Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1984_1 | A_1984_2 | A_1984_3 | A_1984_4 | A_1984_5 | B_1984_1 | B_1984_2 | C_1984_1 | C_1984_2 | D_1984 | E_1984_1 | E_1984_2 | E_1984_3 | E_1984_4 | E_1984_5 | F_1984_1 | F_1984_2 | F_1984_3 | Hak_1984 | PTK_1984_1 | PTK_1984_2 | PTK_1984_3 | PTK_1984_4 |

1: Vuoden 1984
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset 1-175
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16:                     YALTIONfl~\;y,~-cN
17: HELSINKI
18:                          ~\,4.! L L ~t\
19: Helsinki 198 5. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 1-175
26:     1 Helle ym.: Kuntien kilpailusta yritysten saamiseksi   15 Muroma ym.: Etelä-Suomen pienen ja keskisuuren
27:     omaan kuntaan                                           teollisuuden tukemisesta
28: 
29:     2 Salolainen: Helsingin lukiotilanteesta                16 Könkkölä ym.: Ulkomaanmatkojen yhteydessä jär-
30:                                                             jestettävien koulutustilaisuuksien matkakustannusten
31:     3 Salolainen: Biologian ja maantieteen opetuksen ase-   vähennyskelpoisuudesta verotuksessa
32:     masta koululaitoksessamme
33:                                                             17 Westerlund m.fl.: Om tryggande av kommuner-
34:     4 Salolainen: Valtion painatuskeskuksen toiminnasta     nas påverkningsmöjligheter vid placeringen av kärnav-
35:                                                             fall
36:     5 Muurman: Verotusta koskevan tiedottamisen lisää-
37:                                                             17 Westerlund ym.: Kuntien vaikutusmahdollisuuk-
38:     misestä
39:                                                             sien turvaamisesta ydinjätteitä sijoitettaessa
40:     6 Norrback m.fl.: Om underlättande av återflyttning-
41:                                                             18 Könkkölä ym.: Ulkoasiainministeriön tiedonhan-
42:     en från Sverige tili Finland
43:                                                             kintamenetelmien hyväksyttävyydestä
44:     6 Norrback ym.: Paluumuuton helpottamisesta Ruot-
45:                                                             19 Perho: Maa-aineslain toimivuudesta
46:     sista Suomeen
47:                                                             20 Almgren ym.: Invaliidihuoltolain       mukaisten
48:     7 Almgren: Vientiteollisuutta koskevan sakkomaksun
49:                                                             etuuksien myöntämisestä
50:     poistamisesta
51:                                                             21 Elo ym.: Työsuhdekeksintöjä koskevan lainsäädän-
52:     8 Skinnari: Vuokrakuluvähennyksen toteuttamisesta       nön uudistamisesta
53: 
54:     9 Kokko ym.: Lappeenrannan sairaanhoito-oppilai-
55:                                                             22 Vihriälä ym.: Merenkulun radioliikennettä koske-
56:     toksen laajentamisesta                                  vista suunnitelmista
57: 
58:     10 Särkijärvi: Kompostointia koskevista normeista       23 Halonen ym.: Pääkaupunkiseudun asunto-ongel-
59:                                                             mista
60:     11 Sasi ym.: Veron viivästyskoron määrästä
61:                                                             24 Halonen ym.: Lastenlippujen ikärajan korottami-
62:     12 P. Leppänen: Kuntoutuslomien epäkohdista             sesta 16 vuoteen
63: 
64: -   13 Kortesalmi: Siian rysäpyyntikiellosta Tornionjoen    25 Komsi ym.: Asuntoalueiden suunnittelusta radon-
65:     suualueella                                             säteilyalueille
66: 
67:     14 Skinnari: Huonekaluteollisuuden tarvitseman koi-     26 Sasi ym.: Rakennuslain kokonaisuudistuksen val-
68:     vun saatavuudesta                                       mistelusta
69: 4                                                   Sisällysluettelo
70: 
71:     27 Väänänen: Uudenmaan läänin tieolojen paranta-             43 Kortesalmi ym.: Tuulienergian hyväksikäytön edis-
72:     misesta                                                      tämisestä
73: 
74:     28 Elo ym.: Satakunnan keskussairaalan leikkausjono-         44 Valo: Autokatsastuskonttoreiden vaatimusten yh-
75:     jen lyhentämisestä                                           denmukaistamisesta
76: 
77:     29 S. Mikkola ym.: Kunnallisten ammatillisten oppi-          45 Moisander ym.: Lukkiutumattoman jarrujärjestel-
78:     laitosten investointipäätösten nopeuttamisesta               män verovapaudesta
79: 
80:     30 Holvitie ym.: Kuunari "Koiviston" pelastamisesta          46 Aho ym.: Vaasan läänin ammatillisten kurssikes-
81:                                                                  kusten erilliskurssitoiminnan turvaamisesta
82:     31 Lahti-Nuuttila: Dieselkäynöisen kiskoautokaluston
83:     hankkimisesta                                                 47 Väänänen ym.: Kirjastolaitosta koskevan puitelain
84:                                                                   säätämisestä
85:     32 Rehn: Om        praxis   vid   beskattningen    av
86:     dagpenningar                                                  48 Kalliomäki ym.: Invalidien autoverojen palautta-
87:                                                                   mismenettelyn yksinkertaistamisesta
88:     32 Rehn: Päivärahojen verotuskäytännöstä
89:                                                                   49 Pokka ym.: Saamen kielen opetuksen järjestämi-
90:     33 Norrback: Om statens deltagande i de privata               sestä saamelaisalueella
91:     musikläroanstalternas pensionskostnader
92:                                                                   50 Ala-Kapee ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon pal-
93:     33 Norrback: Valtion osallistumisesta yksityisten mu-         velujen parantamisesta Uudellamaalla
94:     siikkioppilaitosten eläkekustannuksiin
95:                                                                   51 Louekoski ym. : Lääkintöhallituksen toiminnan ke-
96:     34 Stenbäck m.fl.: Om lärarbristen inom den svenska           hittämisestä
97:     grundskolutbildningen
98:                                                                   52 Zilliacus m.fl.: Om meddelande åt pensionärerna
99:     34 Stenbäck ym.: Opettajapulasta ruotsinkielisessä            av information gällande pensions- och beskattnings-
100:     peruskouluopetuksessa                                         ärenden
101: 
102:     35 Pohjanoksa: Valtion eläkkeen maksamisesta täydet           52 Zilliacus ym.: Eläke- ja veroasioita koskevan infor-
103:     palvelusvuodet tehneelle eläkkeensaajalle                     maation välittämisestä eläkeläisille
104: 
105:     36 Järvenpää: Suomen lausunnosta OECD:n työaika-              53 Saarikoski:   Väkivaltarikollisuuden lisääntymisen
106:     kysymyksiä käsitelleessä konferenssissa                       estämisestä
107: 
108:     37 Kietäväinen ym.: Viljelijöiden peruna- ·ja vihan-          54 Enävaara: Tietokonerikollisuutta koskevan lainsää-
109:     nesvarastojen liikevaihtoverosta                              dännön aikaansaamisesta
110: 
111:     38 Tikka ym.: Ahtaajien työturvallisuuden paranta-            55 Rosnell ym.: Hävittäjälentolaivue 21:ltä Porissa
112:     misesta                                                       vapautuvien tilojen tulevasta käytöstä
113: 
114:     39 Pohjanoksa ym.: 63-vuotiaana eläkkeelle jäävän             56 Zilliacus m.fl.: Om information tili familjedagvår-
115:     toimeentuloturvasta                                           darna om beskattningen av kostnadsersättning
116: 
117:     40 Pohjanoksa ym.: Verotoimistojen virkailijoina toi-         56 Zilliacus ym.: Kustannuskorvauksen verotusta kos-
118:     mivien pätevyydestä ja tehtävistä                             kevan informaation toimittamisesta perhepäivähoita-
119:                                                                   jille
120:     41 Konesalmi ym.: VAPO:n Kokkolan korjaamosta
121:     irtisanottujen työläisten työllistämisestä                    57 Perho: Kaukopuheluiden hinnoittelusta
122: 
123: -   42 Sasi ym.: Työntekijöiden ja yrittäjien päivärahojen        58 Junnila: Valtionyhtiöiden osakkeiden myymisestä
124:     verotuskäytännön yhtenäistäruisestä                           yksityisille
125:                                                  Sisällysluettelo                                                 5
126: 
127: 59 Siitonen ym.: Helsingin kaupungin perustaman               74 Kärhä: Valtion lainoittamien pienasuntojen mää-
128: asuntojen hankintayhtiön verotuksesta                         rän lisäämisestä
129: 
130: 60 Stenbäck m.fl.: Om anordnande av skolskjutsar              75 Louvo ym.: Reitkallin puutarhurikoulun toimin-
131: för barn i årskurserna 1-3                                    nan jatkamisesta ja kehittämisestä
132: 
133: 60 Stenbäck ym.: Koululaiskuljetusten järjestämisestä
134:                                                               76 Astala ym.: Turun ja Porin läänin asuntolainakiin-
135: 1-3-luokkalaisille
136:                                                               tiön supistamisesta
137: 61 Dromberg: Uuden jaoston perustamisesta Uuden-
138: maan lääninoikeuteen                                          77 Westerlund m.fl.: Om problem som förorsakats av
139:                                                               vargstammens ökning
140: 62 Pesola: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen
141: tiedekunnan tutkimus- ja liikuntatilojen kehittämi-           77 Westerlund ym.: Susikannan kasvun aiheuttamis-
142: sestä                                                         ta ongelmista
143: 
144: 63 Ahonen ym.: Keinottelun estämisestä alusten pak-           78 Norrback m.fl.: Om förhindrande av bostadsbrän-
145: kohuutokaupassa                                               der
146: 
147: 64 Männistö ym.: Kuopion yliopistollisen keskussai-           78 Norrback ym.: Asuntopalojen ehkäisemisestä
148: raalan kunnille aiheuttamista rasituksista
149:                                                               79 Malm m.fl.: Om krav på vattenskydd inom päls-
150: 65 Anna-Liisa Jokinen ym.: Lomittajille maksettavista         djursnäringen
151: lomakorvauksista
152: 
153:                                                               79 Malm ym.: Vesiensuojelua koskevista vaatimuksis-
154: 66 Liedes ym.: Suomen ja Neuvostoliiton välisen
155:                                                               ta turkistarhauksessa
156: yhteistyön lisäämisestä metsäalalla
157: 
158: 67 Roos ym.: Ikaalisten ja Mouhijärven tiemestaripii-         80 Pesola: Maamme vesitieverkon kehittämisestä ja
159: rien lakkauttamisen estämisestä                               rakentamisesta
160: 
161: 68 Uosukainen ym.: Tieteentutkimuksen assistentuu-            81 Turunen: Opettajien eläkeiän ylärajan yhtenäistä-
162: rin perustamisesta                                            misestä
163: 
164: 69 Hirvelä ym.: Virallisten suhteiden solmimisesta            82 Turunen: Oppilasasuntolanhoitajien aseman tur-
165: Kamputsean Kansantasavallan kanssa                            vaamisesta
166: 
167: 70 Zilliacus m.fl.: Om läkarnas tystnadsplikt när             83 Turunen: Työmatkakulujen verovähennyksen ylä-
168: körkort förnyas                                               rajan tarkistamisesta
169: 
170: 70 Zilliacus ym.: lääkärien vaitiolovelvollisuudesta
171:                                                               84 Eenilä: Aurajoen saastumisen estämisestä
172: ajokorttia uusittaessa
173: 
174: 71 Rehn: Om rationalisering av behandlingen av               85 Eenilä: Toimeentulon, terveydenhoidon ja asumi-
175: ansökningar gällande exportunderstöd                         sen säätämisestä kansalaisten perusoikeuksiksi
176: 
177: 71 Rehn: Vientituen myöntämistä koskevien hake-              86 Moisander ym.: Sairausvakuutuskortin tarpeelli-
178: musten käsittelyn rationalisoimisesta                        suudesta
179: 
180: 72 Pesola: Alueellista ja paikallista museotoimintaa         87 Kärhä ym.: Vapaakirjaeläkkeenä myönnettyjen
181: koskevan lain aikaansaamisesta                               työkyvyttömyyseläkkeiden kasvusta
182: 
183: 73 Hilpelä: Aurajokivarren kuntien jätevesien puhdis-        88 Manninen ym.: Turkistarhauksen verottamisesta
184: tuksen rahoittamisesta                                       maatalousverotuksen yhteydessä
185: 6                                                     Sisällysluettelo
186: 
187: 
188:     89 Rajamäki ym.: Maata omistamanomien metsästyk-               105 Zilliacus: Om skogsgödslingens negativa verk-
189:     senharrastajien metsästysmahdollisuuksien parantami-           ningar
190:     sesta
191:                                                                    105 Zilliacus: Metsälannoituksen kielteisistä vaikutuk-
192:     90 Ranta: Sairaaloiden johtosääntökiistojen ratkaise-          sista
193:     misesta
194:                                                                    106 Tenhiälä ym.: Poliisimiehen oikeusturvan puut-
195:     91 Ala-Kapee ym.: Ammatillisten oppilaitosten opet-            teista
196:     tajien mahdollisuudesta siirtyä eläkkeelle 58-vuotiaana
197:                                                                    107 Pesola ym.: Autoveron palauttamisesta invali-
198:     92 Holvitie ym.: Sinfoniaorkestereiden valtionavun             deille
199:     lisäämisestä
200:                                                                    108 Pesola ym.: Lottapalvelun laskemisesta eläkkee-
201:     93 Raudaskoski ym.: Ympäristöministeriön toimin-               seen oikeuttavaksi ajaksi
202:     nan kehittämisestä
203:                                                                    109 Kärhä: Valtakunnallisen vanhuspoliittisen peri-
204:     94 Norrback m.fl.: Om statsbolagens konkurrens med             aateohjelman laatimisesta
205:     den privata företagsamheten
206:                                                                    110 Kärhä: Työkyvyttömyysmääritelmän yhdenmu-
207:     94 Norrback ym.: Valtion yritysten kilpailusta yksi-           kaistamisesta
208:     tyisyritteliäisyyden kanssa
209:                                                                    111 Kortesalmi: Ranuan ja Oijärven välille suunnitel-
210:     95 Puolanne: Verotuksen oikaisemisesta ilman vali-             lun tieyhteyden linjauksesta
211:     tusmenettelyä eräissä tapauksissa
212:                                                                    112 Kortesalmi: Lapin luonnon roskaantumisen estä-
213:     96 Kortesalmi: Toimenpiteistä ns. korttelirallin lopet-        misestä
214:     tamiseksi Oulussa
215:                                                                    113 Pekkarinen ym.: Alle 21-vuotiaana suoritetun
216:     97 Valli ym.: Metsämarjojen viennin edistämisestä              lottapalveluksen laskemisesta eläkkeeseen oikeuttavak-
217:                                                                    si palvelukseksi
218: -   98 Männistö ym.: Asumistuen vaikutuksesta työttö-
219:     myyskorvauksen myöntämiseen                                    114 Hilpelä ym.: Puolison tulojen vaikutuksesta
220:                                                                    myönnettäessä rintamasotilaseläkettä naisille
221:     99 Jouppila ym.: Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen
222:     vähentämisestä                                                 115 Koskinen ym.: Urpian ja HanaJan rautatieseisak-
223:                                                                    keiden käyttöön ottamisesta
224:     100 Sasi ym.: Ammatinharjoittajien ennakon petus-
225:     teeksi katsottavasta tulosta vuonna 1984                       116 Renlund m.fl.: Om upphävande av lagen om
226:                                                                    mellanöl
227:     101 Hirvelä ym.: Orkesteritoiminnan tukemiseen
228:     myönnettävien valtionapujen korottamisesta                     116 Renlund ym.: Keskiolutlain kumoamisesta
229: 
230:     102 Laaksonen ym.: Ammattikalastajien toimeentulo-             117 Anttila: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoitus-
231:     turvan parantamisesta                                          paikasta ja toimitiloista
232: 
233:     103 Tiuri: Elektroniikan professorien virkojen lisäämi-        118 Rehn: Lähiliikenteen junavuorojen lisäämisestä
234:     sestä Teknillisessä korkeakoulussa                             Kirkkonummelta
235: 
236:     104 Renlund m.fl.: Om ökad flexibilitet inom stats-            119 E. Laine ym.: Telakoiden työntekijöiden työlli-
237:     förvaltningens personalpolitik                                 syyden turvaamisesta
238: 
239:     104 Renlund ym.: Valtionhallinnon henkilöstöpolitii-           120 Almgren: Kotkan liikevaihtoverotoimiston siirtä-
240:     kan joustavuuden lisäämisestä                                  misestä pois Kotkasta
241:                                                        Sisällysluettelo                                                7
242: 
243:     121 Pohjanoksa ym.: Kunnallisten ja yksityisten tek-            138 Salminen ym.: Lapsen hoitotuen nostamisesta
244:     nisten oppilaitosten ruokailutuesta
245:                                                                     139 Salminen ym.: Valtion lainoittaman asuntotuo-
246:     122 Valli ym.: Valtioneuvoston työllisyysehtopäätök-            tannon määrärahojen kehityksestä
247:     sen muuttamisesta
248:                                                                     140 Kärhä ym.: Suomen Ilmailumuseon laajentami-
249:     123 Viinanen ym.: Valuuttakurssien vaikutuksesta au-            sen valtionavusta
250:     toveroon
251:                                                                     141 Kärhä ym.: Postivirkamiesten työpäivien työhön-
252:     124 Impiö ym.: Lohikantojen säätelytoimikunnan
253:                                                                     sidonnaisuuden pituudesta
254:     mietinnön eräiden ehdotusten toteuttamisesta
255: 
256:     125 Hilpelä: Videofilmien ennakkotarkastuksesta                 142 Tykkyläinen ym.: Ylimääräisten jaostojen lak-
257:                                                                     kauttamisen vaikutuksesta vakuutusoikeuden työsken-
258:                                                                     telyyn
259:     126 Junnila: Ns. ulkomaanyhdistysten valtionavuista
260: 
261:     127 Kortesalmi: Raaheen rakennettavan uuden kok-                143 Siitonen: Autoveron nousun estämisestä
262:     saamon ympäristöhaittojen estämisestä
263:                                                                     144 Viljanen ym.: Ns. lukkiutumattoman jarrujärjes-
264:     128 Elo ym.: KuUaan metsä- ja puutalouden kurssi-               telmän määräämisestä pakolliseksi raskaassa liiken-
265:     keskuksen lisätilojen rakentamisesta                            teessä
266: 
267:     129 Rusanen: Kaupan ja hallinnon peruslinjan koulu-             145 Enävaara: Majavien maa- ja metsätaloudelle ai-
268:     ja opistotasoisten aloituspaikkojen määrästä                    heuttamien vahinkojen korvaamisesta
269: 
270:     130 Paasilinna ym.: Valtion Helsingissä omistamien              146 Pohjanoksa ym.: Työvoimatoimistojen epäpäte-
271:     asuntorakentamiseen soveltuvien maa-alueiden luo-               vistä työntekijöistä
272:     vuttamisesta kaupungille
273:                                                                    147 Kietäväinen ym.: Myrskytuhoalueiden maatilojen
274:     131 Salolainen ym.: Ns. Sullivanin periaatteiden so-           kohtuuttoman verotuksen estämisestä
275:     veltamisesta suomalaisten yritysten ja Etelä-Mrikan
276:     Tasavallan taloudellisissa suhteissa                           148 Vähäkangas ym.: Rintamaveteraanien eläketur-
277:                                                                    van parantamisesta
278:     132 Skön ym.: Luonnonsuojelualueiksi maitaan luo-
279:     vuttavien maanomistajien aseman turvaamisesta
280:                                                                    149 Dromberg ym.: Rakennuslain 136 a §:ää vastaa-
281:                                                                    vien säännösten säilyttämisestä rakennuslainsäädän-
282: -   133 Kortesalmi: Pallas-Ounasrunrurin kansallispuis-            nössä
283:     tosta paikallisille asukkaille aiheutuvien haittojen vä-
284:     hentämisestä
285:                                                                    150 Elo ym.: Pomarkussa ja Siikaisissa sijaitsevan
286:                                                                    Isojärven säännöstelystä
287:     134 Alppi ym.: Osa-aikatyöhön liittyvien epäkohtien
288:     korjaamisesta
289:                                                                    151 Rehn: Om förbättrande av småföretagens rätts-
290:     135 Dromberg: Uudenmaan läänin saamien taiteen-                skydd
291:     edistämismäärärahojen saattamisesta oikeaan suhtee-
292:     seen läänin väkilukuun                                         151 Rehn: Pienyritysten oikeusturvan parantamisesta
293: 
294:     136 Söderström ym.: Vammaisille VALTAVA-uudis-                 15 2 Martikainen ym. : Kotieläintuotannon jatkamisen
295:     tuksen yhteydessä lääkinnällisestä kuntoutuksesta ai-          turvaamisesta entisessä laajuudessa tilan luovutusta-
296:     heutuvista kustannuksista                                      pauksissa
297: 
298:     13 7 Isohookana-Asunmaa ym.: Siviilipalveluksen suo-.          15 3 Bärlund m.fl.: Om fridlysande av vikaresälen
299:     rittamisen tekemisestä mahdolliseksi kehitysyhteis-
300:     työtehtävissä                                                  153 Bärlund ym.: Norpan rauhoittamisesta
301: 8                                                    Sisällysluettelo
302: 
303:     154 Hilpelä: Autoveron palautuksesta liikuntavam-              163 Paasilinna ym.: Energiataloudellisesti järkevien
304:     maisen lapsen perheeseen hankitusta autosta                    kuljetusmuotovalintojen tukemisesta
305: 
306:     155 E. Laine ym.: Erään suomalaisen yhtiön edusta-             164 Valli: Peruskoulun pienituntisten aineopettajien
307:     jan toimimisesta Yhdysvaltain puolustusministeriön             opetusvelvollisuudesta
308:     työryhmässä
309:                                                                    165 E. Laine ym.: Työaikalain rikkomuksista Wärtsilä
310:                                                                    Oy:n Turun Telakalla
311:     156 Kärhä: Sairaalakouluissa olevien lasten koulumat-
312:     kojen korvaamisesta
313:                                                                    166 S. Mikkola ym.: Hallituksen aikomuksesta säätää
314:                                                                    kansaneläkemaksu myös 63 vuotta täyttäneille
315:      157 Kärhä: Avainasemassa olevien pienryhmien palk-
316:     .kaneuvottelujen ajankohdasta
317:                                                                    167 Almgren ym.: Alkon osallisuudesta Thaimaahan
318:                                                                    suunniteltuja viinanpolttimaja perustettaess~
319:     158 Norrback: Om ojämlikheten i språkligt avseende
320:     i beskattningssystemet                                         168 Puolanne ym.: Kokeilusta kuntien valtionosuus-
321:                                                                    ja avustusjärjestelmän uudistamiseksi
322:     158 Norrback: Verotusjärjestelmän kielellisen palve-
323:     lun epäyhdenvettaisuudesta                                     169 Mattila ym.: Maatilatalouden luottojen vakautta-
324:                                                                    misesta etenkin nuorten viljelijöiden aseman helpotta-
325:     159 Norrback: Om trafikanters vilka äger endast ett            miseksi
326:     fordon rätt att göra investeringsreserveringar
327:                                                                    170 Helle: Terveyden- ja sairaanhoidon järjestämises-
328:     159 Norrback: Yhden ajoneuvon omistavien liiken-               tä valtion palveluksessa oleville
329:     nöitsijöiden oikeuttamisesta investointivarauksen teke-
330:     miseen                                                         171 Helle ym.: Terveydenhuollon maksupolitiikan
331:                                                                    epäjohdonmukaisuuksista
332:     160 Sutinen: Kansaneläkkeen lisäosan menettäneiden
333:                                                                    172 Pohjala ym.: Kokemäen-Kiukaisten-Eurajoen
334:     eläkeläisten asemasta
335:                                                                    välisen maantien parantamisesta
336: 
337:     161 Nordman m.fl.: Om påbörjande av försöksverk-               173 Holvitie ym.: Sähkörakennussarjojen aiheutta-
338:     samhet med idrottsgymnasier                                    man onnettomuusriskin vähentämisestä
339: 
340:     161 Nordman      ym.:   Urheilulukiokokeilutoiminnan           174 Holvitie ym.: Poliisimiehen ja vartijavahtimesta-
341:     aloittamisesta                                                 rin palkkauksen suhteesta
342: 
343:     162 Tennilä: Ilomantsin Mekrijärven turvetyömaan               175 Paavilainen ym.: Vaikeasti sairaiden lasten sairaa-
344:     uudelleen käynnistämisestä                                     lahoidosta
345:                                                 1984 vp.
346: 
347: Kirjallinen kysymys n:o 1
348: 
349: 
350: 
351: 
352:                                    Helle ym.: Kuntien kilpailusta yritysten saamiseksi omaan kuntaan
353: 
354: 
355:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
356: 
357:   Julkisuudessa näkyy hyvin usein tietoja, joiden         Nykyisen pysyväisluontoisen työttömyyden ja
358: mukaan kunnat antavat yrityksille erityisetoja         kuntien talouden niukkuuden oloissa mainitut
359: saadakseen ne omalle alueelleen. Sanottu kilpai-       ilmiöt kärjistyvät. Kunnat ylittävät helposti voi-
360: lu saa monesti epäterveitä muotoja. Kunnat             mavaransa yrittäessään epätoivoisesti parantaa
361: syytävät liian herkästi ja kuntalaisten tahdon         väestönsä työllisyyttä. Myös monet suuryritykset
362: vastaisestikin varoja yritysten hyväksi.               ovat, kuten esimerkit osoittavat, nähneet mah-
363:    Aina silloin tällöin puhutaan myös siitä, että      dolliseksi saada entistä suurempia etuja yhteis-
364: jopa valtion laitosten edustajat ja viranomaiset       kunnalta investointitoimintaansa pistäessään
365: ovat omilla toimillaan kiihdyttämässä kuntien          kunnat kisailemaan keskenään sijaintipaikoista ja
366: välistä kilpailua. Vast'ikään tällaisia väitteitä on   vieläpä valtiovallan avustamana.
367: esitetty siitä, että Suomen Pankin taholta olisi          Valtiovarainministeriön taholta on viime vuo-
368: annettu Nokia-yhtymään kuuluvan Sako-Tikka             den aikana useasti lausuttu, että kunnat käyttä-
369: Oy:n ymmärtää, että olisi viisasta SiirtyäJanakka-     vät hulvattomasti varojaan. Ilmeisesti on tarkoi-
370: lan Tervakoskelle, joka on n. 10 km:n päässä           tettu juuri yritystoimintaan annettuja erikois-
371: tehtaan nykyisestä sijaintipaikasta Riihimäeltä.       etuuksia.
372:    Vastaavasti sanottiin kauppa- ja teollisuusmi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
373: nisteriön virkamiesten kehottaneen Puolimatka-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
374: yhtymää siirtämään Forssaan sopimaosa tehtaan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
375: toisaalle viime syksynä. Viimeksi mainitusta oli       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
376: seurauksena se, että Forssa joutui lisäämään pa-                 Onko Hallitus tietoinen kuntien har-
377: nostustaan saadakseen tehdashankkeen säilymään                joittamasta osin epäterveestä kilpailusta
378: alueellaan.                                                   yritysten saamiseksi alueelleen ja siitä,
379:    On tietysti selvää, että mainitut suuret ja                että kyseinen kilpailu on toisinaan tapah-
380: vakavaraiset yhtiöt ovat eri sarjassa kuin samoilla           tunut valtion viranomaisten ja laitosten
381: markkinoilla esiintyvät keinotteluluontoiset yrit-            toiminnan kiihdyttämänä, ja
382: täjät. Monilla kunnilla on parin viime vuosikym-                 onko Hallituksella aikomuksia säädök-
383: menen ajalta karvaita ja kalliita kokemuksia lipe-            sin luoda nykyistä järkevämpiä puitteita
384: vien "liikemiesten" jäljiltä.                                 yritysten sijoittumisongelmiin?
385: 
386:    Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
387: 
388:                       Esko Helle                                Pekka Leppänen
389:                       Lauha Männistö                            Timo Laaksonen
390:                                            Niilo Koskenniemi
391: 
392: 
393: 
394: 
395: 4284001998
396: 2                                     _1984 vp. -     KK n:o 1
397: 
398: 
399: 
400: 
401:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
402: 
403:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        osalta tehdä aloitteita, valmistella ja toteuttaa
404: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tarvittavia toimenpiteitä ja muutoin toimia tasa-
405: olette 3 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-        painoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi
406: jeenne n:o 1 ohella toimittanut valtioneuvoston       sekä arvioida toimialallaan suoritettujen toimen-
407: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     piteiden alueellisia vaikutuksia.
408: taja Helteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           Rahoituksen myöntämisen lisäksi erityisesti pii-
409: kysymyksestä n:o 1:                                   riviranomaisten tehtävänä on neuvoa yrityksiä
410:                                                       - niiden etsiessä toimitiloja tai laajentaessa toi-
411:            Onko Hallitus tietoinen kuntien har-
412:                                                       mintaansa - käytössä olevista tukimuodoista,
413:         joittamasta osin epäterveestä kilpailusta
414:                                                       soveltuvista vapaina olevista teollisuustiloista,
415:         yritysten saamiseksi alueelleen ja siitä,     koulutustilaisuuksista, yrityksen kehittämistoi-
416:         että kyseinen kilpailu on toisinaan tapah-    menpiteistä jne. Kuitenkin aina viime kädessä
417:         tunut valtion viranomaisten ja laitosten
418:                                                       yritys itse päättää saamansa informaation pohjal-
419:         toiminnan kiihdyttämänä, ja                   ta sijoituspaikastaan.
420:            onko Hallituksella aikomuksia säädök-
421:                                                          Mitä tulee ko. kirjallisessa kysymyksessä esitet-
422:        sin luoda nykyistä järkevämpiä puitteita
423:                                                       tyyn kuntien väliseen epäterveeseen kilpailuun,
424:         yritysten sijoittumisongelmiin?
425:                                                       voidaan todeta, että aikaisemman kehitys-
426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         aluelainsäädännön voimassa ollessa, jolloin eri
427: seuraavaa:                                            alueille suunnattu tuen porrastus ei ollut niin
428:    Laissa tasapainoisen alueellisen kehittämisen      tiheä kuin se on nykyisessä vuoden 1982 alussa
429: edistämiseksi säädetään aluepolitiikan tavoitteis-    voimaan tulleessa tuotantotoiminnan alueellises-
430: ta. Ko. lain mukaan aluepolitiikan tavoitteita        ta tukemisesta annetussa laissa, esiintyi joitakin
431: pyritään toteuttamaan lähinnä seuraavilla valtion     tapauksia, joiden yhteydessä voidaan ehkä puhua
432: toimenpiteillä: tukemalla tuotantotoimintaa, pa-      epäterveestä kilpailusta.
433: rantamalla yritystoiminnan yleisiä toimintaedel-         Nykyisen lainsäädännön puitteissa valtio voi
434: lytyksiä, ohjaamalla yritysten sijoittumista, suun-   myöntää myös investointitukea kuntien teolli-
435: taamaila julkisia palveluja sekä hajottamalla pää-    suushallihankkeille tai kuntien perustamille kiin-
436: tösvaltaa alueellisesti.                              teistöyhtiöille. Kuntien harjoittamaa elinkeino-
437:    Yritysten alueellista sijoittumista pyritään oh-   politiikkaa voidaan pitää nykyään varsin järkevä-
438: jaamaan aluepoliittisen tuen porrastuksella ja        nä ja maltillisesti tavoitteisiin pyrkivänä. Viime
439: suuntaamisella sekä erityisellä työvoimaministe-      kädessä kunnilla on kunnallislain sallimissa ra-
440: riön hallinnonalaan kuuluvalla sijainninohjaus-       joissa itsenäinen päätäntävalta millaisia elinkei-
441: järjestelmällä. Uusien yritysten sijoittumiseen ja    nopoliittisia ratkaisuja ne tekevät vanhojen yritys-
442: vanhojen yritysten tuotantotoiminnan laajenta-        ten toiminnan turvaamiseksi tai uusien yritysten
443: miseen eri alueilla viranomaisilla on mahdolli-       sijoittumisen osalta. Järkevään alueelliseen teolli-
444: suus myöntää yrityksille erilaisia avustuksia ja      suuspolitiikkaan pyrittäessä on lähdettävä siitä,
445: lainarahoitusta. Näistä toimenpiteistä on säädetty    että jonkin alueen työllisyyskysymysten hoitamis-
446: laissa tuotantotoiminnan alueellisesta tukemises-     ta ei toteuteta työpaikkojen siirtona samalta työs-
447: ta, laissa kuljetusten alueellisesta tukemisesta,     säkäyntialueelta.
448: laissa Kehitysaluerahasto Oy -nimisestä osakeyh-         Ko. kysymyksessä on viitattu parin Etelä-Suo-
449: tiöstä, laissa kehitysalueiden tuotantotoiminnan      messa sijaitsevan vanhan teollisuuspaikkakunnan
450: edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuksis-       ongelmiin. Kun alueellisen kehityksen keskeisenä
451: ta ja leimaverolaissa.                                perustana tulevat edelleen olemaan teolliset elin-
452:    Nykyisessä aluepoliittisessa lainsäädännössä       keinot ja erityisesti uudet pkt-yritykset, on ollut
453: valtion viranomaisten velvollisuudet on esitetty      perusteltua ryhtyä selvittämään näiden vanhojen
454: aikaisempaa lainsäädäntöä täydellisemmin siten,       vaikeuksiin joutuneiden teollisuuspaikkakuntien
455: että kunkin viranomaisen tulee vastuualueensa         ongelmia käynnistämällä mm. Tervakoski ja Poh-
456:                                         1984 vp. -- RJ( n:o 1                                          3
457: 
458: ja projektit, nimeämällä eräitä paikkakuntia eri-        myöntämiseen liittyvää jatkokehittelyä kiinnit-
459: tyisalueiksi ja teollisuuskyläpaikkakunniksi. Mi-        täen erityistä huomiota mahdollisuuksiin lisätä
460: nisteriöissä valmistellaan lisäksi sekä erityisalue-     tuen käyttöä työllisyydeltään vaikeimmassa ase-
461: menettelyn kehittämistä että alueellisen tuen            massa olevilla paikkakunnilla.
462: 
463:    Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
464: 
465: 
466:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
467: 4                                       1984 vp. -- KJ( n:o 1
468: 
469: 
470: 
471: 
472:                                 Till Riksdagens Herr Talman
473: 
474:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            myndighet skall på sitt ansvarsområde lägga fram
475: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          förslag, förbereda och genomföra nödiga åtgärder
476: nr 1 av den 3 februari 1984 till vederbörande          och annars verka för främjandet av en balanserad
477: medlem av statsrådet för givande av svar översänt      regional utveckling och bedöma de regionala
478: avskrift av följande av riksdagsman Helle m.fl.        verkningarna av de åtgärder som vidtagits på
479: undertecknade spörsmål:                                vederbörande myndighets område.
480:                                                           Utöver beviljandet av finansiering ankommer
481:            Är Regeringen medveten om den del-          det på distriktsmyndigheterna att bistå företagen
482:         vis osunda konkurrens som kommunerna
483:                                                        med rådgivning -- när dessa söker nya verksam-
484:         bedriver för att locka företag till sig och    hetslokaler eller utvidgar verksamheten -- beträf-
485:         att statliga myndigheter ökat denna kon-       fande aktuella stödformer, lämpliga lediga in-
486:         kurrens, och                                   dustrilokaler, utbildning, företagets utvecklings-
487:            har Regeringen för avsikt att genom         åtgärder o.s.v. Företaget beslutar dock alltid
488:         författningar skapa bättre möjligheter att     självt om lokaliseringsorten på basen av den
489:         lösa företagens lokaliseringsproblem än        information det fått.
490:         vad vi har i dag?
491:                                                           När det gäller den i spörsmålet nämnda osun-
492:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      da konkurrensen mellan kommunerna kan kon-
493: följande:                                              stateras att under tiden för den tidigare utveck-
494:      I lagen om främjande av en balanserad             lingsområdeslagstiftningen, då den regionala gra-
495: regional utveckling stadgas om regionalpolitikens      deringen inte var så täckande som den är i den
496: målsättning. Enligt lagen skall regionalpolitiska      nuvarande lagen om regionalt stödjande av pro-
497: mål fötverkligas närmast genom följande statliga       duktionsverksamheten, som trädde i kraft i bör-
498: åtgärder: genom att understöda produktionsverk-        jan av 1982, förekom det några fall där man
499: samhet, genom att förbättra de allmänna för-           kanske kunde tala om osund konkurrens.
500: utsättningarna för företagsverksamheten, genom            Inom ramen för den nuvarande lagstiftningen
501: att styra lokalisering av företag, genom att inrikta   kan staten även bevilja investeringsstöd åt kom-
502: offentlig service och genom att regionalt decen-       munala industrihallprojekt eller fastighetsbolag
503: tralisera beslutanderätt.                              som bildats av kommuner. Den näringspolitik
504:    Den regionala lokaliseringen av företag efter-      som kommunerna bedriver kan i dag anses vara
505: strävas genom gradering och inriktning av det          mycket rationell och moderat målinriktad. I sista
506: regionalpolitiska stödet och genom lokaliserings-      hand kan kommunerna själva inom ramen för
507: styrning inom arbetskraftsministeriets förvalt-        kommunallagen besluta vilka näringspolitiska
508: ningsområde. Myndigheterna kan bevilja olika           lösningar de väljer angående tryggandet av gamla
509: bidrag och lånefinanisiering för lokalisering av       företags verksamhet eller lokaliseringen av nya
510: nya företag och utvidgning av produktionsverk-         företag. Utgångspunkten för en rationell regional
511: samheten i gamla företag. Om dessa åtgärder har        industripolitik skall vara att lösningen av arbets-
512: stadgats i lagen om regionalt stödjande av pro-        löshetsfrågorna inom ett visst område inte består
513: duktionsverksamheten, i lagen om regionalt             av överflyttning av arbetsplatser från samma
514: stödjande av transporter, i lagen om Kehitysalue-      pendlingsområde.
515: rahasto Oy -- Utvecklingsområdesfonden Ab                 I spörsmålet har hänvisats till problemen på ett
516: benämnda bolag, i lagen om skattelättnader för         par gamla industriorter i södra Finland. Eftersom
517: främjande av produktionsverksamheten inom ut-          grunden för den regionala utvecklingen kommer
518: vecklingsområdena och i lagen angående stäm-           även i fortsättningen att bestå av industriella
519: pelskatt.                                              näringar och särskilt av nya små och medelstora
520:    I gällande regionalpolitiska lagstiftning har       företag har det varit motiverat att börja utreda
521: statliga myndigheters skyldigheter definierats         problemen på dessa gamla industriorter som
522: noggrannare än i tidigare lagstiftning så att varje    hamnat i svårigheter genom att starta bl.a.
523:                                       1984 vp.   -- RJC n:o 1                                       5
524: 
525: Tervakoski- och Pojoprojekten, förordna att vissa    specialområden och vidareutvecklar det regionala
526: orter skall bli föremål för specialåtgärder och      stödet med särskild vikt på möjligheterna att öka
527: välja industribyorter. Ministerieroa förbereder      användningen av stödet på orter där sysselsätt-
528: dessutom utvecklandet av förfarandet angående        ningsläget är som svårast.
529: 
530:    Helsingfors den 6 mars 1984
531: 
532: 
533:                                                     Handels- och industriminister Seppo Lindblom
534: 
535: 
536: 
537: 
538: 4284001998
539:                                                1984 vp.
540: 
541: Kirjallinen kysymys n:o 2
542: 
543: 
544: 
545: 
546:                                   Salolainen: Helsingin lukiotilanteesta
547: 
548: 
549:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
550: 
551:    Helsingin kaupungissa on herättänyt erittäin      lään tavoin poista itse ongelmia. Seuraavana
552: suurta huolestumista lähivuosina edessä oleva        niukkuuden jakajana on lääninhallitus. Ennakko-
553: lukioluokkien määrän supistaminen. Erityisen         arvelujen mukaan sekään ei pysty poistamaan
554: ongelmallisena on tilanne koettu ns. harvinaisia     epäkohtia. Käsitykseni on, että asiaan on puutut-
555: kieliä (ranskaa, saksaa ja venäjää) korostavissa     tava opetusministeriön ja hallituksen tasolla ja
556: lukioissa. Kuten tunnettua näitten kielten ase-      ratkaisun on lähdettävä siitä, ettei Helsingissä
557: maa on jo usean vuoden ajan pyritty edistämään       voida noudattaa kaavamaisia ja keinotekoisia lu-
558: lukio-opiskelussa, jotta kielivalikoima ei muodos-   kiorajoituksia, vaan todelliset olosuhteet on otet-
559: tuisi liian yksipuoliseksi. Nyt on monille lahjak-   tava paremmin huomioon. Asialla on myös erit-
560: kaille ja hyvin menestyville oppilaille nousemassa   täin kova kiire.
561: tie pystyyn ainakin omassa koulussaan ja kaiken        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
562: kaikkiaaukio tilanne näyttää muodostuvan kestä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
563: mättömäksi. Eräiden tietojen mukaan pääsisi ns.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
564: ensihaussa mukana olleista n. 3 500 oppilaasta       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
565: jatkoon n. 2 800 oppilasta, mikä merkitsisi n.
566:  700 oppilaan jäämistä ulkopuolelle.                              Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
567:   Niukkuutta on jo jaettu Helsingin kaupungin-                 litus aikoo ryhtyä Helsingin kaupungin
568: hallituksessa ja päädytty ratkaisuun, joka ei mil-             lukiokysymyksen ratkaisemiseksi?
569: 
570:    Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
571: 
572:                                            Pertti Salolainen
573: 
574: 
575: 
576: 
577: 428400215R
578: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 2
579: 
580: 
581: 
582: 
583:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
584: 
585:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vuoteen 1989 mennessä 3 850:een eli 31 prosen-
586: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tilla. Vastaavana aikana koko maan peruskoulus-
587: olette kirjeellänne n:o 53 3 päivänä helmikuuta        ta pääsevien suomenkielisten määrä pienenee
588: 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-       noin 63 900:sta noin 49 OOO:een eli 24 prosent-
589: senen vastattavaksi kansanedustaja Salolaisen te-      tia.
590: kemän kirjallisen kysymyksen n:o 2:                       Uudenmaan lääninhallituksen lukioluokkien
591:                                                        sijoituspäätös merkitsee, että lukioon siirtymis-
592:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    prosentti säilyy suunnilleen nykyisellä tasolla.
593:         litus aikoo ryhtyä Helsingin kaupungin         Lukiopaikkojen määrä lukuvuonna 1984-85 vas-
594:         lukiokysymyksen ratkaisemiseksi?               taa Helsingissä noin 58 prosenttia peruskouluosa
595:                                                        päättävien oppilaiden määrästä. Lukuvuoden
596:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       1984-85 koko maan lukioon siirtymisprosentiksi
597: ti seuraavaa:                                          arvioidaan 48 prosenttia. Luvut osoittavat, että
598:    Valtioneuvoston 23.3.1983 vuosille 1984-85          lukionkäyntimahdollisuuksista on Helsingissä
599: hyväksymän keskiasteen koulutuksen kehittämis-         huolehdittu hyvin ja että Helsingin poikkeuksel-
600: ohjelman mukaan Uudenmaan läänin lukioiden             lisesti suuntautunut koulutuskysyntä on otettu
601: ensimmäisten luokkien lukumäärä supistuu ny-           huomioon. Samalla on syytä todeta, että Helsinki
602: kyisestä 265 luokasta 256 luokkaan lukuvuonna          on eräs niistä kunnista, joissa lukioon pääsee
603: 1984-85 ja 234 luokkaan lukuvuonna 1985-               alemmalla eli 6,5 keskiarvolla.
604: 86.                                                       Uudenmaan lääninhallitus on lukioluokkien
605:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmasta        sijoituspäätöksessään halunnut turvata oppilai-
606: annetun asetuksen 4 §: n mukaan päätösvalta            den monipuoliset valintamahdollisuudet, ns.
607: läänikohtaisen aloituspaikkojen kiintiön jakami-       harvinaisten kielten opetuksen jatkuvuuden sekä
608: sesta oppilaitoksille kuuluu lääninhallitukselle.      opettajakoulutuksen vaatimat edellytykset. Näin
609: Uudenmaan lääninhallitus on 16.2.1984 päättä-          ollen lääninhallitus ei ole voinut suostua Helsin-
610: nyt Uudenmaan läänin suomenkielisten lukioi-           gin kaupunginhallituksen vaihtoehtoon, jonka
611: den ensimmäisten luokkien sijoittelusta luku-          mukaan kaikki nykyiset lukiot olisi säilytetty ja
612: vuonna 1984-85. Tämän päätöksen mukaisesti             osasta olisi muodostettu pieniä 1-luokkasarjaisia
613: lukion aloitusryhmien kokonaismäärä Helsingissä        kouluja. Tällaisia kouluja voidaan pitää suotavina
614: alenisi syksyn 1983 98 aloitusryhmästä 91 aloitus-     vain harvaanasutuilla alueilla ja vaikeissa kulje-
615: ryhmään syksyllä 1984. Lääninhallituksen vahvis-       tusoloissa. Ne eivät voi tarjota monipuolisia va-
616: tama aloitusryhmien määrä on kahta suurempi            linnanmahdollisuuksia eikä Helsingin oloissa nii-
617: kuin kehittämisohjelmaa valmisteltaessa oli Hel-       den ylläpitämistä voida pitää perusteltuna.
618: singille tarkoitettu ja mihin Helsingin kaupun-            Helsinkiläisille tarkoitettujen ammatillisen
619: ginhallituksen esitys perustui.                        koulutuksen peruskoulupohjaisten aloituspaikko-
620:    Lukion aloitusluokkien määrän vähennys joh-         jen määrän on arvioitu lisääntyvän kuluvasta
621: tuu peruskoulusta pääsevien oppilaiden määrän          lukuvuodesta lähes 400 paikalla ensi syksyyn
622: poikkeuksellisen voimakkaasta pienentymisestä.         mennessä. Käytännössä tämä vastaa määrältään
623: Vuonna 1983 peruskouluosa päättävien suomen-           11 lukioluokkaa, joten keskiasteen koulutusmah-
624: kielisten määrä oli Helsingissä 5 570, josta vieras-   dollisuudet Helsingissä tulevat parantumaan siitä
625: paikkakuntalaisia oli 290 eli 5, 2 prosenttia. Pe-     huolimatta, että lukion aloituspaikkoja vähenne-
626: ruskoulusta pääsevän ikäluokan määrä pienenee          tään.
627: 
628:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1984
629: 
630: 
631:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
632:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 2                                           3
633: 
634: 
635: 
636: 
637:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
638: 
639:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili 3 850, dvs. med 31 %. Under samma tid
640: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        minskar antalet finskspråkiga elever som genom-
641: av den 3 februari 1984 tili vederbörande medlem      går grundskolan i hela landet från ca 63 900 tili
642: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        ca 49 100, dvs. med 24 %.
643: riksdagsman Salolainen undertecknade spörsmål            Länsstyrelsens i Nylands Iän beslut om gymna-
644: nr 2:                                                sialklassernas placering innebär, att övergången
645:                                                      tili gymnasiet procentuellt förblir på nuvarande
646:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         nivå. Antalet gymnasieplatser i Helsingfors mot-
647:        geringen vidta för att lösa frågan om         svarar under läsåret 1984--85 ca 58 % av antalet
648:        gymnasierna i Helsingfors stad?               elever som genomgår grundskolan. I hela landet
649:                                                      antas ca 48 % av eleveroa fortsätta sina studier
650:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     vid gymnasium under läsåret 1984--8 5. Siffrorna
651: framföra följande:                                   anger att man i Helsingfors har sörjt väl för deras
652:     Enligt programmet för utvecklande av utbild-     möjligheter som vill fortsätta studierna vid gym-
653: ningen på mellanstadiet under åren 1984--85          nasium och att man har tagit hänsyn tili den
654: som statsrådet godkänt den 23.3.1983, minskar        exceptionellt inriktade efterfrågan på utbildning
655: antalet första klasser i gymnasierna från de nuva-   i Helsingfors. Samtidigt bör konstateras, att Hel-
656: rande 265 klasserna tili 256 klasser under läsåret   singfors är en av de kommuner, där man antas
657: 1984--85 och tili 234 klasser under läsåret          tili gymnasiet med det lägsta medeltalet, dvs.
658: 1985--86.                                            6,5.
659:    Enligt 4 § förordningen om programmet för             Länsstyrelsen i Nylands Iän har genom sitt
660: utvecklande av utbildningen på mellanstadiet         beslut om gymnasialklassernas placering velat
661: ankommer det på länsstyrelsen att fatta beslut       trygga elevernas mångsidiga valmöjligheter, fort-
662: om hur antalet nybörjarplatser i vart och ett av     löpande undervisning i de s.k. sällsynta språken
663: länen fördelas mellan läroanstalterna. Länsstyrel-   samt förutsättningarna för lärarutbildningen. Så-
664: sen i Nylands Iän har 16.2.1984 fattat beslut om     ledes har länsstyrelsen inte kunnat godkänna det
665: hur de första klasserna i de finskspråkiga gymna-    alternativ som stadsstyrelsen i Helsingfors före-
666: sierna i Nylands Iän placeras under läsåret          slagit, enligt vilket alla nuvarande gymnasier
667: 1984--85. Enligt detta beslut skulle nybörjar-       borde ha bevarats och av en del bildats små 1-
668: gruppernas totalantal i Helsingfors minska från      klass serie skolor. Sådana skolor kan anses vara av
669: 98 nybörjargrupper hösten 1983 tili 91 nybörjar-     behovet påkallade endast i glesbygder och på
670: grupper hösten 1984. Det antal nybörjargrupper       orter med svåra transportförhållanden. De erbju-
671: som länsstyrelsen fastställt är två flera än det     der inte mångsidiga valmöjligheter och det kan
672: antal man vid beredningen av utvecklingspro-         inte anses vara motiverat att upprätthålla sådana
673: grammet hade räknat med för Helsingfors stads        i Helsingfors.
674: vidkommande och varpå stadsstyrelsen i Helsing-          Mao har uppskattat att antalet för helsing-
675: fors förslag baserade sig.                           forsare avsedda nybörjarplatser inom yrkesinrik-
676:    Minskningen av nybörjarklasser i gymnasierna      tad utbildning, som bygger på grundskolan, ökar
677: beror på att antalet elever som genomgår grund-      med ca 400 platser från innevarande läsår fram
678: skolan har kraftigt minskat. Ar 1983 hade 5 570      tili början av följande hösttermin. I praktiken
679: finskspråkiga elever i Helsingfors genomgått         motsvarar detta 11 gymnasialklasser. Således
680: grundskolan. Av dessa var ca 290, dvs. 5,2 %         kommer utbildningsmöjligheterna på mellansta-
681: från andra orter. Den åldersklass som genomgår       diet att förbättras i Helsingfors trots att antalet
682: grundskolan kommer fram tili år 1989 att minska      nybörjarplatser i gymnasierna minskar.
683: 
684:    Helsingfors den 7 mars 1984
685:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
686:                                                 1984 vp.
687: 
688: Kirjallin~n   kysymys n:o 3
689: 
690: 
691: 
692: 
693:                                    Salolainen: Biologian ja maantieteen opetuksen asemasta koululai-
694:                                       toksessamme
695: 
696: 
697:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
698: 
699:    Kouluha!Htus on jättänyt opetusministeriölle       ja ympäristöopin tuntien vähentämistä. Tämä on
700: asetusluonnoksen lukion lukusuunnitelmaksi.           tapahtunut ministeriölle tehdyssä esityksessä pe-
701: Opetusministeriöstä on tiettävästi ilmoitettu, että   ruskoulun uudeksi tuntijaoksi 31.10.1983.
702: asetus pyritään saamaan valmiiksi helmikuun              Olen vakavasti huolestunut tällaisesta koulu-
703: loppuun mennessä.                                     tuspoliittisesta suuntauksesta ja katsoQ sen muut-
704:    Biologian ja maantieteen opettajien liitto on      tamisen välttämättömäksi. Lukusuunnitelmat on
705: esittänyt perustellun huolestumisensa liiton edus-    kuin repäisty irti siitä todellisuudesta, jossa eläm-
706: tamien aineiden tulevaisuudesta lukusuunnitel-        me ja jota varten tulevat sukupolvet on kasvatet-
707: massa. Mikäli esitys toteutuisi, voisi oppilas käy-   tava.
708: dä lukion lukematta lainkaan biologiaa ja maan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
709: tiedettä. Tämä on täysin käsittämätöntä ajatelta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
710: essa niitä haasteita, joita ihmiskunta jo tänä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
711: päivänä . kohtaa ja jotka tulevaisuudessa ovat        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
712: ratkaisevia koko maanpallon elämälle.
713:    Huolestusta lisää se, että tiettävästi myös pe-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
714: ruskoulun osalta kouluhallitus on esittänyt ope-               ryhtyä estääkseen biologian ja maantie-
715: tusministeriölle ympäristökasvatuksen kannalta                 teen opetuksen aseman heikentämisen
716: keskeisten oppiaineiden, biologian, maantieteen                koululaitoksessamme?
717: 
718:    Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
719: 
720:                                            Pertti Salolainen
721: 
722: 
723: 
724: 
725: 428400216T
726: 2                                      1984 vp. -    KK n:o 3
727: 
728: 
729: 
730: 
731:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
732: 
733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
734: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ti seuraavaa:
735: olette kirjeellänne n:o 54 3 päivänä helmikuuta
736:                                                         Opetusministeriö on kirjeessään kouluhallituk-
737: 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-
738:                                                      selle 7 päivänä helmikuuta 1984 ilmoittanut,
739: senen vastattavaksi kansanedustaja Salolaisen kir-
740:                                                      ettei se tule tässä vaiheessa muuttamaan lukion
741: jallisen kysymyksen n:o 3:
742:                                                      tuntijakoa. Ministeriön mielestä niin peruskou-
743:                                                      lun kuin lukionkin tuntijakoon tehtävät muutok-
744:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        set olisi toteutettava uusien koululakien perus-
745:        ryhtyä estääkseen biologian ja maantie-       teella ja peruskoululle ja lukiolle laadittavien
746:        teen opetuksen aseman heikentämisen           kunnallisten opetussuunnitelmien mukaisesti.
747:        koululaitoksessamme?                          Valtioneuvoston tehtävänä on uusien koululakien
748:                                                      nojalla antaa tuntijaot. Tätä koskeva valmistelu-
749:                                                      työ on vireillä.
750: 
751:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
752: 
753: 
754:                                                                   Opetusministeri Kaan·na Suonio
755:                                        1984 vp. -    KK n:o 3                                       3
756: 
757: 
758: 
759: 
760:                                Tili Riksdagens Herr Talman
761: 
762:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
763: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        framföra följande:
764: av den 3 februari 1984 tili vederbörande medlem
765:                                                        Undervisningsministeriet har i sitt brev av den
766: av statsrådet sänt en avskrift av följande av
767:                                                      7 februari 1984 tili skolstyrelsen meddelat, att
768: riksdagsman Salolainen undertecknade spörsmål
769:                                                      det inte i detta skede kommer att ändra timför-
770: nr 3:                                                delningen i gymnasiet. Ministeriet anser, att
771:                                                      ändringar i timfördelningen både i grundskolor
772:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      och gymnasier bör genomföras på basen av de
773:        för att förhindra att biologins och geogra-   nya skollagarna och i enlighet med de kommu-
774:        fins stälining inom vårt skolväsen för-       nala läroplanerna för grundskolor och gymnasier.
775:        svagas?                                       Det åligger statsrådet att med stöd av de nya
776:                                                      skollagarna fastställa timfördelningarna. Be-
777:                                                      redningen av ärendet pågår.
778: 
779:    Helsingfors den 1 mars 1984
780: 
781: 
782:                                                             Undervisningsminister Kaan·na Suonio
783:                                                  1984 vp.
784: 
785: Kirjallinen kysymys n:o 4
786: 
787: 
788: 
789: 
790:                                    Salolainen: Valtion painatuskeskuksen toiminnasta
791: 
792: 
793:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
794: 
795:    Suomalaisten yritysten kustannustoiminnan ja        nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
796: siihen läheisesti liittyvän graafisen teollisuuden     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
797: ennustetaan lähitulevaisuudessa joutuvan kamp-
798: pailemaan heikkenevän kannattavuuden tuomien                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
799: ongelmien kanssa. Graafisen teollisuuden hinnal-                1.3.1983 voimaan tulleet laki ja asetus
800: taan kilpailukykyistä kapasiteettia on maassamme                valtion painatuskeskuksesta saattavat joh-
801: erittäin runsaasti. Julkaisemiskelpoisia käsikirjoi-            taa tilanteeseen, jossa valtio kilpailutoi-
802: tuksia ei kustantajien puutteen vuoksi myöskään                 minnallaan heikentää yksityisen yritystoi-
803: jää julkisuuteen saattamatta. Valtion yritystoi-                minnan toimintaedellytyksiä ja sitä kaut-
804: minta on perinteisesti keskittynyt toimialoille,                ta sen työllistämismahdollisuuksia, ja jos
805: joilla tarvitaan poikkeuksellisen suuria investoin-             on,
806: teja ja aloille, joilla työllisyyden turvaamiseksi                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
807: v:Ution erikoistoimenpiteet ovat olleet tarpeelli-              ryhtyä sen takaamiseksi, että Valtion pai-
808: sia.                                                            natuskeskus julkaisee ja painaa vain val-
809:                                                                 tion ja sen virastojen ja laitosten tuotta-
810:    Graafisen teollisuuden ja kustannustoiminnan                 maa materiaalia ottaen lisäksi huomioon
811: kannattavuuden heikkeneminen saattaa johtaa                     sen, että Valtion painatuskeskus ei ole
812: yhdessä automaatioasteen kohoamisen kanssa                      vuoden 1983 toiminnan osalta liikevaih-
813: mm. työntekijämäärien supistumiseen alalla.                     toverovelvollinen ja kilpailee näin ollen
814:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-               yksityisten yritysten kanssa samoilla
815: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                 markkinoilla eri ehdoin?
816: 
817:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
818: 
819:                                             Pertti Salolainen
820: 
821: 
822: 
823: 
824:  1284001677
825: 2                                        1984 vp. -     KK n:o 4
826: 
827: 
828: 
829: 
830:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
831: 
832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Vuonna 1983 annetut laki ja asetus valtion
833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            painatuskeskuksesta eivät ole aikaansaaneet muu-
834: olette 3 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-           toksia painatuskeskuksen toimintaan eikä ase-
835: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         maan valtionhallinnossa, kuten hallituksen esi-
836: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Salolai-       tyksen perusteluissakin mainittiin. Vuonna 1983
837: sen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o       painatuskeskuksen kautta käsitellyistä painotöis-
838: 4:                                                       tä, yhteisarvoltaan noin 140 miljoonaa markkaa,
839:                                                          painatuskeskus · itse tuotti noin 60 prosenttia.
840:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että            Noin 40 prosenttia teetettiin muissa, pääosin
841:         1.3.1983 voimaan tulleet laki ja asetus          yksityisissä painolaitoksissa. Muille kuin valtion
842:         valtion painatuskeskuksesta saattavat joh-       virastoille ja laitoksille painatuskeskus valmisti
843:         taa tilanteeseen, jossa valtio kilpailutoi-      painotöitä noin 2 miljoonalla markalla, eli noin 1
844:         minnallaan heikentää yksityisen yritystoi-       1/2 prosenttia em. 140 miljoonasta markasta.
845:         minnan toimintaedellytyksiä ja sitä kaut-        Toimitusaikojensa lyhentämiseksi ja toimitusvar-
846:         ta sen työllistämismahdollisuuksia, ja jos       muutensa parantamiseksi painatuskeskus joutuu
847:         on,                                              lähivuosina lisäämään kapasiteettiaan, jolloin
848:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          muualla teetettävien painotöiden prosentuaali-
849:         ryhtyä sen takaamiseksi, että Valtion pai-       nen osuus tulee lievästi laskemaan. Samalla pai-
850:         natuskeskus julkaisee ja painaa vain val-        natuskeskus pystyy jatkossakin työllistämään ny-
851:         tion ja sen virastojen ja laitosten tuotta-      kyisen, viime vuosina selvästi vähentyneen työn-
852:         maa materiaalia ottaen lisäksi huomioon          tekijämääränsä.
853:         sen, että Valtion painatuskeskus ei ole             Painatuskeskuksen julkaisu- ja jakelutoiminto-
854:         vuoden 1983 toiminnan osalta liikevaih-          jen laajuus vuonna 1983 oli vajaat 30 miljoonaa
855:         toverovelvollinen ja kilpailee näin ollen        markkaa. Päätuoteryhmät ovat Suomen säädös-
856:         yksityisten yritysten kanssa samoilla            kokoelma ja Virallinen lehti, valtion lomakkeet,
857:         markkinoilla eri ehdoin?                         erilaiset lakisarjat, oppikirjat sekä muut valtion-
858:                                                          hallinnon tuottamat kirjat, julkaisut ja aikakaus-
859:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            lehdet. Nämä muodostavat omaleimaisen koko-
860: seuraavaa:                                               naisuuden, jossa valtionhallinnon tarpeiden ta-
861:    Valtion painatuskeskuksen toimiala on perin-         ·loudellinen hoitaminen on keskitetysti mahdol-
862: teisesti kuulunut useimmissa maissa valtion yri-         lista.
863: tystoiminnan piiriin. Valtion painatustyöt on               Viime aikojen julkisessa keskustelussa on puu-
864: kustannusten minimoimiseksi sekä julkaisutoi-            tuttu kansalaisten tarpeeseen saada tietoja yhtei-
865: minnan varmistamiseksi pyritty keskittämään              sesti hyväksyttävistä pelisäännöistä: kansalaisten
866: mahdollisimman täydellisesti valtion omaan yk-           perusoikeuksista, laeista, asetuksista, yleisohjeista
867: sikköön. Suomessa kehitys on ollut johdonmu-             tai vakiintuneesta oikeuskäytännöstä. Valtion
868: kainen 125 vuotta sitten tapahtuneesta Suomen            painatuskeskus on valtion virastojen ja laitosten
869: Keisarillisen Senaatin Kirjapainon perustamisesta        tärkein kanava sekä oikeudellisen että muun
870: lähtien. Vanhin kustannustuote, Suomen vanhin            kansalaisille tärkeän tiedon tuottamisessa ja levit-
871: jatkuvasti ilmestynyt sanomalehti, Virallinen leh-       tämisessä. Valtiovarainministeriön käsityksen
872: ti, perustettiin jo 165 vuotta sitten. Tämä ja           mukaan tämä toiminta on tullut yhä tärkeäm-
873: pääosa muusta valtion kustannustoiminnasta siir-         mäksi, ja sitä on pyrittävä tehostamaan.
874: tyi painatuskeskuksen tehtäväksi vuoden 1967                Keskiasteen koulutuksen uudistus on erityisesti
875: alusta, jolloin silloisista Valtioneuvoston kirjapai-    ammattikoulutuksen alueella johtanut pienryh-
876: nosta, Virallisesta lehdestä ja Valtion julkaisutoi-     mien koulumateriaalien tarpeen voimakkaaseen
877: mistosta muodostettiin nykyinen Valtion paina-           lisääntymiseen. Tätä tarvetta eivät yksityiset kus-
878: tuskeskus.                                               tantajat ole pystyneet täyttämään. Painatuskeskus
879:                                       1984 vp. -    KK n:o 4                                         3
880: 
881: on yhteistoiminnassa ammattikasvatushallituksen     sen tultua liikevaihtoverolliseksi vuoden 1984
882: ja kouluhallituksen kanssa erikoistunut näiden      alusta lukien.
883: tarpeiden tyydyttämiseen. Myös tätä toimintaa          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
884: tulee edelleen tehostaa. Painatuskeskus toimii      valtion painatuskeskuksesta annettu 1. 3.1983
885: avoimessa yhteistoiminnassa alan yksityisten yri-   voimaan tullut laki ja asetus eivät ole muuttaneet
886: tysten kanssa ja on jäsenenä alan tärkeimmissä      Valtion painatuskeskuksen asemaa valtionhallin-
887: yhdistyksissä, Graafisessa Keskusliitossa ja Suo-   nossa eikä suhteessa yksityiseen yritystoimintaan
888: men Kustannusyhdistyksessä. Muodollinen kil-        siten, että valtio kilpailutoiminnallaan heikentäi-
889: pailuasema on myös tasoittunut painatuskeskuk-      si yksityisen yritystoiminnan toimintaedellytyk-
890:                                                     siä.
891: 
892:     Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1984
893: 
894:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
895: 4                                        1984 vp. -     KK n:o 4
896: 
897: 
898: 
899: 
900:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
901: 
902:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den lag och den förordning om statens tryck-
903: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           ericentral som utfärdades år 1983 har inte för-
904: av den 3 februari 1984 till vederbörande medlem         anlett några ändringar i tryckericentralens verk-
905: av statsrådet översänt avskrift av följande av          samhet eller ställning inom statsförvaltningen,
906: riksdagsman Salolainen undertecknade spörsmål           såsom också framhölls i motiveringen till rege-
907: nr 4:                                                   ringens proposition.
908: 
909:            Är Regeringen medveten om, att lagen            År 1983 utfördes via tryckericentralen tryckar-
910:         och förordningen om statens tryckericen-        beten till ett sammanlagt värde av ca 140 milj.
911:         tral, vilka trädde i kraft 1.3.1983, kan        mk. Av dessa arbeten producerade tryckericentra-
912:         leda till en situation där staten genom sin     len själv ca 60 % medan ca 40 % utfördes på
913:         konkurrerande verksamhet försvagar verk-        beställning vid andra, huvudsakligen privata
914:         samhetsförutsättningarna för den privata        tryckerier. Åt andra än statens ämbetsverk och
915:         företagsverksamheten och därigenom dess         inrättningar framställde tryckericentralen tryck-
916:         sysselsättningsmöjligheter, och om så är        alster för ca 2 milj. mk, dvs. ca 1 1/2 % av den
917:         fallet,                                         ovan närnnda summan 140 milj. mk. 1 avsikt att
918:                                                         förkorta sina leveranstider och förbättra sin leve-
919:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ranssäkerhet kommer tryckericentralen under de
920:         för att garantera att statens tryckericentral   närmaste åren att bli tvungen att öka sin kapaci-
921:         publicerar och trycker endast materia!          tet, varvid den procentuella andelen av arbeten
922:         producerat av staten och dess ämbetsverk        utförda på annat håll kommer att minska något.
923:         och inrättningar, med beaktande ytterli-        Samtidigt blir det möjligt för tryckericentralen
924:         gare av att statens tryckericentral inte i      att också i fortsättningen sysselsätta den nuvaran-
925:         fråga om sin verksamhet år 1983 är              de arbetsstyrkan, som under de senaste åren
926:         omsättningsskattskyldig och sålunda kon-        tydligt har minskat.
927:         kurrerar med privata företag på samma
928:         marknad men på olika villkor?                      Omfattningen av tryckericentralens publika-
929:                                                         tions- och distributionsfunktioner år 1983 var
930:                                                         knappt 30 milj. mk. Huvudproduktgrupperna var
931:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Finlands författningssamling och Officiella tid-
932: anföra följande:                                        ningen, statens blanketter, olika lagserier, läro-
933:                                                         böcker samt övriga av statsförvaltningen produce-
934:    Verksamhetsområdet för statens tryckericentral
935:                                                         rade böcker, publikationer och tidskrifter. Dessa
936: hör i de flesta Iänder av hävd till statens företags-
937:                                                         utgör en helhet med en egen särprägel, som gör
938: verksamhet. 1 syfte att minimera kostnaderna och
939:                                                         det möjligt att koncentrerat tillgodose statsför-
940: säkerställa publikationsverksamheten har man
941:                                                         valtningens behov på ett ekonomiskt sätt.
942: strävat till att så fullständigt som möjligt koncen-
943: trera statens tryckningsarbeten till en statens            1 den offentliga debatten under den senaste
944: egen enhet. 1 Finland har denna urveckling varit        tiden har nämnts medborgarnas behov att få
945: konsekvent ända sedan Kejserliga Senatens               uppgifter som de allmänt godkända spelreglerna:
946: Tryckeri grundades för 125 år sedan. Den äldsta         medborgarnas grundläggande rättigheter, lagar,
947: förlagsartikeln, Finlands äldsta kontinuerligt ut-      förordningar, allmänna direktiv eller hävdvun-
948: givna tidning, Officiella tidningen, grundades          nen rättspraxis. Statens tryckericentral är den
949: redan för 165 år sedan. Denna och huvuddelen            viktigaste kanalen då statens ämbetsverk och
950: av statens övriga förlagsverksamhet överfördes på       inrättningar vill producera och sprida för med-
951: tryckericentralen från början av år 1967, då            borgarna viktig information, både rättslig och
952: Statsrådets tryckeri, Officiella tidningen och Sta-     annan. Enligt finansministeriets uppfattning har
953: tens publikationsbyrå ombildades till den nuva-         denna verksamhet blivit allt viktigare, och det är
954: rande Statens tryckericentral.                          skäl att försöka effektivera den.
955:                                         1984 vp. -     KK n:o 4                                        5
956: 
957:    Revideringen av mellanstadieutbildningen har        mng. Den formella konkurrenssituationen har
958: särskilt inom yrkesutbildningen lett tili en kraftig   ocksä blivit utjämnad sedan tryckericentralen
959: ökning av behovet av skolmaterial för smägrup-         blivit omsättningsskattskyldig frän början av är
960: per. Detta behov har de privata förlagen inte          1984.
961: förmätt tillgodose. Tryckericentralen har i samar-
962: bete med yrkesutbildningsstyrelsen och skolsty-           Pä basen av det ovanstäende kan det konsta-
963: relsen specialiserat sig pä att tillgodose dessa       teras att den lag och den förordning om statens
964: behov. Aven denna verksamhet borde ytterligare         tryckericentral, som trädde i kraft 1.3.1983, inte
965: effektiveras.                                          har förändrat statens tryckericentrals ställning
966:    Tryckericentralen verkar i öppet samarbete          inom statsförvaltningen och i förhällande tili den
967: med privata företag i branschen och är medlem i        privata företagsverksamheten sä, att staten ge-
968: de viktigaste föreningarna inom branschen, Gra-        nom konkurrerande verksamhet skulle försvaga
969: fiska Centralförbundet och Finlands Förlagsföre-       verksamhetsförutsättningarna för privata företag.
970:     Helsingfors den 29 februari 1984
971: 
972:                                                                            Minister Pekka Vennamo
973:                                                 1984 vp.
974: 
975: Kirjallinen kysymys n:o 5
976: 
977: 
978: 
979: 
980:                                    Muurman: Verotusta koskevan tiedottamisen lisäämisestä
981: 
982: 
983:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
984: 
985:    Valtiontilintarkastajat ja valtiovarainministeriö   sa osoittavat niinikään yleisöruuhkat verotoimis-
986: kiinnittivät kymmenen vuotta sitten huomiota           toissa, kyselyistä tukkeutuneet puhelinvaihteet ja
987: verohallituksen puutteelliseen ja vähäiseen tie-       verovalitusten suuri luku. Esimerkiksi vuodelta
988: dottamiseen. Tuolloin verohallitus ilmoitti perus-     1982 toimitetusta verotuksesta tehtiin noin
989: tavaosa tiedotuspäällikön johtaman tiedotusyksi-       120 000 veromuistutusta. Veromuistutuksista hy-
990: kön tehostamaan tiedotusta. Vuonna 1975 vero-          väksytään yleensä noin 70 prosenttia.
991: hallitus palkkasikin tiedotuspäällikön ja vuonna          Perustuslakivaliokunta on oikeuskanslerin ker-
992: 1977 tiedotusyksikkö käsitti työpanoksen, joka         tomuksesta antamassaan mietinnössä (PeVM n:o
993: vastasi 3 112 henkilötyövuotta.                        19/1983 vp.) kiinnittänyt huomiota viranomais-
994:    Tiedotuksen lisääminen on ollut ja on edelleen      ten tiedotuksen puutteisiin, tiedotuksen vähäi-
995: perusteltua ottaen huomioon jatkuvasti lisäänty-       syyteen, vaikeaselkoisuuteen ja tulkinnanvarai-
996: vän ja muuttuvan säännösmäärän verotuksessa.           suuteen, mikä on kansalaisten oikeusturvallisuut-
997: Vaikka tiedotuksen tehostamiseen johtaneet syyt        ta heikentävä asia. Perustuslakivaliokunta on ke-
998: eivät ole poistuneet, päinvastoin lisääntyneet,        hottanut kaikkien nykyisin käytössä olevien tie-
999: verohallitus on nyttemmin supistanut tiedotus-         dotusmuotojen kehittämiseen näiden oikeustur-
1000: toimintaansa niin, että se on nyt henkilöstöre-        vapuutteiden vähentämiseksi.
1001: sursseiltaan vähäisempi kuin kymmenen vuotta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1002: sitten. Tämä on vahingollista, koska tietämättö-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1003: myys veroasioista on yleistä ja koskee erityisesti     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1004: suuria eläkeläisryhmiä sekä muita heikommassa          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1005: taloudellisessa asemassa olevia verovelvollisia. Ve-
1006: rohallinnon tiedotustoiminnan riittämättömyyttä                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että ve-
1007: ja tiedotuksessa käytetyn juristikielen vaikea-               rohallitus on muuttanut tiedotuspolitiik-
1008: selkoisuutta osoittaa esimerkiksi se, että useat              kaansa tavalla, joka heikentää kansalais-
1009: tiedotusvälineet ovat nähneet välttämättömäksi                ten mahdollisuuksia saada oikeusturvan
1010: välittää kansalaisille verotietoutta erimerkiksi il-          toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja, ja
1011: moittamisvelvollisuuteen liittyvistä asioista tam-               mitä Hallitus aikoo tehdä verotusta
1012: mikuussa. Kansalaisten tiedontarvetta veroasiois-             koskevan tiedotuksen lisäämiseksi?
1013: 
1014:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
1015: 
1016:                                              Peter Muurman
1017: 
1018: 
1019: 
1020: 
1021:  4284001932
1022: 2                                        1984 vp. -     .KK n:o 5
1023: 
1024: 
1025: 
1026: 
1027:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1028: 
1029:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           omaisten myötävaikutuksella Ja paikallisia olo-
1030: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           suhteita painottaen.
1031: olette 3 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-             Verotuksen tulokset tiedotetaan jokaiselle ve-
1032: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano-       rovelvolliselle lähetettävällä erillisellä selvityksel-
1033: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          lä, minkä lisäksi verovelvolliselle annetaan vero-
1034: Peter Muurmanin näin kuuluvasta kirjallisesta           tustodistus selvityksenä toimitetusta verotuksesta.
1035: kysymyksestä n:o 5:                                     Verohallituksen toimesta julkaistaan vuosittain
1036:                                                         ''Liikevaihtoverotiedotuksia'', ''Ennakkoperin-
1037:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ve-      tä'' ja ''Elinkeinoverotus'' -julkaisuja, joiden
1038:         rohallitus on muuttanut tiedotuspolitiik-       päätoimittajina toimivat asianomaisten verotus-
1039:         kaansa tavalla, joka heikentää kansalais-       osastojen osastopäälliköt. Julkaisuissa kerrotaan
1040:         ten mahdollisuuksia saada oikeusturvan          verotuksessa tapahtuneet muutokset sekä selvite-
1041:         toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja, ja        tään pulmakysymyksiä ja tuomioistuinten ratkai-
1042:            mitä Hallitus aikoo tehdä verotusta          suja. Näiden julkaisujen yhteinen painosmäärä
1043:         koskevan tiedotuksen lisäämiseksi?              oli vuonna 1983 noin 1,5 milj. suomenkielistä ja
1044:                                                         noin 185 000 ruotsinkielistä julkaisua. Merimies-
1045:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ten, opiskelijoiden ja koululaisten verotuksesta
1046: ti seuraavaa:                                           on annettu omat painetut ohjeensa. Ohjeita on
1047:                                                         saatavissa verotoimistoista ja liikevaihtoverotoi-
1048:    Verohallituksesta annetun asetuksen (273/73)         mistoista. Lisäksi niitä on postitettu rekisteröi-
1049: 1 §:n 2 momentin mukaan verohallituksen tehtä-          dyille työnantajille ja liikevaihtoverovelvollisille.
1050: vänä on erityisesti edistää oikean ja yhdenmukai-          Verohallituksen tiedotustoimintaa täydentävät
1051: sen verotuksen toimittamista antamalla verovi-          vuosittain julkisen sanan edustajille järjestettävät
1052: ranomaisille neuvoja ja ohjeita sekä huolehtimal-       tiedotustilaisuudet ja niissä jaettava tiedotusai-
1053: la verovelvollisiin kohdistuvasta verotuksen toi-       neisto. Lisäksi toimitetaan tiedotusvälineille leh-
1054: meenpanoa koskevasta tiedotustoiminnasta.               distötiedotteita kulloinkin ajankohtaisista asiois-
1055:    Verovelvollisten opastus ja neuvonta tapahtuu        ta. Verohallitus on myös aika-ajoin kustantanut
1056: yleensä henkilökohtaisesti verotoimistoissa tai lii-    ja avustanut tietoiskujen laatimista televisioon.
1057: kevaihtoverotoimistoissa. Tämän lisäksi annetaan        Viimeksi on tällainen tietoisku ollut televisiossa
1058: tietoja verohallituksen omien painotuotteiden ja        viime tammikuussa 10 kertaa eläkeläisten veroil-
1059: joukkoviestimien välityksellä. Veroilmoituksen          moituksen jättämisestä.
1060: antamista varten lähetetään vuosittain erikseen            Laissa mainittujen virallisten kuulutusten lisäk-
1061: palkansaajille, ammatinharjoittajille, liikkeenhae-     si on verohallitus viime vuosina enenevässä mää-
1062: joittajille ja maatilatalouden harjoittajille veroil-   rin ilmoittanut sanomalehdissä julkaistuilta mak-
1063: moitusten täyttöoppaat. Palkansaajille ja elä-          sullisilla ilmoituksilla tulossa olevista lainmuu-
1064: keläisille tarkoitetun veroilmoituksen täyttöop-        toksista. Vuonna 1983 käytettiin ilmoituksiin ja
1065: paan painosmäärät vuonna 1983 olivat 3 800 000          tiedotuksiin yhteensä 249 754 markkaa eli miltei
1066: suomenkielistä ja 320 000 ruotsinkielistä opasta.       kaikki verohallituksen tiedotustoimintaan käytet-
1067: Maatilatalouden harjoittajille tarkoitetun täyttö-      tävissä olleet määrärahat.
1068: oppaan vastaavat luvut olivat 550 000 suomen-              Kun tarkastellaan kansalaisten mahdollisuuksia
1069: kielistä ja 60 000 ruotsinkielistä opasta. Liikkeen-    saada heille tarpeellisia verotustietoja, on syytä
1070: ja ammatinharjoittajille tarkoitetun täyttöoppaan       todeta myös verohallinnon virkamiesten kirjoi-
1071: painosluvut olivat sanottuna vuonna yhteensä            tukset, esitykset ja erilaiset alustukset, jotka ovat
1072: 280 000 suomenkielistä ja 40 000 ruotsinkielistä        omalta osaltaan lisäämässä verolainsäädännön ja
1073: opasta. Se, että päivälehdet välittävät tämän           verotuskäytännön tuntemusta.
1074: lisäksi verotustietoutta, on asialle vain hyväksi,         Verotuksesta tiedottaminen on varsin vaativaa
1075: varsinkin kun se useimmiten tapahtuu veroviran-         ja edellyttää asiantuntemusta. Verohallituksesta
1076:                                         1984 vp. -     KK n:o 5                                         3
1077: 
1078: annettavien tietojen tulee täyttää korkeat laatu-      velvollisiin kohdistuvasta verotuksen toimeenpa-
1079: vaatimukset ja olla asiallisesti oikeita. Tämä aset-   noa koskevasta tiedotustoiminnasta. Verohallitus
1080: taa myös tiedotustoiminnan järjestämiselle omat        kiistää jyrkästi, että se olisi muuttanut tätä toi-
1081: edellytyksensä, kun tiedottamiseen tarvitaan aina      mintaansa tavalla, joka heikentää kansalaisten
1082: kulloinenkin erityisasiantuntemus. Viraston joh-       mahdollisuuksia saada oikeusturvansa toteutumi-
1083: dolla on näin asiassa keskeinen merkitys. Tiedo-       seksi tarpeellisia tietoja verotuksesta. Kysymyksen
1084: tusyksikön tehtäväksi jää tiedotustoiminnan käy-       perusteluissa ei ole esitetty eikä valtiovarainmi-
1085: tännön järjestelyjä koskevat asiat, ja tämä on         nisteriön tiedossa ole muitakaan seikkoja, jotka
1086: otettu huomioon, kun henkilöstöresursseja on           osoittaisivat, että verohallituksen tiedotustoimin-
1087: kohdennettu tiedotustoimintaan.                        taa on muutettu kysymyksessä esitetyllä tavalla.
1088:    Verotoimistoilla ja liikevaihtoverotoimistoilla     Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että kansa-
1089: on keskeinen merkitys verotusta koskevien tieto-       laisilla on mahdollisuus saada riittävästi tietoja
1090: jen antajana. Erityisesti verotoimistot ovat tässä     verotuksesta, ja ministeriö on tarvittaessa valmis
1091: avainasemassa ja niiden ohjaamiseen ja palvele-        edelleen tehostamaan tätä tiedottamista. Tähän
1092: miseen on myös verohallituksen koulutus- ja            liittyen voidaan muun muassa todeta, että minis-
1093: tiedotustoiminnassa pyritty kiinnittämään jatku-       teriö omaa verotusta koskevaa tiedotustaan lisä-
1094: vaa huomiota.                                          ten järjesti 27 päivänä helmikuuta 1984 keskus-
1095:    Niin kuin edellä on todettu, on verohallituk-       telu- ja tiedotustilaisuuden verotukseen erikoistu-
1096: sen eräänä keskeisenä tehtävänä huolehtia vero-        ville toimittajille.
1097: 
1098:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
1099: 
1100:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
1101: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 5
1102: 
1103: 
1104: 
1105: 
1106:                                Till Riksdagens Herr Talman
1107: 
1108:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Resultatet av beskattningen redovisas genom
1109: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         en separat utredning som skickas till varje skatts-
1110: av den 3 februari 1984 till vederbörande medlem       kyldig. De skattskyldiga får dessutom ett beskatt-
1111: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ningsintyg som en utredning över den verkställda
1112: riksdagsman Peter Muurman undertecknade               beskattningen. På åtgärd av skattestyrelsen utges
1113: skriftliga spörsmål nr 5:                             årligen publikationerna "Oms-meddelanden",
1114:                                                       ''Förskottsuppbörden'' och ''Näringsbeskatt-
1115:            Är Regeringen medveten om att skat-        ning''. Chefredaktörer för dessa publikationer är
1116:        testyrelsen har ändrat sin informationspo-     avdelningscheferna för de ifrågavarande beskatt-
1117:        litik på ett sätt som försämrar medborgar-     ningsavdelningarna. I dessa publikationer infor-
1118:        nas möjligheter att få de uppgifter som        meras om förändringar i beskattningen samt
1119:        behövs för att förverkliga rättsskyddet,       redogörs för problematiska frågor och domstols-
1120:        och                                            utslag. Sammanlagt trycktes dessa publikationer
1121:           vad ämnar Regeringen göra för att öka       år 1983 i ca 1,5 miljoner exemplar på finska och
1122:        informationen om beskattningen?                ca 185 000 exemplar på svenska. Om beskatt-
1123:                                                       ningen av sjömän, studerande och skolelever
1124:                                                       finns egna tryckta anvisningar. Dessa anvisningar
1125:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kan fås på skattebyråerna och omsättningsskatte-
1126: anföra följande:                                      byråerna. Dessutom har de per post skickats till
1127:    Enligt 1 § 2 mom. förordningen om skattesty-       de registrerade arbetsgivarna och de omsättnings-
1128: relsen (27 3/7 3) ankommer på skattestyrelsen sär-    skatteskyldiga.
1129: skilt att främja en riktig och enhetlig beskattning      Skattestyrelsens informationsverksarnhet kom-
1130: genom råd och anvisningar till skattemyndighe-        pletteras av årliga informationstillfällen för repre-
1131: terna samt genom att ombesörja mot de skatts-         sentanter för massmedia och det informationsma-
1132: kyldiga riktad informationsverksamhet rörande         terial som delas ut där. Dessutom tillställs infor-
1133: verkställighet av beskattning.                        mationsmedierna pressmeddelanden om aktuella
1134:    Personlig information och rådgivning tillhan-      frågor. Skattestyrelsen har ibland bekostat och
1135: dahålls i allmänhet personligen vid skattebyråer-     bidragit till informationssnuttar i TV. Senast i
1136: na eller omsättningsskattebyråerna. Därtill ges       januari detta år visades en sådan informations-
1137: information genom skattestyrelsens egna tryckals-     snutt 10 gånger för att informera om inlämnan-
1138: ter och genom massmedia. Årligen skickas sepa-        det av pensionärernas skattedeklarationer.
1139: rat till löntagare, yrkesutövare, rörelseidkare och      Utöver de offentliga kungörelser som nämns i
1140: idkare av gårdsbruk anvisningar för uppgörande        lagen har skattestyrelsen under de senaste åren i
1141: av deklaration. Ar 1983 trycktes anvisningarna        allt större utsträckning genom betalda annonser i
1142: om ifyllande av deklarationsblanketten för lönta-     tidningspressen meddelat om kommande lagänd-
1143: gare och pensionärer i 3 800 000 exemplar på          ringar. Ar 1983 användes för annonser och med-
1144: finska och 320 000 exemplar på svenska. Motsva-       delanden sammanlagt 249 754 mk, dvs. nästan
1145: rande antal anvisningar för idkare av gårdsbruk       hela det anslag som skattestyrelsen disponerade
1146: var 550 000 respektive 60 000. Samma år trycktes      för informationsverksamhet.
1147: deklarationsanvisningar för rörelseidkare och yr-        Då man granskar medborgarnas möjligheter
1148: kesutövare i sammanlagt 280 000 exemplar på           att få sådan information om beskattningen som
1149: finska och 40 000 exemplar på svenska. Det            är nödvändig för dem är det också skäl att
1150: faktum att dagstidningarna härutöver förmedlar        minnas de skrivelser, framställningar och olika
1151: beskattningsinformation är enbart av godo, sär-       inledningar som uppgörs av tjänstemännen inom
1152: skilt som detta ofta sker med skattemyndigheter-      skatteförvaltningen, eftersom dessa bidrar till att
1153: nas medverkan och med tonvikt på de lokala            öka kunskapen om skattelagstiftningen och be-
1154: förhållandena.                                        skattningspraxis.
1155:                                         1984 vp. -     KK n:o 5                                          5
1156: 
1157:    Att informera om beskattningen är en krävan-           Såsom ovan konstaterats är en av skattestyrel-
1158: de uppgift som förutsätter sakkunskap. lnforma-        sens centrala uppgifter att ombesörja den infor-
1159: tionen från skattestyrelsen skali fylia höga kvali-    mation tili de skattskyldiga som gälier verkstäl-
1160: tetsfordringar och vara sakligt korrekt. Detta         landet av beskattningen. Skattestyrelsen förnekar
1161: ställer också egna krav på anordnandet av infor-       bestämt att den skulie ha ändrat denna sin
1162: mationsverksamheten, eftersom specieli sakkun-         verksamhet på ett sätt som försämrar medborgar-
1163: skap alitid behövs i den sak som informationen         nas möjligheter att få de uppgifter om beskatt-
1164: gäller. Härvid kommer ämbetsverkets ledning att        ningen som behövs med tanke på deras rätts-
1165: vara av central betydelse för saken. Det blir          skydd. 1 motiveringen tili spörsmålet hae inte
1166: informationsenhetens uppgift att sköta de prak-        framlagts och finansministeriet känner inte helier
1167: tiska arrangemangen i anslutning tili informa-         tili sådana andra omständigheter, av vilka skulie
1168: tionsverksamheten, och detta hae även beaktats         framgå att skattestyrelsens informationsverksam-
1169: då personalresurser har styrts tili informationssek-   het förändrats på det sätt som anförts i spörsmå-
1170: torn.                                                  let. Finansministeriet anser det viktigt att med-
1171:                                                        borgarna kan få tillräckliga uppgifter om beskatt-
1172:   Skattebyråerna och omsättningsskattebyråerna         ningen och ministeriet är berett att vid behov
1173: har en central stälining som leverantörer av           ytterligare effektivera informationen. 1 anslut-
1174: uppgifter om beskattningen. Särskilt skattebyrå-       ning härtili kan det bl. a. konstateras att ministe-
1175: erna intar här en nyckelstälining och man för-         riet utökat sin egen informationsverksamhet ge-
1176: söker hela tiden i skattestyrelsens utbildnings-       nom att den 27 februari 1984 ordna en diskus-
1177: och informationsverksamhet beakta deras behov          sions- och informationsdag för redaktörer som
1178: av vägledning och service.                             specialiserar sig på beskattningsfrågor.
1179: 
1180:      Helsingfors den 6 mars 1984
1181: 
1182:                                                                              Minister Pekka Vennamo
1183: 
1184: 
1185: 
1186: 
1187:  4284001932
1188:                                           j
1189:                                       j
1190:                                       j
1191:                                      j
1192:                                  j
1193:                                  j
1194:                                 j
1195:                             j
1196:                             j
1197:                            j
1198:                        j
1199:                        j
1200:                       j
1201:                   j
1202:                   j
1203:                  j
1204:              j
1205:              j
1206:          j
1207:      j
1208:     j
1209: j
1210: j
1211:                                                  1984 vp.
1212: 
1213: Skriftligt spörsmål nr 6
1214: 
1215: 
1216: 
1217: 
1218:                                     Norrback m.fl.: Om underlättande av återflyttningen från Sverige
1219:                                       tili Finland
1220: 
1221: 
1222:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
1223: 
1224:    För snart fyra år sedan, närmare bestämt den                              Åtgärder
1225: 29 april 1980, avgav den svenska emigra-
1226:                                                            Bland de åtgärder svenska emigrationskommit-
1227: tionskommitten sitt betänkande. Betänkandets
1228:                                                         ten föreslog och som inte alis åtgärdats elier som
1229: utgångspunkter var å ena sidan att utreda och
1230: kartlägga orsakerna tili finlandssvenskarnas emi-       enbart delvis åtgärdats kan nämnas bl.a. följan-
1231: gration framför alit tili Sverige och å andra sidan     de:
1232: att föreslå åtgärder för att underlätta för emi-            1) Sysselsättningspolitiken särskilt ur de åter-
1233: granterna att återvända tili Finland. Emigrations-      flyttades synvinkel
1234: statistiken och utredningar har nämligen visat att          2) Sådana åtgärder inom bostads- och socialpo-
1235: emigrationsbenägenheten          bland      finlands-   litiken, som är ägnade att underlätta för återflyt-
1236: svenskarna är avsevärt större än bland befolk-          tande att få bostad i social miljö som är tiliräck-
1237: ningen i övrigt. Den övervägande delen av emi-          ligt attraktiv
1238: grationen riktas tili Sverige. Den höga finlands-           3) Behovet av en genomtänkt minoritetspolitik
1239: svenska emigrationsbenägenheten hade lett tili          i Finland med tonvikt på fuligod service på sitt
1240: alivarliga samhälisproblem inom stora delar av          modersmål inom social-, utbildnings-, kultur-
1241: svenska Finland.                                        och fritidssektorn
1242:    Orsakerna tili den högre finlandssvenska emi-           4) Samhälisgaranri för unga arbetstagare
1243: grationen kan sökas på två pian. Den ena orsaken        kompletterad med tiligång tili biliig bostad
1244: är bl.a. kunskaper om situationen i såväl hemlan-
1245:                                                             5) Behovet av en inrensifierad yrkesvägledning
1246: det som i grannländerna ifråga om det ekonomis-
1247:                                                         och åtgärder för att öka anralet praktikplatser och
1248: ka läget, om olika yrkesgruppers stälining, an-
1249:                                                         garanrerad arbetsplats efter slutförda studier
1250: stäliningstrygghet och andra sociala frågor. Fin-
1251: landssvenska emigranrer har ingen egentlig                 6) En utökning av den svenska servicen i
1252: språkbarriär när det gälier att flytta tili Sverige.    arbetskraftsförvaltningen på centralnivå, på dis-
1253: Ytterligare fanns kontakter med tidigare emi-           triktsnivå och i de lokala byråerna. Tiliräckligt
1254: granter och andra möjligheter att snabbt skaffa         anral tjänster där tjänsteinnehavaren fuliständigt
1255: sig information om arbetsmarknad och läget i            behärskar svenska bör inrättas inom arbetskrafts-
1256: Sverige, vilket gjort att tröskeln för en finlands-     förvaltningen. För att leda den svenska verksam-
1257: svensk att emigrera varit relativt låg. Den andra       heten i arbetskraftsministeriet borde en konsulta-
1258: stora orsaken har att göra med finlandssvenskar-        tiv tjänsteman finnas
1259: nas minoritetssituation. Brister i samhälisservicen        7) Språktiliäggssystemet vid lönesättningen
1260: på svenska har stimulerat finlandssvenskar att          borde snabbt byggas ut
1261: emigrera tili Sverige.                                     8) Informationen tili finlandssvenskarna ut-
1262:    Många av kommittens förslag är ägnade att            omlands, framför alit i Sverige, bör förbättras.
1263: underlätta återflyttningen. Ur finlandssvensk              Hänvisande tili det ovan anförda vili vi i den
1264: synvinkel är det synnerligen viktigt att kunna          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
1265: hålla emigrationen nere och att underlätta åter-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
1266: flyttning tili svenska Finland.                         följande spörsmål:
1267: 428400221Y
1268: 2                                    1984 vp. -    KK n:o 6
1269: 
1270:         Är Regeringen medveten om att                      vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
1271:      många av de åtgärder svenska emigra-               för att i snabb takt förverkliga de åtgär-
1272:      tionskommitten föreslagit i sitt betänkan-         der som svenska emigrationskommitten
1273:      de inte alls eller i mycket ringa utsträck-        föreslog för att underlätta återflyttningen
1274:      ning förverkligats, och                            från Sverige och för att hålla emigratio-
1275:                                                         nen nere?
1276:     Helsingfors den 3 februari 1984
1277: 
1278:                      Ole Norrback                             Håkan Nordman
1279:                      Jutta Zilliacus                          Ole Wasz-Höckert
1280:                      Elisabeth Rehn                           Håkan Malm
1281:                      Boris Renlund                            Henrik Westerlund
1282:                      Gunnar Jansson                           Pär Stenbäck
1283:                                          1984 vp. -    KK n:o 6                                            3
1284: 
1285: Kirjallinen kysymys n:o 6                                                                      Suomennos
1286: 
1287: 
1288: 
1289: 
1290:                                    Norrback ym.: Paluumuuton helpottamisesta Ruotsista Suomeen
1291: 
1292: 
1293:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1294: 
1295:    Suomenruotsalainen siirtolaiskomitea antoi          meenpantu tai joita on toimeenpantu vain osit-
1296: mietintönsä kohta neljä vuotta sitten, tarkemmin       tain, voidaan mm. mainita:
1297: sanottuna 29 päivänä huhtikuuta 1980. Mietin-             1) Työllisyyspolitiikka varsinkin takaisinmuut-
1298: nön lähtökohtana oli toisaalta selvittää ja kartoit-   taneiden näkökulmasta katsottuna
1299: taa syyt suomenruotsalaisten ennen kaikkea                2) Asunto- ja sosiaalipoliittiset toimenpiteet,
1300: Ruotsiin suuntautuvaan siirtolaisuuteen ja toi-        joiden tarkoituksena on parantaa takaisinmuutta-
1301: saalta ehdottaa toimenpiteitä siirtolaisten Suo-       jien mahdollisuuksia saada asunto riittävän hou-
1302: meen paluun helpottamiseksi. Siirtolaisuustilas-       kuttelevasta ympäristöstä
1303: tot ja tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet,            3) Harkitun vähemmistöpolitiikan tarve Suo-
1304: että suomenruotsalaisten muuttohalukkuus on            messa, jonka painopisteenä on hyvä palvelutaso
1305: huomattavasti suurempi kuin muun väestön.              omalla äidinkielellä sosiaali-, koulutus-, kult-
1306: Suurin osa siirtolaisuudesta suuntautuu Ruotsiin.      tuuri- ja vapaa-ajan sektorilla
1307: Suomenruotsalaisten suuri muuttohalukkuus on              4) Yhteiskuntatakuu nuorille työntekijöille
1308: aiheuttanut vakavia yhteiskunnallisia ongelmia         täydennettynä mahdollisuudella halpaan asun-
1309: useilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla.             toon
1310:    Syitä suomenruotsalaisten suurempaan siirto-           5) Tehostetun ammatinvalinnanohjauksen tar-
1311: laisuuteen voidaan etsiä kahdelta tasolta. Toinen      ve ja toimenpiteet harjoittelupaikkojen ja varmo-
1312: syy on mm. tietoisuus sekä kotimaan että naapu-        jen työpaikkojen lukumäärän lisäämiseksi lop-
1313: rimaiden taloudellisesta tilanteesta, eri ammatti-     puun saatettujen opintojen jälkeen
1314: ryhmien asemasta, työsuhdeturvasta ja muista              6) Ruotsinkielisen palvelun lisääminen työvoi-
1315: sosiaalisista kysymyksistä. Suomenruotsalaiset         mahallinnon alueella keskushallintotasolla, alue-
1316: siirtolaiset eivät kohtaa mitään varsinaista kieli-    tasolla ja paikallistoimistoissa. Riittävä määrä
1317: muuria Ruotsiin muuttaessaan. Sen lisäksi heillä       virkoja, joiden viranhaltija täysin hallitsee ruotsin
1318: oli kontakteja aikaisempiin siirtolaisiin ja muita     kielen, tulee perustaa työvoimahallinnon alueel-
1319: mahdollisuuksia hankkia nopeasti tietoa Ruotsin        le. Työvoimaministeriön ruotsinkielistä toimintaa
1320: työmarkkinoista ja työtilanteesta, mistä syystä        johtamaan tulisi palkata neuvotteleva virkamies
1321: suomenruotsalaisten muuttokynnys oli verraten             7) Palkkauksen kielilisäjärjestelmää tulisi nope-
1322: alhainen. Toinen tärkeä syy on yhteydessä suo-         asti kehittää
1323: menruotsalaisten vähemmistötilanteeseen. Ruot-            8) Ulkomailla ja erityisesti Ruotsissa asuvien
1324: sinkielisten yhteiskuntapalvelujen puute on kan-       suomenruotsalaisten informaatiota tulisi paran-
1325: nustanut suomenruotsalaisia muuttamaan Ruot-           taa.
1326: sun.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1327:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1328:   Useiden komitean ehdotusten tarkoituksena            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1329: on helpottaa takaisinmuuttoa. Suomenruotsalais-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1330: ten näkökulmasta katsottuna on erittäin tärkeätä
1331: pitää siirtolaisuus vähäisenä ja helpottaa paluu-                 Onko Hallitus tietoinen niistä monista
1332: muuttoa ruotsinkieliseen Suomeen.                              Suomenruotsalaisen      siirtolaiskomitean
1333:                                                                ehdottamista toimenpiteistä, joita ei ole
1334:                    Toimenpiteet                                ollenkaan tai on vain vähäisessä määrin
1335:                                                                toimeenpantu, ja
1336:   Suomenruotsalaisen siirtolaiskomitean ehdot-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1337: tamina toimenpiteinä, joita ei ole lainkaan toi-               ryhtyä toteuttaakseen nopeassa tahdissa
1338: 4                                    1984 vp. -   KK n:o 6
1339: 
1340:        ne toimenpiteet, JOlta Suomenruotsalai-          muuton helpottamiseksi Ruotsista ja siir-
1341:        nen siirtolaiskomitea ehdotti takaisin-          tolaisuuden vähäisenä pitämiseksi?
1342: 
1343:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
1344: 
1345:                    Ole Norrback                          Håkan Nordman
1346:                    Jutta Zilliacus                       Ole Wasz-Höckert
1347:                    Elisabeth Rehn                        Håkan Malm
1348:                    Boris Renlund                         Henrik Westerlund
1349:                    Gunnar Jansson                        Pär Stenbäck
1350:                                          1984 vp. -- KJ( n:o 6                                              5
1351: 
1352: 
1353: 
1354: 
1355:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1356: 
1357:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           asunnoista on pulaa. Lisäksi on esteenä mainittu
1358: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tiedonpuu te.
1359: olette 3 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-             Työvoimahallinto on ryhtynyt ja aikoo ryhtyä
1360: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        erilaisiin toimenpiteisiin parantaakseen tiedotta-
1361: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         mista mahdollisille suomenruotsalaisille paluu-
1362: Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        muuttajille. Työvoimaministeriö järjesti kesällä
1363: kysymyksestä n:o 6:                                     1983 tiedotusseminaarin Ruotsissa asuville suo-
1364:                                                         menruotsalaisille siirtolaisille, jotka harkitsivat
1365:            Onko Hallitus tietoinen niistä monista       paluuta Suomeen. Seminaariin osallistui nelisen-
1366:         Suomenruotsalaisen      siirtolaiskomitean      kymmentä aikuista. Se käsitteli konkreettisesti
1367:         ehdottamista toimenpiteistä, joita ei ole       työllisyys-, koulu-, verotus- ja asunto-oloja Suo-
1368:         ollenkaan tai on vain vähäisessä määrin         men ruotsin- ja kaksikielisillä alueilla. Ne n. 100
1369:         toimeenpantu, ja                                ilmoittautunutta perhettä, jotka eivät mahtuneet
1370:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mukaan seminaariin, saivat tiedotusmateriaalin
1371:         ryhtyä toteuttaakseen nopeassa tahdissa         postitse.
1372:         ne toimenpiteet, joita Suomenruotsalai-            Tärkeä tiedotuslehtinen on ''Suomeen palaa-
1373:         nen siirtolaiskomitea ehdotti takaisin-         van opas''. Työvoimaministeriö julkaisee opasta
1374:         muuton helpottamiseksi Ruotsista ja siir-       erikseen ruotsin- ja suomenkielisenä. Se on tar-
1375:         tolaisuuden vähäisenä pitämiseksi?              koitettu käteväksi käsikirjaksi paluumuuton yh-
1376:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        teydessä. Oppaassa on tärkeimmät tiedot mm.
1377: ti seuraavaa:                                           Suomen asuntotilanteesta, opiskelumahdolli-
1378:                                                         suuksista ja verotuksesta. Oppaan jakelu on ollut
1379:    Maastamuutto väheni vuonna 1981 oltuaan              melko laaja ja sitä saa Ruotsin siirtolaisjärjestöistä
1380: vilkasta 1970--1980 välisenä aikana, jolloin            ja työnvälityksistä.
1381: suomenruotsalaisten määrä maastamuuton seu-                Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon työvoima-
1382: rauksena väheni n. 8 600 hengellä. Samanaikai-          ministeriö esitti sekä tiedotus- ja painatusmäärä-
1383: sesti on paluumuuttokausi alkanut myös suo-             rahojen lisäämistä että kolme tiedostonhoitajan
1384: menruotsalaisten kohdalla -- joskin heitä on            toimen perustamista, joiden tehtävänä olisi kään-
1385: palannut suhteellisesti huomattavasti vähemmän          tää työpaikkailmoitukset ruotsin kielelle valta-
1386: kuin suomenkielisiä varsinkin Etelä-Suomeen.             kunnallisessa työpaikkalehdessä Työmarkkinat--
1387: Uusi maastamuuttoaalto saattaa kuitenkin uha-           Arbetsmarknaden sekä Helsmgin työvoimapiirin
1388: ta, mikäli alkava noususuhdanne Ruotsissa syn-          työpaikkalehdessä Uudenmaan työpaikat. Tarkoi-
1389: nyttää pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.            tuksena oli lisätä tuntuvasti ruotsinkielisten työ-
1390:    Suomenruotsalaisten melko laimeaan paluu-            paikkalehden Työmarkkinat--Arbetsmarknaden
1391: muuttoon arvellaan olevan useampia syitä: työ-          näissä lehdissä valitettavan pieni. Samoin oli
1392: voimahallinnon riittämätön ja avoimien työpaik-         tarkoitus kehittää Turun ja Vaasan työvoimapii-
1393: kojen osalta puutteellinen ruotsinkielinen tiedot-      rien ruotsin kielellä toimivia työpaikkalehtiä.
1394: taminen mahdollisille paluumuuttajille Ruotsis-            Täten pyrittiin parantamaan ruotsinkielistä
1395: sa, Suomen heikko työllisyystilanne yleensä sekä        työnvälitystä ja työpaikkatiedottamista Suomessa,
1396: se, että monille ruotsin- ja kaksikielisille alueille   mikä olisi tärkeää myös maastamuuton hillitse-
1397: ei voi palata, koska niiden työpaikkatarjonta on        miseksi. Samalla pyrittiin valtakunnallisen työ-
1398: hyvin heikkoa ja yksipuolista monivuotisen maas-        paikkalehden      Työmarkkinat-Arbetsmarknaden
1399: tamuuton seurauksena. Joillakin Etelä-Suomen            avulla parantamaan tiedonvälitystä mahdollisille
1400: paikkakunnilla olisi tosin avoimia työpaikkoja,         suomenruotsalaisille paluumuuttajille Ruotsissa.
1401: joiden määrän voidaan olettaa lisääntyvän vuosi-        Tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä valtiova-
1402: na 1984--85, mutta asuntopula estää usein pa-           rainministeriössä määrärahaesitykset kuitenkin
1403: luun näille paikkakunnille. Varsinkin vuokra-           hylättiin. Työvoimaministeriö on päättänyt uu-
1404: 6                                         1984 vp. -- KJ( n:o 6
1405: 
1406:  distaa esityksensä vuoden 1985 tulo- ja menoar-         lot kuitenkin lasketaan sen mukaan mitä perhe
1407:  vioesityksessä.                                         ansaitsee tai saattaa ansaita Suomessa. Asunto-
1408:      Työvoimahallinto aikoo vuosina 1984 ja 1985         määrärahasta on varattu erityismääräraha paluu-
1409:  varsinkin kesälomakautena esittein ja muilla kei-       muuttajia varten.
1410:  noin lisätä tiedottamistaan mahdollisille suomen-          Työvoimaministeriössä on työllisyyssektorilla
1411:  ruotsalaisille paluumuuttajille koskien sellaisia       pyritty ottamaan huomioon siirtolaisuusnäkökoh-
1412:  ruotsin- ja kaksikielisiä alueita, joiden työllisyys-   ta annettaessa muille hallinnonaloille lausuntoja
1413:  tilanne tarjoaa mahdollisuuden paluumuuttoon.           valtion työohjelmista, investoinneista jne. samoin
1414:  Tiedotusaineistoa lähetetään tällöin myös Ruot-         mahdollisuuksien mukaan myönnettäessä minis-
1415:  siin mikäli mahdollista.                                teriön työllisyysvaroja. Toisaalta ruotsin- ja kaksi-
1416:      Myös työvoimahallinnon siirtolaislehdessä Suo-      kielisten alueiden työttömyysaste on useimmiten
1417:  men Sanoma--Finlandsnytt julkaistaan keväällä           ollut verraten alhainen, joten varoja on voitu
1418:  1984 ja 1985 monipuolisia artikkeleita, joissa          myöntää vain vähän ja sillä on todennäköisesti
1419:  kumpanakin vuonna esitellään kahden suomen-             ollut melko pieni merkitys maasta- ja paluu-
1420:  ruotsalaisen alueen asunto-, työllisyys-, koulu- ja     muuttoon.
1421:  kulttuuriolot Ruotsissa asuville suomenruotsalai-          Kuten edellä mainittiin on monen ruotsin- ja
1422:  sille siirtolaisille ja mahdollisille paluumuuttajil-   kaksikielisen kunnan elinkeinoelämä ja työpaik-
1423:  le. Täysin kaksikielinen siirtolaislehti sisältää       katarjonta köyhää ja yksipuolista monivuotisen
1424:  muutenkin mahdollisille paluumuuttajille hyö-           maastamuuton seurauksena -- tämä puolestaan
1425:  dyllistä keskeistä yhteiskuntatietoa Suomesta.          aiheuttaa jatkuvaa maastamuuttoa ja estää paluu-
1426: Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja se lähetetään        muuttoa. Tämän johdosta työvoimaministeriössä
1427:  ilmaiseksi kaikille ulkomailla asuville Suomen          on pohdittu mahdollisuutta myöntää työllisyys-
1428:  kansalaisille. Tämänhetkinen painosmäärä on             varoja näissä muuttotappioista kärsineissä kunnis-
1429:  106 000 kpl, joista 85 % lähetetään Ruotsiin.           sa asuville pienyrityksen perustamista harkitsevil-
1430:     Suomen ruotsinkielinen työllisyyskurssitoimin-       le henkilöille tai niille paluumuuttajille, jotka
1431:  ta on verraten vilkasta. Syksyllä 1983 järjestettiin    näihin kuntiin perustaisivat pienyrityksen. Tällai-
1432:  erityisesti paluumuuttajille tarkoitettu suomen         nen tukitoiminta saattaisi vaikuttaa todella suo-
1433:  kielen peruskurssi ja sellainen on myös kevään          tuisasti ko. alueiden muuttoliikkeeseen -- vä-
1434:  1984 ohjelmassa. Täksi vuodeksi on Länsi-Uudel-         hentää paikkakunnalta muuttoa ja helpottaa pa-
1435: lamaalla suunniteltu myös yrittäjäkoulutusta pa-         luumuuttoa luomalla uusia ja kenties monipuoli-
1436: laaville pienyrittäjille. Kotimaahan palaavat suo-       sempia tydmahdollisuuksia.
1437:  menruotsalaiset voivat osallistua myös muille              Tätä tukitoimintaa varten ei toistaiseksi ole
1438:  ruotsinkielisille työllisyyskursseille Suomessa ku-     myönnetty varoja. Työvoimaministeriön työvoi-
1439: ten ruotsinkielisille järjestettäville suomen kielen     maosastolla on kuitenkin tehty päätös ruotsinkie-
1440:  tehokursseille. Vuodesta 1979 alkaen on Länsi-          lisen suunnittelijan palkkaamiseksi -- aluksi yh-
1441: Uudellamaalla järjestetty ruotsinkielisiä työlli-        deksi vuodeksi. Suunnittelijan päätehtävänä tu-
1442: syyskursseja. Kesällä 1980 toiminta organisoitiin        lee olemaan kokeilun toteuttaminen, jolla pyri-
1443: uudelleen ja Karjaalle perustettiin Korsnäs kurs-        tään aktivoimaan joitakin ruotsin- ja kaksikielisiä
1444: centralin alainen toimipiste, jossa järjestetään         kuntia, jotta ne ryhtyisivät toimenpiteisiin pien-
1445: vaihtuvalinjaisia kursseja.                              yritysten perustamiseksi kuntiin. Lisäksi suunnit-
1446:     Asunnonhankintaan liittyvät vaikeudet ovat           telija osallistuu ruotsin- ja kaksikielisten alueiden
1447: olleet paluumuuton suurimpia esteitä. Varsinkin          osalta nuorten yhteiskuntatakuun laajentamiseen
1448: vuokra-asuntojen puute on suuri ongelma, koska           koko maan kattavaksi vuonna 1984 antamalla
1449: paluumuuttajat usein ensin haluavat kokeilla             neuvoja kaksikielisille työvoimatoimistoille.
1450: kotimaassa asumista ja tällöin tarvitsevat vuokra-          Kuten edellä todettiin nuorten yhteiskuntata-
1451: asunnon. Omistusasunnon hankkimista on pa-               kuu laajenee v. 1984 koskemaan maan kaikkia
1452: luumuuttajien kohdalla hiukan helpotettu: oma-           kuntia. Nuorten yhteiskuntatakuun avulla pyri-
1453: kotitalon rakentajat voivat tuloistaan riippuen          tään parantamaan alle 25-vuotiaiden nuorten
1454: saada valtion asuntolainaa ja lainahakemus voi-          asemaa työmarkkinoilla ja helpottamaan heidän
1455: daan tehdä riippumatta normaalista hakuajasta,           sijoittumistaan työelämään. Vaikka maastamuut-
1456: jos hakija on asunnut ulkomailla vähintään 2             toon liittyviä seikkoja ei ole otettu huomioon
1457: vuotta. Asunto-osaketta hankittaessa paluumuut-          päätettäessä yhteiskuntatakuun toteuttamisesta,
1458: tajaa koskevat samat säännöt kuin maan muita             voidaan kuitenkin olettaa että tukimuoto selvästi
1459: asukkaita. Kummassakin tapauksessa perheen tu-           vähentää nuorten maastamuuttoa. Eri ikäryhmiä
1460:                                          1984 vp. -- KJ( n:o 6                                              7
1461: 
1462: verrattaessa maastamuuttohalukkuus on suunn             kuten ruotsinkielinen työpaikkatiedottaminen
1463: nuorten kohdalla.                                       piiritasolla ja varsinkin valtakunnallisella tasolla,
1464:    Jo pitkään on monin keinoin pyritty saamaan          mutta tiedottamisen kehittämistä koskevat esi-
1465: ruotsin- ja kaksikieliset työnhakijat kiinnostu-        tykset uusitaan vuoden 1985 tulo- ja menoarvio-
1466: maan työvoimahallinnon avoimista työpaikoista,          esityksessä. Kun taas on kysymys tärkeästä työlli-
1467: jotta näin voitaisiin parantaa ruotsinkielistä asia-    syyssektorista ja pienyritys- ym. työpaikkojen pe-
1468: kaspalvelua varsinkin eräissä Keski-Uudenmaan           rustamisen helpottamisesta erityisesti muuttotap-
1469: suurissa työvoimatoimistoissa. Esim. on voitu           pioista kärsineisiin ruotsin- ja kaksikielisiin kun-
1470: varata määrärahaa Svenska social- och kommu-            tiin, haetaan työvoimaministeriössä jatkuvasti
1471: nalhögskolanin opiskelijoiden palkkaamiseksi ke-        ratkaisuja, jotka soveltuisivat näiden alueiden
1472: säharjoittelijoiksi. Tästä huolimatta on monen          eri tyisongelmiin.
1473: kaksikielisen työvoimatoimiston ollut vaikea saa-           Suomenruotsalaisen siirtolaiskomitean mietin-
1474: da ruotsin- ja kaksikielisiä hakijoita avoimiin          tö valmistui vuonna 1980. Työvoimaministeriössä
1475: työpaikkoihinsa. Yhtenä syynä tähän voidaan             näiden asioiden kehittäminen aloitettiin kuiten-
1476: pitää sitä, että ruotsinkielisiä sosionomeja valmis-    kin jo vuonna 1975 --joten on myönnettävä että
1477: tuu työvoimaministeriön mielestä liian vähän --         joissakin suhteissa on edistytty hitaasti, joskin
1478: sosionomitutkinto on erittäin sopiva peruskoulu-        tähän on vaikuttanut myös työvoimaministeriön
1479: tus moniin työvoimahallinnon toimiin -- ja että         ruotsinkielisen henkilöstön puute. Kyseisen mie-
1480: ruotsinkieliset sosionomit lähinnä ovat kiinnostu-      tinnön monet tärkeät esitykset koskevat muita
1481: neita ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista.             hallinnonaloja kuin työvoimahallintoa ja siksi on
1482:    Ruotsinkielisten virkojen perustamisen osalta,       vaikea muodostaa niistä käsitystä ja arvioida ovat-
1483: ts. sellaisten virkojen joiden pääasiallinen toi-       ko ne toteutuneet ja missä määrin.
1484: menkuva on työvoimahallinnon ruotsinkielisen
1485: palvelun tai ruotsinkieliselle väestölle tarkoitettu-      Tästä syystä on ilmeistä että Suomenruotsalai-
1486: jen toimenpiteiden kehittäminen paikallistoimis-        sen siirtolaiskomitean mietinnön seuranta tulisi
1487: toissa, piiritasolla tai ministeriössä, voidaan tode-   suorittaa jollain tehokkaalla tavalla. Samalla tu-
1488: ta, että osa Suomenruotsalaisen siirtolaiskomi-         lee selvittää miten voidaan nopeammin toteuttaa
1489: tean mietinnössä esitetyistä viroista on perustet-      mietinnössä esitetyt vielä toteutumattomat toi-
1490: tu, osa on perustamatta.                                menpiteet, jotka koskevat suomenruotsalaisten
1491:    Työvoimaministeriön työvoimaosastolla toimii         maastamuuton hillitsemistä ja heidän paluu-
1492: koordinointiryhmä, jonka tehtävänä on kehittää,         muuttoosa helpottamista Ruotsista.
1493: seurata ja koordinoida työvoimaosaston ruotsin-            Työvoimaministeriö suhtautuu myönteisesti
1494: kielisiä toimenpiteitä suomenruotsalaisten maas-        hallinnon ruotsinkielisen palvelun kehittämiseen
1495: tamuuton vähentämiseen ja paluumuuton hel-              ja toimenpiteisiin, jotka tähtäävät niiden vaikei-
1496: pottamiseen tähtäävät toimenpiteet mukaanluet-          den yhteiskuntaongelmien poistamiseen monilla
1497: tuina. Lisäksi työvoimaministeriössä on toinen          Suomen ruotsinkielisillä alueilla, jotka ovat seu-
1498: työryhmä, joka koostuu työvoimaministeriön ja           rausta suomenruotsalaisten maastamuutosta.
1499: kaksikielisten työvoimapiirien edustajista, ja jon-     Työvoimaministeriö suhtautuu siksi myönteisesti
1500: ka tehtävänä on suunnitella ja kehittää ruotsin-        Suomenruotsalaisen siirtolaiskomitean mietinnön
1501: kielistä toimintaa pitkällä tähtäimellä. Näiden         systemaattiseen seurantaan ja siihen että samalla
1502: ryhmien toiminnasta saadut kokemukset ovat              selvitetään miten vielä toteutumattomat toimen-
1503: verraten myönteisiä. Työvoimaosasto on päättä-          pide-esitykset voidaan toteuttaa nopeammin ja
1504: nyt laatia asetusehdotuksen koordinointiryhmän          tehokkaammin. Mietinnössäkin korostetaan seu-
1505: aseman ja työn vahvistamiseksi.                         rannan merkitystä ja ehdotetaan että se suoritet-
1506:    Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen-            taisiin niin että työvoimaministeriön siirtolaisasi-
1507: ruotsalaisen siirtolaiskomitean työvoimahallintoa       ain neuvottelukuntaan perustettaisiin ruotsinkie-
1508: koskevista toimenpide-esityksistä aika moni on          linen jaosto. Tällainen ruotsinkielinen jaosto
1509: toteutunut ja vastaava toiminta sujuu nyt hyvin         saattaisi olla varsin sopiva organisaatiomuoto tar-
1510:      esimerkkinä mainittakoon ruotsinkielinen           peelliselle seurannalle, varsinkin koska seuranta
1511: työllisyyskoulutus. Jotkut toimintamuodot sitä-         koskisi myös muita hallinnonaloja kuin työvoi-
1512: vastoin hoidetaan puutteellisesti ruotsin kielellä      mahallintoa.
1513: 
1514:    Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1984
1515: 
1516:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
1517: 8                                         1984 vp. -     KK n:o 6
1518: 
1519: 
1520: 
1521: 
1522:                                   Till Riksdagens Herr Talman
1523: 
1524:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen              För att förbättra informationen till finlands-
1525: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            svenska potentiella återvandrare har arbetskrafts-
1526: av den 3 februari 1984 till vederbörande medlem          förvaltningen vidtagit och kommer att vidta
1527: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av        olika åtgärder. Sommaren 1983 ordnade arbets-
1528: följande av riksdagsman Ole Norrback m.fl.               kraftsministeriet ett informationsseminarium för
1529: ställda skriftliga spörsmål nr 6:                        finlandssvenska emigramer från Sverige, som
1530:                                                          övervägde att återvända till Finland. I seminariet
1531:            Är Regeringen medveten om att                 deltog ett fyrtiotal vuxna och det behandlade på
1532:         många av de åtgärder svenska emigra-             konkret nivå sysselsättnings-, skol-, skatte- och
1533:         tionskommitten föreslagit i sitt betänkan-       bostadsförhållanden inom olika svensk- och
1534:         de inte alls eller i mycket ringa utsträck-      tvåspråkiga regioner i Finland. Till övriga anmäl-
1535:         ning förverkligats, och                          da ca 100 familjer, som ej rymdes med på
1536:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         seminariet, sändes seminariets informationsmate-
1537:         för att i snabb takt förverkliga de åtgär-       rial.
1538:         der som svenska emigrationskommitten                Som informationsmaterial är viktig ''Guide för
1539:         föreslog för att underlätta återflyttningen      återflyttare till Finland". Den utges i en skild
1540:         från Sverige och för att hålla emigratio-        svenskspråkig och finskspråkig upplaga av arbets-
1541:         nen nere?                                        kraftsministeriet och är avsedd som en praktisk
1542:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt         handbok vid återflyttning. Den innehåller de
1543: följande:                                                viktigaste uppgifterna om bl.a. bostadsläget, ut-
1544:     Efter den kraftiga utvandringsperioden under         bildningsmöjligheterna och beskattningen i Fin-
1545: 1970-1980, då finlandssvenskarnas antal p.g.a.           land. Denna guidebok har haft en ganska stor
1546: emigration nedgick med ca 8 600 personer, däm-           spridning och distribueras via invandrarorganisa-
1547: pades utflyttningen under år 1981. Samtidigt har         tioner och arbetsförmedlingar i Sverige.
1548: en period av återvandring börjat också bland                Till statsbudgeten för år 1984 gjorde arbets-
1549: finlandssvenskar - återvandringen bland dem              kraftsministeriet äskanden dels om ökande av
1550: har dock varit relativt sett avsevärt svagare särskilt   informations- och tryckningsanslag, dels om in-
1551: till Södra Finland än bland finskspråkiga. Fara          rättande av 3 registerförare för översättning av
1552: för nya vågor av utvandring föreligger dock, om          platsannonser till svenska i riksplatstidningen
1553: det i Sverige i takt med det begynnande upp-             Työmarkkinat-Arbetsmarknaden och Helsing-
1554: svinget uppstår brist på yrkeskunnig arbetskraft.        fors arbetskraftsdistrikts platstidning Nylands
1555:     Till denna situation av relativt lam finlands-       platsjournal. Avsikten var att kraftigt utöka de
1556: svensk återflyttning bedöms ha bidragit flera            svenska platsannonsernas antal, som nu är be-
1557: faktorer: otillräcklig och i fråga om lediga arbets-     klagligt litet i dessa tidningar. Likaså skulle de på
1558: platser bristfällig information på svenska från          svenska fungerande platstidningarna i Åbo och
1559: arbetskraftsförvaltningen till potentiella åter-         Vasa arbetskraftsdistrikt förbättras.
1560: vandrare i Sverige, det svaga sysselsättningsläget          Avsikten var att på detta sätt förbättra den
1561: allmänt i Finland samt det att förutsättningar till      svenskspråkiga arbetsförmedlingen och platsin-
1562: återvandring saknas i många svensk- och tvåsprå-         formationen i Finland, vilket också skulle ha en
1563: kiga kommuner p.g.a. mycket svagt och ensidigt           viktig emigrationsdämpande verkan. Meningen
1564: utbud av arbetsplatser som följd av den mångåri-         var också att genom riksplatstidningen Työmark-
1565: ga emigrationen. På vissa orter i Södra Finland          kinat-Arbetsmarknaden förbättra motsvarande
1566: skulle det dock finnas lediga arbetsplatser, och         information till potentiella finlandssvenska åter-
1567: deras antal kan förväntas öka under 1984-85,             vandrare i Sverige. Vid behandlingen av budget-
1568: men till dessa hindras igen ofta återvandring av         förslaget ströks anslagsförslagen i finansministe-
1569: brist på bostäder, i synnerhet hyresbostäder, och        riet. Arbetskraftsministeriet har beslutat förnya
1570: härtill kommer nämnda informationsbrister.               dessa äskanden i statsbudgetförslaget för år 1985.
1571:                                          1984 vp. -     KK n:o 6                                          9
1572: 
1573:    Under år 1984 och 1985 är avsikten att arbets-       dock familjens inkomster enligt vad de erhålier
1574: kraftsforvaltningen genom broschyrer eller lik-         elier kan tänkas erhålia som inkomster i Finland.
1575: nande skall öka informationen särskilt under            Av bostadsanslagen har reserverats ett säranslag
1576: semestermånaderna tili potentiella finlandssvens-       för återvandrare.
1577: ka återvandrare rörande sådana svensk- och                 Inom sysselsättningssektorn har man vid ar-
1578: tvåspråkiga områden, som har goda möjligheter           betskraftsministeriet vid givande av utlåtande tili
1579: tili återvandring av sysselsättningsskäl. Om möj-       andra förvaltningar rörande statens arbetspro-
1580: ligt kommer man härvid att sända informations-         gram, investeringar m.m. sökt beakta emigra-
1581: material även tili Sverige.                             tionsaspekten liksom även i mån av möjlighet vid
1582:    Under vårsäsongen år 1984 och 1985 kommer           fördelande av ministeriets sysselsättningsanslag.
1583: man också genom mångsidiga artiklar i arbets-           Å andra sidan har de svensk- och tvåspråkiga
1584: kraftsförvaltningens emigranttidning Suomen Sa-        områdena oftast haft en relativt låg arbetslöshet,
1585: noma-Finlandsnytt att presentera vartdera året         varför medel i en ganska liten utsträckning
1586: två finlandssvenska regioner med bostads-, syssel-     kunnat beviljas, så att detta har troligen haft en
1587: sättnings-, skol- samt kulturförhållanden med          ganska ringa inverkan på ut- och återvandring.
1588: tanke på finlandssvenska emigranter och möjliga            Som tidigare nämndes utmärkes en del av de
1589: återvandrare i Sverige. Emigranttidningen, som         svensk- och tvåspråkiga kommunerna av att deras
1590: är helt tvåspråkig, innehåller även i övrigt central   näringsliv och arbetsplatsutbud är fattigt och
1591: samhällsinformation om Finland, som är nyttig          ensidigt p.g.a. mångårig utvandring - vilket i
1592: för eventuella återvandrare. Tidningen ut-             sin tur underlättar fortsatt emigration och hin-
1593: kommer med 6 nummer årligen och sänds gratis           drar återvandring. I arbetskraftsministeriet har
1594: tili alla finska medborgare utomlands. Upplagan        därför diskuterats möjligheten att sysselsättnings-
1595: är för närvarande 106 000 exemplar, varav 85 %         medel skulie beviljas tili sådana särskilt ut-
1596: går tili Sverige.                                      vandringsdrabbade kommuner som stöd tili per-
1597:     Den svenskspråkiga sysselsättningskursverk-        soner bosatta i dessa, som ämnar starta småföre-
1598: samheten i Finland är relativt livlig. Hösten 1983     tag, eller tili personer som önskar återvandra dit i
1599: ordnade man en särskild grundkurs i finska för         denna avsikt. En sådan stödverksamhet kunde
1600: återvandrare och en sådan står på programmet           förväntas inverka verkligt gynnsamt på flyttnings-
1601: även under våren 1984. Detta år planerar man           rörelsen i dessa områden - minska utvandring
1602: även att om möjligt ordna en företagarkurs för         och unterlätta återvandring genom att nya och
1603: återvandrande småföretagare i Västnyland. Åter-        eventuelit mångsidigare arbetsplatser kunde ska-
1604: vandrande finlandssvenskar har även möjligheter        pas.
1605: att delta i andra svenska yrkeskurser i Finland och        Tilisvidare har ej medel beviljats för denna
1606: härvid i de intensivkurser i finska som ordnas för     stödverksamhet. Vid arbetskraftsministeriets ar-
1607: svenskspråkiga. Sedan 1979 har man haft svensk-        betskraftsavdelning har man dock beslutat att
1608: språkig sysselsättningskursverksamhet i Västny-        man - tili en början för ett år - kommer att
1609: land. Sommaren 1980 omorganiserades verksam-           anställa en svensk planerare, vars huvuduppgift
1610: heten så att en filial underlydande Korsnäs            kommer att bli att genomföra en försöksverksam-
1611: kurscentral grundades i Karis med omväxlande           het, som syftar tili att aktivera vissa svensk- och
1612: kursverksamhet.                                        tvåspråkiga kommuner tili åtgärder för etableran-
1613:     Ett av de största hindren vid återvandring har     de av småföretag. Dessutom kommer planeraren
1614: varit svårigheten att anskaffa bostad. Särskilt        att medverka vid utvidgningen av samhällsgaran-
1615: bristen på hyresbostäder utgör härvid ett stort        tin för unga tili hela Jandet år 1984 när det gäller
1616: problem, då återvandrare ofta först vili pröva         de svensk- och tvåspråkiga områdena genom
1617: förhåliandena i hemlandet och därvid behöver en        rådgivning tili de tvåspråkiga arbetskraftsbyråer-
1618: sådan typ av bostad. Då det gälier anskaffande av      na.
1619: ägandebostad gälier vissa lättnader för återvand-          Såsom framgick av det just sagda utvidgas den
1620: rare: om det rör sig om byggande av egnahems-          s.k. samhällsgarantin för unga under år 1984 tili
1621: hus, kan beroende på inkomsterna erhålias stat-        att omfatta landets alla kommuner. Avsikten
1622: ligt bostadslån och ansökan kan göras oberoende        med samhälisgarantin för unga är att förbättra
1623: av de vanliga ansökningstiderna, om personeo i         ungas under 25 år stälining på arbetsmarknaden
1624: fråga vistats minst 2 år utomlands. I fråga om         och främja deras placering i arbetslivet. Ehuru
1625: anskaffande av aktiebostad gälier samma regler         man vid beslutet att genomföra samhällsgarantin
1626: som för i Jandet boende. I bägge fallen beräknas       inte beaktat emigrationsskäl, kan den dock för-
1627: 2 428400221Y
1628: 10                                      1984 vp. -     KK n:o 6
1629: 
1630:  väntas ha en klar minskande inverkan på emigra-        verksamhetsformer igen fungerar bristfälligt på
1631:  tionen bland unga, bland vilka även emigrations-       svenska som t.ex. den svenskspråkiga arbetsplats-
1632:  benägenheten är störst i jämförelse med andra          informationen på distriktsnivå och i synnerhet på
1633:  ålderskategorier.                                      riksnivå, men förnyade utvecklingsförslag röran-
1634:     Då det gällt att förbättra den svenskspråkiga       de denna information kommer att göras till
1635:  kundservicen särskilt vid vissa stora byråer i         statsbudgetförslaget för år 198 5. Men när det
1636:  Mellannyland har fortsatta ansträngningar gjorts       igen gäller den viktiga sysselsättningssektorn och
1637:  för att intressera svensk- och tvåspråkiga sökan-      underlättande av etablering av småföretags- o.a.
1638:  den till öppna tjänster inom arbetskraftsförvalt-      arbetsplatser i särskilt av emigration drabbade
1639:  ningen. Bl.a. har man kunnat reservera medel           svensk- och tvåspråkiga kommuner, söker man
1640:  för avlönande av sommarpraktikanter från Svens-       fortfarande på arbetskraftsministeriet efter lös-
1641:  ka social- och kommunalhögskolan för detta             ningar, som vore lämpliga för dessa områdens
1642:  ändamål. Trots detta har det varit svårigheter att    specialproblem.
1643:  erhålla svensk- och tvåspråkiga sökanden till             Svenska emigrationskommittens betänkande
1644:  lediga platser vid många tvåspråkiga arbetskrafts-    utkom år 1980. Redan år 1975 inleddes dock
1645:  byråer. En orsak härtill är att det enligt arbets-    utvecklingsarbetet i dessa frågor inom arbets-
1646:  kraftsministeriets uppfattning utbildas för litet      kraftsministeriet - det måste därför erkännas,
1647: svenskspråkiga socionomer - socionomexamen             att framstegen i vissa avseenden varit långsamma
1648:  är mycket lämplig som grundutbildning för             om också härtill bidragit bristande svenska perso-
1649:  många befattningar inom arbetskraftsförvalt-          nalresurser inom arbetskraftsministeriet. En
1650:  ningen - och att dessa svenskspråkiga främst är       mängd viktiga förslag i detta betänkande gäller
1651:  inriktade på svensk- och tvåspråkiga kommuner.        andra förvaltningar än arbetskraftsförvaltningen,
1652:     1 fråga om inrättande av svenska tjänster, dvs.    vilket gör dem svåra att överblicka och bedöma
1653: sådana vilkas huvuduppgift inom arbetskraftsför-       om och i viiken utsträckning de förverkligats.
1654: valtningen vid lokalbyrå, på distriktsnivå eller vid
1655:  ministeriet gäller utveckling av svensk service           Det är därför uppenbart, att någon form av
1656: eller åtgärder till den svenskspråkiga befolknings-    effektiv uppföljning av Svenska emigrationskom-
1657: delen, kan konstateras att en del av de tjänster       mittens betänkande bör göras. Samtidigt bör
1658: som föreslagits i Svenska emigrationskommittens        undersökas hur man i en snabbare takt kan
1659: betänkande har inrättats medan andra återstår att      förverkliga de ännu oförverkligade åtgärdsförslag
1660: inrätta.                                               som görs i betänkandet, som gäller minskande av
1661:     Vid arbetskraftsministeriets arbetskraftsavdel-    den finlandssvenska emigrationen och underlät-
1662: ning fungerar en koordinationsgrupp för utveck-        tande av återvandring av finlandssvenska emi-
1663: ling, uppföljning och samordning av svenska            granter från Sverige.
1664: åtgärder inom avdelningen, häri inkluderade                Vid arbetskraftsministeriet ställer man sig för-
1665: sådana som rör minskande av finlandssvensk             stående när det gäller utveckling av svensk service
1666: emigration och underlättande av återvandring.          inom förvaltningen och åtgärder för avhjälpande
1667: Dessutom fungerar vid arbetskraftsministeriet en       av de svåra samhällsproblem som den finlands-
1668: skild arbetsgrupp med medlemmar dels från              svenska emigrationen lett till i stora delar av det
1669: arbetskraftsministeriet och dels från de tvåspråki-    svenskspråkiga Finland. Arbetskraftsministeriet
1670: ga arbetskraftsdistrikten, vars uppgift även är        ställer sig därför välvilligt till att en systematisk
1671: planering och utveckling av den svenska verksam-       uppföljning görs av Svenska emigrationskommit-
1672: heten på en mer långsiktig nivå. Erfarenheterna        tens betänkande samtidigt som man skulle un-
1673: av dessa gruppers verksamhet är relativt positiva.     dersöka hur fötverkligandet av ännu ofullborda-
1674: För att förstärka koordinationsgruppens ställning      de åtgärdsförslag kan göras snabbare och effekti-
1675: och arbete har arbetskraftsavdelningen beslutat        vare. I själva betänkandet betonas också vikten av
1676: att ett förslag till förordning för denna grupp        att en uppföljning sker och det föreslås också, att
1677: skall utarbetas.                                       detta skulle ske genom tillsättande av en svensk
1678:    Sammanfattningsvis bör det konstateras, att en      sektion inom arbetskraftsministeriets delegation
1679: hel del av Svenska emigrationskommittens åt-           för emigrantärenden. En sådan svensk sektion
1680: gärdsförslag gällande arbetskraftsförvaltningen        kunde vara en mycket lämplig organisationsform
1681: har förverkligats och motsvarande verksamhet           för det behövliga uppföljningsarbetet, i synner-
1682: fungerar nu väl - som exempel kan nämnas den           het som detta skulle gälla också andra förvalt-
1683: svenskspråkiga yrkeskursverksamheten. Andra            ningar än arbetskraftsförvaltningen.
1684: 
1685:      Helsingfors den 12 mars 1984
1686: 
1687:                                                                  Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
1688:                                                 1984 vp.
1689: 
1690: Kirjallinen kysymys n:o 7
1691: 
1692: 
1693: 
1694: 
1695:                                    Almgren: Vientiteollisuutta koskevan sakkomaksun poistamisesta
1696: 
1697: 
1698:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1699: 
1700:   Vuonna 1976 annettiin säännös valuuttavaran-         kuluja asiassa. Yrittäjiä koskeva säännös on ai-
1701: non suojaamiseksi. Sen perusteella maahantuojan        nutlaatuinen. Missään Länsi-Euroopan maassa ei
1702: on maksettava tietty sakko Suomen Pankille, jos        ole vastaavaa käytäntöä. Yrittäjän maksettavaksi
1703: maahantuoja ei ole maksanut tavaraa kuuden             tuleva ylimääräinen maksu nostaa vientiteollisuu-
1704: kuukauden kuluessa siitä, kun tavara on tullut         den tuotantokuluja ja aiheuttaa kustannustason
1705: maahan. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että           nousua sekä heikentää maamme kilpailukykyä.
1706: ulkomainen toimittaja myöntäisi maksuaikaa 6-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1707: 8 kuukautta. Sakkomaksun suuruus on vaihdel-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1708: lut ja on 1.1.1983 alkaen ensimmäiseltä kuukau-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1709: delta 5 o/o, seuraavilta 2 o/o. Enintään se voi olla   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1710: 15%.
1711:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1712:    Maksulle ei ole oikeastaan mitään perusteita,              ryhtyä vientiteollisuuden tuotantokuluja
1713: koska Suomen Pankki ei vastaa, lainaa tai takaa               nostavan ja ylimääräisiä kustannuksia ai-
1714: yrittäjälle mitään eikä sillä näin ollen ole mitään           heuttavan sakkomaksun poistamiseksi?
1715: 
1716:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
1717: 
1718:                                              Esko Almgren
1719: 
1720: 
1721: 
1722: 
1723: 4284001910
1724: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 7
1725: 
1726: 
1727: 
1728: 
1729:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1730: 
1731:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       loin enintään 30 prosenttia maksamauoman luo-
1732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ton määrästä. Viime vuonna muutettujen mää-
1733: olette 3 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-       räysten mukaan maksu voi olla enintään 12
1734: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     prosenttia siten, että se on ensimmäiseltä yliaika-
1735: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kuukaudelta ja sitä seuraavilta viideltä kuukau-
1736: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     delta kultakin kaksi prosenttia.
1737: sestä n:o 7:                                            Tuontiluottojen ·käyttöä koskeva järjestelmä on
1738:                                                      osa pääomaliikkeiden säätelykehikkoa, jonka ta-
1739:                                                      voitteet ovat liittyneet maan ulkomaisen maksu-
1740:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kyvyn turvaamiseen, ulkomaisen velanoton hal-
1741:        ryhtyä vientiteollisuuden tuotantokuluja      lintaan ja kotimaisen rahapolitiikan tehokkuuden
1742:        nostavan ja ylimääräisiä kustannuksia ai-     varmistamiseen. Myös Ruotsissa ja Norjassa on
1743:        heuttavan sakkomaksun poistamiseksi?          tuontiluottojen käyttö ajallisesti rajoitettu. Suo-
1744:                                                      mi on aikanaan tehnyt Taloudellisessa yhteistyö-
1745:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       ja kehittämisjärjestössä OECD:ssa asianmukaisen
1746: seuraavaa:                                           varauman tuontiluottojen käytön rajoittamisesta.
1747:    Valuuttalain täytäntöönpanosta annetun val-          Yliaikamaksujärjestelmä ei kohdistu mihin-
1748: tioneuvoston päätöksen soveltamisesta annetun        kään teollisuudenhaaraan erityisesti. Varsinkaan
1749: Suomen Pankin päätöksen mukaan Suomessa              sen ei voida katsoa erityisesti koskettavan vienti-
1750: asuva saa tehdä sopimuksen ulkomailla asuvan         teollisuutta, jonka rahoitustarpeet on pääoma-
1751: kanssa tuontitavarakauppaan liittyvän toimitus-      liikkeiden säännöstelyssä muutoinkin varsin pit-
1752: luoton ottamisesta edellyttäen, ettei luottoaika     källe otettu huomioon. Esimerkkinä tästä voi-
1753: ylitä 12 kuukautta. Jos toimitusluottoaika kuiten-   daan mainita vientisaatavien suhteellisen vapaa
1754: kin ylittää kuusi kuukautta, on ostajan maksetta-    jälleenrahoitusmahdollisuus.
1755: va Suomen Pankille yliaikamaksua.                       Hallituksessa tai Suomen Pankissa ei ole tällä
1756:    Toimitusluoton käyttöä ja yliaikamaksua kos-      hetkellä vireillä suunnitelmia yliaikamaksujärjes-
1757: kevia määräyksiä on asteittain lievennetty siitä     telmän muuttamisesta. Järjestelmä on osa määrä-
1758: kun päätös tuli voimaan vuoden 1973 alusta.          aikaisena voimassa olevan valuuttalain nojalla
1759: Alun perin oli tuontiluoton käyttö rajoitettu        annettuja valuuttamääräyksiä. Kun lain voimas-
1760: kuuteen kuukauteen. Yliaikamaksun käyttöön-          saoloajan jatkamista seuraavan kerran harkitaan
1761: otolla vuonna 1976 tehtiin mahdolliseksi pitem-      vuoden 1985 lopulla, on tuolloin otettava kantaa
1762: män, aina 12 kuukauteen ulottuvan tuontiluoton       paitsi valuuttasäännöstelyn laajuuteen yleensä
1763: käyttö. Yliaikamaksun enimmäismäärä oli tuol-        myös esille tuleviin erityiskysymyksiin.
1764: 
1765:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
1766: 
1767:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
1768:                                          1984 vpo -      KK n:o 7                                           3
1769: 
1770: 
1771: 
1772: 
1773:                                    Tili Riksdagens Herr Taimao
1774: 
1775:    1 det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen
1776:                                0                          högst 12 procent sålunda, att den för den första
1777: anger har Ni, Herr Talman med Eder skrivelse av           övertidsmånaden och de följande fem månaderna
1778: den 3 februari 1984 tili vederbörande medlem av           utgör för envar mänad två procento
1779: statsrädet översänt avskrift av följande av riks-            Systemet gäliande utnyttjandet av importkre-
1780: dagsman Almgren undertecknade spörsmål nr 7:              diter är en del av kapitalrörelsernas regleringsme-
1781:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          kanism, vars mål har hänfört sig tili betryggandet
1782:         för att upphäva straffavgiften som ökar           av landets utländska betalningsförmäga, admi-
1783:         exponindustrins     produktionskostnader          nistreringen av utländsk uppläning och för-
1784:         och förorsakar extra omkostnader?                 säkrandet av den inhemska penningpolitikens
1785:                                                           effektiviteto Aven i Sverige och Norge är använ-
1786:    Såsom svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt          dandet av importkrediter tidsmässigt begränsato
1787: anföra följande:                                          Finland har i tiden gjort en vederbörlig reserva-
1788:                                                           tion i Organisationen för ekonomiskt samarbete
1789:    Enligt Finlands Banks beslut angående                  och utveckling OECD för begränsandet av im-
1790: tiliämpningen av statsrådets beslut om valutala-          portkrediternas användningo
1791: gens verkstäliande fär en i Finland bosatt person
1792: ingå avtal med en utomlands bosatt person om                  Övertidsavgiftssystemet är inte särskilt riktad
1793: leveranskredit för varuimpon förutsatt, att kre-          mot någon industrigreno 1 synnerhet kan det inte
1794: dittiden inte överstiger 12 månadero Om leve-             anses särskilt beröra exportindustrin, vars kredit-
1795: ranskredittiden dock överstiger sex månader, bör          behov har specielit beaktats i kapitalrörelsernas
1796: köparen dock betala tili Finlands Bank övertids-          reglering Som exempel på detta kan nämnas de
1797:                                                                   0
1798: 
1799: 
1800: 
1801: 
1802: avgifto                                                   relativt fria möjligheterna tili refinansiering av
1803:    Bestämmelser angående användandet av leve-             exportfordringar0
1804: 
1805: 
1806: 
1807: 
1808: ranskredit och överstidsavgift har gradvis förmild-          Varken regeringen eller Finlands Bank har för
1809: rats frän det att beslutet trädde i kraft i början av     tilifället planer pä att ändra övertidsavgiftssyste-
1810: äret 19730 Ursprungligen var användandet av               meto Systemet utgör en del av valutabestämmel-
1811: leveranskrediter begränsat tili sex mänadero Ge-          serna som baserar sig pä den för en bestämd tid
1812: nom övenidsavgiften år 1976 möjliggjordes läng-           ikraftvarande valutalagen. Dä lagens giltighet
1813: re, ända tili 12 månader länga imponkreditero             nästa gäng skall prövas i slutet av är 1985, bör
1814: Övenidsavgiftens maximala belopp var då högst             man då ta stälining förutom tili valutareglering-
1815: 30 procent av den obetalda krediteno Enligt de i          ens allmänna omfattning också tili särskilda frå-
1816: fjol förändrade bestämmelserna kan avgiften vara        . gor som kommer uppo
1817: 
1818:      Helsingfors den 6 mars 1984
1819: 
1820:                                                                                Minister Pekka Vennamo
1821:                                              1984 vp.
1822: 
1823: Kirjallinen kysymys n:o 8
1824: 
1825: 
1826: 
1827: 
1828:                                  Skinnari: Vuokrakuluvähennyksen toteuttamisesta
1829: 
1830: 
1831:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1832: 
1833:    Asumiseen kohdistuvat eri tukimuodot eivät        kohtelua. Tämä epäsuhde on osaltaan johtanut
1834: kohtele eri asumismuotoja tasavertaisesti. Omis-     siihen, että maassamme on vuokralla asuminen
1835: tusasunnon hankkija saa vähentää maksamiaan          muodostunut tilapäiseksi ja huonosti arvostetuksi
1836: korkoja 25 000 markkaa vuodessa -vähennetty-         asumismuodoksi. Maamme asuntokannasta alle
1837: nä tänä vuonna 400 markan '' omavastuuosuudel-       kolmasosa- noin 550 000- on vuokra-asunto-
1838: la". Tämä erä merkitsee valtiontaloudessa pitkäl-    ja. Näistä valtion osalainoittamia vuokra-asuntoja
1839: ti yli miljardin markan saamatta jääneitä verotu-    on noin 230 000.
1840: loja. Vasta viime vuosina on myönnetty, että
1841: tämäkin erä on otettava huomioon asumisen               Kun suunnitteilla on toteuttaa vuokranantajil-
1842: tukimuotoja tarkasteltaessa.                         le erillinen pääomatulovähennys, tulisi samassa
1843:    Vuokralaiset maksavat aravavuokrataloissa         yhteydessä selvittää, millä tavoin vuokralaisille
1844: kaikki lainojen korot. Myös vapaarahoitteisten       voitaisiin antaa omistusasunnon hankkijoiden
1845: vuokra-asuntojen kiinteistökustannuksiin kuuluu      korkovähennystä vastaava etu erityisenä vuokra-
1846: korkoerä. Vuokralaiset eivät kuitenkaan saa vä-      kuluvähennyksenä. Lähtökohtana voisi olla esi-
1847: hentää mitään osaa verotuksessa maksamistaan         merkiksi keskimääräinen aravavuokralaisten mak-
1848: koroista. Tämä asia on todettu useissa yhteyksis-    sama korko.
1849: sä. Mutta ainakaan vielä tämän epäkohdan pois-
1850: tamiseksi ei ole tehty konkreettista esitystä.          Oheiset taulukot osoittavat nykytilannetta eri
1851:    Asumistukijärjestelmäkään ei nykyisellään         asumismuotojen tukemisessa (taulukot Asuntore-
1852: poista mainittua eri asumismuotojen eriarvoista      formiyhdistyksen julkaisusta 2183 ):
1853: 
1854:   Asuntosektoriin suuntautuvan tuen jakautuminen omistus- ja vuokra-asuntojen kesken vv. 1970-
1855:                                              81
1856: 
1857:               Vuosi               Omistusasunnot                    Vuokra-asunnot')
1858:                                mmk               %                mmk                %
1859:              1970          447,5            59,3            306,7                  40,7
1860:              1972          601,4            51,3            569,8                  48,7
1861:              1974         1617,7            66,6            810,9                  33,4
1862:              1976         2569,8            67,1           1261,3                  32,9
1863:              1977         3025,2            67,6           1446,4                  32,4
1864:              1978         3222,2            70,0           1388,6                  30,0
1865:              1979         3600,4            68,8           1636,1                  31,2
1866:              1980         3890,2            68,6           1785,2                  31,4
1867:              1981         4363,1            67,4           2112,6                  32,6
1868:   1) Kuntien maanosto 50 % , energia-avustukset 113, asuntotutkimus 50 %
1869: 
1870: 
1871: 
1872: 
1873: 4284001921
1874: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 8
1875: 
1876:     Asuntosektoriin suuntautuvan tuen jakautuminen tukiryhmittäin vv. 1970-81, %
1877:       Vuosi      Tuotantotuki    Asumistuki         Korkotuki       Verotustuki        Yht
1878:       1970          51,0            6,9               13,5            28,6            100,0
1879:       1972          57,3            7,7               14,6            20,4            100,0
1880:       1974          45,8            6,9               15,0            32,3            100,0
1881:       1976          43,7            8,3               14,8            33,2            100,0
1882:       1977          43,1           10,5               13,8            32,6            100,0
1883:       1978          41,4           12,8               13,6            32,2            100,0
1884:       1979          39,6           12,4               17,0            31,0            100,0
1885:       1980          34,4           13,9               19,2            32,5            100,0
1886:       1981          30,2           14,9               19,0            35,9            100,0
1887: 
1888:    Asuntosektoriin suuntautuva tuki tukimuodoittain vv. 1970-81 käyvin hinnoin ja volyymi-indek-
1889: sinä (deflatoitu bruttokansantuotteen hintaindeksillä 1976 = 100)
1890:       Vuosi      Tuotantotuki    Asumistuki         Korkotuki       Verotustuki         Yhteensä
1891:                     mmk            mmk                mmk             mmk             mmk        volyymi-
1892:                                                                                                   indeksi
1893:       1970          398,4           53,6              105,6            223,9          781,5         43
1894:       1972          665,6           89,2              169,0            237,2         1161,0         55
1895:       1974         1110,8          167,5              363,8            785,6         2427 '7        82
1896:       1976         1675,0          317,8              566,7           1271,6         3831' 1       100
1897:       1977         1928,5          469,3              617,9           1455,9         4471,6        106
1898:       1978         1910,5          588,1              628,4           1485,8         4610,8        101
1899:       1979         2075,1          651,0              892,2           1618,2         5236,5        107
1900:       1980         1952,3          790,0             1087.9           1847,2         5677,4        107
1901:       1981         1953,9          967,3             1227,6           2326,9         6475,7        109
1902: 
1903:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
1904: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                 tynyt ja kiireesti ryhtyy vuokrakuluvähen-
1905: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen               nyksen toteuttamiseksi eri asumismuoto-
1906: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                             jen tuen tasapainottamiseksi?
1907: 
1908:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
1909: 
1910:                                               Jouko Skinnari
1911:                                          1984 vp. -     KK n:o 8                                         3
1912: 
1913: 
1914: 
1915: 
1916:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1917: 
1918:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tyksiä, minkä lisäksi se vinouttaisi ja monimut-
1919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kaistaisi myös asumistukijärjestelmää.
