik Westerlund
16995:                                          1983 vp. -      KK n:o 271                                        3
16996: 
16997: 
16998: 
16999: 
17000:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17001: 
17002:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            rautatiehallituksen päätöksellä siten, että alen-
17003: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-         nusliput eivät oikeuta ilman lisämaksua matkus-
17004: mies, lähettänyt 29 päivänä marraskuuta 1983             tamaan perjantain klo 12.00 ja lauantain klo
17005: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-         12.00 välisenä aikana eikä sunnuntain klo 12.00
17006: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          ja maanantain klo 6.00 välisenä aikana. Varsinai-
17007: Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         nen matkustusrajoitusaika on täten erittäin lyhyt,
17008: kysymyksestä n:o 271:                                    sillä liput oikeuttavat matkustamaan lauantain
17009:                                                          puolesta päivästä sunnuntain puoleen päivään ja
17010:            Onko Hallitus valmis välittömästi pois-       maanantaiaamusta perjantain puoleen päivään.
17011:         tamaan edellä mainitun Valtionrautatei-              Matkustusrajoitus alkaa ilmoitettuna aikana
17012:         den eläkeläisalennuslippua koskevan voi-         viikonvaihteessa. Rautatiehallitus on kuitenkin
17013:         massaolorajoituksen, ja                          katsonut tarkoituksenmukaiseksi antaa lisäetuna
17014:            aikooko Hallitus kokonaan poistaa näi-        rajoitusajan ylittämiseen liittyvän joustavan sovel-
17015:         den alennuslippujen aikarajoituksen tiet-        tamisohjeen. Niissä tapauksissa, kun matka alen-
17016:         tyinä viikonpäivinä?                             nuslipulla jatkuu yhtäjaksoisesti samalla junalla
17017:                                                          matkustusrajoitusajan alettua, ei tariffin mukais-
17018:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ta lisämaksua peritä.
17019: ti seuraavaa:                                                Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä
17020:    Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksen kä-           perusteista annetun lain (242/50) mukaan rauta-
17021: sittelyn yhteydessä hallitus päätti, että eläkeläisil-   tiehallitus voi myöntää alennuksia vain liiketa-
17022: le myytävien alennuslippujen käyttöaikaa rajoite-        loudellisten syiden perusteella. Alennusten
17023: taan siten, ettei lippuja enää käytetä viikonlop-        myöntäminen vilkkaimpana matkustusaikana ei
17024: puliikenteessä.                                          ole perusteltua. Alennuksen myöntämisellä muu-
17025:    Rautatiehallituksen päätöksen mukaisesti alen-        hun aikaan on pyritty siirtämään matkustamista
17026: nuslipppujen kelpoisuusaikarajoitukset viikon-           nykyistä enemmän keskelle viikkoa. Seurantatie-
17027: loppuliikenteen osalta toteutettiin vuonna 1981          dot osoittavat, että toteutettu päätös matkustus-
17028: siten, että liput eivät oikeuttaneet matkustamaan        rajoituksista on ollut oikeansuuntainen, sillä mat-
17029: perjantain klo 6.30 ja lauantain klo 12.00 välise-       kustajamäärät ovat jonkin verran tasoittuneet
17030: nä aikana eikä sunnuntain klo 6.30 ja maanan-            koko viikon osalle ja lisäksi matkustajamäärät
17031: tain klo 6.30 välisenä aikana. Juhlapyhäaikarajoi-       ovat kokonaisuudessaan kasvaneet.
17032: tukset (joulu, pääsiäinen, juhannus) ovat olleet             Valtionrautateillä ns. 65- ja i-korttien sekä
17033: käytössä alennusjärjestelmän alusta lähtien.             VR-alennuskorttien perusteella myytäviin alen-
17034:    Edellä sanottuja viikonloppuliikenteen mat-           nuslippuihin sovelletaan samoja matkustusaikara-
17035: kustusrajoitusaikoja muutettiin 1.1.1982 lukien          joitusmääräyksiä.
17036: 
17037:      Helsingissä joulukuun 22 päivänä 1983
17038: 
17039:                                                                        Liikenneministeri Matti Puhakka
17040: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 271
17041: 
17042: 
17043: 
17044: 
17045:                                 Till Riksdagens Herr Talman
17046: 
17047:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mellan fredag kl. 12.00 och lördag kl. 12.00,
17048: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          inte heller under tiden mellan söndag kl. 12.00
17049: av den 29 november 1983 till vederbörande              och måndag kl. 6.00. Den egentliga tiden under
17050: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     viiken resandet begränsas är sålunda ytterst kort,
17051: av riksdagsman Pär Stenbäck m.fl. underteckna-         ty biljetterna ger rätt att resa under den tid som
17052: de spörsmål nr 271:                                    infaller mellan lördag kloekan tolv och söndag
17053:                                                        kloekan tolv, och under tiden mellan måndag
17054:           Är Regeringen villig att omedelbart          morgon och fredag kloekan tolv.
17055:        avskaffa ovan påtalade begränsning av
17056:        Statsjärnvägarna-biljettens för ålderspen-         Begränsningen av resandet börjar under vecko-
17057:        sionärer giltighet, och                         slut vid angiven tidpunkt. Järnvägsstyrelsen har
17058:           ämnar Regeringen helt slopa tidsbe-          dock ansett det ändamålsenligt att såsom en
17059:        gränsningen vissa veckodagar för dessa          ytterligare förmån utfärda ett smidigt tillämp-
17060:        rabattbiljetter?                                ningsdirektiv som gäller överskridningen av den
17061:                                                        tid under viiken begränsningen gäller. 1 de fall
17062:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       där resa med rabattbiljett fortgår oavbruten med
17063: anföra följande:                                       samma tåg efter att begränsningstiden börjat,
17064:                                                        uppbärs inte tilläggsavgift enligt tariffen.
17065:    1 samband med behandlingen av statsförslaget
17066: för år 1981 beslöt regeringen att andvändningsti-         Enligt lagen om de allmänna grunderna för
17067: den för de rabattbiljetter som säljs till pensionä-    statsjärnvägarnas hushållning (242/50) kan järn-
17068: rer begränsas så, att biljetterna inte längre an-      vägsstyrelsen bevilja rabatt endast av affärsekono-
17069: vänds i veckoslutstrafiken.                            miska orsaker. Det är inte befogat att bevilja
17070:    1 enlighet med järnvägsstyrelsens beslut ge-        rabatt under den livligaste trafikeringstiden. Ge-
17071: nomfördes begränsningarna av giltighetstiden för       nom att bevilja rabatt under andra tider har man
17072: rabattbiljetter under veckosluten år 1981 så, att      strävat till att flera resor än för närvarande skulle
17073: biljetterna inte berättigade till resor under tiden    göras mitt i veckan. De uppgifter man har
17074: mellan fredag kl. 6.30 och lördag kl. 12.00, inte      erhållit vid uppföljning av systemet utvisar att
17075: heller under tiden mellan söndag kl. 6. 30 och         beslutet om begränsning av resandet har tagit
17076: måndag kl. 6.30. Tidbegränsningarna under hel-         rätt riktning, ty antalet passagerare har i någon
17077: ger (jul, påsk, midsommar) har varit i bruk ända       mån fördelats jämnare över hela veckan och
17078: sedan rabattsystemet trädde i kraft.                   dessutom har passagerarantalet som helhet ökat.
17079:    Ovan nämnda tider för begränsning av resor             Samma tidsbegränsningar för resor tillämpas
17080: under veckosluten ändrades 1.1.1982 med järn-          vid Statsjärnvägarna i fråga om de rabattbiljetter
17081: vägsstyrelsens beslut så, att rabattbiljetterna inte   som säljs på basen av s.k. 65- och i-kort samt
17082: ger rätt att resa utan tilläggsavgift under tiden      SJ-rabattkort.
17083: 
17084:      Helsingfors den 22 december 1983
17085: 
17086:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
17087:                                                 1983 vp.
17088: 
17089: Kirjallinen kysymys n:o 272
17090: 
17091: 
17092: 
17093: 
17094:                                    Mustonen: Kostamus-urakan jälkihoito-ohjelmasta
17095: 
17096: 
17097:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17098: 
17099:     Kainuu-neuvottelukunta jätti Kostamus-ura-         kaudesta on tulossa Kainuun historian pahin
17100: kan jälkihoito-ohjelman vuosiksi 1984-1986             työttömyystalvi.
17101: maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvelle            Valtioneuvosto on viimeisessä lisämenoarvio-
17102: 1.11.1983. Samana päivänä ohjelma luovutettiin         esityksessään maininnut, että Kostamus-urakan
17103: myös ministereille Matti Ahde, Pekka Vennamo           jälkihoitoon olisi jo osoitettu 12 miljoonaa mark-
17104: ja Urpo Leppänen. Jälkihoito-ohjelma luvattiin         kaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan
17105: ottaa välittömästi valmisteltavaksi valtioneuvos-      kysymys on tavanomaisista lisätyöohjelmista. Val-
17106: ton päätöksentekoa varten. Tässä tarkoituksessa        tion töissä ei näiden lisätyöohjelmien jälkeenkään
17107: asia piti viedä heti valtioneuvoston talouspoliitti-   päästä edes vuoden 1982 tasolle, vaikka valtio-
17108: seen ministerivaliokuntaan, minkä jälkeen olisi        neuvosto on näin luvannut ottamatta huomioon
17109: alkanut asian virkamiesvalmistelu valtiovarainmi-      Kostamus-urakan jälkihoitotarvetta. Jälkihoidosta
17110: nisteriössä. Asiaa ei ole käsitelty ministerivalio-    voidaan puhua vasta sitten kun valtion töitä
17111: kunnassa eikä Kostamus-urakan jälkihoitoon ole         tosiasiassa lisätään normaalitasostaan. Määräraho-
17112: ohjelman pohjalta puututtu valtioneuvostossa           jen nimikkeiden muuttamisella temppuilemiseen
17113: muutenkaan.                                            ei ole aihetta näin vakavassa asiassa.
17114:     Kostamus-työmaalta on tähän päivään men-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17115:  nessä palannut pysyvästi yli 900 suomalaista          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17116:  työntekijää, joista 550 Kainuusta. Paluu jatkuu       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17117:  koko talvikauden yli 200 työntekijän kuukausi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17118:  vauhdilla. Kainuun työttömyys kohosi jo loka-
17119:  kuussa tämän ajankohdan kaikkien aikojen ennä-                  Milloin Hallitus ottaa Kostamus-ura-
17120:  tykseen. Työttömyyseläkkeellä olevat mukaan                  kan jälkihoito-ohjelman käsiteltäväkseen
17121:  luettuina työttömiä oli 6 595, noin 15 % amma-               ja milloin asia tulee mahdollisesti myös
17122:  tissa toimivasta väestöstä. Nyt alkaneesta talvi-            eduskunnan käsiteltäväksi?
17123: 
17124:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1983
17125: 
17126:                                             Heikki Mustonen
17127: 
17128: 
17129: 
17130: 
17131:  428400022)
17132: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 272
17133: 
17134: 
17135: 
17136: 
17137:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17138: 
17139:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sovittiin, että neuvottelukunnan ehdotuksia 1-3
17140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käsitellään aluepoliittisessa ministerivaliokunnas-
17141: olette 1 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       sa. Kyseiset ehdotukset koskivat eräiden Kainuun
17142: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kuntien aluepoliittisen aseman tarkistusta ja
17143: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      maaseudun työpaikkatukikokeilun ulottamista
17144: Heikki Mustosen näin kuuluvasta kirjallisesta        koko Kainuuseen. Muut ehdotukset ja jatkotoi-
17145: kysymyksestä n:o 272:                                menpiteet jätettiin valtiovarainministeriön käsi-
17146:                                                      teltäväksi.
17147:           Milloin Hallitus ottaa Kostamus-ura-          Valtioneuvosto päätti 22.12.1983, asian oltua
17148:        kan jälkihoito-ohjelman käsiteltäväkseen      aluepoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyssä,
17149:        ja milloin asia tulee mahdollisesti myös      Hyrynsalmen, Kuhmon ja Suomussalmen kun-
17150:        eduskunnan käsiteltäväksi?                    tien määräämisestä tasapainoisen alueellisen ke-
17151:                                                      hityksen edistämisestä annetun lain tarkoittamik-
17152:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     si erityisalueiksi vuosiksi 1984-1987. Muilta osin
17153: ti seuraavaa:                                        Kostamus-urakan jälkihoito-ohjelman käsittely
17154:    Kostamus-urakan jälkihoito-ohjelmaa vuosiksi      jatkuu valtiovarainministeriössä ja tarkoituksena
17155: 1984-1986 käsiteltiin Kainuu-neuvottelukun-          on saattaa toimenpiteet mahdollisimman pian,
17156: nan ehdotuksen ja Kostamuksen työntekijöiden         viimeistään ensi helmikuun aikana valtioneuvos-
17157: kirjelmän pohjalta valtioneuvoston talouspoliitti-   ton käsiteltäviksi.
17158: sessa ministerivaliokunnassa 2.12.1983. Tuolloin
17159: 
17160:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1984
17161: 
17162:                                                                   Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
17163:                                       1983 vp. -      KK n:o 272                                       3
17164: 
17165: 
17166: 
17167: 
17168:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17169: 
17170:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kom man överens om att delegationens förslag
17171: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         1-3 behandlas i det regionalpolitiska minister-
17172: av den 1 december 1983 tili vederbörande med-         utskottet. Ifrågavarande förslag gälide justering
17173: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    av den regionalpolitiska ställningen för vissa
17174: riksdagsman Heikki Mustonen undertecknade             kommuner i Kajanaland, och utsträckandet av
17175: spörsmål nr 272:                                      experimentet för stödjande av landsbygdsområ-
17176:                                                       denas arbetsplatser tili att gälia hela Kajanaland.
17177:          När ämnar Regeringen ta upp pro-             Övriga förslag och fortsatta åtgärder överlät man
17178:        grammet för eftervård av Kostamus-             tili behandling vid finansministeriet.
17179:        entreprenaden tili behandling och när              Statsrådet beslöt 22.12.1983, efter att ärendet
17180:        kommer ärendet eventuellt upp tili be-         behandlats vid det regionalpolitiska minister-
17181:        handling också i riksdagen?                    utskottet, förordna att Hyrynsalmi, Kuhmo och
17182:                                                       Suomussalmi kommuner skali utgöra i lagen om
17183:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       främjande av en balanserad regional utveckling
17184: anföra följande:                                      åsyftade specialområden under åren 1984-1987.
17185:   Programmet för eftervård av Kostamus-entre-         Behandlingen av programmet för eftervård av
17186: prenaden under åren 1984-1986 behandlades             Kostamus-entreprenaden fortgår i övrigt vid fi-
17187: 2.12.1983 vid statsrådets finanspolitiska minister-   nansministeriet, och avsikten är att så fort som
17188: utskott på basen av delegationens för främjande       möjligt, senast inom inkommande februari må-
17189: av näringslivet i Kainuu förslag och en skrivelse     nad, bringa åtgärderna tili behandling vid stats-
17190: uppgjord av arbetstagarna i Kostamus. Härvid          rådet.
17191: 
17192:      Helsingfors den 4 januari 1984
17193: 
17194:                                                                         Finansminister Ahti Pekkala
17195:                                                 1983 vp.
17196: 
17197: Kirjallinen kysymys n:o 273
17198: 
17199: 
17200: 
17201: 
17202:                                    Vepsäläinen: Liikennelupien laajentamisesta lääninrajojen yli
17203: 
17204: 
17205:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17206: 
17207:    Kuljetusrajoitukset haittaavat monin paikoin       tykseen kuin kehitysalueella. Näyttääkin siltä,
17208: tuntuvasti jakeluliikenteessä toimivien autoilijoi-   että läänikohtaisten lupien lisäksi lupamenettelyä
17209: den elinkeinon harjoittamista, mutta varsinkin        pitää näissä tapauksissa laajentaa ja helpottaa.
17210: läänien rajalla läänikohtaiset luvat asettavat mil-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17211: tei ylipääsemättömän esteen jakeluliikenteen hoi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17212: tamiselle.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17213:    Varkaus sijaitsee Kuopion ja Mikkelin läänien      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17214: rajalla. Kaupungissa harjoittaa parisenkymmentä
17215: autoilijaa tavaroiden jakeluliikennettä Mikkelin                Onko Hallitus tietoinen, että liian
17216: läänin puolelle esimerkiksi Heinävedelle ja Joroi-           tiukka pitäytyminen läänikohtaisissa lii-
17217: siin. Heidän on kuitenkin ollut erittäin vaikeata            kenneluvissa haittaa vakavasti jakelulii-
17218: saada laajennusta liikennelupaansa lääninrajan               kenteessä toimivien autoilijoiden elinkei-
17219: yli. Tämä on johtanut siihen, että poliisiviran-             non harjoittamista erityisesti läänien ra-
17220: omaiset uhkaavat autoilijoita elinkeinonsa har-              jalla sijaitsevissa kunnissa, ja
17221: joittamisesta lääninrajan yli syytetoimenpiteillä.              mitä Hallitus aikoo tehdä autoilijoiden
17222:    Etelä-Suomessa väitetään lupien saamisen jake-            liikennelupamenettelyn laajentamiseksi
17223: luliikenteessä olevan helpompaa lääninrajan yli-             ja helpottamiseksi?
17224: 
17225:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1983
17226: 
17227:                                           Osmo Vepsäläinen
17228: 
17229: 
17230: 
17231: 
17232: 088301297X
17233: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 273
17234: 
17235: 
17236: 
17237: 
17238:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17239: 
17240:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Viime aikoina on tilausliikennelupien välinen
17241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          työnjako selvästi hämärtynyt. Lääninhallituksen
17242: olette kirjeellänne 1 päivältä joulukuuta 1983         myöntämillä tilausliikenneluvilla on alettu har-
17243: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        joittaa sellaista liikennettä, johon luvat eivät
17244: vastattavaksi kansanedustaja Osmo Vepsäläisen          oikeuta. Tämä on johtanut epäterveeseen hinta-
17245: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-        kilpailuun ja vienyt kuljetuksia niiltä liikenteen-
17246: myksen n:o 273:                                        harjoittajilta, joilla on asianmukaiset tilausliiken-
17247:                                                        neluvat. Myös Varkaudessa ovat jotkut liiken-
17248:            Onko Hallitus tietoinen, että liian         teenharjoittajat soveltaneet tilapäisyyskäsitteen
17249:         tiukka pitäytyminen läänikohtaisissa lii-      tulkinnassa omia sääntöjään. Tämä on olevien
17250:         kennetuvissa haittaa vakavasti jakelulii-      säännösten vastaista ja näin ollen rangaistavaa
17251:         kenteessä toimivien autoilijoiden elinkei-     toimintaa.
17252:         non harjoittamista erityisesti läänien ra-
17253:         jalla sijaitsevissa kunnissa, ja                  Liikenneministeriön käsityksen mukaan liiken-
17254:            mitä Hallitus aikoo tehdä autoilijoiden     nelupajärjestelmä ei haittaa jakeluliikennettä
17255:         liikennelupamenettelyn laajentamiseksi         hoitavia autoilijoita silloinkaan kun asemapaikka
17256:         ja helpottamiseksi?                            sijaitsee lääninrajalla. Nimenomaan Varkauden
17257:                                                        osalta on todettava, että ministeriö on myöntänyt
17258:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sinne laajempia lupia kuljetuksenostajien tarpei-
17259: ti seuraavaa:                                          den mukaisesti. Käydyissä keskusteluissa on kui-
17260:                                                        tenkin tullut ilmi, että paikalliset autoilijat halu-
17261:    Ammattimaisen tavaraliikenteen tilausliiken-
17262:                                                        aisivat joko yleisiä lupia kahden läänin alueelle
17263: nelupajärjestelmä jakautuu lääninhallituksen ja
17264:                                                        tai lisälupia. Yleistä tilausliikennelupaa ei kah-
17265: liikenneministeriön myöntämiin tilausliikennelu-
17266:                                                        den läänin alueelle voida myöntää. Kun liiken-
17267: piin. Lääninhallituksen luvan liikennealueena on
17268:                                                        neluvan myöntämisen perusteena on liikennetar-
17269: lääni ja ministeriön myöntämän luvan liikenne-
17270:                                                        ve ja liikenteen tarkoituksenmukainen järjestely,
17271: alueena lääniä laajempi alue. Tämän perusteella
17272:                                                        ei kaikille liioin voida myöntää lisälupia. Autoili-
17273: määräytyy myös tilausliikennelupien välinen
17274:                                                        joiden olisikin neuvoteltava keskenään, miten
17275: työnjako. Lääninhallituksen myöntämät luvat on
17276:                                                        paikkakunnan liikennetarve hoidetaan ja kenelle
17277: tarkoitettu läänin sisällä tapahtuvaan liikentee-
17278: seen ja ministeriön myöntämät luvat läänin alu-        laajemmat lupaoikeudet ovat tarpeen. Jos liiken-
17279: etta laajemmalle ulottuvaa liikennettä varten.         netarve suuntautuu lääninrajan ulkopuolelle, ei
17280: Jottei lupajärjestelmä muodostuisi toiminnaltaan       lääninhallituksen tilausliikennelupa ole oikea lu-
17281:                                                        pamuoto alun perinkään. Liikenneluvan saanti ei
17282: kohtuuttoman jäykäksi on asetuksessa kolme
17283: poikkeusta edellä mainitusta työnjaosta. Liiken-       suinkaan tarkoita sitä, että työllisyys olisi turvattu
17284: teenharjoittajalla on oikeus tavaratilausliikenne-     sellaisenaan. Liikenneluvan haltijan on pystyttävä
17285: luvan nojalla suorittaa tavaroiden kuljetus tila-      mukautumaan liikennetarpeen muutoksiin ja
17286: päisesti liikennealueen ulkopuolelle ja sen ulko-      huolehdittava siitä, että liikennöinti tapahtuu
17287: puolelta liikennealueelle. Jos liikennetarve on        lupaoikeuksien puitteissa.
17288: jatkuvaa vaikkakin vähäistä, ei sen tyydyttäminen         Hallitus katsoo, että nykyinen tilausliikennelu-
17289: ole tilapäistä. Tällaisiin kuljetuksiin on mahdolli-   pamuotojen välinen työnjako on tarkoituksen-
17290: suus saada asetuksen tarkoittama lisälupa. Myös        mukainen. Ottaen huomioon ammattiliikentees-
17291: poliisi voi antaa siirtoluvan vieraalle liikennealu-   sä vallitsevan ylikapasiteetin ei ole syytä myöntää
17292: eelle siellä olevan erityisen liikennetarpeen tyy-     helpotuksia lupamenettelyyn eikä suostua laajen-
17293: dyttämiseksi. Kun on kysymyksessä poikkeus lu-         nuksiin muutoin kuin esitetyn liikennetarpeen
17294: pajärjestelmästä on sitä sovellettava suppeasti.       perusteella ellei sitten saateta koko kuljetustoi-
17295:                                        1983 vp. -     KK n:o 273                                     3
17296: 
17297: mintaa vapaan kilpailun alaiseksi, mitä hallitus ei   enempää liikennepoliittisesti kuin kansantalou-
17298: kuitenkaan ole katsonut tässä vaiheessa sen           dellisestikaan tarkoituksenmukaiseksi.
17299:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
17300: 
17301:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
17302: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 273
17303: 
17304: 
17305: 
17306: 
17307:                                  Till Riksdagens Herr Talman
17308: 
17309:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen            frågan om ett undantag från tillståndssystemet
17310: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           skall det tillämpas snävto
17311: av den 1 december 1983 till vederbörande med-               Under den senaste tiden har arbetsfördel-
17312: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      ningen mellan beställningstrafiktillstånden up-
17313: riksdagsman Osmo Vepsäläinen undertecknade              penbart fördunklatso Med de av länsstyrelsen
17314: spörsmål nr 273:                                        beviljade beställningstrafiktillstånden har man
17315:                                                         börjat bedriva sådan trafik som tillstånden inte
17316:            Är Regeringen medveten om att ett            berättigar till. Detta har lett till en osund
17317:         alltför stramt fasthållande vid de länsbe-      priskonkurrens och tagit transporter från de trafik-
17318:         gränsade trafiktillstånden, särskilt i kom-     idkare som har vederbörliga trafiktillstånd för
17319:         muner belägna vid länsgränsen, är till          beställningstrafiko Också i Varkaus har endel
17320:         allvarligt förfång för de inom distribu-        trafikidkare tillämpat egna regler vid tolkningen
17321:         tionstrafiken verkande trafikidkarnas nä-       av begreppet tillfällig Detta strider mot gällande
17322:                                                                               0
17323: 
17324: 
17325: 
17326:         ringsverksamhet, och                            stadganden, och är således straffbar verksamheto
17327:            vad ämnar Regeringen göra för att                Enligt trafikministeriets uppfattning skadar
17328:         utvidga och underlätta förfarandet med          systemet med trafiktillstånd inte de bilägare som
17329:         trafiktillstånd för trafikidkare?               sköter distributionstrafiken ens då deras stations-
17330:                                                         ort är belägen intill länsgränseno I fråga om
17331:   Såsoro svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Varkaus kan det konstateras, att ministeriet där
17332: anföra följande:                                        har beviljat mera omfattande tillstånd i enlighet
17333:                                                         med transportköparnas behov Vid diskussioner
17334:                                                                                         0
17335: 
17336: 
17337: 
17338: 
17339:    Systemet med tillstånd för yrkesmässig godsbe-       om saken har det dock framkommit att de lokala
17340: ställningstrafik är indelat i tillstånd för beställ-    trafikidkarna skulle vilja ha antingen allmänna
17341: ningstrafik beviljade av dels länsstyrelsen, dels       tillstånd för två läns områden eller tilläggstill-
17342: trafikministerieto Trafikområde för länsstyrelsens      ståndo Allmänt tillstånd för beställningstrafik i
17343: tillstånd är länet och trafikområde för tillstånd       två län kan inte beviljaso Då trafiktillstånd bevil-
17344: beviljat av ministeriet är ett område som är större     jas på basen av trafikbehovet och ett ändamålsen-
17345: än läneto På denna grund bestäms också arbets-          ligt ordnande av trafiken, kan alla inte heller
17346: fördelningen mellan tillstånden för beställnings-       beviljas tilläggstillståndo Trafikidkarna borde där-
17347: trafiko De av länsstyrelsen beviljade tillstånden är    för sinsemellan diskutera hur trafikbehovet på
17348: avsedda för trafik inom länet och de av ministe-        orten skall tillgodoses och vem som behöver de
17349: riet beviljade tillstånden för trafik som sträcker      mera omfattande tillståndeno Om trafikbehovet
17350: sig över ett område som är större än läneto             sträcker sig utöver länsgränsen är länsstyrelsens
17351:    För att systemet med tillstånd inte skall fung-      tillstånd för beställningstrafik inte överhuvudta-
17352: era på ett alltför osmidigt sätt finns det i            get den rätta formen av tillståndo Att trafiktill-
17353: förordningen tre undantag från ovan nämnda              stånd beviljas innebär inte alls att tillståndshava-
17354: arbetsfördelningo En trafikidkare har rätt att med      rens sysselsättning som sådan skulle vara tryggado
17355: stöd av tillstånd för godsbeställningstrafik tillfäl-   Den som innehar ett trafiktillstånd måste kunna
17356: ligt utföra godstransport till ort utanför trafikom-    anpassa sig till förändringar i trafikbehovet och
17357: rådet och från ort utanför trafikområdet till           tillse att trafiken sker inom ramen för de rättig-
17358: dettao Om trafikbehovet är fortgående, om än            heter tillstånden medger   0
17359: 
17360: 
17361: 
17362: 
17363: ringa, är dess tillgodoseende inte tillfälligto För         Regeringen anser, att den nuvarande arbetsför-
17364: dylika transporter finns det möjlighet att erhålla i    delningen mellan de olika formerna av tillstånd
17365: förordningen avsett tilläggstillståndo Också poli-      för beställningstrafik är ändamålsenlig Med be-
17366:                                                                                                  0
17367: 
17368: 
17369: 
17370: 
17371: sen kan bevilja tillstånd att överföra fordon till      aktande av den överkapacitet som råder inom
17372: främmande trafikområde för att tillgodose ett där       den yrkesmässiga trafiken är det inte skäl att
17373: förefintligt särskilt transportbehovo Då det här är     bevilja lättnader i tillståndsförfarandet eller att
17374:                                        1983 vp. -     KK n:o 273                                       5
17375: 
17376: bevilja utvidgningar annat än utgående från ett       dock inte i detta skede finner ändamålsenligt,
17377: påvisat trafikbehov, om inte fri konkurrens tillåts   vare sig trafikpolitiskt eller nationalekonomiskt.
17378: inom hela trafikverksamheten, vilket regeringen
17379:      Helsingfors den 27 december 1983
17380: 
17381:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
17382: 
17383: 
17384: 
17385: 
17386: 088301297X
17387:                                                 1983 vp.
17388: 
17389: Kirjallinen kysymys n:o 274
17390: 
17391: 
17392: 
17393: 
17394:                                    Poutanen ym.: Luonnossa kasvavien kasvien keräilytoiminnan kan-
17395:                                      nustamisesta
17396: 
17397: 
17398:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17399: 
17400:     Liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momentissa on          dalla, mitä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena.
17401: lueteltu tuotteet, joiden myynti on verotonta,         On ilmeistä, että tuotteiden yksityiskohtaisella
17402: kun myyjänä on tavaran alkutuottaja. Lain 4 §:n        luetteloinoilla on aiheutettu tilanne, joka ei
17403: 4 momentin mukaan alkutuotantona pidetään              kaikilta osin tee oikeutta luonnossa kasvavien
17404: maatalouden, puutarhatalouden, kalastuksen,            kasvien keräilytoiminnalle. Luettelon täydentä-
17405: kalanviljelyn ja -kasvatuksen, turkiseläinkasva-       mistä parempi vaihtoehto olisikin sisällyttää siitä
17406: tuksen ja poronhoidon harjoittamista sekä sie-         nyt puuttuvat tuotteet yhteisnimikkeenä kuulu-
17407: nien ja metsämarjojen poimimaa samoin kuin             maan alkutuotteeksi.
17408: niiden ja omasta alkutuotannosta saatujen tuot-           Ko. tuotteita tuodaan tällä hetkellä mm. Puo-
17409: teiden myyntiä. 18 §:n 1 momentin a kohdan             lasta ja Neuvostoliitosta. Kuitenkin niitä olisi
17410: mukaan puolestaan myynnin verotusarvoa lasket-         myös kotimaasta saatavissa, mikäli keräilytoimin-
17411: taessa verovelvollinen saa vähentää alkutuottajal-     taa kannustettaisiin nykyistä enemmän. Mikäli
17412: ta hankkimansa tai itse maahantuomansa, 4 §:n          ostaja voisi oman myyntinsä verotusarvoa määrät-
17413: 1 momentissa mainitun tavaran ostohinnan taik-         täessä vähentää sanottujen tuotteiden ostohinnat,
17414: ka, milloin hän on alkutuotannostaan myynyt            se voisi maksaa myös poimijoille nykyistä koh-
17415: sanotunlaista tavaraa 4 §:n 4 momentissa tarkoi-       tuullisemmat korvaukset. Tällä toiminnalla olisi
17416: tetussa liiketoimipaikassa, tavaran käypää osto-       myös työllistävä vaikutus. Tuotteilla olisi paitsi
17417: hintaa vastaavan arvon.                                kysyntää kotimaassa, myös vientimahdollisuuk-
17418:     Käytännössä liikevaihtoverolakia on tältä osin     sia. Kysymys on rahallisesti sinänsä suhteellisen
17419: tulkittu siten, että liikevaihtoveroa on suoritetta-   pienestä asiasta, jolla kuitenkin korjattuna olisi
17420: va esim. koivunlehtien, nokkosen, mesiangervon,        huomattava aseoteeilinen merkitys; ihmiset saa-
17421: mintun, sitruunamelissan ja tiliin myynnistä.          taisiin tällä tavalla nykyistä enemmän liikkeelle
17422:  Minttua, sitruunamelissaa ja tilliä on tämän tul-     myös luontoon.
17423: kinnan mukaan pidettävä maustekasveina. Kun               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17424:  nämä tuotteet hankitaan niiden viljelijöiltä, yh-     tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
17425:  tiö saa vähentää myynnin verotusarvoa laskies-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17426:  saan sanottujen tuotteiden ostohinnat. Luonnos-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17427:  sa kasvavien kasvien keräilyä ei ole pidetty liike-
17428:  vaihtoverolain 4 §:n 4 momentissa tarkoitettuna                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17429:  alkutuotantona.                                              siin liikevaihtoverolain muuttamiseksi si-
17430:     Käytäntö on siis johtanut eri tulkintaan toi-             ten, että se olisi omiaan kannustamaan
17431:  saalta esim. koivunlehtien, nokkosen ja mesian-              luonnossa kasvavien kasvien keräilytoi-
17432:  gervon ja toisaalta metsämarjojen ja sienien koh-            mintaa nykyistä enemmän?
17433: 
17434:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1983
17435: 
17436:                       Pentti Poutaneo                           Timo Kietäväinen
17437: 
17438: 
17439: 
17440: 
17441: 428400015A
17442: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 274
17443: 
17444: 
17445: 
17446: 
17447:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17448: 
17449:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          muun muassa kirjolohi, sekä lisäksi luonnonhu-
17450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          naja, luumu, kriikuna ja kirsikka, sekä vuonna
17451: olette 1 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         1981 annetulla lailla (331/81) eräitä luonnon-
17452: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       marjoja.
17453: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Alkutuoteluettelossa ei mainita luomaistuote-
17454: Pentti Poutasen ym. näin kuuluvasta kysymykses-        kauppaa varten keräiltäviä koivunlehtiä, nokkosia
17455: tä n:o 274:                                            ja mesiangervoa. Niin ikään luettelossa ei maini-
17456:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ta esimerkiksi ruusukvitteenin, seljan ja tuomen
17457:        siin liikevaihtoverolain muuttamiseksi si-      marjoja. Yksityiskohtaisten tavaraluettelojen laa-
17458:        ten, että se olisi omiaan kannustamaan          timisesta voidaan yleisesti todeta, että ne vain
17459:        luonnossa kasvavien kasvien keräilytoi-         harvoin voivat johtaa kaikkia tyydyttävään tulok-
17460:        mintaa nykyistä enemmän?                        seen. Tällaisia luetteloja on vaikea laatia sellaisik-
17461:                                                        si, että kaikki samankaltaiset tai vastaavat tuot-
17462:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       teet olisivat verotuksellisesti samanarvoisessa ase-
17463: ti seuraavaa:                                          massa. Tämän vuoksi luettelolla on taipumus
17464:                                                        aikaa myöten kasvaa. Tämä puolestaan aiheuttaa
17465:    Elintarvikkeiden kuluttajahintoja alennetaan        taas uusia rajanveto-ongelmia.
17466: valtiovallan toimenpitein lähes kaikissa maissa.
17467: Meillä tämä tapahtuu muun muassa elintarvik-              Vaikkakaan alkutuoteluetteloa ei tulisi kevein
17468: keiden liikevaihtoveroa alentamalla. Kuluttajan        perustein laajentaa, saattaa tuotteiden käytön
17469: ostaessa ns. peruselintarvikkeita niiden hintaan       lisääntyminen kauppatavarana vaatia luettelon
17470: sisältyy vero ainoastaan teollisuuden jalostuskus-     täydentämistä. Alkutuoteluetteloon lisättävien
17471: tannusten ja kaupan myyntipalkkioiden osalta.          keräilytuotteiden kotimaisen hyödyntämisen tu-
17472: Elintarvikkeiden alkutuotearvo eli alkutuottajan       lee olla vakiintunutta, koska liikevaihtoverolain
17473: saama myyntihinta on jätetty verottomaksi. Näin        4 §:n 1 momentin mukaan alkutuoteluettelossa
17474: ollen vähän jalostettuihin elintarvikkeisiin sisäl-    mainittujen tavaroiden maahantuontikin on ve-
17475: tyy vain vähän veroa. Jalostuksen ja myyntipalk-       rotonta. Harkitsematon hyödykkeen lisääminen
17476: kioiden osuuden kasvaessa lähestyy elintarvik-         luetteloon saattaa muutoin haitata kotimaisen
17477: keen hinnassa oleva veron osuus täyden 16 % :n         keräilyn kehittymistä. Lisättävien tuotteiden ta-
17478: veron määrää. Siten kuluttajahintaindeksiin kuu-       loudellisc;:n merkityksen tulee myös olla vähäistä
17479: luvassa elintarvikeryhmässä on liikevaihtoveroa        suuremp1.
17480: vain noin 7 % .                                           Valtiovarainministeriön asettaman liikevaihto-
17481:    Elintarvikkeet, jotka kuuluvat kyseisen hinnan-     verolainsäädännön tarkistamistoimikunnan mää-
17482: alennusjärjestelmän piiriin, on yksilöity liikevaih-   räaika on päättynyt 31.12.1983. Toimikunta on
17483: toverolain 4 §:n 1 momentissa olevassa alkutuo-        työnsä kuluessa kiinnittänyt huomiota myös lii-
17484: teluettelossa. Lainkohdassa mainitaan kaikki tär-      kevaihtoverolain 4 §:n säännöksiin ja alkutuote-
17485: keimmät Suomessa kasvatettavat tai viljeltävät         luettelo on ollut tarkasteltavana myös maustekas-
17486: peruselintarvikkeet. Niin ikään siinä mainitaan        vien osalta. Alkutuotannon käsitteen laajentami-
17487: luonnonvaraiset tai viljellyt sienet ja Suomessa       seen kotimaisilla luonnonyrteillä tullaan otta-
17488: menestyvät marjat. Alkutuoteluetteloa on liike-        maan kanta sen jälkeen kun toimikunta on
17489: vaihtoverolain voimassaoloaikana täydennetty           laatimansa muistion viimeistelytöiden jälkeen
17490: vain kaksi kertaa. Vuonna 1973 annetulla lailla        tehnyt ehdotuksensa valtiovarainministeriölle ja
17491: (297/7 3) luetteloon lisättiin eräitä kalalajeja,      tarpeelliset lisäselvitykset on hankittu.
17492: 
17493:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1984
17494: 
17495:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
17496:                                       1983 vp. -      KK n:o 274                                        3
17497: 
17498: 
17499: 
17500: 
17501:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17502: 
17503:    I det syfte 37 § 1 mom. rikdagsordningen           samt genom en lag av år 1981 (331181) vtssa
17504: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         vilda bär.
17505: av den 1 december 1983 tili vederbörande med-            I förteckningen över primärprodukter nämns
17506: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    inte björklöv, nässlor eller mjödört, som insamlas
17507: riksdagsman Pentti Poutanen m.fl. underteckna-        för handeln med naturprodukter. I förteckningen
17508: de spörsmål nr 274:                                   nämns inte heller t.ex. bär av rosenkvitten, fläder
17509:                                                       eller hägg. Angående uppgörandet av detaljerade
17510:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          varuförteckningar kan i allmänhet konstateras,
17511:        ändring av lagen angående omsättnings-         att sådana endast sällan kan leda tili resultat som
17512:        skatt, så att den i större utsträckning än     tillfredsställer alla. Det är svårt att uppgöra
17513:        nu skulle uppmuntra tili insamling av          förteckningar så, att samtliga likartade eller
17514:        växter som växer fritt i naruren?              motsvarande produkter vore beskattningsmässigt
17515:                                                       i likvärdig ställning. Av denna anledning tende-
17516:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      rar sådana förteckningar att med tiden växa.
17517: anföra följande:                                      Detta åter medför nya gränsdragningsproblem.
17518:    I nästan alla Iänder sänks livsmedlens konsu-         Fastän förteckningen över primärprodukter in-
17519: mentpriser på åtgärd av statsmakten. Hos oss sker     te på lätta grunder bör utvidgas, kan en ökad
17520: detta bland annat genom sänkandet av omsätt-          användning av produkter som handelsvaror kräva
17521: ningsskatten på livsmedel. Då konsumenten kö-         att förteckningen kompletteras. Det inhemska
17522: per s.k. baslivsmedel ingår i priset på dessa skatt   utnyttjandet av sådana insamlingsvaror som skall
17523: endast i fråga om industrins förädlingskostnader      fogas tili förteckningen över primärprodukter
17524: och handelns försäljningsarvoden. Livsmedlens         måste vara stabiliserat, emedan enligt 4 § 1
17525: primärproduktvärde, dvs. primärproducentens           mom. lagen angående omsättningsskatt även
17526: försäljningspris, har lämnats skattefritt. 1 föga     importen av varor som nämns i förteckningen
17527: förädlade livsmedel ingår således endast litet        över primärprodukter är skattefri. Ett oöverlagt
17528: skatt. Då förädlingens och försäljningsarvodenas      upptagande av produkter i förteckningen kan i
17529: andel ökar, närmar sig den skatt, som ingår i         annat fall medföra olägenhet för utvecklandet av
17530: livsmedlens pris, full skatt om 16 %. Sålunda         den inhemska insamlingen. Den ekonomiska
17531: ingår i den grupp av livsmedel som ingår i            betydelsen betydelsen av de varor som skall fogas
17532: konsumentprisindex endast ca 7 % omsättnings-         tili förteckningen får inte heller vara obetydlig.
17533: skatt.                                                   Terminen för den av finansministeriet tillsatta
17534:    De livsmedel, som hör tili sagda prissänknings-    kommissionen för justering av lagstiftningen an-
17535: system, har individualiserats i den förteckning       gående omsättningsskatt utgick 31. 12.198 3.
17536: över primärprodukter som ingår i 4 § 1 mom.           Kommissionen har i sitt arbete även fäst upp-
17537: lagen angående omsättningsskatt. I lagrummet          märksamhet vid stadgandena i 4 § lagen angåen-
17538: nämns de viktigaste baslivsmedel som odlas i          de omsättningsskatt, och förteckningen över pri-
17539: Finland. Likaså nämns där viltväxande eller odla-     märprodukter har varit föremål för granskning
17540: de svampar och de bär som frodas i Finland.           för kryddväxternas del. Man kommer att ta
17541: Förteckningen över primärprodukter har under          ställning tili frågan om att utvidga begreppet
17542: den tid lagen angående omsättningskatt varit i        primärproduktion tili att omfatta också inhemska
17543: kraft utvidgats endast två gånger. Genom en lag       vilda örter först sedan kommissionen, efter den
17544: av år 1973 {297/73) fogades tili förteckningen        slutliga utformningen av sitt betänkande, fram-
17545: vissa fiskarter, bl.a. regnbågsforell, samt därtill   ställt sina förslag för finansministeriet och nödiga
17546:  naturhonung, plommon, krikon och körsbär,            tilläggsu tredningar införskaffats.
17547:      Helsingfors den 3 januari 1984
17548: 
17549:                                                                            Minister Pekka Vennamo
17550:                                                      1983 vp.
17551: 
17552: Kirjallinen kysymys n:o 275
17553: 
17554: 
17555: 
17556: 
17557:                                        Kanerva ym.: Rahankeräyslain muuttamisesta
17558: 
17559: 
17560:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17561: 
17562:    Rahankeräyslain 1 pykälässä sanotaan, että ra-           misesta hankkimaan itse. Tällöin erilaisilla rahan-
17563: hankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa ylei-          keräyskampanjoilla on tärkeä sija.
17564: söön vetoamalla vastikkeetta kerätään sosiaalista,             Rahankeräys vastikkeetta, siis puhtaana rahan-
17565: sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta tai yleistä   keräyksenä listoilla ja keräyslippailla, ei enää
17566: kansalaistoimintaa varten. Vastikkeena ei pidetä            anna samanlaista tulosta kuin joitakin vuosia
17567: merkkiä, tarraa tai muuta sen kaltaista tunnusta,           sitten, koska ihmiset haluaisivat saada lahjoitta-
17568: jolla on vähäinen taloudellinen arvo.                       malleen rahalle myös jonkin vastikkeen. Tämä
17569:    Lain kohta on suuresti vaikeuttanut monien               taas on nykyisin voimassa olevan lain mukaan
17570: kansalais- ja erityisesti vammaisjärjestöjen rahan-         mahdotonta.
17571: keräystä. Erilaisilla rahankeräyskampanjoilla on               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17572: ollut suuri merkitys järjestöjen talouden kannal-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17573: ta.                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17574:    Monet vapaaehtoiset järjestöt ovat ottaneet              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17575: vastattavakseen sellaisia tehtäviä, jotka kuuluisi-
17576: vat pääsääntöisesti yhteiskunnan hoidettaviksi.                       Aikooko Hallitus muuttaa rahankeräys-
17577: Tällaisia ovat mm. kuntoutus- ja terveyspalvelut,                  lakia erityisesti vammaisjärjestöjen osalta
17578: neuvontapalvelut jne. Tähän on päädytty, koska                     siten, että vastikkeena ei pidettäisi sellai-
17579: yhteiskunnan palvelut eivät riitä kattamaan kaik-                  sia pieniä tunnusesineitä, joiden hankin-
17580: kien käyttäjäryhmien tarpeita.                                     tahinta on vähäinen, mutta myyntihinta
17581:     Vaikka monet kunnat tukevatkin ennen mai-                      huomattavasti suurempi ja täten rahanke-
17582: nittuja toimintoja avustusmäärärahoin, joutuvat                    räyksellinen hyöty järjestäjille myös suu-
17583: järjestöt kuitenkin pääosan toimintansa rahoitta-                  rempi?
17584: 
17585:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1983
17586: 
17587:                         Ilkka Kanerva                                Helena Pesola
17588:                         Saara Mikkola                                Tuulikki Petäjäniemi
17589:                         Sampsa Aaltio                                Anna-Kaarina Louvo
17590: 
17591: 
17592: 
17593: 
17594: 4284000149
17595: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 275
17596: 
17597: 
17598: 
17599: 
17600:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17601: 
17602:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
17603: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           seuraavaa:
17604: olette 1 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-
17605: jeenne n:o 1607 ohella lähettänyt valtioneuvos-            Eduskunta on 14.6.1983 hyväksynyt hallituk-
17606: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-       sen esityksen laiksi rahankeräyslain muuttamises-
17607: jennöksen kansanedustaja Ilkka Kanervan ym.             ta. Laki tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 1983.
17608: kirjallisesta kysymyksestä n:o 275, jossa tiedustel-    Sen 1 §:n mukaan ei rahankeräyksessä vastikkee-
17609: laan:                                                   na pidetä merkkiä, tarraa tai muuta keräyksen tai
17610:                                                         sen toimeenpanijan tunnusta, jolla on vähäinen
17611:            Aikooko Hallitus muuttaa rahankeräys-        taloudellinen arvo taikka jonka arvo suhteessa
17612:         lakia erityisesti vammaisjärjestöjen osalta     lahjoitukseen on alhainen.
17613:         siten, että vastikkeena ei pidettäisi sellai-       Lainmuutoksen on katsottava toteuttaneen ne
17614:         sia pieniä tunnusesineitä, joiden hankin-        tavoitteet, joihin kysymyksen perusteluissa viita-
17615:         tahinta on vähäinen, mutta myyntihinta           taan.
17616:         huomattavasti suurempi ja täten rahanke-
17617:         räyksellinen hyöty järjestäjille myös suu-
17618:         rempi?
17619: 
17620:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1984
17621: 
17622:                                                                      Sisäasiainministeri Matti Luttinen
17623:                                      1983 vp. -     KK n:o 275                                       3
17624: 
17625: 
17626: 
17627: 
17628:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17629: 
17630:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
17631: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       anföra följande:
17632: nr 1607 av den 1 december 1983 tili vederböran-
17633: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           Riksdagen har 14.6.1983 antagit regeringens
17634: följande av riksdagsman Ilkka Kanerva m.fl.         proposition med förslag tilllag angående ändring
17635: undenecknade spörsmål nr 275:                       av lagen om penninginsamlingar. Lagen trädde i
17636:                                                     kraft den 1 september 1983. Enligt lagens 1 §
17637:           Ämnar Regeringen ändra lagen om           skall som vederlag inte anses märke, klistermärke
17638:        penninginsamlingar särskilt i fråga om       eller annan sådan symbol för insamlingen elier
17639:        invalidorganisationer så, att såsom veder-   dess föranstaltare, som har ringa ekonomiskt
17640:        lag inte skall anses sådana små symboler,    värde eller vars värde är lågt i förhåliande tili
17641:        vars anskaffningspris är lågt men försälj-   donationen.
17642:        ningspris betydligt högre och vars bety-
17643:        delse med tanke på penninginsamlingen            Lagändringen bör anses ha förverkligat de mål
17644:        också är större för arrangörerna?            tili vilka hänvisas i motiveringen tili spörsmålet.
17645: 
17646:     Helsingfors den 2 januari 1984
17647: 
17648:                                                                       Inrikesminister Matti Luttinen
17649:                         j
17650:                     j
17651:                     j
17652:                 j
17653:                 j
17654:             j
17655:             j
17656:         j
17657:         j
17658:     j
17659:     j
17660: j
17661: j
17662:                                                 1983 vp.
17663: 
17664: Kirjallinen kysymys n:o 276
17665: 
17666: 
17667: 
17668: 
17669:                                    Kanerva ym.: Ammoniakkikuljetusten vaarallisuudesta
17670: 
17671: 
17672:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17673: 
17674:    Ammoniakki on toisen luokan myrkkyä ja              duttavaa. Näin ollen tämä kemikaali on erityisen
17675: ensimmäisen luokan palavaa nestettä. Tätä erit-        vaarallinen, jos tätä ainetta kuljettava vaunu
17676: täin vaaralliseksi luokiteltavaa ainetta kuljetetaan   joutuu onnettomuustilanteeseen tai rikkoutuu.
17677: rautateitse Turun läpi päivittäin 5 000 tonnia.        Erityisesti ammoniakin vapautuessa siitä muodos-
17678:    Seinäjoen seudulla sattui joitakin aikoja sitten    tuva kaasupilvi saattaa vähäisenkin tuulen valli-
17679: onnettomuus, jossa kaksi ammoniakkia kuljetta-         tessa levitä pitkien etäisyyksien päähän ja aiheut-
17680: nutta vaunua suistui kiskoilta aseman ratapihalla      taa välittömän katastrofin.
17681: varsin lähellä kaupungin keskustaa. Onni onnet-
17682:                                                          Ammoniakin lisäksi myös muita vaarallisia
17683: tomuudessa oli se, ettei säiliöissä ollut 123 ton-
17684:                                                        rautateitse kuljetettavia aineita ovat kloori, rikki-
17685: nin erä vaarallista kemikaalia päässyt vuotamaan
17686:                                                        dioksidi sekä nestekaasu. Turussa ei käytetä,
17687: ympäristöön. Vaarallisten aineiden kuljetus on-
17688:                                                        varastoida eikä kuljeteta klooria ja rikkidioksidia.
17689: kin nykyään huomattavasti turvallisempaa ja hä-
17690:                                                        Mutta näitä syttymis- ja räjähtämisherkkiä neste-
17691: tätilanteilta on toistaiseksi vältytty, mutta suur-
17692:                                                        kaasuja kuljetetaan Naantalin öljyjalostamoita
17693: onnettomuuden vaara piilee jatkuvasti taustalla.
17694:                                                        Turun kautta muualle maahan.
17695:     Tilastollisesti arvioiden suuren ammoniakkiva-
17696: hingon todennäköisyys on erittäin pieni. Mutta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17697: toisaalta katastrofitilanteessa myrkyn haittavaiku-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17698: tuksilta suojautuminen lienee käytännöllisesti         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17699:  katsoen mahdotonta.                                   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17700:     Uudenkaupungin Kemiran tehtailla on oma
17701:  kansansuojeluryhmänsä. Samoin Turun rautatie-                    Onko Hallitus tietoinen ammoniakki-
17702:  asemalla on pelastussuunnitelmansa ja pelastus-               kuljetusten vaarallisuudesta ja ovatko vi-
17703:  ryhmänsä onnettomuuden varalle. Hätätapauk-                   ranomaisten resurssit ja valmiustila riittä-
17704:  >essa avunanto tulisi Turun alueella olemaan                  viä mahdollisten onnettomuuksien varal-
17705:  lceskeisesti Turun aluehälytyskeskuksen varassa.              le ja onko VR:n käyttämä kuljetuskalusto
17706:     Ammoniakin päästessä kosketuksiin ilman                    nykyajan vaatimustason huomioon ottaen
17707:  lcanssa siitä syntyy kaasua, joka on ihmistä tukah-           luotettava?
17708: 
17709:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1983
17710: 
17711:                       Ilkka Kanerva                             Liisa Hilpelä
17712:                       Tapio Holvitie                            Heikki Perho
17713: 
17714: 
17715: 
17716: 
17717:  ~284000138
17718: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 276
17719: 
17720: 
17721: 
17722: 
17723:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17724: 
17725:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          - säiliöiden rakennetta;
17726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            - säiliöiden käyttöönotto- ja määräaikaistar-
17727: olette 1 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        kastusta; ja
17728: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         - mukana pidettäviä asiakirjoja.
17729: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Ammoniakkia koskevat suomalaiset maakulje-
17730: Ilkka Kanervan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tusmääräykset vastaavat kansainvälisten RIO-
17731: kysymyksestä n:o 276:                                 määräysten ja ADR-sopimuksen tasoa.
17732:           Onko Hallitus tietoinen ammoniakki-            Ammoniakkia kuljetetaan Suomessa tiellä vuo-
17733:        kuljetusten vaarallisuudesta ja ovatko vi-     sittain noin 1 100 tonnia. Turun seudulla sit~
17734:        ranomaisten resurssit ja valmiustila riittä-   kuljetetaan maanteitse hyvin vähäisiä määriä.
17735:        viä mahdollisten onnettomuuksien varal-        Rautateitse ammoniakkia kuljetetaan päivittäin
17736:        le ja onko VR:n käyttämä kuljetuskalusto       Turun läpi noin 400 tonnia eikä 5 000 tonni~
17737:        nykyajan vaatimustason huomioon ottaen         kuten kirjallisessa kysymyksessä virheellisesti mai-
17738:        luotettava?                                    nitaan.
17739:                                                          Satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta kul·
17740:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        jetetaan ammoniakkia Turun seudulla kotimai-
17741: seuraavaa:                                            sella vaunukalustolla, joka on rakennettu voimas-
17742:                                                       sa olevia määräyksiä noudattaen ja joka eräilt~
17743:    A. Vaarallisten aineiden kuten ammoniakin          osin jopa ylittää nykyiset vaatimukset. Vaunujer
17744: rautatiekuljetuksessa on noudatettava:                tekninen taso on hyvä, mitä käsitystä tukee myö:
17745:    - kansainvälisessä läntisessä rautatieyhdyslii-    kysymyksessä mainittu Seinäjoen onnettomuus
17746: kenteessä kansainvälisen yleissopimuksen CIM:n        jossa vaunujen säiliöt pysyivät ehjinä ja vuota
17747: liitteen I (RID) määräyksiä;                          mattomina.
17748:    - Suomen ja Neuvostoliiton välisessä rauta-           Muualla maassa osa ammoniakista kuljetetaar
17749: tieyhdysliikenteessä määräyksiä vaarallisten ainei-   neuvostoliittolaisilla vaunuilla, jolloin noudate
17750: den kuljettamisesta Suomen ja SNTL:n rauta-           taan määräyksiä vaarallisten aineiden kuljettami
17751: tieyhdysliikenteessä; ja                              sesta Suomen ja SNTL:n rautatieyhdysliikentees
17752:    - kotimaisessa rautatieliikenteessä rautatie-      sä. Eräiden vaarallisimpien aineiden kuljetuksis
17753: hallituksen antamia määräyksiä vaarallisten ainei-    ta, kuten ammoniakin, on sovittava erikseen
17754: den kuljettamisesta rautatiellä.                      jolloin noudatetaan lisäksi erityisiä turvatoimen
17755:    B. Kuljetettaessa vaarallisia aineita tiellä on    piteitä.
17756: noudatettava:                                            Vaarallisten aineiden kuljetusmäärien kasvaes
17757:    - kansainvälisessä tieliikenteessä eurooppa-       sa on valmiuden kehittämiseen kiinnitetty lisään
17758: laista sopimusta vaarallisten aineiden kuljettami-    tyvää huomiota. Vaarallisten aineiden kuljetuksi
17759: sesta tiellä (ADR); ja                                suorittavien kuljetusyksiköiden joutuessa onnet
17760:    - kotimaisessa tieliikenteessä vaarallisten ai-    tomuuteen tahi kuljetuskalustoon ilmaantuess
17761: neiden kuljettamisesta tiellä annetun lain ja         muutoin sellainen vika, että kuljetettava aine vc
17762: asetuksen perusteella annettua liikenneministe-       aiheuttaa vahinkoa ihmiselle, omaisuudelle ta
17763: riön päätöstä vaarallisten aineiden kuljettamisesta   ympäristölle, on paikallisten viranomaisten tie
17764: tiellä.                                               dolla ja torjuntavalmiudella ensiarvoisen tärke
17765:    Nämä sopimukset ja määräykset sisältävät hy-       asema. Torjuntavalmiuden parantaminen on eri
17766: vinkin yksityiskohtaisia määräyksiä vaarallisten      tyisen tärkeätä niissä kunnissa, joiden alueeli
17767: aineiden kuljetuksesta koskien esimerkiksi            säännöllisesti kuljetetaan joko poikkeuksellise:
17768:    - vaarallisten aineiden luokitusta;                suuria määriä tai erityisen vaarallisiksi katsottuj
17769:    - vaunujen, ajoneuvojen ja säiliöiden mer-         aineita.
17770: kintöjä;                                                 Rajalliset resurssit sekä tarkoituksenmukaisuw
17771:    - eri aineiden kuljettamista säiliössä;            syyt näyttävät rajoittavan ainakin ensivaiheess
17772:                                         1983 vp. -      KK n:o 276                                         3
17773: 
17774: toimeenpantavan torjuntavalmiuden parantami-            eri puolilla maata lukuisia koulutustilaisuuksia,
17775: sen juuri em. kuntien ja mahdollisesti vain             joissa palokunnille ja poliiseille on selvitetty mm.
17776: riskimielessä keskeisiin vaarallisiin aineisiin.        säiliövaunujen rakennetta ja rautatien tekemiä
17777:    Tässä tarkoituksessa on 1970-luvun loppupuo-         järjestelyjä onnettomuuksien varalta.
17778: lella sisäasiainministeriön pelastusosaston ja rau-        Eräille vilkkaimmille ratapihoille (17 kpl, joi-
17779: tatiehallituksen kesken sovittu, että rautatieon-       hin mm. Turku kuuluu) on yhteistoiminnassa
17780: nettomuuksissa Valtionrautatiet huolehtii käytet-       paikallisten palo- ja poliisiviranomaisten kanssa
17781: tävissään olevin voimavaroin välittömistä ensitoi-      laadittu sammutus- ja pelastussuunnitelmat sekä
17782: menpiteistä, raivaus- ja korjaustöistä ja avustaa       järjestetty niiden toimivuuden toteamiseksi käy-
17783: paloviranomaisia pelastustoimenpiteissä.                tännön harjoituksia.
17784:    Tarkemmat toimenpiteet, joihin rautatiellä ju-          Tiekuljetusten osalta todettakoon, että vaaral-
17785: naonnettomuuden tapahduttua ryhdytään, on               listen aineiden tiekuljetuksista on valmistumassa
17786: määritelty rautatiehallituksen antamassa ohje-          kartoitus, jossa selvitetään, mitä vaarallisia ainei-
17787: säännössä toimenpiteistä rautatieonnettomuuk-           ta kuljetetaan tiellä, aineiden määrät, kuljetus-
17788: sien sattuessa (OTRO). Se sisältää mm. yleisoh-         reitit ja kuljetuskalusto päätyypeittäin. Kartoitus-
17789: jeet rautatiehenkilökunnalle niistä erityistoimen-      ta tullaan hyödyntämään koulutuksen kehittämi-
17790: piteistä, joihin on ryhdyttävä vaarallisia aineita      sen lisäksi mm. torjuntavalmiuden lisäämiseksi
17791: sisältäville vaunuille ja esineille sattuvissa vauri-   erityisesti niissä kunnissa, joiden alueella sään-
17792: otssa.                                                  nöllisesti kuljetetaan joko poikkeuksellisen suuria
17793:    Yhteistoimintaa Valtionrautateiden ja pelas-         määriä tai erityisen vaarallisiksi katsottavia ainei-
17794: tusviranomaisten välillä on lisätty järjestämällä       ta.
17795: 
17796:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1983
17797: 
17798:                                                                       Liikenneministeri Matti Puhakka
17799: 4                                    1983 vp. -      KK n:o 276
17800: 
17801: 
17802: 
17803: 
17804:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17805: 
17806:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            - ibruktagningsbesiktning och periodisk be-
17807: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        siktning av behållare, och
17808: av den 1 december 1983 till vederbörande med-           - vilka dokument som skall medföras.
17809: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      Bestämmelserna i Finland om landtransport av
17810: riksdagsman Ilkka Kanerva m.fl. undertecknade        ammoniak motsvarar nivån i de internationella
17811: spörsmål nr 276:                                     RID-bestämmelserna och ADR-överenskommel-
17812:                                                      sen.
17813:            Är Regeringen medveten om hur farli-
17814:        ga ammoniaktransporterna är och är               På Finlands vägar transportera~ årligen ca
17815:        myndigheternas beredskap och resurser         1 100 ton ammoniak. 1 trakten av Abo transpor-
17816:        tillräckliga i händelse av en eventuell       teras mycket små mängder längs landsväg. Med
17817:        olycka och kan man med tanke på dagens        järnväg trans.eorteras dagligen ca 400 ton ammo-
17818:        krav Iita på den transportmateriel som SJ     niak genom Abo, inte 5 000 ton såsom felaktigt
17819:        använder?                                     nämns i spörsmålet.
17820:                                                         Om man bortser från tillfälliga undantag
17821:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      transporteras ammoniak i Åbo-trakten med in-
17822: anföra följande:                                     hemsk vagnsmateriel som är byggd i enlighet
17823:                                                      med gällande bestämmelser och som till vissa
17824:    A. Vid transport av farliga ämnen såsom am-       delar fyller till och med högre krav än de nu
17825: moniak med järnväg bör iakttas:                      gällande. Vagnarnas tekniskastandard är god och
17826:    - i den internationella samtrafiken med järn-     den uppfattningen stöds också av den i spörsmå-
17827: väg västerut bestämmelserna i bilaga 1 (RID) till    let nämnda olyckan i Seinäjoki, då vagnarnas
17828: den internationella konventionen CIM;                behållare inte gick sönder och inte började läcka.
17829:    - i samtrafiken med järnväg mellan Finland           1 andra delar av landet transporteras en del av
17830: och Sovjetunionen bestämmelserna om transport        ammoniaken i sovjetiska vagnar och då iakttas
17831: av farliga ämnen i samtrafiken med järnväg           bestämmelserna om transport av farliga ämnen i
17832: mellan Finland och de Socialistiska Rådsrepubli-     samtrafiken med järnväg mellan Finland och de
17833: kernas Förbund; och                                  Socialistiska Rådsrepublikernas Förbund. Om
17834:    - i järnvägstrafiken inom landet järnvägssty-     transport av vissa av de farligaste ämnena, såsom
17835: relsens bestämmelser om transport av farliga         ammoniak, måste avtalas särskilt och då vidtas
17836: ämnen med järnväg.                                   dessutom speciella säkerhetsåtgärder.
17837:    B. Vid transport av farliga ämnen på väg bör         När mängden farliga ämnen som skall trans-
17838: iakttas:                                             porteras ökar ägnas också ökad uppmärksamhet
17839:    - i internationell vägtrafik den europeiska       åt utvecklandet av beredskapen. Då transporten-
17840: överenskommelsen om internationell transport av      heter för transport av farliga ämnen råkar ut för
17841: farligt gods på väg (ADR); och                       en olycka eller om ett sådant fel uppdagas i
17842:    - vid vägtrafik i hemlandet trafikministeriets    transportmaterielen att ämnet som transporteras
17843: beslut om transport av farliga ämnen på väg som      kan ge upphov till skada på människor, egendom
17844: utfärdats med stöd av lagen och förordningen om      eller omgivning är kunskapen och bekämpnings-
17845: transport av farliga ämnen på väg.                   beredskapen hos de lokala myndigheterna av
17846:    Dessa avtal och bestämmelser innehåller till      största vikt. Förbättrandet av bekämpningsbered-
17847: och med mycket detaljerade bestämmelser om           skapen är särskilt viktig i de kommuner genom
17848: transport av farliga ämnen och kan till exempel      vilkas område antingen osedvanligt stora mäng-
17849: gälla                                                der av ett ämne eller ämnen som anses särskilt
17850:        klassificering av farliga ämnen;              farliga regelbundet transporteras.
17851:        märkning av vagnar, fordon och behållare;        Begränsade resurser och ändamålsenlighetssyn-
17852:        transport av olika ämnen i behållare;         punkter ser ut att begränsa förbättrandet av
17853:    - behållarnas konstruktion;                       åtminstone den bekämpningsberedskap, som
17854:                                         1983 vp. -      KK n:o 276                                        5
17855: 
17856: skall tas i användning i det första skedet, just tili   landet, varvid för brandkåren och polisen har
17857: de ovan nämnda kommunerna och möjligen                  klargjorts bl.a. hur cisternvagnarna är konstruera-
17858: endast tili de från risksynpunkt viktigaste farliga     de och vilka åtgärder järnvägen har vidtagit med
17859: ämnena.                                                 tanke på olyckshändelser.
17860:    1 detta syfte har i slutet av 1970-talet ett avtal      För vissa av de livligast trafikerade bangårdarna
17861: träffats melian inrikesministeriets räddningsav-        (17 st, tili vilka bl.a. Åbo hör) har i samarbete
17862: delning och järnvägsstyrelsen om att Statsjärnvä-       med de lokala brand- och polismyndigheterna
17863: garna vid järnvägsolyckor med tilibudsstående           släcknings- och räddningsplaner utarbetats och
17864: resurser skali svara för de direkta förstahandsåt-      praktiska övningar ordnats för att utröna hur
17865: gärderna, röjnings- och reparationsarbetena och         planerna fungerar.
17866: bistå brandmyndigheterna i räddningsarbetet.               För vägtransporternas del kan det konstateras
17867:    De närmare åtgärder som skali vidtas då en           att en kartläggning av transporten av farliga
17868: tågolycka har inträffat på järnvägen är definiera-      ämnen på väg hålier på att utarbetas och i den
17869: de i det av järnvägsstyrelsen utfärdade reglemen-       utreds vilka farliga ämnen som transporteras på
17870: tet om åtgärder vid järnvägsolyckor (OTRO). Det         väg, i hur stora mängder, vilka transportrutterna
17871: omfattar bl.a. allmänna anvisningar tili järnvägs-      är och vilka huvudtyper av transportmateriel som
17872: personalen om de specialåtgärder som bör vidtas         används. Utom för att utveckla utbildningen
17873: då vagnar och föremål som innehåller farliga            kommer kartläggningen också att utnyttjas för att
17874: ämnen har skadats.                                      öka bekämpningsberedskapen specielit i de kom-
17875:    Samarbetet melian Statsjärnvägarna och rädd-         muner genom vilkas område antingen ovanligt
17876:  ningsmyndigheterna har utökats genom att ett           stora mängder ämnen, elier ämnen som bör anses
17877: stort antal kurser har anordnats på olika håli i        som specielit farliga, transporteras.
17878: 
17879:      Helsingfors den 27 december 1983
17880: 
17881:                                                                          Trafikminister Matti Puhakka
17882:                                                   1983 vp.
17883: 
17884: Kirjallinen kysymys n:o 277
17885: 
17886: 
17887: 
17888: 
17889:                                      Siitonen ym.: Kuntien maksaman lasten kotihoidon tuen verotta-
17890:                                         misesta
17891: 
17892: 
17893:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17894: 
17895:    Valtakunnallinen kotihoidontukijärjestelmä on         on tulkinnut eräistä poikkeussäännöksistä verola-
17896: kaksivuotisen kokeilun jälkeen ollut käytössä            keihin vuodeksi 1984 annettua lakia siten, että
17897: vuodesta 1980 alkaen valtioneuvoston vuosittais-         kunnan maksama tuki voidaan katsoa verova-
17898: ten päätösten perusteella. Tuen piirissä olevien         paaksi ainoastaan siinä tapauksessa, että tuen
17899: perheiden määrää on vuosittain jonkin verran             maksamisen perusteet ovat täysin samat valtion
17900: lisätty. Tällä hetkellä voimassa olevan päätöksen         tuen maksamisen perusteiden kanssa.
17901: (29.1.1982) mukaan tuen saannin edellytyksenä               Jos Helsinki maksaisi tukea samojen perustei-
17902: on, että perheessä on vähintään yksi alle 3-vuo-         den mukaan kuin valtio, johtaisi se siihen, että
17903: tias lapsi ja lisäksi vähintään kaksi alle kouluikäis-   sekä valtion että kaupungin maksama tuki menisi
17904: tä lasta, tai että perheessä on vähintään yksi alle      samoille perheille. Tällöin ei kaupungin maksa-
17905: yhden vuoden neljän kuukauden ikäinen lapsi ja           malla tuella helpotettaisi lainkaan päivähoitoti-
17906: lisäksi vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi, ja       lannetta Helsingissä, mikä on yksi kokeilun ta-
17907: että perheen tukeen oikeuttava lapsi ei ole hoi-         voitteista. Kokeilun tulosten kannalta, kuten
17908: dettavana päiväkodissa tai laitoksessa eikä kun-         esim. lasten hoitojärjestelyissä tarjolla olevien
17909: nallisessa perhepäivähoidossa. Tuen määrä on             valintamahdollisuuksien käyttämishalukkuuden
17910: 700 mk kuukaudessa perhettä kohti.                       selvittämiseksi olisi tärkeää, että Helsingin mak-
17911:    Tämän lisäksi noin viidesosa Suomen kunnista          sama tuki rinnastettaisiin valtion maksamaan
17912: maksaa kotihoidon tukea kunnan varoista. Esi-            tukeen ja katsottaisiin verovapaaksi.
17913: merkiksi Helsingissä ollaan käynnistämässä koti-            Po. eriarvoisuus verotuksen suhteen valtion ja
17914: hoidon tukikokeilua, jolla pyritään selvittämään,        kunnan maksaman tuen välillä on esteenä kun-
17915: tarjoaako se todellisen vaihtoehdon lasten hoito-        nallisen järjestelmän kehittämiselle. Tässä vai-
17916: järjestelyjä kehitettäessä. Helsingissä käyttöön         heessa, jossa valtion asettamien taloudellisten
17917: otettavan mallin mukaan tuen saannin edellytyk-          resurssien puitteissa joudutaan voimakkaasti jar-
17918: senä on, että perheessä on vähintään yksi alle           ruttamaan kodin ulkopuolella tapahtuvan hoi-
17919:  2-vuotias lapsi ja että perheen lapset eivät ole        don järjestämistä, korostuu vanhempien toivo-
17920:  valtionosuuteen oikeutetussa kokopäivähoidossa.         man ja samalla yhteiskunnalle taloudellisesti jär-
17921:  Tuen suuruus on 700 markasta 1 300 markkaan             kevämmän vaihtoehdon kehittäminen.
17922:  kuukaudessa. Maksun suuruus on porrastettu                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17923:  perheen koon ja tulojen mukaan.                         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
17924:     Verohallituksen omaksuman kannan mukaan              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17925:  Helsingin maksama kotihoidon tuki on katsotta-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17926:  va veronalaiseksi toisin kuin valtion maksama
17927:  tuki, joka on verovapaata·. Perusteena em. kan-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17928:  taan on se, että Helsingin kotihoidon tuen mak-                ryhtyä kuntien maksaman lasten kotihoi-
17929:  samisen perusteet poikkeavat jossain määrin val-               don tuen saattamiseksi verotuksellisesti
17930:  tion tuen maksamisen perusteista. Verohallitus                 samaan asemaan valtion maksaman koti-
17931:                                                                 hoidon tuen kanssa?
17932:        Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1983
17933: 
17934:           Eva-Riitta Siitonen              Pertti Salolainen              Sakari Valli
17935:                       Lauri Impiö                                 Lea Kärhä
17936: 
17937: 428400048C
17938: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 277
17939: 
17940: 
17941: 
17942: 
17943:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17944: 
17945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuolloin kuitenkin lisäksi eraat muut kunnat,
17946: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        joiden antama tuki haluttiin verotuskohtelun
17947: olette 2 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       yhtenäistämiseksi myös saattaa verovapauden pii-
17948: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     riin.
17949: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Vaikka kotihoidon tuen kokeilusta siirryttiin
17950: Siitosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     koko valtakunnan käsittävään tukijärjestelmään,
17951: myksestä n:o 277:                                    tuen verovapautta koskevaan säännökseen jätet-
17952:                                                      tiin vastaavien perusteiden mukaan maksettavaaa
17953:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tukea koskeva varaus. Tätä pidettiin tarpeellisena
17954:        ryhtyä kuntien maksaman lasten kotihoi-       esimerkiksi sellaisten tilanteiden varalta, että
17955:        don tuen saattamiseksi verotuksellisesti      kunnat jatkaisivat tuen maksamista, vaikka val-
17956:        samaan asemaan valtion maksaman koti-         tioneuvoston päätöksen voimassaolo olisi päätty-
17957:        hoidon tuen kanssa?                           nyt, eikä uutta päätöstä olisi vielä ehditty antaa.
17958:                                                      Sitä vastoin verovapautta ei ole ollut tarkoitus
17959:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ulottaa tukeen, jonka maksamisperusteet ovat
17960: ti seuraavaa:                                        huomattavilta osin toiset kuin valtioneuvoston
17961:    Taloudellinen tuki, jonka kunta antaa lapsen      päätöksen mukaisessa kotihoidon tukijärjestel-
17962: huoltajalle valtioneuvoston hyväksymän lasten        mässä.
17963: kotihoitotukijärjestelmän puitteissa tai muutoin        Näin ollen verohallituksen Helsingin kaupun-
17964: vastaavien perusteiden mukaisesti, on vuosittain     gin suunnitteleman kotihoidontuen suhteen
17965: säädetty verovapaaksi poikkeussäännöksistä vero-     omaksumaa kantaa on pidettävä voimassaolevan
17966: lakeihin annettavana lailla. Viimeksi asiaa koske-   lain mukaisena.
17967: va säännös on sisällytetty lakiin vuoden 1984           Erilaisten perhehoitomuotojen kehittämistä ja
17968: poikkeussäännöksistä verolakeihin {822/83 ).         niihin liittyviä eläke-, sosiaaliturva- ja verotusky-
17969:    Verovapaus on alusta alkaen tarkoitettu ulotet-   symyksiä selvitetään parhaillaan sosiaali- ja ter-
17970: tavaksi nimenomaan laajuudeltaan ja maksamis·        veysministeriön asettamassa perhehoitajatoimi-
17971: perusteiltaan valtioneuvoston päätöksen mukai-       kunnassa, jonka määräaika päättyy kuluvan vuo-
17972: seen kotihoidon tukeen. Lainkohdan sanonta           den maaliskuun lopulla. Tässä yhteydessä tulee
17973: "tai muutoin vastaavien perusteiden mukaisesti"      selvitettäväksi myös se, onko lasten kotihoidon
17974: on peräisin vuosilta 1978-1979, jolloin kotihoi-     tuen verovapautta koskevia säännöksiä tarpeen
17975: don tukea maksettiin kokeiluluontoisesti vain        tarkistaa esimerkiksi tuen verovapautta kysymyk-
17976: muutamissa kunnissa. Vastaavaa tukea suorittivat     sessä tarkoitetulla tavalla laajentavaan suuntaan.
17977: 
17978:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1984
17979: 
17980:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
17981:                                        1983 vp. -      KK n:o 277                                            3
17982: 
17983: 
17984: 
17985: 
17986:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
17987: 
17988:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           muner, och för att förenhetliga behandiingen vid
17989: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse          beskattning ville man, att också detta stöd skulle
17990: av den 2 december 1983 tili vederbörande med-          omfattas av skattefriheten.
17991: lem av statsrådet översänt avskrift av föijande av        Fastän man övergick från experimentet med
17992: riksdagsman Siitonen m.fl. undertecknade spörs-        stöd för hemvård tili ett stödsystem som omfattar
17993: måi nr 277:                                            hela Iandet Iät man reserveringen angående stöd
17994:            Viika åtgärder ämnar Regeringen vidta       som annars betaias på motsvarande grunder kvar-
17995:         för att bringa det stöd för vård av barn i     stå i stadgandet om skattefrihet. Detta ansågs
17996:         hemmet som kommunerna betaiar i sam-           erforderligt tili exempel med tanke på situatio-
17997:         ma stälining vid beskattningen som det         ner, där kommunerna skulle fortsätta med att
17998:         stöd för vård av barn i hemmet som             betaia stöd fastän giltighetstiden för statsrådets
17999:         staten betaiar?                                besiut hade utgått och ett nytt besiut ännu inte
18000:                                                        hade hunnit utfärdas. Däremot har avsikten inte
18001:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       varit att utsträcka skattefriheten tili att gälia stöd,
18002: anföra föijande:                                       vars betalningsgrunder tili betydande delar skiijer
18003:                                                        sig från grunderna i stödsystemet för hemvård
18004:    Angående det ekonomiska stöd som kommun             eniigt statsrådets besiut.
18005: ger åt barns vårdnadshavare inom ramen för det
18006: av statsrådet godkända stödsystemet för vård av           Såiunda måste den ståndpunkt som skattesty-
18007: barn i hemmet elier annars på motsvarande              relsen har tagit i förhåliande tili det hemvårds-
18008: grunder har årligen stadgats att det är skattefritt    stöd som Helsingfors stad har pianerat anses
18009: genom en Iag om undantagsstadganden i skatte-          överensstämma med gäliande Iag.
18010: Iagarna. Senast har ett stadgande om detta                Utveckiandet av oiika famiijevårdsformer och
18011: innefattats i Iagen om undantagsstadganden i           därtill ansiutna pensions-, sociaiskydds- och be-
18012: skattelagarna år 1984 (822/83).                        skattningsfrågor utreds som bäst i en av sociai-
18013:    Avsikten har från första början varit att skatte-   och häisovårdsministeriet tillsatt famiijevårdar-
18014: friheten skali utsträckas att gälia uttryckiigen       kommission, vars arbete bör siutföras före ut-
18015: sådan hemvård som i fråga om omfattning och            gången av mars innevarande år. 1 detta samman-
18016: betainingsgrunder svarar mot statsrådets besiut.       hang kommer man att utreda också frågan om
18017: Lagrummets uttryck '' eller annars på motsvaran-       huruvida det är nödvändigt att justera stadgan-
18018: de grunder" härrör från åren 1978-1979, då stöd        dena angående skattefrihet för stöd av barns vård
18019: för hemvård i försökssyfte betaiades bara i några      i hemmet tili exempel så, att stödets skattefrihet
18020: kommuner. Ett motsvarande stöd betaiades dock          utveckias i en riktning som innebär en utvid-
18021: under denna tid dessutom av vissa andra kom-           gning på det sätt som åsyftas i spörsmåiet.
18022:      Helsingfors den 4 januari 1984
18023: 
18024:                                                                               Minister Pekka Vennamo
18025:                                                  1983 vp.
18026: 
18027: Kirjallinen kysymys n:o 278
18028: 
18029: 
18030: 
18031: 
18032:                                     Kärhä: Neuvostoliittoon suuntautuvien turistimatkojen järjestelyistä
18033: 
18034: 
18035:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18036: 
18037:    Suomalaisten matkanjärjestäjien myym1sta                Syyksi suomalaisten turistien joutumiseen ole-
18038: Neuvostoliittoon suuntautuvista matkoista on            maan syömättä ja kylmissä tiloissa on järjestäjien
18039: tullut jatkuvasti valituksia. Erityisesti tänä syksy-   taholta ilmoitettu olleen sääolosuhteet. Kun kui-
18040: nä on monen turistiryhmän kohdalla tilanne              tenkin poikkeuksellisen kovat sääolot ovat tähän
18041: ollut erittäin hankala suomalaisten matkailijoi-        vuodenaikaan tavanomaisia, on matkastaan mak-
18042: den jouduttua olemaan matkalla ilman ruokaa ja          saneilla oikeus odottaa, että niiden varalta varau-
18043: juomista jopa yli 30 tuntia ja seisomaan useita         dutaan ainakin mitä tulee ruoan suhteen.
18044: tunteja kylmissä lentokenttähalleissa kesken mat-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18045: kanteon. Matkoja mainostetaan terveysmatkoina,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18046: mutta sairaalle tai vanhalle henkilölle yli 20          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18047: tunnin syömättömyys saattaa olla katastrofaali-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18048: nen.
18049:                                                                   Katsooko Hallitus, että matkatoimisto-
18050:    Tilannetta on pahentanut Neuvostoliiton tulli-              jen Neuvostoliittoon järjestämillä turisti-
18051: määräykset, jotka kieltävät yksityistä matkustajaa             matkoilla on ollut sellaisia epäkohtia,
18052: ottamasta matkalle hedelmiä tai muita evästar-                 joiden korjaamiseksi Hallituksen taholta
18053: peita.                                                         on ryhdyttävä toimenpiteisiin?
18054: 
18055:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1983
18056: 
18057:                                                 Lea Kärhä
18058: 
18059: 
18060: 
18061: 
18062: 4284000725
18063: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 278
18064: 
18065: 
18066: 
18067: 
18068:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18069: 
18070:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        syn alennuskausien lisääntyneitä matkustajamää-
18071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         riä paremmin vastaaviksi. Kohteiden vaikeat ja
18072: olette 2 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        toisistaan poikkeavat sääolosuhteet sekä Aeroflo-
18073: jeenne n:o 1686 ohella toimittanut valtioneuvos-      tin osin omiamme tiukemmat säännökset saatta-
18074: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vat kuitenkin aiheuttaa viivästymisiä, jolloin ken-
18075: edustaja Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     tän palvelut ovat riittämättömiä matkustajamää-
18076: symyksestä n:o 278: ·                                 rään nähden. Tilannetta hankaloittaa useasti vii-
18077:                                                       västymisien ketjureaktiomaisuus ja suurimpien
18078:           Katsooko Hallitus, että matkatoimisto-      matkailijamäärien ajoittuminen parille päivälle
18079:        jen Neuvostoliittoon järjestämillä turisti-    viikonlopun aikana. Viisumimuodollisuudet len-
18080:        matkoilla on ollut sellaisia epäkohtia,        tomatkoilla sekä hotellien korkea käyttöaste niin
18081:        joiden korjaamiseksi Hallituksen taholta       etelän kohteissa kuin Leningradissakin eivät
18082:        on ryhdyttävä toimenpiteisiin?                 myöskään edesauta suurten matkustajamäärien
18083:                                                       siirtoja kentiltä hotelleihin.
18084:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Matkailijoiden kuljetuksiin ja niihin liittyviin
18085: seuraavaa:                                            palveluihin on kiinnitetty suurta huomiota Suo-
18086:    Matkailu Suomesta Neuvostoliittoon on lisään-      men ja Neuvostoliiton hallitusten välisen talous-
18087: tynyt voimakkaasti viime vuosina. Suurin tähän-       komission liikenne- ja tietoliikenne- sekä matkai-
18088: astinen määrä, yli 350 000 matkailijaa, saavutet-     lualan työryhmissä. Neuvotteluissa ja seminaa-
18089: tiin vuonna 1982 ja vuonna 1983 arvioidaan            reissa on pohdittu vaihtoehtoja pullonkaulaksi
18090: Neuvostoliitossa käyneen ainakin 300 000 suo-         muodostuneelle Leningradin kentälle. Samoin on
18091: malaismatkailij an.                                   selvitetty Suomen kuluttajasuojaa matkailua kos-
18092:    Suomen ja Neuvostoliiton matkailuviranomais-       keviita osin.
18093: ten sopimusten mukaisesti matkailua on jatku-            Molempien maiden matkailuviranomaisten,
18094: vasti maantieteellisesti laajennettu molemmissa       matkanjärjestäjien ja lentoyhtiöiden tavoitteena
18095: maissa. Merkittävä osa viime vuosien lisäänty-        on matkailun turvallisuuden ohella myös matkai-
18096: neestä matkailusta Neuvostoliittoon onkin suun-       luun ja kuljetuksiin liittyvien palvelujen paranta-
18097: tautunut perinteisten kohteiden ulkopuolelle,         minen sekä mahdollisesti syntyvien ongelmien
18098: erityisesti Mustan meren lepokohteisiin, joihin       ratkaiseminen ja korvausten suorittaminen kan-
18099: pääasiallisesti on matkustettu bussi-lentoyhdistel-   sainvälistä käytäntöä noudattaen molempia osa-
18100: mää käyttäen Leningradin kautta. Leningradin          puolia tyydyttävällä tavalla.
18101: Pulkovan lentokenttä on mitoitettu ensisijaisesti        Hallitus tulee maittemme välisissä ao. neuvot-
18102: palvelemaan kansainvälistä kauttakulkuliikennet-      telukokouksissa kiinnittämään huomiota ongel-
18103: tä ja se on samalla yksi Neuvostoliiton vilkkaim-     miin, joita kysymyksessä kosketellaan. Kerrotun-
18104: min liikennöityjä kotimaanliikenteen kenttiä.         laiset valitettavat, joskin satunnaiset kitkailmiöt
18105: Kentän palveluja on Aeroflotin mukaan pyritty         ovat matkailun palvelumuotoja ja -tasoa kehitet-
18106: jatkuvasti tehostamaan erityisesti kevään ja syk-     täessä kaiken aikaa vähenemässä.
18107: 
18108:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1984
18109: 
18110:                                                                                Ministeri jermu Laine
18111:                                        1983 vp. -      KK n:o 278                                          3
18112: 
18113: 
18114: 
18115: 
18116:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18117: 
18118: 
18119:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            månader. De svåra och från ort tili ort varierande
18120: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         väderleksförhåliandena samt Aeroflots delvis
18121: nr 1686 av den 2 december 1983 tili vederböran-        striktare bestämmelser än de våra kan dock
18122: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           förorsaka förseningar, varvid flygplatsens service
18123: följande av riksdagsman Kärhä undertecknade            är otiliräcklig med hänsyn tili resenärernas antal.
18124: spörsmål nr 278:                                       Läget försvåras ofta av den kedjereaktion för-
18125:                                                        seningarna ger upphov tili samt det faktum, att
18126:           Anser Regeringen, att på av resebyråer-      det största antalet turister koncentreras tili ett par
18127:        na tili Sovjetunionen arrangerade turist-       dagar under veckoslutet. Visumformaliteterna på
18128:        resor förekommit sådana olägenheter, tili       flygresorna samt den höga beläggningen av ho-
18129:        vilkas avhjälpande från Regeringens sida        teliutrymmena såväl i fråga om turistmålen i
18130:        bör vidtas åtgärder?                            söder som även i Leningrad, underlättar ej helier
18131:                                                        förflyttandet av stora resenärsgrupper från flyg-
18132:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       platserna tili hotelien.
18133: anföra följande:                                          1 arbetsgrupperna för den av regeringarna i
18134:    Turismen från Finland tili Sovjetunionen har        Finland och i Sovjetunionen tilisatta ekonomiska
18135: ökat kraftigt under de senaste åren. Det största       kommissionen för trafik-, kommunikations- och
18136: antalet hittilis, över 350 000 turister, uppnåddes     turistfrågor har stor uppmärksamhet fästs vid
18137: år 1982 och år 1983 uppskattas åtminstone              resenärernas befordring och därtili hörande servi-
18138: omkring 300 000 finländska turister ha besökt          ce. Vid underhandlingar och seminarier har dryf-
18139: Sovjetunionen.                                         tats alternativ tili Leningrads flygplats, som blivit
18140:    1 enlighet med avtalen melian turistmyndighe-       en flaskhals. Likaså har man utrett konsument-
18141: terna i Finland och i Sovjetunionen har turismen       skyddet i Finland tili den del det gälier turismen.
18142: kontinuerligt utvidgats geografiskt i bägge Iän-          Turistmyndigheterna, researrangörerna och
18143: der. En betydande del av den utökade turismen          flygbolagen i bägge Iänder har såsom sitt mål att
18144: tili Sovjetunionen under de senaste åren har           förutom säkerheten inom turismen förbättra ser-
18145: också sträckt sig tili resemål utanför de traditio-    vicen som ansluter sig tili turismen och transpor-
18146: nelia, framförallt tili rekreationsorter vid Svarta    terna samt att lösa eventuelit uppkommande
18147: havet, tili vilka resorna har företagits med be-       problem och utbetala ersättning i enlighet med
18148: gagnande av buss-flygförbindelser via Leningrad.       internationeli praxis på ett sätt, som tilifredsstäl-
18149: Pulkova-flygplatsen i Leningrad är dimensione-         ler båda parterna.
18150: rad att i första hand betjäna den internationelia         Regeringen kommer vid vederbörande för-
18151: genomfartstrafiken och den är samtidigt en av de       handlingsmöten melian våra Iänder att fästa
18152: mest trafikerade flygplatserna för inrikestrafiken i   uppmärksamhet vid de problem, som berörs i
18153: Sovjetunionen. Enligt Aeroflot har man strävat         spörsmålet. Relaterade beklagliga, om ock tillfäl-
18154: tili att ständigt effektivera flygplatsens service     liga friktionsföreteelser hålier dock hela tiden på
18155: framförallt för att bättre svara mot det växande       att avta i och med utvecklandet av turismens
18156: antalet turister under vårens och höstens rabatt-      serviceformer och -nivå.
18157: 
18158: 
18159:      Helsingfors den 1 februari 1984
18160: 
18161:                                                                                   Minister Jermu Laine
18162:                                                 1983 vp.
18163: 
18164: Kirjallinen kysymys n:o 279
18165: 
18166: 
18167: 
18168: 
18169:                                    Ehrnrooth ym.: Paikallislehtien edustuksen saamisesta postimaksu-
18170:                                      lautakuntaan
18171: 
18172: 
18173:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18174: 
18175:    Kotimaisten sanomalehtien postimaksuista sa-           Paikallislehtien merkitys on jatkuvasti kasvanut
18176: moin kuin valtion tulo- ja menoarvioon otetta-         ja niiden yhteinen liitto edustaa tänään 165
18177: vasta lehtien kuljetusmäärärahasta antaa valtio-       paikallislehteä, joiden levikki yhteensä on
18178: neuvoston asettama erityinen pysyvä lautakunta         980 000 kappaletta. Useimmat ilmestyvät yksi-
18179: vuosittain lausuntonsa liikenneministeriölle. Tä-      kolme kertaa viikossa, mutta on myös kuusikin
18180: hän ns. postimaksulautakuntaan, joka perustuu          kertaa viikossa ilmestyviä paikallislehtiä.
18181: asetukseen (n:o 421163), kuuluu puheenjohtaja             Vailla edustusta postimaksulautakunnassa Pai-
18182: ja neljä jäsentä. Puheenjohtaja edustaa valtiova-      kallislehtien Liitolla ei ole ollut todellista vaiku-
18183: rainministeriötä sekä jäsenistä yksi liikenneminis-    tusvaltaa postitaksan rakenteeseen ja yksityiskoh-
18184: teriötä, yksi posti- ja telelaitosta sekä kaksi leh-   taiseen sisältöön nähden. Paikallislehtien taksassa
18185: distöä. Lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten         on vuodesta toiseen esiintynyt vääristymä, joka
18186: toimikausi on kolme vuotta. Viimeksi asetetun          usein on myönnetty valtiovallan edustajien tahol-
18187: lautakunnan toimikausi jatkuu vuoden 1984 lop-         ta. Yhdenvertainen paikallislehtien ja muiden
18188: puun saakka.                                           sanoma- ja aikakauslehtien kohtelu edellyttäisi
18189:    Postimaksulautakunta käsittelee kaikkien koti-      mielestämme, että huolehdittaisiin siitä, että
18190: maisten sanoma- ja aikakauslehtien postimaksu-         Paikallislehtien Liitto saa edustuksen lautakun-
18191: ja. Lautakunnassa ovat edustettuina Sanomaleh-         nassa.
18192: tien Liitto ja Aikakauslehtien Liitto. Useista esi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18193: tyksistä huolimatta ei kuitenkaan paikallislehtien     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18194: edustusta ole järjestetty lautakunnan kokoonpa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18195: nosta päätettäessä. Se seikka, että Paikallislehtien   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18196: Liitto on saanut kutsun siihen keväällä pidettä-
18197: vään postimaksulautakunnan kokoukseen, jossa                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18198: lausunto seuraavan vuoden postitaksasta lopulli-               siin, jotta paikallislehdille turvattaisiin
18199: sesti hyväksytään, ei vastaa jäsenyyttä puhe- ja               jäsenyys postimaksulautakunnassa?
18200: äänioikeuksin.
18201: 
18202:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1983
18203: 
18204:          Georg C. Ehrnrooth               Helvi Koskinen                  Kari Rajamäki
18205:          Kaarina Dromberg                 Liisa Jaakonsaari               Ville Komsi
18206:          Esko Almgren                     Heimo Linna                     Lauha Männistö
18207: 
18208: 
18209: 
18210: 
18211: 4284000478
18212: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 279
18213: 
18214: 
18215: 
18216: 
18217:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18218: 
18219:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Mainitun asetuksen mukaan lautakuntaan,
18220: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jonka valtioneuvosto asettaa, kuuluu puheenjoh-
18221: olette 2 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       taja ja neljä jäsentä. Puheenjohtaja edustaa val-
18222: jeenne n:o 1687 ohella toimittanut valtioneuvos-     tiovarainministeriötä ja jäsenistä yksi liikennemi-
18223: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    nisteriötä, yksi posti- ja telelaitosta sekä kaksi
18224: edustaja Ehrnrootin ym. näin kuuluvasta kirjalli-    lehdistöä. Lehdistön edustajiksi valtioneuvosto
18225: sesta kysymyksestä n:o 279:                          on asettanut kahden suurimman lehtijärjestön eli
18226:                                                      Sanomalehtien Liiton ja Aikakauslehtien Liiton
18227:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       edustajat. Lautakunta on kutsunut Paikallisleh-
18228:        siin, jotta paikallislehdille turvattaisiin   tien Liiton edustajan pysyväksi asiantuntijakseen.
18229:        jäsenyys postimaksulautakunnassa?                Kotimaisten sanomalehtien postimaksuja käsit-
18230:                                                      televä lautakunta ei ole koskaan esittänyt lehtien
18231:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ilmestymiskertoihin perustuvaa postimaksujen
18232: ti seuraavaa:                                        erottelua, jota kysymyksen perusteluissa pidetään
18233:                                                      paikallislehtiin kohdistuvana postimaksujen vää-
18234:    Kotimaisten sanoma- ja aikakauslehtien posti-     ristymänä. Edellä tarkoitettu erottelu on toteu-
18235: maksut vahvistetaan asetuksella. Esityksen liiken-   tettu sanoma- ja aikakauslehtien postimaksuista
18236: neministeriölle tästä asiasta samoin kuin tulo- ja   annetulla asetuksella ja valtioneuvosto on katso-
18237: menoarvioon otettavan lehdistön yleisen kulje-       nut siihen olevan riittävän painavat perusteet.
18238: tustuen määrästä tekee kotimaisten sanomaleh-           Lehtien postimaksuja käsittelevän lautakunnan
18239: tien postimaksuja käsittelevä lautakunta. Lauta-     kokoonpanon määrääminen kuuluu hallituksen
18240: kunnan asettaminen ja sen kokoonpano perustu-        toimivaltaan ja asia tulee seuraavan kerran käsi-
18241: vat kotimaisten sanomalehtien postimaksuja kä-       teltäväksi kuluvan vuoden loppupuolella, jolloin
18242: sittelevästä lautakunnasta 30 päivänä elokuuta       lautakunta asetetaan seuraavaksi kolmivuotiskau-
18243: 1963 annetun asetuksen (421/63) säännöksiin.         deksi.
18244: 
18245:     Helsingissä tammikuun 6 päivänä 1984
18246: 
18247:                                                                   Liikenneministeri Matti Puhakka
18248:                                       1983 vp. -      KK n:o 279                                      3
18249: 
18250: 
18251: 
18252: 
18253:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18254: 
18255:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ledamöter. Ordföranden företräder finansminis-
18256: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         teriet och en av ledamöterna trafikministeriet, en
18257: nr 1687 av den 2 december 1983 till vederböran-       post- och televerket samt två tidningspressen.
18258: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          Såsom tidningspressens representanter har stats-
18259: följande av riksdagsman Ehrnrooth m.fl. under-        rådet utsett representanter för de två största
18260: tecknade spörsmål nr 279:                             tidningsorganisationerna, dvs. Tidningarnas För-
18261:                                                       bund och Tidskrifternas Förbund. Nämnden har
18262:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         kallat en representant för förbundet Paikallisleh-
18263:        att trygga lokaltidningars medlemskap i        tien Liitto till permanent sakkunnig.
18264:        postavgiftsnämnden?                                Nämnden för behandling av postavgifterna för
18265:                                                       inhemska tidningar har aldrig gjort en framställ-
18266:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ning om att postavgifterna skulle variera enligt
18267: anföra följande:                                      hur ofta tidningar utkommer, vilket i spörsmålets
18268:    Postavgifterna för inhemska tidningar och tid-     motivering anses innebära en förvrängning av
18269: skrifter fastställs genom förordning. Nämnden         postavgifterna på viiken lokaltidningarna blir
18270: för behandling av postavgifterna för inhemska         lidande. Den ovan avsedda fördelningen av av-
18271: tidningar gör en framställning om detta ärende        gifterna har genomförts genom förordningen om
18272: till trafikministeriet, liksom även om det allmän-    postavgifter för tidningar och tidskrifter, och
18273: na transportstöd för pressen som upptas i stats-      statsrådet har ansett tillräckligt vägande grunder
18274: förslaget. Tillsättandet av nämnden och dess          föreligga för detta.
18275: sammansättning grundar sig på stadgandena i               Bestämmandet av sammansättningen hos
18276: förordningen den 30 augusti 1963 om en nämnd          nämnden för behandling av postavgifterna för
18277: för behandling av postavgifterna för inhemska         tidningar hör till regeringens befogenheter och
18278: tidningar (421163).                                   ärendet kommer följande gång upp till behand-
18279:     Enligt nämnda förordning består nämnden,          ling i slutet av innevarande år, varvid nämnden
18280: som tillsätts av statsrådet, av ordförande och fyra   tillsätts för följande treårsperiod.
18281: 
18282:     Helsingfors den 6 januari 1984
18283: 
18284:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
18285:                                                1983 vp.
18286: 
18287: Skriftligt spörsmål nr 280
18288: 
18289: 
18290: 
18291: 
18292:                                    Stenbäck m.fl.: Om försurningen av naturen         Finland
18293: 
18294: 
18295:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
18296: 
18297:   Utsläpp av svavel och andra luftföroreningar        sionsnormer för svavelutsläpp med alimän nor-
18298: leder tili en tilitagande försurning av sjöar,        disk stränghet faststälias. Normerna kunde bli
18299: skogar och åkrar viiken hotar att bli ett miljö-      bindande efter en övergångstid, som ger indus-
18300: problem av hittilis okända mått. Vid sidan om         trin och andra berörda realistiska möjligheter att
18301: hotet mot naturen står betydande ekonomiska           anpassa sig tili de nya bestämmelserna. Olika
18302: värden på spel. En fortsatt omfattande försurning     åtgärder för att avsvavla bränslet bör också prö-
18303: dödar livet i ett växande antal sjöar och försämrar   vas. Att förse bilar med avgasrening skulie likaså
18304: skogs- och jordbruksproduktionen. Även grund-         hejda försurningen. Detta kräver dock helt blyfri
18305: vattnet hotas av försurning med därpå följande        bensin eftersom bly förstör de katalysatorer som
18306: urlakning av tungmetalier.                            är tiligängliga för avgasrening. Här kunde också
18307:    Försurningen är i högsta grad ett internatio-      en övergångstid tillämpas under viiken blyfri och
18308: nelit problem som i Melianeuropa redan kan            blyad bensin skulie säljas paraliellt. Genom skat-
18309: betecknas som en ekologisk katastrof. I samarbe-      teåtgärder kunde avgasrening och blyfri bensin
18310: te med de andra nordiska länderna agerar Fin-         gynnas.
18311: land internationelit med målet att de europeiska         Hänvisande tili det ovan anförda vili vi i den
18312: länderna skali minska sitt svavelutsläpp med          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18313: minst 30 procent fram tili år 199 3. Inte ens ett     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18314: förverkligande av detta mål ger garantier för att     följande spörsmål:
18315: den smygande eko-katastrofen kan undvikas.                       Har Regeringen för avsikt att för all-
18316:  Enligt bedömning är ca en tredjedel av svavelför-           mänheten presentera en alisidig utred-
18317: oreningarna i Finland av inhemskt ursprung.                  ning av försurningens inverkan på den
18318:  Resten härstammar från andra Iänder.                        finländska naturen, och
18319:    Samtidigt med den internationelia verksamhe-                  vilka initiativ har Regeringen för avsikt
18320: ten måste Finland för egen del skrida tili effekti-          att ta i nordisk och europeisk riktning för
18321: va åtgärder för att själv kunna leva upp tili de             att åstadkomma avtal som bättre än hit-
18322: krav, som ställs på de övriga europeiska länderna.           tilis skyddar oss för försurningseffekter
18323: För att förhindra försurningen bör bl.a. emis-               utifrån?
18324: 
18325:      Helsingfors den 2 december 1983
18326: 
18327:          Pär Stenbäck                    Håkan Malm                    Gunnar ] ansson
18328:          Ole Norrback                    Ole Wasz-Höckert             Håkan Nordman
18329:                     Boris Renlund                              Henrik Westerlund
18330: 
18331: 
18332: 
18333: 
18334: 428400050E
18335: 2                                     1983 vp. -- KJ( n:o 280
18336: 
18337: Kirjallinen kysymys n:o 280                                                                 Suomennos
18338: 
18339: 
18340: 
18341: 
18342:                                   Stenbäck ym.: Suomen luonnon hapantumisesta
18343: 
18344: 
18345:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18346: 
18347:    Rikin ja muiden ilman saasteiden päästöt joh-     mit rikkipäästöille. Normit voisivat tulla sitoviksi
18348: tavat järvien, metsien ja peltojen happamuuden       ylimenokauden jälkeen, joka antaisi teollisuudel-
18349: lisääntymiseen. Tämä uhkaa muodostua sen luo-        le ja muille asianasaisille realistiset mahdollisuu-
18350: kan ympäristöongelmaksi, jota ei ole aikaisem-       det sopeutua uusiin määräyksiin. On myös ko-
18351: min tunnettu. Rinnan luontoa vastaan kohdistu-       keiltava uusia toimenpiteitä rikin poistamiseksi
18352: van vaaran kanssa ovat kysymyksessä huomattavat      polttoaineesta. Autojen varustaminen pakokaa-
18353: taloudelliset arvot. Jatkuva laaja hapantuminen      sun puhdistajilla estäisi myös hapantumisen. Tä-
18354: tappaa elämän jatkuvasti kasvavassa määrässä         mä vaatii kuitenkin lyijystä täysin vapaata bensii-
18355: järviä ja haittaa metsä- ja maataloustuotantoa.      niä, koska lyijy hajottaa katalysaattorit, joita
18356: Hapantuminen uhkaa myös pohjavesiä, mistä            voidaan käyttää pakokaasujen puhdistamiseen.
18357: seuraa raskasmetallien poistuminen.                  Tässäkin voitaisiin soveltaa ylimenokautta, jonka
18358:    Hapantuminen on mitä suurimmassa määrin           aikana myytäisiin sekä lyijytöntä että lyijyä sisäl-
18359: kansainvälinen ongelma, jota Keski-Euroopassa        tävää bensiiniä. Verotuksellisilla toimenpiteillä
18360: voidaan jo kutsua ekologiseksi katastrofiksi. Yh-    voitaisiin suosia pakokaasujen puhdistamista ja
18361: dessä muiden Pohjoismaiden kanssa Suomi toi-         lyijytöntä bensiiniä.
18362: mii kansainvälisellä kentällä päämääränään saada        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18363: eurooppalaiset maat vähentämään rikkipäästä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18364: jään vähintään 30 prosentilla vuoteen 1993 men-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18365: nessä. Ei edes tämän päämäärän toteutuminen          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18366: anna takeita siitä, että uhkaava ekologinen katas-
18367: trofi voitaisiin välttää. Arvioiden mukaan noin                 Aikooko Hallitus esittää yleisölle kai-
18368: kolmasosa rikkisaasteista Suomessa on peräisin               ken kattavan selvityksen hapantumisen
18369: kotimaasta. Muu osa tulee muista maista.                     vaikutuksista Suomen luontoon, ja
18370:    Rinnan kansainvälisen toiminnan kanssa Suo-                  minkälaisia aloitteita Hallitus aikoo
18371: men on omalta osaltaan ryhdyttävä tehokkaisiin               tehdä pohjoismaisessa ja eurooppalaisissa
18372: toimenpiteisiin täyttääkseen itse ne vaatimukset,            puitteissa aikaansaadakseen sopimuksen,
18373: jotka on asetettu muille eurooppalaisille maille.            joka nykyistä paremmin suojelisi meitä
18374: Hapantumisen estämiseksi on mm. asetettava                   ulkoa tulevilta hapantumisseuraamuksil-
18375: yleisellä pohjoismaisella ankaruudella päästönor-            ta?
18376: 
18377:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1983
18378: 
18379:          Pär Stenbäck                   Håkan Malm                    Gunnar Jansson
18380:          Ole Norrback                   Ole Wasz-Höckert              Håkan Nordman
18381:                     Boris Renlund                             Henrik Westerlund
18382:                                         1983 vp. -      KK n:o 280                                        3
18383: 
18384: 
18385: 
18386: 
18387:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18388: 
18389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tus on tänä vuonna yli 1,2 miljoonaa Norjan
18390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kruunua. Ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutu-
18391: olette 2 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-          mista valtiosta toiseen koskevan yleissopimuksen
18392: jeenne n:o 1702 ohella lähettänyt valtioneuvos-         pui~teiss~ kerätään jatkuvasti tietoja myös happa-
18393: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-       mottumtsen vatkutuksista. Nämä tiedot on tar-
18394: jennöksen kansanedustaja Stenbäckin ym. kirjal-         koitus kerätä ja julkaista selvityshankkeen yhtey-
18395: lisesta kysymyksestä n:o 280, jossa tiedustellaan:      dessä.
18396:          Aikooko Hallitus esittää yleisölle kai-           Yhteistyö Pohjoismaiden kesken happamoitu-
18397:        ken kattavan selvityksen hapantumisen            mista koskevissa asioissa on ollut tiivistä jo 1970-
18398:        vaikutuksista Suomen luontoon, ja                luvun alusta lähtien. Vuoden 1984 aikana neu-
18399:          minkälaisia aloitteita Hallitus aikoo          vottelut jatkuvat edelleen siten laajennettuina,
18400:        tehdä pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa        että niihin ottavat osaa myös eräät Keski-Euroo-
18401:        puitteissa aikaansaadakseen sopimuksen,          pan valtiot ja Kanada. Suomi toimii aktiivisesti
18402:        joka nykyistä paremmin suojelisi meitä           näissä neuvotteluissa. Tavoitteena on yhdessä
18403:        ulkoa tulevilta hapantumisseuraamuksil-          harkita mahdollisia uusia aloitteita esitettäviksi
18404:         ta?                                             edellä mainitun yleissopimuksen toimielimen
18405:                                                         seuraavi~sa ~okouksissa syksyllä 1984 ja syksyllä
18406:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        1985. Ltsäkst on happamoitumisongelmasta alus-
18407: ti seuraavaa:                                           tavasti keskusteltu mm. Neuvostoliiton edusta-
18408:                                                         jien kanssa.
18409:    Sisäasiainministeriö toimitti viime vuonna ylei-
18410: sölle tarkoitetun happamoitumista kuvaavan ai-              Happamen laskeuman vähentämiseksi hallitus
18411: neiston, joka julkistettiin maapallon ympäristö-        on yhdessä Norjan ja Ruotsin hallitusten kanssa
18412: päivänä 5.6.1983. Aineisto, joka perustui ilma-         jo keväällä 1983 esittänyt, että Euroopan ja
18413: tieteen laitoksen keräämiin tietoihin happamasta        Pohjois-Amerikan maat vähentäisivät rikin koko-
18414: laskeumasta ja ulkomaisiin tietoihin vaikutuksis-       naispäästöjä 30 prosenttia noin kymmenen vuo-
18415: ta, oli suhteellisen suppea. Konkreettiset tiedot       den kuluessa. Esitys on saanut laajaa kannatusta
18416: happamoitumistilanteesta Suomessa ovat toistai-         ja tähän mennessä yhteensä yhdeksän maata on
18417: seksi yleispiirreisiä ja puutteellisia, koska alan      ilmoittanut vähentävänsä päästöjään vähintään
18418: tutkimukselle kuten koko ympäristönsuojelun             30 prosentilla. Jo mainittuun yleissopimukseen
18419: tutkimukselle on tähän mennessä osoitettu varsin        liittyneet valtiot ovatkin ryhtyneet valmistele-
18420: vähäisiä voimavaroja.                                   maan yksityiskohtaisia suunnitelmia asiasta. Siten
18421:    Ympäristöministeriö aikoo tehostaa happamoi-         o~ osoittautunut, että nyt voimassa oleva yleisso-
18422: tumiseen liittyvää tutkimusta. Suomessa tätä tut-       ptmus on käyttökelpoinen väline ja että sen
18423: kimusta rahoittavat ympäristöministeriön lisäksi        toteuttamista koskevat realistiset aloitteet voivat
18424: kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Akate-          jo?taa tuloksiin. Useissa maissa ollaan jo sitä
18425: mia ja eräät säätiöt. Ympäristöministeriö tekee         mteltä, että tavoite vähentää päästöjä 30 prosen-
18426: vuoden 1984 aikana laajan selvityksen, jonka            tilla ei ole riittävä eikä niin ollen lopullinen.
18427: tarkoitus on erityisesti selvittää päästöjen vähen-         Tärkeintä on kuitenkin vähentää omia rikin-
18428:  tämisea teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä. Sel-   päästöjämme, sillä siten voimme voimakkaimmin
18429: vityksen kustannukset ovat miljoona markkaa.            vähentää hapanta laskeumaa siellä, missä se on
18430:  Ympäristönsuojelun pohjoismaisessa virkamies-          suurinta, nimittäin Etelä-Suomessa. Samalla Suo-
18431:  komiteassa aloitetaan kussakin maassa tehtäviä         mi voi pitää yllä uskottavuuttaan asiaa koskevissa
18432:  selvityksiä tukeva projekti, jonka yhteinen rahoi-     kansainvälisissä neuvotteluissa.
18433: 
18434:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1984
18435: 
18436:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
18437: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 280
18438: 
18439: 
18440: 
18441: 
18442:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
18443: 
18444:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ta år tili över 1,2 miljoner norska kronor. lnom
18445:  anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ramen för konventionen om långväga gränsöver-
18446: ·nr 1702 av den 2 december 1983 tili vederböran-        skrid~nde luftföroreningar samlas kontinuerligt
18447:  de medlem av statsrådet översänt avskrift av           uppg1fter också om försurningens effekter. Avsik-
18448: följande av riksdagsman Stenbäck m.fl. under-           ten är att samla alla dessa uppgifter och publicera
18449:  tecknade spörsmål nr 280:                              dem i samband med utredningsprojektet.
18450:            Har Regeringen för avsikt att för all-          Samarbetet mellan de nordiska länderna i
18451:        mänheten presentera en allsidig utred-           ärenden som gäller försurningen har varit intimt
18452:        ning av försurningens inverkan på den            redan från och med början av 1970-talet. Under
18453:        finländska naturen, och                          år 1984 kommer överläggningarna att fortsätta
18454:            vilka initiativ har Regeringen för avsikt    och de utvidgas sålunda, att också vissa mellan-
18455:        att ta i nordisk och europeisk riktning för      europeiska stater och Kanada deltar i dem.
18456:        att åstadkomma avtal som bättre än hit-          Finland är aktivt vid dessa överläggningar. Målet
18457:        tills skyddar oss för försurningseffekter        är att gemensamt pröva möjliga nya initiativ,
18458:        utifrån?                                         som skulle framläggas vid de följande samman-
18459:                                                         trädena med ovan nämnda konventions verkstäl-
18460:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lande organ under hösten 1984 och hösten 1985.
18461: anföra följande:                                        Vidare har försurningsproblemet preliminärt dis-
18462:                                                         kuterats bl.a. med representerande för Sovjetu-
18463:    Senaste år regigerade inrikesministeriet mate-       nionen.
18464: ria!, som beskriver försurningen och som var
18465: avsett för allmänheten. Materialet offentliggjor-          Fö~ att I?inska det sura nedfallet föreslog
18466: des på jordens miljödag 5.6.1983. Materialet,           reger~ngen ullsammans med Norges och Sveriges
18467: som grundades på de uppgifter om det sura               regenngar redan våren 1983 att länderna i Euro-
18468: nedfallet som meteorologiska institutet samlat in       pa och Nordamerika skulle minska de totala
18469: och på utländska up_pgifter om dess effekter var        utsläppen av svavel med 30 procent inom loppet
18470: relativt begränsat. An så länge är de konkreta          av cirka tio år. Förslaget har vunnit ett omfattan-
18471: uppgifterna om försurningssituationen i Finland         de understöd och hittills har sammanlagt nio
18472: tili sin natur allmänna och bristfälliga emedan         lä?-der meddelat att de minskar sina utsläpp med
18473: hittills ytterst små resurser har anvisats för forsk-   mmst 30 procent. De stater som redan har
18474: n~ng på området, liksom för all miljövårdsforsk-        anslutit sig tili nämnda konvention har även
18475: ntng.                                                   börjat förbereda detaljerade planer i ärendet.
18476:     Miljöministeriet har för avsikt att effektivera     Sålunda har det visat sig att den gällande kon-
18477: forskningen om försurning. 1 Finland finansieras        ventionen är ett användbart redskap och att
18478: sådan forskning dels av miljöministeriet, dels          realistiska initiativ, som gäller dess fötverkligan-
18479: också av handels- och industriministeriet, Fin-         de, kan leda tili resultat. 1 många Iänder anser
18480: lands Akademi och vissa stiftelser. Under år 1984       man redan att målet att minska utsläppen med
18481: kommer miljöministeriet att göra en omfattande          30 procent inte är tillräckligt och således inte
18482: utredning i syfte att särskilt utreda de tekniska       slutligt.
18483: och ekonomiska förutsättningarna för att minska            Det viktigaste är dock att minska våra egna
18484: utsläppen. Utredningens kostnader uppgår tili en        svavelutsläpp. Därigenom kan vi kraftigast mins-
18485: miljon mark. lnom Nordiska ämbetsmannakom-              ka det sura nedfallet där det är som störst
18486: mitten för miljövårdsfrågor inleds ett projekt för      nämligen i södra Finland. Samtidigt kan Finland
18487: att stöda de utredningar som görs i ettvart land.       upprätthålla sin trovärdighet vid de internatio-
18488: Projektets gemensamma finansiering uppgår det-          nella överläggningarna i ärendet.
18489: 
18490:      Helsingfors den 11 januari 1984
18491: 
18492:                                                                              Miljöminister Matti Ahde
18493:                                                  1983 vp.
18494: 
18495: Skriftligt spörsmål nr 281
18496: 
18497: 
18498: 
18499: 
18500:                                     Nyby m.fl.: Om minimeringen av utsläppen av radioaktiva ämnen
18501: 
18502: 
18503:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
18504: 
18505:   De radioaktiva utsläppen inom Pariskonventio-            Under the International Watertribunal i Rotter-
18506: nens område är betydande. Uppbearbetningen av           dam (3-7 oktober) gjorde informationen om
18507: utbränt kärnbränsle i Windscale (UK) och la Hague       Windscale stort intryck på juryn och expertkommit-
18508: (Frankrike) är ansvarig för över 90 % av den            ten. Juryn fördömde fortsatta utsläpp.
18509: samlade mängden radioaktivitet, som släpps ut från          Det rådde stor enighet om att Windscale var det
18510: atomkraftprogram, atomvapenframställning och            allvarligaste av de 18 ärenden som behandlades.
18511: utveckling samt forskning.                              Den 19 oktober upplyste den danske miljöminis-
18512:                                                         tern Chr. Christensen Folketinget om, att han
18513:    Windscale-utsläppen tili Iriska sjön ansvarar för    personligen kommer att arbeta för att samla de
18514: 90-95 % av den samlade mängden radioaktivt              Nordiska länderna kring ett förslag tili Pariskonven-
18515: cesium-137 som kan upptäckas i Nordsjön. Ce-            tionens tekniskt-vetenskapliga arbetsgrupp, om att
18516: sium-137 från Windscale kan uppmätas i Östgrön-         nya såväl som existerande uppbearbetningsanlägg-
18517: land och i Barents hav norr om Norge. På bottnen        ningar åläggs att använda den bästa tiligängliga
18518: av Iriska sjön ligger i dag mellan ett kvarts och ett   teknologin. Den engelska regeringen meddelande
18519: halvt ton plutonium från uppbearbetningen vid           den 2 november att man kommer att tilisätta en
18520: Windscale. Det både finns och används (USA,             utredning om cancerförekomsten kring Windscale,
18521: Japan, Sovjetunionen) teknologi för att nedbringa       efter att ett TV-program den 1 november påvisat
18522: föroreningarna tili ett minimum. Somliga Iänder         att leukemi hos barn var 10 gånger större i området
18523: har kontrolinormer som är en million gånger             än i landet i genomsnitt.
18524: strängare än i Windscale (UK) och 1 000 gånger              Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
18525: strängare än i la Hague (Frankrike).                    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskriver
18526:                                                         till vederbörande medlem av statsrådet ställa följan-
18527:    De Nordiska länderna (Island, Finland, Norge,        de spörsmål:
18528: Sverige och Danmark) har tidigare framfört ett
18529: gemensamt nordiskt förslag tili Londonkonventio-                  Är Regeringen villig att stöda ett gemen-
18530: nen om stopp för dumpningen av radioaktivt                      samt Nordiskt förslag tili Pariskonventio-
18531: avfall. I februari 1983 vidtog Londonkonventionen               nens tekniskt-vetenskapliga arbetsgrupp
18532: ett 2 årigt stopp för dumpning av radioaktivt avfall            om att nya såväl som existerande uppbear-
18533: för att undersöka konsekvenserna. Det lär knappast              betningsanläggningar påläggs att använda
18534: råda något tvivel om, att utsläpp av ämnen i större             den bästa tillgängliga tekoologin för att
18535: mängder rakt ut i havet utan inneslutning har                   minska utsläppen av radioaktiva ämnen tili
18536: större skadlig effekt än dumpning av avfall.                    miljön?
18537:       Helsingfors den 2 december 1983
18538: 
18539:                          Mats Nyby                                 Kaj Bärlund
18540:                          Arja Alho                                 Jouko Skinnari
18541:                          Liisa Jaakonsaari                         Ville Komsi
18542:                          Kalle Könkkölä                            Inger Hirvelä
18543:                          Reino Paasilinna                          Elisabeth Rehn
18544:                          Gunnar Jansson                            Boris Renlund
18545:                          Pertti Salolainen                         Esko Aho
18546: 
18547: 
18548: 428400084]
18549: 2                                        1983 vp. -    KK n:o 281
18550: 
18551: Kirjallinen kysymys n:o 281                                                                      Suomennos
18552: 
18553: 
18554: 
18555: 
18556:                                    Nyby ym.: Radioaktiivisten aineiden päästöjen minimoimisesta
18557: 
18558: 
18559:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18560: 
18561:     Pariisin konvention alueella tapahtuvat radioak-       Rotterdamissa (3-7 lokakuuta) pidetyssä Inter-
18562: tiiviset päästöt ovat huomattavat. Käytetyn ydin-       national Watertribunalissa Windscalea koskeva in-
18563: polttoaineen uudelleenrikastaminen Windscalessa         formaatio teki suuren vaikutuksen valamiehistöön
18564: (Yhdistynyt Kuningaskunta) ja la Haguessa (Rans-        (juty) ja asiantuntijakomiteaan. Jury tuomitsi pääs-
18565: ka) nostaa yli 90 % radioaktiivisen säteilyn määräs-    töjen jatkamisen.
18566: tä, joka päästetään ydinvoimaohjelmien, ydinasei-          Vallitsi suuri yksimielisyys siitä, että Windscale
18567: den tuotannon ja kehityksen sekä tutkimuksen            oli vakavin 18 asiasta, jotka käsiteltiin. Lokakuun
18568: yhteydessä.                                             19 päivänä Tanskan ympäristöministeri Chr. Chris-
18569:    Windscalen päästöt Iirin mereen vastaavat 90-        tensen kertoi Folketingetille, että hän tulee henki-
18570: 95 % :sta radioaktiivisen cesium-13 7 yhteismäärästä    lökohtaisesti työskentelemään saadakseen Pohjois-
18571: Pohjanmeressä. Windscalesta peräisin olevaa ce-         maat Pariisin konvention teknillis-tieteelliselle työ-
18572: sium-137 -nimistä ainetta voidaan todeta Itä-Grön-      ryhmälle tehtävän ehdotuksen taakse, jonka mu-
18573: lannissa ja Barentsin meressä Norjan pohjoispuolel-     kaan sekä uudet että jo olemassa olevat rikastuslai-
18574: la. Iirin meren pohjassa on tänä päivänä neljännek-     tokset veivoitetaan käyttämään parasta käytettävissä
18575: sestä puoleen tonniin plutoniumia, joka on peräisin     olevaa teknologiaa. Englannin hallitus ilmoitti 2
18576: Windscalen rikastamosta. Saasteiden minimoimi-          päivänä marraskuuta, että se tulee asettamaan
18577: seen tarvittavaa teknologiaa on sekä olemassa että      työryhmän selvittämään syövän esiintymistä Winds-
18578: käytössä (USA, Japani, Neuvostoliitto). Eräissä         calen ympäristössä sen jälkeen kun eräässä tv-ohjel-
18579: maissa on olemassa kontrollinormit, jotka ovat          massa oli 1 päivänä marraskuuta osoitettu, että
18580: miljoona kertaa ankarammat kuin Windscalessa            leukemiaa esiintyi 10 kertaa enemmän tämän alu-
18581: (Yhdistynyt Kuningaskunta) ja 1 000 kertaa anka-        een lapsilla kuin maassa keskimäärin.
18582: rammat kuin la Haguessa (Ranska).                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18583:                                                         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunni-
18584:    Pohjoismaat (Islanti, Suomi, Norja, Ruotsi ja        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18585: Tanska) ovat aikaisemmin esittäneet yhteisen Poh-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18586: joismaiden ehdotuksen radioaktiivisten jätteiden
18587: mereen upottamista koskevaksi Lontoon konven-                      Onko Hallitus halukas tukemaan yhteis-
18588: tioksi. Lontoon konvention nojalla lopetettiin vuo-             tä pohjoismaista Pariisin konvention teknil-
18589: den 1983 helmikuussa kahdeksi vuodeksi radioak-                 lis-taloudelliselle työryhmälle tehtävää eh-
18590: tiivisen jätteen upottaminen mereen seurausten                  dotusta, että sekä uudet että jo olemassa
18591: tutkimiseksi. Tuskin on olemassa epäilystä siitä,               olevat rikastuslaitokset veivoitetaan käyttä-
18592: etteikö suurten ainemäärien päästäminen suoraan                 mään parasta saatavilla olevaa teknologiaa
18593: mereen ilman eristystä olisi haitallisempaa kuin                ympäristöön päästettävien radioaktiivisten
18594: jätteiden upottaminen mereen.                                   aineiden vähentämiseksi?
18595:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1983
18596: 
18597:                      Mats Nyby                                  Kaj Bärlund
18598:                      Arja Alho                                  Jouko Skinnari
18599:                      Liisa Jaakonsaari                          Ville Komsi
18600:                      Kalle Könkkölä                             Inger Hirvelä
18601:                      Reino Paasilinna                           Elisabeth Rehn
18602:                      Gunnar Jansson                             Boris Renlund
18603:                      Pertti Salolainen                          Esko Aho
18604:                                         1983 vp. -      KK n:o 281                                            3
18605: 
18606: 
18607: 
18608: 
18609:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18610: 
18611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          radioaktiivisten aineiden ympäristöhaittojen selvit-
18612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olet-     tämistä ja rajoittamista koskevaan toimintaan.
18613: te 2 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kirjeen n:o          Ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosten radio-
18614: 1701 ohella lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       aktiivisten aineiden päästöt mereen ovat lisäänty-
18615: selle jäsenelle toimitettavaksi jäljennöksen kansan-    neet huomattavasti. Saatujen tietojen mukaan
18616: edustaja Mats Nybyn ym. kirjallisesta kysymyksestä      päästöt ovat aiheuttaneet voimakkaasti lisääntyneitä
18617: n:o 281, jossa tiedustellaan:                           plutomiumpitoisuuksia erityisesti Irlanninmeren
18618:                                                         merenpohjassa mutta lisääntyminen on mitattavissa
18619:            Onko Hallitus halukas tukemaan yhteis-       myös Pohjanmeressä. Nämä päästöt vaikuttavat
18620:         tä pohjoismaista Pariisin konvention teknil-    välittömästi kielteisemmin kuin mereen upotenava
18621:         lis-taloudelliselle työryhmälle tehtävää eh-    määrä radioaktiivisia aineita.
18622:         dotusta, että sekä uudet että jo olemassa          Pohjoismaiden ympäristöministerit ovat Tukhol-
18623:         olevat rikastuslaitokset veivoitetaan käyttä-   massa 22.11. 198 3 pitämässään kokouksessa ilmais-
18624:         mään parasta saatavilla olevaa teknologiaa      seet huolensa jälleenkäsittelylaitosten päästämien
18625:         ympäristöön päästettävien radioaktiivisten      radioaktiivisten aineiden aiheuttamasta laajasta
18626:         aineiden vähentämiseksi?                        saastumisesta. Tällöin sovittiin myös siitä, että
18627:                                                         kukin Pohjoismaa edistää kysymyksessä tarkoitettua
18628:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti       tavoitetta käytettävissään olevin keinoin.
18629: seuraavaa:                                                 Maalta käsin tapahtuvaa meren pilaantumisen
18630:    Suomi on aktiivisesti osallistunut kansainväliseen   ehkäisemistä koskeva yleissopimus eli Pariisin sopi-
18631: yhteistyöhön, jonka tavoitteena on ehkäistä radio-      mus on ollut voimassa 6.5.1978 lähtien. Sopimuk-
18632: aktiivisista aineista meriympäristölle aiheutuvia       sen osapuolina ovat lähinnä Atlanttiin rajoittuvat
18633: haittoja. Erityisesti jätteen ja muun aineen meren      Länsi-Euroopan rantavaltiot. Pohjoismaista on myös
18634: laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen eh-          Ruotsi Norjan ja Tanskan lisäksi liittynyt sopimuk-
18635: käisemistä koskevaa yleissopimusta, niin sanottua       seen. Suomi ei ole allekirjoittanut Pariisin sopimus-
18636: Lontoon sopimusta koskevissa toimissa on pyritty        ta, vaan seuraa huomioitsijana Pariisin komission ja
18637: siihen, että radioaktiivisten aineiden upottamisesta    sen alaisten työryhmien toimintaa. Vaikka Suomel-
18638: mereen tai sijoittamisesta merenpohjaan luovuttai-      la ei siten ole oikeudellisia edellytyksiä yhtyä esitet-
18639: siin kokonaan. Lontoon sopimuksen osapuolten            tyyn pohjoismaiseen aloitteeseen, joka koskee yh-
18640: kokouksessa helmikuussa 1983 hyväksyttiin Suo-          teispohjoismaisen aloitteen tekemistä maaliskuussa
18641: men ja muiden Pohjoismaiden aloitteesta kaksivuo-       1984 pidettävälle Pariisin sopimuksen teknis-tie-
18642: tinen radioaktiivisten jätteiden upotuskielto. Suomi    teellisen työryhmän kokoukselle, Suomi pyrkii
18643: on myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen          muissa kansainvälisissä yhteyksissä vaikuttamaan sii-
18644: järjestön (OECD) atomienergiajärjestössä (NEA) ja       hen, että radioaktiivisten aineiden mereen tapahtu-
18645: saman järjestön ympäristökomiteassa osallistunut        vat päästöt saadaan tehokkaasti vähenemään.
18646: 
18647:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
18648: 
18649:                                                                          Ympäristöministeri Matti Ahde
18650: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 281
18651: 
18652: 
18653: 
18654: 
18655:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
18656: 
18657:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      de och begränsning av miljöskador som föranleds
18658: har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nr 1701         av radioaktiva ämnen.
18659: av den 2 december 1983 tili vederbörande medlem            De radioaktiva utsläppen i havet från uppbear-
18660: av statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    betningsanläggningar för kärnbränsle har ökat
18661: dagsman Mats Nyby m.fl. undenecknade spörsmål           märkbart. Enligt de uppgifter som erhållits har
18662: nr 281:                                                 utsläppen föranlett kraftigt ökade plutoniumhalter
18663:                                                         särskilt på havsbottnen i Iriska sjön men ökningen
18664:           Är Regeringen viliig att stöda ett gemen-     är mätbar också i Nordsjön. Dessa utsläpp har
18665:         samt nordiskt förslag tili Pariskonventio-      omedelban större negativ effekt än den mängd
18666:         nens tekniskt-vetenskapliga arbetsgrupp         radioaktiva ämnen som dumpas i havet.
18667:         om att nya såväl som existerande uppbear-           De nordiska ländernas miljöministrar uttalade
18668:         betningsanläggningar påläggs att använda        vid sitt möte i Stockholm 22.11.1983 sin oro över
18669:         den bästa tiligängliga tekoologin för att       den omfattande förorening som beror på utsläppen
18670:         minska utsläppen av radioaktiva ämnen tili      av radioaktiva ämnen från uppbearbetningsanlägg-
18671:         miljön?                                         ningarna. Mao kom därvid också överens om att
18672:                                                         varje nordiskt land skall arbeta för det i spörsmålet
18673:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         avsedda målet med de medel som står landet tili
18674: anföra följande:                                        buds.
18675:    Finland har aktivt tagit del i det internationelia       Konventionen om förhindrande av havsförore-
18676: samarbetet, som har som mål att förhindra de            ningar från landbaserade källor, den s.k. Pariskon-
18677: skador på havsmiljön som föranleds av radioaktiva       ventionen har varit i kraft sedan 6.5.1978. Avtals-
18678: ämnen. Specielit när det gäller den verksamhet som      parter är närmast de västeuropeiska kuststater som
18679: berörs av konventionen om förhindrande av havs-         gränsar tili Atlanten. Av de nordiska länderna har
18680: föroreningar genom dumpning av avfall och andra         utom Norge och Danmark också Sverige anslutit sig
18681: ämnen, den s.k. Londonkonventionen, har vår             tili konventionen. Finland har inte undenecknat
18682: strävan varit att man helt skulie avstå från att        Pariskonventionen utan följer som observatör Pa-
18683: dumpa radioaktiva ämnen i havet elier placera dem       riskommissionens och dess arbetsgruppers verksam-
18684: på havsbottnen. Vid mötet för Londonkonventio-          het. Fastän Finland således inte har rättsliga möjlig-
18685: nens medlemmar i februari 1983 godkändes på             heter att förena sig om det nordiska initiativet som
18686: initiativ av Finland och de övriga nordiska länderna    gäller frågan om ett nordiskt initiativ tili Pariskon-
18687: ett tvåårigt stopp för dumpning av radioaktivt          ventionens tekniskt-vetenskapliga arbetsgrupps mö-
18688: avfall. Finland har också i organisationens för         te i mars 1984, strävar Finland att i andra interna-
18689: ekonomiskt samarbete och utveckling (OECD)              tionelia sammanhang arbeta för att utsläppen av
18690: atomenergiorgan och i samma organisations miljö-        radioaktiva ämnen i havet effektivt skulie kunna
18691: kommitte deltagit i verksamhet som gällt utredan-       minskas.
18692: 
18693:      Helsingfors den 3 februari 1984
18694: 
18695:                                                                                Miljöminister Matti Ahde
18696:                                                1983 vp.
18697: 
18698: Kirjallinen kysymys n:o 282
18699: 
18700: 
18701: 
18702: 
18703:                                    Roos ym.: Äetsään suunnitellun voimalaitoksen haitoista
18704: 
18705: 
18706:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18707: 
18708:    Rosenlew Oy on julkistanut suunnitelman,           tymisalue. Näin tapahtuu jatkuvasti eri puolilla
18709: jonka tar~oituksena on uusia Kokemäenjoessa           maatamme sen vuoksi, että vesien käyttöä, kult-
18710: sijaitseva Aetsän voimalaitos ja nostaa yläpuolista   tuuriarvojen säilyttämistä ja suojelua koskevat
18711: vedenpintaa jopa 2 metriä. Hankkeella kerrotaan       säädökset eivät anna yhteiskunnalle riittäviä
18712: olevan voimataloudellisen hyödyn lisäksi tulva-       mahdollisuuksia kehityksen ohjaamiseen.
18713: suojelullista merkitystä. Tosiasiassa Huittisten        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18714: tulvat johtuvat Kolsin yläpuolella olevien virta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18715: alueiden aiheuttamasta suppoamisesta ja Loimi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18716: joen virtaamien nopeasta vaihtelusta mihin Äet-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18717: sän yläpuolinen tilanne ei vaikuta.
18718:                                                                 Tietääkö Hallitus, että maassamme
18719:    Sen sijaan Äetsän voimalaitoksen uudelleen                suunnitellaan ja toteutetaan jatkuvasti
18720: rakentamisella tuhottaisiin kulttuurimaisema, jo-            Äetsän uuden voimalaitoksen kaltaisia
18721: ka sisältyy sisäasiainministeriön ja museoviraston           hankkeita, jotka ovat ristiriidassa mm.
18722: laatimaan luetteloon valtakunnallisesti merkittä-            valtakunnallisesti merkittäviä suojelukoh-
18723: vistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä.               teita ja kulttuurihistoriallisia ympäristöjä
18724:    Veden pinnan nostolla ja sen edellyttämillä               koskevien ohjelmien kanssa, ja
18725: pengerryksillä ja ruoppauksilla tuhottaisiin myös               mihin hallinnollisiin ja lainsäädännöl-
18726: voimalaitoksin suljetun Kokemäenjoen viimeinen               lisiin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-
18727: suojelullisesti merkittävä Kilpikoski rantamaise-            tyä turvatakseen luonnon ja kulttuurin
18728: mineen sekä Maailman Luonnonsäätiön mukaan                   kannalta arvokkaiden kohteiden säilymi-
18729: erittäin uhanalaisen kalalajin, toutaimen, !isään-           sen?
18730: 
18731:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1983
18732: 
18733:                       Timo Roos                                Matti Kuusio
18734:                       Mikko Elo                                Timo Laaksonen
18735: 
18736: 
18737: 
18738: 
18739: 428400081E
18740: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 282
18741: 
18742: 
18743: 
18744: 
18745:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18746: 
18747:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tullaan ottamaan huomioon myös luonnon- ja
18748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maisemansuojelun näkökohdat.
18749: olette 7 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-           Itse hanke kuuluu maa- ja metsätalousministe-
18750: jeenne n:o 1703 ohella toimittanut valtioneuvos-      riön hallinnonalaan. Ympäristöministeriö seuraa
18751: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     asian valmistelua vesihallituksessa. Viimeistään
18752: edustaja Timo Roosin ym. kirjallisesta kysymyk-       siinä vaiheessa, mikäli asia tuodaan maa- ja
18753: sestä n:o 282, jossa tiedustellaan:                   metsätalousministeriön esittelystä valtioneuvos-
18754:                                                       ton käsittelyyn, ympäristöministeriö voi puuttua
18755:           Tietääkö Hallitus, että maassamme           siihen ja edellyttää luonnon- ja maisemansuoje-
18756:        suunnitellaan ja toteutetaan jatkuvasti        lun etujen täysimittaisen huomioonottamisen.
18757:        Äetsän uuden voimalaitoksen kaltaisia             Niiltä osin kuin kysymyksessä on kulttuurihis-
18758:        hankkeita, jotka ovat ristiriidassa mm.        toriallisesti merkittävien rakennusten suojelu asia
18759:        valtakunnallisesti merkittäviä suojelukoh-     kuuluu opetusministeriön hallinnonalaan. Ym-
18760:        teita ja kulttuurihistoriallisia ympäristöjä   päristöministeriö tulee selvittämään tätä kysymys-
18761:        koskevien ohjelmien kanssa, ja                 tä yhdessä opetusministeriön kanssa.
18762:           mihin hallinnollisiin ja lainsäädännöl-        Ympäristöministeriössä työskentelee uhanalais-
18763:        lisiin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-     ten lajien suojelua pohtiva toimikunta, joka tulee
18764:        tyä turvatakseen luonnon ja kulttuurin         tekemään ehdotuksensa vuoden 1984 aikana.
18765:        kannalta arvokkaiden kohteiden säilymi-        Ympäristöministeriö pyrkii vaikuttamaan, että
18766:        sen?                                           Rautavedessä esiintyvän toutaimen suojelun nä-
18767:                                                       kökohdat otetaan suunnitelmassa huomioon.
18768:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Kysymyksessä oleva hanke kuuluu rakennus-
18769: seuraavaa:                                            suojelulain, vesilain ja luonnonsuojelulain pii-
18770:    Vesihallituksesta saatujen tietojen mukaan Ro-     riin. Rakennussuojelulainsäädännön uudistus on
18771: senlew Oy:n tarkoituksena on tulevaisuudessa          paraikaa eduskunnassa käsiteltävänä. Vesilain uu-
18772: uusia Äetsän voimalaitos ja vesihallituksessa laa-    distus on oikeusministeriön hallinnonalaa ja hal-
18773: ditaan Kokemäenjoen keskiosan yleisuunnitel-          lituksen esitystä valmistellaan. Ympäristöministe-
18774: maa. Vesihallituksessa selvitetään v. 1984 aikana     riössä luonnonsuojelulain kokonaisuudistusta
18775: erilaisia vaihtoehtoja, jotka tähtäävät ennenkaik-    koskeva esitys on tarkoitus valmistella eräänä
18776: kea hyytötulvien poistamiseksi. Suunnitelmassa        kiireellisimmistä tehtävistä.
18777: 
18778:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1984
18779: 
18780:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
18781:                                       1983 vp. -      KK n:o 282                                       3
18782: 
18783: 
18784: 
18785: 
18786:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18787: 
18788:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Själva projektet hör tili jord- och skogsbruks-
18789: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ministeriets förvaltningsområde. Miljöministeriet
18790: nr 1703 av den 7 december 1983 tili vederböran-       följer med ärendets beredning vid vattenstyrel-
18791: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          sen. Senast i det skedet då ärendet vid foredrag-
18792: följande av riksdagsman Timo Roos m.fl. under-        ning från jord- och skogsbruksministeriet bringas
18793: tecknade spörsmål nr 282:                             tili behandling i statsrådet kan miljöministeriet
18794:                                                       ingripa i saken och förutsätta att natur- och
18795:           Är Regeringen medveten om att i vårt        landskapsskyddets intressen beaktas i fuli ut-
18796:        land alitjämt planeras projekt liknande        sträckning.
18797:        det nya kraftverket i Äetsä, vilka står i          Tili den del det är fråga om att bevara
18798:        konflikt bl.a. med programmen rörande          kulturhistoriskt värdefulia byggnader hör ärendet
18799:        skyddsobjekt och kulturhistoriska miljöer      tili undervisningsministeriets förvaltmingsområ-
18800:        av riksomfattande betydelse, och               de. Miljöministeriet kommer att utreda denna
18801:           vilka administrativa och lagstifrningsåt-   fråga i samarbete med undervisningsministeriet.
18802:        gärder ämnar Regeringen vidta för att             Vid miljöministeriet arbetar en kommission för
18803:        trygga bevarandet av objekt som är värde-      skydd av hotade arter. Kommissionen skali fram-
18804:        fulia med tanke på naturen och kultu-          lägga sitt förslag under år 1984. Miljöministeriet
18805:        ren?                                           strävar tili att de synpunkter som gäller skyddet
18806:                                                       av aspen i Rautajärvi blir beaktade i planen.
18807:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Det ifrågavarande projektet lyder under lagen
18808: anföra följande:                                      om skydd för kulturhistoriskt märkliga bygg-
18809:    Enligt uppgift från vattenstyrelsen har Rosen-     nader, vattenlagen och lagen om naturskydd. En
18810: lew Ab för avsikt att i framtiden förnya kraftver-    revidering av lagstiftningen om skydd för bygg-
18811: ket i Äetsä. Vidare gör vattenstyrelsen upp en        nader är för närvarande föremål för behandling i
18812: generalpian för Kumo älvs meliersta lopp. Vat-        riksdagen. Revideringen av vattenlagen hör tili
18813: tenstyrelsen kommer att under år 1984 undersöka       justitieministeriets förvaltningsområde och en re-
18814: olika alternativ för att framför allt undvika över-   geringsproposition bereds för närvarande. Be-
18815: svämningar som förorsakas av stöpis. I planen         redningen av en proposition med förslag tili
18816: kommer man även att beakta natur- och land-           totalrevidering av naturskyddslagen är en av
18817: skapssynpunkter.                                      miljöministeriets mest brådskande uppgifter.
18818: 
18819:      Helsingfors den 12 januari 1984
18820: 
18821:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
18822:                                                   1983 vp.
18823: 
18824: Kirjallinen kysymys n:o 283
18825: 
18826: 
18827: 
18828: 
18829:                                     Impiö: Isyysrahan maksamisesta lastaan hoitavalle isälle hänen
18830:                                       sairastuttuaan
18831: 
18832: 
18833:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18834: 
18835:    Sairausvakuutusasetuksen 18 §:n mukaisesti               Käytännön esimerkki: Isä on ollut lapsen hoi-
18836: isälle suoritetaan äitiysrahaa maksukausittain si-       don vuoksi palkattomalla isyyslomalla 24 päivää
18837: ten, että lapsen syntymän yhteydessä olevaan             ja joutuu sairaalaan sydänkohtauksen vuoksi eikä
18838: maksukauteen sisältyy vähintään 6 ja enintään 12         voi näin osallistua lapsen hoitoon. Isyysrahan
18839: arkipäivää sekä seuraaviin maksukausiin kuhun-           maksukausi on 25 päivää. Isyysrahaa ei makseta
18840: kin 25 arkipäivää. Isälle suoritettava äitiysraha        lyhemmältä ajalta kuin maksukaudelta. Esimerk-
18841: maksetaan maksuerittäin sen jälkeen, kun isä on          kitapauksen isä ei saa isyysrahaa edes siltä jaksolta
18842: selvittänyt olleensa lapsenhoidon takia poissa           (24 päivää), jonka hän on voinut hoitaa lastaan.
18843: työstä asianomaisen maksukauden. Työstä poissa-             Edellä kuvatun mukainen päätös sairausvakuu-
18844: olon on oltava yhtäjaksoista kunakin maksukau-           tustoimistossa tuntuu lastaan hoitavan isän, var-
18845: tena.                                                    sinkin pienituloisen perheen näkökulmasta, ai-
18846:    Kansaneläkelaitoksen koulutusmonisteessa an-          van kohtuuttomalta. Säädösten tarkoitus tuskin
18847: netaan sairausvakuutustoimistolle ohje: ''Jos isä        on pohjimmaltaan toteutunut.
18848:  tulee työkyvyttömäksi sinä aikana, jolloin hän on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18849: lapsen hoidon vuoksi poissa työstä, hän voi              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18850: valita, hakeeko hän päivärahaa vai ei. Päivä- ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18851: äitiysrahaa ei kuitenkaan voida suorittaa samalta        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18852:  ajalta eikä äitiysrahaa lyhemmältä ajalta kuin
18853: maksukaudelta. Isän työkyvyttömyys ei sinänsä                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18854:  estä äitiysrahan suorittamista hänelle, mikäli hän              ryhtyä annettujen säädösten muuttami-
18855:  hoitaa lasta.'' Ohjeessa on sairausvakuutustoimis-              seksi niin, että palkattomalla isyyslomalla
18856:  ton päätöstä tehtäessä oleellista se, että isän tulee           oleva lastaan hoitava isä ei jää ilman
18857: hoitaa lastaan ennen kuin äitiysrahan suorittami-                isyysrahaa jouduttuaan sairautensa täh-
18858: nen hänelle on mahdollista.                                      den luopumaan lapsensa hoitamisesta en-
18859:                                                                  nen maksukauden 25. arkipäivää?
18860:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1983
18861: 
18862:                                                 Lauri Impiö
18863: 
18864: 
18865: 
18866: 
18867: 428400046A
18868: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 283
18869: 
18870: 
18871: 
18872: 
18873:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18874: 
18875:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Sairausvakuutusasetuksen 18 §:n mukaan isälle
18876: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suoritetaan äitiysrahaa maksukausittain siten, et-
18877: olette 7 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         tä lapsen syntymän yhteydessä olevaan maksu-
18878: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kauteen sisältyy vähintään 6 ja enintään 12
18879: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        arkipäivää sekä seuraaviin maksukausiin kuhun-
18880: Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä      kin 25 arkipäivää. Isälle suoritettava äitiysraha
18881: n:o 283:                                               maksetaan maksuerittäin sen jälkeen, kun isä on
18882:                                                        selvittänyt olleensa lapsen hoidon takia poissa
18883:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         työstä asianomaisen maksukauden. Sanottuja
18884:        ryhtyä annettujen säädösten muuttami-           säännöksiä on tutkittu siten, ettei äitiysrahaa
18885:        seksi niin, että palkattomalla isyyslomalla     voida suorittaa isälle maksukautta lyhyemmältä
18886:        oleva lastaan hoitava isä ei jää ilman          ajalta.
18887:        isyysrahaa jouduttuaan sairautensa täh-
18888:        den luopumaan lapsensa hoitamisesta en-            Säännökset äitiysrahan maksamisesta isälle ovat
18889:        nen maksukauden 25. arkipäivää?                 periaatteiltaan pysyneet samoina siitä lähtien,
18890:                                                        kun järjestelmän asteittainen toteuttaminen aloi-
18891:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tettiin vuonna 1978 ensin yksinomaan synnytyk-
18892: ti seuraavaa:                                          sen yhteyteen liittyvänä etuutena. Niin sanottu-
18893:    Sairausvakuutuslain (364/63) 23 §:n 1 mo-           jen vanhempainlomien yleistyessä on ilmennyt,
18894: mentin mukaan äitiysrahaa suoritetaan yhteensä         että säännökset ovat monessa suhteessa jousta-
18895: 258 arkipäivältä siten, että 25 arkipäivää siitä       mattomia eikä niissä ole otettu riittävässä määrin
18896: kohdistuu laskettua synnytystä välittömästi edel-      huomioon inhimillisen elämän vaihtelevia tilan-
18897: täneeseen ja 233 arkipäivää sitä välittömästi seu-     teita kuten tässä kysymyksessä mainittuja käytän-
18898: raavaan aikaan. Saman pykälän 2 momentin               nössä tosin harvinaisia sairastumistapauksia.
18899: mukaan äitiysrahaa suoritetaan 158 arkipäivältä
18900: joko äidille tai aikaisintaan 100 arkipäivän kulut-       Vanhempainlomaan liittyvässä sosiaalivakuu-
18901: tua äitiysrahaoikeuden alkamisesta äidin suostu-       tus- ja työlainsäädännössä olevat mahdolliset ris-
18902: muksella lapsen isälle, joka on avioliitossa lapsen    tiriitaisuudet ja epäkohdat ovat parhaillaan tut-
18903: äidin kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien    kittavina sosiaali- ja terveysministeriön asettamas-
18904: rikkoutumuksen vuoksi. Isän on oltava lapsen           sa työryhmässä, jossa on myös työnantaja- ja
18905: hoidon takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin       työntekijäjärjestöjen edustus. Työryhmän on
18906: ulkopuolella suoritettavasta työstä. Samoin edel-      määrä saada työnsä päätökseen tammikuun lop-
18907: lytyksin voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen isälle   puun 1984 mennessä. Työryhmän työn valmis-
18908: myös lapsen syntymän yht~ydessä vähintään 6 ja         tuttua sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy tarvit-
18909: enintään 12 arkipäivältä. Aitiysrahan suorittami-      taviin toimenpiteisiin, jotta tässä kysymyksessä
18910: sesta lapsen isälle säädetään tarkemmin sairausva-     mainittu epäkohta kuten myös muut vanhem-
18911: kuutusasetuksella (473/6 3).                           painlomaan liittyvät puutteet voitaisiin poistaa.
18912: 
18913:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1984
18914: 
18915:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
18916:                                       1983 vp. -      KK n:o 283                                        3
18917: 
18918: 
18919: 
18920: 
18921:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18922: 
18923:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt 18 § sjukförsäkringsförordningen utbe-
18924: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         talas moderskapspenning tili fadern för bestämda
18925: av den 7 december 1983 tili vederbörande med-         tidsperioder sålunda, att utbetalningsperioden i
18926: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    samband med barnets födelse upptar minst 6 och
18927: riksdagsman Impiö undertecknade spörsmål nr           högst 12 vardagar samt de följande utbetalnings-
18928: 283:                                                  perioderna 25 vardagar varo Moderskapspen-
18929:                                                       ningen tili fadern utgår i rater efter det att
18930:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       fadern utrett att han på grund av vård av barnet
18931:        för att ändra givna stadganden så, att en      varit frånvarande från arbetet under utbetal-
18932:        far som sköter sitt barn på faderskapsle-      ningsperioden i frågao Sagda stadganden har
18933:        dighet utan lön blir utan faderskapspen-       tolkats så, att moderskapspenning inte kan erläg-
18934:        ning efter att han på grund av sin sjuk-       gas tili fadern för kortare tid än en utbetalnings-
18935:        dom tvingats upphöra med att sköta             periodo
18936:        barnet före den 25 vardagen av den                Stadgandena om utbetalning av moderskaps-
18937:        beräknade perioden?                            penning tili fadern har principielit kvarstått oför-
18938:                                                       ändrade sedan man gradvis började genomföra
18939:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      systemet år 1978, tili en början som en förmån
18940: anföra följande:                                      som gällde enbart i samband med barnsbördeno
18941:    Enligt 23 § 1 momo sjukförsäkringslagen (364/      När så kallade föräldraledigheter har blivit mera
18942: 63) utgår moderskapspenning för sammanlagt            alimänna har det framgått att stadgandena i
18943: 258 vardagar sålunda, att 25 vardagar därav           många hänseenden är osmidiga och att man i
18944: hänför sig tili tiden närmast före den beräknade      dem inte tiliräckligt har beaktat det mänskliga
18945: tidpunkten för barnsbörden och 233 vardagar tili      livets varierande situationer, såsom toexo i detta
18946: tiden närmast därefter Enligt 2 mom i samma
18947:                        0                0             spörsmål omnämnda, i praktiken dock sälisynta,
18948: paragraf utbetalas moderskapspenning för 158          sjukdomsfalio
18949: vardagar antingen tili modern elier, tidigast efter      De eventuella motsägelser och missförhållan-
18950: förloppet av 100 vardagar från det att rätten tili    den som finns inom socialförsäkrings- och arbets-
18951: moderskapspenning uppkom, med moderns                 lagstiftningen i anslutning tili föräldraledighet är
18952: samtycke tili barnets fader, som är gift med          som bäst föremål för undersökning i en arbets-
18953: barnets moder och inte lever åtskils från henne       grupp, som har tilisatts av social- och hälsovårds-
18954: på grund av söndring i äktenskapeto Fadern skall      ministeriet och där även arbetsgivar- och arbets-
18955: på grund av barnets vård vara borta från förvärvs-    tagarorganistionerna är representerade. Arbets-
18956: arbete eller annat arbete utanför hemmeto Under       gruppen skall slutföra sitt arbete före utgången
18957: samma förutsättningar kan moderskapspenning           av januari 19840 Sedan arbetsgruppens arbete har
18958: även i samband med barnsbörden betalas tili           slutförts vidtar social- och hälsovårdsministeriet
18959: barnets fader för minst 6 och högst 12 vardagaro      etforderliga åtgärder för att man skall kunna
18960: Om utbetalning av moderskapspenning åt bar-           avlägsna såväl det i spörsmålet omnämnda miss-
18961: nets fader stadgas närmare genom sjukförsäk-          förhållandet som andra bristfälligheter i anslut-
18962: ringsförordningen (4 73/6 3) 0                        ning tili föräldraledigheteno
18963: 
18964:      Helsingfors den 9 januari 1984
18965: 
18966:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
18967:                                                 1983 vp.
18968: 
18969: Kirjallinen kysymys n:o 284
18970: 
18971: 
18972: 
18973: 
18974:                                    Paasio: Liikenneturvallisuuden parantamisesta Nauvon Prostvikin
18975:                                       tietyömaalla
18976: 
18977: 
18978:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18979: 
18980:    Marraskuun 25 päivänä 1983 sattui tietyömaal-       neo onnettomuus mahdollinen. Tällöin saattaisi
18981: la Nauvon kunnan Prostvikissa pengersortuma,           olla kyseessä suuronnettomuus.
18982: joka aiheutti täytemaata tuomassa olleen                  On välttämätöntä varmistua mainitun tiealu-
18983: kuorma-auton vajoamisen mereen useiden met-            een täydestä turvallisuudesta. Erityisen kovan
18984: rien syvyyteen. Kuorma-auton kuljettaja pelastui       rasituksen kohteeksi se joutuu kesäaikaan tuhan-
18985: täpärästi päästyään jo pohjassa olleen auton ikku-     sien kesäasukkaiden käyttäessä tietä.
18986: nasta ulos.
18987:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18988:    Samalla työmaalla sattui viime vuonna vastaa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18989: vanlainen onnettomuus, jossa penkereen sortu-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18990: minen suisti maansiirtokoneen mereen. Myöskin          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18991: tällöin kuljettaja pelastui täpärästi.
18992:                                                                  Onko Hallitus tietoinen Nauvon Prost-
18993:   Kyseinen työmaa sijaitsee paikassa, jossa Nau-              vikin tietyömaalla sattuneista sortumaon-
18994: von ja Paraisten välinen maantielautta ottaa ja               nettomuuksista, ja jos on,
18995: purkaa ajoneuvot. Koska mainitut ongelmat sat-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18996: tuivat tien eri puolilla sijaitsevilla penkereillä,           ryhtyä ko. tiealueen liikenneturvallisuu-
18997: saattaa olla, että myös itse tiellä on vastaavanlai-          den varmistamiseksi?
18998: 
18999:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1983
19000: 
19001:                                               Pertti Paasio
19002: 
19003: 
19004: 
19005: 
19006: 4284000459
19007: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 284
19008: 
19009: 
19010: 
19011: 
19012:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19013: 
19014:   Valtiopäiväjärjestyksen .3 7 §:n 1 momentissa       hetäyrtöä niin, että louhepenger painui tasaisesti
19015: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      kovaan pohjaan, joi1om syrjäytetystä pehmeästä
19016: mies, lähettänyt 7 päivänä joulukuuta 1983 päi-       maasta muodostui vedenalainen vastapenger.
19017: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-         Penkereen valmistuttua ei siinä ole havaittu lii-
19018: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kettä. Penkereen kanta on lisäksi suunniteltua
19019: Pertti Paasion näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    leveämpi, mikä lisää penkereen vakavuutta.
19020: myksestä n:o 284:                                        Tiepenkereen pohjoispuoleinen luiska on val-
19021:           Onko Hallitus tietoinen Nauvon Prost-       mistumisen jälkeen paikoitellen syöpynyt merive-
19022:        vikin tietyömaalla satmneista sortumaon-       den huuhdottua luiskassa olevaa hienoainesta
19023:        nettomuuksista, ja jos on,                     mereen. Tämä on tavanomaista uusissa rncripen-
19024:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kereissä. Syöprneitä kohtia on Iäytetty louheella
19025:        ryhtyä ko. tiealueen liikenneturvallisuu-      ja korjaustyötä jouduttaneen jatkamaan vielä
19026:        den varmistamiseksi?                           vuoden verran. Tiepenkereen kaammis- tai sortu-
19027:                                                       misvaaraa ei ole.
19028:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Länsi-Suome3 vesioikeuden päätöksessä määrä-
19029: ti seuraavaa:                                         tään mm., että Turun tie- ja vesirakennuspiirin
19030:    Paraistcn--Nauvon maantien parantaminen            on rakennettava Haverön yksityisen uen uusi
19031: välillä Lillmälö--Prostvik aloitettiin syyskuussa     laituri aallonmurtajineen. Tämä yksityinen tie
19032: 1982 ja työ valmistui siihen vaiheeseen, että         jouduttiin siirtämään alussa mainitun uuden
19033: lassiliikenne voitiin aloittaa uusiin laitureihin,    maantiehankkeen takia. Lassilaiturin rakentami-
19034: toukokuussa 1983. Työhön kuului mm. Prostvi-          nen aloitettiin talvella -83 louhimaHa lossiväylä
19035: kin puoleiselle rannalle mereen rakennettu 375        rantaan. Louhe siirrettiin viereen rakennettavaan
19036: m:n pituinen tiepengcr Kalvinkalliolta Kalvöra-       aallonmurtajaan, johon on mröhemmin ajettu
19037: tin luodolle. Suunnitelman mukaan meripenke-          vielä ylimääräisiä louhemassoja. Haverön kesken-
19038: reeseen tarvittiin 100 000 m 3 louhetta. Penger-      etäisen aallonmurtajan pää sortui urakoitsijan
19039: louheen lopullinen määrä oli 120 000 ml. Tie-         täyttäessä sitä, jolloin urakoitsijan kuorma-auto
19040: penger ja aallonmunajat teetettiin urakoitsijoilla,   vajosi mereen n. 3 m:n syvyyteen. Rakennusvai-
19041: jotka kuljettivat pääosan tarvittavasta louheesta     heen aikana tällainen sorruruisvaara on aina ole-
19042: 4 000 tonnin proomulla Partek Oy:n Paraisten          massa. Haverön aallonmunajassa sattunut sortu-
19043: kalkkikivilouhokselta rakennuspaikalle ja purki-      ma ei millään tavalla vaikuta tiepenkereen vaka-
19044: vat lcuheen mcripenkereisiin.                         vuuteen. Prostvikin rinnakkaisten lossilaiturien
19045:    Ko. kohdalla oli syvimmillään vettä 4 m ja         maatuet on taas rakennettu Kalvöratin kallioalu-
19046: sivukaltevalla kalliolla pehmeätä maata n. 4 m.       eelle.
19047: Pehmeikköä ryhdyttiin suunnitelman mukaisesti            Tieviranomaisten käsityksen mukaan ko. tie-
19048: syrjäyttämään painopenkereellä. Louhepenger ei        osalla ei ole odotettavissa yleistä liikennettä uh-
19049: kuitenkaan syrjäyttänyt pehmeää pohjamaata ta-        kaavaa vaaratilaunetta. Rakenteilla olleen tieosan
19050: saisesti, vaan penger sortui, jolloin puskukone ja    sortunut kohta korjattuna on ollut raskaan työ-
19051: maansiirtoauto painuivat penkereen mukana me-         maaliikenteen ja yleisen liikenteen kuormittama-
19052: reen. Kuljettajat ehtivät kuitenkin kuivin jaloin     na jo lähes vuoden ajan ilman että penkereessä
19053: siirtymään pois sortuma-alueelta. Penkereen täyt-     olisi havaittu liikkumista. Rakennustyömaan ja
19054: töä jatkettiin pengersortuman jälkeen räjäyttä-       tiemestaripiirin toimesta tarkkaillaan kuitenkin
19055: mällä pohjamaata penkereen edessä ennen lou-          jatkuvasti tien kuntoa tällä kohdalla.
19056: 
19057:     Helsingissä tammikuun 9 päivänä 1984
19058: 
19059:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
19060:                                       1983 vp. -- KK n:o 284                                             3
19061: 
19062: 
19063: 
19064: 
19065:                                Tili Riksdageq11 Herr Talrnan
19066: 
19067:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sten så, att sprangstensbankcn järnnt sjönk ner
19068: anger har Ni, Herr Talman, mcd Eder skrivelse         på hårt bmten, varvid den mjuka jord sorn sköts
19069: av den 7 december 198.3 rill vederbörande med-        undan bildade u1 tryckbank under vattnet. Efter
19070: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    att hanken blivit färdig har rnan iote märkt att
19071: riksdagsman Pemi Paasio undertecknade spörs-          den skulle ha rört på sig. Bankcns bas är dess-
19072: måi nr 284:                                           urorn bredare än planerac vilket ökar dess stad·-
19073:                                                       ga.
19074:           Är Regeringen medveten om dc ras-              Den slänt av vägbanken sorn ligger på norra
19075:        olyckor som har inträffat Nagu vid vägar-      sidan har efter att banken biev färdig bitvis frätts
19076:        betcna i Prostvik, och om detta. är fallet.    sönder efter att havsvattoet har sköljt finf(:irdclat
19077:           vilka åtgärder ämoar Regeriogen vidta       materia! i havct. Detca är vanligt i nya havsban-
19078:        för att trygga trafiksäkerheten på ifråga-     kat. De sönderfrätra ställena har fyllts med
19079:        varaode vägområde?                             sprängsten och man torele vara tvungen att
19080:                                                       fortsätta reparationsarbctena ännu ett år. Fara för
19081:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsarnr      atr v?.gbanken skall välta omkull eller rasa förc-
19082: anföra foljande:                                      ligger ime.
19083:     E>rbättrandet av Iaodsvägen mellan Parga, och         I ett l>es!ut av västra Fiolands vattendomstol
19084: Nagu på avsnittet Lillmälö-Prostvik påbölj'ldes i     bestärns b!.a. au Abo väg- och vattenbyggnads-
19085: september 1982, och i maj 1983 var atbeLet så         disrrikt skall byggd Haverö privata vägs nya
19086: färdigr att färjtrafiken kunde påbörjas vid de nya    brygga och vågbtytare. Denna privara väg måsre
19087: färjfästena. Tili arberct hörde bl.a. byggandet av    man tlytta på grund av det i början omnämoda
19088: en vägbank på 375 meter i havet vid Prostvikssi       landsvägsprojektet. Byggaodet av färjfästet inled-
19089: dans strand, från Kalvberget till Kalvörat~ skär.     des vrntcrn 1t)S::\ med sprängning av en farjfarled
19090: Eoligt pianeo behövdes det 100 000 m 3 spräng-        tili stranden. Sprängstenen f1yttades tili vågbryta-
19091: sten för havsbanken. Baoken kom totalt att kri[va     ren som byggdes bredvid, och scnare har dit
19092: 120 000 m 3 sprängsten. Man Iät cntreprenörer         köns ännu extra spräogstensmassor. Den haivfär-
19093: bygga vägbaoken och vägbrytarna, och dcssa            diga ändan av Haverö vågbrytz.re rasade när
19094: transporterade det mesta av den erforderliga          entreprenöreo fyllde dcn, varvid entreprenörens
19095: sprängstcnen med en 4 000 tons pråm från Oy           lastbil sjönk i havet på cirka 3 rnerers djup.
19096: Panek Ab:s kalkstensgruva i Pargas till byggplat-     Under byggnadsskedet finns det alltid rn fara för
19097: sen och lossade sprängstencn i havsbankarna.          dy!ika ras. Raset i Haverö vågbrytare inverkar inte
19098:     På ifrågavarande ställe var havsdjupet som        på något sätt på vägbankens hallfasthct. LanJfäs-
19099: mest 4 meter och på den sluttandc klippan fanns       tena för Prosrvib båcla färjfästen är igen byggda
19100: cirka 4 meter mjuk jord. Man började plancnligt       på Kalvörats bergområcle.
19101: flytta undan den mjuka jorden genom att använ-            Enligt vägmyndigheternas uppfattning är faro-
19102: da tilläggsbelastning. Spräogstensbankcn triingde     situationcr sorn hotar den allmänna trafiken inte
19103: dock inte järnt undao den mjuka jorden uran           att väota på ifrågavarande vägavsnin. Den del av
19104: baoken rasade, varvid schaktbladstraktorn och         vågavsnittet som rasade under byggtt har efter
19105:  fordonet för flyttniog av jordrnaswr sjönk i havet   repararionen v mt belastad av tung arbetsplatstra-
19106:  tillsammans med bankeo. Förarna hann dock            fik och alh-Y': :. trafik redan undet nästan ett å1
19107:  torrskodda lämna området där raset inträffade.       uran att !Ldl skulle ha lagt märkc tili att banken
19108:  Fyllnadsarbetena på banken fortsattc eftcr raset     rört sig. ;';i byggnadsarbctsplatscns och vägmäs-
19109:  genom att man sprängde bort jorden som låg           tardistrikters försotg kontrollerar man dock fort-
19110:  framför banken innan den fylldes med spräng-         sättningsvis vägens skick på detta stäl!c.
19111: 
19112:      Helsingfors den 9 januari 1984
19113: 
19114:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
19115:                                                1983 vp.
19116: 
19117: Kirjallinen kysymys n:o 285
19118: 
19119: 
19120: 
19121: 
19122:                                   Almgren: Pakkauslasiteollisuuden      kannattavuuden turvaamisesta
19123: 
19124: 
19125:                              EdusK:unnan Herra Puhemiehelle
19126: 
19127:    Pakkauslasitehtaiden toiminta Suomessa on          rotus estää lasilta suuriin sarjoihin paasyn ja
19128: viime vuosina vaikeutunut. Kotkassa toimii A.         kannattavuu<Ien sekä kilpailukyvyn saavuttami-
19129: Ahlströmin omistama pakkauslasitehdas, joka           sen.
19130: työllistää n. 250 henkeä. Näyttää siltä, että
19131:                                                         Lasiala on ammattimiesten hallussa. Heidän
19132: monen työntekijän työpaikka on vaarantumassa,
19133:                                                       on vaikea saada muuta ammattiaan vastaavaa
19134: jos ei löydetä keinoja oman suomalaisen pakkaus-
19135:                                                       työtä, jos työpaikat sulkeutuvat.
19136: lasituotannon varmistamiseksi.
19137:    Suomeen tuodaan v. 1983 noin 10 000 tonnia            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19138: lasia. Tämä on 20 % koko markkinoista. Lasiteh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19139: taamme ovat 1omauttaneet työntekijäitään yh-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19140: teensä 3 kuukaudeksi. Jos kehitys jatkuu nykyise-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19141: nä näyttää siltä, että kotimainen lasiteollisuus ei
19142: pysty kilpailukykyisesti ylläpitämään edes nykyis-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19143: tä 80 % :n tasoa. Osa valmistuskapasiteetista                ryhtyä, jotta kotimainen pakkauslasiteol-
19144: joudutaan sulkemaan.                                         lisuus voisi toimia kilpailukykyisesti ja
19145:    Lasi on kertakäyttöveron alainen vaikka se on             kannattavasti sekä työpaikkoja säilyttäväs-
19146: raaka-aine, joka voidaan käyttää uudelleen. Ve-              ti?
19147: 
19148:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1983
19149: 
19150:                                              Esko Almgren
19151: 
19152: 
19153: 
19154: 
19155: 428400085K
19156: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 285
19157: 
19158: 
19159: 
19160: 
19161:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19162: 
19163:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja on pyritty välttämään ja käyttämään vain aivan
19164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pakottavissa tilanteissa. Näistä periaatteista vallit-
19165: olette 8 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        see varsin pitkälle menevä yksimielisyys myös
19166: jeenne n:o 1717 ohella toimittanut valtioneuvos-      teollisuuden piirissä.
19167: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Edustaja Almgrenin kysymys koskee pakkaus-
19168: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjalli-     lasiteollisuuden kannattavuuden turvaamista ja
19169: sesta kysymyksestä n:o 285:                           tällöin ensisijaisesti A. Ahlströmin pakkauslasi-
19170:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tehdasta. Pakkauslasia valmistetaan tänään Suo-
19171:         ryhtyä, jotta kotimainen pakkauslasiteol-     messa kahdessa tehtaassa, A. Ahlströmin Karhu-
19172:         lisuus voisi toimia kilpailukykyisesti ja     lan pakkauslasitehtaassa ja Riihimäen Lasi
19173:         kannattavasti sekä työpaikkoja säilyttäväs-   Oy:ssä. Molemmat tehtaat ovat käytännössä suu-
19174:                                                       ruudeltaan saman kokoisia noin 250 henkilön
19175:         ti?
19176:                                                       yksikköjä. Tehtaiden kapasiteetin käyntiaste on
19177:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         jo pitkään ollut varsin alhainen eli noin 55 %
19178: seuraavaa:                                            täydestä kapasiteetista. Valtaosa tuotannosta eli
19179:    Lasiteollisuudessa - kuten yleensä muussakin       yli 90 % on juomia valmistavan teollisuuden
19180: teollisuustuotannossa - tuotantokapasiteetin ke-      käyttämiä pulloja, joiden palautusprosentti on
19181: hitys, toiminta-aste ja kannattavuus sekä myös        nykyisin yli 90 % ja käyttökertojen lukumäärä
19182: työllisyys riippuvat avoimessa taloudessa suurelta    25-30. Kertapullojen suosiminen on luonnolli-
19183: osin kansainvälisestä ja kotimaisesta kysynnästä      sesti vaikuttanut hidastavasti uustuotantoon ja
19184: ja kulloisestakin suhdannetilanteesta sekä toisaal-   lisäksi kilpailevat pakkaukset ja lisääntynyt tuonti
19185: ta käytettyjen tuotantopanosten määristä, laadus-     ovat vaikeuttaneet pakkauslasiteollisuuden tilan-
19186: ta ja niiden suhteellisista hinnoista eli kyseisen    netta.
19187: tuotannon kilpailukyvystä. Useimmat näistä teki-         Hallituksella ei luonnollisestikaan ole suoranai-
19188: jöistä ovat sellaisia, joihin hallituksen on vaikea   sia mahdollisuuksia puuttua pakkauksia valmista-
19189: vaikuttaa toimialakohtaisten tai yritystason on-      van teollisuuden keskinäiseen kilpailuun. Kan-
19190: gelmien ratkaisemiseksi. Kuten tiedetään, teolli-     sainvälisten sopimustemme puitteissa on myös
19191: suusmaista vuoden 1980 alkupuolella alkanut           vaikea löytää keinoja, joilla tuontia voidaan ra-
19192: taloudellinen taantuma jatkui odotettua pitem-        joittaa. Valtaosa pakkauslasin tuonnista tapahtuu
19193: pään ja merkit elpymisestä ilmaantuivat vasta         Euroopan markkinatalousmaista. Pakkauslasin
19194: vuoden 1983 jälkipuoliskolla. Edellytykset suh-       tuonnissa erityisenä uhkana pakkauslasiteollisuu-
19195: dannetilanteen parantumiselle ja kysynnän aina-       temme kokee Tshekkoslovakiasta lisääntyneen
19196: kin jonkinasteiselle nousulle ovat tällä hetkellä     pakkauslasin erityisesti olut- ja virvoitusjuoma-
19197: olemassa.                                             pullojen tuonnin. Lisääntyneen tuonnin yhtenä
19198:    Kestävämmän kasvun edellytyksiä valtiovalta        osapuolena on tietysti juomia valmistava teolli-
19199: on usean vuoden ajan pyrkinyt edistämään nou-         suutemme, joka ilmeisesti pyrkii parantamaan
19200: dattamalla yhtäältä elvyttävää ja toisaalta inflaa-   kannattavuuttaan kotimaista neljänneksen hal-
19201: tiota hillitsevää talouspolitiikkaa. Talouspolitii-   vemman tuontipullon avulla. Tähänkään halli-
19202: kalle on pyritty antamaan sellainen sisältö, että     tuksella ei luonnollisesti ole suoranaisia mahdol-
19203: myös maltilliset ja mahdollisimman vähän hinta-       lisuuksia puuttua. Sen sijaan meillä on olemassa
19204: ja kustannuspainetta lisäävät tulosopimukset oli-     toimiva järjestelmä, jolla voidaan puuttua kan-
19205: sivat solmittavissa. Valtiontalouden rahoitusase-     sainvälisesti sallituin keinoin ns. halpatuonnista
19206: man rajoitukset tietäen hallitus on elvytys- ja       aiheutuviin ongelmiin. Pakkauslasiteollisuus voi
19207: tukipolitiikassaan noudattanut pääsääntöisesti        ensinnäkin tehdä esityksen perusteluineen ulko-
19208: elinkeinotoimintaan yleisesti vaikuttavien toi-       asiainministeriölle ottaa tuonnista aiheutuvat on-
19209: menpiteiden käytön periaatetta. Valikoivia toi-       gelmat esille neuvotteluissa asianomaisen maan
19210: miala- ja yrityskohtaista kehitystä ohjaavia keino-   edustajien kanssa. Toiseksi pakkauslasiteollisuus
19211:                                          1983 vp. -      KK n:o 285                                       3
19212: 
19213: voi myös tehdä esityksen valtiovarainministeriölle       tannossaan käyttäväitä teollisuudelta. Tällaisten
19214: perushinnan ja lisätullin määräämiseksi pakkaus·         erillisten yksittäisiin toimialoihin tai yrityksiin
19215: lasille. Tällä tavoin halpatuontiin liittyvät kysy-      kohdistuvien verotusuudistusten tekeminen tässä
19216: mykset tulevat ratkaistaviksi tarvittavin lausun-        vaiheessa ei nähdäkseni ole mahdollista. Yritys-
19217: noin asianmukaisessa järjestyksessä.                     verotukseen ja välilliseen verotukseen liittyviä
19218:    Lasiteollisuuden taholta on myös korostettu           uudistusesityksiä on viime aikoina tehty monissa
19219: lasinkeräysverkon aikaansaamista maamme suu-             eri yhteyksissä. Yritysverotukseen tehtävät mah-
19220: rimmissa taajamissa. Niinikään lasiteollisuus pi-        dolliset muutokset edellyttävät verotuksen laaja-
19221: tää tärkeänä lasista valmistetun palautuspullon          alaista tarkastelua ja siinä yhteydessä myös yksit-
19222: kiertojärjestelmän säilyttämistä. Nämä ovat tär-         täiset muutosesitykset luonnollisesti tulevat huo-
19223: keitä kysymyksiä niin lasin uudelleen raaka-             mioonotetuiksi.
19224: aineeksi käytön kuin ympäristönsuojelunkin kan-             Markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesti tu-
19225: nalta. Erityisesti lasijätteen keräilyyn ja sen tehos-   lisikin suhtautua pidättyvästi siihen, että valtio-
19226: tamiseen liittyvät toimenpiteet kuuluvat ympäris-        valta vaikeuksien ilmaantuessa puuttuisi teolli-
19227: töministeriön toimialaan.                                suuden alakohtaisten tuotanto- ja markkinointi-
19228:    Pakkauslasiteollisuuden taholta on myös esitet-       ongelmien ratkaisemiseen ja yritysten keskinäi-
19229: ty, että virvoitusjuomien valmisteveroa muutet-          seen kilpailutilanteeseen. Sen sijaan hallitus on
19230: taisiin saattamalla eri materiaaleista tehtyjen ker-     voimallisesti pyrkinyt parantamaan teollisuuden
19231: takäyttöpakkausten verotus samanarvoiseksi tai           pitemmän aikavälin kilpailukykyä lisäämällä ra-
19232: poistamalla vero. Niinikään on esitetty, että            hoitustukea erityisesti tutkimukseen ja tuotekehi-
19233: sähköveron suuruutta tarkistettaisiin alaspäin la-       tykseen ja yleensä uuden teknologian edistämi-
19234: siteollisuudelta ja yleensä runsaasti energiaa tuo-      seen sekä markkinoinnin tehostamiseen.
19235: 
19236:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
19237: 
19238:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
19239: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 285
19240: 
19241: 
19242: 
19243: 
19244:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19245: 
19246:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            per finns en mycket bred enighet också inom
19247: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          industrin.
19248: nr 1717 av den 8 december 1983 till vederböran-           Riksdagsman Almgrens fråga gäller tryggande
19249: de medlem av statsrådet för avgivande av svar          av lönsamheten för förpackningsglasindustrin,
19250: översänt avskrift av följande av riksdagsman Esko      särskilt A. Ahlströms förpackningsglasfabrik. För-
19251: Almgren undertecknade spörsmål nr 285:                 packningsglas tillverkas i dag av två fabriker i
19252:                                                        Finland, A. Ahlströms förpackningsglasfabrik i
19253:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-
19254:                                                        Karhula och Riihimäen Lasi Oy. Båda fabrikerna
19255:         sikt att vidta för att säkra konkurrenskraf-
19256:         ten och lönsamheten för den inhemska           är i praktiken lika stora enheter på ca 250
19257:         förpackningsglasindustrin och för att ar-      personer. Fabrikernas kapacitetsutnyttjande har
19258:         betsplatserna kunde behållas?                  sedan länge varit mycket lågt, ca 55 % av full
19259:                                                        kapacitet. Merparten av produktionen, dvs. över
19260:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      90 % består av flaskor för dryckestillverkande
19261: följande:                                              industrin. Returprocenten är för närvarande över
19262:    Inom glasindustrin - som i regel också inom         90 och flaskor används 25-30 gånger. Använd-
19263: annan industriproduktion - är produktionska-           ningen av engångsflaskor har naturligtvis broro-
19264: pacitetens utveckling, verkningsgraden och lön-        sat nypruduktionen och dessutom har konkurre-
19265: samheten ävensom sysselsättningen inom öppen           rande förpackningar och ökningen av exporten
19266: ekonomi till stora delar beroende av såväl inter-      försvårat situationen inom förpackningsglasin-
19267: nationell som inhemsk efterfrågan, konjunkturlä-       dustrin.
19268: get samt av produktionsinsatserna, kvalitet och           Regeringen saknar naturligtvis direkta möjlig-
19269: relativa priser, dvs. av konkurrenskraften för         heter att ingripa i konkurrensen inom förpack-
19270: ifrågavarande produktion. De flesta av dessa           ningstillverkande industri. Inom ramen för inter-
19271: faktorer är sådana som regeringen har svårt att på-    nationella avtal är det också svårt att finna medel
19272: verka i syfte att lösa problemen branschvis eller      som gör det möjligt att begränsa importen. Hu-
19273: på företagsnivå. Den ekonomiska regression som         vuddelen av importen sker från europeiska mark-
19274: började i industriländerna i början av 1980            nadsekonomier. Som särskilt hotande upplever
19275: pågick längre än väntat och teeken på återhämt-        vår förpackningsglasindustri ökningen av import
19276: ning visade sig först under senare hälften av          av förpackningsglas, särskilt öl- och läskedrycks-
19277: 1983. Förutsättningar för ett förbättrat konkur-       flaskor, från Tjeckoslovakien. En part i den öka-
19278: rensläge och åtminstone en någorlunda ökad             de importen är naturligtvis vår dryckestillverkan-
19279: efterfrågan finns sålunda i dag.                       de industri, som uppenbarligen försöker bättra
19280:    Statsmakten har i flera års tid försökt skapa       lönsamheten med hjälp av importerade flaskor,
19281: förutsättningar för en mera hållbar tillväxt ge-       vilka är en fjärdedel billigare än de inhemska.
19282: nom att följa en ekonomisk politik som har             Regeringen har inte heller i detta fall direkta
19283: inslag av både stimulanspolitik och inflationsbe-      möjligheter att ingripa. Däremot har vi ett
19284: kämpning. Avsikten har varit att utforma den           fungerande system som gör det möjligt att med
19285: ekonomiska politiken så att det skulle vara möj-       hjälp av internationellt tillåtna medel ta upp
19286: ligt att träffa sådana inkomstpolitiska avtal som      problem som uppstår på grund av billigimport-
19287: är måttliga och som ökar pris- och kost-               en. Förpackningsglasindustrin kan för det första
19288: nadstrycket så litet som möjligt. Eftersom finan-      lägga fram förslag med motiveringar till utrikes-
19289: sieringsmöjligheterna för statsmakten är begrän-       ministeriet om att ministeriet skall ta upp de
19290: sade har regeringen i sin stimulans- och stödpoli-     problem som uppstår på grund av importen i
19291: tik utgått från principen att tillämpa sådana          förhandlingar med representanterna för ifråga-
19292: medel som allmänt inverkar på näringsverksam-          varande land. För det andra kan förpacknings-
19293: heten. Selektiva åtgärder i syfte att styra utveck-    glasindustrin lämna förslag till finansministeriet
19294: lingen bransch- och företagsvis har undvikits och      om bestämmandet av grundpris och tilläggstull
19295: vidtagits endast i nödsituation. Om dessa princi-      för förpackningsglas. På detta sätt kommer frå-
19296:                                        1983 vp. -      KK n:o 285                                       5
19297: 
19298: gorna i anslutning tili biliigimporten att avgöras     fråga om enstaka branscher elier företag kan inte
19299: med nödiga utlåtanden i vederbörlig ordning.           genomföras i detta skede. Initiativ tili reforme-
19300:    Från glasindustrins sida har också understrukits    ring av företagsbeskattningen och den indirekta
19301: vikten av att bilda ett glasinsamlingsnät i de         beskatrningen har under senare tid tagits i flera
19302: största tätorterna i vårt land. Likaså anser glasin-   olika sammanhang. Eventuelia ändringar i före-
19303: dustrin att det är viktigt att systemet med            tagsbeskattningen förutsätter en genomgående
19304: rerurflaskor av glas bibehålis. De här frågorna är     granskning av hela beskattningen och i det
19305: viktiga både med tanke på återanvändning av            sammanhanget kommer naturligtvis även enstaka
19306: glas som råmaterial och med tanke på miljövår-         förslag tili ändringar att beaktas.
19307: den. Åtgärderna i anslutning tili insamling av            Enligt marknadsekonomins spelregler borde
19308: glasavfall och effektivering av den tillhör miljö-     man förhålia sig restriktivt tili att statsmakten
19309: ministeriets verksamhetsområde.                        skulle i en svår situation bli delaktig i lösningen
19310:    Förpackningsglasindustrin har också framhåliit      av industrins branschvisa produktions- och mark-
19311: att accisen på läskedrycker borde ändras så att        nadsföringsproblem och konkurrenssituationen
19312: beskattningen av bruksförpackningar av olika           mellan företagen. Däremot har regeringen kraf-
19313: materia! borde bli likvärdig elier att accisen skali   tigt försökt förbättra industrins konkurrenskraft
19314: helt avskaffas. Likaså har det framhåliits att         på lång sikt genom att öka finansieringsstödet
19315: elskatten skali justeras nedåt för glasindustrin och   speciellt för forskning och produktutveckling
19316: för industrin som använder mycket energi i sin         samt över huvud taget för främjandet av ny
19317: produktion. Sådana särskilda skattereformer i          teknologi och effektivering av marknadsföringen.
19318:      Helsingfors den 6 februari 1984
19319: 
19320:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
19321:                                                  1983 vp.
19322: 
19323: Kirjallinen kysymys n:o 286
19324: 
19325: 
19326: 
19327: 
19328:                                     Mattila ym.: Elinkeinohallituksen toiminnan kehittämisestä
19329: 
19330: 
19331:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19332: 
19333:    Hintavalvonnasta huolehtiminen kuului alku-             Elinkeinohallituksen yhteyteen perustettiin
19334: jaan Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön hin-      osittain parlamentaariseen edustukseen perustuva
19335: taosastolle. Hintavalvontaan läheisesti kuuluva         elin, hintaneuvottelukunta. Tätä elintä, jonka
19336: kilpailurajoitusten valvonta puolestaan kuului          tehtävänä olisi tehdä valtioneuvostolle esitykset
19337: kauppa- ja teollisuusministeriölle. Kauppa- ja          hintavalvontalakiin mahdollisesti tehtävistä muu-
19338: teollisuusministeriön alaiseksi virastoksi perustet-    toksista, ei kuitenkaan kutsuttu kokoon seitse-
19339: tiin elinkeinohallitus 25.5.1973 annetulla lailla       mään vuoteen.
19340: (421/73). Tällöin mm. hintavalvonnasta huoleh-
19341: timinen siirtyi elinkeinohallitukselle. Tarkemmat          Hintavalvontalaissa tarkoitettua hinnanvahvis-
19342: määräykset elinkeinohallituksesta sisältyvät siitä      tusmenettelyä on supistettu vähitellen niin, että
19343: annettuun asetukseen (1.6.1973/440).                    sen piiriin kuuluu tällä hetkellä ainoastaan noin
19344:    Hintavalvontalain (15.2.1974/156) 4 §:n mu-          11 % indeksituotteista. Valtaosa tuotteista kuu-
19345: kaan hintavalvontaa harjoitetaan suorittamalla          luu ilmoitusmenettelyn piiriin, mikä käytännössä
19346: tutkimuksia sekä toteuttamalla ilmoitusmenette-         on johtanut ainoastaan jo tehtyjen hinnankoro-
19347: lyä, neuvottelumenettelyä ja hinnanvahvistusme-         tusten laillistamiseen elinkeinohallituksen toi-
19348: nettelyä siten kuin jäljempänä säädetään. Saman         mesta. Myöskään vahvistusmenettelyn piiriin
19349: lain 6 §:n mukaan elinkeinohallitus julkaisee           kuuluvien tuotteiden hinnat eivät määräydy lii-
19350: harkitsemassaan laajuudessa suorittamiensa tutki-       ketaloudellisen laskentakaavan mukaan, vaan nii-
19351: musten tulokset silloin, kun niillä on huomatta-        tä varten on muotoiltu oma, varsin kaavamainen
19352: vaa merkitystä kuluttajille tai asianomaisen toi-       hinnanasetan ta-asetus.
19353: mialan elinkeinonharjoittajille taikka niiden jul-         Kaikkein vakavimmaksi tilanne on muodostu-
19354: kaiseminen katsotaan muuten tarpeelliseksi. Hin-        nut kilpailun edistämisen kannalta. Tämä on
19355: tavalvonta-asetuksessa määrätään lain soveltami-        johtanut käytännössä monopoliyhtiöiden tai nii-
19356: sesta tarkemmin (22.3.1974/235).                        den asemassa olevien liikelaitosten myymien
19357:    Suomen kansantaloudessa tuotteiden hinnat            tuotteiden, esimerkiksi sähkön, öljyn, lannoittei-
19358: määräytyvät hyvin pitkälle kilpailuolosuhteiden         den ja sokerin, hallitsemattomaan hintakehityk-
19359: mukaan. Yleiseltä kannalta hyväksyttävän talou-         seen. Mikäli tuottajia on ollut useita, kehitys on
19360: dellisen kilpailun edistämisestä puolestaan on          johtanut kanelloitumiseen. Tällä on luotu tar-
19361: voimassa, mitä on säädetty laissa taloudellisen         peetonta inflaatiopainetta, eikä sitä voida pitää
19362: kilpailun edistämisestä (25. 5.1973/423 ). Lain 5       yleisen edun eikä kilpailun edistämisestä annetun
19363: §:ssä tutkimusten tekeminen elinkeinoelämässä           lain hengen mukaisena. Nykyisellään elinkeino-
19364: eri toimialoilla vallitsevista yleisistä kilpailuolo-   hallitus ei kykene sellaiseen hintavalvontaan ja
19365: suhteista on säädetty elinkeinohallituksen tehtä-       kilpailun edistämiseen kuin alunperin on tarkoi-
19366: väksi. Näiden tutkimusten julkaisemisesta sääde-        tettu.
19367: tään lain 7 §:ssä erikseen. Asetuksessa taloudelli-
19368: sen kilpailun edistämisestä (15.6.1973/479) laissa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19369: tarkoitettujen asioiden käsittely on määrätty elin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19370: keinohallituksen, kilpailuneuvoston ja kilpailu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19371: asiamiehen tehtäväksi ( 1 §).                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19372: 4284000758
19373: 2                                1983 vp. -     .KK n:o 286
19374: 
19375:        Onko elinkeinohallituksen t01mmta                 mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
19376:      Hallituksen mielestä painottunut ja koh-          ryhtyä taloudellisen kilpailun edistämi-
19377:      distunut oikein Suomen kansantalouden             seksi ja hintavalvonnan järkeistämiseksi
19378:      kannalta, ja                                      maassamme?
19379:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1983
19380: 
19381:         Kalevi Mattila              Jorma Rantanen                Heikki Kokko
19382:         Einari Nieminen             Håkan Malm                    Hannu Kemppainen
19383:         Taisto Tähkämaa             Liisa Jaakonsaari             Mauri Pekkarinen
19384:         Paavo Vesterinen            Juhani Vähäkangas             Aapo Saari
19385:         Niilo Koskenniemi           Ensio Laine                   Jukka Vihriälä
19386:         Osmo Vepsäläinen            Tapio Holvitie                Reino Karpola
19387:         Elisabeth Rehn              Marjatta Väänänen             Pentti Poutanen
19388:         Gunnar Jansson              Anna-Liisa Piipari            Heimo Linna
19389:         Pentti Kettunen             Timo Kietäväinen              Katri-Helena Eskelinen
19390:         Aarno von Bell              Hannele Pokka                 Lea Sutinen
19391:         Vieno Eklund                Juhani Alaranta               Pirkko Ikonen
19392:         Helvi Koskinen              Tytti Isohookana-Asunmaa      Sirkka-Liisa Anttila
19393:         Esko Almgren                 Matti Maijala                Esko Aho
19394:         Olavi Martikainen            Mauno Manninen               Liisa Kulhia
19395:                                     Väinö Raudaskoski
19396:                                        1983 vp. -       KK n:o 286                                          3
19397: 
19398: 
19399: 
19400: 
19401:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19402: 
19403:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nalla on tarpeen vaikuttaa hinnoitteluun erityi-
19404: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sesti silloin, kun markkinavoimat eri syistä eivät
19405: olette 8 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-          takaa kohtuullista hinnoittelua.
19406: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Markkinahäiriöitä saattaa ilmetä muun muassa
19407: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         voimakkaasti keskittyneillä aloilla tai aloilla, joil-
19408: Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        la elinkeinonharjoittajilla on merkittäviä hinnoit-
19409: myksestä n:o 286:                                       teluun vaikuttavia sopimuksia. Yleensä molem-
19410:                                                         mat keinot toisiaan täydentävästi käytettyinä voi-
19411:          Onko elinkeinohallituksen totmtnta
19412:                                                         vat tehokkaimmin edistää vakaan kustannus- ja
19413:        Hallituksen mielestä painottunut ja koh-
19414:                                                         hintatason ylläpitämistä.
19415:        distunut oikein Suomen kansantalouden
19416:        kannalta, ja                                         Hintavalwnnan yksityiskohtaisesta kohdenta-
19417:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           misesta päättävät toisaalta valtioneuvosto ja toi-
19418:        ryhtyä taloudellisen kilpailun edistämi-         saalta elinkeinohallitus. Niiden vajaan kymme-
19419:        seksi ja hintavalvonnan järkeistämiseksi         nen vuoden aikana, jolloin nykyinen hintaval-
19420:        maassamme?                                       vontalainsäädäntö on ollut voimassa, on valvon-
19421:                                                         nan painottuminen ja kohdentuminen sopeutet-
19422:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tu noudatetun talous- ja tulopolitiikan mukaises-
19423: seuraavaa:                                              ti. Varsin tiukasta viranomaispäätöksenteosta saa-
19424:    Nykyisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että       tujen kokemusten karttuessa on painopiste siirty-
19425: kilpailukyvyn turvaamiseksi on välttämätöntä, et-       nyt enenevässä määrin valvovaan ja seuraavaan
19426: tä hinta- ja kustannustason nousua pystytään            menettelyyn, jossa valvonnan tiukkuutta on sää-
19427: olennaisesti alentamaan nykyisestä. Edelleen oh-        delty asianomaisen alan kilpailutilanteen mu-
19428: jelmassa todetaan, että hallitus ryhtyy toimenpi-       kaan.
19429: teisiin inflaatiopaineita ylläpitävien sidonnai-            Elinkeinohallituksen lisätty istunto, johon
19430: suuksien rajoittamiseksi ja poistamiseksi sekä että     kuuluvat viraston koileegin lisäksi keskeisten ta-
19431: kilpailupolitiikkaa tehostetaan.                        louden ja työmarkkinoiden etujärjestöjen edusta-
19432:     Elinkeinohallituksesta    annetun      asetuksen    jat, antoi 27.8.1981 elinkeinohallitukselle tehtä-
19433: (440/73) mukaan elinkeinohallituksen tehtävänä          väksi suorittaa hintavalvontalainsäädännön sovel-
19434: on huolehtia hintavalvonnasta siten kuin hinta-         tamisesta saatujen kokemusten kartoittamisen.
19435: valvontalaissa (156/74) ja -asetuksessa (235/74)        Selvityksen valmistuttua syyskuussa 1982 antoi
19436: tarkemmin säädetään. Sen lisäksi elinkeinohalli-        lisätty istunto asettamalleen pysyvälle valmistelu-
19437: tuksen tehtävänä on huolehtia eräistä taloudelli-       työryhmälle, ns. hintaseurantatyöryhmälle, teh-
19438: sen kilpailun edistämiseen liittyvistä tehtävistä       täväksi em. selvityksen pohjalta laatia esityksen
19439: kuten kilpailututkimusten ja -selvitysten tekemi-       hintavalvonnan tavoitteista ja keinoista. Lisätty
19440: sestä, kilpailunrajoitusten rekisteröimisestä sekä      istunto hyväksyi 25.11.1982 yksimielisesti esityk-
19441: ilmoitusvelvollisuuden ja kieltojen valvonnasta         sessä esille tuodut hinta- ja kilpailuvalvonnan
19442: sekä kuluttajakysymysten hoitamisesta ja elintar-       kehittämisen suuntaviivat. Eräs keskeisistä johto-
19443: vikevalvonnasta.                                        päätöksistä oli, että jo nykyisten säädösten puit-
19444:     Hintapolitiikalla ja siihen liittyvällä hintaval-    teissa tapahtuva hintaseurantatyöryhmän ehdot-
19445: vonnalla pyritään mahdollisimman vakaaseen               tamien toimenpiteiden toteuttaminen parantaisi
19446: hinta- ja kustannuskehitykseen eri suhdannevai-          merkittävästi hintavalvonnan toimivuutta.
19447:  heissa. Hintavalvonnan tarjoamat mahdollisuu-              Eräitä hintavalvonnan tehostamistoimenpiteitä
19448: det inflaatiokehityksen hillitsemiseksi ovat kui-        tulevat jatkossa olemaan elinkeinohallituksen toi-
19449: tenkin rajoitetut eräisiin muihin keskeisiin inflaa-    meenpano-osaston hintavalvontatoimistojen uu-
19450:  tiotorjunnan keinoihin verrattuna.                      delleen organisointi siten, että uusi toimistojako
19451:     Hinta- ja kilpailupolitiikka ovat toisiaan täy-      tähtää entistä loogisempien kokonaisuuksien hal-
19452:  dentäviä inflaation torjuntakeinoja. Hintavalvon-      lintaan, tutkimusosaston sisäisen työnjaon täs-
19453: 4                                       1983 vp. -       KK n:o 286
19454: 
19455: mentäminen toimistojaon pohjalta, tutkimus- ja           painorakenteesta aiemman 13 % :n sijasta. Hin-
19456: selvitystyön painottaminen hinta- ja kilpailuval-        nanvahvistusmenettelystä vapautuvat hyödykkeet
19457: vonnassa perinteisten, kaavamaisten menettely-           on siirretty hintailmoitusmenettelyyn.
19458: jen sijasta sekä pyrkimykset koordinoida hinta- ja          Hintavalvontalain mukaan hintaa vahvistetta-
19459: kilpailuvalvontaa. Tavoitteena on, että käytän-          essa on lähtökohdaksi otettava hyvää liikkeenhoi-
19460: nön hinta- ja kilpailuvalvonta olisivat toisiaan         dollista tasoa edustavan elinkeinonharjoittajan
19461: täydentäviä lohkoja osana laajempaa hintapoli-           tuottaman hyödykkeen todelliset tuotantokustan-
19462: tiikkaa ja elinkeinovalvontaa, jossa viraston lähtö-     nukset ja erityisesti huolehdittava siitä, ettei
19463: kohtana on kuluttajien aseman turvaaminen.               asianomaisen elinkeinonharjoittajan tai toimialan
19464:    Elinkeinohallitus on lisätyn istuntonsa kannan-       toimintaedellytykset hinnanvahvistuksen johdos-
19465: oton mukaisesti tarkistanut vuoden 1983 aikana           ta vaarannu. Hintavalvonta-asetuksessa säädetään
19466: hintavalvonnan muotoja. Hintavalvontaa koh-              sitten yksityiskohtaisesti, mutta nykyaikaiseen
19467: dennettaessa on erityisesti otettu huomioon kun-         kustannuslaskentaan nojautuen niistä perusteista,
19468: kin toimialan kilpailuolosuhteet. Tavoitteena on         joiden mukaan hinnan tai hinnoitteluperusteen
19469: ollut laajuutta supistamalla syventää hintavalvon-       vahvistaminen on suoritettava. Hintavalvonta-
19470: taa ja keskittää se viraston käytettävissä olevien       asetuksen hinnoitteluperusteita käytetään myös
19471: keinojen avulla tärkeimpiin kohteisiin.                  arvioitaessa ilmoitusmenettelyyn kuuluvan hyö-
19472:    Maaliskuun 29 päivänä 1983 tehdyssä elinkei-          dykkeen, kuten sähkön hinnan kohtuullisuutta.
19473: nohallituksen hintailmoituspäätöksessä karsittiin           Hintavalvonta-asetuksen mukaiset hinnoittelu-
19474: hintavalvonnan kannalta vähämerkityksellisiä             perusteet rajoittavat hintavalvontaviranomaisten
19475: hyödykkeitä ja siirrettiin lievempään ns. jälki-         mahdollisuuksia harkita vahvistettavan hinnan
19476: ilmoitusmenettelyyn hyödykeryhmiä,             joiden    oikeellisuutta, esimerkiksi oletettuun kilpailuti-
19477: markkinoilla kilpailuolosuhteet katsottiin tyydyt-       lanteen mukaiseen hintaan verrattuna. Hintavi-
19478: täviksi. Vastaavasti otettiin ilmoitusmenettelyyn        ranomaisten asetukseen perustuva mahdollisuus
19479: eräitä uusia hyödykkeitä kilpailuolosuhteissa to-        asettaa yrityskohtaisia tehokkuusvaatimuksia saat-
19480: dettujen häiriöiden johdosta. Muutoksen jälkeen          taisi - mikäli tätä mahdollisuutta useammin
19481: ilmoitusmenettely kattaa kuluttajan hintaindek-          käytettäisiin - jossain määrin korvata kilpailu-
19482: sin painorakenteesta 29 % , josta 113 kuuluu             elementin puuttumista.
19483: lievennettyyn menettelyyn.                                  Kysymyksessä mainittujen tuotteiden, kuten
19484:    Elinkeinohallitus voi ryhtyä neuvottelumenet-         sähkön, öljyn, lannoitteiden ja sokerin hintaval-
19485: telyyn, jos se toteaa hintailmoituksen perusteella,      vonnassa on noudatettu voimassa olevassa hinta-
19486: että hyödykkeen hinta on muodostunut tai ilmei-          valvonta-asetuksessa säädettyjä hinnoitteluperus-
19487: sesti muodostuu todelliset tuotantokustannukset          teita. Nykyisten hintavalvontaperusteitten näkö-
19488: huomioon ottaen kohtuuttoman korkeaksi. Tu-              kulmasta katsoen ei voida väittää, kuten kysy-
19489: loksettoman neuvottelun jälkeen hyödyke, jolla           myksessä todetaan, että näiden tuotteiden hinta-
19490: on huomattava välitön tai välillinen vaikutus            kehitys olisi ollut hallitsematonta. Väittää tieten-
19491: elinkustannuksiin, voi joutua valtioneuvoston            kin voidaan, että tehokkaassa ja todellisessa kil-
19492: päätöksellä vahvistusmenettelyyn.                        pailutilanteessa ko. hinnat saattaisivat ainakin
19493:    Valtioneuvosto teki 8.12.1983 päätöksen hin-          ajoittain alittaa hintavalvonnan vahvistamat hin-
19494: nanvahvistusmenettelyn supistamisesta koske-             nat. Tällaisen teoreettisesti ajateltavissa olevan
19495: maan sellaisia olennaista merkitystä omaavia hyö-        kilpailutilanteen luominen ei kuitenkaan käytän-
19496: dykkeitä, joiden hinnanmuodostukseen vaikute-            nössä ole mahdollista, joskin korostamalla yritys-
19497: taan valtiovallan toimesta merkittävästi joko hin-       kohtaisia tehokkuusvaatimuksia saatettaisiin hin-
19498: tatuen tai välillisen verotuksen kautta. Hinnan-         tavalvonnassa olevia hyödykkeitä valmistavien
19499: vahvistusmenettelyä kohdennettaessa kiinnitet-           yritysten suorituskykyyn vaikuttaa samansuuntai-
19500: tiin erityisesti huomiota maitotaloustuotteisiin,        sesti kuin aloilla, missä vallitsee tehokas kilpailu.
19501: öljyjalosteisiin sekä lannoitteisiin ja sokeriin, joi-      Todettakoon lisäksi, että kilpailuasiamies on
19502: den markkinat ovat erittäin keskittyneitä. Näin          esillä olevaan kirjalliseen kysymykseen antamas-
19503: pyrittiin varmistamaan eritoten näiden keskeisten        saan lausunnossa huomauttanut, ettei käytännön
19504: hyödykkeiden hallittu hintakehitys jatkossakin           kokemus tue sellaista käsitystä, että monopoliyh-
19505: kilpailuolosuhteissa ilmenevistä puutteista huoli-       tiöiden myymien tuotteiden hintakehitys olisi
19506: matta.                                                   hallitsematonta. Haitallisempia kuin monopolit
19507:    Hinnanvahvistusmenettely kattaa helmikuun             ovat hänen mielestään yleisesti ottaen kartelloitu-
19508: alusta 1984 lukien 11 % kuluttajahintaindeksin           misilmiöt.
19509:                                       1983 vp. -      KK n:o 286                                         5
19510: 
19511:    Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama kil-         Hallituksen tarkoituksena on keväällä 1984
19512: pailutoimikunta on mietinnössään (komitean-           antaa eduskunnalle esitys taloudellisen kilpailun
19513: mietintö 1982:49) tarkastellut mahdollisuuksia        edistämisestä annetun lain (423/73) muuttami-
19514: hoitaa taloudellisen kilpailun edistämiseen liitty-   sesta. Muutosehdotukset perustuvat em. kilpailu-
19515: viä asioita nykyistä tehokkaammin jo nykyisenkin      toimikunnan tekemiin ehdotuksiin. Muutokset
19516: lainsäädännön puitteissa. Elinkeinohallitus onkin     koskisivat lähinnä kilpailunrajoitusten ilmoitus-
19517: tehostanut kilpailuasioiden hoitamista toimikun-      velvollisuuden laajentamista, kilpailunrajoitusten
19518: nan esittämien suuntaviivojen mukaisesti. Kilpai-     vahingollisten vaikutusten arvioimisessa nouda-
19519: luvalvontaa on kehitetty muun muassa tehosta-         tettavien kriteerien tarkistamista ja kilpailuviran-
19520: malla elinkeinohallituksen kilpailutoimiston yh-      omaisten toimintamahdollisuuksien tehostamis-
19521: teistyötä tutkimusosaston samoin kuin sekä ylei-      ta.
19522: sen että tuontitavarain hintatoimiston kanssa.            Tavoitteena on, että kilpailunedistämislain tar-
19523: Näin on hyödykkeiden hintaseuranta ja -valvonta       kistamisen jälkeen elinkeinohallituksen hinta- ja
19524: pyritty entistä tehokkaammin suuntaamaan niille       kilpailuvalvonnan painopiste siirtyy yhä enem-
19525: aloille, joilla kilpailun on katsottu olevan rajoi-   män markkinamekanismin toimivuuden ylläpitä-
19526: tettua tai kokonaan puuttuvan.                        miseen ja tehostamiseen. Elinkeinohallituksen
19527:                                                       organisaation joustavuutta lisäämällä säilytetään
19528:    Mainittakoon myös, että elinkeinohallituksen
19529:                                                       kuitenkin valmiudet tarvittaessa tiukankin hinta-
19530: lisätty istunto antoi hallitusohjelmaan liittyen
19531:                                                       säännöstelyn hoitamiseen.
19532: 26.5.1983 hintaseurantatyöryhmälle tehtäväksi
19533:                                                           Erityisesti hinta-, kilpailu- ja kuluttajansuoja-
19534: kartoittaa inflaatiota ylläpitäviä sidonnaisuuksia.
19535:                                                       valvonta muodostavat tietyn kokonaisuuden, jon-
19536: Virasto pitää tämän työn toteuttamista inflaation
19537:                                                       ka sisällä painopisteet taloudellisten muutosten
19538: vastaisen taistelun keskeisenä osana.
19539:                                                       ja vaihtelevien olosuhteitten myötä muuttuvat.
19540:    Elinkeinohallituksen tavoitteena on ensisijai-     Näköpiirissä on erityisesti terveen taloudellisen
19541: sesti ollut tehostaa hintavalvontaa voimassa ole-     kilpailun turvaaminen ja kuluttajansuojan edistä-
19542: van lain puitteissa. Lainsäädännön kehittämistar-     minen. Olosuhteet elinkeinohallituksen perusta-
19543: peiden selvittäminen on silti perusteltua. Hinta-     misen jälkeen ovat muuttuneet ja monilla tasoilla
19544: valvontalaissa tarkoitettu neuvottelukunta, joka      on saatu kouriintuntuvaa kokemusta niin sään-
19545: kutsuttiin koolle viimeksi 21.9.1983, katsoi ko-      nösten toimivuudesta kuin myös jossain määrin
19546: kouksessaan, että hintavalvontalainsäädännön          rinnakkaisten ja päällekkäisten organisaatioiden
19547: mahdollisen tarkistamistyön tulisi käynnistyä         eduista ja haitoista. Niin pian kuin nimenomaan
19548: elinkeinohallituksen kokemusten ja selvitysten        kilpailusäännösten aineellista sisältöä on voitu
19549: pohjalta. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti,      nykyisestään kohentaa, on aihetta niin kotimais-
19550: että kilpailunedistämislainsäädännön uudistami-       ten kuin ulkomaistenkin kokemusten pohjalta
19551: sen jälkeen neuvottelukunnassa palataan uudel-        arvioida laaja-alaisesti myös nykyisten monimuo-
19552: leen hintavalvontalainsäädännön muutostarpeen         toisten hinta- ja kilpailuvalvonta- sekä kulutta-
19553: arviointiin.                                          jansuojaorganisaatioitten kehittämistarpeita.
19554: 
19555:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1984
19556: 
19557:                                                                                 Ministeri Jermu Laine
19558: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 286
19559: 
19560: 
19561: 
19562: 
19563:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19564: 
19565:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Pris- och konkurrenspolitiken kompletterar
19566: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         varandra i kampen mot inflationen. Det är
19567: av den 8 december 1983 tili vederbörande med-         nödvändigt att påverka prissättningen genom
19568: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt      prisövervakningen särskilt när marknadskrafterna
19569: avskrift av följande av riksdagsman Mattila m.fl.     av olika skäl inte garanterar en skälig prissätt-
19570: undertecknade spörsmål nr 286:                        ning. Marknadsstörningar kan förekomma bl.a.
19571:                                                       på branscher med stark koncentration elier på
19572:           Anser Regeringen att näringsstyrelsens      branscher där näringsidkarna har avtal som avse-
19573:        verksamhet har den rätta tonvikten och         värt inverkar på prissättningen. 1 regel främjar
19574:        inriktningen med tanke på Finlands folk-       båda medlen, när de används så att de komplet-
19575:        hushålining, och                               terar varandra, upprätthåliandet av en stabil
19576:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt    kostnads- och prisutveckling.
19577:        att vidta för att främja den ekonomiska           Om den detaljmässiga inriktningen av pris-
19578:        konkurrensen och rationalisera prisöver-       övervakningen beslutar dels statsrådet, dels nä-
19579:        vakningen i landet?                            ringsstyrelsen. Under de knappa tio år som den
19580:                                                       nuvarande prisövervakningslagstiftningen gälit
19581:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     har tonvikten i och inriktningen av över-
19582: följande:                                             vakningen anpassats tili den ekonomiska politik
19583:    Regeringen konst;terar i sitt program att för      och inkomstpolitik som följts. Aliteftersom erfa-
19584: att konkurrensförmågan skali kunna säkerstälias       renheter fåtts av en rätt så hård myndighetspröv-
19585: måste stegringen av pris- och kostnadsnivån kun-      ning har tonvikten alitmer lagts på övervakning
19586: na sänkas avsevärt jämfört med dagens läge.           och uppföljning, och inom detta förfarande har
19587: Vidare konstateras i programmet att regeringen        övervakningens stramhet reglerats alitefter kon-
19588: kommer att vidta åtgärder i syfte att begränsa        kurrensläget på ifrågavarande bransch.
19589: och avveckla sådana bindningar som bibehålier            Näringsstyrelsens förstärkta sammanträde, i
19590: inflationstrycket och att konkurrenspolitiken         vilket förutom ämbetsverkets koliegium deltar
19591: kommer att effektiveras.                              representanter för näringslivet och centrala ar-
19592:    Enligt förordningen om näringsstyrelsen (440/      betsmarknadsorganisationer, gav 27.8.1981 nä-
19593: 73) har näringsstyrelsen tili uppgift att draga       ringsstyrelsen i uppdrag att kartlägga de erfaren-
19594: försorg om prisövervakningen såsom i lagen om         heter som fåtts av tiliämpningen av prisövervak-
19595: prisövervakning (156/74) och i förordningen om        ningslagstiftningen. Sedan kartläggningen blev
19596: prisövervakning (235/74) närmare stadgas. Dess-       färdig i september gav det förstärkta sammanträ-
19597: utom har näringsstyrelsen tili uppgift att draga      det den permanenta beredningsgruppen, den
19598: försorg om vissa uppgifter i anslutning tili den      s.k. prisuppföljningsgruppen, i uppdrag att på
19599: ekonomiska konkurrensen såsom utförande av            basen av den ovan nämnda utredningen utarbeta
19600: konkurrensforskningar och -utredningar, registre-     ett förslag om mål och medel för prisövervak-
19601: ring av konkurrensbegränsningarna, övervakning        ningen. Det förstärkta sammanträdet antog
19602: av anmälningsskyldigheten och förbuden samt           25.11.1982 enhäliigt riktlinjerna för utvecklandet
19603: handhavandet av konsumentfrågor och livsme-           av pris- och konkurrensövervakningen i enlighet
19604: delsövervakningen.                                    med förslaget. En av de cenrrala slutsatserna var
19605:    Genom prispolitiken och prisövervakningen i        att genomförande av de åtgärder som prisupp-
19606: anslutning tili den eftersträvas en så stabil pris-   följningsgruppen föreslagit redan inom ramen
19607: och kostnadsurveckling som möjligt i olika kon-       för gäliande författningar skulie leda tili en
19608: junkturlägen. De möjligheter som prisövervak-         avsevärt förbättrad prisövervakning.
19609: ningen ger för stävjande av inflationen är dock          Några åtgärder i syfte att effektivera prisöver-
19610: otillräckliga jämfört med vissa andra centrala        vakningen kommer i framtiden att vara omorga-
19611: medel för inflationsbekämpning.                       niseringen av byråerna vid näringsstyrelsens verk-
19612:                                         1983 vp. -      KK n:o 286                                          7
19613: 
19614: stäliighetsavdelning så att genom den nya byråin-       Markoaden för dessa produkter är mycket centra-
19615: delningen efterstävas handhavandet av ännu me-          liserad. På detta sätt försökte man garantera en
19616: ra logiska helheter, preciseringen av den inre          kontrolierad prisutveckling speciellt för dessa
19617: arbetsfördelningen vid forskningsavdelningen på         centrala nyttigheter även i fortsättningen trots
19618: basen av byråindelningen, betoningen av forsk-          bristerna i konkurrensförhåliandena.
19619: nings- och utredningsarbetets betydelse för pris-          Prisfaststälielseförfarandet täcker från början av
19620: och konkurrensövervakningen i stället för tradi-        februari 11 procent av viktstrukturen för konsu-
19621: tionelia, formbundna förfaranden samt strävan-          mentprisindexet i stället för tidigare 13 procent.
19622: dena att samordna pris- och konkurrensövervak-          De nyttigheter som har befriats från prisfaststäl-
19623: ningen. Målet är att den praktiska pris- och            lelseförfarandet har överflyttats tili prisanmäl-
19624: konkurrensövervakningen utgör varandra komp-            ningsförfarandet.
19625: letterande områden som del av en mera omfat-               Enligt lagen om prisövervakning skall vid fast-
19626: tande prispolitik och näringsövervakning, där           stäliande av pris tili grund för fastställelsen läggas
19627: tryggandet av konsumenternas ställning skali ut-        de faktiska produktionskostnaderna för nyttig-
19628: göra utgångspunkten för ämbetsverkets åtgärder.         het, som framställs av näringsidkare, viiken före-
19629:    Näringsstyrelsen har i enlighet med sitt för-        träder god driftsekonomisk nivå, och därvid sär-
19630: stärkta sammanträdes ståndpunkt under 1983              skilt tillses, att förutsättningarna för näringsidka-
19631: justerat formerna för prisövervakningen. I fråga        rens eller branschens verksamhet ej äventyras
19632: om inriktningen av prisövervakningen har särskilt       genom prisfaststälielsen. I förordningen om pris-
19633: beaktats konkurrensförhåliandena på ifrågavaran-        övervakning stadgas detaljerat, men på basen av
19634: de bransch. Syftet har varit att genom en be-           modern kostnadsberäkning, om de grunder en-
19635: gränsning av omfattningen fördjupa prisövervak-         ligt vilka fastställelsen av priset eller prissätt-
19636: ningen och koncentrera den tili de viktigaste           ningsgrunden skali ske. Prissättningsgrunderna i
19637: områdena med hjälp av de medel som verket               förordningen om prisövervakning har använts
19638: förfogar över.                                          också vid bedömningen av skäligt pris för en
19639:     I näringsstyrelsens prisanmälningsbeslut av den     nyttighet som omfattas av prisanmälningsförfa-
19640: 29 mars 1983 ströks nyttigheter som har liten           randet, t.ex. elektricitet.
19641: betydelse för prisövervakningen och tili ett s.k.          Prissättningsgrunderna enligt förordningen om
19642: efteranmälningsförfarande överflyttades nyttig-         prisövervakning begränsar prismyndigheternas
19643: hetsgrupper på vilkas marknad konkurrensförhål-         möjligheter att pröva riktigheten av det faststäli-
19644: landena ansågs vara tilifredsstäliande. På motsva-      da priset i förhåliande tili det pris som kan
19645: rande sätt omfattades vissa nyttigheter av anmäl-       antagas gälia alltefter konkurrenssituationen. I
19646:  ningsförfarandet på grund av störningarna i kon-       förordningen uttalad möjlighet för prismyndig-
19647: kurrensförhåliandena. Efter denna ändring täcker        heterna att ställa effektivitetskrav företagsvis kun-
19648: anmälningsförfarandet 29 procent av viktstruktu-        de, om denna möjlighet användes oftare, i viss
19649:  ren för konsumentprisindexet, av vilket en tred-       utsträckning kompensera avsaknaden av konkur-
19650:  jedel omfattas av det lindrigare förfarandet.          rensfaktor.
19651:     Näringsstyrelsen kan inleda förhandlingsförfa-         När det gälier de i spörsmålet nämnda produk-
19652:  rande, om den på basen av prisanmälan konsta-          terna såsom elektricitet, olja, gödselmedel och
19653:  terar att priset på någon nyttighet har blivit eller   socker har i fråga om prisövervakningen följts de
19654:  uppenbarligen blir med beaktande av de verkliga        prissättningsgrunder om vilka är stadgat i för-
19655:  produktionskostnaderna oskäligt högt. Efter en         ordningen om prisövervakning. Med tanke på de
19656:  resultatlös förhandling kan en nyttighet, som har      nuvarande prissättningsgrunderna kan det inte
19657:  betydande direkt eller indirekt inverkan på lev-       påstås såsom i spörsmålet att prisutvecklingen för
19658:  nadskostnaderna, genom statsrådets beslut un-          dessa produkter hade varit okontrolierad. Det
19659:  derkastas prisfaststälielseförfarande.                 kan naturligtvis påstås att i en effektiv och reeli
19660:     Statsrådet beslöt 8.12.1983 att begränsa pris-      konkurrenssituation kunde ifrågavarande priser
19661:  fastställelseförfarandet att gälla sådana nyttighe-    åtminstone tidvis understiga de priser som ge-
19662:  ter av väsentlig betydelse vilkas prisbildning i       nom prisövervakningen fastställts. Att skapa en
19663:  betydande omfattning styrs av statsmakten an-          sådan i teorin tänkbar konkurrenssituation är
19664:  tingen genom prisstöd elier indirekt beskattning.      dock inte möjligt i praktiken, även om man
19665:  Vid inriktningen av prisfaststälielseförfarandet       genom att understryka företagsvisa effektivi-
19666:  beaktades särskilt mjölkhushåliningsprodukter,         tetskrav kunde påverka prestationsförmågan för
19667:  oljeprodukter samt gödselmedel och socker.             de företag som tillverkar prisövervakning under-
19668: 8                                      1983 vp. -      KK n:o 286
19669: 
19670: kastade produkter i samma riktning som på              inledas på basen av näringsstyrelsens erfarenheter
19671: branscher där en effektiv konkurrens råder.            och utredningar. Sammanträdet beslöt enhäliigt
19672:   Vidare kan konstateras att konkurrensombuds-         att efter revideringen av konkurrensfrämjande-
19673: mannen i sitt utlåtande med anledning av detta         lagstiftningen kommer delegationen att återupp-
19674: skriftliga spörsmål har påpekat att praktiska erfa-    ta diskussionen om behovet att ändra lagstift-
19675: renheter stöder inte uppfattningen att prisut-         ningen angående prisövervakning.
19676: vecklingen för de av monopolbolagen sålda pro-            Regeringens avsikt är att våren 1984 avlåta tili
19677: dukter skulie vara okontrolierad. Mera skadlig än      riksdagen en proposition om ändring av lagen
19678: monopolerna är enligt hans uppfattning kartelli-       om främjande av ekonomisk konkurrens (423/
19679: senngen.                                               73). Ändringsförslagen baserar sig på förslag av
19680:   Den av handels- och industriministeriet tilisatta    den ovannämnda konkurrenskommissionen.
19681: konkurrenskommissionen har i sitt betänkande           Föreslagna ändringar gäller närmast en utvidgad
19682: (kommittebetänkande 1982 :49) granskat möjlig-         anmälningsskyldighet i fråga om konkurrensbe-
19683: heterna att sköta frågor i anslutning tili främjan-    gränsningarna, en justering av kriterierna vid
19684: de av den ekonomiska konkurrensen effektivare          bedömningen av konkurrensbegränsningarnas
19685: än i dag redan inom ramen för gällande lagstift-       skadliga verkan och en effektivering av konkur-
19686: ning. Näringsstyrelsen har redan effektiverat          rensmyndigheternas verksamhetsmöjligheter.
19687: handhavandet av konkurrensfrågor i enlighet               Målet är att efter revideringen av lagen om
19688: med de riktlinjer som kommissionen dragit upp.         främjande av ekonomisk konkurrens näringssty-
19689: Övervakningen av konkurrensen har utvecklats           relsens pris- och konkurrensövervakning kommer
19690: bl.a. genom att intensifiera näringsstyrelsens         att alitmera övergå tili upprättande och effektive-
19691: konkurrensbyrås samarbete med forskningsavdel-         ring av marknadsmekanismens funktion. Genom
19692: ningen samt med alimänna prisbyrån och med             att ytterligare öka smidigheten för näringsstyrel-
19693: prisbyrån för importvaror. På detta sätt har man       sens organisation bibehålis emeliertid möjlighe-
19694: försökt ännu effektivare inrikta uppföljningen av      ter även tili en stram prisreglering.
19695: och övervakningen över nyttigheternas priser på           Särskilt övervakningen av priser, konkurrens
19696: de branscher där konkurrensen har ansetts vara         och konsumentskydd utgör en viss helhet, där
19697: begränsad elier helt obefintlig.                       tyngdpunkterna förskjuts alitefter ekonomiska
19698:    Det kan nämnas att näringsstyrelsens förstärkta     förändringar och varierande förhållanden. Målet
19699: sammanträde 26.5.1983 i anslutning tili rege-          är att särskilt trygga en sund ekonomisk konkur-
19700: ringsprogrammet gav prisuppföljningsgruppen i          rens och främja konsumentskyddet. Förhållan-
19701: uppdrag att kartlägg?- de bindningar som bibe-         dena efter grundandet av näringsstyrelsen har
19702: hålier inflationen. Ambetsverket anser att ge-         ändrats och på många nivåer har man fått
19703: nomförande av detta arbete är en viktig del av         påtagliga erfarenheter av både hur stadgandena
19704: kampen mot inflationen.                                fungerar och i viss mån av fördelarna och nackde-
19705:    Näringsstyrelsens mål har i första hand varit att   larna med överlappande organisationer. Så snart
19706: effektivera prisövervakningen inom ramen för           det materiella innehållet i konkurrensstadgande-
19707: gäliande lag. Utredning av lagstiftningens ut-         na kunnat höjas från det nuvarande är det skäl
19708: vecklingsbehov är dock motiverad. Den i lagen          att på basen av såväl inhemska som utländska
19709: om prisövervakning avsedda delegationen, som           erfarenheter övergripande bedöma utvecklingsbe-
19710: senast sammakallades 21.9.1983, ansåg i sitt           hoven även för olika nuvarande organisationer
19711: sammanträde att ett eventuelit revideringsarbete       för pris- och konkurrensövervakningen och kon-
19712: i fråga om prisövervakningslagstiftningen borde        sumentskyddet.
19713: 
19714:      Helsingfors den 1 februari 1984
19715: 
19716:                                                                                 Minister jermu Laine
19717:                                               1983 vp.
19718: 
19719: Kirjallinen kysymys n:o 287
19720: 
19721: 
19722: 
19723: 
19724:                                  Jouppila ym.: Toivola-kodin harjaantumiskoulun säilyttämisestä
19725:                                     itsenäisenä kokeiluyksikkönä
19726: 
19727: 
19728:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19729: 
19730:   Toivola-koti on Muhoksella toimiva Nuorten         esim. hallintoa jakamalla ja byrokratiaa lisäämäl-
19731: Ystävät ry:n vuonna 1926 perustama ja omistama       lä.
19732: kehitysvammaisten 60-paikkainen opetus- ja työ-          - Harjaantumiskoulun opettajien siinyessä
19733: koti. Sen yhteydessä toimii 30-paikkainen inter-     kunnan viranhaltijoiksi vietäisiin laitokselta mah-
19734: naattimuotoinen harjaantumiskoulu. Toivola-          dollisuus nykyisen kaltaiseen henkilökunnan
19735: kodin harjaantumiskoulussa on aikaisemmin            koulutukseen ja keskinäiseen yhteistyöhön.
19736: noudatettu soveltuvin osin apukoulun opetus-             - Sijaintikunta Muhos vastustaa harjaantu-
19737: suunnitelmaa. Harjaantumiskoulun kokeilusuun-        miskoulun liittämistä kunnan koululaitokseen
19738: nitelma otettiin käyttöön heti sen valmistuttua ja   ensisijaisesti siitä syystä, että koulun tulevat val-
19739: harjaantumiskoulun opetussuunnitelma luku-           tionosuuden ulkopuoliset perustamis- ja sanee-
19740: vuonna 1979-80. Kehitysvammalain tultua voi-         rauskustannukset tulisivat sijaintikunnan kannet-
19741: maan 1.1.1978 Toivola-kodin harjaantumiskou-         taviksi. Toiseksi koulutoimistoon tulisi kohdistu-
19742: lun opetuksen ohjaus ja valvonta siirtyi Oulun       maan varsin huomattava työmäärän lisäys, kun
19743: lääninhallituksen kouluosastolle.                    sieltä suoritettaisiin eri kuntien välistä käyttökus-
19744:    Uuden koululain myötä näyttää siltä, että         tannuslaskutusta.
19745: Toivola-kodin harjaantumiskoulu siinyisi osaksi          - On myös perusteltua säilyttää Toivola-
19746: Muhoksen kunnan peruskoulua. Tätä ei kuiten-         kodin harjaantumiskoulun osalta suora yhteys
19747: kaan pidetä toivottavana Toivola-kodin ja Mu-        valtionosuusviranomaiseen.
19748: hoksen kunnan kannalta, vaan pyrkimyksenä on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19749: säilyttää harjaantumiskoulu itsenäisenä peruskou-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19750: lulain mukaisena kokeiluyksikkönä seuraavista        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19751: syistä:                                              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19752:    - Kuten tunnettua internaattimuotoisessa
19753: laitoksessa kasvatus harjaantumis- ja ammattiope-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19754: tuksineen, työhön valmennuksineen, vapaa-ajan                ryhtyä Toivola-kodin harjaantumiskoulun
19755: toimintoineen ja asumisvalmennuksineen on ko-                säilyttämiseksi itsenäisenä peruskoululain
19756: konaisvaltainen tapahtuma, jota ei saa pirstoa               mukaisena kokeiluyksikkönä?
19757: 
19758:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1983
19759: 
19760:          Riitta Jouppila                Mauno Manninen                  Liisa Jaakonsaari
19761:          Juhani Vähäkangas              ]. Juhani Konesalmi             Tytti Isohookana-Asunmaa
19762: 
19763: 
19764: 
19765: 
19766: 4284000769
19767: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 287
19768: 
19769: 
19770: 
19771: 
19772:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19773: 
19774:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tyishuoltoa siten, että se oikeuttaa valtionosuu-
19775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          teen ja -avustukseen. Näin ollen nykyinen lain-
19776: olette 8 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         säädäntö ei anna mahdollisuuksia järjestää Toi-
19777: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vola-kodin harjaantumiskoulua itsenäiseksi pe-
19778: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ruskoululain mukaiseksi kokeiluyksiköksi, jos täl-
19779: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      lä tarkoitetaan muuta kuin kunnan peruskoulua.
19780: myksestä n:o 287:
19781:                                                           Koululainsäädännön uudistamisen yhteydessä
19782:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jaettiin kaikki sisäoppilaitoksena toimivat kehi-
19783:        ryhtyä Toivola-kodin harjaantumiskoulun         tysvammalaitokset kahtia siten, että itse laitos
19784:        säilyttämiseksi itsenäisenä peruskoululain      jatkaa kehitysvammalain alaisena kehitysvam-
19785:        mukaisena kokeiluyksikkönä?                     maisten laitoksena ja koulu muuttuu sijaintikun-
19786:                                                        nan peruskouluksi. Toivola-kodin tilanne ei
19787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       poikkea kuntainliittojen, kuntien tai muiden
19788: ti seuraavaa:                                          yksityisten ylläpitämistä kehitysvammalaitoksista.
19789:    Toukokuun 27 päivänä 1983 annetun perus-            Laitoksen toiminnan pirstoutuminen on enem-
19790: koululain (476/83) mukaan kunta on velvollinen         män asenteista ja laitoksen sisäisestä tilanteesta
19791: järjestämään sen alueella asuville oppivelvolli-       riippuvaa kuin hallinnon jakamisesta johtuvaa.
19792: suusikäisille peruskouluopetusta tai huolehti-         Opettajien siirtyminen kunnan viranhaltijoiksi ei
19793: maan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilai-   myöskään sinänsä merkitse henkilökunnan kou-
19794: suus saada peruskouluopetusta vastaavaa opetus-        lutuksen ja keskinäisen yhteistyön lisääntymistä
19795: ta. Opetuksen järjestämisestä henkilölle, joka         tai vähenemistä. Koulun perustamiskustannukset
19796: kehitysvammaisuuden vuoksi ei voi käyttää hy-          tulevat koulun hallintokunnan, Muhoksen kan-
19797: väkseen peruskouluopetusta, on säädetty kehitys-       nettavaksi, kuten kysymyksen perusteluissa tode-
19798: vammaisten erityishuollosta annetussa laissa           taan. Perustamiskustannuksiin Muhoksen kunta
19799: (519/77). Samana päivänä peruskoululain kanssa         saa kantokykyluokkansa mukaisen valtionosuu-
19800: annettiin myös laki kehitysvammaisten erityis-         den, mikäli se on saanut asianmukaiset luvat.
19801: huollosta annetun lain muuttamisesta (484/83).         Siirtymällä sosiaalitoimesta koulutoimeen ja har-
19802: Tällä lainmuutoksella lopetettiin kehitysvamma-        jaantumiskoulun muuttuessa peruskouluksi val-
19803: huoltona annettu harjaantumisopetus ja erityis-        tionosuudet käyttökustannuksiin nousevat noin
19804: huoltoon kuuluvaksi opetukseksi jäi vain kehitys-      25 prosenttiyksikköä, koska Toivola-kodin yhtey-
19805: vammaisten erityishuollosta annetussa laissa tar-      dessä toimivan peruskoulun kustannuksiin Mu-
19806: koitettu tarpeellinen opetus. Tätä opetusta anne-      hoksen kunta saa ilmeisesti 1 kantokykyluokan
19807: taan vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisille. Kaik-    mukaisen valtionosuuden. Muista kunnista Toi-
19808: ki muu kehitysvammaisille annettava opetus on          vola-kodin yhteydessä toimivassa peruskoulussa
19809: tarkoitus siirtää annettavaksi peruskoulussa           koulua käyvistä oppilaista Muhoksen kunta voi
19810: 1.8.1985 lukien.                                       periä ne kustannukset, joita valtionosuus ei kata.
19811:    Uudistettu koululainsäädäntö ei anna mahdol-        Tämä on noin 15 prosenttia oppilasta kohti
19812: lisuutta järjestää peruskouluopetusta osana eri-       tulevasta kustannuksesta.
19813: 
19814:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1984
19815: 
19816:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
19817:                                       1983 vp. -      KK n:o 287                                       3
19818: 
19819: 
19820: 
19821: 
19822:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19823: 
19824:    1 det syfte som 37 § 1 mom riksdagsordningen       den gällande lagstiftningen inga möjligheter att
19825: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        göra träningsskolan vid Toivolahemmet tili en
19826: av den 8 december 1983 tili vederbörande med-         självständig försöksenhet enligt grundskolelagen
19827: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   om härmed avses annan skola än kommunal
19828: riksdagsman Jouppila m.fl. undertecknade spörs-       grundskola.
19829: mål nr 287:
19830:                                                          1 samband med reformen av skollagstiftningen
19831:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       delades alla de anstalter för utvecklingsstörda
19832:        för att bevara träningsskolan vid Toivola-     som fungerar i form av internatskolor i två
19833:        hemmet som självständig försöksenhet           grupper så, att själva anstalten fortsätter att
19834:        enligt grundskolelagen?                        arbeta med stöd av lagen om utvecklingsstörda
19835:                                                       som anstalt för utvecklingsstörda och skolan blir
19836:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      en grundskola inom den kommun där den be-
19837: framföra följande:                                    finner sig. Situationen beträffande Toivola-hem-
19838:    Enligt grundskolelagen {476/83), given den 27      met avviker inte från de anstalter för utvecklings-
19839: maj 1983, är kommun skyldig att anordna               störda som kommunalförbund, kommuner eller
19840: grundskoleundervisning för barn i läropliktsål-       andra privata institutioner upprätthåller. Splitt-
19841: dern som är bosatta inom dess område eller att se     ringen av anstaltens verksamhet beror mera på
19842: tili att de som är i läropliktsåldern har möjlighet   attityder och anstaltens interna situation än på
19843: att få undervisning som motsvarar grundskoleun-       delegeringen av förvaltningen. Fastän lärarna blir
19844: dervisningen. 1 lagen angående specialomsorger        kommunala tjänsteinnehavare, betyder det inte i
19845: om utvecklingsstörda {519/77) stadgas om ord-         och för sig, att personalutbildningen och det
19846: nande av undervisning för personer som på             inbördes samarbetet ökar eller minskar. Anlägg-
19847: grund av utvecklinggsstörning inte k:l;!l tillgodo-   ningskostnaderna för skolan ankommer på sko-
19848: göra sig grundskoleundervisningen. Aven lagen         lans förvaltningsnämnd, Muhos kommun, såsom
19849: om ändring av lagen angående specialomsorger          det har konstaterats i spörsmålets motivering.
19850: om utvecklingsstörda {484/83) gavs samma dag          Muhos kommun får statsandel för anlägg-
19851: som grundskolelagen. Genom denna lagändring           ningskostnaderna enligt sin bärkraftsklass, ifall
19852: avskaffades den träningsundervisning som gavs         den fått vederbörande tillstånd. Genom att trä-
19853: som omsorger om utvecklingsstörda och endast          ningsskolans verksamhet övergår från socialväsen-
19854: den erforderliga undervisning, som avses i lagen      det tili skolväsendet och blir grundskola, ökar
19855: om specialomsorger om utvecklingsstörda, kvar-        statsandelarna för driftsutgifterna med 25 pro-
19856: stod såsom tili specialomsorger hörande undervis-     centenheter, eftersom Muhos kommun uppen-
19857: ning. Dylik undervisning ges endast svårt och         barligen får statsandel enligt bärkraftsklass 1 för
19858: allvarligt utvecklingsstörda.                         kostnaderna för den grundskola som arbetar i
19859:     Man har för avsikt att överföra all annan         samband med Toivola-hemmet. För sådana ele-
19860: undervisning som ges utvecklingsstörda tili           ver som hör hemma i andra kommuner och går i
19861: grundskolor, räknat från den 1.8.1985.                den grundskola som arbetar i samband med
19862:     Den förnyade skollagstiftningen ger ingen         Toivola-hemmet, kan Muhos kommun uppbära
19863:  möjlighet tili att ordna grundskoleundervisning      de kostnader, som statsandelen inte täcker. De
19864:  som en del av specialomsorger så, att den berätti-   utgör ca 15 % av de per elev beräknade kost-
19865:  gar tili statsandel och -understöd. Således ger      naderna.
19866: 
19867:      Helsingfors den 31 januari 1984
19868: 
19869: 
19870:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
19871:                      j
19872:                     j
19873:                    j
19874:                   j
19875:                  j
19876:                 j
19877:                j
19878:               j
19879:              j
19880:             j
19881:            j
19882:           j
19883:          j
19884:         j
19885:        j
19886:       j
19887:      j
19888:     j
19889:    j
19890:   j
19891:  j
19892: j
19893:                                                 1983 vp.
19894: 
19895: Kirjallinen kysymys n:o 288
19896: 
19897: 
19898: 
19899: 
19900:                                    Söderström ym.: Tuontikiellon määräämisestä Nestle-yhtiön tuot-
19901:                                      teille
19902: 
19903: 
19904:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19905: 
19906:    Nestle-yhtiö on maailman toiseksi suurin elin-         Oleellisin syy kuitenkin pulloruokinnan hait-
19907: tarvikeyritys. Se on valtava yritys, jolla on tytär-   toihin on puhtaan veden puute. Maitojauhe
19908: yhtiöitä monessa eri maassa. Lääkärit ja muut          pulloruokintaa varten sekoitetaan kehitysmaissa
19909: kehitysmaa-aktivistit ovat vuosikausia painosta-       usein likaiseen veteen ja vauva voi näin sairastua
19910: neet Nestleä lopettamaan äidinmaidonvastik-            ripuli- ja muuhun tautiin. Edelleen tuttipullojen
19911: keen markkinoinnin kehitysmaihin seurauksista          steriloiminen ennen käyttöä on usein mahdoton-
19912: piittaamatta. Yrityksen aggressiivinen mainonta        ta kehitysmaissa. Myös maitojauheen kalleus ai-
19913: on vaikuttanut äiteihin kehitysmaissa siten, että      heuttaa sen, että lapsen vanhemmat eivät ruoki
19914: he ovat siirtyneet yhä helpommin rintaruokinnas-       lastaan riittävän vahvalla maitovastikkeella vaan
19915: ta pulloruokintaan. Esim. Papuassa Uudessa Gui-        ohentavat sitä kerran toisensa jälkeen ja seurauk-
19916: neassa imetettiin v. 1972 97,6 prosenttia vauvois-     sena on lapsen aliravitseminen. Äidinmaidonvas-
19917: ta, mutta 1976 jo 35 prosenttia haastatelluista        tikkeen hankinta kehitysmaille on kallista (n.
19918: äideistä ruokki lapsiaan keinotekoisella ravinnol-     5-10 miljardia markkaa vuodessa) ja näiden
19919: la. Chilessä taasen v. 1958 imetettiin 95 prosent-     varojen käyttö muuhun tarpeelliseen olisi näissä
19920: tia yksivuotiaista lapsista kun v. 1970 vain 20        kehitysmaissa tärkeää.
19921: prosenttia imetettiin 2 kk:n ikäisinä.                    Vastikkeita myyvät yritykset, Nestlen lisäksi
19922:                                                        Dumex, Glaxo, Abbot ja Wyeth, ovat väittäneet
19923:    Pulloruokinnan leviäminen on ollut vaikutuk-        että vastikkeiden poistaminen aiheuttaisi katas-
19924: siltaan ruhoisa. WHO:n arvioiden mukaan ovat           trofin. Yhtiöt väittävät, että tuhannet lapset
19925: lapset, joita on rintaruokittu alle 6 kuukautta,       kuolisivat, koska kehitysmaissa on tuhansia äite-
19926: 5-10 kertaa alttiimpia kuolemaan kuuden seu-           jä, jotka eivät pysty imettämään lapsiaan riittä-
19927: raavan kuukauden aikana kuin lapset, joita on          västi.
19928: ruokittu 6 kuukautta tai pitempään. WHO arvioi
19929:                                                           YK:n asiantuntijat ovat todenneet muita mah--
19930: edelleen että n. 10 miljoonaa lasta kärsii aliravit-
19931:                                                        dollisuuksia olevan käytettävissä, mm. toisen
19932: semuksesta pulloruokinnan vuoksi. Näistä vähin-
19933:                                                        imettäjän käyttäminen tai valmiiden maitotuot-
19934: tään miljoona lasta kuolee. Aikaisemmin n. 20
19935: vuotta sitten, jolloin pulloruokinta kehitysmaissa     teiden käyttäminen. UNICEF:in mukaan n. 98
19936:                                                        prosenttia äideistä voi imettää lapsiaan riittävästi,
19937: oli olematonta, aliravitsemusta ei yleensä esiinty-
19938: nyt alle 1 vuoden ikäisissä lapsissa. Lääkärit ovat    jos he sitä haluavat ja jos he saavat asiasta
19939:                                                        riittävästi informaatiota. Yhtiöt ovat häikäilemät-
19940: yksimielisiä siitä, että ensimmäiset elinkuukaudet
19941:                                                        tömällä tavalla mainonnan kautta saaneet äidit
19942: ovat kriittisiä mm. aivojen kehitykselle. Myö-
19943:                                                        luopumaan rintaruokinnasta keinoruokinnan hy-
19944: hemmänkään iän aliravitsemus ei tietenkään ole
19945:                                                        väksi.
19946: toivottavaa, mutta se ei läheskään aina aiheuta
19947: yhtä peruuttamatonta vahinkoa.                            Rintaruokinnalla on suuri merkitys myös synty-
19948:                                                        vyyden säännöstelyyn. Jos nainen ei imetä hänen
19949:    Keinomaito ei voi koskaan korvata äidinmai-         on mahdollista tulla taasen uudestaan raskaaksi
19950: toa, joka on äärimmäisen monimutkainen biolo-          jne. On jopa arvioitu, että rintaruokinta estää
19951: ginen valmiste. Se antaa lapselle immuniteetti-        useampia synnytyksiä kehitysmaissa kuin kaikki
19952: suojan, se antaa lapselle myös kehittymiselle          nykyään käytössä olevat lääketieteelliset ehkäisy-
19953: tarvittavat välttämättömät aineet. Tuttipulloruo-      menetelmät.
19954: kinta ei anna immuniteettisuojaa ja sen takia             WHO:n yleiskokous hyväksyi tämän vuoksi
19955: lapset sairastuvat useammin.                           vuonna 1981 äänin 118-1 (Yhdysvallat äänesti
19956: 4284000448
19957: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 288
19958: 
19959: yksin koko muuta maailmaa vastaan) säännöstön,        della vaikuttaa Nestlen häikäilemättömään toi-
19960: joka määrittelee miten äidinmaidonvastikkeita         mintaan, tulisi Suomen valtion saattaa Nestlen
19961: saa markkinoida. Myös Suomi äänesti säännöstön        tuotteet saartoon. Suomessa Nestle myy ainakin
19962: puolesta. Säännöstö kieltää äidinmaidonvastik-        seuraavia tuotteita:
19963: keiden yleisölle suuntautuvan mainonnan, il-            Nescafe, Nestea, Nesquick, Nordfilet A/S,
19964: maisten näytteiden jakamisen äideille, lahjojen       Findus, Libby, Maggi, Sarotti, Nescolad, Lanco-
19965: antamisen terveystyöntekijöille ja vastikkeiden       me, L'Oreal.
19966: kaupittelun "vale-sairaanhoitajien" avulla. Li-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19967: säksi pakkauksissa tulisi olla selkeää informaatio-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19968: ta rintaruokinnan ylivoimaisuudesta ja pulloruo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19969: kinnan vaaroista.                                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19970:    Tämä säännöstö on tehokas jos sitä noudate-                  Onko Hallitus tietoinen, että Nestle-
19971: taan. Nestle ja monet muut vastaavia tuotteita               yhtiö harjoittaa kehitysmaissa rikolliseksi
19972: markkinoivat yhtiöt ovat kuitenkin jatkuvasti                luonnehdittavaa markkinointia ja myyn-
19973: rikkoneet tätä säännöstöä. Vastikkeiden myynti               tiä äidinmaidonvastikkeilla, jonka seu-
19974: on siksi jatkuvasti kasvanut yli 15 prosentin                rauksena WHO:n arvioiden mukaan noin
19975: vuosivauhtia.                                                1 miljoonaa lasta kuolee vuosittain, ja
19976:    Sadat toimintaryhmät ja järjestöt, myös suo-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Nestle-
19977: malainen Lääkäreiden sosiaalinen vastuu r.y. -jär-           yhtiön tuotteiden saattamiseksi tuonti-
19978: jestö, ovat alkaneet boikotoida Nestlen ruotteita            kieltoon kunnes yhtiön rikolliseksi luon-
19979: pakottaakseen yhtiön lopettamaan häikäilemättö-              nehdittava toiminta kehitysmaissa päät-
19980: män äidinmaidonvastikkeiden markkinoinnin.                   tyy?
19981:   Jotta suomalaisten boikottitoimet voisivat to-
19982:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1983
19983: 
19984:          Sten Söderström                   Pirkko Turpeinen             Esko Helle
19985:                                            Arvo Kemppainen
19986:                                        1983 vp. -      KK n:o 288                                         3
19987: 
19988: 
19989: 
19990: 
19991:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19992: 
19993:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nestlen ohjeet ovat periaatteellisella tasolla yh-
19994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          denmukaiset WHO:n säännöstön kanssa. Vaikka
19995: olette 8 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         yhtymä on hyväksynyt säännöstön, on epäkohtia
19996: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kiistatta vielä olemassa, mitä kuvaa aikavälillä
19997: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        toukokuu 1982 - kesäkuu 1983 yhtymälle osoi-
19998: Söderströmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         tetut 97 valitusta markkinointitoimista. Lähinnä
19999: kysymyksestä n:o 288:                                  kehitysmaista saatuja valituksia on koonnut ja
20000:                                                        raportoinut Kansainvälinen Nestle-boikotti ko-
20001:           Onko Hallitus tietoinen, että Nestle-        mitea sekä INFACT (Infant Formula Action
20002:        yhtiö harjoittaa kehitysmaissa rikolliseksi     Coalition). Valitukset koskevat ilmaisnäytteitä,
20003:        luonnehdittavaa markkinointia ja myyn-          opetusmateriaaleja, korvikkeitten myyntipäällys-
20004:        tiä äidinmaidonvastikkeilla, jonka seu-         merkintöjä, lasten kuvia myyntipäällyksissä jne.
20005:        rauksena WHO:n arvioiden mukaan noin            Toimia valvova komissio on tuoreimmassa rapor-
20006:        1 miljoonaa lasta kuolee vuosittain, ja         tissaan {30.6.1983) todennut uskovansa Nestlen
20007:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Nestle-      vakaisiin pyrkimyksiin WHO:n säännöstön to-
20008:        yhtiön tuotteiden saattamiseksi tuonti-         teuttamiseksi. Komission käsitys on, että edistys-
20009:        kieltoon kunnes yhtiön rikolliseksi luon-       tä on jo tapahtunut. Valvontatoimia jatketaan
20010:        nehdittava toiminta kehitysmaissa päät-         edelleen. Komissio on kuitenkin nähnyt, ettei
20011:        tyy?                                            WHO:n tavoitteisiin päästä, elleivät WHO:n
20012:                                                        jäsenmaiden hallitukset näe vastuutaan säännös-
20013:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tön tiukassa toteuttamisessa ja elleivät kaikki
20014: ti seuraavaa:                                          lastenruokia valmistavat yritykset ota markki-
20015:     Pulloruokinta, joka on tullut rintaruokinnan       nointitoimissaan huomioon WHO:n markkinoin-
20016: sijaan on johtanut suoraan tai epäsuorasti ime-        tisäännöstöä.
20017: väisikäisten sairastavuuden ja kuolleisuuden kas-          Suomessa on tällä hetkellä kaupan kolmen
20018: vuun. Tällä kehityksellä on ollut vakavimmat           kotimaisen valmistajan tekemiä ja markkinoimia
20019: seurausvaikutukset erityisesti kehitysmaissa.          äidinmaidonkorvikkeita. Nestle-yhtymä ei tuo
20020:     Asiaan on kiinnitetty kansainvälisellä tasolla     omia lastenruokiaan Suomeen. Markkinointitoi-
20021: laajaa huomiota. Lokakuussa 1979 järjestivät           menpiteet ovat nykyisellään meillä maltillisia
20022: WHO ja UNICEF yhdessä lasten ravitsemusta              eikä äidinmaidonkorvikkeitten käytöstä ole ai-
20023:  koskevan asiantuntijakokouksen Genevessä. Tä-         heutunut lapsille terveysriskejä. Voimakkaista
20024:  män kokouksen ehdotusten pohjalta hyväksyttiin        rintaruokinnan edistämistoimenpiteistä johtuen
20025: WHO:n 33. yleiskokouksessa v. 1981 kansainvä-          on äidinmaidonkorvikkeitten myynti laskenut
20026:  linen äidinmaidonkorvikkeitten markkinointi-          1970-luvulla.
20027:  säännöstö, jolla halutaan edistää rintaruokintaa         Hallitus tukee kaikkia niin kansallisia kuin
20028:  rajoittamalla äidinmaidonkorvikkeitten markki-        kansainvälisiä pyrkimyksiä rintaruokinnan edistä-
20029:  nointitoimia. Kaikki WHO:n jäsenmaat - Suo-           miseksi. Ensisijaisena keinona on kuitenkin pi-
20030:  mi mukaan luettuna - ovat hyväksyneet sään-           dettävä sosiaalisten tukitoimien ja terveydenhuol-
20031:  nöstön. WHO seuraa säännöstön toteutumista            lon kehittämistä, terveydenhuoltohenkilöstön
20032:  jäsenmaissa ja toimenpiteiden vaikutuksia lasten      riittävyyttä, ammattitaitoa ja tehokasta toimin-
20033:  terveyteen.                                           taa. Hallitus pitää kiireellisenä Maailman Ter-
20034:     Nestle-yhtymä on valmistanut helmikuussa           veysjärjestön hyväksymien ohjeiden noudattami-
20035:  1982 WHO:n kansainvälisen äidinmaidonkorvik-          sen tehokasta valvontaa. Tässä teollisuusmaiden
20036:  keitten markkinointisäännöstön tulkinnan toteu-       tulee olla aktiivisia ja esimerkillisiä sekä tukea ja
20037:  tettavaksi koko yhtymässä kaikissa maissa, joissa     antaa malleja niille, joilla tehokkaisiin toimenpi-
20038:  ei ole ryhdytty vielä kansallisiin toimenpiteisiin.   teisiin ei vielä ole omia valmiuksia. Lisäksi halli-
20039: 4                                    1983 vp. -     KK n:o 288
20040: 
20041: tus toteaa, ettei ulkomaankaupan ja taloudellisen   tuontirajoituksia voida soveltaa tämän tapauksen
20042: kasvun turvaamiseksi annetun lain mukaisia          yhteydessä.
20043: 
20044:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1984
20045: 
20046:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
20047:                                       1983 vp. -     KK n:o 288
20048: 
20049: 
20050: 
20051: 
20052:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20053: 
20054:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nen i alla de Iänder där nationelia åtgärder ännu
20055: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        inte vidtagits. På principieli nivå stämmer Nest-
20056: av den 8 december 1983 tili vederbörande med-        les anvisningar överens med WHO:s regler. Fast-
20057: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   än koncernen har godkänt reglerna, kan det inte
20058: riksdagsman Söderström m.fl. undertecknade           bestridas att missförhållanden alltjämt föreligger,
20059: spörsmål nr 288:                                     viiket illustreras av de 97 besvär som anförts mot
20060:                                                      koncernens marknadsföringsåtgärder melian maj
20061:           Är Regeringen medveten om att              1982 och juni 1983. Närmast de besvär som
20062:        Nestle-bolaget i utvecklingsländerna          influtit från utvecklingsländer har sammanställts
20063:        marknadsför och försäljer modersmjölks-       och rapporterats av den internationella kommit-
20064:        ersättningar på ett sätt som bör betecknas    ten för Nestle-bojkotten samt av INFACT (Infant
20065:        såsom kriminelit och tili följd av viiken     Formula Action Coalition). Besvären har gällt
20066:        verksamhet enligt WHO:s beräkningar           gratisprov, undervisningsmaterial, påskrifter på
20067:        ungefär en miljon barn årligen dör, och       förpackningarna, biider av barn på förpackning-
20068:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        arna etc. Den kommission som övervakar åtgär-
20069:        införande av importförbud för Nestle-         derna har i sin färskaste rapport (30.6.1983)
20070:        bolagets produkter tili dess bolaget i        anfört såsom sin övertygelse att Nestle alivarligt
20071:        utvecklingsländerna upphört med denna         strävar efter att fullfölja WHO:s regler. Kommis-
20072:        verksamhet som bör betecknas såsom kri-       sionens uppfattning är att framsteg redan har
20073:        mineli?                                       skett. Övervakringsåtgärderna fortsätter alltjämt.
20074:                                                      Kommissionen har dock funnit att WHO:s mål
20075:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      inte kommer att nås, om inte regeringarna i
20076: anföra följande:                                     WHO:s medlemsländer ser sitt ansvar för att
20077:    Flaskuppfödningen, som ersatt bröstuppföd-        reglerna strikt iakttas och om inte alla företag
20078: ning, har direkt elier indirekt lett tili en ökad    som producerar barnmat i sin marknadsföring
20079: sjuklighet och dödlighet bland spädbarn. Denna       beaktar WHO:s marknadsföringsregler.
20080: utveckling har haft allvarliga följder främst i         De modersmjölksersättningar som för närva-
20081: utvecklingsländerna.                                 rande saluförs i Finland, framstälis och mark-
20082:    På internationeli nivå har man fäst avsevärd      nadsförs av tre inhemska tiliverkare. Nestle-kon-
20083: uppmärksamhet vid saken. 1 oktober 1979 anord-       cernen importerar inte sin egen barnmat tili
20084: nade WHO och UNICEF gemensamt ett expert-            Finland. Marknadsföringen är numera sansad hos
20085: möte i Geneve om näringssituationen för barn.        oss och användningen av modersmjölksersätt-
20086: På basen av de förslag som uppgjorts vid mötet       ningar har inte medfört hälsorisker för barn. På
20087: godkändes år 1981 vid WHO:s 33:e generalför-         grund av de intensiva åtgärderna för främjande
20088: samling internationelia regler för marknadsfö-       av bröstuppfödning har försäljningen av moders-
20089: ringen av modersmjölksersättningar. Med regler-      mjölksersättningar sjunkit under 1970-talet.
20090: na önskar man främja bröstuppfödningen genom            Regeringen stöder alla såväl nationelia som
20091: begränsning av de marknadsföringsåtgärder som        internationella strävanden att främja bröstupp-
20092: gäller modersmjölksersättningar. Samtliga med-       födning. De primärä medlen bör dock anses vara
20093: lemsländer i WHO - inklusive Finland - har           att utveckla de sociala stödåtgärderna och hälso-
20094: godkänt reglerna. WHO följer med hur reglerna        vården samt att tillse att det finns tiliräcklig
20095: iakttas i medlemsländerna och viiken effekt åt-      hälsovårdspersonal och att personalen är yr-
20096: gärderna har på barnens hälsa.                       keskunnig och fungerar effektivt. Regeringen
20097:    Nestle-koncernen har i febtuari 1982 uppgjort     anser det vara en brådskande angelägenhet att
20098: en tolkning av WHO:s internationelia marknads-       effektivt övervaka iakttagandet av Världshälsoor-
20099: föringsregler för modersmjölksersättningar. Av-      ganisationens regler. Hätvid bör de industrialise-
20100: sikten är att tolkningen skall följas inom koncer-    rade länderna vara aktiva och föregå med gott
20101: 4284000448
20102: 6                                 1983 vp. -     KK n:o 288
20103: 
20104: 
20105: exempel samt stöda och utgöra ett föredöme för   lagen om tryggande av landets utrikeshandel och
20106: dem som inte ännu har egen beredskap för         ekonomiska tillväxt, inte kan tillärnpas i sam-
20107: effektiva åtgärder. Dessutom konstaterar rege-   band med detta fall.
20108: ringen att de importbegränsningar, som avses i
20109:     Helsingfors den 11 januari 1984
20110: 
20111:                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20112:                                                 1983 vp.
20113: 
20114:     dlinen kysymys n:o 289
20115: 
20116: 
20117:                                    Louekoski: Toralinnan säilyttämisestä asuinkäytössä
20118: 
20119: 
20120:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20121: 
20122:    Sodanjälkeinen aika oli Valtionrautateillä voi-    asiaan liittyvän päätöksen tämän vuoden puolivä-
20123: makasta työsuhdeasuntojen rakentamisen aikaa.         lissä. Tuolloin VR ja Vuokra-asuntojen tuotanto
20124: Tuolloin rakennettiin liki 2 500 uutta asuntoa.       ja rahoitus Oy (Vatro) perustivat kiinteistöyhtiön
20125: Vuoden 1953 jälkeen on rakennettu vain kaksi          ja kiinteistön korjaustyö asuinkäyttöön kiinteis-
20126: kerrostaloa (Kontiomäki ja Kemi) sekä uusien          töyhtiömuotoisella pyrittiin käynnistämään tä-
20127: rataosien tarvitsemat asunnot. VR:n asunto-           män vuoden syksyllä.
20128: ohjelma vuosille 1975-1981 käsitti liki 1 000            Asuntohallitus on jo hyväksynyt perustetun
20129: työsuhdeasuntoa ja noin 800 omatoimisesti ra-         kiinteistöyhtiön lainoituskelpoisuuden. Myös
20130: kennettavaa asuntoa. Vuokra-asuntojen rakenta-        Helsingin kaupunki on tullut asiaan mukaan
20131: minen painottui tällä kertaa voimakkaasti Helsin-     myöntämällä energia-avustusrahaa kohteeseen.
20132: gin seudulle (600) johtuen siitä, että liikenteen        Nyttemmin on kuitenkin yllättäen ilmennyt,
20133: hoidon eri tehtäviin henkilöstön saaminen ni-         että Toralinna halutaankin peruskorjata toimisto-
20134: menomaan Helsingin seudulle oli tuolloin jo           käyttöön. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan
20135: vaikeutunut.                                          mm. rakennushallitus on ajamassa Toralinnan
20136:    Valtion tulo- ja menoarvioesitykset ovat vuosi     käyttötarkoituksen muutosta.
20137: vuodelta vaikeuttaneet niin asuntojen uustuotan-         Rakennushallituksen laskelmien mukaan Tora-
20138: non toteuttamista kuin jo olemassa olevan van-        linnan muuttaminen toimistokäyttöön maksaisi
20139: han asuntokannan korjaamista. Valtionrautatei-        noin 20 miljoonaa markkaa. VR puolestaan to-
20140: den budjettiosuuksien pienentyminen on ehkä           teaa Toralinnan peruskorjaamisen asuinkäyttöön
20141: kaikkein voimakkaimmin kohdistunut juuri              maksavan noin 10 miljoonaa markkaa, siis puolta
20142: asuntojen kunnossapitoon. Määrärahojen niuk-          vähemmän.
20143: kuus on hidastanut korjaustoimintaa ja asuntojen         Vuokra-asuntojen tarve on suuri aivan erityi-
20144: sekä kiinteistöjen kunto on monin paikoin erit-       sesti Helsingin seudulla. VR:n vapautuviin asun-
20145: täin huolestuttava. Kunnossapidon rcaaliarvon         toihin on 30-40 hakijaa asuntoa kohden. Tämä
20146: lasku on ollut 30 prosenttia vuosina 1978-1982.       omalta osaltaan todistaa asuntojen pikaista tar-
20147: Edelleen on todettavissa, että tultaessa 1980-        vetta. Mikäli Toralinnan käyttötarkoitus muute-
20148: luvulle on VR:n uudisasuntotuotanto pysähtynyt        taan ja siitä tehdään toimistotiloja, menetetään
20149: kokonaan. Syynä tähänkin ovat vähentyneet bud-        jälleen otollinen tilaisuus huutavan asuntopulan
20150: jettivarat.                                           edes vähäiseksi korjaamiseksi.
20151:    Rautateillä palvelevan henkilöstön järjestöt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20152: ovat monesti kiinnittäneet rautatiehallituksen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20153: huomiota siihen, että asuinkiinteistöjen ja -huo-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20154: neistojen korjauksiin varatut määrärahat ovat         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20155: riittämättömät. Viime aikoina on voimakkaasti                     Tietääkö Hallitus, että Helsingin Pasi-
20156: esille noussut Helsingin Pasilassa sijaitseva Tora-            lassa sijaitsevan Toralinna-nimisen asuin-
20157: linna, 69 asuinhuoneistoa käsittävä asuinkiinteis-             rakennuksen käyttötarkoitusta ollaan
20158: tö. Asuinkiinteistö on ollut tyhjänä jo yli 5                  muuttamassa asuinkäytöstä toimistoti-
20159: vuotta. Tänä aikana on pyritty selvittämään, mitä              loiksi, ja
20160: ko. asuinkiinteistölle tehdään.                                   minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
20161:    Mm. Rautatieläisten Liitto on alusta lähtien                aikoo ryhtyä, että 69 asuinkäytössä ollutta
20162: ollut vaatimassa kiinteistön peruskorjaamista                  asuntoa pysyisi edelleen alkuperäisessä
20163: edelleen asuintarkoituksiin. Rautatiehallitus teki             tarkoituksessaan?
20164:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
20165: 
20166: 4284000437                                   Matti Louekoski
20167: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 289
20168: 
20169: 
20170: 
20171: 
20172:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20173: 
20174:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         telmat katujärjestelyjen suhteen ovat nyt.
20175: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       tarkistuneet ja uudet kadut voidaan linjata
20176: mies, lähettänyt 9 päivänä joulukuuta 1983 päi-        että Toralinna säilyy. Tämän vuoksi Torali.
20177: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-          purkamishankkeesta on luovuttu ja rakennuk
20178: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        peruskorjaamiseen pyritään mahdollisimman r.
20179: Louekosken näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         peasti.
20180: myksestä n:o 289:                                         Rakennuksen peruskorjaaminen asunnoiksi
20181:                                                        maksaisi noin 11 000 000 markkaa. Toimistoiksi
20182:           Tietääkö Hallitus, että Helsingin Pasi-      korjaaminen maksaisi noin 17 000 000 markkaa,
20183:        lassa sijaitsevan Toralinna-nimisen asuin-      jolloin toimistotilaa saataisiin 4 100 k-m 2 • Valti-
20184:        rakennuksen käyttötarkoitusta ollaan            onrautateillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta
20185:        muuttamassa asuinkäytöstä toimistoti-           taevirtavaan suoraan budjettirahoitukseen kum-
20186:        loiksi, ja                                      massakaan tapauksessa.
20187:           minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus           Edellä olevaan perustuen rautatiehallitus on
20188:        aikoo ryhtyä, että 69 asuinkäytössä ollutta     istunnossaan 14.6.1983 tehnyt periaatepäätöksen
20189:        asuntoa pysyisi edelleen alkuperäisessä         Toralinnan peruskorjaamisesta valtion omistama-
20190:        tarkoituksessaan?                               na asuntolainoitettuna kiinteistöosakeyhtiönä,
20191:                                                        jonka asunnot jäisivät Valtionrautateiden työsuh-
20192:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       deasunnoiksi.