1920: olette 3 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-             Verotuksessa myönnettävistä vähennyksistä ve-
1921: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        rovelvolliselle tuleva hyöty on riippuvainen vero-
1922: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         velvollisen tulotasosta, tulojen laadusta ja muista
1923: Jouko Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       veroperusteista. Tulosta tehtävistä vähennyksistä
1924: symyksestä n:o 8:                                       saavat suuremman hyödyn suurituloiset kuin pie-
1925:                                                         nituloiset. Olemassa oleva, tarveharkintainen
1926:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        asumistukijärjestelmä onkin huomattavasti tar-
1927:         tynyt ja kiireesti ryhtyy vuokrakuluvähen-      koituksenmukaisempi keino nimenomaan hei-
1928:         nyksen toteuttamiseksi eri asumismuoto-         kossa taloudellisessa asemassa olevien vuokralais-
1929:         jen tuen tasapainottamiseksi?                   ten aseman parantamiseksi kuin verotuksessa
1930:                                                         myönnettävä vähennys.
1931:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Vuokrakuluvähennyksen käyttöönottoa vero-
1932: ti seuraavaa:                                           tuksessa on ehdotettu eri yhteyksissä. Useimmi-
1933:    Verotuksessa yleisesti noudatetun periaatteen        ten sen käyttöönottoa on perusteltu juuri sillä,
1934: mukaan verovelvollisen elantomenot eivät ole            että omistusasunnoissa asuville myönnetään kor-
1935: verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Tulo- ja         kovähennys, minkä vuoksi myös vuokralla asu-
1936: varallisuusverolain 27 §:ssä on nimenomainen            vien pitäisi saada verotuksellista tukea. Valtiova-
1937: säännös, jossa esimerkkinä vähennyskelvottomas-         rainministeriö asettikin 17.10.1983 työryhmän
1938: ta elantokustannuksesta mainitaan asunnon               selvittämään vuokraustoimintaan liittyviä vero-
1939: vuokra.                                                 tuksellisia kysymyksiä. Työryhmän tehtävänä oli
1940:    Jos verotuksessa olisi oikeus vähentää maksettu      muun muassa selvittää mahdollisuudet toteuttaa
1941: vuokra, monimutkaistuisi verotus huomattavasti.         perhepoliittiset näkökohdat huomioon ottava
1942: Vuokran käsite ja maksetun vuokran vähennys-            vuokrakuluvähennys verotuksessa. Työryhmä ei
1943: kelpoinen enimmäismäärä olisi määriteltävä lais-        ole päätynyt puoltamaan vuokrakulujen vähen-
1944: sa, jotta väärinkäytökset ja kohtuuttomat vuokrat       nysoikeutta verotuksessa, vaan on samoilla perus-
1945: voitaisiin rajata vähennysoikeuden piiristä. Seu-       teilla kuin edellä on esitetty, pitänyt asumistuki-
1946: rauksena olisi tarkistamistoimenpiteiden ja selvi-      järjestelmän kehittämistä parempana keinona pa-
1947: tysten lisääntyminen, ja monissa tapauksissa syn-       rantaa vuokralla asuvien asemaa.
1948: tyisi vielä vaikeita rajanveto-ongelmia.                   Työryhmän tekemät esitykset niin vuokrakulu-
1949:     Verotuksen monimutkaistuminen olisi luon-           vähennyksen kuin muidenkin vuokra-asuntojen
1950: nollisesti vähäisempää, jos vähennysoikeus rajat-       tarjontaa lisäävien verotukseen liittyvien toimen-
1951: taisiin siten, että kaikille vuokralla asuville myön-   piteiden osalta on tarkoitus käsitellä lähiaikoina
1952: nettäisiin samansuuruinen vähennys. Tällainen-          hallituksessa. Tässä yhteydessä hallitus ottaa kan-
1953: kin vähennys edellyttäisi kuitenkin erilaisia selvi-    taa myös kysymyksessä esitettyyn asiaan.
1954: 
1955:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1984
1956: 
1957:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
1958: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 8
1959: 
1960: 
1961: 
1962: 
1963:                                Till Riksdagens Herr Talman
1964: 
1965:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Den skattskyldiges nytta av avdragen vid be-
1966: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        skattningen är beroende av hans inkomstnivå,
1967: av den 3 februari 1984 till vederbörande medlem      inkomsternas art och övriga skattegrunder. Hög-
1968: av statsrådet översänt avskrift av följande av       inkomsttagarna har större nytta av avdragen från
1969: riksdagsman Jouko Skinnari undertecknade             inkomsten än låginkomsttagarna. Det redan exis-
1970: skriftliga spörsmål nr 8:                            terande bostadsbidragssystemet, som bygger på
1971:                                                      behovsprövning, är därför ett ändamålsenligare
1972:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     medel än ett avdrag vid beskattningen, särskilt
1973:        och ämnar den vidta i brådskande ord-         då det gäller att förbättra situationen för hyres-
1974:        ning i syfte att genomföra ett hyreskost-     gäster i svag ekonomisk ställning.
1975:        nadsavdrag för balansering av stödet för
1976:        olika boendeformer?                              Införandet av ett hyreskostnadsavdrag vid be-
1977:                                                      skattningen har föreslagits i olika sammanhang.
1978:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Oftast har dess införande motiverats med att de
1979: anföra följande:                                     som bor i ägarbostäder beviljas ränteavdrag,
1980:                                                      varför även de som bor på hyra borde stödas
1981:    Enligt en allmänt vedertagen princip i beskatt-
1982:                                                      genom beskattningen. Finansministeriet tillsatte
1983: ningen är de skattskyldigas levnadskostnader inte
1984:                                                      därför 17 .10. 1983 en arbetsgrupp för att utreda
1985: avdragsgilla utgifter vid beskattningen. I 27 §
1986:                                                      beskattningsfrågorna i samband med hyresverk-
1987: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
1988:                                                      samheten. Arbetsgruppens uppgift var bl.a. att
1989: ingår ett uttryckligt stadgande, i vilket som
1990:                                                      utreda möjligheterna att i beskattningen genom-
1991: exempel på icke avdragsgilla levnadskostnader
1992:                                                      föra ett hyreskostnadsavdrag, som skulle beakta
1993: nämns bostadshyra. Om hyresgästerna hade rätt
1994:                                                      familjepolitiska synpunkter. Arbetsgruppen har
1995: att avdra den betalda hyran vid beskattningen,
1996:                                                      inte velat förorda avdragsrätt beträffande hy-
1997: skulle beskattningen kompliceras avsevärt. Be-
1998:                                                      reskostnaderna vid beskattningen, utan har på
1999: greppet hyra och maximibeloppet för avdragsgill
2000:                                                      samma grunder som anförts ovan ansett att
2001: hyra borde definieras i samband med avdragsrät-
2002:                                                      utvecklandet av bostadsbidragssystemet är ett
2003: ten. Detta skulle leda till ökade kontrollåtgärder
2004:                                                      b~ttre medel att förbättra hyresgästernas ställ-
2005: och utredningar, och i många fall skulle dess-
2006:                                                      mng.
2007: utom uppstå svåra gränsdragningsproblem.
2008:    Beskattningen skulle naturligtvis vara mindre        Regeringen kommer att inom en nära framtid
2009: komplicerad, om avdragsrätten begränsades så att     behandla arbetsgruppens förslag, såväl i fråga om
2010: alla de som bor på hyra skulle beviljas ett lika     hyreskostnadsavdraget som övriga med beskatt-
2011: stort avdrag. Aven ett sådant avdrag skulle dock     ningen förknippade åtgärder, som är ägnade att
2012: förutsätta olika utredningar. Dessutom skulle        öka utbudet på hyresbostäder. I detta samband
2013: även bostadsbidragssystemet snedvridas och           tar regeringen även ställning till det ärende som
2014: kompliceras på grund av avdraget.                    framförts i spörsmålet.
2015: 
2016:     Helsingfors den 7 mars 1984
2017: 
2018:                                                                           Minister Pekka Vennamo
2019:                                                        1984 vp.
2020: 
2021: Kirjallinen kysymys n:o 9
2022: 
2023: 
2024: 
2025: 
2026:                                    Kokko ym.: Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksen laajentami-
2027:                                      sesta
2028: 
2029: 
2030:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2031: 
2032:    Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitos toimii         täisiin vuonna 1986. Laajennuksen suunnittelun
2033: liian pienissä ja puutteellisissa tiloissa. Raken-      tulisi käynnistyä välittömästi.
2034: nuksen laajentaminen on ollut vireillä jo useiden          Lappeenrannan kaupunki on omalta osaltaan
2035: vuosien ajan, mutta laajennussuunnitelma on             varautunut huolehtimaan siitä, että laajennus voi
2036: syystä tai toisesta jatkuvasti lykkääntynyt. Tilojen    toteutua edellä mainitun aikataulun puitteissa.
2037: puutteellisuudesta on oppilaitokselle monenlaista       Esisuunnittelu on aloitettavissa kaupungin voi-
2038: käytännön haittaa.                                      min. Tonttikysymys on myös periaatteessa selvä,
2039:    Keskiasteen opetuksen uudistuksen on määrä           ja käytännön päätökset tehdään rakennusaikatau-
2040: oppilaitoksen kohdalta tapahtua vuonna 1987.            lun ja lopullisten suunnitelmien varmistumisen
2041: Uudistuksen mukana tilojen tarve lisääntyy huo-         yhteydessä.
2042: mattavasti. Jo ennestäänkin hyvin puutteellisissa
2043: tiloissa toimivan oppilaitoksen kannalta tilanne           Valtion investointisuunnitelmista saatujen epä-
2044: tällöin muodostuu kestämättömäksi.                      virallisten tietojen mukaan valtio ei sen sijaan
2045:                                                         olisi varautunut omiin toimenpiteisiinsä edellä
2046:    Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksen laa-
2047:                                                         olevan aikataulun mukaisessa järjestyksessä. Tie-
2048: jentaminen on välttämätöntä jo nykyisenkin laa-
2049:                                                         tojen mukaan laajennuksen aikataulu uhkaisi
2050: juisella opetuksella. Oppilaitoksen opettaja- ym.
2051:                                                         viivästyä, mikä samalla merkitsisi huomattavia
2052: resurssien täysitehoisen käytön kannalta samoin
2053:                                                         vaikeuksia Lappeenrannan sairaanhoito-oppilai-
2054: kuin sen vaikutusalueella olevien lukuisten suur-
2055:                                                         toksen toiminnalle ja sen kehittämiselle.
2056: ten sairaaloiden työvoimatarvetta ajatellen olisi
2057: lisäksi perusteltua, että Lappeenrannan sairaan-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2058: hoito-oppilaitoksen toimintaa laajennettaisiin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2059: eräille uusille aloille. Oppilaitos on tästä tehnyt     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2060: oman esityksensä valtakunnallisten keskiasteen          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2061: uudistussuunnitelmien mukaisesti. Uusien tilo-
2062: jen tulisi olla käytettävissä viimeistään vuoden                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2063: 1988 aikana. Muuten opetukselle saattaa aiheu-                    siin Lappeenrannan sairaanhoito-oppilai-
2064: tua arvaamattomia ongelmia.                                       toksen laajentamiseksi siten, että laajen-
2065:    Edellä mainitut tarpeet edellyttävät sitä, että                nus on käytettävissä vuonna 1988?
2066: oppilaitoksen laajennuksen rakennustyöhön pääs-
2067:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
2068: 
2069:                      Heikki Kokko                                 Riitta Uosukainen
2070:                      Jussi Ranta                                  Esko Almgren
2071:                      Heikki Järvenpää                             Sinikka Hurskainen
2072: 
2073: 
2074: 
2075: 
2076: 428400214R
2077: 2                                      1984 vp. -- RJ( n:o 9
2078: 
2079: 
2080: 
2081: 
2082:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2083: 
2084:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Pääosa terveydenhuoltoalan oppilaitoksista toi-
2085: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mii siten ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa
2086: olette 3 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-        tiloissa. Niiltä puuttuvat sekä terveydenhuollon
2087: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      erityisalojen opetukseen tarvittavat tilat että
2088: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       uudistettavan koulutuksen edellyttämät lisätilat,
2089: Heikki Kokon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        erikoisluokat, kirjastot ja niin edelleen. Osalla
2090: kysymyksestä n:o 9:                                   oppilaitoksista on opetustiloja 3--5 eri paikassa,
2091:                                                       mistä aiheutuu monenlaisia vaikeuksia opetuk-
2092:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-       sen, siivouksen ym. järjestelyissä ja erityisiä lisä-
2093:        siin Lappeenrannan sairaanhoito-oppilai-       kustannuksia. Lähes kaikki oppilaitokset tarvitse-
2094:         toksen laajentamiseksi siten, että laajen-    vat lisätiloja vuodesta 1988 alkaen, koska alan
2095:         nus on käytettävissä vuonna 1988?             oppilasmäärä kasvaa keskiasteen koulunuudistuk-
2096:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sen toteuttamisen myötä n. 5 OOO:lla.
2097: seuraavaa:                                               Valtion terveydenhuoltoalan oppilaitosten in-
2098:                                                       vestointiohjelmassa oleva kokonaiskustannusarvio
2099:    Valtion omistuksessa on 29 terveydenhuolto-        on 418 milj. mk, josta vuosille 1985--88 on
2100: alan oppilaitosta. Niistä 28 on sairaanhoito-oppi-    voitu sijoittaa 149 milj. mk. Näin ollen huomat-
2101: laitoksia. Valtion terveydenhuoltoalan oppilai-       tava osa välttämättömistä rakennusinvestoinneis-
2102: toksista ainoastaan seitsemällä on nykyiselle oppi-   ta, myös Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitok-
2103: lasmäärälle riittävät valtion omistamat tilat. Op-    sen lisärakennushankkeen toteuttaminen, on jou-
2104: pilaitoksista 22 toimii siten osittain (12) tai       duttu siirtämään suunnitelmakauden jälkeiselle
2105: kokonaan (10) vuokratiloissa. Ainoastaan kahdel-      ajanjaksolle. Lisärakennuksen suunnitteluun in-
2106: la oppilaitoksella on vuokratila suunniteltu ja       vestointiohjelmassa on kuitenkin voitu osoittaa
2107: rakennettu sairaanhoito-oppilaitoksen käyttöön.       määräraha v. 1988.
2108: 
2109:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
2110: 
2111:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
2112:                                       1984 vp. -    KK n:o 9                                         3
2113: 
2114: 
2115: 
2116: 
2117:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2118: 
2119:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        behövs för undetvisning på de specielia område-
2120: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       na inom sjukvården eller sådana som den utbild-
2121: av den 3 februari 1984 tili vederbörande medlem     ning som förnyas förutsätter, specialklasser, bib-
2122: av statsrådet sänt en avskrift av följande av       liotek etc. En del av läroanstalterna har undetvis-
2123: riksdagsman Heikki Kokko m.fl. undertecknade        ningsutrymmen på 3-5 olika platser, vilket
2124: spörsmål nr 9:                                      vållar många problem med ordnandet av under-
2125:                                                     visning, städning m.m. och medför också speciel-
2126:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     la merkostnader. Nästan alla läroanstalter be-
2127:         att bygga ut Villmanstrands sjukvårdsan-    höver tiliäggsutrymmen räknat från början av
2128:         talt så att det är möjligt att använda      1988, eftersom antalet elever inom ifrågavarande
2129:          tillbyggnaden under år 1988?               område växer med 5 000 aliteftersom mellansta-
2130:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    diereformen genomförs.
2131: framföra följande:                                     Den totala kostnadskalkylen är 418 milj. mark
2132:    Staten äger 29 läroanstalter inom hälsovården.   i investeringsprogrammet för statens läroanstalter
2133: Av dessa är 28 sjukvårdsläroanstalter. Endast sju   inom hälsovåren. Av detta belopp har 149 milj.
2134: av statens hälsovårdsanstalter arbetar i sådana     mark kunnat investeras för åren 1985-88. Såle-
2135: utrymmen som räcker för det nuvarande elevan-       des har man varit tvungen att uppskjuta största
2136: talet. 22 av dessa läroanstalter fungerar således   delen av byggnadsinvesteringarna, tillbyggnaden
2137: delvis (12) eller helt (10) i uthyrda utrymmen.     av Vilimanstrands sjukvårdsläroanstalt däri med-
2138: Endast två av de uthyrda utrymmena har plane-       räknat tili den period som följer eftec planerings-
2139: rats och byggts tili sjukvårdsläroanstaltens för-   perioden, på grund av det ringa anslag som
2140: fogande.                                            resetverats för detta ändamål. 1 investeringspro-
2141:    Största delen av hälsovårdsläroanstalterna       grammet har dock kunnat anvisas ett anslag för
2142: fungerar således i trånga och oändamålsenliga       planeringen av tillbyggnaden under 1988.
2143: utrymmen. De har varken sådana utrymmen som
2144:    Helsingfors den 1 mars 1984
2145: 
2146:                                                            Undetvisningsminister Kaarina Suonio
2147:                                                1984 vp.
2148: 
2149: Kirjallinen kysymys n:o 10
2150: 
2151: 
2152: 
2153: 
2154:                                    Särkijärvi: Kompostointia koskevista normeista
2155: 
2156: 
2157:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2158: 
2159:    Keskitetyn kunnallistekniikan ulkopuolisilla          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2160: alueilla joudutaan asumisjätevedet ohjaamaan jo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2161: ko sakokaivoon tai umpikaivoon. Joissain tapauk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2162: sissa olisi taaja-asutuksenkin keskellä mahdollista   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2163: käyttää kompostointia, jolla vältettäisiin eräät
2164: vesiviemäröinnin haitat. Kunnalliset terveyden-                    Aikooko Hallitus varmistaa, että asian-
2165: huollon valvontaviranomaiset eivät kuitenkaan                   omaiset viranomaiset antavat kiinteistö-
2166: ole halukkaita myöntämään lupia kompostoin-                     kohtaisesta kompostoinnista uusimpaan
2167: tiin. Tähän on eräänä syynä, että käytettävissä ei              tietoon ja nykyaikaisiin menetelmiin pe-
2168: ole virallisia normeja, joiden mukaan voitaisiin                rustuvat normit, joita terveydenhuollon
2169: antaa riittävän yksityiskohtaiset määräykset.                   paikallisviranomaiset voivat käyttää poh-
2170:                                                                 jana omassa päätöksenteossaan?
2171: 
2172:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
2173: 
2174:                                           Jouni ]. Särkijärvi
2175: 
2176: 
2177: 
2178: 
2179: 428400239)
2180: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 10
2181: 
2182: 
2183: 
2184: 
2185:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2186: 
2187:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jestöt ovat julkaisseet tällaisia ohjeita ja neuvoja
2188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja ne ovat terveyslautakuntien käytettävissä. Pai-
2189: olette 3 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-         kalliset terveystarkastajat tuntevat kompostoinnin
2190: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       pääperiaatteet ja pystyvät neuvomaan kompos-
2191: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tointiin liittyvissä käytännön kysymyksissä.
2192: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-
2193:                                                           Ympäristöministeriössä valmistellaan parhail-
2194: sestä n:o 10:
2195:                                                        laan kompostointia koskevia ohjeita. Ohjeet pe-
2196:            Aikooko Hallitus varmistaa, että asian-     rustuvat ministeriön rahoittamaan, Helsingin yli-
2197:         omaiset viranomaiset antavat kiinteistö-       opiston yleisen mikrobiologian laitoksen suoritta-
2198:         kohtaisesta kompostoinnista uusimpaan          maan tutkimukseen kompostointiin liittyvistä
2199:         tietoon ja nykyaikaisiin menetelmiin pe-       teknistieteellisistä asioista. Tutkimuksen perus-
2200:         rustuvat normit, joita terveydenhuollon        teella laaditaan erilliset ohjeet sekä kiinteistön-
2201:         paikallisviranomaiset voivat käyttää poh-      haitijoille että jätehuoltoviranomaisille kompos-
2202:         jana omassa päätöksenteossaan?                 tointitoiminnan valvontaa varten. Ohjeissa mää-
2203:                                                        ritellään asianmukaisen kompostoinnin edelly-
2204:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tykset sekä annetaan ohjeita siitä, miten kompos-
2205: ti seuraavaa:                                          tointia tulee hoitaa ja mitä jätteitä siinä voidaan
2206:                                                        kompostoida. Kompostointiohjeet tulevat koske-
2207:    Terveydenhuoltoasetuksen 77 §:n nojalla saa
2208:                                                        maan puutarhajätteitä, talousjätteitä sekä käymä-
2209: väestökeskuksessa terveyslautakunnan luvalla
2210:                                                        läjätteitä ja ne annetaan jätehuoltolainsäädännön
2211: kiinteät ja nestemäiset jätteet koota hoidettuun
2212:                                                        nojalla.
2213: kompostiin, jos se voi tapahtua likaamatta maata
2214: taikka pilaamatta kaivoa, vedenottopaikkaa tai            Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
2215: uimarantaa. Jätteiden kompostoimista voidaan           kaan komposteja koskevien viranomaisten laati-
2216: pitää jätehuoltolain 14 §:n tarkoittamana oma-         mien teknisten normien puute ei sinänsä ole
2217: toimisena jätteiden käsittelymenetelmänä, jolloin      ollut syynä paikallisten viranomaisten halutto-
2218: ao. asuinkiinteistö voidaan hakemuksesta jättää        muuteen myöntää kompostointilupia, vaan syynä
2219: järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle.           on ollut kompostien valitettavan usein todettu
2220:    Talousjätteiden kompostointia koskevia ohjeita      huono hoitaminen. Myös järjestetyn jätteenke-
2221: ja erilaisia asianmukaisia teknisiä ohjeita on ny-     räyksen yleistyminen on usein puoltanut kom-
2222: kyisin runsaasti saatavissa. Useat yritykset ja jär-   posteista luopumista.
2223: 
2224:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1984
2225: 
2226:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
2227:                                       1984 vp. -     KK n:o 10                                        3
2228: 
2229: 
2230: 
2231: 
2232:                                Till Riksdagens Herr Talman
2233:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hälsovårdsnämnderna. De lokala hälsovårdsin-
2234: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        spektörerna känner komposteringens huvudprin-
2235: av den 3 februari 1984 tili vederbörande medlem      ciper och kan ge råd i praktiska frågor i anslut-
2236: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ning tili komposteringen.
2237: riksdagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål           Miljöministeriet utarbetar för närvarande an-
2238: nr 10:                                               visningar om kompostering. Anvisningarna
2239:                                                      grundar sig på en undersökning gäliande tek-
2240:             Ämnar Regeringen se tili att vederbö-    niskvetenskapliga frågor i anslutning tili kompos-
2241:          rande myndigheter i fråga om komposte-      teringen. Denna undersökning har finansierats av
2242:          ring per fastighet utfärdar normer, som     ministeriet och utförts av Helsingfors universitets
2243:          grundar sig på den nyaste kunskapen och     institution för alimän mikrobiologi. På grundva-
2244:          moderna metoder och som hälsovårds-         len av undersökningen utarbetas särskilda anvis-
2245:          myndigheterna på det lokala planet kan      ningar såväl för fastighetsinnehavare som för
2246:          ha som utgångspunkt i sitt eget besluts-    avfalishanteringsmyndigheterna i fråga om över-
2247:          fattande?                                   vakningen av komposteringsverksamheten. 1 an-
2248:                                                      visningarna definieras förutsättningarna för en
2249:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     sakenlig kompostering samt ges föreskrifter om
2250: anföra följande:                                     hur komposteringen skall skötas och vilka avfali
2251:    Med stöd av 77 § hälsovårdsförordningen kan       som kan komposteras. Komposteringsanvisning-
2252: fast och flytande avfali med hälsovårdsnämndens      arna kommer att gälla trädgårdsavfali, hushålis-
2253: tilistånd samlas i kompost, om det kan ske utan      avfall samt toalettavfall, och de utfärdas med
2254: att marken förorenas eller brunn, vattentäkt eller   stöd av anfallshanteringslagstiftningen. Enligt so-
2255: badstrand fördärvas. Kompostering av avfall kan      cial- och hälsovårdsministeriets uppfattning har
2256: anses som i 14 § lagen om avfallshantering           avsaknaden av tekniska normer, som skulie ha
2257: avsedd avfallsbehandling på eget initiativ. Bo-      utarbetats av myndigheterna i fråga om kompos-
2258: stadsfastigheten i fråga kan då på ansökan läm-      ter, i och för sig inte varit orsak tili de lokala
2259: nas utanför den ordnade avfalistransporten. An-      myndigheternas obenägenhet att bevilja kompos-
2260: visningar om kompostering av hushållsavfali och      teringstilistånd, utan otsaken har varit att kom-
2261: sakenliga tekniska anvisningar av olika slag finns   posterna beklagligtvis ofta konstaterats vara illa
2262: numera att tillgå i stor utsträckning. Många         skötta. Dessutom har den ordnade avfallsinsam-
2263: företag och organisationer har publicerat dylika     lingen blivit alit alimännare, vilket även ofta har
2264: anvisningar och råd. Dessa kan även användas av      taiat för att komposterna borde slopas.
2265:     Helsingfors den 14 mars 1984
2266: 
2267:                                                                            Minister Vappu Taipale
2268:                                                1984 vp.
2269: 
2270: Kirjallinen kysymys n:o 11
2271: 
2272: 
2273: 
2274: 
2275:                                    Sasi ym.: Veron viivästyskoron määrästä
2276: 
2277: 
2278:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2279: 
2280:    Veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta anne-      tuolloinkin vuotuinen korko viivästyneelle verolle
2281: tun lain (145/ 1976) mukaan peritään mm. val-         21,6 prosenttia.
2282: tionveron määräaikana maksamisen laiminlyön-            Rikoslain 38 luvun 10 §:n 2 momentin mu-
2283: nistä viivästyskorkoa ja jäämämaksua. Mainitun        kaan "jos luottolaitos tai joku muu on muuten
2284: lain 2 §:n mukaan viivästyskorko on yksi markka       velanannossa ottanut tai itselleen tai toiselle
2285: kultakin täydeltä sadalta markalta jokaiselta aika-   edustanut korkoa tai muuta hyvitystä huomatta-
2286: valta kalenterikuukaudelta eräkuukauden alusta        vasti yli julkisen valvonnan alaisten luottolaitos-
2287: kuitenkin vähintään neljä markkaa. Viivästyskor-      ten samanlaisessa velanannossa korkoa koskevan
2288: ko on siis 12 prosenttia kuukaudelta tai sen          sopimuksen syntymisen aikaan yleensä käyvän
2289: osalta. Jäämämaksun suuruus on mainitun lain 7        koron" tuomitaan rangaistukseen koron kiskon-
2290: §:n mukaan puolet viivästyskoron määrästä eli         nasta.
2291: siis kuusi prosenttia.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2292:                                                       tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2293:    Näin ollen mikäli henkilö joutuu esimerkiksi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2294: valmistuneen verotuksen johdosta maksamaan            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2295: valtiolle lisää joulukuun 10 päivänä 1 000 mark-
2296: kaa ja maksaakin mainitun summan vasta tam-                     Onko Hallituksen mielestä 20-50
2297: mikuun 2 päivänä, joutuu hän maksamaan kor-                  prosentin vuotuisen koron ottamista ve-
2298: koa veron määrälle 18 prosenttia sekä joulukuul-             lasta pidettävä koron kiskomisena, ja jos
2299: ta että tammikuulta eli yhteensä 30 markkaa.                 on,
2300: Koska korkopäiviä on ollut kaiken kaikkiaan 22                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2301: mainittuna ajanjaksona, muodostuu vuotuiseksi                ryhtyä, jotta valtiovalta ei harjoittaisi sel-
2302: koroksi 49 prosenttia. Mikäli veronmaksaja mak-              laista toimintaa, josta yksityinen kansalai-
2303: saisi veronsa tammikuun viimeisenä päivänä, olisi            nen on tuomittava rangaistukseen?
2304: 
2305:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2306: 
2307:          Kimmo Sasi                      Aino Pohjanoksa                 Pekka Löyttyniemi
2308:          Toivo T. Pohjala                Heikki Järvenpää                Ben Zyskowicz
2309:          Ilkka Suominen                  Erkki Moisander                 Aila Jokinen
2310:          Sirpa Pietikäinen               Liisa Hilpelä                   Ritva Laurila
2311:          Iiro Viinanen                   Pirjo Rusanen                   Helena Pesola
2312:          Eva-Riitta Siitonen             Kaarina Dromberg                Saara Mikkola
2313:          Eeva Turunen                    Martti Tiuri                    Tuulikki Petäjäniemi
2314:          Lea Kärhä                       Helge Saarikoski                Anna-Kaarina Louvo
2315:                                          Riitta Jouppila
2316: 
2317: 
2318: 
2319: 
2320: 428400219W
2321: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 11
2322: 
2323: 
2324: 
2325: 
2326:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2327: 
2328:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kiskomisena. Kysymyksen perusteluissa on esitet-
2329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ty esimerkkejä tilanteista, joissa viivästysseuraa-
2330: olette 7 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-          mukset maksuajankohdasta riippuen vastaavat
2331: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        noin 50 prosentin ja noin 20 prosentin vuotuista
2332: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         korkoa.
2333: Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta              Veron jäämämaksu on ennen muuta tarkoitet-
2334: kysymyksestä n:o 11:                                    tu veron määräaikana maksamatta jättämisen
2335:                                                         sanktioksi.
2336:           Onko Hallituksen mielestä 20-50
2337:        prosentin vuotuisen koron ottamista ve-            Jos verovelvollinen ei ole määräajassa täyttänyt
2338:        lasta pidettävä koron kiskomisena, ja jos        lailla säädettyä maksuvelvollisuuttaan, ei kysymys
2339:        on,                                              ole velaksiannosta, vaan veronmaksun laimin-
2340:           mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo           lyönnistä. Veron viivästysseuraamuksia ei siten
2341:        ryhtyä, jotta valtiovalta ei harjoittaisi sel-   pitäisi rinnastaa luottolaitosten perimiin viiväs-
2342:        laista toimintaa, josta yksityinen kansalai-     tyskorkoihin, vaikka veron viivästysseuraamuksil-
2343:        nen on tuomittava rangaistukseen?                la osaltaan korvataan myös valtiolle ja muille
2344:                                                         veronsaajille verotulojen kertymisen viivästymi-
2345:                                                         sestä aiheutuvia korkotappioita.
2346:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
2347: ti seuraavaa:                                              Veron viivästysseuraamusten tuleekin olla tiu-
2348:                                                         kempia kuin yleisesti perittävät viivästyskorot.
2349:    Verolainsäädännössä on yksityiskohtaisesti           Koska julkisyhteisöjen toiminta olennaisilta osil-
2350: säännelty verovelvollisuudesta ja veron suoritta-       taan perustuu verotuksella koottuihin tuloihin,
2351: misesta. Jos verovelvolliselta verovuonna ennak-        on välttämätöntä, että näiden tulojen määräai-
2352: koperintälain {418/59) mukaan pidätetyt tai kan-        kainen ja tasainen kertyminen varmistetaan teke-
2353: nettavaksi määrätyt ennakot eivät riitä hänelle         mällä veron maksaminen myöhässä taloudellisesti
2354: määrättyjen verojen ja kansaneläkevakuutusmak-          kannattamattomaksi. Samaan on pyritty säätä-
2355: sujen suoritukseksi on puuttuva osa verotuslain         mällä, etteivät veron viivästyskorko ja jäämämak-
2356: (482/58) 109 §:n mukaan perittävä verovelvolli-         su ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. Veron-
2357: selta veronkannossa. Verojen kantoeristä määrää         saajat eivät voi vaarantaa tulojensa kertymistä
2358: lain 112 §:n mukaan valtiovarainministeriö.             ajallaan. Suurin osa veronsaajien verotuloista ker-
2359: Määräykset muun muassa valtion-, kunnallis- ja          tyy yrityksiltä. Tämän vuoksi on tärkeätä, että
2360: kirkollisveron sekä kansaneläkevakuutusmaksun           veronmaksun laiminlyönnin seuraamukset ovat
2361: ja sairausvakuutusmaksun kantoeristä ja suoritta-       niin ankarat, ettei veronmaksua lykättäisi keino-
2362: misajankohdista sisältyvät eräiden verojen ja           na saada tavanomaisia rahoituskeinoja edullisem-
2363: maksujen suorittamisesta annettuun valtiovarain-        min luottoa veronsaajilta. Koska viivästysseuraa-
2364: ministeriön päätökseen {529/79), jota on viimek-        musjärjestelmän tarkoituksena on saada verovel-
2365: si muutettu 22 päivänä heinäkuuta 1982 anne-            volliset maksamaan veronsa ajoissa, ovat seuraa-
2366: tulla päätöksellä (593/82). Jos verovelvollinen         mukset maksuhaluttomuudesta johtuvista lyhyt-
2367: laiminlyö hänelle maksuunpantujen verojen ja            aikaisista laiminlyönneistä suhteellisen ankarat.
2368: maksujen suorittamisen säädetyssä määräajassa           Jos laiminlyönti johtuu verovelvollisen todellises-
2369: peritään laiminlyönnistä viivästyskorkoa ja jäämä-      ta maksukyvyttömyydestä, jolloin perintä tapah-
2370: maksua veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta          tuu vasta pidemmän ajan kuluttua, viivästysseu-
2371: annetun lain (145/76) mukaisin edellytyksin.            raamukset vuotuiseksi koroksi muutettuina lieve-
2372:    Kirjallisessa kysymyksessi;i on veron jättäminen     nevät. Kysymyksen perusteluissa mainitussa esi-
2373: maksamatta määräaikana rinnastettu velan saa-           merkkitilanteessa olisi vuotuinen korko 16 pro-
2374: miseen valtiolta ja katsottu, että vuotuiseksi ko-      senttia, jos maksu tapahtuisi vuoden kuluttua
2375: roksi muutettuna 20-50 prosentin viivästysseu-          eräpäivästä ja enää 14 prosenttia, jos maksu
2376: raamusten perimistä verolle voitaisiin pitää koron      tapahtuisi kahden vuoden kuluttua.
2377:                                        1984 vp.   -   KK n:o 11                                        3
2378: 
2379:    Viivästysseuraamusjärjestelmällä pyritään kat-     kaan. Vuosina 1976-1981 jäämät kasvoivat vain
2380: tamaan myös verojäämien perimisestä aiheutuvia        1,6-kertaisiksi eli 2 012 miljoonasta markasta
2381: erityisiä kustannuksia. Nykyiseen seuraamusjär-       3 272 miljoonaan markkaan. Tiukennettu viiväs-
2382: jestelmään siirryttiin vuonna 1976, jolloin otet-     tysseuraamusjärjestelmä hidasti yksittäisistä teki-
2383: tiin yleisesti käyttöön jo aikaisemmin liikevaihto-   jöistä eniten verojäämien kasvua. Viime vuosina
2384: verotuksessa sovellettu seuraamusten kuukausit-       on verojäämien vuosittainen kasvu pysynyt 5, 5-
2385: tainen laskutapa. Teknisten etujen ohella saavu-      11,4 prosentin välillä.
2386: tettiin myös lyhytaikaisissa veronmaksun viiväs-
2387: tystapauksissa kohtuullinen kustannusvastaavuus.         Edellä olevasta käy ilmi, etteivät veronmaksun
2388:     Veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta anne-     laiminlyönnistä johtuvat viivästyskorot ja jäämä-
2389: tun lain voimassaoloaikana on verojäämien kasvu       maksut ole rinnastettavissa velasta perittävään
2390: merkittävästi hidastunut. Vuosina 1971-1976           korkoon. Yksityinen kansalainen ei niin ikään ole
2391: verojäämät lisääntyivät nelinkertaisiksi eli 509      veronsaajan asemassa. Valtiovalta ei näin ollen
2392: miljoonasta markasta 2 012 miljoonaan mark-           syyllisty kysymyksessä viitatmun menettelyyn.
2393: 
2394:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
2395: 
2396:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
2397: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 11
2398: 
2399: 
2400: 
2401: 
2402:                                 Till Riksdagens Herr Talman
2403: 
2404:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av dröjsmålet beroende på tidpunkten för inbe-
2405: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          talningen motsvarar en årlig ränta om ca 50
2406: av den 7 februari 1984 tili vederbörande medlem        procent och ca 20 procent.
2407: av statsrådet översänt avskrift av följande av
2408:                                                          Restavgift för skatt är framför allt avsedd att
2409: riksdagsman Kimmo Sasi m.fl. undertecknade
2410:                                                        vara en påföljd för underlåtenhet att betala skatt
2411: skriftliga spörsmål nr 11:
2412:                                                        inom fastställd tid.
2413:           Anser Regeringen att en årlig ränta på          Om den skattskyldige ime inom utsatt tid har
2414:        skuld om 20-50 procent är att betrakta          uppfyllt- sin i lag stadgade betalningsskyldighet
2415:        som ocker och om så är,                         är det inte fråga om beviljande av kredit utan om
2416:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt     försummelse att betala skatt. Påföljderna av
2417:        att vidta för att inte statsmakten skulle       dröjsmålet bör således inte jämställas med de
2418:        bedriva sådan verksamhet för viiken den         dröjsmålsräntor som kreditanstalterna uppbär,
2419:        enskilda medborgaren bestraffas?                fastän dröjsmålspåföljderna för skatt delvis också
2420:                                                        används för att ersätta staten och andra skatteta-
2421:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gare för ränteförluster, som har förorsakats av att
2422: anföra följande:                                       skatteintäkterna har försenats.
2423:    I skattelagstiftningen är skattskyldigheten och        Dröjsmålspåföljderna för skatt bör också vara
2424: erläggandet av skatt reglerade i detalj. Om det        strängare än de dröjsmålsräntor som i allmänhet
2425: förskott som under skatteåret har innehållits från     uppbärs. Eftersom de offentligrättsliga samfun-
2426: den skattskyldiges inkomster eller påförts honom       dens verksamhet tili väsemlig del bygger på
2427: enligt lagen om förskottsuppbörd (418/59) inte         inkomster som fås genom beskattning, är det
2428: räcker tili för betalning av de skatter och folkpen-   oundgängligt att man försäkrar sig om att dessa
2429: sionspremier som han har ålagts att betala skall       inkomster inflyter på bestämd tid och kontinuer-
2430: återstoden enligt 109 § beskattningslagen (4821        ligt genom att göra det ekonomiskt olönsamt att
2431: 58) vid uppbörden uppbäras hos den skattskyldi-        betala skatten för sent. Detsamma har man också
2432: ge. Uppbördsraterna för skatt bestäms enligt           försökt uppnå genom att stadga att dröjsmålsrän-
2433: lagens 112 § av finansministeriet. Bestämmelser-       ta och restavgift på skatt inte är avdragsgilla vid
2434: na om uppbördsraterna och tidpunkten för erläg-        inkomstbeskattningen. Skattetagarna kan inte ta
2435: gandet av bl.a. stats-, kommunal- och kyrkoskatt       risken att deras inkomster inte inflyter i rätt tid.
2436: samt folkpensionspremie och sjukförsäkringspre-        Största delen av skattetagarnas skatteinkomster
2437: mie ingår i finansministeriets beslut om erläg-        erläggs av företag. Det är därför viktigt att
2438: gande av vissa skatter och avgifter (529/79), som      påföljderna för försummad skattebetalning är så
2439: senast har ändrats genom beslut av den 22 juli         stränga, att inte skattebetalningen uppskjuts som
2440: 1982 (593/82). Om den skattskyldige försummar          ett medel att på ett fördelaktigare sätt än genom
2441: att inom fastställd tid erlägga de skatter och         vanliga finansieringsmetoder få kredit av skatte-
2442: avgifter som har debiterats honom uppbärs för          tagarna. Eftersom syftet med systemet med dröjs-
2443: försummelsen dröjsmålsränta och restavgift enligt      målspåföljd är att få den skattskyldige att betala
2444: förutsättningarna i lagen om dröjsmålsräma och         sin skatt i tid är påföljderna för kortvariga
2445: restavgift på skatt ( 145/76).                         försummelser, som beror på betalningsovillighet,
2446:    I spörsmålet har underlåtenhet att betala skatt     jämförelsevis stränga. Om försummelsen beror på
2447: på fastställd tid jämställts med att få lån av         den skattskyldiges faktiska oförmåga att betala, i
2448: staten och spörsmålsställarna anser att uppbörden      vilket fall uppbörden sker först efter en längre
2449: av dröjsmålspåföljderna, som omräknade tili års-       tid, blir dröjsmålspåföljderna, omräknade i årlig
2450: ränta motsvarar 20-50 procent, kan betraktas           ränta, lindrigare. I det exempelfall som nämns i
2451: som ocker. I motiveringen tili spörsmålet har          motiveringen tili spörsmålet skulle årsräntan vara
2452: framlagts exempel på situationer, där påföljderna      16 procent, om betalningen sker ett år efter
2453:                                         1984 vp. -     KK n:o 11                                       5
2454: 
2455: förfaliodagen, och bara 14 procent om inbetal-         fyrdubbla, dvs. från 509 milj. mk tili 2 012 milj.
2456: ningen sker efter två år.                              mk. Åren 1976-1981 växte resterna bara 1,6
2457:    Genom systemet med påföljd av dröjsmål              gånger, dvs. från 2 012 milj. mk tili 3 272
2458: försöker man också täcka de specielia kostnader        milj. mk. Det skärpta systemet i fråga om påfölj-
2459: som föranleds av uppbörden av skatterester. Det        derna av dröjsmål var den enskilda åtgärd som
2460: nuvarande påföljdssystemet infördes år 1976.           mest bromsade tiliväxten av skatterester. Under
2461: Härvid började man allmänt tiliämpa det redan          de senaste åren har den årliga ökningen av
2462: tidigare i omsättningsbeskattningen använda sys-       skatteresterna håliit sig melian 5, 5 och 11,4
2463: temet att beräkna av påföljderna för varje må-         procent.
2464: nad. Utöver de tekniska fördelarna uppnådde               Av ovanstående framgår, att dröjsmålsräntor
2465: man också i fråga om kortvariga dröjsmål med           och restavgift, som beror på försummad skattebe-
2466: skattebetalningen en rimlig kostnadsansvarighet.       talning, inte kan jämföras med den ränta som
2467: Under den tid lagen om dröjsmålsränta och              uppbärs på skuld. Den enskilda medborgaren är
2468: restavgift på skatt har varit i kraft har skatteres-   inte helier i samma stälining som skattetagaren.
2469: terna ökat avsevärt långsammare än förut. Under        Statsmakten gör sig således inte skyldig tili ett
2470: åren 1971-1976 ökade skatteresterna tili det           sådant förfarande som åsyftas i spörsmålet.
2471:      Helsingfors den 9 mars 1984
2472: 
2473:                                                                             Minister Pekka Vennamo
2474: 
2475: 
2476: 
2477: 
2478: 428400219W
2479:                                                1984 vp.
2480: 
2481: Kirjallinen kysymys n:o 12
2482: 
2483: 
2484: 
2485: 
2486:                                   P. Leppänen: Kuntootuslomien epäkohdista
2487: 
2488: 
2489:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2490: 
2491:    Hyvin huomattava määrä ihmisiä määrätään             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2492: kuntoutukseen vuosittain, mikä on hyvä asia.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2493: Kuntootuslaitoksena voi olla jokin uskonnollisen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2494: piirin omistama laitos, joissa on yleensä omat ns.   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2495: säännöt, joita kaikki eivät voi hyväksyä, esim.
2496: hartaushetket.                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2497:   Jos taasen henkilö kieltäytyy vastaanottamasta            ryhtyä estääkseen ettei näitä ns. pakko-
2498: ko. kuntoutusta, voi hän menettää korvauksen.               syötettyjä kuntootuksia pääse syntymään?
2499: 
2500:    Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2501: 
2502:                                           Pekka Leppänen
2503: 
2504: 
2505: 
2506: 
2507: 4284002253
2508: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 12
2509: 
2510: 
2511: 
2512: 
2513:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2514: 
2515:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Laitoskuntoutus voidaan keskeyttää paitsi kun-
2516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toutettavan pyynnöstä myös milloin kuntoutetta-
2517: olette 7 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-      van terveydentila muuttuu siten, että kuntoutus-
2518: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    toimenpiteet käyvät liian rasittaviksi taikka ter-
2519: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     veydelle vaarallisiksi. Laitoskuntoutuksen keskey-
2520: Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    tymisen syynä voi olla lisäksi se, että kuntoutetta-
2521: symyksestä n:o 12:                                  va muusta syystä, tavallisimmin alkoholin liika-
2522:                                                     käytön seurauksena on siinä kunnossa, ettei kun-
2523:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       touttaminen ole mahdollista taikka että toimen-
2524:        ryhtyä estääkseen ettei näitä ns. pakko-     piteestä ei ole odotettavissa hyötyä.
2525:        syötettyjä kuntoutuksia pääse syntymään?        Kuntoutuslaitoksilla on omat järjestyssääntön-
2526:                                                     sä ja päiväjärjestyksensä. Laitokset järjestävät
2527:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    kuntoutettaville ohjattua toimintaa, esimerkiksi
2528: ti seuraavaa:                                       hartaustilaisuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä
2529:    Rintamaveteraanien kuntoutukseen pyrkivien       kuntoutuksen tai sen sisällön kanssa. Tällaiseen
2530: määrä on nykyisin suurempi kuin mitä valtion        toimintaan osallistuminen on kaikissa kuntoutus-
2531: tulo- ja menoarvion rajoissa on ollut mahdollista   laitoksissa täysin vapaaehtoista eikä niistä pois
2532: kuntouttaa. Kuntien ja kuntainliittojen terveys-    jäämisellä ole mitään merkitystä harkittaessa
2533: lautakunnat ovat valinneet hakijoiden joukosta      mahdollista kuntoutuksen keskeyttämistä.
2534: kuntoutukseen pääsevät. Valinnassa on otettu           Mikäli kuntoutus on keskeytetty siitä syystä,
2535: huomioon kuntoutettavien yksilöllinen kuntou-       että kuntoutettava ei ole osallistunut hartaustilai-
2536: tustarve. Annettaessa lähete kuntoutuslaitokseen    suuteen, taikka kuntoutuksen jatkumisen edelly-
2537: on lisäksi pyritty huomioimaan mahdollisuuksien     tykseksi on asetettu hartaustilaisuuteen osallistu-
2538: mukaan kuntoutettavan toivomukset.                  minen, menettely on ollut virheellistä.
2539: 
2540:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
2541: 
2542:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
2543:                                        1984 vp. -     KK n:o 12                                         3
2544: 
2545: 
2546: 
2547: 
2548:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2549: 
2550:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Rehabilitering i anstalt kan avbrytas såväl på
2551: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         den rehabiliterades önskan som i det fall att hans
2552: av den 7 februari 1984 tili vederbörande medlem       hälsotilistånd ändras så, att rehabiliteringsåtgär-
2553: av statsrådet översänt avskrift av följande av        derna blir alitför ansträngande elier ävenryrar
2554: riksdagsman Pekka Leppänen undenecknade               hälsan. En ytterligare anledning tili avbrott i
2555: spörsmål nr 12:                                       rehabilitering i anstalt kan vara, att personen av
2556:                                                       annan orsak, oftast tili följd av alkoholmissbruk,
2557:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        är i sådan kondition att rehabilitering inte är
2558:        i syfte att hindra uppkomsten av s.k.          möjlig elier att åtgärden inte kan väntas medföra
2559:        tvångsmatad rehabilitering?                    någon nytta.
2560:                                                          Rehabiliteringsanstalterna har sina egna ord-
2561:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningsstadgar och sin dagordning. Anstalterna
2562: anföra följande:                                      ordnar ledd verksamhet, exempelvis andaktsstun-
2563:    Antalet personer som söker sig tili frontvetera-   der, som ingenting har att göra med rehabilite-
2564: nernas rehabilitering är för närvarande större än     ringen elier dess innehåll. 1 samtliga rehabilite-
2565: det antal som kunnat rehabiliteras inom ramen         ringsanstalter är deltagandet i sådan verksamhet
2566: för statsförslaget. Kommunernas och kommu-            helt friviliigt. Om någon uteblir från dessa har
2567: nalförbundens hälsovårdsnämnder har bland sö-         detta ingen betydelse då man överväger ett
2568: kandena utsett dem som kan få rehabilitering.         eventuellt avbrott i hans rehabilitering.
2569: Vid valet har man beaktat det individuelia reha-         Har rehabilitering avbrutits på grund av att
2570: biliteringsbehovet. Dessutom har man i mån av         någon inte deltagit i andaktsstund eller har
2571: möjlighet försökt ta hänsyn tili personliga önske-    deltagande i andaktsstund ställts som villkor för
2572: mål, då man skrivit ut en remiss tili rehabilite-     fortsatt rehabilitering, har förfarandet varit orik-
2573: ringsanstalten.                                       tigt.
2574: 
2575:    Helsingfors den 9 mars 1984
2576: 
2577:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
2578:                                                   1984 vp.
2579: 
2580: Kirjallinen kysymys n:o 13
2581: 
2582: 
2583: 
2584: 
2585:                                      Kortesalmi: Siian rysäpyyntikiellosta Tornionjoen suualueella
2586: 
2587: 
2588:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2589: 
2590:    Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi on        lohia virran mukana laskertavilla ajoverkoilla.
2591: kirjalliseen kysymykseen n:o 73/1983 vp. vastan-         Lohen ja taimenen pyynti on Tornionjokialueella
2592: nut, ''että Tornionjoen lohikannan pelastamisek-         rajajokikomission päätöksen jälkeen villiintynyt
2593: si on pikaisesti saatava lohen nousu tehostu-            täysin. Lapin kalastuspiirin kalastustoimiston pii-
2594: maan". Tässä tarkoituksessa suomalais-ruotsalai-         ribiologi Olli Tuunainen on 29.1.1984 Kemissä
2595: nen rajajokikomissio rauhoitti joen suualueen            Tornionjoen kalastuksesta mm. todennut, että
2596: seisoviita pyydyksiltä 1.5.-15.6. väliseksi ajaksi       ''viimeiset emotaimenet varastetaan vaikka ka-
2597: V. 1983.                                                 lanviljelijöiden sumpusta ellei oma laiton kutu-
2598:    Rauhoitusta perusteltiin sillä, että tällöin jo-      pyynti onnistu''.
2599: keen nousee runsaammin suurikokoista ja perin-              Jo aikaisemmin mainitun kirjallisen kysymyk-
2600: töainekseltaan arvokasta kalaa. Luonnonkantojen          sen vastauksessa maa- ja metsätalousministeri
2601: säilyttämisen tärkeyttä korostettiin myös sillä,         Toivo Yläjärvi on todennut, että saalistilaston
2602: että ilman niistä saatavaa mätiä vaaramuu laaja-         mukaan ko. kalastuskielto leikkaa n. 15 %
2603: mittainen lohenviljely.                                  kalastajien saaliista. Kalastajille ei ole millään
2604:    Ennen suomalais-ruotsalaisen rajajokikomis-           lailla korvattu 1 112 kuukauden aikaista saaliin
2605: sion v. 1983 tekemää jokisuualueen kalastuskiel-         menetystä. Kaiken lisäksi Tornionjoen luonnon-
2606: toa lohen mätiä saatiin Tornionjoelta runsaasti.         varaisen lohikannan mädinhankinta on jokisuu-
2607: Esim. v. 1980 ruotsalaiset lypsivät Tornionjoki-         alueen pyyntirajoituksesta huolimatta lähes täy-
2608: suulta 49,0 litraa lohen mätiä. Samana vuotena           sin epäonnistunut.
2609: suomalaiset saivat itse joesta 45,8 litraa lohen            Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission suo-
2610: hedelmöitettyä mätiä.                                    malaisena kalastusasiantuntijana on ollut ylitar-
2611:    Vuonna 1983, jolloin perintöainekseltaan arvo-        kastaja Pekka Niskanen maa- ja metsätalousmi-
2612: kasta ja suurikokoista lohta olisi pyyntirajoituk-       nisteriöstä.
2613: sen vuoksi pitänyt Tornionjokeen nousta enem-               Tornionjoen suualueella on meressä viisi kah-
2614: män kuin aikaisempina vuosina, ei jokisuualueen          densadan metrin levyistä kalaväylää, joissa kalas-
2615: kalastuskiellon vaikutusta näy mädin hankin-             tus on läpi vuoden kiellettyä. Merialueella lohilla
2616: nassa.                                                   ja muilla vaelluskaloilla on tilaa nousta Tornion-
2617:    Vuonna 1983 ruotsalaisten toimesta hankittiin         jokeen. Jokisuun kalastajat katsovat, että muita
2618: mätiä vain 11,2 litraa ja suomalaisten toimesta          rajoituksia ei jokisuun merialueelle tarvita.
2619: 14,6 litraa. Kyseisen mätimäärän saamiseksi on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2620: kummassakin maassa lypsetty korkeintaan kym-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2621: menkunta naaraslohta.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2622:    Mädinhankinnan heikkoa tulosta ei sovi ihme-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2623: tellä, sillä kalastajat ovat kertoneet, etteivät raja-
2624: jokikomission kalanviljelijät ole ostaneet heille                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2625: tarjottuja eläviä emolohia.                                     ryhtyä, että Tornionjoen kalastussäännön
2626:    Samaan aikaan kun Tornionjoen suualue on                     alaiselle merialueelle ei tänä keväänä ase-
2627: ollut rauhoitettuna seisoviita kalanpyydyksiltä,                teta siian rysäpyyntiä rajoittavaa kalastus-
2628: on itse joessa voitu koko kesän ajan "kulkuttaa"                kieltoa?
2629: 
2630:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2631: 
2632:                                             ]. Juhani Kortesalmi
2633: 4284002350
2634: 2                                      1984 vp. -     KK n:o 13
2635: 
2636: 
2637: 
2638: 
2639:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2640: 
2641:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          että lohikantojen säilymisen kannalta oli välttä-
2642: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mätöntä toimeenpanna mainittu pyyntikielto jo-
2643: olette 7 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-         kisuulla. Vastaava rauhoitus saatettiin lakisäätei-
2644: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sesti voimaan viime kesänä Ruotsissa niiden Poh-
2645: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        janlahteen laskevien jokien suualueilla, joihin
2646: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        lohi vielä voi nousta.
2647: myksestä n:o 13:                                         Kalastuskieltoa harkittaessa kuluvan vuoden
2648:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        osalta ja vastaisuudessa komissio tulee ensisijai-
2649:        ryhtyä, että Tornionjoen kalastussäännön       sesti kiinnittämään huomiota niihin tuloksiin,
2650:        alaiselle merialueelle ei tänä keväänä ase-    joita ko. kalastusrajoituksesta saadaan. Viime
2651:        teta siian rysäpyyntiä rajoittavaa kalastus-   vuoden varsinaiset tulokset saadaan loppukesällä
2652:        kieltoa?                                       suoritettavista sähkökalastuksista, jolloin näh-
2653:                                                       dään ovatko lohen poikastiheydet joessa kasva-
2654:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      neet. Viime kesän lohen jokisaaliit ovat kuiten-
2655: ti seuraavaa:                                         kin lisääntyneet kahteen aikaisempaan vuoteen
2656:                                                       verrattuna, mikä osoittaa lohen nousun parantu-
2657:    Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on         neen.
2658: maiden välisellä sopimuksella (SopS 54/71)
2659:                                                          Lohen mädin hankinta kalanviljelyn tarpeita
2660: vuonna 1971 perustettu yhteinen elin, jonka
2661:                                                       varten osittain epäonnistui viime vuonna sen
2662: toimivaltaan kuuluvat myös kalastusta koskevat
2663:                                                       vuoksi, että jokisuun kalastajat kieltäytyivät tätä
2664: asiat sopimuksessa määritellyllä toimialueella.
2665:                                                       koskevasta yhteistyöstä.
2666: Komission toimivalta on varsin laaja, eikä sen
2667: tarvitse, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta,           Mikäli komissio tekee vastaavan kalastuskieltoa
2668: alistaa päätöksiään hallitusten harkittavaksi.        koskevan päätöksen kuluvan vuoden alkukesäksi,
2669:    Sopimukseen liittyvässä Tornionjoen kalastus-      tulee se koskemaan kiinteitä pyydyksiä eli käy-
2670: alueen kalastussäännössä määritellään lähemmin        tännössä rysäpyydyksiä lukuun ottamatta silakan-
2671: kalastusta koskevat säännökset. Niiden lisäksi        ja muikunpyyntiin tarkoitettuja tiheitä rysiä.
2672: komissio voi kalastussäännön 22 §:n 2 momentin        Näin ollen rajoitus ulottuisi myös siian rysäpyyn-
2673: nojalla tarvittaessa antaa rauhoituspäätöksiä jon-    tiin, koska Tornionjoen kalastusalueen kalastus-
2674: kin kalalajin osalta, silloin kun se ko. lajin        säännössä lohen ja siian rysäpyydykset eivät eroa
2675: säilymisen kannalta on välttämätöntä.                 toisistaan. Viime vuotta koskevassa päätöksessä
2676:    Rajajokikomission viime vuonna tekemä päätös       komissio pyrki vähentämään siian kalastukselle
2677: Tornionjoen suualueen rauhoittamisesta kiinteil-      koituvaa haittaa asettamalla pyyntikiellon suppe-
2678: tä pyydyksiltä alkukesällä perustui siihen tosi-      ammalle alueelle kuin alun perin oli tarkoitettu.
2679: asiaan, että lohen nousu jokeen on vuosi vuodel-      Mainittakoon, että siian pääkalastuskausi on lop-
2680: ta vähentynyt ja joki tuottaa enää murto-osan         pukesällä, jolloin ko. pyyntirajoitusta ei ole.
2681: lohenpoikasia aikaisempaan verrattuna. Tämä              Koska rajajokikomissio tekee mahdollisen pää-
2682: kielteinen kehitys on ollut samanlainen muissa-       töksen itsenäisesti toimivaltansa puitteissa, ei
2683: kin Pohjanlahteen laskevissa vielä luonnontilassa     hallitus pidä aiheellisena saattaa asiaa molempien
2684: olevissa lohijoissa. Näin ollen komissio katsoi,      maiden hallitusten harkittavaksi.
2685: 
2686:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1984
2687: 
2688:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
2689:                                        1984 vp. -     KK n:o 13                                         3
2690: 
2691: 
2692: 
2693: 
2694:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2695: 
2696:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nämnda förbud mot fångst vid älvmynningen.
2697: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Motsvarande fredning bragtes senaste år lagstift-
2698: av den 7 februari 1984 tili vederbörande medlem       ningsvägen i kraft i Sverige för mynningarna av
2699: av statsrådet översänt avskrift av följande av        de älvar som rinner ut i Bottniska viken och i
2700: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål         vilka Iaxen ännu kan stiga upp.
2701: nr 13:                                                   Vid prövning av huruvida fiskeförbud skali
2702:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utfärdas för innevarande år och i framtiden
2703:        för att det havsområde som berörs av           kommer kommissionen att i första hand fästa
2704:        stadgan för fisket vid T orne älv inte         uppmärksamhet vid de resultat som ifrågavaran-
2705:        denna vår skall beläggas med fiskeförbud       de inskränkning i fisket ger. De egentliga resulta-
2706:        som begränsar fångsten av sik med ryssja?      ten för fjolåret erhålis i slutet av sommaren, vid
2707:                                                       det elfiske som då utförs och varvid det blir
2708:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       klarlagt om laxyngeltätheten i älven har ökat.
2709: anföra följande:                                      Laxfångsterna i älven ökade dock senaste som-
2710:                                                       mar, jämfört med de rvå föregående åren, vilket
2711:    Finsk-svenska gränsälvskommissionen är ett ge-     visar att laxens uppstigning har förbättrats.
2712: mensamt organ, som inrättades år 1971 genom
2713:                                                          Anskaffandet av laxrom för fiskodlingsbehov
2714: en överenskommelse melian länderna (FördrS
2715:                                                       misslyckades delvis senaste år på grund av att
2716: 54/71). Tili det område som kommissionens
2717:                                                       älvmynningens fiskare vägrade att samarbeta i
2718: befogenheter gälier hör också ärenden angående
2719:                                                       denna sak.
2720: fiske på ett verksamhetsområde som definieras i
2721: överenskommelsen. Kommissionens befogenhe-               Om kommissionen fattar ett motsvarande be-
2722: ter är tämligen omfattande och den behöver, på        slut om fiskeförbud för försommaren detta år
2723: några undantag när, inte understälia sina beslut      kommer beslutet att gälia fasta redskap, d.v.s. i
2724: regeringarnas prövning.                               praktiken ryssjeredskap, med undantag av täta
2725:    1 stadgan för fisket inom Torne älvs fiskeområ-    ryssjor som är avsedda för fångst av strömming
2726: de i anslutning tili avtalet definieras stadgandena   och siklöja. Restriktionen skulie sålunda utsträck-
2727: angående fisket närmare. Utöver dessa kan kom-        as att gälia också fångst av sik med ryssja,
2728: missionen med stöd av 22 § 2 mom. i fiskestad-        emedan ryssjeredskapen för fångst av lax och sik
2729: gan vid behov utfärda fredningsbeslut för någon       inte skiljs åt i stadgan för fisket inom Torne älvs
2730: fiskart, då detta är nödvändigt för att ifrågava-     fiskeområde. I sitt beslut för senaste år försökte
2731: rande art skali bevaras.                              kommissionen minska de olägenheter som sik-
2732:    Det beslut som gränsälvskommissionen senaste       fisket åsamkas och utfärdade därför fångstförbud
2733: år fattade om att under försommaren freda Torne       för ett mera begränsat område än vad som från
2734: älvs mynning för fasta redskap grundar sig på det     början avsågs. Det må nämnas att huvud-
2735: faktum att alit mindre lax år för år har stigit upp   säsongen för sikfiske infaller i slutet av somma-
2736: för älven och att älven numera producerar endast      ren, varvid ifrågavarande fångstrestriktioner inte
2737: en bråkdel av de laxyngel som den tidigare            gälier.
2738: producerade. Denna negativa utveckling har gälit         Emedan gränsälvskommissionen fattar sitt
2739: också de andra laxälvar som rinner ut i Bottniska     eventuella beslut självständigt inom ramen för
2740: viken och som ännu befinner sig i naturtilistånd.     sina befogenheter anser regeringen det inte moti-
2741: Sålunda ansåg kommissionen att det, för att           verat att understälia ärendet prövning hos vartde-
2742: bevara laxbestånden, var nödvändigt att utfärda       ra landets regering.
2743:      Helsingfors den 12 mars 1984
2744: 
2745:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
2746:                                                1984 vp.
2747: 
2748: Kirjallinen kysymys n:o 14
2749: 
2750: 
2751: 
2752: 
2753:                                   Skinnari: Huonekaluteollisuuden tarvitseman koivun saatavuudesta
2754: 
2755: 
2756:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2757: 
2758:    Huonekaluteollisuuden tuotannon arvo on            Suomesta esimerkiksi Saksan Iiittotasavaltaan
2759: Suomessa lähes 2 miljardia markkaa. Ala työllis-      korkealaatuista erikoiskoivua lähes 20 000
2760: tää yli 17 000 ihmistä. Huonekaluteollisuudella       kuutiometriä vuodessa. Tämä edustaa yli kym-
2761: on mekittävä asema puuraaka-aineen hyödyntäjä-        mentä prosenttia huonekaluteollisuuden erikois-
2762: nä. Edustaabao ala korkeinta mahdollista puun         koivutarpeesta. Nurinkurista on, kun Suomesta
2763: jalostusastetta maassamme.                            joudutaan nyt ostamaan suomalaista koivua Sak-
2764:    Koivu on huonekaluteollisuuden tärkein             san Iiittotasavallasta asti.
2765: raaka-aine. Jo muutaman vuoden ajan on kuiten-           Olisi    nopeasti    selvitettävä,   voitaisiinko
2766: kin huonekaluteollisuus kärsinyt koivupulasta.        korkealaatuisen erikoiskoivun vienti estää. Tämä
2767: Nyt on ollut havaittavissa jopa tuotannon supis-      olisi sekä kansantaloudellisesti että huonekalu-
2768: tuksia pulasta johtuen. Esimerkiksi Lahden ym-        teollisuuden jatkuvien toimintaedellytysten turvaa-
2769: päristön koivua jalostava teollisuus, vaneriteolli-   misen kannalta perusteltua. BBC-vapaakauppaso-
2770: suus mukaan luettuna, saa hankintakautena 83/         pimus ei voine asettaa tähän esteitä. Hallituksen
2771: 84 ostettua tarvitsemastaan järeästä koivusta vain    olisi ryhdyttävä myös muihin toimenpiteisiin,
2772: noin 50 prosenttia.                                   joilla teollisuuden työllisyyttäkin vaarantava koi-
2773:                                                       vupula voidaan estää.
2774:    Järeän koivun saantiin on osaltaan vaikuttanut
2775: puumarkkinoilla vallinnut tilanne metsänomista-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2776: jien ja teollisuuden kesken. Kuitenkin erityisesti    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2777: huonekaluteollisuus on joutunut toteamaan puu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2778: kaupassa muitakin puunostoa vaikeuttavia teki-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2779: jöitä.                                                          Mihin tehokkaisiin toimenpttetsun
2780:    Huonekaluteollisuus tarvitsee korkealaatuista             Hallitus ryhtyy työllisyyttäkin vaaranta-
2781: viilua. Tähän sen on saatava runsaasti järeää                van huonekaluteollisuuden koivupulan
2782: koivua. Vaikka huonekaluteollisuus kamppailee                pikaiseksi ratkaisemiseksi mm. estämällä
2783: puupulan kourissa, niin samanaikaisesti viedään              järeän koivun viennin ulkomaille?
2784: 
2785:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
2786: 
2787:                                             Jouko Skinnari
2788: 
2789: 
2790: 
2791: 
2792: 428400202B
2793: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 14
2794: 
2795: 
2796: 
2797: 
2798:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2799: 
2800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tukset toimeenpanna koivun vientikieltoa tai
2801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          -rajoituksia vain EEC:n alueelle. Yleinen vienti-
2802: olette kirjeellänne 7 päivänä helmikuuta 1984          kielto tai -rajoitus tulisi puolestaan alistaa EFTA-
2803: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        neuvoston etukäteiskäsittelyyn ja mahdolliseen
2804: vastattavaksi kansanedustaja Skinnarin seuraavan       GATT-tarkasteluun.
2805: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 14:                 Suomen raakapuun vienti on vähentynyt 1980-
2806:            Mihin tehokkaisiin toimenpttetslln          luvun alkupuolella jyrkästi. Kun raakapuun vien-
2807:         Hallitus ryhtyy työllisyyttäkin vaaranta-      nin kokonaismäärä vielä vuonna 1981 oli n. 2,5
2808:         van huonekaluteollisuuden koivupulan           milj m 3 oli se vuonna 1983 enää runsaat 0,5
2809:         pikaiseksi ratkaisemiseksi mm. estämällä       milj. m 3 • Koivutukkien viennin kokonaissmäärä
2810:         järeän koivun viennin ulkomaille?              on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: vuonna
2811:                                                        1981 7 600 m 3 , vuonna 1982 3 700 m 3 ja
2812:                                                        vuonna 1983 5 400 m 3 • Koivutukin viennin ko-
2813:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          konaismäärää ja osuutta raakapuun viennistä on
2814: seuraavaa:                                             edellä olevan perusteella pidettävä vähäisenä.
2815:    Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun             Kysymyksessä tarkasteltu huonekaluteollisuu-
2816: turvaamisesta annetun lain (157 /74) nojalla voi-      den koivupula näyttääkin ensisijaisesti johtuvan
2817: daan kansainvälisten sopimusvelvoitteittemme           omien puumarkkinoittemme vallitsevasta yleis-
2818: sallimissa rajoissa rajoittaa tavaroiden tuontia ja    tilanteesta.
2819: vientiä ulkomaankaupan häiriöttömän toimin-
2820: nan, tasapainoisen taloudellisen kasvun, työlli-           Puukaupan osapuolten eli Maataloustuottajain
2821: syyden, tuotannollisen toiminnan ja maksutaseen        Keskusliiton ja Teollisuuden Puuyhdistyksen vä-
2822: turvaamiseksi.                                         lillä vallinneiden raakapuun hintatasoa ja muita
2823:                                                        keskeisiä puumarkkinakysymyksiä koskeneista
2824:    GATT-yleissopimus samoin kuin EFTA-kon-
2825:                                                        erimielisyyksistä johtuen puukauppatilanne oli
2826: ventio kieltävät periaatteessa vientikieltojen ja
2827:                                                        vuonna 1983 lukkiintunut alkusyksyyn saakka.
2828: -rajoitusten soveltamisen jäsenvaltioidensa kes-
2829:                                                        Osapuolten välillä ei päästy hankintavuoden
2830: ken. GATT-sopimuksen XI artiklan mukaan
2831:                                                        1983/84 alkuun eli 1.7.1983 mennessä sopimuk-
2832: vientirajoitukset voivat tilapäisesti tulla kysymyk-
2833:                                                        seen puun suositushinnoista.
2834: seen vientimaalle olennaisen tuotteen kriittiseksi
2835: käyneen pulan helpottamiseksi tai poistamiseksi.           Kun puukaupan osapuolet hallituksen osittai-
2836: GATT-sopimuksen nojalla ei vientirajoituksia            sella myötävaikutuksella saivat keskenään aika-
2837: voida kuitenkaan ottaa käyttöön selektiivisesti ts.    naan 7.11.1983 julkistetun yhteisen esityksen
2838: vain joihinkin maihin kohdistuvina. EFTA-kon-          puun hintasuosituksiksi ajalle 1.11.1983-
2839: vention 20 artiklan mukaan jäsenvaltio voi ryhtyä      31. 3. 198 5, on puumarkkinoiden lukkiintunut
2840: vientirajoitusten tyyppisiin järjestelyihin, jos sen   tilanne toistaiseksi lauennut ja leimaustoiminta
2841: alueella syntyy tai uhkaa syntyä ennalta arvaa-        sekä hakkuut sen seurauksena saavuttamassa toi-
2842: mattomia ja kasvavia vaikeuksia jollain teolli-        votun laajuuden.
2843: suuden alalla. Vientirajoitusten täytäntöönpano           Järeän koivun saatavuuteen liittyvänä erityiso-
2844: edellyttää kuitenkin, että EFTA-neuvosto oikeut-       noelmana todettakoon kuitenkin, että määrälli-
2845: taa jäsenvaltion niihin etukäteispäätöksellään.        sesti varsin runsaat koivuvaramme koostuvat pää-
2846: Suomen EEC-sopimus ei sisällä viennin sääntelyä        osin kuusivaltaisissa metsissä sekapuuna olevasta
2847: koskevia määräyksiä.                                   koivusta. Puhtaiden päätehakkuuikäisten koivi-
2848:    Vaikka EEC-sopimus ei sinänsä ole esteenä           koiden määrä on varsin vähäinen. Järeän kuusen
2849: koivun vientirajoitusten käyttöönotolle, ei Suomi      heikon menekin ja alentuneen hintatason vuoksi
2850: voisi GATTin syrjimättömyysperiaatteen vuoksi          kyseisten sekapuuleimikoiden markkinoilletulo
2851: ja ottaen huomioon viennin jakautuminen sekä           on heikentynyt eikä yksittäisten järeiden koivujen
2852: toimenpiteitten muut kauppapoliittiset vaiku-          poiminta sekametsiköistä kalliiden puun korjuu-
2853:                                        1984 vp. -     KK n:o 14                                         3
2854: 
2855: kustannusten vuoksi ole laajassa mitassa mahdol-      pan osapuolten sopimusvapauden p11nm kuulu-
2856: lista.                                                viin asioihin puuttuminen ei kuitenkaan kuulu
2857:    Hallitus on pyrkinyt osaltaan vaikuttamaan         puumarkkinatoimikunnan tehtäviin.
2858: puukaupan osapuolten välisen neuvotteluratkai-
2859:                                                          Puuhuoltotoimikunnan ehdottamia perusteel-
2860: ;un syntyvn sekä käynnistänyt useita raakapuu-
2861:                                                       lisempia selvityksiä eräistä puuhuoltoon liittyvistä
2862: markkinoita ja teollisuuden puuraaka-ainehuol-
2863:                                                       asioista ollaan toteuttamassa talousneuvoston
2864: toon liittyviä selvityksiä, jotka koskevat myös
2865:                                                       21.1.1983 metsätalouden pitkän aikavälin kehit-
2866: kysymyksessä esitettyä huonekaluteollisuuden jä-
2867:                                                       tämisohjelman laatimista varten asettamassa
2868: reän koivun saantia.                                  ''Metsä 2000' '-ohjclmajaostossa.
2869:    Valtioneuvoston kanslia asetti 10.2.1983 puu-
2870: huoltotoimikunnan, joka jätti 13.5.1983 mietin-          Koska koivutukkien vienti on määrältään vä-
2871: tönsä (KM 1983:43) puuraaka-ainehuollon on-           häistä ja ottaen huomioon edellä esitetyt kansain-
2872: gelmista sekä ehdotukset niistä mahdollisista         väliset sopimusvelvoitteet, ei hallitus pidä koivun
2873: metsä-, teollisuus-, vero-, työvoima- tai liikenne-   vientikiellon tai -rajoitusten käyttöönottoa nyky-
2874: poliittisista toimenpiteistä, joilla puuraaka-aine-   oloissa perusteltuna. Hallitus seuraa kuitenkin
2875: huollon toimivuutta voidaan välittömästi paran-       jatkuvasti sekä puumarkkinatoimikunnan asian-
2876: taa ja turvata puuhuoltoa pitkällä aikavälillä.       tuntemukseen tukeutuen että muutenkin kan-
2877: Toimikunnan ehdotuksiin perustuen asetti maa-         santalouden kannalta ensiarvoisen tärkeän puu-
2878: ja metsätalousministeriö 19.7.1983 puumarkki-         kauppatilanteen kehitystä. Talousneuvoston aset-
2879: natoimikunnan kokoamaan ja käsittelemään              taman "Metsä 2000" -ohjelmajaoston vuoden
2880: puuhuoltoon liittyviä tietoja ja toimimaan valtio-    1984 aikana valmistuvien selvitysten pohjalta
2881:  neuvoston, maa- ja metsätalousministeriön sekä       hallitus tulee tekemään tarpeelliset ehdotukset
2882:  kauppa- ja teollisuusministeriön asiantuntijana      raakapuuhuollon turvaamiseksi myös pitkällä
2883: puukauppaan liittyvissä kysymyksissä. Puukau-         ajalla.
2884: 
2885:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1984
2886: 
2887:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
2888: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 14
2889: 
2890: 
2891: 
2892: 
2893:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2894: 
2895:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            antidiskrimineringsprincip och med beaktande av
2896: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           exportens fördelning samt åtgärdernas övriga
2897: av den 7 februari 1984 till vederbörande medlem         handelspolitiska verkningar, genomföra export-
2898: av statsrådet översänt avskrift av följande av          förbud eller -restriktioner gällande björk bara för
2899: riksdagsman Skinnari undertecknade spörsmål nr          EG-området.
2900: 14:                                                       Ett allmänt exportförbud eller allmänna ex-
2901:                                                         portrestriktioner borde på förhand underställas
2902:           Vilka effektiva åtgärder ämnar Rege-          behandling i EFTA-rådet, och eventuellt en
2903:        ringen vidta för att i brådskande ordning,       GATT -granskning.
2904:        bl.a. genom att hindra exporten av björk-
2905:                                                            Finlands export av råvirke har sjunkit kraftigt
2906:        timmer, avhjälpa möbelindustrins björk-
2907:                                                         under början av 1980-talet. När totalexforten av
2908:        virkesbrist, som även hotar sysselsätt-
2909:                                                         råvirke ännu år 1981 var ca 2,5 milj. m , var den
2910:        ningen?
2911:                                                         år 1983 endast drygt 0,5 milj. m 3 • Den totala
2912:                                                         exporten av björkstock har under de senaste åren
2913:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utvecklats som följer: år 1981 7 600m 3 , år 1982
2914: anföra följande:                                        3 700 m 3 och år 1983 5 400m 3 . Totalexporten av
2915:    Med stöd av lagen om tryggande av landets            björkstock och dess andel av råvirkesexporten
2916: utrikeshandel och ekonomiska tillväxt ( 15 7/7 4)       måste på grund av det ovan anförda anses
2917: kan, inom ramen för de skyldigheter som Fin-            obetydlig.
2918: land bör fullgöra på grundvalen av internationel-          Möbelindustrins björkbrist, som behandlas i
2919: la avtal, importen och exporten av varor begrän-        spörsmålet, ser även ut att i första hand bero på
2920: sas i syfte att trygga en störningsfri utrikes-         vår egen virkesmarknads allmänna tillstånd.
2921: handel, en balanserad ekonomisk tillväxt,                  På grund av meningsskiljaktigheter mellan
2922: sysselsättningen, produktionsverksamheten och           parterna i virkeshandeln, d.v.s. förbundet Maata-
2923: betalnings balansen.                                    loustuottajain Keskusliitto och föreningen Teolli-
2924:    GATI-avtalet förbjuder i likhet med EFTA-            suuden Puuyhdistys, angående råvirkets prisnivå
2925: konventionen i princip tillämpning av exportför-        och andra centrala virkesmarknadsfrågor var vir-
2926: bud och -restriktioner mellan medlemsländerna.          keshandeln under år 1983 låst ända till början av
2927: Enligt artikel 11 i GATI-avtalet kan exportre-          hösten. Parterna kunde inte före ingången av
2928: striktioner komma i fråga tillfälligt, för att lindra   leveransåret 1983/84, d.v.s. 1.7.1983, komma
2929: eller avhjälpa en för det exporterande Jandet           överens om rekommendationspriserna för virke.
2930: kritisk brist på en väsentlig produkt. Med stöd av         Emedan parterna i virkeshandeln, till en del
2931: GA TI-avtalet kan exportrestriktioner dock inte         genom regeringens medverkan, fick tili stånd ett
2932: tas i bruk selektivt, d.v.s. så att de gäller bara      gemensamt förslag till prisrekommendationer för
2933: några länder. Enligt artikel 20 i EFT A-konventio-      virke under tiden 1.11.1983-31.3.1985, är läget
2934: nen kan ett medlemsland vidta åtgärder av               på virkesmarknaden för tillfället lättare. Tack
2935: exportrestriktionstyp, om inom dess område              vare förslaget, som offentliggjordes 7.11.1983,
2936: oanade och växande svårigheter uppstår eller            börjar stämplingarna och avverkningarna uppnå
2937: hotar att uppstå inom någon sektor av industrin.        önskad omfattning.
2938: Genomförandet av exportrestriktioner förutsätter           Ett särskilt problem i anslutning tili tillgången
2939: dock att EFTA-rådet genom ett på förhand fattat         på björktimmer är dock att vårt kvantitativt
2940: beslut berättigar medlemslandet därtill, Finlands       rikliga björkbestånd i huvudsak består av björk
2941: EG-avtal innefattar inte bestämmelser som gäller        som växer i blandskog där gran dominerar.
2942: reglering av exporten.                                  Antalet rena björkbestånd som är mogna för
2943:    Fastän EG-avtalet som sådant inte utgör ett          slutavverkning är mycket litet. På grund av att
2944: hinder för att ta i bruk exportrestriktioner för        grantimmer har haft dålig åtgång och dess prisni-
2945:  björk kan Finland inte, på grund av GATI:s             vå har sjunkit har de stämplingsposter av ifråga-
2946:                                         1984 vp. -     KK n:o 14                                         5
2947: 
2948: varande blandskogar som kommer ut på markna-           kunnigorgan i frågor angående virkeshandeln.
2949: den minskat i omfattning. På grund av de höga          Det ankommer dock inte på virkesmarknadskom-
2950: avverkningskostnaderna är der ime heller möjligt       missionen att ingripa i ärenden som gäller virkes-
2951: att j stor utsträckning ploeka ut enskilda grovvux-    handelsparternas avtalsfrihet.
2952: na björkar ur blandskog.                                  De grundligare utredningar som virkesförsörj-
2953:    Regeringen har för egen del eftersträvat att
2954:                                                        ningskommissionen föreslog i vissa ärenden angå-
2955: medverka tili en förhandlinglösning mellan par-
2956:                                                        ende virkesförsörjningen håller på att genomföras
2957: terna i virkeshandeln; den har därtill igångsatt
2958:                                                        i den "Skog 2000" -programsektion som ekono-
2959: flera utredningar i anslutning tili råvirkesmarkna-
2960:                                                        miska rådet tillsatte 21.1.1983 för att utarbeta ett
2961: den och industrins råvirkesförsörjning, också gäl-
2962:                                                        långtidsprogram för skogshushållningens utveck-
2963: lande möbelindustrins tillgång på björktimmer,
2964:                                                        lande.
2965: som behandlas i spörsmålet.
2966:    Statsrådets kansli tillsatte 10.2.1983 en virkes-      Eftersom exporten av björkstock är liten och
2967: försörjningskommission, som avgav ett betänkan-        med beaktande av ovan nämnda, på internatio-
2968: de 13.5.1983 (KB 1983:43) om problemen i               nella avtal grundade skyldigheter, anser regering-
2969: samband med råvirkesförsörjningen. Korumissio-         en att det inte för ögonblicket är befogat att
2970: neo framställde även förslag tili eventuella           införa exportförbud eller exportrestrikrioner för
2971: skogs-, industri-, skatte-, arberskrafts- eller tra-   björk. Regeringen iakttar dock fortsåttningsvis,
2972: fikpolitiska åtgärder, varmed råvirkesförsörjning-     både med stöd av virkesmarknadskommissionens
2973: ens funktionsduglighet omedelbart kan förbätt-         sakkunskap och i övrigt, utvecklingen av situatio-
2974: ras och virkesförsörjningen på lång sikt tryggas.      nen inom den nationalekonomiskt synnerligen
2975: På basen av kommissionens förslag tillsatte jord-      viktiga virkeshandeln. På basen av de utredning-
2976: och skogsbruksministeriet 19.7.1983 en virkes-         ar som den av ekonomiska rådet tillsatta pro-
2977: marknadskommission för att insamla och behand-         gramsektionen "Skog 2000" färdigställer under
2978: la uppgifter angående virkesförsörjningen och          år 1984 kommer regeringen att göra erforderliga
2979:  verka som statsrådets, jord- och skogsbruksminis-     förslag för att trygga virkesförsörjningen också på
2980:  teriets samt handels- och industriministeriets sak-   lång sikt.
2981: 
2982:      Helsingfors den 7 mars 1984
2983: 
2984: 
2985:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
2986: 
2987: 
2988: 
2989: 
2990:  428400202B
2991: 1
2992: 
2993: 1
2994: 
2995: 1
2996: 
2997:     1
2998: 
2999:     1
3000: 
3001:     1
3002: 
3003:     1
3004: 
3005:         1
3006: 
3007:         1
3008: 
3009:         1
3010: 
3011:         1
3012: 
3013:             1
3014: 
3015:             1
3016:                                              1984 vp.
3017: 
3018: Kirjallinen kysymys n:o 15
3019: 
3020: 
3021: 
3022: 
3023:                                  Muroma ym.: Etelä-Suomen pienen ja keskisuuren teollisuuden
3024:                                    tukemisesta
3025: 
3026: 
3027:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3028: 
3029:    Uudenmaan läänin teollisuuden työpaikkojen       tulisi pikaisesti selvittää kehitysyhtiötoiminnan
3030: ennustetaan     vähentyvän      1980-luvulla  yli   mahdollisuudet pienen ja keskisuuren teolli-
3031: 10 OOO:lla. Tämä arvio on todennäköisesti liian     su~den rahoitushuollossa ja liikkeenjohdon tuke-
3032: pieni, sillä automaatiokehitys pienessä ja keski-   mtsessa.
3033: suuressa teollisuudessa on vasta alkamassa. Täy-       4.1.1984 Uudenmaan läänin teollisuustoimi-
3034: teen vauhtiin päästyään se tulee kiihdyttämään      kunta teki esityksen valtion investointirahaston
3035: työpaikkojen vähenemistä. Tilanne on samankal-      kehittämisestä Etelä-Suomen pienteollisuutta tu-
3036: tainen muissa maan teollistuneissa lääneissä. Se    kevaksi rahalaitokseksi. Nykyisen hallituksen oh-
3037: edellyttää teollisuuspolitiikan suuntaamista uu-    jelmassakin on tästä maininta. Kuitenkin asiassa
3038: delleen.                                            on edetty vain siten, että investointirahaston
3039:    Pienen ja keskisuuren teollisuuden on todettu    vuoden 1984 rahoitussuunnitelmassa on havaitta-
3040: olevan ainoa teollisuuden ala, joka vielä lisää     vissa lievää edistystä. Sen sijaan selvityksiin orga-
3041: työpaikkoja. Sen riskirahoitushuolto on kehitys-    nisatorisista muutoksista tai investointirahastoa
3042: alueiden ulkopuolella järjestämättä. Samaan ai-     koskevan lain muuttamisesta ei ole ryhdytty.
3043: kaan kuitenkin kehitysalueilla tuen myöntämis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3044: perusteita aiotaan muuttaa siten, että työllistä-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3045: vyysvaatimuksia lievennetään.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3046:    Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittämi-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3047: nen edellyttää myös liikkeenjohdon tason nosta-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3048: mista. Tämä vaatii neuvontapalveluiden lisäämis-            ryhtyä teollisuuspolitiikan suuntaamiseksi
3049:  tä Etelä-Suomessa.                                         siten, että Etelä-Suomen pienen ja keski-
3050:    Uudenmaan läänin teollisuustoimikunta teki               suuren teollisuuden rahoitushuolto ja
3051:  23.5.1983 esityksen kehitysyhtiötoiminnan käyn-            liikkeenjohdon kehittäminen saadaan jär-
3052:  nistämisestä Etelä-Suomessa. Esityksen mukaan              jestettyä?
3053: 
3054:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3055: 
3056:          Impi Muroma                   Sirkka-Liisa Anttila         Marjatta Väänänen
3057:          Pekka Löyttyniemi             Helvi Koskinen               Elisabeth Rehn
3058:          Ritva Laurila                 Reijo Enävaara               Pentti Skön
3059:          Martti Tiuri                  Liisa Arranz                 Pekka Myli yniemi
3060:          Kaarina Dromberg              Matti Louekoski              Kaisa Raatikainen
3061:          Ben Zyskowicz                 Peter Muurman                Tuure Junnila
3062:          Lea Kärhä                     Reino Jyrkilä                Pertti Salolainen
3063:          Eva-Riitta Siitonen           Arja Alho                     Georg C. Ehrnrooth
3064:          Tauno Valo                    Vieno Eklund                  Saara-Maria Paakkinen
3065:          Esko Almgren                  Jouni J. Särkijärvi          Pirjo Ala-Kapee
3066:          Liisa Kulhia                  Riitta Uosukainen            Kaj Bärlund
3067:                      Jouko Skinnari                      Elsi Hetemäki-Olander
3068: 
3069: 
3070:  428400218V
3071: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 15
3072: 
3073: 
3074: 
3075: 
3076:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3077: 
3078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Pienten ja keskisuurten yritysten liikkeenjoh-
3079: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        dollista neuvontaa varten läänissä toimii teolli-
3080: mies, 7 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-           suuspiiritoimisto. Tämän lisäksi kehittämishank-
3081: jeenne n:o 66 ohella toimittanut valtioneuvoston        keisiin erikoistuneena erityisneuvontaorganisaa-
3082: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       tiona läänissä toimii tuotekehitys- ja markkinoin-
3083: taja Muroman ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o         tiyksikkö. Pienten ja keskisuurten yritysten tar-
3084: 15:                                                     peita vastaavaa liikkeenjohdollista koulutusta jär-
3085:                                                         jestävät eräät alueella toimivat koulutusorgani-
3086:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          saatiot sekä teollisuuspiiritoimisto. Mm. vuonna
3087:        ryhtyä teollisuuspolitiikan suuntaamiseksi       1983 Uudenmaan teollisuuspiiri järjesti 53 val-
3088:        siten, että Etelä-Suomen pienen ja keski-        mennustilaisuutta yritysten johtohenkilöille ja
3089:        suuren teollisuuden rahoitushuolto ja            oman yrityksen perustamista suunnitteleville
3090:        liikkeenjohdon kehittäminen saadaan jär-         henkilöille. Osanottajia tilaisuuksissa oli noin
3091:        jestettyä?                                       1 500 henkeä.
3092:                                                            Vaikkakin edellä todetun mukaisesti Uudella-
3093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        maalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on
3094: ti seuraavaa:                                           PKT -yritysten käytettävissä monipuolisesti rahoi-
3095:                                                         tuksellisia ja tietotaidollisia erityispalveluja, on
3096:    Pienen ja keskisuuren teollisuuden tarjoamia         näiden kehittämiseen edelleen tarvetta niin valta-
3097: mahdollisuuksia työllisyyden ja tulonmuodostuk-         kunnallisesti kuin alueellisestikin. Kauppa- ja
3098: sen edistämisessä on parannettu monin tavoin            teollisuusministeriö onkin katsonut, että pienten
3099: viime vuosien teollisuuspolitiikassa. Yritysten toi-    ja keskisuurten yritysten erityisrahoitusta kehitet-
3100: mintamahdollisuuksia on parannettu sekä julki-          täessä on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota
3101: sen erityisrahoituksen että neuvonta- ja koulutus-      eteläisen Suomen alueeseen johtuen mm. rahoi-
3102: toiminnan kehittämistoimenpiteillä.                     tusorganisaation hajanaisuudesta alueella. Tämän
3103:    Kysymyksessä korostetun Uudenmaan läänin             johdosta on ministeriön toimeksiannosta sen yh-
3104: osalta on todettava sen olevan suhteellisen vah-        teydessä toimiva PKT-neuvottelukunta asettanut
3105: vassa asemassa PKT-edistämistoimenpiteitä to-           syksyllä 1983 jaoston selvittämään pienten ja
3106: teutettaessa. Läänissä on toimipaikka kahdella          keskisuurten teollisuusyritysten erityisrahoituksen
3107: valtakunnallisella erityisrahoitusyksiköllä, Valtion    kehittämistä. Jaoston tehtävänä on kiinnittää
3108: investointirahastolla ja Teollistamisrahastolla,        erityistä huomiota Etelä-Suomen alueen ongel-
3109: joilla molemmilla on käytössään erityisesti pien-       miin. Jaoston työssä tullaan käsittelemään myös
3110: teollisuuden tarpeisiin tarkoitettua lainarahoitus-     kysymyksessä mainittua Valtion investointirahas-
3111: ta. Läänissä on myös Valtiontakauslaitoksen toi-        ton toimintaa. Jaoston toimiaika on vuoden 1984
3112: mipaikka, jonka tehtävänä on myöntää valtionta-         loppuun.
3113: kauksia mm. pienelle ja keskisuurelle teolli-              Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa teol-
3114: suudelle. Yritysten tuotekehityshankkeita rahoit-       lisuuspoliittisten toimenpiteiden parantaneen jo
3115: taa läänissä toimiva Teknologian Kehittämiskes-         merkittävästi Etelä-Suomen pienen ja keskisuu-
3116: kus. PKT-yritysten konsulttipalveluja puolestaan        ren teollisuuden rahoitushuoltoa ja liikkeenjoh-
3117: rahoittaa läänissä toimiva PKT-säätiö. Myös vien-       don kehittämistä, mutta toteaa samalla hallituk-
3118: tiin liittyvää erityisrahoitusta palvelevat yksiköt     sen tarkoituksena olevan kehittää toimintaa edel-
3119: toimivat läänin alueella.                               leen meneillään olevan valmistelutyön pohjalta.
3120: 
3121:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1984
3122: 
3123:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
3124:                                         1984 vp. -       KK n:o 15                                           3
3125: 
3126: 
3127: 
3128: 
3129:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
3130: 
3131:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                   För rådgivning i företagsledning i små och
3132: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse              medelstora företag finns i länet en industri-
3133: nr 66 av den 7 februari 1984 tili vederbörande             distriktsbyrå. Dessutom finns det en produktut-
3134: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-          vecklings- och marknadsföringsenhet som är en
3135: sänt avskrift av följande av riksdagsman Muroma           särskild rådgivningsorganisation som är speciali-
3136: m.fl. undertecknade spörsmål nr 15:                       serad i utvecklingsprojekt. Utbildning i företags-
3137:                                                           ledning i små och medelstora företag anordnas av
3138:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-           vissa utbildningsorganisationer i regionen och av
3139:        sikt att vidta för att industripolitiken           industridistriktsbyrån. År 1983 anordnade Ny-
3140:        kunde inriktas så att finansieringsförsörj-        lands läns industridistrikt 53 kurser för ledande
3141:        ningen och utvecklandet av företagsled-            personer i företag och för personer som planerar
3142:        ningen inom småindustri och medelstor              att grunda eget företag. Cirka 1 500 personer
3143:        industri i södra Finland kan organiseras?          deltog i kurserna.
3144:                                                              Även om små och medelstora företag i Nyland
3145:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra         och särskilt i huvudstadsregionen har tillgång tili
3146: följande:                                                 mångsidig specialservice i fråga om finansiering
3147:                                                           och kunnande, finns det fortfarande behov att
3148:    De möjligheter som småindustri och medelstor           utveckla servicen både regionalt och på riksplan.
3149: industri har att främja sysselsättningen och in-          Handels- och industriministeriet anser att när det
3150: komstbildningen har förbättrats på många sätt             gäller att utveckla specialfinansieringen av små
3151: inom industripolitiken under de senaste åren.             och medelstora företag skall särskild vikt fästas
3152: Företagens verksamhetsmöjligheter har för-                vid regionen i södra Finland bl.a. med tanke på
3153: bättrats både genom specialfinansiering och ge-           finansieringsorganisationens splittring i regionen.
3154: nom utvecklandet av rådgivningen och utbild-              Därför har delegationen för småindustri och
3155: ningen.                                                   medelstor industri, som verkar i anslutning tili
3156:     Nät det gäller Nylands Iän, som betonats i            ministeriet, på ministeriets uppdrag tilisatt på
3157: spörsmålet, kan det konstateras att länet har en          hösten 1983 en sektion att utreda utvecklandet
3158: förhållandevis stark ställning i fråga om genom-          av specialfinansiering av små och medelstora
3159: förande av åtgärder för främjande av småindustri          företag. Sektionen skali fästa särskild uppmärk-
3160: och medelstor industri. 1 länet finns två specialfi-      samhet vid problemen i regionen i södra Finland.
3161: nansieringsenheter som verkar på riksplan, Sta-           Sektionen kommer också att behandla Statens
3162: tens investeringsfond och lndustrialiseringsfon-          investeringsfonds verksamhet som nämnts i
3163: den. Båda erbjuder lånefinansiering som är sär-           spörsmålet. Sektionen skali slutföra sitt arbete tili
3164: skilt avsedd för småindustrin. 1 länet finns också        utgången av 1984.
3165: Statsgarantianstalten som har tili uppgift att ge            Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
3166: statsgarantier bl.a. för små och medelstor indus-         regeringen att de industripolitiska åtgärderna
3167: tri. Företagens produktutvecklingsprojekt finan-          redan i betydlig omfattning förbättrat finansie-
3168: sieras av Teknologiska utvecklingscentralen som           ringsförsörjningen och utvecklandet av företags-
3169:  är verksam i länet. Konsultservice för små och           ledningen inom småindustri och medelstor in-
3170:  medelstora företag finansieras i sin tur av stiftel-     dustri i södra Finland, men understryker samti-
3171:  sen för främjande av småindustri och medel-              digt att regeringens avsikt är att vidareutveckla
3172:  stor industri i länet. Också enheter för special-        verksamheten på basis av den beredning som nu
3173:  finansiering i anslutning tili expon verkar i länet.     pågår.
3174: 
3175:      Helsingfors den 12 mars 1984
3176: 
3177:                                                         Handels- och industriminister Seppo Lindblom
3178:                                                1984 vp.
3179: 
3180: Kirjallinen kysymys n:o 16
3181: 
3182: 
3183: 
3184: 
3185:                                   Könkkölä ym.: Ulkomaanmatkojen yhteydessä järjestettävien kou-
3186:                                     lutustilaisuuksien matkakustannusten vähennyskelpoisuudesta
3187:                                     verotuksessa
3188: 
3189: 
3190:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3191: 
3192:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        verotuskäytännössä suhtaudutaan, on perusteltua
3193: joukko suomalaisia elinkeinoelämän edustajia on       saada tietää, millä tavoin edellä selostetun kal-
3194: viime tammikuun lopulla viettänyt Kanarian saa-       taisten matkojen verovähennyskelpoisuus selvite-
3195: rilla muutaman päivän mm. kuuntelemalla esi-          tään.
3196: tyksiä talouselämän eri alueilta. Niin ikään on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3197: tuotu esiin, että tilaisuudet katsottaisiin - aina-   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
3198: kin osanottajien mielestä - koulutukseksi, josta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3199: aiheutuneet kustannukset ovat asianomaisille it-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3200: selleen tai heidän edustamilleen yrityksille vero-
3201: tuksessa vähennyskelpoisia kuluja.                              Millä tavoin lomakohteisiin suuntautu-
3202:                                                              vien ulkomaanmatkojen yhteydessä jär-
3203:    Tavallisten palkansaajien ja muiden veronmak-             jestettävien koulutustilaisuuksien matka-
3204: sajien ponnisteltua juuri näinä aikoina niin hyvin           ja muiden kulujen vähennyskelpoisuus
3205: verojensa maksamisen kuin veroilmoitustensakin               verotuksessa tullaan selvittämään niin,
3206: kanssa ja todettua jälleen kerran tiukkuuden,                että verovelvollisten yhdenvertaisuus lain
3207: jolla erilaisiin verovähennyksiin heidän osaltaan            edessä taataan?
3208: 
3209:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3210: 
3211:                       Kalle Könkkölä                           Ville Komsi
3212: 
3213: 
3214: 
3215: 
3216:  428400220X
3217: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 16
3218: 
3219: 
3220: 
3221: 
3222:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3223: 
3224:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nut lääninverovirastoille ja verotoiroistoille ohjeet
3225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          palkansaajien itsensä kustantamista opintomat-
3226: olette 7 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-         koista aiheutuneiden kulujen yhtenäisestä vähen-
3227: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tämisestä verotuksessa. Ohjeessa on selvitetty,
3228: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        millaisesta opintomatkasta aiheutuneet ja minkä
3229: Kalle Könkkölän ym. näin kuuluvasta kirjallises-       tyyppiset kulut ovat vähennyskelpoisia. Samoin
3230: ta kysymyksestä n:o 16:                                verohallitus on antanut ohjeita yritysten järjestä-
3231:                                                        mien matkojen verotuskohtelusta.
3232:            Millä tavoin lomakohteisiin suuntautu-         Verovelvollisen tulee verotusasetuksen 32 §:n
3233:         vien ulkomaanmatkojen yhteydessä jär-          mukaan selvittää verotuksessa huomioon otetta-
3234:         jestettävien koulutustilaisuuksien matka-
3235:                                                        vaksi tarkoitetun vähennyksen peruste ja suu-
3236:         ja muiden kulujen vähennyskelpoisuus           ruus. Edellä mainitussa verohallituksen ohjeessa
3237:         verotuksessa tullaan selvittämään niin,        on edellytetty, että vähennysvaatimuksen perus-
3238:         että verovelvollisten yhdenvertaisuus lain     teeksi esitetään matkaohjelma, selvitys menoista
3239:         edessä taataan?                                ja muu tarpeellinen selvitys matkasta. Verolauta-
3240:                                                        kunta ratkaisee saamansa selvityksen perusteella,
3241:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mikä on katsottava olleen matkan tarkoitus ja
3242: ti seuraavaa:                                          ovatko matkasta aiheutuneet menot verotuksessa
3243:    Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n 1 momentin      kokonaan tai osaksi vähennyskelpoisia.
3244: mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää tu-           Matkan tarkoitusta selvitettäessä kiinnitetään
3245: lostaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä        huomiota matkan ulkoisiin tekijöihin, muun
3246: johtuneet menot. Liikkeen- ja ammatinharjoitta-        muassa muihin matkalle osallistujiin, koulutusti-
3247: jia koskeva vastaavan sisältöinen säännös on elin-     laisuuden järjestäjiin, työnantajan suhtautumi-
3248: keinotulon verottamisesta annetun lain (360/68)        seen ja matkan kohteeseen. Matkan kohdemaalla
3249: 7 §:ssä ja maatalouden harjoittajia koskeva sään-      tai kohdepaikkakunnalla ei verohallituksen oh-
3250: nös maatilatalouden tuloverolain (543/67)              jeen mukaan sinänsä ole ratkaisevaa merkitystä
3251: 4 §:ssä. Toisaalta tulo- ja varallisuusverolain        matkan tarkoitusta tutkittaessa. Mikäli matka
3252: 27 §:ssä on säädetty, että tulon hankkimisesta tai     kuitenkin on tehty paikkaan, jossa yleensä käy-
3253: säilyttämisestä johtuneina menoina ei saa vähen-       dään muussa kuin tulonhankkimistarkoituksessa,
3254: tää verovelvollisen ja hänen perheensä elantokus-      tulee tällöin muuhun matkasta annettuun selvi-
3255: tannuksia. Ulkomaille suuntautuneista koulutus-        tykseen kiinnittää erityistä huomiota. Arvioitaes-
3256: ja opintomatkoista aiheutuneiden menojen vä-           sa matkan todellista luonnetta ja tarkoitusta on
3257: hennyskelpoisuus määräytyy näiden säännösten           otettava huomioon kohdemaan sijainnista aiheu-
3258: mukaan. Vähennyskelpoisia ovat vain tulonhank-         tuvien kustannusten ja matkasta saadun tulon-
3259: kimistarkoituksessa tehdystä matkasta aiheutu-         hankintaan liittyvän hyödyn välinen suhde.
3260: neet menot. Työnantaja voi kuitenkin vähentää             Matkan suuntautuminen suosittuun lomakoh-
3261: verotuksessaan matkasta aiheutuneet menot myös         teeseen ei yksin ratkaise sitä, onko matkasta
3262: silloin, kun matkalle osallistunut työntekijä ei ole   aiheutuneet menot katsottava verotuksessa vä-
3263: tehnyt matkaa tulonhankkimistarkoituksessa.            hennyskelvottomiksi elantomenoiksi. Tämä rat-
3264: Menot vähennetään tällöin palkkauskuluina ja ne        kaisu tehdään matkan kokonaisarvostelun perus-
3265: lisätään työntekijän omassa verotuksessa hänen         teella. Jos matkaa on pidettävä osaksi opinto- ja
3266: veronalaiseen tuloonsa.                                osaksi virkistysmatkana, ovat vähennyskelpoisia
3267:    Viime vuosina erilaiset opintomatkat ovat           vain opintomatkaosuuteen kohdistuvat menot.
3268: yleistyneet huomattavasti. Samalla matkoista ai-          Lääninverovirastot antavat verotuksen yhtenäi-
3269: heutuneiden kulujen vähentämisessä verotuksessa        syyden sitä vaatiessa yksittäisten opintomatkojen
3270: on esiintynyt epäyhtenäisyyttä. Tämän vuoksi           osalta verotusohjeita. Näin voidaan varmistaa
3271: verohallitus on 8.6.1983 päivätyllä kirjeellä anta-    myös se, että verolautakunnilla on käytettävis-
3272:                                         1984 vp. -     KK n:o 16                                      3
3273: 
3274: sään riittävät tiedot matkasta. Lääninveroviraston     teet ja sen mukaan ratkaista, voidaanko lääninve-
3275: ohje ei ole sitova ennakkopäätös, vaan verolauta-      roviraston antamaa ohjetta soveltaa sellaisenaan
3276: kunnan tulee kussakin yksittäisessä tapauksessa        käsiteltävässä tapauksessa.
3277: selvittää matkalle osallistujan yksilölliset olosuh-
3278: 
3279:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
3280: 
3281:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
3282: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 16
3283: 
3284: 
3285: 
3286: 
3287:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3288: 
3289:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kostnader för sådana studieresor som löntagarna
3290: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          själva bekostar. I direktiven har förklarats för
3291: av den 7 februari 1984 till vederbörande medlem        hurudana studieresor är avdragsgilla och av vii-
3292: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ken typ dessa kostnader bör vara. Likaså har
3293: riksdagsman Kalle Könkkölä m.fl. underteckna-          skattestyrelsen utfärdat direktiv om hur de resor,
3294: de skriftliga spörsmål nr 16:                          som anordnas av företag, skall behandlas vid
3295:                                                        beskattningen.
3296:           På vilket sätt kommer man, för säker-           Enligt 32 § beskattningsförordningen skall
3297:        ställande av de skattskyldigas likställdhet     skattskyldig utreda grunden för och storleken av
3298:        inför lagen, att utreda frågan om av-           avdrag som är avsett att beaktas vid beskattning-
3299:        dragsrätten beträffande rese- och andra         en. I ovan nämnda direktiv av skattestyrelsen har
3300:        kostnader för utbildningstillfällen, som        förutsatts att såsom grund för avdragsyrkande
3301:        anordnas i samband med utrikesresor till        inlämnas reseprogram, utredning över utgifterna
3302:        semestermål?                                    och annan erforderlig utredning angående resan.
3303:                                                        Skattenämnden avgör på basen av erhållen utred-
3304:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ning vad som är att anse såsom resans syfte och
3305: anföra följande:                                       om utgifterna för resan helt eller delvis är
3306:    Enligt 25 § 1 mom. lagen om skatt på inkomst        avdragsgilla vid beskattningen.
3307: och förmögenhet har skattskyldig rätt att från sin        När resans syfte utreds fäster man uppmärk-
3308: inkomst avdra utgifterna för inkomstens för-           samhet vid yttre faktorer, bl.a. vilka andra perso-
3309: värvande och bibehållande. Motsvarande stad-           ner som deltagit i resan, vem som anordnat
3310: gande för affärsidkare och yrkesutövare finns i        utbildningstillfället, hur arbetsgivaren förhållit
3311: 7 § lagen om beskattning av inkomst av närings-        sig till resan och vilket resmålet varit. Vilket land
3312: verksamhet (360/68) och för gårdsbruksidkare i         eller vilken ort resan gällt är enligt skattestyrel-
3313: 4 § inkomstskattelagen för gårdsbruk (543/67).         sens direktiv inte av avgörande betydelse vid
3314: Å andra sidan stadgas i 27 § lagen om skatt på         granskningen av resans syfte. Har resan dock
3315: inkomst och förmögenhet att såsom utgifter för         företagits till en sådan ort, som i allmänhet
3316: inkomstens förvärvande och bibehållande inte får       besöks i annat syfte än att förvärva inkomst, skall
3317: avdras den skattskyldiges och hans familjs lev-        särskild uppmärksamhet fästas vid annan utred-
3318: nadskostnader. Huruvida utgifter för utbild-           ning som inlämnats angående resan. Vid bedöm-
3319: nings- och studieresor till utlandet är avdragsgilla   ningen av resans faktiska natur och syfte skall
3320: bestäms på basen av dessa stadganden. Avdrags-         man beakta förhållandet mellan de kostnader,
3321: gilla är endast utgifter för resa som företagits i     som föranleds av ifrågavarande lands geografiska
3322: syfte att förvärva inkomst. Arbetsgivare kan likväl    läge, och den till inkomstens förvärvande hänför-
3323: vid beskattningen avdra utgifterna för en resa         bara nytta som resan medfört.
3324: också då en arbetstagare, som deltagit i resan,           Att resan företagits till ett populärt semester-
3325: inte företagit den i syfte att förvärva inkomst. I     mål avgör inte ensamt om utgifterna för resan
3326: detta fall avdras utgifterna såsom lönekostnader,      vid beskattningen skall anses utgöra icke-avdrags-
3327: och vid beskattningen av arbetstagaren läggs de        gilla levnadskostnader. Avgörandet görs utgåen-
3328: till dennes skattepliktiga inkomst.                    de från en totalbedömning av resan. Bör resan
3329:    Under de senaste åren har olika studieresor         delvis anses såsom studieresa och delvis såsom
3330: blivit allt vanligare. Samtidigt har det före-         rekreationsresa, är endast de utgifter som hänför
3331: kommit oenhetlighet i frågan om rätten att avdra       sig till studieresans andel avdragsgilla.
3332: kostnaderna för resorna vid beskattningen. Där-           När beskattningens enhetlighet det kräver ut-
3333: för har skattestyrelsen genom en skrivelse av          färdar länsskatteverken beskattningsdirektiv rö-
3334: 8.6.1983 till länsskatteverken och skattebyråerna      rande enskilda studieresor. Därigenom kan man
3335: utfärdat direktiv om ett enhetligt avdragande av       också säkerställa att skattenämnderna har tillräck-
3336:                                      1984 vp. -     KK n:o 16                                   5
3337: 
3338: liga uppgifter om resan tili sitt förfogande.       omständigheter och i enlighet därmed avgöra om
3339: Länsskatteverkets direktiv är inte något bindande   länsskatteverkets direktiv som sådana kan
3340: forhandsbesked, utan skattenämnden skall i varje    tillämpas på det fall som behandlas.
3341: enskilt fall utreda resedeltagarens individuella
3342:     Helsingfors den 9 mars 1984
3343: 
3344:                                                                        Minister Pekka Vennamo
3345: 
3346: 
3347: 
3348: 
3349: 428400220X
3350:                                                 1984 vp.
3351: 
3352: Skriftligt spörsmål nr 17
3353: 
3354: 
3355: 
3356: 
3357:                                    Westerlund m.fl.: Om tryggande av kommunernas påverknings-
3358:                                      möjligheter vid placeringen av kärnavfall
3359: 
3360: 
3361:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3362: 
3363:     Avfallshanteringen utgör bl.a. en av de verk-     som sådant kräver att respektive kommun hörs,
3364: ligt stora och centrala problemen i anslutning tili   utan framför allt med tanke på frågans väldiga
3365: kärnkraftverkens energiproduktion.                    principiella proportioner. Vi känner t.ex. i dag
3366:     För Lovisa Hästholmens kärnkraftverk är av-       inte tili på vilket sätt en kommuns utvecklingsbe-
3367: fallsfrågan som känt löst så att Sovjetunionen        tingelser kommer att hämmas om kärnkraftsin-
3368: tillsvidare emottar bränsleavfallet, men detta ar-    dustrins avfallshanteringsplaner förverkligas. Allt
3369: rangemang gäller med säkerhet endast för några        fortfarande borde en uppbearbetning av bräns-
3370: vissa på förhand bestämda år framöver.                leavfallet vid för ändamålet avsedda industrier
3371:                                                       utomlands utnyttjas s.s. avsikten även ursprung-
3372:     På längre sikt torde ordnandet av avfallshante-
3373:                                                       ligen varit. Att kostnaderna för en uppbearbet-
3374: ringen även för Hästholmens kärnkraftverk för-
3375:                                                       ning är avsevärda förvånar knappast någon, men
3376: ändras tili ett avsevärt problem.
3377:                                                       detta får självfallet det oaktat inte som en
3378:     För Olkiluoto kärnkraftverk är avfallshante-      naturlig följd leda tili de synnerligen osäkra och
3379: ringen redan på kort sikt en besvärlig fråga. Då      oprövade uppbevaringsarrangemang som nu för-
3380: driftstillstånd i tiden beviljades för Olkiluoto      bereds.
3381: kärnkraftverk, skedde detta under den uttryckli-         Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
3382: ga förutsättningen att avfallet skulle sändas ut-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3383: omlands för uppbearbetning, närmast tili Eng-         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
3384: land eller Frankrike. Sedermera har det dock          följande spörsmål:
3385: visat sig att detta arrangemang är förenat med
3386: avsevärda kostnader, måhända större än de ur-                   Anser Regeringen att de provborr-
3387: sprungligen beräknade. Av någon sällsam anled-               ningsåtgärder, som kärnkraftverksindus-
3388: ning har ledningen för kärnkraftverksindustrin               trin för närvarande förbereder i syfte att
3389: som en helt naturlig utväg förklarat att avfallet            sänka ned kärnkraftverks bränsleavfall i
3390: skall sänkas ned i någonting man för säkerhets               berggrunden, kan förverkligas utan att
3391: skull benämner urberget. I detta syfte förbereds             vederbörande kommuns åsikt hörs, och
3392: för närvarande provborrningar i berggrunden på               om så inte är fallet,
3393: olika håll i landet. Om något är väl detta en                   vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
3394: åtgärd, som i högsta grad kräver respektive                  eller ämnar den vidta för att garantera
3395: kommuns tillstånd, inte endast med tanke på                  kommunernas enskilda rätt i denna
3396: kommunernas planeringsmonopol, vilket redan                  grundläggande fråga?
3397: 
3398:    Helsingfors den 7 februari 1984
3399: 
3400:          Henrik Westerlund               Hannele Pokka                  Urho Pohto
3401:          Ole Wasz-Höckert                Sirpa Pietikäinen              Ville Komsi
3402:          Håkan Malm                      Tarja Halonen                  Kalle Könkkölä
3403:          Håkan Nordman                   Inger Hirvelä                  Esko Almgren
3404:                    Liisa Kulhia                                Pertti Salolainen
3405: 
3406: 
3407: 
3408: 
3409: 4284002648
3410: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 17
3411: 
3412: Kirjallinen kysymys n:o 17                                                                    Suomennos
3413: 
3414: 
3415: 
3416: 
3417:                                    Westerlund ym.: Kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta
3418:                                      ydinjätteitä sijoitettaessa
3419: 
3420: 
3421:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3422: 
3423:     Ydinvoimaloiden energiantuotannossa mm.            kyseisen kunnan kuulemista, että ennen kaikkea
3424:  jätteidenkäsittely on todella suuri ja keskeinen      kysymyksen valtavaa periaatteellista laajuutta aja-
3425:  ongelma.                                              tellen. Me emme esim. tällä hetkellä tiedä, millä
3426:     Loviisan Hästholmenin ydinvoimalan osalta on       tavalla kunnan kehitysedellytykset tulevat kärsi-
3427:  jätekysymys, kuten tunnettua, ratkaistu siten,        mään, jos ydinvoimateollisuuden jätteidenkäsit-
3428:  että Neuvostoliitto toistaiseksi vastaanottaa polt-   telysuunnitelmat toteutuvat. Pohtojätteen hyö-
3429:  tojätteen, mutta tämä järjestelmä toimii varmuu-      dyntämistä tulisi jatkaa tarkoitukseen varatoissa
3430: della vain muutaman etukäteen sovitun vuoden.          teollisuuslaitoksissa ulkomailla, kuten tarkoitus
3431:     Pidemmällä tähtäimellä myös Hästholmenin           myös alunperin on ollut. Kukaan tuskin häm-
3432: ydinvoimalan jätteidenkäsittely tulee muodostu-        mästelee hyödyntämisen merkittäviä kustannuk-
3433: maan huomattavaksi ongelmaksi.                         sia, mutta tämä ei siitä huolimatta tietenkään saa
3434:     Olkiluodon ydinvoimalan jätteidenkäsittely on      luonnollisena seurauksena johtaa tällä hetkellä
3435: jo lyhyellä tähtäimellä vaikea kysymys. Kun Olki-      valmisteltaviin varsin epävarmoihin ja testaamat-
3436: luodon ydinvoimalalle aikanaan myönnettiin             tomiin säilytysjärjestelmiin.
3437: käyttölupa, tämä tapahtui sillä nimenomaisella            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3438: ehdolla, että jäte lähetettäisiin ulkomaille hyö-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3439: dyntämistä varten, lähinnä Englantiin tai Rans-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3440: kaan. Sittemmin tämä järjestelmä on kuitenkin          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3441: osoittautunut huomattavan kalliiksi, mahdolli-
3442: sesti kalliimmaksi kuin alunperin oli arvioitu.                  Katsooko Hallitus, että ydinvoimala-
3443: Jostakin omituisesta syystä ydinvoimalateollisuu-             teollisuuden tällä hetkellä valmistelemat
3444: den johto on pitänyt täysin luonnollisena menet-              koeporaukset ydinvoimaloiden polttojät-
3445: telynä sitä, että jäte upotetaan johonkin, jota               teen upottamiseksi peruskallioon voidaan
3446: varmuuden vuoksi kutsutaan peruskallioksi. Täs-               toteuttaa kuulematta kyseisen kunnan
3447: sä tarkoituksessa valmistellaan tällä hetkellä pe-            mielipidettä, ja jos näin on,
3448: ruskallion koeporauksia eri puolilla maata. Tämä                 mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
3449: jos jokin on kai toimenpide, joka ehdottomasti                tynyt tai aikoo ryhtyä taatakseen kuntien
3450: vaatii kyseisen kunnan luvan sekä kuntien suun-               ratkaisuoikeuden tässä perustavaa laatua
3451: nittelumonopolia ajatellen, joka jo sinänsä vaatii            olevassa kysymyksessä?
3452: 
3453:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3454: 
3455:          Henrik Westerlund                Hannele Pokka                  Urho Pohto
3456:          Ole Wasz-Höckert                 Sirpa Pietikäinen              Ville Komsi
3457:          Håkan Malm                       Tarja Halonen                  Kalle Könkkölä
3458:          Håkan Nordman                    Inger Hirvelä                  Esko Almgren
3459:                    Liisa Kulhia                                 Pertti Salolainen
3460:                                          1984 vp. -      KK n:o 17                                            3
3461: 
3462: 
3463: 
3464: 
3465:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3466: 
3467:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ma Oy:lle ja Imatran Voima Oy:lle annettuihin
3468: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            uusiin käyttölupiin.
3469: olette 7 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-              Käytetyn polttoaineen huollosta valtioneuvosto
3470: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         määräsi, että siinä olisi pyrittävä kansainvälisiin,
3471: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          keskitettyihin loppusijoitusratkaisuihin, sillä
3472: Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           ydinvoimalaitostemme tuottama käytetty poltto-
3473: kysymyksestä n:o 17:                                     aine jää kokonaismääräitään vähäiseksi. Tavoit-
3474:            Katsooko Hallitus, että ydinvoimala-          teena on edelleen pidettävä sellaisten sopimus-
3475:         teollisuuden tällä hetkellä valmistelemat        järjestelyjen aikaansaamista, joilla jälleenkäsitte-
3476:         koeporaukset ydinvoimaloiden pohtojät-           lyjätteet tai käytetty polttoaine sellaisenaan voi-
3477:         teen upottamiseksi peruskallioon voidaan         daan sijoittaa peruuttamattomasti ulkomaille.
3478:         toteuttaa kuulematta kyseisen kunnan             Luvanhaltijoiden on kuitenkin varauduttava Suo-
3479:         mielipidettä, ja jos näin on,                    messa tapahtuvaan, turvallisuus- ja ympäristön-
3480:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        suojeluvaatimukset täyttävään loppusijoittami-
3481:         tynyt tai aikoo ryhtyä taatakseen kuntien        seen sen käytetyn polttoaineen osalta, jolle tällai-
3482:         ratkaisuoikeuden tässä perustavaa laatua         sia sopimusjärjestelyjä ei ole tehty. Käytännössä
3483:         olevassa kysymyksessä?                           tämä vaatimus koskee tällä hetkellä vain Teolli-
3484:                                                          suuden Voima Oy:n ydinjätehuoltojärjestelyjä.
3485:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen               Varautumisessa Suomessa mahdollisesti tapah-
3486: seuraavaa:                                               tuvaan loppusijoittamiseen on pidettävä suunnit-
3487:                                                          telulähtökohtana, että reaktorista pois ottamisen
3488:    28 päivänä marraskuuta 1983 olen antanut              jälkeen käytettyä polttoainetta välivarastoidaan,
3489: vastauksen kansanedustaja Helteen ym. kirjalli-          kunnes noin vuodesta 2020 lähtien voidaan aloit-
3490: seen kysymykseen n:o 186, joka koski lähinnä             taa sen loppusijoittaminen. Tällaista pitkäaikaista
3491: Teollisuuden Voima Oy:n jätehuoltoon liittyviä           välivarastointia koskevien yksityiskohtaisten ja
3492: asioita. Pyrin tuolloin laajahkoon vastaukseeni          perusteellisten selvitysten ja suunnitelmien on
3493: sisällyttämään myös sellaista taustatietoa, joka on      oltava valmiina vuoden 1984 loppuun mennessä
3494: tarpeen arvioitaessa kaikkia niitä toimenpiteitä,        ja niiden perusteella on voitava varastointitilat
3495: jotka liittyvät käytetyn ydinpolttoaineen huol-          tarvittaessa rakentaa ja ottaa käyttöön. Todetta-
3496: toon. En katso tässä yhteydessä aiheelliseksi tois-      koon tässä, että TVO on juuri aloittanut Olkiluo-
3497: taa tuolloin selostamiani asioita, koska vastaukse-      toon rakennettavan käytetyn polttoaineen erilli-
3498: ni antamisesta ei ole kulunut kuin muutama               sen välivaraston rakennustyöt. Eurajoen raken-
3499: kuukausi.                                                nuslautakunta myönsi välivaraston rakennusluvan
3500:    Nyt esillä oleva kysymys liittyy erityisesti niihin   viime helmikuun lopussa ja säteilyturvakeskus on
3501: tutkimus- ja selvitystöihin, jotka ovat tarpeen          antanut osaltaan hyväksymispäätöksen 6. maalis-
3502: sellaisen loppusijoituspaikan valitsemiseksi Suo-        kuuta. Välivarasto on määrä ottaa käyttöön vuon-
3503: men kallioperästä, jossa käytetyn ydinpolttoai-          na 1988.
3504: neen loppusijoitus voidaan tarvittaessa toteuttaa
3505: turvallisesti.                                              Käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen on
3506:    Riittävän valmiuden hankkimiseksi ydinjäte-           varauduttava siten, että vuoden 2000 loppuun
3507: huollon toteuttamiseksi ajallaan ja turvallisuus-        mennessä on valittu ja selvitetty sellainen sijoi-
3508: vaatimuksen täyttäväliä tasolla määräsi valtioneu-       tuspaikka, johon loppusijoitustilat voidaan tarvit-
3509: vosto 10.11.1983 tekemässään periaatepäätökses-          taessa rakentaa.
3510: sä tällä hetkellä käytössä olevien ydinvoimalaitos-          Sijoituspaikan valinnassa, sijoitustilan teknises-
3511: yksiköiden ydinjätehuollon vaatimien tutkimus-,          sä suunnittelussa ja turvallisuuden arviointiin
3512: selvitys- ja suunnittelutöiden tavoitteet. Ne on         liittyvän tutkimus- ja selvitystyön tekemisessä on
3513: myös sisällytetty myöhemmin Teollisuuden Voi-            lisäksi noudatettava seuraavia välitavoitteita:
3514: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 17
3515: 
3516:        Vuoden 1985 loppuun mennessä on laadit-              Koeporauksiin, joita tullaan suorittamaan vielä
3517: tava käytettävissä olevan geologisen ja muun            muuallakin, ei liity minkäänlaisia turvallisuusris-
3518: tutkimusaineiston perusteella selvitys useista so-      kejä. Niiden suorittamiseen ei tarvita myöskään
3519: pivista alueista alustavia sijoituspaikkatutkimuk-      minkäänlaisia päätöksiä kunnan taholta.
3520: sia varten sekä täydennettävä ja saatettava ajan            Valtioneuvoston asettaman aikataulun mukaan
3521: tasalle tekniset selvitykset käytetyn polttoaineen      TVO:n on voitava osoittaa yksi käytetyn polttoai-
3522: sijoittamisesta.                                        neen loppusijoituspaikka Suomesta vuoden 2000
3523:    - Vuoden 1992 loppuun mennessä on tehtä-             loppuun mennessä. Viranomaisten lopulliset
3524: vä näillä alueilla alustavat sijoituspaikkatutki-       päätökset tehdään vasta sen jälkeen.
3525: mukset, joiden perusteella tulee valita parhaiten           Kysymys kuntien mielipiteen huomioon otta-
3526: soveltuvat alueet yksityiskohtaisia sijoituspaikka-     misesta ydinjätteiden loppusijoituspaikasta pää-
3527: tutkimuksia varten, ja täydennettävä loppusijoi-        tettäessä tullee kuitenkin ajankohtaiseksi ilmei-
3528: tuksen tekninen suunnitelma ottaen huomioon             sesti varsin pian, sillä jo vuoden 1985 lopussa
3529: esille tulleet sijoituspaikkavaihtoehdot.               Teollisuuden Voima Oy tulee esittämään 5-10
3530:    - Vuoden 2000 loppuun mennessä on näillä             alustavaa sijoituspaikkavaihtoehtoa tarkempien
3531: alueilla suoritettava yksityiskohtaiset sijoituspaik-   tutkimusten kohteeksi. Eduskunnalla tulee ole-
3532: katutkimukset ja niiden perusteella valittava yksi      maan jo tätä ennen mahdollisuus ottaa kantaa
3533: turvallisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimukset           mm. tähän kysymykseen uuden ydinenergialain
3534: täyttävä loppusijoituspaikka, jolle laaditaan tek-      käsittelyn yhteydessä.
3535: ninen sijoituspaikkasuunnitelma.                            Kun tarkastellaan Suomessa tarjoutuvia mah-
3536:    Loppusijoitustilasta ja mahdollisesta käytetyn       dollisuuksia korkea-aktiivisen ydinjätteen loppu-
3537: polttoaineen kapselointilaitoksesta luvanhaltijoi-      sijoittamiseen, on todettava, että graniittiseen
3538: den on varauduttava esittämään valvontaviran-           peruskallioon sijoittaminen on eräs parhaista lop-
3539: omaisille rakentamislupaa varten tarvittavat            pusijoitustavoista. Käytettävän teknologian osalta
3540: suunnitelmat vuoden 2010 loppuun mennessä.              on vielä paljon aikaa tehdä kehittämistyötä ja
3541:    Nyt menossa olevat koeporaukset liittyvät tä-        selvittää yksityiskohtia ennen loppusijoituksen
3542: hän menossa olevaan valtioneuvoston asettaman           aloittamista. Korkea-aktiivisen ydinjätteen lop-
3543: ohjelman mukaiseen selvitystyöhön. Vuoden               pusijoittaminen aloitetaan näillä näkymin ensim-
3544: 1984 aikana Teollisuuden Voima Oy:llä on ohjel-         mäiseksi eräissä suurvalloissa vuoden 2000 tie-
3545: massa yhden syvän reiän kairaamineo käytetyn            noilla. Asiantuntijat ovat kuitenkin vakuuttunei-
3546: polttoaineen sijoituspaikkatutkimuksissa käytet-        ta siitä, että turvalliseen loppusijoittamiseen tar-
3547: tyjen menetelmien testaamiseksi ja kokemusten           vittava teknologia on jo saatavilla.
3548: saamiseksi myöhempiä eri alueilla tehtäviä geolo-           Loppusijoitustilat on tarkoitus rakentaa siten,
3549: gisia kenttätutkimuksia varten. Sen paikaksi yh-        että niistä ei aiheudu loppusijoituspaikan sulke-
3550: tiö on valinnut Lavian kunnassa Katossuon lähei-        misen jälkeen muita käyttörajoituksia kuin mah-
3551: syydessä olevan kallioalueen.                           dollinen kielto liian syvien reikien kairaamisesta
3552:    Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti         sijoituspaikalle. Yhtenä sijoituspaikan valintakri-
3553: ydinjätteitä tuottavien voimayhtiöiden tulee esit-      teerinä onkin se, että alueella ei ole malmiesiin-
3554: tää kauppa- ja teollisuusministeriölle vuosittain       tymiä tai muita luonnonvaroja, jotka saattaisivat
3555: valvontaa varten suunnitelma seuraavan kalente-         antaa aihetta kairauksiin. Loppusijoitustilojen
3556: rivuoden aikana suoritettavaksi aiotusta tutki-         täyttövaiheessa alueella luonnollisesti käsitellään
3557: mus- ja selvitystyöstä sekä kertomus edellisenä         korkea-aktiivisia aineita. Tämä ei kuitenkaan
3558: vuonna tekemästään työstä. Suunnitelma ja ker-          edellytä mitään suojavyöhykkeitä tms. -järjestely-
3559: tomus on toimitettava myös ympäristöministe-            jä.
3560: riölle sekä säteilyturvakeskukselle tiedoksi. Vuo-          Loppusijoitettujen jätteiden kuviteltavissa ole-
3561: sittaisen suunnitelman yhteydessä on esitettävä         vien altistusteiden, juomaveden, kalojen ja maa-
3562: myös alustava selvitys seuraavien viiden vuoden         taloustuotteiden nauttimisen kautta aiheutuvat
3563: tutkimus- ja selvitystyöstä.                            suurimmat vuotuiset yksilöannokset jäävät pessi-
3564:    Koereiän kairaamineo sisältyy myös Teolli-           mistisinkin oletuksin tehtyjen arvioiden mukaan
3565: suuden Voima Oy:n ja Imatran Voima Oy:n                 useita kertaluokkia luonnon taustasäteilystä ai-
3566: yhteisen ns. Voimayhtiöiden ydinjätetoimikun-           heutuvien annosten alapuolelle. Mahdollinen sä-
3567: nan laatimaan tutkimusohjelmaan vuodelle                teilylle altistuminen ajoittuu myös erittäin pitkäl-
3568: 1984. Kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväk-         le tulevaisuuteen, todennäköisesti seuråavien jää-
3569: synyt tutkimusohjelman 30.1.1984.                       kausien jälkeisille ajanjaksoille.
3570:                                       1984 vp. -      KK n:o 17                                        5
3571: 
3572:    On luonnollista ja ymmärrettävää, että tunne-       niitä ei levitetä tai ne etvat välttämättömyyden
3573: taan pelkoa ja kammoa ennestään tuntemattomia          pakosta leviä ympäristöön kuten monet muut
3574: jätteitä kuten ydinjätteitä kohtaan. Niiden vaiku-     teollisuudessa ja maataloudessa käytettävät tai
3575: tukset on kuitenkin loppusijoitusteknologian           niiden tuottamat vaaralliset aineet, joihin ydin-
3576: kautta eliminoiravissa jokseenkin täysin, koska        jätteitä usein myös tässä mielessä rinnastetaan.
3577: 
3578:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
3579: 
3580:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
3581: 6                                      1984 vp. -- ~ n:o 17
3582: 
3583: 
3584: 
3585: 
3586:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3587: 
3588:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vad angår hantering av använt kärnbränsle,
3589: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         beslöt statsrådet att man försöka uppnå interna-
3590: av den 7 februari 1984 tili vederbörande medlem       tionelia, centraliserade lösningar av problemen
3591: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-      beträffande slutförvar, ty den totala mängden
3592: skrift av följande av riksdagsman Westerlund          använt bränsle som produceras i våra kärnkraft-
3593: m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 17:        verk är ringa. Målet bör fortfarande vara att
3594:                                                       uppnå sådana avtalsarrangemang, att upparbet-
3595:            Anset Regeringen att de provborr-          ningsavfaliet eller det använda bränslet som så-
3596:         ningsåtgärder, som kärnkraftverksindus-       dant oåterkalieligen kan placeras uromlands.
3597:         trin för närvarande förbereder i syfte att    Tiliståndsinnehavarna bör dock bereda sig på
3598:         sänka ned kärnkraftverks bränsleavfall i      slutförvar i Finland som uppfyller uppstälida
3599:         berggrunden, kan förverkligas utan att        säkerhets- och miljövårdskrav för sådant använt
3600:         vederbörande kommuns åsikt hörs, och          bränsle, för vilket dylika avtalsarrangemang inte
3601:         om så inte är fallet,                         uppnåtts. I praktiken gäller detta krav för närva-
3602:            vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     rande endast Industrins Krafts arrangemang för
3603:         eller ämnar den vidta för att garantera       att ta hand om sitt kärnavfali.
3604:         kommunernas enskilda rätt i denna                Beredskapen för ett eventuellt slutförvar i
3605:         grundläggande fråga?                          Finland bör planeras utgående fråo att det an-
3606:                                                       vända bränslet först mellanlagras när det tagits ut
3607:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           ur reaktorn, samt att slutförvaret kan inledas
3608: anföra följande:                                      omkring år 2020. Detaljerade och grundliga
3609:    Den 28 november 1983 besvarade jag ett av          utredningar och planer angående dylik långvarig
3610: riksdagsman Helle m.fl. undertecknat skriftligt       mellanlagring bör föreligga i slutet av år 1984 så
3611: spörsmål, nr. 186, som närmast gällde ärenden i       att lagerutrymmena vid behov kan byggas och tas
3612: anslutning tili Industrins Kraft Ab:s avfallshante-   i bruk på basen av dem.
3613: ring. I mitt rätt omfattande svar försökte jag även      Det kan här konstateras, att Industrins Kraft
3614: medta sådana bakgrundsfakta, som man bör vara         nyligen i Olkiluoto inlett byggnadsarbetena på
3615: medveten om vid bedömning av alla åtgärder i          ett separat mellanlager för använt bränsle. Bygg-
3616: samband med hantering av använt kärnbränsle.          nadsnämnden i Euraåminne gav i slutet av febru-
3617: Jag anser det inte motiverat att än en gång           ari 1984 byggnadslov för mellanlagret och strålsä-
3618: upprepa vad jag då sade, eftersom endast några        kerhetscentralen SSÄC har även godkänt bygget
3619: få månader förflutit sedan svaret gavs.               den 6 mars 1984. Avsikten är att mellanlagret
3620:    Det nu föreliggande spörsmålet ansluter sig        skall tas i bruk år 1988.
3621: särskilt tili de forsknings- och utredningsarbeten,      Vid slutförvar av använt bränsle bör man
3622: som behövs för att välja en sådan slutförvarsplats    bereda sig på att en sådan förvaringsplats, där
3623: i Finlands berggrund där det använda kärnbräns-       slutförvarsutrymmena vid behov kan byggas, är
3624: let vid behov kan slutförvaras på ett säkert sätt.    utvald och utredd vid slutet av år 2000.
3625: För att skapa en tiliräcklig beredskap för att           1 forsknings- och utredningsarbetet för vai av
3626: kärnavfallshanteringen skall kunna skötas i fram-     förläggningsort samt vid teknisk planering och
3627: tiden på ett sätt som uppfyller säkerhetskraven       säkerhetsanalyser av förvarsutrymmet, bör dess-
3628: beslöt statsrådet 10.11. 1983 i princip angående      utom följande etappmål beaktas:
3629: målen för den forsknings-, utrednings- och pla-          -- Före utgången av år 1985 bör man på basen
3630: neringsverksamhet som erfordras för skötseln av       av tiligängligt geologiskt och annat forksnings-
3631: kärnavfaliet från i driftvarande kärnkraftverks-      material framlägga en utredning angående ett
3632: block. Målen ingår även i de nya driftstillstånd      flertal områden ägnade för prelimioära undersök-
3633: vilka senare beviljades Industrins Kraft och Imat-    ningar angående deras lämplighet som förva-
3634: ran Voima.                                            ringsplatser samt komplettera och hålla tekniska
3635:                                        1984 vp. -     KK n:o 17                                          7
3636: 
3637: utredningar a jour vad angår förvar av använt             Provborrningarna, som skali företas även på
3638: bränsle.                                               andra platser, medför inga som helst säkerhets-
3639:    - Före utgången av år 1992 bör de preliminä-        risker. För att utföra dem behövs inga som helst
3640: ra undersökningarna göras angående dessa områ-         beslut på · kommunalt håll.
3641: dens lämplighet som förvaringsplatser, och på             Enligt den tidtabeli statsrådet uppstälit bör
3642: basen av dessa undersökningar bör de lämpligas-       Industrins Kraft före utgången av år 2000 kunna
3643: te områdena utväljas för detaljerade studier, samt     anvisa en slutförvarsplats för använt bränsle i
3644: komplettering göras av den tekniska pianeo för        Finland. Myndigheterna kommer först därefter
3645: slutförvar med beaktande av de framkomna för-          att fatta sina definitiva beslut.
3646: läggningsalternativen.                                    Frågan om hur kommunernas åsikt skali be-
3647:     - Före utgången av år 2000 bör på dessa           aktas när beslut fattas om slutförvarets förlägg-
3648: områden utföras detaljerade undersökningar av         ning förefalier dock att ganska snart bli aktueli,
3649: deras lämplighet som slutförvarsplatser och på        ty redan mot slutet av år 1985 kommer Indust-
3650: basen av undersökningarna väljas en slutförvars-      rins Kraft att framlägga 5-10 preliminära för-
3651: plats, som uppfylier säkerhets- och miljö-            slag tili slutförvarsorter, vilka närmare skali un-
3652: vårdskrav. För denna slutförvarsplats uppgörs en      dersökas. Redan innan detta kommer riksdagen
3653: teknisk slutförvarsplan.                              att ha möjlighet att ta stälining tili bl. a. denna
3654:                                                       fråga i samband med behandlingen av den nya
3655:     I syfte att erhålia byggnadstilistånd bör tili-
3656:                                                       kärnkraftslagen.
3657: ståndsinnehavarna bereda sig på att före ut-
3658:                                                           När man granskar de möjligheter som finns i
3659: gången av år 2010 framlägga för tilisynsmyndig-
3660:                                                       Finland för slutförvar av högaktivt avfali, kan
3661: heterna nödiga planer för att bygga ett slutför-
3662:                                                       man konstatera, att slutförvar i urberg av granit
3663: varsutrymme och en eventueli kapslingsanlägg-
3664:                                                       är en av de bästa metoderna. Det finns ännu gott
3665: ning för använt bränsle.
3666:                                                       om tid att göra utvecklingsarbete och utreda
3667:     De provborrningar som för närvarande genom-       detaljer i samband med den teknologi som skali
3668: förs ansluter sig tili detta pågående utredningsar-   användas innan slutförvaret inleds. De första
3669: bete som utförs i enlighet med det av statsrådet      slutförvarsåtgärderna kommer sålunda att vidtas
3670: uppstälida programmet. På programmet för In-          av stormakterna omkring år 2000. De sakkunniga
3671: dustrins Kraft står år 1984 borrning av ett djupt     är dock övertygade om att en säker slutförvarstek-
3672: borrhål för testning av metoder för undersök-         nologi redan står tili buds.
3673: ningar av förvaringsplatser för använt bränsle            Slutförvarsutrymmena har man för avsikt att
3674: samt erhåliande av erfarenheter med tanke på          bygga på ett sådant sätt, att de inte orsakar några
3675: geologiska fältundersökningar på olika orter. Så-     begränsningar av markanvändningen sedan slut-
3676: som försöksort har bolaget utvalt ett bergområde      förvaret förseglats, bortsett från förbud mot borr-
3677: nära Katossuo kärr i Lavia kommun.                    ning av alitför djupa borrhål på platsen. Ett av
3678:    Enligt statsrådets principbeslut bör de kraftbo-   kriterierna för att välja slutförvarsort är, att på
3679: lag som producerar kärnavfali årligen antingen        området inte får finnas malmförekomster elier
3680: var för sig elier gemensamt i och för tilisynen       andra naturtiligångar, som kunde ge anledning
3681: inlämna tili handels- ocn industriministeriet en      tili borrningsverksamhet. När slutförvaret fylis
3682: pian angående det forsknings- och utredningsar-       kommer på området att hanteras högaktivt av-
3683: bete som de ämnar utföra under följande kalen-        fali, vilket dock inte kräver skyddszoner elier
3684: derår samt en berättelse om föregående års            andra dylika arrangemang.
3685: arbete. Pianeo och berättelsen bör även bringas           Ä ven enligt de mest pessimistiska beräkningar
3686: tili miljöministeriets och strålsäkerhetscentralens   kommer de största individuelia stråldoser, som
3687: kännedom. I samband med den årliga pianeo             orsakas av avfalisprodukter i slutförvaret genom
3688: bör även en preliminär utredning av följande          att de sprids via dricksvatten, fisk- och jordbruks-
3689: fem års forsknings- och utvecklingsarbete fram-       produkter och förtärs att vara flera storleksord-
3690: läggas.                                               ningar mindre än doserna från den naturliga
3691:     Borrningen av provhålet ingår även i det          bakgrundsstrålningen. Dessa stråldoser uppträder
3692: forskningsprogram för år 1984 som uppgjorts av        dessutom först långt senare, sannolikt först efter
3693: Finska kraftbolagens kommission för radioaktivt       följande istider på jorden.
3694: avfali, viiken är gemensam för Industrins Kraft           Det är naturligt och förståeligt att man känner
3695: och Imatran Voima. Detta program har godkänts         fruktan och skräck för obekanta avfalisprodukter
3696: av handels- och industriministeriet 30.1.1984.        såsom kärnavfall. Avfaliets inverkan kan dock
3697: 8                                     1984 vp. -      KK n:o 17
3698: 
3699: tack vare slutförvarsteknologin elimineras så gott     som används eller produceras inom industrin och
3700: som helt och hållet, eftersom det inte sprids ut       jordbruket och som i detta avseende väl kan
3701: och inte av nödtvång måste utbreda sig i miljön,       jämföras med kärnavfallsprodukter.
3702: vilket däremot är fallet för många farliga ämnen
3703:     Helsingfors den 16 mars 1984
3704: 
3705:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
3706:                                                        1984 vp.
3707: 
3708: Kirjallinen kysymys n:o 18
3709: 
3710: 
3711: 
3712: 
3713:                                    Könkkölä ym.: Ulkoasiainministeriön tiedonhankintamenetelmien
3714:                                      hyväksyttävyydestä
3715: 
3716: 
3717:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3718: 
3719:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan          nalle 13.1.1982) jälkeen mustalistaus on myön-
3720: ulkoasiainministeriö on myöntänyt, että sillä on        netty     (ministeri    Stenbäck    eduskunnalle
3721: käytössään salainen tiedonhankintajärjestelmä,          24.1.1983) ja lopulta ulkoasiainministeriö on
3722: jonka välityksellä ministeriö syksyllä 1981 hankki      myöntänyt, että sillä on käytössään salassa pidet-
3723: Puola-Solidaarisuus -yhdistyksen postitusluette-        tävä tiedonhankintajärjestelmä (valtiosihteeri
3724: loon pohjautuneet ns. mustat listat.                    Matti Tuovisen ja neuvottelevan virkamiehen
3725:     Vaikuttaa ilmeiseltä, että aineiston mustia lis-    Heikki Talvitien kirje Korkeimmalle hallinto-
3726: toja varten kyseinen tiedonhankintajärjestelmä          oikeudelle 16.6.1983 ). Ainakin Puola-Solidaari-
3727: hankki touko-kesäkuussa 1981 huume-, varkaus-           suus -yhdistyksen tapauksessa kyseinen järjestel-
3728: ja petosjuttuihin sotkeutuneen henkilön välityk-        mä näyttää käyttäneen tietojenhankkijana pikku-
3729: sellä, joka oli etsiytynyt mukaan yhdistyksen           rikollisuuteen sotkeutunutta henkilöä.
3730: toimintaan jo varhain. Materiaalin kulku kyseisen          Sen lisäksi, että tietojenhankintajärjestelmän
3731: henkilön kautta lakkasi juhannuksena 1981.              toimintatapa hipoo laittomuutta, ulkoasiainmi-
3732:                                                         nisteriön työ yhdistyksen jäsenpohjan selvittämi-
3733:     Koska ulkoasiainministeriö sai Puola-Solidaari-     seksi rikkoo yhdistymisvapautta. Selkeä yhdisty-
3734: suus -yhdistystä koskevan lausuntopyynnön oi-           misvapauden periaate on, ettei yhdistyksen jäse-
3735: keusministeriöltä vasta syyskuun lopulla ja koska       nistö kuulu viranomaisille. Ministeriö näyttää
3736: valtiosihteeri Matti Tuovinen on ilmoittanut lis-       valinneen menettelynsä omavaltaisilla tarkoituk-
3737: tojen tulleen "muulta viranomaiselta", on pe-           senmukaisuuspetusteilla.
3738: rusteltua olettaa, ettei tietojenkerääjän toimeksi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3739: antajana ollut suoraan ulkoasiainministeriö. Sisä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3740: asiainministeri Matti Luttinen puolestaan ilmoitti      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3741: 27.12.1983 eduskunnalle, että "laillisesti järjes-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3742: tettyyn mielenosoitukseen, kulkueeseen tai ko-
3743: koukseen osallistuminen ei muodosta perustetta                       Mitä Hallitus aikoo tehdä ilmeisen ky-
3744: henkilöiden rekisteröinnille''. Niinpä toimeksi-                  seenalaisia menetelmiä käyttävän ja kan-
3745: antajana eivät myöskään liene olleet sisäasiainmi-                salaisten perusoikeuksia Ioukkaavan ulko-
3746:  nisteriön alaiset viranomaiset. Toistuvien kiistä-               asiainministeriön käytössä olevan salaisen
3747: misten (ulkoasiainministeriön ja oikeusministe-                   tiedonhankintajärjestelmän saattamiseksi
3748:  riön virkamiehet sekä ministeri Taxell eduskun-                  julkiseen valvontaan?
3749: 
3750:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
3751: 
3752:                       Kalle Könkkölä                               Kalevi Kivistö
3753:                       Ville Komsi                                  Arvo Kemppainen
3754:                       Liisa Jaakonsaari                            Saara-Maria Paakkinen
3755:                                              Ben Zyskowicz
3756: 
3757: 
3758: 
3759: 
3760: 428400189X
3761: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 18
3762: 
3763: 
3764: 
3765: 
3766:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3767: 
3768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toimi asiaa käsitellessään taysm voimassaolevan
3769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lainsäädännön mukaisesti. Oikeuskansleri on to-
3770: olette 7 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-      dennut päätöksessään 16.4.1982, että oikeusmi-
3771: jeenne n:o 68 ohella toimittanut valtioneuvoston    nisteriön ja ulkoasiainministeriön toiminta kysy-
3772: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   myksessä olevassa asiassa on ollut sopusoinnussa
3773: taja Kalle Könkkölän ym. kirjallisesta kysymyk-     yhdistymisvapautta ja sen käytännöllistä toteutta-
3774: sestä n:o 18:                                       mista koskevien säännösten kanssa.
3775:           Mitä Hallitus aikoo tehdä ilmeisen ky-       Lisäksi Korkein hallinto-oikeus on tutkinut
3776:        seenalaisia menetelmiä käyttävän ja kan-     valituksen, joka liittyi ulkoasiainministeriön rat-
3777:        salaisten perusoikeuksia Ioukkaavan ulko-    kaisuun tätä asiaa koskevien asiakirjojen julkisuu-
3778:        asiainministeriön käytössä olevan salaisen   den suhteen. Korkeimman hallinto-oikeuden
3779:        tiedonhankintajärjestelmän saattamiseksi     päätöksessä 19.10.1983 ko. valitus hylättiin. Yk-
3780:        julkiseen valvontaan?                        sityiskohdat ilmenevät päätöksen tekstistä, joka
3781:                                                     on myös kansanedustajien saatavilla.
3782:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Ulkoasiainhallinnon koko toiminnan laillisuut-
3783: ti seuraavaa:                                       ta valvotaan niin kuin muidenkin hallinnon-
3784:    Kun ulkoasiainministeriö antoi vuonna 1981       haarojen toimintaa. Mitään tarvetta tätä valvon-
3785: oikeusministeriön pyynnöstä lausunnon "Toi-         taa koskevien säädösten muuttamiseen ulkoasi-
3786: mintaryhmä Puola-solidaarisuus komitean perus-      ainhallinnon osalta ei ole tämänkään asian eri
3787: tamiseksi" -nimisen yhdistyksen säännöistä, se      käsittelyvaiheiden yhteydessä ilmennyt.
3788: 
3789:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
3790: 
3791:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
3792:                                       1984 vp. -     KK n:o 18                                         3
3793: 
3794: 
3795: 
3796: 
3797:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3798: 
3799:   1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen        Justitiekanslern hae i sitt beslut av den 16 april
3800: anger hae Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         1982 konstaterat att justitieministeriets och utri-
3801: nr 68 av den 7 februari 1984 tili vederbörande       kesministeriets förfarande i ifrågavarande ärende
3802: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   har vaeit i överensstämmelse med stadgandena
3803: av riksdagsman Kalle Könkkölä m.fl. ställda          om församlingsfriheten och dess praktiska
3804: skriftliga spörsmål nr 18:                           tillämpning.
3805:           Vilka åtgärder ämnae Regeringen vidta         Ytterligaee har Högsta förvaltningsdomstolen
3806:        för att under offentlig övervakning ställa    prövat besväret som anförts över utrikesministe-
3807:        det hemliga system för informations-          riets avgörande beträffande offentligheten av de
3808:        anskaffning som begagnar sig av klaet         dokument som berör saken. Högsta förvaltnings-
3809:        tvivelaktiga metoder och kränker de med-      domstolen har i sitt beslut av den 19 oktober
3810:        borgerliga rättigheterna?                     1983 avslagit ifrågavarande besvär. Detaljerna
3811:                                                      framgår ur beslutstexten, som även riksdagsmän-
3812:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     nen har tillgång tili.
3813: anföra följande:                                       Lagligheten i utrikesförvaltningens verksamhet
3814:    Då utrikesministeriet år 1981 på justitieminis-   övervakas såsom de övriga förvaltningsgrenarnas
3815: teriets begäran gav sitt utlåtande om stadgarna      verksamhet. Något behov att revidera stadgande-
3816: för föreningen '' Aktionsgruppen för grundandet      na angående denna övervakning har inte fram-
3817: av polska solidaeitetsföreningen'' behandlades       kommit under detta ärendes olika behandlings-
3818: ärendet helt i enlighet med gällande lagstiftning.   skeden.
3819: 
3820:      Helsingfors den 1 maes 1984
3821: 
3822:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
3823:                     j
3824:                     j
3825:                 j
3826:                 j
3827:             j
3828:             j
3829:         j
3830:         j
3831:     j
3832:     j
3833: j
3834: j
3835:                                                 1984 vp.
3836: 
3837: Kirjallinen kysymys n:o 19
3838: 
3839: 
3840: 
3841: 
3842:                                    Perho: Maa-aineslain toimivuudesta
3843: 
3844: 
3845:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3846: 
3847:    Maahamme säädettiin muutama vuosi sitten           Menetelmä sallisi myös suunnitelmien laatimisen
3848: maa-aineslaki, jolla pyritään turvaamaan lähinnä      riittävän väljissä puitteissa, joka takaisi ottamis-
3849: suomalaisen harjumaiseman mahdollisimman              suunnitelman mahdollisimman järkevän toteut-
3850: suuri säilyvyys tulevia sukupolvia varten. Jotta      tamisen heti alkuvaiheessaan.
3851: laki voisi toteuttaa tarkoitustaan, siihen on ollut
3852: sisällytettävä ohjeet, joiden puitteissa soraa voi-      Kun sekä suunnitelmamaksut että valvonta-
3853: daan talouselämän tarpeisiin ottaa. On luonnol-       maksut peritään, kuten edellä on todettu, otta-
3854: lista, että lain vaatima byrokratia aiheuttaa myös    missuunnitelmassa mainittujen kuutiometrimää-
3855: kustannuksia. Ne ovat vuorostaan se hinta, joka       rien mukaan, aiheuttaa tämä sen, että yrittäjät
3856: on maksettava harjumaiseman säilyttämisestä.          eivät halua kustannuksia säästääkseen tehdä
3857: Kun laki on ollut voimassa jo jonkin aikaa, on        omistamillaan suuremmillakaan alueilla riittävän
3858: kokemuksia sen toimivuudesta ja sorayksikön           kokoisia suunnitelmia, koska tämä aiheuttaisi jo
3859: hintaan vaikuttavista kustannuksista. Kun julki-      vuosia ennen soranottoa maksettavia kustannuk-
3860: suudessa on esiintynyt tietoja, joiden perusteella    sia. Samaan suuntaan vaikuttavat myös määräyk-
3861: on katsottu lain olemassaolon aiheuttaneen sora-      set soranottopaikkojen jälkihoidosta. Kun kunnat
3862: kuutiometrin hintaan jopa 40 prosentin reaaliko-      ottamissuunnitelmia myöntäessään velvoittavat
3863: rotuksen, on syytä tutkia lain sovellutuksesta        yrittäjän asettamaan vakuustalletuksen soranotto-
3864: mahdollisesti löytyviä kustannuksia liiallisesti      paikan jälkihoitotoimenpiteitä varten jo suunni-
3865: nostavia tekijöitä, sekä ennen kaikkea täyttääkö      telmaa myönnettäessä, saa tämä aikaan epäratio-
3866: laki tarkoitustaan harjumaiseman suojelijana.         naalisen pienten ottamissuunnitelmien laatimi-
3867:    Kustannuksia aiheuttaa ensinnäkin soranotto-       sen eräissä tapauksissa. Jälkihoitotoimenpiteissä
3868: alueen hinta. Soralaki on tuskin maan hintata-        pitäisi myös harjoittaa harkintaa, jotta vakuustal-
3869: soon vielä ollut vaikuttamassa, mutta mikäli          letuksiin ei sisällytettäisi liian korkeiksi arvioituja
3870: ottamisalueiden tarve lain johdosta kasvaa, hei-      kustannuksia esimerkiksi luiskien metsitystä var-
3871: jastuu tämä soran hintaan. Merkittävä kustannus-      ten, kun ne yleensä jo ottamisen aikana luontai-
3872: tekijä on lain edellyttämä ottamissuunnitelma.        sesti metsittyvät ennen kuin koko ottamisluvan
3873: Luonnollista on, että sen vaikutus yksikköhintaan     määräinen maa-aines on saatu otetuksi. Toiset
3874: on sitä suurempi mitä pienemmästä ottamismää-         kunnat näin menettelevätkin, mutta on olemassa
3875: rästä on kysymys. Kolmantena tekijänä ovat            kuntia, jotka jäykästi vaativat vakuudet täysimää-
3876: suunnitelmien käsittely- ja valvontakustannukset,     räisinä jo vuosia ennen kuin toimenpiteeseen
3877: joita sijaintikunnat perivät. Vaikka nämä onkin       ryhdytään.
3878: kuntien keskusjärjestöjen ohjein pyritty saamaan
3879:                                                         Eräs melko voimakkaasti soran hintaa nostava
3880: mahdollisimman kohtuullisiksi, näyttää niissäkin
3881:                                                       tekijä on kysymys luiskien kaltevuudesta. Mitä
3882: olevan korjaamisen varaa ja tarvetta yhtenäistä-
3883:                                                       syvemmästä ja samalla pienestä ottamispaikasta
3884: miseen.
3885:                                                       on kysymys ja mitä loivemmasta luiskasta, sitä
3886:   Kun esimerkiksi valvontamaksut peritään lupa-       enemmän jää käyttämätöntä materiaalia luiskiin.
3887: hakemuksessa mainitusta soramäärästä siitäkin         Samaan suuntaan vaikuttaa myös se, jos ottamis-
3888: huolimatta, vaikka ei koko määrää olisi otettu-       suunnitelmassa ei sallita soranottoa jatkettavan
3889: kaan, aiheutuu näissä tapauksissa ylimääräistä        naapurin rajaan saakka, vaan se on lopetettava
3890: kustannusten nousua. Valvontamaksu olisikin           rakennuslain edellyttämään 5 metriin rajasta sii-
3891: perittävä yrityksen kirjanpidossa nähtävissä ole-     näkin tapauksessa, että naapuri sallisi maa-aines-
3892: van todellisen, otetun sorakuutiometrin mukaan.       ten oton rajaan saakka.
3893: 4284002574
3894: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 19
3895: 
3896:    Vesilaki kieltää yksiselitteisesti pohjaveden       suurempi määrä harjua tarvitaan soratarpeen tyy-
3897: saastuttamisen. Näin luonnollisesti on oltavakin.      dyttämiseksi. Kun tätä tarvetta maassamme ei
3898: Siksi kunnat lupia myöntäessään haluavat yleises-      ilmeisesti tulla rajoittamaan, aiheuttaa laki nyky-
3899: ti jättää useamman metrin paksuisen suodatin-          järjestelmin toteutettuna yhä lisääntyvän sorahar-
3900: kerroksen pohjaveden ylle soranottopaikoilla.          jujen kulutustarpeen. Laki toimii päinvastoin
3901:    Esimerkiksi Lounais-Suomessa on olemassa lu-        kuin alun perin on ollut tarkoitus.
3902: kuisia ennen maa-aineslain voimaantuloa soran-            Maa-aineslakiin niin kuin kaikkeen säännöste-
3903: ottopaikoille syntyneitä tekojärviä. Niissä oleva      lyyn liittyy sen sisältämän byrokratian takia ai-
3904: vesi on useissa tapauksissa ilmeisesti pohjavettä,     neellisten tekijöiden lisäksi myös aineettomia.
3905: kun soranotto on ulottunut pohjaveden alapuo-          Kun ilman lupaa sallittu maa-ainesten otto on
3906: lelle. Ei liene olemassa esimerkkejä siitä, että       hyvin rajoitettua, tarvitaan lupa jo varsin pientä-
3907: pohjaveden ottamot olisivat tällaisista järvistä       kin qttamista varten. Kun kaikkeen sisältyy sama
3908: millään tavalla kärsineet. Syynä saattaa olla, että    hakemusmenettely miltei samoilla kustannuksil-
3909: nämä ovat sattuneet pohjavesivirtauksissa niin         la, voi tämä aiheuttaa alan pienyritystoiminnan
3910: edullisille paikoille, että vahinkoa ei ole sattu-     näiv<;ttymistä ja toisaalta koko elinkeinon nopeaa
3911: nut.                                                   keskhtymistä. Näin ei saisi tapahtua, vaan lakia
3912:    Kuten edellä on todettu, maa-aineslain aiheut-      jatkossa toteutettaessa tulisi pienyrittäjien mie-
3913: tamat yleiskustannukset otettua sorakuutiometriä       lenkiinto alaan säilyttää.
3914: kohti ovat sitä korkeammat mitä pienempi sora-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3915: määrä ottamislupaan sisältyy. Jos pohjavesien          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3916: siitä kärsimättä ottamisalueen syvyyttä voitaisiin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3917: lisätä jopa pohjaveden alle menevillä ottamislu-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3918: villa, alueelta saatava soramäärä voisi kasvaa erit-
3919: täin huomattavasti. Vesipiireissä on kartoitettu                  Aikooko Hallitus kiireellisesti selvittää
3920: hyvin kattavasti pohjavesien kulkusuunnat ja kor-              saatujen kokemusten perusteella, aiheut-
3921: keudet. Käyttämällä hyväksi näitä kartoituksia,                taako maa-aineslaki nykyisellä tavalla to-
3922: vertaamalla sekä tutkimalla edellä mainittuja                  teutettuna entisestään kasvavan harju-
3923: "järviä" voitaisiin saada nykyistä parempaa var-               maiseman tuhoutumisen liian pienten ot-
3924: muutta pohjavesien suojelun vaikutuksista soran-               tamislupien takia, ja
3925: ottolupiin tulevaisuudessa.                                       syntyykö lisäksi tarpeetonta kustannus-
3926:    Edellä on maa-aineslain ottamissuunnitelmia                 tason nousua ja vaikuttaako laki pienyrit-
3927: tarkasteltu pelkästään taloudelliselta kannalta                täjien vieraantumiseen alan yritystoimin-
3928: kustannustekijänä. Maa-aineslain tarkoitusperän                nasta, sekä
3929: ja toimivuuden kannalta voidaan päätyä samaan                     aikooko Hallitus ryhtyä selvityksen
3930: lopputulokseen. Mitä pienemmät luvanvaraiset                   mahdollisesti edellyttämiin toimenpitei-
3931: soranottomäärät ovat ottamisaluetta kohti, sitä                siin?
3932: 
3933:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
3934: 
3935:                                               Heikki Perho
3936:                                        1984 vp. -     KK n:o 19                                          3
3937: 
3938: 
3939: 
3940: 
3941:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3942: 
3943:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         !into-oikeuteen. Ympäristöministeriö ei ole voi-
3944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nut eikä kunnallinen itsehallinto huomioon ot-
3945: olette 8 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-        taen halunnutkaan puuttua näihin taksoihin
3946: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      muulla tavoin kuin tähdentämällä, että tarkas-
3947: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tus- ja valvontamaksut on tarkoitettu kattamaan
3948: Heikki Perhon näin kuuluv:i.sta kirjallisesta kysy-   vain asiasta kunnalle aiheutuvat hallintokustan-
3949: myksestä n:o 19:                                      nukset.
3950:                                                          Sama koskee pitkälti maisemanhoitotoimenpi-
3951:           Aikooko Hallitus kiireellisesti selvittää   teiden suorittamisen varmistamiseksi perittäviä
3952:        saatujen kokemusten perusteella, aiheut-       vakuuksia. Nekin ovat kunnan päätäntävallassa,
3953:        taako maa-aineslaki nykyisellä tavalla to-     eikä ympäristöministeriöllä ole valtuuksia niihin
3954:        teutettuna entisestään kasvavan harju-         yksittäistapauksissa puuttua. Luiskakaltevuudet,
3955:        maiseman tuhoutumisen liian pienten ot-        suojaetäisyydet ja pohjaveden alle meneminen
3956:        tamislupien takia, ja                          ovat kysymyksiä, joiden osalta lain soveltamisen
3957:           syntyykö lisäksi tarpeetonta kustannus-     vaikutusten selvittäminen ja tarkempien ohjeiden
3958:        tason nousua ja vaikuttaako laki pienyrit-     antaminen on ollut ministeriössä harkittavana.
3959:        täjien vieraantumiseen alan yritystoimin-      Pienyrittäjien alasta vieraantumisen osalta minis-
3960:        nasta, sekä                                    teriö toteaa, että tällaista on ollut havaittavissa,
3961:           aikooko Hallitus ryhtyä selvityksen         mutta asiaan on vaikea löytää ratkaisua, koska
3962:        mahdollisesti edellyttämiin toimenpitei-       lain ja sen soveltamisohjeiden täytyy koskea kaik-
3963:        siin?                                          kia yrittäjiä samalla tavalla.
3964:                                                          Kysymyksen perusteluissa on esitetty monia
3965:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      järkeviä ja varteenotettavia näkökohtia maa-
3966: ti seuraavaa:                                         aineslain soveltamisesta lain tarkoitusperien pa-
3967:    Maa-aineslaki (555/81) on ollut voimassa hie-      remman toteutumisen turvaamiseksi. Lain sovel-
3968: man yli kaksi vuotta. Tänä aikana siitä on jo         tamisessa ovat kunnat avainasemassa. Toisaalta
3969: saatu jonkin verran kokemuksia. Ympäristömi-          siihen vaikuttavat myös vesihallintoviranomaiset
3970: nisteriö on pyrkinyt ohjaamaan lain soveltamista      ja useat muutkin tahot. Tämän vuoksi ympäristö-
3971: lähettämällä kaksi yleiskirjettä (n:o 493/501182/     ministeriössä on nähty tärkeänä, että saataisiin
3972: 12.2.1982 ja 501/2459/83/29.12.1983) sekä laa-        aikaan elin, jossa maa-ainesten ottamisen eri
3973: dituttamalla yhdessä kuntien keskusjärjestöjen        osapuolet voisivat keskustella lain soveltamisessa
3974: kanssa ohjeita ja malleja maa-ainesten ottamis-       esiin tulleista ongelmista ja yrittää löytää yhteisiä
3975: suunnitelmaa ja kunnan maisemaselvitystä varten       ratkaisuja niihin. Lähiaikoina tuleekin valtioneu-
3976: (Kunnallispaino. Tilausnumero 46725 ). Ohjeissa       vostossa asetettavaksi ympäristöministeriön yhtey-
3977: ja malleissa on tähdennetty, että ottamissuunni-      teen neuvoa-antavaksi elimeksi maa-ainesasiain
3978: telma tietyissä tilanteissa täytyy voida laatia hy-   neuvottelukunta, jonka tehtävänä on maa-aines-
3979: vinkin yksinkertaisena.                               ten ottamista koskevien asioiden yleisluonteinen
3980:    Maa-aineslain 23 §:n 1 momentin nojalla kun-       käsittely ja yhteensovittaminen. Kaavailujen mu-
3981: ta voi periä ottamissuunnitelman tarkastamisesta      kaan maa-ainesten ottajilla olisi neuvottelukun-
3982: ja ottamistoiminnan valvonnasta aiheutuvien           nassa varsin vahva edustus. Useat kysymyksessä
3983: kustannusten kattamiseksi maksuja. Kuntien kes-       esiin tuodut näkökohdat ja ongelmat ovat sen
3984: kusjärjestöjen suositusten pohjalta kunnat ovat-      luontoisia, että ne soveltuvat tämän elimen käsi-
3985: kin hyväksyneet valvontamaksutaksoja, jotka ovat      teltäviksi. Ympäristöministeriö tuleekin, mm
3986: vaatineet lääninhallituksen vahvistuksen. Näistä      pian kuin neuvottelukunta on asetettu, anta-
3987: päätöksistä on voinut valittaa korkeimpaan hal-       maan sille tähän liittyviä tehtäviä.
3988: 
3989:    Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
3990:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
3991: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 19
3992: 
3993: 
3994: 
3995: 
3996:                                  Till Riksdagens Herr Taimao
3997: 
3998:    1 det syft~ 37 § 1 mom. riksdagsordningenn           beaktande av kommunernas självstyrelse velat ta
3999: anger har Nt, Herr Talman, med Eder skrivelse           ställning till dessa taxor, annat än genom att
4000: av den 8 februari 1984 till vederbörande medlem         betona att gransknings- och tillsynsavgifterna är
4001: av statsrådet översänt en avskrift av följande av       avsedda att täcka endast de förvaltningskostnader
4002: riksdagsman Heikki Perho ställda skriftliga spörs-      som ärendet förorsakar kommunen.
4003: mål nr 19:                                                 Detsamma gäller i stor utsträckning de säker-
4004:                                                         heter, som krävs för säkerställande av genomfö-
4005:            Har Regeringen för avsikt att i
4006:         brådskande ordning på basen av erhållna         randet av landskapsvårdåtgärder. Även om dessa
4007:                                                         beslutar kommunen, och miljöministeriet har
4008:         erfarenheter utreda om marktäktslagen
4009:         genomförd på nuvarande sätt förorsakar          inte befogenheter att ta ställning till dem i
4010:                                                         enskilda fall. Ioom ministeriet har övervägts
4011:         ett alltjämt ökande förstörande av åsland-
4012:         skap på grund av för små marktäktslov           utredande av verkningarna av lagens tillämpning
4013:         och uppkommer därtill en onödig höj-            och utfärdande av utförligare anvisningar i fråga
4014:         ning av kostnadsnivån, och                      om släntsluttningar, skyddsavstånd och täkt un-
4015:            inverkar lagen så att småföretagarna         der grundvattennivån. Då det gäller småföreta-
4016:         fjärmas från företagsverksamheten inom          garnas fjärmande från branschen konstaterar mi-
4017:         branschen, samt                                 nisteriet att en sådan utveckling har kunnat
4018:            att vidta de åtgärder som eventuellt         förmärkas, men att det är svårt att hitta en
4019:         förutsätts av utredningen?                      lösning på denna fråga då lagen och dess tillämp-
4020:                                                         ning måste vara lika för alla företagare.
4021:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra         1 motiveringarna till spörsmålet framförs flera
4022: följande:                                               förnuftiga och beaktansvärda synpunkter på
4023:     Marktäktslagen (551/81) har varit i kraft något     marktäktslagens tillämpning för att säkerställa ett
4024: över två år. Under denna tid har en del erfaren-        bättre förverkligande av lagens syften. Vid
4025:                                                         tillä~pningen av lagen är kommunerna i nyckel-
4026: heter erhållits av den. Miljöministeriet har strävat
4027: efter att styra tillämpandet av lagen genom att         ställmng. Härpå inverkar dock även vattenför-
4028: utfärda två cirkulär (nr 493/501/82 12.2.1982           valtningsmyndigheteroa och flera andra parter.
4029: och nr 50112459/83/29.12.1983) samt genom               Därför har man inom miljöministeriet ansett det
4030: att tillsammans med kommunernas centralorga-            vara viktigt att få till stånd ett organ, där de olika
4031: nisationer utarbeta anvisningar och modeller för        parterna inom marktäktsverksamheten kunde
4032: marktäktsplan och kommunens landskapsutred-             diskutera problem som har framkommit vid
4033: ning      (Kunnallispaino.     Beställningsnummer       tillämpningen av lagen och försöka finna gemen-
4034: 46725 ). 1 anvisningarna och modelleroa har be-         samma lösningar på dem. Under den närmaste
4035: tonats att täktplanen i vissa situationer bör kunna     tiden kommer statsrådet att tillsätta en i anslut-
4036: uppgöras mycket enkelt.                                 ning till miljöministeriet som rådgivande organ
4037:     Med stöd av 23 § 1 mom. marktäktslagen kan          fungerande delegation för marktäktsärenden
4038: kommunen uppbära avgifter för täckande av               vars uppgift är att allmänt behandla och sam~
4039: kostnader som föranleds av granskning av täkt-          manjämka frågor som gäller marktäkt. Enligt
4040: plan och tillsyn över täktverksamhet. På basen av       pianeroa kommer marktäktsföretagarna att få en
4041: r~ko~mendationer av kommunernas centralorga-
4042:                                                         kraftig representation i kommissionen.
4043: n~sattoner har kommunerna godkänt tillsynsav-              Flera i spörsmålet framförda synpunkter och
4044: gtfts~axor, som har krävt länsstyrelsens fastställel-   problem är av s~dan karaktär, att de är lämpliga
4045: se. Över dessa beslut har besvär kunnat anföras         att behandlas 1 detta organ. Miljöministeriet
4046: till högsta förvaltningsdomstolen. Miljöministe-        kommer, så fort kommissionen har tillsatts, att
4047: riet har inte kunnat och har inte heller med            ge den uppgifter i anknytning till detta.
4048:     Helsingfors den 16 mars 1984
4049: 
4050:                                                                               Miljöminister Matti Ahde
4051:                                                 1984 vp.
4052: 
4053: Kirjallinen kysymys n:o 20
4054: 
4055: 
4056: 
4057: 
4058:                                    Almgren ym.: lnvaliidihuoltolain mukaisten etuuksien myöntämi-
4059:                                      sestä
4060: 
4061: 
4062:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4063: 
4064:    lnvaliidihuoltolain (L 9071 46) 1 §:n mukaan       edellyttäisi. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että
4065: invalidille, joka on Suomen kansalainen ja vaki-      molemmat vanhemmat asuvat Suomessa, saavat
4066: naisesti asuu Suomessa, annetaan hänen työ- ja        ansionsa täällä tehdystä työstä ja maksavat veron-
4067: toimintakykynsä sekä ansiomahdollisuuksiensa          sa Suomeen.
4068: parantamiseksi invalidihuoltoa (tämän) lain mu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4069: kaisesti. Saman lain 2 §:n mukaan myöskin             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4070: alaikäistä on pidettävä invalidina, jos vajavuus      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4071: invalidihuollon puutteessa todennäköisesti tuot-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4072: taisi hänelle (edellä tarkoitettua) haittaa hänen
4073: tultuaan varttuneeseen ikään.                                   Onko voimassa olevan invaliidihuolto-
4074:                                                              lain sanamuotoa pidettävä nykymaailman
4075:    lnvaliidihuoltolain sanamuoto rajaa kohtuutto-            olosuhteita vastaavana, ja
4076: malla tavalla invalidihuollon ulkopuolelle eräät                mitä Hallitus aikoo tehdä lain korjaa-
4077: lapset. Jos suomalainen nainen on avioitunut                 miseksi siten, että isänsä kansallisuuden
4078: ulkomaalaisen miehen kanssa, avioliitosta synty-             perusteella vierasmaalaisiksi luetut, inva-
4079: vät lapset saavat isänsä kansalaisuuden. Kun lapsi           lidisoituneet, Suomessa pysyvästi asuvat
4080: syntyy tavalla tai toisella invalidisoituneena, hän          suomalaisen naisen lapset voisivat päästä
4081: ei voi saada invaliidihuoltolain perusteella huol-           osallisiksi invaliidihuoltolain tarkoitta-
4082: toa, jota hänen tosiasiallinen terveydentilansa              mista etuuksista?
4083: 
4084:    Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4085: 
4086:           Esko Almgren                     Olavi Ronkainen                     Impi Muroma
4087: 
4088: 
4089: 
4090: 
4091: 4284002264
4092: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 20
4093: 
4094: 
4095: 
4096: 
4097:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4098: 
4099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lukuisista myöhemmistä muutoksista huolimatta
4100: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vanhentunut ja epätarkoituksenmukainen. Inva-
4101: olette 10 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn           lidihuollon kohderyhmän rajaaminen Suomessa
4102: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         asuviin Suomen kansalaisiin aiheuttaa useissa
4103: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tapauksissa kohtuuttomia vaikeuksia mm. kun-
4104: taja Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     toutuspalvelujen saamisessa.
4105: kysymyksestä n:o 20:                                    Invaliidihuoltolain kokonaisuudistus on vireillä
4106:                                                      sosiaali- ja terveysministeriön 12.1.1981 asetta-
4107:           Onko voimassa olevan invaliidihuolto-      massa vammaishuoltolakitoimikunnassa. Toimi-
4108:        lain sanamuotoa pidettävä nykymaailman        kunnassa on valmisteltu ehdotus hallituksen esi-
4109:        olosuhteita vastaavana, ja                    tykseksi vammaishuoltolaiksi. Tämän lakiesityk-
4110:           mitä Hallitus aikoo tehdä lain korjaa-     sen mukaan vammaishuollon saamisen edellytyk-
4111:        miseksi siten, että isänsä kansallisuuden     senä ei enää pidettäisi Suomen kansalaisuutta,
4112:        perusteella vierasmaalaisiksi luetut, inva-   vaan kunnan tulisi huolehtia vammaishuollon
4113:        lidisoituneet, Suomessa pysyvästi asuvat      järjestämisestä henkilölle, jolla on kunnassa väes-
4114:        suomalaisen naisen lapset voisivat päästä     tökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka. Ellei
4115:        osallisiksi invaliidihuoltolain tarkoitta-    henkilöllä ole kotipaikkaa, kuuluisi vammais-
4116:        mista etuuksista?                             huollon järjestämisvelvollisuus sille kunnalle, jos-
4117:                                                      sa henkilö oleskelee.
4118:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Vammaishuoltolakitoimikunta tulee luovutta-
4119: ti seuraavaa:                                        maan mietintönsä lähiaikoina. Ehdotus vammais-
4120:    Invalidihuoltoa voidaan invaliidihuoltolain       huoltolaiksi merkitsisi toteutuessaan sitä, että
4121: (907 /46) mukaan antaa vain henkilölle, joka on      Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset ovat
4122: Suomen kansalainen ja asuu vakinaisesti Suomes-      etuuksiin oikeutettuja samoin perustein kuin
4123: sa. Vuonna 1946 säädetty invaliidihuoltolaki on      maan kansalaiset.
4124: 
4125:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1984
4126: 
4127:                                                                            Ministeri Vappu Taipale
4128:                                       1984 vp. -- RJC n:o 20                                           3
4129: 
4130: 
4131: 
4132: 
4133:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4134: 
4135:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         många fali tili oskäliga svårigheter, bl. a. i fråga
4136: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        om tillgången tili rehabiliteringstjänster.
4137: av den 10 februari 1984 tili vederbörande med-          En totalrevidering av lagen om invalidvård är
4138: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   under beredning inom den av social- och hälso-
4139: riksdagsman Almgren m.fl. undertecknade spörs-       vårdsministeriet 12. 1. 1981 tilisatta kommissio-
4140: mål nr 20:                                           nen för revision av lagstiftningen om handikapp-
4141:           Skali ordalydelsen i den gäliande lagen    vård. Kommissionen har berett ett förslag tili
4142:        om invalidvård anses motsvara dagens          regeringens proposition med förslag tili lag om
4143:        förhålianden, och                             handikappvård. Enligt detta lagförslag skulie
4144:           vad ämnar Regeringen göra för att          finskt medborgarskap inte längre anses vara en
4145:        justera lagen så att invalidiserade, i Fin-   förutsättning för erhållande av handikappvård
4146:        land stadigvarande bosatta barn med           utan kommunen borde ombesörja att handi-
4147:        finsk moder, vilka dock på grund av           kappvård ordnas för person som har hemort i
4148:        faderns nationalitet anses vara ut-           kommunen i enlighet med lagen om befolk-
4149:        länningar, kan bli delaktiga av de för-       ningsböcker {141169). Om personeo inte har
4150:        måner som avses i lagen om invalidvård?       någon hemort, skulie skyldigheten att ordna
4151:                                                      handikappvården åligga den kommun där perso-
4152:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     neo vistas.
4153: anföra följande:                                        Kommissionen för revision av lagstiftningen
4154:    Invalidvård kan enligt lagen om invalidvård       om handikappvård kommer att avlåta sitt be-
4155: {907 146) beredas endast person som är finsk         tänkande inom en nära framtid. Om förslaget tili
4156: medborgare och bofast i Finland. Lagen om            lag om handikappvård genomförs, innebär detta
4157: invalidvård är stiftad år 1946 och trots talrika     att utlänningar som är fast bosatta i Finland får
4158: senare ändringar är den föråldrad och oändamåls-     samma rätt tili förmåner som landets egna med-
4159: enlig. Det faktum att invalidvården är begränsad     borgare.
4160: tili finska medborgare bosatta i Finland leder i
4161: 
4162:    Helsingfors den 3 mars 1984
4163: 
4164:                                                                             Minister Vappu Taipale
4165:                                                 1984 vp.
4166: 
4167: Kirjallinen kysymys n:o 21
4168: 
4169: 
4170: 
4171: 
4172:                                    Elo ym.: Työsuhdekeksintöjä koskevan lainsäädännön uudistami-
4173:                                       sesta
4174: 
4175: 
4176:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4177: 
4178:    Kansallinen hyvinvointi riippuu suuresti tek-       mitean valmistelemaan työsuhdekeksintöjä kos-
4179: nologian tasosta. Hyvinvoinnin säilyttäminen ja        kevan lainsäädännön uudistamista. Perustuslaki-
4180: parantaminen edellyttää siten teknologian kehit-       valiokunnan mukaan asetettavan komitean, jossa
4181: tämistä teollisen ja tuotannollisen kilpailukyvyn      sekä työnantajain että keksijäin on oltava edus-
4182: turvaamiseksi.                                         tettuina, päätehtävänä tulee olla työsuhdekeksin-
4183:    Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen          töjä koskevan lainsäädännön uudistaminen siten,
4184: edellyttää myös, että Suomen kaltaisen maan on         että keksintötoiminnan edellytyksiä parannetaan
4185: jatkuvasti pyrittävä parantamaan korkeaan tekno-       sekä keksijän oikeuksia ja asemaa sekä selvenne-
4186: logiseen tietämykseen ja taitoon perustuvaa oma-       tään että vahvistetaan.
4187: peräistä ja erikoistunutta tuotantoa, jossa voidaan       Edelleen perustuslakivaliokunta totesi edellä
4188: hyödyntää korkean koulutustason omaavaa työ-           mainitussa mietinnössään, että on pidettävä vält-
4189: voimaa. Näiden päämäärien toteuttaminen edel-          tämättömänä, että työsuhdekeksintölautakunnan
4190: lyttää välttämättä omia kansallisia edellytyksiäm-     toimintaa tehostetaan. Perustuslakivaliokunnan
4191: me palvelevaa keksintö- ja innovaatiotoimintaa.        mukaan hallituksen on huolehdittava siitä, että
4192: Tästä puolestaan seuraa, että kansallisen edun         työsuhdekeksintölautakunta antaa valtioneuvos-
4193: mukaista on pyrkiä edistämään ja tukemaan              ton siltä pyytämät selvitykset ja lausunnot asete-
4194: teknologista, teollista ja tuotannollista keksintö-    tun kohtuullisen määräajan kuluessa.
4195: ja ideatoimintaa.                                         Vastauksessaan eduskunnassa esitettyyn suulli-
4196:    Patenttilainsäädäntöön kuuluu Suomessa erää-        seen kysymykseen komitean asettamisesta valmis-
4197: nä merkittävänä osana laki oikeudesta työnteki-        telemaan työsuhdekeksintöjä koskevaa lainsää-
4198: jän tekemiin keksintöihin (656/67), joka valmis-       däntöä silloinen kauppa- ja teollisuusministeri
4199: tui usean vuoden komiteatyöskentelyn jälkeen ja        Ollila vastasi 16.12.1982, että kauppa- ja teolli-
4200: tuli voimaan 29 päivänä joulukuuta 1967. Laki          suusministeriö on lähinnä keksijäjärjestöjen ta-
4201: poisti työnantajan ehdottoman oikeuden työnte-         holta tulleiden aloitteiden perusteella pyrkinyt
4202: kijän keksintöön. Lain tarkoituksena on suojata        arvioimaan tarvetta työsuhdekeksintöjä koskevan
4203: työ- tai virkasuhteessa olevaa keksijää ja järjestää   lainsäädännön uudistamiseen. Tässä tarkoitukses-
4204: korvauskysymykset, ellei työnantajan kanssa pääs-      sa ministeriö aikanaan hankki myös lausunnon
4205: tä korvauksesta sopimukseen. Lain soveltamisessa       oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin an-
4206: on kuitenkin ilmennyt puutteita ja syntynyt            netun lain nojalla asetetulta työsuhdekeksintö-
4207: uudistustarpeita, jotka lähinnä liittyvät lain 4, 5,   lautakunnalta, jossa keskeiset etupiirit ovat edus-
4208: 6 ja 7 §:n soveltamiseen ja tulkintaan. Näiden         tettuma.
4209: säännöksien määräykset ovat osin tulkinnanvarai-          Myöhemmin kun eri yhteyksissä oli esitetty,
4210: sia, osin puutteellisia ja osin riittämättömiä anta-   että työsuhdekeksintölain uudistamistarvetta tuli-
4211: maan tarpeellista turvaa työsuhdekeksijälle.           si selvittää mm. kansainvälisen kehityksen perus-
4212: Puutteena on lisäksi pidettävä sitä, ettei lain        teella, on kauppa- ja teollisuusministeriö pyytä-
4213:  13 §:ssä edellytettyä soveltamisasetusta ole vielä-   nyt 29.5.1981 lisäselvitystä työsuhdekeksintölau-
4214: kään annettu.                                          takunnalta. Kauppa- ja teollisuusministeri Olli-
4215:    Perustuslakivaliokunta on mietinnössään n:o         lan mukaan lautakunnan lausunto, jonka anta-
4216:  17 (1982 vp.) hallituksen toimenpiteistä vuonna       miseen lautakunta oli pyytänyt useita kertoja
4217:  1980 antaman kertomuksen johdosta edellyttä-          lykkäystä, saataisiin vuoden vaihteessa 1982/83.
4218: nyt, että valtioneuvosto asettaa kiireellisesti ko-    Vasta tämän selvitystyön jälkeen harkittaisiin,
4219: 428400245R
4220: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 21
4221: 
4222: olisiko asetettava komitea tai muu elin valmiste-            Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei työ-
4223: lemaan työsuhdekeksintöjä koskevan lainsäädän-             suhdekeksintölainsäädännön osalta ole
4224: nön uudistamista tai ryhdyttävä asiassa joihinkin          ryhdytty minkäänlaisiin kehittämistoi-
4225: muihin toimenpiteisiin.                                    menpiteisiin, ja jos on,
4226:                                                              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4227:                                                            ryhtyä perustuslakivaliokunnan mietin-
4228:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         nössään n:o 17 (1982 vp.) esittämän
4229: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               komitean asettamiseksi valmistelemaan
4230: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           työsuhdekeksintöjä koskevan lainsäädän-
4231: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  nön uudistamista?
4232: 
4233:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
4234: 
4235:         Mikko Elo                       Reijo Lindroos                Olavi Ronkainen
4236:         Peter Muurman                   Antti Kalliomäki              Martti Tiuri
4237:         Matti Kuusio                    Martti Lähdesmäki             Kaarina Dromberg
4238:         Jouko Skinnari                  Mats Nyby                     Tapio Holvitie
4239:         Matti Louekoski                 Aimo Ajo                      Riitta Uosukainen
4240:         Pirjo Ala-Kapee                 Juhani Alaranta               Katri-Helena Eskelinen
4241:         Pentti Lahti-Nuuttila           Tytti Isohookana-Asunmaa      Inger Hirvelä
4242:                                        1984 vp. -     KK n:o 21                                          3
4243: 
4244: 
4245: 
4246: 
4247:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4248: 
4249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        patenttia siihen. Näin ei nykyisin useasta eri
4250: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         syystä läheskään aina tapahdu. Lisäksi laki lähtee
4251: olette 10 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn            siitä, että keksijänä on yksi luonnollinen henkilö.
4252: kirjeenne n:o 91 ohella toimittanut valtioneuvos-     Nykyisin keksimökin on usein ryhmätyön tulos.
4253: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Työsuhdekeksintölautakunta piti lisäksi suotava-
4254: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjalli-     na, että mikäli lakia ryhdytään uudistamaan
4255: sesta kysymyksestä n:o 21:                            tällöin     seurataan    kansainvälistä    kehitystä.
4256:                                                       EEC:ssä oli vireillä laajempi selvitys työsuhdekek-
4257:          Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei työ-    sinnöistä ja Ruotsissa oli asetettu komitea valmis-
4258:        suhdekeksintölainsäädännön osalta ole          telemaan lainmuutosta.
4259:        ryhdytty minkäänlaisiin kehittämistoi-            Asiaa selviteltyään kauppa- ja teollisuusminis-
4260:        menpiteisiin, ja jos on,                       teriö valmistautui komitean asettamiseen lain-
4261:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         muutosta valmistelemaan. Kuitenkin tässä vai-
4262:        ryhtyä perustuslakivaliokunnan mietin-         heessa lähinnä työmarkkinajärjestöjen taholta esi-
4263:        nössään n:o 17 (1982 vp.) esittämän            tettiin, että ennen komitean asettamista olisi
4264:        komitean asettamiseksi valmistelemaan          syytä asiaa valmistella työsuhdekeksintölautakun-
4265:        työsuhdekeksintöjä koskevan lainsäädän-        nassa. Ko. lautakuntahan käsittää puolueetto-
4266:        nön uudistamista?                              man puheenjohtajan ja kahden jäsenen lisäksi
4267:                                                       kaksi työnantaja- ja kaksi työntekijäpuolen edus-
4268:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tajaa ja on näin ollen työmarkkinapoliittisesti
4269: ti seuraavaa:                                         sopiva valmisteluelin. Myöskin se käsittää juuri
4270:    Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksin-       ne henkilöt, jotka kokemustensa perusteella tuli-
4271: töihin     (työsuhdekeksintölaki)     on   annettu    sivat komiteatyössä keskeisesti esiin.
4272: 29.12.1967 (656/ 67). Lain valmistumista edelsi          Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysikin kir-
4273: usean vuoden komiteatyöskentely.                      jeellään 29.5. 1981 lautakunnalta selvitystä työ-
4274:    Lain 13 §:ssä säädetään, että tarkempia mää-       suhdekeksintölainsäädännön viimeaikaisesta kan-
4275: räyksiä lain soveltamisesta annetaan asetuksella.     sainvälisestä kehityksestä, työsuhdekeksintölain
4276: Kun tällaista asetusta ei oltu annettu ja kun         nojalla antamiensa lausuntojen perusteella muo-
4277: sanotun lain mukaisesti asetettu työsuhdekeksin-      dostuneista yleisistä oikeus- ja korvausperiaatteis-
4278: tölautakunta oli jo käsitellyt noin 40 työsuhde-      ta sekä mahdollisuudesta saattaa työsuhdekeksin-
4279: keksintöasiaa, tiedusteli kauppa- ja teollisuusmi-    tölautakunnan antamat lausunnot julkisiksi.
4280: nisteno kirjeessään 5.11.1976 lautakunnalta,             Työsuhdekeksintölautakunta antoi selvityksen-
4281: mitkä epäkohdat lautakunnan kokemusten valos-         sä 22.12.1982.
4282: sa näyttäisivät vaativan asetuksella annettavia          Sen jälkeen on ministeriössä edelleen jatkettu
4283: tarkempia määräyksiä.                                 asian käsittelyä. Loppupuolella vuotta 1983 tie-
4284:    Työsuhdekeksintölautakunta vastasi helmi-          dusteltiin vielä keskeisiltä järjestöiltä eli Teolli-
4285: kuussa 1978 ministeriön tiedusteluun todeten          suuden Keskusliitolta, Suomen Ammattiliittojen
4286: muun muassa, ettei asetuksen puuttuminen ole          Keskusjärjestö SAK ry:ltä ja Suomen Teknisten
4287: sanottavasti haitannut lautakunnan työskentelyä       Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK ry:ltä
4288: ja ettei vastaavaa asetusta ole annettu muissakaan    niiden käsitystä uudistamistarpeesta sekä sopi-
4289: Pohjoismaissa. Lautakunta katsoi kokemuksen           vimmasta menettelytavasta asiassa. Järjestöt saivat
4290: perusteella, ettei asetuksen tarve näytä kovinkaan    myös työsuhdekeksintölautakunnan selvityksen
4291: merkittävältä. Sen sijaan lautakunta katsoi, että     käyttöönsä.
4292: olisi syytä ryhtyä valmistelemaan joitakin lain          Vastauksessaan 30.12.1983 Teollisuuden Kes-
4293: muutoksia. Perusteena tälle oli mm. se, että          kusliitto ja Suomen Työnantajain Keskusliitto
4294: työsuhdekeksintölain taustalla oli olettamus siitä,   ilmoittivat pitävänsä puutteita ko. lainsäädännös-
4295: että työnantaja ottaessaan keksinnön myös hakee       sä vähäisinä, joten niiden mielestä ei ole aiheel-
4296: 4                                     1984 vp. -- ~ n:o 21
4297: 
4298: lista asettaa toimikuntaa valmistelemaan säännös-     raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, asettanut
4299: ehdotuksia. Näiden yhteisöjen mielestä riittäisi      15.3.1984 toimikunnan, jossa ovat edustettuina
4300: asian selvittämiseen virkamiestyöryhmä tai erik-      oikeustieteellisen ja hallinnollisen asiantunte-
4301: seen     kutsuttava    asiantuntija.   Kirjeessään    muksen ohella myös asiassa keskeiset järjestöt eli
4302: 12.1.1984 Suomen Ammattiliittojen Keskusjär-          Teollisuuden Keskusliitto, Suomen Työnantajain
4303: jestö SAK ry. katsoi, että lakiin tulisi ottaa        Keskusliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskus-
4304: vakiintunutta käytäntöä vastaavia määräyksiä kor-     järjestö SAK ry. ja Suomen Teknisten Toimihen-
4305: vauksen muodosta ja että lakia muutoinkin tulisi      kilöjärjestöjen Keskusliitto STTK ry. Toimikun-
4306: täydentää. SAK piti asianmukaisena valtion toi-       nan tehtävänä on selvittää, olisiko oikeudesta
4307: mikunnan asettamista, jossa myös SAK olisi            työntekijän tekemiin keksintöihin annettua lakia
4308: edustettuna.                                          (656/67) tarpeen uudistaa muun muassa keksin-
4309:    Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen           tötoiminnan edistämiseksi ja osapuolten oikeuk-
4310: Keskusliitto STTK ry. lausui kirjeessään 6.1.1984     sien ja aseman turvaamiseksi sekä lain soveltami-
4311: epäilevänsä, toimivatko ko. lain määräykset käy-      sessa saatujen kokemusten perusteella muutoin-
4312: tännössä ja esittää lain uudistamista. STTK kat-      kin selventää ja täydentää; selvittää, onko tar-
4313: soi, että asiantuntijan paikkaaminen kartoitta-       peen antaa lakia täydentävä asetus; sekä laatia
4314: maan nykytilanne on tarpeellinen toimenpide.          selvitysten perusteella tarpeelliset säädösehdotuk-
4315: Asiantuntija voisi toimia asetettavan toimikun-       set. Työssään toimikunnan tulee kuulla asiantun-
4316: nan yhteydessä.                                       tijoina ainakin Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö
4317:    Näiden kannanottojen jälkeen kauppa- ja teol-      ry:n, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja ter-
4318: lisuusministeriö on, asian oltua valtioneuvoston      veysministeriön edustajia.
4319: 
4320:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1984
4321: 
4322:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
4323:                                        1984 vp. -- NJ< n:o 21                                          5
4324: 
4325: 
4326: 
4327: 
4328:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4329: 
4330:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ingaluoda alitid faliet. Lagen antar också att
4331: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         uppfinnaren är en enda fysisk person, medan
4332: nr 91 av den 10 februari 1984 tili vederbörande       uppfinningarna i själva verket numera är ofta
4333: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      resultat av ett helt teams arbete. Nämnden
4334: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mikko        förordade också att om lagen revideras, hänsyn
4335: Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr 21:               borde tas tili den utveckling som skett i utlandet.
4336:                                                       Ett mera omfattande utredningsprojekt rörande
4337:           Är Regeringen medveten om att inga          arbetstagares uppfinningar pågick faktiskt inom
4338:        som helst åtgärder har vidtagits för ut-       EG, och i Sverige sysslade en kommitte med
4339:        vecklande av lagstiftningen angående ar-       att förbereda en lagändring.
4340:        betstagares uppfinningar, och om så är            Efter att ha vidare utrett saken förberedde sig
4341:        fallet,                                        ministeriet att tilisätta en kommitte med uppgift
4342:           vad har Regeringen för avsikt att göra      att bereda en revision av lagen. Då föreslog
4343:        för att en komitte skulie ges i uppdrag att    närmast arbetsmarknadsorganisationerna, att in-
4344:        i enlighet med grundlagsutskottets be-         nan kommitten tilisättS skulie saken ytterligare
4345:        tänkande nr 17 (1982 rd.) förbereda en         beredas inom nämnden för arbetstagares uppfin-
4346:        revision av lagstiftningen om arbetstaga-      ningar. I nämnden finns ju, förutom den opartis-
4347:        res uppfinningar?                              ka ordföranden och de två medlemmarna, två
4348:                                                       representanter för arbetstagar- och två för arbets-
4349:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     givarsidan, och den är således arbetsmarknadspo-
4350: följande:                                             litiskt en lämplig instans för beredningsarbetet. I
4351:    Lagen om rätt tili arbetstagares uppfinningar      nämnden ingår också just de personer som med
4352: (656/67) har givits 29.12.1967. Lagens färdigstäl-    beaktande av sina erfarenheter skulle få en cen-
4353: lande föregicks av ett kommittearbete på flera år.    tral ställning inom kommittearbetet.
4354:    Enligt lagens 13 § utfärdas närmare bestäm-            I enlighet härmed anmodade ministeriet i en
4355: melser om tiliämpningen av lagen genom en             skrivelse av 29. 5. 1981 nämnden att redogöra för
4356: förordning. När ingen sådan förordning hade           den internationella utveckling som hade skett
4357: utfärdats och den med stöd av lagen tilisatta         under senaste tiden inom lagstiftningen på olika
4358: nämnden för arbetstagares uppfinningar redan          håll, för de alimänna rätts- och ersättningsprinci-
4359: hade behandlat ca 40 ärenden angående arbetsta-       per som nämnden hade skapat genom sina på
4360: gares uppfinningar, skickade handels- och indus-      lagen baserade utlåtanden samt för möjligheter-
4361: triministeriet 5.11.1976 en skrivelse tili nämnden    na att kanske offentliggöra nämndens utlåtan-
4362: för att få reda på de olägenheter som på basen av     den.
4363: nämndens erfarenheter skulie förutsätta en när-           Nämnden avgav en utredning 22.12 .1982.
4364: mare reglering av området genom en förordning.            Därefter har saken behandlats vidare inom
4365:    Nämnden lämnade sitt svar tili ministeriet i       ministeriet. Mot slutet av år 1983 vände sig
4366: februari 1978 och konstaterade bl.a. att dess         ministeriet ännu tili vissa centrala organisationer
4367: arbete inte hade nämnvärt lidit av att förordning     -- Industrins Centralförbund, Finlands Fackför-
4368: saknades, och att motsvarande förordning inte         bunds Centralorganisation FFC r.f. och Finlands
4369: heller utfärdats i något annat nordiskt land.         Tekniska Funktionärsorganisationers Centralför-
4370: Nämnden ansåg på basen av sin erfarenhet att          bund FTFC r.f. -- för att höra deras uppfattning
4371: behovet av en förordning inte tycktes vara speci-     om revisionsbehovet och det lämpligaste förfa-
4372: ellt stort. Däremot ansågs vissa ändringar av         randet i saken. Organisationerna tiliställdes också
4373: lagen motiverade. Härför tycktes bl.a. tala det att   nämndens utredning för kännedom.
4374: lagen utgår ifrån antagandet att arbetsgivare som         Industrins Centralförbund och Arbetsgivarnas i
4375: övertagit en uppfinning också söker patent på         Finland Centralförbund ansåg i sitt svar av
4376:  den. Av flera olika skäl är detta dock numera        30.12.1983, att bristerna i lagstiftningen är ringa
4377: 428400245R
4378: 6                                     1984 vp. -- ~ n:o 21
4379: 
4380: och att det knappast finns skäl att tillsätta en       handlats av statsrådets finansutskott, tillsatt en
4381: kommission för att utarbeta förslag till nya           kommission med representanter för såväl juridisk
4382: stadganden. Båda organisationerna ansåg att det        och administrativ sakkunskap som för vederbö-
4383: skulle räcka med att utredningen av saken skulle       rande centrala orgnisationer, dvs. Industrins Cen-
4384: uppdras åt en tjänstemannagrupp eller åt en            tralförbund, Arbetsgivarnas i Finland Centralför-
4385: sakkunnig som skulle kallas särskilt.                  bund, Finlands Fackförbunds Centralorganisa-
4386:    Finlands Fackförbunds Centralorganisation           tion FFC r.f. och Finlands Tekniska Funktionärs-
4387: FFC r.f. ansåg i sin skrivelse av 12.1.1984, att i     organisationers Centralförbund FTFC r.f. Kom-
4388: lagen borde intas bestämmelser om ersättningens        missionens uppgift är att klarlägga om det finns
4389: form, vilka borde motsvara gällande praxis, och        skäl att revidera lagen om rätt till arbetstagares
4390: att lagen borde även i övrigt kompletteras. FFC        uppfinningar (656/67) för att bl.a.: främja upp-
4391: ansåg att det vore motiverat att tillsätta en          finningsverksamheten, trygga parternas rättighe-
4392: statskommission, i viiken också den själv borde        ter och ställning och även i övrigt precisera och
4393: vara representerad.                                    komplettera lagen på basen av erfarenheterna av
4394:    Finlands Tekniska Funktionärsorganisationers        dess tillämpning; utreda om lagen borde kom-
4395: Centralförbund FTFC r.f. var i sin skrivelse av        pletteras genom en förordning; och föreslå stad-
4396: 6.1.1984 tveksam om bestämmelserna i ifrågava-         ganden som anses nödiga på grundval av utred-
4397: rande lag fungerar i praktiken och förordade att       ningsarbetet. Kommissionen bör under sitt arbe-
4398: lagen skulle revideras. FTFC ansåg att nuläget         te såsom sakkunniga höra representanter för
4399: kunde lämpligen utredas av en särskilt avlönad         åtminstone Uppfinnartoreningarnas Centralorga-
4400: sakkunnig, som kunde fungera i samband med             nisation r.f., finansministeriet och social- och
4401: kommissionen.                                          hälsovårdsministeriet.
4402:    Efter dessa ställningstaganden har handels- och
4403: industriministeriet 15. 3. 1984, sedan saken be-
4404:     Helsingfors den 15 mars 1984
4405: 
4406:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
4407:                                                   1984 vp.
4408: 
4409: Kirjallinen kysymys n:o 22
4410: 
4411: 
4412: 
4413:                                     Vihriälä ym.: Merenkulun radioliikennettä koskevista suunnitel-
4414:                                        mista
4415: 
4416:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4417: 
4418:    Merenkulkuhallituksen syyskuisen päätöksen           niistä ammatutattomen radiosähköttäjä hoitaa
4419: mukaan kaikista suomalaisista yli 1600 brt:n            myös uusia laitteita. Merenkulkuhallituksen pää-
4420: aluksista (matkustajalaivat mukaanlukien) voi-          tarkoitus on sen sijaan poistaa aluksesta radiosäh-
4421: daan poistaa Itä- ja Perämeren liikenteessä kaikki      köttäjä, mikä ei edes kuulu merenkulkuhallituk-
4422: turvallisuusopimuksen (Solas) mukaiset pakolliset       sen toimivaltaan.
4423: radiolaitteet (radiosähkötysasema) ja valtamerilii-        Yli 2 000 alukseen eri maissa on asennettu
4424: kenteessäkin osa sekä asentaa tilalle muita laittei-    satelliittipääte nykyisten pakollisten laitteiden
4425: ta, joita mahdollisesti tulevassa radiojärjestelmäs-    rinnalle ja luonnollisesti radiosähköttäjien hoi-
4426: ;ä tullaan käyttämään.                                  dettaviksi. Mikään ei estä myös Suomessa näin
4427:    Merenkulkuhallitus perustelee päätöstään Kan-        tekemästä, jos varustamot niin haluavat.
4428: ;ainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) "keho-               Meilläkin tulisi uusi järjestelmä ottaa käyttöön
4429: tuksella" sekä eräiden maiden "vastaavanlaisil-         siten kuin siitä aikanaan päätetään eikä niin, että
4430: la'' kansallisilla päätöksillä.                         voimassa olevista määräyksistä yht' äkkiä koko-
4431:    IMO:ssa suunnitellaan tulevaa radiojärjestel-        naan luovutaan ilman, että tilalla olisi käytettä-
4432: mää. Suunnittelu on alakomitea- ja työryhmäas-          vissä uusia määräyksiä. Uutta järjestelmää ei
4433: teella ja vielä pahasti kesken. Järjestelmää ei ole     sinänsä ole syytä vastustaa, päinvastoin.
4434: vielä edes paperilla saatikka käytännössä.                 Myös radiosähköttäjäliitto on vedonnut valtio-
4435:    Päätöksiä tulevasta järjestelmästä ei ole vielä      neuvostoon, jotta Suomi noudattaisi tekemiään
4436: muilta osin kuin pääperiaatteista. Sen sijaan on        sopimuksia. Toisaalta liitto koko ajan käy neu-
4437: päätös, jonka mukaan nykyinen järjestelmä tulee         votteluja varustajien kanssa sopuratkaisusta.
4438: ;äilyttää kunnes uusi järjestelmä on maailmanlaa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4439: juisesti täydellisesti valmis. Tämä on luonnolli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4440: ;esti välttämätöntä, jotta yhteensopivuus nykyi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4441: ;en ja uuden järjestelmän välillä voidaan säilyt-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4442: tää. Mikäli jokainen maa kansallisilla päätöksil-
4443: lään muodostaisi uusia radiojärjestelmiä, merkit-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4444: ;isi se pahimmillaan täydellistä sekaannusta kan-              ryhtyä merenkulkuhallituksen kaavailu-
4445: ;ainvälisessä hätäliikenteessä.                                jen johdosta luopua Itä- ja Pohjanmeren
4446:    Tämän takia merenkulkuhallituksen mainitse-                 liikennettä koskevista, kansainvälisen tur-
4447: missakin eräissä maissa (Hollanti, Kanada ja                   vallisuussopimuksen mukaisista radio-
4448: ~orja) säilytetään yhteensopivuus sallimalla kor-              määräyksistä ja pitkällä tähtäyksellä koko
4449: vattavaksi vain osa nykyisistä laitteista. Jokaisessa          radiosähköttäjien ammattikunnasta?
4450:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1984
4451: 
4452:           Jukka Vihriälä              Heikki Kokko                  Ilkka Kanerva
4453:           Mats Nyby                   Mikko Vainio                  Pentti Skön
4454:           Pirkko Ikonen               Håkan Nordman                Tytti Isohookana-Asunmaa
4455:           Vieno Eklund                Urho Pohto                   Hannele Pokka
4456:           Timo Laaksonen              Sirkka-Liisa Anttila         Liisa Kulhia
4457:           Reino Jyrkilä               Kalevi Mattila               Tuula Paavilainen
4458:           Marjatta Väänänen           Risto Ahonen                 Arja Alho
4459:           Lea Mäkipää                 Kerttu Törnqvist             Martti Ratu
4460:           Pertti Paasio               Tarja Halonen                Liisa Jaakonsaari
4461:                       Juhani Tuomaala                      Lea Sutinen
4462: 12840Q248U
4463: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 22
4464: 
4465: 
4466: 
4467: 
4468:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4469: 
4470:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          uuden hätäjärjestelmän käyttöönottoa. Kyseessä
4471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           on nykyisen hätäjärjestelmän yhteydessä käytettä-
4472: olette 7 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-          vä, eräitä tulevaisuuden hätäjärjestelmän periaat-
4473: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        teita soveltava järjestelmä.
4474: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Osan merenkulkuhallituksen päätöksessä mai-
4475: Vihriälän ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 22:        nitusta radiolaitteistosta muodostavat ne laitteet,
4476:                                                         jotka SOLAS-yleissopimuksen mukaan vaaditaan
4477:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nykyiseen hätäjärjestelmään kuuluvilta 500-
4478:         ryhtyä merenkulkuhallituksen kaavailu-          1600 brt:n aluksilta. Kaikki muutkin laitteet ovat
4479:         jen johdosta luopua Itä- ja Pohjanmeren         sellaisia, joita on käytössä myös nykyiseen hätä-
4480:         liikennettä koskevista, kansainvälisen tur-     järjestelmään kuuluvissa aluksissa. Tämän vuoksi
4481:         vallisuussopimuksen mukaisista radio-           ei ole pelkoa, että tällaisin laittein varustettu alus
4482:         määräyksistä ja pitkällä tähtäyksellä koko      eristäytyisi nykyisestä hätäjärjestelmästä tai voisi
4483:         radiosähköttäjien ammattikunnasta?              jotenkin aiheuttaa sekaannusta kansainvälisessä
4484:                                                         hätäliikenteessä. Tällainen alus on monipuolisen
4485:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           radiovarustuksensa vuoksi hätätilanteessa selvästi
4486:    Merenkulkuhallituksen 5.9.1983 tekemä pää-           paremmassa asemassa kuin sellaiset alukset, joissa
4487: tös ei poista pakollisia radiolaitteita miltään suo-    on vain nykyisen SOLAS-yleissopimuksen mini-
4488: malaiselta alukselta. Kysymyksessä on itse              mivaatimukset täyttävä radioasema. Lisäksi tällai·
4489: SOLAS-yleissopimukseen sisältyvä niin sanottu           nen alus voi tehokkaasti avustaa sellaisia muita
4490: samanarvoisuusmenettely. Tämän mukaan aluk-             radiopuhelinlaittein varustettuja hädässä olevia
4491: sella on oltava pakollisena varustuksena joko           aluksia, jotka eivät omin avuin saa yhteytt~
4492: yleissopimuksessa mainittu laitteisto tai vaihtoeh-     rannikkoradioasemiin.
4493: toisesti sellainen korvaava laitteisto, joka kyseisen      Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytäny1
4494: maan hallinnon mielestä on vähintään yhtä teho-         oikeuskanslerinviraston lausuntoa merenkulku·
4495: kas (samanarvoinen). Alusten radioasemista an-          hallituksen tekemän suomalaisten kauppa-alus·
4496: netun asetuksen (279/66) mukaan vapautuksen             ten radioasemien uudelleenjärjestämistä koske·
4497: aluksen radiosähkötysaseman pidosta myöntää             van päätöksen lainmukaisuudesta. Aiheen lau·
4498: merenkulkuhallitus posti- ja telehallitusta kuul-       suntopyyntöön antoivat· Suomen Radiosähköttä
4499: tuaan. Tämän mukaisesti merenkulkuhallitus on           jäliitto ry:n valtioneuvostolle 6.9.1983 j:
4500: 5.9.1983 tehnyt päätöksen, jonka mukaan suo-            5.10.1983 jättämät kirjelmät, joissa on katsottu
4501: malaisilta Itämeren ja Pohjanmeren liikenteessä         että merenkulkuhallituksen päätös ei perustuis
4502: olevilta aluksilta, joiden bruttovetoisuus on 1600      SOLAS-yleissopimuksen määräyksiin. Lausunnos
4503: rekisteritonnia tai suurempi, ei vaadita pää- ja        saan oikeuskanslerinvirasto on todennut, etti
4504: varasähkölaitteita, jos niiden sijasta aluksilla on     yleissopimuksessa tarkoitetun samanarvoisuus
4505: satelliittiterminaali ja NAVTEX-vastaanotin. Li-        päätöksen tekeminen on kuulunut merenkulku
4506: säksi aluksilla on oltava SOLAS-sopimuksen IV           hallituksen toimivaltaan. Oikeuskanslerinvirastol
4507: luvun 15 ja 16 säännön mukainen radiopuhelin-           la ei myöskään oikeudelliselta kannalta ole huo
4508: asema.                                                  mautettavaa merenkulkuhallituksen päätöksen si
4509:    Merenkulkuhallitus tulee vielä kussakin yksit-       sällön suhteen.
4510: täistapauksessa erikseen päättämään korvaavan              Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO
4511: laitteiston sallimisesta hankittuaan asiasta posti-     on tulevaisuuden hätä- ja turvallisuusjärjestelmä
4512: ja telehallituksen lausunnon. Päätöksessä tullaan       koskeva suunnittelu- ja kehitystyö edennyt jo ny
4513: kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, että         niin pitkälle, että suuri osa järjestelmään kuulu
4514: aluksen oman turvallisuuden lisäksi myöskään            vista radiolaitteista on olemassa ja ainakin koe
4515: muiden alusten turvallisuus ei alene SOLAS-             käytössä. Näin korvaava järjestely on saatu sellai
4516: yleissopimuksen vaatimaa tasoa huonommaksi.             seksi, että sitä voidaan helposti täydentää tuleva
4517: Korvaavan laitteiston käyttöönotto ei merkitse          hätäjärjestelmän suuntaan. Merenkulun radioliJ
4518:                                         1984 vp. -      KK n:o 22                                       3
4519: 
4520: kenteen osalta tilanne on merenkulkuhallituksen            Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
4521: saamien tietojen mukaan tällä hetkellä se, että         kysymyksessä tarkoitettu merenkulkuhallituksen
4522: ruotsalaisia yli 1600 brt:n aluksia purjehtii Itä- ja   päätös on tehty laillisessa järjestyksessä SOLAS-
4523: Pohjanmeren liikenteessä 50 ilman radiosähköt-          yleissopimukseen sisältyvän samanarvoisuusme-
4524: täjää, norjalaisia 7 ja hollantilaisia 12.              nettelyn perusteella. Suomen Radiosähköttäjälii-
4525:    Radiosähköttäjä on alunperin tarvittu käyttä-        ton ja varustamoelinkeinon välillä on kuitenkin
4526: mään sellaisia radiolaitteita, joita kukaan muu         sovittu siitä, että vuoden 1985 loppuun ulottu-
4527: laivaväestä ei ole osannut käyttää. Myös voimassa       van jäädytyskauden kuluessa varustamot pidät-
4528: olevan kansainvälisen radio-ohjesäännön mukaan          täytyvät hakemasta erivapauksia radiosähkötys-
4529: radiosähkötyslaitteita saa käyttää vain henkilö,        aseman pidosta. Tämän jäädytyskauden aikana
4530: jolla on radiosähköttäjän pätevyystodistus. Mikäli      selvitetään kauppa- ja teollisuusministeriön aset-
4531: aluksella on vain radiopuhelin-, telex- ja satelliit-   tamassa työryhmässä alusten viestiliikenteen ke-
4532: tilaitteita, kuten on sekä merenkulkuhallituksen        hitystä ja radiosähköttäjien asemaa. Kun työryh-
4533: päätöksen mukaisessa korvaavassa järjestelyssä et-      män tekemät selvitykset ovat käytettävissä ja
4534: tä tulevaisuuden hätäjärjestelmässä, riittää käyt-      kansainvälisestä käytännöstä on saatu täsmällistä
4535: täjälle radiopuhelimenhoitajan pätevyystodistus,        lisätietoa, hallitus tulee harkitsemaan toimenpi-
4536: jollainen kansipäällyställä on jo nyt lähes poik-       teitä, joihin radiosähkötysmääräysten ja radiosäh-
4537: keuksetta. Pätevyystodistukset myöntää posti- ja        köttäjien ammattikunnan osalta on tarpeen ryh-
4538: telehallitus, joka asettaa vaatimustason kulloisen-     tyä.
4539: kin tilanteen mukaan siten, että radiolaitteiden
4540: käyttäjillä on edellytykset suoriutua tehtävistään.
4541: 
4542:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
4543: 
4544:                                                                                 Ministeri jermu Laine
4545: 4                                       1984 vp. -     KK n:o 22
4546: 
4547: 
4548: 
4549: 
4550:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4551: 
4552:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             säkerheten för andra fartyg utöver fartygs egen
4553: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           säkerhet inte kommer att bli sämre än vad
4554: av den 7 februari 1984 tili vederbörande medlem         SOLAS-konventionen förutsätter. Ibruktagning
4555: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-        av ersättande anläggning innebär inte ibruktag-
4556: skrift av följande av riksdagsman Vihriälä m.fl.        ning av ett nytt nödsystem. Det är fråga om ett
4557: undertecknade spörsmål nr 22:                           system som används i samband med det nuvaran-
4558:                                                         de nödsystemet och som tillämpar vissa principer
4559:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        för framtida nödsystem.
4560:         sikt att vidta med anledning av sjöfarts-
4561:                                                            En del av den radioutrustning som nämns i
4562:         styrelsens planer att avstå från radiobe-
4563:                                                         sjöfartsstyrelsens beslut utgör de anläggningar
4564:         stämmelserna i konventionen om säkerhe-
4565:                                                         som enligt SOLAS-konventionen skall finnas om-
4566:         ten för människoliv tili sjöss angående         bord på fartyg på 500-1 600 bruttoregisterton,
4567:         trafiken i Östersjön och Nordsjön och på
4568:                                                        vilka ingår i nuvarande nödsystem. Även alla
4569:         lång sikt också av hela radiotelegrafistkå-
4570:                                                         andra anläggningar är sådana som finns i bruk
4571:         ren?
4572:                                                         ombord på fartyg som ingår i det nuvarande
4573:                                                         nödsystemet. Därför finns det ingen anledning
4574:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       att vara rädd för att ett fartyg med sådan
4575: följande:                                              utrustning skulle bli isolerad från det nuvarande
4576:     Sjöfartsstyrelsens beslut av 5.9.1983 leder inte    nödsystemet eller på något sätt medföra oreda i
4577: tili avskaffande av obligatoriska radioanlägg-          internationell nödtrafik. Ett sådant fartyg har
4578: ningar på något finskt fartyg. Det är fråga om          tack vare mångsidig radioutrustning bättre läge i
4579: det s.k. likvärdighetsförfarande som ingår i själva     en nödsituation än sådana fartyg som endast har
4580: SOLAS-konventionen. Enligt detta förfarande             en radiostation som uppfyller minimikraven i
4581: skali ombord på fartyg såsom obligatorisk utrust-       SOLAS-konventionen. Dessutom kan ett sådant
4582: ning finnas anläggning som nämnts i konventio-         fartyg effektivt biträda sådana nödställda fartyg
4583: nen elier alternativt sådan ersättande anläggning      som inte själva får kontakt med kustradiostatio-
4584: som administrationen i ifrågavarande land anser         ner.
4585: vara minst lika effektiv (likvärdig). Enligt förord-       Handels- och industriminisl:eriet har begärt
4586: ningen om fartygs radiostationer (279/66) bevil-       utlåtande av justitiekanslersämbetet om lagenlig-
4587: jar sjöfartsstyrelsen efter att ha hört post- och      heten av sjöfartsstyrelsens beslut angående omor-
4588: telestyrelsen befrielse från skyldigheten att hålia    ganiseringen av radiostationer ombord på finska
4589: radiotelegrafstation. I enlighet med detta har         handelsfartyg. Anledningen tili begäran om utlå-
4590: sjöfartsstyrelen 5.9.1983 beslutat att i fråga om      tande gav Finlands Radiotelegrafistförbund r.f.:s
4591: de finska fartyg med en dräktighet på 1 600            skrivelser tili statsrådet av 6.9.1983 och
4592: bruttoregisterton i Östersjö- elier Nordsjötrafiken     5 .10.1983. Enligt skrivelserna baserar sjöfartssty-
4593: inte krävs att ombord på fartyg skali finnas           relsens beslut inte på bestämmelserna i SOLAS-
4594: huvud- och reservelanläggningar, såvida fartyget       konventionen. I sitt utlåtande har justitiekans-
4595: i stäliet för dem har en sateliitterminal och          lersämbetet konstaterat att fattandet av det lik-
4596: NAVTEX-mottagare. Dessutom skali fartyget ha           värdighetsbeslut som avses i konventionen faller
4597: en radiotelefonstation i enlighet med bestämmel-       inom ramen för sjöfartsstyrelsens behörighet.
4598: serna i SOLAS-konventionen IV kap. reglerna 15         Justitiekanslersämbetet har inte heller ur juridisk
4599: och 16.                                                synpunkt något att anmärka på innehållet i
4600:    Sjöfartsstyrelsen kommer att från fali tili fall    sjöfartsstyrelsens beslut.
4601: särskilt besluta om tillåtande av ersättande an-           Inom den internationella sjöfartsorganisatio-
4602: läggning sedan den skaffat post- och telestyrel-       nen (IMO) har planeringen och utvecklingen av
4603: sens utlåtande i ärendet. Vid beslutsfattandet         framtida nöd- och säkerhetssystem kommit så
4604: kommer man att fästa särskild vikt vid att             långt att en stor del av de radioanläggningar som
4605:                                        1984 vp. -     KK n:o 22
4606: 
4607: ingår i systemet existerar och har tagits i bruk i    jas av post- och telestyrelsen, som bestämmer
4608: provsyfte. På detta sätt har det ersättande ar-       nivån alltefter situationen så att de som sköter
4609: rangemanget utformats så att det lätt kan komp-       radioanläggningar har förutsättningar att klara
4610: letteras i riktningen mot det framtida nödsyste-      sina uppgifter.
4611: met. Situationen beträffande radiokommunika-              Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
4612: tion inom sjöfarten är enligt sjöfartsstyrelsen den   regeringen att sjöfartsstyrelsens beslut som avses i
4613: att 50 svenska fartyg över 1 600 brutto~egister­      spörsmålet har fattats i laglig ordning på basen
4614: ton, 7 norska och tolv holländska fartyg 1 Oster-     av det likvärdighetsförfarande som ingår i SO-
4615: sjö- och Nordsjötrafiken seglar för närvarande        LAS-konventionen. Finlands Radiotelegrafistför-
4616: utan radiotelegrafist.                                bund och rederinäringen har dock överenskom-
4617:    Radiotelegrafist har ursprungligen behövts för     mit att under den frysningsperiod som sträcker
4618: att sköta sådana radioanläggningar som ingen          sig tili slutet av 1985 kommer rederieroa att avstå
4619: annan av besättningen kunnat sköta. Också en-         från dispensansökningar om hållande av radiote-
4620: iigt det gällande internationella radioreglementet    legrafstationer. Under denna frysningsperiod
4621: får endast en person med radiotelegrafists kom-       kommer en arbetsgrupp, som handels- och in-
4622: petensintyg sköta radiotelegrafanläggningar. I        dustriministeriet tillsatt, att utreda utvecklingen
4623: fall på fartyg endast finns radiotelefon-, telex-     av kommunikationsutvecklingen och radioteleg-
4624: och satellitanläggningar, såsom i det ersättande      rafisternas ställning. När arbetsgruppens utred-
4625: systemet enligt sjöfartsstyrelsens beslut och i det   ningar finns att tillgå och det finns exakta
4626: framtida nödsystemet, räcker det att den som          tilläggsuppgifter om internationell praxis, kom-
4627: sköter dessa anläggningar har radiotelefonists        mer regeringen att överväga åtgärder som skall
4628: kompetensintyg, vilket däcksbefälet nästan un-        vidtas när det gäller radiotelegrafbestämmelser
4629: dantagslöst redan nu har. Kompetensintyg bevil-       och radiotelegrafistkåren.
4630:      Helsingfors den 16 mars 1984
4631: 
4632:                                                                                 Minister jermu Laine
4633: 
4634: 
4635: 
4636: 
4637: 4284002480
4638:                                                 1984 vp.
4639: 
4640: Kirjallinen kysymys n:o 23
4641: 
4642: 
4643: 
4644: 
4645:                                    Halonen ym.: Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmista
4646: 
4647: 
4648:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4649: 
4650:    Viime aikoina on julkisuudessa kiinnitetty run-     tösuunnitetta, joka Uudenmaan osalta on selvästi
4651: saasti huomiota Uudenmaan vaikeisiin asunto-           alimitoitettu. Lisäksi painotustekijöinä on käytet-
4652: ongelmiin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla val-        ty mm. rakennuskustannuseroja eri alueilla ja ns.
4653: litseva asuntopula, suuri puutteellisesti asuvien ja   aravaväestöosuutta.
4654: asunnottomien määrä, vuokra-asuntojen määrän              Aravaväestöosuus ei kuitenkaan Uudenmaan
4655: väheneminen ja suuret asumiskustannukset ovat          osalta kuvaa tilannetta riittävästi, sillä läänissä on
4656: olleet esillä.                                         puolet koko maan sellaisista asuntokuooista, jot-
4657:    Uudenmaan osuus valtion asuntolainakiintiös-        ka asuvat vähimmäisnormia ahtaammio, mutta
4658: tä oli viime vuonna 23,9 %. Ehdotuksessa vuo-          ylittävät asuntohallituksen omistusasuntojen
4659: den 1984 asuntolainojen myöntämisvaltuuden             30 % :o tulorajat. Myös asumiskustannusten huo-
4660: käyttösuunnitelmasta on Uudenmaan osuudeksi            mioon ottaminen on puutteellista.
4661: ehdotettu 24,7 %. Tarpeeseen ja ongelmiin näh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4662: den tämä lisäys vaikuttaa riittämättömältä.            tyksen 37 §:n 1 momenttiio viitaten esitämme
4663:    Asuntohallituksessa valmistellaan myös kiin-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4664: tiöiden uudistamista vuodeksi 1985 ja siitä eteen-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4665: päin. Asuntohallituksen nykyisessä ehdotuksessa                    Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan ja
4666: Uudenmaan osuus on eri vaihtoehtojen mukaan                    erityisesti pääkaupunkiseudun asuntopo-
4667: 24,4, 24,9 tai 25,9 %.                                         liittisista ongelmista ja mihin toimenpi-
4668:    Kiintiölaskelmissa on tuotantotarpeen perusta-              teisiin Hallitus aikoo ryhtyä asian suh-
4669: na käytetty valtioneuvoston hyväksymää väes-                   teen?
4670: 
4671:   Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4672: 
4673:        Tarja Halonen                   Impi Muroma                       Seppo Toiviainen
4674:        Kaj Bärlund                     Liisa Kulhia                      Saara-Maria Paakkinen
4675:        Paavo Lipponen                  Reijo Enävaara                   Liisa Arranz
4676:        Peter Muurman                   Reino Paasilinna                 Pirjo Ala-Kapee
4677:        Pekka Löyttyniemi               Helvi Koskineo                   Pirkko Turpeinen
4678:        Matti Louekoski                 Marjatta Väänänen                Jutta Zilliacus
4679:        Tuulikki Hämäläinen             Jouni ] . Särkijärvi             Ben Zyskowicz
4680:        Arja Alho                       Eva-Riitta Siitonen              Georg C. Ehrnrooth
4681:        Elisabeth Rehn                  Ole Wasz-Höckert                 Pekka Myllyniemi
4682:        Kaarina Dromberg                Elsi Hetemäki-Olander            Ville Komsi
4683: 
4684: 
4685: 
4686: 
4687: 4284002585
4688: 2                                      1984 vp. -     KK n:o 23
4689: 
4690: 
4691: 
4692: 
4693:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4694: 
4695:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallitus valmisteleekin parhaillaan asiaan liit-
4696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tyviä toimenpiteitä. Uudistuksilla on tarkoitus
4697: olette 9 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-        mm. lisätä vuokra-asuntojen tuotantoa sekä pa-
4698: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      rantaa vuokra-asuntojen tuottoa ja vaikuttaa siten
4699: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vuokra-asuntojen poistumaan.
4700: Tarja Halosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          Vuosina 1978-1982 asuntohallitus on myön-
4701: kysymyksestä n:o 23:                                  tänyt pääkaupunkiseudulle asuntolainoja keski-
4702:                                                       määrin 298,5 milj. mk vuodessa, yhteensä n. 1,5
4703:             Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan ja      mrd. mk. Tämä vastaa noin 16,5 % :a ko.
4704:         erityisesti pääkaupunkiseudun asuntopo-       vuosina jaetuista määrärahoista, mikä oli noin
4705:         liittisista ongelmista ja mihin toimenpi-     2,3 prosenttiyksikköä yli pääkaupunkiseudun las-
4706:         teisiin Hallitus aikoo ryhtyä asian suh-      kennallisen kiintiöosuuden (14,2 %). Erityistar-
4707:         teen?                                         vemäärärahan käyttö on painottunut selvimmin
4708:                                                       1980-luvulle.
4709:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Asuntoja on vuonna 1978 lainoitettu 5 236
4710: ti seuraavaa:                                         asuntoa ja vuonna 1980 3 354 asuntoa. Vuosina
4711:    Asuntomarkkinoiden ongelmat ilmenevät pää-         1981 ja -82 on lainoitettujen asuntojen määrä
4712: kaupunkiseudulla kärjistyneinä ja kasaantuneina.      erityistarvemäärärahan käytön lisääntymisestä
4713: Korkea tulotaso ja suhteellisen helppo, tosin         huolimatta pudonnut 2 100-2 600 kappalee-
4714: aivan viime aikoina kiristynyt lainansaanti pitävät   seen, mikä vastaa yleistä valtion lainoittaman
4715: yllä varsin korkeaa asuntojen kysyntää. Toisaalta     tuotannon alenevaa kehityssuuntausta. Toisaalta
4716: verotusjärjestelmämme suosii velkaantumista.          vuokra-asuntojen määrä on kolmen viime vuoden
4717: Vapaarahoitteisen tuotannon korkea hintataso          aikana pysynyt kokonaismäärän putoamisesta
4718: heijastuu aravarakentamiseen vaikeuttaen kohtei-      huolimatta lähes ennallaan.
4719: den toteuttamista. Kohtuuhintaisten omistus-             Vuonna 1983 pääkaupunkiseudulle myönnet-
4720: asuntojen, mukaan lukien aravaomistusasunnot,         tiin asuntolainoja yhteensä 275,5 milj. mk, kun
4721: tarjonnan vähäisyys pitää puolestaan yllä jatkuvaa    opiskelija-asuntoihin myönnettyjä lainoja ei oteta
4722: vuokra-asuntojen ylikysyntää.                         huomioon. Asuntoja tällä lainamäärällä voitiin
4723:    Pääkaupunkiseudun muuta maata korkeam-             rakentaa n. 2 200. Vuokra-asuntojen osuus tästä
4724: mat elinkustannukset taas rajaavat omistusasun-       oli noin puolet eli 1 284 asuntoa. Erityistarve-
4725: non rahoitusmahdollisuuksia, mikä vaikuttaa           määrärahan osuus oli pääkaupunkiseudulla n.
4726: osaltaan vuokra-asuntojen kysyntää lisäävästi.        70,0 milj. mk, mikä vastaa 23,3 % koko maan
4727: Myös vuokra-asuntojen myyminen omistusasun-           erityistarvemäärärahasta.
4728: noiksi pienentää ko. tarjontaa. Aravavuokra-             Pääkaupunkiseudulla on aravakohteiden to-
4729: asuntojen tuotanto ei ole käytännössä riittänyt       teuttamisen ongelmaksi noussut myös korkea
4730: kattamaan vuokra-asuntojen vajausta.                  hintataso. Tällä hetkellä alueen hintataso on
4731:    Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan voi-         15 % korkeampi kuin muualla Uudellamaalla ja
4732: makkaan muuttumisen omistusasunnoiksi on              noin 20 % korkeampi kuin koko maassa keski-
4733: katsottu olevan eräs keskeisimmistä vuokra-asun-      määrin. Viime aikaisen kehityksen valossa ei ole
4734: totilanteeseen vaikuttavista ongelmista pääkau-       kuitenkaan tavanomaista suurempia hintapainei-
4735: punkiseudulla. Valtiontaloudelliset kehitysnäky-      ta aravahintatason huomattavaan nostamiseen
4736: mät huomioon ottaen on kuitenkin todennäköis-         muun Suomen tasoon nähden. Asuntohallituk-
4737: tä, ettei suurta vuokra-asuntopoistumaa pystytä       sen käyttöön ottaman uuden kustannusvalvonta-
4738: korvaamaan valtion lainoituksella, vaan tarvitaan     menettelyn voidaan katsoa vaikuttavan merkittä-
4739: toimenpiteitä myös vapaarahoitteisen vuokra-          västi aravakohteiden toteutumisen tehostami-
4740: asuntotarjonnan edistämisessä ja poistuman vä-        seen. Menettely nimittäin karsii liian kalliit
4741: hentämisessä.                                         hankkeet jo suunnitteluvaiheessa ja johtaa siten
4742:                                          1984 vp. -     KK n:o 23                                           3
4743: 
4744: suunnittelun taloudellisempien ratkaisujen etsi-          "myöntämisvaltuuden suuruutta ja lainoja
4745: miseen.                                                  myönnettäessä on lisäksi huomiota kiinnitettävä
4746:     Rakennuskustannusten korkea taso on aiheut-          eri alueiden asuntomarkkinatilanteeseen, mm.
4747: tanut ongelmia myös asumiskustannusten suh-              pääkaupunkiseudulla''.
4748: teen. Asuntotuotantolain 3 §:n mukaan asunto-               Ahtaasti asuvat, mutta tulorajat ylittävät asun-
4749: lainoitusta voidaan myöntää vain asumis- ja ra-          tokunnat painottuvat kysymyksessä todetulla ta-
4750: kennuskustannuksiltaan kohtuullisiin hankkei-            valla Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle.
4751: siin. Nykyisillä laina-ajoilla pääomavastikkeet          Kiintiöperusteiden uudistamiseen liittyvää selvi-
4752: nousevat korkeiksi ja tulorajoihin sopivat perheet       tystyötä on tarkoitus jatkaa ja pyytää asiasta mm.
4753: eivät ilman asumistukea pystyisi asumaan valtion         lääninhallitusten ja kuntien lausunnot. Vuoden
4754: lainoinamassa vuokra-asunnossa. Lainaosuudet             1985 lääni- ja kuntakiintiöt tullaan valmistele-
4755: jäävät keskimääräistä alhaisemmaksi myös omis-           maan tältä pohjalta, joten ne saattavat poiketa
4756: tusasuntopuolella, koska lainoitusarvo ja todelli-       vuodeksi 1984 vahvistetuista kiintiöistä.
4757: nen rakennuskustannus poikkeavat toisistaan.                Kirjallisessa kysymyksessä on puututtu myös
4758: Tätä ongelmaa on pyritty lieventämään käyttä-            pääkaupunkiseudun suureen puutteellisesti asu-
4759: mällä pääkaupunkiseudulla muuta maata korke-             vien ja asunnottomien määrään.
4760: ampaa lainoitusarvoa (esim. vuonna 1983 muu                 Pääkaupunkiseudulla on arviOltu olevan
4761: Suomi 3 200 mk/as-m 2 ja pääkaupunkiseutu                7 000-8 000 asuntoa vailla olevaa henkilöä.
4762: 3 500 mk/as-m 2 ja vuonna 1984 muu Suomi                 Maassamme olevasta n. 3 500 yhteismajoituspai-
4763: 3 400 mk/as-m 2 ja pääkaupunkiseutu 3 850 mk/            kasta 80 % sijaitsee Helsingissä. Asuntola- ja
4764: as-m 2) ja pyritty siten alentamaan asumiskustan-        yömajapaikkojen yhteismäärä pääkaupunkiseu-
4765: nuksia.                                                  dulla on kuitenkin vähenemässä huolestuttavasti,
4766:     Myös kiintiöjärjestelmän uudistamisen yhtey-         vaikka korvaavia asuintiloja ei ole osoitettavissa.
4767: dessä toteutettava rakennuskustannuserojen huo-         Vuonna 1983 arvioitiin n. 700 paikan poistuvan
4768: mioon ottaminen merkitsee asuntomäärärahan              käytöstä kahden vuoden kuluessa.
4769: suhteellisen osuuden lisäystä pääkaupunkiseudul-            Asunnottomien ongelmia ei tulisi pitkällä täh-
4770: la.                                                      täyksellä ja laajamittaisesti ratkaista järjestämällä
4771:     Asuntolainojen alueellista jakoa koskevat kiin-     heille yhteisasumis- ja joukkomajoitustiloja.
4772: tiölaskelmat on uudistettu vuoden 1984 asunto-          Asunnottomuus tulisi poistaa osoittamalla asun-
4773: lainoituksen käyttösuunnitelman yhteydessä.             nottomille normaaleja asuntoja. Silloin, kun se
4774: Kiintiöimiperiaatteet ovat valtion asuntolainoi-        on hoidollisista syistä tarpeellista, asunnottomalle
4775: tuksen kiintiötoimikunnan (KM 1983:2) ehdo-             tulisi voida järjestää palvelu- tai tukiasunto.
4776: tusten mukaisia ja lähtötietaina on käytetty uu-            Sisäasiainministeriö on asettanut 1.6.1983 toi-
4777: sinta alueellista, valtioneuvostossa vahvistettua       mikunnan, jonka tehtävänä on mm. selvittää,
4778: väestösuunnitetta ja vuoden 1980 väestö- ja asun-       onko nykyisten asuntopoliittisten keinojen avulla
4779: tolaskennan tietoja asuntokannan määrästä ja            turvattavissa asuntojen järjestäminen asunnotto-
4780: asunto-oloista sekä vuoden 1980 verotustietoja          mille henkilöille ja miten kuntien tulisi ottaa
4781: asuntokuntien tuloista ja tietoja asuntohallituk-       asunnottomat henkilöt huomioon asuntopolitii-
4782: sen lainoituksessa sovellettavista rakennuskustan-      kan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi toi-
4783: nuksista.                                               mikunnan tulee mm. selvittää, miten asunnotto-
4784:     Vuoden 1984 lainoituksessa sovellettavat lääni-     man väestön asumisen järjestäminen tulisi ottaa
4785: kiintiöt    on     vahvistettu      valtioneuvostossa   huomioon valtion asuntolainamäärärahojen kun-
4786: 23.2.1984. Tämän päätöksen mukaan Uuden-                nittaisessa jaossa ja olisiko tarpeen luoda uusia
4787: maan läänin kiintiö lisääntyy 0,3 prosenttiyksik-       asuntopoliittisia erityiskeinoja tai muita tukitoi-
4788: köä vuodesta 1983, mikä merkitsee noin 5,2              menpiteitä em. henkilöiden asuntotilanteen kor-
4789: milj. mk lisäystä. Pääkaupunkiseudun laskennal-         jaamiseksi. Toimikunnan tulee antaa selvityksen-
4790: linen kiintiö, jota tosin ei ole erikseen vahvistettu   sä 30.3.1984 mennessä.
4791: käyttösuunnitelmassa, lisääntyy tätäkin enem-              Myös asuntoneuvosto on kokouksessaan
4792: män eli 1,9 prosenttiyksikköä, mikä on noin 32,7        2. 2. 1984 hyväksynyt kannanoton asunnottomien
4793: milj. mk. Nämä kiintiölisäykset osoittavat, että        asunto-olojen järjestämisestä.
4794: Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun vaikeaa                     Valtioneuvosto on hyväksyessään 23.2.1984
4795: asuntotilannetta on jo pyritty ottamaan huo-            asuntolainojen vuoden 1984 käyttösuunnitelman
4796: mioon. Saman suuntaisesti vaikuttaa käyttösuun-         lisännyt myöntämisvaltuuden lainalaji- ja hallin-
4797: nitelmassa oleva erityisperusteisiin liittyvä ohje      tamuotojakaumaan uutena kohtana vuokratalo-
4798: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 23
4799: 
4800: 
4801: jen ja -asuntojen rakentamista varten myönnettä-      nallinen vuokratalotuotanto edellyttää kuntien
4802: vät lainat asunnottomien henkilöiden asumisen         kasvavaa rahoituspanosta. Kunnat ovat osoitta-
4803: järjestämiseksi. Tarkoitukseen on käyttösuunni-       neet myös liian vähän huomiota tulo- ja menoar-
4804: telmassa varattu 20 milj. mk. Määräraha tullaan       viossa momentilla 35.45.63 osoitetun vuokra-
4805: jakamaan erityistarvemäärärahana ulkopuolella         asuntojen hankintaan myönnettävien korkotuki-
4806: alueellisten kiintiöiden.                             lainojen mahdollisuuksiin. Myös alueella vallitse-
4807:    Pääkaupunkiseudun asuntotilanteen korjaami-        va rakennusalan ammattikoulutuspaikkojen puu-
4808: nen vaatii myös alueen kuntien nykyistä määrä-        te edellyttää pääkaupunkiseudun kunnilta kii-
4809: tietoisempia toimenpiteitä esimerkiksi aktiivisella   reellisiä toimenpiteitä.
4810: maa- ja kaavoituspolitiikalla. Myös riittävä kun-
4811: 
4812:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
4813: 
4814:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
4815:                                           1984 vp. -- KJC n:o 23                                            5
4816: 
4817: 
4818: 
4819: 
4820:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
4821: 
4822:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             bortfall av hyresbostäder inte kan ersättas genom
4823: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            statlig långivning utan det behövs åtgärder i syfte
4824: av den 9 februari 1984 tili vederbörande medlem          att främja också det fritt finansierade utbudet av
4825: av statsrådet översänt avskrift av följande av           hyresbostäder och att reducera bortfaliet.
4826: riksdagsledamoten Tarja Halonen m.fl. under-                Regeringen förbereder också för närvarande
4827: tecknade spörsmål nr 23:                                 åtgärder i anslutning tili denna fråga. Avsikten
4828:                                                          med de planerade reformerna är bl.a. att öka
4829:            Är Regeringen medveten om de bo-              produktioneo av hyresbostäder samt att förbättra
4830:         stadspolitiska problemen i Nyland och            hyresbostädernas avkastning och sålunda motver-
4831:         särskilt i huvudstadsregionen och vilka          ka bortfaliet av hyresbostäder.
4832:         åtgärder ämnar Regeringen vidta med
4833:                                                             Åren 1978--1982 har bostadsstyrelsen beviljat
4834:         anledning av frågan?
4835:                                                          i medeltal 298,5 milj. mk i bostadslån om året
4836:                                                          inom huvudstadsregionen, dvs. sammanlagt ca
4837:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1,5 mrd. mk. Detta motsvarar ca 16,5 % av de
4838: anföra följande:                                         anslag som har utdelats under ifrågavarande år
4839:    Inom huvudstadsregionen är bostadsmarkna-             och beloppet är ca 2,3 procentenheter större än
4840: dens problem tilispetsade och särskilt anhopade.         huvudstadsregionens        beräknade       kvotandel
4841: Den höga inkomstnivån och möjligheten att                (14,2 % ). Användningen av anslag för specialbe-
4842: relativt lätt få lån -- en möjlighet som visserligen     hov har varit klart större under 1980-talet.
4843: under de senaste tiderna har tilistramats --                Antalet bostäder, för vilka lån har beviljats,
4844: upprätthålier en mycket stor efterfrågan på bo-          var år 1978 5 236 och år 1980 3 354. Åren 1981
4845: städer. Å andra sidan premierar vårt beskatt-            och 1982 sjönk antalet bostäder med statslån,
4846: ningssystem skuldsättning. Den höga prisnivån            trots den ökade användningen av anslag för
4847: på den fritt finansierade produktioneo avspeglar         specialbehov, tili 2 100 -- 2 600, vilket överens-
4848: sig på det aravafinansierade byggandet och för-          stämmer med den allmänt nedgående utveck-
4849: svårar därigenom genomförandet av projekten.             lingstrenden inom den med statslån finansierade
4850: Det ringa utbudet på ägarbostäder tili skäligt pris      produktionen. Å andra sidan har antalet hyres-
4851: -- inberäknat aravabostäder -- upprätthålier för         bostäder under de tre senaste åren förblivit i det
4852: sin del en konstant efterfrågan på hyresbostäder,        närmaste konstant oavsett den minskade total-
4853: viiken hela tiden är större än nämnda utbud.             produktionen av bostäder med statslån.
4854:    Den omständigheten att levnadskostnaderna är             År 1983 beviljades inom huvudstadsregionen
4855: högre inom huvudstadsregionen än annorstädes i           bostadslån tili ett sammanlagt belopp av 27 5, 5
4856: Jandet begränsar åter möjligheterna att finansiera       milj. mk, därvid inte medräknat lån som be-
4857: ägarbostäder, vilket i sin tur bidrar tili att öka       viljats bostäder för studerande. Antalet bostäder,
4858: efterfrågan på hyresbostäder. Också det att hyres-       som kunde byggas för detta anslag, var ca 2 200.
4859: bostäder säljs för att sedan omvandlas tili ägar-        Hyresbostäderna utgjorde ca hälften härav, dvs.
4860: bostäder minskar det ifrågavarande utbudet. Pro-         1 284. Den andel som anslaget för specialbehov
4861: duktioneo av aravahyresbostäder har inte i prak-         utgjorde var inom huvudstadsregionen ca 70,0
4862: tiken varit tillräckligt stor för att avhjälpa bristen   milj. mk, vilket motsvarar 23,2 % av hela lan-
4863: på hyresbostäder.                                        dets anslag för specialbehov. Ioom huvudstadsre-
4864:    Den utveckling som har lett tili att det fritt        gionen har också den höga prisnivån blivit ett
4865: finansierade hyresbostadsbeståndet alit mer om-          problem när det gälier förverkligandet av arava-
4866: vandlas tili ägarbostäder har ansetts vara ett av de     projekten. För närvarande är områdets prisnivå
4867: mest centrala problemen när det gälier hyresbo-          15 % högre än på annat håli i Nyland och ca
4868: stadssituationen inom huvudstadsregionen. Med            20 % högre än medeltalet i hela landet. Mot
4869: beaktande av de statsfinansielia utvecklingspers-        bakgrunden av den senaste tidens utveckling
4870: pektiven är det likväl sannolikt, att ett större         föreligger likväl inte sådana större pristryck än de
4871: 6                                       1984 vp. -- KJC n:o 23
4872: 
4873:  sedvanliga, som skulle medföra någon betydande         kvot med 0,3 procentenheter från år 1983, vilket
4874:  höjning av aravaprisnivån i jämförelse med nivån       innebär ett tillägg av ca 5,2 milj. mk. Den
4875:  i det övriga Finland. Det nya kostnadsövervak-         beräknade kvoten för huvudstadsregionen, som
4876:  ningsförfarande som bostadsstyrelsen har tagit i       visserligen inte särskilt för sig har fastställts i
4877:  bruk kan anses ha en betydelsefull inverkan när        dispositionsplanen, ökar ännu mer än detta, dvs.
4878:  det gäller att effektivera förverkligandet av ara-     med 1,9 procentenheter, vilket utgör ca 32,7
4879:  vaprojekten. Genom detta förfarande utgallras          milj. mk. Dessa ökningar av kvoterna visar, att
4880:  nämligen alltför dyra projekt redan i planerings-      man redan har försökt beakta den svåra bostads-
4881:  stadiet och planeringen inriktas sålunda på sö-        situationen i Nyland och i huvudstadsregionen. I
4882:  kande efter mera ekonomiska lösningar.                 samma riktning verkar en föreskrift, som ingår i
4883:     Den höga nivån på byggnadskostnaderna har           specialmotiveringen för dispositionsplanen och
4884:  medfört problem också när det gäller boende-           enligt vilken "uppmärksamhet därjämte bör fäs-
4885:  kostnaderna. Enligt 3 § lagen om bostadsproduk-        tas vid situationen på bostadsmarknaden inom
4886:  tion kan lån beviljas endast till projekt, för vilka   de olika områdena, bl.a. i huvudstadsregionen,
4887:  boende- och byggnadskostnaderna är skäliga.            då bevillingsfullmaktens storlek fastställs och lå-
4888:  Med nuvarande lånetider blir kapitalvederlagen         nen beviljas.''
4889:  höga och de familjer som befinner sig inom                Trångbodda hushåll, som likväl överskrider
4890: inkomstgränserna skulle inte kunna bo i hyres-          inkomstgränserna, förekommer på det sätt som
4891:  bostäder som har fått statslån utan att få bostads-    framhålls i spörsmålet i skärskilt hög grad i
4892:  bidrag. Låneandelarna blir lägre än medeltalet         Nyland och i huvudstadsregionen. Avsikten är
4893: också när det gäller ägarbostäder, eftersom be-         att utredningsarbetet i samband med reformen
4894: låningsvärdet och de faktiska byggnadskostnader-        av kvotprinciperna skall fortsättas och utlåtanden
4895:  na skiljer sig från varandra. Mao har försökt          av bl.a. länsstyrelserna och korumuneroa inbegä-
4896:  bemästra detta problem genom att inom huvud-           ras. 1985 års läns- och kommunkvoter skall
4897: stadsregionen tillämpa ett belåningsvärde som är        beredas utgående från denna grund, och de kan
4898: högre än på andra håll i landet (t.ex. år 1983 i        därigenom komma att skilja sig från de kvoter
4899:  det övriga Finland 3 200 mk/ bostadsm 2 och i          som har fastställts för år 1984.
4900: huvudstadsregionen 3 500 mk/bostadsm 2 och år              I spörsmålet berörs också det stora antalet
4901:  1984 i det övriga Finland 3 400 mk/bostadsm 2          personer inom huvudstadsregionen som är bo-
4902: och i huvudstadsregionen 3 850 mk/bostadsm 2)           stadslösa eller vilkas bostadsförhållanden är brist-
4903: och att därmed sänka boendekostnaderna.                 fälliga. Antalet personer utan bostad inom hu-
4904:     Också den omständigheten att skillnaderna i         vudstadsregionen beräknas vara 7 000--8 000.
4905: fråga om byggnadskostnader skall beaktas i sam-         Av de ca 3 500 platserna med saminkvartering i
4906: band med att kvotsystemet reformeras innebär en         landet befinner sig 80 % i Helsingfors. Antalet
4907: ökning av bostadsanslagets relativa andel inom          platser i tillfälliga bostäder och natthärbärgen
4908: huvudstadsregionen.                                     inom huvudstadsregionen håller likväl på att
4909:     De kvotberäkningar som gäller den regionala         minska på ett oroväckande sätt, och ersättande
4910: fördelningen av bostadslån har reformerats i            bostadsutrymmen kan inte anvisas. År 1983 be-
4911: samband med dispositionsplanen för långiv-              räknades att ca 700 platser skulle tas ur bruk
4912: ningen i fråga om år 1984. Kvoteringsprinciperna        inom de närmaste två åren.
4913: överensstämmer med de förslag som gjorts av                De bostadslösas problem borde inte på lång
4914: korumissioneo för statliga bostadslånekvoter (KM        sikt och i större skala lösas genom utrymmen för
4915: 1983:2). Som utgångsuppgifter har härvid an-            gemensamt boende eller gruppinkvartering. Bo-
4916: vänts det senaste regionala, av statsrådet fastställ-   stadslöshetsproblemet borde avhjälpas genom att
4917: da folkplaneringstalet, uppgifterna om bostads-         de bostadslösa kan anvisas normala bostäder. I
4918: beståndets storlek och boendeförhållandena i            sådana fall då det med hänsyn till terapeutiska
4919: 1980 års folk- och bostadsräkning samt 1980 års         synpunkter är påkallat borde det vara möjligt att
4920: beskattningsuppgifter om bostadskommunernas             för bostadslösa arrangera service- eller stödbostä-
4921: inkomster och uppgifter om de byggnadskostna-           der.
4922: der som skall tillämpas när det gäller bostads-            Inrikesministeriet tillsatte 1.6.1983 en kom-
4923: styrelsens lån.                                         mission med uppgift bl.a. att utreda huruvida
4924:    De kvoter på länsnivå som skall tillämpas vid        det med nu tillgängliga bostadspolitiska medel är
4925: 1984 års långivning har fastställts av statsrådet       möjligt att arrangera bostäder för . bostadslösa
4926: 23.2.1984. Enligt detta beslut ökas Nylands läns        personer och på vilket sätt kommuaerna borde
4927:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 23                                        7
4928: 
4929: beakta de bostadslösa då bostadspolitiken plane-     boende. För ändamålet har reserverats 20 milj.
4930: ras och förverkligas. Därjämte skall kommissio-      mk i dispositionsplanen. Anslaget kommer att
4931: nen bl.a. utreda på vilket sätt arrangerandet av     fördelas som ett anslag för specialbehov utanför
4932: bostäder för den bostadslösa befolkningen borde      de regionala kvoterna.
4933: beaktas då anslagen för statens bostadslån för-
4934: d,elas mellan kommunerna och om det är påkal-            För att bostadssituationen i huvudstadsregio-
4935: lat att skapa nya bostadspolitiska specialarrange-   nen skall kunna upphjälpas fordras även att
4936: mang eller andra stödåtgärder för att avhjälpa de    kommunerna inom området mer målmedvetet
4937: ovan nämnda personernas bostadssituation.            än för närvarande vidtar åtgärder t.ex. i form av
4938: Kommissionen skall överlämna sm utredning            aktiv jord- och planläggningspolitik. Också en
4939: före 30.3.1984.                                      tillräcklig kommunal produktion av hyreshus
4940:    Också bostadsrådet godkände vid sitt möte         förutsätter en ökad finansieringsinsats från kom-
4941: 2. 2 .1984 ett ställningstagande, som gällde ord-    munernas sida. Kommunerna har också i alltför
4942: nandet av de bostadslösas boendeförhållanden.        ringa grad uppmärksammat de möjligheter att få
4943:    Då statsrådet 2 3. 2. 1984 godkände 1984 års      sådana räntestödslån som beviljas för anskaffning
4944: dispositionsplan för bostadslånen fogades som en     av hyresbostäder under moment 35.45.63 i stats-
4945: ny punkt tili bevillningsfullmaktens fördelning      förslaget. Också den brist på yrkesutbild-
4946: enligt typ av lån och förvaltningsform sådana lån    ningsplatser inom byggnadssektorn som råder
4947: som beviljas för byggande av hyreshus och -bo-       inom det ifrågavarande området påkallar
4948: städer i syfte att ordna bostadslösa personers       brådskande åtgärder från kommunernas sida.
4949:      Helsingfors den 16 mars 1984
4950: 
4951: 
4952:                                                                       Miljöminister Matti Ahde
4953:                         j
4954:                     j
4955:                     j
4956:                 j
4957:                 j
4958:             j
4959:             j
4960:         j
4961:         j
4962:     j
4963:     j
4964: j
4965: j
4966:                                                 1984 vp.
4967: 
4968: Kirjallinen kysymys n:o 24
4969: 
4970: 
4971: 
4972: 
4973:                                    Halonen ym.: Lastenlippujen ikärajan korottamisesta 16 vuoteen
4974: 
4975: 
4976:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4977: 
4978:    Helsingin kaupunki samoin kuin eräät muut              Erilainen ikäraja lastenlipuissa eri sektoreilla
4979: kunnat ovat jo pidemmän aikaa pitäneet lasten-         on haitannut myös ennen kaikkea kotimaan
4980: lippuun oikeuttavana ikärajana entisen 12 vuo-         matkailun suosimiseksi suunniteltujen matkailu-
4981: den sijasta 16 vuotta. Saadut kokemukset ovat          korttien kehittämistä perhematkailua suosiviksi.
4982: olleet myönteisiä. Jo lokakuussa 1979 liikennemi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4983: nisteri Saarto vastasi suulliseen kysymykseeni,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4984: että liikenneministeriö on käynnistämässä tarvit-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4985: tavaa selvittelytyötä lastenlipun ikärajan nostami-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4986: seksi 12 vuodesta 16 ikävuoteen koko liikenne-
4987: sektorissa eli kaikessa linja-auto-, juna- ja lento-             Mitä Hallitus aikoo tehdä lastenlippu-
4988: liikenteessä.                                                 jen ikärajan korottamiseksi 16 ikävuoteen
4989:                                                               kaikessa linja-auto-, juna- ja lentoliiken-
4990:                                                               teessä?
4991:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
4992: 
4993:                       Tarja Halonen                             Arja Alho
4994: 
4995: 
4996: 
4997: 
4998: 428400240K
4999: 2                                        1984 vp. -      KK n:o 24
5000: 
5001: 
5002: 
5003: 
5004:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5005: 
5006:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vat kuljetusmaksujen muodossa myöntää perhe-
5007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            poliittista tukea.
5008: olette 9 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-              Valtionrautateillä myydään matkalippuja puo-
5009: jeenne n:o 93 ohella toimittanut valtioneuvoston         leen hintaan neljä vuotta täyttäneille, mutta
5010: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        kahtatoista vuotta nuoremmille lapsille.
5011: taja Tarja Halosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-            Nykyisin lastenlippuihin oikeuttava ikäraja on
5012: sesta kysymyksestä n:o 24:                               16 vuotta ainoastaan Ruotsin, Norjan, Ison-Bri-
5013:            Mitä Hallitus aikoo tehdä lastenlippu-        tannian, Pohjois-Irlannin ja Sveitsin rautateillä.
5014:         jen ikärajan korottamiseksi 16 ikävuoteen        Lisäksi Irlannin tasavallan rautateillä vastaava
5015:         kaikessa linja-auto-, juna- ja lentoliiken-      ikäraja on 14 vuotta ja Itävallan rautateillä 15
5016:         teessä?                                          vuotta.
5017:                                                             Vuoden 1982 väestouetojen mukaan 4-16
5018:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vuotiaita oli 843 000 henkilöä, joista 346 000
5019: ti seuraavaa:                                            henkilöä 12-16 vuotiaita. Edellä mainittuja ja
5020:    Linja-autoliikenteen osalta noudatetaan ylei-         vuoden 1983 henkilöliikenteen tietoja käyttäen
5021: sesti 12 vuoden ikärajaa aikuisten lipuille. Aino-       voidaan arvioida, että lastenlippuun oikeuttavan
5022: astaan eräät kunnat ovat nostaneet po. rajan             ikärajan korottaminen 12 vuodesta 16 vuoteen
5023: ylemmäksi vastaten itse siitä aiheutuvista tulojen       aiheuttaisi Valtionrautateille 21,0 milj. markan
5024: menetyksistä. Em. tapauksissa lastenlippuja on           tulojen menetyksen 1.1.1984 tariffitasossa las-
5025: myyty alle 17- tai 18-vuotiaille. Ilmaiseksi linja-      kien.
5026: autoissa kuljetettavien lasten ikärajoissa on myös          Ikärajan korottaminen 12:sta 16 vuoteen koti-
5027: eroja.                                                   maan lentoliikenteessä on teoreettisesti mahdol-
5028:    Linja-autoliikenne toimii em. poikkeuksia lu-         lista. Kansainvälisessä lentoliikenteessä, jossa ikä-
5029: kuun ottamatta itsekannattavuuden pohjalta.              raja perustuu lentoyhtiöiden ja ilmailuviran-
5030: Taksa on vahvistettu siten, että tulot periaattees-      omaisten välisille sopimuksille ja pitkäaikaiselle
5031: sa peittävät kustannukset. Taksan alentaminen            käytännölle, ikärajan muutos aiheuttaa vaikeuk-
5032: joitain osin edellyttää siten joko taksan korotta-       sia.
5033: mista toisilta osin tai ulkopuolista tukea. Liiken-         Koska kysymyksessä tarkoitettu ikärajan muut-
5034: teen tukeminen siten, että puheena olevaa ikära-         taminen aiheuttaisi liikenteenharjoittajille kulu-
5035: jaa voitaisiin nostaa, olisi varsin hankala järjestää.   ja, jotka tulisi peittää lippujen hintoja korotta-
5036: Tarkoitukseen ei ole käytettävissä sopivaa määrä-        malla tai muin toimenpitein, liikenneministeriö
5037: rahaa. Valtakunnallisia maksuja ei myöskään voi-         harkitsee kysymystä tehdessään asianomaisia ta-
5038: da muutelia siitä riippuen, miten kunnat halua-          riffeja koskevia ja muita vastaavia päätöksiä.
5039: 
5040:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1984
5041: 
5042:                                                                        Liikenneministeri Matti Puhakka
5043:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 24                                              3
5044: 
5045: 
5046: 
5047: 
5048:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5049: 
5050:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nerna önskar bevilja familjepolitiskt stöd genom
5051: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         att betala transportkostnader.
5052: nr 93 av den 9 februari 1984 tili vederbörande            Statsjärnvägarna säljer biljetter för halva priset
5053: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    tili barn över fyra men under tolv år.
5054: av riksdagsledamoten Tarja Halonen m.fl. stälida
5055: skriftliga spörsmål nr 24:                               För närvarande är åldersgränsen för barnbiljet-
5056:                                                       ter 16 år endast på järnvägarna i Sverige, Norge,
5057:           Vad ämnar Regeringen göra för att           Storbritannien, Nordirland öch Schweiz. På Re-
5058:        åldersgränsen för barnbiljetter skali höjas    publiken lrlands järnvägar är åldersgränsen 14 år
5059:        tili 16 år i ali buss-, tåg- och flygtrafik?   och på Österrikes 15 år.
5060:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Enligt 1982 års befolkningsstatistik var antalet
5061: anföra följande:                                      personer i åldern 4--16 år 843 000, varav
5062:                                                       346 000 i åldern 12--16 år. Med hjälp av ovan
5063:    1 busstrafiken är den alimänt iakttagna ålders-    nämnda siffror och uppgifter om passagerartrafi-
5064: gränsen för barnbiljetter 12 år. Endast några         ken år 1983 kan det beräknas att en höjning av
5065: kommuner har höjt denna gräns och svarar själva       åldersgränsen för barnbiljetter från 12 tili 16 år
5066: för de inkomstbortfali som förorsakas därav. 1        skulle åsamka Statsjärnvägarna ett inkomstbort-
5067: dessa fali har barnbiljetter sålts tili personer      fali på 21,0 milj. mk, räknat enligt tariffnivån
5068: under 17 elier under 18 år. Det finns också           1.1.1984.
5069: olikheter i åldersgränserna för gratis transport av
5070: barn i bussar.                                           Det är teoretiskt möjligt att höja åldersgränsen
5071:    Busstrafiken fungerar med ovan nämnda un-          från 12 tili 16 år i inrikes flygtrafik. 1 den
5072: dantag enligt principen att den skali vara före-      internationelia flygtrafiken, där åldersgränsen
5073: tagsekonomiskt lönsam. Taxan är faststälid så, att    grundar sig på avtal melian flygbolagen och
5074: inkomsterna i princip täcker kostnaderna. En          luftfartsmyndigheterna och på en länge tiliämp-
5075: sänkning av taxan tili någon del förutsätter          ad praxis, förorsakar en ändring av åldersgränsen
5076: sålunda antingen en höjning av taxan tili andra       svårigheter.
5077: delar elier stöd utifån.                                 Eftersom den i spörsmålet avsedda ändringen
5078:    Det vore mycket svårt att ordna med ett sådant     av åldersgränsen skulie åsamka traftkidkarna
5079: stöd för trafiken att ifrågavarande åldersgräns       kostnader, vilka borde täckas genom en höjning
5080: skulie kunna höjas. lntet lämpligt anslag står tili   av biljettpriserna eller genom andia åtgärder, tar
5081: förfogande för ändamålet.                             trafikministeriet frågan i övervägande då det
5082:    Avgifter, som gälier i hela landet, kan inte       fattar beslut om ifrågavarande tariffer och andra
5083: helier ändras beroende på i viiken mån kommu-         motsvarande beslut.
5084: 
5085:      Helsingfors den 14 mars 1984
5086: 
5087:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
5088:                                                 1984 vp.
5089: 
5090: Kirjallinen kysymys n:o 25
5091: 
5092: 
5093: 
5094: 
5095:                                     Komsi ym.: Asuntoalueiden suunnittelusta radonsäteilyalueille
5096: 
5097: 
5098:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5099: 
5100:    Säteilysuojelun tavoitteena on puuttua rajoit-      kin, että ionisoiva säteily aiheuttaa syöpää ihmi-
5101: tavin toimenpitein tilanteisiin, joissa ihmisen,       sessä. Lähes yhtä varmaa on, ettei täysin turvallis-
5102: joko yksilön tai jonkin väestöryhmän, säteilyaltis-    ta säteilyannosta ole olemassa.
5103: tus kohoaa normaaliksi katsottua altistustasoa            Askolan kunnassa Itä-Uudellamaalla on val-
5104: suuremmaksi. Altistusolosuhteet voidaan jakaa          tuusto hyväksynyt rakennuskaavan alueelle, jon-
5105: karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen: ihmisen al-       ka tuntumasta on mitattu yli kymmenkertaisesti
5106: tistuminen työperäiselle säteilylle, potilaan altis-   lääkintöhallituksen ohjearvot ylittäviä radioaktii-
5107: tuminen säteilylle tutkimuksen tai hoidon vuoksi       visen radankaasun pitoisuuksia. Imatran Voima
5108: sekä asumiseen ja elinympäristöön liittyvä altistu-    Oy on harjoittanut 1950-luvulla kyseisellä Lakea-
5109: mmen.                                                  kallion alueella uraanin louhintaa sekä rikastusta
5110:    Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvina ovat          ja muistona kaivostoiminnasta on jäljellä peittä-
5111: tärkeimpiä huoneilman radanpitoisuuden ai-             mättömiä radioaktiivisia jätekasoja.
5112: heuttajia Suomessa radonpitoinen kalliopohjave-           Rakennuskaavaa laadittaessa on otettava huo-
5113: si, rakennusmateriaalit sekä petustusten alla ja       mioon mm. terveellisyyden asettamat vaatimuk-
5114: ympärillä oleva maa- ja kallioperä. Maaperävuo-        set. Uraanikriittisille alueille ei tulisi kaavoittaa
5115: tojen on havaittu meillä aiheuttavan suurimmat         asumista tms. toimintoja, jotka merkitsevät ih-
5116: yksittäiset radonpitoisuudet.                          misten jatkuvaa alttiina oloa tavallista voimak-
5117:    Ihminen on kaikista elollisista olioista herkim-    kaammalle säteilylle.
5118: piä ionisoivan säteilyn aiheuttamille vaurioille.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5119: Ruotsissa on oltu erityisen huolestuneita lasten       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5120: terveydestä alueilla, joilla radon on osoittautunut    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5121: ongelmalliseksi. louisoivan säteilyn kaikki haitta-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5122: vaikutukset ihmisessä perustuvat DNA-molekyy-
5123: lin vaurioitumiseen. Säteilybiologinen tietous ei                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5124: toistaiseksi anna mahdollisuuksia arvioida luotet-             ryhtyä, jotta asuntoalueita ei kaavoiteta
5125: tavasti esim. säteilyn aiheuttamien syöpätapaus-               alueille, joilla ilmenee suuria määriä
5126: ten lukumäärää. Ehdottoman varmaa on kuiten-                   radonsäteilyä?
5127: 
5128:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5129: 
5130:                       Ville Komsi                               Kalle Könkkölä
5131: 
5132: 
5133: 
5134: 
5135: 428400236E
5136: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 25
5137: 
5138: 
5139: 
5140: 
5141:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5142: 
5143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sisäasiainministeriön työryhmä, joka esitti seuraa-
5144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vat toimenpide-ehdotukset:
5145: olette 10 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn                 1) Käynnistetään menetelmätutkimus, jonka
5146: kirjeenne n:o 94 ohella toimittanut valtioneuvos-       tavoitteena on maaperästä asuntoihin kulkeutu-
5147: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       van radonin torjumiseen soveltuvien rakennus-
5148: edustajien Ville Komsin ja Kalle Könkkölän              teknisten ratkaisujen kartoittaminen ja kehittä-
5149: kirjallisesta kysymyksestä n:o 25, jossa tiedustel-     mmen.
5150: laan:                                                      2) Asuntohallitus selvittää vanhojen asuntojen
5151:                                                         radonhaittojen pienentämiseksi tarkoitettujen
5152:            Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
5153:                                                         korjaustoimenpiteiden aiheuttamien kustannus-
5154:         ryhtyä, jotta asuntoalueita ei kaavoiteta
5155:                                                         ten rahoituksen.
5156:        alueille, joilla ilmenee suuria määriä
5157:         radonsäteilyä?                                     3) Ympäristöministeriö lähettää kunnille yleis-
5158:                                                         kirjeen, jossa selostetaan radonkysymystä ja sätei-
5159:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
5160:                                                         lyturvallisuuslaitokselta saatavaa asiantuntija-
5161: seuraavaa:                                              apua radonongelmallisten kohteiden löytämisek-
5162:    Maankäytön suunnittelussa on mahdollista va-         si. Kirjeessä esitellään myös rakennusteknisiä rat-
5163: rautua radonhaittojen torjumiseen ottamalla             kaisuja radonhaittojen torjumiseksi uudisrakenta-
5164: huomioon seutusuunnittelussa ja kuntien yleis-          misessa.
5165: kaavoissa alueet, joille rakennettaessa tulee va-          4) Sikäli kuin on tarpeen asettaa huoneilman
5166: rautua käyttämään erityisiä rakennusteknisiä rat-       pitoisuuksille enimmäisrajat, ne on asetettava
5167: kaisuja. Koska tällaisia alueita ei toistaiseksi ole    terveydenhoitolain nojalla.
5168: voitu osoittaa ja niitä koskeva kartoitus- ja luokit-      Mainittujen toimenpide-ehdotusten toteutta-
5169: telutyö on keskeneräinen, rajoittuvat kaavoituk-        miseen on jo ryhdytty. Kohta 1. Tutkimuksen
5170: sen keinot asema- ja rakennuskaavoihin. Säteily-        rahoittamiseksi on vuoden 1984 tulo- ja menoar-
5171: turvallisuuslaitoksen tekemien havaintojen perus-       vioon osoitettu varoja. Tutkimus on ohjelmointi-
5172: teella on jo nyt mahdollista nimetä kohteita,           vaiheessa. Kohta 2. Saadun tiedon mukaan kor-
5173: joille laadittaviin asuntoaluekaavoihin on aihetta      jaustoimenpiteiden rahoitus on mahdollista voi-
5174: edellyttää sisällytettäväksi käytettäviä rakennus-      massa olevien tukimuotojen puitteissa. Kohta 3.
5175: teknisiä ratkaisuja koskevat erityiset vaatimukset.     Yleiskirje on valmisteilla. Kohta 4. Lääkintöhalli-
5176:    Radonkysymystä on vuonna 1983 selvittänyt            tuksessa on selvitetty asiaa.
5177: 
5178:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
5179: 
5180:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
5181:                                       1984 vp. -     KK n:o 25                                         3
5182: 
5183: 
5184: 
5185: 
5186:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5187: 
5188:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Radonfrågan utreddes år 1983 av en arbets-
5189: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        grupp som hade tillsatts av inrikesministeriet.
5190: nr 94 av den 10 februari 1984 tili vederbörande      Arbetsgruppen framlade följande förslag tili åt-
5191: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   gärder:
5192: av riksdagsmännen Ville Komsi och Kalle Könk-           1) En metodundersökning borde inledas i syfte
5193: kölä undertecknade spörsmål nr 25:                   att kartlägga och utveckla de byggnadstekniska
5194:                                                      lösningar som är lämpliga för förebyggande av
5195:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      att radon sprider sig från marken tili bostäderna.
5196:        för att man inte skall planera bostads-          2) Bostadsstyrelsen borde utreda frågan om
5197:        områden på sådana områden där det             finansieringen av kostnaderna för sådana repara-
5198:        förekommer stora mängder radonstrål-          tioner som är avsedda att minska de menliga
5199:        ning?                                         verkningarna av radon i gamla bostäder.
5200:                                                         3) Miljöministeriet borde sända ett cirkulär tili
5201:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     kommunerna med en redogörelse för radonfrå-
5202: anföra följande:                                     gan och för den experthjälp som strålsäkerhets-
5203:    Vid planeringen av markanvändningen är det        institutet kan lämna i syfte att upptäcka platser
5204: möjligt att bereda sig på att förebygga de menli-    med radonproblem. 1 cirkuläret borde också
5205: ga verkningarna av radon genom att vid region-       presenteras byggnadstekniska lösningar, genom
5206: planeringen och i kommunernas generalplaner          vilka de menliga verkningarna av radon kan
5207: beakta de områden som då de bebyggs kräver           förebyggas vid nybyggen.
5208: särskilda byggnadstekniska lösningar. Emedan            4) 1 den mån det är nödvändigt att uppstälia
5209: dylika områden tillsvidare inte har kunnat ut-       maximigränser för radonhalten inomhus, skali de
5210: pekas samt kartläggningen och klassificeringen av    uppstälias med stöd av hälsovårdslagen.
5211: dem inte ännu har slutförts, begränsar sig de vid       De nämnda förslagen tili åtgärder har redan
5212: planläggningen tillgängliga utvägarna tili stads-    börjat förverkligas. Punkt 1. För finansiering av
5213: och byggnadsplanerna. På basen av observationer      undersökningen har medel anvisats i statsför-
5214: som har gjorts av strålsäkerhetsinstitutet är det    slaget för år 1984. Undersökningen är i pro-
5215: redan nu möjligt att ange sådana områden, i          grammeringsskedet. Punkt 2. Enligt erhållna
5216: fråga om vilka det är skäl att förutsätta att i      uppgifter är det möjligt att finansiera reparatio-
5217: planer som berör bostadsområden bör intas speci-     ner inom ramen för existerande former av stöd.
5218: ella krav rörande de byggnadstekniska lösningar      Punkt 3. Ett cirkulär är under beredning. Punkt
5219: som skall användas.                                  4. Saken har u tretts vid medicinalstyrelsen.
5220: 
5221:      Helsingfors den 13 mars 1984
5222: 
5223:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
5224:                                                1984 vp.
5225: 
5226: Kirjallinen kysymys n:o 26
5227: 
5228: 
5229: 
5230: 
5231:                                    Sasi ym.: Rakennuslain kokonhisuudistuksen valmistelusta
5232: 
5233: 
5234:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5235: 
5236:    Lehdistössä olleiden tietojen mukaan on ympä-      tä päätöksiä, joita parlamentaarinen kaavoitus- ja
5237: ristöministeriössä valmistunut muistio, joka käsit-   rakennusneuvosto on tehnyt.
5238: tää lain muotoon puetun rakennuslain kokonais-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5239: uudistuksen. Edelleen lehdistössä olleiden tieto-     tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5240: jen mukaan on ympäristöministeriön tarkoitukse-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5241: na tehdä ehdotuksensa rakennuslain kokonaisuu-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5242: distukseksi mainitun muistion pohjalta. Ministe-
5243: riö pitää mainittua muistiota salaisena.                        Aikooko Hallitus ennen rakennuslain
5244:                                                              kokonaisuudistuksen esittelemistä valtio-
5245:    Rakennuslain kokonaisuudistus on enttam                   neuvostossa kuulla noudatetun käytän-
5246: merkittävä yhteiskuntapoliittinen uudistus. Tä-              nön mukaisesti eri osapuolia ministeriössä
5247: män tyyppisiä ratkaisuja tehtäessä on yleisenä               valmistuvasta lakiehdotuksesta ja
5248: käytäntänä ollut asiasta käytävä laaja julkinen                 aikooko Hallitus antaa ministeriössä
5249: keskustelu sekä intresenttitahojen lausuntokier-             laadituo lakiehdotusluonnoksen parla-
5250: ros. Ympäristöministeriössä toimii myös parla-               mentaarisen kaavoitus- ja rakennusneu-
5251: mentaarinen kaavoitus- ja rakennusneuvosto, jol-             voston käsiteltäväksi ennen asian valtio-
5252: la olisi hyvät edellytykset pyrkiä luomaan poliit-           neuvostoon viemistä ja
5253: tista yhteisymmärrystä rakennuslain kokonaisuu-                 aikooko Hallitus noudattaa ja kunni-
5254: distukselle.                                                 oittaa parlamentaarisen kaavoitus- ja ra-
5255:                                                              kennusneuvoston 12.6.1980 antamaa lau-
5256:    Ympäristöministeriön menettely asian käsitte-             suntoa, jonka mukaan rakennuslain ko-
5257: lyn yhteydessä on aiheuttanut laajaa huolestunei-            konaisuudistuksessa perusrakennusoikeus
5258: suutta eri kansalaispiireissä. Huolestuneisuutta             on säilytettävä ja lunastusvelvollisuuden
5259: ovat lisänneet ne tiedot, joita lehdistössä on               perustaksi tulee asettaa nykyiseen tapaan
5260: esiintynyt edellä mainitun muistion sisällöstä.              se, voiko maanomistaja käyttää maataan
5261: Näiden tietojen mukaan oltaisiin nyt koskemassa              kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla vai
5262: kansalaisten perusoikeuksiin ja muuttamassa nii-             ei?
5263: 
5264:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1984
5265: 
5266:          Kimmo Sasi                      Toivo T. Pohjala               Juho Koivisto
5267: 
5268: 
5269: 
5270: 
5271: 4284002596
5272: 2                                      1984 vp. -- HJ( n:o 26
5273: 
5274: 
5275: 
5276: 
5277:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5278: 
5279:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hetettiin laajalle lausuntokierrokselle, jonka tu-
5280: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         loksena saatiin lausunto kaikkiaan 104 viran-
5281: olette 10 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn            omaiselta, yhteisöitä tai järjestöltä. Tämän jäl-
5282: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          keen sisäasiainministeriö asetti kaksi työryhmää
5283: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     laatimaan periaatemietinnön ja siitä saatujen lau-
5284: taja Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallises-     suntojen pohjalta ehdotuksen uudeksi lainsää-
5285: ta kysymyksestä n:o 26:                               dännöksi. Työryhmät, joissa oli paitsi sisäasiain-
5286:                                                       ministeriön, myös oikeusministeriön ja kuntien
5287:            Aikooko Hallitus ennen rakennuslain        ke.skusjärjestöjen edustus, yhdistyivät myöhem-
5288:         kokonaisuudistuksen esittelemistä valtio-     mm.
5289:         neuvostossa kuulla noudatetun käytän-           Jotta luotaisiin edellytykset asiasta käytävälle
5290:         nön mukaisesti eri osapuolia ministeriössä    julkiselle keskustelulle ja eri intressitahot voisivat
5291:         valmistuvasta lakiehdotuksesta ja             jo valmistelutyön aikana saada näkemyksensä
5292:            aikooko Hallitus antaa ministeriössä       esille, järjestettiin lainvalmistelutyö kaksivaihei-
5293:         laadituo lakiehdotusluonnoksen parla-         seksi. Työryhmät laativat ensin alustavat ehdo-
5294:         mentaarisen kaavoitus- ja rakennusneu-        tuksensa asiaa koskevaksi lainsäädännöksi, jotka
5295:         voston käsiteltäväksi ennen asian valtio-     valmistuivat vuonna 1977. Nämä lakiehdotuksen
5296:         neuvostoon viemistä ja                        muotoon laaditut ehdotukset lähetettiin lausun-
5297:            aikooko Hallitus noudattaa ja kunni-       nolle ja lausunto saatiin 56 viranomaiselta, yhtei-
5298:         oittaa parlamentaarisen kaavoitus- ja ra-     söitä tai järjestöitä sekä lisäksi kaavoitus- ja
5299:         kennusneuvoston 12.6.1980 antamaa lau-        rakennusneuvostolta. Tämän jälkeen työryhmät
5300:         suntoa, jonka mukaan rakennuslain ko-         saivat tehtäväksi tarkistaa alustavat ehdotuksensa
5301:         konaisuudistuksessa perusrakennusoikeus       ottaen huomioon saadut lausunnot. Työryhmän
5302:         on säilytettävä ja lunastusvelvollisuuden     lopullinen ehdotus valmistui vuonna 1981 (Laki
5303:         perustaksi tulee asettaa nykyiseen tapaan     maankäytön suunnittelusta ja rakentamisesta.
5304:         se, voiko maanomistaja käyttää maataan        Rakennuslakiuudistustyöryhmän ehdotus 2. 6 .1981.
5305:         kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla vai   Sisäasiainministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto.
5306:         ei?                                           Mietintö 3/1981 ).
5307:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Muistio, johon kysymyksessä viitataan, on ym-
5308: ti seuraavaa:                                         päristöministeriössä virkamiestyönä vuonna 1983
5309:    Eduskunnan vuonna 1969 lausuman toivo-             laadittu luonnos asianomaisen ministerin oman
5310: muksen perusteella pantiin silloisen sisäasiainmi-    kannanmäärittelyn pohjaksi. Tästä syystä sitä ei
5311: nisteriön toimesta vuonna 1970 vireille rakennus-     myöskään saatettu julkisuuteen. Ympäristöminis-
5312: lainsäädännön kokonaisuudistus. Ministeriö antoi      teriön ehdotus asiassa on vasta aivan äskettäin
5313: silloisen kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelu-    valmistunut. Ehdotus on 15.3.1984 esitelty halli-
5314: kunnan tehtäväksi laatia ehdotuksen uuden lain-       tuksen asianomaiselle ministerivaliokunnalle,
5315: säädännön johtavista periaatteista. Neuvottelu-       minkä lisäksi sitä on erikseen selostettu niille
5316: kunnassa olivat varsin laajasti edustettuina paitsi   eduskuntaryhmille, jotka sitä ovat pyytäneet.
5317: eri poliittiset mielipidesuunnat, myös alan viran-    Ehdotus on myös saatettu julkisuuteen
5318: omaiset ja intressitahot. Neuvottelukunnan työn       16. 3.1984. Näin ollen mistään salaisesta valmis-
5319: tuloksena valmistui rakennuslakiuudistusta kos-       telutyöstä ei ole kysymys. Ehdotus on tarkoitus
5320: keva periaatemietintö vuonna 1974 (Rakennus-          antaa tiedoksi ja sitä selostaa kaavoitus- ja raken-
5321: lainsäädännön uudistaminen. Komiteanmietintö          nusneuvostolle neuvoston 20.3.1984 pidettävässä
5322: 1974:44). Mietintöön sisältyi ehdotus uuden ra-       kokouksessa.
5323: kennuslainsäädännön suuntaviivoiksi. Useimmat            Edellä olevasta ilmenee, että rakennuslakiuu-
5324: suuntaviivat neuvottelukunta hyväksyi varsin          distuksen valmistelu on ollut varsin perusteellis-
5325: huomattavalla enemmistöllä. Periaatemietintö lä-      ta. Sen eri vaiheissa on ollut kaksi poikkeukselli-
5326:                                          1984 vp. -      KK n:o 26                                      3
5327: 
5328: sen laajaa lausuntokierrosta, joiden yhteydessä eri      nähty tarvetta eikä myöskään ole tarkoitus enää
5329: intressitahojen näkemykset on voitu saada val-           uudestaan saattaa asiaa kaavoitus- ja rakennus-
5330: mistelua suorittavien tietoon. Hallituksen käy-          neuvoston käsiteltäväksi.
5331: tettävissä on myös ympäristöministeriön apuna
5332: neuvoa-antavana elimenä toimivan kaavoitus- ja             Ympäristöministeriön tarkoituksena on, että
5333: rakennusneuvoston laaja ja seikkaperäinen lau-           hallitus määrittelisi kantansa asiaan kuluvan ke-
5334: sunto asiassa. Uudella lausuntokierroksella tuskin       vätkauden aikana. Tällöin tullaan kiinnittämään
5335: saataisiin esiin sellaista olennaisesti uutta, joka ei   huomiota kaavoitus- ja rakennusneuvoston, sa-
5336: aikaisempien lausuntokierrosten pohjalta jo ole          moin kuin muidenkin lausunnonantajien lausun-
5337: hallituksen tiedossa. Näin ollen ei sellaiseen ole       noissa esitettyihin näkökohtiin.
5338: 
5339:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
5340: 
5341:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
5342: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 26
5343: 
5344: 
5345: 
5346: 
5347:                                Till Riksdagens Herr Talman
5348: 
5349:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vägande majoritet. Principbetänkandet sändes ut
5350: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        på en omfattande remissomgång. Som resultat av
5351: av den 10 februari 1984 till vederbörande med-       denna inhämtades utlåtande av sammanlagt 104
5352: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   myndigheter, samfund eller organisationer. Här-
5353: riksdagsman Kimmo Sasi m.fl. ställda skriftliga      efter tillsatte ministeriet för inrikesärenden två
5354: spörsmål nr 26:                                      arbetsgrupper att på basen av principbetänkan-
5355:                                                      det och därav inhämtade utlåtanden göra upp ett
5356:           Ämnar Regeringen före föredragandet        förslag till ny lagstiftning. Arbetsgrupperna, i
5357:        av byggnadslagens totalrevidering i stats-    vilka ingick förutom ministeriets för inrikesären-
5358:        rådet höra olika parter i enlighet med        de även justitieministeriets och de kommunala
5359:        iakttagen praxis om det lagförslag som        centralorganisationernas representation, sam-
5360:        utarbetas inom ministeriet, och               manslogs senare.
5361:           ämnar Regeringen bringa det inom
5362:                                                         För att skapa förutsättningar för en allmän
5363:        ministeriet utarbetade utkastet tilllagför-
5364:                                                      debatt om saken och för att de olika intressenter-
5365:        slag till behandling i det parlamentariska
5366:                                                      na redan under beredningsarbetet skulle kunna
5367:        planläggnings- och byggnadsrådet innan
5368:                                                      få fram sina synpunkter ordnades lagberednings-
5369:        ärendet förs till statsrådet, och
5370:                                                      arbetet i två skeden. Arbetsgrupperna utarbetade
5371:           ämnar Regeringen följa och beakta det      först sina preliminära förslag till lagstiftning på
5372:        parlamentariska planläggnings- och bygg-      området som blev färdiga år 1977. Dessa förslag
5373:        nadsrådets utlåtande av den 12.6.1980,        som utarbetats i form av lagförslag sändes på
5374:        enligt vilket vid byggnadslagens totalrevi-   remiss och utlåtande inhämtades av 56 myndig-
5375:        dering grundbyggnadsrätten skall bibe-        heter, samfund eller organisationer samt dess-
5376:        hållas och till grund för inlösningsskyl-     utom av planläggnings- och byggnadsrådet. Här-
5377:        dighet såsom för närvarande skall ställas,    efter fick arbetsgrupperna i uppgift att justera
5378:        huruvida markägaren kan använda sin           sina preliminära förslag med beaktande av de
5379:        mark på sätt som medför skälig nytta          inhämtade utlåtandena. Arbetsgruppens slutgil-
5380:        eller inte?                                   tiga förslag blev färdigt år 1981 (Lag om markan-
5381:                                                      vändningsplanering och byggande. Byggnadslag-
5382:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          sreformarbetsgruppens förslag 2. 6.1981. Ministe-
5383: anföra följande:                                     riet för inrikesärenden. Planläggnings- och bygg-
5384:    På grund av en av riksdagen år 1969 godkänd       nadsavdelningen. Betänkande 311981).
5385: hemställan inleddes på åtgärd av det dåvarande          Promemorian, till vilken man hänvisar i spörs-
5386: ministeriet för inrikesärenden år 1970 en totalre-   målet, är ett inom miljöministeriet som tjänste-
5387: videring av byggnadslagstiftningen. Ministeriet      mannaarbete år 1983 utarbetat utkast till grund
5388: gav den dåvarande delegationen för planlägg-         för vederbörande ministers eget ställningstagan-
5389: nings- och byggnadsärenden i uppdrag att göra        de. På grund härav har den inte heller givits
5390: upp ett förslag till ledande principer i den nya     offentlighet. Miljöministeriets förslag i saken har
5391: lagstiftningen. I delegationen var, förutom de       först alldeles nyligen blivit färdigt. Förslaget har
5392: olika politiska opinionsriktningarna, även myn-      den 15.3.1984 presenterats för vederbörande mi-
5393: digheter och intressenter mycket omfattande re-      nisterutskott, vartill man har särskilt redogjort för
5394: presenterade. Som resultat av delegationens arbe-    det för de riksdagsgrupper som har bett om det.
5395: te blev ett principbetänkande angående bygg-         Förslaget har också givits offentlighet den
5396: nadslagsreformen färdigt år 1974 (Reformering        16. 3.1984. Sålunda är det inte fråga om något
5397: av byggnadslagstiftningen. Kommittebetänkande        hemligt beredningsarbete. Det är meningen att
5398: 1974:44). I betänkandet ingick ett förslag om        ge förslaget till kännedom åt planläggnings- och
5399: riktlinjer för en ny byggnadslagstiftning. De        byggnadsrådet och redogöra för det vid rådets
5400: flesta riktlinjer antog delegationen med en över-    sammanträde den 20.3.1984.
5401:                                        1984 vp. -     KK n:o 26                                         5
5402: 
5403:    Av det ovan anförda framgår att beredningen        remisserna är i regeringens kännedom. Sålunda
5404: av byggnadslagsreformen har varit ytterst grund-      har det inte ansetts föreligga behov för en ny
5405: lig. 1 dess olika skeden har man haft två exceptio-   remissomgång och det är inte heller meningen
5406: nellt omfattande remisser, i samband med vilka        att på nytt bringa saken tili behandling i plan-
5407: olika intressenters synpunkter har kunnat fås tili    läggnings- och byggnadsrådet.
5408: deras kännedom som utför beredningen. Rege-
5409: ringen har också tili sitt förfogande det som            Miljöministeriets avsikt är att regeringen skulle
5410: rådgivande organ vid miljöministeriet fungeran-       fastslå sin ståndpunkt i saken under pågående
5411: de planläggnings- och byggnadsrådets omfattan-        vårtermin. Härvid kommer uppmärksamhet att
5412: de och utförliga utlåtande. Med en ny remissom-       fästas vid de synpunkter som framförts i plan-
5413: gång kan man knappast få fram sådant väsentligt       läggnings- och byggnadsrådets, liksom även and-
5414: nytt som inte redan på grund av de tidigare           ra remissinstansers utlåtanden.
5415:    Helsingfors den 16 mars 1984
5416: 
5417:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
5418: 
5419: 
5420: 
5421: 
5422: 4284002596
5423:                                                 1984 vp.
5424: 
5425: Kirjallinen kysymys n:o 27
5426: 
5427: 
5428: 
5429: 
5430:                                    Väänänen: Uudenmaan läänin tieolojen parantamisesta
5431: 
5432: 
5433:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5434: 
5435:    Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle      on erityisesti vaikuttanut se, että Uudenmaan
5436: 1984 vähennettiin Uudenmaan tie- ja vesiraken-         piirissä on juuri tällä hetkellä poikkeuksellisen
5437: nuspiirin tierakennusmäärärahaa noin 10 milj.          paljon rakenteilla valtakunnallista liikennettä
5438: markalla lausunnolla olevaan toimenpideohjel-          palvelevia tiehankkeita. Tienpidon toimenpide-
5439: maan verrattuna. Toimenpide vaarantaa koko             ohjelman mukaan joudutaan suurta osaa alem-
5440: tiepiirin tieverkon pitkäjänteisen ja suunnitel-       manasteisen tieverkon hankkeista jälleen siirtä-
5441: mallisen kehittämisen. Tienrakennuksen nykyi-          mään myöhäisempään toteuttamisajankohtaan.
5442: sen kustannuskehityksen huomioon ottaen on                Vaikka tiepiirin kaikista teistä n. 8) % ( 4 143
5443: tiepiirin teiden tekemisen tarpeen ja toteuttamis-     km) on alemmanasteisia teitä, on alemmanastei-
5444: mahdollisuuksien välinen epäsuhde kasvamassa.          sen tieverkon kehittämiseen osoitettujen määrä-
5445: Uudenmaan teiden tekemisen määräraha on jo             rahojen osuus vain puolet kaikista määrärahoista.
5446: vuosia laskenut eikä samansuuntaisen kehityksen        Piirin erittäin vilkkaasti liikennöidyn alemmanas-
5447: odoteta vieläkään pysähtyvän.                          teisen tieverkon kehittäminen liikennekuormi-
5448:    Tulo- ja menoarviossa vuodelle 1984 varattiin       tuksesta aiheutuvien tarpeiden mukaisesti on
5449: määräraha vain seitsemän uuden nimetyn hank-           mahdollista vasta kun valtakunnallista tarvetta
5450: keen aloittamiseen tiepiirin alueella. Tien raken-     palveleville kohteille varataan tulo- ja menoarvi-
5451: nus- ja kunnossapitomäärärahojen jakoperusteet         ossa erillinen määräraha.
5452: ovat jo vuosia olleet epäoikeudenmukaiset. Mää-           Uudenmaan taajamien liikenteen toimivuu-
5453: rärahojen jakoperusteissa ei liikenteellisillä teki-   dessa ja turvallisuudessa on puutteita, joita on
5454: jöillä kuten liikennevilkkaudella, ajoneuvomää-        kartoitettu kuntien tieviranomaisten yhteistyössä
5455: rällä tai liikennesuoritteella ole ollut riittävästi   laatimissa tieverkkojen liikenneturvallisuussuun-
5456: painoarvoa. Tämä käy selvästi esille Uudenmaan         nitelmissa. Taajamien tiestön kehittämishankkeet
5457: tieliikenteen tunnusluvuista.                          ovat Uudellamaalla varsin mittavia, minkä vuoksi
5458:    Uudenmaan tiepiirin yleisten teiden keskimää-       suunnittelulla voidaan luoda hyvä perusta hank-
5459: räinen vuorokausiliikenne on lähes kolme kertaa        keiden tärkeysjärjestyksen määrittelylle niukoista
5460:                                                        määrärahoista päätettäessä.
5461: niin vilkas kuin koko maan keskimäärin. Uuden-
5462: maan tieliikenteen kasvun arvioidaan ainakin              Liikenteestä aiheutuvan melun torjuntaan ja
5463: vuoteen 198) saakka olevan huomattavasti nope-         ympäristönsuojelullisiin tekijöihin tulisi Uuden-
5464: ampaa b.1in maassa keskimäärin. Uudenmaan              maan taajamien tiehankkeiden suunnittelussa
5465: piirin liikennesuorite on 18,9 % (19 106 milj.         niin ikään aivan erityisesti kiinnittää huomiota.
5466: autokilometriä/vuosi). Edelleen piirin alueella           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5467: tapahtuu kaksi ja puoli kertaa niin paljon liiken-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5468: neonnettomuuksia kuin koko maassa keskimää-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5469: rin. Onnettomuusriski piirin teillä on edelleen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5470: kasvamassa.                                                     Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
5471:    Uudenmaan tiepiirille osoitettujen määräraho-              toimenpiteisiin maan tiheimmin asutun
5472: jen vähennyttyä on Uudenmaan alemmanastei-                    Uudenmaan läänin tieoloissa esiintyvien
5473: sen tieverkon kehittäminen lykkääntynyt. Tällöin              puutteiden ja epäkohtien poistamiseksi?
5474: 
5475:        Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1984
5476: 
5477:                                          Marjatta Väänänen
5478: 4284002411
5479: 2                                      1984 vp. -     .KK n:o 27
5480: 
5481: 
5482: 
5483: 
5484:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5485: 
5486:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Uudenmaan investointitarpeeksi saatiin n.
5487: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      15,7 %. Budjetissa on vuodelle 1984 myönnetty
5488: mies, lähettänyt 8 päivänä helmikuuta 1984            15,7 % eli tarpeen mukaan. Kun kokonaisuutta
5489: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon myös vanki-
5490: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ja työllisyysrahat, on Uudenmaan osuus vuoden
5491: Marjatta Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta        1984 tieinvestointirahoista n. 15,0 % eli vajaan
5492: kysymyksestä n:o 27:                                  prosenttiyksikön laskettua tarvetta pienempi.
5493:                                                       Kun vielä otetaan huomioon, että 80-luvun las-
5494:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin      kettu tarve on muualla toteutunut Uuttamaata
5495:         toimenpiteisiin maan tiheimmin asutun         paremmin, on Uudenmaan osuuden korotustarve
5496:         Uudenmaan läänin tieoloissa esiintyvien
5497:                                                       n. 16,0 % :iin olemassa. Tämä tulee olemaan
5498:         puutteiden ja epäkohtien poistamiseksi?
5499:                                                       liikenneministeriön ja tie- ja vesirakennushalli-
5500:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tuksen tavoitteena tulevissa tulo- ja menoarvio-
5501: ti seuraavaa:                                         esityksissä.
5502:                                                          Lisäksi voidaan todeta, että vain 4 % Uuden-
5503:    Kysymyksen tiedot perustuvat Uudenmaan tie-        maan liikennesuoritteesta eli ajetuista kilomet-
5504: piirin tienpidon toimenpideohjelmaan vuosille         reistä ja kuljetetuista tavaramääristä syntyy sora-
5505:  1983-89. Kysymyksessä korostuvat ne tiedot,          päällysteisillä teillä, kun vastaava osuus on koko
5506: joiden perusteella Uudenmaan osuutta tulisi lisä-     maassa lähes 12 %. Uudellamaalla ei myöskään
5507: tä. On kuitenkin olemassa kysymyksen peruste-         ole juuri lainkaan kelirikkouhan alaisia teitä.
5508: luissa mainitsemauomia tietoja, joiden vaikutus       Koko maassa niitä sen sijaan on n. 15 000
5509: on toisen suuntamen.                                  kilometriä eli 20 % yleisistä teistä.
5510:    Vuoden 1984 TMA:ssa on myönnetty Uudelle-             Kysymyksessä ehdotetaan erillisen määrärahan
5511: maalle tieinvestointirahoja n. 10 Mmk vähem-          varaamista valtakunnallisille tiehankkeille. Valta-
5512: män kuin mainittu toimenpideohjelma edellyt-          kunnallistenkin tiehankkeiden tärkeimmät perus-
5513: täisi. Koko maassa on vastaava vähennys n. 96         teet löytyvät alueen sisäisistä liikennevirroista.
5514: Mmk. Uudenmaan osuus vajeesta on siis 10,4 %          Esim. pääkaupunkiseudun valtateiden liikenne-
5515: eli huomattavasti läänin rahoitusosuutta vähem-       määristä valtaosa on Uudenmaan sisäistä liiken-
5516: män.                                                  nettä. Lisäksi lähes kaikilta muiltakin alueilta
5517:    Tienpidon määrärahojen alueellisen tarpeen         maassa löytyy isoja valtateihin liittyviä hankkeita,
5518: koko maassa on tie- ja vesirakennuslaitos selvittä-   joten erillinen määräraha saattaisi helposti johtaa
5519: nyt tieverkon hoito, ylläpito ja kehittäminen         tilanteeseen, jossa eri alueille ohjattaisiin sama
5520: 1980-90 -suunnitelmassa. Suunnitelman lähtö-          raha kuin ennenkin, vain eri momenttien kautta.
5521: kohtana ovat olleet mm. budjetin yleisperuste-           Uudellamaalla tapahtuu onnettomuuksia n.
5522: luissa esiintyneet liikennepoliittiset tavoitteet.    2, 5 kertaa enemmän tiekilometriä kohden kuin
5523: Liikennesuorite ei ole yksinään riittävä rahanjaon    maassa keskimäärin. Liikennesuoritetta kohden
5524: peruste. Tarpeeseen vaikuttavat myös tiestön ny-      laskettuna onnettomuuksia tapahtuu kuitenkin
5525: kytila ja monet muut näkökohdat, kuten esim.          20 % vähemmän kuin maassa keskimäärin. Tur-
5526: sääolosuhteet, kelirikkoisuus, pitkät välimatkat      vallisuuden parantamiseksi on tehty ja tehdään
5527: jne. Edellä mainitussa 10-vuotissuunnitelmassa        jatkuvasti suunnitelmia, jotka myös toteutetaan
5528: saatiin Uudenmaan kunnossapidon määräraha-            kuntien kanssa sovitun työnjaon mukaisesti.
5529: osuudeksi n. 10,9 %. Vuoden 1984 työohjel-               Myös ympäristöasioihin nykyaikaisessa tienpi-
5530: massa on tiepiirille myönnetty 11 ,4 % eli hiukan     dossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota
5531: laskettua tarvetta enemmän.                           niin Uudellamaalla kuin muuallakin.
5532:                                       1984 vp. -      KK n:o 27                                          3
5533: 
5534:   Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että    kenneministeriö tulee tähän pyrkimään. Ep.sisi-
5535: Uudellamaalla niin kuin muuallakin liikenteen         jaisesti on kuitenkin huolehdittava siitä, että
5536: painopistealueilla maassa on tarvetta tieinvestoin-   tiemäärärahat saadaan sellaiselle tasolle, että tässä
5537: timäärärahojen nostamiseen. Omalta osaltaan lii-      pyrkimyksessä onnistutaan.
5538: 
5539:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1984
5540: 
5541:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
5542: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 27
5543: 
5544: 
5545: 
5546: 
5547:                                Till Riksdagens Herr Talman
5548: 
5549:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt beräkningarna uppgår behovet av inves-
5550: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        teringar i Nyland till ca 15,7 %. 1 budgeten har
5551: av den 8 februari 1984 till vederbörande medlem      för år 1984 beviljats 15,7 %, dvs. anslaget mot-
5552: av statsrådet översänt avskrift av följande av       svarar behovet. Då också fång- och sysselsätt-
5553: riksdagsledamoten Marjatta Väänänen underteck-       ningsanslagen bör beaktas vid en granskning av
5554: nade spörsmål nr 27:                                 helheten, är Nylands andel av väginvesterings-
5555:                                                      anslagen år 1984 ca 15,0 %, dvs. en knapp
5556:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          procentenhet mindre än det beräknade behovet.
5557:        åtgärder för att avhjälpa de brister och      Om man ytterligare beaktar, att det beräknade
5558:        missförhållanden som förekommer i fråga       behovet för 80-talet har förverkligats bättre på
5559:        om vägförhållandena inom Nylands län,         annat håll än i Nyland, föreligger ett behov att
5560:        som är landets mest tättbebyggda områ-        höja Nylands andel till ca 16 %. Detta kommer
5561:        de?                                           att vara trafikministeriets och väg- och vatten-
5562:                                                      byggnadsstyrelsens mål i fråga om framtida pro-
5563:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      positioner angående statsförslaget.
5564: anföra följande:                                        Därjämte kan konstateras att endast 4 % av
5565:                                                      Nylands trafikprestationer, dvs. med avseende på
5566:    Uppgifterna i spörsmålet grundar sig på det       antalet körkilometer och transporterade varu-
5567: åtgärdsprogram för väghållningen inom Nylands        mängder, äger rum på grusbelagda vägar, medan
5568: vägdistrikt som gäller åren 1983-89. 1 spörsmå-      motsvarande andel i hela landet är närmare
5569: let framhålls de uppgifter som betingar att          12 %. 1 Nyland finns vidare endast ett fåtal
5570: Nylands andel borde ökas. Det finns likväl           vägar som är menföreshotade. 1 hela landet finns
5571: uppgifter som inte nämns i spörsmålets motive-       däremot ca 15 000 km sådana vägar, vilket utgör
5572: ring och som verkar i annan riktning.                20 % av de allmänna vägarna.
5573:    1 statsförslaget för år 1984 har det för Nyland
5574:                                                         1 spörsmålet föreslås att ett särskilt anslag skall
5575: beviljats 10 milj. mk mindre i väginvesteringsan-
5576:                                                      reserveras för riksomfattande vägprojekt. De vik-
5577: slag än det ifrågavarande åtgärdsprogrammet
5578:                                                      tigaste grunderna också för de riksomfattande
5579: skulle förutsätta. 1 hela landet är motsvarande
5580:                                                      vägprojekten står att finna inom respektive områ-
5581: minskning ca 96 milj. mk. Nylands andel av
5582:                                                      des interna trafikströmmar. 1 fråga t.ex. om
5583: underskottet är således 10,4 %, dvs. betydligt
5584:                                                      trafikmängden på huvudstadsregionens riksvägar
5585: mindre än länets finansieringsandel.
5586:                                                      utgörs huvuddelen av intern trafik inom Nyland.
5587:    Det regionala behovet av anslag för väghåll-      Därjämte finns inom nästan alla andra områden i
5588: ningen i hela landet har utretts av väg- och         landet stora projekt i anslutning tili riksvägarna.
5589: vattenbyggnadsverket i planen för skötsel, under-    Ett särskilt anslag kunde sålunda lätt leda till den
5590: håll och utvecklande av vägnätet. En utgångs-        situationen, att de olika områdena skulle tilldelas
5591: punkt för planen har bl.a. utgjorts av de i den      samma anslag som förut, men under andra
5592: allmänna motiveringen för budgeten anförda           moment.
5593: trafikpolitiska målen. En trafikprestation räcker
5594: inte som sådan till för att motivera en fördelning      1 Nyland sker ca 2,5 gånger fler olyckor per
5595: av pengar. På behovet inverkar också vägnätets       vägkilometer än i medeltal i landet. Räknat per
5596: nuvarande tillstånd och många andra synpunk-         trafikprestation sker här likväl 20 % färre olyckor
5597: ter, som t.ex. väderleksförhållanden, menföre,       än i medeltal i landet. Planer har gjorts upp och
5598: långa avstånd osv. 1 den ovan nämnda 10-årspla-      görs fortgående upp i syfte att förbättra trygghe-
5599: nen blev Nylands andel av anslagen för vägun-        ten, och dessa planer förverkligas också enligt en
5600: derhåll ca 10,9 %. 1 arbetsprogrammet för år         med kommunerna överenskommen arbetsfördel-
5601: 1984 har vägdistriktet beviljats 11,4 %, dvs.        mng.
5602: något mer än det beräknade behovet.                    Allt mer uppmärksamhet fästs i den moderna
5603:                                       1984 vp. -     KK n:o 27                                         5
5604: 
5605: väghållningen också vid miljöfrågor såväl i Ny-      ligger ett behov av höjda anslag för väginveste-
5606: land som på andra håll.                              ringar. Trafikministeriet kommer för sin egen del
5607:    Med stöd av det ovan anförda kan konstateras,     att försöka få detta tili stånd. I första hand måste
5608: att i Nyland liksom också på andra ställen i         likväl tillses, att väganslagen kan fås på en sådan
5609: landet, där trafiken är starkt koncentrerad, före-   nivå, att framgång kan nås i denna strävan.
5610:     Helsingfors den 12 mars 1984
5611: 
5612:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
5613: 
5614: 
5615: 
5616: 
5617: 4284002411
5618:                                                 1984 vp.
5619: 
5620: Kirjallinen kysymys n:o 28
5621: 
5622: 
5623: 
5624: 
5625:                                    Elo ym.: Satakunnan keskussairaalan leikkausjonojen lyhentämisestä
5626: 
5627: 
5628:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5629: 
5630:    Satakunnan keskussairaalan kirurgian osastot        syä, oli tämän vuoden tammikuussa toimenpitei-
5631: on rakennettu vuonna 193 7. Tilat ovat suurelta        tä odottavien potilaiden määrä noin 2 000. Näis-
5632: osin samassa kunnossa kuin ne olivat rakennus-         tä ortopediset potilaat joutuvat odottamaan leik-
5633: vuonna lähes 50 vuotta sitten.                         kaukseen pääsyä jopa 2-3 vuotta, urologiset
5634:    Satakunnan keskussairaalan kirurgian tilojen        potilaat 8-10 kuukautta ja lapsipotilaatkin noin
5635: valmistumisvuonna 1937 yhteen vuodeosastoker-          puoli vuotta.