20193: ti seuraavaa:                                              Kiinteistöosakeyhtiömuotoa rautatiehallitus pi-
20194:    Liikenneministeriö on pitänyt Valtionrautatei-      tää perusteltuna sen takia, että näin voidaan
20195: den asuntokannan kunnossapitoa tärkeänä ja pe-         vähentää valtion suoraa rahoitusta rahalaitoslai-
20196: ruskorjausta kiireellisenä asiana. Käytössä olevan     noin ja valtion asuntolainoin.
20197: budjettirahoituksen puitteissa rautatiehallitus ei         Asuntokäyttöä perustellaan seuraavilla tekijöil-
20198: ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan asuntojen           lä:
20199: peruskorjaukseen riittävästi varoja, mistä syystä          Pohjaratkaisunsa puolesta rakennus sopii par-
20200: asuntokannan kunto on päässyt monessa tapauk-          haiten asunnoiksi. Asuntojen sijainti on paras
20201: sessa huolestuttavassa määrin heikkenemään ei-         mahdollinen erityisesti Helsingin rata- ja liiken-
20202: vätkä asunnot laadullisesti edusta enää kaikin         nealueen sekä varikon hälytysluontoiseen työhön
20203: osin tyydyttävää tasoa. Suoran valtion rahoituk-       Osallistuvalle korjaus- ja huoltohenkilökunnalle
20204: sen rinnalle on pyritty löytämään muita rahoitus-      Helsinki-Pasila alueella. Peruskorjattujen asun-
20205: muotoja, joista valtion omistama asuntolainoitet-      tojen pohjaratkaisuissa on lähdetty siitä, että
20206: tu kiinteistöosakeyhtiömuoto on osoittautunut          mahdollisimman pienillä muutoksilla ja kustan-
20207: käyttökelpoiseksi ja sopivaksi useisiin hankkei-       nuksilla saadaan aikaan asumistasoltaan nykyvaa-
20208: siin.                                                  timuksia vastaavat asunnot.
20209:    Helsingin Pasilassa, Pasilankatu 1, SIJaitseva          Rautatiehallitus on pyytänyt rakennushallituk-
20210: Valtionrautateiden asuinrakennus on valmistunut        sen lausuntoa kiinteistön tarvitseman alueen
20211: kahdessa osassa vuosina 1899 ja 1912. Tämä             vuokraamisesta yhtiölle, mistä syystä rakennus-
20212: Toralinnaksi kutsuttu rakennus on kerrosalaltaan       hallitus on kirjeessään 5.12.1983 esittänyt mm.
20213: 5 750 m 2 :n suuruinen ja se sisältää 69 huoneis-      seuraavaa:
20214: toa, joiden keskipinta-ala on noin 50m 2 • Raken-          Kaupunkirakenteellisesti po. alue on toimisto-
20215: nus on jäänyt kunnostamatta lähinnä ns. Vapau-         rakennusten aluetta, koska se tukeutuu kiinteästi
20216: denkadun epävarman asemakaavallisen tilanteen          Länsi-Pasilan vastaavaan alueeseen. Kaupungin-
20217: johdosta. Rautatiehallitus rakennuttikin vuosina       hallituksen lausunnon perustelut tukevat toimis-
20218: 1975-1978 Oulunkylään vuokra-asunnot Tora-             tokäyttöä enemmän kuin asuntokäyttöä.
20219: linnan silloisille asukkaille ja valmistautui purka-       Rakennus ei sisälly niihin valtion rakennuksiin,
20220: maan Toralinnan. Helsingin kaupungin suunni-           joista valtioneuvosto on tehnyt suojelupäätöksen.
20221:                                         1983 vp. -- EJ( n:o 289                                          3
20222: 
20223: Rakennukseen liittyy kuitenkin sellaisia kulttuu-          Edellä olevan perusteella rakennushallitus saa-
20224: riarvoja, ettei sen purkamiseen ilman pakottavaa        tuaan       alueneuvottelukunnan       lausunnon
20225: syytä tule ryhtyä. Käyttö asuintalona on raken-         28.11.1983 katsoo, että rakennuksen käyttö toi-
20226: nussuojelun kannalta suotavampaa kuin käyttö            mistona on valtion kannalta perusteltua ja edul-
20227: toimistotalona.                                         lista.
20228:     Rautatiehallituksen laatimien alustavien suun-         Asian jatkovalmistelut ovat vielä kesken. Ot-
20229: nitelmien mukaan rakennus on tarkoituksenmu-            taen huomioon sekä Valtionrautateiden asunto-
20230: kaisella tavalla muutettavissa toimistotiloiksi.        tarpeen että rakennushallituksen kannan, liiken-
20231: Työhuoneita rakennukseen tulisi noin 160, joihin        neministeriö yhdessä rautatiehallituksen kanssa
20232: voidaan sijoittaa noin 190 henkilöä, mikäli aputi-      tutkii mahdollisuutta peruskorjata Toralinna kii-
20233: lojen määrä on normaali. Kustannukset työpaik-          reellisesti osin asunnoiksi ja osin toimistoiksi
20234: kaa kohden ovat noin 90 000 markkaa eli vajaat          käyttäen hyväksi valtion asuntolainoitusta ja kiin-
20235: 70 % uudisrakennuskustannuksista. Rakennus              teistöyhtiömuotoa. Liikenneministeriön tarkoitus
20236: sopii virastoille, joilla ei ole suurta asiakasmäärää   on tehdä asiaa koskeva esitys vuoden 1984 ensim-
20237: eikä suurten huoneiden tarvetta.                        mäiseen lisämenoarvioon, minkä käsittelyn yh-
20238:     Toimistokäyttöön muuttaminen edellyttää vä-         teydessä Eduskunta päättäisi peruskorjauksen ta-
20239: littömiä toimenpiteitä. Samoin asuntokäyttöön           voitteet, kiinteistöosakeyhtiömuodon ja myön-
20240: muuttaminen tulisi tehdä nopeasti. Rakennuksen          nettävän rahoituksen. Mikäli ministeriön suunni-
20241: pitäminen tyhjänä tarpeettoman kauan ei ole             telmiin ei tule odottamattomia esteitä voinee
20242: perusteltua ja tuo mukanaan ongelmia. Näin              asuntojen peruskorjaus alkaa jo kuluvana vuonna
20243: ollen käyttöä koskeva päätös ja siihen kiinteästi       ja toimistojen vuonna 1985.
20244: liittyvä rahoituspäätös on tehtävä pian.
20245: 
20246:      Helsingissä tammikuun 9 päivänä 1984
20247: 
20248:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
20249: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 289
20250: 
20251: 
20252: 
20253: 
20254:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20255: 
20256:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Helsingfors stads planer med avseende på gatuar-
20257: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          rangemangen har sedermera justerats och de nya
20258: av den 9 december 1983 tili vederbörande med-          gatorna kan dras så att Toralinna bevaras. För
20259: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     den skuli har man avstått från projektet att riva
20260: riksdagsman Louekoski undertecknade spörsmål           Toralinna och ämnar så snabbt som möjligt
20261: nr 289:                                                grundreparera byggnaden.
20262:                                                           Att grundreparera byggnaden för bostadsända-
20263:           Är Regeringen medveten om att man
20264:                                                        mål skulle kosta ca 11 000 000 mk. Att reparera
20265:        är i färd med att ändra användningsända-
20266:                                                        den tili kontor skulie kosta ca 17 000 000 mk,
20267:        målet för s.k. Toralinna i Böle i Helsing-
20268:        fors från bostadsbyggnad tili kontorsloka-      varvid man skulie få 4 100 vånings-m 2 kontors-
20269:                                                        utrymmen. Statsjärnvägarna har dock inte i nå-
20270:        ler, och
20271:                                                        gotdera faliet möjlighet tili den behövliga finan-
20272:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt     sieringen direkt via budgeten.
20273:        att vidta för att de 69 lägenheterna, som
20274:        har använts som bostäder, fortfarande              På basen av ovanstående har järnvägsstyrelsen
20275:        skulie bevaras för sitt ursprungliga ända-      vid sitt möte 14.6.1983 fattat ett principbeslut
20276:        mål?                                            om att grundreparera Toralinna som ett av staten
20277:                                                        ägt fastighetsaktiebolag med bostadslån, så att
20278:                                                        bostäderna skulle förbli bostäder för sådana som
20279:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
20280:                                                        står i arbetsförhåliande tili Statsjärnvägarna.
20281: anföra följande:
20282:                                                           Bildandet av ett fastighetsaktiebolag finner
20283:    Trafikministeriet har ansett att det är viktigt     järnvägsstyrelsen motiverat därför att man på
20284: att underhålla Statsjärnvägarnas bostadsbestånd        detta sätt kan minska den direkta statliga finan-
20285: och att det brådskar med grundreparationer.            sieringen genom lån från penninginrättningar
20286: lnom ramen för den tillbudsstående budgetfi-           och statligt bostadslån.
20287: nansieringen har järnvägsstyrelsen dock inte för-         Användningen som bostäder motiveras med
20288: mått anvisa tillräckligt medel för grundreparation     följande faktorer:
20289: av bostäderna och av denna anledning har bo-
20290: stadsbeståndets skick i många fall kommit att             Byggnadens planlösning gör att den passar
20291: försämras i oroväckande grad och bostäderna            bäst tili bostäder. Bostädernas läge är det bästa
20292: representerar inte längre kvalitativt sett en i alla   möjliga särskilt för den reparations- och serviceper-
20293: avseenden tillfredsstäliande nivå. Vid sidan av        sonal inom Helsingfors-Böle-området som är
20294: direkt statlig finansiering har man försökt finna      engagerad i arbetet inom Helsingfors ban- och
20295: andra finansieringssystem, av vilka systemet med       trafikområde samt i arbete av utryckningskaraktär
20296: av staten ägda fastighetsaktiebolag med bostads-       vid depån. 1 planlösningen för de grundreparera-
20297: lån har visat sig vara användbart och lämpligt för     de bostäderna har man utgått ifrån att man med
20298: många projekt.                                         möjligast små ändringar och kostnader skall
20299:    Statsjärnvägarnas bostadshus i Böle i Helsing-      åstadkomma bostäder som tili sin boendenivå
20300: fors, Bölegatan 1, har uppförts i två delar åren       motsvarar dagens krav.
20301: 1899 och 1912. Denna byggnad, kallad Toralin-            Järnvägsstyrelsen har inbegärt byggnadsstyrel-
20302: na, har en våningsyta om 5 750 m 2 och omfattar        sens utlåtande om möjligheterna att tili bolaget
20303: 69 lägenheter med en genomsnittlig bostadsyta          arrendera ut det område som fastigheten behö-
20304: om ca 50 m 2 . Byggnaden har inte renoverats           ver. 1 sitt svar av 5.12.1983 har byggnadsstyrelsen
20305: närmast på grund av att stadsplanesituationen för      bl.a. framlagt följande:
20306: den s.k. Frihetsgatans del varit oklar. Järnvägssty-      Med tanke på stadens struktur är det ifrågava-
20307: relsen Iät också åren 1975-1978 bygga hyresbo-         rande området lämpligt för kontorsbyggnader,
20308: städer i Åggelby för de dåvarande hyresgästerna i      eftersom det är fast anknutet tili motsvarande
20309: Toralinna och var beredd att riva Toralinna.           område i västra Böle. Motiveringarna i stadssty-
20310:                                       1983 vp. -- KJ( n:o 289                                        5
20311: 
20312: relsens utlåtande stöder användning som kontor        därmed nära sammanhängande beslut om finan-
20313: snarare än som bostäder.                              sieringen bör göras inom kort.
20314:    Byggnaden hör inte tili de statliga byggnader         Med stöd av ovanstående och efter att ha fått
20315: för vilka statsrådet har fattat skyddsbeslut. Bygg-   markdelegationens utlåtande av 28.11.1983 anser
20316: naden står dock för sådana kulturvärden att den       byggnadsstyrelsen att det från statens synpunkt
20317: inte utan tvingande skäl bör rivas. Med tanke på      är motiverat och förmånligt att byggnaden an-
20318: skyddandet av byggnaden är det att föredra att        vänds som kontor.
20319: den används som bostadshus snarare än som                Den fortsatta beredningen av ärendet pågår
20320: kontorsbyggnad.                                       ännu. Med beaktande av såväl Statsjärnvägarnas
20321:                                                       behov av bostäder som byggnadsstyrelsens stånd-
20322:    Enligt de preliminära planer som har utarbe-       punkt undersöker trafikministeriet tilisammans
20323: tats av järnvägsstyrelsen kan byggnaden på ett        med järnvägsstyrelsen möjligheterna att i skynd-
20324: ändamålsenligt sätt ändras tili kontorslokaler.       sam ordning grundreparera Toralinna delvis tili
20325: Man skulie få ca 160 kontorsrum i byggnaden           bostäder och delvis tili kontor med utnyttjande
20326: med plats för ca 190 personer, förutsatt att          av statens bostadslån och enligt modelien med
20327: andelen hjälputrymmen är normal. Kostnaderna          fastighetsbolag. Trafikministeriet har för avsikt
20328: per arbetsplats är ca 90 000 mk, dvs. knappt 70       att göra en framstälining i ärendet i samband
20329: % av kostnaderna för en nybyggnad. Byggnaden          med 1984 års första tiliäggsbudget och i anslut-
20330: lämpar sig för ämbetsverk som varken har mycket       ning tili behandlingen av den kan riksdagen fatta
20331: kunder elier behov av stora rum.                      beslut om målet för grundreparationen om fas-
20332:    En ombyggnad för kontorsbruk förutsätter           tighetsaktiebolagsmodelien och den finansiering
20333: omedelbara åtgärder. Också en ombyggnad tili          som beviljas. Om inte oväntade hinder uppstår
20334: bostadsbruk borde göras snabbt. Att låta byggna-      för ministeriets planer torde man kunna börja
20335: den stå tom onödigt länge är inte motiverat och       grundreparera bostäderna redan detta år och
20336: medför problem. Beslut om användningen och            kontorslokalerna år 1985.
20337:      Helsingfors den 9 januari 1984
20338: 
20339:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
20340: 
20341: 
20342: 
20343: 
20344: 4284000437
20345:                                                1983 vp.
20346: 
20347: Kirjallinen kysymys n:o 290
20348: 
20349: 
20350: 
20351: 
20352:                                    Bärlund ym.: Kuntainliittojen Ja kuntien päätösten paremmasta
20353:                                      yhteensovittamisesta
20354: 
20355: 
20356:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20357: 
20358:    Kuntien yhteistoiminnan tärkein muoto on           siten usein kuntainliittojen edustaja kunnassa,
20359: kuntainliitto. Kuntainliitto on itsenäinen oikeus-    enemmän kuin kunnan näkökohtien valvoja kun-
20360: henkilö, kunnallinen yhdyskunta, jolla on oma         tainliitossa. Tähän voimassa oleva kunnallislaki
20361: jäsenkunnista erillinen hallinto ja talous.           antaa myös edellytykset.
20362:    Kuntainliittojärjestelmä on kehittynyt ja laa-       Valtion sektorikohtainen suunnittelujärjestel-
20363: jentunut voimakkaasti. Kuntainliittojen luku-         mä sekä kuntainliittojen päätöksentekijöiden
20364: määrä on nykyisin yli 350. Kuntainliitot hoitavat     kuntainliittokeskeisyys johtaa käytännössä ongel-
20365: muun muassa sairaan- ja terveydenhoidon, so-          miin kuntien taloudenhoidon kannalta. Viimeis-
20366: siaalihuollon ja ammattikoulutuksen piiriin kuu-      ten kuukausien aikana keskustelu näistä ongel-
20367: luvia tehtäviä. Myös esimerkiksi kulttuurin ja        mista on kiihtynyt monella alueella maassamme.
20368: liikunnan aloille kuuluvia tehtäviä varten on         Muiden muassa itäisellä ja läntisellä Uudella-
20369: perustettu kuntainliittoja.                           maalla sekä Keski-Suomessa kunnat ovat joutu-
20370:    Kuntainliittojen korkein päättävä elin on liit-    neet vaikeuksiin kuntainliittojen laskujen paisu-
20371: tovaltuusto. Liittovaltuuston jäsen ei ole oikeu-     misen myötä.
20372: dellisesti sidottu edustamansa kunnan viran-
20373: omaisten käsityksiin. Hän ei ole valtuutetun             Kun kuntien talous yleisen taloudellisen kehi-
20374: asiamiehen asemassa, vaan toimii itsenäisen jul-      tyksen hitauden myötä muodostuu entistä tiu-
20375: kisen yhdyskunnan päätösvaltaa käyttävän toi-         kemmaksi, itsenäisten kuntainliittojen päätökset
20376: mielimen jäsenenä, kuten Arno Hannus Uusi             tulevat kunnille yhä merkityksellisemmiksi. Ensi
20377: Kunnallislaki -teoksessaan toteaa.                    vuonna varsinkin monet pienet kunnat maksavat
20378:    Suuri osa kuntainliitoista toteuttaa tehtävänsä    merkittävän osan menojen lisäyksistään suoraan
20379: valtiollisten suunnitelmien puitteissa. Valtion vi-   kuntainliitoille. Toisaalta taloudellisesti vankem-
20380: ranomaiset hyväksyvat investoinnit ja henkilöstön     pienkin kuntien talous- ja toimintasuunnittelu
20381: lisäykset eri sektorisuunnitelmien pohjalta. Sek-     hankaloituu, mikäli kuntainliitot toimivat liian
20382: torikohtaisesti palvelujen rakentaminen tapahtuu      itsenäisesti suhteessa kuntiin ja myös toisiinsa
20383: siten sangen suunnitelmallisella tavalla.             nähden.
20384:    Eri alojen suunnitelmia ei kuitenkaan alueelli-       Ajankohtaisen ongelman erääksi kuntaportaan
20385: sesti nivota yhteen siten, että niiden kokonaista-    ratkaisuksi on esitetty ajatus, että ainakin suu-
20386: loudelliset vaikutukset kuntien kannalta olisivat     rimpien alueellisten kuntainliittojen yläpuolelle
20387: tiedossa. Jos tapahtuu niin, että eri sektoreiden     olisi perustettava erityinen "finanssikuntainliitto
20388: viranomaiset samanaikaisesti näyttävät vihreätä       tai -neuvottelukunta'', joka pyrkisi koordinoi-
20389: valoa useille saman alueen hankkeille, kunnat         maan eri sektorikuntainliittojen suunnitelmia
20390: saattavat joutua kantamaan raskaita taloudellisia     alueellisten voimavarojen kannalta kestävällä ta-
20391: velvoitteita.                                         valla. Tällainen '' superkuntainliitto-neuvottelu-
20392:    Käytäntö on osoittanut, että kuntainliittojen      kunta"toisi mukanaan byrokratiaa ja toimivalta-
20393: hallinnossa toimivat luottamushenkilöt hoitavat       ristiriitoja, mutta se voisi olla ainakin väliaikai-
20394: tehtävänsä varsin itsenäisesti ja riippumatta pe-     nen parannusvaihtoehto nykytilanteeseen. Järjes-
20395: ruskuntien näkökohdista. Osaksi tämä on ym-           tely voisi pakottaa sektorikuntainliittoja ja niiden
20396: märrettävää, koska kuntainliittotehtävä saattaa       jäsenkuntia keskinäisiin neuvotteluihin nykyistä
20397: olla asianomaisten luottamushenkilöiden tehtä-        varhaisemmassa vaiheessa kuntainliittojen toi-
20398: vistä kaikken tärkein. Luottamushenkilöstä tulee      mintoja laajennettaessa.
20399: 428400023K
20400: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 290
20401: 
20402:    Lääninhallitusten aseman vahvistaminen kun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20403: tien välisen yhteistoiminnan yhteensovittamisessa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20404: on myös mahdollinen vaihtoehto, mutta se on            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20405: tuskin realistinen ennen kuin väliportaan hallin-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20406: toa on uudistettu.
20407:                                                                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20408:    Kuntien taloudellisen liikkumavaran kaventu-                siin kuntainliittojen ja kuntien taloudel-
20409: essa 1980-luvun lopulla entisestään kuntatason                 listen päätösten paremmaksi yhteensovit-
20410: taloudellisessa päätöksenteossa tulisi pyrkiä jatku-           tamiseksi siten, että kunnallisten voima-
20411: vasti tehostuvaan voimavarojen hyväksikäyttöön.                varojen hyväksikäyttö alueellisesti tehos-
20412: Tällöin ensisijaisen tärkeä tehtävä on liennyttää              tuisi ja palveluiden rakentaminen tapah-
20413: niitä ristiriitoja peruskuntien ja kuntainliittojen            tuisi nykyistä suunnitelmallisemmin kun-
20414: välillä, joita tällä hetkellä esiintyy eri puolilla            tien taloudelliset voimavarat huomioon
20415: maata.                                                         ottaen?
20416: 
20417:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
20418: 
20419:          Kaj Bärlund                      Peter Muurman                  Pekka Myllyniemi
20420:          Elisabeth Rehn                   Liisa ] aakonsaari             Sakari Knuuttila
20421:          Håkan Nordman                    Risto Ahonen                   Jukka Mikkola
20422:          Tuula Paavilainen                Reijo Lindroos                 Mats Nyby
20423:          Sinikka Hurskainen               Pekka Starast                  Mikko Rönnholm
20424:          Antti Kalliomäki                 Pertti Hietala                 Timo Roos
20425:          Pirjo Ala-Kapee                  Matti Louekoski                Mikko Elo
20426:          Pentti Lahti-Nuuttila            Mauri Pekkarinen               Helvi Koskinen
20427:                                        1983 vp. -      KK n:o 290                                        3
20428: 
20429: 
20430: 
20431: 
20432:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20433: 
20434:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        muodostuisi nykyisten liian pienten kuntien koh-
20435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          dalta edes väittävän kokoiseksi. Tarve yhteistoi-
20436: olette 9 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         mintaan vähenisi ja kuntien asema yhteistoimin-
20437: jeenne n:o 1728 ohella lähettänyt valtioneuvos-        taorganisaatioihin nähden vahvistuisi. Yhteistoi-
20438: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      minnasta aiheutuvat menot jäisivät suhteellisesti
20439: jennöksen kansanedustaja Kaj Bärlundin ym.             pienemmiksi.
20440: kirjallisesta kysymyksestä n:o 290, jossa tiedustel-      Valtioneuvosto on tammikuussa 1982 hyväksy-
20441: laan:                                                  nyt kannanoton, jonka mukaan on pyrittävä
20442:                                                        kysymykseen tulevin toimenpitein helpottamaan
20443:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kuntajaon kehittämistä pienten kuntien kohdalta
20444:         siin kuntainliittojen ja kuntien taloudel-     vapaaehtoisuuteen perustuen. Tällaisista toimen-
20445:         listen päätösten paremmaksi yhteensovit-       piteistä sisältyy ehdotukset kuntien itsehallinto-
20446:         tamiseksi siten, että kunnallisten voima-      komitean mietintöön (1983: 3). Niihin ei vielä
20447:         varojen hyväksikäyttö alueellisesti tehos-     ole voitu ryhtyä.
20448:         tuisi ja palveluiden rakentaminen tapah-
20449:         tuisi nykyistä suunnitelmallisemmin kun-          Toisaalta asiaintilaan saataisiin huomattava pa-
20450:         tien taloudelliset voimavarat huomioon         rannus, jos edes erikoissairaanhoidon kuntainliit-
20451:                                                        tohallinto saataisiin kootuksi alueittain yhteen,
20452:         ottaen?
20453:                                                        mitä jo 1960-luvun jälkipuolelta lähtien laaditut
20454:                                                        suunnitelmat edellyttävät. Tärkein osa laaja-alu-
20455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          eista kuntainliittohallintoa saataisiin tämän seu-
20456: seuraavaa:                                             rauksena olennaisesti paremmin hallintaan kun-
20457:    Kuntien yhteistoiminta näyttelee maassamme          tien kannalta myös mitä tulee siitä kunnille
20458: kunnallishallinnon tehtävien hoidossa merkittä-        aiheutuviin menoihin. Tämä uudistushanke on
20459: vämpää osuutta kuin luultavasti missään muual-         kuitenkin kohdannut vaikeuksia sen vastustuksen
20460: la. Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä. Ensim-        takia, mitä monilla tahoilla esiintyy ehdotettuja
20461: mäinen on se, että kunnistamme varsin monet            uudelleenjärjestelyjä kohtaan.
20462: ovat väestöpohjaltaan ja tähän liittyen yleensäkin        Ylemmänasteisen, maakunnallisen itsehallin-
20463: voimavaroiltaan heikkoja. Toinen on se, että           non voimaan saattaminen on meillä ollut esillä
20464: maastamme puuttuu ylemmänasteinen itsehal-             useaan otteeseen, viimeksi vuosina 1963, 1970 ja
20465: linto, jolle maakunta- tai vastaavan tason hallin-     1974 valmistuneiden asiaa tai yleensä välipor-
20466: toa olisi keskitetty niiltä osin, kuin se soveltuu     taanhallinnon uudistamista koskeneiden mietin-
20467: itsehallinnon pohjalta huolehdittavaksi. Edelli-       töjen laatimisen ja käsittelyn yhteydessä. Tällai-
20468: sestä johtuu, että kuntien on turvauduttava yh-        sella uudistuksella ei ole ollut sellaista kannatus-
20469: teistoimintaan monesti kunnallisten peruspalve-        ta, että sen toteuttaminen olisi voinut tulla
20470: lujenkin järjestämiseksi asukkailleen. Jälkimmäi-      kysymykseen.
20471: sestä vuorostaan on ollut seurauksena, että on            Niitä ongelmia, joita kysymyksessä tarkoite-
20472: ollut luotava laaja-alueisten kuntainliittojen jär-    taan, on yleisesti selvitelty mm. kunnallishallin-
20473: jestelmä, joka on päässyt kehittymään sekä alu-        tokomitean mietinnössä (1973:60), em. kuntien
20474: eellisesti että toiminnallisesti hajanaiseksi.         itsehallintokomitean mietinnössä ja kunnallisten
20475:    Niiden epäkohtien korjaamiseen, joita kuntien       keskusjärjestöjen asettaman kuntainliittotoimi-
20476: yhteistoiminnan ja erityisesti laaja-alueisen kun-     kunnan mietinnössä, joka valmistui vuonna
20477: tainliittohallinnon järjestelmäämme liittyy, on        1983. Viimeksi mainitussa on esitetty suosituksia
20478: pyritty 1950-luvun lopulta lähtien. Joitakin tu-       pidättäytymisestä uusien kuntainliittojen perus-
20479: loksia on saavutettu, mutta ne ovat olleet riittä-     tamisesta, kuntainliittojen aluejakojen yhtenäis-
20480: mättömät.                                              tämisestä ja eräiltä osin yhteen kokoamisestakin,
20481:    Ongelmat vähenisivät olennaisesti, jos kuntaja-     kuntien ja kuntainliittojen yhteydenpidon tiivis-
20482: koamme voitaisiin kehittää niin, että kuntakoko        tämisestä ja niiden yhteistyön tehostamisesta eri-
20483: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 290
20484: 
20485: tyisesti suunnittelun kohdalla, kuntainliittojen         Kahdessa edellisessä kappaleessa tarkoitettujen
20486: liittovaltuustojen poliittisten voimasuhteiden oi-    uudistus- ja kehittämishankkeiden käsittely on
20487: kaisemisesta ja kuntainliittojen sisäisen hallinnon   kesken. Sisäasiainministeriön pyrkimyksenä on
20488: kehittämisestä. Kuntien itsehallintokomitean          yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöi-
20489: mietintöön sisältyy samansuuntaisia kannanottoja      den sekä luonnollisesti myös kuntien keskusjär-
20490: ja ehdotuksia.                                        jestöjen kanssa päästä ryhtymään toimiin niiden
20491:    Sekä kuntien itsehallintokomitean mietinnössä      eri ehdotusten pohjalta, joita on tehty, mm.
20492: että väliportaanhallintokomitea II:n mietinnöissä     siinä tarkoituksessa, että kuntien yhteistoimintaa
20493: (1982:71 ja 1983:57) ja kunnallistalouden neu-        voitaisiin yhtenäistää, selkeyttää ja tehostaa sekä
20494: vottelukunnan mietinnössä, joka koskee kuntien        saada se mahdollisimman hyvin yhtäältä palvele-
20495: valtionosuusjärjestelmän ns. kokonaisuudistusta       maan kuntia näiden tehtävien hoidossa ja toisaal-
20496: (1982: 66), on tehty ehdotuksia suunnittelujär-       ta pysytetyksi kiinteästi kuntien käsissä mm. mitä
20497: jestelmien kehittämisestä tavalla, joka vahvistaisi   tulee toimintojen ja talouden suunnitteluun sekä
20498: kuntien asemaa suunnittelussa mm. kuntien yh-         talouden hoitoon.
20499: teistoiminnassa hoidettavien tehtävien kohdalla.
20500: 
20501:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1984
20502: 
20503:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Luttinen
20504:                                        1983 vp. -      KK n:o 290                                      5
20505: 
20506: 
20507: 
20508: 
20509:                                 Tili Riksdagens Hett Talman
20510: 
20511:   1 det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen            bete skulie då minska och kommunernas stäli-
20512: anget hat Ni, Herr Talman, med Edet sktivelse          ning i telation tili samatbetsotganisationerna
20513: nr 1728 av den 9 decembet 1983 tili vedetbötan-        stätkas. De utgiftet som fötanleds av samatbete
20514: de medlem av statstådet övetsänt avsktift av           skulle bli ptoportionelit mindte.
20515: följande av tiksdagsman Kaj Bärlund m.fl. un-             Statstådet hat i januati 1982 antagit en stånd-
20516: dertecknade spötsmål nr 290:                           punkt, enligt viiken man genom iftågakomman-
20517:                                                        de åtgätdet skali sttäva eftet att underlätta ut-
20518:          Ämnat Regetingen vidta åtgätdet föt           vecklandet av kommunindelningen föt små kom-
20519:        bättte samotdning av kommunalfötbun-            munets del på basen av ftivillighet. Fötslag tili
20520:        dens och kommunernas beslut i ekono-            dylika åtgätdet ingåt i kommunernas självstytel-
20521:        miska ftågot, så att utnyttjandet av de         sekommittes betänkande ( 1983:3 ). Dessa åtgät-
20522:        kommunala tesutserna skulle effektivetas        det har inte ännu kunnat inledas.
20523:        tegionalt samt att servicen skulie utbyg-
20524:        gas met metodiskt än nu och med beak-              Å andta sidan skulie läget fötbättras avsevätt,
20525:        tande av kommunernas ekonomiska te-             om ens den kommunalfötbundsförvaltning som
20526:                                                        gäliet specialsjukvåtden skulle kunna sammanslås
20527:        sutset?
20528:                                                        inom tegionerna, vilket hat förutsatts i de planer
20529:                                                        som uppgjotts alltsedan den senate delen av
20530:   Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötdsamt        1960-talet. Den viktigaste delen av den vidsttäck-
20531: anföra följande:                                       ta kommunalfötbundsförvaltningen skulle tili
20532:    Samatbetet mellan kommunerna totde vid              följd av dessa fås undet betydligt bättre konttoll
20533: skötseln av kommunalförvaltningens uppgiftet           ftån kommunernas synpunkt, också i ftåga om
20534: spela en viktigate roll i vått land än någon           kommunernas utgifter. Detta tefotmptojekt hat
20535: annanstans. Detta berot nätmast på två saker.          dock stött på svåtighetet på grund av det mot-
20536: Föt det fötsta har fleta av våta kommunet ett          stånd som på fleta håll fötekommer mot de
20537: svagt befolkningsunderlag och därföt knappa            föteslagna nyotdningarna.
20538: tesutset överlag. Föt det andta saknat vårt land          Ftågan om att inföta en självstytelse av högte
20539: en sådan självstytelse av högte otdning som            ordning, dvs. på landskapsnivå, hat vatit aktuell
20540: skulle omfatta förvaltningen på landskaps- ellet       i fleta omgångat, senast i samband med uppgö-
20541: motsvatande nivå tili de delat uppgifterna vore        tandet och behandlingen av de betänkanden som
20542: lämpliga att skötas på basen av självstytelse. Den     åten 1963, 1970 och 1974 avgivits tötande detta
20543: fötsta otsaken fötanledet att kommunerna ofta          ätende ellet övethuvudtaget tötande omotganise-
20544: måste tillgtipa samatbete också nät de anotdnat        ting av mellaninstansförvaltningen. Denna re-
20545: kommunal basservice föt sina invånate. Den             fotm har inte tönt sådant undetstöd att det
20546: andta otsaken hat åtet medfört att man vatit           skulle ha kunnat komma i ftåga att förvetkliga
20547: rvungen att skapa ett system av vidsttäckta kom-       den.
20548: munalfötbund, vilket system man låtit bli splitt-         De problem som avses i spötsmålet hat uttetts
20549: tat i både geogtafiskt och funktionelit avseende.      på ett allmänt pian bl.a. i kommunalförvalt-
20550:     Sedan slutet av 1950-talet hat man sttävat eftet   ningskommittens betänkande (1973:60), i det
20551: att avhjälpa de missförhålianden som ansluter sig      ovan nämnda betänkandet av kommunernas
20552: tili vårt system med kommunalt samatbete och i         sjävstytelsekommitte och i det betänkande som åt
20553: synnerhet tili systemet med vidsttäckta kommu-         1983 avgavs av den kommunalfötbundskommis-
20554: nalfötbund. Vissa tesultat hat också uppnåtts,         sion som tillsatts av kommunernas centtalotgani-
20555: men de hat inte vatit tilltäckliga.                    sationet. 1 det sistnämnda betänkandet hat givits
20556:     Ptoblemen skulie minska avsevärt, om kom-          rekommendationer, enligt vilka man bl.a. böt
20557: munindelningen kunde utvecklas så att de kom-          avhålla sig ftån att grunda nya kommunalföt-
20558: munet som nu ät alitför små skulle få en               bund. Enligt tekommendationerna böt man vi-
20559: åtminstone försvarlig storlek. Behovet av samar-       date fötenhetliga kommunalfötbundens områ-
20560: 428400023K
20561: 6                                    1983 vp. -     KK n:o 290
20562: 
20563: desindelning och tili vissa delar sammanslå dem,    av planeringssystemen på ett sätt som skulle
20564: intensifiera kontakterna mellan kommunerna och      stärka kommunernas ställning vid planeringen,
20565: kommunalförbunden samt effektivera deras sam-       bl.a. i fråga om de uppgifter som kommunerna
20566: arbete särskilt i fråga om planeringen, korrigera   sköter genom samarbete.
20567: de politiska styrkeförhållandena i kommunalför-        Behandlingen av de reform- och utvecklings-
20568: bundens förbundsfullmäktige samt utveckla           projekt som berörts i de två föregående styckena
20569: kommunalförbundens interna förvaltning. De          pågår ännu. Inrikesministeriet strävar efter att, i
20570: ståndpunkter och förslag som ingår i kommuner-      samarbete med andra berörda ministerier och
20571: nas självstyrelsekommittes betänkande följer sam-   naturligtvis med kommunernas centralorganisa-
20572: ma linjer.                                          tioner, kunna börja vidta åtgärder på basen av de
20573:    Såväl i kommunernas självstyrelsekommittes       olika förslag som framförts, bl.a. i syfte att
20574: betänkande som i de betänkanden, vilka avgivits     förenhetliga, förtydliga och effektivera kommu-
20575: av kommitten II för förnyande av förvaltningen i    nernas samarbete samt att tillse att samarbetet å
20576: mellaninstans (1982:71 och 1983:57), och i det      ena sidan så väl som möjligt betjänar kommuner-
20577: betänkande, som angående den s.k. totalrefor-       na vid skötseln av deras uppgifter och å andra
20578: men av kommunernas statsandelssystem avgivits       sidan stadigt förblir i kommunernas händer,
20579: av delegationen för kommunal ekonomi                bl.a. med avseende på planeringen av verksam-
20580: (1982:66), har förslag framställts om utvecklande   heten och ekonomin samt skötseln av ekonomin.
20581: 
20582:      Helsingfors den 5 januari 1984
20583: 
20584:                                                                    Inrikesminister Matti Luttinen
20585:                                                  1983 vp.
20586: 
20587: Kirjallinen kysymys n:o 291
20588: 
20589: 
20590: 
20591: 
20592:                                     H. Kemppainen ym.: Työehtosopimuksen aikaansaamisesta lasten
20593:                                        kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa varten
20594: 
20595: 
20596: 
20597:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20598: 
20599:     Lasten päivähoidontarpeen tyydyttäminen on          hoitojärjestelyt saataisiin paremmin vastaamaan
20600: yksi tärkeimmistä sosiaalipolit~ikan tavoitteista.      lasten ja perheiden tarpeita.
20601: Hoito tulee järjestää perheen Ja lasten kannalta           Lapsen omassa kodissa tapahtuvan perhepäivä-
20602: tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällöin tulee ot-       hoidon tarpeessa ovat esimerkiksi kehitysvammai-
20603: taa huomioon perheessä esimerkiksi työstä ja            set, pitkäaikaisesti sairaat ja kehityshäiriöistä kär-
20604: ammatin harjoittamisesta aiheutuvat erityis-            sivät lapset. Tällainen tarve voi syntyä myös
20605: olosuhteet ja lasten hoidossa ja kasvatuksessa          vanhempien ja erityisesti yksinhuoltajan vuoro-
20606: olevat erityistarpeet. Päivähoitopalveluja kehitet-     työn takia. Samoin lasten kuljettaminen päivä-
20607: täessä perheiden valinnanmahdollisuus erilaisista       hoitoon voi olla epätarkoituksenmukaista, jos
20608: päivähoidon muodoista tulee taata. Hoitomuo-            perheessä on useita alle kouluikäisiä lapsia tai
20609: don tulee mahdollisimman hyvin sopia perheti-           kaksoset, kolmoset tai neloset. Pitkä kuljetusmat-
20610: lanteeseen ja siinä mm. lasten kasvamisen takia         ka hoitopaikkaan voi aiheuttaa tilanteen, jossa
20611: aiheutuviin muutoksiin. Yhteiskunnan kannalta           lapsen hoito on muita päivähoidonmuotoja tar-
20612: myös eri hoitomuotojen talou?ellisuus se~ä pai~­        koituksenmukaisempi ja joustavampi järjestää
20613: kakuntien erityisolosuhteet hsäävät vaattmuksta         lapsen omassa kodissa. Myös vammaisille van-
20614: erilaisten ja monipuolisten päivähoitopalvelujen        hemmille voi lasten kuljettaminen hoitopaikkaan
20615: kehittämiseksi.                                         aiheuttaa ylivoimaisia vaikeuksia. Haja-asutusalu-
20616:     Voimassa olevassa valtakunnallisessa suunnitel-     eilla maataloudessa ja myös muissa ammateissa ja
20617: massa lasten päivähoidon järjestämiseksi tavoit-        yrityksissä työaikojen vaihtelusta, ns. kiireajoista
20618: teeksi asetetaan mm. perhepäivähoidon järjestä-         ja muista erityisolosuhteista johtuen lasten päivä-
20619: minen paitsi perhepäivähoitajan kodissa myös            hoidon järjestäminen voi olla tarkoituksenmukai-
20620: sosiaalihallituksen antamien ohjeiden mukaan            sinta järjestää lapsen kotona.
20621: hoidettavina olevien lasten kotona. Kotona ta-
20622:                                                            Lasten kotona tapahtuvan perhepäivähoidon
20623: pahtuva perhepäivähoito ja ns. kolmiperheh~ito
20624:                                                         kehittämisen esteeksi on osoittautunut se, että
20625: on nykyisten ohjeiden mukaan osa kunnalhsta
20626:                                                         sitä varten ei ole olemassa työehtosopimusta.
20627: perhepäivähoitoa silloin, kun se sisältyy kunnan
20628:                                                         Lapsen kotiin lapsia hoitamaan tulevan perhepäi-
20629:  päivähoitosuunnitelmaan.
20630:                                                         vähoitajan kannalta tilanne on epäoikeudenmu-
20631:     Perhepäivähoito voidaan järjestää lapsen koto-      kainen, kun matkoista, ylitöistä ja muista lisäkus-
20632:  na silloin, kun muuta päivähoitoa, esi~erkiksi         tannuksista aiheutuvista tekijöistä ei ole työehto-
20633:  päiväkotia, perhepäiväkotia tai ~uita hot~oj~jes­      sopimuksissa sovittu. Päivähoitoa järjestävälle
20634:  telyjä ei voida lapsen etu, perhetilanne tat patkal-   kunnalle on myös muodostunut ongelmaksi se,
20635:  liset olosuhteet huomioon ottaen järjestää. Koto-
20636:                                                         missä määrin tällaisesta toiminnasta aiheutuvat
20637:  na tapahtuva perhepäivähoito on olosuhteiden           lisäkustannukset ovat valtionapuun oikeuttavia.
20638:  perusteella tapauskohtaisesti harkittava ja järjes-
20639:  tettävä silloin, kun muutoin tapahtuva hoitorat-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20640:  kaisu ei onnistu tarkoituksenmukaisesti. Tarkoi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20641:  tuksenmukaisten hoitomuotojen järjestäminen            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20642:  edellyttää joustavia ratkaisuvaihtoehtoja, jotta       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20643: 
20644: 4284000426
20645: 2                                 1983 vp. -     KK n:o 291
20646: 
20647:          Mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo            vähoitoa varten sekä sen aiheuttamien
20648:       ryhtyä työehtosopimuksen aikaansaami-             kustannusten hyväksymiseksi valtion-
20649:       seksi lasten kotona tapahtuvaa perhepäi-          apuun oikeuttaviksi?
20650: 
20651:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
20652: 
20653:        Hannu Kemppainen             Mauno Manninen               Olavi Martikainen
20654:        Pirkko Ikonen                Marjatta Väänänen            Sirkka-Liisa Anttila
20655:        Timo Kietäväinen             Jukka Vihriälä               Juhani Alaranta
20656:        Tytti Isohookana-Asunmaa     Aapo Saari                   Hannele Pokka
20657:        Mauri Pekkarinen             Liisa Kulhia                 Katri-Helena Eskelinen
20658:        Heikki Kokko                 Paavo Vesterinen             Lea Sutinen
20659:                                       1983 vp. -      KK n:o 291                                        3
20660: 
20661: 
20662: 
20663:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20664: 
20665:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         selvittää perhepäivähoitajien ammatillista asemaa
20666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja työtehtäviä sekä palvelussuhteen ehtoja ja
20667: olette 9 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        työsuhdeturvaa sekä mainittujen selvitysten poh-
20668: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jalta tehdä tarpeelliset toimenpide-ehdotukset
20669: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       perhepäivähoidon ja perhepäivähoitajien aseman
20670: Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          kehittämiseksi. Työryhmän määräaika päättyy
20671: kysymyksestä n:o 291:                                 vuoden 1984 tammikuun lopussa. Työryhmässä
20672:                                                       ovat edustettuina myös kunnallinen sopimus-
20673:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         valtuuskunta ja perhepäivähoitajia edustava am-
20674:        ryhtyä työehtosopimuksen aikaansaami-          mattijärjestö.
20675:        seksi lasten kotona tapahtuvaa perhepäi-          Perhepäivähoidon eri toimintamuotojen kehit-
20676:        vähoitoa vanen sekä sen aiheuttamien           tämiseksi on tarkoituksenmukaista, että myös
20677:        kustannusten hyväksymiseksi valtion-           kysymyksessä olevien perhepäivähoitajien palkka-
20678:        apuun oikeuttaviksi?                           ehdoista voitaisiin sopia työehtosopimuksella,
20679:                                                       jolloin kyseisten tehtävien laatu ja työhön liitty-
20680:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        vät erityiskysymykset voitaisiin ottaa riittävästi
20681: seuraavaa:                                            huomioon.
20682:    Työehtosopimusjärjestelmä perustuu siihen pe-         Kun lapsen kotona annettava perhepäivähoito
20683: riaatteeseen, että työehtosopimuskelpoiset työ-       perustuu lasten päivähoidosta annettuun lakiin ja
20684: markkinaosapuolet huolehtivat itse työehtosopi-       valtakunnalliseen suunnitelmaan, ei työehtosopi-
20685: musneuvotteluista ja tekevät itse työehtosopi-        muksen puuttuminen sinänsä ole esteenä valtion-
20686: mukset. Tähän työmarkkinajärjestöille kuuluvaan       osuuden suorittamiselle. Valtionosuuden suorit-
20687: työehtosopimusten aikaansaamista tarkoittavaan        tamisperusteista virka- ja työehtosopimuksen ul-
20688: toimintaan eivät viranomaiset voi puuttua.            kopuolella olevien palkkauksiin säädetään kun-
20689:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijöiden      tien ja kuntainliittoien valtionosuuksista ja -avus-
20690: palvelus- ja työsuhteen ehtojen neuvottelu- ja        tuksista annetun lain 15 §:ssä.
20691: sopimusosapuolina ovat kunnallinen sopimus-              Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan
20692: valtuuskunta ja asianomaisia työntekijöitä edus-      valtionosuutta suoritetaan käyttökustannuksiin,
20693: tava ammattijärjestö.                                 jotka aiheutuvat palkkioista, palkkauksista, eläk-
20694:    Voimassa olevassa kuntien ja kuntainliittojen      keistä, maksuista eläkelaitoksille, luontoissuori-
20695: kuukausipaikkaisia työntekijöitä koskevassa työ-      tuksista, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta
20696: ehtosopimuksessa on sovittu perhepäivähoitajien       sekä vuokramenoista tai oman huoneiston
20697: palkkaehdoista. Kunnallisen sopimusvaltuuskun-        vuokra-arvoista. Näin ollen muun muassa mat-
20698: nan antamien soveltamisohjeiden mukaan kysei-         koista aiheutuviin kustannuksiin ei voida suorit-
20699: siä perhepäivähoitajia koskevia määräyksiä sovel-     taa valtionosuutta lukuunottamatta lasten päivä-
20700: letaan kuitenkin vain niihin perhepäivähoitajiin,     kotien kuljetuskustannusten tukemista koskevan
20701: jotka hoitavat lapsia omassa kodissaan. Näin          valtioneuvoston päätöksen mukaan myönnettä-
20702: ollen sopimuksen määräyksiä ei sovelleta perhe-       vää harkinnanvaraista valtionavustusta.
20703: päivähoitajiin, jotka hoitavat lapsia lasten omassa      Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja
20704: kodissa.                                              valtionosuutta koskevan lain (677 /82) mukaan
20705:    Vaikka sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole    sen sijaan muun muassa kuljetuksista ja matkois-
20706: mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin perhepäi-      ta aiheutuvat kustannukset tulevat valtionosuu-
20707: vähoitajia koskevan työehtosopimuksen aikaan-         den piiriin vuoden 1984 alusta.
20708:  saamiseksi, on sosiaali- ja terveysministeriö kui-      Sosiaali- ja terveysministeriö tulee ryhtymään
20709: tenkin asettanut työryhmän selvittämään ja kar-       sen toimialaan kuuluviin tarpeellisiin toimenpi-
20710:  toittamaan perhepäivähoidon~ kehittämiseen liit-     teisiin perhepäivähoidon kehittämiseksi edellä
20711:  tyviä edellytyksiä. Työryhmän tehtävänä on myös      tarkoitetun työryhmän mietinnön valmistuttua.
20712: 
20713:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1984
20714: 
20715:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
20716: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 291
20717: 
20718: 
20719: 
20720:                                Till Riksdagens Herr Talman
20721: 
20722:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ställning och arbetsuppgifter samt anstälinings-
20723: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         villkoren och anstäliningsskyddet samt att, på
20724: av den 9 december 1983 tili vederbörande med-         basen av nämnda utredningar, göra erforderliga
20725: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    förslag tili åtgärder för att utveckla familjedag-
20726: riksdagsman Kemppainen m.fl. undertecknade            vården och familjedagvårdarnas stälining. Ar-
20727: spörsmål nr 291:                                      betsgruppen bör ha sitt arbete färdigt i slutet av
20728:                                                       januari 1984. 1 arbetsgruppen är även kommuna-
20729:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       la avtalsdelegationen och en fackorganisation
20730:        för att få tili stånd ett koliektivavtal för   som representerar familjedagvårdarna represente-
20731:        sådan dagvård av barn som sker hemma,          rade.
20732:        samt för att godkänna härav föranledda
20733:        kostnader såsom berättigande tili statsun-        För utvecklande av familjedagvårdens olika
20734:        derstöd?                                       verksamhetsformer är det ändamålsenligt att man
20735:                                                       kunde komma överens också om ifrågavarande
20736:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      familjedagvårdares lönevilikor genom koliektiv-
20737: anföra följande:                                      avtal, varvid det skulle vara möjligt att tiliräck-
20738:                                                       ligt beakta ifrågavarande uppgifters kvalitet och
20739:    Koliektivavtalssystemet grundar sig på princi-     särskilda frågor i anslutning tili arbetet.
20740: pen att de arbetsmarknadsparter som är berätti-          När den familjedagvård som ges barn hemma
20741: gade att ingå koliektivavtal själva har hand om       grundar sig på lagen om barndagvård och på den
20742: koliektivavtalsförhandlingarna och uppgör kol-        riksornfattande planen utgör det att koliektivav-
20743: lektivavtalen. 1 denna verksamhet som ankom-          tal saknas inte i sig ett hinder för erläggande av-
20744: mer på arbetsmarknadsorganisationerna och som         statsandel. Angående grunderna för erläggande
20745: syftar tili att skapa koliektivavtal kan myndighe-    av statsandel för avlöningar för dem, som står
20746: terna inte ingripa.                                   utanför tjänste- och arbetskollektivavtal, stadgas i
20747:    Förhandlings- och avtalsparter för kommunala       15 § lagen om statsandelar och -understöd åt
20748: tjänsteinnehavares och arbetstagares anställnings-    kommuner och kommunalförbund.
20749: villkor och vilikor i arbetsförhåliande är kommu-
20750: nala avtalsdelegationen och den yrkesorganisa-           Enligt lagen om barndagvård erläggs statsandel
20751: tion som representerar vederbörande arbetstaga-       för driftskostnader som föranleds av arvoden,
20752: re.                                                   avlöningar, pensioner, avgifter tili pensionsan-
20753:    1 det kollektivavtal som är i kraft och som        stalt, naturaprestationer, hälsovård och social-
20754: gälier kommunernas och kommunalförbundens             skydd samt hyresutgifter elier hyresvärdet av
20755: arbetstagare med månadslön har man kommit             egen lokalitet. Sålunda kan statsandel, med un-
20756: överens om familjedagvårdarnas lönevilikor. En-       dantag av det statsunderstöd som i enlighet med
20757: ligt de tillämpningsdirektiv som kommunala av-        statsrådets beslut beträffande understöd för barn-
20758: talsdelegationen har utfärdat tillämpas ifrågava-     daghems transportkostnader kan beviljas enligt
20759: rande bestämmelser gällande familjedagvårdare         prövning, inte erläggas för bl.a. av resor föran-
20760: dock endast på de familjedagvårdare som vårdar        ledda kostnader.
20761: barn i sitt eget hem. Sålunda tiliämpas bestäm-          Däremot kommer enligt lagen om planering
20762: melserna i avtalet inte på familjedagvårdare som      av och starsandel för social- och hälsovården
20763: vårdar barn i barnens egna hem.                       (677 /82) bland annat av transporter och resor
20764:    Fastän social- och hälsovårdsministeriet inte      föranledda kostnader att omfattas av statsandel
20765: har möjligheter att vidta åtgärder för att få tili    från och med ingången av år 1984.
20766: stånd ett kollektivavtal gäliande familjedagvårda-       Efter att betänkandet av den ovan avsedda
20767: re har social- och hälsovårdsministeriet dock till-   arbetsgruppen har färdigställts kommer social-
20768: satt en arbetsgrupp för att utreda och kartlägga      och hälsovårdsministeriet att vidta tili dess verk-
20769: förutsättningarna i anslutning tili familjedagvår-    samhetsområde hörande erforderliga åtgärder för
20770: dens utvecklande. Arbetsgruppens uppgift är           att utveckla barndagvården.
20771: också att utreda familjedagvårdarnas fackliga
20772:     Helsingfors den 10 januari 1984
20773: 
20774:                                                                              Minister Vappu Taipale
20775:                                                 1983 vp.
20776: 
20777: Kirjallinen kysymys n:o 292
20778: 
20779: 
20780: 
20781: 
20782:                                    Kärhä: Sanomalehtimieseläkkeiden lausunnonantajista
20783: 
20784: 
20785:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20786: 
20787:    Maassamme on vuodesta 1977 lähtien myön-            ihmisläheisiä ja sitoutumattomia kotiseudun vies-
20788: netty ylimääräisinä sanomalehtimieseläkkeinä an-       timiä ja tehtyjen lukijatutkimusten mukaan nii-
20789: nettavia eläkkeitä valtion tulo- ja menoarvioon        hin luotetaan. Paikallislehtien palveluksessa ole-
20790: tarkoitusta varten otetun määrärahan rajoissa.         vat toimittajat tekevät juuri sitä ansiokasta sano-
20791:    Sanomalehtimieseläkkeitä on vuosittain jaettu       malehtimiestyötä, jota ylimääräisistä sanomaleh-
20792: noin 20 lehtimiehelle. Hakijoita on ollut runsaas-     timieseläkkeistä annetussa valtioneuvoston pää-
20793: ti ja vain joka viides hakija on voinut saada          töksessä tarkoitetaan.
20794: eläkkeen mainittujen määrärahojen puitteissa.             Paikallislehtien Liitto ry:llä on maamme 160
20795:    Eläke myönnetään hakemuksesta. Valtioneu-           paikallislehden etujärjestönä hyvät edellytykset
20796: voston päätöksen mukaan hakemuksista on pyy-           toimia yhtenä puolueettomana asiantuntijana
20797: dettävä Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ry:n          valtion ylimääräisiä sanomalehtimieseläkkeitä
20798: ja Päätoimittajain Yhdistys ry:n lausunnot.            jaettaessa. Liiton jäsenlehtien palveluksessa on
20799:                                                        lähes 400 toimittajaa ja on kohtuutonta, että
20800:    Ilmeisesti lausunnonantajien suosituksien mu-       vasta yksi toimittaja on saanut valtion eläkkeen.
20801: kaisesti ylimääräisiä sanomalehtimieseläkkeitä on
20802:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20803: pääsääntöisesti myönnetty vain Suomen Sanoma-
20804:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20805: lehtimiesten Liitto ry:n ja Päätoimittajain Yhdis-
20806:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20807: tys ry:n jäsenille. Paikallislehtien Liitto ry:hyn
20808:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20809: kuuluvat sanomalehtimiehet ovat jääneet lähes
20810:  täysin ilman lehtimieseläkkeitä. Saamani tiedon                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että Pai-
20811: mukaan vain yksi paikallislehtien toimittaja on               kallislehtien Liitto ry:hyn kuuluvat sano-
20812: saanut valtion lehtimieseläkkeen, vaikka paikal-              malehtimiehet ovat lähes täysin jääneet
20813: lislehtien palveluksessa on runsaasti ansiokkaan              ilman eläkettä jaettaessa valtion ylimää-
20814:  päivätyön tehneitä toimittajia.                              räisiä sanomalehtimieseläkkeitä, ja
20815:     Paikallislehtien merkitys suomalaisessa viestin-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20816:  täpolitiikassa ja tiedonvälityksessä on nykyisin             siin, jotta myös Paikallislehtien Liitto ry.
20817:  erittäin keskeinen ja niillä on yhteensä noin                saisi asiantuntijana antaa lausunnon sa-
20818:  kolme miljoonaa suomalaista lukijaa. Ne ovat                 nomalehtimieseläkkeiden hakijoista?
20819: 
20820:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
20821: 
20822:                                                Lea Kärhä
20823: 
20824: 
20825: 
20826: 
20827:  4284000415
20828: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 292
20829: 
20830: 
20831: 
20832: 
20833:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20834: 
20835:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        nustusluonteisuudesta seuraa, ettet slta voi esi-
20836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         merkiksi määrämittaisella toimimisella alalla au-
20837: olette 9 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        tomaattisesti ansaita. Samoin siitä seuraa, ettei
20838: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      eläke ole luonteeltaan vanhuus-, työkyvyttömyys-
20839: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tms. perustein myönnettävä eläke.
20840: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        Eläke myönnetään hakemuksesta. Valtioneu-
20841: sestä n:o 292:                                        voston päätöksen mukaan hakemuksista on pyy-
20842:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Pai-    dettävä Suomen Sanomalehtimiesten Liitto -
20843:        kallislehtien Liitto ry:hyn kuuluvat sano-     Finlands Journalistförbund ry:n ja Päätoimitta-
20844:        malehtimiehet ovat lähes täysin jääneet        jain Yhdistys- Chefredaktörernas Förening ry:n
20845:        ilman eläkettä jaettaessa valtion ylimää-      lausunto.
20846:        räisiä sanomalehtimieseläkkeitä, ja               Kansanedustaja Kärhän kysymyksen mukaan
20847:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ''Paikallislehtien Liitto ry:hyn kuuluvat sanoma-
20848:        siin, jotta myös Paikallislehtien Liitto ry.   lehtimiehet ovat lähes täysin jääneet ilman elä-
20849:        saisi asiantuntijana antaa lausunnon sa-       kettä jaettaessa valtion ylimääräisiä sanomalehti-
20850:        nomalehtimieseläkkeiden hakijoista?            mieseläkkeitä''. Onko sanomalehtimieseläkettä
20851:                                                       hakeneiden ja saaneiden joukossa vuosittain ollut
20852:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      myös Paikallislehtien Liitto ry:n jäseniä, ei ope-
20853: ti seuraavaa:                                         tusministeriöllä ole tilastoitua tietoa. Eläkepää-
20854:    Ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä an-       töstä tehdessään ministeriö ei näet kiinnitä huo-
20855: netun valtioneuvoston päätöksen (3 7177, muut.        miota siihen, onko hakija mahdollisesti jäsen
20856: 218/83) mukaan sanomalehtimieseläkkeinä an-           jossakin alan järjestössä vai ei. Eläkkeen myöntä-
20857: nettavia ylimääräisiä eläkkeitä voidaan myöntää       misessä otetaan huomioon yksinomaan hakijan
20858: valtion tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten       ansiot sanomalehtimiehenä.
20859: otetun määrärahan rajoissa. Vuonna 1983 tarkoi-          Opetusministeriö ei ole katsonut tarpeelliseksi
20860: tukseen oli varattu 22 sanomalehtimieseläkettä        laajentaa lausunnonantajien piiriä. Ministeriö to-
20861: vastaava määräraha.                                   teaa lopuksi, että tiettävästi huomattava osa Pai-
20862:    Päätöksen 2 §:n mukaan eläke voidaan myön-         kallislehtien Liitto ry:n jäsenistä kuuluu nykyisin
20863: tää Suomen kansalaiselle tunnustuksena hänen          myös Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ry:n
20864: ansioistaan sanomalehtimiehenä. Eläkkeen tun-         jäsenyyteen.
20865: 
20866:     Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1984
20867: 
20868:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
20869:                                       1983 vp. -      KK n:o 292                                         3
20870: 
20871: 
20872: 
20873: 
20874:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20875:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          t.ex. efter viss tjänstetid på området i fråga. På
20876: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         samma sätt följer därav, att pensionen i fråga
20877: av den 9 december 1983 tili vederbörande med-         inte tili sin karaktär är sådan pension som
20878: lem av statsrådet sänt en avskift av följande av      beviljas på grund av ålderdom, arbetsoförmåga
20879: riksdagsman Lea Kärhä undertecknade spörsmål          eller dylikt.
20880: nr 292:                                                  Pension beviljas på ansökan. Enligt statsrådets
20881:                                                       beslut skall utlåtande om ansökningarna inhäm-
20882:           Är Regeringen medveten om att av de         tas av Suomen Sanomalehtimiesten Liitto -
20883:        journalister som hör tili Paikallislehtien     Finlands Journalistförbund r.y. och Päätoimitta-
20884:        Liitto ry. (Lokaltidningarnas förbund) har     jain yhdistys - Chefredaktörernas förening r.y.
20885:        nästan ingen beviljats statens extra jour-        Enligt riksdagsman Kärhäs spörsmål har nästan
20886:        nalistpension, och                             ingen av de journalister som hör tili Paikallisleh-
20887:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         tien Liitto ry. (Lokaltidningarnas förbund) bevil-
20888:        att även Paikallislehtien Liitto ry. (Lokal-   jats statens extra journalistpension. Undervis-
20889:        tidningarnas förbund) får såsom sakkun-        ningsministeriet har inte några statistiska uppgif-
20890:        nig avge utlåtande angående de som             ter tili sitt förfogande beträffande frågan om det
20891:        ansöker om journalistpension?                  bland dem som ansökt om och beviljats denna
20892:                                                       pension funnits medlemmar i Paikallislehtien
20893:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Liitto ry. (Lokaltidningarnas förbund). Då minis-
20894: framföra följande:                                    teriet fattar beslut om pension fäster det nämli-
20895:    Enligt statsrådets beslut (3 7177, ändr. 218/83)   gen inte uppmärksamhet vid om sökanden möjli-
20896: om extra journalistpensioner kan extra pension        gen är medlem i någon organisation på sitt
20897: beviljas såsom journalistpension inom ramen för i     område eller inte. Vid beviljandet av pension tas
20898: statsförslaget för detta syfte upptaget anslag.       enbart hänsyn tili sökandens journalistmeriter.
20899: Under år 1983 hade för detta syfte reserverats ett       Undervisningsministeriet har inte ansett det
20900: anslag som motsvarade 22 journalistpensioner.         vara påkallat att utöka antalet avgivare av utlå-
20901:    Enligt beslutets 2 § kan pension beviljas jour-    tande. Tili slut konstaterar ministeriet, att största
20902: nalist, viiken är finsk medborgare, såsom erkäns-     delen av medlemmarna i Paikallislehtien Liitto
20903: la för förtjänstfull verksamhet som journalist.       ry. (Lokaltidningarnas förbund) numera också är
20904: Eftersom pensionen beviljas såsom erkänsla, föl-      medlemmar i Suomen Sanomalehtimiesten Liitto
20905: jer därav, att den inte automatiskt kan beviljas      - Finlands Journalistförbund r.y.
20906:     Helsingfors den 17 januari 1984
20907: 
20908:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
20909:                                                   1983 vp.
20910: 
20911: Kirjallinen kysymys n:o 293
20912: 
20913: 
20914: 
20915: 
20916:                                     Lahti-Nuuttila ym.: Kirjastojen vapaakappalekokoelmien käytettä-
20917:                                       vyyden tehostamisesta
20918: 
20919: 
20920:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20921: 
20922:     Kun eduskunta vuonna 1980 hyväksyi uuden                Mikään näistä ei kuitenkaan ole toteutunut. Ja
20923: vapaakappalelain, tarkoituksena oli saada kansal-        vaikka lain perustarkoitus, kansallisen kulttuurin
20924: lisen kulttuurin säilyttämistä, luetteloimista ja        tuotteiden säilyttäminen jälkipolville, tosin to-
20925: tilastoimista koskeva lainsäädäntö vastaamaan            teutuu, nykyinen tilanne on täysin epätyydyttävä
20926: teknistä kehitystä. Tästä syystä vapaakappaleiden        ja vastoin niitä tavoitteita, joihin uudella lainsää-
20927: luovutusvelvollisuus ulotettiin koskemaan paino-         dännöllä pyrittiin.
20928: tuotteiden lisäksi myös äänilevyjä, äänikasetteja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20929: ja kuvakasetteja.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20930:     Lakia hyväksyttäessä eduskunnassa oletettiin,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20931: että vuoden 1981 alusta lähtien Helsingin ja             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20932: Jyväskylän yliopistojen kirjastoihin kertyvät au-
20933: diovisuaalisen aineiston kokoelmat saisivat sa-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
20934: manlaisen kohtelun kuin painotuotteet. Oletet-                   jotta vapaakappalelain mukaisesti tieteel-
20935:  tiin myös, että äänitteistä laadinaisiin ja julkais-            lisiin kirjastoihin kertyvä aineisto saadaan
20936:  taisiin kansallisbibliografiaa vastaavat luettelot ja           asianmukaisesti luetteloiduksi ja tutkijoi-
20937:  että aineisto tulisi tutkijoiden käyttöön samalla               den käyttöön, ja että vapaakappaleko-
20938:  tavoin kuin painotuotteetkin. Ja vaikka tästä ei                koelmien täydennykseksi saadaan ennen
20939:  hallituksen esityksessä nimenomaan mainittu-                    vuotta 1981 ilmestynyt kotimainen au-
20940:  kaan, oli syytä olettaa, että samalla ryhdyttäisiin             diovisuaalinen aineisto?
20941:  toimiin ennen vuotta 1981 ilmestyneen materiaa-
20942: lin liittämiseksi vapaakappaleista syntyviin koko-
20943:  elmiin.
20944:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
20945: 
20946:                         Pentti Lahti-Nuuttila                       Sinikka Hurskainen
20947:                         Pirjo Ala-Kapee                             Tuula Paavilainen
20948:                         Erkki Liikanen                              Mikko Elo
20949: 
20950: 
20951: 
20952: 
20953:  4284000404
20954: 2                                      1983 vp. -       KK n:o 293
20955: 
20956: 
20957: 
20958: 
20959:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20960: 
20961:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Vapaakappaleina saapuvien painotuotteiden
20962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           osalta voidaan todeta, että niiden luetteloiminen
20963: olette 9 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-          kansallisbibliografiaan tapahtuu nykyisin Helsin-
20964: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        gin, Turun ja Jyväskylän yliopistojen kirjastojen
20965: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         yhteistyönä. Kansallisbibliografia tuotetaan ny-
20966: Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       kyisellään niin ajantasaisena kuin se vapaakappa-
20967: kysymyksestä n:o 293:                                   lelain säännöksiä kiristämättä on mahdollista.
20968:                                                         Sitä vastoin vapaakappaleaineistoa ei kaikissa kir-
20969:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         jastoissa nykyisellä työvoimalla voida riittävässä
20970:         jotta vapaakappalelain mukaisesti tieteel-      määrin järjestää niin, että se olisi vaikeuksitta
20971:         lisiin kirjastoihin kertyvä aineisto saadaan    tutkimuksen käytössä. Valtiontaloudelliset näkö-
20972:         asianmukaisesti luetteloiduksi ja tutkijoi-     kohdat huomioon ottaen ei myöskään näytä
20973:         den käyttöön, ja että vapaakappaleko-           mahdolliselta osoittaa kaikille kirjastoille näihin
20974:         koelmien täydennykseksi saadaan ennen           tehtäviin riittäviä voimavaroja. Opetusministe-
20975:         vuotta 1981 ilmestynyt kotimainen au-           riön tarkoituksena onkin yhdessä asianomaisten
20976:         diovisuaalinen aineisto?                        kirjastojen kanssa seurata lainsäädännön vaiku-
20977:                                                          tuksia ja pyrkiä selvittämään kirjastojen työnjaon
20978:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kehittämistä vapaakappaleaineiston järjestämises-
20979: ti seuraavaa:                                           sä ja käsittelyssä. Tätä ovat edellyttäneet muun
20980:                                                         muassa valtion tilintarkastajat kertomuksessaan
20981:    Vuoden 1981 alusta voimaan tullut vapaakap-           vuodelta 1982.
20982: palelaki laajensi maamme tieteellisiin kirjastoihin         Vapaakappaleina saapuvan audiovisuaalisen ai-
20983: vapaakappaleina tulevan aineiston määrää huo-            neiston käsittelyn osalta voidaan todeta, että
20984: mattavasti. Luovutusvelvollisuus ulotettiin koske-      Jyväskylän yliopiston kirjasto on vuonna 1983
20985: maan painotuotteita entistä merkittävästi laajem-        aloittanut sitä koskevan luettelon tuottamisen
20986: min. Luovutusvelvollisuuden piiriin tulivat lisäksi      atk-menetelmin. Luettelo tulee korvaamaan ai-
20987: mm. äänilevyt, äänikasetit ja muut vastaavat             kaisemmin Suomen Äänitearkisto ry:n tuottaman
20988: audiovisuaaliset tuotteet. Painotuotteiden osalta       luettelon ja täyttänee ne vaatimukset, joita maas-
20989: luovutusvelvollisuutta laajennettiin lain eduskun-       samme kohtuudella voidaan kansalliselle äänite-
20990: takäsittelyssä lisäksi niin, että painotuotteet va-     luettelolle asettaa. Jyväskylän yliopiston kirjas-
20991: paakappaleina saavien kirjastojen määrää lisättiin       toon tulevat äänitteet ovat myös tutkijoiden
20992: viidestä kuuteen.                                        käytettävissä joko alkuperäisinä tai käyttökopioi-
20993:    Vapaakappaleina saapuvan aineiston kasvu on           na. Helsingin yliopiston kirjaston osalta ei vastaa-
20994: ollut lain valmisteluvaiheessa ennakoitua vieläkin       via järjestelyitä ole vielä voitu toteuttaa muun
20995: suurempaa ja lisännyt kirjastojen työmäärää huo-         muassa sopivien tilojen puutteesta johtuen. Ope-
20996: mattavasti odotettua enemmän. Vapaakappale-              tusministeriö yhteistyössä Helsingin yliopiston
20997: lainsäädännön perusteella on lisähenkilöstöä voi-        kirjaston kanssa pyrkii siihen, että kirjaston ääni-
20998: tu osoittaa vain Helsingin yliopiston ja Jyväskylän      tekokoelmalle voitaisiin yliopiston sisäisin järjes-
20999: yliopiston kirjastoille lähinnä vapaakappalelaista       telyin osoittaa tilat, jotka mahdollistavat kokoel-
21000: johtuvia valvonta-, vastaanotto- ja jakelutehtäviä       man asianmukaisen säilyttämisen ja käytön. Sa-
21001: sekä av-aineiston käsittelyyn liittyviä tehtäviä var-    massa yhteydessä tulisi opetusministeriön käsityk-
21002: ten.                                                     sen mukaan Suomen Äänitearkisto ry:n nyt omis-
21003:                                     1983 vp. -     KK n:o 293                                      3
21004: 
21005: tamat vanhemman ääniteaineiston kokoelmat          Helsingin yliopiston kirjaston kesken solmittaval-
21006: liittää yliopiston kirjaston vapaakappalekokoel-   la sopimuksella. Asiaa koskevissa neuvotteluissa
21007: maan. Äänitearkiston kokoelman liittämisen yli-    eri osapuolten välillä on pyritty siihen, että
21008: opiston kirjaston vapaakapp3:\ekokoelmaan tulisi   luovutus voisi tapahtua vuoden 1985 alusta.
21009: tapahtua yksityisen Suomen Aänitearkisto ry:n ja
21010: 
21011:     Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1984
21012: 
21013: 
21014:                                                                     Ministeri Gustav Björkstrand
21015: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 293
21016: 
21017: 
21018: 
21019: 
21020:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
21021: 
21022:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen               Angående de tryckalster som erhålls som fri-
21023: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           exemplar kan man konstatera, att deras katalogi-
21024: av den 9 december 1983 tili vederbörande med-           sering i nationalbibliografin numera sker i samar-
21025: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av       bete mellan Helsingfors, Åbo och Jyväskylä uni-
21026: riksdagsman Lahti-Nuuttila moflo undertecknade          versitets biblioteko Nationalbibliografin hålis för
21027: spörsmål nr 293:                                        närvarande a jour så långt det är möjligt uran att
21028:                                                         skärpa stadgandena i lagen om friexemplaro Där-
21029:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        emot kan allt det materia! som tillställts bibliote-
21030:         för att det materia!, som enligt lagen om       ken som friexemplar, inte handhas tiliräckligt bra
21031:         friexemplar bör tillställas vetenskapliga       med nuvarande arbetskraft så att det utan svårig-
21032:         bibliotek, vederbörligen kan katalogiseras      heter kunde stälias tili forskarnas förfogande      0
21033: 
21034: 
21035: 
21036: 
21037:         och ställas tili forskarnas förfogande för      Med hänsyn tili statens ekonomiska läge förefal-
21038:         att komplettera friexemplarsamlingarna          ler det inte helier att vara möjligt att bevilja alla
21039:         med det inhemska audiovisuella mate-            bibliotek tiliräckliga resurser för dessa uppgiftero
21040:         ria!, som har utkommit före år 1981?            Undervisningsministeriet har för avsikt att tili-
21041:                                                         sammans med vederbörande bibliotek följa med
21042:                                                         ifrågavarande lagstiftnings verkningar och försöka
21043:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utreda utvecklandet av bibliotekens arbetsfördel-
21044: framföra följande:                                      ning vid ordnandet och behandlingen av fri-
21045:     Lagen om friexemplar som trädde i kraft             exemplaro Bl.ao statsrevisorerna har förutsatt det-
21046: räknat från början av år 1981, utökade betydligt        ta i sin verksamhetsberättelse för år 1982     0
21047: 
21048: 
21049: 
21050: 
21051: antalet produkter som såsom friexemplar tillställs          Man kan konstatera angående behandlingen av
21052: de vetenskapliga biblioteken i vårt lando Överlå-       det materia! som tilistälis som friexemplar, att
21053: telseskyldigheten utvidgades tili att gälla tryckals-   Jyväskylä universitets bibliotek år 1983 har börjat
21054: ter i betydligt större utsträckning än tidigareo        uppgöra en katalog däröver baserad på adb-sys-
21055: Bl.ao grammofonskivor, ljudkassetter och motsva-        temo Katalogen kommer att ersätta den tidigare
21056: rande audiovisuella produkter är sådana alster          katalog som Suomen Äänitearkisto ry (Finlands
21057:                                                                                                  0
21058: 
21059: 
21060: 
21061: som bör överlämnas såsom friexemplaro Vid riks-         Ljudarkiv) redigerat och torde uppfylla de krav,
21062: dagsbehandlingen av ovan nämnda lag kom man             som kan stälias på en nationell fonogramkatalog     0
21063: 
21064: 
21065: 
21066: överens om att utvidga överlåtelseskyldigheten          De fonogram som tilistälis Jyväskylä universitets
21067: beträffande tryckalster så, att antalet friexemplar,     bibliotek ställs även tili forskarnas förfogande
21068: som bör tillstälias bibliotek, utökades från fem        såsom original elier kopior. Vid Helsingfors uni-
21069: tili sexo                                               versitet har motsvarande arrangemang ännu inte
21070:     Utökningen av antalet produkter som bör             kunnat genomföras, beroende bl.ao på att lämp-
21071: överlåtas såsom friexemplar har varit ännu större       liga utrymmen saknaso Undervisningsministeriet
21072: än vad man vid lagberedningen förutsågo Således         strävar i samarbete med Helsingfors universitets
21073: har arbetsmängden på biblioteken blivit betyd-           bibliotek tili att anvisa utrymmen vid universitet
21074: ligt större än man kunde väntao På basen av             vilka möjliggör en sakenlig uppbevaring och
21075: lagstiftningen angående friexemplar har en utök-        användning av samlingarnao Enligt undervis-
21076: ning av personalen, närmast för att handha               ningsministeriets uppfattning borde i detta sam-
21077: ärenden i anslutning tili övervakning, mottag-          manhang de äldre fonogramsamlingar, som nu-
21078: ning och distribution samt i anslutning tili             mera ägs av Suomen Äänitearkisto ryo införlivas
21079: behandlingen av materia! kunnat möjliggöras vid         med Helsingfors universitets biblioteks f!.iexemp-
21080: Helsingfors och Jyväskylä universiteto                   larsamlingar. Införlivandet av Suomen Aänitear-
21081:                                      1983 vp. -- ~ n:o 293                                           5
21082: 
21083: kisto ry:s samlingar med Helsingfors universitets   singfors universitets bibliotek. Vid förhandlingar-
21084: biblioteks friexemplarsamlingar borde ske genom     na i ärendet har parterna som målsättning haft
21085: avtal mellan Suomen Äänitearkisto ry. och Hel-      att överlåtelsen skulle ske från början av 1985.
21086: 
21087:     Helsingfors den 17 januari 1984
21088: 
21089:                                                                       Minister Gustav Björkstrand
21090:                                                 1983 vp.
21091: 
21092: Kirjallinen kysymys n:o 294
21093: 
21094: 
21095: 
21096: 
21097:                                    Kietäväinen ym.: Moottoriajoneuvoverolain viljelijöille aiheutta-
21098:                                       mien epäkohtien korjaamisesta
21099: 
21100: 
21101:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21102: 
21103:    Laki moottoriajoneuvoverosta ja erityisesti sen     yleisellä tiellä ajaessaan käytettävä verollista polt-
21104: sisältämät määräykset lisäveron suorittamisesta        toainetta. Polttoaineen vaihtaminen on diesel-
21105: ovat useissa tapauksissa johtaneet kohtuutto-          traktorissa erittäin hankala ja aikaa vievä toimen-
21106: muuksiin ja epäselvyyksiin maataloudessa käytet-       pide, johon muutaman tunnin tai edes muuta-
21107: tävien traktoreiden kohdalla. Myöskään verohalli-      man päivän työn takia ei mielellään tyhdy.
21108: tuksen moottoriajoneuvoverolain soveltamisesta            Viljelijän kannalta nykyistä menettelyä parem-
21109: annettu ohje (7115/59/1981) ei ole tuonut              pi olisi järjestely, että hän voisi maksaa lisäveron
21110: asiaan riittävää selvyyttä                             vain niiltä päiviltä, joina hän korvausta vastaan
21111:     Viljelijän niin tilalla kuin sen ulkopuolellakin   ajaa soraa tai puutavaraa yleisellä tiellä. Kuiten-
21112: suoritettavasta traktorityöstä vain vähäinen osa on    kin moottoriajoneuvoverolain 19 §:n mukaan
21113: sellaista työtä, jossa jouduttaisiin käyttämään        nykyisellään lisävero on maksettava koko vero-
21114: verollista polttoainetta. Useimmissa tapauksissa       vuodelta ja yhtenä eränä ennen kuin moottori-
21115: voidaan käyttää polttoöljyä ilman, että siitä jou-     ajoneuvossa asianomaisena vuotena käytetään
21116: duttaisiin maksamaan lisäveroa. Viljelijän kan-        lain 14 §:ssä tarkoitettua lisäveron perusteena
21117:  nalta asia on ongelmallinen, koska on useita          olevaa polttoainetta eli polttoöljyä. Tällainen
21118:  rajatapauksia, joissa ei ole selvyyttä, kumpaa        tietyille päiville kirjattu polttoöljyn käyttölupa
21119: polttoainetta olisi käytettävä, verollista vai vero-   tulisi olla mahdollista lunastaa postista ennakko-
21120:  tonta.                                                na. Lupa pitäisi ajossa olla tietysti mukana.
21121:     Valtaosa traktorilla suoritettavasta työstä voi-      Toinen viljelijöiden taholta esitetty korjaus on
21122:  daan maatalouden piirissä tehdä polttoöljyä käyt-     ollut se, että he voisivat suorittaa oman puutava-
21123:  täen. Kun traktoriin on liitetty kone tai laite,      ran hankinta-ajon polttoöljyllä. Mikäli he nyt
21124:  esim. niittokone, Jana, lumilinko tai -aura tai       tuottavat haketta yli oman tarpeen, heidän täytyy
21125:  mylly, traktoria pidetään moottorityökoneena,         hakekuormaa jopa naapuriinkin viedessään käyt-
21126:  jonka polttoaineena saa käyttää polttoöljyä il-        tää verollista polttoainetta.
21127:  man, että siitä joudutaan maksamaan lisäveroa.           Vähintä, mitä viljelijä voisi edellyttää, olisi
21128:     Polttoöljyn käyttö ilman lisäveron maksamista      ennakkotieto moottoriajoneuvorekisteriä pitäväi-
21129:  ei kuitenkaan moottoriajoneuvolain 17 §:n mu-          tä viranomaiselta epäselvissä rajatapauksissa. Tä-
21130:  kaan ole sallittua, jos traktoria perävaunulla tai    mä puolestaan vaatisi tätä tarkoittavaa lisäystä
21131:  peräreellä varustettuna käytetään yleisellä tiellä     moottoriajoneuvoverolain 18 §:ään.
21132:  tai kadulla puutavaran tai maa- ja huoneenraken-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21133:  nustoiminnassa käytettävän maa- ja kiviaineen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21134:  kuljetukseen korvausta vastaan. Tämä johtaa käy-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21135:  tännössä siihen, että esimerkiksi puutavaran han-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21136:   kintakaupan tehneen viljelijän on ko. puutavaraa
21137: 
21138: 
21139: 
21140: 
21141:  428400066Y
21142: 2                                   1983 vp. -     KK n:o 294
21143: 
21144:         Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-         misesta nykyisellään viljelijöille aiheutu-
21145:      litus aikoo ryhtyä moottoriajoneuvovero-            vat kohtuuttomuudet ja epäselvyydet voi-
21146:      lain muuttamiseksi niin, että sen sovelta-          taisiin korjata?
21147:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
21148: 
21149:         Timo Kietäväinen               Hannu Kemppainen              Jussi Ranta
21150:         Aapo Saari                     Seppo Pelttari                Sirkka-Liisa Anttila
21151:         Tytti Isohookana-Asunmaa       Mauri Pekkarinen              Olavi Martikainen
21152:         Pentti Poutaneo                Lea Sutinen                   Reino Karpola
21153:         Juhani Alaranta                Mauno Manninen                Väinö Raudaskoski
21154:         Heikki Kokko                   Jukka Vihriälä                Esko Aho
21155:         Pirkko Ikonen                  Matti Maijala                 Mikko Jokela
21156:         Einari Nieminen                Heimo Linna                   Taisto Tähkämaa
21157:                                        Katri-Helena Eskelinen
21158:                                       1983 vp. -      KK n:o 294                                          3
21159: 
21160: 
21161: 
21162: 
21163:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21164: 
21165:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         luettuna. Verovapaus ei kuitenkaan koske tällai-
21166: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sen traktorin käyttöä perävaunulla tai -reellä
21167: olette 9 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        varustettuna yleisellä tiellä tai kadulla, näiden
21168: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ylitystä lukuunottamatta, puutavaran tai maa- ja
21169: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       huoneenrakennustoiminnassa käytettävän maa-
21170: Timo Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-     ja kiviaineen kuljetukseen korvausta vastaan.
21171: ta kysymyksestä n:o 294:                                 Kysymyksessä tarkoitetut traktorit saattavat ol-
21172:                                                       la lisäverosta vapaita sekä maatalouskäytön että
21173:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    työkoneen käytön perusteella. Moottoriajoneuvo-
21174:        litus aikoo ryhtyä moottoriajoneuvovero-       verolain tätä koskevilla säännöksillä on pyritty
21175:        lain muuttamiseksi niin, että sen sovelta-     siihen, että traktoria voidaan käyttää lievemmin
21176:        misesta nykyisellään viljelijöille aiheutu-    verotetulla polttoaineelia mahdollisimman laajas-
21177:        vat kohtuuttomuudet ja epäselvyydet voi-       ti niissä tapauksissa, joissa traktoria ei käytetä
21178:        taisiin korjata?                               maatalouden ulkopuoliseen ansiotarkoituksessa
21179:                                                       harjoitettavaan ammattimaisen kuorma-autolii-
21180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kenteen kanssa kilpailevaan varsinaiseen kuljetus-
21181: ti seuraavaa:                                         toimintaan. Puutavaran hankintakauppaan liitty-
21182:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain säännös-      vää kuljetusta on pidetty korvausta vastaan har-
21183: ten mukaan on mm. dieselöljyä käyttämään              joitettuna, joten maanviljelijän on tällaisessa
21184: tarkoitetusta ajoneuvosta suoritettava lisäveroa,     ajossa käytettävä yleisellä tiellä traktorissaan polt-
21185: jos ajoneuvoa käytetään dieselöljyä lievemmin         toaineena verollista dieselöljyä. Moottoriajoneu-
21186: verotetulla polttoaineella, eli käytännössä poltto-   voverolain 18 §:n nojalla voidaan verohallituksel-
21187: öljyllä. Lisävero joudutaan suorittamaan, jos ajo-    ta pyytää ennakkoratkaisua siitä, onko traktorin
21188: neuvon polttoainejärjestelmään kuuluvassa säili-      tiettyä käyttöä pidettävä lain 17 §: n 1 kohdan
21189: össä on vähäinenkin määrä polttoöljyä, eikä lisä-     tarkoittamana työkonekäyttönä.
21190: veron suorittamisvelvollisuus riipu ajoneuvon            Edellä sanotuista säännöksistä aiheutuu, että
21191: käyttöpaikasta tai käyttötavasta. Lisävero peritään   maanviljelijä voi joutua vaihtamaan traktorin
21192: ainavuotuisenaja sen määrä traktorista on nykyi-      polttoainetta sen käyttötarkoituksen mukaan.
21193: sin 5 000 markkaa. Lain mukaan on myös mah-           Käytännössä saattaa verohallituksen 22.11.1982
21194: dollista siinyä käyttämään dieselajoneuvossa polt-    antamista ohjeista huolimatta esiintyä epätietoi-
21195: toaineena polttoöljyä tekemällä tästä etukäteen       suutta lisäveron suorittamisvelvollisuutta koske-
21196: ilmoitus moottoriajoneuvorekisteriä pitävälle vi-     vien säännösten tulkinnasta. Laissa ei nykyisin ole
21197: ranomaiselle, jolloin tämä maksuunpanee kysei-        ennakkotietomenettelyä, josta saataisiin ratkaisu
21198: seltä vuodelta suoritettavan lisäveron.               myös traktorin maatalouskäyttöä koskeviin tai
21199:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 §:n        muihin lain 17 §:n 2 kohdasta aiheutuviin tul-
21200: nojalla traktori on lisäverosta vapaa, jos se on      kintaongelmiin. Tähän liittyvät epäkohdat ovat
21201: säännöksen 1 kohdan tarkoittamalla tavoin moot-       valtiovarainministeriön tiedossa ja toimenpiteet
21202: torityökoneeksi varustettu eikä sitä käytetä varsi-   niiden korjaamiseksi ovat valmisteltavina. Tässä
21203:  naisiin kuljetustehtäviin. Säännöksen 2 kohdan       yhteydessä tulevat selviteltäviksi myös kysymyk-
21204:  mukaan lisäverosta vapaita ovat traktorit, joita     sessä esitetyt ehdotukset lainsäädännön kehittä-
21205:  käytetään maa- ja metsätaloudessa, maa- ja met-      miseksi.
21206: sätalouden harjoittajan yksityistalous mukaan
21207: 
21208:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1984
21209: 
21210:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
21211: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 294
21212: 
21213: 
21214: 
21215: 
21216:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21217: 
21218:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           allmän väg elier gata, förutom vid övergång av
21219: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          dessa, för transport mot ersättning av virke elier
21220: av den 9 december 1983 tili vederbörande med-          jord- och stenämnen, som används vid jord- och
21221: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     husbyggnadsverksamhet.
21222: riksdagsman Timo Kietäväinen m.fl. underteck-
21223: nade spörsmål nr 294:                                     De traktorer som avses i spörsmålet kan vara
21224:                                                        befriade från tilläggsskatt både på den grund att
21225:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          de används i lanthushållning och på den grund
21226:        geringen vidta för att ändra lagen om           att de används som redskap. Med stadgandena
21227:        skatt på motorfordon så, att de orimlig-        härom i lagen om skatt på motorfordon har man
21228:        heter och oklarheter som tillämpningen          strävat tili att traktor kan användas i så omfattan-
21229:        av lagen för närvarande ger anledning till      de mån som möjligt med lindrigare beskattat
21230:        i fråga om jordbrukare kunde korrigeras?        bränsle i de fall, där traktorn inte används för
21231:                                                        egentlig transportverksarnhet som tävlar med den
21232:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt       yrkesmässiga lastbilstrafiken och som utövas i
21233: anföra följande:                                       fötvärvssyfte utanför lantbruket. Transport i an-
21234:                                                        slutning tili leveranshandel med trävara har be-
21235:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på motor-
21236:                                                        traktats som transport som utövas mot ersättning,
21237: fordon måste bl.a. för fordon som är avsett att
21238:                                                        och således måste jordbrukaren vid en dylik
21239: drivas med dieselolja erläggas tiliäggsskatt, om
21240:                                                        körsla på allmän väg använda beskattningsbar
21241: fordonet drivs med bränsle som är lindrigare
21242:                                                        dieselolja som bränsle i sin traktor. Med stöd av
21243: beskattat än dieselolja, dvs. i praktiken med
21244:                                                        18 § lagen om skatt på motorfordon kan man av
21245: brännolja. Tilläggsskatt måste erläggas om tili
21246:                                                        skattestyrelsen anhålla om förhandsbesked om,
21247: fordonets bränslesystem ansluten tank innehåller
21248:                                                        huruvida en viss användning av traktor skall
21249: ens en liten mängd brännolja, och skyldigheten
21250: att erlägga tiliäggsskatt inte är beroende av var      anses vara i 17 § 1 mom. avsedd användning som
21251:                                                        redskap.
21252: elier hur fordonet används. Tilläggsskatten upp-
21253: bärs alltid per år och dess belopp för en traktor är      Av ovan nämnda stadganden följer att jord-
21254: för närvarande 5 000 mark. Enligt lagen är det         brukaren kan tvingsas byta bränsle i traktorn i
21255: också möjligt att börja driva dieselfordon med         enlighet med tili vad den används. 1 praktiken
21256: brännolja som bränsle genom att på förhand             kan det, trots de direktiv som skattestyrelsen
21257: anmäla därom till den myndighet som för motor-         utfärdade 22.11.1982, förekomma okunskap om
21258: fordonsregister varvid denna debiterar den tilläg-     hur stadgandena angående skyldigheten att er-
21259: gas för ifrågavarande år.                              lägga tilläggsskatt skall tolkas. 1 lagen ingår för
21260:    Med stöd av 17 § lagen om skatt på motorfor-        närvarande inte ett förfarande angående för-
21261: don är traktor befriad från tilläggsskatt om den       handsbesked, som skulie ange lösningen också på
21262: på sätt som avses i 1 punkten i stadgandet är          de tolkningsproblem som gälier traktors använd-
21263: utrustad tili motorredskap och den inte används        ning i lanthushålining elier andra av 17 § 2
21264: för egentliga transportuppdrag. Enligt 2 punkten       mom. i lagen föranledda tolkningsproblem. Fi-
21265: i stadgandet är traktorer, som används i lant- och     nansministeriet är medvetet om missförhållande-
21266: skogshushållning, befriade från tiliäggsskatt, och     na i anslutning härtili och åtgärder för att
21267: häri innefattas idkares av lant- och skogshushåli-     korrigera dem är under beredning. 1 detta sam-
21268: ning privathushållning. Skattefriheten gälier          manhang kommer också de i spörsmålet fram-
21269: dock inte användning av sådan traktor då den           stälida förslagen tili utveckling av lagstiftningen
21270: utrustad med släpvagn elier släpsläde används på       att bli föremål för utredning.
21271: 
21272:      Helsingfors den 24 januari 1984
21273:                                                                             Minister Pekka Vennamo
21274:                                               1983 vp.
21275: 
21276: Kirjallinen kysymys n:o 295
21277: 
21278: 
21279: 
21280: 
21281:                                   Hetemäki-Olander ym.: Opintotukipäätösten ja -maksatuksen vii-
21282:                                     västymisestä
21283: 
21284: 
21285:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21286: 
21287:   Tänä syksynä ovat opintotukipäätökset viiväs-         Monet opiskelijat on saatettu taloudelliseen
21288: tyneet poikkeuksellisella tavalla. Elokuun lopulla   ahdinkoon, josta selvitäkseen he ovat joutuneet
21289: opintotukihakemuksensa jättäneet saivat päätök-      turvautumaan joko normaaliin pankkilainaan tai
21290: sensä pääsääntöisesti vasta loka-marraskuussa.       ansiotyöhön opintojen kustannuksella. Opintotu-
21291: Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on kuiten-      kipäätösten viivyttäminen ja myönnettyjen pää-
21292: kin yhä vaikeutumassa, sillä Valtion opintotuki-     tösten mukaisen opintorahaerän maksatuksen
21293: keskuksessa on päätetty maksaa syyslukukauden        siirtäminen rikkovat myös hyvää hallintotapaa,
21294: opintorahaerä, sekä asumislisä että opintorahan      jonka keskeisinä perusperiaatteina ovat päätösten
21295: perusosa, takautuvasti vasta helmikuun 8 päivänä     ennakoitavuus ja asioiden viivytyksetön käsittely.
21296: 1984.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21297:    Opintotukipäätösten viivästymistä on selitetty    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21298: opintotukikeskuksen siirtymisellä uusiin tietoko-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21299: neisiin. Lisähenkilökuntaa hakemusruuhkaa sel-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21300: vittämään ei ole kuitenkaan riittävän ajoissa pal-
21301: kattu. Selitystä vaille on jäänyt, miksi syysluku-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että Val-
21302: kauden opintorahaerät maksetaan vasta ensi vuo-             tion opintotukikeskuksen päätöksellä on
21303: den helmikuussa. Siirtopäätös on tullut opiskeli-           suuri joukko opiskelijoista jätetty kuluva-
21304: joille yllätyksenä, johon he eivät etukäteen ole            na syksynä ilman opintotukilainsäädän-
21305: voineet varautua.                                           nön mukaista opintotukea?
21306: 
21307:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
21308: 
21309:          Elsi Hetemäki-Olander          Helge Saarikoski               Lea Kärhä
21310:          Matti Jaatinen                 Tapio Holvitie                 Kimmo Sasi
21311:          Pertti Salolainen              Hannele Pokka                  Eeva Turunen
21312:          Ulla Puolanne                  Marjatta Väänänen              Sakari Valli
21313:          Heikki Perho                   Erkki Moisander                Impi Muroma
21314:          Helena Pesola                  Liisa Hilpelä                  Riitta Uosukainen
21315:          Tuulikki Petäjäniemi           Pirjo Rusanen                  Juho Koivisto
21316:          Sampsa Aaltio                  Kaarina Dromberg               Toivo T. Pohjala
21317:          Saara Mikkola                  Ilkka Kanerva                  Ilkka Suominen
21318:          Ritva Laurila                  Martti Tiuri                   Iiro Viinanen
21319:          Aila Jokinen                   Aino Pohjanoksa                Eva-Riitta Siitonen
21320:          Ben Zyskowicz                  Georg C. Ehrnrooth             Matti Viljanen
21321:          Riitta Jouppila                Sirpa Pietikäinen              Tauno Valo
21322:                                         Esko Almgren
21323: 
21324: 
21325: 
21326: 
21327: 428400077A
21328: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 295
21329: 
21330: 
21331: 
21332: 
21333:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21334: 
21335:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       vasta kevään 1984 lisämenoarviossa kesäkuussa
21336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1983 hyväksyi opintorahan perusosan suuruudet
21337: olette 9 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       syksylle 1983. Nämä seikat yhdessä edellä maini-
21338: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tun hakemusten jättämisen viivyttelyn kanssa
21339: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ovat aiheuttaneet päätösten saannissa viivettä,
21340: Elsi Hetemäki-Olanderin ym. tekemästä kirjalli-      joka oli keskimäärin 2-3 viikkoa. On kuitenkin
21341: sesta kysymyksestä n:o 295:                          huomattava, että opintotukiviranomaiset ovat
21342:                                                      vuotuisessa opintotukiesitteessä ilmoittaneet
21343:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Val-   opintotukihakemuksen käsittelyajaksi ''noin kak-
21344:        tion opintotukikeskuksen päätöksellä on       si kuukautta'', jonka määräajan puitteissa valta-
21345:        suuri joukko opiskelijoista jätetty kuluva-   osa hakemuksista ehdittiin tänäkin vuonna käsi-
21346:        na syksynä ilman opintotukilainsäädän-        tellä.
21347:        nön mukaista opintotukea?
21348:                                                         Opintotukipäätös sisältää valtiontakausta ja
21349:                                                      korkotukea koskevan päätöksen sekä opintorahaa
21350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        koskevan päätöksen sen mukaan, mitä opinto-
21351: seuraavaa:                                           tuen muotoja on haettu. Jos päätös sisältää
21352:    Opintotukea hakee vuosittain noin 240 000         takauspäätöksen, voi opintolainan nostaa pankis-
21353: opintotukilain piiriin kuuluvista noin 330 000       ta heti päätöksen saannin jälkeen ja pankin
21354: opiskelijasta. Koko opintovuodelle opintotukea       myönnettyä lainan. Nostossa tarvitaan oppilai-
21355: hakevien tulee jättää opintotukihakemus oppilai-     toksen antama opiskelutodistus, jonka opiskelija
21356: toksen kansliaan tai sosiaalitoimistoon vuosittain   toimittaa pankilleen. Opintoraha maksetaan 1-
21357: viimeistään 1 päivänä lokakuuta. Vaikka opinto-      2 kuukauden kuluttua päätöksen tekopäivästä
21358: tukiviranomaiset ovat suosittaneet opintotukiha-     riippuen siitä, mihin aikaan kuukaudesta päätös
21359: kemusten jättämistä mahdollisimman ajoissa, jä-      tehdään.
21360: tetään yli puolet vuotuisista hakemuksista syksyn       Edellä kuvattu käytäntö aiheutuu siitä, että
21361: alussa elo- ja syyskuun aikana. Esimerkiksi tänä     Valtion opintotukikeskuksen on ennen opintora-
21362: opintovuonna näiden kahden kuukauden aikana          han maksatuksen aloittamista valvottava hakijan
21363: jätettyjen hakemusten määrä oli noin 125 000.        opintojen jatkuminen. Tammikuun opintoraha-
21364: Keskiasteen oppilaitoksissa hakemus jätetään         erä on valvonnan takia maksettu aina helmikuun
21365: määräajan puitteissa paikalliselle opintotukivi-     erän yhteydessä. Valvonnan suorittaminen ennen
21366: ranomaiselle. Valtion opintotukikeskukseen tuli      opintorahaerien maksatusta on välttämätöntä,
21367: vielä lokakuun aikana noin 20 000 opintotukiha-      koska muussa tapauksessa Valtion opintotukikes-
21368: kemusta.                                             kus joutuisi jälkikäteen perimään satojen opiske-
21369:    Opintotukipäätöksiä Valtion opintotukikeskus      lijoiden opintorahoja takaisin. Vielä on huomat-
21370: ja opintotukilautakunnat ovat tehneet viime syk-     tava, että kokonaisopintorahoituksen kannalta
21371: syn aikana seuraavasti: heinäkuussa 40 000, elo-     olennaisesti merkittävämpi opintolaina voidaan
21372: kuussa 50 000, syyskuussa 30 000, lokakuussa         nostaa välittömästi opintotukipäätöksen jälkeen.
21373: 45 000, marraskuussa 50 000 ja joulukuussa noin      Tällöin sekä lainalla että opintorahalla opintonsa
21374: 20 000 päätöstä. Joulukuun päätöksistä osa kos-      rahoittava opiskelija voi järjestellä rahoituksensa
21375: kee jo yksinomaan kevätlukukautta 1984.              painottamalla siinä aluksi opintolainan käyttöä.
21376:    Aikaisempiin opintovuosiin verrattuna opinto-        Opintotukihakemuksensa vuosittain hyvissä
21377: vuoden 1983-84 hakemusten käsittely pääsi            ajoin tehneet opiskelijat saavat pääsääntöisesti
21378: täyteen käyntiin jonkin verran tavanomaista myö-     ensimmäisen opintorahaeränsä syyslukukauden
21379: hemmin. Viive aiheutui siitä, että mm. opinto-       aikana eli jo lokakuussa tai marraskuussa. Opin-
21380: tukilainsäädännön asumislisää koskevien säännös-     toraha maksetaan kuukausittain.
21381: ten muutosten takia jouduttiin uusimaan päätök-         Opintotukiviranomaiset ovat myös ryhtyneet
21382: siä käsittelevä tietosysteemi. Lisäksi eduskunta     uusiin toimenpiteisiin hakemusten jättämisen
21383:                                        1983 vp. -- RJC n:o 295                                          3
21384: 
21385: aientamiseksi siten, että ns. vanhat opiskelijat       pysyvän henkilöstön käyttämistä hakemusten kä-
21386: jättävät hakemuksensa pääsääntöisesti jo kevätlu-      sittelyssä. Näin ollen tilapäisen henkilökunnan
21387: kukauden aikana. Tämän helpottamiseksi heille          paikkaamisella ei syksyn ruuhkaan olisi voitu
21388: tullaan tänä keväänä lähettämään esitäytetty ha-       saada kevennystä. Valtion opintotukikeskuksen
21389: kemuslomake. Näin pyritään siihen, että lähinnä        henkilöresursseja ei ole viime vuosien aikana
21390: vain uudet opiskelijat jättäisivät hakemuksensa        voitu lisätä viraston esittämässä laajuudessa. Tä-
21391: kesällä ja syksyllä. Lisäksi koska opintojaan aloit-   män vuoksi ja ottaen huomioon sen, että opinto-
21392: tavatkin voivat tehdä hakemuksensa heti saatu-         tukilainsäädännön muutos opintorahan asumisli-
21393: aan tiedon oppilaitokseen hyväksymisestä, ei           sän vuokrakytkennän laajentamisen vuoksi on
21394: opintotukihakemuksen teon jättäminen syyskuul-         myös hidastamassa hakemusten käsittelyä, on
21395: le olisi enää välttämätöntä.                           henkilöresurssien lisätarve noussut entistä ajan-
21396:    Opintotukihakemusten käsittelyyn liittyvien         kohtaisemmaksi.
21397: moninaisten säännösten hallitseminen edellyttää
21398: 
21399:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1984
21400: 
21401:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
21402: 4                                     1983 vp. -- KJ( n:o 295
21403: 
21404: 
21405: 
21406: 
21407:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21408: 
21409:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen   stadgandena angående studiepenningens bo-
21410: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     stadstillägg ändrades. Dessutom godkände riks-
21411: av den 9 december 1983 till vederbörande med-      dagen storlekarna av studiepenningens grunddel
21412: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande avför hösten 1983 först i juni 1983 i tilläggsbudge-
21413: riksdagsman E. Hetemäki-Olander m.fl. under-       ten för våren 1983. Alla dessa omständigheter
21414: tecknade spörsmål nr 295:                          tillsammans med ovan nämnda dröjsmål som
21415:                                                    skett beträffande inlämnandet av ansökningarna
21416:            Är Regeringen medveten om att ett har lett till att besluten i genomsnitt har för-
21417:         stort antal studerande under innevarande ·senats 2--3 veckor. Det bör dock beaktas att
21418:         år har lämnats utan studiestöd enligt studiestödsmyndigheterna har informerat i sin
21419:         lagstiftningen angående studiestöd till årliga broschyr om studiestöd, att ansökningar
21420:         följd av det beslut som Statens studie- om studiestöd undergår ca 2 månaders behand-
21421:         stödscentral har fattat?                   ling. Under denna tid hann man även detta år
21422:                                                    behandla största delen av ansökningarna.
21423:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Beslut om studiestöd innehåller beslut om
21424: framföra följande:                                 statsborgen och räntestöd samt beslut om studie-
21425:    Ca 240 000 av de 330 000 studerande som penning beroende på de former av studiestöd
21426: omfattas av lagen om studiestöd, ansöker årligen som vederbörande ansökt om. Om beslut inne-
21427: om studiestöd. De som ansöker studiestöd för håller beslut om borgen, kan sökanden omedel-
21428: hela studieåret bör årligen inlämna sin ansökan bart lyfta lånet i baoken sedan han har fått del av
21429: om studiestöd i läroanstaltens kansli eller byrå beslutet och baoken beviljat lånet. Då sökanden
21430: som handhar socialfrågor senast den 1 oktober. lyfter lån, behöver han inryg från läroanstalt,
21431: Fastän de myndigheter som handhar ärenden i vilket han bör inlämna till banken.
21432: anslutning till studiestöd har rekommenderat att      Studiepenningen utbetalas om 1--2 månader
21433: ansökningarna om studiestöd bör inlämnas så sedan beslutet fattats beroende på, vid viiken tid
21434: tidigt som möjligt, inlämnas över hälften av de av månaden beslut fattas.
21435: årliga ansökningarna i början av hösten under          Ovan anförda förfarande beror därpå, att sta-
21436: augusti och september. T.ex. var antalet ansök- tens studiestödscenrral bör innan utbetalningen
21437: ningar som under innevarande studieår inlämna- av studiepenningen börjar, övervaka att sökan-
21438: des under dessa två månder ca 125 000. Om de den fortsätter sina studier. Studiepenningsraten
21439: är fråga om mellanstadieläroanstalter inlämnas för januari har beroende på övervakningen alltid
21440: ansökan inom utsatt tid hos loka! studiestöds- utbetalats i samband med raten för februari
21441: myndighet.                                         månad. Det är nödvändigt att ställa vederböran-
21442:    Under oktober månad inkom till statens stu- des studier under övervakning innan studiepen-
21443: diestödscentral ännu ca 20 000 ansökningar om ningsrater börjar utbetalas, eftersom statens stu-
21444: studiestöd. Statens studiestödscentral och studie- diestödscentral i annat fall i efterhand borde
21445: stödsnämnder har under innevarande höst fattat uppbära studiepenningar tilihaka hos hundratals
21446: beslut om studiestöd som följer: juli 40 000, studerande. Vidare bör beaktas, att studielån
21447: augusti 50 000, september 30 000, oktober som med hänsyn till den totala finansieringen av
21448: 45 000, november 50 000, december ca 20 000. studier är av större betydelse, kan omedelbart
21449:    En del av de beslut som har fattats i december lyftas sedan beslut om studiestöd har fattats.
21450: gäller redan enbart vårterminen 1984. Ansök- Härvid kan studerande som finansierar sina stu-
21451: ningarna om studiestöd för året 1983--84 kunde dier både med lån och studiepenning ordna sin
21452: upptas till behandling lite senare än vanligt finansiering genom att först betona användingen
21453: jämfört med vad man gjort under tidigare studie- av studielånet.
21454: år. Dröjsmålet berodde därpå att det datasystem       De studerande som årligen i god tid utarbetat
21455: som behandlar besluten måste förnyas eftersom sin ansökan om studiestöd, får sin första studie-
21456:                                       1983 vp. -- KJ( n:o 295                                         5
21457: 
21458: penningsrat normalt under höstterminen dvs.              Behandlingen av ansökningar om studiestöd,
21459: antingen i oktober elier november. Studiepen-        tili vilka mångahanda bestämmelser ansluter sig,
21460: ning utbetalas månatligen.                           förutsätter ordinarie anstälid personal.
21461:    Studiestödsmyndigheterna har även vidtagit            Således skulie man inte ha kunnat påskynda
21462: nya åtgärder för att ansökningarna inlämnas          behandlingen av det enorma antalet ansökningar
21463: tidigare så, att s.k. gamla studerande i regel       som inkom under hösten med hjälp av att avlöna
21464: inlämnar sina ansökningar redan under vårtermi-      tilifällig personal. Personalresurserna vid statens
21465: nen. För att underlätta detta kommer man att         studiestödscentral har under de senaste åren inte
21466: sända dem under innevarande vår en ansöknings-       kunnat utökas i den omfattning som centralen
21467: blankett som har delvis fylits i redan på förhand.   har föreslagit. Med anledning av ovan nämnda
21468: Man har nämligen för avsikt att närmast nya          och med hänsyn tili att ändringen i lagstift-
21469: studerande inlämnar sin ansökan under somma-         ningen om studiestöd, på basen av att bostads-
21470: ren och hösten. Efetersom även de som inleder        tillägget tili studiepenningen mera än förut har
21471: sina studier kan inlämna sin ansökan omedelbart      anknutits tili hyresutgifter, vilket medför att
21472: sedan de fått besked om att de har blivit antagna    behandlingen av ansökningarna blir lång-
21473: vid läroanstalt behöver de inte längre uppskjuta     sammare, har behovet av ökad personai blivit alit
21474: utarbetandet av ansökan tili september månad.        mera aktuelit.
21475:     Helsingfors den 31 januari 1984
21476: 
21477:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
21478: 
21479: 
21480: 
21481: 
21482: 428400077A
21483: 1
21484: 
21485: 1
21486: 
21487: 1
21488: 
21489: 1
21490: 
21491:     1
21492: 
21493:     1
21494: 
21495:     1
21496: 
21497:     1
21498: 
21499:         1
21500: 
21501:         1
21502: 
21503:         1
21504: 
21505:         1
21506:                                                  1983 vp.
21507: 
21508: Kirjallinen kysymys n:o 296
21509: 
21510: 
21511: 
21512: 
21513:                                     Elo ym.: Kunnallisten osakeyhtiöiden saattamisesta KVTEL:n pii-
21514:                                        nm
21515: 
21516: 
21517:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21518: 
21519:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-     ja muita yhteisömuotoja. Tämä on saattanutkin
21520: kelaki KVTEL koskee kunnan tai kuntainliiton            olla tarkoituksenmukaista hallinnonjärjestelyn
21521: palveluksessa olevaa viranhaltijaa tai työntekijää.     kannalta, mutta se ei KTV:n mielestä saa aiheut-
21522: Lakia sovelletaan kuitenkin myös sellaisen yhdis-       taa henkilökunnan kannalta eläke-etuuksien eri-
21523: tyksen työntekijään, jonka jäseninä on yksin-           arvoisuutta.
21524: omaan kuntia, kuntainliittoja ja niiden muodos-
21525:                                                             Neuvotteluissa Kunnallisen eläkelaitoksen
21526: tamia yhdistyksiä.                                      kanssa KVTEL:n muuttamisesta siten, että myös
21527:    KVTEL:n eduskuntakäsittelyn yhteydessä on            yksityisoikeudelliset yhteisöt, joissa kunnilla ja
21528: ollut esillä myös kysymys lain ulottamisesta kos-       kuntainliitoilla on määräämisvalta, tulisivat
21529: kemaan työntekijöitä, jotka ovat sellaisten yhdis-      KVTEL:n piiriin, saavutettiin neuvottelutulos jo
21530: tysten tai yhtiöiden palveluksessa, joissa kunnilla     v. 1973. Neuvotteluissa korostettiin KTV:n ta-
21531: on määräämisvalta. Eduskunta ei kuitenkaan ole          holta sitä, että osakeyhtiöistä tulisi kuntien tai
21532: katsonut aiheelliseksi muuttaa lakia näitä henki-       kuntainliittojen osalta riittää 51 prosentin enem-
21533: lökuntaryhmiä koskevaksi.                               mistö, koska tämä osakeyhtiölain mukaan antaa
21534:    Eduskunnalle on myös jätetty v. 1965 lakialoi-       määräämisvallan yhtiössä. Myöhemmin KTV:n
21535: te, jossa kiinnitettiin huomiota lain ulottamisesta     taholta on pidetty hyväksyttävänä 90 prosentin
21536: sellaiseen sairaalaan, jossa kuntien ohella on          osake-enemmistön rajaa KVTEL:n soveltamiselle
21537: osakkaana yksityinen laitos tai yhtymä, mikäli          sillä edellytyksellä, että lainmuutos pikaisesti to-
21538: kunnat yhteensä omistavat vähintään puolet sai-         teutetaan.
21539: raalasta. Kahdessa eduskuntakyselyssä on myös
21540: kiinnitetty hallituksen huomiota KVTEL:n sovel-            Eläkelaitos jättikin KVTEL:n muutosta koske-
21541: tamisalan laajentamiseen.                               van lakiesityksen sisäasiainministeriölle jo v.
21542:    Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liit-    197 3. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen
21543: to KTV ry. on tehnyt KVTEL:n soveltamisalan             pitkäksi venyneen lausuntokierroksen jälkeen v.
21544: laajentamista koskevan esityksen Kunnalliselle          1978. Hallituksen esityksen mukaan kunnallisen
21545: eläkelaitokselle jo neuvoteltaessa lain sisällöstä      eläkejärjestelmän ulkopuolelle jäisivät kuitenkin
21546: sekä uusinut myöhemmin lain voimaantultua               sähkölaitostoimintaa harjoittavat osakeyhtiöt, joi-
21547: esityksensä. KTV:n perusteena lain ulottamista          den osalta eläketurvan vapaaehtoinen järjestämi-
21548: koskemaan myös kuntien omistamia osakeyhtiöi-           nen KVTEL:n mukaisesti sattaisi haitallisesti vai-
21549: tä ja yhteisöjä, joissa kunnilla tai kuntainliitoilla   kuttaa rahoitusjärjestelyihin lainojen saannin
21550: on määräämisvalta, on ollut mm. se, että koska          osalta. Hallituksen esitystä ei kuitenkaan ehditty
21551: muiden kuin eläkettä koskevien palvelussuhteiden        käsitellä eduskunnassa loppuun vuoden 1979
21552: ehtojen osalta ei ole mainittavia eroja kuntien         kevään kuluessa eduskunnan toimikauden pää-
21553: palveluksessa olevaan henkilökuntaan nähden,            tyttyä vaalien vuoksi.
21554: tulisi myös eläke-etuuksien olla samantasoiset.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21555:     KVTEL:n voimaantulon jälkeen ovat myös              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21556: kunnat laajentaneet toimialaansa ja perustaneet         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21557: näitä toimintoja varten osakeyhtiöitä, yhdistyksiä      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21558: 
21559: 428400059R
21560: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 296
21561: 
21562:          Mihin toimenpltetsnn Hallitus aikoo                 tyneet yhdistykset omistavat vähintään 90
21563:       ryhtyä kunnallisten osakeyhtiöiden, joi-               prosenttia, saattamiseksi KVTEL:n pii-
21564:       den osakekannasta kunnat tai kuntainliit-              riin?
21565:       to sekä eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi liit-
21566:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1983
21567: 
21568:                     Mikko Elo                                 Sakari Knuuttila
21569:                     Pentti Lahti-Nuuttila                     Matti Kuusio
21570:                                             Pertti Hietala
21571:                                          1983 vp. -      KK n:o 296                                        3
21572: 
21573: 
21574: 
21575: 
21576:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21577: 
21578:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            jos kunnat yhteisesti omistavat vähintään puolet
21579: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            sairaalasta ja kunnallisiin osakeyhtiöihin sekä
21580: olette 9 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-           eräisiin yhteisöihin, joissa kunnilla ja kuntainlii-
21581: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         toilla on määräämisvalta. Kun soveltamisala
21582: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          näytti liian suppealta käytännön kunnalliselämäs-
21583: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta             sä, hallitus antoi esityksen lain 1 §:n muuttami-
21584: kysymyksestä n:o 296:                                    s~ksi (HE n:o 283/1978 vp.), mutta esitys rauke-
21585:                                                          si.
21586:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Asiaa on sen jälkeen käsitelty valtioneuvoston
21587:         ryhtyä kunnallisten osakeyhtiöiden, joi-         raha-asiainvaliokunnassa ja hallituksen iltakou-
21588:         den osakekannasta kunnat tai kuntainliit-        lussa, mutta riittävää yksimielisyyttä ei ole saavu-
21589:         to sekä eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi liit-     tettu.
21590:         tyneet yhdistykset omistavat vähintään 90
21591:         prosenttia, saattamiseksi KVTEL:n pii-              Kunnat ovat perustaneet osakeyhtiöitä, osuus-
21592:         riin?                                            kuntia ja muita yhteisöjä hoitamaan eräitä sellai-
21593:                                                          sia tehtäviä, jotka on katsottu voitavan tarkoituk-
21594:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            senmukaisimmin hoitaa yksityisoikeudellisia yh-
21595: seuraavaa:                                               teisömuotoja hyväksi käyttäen. Tällaisista yhtei-
21596:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-      söistä mainittakoon pesula-, vesi- ja sähköosa-
21597: kelain (202/64) 1 §:n 1 momentin mukaan kun-             keyhtiöt ja -osuuskunnat, vuokratalo-osakeyhtiöt,
21598: nan ja kuntainliiton viranhaltijalla ja työntekijäl-     uimahalli- ja urheilulaitokset, teatterit ja muut
21599: lä on oikeus eläketurvaan siten, kuin tässä laissa       vastaavat.
21600: säädetään. Lain 1 §:n 4 momentin mukaan lakia               Tässä tarkoitettujen yksityisoikeudellisten yh-
21601: sovelletaan myös kunnallisen eläkelaitoksen vi-          teisöjen työntekijäin eläke-edut määräytyvät
21602: ranhaltijaan ja työntekijään sekä sellaisen yhdis-       työntekijäin eläkelain (395/61) mukaan.
21603: tyksen työntekijään, jossa on jäseninä yksin-               Mainitun hallituksen esityksen mukaan elä-
21604: omaan kuntia, kuntainliittoja ja niiden muodos-          kelaitoksen jäsenpiirin laajentaminen olisi ulotet-
21605: tamia yhdistyksiä. Nykyisen muodon 1 §:n 4               tu osakeyhtiöihin ja jäseneksi hyväksymisen edel-
21606: momentti sai hallituksen lakia koskevaa esitystä         lytyksenä olisi ollut, että kunnat ja kuntainliitot
21607: laki- ja talousvaliokunnassa käsiteltäessä. Valio-       olisivat omistaneet yhtiön osakekannasta vähin-
21608: kunta totesi mietinnössään, että valiokunnassa oli       tään 90 prosenttia. Perusteluna esitykselle oli se,
21609: harkittu mahdollisuuksia ulottaa järjestelmä kos-        että kunnallinen eläkelaitos on julkisoikeudelli-
21610: kemaan yhdistysten ja yhtiöiden henkilökuntaa,           nen yhteisö, eikä ole tarkoituksenmukaista, että
21611: joissa kunnilla on enemmistö. Kun Kunnallisen            yksityisoikeudellinen yhteisö rajoituksetta pääsisi
21612: eläkelaitoksen järjestysmuoto rakentuu julkisoi-         sen jäseneksi. Kunnallisen eläkejärjestelmän ul-
21613: keudellisille petusteille, ei yhtiöiden henkilökun-      kopuolelle· olisivat jääneet paitsi sellaisten osa-
21614: nan liittäminen järjestelmään kuitenkaan ollut           keyhtiöiden työntekijät, joiden osakekannasta
21615: aiheellista. Sen sijaan valiokunta katsoi, että          kunnat ja kuntainliitot omistavat vähemmän
21616: järjestelmä oli ulotettava koskemaan sellaisten          kuin 90 prosenttia, myös kuntien perustamien
21617: yhdistysten henkilökuntaa, joiden jäseninä on            osuuskuntien ja säätiöiden työntekijät. Kun vii-
21618: yksinomaan kuntia, kuntainliittoja ja niiden             meksi mainittujen yhteisöjen kohdalta saattaisi
21619: muodostamia yhdistyksiä, jolloin muun muassa             olla vaikeata ratkaista, milloin ne omistussuhtei-
21620: kunnallisten keskusjärjestöjen henkilökunnat tu-         den tai määräämisvallan osalta täyttäisivät tietyt
21621: livat järjestelmän piiriin.                              laissa säädetyt vaatimukset, puheena olevaa kun-
21622:    Lain soveltamisalan laajentaminen on sen jäl-         nallisen eläkejärjestelmän soveltamisalan laajen-
21623: keen ollut esillä eri yhteyksissä, jolloin on esitetty   tamista ei ole katsottu voitavan ulottaa sanottu-
21624: mm. lain soveltamista sairaalaan, jossa kuntien          jen yhteisöjen työntekijöihin. Kunnallisen elä-
21625: ohella on osakkaana yksityinen laitos tai yhtymä,        kejärjestelmän ulkopuolelle olisivat jääneet myös
21626: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 296
21627: 
21628: sähkölaitostoimintaa harjoittavat osakeyhtiöt, joi-    taisia palveluksia 31. Luettelossa ei ole mainittu
21629: den osalta eläketurvan vapaaehtoinen järjestämi-       kuntien omistamia asuinkiinteistöjä.
21630: nen KVTEL:n mukaisesti saattaisi vaikuttaa hai-           Yhtenä perusteluna lain ulottamiselle koske-
21631: tallisesti rahoitusjärjestelyihin lainojen saannin     maan kuntien omistamia osakeyhtiöitä on ollut
21632: osalta. On lisäksi huomattava, että koska on           se, että muiden kuin eläkettä koskevien palvelus-
21633: myös sellaisia sähköosakeyhtiöitä, joissa kuntien      suhteiden ehtojen osalta ei ole mainittavia eroja
21634: osuus on alle 90 % ja jotka eivät voisi näin ollen     kuntien palveluksessa olevaan henkilökuntaan
21635: liittyä eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi, tästä aiheu-   nähden. Kun kunnat ovat aivan viime aikoina
21636: tuisi kirjavuutta eläketurvassa.                       laajentaneet yhtiömuodossa harjoittamaansa toi-
21637:                                                        mintaa huomattavasti siitä, mitä oli tiedossa
21638:   Tällä hetkellä yrityksistä, joiden osakekannasta     aikaisempaa hallituksen esitystä valmisteltaessa,
21639: kunnat ja kuntainliitot omistavat vähintään            asian käsittelyssä on ensinnä selvitettävä, minkä-
21640: 90 %, Kunnallisen eläkelaitoksen antaman selvi-        laiset palvelussuhteen ehdot ovat käytössä näissä
21641: tyksen mukaan harjoittaa kaivannaistoimintaa 1,        uusilla toimialoilla toimivissa yrityksissä ja onko
21642: teollisuustoimintaa 1, sähkö-, kaasu- ja vesihuol-     ehkä tarpeen muutoinkin rajoittaa ehdotus sellai-
21643: totoimintaa 11, lämpölaitostoimintaa 22, vesilai-      siin yhtiöihin, jotka toimivat aloilla, joiden har-
21644: tostoimintaa 18, veden puhdistusta ja jakelua 2,       joittaminen on jo pitempään hyväksytty kunnalle
21645: rakennustomimaa 2, tukku- ja vähittäiskauppaa,         kuuluvaksi asiaksi. Asian selvittelyä on tarkoitus
21646: ravitsemus- ja majoitustoimintaa 5, kuljetus-,         jatkaa Kunnallisen eläkelaitoksen kanssa yhteis-
21647: varastointi- ja tietoliikennettä 16, rahoitus-, va-    työssä, jonka jälkeen on mahdollista harkita,
21648: kuutus-, kiinteistö- ja liike-elämää palvelevaa        minkälaisiin toimenpiteisiin asiassa on aihetta
21649: toimintaa 29 ja yhteiskunnallisia ja henkilökoh-       ryhtyä.
21650: 
21651:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1984
21652: 
21653:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Luttinen
21654:                                       1983 vp. -      KK n:o 296                                        5
21655: 
21656: 
21657: 
21658: 
21659:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21660: 
21661:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         tiliämpas på sjukhus i vilket förutom kommuner
21662: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         även en privat inrättning elier ett privat samfund
21663: av den 9 december 1983 tili vederbörande med-         är delägare, om kommunerna gemensamt äger
21664: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    minst hälften av sjukhuset, och på kommunala
21665: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade             aktiebolag samt vissa samfund, i vilka kommu-
21666: spörsmål nr 296:                                      nerna och kommunalförbunden har bestämman-
21667:                                                       derätt. När tillämpningsområdet såg ut att vara
21668:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       för snävt i det praktiska kommunala livet avlät
21669:        för att inom ramen för KTAPL bringa            regeringen en proposition för att ändra 1 § i
21670:        kommunala aktiebolag, av vilkas aktie-         lagen (RP nr 283/1978 rd.), men propositionen
21671:        stock kommuner elier kommunalförbund           förföli.
21672:        samt föreningar vilka anslutit sig tili            Ärendet har efter detta behandlats i statsrådets
21673:        pensionsanstalt som medlemssamman-             finansutskott och regeringens aftonskola, men
21674:        slutningar äger minst 90 % ?                   tiliräcklig enighet har inte nåtts.
21675:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Kommunerna har bildat aktiebolag, andelslag
21676: anföra följande:                                      och andra samfund för handhavande av vissa
21677:    Enligt 1 § 1 mom. lagen om pension för             uppgifter, som har ansetts kunna skötas mest
21678: kommunala tjänsteinnehavare och arbetstagare          ändamålsenligt genom utnyttjande av privaträtts-
21679: {202/64) äger kommuns och kommunalförbunds            liga samfundsformer. Av dessa samfund kan
21680: tjänsteinnehavare och arbetstagare rätt tili pen-     nämnas tvättinrättnings-, vatten- och elektrici-
21681: sionsskydd i enlighet med vad i denna lag             tetsaktiebolag och andelslag, hyreshusaktiebolag,
21682: stadgas. Enligt 1 § 4 mom. i lagen tillämpas          simhalis- och sportinrättningar, teatrar och andra
21683: lagen även i fråga om kommunal pensionsan-            motsvarande.
21684: stalts tjänsteinnehavare och arbetstagare samt på         Pensionsförmånerna för arbetstagarna hos här
21685: arbetstagare i sådan förening, vars medlemmar         åsyftade privaträttsliga samfund utgår i enlighet
21686: enbart består av kommuner, kommunalförbund            med lagen om pension för arbetstagare (395/61).
21687: och av dem bildade föreningar. Sin nuvarande              Enligt nämnda regeringsproposition skulie ut-
21688: lydelse fick 1 § 4 mom. när regeringens proposi-      vidgandet av kretsen av medlemmar i pensions-
21689: tion med förslag tilllagen behandlades i lag- och     anstalten ha utsträckts tili att gälia aktiebolag,
21690: ekonomiutskottet. 1 sitt betänkande konstaterade      och förutsättningen för godkännande som med-
21691: utskottet, att man i utskottet hade övervägt          lem skulie ha varit att kommuner och kommu-
21692: möjligheten att utsträcka systemet tili att omfatta   nalförbund skulie ha ägt minst 90 procent av
21693: personalen vid föreningar och bolag, där kom-         bolagets aktiestock. Propositionens motivering
21694: munerna har majoritet. Då den kommunala               var den att kommunala pensionsanstalten är ett
21695: pensionsanstaltens organisationsform baserar sig      offentligträttsligt samfund och att det inte är
21696: på offentligträttslig grund, var det dock inte        ändamålsenligt att ett privaträttsligt samfund
21697: motiverat att utsträcka systemet tili att omfatta     utan några som helst begränsningar skulie kunna
21698: personalen vid bolag. Däremot ansåg utskottet,        bli medlem i den.
21699:  att systemet skulie utsträckas tili att omfatta          Utanför det kommunala pensionssystemet
21700:  personalen hos sådana föreningar, i vilka enbart     skulle fortfarande ha stannat förutom arbetsta-
21701:  kommuner, kommunalförbund och av dessa bil-          garna vid sådana aktiebolag, av vilkas aktiestock
21702: dade föreningar är medlemmar, varvid systemet         kommunerna och kommunalförbunden äger
21703:  bl.a. kom att omfatta de anstälida i kommunala       mindre än 90 procent, även arbetstagarna vid
21704:  centralförbund.                                      andelslag och stiftelser som kommunerna bildat.
21705:     Efter detta har utvidgandet av lagens tillämp-    Då det kunde vara svårt att avgöra, huruvida ett
21706:  ningsområde tagits upp i olika sammanhang,            dylikt samfund med hänsyn tili äganderättsför-
21707:  varvid man bl.a. har framstälit att lagen skulie     hållandena elier bestämmanderätten uppfylier
21708: 6                                    1983 vp. -      KK n:o 296
21709: 
21710: vissa lagstadgade krav, har man inte ansett sig      samhet, 16 med samfärdsel, post- och telekom-
21711: kunna utvidga tillämpningsområdet för ifrågava-      munikationer, 29 med bank-, försäkrings-, fas-
21712: rande kommunala pensionssystem till att omfatta      tighets- och uppdragsverksamhet samt 31 med
21713: arbetstagarna hos nämnda samfund. Utanför det        samhälls- och personliga tjänster. I förteckningen
21714: kommunala pensionssystemet skulle även ha            omnämns inte de bostadsfastigheter som kom-
21715: stannat de aktiebolag, som upprätthåller elektris-   munerna äger.
21716: ka anläggningar och för vilka ordnandet av              En motivering till att utsträcka lagen till att
21717: frivilligt pensionsskydd i enlighet med lagen om     gälla aktiebolag i kommuners ägo har varit den,
21718: pension för kommunala tjänsteinnehavare och          att det inte föreligger nämnvärda skillnader i
21719: arbetstagare menligt skulle kunna inverka på         anställningsvillkoren för personalen där jämfört
21720: finansieringsarrangemangen i fråga om erhållan-      med kommunalt anställd personai utom i fråga
21721: de av lån. Dessutom bör man observera, att detta     om pensioner. Emedan kommunerna under den
21722: skulle föranleda brokighet i pensionsskyddet,        aUra senaste tiden betydligt har utvidgat den
21723: eftersom det även finns sådana elaktiebolag, i       verksamhet de utövar i bolagsform från vad man
21724: vilka den kommunala andelen är under 90 %            hade kännedom om vid beredningen av den
21725: och vilka sålunda inte skulle kunna ansluta sig      tidigare regeringspropositionen bör man vid
21726: som medlemssammanslutning till pensionsanstal-       ärendets behandling först utreda vilka anställ-
21727: ten.                                                 ningsvillkor som är i bruk inom dessa, på nya
21728:    Enligt Kommunala pensionsanstaltens ut-           verksamhetsområden fungerande företag. Likaså
21729: redning gäller för närvarande följande för de        bör man utreda om det kanske också i övrigt är
21730: företag, av vilkas aktiestock kommuner och kom-      erforderligt att begränsa förslaget till att gälla
21731: munalförbund äger minst 90 %: 1 utövar gräv-         företag som verkar på områden, vilkas skötsel
21732: ning, 1 är verksamt inom industrin, 11 arbetar       sedan länge har godtagits såsom ett på kommu-
21733: med el-, gas- och vattenförsörjning, 22 med          nen ankommande ärende. Avsikten är att fortsät-
21734: värmeanläggningar, 18 med vattenförsörjnings-        ta utredningsarbetet i samarbete med Kommu-
21735: anläggningar, 2 med rening och distribution av       nala pensionsanstalten, varefter det är möjligt att
21736: vatten, 2 med byggande, 5 med parti- och             överväga vilka åtgärder det är skäl att vidta i
21737: minuthandel samt restaurang- och hotellverk-         ärendet.
21738: 
21739:     Helsingfors den 18 januari 1984
21740: 
21741:                                                                      Inrikesminister Matti Luttinen
21742:                                                1983 vp.
21743: 
21744: Kirjallinen kysymys n:o 297
21745: 
21746: 
21747: 
21748: 
21749:                                    Petäjäniemi: Pitkäaikaissairaanhoidon maksujen määräytymisestä
21750: 
21751: 
21752:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21753: 
21754:    Huoltoapulain 22 §:n mukaan pitkäaikaissai-        joutuva on ainoa perheen ulkopuolelta toimeen-
21755: raanhoidosta peritään laitoksissa maksut asetuk-      tuloa saava ja puoliso on kotona. Kun maksu
21756: sella säädettävin perustein. Tämän säännöksen         määräytyy hoidossa olevan tulojen mukaan ja
21757: mukaan maksu määräytyy maksukyvyn mukaan              saattaa olla hyvinkin korkea, voi perhe joutua
21758: ja maksu voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos    kohtuunomiin vaikeuksiin.
21759: slihen on syytä henkilön elatusvelvollisuus, toi-        Edellä mainitun epäkohdan poistamiseksi tuli-
21760: meentuloedellytykset, asuntomenot, hoitoaika          si taata se, että käytännössä huoltoapulain 22
21761: tai muut hoidolliset näkökohdat huomioon ot-          §:ää sovellettaisiin niin, että pitkäaikaissairaan-
21762: t~.en. Asetuksessa huoltoapulaissa tarkoitetun lai-   hoidossa määrättävä maksu määräytyy tosiasialli-
21763: toshoidon maksuista määrätään, että henkilöltä        sen maksukyvyn mukaan ottaen huomioon koko
21764: maksukyvyn mukaan perittävä maksu määrätään           perheen toimeentulon.
21765: kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksu on kuitenkin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21766: tarkistettava kalenterivuoden aikana, jos henki-
21767:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21768: lön maksukyky on olennaisesti muuttunut tai
21769:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21770: maksu osoittautuu olennaisesti virheelliseksi.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21771:    Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, että
21772: maksua määrättäessä otetaan huomioon vain'                      Onko Hallitus tietoinen, että pitkäai-
21773: henkilön omat tulot eikä koko perheen toimeen-               kaissairaanhoidosta perittävät maksut
21774: tuloedellytyksiä. Kuitenkin pitkäaikaissairaan-              käytännössä eräissä tapauksissa ovat koh-
21775: hoidossa olevalla saattaa olla tosiasiallinen per-           tuuttoman korkeita, koska ei ole huo-
21776: heen huoltovelvollisuus. Näinhän on esimerkiksi              mioitu koko perheen toimeentuloedelly-
21777: niissä tapauksissa, kun pitkäaikaissairaanhoitoon            tyksiä?
21778: 
21779:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1983
21780: 
21781:                                          Tuulikki Petäjäniemi
21782: 
21783: 
21784: 
21785: 
21786: 4284000393
21787: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 297
21788: 
21789: 
21790: 
21791: 
21792:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21793: 
21794:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          soveltuvin osin mitä sosiaalipalveluista perittävis-
21795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tä maksuista annetussa asetuksessa (88 7 18 3) on
21796: olette 13 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        säädetty laitoshuollon maksuista.
21797: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Lääkintöhallitus ja sosiaalihallitus ovat anta-
21798: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        neet asiasta tarkempia ohjeita (lääkintöhallituk-
21799: Petäjäniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sen yleiskirjeet n:o 1707 ja 1742 ja ohjekirje
21800: myksestä n:o 297:                                      559/02/83 sekä sosiaalihallituksen yleiskirjeet
21801:                                                        n:o B1/ 1983/hu ja B30/ 1980/hu).
21802:            Onko Hallitus tietoinen, että pitkäai-         Edellä mainittujen lakien, asetusten ja ohjei-
21803:         kaissairaanhoidosta perittävät maksut          den mukaisesti voidaan pysyväishoidosta perittyä
21804:         käytännössä eräissä tapauksissa ovat koh-      maksua alentaa tai jättää se kokonaan perimättä,
21805:         tuuttoman korkeita, koska ei ole huomi-        jos siihen henkilön elatusvelvollisuus, toimeentu-
21806:         oitu koko perheen toimeentuloedellytyk-        loedellytykset, asuntomenot, hoitoaika tai muut
21807:          ···~
21808:         s1a.                                           hoidolliset näkökohdat huomioon ottaen on syy-
21809:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tä.
21810: ti seuraavaa:                                              Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että voi-
21811:    Pitkäaikaissairaanhoidossa olevien maksujen         massa olevan lainsäädännön ja annettujen ohjei-
21812: perusteista on säädetty kansanterveyslain 21 a         den perusteella kunnallisilla viranomaisilla on
21813: §:ssä, kunnallisista yleissairaaloista annetun lain    mahdollisuus määrätä pitkäaikaissairaanhoidosta
21814: 24 ja 33 §:ssä, tuberkuloosilain 24 §:ssä, mielisai-   perittävät maksut siten, että hoidossa olevan
21815: raslain 18 §:ssä ja sosiaalihuoltolain 28 §:ssä.       huoltovelvollisen perheen toimeentuloedellytyk-
21816: Pysyväishoidon maksua määrättäessä noudatetaan         set pysyvät kohtuullisina.
21817: 
21818:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1984
21819: 
21820:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
21821:                                          1983 vp. -      KK n:o 297                                        3
21822: 
21823: 
21824: 
21825: 
21826:                                  Till Riksdagens Herr Talman
21827: 
21828:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              för socialservice (887 183) är stadgat om avgifter
21829: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            för anstaltsvård.
21830: av den 13 december 1983 tili vederbörande                   Medicinalstyrelsen och socialstyrelsen har utfär-
21831: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       dat noggrannare direktiv i ärendet (medicinalsty-
21832: av riksdagsman Petäjäniemi undertecknade spörs-          relsens cirkulär nr 1707 och 1742, instruktions-
21833: mål nr 297:                                              brevet 559102183 samt socialstyrelsens cirkulär nr
21834:           Är Regeringen medveten om att de               Bl/1983/hu och B3011980/hu).
21835:         avgifter som uppbärs för långvarig sjuk-            1 enlighet med ovan nämnda lagar, förord-
21836:         vård i praktiken i v.i.ssa fall är oproportio-   ningar och direktiv kan avgiften för permanent
21837:         nerligt höga, eftersom utkomstförutsätt-         vård sänkas eller man kan helt underlåta att
21838:         ningarna för hela familjen har lämnats           uppbära den, om skäl härtill föreligger med
21839:         obeaktade?                                       beaktande av personens underhållsskyldighet,
21840:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förutsättningarna för hans utkomst, bostadsutgif-
21841: anföra följande:                                         ter, behandlingstiden eller andra synpunkter gäl-
21842:    Angående grunderna för avgifter som uppbärs           lande vården.
21843: för långvarig sjukvård har stadgats i 21 a §                Social- och hälsovårdsministeriet anser att
21844: folkhälsolagen, 24 och 33 §§ lagen om kommu-             kommunala myndigheter på basen av gällande
21845: nala allmänna sjukhus, 24 § tuberkuloslagen, 18          lagstiftning och givna direktiv har möjlighet att
21846: § sinnessjuklagen och 28 § socialvårdslagen. När         bestämma de avgifter som uppbärs för långvarig
21847: avgiften för permanent vård bestäms iakttas i            sjukvård så, att utkomstförutsättningarna för den
21848: tillämpliga delar vad i förordningen om avgifter         underhållsskyldiges familj bibehålls rimliga.
21849: 
21850:      Helsingfors den 13 januari 1984
21851: 
21852:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
21853:                                                  1983 vp.
21854: 
21855: Kirjallinen kysymys n:o 298
21856: 
21857: 
21858: 
21859: 
21860:                                     Salolainen: Kopioinoin ja kopiointikorvausten nykytilasta
21861: 
21862: 
21863:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21864: 
21865:    Kun 19 päivänä joulukuuta 1980 annettiin laki           Kuluneiden kolmen vuoden aikana on kopi-
21866: tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teok-   ointikorvauksiin käytetty jo miljoonia markkoja.
21867: siin annetun lain muuttamisesta, oli pyrkimykse-        On siis välttämätöntä, että kopioinoin nykytilaa
21868: nä pitää kopiointi kohtuullisissa rajoissa ja toi-      koskevia tietoja saadaan mahdollisimman pian
21869: saalta korvata kopioinnin aiheuttama haitta teki-       eduskunnan tietoon.
21870: jöille. Mitä oppikirjoihin tulee, oli tarkoituksena        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21871: se, että painetun opetus- tai oppimateriaalin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21872: käyttämistä opetuksessa pidetään ensisijaisena.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21873:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21874:    Kuluvana syksynä esille tullut Oulun ylioppi-
21875: laskunnan toimesta tapahtunut luvaton kopiointi                    Onko Hallitus tietoinen tähän mennes-
21876: ja siitä johtuneet rikosilmoitukset ovat paljasta-              sä jaettujen kopiointikorvausten riittävyy-
21877: neet sen tosiasian, että eräissä tapauksissa koko               destä, jaon oikeudenmukaisuudesta ja tu-
21878: oppimateriaali on kopioitu. Erityisen kopioinnin                levasta tarpeesta, ja
21879: kohteena ovat lehtitietojen mukaan olleet teknil-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21880: lisessä opetuksessa ja luonnontieteen opetuksessa               ryhtyä kopioinnin hillitsemiseksi ja oppi-
21881: käytettävät oppikirjat. Yleisenä suuntauksena on                materiaalin julkaisutoiminnan turvaami-
21882: ollut kopioinnin lisääntyminen.                                 seksi?
21883: 
21884:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1983
21885: 
21886:                                              Penti Salolainen
21887: 
21888: 
21889: 
21890: 
21891: 428400078B
21892: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 298
21893: 
21894: 
21895: 
21896: 
21897:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21898: 
21899:   Valtiooäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Mainittujen säännösten voimaantulopäivänä,
21900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           joulukuun 29 päivänä 1980, tehtiin ensimmäi-
21901: olette 13 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         nen laaja-alainen suojatuo aineiston kopioinoin
21902: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        määrätyin ehdoin salliva ns. koulukopiointisopi-
21903: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         mus. Sopimuksen mukaan valtio suoritti tekijöil-
21904: Salolaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o 298:          le ja kustantajille korvauksena vuoden 1979 lop-
21905:                                                         puun mennessä tapahtuneesta kopioinoista 2,5
21906:            Onko Hallitus tietoinen tähän mennes-        milj. markkaa, vuodelta 1980 2 milj. markkaa ja
21907:         sä jaettujen kopioimikorvausten riittävyy-      vuodelta 1981 3,5 milj. markkaa. Sopimusta on
21908:         destä, jaon oikeudenmukaisuudesta ja tu-        vuosittain jatkettu ja vuoden 1984 sopimuksen
21909:         levasta tarpeesta, ja                           korvaussumma on 4,945 milj. markkaa.
21910:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Eduskunnan toinen lakivaliokunta totesi mie-
21911:         ryhtyä kopioinoin hillitsemiseksi ja oppi-      tinnössään edellä mainittuja säännöksiä käsitel-
21912:         materiaalin julkaisutoiminnan turvaami-         lessään, että korvaustaso saattaisi nousta liiallisek-
21913:         seksi?                                          si, jos hallintokustannukset nousevat korkeiksi ja
21914:                                                         samalla tekijöille pyritään turvaamaan yksilölliset
21915:                                                         korvaukset. Opetushallinnon sopimustekstin mu-
21916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
21917:                                                         kaiset korvaukset osoittivat lakivaliokunnan käsi-
21918: ti seuraavaa:
21919:                                                         tyksen mukaan, ettei niiden perusteella ainakaan
21920:    Valokopioinoista on tekniikan kehittyessä tul-       alussa liene mahdollista suorittaa korvauksia yk-
21921: lut erittäin tärkeä työskentelyn ja tiedonvälityk-      sittäisille tekijöille, vaan tekijöiden saama hyöty
21922: sen apuväline monilla aloilla. Kun kysymys teki-        jäisi lähinnä välilliseksi, järjestöjen kautta saata-
21923: jänoikeudellisesti suojatuo aineiston kopioinoista      vaksi eduksi. - Oppilaitoksissa ja korkeakou-
21924: oli tullut sekä Suomessa että kansainvälisesti          luissa opetusta varten tapahtuvaa kopiointia kos-
21925: suureksi ongelmaksi, annettiin vuonna 1980 uu-          kevan koulukopiointisopimuksen korvausten läh-
21926: det tekijänoikeuslainsäädäntöön kuuluvat sään-          tötaso perustui valtion ja tekijöiden sekä kustan-
21927: nökset, jotka pohjautuivat ns. sopimuslisenssijär-      tajien järjestöjen edustajien väliseen neuvottelu-
21928: jestelmään. Säännöksillä toisaalta helpotettiin         tulokseen, jota ohjasivat taloudelliset realiteetit
21929: kopioimilupien saantia ulottamalla kopiointia           ja lainvalmistelun yhteydessä suoritetulla kopi-
21930: koskevien sopimusten vaikutus myös niihin teki-         ointitutkimuksella saatu arvio kopiointimääristä.
21931: jöihin, jotka eivät kuulu sopimukseen osallisina           Kopioimisopimuksella sallitun kopioinoin
21932: oleviin järjestöihin. Toisaalta kopiointia edelleen     mahdollisista haitoista yksittäistapauksissa ei käy-
21933: rajoittavat lain säännökset: kopiointi ei ole sallit-   tännössä voida saada tietoa. Joidenkin vuosien
21934: tua ilman lupaa. Kopioimisopimusten lupaeh-             väliajoin suoritettavilla kopioimitutkimuksilla
21935: doissa voivat osapuolet sopia kaikista haluamis-        voidaan kokonaisuutta ja siinä tapahtuvia suu-
21936: taan ehdoista sallittuun ja edelleen kiellettyyn        rempia muutoksia seurata. Mikäli pyrittäisiin
21937: kopiointiin nähden.                                     tarkempaan korvausjärjestelmään, nousisivat ko-
21938:    Vuoden 1980 kopioimisäännökset joutuvat ot-          piointitutkimus- ja korvauskustannukset olennai-
21939: tamaan huomioon kaksi vastakkaista näkökohtaa:          sesti. Tähän ei valtiontalouden hoidon kannalta
21940: kopioinoin väljemmin sallivat säännökset johtai-        ole ollut mahdollisuutta.
21941: sivat hallitsemattomaan kopiointiin ja tuntemat-           Tekijänoikeuden alalla vallitsevan normaalin
21942: tomiin uusiin ongelmiin, mm. julkaisutoimin-            käytännön mukaisesti päättävät tekijänoikeuksien
21943: nan vaikeutumiseen entisestään. Kopioinoin tiu-         haltijat järjestöjensä kautta kopioimikorvausten
21944: kempi rajoittaminen puolestaan merkitsisi kasvo-        jaosta sekä eri järjestöjen kesken että toisaalta
21945: jen kääntämistä pois tekniikan suomista myöntei-        tekijöiden ja kustantajien kesken. Lain säännök-
21946: sistä mahdollisuuksista ja aiheuttaisi samalla uut-     sillä on taattu tasapuolinen kohtelu myös järjes-
21947: ta painetta luvattomaan kopiointiin.                    töön kuulumattomiin oikeuksien haitijoihin näh-
21948:                                       1983 vp. -       KK n:o 298                                       3
21949: 
21950: den: korvausten jakoperusteita on vastaavasti so-      suunnittelua ja toteutusta johtaa opetusministe-
21951: vellettava myös tekijöihin, joita järjestöt eivät      riön asettama työryhmä.
21952: edusta. Järjestöön kuulumattomaila tekijällä on         . Kopioinoin määrästä ja laadusta oppilaitoksis-
21953: kaikissa tapauksissa oikeus vaatia henkilökohtai 7     sa ja korkeakouluissa on vireillä mittava selvitys,
21954: nen korvaus kopioimiluvan antaneelta ja kor-           jonka tulokset valmistuvat pääosin alkaneena
21955: vauksen vastaanottaneelta järjestöltä, mikäli hän      vuonna. Tutkimuksen tavoitteena on saada kopi-
21956: voi esittää asianmukaisen näytön teostensa kopi-       oinoista sellaiset tiedot, jotka voivat toimia poh-
21957: oinnista.                                              jana myös seuraavien vuosien sopimusneuvotte-
21958:    Opetusministeriön saamien tietojen mukaan           luille ja sopimusjärjestelmän kehittämiselle. Tut-
21959: kaikki jakopäätökset ovat tähän mennessä tapah- ·      kimuksella pyritään saamaan myös kopioinoin
21960: tuneet yksimielisesti tai muutoin osapuolten kes-      jakautumisesta eri aineistolajeihin tietoja, joiden
21961: ken sovittuja, sitovia menettelytapoja noudattaen      avulla korvausten jakoa helpotetaan. Lukuisien
21962: eikä valtiovallalla ole ollut aihetta arvioida enem-   muiden näkökohtien lisäksi tutkimuksesta pyri-
21963: mälti jakopäätösten oikeudenmukaisuutta osa-           tään saamaan perusteita kopioinoin hyötyjen ja
21964: puolten niihin tyytyessä.                              haittojen, tarkoituksenmukaisuuden sekä mm.
21965:    Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tapahtuva        pedagogisten seikkojen arvioinnille.
21966: suojatuo aineiston valokopioimi on pitkän yh-              Kopioimitutkimuksen johtoryhmänä toimivan
21967: teispohjoismaisen lainvalmisteluvaiheen jälkeen        opetusministeriön työryhmän tehtävänä on lisäksi
21968: vuodesta 1980 lähtien jatkuvasti ollut opetusmi-       muutoinkin selvittää kopioioriin liittyviä kysy-
21969: nisteriön suuren huomion kohteena. Kaikille            myksiä ja valmistella kopioinoin valvontaa ja
21970: kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen         ohjausta varten tarvittavia toimenpiteitä.
21971: alaisille oppilaitoksille sekä kaikille korkeakou-         Kopiointisopimusneuvottelut käydään toistai-
21972: luille on toimitettu kopiointia koskevat ohjeet.       seksi vuosittain. Myös tässä on opetusministeriöl-
21973: Ohjeiden tehostamiseksi on oppilaitoksiin toimi-       lä apunaan työryhmä, jossa on edustajia mm.
21974: tettu yhteistyössä tekijöiden ja kustantajien yh-      opetushallinnon alalta ja valtiovarainministeriös-
21975: teisjärjestön Kopiosto ry:n kanssa myös asiaa          tä.
21976: koskevia tarroja, pienoisjulisteita ja kaikkien           Edellä sanotun mukaisesti on mahdollista tar-
21977: opettajien käteen jaettu opasvihkosia.                 kistaa sallitun kopioinoin ehtoja aina kun siihen
21978:    Kopioinoin pysyttämiseksi sopimuksen ehtojen        tarvetta ilmenee. Opetusministeriön tavoitteena
21979: rajoissa ja oppimateriaalin julkaisutoiminnan          on huolehtia siitä, että kopioinnin haitat julkai-
21980: edellytysten turvaamiseksi tätä kautta tullaan         sutoiminnalle tulisivat minimoiduiksi ja sallittu
21981: vastaava laaja tiedotustoimenpiteiden sarja uudis-     kopioimi kohtuullisesti korvatuksi sekä tekijöille
21982: tamaan alkaneena vuonna. Tiedotusprojektin             että kustantajille.
21983: 
21984:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1984
21985: 
21986:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
21987: 4                                    1983 vp. -      KK n:o 298
21988: 
21989: 
21990: 
21991: 
21992:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21993: 
21994:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Samma dag som nämnda stadganden trädde i
21995: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kraft, den 29 december 1980, ingicks för första
21996: av den 13 december 1983 tili vederbörande            gången ett omfattande avtal, det s.k. avtalet om
21997: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-   kopiering i skolor, enligt vilket det är tillåtet att
21998: de av riksdagsman Salolainen undenecknade            på vissa villkor kopiera skyddat material. Enligt
21999: spörsmål nr 298:                                     avtalet utbetalade staten tili upphovsmännen och
22000:                                                      förläggarna 2, 5 milj. mark i ersättning för den
22001:           Är Regeringen medveten om de hittills      kopiering som skett före utgången av år 1979, 2
22002:        utdelade kopieringsersättningarnas till-      milj. mark för år 1980 och 3,5 milj. mark för år
22003:        räcklighet, utdelningens rättvishet och       1981. Avtalet har årligen förnyats och ersätt-
22004:        kommande behov och vilka åtgärder äm-         ningarna enligt avtalet för år 1984 utgör 4,945
22005:        nar Regeringen vidta för att minska kopi-     milj. mark.
22006:        ering och trygga publicering av lärome-
22007:        del?                                             Riksdagens andra lagutskott konstaterade i sitt
22008:                                                      betänkande, då den behandlade ovan nämnda
22009:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     stadganden, att ersättningarna kunde bli för
22010: framföra följande:                                   höga, om förvaltningskostnaderna stiger och om
22011:                                                      man samtidigt försöker erlägga upphovsmännen
22012:    Fotokopiering har blivit ett ytterst viktigt      de individuella kostnaderna. De ersättningar som
22013: hjälpmedel inom informationsförmedlingen då          beviljas i enlighet med avtalet inom undervis-
22014: tekniken allt mera framskridit. När frågan om        ningsförvaltningen, visade enligt lagutskottets
22015: kopiering av sådant material som skyddas med         uppfattning, att det inte är möjligt, åtminstone
22016: stöd av upphovsrätten både i Finland och överallt    inte tili en början, att utbetala ersättningar tili
22017: i världen hade blivit ett stort problem, gavs de     enskilda upphovsmän, utan den nytta, som upp-
22018: nya stadgandena om lagstiftning angående upp-        hovsmännen får, blir indirekt och förmedlas
22019: hovsrätt. Dessa stadganden baserar sig på den        genom organisationer. Utgångspunkten för er-
22020: s.k. avtalslicensprincipen. Med dessa stadganden     sättningar enligt avtalet angående kopiering i
22021: underlättades å ena sidan erhållandet av kopie-      skolor baserade sig för den kopiering som är
22022: ringstillstånd genom att de avtal som gäller         avsedd för undervisning vid läroanstalter och
22023: kopiering utsträcktes att beröra de upphovsmän       högskolor, på det förhandlingsresultat som repre-
22024: som inte hör tili de organisationer som avtalet      sentanter för statens, upphovsmännens och för-
22025: gäller. Å andra sidan inskränker lagens stadgan-     läggarnas organisationer nådde. Detta förhand-
22026: den kopiering: det är inte tillåtet att kopiera      lingsresultat utformades på grundval av ekono-
22027: utan tillstånd. Parterna kan komma överens om        miska realiteter och den beräkning av antalet
22028: alla de villkor de vill, med hänsyn tili både        kopior som hade fåtts fram av den undersökning
22029: tillåten och otillåten kopiering i de villkor som    av kopiering som gjordes i samband med lagbe-
22030: ingår i kopieringsavtalen.                           redningen. Det är inte möjligt att i enskilda fall i
22031:    I stadgandena om kopiering från år 1980 bör       praktiken få kunskap om de eventuella olägenhe-
22032: hänsyn tas tili två motsatta synpunkter: stadgan-    terna i samband med den kopiering som är
22033: den enligt vilka kopiering i en något större         tillåten enligt avtalet angående kopiering. Det är
22034: omfattning är tillåten, skulle leda tili sådan       möjligt att följa helheten och större ändringar
22035: kopiering som inte kan behärskas och medför          med stöd av de undersökningar av kopiering som
22036: nya, okända problem. Publiceringsverksamheten        görs med några års mellanrum. Ifall man försöker
22037: blir bl.a. allt svårare. Om kopiering tilläts i      åstadkomma ett säkrare ersättningssystem, stiger
22038: mindre omfattning, skulle detta betyda att de        kostnaderna för undersökningar av kopiering och
22039: positiva möjligheter som tekniken kan erbjuda        -ersättningar härför väsentligt. Med hänsyn tili
22040: inte utnyttjades. Detta skulle samtidigt medföra     statens ekonomiska läge har detta inte varit
22041: en risk för ökad otillåten kopiering.                möjligt.
22042:                                         1983 vp. -      KK n:o 298                                       5
22043: 
22044:     Enligt normal praxis inom upphovsrätten fat-        förnya en motsvarande omfattande serie på infor-
22045: tar innehavarna av upphovsrättigheter medelst si-       mationsåtgärder under innevarande år. En ar-
22046: na organisationer reslut om utdelningen av kopi-        betsgrupp som undervisningsministeriet har till-
22047: eringsersättningar både mellan olika organisatio-       satt, leder informationsprojektets planering och
22048: ner och upphovsmän och förläggare. Med stöd av          genomförande.
22049: lagens stadganden har en jämlik behandling                 En omfattande utredning. om kopieringens
22050: tillförsäkrats även beträffande sådana innehavare       omf:l:ng och kvalitet vid läroanstalter och högsko-
22051: av upphovsrättigheter som inte hör tili organisa-       lor är som bäst anhängig. Huvuddelarna av
22052: tioner: grunder för utdelning av ersättningar bör       denna utredning blir färdig under innevarande
22053: även på motsvarande sätt tillämpas på de upp-           år. Syftet med undersökningen är att få sådana
22054: hovsmän, som organisationerna inte represente-          uppgifter om kopiering, vilka kan utgöra grun-
22055: rar. Den upphovsman som inte hör tili någon             den även för avtalsförhandlingarna under följan-
22056: organisation har alltid rätt att fordra individuell     de år och utveckla avtalsförfarandet. Genom
22057: ersättning av den som har givit tillstånd tili          denna undersökning försöker man· äveri få infor-
22058: kopiering och av den organisation som har mot-          mation om hur kopiering fördelar sig på olika
22059: tagit ersättning, ifall vederbörande kan förete         områden. Härvid vill man underlätta ut-
22060: behörligt bevis för kopiering av sina verk.             delningen av ersättningarna. Utom många andra
22061:     Enligt de uppgifter som undervisningsminis-         synpunkter försöker man genom undersökningen
22062: teriet har fått, har alla beslut om utdelningen         få fram grunder för kopieringens fördelar och
22063: hittills skett enhälligt. De kan också följa bin-       nackdelar, ändamålsenlighet samt bl.a. dess be-
22064: dande överenskommelser angående förfaringssät-          tydelse i fråga om pedagogiska synkunkter.
22065: ten, om vilka parterna har avtalat. Statsmakten            Den av undervinsingsministeriet tillsatta ar-
22066: har inte haft anledning tili att vidare bedöma          betsgruppen som fungerar såsom ledningsgrupp
22067: rättvisan i besluten om utdelningar, då parterna        för undersökning av kopiering har tili uppgift att
22068: varit nöjda därmed.                                     även annars utreda frågor i anslutning tili kopi-
22069:     Undervisningsministeriet har hela tiden sedan       ering och bereda erforderliga åtgärder i anslut-
22070:  år 1980 efter en lång samnordisk lagberedning          ning tili övervakning och ledning av kopiering.
22071: fäst stor uppmärksamhet vid fotokopiering av               Förhandlingarna om ingående av avtal om
22072:  skyddat materia! vid läroanstalter och högskolor.      kopiering bedrivs tillsvidare årligen. Även härvid
22073:  Alla de läroanstalter som underlyder skolstyrelsen     har undervisningsministeriet en arbetsgrupp tili
22074:  och yrkesutbildningsstyrelsen samt alla högskolor      sin hjälp. Arbetsgruppen består av representanter
22075:  har tillställts direktiv angående kopiering. För att   för bl.a. undervisningsförvaltningen och finans-
22076:  göra direktiven åskådligare har läroanstalterna        ministeriet.
22077:  genom samarbete med samarbetsorganisationen               På basen av det ovan anförda är det möjligt att
22078:  för upphovsmän och förläggare, Kopiosto rf,            revidera villkoren för tillåten kopiering alltid då
22079:  tillställts klistermärken och miniatyraffischer och    det behövs. Undervinsingsministeriets målsätt-
22080:  alla lärare har fått handledningshäften.               ning är att övervaka att kopieringens olägenheter
22081:      För att bibehålla kopieringen inom ramen för       för publiceringsverksamheten minimeras och bå-
22082:  avtalsvillkoren och för att trygga förutsättningar-    de upphovsmännen och förläggarna får måttlig
22083:  na för publicering av läromedel kommer man att         ersättning för tillåten kopiering.
22084: 
22085:      Helsingfors den 31 januari 1984
22086: 
22087:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
22088: 
22089: 
22090: 
22091: 
22092: 428400078B
22093: 1
22094: 1
22095:                               1983 vp.
22096: 
22097: Kirjallinen kysymys n:o 299
22098: 
22099: 
22100: 
22101: 
22102:                               Peruutettu
22103: 
22104: 
22105: 
22106: 
22107: 428400242M
22108:                                                  1983 vp.
22109: 
22110: Kirjallinen kysymys n:o 300
22111: 
22112: 
22113: 
22114: 
22115:                                     Skinnari: Vuokratulovähennyksen aikaansaamisesta
22116: 
22117: 
22118:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22119: 
22120:    Vuokra-asuntojen määrä on jatkuvasti vähenty-        ta. Tämänhetkisen oikeuskäytännön mukaan
22121: nyt. Monet vanhat vuokra-asunnot on muutettu            kahden 'suuren asunnon vuokraaminen on ansio-
22122: asukkaiden alta omistusasunnoiksi. Uusia vapaa-         toimintaa, mutta kahden pienen ei. Jos siis
22123: rahoitteisia vuokra-asuntoja ei ole rakennettu          vuokralla on kaksi pientä tai vain yksi asunto,
22124: juuri ollenkaan.                                        niin niihin kohdistuvien velkojen korkoja voi-
22125:    Vuokraustoiminnan tekee kannattamattomaksi           daan vähentää enintään w·ooo markkaa. Muilla
22126: se verorasitus, joka kohdistuu vuokratuloon. Esi-       lainoilla voi olla tätä määrää pienentävä vaikutus.
22127: merkiksi vuonna 1983 125 000 markan verotet-            Lisäksi tulee vuonna 1984 voimaan 400 markan
22128: tavat vuositulot ansaitsevalta menee niiden päälle      omavastuu. Raja koskee lisäksi puolisoita yhdes-
22129: tulevista vuokratuloista veroa 65 o/o ja 60 000         sä.
22130: markkaa ansaitsevaitakin 53 o/o. Niinpä kun suu-           Viime keväänä tulivat julkisuuteen hallituksen
22131: restakin bruttovuokratulosta vähennetään ensin          suunnitelmat vuokra-asuntojen määrän pitämi-
22132: hoitokulut ja sitten verot, niin käteen voi jäädä       seksi ennallaan tai peräti lisäämiseksi. Huoneisto-
22133: varsin vähän, ja vuokraustoiminta osoittautuu           jen omistajille halutaan taata kohtuullinen tuot-
22134: siten kannattamattomaksi.                               to, joka olisi neljä prosenttia sijoitetulle pääomal-
22135:    Ainoa vuokratuloihin kohdistuva verohelpotus         le. Vuokratuloja on suunniteltu erotettavaksi
22136: tuli lainsäädäntöömme vuonna 1981. Silloin              omaisuustulovähennyksen piiristä. Ylärajaksi täl-
22137: muuttui osinkotulovähennys omaisuustulovähen-           le vuokratulovähennykselle on esitetty 4 000
22138: nykseksi ja sen piiriin tulivat osinkotulojen lisäksi   markkaa.
22139: korkotulot ja vakituiseksi asunnoksi vuokratusta           Näitä muutossuunnitelmia voidaan pitää oike-
22140: asunnosta saadut vuokratulot. Tämä vähennys on          ansuuntaisina mutta riittämättöminä. Tuottora-
22141: 2 750 markkaa vuonna 1983. Vähennys ei kui-             jaa olisi nostettava ainakin 6 prosenttiin. Silloin
22142: tenkaan olennaisesti helpota tilannetta ja tee          oltaisiin lähellä samaa tuottoa, mikä saadaan
22143: asuntojen vuokraustoimintaa kannattavaksi. Ra-          arvopapereilla. Muutoin ei asuntojen vuokraus-
22144: jahan on varsin alhainen ja lisäksi vähennys tulee      toiminta ole kilpailukelpoinen sijoitusvaihtoehto
22145: monella käytetyksi jo osinkotuloihin.                   muun sijoitustoiminnan kanssa. Vuokratulovä-
22146:    Yksityishenkilöllä vuokratulo niin kuin muu-         hennyksen yläraja tulisi nostaa jo aluksi 7 000
22147: kin pääomatulo tulee verotetuksi kolmella tavalla       markkaan. Kahdesta asunnosta saatavien vuokra-
22148: työtuloa ankarammin. Ensinnäkin siitä ei saa            tulojen tulisi olla kokonaan verovapaat, jota
22149: tehdä työtulovähennystä. Toiseksi vuokratulo            lähelle tällä vähennyksellä voitaisiin päästä.
22150: saattaa pienentää puolisovähennystä. Kolman-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22151: neksi vuokratulo on pääomatulona pääosiltaan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22152:  yhteisverotuksen piirissä.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22153:     Velkojen korkojen vähennysoikeutta koskevat         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22154:  säädökset ja vallitseva oikeuskäytäntö ovat myös
22155: osaltaan vaikeuttaneet asuntojen vuokraustoimin-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22156:  taa. Ongelmaksi on muodostunut se, milloin                     ryhtyä vuokra-asuntojen tarjontaa lisää-
22157:  vuokraustoimintaa pidetään ansiotoimintana, jol-               vän vuokratulovähennyksen aikaansaami-
22158:  loin velkojen korot voidaan vähentää rajoitukset-              seksi?
22159: 
22160:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1983
22161: 
22162:                                               Jouko Skinnari
22163: 
22164: 4284000670
22165: 2                                    1983 vp .. -- FJ< n:o 300
22166: 
22167: 
22168: 
22169:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22170: 
22171:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       enimmäismäärä on 2 750 mk ja eduskunta on
22172: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       säätänyt, että enimmäisraja vuodelta 1984 toimi-
22173: olette 13 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-     tettavassa verotuksessa tulee olemaan 2 900
22174: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    markkaa. Vähennyksen ulottamisella myös vuok-
22175: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ratuloja koskevaksi pyrittiin nimenomaan lieven-
22176: Jouko Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-   tämään vuokratulojen verotusta. Tästä syystä on-
22177: symyksestä n:o 300:                                 kin nykyistä omaisuustulovähennystä pidettävä
22178:                                                     myös vuokratulojen verotusta lieventävänä sään-
22179:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nöksenä.
22180:        ryhtyä vuokra-asuntojen tarjontaa lisää-        Edustaja Skinnari toteaa kysymyksessään, että
22181:        vän vuokratulovähennyksen aikaansaami-       yksityishenkilön vuokratulo niinkuin muukin
22182:        seksi?                                       pääomatulo tulee verotetuksi kolmessa suhteessa
22183:                                                     työtuloa ankarammin. Edellä mainittu omaisuus-
22184:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    tulovähennys, joka myönnetään bruttotulojen
22185: ti seuraavaa:                                       perusteella, saattaa kuitenkin eräissä tapauksissa
22186:    Kuten edustaja Skinnarin kysymyksestä ilme-      aiheuttaa sen, että pääomatulon perusteella
22187: nee on vapaarahoitteisten vuokraasuntojen tar-      myönnettävä vähennys myönnetään verotettavaa
22188: jonnassa ilmennyt viime vuosina selvää pienenty-    pääomatuloa suurempana. Tästä syystä ja kun
22189: mistä. Tähän on useita syitä, joista vuokra-asun-   lisätulon verotuskohtelu muutenkin riippuu use-
22190: non omistajalle tarjoaman tuoton suuruus ja         asta eri tekijästä, on vaikeata kaikelta osin yhtyä
22191: rakenne lienevät tärkeimpiä. Vuokra-asuntosijoi-    edustaja Skinnarin toteamukseen, jonka mukaan
22192: tuksen tuotto muodostuu kahdesta päätekijästä,      vuokratulo olisi yleisesti työtuloa ankaramman
22193: vuosituotosta ja realisoitumattoillasta arvonnou-   verotuksen kohteena. Verolainsäädännössä tietyt
22194: susta. Vuokra-asunnon sijoittaja haluaa yleensä     yleiset vähennykset tehdään tosin pelkästään an-
22195: sijoitukselleen kokonaistuoton, jota hän pitää      siotulon perusteella, mutta jos verovelvollinen
22196: kohtuullisena. Vuotuistuoton ollessa alhainen li-   hänen tulotasostaan johtuen jo saa täydet vähen-
22197: sääntyy halukkuus tuoton parantamiseen vuokra-      nykset, ei pääomatulojen marginaalivero välttä-
22198: asunnon myynnillä varsinkin kun nykyisten vero-     mättä poikkea työtulojen marginaaliverosta.
22199: säännösten mukaan vuotuistuottoa yleensä vero-      Vuokratulo, kuten mikä muukin tulo, pienentää
22200: tetaan ankarammin kuin realisoinnin kautta saa-     puolisovähennystä. Tässä suhteessa vuokratulo ei
22201: tavaa tuottoa, mikä tuotto yleensä jää kokonaan     poikkea muista tulolajeista. Vuokratulo on yh-
22202: verottamatta.                                       teisverotuksen piirissä samalla tavoin kuin muu-
22203:    Vuodelta 1981 toimitettavasta verotuksesta al-   kin pääomatulo. Tässäkään suhteessa vuokratulo-
22204: kaen valtion- ja kunnallisverotuksessa myönnettä-   jen osalta ei ole poikettu pääomatulojen normaa-
22205: vän osinkotulovähennyksen soveltamisalaa laajen-    lista verotuskohtelusta.
22206: nettiin siten, että vastaavan vähennyksen saa          Vuokra-asuntojen tarjonnan vähäisyyteen on
22207: myös veronalaisista korkotuloista sekä muuna        useassa eri yhteydessä kiinnitetty huomiota. Val-
22208: asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi     tiovarainministeriö on asettanut työryhmän sel-
22209: vuokratuo asunnon vuokraamisesta saadusta tu-       vittämään vuokra-asuntotoimikunnan mietinnös-
22210: losta. Samalla vähennyksen nimi muutettiin          sä esitettyjä verotusehdotuksia. Myös vuokratu-
22211: omaisuustulovähennykseksi. Omaisuustulovähen-       losta tehtävä vähennys sisältyy näihin ehdotuk-
22212: nyksen enimmäismäärä oli vuodelta 1981 toimi-       siin. Työryhmän saatua selvitystyönsä valmiiksi,
22213: tettavassa verotuksessa 1 700 mk ja vuodelta 1982   hallitus tulee ottamaan kantaa myös vuokratu-
22214: toimitettavassa verotuksessa 2 )00 mk. Vuodelta     loista tehtävän omaisuustulovähennyksen tarpee-
22215: 1983 toimitettavassa verotuksessa vähennyksen       seen.
22216: 
22217:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1984
22218: 
22219:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
22220:                                       1983 vp. -      KK n:o 300                                        3
22221: 
22222: 
22223: 
22224:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
22225: 
22226:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          en utvidgning av avdragets tiliämpningsområde
22227: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         så att det även gälier hyresinkomst strävade man
22228: av den 13 december 1983 tili vederbörande             uttryckiigen tili att Iindra beskattningen av hyres-
22229: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande    inkomst. Av denna aniedning bör det nuvarande
22230: av riksdagsman Jouko Skinnari undertecknade           förmögenhetsinkomstavdraget även ses såsom ett
22231: spörsmåi nr 300:                                      stadgande om Iindring av beskattningen av
22232:                                                       hyresinkomst.
22233:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Riksdagsman Skinnari konstaterar i sitt spörs-
22234:        för åstadkommande av ett hyresin-              mål att en privatpersons hyresinkomst, Iiksom
22235:        komstavdrag som skulie öka utbudet av          annan kapitaiinkomst, i tre hänseenden beskattas
22236:        hyresbostäder?                                 strängare än arbetsinkomst. Ovan nämnda för-
22237:                                                       mögenhetsinkomstavdrag, som beviijas på basen
22238:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      av bruttoinkomsterna, kan dock i vissa fali med-
22239: anföra föijande:                                      föra att det på basen av kapitalinkomst beviijade
22240:    Såsom det framgår av riksdagsman Skinnaris         avdraget beviijas tili ett större belopp än den
22241: spörsmåi har utbudet på fritt finansierade hyres-     beskattningsbara kapitaiinkomsten. Av denna
22242: bostäder klart minskat under de senaste åren. Tili    aniedning och då beskattningen av tiliäggs-
22243: detta finns många orsaker, varav de viktigaste        inkomst även i övrigt är beroende av flera oiika
22244: torde vara storleken av och strukturen hos den        faktorer, är det svårt att helt instämma i riksdags-
22245: vinst en hyresbostad ger ägaren. Vinsten på en        man Skinnaris konstaterande, eniigt viiket hyres-
22246: hyresbostadspianering består av två huvudfakto-       inkomst i alimänhet beskattas strängare än ar-
22247: rer, årsvinsten och den orealiserade värdesteg-       betsinkomst. I skattelagstiftningen görs visserli-
22248: ringen. I alimänhet önskar den som piacerar           gen en del alimänna avdrag endast på basen av
22249: medel i en hyresbostad en sådan totai vinst som       fötvärvsinkomst, men om den skattskyidige
22250: han anser skäiig. Då årsavkastningen är Iåg, ökar     p.g.a. sin inkomstnivå redan erhålier avdragen
22251: benägenheten att förbättra vinsten genom för-         tili fulit belopp, avviker marginaiskatten på kapi-
22252: säijning av hyresbostaden, i synnerhet som den        taiinkomst inte nödvändigtvis från marginalskat-
22253: åriiga vinsten eniigt nuvarande skattestadganden      ten på arbetsinkomst. Hyresinkomst, Iiksom vii-
22254: i alimänhet beskattas strängare än den vinst som      ken annan inkomst som helst, minskar avdraget
22255: erhålis genom reaiisering, en vinst som oftast helt   för make. I detta avseende avviker inte hyresin-
22256: undgår beskattning.                                   komst från andra siag av inkomst. Hyresinkomst
22257:    Fr.o.m. beskattningen för år 1981 breddades        omfattas av sambeskattningen på samma sätt
22258: tiliämpningsområdet för det dividendinkomst-          som annan kapitaiinkomst. Inte helier i detta
22259: avdrag som beviijas vid stats- och kommu-             hänseende har avvikelser från den normala be-
22260: naibeskattningen så att ett motsvarande avdrag        skattningen av kapitaiinkomst gjorts.
22261: även erhålis på skattepiiktig ränteinkomst samt          I många oiika sammanhang har uppmärksam-
22262: på hyresinkomst av annan bostad än fritidsbo-         het fästs vid det ringa utbudet på hyresbostäder.
22263: stad. Samtidigt ändrades avdragets benämning          Finansministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för
22264: tili förmögenhetsinkomstavdrag. Förmögenhet-          att utreda de försiag tili beskattning som hyres-
22265:  sinkomstavdragets maximibelopp var 1 700 mk          bostadskommissionen anförde i sitt betänkande.
22266: vid beskattningen för år 1981 och 2 500 mk vid        I dessa försiag ingick även ett avdrag som skali
22267:  beskattningen för år 1982. Vid beskattningen för     göras på hyresinkomst. Då arbetsgruppen siutfört
22268:  år 1983 var avdragets maximibelopp 2 750 mk          sitt utredningsarbete kommer regeringen att ta
22269:  och riksdagen har faststälit maximigränsen vid       stälining tili behovet av ett förmögenhetsin-
22270:  beskattningen för år 1984 tili 2 900 mk. Genom       komstavdrag som även görs på hyresinkomst.
22271: 
22272:      Helsingfors den 24 januari 1984
22273: 
22274:                                                                            Minister Pekka Vennamo
22275:                                                 1983 vp.
22276: 
22277: Kirjallinen kysymys n:o 301
22278: 
22279: 
22280: 
22281: 
22282:                                    Säilynoja ym.: Uuden pienlentokentän tarpeellisuudesta Oulussa
22283: 
22284: 
22285:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22286: 
22287:    Valtion ja Oulun kaupungin välillä solmittiin       useissa yhteyksissä kiirehtinyt tämän uuden ken-
22288: vuonna 1934 sopimus, jonka mukaan Oulun                tän rakentamista.
22289: kaupunki luovuttaa alueen Oritkarista ilmalii-            Oulun kaupungin asukkaissa on kasvanut voi-
22290: kenteen käyttöön niin pitkäksi aikaa kuin valtio       makasta vastustusta tarpeettoman uuden lento-
22291: katsoo sen tarpeelliseksi, kuitenkin enintään 99       kentän rakentamiseen. Vastustuksen perustana
22292: vuodeksi, sekä rakentaa tälle alueelle lentokentän     on ollut oululaisten havainto, ettei Oritkarin
22293: ja huolehtii sen ylläpidosta. Oulun kaupunki           lentokentällä ole liikennettä. Uuden pienlento-
22294: rakennutti sopimuksen mukaisesti Oritkarin             kentän rakentamisesta aiheutuisi Oulun kaupun-
22295: pienlentokentän.                                       gille lähes kahden miljoonan markan kustannuk-
22296:    Kun Ouluun rakennettiin 1950-luvulla Oulun-         set. Tämän johdosta jouduttaisiin siirtämään
22297: salon lentokenttä, lopetettiin samalla reittiliiken-   muiden kaupunkilaisille tarpeellisempien kun-
22298: ne Oritkarin kentältä. Myös tilauslentoliikenne ja     nallisten palvelusten toteutusta. Ei voida pitää
22299: urheilulentoharrastus ovat siirtyneet 1960-luvulla     myöskään valtiontalouden etujen mukaisena ryh-
22300: Oulunsalon kentälle kokonaisuudessaan. Oritka-         tyä tarpeettorniin investointeihin.
22301: rin kentällä ei olekaan tällä hetkellä minkäänlais-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22302: ta lentoliikennettä eikä kenttää ole 1970-luvun        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22303: alusta lähtien enää aurattu talvisin. Kukaan ei        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22304: myöskään ole ilmoittanut tarvitsevansa kenttää.        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22305:     Oulun kaupungin kasvu on johtanut siihen,
22306: että Eteläsataman vieressä oleva Oritkarin alue                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että uu-
22307: tarvitaan ja on jo osin otettu teollisuus- ja                 den pienlentokentän rakentamiselle Ou-
22308: varastoalueeksi. Sopimuksen velvoitteiden täyttä-             luun ei ole liikeoteeilistä tarvetta, ja
22309: miseksi kaupunki on kuitenkin laatinut suunni-                   onko Hallituksen mielestä kentän ra-
22310:  telman Oritkarin kentän korvaamiseksi uudella                kentamiseen valtakunnallisen lentokent-
22311:  pienlentokentällä, vaikka liikenteellistä tarvetta           täsuunnitelman puitteissa enää sopimuk-
22312: siihen ei ole osoitettukaan. Ilmailuhallitus on               sessa edellytettyä tarvetta?
22313: 
22314:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1983
22315: 
22316:                       Vappu Säilynoja                           Liisa Jaakonsaari
22317: 
22318: 
22319: 
22320: 
22321: 4284000991
22322: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 301
22323: 
22324: 
22325: 
22326: 
22327:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22328: 
22329:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tisoitui Limingantullin kaukolämpökeskuksen ra-
22330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kentamisen yhteydessä Oulun kaupungin sitou-
22331: olette 14 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       duttua rakentamaan kustannuksellaan uuden
22332: jeenne n:o 1835 ohella toimittanut valtioneuvos-      lentokentän käyttökuntoon kevääseen 1984 men-
22333: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     nessä. Kentän sijoituspaikkaan liittyvien vaikeuk-
22334: edustaja Vappu Säilynojan ym. näin kuuluvasta         sien vuoksi ei kentän rakentamista ole toistaiseksi
22335: kirjallisesta kysymyksestä n:o 301:                   voitu kuitenkaan aloittaa.
22336:                                                          Kysymys Oritkarin korvaavan lentokentän tar-
22337:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että uu-
22338:                                                       peellisuudesta on noussut esiin toistuvasti Oulun
22339:        den pienlentokentän rakentamiselle Ou-
22340:                                                       kaupungin ja ilmailuhallituksen välisissä neuvot-
22341:        luun ei ole liikenteellistä tarvetta, ja
22342:                                                       teluissa. Yhtä toistuvasti ilmailuhallitus on esittä-
22343:           onko Hallituksen mielestä kentän ra-        nyt kantansa uuden kentän tarpeellisuudesta, ja
22344:        kentamiseen valtakunnallisen lentokent-        Oritkarin lentokentän toimintaedellytysten jatku-
22345:        täsuunnitelman puitteissa enää sopimuk-        vasti huonontuessa useaan otteeseen kiirehtinyt
22346:        sessa edellytettyä tarvetta?                   uuden kentän rakentamista. Kantansa peruste-
22347:                                                       luiksi ilmailuhallitus esittää seuraavia seikkoja:
22348:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         1. Oulun lentoasema Oulunsalossa on matkus-
22349: ti seuraavaa:                                         tajaluvuiltaan maamme kolmanneksi suurin len-
22350:    Valtion ja Oulun kaupungin välillä solmittiin      toasema. Vuoden 1982 operaatiomäärät lentoase-
22351: vuonna 1934 sopimus, jonka mukaan Oulun               malla olivat yhteensä 22 066 lentoonlähtöä ja
22352: kaupunki luovuttaa alueen Oritkarista ilmalii-        laskua. Oulun lentoasema ei pysty nykyisinkään
22353: kenteen käyttöön niin pitkäksi aikaa kuin valtio      ruuhka-aikoina, eikä varsinkaan operaatiomää-
22354: sen katsoo tarpeelliseksi, kuitenkin enintään 99      rien edelleen kasvaessa, tarjoamaan riittäviä toi-
22355: vuodeksi, sekä rakentaa tälle alueelle lentokentän    mintamahdollisuuksia samanaikaisille, mutta hy-
22356: ja huolehtii sen ylläpidosta.                         vin erilaatuisille toiminnoille, kuten raskas kau-
22357:    Oulun kaupunki rakensi edellä mainitun sopi-       pallinen liikenneilmailu, sotilasilmailu, lento-
22358: muksen mukaisesti Oritkarin lentokentän. Vuon-        koulutus, purjelentotoiminta ja muu yleisilmai-
22359: na 1953, Oulun lentoaseman valmistuttua Ou-           lutoiminta. Nykyinen liikenne jo aiheuttaa toi-
22360: lunsaloon ja reittiliikenteen siirtyessä käyttämään   minnallisia rajoi~uksia ja kasvava liikenne niitä
22361: tätä lentokenttää, jäi Oritkarin lentokenttä palve-   enenevässä määnn.
22362: lemaan yleisilmailutoimintaa.                            Koska Oulun lentoasema on lähinnä raskaan
22363:    Oritkarin lentokentän ulkoiset toimintaedelly-     liikenneilmailun ja sotilasilmailun lentokenttä,
22364: tykset säilyivät muuttumattomina aina 1970-           on luonnollista, että rajoitukset kohdistuvat ensi-
22365: luvun alkuvuosiin asti. Tällöin alkoi ilmetä pai-     sijaisesti muuhun kuin kahteen edellä mainit-
22366: neita kenttäalueen saamiseksi muuhun kuin il-         tuun ilmailutoimintaan, eli ne kohdistuvat yleis-
22367: maliikennekäyttöön ja kentän ympäristöalueiden        ilmailutoimintaan. Pahimmassa tapauksessa lii-
22368: rakentaminen käynnistyi sillä seurauksella, että      kenteellinen kehitys saattaisi pakottaa kieltämään
22369: Oritkarin lentokentän toimintaedellytykset asteit-    jonkin yleisilmailutoiminnan muodon lentoase-
22370: tain vaikeutuivat, kunnes vuonna 1980 kentän          malla kokonaan.
22371: pohjoispäähän rakennettu 65 metrin korkuinen             2. Oritkarin lentokentän vähäinen ja viimei-
22372: Limingantullin kaukolämpökeskuksen savupiip-          sempien vuosien olematon käyttö ei ole johtunut
22373: pu käytännössä esti kaiken lentotoiminnan ken-        suinkaan kentän tarpeettomuudesta vaan siitä,
22374: tältä.                                                että odotettavissa olevan kehityksen vuoksi ken-
22375:    Tilanteen näin kehittyessä oli Oulun kaupun-       tän kuntoon ja ylläpitoon ei ole ollut mielekästä
22376: gin toimesta ryhdytty selvittämään ja suunnitte-      uhrata varoja ja ennen kaikkea siitä, että aiem-
22377: lemaan Oritkarin korvaavan lentokentän rakenta-       min mainitut kentän ympäristön rakentamistoi-
22378: mista. Uuden lentokentän rakentaminen konkre-         menpiteet ovat tehokkaasti rajoittaneet kentän
22379:                                       1983 vp. -     KK n:o 301                                        3
22380: 
22381: käyttökelpoisuutta ja viime kädessä estäneet koko    sa. Yleisilmailun riittävän hyvät toimintaedelly-
22382: kentän käyttämisen.                                  tykset on luotavissa ja varmistettavissa vain raken-
22383:    3. Oulun ilmailijat - harrastajien määrä tällä    tamalla Oritkarin lentokentän korvaava kenttä
22384: hetkellä 500-600 henkeä - ovat kaikissa yh-          kohtuullisen etäisyyden päähän Oulun kaupun-
22385: teyksissä, missä Oritkarin lentokentän korvaavan     kitaajamasta, kentän pääasiallisesta käyttäjäkun-
22386: kentän tarpeellisuus on ollut esillä, esittäneet     nasta.
22387: yksimielisen kantansa uuden kentän tarpeellisuu-
22388: desta ja ilmoittaneet tulevansa myös kenttää            Vuoden 1934 sopimus sekä Oulun kaupungin
22389: käyttämään. Viimeksi tämä on tapahtunut              myöhempi sitoumus antavat tähän oikeutuksen,
22390: 8.9.1982 Oulussa järjestetyssä neuvottelutilaisuu-   eikä Oulun kaupunkikaan ole asettanut sinänsä
22391: dessa, jossa olivat läsnä Oulun kaupungin, ilmai-    kysymyksen alaiseksi uuden kentän rakeniamis-
22392: lijoiden sekä ilmailuhallituksen edustajat.          velvoitetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia, vaan
22393:    Kuten edellä esitetystä käy ilmi, ei Oulun        kysymyksenä ja hidastavana tekijänä ovat olleet
22394: lentoasema Oulunsalossa voi olla ratkaisu yleisil-   päinvastoin vaikeudet sopivan kenttäpaikan löy-
22395: mailutoiminnan sijoituspaikkana tulevaisuudes-       tämisestä.
22396: 
22397:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
22398: 
22399:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
22400: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 301
22401: 
22402: 
22403: 
22404: 
22405:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22406: 
22407:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           värmecentral, efter att Uleåborgs stad förbundit
22408: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          sig tili att på sin bekostnad bygga ett nytt flygfält
22409: nr 1835 av den 14 december 1983 tili vederbö-          som kunde tas i bruk före våren 1984. På grund
22410: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av        av svårigheter med placeringen av fältet har man
22411: följande av riksdagsman Vappu Säilynoja m.fl.          dock tillsvidare inte kunnat inleda byggandet.
22412: undertecknade spörsmål nr 301:                            Frågan om huruvida ett flygfält som ersätter
22413:           Är Regeringen medveten om att det            Oritkari är behövligt har dykt upp ett flertal
22414:        inte i trafikhänseende föreligger något         gånger vid förhandlingarna mellan Ulåborgs stad
22415:        behov av att bygga ett nyt flygfält för         och luftfartsstyrelsen. Lika många gånger har
22416:        småplan i Uleåborg, och                         luftfartsstyrelsen anfört som sin ståndpunkt att
22417:           anser Regeringen att det längre före-        fältet behövs, och medan förutsättningarna för
22418:        ligger ett behov av att bygga fältet inom       verksamhet på Oritkari flygfält fortgående har
22419:        ramen för den riksomfattande flygfälts-         försämrats har luftfartsstyrelsen flera gånger på-
22420:        planen, vilket förutsätts i avtalet?            skyndat byggandet av ett nytt fält. Luftfartssty-
22421:                                                        relsen grundar sin ståndpunkt på följande fakto-
22422:                                                        rer:
22423:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22424: anföra följande:                                           1. Uleåborgs flygstation i Oulunsalo är vårt
22425:                                                         lands tredje största flygstation i fråga om passage-
22426:    Melian staten och Uleåborgs stad ingicks år          rarantal. Under år 1982 var antalet flygstarter och
22427: 1934 ett avtal enligt vilket Uleåborgs stad överlå-     -landningar på stationen sammanlagt 22 066.
22428: ter ett område i Oritkari tililufttrafikens bruk för    Uleåborgs flygstation kan inte ens för närvaran-
22429: så lång tid som staten anser det erforderligt, dock     de, och särskilt inte när flygtrafiken fortgående
22430: högst för 99 år, samt bygger ett flygfält på detta      växer, erbjuda tiliräckliga verksamhetsmöjlighe-
22431: område och sköter dess underhåll.                       ter för funktioner som pågår samtidigt men bär
22432:     I enlighet med ovan nämnda avtal byggde             av mycket olika slag, tili exempel tung kommer-
22433: Uleåborgs stad Oritkari flygfält. År 1953, efter        sieli trafikluftfart, militär luftfart, flygarutbild-
22434: att Uleåborgs flygstation hade blivit färdig i          ning, segelflygning och annan alimän luftfart.
22435: Oulunsalo och den reguljära flygtrafiken hade           Redan den nuvarande trafiken föranleder be-
22436: övergått tili att använda detta flygfält, kvarstod      gränsningar i verksamheten och den växande
22437: Oritkari flygfält i den allmänna flygtrafikens          trafiken gör detta i ökande grad.
22438: tjänst.
22439:     De yttre förutsättningarna för verksamheten på         Emedan Uleåborgs flygstation är ett flygfält
22440: Oritkari flygfält förblev oförändrade tili och med      närmast för tung trafikluftfart och militär luftfart
22441: tili början av 1970-talet. Härvid började det           är det naturligt, att begränsningarna drabbar i
22442: uppstå krav på att fältområdet skulie fås i bruk        första hand annan luftfart än de två ovan nämn-
22443: för andra ändamål än luftfart, och byggandet på         da, dvs. de drabbar den allmänna luftfarten. I
22444: områdena kring fältet inleddes med följden att          värsta fali skulle trafikutvecklingen kunna tvinga
22445: förutsättningarna för verksamhet på Oritkari            fram ett totalförbud mot någon form av alimän
22446: flygfält gradvis försvårades, tilis den 65 meter        luftfart på flygstationen.
22447: höga skorstenen på Limingantulli fjärrvärmecen-            2. Att Oritkari flygfält har använts obetydligt,
22448: tral, som år 1980 byggdes i norra ändan av fältet,      och under de senaste åren inte alls, har ingalun-
22449: i praktiken förhindrade ali luftfart på fältet.         da berott på att fältet skulie vara obehövligt utan
22450:     Medan situationen urvecklades i denna rikt-         på att man på grund av den utveckling som är att
22451: ning hade man på Uleåborgs stads försorg börjat         vänta inte har ansett det meningsfulit att offra
22452: utreda och planera bygget av ett flygfält som           resurser på fältets skick och underhåli och fram-
22453: skulie ersätta Oritkari. Planerna konkretiserades i     för allt på att de ovan nämnda byggnadsåtgärder-
22454: samband med byggandet av Limingantulii fjärr-           na i fältets omgivning effektivt har begränsat
22455:                                        1983 vp. -      KK n:o 301                                        5
22456: 
22457: fältets användbarhet och i sista hand hindrat hela     framtiden skall förläggas. Tillräckligt goda för-
22458: dess användning.                                       utsättningar för den allmänna luftfartens verk-
22459:    3. Flygarna i Uleåborg - de som har luftfart        samhet kan skapas och säkerställas bara genom
22460: som hobby uppgår för närvarande tili 500-600           att Oritkari flygfält ersätts av ett flygfält som
22461: personer - har i alla sammanhang där behovet           byggs på lämpligt avstånd från Uleåborgs stad,
22462: av ett flygfält som skulle ersätta Oritkari diskute-   där de personer som skulle använda fältet i
22463: rats framfört som sin eniga åsikt att flygfältet       huvudsak är bosatta.
22464: behövs, och de har också meddelat att de kom-
22465: mer att använda fältet. Senast gjordes detta              Avtalet från år 1934 samt Uleåborgs stads
22466: 8.9.1982 vid förhandlingar i Uleåborg där repre-       senare förbindelse ger rätt härtill, och inte heller
22467: sentanter för Uleåborgs stad, flygarna samt luft-      Uleåborgs stad har ifrågasatt skyldigheten att
22468: fartsstyrelsen deltog.                                 bygga ett nytt fält och de därav föranledda
22469:    Såsom av det ovan anförda framgår kan Uleå-         kostnaderna i sig, utan tvärtom har svårigheterna
22470: borgs flygstation i Oulunsalo inte vara en lösning     att finna en lämplig plats för fältet varit den
22471: på var den allmänna luftfartsverksamheten i            faktor som fördröjt byggandet.
22472: 
22473:      Helsingfors den 10 februari 1984
22474: 
22475:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
22476: 
22477: 
22478: 
22479: 
22480: 4284000991
22481:                                                 1983 vp.
22482: 
22483: Kirjallinen kysymys n:o 302
22484: 
22485: 
22486: 
22487: 
22488:                                    Salolainen: Verohallituksen yritysverotusta koskevista ohjeista
22489: 
22490: 
22491:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22492: 
22493:    Allekirjoittanutta kansanedustajaa on pyydetty      ensimma1sen sivun viimeisen nvm ''ja'' -sanan
22494: selvittämään verohallituksen yritysverotusta kos-      käytöllä, että verohallituksenkin käsitys tuloksen
22495: kevia ohjeita n:o 430/22.4.1975 ja n:o 14277/          muodostumisesta on epäselvä. Aliarvostuksen ei
22496: 41182/25.11.1982, jotka saamani tiedon mukaan          tarvitse näkyä erillisenä taseen vastattavissa, kun
22497: ovat aiheuttaneet sekaannusta käytännön vero-          tuloslaskelmassa on puhtaat 100 % :n arvoilla
22498: tustyössä.                                             lasketut katteet ja varastovaraus vasta viimeisessä
22499:    Kirjelmän n:o 430 5 kohdan mukaan toimien           verotettavaa tuloa muodostavassa vähennysten
22500: verovalmistelijat laskevat saamani tiedon mukaan       ryhmässä.
22501: liiketuloksen myyntikateprosentin, joka on väärä          Saamani tiedon mukaan edellä oleva olisi joh-
22502: kaikissa niissä tapauksissa, joissa varastovarauksen   tanut siihen, että lukuisia yrityksiä olisi harkinta-
22503: muutos on tuloslaskelmassa kaikkien välikatteit-       ja arvioverotettu, kun niillä ei ole ollut "liikkeen
22504: ten jälkeen, vain verotettavaa tuloa muokkaava-        laatuun ja laajuuteen nähden" sekä "muiden
22505: na, eikä varastovaraus ole siis ollenkaan vaikutta-    samalla alalla toimivien" kanssa lähes samoja
22506: nut oikean myyntikatteen muodostumiseen.               prosentteja. Tiettävästi rakennetuilla ohjearvoilla
22507:    Oikea myyntikate on ilman liikevaihtoveroa          on langetettu monta väärää ratkaisua ilman näyt-
22508: olevan (myynnin) liikevaihdon ja sen (myytyjen         töä, kun kirjanpidon tarkastusta ei ole saanut,
22509: tavarain) ostohinnan + välittömien palkkojen           vaikka sitä on pyydetty ennen väärää maksuunpa-
22510: (sis. palkkojen liitännäiskulut) erotus. Siinä on      noa.
22511: siis huomioituna varaston muutos ilman mitään             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22512: varauksia.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22513:     Kirjelmän 6 kohdan käyttökateprosentti ja          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22514: kohdan 7 liikevoittoprosentti vääristyvät myös         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22515: samaa ohjekirjettä noudattaen. Kirjeen n:o 430
22516: myyntikatetta ja käyttökatetta vääristävää ohjetta                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus katsoo
22517: on saamani tiedon mukaan yritetty korjata toisel-               aiheelliseksi ryhtyä yritysverotuksen sel-
22518: la kirjeellä v. 1982 sen kolmannessa kappaleessa,               kiinnyttämiseksi verohallituksen kirjel-
22519: mutta siinäkin paljastuu saamani tiedon mukaan                  mien osalta?
22520: 
22521:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
22522: 
22523:                                             Pertti Salolainen
22524: 
22525: 
22526: 
22527: 
22528: 4284000800
22529:  2                                     1983 vp. -    KK n:o 302
22530: 
22531: 
22532: 
22533: 
22534:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22535: 
22536:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myyntituotosta vähennetään liikevaihtoverokan-
22537:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nan osuus liikevaihtoveronalaisesta myyntitulosta
22538:  olette 15 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-      siitä riippumatta miten paljon liikevaihtoveroa
22539:  jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     on maksettu rahana valtiolle. Tällä tavalla mene-
22540:  omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tellen saadaan eri vuosien liikevaihdot keskenään
22541:  Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    vertailukelpoisiksi. Myyntikateprosentin lasken-
22542:  sestä n:o 302:                                       nassa on verotoimistoja ohjattu siten, että tulos-
22543:                                                       laskelman osoittamaan myyntikatteen määrään
22544:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus katsoo      lisätään vaihto-omaisuuden aliarvostuksen lisäys
22545:         aiheelliseksi ryhtyä yritysverotuksen sel-    tai vähennetään sen pienentyminen verovuoden
22546:         kiinnyttämiseksi verohallituksen kirjel-      aikana. Vastaava oikaisu tehdään myös laskettaes-
22547:         mien osalta?                                  sa käyttökate- ja liikevoittoprosentteja. Ilman
22548:                                                       edellä mainitun oikaisun tekemistä eri vuosien
22549:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut eivät ole
22550:  ti seuraavaa:                                        keskenään vertailukelpoisia. Tällä on merkitystä
22551:    Verohallituksen kirjeessä n:o 430/22.4.1975        myös vertailtaessa liiketoiminnan tuloksellisuutta
22552:  on käsitelty muun muassa liikevaihdon ja             vastaavalla toimialalla toimivien verovelvollisten
22553:  myynti- ja käyttökateprosentin laskemista. Liike-    tuloksiin. Seuraava esimerkki valaisee tätä asiaa:
22554:  vaihtoa laskettaessa tuloslaskelmasta saatavasta
22555: 
22556: 
22557:                                                               Yritys A                             Yritys B
22558: Liikevaihto                                                  1 000 000
22559: Ostot                                                                                           1 000 000
22560:                                                                500 000                            500 000
22561: Muuttuvat palkat sosiaalikuluineen                         -   200 000                        -   200 000
22562: Vaihto-omaisuus tilikauden alussa
22563: (ei aliarv.)                                    150 000                    -    150 000
22564: Vaihto-omaisuus tilikauden lopussa
22565: (ei aliarv.)                                + 100 000           50 000         + 50 000             100 000
22566: Myyntikate                                                     250 000          (50 %:n             200 000
22567:                                                                                  aliarv.)
22568: A:n myyntikate %:                                              250 000         • 100        25 %
22569:                                                              1 000 000
22570: B:n myyntikate %:                                              200 000         • 100        20 %
22571:                                                              1 000 000
22572: 
22573: 
22574: 
22575: 
22576:  .. Yllä olevien tunnuslukujen perusteella voitai-   tarkastellen eli eliminoimaHa aliarvostuksen vai-
22577: sun tehdä sellainen johtopäätös, että yritys A on    kutus yritys B:n myyntikatteeseen ei tämä johto-
22578: menestynyt B:tä paremmin. Tarkemmin asiaa            päätös pidä enää paikkaansa,
22579:                                          1983 vp. -- KJ( n:o 302                                            3
22580: 
22581: eli yritys B:n myyntikate                                          200 000
22582: Vaihto-omaisuuden aliarvostus
22583:     verovuoden alussa                                    0
22584:     verovuoden lopussa                            50 000
22585:     muutos verovuoden aikana                    + 50 000         + 50 000
22586:                                                                   250 000
22587: Myyntikate %:                  250 000      • 100 = 25 %        yritys A:n myyntikate-%
22588:                              1 000 000
22589: 
22590: 
22591:    Molemmat yritykset ovat siten edellä olevan          informoidun varastovarauksen'' kirjaustekniik-
22592: tunnusluvun valossa liiketaloudellisesti yhtä kan-      kaa.
22593: nattavia.                                                  Verohallituksen molemmissa ohjekirjeissä on
22594:    Jos kysymyksen kolmas kappale on ymmärret-
22595:                                                         korostettu sitä, että myynti- ja käyttökateprosent-
22596: tävä siten, että ostohinnalla on tarkoitettu ni-        teja käytetään apuna sen seikan toteamiseksi,
22597: menomaan tilikaudella käytettyjen tavaroiden
22598:                                                         onko verovelvollisen ilmoittama tulo muiden
22599: hankintamenojen yhteismäärää, on laskentatapa
22600:                                                         samalla alalla toimivien verovelvollisten vuositu-
22601: silloin aivan sama kuin verohallituksen ohjeissa
22602:                                                         loon verrattuna ilmeisesti liian vähäinen. Näin
22603: on esitetty.                                            ollen se, että verovelvolliskohtainen myynti- tai
22604:     Kysymyksessä myös todetaan, että edellä mai-
22605:                                                         käyttökateprosentti on alhaisempi kuin vastaaval-
22606: nituista ohjekirjeistä paljastuu se, että verohalli-
22607:                                                         la toimialalla toimivilla verovelvollisilla keski-
22608: tuksen käsitys tuloksen muodostumisesta on epä-         määrin, ei vielä oikeuta arvioverotukseen siirty-
22609: selvä. Tämä olettama perustuu verohallituksen
22610:                                                         miseen. Alhainen tunnusluku antaa vain verotus-
22611: kiertokirjeeseen 14277/41182, jossa todetaan, et-
22612:                                                         ta valmistelevalle aiheen tutkia veroilmoituksessa
22613: tä "mikäli aliarvostuksen muutos esiintyy tulos-
22614:                                                         ilmoitettujen tietojen luotettavuutta. Mikäli tässä
22615: laskelman kohdassa 'varausten muutos' ja aliar-
22616:                                                         tutkinnassa ilmenee muita epäluotettavuuteen
22617: vostus esiintyy erillisenä eränä taseen vastatravissa   viittaavia seikkoja, varataan verovelvolliselle tilai-
22618: ei oikaisua tässä tapauksessa (myynti- ja käyttöka-
22619:                                                         suus selvityksen antamiseen, ja vasta tämän jäl-
22620: teprosenttia laskettaessa) suoriteta''. Kysyjän käc
22621:                                                         keen ratkaistaan, ovatko arvioverotuksen edelly-
22622: sityksen mukaan aliarvostuksen nimittäin ei tar-
22623:                                                         tykset olemassa.
22624: vitse näkyä erillisenä eränä taseen vastattavissa,
22625: kun tuloslaskelmassa on puhtaat 100 % :n arvoil-           Mitä taas tulee tunnuslukujen hyväksikäyttä-
22626: la lasketut katteet ja varastovaraus on vasta vii-      miseen harkintaverotuksessa, on todettava, että
22627: meisessä verotettavaa tuloa muodostavassa vähen-        harkintaverotuksen edellytykset tutkitaan lähes
22628: nysten ryhmässä.                                        poikkeuksetta aivan muiden perusteiden mu-
22629:     Kysyjän arvostelema ohje on sisällytetty vero-      kaan. Myynti- ja käyttökateprosentit saattavat
22630: hallituksen edellä mainittuun kiertokirjeeseen          olla tässä verotusmuodossa vain apuvälineitä,
22631: sen takia, että yritykset voivat, ja osakeyhtiölain     mikäli verolautakunnan käytössä ei ole muuta
22632:  säätämissä tapauksissa, ovat velvollisia esittämään    tilastoaineistoa tai vertailuaineistoa verovelvolli-
22633: varastovarauksen avoimesti taseessa. Jos yritykset      sen tuloksen riittävyyttä arvosteltaessa. Verohalli-
22634:  ovat näin menetelleet eli kirjanneet varastova-        tuksen yritysverotusta koskevien kirjelmien moni-
22635:  rauksen muutoksen tuloslaskelman kohtaan ''va-         mutkaisuudet ovat seurausta monimutkaisista
22636:  rausten muutos'', varastovaraus näkyy -- päin-         laeista ja niiden soveltamistilanteiden monimuo-
22637:  vastoin kuin kysyjä esittää -- erillisenä eränä        toisuudesta. Hallitus pitää tärkeänä yritysverotus-
22638:  taseen vastattavissa.                                  ta säätelevien lakien ja itse yritysverotusjärjestel-
22639:     Tässä asiassa voidaan viitata esimerkiksi teok-     män yksinkertaistamista, jotta myös verotuksen
22640:  seen "Jarmo Leppiniemi: Verosuunnittelu, Tam-          toimittamista ohjaavat kirjelmät voidaan laatia
22641:  pere 1983, jossa sivulla 28 selvitetään "avoimesti     nykyistä selkeämmiksi.
22642: 
22643:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1984
22644: 
22645:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
22646:  4                                     1983 vp. -    KK n:o 302
22647: 
22648: 
22649: 
22650: 
22651:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22652: 
22653:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          svarande andel av den omsättningsskatt under-
22654: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kastade försäljningsinkomsten oberoende därav,
22655: av den 15 december 1983 tili vederbörande            hur mycket omsättningsskatt tili staten som er-
22656: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   lagts i pengar. På detta sätt blir omsättningarna
22657: av riksdagsman Salolainen undertecknade spörs-       under olika år jämförbara. Vid beräknandet av
22658: mål nr 302:                                          procenten för försäljningsbidraget har skattebyrå-
22659:                                                      erna uppmanats att gå tili väga så, att tili
22660:          Vilka åtgärder anser Regeringen be-         resultaträkningens belopp för försäljningsbidra-
22661:        fogat att vidta för klargörande av före-      get tiliäggs ökningen av omsättningstillgångarnas
22662:        tagsbeskattningen tili den del det är fråga   undervärdering eller avdras dess minskning un-
22663:        om skattestyrelsens skrivelser?               der skatteåret. Motsvarande rättelser görs också
22664:                                                      vid beräknandet av procenten för driftsbidraget
22665:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     och procenten för rörelsevinsten. Utan ovan
22666: anföra följande:                                     nämnda rättelse är parametrarna som anger lön-
22667:    I skattestyrelsens brev nr 430/22.4.1975 be-      samheten för olika år inte sinsemellan jämförba-
22668: handlas bl.a. beräkning av omsättning och för-       ra. Detta är av betydelse också när man jämför
22669: säljningsbidrags- och driftsbidragsprocenterna.      affärsverksamhetens resultat med resultat som
22670: Vid beräknandet av omsättningen avdras från          uppnåtts av skattskyldiga inom motsvarande
22671: den av resultaträkningen framgående försälj-         branscher. Följande exempel belyser detta:
22672: ningsintäkten en mot omsättningsskattefoten
22673: 
22674:                                                             Företag A                      Företag B
22675: Omsättning                                                  1 000 000                       1 000 000
22676: Inköp                                                         500 000                         500 000
22677: Rörliga löner inklusive socialutgifter                    -   200 000                     -   200 000
22678: Omsättningstiligångarna vid
22679: räkenskapsperiodens början (ej under-
22680: värd.)                                      -   150 000                    -   150 000
22681: Omsättningstiligångarna vid
22682: räkenskapsperiodens slut (ej under-
22683: värd.)                                      + 100 000           50 000     + 50 000           100 000
22684:                                                                250 000 (50 % under-           200 000
22685:                                                                                  värd.)
22686: A:s försäljningsbidrags %:                                     250 000 100 = 25 %
22687:                                                              1 000 000
22688: B:s försäljningsbidrags %:                                     200 000 100 = 20 %
22689:                                                              1 000 000
22690: 
22691: 
22692:    På basen av parametrarna ovan skulie man          inverkan som undervärderingen har på B:s för-
22693: kunna dra den slutsatsen att företaget A har varit   säljningsbidrag stämmer denna slutsats inte läng-
22694: mera framgångsrikt än företaget B. När saken         re,
22695: studeras närmare, d.v.s. när man eliminerar den
22696:                                         1983 vp. -      KK n:o 302                                        5
22697: 
22698: d.v.s. företaget B:s försäljningsbidrag                            200 000
22699: Omsättningstiligångarnas undervärdering
22700: - i början av skatteåret                                0
22701:     i slutet av skatteåret                        50 000
22702: - förändringen under skatteåret                 + 50 000        + 50 000
22703:                                                                    250 000
22704: Försäljningsbidrags %:            250 000· 100 = 25 %           försäljningsbidragsprocenten-
22705:                                                                 för företaget A
22706:                                 1 000 000
22707: 
22708:     Således är båda företagen ekonomiskt lika           tekniken för "lagerreservering om viiken infor-
22709: lönsamma i ljuset av den ovan angivna parame-           meras öppet'' utreds på sidan 28.
22710: tern.                                                      I båda skattestyrelsens cirkulär har det fram-
22711:     Om tredje stycket i spörsmålet skali förstås så,    hållits att försäljningsbidrags- och driftsbidrags-
22712: att med anskaffningspris avses uttryckligen det         procenterna används för konstaterandet av den
22713: sammanlagda beloppet av anskaffningsutgifterna          omständighet, huruvida inkomsten som den
22714: för varor som använts under räkenskapsperioden,         skattskyldige anmält uppenbarligen är för liten
22715: är beräkningssättet det samma som anges i skat-         jämfön med årsinkomsten hos skattskyldiga som
22716: testyrelsens direktiv.                                  är verksamma inom samma bransch. Sålunda
22717:     I spörsmålet konstateras också att de ovan          berättigar det, att den skattskyldiges försäljnings-
22718: nämnda breven avslöjar att skattestyrelsens upp-        bidrags- elier driftsbidragsprocent är lägre än hos
22719: fattning om hur resultatet utformas är dunkel.          skattskyldiga inom samma bransch i medeltal,
22720: Detta antagande grundar sig på skattestyrelsens         ännu inte en övergång tili beskattning enligt
22721: cirkulär 142 77/41182 där det konstateras att           uppskattning. Den låga parametern ger bara den
22722: '' om ändringen av nedvärderingen förekommer i          person som bereder beskattningen skäl att under-
22723: resultaträkningens punkt 'förändring av reserve-        söka tiliförlitligheten av de uppgifter som an-
22724: ringar' och nedvärderingen förekommer som en            mälts i skattedeklarationen. Om det vid denna
22725: särskild post under balansräkningens passiva ut-        undersökning framgår andra faktorer som tyder
22726: förs rättelsen i sådant fall (vid beräkning av          på otillförlitlighet bereds den skattskyldige tili-
22727: försäljningsbidrag och driftsbidragsprocenten) in-      fälie att lämna utredning, och först efter detta
22728: te.'' Enligt spörsmålsställaren behöver nämligen        avgörs det huruvida förutsättningar för beskatt-
22729: undervärderingen inte synas som en särskild post        ning enligt uppskattning föreligger.
22730: under balansräkningens passiva, när i resultaträk-         Vad åter gälier tillämpning av parametrar vid
22731: ningen ingår rena bidrag som räknats med 100            beskattning enligt prövning måste det konsta-
22732:  % värden, och lagerreserveringen ingår först i         teras, att förutsättningarna för beskattning enligt
22733: den sista gruppen av avdrag som påverkar den            prövning så gott som utan undantag undersöks
22734: beskattningsbara inkomstens utformning.                 på helt andra grunder. I denna beskattningsform
22735:     Den anvisning som kritiseras i spörsmålet har       kan försäljningsbidrags- elier driftsbidragsprocen-
22736: innefattats i skattestyrelsens ovan nämnda cirku-       ter endast vara hjälpmedel i det fall, att skatte-
22737: lär därfor att företagen kan, och i fall om vilka       nämnden inte har tiligång tili annat statistiskt
22738: stadgas i lagen om aktiebolag, är skyldiga att          materia! eller jämförelsematerial när det bedöms
22739: öppet uppge lagerreserveringen i balansräk-             huruvida den skattskyldiges resultat är tiliräckligt
22740:  ningen. Om företagen har gjon detta, d.v.s. om         stort. Att skattestyrelsens skrivelser angående
22741:  de har bokfön ändringen i lagerreserveringen vid       företagens beskattning är komplicerade beror på
22742:  resultaträkningens punkt '' ändring i reserve-         att lagarna är komplicerade och situationerna där
22743:  ringar'', syns lagerreserveringen i motsats tili vad   de tiliämpas mångformiga. Regeringen anser det
22744:  som sägs i spörsmålet - som en särskild post           viktigt att förenkla de lagar som styr företags-
22745:  under balansräkningens passiva.                        beskattningen och själva företagsbeskattningssys-
22746:     I denna fråga kan man hänvisa t.ex. tili verket     temet, så att också de skrivelser som styr verkstäl-
22747:  "Verosuunnittelu" (skatteplanering) av Jarmo           landet av beskattningen kunde göras tydligare än
22748:  Leppiniemi, Tammerfors 1982, där bokförings-           de för närvarande är.
22749:       Helsingfors den 1 februari 1984
22750:                                                                                Minister Pekka Vennamo
22751: 4284000800
22752:                                               1983 vp.
22753: 
22754: Kirjallinen kysymys n:o 303
22755: 
22756: 
22757: 
22758: 
22759:                                   Kuoppa ym.: Eri henkilöstöryhmien asemasta työsuojeluvaltuutetun
22760:                                     valinnassa
22761: 
22762: 
22763:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22764: 
22765:     Työsuojelun valvonnasta annetun lain 10 §:n         Nykyinen laki on kiireesti korjattava niin, että
22766: mukaan työpaikan toimihenkilöasemassa olevat         yhteisen työsuojeluvaltuutetun valinta voi tapah-
22767: työntekijät voivat päättää valitsevatko he oman      tua vain työpaikan työntekijöiden ja toimihenki-
22768: työsuojeluvaltuutettunsa vai osallistuvatko työn-    löiden yhteisellä suostumuksella. Näin voidaan
22769: ukijöiden työsuojeluvaltuutetun valintaan. Me-       estää työnantajan mahdollisuus vaikuttaa työnte-
22770: nozttely voidaan toteuttaa vastoin työpaikan työn-   kijöiden edustajan valintaan ja saattaa työpaikan
22771: H.kijöiden kantaa.                                   henkilöstöryhmät tässä asiassa tasa-arvoiseen ase-
22772:     Laki saattaa työpaikan henkilöstöryhmät eriar-   maan.
22773: voiseen asemaan työsuojeluvaltuutettua valittaes-
22774: ',a. Myös työnantajana on mahdollisuus manipu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22775: loida työsuojeluvaltuutettujen vaalia sillä, että    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22776: tarvittaessa määräävät työpaikan toimihenkilöt       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22777: .)Sallistumaan yhteisen työsuojeluvaltuutetun        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22778: vaaliin, jos näin voidaan vaikeuttaa työnantajalle
22779: epämieluisan ehdokkaan valintaa työsuojeluval-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
22780: tuutetuksi. Näin on tapahtunut esimerkiksi Val-             tynyt tai ryhtyy työpaikan henkilöstöryh-
22781: met Oy:n Tampereen tehtaan työsuojeluvaltuu-                mien saattamiseksi tasavenaiseen ase-
22782: tetun vaalissa tänä vuonna.                                 maan työsuojeluvaltuutettua valittaessa?
22783: 
22784:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
22785: 
22786:                      Mikko Kuoppa                             Marjatta Stenius-Kaukonen
22787: 
22788: 
22789: 
22790: 
22791:  428400054K
22792: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 303
22793: 
22794: 
22795: 
22796: 
22797:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22798: 
22799:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Teknologian kehitys sekä automaation ja mik-
22800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        roelektroniikan jatkuvasti laajeneva käyttö tuo-
22801: olette 15 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-      tantoelämässä ovat aiheuttamassa muutoksia eri
22802: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     työntekijäryhmien väliseen suhteeseen. Toimi-
22803: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      henkilöiden ja muiden työntekijöiden raja hä-
22804: Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       märtyy, kun työt muuttuvat fyysisesti raskaasta
22805: myksestä n:o 303:                                    työstä automaatiolaitteiden käytöksi ja valvon-
22806:                                                      naksi. Toisaalta toimihenkilöiden määrä muihin
22807:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      työntekijöihin verrattuna on lisääntymässä.
22808:        tynyt tai ryhtyy työpaikan henkilöstöryh-        Toimihenkilöiden ja muiden työntekijöiden
22809:        mien saattamiseksi tasavertaiseen ase-        välisen suhteen muuttuessa muuttuu myös eri
22810:        maan työsuojeluvaltuutettua valittaessa?      ryhmien vaikutus työsuojeluvaltuutetun valinnas-
22811:                                                      sa. Kun ryhmät tulevat samankaltaisemmiksi
22812:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sekä kokonsa että jossain määrin myös työn
22813: ti seuraavaa:                                        laadun puolesta, merkitsee se entisen suurem-
22814:                                                      man ryhmän henkilömäärään perustuvan ratkai-
22815:   Työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/         suvallan vähenemistä.
22816: 73) 10 §:n mukaan työntekijöillä on oikeus ja           Työpaikan henkilöstöryhmien välisen yhteis-
22817: vähintään kymmenen työntekijän työpaikoilla          työn ja yleensä työpaikan yhteistoiminnan kehit-
22818: velvollisuus valita keskuudestaan työsuojeluval-     täminen on tärkeää työympäristön muuttuessa.
22819: tuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluval-   Työelämän eri osapuolten välisten suhteiden sää-
22820: tuutettu edustaa työpaikan kaikkia työntekijöitä,    telyn uudelleen arviointi on tapahtumassa työ-
22821: sekä toimihenkilöitä että muita työntekijöitä.       markkinajärjestöjen välisessä yleisessä keskuste-
22822: Toimihenkilöt voivat kuitenkin valita oman työ-      lussa. Kun kysymyksessä oleva asia liittyy eräänä
22823: suojeluvaltuutetun keskuudestaan. Toimihenki-        osana työelämän eri osapuolten välisten suhtei-
22824: löiden valtuutetun valitsemisesta päättävät toimi-   den järjestämiseen, hallituksen tarkoituksena ei
22825: henkilöt. Muut työntekijäryhmät tai työnantaja       ole ryhtyä toimenpiteisiin työpaikan henkilöstö-
22826: eivät voi ratkaista sitä, ovatko toimihenkilöt mu-   ryhmien aseman muuttamiseen työsuojeluvaltuu-
22827: kana valitsemassa työpaikalla yhteistä työsuojelu-   tettua valittaessa ilman laajaa eri työmarkkinaosa-
22828: valtuutettua vai valitsevatko he omansa.             puolten välistä yhteisymmärrystä asiassa.
22829: 
22830:     Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1984
22831: 
22832:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22833:                                       1983 vp. -- RJC n:o 303                                          3
22834: 
22835: 
22836: 
22837: 
22838:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22839: 
22840:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           elektronik i produktionsiivet håller på att med-
22841: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         föra ändringar i förhållandet mellan olika arbets-
22842: av den 15 december 1983 tili vederbörande             tagargrupper. Gränsen mellan funktionärer och
22843: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    s.k. övriga arbetstagare blir allt oklarare då
22844: av riksdagsman Kuoppa m.fl. undenecknade              arbetet övergår från fysiskt tungt arbetet tili
22845: spörsmål nr 303:                                      användning och övervakning av automationsan-
22846:                                                       läggningar. A andra sidan håller funktionärernas
22847:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      antal i förhållande tili andra arbetstagare på att
22848:        eller ämnar den vidta för att försätta olika   öka.
22849:        personalgrupper på en arbetsplats i en            Då förhållandet mellan funktionärer och andra
22850:        jämbördig ställning vid valet av arbe-         arbetstagare förändras leder detta tili en föränd-
22851:        tarskyddsfullmäktig?                           ring även av de olika gruppernas påverkan vid vai
22852:                                                       av arbetarskyddsfullmäktig. Då grupperna blir
22853:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      allt mer likartade både i fråga om storlek och i
22854: anföra följande:                                      viss mån även i fråga om arbetets natur innebär
22855:    Enligt 10 § lagen om tillsynen över arbe-          detta att den avgöranderätt, som tidigare till-
22856: tarskyddet (131173) får arbetstagarna och skall de    kommit den större gruppen på basen av antalet
22857: om de är minst tio på arbetsstället bland sig utse    personer, inskränks.
22858: en arbetskyddsfullmäktig och två vicefullmäkti-          Då arbetsmiljön förändras är det viktigt att
22859: ge. Arbetarskyddsfullmäktig representerar alla        utveckla samarbetet mellan personalgrupperna
22860: arbetstagare på arbetsstället, både funktionärer      liksom överhuvudtaget samverkan på arbetsplat-
22861: och övriga arbetstagare. Funktionärerna kan           sen. En omvärdering av regleringen av förhållan-
22862: emellertid bland sig utse en egen arbetarskydds-      det mellan olika parter i arbetslivet håller på att
22863: fullmäktig. Funktionärerna fattar själva beslut       ske i den allmänna diskussionen arbetsmarknads-
22864: om vai av egen fullmäktig. Varken de andra            organsationerna emellan. Då den fråga som ta-
22865: arbetstagargrupperna eller arbetsgivaren kan av-      gits upp i spörsmålet gäller en del av denna
22866: göra om funktionärerna skall delta i valet av         reglering, ämnar regeringen inte, utan ett stort
22867: gemensam arbetarskyddsfullmäktig för arbetsstäl-      samförstånd mellan arbetsmarknadsparterna, vid-
22868: let eller om de skall välja en egen.                  ta åtgärder för att ändra olika personalgruppers
22869:    Den teknologiska utvecklingen samt den stän-       ställning på arbetsplatsen vid vai av arbe-
22870: digt ökande automationen och bruket av mikro-         tarskyddsfullmäktig.
22871: 
22872:      Helsingfors den 18 januari 1984
22873: 
22874:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
22875:                                                 1983 vp.
22876: 
22877: Kirjallinen kysymys n:o 304
22878: 
22879: 
22880: 
22881: 
22882:                                    Kietäväinen ym.: Lapsiperheiden verotuksen eriarvoisuuden poista-
22883:                                       misesta
22884: 
22885: 
22886:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22887: 
22888:    Lapsiperheiden aseman korjaamiseksi on laa-         ta kodin ulkopuolella. Tämä taas lisää painetta
22889: dittu useissa yhteyksissä toimenpiteitä. Ongel-        mm. ennestään ylikuormitettuihin lasten päivä-
22890: miin onkin saatu muutamia pienehköjä korjauk-          koteihin. Mikäli tätä kohtaa haluttaisiin korostaa,
22891: sia. Lapsiperheiden ongelmista taloudelliset on-       tulisi asiaa hoitaa erillisenä vähennyksenä, jolloin
22892: gelmat ovat monasti kaikkein keskeisimpiä.             asiassa olisi tehtävä ao. päätökset lainsäädännön
22893:    Eräs keino lapsiperheiden taloudellisen aseman      muuttamiseksi. Nykyisellään tätä vaikutussuh-
22894: korjaamiseksi ovat olleet verotusta keventävät         detta voidaan luonnehtia varsin epämääräiseksi.
22895: erilaiset verovähennykset. Verovähennykset koh-           Edellä esitetty eriarvoisuus käy ilmi seuraavasta
22896: televat kuitenkin lapsiperheitä hyvin eriarvoisesti.   vertailusta. Perheessä A molemmat vanhemmat
22897: Mikäli molemmat vanhemmat käyvät työssä ovat           käyvät työssä, perheessä B vain toinen vanhem-
22898: perheen verovähennykset huomattavasti korke-           mista. Molemmissa perheissä on kaksi lasta.
22899: ammat kuin vastaavan suuruisen, saman verran                   A         Valtion tulo·       B        Valtion tulovero
22900: ansaitsevan lapsiperheen, jossa vain toinen van-           Palkkatulo    vero v. ·83     Palkkatulo   v. -83 perustei-
22901:                                                            vuodessa      perusteiden     vuodessa     den mukaan, mk
22902: hemmista käy työssä. Eriarvoisuutta on perusteltu                        mukaan, mk
22903: mm. sillä, että perheessä, jossa toinen vanhem-                                           60 000           4 025
22904: mista on kotona, säästetään huomattavasti lasten-      40 000 + 30 000        425         80 000           9 351
22905: hoitomenoissa. Lisäksi perusteluina on esitetty,       60 000 + 40 000      6 140        100 000          15 457
22906: että näille perheille yhteiskunta maksaa lasten
22907: kotihoitotukea.                                           Kuten taulukosta käy ilmi, on 100 000 mk
22908:    Lasten kotihoitotukea kuitenkin maksetaan ny-       vuodessa ansaitsevien esimerkkiperheiden välillä
22909: kyisin vain perheille, joissa on varsin nuoria         verotuksessa yli 9 000 mk:n ero. Ero on saman
22910: lapsia (vähintään kolmilapsiset perheet, joissa        suuruinen myös Iapsettornilla tai esim. nelilapsi-
22911: kolme lasta on alle 7-vuotiaita, siihen saakka,        silla perheillä.
22912: kunnes nuorin täyttää kolme vuotta, ja kaksilap-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22913: siset perheet, joissa lapset ovat alle 7-vuotiaita,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22914: siihen saakka, kunnes nuorin täyttää vuoden ja         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22915: neljä kuukautta) eikä tämä peruste näin ollen          vaksi seuraavan kysymyksen:
22916: riitä selittämään olemassa olevia huomattavia                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22917: eroja verotuskohtelussa.                                       ryhtyä verotuksessa saman verran ansait-
22918:    Lasten hoitomenojen säästämisväite pitää kyl-               sevien saman suuruisten lapsiperheiden
22919: läkin osittain paikkansa, mutta tämän perusteen                verotuksen eriarvoisuuksien poistamiseksi
22920: käyttäminen osoittaa halua lisätä lasten hoitamis-             nykyisen erillisverotuksen pohjalta?
22921: 
22922:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
22923: 
22924:          Timo Kietäväinen            Mikko Jokela             Juhani Alaranta
22925:          Pentti Poutaneo             Marjatta Väänänen        Esko Aho
22926:          Katri-Helena Eskelinen      Olavi Martikainen        Jukka Vihriälä
22927:                     Tytti Isohookana-Asunmaa           Aapo Saari
22928: 
22929: 
22930: 
22931: 428400092T
22932: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 304
22933: 
22934: 
22935: 
22936: 
22937:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22938: 
22939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         misen perusteella myönnettävien vähennysten
22940: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          perhekohtaisuus ja erityinen puolisovähennys. Se
22941: olette 15 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        myönnetään täytenä eli 4 500 markan suuruisena
22942: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tulonomasta puolisosta ja pienenee asteittain
22943: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vähemmän ansainneen puolison tulojen kasvaessa
22944: Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      siten, ettei sitä enää myönnetä tämän tulojen
22945: symyksestä n:o 304:                                    ollessa 18 000 markkaa vuodessa. Vuodelta 1984
22946:                                                        toimitettavasta verotuksesta alkaen puolisovähen-
22947:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nyksen enimmäismäärää on lisäksi korotettu
22948:         ryhtyä verotuksessa saman verran ansait-       1 000 markalla, jos perheessä on enintään 7-vuo-
22949:         sevien saman suuruisten lapsiperheiden         tiaita lapsia. Tämän muutoksen tarkoituksena oli
22950:         verotuksen eriarvoisuuksien poistamiseksi      lieventää juuri niiden lapsiperheiden verotusta,
22951:         nykyisen erillisverotuksen pohjalta?           joissa toisen puolison tulottomuus tai pienituloi-
22952:                                                        suus johtuu päivähoitoikäisten lasten hoitamises-
22953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ta kotona.
22954: ti seuraavaa:                                             Vaikka erillisverotus kohteleekin samalla tulo-
22955:    Suomessa siirryttiin puolisoiden ansiotulojen       tasolla olevista perheistä suhteellisesti ankaram-
22956: erillisverotukseen vuoden 197 6 alusta lukien.         min niitä, joissa on vain yksi tulonsaaja, on myös
22957: Perusteluina uudistukselle olivat erityisesti tasa-    huomattava, että näissä perheissä säästytään las-
22958: arvo- ja työllisyysnäkökohdat. Myös ennakkope-         ten hoitomenoista, mikä on omiaan tasoittamaan
22959: rinnän vastaavuuden parantaminen edellytti yh-         eroa. Lisäksi perheet, joissa pieniä lapsia hoide-
22960: teisverotuksesta luopumista. Samalla luovuttiin        taan kotona, ovat viime vuosina alkaneet saada
22961: vähennysjärjestelmää osin lukuun ottamatta peri-       yhteiskunnallista tukea lasten kotihoidon tukijär-
22962: aatteesta, jonka mukaan perheen veronmaksuky-          jestelmän muodossa.
22963: kyä on mitattava yhtenä kokonaisuutena, ja siir-          Kun harkitaan yhteiskunnan tuen lisäämistä
22964: ryttiin kunkin verovelvollisen yksilöllisen veron-     niille perheille, joissa lapsia hoidetaan kotona,
22965: maksukyvyn huomioon ottamiseen.                        olisi pyrittävä mahdollisimman tarkoituksenmu-
22966:    Erillisverouudistuksen myötä poistui se yhteis-     kaisesti sovittamaan yhteen verotukselliset ja
22967: verotuksen epäkohta, että puolisot joutuivat           muut perhepoliittiset toimenpiteet ja ratkaistava
22968: useissa tapauksissa maksamaan tuloveroa huo-           se, onko pääpaino tällöin suorien tulonsiirtojen
22969: mattavasti enemmän kuin kaksi saman määrän             vai verotuksellisten keinojen kehittämisessä.
22970: ansaitsevaa yksinäistä henkilöä. Toisaalta oltiin      Käyttökelpoinen erillisverotusjärjestelmään sovel-
22971: myös tietoisia erillisverouudistuksen niistä vaiku-    tuva veropoliittinen vaihtoehto lienee tällöin
22972: tuksista, joita muun muassa kysymyksen peruste-        puolisovähennyksen kehittäminen edelleen nyt
22973: luissa esitetty esimerkki kuvaa.                       aloitetulla tavalla eli sen suuntaaminen erityisesti
22974:    Erillisverotusjärjestelmän luonteeseen kuuluu,      lapsiperheille. Tällä hetkellähän suurimmalla
22975: että samoin ansaitsevista perheistä joutuvat suh-      osalla niistä perheistä, jotka ovat puolisovähen-
22976: teellisesti enemmän veroa maksamaan ne, joissa         nyksen piirissä, ei ole lainkaan alaikäisiä lapsia.
22977: tulon on ansainnut vain toinen puolisoista tai            Viime vuosina tuloverotuksessa myönnettäviä
22978: joissa tulot ovat muutoin jakautuneet epätasaises-     perhepoliittisia vähennyksiä on korotettu enem-
22979: ti puolisoiden kesken. Tämän vaikutuksen lie-          män kuin rahan arvon aleneminen olisi edellyttä-
22980: ventämiseksi meillä sovellettavan erillisverotuk-      nyt, joten niiden tosiasiallinen vaikutus on tehos-
22981: sen vähennysjärjestelmään jätettiin eräitä yhteis-     tunut. Perhepoliittiset näkökohdat tullaan myös
22982: verotuksen piirteitä. Näitä ovat valtionverotuksen     vastaisuudessa ottamaan huomioon tuloverope-
22983: yleisten ja sosiaalisten, esimerkiksi lasten elättä-   rusteiden tarkistamisen yhteydessä.
22984: 
22985:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1984
22986: 
22987:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
22988:                                       1983 vp. -     KK n:o 304                                      3
22989: 
22990: 
22991: 
22992: 
22993:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
22994: 
22995:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         särskilda avdraget för make. Det sistnämnda
22996: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       beviljas tili fulit belopp, det vili säga 4 500 mk,
22997: av den 15 december 1983 tili vederbörande           för make som inte har inkomst, och det minskar
22998: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande  successivt i takt med att den makes inkomster
22999: av riksdagsman Kietäväinen m.fl. undertecknade      som förtjänar mindre ökar, sålunda att det inte
23000: skriftliga spörsmål nr 304:                         längre beviljas när dessa inkomster uppgår tili
23001:                                                     18 000 mark i året. Från och med den beskatt-
23002:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ning som förrättas för år 1984 har därtili maximi-
23003:          för att på basen av gäliande särbeskatt- beloppet för avdraget för make ökats med 1 000
23004:          ning avlägsna den brist på jämlikhet som mark, om det finns högst 7 år gamla barn i
23005:          råder i fråga om beskattningen av lika familjen. Syftet med denna ändring är att lindra
23006:          stora barnfamiljer som förtjänar lika beskattningen just för de barnfamiljer där den
23007:          mycket?                                    ena maken saknar inkomst elier har små in-
23008:                                                     komster på grund av att barn i dagvårdsåldern
23009:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt sköts hemma.
23010: anföra följande:                                       Fastän särbeskattningen vid en jämförelse mel-
23011:    I Finland infördes särbeskattning av makars lan olika familjer på samma inkomstnivå, relativt
23012: förvärvsinkomster vid ingången av år 1976. Re- sett behandlar de familjer strängare som har bara
23013: formen motiverades särskilt med synpunkter an- en inkomsttagare, bör man samtidigt lägga mär-
23014: gående jämlikhet och sysselsättning. Att man ke tili att dessa familjer sparar in barnens dag-
23015: frångick sambeskattningen var dessutom en för- vårdsutgifter, vilket är ägnat att jämna ut skilina-
23016: utsättning för att kunna förbättra motsvarigheten den. Dessutom har de familjer vilkas småbarn
23017: melian förskottsuppbörden och den slutliga skat- sköts hemma under de senaste åren börjat få
23018: ten. Samtidigt frångicks, utom delvis i fråga om samhälieligt stöd genom systemet med stöd för
23019: avdragssystemet, principen att familjens skatte- vård av barn i hemmet.
23020: betalningsförmåga skali mätas såsom en helhet          När man överväger att öka det samhälieliga
23021: och man övergick tili att beakta varje skattskyl- ' stödet tili familjer, vilkas barn sköts hemma, bör
23022: digs personliga skatte betalningsförmåga.           strävan vara att på ett så ändamålsenligt sätt som
23023:    Med särbeskattningsreformen eliminerades det möjligt samordna skattemässiga och andra famil-
23024: missförhåliandet, att makar på grund av sambe- jepolitiska åtgärder samt att avgöra om huvud-
23025: skattningen i många fali måste betala avsevärt vikten härvid skali läggas vid ett utvecklande av
23026: mera inkomstskatt än två ensamstående personer de direkta inkomstöverföringarna elier av de
23027: med samma inkomster. Å andra sidan var man skattemässiga metoderna. Ett beaktansvärt skat-
23028: också medveten om de verkningar av särbeskatt- tepolitiskt alternativ, som lämpar sig för särbe-
23029: ningsreformen som bl. a. det i spörsmålet anförda skattningssystemet, torde härvid vara att vidare-
23030: exemplet iliustrerar.                               utveckla avdraget för make i den riktning som
23031:    Tili särbeskattningssystemets karaktär hör att man nu har inlett, det vili säga att särskilt rikta
23032: bland familjer, som förtjänar lika mycket, måste dettili barnfamiljer. För närvarande är det ju så,
23033: de där endast den ena maken har förtjänat att den största delen av de familjer för vilka
23034: inkomsten elier där inkomsterna annars fördelas avdraget för make kommer i fråga inte alis har
23035: ojämnt melian makarna betala relativt sett mera minderåriga barn.
23036: skatt än andra. För att mildra dessa verkningar        Under de senaste åren har de familjepolitiska
23037: Iät man vissa av sambeskattningens drag kvarstå avdrag som beviljas vid inkomstbeskattningen
23038: hos det avdragssystem för särbeskattningen som höjts mera än försämringen i penningvärdet hade
23039: tillämpas hos oss. Exempel på sådana drag är att förutsatt, varför avdragens faktiska verkan har
23040: allmänna och sociala avdrag i statsbeskattningen blivit större. Familjepolitiska synpunkter kommer
23041: vilka tili exempel beviljas på den grund att man    även framdeles att beaktas i samband med juste-
23042: försörjer barn, beviljas familjevis, liksom det     ringar av grunderna för inkomstskatten.
23043:      Helsingfors den 2 februari 1984
23044: 
23045:                                                                           Minister Pekka Vennamo
23046:                                                   1983 vp.
23047: 
23048: Kirjallinen kysymys n:o 305
23049: 
23050: 
23051: 
23052: 
23053:                                     Kortesalmi: Sisä-Suomen vesistöjen yhdistämisestä Pohjanlahteen
23054: 
23055: 
23056:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23057: 
23058:    Kirjallisessa eduskuntakyselyssään 7. lokakuuta      Lisäksi vuoden 1975 jälkeen kehitetyt tutkimus-
23059: 1983 SMP:n kansanedustajat]. Juhani Kortesal-           laitteet ovat luoneet monipuolisia mahdollisuuk-
23060: mi, Heikki Riihijärvi, Reino Jyrkilä ja Pentti          sia jäätilanteen selvittämiseksi aukipidettävän
23061: Skön esittivät Sisä-Suomen vesistöjen yhdistämis-       väylän alueella. Kokemus lisää näiden tehokasta
23062: tä kanavalla Kalajoen kautta Pohjanlahteen. Ky-         käyttöä.
23063: selyssä viitattiin tämän kanavan edullisuuteen             Talvimerenkulun lisääntyminen Kalajoella ja
23064: maamme kansantalouden sekä elinkeinoelämän              sen kautta Perämerelle johtavan kanavan lähialu-
23065: ja työllisyyden kannalta.                               eilla tulisi halvemmaksi kuin Kymijoen kautta
23066:   Vastauksessaan liikenneministeri Matti Puhak-         kulkevan kanavan talvikuljetus, mihin liikenne-
23067: ka 10. marraskuuta 1983 esitti, ettei Kalajoen          ministeri Puhakka vastauksessaan viittasi. On
23068: kanavahankkeen tarkempi selvittely ja suunnitte-        näet otettava huomioon, että laivaliikenteen hal-
23069: lu olisi tällä hetkellä perusteltua.                    vemmat kustannukset alkavat tuntua vasta, kun
23070:                                                         kuljetusmatka on runsaasti yli 100 km. Niinpä
23071:    Niiden perustelujen lisäksi, joita edellisessä       maamme etelärannikon (mm. Lahden ja Kymin)
23072: yllä mainitussa kirjallisessa eduskuntakyselyssä        teollisuuskeskuksista tapahtuvat lukuisat auto- ja
23073: (Kortesalmi ym. n:o 153/1983 vp.) esitettiin,           rautatiekuljetukset merisatamiin olisivat luonnol-
23074: viitatrakoon vielä seuraaviin uusiin Kalajoen ka-       lisempia kuljetustapoja, vaikka laivakuljetukset
23075: navaa puolustaviin näkökohtiin.                         olisivat mahdollisia, etenkin jos tarvitaan välilas-
23076:    Oulun yliopiston maantieteen professori Uuno         tauksia, jotka laivoista ovat hankalia.
23077: Varjo on Pohjois-Suomen maantieteilijäin seuran             Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa tehdys-
23078: jäsenenä yhdessä Oulun kauppakamarin kanssa             tä diplomityöstä ilmenee, että Saimaan kanavassa
23079: 10.12.1975 järjestetyssä tilaisuudessa maininnut,       tapahtuu kuljetuksia pääasiassa Saimaan etelä- ja
23080: että Perämeren talvimerenkulku on Pohjois-Suo-          itäosista laivojen ollessa valtaosaltaan Neuvosto-
23081: men talouselämän perusedellytys. Useana vuonna          liitosta. Jäänmunajalla ei pidetä talvella auki
23082: on osoitettu, että nykyisen jäänmurtajakaluston         useita laivalinjoja, joiden tavarakuljetukset ovat
23083: avulla on mahdollista hoitaa laivaväylä kulkukel-       hyvin vähäisiä. Lisäksi diplomityössä on mainit-
23084: poisena ei vain leutoina vaan keskinkertaisinakin       tu, että Saimaan kanavan talviaukipitokustan-
23085: talvina. Kalajoen laskukohta Perämereen on il-          nuksista yli puolet muodostuu meriväylien auki-
23086: maston ja meren jäätymissuhteiden kannalta              pidosta. Kuljetusten huomattava lisääntyminen
23087: huomattavasti edullisempi kuin Oulun ja siitä           Kalajoelta alentaisi merikuljetusten yksikkökus-
23088: pohjoiseen olevien satamien. Tämä viittaa siihen,       tannuksia koko Pohjois-Suomessa. Siellähän ovat
23089: että olisi tutkittava erityisesti Oulujärvestä Iisal-   monet tuotantoalan reservialueet maassamme.
23090: men vesistöön ja sieltä Kalajoelle johtava kanava-      Pitkät laivakuljetukset edistäisivät niiden talout-
23091: suunta. Tällöin voisi olla mahdollista kehittää         ta.
23092: myös Kainuun laajan työttömyysalueen taloutta.
23093:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23094:   Edellä esitetyn ohella Ruotsiakin kiinnostanee        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23095: Perämeren talvimerenkulku, mikä voisi synnyttää         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23096: yhteistoimintaa, joka hyödyttäisi myös Suomea.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23097: 4284000551
23098: 2                                  1983 vp. -     KK n:o 305
23099: 
23100:        Aikooko Hallitus uusimpien kokemus-                Pohjanlahteen sekä toisaalta Oulujärven
23101:     ten ja tutkimustulosten pohjalta ryhtyä               yhdistäminen kanavalla Iisalmen vesis-
23102:     toimiin selvitystyön käynnistäiDiseksi sii-           töön ja sieltä Kalajoelle on kansantalou-
23103:     tä, missä määrin Sisä-Suomen vesistöjen               den ja elinkeinoelämän sekä työllisyyden
23104:     yhdistäminen kanavalla Kalajoen kautta                kannalta kannattava ja kiireellinen?
23105: 
23106:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
23107: 
23108:                                    ]. Juhani Kortesalmi
23109:                                       1983 vp. -- RJC n:o 305                                          3
23110: 
23111: 
23112: 
23113: 
23114:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23115: 
23116:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tie- ja vesirakennushallituksen selvitysten mu-
23117: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     kaan ole realistinen eikä siten millään tavalla
23118: mies, lähettänyt 15 päivänä joulukuuta 1983          tukemassa Kalajoen kanavahanketta. Ainoa luon-
23119: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-     nollinen kanavointiyhteys Oulujärvestä merelle
23120: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.   olisi Oulujoki, joka on 7 voimalaitoksen avulla
23121: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta     porrastettu. Oulujokeen verrattuna kanavayhteys
23122: kysymyksestä n:o 305:                                Oulujärvestä Iisalmen kautta Kalajoelle olisi pi-
23123:                                                      tuudeltaan vähintään 4-kertainen ja myös sulku-
23124:            Aikooko Hallitus uusimpien kokemus-       jen määrä olisi noin 4-kertainen. Korostettakoon
23125:         ten ja tutkimustulosten pohjalta ryhtyä      vielä, että vaikka Oulujoen kanavointi olisi ehdo-
23126:         toimiin selvitystyön käynnistämiseksi sii-   tettua kanavayhteyttä kaikin puolin edullisempi,
23127:         tä, missä määrin Sisä-Suomen vesistöjen      tämä ei merkitse sitä, että Oulujoen kanavointi
23128:         yhdistäminen kanavalla Kalajoen kautta       olisi nykyisellään tai lähitulevaisuudessa kannat-
23129:         Pohjanlahteen sekä toisaalta Oulujärven      tava tai että edes sen tarkempi tutkimus olisi tällä
23130:         yhdistäminen kanavalla Iisalmen vesis-       hetkellä perusteltua.
23131:         töön ja sieltä Kalajoelle on kansantalou-       Kysymyksessä korostettu talviliikenne ei paran-
23132:         den ja elinkeinoelämän sekä työllisyyden     na Kalajoen kanavan kannattavuutta tai kilpailu-
23133:         kannalta kannattava ja kiireellinen?         asemaa esimerkiksi Kymijoen kanavan rinnalla.
23134:                                                      Talviliikenne aiheuttaa aina kustannuksia ja
23135:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         yleensä sitä enemmän mitä pohjoisemmaksi men-
23136: seuraavaa:                                           nään.
23137:   Kalajoen     kanavoinuin      osalta   viitataan       Kaiken edellä ja alussa mainitussa aikaisem-
23138: 10.11.1983 annettuun samaa asiaa koskeneeseen        massa vastauksessani esitetyn perusteella totean,
23139: kysymykseen annettuun vastauk_seen.                  että kysymyksessä tarkoitettuihin selvityksiin ei
23140:   Kysymyksessä mainittu kanavayhteys Oulujär-        ole tarkoitus ryhtyä eikä se olisi perusteltua eikä
23141: vestä Iisalmen reitin kautta Kalajoen kanavalle ei   taloudellisesti tarkoituksenmukaistakaan.
23142: 
23143:      Helsingissä tammikuun 16 päivänä 1984
23144: 
23145:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
23146: 4                                    1983 vp. -- KJC n:o 305
23147: 
23148: 
23149: 
23150: 
23151:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
23152: 
23153:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utredningar inte realistisk och stöder sålunda på
23154: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        intet sätt Kalajoki kanalprojekt. Den enda natur-
23155: av den 15 december 1983 till vederbörande            liga kanalförbindelsen från Ule träsk tili havet
23156: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   skulle vara Ule älv, vars fallhöjd är utbyggd med
23157: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-       7 kraftverk. Jämförd med Ule älv skulle en
23158: nade spörsmål nr 305:                                kanalförbindelse över Idensalmi tili Kalajoki vara
23159:                                                      minst tre gånger längre och även slussarnas antal
23160:           Ämnar Regeringen på basen av de            skulle vara cirka fyrfaldigt. Det må ännu fram-
23161:        nyaste erfarenheterna och undersöknings-      hållas att fastän ett kanalbygge i Ule älv på allt
23162:        resultaten vidta åtgärder för att igångsät-   sätt skulle vara förmånligare än den kanalförbin-
23163:        ta ett utredningsarbete om i viiken mån       delse som föreslås innebär detta inte, att ett
23164:        det med tanke på ekonomi och näringsliv       kanalbygge i Ule älv för närvarande eller inom
23165:        samt sysselsättning vore lönsamt och          den nära framtiden skulle vara lönsamt eller att
23166:        brådskande att förena vattendragen i det      ens en närmare undersökning av det för närva-
23167:        inre av Finland med Bottniska viken           rande skulle vara befogad.
23168:        genom en kana! via Kalajoki, samt å
23169:        andra sidan Ule träsk med Idensalmi             Vintertrafiken som framhålls i spörsmålet för-
23170:        SJosystem genom en kana!, som skulle          bättrar inte Kalajoki kanals lönsamhet eller kon-
23171:        fortsätta tili Kalajoki?                      kurrenskraft tili exempel i jämförelse med Kym-
23172:                                                      mene älvs kana!. Vintertrafik föranleder alltid
23173:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kostnader vilka i allmänhet ökar ju längre norrut
23174: anföra följande:                                     man kommer.
23175:    Angående kanalbygge i Kalajoki hänvisas till         På basen av allt det ovan sagda och vad som
23176: det svar som 10.11.1983 givits till ett spörsmål     framförts i mitt tidigare svar, som nämnts ovan,
23177: om samma fråga.                                      konstaterar jag att avsikten inte är att inleda de i
23178:    Den i spörsmålet nämnda kanalförbindelsen         spörsmålet avsedda utredningarna och att detta
23179: från Ule träsk via ldensalmileden till Kalajoki      inte vore befogat och ej heller ekonomiskt ända-
23180: kana! är enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens    målsenligt.
23181: 
23182:     Helsingfors den 16 januari 1984
23183: 
23184:                                                                          Trafikminister Matti Puhakka
23185:                                                  1983 vp.
23186: 
23187: Kirjallinen kysymys n:o 306
23188: 
23189: 
23190: 
23191: 
23192:                                     Paavilainen: Ammattihierojien työllisyyden turvaamisesta
23193: 
23194: 
23195:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23196: 
23197:    Ennakkotietojen mukaan on lääkintöhallituk-          aiheuttamiin jalkavaivoihin ja sydänsairauksiin.
23198: sen hyväksymässä hoitolaitoksessa suoritettu tai        Sekä kansanterveyden että ammattihierojien työl-
23199: lääkintävoimistelijan suorittama kohdehieronta          lisyyden kannalta tuntuisi perustellulta, että
23200: tulossa sairausvakuutuksen piiriin. Lainmuutok-         myös ammattihierojien suorittamat hoidot voitai-
23201: sen ulkopuolelle jäisi kuitenkin tuhansien am-          sin suunnitellun uudistuksen yhteydessä saattaa
23202: mattihierojien antama hoito. Heidän ryhmäänsä           sairausvakuutuksessa korvattaviksi.
23203: kuuluvat mm. sadat näkövammaiset hierojat,
23204: jotka harjoittavat ammattiaan kotonaan.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23205:    Ammattihierojat ovat jo pitkään toimineet            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23206: hieronnan saattamiseksi sairausvakuutuksessa            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23207: korvattavaksi. Nyt näyttää siltä, että tätä kautta      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23208: saatava tuki olisikin tulossa fysikaalisten hoitolai-              Onko Hallitus tietoinen mainitun sai-
23209: tosten ja kuntoutuslaitosten hyödyksi, millä saat-              rausvakuutuslain muutoksen vaikutuksis-
23210: taa olla myös kielteisiä vaikutuksia ammattihiero-              ta ammattihierojien työllisyyteen ja hoi-
23211: jien työllisyystilanteeseen.                                    tojen saatavuuteen, sekä
23212:    Hieronnalla on suuri merkitys monien sairauk-                   mitä Hallitus aikoo tehdä lainmuutok-
23213: sien hoidolle ja myös ennaltaehkäisylle. Hieronta               sesta syntyvien mahdollisten epäkohtien
23214: tuo helpotusta mm. reumapotilaille, diabeteksen                 korj aarniseksi?
23215: 
23216:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1983
23217: 
23218:                                             Tuula Paavilainen
23219: 
23220: 
23221: 
23222: 
23223: 428400051F
23224: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 306
23225: 
23226: 
23227: 
23228: 
23229:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23230: 
23231:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa             Kansaneläkelaitos on esittänyt sosiaali- ja ter-
23232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           veysministeriölle tehtäväksi eräitä muutoksia fysi-
23233: olette 16 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         kaalisen hoidon korvaamista koskeviin säännök-
23234: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        siin. Kansaneläkelaitos on esittänyt muun muassa
23235: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         hieronnan korvaamista eräissä tapauksissa myös
23236: Tuula Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta         itsenäisenä hoitomuotona, kun se nykyään korva-
23237: kysymyksestä n:o 306:                                   taan vain liikuntahoitoon liittyvänä esikäsittely-
23238:                                                         nä. Tämän toteuttaminen edellyttäisi edellä mai-
23239:            Onko Hallitus tietoinen mainitun sai-        nittujen sairausvakuutusasetuksen säännösten
23240:         rausvakuutuslain muutoksen vaikutuksis-         muuttamista. Korvaaminen koskisi esityksen mu-
23241:         ta ammattihierojien työllisyyteen ja hoi-       kaan vain lääkärin yksilöidysti sairauden hoitoon
23242:         tojen saatavuuteen, sekä                        määräämää kohdehierontaa, esimerkiksi niska- ja
23243:            mitä Hallitus aikoo tehdä lainmuutok-        hartiaseudun hierontaa. Korvauksen ulkopuolelle
23244:         sesta syntyvien mahdollisten epäkohtien         jäisi edelleenkin yleishieronta, perinteinen puoli-
23245:         korjaamiseksi?                                  tai kokovartalohieronta. Esityksen mukaan koh-
23246:                                                         dehieroota korvattaisiin silloin, kun hoidon on
23247:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        antanut lääkintävoimistelija tai hoito on annettu
23248: ti seuraavaa:                                           asianmukaisen toimiluvan saaneessa laitoksessa.
23249:    Sairausvakuutuslain (364/63) 8 §:n 1 momen-          Myös koulutetun hierojanantama kohdehieroota
23250: tin mukaan lääkärin samalla kertaa määräämästä          tulisi korvattavaksi silloin, kun hoito on annettu
23251: tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustannuk-        mainitunlaisessa laitoksessa.
23252: sista taikka, jos ne ylittävät noudatettavaksi vah-
23253:                                                            Kansaneläkelaitoksen esitys on ollut lausunto-
23254: vistetun taksan, tämän mukaisista määristä kor-
23255:                                                         kierroksella. Useat lausunnonantajat ovat kiinnit-
23256: vataan kolme neljännestä siltä osin kuin kustan-
23257:                                                         täneet erityistä huomiota siihen, että kansanelä-
23258: nukset tai taksan mukaiset määrät yhteensä ylit-
23259:                                                         kelaitoksen esityksen mukaan korvattavan hieroo-
23260: tävät 20 markkaa. Jos lääkärin määräämää fysi-
23261:                                                         tahoidon antajina voisivat toimia vain lääkintä-
23262: kaalista hoitoa on annettu lääketieteellisessä la-
23263:                                                         voimistelijat ja toimintaterapeutit. Tämä merkit-
23264: boratoriossa tai jos sitä on antanut asianmukaisen
23265:                                                         sisi sitä, että korvausjärjestelmän ulkopuolelle
23266: ammattikoulutuksen saanut henkilö, korvataan
23267:                                                         jäisivät varsinaiset ammattihierojat. Kansanelä-
23268: hoidosta aiheutuneet kustannukset kuitenkin
23269:                                                         kelaitokselta on vastikään saatu lausunnoissa esi-
23270: vain siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään.
23271:                                                         tettyjen huomautusten johdosta lisäselvitystä.
23272: Sairausvakuutusasetuksen (473/63) 6 §:ssä asiaa
23273: on rajoitettu siten, että korvattavaksi fysikaalisek-      Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään par-
23274: si hoidoksi katsotaan lääkärin määräämä fysikaa-        haillaan, missä muodossa kohdehieroota olisi
23275: linen liikuntahoito ja siihen liittyvä tarpeellinen     mahdollista ottaa sairausvakuutuksen korvauksen
23276: esikäsittely sekä lääkärin määräämä muu fysikaa-        piiriin. Ministeriön käsityksen mukaan uudistus
23277: linen hoito. Saman säännöksen mukaan fysikaali-         olisi toteutettava siten, ettei se vaarantaisi min-
23278: sen hoidon korvattavuuden edellytyksenä on vie-         kään hierootapalveluja antavan ammattiryhmän
23279: lä se, että hoidon on antanut lääkintävoimistelija      työllisyysmahdollisuuksia. Selvitysten valmistut-
23280: tai hoito on annettu fysikaalista hoitoa antamaan       tua sosiaali- ja terveysministeriö tulee tekemään
23281: hyväksytyssä lääketieteellisessä hoitolaitoksessa.      asiasta esityksensä.
23282: 
23283:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1984
23284: 
23285:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
23286:                                       1983 vp. -      KK n:o 306                                         3
23287: 
23288: 
23289: 
23290: 
23291:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23292: 
23293:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Ie göras i stadgandena angående ersättning av
23294: anger hae Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         fysikalisk behandling. Folkpensionsanstalten hae
23295: av den 16 december 1983 tili vederbörande             bland annat föreslagit att massage i vissa fall skall
23296: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    ersättas också som självständig behandlingsform,
23297: av riksdagsman Tuula Paavilainen undertecknade        medan den för närvarande ersätts bara såsom tili
23298: spörsmål ne 306:                                      motionsbehandling ansluten förbehandling. Det-
23299:                                                       ta skulle förutsätta en ändring av ovan nämnda
23300:           Är Regeringen medveten om de verk-          stadganden i sjukförsäkringsförordningen. Enligt
23301:        ningar som nämnda ändring av sjukför-          förslaget skulie endast av läkare särskilt för be-
23302:        säkringslagen har på yrkesmassörers sys-       handling av sjukdom föreskriven punktmassage,
23303:        selsättning och på tiligången på behand-       tili exempel massage av nacken elier skulderom-
23304:        ling, och                                      rådet, berättiga tili ersättning. Alimän massage,
23305:           vad ämnar Regeringen göra för att           den traditionelia halv- elier helmassagen, skulie
23306:        korrigera de eventuelia missförhålianden       fortsättningsvis inte ersättas. Enligt förslaget
23307:        som uppstår på grund av lagändringen?          skulle punktmassage ersättas då behandlingen
23308:                                                       givits av medikalgymnast, eller då behandlingen
23309:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      givits i en inrättning som har erhåliit vederbörlig
23310: anföra följande:                                      koncession. Också punktbehandling som ges av
23311:    Enligt 8 § 1 mom. sjukförsäkringslagen (364/       utbildad massör skulle berättiga tili ersättning i
23312: 63) ersätts av kostnaderna för av läkare på en        de fall där behandlingen givits vid ovan nämnd
23313: gång föreskriven undersökning elier behandling,       inrättning.
23314: eller, om kostnaderna överstiger tili efterrättelse
23315:                                                          Folkpensionsanstaltens förslag har varit på re-
23316: fastställd taxa, av beloppen enligt taxan, tre
23317:                                                       miss. Flera av dem som har avgett utlåtanden har
23318: fjärdedelar tili den del kostnaderna elier belop-
23319:                                                       fäst särskild uppmärksamhet vid att endast medi-
23320: pen enligt taxan sammanlagt överstiger 20 mark.
23321:                                                       kalgymnaster och verksamhetsterapeuter skulie
23322: Om av läkare ordinerad fysikalisk behandling har
23323:                                                       kunna ge sådan massagebehandling som enligt
23324: lämnats i medicinskt laboratorium eller av person
23325:                                                       folkpensionsanstaltens förslag skall ersättas. Det-
23326: med behörig yrkesutbildning ersätts kostnaderna
23327:                                                       ta skulie innebära att de egentliga yrkesmassörer-
23328: dock endast i den omfattning varom stadgas i
23329:                                                       na inte skulie omfattas av ersättningssystemet.
23330: förordning. I 6 § sjukförsäkringsförordningen
23331:                                                       Nyligen har man av folkpensionsanstalten erhål-
23332: (473/63) har saken avgränsats så att såsom fysika-
23333:                                                       lit ytterligare utredningar på grund av de an-
23334: lisk behandling som ersätts anses av läkare före-
23335:                                                       märkningar som framförts i utlåtandena.
23336: skriven fysikalisk motionsbehandling och därtili
23337: ansluten nödig förbehandling samt av läkare              Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds
23338: föreskriven annan fysikalisk behandling. Enligt       som bäst i viiken form punktmassage kunde
23339: samma stadgande är en ytterligare förutsättning       ersättas enligt sjukförsäkringen. Enligt ministeri-
23340: för att fysikalisk behandling ersätts den, att        ets uppfattning borde reformen genomföras så
23341: behandlingen givits av medikalgymnast eller i         att den inte skulle riskera sysselsättningsmöjlig-
23342: medicinskt laboratorium, som godkänts att ge          heterna för någon yrkesgrupp som ger massage.
23343: fysikalisk behandling.                                Efter att utredningarna blivit färdiga kommer
23344:    Folkpensionsanstalten har föreslagit för social-   social- och hälsovårdsministeriet att göra sitt
23345: och hälsovårdsministeriet att vissa ändringar skul-   förslag i saken.
23346: 
23347:      Helsingfors den 17 januari 1984
23348: 
23349:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
23350:                                                1983 vp.
23351: 
23352: Kirjallinen kysymys n:o 307
23353: 
23354: 
23355: 
23356: 
23357:                                    Kietäväinen ym.: Opintotuen jakoperusteiden muuttamisesta
23358: 
23359: 
23360:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23361: 
23362:   Vaikka opintotukijärjestelmäämme on viimeis-         Alle 20-vuotiaalla opiskelijalla vanhempien tulot
23363: ten viiden vuoden aikana kehitetty siten, että         ja varallisuus vaikuttavat niin opintolainan val-
23364: mm. tulo- ja omaisuusrajat ovat kehittyneet            tiontakausta ja korkotukea myönnettäessä kuin
23365: opiskelijan kannalta suotuisasti, on järjestelmässä    opintorahan perusosasta ja asumislisästä päätet-
23366: edelleen epäkohtia, joiden poistamiselle ei ole        täessä.
23367: löydettävissä järkeviä esteitä.                          Täysi-ikäisyysraja on Suomessa 18 vuotta. Tätä
23368:    Opintotuen myöntämisessä noudatettava tar-         ikärajaa tulisi soveltaa myös opintotuen jakope-
23369: veharkinta kohdistuu tällä hetkellä voimakkaim-       rusteissa. 18 vuotta täyttäneen, vanhempien ko-
23370: min opintorahan asumislisän myöntämiseen. Esi-        din ulkopuolella asuvan opiskelijan opintotukeen
23371: merkiksi opintovuonna 1981182 asumislisiä hy-         eivät saisi vaikuttaa kuin omat ja puolison tulot
23372: lättiin noin kahdeksalta prosentilta hakijoista.      ja varallisuus. Epäoikeudenmukaisten tarvehar-
23373: Asumislisän saamatta jääminen merkitsee sitä,         kintojen vuoksi moni opiskelija joutuu siirtä-
23374: että opintotuki vähenee ratkaisevasti juuri sellai-   mään opintojensa aloittamista tai hakemaan
23375: silta opiskelijoilta, jotka ikänsä ja omassa talou-   opiskelunsa aikana tilapäistyötä opintojensa ra-
23376: dessaan asumisen johdosta eivät enää kuulu van-       hoittamiseksi, mikä puolestaan tutkimustenkin
23377: hempiensa huoltovelvollisuuden piiriin ja jotka       mukaan viivästyttää valmistumista.
23378: olosuhteidensa vuoksi tarvitsisivat ehkä eniten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23379: yhteiskunnan taloudellista tukea.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23380:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23381:    Muutenkin opintotuen saantia säätelevät ikära-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23382: jat, joita lainsäädäntömme ei muilta osin tunne.
23383: Täysi-ikäinen, vanhempien kodin ulkopuolella                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23384: asuva opiskelija joutuu hakiessaan opintorahan               ryhtyä opintotuen jakoperusteiden muut-
23385: asumislisää, tilittämään vanhempiensa tulo- ja               tamiseksi niin, ettei vanhempien tuloja ja
23386: varallisuustiedot, mikäli ei ennen opintovuoden              varallisuutta oteta huomioon niiden 18
23387: alkua ole täyttänyt 24 vuotta. Nämä tiedot                   vuotta täyttäneiden opiskelijoiden osalta,
23388: vaikuttavat hänen asumislisänsä myöntämiseen.                jotka asuvat kodin ulkopuolella?
23389: 
23390:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1983
23391: 
23392:          Timo Kietäväinen               Hannu Kemppainen                Mauri Pekkarinen
23393:          Tytti Isobaokana-Asunmaa       Jukka Vihriälä                  Esko Aho
23394: 
23395: 
23396: 
23397: 
23398: 428400079C
23399: 2                                      1983 vp. -- ~ n:o 307
23400: 
23401: 
23402: 
23403: 
23404:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23405: 
23406:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sen opintotuen osalta opiskelijoille itselleen. Ke-
23407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hityksen yleisenä suuntana on ollut se, että
23408: olette 16 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        vanhempien taloudellisen aseman huomioonotta-
23409: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       misessa noudatettavia perusteita on asteittain
23410: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lievennetty.