5636: rokseen sijoitettiin 30 potilasta. Tässä hetkellä         Edellä olevan lisäksi todettakoon, että Sata-
5637: samoissa tiloissa on 40 potilasta ja pahimmillaan      kunnan keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkku-
5638: 54, jolloin osa leikkauspotilaista joudutaan pitä-     tautien osasto yhdessä silmätautien osaston kans-
5639: mään käytävillä ja kaikissa muissa mahdollisissa       sa toimii Diakonialaitokselta vuokratussa kiinteis-
5640: tiloissa. Kaiken kaikkiaan Satakunnan keskussai-       tössä. Tilat ovat vanhanaikaiset ja selvästi sairaan-
5641: raalan kirurgisilla osastoilla on 50 vuodepaikan       hoitoon sopimattomat. Ilmeistä on, ettei missään
5642: vajaus.                                                muussa keskussairaalassa ole toimintoja vuokra-
5643:                                                        kiinteistöissä kuin Satakunnan keskussairaalassa.
5644:    Kirurgian osalta tilanne Satakunnan keskussai-
5645:                                                        Korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolla jonottaa
5646: raalassa on valtakunnan vaikein. Nykyisten tilo-
5647:                                                        leikkausvuoroaan tällä hetkellä noin 1 700 poti-
5648: jen saneerauskaan ei toisi parannuksia, sillä sil-
5649:                                                        lasta.
5650: loin vuodepaikkoja jouduttaisiin vielä vähentä-
5651: mään 70 paikalla. Ainoa todellinen ratkaisu on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5652: uusien tilojen rakentaminen, mutta ainakaan            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
5653: toistaiseksi Satakunnan keskussairaalan toista ra-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5654:                                                        seuraavan kysymyksen:
5655: kennusvaihetta ei ole sisällytetty valtakunnallisiin
5656: suunnitelmiin. Tosin lääkintöhallitus on tiettä-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että Sa-
5657: västi alunperin ehdottanut Satakunnan keskussai-               takunnan       keskussairaalan  kirurgian,
5658: raalan toisen rakennusvaiheen aloittamista vuon-               korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä sil-
5659:  na 1988, mutta tämä ehdotus on pudonnut pois                  mätautien osastot toimivat puutteellisissa
5660:  sosiaali- ja terveysministeriön käsittelyssä.                 tiloissa, ja jos on,
5661:     Kirurgisten tilojen puute on aiheuttanut poti-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5662:  lasjonojen räjähdysmäisen kasvun Satakunnan                   ryhtyä Satakunnan keskussairaalan leik-
5663:  keskussairaalassa. Niinpä kun tammikuussa 1981                kauspotilaiden jonojen vähentämiseksi ja
5664:  oli 807 potilasta jooottamassa leikkaukseen pää-              toisen rakennusvaiheen aloittamiseksi?
5665: 
5666:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
5667: 
5668:           Mikko Elo                       Antti Kalliomäki                Lea Mäkipää
5669:           Matti Kuusio                    Timo Roos                       Anssi Joutsenlahti
5670:           Aila Jokinen                                                    Saara-Maria Paakkinen
5671: 
5672: 
5673: 
5674: 
5675:  428400265C
5676: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 28
5677: 
5678: 
5679: 
5680: 
5681:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5682: 
5683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Vuoden 1982 lopussa silmätautien leikkausjo-
5684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nossa oli 248 potilasta. Jonotusajat leikkaukseen
5685: olette 14 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn           olivat 2-4 kuukautta, lukuun ottamatta har-
5686: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         maakaihileikkaukseen, johon jonotusaika oli
5687: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     noin 7 kuukautta. Tutkimuspotilaiden jonotus-
5688: taja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     ajat olivat 1 kuukautta. Silmäpoliklinikalla. oli
5689: myksestä n:o 28:                                     jonotusaika polikliinisiin tutkimuksiin kiireelli-
5690:                                                      syysluokassa I 0-7 vuorokautta, kiireellisyysluo-
5691:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Sa-    kassa II 7-14 vuorokautta ja kiireellisyysluokassa
5692:        takunnan       keskussairaalan  kirurgian,    III 15-30 vuorokautta. Silmäosaston kuormitus-
5693:        korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä sil-      prosentti vuonna 1982 oli 81 prosenttia, mikä on
5694:        mätautien osastot toimivat puutteellisissa    korkea ottaen huomioon kuormituksen painottu-
5695:        tiloissa, ja jos on,                          misen arkipäiville.
5696:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Korvatautien osastolla leikkausten lukumäärä
5697:        ryhtyä Satakunnan keskussairaalan leik-       lisääntyi 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrat-
5698:        kauspotilaiden jonojen vähentämiseksi ja      tuna vuonna 1982. Vuoden 1982 lopussa oli
5699:        toisen rakennusvaiheen aloittamiseksi?        leikkausjonossa 1 645 potilasta. Odotusaika po-
5700:                                                      likliinisiin tutkimuksiin oli kiireellisyysluokassa I
5701:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     3-7 vuorokautta, kiireellisyysluokassa II 14-30
5702: ti seuraavaa:                                        vuorokautta ja kiireellisyysluokassa III yli 12 kuu-
5703:    Satakunnan keskussairaalassa kirurgian erikois-   kautta.
5704: alalla oli vuoden 1982 lopussa leikkausjonossa          Lääkintöhallitus on 9.12.1983 suorittanut tut-
5705: 1 411 potilasta, joista 120 lapsia. Ortopedisten     kimuskäynnin Satakunnan keskussairaalaan, mis-
5706: potilaiden jonotusaika vuoden 1982 lopulla oli 2     sä yhteydessä sairaalan tilatarpeet ja toiminnalli-
5707: vuotta, urologisten potilaiden 7-8 kuukautta ja      set vaikeudet on todettu. Lääkintöhallituksen
5708: yleiskirurgisten potilaiden 12-18 kuukautta.         keskipitkän tähtäimen suunnitelmaesitykseen
5709: Lapsipotilaiden kohdalla oli tapahtunut vähäistä     vuosiksi 1985-89 Satakunnan keskussairaalan
5710: jonotusajan lyhenemistä 4-5 kuukauden odo-           laajennushanke on esitetty aloitettavaksi vuonna
5711: tusaikaan. Kirurgisten toimenpiteiden lukumäärä       1989. Käsitellessään sairaanhoitolaitosten valta-
5712: oli lisääntynyt 27 prosenttia vuodesta 1979 vuo-     kunnallista suunnitelmaa vuosille 1985-1989
5713: den 1982 loppuun. Kirurgisten osastojen kuor-        valtioneuvosto tulee ratkaisemaan, minä vuonna
5714: mitusprosentti oli 98 prosenttia vuonna 1982.        keskussairaalan laajennushanke voidaan aloittaa.
5715: 
5716:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
5717: 
5718:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5719:                                       1984 vp. -     KK n:o 28                                          3
5720: 
5721: 
5722: 
5723: 
5724:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5725:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I slutet av år 1982 stod 248 patienter i
5726: anger har Ni, Herra Talman, med Eder skrivelse       operationskön för ögonsjukdomar. Väntetiderna
5727: av den 14 februari 1984 till vederbörande med-       var 2-4 månader, med undantag av operationer
5728: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   för gråstarr, för vilka väntetiden var ca 7 måna-
5729: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål         der. För undersökningspatienter var väntetiden 1
5730: nr 28:                                               månad. Vid ögonpolikliniken var väntetiden till
5731:                                                      polikliniska undersökningar i prioritetsklass 1 0-
5732:             Är Regeringen medveten om att avdel-     7 dygn, i prioritetsklass II 7-14 dygn och i
5733:          ningarna för kirurgi, för öron-, näs- och   prioritetsklass III 15-30 dygn. Ögonavdelningen
5734:          strupsjukdomar samt för ögonsjukdomar       var år 1982 belagd till 81 %, vilket är ett högt tal
5735:          vid Satakunta centralsjukhus verkar i       med beaktande av att de största patientantalen
5736:          bristfälliga lokaler, och om så är,         var koncentrerade till vardagar.
5737:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Vid avdelningen för öronsjukdomar ökade an-
5738:          för förkortande av operationsköerna vid     talet operationer med 22 % under år 1982,
5739:          Satakunta centralsjukhus och för inledan-   jämfört med året förut. 1 slutet av år 1982 stod
5740:          de av ett andra byggnadsskede där?          1 645 patienter i operationskö. Väntetiden till
5741:                                                      polikliniska undersökningar var i prioritetsklass 1
5742:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      3-7 dygn, i prioritetsklass II 14.:....__30 dygn och i
5743:                                                      prioritetsklass III över 12 månader.
5744: anföra följande:
5745:                                                         Medicinalstyrelsen har 9.12.1983 besökt Sata-
5746:    Vid Satakunta centralsjukhus omfattade i slu-     kunta centralsjukhus för att undersöka läget. 1
5747: tet av år 1982 operationskön inom det kirurgiska     samband därmed har sjukhusets behov av lokaler
5748: specialområdet 1 411 patienter, varav 120 barn.      och dess svårigheter att fungera konstaterats. 1
5749: För ortopediska patienter var väntetiden i slutet    medicinalstyrelsens förslag till plan på medellång
5750: av år 1982 2 år, för urologiska patienter 7-8        sikt för åren 1985-89 hae föreslagits att ett
5751: månader och för allmänkirurgiska patienter 12-       projekt för utvidgande av Satakunta centralsjuk-
5752: 18 månader. För barnpatienternas del hade vän-       hus inleds år 1989. Vid behandlingen av den
5753: tetiden minskat i någon mån till 4-5 månader.        riksomfattande planen för sjukvårdsanstalternas
5754: Antalet kirurgiska åtgärder hade ökat med 27 %       verksamhet under åren 1985-1989 kommer
5755: från år 1979 till utgången av år 1982. De            statsrådet att avgöra under vilket år man kan
5756: kirurgiska avdelningarnas beläggning var 98 %        inleda utvidgningen av centralsjukhuset.
5757: år 1982.
5758:       Helsingfors den 20 mars 1984
5759:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5760:                                                 1984 vp.
5761: 
5762: Kirjallinen kysymys n:o 29
5763: 
5764: 
5765: 
5766: 
5767:                                    S. Mikkola ym.: Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten investoin-
5768:                                       tipäätösten nopeuttamisesta
5769: 
5770: 
5771:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5772: 
5773:    Keskiasteen koulunuudistus edellyttää runsaas-        Valtiovarainministeriön tulkinta aiheuttaa nyt
5774: ti myöskin oppilaitosten rakennusinvestointeja.       suurta hämminkiä ja ristiriitaisuutta, jos kehittä-
5775: Ammatillisista oppilaitoksista suurimman osan         misohjelmien      oppilaitoskohtaistamispäätökset
5776: omistavat kunnat ja kuntainliitot.                    täytyisi saada ennen valtioneuvoston päätöstä
5777:    Omistajayhteisöt ovat budjetoineet investoin-      oppilaitoksen perustamisesta. Onko tarkoitus py-
5778: tien rahoituksesta suurimman osan. Valtiohan          säyttää koko ammatillisten oppilaitosten inves-
5779: tulee rahoituksellaan asteittain mukaan vasta ra-     tointitoiminta?
5780: kennustoiminnan edettyä jo varsin pitkälle. Tästä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5781: syystä valtioneuvoston päätös uuden oppilaitok-       tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5782: sen perustamisesta tai entisen laajentamisesta        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5783: tarvitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5784: jotta investointitoiminta saadaan lakisääteisiä ta-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
5785: voitteita palvelevaksi ja myös kustannuksiltaan              tiovarainmmtstenon budjettisäännösten
5786: mahdollisimman edullisesti toteutuvaksi.                     käyttöön ottama tulkinta aiheuttaa sen,
5787:    Suunnitteluvaihe on tässä mielessä keskeisen              että erityisesti kunnallisten ammatillisten
5788: tärkeä, ja sen täsmentämiseksi valtioneuvoston               oppilaitosten osalta rakennusinvestoinnit
5789: päätös tarvitaan jopa useita vuosia ennen varsi-             eivät pääse kunnolla alkamaan ja siten
5790: naisen rakennustoiminnan alkamista. Tämä pää-                viivästyvät huomattavasti, ja jos on,
5791: tös pitää saada siten myös ennen kehittämisohjel-               mitä Hallitus aikoo tehdä, että keskias-
5792: mien oppilaitoskohtaistamispäätöksiä, koska ra-              teen koulutuksen kehittämisestä annetun
5793: kennusinvestointien suunnitelmien käsittelemi-               lain (474/78) määräämä koulutuksen uu-
5794: nen vie eri portaissa aikaa vuosikausia.                     distaminen pääsee toteutumaan?
5795: 
5796:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
5797: 
5798:          Saara Mikkola               Liisa ] aakonsaari                Ilkka Kanerva
5799:                     Mauri Pekkarinen                           Heli Astala
5800: 
5801: 
5802: 
5803: 
5804: 4284002660
5805: 2                                     1984 vp. -- EJ< n:o 29
5806: 
5807: 
5808: 
5809: 
5810:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5811: 
5812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vänä helmikuuta 1983 tehnyt päätöksen pitkän
5813: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        aikavälin oppilaitoskohtaisista tavoitteista eli run-
5814: olette 14 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn           kokapasiteetista, mikä palvelee lähinnä rakenta-
5815: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         missuunnittelua. Mainitussa ammattikasvatushal-
5816: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    lituksen päätöksessä otetaan myös kantaa mah-
5817: taja Saara Mikkolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    dollisesti tarvittaviin uusiin oppilaitoksiin tai jo
5818: sesta kysymyksestä n:o 29:                           olemassa olevien oppilaitosten laajentamiseen.
5819:                                                      Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmissa
5820:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-   tarkennetaan muun muassa ammatillisten oppi-
5821:        tiovarainministeriön budjettisäännösten       laitosten aloituspaikkojen määrät lääneittäin sekä
5822:        käyttöön ottama tulkinta aiheuttaa sen,       lisäksi koulutusalan ja -asteen sekä oppilailta
5823:        että erityisesti kunnallisten ammatillisten   vaadittavan pohjakoulutuksen mukaan eriteltynä
5824:        oppilaitosten osalta rakennusinvestoinnit     kehittämisohjelmakaudeksi. Läänikohtaisten aloi-
5825:        eivät pääse kunnolla alkamaan ja siten        tuspaikkamäärien sijoittaminen läänin alueella jo
5826:        viivästyvät huomattavasti, ja jos on,         toimiviin tai mahdollisesti perustettaviin oppilai-
5827:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että keskias-   toksiin kuuluu lääninhallitukselle ammattikasva-
5828:        teen koulutuksen kehittämisestä annetun       tushallituksen antamien tarkempien ohjeiden
5829:        lain (474/78) määräämä koulutuksen uu-        mukaisesti.
5830:        distaminen pääsee toteutumaan?                   Edellä mainittujen suunnitelmien mukaisen
5831:                                                      uuden oppilaitoksen perustamiseen tai jo olemas-
5832:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        sa olevan oppilaitoksen laajentamiseen liittyy
5833: seuraavaa:                                           tavallisesti, ellei ole kysymys tilojen vuokraami-
5834:    Ammatillisia oppilaitoksia koskevan lainsää-      sesta, uudisrakennus- tai lisärakennushanke. Am-
5835: dännön mukaan valtionosuuteen oikeuttavan uu-        matillisten oppilaitosten rakennushankkeiden
5836: den ammatillisen oppilaitoksen perustaminen sa-      suunnittelu vaatii useimmiten varsin pitkän ajan.
5837: moin kuin jo olemassa olevan oppilaitoksen olen-     Saadakseen pohjaa rakennushankkeen suunnitte-
5838: nainen laajentaminen edellyttävät yleensä valtio-    lulle kunnallisessa päätöksenteossa kunta tai kun-
5839: neuvoston lupaa. Tällaiset hankkeet nivoutuvat       tainliitto tekee oppilaitoksen perustamis- tai laa-
5840: nykyisin keskiasteen koulutuksen kehittämisestä      jentamislupaa koskevan hakemuksen tavallisesti
5841: annetussa laissa (474/78) sen toimeenpanoa var-      hyvissä ajoin ennen oppilaitoksen aiottua perus-
5842: ten luomun suunnittelujärjestelmään, jonka osia      tamis- tai laajentamisajankohtaa.
5843: ovat uudistuksen koko toimeenpanokauden kat-            Puheena oleviin perustamis- ja laajentamis-
5844: tava opetusministeriön 3 päivänä heinäkuuta          hankkeisiin sisältyy edellä esitetyn mukaisesti
5845: 1980 hyväksymä suunnitelma mainitun lain toi-        kolmenlaista päätöksentekoa, ensiksikin keskias-
5846: meenpanon edellyttämistä kehittämistoimenpi-         teen koulutuksen kehittämisestä annetussa laissa
5847: teistä eli keskiasteen koulunuudistuksen toi-        tarkoitettuun suunnittelu järjestelmään liittyvät
5848: meenpanosuunnitelma sekä sen pohjalta tehtä-         päätökset, toiseksi varsinaista perustamista tai
5849: vät, lyhyempää aikaväliä varten laadittavat keski-   laajentamista tarkoittavat päätökset ja kolman-
5850: asteen koulutuksen kehittämisohjelmat, jotka         neksi rakentamista koskevat päätökset. Rakenta-
5851: valtioneuvosto hyväksyy enintään kolmeksi vuo-       mista koskeva päätöksenteko edellyttää, että op-
5852: deksi kerrallaan.                                    pilaitos on saanut perustamis- tai laajentamislu-
5853:    Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano-        van ja että rakennushanke sisältyy hallinnonalan
5854: suunnitelma sisältää ammatillisen koulutuksen        KT -suunnitelmaan.
5855: osalta muun muassa määrälliset tavoitteet aloi-         Oppilaitoksen perustamis- tai laajentamislupaa
5856: tuspaikkojen kokonaismääränä ja koulutusala-         koskevan asian käsittelyn edellytykseksi on ope-
5857: kohtaisina tavoitteina. Toimeenpanosuunnitel-        tusministeriön taholta asetettu, että hanke sisäl-
5858: man pohjalta ammattikasvatushallitus on 17 päi-      tyy edellä mainittuun ammattikasvatushallituk-
5859:                                         1984 vp. -- KJ( n:o 29                                          3
5860: 
5861: sen pitkän aikavälin oppilaitoskohtaisista tavoit-     käsittelyyn kaksi vuotta ennen aiottua perusta-
5862: teista tekemään päätökseen ja että hanke samoin        mis- tai laajentamisajankohtaa.
5863: kuin siihen liittyvä rakennushanke on huomioitu
5864: hallinnonalan KT-suunnitelmassa. Silloin kun              Edellä selostettuja periaatteita noudattaen on
5865: hanke kohdistuu meneillään olevaan kehittämis-         uusien oppilaitosten perustamista tai olemassa
5866: ohjelmakauteen, on myös selvitetty hankkeen            olevien oppilaitosten laajentamista koskevat
5867: sisältyminen kehittämisohjelmaan ja lääninhalli-       hankkeet yleensä voitu käsitellä siten, ettei niitä
5868: tuksen sen nojalla oppilaitoskohtaisista tavoitteis-   koskeva päätöksenteko ole viivästyttänyt niihin
5869: ta tekemään päätökseen. Kehittämisohjelmakau-          mahdollisesti      liittyvien rakennushankkeiden
5870: den lyhyydestä johtuen tämä selvitys ei aina           suunnittelua ja toteuttamista. Joissakin tapauk-
5871: kuitenkaan ole mahdollista puheena olevissa            sissa aikaa tarvitaan enemmän ja opetusministe-
5872: hankkeissa. Lisäksi opetusministeriön ja valtiova-     riö pyrkiikin yhdessä valtiovarainministeriön
5873: rainministeriön kesken on sovittu sellaisesta me-      kanssa kehittämään menettelytapoja siten, että
5874: nettelystä, että oppilaitoksen perustamista tai        oppilaitosten perustamis- ja laajentamispäätökset
5875: laajentamista koskeva asia on siihen liittyvien        voitaisiin tarvittaessa tehdä aikaisemminkin kuin
5876: rakennushankkeiden suunnitteluun tarvittavan,          kaksi vuotta ennen aiottua perustamis- tai laajen-
5877: riittävän pitkän ajan varaamiseksi voitava ottaa       tamisajankohtaa.
5878: 
5879:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
5880: 
5881:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
5882: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 29
5883: 
5884: 
5885: 
5886: 
5887:                                Till Riksdagens Herr Talman
5888: 
5889:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för varje läroanstalt, dvs. om stomkapaciteten,
5890: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        som närmast betjänar byggnadsplaneringen. I
5891: av den 14 februari 1984 tili vederbörande med-       yrkesutbildningsstyrelsens beslut tar man även
5892: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av    stälining tili eventuelit erforderliga nya läroan-
5893: riksdagsman Saara Mikkola m.fl. undertecknade        stalter och tili utvidgandet av existerande läroan-
5894: spörsmål nr 29:                                      stalter. 1 programmen för utvecklande av utbild-
5895:                                                      ningen på melianstadiet justeras bl. a. antalet
5896:           Är Regeringen medveten om att den          nybörjarplatser vid yrkesläroanstalterna per län,
5897:        tolkning som tillämpas i finansministeri-     och detta antal specificeras dessutom enligt ut-
5898:        ets budgetföreskrifter åstadkommer att        bildningsområde och -nivå samt enligt den
5899:        byggnadsinvesteringarna specielit för         grundutbildning som krävs av eleverna och anges
5900:        kommunala yrkesläroanstalter inte kan         för den period som utvecklingsprogrammet be-
5901:        igångsättas på vederbörligt sätt och såle-    rör.
5902:        des avsevärt försenas, och om så är faliet,
5903:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Placeringen av det länsvis angivna antalet ny-
5904:        för att den förnyelse av utbildningen som     börjarplatser vid läroanstalter som redan verkar i
5905:        föreskrivs i lagen om utvecklande av ut-      länet elier som eventuellt kommer att grundas,
5906:        bildningen på melianstadiet (474/78)          ankommer på länsstyrelsen enligt närmare anvis-
5907:        kan genomföras?                               ningar som utfärdas av yrkesutbildningsstyrelsen.
5908: 
5909:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Tili grundandet av en ny läroanstalt och tili
5910: anföra följande:                                     utvidgandet av en redan existerande läroanstalt
5911:    Enligt lagstifningen om yrkesläroanstalter för-   enligt de ovan nämnda planerna ansluter sig
5912: utsätter grundande av ny tili statsandel berät-      vanligen ett nybyggnads- elier tillbyggnadspro-
5913: tigad yrkesläroanstalt liksom även en väsentlig      jekt, om det inte är fråga om hyrande av
5914: utvidgning av existerande läroanstalt statsrådets    utrymmen. Planeringen av byggnadsprojekt för
5915: tilistånd. Dylika projekt ansluter sig numera tili   yrkesläroanstalter kräver oftast en synnerligen
5916: det planeringssystem som skapats i lagen om          lång tid. För att i den kommunala beslutsproces-
5917: utvecklande av utbildningen på melianstadiet         sen få en grund för planeringen av ett bygg-
5918:                                                      nadsprojekt uppgör en kommun eller ett kom-
5919: (478/78) i och för verkstäliigheten av nämnda
5920: lag. Delar av detta system är den av undervis-       munalförbund ansökan om grundläggnings- eller
5921: ningsministeriet den 3 juli 1980 för reformens       utvidgningstilistånd för en läroanstalt vanligen i
5922: hela verkstäliighetsskede godkända planen om de      god tid före den tilltänkta tidpunkten för läro-
5923: utvecklingsåtgärder som verkstäliigheten av          anstaltens grundande elier utvidgande.
5924: nämnda lag förutsätter, dvs. verkstäliighetspla-         Enligt vad som ovan anförts innehåller de
5925: nen för melianstadiereformen, och de program         ifrågavarande grundläggnings- och utvidgnings-
5926: för utvecklande av utbildningen på mellanstadiet     projekten tre olika slag av beslutsfattande. För
5927: som på basen av denna pian uppgörs på kortare        det första är det fråga om beslut som ansluter sig
5928: sikt och som statsrådet godkänner för högst tre år   tili det planeringssystem som avses i lagen om
5929: i sänder.                                            utvecklande av utbildningen på mellanstadiet,
5930:    Verkstäliighetsplanen för melianstadierefor-      för det andra om besluten angående det egentli-
5931: men innehålier för den yrkesinriktade utbild-        ga grundandet elier utvidgandet och för det
5932: ningen bl.a. de kvantitativa målen vilka anges       tredje om de beslut som gäller byggandet. Be-
5933: som totalantalet nybörjarplatser och som mål för     slutsfattandet om byggande förutsätter att läro-
5934: varje utbildningsområde. På basen av verkstäliig-    anstalten har fått grundläggnings- eller utvidg-
5935: hetsplanen har yrkesutbildningsstyrelsen den 17      ningstillstånd och att byggnadsprojektet ingår i
5936: februari 1983 fattat beslut om målen på lång sikt    förvaltningsområdets pian på medellång sikt.
5937:                                      1984 vp. -     KK n:o 29                                        5
5938: 
5939:    Från undervisningsministeriets sida har såsom    skali kunna reservera en tiliräckligt lång tid som
5940: förutsättning för behandlingen av grundlägg-        är nödvändig för planeringen av byggnadsprojek-
5941: nings- eller utvidgningstillstånd uppställts att    ten i anslutning därtili, kunna tas tili behandling
5942: projektet ingår i ovan nämnda beslut av yrkesut-    två år före den tilitänkta tidpunkten för grund-
5943: bildningsstyrelsen om målen på lång sikt för var    andet eller utvidgandet.
5944: och en läroanstalt och att projektet ävensom det
5945: byggnadsprojekt som ansluter sig därtill har be-       Genom att tillämpa ovan anförda principer har
5946: aktats i förvaltningsområdets pian på medellång     man i allmänhet kunnat behandla projekt som
5947: sikt. Då projektet gäller utvecklingsprogrammet     gälier grundande av nya läroanstalter elier ut-
5948: för den pågående perioden, har man även utrett,     vidgande av existerande läroanstalter så, att be-
5949: att projektet ingår i utvecklingsprogrammet och     slutsfattandet angående dem inte har fördröjt
5950: omfattas av det beslut som länsstyrelsen med        planeringen och genomförandet av byggnadspro-
5951: stöd därav fattat om målen för varje läroanstalt.   jekt som eventuellt ansluter sig tili den. I vissa
5952: Eftersom perioden för ett utvecklingsprogram är     fali behövs mera tid och undervisningsministeriet
5953: kort, är denna utredning dock inte alltid möjlig    försöker därför tillsammans med finansministe-
5954: med hänsyn tili ifrågavarande projekt. Dessutom     riet utveckla förfaringssätten så, att besluten om
5955: har undervisningsministeriet och finansministe-     grundande och utvidgande av läroanstalter vid
5956: riet sinsemellan kommit överens om ett sådant       behov skall kunna fattas t.o.m tidigare än två år
5957: förfarande att ärenden som gäller grundande         före den avsedda tidpunkten för grundande elier
5958: eller utvidgande av läroanstalt bör, för att man    utvidgande.
5959:      Helsingfors den 20 mars 1984
5960: 
5961:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
5962: 
5963: 
5964: 
5965: 
5966: 4284002660
5967:                                                  1984 vp.
5968: 
5969: Kirjallinen kysymys n:o 30
5970: 
5971: 
5972: 
5973: 
5974:                                     Holvitie ym.: Kuunari "Koiviston" pelastamisesta
5975: 
5976: 
5977:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5978: 
5979:    Hanke kuunari "Koiviston" pelastamiseksi ja              Vuonna 1964 alus myytiin ulkomaiselle osta-
5980: restauroimiseksi on nyt hanketta ajaneen ja joh-        jalle, joka ei kovinkaan paljon välittänyt aluksen
5981: taneen Vanhat Puualukset ry:n toimesta saatu            merikelpoisuuden tarkistamisesta ja näin alus
5982: vaiheeseen, jossa alus on turvassa telakalla.           kärsittyään puutavaralastissa haaksirikon Utön ve-
5983:    Kuunari "Koivisto" edustaa talonpoikaisen            sillä hinattiin lastiosa varassa kelluen takaisin ja
5984: laivanrakennuksen viimeistä vaihetta omassa suu-        julistettiin merikelvottomaksi silloisessa kunnos-
5985: ruusluokassaan ja on ainoa vielä jäljellä oleva         saan. Omistaja vaihtui, irtaimisto myytiin huuto-
5986: suuri puinen purjealus, jonka restaurointi pur-         kaupalla ja alus sai sen jälkeen rappeutua. Aluk-
5987: jehduskuntoiseksi on mahdollista. Kolmesta suu-         sen maatessa rantautettuna Naantalin pohjois-
5988: resta museopurjelaivastamme ei yksikään ole             puolella sitä kävivät tuhoamassa vuoroin ns.
5989: Suomessa rakennettu. Toisaalta Suomi on ainoa           vandaalit ja vuoroin lähistöllä asustavat kesämök-
5990: eurooppalainen merenkulkumaa, jolla ei ole tä-          kiläiset moottorisahoineen polttopuita hakemas-
5991: män kokoluokan purjehtivaa alusta. Muissa me-           sa.
5992: renkulkumaissa tämän tapaisia aluksia on käytös-            Näiden vuosien aikana on aluksen osalta tehty
5993: sä sekä valtion että yksityisten yhteisöjen koulu-      moniakin suunnitelmia, mutta ne ovat jääneet
5994: tusaluksina. Lisäksi ne edustavat maataan sään-         kaikki toteuttamatta.
5995: nöllisesti järjestettävissä purjelaivojen katselmuk-        Museoviraston merihistorian toimisto ''pitää
5996: stssa.                                                  suositeltavina kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla
5997:    Vanhat Puualukset ry. tulee kunnostamaan             voidaan edistää ko. laivan kunnostustyötä".
5998: kuunari "Koiviston" sellaiseen asuun, johon se              Tämän lausunnon sekä muiden selvitysten ja
5999: alunperin oli tarkoitus saattaa. Aluksen rakenta-       tutkimusten perusteella opetusministeriö myönsi
6000: minen alkoi 1939 Koivistolla, keskeytyi talviso-        veikkausvaroista 70 000 markkaa puolustusminis-
6001: dan johdosta, jatkui jatkosodan aikana ja saatet-       teriölle aluksen pelastusoperaation toisen vaiheen
6002: tiin vihdoin päätökseen 1946 Raumalla monien            suorittamiseksi.
6003: vaikeiden vaiheiden jälkeen. Aluksen suunnitte-            Vanhat Puualukset ry., jonka tehtävänä sään-
6004: lija ja rakentaja oli laivamestari Kaarlo Pulli, joka   töjensä 2 §:n mukaan on "vaalia kulttuurihisto-
6005: sittemmin oli Hollmingin telakan toinen perusta-        riallisia arvoja ja elvyttää jo kuolemassa olevia
6006: ja. Kuunari ''Koivisto'' toimi tavallaan proto-         käsityöammatteja'', on allekirjoittanut opetusmi-
6007: tyyppinä, kun sotakorvauskuunareita alettiin            nisteriössä sitoumuksen käyttää alusta näiden
6008: Raumalla rakentaa. Hollmingin telakka perustet-         tarkoitusperien toteuttamiseksi. Alus tulee val-
6009: tiin tätä tarkoitusta varten. Alus toimi myös           mistuttuaan olemaan elävä muistomerkki talon-
6010: telakan ensimmäisenä majoitustilana ja sen val-         poikaisen laivanrakennuksen ja talonpoikaispur-
6011: mistuminen kaupalliseen merenkulkuun viivästyi          jehduksen ajalta. Yhdistys ymmärtää ja haluaa
6012: osittain tämän takia ja osittain epäselvien sota-       edesauttaa sitä, että kuunari "Koivisto" tulevai-
6013: korvausluovutusjärjestelyiden takia. Alus ei niin       suudessa on kuvaannollisesti sanottuna "koko
6014: muodoin koskaan tullut sillä tavoin takiloiduksi        kansan alus'', eikä sitä saada luovuttaa millekään
6015: kuin sitä edeltäneet Koivistolla rakennetut aluk-       erilliselle intressipiirille yksinomaisesti. Aluksen
6016: set.                                                    tuleva käyttötarkoitus on meri- ja purjehduskou-
6017:    Alus toimi ensin Itämeren tahtiliikenteessä ja       lutustoiminta lähinnä nuorisolle, mutta myös
6018: myöhemmin pohjoisella Atlantilla sillinpyynnissä        varttuneemmalle väelle. Tämä toiminta, jonka
6019: ollen siinä välillä vuoden päivät vaitionkin hallin-    suunnitteluun jo nyt osallistuvat useammat eri
6020: nassa takavarikkopäätöksen perusteella.                 yhteisöt ja järjestöt, takaa aluksen kunnossapi-
6021: 428400252Y
6022: 2                                      1984 vp. -- KJ< n:o 30
6023: 
6024: toon ja varustamiseen tarvittavat varat tulevaisuu-   arviota, koska saatavan raha-avun ja materiaalin
6025: dessa. Em. toiminnasta on vain positiivisia koke-     tasapainottaminen ei projektin ainutlaatuisuuden
6026: muksia muissa merenkulkumaissa.                       huomioon ottaen ole mahdollista. Tämän lisäksi
6027:    Yhdistys on jo nyt saanut paljon materiaalista     on otettava huomioon, että ammattityö, josta
6028: tukea sekä yksityiseltä että julkiselta taholta.      mainitun viiden vuoden aikana mahdollisesti
6029: Mm. useat valtion elimet ovat avustaneet materi-      joudutaan maksamaan, ei ole määrällisesti tänä
6030: aalilahjoituksin. Yhdistyksen suurin vaikeus on       päivänä arvioitavissa.
6031: varojen hankinta. Omarahoitustoiminta on vasta           Tämä ainutlaatuinen ja laaja kulttuurihistorial-
6032: alkanut ja sekin tulee projektin luonteesta joh-      linen projekti ja siitä seuraavat koulutusmahdol-
6033: tuen olemaan rajoitettua. Rahaa tarvitaan lähin-      lisuudet ovat toteutettavissa; lahjoitettu materi-
6034: nä 2--3 henkilön toimeentuloturvaksi sekä sellai-     aali, talkoohenki, jota jo jossain piireissä on
6035: sen materiaalin hankkimiseksi, jota kotimaasta ei     pidetty kuolleena, sekä se, että yhdistys ei halua
6036: lahjoituksin voida saada. Määrättyjä tarvikkeita ei   tehdä aluksesta yhteiskunnallista instituutiota,
6037: Suomessa ole lainkaan saatavissa. Yhdistys on         joka olisi painolastina veronmaksajille, vaan toi-
6038: anonut työvoimaministeriöitä varoja kolmen hen-       mivan, nuorisoa ja varttuneempiakin palvelevan
6039: gen työllistämiseksi vuodelle 1984. Anomus on         koulutusaluksen sekä samalla elävän kulttuurihis-
6040: lausuntokierroksella. Yhdistyksen toiminta pe-        toriallisen muistomerkin ilman taloudellista voi-
6041: rustuu vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, mutta       tontavoittelua, ovat asioita, jotka hankkeen koti-
6042: kuunari "Koiviston" kokoisen aluksen restau-          maisuuden lisäksi toimivat takuuna. Toteuttami-
6043: rointi vaatii em. kokopäiväiset työntekijät jo itse   sen edellytyksenä on, että taloudelliset ratkaisut
6044: suunnittelun ja työn johtamisen takia sekä jatku-     lähinnä em. toimeentuloturvan järjestelyissä sekä
6045: vuuden takaamiseksi.                                  ei-lahjoitettavissa olevan materiaalin hankinnassa
6046:    Vapaaehtoisjoukko, joka tähän saakka on aluk-      saadaan terveelle pohjalle.
6047: sen pelastamisen ja restauroinnin hyväksi toimi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6048: nut, on ollut pieni organisaatio, mutta yhdistys      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6049: tulee laajentamaan tätä muodostamaHa helmi-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6050: kuun aikana laajan työvaliokunnan, jonka ko-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6051: koonpanossa tulee olemaan useiden alojen asian-
6052: tuntijoita samoin kuin organisaatio- ja hallintoih-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6053: misiä. Näin pyritään toiminta koordinoimaan ja               ryhtyä kuunari ''Koiviston'' pelastami-
6054: kattamaan koko maa.                                          seksi ja tämän maassamme ainutlaatuisen
6055:    Restaurointiprojektille, jonka on laskettu kes-           kulttuurihistoriallisen projektin taloudel-
6056: tävän viisi vuotta, ei ole tehty tarkkaa kustannus-          lisen osuuden turvaamiseksi?
6057: 
6058:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
6059: 
6060:          Tapio Holvitie                 Juho Koivisto                    Pertti Paasio
6061:          Georg C. Ehrnrooth             Pertti Salolainen                Elisabeth Rehn
6062:          Kalle Könkkölä                 Pentti Skön                      Ensio Laine
6063:          Taisto Tähkämaa                Veikko Vennamo                   Esko Almgren
6064:                                          1984 vp. -     KK n:o 30                                         3
6065: 
6066: 
6067: 
6068: 
6069:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6070: 
6071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         kaikkia kohtuulliseksi katsottavia tukitoimia
6072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           aluksen pelastamiseksi suositeltavina.
6073: olette 14 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn                 Saatuaan museoviraston lausunnon puolustus-
6074: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            ministeriö päätti ottaa asian uudelleen käsiteltä-
6075: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       väksi. Puolustusministeriö totesi, etteivät nosto-
6076: taja Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjalli-      työn kustannukset saa rasittaa puolustusministe-
6077: sesta kysymyksestä n:o 30:                              riön pääluokkaa, koska aluksen nostamista ei lain
6078:                                                         mukaan voida toteuttaa virka-apuna eikä työ
6079:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kuulu puolustushallinnon toimialaan. Puolustus-
6080:         ryhtyä kuunari "Koiviston" pelastami-           ministeriössä kuitenkin päätettiin, että merivoi-
6081:         seksi ja tämän maassamme ainutlaatuisen         mat ottaa työn tehtäväkseen mikäli opetusminis-
6082:         kulttuurihistoriallisen projektin taloudel-     teriö korvaa merivoimille työstä suoranaisesti ai-
6083:         lisen osuuden turvaamiseksi?                    heutuneet ylimääräiset kustannukset. Opetusmi-
6084:                                                         nisteriö päätti 8.11.1983 varata kuunari Koivis-
6085:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ton nostoon ja telakalle hinaamiseen enintään
6086: ti seuraavaa:                                           70 000 markan määrärahan puolustusministeriön
6087:                                                         käytettäväksi.
6088:    Vanhat Puualukset -niminen rekisteröity yh-             Opetusministeriön päätös perustui siihen, että
6089: distys kääntyi syksyllä 1983 puolustusministeriön       kyseessä on antikvaarisesti mielenkiintoinen ja
6090: puoleen kuunari Koiviston nostamiseksi ja kuljet-       ilmeisesti säilyttämisen arvoinen Koivistolla ra-
6091: tamiseksi telakalle. Apu toivottiin saatavan kor-       kennettu puualus, jonka pelastamista museovi-
6092: vauksetta. Puolustusministeriön toimeksiannosta         rasto pitää suotavana. Opetusministeriön avus-
6093: merivoimat tutki aluksen kunnon ja nostomah-            tuksen turvin kuunari Koivisto nostettiin ja siir-
6094: dollisuudet. Tutkimuksen perusteella kävi ilmi,         rettiin telakalle. Siinä yhteydessä kun opetusmi-
6095: että pelastustyö on vaikea ja siinä määrin meri-        nisteriö neuvotteli hankkeesta Vanhat Puualukset
6096: voimien resursseja sitova, ettei puolustusministe-      -yhdistyksen edustajien kanssa todettiin ministe-
6097: riö voinut hakemukseen suostua. Ministeriö pyysi        riön taholta, että muita avustuksia aluksen kun-
6098: museovirastolta lausuntoa aluksen merihistorialli-      nostamiseen ei opetusministeriöllä ole mahdollis-
6099: sen arvon ja mahdollisen avustusmahdollisuuden          ta myöntää. Yhdistys ilmoitti tällöin, ettei se tule
6100: selvittämiseksi.                                        avustuksia opetusministeriöltä hakemaankaan. Se
6101:    Museovirasto totesi 3.11.1983 antamassaan            totesi hoitavansa rahoituksen muita lähteitä käyt-
6102: lausunnossa kuunari Koiviston antikvaarisesti           täen.
6103: mielenkiintoiseksi ja säilyttämisen arvoiseksi,            Vastuu kuunari Koiviston restaurointihank-
6104: mutta ei kuitenkaan niin merkittäväksi, että se         keen toteutumisesta on Vanhat Puualukset
6105: kuuluisi ensisijaisesti pelastettavien ja säilytettä-   -yhdistyksellä. Yhdistys on toiminut aktiivisesti
6106: vien joukkoon. Museovirastolla ei sen ilmoituk-         rahoituksen hankkimiseksi ja taikooväen koko-
6107: sen mukaan ole käytettävissään sellaisia määrära-       amiseksi. Kuten kyselyn perusteluissa mainitaan,
6108: hoja, joita voitaisiin osoittaa aluksen kunnosta-       yhdistys on hakenut työvoimaministeriöitä varoja
6109: mistarkoituksiin eikä mahdollisuuksia sen ylläpi-       kolmen hengen työllistämiseksi vuodelle 1984.
6110: toon. Museovirasto toteaa kuitenkin pitävänsä           Hakemus on parhaillaan käsiteltävänä.
6111: 
6112:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
6113: 
6114:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
6115:      4                                      1984 vp. -     KK n:o 30
6116: 
6117: 
6118: 
6119: 
6120:                                      Till Riksdagens Herr Talman
6121: 
6122:         1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          svarsministeriet konstaterade, att kostnaderna för
6123:      anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         fartygets lyftande inte får helasta försvarsministe-
6124:      av den 14 februari 1984 till vederbörande med-        riets huvudtitel, eftersom fartygets lyftande inte
6125:      lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     kan genomföras såsom handräckning och efter-
6126:      riksdagsman Tapio Holvitie m.fl. undertecknade        som arbetet inte hör hemma inom försvarsför-
6127:      spörsmål nr 30:                                       valtningens verksamhetsområde. Försvarsministe-
6128:                                                            riet beslöt dock att sjöstridskrafterna sköter upp-
6129:                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      draget om undervisningsministeriet ersätter sjö-
6130:              för att rädda skonaren Koivisto och för       stridskrafterna för de extra, direkta kostnader
6131:              att trygga den ekonomiska sidan av detta      som arbetet har föranlett. Undervisningsminis-
6132:              enastående kulturhistoriska projekt i vårt    teriet beslöt den 8.11.1983 att ställa högst
6133:              land?                                         70 000 mark till försvarsministeriets förfogande
6134:         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      för att lyfta och bogsera skonaren Koivisto till
6135:      framföra följande:                                    docka.
6136:         Gamla Träfartyg benämnd registrerad förening
6137:      vände sig hösten 1983 till försvarsministeriet med       Undervisningsministeriets beslut baserade sig
6138:      ansökan om att skonaren Koivisto skall transpor-      därpå, att det är fråga om ett träfartyg byggt i
6139:      teras till intag på docka. Man hoppades på att få     Björkö som i musealt hänseende är intressant och
6140:      hjälpen gratis. På förvarsministeriets förordnande    uppenbarligen värt att bevaras, och vars räddning
6141:      granskade sjöstridskrafterna fartygets skick och      museiverket anser vara av behovet påkallad. Med
6142:      om det var möjligt att ta in det på docka. Av         undervisningsministeriets understöd kunde sko-
6143:      undersökningen framgick att räddningsarbetet          naren Koivisto transporteras att tas in på docka. 1
6144:      var svårt och att det i den mån band sjöstridskraf-   det sammanhang då undervisningsministeriet
6145:      ternas resurser att försvarsministeriet inte kunde    förhandlade om projektet med representanter för
6146:      bifalla ansökan. Ministeriet begärde museiverkets     Gamla Träfartyg konstaterades från undervis-
6147:      utlåtande angående fartygets sjöhistoriska värde.     ningsministeriets sida att ministeriet inte kan
6148:         Museiverket konstaterade i sitt utlåtande av       bevilja ytterligare anslag för fartygets reparering.
6149:      den 3.11.1983 att skonaren Koivisto i musealt         Föreningen uppgav då, att den inte heller kom-
6150:      hänseende är intressant och värt att räddas, men      mer att ansöka om ytterligare anslag hos under-
6151: __ ~ inte så märkligt, att den borde upptas bland de       visningsministeriet. Föreningen konstaterade att
6152:      objekt som i främsta hand borde räddas och            den anordnar finansieringen genom andra källor.
6153:      bevaras. Museiverket har inte, enligt vad det
6154:      uppgett, sådana anslag till sitt förfogande som          Föreningen Gamla Träfartyg bär ansvaret för
6155:      kunde anvisas för att reparera och upprätthålla       genomförandet av restaureringen av skonaren
6156:      fartyget. Museiverket konstaterar dock, att det       Koivisto. Föreningen har ·fungerat aktivt för att
6157:      anser att alla stödåtgärder som bör betraktas         anskaffa medel och samla grannhjälp. Såsom det
6158:      såsom skäliga bör rekommenderas för att rädda         nämns i spörsmålets motivering har föreningen
6159:      fartyget.               ~                             ansökt om anslag hos arbetskraftsministeriet för
6160:         Efter att ha fått museiverkets utlåtande beslöt    att sysselsätta tre personer för år 1984. Ansökan
6161:      försvarsministeriet behandla ärendet på nytt. För-    behandlas som bäst.
6162: 
6163:           Helsingfors den 16 mars 1984
6164: 
6165: 
6166:                                                                              Minister Gustav Björkstrand
6167:                                                 1984 vp.
6168: 
6169: 
6170: Kirjallinen kysymys n:o 31
6171: 
6172: 
6173: 
6174: 
6175:                                    Lahti-Nuuttila: Dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hankkimisesta
6176: 
6177: 
6178:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6179: 
6180:    Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni-      supistuksista ja harkita mahdollisuuksia joukko-
6181: telmassa esitetään henkilöpaikallisliikennettä su-     liikenteen, erityisesti raideliikenteen lisäämiseksi
6182: pistettavaksi vuosittain. Kun perusteluna käyte-       sellaisilla alueilla, joilla rautatie on olemassa ja
6183: tään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja suunni-        joilla se on luontainen kuljetusmuoto.
6184: telmaan perustuvaa poistumaa, edellyttää henki-           Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta tu-
6185: löpaikallisliikenteen jatko kaukojuniin varatun        lee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän kalus-
6186: vaunukaluston käyttöä dieselvetovoimaa hyväksi-        ton hankintaan sekä periaatepäätöksen saamiseksi
6187: käyttäen. Kaluston käyttökustannukset lasketaan        siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet tulee
6188: kuitenkin ki.:ytettävän kaluston mukaisesti täysi-     hoitamaan henkilöpaikallisliikennettä muualla
6189: määräisinä. Tämä merkitsee nykyiseen Dm-kalus-         kuin Helsingin lähiympäristössä. Mikäli paikallis-
6190: toon nähden vähintään kaksinkertaisia kuljetus-        liikennettä, joka joissakin tapauksissa on myös
6191: kustannuksia.                                          kaukojunien jatkoliikennettä, hoidetaan myös
6192:    Nykyisessä tilanteessa jouduttaneen yhteiskun-      muualla kuin Helsingin lähiympäristössä, tulee
6193: tapoliittisista ja kansantaloudellisista syistä joh-   uuden korvaavan paikallisliikenteeseen soveltu-
6194: tuen aikaisempia suunnitelmia tarkistamaan.            van kaluston hankinta aloittaa kiireellisesti ja
6195: Polttoaineiden hinnannousu on liikennepolitii-         saada sen valmistus alkamaan aivan lähivuosina.
6196: kassakin muodostunut niin keskeiseksi tekijäksi,       Tätä tavoitetta tukevat myös työllisyyssyyt mm.
6197: että koko kuljetusjärjestelmäämme on pakko tar-        Valmet Oy:n Tampereen tehtaiden kiskokalusto-
6198: kastella sekä yhteiskuntapoliittisesta että kansan-    tehtaalla.
6199: taloudellisesta näkökulmasta.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6200:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6201:    Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6202: liikennelaboratorion suorittamien eri liikenne-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6203: muotojen energiakulutuksen venailun perusteel-
6204: la voidaan todeta, että tutkimuksen valossa rau-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6205: tateiden edullisuus niin henkilöliikenteen hoita-              ryhtyä dieselkäyttöisen kiskoautokaluston
6206: jana kuin tavaroiden kuljettajanakio on kiistatta              hankkimiseksi Valtionrautateiden henki-
6207: maakuljetuksissa paras vaihtoehto. Tähän perus-                löpaikallisliikenteen jatkumiseksi koko
6208: tuen tulisi luopua rautateiden paikallisliikenteen             maassa?
6209: 
6210:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
6211: 
6212:                                           Pentti Lahti-Nuuttila
6213: 
6214: 
6215: 
6216: 
6217: 428400233B
6218: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 31
6219: 
6220: 
6221: 
6222: 
6223:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6224: 
6225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         haja-asutusalueiden pienet matkustajamäärät voi-
6226: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       daan kuljettaa linja-autoilla tai takseilla huomat-
6227: mies, lähettänyt 14 päivänä helmikuuta 1984            tavasti edullisemmin kuin junalla ja samalla
6228: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston            turvata asukkaille paremmat kuljetuspalvelut. Ju-
6229: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      na on kilpailukykyinen vasta, jos matkustajamää-
6230: taja Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kir-       rä on vähintään 80-100 matkustajaa/vuoro.
6231: jallisesta kysymyksestä n:o 31:                           Edellä esitetyn perusteella rautatiehallitus on
6232:                                                        laatinut paikallisliikenteen kehittämisohjelman,
6233:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6234:                                                        jonka mukaan paikallisliikennettä supistetaan ny-
6235:         ryhtyä dieselkäyttöisen kiskoautokaluston
6236:                                                        kyisestään ja mukautetaan se palvelemaan kauko-
6237:         hankkimiseksi Valtionrautateiden henki-
6238:                                                        junien liityntäliikennettä. Tämä merkitsee noin
6239:         löpaikallisliikenteen jatkumiseksi koko
6240:                                                        4-5 miljoonan junakilometrin ajamista vuosit-
6241:         maassa?
6242:                                                        tain paikallisliikenteessä.
6243:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Tällöin paikallisliikenteen hoitamiseen valittua
6244: ti seuraavaa:                                          veturijunaratkaisua moottorijunaan verrattuna
6245:                                                        puoltavat mm. seuraavat seikat:
6246:    Valtion tulo- ja menoarviossa on asetettu Val-         - investointien määrä selvästi pienempi
6247: tionrautateille velvoite supistaa alijäämää 500           - tehokkaampi kaluston käyttö, koska vetu-
6248: Mmk vielä tällä vuosikymmenellä. Tämän tavoit-
6249:                                                        reita voidaan käyttää myös tavaraliikenteessä
6250: teen saavuttaminen ei ole mahdollista, ellei kaik-
6251: kein tappiollisimpia palveluja karsita. Pääkau-           - huolto- ja korjauskustannukset ovat edulli-
6252: punkiseudun ulkopuolinen paikallisliikenne on          semmat
6253: kannattamattominta liikennettä laskentatavasta            - uuden kaluston vaatima kallis koulutus ja
6254: riippumatta.                                           varaosavarastot jäävät pois
6255:    Eri liikennemuotojen energiakulutusta vertail-         - matkustajien junanvaihdot vähenevät, kos-
6256: taessa tulee matkustajamäärät ja liityntäyhteyk-       k~ samat vaunut kulkevat kauko- ja paikallisju-
6257: sien tarve ottaa huomioon. Haja-asutusalueilla         mssa.
6258: liityntäyhteydet ovat yleensä pitkiä ja junien            Erilliskaluston käyttöaste jäisi pakosta heikoksi.
6259: täyttöaste heikko, jolloin junaa ei voida pitää        Kaluston sijoittaminen eri puolille maata hajaut-
6260: edes energiatalouden kannalta edullisena vaihto-       taisi huoltotoiminnan, joka myös on omiaan
6261: ehtona. Sitä paitsi energiakulujen osuus ei jouk-      lisäämään kustannuksia.
6262: koliikenteessä ole ratkaiseva. Pääosa kustannuk-          Edellä esitetyn perusteella ei rautatiehallitus
6263: sista muodostuu henkilö- ja pääomakuluista. Eri        pidä erilliskaluston hankkimista liityntäliikennet-
6264: tahoilla tehdyt laskelmat osoittavat selkeästi, että   tä varten tarpeellisena.
6265: 
6266:     Helsingissä maaliskuun 12 päivänä 1984
6267: 
6268:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
6269:                                        1984 vp. -     KK n:o 31                                        3
6270: 
6271: 
6272: 
6273: 
6274:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6275: 
6276:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tåg, och då kan man samtidigt säkerstälia bättre
6277: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          transportförbindelser för invånarna. Tåget är
6278: av den 14 februari 1984 tili vederbörande med-        konkurrenskraftigt först när antalet passagerare är
6279: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    minst 80-100 per tur.
6280: riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila undeneckna-             På basen av vad ovan anförts har järnvägssty-
6281: de spörsmål nr 31:                                    relsen uppgjon ett program för utvecklande av
6282:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       lokaltrafiken. Enligt detta program skalllokaltra-
6283:                                                       ftken minskas från den nuvarande omfattningen
6284:        för anskaffning av dieseldrivna rälsbussar
6285:        så att Statsjärnvägarnas personlokaltrafik     och anpassas tili att tjänstgöra såsom matanrafik
6286:        kan fonsätta i hela landet?                    tili fjärnågen. Detta betyder att ungefär 4-5
6287:                                                       miljoner tågkilometer årligen kommer att köras
6288:                                                       inom lokaltrafiken.
6289:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
6290: anföra följande:                                          1 jämförelse med motortåg förespråkas den
6291:                                                       lösning som valts för lokaltrafiken, dvs. tåg med
6292:    1 statsförslaget har Statsjärnvägarna ålagts att   lok, av bl.a. följande faktorer:
6293: minska sitt underskott med 500 milj. mk ännu              - investeringsvolymen är klan mindre
6294: under detta ånionde. Detta mål kan inte nås,              - materielen utnyttjas effektivare, eftersom
6295: om inte den mest förlustbringande servicen slo-       loken kan användas också inom godstrafiken
6296: pas. Lokaltrafiken utanför huvudstadsregionen är
6297: den minst lönsamma trafiken oberoende av be-              - underhålis- och reparationskostnaderna är
6298: räkningssätt.                                         lägre
6299:    När man jämför energiförbrukningen för olika           - den dyra utbildning och de reservdelslager
6300: traftkslag är det skäl att beakta passagerarantalen   som den nya materielen skulie kräva faller bort
6301: och behovet av matanrafik. 1 glesbygderna är              - passagerarnas tågbyten minskar, eftersom
6302: anslutningssträckorna i alimänhet långa och tå-       samma vagnar kan kopplas tili både fjärr- och
6303: gen sällan fulibelagda, varför tåg inte ens ur        lokaltåg.
6304: energisparsynpunkt kan anses vara ett förmånligt          Specialmaterielens kapacitet skulie ohjälpligt
6305: alternativ. Dessutom är energikostnaderna inte        bli dåligt utnyttjad. Om materielen placerades i
6306: av avgörande betydelse i fråga om kollektivtrafik.    olika delar av landet, skulie underhållsverksam-
6307: Den största delen av kostnaderna utgörs av            heten splittras och därigenom också kostnaderna
6308: personal- och kapitalkostnader. Beräkningar som       öka.
6309: utföns på olika håli urvisar tydligt att de små           Med stöd av vad som ovan anförts anser
6310: passagerarantalen i glesbygder kan transporteras      järnvägsstyrelsen det inte vara nödvändigt att
6311: betydligt biliigare med buss elier taxi än med        anskaffa specialmateriel för matanrafik.
6312: 
6313:      Helsingfors den 12 mars 1984
6314: 
6315:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
6316: 1
6317: 1
6318: 1
6319: 1
6320:     1
6321:     1
6322:     1
6323:     1
6324:         1
6325:         1
6326:         1
6327:         1
6328:             1
6329:             1
6330:             1
6331:             1
6332:                 1
6333:                                               1984 vp.
6334: 
6335: Skriftligt spörsmål nr 32
6336: 
6337: 
6338: 
6339: 
6340:                                  Rehn: Om praxis vid beskattningen av dagpenningar
6341: 
6342: 
6343:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6344: 
6345:     Bestämmelserna i 22 § i gällande inkomst- och    företags förare av jordschaktningsmaskin måste
6346: förmögenhetsskattelag ställer sådana m~dborgare      köra 100 km med egen bil tili sin arbetsplats och
6347: i ojämlik ställning, vilka på grund av sm arbete     tilihaka på kvällen, kan åt honom inte betalas
6348: måste resa, beroende på vilka arbetsområden de      skattefri dagpenning.
6349: är sysselsatta. 1 synnerhet har arbetstagare och        Ett särskilt problem utgör de personer inom
6350: pensionärer inom byggnadsbranschen fått erfara       byggnadsbranschen som söker sig tili arbete på
6351: att resekostnader i beskattningshänseende betrak-   annan ort. Det är ett känt faktum att specielit
6352: tas annorlunda än i andra branscher. Som exem-       inom byggnadsbranschen förekommer i vissa de-
6353: pel kan nämnas att då en statlig eller kommunal     lar av landet en kontinuerlig struktureli arbetslös-
6354: tjänsteman eller en kontorsanstälid i ett företag   het, som tvingar arbetstagarna att söka sig tili en
6355: företar en arbetsresa om minst 15 , 1 km från sin   annan ort långt borta från sin hemort, eftersom
6356: egentliga arbetsplats och återvänder inom samma     arbete inte annars går att få tag i. Det vore
6357: dag, kan man tili dessa betala bl.a. dagpenning,    oskäligt att kräva att sådana arbetstagare skulle
6358: som är skattefri enligt lagen. Däremot anses        flytta hela sin familj och bostad i enlighet med
6359: enligt samma lag som skattepliktig inkomst t.ex.    att arbetsplatsen flyttar. 1 sådana fali borde
6360: en arbetstagare inom byggnadsbranschen, som         arbetstagaren kunna få en skattefri dagpenning
6361: dagligen åker 150 km tili sin arbetsplats, ifali    även om han bor på den främmande orten.
6362: man tili honom betalar dagpenning. Ett ännu         Visserligen finns möjlighet för sådana arbetstaga-
6363: tydligare exempel är att om en firma i Helsing-     re, som nu faller utanför det skattefria dagpen-
6364: fors i metalibranschen kommenderar en svetsare      ningssystemet, att genom utredningar påvisa att
6365: tili Lovisa, erhålier denne en skattefri dagpen-    de har extraordinära kostnader och på detta sätt
6366: ning. Då en firma i Helsingfors i byggnadsbran-     få lättnader i beskattningen. Men detta är ett
6367: schen kommenderar en timmerman eller bygg-          synnerligen tungrott och komplicerat system,
6368: mästare tili samma arbetsplats, är deras dagpen-    som kräver långtgående byråkratisk behandling.
6369: ning beskattningsbar inkomst.
6370:                                                         Hänvisande tili det ovan anförda vili jag i den
6371:    En annan lika uppenbart ojämlikt behandlad       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6372: kategori utgör förare av jordschaktningsmaskiner.   ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
6373: Dessa anses inte enligt inkomst- och förmögen-      följande spörsmål:
6374: hetsskattelagens 22 § ha någon egentlig arbets-
6375: plats. Däremot anses samma branschföretags re-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
6376: paratörer inneha sådan egentlig arbetsplats. Om            för att ändra inkomst- och förmögenhets-
6377: en sådan reparatör kommenderas på arbetsresa,              skattelagens 22 § 8 punkt så, att en mera
6378: som överstiger 15 km avstånd från hans egentliga           jämlik behandling av arbetstagare, som
6379: arbetsplats, kan åt denne betalas skattefri dag-           är berättigade tili dagpenning kan kom-
6380: penning. Däremot är det så att om samma                    ma tili stånd?
6381: 
6382: 
6383:     Helsingfors den 14 februari 1984
6384: 
6385:                                           Elisabeth Rehn
6386: 
6387: 
6388: 
6389: 428400267E
6390: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 32
6391: 
6392: Kirjallinen kysymys n:o 32                                                                    Suomennos
6393: 
6394: 
6395: 
6396: 
6397:                                    Rehn: Päivärahojen verotuskäytännöstä
6398: 
6399: 
6400:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6401: 
6402:    Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain        saman yrityksen maansiirtokoneen kuljettaja jou-
6403: 22 §:n säännökset asettavat sellaiset kansalaiset      tuu ajamaan 100 "km omalla autollaan työpaikal-
6404: eriarvoiseen asemaan, jotka työnsä vuoksi joutu-       leen ja saman matkan takaisin illalla, ei hänelle
6405: vat matkustamaan, riippuen siitä, millä alalla he      voida maksaa verotonta päivärahaa.
6406: työskentelevät. Varsinkin rakennusalan työnteki-          Erityisen ongelman muodostavat ne rakennus-
6407: jät ja eläkeläiset ovat saaneet huomata, että          alan ihmiset, jotka etsiytyvät työhön toiselle
6408: matkakustannuksia käsitellään verotuksellisesti        paikkakunnalle. On tunnettu tosiasia, että var-
6409: eri tavalla kuin muilla aloilla. Esimerkkinä voi-      sinkin rakennusalalla esiintyy tietyissä osissa maa-
6410: daan mainita, että kun valtion tai kunnan virka-       ta jatkuvaa rakenteellista työttömyyttä, joka pa-
6411: mies tai yrityksen toimistotyöntekijä tekee vähin-     kottaa työntekijät hakeutumaan kauas pois koti-
6412: tään 15,1 km:n pituisen työmatkan varsinaiselta        seudultaan, koska työtä ei muuten ole saatavilla.
6413: työpaikaltaan ja palaa takaisin saman päivän           Olisi kohtuutonta vaatia sellaisia työntekijöitä
6414: aikana, voidaan hänelle maksaa mm. päivärahaa,         muuttamaan koko perheensä ja asuntonsa sen
6415: joka lain mukaan on verotonta. Sen sijaan katso-       perusteella, että työpaikka siirtyy muualle. Sellai-
6416: taan saman lain mukaan verotettavaksi tuloksi          sissa tapauksissa pitäisi työntekijän voida saada
6417: päiväraha, joka maksetaan esim. rakennusalan           verotonta päivärahaa, vaikka hän asuisi vieraalla
6418: työntekijälle, joka päivittäin ajaa 150 km työpai-     paikkakunnalla. Tosin sellaisten työntekijöiden,
6419: kalleen. Vielä selvempi esimerkki on se, että jos      jotka nyt jäävät verouoman päivärahajärjestel-
6420: helsinkiläinen metallialan yritys lähettää hitsaa-     män ulkopuolelle, on mahdollista tietyin selvi-
6421: jan Loviisaan, maksetaan tälle verotonta päivära-      tyksin osoittaa, että heillä on ylimääräisiä kustan-
6422: haa. Kun helsinkiläinen rakennusalan yritys lä-        nuksia ja tällä tavalla saada helpotusta verotuk-
6423: hettää puusepän tai rakennusmestarin samalle           seensa. Mutta tämä on varsin hankala ja moni-
6424: työpaikalle, ovat heidän päivärahansa verotetta-       mutkainen järjestelmä, joka vaatii pitkälle vietyä
6425: vaa tuloa.                                             byrokraattista käsittelyä.
6426:    Toisen yhtä ilmeisen epäoikeudenmukaisesti             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6427: kohdellun ryhmän muodostavat maansiirtokonei-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6428: den kuljettajat. Näillä ei tulo- ja varallisuusvero-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6429: lain 22 §:n mukaan katsota olevan mitään varsi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6430: naista työpaikkaa. Sitä vastoin saman yrityksen
6431: korjausmiehillä katsotaan olevan varsinai-                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6432: nen työpaikka. Jos ko. korjausmies lähetetään                  ryhtyä muuttaakseen tulo- ja varallisuus-
6433: työmatkalle, joka on enemmän kuin 15 km                        verolain 22 §:n 8 kohtaa siten, että saa-
6434: hänen varsinaiselta työpaikaltaan, voidaan hänel-              taisiin aikaan päivärahaan oikeutettujen
6435: le maksaa verotonta päivärahaa. Sitä vastoin, jos              työntekijöiden tasavertaisempi kohtelu?
6436: 
6437: 
6438:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
6439: 
6440:                                              Elisabeth Rehn
6441:                                           1984 vp. -- RJ< n:o 32                                            3
6442: 
6443: 
6444: 
6445: 
6446:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6447: 
6448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinai-
6449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             sen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli verovelvolli-
6450: olette 14 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn                sella työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista
6451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka
6452: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         verovelvollinen työnantajan määräyksestä tilapäi-
6453: taja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           sesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan eri-
6454: myksestä n:o 32:                                          tyiselle työntekemispaikalle.
6455:                                                              Esimerkiksi rakennus- ja metsäalalla joudutaan
6456:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           erityistä työntekemispaikkaa työn lyhytaikaisuu-
6457:         ryhtyä muuttaakseen tulo- ja varallisuus-         den vuoksi vaihtamaan usein. Tällöin pidetään
6458:         verolain 22 §:n 8 kohtaa siten, että saa-         työnantajan määräyksestä riippumatta päivittäistä
6459:         taisiin aikaan päivärahaan oikeutettujen          asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä
6460:         työntekijöiden tasavertaisempi kohtelu?           matkaa vain matkustamiskustannusten korvauk-
6461:                                                           seen, mutta ei päivärahaan tai ateriakorvaukseen
6462:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          oikeuttavana työmatkana.
6463: ti seuraavaa:                                                Kuitenkin jos rakennus-, metsä- tai muussa
6464:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin         sellaisessa työssä päivittäinen työmatka on tehty
6465: 8 kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katso-          työnantajan määräyksestä ja verovelvollisella on
6466: ta työnantajan määräyksestä tehdystä virka- tai           myös varsinainen työpaikka, päiväraha ja ateria-
6467: työmatkasta saatua matkustamiskustannusten                korvauskin ovat verovapaita, mikäli ne maksupe-
6468: korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittu-         rusteiltaan ja määriltään ovat verohallituksen
6469: miskorvausta, yömatkarahaa tai muun nimisenä              päätöksen mukaisia. Jos työmatka on tehty työn-
6470: hyvityksenä suoritettua matkakustannusten kor-            antajan määräyksestä ja verovelvollinen on yöpy-
6471: vausta. Kuitenkin sellaisilla aloilla, joilla erityistä   nyt matkalla, matka oikeuttaa päivärahaan ja
6472: työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn              muihin päätöksen mukaisiin korvauksiin. Tällöin
6473: lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihta-           ei ole merkitystä sillä, onko verovelvollisella myös
6474: maan, kuten metsä- ja rakennusalalla, katsotaan           varsinainen työpaikka vai ainoastaan erityisiä
6475: työnantajan määräyksestä riippumatta päivittäi-           työntekemispaikkoja.
6476: sistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan väli-           Ns. hakeutujalle eli sellaiselle työntekijälle,
6477: sistä matkoista maksetusta korvauksesta verova-           joka on ilman työnantajan määräystä tehnyt
6478: paaksi tuloksi vain matkustamiskustannuksista             työmatkan vieraalle paikkakunnalle tilapäisen
6479: saatu korvaus.                                            työn suorittamiseksi, ei yleensä voida maksaa
6480:    Verohallitus vahvistaa verovapaitten matkakus-         verovapaita matkakustannusten korvauksia. Poik-
6481: tannusten korvausperusteet ja määrät valtion kul-         keuksen muodostavat vain edellä mainitut raken-
6482: loinkin suorittamia matkakustannusten korvauk-            nus-, metsä- tai muulla vastaavalla alalla työsken-
6483: sia vastaaviksi. Mikäli edustavimmiksi katsotta-          televät, joille voidaan korvata päivittäisistä asun-
6484: vien valtakunnallisten työ- tai virkaehtosopimus-         non ja erityisen työntekemispaikan välisistä mat-
6485: ten mukaan matkakustannusten korvausta suori-             koista aiheutuneet kulut.
6486: tetaan olennaisesti toisin perustein kuin valtio             Verovapaita matkakustannusten korvauksia
6487: kyseistä korvausta suorittaa, tulee verohallituksen       koskevien säännösten tulkinta on viime vuosina
6488: korvausten perusteita ja määriä vahvistaessaan            jossain määrin selkiintynyt oikeuskäytännön
6489: ottaa ne huomioon.                                        kautta. Korkein hallinto-oikeus on antanut
6490:    Matkakustannuskorvauksen verovapautta rat-             muun muassa maansiirtokoneiden kuljettajia
6491: kaistaessa on työmatkan määritelmällä keskeinen           koskevan ratkaisun. Päätöksessään 10.2.1983, tal-
6492: merkitys. Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jon-           tio 517, KHO katsoi, että kyseisillä kuljettajilla
6493: ka verovelvollinen työnantajan määräyksestä tila-         on varsinainen työpaikka. Tämän vuoksi heille
6494: päisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorit-         voitiin maksaa myös päivittäisistä matkoista vero-
6495: 4                                         1984 vp. -      KK n:o 32
6496: 
6497: vapaita päivärahoja ja muita matkakustannusten            vollisen on usein vaikea ymmänää niitä perustei-
6498: korvauksia.                                               ta, joiden nojalla verotuspäätös on tehty. Hyvin
6499:    Päivärahojen tasavenaisessa verotuskohtelussa          monenlaisiin käytännön tilanteisiin soveltuvat
6500: vaikeudet johtuvat lähinnä siitä, että tosiseikkoja       selkeät ja samalla tasapuoliseksi koettavaan vero-
6501: on kussakin yksittäisessä tapauksessa hankala sel-        tukseen johtavat säännökset eivät vaikuta mah-
6502: vittää. Eräitä selvityksiä siitä, voitaisiinko päivära-   dollisilta. Asia on kuitenkin parhaillaankin työ-
6503: hojen verotuskohtelua parantaa säännöksiä                 ryhmän selvitettävänä. Hallitus tulee aikanaan
6504: muuttamalla, on tehty myös viime vuosina, mut-            ottamaan kantaa työryhmän mahdollisiin paran-
6505: ta ne eivät ole johtaneet tuloksiin. Säännökset ja        nusehdotuksiin.
6506: niiden tulkinta ovat monimutkaiset, ja verovel-
6507:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
6508: 
6509:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
6510:                                         1984 vp. -     KK n:o 32                                            5
6511: 
6512: 
6513: 
6514: 
6515:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6516: 
6517:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som skattskyldig på arbetsgivares order i syfte att
6518: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          utföra tili arbetet hörande uppgifter tillfälligt
6519: av den 14 februari 1984 tili vederbörande med-         företar tili en särskild utanför den egentliga
6520: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     arbetsplatsen belägen plats för arbetets utföran-
6521: riksdagsledamot Rehn ställda skriftliga spörsmål       de. Om skattskyldig på grund av arbetets art inte
6522: nr 32:                                                 har någon egentlig arbetsplats anses som arbets-
6523:                                                        resa en resa som den skattskyldige på arbetsgiva-
6524:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       res order i syfte att utföra arbete tillfälligt företar
6525:         för att ändra inkomst- och förmögenhets-       från sin bostad tili en särskild plats för arbetets
6526:         skattelagens 22 § 8 punkt så, att en mera      utförande.
6527:         jämlik behandling av arbetstagare, som             T.ex. i byggnadsbranschen och i skogsbran-
6528:         är berättigade tili dagpenning kan kom-
6529:                                                        schen växlar platsen för arbetets utförande ofta
6530:         ma tili stånd?                                 på grund av arbetets kortvariga natur. Härvid
6531:                                                        anses oberoende av arbetsgivares order den dagli-
6532:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ga resan melian bostaden och den särskilda
6533: anföra följande:                                       platsen för arbetets utförande vara en arbetsresa,
6534:   Såsom skattepliktig inkomst anses enligt 22 §        som berättigar endast tili färdkostnadsersättning
6535: 1 mom. 8 punkten lagen om skatt på inkomst             men inte tili dagtraktamente elier måltidsersätt-
6536: och förmögenhet inte färdkosrnadsersättning,           ning.
6537: dagtraktamente, måltidsersättning, logiersätt-             Om emeliertid den dagliga arbetsresan i bygg-
6538: ning, nattpenning elier såsom gottgörelse under        nads-, skogs- eller annat dylikt arbete har gjorts
6539: annat namn erlagd resekostnadsersättning för           på arbetsgivares order och den skattskyldige även
6540: tjänste- elier arbetsresa som företagits på arbets-    har en egentlig arbetsplats, är även dagtrakta-
6541: givares order. Inom branscher, där den särskilda       mente och måltidsersättning skattefria, om be-
6542: platsen för arbetets utförande växlar tili följd av    talningsgrunderna och beloppen överensstämmer
6543: att det för branschen karakteristiska arbetet är av    med skattestyrelsens beslut. Om en arbetsresa har
6544: kortvarig natur, t.ex. inom skogsbranschen och         företagits på arbetsgivares order och den skatt-
6545: byggnadsbranschen, anses likväl, oberoende av          skyldige har övernattat under resan berättigar
6546: arbetsgivares order, av ersättning för dagliga resor   denna tili dagtraktamente och övriga ersättningar
6547: melian bostaden och särskild plats för arbetets        enligt beslutet. Härvid har det ingen betydelse
6548: utförande endast färdkostnadsersättningen vara         om den skattskyldige även har en egentlig arbets-
6549: skattefri inkomst.                                     plats elier endast särskilda platser för arbetets
6550:    Skattestyrelsen faststälier grunderna för och       utförande.
6551: beloppen av de skattefria resekostnadsersättning-         Tili en s.k. arbetssökande, dvs. en arbetstaga-
6552: arna så, att de motsvarar de resekostnadsersätt-       re, som utan arbetsgivares order har gjort en
6553: ningar som staten vid ifrågavarande tidpunkt           arbetsresa tili en främmande ort för att utföra ett
6554: erlägger. Om resekostnadsersättning på basen av        tillfälligt arbete, kan skattefria resekostnadser-
6555: de riksomfattande koliektiv- och tjänstekoliektiv-     sättningar i allmänhet inte erläggas. Undanrag
6556: avtal som bör anses vara mest representativa           utgör endast ovan avsedda arbetstagare i bygg-
6557: erläggs enligt väsentligen andra grunder än de,        nads- eller skogsbranschen eller annan motsva-
6558: enligt vilka staten erlägger ifrågavarande ersätt-     rande bransch, vilka kan ersättas för kosrnaderna
6559: ning, skali skattestyrelsen beakta dem vid fast-       för dagliga resor melian bostad och särskild plats
6560: stäliandet av grunderna för och beloppen av            för arbetets utförande.
6561: ersättningarna.                                           Tolkningen av stadgandena om skattefria rese-
6562:    Då det avgörs om resekostnadsersättning är          kostnadsersättningar har under de senaste åren
6563: skattefri är definitionen av begreppet arbetsresa      blivit något klarare genom rättspraxis. Högsta
6564: av central betydelse. Med arbetsresa avses en resa     förvaltningsdomstolen har bl.a. fällt ett avgöran-
6565: 428400267E
6566: 6                                     1984 vp. -     KK n:o 32
6567: 
6568: de som gälier förare av jordschaktningsmaskiner.     gjorts även undc::r de senaste åren, men de har
6569: I sitt utslag 10.2.1983, liggare 517, ansåg HFD      inte lett till resultat. Stadgandena är invecklade
6570: att ifrågavarande förare har en egentlig arbets-     och svårtolkade och den skattskyldige har ofta
6571: plats. På grund härav kunde tili dem även för        svårt att förstå de grunder på vilka beskattnings-
6572: dagliga resor erläggas skattefria dagtraktamenten    beslutet har fattats. Klara stadganden, som är
6573: och andra resekostnadsersättningar.                  tillämpliga på mycket varierande praktiska situa-
6574:    Svårigheterna att få tili stånd en jämlik be-     tioner och som samtidigt leder till en beskattning
6575: handling av arbetstagare vid beskattningen av        som upplevs som rättvis, förefaller inte möjliga
6576: dagtraktamenten beror närmast på att det är          att åstadkomma. Saken utreds likväl som bäst av
6577: svårt att utreda fakta i varje enskilt fall. Vissa   en arbetsgrupp. Regeringen kommer i sinom tid
6578: utredningar angående möjligheterna att förbättra     att ta ställning till arbetsgruppens eventuella
6579: behandlingen av dagtraktamenten vid beskatt-         förslag till förbättringar.
6580: ningen genom ändringar av stadganden har
6581:      Helsingfors den 20 mars 1984
6582: 
6583:                                                                           Minister Pekka Vennamo
6584:                                                1984 vp.
6585: 
6586: Skriftligt spörsmål nr 33
6587: 
6588: 
6589: 
6590: 
6591:                                    Norrback: Om statens deltagande i de privata musikläroanstalternas
6592:                                      pensionskostnader
6593: 
6594: 
6595:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6596: 
6597:    Enligt nuvarande regler utgår inte statsstöd för      Systemet med att avdra pensionskostnaderna
6598: pensionspremier (APL), som erläggs av privata         från statsbidraget för privata musikläroanstalter
6599: musikläroanstal ter.                                  måste betraktas som orättvist, och det belastar
6600:    Beräkningsgrunderna är dessutom sådana, att        deras ekonomi oskäligt hårt.
6601: först avdras pensionskostnadsandelen i sin helhet        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
6602: från den framräknade statsandelen. Därefter av-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6603: dras ytterligare den beräknade pensionskostnads-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
6604: andelen från den slutliga statsandelen.               följande spörsmål:
6605:    Ovanstående förfarande innebär i praktiken,
6606: att de privata musikläroanstalterna drabbas hårt                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
6607: ekonomiskt. Särskilt hårt drabbas de, som har låg            för att rätta tili den orättvisa och runga
6608: statsbidragsprocent, nettoeffekten kan i sådana              belastning på de privata musikläroanstal-
6609: fall leda tili att den ur~_prungliga statsandelen i          ternas ekonomi det innebär då pen-
6610: det närmaste halveras. Annu mera kännbart blir               sionskostnaderna inte berättigar tili stats-
6611: detta i och med att pensionspremien höjs från                stöd?
6612: 13,5 % tili 15 %.
6613: 
6614:    Helsingfors den 14 februari 1984
6615: 
6616:                                              Ole Norrback
6617: 
6618: 
6619: 
6620: 
6621: 4284002530
6622: 2                                     1984 vp. -- NJ( n:o 33
6623: 
6624: Kirjallinen kysymys n:o 33                                                                 Suomennos
6625: 
6626: 
6627: 
6628: 
6629:                                   Norrback: Valtion osallistumisesta yksityisten musiikkioppilaitosten
6630:                                     eläkekustannuksiin
6631: 
6632: 
6633:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6634: 
6635:    Nykyisten sääntöjen mukaan ei yksityisten mu-       Tätä järjestelmää, jonka mukaan yksityisten
6636: siikkioppilaitosten suorittamille eläkemaksuille     musiikkioppilaitosten eläkekustannukset vähen-
6637: (TEL) myönnetä valtion tukea. Laskentaperusteet      netään valtionavusta, on pidettävä epäoikeuden-
6638: ovat sitä paitsi sellaiset, että ensin vähennetään   mukaisena, ja se rasittaa niiden taloutta kohtuut-
6639: eläkekustannusosuus kokonaisuudessaan lasketus-      tomasti.
6640: ta valtionosuudesta.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6641:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6642:    Edellä mainittu menetelmä tarkoittaa käytän-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6643: nössä sitä, että yksityiset musiikkioppilaitokset    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6644: joutuvat taloudellisesti ahtaalle. Erityisen kovin
6645: koetellaan niitä, joilla on matala valtionapupro-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6646: sentti. Lopputuloksena voi sellaisissa tapauksissa          ryhtyä korjatakseen yksityisten musiikki-
6647: olla, että alkuperäinen valtionosuus lähes puoli-           oppilaitosten taloudelle epäoikeudenmu-
6648: tetaan. Vielä tuntuvampi tästä tulee, kun elä-              kaisen ja raskaan kuormituksen, joka ai-
6649: kemaksua korotetaan 13,5 prosentista 15 prosent-            heutuu siitä, että eläkekustannukset eivät
6650: tiin.                                                       oikeuta valtion tukeen?
6651: 
6652:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
6653: 
6654:                                             Ole Norrback
6655:                                          1984 vp. -      KK n:o 33                                         3
6656: 
6657: 
6658: 
6659: 
6660:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6661: 
6662:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §:n 1 momentissa          tässä tapauksessa musiikkioppilaitosten oma
6663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            osuus eläketurvan kustannuksista vähennetään
6664: olette 14 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn               sen henkilökunnan, jonka eläketurvan valtio kus-
6665: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             tantaa, palkkaukseen tulevasta valtionavusta. Vä-
6666: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        hennyksen määrä on laissa määritellyn erityisen
6667: taja Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      kustannusprosentin osoittama osa laitoksen hen-
6668: myksestä n:o 33:                                         kilökunnan valtionapuun oikeuttavista palkoista.
6669:                                                          Lopullinen kustannusprosentti on lukuna neljän-
6670:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           nes siitä prosenttimäärästä, jonka mukaan laitos
6671:         ryhtyä korjatakseen yksityisten musiikki-        asianomaisen valtionapua koskevan lain tai ase-
6672:         oppilaitosten taloudelle epäoikeudenmu-          tuksen nojalla itse olisi osallistunut eläketurvan
6673:         kaisen ja raskaan kuormituksen, joka ai-         järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
6674:         heutuu siitä, että eläkekustannukset eivät
6675:                                                            Jos laissa tai asetuksessa säädetty valtionapu voi
6676:         oikeuta valtion tukeen?                          vaihdella kahden eri prosenttiluvun välillä, kus-
6677:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tannusosuusprosentti on neljännes niiden kahden
6678: ti seuraavaa:                                            prosenttiluvun keskiarvosta, joiden mukaan
6679:    Eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä   valtionapulaitos itse olisi osallistunut eläketurvan
6680: 13.6.1969 annetun lain (382/69) nojalla saatet-          järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kun
6681: tiin lakiin tai asetukseen perustuvaa valtionapua        musiikkioppilaitosten valtionapu voi lain mu-
6682: eläkemenoihin saaneiden valtionapulaitosten (eli         kaan vaihdella 20 ja 60 prosentin välillä, laitok-
6683: ns. VAi-laitosten) henkilökunta suoraan valtion          sen oma osuus voi vaihdella vastaavasti 80 pro-
6684: varoista suoritettavan eläketurvan piiriin. Lain         sentista 40 prosenttiin, jolloin eläkekustannus-
6685: piirissä olevan henkilöstön eläketurvan sisältö on       prosentiksi tulee neljännes niiden keskiarvosta eli
6686: soveltuvin osin samanlainen kuin virka- tai työso-       15. Tämä laitoksen lopullinen omavastuuosuus
6687: pimussuhteessa valtioon olevilla henkilöillä. Mai-       vastaa sitä asianomaisen valtionapulainsaadännön
6688: nittu laki koskee myös yksityisiä musiikkioppilai-       mukaan laitoksen itsensä kustannettavaksi kuulu-
6689: toksia.                                                  vaa keskimääräistä todellista eläkekustannusta,
6690:    Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an-         joka eläkemenoina on laskettu aiheutuvan ikä-
6691: netun lain ( 14 7 168), sellaisena kuin se on            luokkakierron tultua tasapainotilaan. Eläkekus-
6692: 31.12.1975 annetussa laissa (1076/75), mukaan            tannusten on siis tällöin arvioitu olevan neljännes
6693: valtionosuuteen oikeutettu yksityinen musiikki-          vastaavasta palkkasummasta.
6694: oppilaitos saa valtionosuutensa vähintään 20 ja             Koska VAL:n voimaan tullessa eläkemenot
6695: enintään 60 prosenttia oppilaitoksen opettajien,         olivat laitoksen iästä ja henkilökunnan ikäraken-
6696: muiden toimihenkilöiden sekä työntekijöiden              teesta riippuen yleensä pienemmät kuin tasapai-
6697: palkkaus- ja eläkemenoista. Tämän valtionapuun           notilassa, kustannusosuusprosentti ei heti lain
6698: oikeutetun henkilöstön eläketurvan järjestää ja          voimaantulosta lukien ole ollut edellä mainitun
6699: ylläpitää valtio eikä musiikkioppilaitos itse. Lai-      neljänneksen suuruinen, vaan on vasta asteittain
6700: toksella voi olla velvollisuus järjestää työntekijäin    lain voimaantuloa (13.6.1969) seuranneiden 15
6701: eläkelain mukainen eläketurva ainoastaan ns.             vuoden aikana kasvanut lopulliseen kustannus-
6702: ylimääräiselle henkilökunnalle, jonka palkkaus-          osuusprosenttilukuun.
6703: ja eläkemenoihin ei valtionosuutta ole myönnet-             Eläkekustannusosuus rasittaa yksityisiä musiik-
6704: ty.                                                      kioppilaitoksia keskimäärin samassa suhteessa
6705:     Vaikka vastuu eläkkeistä on valtiolla, lainsää-      kuin muutkin laitoksen toiminnasta aiheutuvat
6706: dännön tarkoitus on, että eläketurvan kustannus-         käyttökustannukset. Edellä selostettu eläkekus-
6707: ten jakautuminen valtion ja valtionapulaitoksen          tannusosuuden laskentatapa suosii jossain määrin
6708:  kesken pysyy samana kuin, miksi se on vahvistet-        musiikkioppilaitoksia, joiden valtionapu on alle
6709:  tu asianomaisessa valtionapulainsäädännössä, eli        40 prosenttia.
6710: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 33
6711: 
6712:    Edellä selostetun eräistä valtion varoista suori-    suhteessa kuin se lain tai asetuksen mukaan antaa
6713: tettavista eläkkeistä annetun lain mukaan valtio        valtionapua niiden muihin valtionapuun oikeut-
6714: siis järjestää ja ylläpitää yksityisten musiikkioppi-   taviin menoihin. Tämän periaatteen mukaiseen
6715: laitosten henkilökunnan eläketurvan. Lain tarkoi-       järjestelyyn ei ole syytä eikä valtiontaloudellisia
6716: tus on, että valtio vastaa kaikkien sen piiriin         mahdollisuuksia tehdä muutoksia.
6717: kuuluvien laitosten eläkekustannuksista samassa
6718: 
6719:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
6720: 
6721:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
6722:                                        1984 vp. -     KK n:o 33                                        5
6723: 
6724: 
6725: 
6726: 
6727:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6728: 
6729:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         lagstiftning om statsunderstöd, dvs. i detta fall i
6730: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         lagen om statsunderstöd åt musikläroanstalter.
6731: av den 14 februari 1984 tili vederbörande med-
6732:                                                          Därför avdras statsunderstödd institutions egen
6733: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av
6734:                                                       andel av kostnaderna för pensionsskyddet från
6735: riksdagsman Norrback undenecknade spörsmål
6736:                                                       statsunderstödet för avlöningen av den personal,
6737: nr 33:                                                vars pensionsskydd staten bekostar. A vdragsbe-
6738:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      loppet utgör en så stor del av de tili statsunder-
6739:        för att rätta tili den orättvisa och tunga     stöd berättigade lönerna tili personalen vid insti-
6740:         belastning på de privata musikläroanstal-     tutionen, som framgår av den i lagen angivna
6741:        ternas ekonomi det innebär då pen-             särskilda procentuelia kostnadsandelen. Den slut-
6742:        sionskostnaderna inte berättigar tili stats-   giltiga procentuelia kostnadsandelen utgör en
6743:        stöd?                                          fjärdedel av den procentsats, enligt viiken insti-
6744:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tutionen med stöd av vederbörande lag elier
6745: framföra följande:                                    förordning om statsunderstöd själv skulie ha
6746:                                                       deltagit i kostnaderna för anordnande av pen-
6747:    Med stöd av lagen om vissa pensioner, som          sionsskyddet.
6748: skall betalas av statsmedel ( 382 169), av den
6749: 13.6.1969, utsträcktes det pensionsskydd, som            Om statsunderstöd enligt lag elier förordning
6750: direkt betalas av statsmedel tili att omfatta         kan variera melian två olika procenttal, utgör den
6751: personalen vid statsunderstödda institutioner,        procentuelia kostnadsandelen en fjärdedel av
6752: som enligt lag elier förordning erhåliit statsun-     medeltalet av de två procenttal, enligt vilket
6753: derstöd för pensionsutgifter.                         statsunderstöds institutionen själv hade deltagit i
6754:    Innehåliet av pensionsskyddet för personalen       kostnaderna för anordnande av pensionsskyddet.
6755: som omfattas av lagen ifråga är tili tillämpliga      Eftersom statsunderstödet åt musikläroanstalten
6756: delar likadant som för de personer som står i         enligt lag kan variera melian 20-60 % kan
6757: tjänste- eller arbetsförhåliande tili staten. Nämn-   anstaltens egen andel på motsvarande sätt variera
6758: da lag gäller även privata musikläroanstalter.        från 80 % tili 40 % . Således blir procentsatsen
6759:                                                       för pensionskostnaderna en fjärdedel av deras
6760:    Enligt lagen om statsunderstöd åt musikläro-
6761:                                                       medeltal, dvs. 15 %. Denna institutionens egen
6762: anstalter (147 /68), sådan den lyder i lagen av
6763:                                                       slutliga självriskandel motsvarar den genomsnitt-
6764: den 31.12.1975 (1076/75), uppbär tili statsun-
6765:                                                       liga, verkliga pensionskostnad, som ankommer
6766: derstöd berättigad privat musikläroanstalt i stats-
6767:                                                       på själva institutionen och som i form av pen-
6768: understöd ett belopp som motsvarar minst 20
6769:                                                       sionsutgift har beräknats uppkomma sedan för-
6770: och högst 60 % av avlönings- och pensionsutgif-
6771: terna för läroanstaltens lärare, andra funktionärer   delningen mellan åldersklasserna har utjämnats.
6772: samt arbetstagare. Det är staten och inte musik-      Man har beräknat, att pensionskonstnaderna då
6773:                                                       utgör en fjärdedel av motsvarande lönebelopp.
6774: läroanstalten som anordnar och upprätthålier
6775: pensionsskyddet för denna tili statsunderstöd            Efersom pensionskostnaderna vid ikraftträdan-
6776:  berättigade personal. Musikläroanstalten kan för-    det av lagstiftningen om statsunderstödda insti-
6777: pliktas att anordna pensionsskyddet enligt lagen      tutioner i allmänhet var mindre än i jämviktslä-
6778:  om pension för arbetstagare endast för s.k. extra    ge, beroende på institutionens ålder och persona-
6779:  personal, för vars avlönings- och pensionskostna-    lens ålderstruktur, var den procentuelia kost-
6780:  der statsunderstöd inte har beviljats.               nadsandelen inte omedelbart från lagens ikraft-
6781:     Även om staten bär ansvaret för pensionerna,      trädande en fjärdedel som ovan nämnts, utan
6782:  är syftet med lagstifrningen, att fördelningen av    den har gradvis under de påföljande femton åren
6783:  kostnaderna för pensionsskyddet melian staten        från lagens ikraftträdande (13.6.1969) vuxit så,
6784:  och statsunderstödd institution förblir detsamma     att den nått det slutgiltiga talet för den procen-
6785:  som den har blivit faststälid i vederbörande         tuelia kostnadsandelen.
6786: 4284002530
6787: 6                                    1984 vp. -- FJ( n:o 33
6788: 
6789:    Pensionskostnadsandelen belastar privata mu-    sikläroanstalter. Syftet med lagen är att staten
6790: sikläroanstalter i genomsnitt i samma proportion   bär ansvaret för alla de institutioners pen-
6791: som även andra driftskostnader som verksam-        sionskostnader, som omfattas av lagen och i
6792: heten vid läroanstalten föranleder. Ovan anförda   samma proportion som staten enligt lag eller
6793: beräkningssätt för pensionskostnadsandelen gyn-    förordning beviljar statsunderstöd för institutio-
6794: ner i någon mån musikläroanstalter, som får        nernas i fråga utgifter som är berättigade tili
6795: mindre än 40 % i statsunderstöd. Enligt ovan       statsunderstöd. Det föreligger inte skäl och finns
6796: anförda lag om vissa pensioner som skall betalas   inte statsfinansiella möjligheter att göra änd-
6797: av statsmedel anordnar och upprätthåller staten    ringar i regleringar som har vidtagits i enlighet
6798: pensionsskyddet för personalen vid privata mu-     med denna princip.
6799:     Helsingfors den 16 mars 1984
6800: 
6801:                                                                     Minister Gustav Björkstrand
6802:                                                   1984 vp.
6803: 
6804: Skriftligt spörsmål nr 34
6805: 
6806: 
6807: 
6808: 
6809:                                     Stenbäck m.fl.: Om lärarbristen inorn den svenska grundskolut·
6810:                                        bildningen
6811: 
6812: 
6813:                                  Till Riksdagens Herr Talman
6814: 
6815:    Bristen på kompetenta klasslärare i de svenska        pedagogisk erfarenhet eller en akademisk slut-
6816: skolorna, framför allt i Nyland, har hos föräldrar-      exarnen, rnen har inte haft rnöjlighet att skaffa
6817: na, lärarna och eleverna väckt frågor om förbätt-        sig den forrnella kornpetensen.
6818: ringsåtgärder inte kunde vidtas i snabbare takt än          Auskulteringen tycks utgöra ett speciellt pro-
6819: den som utlovats. Myndigheterna kan naturligt-           blern för något äldre personer, t.ex. sådana rned
6820: vis inte garantera att de beslut som gjordes i           farnilj. Det bjuder ofta på oöverstigliga hinder
6821: undervisningsministeriet för några år sedan om           att arrangera vistelse i Vasa.
6822: en rätt betydande ökning av antalet intagna                 Situationen väcker allehanda negativa spekula-
6823: studerande vid Åbo Akademis pedagogiska fa-              tioner i de nyländska kornrnunerna, bl.a. i Hel-
6824: kultet i Vasa leder till resultat. I och för sig borde   singfors och Esbo. I föräldrakretsar befarar rnan
6825: en inofficiell betoning av sökandes hernort leda         att de svenska skolornas konkurrensförrnåga skall
6826: till att färdiga klasslärare från södra Finland söker    försvagas när tvåspråkiga farniljer väljer skola. I
6827: tjänster på eller nära hemorten.                         vissa skolor förekornrner alltför ofta byten av
6828:     Av en färsk sammanställning som skolstyrelsen        interirnistiska lärare, t.ex. studerande, vilket ska-
6829: gjort framgår det att 98 klasslärartjänster i lan-       par oro i skolrniljön. Inorn hern- och skola-verk-
6830: dets svenska skolor saknar ordinarie innehavare.         sarnheten har förekornrnit kritiska röster sorn
6831: Av dessa är hela 80 i Nylands Iän. Helsingfors,          ifrågasätter skolrnyndigheternas vilja att ta itu
6832: Esbo, Vanda, Hangö och Sibbo toppar listan över          rned problernet för att denna regionala olägenhet
6833: vakanta tjänster.                                        snabbt skulle kunna elirnineras.
6834:     De statistiska uppgifterna för hösten 1983              Myndigheterna har sett sig tvungna att arran-
6835: visar, att den nyländska bristen på formellt             gera undantagsutbildning for forrnellt inkornpe-
6836: kompetenta klasslärare är större detta läsår än för      tenta lärare. Denna praxis borde fortsätta och
6837: ett år sedan. Antalet klasslärartjänster är 460.         eventuellt utvidgas för att i snabbare takt råda
6838: Läsåret 1982-1983 var 75 av dessa interimistiskt         bot på lärarbristen.
6839: besatta och 13 sköttes av årsvikarier, samtliga             Trots att över 200 nya klasslärare är under
6840: dessa inkompetenta. Den totala inkompetensgra-           utbildning, finns det dessvärre inga garantier för
6841: den var således 19 procent. Detta läsår har 80           att just de fyller de vakanta tjänsterna i Nyland.
6842: lärartjänster besatts interimistiskt och 23 tjänster     Därför vore det viktigt att de ansvariga rnyndig-
6843: sköts av årsvikarier. De interimistiska lärarna          heterna undersöker alla rnöjligheter att åstad-
6844: utgör 17,4 procent av samtliga lärare och den            kornrna förbättringar.
6845: sammanlagda inkompetensgraden är 22,4 pro-                  En annan rnöjlighet är att överse dispensregler-
6846: cent. Detta innebär att ca 2 000 barn i lågstadie-       na för att flera lärare skall kunna känna trygghet
6847: skolorna undervisas av interimistiskt anställda          i sitt arbete och inte behöva söka sin tjänst år
6848: formellt inkompetenta lärare.                            efter år rned risk att plötsligt bli utkonkurrerade.
6849:     Situationen är något bättre vad speciallärarna          Med hänvisning till ovan anförda får vi i den
6850:                                                          ordning 37 § 1 rnorn. riksdagsordningen föreskri-
6851:  beträffar. Av 43 vakanta tjänster är hela 34 i
6852:  Nyland. Också situationen i högstadiet inger oro        ver till vederbörande rnedlem av statsrådet ställa
6853:                                                          följande spörsrnål:
6854:  med 78 vakanta tjänster.
6855:     Självfallet är de lärare som interimistiskt be-                 Vilka åtgärder har Regeringen för av-
6856:  sätter dessa tjänster långtifrån alltid inkompeten-             sikt att vidta utöver de redan beslutade
6857:  ta för sin uppgift. De kan ha en långvarig                      ökningarna av intagningen till pedagogis-
6858: 
6859: 4284002541
6860: 2                                    1984 vp. -     .KK n:o 34
6861: 
6862:        ka fakulteten i Vasa, för att förbättra                är Regeringen beredd att presentera ett
6863:        tillgången på klasslärare och högstadielä-          program för hur och enligt vilken tidta-
6864:        rare, speciellt i Nylands svenska skolor,           bell man skall råda bot på denna lärar-
6865:        och                                                 brist och trygga den svenska grundskolut-
6866:                                                            bildningen?
6867: 
6868:     Helsingfors den 14 februari 1984
6869: 
6870:          Pär Stenbäck                  Henrik Westerlund             Elisabeth Rehn
6871:                                         1984 vp. -      KK n:o 34                                           3
6872: 
6873: 
6874: Kirjallinen kysymys n:o 34                                                                       Suomennos
6875: 
6876: 
6877: 
6878: 
6879:                                     Stenbäck ym.: Opettajapulasta ruotsinkielisessä peruskouluopetuk-
6880:                                        sessa
6881: 
6882: 
6883:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6884: 
6885:    Etenkin Uudellamaalla ruotsalaisissa kouluissa       aihetta huolestumiseen, koska siellä on 78 avoin-
6886: vallitseva pätevien luokanopettajien puute on           na olevaa tointa.
6887: vanhempien, opettajien ja oppilaiden keskuudes-            Selvää on että opettajat, jotka väliaikaisesti
6888: sa herättänyt kysymyksen siitä, eikö parannustoi-       hoitavat näitä toimia, eivät läheskään aina ole
6889: menpiteisiin voitaisi ryhtyä nopeammassa tahdis-        epäpäteviä tehtäväänsä. Heillä voi olla pitkäaikai-
6890: sa kuin mitä on luvattu. Viranomaiset eivät             nen pedagoginen kokemus tai akateeminen lop-
6891: luonnollisesti voi taata sitä, että opetusministeri-    pututkinto, mutta heillä ei ole ollut mahdolli-
6892: össä muutama vuosi sitten tehdyt päätökset huo-         suutta hankkia muodollista pätevyyttä.
6893: mattavasti suurempien oppilasmäärien ottamises-            Auskultoiminen näyttää olevan erityinen on-
6894: ta Åbo Akademin kasvatustieteelliseen tiedekun-         gelma hieman vanhemmille henkilöille, kuten
6895: taan Vaasassa tulevat johtamaan tulokseen. Haki-        sellaisille, joilla on perhe. Se asettaa usein ylitse-
6896: joiden kotipaikan epävirallisen korostamisen tuli-      pääsemättömiä esteitä järjestää oleskelua Vaasas-
6897: si sinänsä johtaa siihen, että Etelä-Suomesta           sa.
6898: olevat valmiit luokanopettajat hakisivat toimia            Tilanne herättää kaikenlaista negatiivista spe-
6899: kotipaikkakunnaltaan tai sen läheisyydestä.             kulointia Uudellamaalla sijaitsevissa kunnissa,
6900:   Kouluhallituksen laatima tuore yhteenveto             mm. Helsingissä ja Espoossa. Vanhempien kes-
6901: osoittaa, että 98 luokanopettajavakanssilla maan        kuudessa pelätään, että ruotsalaisten koulujen
6902: ruotsalaisissa kouluissa ei ole pysyvää haltijaa.       kilpailumahdollisuus tulee heikkenemään kaksi-
6903: Näistä peräti 80 on Uudenmaan läänin alueella.          kielisten perheiden valitessa koulua. Eräissä kou-
6904: Täyttämättömien toimien listan kärjessä ovat            luissa esiintyy liian paljon väliaikaisten opetta-
6905: Helsinki, Espoo, Vantaa, Hanko ja Sipoo.                jien, kuten esim. opiskelijoiden vaihtuvuutta,
6906:                                                         mikä synnyttää rauhattomuutta kouluympäristös-
6907:    Vuoden 1983 syksyltä olevat tilastotiedot osoit-     sä. Hem- och skola -toiminnan piirissä on esiinty-
6908: tavat, että Uudellamaalla vallitseva puute muo-         nyt kritiikkiä, joka asettaa kyseenalaiseksi koulu-
6909: dollisesti pätevistä luokanopettajista on tänä lu-      viranomaisten halun tarttua ongelmaan tämän
6910: kuvuonna suurempi kuin vuosi sitten. Luokan-            alueellisen epäkohdan nopeaksi eliminoimiseksi.
6911: opettajien toimien lukumäärä on 460. Luku-                  Viranomaiset ovat katsoneet olevansa pakotet-
6912: vuonna 1982-1983 näistä oli 75 täytetty tilapäi-        tuja järjestämään poikkeuskoulutusta muodolli-
6913: sesti ja 13:a hoitivat vuosisijaiset, joista kaikki     sesti epäpäteville opettajille. Tämän käytännön
6914: olivat vailla pätevyyttä. Epäpätevyysaste kokonai-      tulisi jatkua ja sitä tulisi mahdollisesti laajentaa,
6915: suudessaan oli siten 19 %. Tänä vuonna 80               jotta opettajapula saataisiin nopeammin poiste-
6916: opettajantointa on täytetty väliaikaisesti ja 23        tuksi.
6917: tointa hoitavat vuosisijaiset. Väliaikaisia opettajia       Huolimatta siitä, että tällä hetkellä koulute-
6918: on siten 17,4 % kaikista opettajista ja kokonais-       taan yli 200 luokanopettajaa, ei ole minkäänlaisia
6919: epäpätevyysaste on 22,4 %. Tämä merkitsee sitä,
6920:                                                         takeita siitä, että juuri he tulevat täyttämään
6921: että n. 2 000 lasta peruskoulun ala-asteella saa        avoimet toimet Uudellamaalla. Tämän vuoksi
6922: opetusta tilapäisesti palkatuilta muodollisesti
6923:                                                         olisi tärkeää, että asiasta vastuussa olevat viran-
6924: epäpäteviltä opettajilta.                               omaiset tutkisivat kaikki mahdollisuudet aikaan-
6925:   Tilanne on hieman parempi erityisopettajien           saada parannuksia.
6926: osalta. Vapaana olevista 43 toimesta peräti 34 on          Toisen mahdollisuuden tarjoaa erivapautta
6927: Uudellamaalla. Myös tilanne yläasteella antaa           koskevien sääntojen uusiminen, jotta useammat
6928: 4                                       1984 vp. -     KK n:o 34
6929: 
6930: opettajat tuntlSlvat turvallisuutta työssään eikä             mukaan lisätään Vaasan kasvatustieteelli-
6931: heidän tarvitsisi vuodesta toiseen hakea tointaan,            seen tiedekuntaan otettavien lukumää-
6932: mihin liittyy riski tulla kilpailussa yllättäen lyö-          rää, jotta luokanopettajien ja yläasteen
6933: dyksi laudalta.                                               opettajien saaminen helpottuisi Uuden-
6934:   Edellä olevan perusteella sekä valtiopäiväjärjes-           maan ruotsalaisissa kouluissa, ja
6935: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                     onko Hallitus valmis esittämään ohjel-
6936: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-                man siitä, miten ja minkälaisen aikatau-
6937: vaksi seuraavan kysymyksen:                                   lun mukaan poistetaan tämä opettajapu-
6938:                                                               la, jotta voitaisiin turvata ruotsinkielinen
6939:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                peruskouluopetus?
6940:         ryhtyä jo tehdyn päätöksen lisäksi, jonka
6941: 
6942:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
6943: 
6944:          Pär Stenbäck                     Henrik Westerlund              Elisabeth Rehn
6945:                                           1984 vp. -    KK n:o 34                                          5
6946: 
6947: 
6948: 
6949: 
6950:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6951: 
6952:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              1974      48                   1979       32
6953: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               1975      48                   1980       56
6954: olette 14 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn                  1976      48                   1981       64
6955: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                1977      32                   1982       64
6956: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-           1978      48                   1983       64
6957: taja Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjalli-          Poikkeuskoulutukseen otettiin vuoden 1983
6958: sesta kysymyksestä n:o 34:                              alussa 15 epäpätevää luokanopettajaa, jotka voi-
6959:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vat enintään kahden vuoden aikana suorittaa
6960:        ryhtyä jo tehdyn päätöksen lisäksi, jonka        kolmivuotista peruskoulun luokanopettajan tut-
6961:        mukaan lisätään Vaasan kasvatustieteelli-        kintoa vastaavat opinnot. Ensi syksynä alkavalle
6962:        seen tiedekuntaan otettavien lukumää-            uudelle kurssille otetaan 16 opiskelijaa. Tehtyjen
6963:        rää, jotta luokanopettajien ja yläasteen         selvitysten perusteella voidaan arvioida, etta tata
6964:        opettajien saaminen helpottuisi Uuden-           laajempaan poikkeuskoulutukseen ei saatane
6965:        maan ruotsalaisissa kouluissa, ja                opiskelijoita.
6966:           onko Hallitus valmis esittämään ohjel-           Erivapaus ruotsinkielisten peruskoulujen luo-
6967:        man siitä, miten ja minkälaisen aikatau-         kanopettajan virkoihin on myönnetty vuosina
6968:        lun mukaan poistetaan tämä opettajapu-           1980-83 kolmelle hakijalle. Ehdollinen eriva-
6969:        la, jotta voitaisiin turvata ruotsinkielinen     paus on myönnetty 25 hakijalle, joista 15 on
6970:        peruskouluopetus?                                osallistunut edellä mainittuun poikkeuskoulu-
6971:                                                         tukseen. Nämä tiedot osoittanevat, että opettaja-
6972:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tilanteeseen ei voida vaikuttaa erivapausmenette-
6973: ti seuraavaa:                                           lyllä nykyistä tehokkaammin.
6974:                                                            Edellä esitetyn koulutuksen voidaan arvioida
6975:    Ruotsinkielisten peruskoulujen, lukioiden ja         vastaavan nykyistä opettajavajausta ja lähivuosien
6976: iltakoulujen opettajatilanne oli lukuvuonna             poistumaa opettajavarannosta. Tasapaino saavu-
6977: 1982-83 kouluhallituksessa tehdyn selvityksen           tettaneen vuonna 1988. Tarkoitus on, että varsi-
6978: mukaan seuraava:                                        naiseen koulutukseen otetaan edelleen vuosittain
6979:                        Virkoja ja Epäpäteviä hoitajia   64 uutta opiskelijaa. Etelä-Suomesta kotoisin
6980:                         toimia     Määrä       %        olevien opiskelijain osuutta pyritään lisäämään
6981: Peruskoulun ala-aste     1 165      111        9,5      mm. kiintiöiden avulla. Tarvittavat opiskelija-
6982: Peruskoulun yläaste        696      102       14,7      määrien muutokset tehdään myöhemmin mm.
6983: Erityisopetus              139       42       30,2      uuden koulutuksen vaikutuksia ja uusien opetta-
6984: Lukiot ja iltakoulut       333       23        6,9      jien sijoittumista koskevan seurannan perusteella.
6985:                                                            Erityisopettajien koulutusta on lisätty Åbo
6986: Yhteensä                2 333       278       11,9      Akademin kasvatustieteiden tiedekunnassa opet-
6987:   Epäpätevien luokanopettajien määrä on viime           tajatarpeen voimakkaan kasvun vuoksi. Luku-
6988: vuosina lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseu-         vuonna 1983-84 koulutuksessa on 10 lastentar-
6989: dulla. Tämä on johtunut mm. siitä, että luokan-         hanopettajaa, 9 luokanopettajaa ja 6 humanistis-
6990: opettajien tarve kasvoi tavallista enemmän vuo-         ten tieteiden kandidaattia. Kokemus on osoitta-
6991: den 1977 jälkeen ja että uusia opettajia valmistui      nut, ettei tämän laajempaan koulutukseen saata-
6992: vuosina 1982-83 vain vähän koulutuksen piden-           ne opiskelijoita.
6993: tämisen vuoksi.                                            Aineenopettajien vajaus aiheutuu lähinnä sii-
6994:   Koulutusta on lisätty opettajavajauksen poista-       tä, että opettajankoulutuksen saaneet ovat ha-
6995: miseksi. Opetusministeriö on vahvistanut seuraa-        keutuneet muihin tehtäviin. Avointen virkojen ja
6996: vat uusien opiskelijain vuotuiset määrät Åbo            toimen epäpäteviä hoitajia oli lukuvuonna
6997: Akademin kasvatustieteiden tiedekunnan järjes-          1982-83 eniten kielissä (50 eli 23,1 %) ja
6998: tämää luokanopettajien koulutusta varten:               erityisesti viroissa, joiden aineyhdistelmään kuu-
6999: 6                                      1984 vp. -     KK n:o 34
7000: 
7001: luusuomenkieli (32 eli 31,4 %), matemaattisis-        tilannetta ei voida parantaa edellä esitettyä nope-
7002: sa aineissa (17 eli 11,0 %) ja musiikissa (12 eli     ammin. Kuntien kouluviranomaisilla on käytet-
7003: 60,0 % ). Opettajankoulutus on mitoitettu opet-       tävissään eräitä keinoja kehityksen nopeuttami-
7004: tajatarpeen mukaisesti.                               seksi omissa kouluissaan. Esim. opetusministeriö
7005:    Sibelius-Akatemiassa on lisätty ruotsinkielisten   ja Abo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta
7006: musiikin opettajien koulutusta. Opettajankoulu-       tukevat mahdollisuuksiensa mukaan tällaisia toi-
7007: tuksen avulla ruotsinkielisten koulujen opettaja-     menpiteitä.
7008: 
7009:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
7010: 
7011:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
7012:                                          1984 vp. -   KK n:o 34                                          7
7013: 
7014: 
7015: 
7016: 
7017:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7018: 
7019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bildningen för ämneslärare vid Åbo Akademis
7020: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         pedagogiska fakultet:
7021: av den 14 februari 1984 tili vederbörande med-
7022:                                                           1974      48                   1979       32
7023: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av
7024:                                                           1975      48                   1980       56
7025: riksdagsman Pär Stenbäck m.fl. undertecknade
7026:                                                           1976      48                   1981       64
7027: spörsmål nr 34:
7028:                                                           1977      32                   1982       64
7029:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-           1978      48                   1983       64
7030:        sikt att vidta utöver de redan beslutade          1 början av år 1983 antogs 15 inkompetenta
7031:        ökningarna av intagningen tili pedagogis-      klasslärare tili specialundervisningen. Dessa kan
7032:        ka fakulteten i Vasa, för att förbättra        under högst två år genomföra studier som mot-
7033:        tiligången på klasslärare och högstadielä-     svarar treårig examen för klasslärare i grundsko-
7034:        rare, speciellt i Nylands svenska skolor,      lan. Sexron studerande antas tili den nya kurs
7035:        och                                            som inleds hösten 1984. På basen av gjorda
7036:           är Regeringen beredd att presentera ett     utredningar kan man räkna med, att det knap-
7037:        program för hur och enligt viiken tidta-       past är möjligt att få flera studerande att delta i
7038:        bell man skall råda bot på denna lärar-        en mera omfattande specialutbildning än det
7039:        brist och trygga den svenska grundskolut-      antal som här nämnts.
7040:        bildningen?                                       Tre sökande har beviljats dispens för tjänster
7041:                                                       vid svenskspråkiga grundskolor under åren
7042:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      1980-83. Tjugofem sökande har beviljats vill-
7043: framföra följande:                                    korlig dispens. Av dessa har 15 deltagit i ovan
7044:    Enligt en utredning som utförts inom skolsty-      nämnda specialutbildning. Dessa uppgifter visar,
7045: relsen, var lärarsituationen vid de svenskspråkiga    att det inte är möjligt att effektivare påverka
7046: grundskolorna, gymnasierna och kvällsskolorna         lärarsituationen med dispensförfarandet.
7047: under läsåret 1982-83 som följer:                        Man kan räkna med, att ovan anförda utbild-
7048:                        Antalet Antalet        %       ning motsvarar den nuvarande lärarbristen och
7049:                        tjänster inkompe-              minskningen av antalet lärare under de närmaste
7050:                        och be-    tenta               åren
7051:                       fattningar                         Balans torde uppnås i och med år 1988.
7052: Lågstadieskolor       1 165       111         9,5     Avsikten är att 64 nya studerande fortfarande
7053: Högstadieskolor         696       102        14,7     årligen skall antas tili den egentliga utbild-
7054: Special undervisning    139        42        30,2     ningen. Man försöker öka antalet studerande från
7055: Gymnasier och kvälls-                                 södra Finland t.ex. med hjälp av särskilda kvoter.
7056: skolor                  333         23        6,9     De erforderliga ändringarna i antalet studerande
7057:                                                       kommer att göras senare bl.a. på basen av en
7058: Sammanlagt              2 333     278        11,9     utvärdering av den nya utbildningens verkningar
7059:   Antalet inkompetenta klasslärare har under de       och de nya lärarnas placering.
7060: senaste åren ökat specielit i huvudstadsregionen.        Utbildning för speciallärare har ökat vid Åbo
7061: Detta har bl.a. berott på att behovet av klasslära-   Akademis pedagogiska fakultet på grund av ett
7062: re växte mera än normalt efter 1977 och att           kraftigt växande behov av lärare. Läsåret 1983-
7063: antalet lärare som blev färdiga under året 1982-      84 deltog 10 barnträdgårdslärare, 9 klasslärare
7064: 83 var ringa på grund av att utbildningstiden         och 6 kandidater i humanistiska vetenskaper i
7065: hade förlängts. För att råda bot på lärarbristen      utbildningen i fråga. Erfarenheten har visat, att
7066: har man ökat utbildningen.                            det knappast är möjligt att få flera studerande att
7067:   U ndervisningsministeriet har faststälit följande   delta i en mera omfattande utbildning än ovan
7068: nya antal studerande som årligen antas tili ut-       anförts.
7069: 8                                   1984 vp. -- KJC n:o 34
7070: 
7071:   Bristen på ämneslärare beror närmast på att de   ningen för svenskspråkiga musiklärare har ut-
7072: som fått lärarutbildning har sökt sig till andra   ökats vid Sibelius-Akademin. Med hjälp av lärar-
7073: uppgifter. Läsåret 1982--83 var antalet inkompe-   utbildningen kan lärarsituationen vid de svensk-
7074: tenta handhavare av vakanta tjänster och befatt-   språkiga skolorna inte förbättras i snabbare takt
7075: ningar störst inom språkundervisningen (50 dvs.    än vad ovan anförts. Kommunernas skolmyndig-
7076: 23,1 %) och speciellt i tjänster, vars ämneskom-   heter har vissa medel till sitt förfogande för att
7077: bination består av finska språket (32 dvs. 31,4    påskynda utvecklingen i sina skolor. Undervis-
7078: % ), av matematiska ämnen (17 dvs. 11,0 %) och     ningsministeriet och Åbo Akademis pedagogiska
7079: av musik (12 dvs. 60,0 % ). Lärarutbildningen      fakultet stöder efter möjligheterna dylika åtgär-
7080: har dimensionerats enligt lärarbehovet. Utbild-    der.
7081: 
7082:     Helsingfors den 16 mars 1984
7083: 
7084:                                                                     Minister Gustav Björkstrand
7085:                                               1984 vp.
7086: 
7087: Kirjallinen kysymys n:o 35
7088: 
7089: 
7090: 
7091: 
7092:                                  Pohjanoksa: Valtion eläkkeen maksamisesta täydet palvelusvuodet
7093:                                    tehneelle eläkkeensaajalle
7094: 
7095: 
7096:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7097: 
7098:    Eläkeikä valtion eläkejärjestelmässä on 63       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7099: vuotta. Kun täysin palvellut, 30 virka- tai työ-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7100: vuotta tehnyt virkamies, haluaa jäädä eläkkeelle
7101: ennen varsinaisen vanhuuseläkkeen alkamista
7102: esim. 60-vuotiaana, saa eläkkeensaaja eläkkeensä              Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,
7103: vasta 65-vuotiaana.                                        että ennen yleisen eläkeiän täyttämistä
7104:                                                            eläkkeelle jäävälle valtion virkamiehelle
7105:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          maksetaan eläke vasta 65 eikä 63 ikä-
7106: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            vuodesta lähtien?
7107: 
7108:    Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
7109: 
7110:                                          Aino Pohjanoksa
7111: 
7112: 
7113: 
7114: 
7115: 4284002275
7116: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 35
7117: 
7118: 
7119: 
7120: 
7121:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7122: 
7123:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        vuttamista, hänellä on oikeus peruseläketurvan
7124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mukaiseen eläkkeeseen. Tämä vastaa TEL:ssä ja
7125: olette 14 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             ml1issa työeläkejärjestelmissä omaksuttua peri-
7126: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           aatetta, jonka mukaan eläketurvan jatkuvuus on
7127: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      lailla ulotettu koskemaan vain. ns. perusturvaa.
7128: taja Pohjanoksaa näin kuuluvasta kirjallisesta         Kysymys on eräästä eläketurvajärjestelmämme
7129: kysymyksestä n:o 35:                                   keskeisestä periaatteesta.
7130:            Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,            Peruseläketurvan mukainen eläkeikä on 65.
7131:         että ennen yleisen eläkeiän täyttämistä        Näin ollen milloin valtion palvelus on päättynyt
7132:         eläkkeelle jäävälle valtion virkamiehelle      ennen yleistä 63 vuoden eläkeikää, niin eläke
7133:         maksetaan eläke vasta 65 eikä 63 ikä-          alkaa 65-vuotiaana.
7134:         vuodesta lähtien?                                 Perustuevan mukaisen eläkeiän alentaminen 63
7135:                                                        vuoteen merkitsisi eläkeiän alentamista nykyises-
7136:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tä kahdella vuodella. Yhtäläisin perustein tulisi
7137: seuraavaa:                                             TEL:n ja muiden työeläkejärjestelmien osalta
7138:                                                        perusturvan mukainen eläkeikä alentaa 63 vuo-
7139:    Valtion palveluksen perusteella voi saada oi-
7140:                                                        teen.
7141: keuden joko peruseläketurvan tai lisäeläketurvan
7142: mukaiseen eläkkeeseen. Peruseläketurva vastaa             Jos kysyjän lähtökohtana on ollut, että elä-
7143: työntekijäin eläkelaissa (TEL) säädettyä vähim-        keturvan edellä sanotuin tavoin määräytyminen
7144: mäiseläketurvaa, jossa eläkeikä on 65 vuotta.          johtuisi siitä, että valtion eläkejärjestelmässä olisi
7145: Lisäeläketurvan mukainen eläkeikä on 63 vuotta         tältä osin jokin aukko tai laissa olisi epäkohta,
7146: ja eläke karttuu nopeammin kuin peruseläke-            niin näin ei voida ajatella. Kysymys on järjestel-
7147: turvassa. Lisäeläketurvan piiriin pääseminen edel-     män mukaisesta menettelystä, joka on sopusoin-
7148: lyttää, että henkilö on eläkeiän saavuttaessaan        nussa muiden työeläkejärjestelmien kanssa. Epä-
7149: palveluksessa.                                         kohdaksi ei voitane lukea sitä, että henkilö voi
7150:    Valtion eläkelaki rakentuu eläketurvan jatku-       valtion palveluksen perusteella tietyin edellytyk-
7151: vuuden periaatteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että       sin saavuttaa oikeuden lisäturvan mukaiseen
7152: edunsaaja säilyttää ansaitsemansa eläketurvan,         eläkkeeseen 63-vuotiaana. Tällöin on kysymys
7153: vaikka hän ennen eläketapahtumaa eroaakio val-         lisäedusta eikä suinkaan epäkohdasta.
7154: tion palveluksesta. Sama periaate on voimassa             Eläkkeellesiirtymisjärjestelmän uudistaminen
7155: työntekijäin eläkelaissa (TEL) ja muissa työeläke-     on parhaillaan yhteiskunnassa yleisesti vireillä.
7156: järjestelmissä. Valtion eläkelakia säädettäessä jat-   Paitsi edellä mainitulla perusteella myös muun-
7157: kuvuuden periaatetta ei katsottu voitavan toteut-      kaan syyn vuoksi puuttuminen eläkkeellesiirtymi-
7158: taa TEL:iä ja muita työeläkejärjestelmiä laajem-       seen ja eläkeikiin muutoin kuin yleisen uudistuk-
7159: min, minkä vuoksi säädettiin, että henkilön            sen puitteissa ei ole tässä vaiheessa tarkoituksen-
7160: erotessa valtion palveluksesta ennen eläkeiän saa-     mukaista.
7161: 
7162:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
7163: 
7164:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
7165:                                        1984 vp. -     KK n:o 35                                        3
7166: 
7167: 
7168: 
7169: 
7170:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7171: 
7172:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          statens tjänst innan han uppnått pensionsålder
7173: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         har han rätt tili pension i enlighet med grund-
7174: av den 14 februari 1984 tili vederbörande med-        pensionsskyddet. Detta motsvarar den princip
7175: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    som har omfattats i APL och andra arbetspen-
7176: riksdagsman Pohjanoksa undertecknade spörsmål         sionssystem, och enligt den har pensionsskyddets
7177: nr 35:                                                kontinuitet genom lag utsträckts endast tili det
7178:                                                       s.k. grundskyddet. Det är här fråga om en av de
7179:           Anser Regeringen det rättmätigt att en      centrala principerna i vårt pensionsskyddssystem.
7180:        statstjänsteman som avgår med pension              Pensionsåldern enligt grundpensionsskyddet är
7181:        innan han har uppnått alimän avgångsål-        65 år. Om således anställningen hos staten har
7182:        der får lyfta pension först efter det att      upphört före den allmänna pensionsåldern om
7183:        han fylit 65 år och inte efter det att han     63 år, börjar pensionen vid 65 år.
7184:        fylit 63 år?                                      Att sänka pensionsåldern enligt grundskyddet
7185:                                                       tili 63 år skulle innebära att pensionsåldern
7186:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      borde sänkas från det nuvarande med två år. På
7187: anföra följande:                                      analoga grunder borde för APL och andra arbets-
7188:    På grundval av statlig tjänst kan man få rätt      pensionssystem pensionsåldern inom grundskyd-
7189: tili pension antingen enligt grundpensionsskyd-       det sänkas tili 63 år.
7190: det elier tilläggspensionsskyddet. Grundpen-              Om spörsmålsställarens utgångspunkt har varit
7191: sionsskyddet motsvarar det i lagen om pension         att pensionsskyddet fastställts på ovan nämnda
7192: för arbetstagare (APL) stadgade minimipensions-       sätt för att det i statens pensionssystem finns en
7193: skyddet, för vilket pensionsåldern är 65 år. Enligt   lucka i detta avseende eller för att lagen innehål-
7194: tiliäggspensionsskyddet är pensionsåldern 63 år       ler ett missförhållande, är denna tanke inte
7195: och pensionens tillväxttid kortare än inom            riktig. Det är fråga om ett förfarande som följer
7196: grundpensionsskyddet. För att bli delaktig av         systemet och det är i harmoni med andra arbets-
7197: tilläggspensionsskyddet krävs att personeo är i       pensionssystem. Det torde inte kunna anses som
7198: tjänst då han uppnår pensionsåldern. Lagen om         ett missförhållande att en person på grundval av
7199: statens pensioner bygger på principen om pen-         statlig tjänst under vissa förutsättningar kan upp-
7200: sionsskyddets kontinuitet. Detta innebär att för-     nå rätt tili pension enligt tilläggsskyddet vid 63
7201: månstagaren bibehålier det införtjänade pen-          års ålder. Det är här fråga om en extra förmån
7202: sionsskyddet fastän han avgår från statens tjänst     och ingaluoda om ett missförhåliande.
7203: innan pensionen utfalier. Samma princip gäller i         Ett förnyande av pensioneringssystemet är för
7204: lagen om pension för arbetstagare (APL) och i         nätvarande aktuellt i vårt samhälle i allmänhet.
7205: andra arbetspensionssystem. Då lagen om statens       Av denna anledniag liksom också av andra
7206: pensioner stiftades ansåg man sig inte kunna          orsaker är det inte ändamålsenligt att i det här
7207: utvidga principen om kontinuitet utöver vad som       skedet ta itu med frågor om pensionering och
7208: gälier inom APL och andra arbetspensionssystem,       pensionsålder annat än inom ramen för en ali-
7209: och därför stadgades, att om en person avgår från     män reform.
7210:     Helsingfors den 13 mars 1984
7211: 
7212:                                                                            Minister Pekka Vennamo
7213:                                                 1984 vp.
7214: 
7215: Kirjallinen kysymys n:o 36
7216: 
7217: 
7218: 
7219:                                    Järvenpää: Suomen lausunnosta OECD:ntyöaikakysymyksiä käsitel-
7220:                                       leessä konferenssissa
7221: 
7222: 
7223:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7224: 
7225:    OECD järjesti 6.-8.2.1984 hallitusten välisen       että valtuuskuntaan kuuluneet työaikakysymys-
7226: konferenssin työllisyyden kasvusta rakenteiden         ten erikoistuntijat on sivuutettu. Myös edellä
7227: muuttuessa. Suomen hallituksen valtuuskuntaa           lainatut näkemykset ovat niinikään hallituksen
7228: tässä konferenssissa johti työvoimaministeri Urpo      kannanottoina hämmästyttäviä.
7229: Leppänen.                                                 Työaikakomitean 1980 työn pohjalta ei löydy
7230:    Eräänä konferenssin pääteemoista oli pohtia         perusteita tällaisille johtopäätöksille. Päätösten
7231: työajan sopeuttamista ja tähän liittyviä työllisyys-   tekeminen työaikakysymyksissä ottamatta huo-
7232: vaikutuksia. Suomen hallituksen kannanoton             mioon niiden vaikutusta käytettävissä oleviin tut-
7233: konferenssissa esitti suunnittelusihteeri Pekka        kimustuloksiin ei ole järkevää. Suomen hintakil-
7234: Peltola työvoimaministeriöstä. Hänen esittämän-        pailukyky aleni 1970-luvun alkupuolella erittäin
7235: sä lausunnon suomenkielisessä tekstissä sanotaan       voimakkaasti. Väite, ettei työaikaratkaisulla ollut
7236: mm.:                                                   vaikutusta tähän, on harhaanjohtava.
7237:    "Voimmekin todeta, että työajan lyhentämi-             Työajan lyhentämisen työllisyysvaikutuksista
7238: sen vaikutusten tutkiminen ennakkoon ei enää           käydään parhaillaan neuvotteluja työmarkkina-
7239: sanottavasti vaikuttane itse johtopäätöksiin. Aina     järjestöjen välillä. Työnantajapuolen julkisuudes-
7240: voidaan esittää, kuten sihteeristön yhteenvedossa      sa esittämien käsitysten mukaan työllisyysvaiku-
7241: onkin tehty, että sitä tai tätä vaikuttavaa seikkaa    tukset ovat siinä määrin epävarmoihin oletuksiin
7242: ei ole voitu täydellisesti selvittää. Päätöksiä on     perustuvia, ettei niitä voida pitää käytännössä
7243: kuitenkin tehtävä parhaaseen tietoon ja harkin-        ratkaisujen pohjana. Myös palkansaajapuolella on
7244: taan nojautuen ja tulokset nähdään myöhem-             katsottu työajan lyhentämisen välilliset ja pitem-
7245: min, jos edes silloin kiistattomasti.                  män aikavälin vaikutukset työllisyyteen epävar-
7246:    Suomen työaika lyheni 40 viikkotuntiin vuon-        moiksi. Lausunnossa esitetty väite, että Suomessa
7247: na 1970. Se tapahtui joitakin vuosia ennen kuin        kaikki osapuolet pyrkisivät lyhentämään työai-
7248: useissa tärkeissä kilpailijamaissa. Suomen kilpai-     kaa, on siis virheellinen.
7249: lukyky ei kuitenkaan kärsinyt lyhennyksestä.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7250:    Suomessa työajan lyhentämistä perustellaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7251: sen myönteisellä työllisyysvaikutuksella. Samalla      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7252: kuitenkin toimenpiteen sosiaalinen ja elämän           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7253: laatua parantava vaikutus on ollut esillä ja pai-                 Vastaako edellä selostettu OECD:ssä
7254: nottanut lyhentämistä raskaiden ja kulutravien                 esitetty lausunto Hallituksen kantaa ja
7255: töiden suuntaan.                                               ellei,
7256:    Suomessa kaikki osapuolet pyrkivät lyhentä-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7257: mään työaikaa tavalla, joka turvaa tuotantokapa-               ryhtyä virheellisten tietojen oikaisemisek-
7258: siteetin täyden käytön."                                       si ja sen varmistamiseksi, ettei kansainvä-
7259:    Valtuuskunnan johtajana ministeri Leppäsellä                lisessä kokouksessa vastedes esitettäisi hal-
7260: on luonnollisesti ollut oikeus jakaa lausuntojen               lituksen puolesta virheellisiä tietoja halli-
7261: valmistelu- ja esittämistehtävät valtuuskunnan                 tuksen tai eri etujärjestöjen kannanotoista
7262: jäsenten kesken. On kuitenkin hämmästyttävää                   Suomessa?
7263: 
7264:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984
7265: 
7266:                                             Heikki Järvenpää
7267: 4284002220
7268: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 36
7269: 
7270: 
7271: 
7272: 
7273:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7274: 
7275:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            OECD:n konferenssiin 6.-8.2.1984 Pariisissa,
7276: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jossa käsiteltiin työllisyyden kasvua rakenteiden
7277: olette 16 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn              muuttuessa, osallistui Suomen valtuuskunta, jota
7278: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            johti ministeri Urpo Leppänen, ja johon osallistui
7279: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       konferenssissa käsiteltävien teemojen asiantunti-
7280: taja Heikki Järvenpään näin kuuluvasta kirjalli-        joita. Konferenssissa käytyyn keskusteluun saat-
7281: sesta kysymyksestä n:o 36:                              toivat osallistua kaikki valtuuskunnan jäsenet,
7282:            Vastaako edellä selostettu OECD:ssä          jotka kukin valmistelivat omat puheenvuoronsa
7283:          esitetty lausunto Hallituksen kantaa ja        neuvotellen niistä kaikkien valtuuskunnan jäsen-
7284:         ellei,                                          ten kanssa. Konferenssin vapaan keskusteluluon-
7285:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teen vuoksi ministerit ja asiantuntijat puhuivat
7286:          ryhtyä virheellisten tietojen oikaisemisek-    kuitenkin omissa nimissään.
7287:         si ja sen varmistamiseksi, ettei kansainvä-
7288:         lisessä kokouksessa vastedes esitettäisi hal-      Näin oli asianlaita myös kysyjän tarkoittaman
7289:         lituksen puolesta virheellisiä tietoja halli-   puheenvuoron osalta, joka ei siten ole hallituksen
7290:         tuksen tai eri etujärjestöjen kannanotoista     kannanotto. Työajan lyhentämistä koskevassa pu-
7291:          Suomessa?                                      heenvuorossa ei kuitenkaan ole voitu osoittaa
7292:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        olleen virheellisiä tietoja, eikä se myöskään ole
7293: ti seuraavaa:                                           ristiriidassa hallituksen ohjelman kanssa.
7294: 
7295:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1984
7296: 
7297:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
7298:                                       1984 vp. -     KK n:o 36                                       3
7299: 
7300: 
7301: 
7302: 
7303:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7304: 
7305:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordni.ngen          Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-
7306: anger hae Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse         samt följande:
7307: av den 16 februaei 1984 tili vederbörande med-          1 OECD:s konferens i Paris 6-8.2.1984, där
7308: lem av statsrådet för besvaeande översänt avskrift   sysselsättningens tillväxt i samband med struktur-
7309: av följande av riksdagsman Heikki Järvenpää          förändringae behandlades, deltog från Finland en
7310: ställda skriftliga spörsmål nr 36:                   delegation som leddes av minister Urpo Leppä-
7311:                                                      nen och som bestod av sakkunniga på de teman
7312:           Motsvarae det ovan refererade i OECD       som behandlades vid konferensen.
7313:        anförda uttalandet Regeringens stånd-            1 den diskussion som fördes vid konferensen
7314:        punkt, och om detta inte är fallet,           kunde alla delegater delta, och varje delegat
7315:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      förberedde sina anföranden i samråd med de
7316:        för att rätta tili de eventuella oriktiga     övriga delegaterna. På grund av konferensens
7317:        uppgifterna och för ~tt ~arante~a, att        natur av fri diskussion talade alla ministrae och
7318:        man inte -framdeles vrd mternauonella         sakkunniga dock i sitt eget namn.
7319:        konferenser å regeringens vägnar kommer          Så vae det också med det anförande som
7320:        att framföra oriktiga uppgifter i fråga om    spörsmålsställaeen avser och som alltså inte är
7321:        regeringens eller dess intresseorganisatio-   regeringens ställningstagande. 1 anförandet, som
7322:        ners ställningstaganden i Finland?            gällde arbetstidsförkonning, hae dock inte några
7323:                                                      oriktiga uppgifter kunnat påvisas och det står ej
7324:                                                      heller i strid mot regeringens program.
7325: 
7326:    Helsingfors den 12 maes 1984
7327: 
7328:                                                               Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
7329:                                                    1984 vp.
7330: 
7331: Kirjallinen kysymys n:o 37
7332: 
7333: 
7334:                                      Kietäväinen ym.: Viljelijöiden peruna- ja vihanilesvarastojen liike-
7335:                                         vaihtoverosta
7336: 
7337: 
7338:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7339: 
7340:    Perunan ja varastovihannesten, kuten porkka-           massa asemassa. Tämä näiden eri yksikköjen
7341: nan, kaalin ja sipulin viljelijät ovat liikevaihtove-     välinen ero vaarantaa viljelijöiden yhteisvarasto-
7342: rotuksesta johtuen keskenään eriarvoisessa ase-           jen toimintamahdollisuudet heikemäen merkit-
7343: massa riippuen siitä, varastoidaanko ja kauppa-           tävästi niiden kannattavuutta sekä vähentäen
7344: kunnostetaanko tuotteet omalla tilalla vai maan-          näiden yritysten mahdollisuuksia maksaa viljeli-
7345: viljelijöiden yhteisvarastoissa ja yhteispakkaa-          jöille korkeampia tuottajahintoja. Mikäli korjaus-
7346: moissa. Kun viljelijäyritykset joutuvat maksa-            ta asiaan ei saada, ovat vihannesviljelymahdolli-
7347: maan liikevaihtoveroa myyntihinnan ja raaka-              suudet jatkossa entistä enemmän vain suurem-
7348: ainehinnan erosta, jää tällaisen yhteisön viljelijäl-     milla tiloilla.
7349: le kahdeksan prosenttia heikompi tuotehinta                  Liikevaihtoverohuojennusjärjestelmiä on käy-
7350: kuin omalla tilallaan varastoivalle ja kauppakun-         tössä muilla maatalouden aloilla, kuten esimer-
7351: nostavalle viljelijälle oletettaessa, että varastointi-   kiksi meijereissä, joissa on maidon 1,9-kertainen
7352: ja kauppakunnostuskulut ovat muutoin yhtä suu-            alkutuotevähennysoikeus. Samoin teurastamoilla
7353: ret ja että ne ovat puolet myyntihinnasta.                on samaa suuruusluokkaa oleva alkutuotevähen-
7354:    Tämä liikevaihtoverotuksen epäkohta on ollut           nysoikeus. Mitä ilmeisimmin onkin mahdolli-
7355: estämässä resurssien järkevää keskittämistä, min-         suuksia luoda järjestelmä peruna- ja vihannesalal-
7356: kä johdosta tuotteita kauppakunnostetaan puut-            le liikevaihtoverotuksessa vallitsevien epäkohtien
7357: teellisissa tiloissa. Tämä on näkynyt erityisesti         poistamiseksi.
7358: perunan laadun heikkoutena. Yhteisvarastot ja                Tällöin eräinä ratkaisuvaihtoehtoina tulisivat
7359: viljelijöiden yhteiset myyntiyhtiöt ovat tarpeelli-       kysymykseen esim. viljelijöiden peruna- ja vihan-
7360: sia, jotta pienet ja keskisuuret tilat voisivat har-      nesvarastoille myönnettävä 1 ,9-kertainen alku-
7361: joittaa vihannestuotantoa. Pienillä tiloilla mark-        tuotevähennysoikeus tai viljelijöiden hallinnassa
7362: kinointiongelma on yleensä esteenä vihannesvil-           olevien edellämainitunlaisten yritysten rinnasta-
7363: jelylle, koska yksittäinen pientila pystyy tarjoa-        minen laissa alkutuottajiin.
7364: maan niin vähän vihanneksia kauppaan, ettei                  On muistettava, että yhteiskunta on sijoittanut
7365: tukkukauppa ole kiinnostunut sen tuotteista.              varsin huomattavia rahasummia vihannesviljely-
7366: Vihannesten ja perunan lajitteluun, pakkaami-             projekteihin Kehitysaluerahaston kautta. On
7367: seen, varastoimiin ja myyntiin erikoistuneiden            kohtuutonta, että valtio vaarantaa omat sijoituk-
7368: viljelijöiden yritysten perustamisella vältytään          sensa lvv-lain epäkohdan takia.
7369: myös kalliilta päällekkäisinvestoinneilta.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7370:    Nykyään vihannesviljely on Suomessa keskitty-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7371: nyt pääasiassa suurille tiloille ja kartanoihin,          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7372: jotka pystyvät yksittäisinä yksikköinä tuottamaan         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7373: vihanneksia miljoonia kiloja vuodessa. Nämä
7374:  yksiköt ovat alkutuottajia ja näin liikevaihtove-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7375:  rosta vapaita. Viljelijöiden yhteisvarastot, jotka              ryhtyä viljelijöiden peruna- ja vihannes-
7376: palvelevat pientiloja, joutuvat taas nykyisen liike-             varastojen toimintaa huomattavasti rasit-
7377:  vaihtoverokäytännön mukaan maksamaan liike-                     tavien liikevaihtoverotuksen epäkohtien
7378:  vaihtoveroa ja ovat näin huomattavasti heikom-                  poistamiseksi?
7379: 
7380:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984
7381:                    Timo Kietäväinen                           Pentti Poutanen
7382:                    Reino Jyrkilä                              Pertti Hietala
7383: 428400275P
7384: 2                                      1984 vp. -- EJC n:o 37
7385: 
7386: 
7387: 
7388: 
7389:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7390: 
7391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Korotetun alkutuotevähennysjärjestelmän ha-
7392: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vaittiin pian aiheuttavan vinoutumia ja väärin-
7393: olette 16 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             käytöksiä. Edellä mainitussa liikevaihtoverolain
7394: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           4 §:n 1 momentissa olevassa alkutuoteluettelossa
7395: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      mainitaan muun muassa kananmunat, peruna
7396: taja Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     sekä varastovihannekset myös lajiteltuina. Vero-
7397: kysymyksestä n:o 37:                                   tuskäytännössä on katsottu, että myös pakatut
7398:                                                        tuotteet ovat lainkohdassa mainittuja lajiteltuja
7399:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tuotteita, joiden ostohinta alkutuottajalta on vä-
7400:        ryhtyä viljelijöiden peruna- ja vihannes-       hennyskelpoinen. Tämän vuoksi järjestelmä johti
7401:        varastojen toimintaa huomattavasti rasit-       muun muassa siihen, että alkutuottajat suoritti-
7402:        tavien liikevaihtoverotuksen epäkohtien         vat yhä enenevässä määrin alkutuotteiden lajit-
7403:        poistamiseksi?                                  telu- ja pakkaustyöt sekä niiden jakelun suoraan
7404:                                                        vähittäiskauppaportaaseen. Näissä tapauksissa vä-
7405:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       hittäiskauppa saattoi vastoin säännöstön alkupe-
7406: ti seuraavaa:                                          räistä tarkoitusta tehdä korotetun ostovähennyk-
7407:    Liikevaihtoverolain mukaan elintarvikkeita ve-      sen hinnasta, johon sisältyivät myös lajittelu-,
7408: rotetaan muita tavaroita lievemmin. Liikevaihto-       pakkaus- ja jakelukustannukset eli tukkuhintaan
7409: verotus kohdistuu kuluttajan ostaessa elintarvik-      verrattavasta hinnasta. Tästä oli seurauksena, että
7410: keita vain jalostuskustannuksiin ja myyntipalkki-      pakkaamojen kautta markkinoidut tuotteet olivat
7411: oihin alkutuotearvon eli tuottajan saaman hin-         verotuksellisesti alkutuottajan toimesta käsiteltyjä
7412: nanosan jäädessä liikevaihtoverosta vapaaksi. Tä-      tuotteita huonommassa asemassa. Koska peruna
7413: mä on toteutettu siten, että elintarvikkeiden          ei kuulunut enää hintavalvonnan piiriin, ei toi-
7414: myynti alkutuotannosta on säädetty liikevaihto-        saalta voitu valvoa, menikö korotetun alkutuote-
7415: verottomaksi ja niitä ostavalle kauppa- ja teolli-     vähennyksen muodossa annettu tuki kuluttajille
7416: suusportaalle on myönnetty kyseisistä verottomis-      saakka. Tuen seuraamista vaikeuttivat lisäksi pe-
7417: ta ostoista vähennysoikeus, ns. alkutuotevähen-        runan voimakkaat hintavaihtelut. Järjestelmä teki
7418: nys.                                                   muutoinkin mahdolliseksi vähennysedun häviä-
7419:                                                        misen kaupan jakeluportaiden hyväksi ilman,
7420:    Liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momentissa on
7421:                                                        että tuki kokonaisuudessaan vaikutti kuluttaja-
7422: tyhjentävä ja yksiselitteinen luettelo niistä perus-
7423:                                                        hintoihin. Kun järjestelmän lisäksi havaittiin ai-
7424: elintarvikkeista, joiden myynti on verotonta sil-
7425:                                                        heuttaneen pyrkimyksiä sen avulla saavutettavan
7426: loin, kun myyjänä on tavaran alkutuottaja. Sa-
7427:                                                        edun laajentamiseen väärien tuotemerkintöjen
7428: moin on sanottujen tavaroiden maahantuonti
7429:                                                        avulla ostotositteissa sekä edestakaisten laskutus-
7430: liikevaihtoveroton ta.
7431:                                                        ten avulla alkutuottajan ja ostajan välillä, oli
7432:    Vuonna 1974 annettiin laki eräistä väliaikaisis-    järjestelmän muuttaminen jo valvontavaikeuk-
7433: ta poikkeussäännöksistä liikevaihtoverolakiin          sien vuoksi välttämätöntä.
7434: (771/74). Lailla pyrittiin keskeisiksi elintarvik-
7435: keiksi katsottujen lihan, maidon, kananmunien             Edellä mainituista syistä johtuen kananmunien
7436: ja perunan osalta alentamaan entistä enemmän           ja perunan korotetusta alkutuotevähennyksestä
7437: niiden kuluttajahintoja. Verotusteknisesti liike-      luovuttiin 1. 7.1980 alkaen 18.6.1980 annetulla
7438: vaihtoveron poistaminen toteutettiin korottamal-       lailla (443/80). Mainitut tuotteet tulivat tällöin
7439: la alkutuottajalta ostettujen lihan, maidon, ka-       takaisin yhdenkertaisen alkutuotevähennyksen
7440: nanmunien ja perunan ostovähennys puolitoista-         piiriin. Tällöin neutraalisuus pakkaamojen kautta
7441: kertaiseksi. Erityislain voimassaoloaikaa jatkettiin   markkinoitujen sekä alkutuottajalta suoraan vä-
7442: myöhemmin eräin muutoksin vuosittain ja sään-          hittäiskauppaan toimitettujen tuotteiden välillä
7443: nökset saatettiin lailla (915/78) pysyviksi vuoden     lisääntyi sekä verokeinottelumahdollisuudet pois-
7444: 1979 alusta alkaen.                                    tuivat.
7445:                                         1984 vp. -- EJC n:o 37                                            3
7446: 
7447:     Yhdenkertaisenkin alkutuotevähennyksen val-         kananmunien laadun parantamista tarkoittavaa
7448: litessa aiheutuu vielä tietyssä määrin neutraliteet-    hinnanalennuskorvausta koskevaa järjestelmää
7449: tihäiriöitä eri markkinointiteiden välillä. Pakkaa-     olisi tarkistettava. Kysymyksessä oleva kananmu-
7450: root ostavat tuotteet alkutuottajilta lajittelemat-     napakkaamojen hinnanalennuskorvaustyöryhmä
7451: tomina ja pakkaamattomina sekä itse noutavat ne         jätti erimielisen mietintönsä 8.2.1984 maa- ja
7452: alkutuottajilta. Näin ollen pakkaamot tekevät           metsätalousministeriölle. Työryhmän enemmistö
7453: alkutuotevähennyksen hinnasta, johon ei sisälly         ehdotti, että kananmunien laatutarkastustoimin-
7454: lajittelu-, pakkaus- eikä kuljetuskustannuksia,         taa tehostetaan siten, että se ulotetaan koske-
7455: kun taas muut ostajat voivat vähentää myös              maan säännöllisenä kaikkea pakkaamotoimintaa.
7456: mainitut kustannukset. Verotus ei näin ollen ole        Vuoden 1986 alusta kaikkien kaupan pidettävien
7457: neutraalia ja pakkaamot joutuvat muita alalla           kananmunien tulisi olla tarkastettuja ja luokitel-
7458: toimivia yrittäjiä huonompaan asemaan.                  tuja. Kananmunapakkaamaille maksettavasta
7459:     Tämän vuoksi vuonna 1980 tehty alkutuotevä-         hinnanalennuskorvauksesta ehdotettiin luovutta-
7460: hennysjärjestelmän muutos toteutettiin kanan-           vaksi. Sen sijaan tietyt maatilahallituksen hyväk-
7461: munien osalta siten, että puolitoistakertaisen ja       symät pakkaamot saisivat hinnanalennuskorvaus-
7462: yhdenkertaisen alkutuotevähennyksen erotus kor-         ta vastaavan tuen siten, että niillä olisi oikeus
7463: vattiin tietyille rekisteröidyille pakkaamaille hin-    tehdä liikevaihtoverotuksessa alkutuotevähennys
7464: nanalennuskorvauksena. Perunan osalta on vero-          puolitoistakertaisena.
7465: tuksen aiheuttaman eriarvoisuuden tasoittamis-             Työryhmän mietintö on lausuntokierroksella.
7466: mahdollisuuksia selvitetty muun muassa maa- ja          Kanta siihen, kuinka kananmunien verotuksellis-
7467:  metsätalousministeriön asettaman perunamarkki-         ta kohtelua voidaan soveliammin parantaa, tul-
7468:  natyöryhmän vuonna 1979 antamassa mietinnös-           laan ottamaan sen jälkeen kun työryhmän ehdo-
7469: sä. Perunan ja varastovihannesten osalta tuoiloi-       tusten toteuttamiskelpoisuus on selvitetty. Ka-
7470:  sissa olosuhteissa ei kuitenkaan katsottu tarkoi-      nanmunien sekä toisaalta ruokaperunan, porkka-
7471:  tuksenmukaiseksi korvata liikevaihtoverojärjestel-     nan, kaalin ja sipulin lajitteluun, pakkaamiseen
7472:  män kautta jaetun tuen poistamista.                    ja varastoimiseen erikoistuneille yrityksille aiheu-
7473:     Perunan ja varastovihannesten kohdalla pak-         tuu liikevaihtoverosta samankaltainen rasitus. Tä-
7474:  kaamaille ja varastoille liikevaihtoverotuksesta ai-   män vuoksi tulevat mietinnön johdosta tehtävät
7475:  heutuva neutraalisuushaitta on sikälikin merkit-       ratkaisut osaltaan vaikuttamaan kysymyksessä tar-
7476:  tävä, että kyseisten tavaroiden osalta eriarvoisuut-   koitettuun asiaan ja mahdollistamaan niiden toi-
7477:  ta lisäävät lajittelu-, pakkaus- ja kuljetuskustan-    menpidevaihtoehtojen valinnan, joilla perunaa ja
7478:  nusten lisäksi erityisesti varastointikustannukset.    vihanneksia varastoiville viljelijäyhteisöille voi-
7479: Jos nimittäin alkutuottaja itse varastoi mainitut       daan harkita korvattavaksi liikevaihtoverosta ai-
7480:  tuotteet, myös varastoimiskustannukset pääsevät        heutuva rasitus niin, että samalla pyritään vakiin-
7481:  alkutuotevähennyksen piiriin.                          nuttamaan perunan hintatasoa ja parantamaan
7482:     Maa-      ja     metsätalousministeriö     asetti   perunan laatua ottaen lisäksi huomioon sen, että
7483:  21.10.1983 työryhmän selvittämään muun muas-           etu toimenpiteistä tulee mahdollisimman täysi-
7484:  sa, miten kananmunapakkaamaille maksettavaa,           määräisesti myös kuluttajien hyväksi.
7485: 
7486:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
7487: 
7488:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
7489: 4                                       1984 vp. -- ~ n:o 37
7490: 
7491: 
7492: 
7493: 
7494:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7495: 
7496:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringar årligen och stadgandena gjordes bestående
7497: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          genom lag (915/78) från och med år 1979.
7498: av den 16 februari 1984 till vederbörande med-             Systemet med höjda primärproduktavdrag vi-
7499: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     sade sig snart medföra snedvridningar och miss-
7500: riksdagsman Kietäväinen m.fl. undertecknade            bruk. 1 den ovan nämnda, i 4 § 1 mom. lagen
7501: skriftliga spörsmål nr 37:                             angående omsättningsskatt ingående förteck-
7502:                                                        ningen över primärprodukter upptas bl.a. höns-
7503:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ägg, potatis samt upplagsgrönsaker, även sortera-
7504:        i syfte att avlägsna de missförhållanden i      de. När det gäller beskattningsförfarandet har
7505:        omsättningsbeskattningen som i anmärk-          man ansett, att också förpackade produkter är i
7506:        ningsvärd grad belastar den verksamhet          det ifrågavarande lagrummet nämnda sorterade
7507:        som odlarna bedriver med potatis- och           produkter, vilkas inköpspris får avdras då varan
7508:        grönsaksupplag?                                 inköps hos primärproducenten. Detta ledde bl.a.