23411: Timo Kietäväisen ym. tekemästä kirjallisesta ky-          Viimeisimmät tämän suuntaiset toimenpiteet
23412: symyksestä n:o 307:                                    toteutettiin vuonna 1983, jolloin opintorahan
23413:                                                        asumislisässä sekä opintolainan valtion takauksen
23414:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ja korkotuen saannissa lievennettiin vanhempien
23415:         ryhtyä opintotuen jakoperusteiden muut-        tulojen ja varallisuuden huomioonottamista mer-
23416:         tamiseksi niin, ettei vanhempien tuloja ja     kittävästi.
23417:         varallisuutta oteta huomioon niiden 18            Osoituksena vanhempiin kohdistuvan talou-
23418:         vuotta täyttäneiden opiskelijoiden osalta,     dellisen tarveharkinnan lieventämisestä on se,
23419:         jotka asuvat kodin ulkopuolella?               että valtion opintorahamenot ovat nousseet reaa-
23420:                                                        lisesti satoja prosentteja 1970-luvulla. Tämä nou-
23421:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       su on aiheutunut opintorahan saajien piirin huo-
23422: ti seuraavaa:                                          mattavasta laajentumisesta. Esimerkiksi korkea-
23423:    Lasten kasvatus ja kouluttaminen on perintei-       kouluopiskelijoista sai 1970-luvun alkuvuosina
23424: sesti katsottu vanhempien velvollisuudeksi. Yh-        vain noin 13 000 henkilöä opintorahamuotoista
23425: teiskunnan kehittymisen mukana on tästä aiheu-         opintotukea. Tällä hetkellä korkeakouluissa opin-
23426: tuvaa taloudellista rasitusta siirretty koko yhteis-   ~orahaa saaneiden määrä on yli 45 000 opiskeli-
23427: kunnan kannettavaksi. Maksuton peruskoulu ja           Jaa.
23428: hyvin pitkälle myös keski- ja korkea-asteen kou-          Tavoitteeksi on asetettava, ettei täysi-ikäisten
23429: lutus sekä monet opintososiaaliset edut ovat tästä     opiskelijoiden vanhempien taloudellista asemaa
23430: konkreettisina esimerkkeinä.                           enää tutkittaisi. Valtiontaloudellisista syistä tä-
23431:    Myös opiskelusta aiheutuvien suoranaisten toi-      hän voidaan edetä vain asteittain. Huomattava
23432: meentulokustannusten rahoitusta on opintotuki-         on, että tulo- ja varallisuusrajojen korotusten
23433: järjestelmää laajentamalla siirretty vanhemmilta       seurauksena tarveharkinnan suurimmat epäkoh-
23434: sekä koko yhteiskunnalle että opintolainamuotoi-       dat on voitu poistaa.
23435: 
23436:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1984
23437: 
23438:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
23439:                                         1983 vp. -      KK n:o 307                                       3
23440: 
23441: 
23442: 
23443: 
23444:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
23445: 
23446:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen         studerande som beviljas studielån. Utveckiingens
23447: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse           alimänna tendens har varit, att de grunder som
23448: av den 16 december 1983 tili vederbörande               har beaktats då man tagit hänsyn tili föräldrarnas
23449: mediem av statsrådet avsänt en avskrift av föijan-      ekonomiska stälining har gradvis Iindrats.
23450: de av riksdagsman T. Kietäväinen m.fl. under-              De senaste åtgärderna i denna riktning för-
23451: tecknade spörsmål nr 307:                               verkiigades år 1983. Hätvid Iindcades avsevärt
23452:                                                         betydelsen av föräidrarnas inkomster och för-
23453:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        mögenhet då studeranden beviljades studiepen-
23454:         för att ändra grunderna för beviljande av       ningens bostadstiliägg samt statsgaranterat stu-
23455:         studiestöd så, att föräidrarnas inkomster       dielån och räntestöd.
23456:         och förmögenhet inte tas hänsyn tili för           Ett teeken på att den behovsprövning som
23457:         de studerande som fylit 18 år och som           föräldrarna underkastas, har lindrats, finner man
23458:         inte bor hemma?                                 i, att statens studiepenningsutgifter reelit har
23459:                                                         stigit hundratais procent på 1970-talet.
23460:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt           Denna ökning beror därpå, att antaiet de som
23461: framföra föijande:                                      beviijas studiepenning har blivit avsevärt större.
23462:    Barnens uppfostran och utbiidning har tradito-       Av högskoiestuderandena fick t.ex. under de
23463: nellt ansetts vara föräidrarnas piikt. Då samhäliet     första åren av 1970-taiet endast 13 000 studeran-
23464: utveckiats har en del av den ekonomiska börda           de studiestöd i form av studiepenning. Numera
23465: som har föranietts härav överförts tili hela sam-       är antaiet högskoiestuderande som erhåliit stu-
23466: häliet. Konkreta exempel därpå är avgiftsfri            diepenning över 4 5 000.
23467: grundskoia och även i rätt stor utsträckning               Såsom måisättning bör uppstälias, att man
23468: avgiftsfri utbildning på melianstadiet och avgifts-     inte Iängre undersöker de föräldrars ekonomiska
23469: fria högskoiestudier samt flera studiesociala för-      ställning, vilkas barn är fulivuxna studerande. På
23470: måner.                                                  basen av statens ekonomiska Iäge kan man nå
23471:    Genom att utvidga studiestödsystemet har fi-         detta endast gradvis. Det bör beaktas, att de
23472: nansieringen av direkta Ievnadskostnader, som           största olägenheterna hos behovsprövning har
23473: föranleds av studier, överförts från föräidrarna tili   kunnat avskaffas tili föijd av höjningar av in-
23474: hela samhäliet i form av studiestöd och tili            komst- och förmögenhetsgränser.
23475: 
23476:      Helsingfors den 31 januari 1984
23477: 
23478:                                                                 Undervisningsminister Kaan·na Suonio
23479:                                               1983 vp.
23480: 
23481: Kirjallinen kysymys n:o 308
23482: 
23483: 
23484: 
23485: 
23486:                                  Almgren ym.: Linnoitusketjujen entisöimistyöstä Kaakkois-Suomessa
23487: 
23488: 
23489:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23490: 
23491:    Kaakkois-Suomen alueella on huomattavia lin-     korjaamiseen voidaan käyttää paitsi vankityövoi-
23492: noitusketjuja sekä ensimmäisen että toisen maail-   maa myös työllisyysvaroin palkattua työvoimaa.
23493: mansodan ajoilta. Edustavia kohteita on mm.         Työkohteet ovat erittäin työvoimavaltaisia.
23494: Haminassa, Lappeenrannassa, Kotkassa, Luu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23495: mäellä ja Savitaipaleella. Salpalinja on myös       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23496: huomattava linnoitusrakennelma. Mainitut koh-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23497: teet olisi kunnostettava ja ennen kunnostustöihin   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23498: ryhtymistä olisi laadittava kokonaissuunnitelma
23499: mainittujen kohteiden kunnostamiseksi.                         Ovatko kaikki ne ministeriöt, joiden
23500:    Mainituista kohteista osa on kunnostustöiden             toimialaa kysymyksen perusteluissa mai-
23501: alaisina. Huomattavat linnoitusketjut ovat kui-             nittu asia koskee, riittävässä yhteistyössä
23502: tenkin nopeasti hajoamassa ja siis myös lopulli-            keskenään, ja
23503: sesti häviämässä ellei nopeasti saada voimavaroja              millaisen kokonaissuunnitelman puit-
23504: laajempiin kunnostustöihin.                                 teissa linnoitusketjun entistämistyötä teh-
23505:    Mainitut kohteet ovat sellaisia, että niiden             dään ja millainen on rahoitusohjelma?
23506: 
23507: 
23508:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
23509: 
23510:         Esko Almgren                   Sinikka Hurskainen             Olli Helminen
23511:         Jussi Ranta                    Riitta Uosukainen              Anna-Kaarina Louvo
23512:          Seppo Tikka                   Heikki Järvenpää               Anna-Liisa Piipari
23513:         Terho Pursiainen               Heikki Kokko                   Pekka Starast
23514: 
23515: 
23516: 
23517: 
23518: 428400065X
23519: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 308
23520: 
23521: 
23522: 
23523: 
23524:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23525: 
23526:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nakkeet, vallit ja vallihaudat sekä niiden jään-
23527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nökset ilman niiden rakentamisaikaan liittyvää
23528: olette 15 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        ikärajaa. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu
23529: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lain mukaan sellainen suoja-alue, joka on tar-
23530: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        peen jäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen
23531: Esko Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän
23532: kysymyksestä n:o 308:                                  tilan varaamiseksi sen ympärille.
23533:                                                           Muinaismuistolaissa on edelleen säädetty, että
23534:           Ovatko kaikki ne ministeriöt, joiden
23535:                                                        museovirastolla on oikeus - omistusoikeuteen
23536:        toimialaa kysymyksen perusteluissa mai-
23537:                                                        katsomatta - kunnostaa muinaisjäännöksiä sekä
23538:        nittu asia koskee, riittävässä yhteistyössä
23539:                                                        suorittaa siihen kuuluvalla alueella raivausta ja
23540:        keskenään, ja
23541:                                                        muita muinaisjäännöksen suojelun ja hoidon
23542:           millaisen kokonaissuunnitelman puit-         kannalta välttämättömiä toimenpiteitä. Vain ani
23543:        teissa linnoitusketjun entistämistyötä teh-     harvassa tapauksessa museovirasto on muinais-
23544:        dään ja millainen on rahoitusohjelma?           muiston haltija, kuten Kuusiston, Raaseporin ja
23545:                                                        Kajaanin linnoissa. Pääosa linnoituksista on kun-
23546:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tien ja yksityisten omistamilla maa-alueilla tai
23547: ti seuraavaa:                                          jonkin muun valtion viranomaisen hallitsemaila
23548:    Suomen valtakunnan alueella sijaitsevat linnat      alueella, esim. puolustusministeriön (Utin lin-
23549: ja linnoitukset voidaan syntyhistoriansa ja tekota-    noitus, Kyminlinna ja osa Haminan linnoitusta).
23550: pansa nojalla jakaa kolmeen pääryhmään: 1)             Kaikissa tapauksissa kuitenkin museovirasto huo-
23551: keskiajan ja 1500-1600-luvun kivirakenteiset           lehtii korjaus- ja restaurointitöiden rakennutta-
23552: linnat, 2) 1700-luvun ja 1800-luvun alun kivi- ja      jantehtävistä. lukuun ottamatta Ahvenanmaan
23553: maavallirakenteiset linnoitukset ja 3) 1800-luvun      linnoituksia, joissa rakennuttajana on Ahvenan-
23554: lopulla ja 1900-luvulla rakennetut uudemmat            maan maakuntahallitus, ja Suomenlinnaa, jonka
23555: puolustus- ja taisteluvarustukset.                     korjaustehtävistä huolehtii Suomenlinnan hoito-
23556:    Kymen läänin alueella sijaitsee maamme histo-       kunta museoviraston ollessa muinaismuistolain
23557: riallisista linnoituslaitteista lukumääräisesti suu-   noudattamista valvova asiantuntija ja lausunnon-
23558: rin osa. Ne ovat nykyasussaan peräisin ajanjaksol-     antaja.
23559: ta, joka alkaa vuonna 1721 solmitun Uudenkau-             Suomen linnoja ja linnoituksia on muisto-
23560: pungin rauhan jälkeen ja ulottuu toiseen maail-        merkkeinä korjattu ja kunnostettu 1800-luvun
23561: mansotaan saakka.                                      lopulta lähtien. Pääasiallisina kohteina oli koko
23562:    Suomen linnat ovat siltä osin, kuin kysymys on      1900-luvun alkupuolen ajan varhaisimpien linno-
23563: ehyistä ja käytössä olevista rakennuksista, raken-     jemme rauniot: Kuusisto, Olavinlinna, Raasepo-
23564: nusmuistomerkkejä, jotka suojeliaan kulttuuri-         ri, Kastelholm ja Kajaani. Toisen maailmansodan
23565: historiallisesti huomattavien rakennusten suoje-       jälkeen ryhdyttiin suurten linnojemme restau-
23566: lusta annetulla lailla (572/64) ja sen nojalla         rointi- ja peruskorjaustyöhön aloittaen jo 1940-
23567: valtion omistamista rakennuksista annetulla ase-       luvun lopulla sodassa vaurioituneesta Turun lin-
23568: tuksella (278/65). Turun linnassa ja Hämeen            nasta (valmistui 1960). Työ jatkui 1950- ja 1960-
23569: linnassa sekä Olavinlinnassa museovirasto on           luvuilla Olavinlinnassa (valmistui 1976) ja Hä-
23570: kiinteistöjen haltija, Suomenlinnassa haltija on       meen linnassa (valmistuu 1986).
23571: Suomenlinnan hoitokunta ja Kastelholmassa Ah-             Museoviraston vuoteen 1972 toimineen mui-
23572: venanmaan maakunta.                                    naistieteellisen toimikunnan toimesta laadittiin
23573:    Muiden osalta linnojen ja linnoitusten suoje-       1960-luvun alussa alustava korjausohjelma, joka
23574: lusta on säädetty muinaismuistolailla (295/63 ).       käsitti keskiajan muistomerkkien ohella myös
23575: Sen mukaan suojeltuja ovat mm. "muinaisaikai-          mm. osan Kaakkois-Suomen 1700-luvulla raken-
23576: set'' hylätyt linnat, linnamäet, linnoirukset, Iin-    netuista linnoituksista. Sen ohjelmaa ja kustan-
23577:                                        1983 vp. -      KK n:o 308                                        3
23578: 
23579: nusarviota tarkistettiin vuonna 1970, jolloin          nen ja vuonna 1982 Haminaan niin ikään 3D-
23580: myös lisättiin Kaakkois-Suomen kohteiden mää-          paikkainen työsiirtola, jonka työohjelmassa histo-
23581: rää.                                                   riallisten linnoituslaitteiden lisäksi on puolustus-
23582:    Uuden' linnoja ja linnoituksia koskevan suo-        ministeriön hallinnassa olevan rakennuskannan
23583: jelu- ja korjaustoimenpiteiden suunnittelu- ja         peruskorjaustöitä. Vuonna 1984 on oikeusminis-
23584: ohjelmointihankkeen museovirasto käynnisti             teriön momentilla linnojen ja linnoitusten kor-
23585: vuonna 1974. Sen tuloksena laadittiin ensin            jaamiseen työsiirtoJoiden avulla osoitettu Suo-
23586: kohteiden ja tarvittavien toimenpiteiden kartoi-       menlinna mukaan lukien 21 500 000 mk. Koh-
23587: tus, joka julkaistiin vuonna 1975 (Linnat ja           teista sijaitsee Hamina Kaakkois-Suomessa, ja sen
23588: linnoitukset. Museoviraston rakennushisc osas-         korjaustyöhön on myönnetty 3 500 000 mk.
23589: ton julk. 111975 ). Sen perusteella suoritettiin          Museoviraston suorittamien linnoituskorjaus-
23590: kunnostustöiden alustavien kustannusarvioiden          ten perustana olevassa ohjelmassa on pidetty
23591: laadinta ja niiden ohjelmoiminen museoviraston         lähtökohtana sellaisten kohteiden ensisijaista ase-
23592: KTS:ssa kunnostusohjelmaksi. Ohjelmaa tarkiste-        maa, joiden heikentynyt kunto, sijainti ja käyttö
23593: taan vuosittain.                                       nähtävyyskohteena vaativat rakenteiden kiireelli-
23594:    Vuonna 1980 museoviraston rakennushistorian         sintä korjaamista. Tällä perusteella tehostettiin jo
23595: osasto laati linnoitusten kunnostamisen osalta          1960-luvulla kesäkausina aloitettua Haminan lin-
23596: ensimmäisen pitemmän aikavälin suunnitelman            noituksen korjaustyötä vuonna 1976, jolloin työ-
23597: vuosiksi 1980-1985. Se on tarkoitus tarkistaa          tä ryhdyttiin suorittamaan ympärivuotisena työl-
23598: kuluvan vuoden aikana.                                 lisyys- ja työohjelmatyönä ja sittemmin työsiir-
23599:    Jo 1800-luvun lopulla alkaneista linnojen ja        toJatyönä vuodesta 1982. Samana vuonna 1976
23600: linnoitusten ensimmäisistä korjaustöistä lähtien       aloitettiin myös Lappeenrannan linnoituksen kor-
23601: on valtion menoarviossa vuosittain osoitettu mää-      jaustyöt. Arvion mukaan Lappeenrannan linnoi-
23602: rärahoja töiden toteuttamiseen, aluksi rakennus-       tuksen korjaus valmistuu 1980-luvun loppuun
23603: hallituksen momentilla ja sittemmin museoviras-        mennessa ja Haminan linnoitus 1990-luvun puo-
23604:  ton momentilla 1960-luvulta lähtien. Näillä va-       livälissä. Vuonna 1982 aloitettiin Kotkan linnoi-
23605: roilla museovirasto rakennusurakoitsijoiden ja         tusten korjaustyöt Kyminlinnan muurien kun-
23606: kuntien rakennusorganisaatioiden avulla raken-         nostamisella.
23607:  nuttaa vuosittain kunnostustöitä 8-'---12 kohtees-       Pienempiä Kaakkois-Suomen kohteita on kor-
23608: sa. Vuoden 1984 menoarviossa varoja on linnojen        jattu lyhytaikaisempina korjausjaksoina. Vuonna
23609:  ja linnoitusten kunnostamiseen myönnetty               1984 suoritetaan kunnostusta Valkealan Utissa
23610:  2 700 000 mk, niistä käytetään Kaakkois-Suo-          (kustannusarvio 350 000 mk) ja Kuusankosken
23611:  messa sijaitseviin kohteisiin vahvistetun työohjel-   Ruotsulassa (kustannusarvio 960 000 mk).
23612:  man mukaan 200 000 mk.                                    1700-luvulla rakennetuissa Kaakkois-Suomen
23613:     Vuonna 1968 museovirasto esitti työllisyysvaro-    kohteissa on 1980-luvulla ohjelmoitu kunnostus-
23614:  jen käyttämistä linnojen ja linnoitusten korjaami-    työ aloitettavaksi vielä Savitaipaleen Kärnäkoskel-
23615:  seen ja niiden avulla tapahtuva korjaustoiminta       la ja Luumäen Taavetissa. Muut kohteet jäävät
23616:  voitiin käynnistää Suomenlinnassa, Olavinlinnas-      aloitettaviksi 1990-luvulla (mm. Savitaipaleen
23617:  sa ja Loviisan Svartholmassa. Sen jälkeen on          Järvitaipale).
23618:  tarkoitukseen vuosittain myönnetty työllisyysva-         Uudempien kohteiden osalta on voitu toteut-
23619:  roja. Vuotta 1984 koskevassa työllisyysohjelmassa     taa eräiden Kaakkois-Suomen kuntien toimiessa
23620:  museovirastolle on myönnetty varoja kaikkiaan         töiden rahoittajana vain pienehköjä kunnosta-
23621:  6 460 000 mk. Näistä käytetään linnojen ja lin-       ruistoimenpiteitä joissakin Salpalinjaan kuuluvis-
23622:  noitusten kunnostamiseen 4 610 000 mk ja              sa kohteissa. Tältä osin kunnostusluvan antajina
23623:  Kaakkois-Suomessa 3 810 000 markkaa.                  ovat olleet käytöstä poistettujen linnoitusosien
23624:     Museoviraston ja oikeusministeriön vankein-        kohdalla museovirasto muinaismuistolain nojalla
23625:  hoito-osaston yhteistyönä tapahtuva muistomerk-       ja muilta osin puolustusministeriö. Ensimmäisen
23626:  kien kunnostaminen työsiirtolatyönä aloitettiin       maailmansodan varustusten osalta on käynnissä
23627:  vuonna 1971 Suomenlinnassa, johon perustettiin        niiden sijaintipaikkojen selvitys ja kartoitus. Mo-
23628:   100-paikkainen työsiirtola. Seuraavana työsiirto-    lempien uudempien kohderyhmien osalta suo-
23629:  Jana perustettiin Hämeen linnan korjaustöitä          jelu- ja kunnostustöiden ohjelmointi voidaan
23630:  varten 40-paikkainen siirtola vuonna 1974, sitten     suorittaa vasta vuonna 1985 tai sen jälkeen.
23631:  vuonna 1977 Turun linnaa varten 30-paikkainen            Edellä olevan perusteella katson, että opetus-
23632:  siirtola, vuonna 1978 Kastelholmaan 30-paikkai-       ministeriön alainen museovirasto, oikeusministe-
23633: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 308
23634: 
23635: riön alainen vankeinhoito-osasto, työvoimaminis-      suunnitelman puitteissa, joka tullaan uusimaan
23636: teriö ja puolustusministeriö ovat toimineet hyväs-    vuoden 1984 aikana. Rahoitus pyritään järjestä-
23637: sä yhteistyössä linnoitusketjujen entistämistyössä.   mään suunnitelman perusteella valtiontalouden
23638: Entistämistä tehdään museoviraston viisivuotis-       sallimissa puitteissa.
23639: 
23640:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1984
23641: 
23642:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
23643:                                         1983 vp. -      KK n:o 308                                        5
23644: 
23645: 
23646: 
23647: 
23648:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23649: 
23650:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            fornlämning hör enligt lagen ett sådant skydds-
23651: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           område, som erfordras for att lämningen skall
23652: av den 15 december 1983 tili vederbörande               kunna bevaras samt för att ett med hänsyn tili
23653: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande       lämningens art och betydelse nödvändigt ut-
23654: av riksdagsman Esko Almgren m.fl. underteckna-          rymme bereds däromkring.
23655: de spörsmål nr 308:                                        1 lagen om fornminnen har vidare stadgats att
23656:                                                         museiverket - oberoende av äganderätten -
23657:           Samarbetar alla de ministerier, tili vil-     har rätt att iståndsätta fornlämning och att på
23658:        kas verksamhetsområde det i spörsmålets          därtill hörande mark utföra röjning och vidta
23659:        motivering nämnda ärendet hör tillräck-          annan för fornlämningens skydd och vård nödig
23660:        ligt med varandra och hurudan är den             åtgärd.
23661:        helhetsplan enligt viiken befästningsked-
23662:        jan restaureras och hurudant är finansie-           Endast i ytterst få fall är museiverket innehava-
23663:        ringsprogrammet?                                 re av fornlämning, såsom fallet är i fråga om
23664:                                                         Kustö slott, Raseborg och Kajaneborg. Största
23665:                                                         delen av befåstningarna befinner sig på sådana
23666:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        jordområden som ägs av kommuner eller privata
23667: framföra följande:                                      personer eller på områden som någon annan
23668:    De borgar och befästningar som befinner sig i        statlig myndighet förvaltar t.ex. försvarsministe-
23669: Finland kan enligt med sin uppkomsthistoria och         riet (Uttis befästning, Kyminlinna och en del av
23670: sitt byggnadssätt indelas i tre huvudgrupper: 1)        fästningen i Fredrikshamn). 1 alla fall fungerar
23671: borgar av sten från medeltiden och från 1500-           dock museiverket såsom byggherre vid repara-
23672: och 1600-talet 2) befästningar med vallar av sten       tions- och restaureringsarbeten, frånsett Ålands
23673: eller jord från 1700-talet och från början av           befästningar där ärenden i anslutning tili bygg-
23674: 1800-talet 3) nyare försvars- eller stridsvärn bygg-    nadsarbeten handhas av Ålands landskapsstyrelse
23675: da i slutet av 1800-talet och på 1900-talet.            och Sveaborg, vars restaurering handhas av Svea-
23676:    1 Kymmene Iän befinner sig största delen av          borgs förvaltningsnämnd. Museiverket övervakar
23677: våra historiska befästningsverk. De härstammar          härvid såsom sakkunnig att lagen om fornmin-
23678: från en period, som börjar efter fredslutet i           nen efterföljs och avger utlåtande.
23679: Nystad år 1721 och fortgår fram tili andra                 Finlands borgar och befästningar har reparerats
23680: världskriget. Finlands borgar är tili de delar det      och restaurerats såsom minnesmärken sedan från
23681: är fråga om oskadade byggnader som är i bruk            slutet av 1800-talet. Under hela första hälften av
23682: byggnadsminnesmärken, som skyddas med stöd              1900-talet utgjorde ruineroa efter våra tidigast
23683: av lagen om skydd för kulturhistoriskt värdefulla       byggda borgar de huvudsakliga objekten: Kustö
23684: byggnader (572/64) och på basen härav med stöd          slott, Olofsborg, Raseborg, Kastelholm och Kaja-
23685: av förordningen om skydd för staten tillhöriga          neborg. Efter andra världskriget inledde man
23686: kulturhistoriskt värdefulla byggnader (278/ 65 ).       restaurerings- och grundreparationsarbeten av vå-
23687:    1 fråga om Åbo slott, Tavastehus slott och           ra stora borgar. Dessa arbeten inleddes redan
23688: Olofsborg innehas fastigheterna av museiverket, i       under slutet av 1940-talet då man började repa-
23689: fråga om Sveaborg av Sveaborgs förvaltnings-            rera Åbo slott som allvarligt hade skadats i kriget
23690: nämnd och i fråga om Kastelholm av Ålands               (arbetet blev färdigt år 1960). Arbetet fortsattes
23691: landskap.                                               på 1950- och 1960-talet vid Olofsborg (blev
23692:     Med stöd av lagen om fornminnen (295/63)            färdigt år 1976) och vid Tavastehus slott (blir
23693: har stadgats om skydd for andra borgar och              färdigt år 1986).
23694:  befästningar. Enligt denna lag skyddas bl.a.              Museiverkets tili år 1972 fungerande arkeolo-
23695: forntida övergivna borgar, borgbackar, befäst-          giska kommission utarbetade ett förberedande
23696:  ningar, fästen, vallar och vallgravar samt rester av   program för reparationerna i början av 1960-
23697:  dem utan hänsyn tili när dessa byggts. Tili fast       talet, vilket förutom minnesmärken från medelti-
23698: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 308
23699: 
23700: den bl.a. innehöll också en del av de befäst-         Tavastehus slott år 1974. På Åbo slott grundades
23701: ningar som har byggts i sydöstra Finland på           en koloni med 30 platser år 1977, på Kastelholm
23702: 1700-talet. Programmet och kostnadskalkylerna         en koloni med 30 platser år 1978 och på befäst-
23703: för detta program reviderades år 1970, då man         ningarna i Fredrikshamn även en koloni med 30
23704: även utökade antalet objekt i sydöstra Finland.       platser år 1982. Arbetsprogrammet för arbete i
23705:    År 1974 igångsatte museiverket en ny plane-        form av arbetskoloni i Fredrikshamn innehöll
23706: ring och programmering för skydd och restaure-        förutom historiska befästningar även grundrepa-
23707: ring av borgar och befästningar. Detta ledde till     rationsarbeten för det byggnadsbestånd som för-
23708: att man först kartlade olika objekt och erforderli-   svarsministeriet besitter. För år 1984 beviljades
23709: ga åtgärder. Denna kartläggning publicerades år       under justitieministeriets moment 21 500 000
23710: 1975 (Borgar och befästningar, Museiverkets           mark, Sveaborg medräknat, för restaurering av
23711: byggnadshistoriska avdelnings publikationsserie,      borgar och befästningar i form av arbete vid
23712: nr 1/1975). På basen av ovan nämnda kartlägg-         arbetskolonier. Av objekten i fråga befinner sig
23713: ning utarbetades en uppskattning av de prelimi-       Fredrikshamns befästningar i sydöstra Finland
23714: nära kostnaderna och programmeringen av dem           och för restaurering av dem beviljades 3 500 000
23715: för museiverkets renoveringsprogram på medel-         mark.
23716: lång sikt. Programmet revideras årligen.                 I det program, som utgör grunden för de
23717:    Ar 1980 utarbetade museiverkets byggnadshis-       reparationer av befästningar, som utförs genom
23718: toriska avdelning för första gången en långsiktig     museiverkets försorg, har man utgått från att de
23719: plan för renovering av befästningar omfattande        objekt är viktigast, vilka är i dåligt skick och
23720: åren 1980-85. Avsikten är att revidera denna          vilkas placering och användning såsom sevärdhet
23721: plan under innevarande år.                            fordrar att konstruktionerna omgående bör repa-
23722:    Sedan de första reparationsarbetena vid borgar     reras. På grund av detta effektiverades repara-
23723: och befästningar inleddes i slutet av 1800-talet,     tionsarbetena vid Fredrikshamns befästningar år
23724: har i statsförslaget årligen upptagits anslag för     1976, genom att man började utföra dessa res-
23725: genomförande av restaureringsarbeten. Först ut-       taureringsarbeten, vilka inletts redan på 1960-
23726: betalades anslag under byggnadsstyrelsens mo-         talet under sommarsäsongerna såsom hela året
23727: ment och sedan 1960-talet under museiverkets          omfattande sysselsättnings- och arbetsprograms-
23728: moment. Med dessa anslag låter museiverket             arbeten från 1976 och sedermera i form av
23729: med hjälp av byggnadsentreprenader och kom-           arbete vid arbetskolonier från år 1982. Samma år
23730: munernas byggnadsorganisationer årligen utföra        inleddes även reparationsarbeten på Villman-
23731: repareringsarbeten i 8-12 objekt. I statsförslaget    strands befästningar. Enligt uppskattningar blir
23732: för år 1984 har 2 700 000 mark reserverats för        repareringsarbetena vid Villmanstrands befäst-
23733: restaurering av borgar och befästningar. Av dessa     ningar färdiga före utgången av 1980-talet och
23734: anslag används enligt fastställt arbetsprogram        vid Fredrikshamns befästningar före mitten av
23735: 200 000 mark för objekt i sydöstra Finland.           1990-talet. År 1982 inleddes restaureringsarbeten
23736:    Museiverket föreslog år 1968 att sysselsätt-       på befästningar i Kotka genom att murarna i
23737: ningsmedel skulle användas för restaurering av        Kyminlinna reparerades.
23738:  borgar och befästningar. Med dessa medel kunde          Mindre objekt i sydöstra Finland har reparerats
23739: man inleda restaureringsverksamhet på Sveaborg,       under kortare perioder. År 1984 inleder man
23740: Olofsborg och på Svanholm (i Lovisa). Därefter        restaureringsarbeten i Uttis (i Valkeala, kost-
23741: har årligen sysselsättningsmedel beviljats för det-   nadsförslaget 350 000 mark) och i Ruotsula, (i
23742: ta ändamål. I sysselsättningsprogrammet för år        Kuusankoski, kostnadsförslaget 960 000 mark).
23743:  1984 har museiverket sammanlagt beviljats               Beträffande de objekt som byggts i sydöstra
23744: 6 460 000 mark. Av dessa medel används för            Finland på 1700-talet, ämnar man börja restaure-
23745: restaurering av borgar och befästningar               ringsarbetet på 1980-talet ytterligare i Kärnäkoski
23746: 4 610 000 mark. Sydöstra Finlands andel är            (i Savitaipale) och i Taavetti (i Luumäki). Restau-
23747:  3 810 000 mark.                                      reringsarbeten för de övriga objektens del inleds
23748:    Museiverket och justitieministeriets fångvårds-    på 1990-talet (bl.a. i Järvitaipale i Savitaipale).
23749: avdelning började år 1971 i samarbete restaurera         Beträffande de nya objekten har man kunnat
23750: minnesmärken i form av arbete vid arbetskolo-         genomföra endast mindre restaureringar av vissa
23751: nier. En arbetskoloni med 100 arbetsplatser           objekt som hör till befästningslinjen Salpalinjen.
23752: grundades för restaureringsarbeten på Sveaborg.       Kommunerna i sydöstra Finland har finansierat
23753: Följande koloni med 40 platser grundades på           dessa arbeten. Härvid har tillstånd till reparatio-
23754:                                      1983 vp. -     KK n:o 308                                     7
23755: 
23756: nerna för de borgar som inte används getts av       nisteriet, fångvårdsavdelningen, som lyder under
23757: museiverket med stöd av lagen om fornminnen         justitieministeriet, arbetskraftsministeriet och
23758: och i annat fall av försvarsministeriet. Som bäst   försvarsministeriet har fungerat i gott samarbete
23759: håller man på att utreda och kartlägga stridsvärn   för att restaurera befästningskedjorna i Finland.
23760: från första världskriget. Programmering av          Restaurering utförs inom ramen för museiverkets
23761: skydds- och restaureringsarbetena för de båda       femårsplan, viiken kommer att förnyas under
23762: nyare objektgrupperna kan utföras först år 1985     1984. Avsikten är att ordna finansieringen på
23763: ellet därefter.                                     basen av planen så Iångt som statens ekonomiska
23764:    På grund av det ovan anförda anser jag att       Iäge tillåter.
23765: museiverket, som lyder under undervisningsmi-
23766: 
23767:     Helsingfors den 26 januari 1984
23768: 
23769:                                                                      Minister Gustav Björkstrand
23770:                                                 1983 vp.
23771: 
23772: Kirjallinen kysymys n:o 309
23773: 
23774: 
23775: 
23776: 
23777:                                    Almgren ym.: Kymijoen rakentamattomien koskien suojelusta
23778: 
23779: 
23780:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23781: 
23782:    Kymijoen alajuoksulla on rakentamattomana           tarpeisiin on otettu energia juuri Kymijoen mo-
23783: joukko koskia, joista tavallisimmin käytetään ni-      nista koskista. Teollisuuden ympärille kasvaneet
23784: meä Pernoonkosket. Ne ovat viimeiset Etelä-Suo-        yhteiskunnat tarvitsevat nyt teollistumisen ja kii-
23785: messa olevat rakentamattomat kosket, joilla on         reisen elämäntahdin vastapainoksi suojelukohtei-
23786: huomattava maisemallinen merkitys. Ne muo-             ta ja -alueita, joissa ruuhkayhteiskunnan ihmiset
23787: dostavat tiheästi asutetulla Kymijokivarrella mer-     voivat saada kosketuksen alkuperäiseen luontoon.
23788: kittävän virkistyskohteen. Seutukaavassa niillä on     Viimeiset Kymijoen kosket on voitava säästää
23789: suojelukohteen arvo. Ahvionkosket ja Kultain-          rakentamattomina ja vapaina.
23790: koski liittyvät samaan koskien järjestelmään.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23791:    Näyttää siltä, että Kymijoen hyödyntämis-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23792: hankkeet veisivät pohjan luonnonsuojelullisilta        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23793: näkökohdilta toteutettiinpa ne sitten patoamaila       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23794: tai oikaisukanavalla. Kymijoen vapaana virtaavil-
23795: la koskilla on yleisempi ja laajempi merkitys                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23796: luonnonsuojelukohteena.        Maamme       teollis-          ryhtyä Kymijoen alajuoksun rakentamat-
23797: tuneimman maakunnan, Kymenlaakson, moniin                     tomien koskien suojelemiseksi?
23798: 
23799:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
23800: 
23801:          Esko Almgren                    Sinikka Hurskainen               Riitta Uosukainen
23802:          Seppo Tikka                     Olli Helminen                    Heikki Järvenpää
23803:          Terho Pursiainen                Jussi Ranta                      Heikki Kokko
23804:                                          Pekka Starast
23805: 
23806: 
23807: 
23808: 
23809: 428400142D
23810: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 309
23811: 
23812: 
23813: 
23814: 
23815:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23816: 
23817:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         ki, Hirvikoski, Kultainkoski sekä Ahvionkoski.
23818: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Toimikunta ei kuitenkaan tehnyt ehdotusta Ky-
23819: olette 15 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       mijoen koskien tulevasta käytöstä. Toimikunta
23820: jeenne n:o 1843 ohella toimittanut valtioneuvos-      katsoi asian vielä edellyttävän lisäselvityksiä en-
23821: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     nen päätösten tekemistä.
23822: edustaja Esko Almgrenin ym. kirjallisesta kysy-           Koskiensuojelutoimikunnan ehdotusten val-
23823: myksestä n:o 309, jossa tiedustellaan:                mistelua jatketaan ympäristöministeriön 13.12.
23824:                                                       1983 asettamassa työryhmässä, jonka tulee saada
23825:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         työnsä päätökseen 30.6.1984 mennessä.
23826:        ryhtyä Kymijoen alajuoksun rakentamat-             Kymijoen rakentamattomista koskista on Per-
23827:        tomien koskien suojelemiseksi?                 noonkoski tällä hetkellä ainoa, jota koskee vireil-
23828:                                                       le pantu rakentamishanke, joskin useimpien
23829:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        edellä mainittujen koskien rakentaminen on ai-
23830: seuraavaa:                                            nakin ollut suunnitteilla. Hankkeen edellyttämä,
23831:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti 13. 5.1981    vesilain mukainen katselmus on aloitettu. Katsel-
23832: toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää, mitkä     muskokouksessa ympäristöministeriön edustaja
23833: vielä rakentamauoman vesivoiman kohteet tulisi        on vastustanut voimalaitoksen rakentamista. Ve-
23834: säilyttää luonnontilaisina ja miten rakentamiselta    silain säännösten perusteella ei koskien pysyvä
23835: rauhoittaminen tulisi käytännössä toteuttaa. Tä-      suojelu kuitenkaan liene mahdollinen. Sekä kos-
23836: män koskiensuojelutoimikunnan mietintö val-           kien suojeluun tähtäävät erityistoimet että Per-
23837: mistui 29.12.1982. Toimikunta ehdotti mietin-         noonkosken rakentamishanke ovat siten samanai-
23838: nössään muun ohella erityislain säätämistä, jolla     kaisesti vireillä. Jos Pernoonkoskeen annetaan
23839: osa rakentamattomista jokivesistöistä ja yksittäi-    rakennuslupa ennen kuin virtaavien vesien suoje-
23840: sistä koskista voitaisiin säilyttää rakentamattomi-   lua koskeva erityislainsäädäntö on voimassa, har-
23841: na. Toimikunnan tarkastelun kohteina oleviin          kitaan Kymijoen koskia koskevan Ounasjoen suo-
23842: koskiin kuuluvat muun muassa Kymijoen pääuo-          jelusta annetun lain kaltaisen lakiesityksen anta-
23843: man kosket: Rännikoski, Siikakoski, Pernoonkos-       mista eduskunnalle.
23844: 
23845:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
23846: 
23847:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
23848:                                     1983 vp. -     KK n:o 309                                        3
23849: 
23850: 
23851: 
23852: 
23853:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23854: 
23855:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       koski. Kommissionen gjorde dock inget förslag
23856: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      om den framtida användningen av forsarna i
23857: nr 1843 av den 15 december 1983 tili vederbö-      Kymmene älv. Korumissioneo ansåg att saken
23858: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av    ännu förutsatte tilläggsutredningar innan beslut
23859: följande av riksdagsman Esko Almgren m.fl.         fattas.
23860: undertecknade spörsmål nr 309:                        Beredningen av forskommissionens förslag
23861:                                                    fortsätter i en arbetsgrupp, som miljöministeriet
23862:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     tillsatte 13.12.1983, och som skall slutföra sitt
23863:        för att skydda de forsar i Kymmene älvs     arbete senast 30.6.1984.
23864:        nedre lopp som inte är utbyggda?                Av de outbyggda forsarna i Kymmene älv är
23865:                                                    Pernoonkoski för ögonblicket den enda som är
23866:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   föremål för ett anhängigt byggnadsprojekt, också
23867: anföra följande:                                   om utbyggnad av de flesta ovan nämnda forsarna
23868:   Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte        åtminstone har planerats. Den syn som projektet
23869: 13.5.1981 en kommission med uppgift att utreda     enligt vattenlagen förutsätter har inletts. Vid
23870: vilka ännu inte utbyggda vattenkraftskällor som    synesammanträdet motsatte sig miljöministeriets
23871: borde bevaras i naturtillstånd och hur skyddet     representant byggandet av ett kraftverk. Det
23872: mot utbyggnad i praktiken borde genomföras.        torde dock inte vara möjligt att freda forsarna för
23873: Denna forskommissions betänkande blev färdigt      gott med stöd av stadgandena i vattenlagen.
23874: 29.12.1982. I sitt betänkande föreslog korumis-    Både de särskilda åtgärderna för att skydda
23875: sioneo bland annat att man skulle stifta en        forsarna och Pernoonkoskis byggnadsprojekt är
23876: speciallag varmed en del av de älvvattendrag och   sålunda anhängiga samtidigt. Om byggnadslov
23877: enskilda forsar som ännu inte har byggts ut        för Pernoonkoski beviljas innan speciallagstift-
23878: kunde bevaras outbyggda. Bland de forsar som       ningen angående skydd för strömmande vatten-
23879: var föremål för kommissionens undersökningar       drag har trätt i kraft kommer man att överväga
23880: ingick bland annat forsarna i Kymmene älvs         att beträffande Kymmene älvs forsar avlåta en
23881: huvudfåra: Ränninkoski, Siikakoski, Pernoon-       lagproposition tili riksdagen, liknande den lag
23882: koski, Hirvikoski, Kultainkoski samt Ahvion-       som givits om skydd av Ounasjoki älv.
23883: 
23884:     Helsingfors den 14 februari 1984
23885: 
23886:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
23887:                                                1983 vp.
23888: 
23889: Kirjallinen kysymys n:o 310
23890: 
23891: 
23892: 
23893: 
23894:                                   Mattila ym.: Ympäristönsuojelua palvelevan tutkimuksen voimava-
23895:                                     rojen lisäämisestä
23896: 
23897: 
23898:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23899: 
23900:    Ympäristönsuojelua koskeva tutkimus on näh-        ten rahoitustarpeita ei YPP-työryhmä tarkastellut
23901: ty muun muassa Suomen Akatemian 1970-luvul-           erikseen.
23902: la valmistuneissa tiedepoliittisissa kannanotoissa       Valtion tilintarkastajien valtion varainhoitoa ja
23903: keskeisenä tutkimuksen painopistealueena. Ym-         tilinpitoa vuonna 1980 koskevasta hallituksen
23904: päristönsuojelun yhteiskunnallisen merkityksen        kertomuksesta eduskunnalle antamassa lausun-
23905: kasvaminen on johtanut maassamme alan hallin-         nossa todetaan: "Valtiontilintarkastajat pitävät
23906: non uudelleen järjestelyihin. Ympäristöministe-       ympäristöhallinnon hajanaisuutta ja osittain tästä
23907: riö ja sen alaisen hallinnon toiminta vaatii oikein   johtuvaa ympäristöntutkimuksen tilaa kaiken
23908: kohdentuakseen tutkimustoiminnan tehostamis-          kaikkiaan varsin huolestuttavana. Määrärahojen
23909: ta.                                                   niukkuus on ilmeinen tutkimustarpeeseen verrat-
23910:                                                       tuna, minkä lisäksi toiminta on pirstoutunut sekä
23911:   Ympäristönsuojelututkimuksen       merkitystä       korkeakoulujen kesken että niiden ja ulkopuolis-
23912: osoittaa myös valtioneuvoston 11.6.1980 tekemä        ten tahojen välillä. Määrärahojen käyttöä ei näin
23913: periaatepäätös alan tutkimustoiminnan kehittä-        ollen voi pitää tarkoituksenmukaisena.''
23914: misohjelmasta, jonka kustannusvaikutuksiksi ar-          Valtion tiedeneuvoston hyväksymän YPP-työ-
23915: vioitiin yhteensä 53 Mmk vuosina 1981-1985.           ryhmän ehdotuksen mukaisesti sisäasiainministe-
23916: Tämä päätös on toteunut vain vähäisiltä osil-         riö asetti 26.2.1982 työryhmän selvittämään ym-
23917: taan.                                                 päristönsuojelun tutkimuksen tilaa ja kehittämis-
23918:                                                       tä. Työryhmän ehdotuksessa todetaan, että vuosi-
23919:    Opetusministeriön asettama yhteiskuntapoli-        na 1984-88 tulisi ympäristöntutkimuksen kehit-
23920: tiikkaa ja -palveluja tukevan tutkimuksen kehit-      tämiseen varata vuotuisina lisäyksinä yhteensä 10
23921: tämistä selvittänyt, ns. YPP-työryhmä kiinnitti       Mmk. Tämän lisäksi maa- ja metsätalousministe-
23922: 23.4.1981 jättämässään mietinnössä huomiota           riön luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelututki-
23923: ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaa palve-       musta käsitelleen työryhmän 14.2.1983 luovutta-
23924: levan tutkimuksen kehittämistarpeisiin. Valtion       massa mietinnössä on todettu mm. luonnonsuo-
23925: tiedeneuvosto esitti 27.11.1981 hyväksymässään        jelututkimuksen tarpeet.
23926: 1980-luvun tiedepoliittisessa asiakirjassa YPP-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23927: työryhmän ehdotusten toteuttamista. Nämä eh-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23928: dotukset merkitsisivät sitä, että ympäristötutki-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23929: musta rahoittavien ministeriöiden ja keskusviras-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23930: tojen tutkimusrahoitusta lisättäisiin yhteensä 30
23931: Mmk:lla vuosina 1982-1986 ja että Suomen                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23932: Akatemian rahoittamaa alan tutkimusta olisi tä-               ryhtyä ympäristönsuojelua palvelevan tut-
23933: män lisäksi voimakkaasti kehitettävä Akatemian                kimuksen voimavarojen lisäämiseksi teh-
23934: omien määrärahojen puitteissa. Tutkimuslaitos-                tyjen ehdotusten mukaisesti?
23935: 
23936:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1983
23937: 
23938:          Kalevi Mattila                  Tytti Isohookana-Asunmaa        Heikki Kokko
23939:          Matti Maijala                   Sirkka-Liisa Anttila            Timo Kietäväinen
23940: 
23941: 
23942: 428400082F
23943: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 310
23944: 
23945: 
23946: 
23947: 
23948:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23949: 
23950:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        muksen yhteensovittamista ja tutkimustulosten
23951: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hyödyntämisen tehostamista. Mittavan työnsä jäl-
23952: olette 16 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       keen työryhmä luovutti mietintönsä ministeriölle
23953: jeenne n:o 1844 ohella lähettänyt valtioneuvos-       27.5.1983. Laajakantoisena mietintö julkaistiin
23954: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-     komiteamietintänä (KM 1983:50) ja lähetettiin
23955: jennöksen kansanedustaja Mattilan ym. kirjalli-       lausunnolle niille monille tahoille, joita asia
23956: sesta kysymyksestä n:o 310, jossa tiedustellaan:      koskee. Lausuntojen antamisen määräaika päättyi
23957:                                                       31.12.1983. Ympäristöministeriössä laaditaan
23958:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tällä hetkellä yhteenvetoa annetuista lausunnois-
23959:        ryhtyä ympäristönsuojelua palvelevan tut-      ta.
23960:        kimuksen voimavarojen lisäämiseksi teh-            Hallitus on kuitenkin jo ryhtynyt eräisiin toi-
23961:        tyjen ehdotusten mukaisesti?                   menpiteisiin ympäristöntutkimuksen aseman
23962:                                                       vahvistamiseksi ympäristöministeriössä työryh-
23963:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      män tekemien ehdotusten pohjalta. Ympäristön-
23964: ti seuraavaa:                                         ja luonnonsuojelua palveleviin tutkimuksiin ja
23965:    Ympäristöviranomaisia palvelevan tutkimuk-         selvityksiin esitetään vuoden 1984 tulo- ja meno-
23966: sen kehittämistarpeisiin on oikeutetusti kiinnitet-   arviossa 3,9 miljoonaa markkaa. Tutkimusmäärä-
23967: ty runsaasti huomiota viime vuosina. Valtioneu-       rahoja pyritään nopeasti lisäämään myös seuraa-
23968: voston vuonna 1980 tekemän periaatepäätöksen          vissa tulo- ja menoarvioissa. Ministeriössä valmis-
23969: sekä opetusministeriön asettaman yhteiskuntapo-       tellaan parhaillaan erityisen ympäristöntutkimuk-
23970: litiikkaa ja -palveluja tukevan tutkimuksen kehit-    sen neuvottelukunnan asettamista. Neuvottelu-
23971: tämistä selvittäneen ns. YPP-työryhmän vuonna         kuntaa varten on jo varattu määrärahoja kuluvan
23972: 1981 tekemien ehdotusten toteuttamisen mah-           vuoden tulo- ja menoarviossa. Ministeriössä on
23973: dollistamiseksi tarvittiin kuitenkin täydentäviä      lisäksi valmistumassa ympäristöntutkimuksen tie-
23974: tietoja mm. ympäristöntutkimukseen käytettävis-       torekisterin perustamista koskeva suunnitelma.
23975: sä olevista henkilöstö- ja laitevoimavaroista sekä    Myös ministeriön tutkimus- ja selvitystehtäviä
23976: yksityiskohtaisia ehdotuksia määrärahojen suun-       hoitavaa henkilökuntaa on voitu lisätä.
23977: taamisesta ja uuden ympäristöministeriön tutki-           Ympäristöministeriökomitean ehdotukset ym-
23978: musasioiden hoidon tehostamisesta.                    päristöministeriön hallinnonalalle mahdollisesti
23979:    Tarvittavien lisätietojen saamiseksi asetin        siirrettävistä tutkimus- ja asiantuntijalaitoksista
23980: 26.2.1982 työryhmän selvittämään ympäristön-          tulevat mm. esille vesihallinnon järjestämistä
23981: tutkimuksen tilaa ja kehittämistä. Työryhmän          koskevien selvitysten yhteydessä. Vesihallintoa
23982: tuli erityisesti selvittää ympäristöntutkimusta       koskevien selvitysten ja neuvottelujen jälkeen
23983: suorittavien tutkimuslaitosten voimavaroja, nii-      saattaa vielä osoittautua tarpeelliseksi erikseen
23984: den kehittämistarvetta sekä alan tutkijoiden jat-     pohtia ympäristöntutkimuksen aseman vahvista-
23985: kokoulutusta. Työryhmä selvitti lisäksi uusien        misvaihtoehtoja ministeriön hallinnonalan ulko-
23986: tutkimusyksiköiden perustamistarvetta, tutki-         puolelle jäävissä valtion tutkimuslaitoksissa.
23987: 
23988:     Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1984
23989: 
23990:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
23991:                                       1983 vp. -      KK n:o 310                                        3
23992: 
23993: 
23994: 
23995: 
23996:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23997: 
23998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           effektiveringen av forskningsresultatens utnytt-
23999: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         jande. Efter ett omfattande arbete överlät arbets-
24000: nr 1844 av den 16 december 1983 tili vederbö-         gruppen sitt betänkande tili ministeriet den
24001: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       27.5.1983. Emedan betänkandet var av stor bär-
24002: följande av riksdagsman Mattila m.fl. underteck-      vidd publicerades det som kommittebetänkande
24003: nade spörsmål nr 310:                                 (KB 1983:50) och sändes på remiss tili vederbö-
24004:                                                       rande parter. Tiden för avgivande av utlåtanden
24005:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utgick 31.12.1983. Vid miljöministeriet uppgör
24006:        för att i enlighet med de förslag som          man som bäst ett sammandrag över de utlåtan-
24007:        gjorts öka resurserna för forskning som        den som avgivits.
24008:        betjänar miljövård?
24009:                                                          Regeringen har dock redan vidtagit vissa åtgär-
24010:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      der för att stärka miljöforskningens stälining
24011: anföra följande:                                      inom miljöministeriet på basen av arbetsgrup-
24012:                                                       pens förslag. 1 statsförslaget för år 1984 föreslås
24013:    Under de senaste åren har man helt berättigat
24014:                                                       3,9 miljoner mark för undersökningar och ut-
24015: fäst stor uppmärksamhet vid behovet av att
24016:                                                       redningar som betjänar natur- och miljövård.
24017: utveckla den forskning som betjänar miljömyn-
24018:                                                       Man strävar tili att snabbt öka forskningsanslagen
24019: digheterna. För att göra det möjligt att förverkli-
24020:                                                       också i de följande statsförslagen. Vid ministeriet
24021: ga de förslag som görs i statsrådets principbeslut
24022:                                                       förbereder man som bäst tilisättandet av en
24023: från år 1981, och som gjordes år 1981 av den s.k.
24024:                                                       särskild delegation för miljöforskning. Anslag för
24025: YPP-arbetsgruppen för utredning av befrämjan-
24026:                                                       delegationen har redan reserverats i statsförslaget
24027: det av forskning rörande utveckling av samhälis-
24028:                                                       för innevarande år. Vidare håller en pian för
24029: politik och offentlig service som undervisnings-
24030:                                                       grundande av ett dataregister för miljöforskning
24031: ministeriet tilisatte, krävdes dock kompletterande
24032:                                                       på att färdigstälias vid ministeriet. Det har också
24033: uppgifter bl.a. om de personal- och apparatresur-
24034:                                                       varit möjligt att utöka forsknings- och ut-
24035: ser som står tili miljöforskningens förfogande.
24036:                                                       redningspersonalen vid ministeriet.
24037: Vidare krävdes detaljerade förslag angående an-
24038: slagens inriktning och effektiveringen av forsk-         Miljöministeriekommittens förslag angående
24039: ningsärendenas skötsel i det nya miljöministeriet.    sådana forskning- och sakkunniginrättningar som
24040:    För att erhålia de erforderliga tiliäggsuppgif-    eventuelit överförs tili miljöministeriets förvalt-
24041: terna tilisatte jag 26.2.1982 en arbetsgrupp för      ningsområde blir aktuella bl.a. i samband med
24042: att utreda miljöforskningens situation och ut-        utredningarna gällande anordnandet av vatten-
24043: veckling. Arbetsgruppen skulie särskilt utreda        förvaltningen. Efter de utredningar och överlägg-
24044: resurserna hos de forskningsinstitut som bedriver     ningar som gäller vattenförvaltningen kan det
24045: miljöforskning, deras utvecklingsbehov samt vi-       ännu visa sig nödvändigt att särskilt dryfta alter-
24046: darutbildningen av forskare på området. Vidare        nativen för att stärka miljöforskningens ställning
24047: utredde arbetsgruppen behovet av att inrätta nya      vid de statliga forskningsanstalter som förblir
24048: forskningsenheter, forskningens koordinering och      utanför ministeriets förvaltningsområde.
24049: 
24050:      Helsingfors den 20 januari 1984
24051: 
24052:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
24053:                                                1983 vp.
24054: 
24055: Kirjallinen kysymys n:o 311
24056: 
24057: 
24058: 
24059: 
24060:                                   Saarikoski ym.: Uusien nuohousmääräysten vaikutuksesta piirinuo-
24061:                                      hoojien ansiotasoon
24062: 
24063: 
24064:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24065: 
24066:    Palo- ja pelastustoimesta annetun lain muu-        Maassamme on 18 kuntaa, joissa on kunnallinen
24067: toksella 8.4.1983 nuohousyksikön hinnan päättä-       nuohouslaitos. Tähän mennessä näistä on kah-
24068: minen siirrettiin kuntien tehtäväksi. Kesäkuussa      dessa päätetty yksikköhinnaksi 1, 75 mk.
24069: sisäasiainministeriö antoi päätöksen nuohoukses-         Hintapäätöksillä on piirinuohoojat asetettu eri-
24070: ta ja ilmanvaihtohormien puhdistuksesta. Päätös       arvoiseen asemaan, vaikka työsuoritukset tehdään
24071: tulee voimaan 1.1.1984. Päätös sisältää yksikkö-      samojen ohjeiden mukaan. Kun nuohouskerto-
24072: luvut kullekin nuohottavalle ja puhdistettavalle      jen vähentäminen ja yksikkölukujen pienentämi-
24073: kohteelle sekä nuohous- ja puhdistuskerrat. Pää-      nen valtakunnallisilla määräyksillä jo yksin aset-
24074: tös pudottaa nykyiseen asetukseen ja nuohous-         taa kyseenalaiseksi yksityisen piirinuohousjärjes-
24075: kertapäätökseen verrattuna sekä yhdestä kohtees-      telmän säilymisen, ratkaisee yksikön hinta kysy-
24076: ta kertyviä yksiköitä että nuohouskertoja.            myksen lopullisesti. Onko asiaa valmistelleella
24077:    Kun eduskunta päätti muuttaa palolakia ja          ministeriöllä aikomus saattaa valtakunnassa hyvin
24078: siirtää nuohousmaksuista päättämisen kuntiin,         toiminut yksityinen piirinuohousjärjestelmä niin
24079: laki- ja talousvaliokunta totesi mietinnössään,       kannattamattomaksi, ettei toimintaedellytyksiä
24080: että kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tulisi an-      ammatin jatkuvuudelle ole ja täten sosialisoida
24081: taa nuohousyksikön hinnasta suositus kuntiin.         toiminta.
24082:     Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan johdolla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24083:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24084:  käytiin neuvotteluja kuntien keskusjärjestöjen ja
24085:  nuohoojia edustavien järjestöjen välillä. Neuvot-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24086:  telut päättyivät tuloksettomina. Koska suosituk-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24087:  sen suuruudesta ei päästy yksimielisyyteen, Nuo-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24088:  housalan Keskusliitto ry. antoi nuohousyksikön              ryhtyä, etteivät uudet nuohousmääräyk-
24089:  hinnasta oman suosituksensa, joka päätyy 1,50               set aiheuta yksityisille piirinuohoojille an-
24090:  markan yksikön hintaan.                                     sitason laskua, ja
24091:     Nyttemmin on ilmennyt, että kunnan päättä-                  millä tavoin tullaan huomioimaan se,
24092:  jät ovat lähes poikkeuksetta suhtautuneet kieltei-          että laki- ja talousvaliokunta edellytti
24093:  sesti yksityisten piirinuohoojien nuohousyksikön            mietinnössään, että sisäasiainministeriö
24094:  hinta-anomuksiin. Useissa kunnissa on jo nyt                määrätessään nuohous- ja puhdistuskoh-
24095:  ennen määräysten voimaantuloa vahvistettu yk-               teen yksikköluvun kiinnittää huomiota
24096:  sikköhinta. Se vaihtelee yksityisten piirinuohoo-           myös nuohoojien työllisyyttä koskeviin
24097:  jien kohdalla 0,95 mk:n ja 1,50 mk:n välillä.               näkökohtiin?
24098: 
24099:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1983
24100: 
24101: 
24102:                       Helge Saarikoski                         Heikki Perho
24103: 
24104: 
24105: 
24106: 
24107:  428400056M
24108: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 311
24109: 
24110: 
24111: 
24112: 
24113:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24114: 
24115:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          muutettiin palo- ja pelastustoimesta annettua
24116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lakia siten, että nuohousyksikön hinnan määrää-
24117: olette 16 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         minen siirrettiin kunnanvaltuustolle. Kunkin
24118: jeenne n:o 1895 ohella lähettänyt valtioneuvos-         nuohouskohteen yksikkömäärän määrääminen jäi
24119: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-          sitävastoin edelleen sisäasiainministeriölle. Lisäksi
24120: edustaja Helge Saarikosken ym. tekemän seuraa-          määrättiin nyt myös ilmanvaihtohormien puhdis-
24121: van sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 311:         tamisesta.
24122:                                                            Uusien määräysten mukaan putosivat eräiden
24123:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nuohouskohteiden yksikkömäärät eräiden kohtei-
24124:          ryhtyä, etteivät uudet nuohousmääräyk-         den jäädessä jopa pakollisen nuohouksen ulko-
24125:         set aiheuta yksityisille piirinuohoojille an-   puolelle. Ainakin suurimmilla asutusalueilla lisää
24126:         sitason laskua, ja                              yksikkömääriä kuitenkin varsin runsaasti ilman-
24127:            millä tavoin tullaan huomioimaan se,         vaihtohormien puhdistus. Mikäli yksikkömäärän
24128:         että laki- ja talousvaliokunta edellytti        laskua tästä huolimatta tapahtuu ja kunta ei
24129:          mietinnössään, että sisäasiainministeriö       yksikön hintaa nostamalla halua tilannetta korja-
24130:          määrätessään nuohous- ja puhdistuskoh-         ta, ei asialle ilmeisesti voi tehdä mitään, koska
24131:          teen yksikköluvun kiinnittää huomiota          yksikkömäärää ei voida pitää suurena eikä mitään
24132:          myös nuohoojien työllisyyttä koskeviin         kohdetta tarpeettomasti nuohota sen vuoksi, että
24133:          näkökohtiin?                                   nuohoojan tulot eivät vähenisi.
24134:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Nuohous- ja puhdistuskohteen yksikkölukua
24135: seuraavaa:                                              määrätessään sisäasiainministeriö piti perusteena
24136:    Kesäkuun 12 päivänä 1980 annettiin asetus            sitä, kuinka suuren työmäärän toisiin kohteisiin
24137: nuohousmaksusta. Tällä asetuksella määrättiin           verrattuna kukin kohde vaati. Nuohoojan työlli-
24138: nuohousyksiköiden määrä ja nuohousyksikön               syysnäkökohtien perusteella tätä kysymystä ei
24139: hinta samaksi koko maassa. Kun lukuisissa kun-          voida ratkaista.
24140: nissa nousivat nuohoustaksat asetuksen myötä               Uusien säännösten ja määräysten tultua nyt
24141: varsin paljon, jopa 300-400 %, oli seurauksena          vuoden vaihteessa voimaan, on sisäasiainministe-
24142: yleinen tyytymättömyys. Asian tilaa ei katsottu         riön käsityksen mukaan rauhassa seurattava, min-
24143: oikeudenmukaiseksi, kuntien olosuhteita pidet-          kälaiseksi tilanne käytännössä muodostuu ja vasta
24144: tiin niin paljon erilaisina, että samaa taksaa koko     sen perusteella voidaan harkita, onko määräyksiä
24145: maassa ei pidetty perusteltuna. Tämän vuoksi            korjattava.
24146: 
24147:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1984
24148: 
24149:                                                                      Sisäasiainministeri Matti Luttinen
24150:                                        1983 vp. -      KK n:o 311                                         3
24151: 
24152: 
24153: 
24154: 
24155:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24156: 
24157:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            landet. Därför ändrades lagen om brand- och
24158: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          räddningsväsendet så att faststäliandet av enhets-
24159: nr 1895 av den 16 december 1983 tili vederbö-          priset för sotning överläts på kommunalfulimäk-
24160: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av        tige. Inrikesministeriet faststälier däremot fortfa-
24161: följande av riksdagsman Helge Saarikoski m.fl.         rande enhetstalet för varje sotningsobjekt. Dess-
24162: undertecknade spörsmål nr 311:                         utom intogs nu också bestämmelser om ren-
24163:                                                        göring av ventilationskanaler.
24164:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-          Enligt de nya bestämmelserna sjönk enhetsta-
24165:         sikt att vidta för att inte de nya sotnings-   len för vissa sotningsobjekt medan endel objekt
24166:         bestämmelserna skali innebära att in-          tili och med lämnades utanför den obligatoriska
24167:         komstnivån för de privata distriktssotarna     sotningen. Åtminstone inom större bosättnings-
24168:         sänks, och                                     områden ökas dock enhetstalen rätt kraftigt av
24169:            på vilket sätt ämnar Regeringen beakta      rengöringen av ventilationskanaler. Om enhetsta-
24170:         det faktum att lag- och ekonomiutskottet       let trots detta sjunker och kommunen inte önskar
24171:         i sitt betänkande förutsatte, att inrikes-     rätta tili situationen genom att höja enhetspriset
24172:         ministeriet vid faststäliande av enhetsta-     kan uppenbarligen ingenting göras åt situatio-
24173:         let för sotnings- och rengöringsobjekt         nen, eftersom enhetstalet inte kan bibehållas
24174:         också skall fästa uppmärksamhet vid so-        stort elier något objekt sotas i onödan för att
24175:         tarnas sysselsättningssituation?               sotarens inkomster inte skali sjunka.
24176:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Vid fastställandet av enhetstalet för ett sot-
24177: anföra följande:                                       nings- och rengöringsobjekt har inrikesministe-
24178:    Den 12 juni 1980 gavs en förordning om              riet utgått från den arbetsmängd som varje
24179: sotningsavgift. Genom denna förordning fasts-          enskilt objekt kräver i jämförelse med andra
24180: tälldes enhetstalet för sotning och priset per         objekt. Denna fråga kan inte avgöras utgående
24181: enhet lika för hela landet. I och med förordnin-       ifrån synpunkter på sotarens sysselsättning.
24182: gen steg sotningstaxorna i många kommuner                  Sedan nya stadganden och bestämmelser nu
24183: synnerligen kraftigt, t.o.m. 300-400 % och             vid årsskiftet trätt i kraft är det enligt inrikesmi-
24184: detta gav upphov tili alimänt missnöje. Situatio-      nisteriets uppfattning skäl att lungt följa situatio-
24185: nen ansågs inte rättvis, förhållandena i kommu-        nen och se hur den i praktiken utvecklas och först
24186: nerna ansågs vara så pass olika att det inte kunde     på basen därav kan man överväga om det är skäl
24187: anses motiverat att tillämpa samma taxa i hela         att ändra bestämmelserna.
24188: 
24189:      Helsingfors den 20 januari 1984
24190: 
24191:                                                                         Inrikesminister Matti Luttinen
24192:                                                 1983 vp.
24193: 
24194: Kirjallinen kysymys n:o 312
24195: 
24196: 
24197: 
24198: 
24199:                                    Tiuri: Suomen televisio-ohjelman välittämisestä satelliitilla Ruotsis-
24200:                                       sa asuville suomalaisille
24201: 
24202: 
24203:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24204: 
24205:    Euroopassa on vuonna 1984 toiminnassa jo            suurta lisämaksua, jos tv-ohjelma lähetetään 4,8
24206: useita välityssatelliitteja, joista vuokrataan kana-   miljoonan ihmisen sijasta 5 miljoonalle. Halutta-
24207: via mm. televisio-ohjelmien välittämiseen suur-        essa voidaan ohjelma välitysvaiheessa sekoittaa,
24208: yhteisantenneihin ja kaapdi-tv-verkkoihin. Yh-         jolloin sen voi vastaanottaa vain ns. mustan
24209: den kanavan vuosivuokra on esimerkiksi Eutelsat-       laatikon avulla. Näin voidaan tarvittaessa kerätä
24210: järjestön ECS-satelliitissa 12 milj.mk vuodessa,       maksu katselijoilta. Suomen velvollisuus on huo-
24211: joten kanavan käyttö on suhteellisen halpaa.           lehtia siitä, että myös Suomen rajojen ulkopuo-
24212:    Ruotsissa asuvilla suomalaisilla on suuri tarve     lella asuvat suomalaiset voivat nähdä suomalaisen
24213: saada nähdä suomalaisia televisio-ohjelmia voi-        televisio-ohjelman, jos se kohtuukustannuksilla
24214: dakseen seurata Suomen asioita ja pitääkseen           on mahdollista. Välityssatelliittien avulla se on
24215: yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin. Vuokraamalla        nyt aikaansaatavissa ainakin Ruotsin suomalaisten
24216: välityssatelliittikanava olisi mahdollista lähettää    kohdalla.
24217: esim. Yleisradion tv-ohjelma 1 satelliitin välityk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24218: sellä Ruotsin suomalaisille. Suomalaiset asuvat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24219: pääasiassa kaupungeissa, joissa jo yleensä on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24220: suuryhteisantennijärjestelmät, joten välityssatel-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24221: liitin vastaanotto ei tule kovin kalliiksi.                       Aikooko Hallitus ryhtyä selvittämään
24222:    Suomen tv-ohjelman välittämisasia vaatisi neu-             mahdollisuuksia Suomen tv-ohjelman vä-
24223: votteluja eri osapuolten kesken. Esimerkiksi teki-            littämiseksi Ruotsissa asuville suomalaisil-
24224: jänoikeusmaksujen saajat eivät voine vaatia kovin             le välityssatelliitin kautta?
24225: 
24226:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1983
24227: 
24228:                                               Martti Tiuri
24229: 
24230: 
24231: 
24232: 
24233: 4284001002
24234: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 312
24235: 
24236: 
24237: 
24238: 
24239:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24240: 
24241:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         televisio-ohjelmien välittämistä Ruotsissa asuville
24242: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suomenkielisille ei ole tässä tilanteessa tarkoituk-
24243: olette 16 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       senmukaista pyrkiä ottamaan esille Ruotsin halli-
24244: jeenne n:o 1846 ohella toimittanut valtioneuvos-      tuksen kanssa erilliskysymyksenä.
24245: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Nordsat-selvitystyön yhteydessä on viime vuon-
24246: edustaja Martti Tiurin näin kuuluvasta kirjallises-   na alustavasti keskusteltu sellaisestakin vaihtoeh-
24247: ta kysymyksestä n:o 312:                              dosta, jonka mukaan televisio-ohjelmien välitys
24248:                                                       pohjoismaiden kesken tapahtuisi tietoliikennesa-
24249:            Aikooko Hallitus ryhtyä selvittämään       telliitteja eikä yleisradiosatelliitteja käyttäen. Var-
24250:        mahdollisuuksia Suomen tv-ohjelman vä-         sinainen ohjelmien jakelu yleisölle tapahtuisi
24251:        littämiseksi Ruotsissa asuville suomalaisil-   tällöin yksinomaan kaapelitelevisioverkossa. Nii-
24252:        le välityssatelliitin kautta?                  den rakentaminen samoinkuin ratkaiseminen,
24253:                                                       mitä näissa verkoissa välitetään, riippuu kuiten-
24254:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kin vain ao. maassa tehtävistä päätöksistä. Ruot-
24255: ti seuraavaa:                                         sin kaupungeissa ei yleensä ole vielä suuryhteis-
24256:    Pohjoismaiden mimsterineuvoston johdolla           antennijärjestelmiä. On kuitenkin syytä korostaa,
24257: meneillään olevassa ns. Nordsat-selvitystyössä kä-    että kysyjän mainitsemaa ohjelmansiirtomahdol-
24258: sitellään televisio-ohjelmien välittämistä naapuri-   lisuutta aktiivisesti Nordsat-selvitystyön yhteydes-
24259: pohjoismaihin. Kysymyksessä mainittua Suomen          sä myös tutkitaan.
24260: 
24261:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
24262: 
24263:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
24264:                                      1983 vp. -     KK n:o 312                                          3
24265: 
24266: 
24267: 
24268: 
24269:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24270: 
24271:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bosatta finskspråkiga invandrare är det i denna
24272: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       situation inte ändamålsenligt att separat ta upp
24273: nr 1846 av den 16 december 1983 tili vederbö-       tili diskussion med den svenska regeringen.
24274: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av
24275:                                                        1 samband med Nordsat-utredningsarbetet har
24276: följande av riksdagsman Martti Tiuri underteck-
24277:                                                     man det senaste året också förberedelsevis disku-
24278: nade spörsmål nr 312:
24279:                                                     terat alternativet att förmedla televisionsprogram
24280:          Har Regeringen för avsikt att börja        mellan de nordiska länderna via telekommunika-
24281:        utreda möjligheterna att via satellit för-   tionssatelliter i stället för rundradiosateliiter. Den
24282:        medla Finlands TV-program tili de i          egentliga distributionen av programmen skulie i
24283:        Sverige bosatta finländarna?                 detta fall ske bara via kabeltelevisionsnätet. Byg-
24284:                                                     gandet av nät liksom också avgörandet av vad
24285:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     som skall förmedlas via dessa nät beror dock helt
24286: anföra följande:                                    på de beslut som fattas i respektive land. De
24287:                                                     svenska städerna har i alimänhet ännu inte
24288:    Vid det s.k. Nordsat-utredningsarbete som för
24289:                                                     storcentralantennsystem.
24290: närvarande pågår under ledning av Nordiska
24291: ministerrådet behandlas förmedlingen av televi-       Det är dock skäl att betona att de av spörs-
24292: sionsprogram tili de nordiska grannländerna.        målsställaren nämnda möjligheterna att överföra
24293: Den i spörsmålet nämnda frågan om förmedling        program också aktivt undersöks i samband med
24294: av televisionsprogram från Finland tili i Sverige   N ordsat-utredningsarbetet.
24295: 
24296:      Helsingfors den 10 februari 1984
24297: 
24298:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
24299:                                                1983 vp.
24300: 
24301: Skriftligt spörsmål nr 313
24302: 
24303: 
24304: 
24305: 
24306:                                    Norrback m.fl.: Om de verkningar Iännader i licensieringen för
24307:                                       grönsaker och blommor skulie ha för växthusnäringen
24308: 
24309: 
24310:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24311: 
24312:    Ioom utrikesministeriet utreder man för närva-     import från Syd- och Melianeuropa, även om de
24313: rande trädgårdsodlingens och jordbrukets im-          inhemska grönsakerna är av högsta kvalitet.
24314: portskyddssystem och eventuelia behov av änd-            Växthusnäringen sysselsätter tusentals personer
24315: ringar i detta. Avsikten är att samla materia! för    i vårt land. Med tanke på sysselsättning, natio-
24316: en förhandlingsomgång inom GATT.                      nalekonomi och med tanke på de inhemska
24317:                                                       grönsakernas betydelse för folkhälsan är det ett
24318:    När det gälier den inhemska växthus- och           stort nationelit intresse att växthusnäringens för-
24319: trädgårdsodlingen av grönsaker och blommor har        utsättningar att verka inte försämras.
24320: Finland ett välfungerande licensieringssystem,           Hänvisande tili det ovan anförda vili vi i den
24321: som är anpassat tili de växtperioder och odlings-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24322: förutsättningar, som gäller i landet. Den in-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
24323: hemska produktioneo är mycket känslig för             följande spörsmål:
24324: priskonkurrens utifrån, bl.a. på grund av att
24325: energiåtgången i växthusanläggningarna är hög.                  Är Regeringen medveten om de katas-
24326: Lättnader i licensieringsbestämmelserna skulie               trofala följder lättnader i licensieringen
24327: omedelbart inverka starkt negativt på hela växt-             för grönsaker och blommor skulle med-
24328: husnäringen. Särskilt nya företagare i branschen,            föra för vårt lands växthusnäring, och
24329: som ännu har höga ränte- och amorteringskost-                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
24330: nader på sina anläggningar, skulle få stora svårig-          för att också i fortsättningen säkerstälia
24331: heter. Speciellt under vårsäsongen är det helt               dess förutsättningar att verka under sam-
24332: omöjligt för inhemska odlare att konkurrera med              ma konkurrensvillkor som hittills?
24333: 
24334:      Helsingfors den 15 december 1983
24335: 
24336:          Ole Norrback                    Håkan Malm                      Boris Renlund
24337: 
24338: 
24339: 
24340: 
24341: 428400053]
24342: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 313
24343: 
24344: Kirjallinen kysymys n:o 313                                                                  Suomennos
24345: 
24346: 
24347: 
24348: 
24349:                                    Norrback ym.: Vihannesten ja kukkien lisenssihelpotusten vaiku-
24350:                                       tuksesta kasvihuone-elinkeinoon
24351: 
24352: 
24353:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24354: 
24355:    Ulkoministeriössä selvitetään parhaillaan puu-      kanssa, siitä huolimatta että kotimaiset vihannek-
24356: tarhaviljelyn ja maanviljelyn tuontisuojajärjestel-    set ovat korkealaatuisia.
24357: mää ja mahdollista tarvetta sen muuttamiseksi.            Kasvihuone-elinkeino työllistää tuhansia ihmi-
24358: Tarkoituksena on kerätä materiaalia neuvottelu-        siä maassamme. Työllisyyttä, kansantaloutta ja
24359: kierrosta varten GATT:in piirissä.                     kotimaisten vihannesten kansanterveydellistä
24360:                                                        merkitystä ajatellen on kansallisen edun mukais-
24361:    Kotimaisten vihannesten ja kukkien kasvi-           ta, että kasvihuoneiden toimintaedellytyksiä ei
24362: huone- ja puutarhaviljelyn suhteen Suomella on         heikennetä.
24363: hyvin toimiva lisenssijärjestelmä, joka on sopeu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24364: tettu maassamme vallitseviin kasvukausiin ja vil-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24365: jelysedellytyksiin. Kotimainen tuotanto on erit-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24366: täin herkkä ulkopuoliselle hintakilpailulle, mm.       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24367: siksi, että kasvihuoneiden energiankulutus on
24368: korkea. Lisenssimääräysten helpotukset vaikuttai-                Onko Hallitus tietoinen niistä katastro-
24369: sivat välittömästi erittäin negatiivisesti koko kas-          faalisista seurauksista, joita vihannesten
24370: vihuone-elinkeinoon. Varsinkin alan uudet yrit-               ja kukkien lisenssihelpotukset aiheuttaisi-
24371: täjät, joiden yrityksillä vielä on korkeat korko- ja          vat maamme kasvihuone-elinkeinolle, ja
24372: lainankuoletuskustannukset, joutuisivat suuriin                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24373: vaikeuksiin. Erityisesti kevätsesongin aikana koti-           ryhtyä turvatakseen myös jatkossa sen
24374: maisten viljelijöiden on aivan mahdotonta kil-                edellytykset toimia samoilla kilpailueh-
24375: pailla etelä- ja keskieurooppalaisten tuotteiden              doilla kuin tähän asti?
24376: 
24377:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1983
24378: 
24379:          Ole Norrback                     Håkan Malm                     Boris Renlund
24380:                                         1983 vp. -      KK n:o 313                                        3
24381: 
24382: 
24383: 
24384:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24385: 
24386:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           joituksia puolustettiin Suomen maatalouden eri-
24387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           koisluonteella ja erikoisolosuhteilla, ml. maata-
24388: olette 15 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         loustuotannon tarvitsema erityinen suojatarve
24389: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        pohjoisissa oloissamme ja maatalouden sosiaali-
24390: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         poliittinen merkitys Suomessa. Myös eräät muut
24391: Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        maat ovat ylläpitämiensä määrällisten tuontira-
24392: symyksestä n:o 313:                                     joitusten suhteen samantapaisessa asemassa kuin
24393:                                                         Suomi. GATT:in maatalouskomitean työ jatkuu
24394:            Onko hallitus tietoinen niistä katastro-     ensi maaliskuussa, jolloin tulevat tarkemmin esil-
24395:         faalisista seurauksista, joita vihannesten      le mm. rajoitustemme ylläpitämisen perusteet.
24396:         ja kukkien lisenssihelpotukset aiheuttaisi-        Ulkoasiainministeriön asettamassa työtyhmäs-
24397:         vat maamme kasvihuone-elinkeinolle, ja          sä, jossa ovat mukana eri viranomaisten ja etupii-
24398:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rien edustajat, selvitetään, millä tavoin Suomen
24399:         ryhtyä turvatakseen myös jatkossa sen           ylläpitämää maatalous- ja elintarviketuotteiden
24400:         edellytykset toimia samoilla kilpailueh-        tuontisuojajärjestelmää olisi tarkistettava ja kehi-
24401:         doilla kuin tähän asti?                         tettävä, jotta se paremmin vastaisi Suomen kan-
24402:                                                         sainvälisiä sopimusvelvoitteita. Lähtökohtana on
24403:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        selvittää, onko suojajärjestelmämme ajan tasalla
24404: ti seuraavaa:                                           huomioiden muiden maiden järjestelmät ja voi-
24405:    Tuonnin määrälliset rajoitukset perustuvat la-       daanko sitä esim. teknisesti kehittää nykyistä
24406: kiin ja asetukseen maan ulkomaankaupan ja               tarkoituksenmukaisemmaksi. Selvitystyössä keski-
24407: taloudellisen kasvun turvaamisesta ( 15.2. 19741        tytään tuontisuojan muotojen selvittelyyn käytet-
24408: 157 ja 162). Kyseisen lain 1 §:ssä todetaan muun        tävissä olevien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tuon-
24409: muassa, että tavaroiden tuontia voidaan rajoittaa       tisuojaa ei ole tarkoitus poistaa, vaikka tähänasti-
24410: lainkohdan mainitsemin edellytyksin ja ottaen           sia valvontamuotoja kehitettäisiinkin. Selvitystyö-
24411: huomioon Suomen kansainväliset sopimus-                 tä tarvitaan valmistauduttaessa Suomen määräl-
24412: velvoitteet. Tullitariffeja ja kauppaa koskeva          listen tuonuraJOltusten käsittelyyn GA TT:in
24413: yleissopimus (GATT) kieltää pääsääntöisesti eri-        puitteissa kuluvan vuoden aikana.
24414: laiset määrälliset tuonti- ja vientirajoitukset jä-        Em. työryhmä on kuullut kasvihuone- ja puu-
24415: senmaittensa välisessä kaupassa. Suomen käyttä-         tarha-alan edustajia työnsä aikana. Työryhmä
24416: mien tuontirajoitusten oikeutus nojautui vuoteen        tulee monipuolisesti selvittämään sen, mitkä hal-
24417: 1979 saakka GATT:issa hyväksyttyihin maksuta-           linnolliset muodot saattaisivat jatkossakin olla
24418: sesyihin. Vuoden 1979 jälkeen on tilanne osal-          mahdolliset välttämättömän tuontisuojan ylläpi-
24419: tamme rajoitusten perusteiden suhteen ollut osit-       tämiseksi kansainvälisten velvoitteittemme puit-
24420: tain avoin, koska entistä perustetta ei enää ole        teissa.
24421: voitu käyttää.                                             Hallitus seuraa huolellisesti kysymyksessä tar-
24422:    GATT:in ministerikokouksessa marraskuussa            koitettujen elinkeinoalojen tuotteiden tuontival-
24423: 1982 päätettiin mm. ryhtyä tutkimaan kansain-           vontaan liittyvää selvitystyötä GATT:issa. Vasta
24424: välisessä maataloustuotteiden kaupassa edelleen         myöhemmin kuluvan vuoden aikana voidaan
24425: sovellettavia rajoituksia. Tässä vaiheessa työssä on    odottaa GATT:in asianomaisissa elimissä kan-
24426: keskitytty maatalouskaupan tukikysymyksiin sekä         nanottoja näissä asioissa. Hallituksen tarkoitukse-
24427: erilaisiin maataloustuotteiden markkinoillepää-         na on selvittää jatkossakin alan välttämättömien
24428: syn tiellä oleviin esteisiin, ml. määrälliset tuonti-   suojatarpeiden tyydyttämiseksi sellaiset tekniset
24429: rajoitukset. Suomen osalta suoritetussa maatut-         muodot, jotka kansainvälisten sopimusvelvoittei-
24430: kinnassa viime lokakuussa muiden maiden tahol-          demme puitteissa turvaavat ko. kotimaisten tuot-
24431:  ta kiinnitettiin huomiota Suomen ylläpitämien          te~den välttämättömien kilpailuedellytysten säily-
24432: määrällisten tuontirajoitusten lukuisuuteen. Ra-        misen.
24433: 
24434:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1984
24435:                                                                                  Ministeri jermu Laine
24436: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 313
24437: 
24438: 
24439: 
24440: 
24441:                                Till Riksdagens Herr Talman
24442: 
24443:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för Finlands del fäste man från övriga länders
24444: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sida uppmärksamhet vid det stora antalet kvanti-
24445: av den 15 december 1983 till vederbörande             tativa importbegränsningar som Finland upprätt-
24446: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    håller. Begränsningarna försvarades med den sär-
24447: av riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade           skilda karaktären hos Finlands jordbruk och dess
24448: spörsmål nr 313 :                                     särskilda förhållanden, inberäknat det särskilda
24449:                                                       behov av skydd som jordbruksproduktion i våra
24450:           Är Regeringen medveten om de katas-         nordliga förhållanden kräver och jordbrukets so-
24451:        trofala följder lättnader i licensieringen     cialpolitiska betydelse i Finland. Också vissa
24452:        för grönsaker och blommor skulle med-          andra länder är i en liknande ställning som
24453:        föra för vårt lands växthusnäring, och         Finland beträffande de kvantitativa importbe-
24454:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       gränsningar som de upprätthåller. Arbetet inom
24455:        för att också i fortsättningen säkerställa     GATT:s jordbrukskommitte fortsätter i mars,
24456:        dess förutsättningar att verka under sam-      varvid bl.a. grunderna för att upprätthålla våra
24457:        ma konkurrensvillkor som hittills?             begränsningar kommer att tas upp mera precise-
24458:                                                       rat.
24459:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1 en av utrikesministeriet tillsatt arbetsgrupp
24460: anföra följande:                                      där representanter för olika myndigheter och
24461:     De     kvantitativa   importbegränsningarna       intressesfärer medverkar utreds, hur Finlands im-
24462: grundar sig på lagen och förordningen om tryg-        portskyddssystem för jordbruks- och livsmedels-
24463: gande av landets utrikeshandel och ekonomiska         produkter borde justeras och utvecklas så att det
24464: tillväxt (15.2.1974/157 och 162). 1 1 § i ifrågava-   bättre skulle motsvara de skyldigheter som följer
24465: rande lag konstateras bl.a. att importen av varor     av internationella avtal som Finland har ingått.
24466: kan begränsas på grundvalen av i lagrummet            Utgångspunkten är att utreda huruvida vårt
24467: nämnda förutsättningar och med beaktande av           skyddssystem är tidsenligt med beaktande av
24468: Finlands skyldigheter på grundvalen av interna-       systemen i andra länder, och om systemet t.ex.
24469: tionella avtal. Avtalet rörande tulltariffer och      tekniskt kan utvecklas så att det blir mera
24470: handel (GATT) förbjuder i regel olika kvantitati-     ändamålsenligt. Vid utredningsarbetet koneen-
24471: va import- och exportbegränsningar i handeln          teerae man sig på att utreda formerna för import-
24472: mellan medlemsländerna. Ända till år 1979             skyddet för att sålunda finna de olika alternativ
24473: grundades berättigandet av de importbegräns-          som står till buds. Avsikten är inte att slopa
24474: ningar som Finland tillämpar på de handelsba-         importskyddet, också om man skulle utveckla de
24475: lansorsaker som hade godkänts inom GATT.              övervakningsformer som hittills har varit i bruk.
24476: Efter år 1979 har situationen för vår del varit       Utredningsarbetet behövs när man förbereder sig
24477: delvis öppen beträffande grunderna för begräns-       för behandlingen av Finlands kvantitativa im-
24478: ningar, emedan det inte längre har varit möjligt      portbegränsningar inom ramen för GATT under
24479: att använda den tidigare motiveringen.                innevarande år.
24480:     Vid GATT:s ministermöte i november 1982              Den ovan nämnda arbetsgruppen har hört
24481: beslöt man bl.a. att inleda undersökningar om         representanter för växthus- och trädgårdssektorn
24482: de begränsningar som fortfarande tillämpas i den      under sitt arbetes förlopp. Arbetsgruppen kom-
24483: internationella handeln med jordbruksprodukter.       mer att mångsidigt utreda vilka administrativa
24484: 1 detta skede av arbetet har man koncentrerat sig     former som också i fortsättningen skulle vara
24485: på frågor angående stödjandet av jordbrukshan-        möjliga för upprätthållande av ett oundgängligt
24486: deln samt olika hinder som föreligger för att         importskydd inom ramen för våra internationella
24487: jordbruksprodukter skall nå marknaden, inberäk-       förpliktelser.
24488: nat kvantitativa importbegränsningar. Vid den            Regeringen följer omsorgsfullt med det utred-
24489: undersökning enligt land som i oktober utfördes        ningsarbete inom GATT som ansluter sig till
24490:                                        1983 vp. -- RJ< n:o 313                                         5
24491: 
24492: importövervakningen av produkter som hör tili         regeringen utreda sådana tekniska former, vilka
24493: de i spörsmålet åsyftade näringsgrenarna. Först       inom ramen för de förpliktelser som följer av våra
24494: senare under innevarande år är det att vänta att      internationella avtal säkrar att de förutsättningar
24495: man inom GATI:s vederbörande organ tar ställ-         som är nödvändiga för inhemska produkters
24496: ning tili dessa frågor. För att tillfredsställa det   konkurrenskraft bi behålls.
24497: nödvändiga skyddsbehovet på området ämnar
24498: 
24499:      Helsingfors den 18 januari 1984
24500:                                                                                 Minister jermu Laine
24501:                                                1983 vp.
24502: 
24503: Kirjallinen kysymys n:o 314
24504: 
24505: 
24506: 
24507: 
24508:                                   Jyrkilä ym.: Metsänhoidon ja metsätalouden organisaation uudel-
24509:                                      leenarvioinnista
24510: 
24511: 
24512:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24513: 
24514:     Maamme tärkein uudistuva luonnonvara on              Tähän joukkoon on liittymässä runsaasti myös-
24515: metsä. Metsävarojemme käyttöön perustuu suu-          kin koulutettuja metsävirkamiehia, mikä osaltaan
24516: relta osalta hyvinvointimme nyt ja tulevaisuudes-     varmistaa, että kun rintamalinjat ovat selkiinty-
24517: >a .. Näin ollen ei ole yhdentekevää kuinka sitä      neet on meillä odotettavissa ankara välienselvitte-
24518: käytetään. Virheelliset käyttömenetelmät luon-        ly eri koulukuntien kesken.
24519: aossamme ja metsissä erityisesti ovat vaikeasti
24520: korjattavissa ja niiden seuraukset saattavat kos-        Lain mukaan vastuu metsäpääomamme hoi-
24521: tautua pitkälle tulevaisuuteen.                       dosta ja tuoton varmistamisesta kuuluu viime
24522:                                                       kädessä metsän omistajalle. Käytännön tasolla on
24523:     Tämä tosiasia on havaittu maassamme jo
24524:                                                       kuitenkin ajauduttu tilanteeseen, että metsän-
24525: kauan sitten, joten on pyritty tekemään kaikki
24526:                                                       omistajalla ei ole enää todellista valtaa määrätä
24527: mahdollinen luonnonvaran säilymisen varmista-
24528:                                                       omaisuudestaan. Valta on siirtynyt metsäbyrokra-
24529: miseksi ja lisäämiseksi niin, että emme hävitä tai
24530:                                                       tialle. Ainoa valtaoikeus omistajalla on vain sii-
24531: tuhlaa metsävarojamme ja että metsät jäävät
24532:                                                       nä, myykö vai jättääkö myymättä metsäänsä.
24533: tuleville sukupolville lisääntyvinä ja tuottoisina.
24534:                                                       Tätä vallan jäännettä käyttävät nykyään metsän-
24535:     Meillä on maailman korkeatasoisimpiin kuulu-      omistajat laajenevassa mitassa ja siinä onkin en-
24536: fa metsäopetus, keskusmetsälautakunta, metsän-        simmäinen oire tulossa olevasta ongelmasta: Met-
24537: :utkimuslaitos, piirimetsälautakunnat, metsähal-      sää ei ole riittävästi tarjolla, koska myyminen
24538: .itus jne., joita ylläpidetään julkisilla varoilla.   tietäisi avohakkuuta ja mahdollisesti syväauraus-
24539:  Lisäksi ovat metsänhoitoyhdistykset. joiden yllä-    ta, jolloin metsän tuotto ja ekosysteemi omista-
24540:  Jidosta vastaavat yksityiset metsänomistajat. Or-    jan mielestä tuhoutuvat.
24541:  ~anisaatioita on niin paljon, että ne käytännön
24542:  :ehtävissä metsissämme ovat jopa päällekkäin ja         Maamme metsänomistajilla ja perinteisesti
24543:  ~istikkäin. Periaatteessa kaiken pitäisi olla kun-   maatilametsätalouksissa on runsaasti tietoa kuin-
24544:  lossa metsissämme, koska meillä on varmasti          ka metsää tulee hoitaa. Tämä tieto on saatu
24545:  iittävä määrä koulutettua väkeä varmistamassa,       sukupolvien aikana ja sen varassa on teollisuus
24546:  :ttä tärkeintä uusiutuvaa luonnonvaraamme hoi-       voinut tuottaa arvokkaita vientituotteita mm.
24547:  letaan todella hyvin. Asia ei kuitenkaan ole         hyvälaatuista sahapuuta ja vaneria. Tämä tieto ei
24548:  1äin. On helppo havaita lisääntyvää tyytymättö-      kuitenkaan enää tule sanottavasti esiin käytännön
24549:  nyyttä ja perusteltua huolestuneisuutta yksityis-    metsänhoitotoimissa. Metsiimme on tullut oksi-
24550:  :en, erityisesti pienmetsänomistajien ja luonnon-    kasta ja lenkoa puuta kasvattava matemaattis-tek-
24551:  :uojelijoiden piirissä. Maahamme on syntynyt         nilliseen ajatteluun perustuva suurelle luonnolle
24552:  •asvava joukko, joka voimistuvin äänenpainoin        vieras valta jättikoneineen, jonka jäljiltä ei ole
24553:   räittää, että tehometsänhakkuun ja tehometsän-      odotettavissa uutta, kunnollista kasvua. Teho-
24554:   widon nimissä harjoitetaan metsissämme luon-        metsänhoidon nimissä meillä tuhlataan suuret
24555:   lon tuhoamista ja metsän hävittämistä. Äsken        yhteiskunnan ja yksityisten metsänomistajien va-
24556:   1ähdyssä tv-ohjelmassa "Metsäpeli. Tosikeno-        rat mm. avohakkuisiin ja syväaurauksiin. Tulok-
24557:   nuksia suomalaismetsistä'' mm. osoitettiin,         set näistä suurin kustannuksin tehdyistä töistä
24558:   •uinka suuriin vaikeuksiin tavallinen metsän-       ovat masentavia: Melkoinen osa männyntaimi-
24559:   lmistaja joutuu, jos hän on eri mieltä metsäby-     istutuksia tuhoutuu hirvituhoina, liian harvan
24560:   okratian kanssa riippumatta siitä vaikka olisi      istutusvälin sekä muiden tuhojen seurauksena
24561:   1ikeassa.                                           viimeistään 15 vuoden sisällä. Se harventunut osa
24562:  284000681
24563: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 314
24564: 
24565: taimistosta, mikä on jäänyt kasvamaan ei tuota             nollista, vakiintunutta taimistoa suurista
24566: hyvälaatuista tukkipuuta sahateollisuudelle.               kustannuksista huolimatta, ja
24567:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24568: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta julki-
24569: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           sen byrokratian valtaa maamme metsissä
24570: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  rajoitettaisiin ja saataisiin toimiva systee-
24571:                                                            mi, joka kontrolloisi luonnon omien la-
24572:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että              kien vastaista metsien uudistustapaa ja
24573:        maassamme tehometsänhoidon nimissä                  että suuret avohakkuut ja syväauraukset
24574:        tapahtuva toiminta on osittain tuhomet-             saatettaisiin luvanvaraisiksi niin, ettei
24575:        sätaloutta mm. siksi, että suurilla avohak-         näihin ryhdyttäisi ilman perusteellista en-
24576:        kuu- ja syväaurausalueilla ei saada kun-            nakkoselvitystä maaperätu tkimuksineen?
24577: 
24578:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1983
24579: 
24580:         Reino Jyrkilä                   Veikko Vennamo             Martti Ratu
24581:         Anssi Joutsenlahti              Vieno Eklund               Pentti Kettunen
24582:         ]. Juhani Kortesalmi            Lea Mäkipää                Aarno von Bell
24583:         Heikki Riihijärvi               Urho Pohto                 Pentti Skön
24584:                     Helvi Koskinen                          Mikko Vainio
24585:                                        1983 vp. -      KK n:o 314                                        3
24586: 
24587: 
24588: 
24589: 
24590:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24591: 
24592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        siellä, missä viljely ja jälkityöt tehdään huolella,
24593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          päästään lähes 90-prosenttiseen onnistumiseen.
24594: olette 20 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        Viljelytaimien lisäksi muokatuille uudistusaloille
24595: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       saadaan runsaasti luonnontaimia.
24596: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Laajassa metsänviljelytoiminnassa on tapahtu-
24597: Reino Jyrkilän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       nut myös virheitä. Eräs näistä on ollut männyn
24598: kysymyksestä n:o 314:                                  istutus reheville maille, mistä on seurauksena
24599:           Onko Hallitus tietoinen suta, että           puiden kehittyminen oksikkaiksi. Kyse on kui-
24600:        maassamme tehometsänhoidon nimissä              tenkin verrattain pienistä pinta-aloista. Kokonai-
24601:        tapahtuva toiminta on osittain tuhomet-         suutena ottaen näyttää varmalta, että nykyisin
24602:        sätaloutta mm. siksi, että suurilla avohak-     menetelmin aikaansaaduista luontaisista ja vilje-
24603:        kuu- ja syväaurausalueilla ei saada kun-        lytaimikoista saadaan aikanaan hyvälaatuista
24604:        nollista, vakiintunutta taimistoa suurista      puuta kuten nykyisistäkin metsistä. Myös mänty-
24605:        kustannuksista huolimatta, ja                   taimikoiden ja nuorten metsien tiheyttä lisäämäl-
24606:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta julki-      lä sekä puita karsimalla voidaan laatupuun mää-
24607:        sen byrokratian valtaa maamme metsissä          rää lisätä.
24608:        rajoitettaisiin ja saataisiin toimiva systee-      Metsänistutuksen onnistuminen vaatii usein
24609:        mi, joka kontrolloisi luonnon omien la-         etenkin Pohjois-Suomessa maanmuokkausta.
24610:        kien vastaista metsien uudistustapaa ja         Metsämaan muokkaus käsityönä on siinä määrin
24611:        että suuret avohakkuut ja syväauraukset         kallista ja raskasta, ettei sitä voi enää nykyaikana
24612:        saatettaisiin luvanvaraisiksi niin, ettei       pitää ihmistyönä. Kaikissa tapauksissa muokkaus
24613:        näihin ryhdyttäisi ilman perusteellista en-     edistää taimien kasvua ja helpottaa istutustyötä.
24614:        nakkoselvitystä maaperätu tkimuksineen?         Muokkauskaluston yksipuolisuuden ja työmaiden
24615:                                                        suunnittelun vaikeuksien johdosta on muokkaus-
24616:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          toiminta saattanut olla eräillä valtion alueilla
24617: seuraavaa:                                             ylimitoitettuakin. Parhaillaan käyttööntuleva,
24618:                                                        vaihtelevan työjäljen mahdollistava kalusto ja
24619:    Valtakunnan metsien inventointien tulokset          ammattimiesten huomion kiinnittäminen kysei-
24620: kertovat puuston kokonaismäärän ja kasvun sel-         seen ongelmaan parantanevat tilanteen. Lisäksi
24621: västä ja jatkuvasta lisääntymisestä sinä yli 50        on syytä korostaa, että meillä toteutettava metsä-
24622: vuoden pituisena ajanjaksona, jolloin nykyinen         maan auraus ei ole varsinaista syvämuokkausta,
24623: tai lähes nykyisen kaltainen yksityismetsälaki on      koska vaon syvyys on 20-30 cm.
24624: ollut voimassa ja metsähallinto-organisaatiot
24625: työskennelleet. Näin ollen maassamme harjoite-            Voimaperäistyvä metsätalous lisää puuntuoton
24626: tun metsänhoidon päälinjoja on vaikea pitää            ohella myös työtilaisuuksia. Eräs maatilojen tuo-
24627: virheellisinä.                                         tantosuunta saattaisikin olla tehokkaan metsäta-
24628:    Eräs pääperiaatteita on, että hakatuo puuston       louden harjoittaminen. Energiapuun tuotanto ja
24629: tilalle saadaan aina uusi, jos mahdollista aikai-      korjuu vähemmän raskaana työnä soveltuu erityi-
24630: sempaa tuottoisampi metsä. Osalla metsäalaam-          sesti pienille tiloille.
24631: me tämä voi tapahtua vain viljellen, mikäli               Metsätalouden edellytykset maan eri osissa
24632: uudistumisaika halutaan pitää kohtuullisena.           poikkeavat toisistaan jyrkästi, ja vaarana onkin
24633: Metsänviljelyn määrä kohosikin jo 60-luvun lo-         paikallisten ongelmien yleistäminen. Etelä- ja
24634: pulla lähelle nykyistä 150 000 hehtaaria vuodes-       Itä-Suomessa löytyy hyviä lähtökohtia toiminnan
24635: sa. Sama määrä metsiä uudistuu kuitenkin edel-         tehostamiselle, kun taas Pohjanmaalla ja Pohjois-
24636: leen luontaisesti.                                     Suomessa muun muassa maiden vesitalous ja
24637:    Metsänviljelyn onnistuminen on viimeisimpien        ilmasto antavat aiheen varovaisuuteen metsäta-
24638: tutkimustulosten mukaan parantunut. Erityisesti        louden eri vaihtoehtoja harkittaessa.
24639: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 314
24640: 
24641: 
24642:    Mitä valtion metsiin tulee, niin metsähallitus      eräänlainen verotusoikeus metsänhoitomaksun
24643: on käyttänyt metsäntutkimuslaitoksen tutkimus-         muodossa, ovat kokonaan metsänomistajien hal-
24644: tuloksia ja oman ammattihenkilöstönsä laajaa           linnassa. Yhteiskunnan yksityismetsätaloudelle
24645: kokemusta pohjana laatiessaan ohjeita metsien          ohjaamien metsänparannusvarojen ja metsälauta-
24646: käsittelystä. Tällöin on pyritty siihen, että toi-     kuntien saaman valtion avun määrään nähden on
24647: menpiteet sopeutetaan olosuhteiden ja tarpeen          valtiota edustavan metsähallituksen suhde metsä-
24648: mukaan ja että metsien käsittely on mahdollisim-       lautakuntiin pääpiirteissään tarkoituksenmukai-
24649: man luonnonmukaista.                                   sella tavalla järjestetty. Julkisen byrokratian liial-
24650:    Ohjeita tarkistetaan sitä mukaa, kuin uudet         lisesta vallasta yksityismetsätalouden käytännön
24651: tutkimustulokset ja kokemus antavat siihen ai-         asioihin voidaan tuskin puhua.
24652: hetta. Metsänviljelyjen onnistumista tarkkaillaan
24653:                                                           Käsite byrokratia kuvaa yksityismetsätalouden
24654: sitä varten kehitetyn järjestelmän avulla. Tällaista
24655:                                                        organisaatiota siinä mielessä, että organisaatio on
24656: systemaattista taimikoiden tarkastusta on valtion
24657:                                                        tarpeettoman moniportainen. Byrokraattisuuden
24658: metsissä tehty jo runsaan kymmenen vuoden
24659:                                                        tuntua ei ole vähentänyt orgagisaatiossa jossakin
24660: ajan. Tarkastustulokset osoittavat selvästi, että
24661:                                                        määrin ilmennyt aseoteeilinen virkavaltaisuus.
24662: metsänviljelyt ovat onnistuneet yleensä hyvin ja
24663:                                                        Selvitykset hallinnon yksinkertaistamiseksi ovat
24664: vähintäänkin tyydyttävästi mainittuna ajanjakso-
24665:                                                        vireillä ja asenteisiin ja toimintatavan kehittämi-
24666: na. Onnistuneen tuloksen tärkeimpinä tekijöinä
24667:                                                        seen pyritään vaikuttamaan mm. koulutuksella.
24668: ovat olleet olosuhteiden mukaan valittu maan-
24669: muokkausmenetelmä, oikea metsänviljelyvaihto-             Kysymyksessä esitetään muun muassa, että
24670: ehto ja tehokas sekä oikea-aikainen taimikon           suuret avohakkuut ja syväauraukset saatettaisiin
24671: hoito.                                                 luvanvaraisiksi. Käytännössä on asianlaita näin jo
24672:    Mitä yksityismetsätalouteen tulee, niin on to-      nykyisinkin, koska avohakkuuseen saadaan ryhtyä
24673: dettava, että "julkisen byrokratian osuus"sen          vasta piirimetsälautakunnan hyväksyttyä toimen-
24674: organisaatiossa on varsin kohtuullinen. Yksityis-      pidettä koskevan suunnitelman. Suunnitelmassa
24675: metsätalouden organisaatiolle tyypillistä on ha-       voidaan edellyttää myös hakkuualueen aurausta,
24676: jautettu päätöksenteko ja hallinnon kohteen,           mikäli se on välttämätöntä metsänistutuksen on-
24677: metsänomistajien, osallistuminen päätöksente-          nistumiselle. Piirimetsälautakunnan metsänhoi-
24678: koon. Metsänomistajien tai heidän edustajiensa         tokysymyksiä koskevien päätösten alistaminen
24679: asema päätöksentekijöinä korostuu erityisesti pii-     toisille hallintoelimille ei vaikuta tarkoituksen-
24680: rimetsälautakunnissa niille muun ohessa kuulu-         mukaiselta. Sitä vastoin on paikallaan edelleen
24681: van yksityismetsälain noudattamisen valvontateh-       tehostaa metsänhoidon tutkimusta ja kehittämis-
24682: tävän vuoksi. Metsänhoitoyhdistykset, joiden           toimintaa ja lisätä maisemanhoidollisten näkö-
24683: merkitys käytännön yksityismetsätalouden asioi-        kohtien painotusta suunniteltaessa metsänhoito-
24684: den hoidossa on huomattava ja joilla lisäksi on        töitä asutusalueiden lähettyvillä.
24685: 
24686:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1984
24687: 
24688:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
24689:                                       1983 vp. -      KK n:o 314                                       5
24690: 
24691: 
24692: 
24693: 
24694:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24695: 
24696:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt de senaste undersökningsresultaten lyck-
24697: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         as skogsodlingen bättre nu än tidigare. Särskilt
24698: av den 20 december 1983 tili vederbörande             på områden där odling och eftervård görs med
24699: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    omsorg lyckas man tili nästan 90 procent. Utöver
24700: av riksdagsman Reino Jyrkilä m.fl. underteckna-       odlade plantor förekommer det rikligt med själv-
24701: de skriftliga spörsmål nr 314:                        sådda plantor på de beredda föryngringsarealer-
24702:                                                       na.
24703:           Är Regeringen medveten om att den
24704:        verksamhet som i namnet av effektiv               Inom den omfattande skogsodlingen har också
24705:        skogsvård pågår i vårt land delvis är          misstag gjorts. Ett sådant har varit att tali har
24706:        fördärvligt skogsbruk bl.a. därför att man     planterats på frodig mark, vilket har medfört att
24707:        på stora kalhyggen och djupplöjda ytor         träden har blivit kvistiga. Det är dock härvid
24708:        inte trots stora kostnader får ett ordent-     fråga om relativt små arealer. Med beaktande av
24709:        ligt, bestående plantbestånd, och              helheten förefaller det säkert, att de självsådda
24710:           vad ämnar Regeringen göra för att           och planterade eller sådda planrbestånd som har
24711:        begränsa den offentliga byråkratins makt       ästadkommits med nuvarande metoder i sinom
24712:        i vårt lands skogar och skapa ett fung-        tid kommer att ge gott virke, liksom de nuvaran-
24713:        erande system för kontroli av ett sätt att     de skogarna. Också genom att öka tätheten i
24714:        förnya skog, som strider mot naturens          tallbestånd och unga skogar samt genom att
24715:        egna lagar, och för att göra kalhyggen av      galira träd kan man öka mängden högklassigt
24716:        stora områden och djupplöjning beroen-         virke.
24717:        de av tillstånd så, att dessa åtgärder inte       För att skogsplantering skall lyckas krävs det
24718:        skulle tillgripas utan ingående förhands-      ofta, särskilt i norra Finland, att marken bereds.
24719:        utredningar inklusive undersökning av          Att bereda skogsmark för hand är tili den grad
24720:        jordmånen?                                     dyrt och tungt, att det inte längre i vår tid kan
24721:                                                       betraktas som ett arbete för människor. 1 alla
24722:   Säsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       händelser ökar beredningen plantornas tiliväxt
24723: anföra följande:                                      och underlättar planteringen. På grund av att
24724:    Resultaten av inventeringarna av rikets skogar     den maskinpark som används vid beredning har
24725: talar om att hela trädbeståndet och dess tillväxt     varit ensidig och på grund av svårigheter vid
24726: klart och kontinuerligt har ökat under den tids-      planeringen av arbetsområdena kan det hända,
24727: period på över 50 år då den nuvarande lagen om        att beredningen på vissa av statens områden har
24728: enskilda skogar, eller en liknande lag, har varit i   varit överdimensionerad. Den maskinpark som
24729: kraft och forstförvaltningsorganisationerna har       man håller på att ta i bruk och som möjliggör att
24730: varit verksamma. Sålunda är det svårt att anse de     arbetet lämnar varierande spår liksom det att
24731: huvudsakliga principerna för skogsvården i vårt       man fäster yrkesmännens uppmärksamhet vid
24732: land som felaktiga.                                   ifrågavarande problem torde komma att förbättra
24733:                                                       situationen. Vidare är det skäl att understryka att
24734:    En av huvudprinciperna är att man alltid           den plöjning av skogsmark som görs hos oss inte
24735: ersätter det huggna trädbeståndet med en ny           är egentlig djupberedning, eftersom fårans djup
24736: skog, som om möjligt är mera produktiv än den         är 20-30 cm.
24737: gamla. För en del av vår skogsareal gäller att
24738: detta låter sig göra bara genom odling, om man           lntensifierat skogsbruk ökar både virkespro-
24739: vili ha en rimlig förnyelsetid. Skogsodlingen         duktionen cch antalet arbetstillfällen. Effektivt
24740: ökade redan i slutet av 60-talet och fick en          skogsbruk skulle kunna vara en produktionslinje
24741: omfattning som låg nära den nuvarande arealen,        för gårdsbruk. Produktion och skörd av energivir-
24742: 150 000 hektar per år. En lika stor del av skogen     ke, som är ett mindre tungt arbete, skulie lämpa
24743: förnyas dock alltjämt på naturlig väg.                sig särskilt för mindre lägenheter.
24744: 6                                       1983 vp. -      KK n:o 314
24745: 
24746:     Förutsättningarna för skogsbruk varierar kraf-      dessa har tili uppgift bland annat att övervaka att
24747: tigt melian landets olika delar och en fara är att      lagen om enskilda skogar iakttas. Skogsvårdsföre-
24748: generalisera lokala problem. 1 södra och Östra          ningarna, vilkas betydelse vid skötseln av ären-
24749: Finland finns det goda utgångspunkter för att           den inom det praktiska privata skogsbruket är
24750: effektivera verksamheten, medan åter för Öster-         betydande och som därtili har en slags beskatt-
24751: botten och norra Finland gälier att markernas           ningsrätt i form av skogsvårdsavgiften, styrs helt
24752: vattenhushålining och klimatet ger anledning tili       av skogsägarna. Med beaktande av de belopp i
24753: försiktighet vid prövning av olika alternativ inom      form av skogsförbättringsmedel som samhäliet
24754: skogsbruket.                                            överför till det privata skogsbruket och det stats-
24755:     1 fråga om statens skogar har forststyrelsen        understöd som skogsnämnderna erhåller är för-
24756: använt skogsforskningsinstitutets forskningsresul-      håliandet melian forststyrelsen som statens repre-
24757: tat och sin egen yrkeskunniga personals omfat-          sentant och skogsnämnderna i huvudsak ordnat
24758: tande erfarenhet som bas vid uppgörandet av             på ett ändamålsenligt sätt. Det är knappast
24759: direktiv för skogarnas behandling. Härvid har           möj ligt att tala om den offtenliga byråkratins
24760: man strävat tili att åtgärderna anpassas tili före-     alitför stora makt i fråga om det privata skogs-
24761: liggande förhålianden och behov och till att            brukets praktiska angelägenheter.
24762: skogarna skall behandlas så naturligt som möj-             Begreppet byråkrati beskriver det privata
24763: ligt.                                                   skogsbrukets organisation i den meningen att
24764:     Direktiven justeras i den takt som nya under-       organisationen består av onödigt många nivåer.
24765: sökningsresultat och erfarenheter ger anledning         Det byråkratiska intrycket har inte minskats av
24766: tili. Mao iakttar med hjälp av ett system, särskilt     att det inom organisationen i någon mån har
24767: urvecklat för ändamålet, hur skogsodlingarna            förekommit en byråkratisk instälining. Ut-
24768: lyckas. Sådan systematisk kontroli av plantbes-         redningar för att förenkla administrationen är
24769: tånden har gjorts redan under drygt tio år i            anhängiga och man försöker påverka attityder
24770: statens skogar. Kontroliresultaten visar klart att      och verksamhetssätt bl.a. genom utbildning.
24771: skogsodlingarna i allmänhet har lyckats väl och är         1 spörsmålet föreslås bl.a. att stora kalhyggen
24772: åtminstone tillfredsstäliande under nämnda tids-        och djupplöjning skulie göras beroende av till-
24773: period. De viktigaste faktorerna som har med-           stånd. 1 praktiken är detta redan nu fallet,
24774: verkat tili ett lyckat resultat har varit att markbe-   emedan man får börja kalhygge först när dis-
24775: redningsmetoden har valts enligt förhållandena,         triktsskogsnämnden har godkänt planen för åt-
24776: att man har valt det rätta skogsodlingsalternativet     gärden. 1 planen kan också plöjning av den
24777: och att plantbeståndet har skötts effektivt och vid     kalhuggna ytan förutsättas, om detta är nödvän-
24778: rätta tidpunkter.                                       digt för att man skali lyckas med att plantera
24779:    Vad det privata skogsbruket angår måste det          skog. Det förefalier inte ändamålsenligt att un-
24780: konstateras att '' den offentliga byråkratins'' an-     derställa distriktsskogsnämndens beslut angående
24781: del i dess organisation är högst rimlig. Decentra-      skogsvårdsfrågor andra administrativa myndighe-
24782: liserat beslutsfattande och faktum att föremålet        ter. Däremot är det på sin plats att ytterligare
24783: för administrationen, skogsägarna, deltar i be-         effektivera forskningen angående skogsvården
24784: slutsfattandet är typiskt för det privata skogsbru-     och att främja dennas utveckling samt att öka
24785: kets organisation. Skogsägarnas eller deras repre-      betoningen av synpunkter i anslutning tili land-
24786: sentanters ställning som beslutsfattare framhävs        skapsvård vid planering av skogsvårdsarbeten nä-
24787: särskilt i distriktsskogsnämnderna på grund av att      ra bosättning.
24788: 
24789:      Helsingfors den 27 januari 1984
24790: 
24791:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
24792:                                                  1983 vp.
24793: 
24794: Kirjallinen kysymys n:o 315
24795: 
24796: 
24797: 
24798: 
24799:                                    Holvitie: Suomen aerobiologian työryhmän toiminnan rahoittami-
24800:                                      sesta
24801: 
24802: 
24803:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24804: 
24805:                       1. Tausta                        ~a keräys?Ie~etel?I~stä, erilaisista keräyspaikoista
24806:    Suomen aerobiologian työryhmä on suoritta-          Ja ms. seikOista, JOdla on merkitystä siitepölytie-
24807: nut usealla paikkakunnalla ilman siitepölyjen ja       ~~-tteen 1~~?~~ p_arantamise~si. _Kalustona käyte-
24808: sieni-itiöiden säännöllistä mittausta vuodesta         taan etupaass~ Hust~~urkardm Imukerääjiä, joita
24809: 1974 lähtien. Vuodesta 1976 alkaen näistä tie-         a~ur~_oJen Ja lahJOit~sten turvin työryhmän
24810: doista on allergioita poteville tehty radion ja        kayttoon on saatu kuusi kappaletta. Vanhin näis-
24811: lehdistön välityksellä viikottainen siitepölyraport-   tä. on_ nyt_ toiminut yli kymmenen vuotta yhtä-
24812: ti. Vuodesta 1981 alkaen tämä raportti on viikot-      mmrusestl. Vuodesta 1982 lähtien on alkanut
24813: tain esitetty myös televisiossa. Vuodesta 1980         l~t~~i~~n__ ku_luneis~udesta johtuen esiintyä käyt-
24814: lähtien on lisäksi annettu päivittäinen lyhyt siite-   tohamOlta, JOtka Johtavat korjauskustannuksiin
24815: pölytiedote eri alueradioille ja myös SIT:n väli-      ja aiheuttavat laitekannan uusimistarvetta.
24816: tyksellä _lehdistölle. Vuosina 1~82--:-83 siitepöly-
24817: tiedote Ja -ennuste on tehty tiedoista, jotka on                          3. Toiminta 1983
24818: saatu seuraavilta paikkakunnilta: Turku, Kuopio,
24819:                                                           Edellämainitusta kuudesta kerääjästä on vain
24820: Oulu, Sodankylä ja Kevo (Utsjoki). Edellä maini-
24821:                                                        ne~jä. t~~~intakunn~ssa.     Voidaksemme pitää
24822: tun tiedottamisen ohessa työryhmämme on vuo-
24823:                                                        krukki vHsi keräyspaikkaa toiminnassa olemme
24824: desta 1976 lähtien julkaissut lehtistä ''The Fin-
24825:                                                        saaneet !iurun sairaalast~ lainaksi yhden kerääjän
24826: nish Pollen Bulletin", joka sisältää lähinnä lääkä-
24827:                                                        vuodeksi 1983. Yhdenkm keräyslaitteen rikkou-
24828: reiden käyttöön tarkoitetut tiedot päivittäisistä
24829:                                                        u~~i~en pud?tt~a heti _Yhden keräyspisteen pois.
24830: siitepölyjen ja osittain myös sieni-itiöiden run-
24831:                                                        Tama on enttäm valitettavaa, koska olemme
24832: sauden vaihteluista Turussa, Kuopiossa, Oulussa,
24833:                                                        jatkuvasti pyrkineet tiedotteiden ja ennusteiden
24834: Sodankylässä ja Utsjoella. Sekä "Pollen Bulle-
24835:                                                        tarkkuuden parantamiseen ja nykyisellä työvoi-
24836: tin" että tiedotustoimintamme on ensimmäisenä
24837:                                                        malla pystyttäisiin tutkimaan kaikkien viiden
24838: maailmassa ollut myös esikuvana useiden muiden
24839:                                                        k~r~y~pi~~e:n tul~kset. Yhden uuden kerääjän
24840: maiden vastaavalle toiminnalle (Ruotsi, Tanska,
24841: Belgia, Hollanti). Saamiemme tietojen mukaan           va~-~~tom~lla. h~~mnalla ~ystytään ehkä säilyttä-
24842:                                                        maan katkki vHsi keräyspistettä toiminnassa.
24843:  tiedotteet ovat muodostuneet tärkeiksi käytän-
24844: nön allergisten oireiden ehkäisyssä ja myös aller-
24845: gioiden hoidossa. Tiedotukset ovat auttaneet al-                 4. Edellytykset toimintaan 1984
24846: lergisia henkilöitä kiinnittämään huomiota vuo-          A. Palkkaus
24847: sittain samaan aikaan toistuviin ''vilustumisoirei-
24848: siin" ja hakeutumaan lääkärinhoitoon. Toimin-            _Henkilökunta on pahasti palkkakuopassa. Va-
24849: nan rahoitus oli aluksi vuosina 1976-78 Suomen         roJa edes määrävuosikorotuksiin ei ole ollut lain-
24850:  Akatemian myöntämän tutkimussopimusapura-             kaan. Palkkauksen vähimmäismenot 1984 ovat:
24851: han turvin tapahtuvaa.                                                                                    mk
24852:                                                        Työntekijöiden palkat määrävuosikorotuksin ..     151 540
24853:              2. Toiminnan nykytila                     Työntekijöiden taannehtivat määrävuosikoro-
24854:                                                          tukset vuodelta 1983 ...................... .   21 930
24855:   Vuodesta 1980 on toiminnan vaatimat henki-           Kesäapulaisen palkka 2 112 kk ............... .   11 600
24856: lökunnan palkkamenot rahoitettu lääkintöhalli-                                                           185 070
24857: tuksen määrärahamomentilta. Varsinaisen rutii-         Palkankorotusvaraus ......................... .    14 931
24858: nitoiminnan ohella on tehty selvitystyötä erilaisis-                                                     200 000
24859: 
24860: 428400064W
24861: 2                                              1983 vp.      KK n:o 315
24862: 
24863:     B. Laite-, huolto- ja tarvikekulut                          C. Viestitys- ja matkakulut
24864:     1. Laitteet                                                 Myös viestitys- ja matkakuluihin tarvittavat
24865:                                                              varat on aina jouduttu kattamaan milloin mistä-
24866:   Vuosittain tapahtuva laitteiden vähittäinen                kin saaduilla tilapäisavustuksilla.
24867: uusiminen on nykytilanteessa ehdoton edellytys                  Siitepöly- ja sieni-itiötilanteen seuraaminen ja
24868: toiminnan pysyttämiseksi edelleen entisessä laa-             siitä tiedottaminen niitä tietoja tarvitseville on
24869: juudessaan. Yksi Hirst-Burkard kerääjä laittei-              koko toimintamme tarkoitus. Tästä huolimatta
24870: neen vuosittain kattanee tämän uusimistarpeen.               emme ole saaneet siihen rahoitusta.
24871:                                                                                                             mk            mk
24872:   Pieniä paristokäyttöisiä Rotorod-kerääjiä käyte-            Nefax kuvansiinolaite (vuokra,
24873: tään päivittäin pienimuotoisessa ja nopeassa siite-             asennus ja käyttökulut) ......... .          5 960
24874: pöly- ja itiötilanteen arvioinnissa. Niiden uusi-             Puhelinkulut ..................... .           3 180
24875: mistarve on myös suuri.                                       Pollen Bulletinin ym. postitus ..... .         3 780      12 920
24876:                                           mk         mk
24877:                                                               Keräyslaitteiden huoltomatkat .....    1 650
24878: Hirst-Burkard kerääjä ............. .     21 075              Kuopion, Oulun, Sodankylän ja
24879: Hirst-Burkard kerääjän varaosat ... .      4 575                Kevon keräyshenkilöiden matka-
24880: Rotorod-kerääjiä 10 kpl ........... .      2 600    28 250      kulut ........................... _ _1...c5_:_5_0_--=-3_2..c:.O_O
24881:                                                                                                                         48 920
24882:                                                                                                        Yhteensä        248 920
24883:     2. Huolto ja tarvikkeet                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24884:    Huolto- ja tarvikekuluihin ei koskaan ole ollut           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24885: määrärahaa, vaan ne on jouduttu hoitamaan                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24886: erilaisten pienten avustusten turvin.                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24887:                                                                          Miten allergioista kärsivien tiedotustoi-
24888:                                           mk         mk                minta aiotaan vuonna 1984 hoitaa, kun
24889: Hirst-Burkard kerääjien huolto .....       1490                        valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle
24890: Hirst-Burkard keräysteippiä 6 rullaa         690                       1984 on momentille 33.73.23 Suomen
24891: Laboratoriolasitavara .............. .       720
24892: Xerox-kulut ...................... .         650                       aerobiologisen työryhmän toiminnan ra-
24893: Sekalaista (toimistotarvikkeita) .... .    1 000     4 550             hoittamiseksi varattu vain 130 000 mark-
24894:                                                                        kaa?
24895: 
24896:       Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1983
24897: 
24898:                                                     Tapio Holvitie
24899:                                      1983 vp. -      KK n:o 315                                       3
24900: 
24901: 
24902: 
24903: 
24904:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24905: 
24906:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä
24907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        säännöllisten siitepölytiedotteiden laatimista al-
24908: olette 20 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-      lergisista vaivoista kärsivien auttamiseksi. Tätä
24909: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     varten otettiin ministeriön hallinnonalalle ensi
24910: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kerran vuoden 1980 1 lisämenoarvioon 80 000
24911: Holvitien näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     markan määräraha. Vuodesta 1981 lähtien bud-
24912: sestä n:o 315:                                       jetissa on ollut tarkoitusta varten määräraha lää-
24913:                                                      kintöhallituksen momentilla 33. 73.23. Määrära-
24914:          Miten allergioista kärsivien tiedotustoi-   ha vuodelle 1981 oli 110 000 markkaa. Vuodelle
24915:        minta aiotaan vuonna 1984 hoitaa, kun         1984 lääkintöhallitus on esittänyt siitepölytiedo-
24916:        valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle         tetta varten 140 000 markkaa, mikä prosentuaali-
24917:        1984 on momentille 33.73.23 Suomen            sesti vastaa vuoden 1981 tasoa momentin loppu-
24918:        aerobiologisen työryhmän toiminnan ra-        summasta, joka on 610 000 markkaa. Esitetyllä
24919:        hoittamiseksi varattu vain 130 000 mark-      määrärahalla voidaan toimintaa jatkaa entisessä
24920:        kaa?                                          laajuudessa, ellei odottamattomia tekijöitä, ku-
24921:                                                      ten laitteiston särkymistä, tapahdu.
24922:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
24923: ti seuraavaa:
24924: 
24925:     Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1984
24926: 
24927:                                             Sosiaali- ja terveysministeri EefltZ Kuuskoski-Vikatmaa
24928: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 315
24929: 
24930: 
24931: 
24932: 
24933:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24934: 
24935:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att hjälpa dem som lider av allergiska besvär. För
24936: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         detta ändamål innefattades bland anslag för
24937: av den 20 december 1983 till vederbörande             ministeriets förvaltningsområde första gången i
24938: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    1980 års första tilläggsbudget ett anslag om
24939: av riksdagsman Holvitie ställda skriftliga spörs-     80 000 mark. Från och med år 1981 har det i
24940: mål nr 315:                                           statsförslaget funnits ett anslag för ändamålet
24941:                                                       under medicinalstyrelsens moment 33. 73.23.
24942:            Hur ämnar man sköta informationen          Anslaget för år 1981 var 110 000 mark. För år
24943:        till allergiker under år 1984, när endast      1984 har medicinalstyrelsen föreslagit 140 OOÖ
24944:        130 000 mark har reserverats i statsför-       mark för pollenrapporten, vilket procentuellt
24945:        slaget för år 1984 under moment                motsvarat 1981 års nivå för momentets slutsum-
24946:        3 3. 7 3. 23 för finansiering av Finlands      ma, som är 610 000 mark. Med det anslag som
24947:        aerobiologiska arbetsgrupps verksamhet?        har föreslagits kan verksamheten fortsätta i sam-
24948:                                                       ma omfattning som tidigare, om det inte inträf-
24949:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      far något oförutsett, som t.ex. att apparaturen
24950: anföra följande:                                      går sönder.
24951:    Social- och hälsovårdsministeriet anser det vik-
24952: tigt att regelbundna pollenrapporter görs upp för
24953: 
24954:      Helsingfors den 25 januari 1984
24955: 
24956:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24957:                                                 1983 vp.
24958: 
24959: Kirjallinen kysymys n:o 316
24960: 
24961: 
24962: 
24963: 
24964:                                    Hirvelä ym.: Esitysten antamisesta laiksi potilaan oikeuksista Ja
24965:                                       potilasvahinkolaiksi
24966: 
24967: 
24968:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24969: 
24970:    Suomi on ratifioimalla taloudellisia, sosiaalisia   rittamisessa, instrumentin to1mmnan häiriö tai
24971: ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainväli-    sen särkyminen, puutteellinen lääke taikka tapa-
24972: sen yleissopimuksen tunnustanut jokaiselle oi-         turma tai onnettomuus. Tätä nykyä hoitovahin-
24973: keuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa ole-       kojen korvaamista koskevat säännökset tekevät
24974: vasta ruumiin- ja mielenterveydestä. Jotta tämä        korvauksen saamisen kuitenkin vaikeaksi ja poti-
24975: oikeus toteutuisi, terveyden- ja sairaanhoidon on      laan näkökulmasta sattumanvaraiseksi. Usein po-
24976: oltava huomattavan korkeatasoista.                     tilas joutuu itse käymään eri asteisia oikeuskäsit-
24977:    Korkeatasoiseen terveyden- ja sairaanhoitoon        telyjä ennen kuin hän saa minkäänlaista korvaus-
24978: kuuluu, että sairastunut henkilö pääsee nopeasti       ta.
24979: hoitoon sekä tällöin saa osakseen hyvän kohtelun           Maassamme olisikin saatava aikaan yhtäältä
24980: ja hoidon. Lainsäädännössämme ei kuitenkaan            lainsäädäntö, jolla selkeästi vahvistettaisiin poti-
24981: tällä hetkellä ole juuri säännöksiä potilaan ase-      laan hoitoon ja kohteluun liittyvät periaatteet,
24982: masta terveydenhuollossa. Tätä on pidettävä po-        sekä toisaalta lainsäädäntö, jossa säänneltäisiin
24983: tilaan oikeusturvan kannalta suurena epäkohta-         terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutu-
24984: na. Potilaan asemaan välittömästi vaikuttavia          neiden potilasvahinkojen korvaamista niin, että
24985: tekijöitä ovat muun muassa oikeus henkilökoh-          menettely olisi yksinkertaista ja ettei potilaalta
24986: taiseen koskemattomuuteen, itsemääräämisoi-            edellytetä terveydenhuoltohenkilöstön virheen tai
24987: keus sekä oikeus itseään koskevien tietojen saami-     laiminlyönnin osoittamista. Tämän suuntaiset
24988: seen. Hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymättömällä        ehdotukset on valmisteltu jo vuonna 1982 komi-
24989: potilaalla tulisi myös olla mahdollisuus saada         teatyönä.
24990: asiansa uudelleen selvitettäväksi.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24991:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24992:    Potilaan oikeuksiin vaikuttaa merkittävästi         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24993: myös se, miten virheellinen hoito hyvitetään. Eri      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24994: syistä hoito ei aina pääty tavoiteltuun tulokseen.
24995:  Syinä hoidon epäonnistumiseen voivat olla esi-                   Aikooko Hallitus pikaisesti antaa edus-
24996:  merkiksi hoitohenkilökunnan taidon, kokemuk-                  kunnalle esitykset laiksi potilaan oikeuk-
24997:  sen tai tiedon puute, erehdys toimenpiteen suo-               sista ja potilasvahinkolaiksi?
24998: 
24999:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1983
25000: 
25001:          Inger Hirvelä                    Ulla-Leena Alppi                Sten Söderström
25002:          Niilo Koskenniemi                Arvo Kemppainen                 Marjatta Stenius-Kaukonen
25003:          Heli Astala                      Ensio Laine                     Esko Helle
25004: 
25005: 
25006: 
25007: 
25008: 428400063V
25009: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 316
25010: 
25011: 
25012: 
25013: 
25014:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25015: 
25016:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Potilaan oikeusturvan parantamista koskevien
25017: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         esitysten toteuttamiseen ryhdytään asteittain pe-
25018: olette 21 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       rustamalla ensi vaiheessa terveydenhuollon oi-
25019: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      keussuojatoimikunnan ehdottama potilasvahin-
25020: omaiselle jäsenelle jäljennöksql kansanedustaja       kolautakunta. Lautakunta on tarkoitus asettaa
25021: Hirvelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      vuoden 1984 aikana. Lautakunta antaisi lausun-
25022: myksestä n:o 316:                                     toja siitä, onko potilaalle terveyden- ja sairaan-
25023:                                                       hoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahin-
25024:           Aikooko Hallitus pikaisesti antaa edus-     goista suoritettava vahingonkorvausta sekä suori-
25025:        kunnalle esitykset laiksi potilaan oikeuk-     tettavan vahingonkorvauksen suuruudesta. Lau-
25026:        sista ja potilasvahinkolaiksi?                 suntoja annettaisiin kirjallisesta pyynnöstä tuo-
25027:                                                       mioistuimelle sekä sille, joka vaatii tai jolta
25028:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     vaaditaan korvausta henkilövahingosta. Lauta-
25029: ti seuraavaa:                                         kunnan asettaisi valtioneuvosto. Lautakunnan
25030:     Terveydenhuollon oikeussuojajärjestelmää ke-      toiminnan käynnistäminen edellyttää kuitenkin
25031: hitettäessä keskeisenä tavoitteena on terveyden-      tarvittavien määrärahojen hyväksymistä lisämeno-
25032: huollon eri henkilöstöryhmien ja potilaitten väli-    arviossa.
25033: sen luottamuksen ja yhteistyön parantaminen.             Samanaikaisesti     potilasvahinkolautakunnan
25034: Potilaan oikeusturvan parantamiseksi valmistui-       perustamista koskevan valmistelutyön kanssa jat-
25035: vat vuonna 1982 terveydenhuollon oikeussuoja-         ketaan potilasvahinkolakia koskevan esityksen
25036: toimikunnan mietinnöt, joista ensimmäinen si-         valmistelemista. Käytännössä sekä lääkevahinko-
25037: sälsi ehdotuksen potilasvahinkolaiksi ja toinen       jen että potilasvahinkojen osalta on jo toteutettu
25038: ehdotuksen laiksi potilaan oikeuksista. Ehdotuk-      rajoitettuja vapaaehtoisia vakuutusjärjestelyjä.
25039: sista saadut lausunnot osoittivat kuitenkin, että     Potilasvahinkolautakunnan toiminnasta saatujen
25040: lakisääteiset järjestelyt potilaan oikeusturvan pa-   kokemusten perusteella selvitetään potilaan oi-
25041: rantamiseksi edellyttävät vielä lisävalmisteluja      keuksia koskevan lainsäädännön kehittämismah-
25042: sekä yhteistyötä potilaan oikeusturvaan läheisesti    dollisuuksia.
25043: liittyvää lääkevahinkojen korvaamisjärjestelmää
25044: valmistelevien viranomaisten kanssa.
25045: 
25046:     Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1984
25047: 
25048:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-VikatmfJtl
25049:                                      1983 vp. -      KK n:o 316                                       3
25050: 
25051: 
25052: 
25053: 
25054:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25055: 
25056:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         mediciner, vilket intimt hör samman med pati-
25057: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        entens rättsskydd 0
25058: 
25059: 
25060: 
25061: 
25062: av den 21 december 1983 tili vederbörande
25063:                                                         Förverkligandet av de förslag som gäller för-
25064: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-
25065:                                                      bättring av patientens rättsskydd kommer att
25066: sänt avskrift av följande av riksdagsman Hirvelä
25067:                                                      inledas stegvis genom att i det första skedet den
25068: m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 316:
25069:                                                      patientskadenämnd tillsätts som rättsskyddskom-
25070:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-          missionen föreslog. Avsikten är att tillsätta
25071:        ning tili riksdagen avlåta propositioner      nämnden under år 1984. Nämnden skulle avge
25072:        med förslag tilllag om patientens rättig-     utlåtanden om huruvida skadestånd skall betalas
25073:        heter och patientskadelag?                    för personskador, som patienten har åsamkats i
25074:                                                      samband med hälso- och sjukvård, samt om hur
25075:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     stort skadestånd som skall erläggaso Utlåtanden
25076: anföra följande:                                     skulle, på skriftlig begäran, ges tili domstol samt
25077:                                                      tili den som fordrar ellet av viiken fordras
25078:    Vid utvecklandet av rättsskyddssystemet inom
25079:                                                      ersättning för personskada. Nämnden skulle till-
25080: hälsovården är det ett viktigt mål att förbättra
25081:                                                      sättas av statsrådet Om nämndens verksamhet
25082: förtroendet och samarbetet mellan hälsovårdens
25083:                                                                            0
25084: 
25085: 
25086: 
25087: 
25088:                                                      skall inledas förutsätter detta dock att de erfor-
25089: olika personalgrupper och patienterna. För att
25090:                                                      derliga anslagen godkänns i en tiliäggsbudget.
25091: patienternas rättsskydd skall kunna förbättras
25092: utarbetades år 1982 betänkanden av kommissio-           Samtidigt som man förbereder patientskade-
25093: nen för frågor om rättsskydd inom hälsovården.       nämndens tillsättande fortsätter arbetet med att
25094: Det första av dem innefattade ett förslag tili       bereda en proposition med förslag tili patientska-
25095: patientskadelag och det andra ett förslag tili lag   delag. 1 praktiken har begränsade frivilliga för-
25096: om patientens rättigheter. De utlåtanden som         säkringsarrangemang, vilka gäller såväl skador
25097: erhölls om betänkandena visade dock att lagstad-     åsamkade av mediciner som patientskador, redan
25098: gade arrangemang i syfte att förbättra patientens    genomförtso På basen av de erfarenheter som fås
25099: rättsskydd ännu förutsätter ytterligare beredning    av patientskadenämndens verksamhet kommer
25100: samt samarbete med de myndigheter som be-            möjligheterna att utveckla lagstiftningen om pa-
25101: reder ersättningssystemet för skador, åsamkade av    tienternas rättigheter, att utredaso
25102: 
25103:      Helsingfors den 25 januari 1984
25104: 
25105:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25106:                                                   1983 vp.
25107: 
25108: Kirjallinen kysymys n:o 317
25109: 
25110: 
25111: 
25112: 
25113:                                      Kortesalmi ym.: Sotavammakorvauksen maksamisesta koko vam-
25114:                                        mautuneena olon ajalta
25115: 
25116: 
25117:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25118: 
25119:    Helsingissä asuva sotiemme veteraani Voitto           lä ovat olleet jo vuodesta 1943 lähtien. Iltalehden
25120: Lehti, 62, haavoittui sota-aikana kahdesti,              julkaisemassa kirjoituksessa 30.11.1983 Lehti kat-
25121: 2.3.1943 ja 25.10.1943, ja sai vammoja jalkaan,          soo valtion tapaturmatoimiston evänneen häneltä
25122: keuhkoon ja päähän. Lehti joutui kiertelemään            korvaukset kyseenalaisin perustein. Ilmeistä on,
25123: seuraavat kaksi ja puoli vuotta eri sairaaloissa.        että Lehti ei ole ainoa vastaavanlaisen kohtalon
25124: Sodan jälkeen Lehti oli heikosta kunnostaan              kokenut sotiemme veteraani.
25125: huolimatta erittäin raskaassa työssä. Oli pakko             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25126: yrittää, kun huollettavana oli viisi alaikäistä lasta.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25127:    Vuonna 1951 lääkärit totesivat Lehden 30 % :n         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25128: invalidiksi. Lehti haki päävamman nojalla kor-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25129: vausta, mutta valtion tapaturmatoimisto hylkäsi
25130: 31.10.1983 hakemuksen liian myöhään tehtynä.                       Katsooko Hallitus, että veteraani Voit-
25131: Myös Lehden myöhemmät hakemukset hylättiin.                     to Lehteä on kohdeltu lakien ja asetusten
25132:    Korjausta tuli vuonna 1966 sotilasvammalain                  mukaisesti sotavammakorvausasiassa, ja
25133: soveltamisalan laajentamisen ansiosta ja Lehti on               jos on,
25134: 1. 7.1966 alkaen saanut korvauksen mm. aivo-                       mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25135: vammasta ja vasemman sisäkorvan vioittumisesta.                 sotilasvammalain muuttamiseksi siten,
25136: Työnteko Voitto Lehdeltä kiellettiin jyrkästi                   että Voitto Lehden kaltaisen kohtalon
25137:  1970-luvun alussa.                                             kokeneille veteraaneille maksetaan kor-
25138:    Voitto Lehti on siis menettänyt sotavammakor-                vausta koko siltä ajalta, jonka hän on
25139: vaukset vuosilta 1943-66, vaikka vammat hänel-                  joutunut vammasta kärsimään?
25140: 
25141:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1983
25142: 
25143:                             ]. Juhani Kortesalmi                Reijo Enävaara
25144: 
25145: 
25146: 
25147: 
25148: 4284000605
25149: 2                                    1983 vp. -- EJ( n:o 317
25150: 
25151: 
25152: 
25153: 
25154:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25155: 
25156:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      jentamisesta 22.4.1966 annetun lain muuttami-
25157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesta (249/66). Tällöin tehtiin myös mahdollisek-
25158: olette 21 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-     si aiemmin lainvoimaisesti hylättyjen tai vähen-
25159: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nettyjen korvausten käsittely uudelleen tapauk-
25160: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sissa, joissa oikeuskäytäntö oli olennaisesti muut-
25161: Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tunut päätöksen osalta, joka oli annettu ennen
25162: kysymyksestä n:o 317:                               lain voimaantuloa 1. 7 .1966.
25163:                                                        Voitto Lehden 3.2.1951 tekemän hakemuksen
25164:           Katsooko Hallitus, että veteraani Voit-
25165:                                                     korvauksen saamiseksi sotapalveluksesta lomalla
25166:        to Lehteä on kohdeltu lakien ja asetusten
25167:                                                     ollessaan sattuneesta tapaturmasta saamiensa
25168:        mukaisesti sotavammakorvausasiassa, ja
25169:                                                     vammojen korvaamiseksi valtion tapaturmatoi-
25170:        JOS on,
25171:                                                     misto hylkäsi 31.10.1951 sotilasvammalain 40
25172:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       §:n nojalla liian myöhään tehtynä. Lehden
25173:        sotilasvammalain muuttamiseksi siten,        8.9.1953 uudelleen tekemän samaa asiaa koske-
25174:        että Voitto Lehden kaltaisen kohtalon        van sotilasvammalain soveltamisesta eräisiin va-
25175:        kokeneille veteraaneille maksetaan kor-      hingoittuneisiin ja sairastuneisiin sekä heidän
25176:        vausta koko siltä ajalta, jonka hän on       omaisiinsa annetun lain ( 2901 53) nojalla teke-
25177:        joutunut vammasta kärsimään?                 män korvausanomuksen tapaturmatoimisto hyl-
25178:                                                     käsi 26.5 .1954.
25179:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Vakuutusoikeus hylkäsi 3.2.1955 Lehden asiaa
25180: ti seuraavaa:                                       koskevan valituksen.
25181:    Sotilasvammalain (4041 48) nojalla suoritetaan      Valtion       tapaturmatoimistolle        Lehden
25182: sotilasvammakorvausta palveluksesta aiheutuneen     14.11.1958 saapuneen 2.3.1943 tapahtuneen
25183: ruumiinvamman tai sairauden johdosta. Sotilas-      haavoittumisen johdosta tehdyn korvaushake-
25184: vammalain nojalla on suoritettu korvausta myös      muksen tapaturmatoimisto hylkäsi sotilasvamma-
25185: sille, jolla ruumiinvamman tai sairauden johdos-    lain soveltamisalan laajentamisesta annetun lain
25186: ta on ollut oikeus saada korvausta esimerkiksi      5 §:n nojalla, koska hakemus oli tehty enemmän
25187: sotatapaturmalain ( 15 141) nojalla. Sotilas-       kuin vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Mai-
25188: vammalain voimaan tullessa oli sotilasvammalain     nitun lain muuttaminen vuonna 1966 mahdollis-
25189: 40 §:n mukaan korvaushakemus kuitenkin tehtä-       ti sen, että tapaturmavirasto Lehden hakemukses-
25190: vä vuoden kuluessa lain voimaantulosta, ellei       ta myönsi Lehdelle korvauksen niistä vammoista,
25191: korvausasia ollut vireillä ennen sotilasvammalain   joista korvausta oli haettu. Korvausta oli kuiten-
25192: voimaantuloa tai työkyvyttömyys ollut alkanut       kin lain voimaantulosäännöksen nojalla mahdol-
25193: vasta lain voimaantulon jälkeen.                    lista suorittaa vain lain voimaantulosta lukien.
25194:    Sotilasvammalain soveltamisalan laajentamises-      Lehti on korkeimmalta oikeudelta hakenut
25195: ta 15.6.1956 annetun lain (390/56) mukaan           valtion tapaturmatoimiston, vakuutusoikeuden ja
25196: laajennettiin korvauksen saajien piiriä. Samalla    tapaturmaviraston antamien päätösten purkua.
25197: tulivat sotilasvammalain korvauksensaantioikeut-    Korkein oikeus on 4.2.1983 hylännyt purkuhake-
25198: ta koskevat säännökset sovellettaviksi myös ennen   muksen siltä osin, kun kysymys oli vammoista,
25199: sotilasvammalain voimaantuloa sattuneiden ta-       joihin korvausta oli haettu vuonna 1966. Osa,
25200: pahtumien vuoksi korvausta haettaessa, jos kor-     josta korvausta ei ollut vuonna 1966 haettukaan,
25201: vaus oli evätty myöhästymisen vuoksi. Lain 5 §:n    palautettiin tapaturmavirastoon käsiteltäväksi en-
25202: mukaan oli hakemus tehtävä vuoden kuluessa          siasteena. Tapaturmaviraston hylkäävän päätök-
25203: lain voimaantulosta. Lailla kumottiin sotilas-      sen johdosta asia on tällä hetkellä vakuutusoikeu-
25204: vammalain 35--40 §.                                 den käsiteltävänä.
25205:    Korvauksensaantioikeutta laajennettiin edel-        Veteraani Voitto Lehden tapaus on käsitelty
25206: leen lailla sotilasvammalain soveltamisalan laa-    kulloinkin voimassa olevien lakien mukaisesti
25207:                                       1983 vp.       KK n:o 317                                      3
25208: 
25209: sotavammakorvausasiana. Sotilasvammalakia ja         tuneiden korvauksiin. Sosiaali- ja terveysministe-
25210: siihen liittyviä lakeja on edellä mainittujen muu-   riö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
25211: tosten jälkeenkin useaan otteeseen muutettu tar-     mm. selvittää sodissa vammautuneiden ja sairas-
25212: koituksena parantaa ja täydentää sodissa vam-        tuneiden korvausturvan parantamista. Työryh-
25213: mautuneiden korvausturvaa. Sotilasvammalaissa        män määräaika päättyy 31.12.1984.
25214: on kuitenkin edelleen eräitä epäkohtia, jotka
25215: vaikuttavat yksittäistapauksissa sodissa vammau-
25216: 
25217:     Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1984
25218: 
25219:                                                                           Ministeri Vappu Taipale
25220: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 317
25221: 
25222: 
25223: 
25224: 
25225:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25226: 
25227:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lagen trätt i kraft. Lagen upphävde 35-40 §§ i
25228: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          lagen om skada, ådragen i militärtjänst.
25229: av den 21 december 1983 tili vederbörande                 Rätten att erhålia ersättning utvidgades ytterli-
25230: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     gare genom lagen 22.4.1966 om ändring av
25231: av riksdagsman Kortesalmi m.fl. undertecknade          lagen angående utvidgad tiliämpning av lagen
25232: spörsmål nr 317:                                       om skada, ådragen i militärtjänst (249/66). Här-
25233:                                                        vid möjliggjordes även ny behandling av laga-
25234:           Anser Regeringen att krigsveteran            kraft vunna ersättningsfrågor som avslagits elier
25235:        Voitto Lehti behandlats i enlighet med          minskats, i de fall där rättspraxis beträffande
25236:        lagar och förordningar i fråga om ersätt-       beslut som givits innan lagen trädde i kraft
25237:        ning för skada, ådragen i militärtjänst,        1. 7.1966 ändrats på ett väsentligt sätt.
25238:        och om så är faliet,
25239:                                                           Voitto Lehtis ansökan 3.2.1951, som gälide
25240:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt     ersättning för skador han erhåliit i en olycka
25241:        att vidta för åstadkommande av en änd-          under en permission, avslogs av statens olycks-
25242:        ring av lagen om skada, ådragen i mili-         falisbyrå 31.10.1951 med stöd av 40 § lagen om
25243:        tärtjänst så att krigsveteraner med ett         skada, ådragen i militärtjänst, såsom inlämnad
25244:        liknande öde skali erhålla ersättning för       alitför sent. Med stöd av lagen angående tili-
25245:        hela den tid under viiken de lidit av sin       lämpning av lagen om skada, ådragen i militär-
25246:        skada?                                          tjänst, på vissa skadade elier insjuknade samt
25247:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        deras anhöriga (290/53) gjorde Lehti en ny
25248: anföra följande:                                       ansökan om ersättning rörande samma sak
25249:    Med stöd av lagen om skada, ådragen i militär-      8.9.1953 och denna ansökan avslogs av olycks-
25250: tjänst (404/48) erläggs ersättning för sådan           falisbyrån 26.5.1954.
25251: kroppsskada elier sjukdom, som tjänstgöringen             Försäkringsdomstolen förkastade 3.2.1955 Leh-
25252: förorsakat. Med stöd av lagen om skada, ådragen        tis besvär i ärendet.
25253: i militärtjänst har ersättning även utbetalats tili       Den ansökan om ersättning som Lehti gjort
25254: den som på grund av kroppsskada eller sjukdom          med anledning av olycksfaliet 2. 3. 1943 och som
25255: har haft rätt tili ersättning t.ex. med stöd av        inkom tili statens olycksfallsbyrå 14.11.1958 av-
25256: krigsolycksfalislagen ( 15/41 ). När lagen om ska-     slogs av olycksfalisbyrån med stöd av 5 § lagen
25257: da, ådragen i militärtjänst trädde i kraft skulie      angående utvidgad tiliämpning av lagen om
25258: enligt lagens 40 § ansökan om ersättning dock          skada, ådragen i militärtjänst, emedan ansökan
25259: göras inom ett år räknat från dagen för lagens         gjorts sedan mer än ett år förflutit efter lagens
25260: ikraftträdande, i de fali där ersättningsfrågan inte   ikraftträdande. Ändringen av sagda lag år 1966
25261: var under beredning innan lagen om skada,              möjliggjorde att olycksfallsbyrån på ansökan av
25262: ådragen i militärtjänst trädde i kraft elier veder-    Lehti beviljade honom ersättning för de skador
25263: börande blivit arbetsoförmögen först efter det att     för vilka ersättning sökts. Med stöd av lagens
25264: lagen trätt i kraft.                                   ikraftträdelsestadgande kunde ersättning dock
25265:    Enligt lagen 15.6.1956 angående utvidgad            endast erläggas räknat från tidpunkten för lagens
25266: tiliämpning av lagen om skada, ådragen i mili-         ikraftträdande.
25267: tärtjänst (390/56) ökades antalet personer som            Lehti har hos högsta fötvaltningsdomstolen
25268: erhålier ersättning. Samtidigt blev stadgandena        sökt återbrytande av statens olycksfallsbyrås, för-
25269: om rätt att erhålla ersättning tillämpbara även        säkringsdomstolens och olycksfalisverkets beslut.
25270: vid ansökan om ersättning för händelser som             Denna ansökan avslogs av högsta fötvaltnings-
25271: inträffat innan lagen om skada, ådragen i mili-        domstolen 4.2.1983 tili de delar som gälier
25272: tärtjänst trädde i kraft, om ersättningen för-         skador för vilka ersättning sökts år 1966. Den del
25273: vägrats på grund av försening. Enligt lagens 5 §       för viiken ersättning inte alls sökts år 1966
25274: skulle ansökan göras inom ett år efter det att         återfötvisades tili olycksfallsverket för behandling
25275:                                       1983 vp. -- RJ< n:o 317                                        5
25276: 
25277: i första instans. På grund av olycksfallsverkets     ersättningsskyddet för dem som skadats i krig.
25278: avslag handläggs ärendet för närvarande vid för-     Det finns dock fortfarande vissa missförhållanden
25279: säk:ringsdomstolen.                                  i lagen om skada, ådragen i militärtjänst, vilka i
25280:   Krigsveteran Voitto Lehtis fall har handlagts      enskilda fall påverkar ersättningarna tili dem som
25281: såsom ett ärende om kriggsskadeersättning i          skadats i krig. Social- och hälsovårdsministeriet
25282: enlighet med de lagar som varit gällande vid         har tillsatt en arbetsgrupp som fått i uppdrag att
25283: vederbörande tidpunkter. Lagen om skada, ådra-       bl.a. utreda hur ersättningsskyddet för dem som
25284: gen i militärtjänst och därtill anslutna lagar har   skadats eller insjuknat i krig kunde förbättras.
25285: även efter ovan nämnda ändringar ändrats flera       Arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete senast
25286: gånger i syfte att förbättra och komplettera         31.12.1984.
25287: 
25288:      Helsingfors den 23 januari 1984
25289: 
25290:                                                                               Minister Vappu Taipale
25291: 
25292: 
25293: 
25294: 
25295:  4284000605
25296:                                                  1983 vp.
25297: 
25298: Kirjallinen kysymys n:o 318
25299: 
25300: 
25301: 
25302: 
25303:                                     Vesterinen ym.: Sotilasvammalain mukaisen korvauksen vaikutuk-
25304:                                       sesta kansaneläkkeen lisäosaan
25305: 
25306: 
25307:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25308: 
25309:    Vaiheittain toteutettavan vuonna 1980 aloite-        tyy korvattavan vamman tai sairauden aiheutta-
25310: tun kansaneläkeuudistuksen eräänä tärkeänä ta-          maa, vakuutuslääketieteellisin perustein vahvis-
25311: voitteena on hallituksen esityksessä (98 11981)         tettavaa työkyvyttömyysastetta vastaavaksi osuu-
25312: ilmoitettu olevan kansaneläkkeen kehittäminen           deksi laissa määritellystä elinkoron enimmäis-
25313: asteittain sellaiseksi henkilökohtaiseksi eläkkeek-     määrästä. Työkyvyttömyysasteella tarkoitetaan so-
25314: si, jonka suuruuteen eivät vaikuttaisi muut kuin        tilasvammalaissa lukua, joka osoittaa minkä ver-
25315: eläkkeensaajaa omat eläketulot. Kansaneläkkee-          ran vahingoittuneelle tai sairastuneelle jääneen
25316: seen vaikuttaisivat siten vain ansioeläkkeet, työ-      vajavuuden yleensä on katsottava vähentävän
25317: tai virkasuhteeseen taikka yrittäjä- tai luottamus-     mahdollisuuksia selviytyä elämässä.
25318: toimeen perustuvat eläkkeet ja perhe-eläkkeet              Elinkorko sellaisena kuin se sisältyy sotilas-
25319: mahdollisine lisäetuineen sekä eräät eläkeluon-         vammalain korvausjärjestelmään on siten pysyvä
25320: toiset tulot.                                           korvaus siitä vammasta tai sairaudesta, jonka
25321:     Kansaneläkeuudistuksen 1.1.1983 voimaan             asianomainen on saanut, ja siitä yleisestä haitas-
25322: tullut II A -vaihe sisältää uuden kansaneläkelain       ta, joka hänelle hänen elintoimintojaan rajoitta-
25323: 26 a §:n, jonka perusteella kansaneläkkeen lisä-        vana siitä aiheutuu. Se on Sotasokealie korvaus
25324: osaa määrättäessä otetaan huomioon myös va-             näönmenetyksestä ja siitä haitasta, jonka sokeus
25325: kuutetun saama sotilasvammalain mukainen                hänen toimintamahdollisuuksiaan joka hetki ra-
25326: elinkorko ja huoltoeläke. Sotilasvammalain nojal-       joittavana aiheuttaa, se on raaja-amputoidulle
25327: la vahingoittuneelle tai sairastuneelle haittakor-      korvaus menetetystä jäsenestä ja sen aiheuttamas-
25328: vauksena maksettava elinkorko on siis rinnastettu       ta yleisestä haitasta ja hankaluudesta, se on
25329: eläketuloihin. Käytännössä tämä merkitsee, että         kaikille sodan pysyvästi vammauttamille korvauk-
25330: vaikeavammaiset sotainvalidit, joilla vammaisuu-        sena mm. vamman aiheuttamasta vaivasta ja
25331:  den vuoksi ei ole ansioeläkettä tai se on jäänyt       vastuksesta, vaikeudesta yleiselle liikkumiselle,
25332: huomattavan vähäiseksi, menettävät myös heille          yhteiskuntaelämään osallistumiselle sekä harras-
25333: muutoin kuuluvan kansaneläkkeen lisäosan joko           tus- ja virkistystoiminnalle.
25334:  kokonaan tai osittain. Täten on rikottu myös              Sotilasvammalain mukaisen elinkoron luonne
25335:  sotilasvammalakia säädettäessä tärkeänä periaat-       käy täysin selvästi ilmi myös lain esitöistä. Sel-
25336:  teena ollutta elinkoron koskemattomuuden peri-         keimmin se on todettu hallituksen esityksessä
25337:  aatetta: vaikka itse elinkorkoon ei olekaan kajot-     sotatapaturmalaiksi (147 11940), jolla sotilas-
25338:  tu, on annettu lainsäännös, jolla sotilasvamma-        vammaelinkorko lainsäädäntöömme tuotiin:
25339:  elinkoron saajalta elinkoron takia evätään sellai-     "Kokonaan toisessa asemassa on tässä kohdin
25340:  nen sosiaalinen etuus, johon hänellä muutoin           elinkorko, jonka tarkoituksena ehdotuksen mu-
25341:  olisi oikeus.                                          kaan ei ole menetetyn ansiokyvyn korvaaminen,
25342:     Sotilasvammalain korvausjärjestelmä on raken-       vaan pysyvän korvauksen antaminen siitä vam-
25343:  nettu sille pohjalle, että se sisältää korvausturvan   masta, jonka asianomainen on saanut ja joka on
25344:  vain saadusta vammasta ja sairaudesta sekä nii-        hänelle pysyvänä haittana siitä riippumatta mil-
25345:  den aiheuttamasta yleisestä haitasta. Sitä vastoin     laiseksi vamman taloudellinen vaikutus muodos-
25346:  ansionmenetyksen ja ansiokyvyn menetysten kor-         tuu.''
25347:  vaaminen jää muun lainsäädännön varaan. Soti-              Kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen yhtey-
25348:  lasvammalain mukainen elinkorko on rahana              dessä syntyneen sotainvalideja koskevan epäkoh-
25349:  maksettava peruskorvaus, jonka suuruus määräy-         dan korjaamiseksi on eduskunnalle jätetty
25350:  4284000747
25351: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 318
25352: 
25353: 20.4.1983 päivätty lakialoite, jossa esitetään kan-            Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
25354: saneläkelain 26 a §:n muuttamista siten, että               ryhtyä kansaneläkeuudistuksen II A -vai-
25355: lisäosaan vaikuttavaksi vuosituloksi ei luettaisi           heessa syntyneen sotilasvammalain mu-
25356: sotilasvammalain mukaista korvausta, joka perus-            kaista elinkorkoa saavia koskevan epäkoh-
25357: tuu vuosien 1939-1945 sodissa saatuun vam-                  dan korjaamiseksi, ettei elinkorko yksin-
25358: maan.                                                       omaan haittaan perustuvana korvauksena
25359:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          vähentäisi kansaneläkkeen lisäosan mää-
25360: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                rää tai estäisi sen saantia kokonaan?
25361: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25362: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25363: 
25364:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1983
25365: 
25366:                       Paavo Vesterinen                       Eeva Turunen
25367:                       Lea Sutinen                            Väinö Raudaskoski
25368:                       Tauno Valo                             Hannele Pokka
25369:                       Matti Viljanen                         Jukka Vihriälä
25370:                                         1983 vp. -      KK n:o 318                                        3
25371: 
25372: 
25373: 
25374: 
25375:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25376: 
25377:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Myös ennen 1.1.1983 eläkkeensaaja saattoi me-
25378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nettää oikeutensa täyteen tukiosaan muiden tulo-
25379: olette 21 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         perusteella, joten mitään muutosta sotilas-
25380: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        vammalain mukaisen elinkoron ja huoltoeläk-
25381: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         keen saajan asemassa tässä suhteessa ei ole tapah-
25382: Vesterisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tunut.
25383: myksestä n:o 318:                                          Ainoastaan niiden sotilasvammalain mukaisten
25384:                                                         korvausten saajilla, joilla elinkorko ja huoltoeläke
25385:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          alkaa 1.1.1983 lukien tai sen jälkeen, on toteu-
25386:         ryhtyä kansaneläkeuudistuksen II A-vai-         tettu kansaneläkeuudistuksen tavoite eläkevähen-
25387:         heessa syntyneen sotilasvammalain mu-           teisestä järjestelmästä. Valtaosa vuosien 1939-
25388:         kaista elinkorkoa saavia koskevan epäkoh-       1945 sotiin osallistuneiden veteraanien korvauk-
25389:         dan korjaamiseksi, ettei elinkorko yksin-       sista on alkanut ennen viimeksi mainittua päivä-
25390:         omaan haittaan perustuvana korvauksena          määrää. Uusia korvauksia myönnetään etupäässä
25391:         vähentäisi kansaneläkkeen lisäosan mää-         asevelvollisuusaikana sattuneista vammautumisis-
25392:         rää tai estäisi sen saantia kokonaan?
25393:                                                         ta.
25394:                                                            Kansaneläkeuudistuksella ei tarkoitettu puut-
25395:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tua rintamaveteraanien erityisasemaan sosiaalitur-
25396: ti seuraavaa:                                           van piirissä. Kansaneläkejärjestelmän yksinker-
25397:    Eduskunnan hyväksymät kansaneläkejärjestel-          taistaminen eläkevähenteiseksi järjestelmäksi
25398: män kokonaisuudistuksen jatkamista koskevat             edellytti kuitenkin edellä mainittuja ratkaisuja,
25399: lait vahvistettiin 5.2.1982 (103-112/82). Koko-         joita valtiontaloudelliset seikat myös osaltaan
25400: naisuudistuksen tavoitteena on muodostaa kan-           vaativat. Elinkoron ja huoltoeläkkeen etuoikeut-
25401: saneläkkeestä eläkevähenteinen etuus, jonka suu-        taminen kokonaisuudessaan kansaneläkkeen lisä-
25402: ruuteen eivät vaikuttaisi muut kuin eläkkeensaa-        osan saajilla olisi merkinnyt kansaneläkejärjestel-
25403: jan omat eläketulot.                                    mälle noin 135 miljoonan markan lisäkustannuk-
25404:    Sosiaalivakuutuslainsäädännössä on perintei-         sia ja valtaosalle sotilasvammakorvausten saajista
25405: sesti eläke-etuihin rinnastettu sotilasvammalain        täysin uutta etuutta.
25406: mukainen elinkorko ja omaisille maksettava                  Kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen yhtey-
25407: huoltoeläke. Sotilasvammalain mukainen elin-            dessä on verotusratkaisut huomioon ottaen ta-
25408: korko on esimerkiksi aina otettu huomioon ar-           pahtunut eläkkeiden alenemisia arvioitua suu-
25409: vioitaessa henkilön oikeutta kansaneläkelain mu-        remmassa määrin. Eräitä tällaisia henkilöitä, joi-
25410: kaiseen tukilisään. Sen sijaan tukiosaa määrät-         den eläke aleni, olivat niin sanottua vanhaa
25411: täessä elinkorko on ollut etuoikeutettua tuloa.         työeläkettä saavat. Heidän osaltaan vanha työelä-
25412: Vuoden 1983 alusta voimaan tulleessa kansanelä-         ke on määritelty samalla tavoin etuoikeutetuksi
25413: keuudistuksen II A-vaiheessa, jolloin tukiosa ja        tuloksi kansaneläkkeen lisäosassa kuin sotilas-
25414: tukilisä yhdistettiin lisäosaksi, tilanne on sotilas-   vammalain mukaista korvausta saavilla. Kun van-
25415: vammalain mukaisen elinkoron ja huoltoeläk-             haa työeläkettä saavien asemaa kansaneläkejärjes-
25416: keen osalta lisäosan tukiosaa vastaavassa osuudes-      telmän II B -vaiheessa on korjattu 1.1.1984
25417: sa säilynyt täysin ennallaan. Tiettyyn markka-          lukien antamalla heille noin 52 markan tasokoro-
25418: määrään saakka elinkorko on etuoikeutettua tu-          tus, merkitsi tämä samalla myös sotilasvamma-
25419: loa ja sotilasvammalain mukaisen elinkoron ja           lain mukaisten korvausten saajien aseman paran-
25420: huoltoeläkkeen saaja saa siten lisäosana aina           tumista.
25421: täyden tukiosan määrän edellyttäen, että hänellä            Sotilasvammalain mukaisten etuuksien saajien
25422: on muiden tulojensa perusteella siihen oikeus.          toimeentulossa olevat puutteet on hoidettava
25423: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 318
25424: 
25425: sotilasvammalainsäädäntöä korjaamalla. Tältä          ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin asian nun
25426: osin seurataan heidän sosiaaliturvansa kehitystä ja   vaatiessa.
25427:     Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1984
25428: 
25429:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
25430:                                       1983 vp. -      KK n:o 318                                        5
25431: 
25432: 
25433: 
25434: 
25435:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
25436: 
25437:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           pension enligt lagen om skada, ådragen i militär-
25438: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tjänst, får sålunda alitid som tiliäggsdel ett
25439: av den 21 december 1983 tili vederbörande             belopp som motsvarar fuli understödsdel, under
25440: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    förutsättning att han har rätt härtili på basen av
25441: av riksdagsman Vesterinen moflo undertecknade         sina övriga inkomstero Också före 1.1.1983 kun-
25442: spörsmål nr 318:                                      de pensionstagaren förlora sin rätt tili fuli under-
25443:                                                       stödsdel på grund av sina övriga inkomster, och
25444:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       således har ingen förändring inträffat i situa-
25445:        för att korrigera det missförhållande, som     tionen för den som erhålier livränta och försörj-
25446:        gäller dem vilka erhålier livränta i enlig-    ningspension enligt lagen om skada, ådragen i
25447:        het med lagen om skada, ådragen i              militärtjänst0
25448: 
25449: 
25450: 
25451: 
25452:        militärtjänst och som uppkom mitt under           Endast beträffande de mottagare av ersättning
25453:        folkpensionsreformens skede II A, så att       i enlighet med lagen om skada, ådragen i
25454:        inte livräntan i egenskap av enbart men-       militänjänst, för vilka livränta och försörjnings-
25455:        ersättning skulie minska beloppet av
25456:                                                       pension börjar utgå från och med den 1 januari
25457:        folkpensionens tilläggsdel elier helt hind-    1983 eller därefter, har folkpensionsreformens
25458:        ra dess erhåliande?                            mål, dvso systemet med pensionsavhängighet,
25459:                                                       genomförtso Största delen av ersättningarna tili
25460:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       veteraner, som har deltagit i krigen 1939-1945,
25461: anföra följande:                                      har börjat utges före 1.1.19830 Nya ersättningar
25462:    De av riksdagen godkända lagarna som berör         beviljas främst för skador, som har inträffat
25463: fonsättningen av folkpensionssystemets totalre-       under värnpliktstideno
25464: form stadfästes den 5 februari 1982 (103-112/            Avsikten med reformen har inte varit att
25465: 82)0 Målet med totalreformen är att folkpensio-       ingripa i frontveteranernas särstälining beträffan-
25466: nen skall utgöra en pensionsavhängig förmån, på       de socialtryggheto Förenklingen av folkpensions-
25467: vars storlek endast pensionstagarens egoa pen-        systemet tili ett system med pensionsavhängighet
25468: sionsinkomster skulie inverkao                        förutsatte dock dessa lösningar, som också Stars-
25469:    1 socialförsäkringslagstiftningen har i lagen om   ekonomiska omständigheter å sin sida krävdeo Ett
25470: skada, ådragen i militärtjänst avsedd livränta och    privilegierande av livräntan och försörjningspen-
25471: försörjningspension, som utbetalas tili anhöriga,     sionen i sin helhet för dem som erhålier folkpen-
25472: traditionelit jämstälits med pensionsförmånernao      sionens tilläggsdel hade för folkpensionssystemet
25473: Livränta, som utgår i enlighet med lagen om           inneburit ca 135 miljo mk i merutgifter och en
25474: skada, ådragen i militärtjänst, har tili exempel      helt ny förmån för största delen av dem som får
25475: alitid beaktats vid bedömning av, huruvida en         ersättning för skada, ådragen i militärtjänsto
25476: person har rätt tili understödstillägg enligt folk-      1 samband med pensionsreformens skede II A
25477: pensionslageno Däremot har livräntan varit privi-     har med beaktande av beskattningslösningarna
25478: legierad inkomst vid beräkning av understödsde-       pensionerna nedgått i större omfattning än be-
25479: leno 1 folkpensionsreformens skede II A, som          räknato En del sådana personer, vilkas pensioner
25480: trädde i kraft vid ingången av år 1983 och i vilket   sjönk, erhöli soko gamla arbetspensionero För
25481: understödsdelen och understödstiliägget sam-          deras del har den gamla arbetspensionen fast-
25482: manfogades tili en tiliäggsdel, har situationen       stälits såsom privilegierad inkomst i folkpensio-
25483: beträffande livräntan och försörjningspensionen       nens tiliäggsdel på samma sätt som i fråga om
25484:  enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst,      dem som får ersättning i enlighet med lagen om
25485: förblivit helt oförändrad till den del som motsva-    skada, ådragen i militärtjänsto Då stäliningen för
25486: rar understödsdelen Livräntan utgör, ända tili
25487:                      0                                dem som erhåller gamma! arbetspension korrige-
25488:  ett visst förskottsbelopp, privilegierad inkomst     rats i folkpensionsreformens skede II B från och
25489:  och den som erhålier livränta och försörjnings-      med 10 101984 genom att de får en nivåhöjning
25490: 6                                    1983 vp. -     KK n:o 318
25491: 
25492: på cirka 52 mk innebar detta samtidigt att          skada, ådragen i militärtjänst, bör skötas genom
25493: ställningen för dem som får ersättning i enlighet   att korrigera lagstiftningen angående skador som
25494: med lagen om skada, ådragen i militärrjänst,        ådragits i militärtjänst. Utvecklingen av deras
25495: förbättrades.                                       socialskydd kommer att vara föremål för observa-
25496:    Förbättrandet av ställningen för mottagare av    tion och nödvändiga åtgärder vidtas då saken så
25497: förmåner, som utgår i enlighet med lagen om         kräver.
25498: 
25499:     Helsingfors den 26 januari 1984
25500: 
25501:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25502:                                                 1983 vp.
25503: 
25504: Kirjallinen kysymys n:o 319
25505: 
25506: 
25507: 
25508: 
25509:                                    Ranta: Ravinteiden haittavaikutusten estämisestä vesistöissä
25510: 
25511: 
25512:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25513: 
25514:    Eteläinen Saimaa on maamme pahiten likaan-          la esiintynyt leväpuuro on jo nyt merkittävästi
25515: tunut vesialue ja sen pinta-alasta jätevesien vai-     haitannut kalastusta, tullee jäiden lähdettyä ra-
25516: kutuksen alaista vesialuetta on yli 200 km 2 •         joittamaan vesien käyttömuotoja ja mikä pahinta
25517: Vesien likaantumisesta on aiheutunut vesien eri        nyt jo jäätyneellä järvellä hapen kulutus noussee
25518: käyttömuodoille monenlaista haittaa. Virkistys-        niin suureksi, että kalakuolematkin voivat olla
25519: käytön kannalta veden likaisuus jopa estää virkis-     todennäköisiä.
25520: tyskalastusta, rajoittaa uintimahdollisuuksia ja          Tarkasteltaessa voimassa olevia jätevesilupia,
25521: rantojen käyttöä sekä tekee veneilystäkin monilla      voidaan todeta, että niiden sisältämät ehdot
25522: alueilla jopa epämiellyttävää. Veden likaisuus on      ravinnekuormituksen vähentämiseksi ovat puut-
25523: vähentänyt saaliskapasiteettia ja aiheuttanut ka-      teellisia. Jätevesiluvat eivat myöskään sisällä juu-
25524: loihin makuhaittoja, mikä puolestaan on heiken-        rikaan ehtoja ympäristömyrkyistä, joiden vaiku-
25525: tänyt ammattikalastuksen edellytyksiä sekä kalas-      tukset pitkällä tähtäyksellä saattavat olla koko
25526: tajien toimeentuloa. Myös luonnonoloihin eteläi-       elinympäristöllemme tuhoisia. Äskettäinhän on
25527: sen Saimaan saastuminen on aiheuttanut kieltei-        mm. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuk-
25528: siä vaikutuksia. Eliöstö vedessä ja pohjassa on        sessa osoitettu, että eräät metsäteollisuuden jäte-
25529: suurelta osin häiriintynyt, kalalajisto muuttunut      vesissä olevat yhdisteet aiheuttavat perinnöllisiä
25530: ja Saimaan norpan - uhanalaisen eläinlajin -           muutoksia eläinsolukossa.
25531: elämän edellytykset eteläisellä Saimaalla ovat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25532: tuhoutuneet.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25533:    Vesioikeuden käsittelemien lupaehtojen perus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25534: teella on jätevesien käsittelyä tehostamalla pyritty   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25535: vähentämään Saimaaseen tulevaa kuormitusta ja                     Onko Hallitus tietoinen eteläisen Sai-
25536: parantamaan vesistön tilaa. Mm. marras-joulu-                  maan tilan muutoksista ja että vastaava
25537: kuun vaihteessa v. 1983 esiintyi kuitenkin eteläi-             ongelma ravinteiden suhteen esiintyy
25538: sellä Saimaalla Mietinsaaren edustalla suurta le-              metsäteollisuuden jätevesien vaikutusalu-
25539: väkasvustoa, josta voimakkaita merkkejä oli myös               eilla yleisemminkin, sekä
25540: Haukiselällä.                                                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25541:    Tehtyjen selvitysten perusteella vaikuttaa siltä,           ryhtyä, jotta ravinteiden haittavaikutuk-
25542: että tähän vahvaan levänkasvuun on syynä jäteve-               set vesistöissä voitaisiin tulevaisuudessa
25543: sien sisältämä suuri ravinnemäärä, joka eri luon-              estää ja etteivät myrkkyvaikutukset ai-
25544: nonolosuhteiden yhteisvaikutuksesta on johtanut                heuttaisi haittaa vesistöissä ja ihmisten
25545: edellä kuvattuun seuraamukseen. Laajoilla alueil-              terveydelle?
25546: 
25547:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
25548: 
25549:                                                Jussi Ranta
25550: 
25551: 
25552: 
25553: 
25554: 428400141C
25555: 2                                     1983 vp. -- RJC n:o 319
25556: 
25557: 
25558: 
25559: 
25560:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25561: 
25562:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Metsäteollisuuden jätevesien ravinteet ovat lä-
25563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hinnä puusta peräisin ja niiden pitoisuudet jäte-
25564: olette 22 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-       vesissä ovat useimmiten vähäisiä. Ravinteiden
25565: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vähentämiseksi tehtaiden jätevesistä ei toistaiseksi
25566: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ole ollut käytettävissä teknis-taloudellisesti to-
25567: Rannan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     teuttamiskelpoisia menetelmiä. Ravinnekuormi-
25568: n:o 319:                                              tusta rajoittavilla määräyksillä on pyritty lähinnä
25569:                                                       ohjaamaan jätevesien biologista puhdistusta si-
25570:            Onko Hallitus tietoinen eteläisen Sai-     ten, että ravinnekuormitus voitaisiin saada mah-
25571:         maan tilan muutoksista ja että vastaava       dollisimman pieneksi.
25572:         ongelma ravinteiden suhteen esiintyy
25573:         metsäteollisuuden jätevesien vaikutusalu-        Kymen vesipiirin vesitoimiston ja vesihallituk-
25574:         eilla yleisemminkin, sekä                     sen yhteistyönä on aloitettu Etelä-Saimaan alu-
25575:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       een vesiensuojelun suunnittelu, jossa alueen ve-
25576:         ryhtyä, jotta ravinteiden haittavaikutuk-     siensuojelukysymyksiä tullaan tarkastelemaan
25577:         set vesistöissä voitaisiin tulevaisuudessa    mahdollisimman monipuolisesti. Rehevöitymisen
25578:         estää ja etteivät myrkkyvaikutukset ai-       haittavaikutusten vähentäminen tulee olemaan
25579:         heuttaisi haittaa vesistöissä ja ihmisten     eräs suunnittelua ohjaava tavoite.
25580:         terveydelle?                                     Metsäteollisuuden jätevesien -- erityisesti vai-
25581:                                                       kaisuvesien -- sisältämiin myrkyllisiin yhdistei-
25582:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      siin on viranomaisten kannanotoissa aikaisempaa
25583: ti seuraavaa:                                         enemmän kiinnitetty huomiota. Myrkyllisiä ai-
25584:    Eteläisellä Saimaalla tehdyissä tutkimuksissa      neita koskevan puutteellisen tietämyksen vuoksi
25585: on havaittu, että järven ravinnetaso on korkeim-      ei kuormitusrajojen esittäminen yksittäisille yh-
25586: millaan alueen sellutehtaiden edustalla ja siellä     disteille tai pienille yhdisteryhmille ole kuiten-
25587: voidaan todeta myös selvää vesistön rehevöitymis-     kaan ollut vielä mahdollista, vaan myrkyllisten
25588: tä. Viime vuoden marras--joulukuussa alueella         aineiden päästöjä on pyritty rajoittamaan yhdessä
25589: esiintyi runsas leväkukinta. Tutkimuksissa ei ole     muun orgaanisen kuormituksen kanssa. Viimei-
25590: voitu osoittaa, että se olisi aiheutunut poikkeuk-    simmissä vesioikeuksien antamissa lupapäätöksis-
25591: sellisesta kuormitustilanteesta. Kymen vesipiirin     sä on luvan saajat kuitenkin velvoitettu tutki-
25592: vesitoimiston tekemien selvitysten mukaan ky-         maan yksityiskohtaisemmin myrkyllisten ainei-
25593: seessä oli otollisissa ympäristöoloissa kehittynyt    den päästöjä sekä käyttäytymistä ja vaikutuksia
25594: piilevien joukkoesiintyminen, jollaista on tavattu    vesistössä.
25595: myös muualla.                                            Kuten edellä esitetystä ilmenee, hallitus on
25596:    Etelä-Saimaan alueen tehtaiden jätevesikuor-       tietoinen metsäteollisuuden jätevesien sisältä-
25597: mitusta säännellään vesilain perusteella annetuil-    mien ravinteiden aiheuttamista ympäristöhaitois-
25598: la jätevesien laskuluvilla, joihin sisältyy mm.       ta mm. Etelä-Saimaalla. Hallitus tulee lisäksi
25599: määräyksiä, joiden mukaan vesistöön joutuva           asianomaisten viranomaisten välityksellä vaikut-
25600: ravinnekuormitus on pidettävä mahdollisimman          tamaan siihen, että vesioikeuksien lupapäätöksis-
25601: vähäisenä eikä se saa lisääntyä jätevesien käsitte-   sä tullaan ottamaan huomioon ravinteiden ja
25602: lyn johdosta. Vastaavanlaiset määräykset sisälty-     myrkyllisten aineiden haitalliset vaikutukset ve-
25603: vät useimpien metsäteollisuuslaitosten lupapää-       sistössä ja asettamaan velvoitteet haittavaikutus-
25604: töksiin.                                              ten vähentämiseksi.
25605: 
25606:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
25607: 
25608:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
25609:                                        1983 vp. -- RJ( n:o 319                                           3
25610: 
25611: 
25612: 
25613: 
25614:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
25615: 
25616:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Näringsämnena i skogsindustrins avloppsvat-
25617: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ten härrör närmast från trä och deras halter i
25618: av den 22 december 1983 tili vederbörande             vattnen är oftas låga. Hittilis har man inte haft
25619: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    tiligång tili realiserbara teknisk-ekonomiska me-
25620: av riksdagsman Ranta undertecknade spörsmål nr        toder för att minska näringsämnena i fabrikernas
25621: 319:                                                  avloppsvatten. Genom bestämmelser som be-
25622:                                                       gränsar näringsämnesbelastningen har man när-
25623:           Är Regeringen medveten om för-              mast försökt att styra den biologiska reningen av
25624:        ändringarna i situationen i södra Saimen       avloppsvattnen så, att näringsämnesbelastningen
25625:        och om att motsvarande problem i fråga         skulie bli så liten som möjligt.
25626:        om näringsämnen förekommer allmänt
25627:        på områden som påverkas av skogsindus-            Kymmene vattendistrikts vattenbyrå och vat-
25628:        trins avloppsvatten, samt                      tenstyrelsen har i samarbete inlett planeringen av
25629:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vattenvården på södra Saimens område. Inom
25630:        för att man i framtiden skulle kunna           denna planering kommer vattenvårdsfrågorna på
25631:        hindra näringsämnenas skadliga effekter i      området att granskas så mångsidigt som möjligt.
25632:        vattendragen och för att inverkan av           Minskandet av eutrofieringens skadliga verk-
25633:        gifter inte skulle åsamka skador i vattnen     ~ingar kommer att vara ett mål som styr plane-
25634:        och på människornas hälsa?                     nngen.
25635:                                                           I myndigheternas ställningstaganden har man
25636:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mera än förr fäst uppmärksamhet vid de giftiga
25637: anföra följande:                                      föreningar som ingår i skogsindustrins avlopps-
25638:    Vid undersökningar som har utförts på södra        vatten, särskilt i blekvatten. På grund av bristfäl-
25639: Saimen har det observerats att sjöns näringsäm-       liga kunskaper om de giftiga ämnena har det
25640: nesnivå är högst i områdena utanför cellulosafab-     dock ännu inte varit möjligt att ställa belast-
25641: rikerna, och att man där också kan konstatera att     ningsgränser för enskilda föreningar ellet små
25642: vattnen tydligt har eutrofierats. I november-         grupper av föreningar utan man har strävat tili
25643: december senaste år förekom en stark algblom-         att minska utsläppen av giftiga ämnen samtidigt
25644: ning på området. Vid undersökningar har det           med övrig organisk belastning. I de senaste
25645: inte kunnat påvisas att detta skulle ha berott på     tiliståndsbeslut som vattendomstolarna har ut-
25646: en exceptioneli belastningssituation. Enligt ut-      färdat har de som erhåliit tilisånd dock förplik-
25647: redningar som utförts av Kymmene vattendis-           tats att mera detaljerat undersöka utsläppen av
25648: trikts vattenbyrå var det frågan om massföre-         giftiga ämnen samt deras beteende och verk-
25649: komst av kiselalger som hade utvecklats under         ningar i vattnen.
25650: gynnsamma omständigheter. Detta fenomen har              Såsom av det ovan sagda framgår är regeringen
25651: påträffats också annorstädes.                         medveten om de olägenheter för miljön som
25652:    Avloppsvattenbelastningen av områdena i            näringsämnen vilka ingår i skogsindustrins av-
25653: södra Saimen regleras med de tilistånd tili ut-       loppsvatten förorsakar bl.a. på södra Saimen.
25654: släpp som beviljas med stöd av vattenlagen, och i     Regeringen kommer vidare att genom vederbö-
25655: vilka bl.a. ingår bestämmelser enligt vilka den       rande myndigheters förmedling verka för att man
25656: näringsämnesbelastning som vattnen utsätts för        i vattendomstolarnas tiliståndsbeslut skulie be-
25657: skall hållas så liten som möjligt; den får inte öka   akta de skadliga verkningarna av näringsämnen
25658: på grund av avloppsvattnens behandling. Mot-          och giftiga ämnen i vattnen, och att uppstälia
25659: svarande bestämmelser ingår i de flesta av skogs-     f~rpliktelser för reducerande av de skadliga verk-
25660: industrins tiliståndsbeslut.                          ntngarna.
25661: 
25662:      Helsingfors den 14 februari 1984
25663:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
25664:                                                 1983 vp.
25665: 
25666: Kirjallinen kysymys n:o 320
25667: 
25668: 
25669: 
25670: 
25671:                                    Uosukainen: Maatilalainojen myöntämisestä hevoskasvatustoimin-
25672:                                      taan
25673: 
25674: 
25675:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25676: 
25677:   Maatalouden ylituotanto on valtakunnan ki-              Hevosten kasvatus ja hoito on kannatettava
25678: peimpiä ongelmia. Eri puolilla maata pitäisi           sivuelinkeino estämään eräiltä osin maaseudun
25679: löytää maatalouden sivuelinkeinoja, jotka olisivat     autioitumista. Se voi olla myös kannattavaa. Sitä
25680: luonteenomaisia kullekin seudulle, parantaisivat       paitsi hevosista ei koidu ylituotanto-ongelmia,
25681: toimeentuloturvaa ja auttaisivat pikaisesti maata-     vaan päinvastoin ne kuluttavat mm. viljavuorta.
25682: louselinkeinon kannattavaan harjoittamiseen.              Hevostenhoitoa harrastava joutuu kuitenkin
25683:                                                        erikoiseen ja eriarvoiseen tilanteeseen, mikäli hän
25684:   Esimerkiksi Etelä-Karjala on vanhastaan kuu-         haluaa laajentaa yritystään ottamalla hoitaakseen
25685: lua hevosaluetta. Maakunnassa on myös tätä
25686:                                                        lisää hevosia tai aikoo perustaa vaikkapa ns.
25687: nykyä tunnettu yhä kasvavaa kiinnostusta hevos-        sairastallin. Tällainen toiminta vaatii tiloja. Ja
25688: ten hoitoa kohtaan. Mielenkiinto on suuntautu-         mikäli huolenpito kohdistuu erityishuolenpitoa
25689: nut niin lämminverisiin kuin suomenhevosiin.           ja työtä vaativiin suomenhevosiin, tilanne käy
25690:   Kaikkiaan hevosmäärä Suomessa oli vuoden             yhä hankalammaksi varojen puutteen vuoksi.
25691: 1981 lopussa ensimmäisen kerran kolmeenkym-               Toimintaan ei näet saa maatilalain mukaista
25692: meneen vuoteen suurempi kuin edellisen vuoden          lainoitusta, ei siinäkään tapauksessa, että hevos-
25693: lopulla. Hevosmäärä on viime vuosina vakiintu-         kasvatuksen sivuelinkeinokseen valinnut maanvil-
25694: nut vajaaksi 33 000 hevoseksi. Suomenhevosten          jelijä laajentamistoimien jälkeen voisi tarjota työ-
25695: määrä on kuitenkin edelleen vähentynyt. Suo-           paikkoja myös perheen ulkopuolisille työnteki-
25696: menhevonen on lajiharvinaisuus, josta tulee pitää      jöille.
25697: huolta; sillä on käyttötarkoitus ravi- ja ratsastus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25698: urheilun piirissä, sitä voi mielekkäästi käyttää       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25699: myös maa- ja metsätalouden alalla, eikä sen            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25700: merkitystä kriisiaikoina tule väheksyä.                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25701:    Ravi- ja ratsastusurheiluun kohdistuva, yhä                    Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
25702: kasvava kiinnostus luo työtilaisuuksia ja hyvää                toimiin, että maatilalain mahdollistaman
25703: vapaa-ajan toimintaa. Hevosten hoito ja kasvatus               lainoituksen piiriin voidaan lukea myös
25704: on oivallista erikoismaataloutta. Tästä syystä                 hevoskasvatukseen liittyvä esim. tallien
25705: myös hevosten kasvattajat ja hoitajat tulisi ottaa             laajentaminen, jotta hevostalous katso-
25706: varteen siinä vaiheessa, kun he haluavat perustaa              taan erikoismaataloudeksi ja tallit erikois-
25707: tällaisen yrityksen tai laajentaa olemassa olevaa              maatalouden harjoittamista varten tarvit-
25708: yritystään.                                                    taviksi tuotantorakennuksiksi?
25709: 
25710:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
25711: 
25712:                                            Riitta Uosukainen
25713: 
25714: 
25715: 
25716: 
25717: 4284000703
25718: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 320
25719: 
25720: 
25721: 
25722: 
25723:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25724: 
25725:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Hevoskasvatusta on pidetty maatilalain piiriin
25726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kuuluvana, milloin kyseessä on ollut suomenhe-
25727: olette 22 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-         vosten kasvatus maatilalla lähinnä maatalouden
25728: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        harjoittamista varten. Tällöin on toimintaan voi-
25729: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tu myöntää muun ohessa rakentamislainoja. Sen
25730: Riitta Uosukaisen näin kuuluvasta kirjallisesta         sijaan pääasiassa ravi- ja ratsastusurheilua varten
25731: kysymyksestä n:o 320:                                   tapahtuvaa hevoskasvatusta ei ole katsottu maati-
25732:                                                         lalain tukitoimenpiteiden piiriin kuuluvaksi. He-
25733:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin        voskasvatusta tuetaankin ensisijaisesti vedonlyön-
25734:         toimiin, että maatilalain mahdollistaman        nistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla, jotka on
25735:         lainoituksen piiriin voidaan lukea myös         valtion tulo- ja menoarviossa osoitettu momentil-
25736:         hevoskasvatukseen liittyvä esim. tallien        le 30.30.45. Sanotulle momentille vuoden 1984
25737:         laajentaminen, jotta hevostalous katso-         tulo- ja menoarviossa osoitetusta runsaasta 24
25738:         taan erikoismaataloudeksi ja tallit erikois-    milj. markasta on noin 10,9 milj. markkaa varat-
25739:         maatalouden harjoittamista varten tarvit-       tu hevoskasvatuksen tukemiseen ja varsarahoihin.
25740:         taviksi tuotantorakennuksiksi?                     Kun hevoskasvatuksessa ei ole yleensä kysymys
25741:                                                         maatilalaissa tarkoitetuista toimintamuodoista,
25742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           tulisi hallituksen mielestä hevostaloutta vastai-
25743: seuraavaa:                                              suudessakin pyrkiä edistämään ensisijaisesti he-
25744:                                                         voskilpailuissa kertyvillä varoilla. Hallitus kuiten-
25745:    Maatilalain tavoitteena on maatalouden raken-        kin toteaa, että maatilatalouden liitännäiselinkei-
25746: teen kehittäminen ja maatilatalouden toiminta-          nojen rahoitushuoltotoimikunnan tehtävänä on
25747: edellytysten parantaminen. Lakia sovelletaan en-        parhaillaan selvittää maatilatalouteen liittyvien ja
25748: sisijaisesti varsinaiseen maatilatalouteen eli lähin-   sitä täydentävien elinkeinojen sekä maaseudun
25749: nä peltoviljelyyn ja kotieläintuotantoon. Maatila-      pienimuotoisen elinkeinotoiminnan tukemista.
25750: laki koskee lain 1 §:n 2 momentin mukaan myös           Sanotun toimikunnan työn, joka valmistuu lähi-
25751: puutarhaviljelyä, turkistarhausta ja kalanviljelyä      aikoina, yhteydessä tulee osaltaan selvitettäväksi,
25752: joko yksin tai varsinaisen maatilatalouden ohella       olisiko hevoskasvatus ja siihen liittyvä rakennus-
25753: sekä muuta erikoismaataloutta samoin kuin poro-         toiminta aiheellista ottaa suunniteltujen maaseu-
25754: ja kalataloutta varsinaisen maatilatalouden ohella      dun elinkeinotoiminnan edistämistoimenpitei-
25755: harjoitettuna.                                          den piiriin.
25756: 
25757:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1984
25758: 
25759:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
25760:                                       1983 vp. -     KK n:o 320                                        3
25761: 
25762: 
25763: 
25764: 
25765:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25766: 
25767:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppfödning av finska hästar på gårdsbruksenhet
25768: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        närmast för bedrivande av jordbruk. Härvid har
25769: av den 22 december 1983 tili vederbörande            det varit möjligt att bl.a. bevilja byggnadslån för
25770: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   verksamheten. Däremot har stödåtgärderna en-
25771: av riksdagsman Riitta Uosukainen undertecknade       ligt lagen om gårdsbruksenheter inte ansetts gälla
25772: spörsmål nr 320:                                     hästuppfödning som sker i huvudsak för trav-
25773:                                                      och ridsport. Hästuppfödning stöds också i första
25774:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         hand med medel som inflyter genom vadhåll-
25775:        ning vidta åtgärder för att den långivning    ning vid travtävlingar, vilka medel i statsförslaget
25776:        som möjliggörs av lagen om gårdsbruks-        har anvisats under moment 30.30.45. Av de
25777:        enheter skall kunna anses gälla också         drygt 24 milj. mk som anvisats under sagda
25778:        t.ex. utbyggnad av stall i anslutning tili    moment i statsförslaget för år 1984 har ca 10,9
25779:        hästuppfödning, för att hästskötsel skall     milj. mk reserverats för stöd av hästuppfödning
25780:        anses såsom specialjordbruk och stall så-     och fölpengar.
25781:        som för bedrivande av specialjordbruk
25782:                                                         Emedan det vid hästuppfödning i allmänhet
25783:        erforderliga produktionsbyggnader?
25784:                                                      inte är fråga om i lagen om gårdsbruksenheter
25785:                                                      åsyftade verksamhetsformer, borde man enligt
25786:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     regeringens åsikt också i framtiden sträva tili att
25787: anföra följande:                                     stöda hästskötseln i första hand med medel som
25788:    Målet för lagen om gårdsbruksenheter är att       inflyter vid travtävlingar. Regeringen konstaterar
25789: utveckla lantbrukets struktur och förbättra verk-    dock, att kommissionen för frågor om finansie-
25790: samhetsförutsättningarna för gårdsbruk. Lagen        ring av gårdsbrukets binäringar just nu håller på
25791: tillämpas i första hand på egentligt gårdsbruk,      att utreda frågan om stöd för kompletterande
25792: dvs. närmast på åkerbruk och husdjursproduk-         näringar i anslutning tili gårdsbruk samt näringar
25793: tion. Enligt 1 § 2 mom. lagen om gårdsbruksen-       som utövas i liten skala på landsbygden. 1
25794: heter gäller lagen även trädgårdsodling, päls-       samband med sagda kommissions arbete, som
25795: djursuppfödning och fiskodling antingen särskilt     blir färdigt inom kort, kommer man att utreda
25796: för sig eller jämte egentligt gårdsbruk samt annat   om det vore skäl att betrakta hästuppfödning och
25797: specialjordbruk ävensom renskötsel och fiskeri-      därtill anslutet byggande som sådan verksamhet
25798: hushållning, som bedrivs vid sidan av egentligt      som de planerade åtgärderna för främjande av
25799: gårdsbruk.                                           näringsverksamhet på landsbygden gäller.
25800:    Lagen om gårdsbruksenheter har ansetts gälla
25801: hästuppfödning i de fall då det varit fråga om
25802:     Helsingfors den 26 januari 1984
25803: 
25804:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
25805:                                                1983 vp.
25806: 
25807: Skriftligt spörsmål nr 321
25808: 
25809: 
25810: 
25811: 
25812:                                   Stenbäck m.fl.: Om grundande av en lokalbyrå                 Karis för
25813:                                      industridistriktet
25814: 
25815: 
25816:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25817: 
25818:     1 november 1977 vände sig stadsstyrelsen i        daterat den 25.5.1983, uttalat sig för att lokalby-
25819: Karis tili Nylands läns industridistrikt med an-      råer skali grundas inom industridistriktet. Det
25820: hållan om att industridistriktet måtte öppna en       finska landskapsförbundet nämner som bästa
25821:  byrå för rådgivning och konsultation i Karis. 1      placeringsorter Karis, Järvenpää och Lovisa stä-
25822: februari 1980 upprepade stadsstyrelsen sin anhål-     der.
25823: lan, denna gång tili statsrådet. 1 augusti 1981          Då handels- och industriminister Seppo Lind-
25824: vände sig stadsstyrelsen ånyo tili handels- och       blom talade vid Karis-dagen i juni 1983 sade han
25825: industriministern, Pirkko Työläjärvi, och påmin-      bl.a. att Karis utgör en centralort i västra Nyland
25826: de om sin tidigare skrivelse tili statsrådet. Den 5   och därför skulie en lokalbyrå på ett naturligt sätt
25827: januari 1982 uppvaktade Karis stad, Nylands           kunna placeras här. Enligt tidningsreferaten sade
25828: Svenska Landskapsförbund och Västra Nylands           minister Lindblom såhär:
25829: handelskammare gemensamt handels- och indus-             ''Jag vet att man vili ha industridistriktets
25830: triminister Työläjärvi med en vädjan om att           lokalbyrå hit tili Karis. På handels- och industri-
25831: frågan om en industribyrå slutligen skulie lösas.     ministeriet anser man att västra Nyland behöver
25832:  Minister Työläjärvi meddelade då att det finns       en sådan servicebyrå ... Projektets genomförande
25833: direktiv om att gå framåt i planeringen av            beror dock på om man får anslag för ändamålet i
25834: Nylands industridistrikts lokalbyråer. Hon med-       statsbudgeten.''
25835: delade också att hon kommer att bifalla ansök-           Hänvisande tili det ovan anförda vili vi i den
25836: mngen.                                                ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
25837:      Det nyländska industridistriktet är otvivelak-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
25838: tigt landets största både vad beträffar befolk-       följande spörsmål:
25839: ningsmängd och antalet företagare. Trots det
25840: finns det inte en enda lokalbyrå i hela distriktet.              Är Regeringen medveten om att
25841: Många motiv talar för att just Karis borde få en              grundandet av en lokalbyrå i Karis för
25842: dylik lokalbyrå. Karis utgör i detta avseende ett             industridistriktet skulie medföra små
25843: slags centralort i västra Nyland med lika avstånd             kosrnader om tjänster överflyttas från dis-
25844:  tili flera andra industriorter. Ekenäs, Pojo och             triktskontoret i Helsingfors och att
25845: Lojo ligger alla inom räckvidd för denna lokalby-             grundandet därför vore möjligt inom ra-
25846: rå. Det är viktigt att de västnyländska industri-             men för 1984 års budgetanslag, och om
25847: kommunerna kan i någon mån tävla med den                      så är,
25848:  expansiva industrin i huvudstadsregionen. Under                 har Regeringen för avsikt att snabbt
25849: år 1983 har Uudenmaan Maakuntaliitto r.y. i en                inrätta den första industrilokalbyrån som
25850: skrivelse tili handels- och industriministeriet,              länge planerats i Karis?
25851: 
25852:      Helsingfors den 22 december 1983
25853: 
25854:                       Pär Stenbäck                             Henrik Westerlund
25855: 
25856: 
25857: 
25858: 
25859: 428400158X
25860: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 321
25861: 
25862: Kirjallinen kysymys n:o 321                                                                  Suomennos
25863: 
25864: 
25865: 
25866: 
25867:                                   Stenbäck ym.: Teollisuuspiirien paikallistoimiston perustamisesta
25868:                                      Karjaalle
25869: 
25870: 
25871:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25872: 
25873:    Marraskuussa 1977 Karjaan kaupunginhallitus        nisteriölle kannattanut paikallistoimistojen pe-
25874: kääntyi Uudenmaan läänin teollisuuspiirin puo-        rustamista teollisuuspiiriin. Suomalainen maa-
25875: leen ja anoi, että teollisuuspiiri avaisi Karjaalle   kuntaliitto mainitsee parhaimpina sijoituspaikka-
25876: neuvonta- ja konsultaatiotoimiston. Helmikuussa       kuntina Karjaan, Järvenpään ja Loviisan kaupun-
25877: 1980 kaupunginhallitus uusi anomuksensa, tällä        git.
25878: kertaa valtioneuvostolle. Elokuussa 1981 kaupun-         Kun kauppa- ja teollisuusministeri Seppo
25879: ginhallitus kääntyi uudelleen kauppa- ja teolli-      Lindblom kesäkuussa 1983 puhui Karjaa-päivillä
25880: suusministeri Pirkko Työläjärven puoleen, ja          hän mm. sanoi, että Karjaa muodostaa keskus-
25881: muistutti aiemmasta valtioneuvostolle lähettä-        alueen läntisellä Uudellamaalla ja siitä syystä
25882: mästään kirjelmästä. Karjaan kaupunki, Nylands        paikallistoimisto voitaisiin luonnollisella tavalla
25883: Svenska Landskapsförbund ja Länsi-Uudenmaan           sijoittaa sinne. Lehtiselostuksen mukaan ministe-
25884: kauppakamari vetosivat 5 päivänä tammikuuta           ri Lindblom sanoi näin:
25885: 1982 yhdessä kauppa- ja teollisuusministeri Työ-         ''Tiedän, että teollisuusalueen paikallistoimis-
25886: läjärveen, jotta kysymys teollisuustoimiston pe-      to halutaan tänne Karjaalle. Kauppa- ja teolli-
25887: rustamisesta vihdoinkin ratkaistaisiin. Ministeri     suusministeriö katsoo, että Länsi-Uusimaa tarvit-
25888: Työläjärvi ilmoitti silloin, että Uudenmaan teolli-   see tällaisen palvelu toimiston .... Projektin läpi-
25889: suuspiirin paikallistoimistojen suunnittelua tul-     vieminen riippuu kuitenkin siitä, saadaanko han-
25890: laan viemään eteenpäin. Hän ilmoitti myös, että       ketta varten määrärahoja valtion tulo- ja menoar-
25891: hän tulee hyväksymään anomuksen.                      vioon.''
25892:    Uudenmaan teollisuuspiiri on epäilemättä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25893: maan suurin sekä asukasluvultaan että yrittäjien      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25894: lukumäärän suhteen. Siitä huolimatta koko alu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25895: eella ei ole ainoatakaan paikallistoimistoa. Monet    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25896: syyt puhuvat sen puolesta, että juuri Karjaan
25897: pitäisi saada paikallistoimisto. Karjaa muodostaa                Onko Hallitus tietoinen siitä, että teol-
25898: tässä suhteessa eräänlaisen keskipisteen läntisellä           lisuuspiirin paikallistoimiston perustami-
25899: Uudellamaalla, koska sieltä on samanpituiset                  nen Karjaalle aiheuttaisi vähäisiä kustan-
25900: välimatkat useille muille teollisuuspaikkakunnil-             nuksia, jos virkoja siirretään Helsingin
25901: le. Tammisaari, Pohja ja Lohja sijaitsevat kaikki             piirikonttorista, ja että toimiston perusta-
25902: tämän paikallistoimiston ulottuvissa. On tärkeää,             minen siitä syystä olisi mahdollinen vuo-
25903: että länsiuusmaalaiset teollisuuskunnat voivat                den 1984 valtion tulo- ja menoarvion
25904: jossain määrin kilpailla pääkaupunkiseudun kas-               puitteissa, ja jos niin on,
25905: vukykyisen teollisuuden kanssa. Vuonna 1983                      aikooko Hallitus nopeasti perustaa en-
25906: Uudenmaan Maakuntaliitto r. y. on 25. 5.198 3                 simmäisen kauan suunnitteilla olleen pai-
25907: päivätyssä kirjelmässään kauppa- ja teollisuusmi-             kallistoimiston Karjaalle?
25908: 
25909:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
25910: 
25911:                       Pär Stenbäck                             Henrik Westerlund
25912:                                       1983 vp. -       KK n:o 321                                         3
25913: 
25914: 
25915: 
25916: 
25917:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25918: 
25919:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           toimivien piiritoimistojen vahvistamiseen ja jou-
25920: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        duttu luopumaan uusien pysyvien toimipisteiden
25921: mies, 22 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-          avaamisesta.
25922: jeenne n:o 1885 ohella toimittanut valtioneuvos-           Kauppa- ja teollisuusministeriö on todennut
25923: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Uudenmaan läänin huomattavan yrityspohjan ja
25924: edustaja Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       läänin alueellisen rakenteen puoltavan erillisen
25925: sesta kysymyksestä n:o 321:                             toimipisteen perustamista läntiselle Uudellemaal-
25926:                                                         le. Tämä mahdollistaisi alueen yritystoiminnan
25927:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että teol-     neuvonta- ja koulutustoiminnan tehostamisen ja
25928:        lisuuspiirin paikallistoimiston perustami-       laajentamisen.
25929:        nen Karjaalle aiheuttaisi vähäisiä kustan-          Teollisuuspiirien toiminta kattaa huomattavan
25930:        nuksia, jos virkoja siirretään Helsingin         laajasti erilaisia neuvonta-, koulutus- ja rahoitus-
25931:        piirikonttorista, ja että toimiston perusta-     tehtäviä. Tämän johdosta varsinaisen teollisuus-
25932:        minen siitä syystä olisi mahdollinen vuo-        piiritoimiston tarkoituksenmukainen toimintå ei
25933:        den 1984 valtion tulo- ja menoarvion             ole toteutettavissa nykyistä pienemmällä henkilö-
25934:        puitteissa, ja jos niin on,                      määrällä. Tästä johtuen kauppa- ja teollisuusmi-
25935:           aikooko Hallitus nopeasti perustaa en-        nisteriö katsoo, että mahdollisten uusien paikal-
25936:        simmäisen kauan suunnitteilla olleen pai-        listoimistojen perustaminen on mahdollista vain
25937:        kallistoimiston Karjaalle?                       siten, että näihin voidaan palkata riittävästi uutta
25938:                                                         henkilökuntaa. Tällaisen toimintayksikön vähim-
25939:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mäiskooksi on katsottu kaksi yritystutkija- 1neu-
25940: ti seuraavaa:                                           vojahenkilöä sekä toimistosihteeri. Mikäli henki-
25941:     Teollisuuspiiriorganisaatio on vuodesta 1971        löstöresurssit jäävät tätä pienemmäksi, on toi-
25942: käsittänyt lääneittäin muodostetut teollisuuspiirit     minta tarkoituksenmukaisinta hoitaa päätoimis-
25943: sekä kuudessa läänissä lisäksi paikallistoimistoja.     tosta käsin esim. määräaikaisten vastaanottoaiko-
25944: Organisaatiota on eri yhteyksissä esitetty muutet-      jen avulla. Kokemukset ns. "yhden miehen"
25945: tavaksi perustamalla eräitä uusia teollisuuspiirejä     toimistoista eivät puolla näiden perustamista,
25946: sekä uusia paikallistoimistoja. Toistaiseksi            koska tällöin yritysten palvelutason ylläpitäminen
25947: kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei ole ollut         on vaikeaa erilaisten asioiden käsittelyn keskitty-
25948: mahdollisuuksia näiden esitysten toteuttamiseen.        essä samalle henkilölle.
25949:     Teollisuuspiirien toiminnalle asetetut vaati-          Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmis-
25950: mukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosi-        teltavana työryhmän asettaminen laatimaan teol-
25951: na. Alueellisessa elinkeinopolitiikassa on ryhdytty     lisuuspiirien kehittämisohjelmaa. Tämä työryh-
25952: kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota              mä tulee mm. käsittelemään teollisuuspiirien
25953: pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittämisen         henkilöstöresurssien lisäämistä ja ottamaan tässä
25954: tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tähän tähtäävät            yhteydessä kantaa uusien toimintayksiköiden pe-
25955: toimenpiteet ovat lisänneet teollisuuspiirien teh-      rustamiseen.
25956:  täviä PKT-yritysten neuvontaan ja yrittäjäkoulu-          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
25957:  tukseen sekä investointien ja kehittämishankkei-       teollisuuspiirin paikallistoimiston perustaminen
25958:  den rahoitukseen tähtäävien toimenpiteiden osal-       Karjaalle ei ole toteutettavissa virkojen siirrolla,
25959:  ta. Lisääntyvien tehtävien hoitamiseen on teolli-      vaan edellyttää uuden henkilöstön paikkaamista.
25960: suuspiirien henkilöresursseja voitu kuitenkin lisä-     Tarkoituksena on selvittää kuluvan vuoden aika-
25961:  tä vain rajoitetusti. Tämän johdosta henkilöstön       na edellytykset tarvittavien lisäresurssien saami-
25962:  lisäysmahdollisuudet on jouduttu käyttämään jo         seen.
25963: 
25964:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1984
25965: 
25966:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
25967: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 321
25968: 
25969: 
25970: 
25971: 
25972:                                Till Riksdagens Herr Talman
25973: 
25974:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningen av personalresurserna till förstärkande av
25975: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         redan befintliga distriktsbyråer och avstå från
25976: nr 1885 av den 22 december 1983 till vederbö-         inrättande av nya enheter.
25977: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar         Handels- och industriministeriet har konsta-
25978: översänt avskrift av följande av riksdagsman Sten-    terat att det vore motiverat med tanke på Ny-
25979: bäck m.fl. undertecknade spörsmål nr 321:             lands läns stora antal företag och länets regionala
25980:                                                       struktur att inrätta en särskild enhet i Västny-
25981:           Är Regeringen medveten om att               land, vilket skulle möjliggöra en effektivare och
25982:        grundandet av en lokalbyrå i Karis för         utvidgad företagsrådgivning och företagsutbild-
25983:        industridistriktet skulle medföra små          ning inom området.
25984:        kostnader om tjänster överflyttas från dis-       Industridistriktens verksamhet täcker i bety-
25985:        triktskontoret i Helsingfors och att           dande omfattning olika rådgivnings-, utbild-
25986:        grundandet därför vore möjligt inom ra-        nings- och finansieringsuppgifter. Därför är en
25987:        men för 1984 års budgetanslag, och om          ändamålsenlig verksamhet inte möjlig i egentliga
25988:        så är,                                         industridistriktsbyråer med mindre personalresur-
25989:           har Regeringen för avsikt att snabbt        ser än för nätvarande. Handels- och industrimi-
25990:        inrätta den första industrilokalbyrån som      nisteriet anser att inrättande av eventuella nya
25991:        länge planerats i Karis?                       lokalbyråer är möjligt endast genom att tillräck-
25992:                                                       ligt med ny personal anställs vid dessa byråer.
25993:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     Det har ansetts att minimistorleken för en sådan
25994: följande:                                             enhet är två företagsforskare 1företagskonsulenter
25995:    Industridistriktsorganisationen har sedan 1971     och en byråsekreterare. Om personalresurserna är
25996: bestått av länsvisa industridistrikt och dessutom     mindre, är den mest ändamålsenliga lösningen
25997: av lokalbyråer i sex län. Det har vid olika           att verksamheten sköts från huvudbyrån t.ex.
25998: tillfällen framförts förslag till organisationsän-    genom vissa mottagningstider. Erfarenheter av
25999: dringar genom att inrätta vissa nya industridis-      s.k. enmansbyråer talar inte för inrättandet av
26000: trikt och lokalbyråer. Tills vidare har handels-      sådana, eftersom det är då svårt att hålla service-
26001: och industriministeriet inte haft möjligheter att     nivån då olika typ av ärenden koncentreras på
26002: genomföra dessa förslag.                              samma person.
26003:    Kraven på industridistriktens verksamhet har          Handels- och industriministeriet förbereder
26004: ökat betydligt under de senaste åren. Inom den        tillsättandet av en arbetsgrupp som skall utarbeta
26005: regionala näringspolitiken har man alltmer fäst       ett utvecklingsprogram för industridistrikten. Ar-
26006: uppmärksamhet vid de möjiigheter som utveck-          betsgruppen skall bl.a. ta upp stärkandet av
26007: landet av små och medelstor industri erbjuder.        personalresurserna i industridistrikten och i detta
26008: Åtgärderna i detta syfte har ökat industridistrik-    sammanhang ta ställning till inrättande av nya
26009: tens uppgifter när det gäller rådgivning för de       enheter.
26010: små och medelstora företagen, företagarutbild-           Med stöd av vad ovan anförts anser regeringen
26011: ning samt finansiering av investeringar och ut-       att inrättande av industridistrikts lokalbyrå i
26012: vecklingsprojekt. Trots ökade uppgifter har in-       Karis inte är möjligt genom överflyttning av
26013: dustridistrikten emellertid bara i mycket begrän-     tjänster, utan förutsätter anställning av ny perso-
26014: sad omfattning kunnat öka personalresurserna.         nal. Avsikten är att i år utreda möjligheterna att
26015: Därför har man varit tvungen att inrikta ök-          få tilläggsresurser.
26016: 
26017:      Helsingfors den 23 februari 1984
26018: 
26019: 
26020:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
26021:                                                   1983 vp.
26022: 
26023: Skriftligt spörsmål nr 322
26024: 
26025: 
26026: 
26027: 
26028:                                     Stenbäck m.fl.: Om korrigeringen av vissa brister i företagsbeskatt-
26029:                                        ningen
26030: 
26031: 
26032:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
26033: 
26034:    Enligt mångas uppfattning är grundstrukturen          lig baslagstiftning om koncerner saknas. Med den
26035: av vår nuvarande företagsbeskattning om inte             nya aktiebolagslagen, som trädde i kraft 1980
26036: idealisk, så dock järnförelsevis tillfredsstäliande.     och som numera också ålägger koncerner att göra
26037: Någon genomgripande struktureli företags-                upp koncernbokslut, har denna invändning mot
26038: beskattningsreform torde det därför knappast             koncernbeskattningsregleringen bortfaliit.
26039: finnas behov av elier politiska möjligheter till.           Den nya aktiebolagslagen införde också såsom
26040: Detta betyder emeliertid inte, att det inte skulie       nya finansieringsformer för aktiebolagen lån mot
26041: finnas ett antal brister i företagsbeskattningen         konvertibla skuldebrev och optionslån. Sedan
26042: som snabbt borde rättas tili.                            HFD prövat frågan om vid viiken tidpunkt den
26043:    Dubbelbeskattningen av aktiebolags och andra          som förvärvat konvertibla skuldebrev och sedan
26044: samfunds inkomster har under en längre tid varit         bytt ut dessa mot aktier i bolaget skall anses ha
26045: föremål för en i huvudsak berättigad kritik. Med         förvärvat aktierna vid bestämmandet av tidsgrän-
26046: hänsyn tili att regeringen i propositionen 75/83         sen för skattefri realisationsvinst på aktierna och
26047: om förlängning av giltighetstiden för de nugäl-          slagit fast att tiden skali räknas från utbytet, har
26048: lande reglerna om dividendutdelningsavdrag vid           det visat sig att aktiebolagen i praktiken inte kan
26049: statsbeskattningen med tre år (förlängningen             utnyttja dessa nya finansieringsformer. Detta är
26050: stadfästes 2.12 .1983, FFS 901/83) meddelat att          ett missförhåliande som tekniskt sett bör vara
26051:  den under , ,denna tid ... strävar tili att utreda på   jämförelsevis enkelt att avhjälpa.
26052: vilket sätt samfundens möjligheter tili självfinan-         Genom en lagändring 1978 (FFS 1090/78)
26053: siering och denna finansierings förhåliande tili         infördes i företagsbeskattningen rätten att göra
26054: skuldfinansiering i beskattningshänseende fram-          s.k. driftsreservering. Andamålet med driftsreser-
26055:  deles borde regleras'' och då det kan antas att         veringen var att öka resultatutjämningsmöjlighe-
26056:  detta innebär ett löfte från regeringens sida att       terna för sådana arbetskraftsintensiva små och
26057:  utreda möjligheterna att avskaffa dubbelbeskatt-        medelstora företag som inte hålier större lager
26058:  ningen av aktiebolags och andra samfunds in-            och som därför inte på samma sätt som större
26059:  komster, bör man anta att denna fråga nu                kapitalintensiva och lagerhållande företag kan
26060:  befinner sig under beredning.                           reglera sitt skattemässiga resultat med tilihjälp av
26061:     Vår företagsbeskattning saknar koncernbeskatt-       avskrivningar och lagervärdering. Trots att drifts-
26062:  ningsregler. Sålunda är t.ex. öppna koncernbi-          reserveringssystemet genom lagändringar 1981
26063:  drag inom koncerner icke avdragbara för det             och 1982 (FFS 859/81 och 832/82) väsentligt
26064:  givande bolaget och skattefria för det mottagan-        förbättrats, lider systemet fortfarande av brister i
26065:  de. Särskilt denna omständighet men också över-         åtminstone två avseenden. Enligt nugällande
26066:  huvudtaget det faktum att koncernförhålianden           regler får den årliga avsättningen tili driftsreser-
26067:  inte är föremål för uttrycklig reglering inom           veringen uppgå till högst 75 % av den skattskyl-
26068:  företagsbeskattningen är ett ofta påtalat missför-      digas vinst under räkenskapsperioden före verk-
26069:  hållande. Här kan man hänvisa tili bl.a. företags-      stälid reservering. Denna s.k. vinstbindning, som
26070:  beskattningskommissionens betänkande 1980               ju inte förekommer ifråga om vare sig lagerned-
26071:  och industridelegationens stäliningstagande för         skrivningen eller avskrivningarna och som -
26072:  någon månad sedan. Länge kunde man på rätt              vilket kan vara värt att notera - saknas i
26073:  goda grunder hävda att en skattemässig reglering        motsvarande svenska reglering, kan knappast
26074:  i praktiken är svår att genomföra då en civilrätts-     vara ändamålsenlig med hänsyn tili driftsreserve-
26075: 428400121R
26076: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 322
26077: 
26078: ringens ändamål och de komplikationer vinst-           Hänvisande till det ovan anförda vill vi i den
26079: bindningen medför vid beskattningen. Vinst-          ordn~ng 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26080: bindningen har också påtalats som en brist i         ver nll vederbörande medlem av statsrådet ställa
26081: driftsreserveringssystemet av bl.a. företags-        följande spörsmål:
26082: beskattningskommissionen 1980 och delegatio-
26083: nen för småindustri och medelstor industri 1983.                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
26084:    Maximibeloppet av driftsreserveringen är en-             för att undanröja de ovan nämnda bris-
26085: ligt nugällande regler 20 % av de förskottsinne-            terna i gällande företagsbeskattning, och
26086: hållning underkastade lönerna under de 12 må-                 . har den för skattefrågor ansvariga mi-
26087: nader som föregår räkenskapsperiodens utgång. 1             ntstern redan igångsatt utrednings- eller
26088: och med att driftsreserveringens maximibelopp               beredningsarbete i sitt ministerium vilket
26089: på detta sätt är beroende av lönesumman kom-                syftar till att för hela regeringen framläg-
26090: mer enskilda rörelseidkare, som ju inte kan                 ga lagförslag i de ovan nämnda företags-
26091: betala lön åt sig själva, att med hänsyn till de            beskattningsfrågorna, och
26092: resultatutjämningsmöjligheter driftsreserveringen               är Regeringen medveten om att dessa
26093: erbjuder att befinna sig i ett sämre läge än de             reformer tekniskt sett är lätta att genom-
26094: företagare som driver verksamheten i bolagsform.            föra och inte leder till något betydande
26095: Också denna brist i driftsreserveringssystemet har          skattebortfall för beskattaren, och om så
26096: påtalats av bl.a. delegationen för småindustri och          är fallet,
26097: medelstor industri 1983.                                        viiken är Regeringens tidtabell för av-
26098:                                                             givande av propositionen i dessa företags-
26099:                                                             beskattningsfrågor?
26100: 
26101:     Helsingfors den 20 december 1983
26102: 
26103:                      Pär Stenbäck                             Boris Renlund
26104:                      Ole Norrback                             Henrik Westerlund
26105:                                            Håkan Nordman
26106:                                        1983 vp. -      KK n:o 322                                           3
26107: 
26108: Kirjallinen kysymys n:o 322                                                                      Suomennos
26109: 
26110: 
26111: 
26112: 
26113:                                    Stenbäck ym.: Eräiden puutteiden korjaamisesta yritysverotuksessa
26114: 
26115: 
26116:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26117: 
26118:    Monien mielestä nykyisen yritysverotuksen pe-         Uuden osakeyhtiölain tultua voimaan vuonna
26119: rusrakenne on, jos ei ihanteellinen, niin ainakin      1980, joka velvoittaa myös konserneja tekemään
26120: suhteellisen tyydyttävä. Tämän takia on tuskin         konsernitilinpäätöksiä, tämä konserniverotus-
26121: olemassa tarvetta tai poliittisia mahdollisuuksia      sääntöjä vastaan esitetty väite on poistunut.
26122: suorittaa perusteellinen ja rakenteellinen yritysve-      Uusi osakeyhtiölaki otti käyttöön osakeyhtiöi-
26123: rotusuudistus. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä,       den uusina rahoitusmuotoina vaihtovelkakirjat ja
26124: että yritysverotuksessa ei olisi joitakin puutteita,   optiolainat. KHO:n ratkaistua kysymyksen, minä
26125: jotka pitäisi korjata mitä pikimmin.                   ajankohtana vaihtovelkakirjoja hankkineen ja sit-
26126:                                                        temmin ne yhtiön osakkeisiin vaihtaneen on
26127:    Pääosaltaan oikeutetun arvostelun kohteena on
26128:                                                        katsottava hankkineen osakkeet määrättäessä ai-
26129: jo pitemmän aikaa ollut osakeyhtiöiden ja mui-
26130:                                                        karaja osakkeiden verovapaalle myyntivoitolle, ja
26131: den yhteisöjen tulojen kaksinkertainen verotus.
26132:                                                        vahvistettua, että aika on laskettava vaihdon
26133: Ottaen huomioon, että hallitus on esityksessään
26134:                                                        tapahtumisesta, on osoittautunut, että osakeyh-
26135: n:o 7511983 vp., jolla hallitus esittää jatkettavak-
26136:                                                        tiöt käytännössä eivät voi käyttää näitä uusia
26137: si kolmella vuodella nykyisiä sääntöjä valtionve-
26138:                                                        rahoitusmuotoja. Tämä on epäkohta, jonka voi
26139: rotuksessa tehtävästä osinkotulovähennyksestä
26140:                                                        suhteellisen helposti korjata teknillisesti ottaen.
26141: (jatkaminen vahvistettiin 2. 12. 1983, Ask 9011
26142: 83 ), lausunut, että " ... Tänä aikana hallitus pyr-      Vuonna 1978 tehdyllä lainmuutoksella (Ask
26143: kii selvittämään, millä tavoin yhteisöjen omara-       1090/ 78) yritysverotukseen otettiin oikeus tehdä
26144: hoitusmahdollisuus ja sen suhde velkarahoituk-         ns. toimintavarauksia. Toimintavarausten tarkoi-
26145: seen tulisi verotuksellisesti vastaisuudessa järjes-   tuksena oli lisätä mahdollisuuksia tulontasauk-
26146: tää.'' ja että tämä merkitsee hallituksen antamaa      seen sellaisten pienten ja keskisuurten työvaltais-
26147: lupausta selvittää mahdollisuudet poistaa osa-         ten yritysten osalta, joilla ei ole suuria varastoja ja
26148: keyhtiöiden ja muiden yhteisöjen tulojen kaksin-       jotka tämän vuoksi eivät voi samalla tavalla
26149: kertainen verotus, voidaan olettaa, että tätä kysy-    säädellä poistoilla ja varastojen arvostuksella vero-
26150: mystä parhaillaan selvitetään.                         tettavaa tulostaan kuin isommat pääomavaltaiset
26151:                                                        ja varastoja pitävät yritykset. Huolimatta siitä,
26152:    Yritysverotuksessamme ei ole sääntöjä konser-       että toimintavarausjärjestelmää on vuosina 1981
26153: nien verottamisesta. Siten esim. avoimet konser-       ja 1982 (Ask 859/81 ja 832/82) olennaisesti
26154: niavustukset konsernin sisällä eivät ole vähennys-     parannettu, järjestelmää vaivaavat puutteet aina-
26155: kelpoisia antavan yhtiön osalta eivätkä verovapai-     kin kahdessa suhteessa. Nyt voimassa olevien
26156: ta vastaanottavan yhtiön osalta. Erityisesti tämä      sääntöjen mukaan vuosittainen toimintavaraus
26157: seikka, mutta myös se tosiasia, että konsernisuh-      saa olla korkeintaan 75 % verovelvollisen voitosta
26158: teita ei ole nimenomaisesti säännelty yritysvero-      toimintavarauksen tekemistä edeltävänä tilikau-
26159: tuksessa, on epäkohta, josta usein puhutaan.           tena. Tämä ns. voiton sitominen, joka ei esiinny
26160: Tällöin voidaan viitata mm. yritysverotustoimi-        varastojen aliarvostuksen eikä poistojen yhteydes-
26161: kunnan vuonna 1980 jättämään mietintöön ja             sä ja joka, mikä on huomion arvoista, puuttuu
26162: teollisuusvaltuuskunnan kannanottoon muutama           vastaavasta ruotsalaisesta sääntelystä, voi tuskin
26163: kuukausi sitten. Pitkään voitiin aika hyvin perus-     olla tarkoituksenmukainen silmällä pitäen toi-
26164: tein väittää, että verotuksen sääntely oli käytän-     mintavarauksen tarkoitusta ja niitä komplikaati-
26165: nössä vaikeasti toteutettavissa, koska siviilioikeu-   oita, joihin voiton sitominen johtaa verotuksen
26166: dellista konserneja koskevaa peruslainsäädäntöä        suorittamisen yhteydessä. Mm. yritysverotustoi-
26167: ei ollut.                                              mikunta vuonna 1980 ja pien- ja keskisuuren
26168: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 322
26169: 
26170: teollisuuden valtuuskunta vuonna 1983 ovat kat-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26171: soneet voiton sitomisen olevan peruste toiminta-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26172: varausjärjestelmässä.
26173:    Toimintavarauksen korkein määrä voi nyt voi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26174: massa olevien sääntöjen mukaan olla 20 %                      ryhtyä poistaakseen edellä mainitut puut-
26175: ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä                 teet yritysverotuksestamme, ja
26176: 12 kuukauden ajalta, joka edeltää tilikauden                     onko veroasioista vastaava ministeri jo
26177: päättymistä.                                                  aloittanut ministeriössään selvitys- ja val-
26178:    Toimintavarauksen maksimimäärän ollessa täl-               mistelutyön, jotta koko Hallitukselle voi-
26179: lä tavalla sidottu palkkasummaan joutuvat yksi-               taisiin esittää edellä mainittuja yritysvero-
26180: tyiset liikkeenharjoittajat, jotka eivät voi· maksaa          tuskysymyksiä koskeva lakiesitys, ja
26181: palkkaa itselleen, niiden mahdollisuuksien osal-
26182: ta, jotka toimintavaraus antaa voitontasaamiseen,                onko Hallitus tietoinen siitä, että nämä
26183: huonompaan asemaan kuin yrittäjät, jotka har-                 uudistukset ovat teknillisesti helposti to-
26184: joittavat toimintaa yhtiömuodossa. Myös tähän                 teutettavissa eivätkä johda verottajan
26185: puutteeseen toimintavarausjärjestelmässä mm.                  kannalta mihinkään merkittävään verotu-
26186: pien- ja keskisuuren teollisuuden valtuuskunta                lojen vähenemiseen, ja jos on,
26187: on puuttunut vuonna 1983.                                       niin mikä on Hallituksen aikataulu
26188:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            näitä verotuskysymyksiä koskevan Halli-
26189: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                  tuksen esityksen antamisen osalta?
26190: 
26191:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1983
26192: 
26193:                       Pär Stenbäck                                      Boris Renlund
26194:                       Ole Norrback                                      Henrik Westerlund
26195:                                              Håkan Nordman
26196:                                        1983 vp. -      KK n:o 322                                         5
26197: 
26198: 
26199: 
26200: 
26201:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26202: 
26203:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ehdotukset ja kannanotot yritysverotuksen muu-
26204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toksiksi. Hallitus on jo antanut eduskunnalle
26205: olette 20 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-        useita yritysten tuloverotusta koskevia lakiehdo-
26206: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuksia, kuten esimerkiksi laiksi tutkimusvähen-
26207: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        nyksestä valtionverotuksessa.
26208: Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Hallitusohjelmassa todetaan, että yritysverotus-
26209: myksestä n:o 322:                                      ta kehittämällä luodaan edellytyksiä yritysten
26210:                                                        rahoitusrakenteen vahvistamiselle ja kannuste-
26211:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taan investointeja uusille ja riskialttiille aloille.
26212:        ryhtyä poistaakseen edellä mainitut puut-       Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedelly-
26213:        teet yritysverotuksestamme, ja                  tyksiä parannetaan PKT-neuvottelukunnan esi-
26214:           onko veroasioista vastaava ministeri jo      tysten pohjalta pyrkien byrokratian keventämi-
26215:        aloittanut ministeriössään selvitys- ja val-    seen, verotuksen yksinkertaistamiseen, koulutus-
26216:        mistelutyön, jotta koko Hallitukselle voi-      toiminnan ja yritysten kehittämispalvelusten te-
26217:        taisiin esittää edellä mainittuja yritysvero-   hostamiseen sekä valtion erityisrahoituksen kehit-
26218:        tuskysymyksiä koskeva lakiesitys, ja            tämiseen. Veropolitiikalla tuetaan työllisyyttä ja
26219:           onko Hallitus tietoinen siitä, että nämä     inflaation torjuntaa. Veronmaksajien oikeustur-
26220:        uudistukset ovat teknillisesti helposti to-     vaa parannetaan ja verorikollisuus ehkäistään.
26221:        teutettavissa eivätkä johda verottajan             Kuluvaa vuotta koskevan valtion tulo- ja me-
26222:        kannalta mihinkään merkittävään verotu-         noarvioesityksen yleisperusteluissa kerrotaan, että
26223:        lojen vähenemiseen, ja jos on,                  yritysverotuksen alueella jatketaan kehittämis-
26224:           niin mikä on Hallituksen aikataulu           mahdollisuuksien kartoittamista tavoitteena ny-
26225:        näitä verotuskysymyksiä koskevan halli-         kyistä yksinkertaisempi, neutraali, pääoma- ja
26226:        tuksen esityksen antamisen osalta?              henkilöverotuksen sekä kansainvälisen kehityksen
26227:                                                        kanssa sopusoinnussa oleva järjestelmä.
26228:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Ed. Stenbäckin ym. kirjallisen kysymyksen pe-
26229: ti seuraavaa:                                          rusteluissa mainittujen verokysymysten ratkaisut
26230:    Kysymyksen perusteluissa viitataan viiteen yri-     tulevat määräytymään valittavan yritysten tulove-
26231: tysverotuskysymykseen, jotka ovat olleet valtiova-     rotuksen kehittämislinjan mukaisesti. Ratkaisu-
26232: rainministeriössä selvityksen kohteena jo ennen        jen edellyttämät selvitykset ovat käynnissä. Yri-
26233: tämän hallituksen nimittämistä. Yritysverotuksen       tysverotusta koskevien uudistusten valmistelun
26234: kysymyksistä ovat näiden lisäksi olleet selviteltä-    joutuisuudesta tulen huolehtimaan. Vastuu yri-
26235: vinä ja valmisteltavina lukuisat muut muun mu-         tysverotuksen uudistamisesta on kaikkien halli-
26236: assa kysymyksen perusteluissa mainittujen elinten      tuspuolueiden yhteinen.
26237: 
26238:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
26239: 
26240:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
26241: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 322
26242: 
26243: 
26244: 
26245: 
26246:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26247: 
26248:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Regeringen har redan avlåtit tili riksdagen flef(
26249: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         propositioner angående företagens inkomstbe·
26250: av den 20 december 1983 till vederbörande             skattning, såsom t.ex. förslaget tililag om forsk·
26251: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    ningsavdrag vid statsbeskattningen.
26252: av riksdagsman Stenbäck m.fl. undertecknade              1 regeringsprogrammet konstateras att mar
26253: spörsmål nr 322:                                      genom att utveckla företagsbeskattningen skapa1
26254:                                                       förutsättningar för att stärka företagens finansie·
26255:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ringsstruktur och sporrar tili investeringar på ny~
26256:        för att undanröja de ovan nämnda bris-         och riskfylida områden. Verksamhetsförutsätt·
26257:        terna i gällande företagsbeskattning, och      ningarna för de små och medelstora företager
26258:           har den för skattefrågor ansvariga mi-      förbättras utgående från delegationens för småin·
26259:        nistern redan igångsatt utrednings- eller      dustri och medelstor industri förslag, varvid mar
26260:        beredningsarbete i sitt ministerium vilket     strävar att minska byråkratin, förenkla beskatt·
26261:        syftar till att för hela regeringen framläg-   ningen, effektivera utbildningsverksamheten od:
26262:        ga lagförslag i de ovan nämnda företags-       de tjänster som erbjuds för utvecklande av före·
26263:        beskattningsfrågorna, och                      tagen, samt att utveckla statens specialfinansie·
26264:           är Rege.ringen medveten om att dessa        ring. Genom skattepolitiken stöder man syssel·
26265:        reformer tekniskt sett är lätta att genom-     sättningen och inflationsbekämpningen. Skatte·
26266:        föra och inte leder till något betydande       betalarnas rättsskydd förbättras och skattebrotter
26267:        skattebortfall för beskattaren, och om så      förebyggs.
26268:        är fal1et,                                        1 den allmänna motiveringen tili statsverkspro·
26269:           viiken är Regeringens tidtabell för av-     positionen för detta år sägs det att kartlägg·
26270:        givande av propositionen i dessa företags-     ningen av utvecklingsmöjligheterna fottgår p~
26271:        beskattningsfrågor?                            företagsbeskattningens område med sikte på et1
26272:                                                       enklare, neutralt system som överensstämme1
26273:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       med kapital- och personbeskattningen och mec
26274: anföra följande:                                      den internationelia utvecklingen.
26275:                                                           Hur de skattefrågor som nämns i motiveringer
26276:    1 motiveringen till spörsmålet hänvisas till fem   tili det spörsmål som ställts av riksdagsmar
26277: företagsbeshttningsfrågor vilka har varit föremål     Stenbäck m.fl. kommer att avgöras blir beroendc
26278: för utredning i finansministeriet redan innan         av viiken linje man väljer för utvecklande a~
26279: denna regering utnämndes. Utöver dessa har            företagens inkomstbeskattning. De utredninga;
26280: talrika andra företagsbeskattningsfrågor varit un-    som detta beslut förutsätter är under arbete. Ja!
26281: der utredning och beredning, bl.a. de förslag och     kommer att se till att beredningen av reformerm
26282: ställningstaganden angående ändring av företags-      av företagsbeskattningen sker snabbt. Alla rege·
26283: beskattningen som framlagts av de i motive-           ringspattierna har ett gemensamt ansvar för re·
26284: ringen till spörsmålet nämnda organen.                formen av företagsbeskattningen.
26285: 
26286:     Helsingfors den 10 februari 1984
26287: 
26288:                                                                             Minister Pekka Vennamo
26289:                                                  1983 vp.
26290: 
26291: Kirjallinen kysymys n:o 323
26292: 
26293: 
26294: 
26295: 
26296:                                     E. Laine: Kustavintien linjauksen muuttamisesta Raisiossa
26297: 
26298: 
26299:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26300: 
26301:    TVL:n tahtoa ja toivomuksia noudattaen on            edellä kerrottua eli hyväksyttyä vaihtoehtoa pa-
26302: Raision kaupungin yleiskaavassa suoritettu Kusta-       rempi. Näin ollen tulisi vielä harkita tielinjauk-
26303: vintien uusi linjaus sekä Toravuorentien ja siitä       sen muuttamista ennen kuin ryhdytään raken-
26304: lähtevän kokoojatien rakentaminen suunniteltu           nustoimenpiteisiin.
26305: niin tapahtuvaksi, että sanottujen teiden rakenta-        Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
26306: minen yleiskaavassa edellytetyllä tavalla tulee         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26307: häiritsemään olemassa olevan asutuksen kiinteyt-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26308: tä mm. pirstomalla nykyisiä tiloja. Ainakin yh-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26309: den tilan suunniteltu tielinjaus tulee pirstomaan
26310: neljään osaan, mikä merkitsee tilan viljelysmaa-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26311: käytön tekemistä lähes mahdottomaksi. Alkupe-                  siin Kustavintien linjauksen muuttami-
26312: räisessä suunnitelmassa oli esillä n. 10 erilaista             seksi Raisiossa sellaiseksi, ettei tie pirstoa
26313: tielinjausta, joista ainakin vaihtoehto 1 olisi ollut          olemassa olevaa asutusta ja siihen sisälty-
26314:                                                                viä tiloja?
26315: 
26316:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1983
26317: 
26318:                                                 Ensio Laine
26319: 
26320: 
26321: 
26322: 
26323: 4284000692
26324: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 323
26325: 
26326: 
26327: 
26328: 
26329:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26330: 
26331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          massaan lausunnossa. Raision kaupunginvaltuus-
26332: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        to on puolestaan syksyllä 1983 hyväksynyt työryh-
26333: mies, lähettänyt 22 päivänä joulukuuta 1983             män suosituksen hyväksyessään Raision yleiskaa-
26334: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston             van. Lisäksi Kustavintien varrelle on vahvistettu
26335: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       vv. 1981-83 muutama asemakaava, joiden tie-
26336: taja Ensia Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta        verkkoratkaisu pohjautuu työryhmän suosituk-
26337: kysymyksestä n:o 323:                                    seen. Suosituksen mukaiset järjestelyt on esitetty
26338:                                                         myös syksyllä 1983 ympäristöministeriölle vahvis-
26339:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26340:                                                          tettavaksi alistetussa Varsinais-Suomen vaiheseu-
26341:        siin Kustavintien linjauksen muuttami-            tukaava 2:ssa.
26342:        seksi Raisiossa sellaiseksi, ettei tie pirstoa      Valittu vaihtoehto on yleisen tieverkon kannal-
26343:        olemassa olevaa asutusta ja siihen sisälty-      ta tyydyttävä, koska se mahdollistaa sekä valta-
26344:        viä tiloja?                                      tien parantamisen tarvittaessa moottoritieksi että
26345:                                                         Kustavintien parantamisen seudullisen tien ta-
26346:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        soon. Valittu tieverkkoratkaisu tukee hyvin kaa-
26347: ti seuraavaa:                                           voitusta ja luo hyvät liikenneyhteydet Kustavin-
26348:    Kustavintien siirtoa uuteen paikkaan on esitet-      tien pohjois- ja eteläpuolelle suunnitelluille teol-
26349: ty ''Raision pohjoisten alueiden tieverkkosuunni-       lisuusalueille sekä Kustavintien varteen sijoittu-
26350: telmassa", joka on laadittu vuosina 1977-1980           ville asuntoalueille. Lisäksi Kustavintien ja valta-
26351: Raision kaupungin ja Turun tie- ja vesirakennus-        tien uusi eritasoliittymä sijaitsee maastollisesti ja
26352: piirin yhteisessä työryhmässä. Suunnitelmassa on        liikenteellisesti edullisessa paikassa.
26353: tutkittu nykyisen valtatien n:o 8 parantamismah-           Valittu vaihtoehto perustuu ratkaisuun, jossa
26354: dollisuuksia paikallaan moottoritieksi . nykyisestä     Kustavintie on esitetty rakennettavaksi uuteen
26355: Raision eritasoliittymästä (Turun ohikulkutieltä)       paikkaan noin 1 km:n matkalla. Uudesta tielin-
26356: pohjoiseen sekä siihen liittyen Kustavintien ja         jasta aiheutuvia haittoja ei voida pitää suurina
26357: Toravuorentie-Jätämäentie        pääkatuyhteyden        eikä ratkaisevina, koska Raision kaupunki on
26358: järjestelyjä. Työryhmä muodosti 11 tieverkko-           kaavoittamassa tienvarsialueet joko asuin-, teolli-
26359: vaihtoehtoa, joista vertailun jälkeen suositeltiin      suus- tai varastoalueiksi taikka muiksi tehokkaan
26360: valittavaksi jatkotyön pohjaksi vaihtoehto 9. Sii-      maankäytön alueiksi eikä maatalouskäyttöön.
26361: nä Kustavintien liittymää valtatiellä n:o 8 on             Niin kuin edellä on todettu tehdyt tie- ja
26362: esitetty siirrettäväksi n. 800 m nykyistä pohjoi-       katuratkaisut Raisiossa perustuvat perusteellisiin
26363: semmaksi. Raision keskustan länsipuolelle raken-        selvityksiin ja ovat asianmukaisessa järjestyksessä
26364: nettava Toravuorentie liittyy suunnitelman mu-          sekä kaupungin että tieviranomaisten hyväksy-
26365: kaan Kustavintiehen. Tie- ja vesirakennushallitus       miä. Kun lisäksi tehdyt ratkaisut sisältyvät myös
26366: on hyväksynyt pääperiaatteiltaan työryhmän suo-         alueen seutukaavaan, ei kysymys anna aihetta
26367: situksen 12.2.1982 tieverkkosuunnitelmasta anta-        toimenpiteisiin liikenneministeriön taholta.
26368: 
26369:     Helsingissä tammikuun 18 päivänä 1984
26370: 
26371:                                                                       Liikenneministeri Matti Puhakka
26372:                                       1983 vp. -      KK n:o 323                                        3
26373: 
26374: 
26375: 
26376: 
26377:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26378: 
26379:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att Reso generalpian godkändes. Vidare har någ-
26380: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ra stadsplaner, vilkas vägnätslösningar grundar
26381: av den 22 december 1983 tili vederbörande             sig på arbetsgruppens rekommendation, under
26382: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    åren 1981-83 faststälits för områden invid Gus-
26383: av riksdagsman Ensio Laine undertecknade spörs-       tavsvägen. Arrangemang enligt rekommendatio-
26384: mål nr 323:                                           nen föreslås också i den etappregionplan 2 för
26385:                                                       Egentliga Finland, som hösten 1983 understäli-
26386:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         des miljöministeriet för faststälielse.
26387:        att ändra Gustavsvägens riktning i Reso
26388:        så att vägen inte splittrar existerande           Det alternativ som har valts är tilifredsställan-
26389:        bebyggelse och i denna innefattande lä-        de med tanke på det allmänna vägnätet, efter-
26390:        genheter?                                      som det gör det möjligt både att vid behov bygga
26391:                                                       ut huvudvägen tili motorväg och att förbättra
26392:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Gustavsvägen så att den motsvarar en regional
26393: anföra följande:                                      vägs standard. Den vägnätslösning som valts
26394:                                                       stöder planläggningen på ett bra sätt och skapar
26395:    En ornförläggning av Gustavsvägen har före-        goda trafikförbindelser tili de industriområden
26396: slagits i planen för vägnätet i norra Reso, som       som planerats norr och söder om Gustavsvägen
26397: gjordes upp under åren 1977-1980 i en gemen-          samt tili de bostadsområden som förläggs vid
26398: sam arbetsgrupp för Reso stad och Åbo väg- och        Gustavsvägen. Vidare ligger Gustavsvägens och
26399: vattenbyggnadsdistrikt. I planen har man under-       riksvägens nya planskilda anslutning på ett gynn-
26400: sökt möjligheterna att bygga ut nuvarande hu-         samt ställe, med tanke på terräng och trafik.
26401: vudväg 8, där den för närvarande löper, tili
26402: motorväg norrut från Reso planskilda anslutning          Det alternativ man valt grundar sig på en
26403: (från Åbo omfartsväg) samt, i anslutning härtili,     lösning enligt viiken Gustavsvägen skulle byggas
26404: arrangemangen angående Gustavsvägen och hu-           längs en ny led på en sträcka av cirka 1 km. De
26405: vudgatuförbindelsen Toravuorentie-J ärämäentie.       olägenheter som den nya väglinjen åsamkar kan
26406: Arbetsgruppen utarbetade 11 förslag tili vägnät,      inte anses vara stora eller avgörande, emedan
26407: av vilka man efter jämförelse föreslog alternativ 9   Reso stad håller på att planlägga områdena längs
26408: som underlag för fortsatt arbete. Enligt detta        vägen tili antingen bostads-, industri- eller lager-
26409: alternativ skulie Gustavsvägens anslutning på         områden eller tili andra områden med effektiv
26410: riksväg nr 8 förflyttas cirka 800 meter norrut.       markanvändning, och inte för jordbruk.
26411: Toravuorentie som byggs västerom Reso centrum            Såsom ovan konstaterats grundar sig väg- och
26412: ansluter sig enligt planen tili Gustavsvägen. Väg-    gatulösningarna i Reso på grundliga utredningar
26413: och vattenbyggnadsstyrelsen godkände i sitt ut-       och de har godkänts i vederbörlig ordning av
26414: låtande om vägnätsplanen 12.2.1982 arbetsgrup-        både staden och vägmyndigheterna. Då de avgö-
26415: pens rekommendation i huvuddrag. Reso stads-          randen som fattats därtili innefattar också områ-
26416: fulimäktige för sin del har godkänt arbetsgrup-       dets regionplan ger spörsmålet inte anledning tili
26417: pens rekommendation hösten 1983, i och med            åtgärder från trafikministeriets sida.
26418: 
26419:      Helsingfors den 18 januari 1984
26420: 
26421:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
26422:            1
26423:           1
26424:          1
26425:         1
26426:        1
26427:       1
26428:      1
26429:     1
26430:    1
26431:   1
26432:  1
26433: 1
26434:                                                 1983 vp.
26435: 
26436: Kirjallinen kysymys n:o 324
26437: 
26438: 
26439: 
26440: 
26441:                                    Paasio: Kuntien mahdollisuudesta saada ennakkoratkaisu rakennus-
26442:                                       hankkeen aikaistamisesta
26443: 
26444: 
26445:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26446: 
26447:    Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja           3 momentissa tarkoitetun hankkeen aloit-
26448: -avustuksista annetun lain 13 §:n 3 momentin                  tamista koskevan etukäteisratkaisun.
26449: mukaan ''valtion asianomainen viranomainen voi                (3.4.)
26450: hakemuksesta etukäteen ratkaista, tullaanko val-
26451: tionosuus perustamiskustannuksia aiheuttavaan              Kyseistä säännöstä on kuitenkin sovellettu vii-
26452: hankkeeseen erityisestä syystä suorittamaan''.         me aikoina siten, etta ennakkoratkaisun hyväksy-
26453:    Säännöstä on käytännössä sovellettu terveyskes-     minen on edellyttänyt vastaavaa vähennystä tulo-
26454: kusten ja sairaaloitten rakennushankkeissa siten,      ja menoarviossa hyväksyttyyn toteuttamisohjel-
26455: että tulo- ja menoarviovuotta seuraavana vuonna        mien hyväksymisvaltuuteen. Koska toteuttamis-
26456: aloitettavaksi suunniteltu hanke on tällä ennak-       ohjelmien hyväksymisvaltuus on käytetty tulo- ja
26457: koratkaisulla voitu aloittaa tulo- ja menoarvio-       menoarviovuoden varsinaisiin hankkeisiin, ei en-
26458: vuoden aikana. Toteuttamisohjelma ja valtion-          nakkoratkaisun antaminen ole mahdollista il-
26459: osuus on hyväksytty jälkikäteen suunnitellun ai-       man, että jokin tulo- ja menoarviovuoden varsi-
26460: kataulun mukaisesti.                                   naisista hankkeista siirretään seuraavalle vuodel-
26461:    Menettely on ollut usein työllisyysnäkökohtien      le.
26462: perusteella käyttökelpoinen. Työt on voitu käyn-           Koska lainsäätäjän ilmeinen tarkoitus on ollut
26463: nistää keskitalven sijasta jo edellisenä syksynä.      todellisen mahdollisuuden luominen ennakkorat-
26464: Säännös on ollut joustava ja kaikkia tyydyttävä.       kaisujen myöntämiselle ja koska tämä mahdolli-
26465:    Valtioneuvosto on erityisesti painottanut kysei-    suus käytännössä käytössä olevalla tulkinnalla
26466: sen säännöksen merkitystä hyväksyessään sosiaali-      evätään, esitän kunnioittavasti valtiopäiväjärjes-
26467: huollon ja terveydenhuollon valtakunnalliset           tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneu-
26468: suunnitelmat vuosiksi 1984-1988 mainitsemaila          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
26469: mm.:                                                   van kysymyksen:
26470:            että sosiaali- ja terveysministeriö voi               Onko Hallitus tietoinen, että kuntien
26471:         erityisestä syystä hyväksyä merkittävän               ja kuntainliittojen valtionosuuksista an-
26472:         hankkeen aloittamisen suunniteltua aloit-             netun lain 13 §:n 3 momentin nykyisellä
26473:         tamisvuotta aikaisemmin. Valtionosuus                 tulkinnalla käytännössä evätään ennakko-
26474:         suoritetaan kuitenkin, ellei valtion tulo-            ratkaisun saaminen rakennushankkeen ai-
26475:         ja menoarviosta muuta johdu, toteutta-                kaistamiseksi, ja jos on,
26476:         misohjelman tultua suunnitellulla tavalla                millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
26477:         hyväksytyksi, edellyttäen, että sosiaali- ja          koo ryhtyä eduskunnan tarkoittaman käy-
26478:         terveysministeriö on tehnyt KVOL 13 §:n               tännön soveltamiseksi?
26479: 
26480:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1983
26481: 
26482:                                               Pertti Paasio
26483: 
26484: 
26485: 
26486: 
26487: 428400159Y
26488: 2                                        1983 vp. -       KK n:o 324
26489: 
26490: 
26491: 
26492: 
26493:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26494: 
26495:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            toimenpiteistä. Myös valtion viranomaisen viivyt-
26496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             tely toteuttamisohjelman käsittelyssä voinee
26497: olette 28 päivänä joulukuuta 1983 päivätyn kir-           muodostaa erityisen syyn. Myös erityisen painavat
26498: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          työllisyysnäkökohdat voinevat olla laissa tarkoi-
26499: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           tettuja erityisiä syitä. Valtionosuuden suorittami-
26500: Pertti Paasion näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        sen kohtuullisuutta taas täytynee arvioida etu-
26501: myksestä n:o 324:                                         päässä kunnan tai kuntainliiton näkökulmasta.
26502:                                                           Laissa olevia sanontoja ''erityisestä syystä'' ja
26503:             Onko Hallitus tietoinen, että kuntien         "kohtuullisina" täytynee yleisesti tulkita hyvin
26504:          ja kuntainliittojen valtionosuuksista an-        ahtaasti ja ne voinevat olla olemassa vain poik-
26505:          netun lain 13 §:n 3 momentin nykyisellä          keuksellisesti.
26506:          tulkinnalla käytännössä evätään ennakko-
26507:                                                              Lain 13 §:n 3 momentin mukainen ennakko-
26508:          ratkaisun saaminen rakennushankkeen ai-
26509:                                                           ratkaisu voidaan antaa vain, jos 2 momentin
26510:          kaistamiseksi, ja jos on,
26511:                                                           mukaiset oikeudelliset edellytykset ovat olemas-
26512:             millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-       sa. Ennakkoratkaisun antaminen tapahtuu näissä
26513:          koo ryhtyä eduskunnan tarkoittaman käy-
26514:                                                           puitteissa tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyt-
26515:          tännön soveltamiseksi?                           täen. Ottaen huomioon 2 momentin mukaisten
26516:                                                           olosuhteiden poikkeuksellisuus, täytynee katsoa,
26517:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:            ettei 3 momentin ennakkoratkaisumenettelyä
26518:     Kuntien valtionosuuksista ja -avustuksista an-        voida käyttää yleisenä menettelytapana silloin,
26519: netun lain (35/73) 13 §:n 2 momentin mukaan               kun tarkoituksenmukaisuussyistä halutaan poike-
26520: ei valtionosuutta perustamiskustannuksiin suori-          ta valtakunnallisissa suunnitelmissa vahvistetuista
26521: teta, jos perustamissuunnitelmaa edellyttävään            toteuttamisaikatauluista.
26522: toimenpiteeseen on ryhdytty ennen kuin sen                   Kysymyksessä tarkoitetussa ongelmassa ei ole
26523: toteuttamisohjelma on hyväksytty, ellei valtion-          niinkään kysymys kuntien valtionosuuksista ja
26524: osuuden myöntämistä ole erityisistä syistä pidet-         -avustuksista annetun lain 13 § :n tulkinnasta,
26525: tävä kohtuullisena. Saman pykälän 3 momentin              esim. siitä milloin pykälässä mainittujen erityis-
26526: mukaan valtion asianomainen viranomainen voi              ten syiden on katsottava olevan olemassa ja
26527: hakemuksesta etukäteen ratkaista, tullaanko val-          jolloin ennakkokannanotto voidaan antaa, vaan
26528: tionosuus 2 momentissa tarkoitetusta erityisestä          ennen muuta siitä, miten myönteinen ennakko-
26529: syystä suorittamaan. Päätöstä on sitovana nouda-          ratkaisu on otettava huomioon tulo- ja menoarvi-
26530: tettava käsiteltäessä aikanaan valtionosuuden             oon sisältyvää toteuttamisohjelmien hyväksymis-
26531: suorittamista koskevaa asiaa.                             valtuutta sovellettaessa.
26532:    Lain 13 §:n 2 momentin mukaan valtionosuu-                Kysymyksessä tarkoitettu ongelma syntyy sil-
26533: den myöntämisen edellytyksenä on erityisten syi-          loin, kun myönteisen ennakkoratkaisun antami-
26534: den ja kohtuullisuuden olemassaolo. Nämä ovat             nen ja toteuttamisohjelman hyväksyminen tapah-
26535: sellaisia tekijöitä, jotka on ratkaistava ns. oikeus-     tuvat eri vuosina. Mikäli ne tapahtuvat samana
26536: harkinnalla. Mikäli tällaiset olosuhteet ovat ole-        budjettivuonna, ei ongelmaa synny, koska to-
26537: massa, valtionosuusviranomaiselle ei jää harkinta-        teuttamisohjelmaa hyväksyttäessä ei hyväksymis-
26538: valtaa siihen nähden, suoritetaanko valtionosuut-         valtuutta enää toistamiseen käytetä. Niissä ta·
26539: ta vai ei, vaan se on aina suoritettava.                  pauksissa, joissa myönteisen ennakkoratkaisun
26540:    Lain esitöistä ei ole saatavissa mitään johtoa         antaminen ja toteuttamisohjelman hyväksyminen
26541: sille, mitä erityisillä syillä on ajateltu tarkoitetta-   tapahtuvat eri vuosina, meneteltiin aina vuoteen
26542: van. Tällaisina syinä saattaisi oikeuskäytäntäkin         1983 saakka niin, että toteuttamisohjelmien hy-
26543: huomioon ottaen tulla kysymykseen hankkeen                väksymisvaltuutta käytettiin ennakkoratkaisun
26544: poikkeuksellinen kiireellisyys etenkin, jos se ai-        mukaisen hankkeen osalta sinä vuonna, jona
26545: heutuu kolmannen eli ulkopuolisen osapuolen               hankkeen toteuttamisohjelma hyväksyttiin. Vuo-
26546:                                        1983 vp. -      KK n:o 324                                        3
26547: 
26548: desta 1983 alkaen ennakkoratkaisun mukaista            tavissa toteuttamisohjelman hyväksymiseen. Kun
26549: hanketta vastaava vähennys on tehty jo ennakko-        hyväksymisvaltuusmenettelyn eräänä tavoitteena
26550: ratkaisun antamisvuoden hyväksymisvaltuuteen.          on pidetty eduskunnan budjettivallan korosta-
26551:     Vähennyksen tekeminen ennakkoratkaisun an-         mista, ei myönteisiä ennakkoratkaisuja ole kat-
26552: tamisvuoden hyväksymisvaltuuteen on merkinnyt          sottu voitavan antaa ilman välitöntä vähentävää
26553: sitä, ettei ennakkoratkaisun antaminen ole yleen-      vaikutusta ennakkoratkaisun autovuoden hyväk-
26554: sä ollut mahdollista ilman, että jokin tulo- ja        symisvaltuuteen.
26555: menoarviovuoden varsinaisista hankkeista siirre-
26556:                                                           Noudatettua menettelyä on perusteltu myös
26557: tään seuraavalle vuodelle. Toisaalta myöntämis-
26558:                                                        sillä, että ennakkoratkaisujen huomioon ottami-
26559: valtuuteen ennakkoratkaisun antamisvuonna teh-
26560:                                                        sesta niiden autovuoden toteuttamisohjelmien
26561: ty vähennys merkitsee sitä, että seuraavana vuon-
26562:                                                        hyväksymisvaltuudessa aiheutuu yleensä verraten
26563: na toteuttamisohjelmaa hyväksyttäessä hanketta
26564:                                                        vähäisiä muutoksia muiden hankkeiden toteutu-
26565: vastaava myöntämisvaltuus jää käytettäväksi mui-
26566:                                                        miseen, verrattuna niihin muutoksiin, jotka ai-
26567: hin hankkeisiin. Uuden menettelytavan on pelät-
26568:                                                        heutuvat perustamiskustannushankkeiden suun-
26569: ty johtavan käytännössä siihen, ettei ennakkolu-
26570:                                                        nitelmissa tapahtuvista muutoksista ja kustannus-
26571: pia enää juurikaan voitaisi myöntää, koska tulo-
26572:                                                        arvioiden kasvamisesta. Toteuttamisohjelmien
26573: ja menoarvioon otettu toteuttamisohjelmavaltuus
26574:                                                        hyväksymisvaltuutta sitovat kustannusarvioiden
26575: muodostuu aina valtakunnallisissa suunnitelmissa
26576:                                                        ylitykset saattavat johtaa jo yksin siihen, ettei
26577: luetelluista asianomaisen budjettivuoden hank-
26578:                                                        budjetin laadintavaiheessa suunniteltu hyväksy-
26579: keista ja koska tulo- ja menoarviota laadittaessa ei
26580:                                                        misvaltuuden käyttö sellaisenaan voi toteutua.
26581: yleensä ole mahdollista ennakoida niitä hankkei-
26582:                                                        Toisaalta joidenkin hankkeiden toteuttamisaika-
26583: ta joiden osalta ennakkoratkaisua mahdollisesti
26584:                                                        tauluissa tapahtuvat viivästymiset mahdollistavat
26585: tullaan hakemaan. Ennakkolupien myöntämistä
26586:                                                        kustannuksiltaan kohonneiden hankkeiden to-
26587: vähentävää vaikutusta menettelytavan muutok-
26588:                                                        teuttamisohjelmien hyväksymisen. Näiden seik-
26589: sella mitä ilmeisimmin onkin.
26590:                                                        kojen ohella on korostettu myös ennakkoratkai-
26591:     Syynä siihen, miksi myönteisen ennakkoratkai-
26592:                                                        sumenettelyn poikkeusluonteisuutta.
26593: sun mukaiset hankkeet on otettu huomioon jo
26594: ennakkoratkaisun autovuoden toteuttamisohjel-            Näyttäisi siltä,· ettei edellä mainituista eikä
26595:  mien hyväksymisvaltuutta mitoitettaessa on en-        muistakaan valtiontaloudellisista syistä olisi mah-
26596:  nenkaikkea ollut se, että ennakkoratkaisu on          dollisuuksia muuttaa omaksuttua käytäntöä aina-
26597:  sitovan luonteensa vuoksi katsottu olevan verrat-     kaan pikaisesti.
26598: 
26599:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
26600: 
26601:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Luttinen
26602: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 324
26603: 
26604: 
26605: 
26606: 
26607:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26608: 
26609:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            brådskande natur beror på åtgärder som vidtas av
26610: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          en tredje part, dvs. en utomstående. En annan
26611: av den 28 december 1983 till vederbörande              särskild orsak torde kunna vara att statens myn-
26612: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     dighet dröjer med behandlingen av programmet
26613: av riksdagsman Pertti Paasio undertecknade             för projektets genomförande. Också synnerligen
26614: spörsmål nr 324:                                       vägande sysselsättningsaspekter torde kunna ut-
26615:                                                        göra i lagen avsedda särskilda orsaker. Frågan om
26616:            Är Regeringen medveten om att den           det är skäligt att betala statsandel måste däremot
26617:         nuvarande tolkningen av 13 § 3 mom.            bedömas främst från kommunens eller kommu-
26618:         lagen om statsandelar och -understöd åt        nalförbundets synpunkt. Lagens uttryck '' av sär-
26619:         kommuner och kommunalförbund i                 skilda orsaker" och "skäligt" torde man i all-
26620:         praktiken medför att förhandsbeslut inte       mänhet vara tvungen att tolka mycket snävt, och
26621:         kan erhållas för tidigareläggande av bygg-     dessa omständigheter torde kunna vara för han-
26622:         nadsprojekt, och om så är fallet,              den bara i undantagsfall.
26623:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          1 lagens 13 § 3 mom. avsett förhandsbeslut
26624:         för att den praxis som riksdagen avser         kan utfärdas bara om de juridiska förutsättningar
26625:         skulle tillämpas?                              som anges i 2 mom. föreligger. Ioom denna
26626:                                                        fattas förhandsbesluten med anlitande av ända-
26627:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        målsenlighetsprövning. Med beaktande av att de
26628: anföra följande:                                       i 2 mom. avsedda omständigheterna skall vara av
26629:     Enligt 13 § 2 mom. lagen om statsandelar och       exceptionell natur, är det måhända orsak att anse
26630: -understöd åt kommuner och kommunalförbund             att den i 3 mom. givna möjligheten till förhands-
26631: (3 517 3) erläggs statsandel inte för anlägg-          beslut inte kan användas såsom ett allmänt
26632: ningskostnader, om en åtgärd som kräver anlägg-        förfaringssätt alltid när man av ändamålsenlig-
26633: ningsplan har vidtagits innan programmet för           hetsskäl önskar avvika från den tidtabell som
26634: projektets genomförande godkänts; dock kan             fastställts i de riksomfattande planerna.
26635: statsandel beviljas, om detta av särskilda orsaker        Det problem som avses i spörsmålet gäller inte
26636: bör anses skäligt. Enligt samma paragrafs 3            i så hög grad tolkningen av 13 § lagen om
26637: mom. kan vederbörande statsmyndighet på ansö-          statsandelar och -understöd åt kommuner och
26638: kan på förhand avgöra huruvida statsandel kom-         kommunalförbund, t.ex. frågan om när de i
26639: mer att erläggas av i 2 mom. avsedd särskild           paragrafen nämnda särskilda orsakerna skall anses
26640: orsak. Beslutet skall iakttas med bindande verkan      föreligga och därigenom förhandsbeslut kan ut-
26641: när frågan om erläggande av statsandel i sinom         färdas, utan det gäller främst hur ett positivt
26642: tid behandlas.                                         förhandsbeslut skall beaktas vid tillämpningen av
26643:     Enligt lagens 13 § 2 mom. är förutsättningarna     den i statsförslaget ingående fullmakten att god-
26644: för beviljande av statsandel att särskilda orsaker     känna program för genomförande av projekt.