7509:                                                        till att primärproducenterna alltmer började sor-
7510:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tera och förpacka primärprodukterna och distri-
7511: anföra följande:                                       buera dem direkt till minuthandeln. 1 dessa fall
7512:                                                        kunde det hända att minuthandeln i strid mot
7513:    Enligt lagen angående omsättningsskatt be-          stadgandets ursprungliga ändamål gjorde ett höjt
7514: skattas livsmedel lindrigare än andra varor. Då        inköpsavdrag från ett pris, som också innefattade
7515: konsumenten köper livsmedel omfattar omsätt-           kostnaderna för sortering, förpackning och distri-
7516: ningsbeskattningen endast förädlingskostnaderna        bution, dvs. från ett med partipriset jämförbart
7517: och försäljningsprovisionen, medan primärpro-          pris. Följden av detta var att produkter, som
7518: duktens värde, dvs. dendel av priset som produ-        marknadsfördes via packerierna, i skatteavseende
7519: centen erhåller, är fri från omsättningsskatt.         befann sig i en sämre ställning än de produkter
7520: Detta har förverkligats så, att försäljningen av       som hade behandlats genom försorg av primär-
7521: livsmedel från primärproduktion är fri från om-        producenten. Eftersom potatis inte längre var en
7522: sättningsskatt och de instanser inom handel och        priskontrollerad produkt, var det å andra sidan
7523: industri som köper sådana livsmedel har beviljats      inte möjligt att övervaka huruvida det stöd som
7524: avdragsrätt för de ifrågavarande skattefria inkö-      hade getts i form av höjt primärproduktavdrag
7525: pen, s.k. primärproduktavdrag.                         nådde fram ända till konsumenten. Potatisens
7526:    1 4 § 1 mom. lagen angående omsättningsskatt        starka prisfluktuationer försvårade ytterligare
7527: ingår en uttömmande och entydig förteckning            möjligheterna att kontrollera vart stödet tog
7528: över de baslivsmedel vilkas försäljning är skattefri   vägen. Systemet gjorde det ytterligare möjligt att
7529: då säljaren är varans primärproducent. På samma        avdragsförmånen gick förlorad och i stället kom
7530: sätt är importen av de ifrågavarande varorna fri       handelns olika distributionsled till godo uran att
7531: från omsättningsskatt.                                 stödet i sin helhet inverkade på konsumentpriser-
7532:    År 1974 gavs en lag om vissa temporära              na. Det visade sig ytterligare att systemet gav
7533: undantagsstadganden i lagen angående omsätt-           upphov till försök att öka den med dess hjälp
7534: ningsskatt (771/74). Avsikten med lagen var att        erhållna förmånen genom oriktiga produktbe-
7535: allt mer sänka konsumentpriset på sådana centra-       teckningar i inköpsverifikaten samt genom en
7536: la livsmedel som kött, mjölk, hönsägg och pota-        fakturering som gick fram och tillbaka mellan
7537: tis. Skattetekniskt avlägsnades omsättningsskat-       primärproducenten och köparen. Därför blev det
7538: ten genom att inköpsavdraget för kött, mjölk,          redan på grund av övervakningssvårigheterna
7539: hönsägg och potatis, som hade inköpts hos              nödvändigt att ändra på systemet.
7540: primärproducenten, numera får göras upp till en            På grund av ovan nämnda orsaker frångicks
7541: och en halv gång utgångsbeloppet. Speciallagens        det höjda primärprisavdraget för hönsägg och
7542: giltighetstid förlängdes senare med vissa änd-         potatis från och med 1. 7. 1980 genom lag av den
7543:                                        1984 vp. -     KK n:o 37                                        5
7544: 
7545: 18 juni 1980 (443/80). För de berörda produk-            Jord- och skogsbruksministeriet tilisatte
7546: terna kom därefter åter enbart det enkla pri-         21.10.1983 en arbetsgrupp med uppgift att ut-
7547: märproduktavdraget i fråga. Härigenom ökades          reda bl.a. hur det system som gälier betalning av
7548: neutraliteten mellan sådana varor som marknads-       prissänkningsersättning tili packerier, vilka för-
7549: förts via packerierna och sådana som förmedlats       packar hönsägg, och som är avsett att förbättra
7550: tili minuthandeln direkt av primärproducenten,        hönsäggens kvalitet borde justeras. Den ifrågava-
7551: och möjligheterna tili skattespekulation försvann.    rande arbetsgruppen för prissänkningsersättning
7552:     Också systemet med enkelt primärproduktav-        tili packerier, som förpackar hönsägg, avgav sitt
7553: drag medför i viss mån neutralitetsstörningar         betänkande som inte var enhäliigt tili jord- och
7554: melian olika marknadsföringsvägar. Packerierna        skogsbruksministeriet 8. 2.1984. Arbetsgruppens
7555: köper produkterna av primärproducenterna osor-        majoritet föreslog att kvalitetsgranskningen av
7556: terade och oförpackade och avhämtar dem själva        hönsägg borde effektiveras genom att utvidgas,
7557: hos primärproducenterna. Sålunda gör packerier-       så att den regelbundet omfattar ali förpacknings-
7558: na primärproduktavdraget från ett pris, i vilket      verksamhet. Från och med år 1986 borde alla ägg
7559: sorterings-, förpacknings- och transportkostnader     som marknadsförs i handeln vara granskade och
7560: inte ingår, medan andra köpare å sin sida kan         klassificerade. Enligt förslaget skulie den pris-
7561: avdra också sådana kostnader. Beskattningen är        sänkningsersättning som betalas tili packerier,
7562: sålunda inte neutral och packerierna råkar i en       som förpackar hönsägg, frångås. Däremot skulle
7563: sämre ställning än andra företagare inom bran-        vissa av jordbruksstyrelsen godkända packerier
7564: schen.                                                erhålia ett bidrag, motsvarande prissänkningser-
7565:     Den ändring av systemet med primärprodukt-        sättningen, genom att de skulie ha rätt att vid
7566: avdrag som företogs år 1980 genomfördes därför i      omsättningsbeskattningen göra primärprodukt-
7567: fråga om hönsägg så, att skillnaden mellan det        avdraget en och en halv gång.
7568: avdrag som fick göras en och en halv gång och             Arbetsgruppens betänkande befinner sig på
7569:  det enkla primärproduktavdraget för vissa regis-     remiss. Det slutliga ställningstagandet tili det
7570:  trerade packeriers vidkommande ersattes i form       sätt på vilket den beskattningsmässiga behand-
7571:  av en prissänkningsersättning. Beträffande pota-     lingen av hönsägg så smidigt som möjligt kan
7572:  tis har möjligheterna att utjämna den ojämlikhet     förbättras görs sedan möjligheterna att förverkli-
7573:  som beskattningen medför utretts bl.a. i ett         ga arbetsgruppens förslag har utretts. Omsätt-
7574:  betänkande, som år 1979 avgavs av den av jord-       ningsskatten belastar på samma sätt privatföreta-
7575:  och skogsbruksministeriet tillsatta potatismark-     gare som specialiserat sig på sortering, förpack-
7576:  nadsföringsarbetsgruppen. I fråga om potatis och     ning och lagring dels av hönsägg, dels av matpo-
7577:  upplagsgrönsaker ansågs det under dåvarande          tatis, morötter, kål och lök. Därför kommer de
7578:  förhållande likväl inte ändamålsenligt att ersätta   avgöranden som fattas med anledning av be-
7579:  bortfallet av det stöd som utdelades genom           tänkandet för sin del att påverka den i spörsmålet
7580:  omsättningsskattesystemet.                           avsedda frågan. De gör det möjligt att välja
7581:     I fråga om potatis och upplagsgrönsaker har       mellan de alternativa åtgärder, genom vilka er-
7582:  den bristande neutralitet som omsättnings-           sättning kan utges tili odlare, som lagrar potatis
7583:  beskattningen medför för packerierna och uppla-      och grönsaker, för den belastning omsättnings-
7584:  gen betydelse också såtillvida, att ojämlikheten     skatten innebär. Samtidigt går det att försöka
7585:  melian de ifrågavarande varorna ökas dels genom      stabilisera prisnivån för potatis och förbättra
7586:  sorterings-, förpacknings- och transportkostna-      potatisens kvalitet. Därjämte bör beaktas, att den
7587:  derna, dels också specielit genom lagringskostna-    fördel åtgärderna medför också borde komma
7588:  derna. Om primärproducenten själv lagrar dessa       konsumenterna tili godo så fullständigt som
7589:  produkter, omfattas också lagringskostnaderna av     möjligt.
7590:  primärproduktavdraget.
7591:     Helsingfors den 20 mars 1984
7592: 
7593: 
7594:                                                                            Minister Pekka Vennamo
7595: 
7596: 
7597: 
7598: 428400275P
7599:                                                 1984 vp.
7600: 
7601: Kirjallinen kysymys n:o 38
7602: 
7603: 
7604: 
7605: 
7606:                                    Tikka ym.: Ahtaajien työturvallisuuden parantamisesta
7607: 
7608: 
7609:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7610: 
7611:    Kansainvälinen työkonferenssi on vuonna 1979        nostolaite siten, että se koskee kaikkia kiinteitä
7612: hyväksynyt yleissopimuksen, joka koskee työsuo-        tai liikuteltavia lastinkäsittelylaitteita, joita käyte-
7613: jelua satamatyössä. Sopimus edellyttää, että kan-      tään maissa tai aluksessa taakkojen kannattami-
7614: sallisessa lainsäädännössä on määrättävä ryhtymi-      seen, nostamiseen tai laskemiseen tai niiden
7615: sestä yleissopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin.       siirtämiseen paikasta toiseen taakan riippuessa tai
7616: Eduskunta on tämän sopimuksen hyväksynyt ja            sitä kannatettaessa. Eli myös trukit ja niitä vas-
7617: tasavallan presidentti on sen ratifioinut 3. 7.1981.   taavat lastinkäsittelylaitteet luetaan nostolaitteik-
7618:    Vuonna 1980 asetettu ahtaustoimikunta teki          si. Sopimus edellyttää, että kaikki tämän laatui-
7619: ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi työtur-         set koneet on tarkastettava. Suomessa voimassa
7620: vallisuuslain soveltamisesta alusten lastaus- ja       olevat määräykset eivät edellä mainittuja koneita
7621: purkaustyössä sekä niiden nojalla annettaviksi         määrää säännöllisesti tarkastettavaksi. Myös eräil-
7622: turvallisuusmääräyksiksi. Tästä ehdotuksesta on        tä muilta osin Suomessa voimassa olevat työsuo-
7623: pyydetty ja saatu lausunnot, mutta mitään valtio-      jelusäännökset ovat ristiriidassa kansainvälisen
7624: neuvoston päätöstä ja sen nojalla annettavia tur-      yleissopimuksen kanssa.
7625: vallisuusmääräyksiä ei ole annettu.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7626:                                                        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
7627:    Vuoden 1981 virallisen työtapaturmatilaston
7628: mukaan tapaturmasuhde ahtausalalla on 349,6,           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7629: kun se kaikissa ammateissa yhteensä on 62,0. Eli       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7630: ahtausalalla sattuu tapaturmia lähes 6 kertaa                     Mitkä syyt ovat aiheuttaneet ahtaajien
7631: enemmän kuin muilla aloilla keskimäärin. Pel-                  työturvallisuuden tehostamiseksi tehdyn
7632: kästään tilasto osoittaa tehokkaiden toimenpitei-              valtioneuvoston päätösehdotuksen ja sen
7633: den tarpeellisuuden.                                           nojalla annettavien turvallisuusmääräys-
7634:    Yleissopimuksen mukaan muun muassa ke-                      ten käsittelyn pysähtymisen, ja
7635: tään työntekijää ei tule ottaa satamatyöhön, ellei               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7636: hänelle ole annettu riittävää opastusta ja koulu-              ryhtyä mainitun valmistelutyön loppuun
7637: tusta. Lisäksi yleissopimus määrittelee käsitteen              saattamiseksi?
7638: 
7639:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984
7640: 
7641:          Seppo Tikka                      Ulla-Leena Alppi                 Niilo Koskenniemi
7642:          Markus Aaltonen                  Aimo Ajo                         Pentti Poutanen
7643: 
7644: 
7645: 
7646: 
7647: 428400269H
7648: 2                                     1984 vp. -- NJC n:o 38
7649: 
7650: 
7651: 
7652: 
7653:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7654: 
7655:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Toimikunta jätti mietintönsä 18.4.1982. Toi-
7656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mikunnan ehdotukset eivät saaneet työmarkkina-
7657: olette 16 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn           osapuolten yksimielistä kannatusta. Tästä syystä
7658: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ryhdyttiin sosiaali- ja terveysministeriössä virka-
7659: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    miestyönä selvittämään, missä määrin toimikun-
7660: taja Tikan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   nan ehdotuksia mahdollisesti muuttamalla voi-
7661: myksestä n:o 38:                                     taisiin näkemyseroja pienentää. Neuvottelut,
7662:                                                      joissa on yksimielisyyden suuntaan edetty varsin
7663:          Mitkä syyt ovat aiheuttaneet ahtaajien      pitkälle, ovat avoimien kysymysten osalta edel-
7664:        työturvallisuuden tehostamiseksi tehdyn       leen vireillä.
7665:        valtioneuvoston päätösehdotuksen ja sen
7666:        nojalla annettavien turvallisuusmääräys-         Voimassa oleva alusten lastauksessa ja pur-
7667:        ten käsittelyn pysähtymisen, ja               kauksessa noudatettavista järjestysohjeista annet-
7668:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tu valtioneuvoston päätös (244/72) ei ole kaikilta
7669:        ryhtyä mainitun valmistelutyön loppuun        osiltaan edellä mainitun Suomen ratifioiman
7670:        saattamiseksi?                                yleissopimuksen n:o 152 mukainen. Tästä voi
7671:                                                      aiheutua vaikeuksia erityisesti silloin, kun suoma-
7672:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     laiset ahtaustyöntekijät tekevät työtä ulkomaalai-
7673: ti seuraavaa:                                        sessa aluksessa.
7674:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 9.10.1980
7675: toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin tehdä           Hallitus pitää alusten lastauksessa ja purkauk-
7676: ehdotus uusiksi järjestysohjeiksi alusten lastaus-   sessa noudatettavista järjestysohjeista annetun
7677: ja purkaustyössä huomioiden kansainvälisen työ-      valtioneuvoston päätöksen uudistamista tärkeä-
7678: järjestön (ILO) sopimuksen n:o 152 ja suosituk-      nä. Kun tarvittavat valmistelutyöt on saatettu
7679: sen n:o 160 sekä tehdä tarvittaessa ehdotus          loppuun, tullaan uusia järjestysohjeita koskeva
7680: edellisten nojalla annettaviksi turvallisuusmää-     valtioneuvoston päätös antamaan välittömästi ja
7681: räyksiksi.                                           saattamaan voimaan mahdollisimman pian.
7682: 
7683:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
7684: 
7685:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
7686:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 38                                             3
7687: 
7688: 
7689: 
7690: 
7691:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7692: 
7693:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rande avtal och rekommendation baserat förslag
7694: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tili säkerhetsbestämmelser.
7695: av den 16 februari 1984 tili vederbörande med-             Kommissionen      avgav     sitt   betänkande
7696: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     18.4.1982. Kommissionens förslag fick inte ar-
7697: riksdagsman Tikka m.fl. undertecknade spörsmål         betsmarknadsparternas enhälliga stöd. Av denna
7698: nr 38:                                                 anledning började man inom social- och hälso-
7699:                                                        vårdsministeriet såsom tjänstemannaarbete ut-
7700:           Vilka orsaker har lett tili att behand-      reda i viiken mån det genom eventuella änd-
7701:        lingen av det förslag tili statsrådets beslut   ringar i kommissionens förslag vore möjligt att
7702:        om effektivering av stuvarnas skydd i           minska meningsskiljaktigheterna. Förhandlingar-
7703:        arbete och de säkerhetsbestämmelser som         na, vid vilka man rätt långt nått samstämmighet,
7704:        skall utfärdas med stöd därav har avstan-       pågår fortfarande beträffande frågor som har
7705:        nat, och                                        lämnats öppna.
7706:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta i          Det gällande statsrådsbeslutet innefattande
7707:        syfte att slutföra det ifrågavarande be-        ordningsregler för lastning och lossning av fartyg
7708:        redningsarbetet?                                {244/72) överensstämmer inte tili alla delar med
7709:                                                        den ovan nämnda, av Finland ratificerade kon-
7710:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ventionen nr 152. Dettakan medföra svårigheter
7711: anföra följande:                                       särskilt då finländska stuvare arbetar ombord på
7712:                                                        utländska fartyg.
7713:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte            Regeringen anser det vara viktigt att statsrådets
7714: 9.10.1980 en kommission med uppgift att ut-            beslut innefattande ordningsregler för lastning
7715: arbeta ett förslag tili nya ordningsregler för         och lossning av fartyg revideras. Då det etforder-
7716: lastnings- och lossningsarbete på fartyg med           liga beredningsarbetet slutförts kommer ett stats-
7717: beaktande av internationella arbetsorganisatio-        rådsbeslut angående nya ordningsregler omedel-
7718: nens (ILO) avtal nr 152 och rekommendation nr          bart att utfärdas och att så snabbt som möjligt att
7719: 160 samt att vid behov uppgöra ett på ifrågava-        bringas i kraft.
7720:     Helsingfors den 20 mars 1984
7721: 
7722:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vz'katmaa
7723:                                                1984 vp.
7724: 
7725: Kirjallinen kysymys n:o 39
7726: 
7727: 
7728: 
7729: 
7730:                                    Pohjanoksa ym.: 63-vuotiaana eläkkeelle jäävän toimeentuloturvasta
7731: 
7732: 
7733:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7734: 
7735:    Vanhuuseläkkeen saa sen jälkeen, kun on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7736: saavuttanut eläkeiän ja palvelus, virantoimitus tai   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7737: työnteko on päättynyt. Lisäksi vaaditaan, että on     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7738: eläkeajaksi luettavaa palvelusta.                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7739:    Eläkeikä valtion eläkejärjestelmässä on 63
7740: vuotta. Jos palvelus on päättynyt ennen yleisen
7741: eläkeiän saavuttamista tai jos on kysymys virasta               Mitä Hallitus aikoo tehdä niiden hen-
7742: tai työstä, jossa on voimassa erityinen eläkeikä,            kilöiden toimeentulon turvaamiseksi, jot-
7743: ennen tämän erityisen eläkeiän saavuttamista                 ka ovat ansainneet eläkkeensä pääasia!-
7744: vanhuuseläkkeen saa vasta 65 vuotta täytettyään.             Iisesti yksityisen palveluksessa, mutta jää-
7745:    Näin eläkkeensaaja joutuu elämään varsin pie-             vät eläkkeelle kunnan tai valtion palve-
7746: nellä eläkkeellä useita vuosia esim. palveltuaan             luksesta 63-vuotiaina, jolloin eläke kah-
7747: aikaisemmin yksityisessä yrityksessä, josta van-             den vuoden ajan on kohtuuttoman
7748: huuseläke maksetaan vasta 65-vuotiaalle.                     pieni?
7749: 
7750:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984
7751: 
7752:          Aino Pohjanoksa                 Toivo T. Pohjala               Erkki Moisander
7753:          Tuulikki Petäjäniemi            Iiro Viinanen                  Sampsa Aaltio
7754:          Einari Nieminen                 Georg C. Ehrnrooth             Riitta Jouppila
7755:          Kaarina Dromberg                Lea Kärhä                      Kimmo Sasi
7756:          Esko Almgren                    Pirjo Rusanen                  Eeva Turunen
7757:                                          Liisa Hilpelä
7758: 
7759: 
7760: 
7761: 
7762: 428400270)
7763: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 39
7764: 
7765: 
7766: 
7767: 
7768:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7769: 
7770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        suus siirtyä eläkkeelle jo 63 vuoden iässä. Vii-
7771: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          meksi mainittu ikäraja ei kuitenkaan ole pakolli-
7772: olette 16 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             nen eroamisikä. Työntekijä voi siten kartuttaa
7773: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           eläketurvaansa tämän jälkeenkin.
7774: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Julkisen sektorin eläkejärjestelmissä omaksuttu
7775: taja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjallises-      yleistä eläkeikää alempi eläkeikä on tulkittu
7776: ta kysymyksestä n:o 39:                                etuudeksi työntekijälle. Kansaneläkelakiin ja
7777:                                                        muihin eläkelakeihin ei sen vuoksi ole katsottu
7778:            Mitä Hallitus aikoo tehdä niiden hen-       tarpeelliseksi ottaa säännöksiä eläke-etuuksien
7779:         kilöiden toimeentulon turvaamiseksi, jot-      varhentamisesta tällaisissa tapauksissa.
7780:         ka ovat ansainneet eläkkeensä pääasial-           Eläkeikäkomitean sosiaali- ja terveysministe-
7781:         lisesti yksityisen palveluksessa, mutta jää-   riölle toukokuussa 1983 luovuttamaan esitykseen
7782:         vät eläkkeelle kunnan tai valtion palve-       joustavasta eläkeiästä sisältyy muun muassa ehdo-
7783:         luksesta 63-vuotiaina, jolloin eläke kah-      tus, jonka mukaan työntekijällä olisi mahdolli-
7784:         den vuoden ajan on kohtuuttoman                suus jo ennen normaalia eläkeikää siirtyä varhen-
7785:         pieni?                                         netulle vanhuuseläkkeelle. Varhennettu van-
7786:                                                        huuseläke voitaisiin myöntää sekä kansaneläke-
7787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       että työeläkejärjestelmästä. Sosiaali- ja terveysmi-
7788: ti seuraavaa:                                          nisteriössä valmistellaan parhaillaan esitystä jous-
7789:    Kysymys liittyy läheisesti parhaillaan valmis-      tavaksi eläkejärjestelyksi eläkeikäkomitean ehdo-
7790: teilla olevaan joustavaan eläkeikäjärjestelmään.       tusten ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta. Asia
7791: Voimassa olevien säännösten mukaan kansanelä-          on ollut myös sosiaalipoliittisen ministerivalio-
7792: kejärjestelmässä ja yksityisen sektorin työeläkejär-   kunnan käsiteltävänä. Tässä yhteydessä myös
7793: jestelmässä vakuutetulla on oikeus saada van-          kysymyksessä esitettyyn ongelmaan tullaan otta-
7794: huuseläke 65 vuoden iästä lukien. Valtion elä-         maan kantaa. Hallituksen esityksen valmistelu
7795: kelaissa ja kunnallisten viranhaltijain ja työnteki-   pyritään saattamaan loppuun kuluvan kevään
7796: jäin eläkelaissa on sen sijaan annettu mahdolli-       aikana.
7797: 
7798:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1984
7799: 
7800:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
7801:                                       1984 vp. -     KK n:o 39                                          3
7802: 
7803: 
7804: 
7805: 
7806:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7807: 
7808:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         risk avgångsålder. Arbetstagaren kan sålunda
7809: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        utöka sitt pensionsskydd också därefter.
7810: av den 16 februari 1984 tili vederbörande med-          Den pensionsålder som tiliämpas inom den
7811: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   offentliga sektorns pensionssystem och som är
7812: riksdagsman Pohjanoksa m.fl. undenecknade            lägre än den allmänna pensionsåldern har betrak-
7813: spörsmål nr 39:                                      tats som en förmån för arbetstagaren. Det har
7814:                                                      därför inte ansetts vara påkallat att i folkpen-
7815:           Vad ämnar Regeringen göra för att          sionslagen och de övriga pensionslagarna inta
7816:        trygga utkomsten för de personer som          stadganden om tidigareläggande av pensionsför-
7817:        fönjänat sin pension huvudsakligen i pri-     månerna i sådana fall.
7818:        vat anställning men blir pensionerade            1 den framställning om flexibel pensionsålder
7819:        från anställning hos kommun eller staten      som pensionsålderskommitten överlämnade tili
7820:        vid 63 års ålder, varvid pensionen under      social- och hälsovårdsministeriet i maj 1983 ingår
7821:        två års tid blir oskäligt liten?              bl.a. ett förslag, enligt vilket arbetstagaren skulle
7822:                                                      ha rätt tili tidigarelagd ålderspension före normal
7823:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     pensionsålder. Tidigarelagd ålderdoms- respekti-
7824: anföra följande:                                     ve ålderspension skulle kunna beviljas inom såväl
7825:    Spörsmålet är nära förknippat med det system      folkpensions- som arbetspensionssystemet. lnom
7826: med flexibel pensionsålder som för närvarande        social- och hälsovårdsministeriet bereds för närva-
7827: förbereds. Enligt gällande stadganden har en         rande en framställning om flexibel pensionsregle-
7828: försäkrad inom ramen för folkpensionssystemet        ring på basen av pensionsålderskommittens för-
7829: och den privata sektorns arbetspensionssystem        slag och utlåtandena därom. Ärendet har be-
7830: rätt tili ålderdoms- respektive ålderspension från   handlats också inom det socialpolitiska minister-
7831: och med 65 års ålder. I lagen om statens pensio-     utskottet. 1 detta sammanhang kommer ställ-
7832: ner och lagen om pension för kommunala tjäns-        ning att fattas också tili det problem som anförs i
7833: teinnehavare och arbetstagare ges däremot en         spörsmålet. Avsikten är att slutföra beredningen
7834: möjlighet att gå i pension redan vid 63 års ålder.   av regeringens proposition under innevarande
7835: Den sistnämnda åldern är likväl inte en obligato-    vår.
7836:      Helsingfors den 19 mars 1984
7837: 
7838:                                                                             Minister Vappu Taipale
7839:                                                 1984 vp.
7840: 
7841: Kirjallinen kysymys n:o 40
7842: 
7843: 
7844: 
7845: 
7846:                                    Pohjanoksa ym.: Verotoimistojen virkaili joina toimivien pätevyydes-
7847:                                       tä ja tehtävistä
7848: 
7849: 
7850:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7851: 
7852:    Suomen hallituksen ohjelmassa sukupuolten               Verotoimistoissa tulisi olla verovelvollisen oi-
7853: tasa-arvon edistämiseksi YK:n naisten vuosikym-        keusturvan takaamiseksi Verovalmistelijan virkoja
7854: menen jälkipuoliskolla 1980-1985 (hyväksytty           riittävästi. Näiden viranhaltijoiden pätevyystason
7855: 29.4.1980) on kohta, jossa todetaan: "Valtion          tulisi olla riittävä, jotta verotuksen oikeuden-
7856: sektorin naisvaltaisten matalapaikkaisten työnte-      mukaisuus tulisi taattua.
7857: kijä-, toimihenkilö- ja virkamiesryhmien palk-            Lukuisissa verotoimistoissa on riittämätön mie-
7858: kausta pyritään virka-, työ- ja toimiehtosopimuk-      hitys. Verovalmistelu on kuitenkin tehtävä mää-
7859: sin nostamaan muiden ryhmien palkkausta nope-          räaikaan mennessä. Tämä aiheuttaa satoja ylitun-
7860: ammm suhteellisten palkkaerojen pienentämi-            teja kaikille verovirkailijoille.
7861: seksi."                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7862:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7863:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7864:    Valtion sopimuspolitiikka on ristiriidassa halli-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7865: tusohjelman kanssa. Alipalkattujen asemaa hei-
7866: kentää myös se, että toimisto- ja laboratorioteh-                 Pitääkö Hallitus verovelvollisten oi-
7867: tävissä toimii tuhansia henkilöitä väärillä nimik-             keusturvan kannalta tyydyttävänä, että
7868: keillä ja täten väärässä palkkauksessa. Esim. vero-            verotoimistoissa on alipalkattu alimiehi-
7869: toimistoissa toimistoapulaisen nimikkeellä oleva               tys sekä että verotoimistojen toimistoapu-
7870: hoitaa verovalmistelijan tehtäviä. Tähän ovat joh-             laisen nimikkeellä ja pätevyysvaatimuksil-
7871: taneet mm. valtion ja kunnan hallinnossa tehtä-                la toimivat virkailijat suorittavat Veroval-
7872: vien muuttuminen esim. automaation edetessä.                   mistelijan tehtäviä?
7873: 
7874:    Helsingissä 16 päivänä heimikuuta 1984
7875: 
7876:          Aino Pohjanoksa                 Sirpa Pietikäinen               Pertti Salolainen
7877:          Tuulikki Hämäläinen             Kimmo Sasi                      Inger Hirvelä
7878:          Einari Nieminen                 Eeva Turunen                    Vappu Säilynoja
7879:          Esko Almgren                    Matti Lahtinen                  Heli Astala
7880:          Erkki Moisander                 Ilkka Kanerva                   Pirkko Ikonen
7881:          Kaarina Dromberg                Ilkka Suominen                  Sirkka-Liisa Anttila
7882:          Toivo T. Pohjala                Riitta Uosukainen               Sinikka Hurskainen
7883:          Georg C. Ehrnrooth              Impi Muroma                     Pentti Skön
7884:          Lea Kärhä                       Olavi Ronkainen                 Jouni J. Särkijärvi
7885:          Pirjo Rusanen                   Liisa Kulhia                    Liisa Jaakonsaari
7886:          Liisa Hilpelä                   Martti Ratu                     Liisa Arranz
7887:          Sampsa Aaltio                   Timo Roos                       Heikki Perho
7888:          Riitta Jouppila                 Lea Mäkipää                     Eva-Riitta Siitonen
7889:                                          Ben Zyskowicz
7890: 
7891: 
7892: 
7893: 
7894: 428400276R
7895: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 40
7896: 
7897: 
7898: 
7899: 
7900:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7901: 
7902:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        täisiin eri organisaatioiden välisin järjestelyin.
7903: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Koska puheena olevan suunnittelukauden aikana
7904: olette 16 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn kir-       ei ole käytettävissä ja hankittavissa sellaisia val-
7905: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      misteluresursseja, joita verolainsäädännön kehit-
7906: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       täminen verohallituksen esittämällä tavalla edel-
7907: Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        lyttäisi, sisältyy myös vuoden 1984 tulo- ja meno-
7908: sesta kysymyksestä n:o 40:                            arvioon määräraha uusien apulaisverosihteerin ja
7909:                                                       verovalmistelijan toimien perustamiseksi verotoi-
7910:           Pitääkö Hallitus verovelvollisten oi-       mistoihin. Työryhmän esittämiä periaatteita on
7911:        keusturvan kannalta tyydyttävänä, että         toteutettu jo vuosien 1983 ja 1982 tulo- ja
7912:        verotoimistoissa on alipalkattu alimiehi-      menoarviossa ja toteuttaminen jatkuu myös tule-
7913:        tys sekä että verotoimistojen toimistoapu-     vina vuosina. Lisäksi vuoden 1984 tulo- ja meno-
7914:        laisen nimikkeellä ja pätevyysvaatimuksil-     arviossa on kiinnitetty erityistä huomiota välittö-
7915:        la toimivat virkailijat suorittavat Veroval-   män verotuksen työmenetelmien kehittämiseen.
7916:        mistelijan tehtäviä?
7917:                                                          Kun verotus tulee vuosittain saattaa valmiiksi
7918:                                                       määräaikaan mennessä, joudutaan suurimpia ve-
7919:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      rotoimistoja lukuun ottamatta verovalmisteluteh-
7920: ti seuraavaa:                                         täviin määräämään käytännöllisesti katsoen koko
7921:    Valtiovarainministeriön asettamassa työryh-        verotoimiston henkilökunta. Muun muassa vero-
7922: mässä, joka luovutti mietintönsä (työryhmämuis-       toimistojen henkilöstön virkanimien ja tehtävien
7923: tio 1981:VM 27) selvitettiin muun muassa vero-        vastaavuuteen on kiinnitetty huomiota sekä vuo-
7924: toimistojen työvoimatilannetta. Työryhmä katsoi,      tuisissa tulo- ja menoarvioissa että virkaehtosopi-
7925: ettei verotoimistojen henkilöstöön liittyviä ongel-   muksissa. Virkanimien ja tehtävien vastaavuuden
7926: mia voida poistaa suurilla henkilöstölisäyksillä,     osalta on todettava, että vuonna 1980 lakkautet-
7927: vaan asia edellyttäisi ennen kaikkea verolainsää-     tiin 482 apulaiskansiistin ja toimistoapulaisen
7928: dännön yksinkertaistamista. Työryhmä katsoi, et-      virkaa ja tointa ja perustettiin vastaava määrä
7929: tä henkilöresurssien lisätarpeen korvaamiseksi oli-   Verovalmistelijan virkoja ja toimia. Toimenpide
7930: si ensisijaisesti selvitettävä, miltä osin ja minkä   perustui tuolloin verohallituksessa suoritettuun
7931: ajan kuluessa on mahdollista yksinkertaistaa vero-    selvitykseen, jonka mukaan kyseessä olevien apu-
7932: lainsäädäntöä. Työryhmä piti kuitenkin tarpeelli-     laiskansiistin ja toimistoapulaisen virkojen ja
7933: sena, että pahimmat henkilöstövajaukset korjat-       tointen haltijat suorittivat pääasialliseti veroval-
7934: taisiin vuotuisten tulo- ja menoarvioiden yhtey-      misteluun liittyviä tehtäviä. Kuluvan vuoden
7935: dessä.                                                tammikuussa verohallituksessa suoritetun vastaa-
7936:    Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan ve-      vanlaisen selvityksen mukaan yksinomaan vero-
7937: rolainsäädännön yksinkertaistaminen edellyttää        valmistelutehtäviä suorittavia kanslisteja, apulais-
7938: pitkän aikavälin kehittämistä ja on tarkoituksen-     kanslisteja, toimistoapulaisia ja toimistovirkaili-
7939: mukaisinta toteuttaa erillisten osittaisuudistusten   joita oli verotoimistoissa yhteensä 346. Tähän
7940: yhteydessä jo siitä syystä, ettei tähän mennessä      liittyen tulee selvitettäväksi, voidaanko vuoden
7941: saatujen kokemusten pohjalta verolainsäädännön        1985 valtion tulo- ja menoarviossa toteuttaa nii-
7942: yksinkertaistamista ole ollut mahdollista toteut-     den virkojen ja tointen osalta vastaavanlainen
7943: taa kokonaisuudistuksen tyyppisin ratkaisuin.         järjestely kuin vuonna 1980. Mikäli tämä järjeste-
7944:    Verotoimistojen henkilöstön kehittämisen osal-     ly toteutetaan, voidaan verohallituksen käsityk-
7945: ta verohallitus on vuosia 1984--88 koskevassa         sen mukaan verotoimiston verovalmistelua suorit-
7946: toiminta- ja taloussuunnitelmassaan esittänyt ke-     tavan henkilön virkanimien katsoa vastaavan teh-
7947: hittämisvaihtoehdon, jonka toteuttaminen suun-        täviä.
7948: nitellulla tavalla merkitsisi samalla sitä, ettei         Myös valtion työmarkkinalaitos on yhteistyössä
7949: verotushenkilöstön määrä lisääntyisi, vaan selvit-    valtion henkilöstöjärjestöjen kanssa toteuttanut
7950:                                      1984 vp. -- RJ< n:o 40                                         3
7951: 
7952: laajan toimistoalan toimenkuvausselvityksen.       todeta, että verotoimistojen henkilöstön palkkaus
7953: Vuoden 1980 virkaehtosopimukseen sisältyy mai-     on rinnastettavissa valtion muiden virkamiesten
7954: ninta tähän liittyvän työryhmän asettamisesta ja   palkkaukseen. Tältä osin sovitaan virkaehtosopi-
7955: 29.1.1982 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on to-    muksin eikä palkkaus ole hallituksen yksin mää-
7956: teutettu puheena olevan työryhmän ehdotukset,      rättävissä.
7957: johon liittyi virkamiesten palkkausluokkien tar-      Edellä esitetyn mukaisesti verotoimistojen hen-
7958: kistukset ja virkojen ja toimien nimikkeiden       kilöstön riittävyyteen ja pätevyyteen on jatkuvasti
7959: muuttaminen tarkistettuja palkkausluokkia vas-     kiinnitetty huomiota. Tämän johdosta verovel-
7960: taaviksi.                                          vollisten oikeusturvaa voidaan tältä kannalta pi-
7961:    Verotoimistojen henkilöstön alipalkkauksen      tää tyydyttävänä.
7962: osalta, johon kysymyksessä on viitattu, voidaan
7963: 
7964:    Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1984
7965: 
7966:                                                                        Ministeri Pekka Vennamo
7967: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 40
7968: 
7969: 
7970: 
7971: 
7972:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
7973: 
7974:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          man skulie komma tili rätta med arrangemang
7975: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         mellan oiika organisationer. Emedan det under
7976: av den 16 februari 1984 tili vederbörande medlem      ifrågavarande pianeringsperiod inte finns tiligång
7977: av statsrådet översänt avskrift av föijande av        till och möjiighet att skaffa sådana beredningsre-
7978: riksdagsman Aino Pohjanoksa m.fl. underteckna-        surser, som utveckiandet av skattelagstiftningen
7979: de skriftliga spörsmål nr 40:                         på det av skattestyrelsen föresiagna sättet för-
7980:                                                       utsätter, ingår även i statsförsiaget för år 1984 ett
7981:            Anser Regeringen att det med avseen-       ansiag för inrättandet av nya befattningar som
7982:        de på de skattskyidigas rättsskydd är          biträdande skattesekreterare och skatteberedare
7983:        godtagbart, att skattebyråerna har en un-      vid skattebyråerna. De av arbetsgruppen fram-
7984:        derbetaid underbemanning samt att              Iagda principerna har verkställts redan i statsför-
7985:        funktionärerna vid skattebyråerna under        siaget för åren 1983 och 1982, och detta fortgår
7986:        benämningen byråbiträde och med där-           även under de kommande åren. 1 statsförsiaget
7987:        tili hörande kompetensvilikor utför skat-      för år 1984 har dessutom särskild uppmärksam-
7988:        teberedares uppgifter?                         het fästs vid utveckiandet av den direkta beskatt-
7989:                                                       ningens arbetsmetoder.
7990:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt
7991: anföra föijande:
7992:                                                           Då beskattningen årligen skall genomföras före
7993:    1 en av finansministeriet tillsatt arbetsgrupp,    utsatt tid, biir man tvungen att med undantag av
7994: som överlämnat sitt betänkande (arbetsgruppens        de största skattebyråerna sysselsätta praktiskt ta-
7995: betänkande 1981:FM 27), utreddes bl.a. arbets-        get hela personalen med skatteberedningsuppgif-
7996: kraftssituationen vid skattebyråerna. Arbetsgrup-     ter. Såväi i de årliga statsförsiagen som i tjänste-
7997: pen ansåg att de probiem som är förknippade           kollektivavtaien har uppmärksamhet fästs bl.a.
7998: med skattebyråernas personai inte kan Iösas ge-       vid huruvida personaiens tjänstebenämningar
7999: nom stora personalökningar, utan att ärendet i        och uppgifter motsvarar varandra. Beträffande
8000: första hand förutsätter att skattelagstiftningen      överensstämmelse mellan tjänstebenämningar
8001: förenkias. Arbetsgruppen ansåg att det i syfte att    och uppgifter bör det konstateras, att det år 1980
8002: ersätta merbehovet av personairesurser främst bör     indrogs 482 biträdande kansiists- och byråbiträ-
8003: utredas, tili viiken del och under en hur Iång tid    destjänster och -befattningar och inrättades ett
8004: skattelagstiftningen kan förenkias. Arbetsgrup-       motsvarande antal skatteberedartjänster och
8005: pen ansåg det dock vara nödvändigt att de mest        -befattningar. Denna åtgärd baserade sig då på
8006: kännbara personaibristerna skulie avhjälpas i         en vid skattestyrelsen gjord utredning, eniigt
8007: samband med de årliga statsförsiagen.                 viiken innehavarna av ifrågavarande biträdande
8008:    Eniigt finansministeriets uppfattning förutsät-    kansiists- och byråbiträdestjänster och -befatt-
8009: ter förenkiandet att skattelagstiftningen utveckias   ningar huvudsakiigen utförde till skattebered-
8010: på lång sikt och att det är ändamåiseniigast att      ning ansiutna uppgifter. Eniigt en Iiknande ut-
8011: genomföra detta i samband med särskiida delre-        redning som gjorts vid skattestyrelsen i januari
8012: former bl.a. av den aniedningen, att det med          innevarande år var antaiet kansiister, biträdande
8013: beaktande av erfarenheterna hittilis inte har varit   kansiister, byråbiträden- och byråfunktionärer
8014: möjiigt att förenkia skattelagstiftningen genom       som vid skattebyråerna utförde enbart skattebe-
8015: åtgärder motsvarande en totairevidering.              redningsuppgifter, sammaniagt 346. 1 ansiutning
8016:    1 fråga om utveckiandet av skattebyråernas         till detta biir det nödvändigt att utreda, huruvi-
8017: personai har skattestyrelsen i sin verksamhets-       da det i statsförsiaget för år 1985 är möjiigt att i
8018: och ekonomipian för åren 1984-88 framiagt ett         fråga om dessa tjänster och befattningar genom-
8019: utveckiingsalternativ, som, om det verkstälis på      föra ett motsvarande arrangemang som år 1980.
8020: pianerat sätt, samtidigt skulie innebära att be-      Om detta arrangemang reaiiseras, kan tjänstebe-
8021: skattningspersonalen inte skulie öka utan att         nämningarna i fråga om personer som vid skatte-
8022:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 40                                         5
8023: 
8024: byråer utför skatteberedning, eniigt skattestyrei-       Beträffande underbetaining som hänför sig tili
8025: sens uppfattning anses motsvara uppgifterna.          skattebyråernas personai kan det konstateras, att
8026:    Även statens arbetsmarknadsverk har i samar-       aviöningen som utgår tili skattebyråernas perso-
8027: bete med statens personaiorganisationer gjort en      nai är jämförbar med den aviöning som utgår tili
8028: omfattande utredning som gälier befattnings-          statens övriga tjänstemän. Tili denna del träffas
8029: beskrivningen inom kontorsbranschen. 1 tjänste-       överenskommelse genom tjänstekoliektivavtai
8030: koliektivavtalet för år 1980 ingår ett omnämnan-      och aviöningen kan såiunda inte faststälias enbart
8031: de om tilisättandet av en arbetsgrupp i ansiut-       av regeringen.
8032: ning tili detta och i tjänstekoliektivavtaiet av         1 eniighet med det ovan framförda har upp-
8033: 29.1.1982 har den ifrågavarande arbetsgruppens        märksamhet fortlöpande ägnats skattebyråperso-
8034: försiag verkställts. Dessa omfattade justeringar av   naiens storlek och kompetens. Med anledning av
8035: tjänstemännens aviöningskiasser och en ändring        detta kan de skattskyidigas rättsskydd anses vara
8036: av tjänster och befattningar att motsvara de          fulit acceptabelt i detta avseende.
8037: justerade aviöningskiasserna.
8038: 
8039:    Helsingfors den 22 mars 1984
8040: 
8041:                                                                            Minister Pekka Vennamo
8042: 
8043: 
8044: 
8045: 
8046: 428400276R
8047:                                                 1984 vp.
8048: 
8049: Kirjallinen kysymys n:o 41
8050: 
8051: 
8052: 
8053: 
8054:                                    Kortesalmi ym.: VAPO:n Kokkolan korjaamosta irtisanottujen
8055:                                      työläisten työllistämisestä
8056: 
8057: 
8058:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8059: 
8060:    SMP:n eduskuntaryhmää on pyydetty kiinnit-          valtion (KTM) on hankittava heille valtion laitok-
8061: tämään huomiota seuraavaan asiaan: VAPO:n              sista työpaikat, mikäli korjaamotoiminta lopete-
8062: Kokkolan konekorjaamon toiminnan lopettami-            taan.
8063: nen vuoden 1983 lopussa. Korjaamoita tuolloin             Lupauksia tähän suuntaan antoi myös kauppa-
8064: irtisanottiin 19 henkilöä ja yksi lomautettiin         ja teollisuusministeri Seppo Lindblom. Yhtään
8065: vuodeksi. VAPO:sta muodostettiin osakeyhtiö            työpaikkaa KTM tai VAPO ei ole vielä tähän
8066: vuoden 1984 alusta. Osakeyhtiö perustui edus-          mennessä osoittanut irtisanotuille.
8067: kunnan hyväksymään lakiin valtioneuvoston oi-             Työntekijät katsovat, että on moraalisesti vää-
8068: keudesta luovuttaa polttoainekeskuksen hallin-         rin siirtää työttömyyskortistoon työntekijöitä,
8069: nassa olevaa omaisuutta perustettavalle osakeyh-       joista useat ovat palvelleet valtiota yli 3 5 vuotta,
8070: tiölle.                                                jopa yli 40 vuotta mukaan lukien rintamamies-
8071:    Lakia seuranneessa valtiovarainvaliokunnan          palvelut.
8072: mietinnössä n:o 71 todetaan: "Henkilöstön ase-            Työntekijät odottavat valtiovallalta toimenpi-
8073: man osalta valiokunta edellyttää, etteivät             teitä, niin että heille annetut lupaukset täyttyisi-
8074: VAPO:n toiminnan siirtäminen perustettavalle           vät ja irtisanotut ja 1omautettu työllistettäisiin
8075: valtioenemmistöiselle osakeyhtiölle, sekä samassa      paikallisissa valtion laitoksissa tai valtion osakeyh-
8076:  yhteydessä suunniteltu organisaation muutos           tiöissä (mm. Kemira Oy, Outokumpu Oy, Val-
8077:  muuntuvan toiminnan mukaiseksi saa sinänsä            tionrautatiet, Postiautovarikko, TVL:n korjaamo,
8078:  olla peruste sellaisiin henkilöstöön kohdistuviin     asekoulu ym.).
8079: saneerauksiin, jotka vaarantaisivat siirtymähetkel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8080: lä VAPO:n palveluksessa olevan henkilöstön ase-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8081:  man. Samalla valiokunta edellyttää selvitettävän,     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8082:  millä toimenpiteillä voitaisiin lopetettavien yksi-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8083:  köiden työntekijöiden asema turvata.''                           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
8084:    Korjaamon henkilöstön edustajat ovat useaan                 miin VAPO:n Kokkolan konekorjaamon
8085: eri otteeseen olleet yhteydessä mm. valiokunnan                irtisanottujen ja lomautetun työllistämi-
8086: jäseniin ja kauppa- ja teollisuusjaoston jäseniin.             seksi    eduskunnan     valtiovarainvalio-
8087: Heille on vakuutettu, että edellä oleva lainaus                kunnan mietinnön (n:o 7111983 vp.)
8088: mietinnöstä tarkoittaa sitä, että VAPO:n tai                   veivoittamalla tavalla?
8089: 
8090:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984
8091: 
8092:                       ]. Juhani Kortesalmi                       Urho Pohto
8093: 
8094: 
8095: 
8096: 
8097: 4284003031
8098: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 41
8099: 
8100: 
8101: 
8102: 
8103:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8104: 
8105:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        jettajille, jotka on työllistettävä edellä mainittu-
8106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jen 200 työntekijän lisäksi. Tämän takia Vapon
8107: olette 16 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn            Kokkolan konekorjaamopalvelujen tarve kävi hy-
8108: kirjeenne n:o 145 ohella toimittanut valtioneu-       vin vähäiseksi ja koska töitä ei ollut riittävästi
8109: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     joutui Vapo         lopettamaan konekorjaamon
8110: sanedustaja Kortesalmen ym. näin kuuluvasta           31.12.1983.
8111: kysymyksestä n:o 41:                                     Kokkolan korjaamon toiminnan jatkaminen ei
8112:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      ollut mahdollista, koska se olisi johtanut vastaa-
8113:        miin VAPO:n Kokkolan konekorjaamon             van suuruisen työvoiman supistuksiin useilla tur-
8114:        irtisanottujen ja lomautetun työllistämi-      vetyömaiden korjaamailla ja merkittäviin kustan-
8115:        seksi    eduskunnan     valtiovarainvalio-     nuslisäyksiin koneiden kuljetuskustannusten ja
8116:        kunnan mietinnön (n:o 7111983 vp.)             korjausviiveestä aiheutuvien tuotantotappioiden
8117:        veivoittamalla tavalla?                        muodossa.
8118:                                                          Ennen lopettamispäätöstä Vapo pyrki saamaan
8119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         konekorjaamolle ulkopuolisia töitä. Lisäksi kone-
8120: seuraavaa:                                            korjaamoa tarjottiin ostettavaksi Kokkolan kau-
8121:                                                       pungille ja paikallisille valtion laitoksille. Nämä
8122:    Vapon Kokkolan konekorjaamo perustettiin
8123:                                                       toimenpiteet eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta.
8124: 1940-luvulla Vapon auto-osaston korjaamoksi.
8125:                                                       Tässä yhteydessä on syytä korostaa lisäksi, että
8126: Vapon omien töiden vähentyessä suoritettiin siel-
8127:                                                       nämä edellä mainitut ongelmat olisivat joka
8128: lä myös Valtionrautateiden ja tie- ja vesiraken-      tapauksessa johtaneet korjaamon lopettamiseen
8129: nuslaitoksen konekorjaustöitä. 1970-luvun alusta
8130:                                                       muutettiin Vapo osakeyhtiöksi tai ei.
8131: lähtien konekorjaamo oli pääasiassa Vapon turve-
8132: tuotannossa tarvittavien koneiden korjaus- ja val-       Korjaamon lopettamisen yhteydessä jouduttiin
8133: mistuspaikka.                                         irtisanomaan 18 työntekijää ja silloin 1omautettu
8134:    Vapon turpeenmyynnissä ei lähivuosina ole          yksi työntekijä on myös myöhemmin irtisanottu.
8135: odotettavissa olennaista kasvua, joten olemassa       Irtisanotuista 6 on tällä hetkellä onnistunut saa-
8136: oleva konekanta on lähivuosien turvetuotannon         maan uuden työpaikan ja 3 hakeutumassa työttö-
8137: tarpeisiin riittävä. Vapon tarvitsemat koneet on      myyseläkkeelle.
8138: viime vuosina hankittu pääosin kotimaasta, jol-          Kauppa- ja teollisuusministerö on kuluvan
8139: loin myös niiden korjaus- ja huoltotarve on           vuoden aikana neuvotellut kahden Kokkolan
8140: vähentynyt. Turvetyömailla olevien 200 työnteki-      alueella toimivan valtionyhtiön kanssa korjaamoi-
8141: jän turvin Vapo kykenee suorittamaan talvikaute-      ta irtisanottujen sijoittamiseksi näiden yhtiöiden
8142: na kaikki tarvittavat koneiden ja laitteiden val-     palvelukseen. Toistaiseksi sijoitusmahdollisuuksia
8143: mistus-, korjaus- ja huoltotyöt. Nämä työntekijät     ei ole onnistuttu löytämään. Selvitystyötä tullaan
8144: ovat sellaisia, joita Vapo tarvitsee työmaillaan      kuitenkin kauppa- ja teollisuusministeriön tahol-
8145: myös kesäisin, joten heidän töitään ei voida          ta edelleen jatkamaan uuden työpaikan löytämi-
8146: siirtää muualle. Turvetyömailla tarvitaan myös        seksi mahdollisimman monelle irtisanotuista ja
8147: jonkin verran korjaamotyötä erikoiskoneiden kul-      vielä työtä vailla olevista.
8148: 
8149:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
8150: 
8151:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
8152:                                         1984 vp. -- RJC n:o 41                                           3
8153: 
8154: 
8155: 
8156: 
8157:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
8158: 
8159:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              någon mån behov av reparationsarbeten som
8160: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            utförs av förare av specialmaskiner. Dessa arbets-
8161: av den 16 februari 1984 nr 145 tili vederbörande         tagare skall sysselsättas utöver ovan nämnda 200
8162: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-         arbetstagare. Dätför minskade behovet av de
8163: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kortesal-       tjänster som Statens bränslecentrals maskinverk-
8164: mi m .fl. undertecknade spörsmål nr 41:                  stad i Karleby erbjöd och eftersom det inte fanns
8165:                                                          tillräckligt med arbeten var bränslecentralen
8166:            Har Regeringen för avsikt att i               tvungen att 31.12.1983 lägga ned maskinverksta-
8167:         brådskande ordning vidta åtgärder för att        den.
8168:         på det sätt som riksdagens finansutskotts
8169:         betänkande ålägger (nr 7111983 rd.) sys-             Det var inte möjligt att fortsätta verksam-
8170:         selsätta de arbetstagare sam blivit upp-         heten, eftersom det hade lett tili lika stora
8171:         sagda och permitterade på Statens bräns-         nedskärningar i arbetskraften på flera av torvar-
8172:         lecentrals maskinverkstad i Karleby?             betsplatsernas verkstäder och tili betydande kost-
8173:                                                          nadsökningar i form av produktionsförluster som
8174:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        beror på maskinernas transportkostnader och re-
8175: följande:                                                parationsförseningar. lnnan beslutet om nedlägg-
8176:                                                          ning fattades försökte bränslecentralen skaffa
8177:    Statens bränslecentrals maskinverkstad i Karle-       maskinverkstaden arbeten utifrån. Dessutom
8178: by grundades som bränslecentralens bilavdel-             blev Karleby stad och lokala statliga inrättningar
8179: nings verkstad på 1940-talet. När bränslecentra-         tillfrågade om de var intresserade av att köpa
8180: lens egna arbeten minskade utförde verkstaden            verkstaden. Dessa åtgärder ledde dock inte tili
8181: även Statsjärnvägarnas och väg- och vattenbygg-          något resultat. 1 detta sammanhang bör det
8182: nadsverkets maskinreparationer. Sedan början av          påpekas att ovan nämnda problem i varje fall
8183: 1970-talet var verkstaden huvudsakligen repara-          hade lett tili nedläggning av verkstaden oberoen-
8184: tions- och tillverkningsplats för de maskiner som        de av om bränslecentralen ombildades tili aktie-
8185: bränslecentralen använde inom torvproduktio-             bolag eller inte.
8186: nen.
8187:    I fråga om Statens bränslecentrals torvförsälj-           I samband med nedläggningen måste 18 ar-
8188: ning kan ingen väsentlig ökning skönjas under            betstagare uppsägas och en arbetstagare som
8189: de närmaste åren och så kommer också den                 permitterades då har också sagts upp senare. För
8190: befintliga maskinparken att vara tillräcklig med         närvarande har 6 av de uppsagda lyckats få en ny
8191: tanke på torvproduktionens behov i nära fram-            arbetsplats och 3 håller på att söka arbetslös-
8192: tid. Bränslecentralens maskiner har under de             hetspension.
8193: senaste åren anskaffats i hemlandet och då har               Handels- och industriministeriet har i år för-
8194: också service- cch reparationsbehovet minskat.           handlat med två statsbolag i Karleby-regionen
8195: Med hjälp av 200 arbetstagare på torvarbetsplat-         om placeringen av de uppsagda i dessa bolag.
8196: serna kan bränslecentralen under vintersäsongen          Tillsvidare har man inte lyckats hitta några
8197: utföra alla tillverknings-, service- och reparations-    placeringsmöjligheter. Från handels- och indus-
8198: arbeten som maskiner och anordningar kräver.             triministeriets sida kommer man att fortsätta
8199: Dessa arbetstagare behöver bränslecentralen på           med utredningsarbete för att hitta en ny arbets-
8200:  arbetsplatserna också under sommarsäsongen,             plats för så många som möjligt av de uppsagda
8201: och sålunda kan inte deras arbeten överflyttas           som inte ännu har något arbete.
8202:  någon annanstans. På torvarbetsplatserna finns i
8203: 
8204:      Helsingfors den 29 mars 1984
8205: 
8206:                                                         Handels- och industriminister Seppo Lindblom
8207:                                                1984 vp.
8208: 
8209: Kirjallinen kysymys n:o 42
8210: 
8211: 
8212: 
8213: 
8214:                                    Sasi ym.: Työntekijöiden ja yrittäjien päivärahojen verotuskäytän-
8215:                                       nön yhtenäistämisestä
8216: 
8217: 
8218:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8219: 
8220:    Verohallituksen 24.1.1983 verovuodelle 1983           Liikkeen- ja ammatinharjoittajat edustavat eri-
8221: antamissa yhtenäistämisohjeissa kohdassa 4.1. to-     tyisesti pientä ja jossain määrin keskisuurta elin-
8222: detaan seuraavaa:                                     keinotoimintaa. Näin ollen he ovat sosiaalisesti
8223:    ''Jos liikkeen- tai ammatinharjoittaja on joutu-   täysin verrattavissa työntekijän asemassa olevaan
8224: nut elinkeinonsa vuoksi yöpymään vieraalla paik-      henkilöön.
8225: kakunnalla, saadaan lisääntyneenä elantokustan-         Ero on varsin korostunut työntekijän päivära-
8226: nuksella vähentää muun selvityksen puuttuessa         han ollessa lähes kaksinkertainen liikkeen- ja
8227: tositteellisten majoittumismenojen lisäksi 50         ammatinharjoittajan päivärahaan verrattuna.
8228: markkaa/ päivä.''                                     Työntekijän kokopäivärahalle ei aseteta myös-
8229:    Sekä                                               kään yöpymisedellytystä. Ilmeistä on, ettei vero-
8230:    ''jos elinkeinonharjoittaja ei ole yöpynyt vie-    hallitus yhtenäistämisohjetta antaessaan ja pää-
8231: raalla paikkakunnalla, saadaan lisääntyneenä          töstä tehdessään ole noudattanut hallitusmuodon
8232: elantokustannuksena muun selvityksen puuttues-        määräämää kansalaisten yhdenvertaisuuden peri-
8233: sa vähentää 25 mk/ päivä."                            aatetta.
8234:    Verohallituksen päätöksen vuodelta 1983 toi-
8235: mitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsot-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8236: tavien matkakustannusten korvausten perusteista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8237: ja määristä (1154/1983) 10 §:n mukaan katso-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8238: taan työntekijän työmatkasta saama päiväraha          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8239: verovapaaksi, mikäli se on enintään 47 markkaa
8240: työmatkan kestäessä yli 6 tuntia ja enintään 10                 Onko Hallituksen mielestä perusteltua
8241: tuntia (puolipäiväraha) ja 94 markkaa, mikäli                saattaa sosiaalisesti samanarvoisessa ase-
8242: työmatka kestää yli 10 tuntia (kokopäiväraha).               massa olevat yrittäjä ja työntekijä vero-
8243:    Verohallituksen yhtenäistämisohjeita ja vero-             tuksellisesti täysin eriarvoiseen asemaan ja
8244: hallituksen päätöstä verrattaessa voidaan todeta,            jos on, niin millä perusteilla päivärahojen
8245: että liikkeen- ja ammatinharjoittaja on asetettu             verovapauden suhteen, ja
8246: eri asemaan kuin työntekijä. Ilmeistä on kuiten-                milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
8247: kin se, että sekä liikkeen- että ammatinharjoitta-           teisiin työntekijöiden ja yrittäjien aseman
8248: jan ja työntekijän työmatkasta aiheutuneet kulut             yhtenäistämiseksi kyseessä olevassa ta-
8249: ovat periaatteessa yhtä suuret.                              pauksessa?
8250: 
8251:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
8252: 
8253:           Kimmo Sasi                     Ilkka Suominen                  Saara Mikkola
8254:           Kaarina Dromberg               Ben Zyskowicz                   Tuulikki Petäjäniemi
8255:           Martti Tiuri                   Eeva Turunen                    Heikki Järvenpää
8256:           Toivo T. Pohjala               Ilkka Kanerva                   Erkki Moisander
8257:           Helge Saarikoski               Lea Kärhä                       Sampsa Aaltio
8258:           Riitta Jouppila                Helena Pesola                   Liisa Hilpelä
8259:           Eva-Riitta Siitonen            Sirpa Pietikäinen               Anna-Kaarina Louvo
8260:           Pekka Löyttyniemi              Aino Pohjanoksa                 Pirjo Rusanen
8261:                                          Iiro Viinanen
8262: 4284002775
8263: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 42
8264: 
8265: 
8266: 
8267: 
8268:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8269: 
8270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       neet menot. Kirjanpitovelvollisena hänen on pi-
8271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dettävä menoistaan kirjaa kirjanpitolain ( 6 55/7 3)
8272: olette 17 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn            edellyttämällä tavalla. Lain 8 §:n mukaan meno-
8273: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kirjausten tulee perustua päivättyihin ja nume-
8274: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     roituihin tositteisiin, joista on käytävä selville
8275: taja Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    ostettu tuotannontekijä. Kirjanpitolautakunnan
8276: myksestä n:o 42:                                      4 päivänä lokakuuta 1982 antaman lausunnon
8277:                                                       mukaan myös vähäisten käteismenojen tositteina
8278:           Onko Hallituksen mielestä perusteltua       käytettävät kassakonekuitit ja kirjanpitovelvolli-
8279:        saattaa sosiaalisesti samanarvoisessa ase-     sen itsensä laatimat maksukuitit täyttävät kirjan-
8280:        massa olevat yrittäjä ja työntekijä vero-      pitolain 8 §:n 1, 2 ja 3 momenttien tositteelle
8281:        tuksellisesti täysin eriarvoiseen asemaan ja   asettamat vaatimukset edellyttäen, että ulkopuo-
8282:        jos on, niin millä perusteilla päivärahojen    lisen antamaa tositetta on vaikeata tai käytännös-
8283:        verovapauden suhteen, ja                       sä mahdotonta saada. Tapaus koski kauppa-agen-
8284:           milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-     tin työmatkoista johtuneita vähäisiä menoja, jois-
8285:        teisiin työntekijöiden ja yrittäjien aseman    sa pysäköintiautomaattimaksut, automaatista
8286:        yhtenäistämiseksi kyseessä olevassa ta-        suoritetut polttoaineostot ja lisäksi pienehköissä
8287:        pauksessa?                                     myymälöissä, huoltamoissa, kahviloissa ja ruoka-
8288:                                                       laissa suoritetut ostot. Näin ollen liikkeen- ja
8289:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ammatinharjoittajalla oli em. lausunnon mukaan
8290: ti seuraavaa:                                         mahdollisuus kirjata kuluikseen kaikki todelliset
8291:    Palkansaajan työnantajaltaan saamien päivära-      liike- tai ammattitoimintaan liittyvästä työmat-
8292: hojen verovapaus perustuu tulo- ja varallisuusve-     kasta aiheutuneet menot.
8293: rolain 22 §:n 8 kohtaan. Sen mukaan veronalai-           Jos elinkeinonharjoittaja ei ole merkinnyt kir-
8294: seksi tuloksi ei katsota mm. työnantajan mää-         janpitoansa todellisia työmatkasta aiheutuneita
8295: räyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta saatua      lisääntyneitä elantokustannuksia, voidaan vero-
8296: päivärahaa. Verohallitus antaa vuosittain päätök-     hallituksen yhtenäistämisohjeiden mukaan muun
8297: sen verosta vapaaksi katsottavien matkakustan-        selvityksen puuttuessa vähentää tositteellisten
8298: nusten korvausten perusteista ja määristä. Maini-     majoitusmenojen lisäksi 50 mk/päivä vuodelta
8299: tun päätöksen mukaan työmatkalla tarkoitetaan         1983 toimitettavassa verotuksessa, kun elinkei-
8300: matkaa, jonka verovelvollinen työnantajan mää-        nonharjoittaja on yöpynyt vieraalla paikkakun-
8301: räyksestä tilapäisesti tekee työhön kuuluvien teh-    nalla. Muutoin voidaan lisääntyneinä elantokus-
8302: tävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispai-    tannuksina ilman eri selvitystä vähentää 25 mk/
8303: kalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Päivära-    päivä.
8304: ha on korvausta ruokailu- ja muiden elinkustan-          Korkein hallinto-oikeus on 28.10.1980 anta-
8305: nusten lisäyksestä, joka verovelvolliselle aiheutuu   massaan ratkaisussa T 5283 hyväksynyt verohalli-
8306: työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamises-      tuksen edellä mainitusta yhtenäistämisohjeesta
8307: ta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.      ilmenevän periaatteen.
8308:    Liikkeen- ja ammatinharjoittaja, jonka elinkei-       Kun kirjanpito- ja verotuskäytäntö mahdollis-
8309: notoiminnan tulos vahvistetaan elinkeinotulon         tavat myös niiden kulujen vähentämisen, joista
8310: verottamisesta annetussa laissa (EVL) säädetyllä      elinkeinonharjoittaja ei ole voinut saada asian-
8311: tavalla, ei voi maksaa itselleen verotuksessa vä-     mukaista tositetta, ei ole luultavaa, että elinkei-
8312: hennyskelpoista palkkaa eikä edellä mainitun          nonharjoittajan tulonhankkimiskustannuksia jäisi
8313: verohallituksen päätöksen mukaista päivärahaa.        verotuksessa vähentämättä, jos kirjanpito on asi-
8314:    Elinkeinonharjoittaja saa EVL:n mukaan vä-         anmukaisesti laadittu.
8315: hentää verotuksessaan kaikki elinkeinotoiminnas-         Koska elinkeinonharjoittajia koskee sekä vero-
8316: sa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu-     tussäännösten että kirjanpitosäännösten edellyt-
8317:                                          1984 vp. -      KK n:o 42                                      3
8318: 
8319: tämä laaja tulojen ja menojen kirjaamisvelvolli-         sempaa sallia kaavamainen verovapaan pälvara-
8320: suus, ei ole asianmukaista, jos menojen vähentä-         han maksaminen kuin edellyttää heiltä verotuk-
8321: mistä sallittaisiin laajasti ilman tositteisiin perus-   sen yhteydessä tarkkaa selvitystä työmatkoihin
8322: tuvaa selvitystä. Tämä johtaisi helposti myös            perustuvista tulonhankkimiskuluista. Työnanta-
8323: väärinkäytöksiin. Palkansaajille sitä vastoin on         jan velvollisuutena on tällöin valvoa, ovatko
8324: verotuksen selkeyden vuoksi tarkoituksenmukai-           edellytykset päivärahojen maksamiselle olemassa.
8325: 
8326:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1984
8327: 
8328:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
8329: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 42
8330: 
8331: 
8332: 
8333: 
8334:                                  Till Riksdagens Herr Talman
8335: 
8336:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt NärSkl får näringsidkare inom närings-
8337: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           verksamheten avdra alla utgifter för inkomstens
8338: av den 17 februari 1984 till vederbörande med-          förvärvande och bibehållande. Såsom bokförings-
8339: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      skyldig måste han föra bok över sina utgifter på
8340: riksdagsman Sasi m.fl. undertecknade spörsmål           det sätt som förutsätts i bokföringslagen (6 55/
8341: nr 42:                                                  7 3). Enligt lagens 8 § skall utgiftsregistreringarna
8342:                                                         grunda sig på daterade och numrerade verifikat,
8343:            Anser Regeringen det vara motiverat          av vilka skall framgå den köpta produktionsfak-
8344:         att företagare och arbetstagare, vilka i        torn. Enligt ett utlåtande som den 4 oktober
8345:         socialt hänseende är likställda, i beskatt-     1982 avgivits av bokföringsnämnden, uppfyller
8346:         ningshänseende placeras i helt olika ställ-     också den kassakvitton, som används såsom veri-
8347:         ning, och om så är, vilka är grunderna för      fikat över mindre kontantutgifter, och de be-
8348:         detta i fråga om skattefriheten för dag-        talningskvitton, som den bokföringsskyldige själv
8349:         traktamenten, och                               uppgjort, de krav som i 8 § 1, 2 och 3 mom.
8350:            när ämnar Regeringen vidta åtgärder          bokföringslagen ställts på verifikat, förutsatt att
8351:         för förenhetligande av ställningen för          det är svårt eller i praktiken omöjligt att få
8352:         arbetstagare ooh företagare i ifrågavaran-      verifikat av utomstående. Fallet gällde obetydliga
8353:         de fall?                                        utgifter som föranletts av en handelsagents ar-
8354:                                                         betsresor, bl. a. parkeringsautomatavgifter, bräns-
8355:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         leköp från automat och dessutom inköp i små
8356: anföra följande:                                        butiker, servicestationer, cafeer och matserve-
8357:                                                         ringar. Sålunda har rörelseidkare ooh yrkesutöva-
8358:    Skattefriheten för de dagtraktamenten som en
8359:                                                         re på basen av det ovan nämnda utlåtandet
8360: löntagare erhåller av sin arbetsgivare bygger på
8361:                                                         möjlighet att såsom kostnader registrera alla
8362: 22 § 8 punkten lagen om skatt på inkomst och
8363:                                                         faktiska utgifter som föranletts av arbetsresa i
8364: förmögenhet. Enligt detta lagrum anses inte
8365:                                                         anslutning till rörelsen eller yrkesverksamheten.
8366: såsom skattepliktig inkomst bl. a. dagtraktamente
8367: för tjänste- eller arbetsresa som företagits på            Har näringsidkare inte i sin bokföring infört de
8368: arbetsgivarens order. Skattestyrelsen utfärdar årli-    faktiska levnadskostnadsökningar som föranletts
8369: gen- ett beslut om grunderna för och beloppen av        av arbetsresor, kan man, i enlighet med direktiv
8370: de resekostnadsersättningar som skall betraktas         som för förenhetligande av praxis utfärdats av
8371: såsom skattefria. Enligt nämnda beslut avses med        skattestyrelsen, i avsaknad av annan utredning
8372: arbetsresa en resa som skattskyldig på order av         avdra utöver verifierade logiutgifter 50 mk/ dag
8373: arbetsgivare för utförande av till arbetet hörande      vid beskattningen för år 1983, då näringsidkaren
8374: uppgifter tillfälligt företar till särskild plats för   övernattat på främmande ort. 1 övriga fall kan
8375: arbetets utförande utanför den egentliga arbets-        såsom levnadskostnadsökningar utan separat ut-
8376: platsen. Med dagtraktamente avses ersättning för        redning avdras 2 5 mk 1dag.
8377: de måltids- ooh andra levnadskostnadsökningar              Högsta förvaltningsdomstolen har 28.10.1980 i
8378: som arbetsresan förorsakar den skattskyldige. Tili      sitt avgörande T 5283 godkänt den princip som
8379: dagtraktamente räknas inte ersättning för resande       framgår av skattestyrelsens ovan nämnda direk-
8380: eller logi.                                             tiv.
8381:    En rörelseidkare eller yrkesutövare, för viiken         Emedan bokförings- och beskattningspraxis
8382: resultatet av näringsverksamheten fastställs på         möjliggör avdrag också för de kostnader, över
8383: det sätt som är stadgat i lagen om beskattning av       vilka näringsidkaren inte kunnat få vederbörligt
8384: inkomst av näringsverksamhet (NärSkl), kan inte         verifikat, är det inte troligt att näringsidkaren vid
8385: till sig själv betala lön som är avdragsgill vid        beskattningen skulle lämnas utan avdrag för
8386: beskattningen eller dagtraktamente som avses i          kostnaderna för inkomstens förvärvande, för-
8387: skattestyrelsens ovan nämnda beslut.                    utsatt att bokföringen uppgjorts på behörigt sätt.
8388:                                       1984 vp. -- EJ< n:o 42                                       5
8389: 
8390:     Eftersom näringsidkare är underkastade den       ändamålsenligt att tillåta en schablonmässig be-
8391: omfattande skyldighet att registrera inkomster       talning av skattefritt dagtraktamente än att av
8392: och utgifter, viiken förutsätts både av beskatt-     dem i samband med beskattningen kräva en
8393: ningsstadgandena och av bokföringsstadgandena,       noggrann utredning över de kostnader för in-
8394: vore det inte lämpligt att i stor utsträckning       komstens förvärvande som förorsakats av arbets-
8395: tillåta att utgifter avdras utan på verifikat        resor. Arbetsgivarens skyldighet är härvid att
8396: grundad utredning. Detta skulle också lätt leda      övervaka att förutsättningarna för betalning av
8397: tili missbruk. 1 fråga om löntagare är det där-      dagtraktamente föreligger.
8398: emot, för att beskattningen skall vara tydlig, mer
8399:    Helsingfors den 21 mars 1984
8400: 
8401:                                                                         Minister Pekka Vennamo
8402: 
8403: 
8404: 
8405: 
8406: 4284002775
8407:                                                 1984 vp.
8408: 
8409: Kirjallinen kysymys n:o 43
8410: 
8411: 
8412: 
8413: 
8414:                                    Kortesalmi ym.: Tuulienergian hyväksikäytön edistämisestä
8415: 
8416: 
8417:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8418: 
8419:   Tanska ja Hollanti ovat johtavia maita tuuli-       tä myös Suomessa. Tuulienergiabao kuuluu uu-
8420: energian hyväksikäytössä Euroopassa ja samalla        distuviin energiamuotoihin, toisin sanoen ener-
8421: koko maailmassa. Tanskassa toimii nykyisin noin       gian lähde ei ehdy koskaan. Tämä onkin mitä
8422: tuhat sähköä tuottavaa tuulimyllyä ja niiden          tärkeintä, koska monia uudistumattomia energia-
8423: määrä kasvaa jatkuvasti, niiden uskotaan lopulta      lähteitä uhkaa vähittäinen ehtyminen.
8424: tuottavan 10 % Tanskan sähköenergiasta.                  Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten SMP:n
8425:    Valtio antaa Tanskassa tuntuvan panoksensa         jatkuvaan taisteluun tuulienergian hyväksikäytön
8426: sekä uhraamaHa miljoonia kruunuja tuuliener-          puolesta samoin kuin viitaten valtiopäiväjärjes-
8427: gian tutkimuksiin että avustamaHa yksityisiä tuu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme kunnioit-
8428: lienergiaan investoijia. Lisäksi valtio antaa Tans-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8429: kassa 30 % :n verouoman avustuksen jokaiselle         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8430: tuulimyllyn rakentajalle. Lisäksi tuulimyllyn                   Aikooko Hallitus kiireesti Tanskan esi-
8431: omistaja voi myydä energiaansa ylituotannon                  merkin mukaisesti ryhtyä toimiin tuuli-
8432: aikana silloin kun mylly on yhdistetty valtakun-             energian hyväksikäytön edistämiseksi
8433: nan verkkoon. Tyynenä kautena hän voi taas                   Suomessa antamalla tuulienergiaan inves-
8434: ostaa sitä takaisin.                                         toijille esimerkiksi riittävät verohelpotuk-
8435:    SMP on jatkuvasti jo noin 10 vuoden ajan                  set sekä tukemalla heitä esimerkiksi val-
8436: korostanut tuulienergian käyttöönoton merkitys-              tion halpakorkoisin lainoin?
8437: 
8438:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
8439: 
8440:          J. Juhani Kortesalmi            Martti Ratu                    Lea Mäkipää
8441:          Heikki Riihijärvi               Helvi Koskinen                 Vieno Eklund
8442: 
8443: 
8444: 
8445: 
8446: 4284003172
8447: 2                                      1984 vp. -- FJ( n:o 43
8448: 
8449: 
8450:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8451: 
8452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuotanto muutaman megawatin tehoisissa pien-
8453: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           voimalaitoksissa olisi kannattavaa. On kuitenkin
8454: olette 17 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn              huomattava, että p.o. vyöhykkeellä sijaitsee alu-
8455: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            eita, jossa tuulennopeus on vyöhykkeen keskiar-
8456: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       voa suurempi. Sähköntuotannon edellytykset
8457: taja Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kirjallises-       tuulta hyödyntävissä voimalaitoksissa riippuvat
8458: ta kysymyksestä n:o 43:                                 sopivien alueiden lisäksi siitä, pystytäänkö kehit-
8459:                                                         tämään kylmässä ilmastossa tyydyttävästi toimivia
8460:           Aikooko Hallitus kiireesti Tanskan esi-       laitoksia.
8461:        merkin mukaisesti ryhtyä toimiin tuuli-             Tuulen hyödyntämisessä sähkön tuotannossa
8462:        energian hyväksikäytön edistämiseksi             tulevat lisäksi kysymykseen eräät Lapin kunnat,
8463:        Suomessa antamalla tuulienergiaan inves-         jotka ovat valtakunnallisen sähkönsiirtoverkoston
8464:        toijille esimerkiksi riittävät verohelpotuk-     ulkopuolella. Näiden alueiden osalta ei vielä ole
8465:        set sekä tukemalla heitä esimerkiksi val-        käytettävissä arvioita sähköntuotannon kannatta-
8466:        tion halpakorkoisin lainoin?                     vuudesta tuulta hyödynnettäessä. Vuoden 1984
8467:                                                         aikana käynnistyy kuitenkin selvitys, jossa tarkas-
8468:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           tellaan muun ohessa alueen vaihtoehtoisten
8469: seuraavaa:                                              sähköntuotanto- ja hankintatapojen keskinäistä
8470:                                                         edullisuutta.
8471:    Eräissä Keski-Euroopan maissa kuten Hollan-             Yksityistalouksissa voi tuulimyllyn käyttö tulla
8472: nissa ja Tanskassa edellytykset tuulen hyödyntä-        kysymykseen korvaamaan kevytöljyä, kivihiiltä ja
8473: miseen energiantuotannossa ovat tuntuvasti pa-          muita polttoaineita lämmitystarkoituksessa esi-
8474: remmat kuin Suomessa. Tuulienergian hyväksi-            merkiksi saaristoalueilla. Kysymykseen tulee yk-
8475: käyttömahdollisuudet riippuvat ensisijaisesti alu-      sittäisen talon lisäksi sellainen taloryhmä, jossa
8476: een tuuli- ja muista ilmasto-olosuhteista, ener-        taloussähkö ·kehitetään esimerkiksi agregaatilla
8477: gian käyttökohteiden sijainnista sekä vaihtoeh-         tai tuodaan ulkopuolelta, mutta jossa käytettävis-
8478: toisten energiantuotantomuotojen tuotantokus-           sä oleva siirtoteho ei ole riittävä sähkölämmityk-
8479: tannuksista. Tanskan energiahuollossa perustuu          sen tarpeisiin.
8480: tuulienergian suhteellisen merkittävä asema sii-           Edellä olevan perusteella voidaan todeta, ettei
8481: hen, että alueen tuulen nopeus on laitosten             Suomen oloissa toistaiseksi ole merkittäviä mah-
8482: käytön kannalta sopiva eikä myöskään ilmaston           dollisuuksia lisätä tuulienergian hyväksikäyttöä.
8483: kylmyys aseta teknistä estettä laitosten toiminnal-     Saadut käyttökokemukset varsinkin suuremmista
8484: le. Tanskassa tuotetun sähkön ja muun energian-         laitoksista osoittavat merkittäviä puutteita laitos-
8485: tuotannon keskimääräiset tuotantokustannukset           tekniikassa. Tämän vuoksi julkista rahoitustukea
8486: ovat korkeat. Tämä johtuu siitä, ettei maalla ole       on tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista kohdis-
8487: lainkaan vesivoimaa, ydinvoimaa eikä merkittäviä        taa erityisesti kylmissä sääolosuhteissa toimivien
8488: turve- tai energiakäyttöön sopivia puuvaroja.           laitteistojen kehittämiseen. Mikäli tekninen kehi-
8489: Näin vertailukohteet tuulienergian kilpailukyvyl-       tystyö onnistuu kotimaassa tai ulkomailla ja ener-
8490: le Tanskassa ovat erilaiset kuin Suomessa. Tehty-       giantuotanto tuulta hyväksikäyttäen osoittautuu
8491: jen selvitysten mukaan voidaan arvioida, että           kannattavaksi, tulisi p.o. laitokset ministeriön
8492: Suomessa alue, jossa tuulta voitaisiin hyödyntää        näkemyksen mukaan saattaa samankaltaisten ra-
8493: energiantuotannossa, sijaitsee maan länsiranni-         hoitustukimuotojen kohteeksi kuin kotimaista
8494: kolla ja alueen saaristossa. Vyöhykkeellä, jonka        polttoainetta käyttävät laitokset. Käytännössä te-
8495: pituus on noin 500 kilometriä ja leveys keskimää-       hokkaimmiksi tukimuodoiksi ovat osoittautuneet
8496: rin 10 kilometriä, on tuulen nopeus keskimäärin         investointiavustukset ja ehdoiltaan sopivat lainat.
8497: 5 m/ s. Suoritetuissa alustavissa kannattavuussel-      Verohelpotusten käyttöä ei voida pitää tarkoituk-
8498: vityksissä on arvioitu, ettei vyöhykkeen keskimää-      senmukaisena keinona alan investointien edistä-
8499: räinen tuulennopeus ole riittävä, jotta Sähkön-         miseksi.
8500:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
8501: 
8502:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
8503:                                         1984 vp. -- ~ n:o 43                                              3
8504: 
8505: 
8506: 
8507:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8508: 
8509:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              elproduktionen i mindre kraftverk på några me-
8510: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            gawatt skulle vara lönsam. Det bör dock upp-
8511: av den 17 februari 1984 tili vederbörande med-           märksammas att inom ifrågavarande zon finns
8512: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt         områden där vindhastigheten överstiger den ge-
8513: avskrift av följande av riksdagsman Kortesalmi           nomsnittliga hastigheten inom zonen. Förutsätt-
8514: m.fl. undertecknade spörsmål nr 43:                      ningar för elproduktion i kraftverk som utnyttjar
8515:                                                          vind beror utöver lämpliga områden på om man
8516:            Har Regeringen för avsikt att enligt          kan utveckla anläggningar som fungerar tillfreds-
8517:         Danmarks exempel i brådskande ordning            ställande i kalla klimat.
8518:         vidta åtgärder för att främja utnyttjandet          När det gäller att utnyttja vind för elproduk-
8519:         av vindenergi i Finland genom att t.ex.          tion kommer dessutom vissa kommuner i Lapp-
8520:         ge investerare i vindenergi tillräckliga         land i fråga. Det gäller kommuner som står
8521:         skattelättnader och stöda dem genom              utanför det riksomfattande elöverföringsnätet. I
8522:         statliga lån med låg ränta?                      fråga om dessa områden finns det ännu inte
8523:                                                          uppskattningar om elproduktionens lönsamhet
8524:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vid utnyttjandet av vind. Under 1984 kommer
8525: anföra följande:                                         dock en utredning att startas som bl.a. kommer
8526:    I vissa Iänder i Mellaneuropa som i Holland           att jämföra hur förmånliga alternativa elpro-
8527: och Danmark är möjligheterna att utnyttja vind           duktions- och anskaffningssätt är inbördes.
8528: för energiproduktion avsevärt bättre än i Finland.          I privata hushåll kan användningen av väder-
8529: Möjligheterna att utnyttja vindenergi beror först        kvarn komma i fråga som ersättare för tunnolja,
8530: och främst på vindförhållanden och andra kli-            stenkoi och andra bränslen för uppvärmningsän-
8531: matförhållanden i området, var de punkter ligger         damål t.ex. i skärgården. Utöver enstaka hus kan
8532: där energi förbrukas och på produktionskostna-           sådan husgrupp komma i fråga där hushållsel
8533: derna för alternativa energiformer. När det gäller       produceras t.ex. med aggregat eller tas utifrån,
8534: energiförsörjningen i Danmark kan vindenergins           men där överföringskapaciteten inte är tillräcklig
8535: relativt betydande ställning förklaras med att           för eluppvärmning.
8536: vindhastigheten är lagom med tanke på kraftver-             Med stöd av vad ovan anförts kan konstateras
8537: kens drift och att klimatet inte är så kallt att det     att det inte finns betydande möjligheter att öka
8538: skulle utgöra tekniskt hinder för verkens funk-          utnyttjandet av vindenergi i Finland. Erfarenhe-
8539: tion. Genomsnittliga produktionskostnader för            terna av driften av kraftverk och särskilt gäller
8540: producerad el och annan energi i Danmark är              detta stora verk visar att det finns betydande
8541: höga. Det beror på att Danmark inte alls har             brister i tekniken i dessa verk. Därför är det
8542: vattenkraft, kärnkraft eller några betydande torv-       ändamålsenligt att rikta offentligt finansierings-
8543: eller trätillgångar för energibruk. Sålunda är           stöd särskilt tili utveckling av anläggningar för
8544: utgångspunkten för vindenergins konkurrens-              kalla klimatförhållanden. Om det tekniska ut-
8545: kraft i Danmark helt annorlunda än i Finland.            vecklingsarbetet lyckas i hemlandet eller ut-
8546: På basen av de utredningar som gjorts kan det            omlands och energiproduktionen med vind visar
8547: uppskattas att det område i Finland där vind             sig vara lönsam, borde ifrågavarande kraftverk
8548: kunde utnyttjas för energiproduktion ligger på           enligt ministeriets uppfattning omfattas av lika
8549: västkusten och i regionens skärgård. I en zon som        finansieringsformer som de verk som använder
8550: är ca 500 kilometer lång och ca 10 kilometer bred        inhemska bränslen. I praktiken har investerings-
8551: är den genomsnittliga vindhastigheten) m/s. På           bidrag och lån med lämpliga villkor visat sig vara
8552: basen av preliminära lönsamhetsutredningar har           de effektivaste stödformerna. Skattelättnader kan
8553: det uppskattats att den genomsnittliga vindhas-          inte anses vara ett ändamålsenligt medel för att
8554: tigheten inom zonen inte är tillräcklig för att          främja investeringarna på området.
8555:     Helsingfors den 29 mars 1984
8556: 
8557:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
8558:                                                 1984 vp.
8559: 
8560: Kirjallinen kysymys n:o 44
8561: 
8562: 
8563: 
8564: 
8565:                                      Valo: Autokatsastuskonttoreiden vaatimusten yhdenmukaista-
8566:                                         misesta
8567: 
8568: 
8569:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8570: 
8571:   Liikenneministeriön         päätöksellä      166/    heuttaa eri osissa maata sen, että autoilijat, jotka
8572: 17.2.1978 sekä liikenneministeriön kirjeellä Kd        ovat edellä mainittuja muutoksia autoihinsa teet-
8573: 3073/80-77 on annettu ohjeita autoissa käytet-         täneet, käyttävät jopa kaukanakin olevaa auto-
8574: tävistä täydennysnastoituksista ja erikoisvanteista.   katsastuskonttoria, mikä ei ole tarkoituksenmu-
8575: Autokatsastusasemat ja -konttorit soveltavat kui-      kaista katsastustoiminnassa.
8576: tenkin näitä ohjeita toisistaan poikkeavasti. Eräät      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8577: katsastuskonttorit mm. eivät hyväksy erikoisvan-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8578: teita, ellei niitä ole asianomaisen auton valmista-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8579: ja varaosanaan toimittanut. Samoin on epäsel-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8580: vyyttä ilmennyt eri autokatsastuskonttoreilla täy-
8581: dennysnastoituksen hyväksymisessä.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8582:    Mielestäni katsastuskoottoreilla tulee olla sel-            ryhtyä, jotta autokatsastuskonttoreiden
8583: vät ja selkeät ohjeet siitä, millaiset muutokset               tulkinta liikenneministeriön päätöksistä
8584: voidaan nastoitukseen, vanreisiin tai muuhun                   ja ohjeista olisi yhdenmukaista kaikissa
8585: auton varustukseen tehdä. Nykyinen tilanne ai-                 autokatsastuskonttoreissa ja -keskuksissa?
8586: 
8587:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
8588: 
8589:                                                Tauno Valo
8590: 
8591: 
8592: 
8593: 
8594: 4284002862
8595: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 44
8596: 
8597: 
8598: 
8599: 
8600:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8601: 
8602:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vastauksena varsinaiseen kysymykseen liitty-
8603: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       vään johdanto-osan mainintaan, jonka mukaan
8604: mies, lähettänyt 17 päivänä helmikuuta 1984            "eräät katsastuskonttorit mm. eivät hyväksy eri-
8605: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston            koisvanteita, ellei niitä ole asianomaisen auton
8606: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      valmistaja varaosanaan toimittanut'' todetta-
8607: taja Tauno Valon näin kuuluvasta kirjallisesta         koon, että autorekisterikeskus on toimittanut
8608: kysymyksestä n:o 44:                                   katsastustoimipaikoille erikoisvanteiden hyväksy-
8609:                                                        misestä liikenneministeriön päätöksen n:o 6825/
8610:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         770 1977, 6.4.1978 mukaiset ohjeet kiertokir-
8611:        ryhtyä, jotta autokatsastuskonttoreiden         jeessään n:o Ha 3073/80-77, 11.4.1978.
8612:        tulkinta liikenneministeriön päätöksistä
8613:        ja ohjeista olisi yhdenmukaista kaikissa           Kyseisessä autorekisterikeskuksen kirjeessä mai-
8614:        autokatsastuskonttoreissa ja -keskuksissa?      nitaan, että autoon asennetut valinnaispyörät,
8615:                                                        jälkiasennuspyörät ja tarvikepyörät hyväksytään
8616:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           uusintakatsastuksessa, ellei ole erityistä syytä
8617: vasti seuraavaa:                                       määrätä niitä vaihdettaviksi. Tarvikepyörän hyl-
8618:                                                        käämisen riittäväksi syyksi päätöksessä mainitaan
8619:    Varsinaista kysymystä edeltävässä johdanto-         mm. tapaus, jolloin pyörä on niin leveä, että
8620: osassa esitetään, että autokatsastustoimipaikat so-    pyörä voi kääntö- tai joustoliikkeen johdosta
8621: veltavat toisistaan poikkeavasti liikenneministe-      ottaa kiinni auton alustan tai korin osiin. Auton
8622: riön päätöksessä 166/17.2.1978 sekä autorekiste-       valmistajan varaosina toimittamat tarvikepyörät
8623: rikeskuksen kirjeessä Ha 3073/80-77 (kysymyk-          on suunniteltu kyseiseen autoon sopiviksi, joten
8624: sessä virheellisesti viitattu liikenneministeriön      niitä ei useinkaan tarvitse edellä mainitulla pe-
8625: kirjeeseen Kd 3073/80-77) annettuja ohjeita,           rusteella hylätä.
8626: jotka koskevat täydennysnastoitusta ja erikoisvan-
8627: teita.                                                    Koska auton ja siihen tarjolla olevien tarvike-
8628:    Autorekisterikeskuksen antaman tiedon mu-           pyörien muodostamien mahdollisten yhdistel-
8629: kaan on heidän tietoonsa syksyllä 1983 tullut yksi     mien määrä on lähes rajaton ja koska tarvikepyö-
8630: täydennysnastoituksen hyväksymiseen liittyvä ky-       rän asentaminen autoon on useimmiten yksilölli-
8631: sely. Tässä yksittäistapauksessa tiedusteltiin kulu-   nen sovitustehtävä, saattaa autorekisterikeskuk-
8632: neen nastarenkaan lisänastoituksen mahdollista         sen antaman tiedon mukaan yksittäisten autojen
8633: sallimista, koska paikallinen katsastusmies ei         hyväksymisen kohdalla ilmetä eri katsastusmies-
8634: ollut tällaista hyväksynyt. Autorekisterikeskus        ten kesken tulkintaeroja. Näin syntyviä tulkinta-
8635: antoi kyselyyn heti liikenneministeriön päätöksen      eroja ei voida käytännössä täysin eliminoida edes
8636: 166/78 18 d §:n 1 ja 2 momentin mukaisen vastauk-      nykyisin voimassa olevilla varsin yksityiskohtaisil-
8637: sen. Vastauksen asiasisältö kirjattiin välittömästi    la ohjeillakaan.
8638: 20.10.1983 pidetyssä lääninkatsastusmiesten neu-          Autorekisterikeskus on sekä liikenneministe-
8639: vottelutilaisuudessa tiedoksi kaikille katsastustoi-   riön päätöksiin pohjautuvien ohjeiden laatimises-
8640: mipaikoille lähetettyyn pöytäkirjaan.                  sa että koulutustoiminnassa pitänyt yhtenä tär-
8641:    Edellä mainitun yksittäistapauksen johdosta         keänä tavoitteena saada aikaan selkeät ja yksikä-
8642: autorekisterikeskuksen      katsastustoimipaikoille    sitteiset toimintaohjeet. Autorekisterikeskus pyr-
8643: antama lisäohje muodostaa aiemmin annetun              kii edelleen resurssiensa puitteissa kehittämään
8644: päätöksen 166/17.2.1978 kanssa katsastustoimi-         sekä katsastustoimipaikkojen että niissä työsken-
8645: paikoissa noudatettavat yksikäsitteiset ohjeet täy-    televän henkilökunnan toiminnan ja tulkintojen
8646: dennysnastoituksen hyväksymisestä.                     yhdenmukaisuutta.
8647: 
8648:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1984
8649: 
8650:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
8651:                                        1984 vp. -      KK n:o 44                                          3
8652: 
8653: 
8654: 
8655: 
8656:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8657: 
8658:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Som svar på omnämnandet i den inlednings-
8659: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          del som ansluter sig tili det egentliga spörsmålet,
8660: av den 17 februari 1984 tili vederbörande med-         och enligt vilket "vissa besiktningskontor bl.a.
8661: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     inte godkänner specialfälgar, om inte tiliverkaren
8662: riksdagsman Tauno Valo undenecknade spörsmål           av ifrågavarande bil levererar dem som reservde-
8663: nr 44:                                                 lar'' kan konstateras att bilregistercentralen i sitt
8664:                                                        cirkulär nr Ha 3073/80-77, 11.4.1978 har till-
8665:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        ställt besiktningsstäliena anvisningarna om god-
8666:        sikt att vidta för att bilbesiktningskonto-     kännande av specialfälgar i enlighet med trafik-
8667:        rens tolkning av trafikministeriets beslut      ministeriets beslut nr 6825/770 1977 av
8668:        och anvisningar skulie vara densamma            6.4.1978.
8669:        vid alla bilbesiktningskontor och -centra-
8670:        ler?                                               1 det ifrågavarande brevet från bilregistercen-
8671:                                                        tralen nämns att på bilen monterade alternativ-
8672:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hjul, eftermonteringshjul och tilivalshjul god-
8673: anföra följande:                                       känns vid efterbesiktningen, om det inte finns
8674:    1 den inledning som föregår det egentliga           särskilt skäl att bestämma att de måste bytas ut.
8675: spörsmålet sägs det, att de anvisningar som har        Som tillräckligt skäl för att underkänna tilivals-
8676: getts i trafikministeriets beslut 166/17.2.1978        hjul nämns bl.a. det fall då ett däck är så brett
8677: samt i bilregistercentralens brev Ha 3073/80-77        att det vid vändning elier fjädring kan ta i någon
8678: (i spörsmålet hänvisas felaktigt tili traflkministe-   del av bilens underrede elier kaross. De tilivals-
8679: riets brev Kd 3073/80-77) tiliämpas på olika           hjul som bilens tiliverkare levererar som reservde-
8680: sätt vid olika bilbesiktningsstälien. Anvisningar-     lar är planerade för att passa ifrågavarande bil,
8681: na gäller kompletterande dubbning och special-         varför det sällan flnns orsak att underkänna dem
8682: fälgar.                                                på ovan nämnda grunder.
8683:    Enligt uppgifter av bilregistercentralen har tili       Eftersom möjligheterna att kombinera bilar
8684: deras kännedom hösten 1983 kommit en fråga             och de tilivalshjul som finns på marknaden är
8685: som gällt godkännande av kompletterande dubb-          nästan obegränsade och eftersom monteringen av
8686: ning. 1 detta enstaka fall gälide frågan ett           tilivalshjul på bilen vanligen är ett individuelit
8687: eventuelit godkännande av tiliäggsdubbning av          anpassningsarbete, kan enligt uppgift från bilre-
8688: ett slitet dubbdäck, och anledningen var att den       gistercentralen, olika besiktningsmän ha olika
8689: lokala besiktningsmannen inte hade godkänt             tolkningsuppfattningar, när det är fråga om att
8690: detta. Bilregistercentralen gav på denna förfrågan     godkänna enskilda bilar. Så uppkomna tolk-
8691: genast ett svar i enlighet med 18 d § 1 och 2          ningsolikheter kan i praktiken inte helt elimine-
8692: mom. i trafikministeriets beslut 166/78. Svarets       ras ens med nugäliande synnerligen detaljerade
8693: sakliga innehåli antecknades omedelbart i proto-       anvisningar.
8694: koliet vid den rådplägning för länsbesiktnings-
8695: männen som hölls 20.10.1983. Protokollet sän-             Bilregistercentralen har både vid utarbetandet
8696: des för kännedom tili alla besiktningsstälien.         av anvisningar som bygger på trafikministeriets
8697:    De tiliäggsdirektiv som med anledning av det        beslut och utbildningen sett det som ett viktigt
8698: ovan nämnda enstaka faliet sändes tili besikt-         mål att åstadkomma klara och entydiga direktiv
8699: ningsstäliena från bilregistercentralen ger tilisam-   för verksamheten. Bilregistercentralen försöker
8700: mans med det tidigare beslutet 166/17.2.1978           fortfarande inom ramen för sina resurser utveckla
8701: entydiga anvisningar som skall iakttas vid besikt-     både besiktningsställena och den där verksamma
8702:  ningsstäliena i fråga om godkännande av komp-         personalen mot större enhetlighet i verksamhet
8703: letterande dubbning.                                   och tolkningar.
8704:      Helsingfors den 22 mars 1984
8705: 
8706:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
8707:                                                  1984 vp.
8708: 
8709: Kirjallinen kysymys n:o 45
8710: 
8711: 
8712: 
8713: 
8714:                                     Moisander ym.: Lukkiutumattoman jarrujärjestelmän verovapaudesta
8715: 
8716: 
8717:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8718: 
8719:    Lukkiutumattoman jarrujärjestelmän merkitys          kilö- että raskaan liikenteen autoihin, niin erityi-
8720: liikenneturvallisuustekijänä on viime aikoina           sesti Suomessa, jossa ajetaan poikkeuksellisen
8721: yleistynyt. Tämä johtuu paljolti teknologian ke-        vaikeissa olosuhteissa, on jarrujärjestelmän yleis-
8722: hityksestä, sillä autojen elektroniikka sekä ennen      tymisellä selvästi liikenneturvallisuutta lisäävä
8723: kaikkea pyöriin sijoitettavat anturit ovat tehneet      vaikutus.
8724: mahdolliseksi tehdä jarrujärjestelmiä, jotka eivät         Tällä hetkellä lukkiutumattomat jarrut ovat
8725: hinnaltaan ole kohtuuttomia.                            kuitenkin autoveron alaisia, jonka johdosta esim.
8726:    Lukkiutumattoman jarrujärjestelmän kiistatto-        henkilöauton hinta kohoaa yli 10 000 markalla.
8727: mia etuja ovat mm. se, että ohjattavuus ja              Jos verottomuus ulotettaisin lukkiutumattomiin
8728: suuntavakavuus säilyvät myös uhkaavissa lukkiu-         jarrujärjestelmiin, jäisi hinta jopa alle puoleen.
8729: tumistilanteissa ja että jarrutusmatka lyhenee             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8730: jäällä, lumessa, sateella ja kuivalla, päällystetyllä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8731: tiellä lukkojarrutukseen verrattuna.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8732:    Lukkiutumattomasta jarrujärjestelmästä on pit-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8733: käaikaisia kokemuksia muussa liikennetekniikas-
8734: sa, kuten rautatiekalustossa ja lentotekniikassa.                  Aikooko Hallitus lisätä liikenneturval-
8735:  Kun järjestelmä on nyt mahdollista kohtuullisin                lisuutta vapauttamaila lukkiutumatto-
8736: kustannuksin hankkia lisävarusteena sekä hen-                   man jarrujärjestelmän autoveron piiristä?
8737: 
8738:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
8739: 
8740:                        Erkki Moisander                           Matti Lahtinen
8741:                        Heikki Järvenpää                          Saara Mikkola
8742:                        Helena Pesola                             Tuulikki Petäjäniemi
8743:                        Mauri Miettinen                           Iiro Viinanen
8744: 
8745: 
8746: 
8747: 
8748:  428400278T
8749: 2                                        1984 vp. -- RJC n:o 45
8750: 
8751: 
8752: 
8753: 
8754:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8755: 
8756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Turvavarusteiden autoveroa alentava vaikutus
8757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            on vuonna 1982 autojen maahantuonnin osalta
8758: olette 17 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn               ollut yhteensä 129,7 miljoonaa markkaa. Tämä
8759: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             on noin 7, 5 prosenttia maahantuonnin yhteydes-
8760: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        sä suoritettavan autoveron nettokannosta vuodel-
8761: taja Moisanderin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       ta 1982. Keskimäärin turvavarusteiden vaikutus
8762: kysymyksestä n:o 45:                                     autoveroon on tuona vuonna ollut noin 1 200
8763:                                                          markkaa autolta. Kysymyksen mukaan lukkiutu-
8764:            Aikooko Hallitus lisätä liikenneturval-       mattoman jarrujärjestelmän vaikutus henkilöau-
8765:         lisuutta vapauttamaila lukkiutumatto-            ton hintaan on yli 10 000 markkaa. Eräissä
8766:         man jarrujärjestelmän autoveron piiristä?        arvioissa on esitetty sen olevan tätä suuremman-
8767:                                                          kin. Kysymyksessä esitetyn arvion mukaan luk-
8768:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kiutumattoman jarrujärjestelmän hinta jäisi jopa
8769: ti seuraavaa:                                            alle puoleen, jos verottomuus ulotettaisiin tällai-
8770:                                                          siin jarrujärjestelmiin. Verrattuna nykyiseen kes-
8771:    Autovero määräytyy auton verotusarvon perus-          kimääräiseen turvavarusteiden vaikutukseen luk-
8772: teella. Verotusarvo puolestaan on maahan tuota-          kiutumattoman jarrujärjestelmän verotuksellinen
8773: vista autoista tullausarvolain mukainen tullausar-       vaikutus olisi siis huomattavan suuri.
8774: vo lisättynä tullilla ja valmisteverolla, jos niitä on      Lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä on lii-
8775: ajoneuvosta maksettava. Suomessa valmistetun             kenneturvallisuutta lisäävä vaikutus, minkä vuok-
8776: auton verotusarvo on valmistuskustannusten pe-           si tällaisella jarrujärjestelmällä varustettujen auto·
8777: rusteella määriteltävä ajoneuvon hinta valmistus-        jen -- erityisesti kuorma- ja linja-autojen -
8778: paikalla.                                                yleistymistä voidaan pitää toivottavana. Ottaen
8779:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain            huomioon toisaalta maahantuotavan henkilöau-
8780: 5 §:n mukaan autoon katsotaan verotusarvoa               tokannan rakenne ja toisaalta po. jarrujärjestel-
8781: määrättäessä kuuluvan vähintään ne varusteet,            män kalleus voi olla mahdollista, että järjestelmå
8782: jotka ovat tieliikennesäännösten mukaan auton            ei tule olemaan kovin yleinen, vaan se asenne.
8783: liikenteeseen hyväksymisen edellytyksenä, ja ne          taan vain kalleimpiin autoihin. Lukkiutumator,
8784: varusteet, jotka auton valmistusmaassa julkaistun        järjestelmä on kuitenkin vain yksi ajoneuvojer
8785: selvityksen mukaan kuuluvat auton vakiovarus-            turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Turvava·
8786: teisiin, sekä lisäksi lämmityslaite. Auton verotus-      rusteiden verotuksellinen asema on selvitettävän~
8787: arvoon ei kuitenkaan lueta valonheitinten pesu-          kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön 21
8788: laitetta, takaheijastimia, ulkopuolisia taustapeile-     päivänä helmikuuta 1984 asettamassa auto- j~
8789: jä, tuulilasin pesulaitetta, takalasin huurteen-         moottoripyöräverolain muutostarpeita selvittäväs·
8790: poistolaitetta, roiskeläppiä, laitetta ajoneuvon lu-     sä työryhmässä. Tämän työn yhteydessä tulevai
8791: vattoman käytön estämiseksi, etuistuimen pään-           selvitettäviksi sekä nykyinen turvavarusteiden ve·
8792: tukia, suojapuskuria eikä kerrostuulilasia. Näiden       rotuskohtelun tarkoituksenmukaisuus että järjes
8793: turvavarusteiden lisäksi auton verotusarvoa alen-        telmän muutostarpeet myös autotekniikan kehi
8794: tavia tekijöitä ovat eräät auton kestävyyttä paran-      tys huomioon ottaen. Myös lukkiutumattomar
8795: tavat käsittelyt tai varusteet sekä eräät muut           jarrujärjestelmän verotuksellinen asema tulee täs
8796: varusteet siinä tapauksessa, että ne asennetaan          sä yhteydessä harkittavaksi. Työryhmän on määri
8797: autoon Suomessa.                                         saada työnsä valmiiksi 31.10.1984 mennessä.
8798: 
8799:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1984
8800: 
8801:                                                                                Ministeri Pekka Vennamo
8802:                                          1984 vp. -      KK n:o 45                                        3
8803: 
8804: 
8805: 
8806: 
8807:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
8808: 
8809:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              importen av bilar tili sammanlagt 129,7 milj.
8810: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            mk. Detta utgör ca 7,5 % av den nettouppbörd
8811: av den 17 februari 1984 tili vederbörande med-           av bilskatt som sker i samband med nettoupp-
8812: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av       börden av bilskatt för år 1982. Skyddsutrustning-
8813: riksdagsman Moisander m.fl. undertecknade                ens inverkan på bilskatten har i medeltal under
8814: >kriftliga spörsmål nr 45:                               ovan nämnda år varit ca 1 200 mk per bil. Enligt
8815:                                                          spörsmålet uppgår det låsfria bromssystemets
8816:           Ämnar Regeringen öka trafiksäkerhe-            inverkan på en personbils pris tili över 10 000
8817:         ten genom att befria det låsfria bromssys-       mk. Enligt vissa uppskattningar har inverkan
8818:         temet från bilskatt?                             beräknats vara ännu större. Enligt den i spörsmå-
8819:                                                          let anförda bedömningen skulie priset för det
8820:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          låsfria bromssystemet vara mindre än hälften av
8821: anföra följande:                                         vad det för närvarande är, om skattefriheten
8822:     Bilskatten fastställs på basen av beskattnings-      skulie omfatta också sådana bromssystem. 1 jäm-
8823: värde. Beskattningsvärdet utgör för sin del när          förelse med den genomsnittliga inverkan som
8824: det gäller importerade bilar det i tullvärdeslagen       skyddsutrustningen för närvarande har på skatte-
8825: angivna förtullningsvärdet, vartili läggs tuli och       värdet skulle det låsfria bromssystemets beskatt-
8826: accis, ifali sådana skall erläggas för fordonet.         ningsinverkan sålunda bli anmärkningsvärt stor.
8827: Beskattningsvärdet för en i Finland tillverkad bil
8828: är det på basen av tillverkningskostnaderna fast-           Det låsfria bromssystemet bidrar tili att öka
8829: >tällda priset på den ort där fordonet har tillver-      trafiksäkerheten. Den omständigheten att ett
8830: kats.                                                    ökat antal bilar - särskilt lastbilar och bussar -
8831:     Enligt 5 § lagen om bil- och motorcykelskatt         utrustas med ett sådant bromssystem kan därför
8832: anses, då beskattningsvärdet faststälis, tili bilen      anses vara önskvärd. Med beaktande dels av
8833: höra åtminstone den utrustning med viiken bilen          strukturen hos det importerade personbilsbestån-
8834: bör vara försedd enligt stadgandena om vägtrafik         det, dels därav att det ifrågavarande bromssyste-
8835: för att den skali kunna godkännas för trafik och         met är såpass dyrt, är det möjligt att systemet
8836: >ådan utrustning, som enligt en i det land där           inte kommer att bli särskilt alimänt - eventuelit
8837: bilen tiliverkats publicerad utredning hör tili          instalieras det endast i de dyraste bilarna. Det
8838: bilens standardutrustning, samt därjämte vär-            låsfria systemet är likväl endast en av de fakrorer
8839: meaggregat. Tili bilens beskattningsvärde räknas         som inverkar på fordonens säkerhet. Säkerhets-
8840: dock inte tvättanordning för strålkastare, bakref-       utrustningens skattemässiga stälining hålier på
8841: lektorer, ytterspeglar, vindrutespolare, avfrost-        att utredas i sin helhet i en av finansministeriet
8842: llingsanordningar för bakrutor, stänkskydd, an-          den 21 fe bruari 1984 tilisatt arbetsgru pp, som
8843:  Jrdning som hindrar olovligt nyttjande av fordo-        har tili uppgift att utreda behovet att ändra
8844:  llet, huvudstöd för framsätena, skyddsstötfångare       lagen om bil- och motorcykelskatt. I samband
8845:  ~lier laminerad vindruta. Faktorer, som utöver          med detta arbete skall såväl ändamålsenligheten
8846:  denna säkerhetsutrustning sänker bilens beskatt-        med behandlingen av säkerhetsutrustningen i
8847:  llingsvärde, är vissa behandlingar elier viss utrust-   skatteavseende som behovet av att ändra systemet
8848:  lling, som ökar bilens hållbarhet samt viss annan       utredas, med beaktande även av den tekniska
8849:  Jtrustning såvida denna instalieras i bilen i           utvec;klingen inom bilbranschen. Också det lås-
8850:  Finland.                                                fria bromssystemets ställning i beskattningsavse-
8851:     Den sänkning av bilskatten som säkerhets-            ende skali härvid övervägas. Arbetsgruppen bör
8852:  Jtrustningen medför uppgick år 1982 i fråga om          ha si tt arbete färdigt före 31. 10. 1984.
8853: 
8854:     Helsingfors den 22 mars 1984
8855: 
8856:                                                                                 Minister Pekka Vennamo
8857:                                                1984 vp.
8858: 
8859: Kirjallinen kysymys n:o 46
8860: 
8861: 
8862: 
8863: 
8864:                                   Aho ym.: Vaasan läänin ammatillisten kurssikeskusten erilliskurssi-
8865:                                     toiminnan turvaamisesta
8866: 
8867: 
8868:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8869: 
8870:    Työvoimaministeriö on myöntänyt Vaasan työ-        kursseilla on ylletty sataprosenttiseen työhön-
8871: voimapiirille koko maan 4 000 ammatillisten           sijoittumiseen. Vaasan läänin työllisyystilanteen
8872: erilliskurssien oppilaspaikoista vuodelle 1984 vain   heikentyminen sekä yritysten lisääntynyt koulu-
8873: 100 paikkaa. Erilliskurssien määrärahojen voima-      tustarve puoltaisivat erilliskurssitoiminnan kehit-
8874: kas supistaminen johtaa Vaasan läänissä mm.           tämistä.
8875: rakennusalan, sosiaalialan ns. valmentavien kurs-        Ammatillinen erilliskurssitoiminta on myös ta-
8876: sien sekä maatalouden ammatillisen kurssitoi-         loudellisesti osoittautunut tehokkaaksi. Kurssi-
8877: minnan voimakkaaseen supistumiseen. Myös yri-         keskusten hallintokustannuksista valtaosa sisältyy
8878: tyskohtaisten kurssien resurssit jäävät varsin niu-   runkokurssien menoihin, jolloin oppilaskohtaiset
8879: koiksi.                                               menot jäävät erilliskursseilla huomattavasti run-
8880:    Vaasan läänin työvoimatoimistot sekä työnan-       kokursseja alhaisemmiksi.
8881: taja- ja työntekijäjärjestöt ovat lausunnoissaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8882: esittäneet huolensa työvoimakoulutukseen koh-         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
8883: distuvien voimavarojen supistamisesta ja tästä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8884: johtuvasta koulutustarjonnan vähentymisestä ni-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8885: menomaan Vaasan läänissä.                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8886:    Ammatillisten erilliskurssien Jaqestämisestä              ryhtyä, jotta Vaasan läänin ammatillisten
8887: saadut kokemukset eivät puolla resurssien vähen-             kurssikeskusten erilliskurssitoiminta voi-
8888: tämistä. Oppilaiden työhönsijoittumisaste on                 taisiin toteuttaa kurssikeskusten suunnit-
8889: noussut keskimäärin 80 prosenttiin ja yksittäisillä          telemassa laajuudessa?
8890: 
8891:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984
8892: 
8893:          Esko Aho                  Juhani Tuomaala                     Urho Pohto
8894:          Heimo Linna               Kari Urpilainen                     Sten Söderström
8895:          Jukka Vihriälä            Mats Nyby                           Håkan Malm
8896:          Aapo Saari                Juho Koivisto                       Helge Saarikoski
8897:                      Håkan Nordman                             Pentti Mäki-Hakola
8898: 
8899: 
8900: 
8901: 
8902: 4284002851
8903: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 46
8904: 
8905: 
8906: 
8907: 
8908:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8909: 
8910:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      prosenttikurssien) voimavaroja ja oppilaspaik-
8911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koja.
8912: olette 16 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn              Työvoimaministeriö on 13.12.1983 ilmoittanut
8913: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioesityksen poh-
8914: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    jalta työvoimapiireille, kuinka paljon se tulee
8915: taja Esko Ahon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     puoltamaan erilliskursseja työvoimapiireittäin.
8916: kysymyksestä n:o 46:                                 Vaasan työvoimapiirin osuudeksi on ilmoitettu
8917:                                                      keskimäärin 100 oppilaspaikkaa kuukaudessa.
8918:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Työvoimaministeriön ilmoittaman kiintiön puit-
8919:        ryhtyä, jotta Vaasan läänin ammatillisten     teissa Vaasan työvoimapiirin ammattikurssikes-
8920:        kurssikeskusten erilliskurssitoiminta voi-    kusten mahdollisuudet järjestää erilliskursseja ei-
8921:        taisiin toteuttaa kurssikeskusten suunnit-    vät ole kovin hyvät. Toisaalta on huomattava,
8922:        telemassa laajuudessa?                        että Vaasan työvoimapiirin alueella on kuusi
8923:                                                      ammatillista kurssikeskusta ja useita muita työlli-
8924:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        syyskoulutusta järjestäviä oppilaitoksia ja siten on
8925: seuraavaa:                                           pysyviä koulutuspaikkoja väestömäärään suhteu-
8926:                                                      tettuna verrattain paljon.
8927:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on              On kuitenkin huomattava, että muina ammat-
8928: työllisyyskoulutukseen varattu rahaa opetusminis-    tikursseina voidaan järjestää koulutusta 1 500
8929: teriön pääluokassa yhteensä 569 milj. mk. Lisäksi    oppilaspaikan verran aikaisempaa enemmän.
8930: työvoimaministeriön pääluokassa on 252 milj.         Näiden jakaantumista kurssikeskuksittain ja op-
8931: mk oppilaiden koulutus-, erityis- ja matkatukia      pilaitoksittain ei ammattikasvatushallitus ole vie-
8932: varten. Vuonna 1983 oli työllisyyskoulutukseen       lä ratkaissut. Valtioneuvoston periaatepäätöksen
8933: rahaa käytettävissä varsinaisessa budjetissa 799     perusteella erilliskurssitoimintaa tulee lisäksi pyr-
8934: milj. mk eli 22 milj. mk vähemmän kuin tämän         kiä toteuttamaan vapaaksi jäävillä runkokurssi-
8935: vuoden varsinaisessa budjetissa. Kuitenkaan vuo-     paikoilla.
8936: delle 1983 budjetoidut rahat eivät riittäneet, ja       Ongelmallisinta työllisyyskoulutuksen erillis-
8937: tämän vuoksi lisämenoarviossa myönnettiin lisää      kurssien järjestämisessä kuluvana vuonna on se,
8938: 110 milj. mk vuoden 1983 tarpeita varten. Lisä-      että työvoimapoliittisesti tarpeellisten uusien eril-
8939: menoarvio huomioon ottaen määräraha kokonai-         liskurssien käynnistämiseen ei ole riittävästi varo-
8940: suudessaan oli 88 milj. mk suurempi kuin tälle       ja, koska pääosa määrärahoista joudutaan käyttä-
8941: vuodelle varsinaisessa budjetissa varattu määrära-   mään vuonna 1983 aloitettujen kurssien lop-
8942: ha työllisyyskoulutukseen. Näin ollen, jos tänä      puunsaattamiseen.
8943: vuonna lisämenoarviossa ei määrärahaa voida             Vuonna 1983 useiden kurssien aloittaminen
8944: nostaa, joudutaan työllisyyskoulutusta tosiasiassa   lykkäämyi loppuvuoteen. Kurssien lykkääntymi-
8945: supistamaan.                                         sestä aiheutuviin rahoitustarpeisiin ei tämän vuo-
8946:    Lisämäärärahan saamisen edellytyksenä viime       den tulo- ja menoarvion laadinnassa voitu riittä-
8947: vuonna oli se, että työllisyyskoulutuksessa pyri-    västi varautua.
8948: tään aikaansaamaan säästöjä.                            Erilliskurssitoiminnan lisärahoitustarpeet jou-
8949:    Valtioneuvosto teki 14.7.1983 periaatepäätök-     dutaan tästä syystä ottamaan esille kuluvan vuo-
8950: sen eräistä työllisyyskoulutuksen voimavarojen       den kevään lisämenoarvioesityksen käsittelyn yh-
8951: käytön tehostamiseen tähtäävistä toimenpiteistä      teydessä. Mahdollinen lisärahoitus saattaa osal-
8952: ja niiden edellyttämistä rahoitusjärjestelyistä.     taan parantaa myös Vaasan läänin ammatillisten
8953:    Periaatepäätöksen nojalla vuoden 1984 tulo- ja    kurssikeskusten erilliskurssitoiminnan järjestämis-
8954: menoarvion laadinnan yhteydessä lisättiin väliai-    mahdollisuuksia. Määrärahojen kurssikeskuskoh-
8955: kaisen ammatillisen koulutuksen, oppisopimus-        taisesta käytöstä päättävät viime kädessä työvoi-
8956: koulutuksen ja muiden ammattikurssien (ns.           maministeriö ja ammattikasvatushallitus.
8957:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1984
8958: 
8959:                                                                     Opetusministeri Kaan·na Suonio
8960:                                       1984 vp. -      KK n:o 46                                          3
8961: 
8962: 
8963: 
8964: 
8965:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8966: 
8967:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          resurserna och antalet elevplatser för den yrkesin-
8968: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         riktade interimistiska utbildningen, läroavtalsut-
8969: av den 16 februari 1984 tili vederbörande med-        bildningen och andra yrkeskurser (s.k. procent-
8970: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     kurser).
8971: riksdagsman Esko Aho m.fl. undertecknade                 Arbetskraftsministeriet har den 13.12.1983 på
8972: spörsmål nr 46:                                       basen av statsförslaget för innevarande år medde-
8973:                                                       lat arbetskraftsdistrikten, i viiken mån ministeriet
8974:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kommer att förorda fristående kurser i vart och
8975:        för att fristående kurser vid yrkeskurscen-
8976:                                                       ett av arbetskraftsdistrikten. Andelen för Vasa
8977:        tralerna i Vasa Iän i den omfattning kan
8978:                                                       arbetskraftsdistrikt har angetts tili 100 elevplatser
8979:        genomföras som kurscentralerna har pla-        i genomsnitt per månad. Inom ramen för den
8980:        nerat?                                         kvot som arbetskraftsministeriet har angett, är
8981:                                                       yrkeskurscenrralernas möjligheter i Vasa arbets-
8982:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kraftsdistrikt att anordna fristående kurser inte
8983: anföra följande:                                      särdeles goda. Å andra sidan bör beaktas att det
8984:    1 statsförslaget för innevarande år har man i      finns sex yrkeskurscentraler inom Vasa arbets-
8985: undervisningsministeriets huvudtitel reserverat       kraftsdistrikt och flera andra läroanstalter som
8986: sammanlagt 569 milj. mark för sysselsättningsut-      anordnar sysselsättningsutbildning. Således är
8987: bildning. Dessutom ingår i arbetskraftsministeri-     antalet permanenta utbildningsplatser i propor-
8988: ets huvudtitel 252 milj. mark tili understöd för      tion tili befolkningsmängden relativt stort.
8989: elevernas utbildning och resor samt tili special-         Det bör dock beaktas att utbildning kan
8990: stöd för dem.                                         anordnas i form av andra yrkeskurser för 1 500
8991:    År 1983 stod i den egentliga budgeten 799          elever mera än tidigare. Yrkesutbildningsstyrel-
8992: milj. mark tili förfogande för sysselsättningsut-     sen har ännu inte avgjort hur dessa platser
8993: bildningen. Detta belopp var 22 milj. mark            kommer att fördelas melian kurscentralerna och
8994: mindre än det man hade reserverat i den egentli-      läroanstalterna. På basen av statsrådets princip-
8995: ga budgeten för innevarande år. De för år 1983        beslut bör man dessutom försöka anordna fristå-
8996: budgeterade anslagen räckte dock inte tili, och       ende kurser genom att utnyttja lediga stomkurs-
8997: därför beviljades i tiliäggsbudget ytterligare 110    platser.
8998: milj. mark för behoven under år 1983. Med                Under innevarande år utgör det största pro-
8999: beaktande av tiliäggsbudgeten var det totala          blemet då man anordnar fristående kurser inom
9000: anslaget 88 milj. mark större än det anslag som       sysselsättningsutbildningen att det inte finns till-
9001: man reserverat för sysselsättningsutbildningen i      räckliga medel att anordna arbetskraftspolitiskt
9002: den egentliga budgeten för detta år. Om det inte      erforderliga nya fristående kurser eftersom största
9003: är möjligt att höja anslaget i tiliäggsbudgeten i     delen av anslagen måste användas för att slutföra
9004: själva verket för innevarande år, måste man           de kurser som inletts år 1983.
9005: således inskränka sysselsättningsutbildningen.            År 1983 uppsköts påbörjandet av många kur-
9006:    Förutsättning för att under senaste år erhålia     ser tili slutet av året. Det var inte möjligt att vid
9007: tiliäggsanslag var att man eftersträvar besparingar   utarbetandet av statsförslaget för innevarande år
9008: inom sysselsättningsutbildningen.                     tillräckligt förbereda sig för de finansieringsbe-
9009:     Statsrådet fattade 14.7.1983 ett principbeslut    hov som uppskovet med kurserna föranledde.
9010: om vissa åtgärder med syfte att effektivera använd-       Av detta skäl är man tvungen att ta stälining
9011: ningen av resurserna för sysselsättningsutbild-       tili behovet av tillläggsfinansiering för de fristå-
9012: ningen och de finansieringsarrangemang som            ende kurserna i samband med behandlingen av
9013: dessa åtgärder förutsätter.                           vårens tilläggsbudget för innevarande år. En
9014:     I samband med utarbetandet av statsförslaget      evenrueli tiliäggsfinansiering kan för sin del för-
9015: för år 1984 ökades med stöd av principbeslutet        bättra möjligheterna att anordna fristående kur-
9016: 4                                   1984 vp. -     KK n:o 46
9017: 
9018: ser vid yrkeskurscentralerna i Vasa Iän. Arbets-   fattar i sista hand beslut om användningen av
9019: kraftsministeriet och yrkesutbildningsstyrelsen    anslagen för varje kurscentral.
9020:     Helsingfors den 22 mars 1984
9021: 
9022:                                                          Undervisningsminister Kaarina Suonio
9023:                                                   1984 vp.
9024: 
9025: Kirjallinen kysymys n:o 47
9026: 
9027: 
9028: 
9029:                                      Väänänen ym.: Kirjastolaitosta koskevan puitelain säätämisestä
9030: 
9031: 
9032:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9033: 
9034:    Vuodelta 1961 pera.tsm olevaan kirjastolakiin         vähäisin voimavaroin. Yleisten kirjastojen raken-
9035: sisältyy säädökset yleisistä eli kunnallisista kirjas-   nussäädökset eivät koske tieteellisiä kirjastoja.
9036: toista. Sen sijaan nykyisin voimassa oleva kirjasto-        Vallitsevaan epäkohtaan ovat myös valtionti-
9037: laki ei kata tieteellisiä kirjastoja. Näitä kirjastoja   lintarkastajat kiinnittäneet huomiota. Tilintar-
9038: maassamme on 300, kun yleisiä kirjastoja on              kastajien mukaan tieteellisten kirjastojen asema
9039: 3 000. Kun tieteelliset kirjastot eivät sisälly kir-     on selkiintymätön ja kirjastoille osoitetut voima-
9040: jastolakiin ja kun niillä ei ole yhtenäistä säädöstä,    varat riittämättömät. Edelleen valtiontilintarkas-
9041: ne toimivat eri laeissa (keskussairaalalaki, vapaa-      tajat toteavat, että tieteellisten kirjastojen toi-
9042: kappalelaki jne.) olevien hajanaisten mainintojen        mintaan liittyy merkitykseltään erittäin suurena
9043: perusteella. Kirjastoista voi tosin olla myös ase-       kysymyksenä maan koko tietohuollon kehittämi-
9044: ruksia tai niistä voi olla maininta kehysorganisaa-      nen.
9045: tioittensa kuten korkeakoulujen asetuksissa. Tie-           Valtiontilintarkastajien tähän käsitykseen val-
9046: teellisistä keskuskirjastoista on olemassa valtio-       tiovarainvaliokunta yhtyi vuoden 1984 tulo- ja
9047: neuvoston päätös.                                        menoarviota käsittelevässä mietinnössään. Valio-
9048:                                                          kunta piti tärkeänä, että lähivuosien kehittämi-
9049:    Haittana nykytilanteesta on, että syntyy pääl-        sen painopisteenä tulee olla kirjastoverkkoa vah-
9050: lekkäistä työtä, joka aiheuttaa lisäkustannuksia.        vistavien säädösten aikaansaaminen.
9051: Kirjavarannot eivät joudu tehokkaaseen käyt-                Uutta kirjastolakia laadittaessa tulisi siitä tehdä
9052: töön, kun koordinaatio puuttuu. Yleiset kirjastot        puitelaki, joka kattaa julkisin varoin kustannetun
9053: hoitavat korkeakoulukirjastojen tehtäviä, etenkin        ja julkiseksi tarkoitetun kirjastotoiminnan koko-
9054: opiskelijoiden kirjastopalveluja.       Korkeakou-       naisuudessaan mukaan lukien tieteelliset kirjas-
9055: lubudjetista joudutaan suorittamaan yleisen kir-         tot.
9056: jastotoimen menoja, kun korkeakoulujen kirjas-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9057: tot ovat kaikille avoimia. Kirjastoalan koulu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme·
9058: tusuudistusta ei ole voitu hyödyntää riittävästi.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9059: Kun tieteelliset kirjastot eivät ole kirjastolain        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9060: piirissä, niillä ei ole tarkastavaa elintä kuten
9061: yleisillä kirjastoilla. Taso ja palvelut vaihtelevat                Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
9062: sen vuoksi suurestikin.                                          teisiin uuden kirjastolaitosta koskevan
9063:                                                                  puitelain aikaansaamiseksi siten, että tie-
9064:    Pienet tieteelliset kirjastot ovat epäedullisem-              teelliset kirjastot ja tieteen keskuskirjastot
9065: massa asemassa kuin suuret, koska ne joutuvat                    tulisivat samalla huomioon otetuiksi ja
9066: toimimaan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa ja                  niiden asema lakisääteisesti vahvistetuksi?
9067:    Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
9068:        Marjatta Väänänen                Hannu Tenhiälä                    Hannu Kemppainen
9069:        Kalevi Mattila                   Hannele Pokka                    Heikki Riihijärvi
9070:        Elisabeth Rehn                   Katri-Helena Eskelinen           Heli Astala
9071:        Ole Norrback                     Tapio Holvitie                   Juhani Alaranta
9072:        Tytti Isohookana-Asunmaa         Kaj Bärlund                      Juhani Tuomaala
9073:        Anna-Liisa Jokinen               Sirkka-Liisa Anttila             Paavo Vesterinen
9074:        Esko Almgren                     Pirkko Ikonen                    Lea Sutinen
9075:        Esko Aho                         Kaarina Dromberg                 Elsi Hetemäki-Olander
9076:        Mauri Pekkarinen                 Jutta Zilliacus                  Matti Maijala
9077:                                          Pirjo Ala-Kapee
9078: 4284002552
9079: 2                                        1984 vp. -      KK n:o 47
9080: 
9081: 
9082: 
9083: 
9084:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9085: 
9086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tulee kehittää yhtenäisenä palveluverkostona, jos-
9087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            sa eri laitosten voimavarat ovat koko maan tie-
9088: olette 17 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn               dontarvitsijoiden käytössä. Tärkeimpien valta-
9089: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             kunnallisia tehtäviä hoitavien laitosten asema
9090: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tässä järjestelmässä tulee määritellä asianmukai-
9091: taja Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          sin säännöksin.
9092: kysymyksestä n:o 47:                                        Valtion tiedeneuvoston kannanoton pohjalta
9093:            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-       on tieteellistä kirjastolaitosta koskevien säädösten
9094:         teisiin uuden kirjastolaitosta koskevan          kehittämistavoitteita täsmennetty sittemmin tie-
9095:         puitelain aikaansaamiseksi siten, että tie-      teellisten     kirjastojen    organisaatiotyöryhmän
9096:         teelliset kirjastot ja tieteen keskuskirjastot   muistiossa. Eräänä vaihtoehtona työryhmä tutki
9097:         tulisivat samalla huomioon otetuiksi ja          mahdollisuuksia sisällyttää valtakunnallista kir-
9098:         niiden asema lakisääteisesti vahvistetuksi?      jasto- ja informaatiopalveluverkkoa ja sen keskei-
9099:                                                          siä tehtäviä hoitavia laitoksia koskevat säännökset
9100:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         yhteen, järjestelmän ohjausta ja rakennetta kos-
9101: ti seuraavaa:                                            kevaan säädöstöön. Tämänkaltainen säädöstö tu-
9102:                                                          lisi pääosin koskemaan eräitä korkeakoululaitok-
9103:    Yleisiä kirjastoja koskevan lainsäädännön ke-         sen piirissä toimivia kirjastoja, minkä vuoksi sen
9104: hittämistä selvitetään parhaillaan yleisten kirjas-      yhteensovittaminen korkeakoululainsäädännössä
9105: tojen säädöstoimikunnan toimesta. Sen tehtävä-
9106:                                                          noudatetun autonomiaperiaatteen kanssa olisi
9107: piiriin ei kuitenkaan kuulu suoranaisesti tieteel-       varsin vaikeata. Muun muassa tästä syystä työryh-
9108: listä kirjastolaitosta koskevien ehdotusten laati-       mä ei pitänyt mahdollisena yhden yhtenäisen,
9109: minen. Toimikunta on omasta puolestaan toden-            tieteellistä kirjastolaitosta koskevan säädöstön ai-
9110: nut mahdolliseksi ehdottaa yleisiä kirjastoja kos-
9111:                                                          kaansaamista, vaan ehdotti tieteellisen kirjasto-
9112: kevaan lakiin ja asetukseen säännöksiä, jotka
9113:                                                          toimen keskeisiä toimintayksiköitä koskevien sää-
9114: velvoittavat yleisiä kirjastoja tarkoituksenmukai-       dösten kehittämistä erillisinä.
9115: seen yhteistoimintaan sekä keskenään että tieteel-
9116: listen kirjastojen kanssa. Näin voitaisiin toteuttaa        Opetusministeriön käsityksen mukaan riittävä
9117: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan valtiontilin-         koordinointi maamme kirjastolaitoksen toimin-
9118: tarkastajien kertomuksesta vuodelta 1981 anta-           nasta on saatavissa aikaan toteuttamalla mainitun
9119: massa mietinnössä esitettyä toivomusta kirjasto-         työryhmän ehdotukset. Näin ollen yleisen koko
9120: verkkoa vahvistavien säännösten aikaansaamises-          kirjastolaitoksen ja sen kaikki toimintayksiköt
9121: ta.                                                      kattavan puitelain säätämiseen ei ole tarvetta,
9122:    Tieteellisen kirjastotoimen hallinnollisia ja or-     etenkään kun niin korkeakoulun kuin tieteellistä
9123: ganisatorisia kehittämisperiaatteita on käsitelty        kirjastotointa edustavien asiantuntijaelintenkin
9124: valtion tiedeneuvoston 22.10.1980 hyväksymässä           piirissä yleisesti ottaen katsotaan tieteellisten kir-
9125: kannanotossa, joka koski tieteellisen kirjasto- ja       jastojen toiminnan olevan jo nykyisellään riittä-
9126: informaatiopalvelutoiminnan kehittämistä. Kan-           västi säädöstellyn ja niiden aseman sekä tehtävien
9127: nanotto perustui tieteellisen informoinoin neu-          useimmissa tapauksissa olevan varsin selkeitä.
9128: voston laatimaan kehittämisohjelmaan. Kannan-            Säädöksellinen kehittämistarve kohdistuu näin
9129: oton keskeinen periaate oli, että maamme tie-            ollen verraten harvoihin, valtakunnallista merki-
9130: teellisiä kirjastoja ja informaatiopalvelulaitoksia      tystä omaaviin kirjastotoimen yksiköihin.
9131: 
9132:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
9133: 
9134:                                                                             Ministeri Gustav Björkstrand
9135:                                        1984 vp. -     KK n:o 47                                         3
9136: 
9137: 
9138: 
9139: 
9140:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9141: 
9142:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tioner för informationsservice bör utvecklas som
9143: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ett enhetligt servicenät, där olika institutioners
9144: av den 17 februari 1984 tili vederbörande med-        resurser står alla dem tili buds som i vårt land
9145: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     behöver information.
9146: riksdagsman Väänänen m.fl. undenecknade                   Status för de institutioner som sköter de vikti-
9147: spörsmål nr 47:                                       gaste riksomfattande uppgifterna bör med be-
9148:                                                       höriga stadganden faststälias i detta system.
9149:             Näe ämnar Regeringen vidta åtgärder           Utgående från statens vetenskapsråds ställ-
9150:          för att åstadkomma en ny ramlag om           ningstagande har man senare preciserat målen för
9151:          biblioteksväsendet så, att de vetenskapli-   det vetenskapliga biblioteksväsendets utveckling i
9152:         ga biblioteken och de vetenskapliga cent-     en promemoria från aebetsgruppen för organise-
9153:          ralbiblioteken samtidigt skulie komma        ring av bibliotek. Som ett alternativ undersökte
9154:          att beaktas och för att deras ställning      arbetsgruppen möjligheter att sammanslå stad-
9155:          stadfästs genom lagstifning?                 ganden om riksomfattande biblioteks- och infor-
9156:    Såsom svae på detta spörsmål får jag vördsamt      mationsnät och om de institutioner som sköter
9157: framföra följande:                                    dess centrala uppgifter med stadganden om led-
9158:    På förordnande av författningskommissionen         ning och uppbyggnad av systemet.
9159: för allmänna bibliotek utreds som bäst hur                Dylika stadganden skulie huvudsakligen be-
9160: lagstiftningen angående allmänna bibliotek kan        röra vissa bibliotek inom högskoleväsendet. Där-
9161: utvecklas. Tili kommissionens uppgifter hör dock      för vore det svårt att jämka samman den med
9162: inte direkt att utarbeta förslag om det vetenskap-    principen om autonomi som tiliämpas inom
9163: liga biblioteksväsendet. Kommissionen har för         lagstiftningen om högskolor.
9164: sin del konstaterat att det är möjligt att föreslå        Av detta skäl ansåg arbetsgruppen bl.a. att det
9165: att stadganden upptas i lagen och förordningen        inte vae möjligt att åstadkomma stadganden om
9166: om alimänna bibliotek. Dessa förpliktae de all-       ett enda enhetligt vetenskapligt biblioteksväsen,
9167: männa biblioteken tili ett ändamålsenligt samar-      utan föreslog att stadganden om de centrala
9168: bete både sinsemelian och med de vetenskapliga        verksamhetsenheterna inom det vetenskapliga
9169: biblioteken. På detta sätt kunde man förverkliga      biblioteksväsendet bör utvecklas skilt för sig.
9170: det önskemål, som riksdagens finansutskott               Enligt undervisningsministeriets uppfattning
9171: framfön i sitt betänkande om statsrevisorernas        är det möjligt att åstadkomma tiliräcklig koordi-
9172: årsberättelse från år 1981 om åstadkommandet av       nering inom vårt biblioteksväsen om man för-
9173: stadganden om ett fuliständigare biblioteksnät.       verkligae de förslag som nämnda aebetsgruppen
9174:    Principerna för det vetenskapliga biblioteksvä-    framfört. Således föreligger det inte skäl att
9175: sendets administrativa och organisatoriska ut-        stadga en ramlag som skulie täcka hela biblio-
9176: veckling hae behandlats i det stäliningstagande       teksväsendet och alla dess funktionelia enheter
9177: om utvecklande av de vetenskapliga biblioteken        speciellt, då sakkunnigorgan både för högskolor-
9178: och deras informationsservice, som statens ve-        na och det vetenskapliga biblioteksväsendet an-
9179: tenskapsråd godkänt den 22.10.1983. Ställnings-       ser, att de vetenskapliga bibliotekens verksamhet
9180: tagandet baserade sig på det utvecklingsprogram       tillräckligt regleras genom stadganden och deras
9181: som rådet för den vetenskapliga informationen         ställning och uppgifter är i de flesta fall klaea.
9182: utarbetat.                                            Behovet av att stadgandena utvecklas berör där-
9183:    Den centrala principen i ställningstagandet vae    för relativt få enheter inom biblioteksväsendet
9184: att vån lands vetenskapliga bibliotek och institu-    som hae riksomfattande betydelse.
9185: 
9186:    Helsingfors den 16 mars 1983
9187: 
9188:                                                                          Minister Gustav Björkstand
9189:                                               1984 vp.
9190: 
9191: Kirjallinen kysymys n:o 48
9192: 
9193: 
9194: 
9195: 
9196:                                   Kalliomäki ym.: Invalidien autoverojen palauttamismenettelyn
9197:                                     yksinkertaistamisesta
9198: 
9199: 
9200:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9201: 
9202:    Autoverolain 17 §:n mukaan palautetaan au-        dän- Ja keuhkosairauksia        tai   selkärangan
9203: toveroa uutena hankittavasta veronalaisesta au-      vammoJa.
9204: tosta, joka tulee sellaisen invalidin henkilökoh-      Invalidien autoveron palautusmenettelyyn on
9205: taiseen käyttöön, jonka liikunta- tai näkövam-       myös katsottu liittyvän paljon byrokratiaa ja
9206: masta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään      epäkohtia, joita on vaadittu poistettaviksi.
9207: 80 prosenttia. Veroa palautetaan myös autosta,
9208: jonka hankinta on työn, toimen tai ammattiin           Toinen valtiovarainministeri Mauno Forsman
9209: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-     asetti 12.5.1982 toimikunnan selvittelemään näi-
9210: miseksi olennaisen tarpeellinen invalidille, jonka   tä kysymyksiä. Hänen seuraajansa Jermu Laine
9211: pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia.       vastaanotti 26.4.1983 invalidiautotoimikunnan
9212: Näissä tapauksissa veronpalaotuksen enimmäis-        mietinnön ( 198 3:31). Keskeisiin ongelmiin oli
9213: määrä on 20 000 markkaa. Jos invalidin on            löydetty ratkaisuja.
9214: käytettävä automaattivaihteista autoa, autoveroa        Autoveron palauttamista koskevien edellytys-
9215: voidaan palauttaa enintään 26 400 markkaa. In-       ten suhteen toimikunta ehdotti, että tulkinnan-
9216: validille, jonka liikuntakyky on alaraajan tai       varaisesta liikuntavamman käsitteestä luovutaan
9217: alaraajojen puuttumisen tai toimintavajavuuden       ja se korvataan alaraajojen puuttumisesta tai
9218: vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-    toiminnan vajavuudesta johtuvan haitta-asteen
9219: asteensa on vähintään 40 prosenttia, ja jolle        käsitteellä. Muiden henkilöiden, joiden liikunta-
9220: auton hankinta on hänen työnsä, toimensa tai         kyky on vastaavasti alentunut, saamiseksi tasaver-
9221: ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opis-      taiseen asemaan alaraajavammaisten henkilöiden
9222: kelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, pa-      kanssa ehdotettiin lakiin otettavaksi säännös, jon-
9223: lautetaan autoverosta 60 prosenttia kuitenkin        ka mukaan henkilö, jolla on huomattavan korkea
9224: enintään 13 100 markkaa.                             pysyvä haitta-aste voi saada autoveron palaotuk-
9225:    Autoverolakia on viimeksi muutettu kuluvan        sen jos auton hankinta on hänen liikkumisen
9226: vuoden tulo- ja m~noarvion käsittelyn yhteydes-      tarpeensa huomioon ottaen olennaisen tarpeelli-
9227: sä, mutta sen varsinaisiin epäkohtiin ei ole käyty   nen. Toimikunta esitti myös otettavaksi käyttöön
9228: käsiksi.                                             muualla lainsäädännössä hyväksytyt haitta-asteen
9229:                                                      määrittelyperusteet. Toimikunta piti myös avio-
9230:   Nykyisessä autoveron palautusmenettelyssä on
9231: ehkä suurimmaksi epäkohdaksi ja sekaannuksen         puolisoon kohdistuvaa auton käyttörajoitusta
9232:                                                      liian ankarana ja ehdotti aviopuolison autonkäyt-
9233: aiheuttajaksi katsottu liikuntavamman käsite.
9234: Laista puuttuu sen tarkempi määrittely ja sen        töoikeuden laajentamista.
9235: vuoksi sille on eri tahoilla annettu toisistaan         Samoihin aikoihin kuin invalidiautotoimikun-
9236: poikkeava sisältö. Palautusta hakeneet henkilöt ja   ta jätti mietintönsä ministerille, tekivät kansan-
9237: myös osa lääkärikunnasta ovat ymmärtäneet lii-       edustajat Mikko Rönnholm ja Risto Ahonen
9238: kuntavammakäsitteen laajaksi, joka sisältää kaik-    eduskunta-aloitteen ja esittivät eduskunnan hy-
9239: ki hakijan liikkumiskykyä vähentävät viat, vam-      väksyttäväksi toivomuksen, että hallitus ryhtyisi
9240: mat ja sairaudet. Oikeuskäytännössä käsitteelle      toimenpiteisiin, joilla vaikeasti liikuntarajoittei-
9241: on kuitenkin annettu suppea ja epäoikeudenmu-        set sairaat, esimerkiksi reumasairauksista kärsivät,
9242: kaiseksi koettu sisältö, jonka mukaan liikunta-      saatettaisiin oikeudenmukaiseen asemaan autove-
9243: vammana on pidetty alaraajojen, lonkkien ja          rotuksessa. Niinikään nykyinen veroministeri teki
9244: lantiorangan vammoja, mutta ei esimerkiksi sy-       asiassa toivomusaloitteita tuolloin.
9245: 4284002840
9246: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 48
9247: 
9248:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,
9249: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 jolla eri syistä liikuntavammaiset henkilöt
9250: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-             saatetaan autoverotuksessa tasapuoliseen
9251: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    asemaan ja jolla yksinkertaistetaan vero-
9252:                                                              tusmenettelyä autoveron palauttamisessa?
9253: 
9254:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
9255: 
9256:         Antti Kalliomäki                Jussi Ranta                     Pirjo Ala-Kapee
9257:         Mikko Rönnholm                  Aarno von Bell                  Mats Nyby
9258:         Kari Urpilainen                 Sinikka Hurskainen              Kaj Bärlund
9259:         Jukka Mikkola                   Pentti Kettunen                 Risto Ahonen
9260:         Liisa Jaakonsaari               Anna-Liisa Piipari              Pekka Starast
9261:                                         Pekka Myllyniemi
9262:                                        1984 vp. -- ~ n:o 48                                              3
9263: 
9264: 
9265: 
9266:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9267: 
9268:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        selvittämään asettama toimikunta on tehnyt eh-
9269: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dotuksia mm. edellä mainittujen epäkohtien
9270: olette 14 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn            poistamiseksi. Toimikunta esitti säännöksiä muu-
9271: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tettavaksi siten, että auto- ja moottoripyöräveros-
9272: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ta annetun lain 17 §:ssä liikuntavamman käsite
9273: taja Kalliomäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     korvattaisiin alaraajojen puuttumisesta tai toi-
9274: kysymyksestä n:o 48:                                  minnan vajavuudesta johtuvan pysyvän haitta-
9275:                                                       asteen käsitteellä. Ehdotettu muutos vastaisi suh-
9276:           Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,       teellisen tarkoin oikeuskäytännössä liikuntavam-
9277:        jolla eri syistä liikuntavammaiset henkilöt    man käsitteelle annettua tulkintaa. Lisäksi toimi-
9278:        saatetaan autoverotuksessa tasapuoliseen       kunta esitti, että autoverosta voitaisiin lain
9279:        asemaan ja jolla yksinkertaistetaan vero-      18 §:n nojalla harkinnanvaraisesti myöntää va-
9280:        tusmenettelyä autoveron palauttamisessa?       pautusta mm. silloin, kun hakijan vamman, vian
9281:                                                       tai sairauden aiheuttama pysyvä haitta-aste on
9282:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vähintään 80 prosenttia ja auton hankinta on
9283: vasti seuraavaa:                                      hänen liikkumisen tarpeensa huomioon ottaen
9284:    Autoveroa palautetaan auto- ja moottoripyörä-      olennaisen tarpeellinen. Toimikunta teki vielä
9285: verosta annetun lain 17 §:n nojalla invalidille       ehdotuksia mm. veronpalautusmenettelyn järjes-
9286: siten kuin kysymyksen perusteluosassa esitetään.      tämiseksi hallinnollisesti siten, että palautusasioi-
9287: Menettelyyn on myös liittynyt kysymyksessä esite-     den käsittely keskitettäisiin lain 17 §:n soveltami-
9288: tyn kaltaisia epäkohtia. Erityisen pulmalliseksi on   sen osalta Turun liikevaihtoverotoimistolle ja lain
9289: muodostunut se, että laissa käytetään yhtenä          18 §:n osalta verohallitukselle.
9290: veronpalautusedellytyksenä liikuntavamman käsi-          Valtiovarainministeriön jatkovalmistelussa on
9291: tettä tätä kuitenkaan tarkemmin määrittelemät-        todettu, että invalidiautotoimikunnan ehdotuk-
9292: tä. Muutoinkaan säännöksen haitta-asteluokitus        set muodostavat käyttökelpoisen lähtökohdan au-
9293: ei vastaa nykyisin muualla lainsäädännössä omak-      toveronpalautusmenettelyn kehittämiseksi. Sel-
9294: suttuja luokitteluperusteita. Veronpalautuksen        laisenaan ehdotuksia ei kuitenkaan ole katsottu
9295: saajat ovat myös joissakin tapauksissa kokeneet       voitavan toteuttaa. Toimikunnan ehdotus mer-
9296: epäkohdaksi sen, että oikeuskäytännön vakiintu-       kitsisi mm. sitä, että arviolta noin puolet veron-
9297: essa on esiintynyt tapauksia, joissa aikaisemmin      palautuksen saajista tulisi olemaan harkinnanva-
9298: veronpalautusta saanut vammainen ei sitä uudes-       raisen veronpalautusmenettelyn piirissä. Tätä ei
9299: ta autostaan ole saanut, vaikka invaliditeetti on     ole voitu pitää täysin tyydyttävänä ratkaisuna,
9300: säilynyt samana.                                      erityisesti kun tältä osin valitusmahdollisuutta-
9301:    Invalidipalautussäännösten soveltamiskäytän-       kaan ei voida helposti järjestää. Myös toimikun-
9302: töä voidaan nykyisin pitää jo vakiintuneena.          nan esittämä hakemusasioiden käsittelyn hallin-
9303: Niissä tapauksissa, joiSSa vammainen joutuu           nollinen järjestäminen edellyttää vielä lisäselvi-
9304: hankkimaan auton siksi, että hänen vammansa           tyksiä.
9305: tosiasiallisesti kyllä estää hänen liikkumisensa,        Valtiovarainministeriössä valmistellaan invali-
9306: mutta joissa ei kuitenkaan ole kysymys oikeus-        diteetin johdosta tapahtuvaa autoveronpalautus-
9307: käytännössä omaksutun tulkinnan mukaisesta lii-       menettelyä koskevien säännösten tarkistamista
9308: kuntavammasta, veronpalautusta ei voida nykyi-        em. toimikunnan esittämäitä pohjalta. Valmiste-
9309: sin myöntää. Tämä on koettu järjestelmän yhte-        lutyön päätyttyä hallitus antaa autoverolain muu-
9310:  nä keskeisenä epäkohtana.                            tosesityksen eduskunnalle. Esityksessä pyritään
9311:    Valtiovarainministeriön 12.5.1982 invalidien       korjaamaan mahdollisuuksien mukaan kysymyk-
9312: autoveronpalautusmenettelyyn liittyviä epäkohtia      sessä mainitut epäkohdat.
9313: 
9314:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1984
9315: 
9316:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
9317: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 48
9318: 
9319: 
9320: 
9321: 
9322:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
9323: 
9324:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               En av finansministeriet 12.5.1982 tilisatt kom-
9325: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           mission, som hade tili uppgift att utreda missför-
9326: av den 14 februari 1984 tili vederbörande med-          hålianden i anslutning tili systemet för återbäring
9327: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      av bilskatt, har bl.a. framlagt förslag tili avhjäl-
9328: riksdagsman Kalliomäki m.fl. undertecknade              pande av de ovan nämnda missförhåliandena.
9329: skriftliga spörsmål nr 48:                              Kommissionen föreslog att stadgandena skulle
9330:                                                         ändras så, att begreppet rörelseskada i 17 § lagen
9331:            Ämnar Regeringen avlåta en proposi-          om bil- och motorcykelskatt skulie ersättas med
9332:         tion, genom viiken av olika orsaker rörel-      begreppet varaktig invaliditetsgrad förorsakad av
9333:         sehandikappade personer försätts i en           avsaknad av benen eller deras bristande funktion.
9334:         jämlik ställning i fråga om bilbeskatt-         Den föreslagna ändringen skulie rätt noga mot-
9335:         ningen och genom viiken det beskatt-            svara den tolkning begreppet rörelseskada har
9336:         ningsförfarande som gäller återbetalning        fått inom rättspraxis. Därjämte föreslog kommis-
9337:         av bilskatt förenklas?                          sionen, att det med stöd av lagens 18 § skulie
9338:                                                         vara möjligt att enligt prövning medge befrielse
9339:                                                         från bilskatt bl.a. i det fali, att sökandes på
9340:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grund av kroppsskada, lyte elier sjukdom förorsa-
9341: anföra följande:                                        kade varaktiga invaliditetsgrad utgör minst 80 %
9342:    Bilskatt återbetalas tili invalid med stöd av        och anskaffningen av bil med beaktande av
9343: 17 § lagen om bil- och motorcykelskatt på det           vederbörandes rörelsebehov är av väsentlig be-
9344: sätt som anförs i spörsmålets motivering. Vid           tydelse för honom eller henne. Kommissionen
9345: förfarandet har också förekommit missförhållan-         framlade dessutom förslag om förvaltningsmässig
9346: den av det slag som anförs i spörsmålet. Särskilt       organisering av skatteåterbäringsförfarandet så,
9347: problematisk har den omständigheten blivit, att         att behandlingen av frågor, som gäller återbä-
9348: lagen som en förutsättning för skatteåterbetal-         ring, i det fali det gälier tiliämpningen av lagens
9349: ning begagnar begreppet rörelseskada utan att           17 § skulie koncentreras tili Aho omsättnings-
9350: för den skull närmare definiera detsamma. Stad-         skattebyrå och i fråga om lagens 18 § tili skatte-
9351: gandets klassificering av invaliditetsgraden mot-       styrelsen.
9352: svarar inte heller eljest de klassificeringsgrunder        Vid den fortsatta beredningen inom finansmi-
9353: som numera omfattas på annat håll i lagstift-           nisteriet har man konstaterat, att invalidbilskom-
9354: ningen. De som erhållit skatteåterbäring har            missionens förslag utgör en användbar utgångs-
9355: också i vissa fall upplevt det som ett missförhål-      punkt för utvecklande av bilskatteåterbäringsför-
9356: lande, att det i och med att en fast rättspraxis har    farandet. Förslagen har likväl inte ansetts kunna
9357: uppkommit har förekommit fali då en invalid,            förverkligas som sådana. Kommissionens förslag
9358: som tidigare har erhåliit skatteåterbäring, inte        skulle bl.a. innebära, att uppskattningsvis hälf-
9359: har beviljats sådan för sin nya bil, fastän invalidi-   ten av de som erhåller skatteåterbäring skulie
9360: teten har förblivit oförändrad.                         omfattas av det på prövning baserade skatteåter-
9361:    Tillämpningspraxis när det gäller stadgandena        bäringsförfarandet. Detta har inte kunnat betrak-
9362: om återbäring för invalid kan redan anses ha            tas som en helt tillfredsställande lösning, särskilt
9363: blivit konstant. 1 de fali, då en invalid måste         som det tili denna del inte är lätt att få tili stånd
9364: anskaffa en bil av den anledningen, att vederbö-        en möjlighet att anföra besvär över beslut. Också
9365: randes kroppsskada i praktiken försvårar rörelse-       kommissionens förslag tili förvaltningsmässig or-
9366: förmågan, utan att det likväl är fråga om en i          ganisering av behandlingen av ansökningsärende-
9367: rättspraxis omfattad tolkning av kroppsskada,           na förutsätter ytterligare utredningar.
9368: kan skatteåterbäring inte för närvarande beviljas.         1 finansministeriet bereds en justering av de
9369: Detta har upplevts vara ett av systemets mest           stadganden som gälier förfarandet för återbäring
9370: centrala missförhållanden.                              av bilskatt på grund av invaliditet utgående från
9371:                                      1984 vp. -    KK n:o 48                                      5
9372: 
9373: de förslag som har framlagts av den ovan nämn-     ändring av lagen om bilskatt. Avsikten med
9374: da kommissionen. Sedan beredningarbetet har        propositionen är att såvitt möjligt avhjälpa de i
9375: avslutats kommer regeringen att avlåta en propo-   spörsmålet nämnda missförhållandena.
9376: sition tili riksdagen med förslag tili Iag om
9377: 
9378:     Helsingfors den 23 mars 1984
9379: 
9380:                                                                        Minister Pekka Vennamo
9381: 
9382: 
9383: 
9384: 
9385: 4284002840
9386:                                                  1984 vp.
9387: 
9388: Kirjallinen kysymys n:o 49
9389: 
9390: 
9391: 
9392: 
9393:                                    Pokka ym.: Saamen kielen opetuksen järjestämisestä saamelais-
9394:                                       alueella
9395: 
9396: 
9397:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9398: 
9399:    Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään 51891           Useat eduskunnan vast' ikään hyväksymät lait
9400: 25.10.1983 katsonut mm. Utsjoen kunnanval-             korostavat saamen kielen asemaa (laki koulujär-
9401: tuuston menetelleen virheellisesti päättäessään        jestelmän perusteista annetun lain 6 §:n muutta-
9402: liittää avoimiksi tuleviin luokanopettajien virkoi-    misesta 646/83, peruskoululaki, lukiolaki, laki
9403: hin velvollisuuden opettaa saamen kielellä.            saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuk-
9404:                                                        sesta 994/77, kulttuuritoimintalaki 1045/80, ase-
9405:                                                        tus saamelaisvaltuuskunnasta 824/73). Muun
9406:    Apulaisoikeuskanslerin päätös perustuu epäile-      muassa edellä mainituissa laeissa saamen kielelle
9407: mättä voimassa oleviin säädöksiin. Kysymys on          on vahvistettu jossakin määrin virallinen asema.
9408: kuitenkin periaatteessa saamen kielen asemasta            Saamenkielisen opetuksen ja saamen kielen
9409: saamelaisalueen saamelaisenemmistöisessä kun-          asemaa vaikeuttaa myös toisaalta tavattomasti
9410: nassa ja lasten oikeudesta saada opetusta äidin-       saamenkielisen oppimateriaalin puute. Valtion
9411: kielellään. Päätös on myös ennakkotapaus erilais-      tulo- ja menoarviossa kuluvalle vuodelle ei ole
9412: ten virkojen nimikkeitä ja kelpoisuusehtoja mää-       osoitettu tarvittavan ja välttämättömän oppima-
9413: rättäessä. Apulaisoikeuskanslerin päätös johtaa        teriaalin valmistamiseen riittävästi varoja.
9414: tulkintavaikeuksiin esim. tilanteissa, kun täytyy         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9415: ratkaista: milloin virkaan voidaan liittää velvolli-   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
9416: suus opettaa saamen kielellä ja saamen kieltä,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9417: mitä kelpoisuutta edellä mainittu ehto tarkoit-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9418: taa, voidaanko virkoja jättää täyttämättä kunnes
9419: saadaan saamen kielen taitoisia opettajia, vaikka                Miten Hallitus aikoo toimia saamen
9420: olisikin saamea taitamattomia muutoin päteviä                 kielen opetuksen järjestämiseksi saame-
9421: hakijoita jne.                                                laisalueella?
9422: 
9423:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1984
9424: 
9425:                       Hannele Pokka                             Lauri Impiö
9426:                       Mikko Jokela                              Seppo Pelttari
9427:                       Aimo Ajo                                  Esko-Juhani Tennilä
9428: 
9429: 
9430: 
9431: 
9432: 428400283Y
9433: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 49
9434: 
9435: 
9436: 
9437: 
9438:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9439: 
9440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuulua vapaaehtoinen aine. Valmisteilla olevan
9441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         peruskouluasetusluonnoksen mukaan on opetus-
9442: olette 14 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn            ta saamen kielellä annettava ja saamelaisalueen
9443: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vapaaehtoisena aineosana on suomi ja saame.
9444: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     Lisäksi yläasteen valinnaisaineisiin kuuluu saa-
9445: taja Hannele Pokan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      men kieli.
9446: sesta kysymyksestä n:o 49:                                Lukiolain (477 /83) 17 §:n mukaan saamelais-
9447:                                                       ten kotiseutualueella saamenkielisten oppilaiden
9448:            Miten Hallitus aikoo toimia saamen         opetuskielenä voi olla saame. Valmisteilla olevan
9449:         kielen opetuksen järjestämiseksi saame-       lukioasetuksen mukaan opetussuunnitelmaan voi
9450:         laisalueella?                                 kuulua valionaisena aineena saamen kieli.
9451:                                                           Humanististen perustutkimojen järjestämisestä
9452:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      annetun asetuksen (741/79) 10 §:n mukaan
9453: ti seuraavaa:                                         Oulun yliopistossa annetaan aineenopettajan
9454:    Koulujärjestelmän perusteista annetun lain         koulutusta siten, että äidinkielen opettajien yhte-
9455: 6 §:n muuttamisesta annetun lain (646/83) mu-         nä mahdollisena aineyhdistelmänä on saame ja
9456: kaan saamelaisten kotiseutualueella asuvalle op-      suomi. Lisäksi Oulun yliopistossa voidaan koulut-
9457: pilaalle voidaan opettaa äidinkielen oppiaineena      taa saamen kielen aineenopettajia.
9458: saamen kieltä ja suomen kieltä sen mukaan kuin            Sekä voimassa olevan lainsäädännön että
9459: opetussuunnitelmassa määrätään. Peruskouluase-        1.8.1985 voimaan tulevan lainsäädännön nojalla
9460: tuksen (443/70) 20 §:n 2 momentin mukaan              voidaan peruskoulussa ja lukiossa opettaa saamen
9461: peruskoulun yläasteella voi valinnaisaineena ope-     kieltä ja opetusta antaa saamen kielellä. Perus-
9462: tussuunnitelmaan kuulua lapinkielisten oppilai-       koulun ala-asteella äidinkieltä opettaa luokan-
9463: den äidinkielen erityiskurssi. Näiden kahden          opettaja, jonka tulisi kyetä antamaan saamen
9464: säännöksen nojalla voidaan peruskoulussa nykyi-       kielen opetusta äidinkielen oppiaineena.
9465: sin opettaa saamen kieltä. Muiden aineiden opet-         Peruskouluasetuksen mukaan ei luokanopetta-
9466: tamista saamen kielellä koskee puolestaan perus-      jan virkaan yleensä voida asettaa erityisiä kelpoi-
9467: kouluasetuksen 10 §, jonka mukaan peruskoulus-        suusehtoja. Ainoa poikkeus on virka, johon on
9468: sa oleville lapinkielisille oppilaille on annettava   liitetty velvollisuus opettaa tiettyä ainetta, tavalli-
9469: opetusta mahdollisuuden mukaan myös heidän            simmin käsityötä. Tätä menettelyä käyttäen voi-
9470: äidinkielellään.                                      daan järjestää saamen kielen opettaminen mutta
9471:    Kouluhallitus on vahvistanut Enontekiön, Iva-      ei opetuksen antamista saamen kielellä. Vastaa-
9472: lon ja Utsjoen lukioiden lukusuunnitelmat, joi-       vasti peruskoulun ja lukion aineenopettajalta ja
9473: den mukaan saamen kieltä voidaan opettaa C- ja        lehtoriita edellytetään arvosanaa saamen kielessä
9474: D-kielenä.                                            silloin, kun hän opettaa saamen kieltä, mutta ei
9475:    Vuoden 1985 elokuun 1 päivänä voimaan              silloin kun hän opettaa saamen kielellä.
9476: tulevan peruskoululain (476/83) 25 §:n 3 mo-             Saamelaisalueen kumien opetussuunnitelmissa
9477: mentin mukaan saamelaisten kotiseutualueella          olevat määräykset saamenkielisestä opetuksesta
9478: asuvien saamenkielisten oppilaiden opetuskieli        edellyttävät, että opettaja osaa antaa opetusta
9479: voi olla saame. Saamenkielisestä opetuksesta sää-     saamen kielellä. Vastaavasti äidinkielen oppiai-
9480: detään tarkemmin asetuksella. Mainitun lain           neena opetettavan suomen ja saamen kielen
9481: 27 §:n mukaan saamelaisten kotiseutualueella          opetusta annetaan opetussuunnitelman perus-
9482: asuvalle oppilaalle voidaan opettaa äidinkielen       teella. Opettajan virkaa täytettäessä voidaan saa-
9483: oppiaineena saamen kieltä ja suomen kieltä sen        men kielen taito ottaa perusteeksi harkittaessa
9484: mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.           opettajan soveliaisuutta virkaan. Lainsäädännön
9485: Lisäksi saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan    mukaan virkaan on valittava taitavin ja soveliain.
9486: peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi        Mikäli viranhakija ei kykene antamaan koulun
9487:                                         1984 vp. -     KK n:o 49                                      3
9488: 
9489: opetussuunnitelman mukaista opetusta, ei häntä             Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion momen-
9490: voitane pitää soveliaana. Virkaa auki julistettaes-    tille 29.41.23 on merkitty kertamenona 200 000
9491: sa voidaan huomauttaa poikkeavasta opetussuun-         markkaa saamenkielisen oppimateriaalin julkaise-
9492: nitelmasta. Uuden koululainsäädännön mukaan            miseen. Lisäksi eduskunta vastauksessaan lisäsi
9493: tilanne on sama kuin nykyisessäkin lainsäädän-         oppimateriaalin tuottamiseen tarkoitettua määrä-
9494: nössä sillä poikkeuksella, että peruskouluasetus-      rahaa 100 000 markkaa, mikä on ensisijaisesti
9495: luonnoksen mukaan opettajan kielitaitoa koske-         tarkoitettu saamenkielisen oppimateriaalin tuot-
9496: vassa säännöksessä on viran täyttöä selkeyttävä        tamiseen. Kun vuonna 1983 voitiin näihin tar-
9497: seuraava momentti:                                     koituksiin osoittaa yhteensä 15 7 000 markkaa, on
9498:    Jos peruskoulussa annetaan saamen kielen ope-       määrärahan kasvu poikkeuksellisen suuri. Ope-
9499: tusta tai opetuskielenä on saamen kieli, tulee         tusministeriö pyrkii huolehtimaan saamenkieli-
9500: riittävän monella viranhaltijalla ja tuntiopettajal-   sen oppimateriaalin tuottamisen ja julkaisemisen
9501: la olla edellä säädetyn mukaisen suomen kielen         valtion määrärahojen riittävyydestä myös seuraa-
9502: taidon ohella opetuksen hoitamisen kannalta            vien budjettien yhteydessä.
9503: riittävä saamen kielen taito.
9504: 
9505:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1984
9506: 
9507:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
9508: 4                                     1984 vp. -- KJ( n:o 49
9509: 
9510: 
9511: 
9512: 
9513:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
9514: 
9515:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         undervisning ges på samiska och är finska och
9516: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        samiska frivilliga ämnen inom sameområdet. På
9517: av den 14 februari 1984 till vederbörande med-       högstadiet hör dessutom samiska till de valfria
9518: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av    ämnena.
9519: riksdagsman Hannele Pokka m.fl. undertecknade           Enligt 17 § gymnasielagen (4 77/83) kan inom
9520: spörsmål nr 49:                                      samernas hembygdsområde elever som talar sa-
9521:                                                      miska undervisas på detta språk. Enligt gymna-
9522:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      sieförordningen, som är under beredning kan
9523:        för att ordna undervisningen i samiska på
9524:                                                      samiska höra till läroplanen som valfritt ämne.
9525:        sameområdet?
9526:                                                         Enligt 10 § förordningen om anordnande av
9527:                                                      humanistiska grundexamina ges vid Uleåborgs
9528:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      universitet utbildning för ämneslärare så, att en
9529: anföra följande:                                     möjlig ämneskombination för lärare i modersmå-
9530:    Enligt lagen angående ändring av 6 § lagen        let är samiska och finska. Dessutom kan vid
9531: om grunderna för skolsystemet (646/83) kan elev      Uleåborgs universitet utbildas ämneslärare i
9532: som bor inom samernas hembygdsområde i läro-         samiska. Både med stöd av gällande lagstiftning och
9533: ämnet modersmålet undervisas i samiska och           den lagstiftning, som träder i kraft den 1.8.1985
9534: finska, enligt vad som bestäms i läroplanen.         kan man ge undervisning i samiska och på
9535: Enligt 20 § 2 mom. grundskolförordningen             samiska vid grundskola och vid gymnasium. På
9536: (443/70) kan på grundskolans högstadium såsom        grundskolans lågstadium ges undervisning i mo-
9537: valfritt ämne till läroplaren höra specialkurs i     dersmålet av klasslärare som i läroämnet moders-
9538: modersmålet för elever med lapska som moders-        målet borde kunna ge undervisning i samiska.
9539: mål. Med stöd av dessa två stadganden är det för        Enligt grundskolförordningen kan särskilda
9540: närvarande möjligt att undervisa i samiska i         kompetensvillkor inte ställas för klasslärartjäns-
9541: grundskolan.                                         ter. Det enda undantaget utgörs av tjänst varmed
9542:    Stadgandena i 10 § grundskolförordningen          förenats skyldighet att undervisa i ett visst ämne,
9543: åter gäller undervisningen i andra ämnen på          oftast i handarbete. Med hjälp av detta förfaran-
9544: samiska. Enligt denna paragraf skall vid grund-      de kan man anordna undervisning i samiska men
9545: skola elever med lapska som modersmål såvitt         inte på samiska. På motsvarande sätt förutsätts av
9546: möjligt undervisas även på sitt modersmål.           ämneslärare och lektor vid grundskola och gym-
9547:    Skolstyrelsen har fastställt läroplanerna för     nasium vitsord i samiska, då han undervisar i
9548: gymnasierna i Enontekis, Ivalo och Utsjoki. En-      samiska, men inte då han undervisar på samiska.
9549: ligt dessa planer kan samiska undervisas som            Bestämmelser om undervisning på samiska
9550: C- och D-språk.                                      som ingår i läroplanerna för kommunerna på
9551:    Enligt 25 § 3 mom. grundskolelagen (476/83),      sameområdet förutsätter att läraren kan ge un-
9552: som träder i kraft den 1 augusti 1985, kan inom      dervisning på samiska. På motsvarande sätt ges i
9553: samernas hembygdsområde bosatta elever som           läroämnet modersmålet undervisning i finska och
9554: talar samiska undervisas på detta språk. Angåen-     samiska på basen av läroplanen. Vid besättande
9555: de undervisning på samiska stadgas närmare           av lärartjänst kan kunskaper i samiska beaktas
9556: genom förordning. Enligt 27 § nämnda lag kan         som grund då man överväger lärarens lämplighet
9557: elev som bor inom samernas hembygdsområde i          för tjänsten. Enligt lagstiftningen bör den skickli-
9558: läroämnet modersmålet undervisas i samiska och       gaste och lämpligaste väljas till en tjänst. Om
9559: finska enligt vad som bestäms i läroplanen.          sökande till en tjänst inte kan ge undervisning
9560: Dessutom kan ett frivilligt ämne höra tillläropla-   enligt skolans läroplan torde han inte kunna
9561: nen för grundskolans lågstadium inom samernas        anses lämplig för tjänsten. Då tjänsten ledigför-
9562: hembygdsområde. Enligt det utkast till grund-        klaras kan ett påpekande om avvikande läroplan
9563: skoleförordning som är under beredning bör           göras.
9564:                                        1984 vp. -- KJ< n:o 49                                           5
9565: 
9566:    Enligt den nya skoliagstiftningen är situa-           I statsförslaget för innevarande år under mo-
9567: tionen densamma som i nuvarande lagstiftning          mentet 29.41.23 har såsom engångsutgift uppta-
9568: med undantag av att enligt stadgandet om              gits 200 000 mark för produktion av läromedel
9569: lärarens språkkunskaper i utkastet tili grundskol-    på samiska. Dessutom ökade riksdagen i sitt svar
9570: förordning ingår följande moment, som förtydli-       anslaget för produktion av läromedel med
9571: gar förfarandet vid besättande av tjänster:           100 000 mark, en ökning som i första rummet är
9572:                                                       avsedd för produktion av läromedel på samiska.
9573:    Om i grundskola undervisning i samiska ges         Då sammanlagt 15 7 000 mark kunde anvisas för
9574: elier undervisningsspråket är samiska bör tiliräck-   dessa ändamål under år 1983, är ökningen av
9575: ligt många tjänsteinnehavare och timlärare jämte      anslaget exceptionelit stor. Undervisningsminis-
9576: ovan stadgade kunskaper i finska inneha sådana        teriet strävar efter att sörja för att anslagen för
9577: kunskaper i samiska som är tiliräckliga för skö-      produktion och publicering av läromedel på
9578: tandet av undervisningen.                             samiska räcker tili även i följande budgeter.
9579: 
9580:     Helsingfors den 22 mars 1984
9581: 
9582:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
9583:                  j
9584:                 j
9585:                 j
9586:                j
9587:               j
9588:              j
9589:             j
9590:            j
9591:           j
9592:          j
9593:         j
9594:        j
9595:       j
9596:      j
9597:     j
9598:     j
9599:    j
9600:   j
9601:  j
9602: j
9603:                                                  1984 vp.
9604: 
9605: Kirjallinen kysymys n:o 50
9606: 
9607: 
9608: 
9609: 
9610:                                     Ala-Kapee ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantami-
9611:                                        sesta Uudellamaalla
9612: 
9613: 
9614:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9615: 
9616:    Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseu-          ole vastaavasti lisätty. Terveydenhuollon kehittä-
9617: dulla on erityisongelmia, jotka lisäävät sosiaali- ja   minen läänissä vaaramuu tällaisen kehityksen
9618: terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Helsingissä       myötä.
9619: on poikkeuksellisen runsaasti vanhuksia ja hei-            Sosiaalihuollon valtakunnallinen suunnitelma
9620: dän määränsä kasvaa nopeasti. Väestön määrä on          ei tuo odotettua apua kipeisiin ongelmiin. Suun-
9621: muutenkin lisääntynyt erittäin nopeasti.                nitelmista puuttuu n. 6 000-7 000 virkaa, joita
9622:    Työssäkäynnin runsaus lisää terveyspalvelujen        nykyisen hallitusohjelman taso olisi edellyttänyt.
9623: ja päivähoidon tarvetta. Valtaosa maan asunnot-         Lasten päiväkodeista noin 2 13 jää rakentamatta
9624: tomista, n. 10 000 henkeä, on pääkaupunkiseu-           suunnitelmakaudella 1984-88.
9625: dulta. Ympäristöongelmia on paljon. Mielenter-             Uudenmaan sosiaalihuollossa olisi mitä pikim-
9626: veys- ja päihdeongelmat ovat yleisempiä kuin            min lisättävä sosiaalityöntekijöiden määrää so-
9627: muualla. Uudellamaalla on huomattavaa jälkeen-          siaalitoimistoissa ja kehitettävä erityisesti vanhus-
9628: jääneisyyttä kansanterveystyössä, kotipalveluissa       ten kotipalveluja. Lisäksi olisi saatava kuntoon eri
9629: ja lasten päivähoidossa muuhun maahan verrat-           ryhmien asumispalvelut ja lisättävä tuntuvasti
9630: tuna.                                                   pääkaupunkiseudun lasten päivähoitopaikkojen
9631:    Lääni ja erityisesti pääkaupunkiseutu on saanut      määrää.
9632: viimeisten kymmenen vuoden aikana terveyden-               Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erityisolo-
9633: huollon valtakunnallisista voimavaroista jatkuvas-      suhteet merkitsevät sosiaali- ja terveydenhuoliolle
9634: ti vähemmän kuin väestön määrä olisi edellyttä-         aivan erityisiä haasteita. Ongelmat uhkaavat riit-
9635: nyt. Asiaan ei myöskään näytä olevan tulossa            tämättömien resurssien vuoksi alueella entises-
9636: parannusta. Perusterveydenhuollon palvelujen            tään kärjistyä.
9637: järjestäminen pääkaupunkiseudulla on pahasti               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9638: kesken. Läänille osoitetut kiintiöt terveydenhuol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9639: lon uusista viroista ovat täysin riittämättömät.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9640: Tämän toteaa myös Uudenmaan läänin sosiaali-            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9641: ja terveydenhuollon neuvottelukunta julkilausu-                    Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan
9642: massaan. Alueellisten erojen tasaaminen edellyt-                sosiaali- ja terveydenhuollon jälkeenjää-
9643: täisi, että noin 30-40 % viroista suunnattaisiin                neisyydestä ja kasvavista ongelmista, ja
9644: Uudellemaalle.                                                    mitä Hallitus aikoo tehdä Uudenmaan
9645:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmissa                 asukkaiden saattamiseksi tasa-arvoiseen
9646: laitosinvestoinnit kehittyvät myönteisesti Uudel-               asemaan sosiaali- ja terveydenhuollon
9647: lamaalla. Henkilökuntakiintiöitä ei kuitenkaan                  palvelujen suhteen?
9648:        Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
9649: 
9650:              Pirjo Ala-Kapee                 Paavo Lipponen                   Arja Alho
9651:              Antti Kalliomäki                Matti Louekoski                  Kaj Bärlund
9652:              Pekka Myllyniemi                Saara-Maria Paakkinen            Reino Paasilinna
9653:              Tuulikki Hämäläinen             Peter Muurman                    Tarja Halonen
9654: 
9655: 
9656: 
9657: 428400274N
9658: 2                                        1984 vp. -- KJ< n:o 50
9659: 
9660: 
9661: 
9662: 
9663:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9664: 
9665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Terveyskeskusten vuoden 1982 toimintakerto-
9666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            muksissa ilmoittamien työajan jakaumatietojen
9667: olette 17 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn               pohjalta on arvioitu avosairaanhoidossa toimivien
9668: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             terveyskeskuslääkärien määrä asukasmäärään näh-
9669: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        den. Uudenmaan läänissä on keskimäärin 3 690
9670: taja Ala-Kapeen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        asukasta/ avosairaanhoidon lääkärivirka. Oulun
9671: kysymyksestä n:o 50:                                     läänissä on keskimäärin 2 980 asukasta 1avosai-
9672:                                                          raanhoidon lääkärivirka. Muut läänit sijoittuvat
9673:           Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan              näiden kahden väliin.
9674:         sosiaali- ja terveydenhuollon jälkeenjää-
9675:                                                             Jotta terveyskeskuksissa toteutuisi valtakunnal-
9676:         neisyydestä ja kasvavista ongelmista, ja
9677:                                                          lisen suunnitelman asettama tavoite eli yksi avo-
9678:           mitä Hallitus aikoo tehdä Uudenmaan            sairaanhoidon lääkärivirka 2 800 asukasta kohti,
9679:         asukkaiden saattamiseksi tasa-arvoiseen          tarvittaisiin koko maassa lisää 383 avosairaanhoi-
9680:         asemaan sosiaali- ja terveydenhuollon            don lääkärivirkaa ja Uudenmaan läänissä 101
9681:         palvelujen suhteen?
9682:                                                          avosairaanhoidon lääkärivirkaa. Uudenmaan lää-
9683:                                                          nin osuus koko maan lisävirkojen tarpeesta on 26
9684:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          %. Vuonna 1983 Uudenmaan lääni sai terveys-
9685: ti seuraavaa:                                            keskuslääkärien kiintiöstä 34 % ja vuonna 1984
9686:    Uudenmaan läänin sosiaali- ja terveydenhuol-          30 %.
9687: lon palvelujärjestelmän toimintoja ja niiden ke-            Avosairaanhoidon lääkärivirkojen osalta tilan-
9688: hitystä valtioneuvoston hyväksymien valtakunnal-         ne on Uudenmaan läänissä maan huonoin. Lää-
9689: listen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä       kärien virkalisäyskiintiötä onkin ohjattu Uudelle-
9690: koskevien suunnitelmien mukaan kuvaavat seu-             maalle suhteellisen runsaasti.
9691: raavat tiedot:                                              Vuosien 1984--1988 toteuttamissuunnitel-
9692:                                                          mien tietojen mukaan Uudenmaan läänin ter-
9693: 1. Terveydenhuolto                                       veyskeskusten koko henkilökunnan arvioidaan
9694:    Uudenmaan läänin terveyskeskusten koko hen-           olevan vuonna 1983 yhteensä 10 755 eli 93,11
9695: kilökunnan määrä oli 1982 yhteensä 10 261 eli            10 000 asukasta (koko maa 90,0/10 000 asukas-
9696:  89,7110 000 asukasta. Koko maan terveyskeskus-          ta) ja vuonna 1988 henkilökuntaa on suunnitel-
9697: ten henkilökunnan määrä oli 40 182,5 eli 83,5/           mien mukaan 11 900 eli 100,0/10 000 asukasta
9698:  10 000 asukasta. Helsingissä 1982 toteutettu sai-       (koko maa 96,3/10 000 asukasta).
9699:  raskotien hallinnollinen siirto lisäsi terveyskeskus-      Jos tarkastellaan suunnitelmakierrosta 1984--
9700: ten henkilökuntaa 1 350:llä.                             1988, niin kunnat esittivät toteuttamissuunnitel-
9701:    Terveyskeskusten koko henkilökunnan määrä             missaan koko maassa 2 999 uuden viran perusta-
9702: väestöön suhteutettuna on Uudenmaan läänissä             mista vuonna 1984. Näistä voidaan valtakunnal-
9703: selvästi maan keskitasoa korkeampi. Vain Poh-            lisen suunnitelman mukaisesti vahvistaa 830 eli
9704: jois-Karjalan ja Lapin lääneissä on henkilökuntaa        28 %. Uudenmaan läänin kunnat esittävät 689
9705: väestöön suhteutettuna enemmän. Tällöin on               uutta virkaa, joista lääkintöhallituksen antamien
9706: otettava huomioon se, että Uudenmaan läänin              läänikohtaisten kiintiöiden perusteella voidaan
9707: terveyskeskusten henkilökunnasta työskenteli             vahvistaa 223 eli 32 %.
9708: noin 6 800 erikoislääkärijobtoisissa sairaaloissa.          Vuoden 1984 henkilökuntalisäyksistä saivat
9709: Jos erikoislääkärijobtoisten sairaaloiden henkilö-       Uudenmaan läänin terveyskeskukset 27 %, kun
9710: kuntaa ei oteta huomioon, on Uudenmaan lää-              Uudenmaan läänin asukasmäärä on 24 % koko
9711: nin terveyskeskusten henkilökuntamäärä väes-             maan asukasmäärästä.
9712: töön suhteutettuna alle maan keskitason. Turun              Suunnitelmakaudella 1984--1988 voidaan Uu-
9713: ja Porin, Kymen ja Hämeen lääneissä suhdeluku            denmaan läänin kuntien toiveet täyttää parem-
9714: on vieläkin alhaisempi.                                  min kuin maassa keskimäärin. Uudenmaan lää-
9715:                                          1984 vp. -     KK n:o 50                                          3
9716: 
9717: nin osuus henkilökuntalisäyksistä on suurempi           täessä pyritään tasoittamaan kuntien ja alueiden
9718: kuin läänin väestön osuus koko maan väestöstä.          välisiä eroja palvelujen tarjonnassa siten, että
9719:    Lääkintöhallituksen suorittaman kyselyn perus-       asukkailla on asuinpaikasta riippumatta samat
9720: teella oli Uudenmaan läänissä erityisesti eriasteis-    mahdollisuudet saada tarvitsemansa sosiaalipalve-
9721: ten sairaanhoitajien ja apuhoitajien virkoja ilman      lut. Uusia voimavaroja jaettaessa otetaan huo-
9722: hoitajaa tai epäpätevän hoitamana. Täyttövajaus         mioon olemassa olevat sosiaali- ja terveyspalvelut,
9723: oli Uudellamaalla eriasteisten sairaanhoitajien vi-     asukasluku, eri ikäryhmien määrä, elinkeino- ja
9724: roissa 7 % (koko maa 4, 5 %) ja apuhoitajien            yhdyskuntarakenne, sosiaalisten ongelmien ka-
9725: viroissa 11 % (koko maa 4,5 %).                         saantuminen sekä muut erityisolosuhteet. Uudet
9726:                                                         voimavarat kohdennetaan sinne, missä palvelujen
9727: 2. Sosiaalihuolto                                       tarve on suurin.
9728:    Vuoden 1981 lopussa Uudellamaalla oli päivä-            Sosiaalihuollon kehittämistavoitteena on avo-
9729: koti- ja perhepäivähoitopaikkoja sataa alle kou-        huollon lisääminen. Eräänä tärkeänä tekijänä
9730: luikäistä lasta kohti 39 ja lasten leikin- ja toimin-   avohuollon kehittämisessä on sosiaalitoimistojen
9731: nanohjauksen piirissä paikkoja oli sataa 3-12-          palvelujen parantaminen. Lääninhallitukselle
9732: vuotiasta kohti 4. Koko maassa oli samaan aikaan        alistettujen toteuttamissuunnitelmien perusteella
9733: päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkoja vastaavasti       näyttää siltä, että Uudenmaan läänissä olisi mah-
9734: 32 ja lasten leikin- ja toiminnanohjauksen piirissä     dollista lisätä sosiaalityöntekijöiden virkoja kiin-
9735: paikkoja 6,0. Uudenmaan läänin kuntien välillä          tiön puitteissa siinä määrin kuin kunnat ovat
9736: erot olivat huomattavia, vaikka lääni keskimäärin       esittäneet.
9737: vastaa koko maan keskitasoa.
9738:    Uudenmaan läänille on vuonna 1983 siirtynyt          3. Yhteenveto
9739: päiväkotivirkoja muiden läänien käyttämättä jää-
9740:                                                             Uudenmaan läänin terveyskeskusten henkilö-
9741: neistä kiintiöistä, jonka jälkeen Uudenmaan lää-
9742:                                                          kunnan kokonaismäärä on läänien keskinäisessä
9743: nin osuus nousi lähes 43 % :iin päiväkotikiintiös-
9744:                                                         vertailussa suhteellisen hyvä. Kuitenkin erityisesti
9745: tä. Vuoden 1984 kasvatus- ja ohjaushenkilöstön
9746:                                                          Helsingin kaupungissa suuri osa henkilökunnasta
9747: kiintiöstä Uudenmaan osuus oli 25 %. Kuntien
9748: ilmoituksen mukaan päivähoidon kokonaistarve             toimii erikoislääkärijobtoisissa sairaaloissa. Näi-
9749:                                                         den sairaaloiden toimintaa tulisikin kehittää si-
9750: Uudellamaalla arvioitiin vuonna 1982 yhteensä
9751:                                                         ten, että ne mahdollisimman paljon tukisivat
9752: 81 035 päivähoitopaikaksi. Samaan aikaan oli
9753:                                                         kansanterveystyötä. Läänin eri kuntien välillä
9754: Uudellamaalla toiminnassa 45 000 paikkaa. Täl-
9755:                                                         vallitsee varsin laaja hajonta työvoiman kokonais-
9756: löin 36 000 päivähoitopaikan vajauksesta suurin
9757:                                                         määrässä.
9758: osa oli pääkaupunkiseudulla.
9759:    Vuonna 1980 kodinhoitoapua saaneita henki-               Hoitohenkilökunnan osalta virkojen suuri täyt-
9760: löitä 1 000 asukasta kohti oli Uudenmaan läänis-        tövajaus vaikeuttaa toimintaa. Tämä ongelma ei
9761: sä 57, koko maassa keskimäärin samaan aikaan            ole yksinomaan terveydenhuollon viranomaisten
9762: 81. Kodinhoitoapua saaneita lapsiperheitä 1 000         ratkaistavissa.
9763: lapsiperhettä kohti oli 66 ja koko maassa keski-           Kansanterveystyön suunnittelussa Uudenmaan
9764: määrin 81. Kodinhoitoapua saaneita 65-vuotiaita         lääni on viime vuosien aikana saanut voimavaroja
9765: tuhatta 65-vuotiasta kohti Uudenmaan läänissä           enemmän kuin läänin väestöosuus edellyttäisi.
9766: oli 163, vastaavan luvun ollessa keskimäärin koko          Uudenmaan sosiaalihuollon kehittämisestä voi-
9767: maassa 206. Vuoden 1984 kotipalveluhenkilöstöä          daan todeta, että tavoitteena oleva henkilöiden
9768: koskevasta kiintiöstä Uudenmaan lääni sai noin          tasa-arvoisuus palvelujen saamiseen heidän asuin-
9769: 27 %.                                                   paikastaan riippumatta ei ole toteutunut vielä
9770:    Vanhainkotipaikkoja tuhatta 65-vuotiasta koh-        ensimmäisen koko sosiaalihuoltoa koskevan valta-
9771: ti oli Uudenmaan läänissä 45, koko maassa               kunnallisen suunnitelman kiintiöiden puitteissa,
9772: keskimäärin 53. Vanhusten palveluasuntoja tu-           koska kiintiöt ovat olleet tarpeeseen nähden
9773: hatta 65-vuotiasta kohti oli Uudenmaan läänissä         riittämättömiä. Kuntien toteuttamissuunnitel-
9774: 4,4, kun koko maassa vastaavasti oli 3,6 asuntoa.       missa on v. 1984 esitetty uusia sosiaalihuollon
9775:    Sosiaalihuollon järjestämistä vuosina 1984-          virkoja yhteensä 2 923, ja valtakunnallisessa
9776: 1988 koskevan valtakunnallisen suunnitelman             suunnitelmassa virkoja oli yhteensä 2 101. Uu-
9777: mukaan kiintiöt tulee alueellisesti jakaa seuraa-       denmaan lääni on saanut tästä 2 101 viran kiin-
9778: vien periaatteiden mukaisesti: Palveluja järjestet-     tiöstä noin 25 % .
9779: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 50
9780: 
9781:    Hallitus tulee seuraamaan tarkasti Uudenmaan     valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon
9782: läänin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä   suunnitelmien antamien mahdollisuuksien mu-
9783: ja tukemaan sitä valtioneuvoston hyväksymien        kaisesti.
9784: 
9785:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1984
9786: 
9787:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9788:                                        1984 vp. -     KK n:o 50                                         5
9789: 
9790: 
9791: 
9792: 
9793:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
9794: 
9795:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              På basen av de uppgifter om fördelningen av
9796: anger har Ni, Herr Talmao, med Eder skrivelse          arbetstiden som ingår i hälsovårdscentraleroas
9797: av den 17 februari 1984 tili vederbörande med-         verksamhetsberättelser för år 1982 har antalet
9798: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     hälsocentraliäkare inom den öppna sjukvården i
9799: riksdagsledamot Ala-Kapee m.fl. undertecknade          förhållande tili invånarantalet kunnat beräknas. 1
9800: spörsmål nr 50:                                        Nylands Iän finns i medeltal 3 690 invånare/
9801:                                                        läkartjänst inom den öppna sjukvården. 1 Ule-
9802:            Är Regeringen medveten om att social-       åborgs Iän finns i medeltai 2 980 invånare/
9803:         och hälsovården i Nyland släpar efter och      Iäkartjänst inom den öppna vården. De övriga
9804:         att problemen växer, och                       Iänen placerae sig melian dessa två ovan nämnda
9805:            vad ämnar Regeringen göra för att           Iän.
9806:         invånaroa i Nyland skali försättas i en          För att det måi som uppstälits för den riksom-
9807:         jämlik stälining när det gälier social- och   fattande pianeo skali kunna förverkiigas vid häl-
9808:         hälsovårdsservicen?                           socentraieroa, dvs. en läkartjänst inom den öpp-
9809:                                                        na sjukvården per 2 800 invånare, skulie i hela
9810:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Iandet behövas ytterligare 383 Iäkartjänster inom
9811: anföra följande:                                      den öppna sjukvården och i Nyiands Iän 101
9812:                                                       sådana tjänster. Nyiands Iänsandel av behovet av
9813:    Funktioneroa inom servicesystemet för Ny-          fler tjänster är 26 %. År 1983 fick Nyiands Iän
9814: lands läns social- och hälsovård och deras utveck-     34 % av kvoten för häisocentraliäkare och år
9815: ling enligt de av statsrådet godkända riksomfat-       1984 30 %.
9816: tande pianeroa för anordnandet av social- och
9817: hälsovården kan belysas med följande uppgifter:          1 fråga om Iäkartjänsteroa inom den öppna
9818:                                                       sjukvården är situationen i Nyiands Iän sämst.
9819:                                                       Okningen av kvoten för läkartjänster har också i
9820: 1. Hälsovård                                          rätt hög grad inriktats på Nyland.
9821:    Personalen vid hälsovårdscentraleroa i Nylands        Enligt uppgifteroa om pianeroa för förverkli-
9822: Iän uppgick år 1982 tili sammanlagt 10 261            gande av den riksomfattande hälsovården åren
9823: personer, dvs. 89,71 10 000 invånare. Personalen      1984-1988 beräknas den totala personalen vid
9824: vid hälsocentraleroa i hela landet var 40 182,5       hälsocentraleroa i Nylands Iän uppgå tili 10 775
9825: personer, dvs. 83,5/10 000 invånare. Den i Hel-       personer år 1983, dvs. 93,1110 000 invånare
9826: singfors år 1982 genomförda överföringen av           (hela landet 90,01 10 000 invånare) och år 1988
9827: sjukhemmen i förvaltningsavseende ökade hälso-        uppgår personalen enligt pianeroa tili 11 900
9828: vårdscentraleroas personai med 1 350 personer.        personer, dvs. 100/10 000 invånare (hela landet
9829:    Den totala storleken av personalen vid hälso-      96,3/10 000 invånare).
9830: centraleroa i förhåliande tili befolkningen be-          Om man granskar planeringsomgången
9831: finner sig i Nylands Iän klart ovanom medelnivån      1984-1988, anför kommuneroa i sina planer
9832: i landet. Endast i Norra Karelens och Lapplands       inrättande av 2 999 nya tjänster i hela landet år
9833: Iän är personalen större i förhåliande tili befolk-   1984. Av dessa kan i enlighet med den riksom-
9834: ningen. Härvid hör beaktas att av personalen vid      fattande pianeo 830, dvs. 28 % bekräftas. Kom-
9835: hälsocentraleroa i Nylands Iän ca 6 800 personer      munerna i Nylands Iän föreslår 689 nya tjänster,
9836: arbetade vid specialistledda sjukhus. Om perso-       av vilka 223, dvs .• 32 % kan bekräftas på basen
9837: nalen vid specialistledda sjukhus inte beaktas är     av de av medicinalstyrelsen meddelade kvoteroa
9838: storleken av personalen vid hälsovårdscentraleroa     per Iän.
9839: i Nylands Iän i förhåliande tili befolkningen            Av 1984 års personalökning fick hälsocentraler-
9840: under medelnivån. Relationstalet är ytterligare       na i Nylands Iän 27 %, medan invånarantalet i
9841: lägre i Åbo och Björoeborgs, Kymmene och              Nylands Iän utgör 24 % av hela landets invånar-
9842: Tavastehus Iän.                                       antal.
9843: 6                                      1984 vp. -     KK n:o 50
9844: 
9845:    Under planeperioden 1984-1988 kan de               per 1 000 65-årin.g-ar var i Nylands län 4,4 medan
9846: önskemål som anförts av kommunerna i Nylands          motsvarande tal för hela landet var 3,6.
9847: län uppfyllas bättre än i landet i medeltal.             Enligt den riksomfattande planen för anord-
9848: Nylands läns andel av personalökningen är större      nandet av socialvården åren 1984-1988 skall
9849: än länets befolkningsandel i relation till hela       kvoterna fördelas regionalt enligt följande princi-
9850: befolkningen.                                         per: Då servicen organiseras bör strävan vara att
9851:    På basen av en förfrågan som företagits av         utjämna skillnaderna i utbudet av service mellan
9852: medicinalstyrelsen var särskilt tjänster på olika     kommunerna och regionerna så, att invånarna
9853: nivå för sjukskötare och hjälpskötare obesatta        oberoende av boningsort har samma möjligheter
9854: eller besatta med inkompetenta personer. De           att erhålla den socialservice de behöver. Då nya
9855: obesatta platsernas andel uppgick i Nyland be-        resurser fördelas beaktas existerande service inom
9856: träffande sjukskötartjänster på olika nivå till 7 %   social- och hälsovård, invånarantal, storleken av
9857: (hela landet 4,5 %) och beträffande hjälpskötar-      olika åldersgrupper, närings- och samhällsstruk-
9858: tjänster till 11 % (hela landet 4,5 % ).              tur, anhopningen av sociala problem samt andra
9859:                                                       särskilda förhållanden. Nya resurser didigeras till
9860: 2. Socia/vård                                         sådana punkter där behovet av service är störst.
9861:                                                          Målet för utvecklandet av socialvården är att
9862:    I slutet av år 1981 uppgick i Nylands län          öka den öppna vården. En viktig faktor vid
9863: antalet vårdplatser vid daghem och inom familje-      utvecklandet av den öppna vården är förbätt-
9864: dagvården per 100 barn under skolåldern till 39       ringen av socialbyråernas service. På basen av de
9865: och inom ramen för lek- och verksamhetshand-          planer för förverkligande av reformerna som
9866: ledning fanns 4 platser per 100 barn i åldern         underställts länsstyrelsen förefaller det som om
9867: 3-12. I hela landet fanns på motsvarande sätt         det i Nylands län skulle vara möjligt att öka
9868: 32 platser vid daghem och inom familjedagvård         antalet tjänster för socialarbetare inom ramen för
9869: samt 6,0 inom barnens lek- och verkamhets-            kvoten i den mån kommunerna anfört.
9870: handledning. Skillnaderna mellan kommunerna
9871: i Nylands län var anmärkningsvärda, även om
9872: länet i medeltal motsvarar medelnivån för lan-        3. Sammandrag
9873: det.
9874:    År 1983 överfördes till Nylands län tjänster          Den totala personalens storlek vid hälsovårds-
9875: vid daghem från outnyttjade kvoter i andra län,       centralerna i Nylands län är, vid en inbördes
9876: varefter Nylands läns andel steg till närmare 43      jämförelse mellan länen, relativt stor. Särskilt i
9877: % av daghemskvoten. Av 1984 års kvot för              Helsingfors stad är likväl en stor del av persona-
9878: uppfostrings- och handledningspersonal var Ny-        len verksam vid specialistledda sjukhus. Verk-
9879: lands läns andel 25 %. Enligt kommunernas             samheten vid dessa sjukhus borde också utvecklas
9880: uppgifter beräknades totalbehovet platser inom        så, att den i så hög grad som möjligt stöder
9881: dagvården i Nyland uppgå till sammanlagt              folkhälsoarbetet. Mellan de olika kommunerna i
9882: 81 035 år 1982. Under samma tid var 45 000            länet råder en rätt stor spridning i fråga om
9883: platser i bruk i Nyland. Av den aktuella bristen      arbetskraftens totalstorlek.
9884: på 36 000 dagvårdsplatser förekom den största            I fråga om vårdpersonalen försvåras verksam-
9885: delen inom huvudstadsregionen.                        heten av den omständigheten att ett stort antal
9886:    Relationstalet för personer som år 1980 erhöll     tjänster är obesatta. Detta problem kan inte lösas
9887: hemvårdshälp var i Nylands län 57 per 1 000           uteslutande av hälsovårdens myndigheter.
9888: personer och samtidigt i hela landet i medeltal          Vid planeringen av folkhälsoarbetet har Ny-
9889: 81 per 1 000 personer. Antalet barnfamiljer som       lands län under de senaste åren tilldelats mer
9890: erhöll hemvårdshjälp var 66 per 1 000 barnfamil-      resurser än länets befolkningsandel skulle för-
9891: jer och i hela landet i medeltal 81. Antalet 6 5 år   utsätta.
9892: fyllda personer som erhöll hemvårdshjälp var i           Beträffande utvecklingen av socialvården i Ny-
9893: Nylands län 163 per 1 000 65-åringar, medan           land kan konstateras, att det mål enligt vilket
9894: motsvarande tal i medeltal för hela landet var        alla oberoende av boningsort borde befinna sig i
9895: 206. Av kvoten för personai inom hemservicen år       en jämlik ställning när det gäller servicen inte
9896: 1984 var Nylands andel ca 27 %.                       ännu har förverkligats inom ramen för kvoterna
9897:    Antalet platser vid åldringshem per 1 000          inom den första riksomfattande planen för hela
9898: 65-åringar i Nylands län var 45, i hela landet i      socialvården, eftersom kvoterna med hänsyn till
9899: medeltal 53. Antalet service bostäder för åldringar   behovet varit otillräckliga. I kommunernas planer
9900:                                     1984 vp. -    KK n:o 50                                     7
9901: 
9902: för förverkligande av reformen har år 1984 an-      Regeringen kommer noga att följa med hur
9903: förts önskemål om sammanlagt 2 923 nya tjäns-     social- och hälsovården utvecklas i Nylands Iän
9904: ter inom socialvården, och i den riksomfattande   och att stöda den i enlighet med de möjligheter
9905: planen var antalet tjänster sammanlagt 2 101.     som medges på basen av de riksomfattande
9906: Nylands Iän har av denna kvot på 2 101 tjänster   planerna för social- och hälsovård.
9907: erhållit ca 2 5 % .
9908: 
9909:    Helsingfors den 21 mars 1984
9910: 
9911:                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9912:                                                 1984 vp.
9913: 
9914: Kirjallinen kysymys n:o 51
9915: 
9916: 
9917: 
9918: 
9919:                                    Louekoski ym.: Lääkintöhallituksen toiminnan kehittämisestä
9920: 
9921: 
9922:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9923: 
9924:    Suomalaisen lääketeollisuuden ja -kaupan pii-       della on lääkkeen rekisteröintipäätöksen viipymi-
9925: rissä on pitkään kiinnitetty huomiota siihen ta-       nen yli vuodenkin pelkässä virastokäsittelyssä, ei
9926: paan, jolla lääkintöhallitus käsittelee sinne saa-     viraston palvelutaso enää liene asianmukaisesti
9927: tettuja asioita. Käsittely on erittäin hidasta. Asi-   järjestetty. Vaikka lääkerekisteröinnin tarkoituk-
9928: oiden etenemisen seuranta on huolimatonta ja           sena ei vain ole kirjata lääkkeiden markkinoille
9929: suorastaan välinpitämätöntä. Päätösten perusteet       tulo, vaan myös tarkastaa niiden sopivuus suoma-
9930: ovat vaikeaselkoisia tai asian oikeaan laatuun         laiseen lääkejärjestelmään yhtä hyvin niiden tur-
9931: nähden käsittämättömiä. Kulloinkin vireillä ole-       vallisuuden kuin tarpeellisuudenkin osalta, tulisi
9932: vaa asiaa hoitavaa viranhaltijaa ei tahdo saada        asiat voida käsitellä ja . päättää huomattavasti
9933: kiinni puhelimitse tai muutenkaan näkemättä            lyhyemmässä ajassa kuin mikä nyt on suoranaise-
9934: kohtuutonta vaivaa. Yleensäkin viraston byro-          na sääntönä.
9935: kraattisuus ja asioiden hoitamisen tapa saa anka-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9936: raa arvostelua asiakkaiden taholta.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9937:    Kilpailuasiamies on taannoin kannanotossaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9938: väittänyt, että lääkintöhallituksen hidas asioiden     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9939: käsittely on ollut mahdollisesti osasyynä erään
9940: kotimaisen lääkealan yrityksen taloudellisiin vai-                Onko Hallitus tietoinen lääkintöhalli-
9941: keuksiin ja lopettamiseen.                                    tuksen toimintaa kohtaan tunnetusta tyy-
9942:    Kun valtion keskusvirastojen toiminnan tarkoi-             tymättömyydestä lääkehuoltoalan piirissä
9943: tuksena on ennen muuta kansalaisten ja muiden-                erityisesti viraston hitaan ja kankean asi-
9944: kin asiakkaiden palveleminen, asioiden joutuisa               oiden käsittelyn vuoksi, sekä
9945: käsittely ja juuri lääkintöhallituksen osalta kansa-              aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-
9946: laisten lääkintäturvallisuuden kehittäminen ja                miin asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi
9947: terveydenhuollon kaikinpuolinen edistäminen,                  lääkintöhallituksessa, jotta viraston palve-
9948: sopii asianomaisen viraston tehtäväkuvaan äärim-              lutaso saataisiin vastaamaan toisaalta sen
9949: mäisen huonosti edellä kuvatun tasoinen, erittäin             asiakkaiden palvelun ja toisaalta kansa-
9950: monilla viraston asiakkailla oleva käsitys sen me-            laisten lääkesuojan kehittämisen kohtuul-
9951: nettely- ja työtavoista. Jos yleisenä sääntönä to-            lisia tarpeita?
9952: 
9953:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
9954: 
9955:          Matti Louekoski                  Pekka Leppänen                 Tauno Valo
9956:          Sinikka Hurskainen              Juhani Vähäkangas               Pentti Kettunen
9957:          Liisa Jaakonsaari                Impi Muroma                    Lea Mäkipää
9958:          Pirjo Ala-Kapee                  Ole Wasz-Höckert               Pekka Myllyniemi
9959:          Tarja Halonen                    Henrik Westerlund              Jukka Mikkola
9960:          Tuula Paavilainen                Håkan Nordman                  Timo Roos
9961:          Martti Lähdesmäki               Sten Söderström                 Reijo Lindroos
9962:          Timo Laaksonen                   Marja-Liisa Salminen           Urho Pohto
9963:                                          Jussi Ranta
9964: 
9965: 
9966: 
9967: 428400271K
9968: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 51
9969: 
9970: 
9971: 
9972: 
9973:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9974: 
9975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mittamiselle ja noudatetaan näin ollen jousta-
9976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vampaa käytäntöä.
9977: olette 17 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn               Seuraavasta taulukosta ilmenee myyntilupaha-
9978: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kemusten määrän voimakas kasvu sekä annettu-
9979: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     jen päätösten määrä vuosilta 1979-83. Tässäkin
9980: taja Louekosken ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     yhteydessä on syytä verrata tilannetta Ruotsiin,
9981: kysymyksestä n:o 51:                                  jossa jätetään vuosittain huomattavasti vähem-
9982:                                                       män myyntilupahakemuksia, mutta joita puoles-
9983:            Onko Hallitus tietoinen lääkintöhalli-     taan käsittelee henkilökunta, joka on olennaisesti
9984:        tuksen toimintaa kohtaan tunnetusta tyy-       suurempi kuin Suomen vastaavien viranhaltijoi-
9985:        tymättömyydestä lääkehuoltoalan piirissä       den määrä.
9986:        erityisesti viraston hitaan ja kankean asi-
9987:        oiden käsittelyn vuoksi, sekä                  Lääkintöhallitukselle jätettyjen myyntilupahake-
9988:           aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-      musten sekä myyntilupahakemuspäätösten mää-
9989:        miin asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi       rät vuosina 1979-83
9990:        lääkintöhallituksessa, jotta viraston palve-
9991:                                                                                     Jätetyt    Päätöksiä
9992:        lutaso saataisiin vastaamaan toisaalta sen                                 hakemukset   yhteensä
9993:        asiakkaiden palvelun ja toisaalta kansa-
9994:        laisten lääkesuojan kehittämisen kohtuul-      1979 ................. ..       269         204
9995:        lisia tarpeita?                                1980 .................. .       332         199
9996:                                                       1981 .................. .       268         259
9997:                                                       1982 .................. .       325         177
9998:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      1983 .................. .       418         231
9999: ti seuraavaa:
10000:                                                       Yhteensä .............. .     1 612       1 070
10001:    Myyntilupahakemusten keskimääräinen käsit-
10002: telyaika on viime vuosina jossain määrin pidenty-        Suurimman osan käsittelyjonossa olevista hake-
10003: nyt.                                                  muksista muodostavat jo markkinoilla olevien
10004:    Myyntilupahakemusten ruuhkautumiseen ja si-        valmisteiden uudet rinnakkaisvalmisteet, joten
10005: ten myös käsittelyaikojen pidentymiseen johta-        näiden hakemusten hidastuneesta käsittelystä ei
10006: neita syitä on useita. Ensinnäkin myyntilupaha-       ole osoitettavissa kansalaisten lääketurvallisuu-
10007: kemusten lukumäärä on jatkuvasti lisääntynyt,         teen kohdistuvia haittoja. Sen sijaan joidenkin
10008: hakemuksia käsittelevän henkilöstön pysyessä          uusia lääkeaineita sisältävien valmisteiden koh-
10009: määrältään muuttumattomana. Lisäksi on lääke-         dalla myyntilupahakemuksen käsittelyn hidastu-
10010: turvallisuuden parantamiseksi nostettu hakemuk-       misella saattaa olla lääkkeen yleistä käyttöönottoa
10011: siin liitettävien selvitysten vaatimustasoa. Tämä     tarpeettomasti viivästyttävä vaikutus. Kuitenkin
10012: on merkinnyt myös volyymin kasvamista, jopa           on todettava, että lääkehuollon kannalta merkit-
10013: tuhansiin sivuihin hakemusta kohden, mikä vaa-        täviä etuja tuovaa valmistetta koskevan myyntilu-
10014: tii hakemusten käsittelyyn osallistuviita entistä     pahakemuksen käsittely on valmistajan hake-
10015: pitempää perehtymisaikaa. Toisaalta merkittävä        muksesta ja lääkelautakunnan puollon jälkeen
10016: osa hakemusten kokonaiskäsittelyajasta muodos-        voitu käsitellä normaalia huomattavasti nopeam-
10017: tuu siitä ajasta, joka myyntiluvan hakijoilta ku-     massa ajassa. Myyntilupahakemusten kokonais-
10018: luu vaadittujen lisäselvitysten antamiseen. Usein     määrästä näiden hakemusten osuus on sangen
10019: tämä aika on monta kuukautta. Kansainvälisesti        vähäinen, sillä uusia lääkeaineita sisältävät val-
10020: verraten voidaan todeta, että esimerkiksi Ruotsis-    misteet ovat edustaneet vain noin 10 % hake-
10021: ta myyntiluvan hakijan on vastattava lisäselvitys-    muksista.
10022: pyyntöön kuuden viikon kuluessa, kun taas Suo-           Farmaseuttisten erikoisvalmisteiden myyntilu-
10023: messa ei ole asetettu määräaikaa vastauksen toi-      pahakemusten käsittely tapahtuu lääkintöhalli-
10024:                                       1984 vp. -- ~ n:o 51                                             3
10025: 
10026: tuksen apteekkitoimiston, Lääkelaboratorion sekä        Kukin hakemus etenee asianmukaisessa järjes-
10027: lääkintöhallituksen yhteydessä toimivan lääkelau-    tyksessä tarkan seurannan alaisena eikä väitettyä
10028: takunnan ja sen yhteydessä toimivan hintajaoston     huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä ole
10029: yhteistyönä.                                         ollut havaittavissa. Seurannan täsmentämiseksi
10030:    Myyntilupahakemusten käsittelyn nopeuttami-       laaditaan kutakin hakemusta koskevan seuranta-
10031: seksi on lääkintöhallituksen apteekkitoimistoon      lomakkeen ja atk-seurannan lisäksi käsittelyn kol-
10032: saatu 1.2.1984 alkaen kolme uutta virkaa. Lisä-      messa eri vaiheessa kunkin vaiheen läpikäyneistä
10033: henkilöstön työpanoksen vaikutus tulee näky-         valmisteista listat säännöllisin välein.
10034: mään kuluvan kevään kuluessa tehostuneena               Viranhaltijoiden työtehtäviin liittyviä kokouk-
10035: myyntilupahakemusten käsittelynä sekä pidem-         sia, matkoja tai lakisääteisiä lomia lukuun otta-
10036: mällä tähtäimellä myös myyntilupahakemus-            matta farmaseuttisten erikoisvalmisteiden myyn-
10037: ruuhkan ainakin osittaisena purkautumisena. Li-      tilupahakemuksia käsittelevät virkamiehet ovat
10038: säksi lääkintöhallituksen yhteydessä toimiva, pää-   aina tavattavissa virka-aikana.
10039: asiassa lääkintöhallituksen ulkopuolisista asian-
10040: tuntijoista koostuva lääkelautakunta on lisännyt        Lääkintöhallituksen tekemät päätökset perus-
10041: kokoustensa määrää noin 50 % :lla, minkä vaiku-      tuvat apteekkitavaralaissa esitettyihin myyntilu-
10042: tuksesta viimeisen kuuden kuukauden aikana on        van myöntämisperusteisiin, jotka eivät ole erityi-
10043: annettu 126 myyntilupahakemusta koskevaa lau-        sen vaikeaselkoisia. Ongelmia voi aiheuttaa myös
10044: suntoa, kun vastaavana ajanjaksona vuotta aiem-      se, että valmistajan asiamiehenä saattaa toimia
10045: min annettiin 71 lausuntoa. Lääkelautakunnan         henkilö, jonka esimerkiksi pelkästään kaupallisen
10046: työskentelymahdollisuuksien osalta on huomatta-      koulutuksensa vuoksi on vaikea ymmärtää farma-
10047: va, että lääkintöhallituksen ulkopuoliset jäsenet    seuttisia tai lääketieteellisiä kysymyksiä.
10048: toimivat lautakunnassa päätoimensa ohella, joten        Lääkintöhallitukseen saatujen uusien virkojen
10049: lautakunnan käsittelynopeutta ei voida enää lisä-    sekä lääkelautakunnan kokousten lisäämisen
10050: tä nykyisestään, ellei samalla alenneta käsittelyn   myötä myyntilupahakemusruuhka tulee vähitel-
10051: tasoa.                                               len purkautumaan. Vaatimuksena tulee edelleen-
10052:    Uusia valmisteita koskevien myyntilupahake-       kin olemaan se, että lääketeollisuuden ja maa-
10053: musten lisäksi lääkintöhallitus käsittelee myös      hantuojien etujen mukainen hakemusten käsitte-
10054: erilaisia muutoshakemuksia, jotka koskevat noin      lyajan lyhentäminen ei tapahdu käsittelyn tasoa
10055:  3 540 voimassa olevaa myyntilupaa. Tällaisista      alentamalla eikä kansalaisten lääketurvallisuuden
10056: hakemuksista, jotka koskevat mm. lääkkeen apu-       kustannuksella. Lisäksi ilmoitetaan, että sosiaali-
10057: aineiden muutoksia, hinnankorotuksia, lääkkeen       ja terveysministeriö on 24.1.1984 asettanut toi-
10058: uutta käyttöaluetta, uusia pakkauskokoja, vuosi-     mikunnan uudistamaan lääkehuollon vanhentu-
10059: maksuvapautuksia ja nimenmuutoksia, annetaan         nutta lainsäädäntöä, missä yhteydessä selvitetään
10060: vuosittain tuhansia päätöksiä.                       myös lääkkeiden myyntilupahakemusmenettelyä.
10061: 
10062:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
10063: 
10064:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
10065: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 51
10066: 
10067: 
10068: 
10069: 
10070:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
10071: 
10072:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tillstånd t.ex. i Sverige inom sex veckor skall avge
10073: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         svar på anmodan att på anmodan tillhandahålla
10074: av den 17 februari 1984 till vederbörande med-        ytterligare utredning, medan det i Finland inte
10075: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    har utsatts någon viss tid för avgivandet av svar.
10076: riksdagsman Louekoski m.fl. undertecknade             Det innebär m.a.o. att man hos oss tillämpar en
10077: spörsmål nr 51:                                       smidigare praxis.
10078:                                                          Av följande tabell framgår den starka ök-
10079:            Är Regeringen medveten om det miss-
10080:                                                       ningen av antalet ansökningar om försäljnings-
10081:         nöje med medicinalstyrelsens verksamhet
10082:                                                       tillstånd samt antalet utfärdade beslut under
10083:         som särskilt på grund av ämbetsverkets
10084:                                                       åren 1979-83. Även i detta sammanhang är det
10085:         långsamma och osmidiga behandling av
10086:                                                       skäl att göra en jämförelse med Sverige, där det
10087:         ärenden förekommer inom läkemedels-
10088:                                                       årligen inlämnas ett betydligt färre antal ansök-
10089:         försörjningen, samt
10090:                                                       ningar om försäljningstillstånd, vilka dock be-
10091:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      handlas av en personai som är väsentligt större än
10092:         för att vid medicinalstyrelsen påskynda       antalet motsvarande tjänsteinnehavare i Finland.
10093:         behandlingen av ärenden, så att ämbets-
10094:         verkets servicenivå skall fås att motsvara
10095:         de rimliga behov som utvecklandet av å        Antalet hos medicinalstyrelsen inlämnade ansök-
10096:         ena sidan kundbetjäningen och å andra         ningar om försäljningstillstånd samt antalet be-
10097:         sidan medborgarnas läkemedelsskydd för-       slut i ärenden som gäller ansökningar om försälj-
10098:         utsätter?                                     ningstillstånd under åren 1979-83
10099:                                                                                    Inlämnade       Beslut
10100:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt                                   ansökningar   sammanlagt
10101: anföra följande:                                      1979 .................. .       269           204
10102:                                                       1980 .................. .       332           199
10103:    Den genomsnittliga behandlingstiden för an-        1981 .................. .       268           259
10104: sökningar om försäljningstillstånd har under de       1982 .................. .                     177
10105:                                                                                       325
10106: senaste åren blivit något längre.                     1983 .................. .       418           231
10107:    Det finns ett flertal orsaker till anhopningen
10108: av ansökningarna om försäljningstillstånd och         Sammanlagt .......... .       1 612         1 070
10109: följaktligen även till de förlängda behandlingsti-
10110: derna. För det första har antalet ansökningar om         Största delen av ansökningarna på väntelistan
10111: försäljningstillstånd kontinuerligt ökat, medan       gäller nya parallellpreparat till sådana preparat
10112: antalet anställda som behandlar dessa hela tiden      som redan finns på marknaden. Det kan därför
10113: har varit oförändrat. I syfte att förbättra läkeme-   inte påvisas att en fördröjd behandling av dessa
10114: delssäkerheten har dessutom kraven på de ut-          ansökningar medför några olägenheter i fråga om
10115: redningar som skall fogas till ansökningarna          medborgarnas läkemedelssäkerhet. Däremot kan
10116: skärpts. Detta har även lett till en ökad volym,      en fördröjd behandling av ansökningar om för-
10117: dvs. upp till flera tusen sidor per ansökning. De     säljningstillstånd för vissa preparat, som innehål-
10118: personer som deltar i behandlingen av ansök-          ler nya läkemedel, i onödan fördröja ett införan-
10119: ningarna behöver därför en allt längre tid för        de av ifrågavarande läkemedel i allmänt bruk.
10120: genomgången av dessa. Å andra sidan utgörs en         Det bör dock konstateras, att behandlingen av
10121: betydande del av den sammanlagda behandlings-         ansökan om försäljningstillstånd för preparat,
10122: tiden av den tid som sökande av försäljningstill-     som medför betydande fördelar med avseende på
10123: stånd använder till att få erforderliga ytterligare   läkemedelsförsörjningen, på tillverkarens ansö-
10124: utredningar inlämnade. Det kan i många fall           kan och efter läkemedelsnämndens förord har
10125: vara fråga om flera månader. Internationellt sett     kunnat behandlas under en betydligt kortare tid
10126: kan det konstateras, att sökande av försäljnings-     än normalt. Dessa ansökningars andel av totalan-
10127:                                       1984 vp. -- NJ< n:o 51                                            5
10128: 
10129: talet ansökningar om försäljningstilistånd är rätt    årsavgift och namnändringar utfärdas årligen fle-
10130: obetydlig, ty endast ca 10 % av ansökningarna         ra tusen beslut.
10131: har gälit preparat som innehålier nya läkemedel.         Varje ansökan avancerar i vederbörlig ordning
10132:     Behandlingen av ansökningar om försäljnings-      under noggrann kontroli och någon påstådd
10133: tilistånd för farmaceutiska specialpreparat sker i   försumlighet elier likgiltighet har inte kunnat
10134: samarbete med medicinalstyrelsens apoteksbyrå,       konstateras. För att kontrolien skali kunna preci-
10135: Läkemedelslaboratoriet samt läkemedelsnämn-          seras uppgörs i behandlingens tre olika skeden
10136: den, som verkar i anslutning tili medicinalstyrel-   förutom uppföljningsblankett för varje ansökan
10137: sen, och den tili läkemedelsnämnden anslutna         och uppföljning med hjäp av ADB med jämna
10138: prissektionen.                                       melianrum även förteckningar över preparat som
10139:    1 syfte att påskynda behandlingen av ansök-       har genomgått dessa arbetsskeden.
10140: ningarna om försäljningstilistånd har det vid            Med undantag av sammanträden i anslutning
10141: medicinalstyrelsens apoteksbyrå inrättats tre nya    tili tjänsteinnehavarnas arbetsuppgifter, resor el-
10142: tjänster räknat från 1. 2.1984. Verkningarna av      ler lagstadgade semestrar är de tjänstemän som
10143: tiliäggspersonalens arbetsinsats kommer under         behandlar ansökningarna om försäljningstillstånd
10144: innevarande vår att märkas i form av effektiverad    för farmaceutiska specialpreparat alltid anträffba-
10145: behandling av ansökningar om försäljningstili-       ra under tjänstetid.
10146: stånd samt på längre sikt även genom åtminstone          Medicinalstyrelsens beslut baserar sig på de i
10147: en panieli avveckling av anhopningen av ansök-       apoteksvarulagen angivna grunderna för beviljan-
10148: ningar om försäljningstilistånd. Dessutom har        de av försäljningstilistånd, vilka inte är särskilt
10149: läkemedelsnämnden, som verkar i anslutning tili      svårtolkade. Problem kan även uppstå tili följd
10150: medicinalstyrelsen och som huvudsakligen består      av att tiliverkaren kan ha en agent som t.ex. på
10151: av utomstående sakkunniga, ökat antalet sam-         grund av endast merkantil utbiidning har svårt
10152: manträden med ca 50 %. Detta har lett tili att       att ta ställning tili farmaceutiska elier medicinska
10153: det under de sex senaste månaderna har avgetts       frågor.
10154: 126 utlåtanden rörande ansökningar om försälj-          Tili följd av att det vid medicinalstyrelsen har
10155: ningstilistånd, medan antalet utlåtanden ett år      inrättats nya tjänster och att antalet sammanträ-
10156: tidigare under motsvarande period var 71. 1 fråga    den inom läkemedelsnämnden ökats kommer
10157: om läkemedelsnämndens arbetsmöjligheter bör          anhopningen av ansökningar om försäljningstili-
10158: det beaktas, att de utomstående medlemmarna          stånd småningom att avvecklas. Det kravet kom-
10159: är verksamma inom nämnden vid sidan av sin           mer alitjämt att stälias, att en avkortning av
10160: huvudsyssla. Behandlingen av ärendena inom           behandlingstiden för ansökningarna tili förmån
10161: nämnden kan därför inte påskyndas utöver den         för läkemedelsindustrin och importörerna inte
10162: nuvarande handläggningstakten, om inte be-           skali ske genom en sänkning av behandiingsni-
10163: handlingsnivån samtidigt skali sjunka.               vån och på bekostnad av medborgarnas läkeme-
10164:    Utöver ansökningar om försäljningstilistånd för   delssäkerhet. Ytterligare meddelas, att social- och
10165: nya preparat behandlar medicinalstyrelsen även       hälsovårdsministeriet 24.1.1984 tilisatte en kom-
10166: olika ansökningar om ändring i ca 3 540 gäliande     mitte med uppgift att revidera den föråldrade
10167: försäljningstilistånd. 1 ärenden som gälier ansö-    lagstiftningen om läkemedelsförsörjningen. 1
10168: kan om bl.a. ändrade hjälpämnen i läkemedel,         samband härmed skali även förfarandet med
10169: prishöjningar, nytt användningsområde för läke-      ansökan om försäljningstilistånd för läkemedel
10170: medel, nya förpackningsstorlekar, befrielse från     utredas.
10171:     Helsingfors den 20 mars 1984
10172: 
10173:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
10174: 
10175: 
10176: 
10177: 
10178: 428400271K
10179:                                                 1984 vp.
10180: 
10181: Skriftligt spörsmål nr     52
10182: 
10183: 
10184: 
10185: 
10186:                                    Zilliacus m.fl.: Om meddelande åt pensionärerna av information
10187:                                        gällande pensions- och beskattningsärenden
10188: 
10189: 
10190:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
10191: 
10192:    Pensionsreformens olika skeden har otvivelak-       betytt ca. 3 000 mk i restskatt (om 26 % är rätt)
10193: tigt medfört en bättre situation för de flesta         vilket är mera än jag lyfter per månad.
10194: pensionärer, men såsom det alltid är fallet med           1984 års skattebok hade igen 20 % på lönen.
10195: stora reformer, häftar också en hei del oklarheter     Sände igen boken tillbaka för ändring tili % på
10196: vid dem. Detta upplevs av den enskilda pensio-         pension, med inkomst(pensions)uppgifter. När
10197: nären som otryggt, emedan verkligt vattentät och       skatteboken returnerades från skatteverket hade
10198: allsidig information inte alltid kan fås via de        jag fått 27 % skatt på pensionen, men bara från
10199: olika instanser och byråer som står tili buds för      min huvudpension. Min pension från Varma
10200: att betjäna allmänheten. Pensionärerna har ofta        (134,18) beskattades inte fr.o.m. 1.2.84. Ringde
10201: det intrycket att de skickas från lucka tili lucka i   Varma och fick beskedet att skatteverket medde-
10202: de informationsbyråer de är hänvisade tili, vilket     lat att ingen skatt skulle avdras.
10203: gäller såväl Skatteverket som Folkpensionsanstal-         När jag deklarerade för 1982 års inkomst
10204: ten och pensionärsförbundens egoa skatteexper-         tänkte jag kolla om % var rätt. Det kunde jag
10205: ter. Av många av de utslag som pensionärerna           inte göra för det finns ingen skatteskala eller
10206: för på sina förfrågningar får man också intrycket      tabell enligt viiken vi pensionärer beskattas.
10207: av att de utsatts för fullkomligt godtycklig och       Beskattningen av oss är så invecklad, enligt en
10208: inkonsekvent behandling, vilket också följande         skatteexpert som pensionärsförbunden träffade
10209:  brev visar.                                           vid sitt möte 8.2.84, att ingen kunnat göras.
10210:     "Den 1.10.1982 blev jag förtidspensionerad         Frågan togs upp på mötet men ingenting gjor-
10211:  och betalade skatt för slutet av året enl. min        des.''
10212: gamla skatteklass.                                        Riksdagsmän får titt och tätt brev eller påring-
10213:                                                        ningar av villrådiga pensionärer, som inte kan
10214:     För år 1983 fick jag en skattebok med 18 %         fatta innebörden i den behandling de blir utsatta
10215:  skatt på lönen. Ringde upp skatteverket och           för.
10216:  undrade om det inte var för litet. Uppgav min            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10217:  pension. Fick svaret 'Det är nog rätt vi har ordnat   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10218:  det så bra för er pensionärer'. Sände då skattebo-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10219:  ken tili min f.d. arbetsgivare som returnerade        följande spörsmål:
10220:  den följande månad och bad mig gå tili skatte-
10221:  verket och be dem ändra % på lönen tili % på                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10222:  pensionen. Jag gjorde så och när jag fick skatte-             för att i brådskande ordning förbättra
10223:  boken tillbaka hade skatten stigit tili 26 % på               pensionärernas möjligheter att få pålitlig
10224:  pensionen, också för en liten pension som jag                 och vederhäftig information om pen-
10225:  lyfter från Varma. 8 % högre skatt hade för mig               sions- och beskattningsärenden?
10226:        Helsingfors den 17 februari 1984
10227:                          Jutta Zilliacus                         Gunnar Jansson
10228:                          Henrik Westerlund                       Ole Norrback
10229:                          Elisabeth Rehn                          Marjatta Väänänen
10230:                          Ole Wasz-Höckert                        Pär Stenbäck
10231:                          Håkan Malm                              Boris Renlund
10232:                                              Håkan Nordman
10233:  428400279U
10234: 2                                       1984 vp. -      KK n:o    52
10235: 
10236: Kirjallinen kysymys n:o 52                                                                     Suomennos
10237: 
10238: 
10239:                                     Zilliacus ym.: Eläke- ja veroasioita koskevan informaation välittämi-
10240:                                         sestä eläkeläisille
10241: 
10242: 
10243:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10244: 
10245:    Eläkeuudistuksen eri vaiheet ovat epäilemättä        oikein), mikä on enemmän kuin mitä saan
10246: tuoneet mukanaan paremman tilanteen useim-              kuukaudessa.
10247: mille eläkeläisille, mutta kuten aina suurista             Vuoden 1984 verokirjaan oli taas merkitty 20
10248: uudistuksista kyseen ollen liittyy niihin myös          % veroa palkasta. Lähetin jälleen verokirjani
10249: paljon epäselvyyksiä. Yksityinen eläkeläinen ko-        takaisin tulo( eläketulo )tietoineen veroprosentin
10250: kee tilanteen turvattomana, koska yleisöä palve-        muuttamiseksi eläkeveroprosentiksi. Kun verokir-
10251: levat eri virkaportaat ja toimistot eivät aina välitä   ja palautettiin verovirastosta, oli siihen merkitty
10252: todella vedenpitävää ja täysipainoista informaa-        27 % veroa eläkkeestä, mutta vain pääasiallisesta
10253: tiota. Eläkeläiset saavat usein sen vaikutelman,        eläkkeestäni. Eläkettäni Varmasta ( 134, 18) ei
10254: että heidät lähetetään luukulta toiselle niissä         verotettu 1.2.1984 alkaen. Soitin Varmaan ja
10255: toimistoissa, joihin heidät on ohjattu. Tämä            sain tiedon, että verovirasto oli ilmoittanut ettei
10256: koskee niin verovirastoa kuin Kansaneläkelaitosta       veroa pidätettäisi.
10257: ja eläkeläisyhdistysten omia veroasiantuntijoita.          Kun tein veroilmoituksen vuoden 1982 tulois-
10258: Monista eläkeläisten kyselyihinsä saamista pää-         ta, ajattelin tarkistaa, oliko veroprosentti oikein.
10259: töksistä saa myös vaikutelman, että heitä on            En voinut tehdä sitä, koska ei ole olemassa
10260: kohdeltu täysin mielivaltaisesti ja epäjohdonmu-        mitään veroasteikkoa tai taulukkoa, jonka mu-
10261: kaisesti. Tätä osoittaa myös seuraava kirje.            kaan meitä eläkeläisiä verotetaan. Verotuksemme
10262:    "1.10.1982 jouduin ennenaikaisesti eläkkeelle        on niin monimutkainen, ettei sellaista ole voitu
10263: ja maksoin veroa lopun vuodesta vanhan vero-            tehdä, kuten veroasiantuntija ilmoitti eläkeläis.
10264: luokkani mukaisesti.                                    yhdistyksille kokouksessa 8.2.1984. Kysymys
10265:                                                         otettiin esiin kokouksessa, mutta mitään ei teh·
10266:    Vuodeksi 1983 sain verokirjan, johon oli mer-        ty."
10267: kitty 18 % veroa palkasta. Soitin verovirastoon ja         Kansanedustajat saavat usein kirjeitä tai puhe.
10268: tiedustelin, eikö se ollut liian vähän. Ilmoitin        luita neuvottomilta eläkeläisiltä, jotka eivät ym·
10269: eläkkeeni. Sain vastauksen 'Se on kyllä oikein,         märrä kohtelunsa tarkoitusta
10270: olemme järjestäneet asiat niin hyvin teille elä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes.
10271: keläisille'. Lähetin silloin verokirjani entiselle      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm(
10272: työnantajalleni, joka palautti sen seuraavassa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä.
10273: kuussa ja kehotti minua menemään verovirastoon          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10274: palkkaveroprosentin muuttamiseksi eläkeveropro-
10275: sentiksi. Tein siten, ja kun sain verokirjani takai-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoc
10276: sin, oli vero noussut 26 % :iin eläkkeestä, myös                 ryhtyä parantaakseen nopeasti eläkeläis·
10277: siitä pienestä eläkkeestä, jota saan Varmasta. 8 %               ten mahdollisuuksia saada luotettavaa j~
10278: korkeampi vero olisi minun kohdallani merkin-                    pätevää informaatiota eläke- ja verotus·
10279: nyt noin 3 000 mk:n jälkiveroa (jos 26 % on                      asioissa?
10280:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
10281: 
10282:                       Jutta Zilliacus                             Gunnar Jansson
10283:                       Henrik Westerlund                           Ole Norrback
10284:                       Elisabeth Rehn                              Marjatta Väänänen
10285:                       Ole Wasz-Höckert                            Pär Stenbäck
10286:                       Håkan Malm                                  Boris Renlund
10287:                                             Håkan Nordman
10288:                                       1984 vp. -     KK n:o    52                                       3
10289: 
10290: 
10291: 
10292: 
10293:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10294: 
10295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Ennakonpidätysjärjestelmän muutoksella ei ole
10296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        heikennetty verovelvollisen mahdollisuutta tar-
10297: olette 17 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn           kistaa toimitettavan ennakonpidätyksen oikeelli-
10298: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suutta. Aikaisemman järjestelmän pidätystun-
10299: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    nusten määrittelyyn sisältyivät samat pidätystun-
10300: tajaJuna Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta kirjal-    nuksen oikeellisuutta haittaavat tekijät kuin pi-
10301: lisesta kysymyksestä n:o 52:                         dätysprosentinkin oikeellisuuden tarkistamiseen.
10302:                                                      Jos verovelvollisen olosuhteet muuttuivat viimek-
10303:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       si toimitetusta verotuksesta, saattoi annettu pidä-
10304:        ryhtyä parantaakseen noreasti eläkeläis-      tystunnus olla virheellinen, jolloin myös pidätys-
10305:        ten mahdollisuuksia saada luotettavaa ja      taulukon mukainen pidätyskin oli väärä. Näin
10306:        pätevää informaatiota eläke- ja verotus-      pidätystaulukosta löytyvän veron määrä ei ollut
10307:        asioissa?                                     välttämättä sen oikeampi kuin prosentin perus-
10308:                                                      teella lasketun veron määrä. Uusi menettely
10309:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     päinvastoin vähentää niitä virhemahdollisuuksia,
10310: ti seuraavaa:                                        joita ennakonpidätystaulukon käyttö on aiheutta-
10311:    Kansaneläkeuudistuksen II A-vaihetta toteu-       nut eläkkeenmaksajan soveltaessa sitä virheellises-
10312: tettaessa yhtenäistettiin myös eläketulojen vero-    ti.
10313: tus. Verotuksessa myönnettävien eläketulovähen-          Eläkkeen pidätysprosentti on laskettu eläk-
10314: nysten määrään vaikuttavat paitsi eläketulojen       keenmaksajilta ennen verovuoden alkua saatujen
10315: määrä myös henkilön muiden veronalaisten tulo-       eläkkeensaajakohtaisten eläketietojen perusteella.
10316: jen määrä. Eläketulovähennykset pienenevät ve-       Tiedot ovat arviomääräisiä. Ne on toimitettu
10317: rovelvollisen kokonaistulojen kasvaessa.             eläkkeenmaksajilta verohallitukselle ns. suorasiir-
10318:    Ennakkoperintälain 11 §:n vastaavuusperiaat-      tona magneettinauhalla. Vastaavasti eläketietojen
10319: teen mukaisesti eläketulovähennykset on pyritty      perusteella lasketut henkilökohtaiset ennakonpi-
10320: ottamaan huomioon mahdollisimman tarkoin jo          dätysprosentit on siirretty suoraan eläkkeiden
10321: ennakkoperinnässä. Tämä on ollut mahdollista         maksajille. Myös eläkkeensaaja on saanut tiedon
10322: vain muuttamalla eläketuloa saavien ennakkope-       lasketusta prosentista verovuoden alussa.
10323: rintäjärjestelmää.                                       Kaikki eläkkeenmaksajat eivät ole järjestelmäs-
10324:    Verohallituksen päätöksellä {1155/83) on en-      sä vielä mukana. Ulkopuolella ovat kaikki ne,
10325: nakonpidätys eläkkeestä määrätty yleensä toimi-      joilla ei ole käytössä automaattista tietojenkäsitte-
10326: tettavaksi henkilökohtaisen prosenttiluvun mu-       lyä, ja yksittäiset työnantajat, jotka maksavat itse
10327: kaan. Vanha taulukkopidätysjärjestelmä on kor-       eläkkeitä suoraan entisille työntekijöilleen. Järjes-
10328: vattu laskemalla eläkkeensaajalle henkilökohtai-     telmän piiriin kuuluu 92 eläkkeenmaksajaa.
10329: nen pidätysprosentti erikseen hänen eläke- ja        Eläkkeensaajista suorasiirrossa on noin 97 pro-
10330: palkkatulojaan varten. Pidätystaulukkojärjestel-     senttia. Suorasiirron ulkopuolella olevillekin elä-
10331: mää voidaan soveltaa vain yhdestä tulolähteestä      keläisille lasketaan henkilökohtainen pidätyspro-
10332: saadun tulon ennakonpidätykseen. Eläkkeensaaja       sentti viran puolesta. Tällöin eläkkeensaajan on
10333: saa tuloja kuitenkin useassa tapauksessa - pelk-     kuitenkin itse toimitettava pidätysprosentti eläk-
10334: kiä eläketulojakin - monelta maksajalta. Tau-        keenmaksajalle.
10335: lukkojärjestelmän soveltaminen tällaisessa ta-           Suorasiirtojärjestelmää laajennetaan mahdolli-
10336: pauksessa aiheuttaisi sen, että eläketulovähen-      suuksien mukaan koko ajan, jolloin tapaukset,
10337: nykset jäisivät suurelta osin huomioon ottamatta     joissa verovelvollinen joutuu itse huolehtimaan
10338: tai tulisivat myönnetyiksi liian suurina, koska      pidätystietojen toimittamisesta eläkkeenmaksajal-
10339: eläketulovähennykset alenevat ja poistuvat koko-     le, vähenevät.
10340: naistulojen kasvaessa eivätkä ole kohdistettavissa       Poikkeuksellisessa asemassa ovat kuitenkin
10341: mihinkään tiettyyn eläketuloon.                      eläkkeelle siirtyvät verovelvolliset. Eläkkeen aika-
10342: 4                                      1984 vp. -      KK n:o   52
10343: 
10344: misajankohdan määritteleminen etukäteen on             lä vasta kun häntä on ensimmäisen kerran elä-
10345: niin epätarkkaa - työkyvyttömyyseläkkeen osalta        ketulosta verotettu.
10346: jopa mahdotonta - ettei henkilökohtaisen pidä-            Eduskuntakyselyssä mainitussa tapauksessa on
10347: tysprosentin laskemista viran puolesta etukäteen       ilmeisesti kysymys mainitunlaisesta suorasiirron
10348: ole voitu toteuttaa. Henkilökohtainen pidätys-         ulkopuolella olevasta eläkkeelle siirtyvästä vero-
10349: prosentti eläkkeelle siirtyvän eläketuloja ja mah-     velvollisesta. Tapaukset ovat kuitenkin jo tällä
10350: dollisia palkkatuloja varten on voitu laskea vain      hetkellä poikkeuksellisia ja vähenevät suorasiirron
10351: eläkkeelle siirtyvän pyynnöstä verotoimistossa. El-    laajentumisen myötä.
10352: lei eläkkeelle siirtyvä pyydä pidätysprosenttia elä-      Uudistuksen toteuttamisvuonna eläkkeensaajil-
10353: kettä varten, eläkkeenmaksaja toimittaa enna-          le on verohallituksesta lähetetty eläkkeestä toimi-
10354: konpidätyksen palkkaa varten säädettyjä pidätys-       tettavan pidätysprosentin ilmoituksen yhteydessä
10355: perusteita käyttäen riippumatta siitä, että näin       tiedot ennakkoperintäjärjestelmän muutoksesta.
10356: toimitettu ennakonpidätys ei vastaa lopullisesti       Verohallitus on lisäksi järjestänyt kyseisenä vuon-
10357: suoritettuja veroja. Pidätys voi eläkkeellesiirty-     na kaksi tiedotustilaisuutta julkiselle sanalle.
10358: misvuonna olla siten joko liian suuri tai liian        Myös muutoin verohallitus on pyrkinyt aktiivises-
10359: pieni. Näin ollen eläkkeelle siirtyvän, varsinkin      ti kertomaan muutoksesta lehdistölle. Verohalli-
10360: jos eläkkeelle siirtyminen tapahtuu alkuvuodesta,      tus on tiedottanut myös eläkkeenmaksajille eläk-
10361: on itse käännyttävä verotoimiston puoleen ja           keiden verotukseen liittyvistä muutoksista muun
10362: pyydettävä laskettavaksi henkilökohtainen pidä-        muassa julkaisemassaan tiedotteessa ''Ennakko-
10363: tysprosentti eläketuloa varten. Jos verovelvollinen    perintä''. Uudistuksen yhteydessä on järjestetty
10364: saa eläkkeen sellaiselta maksajalta, joka ei ole       sekä verohallinnossa että eläkkeenmaksajille kou-
10365: mukana edellä kerrotussa pidätystietojen suora-        lutustilaisuuksia, joissa on pyritty selvittämään
10366: siirtojärjestelmässä, verovelvollinen joutuu itse       asiakaspalvelussa toimiville henkilöille sekä elä-
10367: pyytämään pidätysprosentin eläkettä varten vielä       keuudistusta että eläkkeen verotukseen liittyviä
10368: eläkkeellesiirtymisvuotta seuraavankin vuoden ai-       kysymyksiä. Järjestelmän toimivuutta seurataan
10369: kana. Tällaiselle eläkeläiselle henkilökohtainen       verohallinnon ja eläkkeenmaksajien yhteistyöryh-
10370: pidätysprosentti voidaan viran puolesta määritel-       missä, minkä lisäksi asiasta pyritään myös jatku-
10371:                                                        vasti tiedottamaan.
10372: 
10373:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1984
10374: 
10375:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
10376:                                       1984 vp. -     KK n:o    52                                     5
10377: 
10378: 
10379: 
10380: 
10381:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10382: 
10383:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         komstavdragen minskar och försvinner då de
10384: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sammanlagda inkomsterna ökar och avdragen
10385: av den 17 februari 1984 tili vederbörande med-       inte kan hänföras tili någon viss pensionsin-
10386: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   komst.
10387: riksdagsman Zilliacus m.fl. undertecknade spörs-        Ändringen av systemet för förskottsinnehåll-
10388: mål nr 52:                                           ning har inte medfört en försämring av den
10389:                                                      skattskyldiges möjligheter att kontrollera riktig-
10390:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10391:                                                      heten av förskottsinnehållningen. Fastställandet
10392:        för att i brådskande ordning förbättra
10393:                                                      av innehållningskoderna i det tidigare systemet
10394:        pensionärernas möjligheter att få pålitlig
10395:                                                      var med tanke på kodernas riktighet behäftat
10396:        och vederhäftig information om pen-
10397:                                                      med samma försvårande faktorer som kontrollen
10398:        sions- och beskattningsärenden?
10399:                                                      av innehållningsprocenternas riktighet. Om den
10400:                                                      skattskyldiges förhållanden ändrades från den
10401:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      senast verkställda beskattningen kunde den givna
10402: anföra följande:                                     innehållningskoden vara felaktig, varvid även
10403:     Då folkpensionsreformens II A skede genom-       innehållningen enligt innehållningstabell var fel-
10404: fördes förenhetligades även beskattningen av         aktig. Sålunda var inte det skattebelopp som
10405: pensionsinkomster. Beloppet av de pensionsin-        framgick av innehållningstabellen nödvändigtvis
10406: komstavdrag som beviljas vid beskattningen på-       riktigare än det skattebelopp som uträknats på
10407: verkas förutom av beloppet av pensionsinkoms-        basen av procenten. Detnya förfarandet minskar
10408: terna även av beloppet av övriga skattepliktiga      däremot de felmöjligheter som användningen av
10409: inkomster hos vederbörande. Pensionsinkomst-         förskottsinnehållningstabell förorsakat då pen-
10410: avdragen minskar då den skattskyldiges samman-       sionsutbetalaren använt den fel.
10411: lagda inkomster ökar.                                    Pensionens innehållningsprocent har uträknats
10412:     Enligt motsvarighetsprincipen i 11 § lagen om    på basen av de i vart och ett fall individuella
10413: förskottsuppbörd har man försökt beakta pen-         pensionsuppgifterna som erhållits av pensionsut-
10414: sionsinkomstavdragen så noggrant som möjligt         betalarna före skatteårets början. Uppgifterna är
10415: redan vid förskottsuppbörden. Detta har varit        approximativa. De har överföns från pensionsut-
10416: möjligt endast genom att ändra systemet för          betalarna tili skattestyrelsen genom s.k. direkt-
10417: förskottsuppbörd för dem som erhåller pensions-      överföring på magnetband. På samma sätt har de
10418: inkomst.                                             på basen av pensionsuppgifterna uträknade per-
10419:     Genom skattestyrelsens beslut ( 115 5183) har    sonliga innehållningsprocenterna överförts direkt
10420: det bestämts att förskottsinnehållning på pension    tili dem som utbetalar pensionerna. Även pen-
10421: i allmänhet skall verkställas på basen av ett        sionstagaren har i början av skatteåret erhållit
10422: personligt procenttal. Det gamla systemet med        uppgifter om den uträknade procenten.
10423: tabellinnehållning har ersatts med att man räk-          Alla pensionsutbetalare omfattas inte ännu av
10424: nar ut särskilda personliga innehållningsprocen-     detta system. Utanför systemet står alla de som
10425: ter för pensionstagarens pensions- och lönein-       inte kan utnyttja automatisk databehandling och
10426: komster. Systemet med innehållningstabell kan        enskilda arbetsgivare som själva direkt betalar
10427:  tillämpas endast på förskottsinnehållningen be-     pensioner tili sina före detta arbetstagare. Syste-
10428:  träffande inkomst från en förvärvskälla. En pen-    met omfattar 92 pensionsutbetalare. Av pen-
10429: sionstagare får dock ofta inkomster - t. o. m.       sionstagarna omfattas ca 97 % av direktöverfö-
10430:  enbart pensionsinkomster - från många utbeta-       ringen. För de pensionstagare som står utanför
10431:  lare. Tillämpningen av tabellinnehållning skulle    direktöverföringen uträknas den personliga inne-
10432:  i dylika fall innebära att pensionsinkomstavdra-    hållningsprocenten å tjänstens vägnar. Härvid
10433:  gen i många fall blev obeaktade eller beviljade     måste dock pensionstagaren själv informera pen-
10434:  tili alltför stora belopp eftersom pensionsin-      sionsutbetalaren om innehållningsprocenten.
10435: 
10436: 4284002790
10437: 6                                      1984 vp. -     KK n:o    52
10438: 
10439:     Systemet med direktöverföring utvidgas i mån      nu under det år som följer efter pensionerings-
10440: av möjlighet hela tiden, varvid de fali där den       året. För en dylik pensionär kan den personliga
10441: skattskyldige varit tvungen att själv ombesörja       innehåliningsprocenten faststälias å tjänstens väg-
10442: tillstäliande av innehåliningsuppgifterna tili pen-   nar först sedan han första gången blivit beskattad
10443: sionsutbetalaren hela tiden minskar.                  för pensionsinkomst.
10444:    1 särställning är dock de skattskyldiga som står      1 spörsmålet är det uppenbarligen fråga om en
10445: i beråd att avgå med pension. Att på förhand          skattskyldig som avgått med pension och som
10446: fastställa tidpunkten för pensioneringen är så        står utanför sagda system med direktöverföring.
10447: inexakt - i fråga om invalidpension t.o.m.            Dessa fali utgör dock redan undantag och
10448: omöjligt - att uträknandet av den personliga          minskar i takt med utvidgningen av systemet
10449: innehållningsprocenten å tjänstens vägnar inte        med direktöverföring.
10450: har kunnat genomföras på förhand. Den person-            Under det år reformen genomfördes översän-
10451: liga innehållningsprocenten för pensionsinkoms-       des från skattestyrelsen tili pensionstagarna upp-
10452: ter och eventuelia löneinkomster för den som          gifter om ändringen av förskottsuppbördssyste-
10453: avgår med pension har endast kunnat uträknas          met i samband med att innehållningsprocenten
10454: på den pensionerades begäran vid skattebyrån.         för pension meddelades. Dessutom har skattesty-
10455: Om den som avgår med pension inte anhåller            relsen under ifrågavarande år arrangerat två in-
10456: om innehållningsprocent för pension, verkställer      formationsmöten för massmedierna. Skattestyrel-
10457: pensionsutbetalaren förskottsinnehåliningen en-       sen har även i övrigt försökt att aktivt informera
10458: ligt de innehåliningsprinciper som faststälits för    pressen om ändringen. Skattestyrelsen har även
10459: lönen, oberoende av att den sålunda verkställda       informerat pensionstagarna om ändringarna i
10460: förskottsinnehåliningen inte motsvarar de slutliga    anslutning tili beskattningen av pensionerna,
10461: skatterna. lnnehåliningen kan sålunda under det       bl.a. i informationsbladet "Förskottsuppbörd"
10462: år man avgår med pension vara antingen alltför        som publiceras av skattestyrelsen. 1 samband med
10463: stor elier alltför liten. Sålunda bör den som avgår   reformen har utbildningsdagar arrangerats såväl
10464: med pension, i synnerhet om pensioneringen            inom skatteförvaltningen som för pensionsutbe-
10465: sker i början av året, vända sig tili skattebyrån     talarna. Vid denna utbildning har man strävat
10466: med en begäran om att den personliga innehåli-        efter att för personer inom kundbetjäningen
10467: ningsprocenten för pension skali uträknas. Om         utreda pensionsreformen liksom även frågor i
10468: den skattskyldiga erhåller pension av en sådan        anslutning tili beskattningen av pensioner. Sam-
10469: utbetalare som inte omfattas av det ovan beskriv-     arbetsgrupper för skatteförvaltningen och pen-
10470: na systemet med direktöverföring av innehåli-         sionsutbetalarna följer med systemets funktions-
10471: ningsuppgifter måste den skattskyldige själv an-      duglighet, varutöver man strävar efter att konti-
10472: hålia om innehållningsprocenten för pension än-       nuerligt ge information om ärendet.
10473: 
10474:     Helsingfors den 21 mars 1984
10475: 
10476:                                                                            Minister Pekka Vennamo
10477:                                                  1984 vp.
10478: 
10479: Kirjallinen kysymys n:o 53
10480: 
10481: 
10482: 
10483: 
10484:                                    Saarikoski:   Väkivaltarikollisuuden lisääntymisen estämisestä
10485: 
10486: 
10487:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10488: 
10489:    Väkivaltarikokset ovat jatkuvasti lisääntyneet     miston johtaja ylikomisario Väinö Rantio, joka
10490: maassamme ja ovat nousseet jo kaksinkertaisiksi       on ohjelman nähnyt, sanoo sitä hyväksi.
10491: 1960-lukuun verrattuna ja sama kehitys näyttää           Toimittaja Tempakan mukaan ohjelma on
10492: jatkuvan.                                             puolueetonta kuvausta nuorisorikollisuudesta,
10493:    Väkivalta on myös raaistunut ja saanut uusia       jossa kuullaan myös rikollisuuden syyttömien
10494: muotoja ja tekotapoja. Kylmäveriset murhat,           uhrien omaisia. Ohjelma on varmasti hätähuuto
10495: käsittämättömät pahoinpitelyt ja kidutukset ovat      asiantilan korjaamiseksi ja nuorisomme oikealle
10496: voimakkaasti lisääntyneet.                            tielle ohjaamiseksi. Varmasti on paikallaan, että
10497:    Käsittämättömästi ja ilman minkäänlaista mo-       tämä ohjelma, jossa tämä väkivallan koko kuva
10498: tiivia on murhattu puolustuskyvyttömiä vanhuk-        seurauksineen esitetään, näytetään koko Suomen
10499: sia, sotaveteraaneja ja lapsia. Murhaajissa on eri    kansalle.
10500: ikäisiä ihmisiä, mutta erikoista murhetta ja huol-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10501: ta aiheuttaa se, että murhaajat, ryöstäjät ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10502: pahoinpitelijät ovat entistä nuorempia ihmisiä.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10503: Jopa koululaisten turvallisuus on uhattuna. Vas-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10504: tuuttomuus ja nuorisorikollisuus kasvaa.                         Onko Hallituksen mielestä menetelty
10505:    Tästä vakavasta kehityksestä ja sen syistä sekä            oikein ja nuorten väkivaltarikollisuuden
10506: seurauksista on noussut vakava yhteiskunnallinen              vastustamiseen pyrkien, kun toimittaja
10507: ongelma.                                                      Anneli Tempakan tekemän nuorten väki-
10508:    Toimittaja Anneli Tempakka teki jokin aika                 valtaohjelman esittäminen kiellettiin te-
10509: sitten TV-ohjelman nuorten väkivallasta ja sen                levisiossa, ja
10510: seurauksista. TV-1 :n ajankohtaistoimituksen                     mihin lainsäädännöllisiin tai muihin
10511: päällikkö Pekka Holopainen on kieltänyt tämän                 toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä vä-
10512: ohjelman esittämisen ja tuominnut sen "kelvot-                kivaltarikollisuuden lisääntymisen estämi-
10513: tomaksi". Kansa ihmettelee tätä yksinvaltaista                seksi?
10514: päätöstä, kun Helsingin rikospoliisin väkivaltatoi-
10515: 
10516:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1984
10517: 
10518:                                            Helge Saarikoski
10519: 
10520: 
10521: 
10522: 
10523: 4284003280
10524: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 53
10525: 
10526: 
10527: 
10528: 
10529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10530: 
10531:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
10532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
10533: olette 17 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             ''Kuulusteltava ei osaa selittää'' -ohjelman
10534: kirjeenne n:o 187 ohella toimittanut valtioneu-     osalta on ohjelmatoiminnan säännöstön kohtaa
10535: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   ''Ohjelman ennakkotarkastus'' noudatettu nor-
10536: sanedustaja Helge Saarikosken näin kuuluvasta       maalisti. Ohjelman ennakkotarkastuksen suorit-
10537: kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:                  taa toimituspäällikkö.
10538:                                                        Nyt esillä olevassa tapauksessa toimituspäällik-
10539:           Onko Hallituksen mielestä menetelty       kö ei katsonut voivansa sijoittaa ohjelmaa ohjel-
10540:        oikein ja nuorten väkivaltarikollisuuden     mistoon ja ottaa siitä vastuuta. Näin ollen sään-
10541:        vastustamiseen pyrkien, kun toimittaja       nöstön edellyttämän käytännön mukaisesti ohjel-
10542:        Anneli Tempakan tekemän nuorten väki-        ma siirtyi hänen esimiehensä ohjelmapäällikön
10543:        valtaohjelman esittäminen kiellettiin te-    tarkastettavaksi. Ohjelmaan tehtyjen pienehkö-
10544:        levisiossa, ja                               jen korjausten jälkeen ohjelmapäällikkö hyväksyi
10545:           mihin lainsäädännöllisiin tai muihin      ohjelman lähetettäväksi ja näin ohjelma sijoitet-
10546:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä vä-    tiin perjantaiksi 23.3.1984 TV 1:n ohjelmistoon.
10547:        kivaltarikollisuuden lisääntymisen estämi-      Menettely tämän ohjelman kohdalla on ollut
10548:        seksi?                                       täysin normaalia yhtiön ohjelmien ennakkotar-
10549:                                                     kastusta..
10550: 
10551:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1984
10552: 
10553: 
10554:                                                                   Liikenneministeri Matti Puhakka
10555:                                       1984 vp. -     KK n:o 53                                        3
10556: 
10557: 
10558: 
10559: 
10560:                                Till Riksdagens Herr Talman
10561: 
10562:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
10563: anger har Hi, Herr Talman, med Eder skrivelse        anföra följande:
10564: nr 187 av den 17 februari 1984 tili vederbörande
10565: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      Beträffande programmet ''Kuulusteltava ei
10566: av riksdagsman Helge Saarikoski undertecknade        osaa selittää" har punkten "Förhandsgranskning
10567:                                                      av program" i reglerna för programverksamheten
10568: spörsmål nr 53 :
10569:                                                      iakttagits på normalt sätt. Förhandsgranskningen
10570:           Har man enligt Regeringens åsikt för-      av programmet görs av redaktionschefen.
10571:        farit riktigt och i enlighet med strävande-      1 det nu aktuella fallet ansåg redaktionschefen
10572:        na att motarbeta våldsbrottsligheten          sig inte kunna sätta in programmet i repertoaren
10573:        bland de unga då visandet av det av           och ta ansvar för det. Följaktligen överfördes
10574:        redaktör Anneli Tempakka gjorda pro-          programmet, i enlighet med den kutym som
10575:        grammet om ungdomsvåld förbjöds i te-         reglerna förutsätter, att granskas av hans överord-
10576:        levisionen, och                               nade, programchefen. Efter en del mindre korri-
10577:           vilka lagstiftningsåtgärder eller andra    geringar godkände programchefen programmet
10578:        åtgärder har Regeringen för avsikt att        för sändning, och programmet placerades in i TV
10579:        vidta för att förhindra att våldsbrotten      1 -repertoaren fredagen 23.3.1984.
10580:        ökar?                                            Förhandsgranskningen av detta program har
10581:                                                      skett helt i normal ordning.
10582: 
10583:      Helsingfors den 3 april 1984
10584: 
10585: 
10586:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
10587:                                                 1984 vp.
10588: 
10589: Kirjallinen kysymys n:o 54
10590: 
10591: 
10592: 
10593: 
10594:                                    Enävaara: Tietokonerikollisuutta koskevan lainsäädännön aikaansaa-
10595:                                      misesta
10596: 
10597: 
10598:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10599: 
10600:    Tietokoneiden yleistyminen on tuonut myös           ten kohdalla tilanne on vielä huonompi, sillä
10601: Suomeen tietokonerikollisuuden. Useita atk-            koulutettuja tutkijavoimia ei ole juuri lainkaan ja
10602: rikoksia on jo tullut ilmi ja eräissä niistä ovat      lainsäädäntökin on näiltä osin varsin puutteelli-
10603: kysymyksessä satojen tuhansien markkojen suu-          nen.
10604: ruiset taloudelliset arvot. Tulevaisuudessa on syy-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10605: tä uskoa tietokonerikollisuuden meilläkin lisään-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10606: tyvän, ellei tehokkaisiin toimiin sen torjumiseksi     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10607: ryhdytä.                                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10608:    Perinteisin keinoin tehtävien taloudellisten ri-
10609: kosten tutkijavoimia on maassamme aivan liian                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10610: vähän ja monet rikokset uhkaavat vanhentua                    tietokonerikollisuutta koskevan lainsää-
10611: yksinkenaisesti siitä syystä, että päteviä tutkija-           dännön saattamiseksi ajan tasalle ja riittä-
10612: voimia ei ole riittävästi käytettävissä. Tietokonei-          vien tutkijavoimien saamiseksi uhkaavan
10613: ta apuna käyttäen tehtävien taloudellisten rikos-             tietokonerikollisuuden torjumiseksi?
10614: 
10615:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1984
10616: 
10617:                                              Reijo Enävaara
10618: 
10619: 
10620: 
10621: 
10622: 4284002721
10623: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 54
10624: 
10625: 
10626: 
10627: 
10628:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10629: 
10630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koskevat säännökset. Tässä yhteydessä pyntaan
10631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ottamaan huomioon myös tietotekniikan uudet
10632: olette 21 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn              ilmiöt. Erillisiä atk-rikossäännöksiä ei tultane
10633: kirjeenne n:o 185 ohella toimittanut valtioneu-         ehdottamaan, vaan tarkoitus on tarkistaa lainsää-
10634: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       dännön käsitemääritelmiä niin, että ne vastedes
10635: sanedustaja Reijo Enävaaran näin kuuluvasta kir-        kattavat myös atk-rikokset. Uudistusehdotuksen
10636: jallisesta kysymyksestä n:o 54:                         odotetaan täyttävän ne rikoslainsäädännön au-
10637:                                                         kot, joihin tietokonerikollisuuden yhteydessä on
10638:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          yleensä viitattu. Ehdotus on tarkoitus saattaa
10639:         tietokonerikollisuutta koskevan lainsää-        voimaan jo nykyisen rikoslain osittaisuudistukse-
10640:         dännön saattamiseksi ajan tasalle ja riittä-    na.
10641:         vien tutkijavoimien saamiseksi uhkaavan
10642:         tietokonerikollisuuden torjumiseksi?               Atk-rikoksiksi määritellään usein myös yksityis-
10643:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tä kansalaista koskevan tietosuojan loukkaukset
10644: ti seuraavaa:                                           sekä atk-ohjelmien ja atk-tiedostojen luvaton
10645:                                                         käyttö ja kopioimi (niin sanottu atk-piratismi).
10646:    Niin sanottujen atk-rikosten määrästä ja niiden      Oikeusministeriössä on valmisteilla tietosuojaa
10647: aiheuttamista vahingoista ei ole Suomessa vielä         koskeva henkilörekisterilaki. Tämä laki tullee
10648: luotettavia selvityksiä. Suurimpana ongelmana ei        sisältämään myös rangaistussäännöksiä. Atk-
10649: ehkä ole lainsäädännön puutteellisuus tai päte-         ohjelmille ja atk-tiedostoille on toistaiseksi an-
10650: vien tutkijavoimien riittämättömyys vaan se, että       nettu suojaa tekijänoikeuslain nojalla. Opetusmi-
10651: mahdollisten atk-rikosten ilmitulo on toistaiseksi      nisteriössä on vireillä tekijänoikeuslainsäädännön
10652: melko sattumanvaraista. On myös luultavaa, et-          tarkistus, missä yhteydessä atk-piratismin torjun-
10653: tei läheskään kaikkia yritysten piirissä ilmitulleita   taan kiinnitetään erityistä huomiota. Aivan lähi-
10654: atk-järjestelmiin liittyviä väärinkäytöksiä haluta      aikoina annetaan eduskunnalle lakiesitys, jossa
10655: edes ilmoittaa julkisuuteen tai viranomaisten tie-      tekijänoikeuteen kohdistuvien loukkausten ran-
10656: toon. Sellaisia tapauksia ei tunneta, joissa polii-     gaistusuhkaa ehdotetaan kovennettavaksi.
10657: sille ilmoitettujen atk-rikosten syyteoikeus olisi
10658: tutkijapuutteen takia päässyt vanhentumaan.                Sisäasiainministeriön ilmoituksen mukaan atk-
10659:    Moni atk-rikos on rangaistavissa jo nykyisen         rikosten synnyttämät uudet ongelmat pyritään
10660: lainsäädännön nojalla, mikäli teko voidaan näyt-        ottamaan poliisikoulutuksessa huomioon etenkin
10661: tää toteen. Uusi tietotekniikka on kuitenkin            talousrikosten tutkijakoulutuksen yhteydessä. Po-
10662: mahdollistanut myös eräitä uudentyyppisiä ri-           liisialan virkatutkintoihin sisältyy atk-tietoutta ja
10663: koksentekotapoja, joihin perinteiset (esimerkiksi       vastavalmistuneessa kriminaalitaktiikan uudessa
10664: petosta ja väärennystä koskevat) rikossäännökset        opetussuunnitelmassa atk:n osuutta on entises-
10665: eivät ehkä sellaisinaan ole sovellettavissa. On         tään painotettu. Keskusrikospoliisi pyrkii koulut-
10666: myös havaittu, etteivät voimassa olevan lain ran-       tamaan omia rikostarkastajiaan perehtymään
10667: gaistusuhat ole kaikilta osin riittäviä, kun rikos      myös atk-rikoksiin. Sekä paikallispoliisin että
10668: kohdistuu automaattiseen tietojenkäsittelyyn tai        keskusrikospoliisin tutkijavoimia on äskettäin
10669: on tehty sitä hyväksi käyttäen. Tämä pätee erityi-      hieman vahvennettu erityisesti talousrikoksia sil-
10670: sesti vahingontekoon, toisen omaisuuden luvat-          mällä pitäen, joskin voimavarat taloudellisen ri-
10671: tomaan käyttämiseen tai niin sanottuun teolli-          kollisuuden selvittämiseksi ovat sisäasiainministe-
10672: suusvakoiluun.                                          riön käsityksen mukaan vieläkin puutteelliset.
10673:    Oikeusministeriössä on vireillä rikoslain koko-      Tutkijavoimien lisäämisestä ja koulutuksen te-
10674: naisuudistus, joka toteutuu vaiheittain. Ensim-         hostamisesta huolimatta on selvää, että vaikeim-
10675: mäisessä vaiheessa valmisteltavan ehdotuksen on         pien atk-rikosten tutkinnassa joudutaan lisäksi
10676: määrä valmistua 31.5.1984 ja se käsittää keskei-        aina turvautumaan ulkopuolisiin asiantuntijapal-
10677: simmät omaisuus-, vaihdanta- ja talousrikoksia          veluihin.
10678:                                        1984 vp. -     KK n:o 54                                        3
10679: 
10680:    Kuten edellä lausutusta ilmenee, atk-rikolli-      eri hallinnonhaarojen välistä yhteistyötä atk-
10681: suuteen on pyritty varautumaan sekä lainsäädän-       rikosten torjumiseksi. Koska atk-rikokset ulottu-
10682: töä tarkistamaila että rikostutkintaa tehostamalla.   vat usein kansallisten rajojen yli, Suomessa pyri-
10683: Sekä atk-alan neuvottelukunnan tietoturvajaosto       tään tiiviisti seuraamaan kansainvälistä kehitystä
10684: että valtionhallinnon atk-toiminnan turvaamisky-      sekä osallistumaan asiaa koskevaan kansainväli-
10685: symyksiä käsittelevä johtoryhmä ovat kehittäneet      seen yhteistyöhön.
10686: 
10687:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
10688: 
10689:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
10690: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 54
10691: 
10692: 
10693: 
10694: 
10695:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10696: 
10697:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            skedet, som för närvarande bereds, skall bli
10698: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          färdigt till 31.5.1984 och det omfattar de centra-
10699: nr 185 av den 21 februari 1984 till vederbörande       laste stadgandena rörande egendoms- och om-
10700: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     sättningsbrott samt ekonomiska brott. I detta
10701: av riksdagsman Reijo Enävaara undertecknade            sammanhang strävar man till att också beakta de
10702: spörsmål nr 54:                                        nya fenomenen inom datatekniken. Man torde
10703:                                                        inte komma att föreslå särskilda stadganden rö-
10704:           Till vilka åtgärder ämnar Regeringen         rande databrott, utan avsikten är att begreppsde-
10705:        skrida för att bringa lagstiftningen röran-     finitionerna i lagstiftningen ändras så att de i
10706:        de databrottslighet i tidsenligt skick och      framtiden omfattar också databrotten. Man räk-
10707:        för att skapa tillräckliga utredningsresur-     nar med att revideringsförslaget skall täppa till
10708:        ser för bekämpningen av den hotande             de luckor i lagstiftningen, som man i allmänhet
10709:        databrottsligheten?                             har hänvisat tilli samband med databrottslighet.
10710:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Avsikten är att förslaget skall bringas i kraft
10711: anföra följande:                                       redan som en delrevidering av den nuvarande
10712:    Tills vidare finns det inte i Finland några         strafflagen.
10713: tillförlitliga utredningar över antalet så kallade        Också kränkningarna av de enskilda medbor-
10714: databrott och de skador dessa föranleder. Det          garnas dataskydd samt olaglig användning och
10715: största problemet är kanske inte den bristfälliga      kopiering av adb-program och adb-register (så
10716: lagstiftningen eller bristen på kompetenta ut-         kallad adb-piratism) definieras ofta som data-
10717: redare utan det att eventuella databrott tills         brott. Vid justitieministeriet bereder man en
10718: vidare rätt slumpmässigt avslöjas. Det är också        personregisterlag rörande dataskydd. Denna lag
10719: troligt att man inte ens vill anmäla tillnärmelse-     kommer att innehålla också straffstadganden.
10720: vis alla de inom näringslivet avslöjade fallen av      Hittills har adb-program och adb-register skyd-
10721: missbruk, som ansluter sig till datasystemen till      dats på basen av lagen om upphovsrätt. Vid
10722: offentligheten eller till myndigheternas känne-        undervisningsministeriet är en revidering av lag-
10723: dom. Man känner inte till fall där åtalsrätten i       stiftningen rörande upphovsrätt under arbete och
10724: fråga om databrott som anmälts till polisen            i det sammanhanget fäster man särskild vikt vid
10725: skulle ha hunnit preskriberas på grund av brist        bekämpningen av datapiratism. Inom den när-
10726: på utredare.                                           maste framtiden kommer till riksdagen att avlå-
10727:     Många slag av databrott är straffbara redan på     tas en proposition, i viiken man föreslår att
10728: basen av den nuvarande lagstiftningen, såframt         straffhotet för brott mot upphovsmannarätten
10729: gärningen kan ledas i bevis. Den nya datatekni-        skärps.
10730: ken har dock möjliggjort också vissa nya slag av          Enligt uppgifter från inrikesministeriet strävar
10731: brott, på vilka de traditionella stadgandena i         man tili att beakta de nya problem som databrot-
10732: strafflagen (exempelvis rörande bedrägeri och          ten medför vid polisutbildningen framför allt vid
10733: förfalskning) kanske inte som sådana är tillämp-       skolningen av utredare av ekonomiska brott. I
10734: bara. Man har också kunnat konstatera, att             tjänsteexamina för poliser ingår adb-kunskap och
10735: straffhoten i den gällande lagen inte är till alla     i det nyss färdigblivna undervisningprogrammet
10736: delar tillfredsställande då ett brott riktar sig mot   beträffande kriminaltaktik har den allmänna da-
10737: automatisk databehandling eller har begåtts med        tabehandlingens andel betonats mer än tidigare.
10738: tillhjälp därav. Detta gäller framför allt beträf-     Centralkriminalpolisen strävar till att skola sina
10739: fande skadegörelse, olovligt tillgrepp av annans       egna brottsutredare till att sätta sig in också i
10740: lösegendom eller så kallat industrispionage.           databrott. Såväl lokalpolisens som centralkrimi-
10741:    En totalrevidering av strafflagen är under arbe-    nalpolisens resurser beträffande utredare har nyli-
10742: te vid justitieministeriet och den förverkligas        gen förstärkts en del framför allt med tanke på
10743: stegvis. Avsikten är att förslaget till det första     ekonomisk brottslighet även om resurserna för
10744:                                       1984 vp. -     KK n:o 54                                         5
10745: 
10746: utredning av ekonomisk brottslighet enligt inri-     hetssektionen inom delegationen för adb-bran-
10747: kesministeriets uppfattning fortfarande är brist-    schen som den ledningsgrupp som handlägger
10748: fälliga. Trots ökningen av utredare och den          säkerhetsfrågor rörande statsförvaltningens data-
10749: effektiverade undervisningen är det klart att man    verksamhet har utvecklat samarbetet mellan olika
10750: vid utredningen av de svårare databrotten alltid     förvaltningsgrenar i syfte att bekämpa databrotts-
10751: ytterligare blir tvungen att anlita utomstående      ligheten. Emedan databrotten ofta sträcker sig
10752: sakkunniga.                                          över de nationella gränserna, strävar man i Fin-
10753:    Såsom av det ovan anförda framgår, har man        land till att intensivt följa med den internationel-
10754: försökt förbereda sig för databrottsligheten såväl   la utvecklingen och delta i det internationella
10755: genom att justera lagstiftningen som genom att       samarbetet i denna fråga.
10756: effektivera brottsutredningen. Såväl datasäker-
10757:     Helsingfors den 20 mars 1984
10758: 
10759:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
10760:                                               1984 vp.
10761: 
10762: Kirjallinen kysymys n:o 55
10763: 
10764: 
10765: 
10766: 
10767:                                   Rosnell ym.: Hävittäjälentolaivue 21:ltä Porissa vapautuvien tilojen
10768:                                     tulevasta käytöstä
10769: 
10770: 
10771:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10772: 
10773:    Puolustusvoimien Porissa oleva Hävittäjälento-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10774: laivue 21 siirtyy 1 päivänä elokuuta 1985 Pirkka-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10775: laan. Tämän johdosta jää Poriin Hävittäjälento-
10776: laivue 21 :Itä vapautuvia tiloja.                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10777:                                                             ryhtyä Hävittäjälentolaivue 21 :Itä Porissa
10778:    Hävittäjälentolaivueen siirtyminen aiheuttaa             vapautuvien tilojen tarkoituksenmukai-
10779: työllisyysongelmia Porissa. Kaikilla siviilihenki-          seksi käyttämiseksi, ja
10780: löillä ei ole mahdollisuuksia siirtyä Pirkkalaan.              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10781: Tämä koskee erityisesti naisia.                             ryhtyä niiden siviilihenkilöiden työllistä-
10782:                                                             miseksi, jotka laivueen siirron johdosta
10783:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           jäävät työttömiksi eivätkä voi siirtyä Pirk-
10784: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                kalaan?
10785: 
10786:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1984
10787: 
10788:                      Irma Rosnell                            Timo Laaksonen
10789:                      Mikko Elo                               Aila Jokinen
10790: 
10791: 
10792: 
10793: 
10794: 428400282X
10795: 2                                      1984 vp. -     KK n:o 55
10796: 
10797: 
10798: 
10799: 
10800:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10801: 
10802:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,         vasti seuraavaa:
10804: olette kirjeenne n:o 186 ohella 21 päivänä helmi-
10805:                                                          Puolustusministeriö on ollut yhteydessä Fin-
10806: kuuta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asian-          nair Oy:hyn Hävittäjälaivue 21:ltä vapautuvien
10807: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tilojen pääosan luovuttamiseksi Finnairin käyt-
10808: Rosnellin ym. tekemän seuraavan sisältöisen           töön ammattilentäjien peruskoulutusta varten.
10809: kysymyksen n:o 55:
10810:                                                          Hävittäjälaivue 21 :n siirtyessä on kaikilla sen
10811:                                                       palveluksessa olevilla työpaikka Pirkkalassa. Siir-
10812:           Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo        ron jälkeen puolustusvoimien ainoaksi Porissa
10813:        ryhtyä Hävittäjälentolaivue 21: Itä Poris~a    sijaitsevaksi joukko-osastoksi jää Satakunnan so~i­
10814:        vapautuvien tilojen tarkoituksenmukal-         laspiirin esikunta, jonka vahvuuteen kuuluu vam
10815:        seksi käyttämiseksi, ja                        neljä siviilitoimihenkilöä. Siten työpaikan tarjoa-
10816:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        miseen puolustushallinnon piiristä Porissa on
10817:        ryhtyä niiden siviilihenkilöiden työllistä-    vähäiset mahdollisuudet. Joitakin voidaan kui-
10818:        miseksi, jotka laivueen siirron johdosta       tenkin sijoittaa Poriinkin. Osalle viestittäjistä ja
10819:        jäävät työttömiksi eivätkä voi siirtyä Pirk-   kaikille kiinteistönhoitohenkilöstöön kuuluville
10820:        kalaan?                                        voidaan tarjota työtä Satakunnan sotilaspiirin
10821:                                                       alueelta, Säkylästä, Raumalta, Niinisalosta ja
10822:                                                       Vammalasta.
10823: 
10824:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1984
10825: 
10826:                                                              Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
10827:                                       1984 vp. -     KK n:o 55                                          3
10828: 
10829: 
10830: 
10831: 
10832:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10833: 
10834:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Försvarsministeriet har varit i kontakt med
10835: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Finnair Oy beträffande överlåtande av största
10836: nr 186 av den 21 februari 1984 tili vederbörande     delen av de utrymmen i Finnairs bruk som blir
10837: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   lediga efter Jaktplansdivision 21 för att av bola-
10838: av riksdagsledamot Rosnell m.fl. undertecknade       get användas vid grundutbildningen av yrkespi-
10839: spörsmål nr 55:                                      loter.
10840:                                                         Då Jaktplansdivision 21 förflyttas får alla som
10841:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      är i tjänst vid divisionen arbetsplats i Pirkkala.
10842:        för att på ett ändamålsenligt sätt utnyttja   Efter förflyttningen är det enda truppförband
10843:        de utrymmen som blir lediga efter Jakt-       inom försvarsmakten som blir kvar i Björneborg
10844:        plansdivision 21 i Björneborg, och            staben för Satakunda militärdistrikt, som endast
10845:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      har fyra civila befattningshavare. Sålunda finns
10846:        för att sysselsätta de civilpersoner som på   det små möjligheter att inom försvarsförvalt-
10847:        grund av divisionens förflyttning blir ar-    ningen erbjuda arbetsplatser i Björneborg. Några
10848:        betslösa och inte kan flytta tili Pirkkala?   kan dock placeras också i Björneborg. En del av
10849:                                                      signalisterna och alla som hör tili fastighetsvårds-
10850:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      personalen kan erbjudas arbete inom Satakunda
10851: anföra följande:                                     militärdistrikt, i Säkylä, Raumo, Niinisalo och
10852:                                                      Vammala.
10853:     Helsingfors den 23 mars 1984
10854: 
10855:                                                                Försvarsminister Vezkko Pihlajamäki
10856:                                                 1984 vp.
10857: 
10858: Skriftligt spörsmål nr 56
10859: 
10860: 
10861: 
10862: 
10863:                                    Zilliacus m.fl.: Om information till familjedagvårdarna om beskatt-
10864:                                        ningen av kostnadsersättning
10865: 
10866: 
10867:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
10868: 
10869:    Den kommunala familjedagvården är ett ut-          man tänkt höja kostnadsresättningen med mot-
10870: märkt komplement till de kommunala daghem-            svarande 30 procent?
10871: men, därom torde alla vara eniga. Hittills har det       Då det råder stor ovisshet om det ovan nämn-
10872: heller inte varit alltför motigt för kommunerna       da samt om en rad andra praktiska detaljer för
10873: att anlita familjedagvårdare, utbud och behov         den nya beskattningen har familjedagvårdarna
10874: har varit någotsånär i balans. Men om familje-        vänt sig tili sina respektive kommuner eller
10875: dagvårdarnas arbete belastas med alltför många        kommunalförbund för att få information. Därvid
10876: restriktioner, nya skatter eller snärjig byrokrati,   har det dessvärre framgått att socialstyrelsen än så
10877: löper kommunerna risken att leden bland villiga       länge inte givit några direktiv åt kommunerna,
10878: arbetstagare glesnar. Detta vore ett stort bakslag    varför stor ovisshet råder.
10879: för hela dagvårdssektorn, emedan det för de              Familjedagvårdarna undrar också om skattesty-
10880: flesta kommuner torde vara en omöjlighet att          relsen verkligen anser att dagvårdsbarnen ska
10881: stampa fram den mängd dagvårdsplatser som             klara sig med så snäva ramar? Ett skolbarn får i
10882: skulle behövas i fall familjedagvårdarna ger upp.     dag äta lunch tili partipris 7, 50 mk. Men ett
10883:                                                       dagbarn måste nu klara sig med bara 3,41 mk för
10884:    Dessvärre har en konflikt seglat upp i dag-        lunchen. Morgonmålet får kosta 2,57 mk och
10885: vårdsbranschen. Familjedagvårdarna anser sig          mellanmålet 1,55 mk. Var och en som sysslat
10886: nämligen ha blivit vilseledda vid anställningen.      med hushållsarbete och matinköp vet att dessa
10887: De har förespeglats falska försäkringar om att        summor inte motsvarar verkligheten.
10888: den kostnadsersättning de får för arbetet är             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10889: skattefri. Men enligt Högsta förvaltningsdomsto-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10890: lens beslut av den 22 april 1983 har den blivit       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
10891: beskattningsbar inkomst. Nu betalar dagvårdaren       följande spörsmål:
10892: alltså 16 procent omsättningsskatt varefter hon
10893: ännu bdastas med ytterligare 30 procent inkomst-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10894: skatt, alltså ti!lsammans 46 procent skatt på                för att i brådskande ordning ge direktiv
10895: barnens mat.                                                 åt kommuner och kommunalförbund om
10896:                                                              information åt de kommunala familje-
10897:   Familjedagvårdarna undrar hdt följdriktigt om              dagvårdarna om de praktiska följderna av
10898: denna skattehöjning ska tas ut genom sämre eller             Högsta förvaltningsdomstolens beslut att
10899: mindre mängd mat år barnen. Eiler ska föräldrar-             göra kostnadsersättningen för de kommu-
10900: na återigen börja förse barnen med matsäck,                  nala dagvårdarna tili beskattningsbar in-
10901: toalettpapper osv.? Eiler är det rentav så väl, att          komst?
10902: 
10903:      Helsingfors den 23 februari 1984
10904: 
10905:                      Jutta Zilliacus                             Pär Stenbäck
10906:                      Elisabeth Rehn                              Ole Norrback
10907:                      Håkan Nordman                               Håkan Malm
10908:                      Ole Wasz-Höckert                            Gunnar ] ansson
10909:                                            Henrik Westerlund
10910: 
10911: 428400298E
10912: 2                                       1984 vp. -- ~ n:o 56
10913: 
10914: Kirjallinen kysymys n:o 56                                                                      Suomennos
10915: 
10916: 
10917: 
10918: 
10919:                                    Zilliacus ym.: Kustannuskorvauksen verotusta koskevan informaa-
10920:                                        tion toimittamisesta perhepäivähoitajille
10921: 
10922: 
10923:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10924: 
10925:    Kaikki ovat varmaankin yksimielisiä siitä, että     hyvin, että olisi ajateltu nostaa kustannuskor-
10926: kunnallinen perhepäivähoito on erinomainen             vausta vastaavalla 30 prosentilla.
10927: täydennys kunnallisille päiväkodeille. Tähän asti         Kun edellä mainitun sekä useiden muiden
10928: eivät kunnat myöskään ole olleet kovin vastaha-        uuden verotuksen käytännön seikkojen suhteen
10929: koisia käyttämään perhepäivähoitajia, tarjonta ja      esiintyy suurta epävarmuutta, ovat perhepäivä-
10930: kysyntä ovat olleet kutakuinkin tasapainossa.          hoitajat kääntyneet oman kuntansa tai kuntain-
10931: Mutta jos perhepäivähoitajien työtä rasitetaan         liittonsa puoleen saadakseen informaatiota. Tässä
10932: liian monilla rajoituksilla, uusilla veroilla tai      yhteydessä on kuitenkin valitettavasti käynyt il-
10933: hankalalla byrokratialla, on vaarana, että haluk-      mi, että sosiaalihallitus ei toistaiseksi ole antanut
10934: kaiden työntekijöiden rivit harvenevat. Tämä           mitään                       ja tästä syystä vallitsee
10935:                                                              . ohjeita kunnille,
10936:                                                                               .
10937: olisi kova takaisku koko päivähoitosektorille, kos-    suun epävarmuus as1assa.
10938: ka useimmille kunnille lienee mahdotonta hank-            Perhepäivähoitajat ihmettelevät myös, katsoo-
10939: kia tarvittavaa määrää päivähoitopaikkoja, jos         ko verohallitus todella, että hoitolapset tulevat
10940: perhepäivähoitajat luovuttavat.                        toimeen niin vähällä. Koululainen saa nykyään
10941:                                                        7, 50 mk: n arvoisen lounaan, mutta päivähoito-
10942:    Valitettavasti päivähoidon alueella on syntynyt     lapsen täytyy nyt tulla toimeen vain 3,41 mk:n
10943: konflikti. Perhepäivähoitajat katsovat, että heitä     lounaalla. Aamupala saa maksaa 2,57 mk ja
10944: on johdettu harhaan työhön ottamisen yhteydes-         välipala 1,55 mk. Jokainen taloustyötä ja ruoka-
10945: sä. Heille on uskoteltu, että heidän työstään          ostoksia tehnyt tietää, että nämä summat eivät
10946: saamansa kustannuskorvaus on veroton. Kor-             vastaa todellisuutta.
10947: keimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10948: 22 päivältä huhtikuuta 1983 se on kuitenkin            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10949: tullut verotettavaksi tuloksi. Nyt päivähoitaja siis   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10950: maksaa 16 prosenttia liikevaihtoveroa, minkä           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10951: lisäksi häntä vielä kuormitetaan 30 prosentin
10952: tuloverolla, siis yhteensä 46 prosentin verolla                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10953: lasten ruoasta.                                                ryhtyä antaakseen nopeasti kunnille ja
10954:                                                                kuntainliitoille ohjeet kunnallisille perhe-
10955:    Perhepäivähoitajat ihmettelevät täysin johdon-              päivähoitajille annettavasta informaatios-
10956: mukaisesti, pitäisikö tämä veron korotus tasata                ta koskien niitä käytännön seurauksia,
10957: tarjoamalla lapsille huonompaa ruokaa, vai anta-               jotka aiheutuvat korkeimman hallinto-
10958: malla heille vähemmän ruokaa. Vai pitääkö van-                 oikeuden päätöksestä tehdä kunnallisten
10959: hempien taas alkaa antaa eväitä, WC-paperia                    perhepäivähoitajien kustannuskorvaus ve-
10960: yms. mukaan lapsille? Vai olisiko asia jopa niin               rotettavaksi tuloksi?
10961:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1984
10962: 
10963:                      Jutta Zilliacus                                Pär Stenbäck
10964:                      Elisabeth Rehn                                 Ole Norrback
10965:                      Håkan Nordman                                  Håkan Malm
10966:                      Ole Wasz-Höckert                               Gunnar Jansson
10967:                                             Henrik Westerlund
10968:                                        1984 vp. -     KK n:o 56                                          3
10969: 
10970: 
10971: 
10972: 
10973:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10974: 
10975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Palkkatulosta vähennettäviä tulonhankkimiskulu-
10976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja koskee 28 §:n erityissäännös. Siinä on säädetty
10977: olette 23 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn            tulonhankkimisvähennyksestä, joka on vuodelta
10978: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          1983 toimitettavassa verotuksessa 350 markkaa
10979: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     lisättynä 4 % :lla palkkatulon määrästä, ei kui-
10980: taja Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   tenkaan enempää kuin 1 200 markkaa tai palkka-
10981: kysymyksestä n:o 56:                                  tulon määrä. Tulonhankkimisvähennyksen lisäksi
10982:                                                       palkansaaja voi vähentää joitakin erikseen mai-
10983:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nittuja tulonhankkimiskuluja siltä osin kuin nii-
10984:        ryhtyä antaakseen nopeasti kunnille ja         den määrä ylittää tulonhankkimisvähennyksen
10985:        kuntainliitoille ohjeet kunnallisille perhe-   määrän.
10986:        päivähoitajille annettavasta informaatios-
10987:        ta koskien niitä käytännön seurauksia,            Mikäli työnantaja on korvannut työntekijälle
10988:        jotka aiheutuvat korkeimman hallinto-          työstä aiheutuneita kustannuksia, nämä korvauk-
10989:        oikeuden päätöksestä tehdä kunnallisten        set ovat periaatteessa veronalaisia, sikäli kuin
10990:        perhepäivähoitajien kustannuskorvaus ve-       niitä voidaan pitää tulo- ja varallisuusverolain 19
10991:        rotettavaksi tuloksi?                          §:ssä tarkoitettuina tuloina. Verovapaiksi on sää-
10992:                                                       detty eräin edellytyksin vain tietyt matkustami-
10993:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         seen ja vieraalla paikkakunnalla oleskeluun liitty-
10994: seuraavaa:                                            vät päivärahat ja muut korvaukset. Tulokäsitteen
10995:                                                       ulkopuolelle jäävinä verovapaiksi on myös katsot-
10996:    Suomen Kaupunkiliitto ja Suomen Kunnallis-         tu eräät muut kustannusten korvaukset. Näitä
10997: liitto sekä Finlands Svenska Kommunförbund            ovat esimerkiksi korvaukset selkeisiin tositteisiin
10998: ovat antaneet 23.9.1983 kunnille ja kaupungeille      perustuvista työväline- tai materiaalikuluista, joi-
10999: yleiskirjeen kunnallisen perhepäivähoidon kus-        den suorittamisessa työntekijä on tavallaan toimi-
11000: tannuskorvauksesta. Yleiskirjeessä annetaan vuo-      nut vain työnantajan välikappaleena. Tällaisia
11001: sittain suosituksena tarkat ohjeet kustannuskor-      korvauksia ei ole myöskään ennakkoperintälain 8
11002: vauksista. Kustannuskorvausten tarkistusperus-        §:n 1 momentin säännöksen mukaan pidettävä
11003: teista on neuvoteltu myös sosiaalihallituksen         palkkana. Ennakkoperintälaki ei kuitenkaan si-
11004: kanssa. Sosiaalihallitus ei ole kuitenkaan antanut    sällä tuloveron alaisuutta koskevia säännöksiä,
11005: asiasta tarkempia ohjeita, koska perhepäivähoita-     joten tuloa ei voida pitää verovapaana sillä perus-
11006: jia koskevan työehtosopimuksen mukaan kunnai-         teella, että siitä ei ole toimitettava ennakonpidä-
11007: lisille perhepäivähoitajille korvataan hoidosta ai-   tystä.
11008: heutuneet välittömät kustannukset kuntien kes-
11009: kusjärjestöjen kulloinkin voimassa olevan kunnal-        Kysymyksen perusteluissa tarkoitettu korkeim-
11010: lisen perhepäivähoidon kustannuskorvausta kos-        man hallinto-oikeuden ratkaisu, jossa palkansaa-
11011: kevan suosituksen mukaan. Kustannuskorvausten         jana toimivalle perhepäivähoitajalle maksettuja
11012: määrästä ja tarkistamisesta sovitaan työehtosopi-     kulukorvauksia pidettiin veronalaisina tuloina,
11013: musneuvotteluissa kunnallisen sopimusvaltuus-         on ilmeisesti koskenut sellaisia korvauksia, joita
11014: kunnan ja työntekijäjärjestöjen kesken.               ei ole erikseen säädetty verovapaiksi ja joita ei
11015:     Mitä sitten tulee verotuskohteluun, voidaan       myöskään voida sulkea yleisen tulokäsitteen ulko-
11016: valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen pe-      puolelle. Tätä tulkintaa, joka ei koske pelkästään
11017: rusteella todeta, että tulonhankkimiskulujen vä-      perhepäivähoitajia, pidetään verovelvollisten ta-
11018: hennyskelpoisuutta koskeva pääsääntö sisältyy         sapuolisuuden kannalta oikeampana kuin kulu-
11019: tulo- ja varallisuusverolain 25 §:ään. Sen mukaan     korvauksen katsomista laajalti verovapaaksi. Ku-
11020: verovelvollisella on oikeus tuloistaan vähentää       lukorvausten maksamiskäytännön yleistyminen
11021: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat      saattaisi johtaa väärinkäytöksiin eli palkan maksa-
11022: menot jäljempänä laissa säädetyin poikkeuksin.        miseen erilaisten korvausten nimellä.
11023: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 56
11024: 
11025:    Verotuksen tasapuolisuuden vuoksi ja väärin-       oikeutta palkkatulovähennykseen. Vaikka perhe-
11026: käytösten estämiseksi on johdonmukaisena pidet-       päivähoitajan varsinaiseen rahapalkkaan on lisät-
11027: ty, että tulon hankkimisesta aiheutuneiden kus-       ty kustannuskorvaus ja näin saatua yhteissummaa
11028: tannusten peittämiseksi annetut korvaukset lue-       nimitetään kokonaistuloksi, voidaan sama kus-
11029: taan pääsääntöisesti veronalaiseen tuloon, josta      tannuskorvausmäärä kuitenkin vähentää tulon
11030: kukin verovelvollinen voi vähentää tulonhankki-       hankkimisesta aiheutuvana menona. Kustannus-
11031: misvähennyksen ja sen ylittävät luonnolliset vä-      korvaus on näin ollen lähinnä teknisesti merkitty
11032: hennykset.                                            tulopuolelle. Kun kustannuskorvaus säännönmu-
11033:    On kuitenkin huomattava, ettei kulukorvauk-        kaisesti ylittänee tulonhankkimisvähennyksen
11034: sen katsominen veronalaiseksi millään tavoin ra-      enimmäismäärän, ei perhepäivähoitajalle enää
11035: joita todellisten tulonhankkimiskulujen täysi-        myönnetä erillistä enimmäismäärää vastaavaa tu-
11036: määräistä vähennyskelpoisuutta enempää perhe-         lonhankkimisvähennystä.
11037: päivähoitajien kuin muidenkaan palkansaajien             Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
11038: kohdalla. Verohallituksen yhtenäistämisohje vä-       että perhepäivähoitajat saisivat tietoa kaikista
11039: hennyskelpoisista perhepäivähoitajien hoitome-        työhönsä liittyvistä seikoista ja erityisesti myös
11040: noista on tarkoitettu sen tilanteen varalle, että     verotukseensa liittyvistä kysymyksistä. Sosiaali- ja
11041: muuta selvitystä ei esitetä. Tämä määrä on las-       terveysministeriö katsoo, että informaation toi-
11042: kettu kuntien keskusjärjestöjen antamien ohjatun      mittaminen kunnallisille perhepäivähoitajille
11043: perhepäivähoidon kustannuskorvauksia koskevien        kuuluisi lähinnä kunnille työnantajina. Sosiaali-
11044: yleiskirjeiden sisältämien suositusten perusteella.   ja terveysministeriö tuleekin kiinnittämään kun-
11045:    Korkein hallinto-oikeus on 22.4.1983 antamal-      tien keskusjärjestöjen huomiota tiedotukseen liit-
11046: Iaan päätöksellä todennut, että kun työnantaja        tyviin kysymyksiin perhepäivähoitajien tiedon
11047: on erikseen suorittanut työhön liittyvien kulujen     saannin turvaamiseksi.
11048: korvausta, ei perhepäivähoitajalla näin ollen ole
11049: 
11050:     Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1984
11051: 
11052:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
11053:                                       1984 vp. -     KK n:o 56                                          5
11054: 
11055: 
11056: 
11057: 
11058:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
11059: 
11060:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         undantag. Ett specialstadgande i 28 § gälier de
11061: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        utgifter för inkomstens förvärvande som får av-
11062: av den 23 februari 1984 tili vederbörande med-       dras från löneinkomst. I sistnämnda paragraf är
11063: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   stadgat om det avdrag för inkomstens förvärvan-
11064: riksdagsledamot Zilliacus m.fl. undertecknade        de som i beskattningen för år 1983 är 350 mk
11065: spörsmål nr 56:                                      ökat med 4 % av löneinkomsten, dock inte mera
11066:                                                      än 1 200 mk elier löneinkomstens belopp. Ut-
11067:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      över avdraget för inkomstens förvärvande kan
11068:        för att i brådskande ordning ge direktiv      löntagaren avdra vissa särskilt nämnda utgifter
11069:        åt kommuner och kommunalförbund om            för inkomstens förvärvande i den mån de översti-
11070:        information åt de kommunala familje-          ger beloppet av avdraget för inkomstens för-
11071:        dagvårdarna om de praktiska följderna av      värvande.
11072:        Högsta förvaltningsdomstolens beslut att
11073:        göra kostnadsersättningen för de kommu-          Om arbetsgivaren har ersatt arbetstagaren för
11074:                                                      kostnader som föranleds av arbetet, är dessa
11075:        nala dagvårdarna tili beskattningsbar in-
11076:                                                      ersättningar i princip skattepliktiga tili den del
11077:        komst?
11078:                                                      de kan anses vara inkomster i den mening som
11079:                                                      avses i 19 § lagen om skatt på inkomst och
11080:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förmögenhet. Skattefrihet är under vissa för-
11081: anföra följande:                                     utsättningar stadgad bara för vissa dagtraktamen-
11082:    Finlands Stadsförbund och Suomen Kunnallis-       ten och andra ersättningar som ansluter sig tili
11083: liitto samt Finlands Svenska Kommunförbund           resor och vistelse på främmande ort. Vissa andra
11084: har 23.9.1983 tillstälit kommunerna och städerna     kostnadsersättningar har också ansetts falia
11085: ett cirkulär om kostnadsersättningen för kommu-      utanför begreppet inkomst och vara skattefria.
11086: nal familjedagvård. Medelst cirkulär ger årligen i   Sådana är t.ex. ersättningar för vissa utgifter för
11087: form av en rekommendation noggranna direktiv         arbetsredskap elier material, då ersättningarna
11088: om kostnadsersättningen. Om grunderna för jus-       baserar sig på klara verifikat och arbetstagaren
11089: tering av kostnadsersättningen har också rådgjorts   vid betalningen av utgifterna på sätt och vis bara
11090: med socialstyrelsen. Socialstyrelsen har dock inte   har varit melianhand för arbetsgivaren. Sådana
11091: gett närmare direktiv i frågan eftersom, enligt      ersättningar skali, enligt 8 § 1 mom. lagen om
11092: det koliektivavtal som gälier familjedagvårdarna,    förskottsuppbörd inte anses som lön. Lagen om
11093: de kommunala familjedagvårdarna ersätts för          förskottsinnehålining innefattar dock inte stad-
11094: direkta kostnader som vården föranleder i enlig-     ganden om inkomstbeskattning, varför inkomst
11095: het med kommunernas centralorganisationers re-       inte kan anses vara skattefri på den grund att
11096: kommendation om kostnadsersättningen för             förskottsinnehållning inte skall verkställas.
11097: kommunal familjedagvård. Om ersättningsbe-              Det i motiveringen tili spörsmålet avsedda
11098: loppen och justeringar i dem överenskoms vid         beslut av högsta förvaltningsdomstolen, enligt
11099: koliektivavtalsförhandlingarna melian Kommu-         vilket kostnadsersättning som har erlagts tili
11100: nala Avtalsdelegationen och arbetstagarorganisa-     familjedagvårdare som är löntagare ansågs vara
11101: tionerna. Vad sedan gälier beskattningen kan det     skattepliktig inkomst, har uppenbarligen gällt
11102: på grundval av de uppgifter som erhåliits från       ersättningar, för vilka skattefrihet inte har stad-
11103: finansministeriet, konstateras att huvudregeln då    gats särskilt och som inte helier kan uteslutas från
11104: det gälier rätten att dra av utgifter för inkomst-   det allmänna inkomstbegreppet. Denna tolk-
11105: ens förvärvande ingår i 25 § lagen om skatt på       oing, som inte gäller enbart familjedagvårdare,
11106: inkomst och förmögenhet. Enligt sagda paragraf       anses med tanke på jämlikheten melian de
11107: har den skattskyldige rätt att från sina inkomster   skattskyldiga vara riktigare än en tolkning som
11108: dra av utgifter för inkomstens förvärvande och       skulie innebära att kostnadsersättningar i vid
11109: bibehåliande, med längre fram i lagen stadgade       mening betraktas som skattefria. Om praxis att
11110: 6                                      1984 vp. -     KK n:o 56
11111: 
11112: betala ut kostnadsersättning blir vanligare, kun-     för de utgifter som ansluter sig till arbetet,
11113: de följden vara missbruk, dvs. att lön utbetalas      således inte har rätt till löneinkomstavdrag. Fast-
11114: under namn av olika ersättningar.                     än familjedagvårdarens egentliga penninglön har
11115:     Med tanke på en rättvis beskattning och för att   ökats med en kostnadsersättning och den på
11116: förhindra missbruk har det ansetts konsekvent att     detta sätt erhållna summan kaUas totalinkomst,
11117: ersättningar, som utgår för täckande av kostnader     kan beloppet av denna samma kostnadsersätt-
11118: för inkomstens förvärvande, i allmänhet hänförs       ning dock avdras som utgift för inkomstens
11119: till den skattepliktiga inkomsten, från vilken den    förvärvande. Beaktandet av kostnadsersättningen
11120: skattskyldige kan göra avdrag för inkomstens          på inkomstsidan är således närmast av teknisk
11121: förvärvande och de naturliga avdrag som översti-      art. Eftersom kostnadsersättningen i regel översti-
11122: ger detta.                                            ger maximibeloppet av avdraget för inkomstens
11123:    Det bör dock observeras att det faktum att         förvärvande, beviljas familjedagvårdaren inte me-
11124: kostnadsersättningen betraktas som skattepliktig      ra ett särskilt avdrag för inkomstens förvärvande
11125: inte på något sätt begränsar rätten att till fullt    som skulle motsvara maximibeloppet.
11126: belopp avdra de faktiska utgifterna för inkoms-          Social- och hälsovårdsministeriet finner det
11127: tens förvärvande, varken för familjedagvårdare        angeläget att familjedagvårdarna blir underrätta-
11128: eller för andra löntagare. Skattestyrelsens fören-    de om alla omständigheter som berör deras
11129: hetligande anvisningar om de avdragsgilla vård-       arbete och särskilt om frågor som angår deras
11130: utgifterna för familjedagvårdarna är avsedda för      beskattning. Ministeriet anser att det närmast
11131: det fall att ingen annan utredning föreligger.        borde ankomma på korumuneroa i deras egen-
11132: Beloppet har uträknats på grundval av rekom-          skap av arbetsgivare att informera de korumunala
11133: mendationerna i kommunernas centralorganisa-          familjedagvårdarna. Social- och hälsovårdsminis-
11134: tioners cirkulär om kostnadsersättning för den        teriet kommer därför att fästa de korumunala
11135: övervakade familjedagvården.                          centralorganisationernas uppmärksamhet vid in-
11136:    Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt beslut     formationsfrågorna i syfte att säkerställa familje-
11137: 22.4.1983 funnit att familjedagvårdaren, efter-       dagvårdarnas tillgång till sådana underrättelser
11138: som arbetsgivaren särskilt har betalat ersättning     som de behöver.
11139: 
11140:     Helsingfors den 26 mars 1984
11141: 
11142:                                                                              Minister Vappu Taipale
11143:                                               1984 vp.
11144: 
11145: Kirjallinen kysymys n:o 57
11146: 
11147: 
11148: 
11149: 
11150:                                   Perho: Kaukopuheluideo hinnoittelusta
11151: 
11152: 
11153:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11154: 
11155:    Viime aikoina julkisuudessa esiintyneideo tie-    Siksi tulisi suorittaa puolueeton tutkimus posti-
11156: tojen perusteella kaukopuheluideo hinnat olisi-      ja telelaitoksen kaukoliikenteen hioooittelusta,
11157: vat Suomessa moninkertaiset niistä aiheutuviin       jotta voitaisiin olla varmoja niiden perustumises-
11158: todellisiin kuluihin verrattuna. Epäilykset kauko-   ta todellisiin kustannuksiin, vaikka hinnoittelu
11159: liikenteen ylihinooittelusta perustuvat julkisuu-    Suomessa on huomattavasti eurooppalaista keski-
11160: dessa oleviin tietoihin. Niiden mukaan posti- ja     tasoa korkeammalla.
11161: telelaitoksen tulot kaukoliikenteestä olisivat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11162: 1 400 miljoonaa markkaa. Vastaavasti menot oli-      tyksen 37 §: o 1 momenttiio viitaten esitän kun-
11163: sivat 400 miljoonaa markkaa. Kun toiminnasta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11164: tilitetään voittoa 300 miljoonaa markkaa, välille    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11165: jää 700 miljoonaa markkaa, jonka käytöstä ei ole
11166: selvää tietoa.                                                 Aikooko Hallitus suorittaa tutkimuk-
11167:    Vaikka lähdetään siitä, että maassamme tarvi-            sen kaukopuheluliikenteen hinnoista ja
11168: taan jonkinlaista alueellista subventiota myös              mikäli tutkimus antaa aihetta hinnantar-
11169: teletoiminnan piirissä, edellä kuvatuo suuruinen            kistuksiin ryhtyä tarpeellisiin toimenpi-
11170: summa ei voi olla tarpeen näihin subventioihio.             teisiin?
11171: 
11172:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1984
11173: 
11174:                                             Heikki Perho
11175: 
11176: 
11177: 
11178: 
11179:  4284003227
11180: 2                                       1984 vp. -- ~ n:o 57
11181: 
11182: 
11183: 
11184: 
11185:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11186: 
11187:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           toihin ja vääriin olettamuksiin, jotka ovat johta-
11188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           neet virheellisiin johtopäätöksiin.
11189: olette 22 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn                 Kaukopuhelumaksuista kertyvät tulot on sa-
11190: kirjeenne n:o 202 ohella toimittanut valtioneu-         moin kuin muutkin valtion tulot merkittävä
11191: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       valtion vuotuiseen tulo- ja menoarvioon brutto-
11192: sanedustaja Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta        määrin niin, ettei menoja vähennetä tuloista.
11193: kysymyksestä n:o 57:                                    Kaukopuhelumaksujen perusteet ja korotustarve
11194:            Aikooko Hallitus suorittaa tutkimuk-         käsitellään tulo- ja menoarvioesityksen valmiste-
11195:         sen kaukopuheluliikenteen hinnoista ja          lun yhteydessä ja maksujen korotus saatetaan
11196:         mikäli tutkimus antaa aihetta hinnantar-        tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa edus-
11197:         kistuksiin ryhtyä tarpeellisiin toimenpi-       kunnan tietoon (mom. 14.04.04). Maksujen
11198:         teisiin?                                        mahdollinen korottaminen toteutetaan puhelin-
11199:                                                         maksuista annettavalla asetuksella yleensä välittö-
11200:                                                         mästi sen jälkeen, kun hallituksen esitys tulo- ja
11201:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        menoarvioksi on annettu eduskunnalle. Kauko-
11202: ti seuraavaa:                                           puhelumaksuja vahvistettaessa otetaan huomioor
11203:    Posti- ja telelaitoksen taloudenhoidon ja tarif-     paitsi posti- ja telelaitoksen kustannusten katta·
11204: fipolitiikan perusteet on säädetty laissa. Taloutta     minen myös valtion tulo- ja menoarvioon sisälly·
11205: on hoidettava terveiden liikeperiaatteiden mu-          tettävien menojen kattaminen ja siihen liittyväl
11206: kaan laitoksen kannattavuutta ja maan yleistä           valtion tulotarpeet. Kysymykseen sisältyvä käsi·
11207: etua silmällä pitäen. Posti- ja telelaitoksessa kan-    tys, jonka mukaan kaukopuhelumaksuja ei sais.
11208: nettavat maksut on lain mukaan määrättävä               vahvistaa siten, että niistä kertyvät tulot ylittäväl
11209: yleiseltä tasoltaan sellaisiksi, että niistä kertyvät   kaukopuhelinliikenteen kustannukset, ei perustt:
11210: tulot, mikäli mahdollista, riittävät peittämään         voimassa olevaan lainsäädäntöön.
11211: laitoksen kustannukset. Kaukopuhelumaksujen                Kaukopuhelinliikenteen tulot tuloutetaan ko·
11212: yleiseksi määräämisperustaksi on säädetty puhe-         konaisuudessaan valtiolle kerryvien tulojen posti·
11213: lulaji, puheluun käytetty aika ja matka.                siirtotulotilille. Posti- ja telelaitos ei voi näit~
11214:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu julkisuu-       tuloja käyttää lainkaan. Tämän vuoksi on har·
11215: dessa esiintyneisiin tietoihin, joiden mukaan           haanjohtavaa puhua tässä yhteydessä posti- j~
11216: kaukopuheluiden maksut ovat moninkertaiset              telelaitoksen tuloista. Samasta syystä on myö1
11217: niistä aiheutuviin todellisiin kustannuksiin ver-       virheellinen kysymyksen perusteluihin sisältyvi
11218: rattuna. Näiden tietojen mukaan kaukopuhelin-           käsitys, että ainoastaan kaukopuhelinliikenteer
11219: liikenteen ylihinnoittelu on johtanut siihen, että      voitto 300 miljoonaa markkaa tilitetään ja muur
11220: posti- ja telelaitoksen tulot kaukopuhelinliiken-       osuuden käytöstä ei joko ole selvää tietoa ta
11221: teestä ovat 1 400 miljoonaa markkaa ja menot            arvellaan sillä subventoitavan muuta teleliiken
11222: vastaavasti 400 miljoonaa markkaa. Kun toimin-          nettä. Posti- ja telelaitos toimii yksinomaan nii
11223: nasta tilitetään voittoa 300 miljoonaa markkaa, ei      den määrärahojen puitteissa, jotka sille eduskun
11224: kysymyksen perustelujen mukaan näin syntyvän            nan myötävaikutuksella valtion tulo- ja menoar
11225: erotuksen eli 700 miljoonan markan käytöstä ole         viossa osoitetaan. Televerkon kehittämisen osalt:
11226: selvää tietoa. Julkisuudessa esitettyihin tietoihin     (mom. 31. 94. 71. 1.) vahvistetaan määrärahar
11227: perustuen arvellaan kysymyksessä em. summa              käyttösuunnitelma tulo- ja menoarviossa. Siini
11228: käytetyn teletoiminnan alueelliseen subventoin-         on eduskunnan päätöksellä tarkkaan osoitettu
11229: tiin. Kysymyksessä väitetään myös kaukopuhelui-         mikä osuus määrärahasta saadaan käyttää kauko
11230: den hinnoittelun olevan huomattavasti euroop-           puhelintoimeen, paikallispuhelintoimeen, lennä
11231: palaista keskitasoa korkeammalla.                       tintoimeen jne. Näiden toimintojen subventoint
11232:    Edellä tarkoitettu julkisuudessa esitetty infor-     kaukopuhelinliikenteestä kertyvillä tuloilla ei ol4
11233: maatio perustuu suurelta osalta virheellisiin tie-      edes lain mukaan mahdollista.
11234:                                         1984 vp. -     KK n:o 57                                        3
11235: 
11236: 
11237:    Posti- ja telelaitoksessa on tehty tutkimus tele-   tuloksia. Televero on korottanut Suomen tele-
11238: toimen taloudellisesta tilasta. Sen yhteydessä on      maksuja tämän vuoden alusta 19 %, mutta tämä
11239: selvitetty mm. eri maissa vuonna 1982 sovellettu-      ei muuta tariffitasosta saatavaa yleiskuvaa.
11240: ja puhelintoimen taksoja kansainvälisten aineis-          Tyypillistä eri maiden tariffirakenteille on se,
11241: tojen pohjalta. Käytettävissä on ollut mm. Bri-        että kaukopuhelumaksut muodostavat merkittä-
11242: tish Telecomin vertailu, jonka mukaan puheli-          vän osan tavallisen puhelimen käyttäjän puhelin-
11243: men käyttäjälle koituvat kustannukset ovat Suo-
11244:                                                        laskusta, jopa yli 50 %. Suomessa tämä kauko-
11245: messa tarkastelutavasta riippuen neljänneksi tai       puhelujen osuus on keskimääräistä pienempi eli
11246: kuudenneksi pienimmät, kun mukana on 14
11247:                                                        noin 30 % kuluista. Kaukopuhelujen reaalihinta
11248: Länsi-Euroopan maata, USA, Kanada, Australia,
11249:                                                        on Suomessa vuodesta 1976 alentunut lähes puo-
11250: Uusi Seelanti, Japani ja Hong Kong eli yhteensä        leen.
11251: 19 teollisuusmaata. Halvinta puhelimen käyttö
11252: on Hong Kongissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Muu            Suomessa puhelintoimen taksat ovat kansain-
11253: kansainvälinen aineisto antaa samansuuntaisia          välisesti edulliset ja kustannukset kohtuulliset.
11254: 
11255:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1984
11256: 
11257:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
11258: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 57
11259: 
11260: 
11261: 
11262: 
11263:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
11264: 
11265:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            uppgifter och faiska antaganden med oriktiga
11266: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse          siutsatser som föijd.
11267: nr 202 av den 22 februari 1984 till vederbörande
11268: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande        Avkastningen av fjärrsamtaisavgifterna skall i
11269: av riksdagsman Perho undertecknade spörsmåi nr         Iikhet med statens övriga intäkter intas i det
11270: 57:                                                    årliga statsförsiaget som bruttobelopp så, att
11271:                                                        utgifterna inte avdras från inkomsterna. Fjärr-
11272:            Ämnar Regeringen företa en undersök-        samtaisavgifternas grunder och höjningsbehov
11273:        ning om fjärrsamtaistrafikens avgifter          behandias i samband med beredningen av stats-
11274:        och, om undersökningen ger anledning            verkspropositionen och avgiftsförhöjningen till-
11275:        till prisjusteringar, vidta nödvändiga åt-      kännages riksdagen i motiveringen till statsverks-
11276:        gärder?                                         propositionen (mom. 14.04.04). En eventuell
11277:                                                        avgiftsförhöjning verkställs genom en förordning
11278:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        om telefonavgifter, viiket i regel sker omedelbart
11279: anföra föijande:                                       efter det att regeringens proposition angående
11280:                                                        statsförsiaget har aviåtits till riksdagen. Då fjärr-
11281:    Grunderna för post- och televerkets hushåll-        samtaisavgifterna fastställs beaktas såväi täckan-
11282: ning och tariffpoiitik är stadgade i Iag. Ekono-       det av post- och televerkets kostnader som täck-
11283: min skall skötas eniigt sunda affärsprinciper med      andet av de utgifter som intas i statsförsiaget
11284: beaktande av inrättningens Iönsamhet och Ian-          samt statens därtill ansiutna inkomstbehov. Den
11285: dets allmänna intresse. För avgifter som post- och     i spörsmåiet framiagda uppfattningen, eniigt
11286: televerket uppbär skall eniigt Iag fastställas en      viiken fjärrsamtalsavgifterna inte skulle få fast-
11287: sådan allmän nivå, att avkastningen av dessa           ställas så att avkastningen av dessa överstiger
11288: såvitt möjiigt täcker inrättningens kostnader.         kostnaderna för fjärrtelefontrafiken, grundar sig
11289: Som allmän grund för fastställandet av fjärrsam-       inte på gällande Iagstiftning.
11290: taisavgifterna har fastsiagits samtaissiag, den tid
11291: som gått åt till samtaiet och avstånd.                    Intäkterna från fjärrtelefontrafiken bokförs tili
11292:    I motiveringen till spörsmålet har det hänvisats    fullt belopp som inkomst på postgiroinbetai-
11293: till uppgifter i offentligheten, eniigt viika fjärr-   ningskontot för statens intäkter. Dessa intäkter
11294: samtaisavgifterna skulle vara mångdubbia jäm-          kan överhuvudtaget inte användas av post- och
11295: fört med de faktiska kostnaderna. Eniigt dessa         televerket. Därför är det missvisande att i detta
11296: uppgifter har övertarifferingen Iett till att post-    sammanhang taia om post- och televerkets intäk-
11297: och televerkets intäkter av fjärrtelefontrafiken       ter. Av samma orsak är även den i motiveringen
11298: uppgår till 1 400 miij. mk och utgifterna på           till spörsmåiet framiagda uppfattning felaktig,
11299: motsvarande sätt till 400 ·milj. mk. Då för            eniigt viiken endast fjärrteiefontrafikens vinst om
11300: verksamheten redovisas en vinst om 300 milj.           300 milj. mk skulle bokföras och att det antingen
11301: mk, föreligger det eniigt motiveringen till spörs-     inte skulle föreligga kiara uppgifter om använd-
11302: måiet inte några kiara uppgifter om användingen        ningen av återstoden eller att den övriga teletrafi-
11303: av den skillnad om 700 miij. mk som uppstår på         ken därmed antas subventionerad. Post- och
11304: detta sätt. Utgående fr!in uppgifterna i offentlig-    televerket verkar enbart inom ramen för de
11305: heten förmodas det i spörsmåiet att ovanstående        ansiag som med riksdagens medverkan ansiås i
11306: belopp har använts till regionai subventionering       statsförsiaget. I fråga om utveckiandet av telenä-
11307: av televerksamheten. I spörsmåiet påstås det även      tet (mom. 31. 94. 71.1.) fastställs dispositionspia-
11308: att tarifferingen av fjärrsamtai skulle vara be-       nen för ansiaget i statsförsiaget. I denna har med
11309: tydiigt högre än den europeiska genomsnittsni-         riksdagens besiut i detaij anvisats, viiken andel av
11310: vån.                                                   ansiaget som får användas till fjärrtelefonfunktio-
11311:     Den ovan avsedda information som spridits i        nen, Iokaltelefonfunktionen, telegraffunktionen
11312: offentligheten baserar sig i hög grad på felaktiga     etc. Inte heller Iagen medger en möjiighet att
11313:                                       1984 vp. -- RJ< n:o 57                                          5
11314: 
11315: subventionera dessa funktioner med intäkter från     Danmark och Sverige. Liknande resultat framgår
11316: fjärrtelefontrafiken.                                av annat internationellt materia!. Teleskatten har
11317:    1 post- och televerket har gjorts en undersök-    från början av innevarande år höjt teleavgifterna
11318: ning om telefunktionens ekonomiska läge. 1           i Finland med 19 %, men trots detta förblir
11319: samband med detta har man utgående från              helhetsintrycket i fråga om tariffnivån detsamma.
11320: internationellt materia! utrett bl.a. de taxor som      Det är typiskt för tariffstrukturerna i olika
11321: år 1982 tiliämpades inom olika länders telefonrö-    Iänder, att fjärrsamtalsavgifterna utgör en be-
11322: relse. Man har bl.a. haft tiligång tili British      tydande del av abonnentens telefonräkning.
11323: Telecoms jämförelse, enligt viiken de kostnader      t.o.m ..över 50 %. 1 Finland är fjärrsamtalens
11324: som användningen av telefon i Finland medför
11325:                                                      andel mindre än i genomsnitt, dvs. ca 30 % av
11326: beroende på granskningssättet placerar sig på        utgifterna. 1 Finland har realpriset på fjärrsamtal
11327: fjärde eller sjätte plats bland de lägsta, då        sjunkit tili halva beloppet räknat från år 1976.
11328: jämförelsen gälit 14 västeuropeiska länder, USA,
11329: Kanada, Australien, Nya Zeeland, Japan och              I Finland är taxorna inom telefonrörelsen in-
11330: Hong Kong, dvs. sammanlagt 19 industriländer.        ternationelit sett fördelaktiga och kostnaderna
11331: Biliigast är det att använda telefon i Hong Kong,    skäliga.
11332: 
11333:     Helsingfors den 3 april 1984
11334: 
11335:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
11336:                                                   1984 vp.
11337: 
11338: Kirjallinen kysymys n:o 58
11339: 
11340: 
11341: 
11342: 
11343:                                     Junnila: Valtionyhtiöiden osakkeiden myymisestä yksityisille
11344: 
11345: 
11346:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11347: 
11348:    Tein vuoden 1957 valtiopäivien alkaessa toivo-        mahdollisuuteen suurten työllisyysmenojen takia.
11349: musaloitteen, jossa suositeltiin valtionyhtiöiden        Kyselyn perusteluissa asetuttiin vastustamaan
11350: osakkeiden myyntiä yksityisille. Perusteiin aloi-        suunniteltuja veronkorotuksia ja todettiin, että
11351: tettani mm. silloin ajankohtaisilla ns. kansanka-        valtiontaloudessa on "myös tulopuolella löydet-
11352: pitalistisilla näkökohdilla, toisin sanoen pyrki-        tävissä, jos ... vain halutaan osoittaa riittävästi
11353: myksellä ''omistuksen ja nimenomaisesti osak-            ennakkoluulottomuutta, sellaisia uusia tuloläh-
11354: keenomistuksen leviämiseen mahdollisimman sy-            teitä, jotka eivät jarruta taloudellista toimeliai-
11355: välle ja laajalle kaikkiin kansankerroksiin, eikä        suutta samalla tavalla kuin kaavamaisesti toi-
11356: vähimmin osakeyhtiömuotoisten yritysten omien            meenpannut veronkorotukset". Sen jälkeen vii-
11357: työläisten ja toimihenkilöiden piiriin". Totesin         tattiin edellä selostamaani toivomusaloitteeseen
11358: siinä yhteydessä, että "ns. valtionyhtiöt eivät          niiden osakkeiden myymisestä, jotka valtio omis-
11359: todellisuudessa suinkaan edusta demokraattista,          taa ns. valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä. Sa-
11360: vaan byrokraattista ja samalla epäpersoonallista         malla todettiin, että tämä aloite on eduskunnassa
11361: omistuksen muotoa''.                                     yhä käsittelemättä. "Kysymyksen selvittämistä
11362:    Aloitetta ei silloisen eduskuntakauden aikana         olisi tällä hetkellä kuitenkin . . . kiirehdittävä
11363: käsitelty, joten se raukesi. Uudistin tämän vuoksi       myös valtiontaloudellisista syistä.''
11364: toivomusaloitteeni seuraavien eduskuntavaalien              Kysymykseen vastasi silloinen kauppa- ja teol-
11365: jälkeen miltei entisin perusteluin ja samaan pon-        lisuusministeri Ahti Karjalainen, joka piti ajatus-
11366: teen päätyen. Tämä kummassakin aloitteessa sa-           ta valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden osakkei-
11367: mansisältöinen ponsi sisälsi toivomuksen,                den myymisestä yksityisille kansalaispiireille "si-
11368:           ''että hallitus, esimerkiksi asettamalla       nänsä mielenkiintoisena'', mutta totesi, että toi-
11369:        sitä varten komitean tai muulla tavoin,           menpiteellä ei ilmeisesti olisi sanottavaa asiallista
11370:        kiireellisesti selvityttäisi, mitä periaatteita   merkitystä valtiontalouden tasapainoon saattami-
11371:        noudattaen ja minkälaisin perustein ns.           seksi. Ministeri Karjalaisen vastaus päättyi ilmoi-
11372:        valtionyhtiöiden osakkeenomistusta voi-           tukseen, että "hallitus tulee kuitenkin jättämään
11373:        taisiin ryhtyä hajoittamaan laajempiin kä-        asian saman elimen selvitettäväksi, joka on pää-
11374:        siin, lähinnä asianomaisten yhtiöiden             tetty asettaa valtiontalouden yleistä tervehdyttä-
11375:        työntekijöiden ja toimenhaltijoiden omis-         mistä koskevien kysymysten valmistelua varten".
11376:        tukseen, mutta mahdollisesti myös nii-               Mitään tällaista selvitystä ei tietääkseni silloin
11377:        den veronmaksajapiirien käsiin, joiden            kuitenkaan suoritettu, ja asia hautautui neljän-
11378:        kustannuksella valtion yritysten toimintaa        nesvuosisadan ajaksi. Muualla Euroopassa, kuten
11379:        on laajennettu, sekä ryhtyisi tällaisen sel-      Saksan Liittotasavallassa ja erityisesti Englannissa,
11380:        vityksen valmistuttua toimenpiteisiin ao.         on sen sijaan tänä aikana ryhdytty huomattavan
11381:        osakkeiden myynnin käytännölliseksi jär-          laajamittaisesti ns. privatisointiin eli on ryhdytty
11382:        jestämiseksi''.                                   myymään osin valtiontaloudellisista, osin periaat-
11383:                                                          teellisista syistä valtion omistamia suuryrityksiä
11384:    Seuraavan kerran palasin asiaan huhtikuussa           yksityisiin käsiin.
11385: 1959 laatimalla eduskuntakyselyn, johon myös                Aivan viime kuukausina tämä asia on uudel-
11386: useat muut kokoomuksen silloisen eduskuntaryh-           leen ajankohtaistunut myös Suomessa. Tämä on
11387: män jäsenet yhtyivät. Välittömän sysäyksen kyse-         johtunut mm. siitä, että erään huomattavan
11388: lyllemme antoi silloisen pääministerin pitämä            valtionyhtiön toimitusjohtaja on ehdottanut val-
11389: puhe, jossa viitattiin uusien veronkorotusten            tionyhtiöiden osakeantien suuntaamista yleisölle
11390: 4284003183
11391: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 58
11392: 
11393: sekä kotimaassa että mahdollisesti ulkomaillakin        neilla. Eikä valtio tällöin suinkaan, niin kuin
11394: keinona pääomien hankkimiseksi näiden yh-               paamlntsteri haastattelussaan käsityksensä ilmai-
11395: tiöiden investointeja varten. Valtiontalouden ny-       see, "antaisi" osakeomistustaan yksityisille, vaan
11396: kyinen vaikea tila ei näet salli riittävien määrära-    osakkeet myytäisiin tietenkin pääomamarkkinoil-
11397: hojen ottamista valtion budjettiin valtionyhtiöi-       la muodostuvaan käypään hintaan.
11398: den pääomien tarpeen tyydyttämiseksi.                      Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
11399:    Ehdotus on herättänyt melkoista julkista kes-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11400: kustelua. Niinpä sitä on käsitellyt mm. pääminis-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11401: teri Sorsa Helsingin Sanomille 14.2.1984 anta-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11402: massaan haastattelussa. Siinä hän on lausunut
11403: mm.: ''Tällaisella hankkeella on kannattajansa.                   Aikooko Hallitus ryhtyä myönteisessä
11404: Valtionyhtiöt voisivat sillä tavoin saada tarpeisiin-          hengessä harkitsemaan valtionyhtiöiden
11405: sa ulkomaista pääomaa edullisemmin kuin lai-                   ns. privatisointia eli näiden yhtiöiden
11406: naamalla. Toisaalta voidaan esittää vastakysymys:              osakekannan asteittaista siirtämistä mui-
11407: jos kerran valtionyhtiöiden osakkeet ovat niin                 denkin kuin valtion käsiin, sekä
11408: arvokkaita, että yksityiset ovat valmiita niitä                  onko Hallitus valmis ensimmäisenä as-
11409: salkkuihinsa hankkimaan niin mikä etu valtiolle                keleena tähän suuntaan antamaan kysy-
11410: olisi silloin antaa niitä yksityisille.''                      myksessä oleville yhtiöille oikeuden ryh-
11411:    Päinvastoin kuin pääministeri näyttää ajattele-             tyä sellaisiin osake-emissioihin, joissa sekä
11412: van, valtiolla olisi hankkeen toteuttamisesta kui-             mainittujen yhtiöiden henkilökunta osa-
11413: tenkin varsin selvää etua. Rasittunut valtionta-               keanneissa usein käytettyjä henkilökunta-
11414: lous säästyisi nimittäin valtionyhtiöiden osake-               etuuksia soveltaen että ulkopuoliset si-
11415: pääomien korotusmäärärahoilta, jos nämä yhtiöt                 joittajat normaalein emissioehdoin voisi-
11416: voisivat hankkia varoja investointeihinsa kaikkien             vat merkitä mainittujen yhtiöiden osak-
11417: halukkaiden merkittäviksi tarkoitetuilla osakean-              keita?
11418: 
11419:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1984
11420: 
11421:                                               Tuure Junnila
11422:                                        1984 vp. -       KK n:o 58                                           3
11423: 
11424: 
11425: 
11426: 
11427:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11428: 
11429:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            huomioon valtionyhtiöiden yleensä vähäiset osa-
11430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kepääomat suhteessa niiden varallisuuteen, eräil-
11431: olette 23 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn               lä yhtiöillä voisi olla mahdollisuuksia edullisiin
11432: kirjeenne n:o 237 ohella toimittanut valtioneu-          osakeanteihin. Valtionyhtiöt pyrkivät luonnolli-
11433: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        sesti mahdollisimman optimaaliseen rahoitusra-
11434: sanedustaja Junnilan näin kuuluvasta kysymyk-            kenteeseen kuten muutkin yhtiöt. Kysymys on-
11435: sestä n:o 58:                                            kin ollut lähinnä siitä, annetaanko valtionyhtiöil-
11436:                                                          le samanlaisia mahdollisuuksia kuin muille osa-
11437:           Aikooko Hallitus ryhtyä myönteisessä           keyhtiöille riskirahoituksen hankkimiseksi vapail-
11438:        hengessä harkitsemaan valtionyhtiöiden            ta pääomamarkkinoilta vai pyritäänkö vastaava
11439:        ns. privatisointia eli näiden yhtiöiden           osakepääomarahoitus turvaamaan valtion budjet-
11440:        osakekannan asteittaista siirtämistä mui-         tivaroilla. Mahdollisissa ulkopuolisille suunna-
11441:        denkin kuin valtion käsiin, sekä                  tuissa osakeanneissa olisi kysymys joka tapaukses-
11442:           onko Hallitus valmis ensimmäisenä as-          sa varsin pienistä äänimääristä. Siten kauppa- ja
11443:        keleena tähän suuntaan antamaan kysy-             teollisuusministeriössä eikä valtionyhtiöiden neu-
11444:        myksessä oleville yhtiöille oikeuden ryh-         vottelukunnassa, missä kysymyksessä olevista asi-
11445:        tyä sellaisiin osake-emissioihin, joissa sekä     oista on myös keskusteltu, ole käsitelty kysymystä
11446:        mainittujen yhtiöiden henkilökunta osa-           valtionyhtiöiden varsinaisesta yksityistämisestä.
11447:        keanneissa usein käytettyjä henkilökunta-
11448:        etuuksia soveltaen että ulkopuoliset si-             Mikäli valtiontalouden puitteissa ei ole järjes-
11449:        joittajat normaalein emissioehdoin voisi-         tettävissä tarvittavia määrärahoja harkitaan
11450:        vat merkitä mainittujen yhtiöiden osak-           kauppa- ja teollisuusministeriössä luonnollisesti
11451:        keita?                                            myös muita vaihtoehtoja valtionyhtiöiden kehit-
11452:                                                          tämisen turvaamiseksi. Kauppa- ja teollisuusmi-
11453:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           nisteriön sekä myös valtionyhtiöiden neuvottelu-
11454: seuraavaa:                                               kunnan mielestä valtionyhtiöiden nykyisen omis-
11455:                                                          tajan velvollisuus on kuitenkin ensi sijassa huo-
11456:    Valtionyhtiöt ovat perinteisesti saaneet merkit-      lehtia yhtiöiden osakepääoman korotuksista. Laa-
11457: tävimmän osan osakepääomiensa korotuksista
11458:                                                          ja omistuspohja saattaisi johtaa myös joissakin
11459: valtiolta budjettirahoituksena. Yhtiöiden esittä-
11460:                                                          tapauksissa haitallisiin vaikutuksiin erityisesti
11461: miin tarpeisiin nähden nämä osakepääoman ko-
11462:                                                          teollisuuspoliittista tarkoitusta varten perustetuis-
11463: rotukset ovat olleet riittämättömiä ja valtionyh-
11464:                                                          sa valtionyhtiöissä.
11465: tiöiden pääomahuolto on jouduttu hoitamaan
11466: lähes yksinomaan vieraalla pääomalla ja tulora-              Kauppa- ja teollisuusministeriö kiinnittää huo-
11467: hoituksella. Sinänsä rahoituksen riittävyydestä ei       miota myös siihen, että valtionyhtiöiden kehittä-
11468: valtionyhtiöiden osalta ole ollut kysymys eikä           misen rahoittamiseen suunnatut osakepääoman
11469: myöskään yleensä velkaantumisasteen korkeudes-           korotukset eivät ole suinkaan valtion kannalta
11470: ta kun otetaan huomioon yhtiöiden käyttöomai-            verrattavissa valtion tulo- ja menoarvion kulutus-
11471: suuteen liittyvät varaukset, jotka mahdollistavat        menoihin. Erityisesti kasvu- ja kehityskykyisten
11472: tarvittaessa arvonkorotuksen.                            valtionyhtiöiden osakepääomien korotukset on
11473:    Kotimaiset arvopaperimarkkinat ovat viime             nähtävä pikemminkin sijoituksina, jotka koh-
11474: vuosina kasvaneet, samalla kuin myös ulkomais-           tuullisen osinkotuoton ohella lisäävät valtion ja
11475: ten sijoittajien mielenkiinto suomalaisten yh-           koko kansantaloutemme tosiasiallista varallisuut-
11476: tiöiden osakkeita kohtaan on herännyt. Ottaen            ta.
11477: 
11478:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
11479: 
11480:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
11481: 4                                       1984 vp. -       KK n:o 58
11482: 
11483: 
11484: 
11485: 
11486:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11487: 
11488:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              normalt låga aktiekapitalnivå i förhållande till
11489: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            deras förmögenhet kunde vissa bolag ha möjlig-
11490: av den 23 februari 1984 nr 237 tili vederbörande         heter tili rätt förmånliga aktieemissioner. 1 likhet
11491: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-         med andra bolag försöker ett statsbolag givetvis i
11492: sänt avskrift av följande av riksdagsman Junnila         mån av möjlighet optimera sin finansierings-
11493: undertecknade spörsmål nr 58:                            struktur. Det har faktiskt i första hand varit fråga
11494:                                                          om huruvida statsbolagen ges samma möjligheter
11495:            Har Regeringen för avsikt att i positiv       som andra aktiebolag att anskaffa riskfinansiering
11496:         andra börja överväga en s.k. privatisering       från den öppna kapitalmarknaden eller huruvida
11497:         av statsbolag, dvs. att dessa bolags aktie-      man försöker trygga en motsvarande aktiekapital-
11498:         stock skulle stegivs överföras även till         finansiering med budgetmedel. Aktieemissioner
11499:         andra händer än statens, och                     som eventuellt skulle riktas till utomstående
11500:            är Regeringen beredd att som ett första       investerare skulle i varje fall innebära rätt små
11501:         steg i nämnda riktning ge berörda bolag          röstantal. lnom handels- och industriministeriet
11502:         rätt att vidta aktieemissioner enligt vilka      lika litet som inom statsbolagsdelegationen, där
11503:         både bolagens personai genom tillämp-            de ärenden som upptas i spörsmålet också har
11504:         ning av vid aktieemissioner brukliga per-        diskuterats, har därför inte egentligen berörts
11505:         sonalförmåner och utomstående investe-           möjligheten att privatisera statsbolagen. Om inte
11506:         rare enligt de normala emissionsvilikoren        erforderliga anslag kan anvisas inom ramen för
11507:         skulle kunna teckna aktier i ifrågavarande       statshushållningen, blir det givetvis aktuellt att
11508:         bolag?                                           inom handels- och industriministeriet överväga
11509:                                                          även andra alternativ att trygga statsbolagens
11510:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        utveckling. Enligt såväl ministeriets som statsbo-
11511: följande:                                                lagsdelegationens uppfattning är det dock stats-
11512:    Största delen av statsbolagens kapitalförhöj-         bolagens nutida ägare som i första hand är
11513: ningar har sedan gammalt finansierats via stats-         skyldig att ombesörja aktiekapitalförhöjningarna
11514: budgeten. För bolagens behov har förhöjningar-           för dessa bolag. Ett bredare ägarunderlag kunde
11515: na varit otillräckliga, och kapitalförsörjningen har     också i några fall negativt påverka speciellt de
11516: nästan helt och hållet skötts med användning av          statsbolag som inrättats att tjäna industripolitiska
11517: utomstående kapital och inkomstfinansiering.             syften.
11518: Det har dock egentligen inte varit fråga vare sig           Handels- och industriministeriet fäster också
11519: om finansieringens tillräcklighet eller om en hög        uppmärksamhet vid att aktiekapitalförhöjningar
11520: skuldsättning överhuvud inom statsbolagen, när           som gjorts för att finansiera statsbolagens fortsat-
11521: man beaktar de reservationer i anslutning till           ta utveckling inte alls kan jämförs med konsum-
11522: deras anläggningstillgångar som vid behov möj-           tionsutgifterna i statsförslaget. 1 synnerhet i fråga
11523: liggör en värdeförhöjning.                               om statsbolag med kapacitet för tillväxt och
11524:    Den inhemska värdepappersmarknaden har ut-            utveckling bör aktiekapitalförhöjningarna snarare
11525: ökats på senare år samtidigt som utländska               ses som investeringar som förutom den skäliga
11526: investerare har börjat visa intresse för finska          dividendavkastningen ökar statens och hela vår
11527: bolags aktier. Med beaktande av statsbolagens            nationalekonomis reala förmögenhet.
11528: 
11529:      Helsingfors den 30 mars 1984
11530: 
11531:                                                        Handels- och industriminsiteri Seppo Lindblom
11532:                                                  1984 vp.
11533: 
11534: Kirjallinen kysymys n:o 59
11535: 
11536: 
11537: 
11538: 
11539:                                     Siitonen ym.: Helsingin kaupungin perustaman asuntojen hankin-
11540:                                        tayhtiön verotuksesta
11541: 
11542: 
11543:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11544: 
11545:     15.12.1983 esitti allekirjoittanut valtioneuvos-    kinoille. Tilanteesta kärsivät aivan erityisesti nuo-
11546: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi suullisen        ret parit sekä muualta Helsinkiin muuttavat.
11547: kysymyksen, joka koski toimenpiteisiin ryhtymis-        Vaikeutena on edelleen pula työsuhdeasunnoista,
11548: tä päämääränä Helsingin kaupungin tuolloin              joita mainittu hankintayhtiö voisi ostaa kaupun-
11549: suunnitteilla olleen asuntojen hankintayhtiön           gin palveluksessa olevia eri ammattiryhmiä var-
11550: saattamisesta verovapaaksi. Antamassaan vastauk-        ten, mm. sosiaalialan sekä terveydenhuollon hen-
11551: sessa toinen valtiovarainministeri Pekka Venna-         kilöstölle.
11552: mo totesi: ''Yhtiön perustamisesta ja sen yh-              Päättäessään hankintayhtiön perustamisesta
11553: tiöjärjestyksestä ei ole vielä tehty päätöstä. Tä-      asetti Helsingin kaupunginhallitus ehdon, jonka
11554: män takia yhtiöstä ei ole vielä tehty kaupparekis-      mukaan sen toiminta käytännössä saadaan aloit-
11555: teriin nk. perusilmoitusta, josta kävisivät ilmi        taa vasta, kun kysymys yhtiön verotuksellisesta
11556: mm. yhtiön toiminimi, yhtiön perustamispäivä,           asemasta on selvitetty. Yhtiö on näin ollen nyt
11557: yhtiön toimiala, toimipaikka ja muut siihen             olemassa ja johtokunta sille valittu eli toisen
11558: liittyvät tiedot. Koska yhtiötä ei tässä mielessä ole   valtiovarainministerin asettama perustamisehto
11559: olemassa eikä ole vielä tarkkaa tietoa myöskään         on täytetty.
11560: yhtiön yhtiöjärjestyksestä, ei sen verotukselliseen
11561:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11562: asemaan pystytä ottamaan kantaa eikä tässä vai-
11563:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11564: heessa sen vuoksi ole myöskään mahdollista mää-
11565:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11566: ritellä, onko tämän vuoksi mahdollisesti tarvetta
11567:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11568: verolainsäädännön muuttamiseen.''
11569:     Helsingin asuntotilanne on jatkuvasti vaikeu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11570: tunut. Valtion asuntomäärärahoja ei ole saatu                   ryhtyä, jotta Helsingin kaupungin perus-
11571: riittävästi, minkä lisäksi kiristetty rahapolitiikka            tama asuntojen hankintayhtiö saatettai-
11572: on alkanut heijastua myös ns. kovan rahan mark-                 siin verovapaaksi?
11573: 
11574:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1984
11575: 
11576:                        Eva-Riitta Siitonen                       Pertti Salolainen
11577: 
11578: 
11579: 
11580: 
11581: 4284003161
11582: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 59
11583: 
11584: 
11585: 
11586: 
11587:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11588: 
11589:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      eräissä muissa kunnissa. Valtiovarainministeriö
11590: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asetti 17.10.1983 työryhmän, jonka tehtävänä oli
11591: olette 23 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn          selvittää eräitä asumiseen liittyviä verosäännöksiä.
11592: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Näiden säännösten joukkoon kuuluvat myös
11593: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   kunnallisen asuntojen hankintayhtiön tulo- ja
11594: taja Eva-Riitta Siitosen ym. näin kuuluvasta kir-   varallisuusveroruskohtelu. Työryhmä on äskettäin
11595: jallisesta kysymyksestä n:o 59:                     luovuttanut muistionsa valtiovarainministeriölle.
11596:                                                     Muistiosta ilmenee, että kunnallinen hankintayh-
11597:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tiö ei nykysäännösten mukaan ole verovapaa
11598:        ryhtyä, jotta Helsingin kaupungin perus-     subjekti, vaan sen saattaminen tulo- ja varalli-
11599:        tama asuntojen hankintayhtiö saatettai-      suusveroruksessa verovapaaksi subjektiksi edellyt-
11600:        siin verovapaaksi?                           täisi uutta lainsäädäntöä. Työryhmä onkin laati-
11601:                                                     nut lainsäädäntövaihtoehdon tällaista lainsäädän-
11602:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    töä varten.
11603: ti seuraavaa:
11604:    Helsingin kaupunki on ensimmäinen kunta,            Hallitus tulee lähiaikoina käsittelemään kun-
11605: joka on perustanut niin sanotun kunnallisen         nallisen asuntojen hankintayhtiöiden verotuskoh-
11606: asuntojen hankintayhtiön. Oy Helsinki-asunnot       telua tulo- ja varallisuusverotuksessa valtiovarain-
11607: Ab perustettiin joulukuussa 1983. Valtiovarain-     ministeriössä edellä mainitun työryhmän selvitys-
11608: ministeriön saaman tiedon mukaan tällaisten         ten perusteella laadituo hallituksen esityksen
11609: hankintayhtiöiden perustamista on harkittu myös     pohjalta.
11610: 
11611:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
11612: 
11613:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
11614:                                       1984 vp. -     KK n:o 59                                       3
11615: 
11616: 
11617: 
11618: 
11619:                                Till Riksdagens Herr Talman
11620: 
11621:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         grupp med uppgift att utreda vissa skattestad-
11622: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ganden som gäller boendet. Tili dessa stadgan-
11623: av den 23 februari 1984 tili vederbörande med-       den hör även behandlingen i inkomst- och för-
11624: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   mögenhetsskattehänseende av kommunala bo-
11625: riksdagsman Eva-Riitta Siitonen m.fl. underteck-     stadsanskaffningsbolag. Arbetsgruppen överläm-
11626: nade skriftliga spörsmål nr 59:                      nade nyligen sin promemoria tili finansministe-
11627:                                                      riet. Av denna framgår, att ett kommunalt
11628:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      anskaffningsbolag enligt gällande stadganden in-
11629:        för att det bolag som Helsingfors stad        te är ett skattefritt subjekt, utan att förutsätt-
11630:        grundat för anskaffning av bostäder skall     ningen för att det i inkomst- och förmögenhets-
11631:        kunna befrias från skatt?                     beskattningen skall bli ett sådant är ny lagstift-
11632:                                                      ning. Arbetsgruppen har redan uppgjon ett
11633:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lagstiftningsalternativ för sådan lagstiftning.
11634: anföra följande:
11635:   Helsingfors stad är den första kommun som             På grundvalen av det förslag som i finansmi-
11636: har grundat ett kommunalt bolag för anskaffning      nisteriet uppgjorts utgående från den ovan
11637: av bostäder. Oy Helsinki-asunnot Ab grundades i      nämnda arbetsgruppens utredningar behandlar
11638: december 1983. Enligt vad finansministeriet in-      regeringen inom den närmaste framtiden frågan
11639: hämtat har grundandet av sådana anskaffnings-        om hur kommunala bostadsanskaffningsbolag
11640: bolag varit aktuellt även i vissa andra kommuner.    skall behandlas vid inkomst- och förmögenhets-
11641: Finansministeriet tillsatte 17.10.1983 en arbets-    beskattningen.
11642: 
11643:     Helsingfors den 29 mars 1984
11644: 
11645:                                                                           Minister Pekka Vennamo
11646:                                                 1984 vp.
11647: 
11648: Skriftligt spörsmål nr 60
11649: 
11650: 
11651: 
11652: 
11653:                                    Stenbäck m.fl.: Om anordnande av skolskjutsar för barn i årskurser-
11654:                                       na 1-3
11655: 
11656: 
11657:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11658: 
11659:   Skolstyrelsen har i ett cirkulär (Y 601 1983)       skolpsykolog ifall kommunen hänvisar tili skol-
11660: skärpt bestämmelserna för skolskjutsar som är         färdens besvärlighet elier elevens svaga hälsotili-
11661: berättigade tili statsandel.                          stånd.
11662:    Kommun kan bevilja skolskjuts åt barn med              Skolnämnden har tidigare kunnat avvika från
11663: längre än 5 kms skolväg och få statsstöd för          5 kms gränsen utan särskilda intyg. Praxis i
11664: detta. Enligt tidigare direktiv har kommunens         kommunerna har också varit att bevilja de yngsta
11665: skolnämnd kunnat bevilja undantag från gränsen        skolbarnen (årskurserna 1-3) skolskjuts även vid
11666: om 5 km t ex ifall eleven har svag hälsa eller        kortare skolväg än 5 km speciellt med hänvisning
11667: skolvägen är speciellt farlig. Detta har särskilt     tili trafikfaran. Detta gälier särskilt tätorter, där
11668: gällt barn i årskurserna 1-3 och statsstöd har då     trafiken är betydande. Skolnämnderna bör har
11669: utbetalats ifall skolvägen överstiger 3 km. Ur        rätt att utan intyg avgöra när en elev i årskurser-
11670: finlandssvensk synvinkel har denna flexibilitet       na 1-3 behöver skolskjuts.
11671: varit särskilt betydelsefull, eftersom det svenska        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11672: skolnätet är relativt glest i många kommuner.         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11673:                                                       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
11674:   Skolstyrelsen har nu utfärdat nya direktiv åt       följande spörsmål:
11675: kommunerna angående undantag från 5 kms
11676: gränsen för skolskjutsar. Enligt de nya bestäm-                  Vilka åtgärder kommer Regeringen att
11677: melserna skall skolnämnden införskaffa intyg av               vidta för att barn i årskurserna 1-3 också
11678: väg- och vattenbyggnadsverkets distriktsmyndig-               i fonsättningen skali kunna beviljas skol-
11679: het, polismyndighet eller länets trafiksäkerhets-             skjuts, som berättigar tili statsandel, utan
11680: nämnd ifall kommunen anhåller om statsstöd                    att skolnämnden skali vara tvungen att
11681: med hänvisning tili att skolvägen är farlig. Likaså           införskaffa intyg av läkare elier myndig-
11682: skall intyg införskaffas av t.ex skolläkare eller             het då skolvägen understiger 5 km?
11683: 
11684:     Helsingfors den 23 februari 1984
11685: 
11686:                      Pär Stenbäck                              Ole Norrback
11687:                      Ole Wasz-Höckert                          Gunnar ] ansson
11688:                      Jutta Zilliacus                           Håkan Malm
11689:                      Håkan Nordman                             Elisabeth Rehn
11690: 
11691: 
11692: 
11693: 
11694: 4284003194
11695: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 60
11696: 
11697: Kirjallinen kysymys n:o 60                                                                  Suomennos
11698: 
11699: 
11700: 
11701: 
11702:                                   Stenbäck ym.: Koululaiskuljetusten järjestämisestä 1--3-luokkalai-
11703:                                      sille
11704: 
11705: 
11706:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11707: 
11708:    Kouluhallitus on yleiskirjeellään (Y 60/ 1983)    kologin todistus siinä tapauksessa, että kunta
11709: tiukentanut valtionosuuteen oikeutettujen kou-       vetoaa koulumatkan vaikeuteen tai oppilaan
11710: lulaiskuljetusten määräyksiä.                        heikkoon terveydentilaan.
11711:    Kunta voi myöntää koululaiskuljetuksen lapsil-        Koululautakunta on aikaisemmin voinut poi-
11712: le, joilla on yli 5 km:n koulumatka, ja sille        keta 5 km:n rajasta ilman erityisiä todistuksia.
11713: myönnetään tähän tarkoituksen valtiontukea. Ai-      Kunnissa on myös ollut käytäntänä myöntää
11714: kaisempien ohjeiden mukaan on kunnan koulu-          nuorimmille koululaisille (luokat 1-3) koulu-
11715: lautakunta voinut myöntää poikkeuksia tästä 5        laiskuljetus myös lyhyemmistä kuin 5 km:n kou-
11716: km:n rajasta esim. siinä tapauksessa, että oppi-     lumatkoista erityisesti liikenteen vaarallisuuden
11717: laalla on heikko terveys tai koulumatka on erityi-   vuoksi. Tämä koskee erityisesti taajamia, joissa
11718: sen vaarallinen. Tämä koskee erityisesti 1--3        liikenne on merkittävä. Koululautakunnilla tulee
11719: luokkalaisia ja valtiontukea on silloin maksettu     olla oikeus ilman todistuksia päättää, milloin
11720: tapauksissa, jolloin koulumatka ylittää 3 km.        1--3 luokkien oppilas tarvitsee koululaiskuljetus-
11721: Suomenruotsalaisesta näkökulmasta katsottuna         ta.
11722: tämä joustavuus on ollut erityisen merkitykselli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11723: nen, koska ruotsinkielinen kouluverkosto on suh-     tuksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11724: teellisen harva useissa kunnissa.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11725:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11726:    Kouluhallitus on nyt laatinut kunnille uudet
11727: ohjeet koskien poikkeuksia tästä koulukuljetus-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11728: ten 5 km:n rajasta. Siinä tapauksessa, että kunta            ryhtyä, jotta 1--3 luokkien oppilaille
11729: anoo valtiontukea koulutien vaarallisuuden pe-               myös jatkossa voitaisiin myöntää valtion-
11730: rusteella, tulee koululautakunnan uusien mää-                osuuteen oikeutettu koululaiskuljetus il-
11731: räysten mukaan hankkia todistus tie- ja vesira-              man, että koululautakunta joutuu hank-
11732: kennuslaitoksen alueviranomaisilta, poliisilta tai           kimaan lääkärin tai viranomaisen todis-
11733: läänin liikenneturvallisuuslautakunnalta. Samoin             tuksen niissä tapauksissa, joissa koulu-
11734: tulee hankkia esim. koululääkärin tai koulupsy-              matka on lyhyempi kuin 5 km?
11735: 
11736:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1984
11737: 
11738:                      Pär Stenbäck                             Ole Norrback
11739:                      Ole Wasz-Höckert                         Gunnar Jansson
11740:                      Jutta Zilliacus                          Håkan Malm
11741:                      Håkan Nordman                            Elisabeth Rehn
11742:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 60                                            3
11743: 
11744: 
11745: 
11746: 
11747:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11748: 
11749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nään samanlaisissa tapauksissa erilaiseksi eri kun-
11750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nissa, jopa sellaiseksi kuin kysymyksen peruste-
11751: olette kirjeellänne 23 päivältä helmikuuta 1984      luissakin mainitaan, ettei vaadittu mitään selvi-
11752: n:o 7 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen        tyksiä. Tämä taas on herättänyt arvostelua. Ar-
11753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pär Stenbäc-    vostelun paineessa kuntien kouluviranomaiset
11754: kin ym. seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 60:     ovat pyytäneet kouluhallitukselta ohjeita kulje-
11755:                                                      tusavustuksen myöntämisperusteista.
11756:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11757:        ryhtyä, jotta 1--3 luokkien oppilaille            Käytännön yhdenmukaistamiseksi kouluhalli-
11758:        myös jatkossa voitaisiin myöntää valtion-     tus on edustaja Stenbäckin kysymyksessä tarkoite-
11759:        osuuteen oikeutettu koululaiskuljetus il-     tussa yleiskirjeessään Y 6011983 antanut ohjeet
11760:        man, että koululautakunta joutuu hank-        niistä selvityksistä, jotka koululautakunnan tulee
11761:        kimaan lääkärin tai viranomaisen todis-       hankkia ennen kuljetusavustuksen myöntämistä.
11762:        tuksen niissä tapauksissa, joissa koulu-      Yleiskirjeen mukaan on tarvittavina selvityksinä
11763:        matka on lyhyempi kuin 5 km?                  pidettävä asiantuntijoilta hankittuja lausuntoja.
11764:                                                      Esimerkkeinä asiantuntijoista koulumatkan vaa-
11765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        rallisuuden arvioimisessa mainitaan tie- ja vesira-
11766: seuraavaa:                                           kennuslaitoksen piiriviranomaiset, poliisi ja lää-
11767:                                                      nin liikenneturvallisuuslautakunta. Esimerkkeinä
11768:    Kunnan velvollisuudesta avustaa oppilaan kul-     asiantuntijoista koulumatkan rasittavuuden, vai-
11769: jettamista tai saattamista on säädetty kansakoulu-   keuden ja oppilaan terveydentilan arvioimisessa
11770: lain 27 §:ssä. Sanotun lainpaikan mukaan avusta-     mainitaan koululääkäri ja koulupsykologi. Mai-
11771: misesta on voimassa seuraavat säännöt:               nittakoon, että kouluhallituksen sekä tie- ja vesi-
11772:    a) milloin koulumatka on 5 kilometriä pitem-      rakennushallituksen neuvottelujen jälkeen tie- ja
11773: pi, on kunta riippumatta lapsen iästä, velvollinen   vesirakennushallitus asetti vuonna 1979 työryh-
11774: avustamaan kuljettamista;                            män laatimaan yhtenäisiä ohjeita koulutien tur-
11775:    b) jos matka kouluun on lapsen kuljettavaksi      vallisuutta koskevien lausuntojen antamisesta.
11776: vaarallinen, on avustusta lapsen iästä riippumatta      Puheena olevasta kouluhallituksen yleiskirjees-
11777: annettava; Ja                                        tä on todettava, että ohjeiden mukainen asian-
11778:    c) nuorimpien ja terveydeltään heikkojen las-     tuntijalausuntojen käyttö koululautakuntien pää-
11779: ten kuljettamista on avustettava, vaikka koulu-      töksenteossa tulee ilmeisesti johtamaan entistä
11780: matka olisi 5 kilometriä lyhyempi, jos matkan on     suurempaan oikeudenmukaisuuteen kuljetus-
11781: katsottava muodostuvan heille muuten liian vai-      avustusten myöntämisessä. Vielä tätäkin suurem-
11782: keaksi tai rasittavaksi.                             pi merkitys yleiskirjeellä ja sillä annettujen ohjei-
11783:    Kuljetusavustuksen hakemisesta ja menettelys-     den noudattamisella on siinä, että vast' edes eri
11784: tä kuljetusavustusta myönnettäessä on säädetty       kuntien koululautakuntien päättäessä kuljetusa-
11785: peruskouluasetuksen 63 §:ssä. Mainitun 63 §:n 1      vustuksista oppilaita ja heidän huoltajiaan koh-
11786: momentin mukaan lapsen huoltajan on haettava         dellaan keskenään samanlaisissa asioissa samalla
11787: kuljetusavustusta kunnalta. Kuljetusavustuksen       tavoin. Kun peruskouluasetuksen 63 §:n 1 mo-
11788: myöntää koululautakunta hankittuaan tarvittavat      mentin säännös jo edellyttää, että koululauta-
11789: selvitykset.                                         kunta hankkii tarvittavat selvitykset ennen kulje-
11790:    Aikaa myöten käytäntö on muodostunut varsin       tusavun myöntämistä, kouluhallituksen yleiskir-
11791: epäyhtenäiseksi sen suhteen, milloin matkaa oli      jettä ei voida pitää valtionosuuteen oikeuttavia
11792: pidettävä vaarallisena, niin myös sen suhteen        koululaiskuljetuksia koskevien määräysten tiu-
11793: minkä ikäiselle lapselle matkan on katsottava        kentamisena. Kouluhallituksen yleiskirjettä on
11794: muodostuvan liian vaikeaksi tai rasittavaksi. Näin   pidettävä asiantilan vaatimana selventävänä lain-
11795: avustusten myöntäminen on muodostunut keske-         mukaisena ohjeena, jonka kouluhallitus on sille
11796: 4                                    1984 vp. -- KJ( n:o 60
11797: 
11798: valtionapuviranomaisena annettujen valtuuksien     laisiin lainsäädäntötoimiin ei kuitenkaan tällä
11799: rajoissa antanut. Käytännön muuttaminen vaatisi    hetkellä ole riittävää aihetta.
11800: asianomaisen lain ja asetuksen muuttamista. Täl-
11801: 
11802:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
11803: 
11804:                                                                 Opetusministeri Kaarina Suonio
11805:                                         1984 vp. -     KK n:o 60                                        5
11806: 
11807: 
11808: 
11809: 
11810:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11811: 
11812:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Således har understöd i likadana fali beviljats
11813: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         på olika grunder i olika kommuner, rent av på
11814: av den 7 februari 1984 tili vederbörande medlem        sådana grunder som nämns även i spörsmålets
11815: av statsrådet avsänt en avskrift av följande av        motivering, dvs. utan att man har krävt några
11816: riksdagsman Pär Stenbäck m.fl. undertecknade           utredningar. Detta har väckt kritik.
11817: spörsmål nr 60:                                           På grund av den kritik som de kommunala
11818:                                                        skolmyndigheterna har blivit utsatta för, har de
11819:            Vilka åtgärder kommer Regeringen att        inbegärt direktiv av skolstyrelsen om grunderna
11820:         vidta för att barn i årskurserna 1-3 också     för beviljande av understöd för skolskjutsar.
11821:         i fortsättningen skali kunna beviljas skol-
11822:         skjuts, som berättigar tili statsandel, utan      För att förenhetliga praxis har skolstyrelsen i
11823:         att skolnämnden skali vara tvungen att         sitt cirkulär Y 60/1983, som avses i riksdagsman
11824:         införskaffa intyg av läkare elier myndig-      Stenbäcks spörsmål, utfärdat direktiv angående
11825:         het då skolvägen understiger 5 km?             de utredningar som skolnämnden bör införskaffa
11826:                                                        innan understöd för skjuts beviljas. Enligt detta
11827:                                                        cirkulär bör som erforderliga utlåtanden anses
11828:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utlåtanden från sakkunniga. Väg- och vatten-
11829: anföra följande:                                       byggnadsverkets distriktsmyndigheter, polismyn-
11830:    1 27 § folkskoliagen stadgas om kommuns             digheterna och länets trafiksäkerhetsnämnd
11831: skyldighet att understödja elevs frambefordran         nämns såsom exempel på sakkuniga vid be-
11832: elier ledsagande tili skolan. Enligt sagda lagrum      dömningen av skolvägens farlighet. Skolläkare
11833: gälier följande bestämmelser för beviljandet av        eller skolpsykolog nämns såsom exempel på sak-
11834: understöd:                                             kunniga vid bedömningen av i viiken mån skol-
11835:    a) är avståndet tili skolan längre än fem           vägen är betungande eller svår eller elevens
11836: kilometer, ankommer det alitid på kommun att           hälsotillstånd motiverar beviljandet av under-
11837: understödja elevens frambefordran, oberoende av        stöd. Det må nämnas att väg- och vattenbygg-
11838: barnets ålder;                                         nadsstyrelsen efter att ha diskuterat frågan med
11839:                                                        skolstyrelsen år 1973 tillsatte en arbetsgrupp med
11840:    b) är färden tili skolan förenad med risk för       uppgift att utarbeta enhetliga direktiv angående
11841: eleven, bör understöd ges oberoende av barnets         avgivande av utlåtanden om skolvägens säkerhet.
11842: ålder; och
11843:                                                           Om nämnda cirkulär av skolstyrelsen bör kon-
11844:    c) de yngsta elier tili hälsan svaga barnens
11845:                                                        stateras att användningen av sakkunnigutlåtan-
11846: frambefordran bör understödjas även om avstån-
11847:                                                        den enligt direktiven vid skolnämndernas be-
11848: det tili skolan vore kortare än fem kilometer, ifali
11849:                                                        slutsfattande uppenbarligen kommer att leda tili
11850: färden eljest bör anses bli alitför svår elier
11851:                                                        större rättvisa då understöd för skolskjutsar be-
11852: betungande för dem.
11853:                                                        viljas. En ännu större betydelse har iakttagandet
11854:    1 63 § grundskolförordningen stadgas om ansö-       av detta cirkulär och med stöd därav givna
11855: kan om och förfarandet vid beviljandet av under-       direktiv därigenom att då skolnämnder i olika
11856: stöd för skolskjutsar.                                 kommuner i framtiden fattar beslut om under-
11857:    Enligt 63 § 1 mom. bör barns vårdnadshavare         stöd för skjuts, behandlas elever och deras vård-
11858: ansöka om understöd för skolskjuts hos kom-            nadshavare på samma sätt i likadana fall. Då
11859: mun. Skolnämnden beviljar understöd för skjuts         stadgandet i 63 § 1 mom. grundskolförordningen
11860: sedan den införskaffat erforderliga utredningar.       redan förutsätter att skolnämnden införskaffar
11861:    Med tiden har praxis blivit ytterst oenhetlig       erforderliga utredningar innan understöd för
11862: både i fråga om när skolvägen skali anses som          skjuts beviljas, kan man inte anse, att skolstyrel-
11863: farlig och i fråga om för hur gammalt barn             sens cirkulär skärper bestämmelserna angående
11864: skolvägen skali anses bli alitför svår elier betung-   skolskjutsar som berättigar tili statsandel. Skol-
11865: ande.                                                  styrelsens cirkulär bör anses utgöra ett sådant
11866: 4284003194
11867: 6                                    1984 vp. -    KK n:o 60
11868: 
11869: klarläggande, lagenligt direktiv som är påkallat      Ändring av praxis skulle påkalla justeringar i
11870: av omständigheterna och som skolstyrelsen gett     vederbörande lag och förordning. Det föreligger
11871: inom ramen för de befogenheter som den i           dock inte i detta skede tillräckliga skäl för sådana
11872: egenskap av statsunderstödsbeviljande myndig-      lagstiftningsåtgärder.
11873: het har.
11874: 
11875:     Helsingfors den 30 mars 1984
11876: 
11877:                                                           Undervisningsminister Kaarina Suonio
11878:                                                 1984 vp.
11879: 
11880: Kirjallinen kysymys n:o 61
11881: 
11882: 
11883: 
11884: 
11885:                                    Dromberg: Uuden jaoston perustamisesta         Uudenmaan lääninoi-
11886:                                      keuteen
11887: 
11888: 
11889:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11890: 
11891:    Uudenmaan lääninoikeus ratkaisi vuonna 1982         suhteessa muihin 11 lääninoikeuteen kuin juttu-
11892: yhteensä 14 107 valitusasiaa, joista veroasioita oli   määräänkään. Resurssilisäystä uuden jaoston
11893: 10 915. Vuonna 1983 olivat vastaavat luvut             muodossa Uudenmaan lääninoikeudelle ovat täs-
11894: 10 633 ja 8 203. Veroasioiden osalta saatiin jut-      sä suhteessa ainoana tehoavana toimenpiteenä
11895: turuuhkaa 1983 purettua vain 890 asialla. Tosi-        periaatteessa puoltaneet myös valtiontilintarkas-
11896: asiassa on läänin verotoimistoissa vieläkin huo-       tajat kertomuksessaan vuodelta 1981 s. 66. Kun
11897: mattava määrä verovalituksia ns. veronoikaisukä-       lääninoikeuden käytössä on ns. teknilliset apuvä-
11898: sittelyssä ja ne tulevat hylätyiltä osin lääninoi-     lineet ja tietääkseni työmotivaatio on hyvä, ei ole
11899: keuden ratkaistavaksi vuonna 1984.                     muuta keinoa jutturuuhkien jatkuvaksi purkami-
11900:    Vuonna 1983 Uudenmaan lääninoikeuteen               seksi sekä uuden ruuhkan syntymisen estämiseksi
11901: saapui 7 313 veroasiaa ja vuoden 1984 alussa oli       kuin kohtuullisena pidettävä ja suhteellisesti oi-
11902: vireillä yhteensä 10 717 asiaa.                        kea resurssilisäys.
11903:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11904:    Yleistilastojen mukaan oli maamme lääninoi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11905: keuksiin vuoden 1983 aikana saapunut 26 294            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11906: veroasiaa ja vuonna 1983 ratkaistu 35 536 vero-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11907: asiaa. Uudenmaan lääninoikeuteen oli saapunut
11908: lähes 30 % maamme lääninoikeusasioista yleen-                    Onko Hallitus tietoinen, että Uuden-
11909: sä. Lisäksi on todettava, että Uudenmaan läänin-              maan lääninoikeuden osalta oikeusturvan
11910: oikeuden asioiden vaikeusaste on korkea moni-                 asioiden ratkaisunopeuden suhteen ta-
11911: muotoisten toimintojen ollessa keskittynyt läänin             kaava toiminta edellyttäisi uuden jaoston
11912: alueelle. Uudenmaan lääninoikeuden viiden (5)                 perustamista kiireellisesti, ja jos on,
11913: jaoston resurssit eivät riitä asioiden ratkaisemi-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11914: seen oikeusturvaa takaavalla tavalla enempää                  ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
11915: 
11916:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1984
11917: 
11918:                                            Kaarina Dromberg
11919: 
11920: 
11921: 
11922: 
11923: 4283003150
11924: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 61
11925: 
11926: 
11927: 
11928:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11929: 
11930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                  asioiden ratkaisunopeuden suhteen ta-
11931: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                   kaava toiminta edellyttäisi uuden jaoston
11932: olette 24 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn                      perustamista kiireellisesti, ja jos on,
11933: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11934: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-               ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
11935: taja Kaarina Drombergin näin kuuluvasta kysy-
11936: myksestä n:o 61:                                          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
11937:                                                         seuraavaa:
11938:          Onko Hallitus tietoinen, että Uuden-            Uudenmaan lääninoikeuden työtilanne on vii-
11939:         maan lääninoikeuden osalta oikeusturvan         me vuosina kehittynyt seuraavasti:
11940:                                 1979             1980            1981            1982            1983
11941: Saapuneet asiat                11 392          11 819           13 813          11 105           9 715
11942: Ratkaistut asiat               10 444          11 513           13 801          14 107          10 633
11943: Käsittelemättömiä as101-
11944: ta vuoden lopussa              14 319          14 625           14 637          11 635          10 717
11945: 
11946:    Vuoden 1983 lopussa koko maassa oli käsitte-         rationalisoitu. Koulutusta on tehostettu aloitta-
11947: lemättömiä asioita 33 019, mikä oli 11 306 asiaa        malla pysyvä yhteistyö Helsingin yliopiston kans-
11948: vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uudenmaan              sa.
11949: lääninoikeuden käsittelemättömät asiat ovat noin            Uudenmaan lääninoikeus on vuosina 1981 ja
11950: 32 % koko maan määrästä. Uudenmaan läänin-              1982 voinut suoritettujen toimenpiteiden ansios-
11951: oikeus on pystynyt vähentämään ruuhkaansa vii-          ta lisätä ratkaisutehoaan huomattavasti. Ratkais-
11952: me vuonna 918 asialla, mikä on noin 8 % koko            tujen asioiden määrä on kuitenkin vuonna 1983
11953: maassa saavutetusta purettujen asioiden määräs-         pudonnut vuoden 1979 tasolle eli tilanteeseen
11954: tä.                                                     ennen resurssien lisäämistä ja lukuisia muita
11955:    Vuodesta 1980 lukien on ruuhkien purkami-            ruuhkan purkamistoimenpiteitä.
11956: seksi suoritettu lukuisia toimenpiteitä. Niistä             Uudenmaan lääninoikeuden tilasto osoittaa,
11957: mainittakoon, että Uudenmaan lääninoikeus on            ettei resurssien lisäämisellä välttämättä saada rat-
11958: saanut kaksi lääninasessorin virkaa ja 7 esittelijää,   kaisua tilanteeseen, vaan on seurattava kokonai-
11959: lääninoikeuksien ylimääräiset määräaikaiset toi-        suudessaan kaikkien mahdollisten toimenpitei-
11960: met on vakinaistettu, ylimääräistä määrärahaa on        den hyväksi käyttöä. Parhaillaan on vireillä mm.
11961: annettu kirjallisuuden, konttorikoneiden ja             veronoikaisumenettelyn kehittäminen ja veroluo-
11962: KHO:n ennakkopäätösrekisterin kyselypäätteen            kitusvalitusmenettelyn muuttaminen. Ennen
11963: hankkimiseen, määrärahaa on lisätty ylitöihin ja        kuin tehdään ratkaisua Uudenmaan lääninoi-
11964: koulutukseen sekä lääninoikeuksissa on siirrytty        keuden uuden jaoston perustamisesta tulee sel-
11965: tekstinkäsittelyyn. Muista toimenpiteistä todetta-      vittää, mistä yhdessä vuodessa tapahtunut lähes
11966: koon eräiden laskennallisten tehtävien siirto lää-       3 500 ratkaistun asian lasku johtui ottaen huo-
11967: ninoikeuksista verohallintoon, verovalitusten jät-      mioon, että samanaikaisesti lähes kaikissa muissa
11968: täminen verotoimistoihin ja niiden käsittely vero-      lääninoikeuksissa on voitu lisätä ratkaisutehoa.
11969: noikaisuna sekä yhden jäsenen ratkaisumenette-          Sen jäkeen tulee arvioida uudelleen tarvittavat
11970: lyn käyttöönottaminen lääninoikeuksissa. Läänin-        lisätoimenpiteet.
11971: oikeuksien päätösten valmistelua ja käsittelyä on
11972: 
11973:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
11974: 
11975:                                                                      Sisäasiainministeri Matti Luttinen
11976:                                          1984 vp. -- RJC n:o 61                                              3
11977: 
11978: 
11979: 
11980:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
11981: 
11982:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                     ärenden, som medborgarnas rättsskydd
11983: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                    kräver, skali kunna förverkligas, och om
11984: av den 24 februari 1984 tili vederhörande med-                   så är fallet,
11985: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av                  vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
11986: riksdagsman Kaarina Dromberg undertecknade                       i syfte att avhjälpa detta missförhåliande?
11987: spörsmål nr 61:
11988:                                                            Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
11989:            Är Regeringen medveten om att en ny           anföra följande:
11990:         sektion i brådskande ordning borde inrät-
11991:         tas i Nylands länsrätt för att den princip         Arbetssituationen i Nylands länsrätt har under
11992:         om snabbhet vid handläggningen av                de senaste åren utvecklats enligt följande:
11993:                                  1979             1980            1981            1982                1983
11994: Inkomna ärenden                11 392           11 819          13813            11 105           9 715
11995: Avgjorda ärenden               10 444           11513           13 801           14 107          10 633
11996: lcke behandlade ären-
11997: den vid årets slut             14 319           14 625           14 637          11 635          10 717
11998: 
11999:    Vid utgången av år 1983 var antalet icke              utslag och beslut har rationaliseratso Utbild-
12000: behandlade ärenden 33 019 i hela landet, vilket          ningen har effektiverats genom att bestående
12001: var 11 306 mindre än föregående år De icke 0             samarbete inletts med Helsingfors universiteto
12002: behandlade ärendena i Nylands länsrätt utgör ca             Tack vare de åtgärder som vidtagits har Ny-
12003: 32 % av det sammanlagda antalet i hela landeto           lands länsrätt under åren 1981 och 1982 i be-
12004: Nylands länsrätt har senaste år kunnat minska            tydande omfattning kunnat öka effektiviteten
12005: anhopningen av ärenden med 918 ärenden, vil-             vid avgörandet av ärendeno Antalet avgjorda
12006: ket är ca 8 % av den minskning som kunnat                ärenden har dock år 1983 sjunkit tili 1979 års
12007: noteras i hela landeto                                   nivå, vilket innebär att situationen är densamma
12008:    FrooomO år 1980 har talrika åtgärder vidtagits i      som före resursökningen och många andra av de
12009: syfte att avveckla anhopningeno Av dessa kan             åtgärder som syftat tili att avveckla anhopningeno
12010: nämnas att Nylands länsrätt har fått två länsasses-         Av de statistiska uppgifterna i Nylands länsrätt
12011: sorstjänster och sju föredragande, länsrätternas         framgår att en resursökning inte nödvändigtvis
12012: tidsbundna extraordinarie befattningar har om-           innebär en lösning, uran att man bör se tili
12013: bildats tili ordinarie, extra anslag har beviljats för   helheten och utnyttja samtliga tili buds stående
12014: anskaffning av litteratur, kontorsmaskiner och           möjligheter. Aktuella är för närvarande bl.ao
12015: skärmbildsterminal för högsta förvaltningsdom-           utvecklandet av skatterättelseförfarandet och en
12016: stolens prejudikatsregister, ökade anslag har be-        ändring av besvärsförfarandet rörande skatteklas-
12017: viljats för övertidsarbete och utbildning samt           sificeringeno Innan beslut fattas om inrättandet
12018: textbehandling införts i länsrätternao Bland övri-       av en ny sektion i Nylands länsrätt bör det
12019: ga åtgärder må konstateras överföringen av vissa         utredas vad som under ett år förorsakat minsk-
12020: kalkyleringsuppgifter från länsrätterna tili skatte-     ningen med inemot 3 500 i antalet avgjorda
12021: förvaltningen, möjligheter att inlämna skattebes-        ärenden, med beaktande av att det samtidigt
12022: vär i skattebyråerna och behandlingen av dessa i         varit möjligt att i nästan alla andra länsrätter öka
12023: form av skatterättelse samt införandet av ett            effektiviteten i samband med avgörandet av
12024: förfarande vid länsrätterna som innebär att ären-        ärendeno Därefter bör erforderliga ytterligare åt-
12025: den kan avgöras av endast en ledamoto Be-                gärder tas i övervägande än en gång      0
12026: 
12027: 
12028: 
12029: 
12030: redningen och handläggningen av länsrätternas
12031: 
12032:      Helsingfors den 30 mars 1984
12033:                                                                           Inrikesminister Matti Luttinen
12034:                                               1984 vp.
12035: 
12036: Kirjallinen kysymys n:o 62
12037: 
12038: 
12039: 
12040: 
12041:                                   Pesola: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutki-
12042:                                      mus- ja liikuntatilojen kehittämisestä
12043: 
12044: 
12045:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12046: 
12047:    Maamme        liikuntatieteellinen  korkeakou-        Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion
12048: lutasoinen koulutus ja tutkimus keskitettiin val-    tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1983 eduskunta
12049: tiovallan toimenpitein Jyväskylän yliopistoon        on tämän asian johdosta lausunut seuraavaa:
12050: 1970-luvun alussa. Liikuntatieteellistä tiedekun-    Eduskunta katsoo, että Jyväskylän yliopiston lii-
12051: taa kehitettiin sen valtakunnallisen tehtävän mu-    kuntatieteellisen tiedekunnan toimintaedellytyk-
12052: kaisesti vuosikymmenen alkuvuosina. Kehitys on       siä tulee lähivuosina kehittää erityisesti tutkimus-
12053: jäänyt kuitenkin kesken. Yhteiskunnan ja lii-        tilojen osalta siten kuin valtioneuvosto on asiaan
12054: kunta-alan kehityksen luomia uusia tarpeita ja       liittyvässä, 2.9.1982 tekemässään periaatepäätök-
12055: mahdollisuuksia ei ole voitu ottaa huomioon.         sessä todennut. Tässä tarkoituksessa tutkimus-
12056: Tilanteen korjaamiseksi laadittiin erityinen lii-    laboratorion suunnittelua tulee jatkaa keskeytyk-
12057: kuntatieteellisen tiedekunnan kehittämisohjel-       settä.
12058: ma, jonka yliopiston hallitus hyväksyi 11.2.1981.        Ottaen huomioon, että liikuntatieteellisen tie-
12059: Ohjelman tavoitteena on ajanmukaistaa tiede-         dekunnan asianmukaisten tilojen rakentaminen
12060: kunnan toimintaedellytykset ja turvata asema,        palvelee toisaalta korkean asteen koulutusta ja
12061: joka tiedekunnalle kuuluu valtakunnallisena lii-     liikuntatieteellistä tutkimusta ja toisaalta urhei-
12062: kuntatieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen         lun ja muun liikunnan harjoittamista, ohjelman
12063: korkeakoulutasoisena keskuksena. Kehittämisoh-       toteuttaminen kytkeytyy sekä korkeakouluraken-
12064: jelma sisältyy myös yliopiston vuosien 1983-         tamisen suunnitteluun että valtakunnalliseen lii-
12065:  1986 toiminta- ja taloussuunnitelmaan.              kuntapaikkasuunnitteluun.
12066:                                                          Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12067:    Valtioneuvosto teki 2.9.1982 seuraavan peri-      §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvoston
12068: aatepäätöksen: Hallitus tulee huolehtimaan siitä,    asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
12069: että liikunnan ja terveyden yhteyksiä selvittävän    symyksen:
12070: tutkimuksen ja siihen liittyvän korkeakouluope-
12071: tuksen edellytyksiä tehostetaan niin, että samalla               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12072: kun valtio osallistuu Urho Kekkosen kuntoinsti-              siin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelli-
12073: tuutin rahoittamiseen, tullaan Jyväskylän yliopis-           sen tiedekunnan tutkimustilojen ja niihin
12074: ton liikuntatieteellisen tiedekunnan opetus- ja              liittyvien liikuntatilojen suunnittelun jat-
12075: tutkimushenkilökuntaa lisäämään korkeakou-                   kamiseksi keskeytyksettä sekä tarvittavien
12076: lulaitoksen kehittämislainsäädännön edellyttä-               varojen osoittamiseksi jo lähivuosina kor-
12077: mällä tavalla ja tiedekunnan tutkimuslaborato-               keakoulurakentamiseen tai liikuntapaik-
12078: rion rakentaminen ottamaan huomioon korkea-                  kojen rakentamiseen varattavista määrära-
12079: koululaitoksen rakentamisohjelmassa.                         hoista?
12080: 
12081:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1984
12082: 
12083:                                             Helena Pesola
12084: 
12085: 
12086: 
12087: 
12088:  428400329E
12089: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 62
12090: 
12091: 
12092: 
12093: 
12094:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12095: 
12096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiede-
12097: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kunnan käytössä olevat nykyiset tilat ovat riittä-
12098: olette kirjeellänne 24 päivänä helmikuuta 1984          vät peruskoulutuksen tarpeisiin. Sen sijaan tutki-
12099: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         mustoimintaa varten tarvittavien lisätilojen ja
12100: vastattavaksi kansanedustaja Pesolan tekemän            välineistön hankintaa opetusministeriö pitää kii-
12101: kirjallisen kysymyksen n:o 62:                          reellisenä. Jyväskylän yliopiston laatiman suunni-
12102:                                                         telman mukaan tutkimustilojen lisäystarve on
12103:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        noin 1 900 m 2 , mitä määrää opetusministeriö
12104:         siin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelli-   pitää hyväksyttävänä.
12105:         sen tiedekunnan tutkimustilojen ja niihin
12106:         liittyvien liikuntatilojen suunnittelun jat-       Osa liikuntatieteellisestä tutkimuksesta tarvit-
12107:         kamiseksi keskeytyksettä sekä tarvittavien      see käyttöönsä eri yleisurheilu- ja palloilulajien
12108:         varojen osoittamiseksi jo lähivuosina kor-      suoritustilanteiden havainnointiin soveltuvaa si-
12109:         keakoulurakentamiseen tai liikuntapaik-         sätilaa. Tämä on parhaiten järjestettävissä tiede-
12110:         kojen rakentamiseen varattavista määrära-       kunnan muiden tilojen läheisyydessä olevassa
12111:         hoista?                                         palloiluhalli-tyyppisessä tilassa, jossa on myöskin
12112:                                                         kiertävä juoksurata sekä yleisurheilun suoritus-
12113:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         paikkoja.
12114: seuraavaa:
12115:                                                            Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki
12116:     Valtioneuvoston syyskuun 2 päivänä 1982 te-         ovat yhteistyössä laatineet suunnitelman tutki-
12117: kemän periaatepäätöksen mukaan hallitus huo-            muslaboratorion sekä liikuntahallin rakentami-
12118: lehtii siitä, että liikunnan ja terveyden yhteyksiä     sesta ns. Hippoksen alueelle Jyväskylässä. Tutki-
12119: selvittävän tutkimuksen ja siihen liittyvän kor-        muslaboratoriotilojen        rakennuskustannuksiksi
12120: keakouluopetuksen edellytyksiä tehostetaan lisää-       voidaan arvioida noin 13 000 000 mk. Koska
12121: mällä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen        Jyväskylän yliopistolla on samanaikaisesti vireillä
12122: tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökuntaa            myös muita kiireellisiä rakennushankkeita, on
12123: korkeakoululaitoksen        kehittämislainsäädännön     opetusministeriön ja Jyväskylän kaupungin välillä
12124: edellyttämällä tavalla ja ottamalla huomioon tie-        neuvoteltu järjestelystä, jonka mukaan kaupunki
12125: dekunnan tutkimuslaboratorion rakentaminen              rakentaisi ja rahoittaisi tilat alkuvaiheessa ja val-
12126: korkeakoululaitoksen rakentamisohjelmassa.              tio lunastaisi rakennuksen sen valmistuttua. Tätä
12127:     Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin valtioneu-     koskeva sopimus saataneen valtioneuvoston käsi-
12128: voston periaatepäätöksen toteuttamiseksi. Vuo-           teltäväksi vielä kuluvan kevään aikana.
12129: sien 1983 ja 1984 tulo- ja menoarvioissa on
12130: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiede-        Liikuntahallin rakentaminen on esillä opetus-
12131: kunnalle osoitettu muun muassa liikuntapsykolo-         ministeriön asettamassa II liikuntapaikkatoimi-
12132: gian professuuri ja fysioterapian apulaisprofes-        kunnassa, jonka tehtävänä on laatia liikuntapaik-
12133: suuri. Muuta henkilöstöä on lisätty mahdolli-           kojen valtakunnallinen rakentamis- ja rahoitus-
12134: suuksien mukaan.                                        suunnitelma vuosille 1984--1989. Toimikunnan
12135:     Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusedel-      määräaika päättyy kuluvan maaliskuun lopussa.
12136:  lytyksiä on tarkoitus parantaa myös tutkimustilo-      Toimikunnan tehtyä esityksensä opetusministeriö
12137: jen osalta. Valmistelutyössä on pyritty löytämään       tulee määrittelemään kantansa liikuntahallin laa-
12138: ratkaisuja, jotka olisi mahdollista toteuttaa kor-      juuteen ja ajoitukseen sekä sen valtiontuen mää-
12139: keakoulujen rakentamisohjelman puitteissa.              rään.
12140: 
12141:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
12142: 
12143:                                                                           Ministeri Gustav Björkstrand
12144:                                        1984 vp. -      KK n:o 62                                           3
12145: 
12146: 
12147: 
12148: 
12149:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12150: 
12151:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              De nuvarande lokaliteterna, somJyväskylä uni-
12152: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          versitet har tili sitt förfogande, är tillräckliga för
12153: av den 24 februari 1984 tili vederbörande med-         grundutbildningens behov. Däremot anser
12154: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av      undervisningsministeriet, att anskaffningar av yt-
12155: riksdagsman Pesola undertecknade spörsmål nr           terligare lokaliteter och apparatur för forsknings-
12156: 62:                                                    verksamheten är brådskande. Enligt den pian
12157:                                                        som Jyväskylä universitet uppgjort, är behovet av
12158:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ytterligare forskningsutrymmen ca 1 900 m 2 •
12159:        att planeringen av forskningslokaliteter        Undervisningsministeriet anser detta vara accep-
12160:        vid gymnastik- och idrottsvetenskapliga         tabelt.
12161:        fakulteten vid Jyväskylä universitet och           En del av den idrottsvetenskapliga forskningen
12162:        idrottslokaliteter i anslutning därtill utan    behöver sådana inneutrymmen till sitt förfogan-
12163:        avbrott kan fortsätta och för att medel         de som är lämpliga för att observationer skall
12164:        reserveras för utbyggnad av högskolan           kunna föras i samband med prestationer av olika
12165:        och anläggning av idrottsplatser av anslag      slag av friidrott och bollspel. Detta kan bäst
12166:        som under de närmaste åren anvisas för          ordnas i ett utrymme av typen bollhall som
12167:        ändamålet?                                      tillhör fakulteten och befinner sig i närheten av
12168:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fakultetens andra lokaliteter. I detta utrymme
12169: framföra följande:                                     skulle även finnas en löpbana runt hallen samt
12170:                                                        platser för utövning av friidrott.
12171:    Enligt statsrådets principbeslut av den 2 sep-         Jyväskylä universitet och Jyväskylä stad har i
12172: tember 1982 ankommer det på regeringen att             samarbete uppgjort en pian om byggandet av ett
12173: sörja för, att förutsättningarna för den forskning,    forskningslaboratorium och en idrottshall på det
12174: som gäller sambandet mellan motion och hälsa           s.k. Hippos-området i Jyyäskylä. Man kan be-
12175: och för den högskoleundervisning, som ansluter         räkna att byggnadskostnaderna för utrymmena
12176: sig därtill, effektiveras genom att undervisnings-     för forskningslaboratoriet utgör ca 13 000 000
12177: och forskningspersonalen vid gymnastik- och            mark. Eftersom Jyväskylä universitet har även
12178: idrottsvetenskapliga fakulteten vid Jyväskylä uni-     andra brådskande byggnadsprojekt, som samti-
12179: versitet utökas på det sätt som lagstiftningen om      digt är aktuella, har man förhandlat mellan
12180: utvecklande av högskoleväsendet förutsätter och        undervisningsministeriet och Jyväskylä stad om
12181: genom att man i byggnadsprogrammet för hög-            sådana arrangemang enligt vilka staden i första
12182: skoleväsendet beaktar byggandet av ett forsk-          skedet skulle bygga och finansiera utrymmena
12183: ningslaboratorium för fakulteten.                      och staten skulle inlösa byggnaden sedan den
12184:     Regeringen har vidtagit åtgärder för att för-      blivit färdig. Avtalet därom kommer sannolikt
12185: verkliga statsrådets principbeslut. I statsförslaget   att kunna behandlas av statsrådet redan under
12186: för år 1983 och 1984 har bl.a. en professur i          innevarande vår.
12187: idrottspsykologi och en biträdande professur i             Byggandet av idrottshallen har behandlats av
12188: fysioterapi anvisats för gymnastik- och idrottsve-     idrottsplatskommission II, som tillsatts av under-
12189: tenskapliga fakulteten vid Jyväskylä universitet.      visningsministeriet och vars uppgift är att utarbe-
12190: Övrig personai har utökats allt efter möjligheter-     ta en riksomfattande byggnads- och finansie-
12191: na.                                                    ringsplan för idrottsplatser under åren 1984-89.
12192:     Avsikten är att förbättra förutsättningarna för    Mandattiden för kommissionen utgår i slutet av
12193: forskning vid gymnastik- och idrottsvetenskapliga      innevarande mars. Sedan kommissionen framlagt
12194: fakulteten även med hänsyn tili forskningslokali-      sitt förslag kommer undervisningsministeriet att
12195:  teterna. Vid beredningen har man försökt finna        precisera sin ståndpunkt med hänsyn tili idrotts-
12196: lösningar, som vore möjliga att förverkliga i          hallens storlek och tidtabell samt tili statsunder-
12197:  byggnadsprogrammen för högskolor.                     stödets belopp.
12198: 
12199:       Helsingfors den 4 april 1984
12200:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
12201:                                                1984 vp.
12202: 
12203: Kirjallinen kysymys n:o 63
12204: 
12205: 
12206: 
12207: 
12208:                                   Ahonen ym.: Keinottelun estämisestä alusten pakkohuutokaupassa
12209: 
12210: 
12211:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12212: 
12213:    Suomessa tapahtui viime vuonna kaksi alusten       ollen sekä valtio että muut velkojat joutuivat
12214: "pakkohuutokauppapelleilyä", jotka antavat ai-        nuolemaan näppejään muodostuneesta vahingos-
12215: hetta olettaa, että voimassa olevan ulosottolain      ta.
12216: heikkouksia käytetään häikäilemättä hyväksi hyö-          2. esimerkki:
12217: tymistarkoituksessa.                                     Json-Shippingin omistama m/s Tajami joudut-
12218:    1. esimerkki:                                      tiin huutokauppaamaan yhtiön maksukyvyttö-
12219:    ALFRA-Shipping Oy:n konkurssiin liittyen          myystilan johdosta. Alus huutokaupattiin ensim-
12220: myytiin yhtiön omistama tankkialus Amra pak-         mäisen kerran 21. 9.1983, jolloin aluksen huusi
12221: kohuutokaupalla seuraavasti:                          Ruotsissa rekisteröity Trans World Shipping Ab
12222:    Ensimmäinen pakkohuutokauppa toimitettiin          5 650 000 markan hinnasta. Yhtiö ei sittemmin
12223: 26.1.1983. Tällöin aluksen huusi Saaristoraivaus      kahden viikon kuluessa suorittanut kauppasum-
12224: Oy 1 550 000 markan hinnasta. Ulosottolain 5         maa. Näin ollen alus huutokaupattiin uudelleen
12225: luvun 11 §:n 4 momentin mukaan tulee aluksen          18.11.1983, jolloin aluksen huusi telex-valtuu-
12226: ostajan kahdessa viikossa huutokaupasta lukien        tuksella Capital Holland -mmmen yhtiö
12227: maksaa kauppasumma. Kyseinen huutaja ei kui-          5 610 000 markan kauppasummasta. Tämäkään
12228: tenkaan suorittanut huutoaan. Näin ollen jou-        ostaja ei suorittanut kauppasummaa eikä kyseistä
12229: duttiin     suorittamaan    uusi    huutokauppa       yhtiötä tunneta Hollannin kaupparekisterissä.
12230: 16.3.1983. Tällöin aluksen huusi Juha Kari           Näin ollen m/s Tajamin kolmas huutokauppa
12231: -niminen henkilö 1 010 000 markan kauppasum-         tapahtui 20.1.1984, jolloin aluksen huusi suoma-
12232: masta. Hänkään ei suorittanut kyseistä summaa        lainen ostaja perustettavan yhtiön lukuun
12233: vaadituo kahden viikon kuluessa. Vasta kolman-       4 610 000 markan hinnasta. Hinta putosi toisin
12234: nessa huutokaupassa 28.4.1983 laivalle löytyi        sanoen hieman yli miljoona markkaa.
12235: maksukykyinen ostaja. Nyt kuitenkin enää                 Ulosottolain 5 luvun 40 §:n 1 momentin no-
12236: 710 000 markan hinnasta, joka oli selvästi alle      jalla tulee huutajan kiinteistöä huutokaupatessa
12237: aluksen romuarvon. Huutajana oli liikemies Vei-      välittömästi huudon yhteydessä maksaa 116 koko
12238: jo Turunen Lohjalta. Hän ilmoitti edustavansa        kauppasummasta. Ulosottolain 5 luvun 10 §:stä,
12239: Automatic Controls Oy -nimistä yhtiötä.              joka koskee aluksen huutokauppaa, puuttuu tä-
12240:    Ulosottolain mukaan ostaja, joka on huutanut      mä vastaava vaatimus 116:n maksamisesta. Tä-
12241: aluksen suorittamatta huutoosa edellyttämää          män vuoksi keinottelu alusten pakkohuutokau-
12242: kauppasummaa, joutuu korvaamaan oman huu-            palla on mahdollista.
12243: toosa ja seuraavan huudon välisen erotuksen sekä         Tapahtuneiden esimerkkihuutojen yhteydessä
12244: uudesta huutokaupasta aiheutuneet kustannuk-         on herännyt erityisen vahvoja epäilyksiä siitä, että
12245: set. Amran kohdalla kaksi ensimmäistä huutajaa       mahdollisesti lopullisen huudon suorittanut yh-
12246: olivat kuitenkin varattomia, joten korvausten        tiö olisi käyttänyt aiemmissa huudoissa varatto-
12247: saaminen heiltä on käytännössä mahdotonta.           rnia bulvaaneja, jotka ovat huutaneet aluksen
12248: Konkurssissa olevalta yhtiöltä karhusivat saatavi-   ilman varsinaista ostotarkoitusta. Tarkoituksena
12249: aan, yhteensä 19 milj. markkaa, mm. valtio,          on ollut saada aluksen hinta putoamaan, mikä
12250: SYP, Merimieseläkekassa, merenkulkualan am-          normaalisti huutojen toistuessa tapahtuukin. Ku-
12251: mattiliitot, merimiespalvelutoimisto sekä nauvo-     ten esimerkeistä voi havaita, ovat kummankin
12252: lainen Keson telakka. M/t Amran 710 000 mar-         aluksen kohdalla hinnat pudonneet selvästi.
12253: kan myyntihinta kattoi edellä mainittujen velko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12254: jien saatavista vain pienen murto-osan. Näin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12255: 4284003238
12256: 2                                    1984 vp. -    KK n:o 63
12257: 
12258: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-         tamiseksi sellaiseksi, että myös alusta
12259: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                pakkohuutokaupattaessa huutajan on
12260:                                                          maksettava 116 kauppasummasta huu-
12261:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            don yhteydessä, jotta keinottelu huuto-
12262:        ryhtyä ulosottolain 5 luvun 10 §:n muut-          kauppojen yhteydessä voitaisiin estää?
12263: 
12264:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1984
12265: 
12266:         Risto Ahonen                  Juhani Surakka                Timo Roos
12267:                        Kari Urpilainen               Reijo Lindroos
12268:                                      1984 vp. -- RJC n:o 63                                           3
12269: 
12270: 
12271: 
12272: 
12273:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12274: 
12275:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa             maksettava 1 16 kauppasummasta huu-
12276: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               don yhteydessä, jotta keinottelu huuto-
12277: olette 24 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn                  kauppojen yhteydessä voitaisiin estää?
12278: kirjeenne n:o 260 ohella toimittanut valtioneu-
12279: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
12280: sanedustaja Risto Ahosen ym. näin kuuluvasta        ti seuraavaa:
12281: kirjallisesta kysymyksestä n:o 63:
12282:                                                        Kysymyksen perusteluissa mainittujen epäkoh-
12283:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tien korjaamiseksi oikeusministeriössä on valmis-
12284:        ryhtyä ulosottolain 5 luvun 10 §:n muut-     teltu esitys laiksi ulosottolain 5 luvun 11 §:n ja 6
12285:        tamiseksi sellaiseksi, että myös alusta      luvun 8 §:n muuttamisesta, joka on tarkoitus
12286:        pakkohuutokaupattaessa huutajan on           antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 1984.
12287: 
12288:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
12289: 
12290:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
12291: 4                                     1984 vp. -- RJC n:o 63
12292: 
12293: 
12294: 
12295: 
12296:                                Till Riksdagens Herr Talman
12297: 
12298:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 samband med inropet så att spekulation i
12299: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse               samband med auktioner skall kunna för-
12300: nr 260 av den 24 februari 1984 till vederbörande            hindras?
12301: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande
12302: av riksdagsman Risto Ahonen m.fl. underteckna-         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
12303: de spörsmål nr 63:                                   anföra följande:
12304:                                                         För att korrigera de missförhållanden som
12305:           Till vilka åtgärder ämnar Regeringen       nämns i motiveringarna till spörsmålet har man
12306:        skrida för att ändra 5 kap. 10 § ut-          vid justitieministeriet berett en proposition med
12307:        sökningslagen sålunda, att köparen också      förslag till lag om ändring av 5 kap. 11 § och 6
12308:        vid försäljning av fartyg på exekutiv auk-    kap. 8 § utsökningslagen och avsikten är att
12309:        tion skall betala 116 av köpeskillingen i     avlåta den till riksdagen under vårsessionen 1984.
12310: 
12311:      Helsingfors den 30 mars 1984
12312: 
12313:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
12314:                                                   1984 vp.
12315: 
12316: Kirjallinen kysymys n:o 64
12317: 
12318: 
12319:                                     Männistö ym.: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan           kunnille
12320:                                        aiheuttamista rasituksista
12321: 
12322:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12323: 
12324:     Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYKS)        ti, laitteistoltaan ja henkilökuntaresursseiltaan
12325: muodostettiin kolmesta sairaalasta, entisestä            kuntoon.
12326: Kuopion keskussairaalasta, Mannerheim-liiton                Oulun yliopistollisen keskussairaalan osalta on
12327: lastenlinnasta ja Tarinaharjun tuberkuloosiparan-        saatu myönteinen ratkaisu läänin kunnille aiheu-
12328: tolasta. Fuusion liittyminen samaan aikaan pe-           tuvien menojen lisärasituksen korvaamisesta, nyt
12329: rustettuun Kuopion silloiseen korkeakouluun,             on Kuopion vuoro.
12330: nykyiseen yliopistoon, aiheutti välittömästi laa-           Hallituksen tulisi korvata Kuopion läänin kun-
12331: jennustarpeen sekä entisten kolmen sairaalan             nille KYKS:in aiheuttamat kohtuuttomat lisära-
12332: nykyaikaistamisen. Vuonna 1983 otettiin käyt-            situkset ja esittää tarkoitukseen määräraha vuo-
12333: töön laajennuksen I A -vaihe ja samalla muurat-          den 1984 lisätalousarvioon ja vuoden 1985 varsi-
12334: tiin I B -vaiheen peruskivi.                             naiseen tulo- ja menoarvioon. Lisäksi hallituksen
12335:     Sairaaloiden fuusio ja nykyaikaistaminen sekä        tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, joilla täysimääräises-
12336: laajennus ovat merkinneet Kuopion läänin alu-            ti korvataan KYKS:ille Kuopion yliopiston tutki-
12337: eelle merkittävää tasa-arvoistumista lääketieteel-       mustoiminnan aiheuttamat kustannukset ja Kuo-
12338: listen palvelujen osalta. Kun tämä on kuitenkin          pion yliopiston tulisi saada lunastaa vähintään
12339: tapahtunut kohtuuttomasti Kuopion läänin köy-            12 5 lisäsairaansijaa Kuopion keskussairaalapiirin
12340: hien kuntien kustannuksella, ei nykytilannetta           kunnilta.
12341: voida pitää valtakunnallisesti oikeudenmukaise-             Sairaanhoidon alueellisen tasa-arvon toteutta-
12342: na.                                                      miseksi on välttämätöntä huolehtia myös siitä,
12343:     KYKS:in aiheuttama verotuksen lisääntymi-            että KYKS saa lisäyksenä valtakunnallisiin kiinti-
12344:  nen ja kuntien muiden hankkeiden lykkääntymi-           öihin riittävästi uutta henkilökuntaa vastaamaan
12345: nen rahoituksellisten seikkojen vuoksi on aiheut-        I A ja I B laajennusten tarpeita ja että Kuopion
12346: tanut sen, että KYKS:in toimintaa on jouduttu            yliopiston pitkän aikavälin kehitysohjelmassa ote-
12347: ja joudutaan supistamaan. Käsiteltäessä vuoden           taan huomioon KYKS:in kannalta välttämättö-
12348:  1984 KYKS:in talousarviota siihen jouduttiin            mien virkojen perustaminen. Sekä KYKS:in että
12349:  tekemään tuntuvia supistuksia, jotka ovat vaaran-       Kuopion yliopiston suunnitelmallinen ja tehokas
12350:  taneet mm. leikkaustoiminnan.                           käyttö ja kehittäminen edellyttävät, että uusista
12351:                                                          viroista ja niiden perustamisajankohdista saadaan
12352:     KYKS:in liittohallitus käsitteli kokouksessaan
12353:                                                          varmuus ajoissa.
12354:  15.2.1984 supistuksia. Pohjana ollut virkamies-
12355:                                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12356:  esitys jäi vielä pöydälle. Sen mukaan mm. sisä-
12357:  tautiklinikka 2102 suljetaan ajaksi 11.6.-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12358:                                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12359:  12.8.1984, Tarinan kirurginen osasto suljetaan
12360:  22.6.-2.9.1984, nämä esimerkkeinä. Vastaavasti
12361:                                                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12362:  on kyseisessä kokouksessa I B:n laitehankintaoh-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
12363:  jelmaa supistettu 8 miljoonalla markalla, uusi                  korvatakseen Kuopion läänin kunnille
12364:  arvo on 46,3 miljoonaa markkaa.                                 Kuopion yliopistollisen keskussairaalan
12365:     Supistusten jälkeen on syytä kysyä, onko koko                aiheuttamat lisärasitukset valtion varoista
12366:  valtakunnallinen sairaalarakentamisohjelma juu-                 ja turvatakseen sairaanhoidon oikeuden-
12367:  riltaan epäterve. Kun jokin yksikkö rakennetaan,                mukaisen kehittämisen Kuopion yliopis-
12368:  olettaisi, että se samalla pantaisiin toiminnallises-           tollisessa keskussairaalassa?
12369:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1984
12370: 
12371:                        Lauha Männistö                              Vappu Säilynoja
12372:                        Osmo Vepsäläinen                            Terho Pursiainen
12373:                                                Inger Hirvelä
12374: 4284003249
12375: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 64
12376: 
12377: 
12378: 
12379: 
12380:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12381: 
12382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siensa suorittamisesta ole voinut tulla kysymyk-
12383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          seen samalla tavoin kuin on ollut mahdollista
12384: olette 24 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             valtion huolehtiessa rakentamisesta ja sen rahoit-
12385: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tamisesta.
12386: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Kirjallisessa kysymyksessä on kiinnitetty myös
12387: taja Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       huomiota eräiden KYKS:in klinikoiden ja osasto-
12388: kysymyksestä n:o 64:                                   jen sulkemiseen kesäaikana 1984. Lääkintöhalli-
12389:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       tus toteaa, että kyseinen menettely on yleisesti
12390:         korvatakseen Kuopion läänin kunnille           käytössä yleissairaaloissa mm. viransijaispuutteen
12391:         Kuopion yliopistollisen keskusairaalan ai-     vuoksi. Vuosina 1980-1983 on suljettujen sai-
12392:         heuttamat lisärasitukset valtion varoista ja   raansijojen prosentuaalinen osuus ollut kesäkuus-
12393:         turvatakseen sairaanhoidon oikeuden-           sa 8, 1-9,6, heinäkuussa 15,2-17,3 ja elokuussa
12394:         mukaisen kehittämisen Kuopion yliopis-         7, 0-8, 5. KYKS: in osalta vastaavat luvut ovat
12395:         tollisessa keskussairaalassa?                  olleet kesäkuussa 1,9-6,8, heinäkuussa 8,8-
12396:                                                        16,1 ja elokuussa 0,3-4,4.
12397:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Laajennusvaihe I B:n laitehankintaohjelmaan
12398: ti seuraavaa:                                          varattu 46,3 miljoonaa markkaa on alkuperäisen
12399:                                                        perustamissuunnitelman mukainen tarkistettuna
12400:    Oulun yliopistollisen keskussairaalan rakenta-      vuosittain indeksin nousulla. Se on myös valta-
12401: minen tapahtui valtion toimesta ja tällöin voitiin     kunnallisen suunnitelman 1984-1988 mukai-
12402: 1-3 kantokykyluokan kunnille myöntää vapau-            nen.
12403: tukset perustamiskustannusosuuksien suorittami-
12404: sesta kunnallisista yleissairaaloista annetun lain        Lääkintöhallituksen       henkilöstösuhdelukuja
12405: (561165) 39 §:n ja kunnallisista yleissairaaloista     koskevat tilastot vuodelta 1982 osoittavat
12406: (9 167) annetun asetuksen 18 § :n nojalla.             KYKS:in olevan nykyään parhaiten miehitetty
12407:    Kuopion        yliopistollisen    keskussairaalan   yliopistosairaala vertailtaessa lääkäri- ja sairaan-
12408: (KYKS) laajennuksen on toteuttanut taas kun-           hoitohenkilöstön määrää 100 sairaansijaa kohti.
12409: tainliitto, joten perustamiskustannuksien valti-          Valtion vastuu yliopiston toimintojen sairaalal-
12410: onosuudet ovat määräytyneet yleissairaalalain          le aiheuttamista kustannuksista määräytyy yli-
12411: (561/65), sellaisena kuin se on muutettu               opistollisista keskussairaaloista annetun lain 12,
12412: 18.7.1975 (595175), 25 §:n ja kuntien ja kun-          13 ja 14 §:n nojalla. Näiden säännösten mukaan
12413: tainliittojen valtionosuuksista ja avustuksista an-    ei täysimääräinen käyttökustannuskorvaus ole
12414: netun lain (35/73), sellaisena kuin se on muutet-      mahdollinen. Sosiaali- ja terveysministeriö ei
12415: tu 31.12.1974 (1104/74) 9 §:n, 10 §:n ja 11 §:n        myöskään tässä vaiheessa pidä opetuksen ja tutki-
12416: mukaisesti.                                            muksen kannalta tarpeellisena lisäsairaansijojen
12417:    Valtionosuus Kuopion yliopistollisen keskus-        hankkimista Kuopion yliopiston käyttöön.
12418: sairaalan rakentamisen ja hankintojen kustan-             Sosiaali- ja terveysministeriössä tullaan vuoden
12419: nuksiin on suoritettu siis samoin kuin niiden          1985 valtion tulo- ja menoarvioon liittyvässä
12420: muidenkin yliopistollisten keskussairaaloiden pe-      valmistelutyössä selvittämään mahdollisuuksia
12421: rustamiskustannuksiin, joiden rakentaminen on          varata määräraha KYKS:in kuntainliiton kanto-
12422: toteutettu kauntainliiton toimesta. Näin ollen ei      kyvyltään keskimääräistä heikompien kuntien
12423: myöskään kuntien vapauttaminen maksuosuuk-             maksuosuuksien tasoittamiseksi.
12424: 
12425:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1984
12426: 
12427:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
12428:                                       1984 vp. -- RJC n:o 64                                            3
12429: 
12430: 
12431: 
12432: 
12433:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
12434: 
12435:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         betalningsandelarna, vilket varit möjligt då sta-
12436: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ten stått för byggandet och dess finansiering.
12437: av den 24 februari 1984 tili vederbörande med-          I det skriftliga spörsmålet har uppmärksamhet
12438: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   ägnats även det faktum att vissa kliniker och
12439: riksdagsman Männistö m.fl. undertecknade             avdelningar vid KYKS hålls stängda under som-
12440: spörsmål nr 64:                                      maren 1984. Medicinalstyrelsen konstaterar, att
12441:                                                      detta är ett normalt förfarande vid de alimänna
12442:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      sjukhusen bl.a. på grund av bristen på vikarier.
12443:        för att av statens medel ersätta korumu-      Under åren 1980--1983 var de indragna vård-
12444:        neroa i Kuopio Iän för den tiliäggsbelast-    platsernas procentuelia andel i juni 8, 1--9,6, i
12445:        ning som Kuopio universitetscentralsjuk-      juli 15,2--17,3 och i augusti 7,0--8,5. I fråga
12446:        hus medför och för att vid Kuopio uni-        om KYKS var de motsvarande siffrorna för juni
12447:        versitetscentralsjukhus trygga en objektiv    1,9- 6,8, för juli 8,8--16,1 och för augusti
12448:        utveckling av sjukvården?                     0,3--4,4.
12449:                                                         Det belopp om 46,3 milj. mk som reserverats
12450:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      för apparaturanskaffning i anslutning tili utvidg-
12451: anföra följande:                                     ningsskedet I B motsvarar den ursprungliga an-
12452:                                                      läggningsplanen, justerat med en årlig indexhöj-
12453:    Uleåborgs universitetscentralsjukhus uppfördes    ning. Det motsvarar även den riksomfattande
12454: på åtgärd av staten. Kommunerna i bärkraftsklas-     planen för åren 1984--1988.
12455: serna 1--3 kunde då med stöd av 39 § lagen om           Medicinalstyrelsens statistiska uppgifter från år
12456: korumunala alimänna sjukhus (561165) och 18 §        1982 angående personalens relationstal utvisar att
12457: förordningen om korumunala alimänna sjukhus          KYKS för närvarande är det bäst bemannade
12458: (9/67) beviljas befrielse från erläggandet av an-    universitetssjukhuset vid en jämförelse läkare och
12459: läggningskostnadsandelarna.                          sjukskötare/ 100 vårdplatser.
12460:    Utvidgningen av Kuopio universitetscentral-          Statens ansvar för de kostnader som åsamkas
12461: sjukhus (KYKS) har däremot genomförts av             sjukhuset av universitetets funktioner fastställs
12462: kommunalförbundet, varför statsandelarna för         med stöd av 12, 13 och 14 §§ lagen om
12463: anläggningskostnaderna har faststälits i enlighet    universitetscentralsjukhus. Enligt dessa stadgan-
12464: med 25 § lagen om korumunala alimänna sjuk-          den är det inte möjligt att utge ersättning för
12465: hus (561165), sådan den lyder ändrad genom lag       driftskostnaderna tili fulia beloppet. Social- och
12466: av 18.7.1975 (595/75), och 9, 10 samt 11 §§          hälsovårdsministeriet anser inte heller för sin del
12467: lagen om statsandelar och -understöd åt kommu-       att det med tanke på undervisning och forskning
12468: ner och kommunalförbund ( 3 5/7 3), sådan den        inte är nödvändigt att i detta skede anskaffa
12469: lyder ändrad genom lag av 31.12.1974 (1104/          ytterligare vårdplatser tili Kuopio universitets
12470: 74).                                                 disposition.
12471:    Statsandel för kostnaderna för uppförandet av        Social- och hälsovårdsministeriet kommer i
12472: och anskaffningarna tili Kuopio universitetscen-     samband med beredningen av statsförslaget för
12473: tralsjukhus har alltså erlagts på samma sätt som     år 1985 att utreda möjligheterna att reservera ett
12474: för anläggningskostnaderna även för de övriga        anslag som skulie göra det möjligt att utjämna
12475: universitetscentralsjukhus som har uppförts på       sådana tili KYKS kommunalförbund hörande
12476: åtgärd av kommunalförbund. Kommunerna har            kommuners betalningsandel, vilkas bärkraft är
12477: sålunda inte kunnat befrias från erläggandet av      svagare än den genomsnittliga.
12478: 
12479:      Helsingfors den 2 april 1984
12480: 
12481:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa
12482:                     j
12483:                    j
12484:                   j
12485:                  j
12486:                 j
12487:                j
12488:               j
12489:              j
12490:             j
12491:            j
12492:           j
12493:          j
12494:         j
12495:        j
12496:       j
12497:      j
12498:     j
12499:    j
12500:   j
12501:  j
12502: j
12503:                                                1984 vp.
12504: 
12505: Kirjallinen kysymys n:o 65
12506: 
12507: 
12508: 
12509: 
12510:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Lomittajille maksettavista lomakorvauksista
12511: 
12512: 
12513:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12514: 
12515:   Työsopimussuhteiset ja virkasuhteessa olevat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12516: lomittajat jäävät vaille lomakorvausta, vaikka       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12517: suorittaisivatkin samaa työtä vuodesta toiseen,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12518: mikäli työsopimussuhteiselle ei kerry yli 14 päi-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12519: vää yhteen menoon tai virkasuhteiselle vapaapäi-
12520: vät mukaan lukien 16 päivää. Niinpä yhdenkin
12521: päivän katkos työsuhteessa riistää tämän oikeu-               Miten aiotaan toteuttaa lomakorvauk-
12522: den. Kun kyse ei työnantajalle ole edes suurista            sen maksaminen niille lomittajille, jotka
12523: summista, mutta työntekijälle useinkin tarpeelli-           vuodesta toiseen toimivat lomittajina,
12524: sesta rahasta, olisi paikallaan lainsäädäntöä tar-          mutta joille lomitusjaksojen lyhyyden ja
12525: kistamaila tehdä lomittajille oikeutta.                     katkeamisien vuoksi ei kerry edellytettyä
12526:                                                             14 päivän tai 16 päivän yhtenäistä jaksoa?
12527: 
12528:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1984
12529: 
12530:                      Arina-Liisa Jokinen                      Mikko Kuoppa
12531:                      Ensio Laine                              Pekka Leppänen
12532:                      Heli Astala                              Lauha Männistö
12533:                      Arvo Kemppainen                          Niilo Koskenniemi
12534: 
12535: 
12536: 
12537: 
12538: 428400314Y
12539: 2                                    1984 vp. -- KJ( n:o 65
12540: 
12541: 
12542: 
12543: 
12544:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12545: 
12546:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Voimassa olevien säännösten mukaan lomakor-
12547: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaus jää käytännössä lomapalkkaa pienemmäksi.
12548: olette 24 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn          Tämä johtuu siitä, että lomapäiviä ansaitaan
12549: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        paitsi työssäolopäiviltä myös työssäolopäivien ve-
12550: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   roisilta poissaolopäiviltä. Lomapalkkaa laskettaes-
12551: taja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta         sa vähennetään tällaisten poissaolopäivien vaiku-
12552: kirjallisesta kysymyksestä n:o 65:                  tus jakamalla kertynyt ansio työssäolopäivien lu-
12553:                                                     kumäärällä. Lomakorvaus sen sijaan lasketaan
12554:          Miten aiotaan toteuttaa lomakorvauk-       todella maksetuista palkoista, jolloin kaikki pal-
12555:        sen maksaminen niille lomittajille, jotka    kattomat poissaolot syystä riippumatta vähentä-
12556:        vuodesta toiseen toimivat lomittajina,       vät lomakorvausta. Lisäksi vuosilomalain mukai-
12557:        mutta joille lomitusjaksojen lyhyyden ja     sen lomakorvauksen suuruutta ei ole porrastettu
12558:        katkeamisien vuoksi ei kerry edellytettyä    lomapäivien kertymisen tavoin työsuhteen pituu-
12559:        14 päivän tai 16 päivän yhtenäistä jaksoa?   den perusteella.
12560:                                                        Lomakorvauksen saamiseen ja suuruuteen liit-
12561:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    tyvät ongelmat koskevat yleensä osa-aikaisessa
12562: ti seuraavaa:                                       palvelussuhteessa olevia palkansaajia. Osa-aikai-
12563:    Vuosilomalain (272/73) 9 §:n mukaan työnte-      suus vaikuttaa. vähentävästi myös eräisiin muihin
12564: kijälle, joka on lomanmääräytymisvuoden aikana      palvelussuhteeseen liittyviin sosiaalietuuksiin ku-
12565: työssä niin harvoina päivinä, että hänelle tästä    ten eläke- ja työttömyysturvaan.
12566: syystä ei kerryainoatakaan täyttä lomanmääräyty-       Hallituksen tarkoituksena on hallitusohjelman
12567: miskuukautta tai vain qsa kalenterikuukausista      mukaisesti järjestää osa-aikatyön sosiaaliturva.
12568: on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, suorite-       Sosiaali- ja terveysministeriön asettama osa-aika-
12569: taan, mikäli hän lomanmääräytymisvuoden aika-       työn sosiaaliturvatoimikunta on mietinnössään
12570: na on ollut työssä yhteensä vähintään 14 päivänä,   (komiteanmietintö 1983:79) ehdottanut muun
12571: lomapalkan asemesta lomakorvauksena kahdek-         muassa vuosilomalain muuttamista niin, että
12572: san ja puoli prosenttia hänelle edellisen loman-    osa-aikaisten työntekijöiden etuudet tulisi turvat-
12573: määräytymisvuoden aikana maksetusta tai mak-        tua. Mietinnöstä saatavien lausuntojen pohjalta
12574: settavaksi erääntyneestä palkasta. Myös työsuh-     asian valmistelua jatketaan esityksen tekemiseksi
12575: teen päättyessä lomakorvaus maksetaan vain, jos     eduskunnalle muun muassa laiksi vuosilomalain
12576: työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä.    muuttamisesta.
12577: 
12578:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
12579: 
12580:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12581:                                       1984 vp. -     KK n:o 65                                       3
12582: 
12583: 
12584: 
12585: 
12586:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
12587: 
12588:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Eniigt gäliande stadganden kommer semester-
12589: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse        ersättningen i praktiken att vara mindre än
12590: av den 24 februari 1984 tili vederbörande med-       semesterlönen. Detta beror på att semesterdagar
12591: Iem av statsrådet översänt avskrift av föijande av   förtjänas in utom under arbetstagarna också un-
12592: riksdagsman Anna-LiisaJokinen m.fl. underteck-       der de frånvarodagar som jämstälis med arbetsda-
12593: nade spörsmåi nr 65:                                 gar. Då semesterlönen räknas ut minskas in-
12594:                                                      verkan av sådana frånvarodagar genom att den
12595:           På vilket sätt har man för avsikt att      sammanräknade förtjänsten delas med antaiet
12596:        genomföra att semesterersättning skali        arbetsdagar. Semesterersättningen räknas å andra
12597:        kunna betaias tili avbytare, som år efter     sidan på den faktiskt utbetaiade Iönen, varför ali
12598:        år arbetar som avbytare, men som på           frånvaro utan Iön oavsett orsak minskar semester-
12599:        grund av de korta och avbrutna avbytar-       ersättningen. Dessutom är inte semesterersätt-
12600:        perioderna inte kommer upp tili den           ningen i eniighet med semesterlagen graderad på
12601:        förutsatta sammanhängande perioden om         samma sätt som antaiet semesterdagar ökar be-
12602:        14 elier 16 dagar?                            roende på hur Iänge arbetsförhåliandet har varat.
12603:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         Probiemen i ansiutning tili semesterersätt-
12604: anföra föijande:                                     ningen och beloppet av den gälier i alimänhet
12605:    Tili en arbetstagare, som under kvaiifikations-   Iöntagare som är anställda på deltid. Deltiden
12606: året har varit i arbete så få dagar att han av       inverkar minskande också på vissa andra sociala
12607: denna aniedning inte har en enda hei kvaiifika-      förmåner som hör tili anstäliningsförhåliandet
12608: tionsmånad elier om bara en del av kaiendermå-       såsom på utkomstskyddet vid pension och arbets-
12609: naderna är hela kvalifikationsmånader, skali en-     Iöshet. Regeringen har för avsikt att i eniighet
12610: Iigt 9 § semesterlagen (272/73) i stäliet för        med regeringsprogrammet ordna sociaiskyddet
12611: semesterlön, i form av semesterersättning, erläg-    för deltidsarbetet. Den av sociai- och hälsovårds-
12612: gas, åtta och en haiv procent av den Iön som         ministeriet tillsatta sociaiskyddskommissionen för
12613: betaiats elier som har förfaliit tili betaining      deltidsarbete (kommittebetänkande 1983:79) har
12614: under föregående semesterkvaiifikationsår, om        bl.a. föresiagit att semesterlagen ändras så att
12615: vederbörande har varit i arbete sammaniagt åt-       deltidsarbetande arbetstagares förmåner skulle
12616: minstone 14 dagar under kvalifikationsåret. Ock-     tryggas. På basen av de utlåtanden som ges om
12617: så om arbetsförhåliandet upphör betaias semes-       betänkandet fortsätts beredningen av en proposi-
12618: terersättning bara om arbetstagaren har varit        tion tili riksdagen med försiag bl.a. tili Iag om
12619: i arbete åtminstone 14 dagar.                        ändring av semesterlagen.
12620: 
12621:      Helsingfors den 29 mars 1984
12622: 
12623:                                          Social- och häisovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
12624:                                                 1984 vp.
12625: 
12626: Kirjallinen kysymys n:o 66
12627: 
12628: 
12629: 
12630: 
12631:                                    Liedes ym.: Suomen ja Neuvostoliiton välisen yhteistyön lisäämises-
12632:                                       tä metsäalalla
12633: 
12634: 
12635:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12636: 
12637:    Pohjois-Karjala on sijainnistaan huolimatta            1) Kiireellisesti selvitettäväksi puheenjohtaja
12638: jäänyt vaille merkittäviä suomalais-neuvostoliitto-    M. K. Baibakovin ehdotuksen toteuttamismah-
12639: laisia yhteistoimintahankkeita. Puheenjohtaja M.       dollisuudet niin, että Pohjois-Karjalan metsurit
12640: K. Baibakovin ehdotus metsätöistä suomalaisella        voisivat osallistua mahdollisimman laajasti hak-
12641: työvoimalla ja siihen liittyvä pitemmän tähtäi-        kuisiin Neuvostoliiton puolella.
12642: men tuotannollinen yhteistyö mahdollistaisi Poh-          2) Selvitettäväksi jo tuotannossa ja tuotekehit-
12643: jois-Karjalalle perinteisesti ominaisten teolli-       telyvaiheessa olevan korjuuteknologian toimitta-
12644: suuden alojen uudenlaisen kehittymisen. Outo-          mismahdollisuudet Neuvostoliittoon niin, että
12645: kummun kaivostoiminnan ehtymisestä johtuva             vienti korvattaisiin puun ja teknologian kehittä-
12646: supistuva metalliteollisuutemme saisi laajenemis-      miseen liittyvien komponenttien tuonoilla Neu-
12647: mahdollisuuden metsäkoneiden yhteistuotannos-          vostoliitosta.
12648: ta. Puunjalostusteollisuutemme raaka-ainetar-
12649:                                                           3) Maakunnassamme          metsäkoneteknologiaa
12650: peen turvaaminen takaisi mahdollisuudet Enso
12651:                                                        kehittävien yritysten tuotanto (esim. Rauma-
12652: Gutzeitin ja muun metsäteollisuuden laajenemi-
12653:                                                        Repola + muut alan yritykset) on kytkettävä
12654: selle ja jalostusasteen nostamiselle samalla kun
12655:                                                        mukaan korjuutekniikan kehittämiseen Neu-
12656: yhteistoimintahankkeiden mahdollistamat mark-
12657:                                                        vosto-Karjalassa suoritettavia hakkuita varten.
12658: kinat patantaisivat tuotannon kannattavuusedel-
12659: lytyksiä. Pohjois-Karjalan alueella sijaitsee lukui-      4) Pohjois-Karjalassa on ripeästi aloitettava
12660: sia rajanylityspaikkoja, joiden kautta on jo perin-    suunnittelu mahdollisen metsäkoneiden yhteis-
12661: teisesti tuotu puuraaka-ainetta Neuvosto-Karja-        tuotannon edellytysten luomiseksi maakunnas-
12662: lasta. Niiralan raja-aseman liikenteen lisäämis-       samme jo olemassa olevaan taitoon ja kokemuk-
12663: mahdollisuudet olisivat jo valmis edullinen lii-       seen nojaten.
12664: kenneväylä hankkeen kehittelyssä.                         Outokummun vapautuvaa teollisuuspotentiaa-
12665:                                                        lia, tiloja ja työvoimaa on käytettävä hyväksi
12666:    Pohjois-Karjalassa on tammikuun (1984) tilas-       yhteistuotantohankkeiden kehittämisessä.
12667: ton mukaan työttömiä metsureita liki tuhat,               5) On tutkittava mahdollisuudet suomalaisen
12668: joiden työllistäminen olisi ensiarvoisen tärkeää.      kokemuksen hyväksikäytöstä Neuvosto-Karjalan
12669: Maakunnassamme on myös puutavaran kuljetus-            hakkuualueiden metsän uudistus- ja parannus-
12670: kapasiteettia, joiden käyttöönotto parantaisi          töissä (metsän ojitus, auraus- ja istutustyöt sekä
12671: myös Pohjois-Karjalan työllisyyttä. Maakunnas-         taimikoiden puhdistus).
12672: samme toimiva metsä- ja puunjalostuskoulutus
12673: on monipuolista ja entistä enemmän puunjalos-             6) Joensuun yliopiston metsätieteen laitoksen
12674: tusteollisuutta tukevaa.                               ja muiden tutkimusyksiköiden kehittäminen ja
12675:                                                        tutkimusyhteistyö Petroskoin yliopiston metsätie-
12676:     SAK:n Pohjois-Karjalan läänin neuvottelukun-       teiden vastaavien yksiköiden kanssa on kytkettävä
12677: ta, Pohjois-Karjalan Sos.dem. Piiri ja SKDL:n          mukaan laajenevaan tuotannolliseen ja teknolo-
12678: Joensuun Piirijärjestö ovat käsitelleet asiaa ja       giseen yhteistoimintaan niin, että uusiutuvien
12679: päätyneet ehdottamaan maakuntamme kehittä-             luonnonvarojen taloudellinen käyttö ja ympäris-
12680: misestä vastuussa oleville viranomaisille (päättä-     tönsuojelulliset näkökohdat huomioidaan oikeal-
12681: jille) sekä maakunnassamme toimiville puu- ja          la tavalla.
12682: metalliteollisuuden tuotantolaitoksille sekä Joen-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12683: suun yliopistolle seuraavaa:                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12684: 428400301]
12685: 2                                    1984 vp. -    KK n:o 66
12686: 
12687: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-         laisella työvoimalla suoritettavan puuta-
12688: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                varan hankkimiseksi Neuvostoliitosta,
12689:                                                          sekä tuotannollisen pitkäaikaisen yhteis-
12690:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            työn saavuttamiseksi metsien uudistus-
12691:        ryhtyä Suomen ja Neuvostoliiton talou-            työn ja metsätuotteiden jalostuksen alal-
12692:        dellisen yhteistyön kehittämiseksi Suoma-         la?
12693: 
12694:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1984
12695: 
12696:                     Pentti Liedes                               Marja-Liisa Salminen
12697:                     Esko-Juhani Tennilä                         Osmo Vepsäläinen
12698:                     Irma Rosnell                                Esko Helle
12699:                     Ensio Laine                                 Sten Söderström
12700:                                   Marjatta Stenius-Kaukonen
12701:                                      1984 vp. -     KK n:o 66                                         3
12702: 
12703: 
12704: 
12705: 
12706:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12707: 
12708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      paa selkeämmän tuotannollisen yhteistyön muo-
12709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       don. Suomi toimittaisi suunnitelman mukaan
12710: olette 24 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn          Neuvostoliittoon metsänkorjuukalustoa ja saisi
12711: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        maksuksi tästä puutavaraa. Tällöin myös kehitet-
12712: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   täisiin yhteistyössä Neuvostoliiton olosuhteisiin
12713: taja Liedeksen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o   sopivaa puutavaran korjuukalustoa.
12714: 66:                                                    Vastoin lehdistössä julkaistuja tietoja vierailun
12715:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      aikana ei tarkemmin käsitelty tässä tarkoitettujen
12716:        ryhtyä Suomen ja Neuvostoliiton talou-       metsänhakkuualueiden sijaintia. Epävirallisissa
12717:        dellisen yhteistyön kehittämiseksi suoma-    keskusteluissa on ollut puhetta useista rajaseutua
12718:        laisella työvoimalla suoritettavan puuta-    etäisemmistäkin alueista.
12719:        varan hankkimiseksi Neuvostoliitosta,           Neuvosto-osapuoli ilmoitti tutkivaosa yksityis-
12720:        sekä tuotannollisen pitkäaikaisen yhteis-    kohtaisesti asiaan liittyviä kaupallisia ja teknisiä
12721:        työn saavuttamiseksi metsien uudistus-       yksityiskohtia. Tämän jälkeen Neuvosto-osapuoli
12722:        työn ja metsätuotteiden jalostuksen alal-    tekee asiasta kokonaisesityksen.
12723:        la?                                             Ehdotuksen jatkokäsittely vaatii vielä molem-
12724:                                                     min puolin runsaasti työtä. Viranomaiset pyrki-
12725:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         vät edistämään asiaa mm. neuvoteltaessa uudes-
12726:    Suomen ulkomaankauppaviranomaiset ovat           ta, vuodet 1986-1990 käsittävästä kaupan run-
12727: Neuvostoliiton    ulkomaankauppaviranomaisten       kosopimuksesta tämän vuoden aikana. Suoma-
12728: kanssa käymissään keskusteluissa useasti ottaneet   lais-neuvostoliittolainen taloudellinen yhteistyö-
12729: esille kysymyksen puutavaran tuontimäärien li-      komissio ja sen alaiset asiantuntijatyöryhmät tu-
12730: säämisestä. Yhtenä vaihtoehtona tällöin on ollut    levat myös käsittelemään ehdotusta omassa piiris-
12731: se, että suomalaiset hakkaisivat Neuvostoliiton     sään. Asiasta tultaneen keskustelemaan myös
12732: alueella puutavaraa minkä jälkeen puutavara kul-    odotettavissa olevien vierailujen aikana.
12733: jetettaisiin Suomeen. Joulukuussa 1983 pidetyssä       Käytännössä toimenpiteet jäävät asiassa suo-
12734: suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yh-    malaisten yritysten ja neuvostoliittolaisten orga-
12735: teistyökomission 28. yhteiskokouksessa osapuolet    nisaatioiden kesken sovittaviksi. Hallitus pitää
12736: mm. katsoivat, että yhteistyö metsänhakkuutek-      erityisen tärkeänä sitä, että projektin avulla voi-
12737: nologian ja metsäkoneiden kehittämisessä luo        daan työllistää metsurityövoimaa samoin kuin
12738: hyvän pohjan puutavaratoimitusten lisäämiselle.     käyttää vapaana olevaa puutavaran korjuu- ja
12739: Komissio pyysi metsä- ja mekaanisen puunjalos-      kuljetuskapasiteettia.
12740: tusteollisuuden työryhmää tutkimaan mahdolli-          Metsien uudistusta ja metsätuotteiden jalosta-
12741: suudet järjestää      metsänhakkuut      Karjalan   mista ja siihen liittyvää tuotannollista yhteistyötä
12742: ASNT:n, Arkangelin ja muilla alueilla nykyaikai-    on käsitelty molempien maiden ammattiviran-
12743: sen tekniikan ja teknologian pohjalta.              omaisten tapaamisten yhteydessä. Suomen ja
12744:    Kysymys suomalaisella työvoimalla suoritetta-    Neuvostoliiton metsätalouden yhteistyöllä on pit-
12745: vista metsänhakkuutöistä Neuvostoliiton alueella    kät perinteet ja vakiintuneet yhteistyömuodot.
12746: tuli esille myös SNTI:n Gosplanin puheenjohta-      Asian jatkokäsittely tapahtuu komission ja TT-
12747: jan M. K. Baibakovin Suomen vierailun aikana        komitean puitteissa sekä odotettavissa olevien
12748: helmikuussa 1983. Suunnitelmat saivat aikaisem-     tapaamisten yhteydessä.
12749: 
12750:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1984
12751: 
12752:                                                                              Ministeri jermu Laine
12753: 4                                      1984 vp. -     K.K n:o 66
12754: 
12755: 
12756: 
12757: 
12758:                                Till Riksdagens Herr Talman
12759: 
12760:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tionssamarbetet en klart tydligare form än tidiga-
12761: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         re. Mao tänkte att Finland skulle leverera skogs-
12762: av den 24 februari 1984 till vederbörande med-        avverkningsmaskiner till Sovjetunionen och mot-
12763: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt      taga virke som betalning. I sammanhanget skulle
12764: avskrift av följande av riksdagsman Liedes m.fl.      också utvecklas avverkningsmaskiner som lämpar
12765: undertecknade spörsmål nr 66:                         sig speciellt för sovjetförhållandena. Tidnings-
12766:                                                       uppgifterna om att även frågan om själva avverk-
12767:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       ningsorterna skulle ha behandlats i detalj under
12768:        sikt att vidta för utvecklande av det          besöket var vilseledande. Inofficiellt har man
12769:        ekonomiska samarbetet mellan Finland           diskuterat ett flertal områden t.o.m. bakom
12770:        och Sovjetunionen genom att från Sovjet-       gränstrakten.
12771:        unionen med användning av finsk arbets-
12772:        kraft skulle anskaffas virke, samt för            Sovjetparten meddelade att alla kommersiella
12773:        åstadkommande av ett långfristigt pro-         och tekniska detaljer av saken noggrant skulle
12774:        duktionssamarbete inom skogsföryngring         studeras. Därefter kommer sovjetparten att fram-
12775:        och förädling av skogsprodukter?               lägga ett helhetsförslag i ärendet.
12776:                                                          Förslagets fortsatta behandling kräver ännu
12777:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     mycket arbete på båda sidorna. Myndigheterna
12778: följande:                                             försöker främja saken bl.a. vid förhandlingarna
12779:                                                       om det nya ramavtalet för handeln för 1986-
12780:    De finska utrikeshandelsmyndigheterna har i
12781:                                                       1990. Även ländernas gemensamma ekonomiska
12782: samband med sina diskussioner med motsva-
12783:                                                       samarbetskommission och de därunder sorteran-
12784: rande sovjetmyndigheter ofta upptagit frågan om
12785:                                                       de sakkunniga arbetsgrupperna kommer att be-
12786: en ökning av virkesimporten. Hätvid har ett av
12787:                                                       handla förslaget. Saken torde också diskuteras
12788: alternativen inneburit att finländarna skulle före-
12789:                                                       under de besök som förväntas att äga rum.
12790: ta avverkningar i Sovjetunionen och att virket
12791: sedan skulle transporteras till Finland. Vid län-        De praktiska åtgärderna förblir att avtalas om
12792: dernas ekonomiska samarbetskommissions 28:e           mellan finska företag och vederbörande sovjetor-
12793: generalmöte ansågs gemensamt bl.a. att samar-         ganisationer. Regeringen anser det särskilt vik-
12794: betet inom utvecklandet av avverkningsteknologi       tigt, att projektet tillåter sysselsättning av skogs-
12795: och skogsmaskiner skapar en god basis för ökade        arbetare och användning av ledig avverknings-
12796: virkesleveranser. Kommissionen gav arbetsgrup-         och virkestransportkapacitet.
12797: pen för skogsindustri och mekanisk träförädling i        Frågorna om skogsföryngring och förädling av
12798: uppdrag att undersöka de möjligheter som det          skogsprodukter samt om produktionssamarbetet i
12799: skulle finnas att företa avverkningar i Karelska      sammanhanget har behandlats när våra länders
12800: ASRR, Arkangelsk m.fl. genom användning av            fackmyndigheter har träffats. Finlands samarbete
12801: modern · teknik och teknologi.                        med Sovjetunionen inom skogsekonomin har
12802:    Frågan om avverkningar med tillhjälp av finsk      långa traditioner och etablerade former. Den
12803: arbetskraft i Sovjetunionen framtogs också när        fortsatta behandlingen kommer att ske inom
12804: ordföranden i Gosplan, M. K. Baibakov, besökte        kommissionen och den vetenskaplig-tekniska
12805: Finland i februari 1983. I pianeroa fick produk-      kommitten samt vid de förutsebara mötena.
12806: 
12807:     Helsingfors den 26 mars 1984
12808: 
12809:                                                                                 Minister jermu Laine
12810:                                               1984 vp.
12811: 
12812: Kirjallinen kysymys n:o 67
12813: 
12814: 
12815: 
12816: 
12817:                                   Roos ym.: Ikaalisten ja Mouhijärven tiemestaripiirien lakkauttami-
12818:                                     sen estämisestä
12819: 
12820: 
12821:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12822: 
12823:    TVL:n Turun piiri on laatinut suunnitelman        raskaita työkoneita joudutaan ajamaan nykyistä
12824: tiemestanpunen uusjaosta. Sen mukaan tulevat         pidempiä matkoja. Myös ylitöiden määrä tulee
12825: lakkautettaviksi 1.1.1985 Mouhijärven ja Ikaalis-    lisääntymään.
12826: ten tiemestaripiirit. Kunnat ovat jyrkästi vastus-      On ilmeistä, että suunnitelma toteutuessaan
12827: taneet suunnitelmia.                                 tulee heikentämään liikenneturvallisuutta. Erityi-
12828:    Suunnitelmien mukaan Ikaalinen tulisi liitet-     sesti tämän talven kaltaisissa lumiolosuhteissa
12829: täväksi Hämeenkyrön ja osin Parkanoo tiemesta-       tienpidon tasoa tulee olemaan vaikeata pitää
12830: ripiireihin. Jämijärvi liitettäisiin Kankaanpään     nykyisellään.
12831: tiemestaripiiriin. Mouhijärven tiemestaripiiriin        Suunnitelmassa mainitaan Ikaalisiin ja Mouhi-
12832: kuuluu nyt neljä kuntaa; Lavia, Kiikainen, Suo-      järvelle jäävän sivutukikohdan. Tämä ei vielä
12833: denniemi ja Mouhijärvi. Nyt laaditussa suunni-       takaa tienhoidon tason säilymistä.
12834: telmassa Mouhijärven tiemestaripiiri jaetaan vii-       Kunnille myös työpaikkojen säilyminen on
12835: den ympäröivän tiemestaripiirin kesken. Suunni-      tärkeätä, suunniteltu toimenpide tulee niitä vä-
12836: telman mukaan esimerkiksi sekä Kiikoinen että        hentämään.
12837: Suodenniemi kumpikin jaettaisiin neljään eri            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12838: tiemestaripiiriin. Uusjaon ajankohtaa on perus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12839: teltu tiemestarien eläkkeelle jäännillä. Mouhijär-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12840: ven tiemestari kyllä on jäämässä eläkkeelle, Ikaa-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12841: listen ei. Sen sijaan Hämeenkyrön tiemestari jää               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12842: eläkkeelle.                                                 ryhtyä, jotta tie- ja vesirakennuslaitoksen
12843:    Aiottua uusjakoa mielestämme voidaan vastus-             suunnitelmaa Ikaalisten ja Mouhijärven
12844: taa erittäin perusteliuin syin. Hallinnon keventä-          tiemestaripiirien lakkauttamiseksi ei to-
12845: misestä syntyvä säästö kuluu mm. siihen, että               teuteta?
12846: 
12847:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1984
12848: 
12849:                      Timo Roos                                Lea Mäkipää
12850:                      Toivo T. Pohjala                         Kimmo Sasi
12851:                      Aino Pohjanoksa                          Mikko Elo
12852:                      Marjatta Stenius-Kaukonen                Mikko Kuoppa
12853:                      Anssi Joutsenlahti                       Pentti Lahti-Nuuttila
12854:                      Reijo Lindroos                           Ilkka Kanerva
12855:                      Aila Jokinen                             Einari Nieminen
12856:                      Ulla-Leena Alppi                         Matti Kuusio
12857: 
12858: 
12859: 
12860: 
12861: 428400325A
12862: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 67
12863: 
12864: 
12865: 
12866: 
12867:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12868: 
12869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        malan tiemestaripiirin sivutukikohdaksi. Lavian
12870: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kunta siirtyy Noormarkun tiemestaripiiriin sekä
12871: olette 24 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn            Mouhijärvi, Kiikoinen ja Suodenniemi Vamma-
12872: kirjeenne n:o 264 ohella toimittanut valtioneu-       lan tiemestaripiiriin.
12873: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Henkilöstön osalta Hämeenkyrön tiemestari
12874: sanedustaja Roosin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      jää eläkkeelle ja hänen tilalleen siirtyy Ikaalisten
12875: sesta kysymyksestä n:o 67:                            tiemestari. Mouhijärven tiemestari jää myös eläk-
12876:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       keelle, mutta avoimeksi jäävää virkaa ei täytetä.
12877:         ryhtyä, jotta tie- ja vesirakennuslaitoksen   Muu henkilöstö supistuu luonnollisen poistuman
12878:         suunnitelmaa Ikaalisten ja Mouhijärven        mukaisella ajoituksella mahdollisia toimistohen-
12879:         tiemestaripiirien lakkauttamiseksi ei to-     kilöstön siirtoja lukuun ottamatta.
12880:         teuteta?                                          Suunnitellut muutokset eivät sanottavasti lisää
12881:                                                       siirtoajoja eikä ylitöiden määrää nykyisestään,
12882:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      koska sekä Ikaalisiin että Mouhijärvelle jää myös
12883: ti seuraavaa:                                         raskasta kalustoa. Muutoksista aiheutuvat siirto-
12884:                                                       ajo- ja ylityökustannukset ovat noin 60 000 mk
12885:    Tie- ja vesirakennushallitus määräsi kaikki tie-
12886:                                                       vuodessa. Toisaalta suunnitelluilla tiemestari-
12887: ja vesirakennuspiirit jo vuonna 1976 suunnittele-
12888:                                                       piiri- että osittain muutoinkin tehtävillä resurs-
12889: maan tiemestaripiirien rajat ja tukikohtaverkon
12890:                                                       sien määrämuutoksilla aikaansaatavat hallinto-,
12891: vastaamaan kunnossapidon tarpeita ja tieverkossa
12892:                                                       pääoma- ja työkustannussäästöt ovat Mouhijärven
12893: tapahtuneita muutoksia. Nyt kyseessä olevien
12894:                                                       osalta 1,2 milj. mk ja Ikaalisten osalta noin 0,8
12895: tiemestaripiirien lakkauttamisen suunnittelu
12896:                                                       milj. mk vuodessa ylimenokauden jälkeen. Ver-
12897: kuuluu osana sekä valtakunnalliseen että Turun
12898:                                                       rattaessa lukuja keskenään ei kasvavilla siirtoajo-
12899: piirin sisäiseen suunnitelmaan itäisen Satakun-
12900:                                                       ja ylityökustannuksilla ole kokonaisuuden kan-
12901: nan tiemestaripiiri- ja tukikohtaverkon kehittä-
12902:                                                       nalta merkitystä.
12903: miseksi.
12904:    Kehittämisen tavoitteena on tuottavuuden ko-           Toimenpiteellä ei ole teiden hoidon laatuta-
12905: hottaminen pienentämällä alueeseen ja tiestöön        soon tai liikenneturvallisuuteen huonontavaa vai-
12906: nähden suhteellisesti suuria hallinto-, pääoma- ja    kutusta, koska tiestöä hoidetaan kaikissa tapauk-
12907: työkustannuksia, kuitenkin tehokkaasti hoidetta-      sissa tukikohtien määrästä, laadusta ja sijainnista
12908: vissa olevien tiestömäärien puitteissa. Käytännös-    riippumatta yhtenevien laatuohjeiden mukaises-
12909: sä tämä tarkoittaa olemassa olevien pienten ja        ti.
12910: epätaloudellisten tiemestaripiirien lakkauttamis-         Työpaikkojen säilymisen suhteen on todettava,
12911: ta sekä rajojen muutoksen yhteydessä toiminnal-       että yleisten teiden kunnossapitoon osoitetut
12912: lisesti tarpeettomiksi todettujen alempienkin toi-    määrärahat on tarkoitettu nimenomaan teiden
12913: mipisteiden lakkauttamista.                           kunnossapitoon. Työllisyyden hoitoon on valtion
12914:    Suunnitelman mukaisesti Ikaalisten tiestö jae-     tulo- ja menoarviossa osoitettu määräraha erik-
12915: taan Kankaanpään, Parkanoo ja Hämeenkyrön             seen. Jos tieliikenne ei voimakkaasti supistu,
12916: tiemestaripiireihin ja Ikaalisten nykyisestä päätu-   kunnossapitotöiden määrä ei tule myöskään vä-
12917: kikohdasta tulee Hämeenkyrön tiemestaripiirin         henemään tulevaisuudessa, vaan liikenteen kas-
12918: sivutukikohta. Jämijärven kunta siirtyy kokonai-      vaessa käy päinvastoin. Nyt esillä olevalla organi-
12919: suudessaan Kankaanpään tiemestaripiiriin. Mou-        saation kehittämisellä pyritään saavuttamaan kus-
12920: hijärven tiemestaripiirin tiestö puolestaan jaetaan   tannussäästöä, jolla voitaisiin ainakin osittain
12921: pääosaltaan Noormark~n ja Vammalan tiemesta-          kattaa tiestön rasituksen lisääntymisen edellyttä-
12922: ripiireihin ja Mouhijärven päätukikohta jää Vam-      mä kunnossapidon lisätarve.
12923: 
12924:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1984
12925: 
12926:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
12927: 3                                     1984 vp. -     KK n:o 67
12928: 
12929: 
12930: 
12931: 
12932:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12933: 
12934:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mästardistrikt samt Mouhijärvi, Kiikoinen och
12935: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Suodenniemi till Vammala vägmästardistrikt.
12936: nr 264 av den 24 februari 1984 tili vederbörande         1 fråga om personalen går Tavastkyro vägmäs-
12937: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    tare i pension och hans plats övertas av Ikalis
12938: av riksdagsman Roos m.fl. undertecknade spörs-        vägmästare. Också Mouhijärvi vägmästare går i
12939: mål nr 67:                                            pension, men denna tjänst som sålunda blir
12940:                                                       vakant kommer inte att besättas. Den övriga
12941:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       personalen reduceras efter hand genom naturlig
12942:        för att väg- och vattenbyggnadsverkets         avgång, frånsett förflyttning av eventuell byrå-
12943:        pian beträffande indragning av vägmäs-         personal.
12944:        tardistrikten i Ikalis och Mouhijärvi inte        De planerade förändringarna ökar inte nämn-
12945:        skall förverkligas?                            värt förflyttningarna av maskiner och inte heller
12946:                                                       övertidsarbetet, eftersom tung materiel kvarstår
12947:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      såväl i Ikalis som Mouhijärvi. De kostnader för
12948: anföra följande:                                      förflyttning av maskiner och för övertidsarbete
12949:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen ålade redan       som f~rändringarna medför är ca 60 000 mk om
12950: år 1976 alla väg- och vattenbyggnadsdistrikt att      året. A andra sidan utgör de inbesparingar av
12951: planera vägmästardistriktens gränser -och nätct a,   >förvaltnings-, kapital- och arbetskraftskostnader
12952: vägstationer så att underhållsbehovet och de          som fås tili stånd genom de planerade för-
12953: ändringar i vägnätet som ägt rum tillgodoses.         ändringarna av vägmästardistrikten och delvis
12954: Planeringen av indragningen av ifrågavarande          också genom andra kvantitativa resursföränd-
12955: vägmästardistrikt utgör en ~el såväl av den riks-     ringar för Mouhijärvis del 1,2 milj. mk och för
12956: omfattande planen som av Abodistriktets interna       Ikalis del ca 0,8 milj. mk om året efter över-
12957: pian för utvecklande av nätet av vägmästardis-        gångsperioden. Då man jämför talen sinsemellan
12958: trikt och vägstationer i Satakunta.                   har de ökande kostnaderna för förflyttning av
12959:    Avsikten med urvecklingsprojektet är att höja      maskiner och för övertidsarbete inte ur helhets-
12960: produktiviteten genom att minska de i förhållan-      synpunkt någon betydelse. Åtgärderna försämrar
12961: de tili område och vägnät relativt stora förvalt-     inte kvalitetsnivån på vägarnas skötsel eller trafik-
12962: nings-, kapital- och arbetskostnaderna, likväl        säkerheten, eftersom vägnätet i alla fall oberoen-
12963: inom ramen för ett sådant antal vägnät som            de av vägstationernas antal, kvalitet och läge
12964: effektivt kan skötas. I praktiken innebär detta       sköts utgående från enhetliga anvisningar om
12965: att små och oekonomiska vägstationer indras och       kvaliteten.
12966: att sådana verksamhetspunkter också på lägre             När det gäller bevarandet av arbetsplatser kan
12967: nivå som i samband med ändring av gränserna           man konstatera, att de anslag som anvisats för
12968: visat sig vara funktionellt sett onödiga indras.      underhåll av allmänna vägar uttryckligen är av-
12969:    I enlighet med planen fördelas det vägnät som      sedda för vägunderhållet. För skötseln av syssel-
12970: hör tili Ikalis på Kankaanpää, Parkano och Ta-        sättningen finns ett särskilt anslag upptaget i
12971: vastkyro vägmästardistrikt och Ikalis nuvarande       statsförslaget. Om vägtrafiken inte höggradigt
12972: huvudstation blir en sidostation i Tavastkyro         minskar minskar inte heller det arbete som
12973: vägmästardistrikt. Jämijärvi kommun överförs i        vägunderhållet kräver i framtiden, utan då trafi-
12974: sin helhet tili Kankaanpää vägmästardistrikt.         ken ökar är förhållandet det motsatta. Genom
12975: Vägnätet i Mouhijärvi vägmästardistrikt fördelas      den ifrågavarande utvecklingen av organisationen
12976: å sin sida huvudsakligen på Norrmark och Vam-         eftersträvas en kostnadsinbesparing, genom vii-
12977: mala vägmästardistrikt, och Mouhijärvi huvud-         ken det skulle vara möjligt att åtminstone delvis
12978: station blir sidostation i Vammala vägmästardis-      täcka det ökade behov av underhåll som en ökad
12979: trikt. Lavia kommun överförs tili Norrmark väg-       belastning av vägnätet förutsätter.
12980:     Helsingfors den 3 april 1984
12981: 
12982:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
12983: 1
12984: 
12985: 1
12986: 
12987: 
12988: 
12989: 
12990:     1
12991: 
12992:     1
12993: 
12994: 
12995: 
12996: 
12997:         1
12998: 
12999:         1
13000:                                                  1984 vp.
13001: 
13002: Kirjallinen kysymys n:o 68
13003: 
13004: 
13005: 
13006: 
13007:                                     Uosukainen ym.: Tieteentutkimuksen assistentuurin perustamisesta
13008: 
13009: 
13010:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13011: 
13012:    Korkea-asteen koulutusta, lukiota ja peruskou-       nitieteisyytensä tähden em. opetusta kutsutaan
13013: lua koskevassa keskustelussa on kiinnitetty huo-        tieteellisten toimintamenetelmien opetukseksi
13014: miota siihen, että tiedon pirstaleita sisältävä ja      erotukseksi tieteenaloittain toteutettavalle tutki-
13015: painotetusti muistia kehittävä koulutus ei takaa        musmenetelmien opetukselle. Luonteeltaan ope-
13016: riittävän monipuolisia valmiuksia toimia sisällöl-      tus kuuluu nk. tieteentutkimuksen piiriin; on-
13017: tään nopeasti muuttuvissa ammateissa. Kasvatta-         han sen perustana tieteellisen työprosessin tutki-
13018: jat ja nuoret ovat jo jossain määrin tietoisia siitä,   mus.
13019: että ihmisen taipumus kokonaisuuksien kehittä-             Opetuskokeiluun osallistui v. 1976-1983
13020: miseen, ongelmakeskeiseen oppimiseen sekä               noin 5 000 opinnäytetyövaiheessa olevaa opiskeli-
13021: omien taitojen kehittämiseen toiminnan kautta           jaa eri korkeakouluista. Noin 90 % kyselyyn
13022: ovat niitä aineksia, joiden turvin pirstaleinenkin      vastanneista pitää opetusta erittäin tärkeänä osa-
13023: tieto tulee hallintaan. Toistaiseksi on kuitenkin       na tieteellistä koulutustaan. Huomiota on myös
13024: vain vähän tieteellistä tietoa tai käytännön koke-      kiinnitetty opetetun aineksen merkitykseen työ-
13025: muksia siitä, kuinka nämä ainekset voidaan kou-         elämässä tarvittavien ongelman ratkaisuvalmiuk-
13026: lutukseen sisällyttää.                                  sien kehittämisessä. Toiminnalla voidaan osoittaa
13027:                                                         olevan huomattavaa taloudellista merkitystä. Mi-
13028: Tieteellisten toimintamenetelmien opetuskoketlu         käli esim. v. 1982 em. opetus olisi hoidettu
13029:    Oletukset kokonaisvaltaisen, ongelmakeskeisen        perinteiseen tapaan vain henkilökohtaisena tut-
13030: ja taitopainotteisen opetuksen hyödyllisyydestä         kielmien ohjauksena, olisi hinnaksi voitu arvioida
13031: itsenäiseksi ihmiseksi kehittymisen kannalta saa-       noin 2 mmk käytettyä suurempi summa. Opinto-
13032: vat niin käytännöllistä kuin tieteellistäkin tukea      jen tarpeeton viivästyminen on huomattava yksi-
13033: Helsingin yliopistossa v. 1976-1982 harjoitetus-        lötaloudellinen pulma; kertyyhän 90 % opiskelu-
13034: ta monitieteisestä tutkimus- ja kokeilutyöstä.          kustannuksista niihin käytetystä ajasta. Kansanta-
13035:    Työssä on aluksi tutkittu opinnäytetyövaihee-        loudellisesti viivästyminen pudotti jo v. 1974
13036: seen kasaantuvia pulmia, jotka näyttävät olevan         korkeakouluinvestointien tuottoastetta kahdella
13037: seurauksia edeltävän koulutuksen pirstaleisuudes-       prosenttiyksiköllä. Nykyään viivästyminen on laa-
13038: ta. Pulmien poistamiseksi on kehitetty erillistä        jempi ongelma. Parhaillaan on noin 16 000 opis-
13039: opetusta, jonka tavoitteena on auttaa ihmistä           kelijaa opiskelemassa kahdeksatta vuottaan.
13040: käsittämään itsenäisen työskentelyn luonne, mikä           Viivästymisen syiksi on oletettu taloudelliset ja
13041: työskentely ensimmäistä kertaa koulutuksen ku-          mielenterveyssyyt tai työhön meno. Ne näyttävät
13042: luessa tulee haasteeksi juuri opinnäytetyötä teh-       kuitenkin usein olevan seurauksia siitä, että ih-
13043: täessä. Lisäksi on ryhdytty teoreettisesti, kolmen      minen ei kykene työskentelyssään soveltamaan
13044: tieteenalan (tieteenfilosofia, tieteensosiologia,       saamiaan tietoja tarkoituksenmukaisella tavalla.
13045: luovuuden tutkimus) näkökulmasta osoittamaan            Tämä aiheutuu kokonaisvaltaisen, ongelmakes-
13046: opetuksen tieteellisiä perusteita, jotta kokeilun       keisen ja tiedon parissa työskentelemisen taitoi-
13047: yhteydessä löytynyt näkökulma olisi laajemmin-          hin liittyvän aineksen puutteesta koulutuksessa.
13048: kin koulutuksessa hyödynnettävissä.
13049:                                                         Tieteentutkimuksen assistentuurin perustaminen
13050:    Nyt näyttääkin jo olevan perusteltua syytä
13051: väittää, että em. kolme ainesta voidaan ottaa             Tutkimus- ja kokeilutoimintaan nojautuen on
13052: huomioon opetuksessa systemaattisesti ja että ne        perusteltuja syitä väittää, että opintojen suju-
13053: hyödyttävät niin opintojen loppuun saattamista          vuutta voidaan lisätä ja opinnäytetöiden tekemis-
13054: kuin työelämän vaatimaa ongelmaratkaisua. Mo-           tä järkeistää opettamalla tiedon parissa toimimi-
13055: 428400330F
13056: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 68
13057: 
13058: sen taitoja. Näitä taitoja ihminen tarvitsee eten-    merkittävänä osoituksena opiskelijajärjestöjen ha-
13059: kin tulevaisuuden muuttuvissa ammateissa.             lusta tukea tieteellisen koulutuksen kehittämistä.
13060:    Tutkimus- ja kokeilutoimintaa on tähän men-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13061: nessä rahoitettu monimutkaisin tilapäisin kei-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13062: noin, mikä suuresti on haitannut sekä mahdolli-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13063: suutta vastata kovaan opetuskysyntään että perus-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13064: tella lähtökohdat tieteellisesti. Turvatakseen lä-
13065: hestymistavan monitieteisen kehittämismahdolli-                 Aikooko Hallitus omasta puolestaan
13066: suuden sekä opetuksen jatkamisen on Helsingin                toimia niin, että tieteentutkimuksen as-
13067: yliopiston ylioppilaskunta päättänyt lahjoittaa va-          sistentuurin perustaminen turvataan sitä
13068: rat viideksi vuodeksi Helsingin yliopistolle tie-            ehdotettaessa ja että pidetään huoli siitä,
13069: teentutkimuksen assistentuurin perustamista var-             että asian suunnitellulle järjestelylle ei
13070: ten. Lahjoitusta on pidettävä historiallisestikin            aseteta hallinnollisia esteitä?
13071: 
13072:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1984
13073: 
13074:        Riitta Uosukainen               Aapo Saari                    Tytti Isohookana-Asunmaa
13075:        Toivo T. Pohjala                Anna-Liisa Piipari            Pirjo Ala-Kapee
13076:        Sirpa Pietikäinen               Reijo Enävaara                Heli Astala
13077:        Iiro Viinanen                   Seppo Pelttari                Mikko Elo
13078:        Aino Pohjanoksa                 Pirjo Rusanen                 Tapio Holvitie
13079:        Riitta Jouppila                 Ole Wasz-Höckert              Kalle Könkkölä
13080:        Pirkko Ikonen                   Ben Zyskowicz                 Pentti Skön
13081:        Hannu Kemppainen                Pertti Salolainen             Georg C. Ehrnrooth
13082:        Seppo Toiviainen                Juho Koivisto                 Esko Almgren
13083:        Esko Helle                      Kimmo Sasi                    Arja Alho
13084:        Liisa Kulhia                    Eva-Riitta Siitonen           Heikki Kokko
13085:        Ville Komsi                     Erkki Moisander               Impi Muroma
13086:        Martti Tiuri                    Jouni J. Särkijärvi           Matti Lahtinen
13087:                     Saara Mikkola                            Pekka Löyttyniemi
13088:                                       1984 vp. -     KK n:o 68                                        3
13089: 
13090: 
13091: 
13092: 
13093:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13094: 
13095:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston yli-
13096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oppilaskunta ovat 20 päivänä joulukuuta 1983
13097: olette kirjeellänne 22 päivänä helmikuuta 1984       tehneet sopimuksen tieteentutkimuksen assisten-
13098: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      tin toimen rahoituksesta ja toimen perustamisjär-
13099: vastattavaksi kansanedustaja Uosukaisen ym. te-      jestelyistä. Sopimuksen mukaan yliopisto rahoit-
13100: kemän kirjallisen kysymyksen n:o 68:                 taa toimesta johtuvat menot vuosina 1984 ja
13101:                                                      1985. Yliopisto on lisäksi lupautunut esittämään
13102:           Aikooko Hallitus omasta puolestaan         toimen perustamista toiminta- ja taloussuunni-
13103:        toimia niin, että tieteentutkimuksen as-      telmaansa vuosille 1986-90. Ylioppilaskunta on
13104:        sistentuurin perustaminen turvataan sitä      puolestaan sitoutunut lahjoittamaan viiden vuo-
13105:        ehdotettaessa ja että pidetään huoli siitä,   den (1986-90) ajaksi varat toimesta aiheutuviin
13106:        että asian suunnitellulle järjestelylle ei    menoihin.
13107:        aseteta hallinnollisia esteitä?
13108:                                                        Opetusministeriö tulee ottamaan esityksen
13109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     huomioon valmisteltaessa vuoden 1986 tulo- ja
13110: ti seuraavaa:                                        menoarviota.
13111: 
13112:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
13113: 
13114: 
13115:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
13116: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 68
13117: 
13118: 
13119: 
13120: 
13121:                               Till Riksdagens Herr Talman
13122: 
13123:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsam
13124: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       framföra följande:
13125: av den 22 februari 1984 till vederbörande med-
13126:                                                        Helsingfors universitet och studentkåren vi<
13127: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av
13128:                                                     Helsingfors universitet har den 20 decembe
13129: riksdagsman Uosukainen m.fl. undertecknade
13130:                                                     1983 ingått avtal om finansieringen av assistent
13131: spörsmål nr 68:
13132:                                                     befattningen inom den forskning som berö
13133:                                                     vetenskap och om arrangemangen för inrättande
13134:           Ämnar Regeringen för sin del vidta        av befattningen. Enligt avtalet finansierar univer
13135:        sådana åtgärder att inrättandet av en        sitetet utgifterna för befattningen under 198'
13136:        assistentbefattning inom den forskning       och 1985. Universitetet har dessutom utfäst si1
13137:        som berör vetenskap tryggas, när inrät-      att i sin verksamhet- och ekonomipian för årer
13138:        tandet av befattningen föreslås, och att     1986-90 föreslå inrättandet av befattningen
13139:        man sörjer för, att förvaltningsmässiga      Studentkåren har för sin del förbundit sig at
13140:        hinder inte uppställs för en genomtänkt      skänka medlen för de utgifter som befattninger
13141:        fösning av frågan?                           föranleder under fem år (1986-90). Undervis
13142:                                                     ningsministeriet kommer att beakta förslaget vi<
13143:                                                     uppgörandet av statsförslaget för år 1986.