26645: föreligger och att det är skäligt. Dessa är sådana        Problemet uppstår i de fall då utfärdandet av
26646: faktorer som måste avgöras genom s.k. laglig-          ett positivt förhandsbeslut och godkännandet av
26647: hetsprövning. Om dessa omständigheter före-            programmet för projektets genomförande sker
26648: ligger, har statsandelsmyndigheten inte pröv-          under olika år. Om de sker under samma bud-
26649: ningsrätt i frågan om huruvida statsandel skall        getår uppstår problemet inte, eftersom man i
26650: utgå, utan den måste alltid betalas.                   detta fall när programmet godkänns inte på nytt
26651:     Förarbetena till lagen ger inte någon ledtråd      använder fullmakten att godkänna program. 1 de
26652: till vad som kan ha varit taoken bakom uttrycket       fall då utfärdandet av ett positivt förhandsbeslut
26653: '' särskilda orsaker''. En sådan orsak kunde, också    och godkännandet av programmet sker under
26654: då rättspraxis beaktas, vara att projektet är excep-   olika år, förfor man ända fram till år 1983 så, att
26655: tionellt brådskande, i synnerhet om dess               för det projekt som förhandsbeslutet avsåg an-
26656:                                       1983 vp. -      KK n:o 324                                      5
26657: 
26658: vändes fulimakten att godkänna program för det        främst varit att förhandsbesiut på grund av sin
26659: år under vilket projektets program godkändes.         bindande natur har ansetts vara jämförbart med
26660: Räknat från år 1983 har man gjort en minskning,       godkännande av program för projektets genom-
26661: motsvarande det projekt som förhandsbesiutet          förande. Då ett av ändamåien med fullmaktsför-
26662: avser, redan från fulimakten för det år under         farandet har ansetts vara att framhäva riksdagens
26663: vilket förhandsbesiutet utfärdas.                     budgetmakt, har det ansetts att positiva för-
26664:    Att fulimakten minskats redan för det år,          handsbesiut inte kan utfärdas utan att de har en
26665: under viiket förhandsbesiut utfärdats, har inne-      direkt minskande effekt på fulimakten för det år
26666: burit att det i alimänhet inte varit möjiigt att      under vilket förhandsbesiutet utfärdas.
26667: utfärda förhandsbesiut utan att något av budget-         Det iakttagna förfarandet har också motiverats
26668: årets egentliga projekt uppskjutits tili föijande     med att de ändringar i genomförandet av andra
26669: år. Å andra sidan medför den minskning, som           projekt, som föranieds av att förhandsbesiut
26670: görs i fulimakten för det år under vilket för-        beaktas redan i fulimakten för det år under viiket
26671: handsbesiutet utfärdas, att under föijande år när     de utfärdas, i allmänhet är förhållandevis obetyd-
26672: programmet för projektets genomförande god-           Iiga i jämförelse med de ändringar som föranieds
26673: känns, av fulimakten kan användas ett belopp          av ändrade pianer för aniäggningskostnadspro-
26674: motsvarande detta projekt för andra projekt.          jekt och av ökade kostnadsförsiag. Enbart de
26675: Man har fruktat att det nya förfaringssättet i        överskridningar av kostnadsförsiagen, som binder
26676: praktiken skali Ieda tili att förhandstilistånd       en del av fullmakten att godkänna program för
26677: knappast Iängre kommer att kunna beviljas,            genomförande av projekt, kan redan Ieda tili att
26678: eftersom den fulimakt som intas i statsförsiaget      den i samband med budgetberedningen pianera-
26679: alltid består av de projekt som i de riksomfattan-    de användningen av fullmakten inte som sådan
26680: de pianeroa ingår för ifrågavarande budgetår.         kan förverkiigas. Å andra sidan medger dröjsmå-
26681: Dessutom är det, när statsförsiaget uppgörs, i        Ien i tidtabellerna för genomförande av vissa
26682: alimänhet inte möjiigt att förutsäga i fråga om       projekt att man kan godkänna programmen för
26683: viika projekt förhandsbesiut eventuelit kommer        genomförande av sådana projekt vilkas kostnader
26684: att sökas. Ändringen av förfaringssättet har i        stigit. Vid sidan av dessa faktorer har man också
26685: själva verket visat sig ha en minskande effekt på     betonat den exceptionella karaktären av förfaran-
26686:  beviljandet av förhandstillstånd. Orsaken tili att   det med förhandsbesiut.
26687: de projekt, för vilka utfärdats positivt förhands-       På grund av vad ovan anförts och av andra
26688:  besiut, har beaktats redan vid dimensioneringen      Starsekonomiska orsaker förefaller det inte möj-
26689: av fulimakten att godkänna program för det år         Iigt att ändra på den praxis som tiliämpas,
26690: under vilket förhandsbesiutet utfärdats, har          åtminstone inte genast.
26691: 
26692:      Helsingfors den 28 februari 1984
26693: 
26694:                                                                      Inrikesminister Matti Luttinen
26695:                                                   1983 vp.
26696: 
26697: Kirjallinen kysymys n:o 325
26698: 
26699: 
26700: 
26701: 
26702:                                      Vihriälä ym.: Ns. rajoitussäännöksen soveltamisesta kunnallisessa
26703:                                         eläkejärjestelmässä
26704: 
26705: 
26706:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26707: 
26708:    Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön 2 §:n         veltaa rajoitussääntöä sanatarkasti. Näin ollen
26709: 7 momentissa on määräykset ns. rajoitussäännök-          Kunnallinen eläkelaitos on soveltanut rajoitus-
26710: sestä. Mainittu eläkesäännön kohta kuuluu seu-           säännöstä myös tapauksiin, joissa työntekijän
26711: raavasti: "Milloin työkyvyttömyys aiheutuu sel-          sairaus on kylläkin lääketieteellisesti ollut olemas-
26712: laisesta sairaudesta, viasta tai vammasta, joka          sa, mutta se ei ole vaikuttanut lainkaan henkilön
26713: viranhaltijalla tai työntekijällä oli kunnallisen        työskentelyyn. Seurauksena on ollut rajoitussään-
26714: palvelussuhteen alkaessa, hänellä on oikeus työ-         nöksen tarkoituksen vastainen menettely. Rajoi-
26715: kyvyttömyyseläkkeeseen tämän palvelussuhteen             tussäännöstä on sovellettu jopa tapauksiin, joissa
26716: perusteella vain, jos hän on tullut työkyvyttö-          työntekijä työsuhdetta katkaisematta on siirretty
26717: mäksi aikaisintaan vuoden kuluttua palvelussuh-          yksityisen työeläkelain piiristä kunnallisen elä-
26718: teen alkamisesta." Vastaavan tyyppinen rajoitus-         kejärjestelmän piiriin. Tällöin rajoitussäännöksen
26719: säännös on myös muissa työeläkelaeissa.                  soveltaminen johtaa työntekijän eläketurvan koh-
26720:    Rajoitussäännöksen tarkoituksena on ensisijai-        tuuttamaan alentamiseen.
26721: sesti estää eläkkeen aleneminen, jos sairaus on             Rajoitussäännöksen soveltaminen tulisi olla yh-
26722: alentanut ansiotasoa ja työntekijä on vaihtanut          denmukaista koko työeläkejärjestelmässä. Työn-
26723: työsuhdetta lähellä työkyvyttömyyden alkamista.          tekijöiden oikeusturvan kannalta olisi välttämä-
26724: Toisaalta rajoitussäännöksellä on pyritty sulke-         töntä myös kunnallisessa eläkejärjestelmässä so-
26725: maan työeläke-etuuksien ulkopuolelle henkilöt,           veltaa rajoitussäännöstä samalla tavoin kuin
26726: jotka sairaana ovat ainoastaan lyhyen ajan työs-         muuallakin työeläkejärjestelmässä. Vain tällöin
26727: kennelleet työeläkelakien piiriin kuuluvassa työs-       voidaan välttyä epäoikeudenmukaisilta ja koh-
26728: sä. Tämän tavoitteen mukaisesti rajoitussääntöä          tuuttomilta ratkaisuilta.
26729: on sovellettu vasta silloin, kun sairaus on selvästi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26730: haitannut työntekijän normaalia työntekoa lyhy-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26731: essä työsuhteessa. Pelkän sairauden olemassaolon         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26732: perusteella rajoitussäännöstä ei yleensä ole katsot-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26733: tu voitavan soveltaa, ellei ole selvitystä siitä, että
26734: sairaus on jo huomattavasti vaikuttanut työnte-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
26735:  koon.                                                           mis ryhtymään, jotta myös kunnallisessa
26736:    Kunnallisessa eläkejärjestelmässä rajoitussään-               eläkejärjestelmässä rajoitussäännöstä so-
26737: nöksen soveltamiskäytäntö on kuitenkin poiken-                   vellettaisiin samalla tavoin kuin muualla
26738:  nut edellä esitetystä. Kunnallinen eläkelaitos so-              työeläkejärjestelmässä?
26739: 
26740:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1984
26741: 
26742:          Jukka Vihriälä                    Seppo Pelttari                   Aapo Saari
26743:                                            Timo Kietäväinen
26744: 
26745: 
26746: 
26747: 
26748: 4284001655
26749: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 325
26750: 
26751: 
26752: 
26753: 
26754:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26755: 
26756:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Kunnallinen eläkelaitos noudatti eläkesäännön
26757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          2 §:n 6 momentin, joka on nykyisin 7 momentti,
26758: olette 2 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-         em. muuttamisesta lähtien säännöksen sanamuo-
26759: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       don mukaista tulkintaa. Tosin eläkelaitos pyrki
26760: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sikäli noudattamaan kohtuullisuutta, ettei aivan
26761: Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      vähäisen sairauden, vian tai vamman olemassaolo
26762: kysymyksestä n:o 325:                                  palvelusuhteen alkaessa antanut perustetta rajoi-
26763:                                                        tussäännön soveltamiselle.
26764:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
26765:         mis ryhtymään, jotta myös kunnallisessa           Eläketurvakeskuksen annettua 5 päivänä tam-
26766:         eläkejärjestelmässä rajoitussäännöstä so-      mikuuta 1976 yleiskirjeen ( 1/76) työeläkelakien
26767:         vellettaisiin samalla tavoin kuin muualla      rajoitussäännösten soveltamisesta Kunnallisen
26768:         työeläkejärjestelmässä?                        eläkelaitoksen eläkelautakunta, ilmeisesti nojau-
26769:                                                        tuen Eläketurvakeskuksen yleiskirjeeseen, kumosi
26770:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:         useita Kunnallisen eläkelaitoksen päätöksiä, jois-
26771:                                                        sa työkyvyttömyyseläkehakemus oli hylätty rajoi-
26772:    Työntekijäin eläkelain 4 §:n 4 momentin mu-
26773:                                                        tussäännöksen perusteella. Kunnallisen eläkelai-
26774: kaan, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta
26775:                                                        toksen eläkeasiamies valitti näistä päätöksistä kor-
26776: 1965 annetussa laissa (707 165 ), on työntekijällä,
26777:                                                        keimmalle hallinto-oikeudelle, joka puolestaan
26778: milloin työkyvyttömyys aiheutuu sellaisesta sai-
26779:                                                        kumosi eläk~lautakunnan päätökset ja pysytti
26780: raudesta, viasta tai vammasta, joka työntekijällä
26781:                                                        Kunnallisen eläkelaitoksen päätökset voimassa
26782: oli työsuhteen alkaessa, oikeus työkyvyttömyys-
26783:                                                        (esim. KHO:n päätös 27.1.1978: 2383/49/77
26784: eläkkeeseen tämän työsuhteen perusteella vain,
26785:                                                        n:o 363/78/TV ja 12.3.1981 taltion n:o 1398
26786: jos hän on tullut työkyvyttömäksi aikaisintaan
26787:                                                        Dn:o 5303/49/80). Näin ollen Kunnallisen elä-
26788: vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
26789:                                                        kelaitoksen tulkinta eläkesäännön 2 §:n 7 mo-
26790:    Työntekijäin eläkelain muuttamista koskevan
26791:                                                        mentin soveltamisesta on saanut korkeimman
26792: hallituksen esityksen (HE n:o 13111965 vp.)            hallinto-oikeuden hyväksymisen.
26793: perusteluissa todettiin 4 §:n 4 momentin sään-
26794: nöstä ehdotettavan muutettavaksi siten, että ra-          Eduskunnan oikeusasiamiehen kiinnitettyä kir-
26795: joituksen vaikutus ulottuisi vain yhden vuoden         jeellään 29.11.1982 n:o 3024 huomiota Kunnal-
26796: aikana ennen työkyvyttömyyttä alkaneisiin työ-         lisen eläkelaitoksen soveltamaan eläkesäännön
26797: suhteisiin ja että niiden osalta olisi ratkaisevaa,    2 §: n 7 momentin poikkeavaan tulkintaan työ-
26798: onko sairaus, vika tai vamma ollut olemassa jo         eläkejärjestelmään verrattuna, eläkelaitoksen toi-
26799: työsuhteen alkaessa.                                   misto on saattanut ns. "rajatapaukset" Kunnalli-
26800:    Kunnallisen      eläkelaitoksen     valtuuskunta    sen eläkelaitoksen lisätyn hallituksen käsiteltä-
26801: muutti 17 päivänä toukokuuta 1966 eläkesään-           väksi, jolloin samalla on selostettu eläkelaitoksen
26802: nön silloisen 2 §:n 6 momentin täysin vastaa-          ja työeläkejärjestelmän poikkeavaa tulkintaa ra-
26803: maan työntekijäin eläkelain 4 §:n 4 momentin           joitussäännöksen osalta. Näiden "rajatapausten"
26804: sanamuotoa. Työntekijäin eläkelain 4 §:n 4 mo-         saattamisella eläkelaitoksen lisätyn hallituksen
26805: mentin perustelujen nojalla Kunnallinen elä-           käsiteltäväksi juuri pyritään siihen, ettei eläkkeen
26806: kelaitos katsoi rajoitussäännöksen tulkinnassa rat-    saanti määrätyissä tapauksissa voisi olla riippuvai-
26807: kaisevaksi sen, onko sairaus, vika tai vamma ollut     nen siitä, minkä työeläkejärjestelmän alainen
26808: olemassa jo työsuhteen alkaessa. Eläkelaitos kat-      henkilö on, ja että myös Kunnallinen eläkelaitos
26809: soi em. perustelujen nojalla, ettei esimerkiksi        noudattaisi muussa työeläkejärjestelmässä omak-
26810: vaadita, että sairaus, vika tai vamma olisi selvästi   suttua tulkintaa eläkesäännön 2 §:n 7 momentin
26811: haitannut työntekoa työsuhteen alkaessa.               rajoitussäännöstä soveltaessaan.
26812:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
26813: 
26814:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Luttinen
26815:                                      1983 vp. -      KK n:o 325                                          3
26816: 
26817: 
26818: 
26819: 
26820:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26821: 
26822:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att sjukdom, lyte eller skada uppenbart skali ha
26823: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        inverkat menligt på arbetet vid arbetsförhållan-
26824: av den 2 januari 1984 tili vederbörande medlem       dets början.
26825: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Från och med ovan nämnda ändring av 2 § 6
26826: riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade       mom. i pensionsstadgan, som numera är 7
26827: spörsmål nr 325:                                     mom., tillämpade Kommunala pensionsanstal-
26828:                                                      ten en tolkning av stadgandet i enlighet med
26829:           Vilka åtgärder är Regeringen beredd        dess formulering. Pensionsanstalten strävade
26830:        att vidta för att begränsningsstadgandet
26831:                                                      dock såtilivida tili en skälig praxis att före-
26832:        skulie tiliämpas också inom det kommu-        komsten av en helt obetydlig sjukdom, ett helt
26833:        nala pensionssystemet på samma sätt som       obetydligt lyte eller en helt obetydlig skada när
26834:        inom arbetspensionssystemet i övrigt?
26835:                                                      arbetsförhållandet inleddes inte utgjorde grund
26836:                                                      för att tillämpa begränsningsstadgandet.
26837:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Sedan pensionsskyddscentralen den 5 januari
26838: anföra följande:                                     1976 hade utfärdat ett cirkulär (1/76) om
26839:    Enligt 4 § 4 mom. lagen om pension för            tiliämpningen av begränsningsstadgandena i ar-
26840: arbetstagare, sådant detta lagrum lyder i lag av     betspensionslagarna upphävde Kommunala pen-
26841: den 30 december 1965 (707 /65) är arbetstagaren,     sionsanstaltens pensionsnämnd, tydligen med
26842: om invaliditet förorsakas av sjukdom, lyte elier     stöd av pensionsskyddscentralens cirkulär, flera
26843: skada, som han var behäftad med vid arbetsför-       av Kommunala pensionsanstaltens beslut där
26844: håliandets början, berättigad tili invalidpension    ansökan om invalidpension hade avslagits på
26845: på grund av detta arbetsförhåliande endast ifali     grund av begränsningsstadgandet. Kommunala
26846: invaliditeten inträtt tidigast då ett år förflutit   pensionsanstaltens pensionsombudsman överkla-
26847: från arbetsförhåliandets början.                     gade dessa beslut hos högsta förvalrningsdomsto-
26848:    I motiveringen tili regeringens proposmon         len, som för sin del upphävde pensionsnämndens
26849: med förslag tili lag angående ändring av lagen       beslut och bibehöli Kommunala pensionsanstal-
26850: om pension för arbetstagare (RP nr 1311196 5         tens beslut i kraft (t.ex. HFD:s beslut 27.1.1978:
26851: rd.) konstaterades, att det föreslås sådan ändring   2383/49/77 nr 363/78/TV och 12.3.1981 ligga-
26852: av stadgandet i 4 § 4 mom., att inskränkningens      rens nr 1398 Dnr 5303/49/80). Sålunda har
26853: inverkan skulie sträcka sig endast tili arbetsför-   Kommunala pensionsanstaltens tolkning av hur
26854: hålianden, som begynt tidigast ett år innan          2 § 7 mom. i pensionsstadgan skali tiliämpas
26855: invaliditeten inträdde och att det härvid skulie     godkänts av högsta förvaltningsdomstolen.
26856: vara avgörande, huruvida sjukdomen, lytet elier           Sedan riksdagens justitieombudsman genom
26857: skadan har funnits redan då arbetsförhåliandet       sitt brev 29.11.1982 nr 3024 hade fäst uppmärk-
26858: begynte.                                             samhet vid att den tolkning av 2 § 7 mom. i
26859:    Delegationen för Kommunala pensionsanstal-        pensionsstadgan som Kommunala pensionsan-
26860: ten ändrade den 17 maj 1966 dåvarande 2 § 6          stalten tillämpar avviker från arbetspensionssyste-
26861: mom. i pensionsstadgan så, att det tili fullo        met har pensionsanstaltens byrå hänskjutit s.k.
26862: motsvarade formuleringen av 4 § 4 mom. i lagen        "gränsfall" tili Kommunala pensionsanstaltens
26863: om pension för arbetstagare. Med stöd av moti-       förstärkta styrelse för behandling. Samtidigt har
26864: veringarna för 4 § 4 mom. lagen om pension för        byrån redogjort för de sinsemelian avvikande
26865: arbetstagare ansåg Kommunala pensionsanstalten       tolkningar som pensionsanstalten respektive ar-
26866: det avgörande vid tolkningen av begränsnings-         betspensionssystemet har tiliämpat i fråga om
26867: stadgandet vara, huruvida sjukdom, lyte eller         begränsningsstadgandet. Avsikten med att dessa
26868: skada har förelegat redan när arbetsförhållandet      '' gränsfali'' hänskjuts tili behandling vid pen-
26869:  började. Med stöd av ovan nämnda motiveringar       sionsanstaltens förstärkta styrelse är just att såvitt
26870: ansåg pensionsanstalten att det t.ex. inte krävs,     möjligt uppnå att erhåliandet av pension i be-
26871: 4                                   1983 vp. -     KK n:o 325
26872: 
26873: stämda fall inte skulle kunna vara beroende        har omfattats inom det övriga arbetspensionssys-
26874: därav, vilket arbetspensionssystem som personeo    temet vid tillämpning av 2 § 7 mom. i pensions-
26875: i fråga omfattas av, och att också Kommunala       stadgan.
26876: pensionsanstalten skulle iaktta den tolkning som
26877:     Helsingfors den 28 februari 1984
26878: 
26879:                                                                   Inrikesminister Matti Luttinen
26880:                                                 1983 vp.
26881: 
26882: Kirjallinen kysymys n:o 326
26883: 
26884: 
26885:                                   Viinanen ym.: Laittomista työtaisteluista tuomittavista hyvityssa-
26886:                                      koista
26887: 
26888:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26889:    Vastauksessaan ktqalhseen kysymykseen n:o             Mallasjuoman tapaus osoittaa samalla, että
26890: 107, joka koski työrauhavelvollisuuden rikkomi-        ammattiyhdistysliike väistää järjestöllisen vas-
26891: sen seuraamuksia, ministeri Eeva Kuuskoski-            tuunsa työrauhasta. Tällöin vastuunkantajaksi
26892: Vikatmaa totesi hallituksen olevan tietoinen, että     joutuvat ammattiyhdistysliikkeen yksittäiset jäse-
26893: laittomien lakkojen määrä maassamme on poik-           net.
26894: keuksellisen korkea. Vastauksessa todetaan edel-          Tilanne on muodostumassa kestämättömäksi,
26895: leen, että vuonna 1946 työehtosopimuslaissa sää-       kun maassa järjestetään lakkoja, joilla työnanta-
26896: detyt, laittomista työtaisteluista tuomittavien hy-    japuolta painostetaan luopumaan laittomista työ-
26897: vityssakkojen enimmäismäärät eivät enää vastaa         taisteluista johtuvista oikeudenkäynneistä. Tä-
26898: lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta ja ovat näin     män vuoksi työehtosopimuslain muutos, jolla
26899: menettäneet ennalta estävää merkitystään.              hyvityssakot saatetaan vastaamaan rahanarvon ke-
26900:    Hyvityssakkojen jälkeenjääneisyyttä ilmentää        hitystä, on erittäin kiireellinen. Tätä ei ole syytä
26901: se, että useilla työpaikoilla toimeenpannut työeh-     enää viivyttää sen vuoksi, että työmarkkinaosa-
26902: tosopimuksen vastaiset työtaistelut eivät ole päät-    puolet eivät ole asiasta päässeet yksimielisyyteen.
26903: tyneet, vaikka työtuomioistuin on toistuvasti tuo-
26904: minnut ne laittomiksi ja määrännyt ammattiosas-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26905:                                                        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
26906: ton ja -liiton maksamaan hyvityssakkoa työnanta-
26907:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26908: jaliitolle. Räikein esimerkki on Oy Mallasjuoman
26909:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26910: lakot, joissa ammattiliitto työrauhan valvontavel-
26911: vollisuuden rikkoen ryhtyi tukemaan laittomaan
26912: lakkoon osallistuneita työntekijöitä.                            Milloin Hallitus aikoo antaa lakiesityk-
26913:    Laittornilla lakoilla aiheutetaan vuosittain huo-          sen, jolla työehtosopimuslaissa säädetyt
26914: mattavia menetyksiä niin yrityksille kuin työnte-             hyvityssakkojen enimmäismäärät saate-
26915: kijöillekin. Mallasjuoman tapauksessa juuri kesä-             taan vastaamaan vuodesta 1946 lähtien
26916: sesongin alkaessa toimeenpannut lakot aiheutti-               tapahtunutta rahanarvon kehitystä ja jol-
26917: vat yhtiölle todella tuntuvat tuotannon menetyk-              la myös turvattaisiin niiden laittomia työ-
26918: set ja useiden miljoonien markkojen taloudelliset             taisteluja ennalta estävä merkitys, sekä
26919: menetykset. Yhtiö on oikeudessa ryhtynyt vaati-                  mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus
26920: maan vahingonkorvauksia niiltä työntekijöiltä,                aikoo ryhtyä työrauhaa turvaavien sään-
26921: jotka ovat vastuussa laittomien työtaistelujen toi-           nösten kehittämiseksi, jotta nykyisiltä,
26922: meenpanosta. Tähän työntekijät ovat reagoineet                myös työtaistelujen ulkopuolisille yrityk-
26923: järjestämällä koko elintarviketeollisuutta koske-             sille ja kansalaisille kohtuuttomia hanka-
26924: van yhden päivän lakon ja lukuisia työnseisauksia             luuksia aiheuttaviita häiriöiltä voidaan
26925: muilla aloilla.                                               välttyä?
26926: 
26927:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1984
26928:          Iiro Viinanen                   Martti Tiuri                     Juho Koivisto
26929:          Riitta Uosukainen               Helge Saarikoski                 Toivo T. Pohjala
26930:          Tapio Holvitie                  Kimmo Sasi                       Pirjo Rusanen
26931:          Pertti Salolainen               Matti Viljanen                   Tauno Valo
26932:          Eva-Riitta Siitonen             Eeva Turunen                     Jouni J. Särkijärvi
26933:          Pentti Mäki-Hakola              Georg C. Ehrnrooth               Kaarina Dromberg
26934:          Mauri Miettinen                 Riitta Jouppila                  Ben Zyskowicz
26935:          Lea Kärhä                       Lauri Impiö                      Tuure Junnila
26936:          Esko Almgren                    Olavi Ronkainen                  Sakari Valli
26937:                                          Impi Muroma
26938:  4284001666
26939: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 326
26940: 
26941: 
26942: 
26943: 
26944:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26945: 
26946:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistami-
26947: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sessa on kysymys työehtosopimuslain toimivuu-
26948: olette 2 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-       den kannalta erään tärkeän osatekijän merkityk-
26949: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sen palauttamisesta lakia säädettäessä tarkoitetul-
26950: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      le tasolle. Työmarkkinoiden sopimus- ja neuvot-
26951: Viinasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     telujärjestelmän kehittäminen on kuitenkin
26952: myksestä n:o 326:                                    luonteeltaan sellainen asia, jonka valmistelun
26953:                                                      tulee tapahtua kiinteässä yhteistyössä työmarkki-
26954:           Milloin Hallitus aikoo antaa lakiesityk-   najärjestöjen kanssa.
26955:        sen, jolla työehtosopimuslaissa säädetyt         Kansanedustaja Viinasen kirjallisesta kysymyk-
26956:        hyvityssakkojen enimmäismäärät saate-         sestä työmarkkinain keskusjärjestöiltä hankituista
26957:        taan vastaamaan vuodesta 1946 lähtien         lausunnoista ilmenee, että työmarkkinajärjestöt
26958:        tapahtunutta rahanarvon kehitystä ja jol-     varsin yksimielisesti pitävät työehtosopimuslaissa
26959:        la myös turvattaisiin niiden laittomia työ-   säädettyjen hyvityssakkojen enimmäismäärien ko-
26960:        taisteluja ennalta estävä merkitys, sekä      rottamista petusteltuna. Työnantajain keskusjär-
26961:           mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus      jestöt katsovat, että hyvityssakkojen korottami-
26962:        aikoo ryhtyä työrauhaa turvaavien sään-       nen pitäisi toteuttaa kiireellisenä ja erillään
26963:        nösten kehittämiseksi, jotta nykyisiltä,      muusta neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän kehit-
26964:        myös työtaistelujen ulkopuolisille yrityk-    tämisestä. Työntekijäpuolen keskusjärjestöt sen
26965:        sille ja kansalaisille kohtuuttomia hanka-    sijaan katsovat, ettei hyvityssakkojen korottamista
26966:        luuksia aiheuttaviita häiriöiltä voidaan      voida käsitellä muista työmarkkinoiden ns. peli-
26967:        välttyä?                                      sääntöjä koskevista asioista erillisenä kysymykse-
26968:                                                      nä, vaan samassa yhteydessä tulisi ratkaista myös
26969:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     eräitä työnantajapuolen vastuuseen liittyviä kysy-
26970: ti seuraavaa:                                        myksiä.
26971:    Kysymys koskee mm. laittomasta työtaistelusta        Edellä olevasta johtuu, että hallituksen toimen-
26972: seuraavan hyvityssakon määrää ja sen ennalta         pitein on etsittävä sellaista ratkaisua, joka on
26973: ehkäisevää vaikutusta työrauhan säilymisessä.        toteuttamiskelpoinen suhteellisen lyhyen valmis-
26974: Voimassa oleva työehtosopimuslaki on säädetty        teluajan jälkeen. Lisäksi on tarpeen arvioida,
26975: vuonna 1946, josta saakka hyvityssakkojen enim-      onko työmarkkinoiden sopimus- ja neuvottelujär-
26976: mäismäärät ovat olleet muuttumattomina voi-          jestelmän laajemmat kehittämistarpeet analysoi-
26977: massa. Huomioon ottaen tänä aikana tapahtunut        tava komiteassa.
26978: rahanarvon muutos on selvää, etteivät laissa sää-       Sosiaali- ja terveysministeriö tulee ryhtymään
26979: detyt enimmäismäärät enää vastaa lainsäätäjän        tarpeellisiin toimiin työmarkkinain neuvottelu- ja
26980: alkuperäistä tarkoitusta. Näin ollen ne ovat me-     sopimisjärjestelmän kehittämiseksi siten, että
26981: nettäneet ennalta estävää merkitystään työrauhan     rauhalliset olot työmarkkinoilla mahdollisimman
26982: turvaa jana.                                         pitkälle turvattaisiin.
26983: 
26984:     Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1984
26985: 
26986:                                              Sosiaali Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
26987:                                        1983 vp. -     KK n:o 326                                        3
26988: 
26989: 
26990: 
26991: 
26992:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Vid justering av pliktens maximibelopp är det
26994: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av      frågan om att en delfaktor som är viktig med
26995: den 2 januari 1984 tili vederbörande medlem av        tanke på kollektivavtalslagens funktionsduglighet
26996: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     skall återfå den betydelse som avsågs när lagen
26997: dagsman Viinanen m.fl. undenecknade spörsmål          stiftades. Utvecklingen av arbetsmarknadens av-
26998: nr 326:                                               tals- och förhandlingssystem är dock en sak av
26999:                                                       sådan natur, att dess beredning bör ske i nära
27000:              När ämnar Regeringen avlåta en Iag-      samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna.
27001:           proposition varmed de maximala belopp          Av de utlåtanden som med anledning av
27002:           för plikt om viiken stadgas i Iagen om      riksdagsman Viinanens spörsmål har införskaffats
27003:           kollektivavtal fås att motsvara den ut-     av arbetsmarknadens centralorganisationer fram-
27004:           veckling av penningvärdet som skett efter   går det, att arbetsmarknadsorganisationerna är
27005:           år 1946 och varmed även dess preventiva     synnerligen eniga om att anse en höjning av
27006:           betydelse med tanke på olagliga arbets-     pliktens maximibelopp som befogad. Arbetsgi-
27007:           strider säkerställs, samt                   varnas centralorganisationer anser att höjningen
27008:              vilka andra åtgärder ämnar Regeringen    av plikten borde ske i brådskande ordning och
27009:           vidta för att utveckla stadgandena som      skilt från det övriga utvecklandet av förhand-
27010:           tryggar arbetsfreden så, att man kunde      Iings- och avtalssystemet. Arbetstagarnas central-
27011:           undvika de störningar som för nätvarande    organisationer däremot anser att höjningen av
27012:           inträffar och som åsamkar också utomstå-    plikten inte kan behandlas skilt från andra ären-
27013:           ende företag och medborgare oskäliga        den som gäller arbetsmarknadens s.k. spelregler,
27014:           svårigheter?                                utan att man samtidigt borde avgöra också vissa
27015:                                                       frågor i anslutning tili arbetsgivarpartens ansvar.
27016:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Av det ovan sagda följer att regeringen genom
27017: anföra följande:                                      sina åtgärder måste söka en sådan Iösning som
27018:    Spörsmålet gäller bl.a. beloppet av den plikt      kan fötverkligas efter en relativt kort förberedel-
27019: som följer på olaglig arbetsstrid och dess preven-    setid. Vidare föreligger det ett behov av att
27020: tiva inverkan på bevarandet av arbetsfreden. Den      bedöma om de mera omfattande utvecklingsbe-
27021: gällande lagen om kollektivavtal stiftades år         hoven gällande arbetsmarknadens avtals- och
27022: 1946, och sedan dess har maximibeloppen för           förhandlingssystem borde analyseras i en kom-
27023: plikt kvarstått oförändrade. Med beaktande av         mitte.
27024: förändringen i penningvärdet under denna tid är          Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
27025: det klart att de maximibelopp om vilka stadgas i      vidta erforderliga åtgärder för att utveckla arbets-
27026: Iag inte motsvarar lagstiftarens ursprungliga syf-    marknadens förhandlings- och avtalssystem så,
27027: te. Sålunda har de förlorat en del av sin preventi-   att Iugnet på arbetsmarknaden så Iångt som
27028: va betydelse som säkerställare av arbetsfreden.       möjligt kunde tryggas.
27029: 
27030:     Helsingfors den 27 februari 1984
27031: 
27032:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
27033:                                               1983 vp.
27034: 
27035: Kirjallinen kysymys n:o 327
27036: 
27037: 
27038: 
27039: 
27040:                                   Saarikoski: Messu- Ja kongressimatkojen verotuksesta
27041: 
27042: 
27043:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27044: 
27045:    Kansainvälinen kilpailukykymme edellyttää,        Matkan hinta on ollut 2.185 markkaa osanotta-
27046: että yrityksemme ovat tarkasti selvillä oman alan-   jalta.
27047: sa viimeaikaisesta kehityksestä. Tarkoituksenmu-        Lääninveroviraston käsityksen mukaan ottaen
27048: kaisin tapa tutustua oman alan uusimpiin kehi-       huomioon Matka-Ekspert Oy:ltä saatu selvitys
27049: tyssuuntiin on usein osallistuminen messuille tai    matkasta matkaa ei voida pitää opintomatkana.
27050: kongresseihin.                                       Tämän johdosta kustannuksia (2.185 markkaa) ei
27051:    Suomalaiset yritykset ovat kansainvälisen mit-    voida hyväksyä palkansaajan vähennyskelpoisiksi
27052: tapuun mukaan osallistuneet muita vähemmän           tulonhankkimismenoiksi, jos osanottaja on itse
27053: kansainvälisiin tilaisuuksiin. Yritystemme suorat    suorittanut edellä mainitut kustannukset. Jos
27054: kontaktit ulkomaisiin yrityksiin ovat myös liian     osanottajan työnantaja on suorittanut matkan
27055: vähälukuiset. Mainitut seikat johtunevat maam-       kustannukset, nämä kustannukset (2.285 mark-
27056: me sijainnista sekä kielivaikeuksista. Näiden es-    kaa) on katsottava palkansaajan työsuhteen pe-
27057: teiden rinnalle on viime aikoina noussut lisäksi     rusteella saamaksi palkaksi. ' '
27058: verotus.                                                Suomen Pesuteollisuusliiton toimesta eräs mat-
27059:    Opinto- ja työmatkojen verotus on ollut erit-     katoimisto järjesti matkan Birminghamiin 6-
27060: täin epäyhtenäistä. Samalle matkalle osallistunei-   10.6.1982 pidetyille kansainvälisille pesulames-
27061: den verotus on usein vaihdellut eri verolautakun-    suille. Osanottajien vähyyden vuoksi matkaa ei
27062: nissa. Verohallinto on vuonna 1982 kehittänyt        voitu järjestää tilauslentona. Matkalle osallistui
27063: järjestelmän, jonka tavoitteena on opinto- ja        kaikkiaan 56 pesula-aJalla tuimivaa henkilöä. Osa
27064: työmatkojen verotuksen yhdenmukaistaminen.           näistä oli yksityisiä yrittäjiä, osa eri suuruisten
27065: Uudessa järjestelmässä lääninverovirasto antaa       yritysten palveluksessa olevia. Hotelli oli aivan
27066: matkalle osallistuneiden verolautakunnille suosi-    messualueen vieressä. Messuilla yli 200 yhtiötä
27067: tuksen muodossa ohjeet siitä, tulisiko matka         esitteli tuotteitaan ja palvelujaan, jotka käsittivät
27068: katsoa työ- tai opintomatkaksi.                      koko tekstiilihoitoalan skaalan. Matkan esitteessä
27069:    Verotuksen yhdenmukaistaminen on sinällään        Iueteitiin suuri määrä ensimmäistä kertaa näyt-
27070: kannatettava tavoite. Käyttöön otettu suositusjär-   teillä olleita teknisiä uutuuksia.
27071: jestelmä on kuitenkin johtamassa työ- ja opinto-        Lääninverovirasto pyysi selvityksiä vain matka-
27072: matkojen kohdalla kestämättömään tilanteeseen.       toimistolta. Näiden selvitysten pohjalta lääninve-
27073: Esimerkkinä mainittakoon Uudenmaan lääninve-         rovirasto katsoi, että kyseessä ei ole opinto- tai
27074: roviraston Rovaniemen kaupungin verotoimistol-       työmatka. Tämän johdosta noin 2200 mk:n kus-
27075: le 15.7.1983 antama suositus (N:o 6470/21183),       tannuksia ei viraston käsityksen mukaan voida
27076: joka kuuluu seuraavasti:                             hyväksyä palkansaajan vähennyskelpoisiksi tulon-
27077:    "Pyydettynä lausuntona Suomen Pesuteolli-         hankkimismenoiksi. Jos osanottajan työnantaja
27078: suudenliiton 6.6.-10.6.1982 Englantiin suun-         on suorittanut matkakulut, ne viraston mukaan
27079: tautuneen matkan vähennyskelpoisuudesta Uu-          tulee katsoa palkansaajan työsuhteen perusteella
27080: denmaan lääninverovirasto esittää käsityksenään      saamaksi palkaksi.
27081: seuraavaa.                                              Edellä mainitun ja eräiden muiden samanlais-
27082:    Matka-Ekspertit Oy:ltä matkasta saadun selvi-     ten suositusten johdosta yrityksissä vallitsee epä-
27083: tyksen perusteella Matka-Ekspertit Oy on järjestä-   tietoisuus siitä, miten messu- ja kongressimatkoi-
27084: nyt matkan kansainvälisille pesulamessuille Bir-     hin verotuksessa jatkossa suhtaudutaan. Tietoon
27085: minghamiin. Matkasta esitetystä selvityksestä ei     on myös tullut tapauksia, joissa yrityksen henki-
27086: ilmene muuta ohjelmaa kuin pelkät matkat.            lökuntaan kuuluvat ovat kieltäytyneet messumat-
27087: 428400093U
27088: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 327
27089: 
27090: koista siksi, että he pelkäävät joutuvansa omassa     ja täydentäessään - ei voi eikä uskallakaan tehdä
27091: verotuksessaan maksamaan osan matkakuluista.          sitä pelkästään tarjousselostusten ja koneista otet-
27092:    Elinkeinoverolain mukaan vähennyskelpoisia         tujen valokuvien perusteella - vaan koneet on
27093: ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheu-    nähtävä jo tuotannossa tai käynnissä ennen kuin
27094: tuneet menot. Lain ja vakiintuneen katsootakan-       koneiden hankintaratkaisuja voidaan tehdä.
27095: nan mukaan verovelvollinen voi itse päättää niis-        Suurilla kansainvälisillä konemessuilla on eri
27096: tä keinoista, joilla hän pyrkii tulon hankkimiseen    alojen koneuutuudet esillä ja usein myös käyn-
27097: tai säilyttämiseen.                                   nissä. Kun nämä messut ovat melkein poikkeuk-
27098:    Verottaja ei voi eikä saa evätä vähennyskelpoi-    setta Suomen ulkopuolella, on näille messuille
27099: suutta oman yleensä jälkikäteen tapahtuvan tar-       matkustaminen edellä mainituista syistä välttä-
27100: koituksenmukaisuusharkintansa perusteella.            mättömyys myös yritysten teknilliselle henkilö-
27101:    Yrityksen omaan toimialaan liittyville messuil-    kunnalle.
27102: le ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin osallistumi-
27103: nen tapahtuu kiistatta tulonhankkimismielessä ja         Kyseisiä matkoja joudutaan tekemään em.
27104: näin näihin liittyvät menot ovat selvästi vähen-      syistä myös ulkomailla sijaitseviin tehtaisiin. Näi-
27105: nyskelpoisia. Työmatkoina niitä ei myöskään voi-      den matkojen kulujen täytyy olla yritysten vähen-
27106: da verottaa matkan suorittaneen henkilökohtaise-      nyskelpoisia menoja.
27107: na tulona.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27108:    Opinto- ja työmatkojen verotus tulee vaikutta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27109: maan haitallisesti yritysten kykyyn ja haluun         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27110: pysyä kansainvälisen kehityksen mukana. Tämä          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27111: tapahtuu meillä tilanteessa, jossa yrityksiä tulisi
27112: päinvastoin kaikin tavoin tukea ulkomaisten kon-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27113: taktien lisäämisessä.                                         ryhtyä, jotta verotus ei estäisi osallistu-
27114:    Maamme teollisuus ja erikoisesti pieni- ja kes-            mista tarpeellisille messu- ja kongressi-
27115: kisuuri teollisuutemme konekantaansa uusiessaan               matkoille?
27116: 
27117:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1984
27118: 
27119:                                            Helge Saarikoski
27120:                                        1983 vp. -- RJ( n:o 327                                             3
27121: 
27122: 
27123: 
27124: 
27125:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27126: 
27127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ssä mainitussa tar-    sekä maataloudenharjoittajien osalta. Palkansaa-
27128: koituksessa Te, Herra Puhemies, olette 2 päivänä       jien osalta ne ovat harvinaisempia.
27129: tammikuuta 1984 päivätyn kirjeenne ohella toi-            Liikkeen- ja ammatinharjoittajan messu- ja
27130: mittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle      näyttelymatka voi olla myös liikematka. Liike-
27131: jäljennöksen kansanedustaja Helge Saarikosken          matkan ja vähennyskelpoisen opintomatkan väli-
27132: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o         sen rajanvedon tekeminen ei tässä yhteydessä ole
27133: 327:                                                   välttämätöntä, koska kummastakin syystä johtu-
27134:                                                        neet menot ovat vähennyskelpoisia. Sen sijaan
27135:           Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo          vähennyskelvottomien elantokustannusten osuus
27136:         ryhtyä, jotta verotus ei estäisi osallistu-    on pystyttävä erottamaan. Palkansaajat osallistu-
27137:         mista tarpeellisille messu- ja kongressi-      vat yleensä työn kannalta tarpeellisille messuille
27138:         matkoille?                                     tai näyttelyihin työnantajansa kustannuksella.
27139:                                                        Omalla kustannuksella osallistuminen voinee olla
27140:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tulonhankintaan liittyvää ainoastaan, jos hänen
27141: ti seuraavaa:                                          työnsä on itsenäistä opetus- tai suunnittelutyö-
27142:                                                        tä.,,
27143:    Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n 1 momentin         Kongressimatkojen osalta on ohjeen mukaan
27144: mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää tu-        selvitettävä, onko verovelvollinen alansa asian-
27145: lostaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä         tuntija. Esimerkiksi tieteelliseen kongressiin osal-
27146: johtuneet menot. Liikkeen- ja ammatinharjoitta-        listumisesta aiheutuneet kustannukset voitaneen
27147: jia koskeva vastaavansisältöinen säännös on elin-      yleensä katsoa kokonaan vähennyskelpoisiksi joh-
27148: keinotulon verottamisesta annetun lain ( 360168)       tuen ohjelman erikoisluonteesta ja siitä, että
27149: 7 §:ssä ja maataloudenharjoittajia koskeva sään-       osanottajilla on tavallisesti huomattavan korkea
27150: nös maatilatalouden tuloverolain (543 167) 4           ammattipätevyys kongressin sisällön hyödyntämi-
27151: §:ssä. Toisaalta tulo- ja varallisuusverolain 27       sessä. Työnantajan suhtautuminen matkaan on
27152: §:ssä on säädetty, että tulon hankkimisesta tai        silti tutkittava samoin kuin perheenjäsenten mu-
27153: säilyttämisestä johtuneina menoina ei saa vähen-       kanaolo matkalla.
27154: tää verovelvollisen ja hänen perheensä elantokus-         Kuten edellä olevasta ilmenee, verohallitus ei
27155: tannuksia. Messu- tai kongressimatkasta aiheutu-       suositusluonteisella ohjeeliaan ole pyrkinyt rajoit-
27156: neet menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia         tamaan liikemarkaksi katsottavasta messu- tai
27157: edellä lueteltujen säännösten mukaan, jos matka        kongressimatkasta aiheutuneiden kulujen vähen-
27158: on tehty tulonhankkimistarkoituksessa. Messu-          nyskelpoisuutta verotuksessa.
27159: tai kongressimatka voi olla luonteeltaan työmatka         Lääninverovirastot antavat verotuksen yhtenäi-
27160: ja eräissä tapauksissa opintomatka.                    syyden sitä vaatiessa yksittäisten opintomatkojen
27161:    Viime vuosina erilaiset opintomatkat ovat           osalta verotusohjeita. Menettelyn tarkoituksena
27162: yleistyneet huomattavasti. Samalla matkoista ai-       on myös varmistaa, että verolautakunnilla on
27163: heutuneiden kulujen vähentämisessä verotuksessa        käytettävissään riittävät tiedot matkasta. Läänin-
27164: on esiintynyt epäyhtenäisyyttä. Tämän vuoksi           veroviraston ohje ei ole sitova ennakkopäätös,
27165: verohallitus on 8.6.1983 päivätyllä kirjeellä anta-    vaan verolautakunnan tulee kussakin yksittäisessä
27166: nut lääninverovirastoille ja verotoimistoille ohjeet   tapauksessa selvittää matkalle osallistujan yksilöl-
27167: opintomatkoista aiheutuneiden kulujen yhtenäi-         liset olosuhteet ja sen mukaan ratkaista, voidaan-
27168: sestä vähentämisestä verotuksessa. Ohjeessa on         ko lääninveroviraston antamaa ohjetta soveltaa
27169: selvitetty, millaisesta opintomatkasta aiheutu-        sellaisenaan käsiteltävässä tapauksessa.
27170: neet, ja minkä tyyppiset kulut ovat vähennyskel-          Verohallituksen antama, pelkästään opinto-
27171: poisia. Messumatkoja koskee ohjeen seuraavan           matkoja koskeva ohje perustuu voimassa olevaan
27172: sisältöinen kohta: "Messu- ja näyttelymatkat ovat      verolainsäädäntöön ja vallitsevaan oikeuskäytän-
27173: yleisiä lähinnä liikkeen- ja ammatinharjoittajien      töön. Ohjeella ei ole pyritty kiristämään verotus-
27174: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 327
27175: 
27176: ta, vaan selkiinnyttämään tilannetta ja saatta-      si. Jos verolautakunta paatyy kielteiseen ratkai-
27177: maan verotuskäytäntö yhtenäiseksi. Messu- ja         suun matkakulujen verovähennyskelpoisuuden
27178: kongressimatkat ovat siten aivan kuin tähänkin       suhteen yksittäistapauksessa, verovelvollisella on
27179: asti yleensä työmatkoja, joiden menot yrittäjä saa   normaali muutoksenhakutie käytettävissään, jos
27180: vähentää. Menoja ei myöskään lueta tuloksi mat-      hän pitää verolautakunnan omaksumaa kantaa
27181: kan suorittajalle, jos matka todetaan liikematkak-   virheellisenä.
27182: 
27183:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
27184: 
27185:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
27186:                                       1983 vp. -- RJ( n:o 327                                          5
27187: 
27188: 
27189: 
27190: 
27191:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
27192: 
27193:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             För löntagare är resorna mera ovanliga. En
27194: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         rörelseidkares eller yrkesutövares mäss- och ut-
27195: av den 2 januari 1984 tili vederbörande medlem        ställningsresa kan även vara en affärsresa. I detta
27196: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sammanhang är det inte nödvändigt med en
27197: riksdagsman Helge Saarikoski undertecknade            gränsdragning mellan affärsresa och avdragsgill
27198: spörsmål nr 327:                                      studieresa enär utgifterna för vardera är avdrags-
27199:                                                       gilia. Däremot måste man kunna särskilja ande-
27200:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       len av icke avdragsgilla levnadskostnader. Lönta-
27201:        för att beskattningen inte skall bli ett       garna deltar i alimänhet på sin arbetsgivares
27202:        hinder för deltagande i behövliga mäss-        bekostnad i mässor elier utstäliningar, som är
27203:        och kongressresor?                             behövliga med tanke på deras arbete. Deltagan-
27204:                                                       de på egen bekostnad torde kunna ha anknyt-
27205:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ning tili förvärvandet av inkomst endast, ifali
27206: anföra följande:                                      vederbörandes arbete är självständigt undervis-
27207:                                                       nings- elier planeringsarbete.''
27208:    Enligt 25 § 1 mom. lagen om skatt på inkomst
27209: och förmögenhet har den skattskyldige rätt att           För kongressresornas del skali enligt anvisning-
27210: från sin inkomst avdra utgifterna för inkomstens      arna utredas huruvida den skattskyldige är expert
27211: förvärvande eller bibehåliande. Motsvarande           på sitt område. Så torde t.ex. de kostnader som
27212: stadgande om näringsidkare och yrkesutövare           föranleds av deltagande i en vetenskaplig kong-
27213: ingår i 7 § lagen om beskattning av inkomst av        ress i allmänhet kunna anses som avdragsgilla i
27214: näringsverksamhet (360/68) och i fråga om lant-       sin helhet beroende på programmets specielia
27215: brukare i 4 § inkomstskattelagen för gårdsbruk        karaktär och på att deltagarna vanligen har en
27216: (543/67). 1 27 § lagen om skatt på inkomst och        betydande yrkeskompetens när det gälier att
27217: förmögenhet har å andra sidan stadgats att som        tiligodogöra sig kongressens innehåli. Arbetsgiva-
27218: utgifter för inkomstens förvärvande och bibehål-      rens instälining tili resan skall dock undersökas
27219: lande inte får avdras den skattskyldiges och hans     liksom också de fali få familjemedlemmar deltar i
27220: familjs levnadskostnader. Utgifter på grund av en     resan.
27221: mäss- elier kongressresa är avdragbara vid be-           Såsom av ovanstående framgår har skattestyrel-
27222: skattningen enligt ovan uppräknade stadganden,        sen inte genom sina anvisningar, som har karak-
27223: förutsatt att resan har företagits i förvärvssyfte.   tären av en rekommendation, försökt begränsa
27224: En mäss- elier kongressresa kan tili sin natur vara   rätten att vid beskattningen avdra kostnaderna
27225: en arbetsresa och i vissa fali en studieresa.         för sådana mäss- elier kongressresor som skall
27226:    Under de senaste åren har olika studieresor        anses som affärsresor.
27227: blivit betydligt alimännare än tidigare. Samtidigt       Om enhetligheten det kräver utfärdar länsskat-
27228: har praxis i fråga om godkännande av avdrag vid       teverken beskattningsanvisningar i fråga om
27229: beskattningen för av resorna föranledda kost-         enskilda studieresor. Avsikten med förfarandet är
27230: nader varit oenhetlig. Därför har skattestyrelsen i   även att trygga att skattenämnderna har tillräckli-
27231: sitt 8.6.1983 daterade brev givit länsskatteverken    ga uppgifter om resan tili sitt förfogande. Läns-
27232: och skattebyråerna anvisningar om en enhetlig         skatteverkets anvisningar skall inte ses som ett
27233: beskattningsbehandling av avdrag för kostnader        bindande prejudikat, utan skattenämnden skall i
27234: som föranletts av studieresor. 1 anvisningarna        varje enskilt fali utreda resedeltagarens individu-
27235: klargörs för viiken typ av kostnader och för          elia förhålianden och i enlighet härmed avgöra
27236: hurudana studieresor avdrag kan beviljas vid          om länsskatteverkets anvisningar kan tiliämpas
27237: beskattningen. Resor tili mässor behandlas i en       som sådana i föreliggande fall.
27238: punkt med följande innehåli: "Mäss- och utstäli-         De av skattestyrelsen utfärdade anvisningarna
27239: ningsresor är sedvanliga närmast för rörelseidkare    som enbart gäller studieresor baserar sig på
27240: och yrkesutövare samt idkare av gårdsbruk.            gäliande skattelagstiftning och rådande rätts-
27241: 4284000930
27242: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 327
27243: 
27244: praxis. Avsikten med anvisningarna har inte varit     inkomst för den som företar resan. Om skatte-
27245: att skärpa beskattningen, utan enbart att klargö-     nämnden i ett enskilt fall fattar ett negativt
27246: ra läget och förenhetliga beskattningspraxis. Så-     beslut i fråga om rätt att avdra resekostnader,
27247: lunda betraktas mäss- och kongressresor alltjämt i    kan den skattskyldige utnyttja det normala för-
27248: allmänhet som arbetsresor, varvid företagaren får     farandet vid ändringssökande om han anser att
27249: avdra kostnaderna. Om resan konstateras vara en       skattenämndens ställningstagande är felaktigt.
27250: affärsresa, skall inte heller utgifterna räknas som
27251: 
27252:      Helsingfors den 7 februari 1984
27253:                                                                           Minister Pekka Vennamo
27254:                                                1983 vp.
27255: 
27256: Kirjallinen kysymys n:o 328
27257: 
27258: 
27259: 
27260: 
27261:                                   Enävaara ym.: Viranomaisten palvelutason parantamisesta
27262: 
27263: 
27264:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27265: 
27266:    Moni kansalainen saa edelleen huonon ja jopa       Uittoa ole tyydyttäneet, koska niistä ei selviä,
27267: väärän kohtelun joutuessaan asioimaan viran-          että kukaan viranomainen olisi toiminut hänen
27268: omaisten kanssa. Monessa tapauksessa hän jou-         asiassaan väärin tai että kukaan olisi määrätty
27269: tuu kärsimään vääryyttä eikä osaa hakea oikeutta.     korvaamaan Uiton taloudellisia menetyksiä. Ela-
27270: Vielä useammassa tapauksessa häntä pykälien           tusavun palautusta Uitto tosin kolmen vuoden
27271: mukaan kohdellaan oikein, mutta hän kokee             jälkeen 5.4.1983 sai suurin piirtein sen määrän,
27272: kärsineensä vääryyttä ja huonoa kohtelua.             joka hänen veronpalautuksestaan vuonna 1980
27273:    Yhtenä esimerkkinä tuotakoon esille ilmajoke-      oli vähennetty.
27274: laisen Toimi Uiton tapaus. Häneltä vähennettiin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27275: veronpalautuksessa 10.3.1980 maksamattomiksi          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27276: väitettyjä elatusmaksuja, jotka hän omasta mie-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27277: lestään oli maksanut säännöllisesti. Lisäksi ulos-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27278: ottomiehen laskelmissa oli virhe. Uitto kävi
27279: 14.5.1980 Ilmajoen ulosottomiehen puheilla saa-
27280: dakseen oikeutta, mutta joutui mielestään väärin                  Mitä Hallitus aikoo tehdä1 jofta tavalli-
27281: ja karkeasti kohdelluksi. Myös Ilmajoen poliisi-              nen kansalainen saisi ja niyös kokisi saa-
27282: asemalla Uitto väittää joutuneensa viranomaisten              vansa oikeutta ja oikeudenmukaisen koh-
27283: törkeästi kohtelemaksi eikä tässä asiassa ole suos-           telun viranomaisten kanssa asioidessaan,
27284: tuttu kuulemaan hänen nimeämiään paikalla                     ja
27285:                                                                  jotta perusteluissa esitetty Uiton tapaus
27286: olleita silminnäkijöitä.
27287:                                                              tasapuolisesti kaikkia osapuolia kuullen ja
27288:    Uitto on yrittänyt saada asiaansa selvyyttä kan-          heitä tyydyttävällä tavalla selvitettäisiin?
27289: teluilla ja tutkimuspyynnöillä. Vastaukset eivät
27290: 
27291:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1984
27292: 
27293:                       Reijo Enävaara                           Urho Pohto
27294: 
27295: 
27296: 
27297: 
27298: 428400095W
27299: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 328
27300: 
27301: 
27302: 
27303:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27304: 
27305:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          viranomaiset olisivat syyllistyneet lainvastaiseen
27306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          menettelyyn.
27307: olette 3 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-            Valtiovarainministeriön saamasta selvityksestä
27308: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         on ainoastaan ilmennyt, että Uitolta on vuosina
27309: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustajien      1980-83 kolmeen eri otteeseen peritty liikaa
27310: Enävaaran ja Pohdon kirjallisesta kysymyksestä         saatavia ulosottoteitse. Tähän on vaikuttanut
27311: n:o 328, joka kuuluu seuraavasti:                      mm. se, että Uitolta on jouduttu perimään
27312:                                                        samanaikaisesti saatavia eri paikkakunnilla osaksi
27313:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tavalli-   eläkkeestä ja osaksi veronpalautuksesta. Tapahtu-
27314:         nen kansalainen saisi ja myös kokisi saa-      neet erehdykset on myöhemmin korjattu.
27315:         vansa oikeutta ja oikeudenmukaisen koh-           Hallitus katsookin, että Uiton asia on tullut
27316:         telun viranomaisten kanssa asioidessaan,       monipuolisesti selvitetyksi eikä tapahtuneiden
27317:         ja                                             virheiden tultua korjatuksi asianosaisten oikeus-
27318:            jotta perusteluissa esitetty Uiton tapaus   turvankaan kannalta ole tarpeen tehdä asiassa
27319:         tasapuolisesti kaikkia osapuolia kuullen ja    enää lisäselvityksiä. Hallitus katsoo kuitenkin,
27320:         heitä tyydyttävällä tavalla selvitettäisiin?   että jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota
27321:                                                        siihen, ettei kansalaisten oikeusturva ulosottoasi-
27322:    Esitän vastauksena kysymykseen kunnioittavas-       oissa vaarannu.
27323: ti seuraavaa:                                              1970-luvun lopulla toteutettiin atk-järjestel-
27324:    Toimi Uiton elatusmaksujen ja vahingonkor-          män laajamittainen käyttöönotto veronkantoasi-
27325: vauksen perintää koskeva ulosottoasia ja viran-        oissa, joka aiheutti alussa vähäisiä sopeutumisvai-
27326: omaisten menettely sen yhteydessä on ollut eri         keuksia perinnässä. Kuitenkin jatkossa juuri atk-
27327: vaiheissa usean viranomaisen tutkittavana. Tou-        järjestelmiä kehittämällä ja käyttäjähenkilöstöä
27328: kokuun 30 päivänä 1980 Uitto teki kantelun             kouluttamalla voidaan ennalta ehkäistä virheiden
27329: asiasta ministeri Pirkko Työläjärvelle, joka lähetti   syntymistä perinnässä. Tähän kehittämis- ja kou-
27330: asian tutkittavaksi sisäasiainministeriön poliisi-     lutustyöhön on viime vuosien valtion tulo- ja
27331: osastolle ja oikeuskanslerin virastolle. Apulaisoi-    menoarvioissa suunnattu huomattavia määrära-
27332: keuskansleri on tämän johdosta katsonut huhti-         hoja.
27333: kuussa 1981, ettei ole käynyt todennäköiseksi,             Myös muilla alueilla hallitus toimii jatkuvasti
27334: että viranomaiset olisivat menetelleet asiassa lain-   lisätäkseen kansalaisten oikeusturvaa ja paran-
27335: vastaisesti tai muutoinkaan virheellisesti. Toimi      taakseen hallinnon asiakaspalvelua. Oikeusturvan
27336: Uiton Ilmajoen piirin nimismiehelle 16.2.1983          kannalta merkittävä hanke on ollut mm. hallin-
27337: tekemän kantelukirjeen johdosta on Vaasan lää-         tomenettelylaki, joka sisältää ohjeita viranomai-
27338: nin poliisitarkastaja katsonut niinikään, ettei asia   sille hallintoasioiden käsittelystä ja asianomaisten
27339: anna aihetta syyte- eikä muihinkaan toimenpitei-       kuulemisesta. Laissa on myös useita asiakaspalve-
27340: siin. Lisäksi Vaasan lääninhallitus on Uiton sa-       lua koeostavia kohtia. Hallinnon asiakaspalvelu-
27341: man vuoden kesäkuussa tekemän kantelun joh-            kykyä on pyritty lisäämään niinikään mm. järjes-
27342: dosta 30.9.1983 tekemässään päätöksessä katso-         tämällä virkailijoille asiakaspalvelukoulutusta, ra-
27343: nut jääneen näyttämättä, että asiaa hoitaessaan        tionalisoimalla hallintomenettelyjä, yksinkertais-
27344: Ilmajoen piirin nimismies tai avustava ulosotto-       tamaila tiedonkeruuta sekä muutoinkin korosta-
27345: mies olisivat menetelleet lainvastaisesti tai muu-     malla hallinnon ensisijaista velvollisuutta hyvään
27346: toinkaan virheellisesti. Edellä olevasta käy selvil-   palveluun. Valtion virastojen ja laitosten yhteis-
27347: le, että Uiton tapaus ja viranomaisten menettely       toimintaa ja niiden välistä tiedonkulkua tuleekin
27348: sen yhteydessä on tullut varsin perusteellisesti       kehittää siten, ettei yksityisen kansalaisen asema
27349: selvitetyksi eikä asiassa ole käynyt ilmi, että        vaarannu.
27350: 
27351:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
27352: 
27353:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
27354:                                         1983 vp. -       KK n:o 328                                      3
27355: 
27356: 
27357: 
27358: 
27359:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27360: 
27361:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen               Av de utredningar finansministeriet fått har
27362: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            det endast framgått att av Uitto under åren
27363: av den 3 januari 1984 tili vederbörande medlem           1980-83 vid tre olika tillfällen i utsökningsväg
27364: av statsrådet översänt avskrift av följande av           indrivits för stora fordringaro Detta har bl.ao
27365: riksdagsledamöterna Enävaara och Pohto under-            berott på att man har varit tvungen att indriva
27366: tecknade spörsmål nr 328:                                fordringar av Uitto vid samma tidpunkt på olika
27367:                                                          oner dels av hans pension och dels av skatteåter-
27368:            Vad ämnar Regeringen göra för att den         bäringeno Misstagen har rättats tili senareo
27369:         vanliga medborgaren skall få och även
27370:         känna att han får rätt och blir rättvist            Regeringen anser därför att fallet Uitto har
27371:         behandlad då han kommer i kontakt                varit föremål för en mångsidig utredning och att
27372:         med myndigheter, och                             det inte finns anledning att företa ytterligare
27373:            för att fallet Uitto, för vilket redogjons    utredningar ens med tanke på parternas rätts-
27374:         i motiveringen, skall utredas på ett opar-       skydd, då misstagen har korrigerats 0 Regeringen
27375:         tiskt sätt så att alla parter blir hörda och     anser dock att det i fortsättningen bör fästas
27376:         att fallet utreds på ett sätt som tillfreds-     särskild uppmärksamhet vid att medborgarnas
27377:         ställer dem?                                     rättsskydd inte riskeras i utsökningsärendeno
27378:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1 början av 1970-talet togs ett omfattande
27379:  anföra följande:                                        ADB-system i bruk i skatteuppbördsärenden,
27380:                                                          vilket tili en början medförde smärre anpass-
27381:    Det utsökningsärende som gäller indrivningen          ningssvårigheter i fråga om indrivningeno I fon-
27382: av underhållsbidrag och skadestånd av Toimi              sättningen är det dock möjligt att just genom att
27383: Uitto samt myndigheternas förfarande i samband           utveckla ADB-systemen och utbilda den personai
27384: därmed har i olika skeden undersökts av myndig-          som sköter dem på förhand undvika att fel
27385: hetero Den 30 maj 1980 inlämnade Uitto ett               uppstår vid indrivningeno Under de senaste år:en
27386: klagomål tili minister Pirkko Työläjärvi, som            har betydande anslag anvisats i statsförslaget för
27387: vidarebefordrade ärendet för utredning tili polis-       detta utvecklings- och utbildningsarbeteo
27388: avdelningen vid inrikesministeriet och tili justi-
27389: tiekanslersämbeteto Justitiekanslersadjointen har           Regeringen arbetar fortgående även på andra
27390: som en följd av detta i april 1981 funnit att det        områden för att öka medborgarnas rättsskydd och
27391: inte gjons sannolikt, att myndigheterna skulle ha        förbättra kundservicen inom förvaltningeno Ett
27392: förfarit lagstridigt ellet eljest felaktigto Även        viktigt projekt med tanke på rättsskyddet har
27393: polisinspektören i Vasa Iän har, efter att Toimi         varit bl.ao lagen om förvaltningsförfarande, vii-
27394: Uitto 160201983 inkommit med ett klagomål tili           ken innehåller direktiv tili myndigheterna om
27395: länsmannen i Ilmajoki länsmansdistrikt, funnit           hur förvaltningsärenden skall handläggas och
27396: att ärendet varken föranleder åtal eller andra           parter höras 0 I lagen betonas också kundservicen
27397: åtgärdero Ytterligare har länsstyrelsen i Vasa Iän i     på många punkter 0 Strävan har varit att öka
27398: sitt beslut med anledning av Uittos klagan               kundservicen inom förvaltningen bl.ao genom att
27399:  300 901983 funnit att det inte utretts att vare sig     ordna kundserviceutbildning för funktionärerna,
27400: länsmannen i Ilmajoki länsmansdistrikt eller ut-         förenkla anskaffandet av uppgifter samt genom
27401: sökningsbiträdet förfarit lagstridigt eller eljest       att också på annat sätt betona att det i första
27402:  felaktigt vid handhavandet av ärendeto Av ovan-         hand är förvaltningen som skall stå för god
27403:  stående framgår att fallet Uitto och myndigheter-       service 0 Samarbetet mellan statliga ämbetsverk
27404:  nas förfaringssätt i saken har utretts mycket           och inrättningar och informationsutbytet dem
27405:  grundligt utan att det framkommit att myndig-           emellan bör därför utvecklas i en sådan riktning,
27406:  heterna skulle ha gjort sig skyldiga tili lagstridigt   att den enskilda medborgarens ställning inte
27407:  förfarande 0                                            äventyraso
27408:      Helsingfors den 9 februari 1984
27409:                                                                               Minister Pekka Vennamo
27410:                                                1983 vp.
27411: 
27412: Kirjallinen kysymys n:o 329
27413: 
27414: 
27415: 
27416: 
27417:                                     Pursiainen ym.: Siviilipalvelukseen kelpaamattomien kohtelun pa-
27418:                                        rantamisesta
27419: 
27420: 
27421:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27422: 
27423:    Asevelvollisten tutkijalautakunta, joka on itse-     Lontoossa toimiva riippumaton kansainvälinen
27424: näiseen oikeusistuimeen verrattavissa oleva oi-       ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on to-
27425: keusministeriön alaisuudessa toimiva elin, on         dennut vankilatuomion saaneet, siviilipalveluk-
27426: ryhtynyt hylkäämään siviilipalvelukseen pyrkinei-     seen pyrkineet suomalaiset asevelvolliset mielipi-
27427: den asevelvollisten hakemuksia ratkaisevasti ai-      devangeiksi. Suomen tasavalta on tämän seu-
27428: kaisempaa enemmän. Hylkäysprosentti vuonna            rauksena ensi kerran järjestön vuosiraportissa nii-
27429: 1982 oli 18,7 kun se vuonna 1979 oli 5,4.             den maiden joukossa, jotka rikkovat ihmisoi-
27430:    Osa hylätyistä on jatkanut kieltäytymistään.       keuksia.
27431: Tämän asianomaiset ovat tehneet mahdollisen             Suomeen on syntymässä mielipidevankien ryh-
27432: vankilatuomion uhalla. Mahdollisuus valittaa          mä. Asianomaiset mielipidevangit eivät viran-
27433: tutkijalautakunnan päätöksestä on kuitenkin käy-      omaisten näkemyksen mukaan omaa sellaista
27434: tännössä olematon, koska tutkijalautakunta ei         vakaumusta, joka estäisi heitä suorittamasta ase-
27435: perustele päätöksiään.                                velvollisuuttaan puolustusvoimissa, siitä huoli-
27436:    Erilaiset ihmisoikeusjärjestöt (esim. Suomen       matta, että kyseiset asevelvolliset ovat valmiit
27437: siviilipalvelusmiesliitto) ovat toistuvasti tuoneet   todistamaan vakaumuksensa vakavuuden mene-
27438: esiin käsityksenään, että tutkijalautakunnan työs-    mällä sen vuoksi vankilaan.
27439: kentely on mielivaltaista ja hataraa, erikoisesti
27440: huomioon ottaen sen, että tarkoituksena on sel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27441: vittää niin vaikeasti määriteltävissä oleva asia      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27442: kuin sodan ja rauhan perusproblematiikkaa kos-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27443: keva vakaumus. (Tutkijalautakunta kuulustelee         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27444: turkittavia tyypillisesti 15 minuuttia, minkä jäl-
27445: keen se tekee päätöksensä.)                                     Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaakseen
27446:    Käytyään valitustiensä loppuun on 25 asevel-              siviilipalvelukseen pyrkivien, mutta sinne
27447: vollista tuomittu vankeuteen. Näistä ensimmäi-               kelpaamattomiksi katsottujen asevelvol-
27448: nen on määrätty ilmoittautumaan Helsingin lää-               listen kohtelun sivistysvaltion edellyttä-
27449:  ninvankilaan 10.1.1984.                                     mällä tasolle?
27450: 
27451:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1984
27452: 
27453:          Terho Pursiainen                Pekka Starast                  Ole Wasz-Höckert
27454:          Kalle Könkkölä                  Arja Alho                      Jouko Skinnari
27455:          Ilkka Kanerva                   Liisa Kulhia                   Juhani Surakka
27456:          Reino Paasilinna                Pentti Skön                    Antti Kalliomäki
27457:          Riitta Järvisalo-Kanerva        Jussi Ranta                    Saara-Maria Paakkinen
27458:          Tuulikki Hämäläinen             Kari Urpilainen                Kari Rajamäki
27459:          Sakari Knuuttila                Pertti Hietala                 Jouni ]. Särkijärvi
27460:          Liisa Jaakonsaari               Maija Rajantie                 Juhani Vähäkangas
27461:          Heli Astala                     Niilo Koskenniemi              Sten Söderström
27462:          Matti Kautto                    Inger Hirvelä                  Esko Helle
27463:          Timo Laaksonen                  Pekka Leppänen                 Kaj Bärlund
27464: 4284001600
27465: 2                              1983 vp. -   KK n:o 329
27466: 
27467:     Mats Nyby                    Aarno von Bell                Sinikka Hurskainen
27468:     Seppo Toiviainen             Irma Rosnell                  Reijo Lindroos
27469:     Mikko Rönnholm               Ville Komsi                   Esko-Juhani Tennilä
27470:     Pentti Liedes                Markus Aaltonen               Osmo Vepsäläinen
27471:     Lea Savolainen               Ulla-Leena Alppi              Anna-Liisa Jokinen
27472:     Arvo Kemppainen              Olavi Ronkainen               Lauha Männistö
27473:     Pirkko Turpeinen             Tuula Paavilainen             Ensio Laine
27474:     Seppo Tikka                  Marjatta Stenius-Kaukonen Kalevi Kivistö
27475:     Kaisa Raatikainen            Aimo Ajo                      Pertti Paasio
27476:     Jouko Tuovinen               Vappu Säilynoja               Marja-Liisa Salminen
27477:     Mikko Kuoppa                 Pentti Lahti-Nuuttila         Pirjo Ala-Kapee
27478:     Risto Ahonen                 Jorma Rantanen                Timo Roos
27479:                 Marja-Liisa Tykkyläinen                Ben Zyskowicz
27480:                                        1983 vp. -       KK n:o 329                                       3
27481: 
27482: 
27483: 
27484: 
27485:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27486: 
27487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aseetonta palvelusta puolustusvoimissa tai siviili-
27488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           palvelusta, niin kuin sanotussa laissa säädetään.
27489: olette 3 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-             Aseeron tai siviilipalvelus eivät ole aseellisen
27490: jeenne n:o 1445 ohella toimittanut valtioneuvos-        palveluksen vaihtoehtoja. Laissa säädetyin edelly-
27491: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tyksin ne voivat ainoastaan korvata aseellisen
27492: edustaja Terho Pursiaisen ym. näin kuuluvasta           palveluksen rauhan aikana. Korvaavaan palveluk-
27493: kirjallisesta kysymyksestä n:o 329:                     seen pääsylle on asetettu tietyt lakiin perustuvat
27494:                                                         edellytykset.
27495:           Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaakseen           Sen seikan selvittäminen, että asianomaisella
27496:        siviilipalvelukseen pyrkivien, mutta sinne       on laissa tarkoitettu uskonnollinen tai eettinen
27497:        kelpaamattomiksi katsottujen asevelvol-          vakaumus, on säädetty asevelvollisten tutkijalau-
27498:        listen kohtelun sivistysvaltion edellyttä-       takunnan tehtäväksi.
27499:        mälle tasolle?
27500:                                                            Jos siviilipalvelukseen pyrkinyt, mutta tutkija-
27501:                                                         lautakunnan päätöksellä aseelliseen tai aseetto-
27502:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        maan palvelukseen määrätty asevelvollinen, kiel-
27503: ti seuraavaa:                                           täytyy kokonaan suorittamasta palvelusta puolus-
27504:                                                         tusvoimissa, niin tällainen pysyväisluontoinen
27505:    Hallitusmuodon 75 §:n 1 momentin mukaan
27506:                                                         kieltäytyminen käsitellään eräiden vakinaisesta
27507: ''jokainen Suomen kansalainen on velvollinen
27508:                                                         palveluksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankai-
27509: olemaan osallisena isänmaan puolustuksessa tai
27510:                                                         semisesta annetun lain (23/72) mukaisesti. Asia
27511: sitä avustamaan, niinkuin siitä laissa säädetään''.
27512:                                                         saatetaan käsiteltäväksi yleiseen alioikeuteen,
27513:    Maanpuolustusvelvollisuudesta voidaan antaa          jonka on tuomittava asianomainen vankeuteen.
27514: yksityiskohtaisempia säännöksiä tavallisella lailla.    Rangaistuksen suorittamisen jälkeen asianomaista
27515: Tällaisia säännöksiä on annettu asevelvollisuus-        ei enää kutsuta uudelleen palvelukseen rauhan
27516: laissa (452/50). Asevelvollisuuslain mukainen           aikana.
27517: maanpuolustusvelvollisuus koskee vain Suomen                Näin ollen ne kansalaiset, jotka asettautuvat
27518: miespuolisia kansalaisia ja sen suorittaminen kä-       heille säädetyn palvelusvelvollisuuden ulkopuo-
27519: sittää määräaikaisen palveluksen aseellisena puo-       lelle, kieltäytymällä kaikesta HM 75 §:n 1 mo-
27520: lustusvoimissa.                                         mentin piiriin kuuluvasta palveluksesta, joutuvat
27521:     Asevelvollisuuslain 34 §:n 1 momentin (133/         rikosoikeudellisten seuraamusten kohteeksi. Täl-
27522: 69) mukaan "sellaisten asevelvollisten palvelus-        löin ei kuitenkaan ole kysymys mielipiteen ilmai-
27523: velvollisuudesta, jotka uskonnolliseen tai eetti-       semisen rankaisemisesta.
27524: seen vakaumukseen perustuvien vakavien oman-                Asevelvollisten tutkijalautakunta antoi vuonna
27525: tunnonsyiden vuoksi on vapautettu aseellisesta           1983 yhteensä 1259 päätöstä aseettomaan palve-
27526: palveluksesta rauhan aikana, on säädetty erik-          lukseen tai siviilipalvelukseen säännönmukaisen
27527: seen".                                                  asevelvollisuuden suorittamisen sijasta hakenei-
27528:     Voimassa olevat säännökset aseellisesta palve-      den asioissa. Tutkituista vuoden 1983 aikana
27529: luksesta vapauttamisesta on sisällytetty aseetto-       kuultiin henkilökohtaisesti 563 asevelvollista.
27530: masta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annet-      Tutkituista yhteensä 974 määrättiin siviilipalve-
27531: tuun lakiin (132/69).                                   lukseen, 255 aseettomaan palvelukseen ja 30
27532:     Sanotun lain mukaan asevelvollinen, jota us-        aseelliseen palvelukseen. Lisäksi lautakunta käsit-
27533: konnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustu-        teli 3 5 aikaisemmasta kielteisestä päätöksestä
27534:  vat vakavat omantunnonsyyt estävät suorittamas-        huolimatta uudelleen tehtyä kieltäytymisilmoi-
27535:  ta asevelvollisuuttaan asevelvollisuuslaissa sääde-    tusta.
27536:  tyssä järjestyksessä, voidaan vapauttaa aseellisesta       Vuoden 1983 aikana oikeusministeriöön saapui
27537:  palveluksesta rauhan aikana. Aseellisesta palve-       yhteensä 181 asevelvollisten tutkijalautakunnan
27538:  luksesta vapautetun on kuitenkin suoritettava          päätösten johdosta tehtyä valitusta. Saman vuo-
27539: 4                                           1983 vp. -     KK n:o 329
27540: 
27541: den aikana valitusasioissa annettiin yhteensä 126              Asevelvollisten tutkijalautakunta ja oikeusmi-
27542: päätöstä, joista 83 hylkääviä.                              nisteriö ovat vv. 1979-1983 käsitelleet kieltäyty-
27543:                                                             misasioita seuraavasti:
27544:        ATL                    ATL                       ATL                   ATL            Oikeusministeriö
27545:       tehnyt               määrännyt                 määrännyt              hylännyt            lopullisesti
27546:      päätöksiä        siviilipalvelukseen           aseettomaan                                  hylännyt
27547:                         tai hyväksynyt             palvelukseen,
27548:                           anomuksen                 vaikka ase·
27549:                            mukaisesti             velvollinen on
27550:                          aseettomaan              pyrkinyt siviili-
27551:                                                    palvelukseen
27552:     1979   1215        1165 95,88 %               25 ( 2,06 %)           25 (2,06 %)          26 (2,13 %)
27553:     1980   1098        1018 92,71 %               39 ( 3,55 %)           41 (3,73 %)          28 (2,55 %)
27554:     1981    893         774 86,67 %               74 ( 8,29 %)           45 (5,04 %)          40 (4,48 %)
27555:     1982   1305        1118 85,67 %              138 (10,57 %)           49 (3,75 %)          82 (6,28 %)
27556:     1983   1259        1049 83,32 %              180 (14,30 %)           30 (2,38 %)          83 (6,59 %)
27557: 
27558:    Siviilipalveluksen nykyisen täytäntöönpanon              däntömme kestää hyvin kansainvälisen vertailun.
27559: sisältöä on verrattain laajalti arvosteltu. Palveluk-       Eräissä maissa aseistakieltäytyjä voi Suomen ta-
27560: sen järjestely on käytännössä kokonaisvaltaisesti           paan palvella joko aseettomana tai siviilipalveluk-
27561: koordinoimatta. Palveluspaikat ovat hajallaan ja            sessa, mutta useissa maissa vain jommassakum-
27562: palvelusyksiköt enimmäkseen pieniä. Palveluksen             massa. Lisäksi on eräitä maita, joissa kumpikaan
27563: sisältö ei ole yhtenäistä ja sen tarkoitus ja tavoite       palvelusmuoto ei ole mahdollinen. Pääsääntöises-
27564: ovat sääntelemättä. Palvelusta ei sen sisällön              ti kieltäytyjän vakaumus tutkitaan ennen korvaa-
27565: puolesta ole saatu vertailukelpoiseksi edes siviili-        vaan palvelukseen hyväksymistä. Täyskieltäytyjät
27566: palvelusmiesten kesken, puhumattakaan suhtees-              tuomitaan vankeuteen. Ruotsissa noudatetaanJe-
27567: sa aseellisessa tai aseettomassa palveluksessa ole-         hovan todistajien osalta lievempää menettelyä,
27568: viin. Käytännössä siviilipalvelus onkin muodostu-           joka käytännössä johtaa heidän vapauttamiseensa
27569: nut lähinnä asevelvollisuusajan ajalliseksi korvaa-         asevelvollisuuden suorittamisesta.
27570: miseksi.                                                       Edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei
27571:    Vakaumuksen tutkimismenettelyn helpottami-               siviilipalvelukseen pyrkivien, mutta sinne kelpaa-
27572: nen, puhumattakaan sen kokonaan poistamises-                mattomiksi katsottujen asevelvollisten kohtelussa
27573: ta, ei ole mahdollista niin kauan kuin on mah-              ole tullut esiin mitään sellaista, mikä oikeuttaisi
27574: dollista, että siviilipalvelus voi houkutella hakeu-        katsomaan, ettei heidän kohteluosa ole sivistys-
27575: tumaan sanottuun palvelukseen enemmänkin                    valtion edellyttämällä tasolla.
27576: tarkoituksenmukaisuus- kuin vakaumuksellisista
27577: syistä. Vasta luomalla siviilipalveluksesta niin               Uudistettaessa aseistakieltäytyjiä koskevaa lain-
27578: henkiseltä kuin fyysisettäkin vaativuudeltaan ja            säädäntöä 1960-luvun lopulla, katsottiin nykyi-
27579: yhteiskunnalliselta merkitykseltään aseelliseen             sen järjestelmän vastaavan kansainvälisesti hyväk-
27580: palvelukseen rinnastettava palvelusmuoto, voi-              syttyjä periaatteita aseistakieltäytyjien kohtelusta.
27581: daan perustellusti katsoa, että sanottuun palve-               Puolustusministeriössä harkitaan mahdolli-
27582: lukseen hakeutumiseen on tarkoituksenmukai-                 suuksia eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäy-
27583: suusnäkökohtien sijasta määräävästi vaikuttanut             tyvien rankaisemisesta annetun lain muuttami-
27584: asianomaisen vakaumus.                                      seksi siten, että kaikesta palveluksesta kieltäyty-
27585:    Vasta tällöin voidaan myös esittää perusteluja           misen vuoksi vankeusrangaistukseen tuomittu va-
27586: vakaumuksen tutkimismenettelyn tarkoituksen-                pautuu rangaistuksen täytäntöönpanosta, mikäli
27587: mukaisuudesta ja sen tarpeellisuudesta.                     asevelvollisten tutkijalautakunta asian uudelleen
27588:    Useitten Euroopan maiden järjestelmistä saa-             käsiteltyään määrää asianomaisen siviilipalveluk-
27589: dun selvityksen perusteella voidaan todeta, että            seen ja asianomainen sanotun palveluksen suorit-
27590: aseistakieltäytyjiä koskeva voimassa oleva lainsää-         taa.
27591: 
27592:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1984
27593: 
27594:                                                                       Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
27595:                                       1983 vp. -      KK n:o 329                                          5
27596: 
27597: 
27598: 
27599: 
27600:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27601: 
27602:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vapenfri tjänst elier civiltjänst utgör inte alter-
27603: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         nativ tili väpnad tjänst. Enligt de förutsättningar
27604: nr 1445 av den 3 januari 1984 tili vederbörande       som stadgats i lag kan de endast ersätta den
27605: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    väpnade tjänsten i fredstid. För att vederbörande
27606: av riksdagsledamot Terho Pursiainen m.fl. un-         skali godkännas tili ersättande tjänst krävs, att
27607: denecknade spörsmål nr 329:                           vissa lagenliga förutsättningar uppfylis.
27608:                                                          Uppgiften att utröna huruvida vederbörande
27609:          Vad ämnar Regeringen göra för att            har den i lagen avsedda religiösa eller etiska
27610:        bringa bemötandet av värnpliktiga som          övertygelsen har lagts på värnpliktsprövnings-
27611:        ansöker om civiltjänst, men inte anses         nämnden.
27612:        dugliga därtill, på en nivå som förutsätts        I fall värnpliktig som önskat fullgöra civil-
27613:        av en civiliserad stat?                        tjänst, men genom prövningsnämndens beslut
27614:                                                       förordnats tili väpnad elier vapenfri tjänst helt
27615:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vägrar att fullgöra tjänst inom försvarsmakten
27616: anföra följande:                                      kan dylik fortgående vägran behandlas i enlighet
27617:                                                       med lagen om bestraffning av vissa värnpliktiga
27618:    Enligt 75 § 1 mom. regeringsformen är ''varje
27619:                                                       för vägran att fullgöra aktiv tjänst (23/72).
27620: finsk medborgare skyldig att deltaga i fädernes-
27621:                                                       Ärendet hänförs tili allmän underrätt, viiken
27622: landets försvar elier härvid biträda, på sätt därom
27623:                                                       skali döma vederbörande tili fängelse. Då veder-
27624: i lag stadgas".
27625:                                                       börande avtjänat sitt straff inkalias han inte ånyo
27626:     Mera detaljerade bestämmelser om denna            i tjänst under fredstid.
27627: medborgerliga plikt kan utfärdas genom en van-           Sålunda blir de medborgare, vilka stälier sig
27628: lig lag. Sådana bestämmelser har givits i värn-       utanför den tjänstgöringsplikt som stadgats för
27629: pliktslagen (452/50). Skyldigheten att delta i        dem, genom att vägra all tjänst som omfattas av
27630: landets försvar i enlighet med värnpliktslagen        RF 75 § 1 mom., föremål för straffrättsliga
27631: gäller endast manliga finska medborgare och den       påföljder. Det är härvid inte fråga om bestraff-
27632: fuligörs genom väpnad tjänst vid försvarsmakten       ning av en persons åsiktsyttringar.
27633: under en bestämd tid.                                    Värnpliktsprövningsnämnden gjorde under år
27634:     Enligt 34 § 1 mom. värnpliktslagen (133/69)       1983 sammanlagt 1259 beslut i ärenden som
27635: "angående sådana värnpliktigas tjänstgö-              berörde personer vilka istäliet för normal värn-
27636: ringsplikt, som av alivarliga samvetsskäl, vilka      plikt ansökt om vapenfri tjänst elier civiltjänst.
27637: grunda sig på religiös elier etisk övertygelse,       Av de som undergått prövning hördes under år
27638:  befriats från vapentjänst i fredstid, är särskilt    1983 personligen 563 värnpliktiga. Av de som
27639: stadgat."                                             prövats förordnades sammanlagt 974 i civiltjänst,
27640:     Nu gäliande stadgar beträffande befrielse från    255 i vapenfri tjänst och 30 i väpnad tjänst.
27641: väpnad tjänst ingår i lagen om vapenfri tjänst        Dessutom behandlade nämnden 35 trots tidigare
27642:  och civiltjänst (132/69).                            förkastande beslut ånyo gjbrda anmälningar om
27643:     Enligt denna lag kan värnpliktig, som av          vägran.
27644:  allvarliga samvetsskäl, vilka grundar sig på reli-      Under år 1983 erhöli justitieministeriet inalles
27645:  giös eller etisk övertygelse, hindras att fullgöra    181 besvär mot värnpliktsprövningsnämndens
27646:  sin värnplikt i den ordning, som är stadgad i        beslut. Samma år gjordes i besvärsärenden inalles
27647:  värnpliktslagen, befrias från vapentjänst i freds-   26 beslut, av vilka 83 var förkastande.
27648:  tid. Den som befriats från vapentjänst skall dock       Värnpliktsprövningsnämnden och justitiemi-
27649:  fullgöra vapenfri tjänst inom försvarsmakten eller   nisteriet har under åren 1979-1983 behandlat
27650:  civiltjänst på det sätt som stadgas i nämnda lag.    vägringsärenden enligt följande:
27651: 6                                          1983 vp. -    KK n:o 329
27652: 
27653:        VPN                  VPN                         VPN                 VPN              Justitieminis-
27654:     gjort beslut         förordnat i           förordnat i vapen-         förkastat           teriet slut-
27655:                        civiltjänst eller         fri tjänst trots                             giltigt för-
27656:                        godkänt enligt             att den värn-                                   kastat
27657:                       ansökan i vapen-            pliktige sökt
27658:                           fri tjänst                civiltjänst
27659:     1979   1215       1165 95,88 %               25 ( 2,06 %)         25 (2,06 %)           26 (2, 13 %)
27660:     1980   1098       1018 92,71 %               39 ( 3,55 %)         41 (3,73 %)           28 (2,55 %)
27661:     1981    893        774 86,67 %               74 ( 8,29 %)         45 (5,04 %)           40 (4,48 %)
27662:     1982   1305       1118 85,67 %              138 (10,57 %)         49 (3,75 %)           82 (6,28 %)
27663:     1983   1259       1049 83,32 %              180 (14,30 %)         30 (2,38 %)           83 (6,59 %)
27664: 
27665: 
27666:    Civiltjänstens innehåll har i den form det nu          tjänstgöra antingen som obeväpnad eller i civil-
27667: verkställs rätt allmänt kritiserats. 1 praktiken har      tjänst, men i flere Iänder endast i någondera.
27668: organiseringen av tjänsten som helhet inte koor-          Dessutom är i vissa land ingendera tjänstgö-
27669: dinerats. Tjänsteplatserna är spridda och tjänste-        ringsform möjlig. 1 regel utreds vägrarens överty-
27670: enheterna för det mesta små. Tjänstgöringens              gelse innan han godkänns för ersättande tjänst.
27671: innehåll är inte enhetligt och dess syfte och             Totalvägrare döms tili fängelse. 1 Sverige tiliäm-
27672: ändamål är oreglerade. Mao har inte ens kunnat            pas för Jehovas vittnen ett lindrigare förfarande,
27673: jämställa tjänstens innehåll bland civiltjänstgö-         vilket i praktiken leder tili att dessa befrias från
27674: rarna, än mindre då det gäller förhållandet tili          värnplikt.
27675: dem som utför väpnad elier vapenfri tjänst.                  Med stöd av det ovan sagda kan man fastslå,
27676:    Det är inte möjligt att lätta på undersöknings-        att det beträffande bemötandet av värnpliktiga
27677: förfarandet för att utreda övertygelsen, än mind-         som ansöker om civiltjänst, men som inte ansetts
27678: re att helt avskaffa det så länge civiltjänsten kan       dugliga härtill inte har framkommit något som
27679: locka tili att ansöka tili nämnda tjänstgöring mer        skulie rättfärdiga åsikten, att bemötandet av dem
27680: av ändamålsenlighetsskäl än av övertygelse. Först         inte skulie ligga på en nivå som förutsatts av en
27681: sedan man gjort civiltjänsten tili en tjänstgö-           civiliserad stat.
27682: ringsform som kan jämställas med den väpnade
27683: tjänsten såväl beträffande dess psykiska och fysis-          Då man i slutet av 1960-talet förnyade lagstift-
27684: ka krav som dess samhälleliga betydelse kan man           ningen om vapenvägrarna ansåg man, att det
27685: med fog säga, att vederbörandes övertygelse och           rådande systemet motsvarade internationellt god-
27686: inte ändamålsenligheten på ett avgörande sätt             tagna principer för bemötande av vapenvägrare.
27687: har lett tili att han ansökt i sagda tjänst.                 Vid försvarsministeriet dryftar man möjlighe-
27688:    Först då kan man framföra grunderna för huru           terna att ändra lagen om bestraffning av vissa
27689: ändamålsenligt och nödvändigt prövningsförfa-             värnpliktiga för vägran att fuligöra aktiv tjänst så,
27690: randet är.                                                att den som dömts tili fängelsestraff för vägran
27691:    Med stöd av en utredning över organisationen           att fullgöra någon som helst tjänstgöring befrias
27692: i flere europeiska Iänder kan man fastslå, att vår        från verkstäliighet av straff ifall prövningsnämn-
27693: nu gäliande lagstiftning om vapenvägrare gott             den sedan den ånyo behandlat ärendet förordnar
27694: hålier måttet i en imernationeli jämförelse. 1            vederbörande i civiltjänst och denne fuligör den
27695: vissa Iänder kan en vapenvägrare liksom i Finland         sagda tjänsten.
27696:     Helsingfors den 27 februari 1984
27697: 
27698:                                                                     Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
27699:                                               1983 vp.
27700: 
27701: Kirjallinen kysymys n:o 330
27702: 
27703: 
27704: 
27705: 
27706:                                   Riihijärvi ym.: Lintharjun osayleiskaavan toimenpidekiellon kumoa-
27707:                                      misesta
27708: 
27709: 
27710:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27711: 
27712:    Suonenjoen kaupunki haki noin seitsemän              Alueella on 13 asutustilan metsämaat ja pelto-
27713: vuotta sitten sisäasiainministeriön kaavoitusosas-   alueita. Lisäksi alueella on 16 vanhaa tilaa.
27714: tolta toimenpidekieltoa Lintharjun osayleiskaa-      Kaikkien näiden tilojen toimeentuloa toimenpi-
27715: valle. Ministeriö vahvisti toimenpidekiellon ja      dekielto vaikeuttaa kohtuuttomasti ja saattaa vil-
27716: määräsi laadittavaksi osayleiskaavan viiden vuo-     jelijät perheineen taloudellisesti vaikeaan ase-
27717: den sisällä. Päätöksessä kielletään metsän hak-      maan.
27718: kuu, soran otto, maan kaivu ja täyttö kyseisellä
27719: alueella. Viiden vuoden kuluttua kaupunki haki         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27720: yhden vuoden jatkoaikaa toimenpidekiellolle,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27721: jonka ministeriö myönsi samoilla ehdoilla.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27722:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27723:    Vuoden kuluttua sama toistui. Tästä päätök-
27724: sestä maanomistajat valittivat korkeimpaan hal-
27725: linto-oikeuteen, joka pyysi ministeriöitä lausun-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27726: toa 18. helmikuuta 1983. Joulukuuhun 1983                   ryhtyä Lintharjun toimenpidekiellon ku-
27727: mennessä ministeriö ei ollut lausuntoa antanut ja           moamiseksi ja tilanteen järjestämiseksi
27728: tilanne näyttää jatkuvan samanlaisena vuodesta              paikallisten asukkaiden etujen mukaises-
27729: toiseen.                                                    ti?
27730: 
27731:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1984
27732: 
27733:                   Heikki Riihijärvi                               Veikko Vennamo
27734: 
27735: 
27736: 
27737: 
27738: 428400178K
27739: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 330
27740: 
27741: 
27742: 
27743: 
27744:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27745: 
27746:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suonenjoen kaupungin hakemuksesta ympäris-
27747: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        töministeriö on 27 päivänä joulukuuta 1983 vielä
27748: olette 3 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-       jatkanut toimenpidekieltoa olemaan voimassa
27749: jeenne n:o 1446 ohella toimittanut valtioneuvos-     vuoden 1984 loppuun.
27750: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
27751: edustaja Riihijärven ym. kirjallisesta kysymykses-      Toimenpidekiellon tarkoituksena on ohjata
27752: tä n:o 330, jossa tiedustellaan:                     alueen käyttöä kaavan laatimisen aikana niin,
27753:                                                      ettei suoriteta sellaisia ympäristöä muuttavia
27754:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     maankäyttötoimenpiteitä, jotka vaarantaisivat
27755:         ryhtyä Lintharjun toimenpidekiellon ku-      laadittavana olevan kaavan tarkoituksen. Linthar-
27756:         moamiseksi ja tilanteen järjestämiseksi      jun alue on valtakunnallisestikin merkittävä har-
27757:         paikallisten asukkaiden etujen mukaises-     jualue. Suonenjoen kaupungin tarkoituksena on
27758:         ti?                                          osayleiskaavalla, joka tultaneen alistamaan minis-
27759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        teriön vahvistettavaksi, ohjata alueen käyttöä
27760: seuraavaa:                                           niin, ettei alueen geologisesti ja maisemallisesti
27761:    Rakennuslain 124 a §:n 3 momentin mukaan          arvokasta luontoa turmella. Suonenjoen kaupun-
27762: ympäristöministeriö (aikaisemmin sisäasiainmi-       gin viranomaisilta saadun tiedon mukaan kau-
27763: nisteriö) voi määrätä mm. maan kaivamista,           pungin pyrkimyksenä on saattaa osayleiskaava
27764: puiden kaatamista ja muuta näihin verrattavaa        kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kevään -84
27765: toimenpidettä koskevan toimenpidekiellon alu-        kuluessa.
27766: eelle, jolle yleiskaavan laatiminen on vireillä.
27767: Kielto merkitsee, ettei mainittuja toimenpiteitä        Kaupungin viranomaisilta saadun tiedon mu-
27768: alueella saa suorittaa ilman kunnanhallituksen       kaan toimenpidekiellon voimassaoloaikana on
27769: lupaa. Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen, jos maa-      alueelle haettu 26 soranottolupaa. Lupia on
27770: aineksia otetaan tavanomaista kotitarvekäyttöä       myönnetty 19. Loput 7 hakemusta ovat parhail-
27771: varten tai jos muu toimenpide on vähäinen.           laan käsiteltävinä. Yhtään hakemusta ei siis ole
27772:    Sisäasiainministeriö on Suonenjoen kaupun-        hylätty. Myöskään puiden kaatamista koskevia
27773: ginhallituksen hakemuksesta antanut 20 päivänä       lupahakemuksia ei kaupungin viranomaisilta saa-
27774: joulukuuta 1982 Suonenjoen kaupungin Linthar-        dun tiedon mukaan ole hylätty. Maa-ainesten ja
27775: jun alueelle edellä tarkoitetun kiellon. Kielto,     metsien käyttö ei siis ole estynyt eikä toimenpi-
27776: jolla jatkettiin ministeriön aikaisemmin antamaa     dekielto ole voinut aiheuttaa kysymyksen perus-
27777: kieltoa, oli määrätty olemaan voimassa vuoden        teluissa esitettyjä vaikeuksia maanomistajille. Sen
27778: 1983 loppuun. Korkein hallinto-oikeus on joulu-      sijaan lupapäätöksillä on voitu ohjata maa-aines-
27779: kuun 22 päivänä 1983 antamallaan päätöksellä         ten ottamista ja puiden kaatamista suunnitelmal-
27780: hylännyt kysymyksessä mainitun eräiden maan-         lisesti niin, että alueen suojeluarvoja ei ole tur-
27781: omistajien ministeriön päätöksestä tekemän vali-     meltu. Lupamenettelyä onkin tällä luonnoltaan
27782: tuksen.                                              arvokkaalla alueella pidettävä tarpeellisena.
27783: 
27784:     Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1984
27785: 
27786:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
27787:                                        1983 vp. -- ~ n:o 330                                           3
27788: 
27789: 
27790: 
27791: 
27792:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27793:                                                                •
27794:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              På ansökan av Suonenjoki stad har miljöminis-
27795: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         teriet den 27 december 1983 ytterligare förlängt
27796: nr 1446 av den 3 januari 1984 tili vederbörande       åtgärdsförbudet att gälia tili utgången av år
27797: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     1984.
27798: av riksdagsman Riihijärvi m.fl. undertecknade            Syftet med åtgärdsförbudet är att styra områ-
27799: spörsmål nr 330:                                      dets användning under tiden för planens uppgö-
27800:                                                       rande så, att markanvändningsåtgärder, som
27801:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ändrar miljön och innebär att syftet med den
27802:        för upphävande av åtgärdsförbudet rö-          pian som är under uppgörande kommer i farozo-
27803:        rande Lintharju och för att situationen        nen, inte utförs.
27804:        skali bli ordnad i enlighet med ortsbe-           Lintharju område är ett åsområde, som är av
27805:        folkningens intressen?                         även riksomfattande betydelse. Suonenjoki stads
27806:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       avsikt är att med en delgeneralplan, som torde
27807: anföra följande:                                      komma att underställas ministeriet för faststäliel-
27808:                                                       se, styra användningen av områet så, att dess
27809:    Enligt 124 a § 3 mom. byggnadslagen kan            geologiskt och ur landskapssynvinkel värdefulla
27810: miljöministeriet (tidigare inrikesministeriet) ut-    natur inte förstörs. Enligt uppgift från Suonenjo-
27811: färda åtgärdsförbud gäliande bl.a. grävning, fäli-    ki stads myndigheter är det stadens avsikt att
27812: ning av träd och annan därmed jämförbar åtgärd        understälia delgeneralplanen stadsfulimäktige för
27813: på område, för vilket uppgörande av generalpian       godkännande under loppet av våren -84.
27814: är anhängigt. Förbudet innebär att nämnda åt-            Enligt uppgift från stadens myndigheter har
27815: gärder inte får vidtas på området utan kommun-        under den tid åtgärdsförbudet varit i kraft 26
27816: styrelsens tilistånd. Tilistånd behövs dock inte      ansökningar om tilistånd tili grustäkt på området
27817: om marksubstanser tas för eget elier annans           inlämnats och 19 tilistånd beviljats. De återståen-
27818: sedvanliga bruk tili husbehov elier om annan          de 7 ansökningarna är under behandling. Således
27819: åtgärd är ringa.                                      har inte en enda ansökan avslagits. Enligt upp-
27820:    Inrikesministeriet har på Suonenjoki stadssty-     gift har helier inte ansökningar om tilistånd att
27821: relses ansökan för Lintharju område i Suonenjoki      fälia träd avslagits. Användningen av marksub-
27822: stad den 20 december 1982 utfärdat ett sådant         stanser och skogar har således inte hindrats och
27823: förbud som avses ovan. Förbudet, varmed man           åtgärdsförbudet har inte kunnat åsamka markä-
27824: förlängde giltighetstiden för ett förbud som mi-      garna de i motiveringen tili spörsmålet anförda
27825: nisteriet tidigare hade utfärdat, hade bestämts       svårigheterna. Däremot har man genom tili-
27826: att gälia tili utgången av år 1983. Högsta förvalt-   ståndsbeslut systematiskt kunnat styra marktäkt
27827: ningsdomstolen har genom sitt utslag den 22           och trädfälining så, att de värden, på grund av
27828: december 1983 förkastat de i spörsmålet nämnda        vilka området skyddas, inte har förstörts. Tili-
27829: besvär som vissa markägare hade inlämnat mot          ståndsförfarandet måste även anses motiverat på
27830: ministeriets beslut.                                  detta område med dess värdefulla natur.
27831: 
27832:      Helsingfors den 5 mars 1984
27833: 
27834: 
27835:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
27836: •
27837:                                                   1983 vp.
27838: 
27839: Kirjallinen kysymys n:o 331
27840: 
27841: 
27842: 
27843: 
27844:                                      Tykkyläinen ym.: Kuluttajansuojalain ja osamaksukauppalain sään-
27845:                                        nösten ristiriitaisuudesta
27846: 
27847: 
27848:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27849: 
27850:      Kuluttajansuojalaki antaa ostajalle oikeuden           Takaisinottoon ja sen yhteydessä osamaksu-
27851: . pidättyä kauppahinnan tai sen osan maksamises-         kauppalain mukaan suoritetussa tilityksessä on
27852:   ta silloin, kun myyjän suoritus ei ole sopimuksen      myös ilmennyt epäkohtia. Suoritettujen laskel-
27853:   mukainen. Tätä oikeutta ei lain mukaan voida           mien perusteet ovat olleet vaihtelevia ja usein
27854:   ostajalta sopimuksella riistää. Maksusta pidättäy-     takaisin otetun tavaran arvo on arvioitu kohtuut-
27855:   tyminen tulee sovellettavaksi yleensä v;Un luotto-     toman alhaiseksi. Kuluttajavalituslautakunta on
27856:   kaupassa, jossa osa kauppahinnasta maksetaan           antanut useita ratkaisusuosituksia, joissa on esi-
27857:   sen jälkeen, kun ostaja on jo saanut tavaran           tetty tilitystä suoritettavaksi uudelleen ja esinettä
27858:   käyttöönsä. Silloin, kun kauppa on tehty osa-          arvioitavaksi toisin.
27859:   maksukauppalain mukaisesti, tilanne mutkistuu.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27860:   Osamaksukauppalaki antaa myyjälle oikeuden             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27861:   tavaran takaisinottoon, jos ostaja viivästyy maksu-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27862:   suorituksessaan. Myyjä saa takaisinottoon virka-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27863:   apua ulosoton haltijalta.
27864:      Mainitut kuluttajansuojalain ja osamaksukaup-                  Onko Hallitus tietoinen kuluttajansuo-
27865:   palain säännökset ovat ristiriidassa keskenään.                jalain ja osamaksukaupasta annetun lain
27866:   Ulosottoviranomaiset ovat tulkinneet lakeja vaih-              välisestä ristiriidasta ja sen kuluttajille
27867:   televasti ja milloin antaneet, milloin eivät, virka-           aiheuttamista ongelmista ja mihin toi-
27868:    apua takaisinottoon. Kuluttajansuojalain kysei-               menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tämän
27869:    nen säännös on tämän vuoksi osittain menettänyt               epäkohdan korjaamiseksi?
27870:   merkityksensä. Eduskuntakin on kiirehtinyt pit-
27871:   kään kuluttajia koskevien osamaksukaupan epä-
27872:   kohtien poistamista.
27873:        Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1984
27874: 
27875:           Marja-Liisa Tykkyläinen          Kerttu Törnqvist                 Vieno Eklund
27876:           Timo Roos                        Pertti Hietala                   Peter Muurman
27877:           Jouko Skinnari                   Jussi Ranta                      Helvi Koskinen
27878:           Reijo Lindroos                   Anna-Liisa Piipari               Mikko Rönnholm
27879:            Matti Kuusio                    Jukka Mikkola                    Liisa Kulhia
27880:           Paavo Lipponen                   Riitta Järvisalo-Kanerva         Lea Savolainen
27881:            Pentti Lahti-Nuuttila           Tuulikki Hämäläinen              Martti Ratu
27882:           Reino Paasilinna                  Antti Kalliomäki                Juhani Surakka
27883:            Pirjo Ala-Kapee                 Pekka Starast                    Jouko Tuovinen
27884:            Mats Nyby                       Tuula Paavilainen                Liisa Jaakonsaari
27885:            Aimo Ajo                         Sinikka Hurskainen              Saara-Maria Paakkinen
27886:            Kari Urpilainen                 Lea Mäkipää                      Arja Alho
27887:            Maija Rajantie                   Aarno von Bell                  Kari Rajamäki
27888:            Risto Ahonen                     Pentti Skön                     Jorma Rantanen
27889:                                             Pekka Myllyniemi
27890: 
27891:   428400119N
27892: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 331
27893: 
27894: 
27895: 
27896: 
27897:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27898: 
27899:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kukaan ei ole oikeutettu saamaan virka-apua
27900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          perusteettomien vaatimusten toteuttamiseksi.
27901: olette 3 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-         Ostajan esittämät asiaväitteet on viran puolesta
27902: jeenne n:o 1447 ohella lähettänyt valtioneuvos-        otettava huomioon. Ulosottoviranomaisen on si-
27903: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ten myös arvioitava, onko ostaja lain ja sopimuk-
27904: edustaja Marja-Liisa Tykkyläisen ym. näin kuulu-       sen mukaan ollut velvollinen maksamaan suorit-
27905: vasta kirjallisesta kysymyksestä n: o 331:             tamatta jätetyt maksut. Tällöin on otettava huo-
27906:                                                        mioon, että kuluttajansuojalain pakottava sään-
27907:           Onko Hallitus tietoinen kuluttajansuo-       nös ostajan oikeudesta pidättyä suorittamasta
27908:        jalain ja osamaksukaupasta annetun lain         kauppahintaa syrjäyttää sopimusperusteisen mak-
27909:        välisestä ristiriidasta ja sen kuluttajille     suvelvoitteen.
27910:        aiheuttamista ongelmista ja mihin toi-
27911:        menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tämän           Mikäli asia on epäselvä, ulosottoviranomainen
27912:        epäkohdan korjaamiseksi?                        ei saa antaa virka-apua, vaan asia on ratkaistava
27913:                                                        osapuolten välisin neuvotteluin taikka tuomiois-
27914:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tuimessa. Osamaksukauppalain 10 §:ssä sääde-
27915: ti seuraavaa:                                          tään nimenomaan, että virka-apua annetaan ai-
27916:                                                        noastaan, milloin ulosottomies havaitsee olevan
27917:    Osamaksukauppalain kyseiset säännökset on
27918:                                                        ilmeistä, että maksu on viivästynyt osamaksu-
27919: tarkoitettu ostajan suojaksi sääntelemään putun
27920:                                                        kauppalaissa tarkoitetulla tavalla.
27921: edellytyksiä koskevia sopimusehtoja. Säännökset
27922: koskevat lähinnä vain yhtä - joskin tärkeintä -           Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan
27923: purkuperustetta, nimittäin maksun viivästymistä.       kulutusluottoja koskevia säännöksiä. Tässä työssä
27924: Säännöksissä ei ole mainintaa ostajan oikeustur-       on ulosottoviranomaisten vaihtelevan ja epäyhte-
27925: vakeinoista kuten ostajan oikeudesta purkaa osa-       näisen käytännön johdosta kiinnitetty huomiota
27926: maksukauppa myyjän virheellisen suorituksen            myös nyt esillä olevaan asiaan, vaikka tosiasiallis-
27927: johdosta tai sopimuksen pätemättömyyden seu-           ta ristiriitaa kysymyksessä tarkoitettujen säännös-
27928: rauksista. Näiltä osin osamaksukauppalakia täy-        ten välillä ei olekaan. Asiaa valmistelevan työryh-
27929: dentävät muissa laeissa olevat säännökset tai          män on tarkoitus saada työnsä valmiiksi kuluvan
27930: yleiset siviili- ja kauppaoikeudelliset periaatteet.   vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
27931: 
27932:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
27933: 
27934:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
27935:                                      1983 vp. -      KK n:o 331                                         3
27936: 
27937: 
27938: 
27939: 
27940:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27941: 
27942:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         liga principer en komplettering tili avbetalnings-
27943: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        lagen.
27944: av den 3 januari 1984 tili vederbörande medlem          Ingen har rätt att erhålla handräckning för att
27945: av statsrådet översänt avskrift av följande av       genomdriva obefogade yrkanden. Sakinvänd-
27946: riksdagsman Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl. un-        ningar som köparen gör skall beaktas på tjänstens
27947: dertecknade spörsmål nr 331:                         vägnar. Exekutiv myndighet skall således också
27948:                                                      bedöma, huruvida köparen enligt lagen och
27949:          Är Regeringen medveten om att kon-          avtalet varit skyldig att erlägga de utestående
27950:        sumentskyddslagen och avbetalningsla-         betalningarna. Därvid skall beaktas, att konsu-
27951:        gen strider mot varandra och förorsakar       mentskyddslagens tvingande stadgande om köpa-
27952:        konsumenterna problem och vilka åtgär-        rens rätt att avstå från att erlägga köpeskillingen
27953:        der ämnar Regeringen vidta för att råda       utesluter betalningsskyldigheten enligt avtalet.
27954:        bot på detta missförhållande?                    Ifall ärendet är oklart, skall exekutiv myndig-
27955:                                                      het avstå från att ge handräckning och ärendet
27956:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         skall avgöras genom förhandlingar mellan parter-
27957: följande:                                            na eller i domstol. 1 10 § avbetalningslagen
27958:                                                      stadgas uttryckligen, att handräckning beviljas
27959:    Syftet med ifrågavarande stadganden i avbetal-    endast då utmätningsmannen finner uppenbart,
27960: ningslagen är att skydda konsumenter genom att       att sådant dröjsmål föreligger med betalningen,
27961: reglera avtalsvilikoren beträffande förutsättning-   som avses i avbetalningslagen.
27962: arna för hävning. Stadgandena gäller endast en          1 justitieministeriet bereds för tillfället stad-
27963: av hävningsgrunderna, som dock är den viktigas-      ganden om konsumentkrediter. 1 detta arbete
27964: te, nämligen dröjsmål med betalningen. 1 stad-       har man med anledning av exekutiva myndighe-
27965: gandena finns inte ett omnämnande om köpa-           ters varierande och oenhetliga praxis fäst upp-
27966: rens rättsskyddsmedel, såsom tili exempel köpa-      märksarnhet även på ifrågavarande ärende, även
27967: rens rätt att häva ett avbetalningsköp på grund      om de stadganden som i spörsmålet avses faktiskt
27968: av försäljarens oriktiga prestation eller avtalets   inte står i strid med varandra. Arbetsgruppen
27969: ogiltighet. Tili dessa delar utgör stadganden i      som bereder ärendet skall fullborda sitt arbete tili
27970: andra lagar samt allmänna civil- och handelsrätts-   utgången av april månad i år.
27971: 
27972:     Helsingfors den 7 februari 1984
27973: 
27974:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
27975:                     j
27976:                     j
27977:                 j
27978:                 j
27979:             j
27980:             j
27981:         j
27982:         j
27983:     j
27984:     j
27985: j
27986: j
27987:                                                1983 vp.
27988: 
27989: Kirjallinen kysymys n:o 332
27990: 
27991: 
27992: 
27993: 
27994:                                   Hietala: Liikenneopasteiden asettamista koskevista TVL:n ohjeista
27995: 
27996: 
27997:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27998: 
27999:    Pieksämäen maalaiskunnassa olevan Taidepir-       pidettävä uuden liikennemerkin asettamisena, on
28000: tin omistaja on viime vuoden tammikuun 14            hakemus jouduttu hylkäämään.
28001: päivänä päivätyllä kirjeellään anonut TVL:n Mik-        Koska TVL:n uudet ohjeet kyseisten liikenne-
28002: kelin piiriitä lupaa Pieksämäen kaupungissa Kaa-     opasteiden asettamisesta saattavat loukata kansa-
28003: kinmäentien ja Jäppiläntien liittymässä olevan       laisille hallitusmuodossa säädettyä yhdenvertai-
28004: Taidepirtti-opasteen (liikennemerkki Nähtävyys)      suusperiaatetta, esitän kunnioittavasti edellä ole-
28005: siirtämiseen Itäisen sisääntulotien (maantien        van perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
28006: 4531) varrelle Partaharjun paikallistien 15287       momenttiin viitaten valtioneuvoston asianomai-
28007: liittymään.                                          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28008:    TVL:n Mikkelin piiri on kirjeellään 3.6.1983
28009: n:o 1937 ilmoittanut hylänneensä anomuksen                      Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n
28010: perustellen päätöstään mm. seuraavasti: TVL:n                nykyiset ohjeet edellä mainittujen liiken-
28011: vuoden 1983 keväällä voimaan tulleen tieliiken-              neopasteiden asettamisesta saattavat lou-
28012: nelain ja -asetuksen nojalla antamien uusien                 kata kansalaisille hallitusmuodossa sää-
28013: ohjeiden mukaan voidaan Nähtävyys-merkillä                   dettyä yhdenvertaisuusperiaatetta, ja
28014: osoittaa vain ne taidenäyttelyt, joita Suomen                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28015: taiteilijaseura vuosittain suosittaa.                        ryhtyä kuvaamani vaaratekijän poistami-
28016:     Kun Suomen taiteilijaseura ei piirin pyytämäs-           seksi sekä tässä nyt kysymyksessä olevan
28017: sä lausunnossa ole suosittanut Nähtävyys-merkin              liikenneopasteen sijoittamiseksi siihen
28018: käyttöä tässä tapauksessa ja kun anojan esittämän            kohtaan, mihin Taidepirtin omistaja on
28019: opastusmerkin siirtämistä yleisen tien varrelle on           anonut sen sijoitettavaksi?
28020: 
28021:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1984
28022: 
28023:                                             Pertti Hietala
28024: 
28025: 
28026: 
28027: 
28028: 4284001013
28029: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 332
28030: 
28031: 
28032: 
28033: 
28034:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28035: 
28036:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              - opastuksessa pyntaan raJolttumaan vain
28037: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           matkailijoille todella tärkeiden ja merkittävien
28038: olette 3 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-          kohteiden opastukseen ja käyttämään vain välttä-
28039: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        mättömiä liikennemerkkejä.
28040: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Tie- ja vesirakennushallituksen antamissa oh-
28041: Hietalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-      jeissa on nyt kysymyksessä olevan liikennemerkin
28042: tä n:o 332:                                             ''Nähtävyys'' käyttämisestä todettu mm. seuraa-
28043:                                                         vaa:
28044:            Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n             "Merkillä osoitetaan .. . taidekokoelmat tai
28045:         nykyiset ohjeet edellä mainittujen liiken-      taidetapahtumien paikat, joilla on matkailun
28046:         neopasteiden asettamisesta saattavat lou-       kannalta tärkeä merkitys.''
28047:         kata kansalaisille hallitusmuodossa sää-           Eräät nähtävyysmerkillä osoitetut kohteet ovat
28048:         dettyä yhdenvertaisuusperiaatetta, ja           luonteeltaan sellaisia, ettei tienpitäjällä ole mah-
28049:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         dollisuuksia arvioida kohteen tasoa tai merkitys-
28050:         ryhtyä kuvaamani vaaratekijän poistami-         tä. Tie- ja vesirakennushallituksen ohjeissa onkin
28051:         seksi sekä tässä nyt kysymyksessä olevan        tämän johdosta edellytetty merkin saamiselle
28052:         liikenneopasteen sijoittamiseksi siihen         asiantuntijatahon suositusta tai puoltavaa lausun-
28053:         kohtaan, mihin Taidepirtin omistaja on          toa.
28054:         anonut sen sijoitettavaksi?                        Taidenäyttelyistä osoitetaan ohjeen mukaan
28055:                                                         vain ne, joita Suomen Taiteilijaseura ry. vuosit-
28056:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tain suosittelee. Nyt kysymyksessä oleva taide-
28057: ti seuraavaa:                                           näyttely ei ole saanut nähtävyysmerkille puolta-
28058:                                                         vaa lausuntoa eikä suositusta ja tie- ja vesiraken-
28059:    Tieliikennelain 51 §:n mukaan liikenteen oh-         nuslaitoksen paikallinen Mikkelin piiri on tällä
28060: jauslaitteen asettaa yleiselle tielle tie- ja vesira-   perusteella hylännyt anomuksen. Tie- ja vesira-
28061: kennuslaitos. Tämän nojalla tie- ja vesirakennus-       kennushallituksella ei ole ollut piiriin päätöksen
28062: laitoksella on oikeus päättää, mitä liikennemerk-       suhteen huomauttamista.
28063: kejä ja muita liikenteen ohjauslaitteita tiellä            Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
28064: käytetään.                                              mukaan matkailijoiden palvelulaitoksia viitoitet-
28065:    Tie- ja vesirakennushallitus on vuonna 1982          taessa on etusijalla tienkäyttäjien palveleminen
28066: antanut ohjeet matkailijoiden opastusmerkkien           eikä asianomaisen elinkeinonharjoittajan edut.
28067: käytöstä. Näiden ohjeiden valmistelu on tapah-          Tämä edellyttää välttämättä rajanvetoa palvelu-
28068: tunut työryhmässä, johon on kuulunut edustajia          laitosten tason suhteen, jotta tienkäyttäjälle voi-
28069: liikenneministeriöstä. Matkailun edistämiskes-          taisiin matkailijoiden opastusmerkillä taata ko.
28070: kuksesta, Matkailuliitosta, Kaupan keskusvalio-         palvelulaitoksen taso. Tämän vuoksi näiden
28071: kunnasta, Turun tie- ja vesirakennuspiiristä sekä       merkkien käyttö edellyttää aina tiettyjä IDinimi-
28072: tie- ja vesirakennushallituksesta. Näiden ohjei-        vaatimuksia viitoitettavalta kohteelta. Mikäli täs-
28073: den mukaan matkailijoiden opastusmerkkien               tä periaatteesta luovuttaisiin, olisi seurauksena
28074: käytöllä pyritään seuraaviin yleisiin tavoitteisiin:    matkailijoiden opastusmerkkien määrän huomat-
28075:    - liikenteen palvelua pyritään parantamaan ja        tava lisääntyminen. Tällaista ei voida pitää tien-
28076: monipuolistamaan kertomalla matkailijoille tar-         käyttäjien edun mukaisena suuntauksena.
28077: jolla olevista matkan aikana tarpeellisista palve-         Hallitus katsoo, etteivät tie- ja vesirakennus-
28078: luista ja kohteista                                     hallituksen edellä selostetut ohjeet loukkaa kan-
28079:    -- liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan       salaisille hallitusmuodossa säädettyä yhdenvertai-
28080: tehokkaalla opastuksella ja osoittamalla levähdys-      suusperiaasetta eikä sen vuoksi katso aiheelliseksi
28081: tä varten sopivat paikat                                ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin.
28082: 
28083:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
28084: 
28085:                                                                       liikenneministeri Matti Puhakka
28086:                                      1983 vp. -      KK n:o 332                                       3
28087: 
28088: 
28089: 
28090: 
28091:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28092: 
28093:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bara de objekt som är verkligt viktiga och bety-
28094: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        delsefulla för turisterna samt att använda bara
28095: av den 3 januari 1984 tili vederbörande medlem       nödvändiga vägmärken.
28096: av statsrådet översänt avskrift av följande av          1 väg- och vattenbyggnadsstyrelsens anvis-
28097: riksdagsman Hietala undertecknade skriftliga         ningar har angående användningen av vägmärket
28098: spörsmål nr 332:                                     "sevärdhet", som det nu är fråga om, konsta-
28099:           Är Regeringen medveten om att väg-         terats bl.a. att märket anger sådana konstsam-
28100:        och vattenbyggnadsverkets nuvarande an-       lingar eller platser för konstevenemang som har
28101:                                                      vikdg betydelse för turismen.
28102:        visningar om uppsättande av ovan nämn-
28103:        da vägmärken kan strida mot den i                Vissa objekt som utmärkts med märket för
28104:        regeringsformen stadgade principen om         sevärdhet är tili sin natur sådana att väghållaren
28105:        medborgarnas likställdhet, och                inte har möjlighet att bedöma deras nivå eller
28106:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      betydelse. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har
28107:        för avlägsnande av den riskfaktor som jag     dätför i sina anvisningar fordrat rekommendation
28108:        beskrivit samt för uppsättande av ifråga-     eller tiUstyrkande utlåtande från experthåll för
28109:        varande vägmärke på den plats som äga-        att ett sådant märke skall erhållas.
28110:        ren tili Taidepirtti avsett i sin anhållan?      Av konstutställningarna utmärks enligt anvis-
28111:                                                      ningarna bara de som årligen rekommenderas av
28112:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Konstnärsgillet i Finland. Den konstutställning
28113: anföra följande:                                     som det nu är fråga om har inte erhållit tillstyr-
28114:                                                      kande utlåtande eller rekommendation för upp-
28115:    Enligt 51 § vägtrafiklagen uppsätts trafik-       sättande av sevärdhetsmärke. På denna grund har
28116: anordning på allmän väg av väg- och vattenbygg-      väg- och vattenbyggnadsverkets lokalrnyndighet,
28117: nadsverket. Med stöd av detta har väg- och           St Michels distrikt, avslagit anhållan. Väg- och
28118: vattenbyggnadsverket rätt att besluta vilka väg-     vattenbyggnadsstyrelsen har inte haft någonting
28119: märken och andra trafikanordningar som an-           att anmärka på distriktets beslut.
28120: vänds på vägarna.                                       Enligt uppgift från väg- och vattenbyggnads-
28121:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har år 1982      styrelsen stäHer man i främsta rummet när turist-
28122: utfärdat anvisningar om användningen av infor-       service utmärks, att det betjänar trafikanterna
28123: mationsmärken för turister. Beredningen av dessa     och inte vederbörande näringsidkares intressen.
28124: anvisningar skedde i en arbetsgrupp, vars med-       Detta förutsätter oundvikligen en gränsdragning
28125: lemmar representerade trafikministeriet, Centra-     i fråga om nivån på turistservicen, så att informa-
28126: len för turistfrämjande, Finlands turistförbund,     tionsmärket kan garantera trafikanterna en viss
28127: Handelns centralutskott, Åbo väg- och vatten-        nivå på objektet. Därför förutsätter använd-
28128: byggnadsdistrikt samt väg- och vattenbyggnads-       ningen av dessa märken alltid att objektet upp-
28129: styrelsen. Enligt anvisningarna eftersträvar man     fyller bestämda minimikrav. Om man skulle göra
28130: med användningen av informationsmärken för           avsteg från denna pincip, skulle det medföra en
28131: turister följande allmänna mål:                      avsevärd ökning av antalet informationsmärken
28132:    - att förbättra och bredda servicen för trafi-    för tunster. En sådan utveckling kan inte anses
28133: ken genom att berätta för turisterna om de           vara tiH fördel för trafikanterna.
28134: behövliga tjänster och resmål som står tili buds        Regeringen anser atr de ovan refererade anvis-
28135: under färden                                         visningarna av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
28136:    - att förbättra trafiksäkerheten genom effek-     inte strider mot den i regeringsformen stadgade
28137: tiv information och genom att anvisa lämpliga        principen om medborgarnas likställdhet och an-
28138: rastställen                                          ser att det på grund därav inte finns skäl tili
28139:    - att begränsa utmärkningen tili att gälla        vidare åtgärder i ärendet.
28140:      Helsingfors den 10 februari 1984
28141:                                                                     Trafikminister Matti Puhakka
28142:                               1983 vp.
28143: 
28144: Kirjallinen kysymys n:o 333
28145: 
28146: 
28147: 
28148: 
28149:                               Peruutettu
28150: 
28151: 
28152: 
28153: 
28154: 428400242M
28155:                                                1983 vp.
28156: 
28157: Skriftligt spörsmål nr 334
28158: 
28159: 
28160: 
28161: 
28162:                                   Westerlund m.fl.: Om anordnande av räddningstjänst i Lovisa-nej-
28163:                                     den med tanke på en eventueli kärnkraftverksolycka
28164: 
28165: 
28166:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28167: 
28168:    Skyddsåtgärder, beredskapen elier räddnings- Centrum av staden är i allmänhet byggt efter
28169: tjänsten i samband med en eventueli kärnkraft- 1850-talet och de flesta av husen saknar skydds-
28170: verksolycka i Lovisa-nejden har i olika samman- rum. Därtili finns en omfattande småhusbebyg-
28171: hang under årens förlopp nu och då aktualise- gelse. De skyddsrum som byggts är av typen
28172: rats. Att nivån av den tilibudsstående beredska- fastighetsskyddsrum, medan inga som helst ali-
28173: pen elier räddningstjänsten alit fortfarande är männa skyddsrum finns. 1 Lovisa stad bor ca
28174: mer elier mindre låg torde de flesta klart inse. 9 000 personer, vartili kommer ca 1 000 personer
28175:    Nylands länsstyrelse anförde även senaste höst som under arbetstid uppehålier sig inom staden.
28176: kritiska anmärkningar på flere punkter i sitt 1 centrum av staden befinner sig såväl svenskt
28177: utlåtande tili inrikesministeriet beträffande de som finskt skolcentrum ävensom anläggningar
28178: bristfäliiga beredskapsåtgärderna.                   för barn i förskolåldern. Summan av dessa elever
28179:    Frågor i anslutning tili lantbrukets särproblem är f.n. ca 1 800 enligt skolbyråns uppgifter. 1
28180: i dessa sammanhang s.s. vad som möjligen borde dessa siffror ingår de omgivande kommunernas
28181: vidtas med anledning av de rätt många kreaturs- barn i grundskolans högstadium och gymnasium.
28182: besättningar, som befinner sig inom riskregionen        En avsevärd del av stadens befolkning och de
28183: har överhuvudtaget inte berörts.                     som i övrigt vistas i staden saknar sålunda vid en
28184:    Det mest konkreta och brådskande behovet i ev. storolycka möjlighet att nå skyddsrum. Inom
28185: ett första skede vore emeliertid åstadkommandet stadens organ har denna brist observerats och
28186: av ett bergsskydd i Lovisa. Ett sådant projekt vissa grundläggande arbeten för planering av
28187: kräver dock avsevärda kostnader och bör självfal- bergsskydd torde ha gjorts.
28188: let i sin helhet finansieras genom statsbudgeten.       Alit medan diskussioner förs om ett femte
28189:    Följande konstaterande kan i detta samman- kärnkraftverk, som en överväldigande majoritet
28190: hang göras:                                          av medborgarna enligt företagna opinionsunder-
28191:    lnnan starten av Lovisa 1 skedde, krävdes att sökningar icke vili ha, är de primära och elemen-
28192: ett beredskapsprogram för räddningstjänst upp- tära skyddsåtgärderna vid en eventueli kärnkraft-
28193: gjordes, enär man insåg att möjlighet för oavsett verksolycka alis icke beaktade elier förverkligade.
28194: radioaktivt utsläpp kunde föreligga.                 Detta sakförhåliande torde gälia icke bara för
28195:    Denna pian testades under inrikesministeriets Lovisa bygdens del utan även för Olkiluoto-nej-
28196: ledning den 4.11.1976, kompletterades på några den.
28197: punkter och godkändes innan igångkörningen av           Man kan inte på lång sikt, inte minst med
28198: Lovisa I inträffade 16.2.1977.                       tanke på att kärnkraftverken blir alit äldre och
28199:    Lovisa stad är skyddsort, varför krav på bygg- sålunda sannolikt osäkrare, bara hoppas på att
28200: ande av skyddsrum enligt lagen om befolknings- alit skall fungera utan incidenter. Då det faktiskt
28201: skydd av år 1958 föreligger. Denna lag tar visat sig att den mänskliga faktorn t.o.m. förorsa-
28202: emeliertid sikte på s.k. undantagsförhållanden, kade ett oavsiktligt kärnkraftsalarm, vilket sked-
28203: elier rättare sagt, krigstid elier krigsrisk, då en de för en tid sedan, har man anledning att stälia
28204: avsevärd del av befolkningen frivilligt eller enligt många frågor.
28205: myndigheternas anvisningar lämar orten eller           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
28206: inkalias tili militärtjänst.                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28207:    Skyddsutrymme finns f.n. för ca 6-7000 ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
28208: personer inkl. Hästholmen och perifera områden. följande spörsmål:
28209: 428400147K
28210: 2                                    1983 vp. -- KJ( n:o 334
28211: 
28212:         Är Regeringen medveten om att någon                vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
28213:       beredskap eller räddningstjänst i Lovisa-         eller har den vidtagit och inom viiken
28214:       nejden att tala om, som verkligen skulle          tidsram för att förbättra denna synnerli-
28215:       fungera vid en kärnkraftverksolycka i da-         gen viktiga fråga?
28216:       gens läge, icke föreligger, och om så är,
28217: 
28218:     Helsingfors den 3 januari 1984
28219: 
28220:        Henrik Westerlund              Pirkko Ikonen               Impi Muroma
28221:        Ole Wasz-Höckert               Helvi Koskinen              Håkan Nordman
28222:        Marjatta Väänänen              Vieno Eklund                Elisabeth Rehn
28223:        Lea Sutinen                    Gunnar Jansson              Håkan Malm
28224:        Heimo Linna                    Ole Norrback                Liisa Jaakonsaari
28225:        Kaarina Dromberg               Urho Pohto                  Kalle Könkkölä
28226:        Pirjo Rusanen                  Liisa Kulhia                Georg C. Ehrnrooth
28227:        Eeva Turunen                   Seppo Pelttari              Inger Hirvelä
28228:        Hannele Pokka                  Jukka Vihriälä              Esko Helle
28229:        Tytti Isohookana-Asunmaa       Esko Almgren                Pär Stenbäck
28230:                                       Liisa Arranz
28231:                                         1983 vp. -- ~ n:o 334                                             3
28232: 
28233: Kirjallinen kysymys n:o 334                                                                     Suomennos
28234: 
28235: 
28236: 
28237: 
28238:                                     Westerlund ym.: Pelastuspalvelun järjestämisestä Loviisan seudulla
28239:                                       ydinvoimalaonnettomuuden varalta
28240: 
28241: 
28242:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28243: 
28244:    Loviisan seudulla mahdollisesti sattuvan ydin-        on enimmäkseen rakennettu 1850-luvun jälkeen
28245: voimalaonnettomuuden suojatoimenpiteet, val-             ja useimmista taloista puuttuu väestönsuoja. Sen
28246: mius tai pelastuspalvelu ovat viime vuosina tul-         lisäksi on olemassa laaja pientaloasutus. Raken-
28247: leet eri yhteyksissä ajankohtaisiksi. Useimmat           netut väestönsuojat ovat tyypiltään kiinteistöväes-
28248: varmaankin huomaavat, että valmiuden ja pelas-           tönsuojia, kun taas minkäänlaisia yleisiä väes-
28249: tuspalvelun taso edelleen on verrattain heikko.          tönsuojia ei ole olemassa.