13144: 
13145:     Helsingfors den 4 april 1984
13146: 
13147: 
13148:                                                                       Minister Gustav Björkstrand
13149:                                                1984 vp.
13150: 
13151: Kirjallinen kysymys n:o 69
13152: 
13153:                                   Hirvelä ym.: Virallisten suhteiden solmimisesta Kamputsean Kan-
13154:                                      santasavallan kanssa
13155: 
13156:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13157: 
13158:    Vuoden 1975 keväästä lähtien oli Kamputsea         sesti Kamputsean sisäisiin oloihin. Hyvin vähälle
13159: käytännöllisesti katsoen kokonaan suljettu ulko-      huomiolle jäi länsimaisessa julkisuudessa se seik-
13160: maalaisilta yli kolmen vuoden ajan. Maan sisäisis-    ka, että Demokraattinen Kamputsea yli vuoden
13161: tä oloista tiedettiin hyvin vähän ja se tieto, mikä   ajan oli jatkuvasti tehnyt hyökkäyksiä Vietnamin
13162: saatiin, perustui pääasiallisesti maasta paennei-     puolelle ja radiossa ilmoittanut aikomuksenaan
13163: den kertomuksiin. Demokraattisen Kamputsean           olevan koko Vietnamin kansan tuhoaminen.
13164: hallituksen aikana tiedetään olleen useita vakavia    Kamputseassa lukuisten sisäisten "puhdistusten"
13165: kansannousuja, joista toukokuussa 1978 itäisellä      jälkeen vallinneiden epäinhimillisten olosuhtei-
13166: vyöhykkeellä tapahtunut kapina oli suurin ja          den vuoksi oli myös täysin asiatonta olettaa, että
13167: vakavin. Keskusjohdolle uskolliset sotajoukot tu-     kansalla olisi vielä riittänyt voimaa hirmuhalli-
13168: kahduttivat sen äärimmäisen julmasti. Kymme-          tuksen kaatamiseksi useiden verisesti tukahdutet-
13169: niä tuhansia ihmisiä surmattiin tai siirrettiin       tujen yritysten jälkeen. Olettamus olisi yhtä asi-
13170: maan pohjois- ja luoteisvyöhykkeelle, jossa hei-      aton kuin sen pohtiminen, olisiko juutalaisten
13171: dän joukkomurhaansa jatkettiin (Hannu Reime           pitänyt vapauttaa itse itsensä natsien keskityslei-
13172: kirjassa Kamputsea - kansanmurhan vuosikym-           reistä.
13173: men).                                                    Kamputsealaisten ihmisten kannalta Vietna-
13174:    Samana keväänä 1978 YK:n ihmisoikeusko-            min apu merkitsi pelastusta ja se voidaan rinnas-
13175: missio käsitteli Kamputsean tilannetta ensim-         taa esimerkiksi liittoutuneiden Saksan miehityk-
13176: mäistä kertaa sen jälkeen, kun eräiden maiden         seen vuonna 1945 tai Tansanian väliintuloon
13177: hallitukset sekä Amnesty lnternational ja Kan-        Ugandassa, mitkä teot julkinen mielipide on
13178: sainvälinen Lakimieskomissio olivat tarjonneet        täysin hyväksynyt.
13179: ihmisoikeuskomissiolle raskauttavaa materiaalia          Professori Allan Rosas toteaakin, että Vietna-
13180:  Kamputsean ihmisoikeustilanteesta.                   min väliintulon laittomuutta ei voida pitää täysin
13181:                                                       riidattomana kansainvälisen oikeudenkäytännön
13182:   Jo niin varhaisessa vaiheessa kuin kesällä 1976     valossa.
13183: oli Suomen eduskunnassa tehty kysely, joka koski         Kamputsean Kansantasavallan nykyinen halli-
13184: ihmisoikeuksien loukkaamisia Kamputseassa ja          tus on ollut yhtäjaksoisesti vallassa yli viisi vuotta
13185: Suomen suhtautumista niihin. Syyskuussa 1977          eli aina siitä lähtien, kun maa vapautettiin Pol
13186: kysely uusittiin ja hallituksen edustaja ilmoitti      Potin hirmuvallasta. Siitä huolimatta Suomi ei
13187: Suomen hallituksen seuranneen ''syvää levotto-        vielä ole solminut virallisia yhteyksiä uuteen
13188: muutta'' tuntien maailman uutisvälineiden välit-      hallitukseen, mikä merkitsee välillisen tuen anta-
13189: tämiä tietoja mainituista väkivallanteoista. Levot-   mista Pol Potille.
13190: tomuuden tunne ei kuitenkaan estänyt Suomea              Joulukuussa 1979 vastasi ulkoministeri Väyry-
13191: solmimasta diplomaattisia suhteita Demokraatti-       nen Kamputseaa koskevaan eduskunnassa teh-
13192: sen Kamputsean kanssa vajaa kuukausi tämän            tyyn suulliseen kyselyyn, että Suomi ei ota kantaa
13193: vastauksen antamisesta. Tämä tapahtui tammi-          hallituksen vaihdoksiin ja että virallisessa kanssa-
13194: kuussa 1978 Suomen Pekingin suurlähettilään           käymisessä Suomi on yhteydessä tosiasiallista
13195: käydessä Phnom Penhissä ja jättäessä valtakir-        kontrollia valtion alueella pitävään hallitukseen.
13196: jeensä Demokraattisen Kamputsean hallituksen             Kun Kamputsean nykyinen hallitus oli tullut
13197: edustajalle. Mainitun käynnin jälkeen ei Suomel-      valtaan vietnamilaisten avulla, maata oli lähdet-
13198: la ole ollut virallisia yhteyksiä Kamputseaan.        tävä kehittämään kaikilla elämän aloilla lähes
13199:    Vietnamilaisten joukkojen väliintuloa joulu-       nollapisteestä. Erityisen vaikeaksi esteeksi hallin-
13200: kuussa 1978 on arvioitu monestakin lähtökohdas-       non tehokkaalle kehittämiselle muodostui koulu-
13201: ta. Sitä on kansainvälisesti hyvin laajasti pahek-    tetun väestön puute. Olivathan Pol Potin repres-
13202: suttu vedoten siihen, että Vietnam rikkoi kan-        siot kohdistuneet suhteessa suuremmassa määrin
13203: sainvälistä oikeutta vastaan puuttumalla aseelli-     juuri koulutusta saaneeseen väestöön. Alussa olikin
13204: 428400313X
13205: 2                                      1984 vp. -- RJ( n:o 69
13206: 
13207: hyvin paljon turvauduttava vietnamilaisten             periaatteisiin ole tätä nykyä annettava suurempi
13208: apuun hallintojärjestelmää rakennettaessa. Siitä       paino kuin jatkuvuusperiaatteelle ja intervention
13209: huolimatta on hallinnon tehokkuuden kustan-            kieltoperiaatteelle.
13210: nuksella asteittain pienennetty vietnamilaisten           Indokiina on edelleen hyvin tulenarkaa aluet-
13211: suoraa osallistumista niin, että se jo vuoteen 1982    ta, joka tilanteen jatkuessa muodostaa uhan
13212: oli vähentynyt alle puoleen vuoden 1979 määräs-        maailmanrauhalle. Epävakaaseen tilanteeseen ve-
13213: tä.                                                    doten ovat suurvallat lisänneet aktiivisuuttaan
13214:    Demokraattinen edustuksellisuus on Kamput-          Kaakkois-Aasiassa aina räjähdyspisteeseen asti.
13215: sean Kansantasavallassa varmistettu vuoden 1981        Niin kauan kuin suurin osa YK:n jäsenmaista
13216: aikana pidetyillä paikalliskomiteoiden vaaleilla.      kieltäytyy solmimasta yhteyksiä Kamputsean
13217: Myös kansalliskokouksen 117 edustajaa on valittu       Kansantasavallan kanssa ja estää sen jäsenyyden
13218: vaaleilla, joiden virallinen äänestysprosentti oli     YK:ssa, ei Kamputsean kansalla ole mahdolli-
13219: 98 %.                                     '            suutta laillisen edustajansa kautta tuoda näke-
13220:    Lukuun ottamatta Thaimaan rajalla sijaitsevia       mystään laajasti yleiseen tietoisuuteen. Toisaalta
13221: pieniä punakhmerien valvomia alueita on koko           on myös luonnollista, että niin kauan kuin
13222: maa hallituksen valvonnassa. Vietnamilaisten so-       Kamputsean Kansantasavallan hallituksen edus-
13223: tilaiden määrää on pyritty vähentämään. Kuiten-        tus kielletään YK:ssa, ei myöskään Thaimaasta
13224: kin heidän läsnäolonsa on maan turvallisuuden          käsin suoritettuja hyökkäyksiä tätä hallitusta vas-
13225: kannalta välttämätön niin kauan kuin USA:n ja          taan voida tuomita. Näin Kamputsean kansan
13226: Kiinan tukemien punakhmerien hyökkäykset               "lainsuojattomuus" jatkuu.
13227: Thaimaan rajalta jatkuvat.                                Vastauksessaan ulkoministeri Väyrynen edel-
13228:    Vastauksessaan eduskunnassa tehtyyn kyselyyn        leen totesi, että Suomi on valmis tukemaan
13229: ulkoministeri Väyrynen viittasi myös Suomen            rauhanomaisia toimenpiteitä tilanteen laukaise-
13230: äänestyskäyttäytymiseen YK:n yleiskokouksessa,         miseksi ja inhimillisen hädän poistamiseksi.
13231: jossa Suomi on äänestänyt tyhjää Kamputsean            Kamputsean Kansantasavallan hallituksen edus-
13232: edustautumiskysymyksessä.                              tuksen hyväksyminen YK:ssa samoin kuin viral-
13233:                                                        listen suhteiden solmiminen sen kanssa edistäisi
13234:     Äänestämisestä pidättäytymistä, joka itse asias-
13235:                                                        tilanteen rauhoittumista Kaakkois-Aasian alueel-
13236: sa on merkinnyt epäsuoran tuen antamista Pol
13237:                                                        la ja loisi huomattavasti paremmat olosuhteet
13238: Potin pakolaishallitukselle, on perusteltu sillä,
13239:                                                        kovia kokeneen Kamputsean kansan jälleenra-
13240: että Suomi puolueettomuuspolitiikkansa mukai-
13241:                                                        kentamistyölle. Antaisihan tämä mm. mahdolli-
13242: sesti ei puutu suurvaltojen ristiriitoihin. Viitaten
13243:                                                        suudet kehitysyhteistyön aloittamiselle Suomen
13244: professori Rosasin kirjoitukseen voidaan todeta,
13245:                                                        ja Kamputsean välillä, mikä myös varmistaisi
13246: että tämä perustelu ei kuitenkaan ole sopusoin-
13247:                                                        avun perillemenon.
13248: nussa YK:n peruskirjan kanssa, koska YK:n jä-
13249: senvaltio ei voi määritellä kantaansa edustautu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13250: miskysymyksiin pelkästään yleispoliittisilla perus-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13251: teilla. Rosas toteaa edelleen, että tämä suhtautu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13252: mistapa ei voi kestää kovin pitkään, vaikka            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:.
13253: jäsenvaltiolta voidaan evätä edustautumisoikeus                   Aikooko Suomen Hallitus lähitulevai-
13254: maassa vallitsevan epäselvän tilanteen takia. Ro-              suudessa solmia viralliset suhteet Kam-
13255: sas kysyykin aiheellisesti, eikö tehokkuusperiaat-             putsean Kansantasavallan kanssa ja äänes-
13256: teelle yhdistettynä ihmisoikeuksien kunnioitta-                tääYK:nyleiskokouksessa sen hallituksen
13257: miseen ja demokraattista edustavuutta koskeviin                edustuksen hyväksymisen puolesta?
13258:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1984
13259: 
13260:           Inger Hirvelä                   Esko Helle                      Niilo Koskenniemi
13261:           Heli Astala                     Liisa Jaakonsaari               Ensio Laine
13262:           Ulla-Leena Alppi                Mikko Elo                       Marjatta Stenius-Kaukonen
13263:           Arvo Kemppainen                 Tarja Halonen                   Arja Alho
13264:           Osmo Vepsäläinen                Juhani Vähäkangas               Pentti Lindroos
13265:           Lauha Männistö                  Seppo Toiviainen                Pekka Leppänen
13266:           Sten Söderström                 Anna-Liisa Jokinen              Pertti Paasio
13267:           Marja-Liisa Salminen            Pirkko Turpeinen                Reino Paasilinna
13268:           Irma Rosnell                    Vappu Säilynoja                 Markus Aaltonen
13269:                                       1984 vp. -     KK n:o 69                                        3
13270: 
13271: 
13272: 
13273: 
13274:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13275: 
13276:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1979 lähtien on Kamputsean kysymystä käsitelty
13277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        YK:n yleiskokouksessa. Sekä alueen valtiot että
13278: olette 24 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn           koko kansainvälisen yhteisön jakava kiista on
13279: kirjeenne n:o 266 ohella toimittanut valtioneu-      vuosien mittaan vain kärjistynyt. Kamputsean
13280: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    paikkaa yleiskokouksessa pitää hallussaan De-
13281: sanedustaja Inger Hirvelän ym. kirjallisesta kysy-   mokraattisen Kamputsean edustaja. Demokraat-
13282: myksestä n:o 69:                                     tisen Kamputsean antamat valtakirjat ovat äänes-
13283:                                                      tyksissä saaneet yleiskokouksen kasvavan enem-
13284:           Aikooko Suomen Hallitus lähitulevai-       mistön tuen. Vuonna 1982 niitä kannatti 90,
13285:        suudessa solmia viralliset suhteet Kam-       vastaan äänesti 29 ja pidättyi 26. Vuonna 1983
13286:        putsean Kansantasavallan kanssa ja äänes-     yleiskokous hyväksyi valtakirjat ilman äänestystä.
13287:        tää YK:n yleiskokouksessa sen hallituksen         Kamputsean edustautumiskysymys on osa po-
13288:        edustuksen hyväksymisen puolesta?             liittisesta kiistasta, jota on niinikään vuodesta
13289:                                                      1979 lähtien käsitelty YK:n yleiskokouksessa.
13290:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Vietnamin toimintaa Kamputseassa arvosteleva
13291: ti seuraavaa:                                        päätöslauselma, jota ovat esittäneet Kaakkois-
13292:    Suomi tunnusti Kamputsean valtiona 1970.          Aasian maiden ASEAN:in jäsenet, on yleisko-
13293: Samassa yhteydessä sovittiin diplomaattisuhtei-      kouksessa hyväksytty suurella enemmistöllä
13294: den solmimisesta suurlähettilästasolla. Ennen        (vuonna 1983 puolesta äänesti 105, vastaan 23 ja
13295: vuotta 1976 ei Suomi kuitenkaan käytännössä          pidättyneitä oli 19).
13296: ylläpitänyt diplomaattisia yhteyksiä maan silloi-        Kysymyksen riidanalaisuuteen ja puolueetto-
13297: siin vaihtuviin hallituksiin. Aikaisempi päätös      muuspolitiikkaamme viitaten Suomi on pidätty-
13298: diplomaattisuhteiden solmimisesta vahvistettiin      nyt kaikissa Kamputseaa koskevissa äänestyksissä
13299: Suomen ja Demokraattisen Kamputsean välillä          YK:n yleiskokouksessa. Katsomme, että kannan
13300: vuonna 1976. Sen jälkeen Suomi nimitti suurlä-       ottaminen jommankumman osapuolen tai rinta-
13301: hettilään, joka vuoden 1978 alussa jätti valtuus-    man puolesta ei edesauttaisi kysymyksen rauhan-
13302: kirjansa Phnom Penhissä. Tämän jälkeen ei Suo-       omaista, neuvotteluteitä tapahtuvaa ratkaisua.
13303: mella kuitenkaan ole käytännössä ollut diplo-        Sillä ei edistettäisi rauhanomaisten olojen palaut-
13304: maattisia yhteyksiä Kamputsean hallituksen           tamista Kamputseaan eikä valtioiden välisten
13305: kanssa.                                              suhteiden tervehdyttämistä koko Kaakkois-Aasi-
13306:    Vuonna 1979 tapahtuneen Kamputsean Kan-           assa. Pidättyvällä asenteella kiistaan Suomi voi
13307: santasavallan perustamisen jälkeen on ollut kaksi    omalta osaltaan tukea myönteistä kehitystä alu-
13308: kilpailevaa kamputsealaista hallitusta. Vuodesta     eella.
13309: 
13310:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
13311: 
13312:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
13313: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 69
13314: 
13315: 
13316: 
13317: 
13318:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13319: 
13320:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lopp förvärrats och förorsakat splittring såväl
13321: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        mellan staterna i området som inom det interna-
13322: nr 266 av den 24 februari 1984 tili vederbörande     tionella samfundet. Kamputcheas plats i FN:s
13323: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   generalförsamling innehas av en representant för
13324: av riksdagsledamoten Inger Hirvelä m.fl. ställda     Demokratiska Kamputchea. De fullmakter som
13325: skriftliga spörsmål nr 69:                           överlämnats av Demokratiska Kamputchea har i
13326:                                                      generalförsamlingen fått stöd av en växande
13327:           Har Finlands Regering för avsikt att i     majoritet. År 1982 stöddes fullmakterna av 90
13328:        en nära framtid knyta officiella förbindel-   stater, mot röstade 29 medan 26 avstod. År 1983
13329:        ser med Folkrepubliken Kamputchea och         godkände generalförsamlingen fullmakterna utan
13330:        i FN rösta för godkännande av dess            omröstning.
13331:        regerings representation?
13332:                                                         Frågan om Kamputcheas representation är en
13333:    Som svar på spörsmålet önskar jag högakt-         del av en politisk tvist, viiken jämväl sedan 1979
13334: ningsfullt framföra följande:                        har behandlats i FN:s generalförsamling. Resolu-
13335:                                                      tionen som kritiserar Vietnams verksamhet i
13336:    Finland erkände staten Kamputchea 1970.
13337:                                                      Kamputchea, viiken framlagts av den sydostasia-
13338: Samtidigt gjordes en överenskommelse om kny-
13339:                                                      tiska organisationen ASEAN:s medlemsländer,
13340: tande av diplomatiska förbindelser på ambassa-
13341:                                                      har i församlingen godkänts med stor röstmajori-
13342: dörsnivå. Innan år 1976 upprätthöll Finland dock
13343:                                                      tet (år 1983 röstade 105 för, 23 mot och 19
13344: inte i praktiken diplomatiska förbindelser tili
13345:                                                      avstod).
13346: landets dåvarande skiftande regeringar. Det tidi-
13347: gare beslutet om knytande av diplomatiska för-          Finland har med hänvisning tili frågans kon-
13348: bindelser bekräftades mellan Finland och Demo-       troversiella natur och tili vår neutralitetspolitik
13349: kratiska Kamputchea år 1976. Efter detta ut-         avstått från att rösta i alla FN:s omröstningar om
13350: nämnde Finland en ambassadör, som i början av        Kamputchea. Vi anser att ett ställningstagande
13351: år 1978 överlämnade sina ackreditivbrev i Phnom      för någondera av parterna eller fronterna inte
13352: Penh. Efter detta har Finland dock i praktiken       skulle bidra tili en fredlig, på förhandlingsväg
13353: inte haft diplomatiska förbindelser med Kam-         framkommen lösning av frågan. Det skulle inte
13354: putcheas regering.                                   främja ett återinförande av fredliga förhållanden
13355:    Efter grundandet av Folkrepubliken Kam-           i Kamputchea, ej heller ett förbättrande av
13356: putchea år 1979 har det funnits två konkurreran-     relationerna mellan staterna i hela Sydostasien.
13357: de kamputcheanska regeringar. Från år 1979 har       Med en återhållsam inställning tili tvisten kan
13358: Kamputchea-frågan behandlats i FN:s general-         Finland för sin del stödja en positiv utveckling i
13359: församling. Denna inre strid har under årens         området.
13360: 
13361:     Helsingfors den 29 mars 1984
13362: 
13363:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
13364:                                                 1984 vp.
13365: 
13366: Skriftligt spörsmål nr 70
13367: 
13368: 
13369: 
13370: 
13371:                                    Zilliacus m.fl.: Om läkarnas tystnadsplikt när körkort förnyas
13372: 
13373: 
13374:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13375: 
13376:    Enligt 72 § 1 mom. vägtrafiklagen bör kör-          fullmakter att kringgå läkarnas tystnadsplikt om
13377: kortsinnehavare för polisen förete läkarintyg och      samtliga körkortsinnehavare över 45 år. Detta
13378: körkort inom två månader sedan vederbörande            kan enligt hittillsvarande praxis inte vara rätt.
13379: fyllt 45, 50, 55, 60 och 65 år. Detta är i sig rätt    Läkarna bör inte utan patientens tillstånd eller
13380: och riktigt och främjar trafiksäkerheten i vårt        vetskap få ge uppgifter till myndigheter.
13381: land. 1 det praktiska förfarandet har det emeller-        Med hänvisning till det ovan anförda vill jag i
13382: tid insmugit sig ett fel, som i brådskande ord-        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
13383: ning borde rättas till.                                föreskriver till vederbörande medlem av statsrå-
13384:    I Läkarförbundets av medicinalstyrelsen god-        det ställa följande skriftliga spörsmål:
13385: kända blankett där körkortsinnehavarens uppgif-
13386: ter om hälsotillståndet bör ifyllas står det i punkt             Är Regeringen medveten om att väg-
13387: 20, att ansökaren förbinder sig att godkänna                  trafiklagens 72 § 1 mom. av myndighe-
13388: samtliga läkares och sjukhus, som f.n. och i                  terna toikas så, att läkarnas tystnadsplikt
13389: framtiden kommer att ha vårdnad om henne,                     kan kringgås av polismyndigheter varje
13390: rätt att till polisen ge uppgifter om sjukdomar               gång en körkortsinnehavare över 45 år vill
13391: och brister som eventuellt kunde tänkas påverka               förnya sitt körkort och
13392: vederbörandes körkapacitet och -duglighet. På                    vad ämnar Regeringen göra för att
13393: detta sätt får myndigheterna, dvs. polisen, öppna             rätta till detta missförhållande?
13394: 
13395:      Helsingfors den 25 februari 1984
13396: 
13397:          Jutta Zilliacus              Håkan Nordman                     Elisabeth Rehn
13398:                       Ole Wasz-Höckert                          Gunnar ] ansson
13399: 
13400: 
13401: 
13402: 
13403:  428400326B
13404: 2                                        1984 vp. -      KK n:o 70
13405: 
13406: Kirjallinen kysymys n:o 70                                                                        Suomennos
13407: 
13408: 
13409: 
13410: 
13411:                                     Zilliacus ym.:       Lääkärien     vaitiolovelvollisuudesta   ajokorttia
13412:                                         uusittaessa
13413: 
13414: 
13415:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13416: 
13417:    Tieliikennelain 72 §:n 1 momentin mukaan              avoimet valtuudet kiertää lääkärien vaitiolovel-
13418: on ajokortin haltijan esitettävä poliisille lääkärin-    vollisuus kaikkien yli 45-vuotiaiden ajokortin
13419: todistus ja ajokortti kahden kuukauden kuluessa          haltijoiden osalta. Tämä ei voi tähän astisen
13420: siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50, 55, 60 ja 65         käytännön mukaisesti olla oikein. Lääkäreiden ei
13421: vuotta. Tämä on sinänsä aivan oikein ja se               pidä saada ilman potilaan lupaa tai tietoa antaa
13422: edistää maamme liikenneturvallisuutta. Käytän-           tietoja viranomaisille.
13423: nössä on kuitenkin tullut esiin virhe, joka nope-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13424: asti pitäisi korjata.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13425:                                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13426:    Lääkintöhallituksen hyväksymässä Lääkäriliiton        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13427: lomakkeessa, johon ajokortin haltijan terveyden-
13428: tilaa koskevat tiedot tulee merkitä, sanotaan                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että vi-
13429: kohdassa 20 että hakija sitoutuu hyväksymään                     ranomaiset tulkitsevat tieliikennelain
13430: kaikkien tällä hetkellä ja tulevaisuudessa häntä                 72 §:n 1 momenttia siten, että poliisi voi
13431: hoiravien lääkärien ja sairaaloiden oikeuden an-                 kiertää lääkäreiden vaitiolovelvollisuuden
13432: taa poliisille tietoja sairauksista ja puutteellisuuk-           joka kerta kun yli 45-vuotias ajokortin
13433: sista, jotka mahdollisesti saattavat vaikuttaa                   haltija haluaa uusia ajokorttinsa, ja
13434: asianomaisen ajokykyyn ja -kelpoisuuteen. Tällä                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13435: tavalla saavat viranomaiset, toisin sanoen poliisi,              ryhtyä korjatakseen tämän epäkohdan?
13436: 
13437:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1984
13438: 
13439:          Jutta Zilliacus              Håkan Nordman                          Elisabeth Rehn
13440:                       Ole Wasz-Höckert                               Gunnar Jansson
13441:                                        1984 vp. -      KK n:o 70                                          3
13442: 
13443: 
13444: 
13445: 
13446:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13447: 
13448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jonka allekirjoitusta varten lomakkeen kyseisessä
13449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kohdassa on tila. Samaa lääkärintodistuslomaket-
13450: olette 25 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             ta käytetään myös silloin kun haetaan ajokorttia
13451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ensimmäistä kertaa.
13452: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Edellä mainitun menettelyn tarkoituksena on
13453: taja Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    varmistaa, että tutkittava tulee tietoiseksi siitä,
13454: kysymyksestä n:o 70:                                   mitä hänen allekirjoituksellaan vahvistama suos-
13455:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että vi-      tumuksensa koskee.
13456:         ranomaiset tulkitsevat tieliikennelain            Sosiaali- ja terveysministeriö pitää liikennetur-
13457:         72 §:n 1 momenttia siten, että poliisi voi     vallisuuden kannalta tärkeänä sitä, että asian-
13458:         kiertää lääkäreiden vaitiolovelvollisuuden     omaisella viranomaisella on mahdollisuus saada
13459:         joka kerta kun yli 45-vuotias ajokortin        tietoja liikenneturvallisuutta uhkaavista seikoista.
13460:         haltija haluaa uusia ajokorttinsa, ja          On myös korostettava sitä, että lääkärin tulee
13461:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jokaisella kerralla viranomaiselle po. tietoja anta-
13462:         ryhtyä korjatakseen tämän epäkohdan?           essaan paitsi varmistua potilaansa etukäteissuos-
13463:                                                        tumuksen olemassa olosta, myös erikseen vielä
13464:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       harkita salassapitovelvollisuuttaan erityisesti siltä
13465: ti seuraavaa:                                          osin, koskevatko viranomaiselle annettavat tiedot
13466:    Ajokorttihakemusta varten laaditun lääkärinto-      todella potilaan ajokykyyn vaikuttavia sairauksia
13467: distuslomakkeen kohdassa 20 edellytetään, että         tai vikoja.
13468: tutkittava suostuu siihen, että häntä hoitaneet ja        Edellä mainittuun viitaten sosiaali- ja terveys-
13469: häntä vastaisuudessa hoitavat lääkärit ja sairaalat    ministeriö pitää asianmukaisena, että kyseinen
13470: saavat antaa viranomaisille tietoja hänen ajoky-       tutkittavan suostumusta koskeva kohta säilyte-
13471: kyynsä vaikuttavista sairauksista ja vioista. Lääkä-   tään ajokorttihakemusta varten tarkoitetussa lää-
13472: rien on luettava kyseinen kohta tutkittavalle,         kärintodistuslomakkeessa.
13473: 
13474:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
13475: 
13476:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
13477: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 70
13478: 
13479: 
13480: 
13481: 
13482:                                Till Riksdagens Herr Talman
13483: 
13484:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         punkten för den som genomgår undersökning,
13485: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        och plats för vederbörandes underskrift finns
13486: av den 25 februari 1984 till vederbörande med-       upptagen vid ifrågavarande punkt på blanketten.
13487: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   Samma blankett för läkarintyg används också då
13488: riksdagsledamot Zilliacus m.fl. undertecknade        anhållan om körkort inlämnas första gången.
13489: spörsmål nr 70:                                         Avsikten med det ovannämnda förfarandet är
13490:                                                      att säkerställa att den som genomför undersök-
13491:           Är Regeringen medveten om att väg-         ning blir medveten om vad det medgivande som
13492:        trafiklagens 72 § 1 mom. av myndighe-         han genom sin underteckning bekräftar gäller.
13493:        terna toikas så, att läkarnas tystnadsplikt      Social- och hälsovårdsministeriet anser det vara
13494:        kan kringgås av polismyndigheter varje        viktigt från trafiksäkerhetssynpunkt att det är
13495:        gång en körkortsinnehavare över 45 år vill    möjligt för vederbörande myndighet att erhålla
13496:        förnya sitt körkort och                       uppgifter om faktorer som hotar trafiksäkerhe-
13497:           vad ämnar Regeringen göra för att          ten. Det bör också framhållas att en läkare, var
13498:        rätta till detta missförhållande?             gång sådana uppgifter meddelas myndighet, för-
13499:                                                      utom att han försäkrar sig om att patienten givit
13500:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sitt samtycke, också särskilt bör överväga sin
13501: anföra följande:                                     tystnadsplikt, i synnerhet när det gäller frågan
13502:   I 20 punkten i den blankett för läkarintyg som     huruvida de uppgifter som skall meddelas myn-
13503: är avsedd för ansökan om körkort förutsätts att      digheten faktiskt gäller sådana sjukdomar eller
13504: den som skall genomgå undersökning går med           lyten som påverkar patientens körförmåga.
13505: på att de läkare och sjukhus som vårdat eller           Med hänvisning till vad som sagts ovan anser
13506: kommer att vårda honom äger rätt att till myn-       social- och hälsovårdsministeriet det vara sakligt
13507: digheterna ge uppgifter om sådana sjukdomar          att ifrågavarande punkt som gäller den undersök-
13508: och lyten som påverkar hans körförmåga. Läkaren      ta personens samtycke kvarstår i den blanlett för
13509: är förpliktad att läsa upp den ifrågavarande         läkarintyg som är avsedd för ansökan om körkort.
13510: 
13511:     Helsingfors den 30 mars 1984
13512: 
13513:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
13514:                                                 1984 vp.
13515: 
13516: Skriftligt spörsmål nr 71
13517: 
13518: 
13519: 
13520: 
13521:                                    Rehn: Om rationalisering av behandlingen av ansökningar gällande
13522:                                      exportunderstöd
13523: 
13524: 
13525:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13526: 
13527:    De små och medelstora företagen i vårt land            - företagsrådgivaren på lokalbyrån ger sitt
13528: upplever den tillkrånglade byråkratin som ett av       utlåtande, och efter renskrivning och kontroll
13529: de svåraste hindren för företagsamheten. För-          undertecknas utlåtandet av företagsrådgivaren
13530: utom den besvärliga rapportgivning småföreta-          och den lokala föreståndaren
13531: gen tvingas tili av statsmakten och som upptar en         - pappren går tillbaka tili industridistriktsby-
13532: oproportionerligt stor del av företagens tid, stöter   rån - sänds igen vidare tili småindustribyrån
13533: företagen på denna byråkrati som en uppbrom-              - ansökan finns äntligen igen på byrån för
13534: sande faktor även vid ansökningsförfaranden av         exportfrämjande, efter en rundvandring hos ett
13535: olika slag i samband med deras verksamhet.             tiotal instanser, hos många av dem två gånger.
13536:    Eftersom man samtidigt från statligt håll upp-         På byrån för exportfrämjande behandlas bi-
13537: märksammat problemet synnerligen allvarligt,           drag på över 100 000 mark av personer i rätt hög
13538: borde strävan vara att också i praktiken stryka        ställning, vatvid frånvaro på grund av sjukdom,
13539: onödig byråkrati.                                      resor osv. ytterligare fördröjer den slutliga be-
13540:    Ett exempel från handels- och industriministe-      handlingen. Likaså kan helt personliga orsaker
13541: riets verksamhetsområde, som flera småföretagare       fördröja en snabb behandling i de olika instan-
13542: klagat över, visar hur tillkrånglad behandlingen       serna, och med tanke på att behandlingsinstan-
13543: av en enkel ansökan kan göras.                         serna är så talrika kan den sammanslagna tids-
13544:    Då ett företag skall ansöka om exportunder-         rymden bli oproportionerligt lång för beviljande
13545: stöd uppges tågordningen vara följande:                av exportstöd. I allmänhet räknar man i dag med
13546:    - ansökan görs på en blankett "Vienninedis-         minst fyra månader, vilket är på tok för långt
13547: tämishakemus'', som erbjuds enbart på finska           med tanke på sakens ändamål. Enligt allt förnuft
13548: också åt svenskspråkiga företagare                     borde denna process kunna rationaliseras och
13549:    - ansökan sänds tili ministeriets registrerings-    förkortas, vilket de små och medelstora företagen
13550: kontor                                                 finner synnerligen angeläget.
13551:        ansökan vidarebefordras tili småindustriby-        Med anledning av ovanstående och med stöd
13552: rån                                                    av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställes
13553:        ansökan sänds tili byrån för exportfrämjan-     vördsamt tili vederbörande medlem av statsrådet
13554: de, som begär utlåtande av småindustribyrån            följande spörsmål:
13555:    - småindustribyrån sänder pappren tili be-                     Är Regeringen medveten om den tids-
13556: rörd industridistriktsbyrå                                    ödande byråkrati enligt viiken ansökning-
13557:    - industridistriktsbyrån sänder ansökan vida-              arna om exportstöd behandlas, och om så
13558: re tili lokalbyrå                                             är,
13559:    - lokalbyrån tar kontakt med företagaren och                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta-
13560:  begär tilläggsuppgifter                                      ga för att eliminera olägenheterna?
13561: 
13562:      Helsingfors den 27 februari 1984
13563: 
13564:                                              Elisabeth Rehn
13565: 
13566: 
13567: 
13568: 
13569: 428400304M
13570: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 71
13571: 
13572: Kirjallinen kysymys n:o 71                                                                   Suomennos
13573: 
13574: 
13575: 
13576: 
13577:                                   Rehn: Vientituen myöntämistä koskevien hakemusten käsittelyn
13578:                                     rationalisoimisesta
13579: 
13580: 
13581:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13582: 
13583:    Maamme pienet ja keskisuuret yritykset koke-          -- paikallistoimiston yritysneuvoja antaa lau-
13584: vat sekavan byrokratian erääksi yritystoiminnan       suntonsa ja puhtaaksikirjoittamisen sekä tarkas-
13585: vaikeimmista esteistä. Hankalan raportointivel-       tuksen jälkeen yritysneuvoja ja paikallinen esi-
13586: vollisuuden lisäksi, johon valtiovalta ne pakottaa    mies allekirjoittavat lausunnon
13587: ja joka nielee suhteettoman suuren osan yritysten        -- paperit lähetetään takaisin teollisuuspiiri-
13588: ajasta, yritykset törmäävät tähän jarruttavan teki-   toimistoon -- lähetetään edelleen pienteollisuus-
13589: jän muodostavaan byrokratiaan myös erilaisissa        toimistoon
13590: hakemusasioissa, jotka liittyvät niiden toimin-          -- hakemus on vihdoinkin taas vienninedistä-
13591: taan.                                                 mistoimistossa kuljettuaan kymmenkunnan in-
13592:    Koska tähän ongelmaan valtion taholta on           stanssin kautta ja käytyään monissa niistä kah-
13593: samanaikaisesti kiinnitetty erittäin vakavaa huo-     teen kertaan.
13594: miota, tulisi pyrkimyksenä olla se, että myös
13595:                                                          Vienninedistämistoimistossa 100 000 markkaa
13596: käytännössä raivattaisiin pois turha byrokratia.
13597:                                                       ylittävät avustukset käsittelevät varsin korkeassa
13598:    Eräs esimerkki kauppa- ja teollisuusministeriön    asemassa olevat henkilöt, jolloin sairaudesta,
13599: toimintasektorilta, josta monet pienyrittäjät ovat    matkoista jne. johtuvat poissaolot vielä viivästyt-
13600: valittaneet, osoittaa sen, kuinka monimutkaiseksi     tävät lopullista käsittelyä. Samoin voivat puhtaas-
13601: yksinkertaisen hakemuksen käsittely voidaan teh-      ti henkilökohtaiset syyt viivyttää nopeata käsitte-
13602: dä.                                                   lyä eri instansseissa ja ottaen huomioon sen, että
13603:    Yrityksen hakiessa vientitukea lienee käsittely-   käsittelevät instanssit ovat niin monilukuiset,
13604: järjestys seuraava:                                   yhteenlaskettu vienninedistämistuen käsittelyaika
13605:    -- hakemus tehdään ''Vienninedistämishake-         voi muodostua suhteettoman pitkäksi. Yleensä
13606: mus' '-nimisellä lomakkeella, jota tarjotaan pel-     nykyisin lasketaan asian kestävän vähintään neljä
13607: kästään suomenkielisenä myös ruotsinkielisille        kuukautta, mikä on aivan liian pitkä aika ottaen
13608: yrittäjille                                           huomioon asian tarkoituksen. Kaiken järjen mu-
13609:    -- hakemus lähetetään ministeriön kirjaa-          kaan tätä prosessia pitäisi voida rationalisoida ja
13610: moon                                                  lyhentää, mitä pienet ja keskisuuret yritykset
13611:    -- hakemus toimitetaan sieltä pienteollisuus-      pitävät erittäin tarpeellisena.
13612: toimistoon                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13613:    -- hakemus toimitetaan vienninedistämistoi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13614: mistoon, joka pyytää lausunnon pienteollisuus-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13615: toimistolta                                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13616:    -- pienteollisuustoimisto lähettää paperit
13617: asianomaiselle teollisuuspiiritoimistolle                       Onko Hallitus tietoinen aikaa vievästä
13618:    -- teollisuuspiiritoimisto lähettää hakemuksen             byrokratiasta, joka liittyy vientitukihake-
13619: paikallistoimistoon                                           musten käsittelyyn, ja jos on,
13620:    -- paikallistoimisto ottaa yhteyden yrittäjään               niin mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
13621: ja pyytää lisätietoja                                         koo ryhtyä poistaakseen epäkohdat?
13622: 
13623:     Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1984
13624: 
13625:                                             Elisabeth Rehn
13626:                                        1984 vp. -- RJC n:o 71                                           3
13627: 
13628: 
13629: 
13630: 
13631:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13632: 
13633:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         luissa määritellyt myöntämisperusteet. Lisäksi
13634: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ministeriö joutuu avustuksen myöntämistä ja sen
13635: olette 27 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn            määrää harkitessaan kiinnittämään huomiota
13636: kirjeenne n:o 268 ohella toimittanut valtioneu-       myös hakijan mahdollisesti aikaisemmin harjoit-
13637: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     taman vientitoiminnan tuloksellisuuteen, haki-
13638: sanedustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta      jalle mahdollisesti aikaisemmin myönnettyihin
13639: kysymyksestä n:o 71:                                  avustuksiin sekä arvioimaan asetettujen viennin
13640:                                                       kasvutavoitteiden toteutumisen todennäköisyyt-
13641:          Onko Hallitus tietoinen aikaa vievästä       tä. Hakemukset on siis käsiteltävä yksilöllisesti.
13642:        byrokratiasta, joka liittyy vientitukihake-    Päätösehdotukset valmistellaan ministeriön vien-
13643:        musten käsittelyyn, ja jos on,                 ninedistämistoimistossa. Käsittelyyn osallistuu
13644:          niin mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-      Suomen Ulkomaankauppaliiton edustaja.
13645:        koo ryhtyä poistaakseen epäkohdat?
13646:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeriölle jätettiin vii-
13647:                                                       me vuonna yli 1 800 hakemusta. Ministeriössä
13648:   Vastauksena tähän kysymykseen saan kunnioit-        tehtiin 1 580 myöntämis- ja 140 hylkäämispää-
13649: tavasti esittää seuraavaa:                            töstä. Hakemukset ovat useissa tapauksissa laajoja
13650:    Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain        käsittäen monenlaisia toimintoja, kuten omien
13651: osoitettu määrärahoja vientituotteiden markki-        myyntiorganisaatioiden perustamista vientimark-
13652: noinnin edistämiseen. Kuluvana vuonna mainit-         kinoille, markkinatutkimuksia, mainoskampan-
13653: tuun tarkoitukseen on varattu 59 milj. mk.            joita, tuote-esittelyjä, matkoja, pr-toimintaa jne.
13654: Määrärahamomentin perustelujen mukaan avus-           Etenkin kansainvälistymiseen tähtäävien toimin-
13655: tusten myöntämisessä asetetaan etusijalle kasvu-      tojen myötä hankkeiden koko ja niihin haetut
13656: kykyisten ja korkean kotimaisen jalostusasteen        avustusmäärät ovat kasvaneet huomattavasti.
13657: omaavien tuotannonalojen viennin edistäminen          Avustusten käyttösuunnitelmat esitetään usein
13658: sekä pienten ja keskisuurten yritysten vientitoi-     liian ylimalkaisina ja vailla riittäviä perusteluja,
13659: minnan tukeminen. Avustusten myöntämisessä            mikä johtaa lisäselvitysten pyytämiseen. Käyttö-
13660: ja mitoituksessa on tarkoitus ottaa huomioon          suunnitelmiin saattaa sisältyä kulueriä, joihin
13661: myös yritysten omat taloudelliset mahdollisuudet      valtionavustusta ei voida myöntää, kuten edus-
13662: hakemusten kohteina olevien hankkeiden toteut-        tuskuluja, näytteitä, tuotekehityskuluja, mainos-
13663: tamiseen.                                             lahjoja jne. Hakemukset pyritään käsittelemään
13664:     Vienninedistämisavustusta koskevat hakemuk-       huolellisesti ja valvomaan, että myönnettävä val-
13665: set on toimitettava kauppa- ja teollisuusministe-     tionavustus yksinomaan kohdistuu hakijan vien-
13666: riölle hyvissä ajoin ennen hankkeiden toteutta-       ninedistämistoimintaan nähden perusteltuihin,
13667: mista. Hakemukset laaditaan lomakkeille, joita        kohtuullisiin ja hyväksyttäviin kuluihin. Nykyi-
13668: on saatavana sekä suomen- että ruotsinkielisinä.      nen 3--4 kuukauden käsittelyaika johtuu ennen
13669: Ministeriö lähettää hakemusten kaksoiskappaleet       kaikkea hakemusten runsaslukuisuudesta ja nii-
13670: paikallisille piiritoimistoille lausuntoa varten.     hin perehtymiseen käytettävästä ajasta.
13671: Koska lausunnolle lähetetään kaksoiskappale, ei          Hakemusten käsittelyaikaa pyritään niiden kas-
13672: lausuntomenettely sellaisenaan estä eikä viivästy-    vavasta koosta ja suuresta lukumäärästä huoli-
13673: tä hakemusten valmistavaa käsittelyä ministeriös-     matta lyhentämään helpottarualla käsittelyrutii-
13674: sä.                                                   neja ja vähentämällä käsittelyvaiheita. Kuluvan
13675:     Koska kysymyksessä on harkinnanvaraisen val-      vuoden alusta on luovuttu Suomen Ulkomaan-
13676:  tionavustuksen myöntäminen, ministeriö joutuu        kauppaliiton         vienninedistämisvaliokunnassa
13677:  kunkin hakemuksen osalta selvittämään, ovatko         edustettuina olevien teollisuuden järjestöjen kuu-
13678: avustuksen myöntämiselle asetetut edellytykset        lemisesta hakemusten johdosta. Myös kysymys
13679:  kaikilta osin olemassa. On selvitettävä, täyttääkö   päätöksenteon delegoinnista pitemmällä tähtäi-
13680:  hakemus yleensä määrärahamomentin peruste-           mellä piiritoimistoille pienehköjen hakemusten
13681: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 71
13682: 
13683: osalta on ollut esillä. Delegoimi edellyttäisi kui-   kysymyksessä olevan vientituen varsin merkityk-
13684: tenkin sitä ennen ministeriön atk-järjestelmän        selliseksi suunnitellessaan vientinsä käynnistämis-
13685: kehittämistä tähän tarkoitukseen sekä erinäisiä       tä tai kasvattamista ja odottavat hakemusten
13686: toimenpiteitä yhtenäisen myöntämis- ja tilitys-       pikaista ratkaisua. Hallitus tuleekin edelleen ke-
13687: käytännön varmistamiseksi.                            hittämään mahdollisimman joustavaa hakemus-
13688:    Hallituksen tiedossa on, että yritykset kokevat    ja käsittelymenettelyä.
13689:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
13690:                                                                                Ministeri jermu Laine
13691:                                        1984 vp. -      KK n:o 71                                          5
13692: 
13693: 
13694: 
13695: 
13696:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13697: 
13698:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ansökan alimänt uppfylier de i anslagsmomentets
13699: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          motiveringar angivna beviliningskriterierna. Där-
13700: nr 268 av den 27 februari 1984 tili vederbörande       till bör ministeriet vid beslutandet om beviljande
13701: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     av understöd och vid avvägningen av dess storlek
13702: av riksdagsledamoten Rehn undertecknade spörs-         även beakta de resultat tili vilka sökandens
13703: mål nr 71:                                             eventuelit tidigare exportverksamhet lett, de un-
13704:                                                        derstöd sökanden möjligen tidigare beviljats samt
13705:           Är Regeringen medveten om den tids-          uppskatta sannolikheten av att de uppställda
13706:        ödande byråkrati enligt viiken ansökning-       målsättningarna för exporttiliväxten förverkligas.
13707:        arna om exportstöd behandlas, och om så         Ansökningarna måste således behandlas indivi-
13708:        är,                                             duelit. Förslagen tili beslut beredes av handels-
13709:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta-      och industriministeriets byrå för exportfrämjan-
13710:        ga för att eliminera olägenheterna?             de. En representant för Finlands Utrikeshandels-
13711:                                                        förbund deltar i beredningen.
13712:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Handels- och industriministeriet tilistälides se-
13713: anföra följande:                                       naste år över 1 800 ansökningar. Ministeriet fat-
13714:    I statsförslaget finns årligen upptaget anslag      tade 1 580 beslut om beviljande och 140 beslut
13715: för främjande av exportprodukters marknadsfö-          om avslag. Ansökningarna är ofta omfattande
13716: ring. I år har för nämnda ändamål reserverats 59       avseende mångahanda verksamheter, såsom
13717: milj. mk. Enligt anslagsmomentets motiveringar         grundande av egna försäljningsorganisationer på
13718: ges vid beviljandet av understöden företräde åt        exportmarknaderna, marknadsundersökningar,
13719: främjande av exporten inom utvecklingsdugliga          reklamkampanjer, produktvisningar, resor, PR-
13720: och hög inhemsk förädlingsgrad representerande         verksamhet osv. Framföralit i samband med verk-
13721: produktionsområden samt åt främjande av små            samhetsformerna inriktade på internationalise-
13722: och medelstora foretags exportverksamhet. Me-          ring har projektens omfattning och de ansökta
13723: ningen är att vid beslutsfattandet och avväg-          understödsbeloppen för dessa vuxit betydligt.
13724: ningen av understödens storlek jämväl beakta           Planerna för användningen av understöden pre-
13725: företagens egna ekonomiska möjligheter att för-        senteras ofta alitför ospecificerat och utan till-
13726: verkliga de projekt, som är föremål för ansök-         räckliga motiveringar, vilket leder tili inbegäran-
13727: nmgarna.                                               de av tiliäggsutredningar. I användningsplanerna
13728:     Ansökningarna om understöd för exportfräm-         kan ingå utgiftsposter, för vilka statsunderstöd ej
13729: jande skall tiliställas handels- och industriminis-    kan beviljas, såsom representationskostnader,
13730:  teriet i god tid före förverkligandet av projekten.   prover, produktutvecklingskostnader, reklamgå-
13731: Ansökningarna uppgöres på blanketter, vilka            vor osv. Man strävar tili att handlägga ansökning-
13732: finns att tiligå både på finska och på svenska.        arna omsorgsfulit och kontrollera, att det bevilja-
13733: Ministeriet skickar dubblettexemplaren av ansök-       de understödet enbart hänför sig tili med be-
13734:  ningarna tili de lokala distriktsbyråerna för ut-     aktande av sökandens exportfrämjande verksam-
13735:  låtande. Eftersom för utlåtande sändes dubblett-      het motiverade, skäliga och godtagbara kost-
13736:  exemplaren, varken förhindras elier fördröjes         nader. Den nuvarande handläggningstiden på
13737:  den förberedande handläggningen av ansökning-          3-4 månader beror främst på det stora antalet
13738:  arna i ministeriet av remissförfarandet såsom         ansökningar och den tid som åtgår för genom-
13739:  sådant.                                               gången av ansökningsmaterialet.
13740:     Enär fråga är om beviljande av statsunderstöd           Ansökningarnas handläggningstid strävar man
13741:  efter fri prövning, måste ministeri et beträffande     tili att förkorta trots deras växande omfång och
13742:  varje ansökan utreda, huruvida de fastslagna          antal genom att underlätta handläggningsruti-
13743:  förutsättningarna för beviljande av understöd tili     nerna och minska handläggningsfaserna. Från
13744:  alla delar föreligger. Utredas bör, huruvida           början av detta år har man avstått från att i
13745: 428400304M
13746: 6                                       1984 vp. -     KK n:o 71
13747: 
13748: anledning av ansökningarna höra de industri-           säkerställa
13749:                                                          .        . en enhetlig bevillnings- och redovis-
13750: organisationer, som är företrädda i Finlands Ut-       mngsprax1s.
13751: rikeshandelsförbunds utskott för exportfrämjan-            Regeringen är medveten om att företagen
13752: de. Även frågan om delegerandet av beslutsfat-         uppfattar ifrågavarande exportstöd såsom särdeles
13753: tandet på längre sikt tili distriktsbyråerna i fråga   betydelsefullt för planeringen av igångsättande
13754: om mindre ansökningar har varit före. Delege-          eller utökande av deras expon och att de emotser
13755: randet skulle dock förutsätta, att ministeriets        ett snabbt avgörande av ansökningarna. Rege-
13756: adb-system därförinnan utvecklas för detta ända-       ringen kommer också att ytterligare utveckla ett
13757: mål samt att en del åtgärder vidtagas för att          så smidigt ansöknings- och handläggningsförfa-
13758:                                                        rande som möjligt.
13759:     Helsingfors den 29 mars 1984
13760: 
13761:                                                                                 Minister Jermu Laine
13762:                                             1984 vp.
13763: 
13764: Kirjallinen kysymys n:o 72
13765: 
13766: 
13767: 
13768: 
13769:                                 Pesola: Alueellista Ja paikallista museotoimintaa koskevan lain
13770:                                    aikaansaamisesta
13771: 
13772: 
13773:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13774: 
13775:    Valtioneuvosto päätti 29.3.1979 maakunnallis-      Samanaikaisesti maakunnallisten keskusmuse-
13776: ten keskusmuseoiden nimeämisestä ja niille         oiden palveluiden kysyntä on lisääntynyt voimak-
13777: myönnettävistä valtionavustuksista. Opetusminis-   kaasti ja tehtäväalue mm. kulttuurihistoriallisen
13778: teriö on nimennyt päätöksen nojalla ensimmäiset    ympäristön hoitoon liittyvien asioiden osalta on
13779: maakuntamuseot ja aluetaidemuseot. Maakun-         laajentunut. Museoiden vastuu kansallisen kult-
13780: nallisten keskusmuseoiden ylläpitäjinä ovat nii-   tuurin tallentajana on tiedostettu.
13781: den sijaintikunnat ja museoiden tulee hoitaa          Alueellisesta ja paikallisesta museotoiminnasta
13782: alueellista toimintaa museoviraston antamien oh-   ei edelleenkään ole lakia, vaikka valmistelutyö on
13783: jeiden mukaisesti.                                 saatettu loppuun.
13784:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13785:   Järjestely on merkinnyt huomattavaa edistysas-   tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13786: kelta museotoiminnan kehittämisessä, mutta se      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13787: aiheuttaa museoita ylläpitäville kunnille koh-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13788: tuuttoman rasituksen, sillä valtionavustusta on
13789: toistaiseksi voitu jakaa eduskunnan vuosittain               Milloin Hallitus antaa eduskunnalle
13790: myöntämän määrärahan puitteissa hyvin vähäi-              esityksen laiksi alueellisesta ja paikallises-
13791: nen osa museoiden kokonaismenoista.                       ta museotoiminnasta?
13792: 
13793:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
13794: 
13795:                                           Helena Pesola
13796: 
13797: 
13798: 
13799: 
13800: 428400331H
13801: 2                                        1984 vp. -      KK n:o 72
13802: 
13803: 
13804: 
13805: 
13806:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13807: 
13808:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            eräänlaisena välitavoitteena valtioneuvoston pää-
13809: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tös museoiden valtionavustusten perusteista. Tä-
13810: olette 28 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn               män päätöksen perusteella on maahamme voitu
13811: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston jä-         kehittää erityinen maakunta- ja aluetaidemuseoi-
13812: senelle jäljennöksen kansanedustaja Helena Peso-         den verkosto. Se ei kuitenkaan tuonut ratkaisua
13813: lan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o       keskeiseen ongelmaan museoiden saattamiseksi
13814: 72:                                                      lakisääteisen valtionavun piiriin.
13815:                                                             Opetusministeriö asetti vuoden 1980 lopulla
13816:            Milloin Hallitus antaa eduskunnalle           uuden työryhmän valmistelemaan ajankohtaisen
13817:         esityksen laiksi alueellisesta ja paikallises-   esityksen museoiden valtionosuuksista ja -avus-
13818:         ta museotoiminnasta?                             tuksista annettavaksi laiksi. Työryhmän esitys
13819:                                                          valmistui keväällä 1981 ja vuoden 1983 alussa
13820:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         opetusministeriö asetti vielä työryhmän, jonka
13821: ti seuraavaa:                                            tuli valmistella esitys, jossa on otettu huomioon
13822:    Käsitellessään museoviraston perustamista kos-        myös hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa
13823: kevaa lakiesitystä vuonna 1971 eduskunnan sivis-         esille tuotu tavoite eri alojen valtionavustuksia
13824: tysvaliokunta ja suuri valiokunta pitivät tärkeänä,      koskevien säännösten yhtenäistämisestä.
13825: että opetusministeriö kiirehtii museoitten valti-           Opetusministeriössä on, kuten edellä olevasta
13826: onapua ja aluehallintoa koskevien säännösten             ilmenee, ollut pitkään valmiina kulloinkin ajan-
13827: valmistelutyötä. Valtioneuvosto asetti tuolloin          kohtainen esitys museoiden valtionapulaiksi. Val-
13828: museotoimen aluehallintokomitean, joka jätti             tiontaloudellisista syistä esitystä ei ole kuitenkaan
13829: mietintönsä keväällä 1983. Mietintöön sisältyi           toistaiseksi annettu. Parhaillaan työskentelee
13830: ehdotus museolaitoksen lakisääteisen valtionavun         opetusministeriön asettama kulttuuri- ja vapaa-
13831: järjestämisestä.                                         aikatoimen valtionosuustyöryhmä, jonka esitys
13832:    Museotoimen aluehallintokomitean mietinnön            valmistuu lähiaikoina. Sen tehtävänä on tehdä
13833: ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta valmistel-      ehdotus kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen valtion-
13834: tiin opetusministeriössä keväällä 1974 luonnos           avustuksia koskevien säännösten yhtenäistämises-
13835: hallituksen esitykseksi museoiden valtionapulaik-        tä. Tämän kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen val-
13836: si. Valtiontaloudellisista syistä lakiesitystä ei kui-   tionavustuksia koskevan kokonaisuudistuksen yh-
13837: tenkaan tuollon annettu. Valtionapulainsäädän-           teydessä on tarkoitus antaa myös esitys laiksi
13838: nön viipymisestä johtuen annettiin vuonna 1979           museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista.
13839: 
13840:       Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
13841: 
13842: 
13843:                                                                            Ministeri Gustav Björkstrand
13844:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 72                                         3
13845: 
13846: 
13847: 
13848: 
13849:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13850: 
13851:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ett särskilt nät för landskapsmuseer och regional-
13852: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         konstmuseer i vårt land. Detta medförde dock
13853: av den 28 februari 1984 tili vederbörande med-        ingen lösning tili det centrala problemet att
13854: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     inbegripa museerna i systemet för lagstadgat
13855: riksdagsman Helena Pesola undertecknade spörs-        understöd.
13856: mål nr 72:                                               1 slutet av 1980 tillsatte undervisningsminis-
13857:           När ämnar Regeringen avlåta en pro-         teriet en ny arbetsgrupp med uppgift att bereda
13858:        position angående lag om regional och          ett aktuellt förslag tili lag om statsandelar och
13859:        lokal museiverksamhet tili riksdagen?          -understöd åt museer. Arbetsgruppens förslag
13860:                                                       blev färdigt våren 1981. 1 början av år 1983
13861:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tilisatte undervisningsministeriet ännu en arbets-
13862: framföra följande:                                    grupp med uppgift att bereda ett förslag, där
13863:                                                       man beaktat den målsättning, som upptagits
13864:    Riksdagens kulturutskott och stora utskott an-     även i regeringens kulturpolitiska redogörelse,
13865: såg det vara viktigt att undervisningsministeriet     om förenhetligande av stadgandena om statsun-
13866: påskyndar beredningen av de stadganden som            derstöd för olika områden.
13867: gäller statsunderstöd åt museer och deras regio-
13868:                                                           Såsom av det förut anförda framgår, har ett
13869: nala förvaltning, då de år 1971 behandlade ett
13870:                                                       aktuellt förslag tili lag om statsunderstöd åt
13871: lagförslag om inrättandet av museiverket.
13872:                                                       museer vid ifrågavarande tidpunkt länge före-
13873:     Statsrådet tilisatte då kommitten för museivä-
13874:                                                       legat vid undervisningsministeriet. Av statsfinan-
13875: sendets regionalförvaltning som avgav sitt be-
13876:                                                       siella skäl har man dock ännu inte framlagt
13877: tänkande våren 1973. Ett förslag om anordnande        förslaget.
13878: av lagstadgat statsunderstöd åt museiverket in-
13879: gick i detta betänkande.                                  Statsandelsarbetsgruppen för kultur- och fri-
13880:     På basen av betänkandet av kommitten för          tidsväsendet, som undervisningsministeriet till-
13881: museiväsendets regionalförvaltning och utlåtan-       satt, utarbetar som bäst ett förslag, vilket blir
13882: dena därom utarbetades vid undervisningsminis-        färdigt inom en nära framtid.
13883: teriet våren 1974 ett utkast tili regeringsproposi-       Arbetsgruppens uppgift är att framlägga för-
13884: tion angående lag om statsunderstöd åt museer.        slag om förenhetligande av de stadganden i
13885: Av statsfinansielia skäl avläts dock inte proposi-    regeringens kulturpolitiska redogörelse som gälier
13886:  tionen då. På basen av förseningar i lagstift-       statsunderstöd för kultur- och fritidsväsendet.
13887:  ningen om statsunderstöd gavs år 1979 som ett        Avsikten är att i samband med denna totalreform
13888: slags preliminär åtgärd statsrådets beslut om         av statsunderstöd för kultur- och fritidsväsendet
13889: grunderna för statsunderstöd åt museer. På basen      även framlägga förslag tili lag om statsandelar
13890:  av detta beslut har det varit möjligt att utveckla   och -understöd åt museer.
13891: 
13892:      Helsingfors den 4 april 1984
13893: 
13894: 
13895:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
13896:                                               1984 vp.
13897: 
13898:  Kirjallinen kysymys n:o 73
13899: 
13900: 
13901: 
13902: 
13903:                                   Hilpelä: Aurajokivarren kuntien jätevesien puhdistuksen rahoitta-
13904:                                      misesta
13905: 
13906: 
13907:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13908: 
13909:      Länsi-Suomen vesioikeus on 18.1.1984 antanut   puhdistamoja ovat heikot. Tästä syystä tulisikin
13910:  päätöksen Liedon kunnanhallituksen hakemuk-        valtion tukea kuntia puhdistamojen rakentami-
13911:  seen luvan saamiseksi asemaseudun jätevesien       sen jouduttamiseksi, onhan kysymys erittäin
13912:  johtamiseen puhdistamattomina Aurajokeen           suurta väestömäärää koskevasta, terveydelle ja
13913:  vuoden 1986 loppuun saakka. Hakemuksen joh-        hyvinvoinnille oleellisen tärkeästä asiasta, hyvästä
13914:  dosta on Turun kaupunki esittänyt muistutuk-       talousvedestä, jonka saamisen perusedellytys on
13915:  sen, jonka mukaan Aurajoen suojeluun tulee         hyvälaatuinen raakavesi.
13916:  kiinnittää erityistä huomiota, koska Aurajoki on
13917:  Turun pääasiallinen raakavesilähde. Kaupunki         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13918:  siis vastusti luvan myöntämistä.                   tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13919:     Länsi-Suomen vesioikeus myönsi Liedon kun-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13920:  nanhallituksen hakemuksen mukaisen luvan. Lie-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13921:  don lisäksi myös Oripää on saanut vastaavanlai-
13922:  sen luvan.                                                    Aikooko Hallitus pikaisesti taata mää-
13923:     On ymmärrettävää, että pienten kuntien ta-              rärahat eräiden Aurajokivarren kuntien
13924:  loudelliset mahdollisuudet rakentaa jäteveden-             jätevesien puhdistuksen rahoittamiseksi?
13925: 
13926:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
13927: 
13928:                                             Liisa Hilpelä
13929: 
13930: 
13931: 
13932: 
13933: 428400344X
13934: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 73
13935: 
13936: 
13937: 
13938: 
13939:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13940: 
13941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          saavutetaan. Korkeimman hallinto-oikeuden
13942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           päätöksellä 28.12.1983 ei ole muutettu jäteve-
13943: olette 28 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn              denpuhdistamon valmistumisajankohtaa.
13944: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               Valtio voi tukea kuntien jätevedenpuhdista-
13945: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       mojen rakentamista korkotukilainalla ja vesien-
13946: taja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta       huoltoavustuksilla. Oripään kunnalle on vesihal-
13947: kysymyksestä n:o 73:                                    litus vuonna 1982 myöntänyt jätevedenpuhdista-
13948:                                                         mon rakentamiseen vesihuoltoavustusta 240 000
13949:            Aikooko Hallitus pikaisesti taata mää-       markkaa alkurahoituksena ja kunnalla on ollut
13950:         rärahat eräiden Aurajokivarren kuntien          mahdollisuus saada hankkeeseen myös korkotuki-
13951:         jätevesien puhdistuksen rahoittamiseksi?        lainaa. Oripään kunta ei ole kuitenkaan aloitta-
13952:                                                         nut puhdistamon rakentamista eikä myöskään
13953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        hakenut jatkorahoitusta. Oripään kunta ei ole
13954: ti seuraavaa:                                           hakenut vuodelle 1984 korkotukilainaa eikä vesi-
13955:     Aurajokivarressa sijaitsevista taajamista ovat jo   huoltoavustusta määräpäivään 31.8.1983 men-
13956: nykyisin asianmukaisen jätevesien käsittelyn pii-       nessä odottaessaan korkeimman hallinto-oikeuden
13957: rissä muut kuin kysymyksessä mainitut.                  ratkaisua kunnan tekemään valitukseen. Oripään
13958:     Auran kunnan jätevedet käsitellään vuonna           kunnan jätevedenpuhdistamon rakentaminen
13959: 1975 valmistuneessa puhdistamossa, jonka puh-           kuluvana vuonna ei edellä esitetyistä syistä tulle
13960: distustulokset ovat olleet hyvät.                       toteutumaan.
13961:     Pöytyän kunnan jätevedet käsitellään vuonna            Liedon kunta on vesioikeuden 18.1.1984 anta-
13962: 1980 rakennetussa hyvin toimivassa puhdistamos-         malla päätöksellä oikeutettu johtamaan aseman
13963: sa.                                                     seudun jätevedet puhdistamattomina Aurajokeen
13964:     Turun kaupungin Paattisten alueen jätevedet         vuoden 1986 loppuun saakka. Siihen mennessä
13965: johdettaneen 1980-luvun loppuun mennessä Tu-            on rakennettava siirtoviemäri asemanseudulta Il-
13966: run viemäriverkkoon, jolloin 1970-luvun alussa          marisessa olevaan runkoviemäriin, jolloin jäteve-
13967: rakennettua pienpuhdistamoa ei enää tarvitse            det voidaan johtaa Kaarinan kunnan jäteveden-
13968: käyttää.                                                puhdistamolle ohi Aurajoen. Valtio voi tukea
13969:     Oripään kunta on vesioikeuden 16.2.1983 an-         siirtoviemärin rakentamista valtion vesiensuojelu-
13970: tamalla päätöksellä velvoitettu rakentamaan vuo-        työnä. Tällöin valtio vastaa työn suorituksesta ja
13971: den 1984 loppuun mennessä biologis-kemialli-            kunta tarvikkeista. Valtion osallistuminen siirto-
13972: nen tai muu vastaavan tehoinen jätevedenpuh-            viemärin rakentamiseen ratkaistaan käsiteltäessä
13973: distamo siten, että määrätyt puhdistustulokset          valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1985.
13974: 
13975:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1984
13976: 
13977:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
13978:                                        1984 vp. -- RJ{ n:o 73                                          3
13979: 
13980: 
13981: 
13982: 
13983:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13984: 
13985:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vara färdigt har inte ändrats genom högsta för-
13986: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         valtningsdomstolens utslag 28.12.1983.
13987: av den 28 februari 1984 tili vederbörande med-           Staten kan stöda kommunerna då de bygger
13988: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av
13989:                                                        reningsverk för avloppsvatten genom räntestöds-
13990: riksdagsledamot Liisa Hilpelä undertecknade           lån och vattenvårdsunderstöd. Vattenstyrelsen
13991: spörsmål nr 73:                                       har år 1982 beviljat Oripää kommun 240 000 mk
13992:           Ämnar Regeringen brådskande garan-          i vattenvårdsunderstöd såsom begynnelsefinansie-
13993:        tera anslag för finansiering av reningen av    ring för byggande av ett reningsverk för avlopps-
13994:        avloppsvatten från vissa kommuner vid          vatten, och det har varit möjligt för kommunen
13995:        Aura ås stränder?                              att erhålia räntestödslån för projektet. Oripää
13996:                                                       kommun har likväl inte påbörjat byggandet av
13997:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      reningsverket och inte helier ansökt om fortsatt
13998: anföra följande:                                      finansiering. Oripää kommun har inte sökt rän-
13999:                                                       testödslån för år 1984 och inte helier vattenvårds-
14000:    Med undantag för de i spörsmålet nämnda
14001:                                                       understöd före utsatt datum 31.8.1984 i väntan
14002: orterna sker redan för närvarande en sakenlig
14003:                                                       på högsta förvaltningsdomstolens avgörande be-
14004: behandling av avloppsvattnet från tätorterna vid
14005:                                                       träffande kommunens besvär. Uppförandet av
14006: Aura ås stränder.
14007:                                                       Oripää kommuns reningsverk för avloppsvatten
14008:    Aura kommuns avloppsvatten behandlas i ett
14009:                                                       under innevarande år kommer av ovan anförda
14010: reningsverk som blev färdigt år 1975 och vars
14011:                                                       skäl inte att förverkligas.
14012: reningsresultat har varit goda.
14013:    Pöytyä kommuns avloppsvatten behandlas i ett          Lundo kommun har genom vattendomstolens
14014: välfungerande reningsverk som blev färdigt år         utslag 18.1.1984 berättigats att leda stationsom-
14015: 1980.                                                 rådets avloppsvatten orenat tili Aura å tili slutet
14016:    Avloppsvattnet från Patis i Åbo stad torde före    av år 1986. Före det skali en överföringsledning
14017: utgången av 1980-talet ledas tili Åbo avloppsnät,     byggas från stationsområdet tili den i Ilmarinen
14018: varvid det reningsverk i liten skala som byggdes i    befintliga stomledningen, varvid avloppsvattnet
14019: början av 1970-talet inte längre behöver använ-       kan ledas tili reningsverket för avloppsvatten i St
14020: das.                                                  Karins kommun förbi Aura å. Staten kan stöda
14021:    Oripää kommun har genom vattendomstolens           byggandet av överföringsledningen såsom statens
14022: utslag 16.2.1983 ålagts att före utgången av år       vattenvårdsarbete. Härvid svarar staten för arbe-
14023: 1984 bygga ett biologiskt-kemiskt elier motsva-       tets utförande och kommunen för materialen.
14024: rande reningsverk för avloppsvatten på så sätt, att   Statens deltagande i byggandet av överförings-
14025: vissa bestämda reningsresultat uppnås. Den tid-       ledningen avgörs då statsförslaget för år 1985
14026: punkt då reningsverket för avloppsvatten skali        behandlas.
14027: 
14028:      Helsingfors den 5 april 1984
14029: 
14030: 
14031:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
14032:                                                 1984 vp.
14033: 
14034: Kirjallinen kysymys n:o 74
14035: 
14036: 
14037: 
14038: 
14039:                                    Kärhä: Valtion lainoittamien pienasuntojen määrän lisäämisestä
14040: 
14041: 
14042:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14043: 
14044:    Perheiden keskikoko on Suomessa jatkuvasti          yksiötä suurempi asunto, mutta toisaalta hän ei
14045: pienentynyt ja kehityksen ennustetaan jatkuvan         kuitenkaan voi saada asumistukea kuin enintään
14046: samanlaisena vuoteen 1995 saakka. Erityinen            35 m 2 :n asuntoon.
14047: piirre perheiden koon pienenemisessä on yhden             Yhden hengen asuntokuntien suuresta asunto-
14048: hengen asuntokuntien määrän ja osuuden räjäh-          vajauksesta on ollut muun muassa seurauksena,
14049: dysmäinen kasvu viime vuosina.                         että eräässä Suomen suurimmista kaupungeista
14050:    Vuonna 1950 Suomessa oli yhden hengen               on parhaillaan rakenteilla kaupungin lainoittama
14051: ruokakuntia 120 728 kappaletta eli 12,1 %,             kerrostalo, joka käsittää vain pienasuntoja. Ei ole
14052: vuonna 1960 188 995 kappaletta eli 15,7 % ja           löydetty muuta keinoa purkaa yksinäisten henki-
14053: vuonna 1970 288 970 kappaletta eli 20,3 %.             löiden asuntojonoa. Yhteiskuntapoliittisesti ei
14054: Yhden huoneen käsittävien asuntojen määrän             voida kuitenkaan pitää oikeana, että asuntohalli-
14055: suhde verrattuna perheasuntoihin ei kuitenkaan         tuksen tiukka kanta pienasuntojen rakentamisen
14056: ole viimeisten kymmenen vuoden aikana lain-            suhteen johtaakin tämänkaltaiseen eli pelkästään
14057: kaan lisääntynyt.                                      yksiöitä käsittävään kerrostalorakentamiseen. Pie-
14058:    Valtion lainoinamassa asuntotuotannossa on          nasuntojen määrää olisi lisättävä, mutta ne olisi
14059: yksiöiden rakentaminen käytännöllisesti katsoen        samalla sopeutettava perheasuntojen joukkoon.
14060: kokonaan estynyt. Asuntohallitus on katsonut,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14061: ettei yksiö vastaa asunnolle asetettavia vaatimuk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14062: sia.                                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14063:    Yhden hengen asuntokuntien määrän nousus-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14064: ta on ollut seurauksena, että lähes puolet vuokra-
14065: asuntojanoissa olevista hakee yksiötä ja yli kol-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14066: masosa vuokra-asuntojanoissa olevista on yksinäi-             ryhtyä, jotta valtion lainoittamien asun-
14067: siä henkilöitä. On ristiriitaista, että yksinäiselle          tojen rakentamisessa otettaisiin parem-
14068: henkilölle ei ole tarjottavana pienasuntoa. Hänel-            min huomioon perheiden keskikoon pie-
14069: lä ei ole muuta mahdollisuutta kuin vuokrata                  neneminen?
14070: 
14071:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
14072: 
14073:                                                Lea Kärhä
14074: 
14075: 
14076: 
14077: 
14078: 428400343W
14079: 2                                       1984 vp. -- ~ n:o 74
14080: 
14081: 
14082: 
14083: 
14084:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14085: 
14086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta tulisi pyrkiä välttämään ja ne olisi korvattav<
14087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vastaavilla monipuolisemmat asumisma~dolli
14088: olette 28 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             suudet tarjoavilla asuntotyypeillä. Asuntohalli·
14089: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tuksessa on tutkittu, että on mahdollista suunni·
14090: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tella kaksi huoneyksikköä käsittäviä asuntoja
14091: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta          jotka eivät kooltaan suurestikaan poikkea yksiöis
14092: kysymyksestä n:o 74:                                   tä. Lisäksi yksiöiden ja ohjeissa suositeltujer
14093:                                                        pienasuntojen hintaerot ovat varsin pieniä j<
14094:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tällaisten pienasuntojen neliöhinnat ovat alempi<
14095:         ryhtyä, jotta valtion lainoittamien asun-      kuin yksiöiden, koska keittiö- ja saniteettitilojer
14096:         tojen rakentamisessa otettaisiin parem-        rakennuskustannukset ovat huomattavasti korke·
14097:         min huomioon perheiden keskikoon pie-          ammat kuin niiden lisäksi rakennettavien neliöi·
14098:         neneminen?                                     den. Muun muassa erityisryhmille tarkoitettujer
14099:                                                        asuntojen osalta pienyksiöiden rakentamista voi·
14100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          daan kuitenkin edelleen pitää tarkoituksenmu
14101: seuraavaa:                                             kaisena.
14102:    Hallituksen tiedossa on, että asuntokuntien            Edellä mainittuja ohjeita aikaisemmin voimas
14103: keskikoko Suomessa on pienentynyt viime vuosi-         sa olleiden suunnitteluohjeiden mukaan asunto
14104: kymmeninä ja että suuri osa vuokra-asunnon             jen keskipinta-alan tuli vuokrataloissa olla vähin
14105: hakijoista hakee yksiötä tai muuta pienasuntoa.        tään 55 m 2 ja asunto-osakeyhtiötaloissa 60 m 2 •
14106: Hakeutuminen usein asuntokunnan kokoon näh-            Uusilla suunnitteluohjeilla on nimenomaan py
14107: den liian pieneen asuntoon johtuu osaltaan iso-        ritty helpottamaan pienten asuntojen rakenta
14108: jen asuntojen korkeista asumismenoista. Toisaal-       mista 'poistamalla tällaiset keskipinta-aloja koske
14109: ta asumistuella voidaan alentaa näitä asumisme-        vat rajat. Ohjeissa on edellytetty rakennettavier
14110: noja ja, toisin kuin kysymyksen perusteluissa on       asuntojen vastaavan huoneistotyyppijakautumal
14111: todettu, ei tuen saamista ole rajoitettu vain          taan kunnassa vallitsevaa ja odotettavissa oleva:
14112: pieniin asuntoihin, vaikkakin tuen määrä mitoi-        tarvetta, mikä asuntokuntien keskimääräisen pie
14113: tetaan kohtuulliseksi katsotun pinta-alan mu-          nentymisen myötä aiheuttaa tarpeen kohdistu
14114: kaan.                                                  mista pieniin asuntoihin.
14115:    Hallitus pitää pienasuntokysymyksen ratkaise-          Pienten asuntojen rakentamista on kuitenkir
14116: mista erittäin tärkeänä. Näistä asunnoista on          uusissa ohjeissa säännelty siten, että näiden asun
14117: ollut puutetta varsinkin pääkaupunkiseudulla.          tojen tarpeen tyydyttämiseksi olisi pyrittävi
14118: Pienasuntojen tarpeen tyydyttämistä rakentamal-        suunnittelemaan pienikokoisia 2 h + kk käsittä
14119: la nimenomaan yksiöitä ei kuitenkaan pidetä            viä tai näitä vastaavia esimerkiksi 1 h + 1
14120: tyydyttävänä ratkaisuna, koska yksiön ei voida         käsittäviä asuntoja. Tällaisten huoneistotyyppier
14121: katsoa täyttävän asumisen eri toiminnoille asetet-     enimmäismäärälle rakennusta tai rakennusryh
14122: tavia perusvaatimuksia. On myös todettava, että        mää kohden ei ole asetettu rajoituksia. Sen sijaar
14123: yhdenkin hengen asuntokuntien asumistasovaati-         1 h + kk käsittävien asuntojen rakentaminer
14124: mukset jatkuvasti kasvavat ja jo nykyisin on           sallitaan ohjeiden mukaan vain perustelluiss:
14125: näiden asuntokuntien keskimääräinen asumisväl-         tapauksissa. Perusteeksi hyväksytään muun muas
14126: jyys 45 m 2 • Lisäksi Suomessa on yksiöiden osuus      sa se, että kunnan asuntokannassa 1 h + kl
14127: asuntokannasta jo nyt suurempi kuin missään            käsittävien asuntojen osuus on keskimääräisti
14128: muussa Euroopan maassa.                                pienempi ja että asuntojen tarve kohdistuu pie
14129:    Näin ollen on asuntohallituksen lokakuussa          niin asuntoihin. Mikäli rakennukseen tai raken
14130: 1982 antamassa uudisrakentamisen suunnitte-            nusryhmään tehdään 1 h + kk käsittäviä asunto
14131: luohjeita käsittelevässä ohjekirjassa katsottu, että   ja, on rakennuksessa tai rakennusryhmässä ole
14132: epätarkoituksenmukaisten yksiöiden rakentamis-         vien asuntojen keskimääräisen huoneluvun keit
14133:                                         1984 vp. -- KJ( n:o 74                                            3
14134: 
14135: tiötä huoneeksi lukematta oltava ohjeen mukaan         uusissa ohjeissa suosirehujen asuntotyyppien li-
14136: kuitenkin vähintään kaksi. Ohjeissa ei siis kielletä   sääminen tarkoituksenmukaista myös pienasun-
14137: 1 h + kk käsittävien pienyksiöiden rakentamista,       tokannan monipuolistamiseksi.
14138: mutta suunnittelua pyritään ohjaamaan pien-               Lopuksi on syytä korostaa kuntien vastuuta
14139: asuntojen osalta 1 h + k tai 2 h + kk käsittäviin      pienasuntojen tarpeen tyydyttämisessä, koska
14140: huoneistotyyppeihin. Uusia suunnitteluohjeita          kunnat asettavat lainoituksen piiriin haetut
14141: on sovellettava niissä kohteissa, jotka lainoitetaan   hankkeet lausunnossaan keskinäiseen etuoikeus-
14142: tai hyväksytään lainoituksen piiriin vuonna 1984.      järjestykseen, josta poiketaan vain erityisestä syys-
14143:    Aikaisempien ohjeiden nojalla noudatetusta          tä. Kunnilla on myös mahdollisuus käyttää ole-
14144: lainoituskäytännöstä pienasuntojen osalta todet-       massa olevaa pienasuntokantaa pienten asuntojen
14145: takoon, että kaikista vuonna 1982 lainoitetuista       tarpeen tyydyttämiseen uudisrakentamisen ase-
14146: asunnoista oli 19,7 prosenttia 1 h + kk käsittä-       mesta. Asuntohallitus voi myöntää kunnille tätä
14147: viä, 1,6 prosenttia 1 h + k käsittäviä, 7, 7           tarkoitusta varten korkotukilainaa, jota tukimuo-
14148: prosenttia 2 h + kk käsittäviä ja 32,6 prosenttia      toa kunnat ovat kuitenkin toistaiseksi käyttäneet
14149: 2 h + k käsittäviä asuntoja. Näin ollen on             varsin vähäisessä määrin hyväkseen.
14150: 
14151:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
14152: 
14153:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
14154: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 74
14155: 
14156: 
14157: 
14158: 
14159:                                Till Riksdagens Herr Talman
14160: 
14161:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att man i mån av möjlighet bör undvika att
14162: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        bygga oändamålsenliga enrumslägenheter och er-
14163: av den 28 februari 1984 till vederbörande med-       sätta dessa med motsvarande bostadstyper som
14164: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   erbjuder mångsidigare boendemöjligheter. Bo-
14165: riksdagsman Lea Kärhä undertecknade spörsmål         stadsstyrelsen har redovisat, att det är möjligt att
14166: nr 74:                                               planera bostäder som omfattar två rumsenheter
14167:                                                      och som till sin storlek inte avsevärt avviker från
14168:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      enrumslägenheter. Dessutom är prisskillnaderna
14169:        för att en minskning i familjernas medel-     mellan enrumslägenheter och de i anvisningarna
14170:        storlek skall kunna beaktas bättre i sam-     rekommenderade småbostäderna mycket små och
14171:        band med byggandet av bostäder med            kvadratmeterpriserna i dessa småbostäder lägre
14172:        statslån?                                     än i enrumslägenheterna, emedan byggnadskost-
14173:                                                      naderna för köks- och sanitetsutrymmen är be-
14174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tydligt högre än för de kvadratmetrar som byggs
14175: anföra följande:                                     utöver dessa. 1 fråga om bostäder avsedda bl.a.
14176:    Regeringen är medveten om att det i Finland       för specialgrupper kan byggandet av små en-
14177: under de senaste deeennieroa skett en minskning      rumslägenheter dock fortfarande anses vara ända-
14178: i hushållens medelstorlek och att en stor del av     målsenligt.
14179: dem som söker hyresbostad vill ha en enrumslä-          Enligt de planeringsanvisningar som var i kraft
14180: genhet eller någon annan småbostad. Att man          före ovan nämnda anvisningar var bostädernas
14181: söker sig till bostäder som med beaktande av         genomsnittliga areal i hyreshus fastställd till
14182: hushållets storlek ofta är för små beror delvis på   minst 55 m 2 och i bostadsaktiebolagshus tili 60
14183: de höga boendekostnaderna i stora bostäder. Å        m 2 • Avsikten har varit att med hjälp av dessa nya
14184: andra sidan kan dessa boendekostnader sänkas         planeringsanvisningar uttryckligen underlätta
14185: genom bostadsbidrag och, i motsats till vad som      byggandet av små bostäder genom att nämnda
14186: kostaterats i motiveringen till spörsmålet, har      gränser för genomsnittsarealen slopas. 1 anvis-
14187: erhållandet av bidrag inte begränsats endast till    ningarna har man utgått från att de bostäder som
14188: små bostäder även om bidragsbeloppet dimensio-       kommer att byggas i fråga om fördelningen av
14189: neras enligt den yta som anses vara rimlig.          lägenhetstyper motsvarar kommunernas rådande
14190:    Regeringen anser det synnerligen viktigt att      och framtida behov, vilket i takt med hushållens
14191: lösa småbostadsfrågan. Det har varit ont om          genomsnittliga minskning leder till efterfrågan
14192: dylika bostäder särskilt i huvudstadsregionen. En    på små bostäder.
14193: bra lösning anses dock inte vara att trygga             1 de nya anvisningarna har dock byggandet av
14194: behovet av småbostäder genom att bygga speci-        små bostäder reglerats så, att det i mån av
14195: ellt enrumslägenheter, då en enrumslägenhet          möjlighet och i avsikt att trygga behovet av ovan
14196: inte kan anses uppfylla de grundbehov som bör        nämnda bostäder bör planeras bostäder av mind-
14197: ställas på boendets olika funktioner. Det bör        re storlek som omfattar 2 r + kv eller motsva-
14198: även konstateras, att också en persons hushåll har   rande bostäder om exempelvis 1 r + k. Det
14199: kontinuerligt växande krav på boendestandard         maximala antalet lägenheter av denna typ i
14200: och att dessa hushålls genomsnittliga utrymmes-      enskilt byggande eller byggnadsgrupp har inte
14201: standard redan för närvarande uppgår till 45m 2 •    begränsats. Däremot är det enligt anvisningarna
14202: Dessutom är enrumslägenheternas andel av bo-         endast i motiverade fall tillåtet att bygga bostä-
14203: stadsbeståndet i Finland redan nu större än i        der om 1 r + kv. Som grund godkänns bl.a. att
14204: något annat europeiskt land.                         andelen bostäder om 1 r + kv i kommunens
14205:    1 den av bostadsstyrelsen i oktober 1982 ut-      bostadsbestånd är mindre än genomsnittet och
14206: givna instruktionsboken med planeringsanvis-         att behovet gäller små bostäder. Om det i
14207: ningar för nybyggande har det sålunda ansetts,       byggnad eller byggnadsgrupp byggs bostäder om
14208:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 74                                         5
14209: 
14210: 1 r + kv, skall dock bostädernas genomsnittliga      Således är ökandet av de i de nya anvisningarna
14211: antal rum, utan att betrakta köket som rum, i        rekommenderade bostadstyperna ändamålsenligt
14212: denna byggnad ellet byggnadsgrupp enligt anvis-      även för att göra småbostadsbeståndet mångsi-
14213: ningarna vara minst två. Enligt anvisningarna är     digare.
14214: det alltså inte förbjudet att bygga små enrumslä-       Det är slutligen skäl att betona kommunernas
14215: genheter om 1 r + kv, men strävan är att             ansvar då det gäller att trygga behovet av små-
14216: beträffande småbostäder styra planeringen i rikt-    bostäder, emedan kommunerna i sina utlåtanden
14217: ning mot lägenhetstyper som omfattar 1 r + k         uppgör prioritetsordning för de projekt för vilka
14218: eller 2 r + kv. De nya planeringsanvisningarna       anhållits om lån och från viiken avvikelse är
14219: skall tillämpas på sådana objekt för vilka år 1984   tillåten endast av särskild orsak. För att trygga
14220: beviljas lån ellet som preliminärt godkänns som      behovet av små bostäder har kommunerna även
14221: låneobjekt.                                          möjlighet att i stället för nybyggande utnyttja
14222:    Beträffande lånepraxis kan det för småbostä-      det redan existerande småbostadsbeståndet. Bo-
14223: ders del konstateras, att av samtliga bostäder som   stadsstyrelsen kan bevilja kommunerna ränte-
14224: år 1982 erhölllån var 19,7 % bostäder om 1 r +       stödslån för detta ändamål, men denna stödform
14225: kv, 1,6 % bostäder om 1 r + k, 7, 7 % bostäder       har tillsvidare inte utnyttjats av kommunerna i
14226: om 2 r + kv och 32,6 % bostäder om 2 r + k.          någon större utsträckning.
14227: 
14228:     Helsingfors den 4 april 1984
14229: 
14230:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
14231: 
14232: 
14233: 
14234: 
14235: 428400343W
14236:                                                  1984 vp.
14237: 
14238: Kirjallinen kysymys n:o 75
14239: 
14240: 
14241: 
14242: 
14243:                                    Louvo ym.: Reitkallin puutarhurikoulun toiminnan jatkamisesta ja
14244:                                       kehittämisestä
14245: 
14246: 
14247:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14248: 
14249:    Reitkallin puutarhurikoulu on maamme van-              Reitkallin Puutarhakoulu · Osakeyhtiö onkin
14250: hin jo vuodesta 1906 alkaen nykyisellä luonnon-        Vehkalahden kunnan johdolla nyt ryhtynyt mää-
14251: kauniilla paikallaan Reitkallin kylässä Vehkalah-      rätietoiseen kehittämiseen ja ensimmäisenä toi-
14252: della toiminut puutarha-alan ammattikoulu.             menpiteenä rakennuttanut viime syksynä nykyi-
14253: Koulu on ammattipiireissä hyvin tunnettu ja            sen toiminnan kannalta aivan välttämättömän
14254: arvostettu ja sieltä valmistuvat puutarhurit ovat      uuden 40-paikkaisen oppilasasuntolan, jonka 1, 5
14255: kysyttyjä ja sijoittuneet erinomaisesti jo Kymen       miljoonan markan kustannukset osakeyhtiö on
14256: läänin alueella sijaitseviin lukuisiin puutarha-       kattanut lainavaroin ilman valtionapua.
14257: alan yrityksiin.                                          Muutkin lähiseudun kunnat ja eri vaikuttajata-
14258:    Puutarha-alan ja erityisesti Reitkallin koulun      hot, kuten esimerkiksi Kymen lääninhallitus,
14259: jatkuvaa suosiota kuvaa se, että yhteisvalinnassa      Kymenlaakson Maakuntaliitto, Kauppakamari ja
14260: hakee juuri Reitkallin puutarhurikouluun sen           Seutukaavaliitto sekä Kauppapuutarhaliiton Ky-
14261: nykyisistä epämukavista opetustiloista huolimatta      menlaakson osasto kokevat tämän vanhan arvos-
14262: huomattavasti enemmän nuoria kuin sinne voi-           tetun koulun säilyttämisen ja kehittämisen hyvin
14263: daan ottaa opiskelemaan.                               tärkeäksi ja toivovat, että valtio antaisi takeet
14264:                                                        koulun opetuslinjojen jatkamisesta ja kehittämi-
14265:   Reitkallin puutarhurikoulussa toimii tällä het-      sestä myös ammatillisen keskiasteen koulunuu-
14266: kellä !-vuotinen puutarhurikurssi, joka keskias-       distuksen yhteydessä.
14267: teen uudistuksen jälkeen on tarkoitus laajentaa
14268:                                                           Reitkallin puutarhurikoulussa opetusta voitai-
14269: 2-vuotiseksi.                                          siin kehittää mm. taimistoviljely-, puisto- ja
14270:    Koulun toiminnan jatkuvuus on pitkän aikaa          kukkakauppalinjoina. Tulevaisuudessa koulusta
14271: ollut vaakalaudalla. Opettajien palkkaukseen val-      voisi muodostua myös puutarha-alan ammatilli-
14272: tionapua on kyllä saatu täysimääräisesti, mutta        nen jatko- ja täydennyskoulutus- sekä kurssikes-
14273: valtio ei ole myöntänyt varoja aivan välttämättö-      kus. Se voisi toimia myös alan tutkimuspisteenä.
14274: mimpiinkään peruskorjauksiin ja uudisrakenta-             Reitkallin puutarhurikoulussa voitaisiin opet-
14275: miseen. Toiminnan jatkamiseen on myönnetty             taa erinomaisesti myös biologista viljelyä, mikä
14276: lupa vain muutamaksi vuodeksi kerrallaan; tällä        avaisi uusia suotuisia näkymiä vihannestuottei-
14277: hetkellä kuitenkin vuoteen 1988 asti, mutta            den viennille ulkomaille. Ovathan lähtökohdat
14278: ammatillisen keskiasteen koulunuudistussuunni-         tähän Suomessa erittäin hyvät, koska meillä tuo-
14279: telmissa ei Reitkallin koulun kehittämistä ole         tetut elintarvikkeiden raaka-aineet niin torjunta-
14280: vielä turvattu.                                        aineiden kuin haitallisten raskasmetallienkin suh-
14281:    Ehkä osasyynä tähän on ollut se, että koulu on      teen ovat muutenkin pääasiassa hyvin puhtaita.
14282: perinteisesti ollut pääasiassa yksityisten osakkeen-   Lähistöllä sijaitsevat suuret puutarha-alan yrityk-
14283: omistajien omistuksessa ja valtiovalta ei ole ano-     set kasvihuoneineen voisivat täydentää opetusta
14284: muksista huolimatta suostunut koulua ostamaan.         antaessaan mahdollisuuden monipuoliseen har-
14285: Nyt omistuspohja on kuitenkin muuttunut niin,          joitteluun.
14286: että pääosan osakkeenomistajista muodostavat              Reitkallin koulun lakkauttamista on myös pe-
14287: eri yhteisöt, kuten Puutarhaseura ja Marttapiiri-      rusteltu sillä, että Virolahdella oleva Harjun
14288: liitto sekä Vehkalahden kunta, jonka omistuk-          maatalousoppilaitos korvaa puutarhataloudenkin
14289: seen on parin viime vuoden aikana siirtynyt yli        osalta Reitkallin koulun. Tähän on kuitenkin
14290: puolet osakkeista.                                     todettavissa, että edellä esitetyillä opetuslinjoilla
14291: 4284003205
14292: 2                                      1984 vp. -     KK n:o 75
14293: 
14294: ei ole juuri yhtymäkohtia varsinaiseen maatalous-     minnan kehittämiseen, jota juuri puutarha-ala
14295: opetukseen. Harjussa maatalouskoulutuksen yh-         osaltaan edustaa. Näin ollen Kymen läänissä on
14296: teyteen soveltuu parhaiten esimerkiksi puutarha-      tarpeen kehittää kaikkia kolmea eri puolille si-
14297: talouden viljelylinja, kun taas Reitkallin erikois-   joittunutta puutarha-alan opetusta antavaa oppi-
14298: tumislinjat ohjautuisivat työvoiman kouluttami-       laitosta niin Harjun ja Lappeen maatalousoppi-
14299: seen kauppapuutarha-, puisto- ja kukkamarkki-         laitosta kuin myös Reitkallin puutarhakoulua.
14300: nointialoille sekä erikoisviljelykseen. Sitä paitsi      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14301: Kymen läänissä on suhteellisesti ottaen liian         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
14302: vähän keskiasteen aloituspaikkoja, mikä osaltaan      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14303: on kenties vaikuttanut siihen, että Kymen lääni       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14304: on usean vuoden ajan ollut muuttotappiolääni
14305: - viime vuonna peräti ainoa muuttotappiolääni                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14306: maassamme. Asiantilan korjaamiseksi onkin pe-                ryhtyä maamme vanhimman puutarha-
14307: rinteisen suurteollisuuden ratianalisoidessa muu-            alan oppilaitoksen, Reitkallin puutarhuri-
14308: tettava elinkeinorakennetta ja suunnattava työ-              koulun, toiminnan jatkamiseksi ja kehit-
14309: voimavaltaisen pienen ja keskisuuren yritystoi-              tämiseksi?
14310: 
14311:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1984
14312: 
14313:                       Anna-Kaarina Louvo                       Sinikka Hurskainen
14314:                      Heikki Järvenpää                          Olli Helminen
14315:                      Riitta Uosukainen                         Seppo Tikka
14316:                      Jussi Ranta                               Mikko Vainio
14317:                       Anna-Liisa Piipari                       Heikki Kokko
14318:                                             Terho Pursiainen
14319:                                        1984 vp. -     KK n:o 75                                         3
14320: 
14321: 
14322: 
14323: 
14324:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14325: 
14326:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa        17.2.1983 oppilaitoskohtaiset aloituspaikkata-
14327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,         voitteet vuodelle 1988.
14328: olette 23 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn               Reitkallin puutarhurikouluun pyrkineiden
14329: kirjeenne ohella toimittanut va~tioneuvoston          määrä on ollut suurempi kuin mitä on voitu
14330: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi kansanedus-    ottaa opiskelemaan. Se ei kuitenkaan ole ollut
14331: taja Louvon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         suhteellisesti suurempi kuin maan kaikkiin puu-
14332: kysymyksestä n:o 75:                                  tarhurikouluihin. Vuosina 1979-83 Reitkallin
14333:                                                       puutarhurikouluun on pyrkinyt keskimäärin 51
14334:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        oppilasta ja heistä on voitu ottaa 30 eli 59 %.
14335:        ryhtyä maamme vanhimman puutarha-              Vastaavana aikana kaikkiin puutarhurikouluihin
14336:        alan oppilaitoksen, Reitkallin puutarhuri-     on voitu ottaa 45 % hakeneista. Kaikkien haluk-
14337:        koulun, toiminnan jatkamiseksi ja kehit-       kaiden kouluttaminen puutarhureiksi johtaisi sii-
14338:        tämiseksi?                                     hen, että kaikille ei riittäisi koulutusta vastaavia
14339:                                                       töitä.
14340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Kysymyksessä todetaan, että Reitkallissa toimii
14341: seuraavaa:                                            tällä hetkellä yksivuotinen puutarhakoulu, joka
14342:                                                       keskiasteen koulunuudistuksen toteuduttua laa-
14343:    Reitkallin Puutarhakoulu Oy:n yhtiökokouk-         jenisi kaksivuotiseksi. Puutarhatalouden peruslin-
14344: sessa 26.6.1981 päätettiin Reitkallin puutarhuri-     jan aloituspaikkoja ei kuitenkaan ole suunniteltu
14345: koulun toiminta lakkauttaa vuoden 1982 lopus-         sijoitettavaksi Reitkalliin eikä myöskään Reitkal-
14346: sa. Asiasta ilmoitettiin ammattikasvatushallituk-     lin puutarhurikoulua ole tarkoitettu laajennetta-
14347: selle, joka laati vuoden 1983 tulo- ja menoarvio-     vaksi kaksivuotiseksi.
14348: ehdotuksensa tältä pohjalta. Seuraavassa yh-             Lääneittäin puutarhatalouden peruslinjan aloi-
14349: tiökokouksessa 22.3.1982 kuitenkin lakkautta-         tuspaikat jakautuvat suhteellisen hyvin läänien
14350: mispäätös peruutettiin ja pyydettiin. ammattikas-     asukasmääriä noudattaen. Reitkallin puutarhuri-
14351: vatushallitusta ottamaan se huomtoon vuoden           kouluun sijoitettavat aloituspaikat lisäisivät Ky-
14352: 1983 tulo- ja menoarvioehdotusta valmisteltaes-       men läänin osuuden aloituspaikoista suhteetto-
14353: sa. Opetusministeriö teki tuolloin tarvittavat        man suureksi.
14354: muutokset vuoden 1983 tulo- ja menoarvioehdo-
14355:                                                           Puutarhatalouden peruslinjan erikoistumislin-
14356: tukseen.
14357:                                                       jat on vahvistettu eikä peruslinjalle tässä vaihees-
14358:    Ammattikasvatushallituksen asiasta laatimassa      sa ole tarkoituksenmukaista tehdä uusia erikois-
14359: muistiossa katsotaan Reitkallin puutarhurikoulun      tumislinjoja, joita kysymyksessä ehdotetaan. Eril-
14360: toiminnan jatkumisen vuoteen 1986 saakka ole-         lisiä kurssikeskuksia ei maatalousoppilaitosryh-
14361: van tarkoituksenmukaista, koska nykymuotoisen         mään ole myöskään tarkoitus perustaa. Päinvas-
14362: koulutusjärjestelmän mukaisen esiharjoittelun         toin on tarkoitus keskittää kurssitoiminta oppilai-
14363: suorittaneita opiskelijoita on runsaasti pyrkimässä   toksissa tapahtuvaksi.
14364: puutarhurikouluihin.                                     Kysymyksessä todetaan, että Reitkallin puutar-
14365:    Puutarhatalouden peruslinja perustetaan vuon-      hurikoulun omistajayhteisö on rakennuttanut 40-
14366: na 1985. Keskiasteen koulunuudistuksen ajoitta-       paikkaisen oppilasasuntolan, jonka kustannukset
14367: misesta annetun asetuksen (120/84) 3 §:n mu-          ovat 1,5 milj. markkaa, ilman valtionapua. Tä-
14368: kaan vanhojen opetussuunnitelmien mukainen            män oppilaitoksen omistajayhteisö on tehnyt tie-
14369: puutarha-alan koulutus voidaan vielä aloittaa         toisena siitä, että ammattikasvatushallituksen
14370: vuonna 1985 ja aikaisemmin aloitettu vanhan           suunnitelmiin ei kuulu pysyvän puutarha-alan
14371: koulutusrakenteen mukainen koulutus saattaa           opetuksen antaminen Reitkallissa puutarhatalou-
14372: loppuun tätä myöhemminkin.                            den peruslinjan perustamisen jälkeen. Tämän on
14373:    Reitkallin puutarhurikoulua ei ole otettu huo-     täytynyt käydä selväksi oppilaitoksen omistajayh-
14374:  mioon ammattikasvatushallituksen vahvistaessa        teisölle kun se on pyytänyt ammattikasvatushalli-
14375: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 75
14376: 
14377: tukselta valtionapupäätöstä ennen kuin se on          tusta. Harjun maatalousoppilaitokseen on tehty
14378: käynyt rakentamaan kyseistä oppilasasuntolaa          n. 7 milj. markan investoinnit puutarhatalouden
14379: sekä kerran rakentamisvaiheen aikana. Kummal-         peruslinjan tarpeita varten. Reitkallin puutarhu-
14380: lakin kerralla ammattikasvatushallitus on tehnyt      rikoulun tilat ovat erittäin huonokuntoiset uutta
14381: kielteisen päätöksen asiassa.                         oppilasasuntolaa lukuun ottamatta eikä niissä ole
14382:    Kymen läänin alueella on kehitetty Harjun ja       mahdollista ilman merkittäviä peruskorjauksia
14383: Lappeen maatalousoppilaitoksia niin, että niissä      sekä uudisrakentamista toteuttaa pysyvää uusien
14384: voidaan antaa määrällisesti riittävästi uusien ope-   opetussuunnitelmien mukaista puutarha-alan
14385: tussuunnitelmien mukaista puutarha-alan ope-          opetusta.
14386: 
14387:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
14388: 
14389: 
14390:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
14391:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 75                                           5
14392: 
14393: 
14394: 
14395: 
14396:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14397: 
14398:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Antalet inträdessökande vid Reitkalli träd-
14399: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        gårdsskola har varit större än det man kunnat
14400: av den 23 februari 1984 tili vederbörande med-        anta tili utbildningen. Det har dock inte propor-
14401: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   tionellt varit större än antalet inträdessökande vid
14402: riksdagsman Louvo m.fl. undertecknade spörs-          andra trädgårdsskolor i vårt land. Under åren
14403: mål nr 75:                                            1979--83 sökte i genomsnitt 51 elever inträde
14404:                                                       vid Reitkalli trädgårdsskola. Av dessa kunde 30,
14405:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       dvs. 59 % antas tili utbildningen. Under motsva-
14406:        för att verksamheten vid Reitkalli träd-       rande tid kunde 45 % av alla sökande antas tili
14407:        gårdsskola, som är den äldsta läroanstal-      trådgårdsskolorna. Om alla de som söker tili
14408:        ten inom trädgårdsbranschen i vårt land,       trädgårdsmästarutbildning skulle antas, skulle
14409:        skall kunna fortsätta och utvecklas?           detta leda tili att alla inte kunde få ett arbete
14410:                                                       som motsvarar deras utbildning.
14411:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1 spörsmålet konstateras att i Reitkalli för
14412: anföra följande:                                      närvarande verkar en ettårig trädgårdsskola, som
14413:    Vid Reitkalli Puutarhakoulu Oy:s bolagsstäm-       sedan melianstadiereformen genomförts skulle
14414: ma den 26.6.1987 fattades beslut om att nedläg-       förlängas tili tvåårig.
14415: ga verksamheten vid Reitkalii trädgårdsskola i           Man har dock inte planerat att förlägga nybör-
14416: slutet av 1982. Yrkesutbildningsstyrelsen infor-      jarplatser på grundlinjen för trädgårdsskötsel i
14417: merades om saken och den uppgjorde sitt bud-          Reitkalli och man har inte heller för avsikt att
14418: getförslag för år 1983 på denna grund. Vid            förlänga undervisningen vid Reitkalli trädgårds-
14419: följande bolagstämma den 22.3.1982 upphävdes          skola tili två år .
14420: dock beslutet om att upphöra med verksamheten            Länsvis fördelar sig nybörjarplatserna på
14421: och yrkesutbildningsstyrelsen ombads att ta hän-      grundlinjen för trädgårdsskötsel relativt bra i
14422: syn därtill vid utarbetandet av sitt budgetförslag    förhållande tili antalet invånare i varje Iän. En
14423: för år 1983. Undervisningsministeriet gjorde då       placering av nybörjarplatser vid Reitkalli träd-
14424: de erforderliga ändringarna i budgetförslaget för     gårdsskola skulle leda tili att Kymmene läns
14425: år 1983.                                              andel av nybörjarplatserna skulle bli oproportio-
14426:    1 yrkesutbildningsstyrelsens promemoria angå-      nerligt stor.
14427: ende ärendet anses det vara ändamålsenligt att           Specialiseringslinjerna på grundlinjen för träd-
14428: Reitkalli trädgårdsskola fortsätter sin verksamhet    gårdsskötsel har fastställts och det är inte ända-
14429: ända tili 1986, eftersom studerande som genom-        målsenligt att i detta skede på grundlinjen inrät-
14430: fört förpraktik enligt det nuvarande utbildnings-     ta nya specialiseringslinjer, såsom det föreslås i
14431: systemet i stort antal söker inträde vid trädgårds-   spörsmålet. Man har inte heller för avsikt att
14432: skolorna. Grundlinjen för trädgårdsskötsel kom-       inrätta fristående kurscentraler inom gruppen för
14433: mer att inrättas år 1985.                             lantbruksläroanstalter. Tvärtom har man för av-
14434:    Enligt 3 § förordningen angående ändring av        sikt att koncentrera kursverksamheten så, att den
14435: förordningen om tidsbestämning av mellansta-          sker vid läroanstalterna.
14436: diereformen (120/84) kan utbildning inom träd-           1 spörsmålet konstaeras att det samfund som
14437: gårdsbranschen enligt gamla undervisningsplaner       äger Reitkalli trädgådsskola utan statsunderstöd
14438: påbörjas ännu under år 1985 och den utbildning        har låtit bygga ett elevhem på 40 platser, vars
14439: som påbörjats tidigare enligt gamma! utbild-           kostader uppgår till1,5 milj. mark. Ägarsamfun-
14440:  ningsstruktur slutföras även efter detta år.         det har låtit göra detta medvetet om att beståen-
14441:    Reitkalli trädgårdsskola beaktades inte då yr-     de undervisning inom trädgårdsbranschen vid
14442:  kesutbildningsstyrelsen den 17.2 .1983 fastställde   Reitkalli trädgårdsskola inte ingår i yrkesutbild-
14443:  målen för nybörjarplatserna per läroanstalt för år    ningsstyrelsens planer, sedan grundlinjen för
14444:  1988.                                                trädgårdsskötsel har inrättats. Detta måste ha
14445: 6                                       1984 vp. -     KK n:o 75
14446: 
14447: blivit klart för läroanstaltens ägarsamfund, då det    ning inom trädgårdsbranschen enligt de nya
14448: anhållit om beslut om statsunderstöd hos yrkes-        läroplanerna. Man har investerat ca 7 milj. mark
14449: utbildningsstyrelsen, innan det påbörjat byggan-       i Harju lantbruksläroanstalt för att tillfredsställa
14450: det av elevhemmet, samt ytterligare en gång            behov som grundlinjen för trädgårdsskötsel har.
14451: under byggnadsskedet. Båda gångerna har yrkes-         Utrymmena vid Reitkalli trädgårdsskola är i
14452: utbildningsstyrelsen fattat nekande beslut i ären-     mycket dåligt skick frånsett det nya elevhemmet,
14453: det.                                                   och det är inte möjligt att utan betydande
14454:    I Kymmene Iän har Harju och Lappee lant-            grundreparationer och nybyggnad ge bestående
14455: bruksläroanstalter utvecklats så, att det vid dem      undervisning inom trädgårdsbranschen enligt de
14456: är möjligt att ge kvantitativt tillräcklig undervis-   nya läroplanerna.
14457: 
14458:      Helsingfors den 29 mars 1984
14459: 
14460:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
14461:                                                 1984 vp.
14462: 
14463: Kirjallinen kysymys n:o 76
14464: 
14465: 
14466: 
14467: 
14468:                                    Astala ym.: Turun ja Porin läänin asuntolainakiintiön supistamises-
14469:                                       ta
14470: 
14471: 
14472:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14473: 
14474:    Valtion asuntolainojen alueelliseen jakoon liit-   mk). Tämä määräraha ei mitenkään vastaa todel-
14475: tyvät perusteet määritellään asuntotuotantolain       lista asuntotarvetta.
14476: (247/66) 3 §:ssä. Sen mukaan "päätettäessä               Todettakoon jälleen kerran, että vuokra-asun-
14477: lainojen myöntämisestä ja muista tukitoimenpi-        tokannan osuus Varsinais-Suomessa on maan kes-
14478: teistä on otettava huomioon eri kunnissa ja eri       kitasoa alhaisempi. Kokonaan ilman varusteita
14479: alueilla esiintyvä asunnon tarve, jonka arvioimi-     olevien asuntojen määrä on Turun ja Porin
14480: sen perusteena on pidettävä asuntovajausta, asu-      läänissä maan suurin. Lääni on vanhusvoittoisin
14481: mistiheyttä, väestön määrää ja sen muutoksia,         lääni. Lääninhallituksen arvion mukaan vuoteen
14482: asuntojen uusimistarvetta ja muita asunnontar-        1990 mennessä tulisi rakentaa 4 500 vanhusten
14483: peeseen vaikuttavia tekijöitä''.                      asuntoa lisää. Elinkeinotoiminnan kehittyminen
14484:    Miksi hallitus on jatkuvasti laskenut Turun ja     edellyttää myös asuntotuotantonnon nostamista.
14485: Porin läänin asuntolainakiintiötä? Asuntotuotan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14486: tomäärärahojen laskevan suunnan katkaiseminen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14487: on eräs läänin kehittämisen keskeisimpiä tehtä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14488: viä.                                                  senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14489:    Vuonna 1979 Turun ja Porin läänin asuntolai-
14490: nakiintiö oli 15,07 % (lainoja 281,8 milj. mk),                  Mihin välttämättömiin toimenpiteisiin
14491: vuonna 1983 13,7 %.                                           Hallitus aikoo ryhtyä, jotta Turun ja
14492:    Valtioneuvosto on helmikuun lopulla vahvista-              Porin läänin asuntolainakiintiötä jatku-
14493: nut tämän vuoden käyttösuunnitelman. Siinä on                 van supistamisen sijasta lisättäisiin ole-
14494: jälleen laskettu Turun ja Porin läänin lainakiin-             massa olevan ehdottoman tarpeen mukai-
14495: tiötä, niin että se on enää 13,3 % (228,7 milj.               sesti?
14496: 
14497:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
14498: 
14499:          Heli Astala                     Anna-Liisa Jokinen             Ensio Laine
14500: 
14501: 
14502: 
14503: 
14504: 428400342V
14505: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 76
14506: 
14507: 
14508: 
14509: 
14510:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14511: 
14512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nuslainat ja opiskelija-asuntolainat, lainat asun-
14513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nottomille sekä varsinaiset erityistarpeisiin osoite-
14514: olette 28 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             tut asuntolainat. Erityistarpeisiin osoitetun mää-
14515: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           rärahan suuruus on tänä vuonna 340 miljoonaa
14516: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      markkaa ja sen eräänä jakoperusteena on elinkei-
14517: taja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    noelämän laajentumisen tai muun kehityksen
14518: kysymyksestä n:o 76:                                   aiheuttama poikkeuksellinen asuntojen kysyntä.
14519:                                                        Erityistarvemäärärahoja suunnattaessa on kiinni-
14520:            Mihin välttämättömiin toimenpiteisiin       tetty huomiota myös vanhustentalohankkeisiin.
14521:         Hallitus aikoo ryhtyä, jotta Turun ja          Näiden varojen turvin onkin monilla paikkakun-
14522:         Porin läänin asuntolainakiintiötä jatku-       nilla myös Turun ja Porin läänissä pystytty lai-
14523:         van supistamisen sijasta lisättäisiin ole-     naittamaan viime vuosina vanhusten vuokratalo-
14524:         massa olevan ehdottoman tarpeen mukai-         ja, joiden tarve tuodaan esille kirjallisessa kysy-
14525:         sesti?                                         myksessä.
14526:                                                           Turun ja Porin läänin kiintiö on vuoden 1979
14527:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          suhteellisesta osuudesta 15,07 prosentista pienen-
14528: seuraavaa:                                             tynyt vuoden 1983 suhteelliseen osuuteen 13,7
14529:    Valtion asuntolainojen alueelliseen jakoon liit-    prosenttiin. Toisaalta Turun ja Porin lääniin on
14530: tyvät perusteet määritellään asuntotuotantolain        erityistarvemäärärahasta jaettu vuonna 1979 11,2
14531: (247/66) 3 §:ssä, jonka mukaan "päätettäessä           prosenttia, vuonna 1980 13,6 prosenttia, vuonna
14532: lainojen myöntämisestä ja muista tukitoimenpi-         1981 10,0 prosenttia, vuonna 1982 13,8 prosent-
14533: teistä on otettava huomioon eri kunnissa ja eri        tia sekä vuonna 1983 12,0 prosenttia läänin
14534: alueilla esiintyvä asunnontarve, jonka arvioimisen     laskennallisen kiintiöosuuden lisäksi.
14535: perusteena on pidettävä asuntovajausta, asumisti-         Valtioneuvosto on vahvistanut 23.2.1984 vuo-
14536: heyttä, väestön määrää ja sen muutoksia, asunto-       den 1984 asuntolainoituksen käyttösuunnitelman
14537: jen uusimistarvetta ja muita asunnontarpeeseen         ja samalla läänikiintiöt. Uusien kiintiöiden mu-
14538: vaikuttavia tekijöitä''. Lääneittäisten ja kunnit-     kaan on Turun ja Porin läänin kiintiöosuus 13,3
14539: taisten asuntolainakiintiöiden lähtökohtana on         prosenttia, mikä on noin 229 milj. mk. Kiintiön
14540: asuntojen tuotantotarve, mikä koostuu väestön          muutos on 0,4 prosenttiyksikköä vuodesta 1983,
14541: määrän ja rakenteen sekä asumistason kehittymi-        mikä vastaa noin 6,9 milj. markkaa. Kiintiön
14542: sen edellyttämästä asuntokannan lisäystarpeesta        muutos johtuu siitä, että uudet tuotantotarvelas-
14543: ja asuntojen poistuman korvaamisesta. Asunto-          kelmat asumis- ja tulotasotiedoin sekä rakennus-
14544: kannan alueittaisen tarpeen perustana ovat val-        kustannuskertoimin painotettuina osoittavat ara-
14545: tioneuvostossa ja väliportaanhallintotasolla pääte-    valainoituksen tarpeen suhteellisesti suuremmak-
14546: tyt väestösuunnitteet.                                 si erityisesti pääkaupunkiseudulla. Turun ja Po-
14547:    Lääni- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on          rin läänissä saattaa esiintyä väestön ikärakenteesta
14548: käytetty edellä kerrotulla tavalla määriteltyjä tuo-   johtuen joillakin paikkakunnilla kysymyksessä to-
14549: tantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtioneu-        dettua vanhusten vuokra-asuntojen lainoitustar-
14550: vosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolainojen       vetta. Toisaalta tiedot vuokra-asuntojen tyhjil-
14551: myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelman käsit-           läänolosta ja vuokra-asuntojen hakijoista osoitta-
14552: telyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt. Sanotun       vat kuitenkin, että vuokra-asuntotilanne on joil-
14553: lääneittäisen kiintiön lisäksi on otettava huo-        lakin läänin paikkakunnilla parempi kuin monis-
14554: mioon käyttösuunnitelmassa vahvistetun ns. eri-        sa muissa lääneissä. Tällaiset asuntomarkkinatie-
14555: tyistarvemäärärahan jakoperusteet, joiden osalta       dot osaltaan tukevat suoritettua läänikiintiön
14556: vuoden 1984 käyttösuunnitelmassa määrättiin            pientä muutosta.
14557: kiintiöiden ulkopuolella jaettavaksi lämmityslai-         Turun ja Porin läänin saamaan lainoituksen
14558: toslainat, asuntojen peruskorjaus- ja perusparan-      määrään on vaikuttanut kiintiöprosenttien muu-
14559:                                         1984 vp. -     KK n:o 76                                      3
14560: 
14561: toksia enemmän aravalainoituksen nopea supis-          tasapuolinen maan eri alueiden kohtelu, tullaan
14562: tuminen. Vuonna 1980 oli aloitettavan aravatuo-        pyytämään mm. lääninhallituksilta lausunnot.
14563: tannon määrä vielä 24 000 asuntoa, kun taas            Lainoituksen lopputulokseen eri lääneissä ja kun-
14564: kuluvana vuonna ollaan 19 000 asunnon tasolla.         nissa vaikuttaa merkittävästi myös erityistarve-
14565: Valtioneuvosto on kuitenkin jo maaliskuun alus-        määrärahan suuntaaminen. Samaten peruskor-
14566: sa tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan sekä         jausten lainoituksella on tärkeä merkitys asumis-
14567: vuonna 1985 ja 1986 aloitetaan 19 000 arava-           tason parantamispyrkimyksissä.
14568: asunnon rakentaminen ja samalla vuokra-asunto-
14569: jen suhteellista osuutta lainoitettavista asunnoista      Asuntotilanteen korjaaminen vaatii myös kun-
14570: lisätään. Erityisesti kiinnitetään päätöksen mu-       tien määrätietoisia toimenpiteitä. Riittävä kun-
14571: kaan huomiota vuokra-asuntojen tuotantoon              nallinen vuokra-asuntotuotanto edellyttää kun-
14572: paikkakunnilla, joissa vuokra-asuntotilanne on         tien kasvavaa rahoituspanosta. Kunnat ovat osoit-
14573: vaikea ja joilla esiintyy työvoiman puutetta.          taneet myös hyvin vähän huomiota tulo- ja
14574:    Läänikiintiöiden perusteita tullaan vielä selvit-   menoarvion momentilla 35.45.63 osoitetun
14575: tämään vuoden 1985 lainoitusta varten. Tässä           vuokra-asuntojen hankintaan myönnettävien kor-
14576: työssä, missä on tavoitteena mahdollisimman            kotukilainojen mahdollisuuksiin.
14577: 
14578:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1984
14579: 
14580:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
14581: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 76
14582: 
14583: 
14584: 
14585: 
14586:                                Till Riksdagens Herr Taiman
14587: 
14588:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Iånen för värmeaniäggningar samt för grundrepa-
14589: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         ration och grundförbättring av bostäder ävensom
14590: av den 28 februari 1984 till vederbörande med-        för bostäder för studerande och bostadsiösa samt
14591: Iem av statsrådet översänt avskrift av föijande av    de egentliga för speciaibehov anvisade bostads-
14592: riksdagsman Heli Astaia m.fl. undertecknade           lånen skall fördelas utanför kvoterna. Storleken
14593: spörsmål nr 76:                                       av det ansiag som anvisats för speciaibehov
14594:                                                       uppgår i år till 340 miij. mk och en av för-
14595:           Viika nödvändiga åtgärder ämnar Re-         delningsgrunderna är en exceptionell efterfrågan
14596:        geringen vidta för att bostadsiånekvoten       på bostäder till föijd av näringsiivets tillväxt eller
14597:        för Åbo och Björneborgs Iän i stället för      annan utveckiing. Vid inriktandet av ansiaget för
14598:        att kontinuerligt reduceras skall kunna        speciaibehov har även åidringshusprojekten upp-
14599:        ökas i eniighet med det obestridiiga be-       märksammats. Med hjäip av dessa medel har det
14600:        hovet?                                         på många orter, även i Aho och Björneborgs Iän,
14601:                                                       varit möjiigt att under de senaste åren bevilja Iån
14602:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       för hyreshus för åidringar, vilkas behov berörs i
14603: anföra föijande:                                      det skriftliga spörsmåiet.
14604:    Grunderna för den regionaia fördelningen av           Kvotens reiativa andel har för Åbo och Björne-
14605: statens bostadsiån fastställs i 3 § Iagen om          borgs Iän har reducerats från 15,07 % år 1979 till
14606: bostadsproduktion, eniigt viiken då besiut fattas     13,7 % år 198 3. Å andra sidan har av ansiaget
14607: om beviijande av Iån och andra stödåtgärder, i        för speciaibehov till Åbo och Björneborgs Iän
14608: oiika kommuner och inom oiika områden före-           utdelats 11,2 % år 1979, 13,6 o/o år 1980, 10,0
14609: kommande bostadsbehov skall beaktas, vilket           o/o år 1981, 13,8 o/o år 1982 samt 12,0 o/o år
14610: uppskattas med Iedning av bostadsunderskottet,        1983, viiket skett utöver Iänets beräknade kvot-
14611: boendetätheten, foikmängden och förändringar-         andel.
14612: na i denna, behovet av bostäders förnyande samt
14613: andra på bostadsbehovet inverkande faktorer.             Statsrådet fastställde 23. 2. 1984 dispositions-
14614: Utgångspunkten för bostadsiånekvoterna Iänsvis        pianen för 1984 års bostadsiångivning samt
14615: och kommunvis är behovet av bostadsproduk-            Iänskvoterna. Enii_gt de nya kvoterna uppgår
14616: tion, viiket omfattar behovet av ökat bostads-        kvotandelen för Abo och Björneborgs Iän till
14617: bestånd och ersättandet av minskningen av bo-         13,3 o/o, vilket innebär ca 229 miij. mk. Kvot-
14618: stadsbeståndet, som utgör en förutsättning för        ändringen är 0,4 procentenheter jämfört med år
14619: utveckiingen av befoikningsmängden och -struk-        1983, vilket motsvarar ca 6,9 milj. mk. Denna
14620: turen samt boendestandarden. Grunden för bo-          kvotändring beror på att de nya kalkyierna över
14621: stadsbeståndets regionaia behov utgör de foikpia-     produktionsbehovet med uppgifter om boende
14622: neringstal som fastställs av statsrådet och inom      och inkomstnivå samt med byggkostnadskoeffici-
14623: mellaninstansförvaitningen.                           enterna som vägningstai utvisar att behovet av
14624:    Som utgångspunkt för Iäns- och kommunkvo-          aravaiångivning främst i huvudstadsregionen är
14625: terna har använts kaikyier över produktionsbeho-      reiativt större. Med aniedning av befoikningens
14626: vet, vilka fastställts på ovan sagda sätt och på      åidersstruktur kan det i Åbo och Björneborgs Iän
14627: basen av viika statsrådet i samband med behand-       på vissa orter finnas behov av Iångivning för
14628: Iingen av den årliga dispositionspianen rörande       åidringars hyresbostäder. Å andra sidan utvisar
14629: bevillningsfullmakten för bostadsiån har fastställt   dock uppgifterna om tomma hyresbostäder och
14630: kvoterna Iänsvis. Utöver ovan nämnda kvoter för       dem som söker hyresbostäder, att situationen i
14631: enskiida Iän bör man även beakta fördelnings-         fråga om hyresbostäder på några orter i Iänet är
14632: grunderna för det i dispositionspianen fastställda    bättre än i ett flertai andra Iän. Nämnda uppgif-
14633: ansiaget för speciaibehov, beträffande viika i        ter från bostadsmarknaden bidrar till en försiktig
14634: dispositionspianen för år 1984 bestämdes att          ändring av Iänskvoten.
14635:                                        1984 vp. -     KK n:o 76                                        5
14636: 
14637:    Beloppet av långivningen tili Åbo och Björne-      olika delar skali bedömas så objektivt som möj-
14638: borgs Iän har i högre grad påverkats av en snabb      ligt, kommer utlåtanden att inbegäras bl.a. av
14639: minskning av aravalångivningen än av ändring-         länsstyrelserna. Det slutliga resultatet av långiv-
14640: arna i kvotprocent. Ar 1980 omfattade den             ningen tili de olika länen och kommunerna
14641: begynnande aravaproduktioneo ännu 24 000              kommer även i betydande utsträckning att påver-
14642: bostäder, medan man innevarande år befinner           kas av hur anslaget för specialbehov inriktas.
14643: sig på en nivå med 19 000 bostäder. Statsrådet        Dessutom har långivningen för grundreparatio-
14644: fattade redan i början av mars månad ett princip-     ner en central betydelse i strävan att förbättra
14645: beslut, enligt vilket byggandet av 19 000 arava-      boendestandarden.
14646: bostäder skall inledas både år 1985 och 1986 och
14647: hyresbostädernas relativa andel av de bostäder           För att bostadssituationen skali kunna upphjäl-
14648: som beviljas lån samtidigt ökas. Enligt beslutet      pas fordras även att kommunerna målmedvetet
14649: kommer särskild uppmärksamhet att fästas vid          vidtar åtgärder. En tiliräcklig kommunal produk-
14650: produktioneo av hyresbostäder på sådana orter         tion av hyresbostäder förutsätter en ökad finan-
14651: där hyresbostadsläget är svårt och där det saknas     sieringsinsats från kommunernas sida. Kommu-
14652: arbetskraft.                                          nerna har också i ringa grad uppmärksammat de
14653:    Grunderna för länskvoterna kommer ännu att         möjligheter att få sådana räntestödslån som be-
14654: utredas för långivningen år 1985. I samband med       viljas för anskaffning av hyresbostäder under
14655: detta arbete, som syftar tili att behovet i landets   moment 35.45.63 i statsförslaget.
14656: 
14657:      Helsingfors den 5 april 1984
14658: 
14659:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
14660:                                                 1984 vp.
14661: 
14662: Skriftligt spörsmål nr 77
14663: 
14664: 
14665: 
14666: 
14667:                                    Westerlund m.fl.: Om problem som förorsakats av vargstammens
14668:                                      ökning
14669: 
14670: 
14671:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14672: 
14673:    Under senaste tider har vargen återigen på          utgå ifrån att dessa rovdjur trots en kontinuerlig
14674: olika orter i vårt land fått ett mer eller mindre      avskjutning även framdeles kommer att finnas
14675: stabilt fotfäste. Specielit i södra Finland med        här och var inom landet såsom också nu är fallet.
14676: särskild tyngdpunkt på Nyland håller vargstam-            Vargen hör definitivt inte tili bebyggda trakter
14677: mens storlek på att växa och hela frågan kan           och därför har mången svårt att förstå varför
14678: småningom utvecklas tili ett alivarligt problem.       djuret skall vara fridlyst. Fridlysningen av vargen
14679:    1 vilket fali som helst utgör vargen ett bevisli-   borde omedelbart upphävas och helst gälla hela
14680: gen konkret riskmoment framför allt för kreatur.       landet, men under alla omständigheter hela
14681: Att jordbtukarna inom allt större områden inte         södra och mellersta Finland. Med tillfälliga till-
14682: riskerar lämna husdjuren ute, specielit under          stånd för avskjutning av något enstaka exemplar
14683: sommarmånaderna just på grund av de risker den         nu och då hjälper man ur helhetsperspektiv sett
14684: allt växande vargstammen medfört kan inte vara         föga upp situationen.
14685: suot eller riktigt.                                       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
14686:     På sina håll har man även vidtagit särskilda       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14687: arrangemang med skolbarnens transporter och            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
14688: detta bevisar också att de ansvariga myndigheter-      följande spörsmål:
14689: na inte tiliräckligt klart insett frågans dimensio-
14690: ner i hela dess vidd.                                             Är Regeringen medveten om de risk-
14691:     U ndertecknad äger icke insikt elier kunskap               moment en växande vargstam kommer
14692:  om i viiken utsträckning vargen möjligen kan                  att utgöra och om de problem den redan
14693:  utgöra risk elier fara för människan, men att helt            medfört, och om så är,
14694:  utesluta riskmomentet i detta hänseende kan                      vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
14695:  trots allt inte varken motiveras eller försvaras.             eller ämnar den vidta för att eliminera de
14696:     Av allt att döma har vargstammen österut ökat              negativa följdföreteelser som i annat fall
14697:  i omfattning, varför man på goda grunder kan                  med stor sannolikhet kommer att uppstå?
14698: 
14699:      Helsingfors den 28 februari 1984
14700: 
14701:                        Henrik Westerlund                        Toivo T. Pohjala
14702:                        Håkan Malm                               Heimo Linna
14703: 
14704: 
14705: 
14706: 
14707:  428400345Y
14708: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 77
14709: 
14710: Kirjallinen kysymys n:o 77                                                                   Suomennos
14711: 
14712: 
14713: 
14714: 
14715:                                    Westerlund ym.: Susikannan kasvun aiheuttamista ongelmista
14716: 
14717: 
14718:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14719: 
14720:    Viime aikoina susi on maamme eri paikkakun-         dessa olemaan eri paikkakunnilla maassamme
14721: nilla saanut jälleen enemmän tai vähemmän              kuten nyt huolimatta siitä, että näitä petoja
14722: pysyvän jalansijan. Erityisesti Etelä-Suomessa ja      jatkuvasti ammutaan.
14723: varsinkin Uudenmaan läänissä susikanta kasvaa ja          Susi ei kerta kaikkiaan kuulu asuttuihin seu-
14724: asia voi vähitellen kehittyä vakavaksi ongelmaksi.     tuihin ja tämän vuoksi monen on vaikeata ym-
14725:   Joka tapauksessa susi muodostaa todistettavasti      märtää, miksi suden pitää olla rauhoitettu. Su-
14726: konkreettisen riskin ennen kaikkea karjalle. Se,       den rauhoitus tulisi välittömästi lopettaa mie-
14727: että maanviljelijät yhä laajemmilla alueilla eivät     luimmin koko maassa, mutta joka tapauksessa
14728: uskalla jättää kotieläimiään ulos, etenkin kesä-       Etelä- ja Keski-Suomessa. Kokonaisperspektiivis-
14729: kuukausien aikana kasvavan susikannan muodos-          tä katsottuna tilannetta parantaa vain vähän se,
14730: taman riskin takia, ei voi olla tervettä eikä          että jotkut yksilöt ammutaan tilapäisten lupien
14731: oikein.                                                perusteella.
14732:    Eräillä paikkakunnilla on myös ryhdytty eri-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14733: tyistoimenpiteisiin koululaisten kuljetusten osalta    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14734: ja tämä on myös todiste siitä, että asiasta vastuus-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14735: sa olevat viranomaiset eivät ole riittävän selvästi    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14736: ymmärtäneet kysymyksen laajuutta.                                Onko Hallitus tietoinen niistä vaarois-
14737:    Allekirjoittaneilla ei ole tietoa siitä, missä             ta, joita kasvava susikanta tulee aiheutta-
14738: määrin susi mahdollisesti muodostaa riskin tai                maan sekä niistä ongelmista, jotka ovat
14739: vaaran ihmisille, mutta vaaramomentin pois sul-               jo syntyneet, ja jos niin on,
14740: kemista kokonaan ei voida kaikesta huolimatta                    mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
14741: perustella eikä puolustella.                                  tynyt tai aikoo ryhtyä eliminoidakseen
14742:    Kaikesta päätellen susikanta on itäsuunnassa               kielteiset seuraukset, joita muussa ta-
14743: laajentunut, minkä vuoksi voidaan täysin perus-               pauksessa mitä suurimmalla todennäköi-
14744: tellusti olettaa, että susia tulee myös vastaisuu-            syydellä tulee syntymään?
14745: 
14746:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
14747: 
14748:                       Henrik Westerlund                         Toivo T. Pohjala
14749:                       Håkan Malm                                Heimo Linna
14750:                                        1984 vp. -     KK n:o 77                                          3
14751: 
14752: 
14753: 
14754: 
14755:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14756: 
14757:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suden rauhoittamisen jälkeen on susikanta
14758: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lisääntynyt ja levinnyt maan kaikkiin osiin. Talvi-
14759: olette helmikuun 28 päivänä 1984 päivätyn kir-        kaudella 1982/83 susikannan määräksi arvioitiin
14760: jeenne ohella to.imittanut valtioneuvoston asian-     n. 150 yksilöä, joista pääosa oli poronhoitoalueen
14761: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       eteläpuolella. Vaikka tarkkoja laskelmia kulu-
14762: Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        neelta talvikaudelta ei vielä ole käytettävissä,
14763: kysymyksestä n:o 77:                                  voidaan susikannan edellä sanotusta todeta edel-
14764:                                                       leen lisääntyneen.
14765:           Onko Hallitus tietoinen niistä vaarois-        Suden samoin kuin muidenkin petoeläinten
14766:        ta, joita kasvava susikanta tulee aiheutta-    aiheuttamat vahingot korvataan valtion menoar-
14767:        maan sekä niistä ongelmista, jotka ovat jo     viossa tarkoitusta varten olevasta määrärahasta
14768:        syntyneet, ja jos niin on,                     petoeläinten tappamien porojen korvaamisesta
14769:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      annetun lain (574/56, muut. 1011/73) sekä
14770:        tynyt tai aikoo ryhtyä eliminoidakseen         petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
14771:        kielteiset seuraukset, joita muussa ta-        sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (251 1
14772:        pauksessa mitä suurimmalla todennäköi-         63) mukaisesti. Säädösten perusteella maksettiin
14773:        syydellä tulee syntymään?                      korvauksena vuonna 1983 petoeläinten tappamis-
14774:                                                       ta poroista 1 324 751 markkaa ja kotieläimistä
14775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      124 127 markkaa. Korvausmäärissä ei aikaisem-
14776: ti seuraavaa:                                         piin vuosiin verrattuna ole tapahtunut sanottavia
14777:    Susi rauhoitettiin suden rauhoittamisesta an-      muutoksia. Pelkästään suden aiheuttamia vahin-
14778: netulla asetuksella (749/73) vuonna 1973 poron-       koja ei edellä sanotuista korvausmääristä ole
14779: hoitoaluetta lukuun ottamatta koko maassa. Täl-       luotettavasti erotettavissa. Ihmisille ei sudesta sen
14780: lä hetkellä voimassa olevan karhun, suden ja          rauhoitusaikana ole todettu olleen vaaraa.
14781: ahman metsästämisestä annetun asetuksen                  Susikannassa tapahtuneen kehityksen johdosta
14782: (1000/81) mukaan sutta saa metsästää poronhoi-        maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt tarpeel-
14783: toalueella koko vuoden ja lisäksi eräiden valta-      lisena kannan kasvun hidastamista. Tässä tarkoi-
14784: kunnan itärajaan rajoittuvien kuntien alueella        tuksessa ministeriö on asetuksen (1000/81) mu-
14785: syyskuun alusta maaliskuun loppuun. Muualla           kaisesti kuluvana vuonna tähän mennessä myön-
14786: maassa susi on rauhoitettu. Asetuksen mukaan          tänyt suden rauhoitusalueella rauhoituksesta poi-
14787: maa- ja metsätalousministeriö voi kuitenkin           keten lupia yhteensä 15 suden tappamiseksi.
14788: myöntää rauhoituksesta poikkeuksia, mikäli susi       Tavoitteena on näiden poikkeuslupien avulla
14789: on jollakin paikkakunnalla liiallisesti lisääntynyt   susikannan säilyttäminen maassamme elinkelpoi-
14790: tai osoittautunut vahingolliseksi. Samoin saadaan     sena, mutta kuitenkin siinä määrin harvalukuise-
14791: susi tappaa, mikäli se ihmiseen, kotieläimeen tai     na, etteivät sen aiheuttamat vahingot muodostu
14792: poroon kohdistuvan pakottavan vaaran torjumi-         kohtuuttomaksi rasitukseksi millekään väestöryh-
14793: seksi on tarpeen.                                     mälle.
14794: 
14795:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
14796: 
14797:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
14798: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 77
14799: 
14800: 
14801: 
14802: 
14803:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14804: 
14805:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Under vinterperioden 1982/83 uppskattades
14806: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         vargstammen till ca 150 djur, av vilka flertalet
14807: av den 28 februari 1984 till vederbörande med-        befann sig söder om renskötselområdet. Trots att
14808: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    det ännu inte finns tillgång till detaljerade
14809: riksdagsman Westerlund m.fl. undertecknade            uppgifter från senaste vinterperiod kan det kon-
14810: spörsmål nr 77:                                       stateras, att vargstammen alltjämt har ökat jäm-
14811:                                                       fört med vad ovan anförts.
14812:           Är Regeringen medveten om de risk-              Skador som förorsakats av varg liksom av andra
14813:        moment en växande vargstam kommer              rovdjur ersätts av anslag som reserverats för
14814:        att utgöra och om de problem den redan         ändamålet i statsförslaget i enlighet med lagen
14815:        medfört, och om så är fallet,                  om ersättning för renar, som dödats av rovdjur
14816:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      (574/56, ändr. 1011173) samt statsrådets beslut
14817:        eller ämnar den vidta för att eliminera de     om ersättande av skada, förorsakad av rovdjur
14818:        negativa följdföreteelser som i annat fall     (251/63). Med stöd av stadgandena utbetalades
14819:        med stor sannolikhet kommer att uppstå?        1 324 751 mk i ersättning för renar och 124 127
14820:                                                       mk för husdjur som år 1983 dödats av rovdjur.
14821:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Jämfört med tidigare år har ersättningsbeloppen
14822: anföra följande:                                      inte nämnvärt ändrats. Det är inte möjligt att på
14823:    Genom förordningen om fredning av varg             ett tillförlitligt sätt ange de belopp som av ovan
14824: (749/73) fridlystes vargen år 1973 i hela landet      nämnda ersättningsbelopp erlagts för skador som
14825: med undantag av renskötselområdet. Enligt gäl-        kan tillskrivas enbart vargen. Under den tid
14826: lande förordning om jakt på björn, varg och järv      vargen varit fridlyst har den inte konstaterats vara
14827: (1000/81) får jakt på varg bedrivas inom rensköt-     farlig för människan.
14828: selområdet under hela året och dessutom inom              Med anledning av vargstammens urveckling
14829: vissa kommuners område, vilka angränsar till          har jord- och skogsbruksministeriet ansett det
14830: rikets Östra gräns, från början av september till     vara nödvändigt att reducera stammens tillväxt. I
14831: slutet av mars. I det övriga landet är vargen         detta syfte har ministeriet i enlighet med för-
14832: fridlyst. Enligt förordningen kan jord- och skogs-    ordningen (1000/81) under innevarande år hit-
14833: bruksministeriet emellertid bevilja undantag från     tills med avvikelse från fredningen beviljat sam-
14834: fredningen, om vargen på någon ort förökats i         manlagt 15 tillstånd för dödande av varg inom
14835: för hög grad eller visat sig vara skadlig. Dessutom   vargens fredningsområde. Målsättningen är att
14836: får vargen dödas ifall detta är nödvändigt för        med hjälp av dessa undantagstillstånd bibehålla
14837: avvärjande av överhängande, mot människa,             vargstammen livskraftig i vårt land, men dock så
14838: husdjur eller ren riktad fara.                        fåtalig, att de skador den förorsakar inte skall
14839:    Efter vargens fredning har vargstammen ökat        medföra oskälig belastning för någon befolk-
14840: och utbrett sig till samtliga delar av landet.        ningsgrupp.
14841: 
14842:     Helsingfors den 30 mars 1984
14843: 
14844:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
14845:                                                1984 vp.
14846: 
14847: Skriftligt spörsmål nr 78
14848: 
14849: 
14850: 
14851: 
14852:                                   Norrback m.fl.: Om förhindrande av bostadsbränder
14853: 
14854: 
14855:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14856: 
14857:    Årligen går stora värden tili spilio genom         skulie få göra skatteavdrag för anskaffnings- och
14858: bostadsbränder. Värdena kan dels mätas i antalet      instaliationskostnaderna, när man anskaffar av
14859: förlorade människoliv och också i omfattningen        myndigheterna godkänd brandvarnare. Dess-
14860: av de materielia skadorna. Av dessa orsaker vore      utom kunde man överväga att vid nybygge av
14861: det väsentligt att öka medborgarnas medvetande        bostäder eller grundrenovering av bostadsfastig-
14862: om de faromoment som finns i den egna bo-             het kräva att brandvarnare skulie instalieras.
14863: staden. Viktigt vore att satsa på ett ökat själv-        Det effektivaste sättet vore dock att arrangera
14864: skydd bl.a. genom att installera brandvarnare.        en central informationskampanj från de statliga
14865: En sådan relativt biliig och enkel anordning          myndigheternas sida, där man skulie informera
14866: kunde spara stora värden, som nu går tili spilio.     om brandrisker, olycksfalisrisker och dylikt i den
14867: Undersökningar i såväl USA som i Sverige har          egna bostaden. Dessa kampanjer kunde ske via tv
14868: visat att skadeverkningarna väsentligt nedgått i      och radio, press, skolor o.s.v.
14869: utrymmen utrustade med brandvarnare. Ytterli-
14870:                                                          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
14871: gare har det visat sig att de personer, som
14872:                                                       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14873: installerat brandvarnare, också i övrigt har blivit
14874:                                                       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
14875: mera medvetna om de risker, som finns i det
14876:                                                       följande spörsmål:
14877: egna hemmet för olyckor av olika slag.
14878:    Från myndigheternas sida borde man upp-                      Vilka åtgärder avser Regeringen att
14879: muntra ett ökat självskydd, när det gälier brand-            vidta för att stimulera medborgarna tili
14880: och andra olyckshändelser i vardagslivet. Från               ökad medvetenhet om självskydd mot
14881: statlig sida kunde man tänka sig t.ex. att man               olyckor, som t.ex. mot bostadsbränder?
14882: 
14883:      Helsingfors den 23 februari 1984
14884: 
14885:                       Ole Norrback                             Elisabeth Rehn
14886:                       Håkan Malm                               Boris Renlund
14887:                                             Håkan Nordman
14888: 
14889: 
14890: 
14891: 
14892: 428400338R
14893: 2                                        1984 vp. -      KK n:o 78
14894: 
14895: Kirjallinen kysymys n:o 78                                                                     Suomennos
14896: 
14897: 
14898: 
14899: 
14900:                                     Norrback ym.: Asuntopalojen ehkäisemisestä
14901: 
14902: 
14903:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14904: 
14905:    Asuntojen palot aiheuttavat vuosittain suurten        ruksessa saisi tehdä vähennyksen hankkimis- ja
14906: taloudellisten arvojen menetyksen. Arvot voidaan         asentamiskustannuksista silloin, kun hankitaan
14907: osittain mitata kuolleiden ihmisten lukumääräl-          viranomaisten hyväksymä palohälytin. Tämän li-
14908: lä, mutta myös aineellisten vahinkojen suuruu-           säksi voitaisiin harkita sitä, että uusia asuntoja
14909: della. Tästä syystä olisi tärkeätä lisätä kansalaisten   rakennettaessa tai asuntokiinteistöjä perusparan-
14910: tietoisuutta niistä vaaramomenteista, jotka ovat         nettaessa vaadittaisiin, että niihin asennetaan
14911: olemassa omassa asunnossa. Olisi tärkeätä panos-         palohälyttimet.
14912: taa lisättyyn itsevarjeluun mm. asentamalla palo-           Tehokkain keino olisi kuitenkin järjestää keski-
14913: hälyttimiä. Tällainen suhteellisen halpa ja yksin-       tetty informaatiokampanja valtion viranomaisten
14914: kenainen laite voisi varjella suuria arvoja, joita       toimesta, jossa annettaisiin informaatiota paloris-
14915: nyt menetetään. Sekä USA:ssa että Ruotsissa              keistä, onnettomuusriskeistä yms. omassa asun-
14916: suoritetut rutkimukset ovat osoittaneet, että va-        nossa. Nämä kampanjat voitaisiin toteuttaa tele-
14917: hingot ovat huomattavasti vähentyneet sellaisissa        vision ja radion, lehdistön sekä koulujen yms.
14918: tiloissa, jotka ovat olleet varustetruja palohälytti-    välityksellä.
14919: millä. Lisäksi on osoittautunut, että ne henkilöt,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14920: jotka ovat asettaneet palohälyttimiä, ovat muu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14921: tenkin rulleet enemmän tietoisiksi niistä riskeis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14922: tä, jotka ovat olemassa omassa kodissa erilaisten        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14923: onnettomuuksien suhteen.
14924:                                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14925:    Viranomaisten taholta tulisi edistää itsevarje-               ryhtyä kansalaisten tietoisuuden lisäämi-
14926: lua lisääntymistä arkielämässä esiintyvien tulipa-               seksi itsevarjelusta sellaisissa onnetto-
14927: lojen ja muiden onnettomuuksien osalta. Valtion                  muuksissa kuten esimerkiksi asuntopa-
14928: osalta olisi ajateltavissa esimerkiksi se, että vero-            loissa?
14929: 
14930:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1984
14931: 
14932:                        Ole Norrback                               Elisabeth Rehn
14933:                        Håkan Malm                                 Boris Renlund
14934:                                                Håkan Nordman
14935:                                        1984 vp. -      KK n:o 78                                          3
14936: 
14937: 
14938: 
14939: 
14940:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14941: 
14942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sisäasiainministeriö antoi joulukuussa 1983
14943: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ohjeen palovaroittimista. Ohjeen mukaisesti mi-
14944: olette 23 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             nisteriö pitää luetteloa tietyt teknilliset vaatimuk-
14945: kirjeenne n:o 290 ohella lähettänyt valtioneuvos-      set täyttävistä palovaroittimista. Luettelossa on
14946: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-         tällä hetkellä 16 varoitintyyppiä. Palovaroittimen
14947: edustaja Norrbackin ym. tekemän seuraavan si-          luotettavuuteen vaikuttaa itse laitteen lisäksi sen
14948: sältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 78:               asentaminen ja huolto. Yhteen huoneistoon tar-
14949:                                                        vitaan yleensä useampia laitteita. Palovaroitin on
14950:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         joissakin kohteissa pakollinen eräissä Yhdysvalto-
14951:        ryhtyä kansalaisten tietoisuuden lisäämi-       jen osavaltioissa. Vaikka palovaroitinta pidetään
14952:        seksi itsevarjelusta sellaisissa onnetto-       hyödyllisenä laitteena ei nykyisten tietojen perus-
14953:        muuksissa kuten esimerkiksi asuntopa-           teella näytä olevan tarkoituksenmukaista määrätä
14954:        loissa?                                         laitetta pakolliseksi.
14955:                                                           Verovähennyskysymys on valtiovarainministe-
14956:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         riön toimialaa, mutta pelastushallinnon kannalta
14957: seuraavaa:                                             katsottuna palovaroitin on vain eräs lukuisista
14958:    Rakennuspalojen lukumäärä on viime vuosina          paloturvallisuutta edistävistä laitteista ja ratkai-
14959: jatkuvasti pienentynyt. Paloturvallisuuden para-       suista. Esimerkiksi vaikeasti syttyvien rakennus-
14960: nemiseen ovat myötävaikuttaneet kansalaisten           materiaalien ja sisusteiden tavanomaisia tuotteita
14961: tietämyksen lisääntyminen ja rakennusten läm-          korkeampi hinta vähentää niiden käyttöä.
14962: mitysjärjestelmien kehittyminen sekä viranomais-          Tiedotus- ja valistustoiminta kuuluu osana
14963: ten palonehkäisytoimenpiteiden ja -säännösten          palonehkäisytyöhön, jota valtion ja kuntien palo-
14964: tehokkuus. Rakennuspalojen määrä on Suomessa           viranomaiset tekevät jatkuvasti muun muassa
14965: alhainen useimpiin muihin maihin verrattuna.           laitoksissa, työpaikoilla ja kouluissa sekä käyttäen
14966:    TulipaJoissa kuolleiden lukumäärä on sen si-        joukkotiedotusvälineitä. Esimerkiksi kuluvan
14967: jaan pysynyt useita vuosia samalla tasolla. Palo-      vuoden aikana on tarkoitus aloittaa PELASTA-
14968: kuolemien määrä suhteessa asukaslukuun on              ILMOITA -SAMMUTA tiedotuskampanja, jonka
14969: meillä suurempi verrattuna esimerkiksi läntisiin       keskeisenä teemana ovat kodin paloturvallisuus-
14970: naapurimaihimme. Näihin kuolemantapauksiin             asiat. Kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen
14971: liittyy usein alkoholin käyttö.                        osallistuvat paloalan viranomaiset ja vapaaehtoi-
14972:     Sisäasiainministeriö pyrkii jatkuvasti mahdolli-   set järjestöt, opetusviranomaiset sekä Yleisradio.
14973: suuksiensa puitteissa edistämään palonehkäisyä ja      Sisäasiainministeriöllä on perin niukasti varoja
14974: vähentämään henkilövahinkoja tulipaloissa.             näihin tarkoituksiin.
14975: 
14976:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
14977: 
14978: 
14979:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Luttinen
14980: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 78
14981: 
14982: 
14983: 
14984: 
14985:                                Till Riksdagens Herr Talman
14986: 
14987:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           enlighet med anvisningarna en förteckning över
14988: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         brandvarnare som uppfyller vissa tekniska ford-
14989: nr 290 av den 23 februari 1984 till vederbörande      ringar. Förteckningen upptar för närvarande 16
14990: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    typer av brandvarnare. Brandvarnarnas tillförlit-
14991: av riksdagsledamöterna Ole Norrback m.fl. un-         lighet påverkas förutom av själva anordningen
14992: dertecknade spörsmål nr 78:                           också av dess installation och service. I en lägen-
14993:                                                       het behövs vanligtvis flere anordningar. Brand-
14994:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       varnare är på vissa håll obligatoriska i en del
14995:        för att stimulera medborgarna till ökad        stater i U.S.A. Fastän brandvarnarna betraktas
14996:        medvetenhet om självskydd mot olyckor,         som nyttiga anordningar förefaller det inte på
14997:        som t.ex. mot bostadsbränder?                  basen av nuvarande uppgifter vara ändamålsen-
14998:                                                       ligt att göra anordningen obligatorisk.
14999:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Frågan om skatteavdrag hör till finansministe-
15000: anföra följande:                                      riets verksamhetsomrade, men sett från rädd-
15001:    Antalet bostadsbränder har under de senaste        ningsförvaltningens synpunkt är brandvarnaren
15002: åren fortgående minskat. Omständigheter som           endast en av många anordningar och lösningar
15003: bidragit till att öka brandsäkerheten är den          som främjar brandsäkerheten. T.ex. utgör den
15004: ökade medvetenhet bland medborgarna och de            omständigheten att priset på svårantändlig bygg-
15005: bättre utvecklade uppvärmningssystemen i bygg-        nadsmateriel och svårantändliga inventarier är
15006: naderna samt effektiveringen av myndigheternas        högre än på vanliga produkter ett hinder för en
15007: brandskyddsåtgärder och -stadganden. Antalet          mera utbredd använding av de förstnämnda.
15008: bostadsbränder är litet i Finland jämfört med            Information och upplysningsverksamhet är en
15009: många andra länder.                                   del av det brandskyddsarbete som statens och
15010:    Antalet personer som omkommit i bostads-           kommunernas brandskyddsmyndigheter fortgå-
15011: bränder har däremot under ett flertal år förblivit    ende utför bl.a. i institutioner, på arbetsplatser
15012: konstant. Antalet omkomna i bostadsbränder i          och i skolor samt genom att begagna sig av
15013: relation till invånarantalet är större hos oss jäm-   massmedia. Avsikten är t.ex. att under inneva-
15014: fört t.ex. med våra västra grannländer. Dessa         ra~de     år   J?.åbörj~    upplysningskampanjen
15015: dödsfall hör ofta ihop med förtäring av alkohol.      RADDA-ANMAL-SLACK, vars centrala tema är
15016:    Inrikesministeriet försöker fortgående inom ra-    hemmets brandsäkerhetsfrågor. I planeringen
15017: men för sina möjligheter främja brandskyddet          och genomförandet av kampanjen deltar brand-
15018: och minska uppkomsten av personskador vid             säkerhetsmyndigheter och frivilliga organisatio-
15019: bränder.                                              ner, undervisningsmyndigheterna samt Rundra-
15020:    Inrikesministeriet lämnade i december 1983         dion. Inrikesministeriets anslag för dessa ända-
15021: anvisningar om brandvarnare. Ministeriet för i        mål är synnerligen knappa.
15022: 
15023:      Helsingfors den 4 april 1984
15024: 
15025: 
15026:                                                                       Inrikesminister Matti Luttinen
15027:                                                1984 vp.
15028: 
15029: Skriftligt spörsmål nr 79
15030: 
15031: 
15032: 
15033: 
15034:                                   Malm m.fl.: Om krav på vattenskydd mom pälsdjursnäringen
15035: 
15036: 
15037:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15038: 
15039:    En arbetsgrupp vid vattenstyrelsen har kommit      sakkunskap om näringen. Detta bekräftas av det