28250:    Uudenmaan lääninhallitus kritisoi useita koh-            Loviisassa on noin 9000 asukasta, jonka lisäksi
28251: tia myös viime syksynä Sisäasiainministeriölie lä-      tulevat ne noin 1000 henkilöä, jotka työaikana
28252: hettämässään puutteellisia valmiustoimenpiteitä         oleskelevat kaupungissa. Kaupungin keskustassa
28253: koskevassa lausunnossa.                                 on ruotsin- ja suomenkielinen koulukeskus kuten
28254:    Kysymyksiä, jotka tässä yhteydessä liittyvät         myös tiloja esikoululaisille. Koulutoimiston mu-
28255: maatalouden erityisongelmiin, ei ole edes käsitel-      kaan näiden oppilaiden yhteismäärä on tällä
28256: ty. Tällainen on esim. kysymys siitä, mihin             hetkellä noin 1800. Näihin lukuihin sisältyvät
28257: toimenpiteisiin tulisi ryhtyä riskialueella olevan      naapurikuntien peruskoulun yläasteen ja lukion
28258: melko suuren karjakannan suhteen.                       oppilaat.
28259:    Konkreettisin ja kiireellisin tarve ensi vaiheessa       Kaupungin väestön huomattavalta osalta ja
28260: olisi kuitenkin kalliosuojan aikaansaaminen Lo-         niiltä, jotka muuten oleskelevat kaupungissa,
28261: viisaan. Sen laatuinen projekti vaatii kuitenkin        puuttuu siten suuronnettomuuden sattuessa
28262: huomattavia kustannuksia ja se tulee itsestäänsel-      mahdollisuus päästä väestönsuojaan. Kaupungin
28263: västi kokonaisuudessaan rahoittaa budjettivaroin.       elimissä tämä puute on pantu merkille ja tiettyjä
28264:    Seuraava toteamus voidaan tehdä tässä yhtey-         alustavia töitä kalliosuojan suunnittelemiseksi lie-
28265: dessä:                                                  nee tehty.
28266:    Ennen Loviisa I:n käynnistämistä vaadittiin              Samalla kun keskustellaan viidennestä ydin-
28267: valmiusohjelman tekoa pelastuspalvelua varten,          voimalasta, jota valtaosa kansalaisista tehtyjen
28268: koska tiedettiin, että mahdollisuus rahattorniin        mielipidetutkimusten mukaan vastustaa, ei ensi-
28269: radioaktiivisiin päästöihin oli olemassa.               sijaisia ja perussuojelutoimenpiteitä mahdollisen
28270:    Tämä suunnitelma testattiin sisäasiainministe-       ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä ole lain-
28271: riön johdolla 4.11.1976, sitä täydennettiin eräiltä     kaan otettu huomioon tai toteutettu. Tämä pätee
28272: osin ja hyväksyttiin ennen Loviisa I:n käynnistä-       paitsi Loviisan seudun myös Olkiluodon alueen
28273: mistä 16.2.1977.                                        osalta.
28274:    Loviisan kaupunki on suojelualuetta, mistä               Pidemmällä tähtäimellä voi vain toivoa, että
28275: syystä vuoden 1958 väestönsuojelulain mukaan            kaikki toimisi ilman ongelmia, varsinkin kun
28276: sinne tulee rakentaa väestönsuoja. Tämä laki            ydinvoimalat vanhenevat ja tulevat siten toden-
28277: viittaa kuitenkin ns. poikkeustilanteeseen, tai         näköisesti epäluotettavammiksi. Kun tosiaan on
28278: oikeammin sanottuna sota-aikaan tai sodan vaa-          osoittautunut, että inhimillinen tekijä jopa ai-
28279: raan, jolloin huomattava osa väestöstä vapaaeh-         heutti tahattoman ydinvoimahälytyksen jokin ai-
28280: toisesti tai viranomaisten ohjeiden mukaan siirtyy      ka sitten, on syytä esittää useita kysymyksiä.
28281: paikkakunnalta tai kutsutaan aseisiin.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28282:    Väestönsuojatilaa on tällä hetkellä noin             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28283: 6000--7000 henkilölle Hästholmenin ja lähiseu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28284: dun väestö mukaan lukien. Kaupungin keskusta            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28285: 4                                   1983 vp. -- KJ( n:o 334
28286: 
28287:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että Lo-          mihin toimenpite!Sltn Hallitus aikoo
28288:       viisan seudulla ei ole mitään mainittavaa        ryhtyä tai on ryhtynyt, ja minkä aikatau-
28289:       valmiutta tai pelastuspalvelua, joka to-         lun puitteissa, korjatakseen tämän erit-
28290:       della toimisi tänä päivänä ydinvoimala-          täin tärkeän kysymyksen?
28291:       onnettomuuden yhteydessä, ja jos on,
28292: 
28293:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1984
28294: 
28295:        Henrik Westerlund              Pirkko Ikonen              Impi Muroma
28296:        Ole Wasz-Höckert               Helvi Koskinen             Håkan Nordman
28297:        Marjatta Väänänen              Vieno Eklund               Elisabeth Rehn
28298:        Lea Sutinen                    Gunnar Jansson             Håkan Malm
28299:        Heimo Linna                    Ole Norrback               Liisa Jaakonsaari
28300:        Kaarina Dromberg               Urho Pohto                 Kalle Könkkölä
28301:        Pirjo Rusanen                  Liisa Kulhia               Georg C. Ehrnrooth
28302:        Eeva Turunen                   Seppo Pelttari             Inger Hirvelä
28303:        Hannele Pokka                  Jukka Vihriälä             Esko Helle
28304:        Tytti Isohookana-Asunmaa       Esko Almgren               Pär Stenbäck
28305:                                       Liisa Arranz
28306:                                       1983 vp. -      KK n:o 334                                          5
28307: 
28308: 
28309: 
28310: 
28311:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28312: 
28313:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sisäasiainministeriö on teettänyt Valtion tek-
28314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nillisessä tutkimuskeskuksessa selvityksen eva-
28315: olette 3 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-        kuoinnin ja paikallissuojautumisen merkityksestä
28316: jeenne n:o 1450 ohella lähettänyt valtioneuvos-       ydinvoimalaitosonnettomuuksissa. Sen perusteel-
28317: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        la voidaan todeta, että jo keskimääräinen pienta-
28318: edustaja Henrik Westerlundin ym. tekemän seu-         lojen ja kerrostalojen tarjoama suojaus ulkoista
28319: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 334:    gammasäteilyä vastaan vähentää voimakkaasti
28320:                                                       suurten säteilyannoksien saamisen vaaraa. Mikäli
28321:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Lo-     suojausta voidaan edelleen parantaa osoittamalla
28322:        viisan seudulla ei ole mitään mainittavaa      kaikille hyväntasoisen kellaritilan tarjoama suoja-
28323:        valmiutta tai pelastuspalvelua, joka to-       paikka, pienenevät säteilyannokset erittäin voi-
28324:        della toimisi tänä päivänä ydinvoimala-        makkaasti.
28325:        onnettomuuden yhteydessä, ja jos on,
28326:                                                          Väestönsuojien tarjoama suojaustaso on luon-
28327:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nollisesti vielä parempi, mutta niiden käytettä-
28328:        ryhtyä tai on ryhtynyt, ja minkä aikatau-      vyyteen ydinvoimalaitosonnettomuudessa liittyy
28329:        lun puitteissa, korjatakseen tämän erit-       myös ongelmia. On katsottu tarkoituksenmukai-
28330:        täin tärkeän kysymyksen?                       seksi käyttää suojia varasto- tai muina tiloina
28331:                                                       rauhan aikana. Valmiuteen saattamiseen voi
28332:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         mennä vuorokausi, mikä on onnettomuustilan-
28333: seuraavaa:                                            teessa liian pitkä aika. Ydinvoimalaitosonnetto-
28334:                                                       muuksien varalta laaditut pelastuspalvelusuunni-
28335:    Kysymyksen perusteluissa viitataan erityisesti     telmat eivät perustukaan väestönsuojien käyt-
28336: maatalouden suojelun ongelmiin, väestönsuojati-       töön. Ensisijainen ja todennäköisin suojelutoi-
28337: lojen tarpeeseen ja käyttöön ydinvoimalaitoson-       menpide vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuu-
28338: nettomuudessa sekä voimaloiden turvallisuuden         dessa on suojaväistö, jota edeltää tarvittaessa
28339: heikkenemiseen niiden vanhentuessa.                   suojautuminen sisätiloihin.
28340:    Tärkeimmät yleiseen hälytykseen onnetto-             Toinen asia on, että myös Loviisan alueella on
28341: muustilanteessa liittyvät toimenpiteet ovat maa-      huolehdittava väestönsuojelulaissa tarkoitetuista
28342: taloudessa, kuten muuallakin, siirtyminen sisäti-     väestönsuojien rakentamisvelvoitteista poikkeus-
28343: loihin, ikkunoiden ja ovien sulkeminen sekä           olojen tarpeita silmällä pitäen.
28344: toimiminen radiossa annettavien ohjeiden mu-
28345: kaan. Yleisenä periaatteena on säteilyvaaratilan-        Säteilyturvallisuuslaitoksen  mukaan     ydin-
28346: teiden varalta annetussa koulutuksessa ja tiedo-      voimalaitoksen turvallisuuden ja käyttövarmuu-
28347: tuksessa korostettu sitä, että myös karja on pyrit-   den kannalta hankalimpana aikana pidetään
28348: tävä saamaan karjasuojiin. Tällä edistettäisiin       yleensä käytön alkuvuosia, jolloin eräänlaisen
28349: nimenomaan puhtaiden elintarvikkeiden häiriö-         sisäänajovaiheen aikana esiintyy yleensä eniten
28350: tämä tuottamista. Maanviljelijöille mahdollisesti     poikkeuksellisia tapahtumia. Laitokset suunnitel-
28351: tarpeelliset asiantuntijoiden erityisohjeet on        laan ja rakennetaan sekä niiden käytön aikaiset
28352: suunniteltu annettaviksi tilanteen aikana, sillä      tarkastus- ja huolto-ohjelmat toteutetaan niin.
28353: onnettomuuden olosuhteet voivat vaihdella suu-        että turvallisuuden kannalta tärkeiden laitteiden
28354: resti. Pidemmän tähtäyksen toimenpiteitä koske-       luotettavuus ei saa olennaisesti heikentyä laitos-
28355: vien ohjeiden ja suositusten antaminen kuuluu         ten käyttöiän aikana.
28356: asianomaisten viranomaisten normaaleihin tehtä-          Koska onnettomuuden mahdollisuutta ei kui-
28357: viin. Maa- ja karjatalousneuvonnasta vastaavien       tenkaan voida täysin sulkea pois. on ydinvoima-
28358: viranomaisten olisi hyödyllistä antaa asianmu-        laitoksia ympäröivillä alueilla laadituissa pelastus-
28359: kaista opastusta suoraan ydinvoimalaitoksen lähi-     palvelusuunnitelmissa varauduttu erityisesti myös
28360: alueilla oleville maanviljelijöille.                  ydinvoima! aitosonnettomuuksiin.
28361: 6                                    1983 vp. -- KJ( n:o 334
28362: 
28363:   Sisäasiainministeriö on ydinvoimalaitosten         maan kuluvan vuoden lokakuun loppuun men-
28364: käyttölupia koskeneissa lausunnoissaan todennut      nessä ehdotuksen yleisohjeen tarkistamiseksi. Eri-
28365: pelastuspalvelun valmiuden ydinvoimalaitoson-        tyistä huomiota kiinnitetään johtamisvastuuseen
28366: nettomuutta silmällä pitäen tyydyttäväksi. Halli-    sekä hälytysten ja muun tiedonkulun nopeuteen.
28367: tus on yhtynyt tähän arvioon voimalaitosten             Pelastuspalvelun testaamiseksi ministeriö jär-
28368: käyttölupia uusittaessa. Vuonna 1976 valmistu-       jesti joulukuun alussa Loviisan alueella yllätyshar-
28369: nut ohje pelastuspalvelusta ydinvoimalaitoson-       joituksen. Harjoitus osoitti, että pelastuspalvelun
28370: nettomuuksissa on lainsäädännön ja pelastuspal-      valmiudesta ja toimintakyvystä tehtyä yleisarviota
28371: velun alalla tapahtuneen kehityksen takia osin jo    ei ole syytä muuttaa. Esiin tulleet puutteet, jotka
28372: vanhentunut. Puutteet eivät kuitenkaan vaaran-       liittyivät lähinnä hälyttämiseen ja tiedonkul-
28373: na asianmukaista pelastuspalvelua mahdollisessa      kuun, otetaan välittömästi huomioon paikallisis-
28374: onnettomuustilanteessa.     Sisäasiainministeriön    sa ja läänintason suunnitelmissa sekä myöhem-
28375: apuna oleva pelastuspalvelun valtakunnallinen        min tarvittavilta osin myös valtakunnallisessa
28376: neuvottelukunta on asettanut erityisjaoston laati-   yleisohjeessa.
28377: 
28378:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1984
28379: 
28380:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Luttinen
28381:                                        1983 vp. -     KK n:o 334                                       7
28382: 
28383: 
28384: 
28385: 
28386:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28387: 
28388:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               lnrikesministeriet har vid Statens tekniska
28389: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         forskningscentral låtit göra en utredning om
28390: nr 1450 av den 3 januari 1984 tili vederbörande       betydelsen av evakuering och lokalt sökande av
28391: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    skydd vid kärnkraftverksolyckor. På basen därav
28392: av riksdagsman Henrik Westerlund m.fl. under-         kan man konstatera att redan det skydd mot yttre
28393: tecknade spörsmål nr 334:                             gammastrålning som småhus och våningshus i
28394:                                                       genomsnitt erbjuder kraftigt minskar risken att
28395:           Är Regeringen medveten om att någon         bli utsatt för stora strålningsdoser. Om skyddet
28396:        beredskap elier räddningstjänst i Lovisa-      ännu kan förbättras genom att alla anvisas en
28397:        nejden att tala om, som verkligen skulie       skyddsplats i ett käliarutrymme av god standard
28398:        fungera vid en kärnkraftverksolycka i da-      minskar strålningsdoserna mycket kraftigt.
28399:        gens läge, icke föreligger, och om så är,          Den skyddsnivå som skyddsrummen erbjuder
28400:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       är givervis ännu högre, men tili deras använd-
28401:        eller har den vidtagit och inom viiken         ning vid en kärnkrafrverksolycka ansluter sig
28402:        tidsram för att förbättra denna synnerli-      också problem. Det har ansetts ändamålsenligt
28403:        gen viktiga fråga?                             att i fredstid utnyttja skyddstummen som lager-
28404:                                                       elier andra utrymmen. Det kan ta ett dygn att
28405:                                                       sätta dem i beredskap och det är för lång tid vid
28406:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
28407:                                                       en olycka. De planer för räddningstjänsten som
28408: anföra följande:
28409:                                                       har uppgjorts med tanke på en kärnkraftverks-
28410:    1 spörsmålets motivering hänvisas särskilt tili    olycka bygger helier inte på användning av
28411: problemen i anslutning tili skydd av lantbruket,      skyddsrummen. Vid en alivarlig kärnkrafrverks-
28412: behovet och användningen av skyddsrum vid en          olycka är den första och mest sanoolika skyddsåt-
28413: kärnkraftverksolycka samt tili att kraftverkens       gärden skyddsundanflyttning, som vid behov
28414: säkerhet minskar då deras ålder ökar.                 föregås av att man tar skydd inomhus.
28415:    De viktigaste åtgärderna vid alimänt alarm i en        Det är en annan sak att man också inom
28416: olyckssituation är inom lantbruket liksom i öv-       området kring Lovisa med tanke på undantags-
28417: rigt, att man förflyttar sig inomhus, stänger         förhålianden måste ombesörja de skyldigheter att
28418: fönster och dörrar samt handlar i enlighet med        bygga skyddsrum som avses i lagen om befolk-
28419: direktiv som ges via radion. Som en alimän            ningsskydd.
28420: princip har det vid utbildning och information           Enligt strålsäkerhetsinstitutet anses det i ali-
28421: med tanke på situationer där strålningsrisk före-     mänhet att den besvärligaste delen av ett kärn-
28422: ligger framhåliits, att man bör sträva tili att få    kraftverks användningstid med tanke på trygghet
28423: också boskapen inomhus. På så sätt skulie ut-         och användningssäkerhet är de första åren kraft-
28424: tryckligen den störningsfria produktioneo av rena     verket är i bruk. Härvid förekommer det under
28425: livsmedel främjas. De särskilda direktiv av exper-    förloppet av en slags inkörningsperiod oftast
28426: tis som eventuelit erfordras för jordbrukarnas del    exceptionelia händelser. Kraftverken planeras och
28427: skali enligt planerna ges under själva situationen,   byggs och de kontroli- och serviceprogram som
28428: ty förhåliandena vid en olycka kan variera kraf-      gälier deras användningstid förverkligas så, att
28429: tigt. Det hör tili vederbörande myndigheters          tiliförlitligheten hos anläggningar som är viktiga
28430: normala uppgifter att utfärda direktiv och re-        ur säkerhetssynpunkt inte väsentligt får försvagas
28431: kommendationer angående åtgärder på längre            under den tid verken används.
28432: sikt. Det skulie vara nyttigt om de myndigheter          Eftersom man dock inte helt kan utesluta
28433: som ansvarar för rådgivning inom lantbruk och         möjligheten av en olycka har i de planer som
28434: boskapsskötsel skulie ge vederbörlig handledning      gälier räddningstjänsten inom områdena om-
28435: direkt tili jordbrukare på områden nära kärn-         kring kärnkraftverk också särskilt upptagits för-
28436: kraftverk.                                            beredelser för kärnkraftverksolyckor.
28437: 8                                       1983 vp. -- ~ n:o 334
28438: 
28439:    Inrikesministeriet har i sina utlåtanden om          av de alimänna direktiven. Särskild uppmärk-
28440: tilistånden för drift av kärnkraftverk faststälit att   samhet fästs vid frågan om ansvaret för led-
28441: räddningstjänstens beredskap med tanke på en            ningen av situation samt vid snabbheten i alar-
28442: kärnkraftverksolycka är tilifredsstäliande. Rege-       meringen och i annan information.
28443: ringen har anslutit sig tili detta omdöme vid              För att testa räddningstjänsten ordnade minis-
28444: förnyandet av kraftverkens driftstilistånd. De          teriet i början av december en överraskande
28445: direktiv angående räddningstjänsten vid kärn-           övning inom Lovisa-området. Övningen visade
28446: kraftverksolyckor som färdigstälides år 1976 har        att det inte föreligger skäl att ändra det alimänna
28447: delvis redan blivit föråldrade på grund av utveck-      omdömet om räddningstjänstens beredskap och
28448: lingen inom lagstiftningen och inom räddnings-          aktionsförmåga. De bristfäliigheter som framkom
28449: tjänsten. Bristerna äventyrar dock inte en saken-       anslöt sig närmast tili alarmeringen och tili
28450: lig räddningstjänst i en eventueli olyckssituation.     frambefordringen av informationen och de kom-
28451: Riksomfattande delegationen för räddnings-              mer omedelbart att tas i betraktande i planerna
28452: tjänst, som bistår inrikesministeriet, har tilisatt     på lokal- och länsnivå samt senare till erforderliga
28453: en särskild sektion för att före utgången av            delar också i de riksomfattande alimänna direkti-
28454: oktober detta år göra upp ett förslag tili justering    ven.
28455: 
28456:        Helsingfors den 22 februari 1984
28457: 
28458:                                                                           Inrikesminister Matti Luttinen
28459:                                                1983 vp.
28460: 
28461: 
28462: Kirjallinen kysymys n:o 335
28463: 
28464: 
28465: 
28466: 
28467:                                   Rosnell ym.: Verotuksen kiristämisestä yrityskaupoissa
28468: 
28469: 
28470:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28471: 
28472:     Suomessa on viime vuosina tehty merkittäviä        Näin näistä myyntivoittomiljoonista ei ole
28473: yrityskauppoja, joissa suuryritykset ovat ostaneet   maksettu missään vaiheessa veroa valtiolle tai
28474: ns. yrittäjiltä kokonaisten yhtiöitten osakekanto-   kunnalle.
28475: ja.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28476:    Tällaisia kauppoja on tehty mm. Vaasanmylly       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28477: Oy:n, Neles Oy:n, Pellos- ja Puhos-yhtiöitten        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28478: sekä monien rakennusliikkeitten omistamiseen         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28479: oikeuttavilla osakkeilla ja lukuisten mainittuja
28480: yhtiöitä pienempien yhtiöitten osakkeilla.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28481:     Näissä kaupoissa yhtiöitten vanhat omistajat            ryhtyä selvittääkseen kuinka laajaa on
28482: ovat saaneet kymmenien ja jopa satojen miljoo-              verottomien myyntivoittotulojen hankki-
28483: nien markkojen suuruisia myyntivoittoja verotto-            minen yrityskaupoissa, joita omistajat
28484: masti puhtaana käteen.                                      voivat tehdä myös itse itselleen myyden
28485:     Useissa yhtiöissä se omaisuus, joka yhtiöihin           ja itse itseltään ostaen, sekä
28486: on kasatru kaupanteon kohteena olevaksi reaali-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
28487: omaisuudeksi, on hankittu näihin yhtiöihin ve-              saattaakseen myyntivoittomiljoonat vero-
28488: rottamatta jääneellä tulorahoituksella.                     tuksen alaisiksi?
28489: 
28490:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1984
28491: 
28492:          Irma Rosnell                   Matti Kautto                   Esko-Juhani Tennilä
28493:          Ensio Laine                    Esko Helle                     Timo Laaksonen
28494:          Juhani Vähäkangas              Niilo Koskenniemi              Pekka Leppänen
28495:          Heli Astala                    Sten Söderström                Pentti Liedes
28496: 
28497: 
28498: 
28499: 
28500: 4284001225
28501: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 335
28502: 
28503: 
28504: 
28505: 
28506:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28507: 
28508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan
28509: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          satunnainen myyntivoitto on verovapaata, kun
28510: olette 4 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-         kiinteä omaisuus on ollut verovelvollisen omana
28511: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vähintään 10 ja muu omaisuus vähintään 5
28512: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vuoden ajan. Omassa käytössä olevan asunnon
28513: Rosnellin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      myynnistä saatavalle myyntivoitolle on asetettu
28514: myksestä n:o 335:                                      tätä pääsääntöä lievempi aikarajoitus.
28515:                                                           Myyntivoiton verovapauden pääsääntöä vastaa-
28516:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        va säännös on elinkeinoverolain 6 §:ssä koskien
28517:         ryhtyä selvittääkseen kuinka laajaa on         muuta kuin vaihto- tai sijoitusomaisuutta. Tä-
28518:         verottomien myyntivoittotulojen hankki-        män säännöksen mukaan on edellä olevat aikara-
28519:         minen yrityskaupoissa, joita omistajat         joitukset täyttävissä kaupoissa saatava myyntivoit-
28520:         voivat tehdä myös itse itselleen myyden        to myyjälle verovapaata tuloa. Koska tällainen
28521:         ja itse itseltään ostaen, sekä                 tulo on verovapaata, ei verottajalla myöskään ole
28522:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin     siitä tietoja käytössään. Leimaveron maksamista
28523:         saattaakseen myyntivoittomiljoonat vero-       varten verottaja saa tietoonsa kauppahinnan,
28524:         tuksen alaisiksi?                              mutta ei hankintahintaa, mikä tieto tarvittaisiin
28525:                                                        myyntivoiton laskemiseksi. Tästä syystä ei ole
28526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          mahdollista selvittää kuinka laajaa verottomien
28527: seuraavaa:                                             myyntivoittotulojen hankkiminen on yrityskaup-
28528:    Pääomaverotuksen tärkeimpinä osa-alueina            pojen yhteydessä.
28529: voidaan pitää varallisuusverotusta, myyntivoitto-         Satunnaisen myyntivoiton verotuksen uudista-
28530: jen verotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta.         minen on ollut jo pitkään esillä. Viimeksi luovu-
28531: Pääomaverotus on järjestetty toisistaan varsin pal-    tusvoittojen verotuksen uudistamista ehdotti yri-
28532: jon poikkeavin tavoin keskeisimmissä teollisuus-       tysverotustoimikunta vuonna 1980. Tämä toimi-
28533: maissakin. Esimerkiksi OECD-maista noin puolet         kunta ehdotti myyntivoittojen verotusta koskevaa
28534: on sellaisia, joissa varallisuusveroa ei ole lain-     säännöstöä uudistettavaksi siten, että toisaalta
28535: kaan. Perintö- ja lahjavero sen sijaan on kaikissa     voittojen veronalaisuutta laajennettaisiin lähinnä
28536: OECD-maissa, tosin rakenteellisesti hyvin erilai-      pitkän ajan omistetun omaisuuden osalta ja toi-
28537: sin järjestelmin. Suomessa tämän veron tuotto on       saalta vähennettäisiin jyrkistä omistusaikarajoista
28538: suurin piirtein OECD-maiden keskimääräisellä           johtuvaa verojärjestelmän jäykkyyttä. Toteutues-
28539: tasolla.                                               saan toimikunnan ehdotukset olisivat merkinneet
28540:    Myyntivoittoja verotetaan yleensä joko tulove-      sitä, että myyntivoitosta pääsäännön mukaan
28541: rotuksen yhteydessä lisäämällä myyntivoittona          kaikissa tapauksissa osa määriteltäisiin veronalai-
28542: saatu tulo veronalaisten tulojen määrään tai eril-     seksi tuloksi. Tämä osuus olisi omistusajan mu-
28543: lisellä myyntivoittoverolla. Useimmissa maissa         kaan aleneva kuitenkin siten, että vähintään
28544: noudatetaan edellistä käytäntöä. Koska myynti-         kahdeksan vuoden omistusajan jälkeen myynti-
28545: voittoja verotetaan tällä tavalla tuloverotuksen       voitosta 20 prosenttia määriteltäisiin veronalai-
28546: yhteydessä, ovat vertailukelpoiset tilastotiedot ve-   seksi tuloksi. Näin ollen toimikunnan ehdotuk-
28547: ron tasosta hyvin puutteellisia. Ne tiedot, joita      sen mukaan yrityskauppojen yhteydessä saaduista
28548: myyntivoittojen verotuksesta on käytettävissä,         myyntivoitoistakin, omistusajasta riippuen, vä-
28549: osoittavat, että myyntivoittojen verotuksen taso       hintään 20 prosenttia olisi myyjän veronalaista
28550: vaihtelee voimakkaasti.                                tuloa.
28551:                                      1983 vp. -     KK n:o 335                                    3
28552: 
28553:    Asian valmistelua toimikunnan ehdotusten,        tuksen kokonaisuudistukseen, jonka yhteydessä
28554: niistä saatujen lausuntojen ja muiden selvitysten   se on luonnollisinta käsitellä. Hallitus ei ole
28555: pohjalta jatketaan. Asia liittyy myös yritysvero-   käsitellyt asiaa.
28556: 
28557:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
28558: 
28559:                                                                        Ministeri Pekka Vennamo
28560: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 335
28561: 
28562: 
28563: 
28564: 
28565:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
28566: 
28567:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordqingen            minst 10 år och annan egendom minst fem år.
28568: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           För försäljningsvinst, som uppkommer vid för-
28569: av den 4 januari 1984 tili vederbörande medlem          säljning av bostad i eget bruk, har uppställts en
28570: av statsrådet översänt avskrift av följande av          tidsgräns som är lindrigare än huvudregeln.
28571: riksdagsledamot Rosnell m.fl. undertecknade
28572: skriftliga spörsmål nr 335:                                I 6 § lagen om beskattning av inkomst av
28573:                                                         näringsverksamhet ingår ett stadgande, som
28574:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        motsvarar huvudregeln om försäljningsvinsters
28575:         för att utreda hur utbrett det är att           skattefrihet och gäller annan egendom än om-
28576:         skattefria inkomster av försäljningsvinst       sättnings- eller investeringstillgångar. Enligt det-
28577:         inhöstas vid företagsköp, som ägarna            ta stadgande är den försäljningsvinst som upp-
28578:         även kan genomföra så att de säljer till        kommer vid köp, som överensstämmer med ovan
28579:         och köper av sig själva, och                    nämnda tidsgränser, försäljarens skattefria in-
28580:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          komst. Eftersom dylika inkomster är skattefria
28581:         att belägga försäljningsvinstmiljonerna         har fiskus inte heller tillgång till uppgifter om
28582:         med skatt?                                      dem. Fiskus får uppgifter om köpeskillingen i
28583:                                                         och med att stämpelskatt betalas, men däremot
28584:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt             fås inga uppgifter om anskaffningspriset, vilket
28585: anföra följande:                                        vore nödvändigt för att det skall gå att räkna ut
28586:                                                         försäljningsvinsten. På grund härav är det inte
28587:    Kapitalbeskattningens viktigaste delområden          möjligt att reda ut hur omfattande en åtkomst av
28588: kan anses vara förmögenhetsbeskattningen, be-           skattefria inkomster i form av försäljningsvinst är
28589: skattningen av försäljningsvinster samt arvs- och       vid företagsköp.
28590: gåvobeskattningen. Kapitalbeskattningen har
28591: uppbyggts på mycket varierande sätt även i de              Det har redan länge varit aktuellt att revidera
28592: viktigaste industriländerna. I t.ex. ungefär hälf-      beskattningen av tillfällig försäljningsvinst. En
28593: ten av OECD-länderna förekommer ingen för-              revidering av beskattningen av försäljningsvinster
28594: mögenhetsskatt. Däremot förekommer arvs- och            föreslogs senast av företagsbeskattningskommis-
28595: gåvobeskattning i samtliga OECD-länder, även            sionen år 1980. Denna kommission föreslog att
28596: om de olika systemens strukturer avviker mycket         stadgandena om beskattning av försäljningsvinst
28597: från varandra. I Finland är intäkterna av denna         skulle förnyas så, att vinsternas skattepliktighet å
28598: skatt i ston sett på samma nivå som i OECD-län-         ena sidan skulle utvidgas, närmast i fråga om
28599: derna i genomsnitt.                                     egendom som har varit i samma ägares besittning
28600:    Försäljningsvinster beskattas i allmänhet an-        en lång tid, och att å andra sidan den stelhet hos
28601: tingen i samband med inkomstbeskattningen, så           skattesystemet som föranleds av de skarpa tids-
28602: att inkomst i form av försäljningsvinst läggs tili      gränserna för ägande skulle minskas. Om kom-
28603: beloppet av de skattepliktiga inkomsterna, eller        missionens förslag hade förverkligats, skulle de
28604: genom en särskild skatt på försäljningsvinster. I       ha lett till att en del av försäljningsvinsten enligt
28605: de flesta Iänder iakttas förstnämnda praxis. Efter-     huvudregeln i samtliga fall skulle anses som
28606: som försäljningsvinsterna beskattas på detta sätt i     skattepliktig inkomst. Denna andel skulle dock
28607: samband med inkomstbeskattningen, är det                sjunka i förhållande till besittningstiden så, att
28608: mycket ont om jämförbara statistiska uppgifter          efter åtta år skulle 20 % av försäljningsvinsten
28609: om skattens nivå. De uppgifter som finns till-          anses som skattepliktig inkomst. Enligt kommis-
28610: gängliga visar att nivån vid beskattning av försälj-    sionens förslag skulle sålunda minst 20 % även
28611: ningsvinster varierar kraftigt.                         av den försäljningsvinst som har erhållits i sam-
28612:    Enligt 21 § lagen om skatt på inkomst och            band med företagsköp vara försäljarens skatte-
28613: förmögenhet är tillfällig försäljningsvinst skattefri   pliktiga inkomst, oberoende av hur länge egen-
28614: då fast egendom har varit i överlåtarens ägo            domen har varit i hans ägo.
28615:                                       1983 vp. -     KK n:o 335                                   5
28616: 
28617:    Beredningen av ärendet på basen av kommis-        ket sammanhang det vore naturligast att ta upp
28618: sionens förslag, erhållna utlåtanden och andra       ärendet tili behandling. Regeringen har inte
28619: utredningar fongår. Ärendet ansluter sig även tili   behandlat frågan.
28620: totalrevideringen av företagsbeskattningen, i vil-
28621: 
28622:     Helsingfors den 10 februari 1984
28623: 
28624:                                                                         Minister Pekka Vennamo
28625: 
28626: 
28627: 
28628: 
28629: 4284001225
28630:                                                  1983 vp.
28631: 
28632: Kirjallinen kysymys n:o 336
28633: 
28634:                                     Törnqvist ym.: Työntekijän vuosiloman ja synnytysloman päällek-
28635:                                        käin antamisen estämisestä
28636: 
28637: 
28638:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28639: 
28640:    Vuosilomalain 5 §:n 2 ja 3 momentissa sääde-         työneuvosto esitti sosiaali- ja terveysministeriölle
28641: tään työntekijän oikeudesta saada lomansa tai sen       harkittavaksi sellaisen muutoksen tekemistä vuo-
28642: osa siirretyksi myöhäisempään ajankohtaan jos           silomalakiin, että ainakin lakisääteisen mutta
28643: hän on lomansa alkaessa sairauden, synnytyksen          mahdollisesti myös sopimukseen perustuvan syn-
28644: tai tapaturman johdosta työkyvytön sekä eräin           nytysloman koko aikaa olisi vuosiloman siirtämi-
28645: edellytyksin myös jos tällainen työkyvyttömyys          sen kannalta käsiteltävä samoin kuin vuosiloma-
28646: alkaa loman aikana.                                     lain 5 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua työky-
28647:    Maaliskuun 16 päivänä 1978 työneuvosto on            vyttömyysaikaa.
28648: lausunnossaan n:o 472/77 katsonut, että työnte-            Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli asiasta
28649: kijällä on oikeus lomansiirtämiseen vain jos hä-        hallituksen esitysluonnoksen, josta tiettävästi on
28650: nen voidaan todeta olevan lainkohdassa maini-           hankittu lausunnot keskeisiltä työmarkkinajärjes-
28651: tusta syystä kykenemätön tekemään työtään ja            töiltä. Hallituksen esitystä asiassa ei kuitenkaan
28652: ettei hänellä siis muussa tapauksessa ole oikeutta      ole annettu.
28653: saada lakisääteisen tai sopimukseen perustuvan             Asian valmistelua lienee jatkettu, koska sosi-
28654: synnytyslomansa ajaksi määrättyä vuosilomaansa          aali- ja terveysministeri Vappu Taipale on
28655: siirretyksi .                                           16.3.1983 asettanut työryhmän selvittämään äi-
28656:    Työneuvosto on sanottuna päivänä lisäksi esit-       tiyslomaan ja sitä vastaavaan lomaan liittyvässä
28657: tänyt sosiaali- ja terveysministeriölle lain muutos-    sosiaalivakuutus- ja työlainsäädännössä olevat
28658: ta asiassa. Työneuvoston mielestä vastaisi vuosilo-     mahdolliset ristiriitaisuudet ja epäkohdat sekä
28659: man ja synnytysloman tarkoitusta parhaiten, että        tekemään selvittelytyön edellyttämät ehdotukset
28660: työntekijä saisi haluttaessa pitää kummankin lo-        tarpeellisiksi lainsäädäntö- ja muiksi toimenpi-
28661: man erikseen siitä riippumatta, onko hänen syn-         teiksi. Työryhmän toimeksianto sisältänee selvi-
28662: nytysaikansa sellaiseen aikaan vuodesta, että hä-       tysvelvollisuuden myös puheena olevan ongel-
28663: nelle määrätty vuosiloma olisi osittain tai koko-       man osalta.
28664: naan yhtäaikaisesti hänen synnytyslomansa kans-            Edellä olevan perusteella ja koska puheena
28665: sa. Nykyistä vuosilomalakia valmisteltaessa käy-        oleva ongelma on työntekijöiden kannalta mer-
28666: dyissä keskusteluissa ei tähän kysymykseen kiin-        kittävä mutta työnantajalle varsin vähän lisäkus-
28667: nitetty huomiota, eikä sillä silloin ollutkaan sa-      tannuksia aiheuttava, esitämme kunnioittavasti
28668: maa merkitystä kuin nykyisin koska lakisääteisen        valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viita-
28669: synnytysloman pituus tuolloin oli vain 12 viik-         ten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
28670: koa. Työnantajan rasitteita mahdollisuus vuosilo-       tavaksi seuraavan kysymyksen:
28671: man siirtämiseen lisäisi asiallisesti vain siinä muo-
28672: dossa, että työntekijä ansaitsisi uutta vuosilomaa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28673: erikseen synnytysloman ja erikseen siirretyn vuo-               ryhtyä työntekijän vuosiloman ja synny-
28674: silomansa aikana. Toisaalta loman siirtyessä siir-              tysloman päällekkäin antamisen estämi-
28675: tyisi myös lomapalkan maksaminen. Näistä syistä                 seksi?
28676:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1984
28677: 
28678:           Kerttu Törnqvist                Marja-Liisa Tykkyläinen          Pertti Paasio
28679:           Paula Eenilä                    Liisa Jaakonsaari                Pirjo Ala-Kapee
28680:           Arja Alho                       Pentti Lahti-Nuuttila            Reijo Lindroos
28681:           Kari Rajamäki                   Tarja Halonen                    Vieno Eklund
28682:           Heli Astala                     Inger Hirvelä                    Sakari Knuuttila
28683:           Antti Kalliomäki                Jukka Mikkola                    Martti Lähdesmäki
28684:           Pekka Myllyniemi                Jorma Rantanen                   Helvi Koskinen
28685:                                           Tuula Paavilainen
28686: 428400083H
28687: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 336
28688: 
28689: 
28690: 
28691: 
28692:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28693: 
28694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       synnytysaikansa sellaiseen aikaan vuodesta, että
28695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hänelle määrätty vuosiloma olisi osittain tai ko-
28696: olette 4 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-       konaan yhtäaikaisesti hänen synnytyslomansa
28697: jeenne ohella toimittanut jäljennöksen kansan-       kanssa. Työnantajan rasitteita mahdollisuus vuo-
28698: edustaja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kirjal-     siloman siirtämiseen lisäisi asiallisesti vain siinä
28699: lisesta kysymyksestä n:o 336:                        muodossa, että työntekijä ansaitsisi uutta vuosilo-
28700:                                                      maa erikseen synnytysloman ja erikseen siirretyn
28701:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vuosilomansa aikana. Toisaalta loman siirtyessä
28702:        ryhtyä työntekijän vuosiloman ja synny-       siirtyisi myös lomapalkan maksaminen.
28703:        tysloman päällekkäin antamisen estämi-           Näistä syistä työneuvosto on 16.3.1978 ehdot-
28704:        seksi?                                        tanut sosiaali- ja terveysministeriölle harkittavaksi
28705:                                                      sellaisen muutoksen tekemistä vuosilomalakiin,
28706:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     että ainakin lakisääteisen, mutta mahdollisesti
28707: ti seuraavaa:                                        myös sopimukseen perustuvan synnytysloman ko-
28708:    Vuosilomalain (272/73) 5 §:n 2 ja 3 momentin      ko aikaa olisi vuosiloman siirtämisen kannalta
28709: mukaan työntekijällä on oikeus saada lomansa tai     käsiteltävä samoin kuin vuosilomalain 5 §:n 2 ja
28710: sen osa siirretyksi myöhäisempään ajankohtaan,       3 momentissa tarkoitettua työkyvyttömyysaikaa.
28711: jos hän on lomansa alkaessa sairauden, synnytyk-        Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt mai-
28712: sen tai tapaturman johdosta työkyvytön, sekä         nitusta työneuvoston aloitteesta lausunnot kes-
28713: eräin edellytyksin myös, jos tällainen työkyvyttö-   keisiltä työmarkkinajärjestöiltä. Koska toisaalta
28714: myys alkaa loman aikana. Mainittua säännöstä         työnantaja- ja toisaalta palkansaajaosapuolen nä-
28715: tulkitessaan työneuvosto on katsonut, että työn-     kemykset ovat olleet täysin vastakkaiset asian
28716: tekijällä on oikeus loman siirtämiseen vain, jos     eteenpäin viemisen suhteen, hallitus ei ole katso-
28717: hänen voidaan todeta olevan lainkohdassa maini-      nut vielä tässä vaiheessa mahdolliseksi esityksen
28718: tusta syystä kykenemätön tekemään työtään ja         tekemistä vuosiloman ja vanhempainlomaa pääl-
28719: ettei hänellä siis muussa tapauksessa ole oikeutta   lekkäin antamisen estämisestä. Asia on valmistel-
28720: saada lakisääteisen tai sopimukseen perustuvan       tavana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
28721: synnytyalomansa ajaksi määrättyä vuosilomaansa       työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää äitiys-
28722: siirretyksi.                                         lomaan ja sitä vastaavaan lomaan liittyvässä sosi-
28723:    Työneuvoston mielestä vastaisi vuosiloman ja      aalivakuutus- ja työlainsäädännössä olevat mah-
28724: synnytysloman tarkoitusta kuitenkin parhaiten,       dolliset ristiriitaisuudet ja epäkohdat sekä tehdä
28725: että työntekijä saisi halutessaan pitää kumman-      selvittelytyön edellyttämät ehdotukset tarpeelli-
28726: kin loman erikseen siitä riippumatta, onko hänen     siksi lainsäädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi.
28727:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1984
28728: 
28729:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28730:                                        1983 vp. -     KK n:o 336                                         3
28731: 
28732: 
28733: 
28734: 
28735:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28736: 
28737:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          eller delvis skulle infalla under samma tid som
28738: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         hennes barnbördsledighet. Möjligheten att
28739: av den 4 januari 1984 tili vederbörande medlem        framskjuta semestern skulle i sak öka arbetsgiva-
28740: av statsrådet översänt avskrift av följande av        rens börda bara i den formen att arbetstagaren
28741: riksdagsman Törnqvist m.fl. undertecknade             skulle förvärva ny semester skilt under barnbörds-
28742: spörsmål nr 336:                                      ledigheten och skilt under sin framskjutna semes-
28743:                                                       ter. A andra sidan skulle också semesterlönens
28744:           Vilka åtgärder ämqar Regeringen vidta       utbetalning framskjutas samtidigt som semestern
28745:        för att hindra att arbetstagares semester      framskjuts.
28746:        och barnbördsledighet ges så, att över-           Av dessa orsaker har arbetsrådet 16.3.1978
28747:        lappning uppstår?                              föreslagit för social- och hälsovårdsministeriet att
28748:                                                       det skulle överväga en sådan ändring av semester-
28749:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lagen a~t åtminstone lagstadgad, men eventuellt
28750: anföra följande:                                      också på överenskommelse grundad barnbördsle-
28751:    Enligt 5 § 2 och 3 mom. semesterlagen {272/        dighets fulla tid med tanke på framskjutande av
28752: 73) har arbetstagare rätt att få semester eller del   semestern skulle behandlas lika som i 5 § 2 och 3
28753: därav framskjuten tili en senare tidpunkt om          mom. semesterlagen åsyftad tid under viiken
28754: han när semestern börjar är oförmögen tili arbete     arbetstagaren är arbetsoförmögen.
28755: på grund av sjukdom, barnsbörd eller olycksfall,         Social- och hälsovårdsministeriet har inbegärt
28756: samt under vissa förutsättningar också om sådan       utlåtanden om arbetsrådets initiativ av de centra-
28757: arbetsoförmåga börjar under semestern. Vid tolk-      la arbetsmarknadsorganisationerna. Emedan å
28758: ning av nämnda stadgande har arbetsrådet ansett       ena sidan arbetsgivarpartens och å andra sidan
28759: att arbetstagaren har rätt att framskjuta semes-      löntagarpartens synsätt har varit helt motsatta i
28760: tern endast om man kan konstatera att hon är          fråga om hur ärendet skall drivas vidare har
28761: oförmögen att utföra sitt arbete på grund av i        regeringen ännu inte i detta skede ansett det
28762: lagrummet nämnt skäl och att hon således inte i       möjligt att avlåta en proposition angående hin-
28763: annat fall har rätt att framskjuta sin semester,      der för överlappning av semester och föräldrale-
28764: som bestämts att infalla under hennes lagstadga-      dighet. Ärendet är under beredning i en av
28765: de eller på avtal grundade barnbördsledighet.         social- och hälsovårdsministeriet tillsatt arbets-
28766:    Enligt arbetsrådets uppfattning skulle det dock    grupp, vars uppgift är att utreda eventuella
28767: bäst överensstämma med semesterns och barn-           motsättningar och missförhållanden i socialför-
28768: bördsledighetens syften att arbetstagaren, när        säkrings- och arbetslagstiftningen angående mo-
28769: hon det önskar, skulle kunna hålla vardera ledig-     derskapsledighet och ledighet som motsvarar
28770: heten skilt oberoende av om tidpunkten för            denna, samt att göra av utredningsarbetet förut-
28771: hennes barnsbörd infaller under en sådan tid av       satta förslag tili erforderliga lagstiftnings- och
28772: året att den semester som tillkommer henne helt       andra åtgärder.
28773: 
28774:      Helsingfors den 2 februari 1984
28775: 
28776:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28777:                                                 1983 vp.
28778: 
28779: Kirjallinen kysymys n:o 337
28780: 
28781: 
28782: 
28783: 
28784:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Kuntien mahdollisuuksista tukea rauhan-
28785:                                       työtä
28786: 
28787: 
28788: 
28789: 
28790:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28791: 
28792:    YK:n aseidenriisuntaviikon viettämistä maas-           Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että
28793: samme tukevat useat yhteiskunnallisesti eri taval-     rauhanmarssin ja rauhanjuhlan tunnuksena ollut
28794: la ajattelevat kansalaiset ja asenteet asiaa kohtaan   ''Ydinaseeton Pohjola alkuna ydinaseettomalle
28795: ovat yleisesti ottaen myönteiset. Näin totesi Kau-     Euroopalle ja aseidenriisunnalle'' kuuluu ulko-
28796: punkiliitto vuonna 1982 kaupungeille lähettä-          politiikan alaan eikä avustuksen myöntämistä sen
28797: mässään kirjeessä. Kun kunnat yleensäkin tuke-         puolesta tapahtuvaan toimintaan muutoinkaan
28798: vat asukkaidensa vapaita toimintoja ja tapahtu-        voida pitää sellaisena tehtävänä, joka kuuluu
28799: mia, on Kaupunkiliiton mielestä pidettävä perus-       kunnallislain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun
28800: teltuna, asian merkityksen huomioon ottaen, että       kunnan itsehallintoon. KHO:n päätös ei ollut
28801: kaupungit suhtautuisivat myönteisesti YK:n asei-       yksimielinen, vaan yksi jäsen katsoi eriävässä
28802: denriisuntaviikon viettoon paikallisina tapahtu-       mielipiteessään, ettei Järvenpään kaupunginhalli-
28803: mina. Kaupunkiliiton hallitus suositteli, että         tus ollut mennyt toimivaltaansa ulommaksi.
28804: kaupungit tukisivat YK:n aseidenriisuntaviikon            Korkeimman hallinto-oikeuden nyt tekemällä
28805: viettämistä.                                           päätöksellä olisi laajakantoiset rauhantyön järjes-
28806:     YK:n aseidenriisuntaviikon tapahtumat ovat         tämistä vaikeuttavat seuraukset, mikäli se muo-
28807: saaneet yhä laajempaa kannatusta kansalaisten          dostuisi vastaisuudessa noudatettavaksi linjaksi
28808: keskuudessa, mitä osoittaa se, että syksyllä 1983      kuntien rauhantyön tukemisen suhteen.
28809: järjestettyihin rauhanmarsseihin osallistui yli           KHO:n ennakkopäätösrekisteristä ilmenevän
28810: 200 000 kansalaista eri puolilla maatamme.             KHO:n vuonna 1973 tekemän päätöksen mu-
28811: Useat kunnat ovat tukeneet aseidenriisuntaviikon       kaan kunnanhallitus ei ollut mennyt toimival-
28812: tapahtumien järjestämistä eri tavoin. Muun muas-       taansa ulommaksi myöntäessään avustuksen jär-
28813: sa rauhanmarssien järjestely aiheuttaa väistämättä     jestölle, jonka toiminta käsitti pääasiallisesti rau-
28814: kuluja, joihin järjestelyistä vastaavat tarvitsevat    hanaatteen paikallista edistämistyötä. Päätöksen
28815: taloudellista tukea.                                   mukaan avustuksen myöntämisen puoluepoliitti-
28816:     Korkein     hallinto-oikeus     on     kuitenkin   siksi katsottaville järjestöille pääasiallisesti
28817:  24.11.1983 tehnyt päätöksen, jolla se on kumon-       opinto-, virkistys- ja muuta harrastustoimintaa
28818:  nut Järvenpään kaupunginhallituksen päätöksen         varten kuuluminen kunnan toimialaan riippuu
28819:  tukea Järvenpäässä Suomen Rauhanpuolustajat           kysymyksessä olevien tilaisuuksien sekä muun
28820:  ry:nJärvenpään osaston kokoon kutsuman kansa-         avustettavan toiminnan luonteesta.
28821:  taistoimikunnan järjestämän rauhanmarssin ja             Rauhanmarssien luonne ja laajojen kansalais-
28822:  rauhanjuhlan järjestelykulujen peittämistä 3 000      piirien kokema rauhantyön tärkeys nykyisessä
28823:  markalla. Lääninoikeus oli katsonut avustuksen        maailmantilanteessa ovat mielestämme riittävän
28824:  myöntämisen kyseessä olevan tilaisuuden järjeste-     painavia tekijöitä, että rauhantyön tulisi ilman
28825:  lyjä varten kuuluvan kunnan toimialaan ja hylän-      muuta kuulua jokaisen kunnan toimialaan.
28826:  nyt asiasta tehdyn valituksen.
28827: 
28828: 4284001334
28829: 2                                   1983 vp. -- RJ( n:o 337
28830: 
28831:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
28832: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme             ryhtyä turvatakseen kuntien mahdollisuu-
28833: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- '       det tukea rauhantyötä?
28834: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28835:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1984
28836: 
28837:         Marjatta Stenius-Kaukonen       Mikko Kuoppa                Paula Eenilä
28838:         Anna-Liisa Piipari              Ville Komsi                 Antti Kalliomäki
28839:         Liisa Kulhia                    Pirjo Ala-Kapee             Tuula Paavilainen
28840:         Tytti Isohookana-Asunmaa        Heikki Järvenpää            Esko Helle
28841:         Tarja Halonen                   Helena Pesola               Ole Wasz-Höckert
28842:         Tuulikki Hämäläinen             Ulla-Leena Alppi            Esko-Juhani Tennilä
28843:         Sinikka Hurskainen              Ensio Laine                 Kalle Könkkölä
28844:         Matti Kautto                    Saara-Maria Paakkinen       Hannu Kemppainen
28845:         Osmo Vepsäläinen                Timo Kietäväinen            Ilkka Kanerva
28846:         Pirkko Turpeinen                Liisa Arranz                Liisa Hilpelä
28847:                                         Arja Alho
28848:                                          1983 vp. -       KK n:o 337                                       3
28849: 
28850: 
28851: 
28852: 
28853:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28854: 
28855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ty, muun muassa valmisteltaessa kunnallishallin-
28856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             tokomitean toimesta ehdotusta uudeksi kunnal-
28857: olette 4 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-            lislaiksi.
28858: jeenne n:o 1453 ohella lähettänyt valtioneuvos-              Meillä on kuitenkin oltu ainakin tähän saakka
28859: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-         yleisesti sitä mieltä, että kuntien itsehallinnon
28860: jennöksen kansanedustaja Marjatta Stenius-Kau-            näkökulmasta kunnan toimialan edellä tarkoitet-
28861: kosen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 337,             tuun erityiseen sääntelemiseen joiltakin osin liit-
28862: jossa tiedustellaan:                                      tyy vaaroja, jotka ovat suuremmat kuin ne epä-
28863:                                                           kohdat, mitkä aiheutuvat siitä, että toimialan
28864:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            laajuus joiltakin osin saattaa olla käytännössä
28865:         ryhtyä turvatakseen kuntien mahdollisuu-          epäselvä. Jos nimittäin annettaisiin sellaisia eri-
28866:         det tukea rauhantyötä?                            tyisiä säännöksiä, joista tässä on kysymys, saatet-
28867:                                                           taisiin ryhtyä katsomaan, että niitä on annettava
28868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             vastaisuudessa lisää sitä mukaa kuin epäselvyyttä
28869: seuraavaa:                                                tai erimielisyyttä toimialan rajoista ilmenee.
28870:    Voimassa olevassa niin kuin sitä edeltäneessä-         Kuntien valta itse päättää asioistaan - mitä
28871: kin kunnallislaissamme kunnan toimiala on sään-           valtaa uudessa kunnallislaissa pyrittiin ainakin
28872: nelty yleislausekkeella, joka jättää yleisen toimi-       periaatteessa lisäämään myös kunnan toimialaa
28873: alan määräytymään muodostuneen hyväksytyn                 koskevan säännöksen uudella muotoilulla - voi-
28874: käytännön sekä vallitsevien yhteiskunnallisten ja         si tämän seurauksena kaventua. Se etu, mikä
28875: niihin liittyvien oikeuskäsitysten pohjalta. Tämä         toimialaa koskevan säännöksen väljyydestä on,
28876: merkitsee, että epäselvyyksien ja erimielisyyksien,       saatettaisiin menettää. Toimiala ei ehkä voisi
28877: jotka koskevat kunnan yleisen toimialan rajoja,           enää, siten kuin on tarkoitettu, muotoutua sen
28878: on jäätävä ratkaistaviksi hallintolainkäytössä, vii-      mukaan kuin yhteiskunnallinen kehitys ja sen
28879: me kädessä korkeimman hallinto-oikeuden pää-              mukanaan tuomat tarpeet edellyttäisivät.
28880: töksillä, väljemmän oikeusharkinnan puitteissa                Asia on silti varsin harkinnanvarainen. Kum-
28881: kuin olisi laita siinä tapauksessa, että joko kun-        mallakin edellä tarkoitetulla järjestelmällä on
28882: nallislaissa tai erikseen olisi annettu erityisiä sään-   etunsa ja haittansa, ja kumpaakin voidaan perus-
28883: nöksiä joiltakin keskeisiltä osin tiettyjen toimien       tella. Ainakaan tällä tietämällä sisäasiainministe-
28884: kuulumisesta kunnan toimialaan. Korostetta-               riö ei kuitenkaan näe aiheelliseksi ryhtyä toimiin
28885: koon, että enempää lääninoikeudet kuin korkein            erityisten säännösten antamiseksi siitä, kuuluuko
28886: hallinto-oikeuskaan eivät kuitenkaan käytä niille         jokin asia kunnan yleiseen toimialaan vaiko ei.
28887: kuuluvaa harkintavaltaa valitusasioissa, jotka kos-           Tämä koskee myös kuntien mahdollisuuksia
28888: kevat kunnan toimialan ulottuvuuksia, vapaasti            osallistua kansainväliseen toimintaan ja työhön
28889: vaan pyrkien siihen, mitä lainsäätäjän on katsot-         rauhan puolesta. Näitä mahdollisuuksia on, jos-
28890: tava edellyttävän.                                        kin niiden rajat usein ovat epäselvät, ja mahdolli-
28891:     Tämä järjestelmä asetetaan aina silloin tällöin        suuksien voidaan edellyttää yhteiskunnallisen ke-
28892:  kyseenalaiseksi esittämällä, että säädettäisiin sel-     hityksen myötä lisääntyvän, niin kuin jo tähän
28893:  keästi siitä, mitä kunnan toimialaan kuuluu              mennessäkin on tapahtunut.
28894:  tuotanto-, palvelu- ja jakelutoiminnan harjoitta-            Maailma kansainvälistyy jatkuvasti, ja pyrkimys
28895:  misen tai taloudellisen tukemisen, kunnallishal-          rauhaan on käymässä yhä voimakkaammaksi.
28896:  lintoa palvelevan poliittisen toiminnan tukemi-           Kun toiselta puolen kunnallishallinnon osuus
28897:  sen, kansainväliseen toimintaan osallistumisen            yhteiskuntaelämässä on lisääntymässä ja sen ase-
28898:  taikka jonkin muun sellaisen merkittävän toimin-          maa pyritään edelleen vahvistamaan, on lähdet-
28899:  nan kohdalla, minkä osalta erityisesti on ilmen-          tävä siitä, että kuntien tulee voida ehkä olennai-
28900:  nyt epätietoisuutta tai erimielisyyttä siitä, mikä        sestikin väljemmissä puitteissa ja monitahoisem-
28901:  kuuluu kunnan toimialaan ja mikä ei. Ruotsissa-           min kuin esimerkiksi vielä pari-kolmekymmentä
28902:  han on näin tehty, ja meilläkin on asiaa selvitel-        vuotta sitten antaa panoksensa kansainväliseen
28903: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 337
28904: 
28905: 
28906: kanssakäymiseen paikallisella tasolla ja paikallis-   ki tällöin voi tulla kysymykseen, sitä on kuiten-
28907: hallinnon näkökulmista. Tämän täytynee voida          kin vaikeaa täsmällisesti määrittää, niin kuin
28908: koskea myös rauhanomaisen kehityksen edistä-          edellä jo on todettu. Yhteiskunnalliset ja niihin
28909: mistä ja muuta työtä rauhan hyväksi sekä niitä eri    nojautuvat oikeuskäsitykset ovat näissäkin kohdin
28910: toimia, joihin tässä tarkoituksessa voidaan ryhtyä    jatkuvasti muotoutumassa.
28911: erityisesti paikallishallinnon toimesta. Mikä kaik-
28912: 
28913:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1984
28914: 
28915:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Luttinen
28916:                                        1983 vp. -      KK n:o 337                                       5
28917: 
28918: 
28919: 
28920: 
28921:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28922: 
28923:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               I vårt land har man emellertid åtminstone
28924: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          hittilis allmänt företrätt den åsikten att en sådan
28925: nr 1453 av den 4 januari 1984 tili vederbörande        reglering av kommunens kompetens som avsetts
28926: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     ovan är förknippad med faror med tanke på
28927: av riksdagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen           kommunernas självbestämmanderätt. Farorna är
28928: m.fl. undertecknade spörsmål nr 337:                   större än de missförhållanden som följer av att
28929:                                                        det i viss utsträckning i praktiken kan vara oklart
28930:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        vad allt kommunens kompetens omfattar. Om
28931:        för att säkerställa kommunernas möjlig-         man går in för att utfärda sådana specialstadgan-
28932:        heter att stöda fredsarbetet?                   den som det här är fråga om, kan det leda tili en
28933:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ståndpunkt som innebär att flere sådana stadgan-
28934: anföra följande:                                       den bör ges i framtiden allt efter som oklarheter
28935:                                                        eller meningsskiijaktigheter om gränserna för
28936:    1 gällande kommunallag, liksom även i den
28937:                                                        kompetensen uppkommer. Kommunernas rätt
28938: tidigare lagen, regleras kommuns kompetens ge-
28939:                                                        att själva bestämma om sina egoa angelägenheter
28940: nom en generalklausul, som låter den allmänna
28941:                                                        - viiken rätt man strävade tili att åtminstone i
28942: kompetensen bli beroende av vedertagen praxis
28943:                                                        princip utvidga genom omformuleringen av stad-
28944: samt rådande samhälleliga och därtili anslutna
28945:                                                        gandet om kommuns kompetens - skulle kunna
28946: rättsuppfattningar. Detta innebär, att oklarheter
28947:                                                        inskränkas tili följd av detta. Den fördel som det
28948: och meningsskiljaktigheter i fråga om gränserna
28949:                                                        löst formulerade stadgandet om kompetensen
28950: för kommunens allmänna kompetens måste av-
28951:                                                        innebär, skulle kunna gå förlorad. Kompetensen
28952: göras genom förvaltningslagskipning, i sista hand
28953:                                                        skulle kanske inte längre, såsom avsikten är,
28954: genom högsta förvaltningsdomstolens avgöran-
28955:                                                        kunna omformas på det sätt som samhälls-
28956: den, och inom ramen för en vidare rättsprövning
28957: än vad som hade varit fallet om särskiida stad-        utvecklingen och de därmed förknippade beho-
28958: ganden om att vissa uppgifter ingår i kommuns          ven förutsätter.
28959: kompetens tili centrala delar skulle ha intagits          Det rör sig dock i högsta grad om en bedöm-
28960: antingen i kommunallagen eller i separata lagar.       ningsfråga. Bägge systemen har sina för- och
28961: Det är skäl att betona att varken länsrätterna eller   nackdelar och bägge kan motiveras. lnrikesminis-
28962: högsta förvaltningsdomstolen fritt utnyttjar den       teriet finner det emellertid inte befogat att i
28963: prövningsrätt som tillkommer dem i besvärsären-        detta skede vidta åtgärder för att utfärda särskii-
28964: den som gäller hur långt kommuns kompetens             da stadganden om i viiken mån en viss fråga
28965: utsträcker sig, utan strävar tili ett resultat som     hänför sig tili kommunens allmänna kompetens
28966: lagstiftaren måste anses förutsätta.                   eller inte.
28967:     Detta system ifrågasätts då och då genom              Detta gäller även kommunernas möjligheter
28968: förslag om att det klart borde stadgas vad som         att delta i internationell verksamhet och fredsar-
28969:  kan hänföras tili kommuns kompetens i fråga om        betet. Möjligheter tili detta finns, även om
28970:  produktions-, service- och distributionsverksam-      gränserna ofta är oklara, och möjligheterna kan
28971: het eller beviijande av ekonomiskt stöd, stöd för      antas öka i takt med samhällsutvecklingen, så
28972:  politisk verksamhet som betjänar kommunalför-         som redan skett.
28973:  valtningen, deltagande i internationell verksam-         Väriden internationaliseras hela tiden och
28974:  het eller annan sådan viktig verksamhet kring         fredssträvandena blir allt starkare. Då å andra
28975:  viiken särskilt uppstått okunskap eller menings-      sidan kommunalförvaltningens andel av sam-
28976:  skiljaktigheter om vad som hör eller inte hör tili    hällslivet ökar och försök att ytterligare befåsta
28977:  kommuns kompetens. 1 Sverige har man förfarit         dess ställning görs, måste utgångspunkten vara
28978:  på detta sätt och frågan har utretts även hos oss,    att kommunerna kanske t.o.m. inom en betyd-
28979:  bl.a. då kommunalförvaltningskommitten bered-         ligt vidare ram och mångsidigare än t.ex. ännu
28980:  de förslaget tili ny kommunallag.                     för tjugo-trettio år sedan skall kunna göra en
28981: 4284001334
28982: 6                                      1983 vp. -      KK n:o 337
28983: 
28984: 
28985: insats för internationellt samröre på lokalnivå och    förvaltningen. Såsom ovan redan konstaterats är
28986: från lokalförvaltningssynpunkt. Detta torde också      det dock svårt att definiera vad allt som härvid
28987: gälla främjande av en fredlig utveckling och           kan komma i fråga. Samhällssynen och de därpå
28988: annat fredsarbete samt sådana åtgärder som i           baserade rättsuppfattningarna omformas hela ti-
28989: detta syfte kan tänkas vidtas särskilt av den lokala   den även på dessa punkter.
28990: 
28991:      Helsingfors den 15 februari 1984
28992: 
28993: 
28994:                                                                       lnrikesminister Matti Luttinen
28995:                                                    1983 vp.
28996: 
28997: Kirjallinen kysymys n:o 338
28998: 
28999: 
29000: 
29001: 
29002:                                      Männistö ym.: Hierootapalvelujen korvaamisesta sairausvakuutuk-
29003:                                        sesta
29004: 
29005: 
29006:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29007: 
29008:     Hieroota on vanha ja vakiintunut terveyden-           soon sisältyy 40 tuntia hieronnan opetusta. Tästä
29009: hoitomuoto, jonka käyttö on nykyisin yhä enene-           ajasta käytetään 30 tuntia teorian opiskeluun ja
29010: vässä määrin lisääntynyt sekä ennalta ehkäisevänä         ainoastaan 10 tuntia työharjoitteluun. Kuntohoi-
29011: että jo havaittujen sairauksien parantamiseen             tajien yhden vuoden pituiseen koulutusajanjak-
29012: liittyvänä hoitomuotona.                                  soon sisältyy 2 50 tuntia hierontaa, josta teoria-
29013:    Lääkärin määräämiin itsenäisiin hierontahoi-           opetuksen osuus on 60 tuntia ja työharjoittelun
29014: toihin liittyvä huomattava käytännön ongelma               190 tuntia. Lääkärit eivät itse anna hieromaa
29015: on ollut tähän asti se, ettei niistä ole voinut saada     juuri ollenkaan.
29016: sairausvakuutuksesta korvausta. Hieronta on kui-             Koulutetuista hierojista toimii yksityisinä am-
29017: tenkin osoittautunut lukuisten tehdas- ja toimis-         matinharjoittajina noin 80 prosenttia muun osan
29018: totöihin liittyvien ammattisairauksien tarpeelli-         toimiessa erilaisissa hoitolaitoksissa. Koulutetut
29019: seksi hoitomuodoksi.                                      hierojat on rekisteröity erityiseen lääkintöhalli-
29020:     Valmistellun asetusluonnoksen mukaan fysi-            tuksen pitämään luetteloon. Toiminnassaan hei-
29021: kaalinen hoito korvataan, kuitenkin vain, mikäli          dän tulee nauttia erityistä luottamusta, minkä
29022: hoidon on antanut lääkintävoimistelija tai toi-           lisäksi he ovat toimensa harjoittamiseen nähden
29023: mintaterapeutti, taikka mikäli hoito on annettu           lääkintöhallituksen ylivalvonnan alaisia. Tämän
29024: fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääke-          lisäksi he ovat henkilökohtaisesti ja myöskin
29025: tieteellisessä laboratoriossa. Fysikaalisen hoidon        käyttämiensä tilojen osalta paikallisten terveysvi-
29026: antajina on erikseen mainittu lääkintävoimistelija        ranomaisten valvonnan alaisia.
29027: tai toimintaterapeutti. Sen sijaan luonnostekstis-           Kuten edellä on esitetty, koulutetuista hiero-
29028: sä ei ollenkaan mainita koulutettua hierojaa.             jista valtaosa toimii tällä hetkellä yksityisinä am-
29029:     Hierontapalveluja antavat käytännössä koulu-          matinharjoittajina. Mikäli heidän suorittamas-
29030: tetut hierojat, lääkintävoimistelijat sekä kunto-         taan hierontahoidosta ei olisi mahdollisuutta saa-
29031: hoitajat. Lisäksi on laillistetuilla lääkäreillä oikeus   da korvausta sairausvakuutuksesta, johtaisi se
29032: hieroa.                                                   käytännössä tämän alan työttömyyden lisäänty-
29033:     Koulutettuja hierojia opetetaan asianmukaisen         miseen.
29034: luvan saaneessa opetuslaitoksessa lääkintöhalli-             Koulutetuilla hierojilla on muihin hierootapal-
29035: tuksen tai ammattikasvatushallituksen valvonnan           veluja tarjoaviin ammattiryhmiin verrattuna yli-
29036: alaisena. Kuuden kuukauden oppijaksoon sisäl-             vertainen koulutus ja kokemus sekä niiden tuo-
29037: tyy hieromaa 735 tuntia, josta teorian osuus on           ma ammattitaito nimenomaan käsin tapahtuvas-
29038: 60 tuntia ja työharjoittelun osuus 675 tuntia.            sa hierontahoidossa. Lisäksi heidän ammattitoi-
29039: Yhdeksän kuukauden pituisessa opetusjaksossa              mintansa on jo olemassa olevilla säännöksillä
29040: taas hieromaa on 1 026 tuntia, mistä teorian              asianmukaisen valvonnan piirissä.
29041: osuus on 120 tuntia ja työharjoittelun osuus 906
29042: tuntia. Eri koulutuspaikkojen välillä saattaa kui-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29043: tenkin olla joitakin eroja tuntimäärien suhteen.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29044:     Vertauksen vuoksi todettakoon, että lääkintä-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29045: voimistelijan 2, 5 vuoden pituiseen koulutusjak-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29046: 
29047: 
29048: 
29049: 428400094V
29050: 2                                   1983 vp. -      KK n:o 338
29051: 
29052:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-             tama hieroota otetaan sairausvakuutuk-
29053:       siin, jotta koulutettujen hierojien suorit-         sesta korvattavien hoitojen piiriin?
29054: 
29055:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1984
29056: 
29057:        Lauha Männistö                  Esko Helle                   Vappu Säilynoja
29058:        Pirkko Turpeinen                Osmo Vepsäläinen             Marja-Liisa Salminen
29059:        Pekka Leppänen                  Arvo Kemppainen              Irma Rosnell
29060:                                        Ensio Laine
29061:                                         1983 vp. -- ~ n:o 338                                              3
29062: 
29063: 
29064: 
29065: 
29066:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29067: 
29068:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kaalisen hoidon korvaamista koskeviin säännök-
29069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           siin. Kansaneläkelaitos on esittänyt muun muassa
29070: olette 5 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-          hieronnan korvaamista eräissä tapauksissa myös
29071: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        itsenäisenä hoitomuotona, kun se nykyään korva-
29072: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         taan vain liikuntahoitoon liittyvänä esikäsittely-
29073: Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallises-        nä. Tämän toteuttaminen edellyttäisi edellä mai-
29074: ta kysymyksestä n:o 338:                                nittujen sairausvakuutusasetuksen saannösten
29075:                                                         muuttamista. Korvaaminen koskisi esityksen mu-
29076:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         kaan vain lääkärin yksilöidysti sairauden hoitoon
29077:         siin, jotta koulutettujen hierojien suorit-     määräämää kohdehierontaa, esimerkiksi niska- ja
29078:         tama hieroota otetaan sairausvakuutuk-          hartiaseudun hierontaa. Korvauksen ulkopuolelle
29079:         sesta korvattavien hoitojen piiriin?            jäisi edelleenkin yleishieronta, perinteinen puoli-
29080:                                                         tai kokovartalohieronta. Esityksen mukaan koh-
29081:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        dehieroota korvattaisiin silloin, kun hoidon on
29082: ti seuraavaa:                                           antanut lääkintävoimistelija tai hoito on annettu
29083:    Sairausvakuutuslain (364/63) 8 §:n 1 momen-          asianmukaisen toimiluvan saaneessa laitoksessa.
29084: tin mukaan lääkärin samalla kertaa määräämästä          Myös koulutetun hierojan antama kohdehieroota
29085: tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustannuk-        tulisi korvattavaksi silloin, kun hoito on annettu
29086: sista taikka, jos ne ylittävät noudatettavaksi vah-     mainitunlaisessa laitoksessa.
29087: vistetun taksan tämän mukaisista määristä korva-           Kansaneläkelaitoksen esitys on ollut lausunto-
29088: taan kolme neljännestä siltä osin kuin kustan-          kierroksella. Useat lausunnonantajat ovat kiinnit-
29089: nukset tai taksan mukaiset määrät yhteensä ylit-        täneet erityistä huomiota siihen, että kansanelä-
29090: tävät 20 markkaa. Jos lääkärin määräämää fysi-          kelaitoksen esityksen mukaan korvattavan hieroo-
29091: kaalista hoitoa on annettu lääketieteellisessä la-      tahoidon antajina voisivat toimia vain lääkintä-
29092: boratoriossa tai jos sitä on antanut asianmukaisen      voimistelijat ja toimintaterapeutit. Tämä merkit-
29093: ammattikoulutuksen saanut henkilö, korvataan            sisi sitä, että korvausjärjestelmän ulkopuolelle
29094: hoidosta aiheutuneet kustannukset kuitenkin             jäisivät varsinaiset ammattihierojat. Kansaneläke-
29095: vain siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään.      laitokselta on vastikään saatu lausunnoissa esitet-
29096: Sairausvakuutusasetuksen (473/63) 6 §:ssä asiaa         tyjen huomautusten johdosta lisäselvitystä.
29097: on rajoitettu siten, että korvattavaksi fysikaalisek-      Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään par-
29098: si hoidoksi katsotaan lääkärin määräämä fysikaa-        haillaan, missä muodossa kohdehieroota olisi
29099: linen liikuntahoito ja siihen liittyvä tarpeellinen     mahdollista ottaa sairausvakuutuksen korvauksen
29100: esikäsittely sekä lääkärin määräämä muu fysikaa-        piiriin. Ministeriön käsityksen mukaan uudistus
29101: linen hoito. Saman säännöksen mukaan fysikaali-         olisi toteutettava siten, ettei se vaarantaisi min-
29102: sen hoidon korvattavuuden edellytyksenä on vie-         kään hierootapalveluja antavan ammattiryhmän
29103: lä se, että hoidon on antanut lääkintävoimistelija      työllisyysmahdollisuuksia ja että sairausvakuutus-
29104: tai hoito on annettu fysikaalista hoitoa antamaan       lainsäädännön mukaan korvattava hieroota olisi
29105: hyväksytyssä lääketieteellisessä hoitolaitoksessa.      mahdollisimman korkeatasoista. Selvitysten val-
29106:    Kansaneläkelaitos on esittänyt sosiaali- ja ter-     mistuttua sosiaali- ja terveysministeriö tulee teke-
29107: veysministeriölle tehtäväksi eräitä muutoksia fysi-     mään asiasta esityksensä.
29108: 
29109:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1984
29110: 
29111:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29112: 4                                       1983 vp. -- ~ n:o 338
29113: 
29114: 
29115: 
29116: 
29117:                                  Till Riksdagens Herr Talman
29118: 
29119:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ersättas också som självständig behandlingsform,
29120: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           medan den för närvarande ersätts bara såsom till
29121: av den 5 januari 1984 till vederbörande medlem          motionsbehandling ansluten förbehandling. Det-
29122: av statsrådet översänt avskrift av följande av          ta skulle förutsätta en ändring av ovan nämnda
29123: riksdagsman Lauha Männistö m.fl. underteckna-           stadganden i sjukförsäkringsförordningen. Enligt
29124: de spörsmål nr 338:                                     förslaget skulle endast av läkare särskilt för be-
29125:                                                         handling av sjukdom föreskriven punktmassage,
29126:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-       till exempel massage av nacken eller skulderom-
29127:         te att massage, som ges av utbildade            rådet, berättiga till ersättning. Allmän massage,
29128:         massörer, skall räknas som sådan behand-        den traditionella halv- eller helmassagen, skulle
29129:         ling som ersätts genom sjukförsäkringen?        fortsättningsvis inte ersättas. Enligt förslaget
29130:                                                         skulle punktmassage ersättas då behandlingen
29131:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         givits av medikalgymnast, eller då behandlingen
29132: anföra följande:                                        givits i en inrättning som har erhållit vederbörlig
29133:    Enligt 8 § 1 mom. sjukförsäkringslagen (364/         koncession. Också punktbehandling som ges av
29134: 6 3) ersätts av kostnaderna för av läkare på en         utbildad massör skulle berättiga till ersättning i
29135: gång föreskriven undersökning eller behandling,         de fall där behandlingen givits vid ovan nämnd
29136: eller, om kostnaderna överstiger till efterrättelse     inrättning.
29137: fastställd taxa, av beloppen enligt taxan, tre
29138:                                                            Folkpensionsanstaltens förslag har varit på re-
29139: fjärdedelar till den del kostnaderna eller be-
29140:                                                         miss. Flera av dem som har avgett utlåtanden har
29141: loppen enligt taxan sammanlagt överstiger 20
29142:                                                         fäst särskild uppmärksamhet vid att endast medi-
29143: mark. Om av läkare ordinerad fysikalisk behand-
29144:                                                         kalgymnaster och verksamhetsterapeuter skulle
29145: ling har lämnats i medicinskt laboratorium eller
29146:                                                         kunna ge sådan massagebehandling som enligt
29147: av person med behörig yrkesutbildning ersätts
29148:                                                         folkpensionsanstaltens förslag skall ersättas. Det-
29149: kostnaderna dock endast i den omfattning varom
29150:                                                         ta skulle innebära att de egentliga yrkesmassörer-
29151: stadgas i förordning. 1 6 § sjukförsäkringsförord-
29152:                                                         na inte skulle omfattas av ersättningssystemet.
29153: ningen (473/63) har saken avgränsats så att
29154:                                                         Nyligen har man av folkpensionsanstalten erhål-
29155: såsom fysikalisk behandling som ersätts anses av
29156:                                                         lit ytterligare utredningar på grund av de an-
29157: läkare föreskriven fysikalisk motionsbehandling
29158:                                                         märkningar som framförts i utlåtandena.
29159: och därtill ansluten nödig förbehandling samt av
29160: läkare föreskriven annan fysikalisk behandling.            Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds
29161: Enligt samma stadgande är en ytterligare för-           som bäst i vilken form punktmassage kunde
29162: utsättning för att fysikalisk behandling ersätts        ersättas genom sjukförsäkringen. Enligt ministe-
29163: den, att behandlingen givits av medikalgymnast          riets uppfattning borde reformen genomföras så
29164: eller i medicinskt laboratorium, som godkänts att       att den inte skulle riskera sysselsättningsmöjlig-
29165: ge fysikalisk behandling.                               heterna för någon yrkesgrupp som ger massage
29166:    Folkpensionsanstalten har föreslagit för social-     och att massage som ersätts med stöd av sjukför-
29167: och hälsovårdsministeriet att vissa ändringar skul-     säkringslagstiftningen skulle vara av så hög klass
29168: le göras i stadgandena angående ersättning av           som möjligt. Efter att utredningarna blivit fär-
29169: fysikalisk behandling. Folkpensionsanstalten har        diga kommer social- och hälsovårdsministeriet att
29170: bland annat föreslagit att massage i vissa fall skall   göra sitt förslag i saken.
29171:      Helsingfors den 6 februari 1984
29172: 
29173:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29174:                                              1983 vp.
29175: 
29176: Kirjallinen kysymys n:o 339
29177: 
29178: 
29179: 
29180: 
29181:                                 Vepsäläinen ym.: Osakkeiden arvosta yrityskaupoissa
29182: 
29183: 
29184:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29185: 
29186:   Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan         Kun Oy Wilh. Schauman Ab osti vuonna 1983
29187: Suomessa on viime vuosina tehty mm. seuraavia      Pellos Oy:n, Kiteen Puhos Oy:n sekä 50 prosent-
29188: yrityskauppoja, joissa osakkeitten käypä arvo      tia Oy Noresin Ab:n osakekannasta noin 100
29189: (luovutushinta) on huomattavasti poikennut sa-     miljoonan markan kauppahinnalla, näiden yh-
29190: man omaisuuden verotusarvosta:                     tiöiden osakkeitten yhteenlaskettu verotusarvo
29191:    Kun Suomen Sokeri Oy osti vuonna 1981           vuonna 1982 oli ollut vain 10 209 500 markkaa.
29192: Turun Muna Oy:n 51 miljoonalla markalla, Tu-          Kun on ilmeistä, etteivät tällaiset erot osak-
29193: run Muna Oy:n osakkeitten yhteenlaskettu vero-     keitten käyvän arvon ja verotusarvon välillä vastaa
29194: msarvo vuonna 1980 oli ollut vain 2 640 000        tulo- ja varallisuusverolain 43 §:n määräystä siitä,
29195: markkaa.                                           että verotusarvot on yleisperiaatteen mukaan
29196:    Kun Suomen Sokeri Oy osti vuonna 1982 79,5      määrättävä osakkeitten käyvän arvon eli todennä-
29197: prosenttia Vaasanmylly Oy:n osakkeista 201 mil-    köisen luovutushinnan mukaan, esitämme valtio-
29198: joonalla markalla, Vaasanmylly Oy:n osakkeitten    päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
29199: yhteenlaskettu verotusarvo kaikki osakkeet mu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29200: kaan lukien vuonna 1981 oli ollut vain 9 800 000   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29201: markkaa.
29202:    Kun Rauma-Repola Oy osti vuonna 1982 Ne-                   Onko Hallitus tietoinen, että edellä
29203: les Oy:n 175 miljoonalla markalla, Neles Oy:n              mainituissa ja useimmissa muissa vastaa-
29204: osakkeitten yhteenlaskettu verotusarvo vuonna              vanlaisissa yrityskaupoissa osakkeitten ve-
29205: 1981 oli ollut vain 34 650 000 markkaa.                    rotusarvot ovat vain 4-20 prosenttia sa-
29206:    Kun Perusyhtymä Oy osti vuonna 1982 Arvo                mojen osakkeitten käyvästä arvosta, ja
29207: Westerlund Oy:n noin 14 miljoonalla markalla,                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29208: Arvo Westerlund Oy:n osakkeitten yhteenlasket-             tyhtyä, jotta osakkeitten verotusarvot pa-
29209: tu verotusarvo vuonna 1981 oli ollut vain                  remmin vastaisivat osakkeitten käypää ar-
29210: 798 000 markkaa.                                           voa eli arvioitua luovutushintaa?
29211: 
29212:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1984
29213: 
29214:          Osmo Vepsäläinen             Ensio Laine                   Kari Rajamäki
29215:          Tarja Halonen                Liisa Jaakonsaari             Ville Komsi
29216:          Esko Helle                   Pertti Hietala                Kalle Könkkölä
29217:          Vappu Säilynoja              Pentti Skön                   Matti Kautto
29218:          Lauha Männistö               Marja-Liisa Tykkyläinen       Timo Laaksonen
29219:                        Kalevi Kivisto                         Pekka Leppänen
29220: 
29221: 
29222: 
29223: 
29224:  4284001688
29225: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 339
29226: 
29227: 
29228: 
29229: 
29230:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29231: 
29232:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       vahvista, arvon vahvistaa yhtiön kotipaikan vero-
29233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lautakunta.
29234: olette 5 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-          Tulo- ja varallisuusverolain 48 §:n mukaan
29235: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     valtiovarainministeriö antaa tarkemmat määräyk-
29236: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      set niistä perusteista, joiden mukaan verolauta-
29237: Osmo Vepsäläisen näin kuuluvasta kirjallisesta       kunnan on vahvistettava osakkeen verotusarvo.
29238: kysymyksestä n:o 339:                                Voimassa oleva päätös on peräisin vuodelta 1975
29239:                                                      (VMp 816/75). Päätöstä on sen jälkeen osittain
29240:          Onko Hallitus tietoinen, että edellä        muutettu vuosina 1977 ja 1979. Vaikka tämä
29241:        mainituissa ja useimmissa muissa vastaa-      valtiovarainministeriön päätös onkin vain vero-
29242:        vanlaisissa yrityskaupoissa osakkeitten ve-   lautakuntia sitova, noudattaa myös verohallitus
29243:        rotusarvot ovat vain 4-20 prosenttia sa-      sen periaatteita pörssissä noteeraamattomien
29244:        mojen osakkeitten käyvästä arvosta, ja        osakkeiden osalta.
29245:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Teollisuus-, kauppa- tai muun sellaisen osa-
29246:        ryhtyä, jotta osakkeitten verotusarvot pa-    keyhtiön osakkeiden verotusarvon määrittämisen
29247:        remmin vastaisivat osakkeitten käypää ar-     lähtökohtana on verovuotta edeltäneen vuoden
29248:        voa eli arvioitua luovutushintaa?             tase ja tuloslaskelma. Taseen perusteella laske-
29249:                                                      taan yhtiön nettovarallisuus, josta päästään osak-
29250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     keen matemaattiseen arvoon. Tuloslaskelman
29251: ti seuraavaa:                                        mukainen tulos tarkistetaan ja lisäksi otetaan
29252:                                                      huomioon kahden tätä edeltäneen vuoden tarkis-
29253:    Tulo- ja varallisuusverolain 43 §:n mukaan        tetut vuositulokset. Tietojen perusteella lasketaan
29254: varoihin kuuluva omaisuus arvostetaan, ellei toi-    osakkeen tuottoarvo. Osakkeen verotusarvo laske-
29255: sin ole säädetty, verovuoden lopun käypään ar-       taan matemaattisen arvon ja tuottoarvon patoo-
29256: voon. Käyväliä arvolla taas tarkoitetaan omaisuu-    tettuna tai painottamattomana keskiarvona. Mai-
29257: den todennäköistä luovutushintaa.                    nitussa päätöksessä on lisäksi sääntöjä, joilla pyri-
29258:    Osakkeiden verotusarvot vahvistaa joko vero-      tään estämään osakkeiden verotusarvojen voi-
29259: hallitus tai verolautakunta. Jos osakeyhtiön osa-    makkaat vuosittaiset vaihtelut.
29260: kepääoma verovuotta edeltäneen kalenterivuoden          Kun käypä arvo muodostaa varallisuusverotuk-
29261: päättyessä on ollut vähintään 500 000 ja vuoden      sessa arvostamisen ylärajan, voidaan valtiovarain-
29262: 1984 alusta 1 500 000 mk, tällaisen yhtiön,          ministeriön määrittelemien perusteiden mukaan
29263: asunto-osakeyhtiöitä lukuunottamatta, verotusar-     määritettyä verotusarvoa joutua alentamaan, mi-
29264: von vahvistaa verohallitus. Muiden yhtiöiden         käli alemmasta käyvästä arvosta esitetään riittävä
29265: osakkeiden verotusarvon vahvistaa paikallinen ve-    näyttö. Tällaisena näyttönä voi olla osakkeilla
29266: rolautakunta, jollei verohallitus itse katso sen     laskelmallista arvoa alhaisempaan hintaan suori-
29267: vahvistamista tarpeelliseksi.                        tetut kaupat. Edellytyksenä kauppahintojen hy-
29268:    Verohallituksen suorittama osakkeiden vero-       väksymiselle lienee yleensä, että kauppatapahtu-
29269: tusarvojen vahvistaminen tapahtuu kahdessa vai-      mia on useita ja että osapuolten välissä ei vallitse
29270: heessa. Ensiksi tehdään ehdotus verotusarvoiksi ja   intressiyhteyttä.
29271: toiseksi tapahtuu arvon lopullinen vahvistami-          Valtiovarainministeriön     päätökseen      1970-
29272: nen. Näiden vaiheiden välissä verovelvollisella on   luvun lopulla tehtyjen tarkistusten seurauksena
29273: mahdollisuus tehdä verotusarvoehdotusta vastaan      verotusarvojen määrittäminen on tullut aikaisem-
29274: muistutus. Lisäksi verohallitus vahvistaa arvopa-    paa selkeämmäksi. Tästä huolimatta monet kysy-
29275: peripörssissä noteerattujen osakkeiden verotus-      mykset ovat jääneet edelleen avoimiksi tai vakiin-
29276: arvot vuoden lopussa tehtyjen kauppojen notee-       tuneen verotuskäytännön varaan. Valtiovarainmi-
29277: rausten perusteella.                                 nisteriön kaavamainen ohje ei voi päätyä osak-
29278:    Osakkeiden, joiden verotusarvoa verohallitus ei   keen todelliseen arvoon, koska ohjeen tulee olla
29279:                                          1983 vp. -       KK n:o 339                                       3
29280: 
29281: riittävän yleinen ja soveltuva erilaisissa tilanteissa.      Valtiovarainministeriö pyrkii jatkuvasti selvit-
29282: Osakkeen todellista käypää arvoa ei pystytä ar-           tämään osakkeiden verotusarvojen määräämisessä
29283: vioimaan muiden kuin pörssiyhtiöiden osalta,              noudatettavia menetelmiä. Valtiovarainministe-
29284: koska muilla osakkeilla ei yleensä ole markkinoi-         riö on muun muassa teettänyt vuonna 1981
29285: ta. Myös teoreettisesti tarkasteltuna osakkeiden          Liiketaloustieteellisessä Tutkimuslaitoksessa tut-
29286: todellisen käyvän arvon määritteleminen, niin             kimuksen osakkeiden verotusarvojen määräämi-
29287: kauan kun kauppoja ei ole tehty, on vaikeaa ja            sestä.
29288: viime kädessä sopimuksenvarainen kysymys.                    Veronalaisten varojen arvostamiseen liittyvät
29289:                                                           ongelmat eivät rajoitu pelkästään osakkeisiin ja
29290:    Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on esitetty       muihin vastaaviin arvopapereihin. Arvostusperus-
29291: esimerkkejä yhtiökaupoista. On vaikeata arvioida          teiden ja -käytännön epäyhtenäisyys on periaat-
29292: todellisen käyvän arvon ja yksittäisissä kaupoissa        teessa verotuksen tasapuolisuureen ja oikeuden-
29293: realisoituneiden arvojen välistä suhdetta, koska ei       mukaisuuteen liittyvä epäkohta. Tämän ohella
29294: tiedetä, mitkä kaikki tekijät ovat kyseisessä kau-        monien muidenkin varallisuuslajien kuin osak-
29295: passa vaikuttaneet osakkeiden arvoon. Yksittäi-           keiden kohdalla käytössä olevat arvostusmenetel-
29296: sessä kaupassa on saatettu ostaa markkinoita ja           mät johtavat voimassa olevan lainsäädännön si-
29297: asiakkaita sekä siten edistää yrityksen kilpailuti-       sältämään käyvän arvon periaatteeseen verrattuna
29298: lannetta. Verotusarvojen määräämisessä ei tällai-         aliarvostukseen. Arvostusmenetelmiä pyritään ke-
29299: sia tekijöitä voida eikä ole tarkoituskaan ottaa          hittämään siten, että aliarvostus ei muodostu
29300: huomioon. Kun vielä verotusarvojen vahvistami-            suuremmaksi kuin mitä verovelvollisten oikeus-
29301: sen perusteena olevat tiedot ovat yleensä kaksi           turvatarpeet huomioon ottaen kaavamaisessa
29302: vuotta vanhoja, lisää se vielä arvojen eroa.              massakäsittelyssä voidaan pitää välttämättömänä.
29303: 
29304:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1984
29305: 
29306:                                                                                Ministeri Pekka Vennamo
29307: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 339
29308: 
29309: 
29310: 
29311: 
29312:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29313: 
29314:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           basen av de noteringar som gjorts i anslutning tili
29315: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          köp vid årets slut.
29316: av den 5 januari 1984 tili vederbörande medlem            Värdet på aktier, vilkas beskattningsvärde inte
29317: av statsrådet översänt avskrift av följande av         faststälis av skattestyrelsen, faststälis av skatte-
29318: riksdagsman Osmo Vepsäläinen m.fl. underteck-          nämnden på bolagets hemort.
29319: nade skriftliga spörsmål nr 339:                          Enligt 48 § lagen om skatt på inkomst och
29320:                                                        förmögenhet utfärdar finansministeriet närmare
29321:           Är Regeringen medveten om att vid de         bestämmelser angående de grunder, enligt vilka
29322:        ovan nämnda företagsköpen (för vilka            skattenämnd faststälier akties beskattningsvärde.
29323:        redogörs i motiveringen) och vid de flesta      Det gäliande beslutet är från år 1975 (Finansmi-
29324:        andra motsvarande företagsköp aktiernas         nisteriets beslut 816/75), och har ändrats åren
29325:        beskattningsvärde är bara 4-20 % av             1977 och 1979. Fastän detta finansministeriets
29326:        det gängse värdet på samma aktier, och          beslut binder endast skattenämnderna, iakttar
29327:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        också skattestyrelsen principerna i det i fråga om
29328:        för att aktiernas beskattningsvärde bättre      aktier som inte noteras på börsen.
29329:        skall motsvara deras gängse värde, dvs.            Utgångspunkten när beskattningsvärdet på ak-
29330:        det uppskattade överlåtelsepriset?              tie i industri-, handels- elier annat sådant aktie-
29331:                                                        bolag bestäms är balansräkningen och resultat-
29332:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        räkningen för det år som föregått skatteåret. På
29333: anföra följande:                                       basen av balansräkningen beräknas bolagets net-
29334:                                                        toförmögenhet, från viiken man kommer vidare
29335:    Enligt 4 3 § lagen om skatt på inkomst och          tili aktiens matematiska värde. Resultatet enligt
29336: förmögenhet uppskattas egendom som hör tili            resultaträkningen justeras och vidare beaktas de
29337: tillgångarna, såvida inte annorlunda stadgas, tili     justerade årsresultaten för två föregående. På
29338: det gängse värde den hade vid skatteårets ut-          basen av dessa uppgifter beräknas aktiens avkast-
29339: gång. Med gängse värde avses förmögenhetens            ningsvärde. Aktiens beskattningsvärde beräknas
29340: sanoolika överlåtelsepris.                             som det vägda eller ovägda medeltalet av det
29341:    Aktiers beskattningsvärde fastställs antingen av    matematiska värdet och avkastningsvärdet. I det
29342: skattestyrelsen eller skattenämnden. Om ett ak-        nämnda beslutet ingår därtill regler, med vilka
29343: tiebolags aktiekapital vid utgången av det kalen-      man försöker hindra att aktiernas beskattnings-
29344: derår som föregått skatteåret har varit minst          värden varierar kraftigt under olika år.
29345: 500 000 mk, och vid ingången av år 1984                    Emedan det gängse värdet utgör övre gräns för
29346: 1 500 000 mk, faststälis beskattningsvärdet för        uppskattningen vid förmögenhetsbeskattningen,
29347: detta bolag, utom i det fali att bolaget är ett        kan det inträffa att man måste sänka det beskatt-
29348: bostadsaktiebolag, av skattestyrelsen. Beträffande     ningsvärde som bestämts enligt av finansministe-
29349: andra bolag gälier att aktiers beskattningsvärde       riet fastslagna grunder, om tillräckliga bevis för
29350: faststälies av den lokala skattenämnden, såvida        ett lägre gängse värde framläggs. Ett sådant bevis
29351: inte skattestyrelsen anser att den själv bör fast-     kan vara aktieköp som har gjorts tilllägre pris än
29352: stälia värdet.                                         det uppskattade värdet. En förutsättning för att
29353:    När skattestyrelsen fastställer aktiers beskatt-    priserna vid köp skali kunna godkännas torde i
29354: ningsvärde görs detta i två skeden. Först görs ett     alimänhet vara att köpen är flera och att intresse-
29355: förslag tili beskattningsvärde, och sedan faststälis   gemenskap inte föreligger mellan parterna.
29356: värdet slutgiltigt. Melian dessa två skeden har            Som en följ av justeringarna i finansministe-
29357: den skattskyldige möjlighet att gora anmärkning        riets beslut i slutet av 1970-talet har det blivit
29358: mot förslaget tili beskattningsvärde. Vidare be-       lättare att bestämma beskattningsvärdena. Trots
29359: kräftar skattestyrelsen beskattningsvärdena för        det har dock många frågor förblivit öppna elier
29360: aktier som noteras på värdepappersbörsen, på           beroende av stadgad beskattningspraxis. Finans-
29361:                                       1983 vp. -     KK n:o 339                                        5
29362: 
29363: mtmsteriets schablonmässiga direktiv kan inte          Finansministeriet strävar hela tiden till att
29364: leda fram tili aktiens verkliga värde, eftersom      utveckla de metoder som iakttas vid bestämning-
29365: direktiven bör vara tiliräckligt allmänna och kun-   en av aktiers beskattningsvärde. Finansministeriet
29366: na tillämpas i olika situationer. Det verkliga       har bl.a. år 1981 vid Företagsekonomiska forsk-
29367: gängse värdet på en aktie kan inte uppskattas för    ningsinstitutet låtit utföra en undersökning rö-
29368: andra bolag än börsbolag, emedan andra aktier i      rande bestämmandet av aktiers beskattningsvär-
29369: allmänhet inte hae någon marknad. Också teore-       de.
29370: tiskt sett är det svårt och i sista hand en
29371: avtalsmässig fråga att bestämma aktiers verkliga        Problem i anslutning tili uppskattningen av
29372: gängse värde så länge köp inte har genomförts.       skattepliktiga tiligångar begränsas inte enbart tili
29373:    1 motiveringen tili spörsmålet hae man gett       aktier och andra motsvarande värdepapper. Den
29374: exempel på bolagsköp. Det är svårt att bedöma        bristande enhetligheten i fråga om grunderna för
29375: förhållandet melian det verkliga gängse värdet       uppskattningen och uppskattningspraxis är i
29376: och de värden som realiserats vid enskilda köp,      princip ett missförhållande med hänsyn tili jäm-
29377: emedan man inte känner tili alla faktorer som        likheten och rättvisan i beskattningen. Härutöver
29378: vid ifrågavarande köp hae påverkat aktiernas         leder de uppskattningsmetoder som är i bruk i
29379: värde. Det är tänkbart att man vid ett enskilt köp   fråga om många andra slag av förmögenhet än
29380: har köpt marknad och klienter och sålunda            aktier till en undetvärdering i jämforelse med
29381: främjat bolagets konkurrenssituation. Vid be-        den princip om gängse värde som är omfattad i
29382: stämmandet av beskattningsvärden kan sådana          lagstiftningen. Syftet är att utveckla uppskatt-
29383: faktorer inte beaktas, och det är helier inte        ningsmetoderna så, att undetvärderingen inte
29384: meningen att göra det. Då dessutom de uppgif-        blir större än vad som med beaktande av den
29385: ter, på vilka beskattningsvärdena grundas, i all-    skattskyldiges behov av rättsskydd kan anses
29386: mänhet är två år gamla, ökar detta ytterligare       nödvändigt i samband med en schablonmässig
29387: skilinaden melian värdena.                           massbehandling.
29388: 
29389:     Helsingfors den 29 februari 1984
29390: 
29391:                                                                           Minister Pekka Vennamo
29392:                                                 1983 vp.
29393: 
29394: Kirjallinen kysymys n:o 340
29395: 
29396: 
29397: 
29398: 
29399:                                    Petäjäniemi: Vähentyneesti syyntakeisina tuomittujen rangaistuk-
29400:                                       sista
29401: 
29402: 
29403:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29404: 
29405:    Vankilarangaistusta kärsiville vangeille on vuo-    Ylärajana olisi tällöin syyntakeiseen henkilöön
29406: desta 1971lähtien myönnetty tietyin edellytyksin       sovellettavan rangaistusasteikon enimmäisran-
29407: lyhytaikaisia poistumislupia. Lomallepääsyn tar-       gaistus.
29408: koituksena on auttaa vankia sopeutumaan yhteis-           Rangaistuksen tarkoituksena on, että tuomittu
29409: kuntaan ja säilyttämään perhesiteet vankilassa         ottaisi opiksi rangaistuksesta. Vähentyneesti syyn-
29410: olon aikanakin. Järjestelmä on perustuessaan yk-       takeisella on luonnollisesti tavallista heikompi
29411: silökohtaiseen harkintaan tarkoituksenmukainen         kyky oppia tekonsa seurauksista. Tämän vuoksi
29412: sekä yksilön itsensä että yhteiskunnan kannalta.       erityisesti heille olisi tärkeää tarvittaessa jopa
29413:    Vankeusrangaistuksen kärsineiden jälkihoito         velvoittava hoito vankilasta vapautumisen jäl-
29414: eli hoito vapauteen pääsemisen jälkeen on sen          keen. Saatujen tietojen mukaan vain harvat vä-
29415: sijaan jäänyt maassamme liian vähälle huomiolle.       hentyneesti syymakeiset henkilöt menevät vapaa-
29416: Lainsäädäntöömme ei sisälly säännöksiä esimer-         ehtoisesti psykiatriseen hoitoon vapauduttuaan.
29417: kiksi vähentyneesti syymakeisten jälkihoidosta.        Heidän joukossaan on kuitenkin runsaasti uusin-
29418: Tätä hoitoa tosin antavat ansiokkaasti kriminaali-     tarikollisia. Tämän vuoksi mielestäni tarvittaisiin
29419: huoltoyhdistykset, mutta näiden resurssit ja sitä      pikaisesti lakisääteinen järjestelmä, jossa tietyissä
29420: kautta toimintamahdollisuudet ovat rajoitetut.         tapauksissa voitaisiin käyttää ylimääräistä velvoit-
29421:                                                        tavaa hoitoa ja valvontaa.
29422:    Vähentyneesti syyntakeisille tuomitaan ran-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29423: gaistus neljänneksellä vähennettynä normaaliran-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
29424: gaistuksesta. Tästä seuraa, että kokonaisrangais-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29425: tukset heillä muodostuvat tavallista lyhyemmiksi       seuraavan kysymyksen:
29426: ja sitä kautta heillä on nopeammin mahdollisuus
29427: päästä lomalle kuin täydessä ymmärryksessä suo-                  Aikooko Hallitus esmaa muutosta
29428: ritetusta rikoksesta rangaistuksen saaneilla. Rikos-           säännöksiin, joiden nojalla vähentyneesti
29429: oikeuskomitea (1976:72) on mietinnössään esit-                 syyntakeisille tuomitaan rangaistus, sekä
29430: tänyt, että vähentyneesti syyntakeiselle ei tulisi               miten Hallitus aikoo kehittää vähenty-
29431: tuomita mekaanisesti alennettua rangaistusta                   neesti syyntakeisina rangaistukseen tuo-
29432: vaan tuomioistuimille olisi suotava mahdollisuus               mittujen hoitoa ja valvontaa vankilasta
29433: päättää rangaistuksesta harkintansa mukaisesti.                vapautumisen jälkeen?
29434: 
29435:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1984
29436: 
29437:                                           Tuulikki Petäjäniemi
29438: 
29439: 
29440: 
29441: 
29442: 4284001622
29443: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 340
29444: 
29445: 
29446: 
29447: 
29448:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29449: 
29450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     Rikosryhmä                                          Tuomittuja    %
29451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Omaisuusrikokset . . . . . . . . . . . . . . .             229   55,3
29452: olette 5 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-      Henkeen ja terveyteen kohdistu-
29453: jeen n:o 93 ohella toimittanut valtioneuvoston      vat rikokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   90    21,7
29454: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   Siveellisyysrikokset. . . . . . . . . . . . . . .           7     1, 7
29455: taja Tuulikki Petäjäniemen näin kuuluvasta kir-     Rikokset julkista viranomaista ja
29456: jallisesta kysymyksestä n:o 340:                    yleistä järjestystä vastaan . . . . . . . . .               23    5, 6
29457:                                                     Liikennejuopumus.............. .                            20    4,8
29458:                                                     Muut rikoslakia vastaan tehdyt ri-
29459:          Aikooko Hallitus esittaa muutosta          kokset...........................                           39    9,4
29460:        säännöksiin, joiden nojalla vähentyneesti    Muut rikokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          6    1,4
29461:        syyntakeisille tuomitaan rangaistus, sekä                                                               414   99,9
29462:          miten Hallitus aikoo kehittää vähenty-
29463:        neesti syyntakeisina rangaistukseen tuo-        Rikosoikeuskomitea          (Komiteanmietintö
29464:        mittujen hoitoa ja valvontaa vankilasta      1976:72) on ehdottanut, että asteikon mekaani-
29465:        vapautumisen jälkeen?                        sesta alentamisesta luovuttaisiin. Tuomioistuin
29466:                                                     voisi valita rangaistuksen asteikolta, jonka ylära-
29467:                                                     jana olisi syyntakeiseen henkilöön sovellettavan
29468:                                                     rangaistusasteikon enimmäisrangaistus.
29469:                                                        Rikosoikeuskomitean ehdottama muutos olisi
29470:                                                     periaatteelliselta kannalta merkittävä, koska siinä
29471:                                                     on kysymys rangaistavuuden keskeisistä perusteis-
29472:                                                     ta. Ehdotetun muutoksen, rangaistusasteikkojen
29473:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    ylimmän neljänneksen saattamisen tuomioistuin-
29474: ti seuraavaa:                                       ten käyttöön myös vähentyneesti syymakeisia
29475:                                                     tuomittaessa, käytännön merkitys olisi kuitenkin
29476:                                                     useimpien rikosten osalta melko vähäinen. Tuo-
29477:    Rikoslain 3 luvun 4 §:n mukaan henkilö, joka     mitessaan rangaistuksia muista rikoksista kuin
29478: rikosta tehdessään on ollut "täyttä ymmärrystä      tahallisista henkirikoksista tuomioistuimet käyt-
29479: vailla", on tuomittava saman luvun 2 §:n mu-        tävät nimittäin rangaistusasteikkojen ylimpiä nel-
29480: kaisesti alennettuun rangaistukseen. Elinkautisen   jänneksiä erittäin harvoin silloinkin, kun tuomi-
29481: vankeusrangaistuksen sijasta on tuomittava van-     taan syymakeisia henkilöitä.
29482: keutta vähintään kaksi ja enintään kaksitoista         Tahallisista henkirikoksista tuomitaan ankaria
29483: vuotta. Määräaikaista vankeutta on tuomittava       rangaistuksia. Säännönmukainen rangaistus mur-
29484: enintään kolme neljännestä säädetystä ankarim-      hasta on elinkautinen vankeusrangaistus. Taposta
29485: masta rangaistuksesta ja vähintään pienin määrä,    tuomittavat rangaistukset sijoittuvat varsin usein
29486: jonka siitä rangaistusta saa 2 luvun mukaan         asteikon ylimpään neljännekseen. Näistä rikoksis-
29487: tuomita.                                            ta tuomittaviin rangaistuksiin vähentyneesti syyn-
29488:                                                     takeisia koskevilla säännöksillä on välitön vaiku-
29489:                                                     tus. Säännöksiä on kuitenkin arvioitava osana
29490:   Vuonna 1981 tuomtttun alioikeuksissa 414          koko rikosoikeudellista järjestelmää. Niiden yh-
29491: henkilöä ehdottomaan vankeusrangaistukseen vä-      teys pakkolaitossäännöstöön on selvä: törkeiden
29492: hentyneesti syyntakeisena. Kolmena tätä edeltä-     väkivaltarikosten vuoksi pakkolaitokseen eriste-
29493: vänä vuotena lukumäärä on ollut keskimäärin         tyistä selvä enemmistö on tuomittu vähentyneesti
29494: 385. Rikosryhmittäin vuoden 1981 tuomiot ja-        syyntakeisina. Syyntakeisuussäännökset ovat yh-
29495: kautuivat seuraavasti:                              teydessä myös rikosten tunnusmerkistöihin ja
29496:                                         1983 vp. -      KK n:o 340                                          3
29497: 
29498: rangaistusasteikkoihin. Rikosoikeuskomitean eh-         aali- ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa sekä
29499: dottama muutos merkitsisi ilmeisesti elinkautis-        perehtyy vapautuvan persoonallisuuteen ja rikos-
29500: ten tuomioiden lisääntymistä, mikäli murhaa             menneisyyteen tutustumalla vangin asiakirjoihin
29501: koskeva rangaistussäännös säilyisi ennallaan.           ja mielentilatutkimuslausuntoon. Tämän pereh-
29502: Elinkaudeksi vankeuteen tuomittuja taas ei voida        tymisen tarkoituksena on suunnitella vapautu-
29503: eristää pakkolaitokseen. Kysymys on yhteydessä          mista etukäteen, selvittää vapautuvalle ehdon-
29504: myös ehdonalaiseen vapautumiseen.                       alaiseen vapauteen ja valvontaan liittyvät ehdot ja
29505:    Vähentyneesti syymakeisia koskevat säännökset        sopia vapautuvan kanssa siitä, mihin konkreetti-
29506: ovat edellä kuvatulla tavalla tiiviisti sidoksissa      siin tavoitteisiin valvonta-aikana pyritään vapau-
29507: muuhun rikoslainsäädäntöön. Niiden muutta-              tuneen elämäntilanteen parantamiseksi. Siihen
29508: mista on tämän vuoksi harkittava käynnissä ole-         saattaa myös sisältyä psykiatrisen hoidon suunnit-
29509: van rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä.           telu yhteistoiminnassa vankilan terveydenhoito-
29510:    Lainsäädännössämme ei ole erityissäännöksiä          henkilöstön kanssa.
29511: vähentyneesti syyntakeisina tuomittujen jälkihoi-
29512:                                                            Vapaudessa tapahtuvaa kriminaalihuoltotyötä
29513: dosta tai valvonnasta vankilasta vapautumisen
29514:                                                         on tarkoitus kehittää nykyistä tavoitteellisem-
29515: jälkeen.
29516:                                                         maksi. Vähentyneesti syyntakeisista on osa vaka-
29517:    Kun vähentyneesti syymakeiset rikoksentekijät
29518:                                                         vasti psyykkisesti häiriintyneitä. Varsin usein
29519: päästetään ehdonalaiseen vapauteen, heidät voi-
29520:                                                         heiltä puuttuu hoitomotivaatio ja kyky tajuta
29521: daan voimassa olevien säännösten mukaan mää-
29522:                                                         tekojensa seurauksia. Valvontatehtävän hoitami-
29523: rätä valvontaan. Valvonnan tarkoituksena on es-
29524:                                                         nen vaatii tällöin sosiaalityöntekijäitä erityistaito-
29525: tää ehdonalaiseen vapauteen päästettyä tekemäs-
29526:                                                         ja, joiden saavuttaminen ja ylläpitäminen edel-
29527: tä uutta rikosta ja tukea valvottavaa hänen pyr-
29528:                                                         lyttää myös jatkuvaa psykiatrista työnohjausta.
29529: kiessään eroon rikollisesta elämäntavasta. Valvo-
29530: jaksi voidaan määrätä Kriminaalihuoltoyhdistys             Lisäksi valvontatehtävän hoitaminen vähenty-
29531: tai yksityinen henkilö, ja ellei tällaista valvojaa     neesti syymakeisten kohdalla edellyttää toimivaa
29532: voida määrätä, valvonnasta huolehtii vapautu-           yhteistyötä valvonnasta huolehtivan Kriminaali-
29533: mispaikkakunnan poliisi. Kun Kriminaalihuolto-          huoltoyhdistyksen ja psykiatrisen terveydenhuol-
29534: yhdistyksellä on aluetoimistoja vain 15 paikka-         tojärjestelmän välillä, jotta valvonnassa olevat
29535: kunnalla, määrätään 60 prosenttia vapautuneista         voisivat mahdollisuuksien mukaan myös vapaa-
29536: poliisin valvontaan. Tällöin valvonta sisältää käy-     ehtoisesti käyttää hyväkseen psykiatrisen tervey-
29537: tännössä vain tiettyjen rajoitusten asettamisen         denhuoltojärjestelmän tarjoamia mahdollisuuk-
29538: ehdonalaisessa vapaudessa olevalle ja määräaikai-       sia. Tehostamalla valvontajärjestelmän ja psykiat-
29539:  sen ilmoittautumisen poliisilaitoksella.               risen hoitojärjestelmän välistä yhteistyötä luo-
29540:    Vähentyneesti syymakeisten valvonnan toteut-         daan myös edellytykset sille, että tahdonvastaisen
29541:  taminen voimassa olevan lainsäädännön asetta-          hoidon tarpeessa olevat valvottavat voidaan nope-
29542: mien tavoitteiden mukaisesti edellyttää kuiten-         asti saattaa psykiatrisen hoitojärjestelmän piiriin.
29543:  kin, että valvontaan sisältyy paitsi valvottavan       Nykyisillä voimavaroilla Kriminaalihuoltoyhdis-
29544:  vapauden rajoituksia myös tukea ja ohjausta            tys ei pysty huolehtimaan valvontatehtävistä koko
29545:  sosiaaliseen ja rikoksettomaan elämään. Krimi-         maassa riittävän tehokkaasti. Oikeusministeriö
29546:  naalihuoltoyhdistyksen toimiessa valvojana on          pyrkii kuitenkin kehittämään vapaudessa tapah-
29547:  pyritty siihen, että valvojana toimiva sosiaalityön-   tuvaa kriminaalihuoltotyötä siten, että myös vä-
29548:  tekijä tapaa vapautuvan jo vankilassa, perehtyy        hentyneesti syymakeisten valvonta vapautumisen
29549:  vangin taustaan neuvottelemalla vankilan sosi-         jälkeen voitaisiin hoitaa asianmukaisella tavalla.
29550: 
29551:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1984
29552: 
29553:                                                                      Oikeusministeri Christoffer Taxell
29554: 4                                                            1983 vp. -     KK n:o 340
29555: 
29556: 
29557: 
29558: 
29559:                                                     Till Riksdagens Herr Talman
29560: 
29561:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                                    Straffrättskommitten har föreslagit (Kommit-
29562: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                               tebetänkande 1976:72), att man skulle avstå från
29563: nr 93 av den 5 januari 1984 till vederbörande                               den mekaniska lindringen av strafflatituden.
29564: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande                          Domstolen skulle kunna välja straffet ur en skala,
29565: av riksdagsman Tuulikki Petäjäniemi framställda                             vars övre gräns skulle vara det straffmaximum
29566: skriftliga spörsmål nr 340:                                                 som inom strafflatituden gäller för en tillräknelig
29567:                                                                             person. Den förändring som föreslås av straff-
29568:                Ämnar Regeringen föreslå ändringar i                         rättskommitten skulle ur principiell synvinkel
29569:             de stadganden med stöd av vilka personer                        vara betydelsefull emedan där är fråga om de
29570:             med nedsatt tillräknelighet döms till                           centrala stadgandena beträffande straffbarhet.
29571:             straff, och                                                     Den praktiska betydelsen av den föreslagna änd-
29572:                hur ämnar Regeringen utveckla vården                         ringen, att för domstolarna möjliggöra använd-
29573:             och kontrollen av personer med nedsatt                          ningen av den strängaste fjärdedelen av strafflati-
29574:             tillräknelighet efter det de friges från                        tuderna också vid dömande av nedsatt tillräkneli-
29575:             fängelse?                                                       ga, skulle dock beträffande de flesta brott vara
29576:                                                                             rätt begränsad. Vid urdömande av straff för
29577:                                                                             andra än avsiktliga brott mot liv använder sig
29578:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt                             domstolarna nämligen synnerligen sällan av den
29579: anföra följande:                                                            strängaste fjärdedelen av strafflatituderna också
29580:    Enligt 3 kap. 4 § strafflagen skall person, som                          då de dömer personer, som är tillräkneliga.
29581: vid brottets begående '' saknat förståndets fulla                              För avsiktliga brott mot liv ges stränga straff.
29582: bruk'' dömas till ett straff, som nedsatts enligt                           Det stadgade straffet för mord är fängelse på
29583: 2 § i samma kapitel. 1 stället för fängelse på                              livstid. De för dråp utdömda straffen befinner
29584: livstid skall dömas till fängelse i minst två och                           sig rätt ofta inom den strängaste fjärdedelen av
29585: högst tolv år. Stadgas för brottet fängelse på viss                         strafflatituden. 1 fråga om de straff som utdöms
29586: tid skall dömas till högst tre fjärdedelar av det                           för dessa brott har stadgandena rörande nedsatt
29587: stadgade strängaste straffet och lägst till det                             tillräknelighet en direkt betydelse. Stadgandena
29588: minsta belopp som av sådant straff enligt 2 kap.                            bör dock bedömas som en del av hela det
29589: får ådömas.                                                                 straffrättsliga systemet. Deras anknytning till reg-
29590:     År 1981 dömdes 414 personer av underrätterna                            lerna om tvångsinrättning är klar: en klar majori-
29591: till ovillkorligt straff såsom nedsatt tillräkneliga.                       tet av dem, som internerats i tvångsinrättning,
29592: Antalet har under de tre närmast föregående                                 har dömts såsom nedsatt tillräkneliga. Reglerna
29593: åren varit i medeltal 385. Domarna från år 1981                             om tillräknelighet har beröringspunkter också
29594: fördelar sig på de olika brottsgrupperna enligt                             med brottsrekvisiten och strafflatituderna. Den
29595: följande:                                                                   ändring som föreslås av straffrättskommitten
29596:                                                                             skulle uppenbarligen innebära att antalet fängel-
29597: Brottsgrupp                                                 Dömda    %
29598:                                                                             sestraff på livstid skulle öka såframt straffstad-
29599:                                                                             gandet rörande mord skulle bevaras i sin nuva-
29600: Egendomsbrott..................                              229    55,3    rande form. De som har dömts till fängelse på
29601: Brott mot liv och hälsa . . . . . . . . . . .                 90    21,7    livstid kan däremot inte isoleras i tvångsinrätt-
29602: Sedlighetsbrott . . . . . . . . . . . . . . . . . .            7     1, 7   ning. Frågan har anknytningspunkter också till
29603: Brott mot offentlig myndighet                                               den villkorliga frigivningen.
29604: och allmän ordning..............                             .23     5,6
29605:                                                                                Stadgandena rörande nedsatt tillräkneliga är
29606: Rattfylleri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     20     4,8
29607:                                                                             såsom ovan beskrivits nära anslutna till den
29608: Övriga brott mot strafflagen . . . . .                        39     9,4
29609:                                                                             övriga straffrättsliga lagstiftningen. En revidering
29610: Övriga brott.................... .                             6     1,4
29611:                                                                             av dem bör därför övervägas i samband med den
29612:                                                              414    99,9    pågående totalrevideringen av strafflagen. 1 vår
29613:                                         1983 vp. -      KK n:o 340                                         5
29614: 
29615: lagstiftning finns inga specialstadganden om ef-        väg, förklara för den som skali friges de regler
29616: tervård eller kontroli av nedsatt tiliräkneliga efter   som finns beträffande vilikorlig frigivning och
29617: det de frigivits från fängelse.                         övervakning samt komma överens med den som
29618:     Då nedsatt tiliräkneliga brottslingar försätts i    skali friges om vilka konkreta mål för att för-
29619: vilikorlig frihet kan de enligt gäliande stadgan-       bättra den frigivnas livssituation man skall sträva
29620: den förordnas att stå under övervakning. Avsik-         tili under övervakningstiden. Däri kan också ingå
29621: ten med övervakningen är att hindra den i               planering av psykiatrisk vård tilisammans med
29622: vilikorlig frihet försatta att begå nytt brott samt     fängelsets hälsovårdspersonal.
29623: att stöda den övervakade i hans strävan att                 Mao har för avsikt att utveckla det kriminal-
29624: komma ifrån sitt brottsliga leverne. Tili övervaka-     vårdsarbete som sker efter frigivningen att bli
29625: re kan förordnas Kriminalvårdsföreningen elier          mer målinriktat än för närvarande. En del av de
29626: en privatperson, och har sådan övervakare inte          nedsatt tiliräkneliga är gravt psykiskt störda. Rätt
29627: kunnat förordnas, handhas övervakningen av              ofta saknar de motivation för vård samt förmåga
29628: polisen på den on där frigivningen sker. Då             att inse följderna av sina handlingar. Härvid
29629: Kriminalvårdsföreningen endast har regionala            kräver handhavandet av övervakningen av social-
29630: byråer på 15 orter, förordnas 60 procent av de i        arbetaren specialkunskaper, vilkas förvärvande
29631: vilikorlig frihet försatta i poliseos övervakning.      och upprätthållande fordrae kontinuerlig hand-
29632: Härvid består övervakningen i praktiken endast          ledning i psykiatri.
29633: av att vissa begränsningar och en skyldighet att            Ytterligare förutsätter handhavandet av över-
29634: regelbundet anmäla sig på polisinrättningen             vakning av nedsatt tillräkneliga ett fungerande
29635: uppställs för den i vilikorlig frihet försatta.         samarbete melian den Kriminalvårdsförening
29636:     Ett förverkligande av övervakningen av de i         som handhar övervakningen och den psykiatriska
29637: vilikorlig frihet försatta nedsatt tiliräkneliga i      vården för att de som står under övervakning i
29638: enlighet med de mål som den gäliande lagstift-          mån av möjlighet också friviliigt skulie tiligodo-
29639:  ningen uppstälier förutsätter dock att i över-         göra sig de möjligheter som den psykiatriska
29640: vakningen förutom begränsningar av den överva-          vården erbjuder. Genom att effektivera samarbe-
29641: kades frihet ingår också vård och vägledning tili       tet melian övervakningen och den psykiatriska
29642: ett socialt och hederligt Iiv. Då Kriminalvårdsför-     vården skapar man också förutsättningar för att
29643:  eningen fungerar som övervakare har man strävat        snabbt få dem som är i behov av vård mot sin
29644:  tili att den socialarbetare, som fungerar som          vilja intagna inom ramen för den psykiatriska
29645: övervakare träffar den som skali friges redan i         vården. Med sina nuvarande resurser kan Krimi-
29646: fängelset, sätter sig in i fångens bakgrund genom       nalvårdsföreningen inte tiliräckligt effektivt
29647:  att rådgöra med fängelsets social- och hälsovårds-     handha övervakningsuppdrag i hela landet. Jus-
29648:  personal samt sätter sig in i hans personlighet och    titieministeriet strävar dock tili att urveckla det
29649:  brottsliga förflutna genom att bekanta sig med         kriminalvårdsarbete, som sker bland de frigivna,
29650:  handlingarna rörande fången samt utlåtandet            sålunda att också den övervakning som sker av
29651:  rörande hans sinnestillstånd. Ändamålet med            nedsatt tiliräkneliga efter frigivningen skulle
29652:  detta studium är att planera frigivningen i för-       kunna skötas på ett ändamålsenligt sätt.
29653: 
29654:      Helsingfors den 23 februari 1984
29655: 
29656:                                                                      Justitieminister Christoffer Taxell
29657:                                                1983 vp.
29658: 
29659: Kirjallinen kysymys n:o 341
29660: 
29661: 
29662: 
29663: 
29664:                                   Halonen: Tasa-arvolain säätämisestä
29665: 
29666: 
29667:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29668: 
29669:    Erityiset sukupuolten tasa-arvoa edistävät lait      Myös nykyinen hallitus on luvannut suorittaa
29670: hyväksyttiin Islannissa vuonna 1976, Norjassa ja      nämä toimenpiteet mahdollisimman pian.
29671: Tanskassa kaksi vuotta myöhemmin ja Ruotsissa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29672: vuonna 1979. Suomessa valtioneuvosto hyväksyi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29673: jo vuonna 1980 ohjelman sukupuolten tasa-arvon        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29674: edistämiseksi vuosina 1980-1985. Samoin Yh-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29675: distyneiden Kansakuntien naisten syrjinnän pois-
29676: tamista koskeva yleissopimus allekirjoitettiin Suo-             Mitä Hallitus aikoo tehdä erityisen
29677: men puolesta kesällä 1980. Jo tällöin silloinen              tasa-arvolain säätämiseksi mahdollisim-
29678: hallitus lupasi ratifioida yleissopimuksen mah-              man pian Suomeen muiden Pohjoismai-
29679: dollisimman pian ja suorittaa tätä ennen ratifi-             den tavoin lisäämään sukupuolten välistä
29680: oinnin vuoksi tarpeelliset lainsäädännölliset uu-            tasa-arvoa ja mahdollistamaan Suomen
29681: distukset.                                                   allekirjoittaman ko. yleissopimuksen rati-
29682:                                                              fioinnin?
29683:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1984
29684: 
29685:                                             Tarja Halonen
29686: 
29687: 
29688: 
29689: 
29690:  428400123T
29691: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 341
29692: 
29693: 
29694: 
29695: 
29696:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29697: 
29698:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edustettuina myös suurin työntekijä- ja työnanta-
29699: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jajärjestö. Syksyllä 1982 luovutettu toimikunnan
29700: olette 6 päivänä tammikuuta 1984 päivätyn kir-       ehdotus oli yksimielinen, mutta kesäkuussa 1983
29701: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     valmistuneeseen työryhmän mietintöön jättivät
29702: omaiselle jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja     kaikki jäsenet eriävän mielipiteen. Kummastakin
29703: Halosen seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyk-   edellä mainitusta mietinnöstä on saatu lausunnot
29704: sen n:o 341:                                         viranomaisilta, puolueilta ja keskeisiltä työmark-
29705:                                                      kinajärjestöiltä.
29706:           Mitä Hallitus aikoo tehdä erityisen           Tasa-arvolakia koskevien esitysten antaminen
29707:        tasa-arvolain säätäiDiseksi mahdollisim-      sisältyy hallituksen ohjelmaan. Hallitus on lain-
29708:        man pian Suomeen muiden Pohjoismai-           säädäntöön liittyvistä ongelmista ja tähänastisen
29709:        den tavoin lisäämään sukupuolten välistä      valmistelun osoittamista eriävistä näkemyksistä
29710:        tasa-arvoa ja mahdollistamaan Suomen          huolimatta kiirehtinyt tärkeänä pitämänsä lain-
29711:        allekirjoittaman ko. yleissopimuksen rati-    säädännön valmistelua.
29712:        fioinnin?                                        Kuluvan helmikuun alusta valtioneuvoston
29713:                                                      kansliaan on otettu määräaikaisesti kaksi virka-
29714:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     miestä valmistelemaan pikaisesti edellä mainittu-
29715: ti seuraavaa:                                        jen mietintöjen ja niistä annettujen lausuntojen
29716:    Sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän kieltävää       pohjalta hallituksen esityksen muotoon laadittu
29717: lainsäädäntöä on valmisteltu Suomessa vuodesta       ehdotus tasa-arvolaiksi sekä lain toimeenpanoon
29718: 1975 lähtien, jolloin tasa-arvoasiain neuvottelu-    ja sen edellyttämään organisaatioon liittyvät
29719: kunta jätti mietinnön sukupuoleen kohdistuvan        säännökset. Valmistelijoiden tehtäväksi on annet-
29720: syrjinnän kieltämisestä työmarkkinoilla.             tu myös käydä tarvittavat neuvottelut lausunnon-
29721:    Suomi allekirjoitti vuonna 1980 YK:n kaikki-      antajatahojen kanssa.
29722: naisen naisten syrjinnän kieltämistä koskevan           Hallitus toivoo saavansa tasa-arvolakia koskevat
29723: yleissopimuksen. Sen ratifioinnin edellytyksenä      ehdotukset käsiteltäväkseen kuluvan kevään aika-
29724: tasa-arvoasiain neuvottelukunta piti kesäkuussa      na.
29725: 1981 jättämässään selvityksessä erityisen tasa-         YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltämis-
29726: arvolain säätämistä. Ehdotuksen mukaan tasa-         tä koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edelly-
29727: arvolailla kiellettäisiin sukupuolen tai sukupuo-    tyksenä pidetään myös sukunimeä ja kansalai-
29728: leen liittyvän syyn perusteella tapahtuva syrjintä   suutta koskevan lainsäädännön uusimista. Myös
29729: yhteiskuntaelämän eri alueilla ja erityisesti työ-    näiden ehdotusten valmistelu on saatettu asian-
29730: elämän kaikissa vaiheissa.                           omaisten ministeriöiden toimesta pitkälle.
29731:    Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan esityksen           Hallitus antaa mainitun yleissopimuksen ratifi-
29732: pohjalta on tasa-arvolakia valmisteltu valtioneu-    oinnin edellytyksenä olevat lakiesitykset ohjel-
29733: voston kanslian asettamassa virkamiestoimikun-       mansa mukaisesti eduskunnalle niiden valmistut-
29734: nassa ja sen jälkeen työryhmässä, jossa olivat       tua.
29735: 
29736:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984
29737: 
29738:                                                                           Pääministeri Kalevi Sorsa
29739:                                       1983 vp. -     KK n:o 341                                        3
29740: 
29741: 
29742: 
29743: 
29744:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29745: 
29746:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avgavs hösten 1982, var enhälligt, men alla
29747: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        medlemmar reserverade sig gentemot arbetsgrup-
29748: av den 6 januari 1984 tili vederbörande medlem       pens betänkande, som förelåg i juni 1983. Om
29749: av statsrådet översänt avskrift av följande av       båda ovan nämnda betänkanden har utlåtanden
29750: riksdagsman Halonen undertecknade skriftliga         erhållits av myndigheter, partier och centrala
29751: spörsmål nr 341 :                                    arbetsmarknadsorganisationer.
29752:           Vad ämnar Regeringen göra för att så          Ett avlåtande av propositioner med förslag om
29753:        snabbt som möjligt i Finland såsom i          en jämlikhetslag ingår i regeringens program.
29754:        andra nordiska Iänder stifta en särskild      Regeringen har, trots problem, som gäller denna
29755:        jämlikhetslag för att öka jämlikheten         lagstiftning och oaktat de skillnader i synpunkter
29756:        mellan könen och för att göra det möjligt     som hittills har förekommit under beredningen
29757:        för Finland att ratificera ifrågavarande      påskyndat arbetet på den berörda lagstiftningen,
29758:        konvention?                                   viiken regeringen anser viktig.
29759:                                                         I början av innevarande februari anställdes vid
29760:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     statsrådets kansli för viss tid två tjänstemän för
29761: anföra följande:                                     att i brådskande ordning, på basen av ovan
29762:                                                      nämnda betänkanden och de utlåtanden som har
29763:    En lagstiftning om förbud mot könsdiskrimi-       avgetts om dem, i form av en regeringsproposi-
29764: nering har varit under beredning i Finland sedan     tion bereda ett förslag tili en jämlikhetslag samt
29765: år 1975 då delegationen för jämlikhetsärenden        tili stadganden i anslutning tili dess verkställig-
29766: avgav ett betänkande om förbud mot könsdiskri-       het och den organisation som lagen förutsätter.
29767: minering på arbetsmarknaden.                         Beredarna har också fått i uppdrag att föra
29768:    Finland undertecknade år 1980 FN:s konven-        erforderliga överläggningar med remissinstanser-
29769: tion om förbud mot all diskriminering av kvin-       na.
29770: nor. 1 en utredning, som delegationen för jäm-
29771: likhetsärenden avgav i juni 1981, ansåg delega-          Regeringen hoppas kunna börja behandla pro-
29772: tionen att konventionens ratificering förutsätter    positionerna angående jämlikhetslagen under vå-
29773: att en särskild jämlikhetslag stiftas. Enligt för-   ren.
29774: slaget skulle man med jämlikhetslagen förbjuda           Det anses att en förutsättning för ratificering
29775: diskriminering på grund av kön eller tili kön        av FN :s konvention angående förbud mot all
29776: ansluten orsak på samhällslivets olika områden       diskriminering av kvinnor också är att lagstift-
29777: och särskilt i alla skeden av arbetslivet.           ningen om tillnamn och medborgarskap förnyas.
29778:    På basen av delegationens för jämlikhetsären-     Också beredningen av dessa propositioner har
29779: den framställning har jämlikhetslagen beretts        genom försorg av vederbörande ministerier kom-
29780: inom en tjänstemannakommission, som statsrå-         mit ett gott stycke på väg.
29781: dets kansli tillsatte, samt därefter i en arbets-        Regeringen kommer att avlåta de lagproposi-
29782: grupp där också den största arbetstagarorganisa-     tioner som utgör förutsättningar för ratificering
29783: tionen och den största arbetsgivarorganisationen     av nämnda konvention tili riksdagen i enlighet
29784: var representerad. Kommissionens förslag, som        med sitt program sedan de har färdigställts.
29785: 
29786:      Helsingfors den 16 februari 1984
29787: 
29788:                                                                           Statsminister Kalevi Sorsa
29789: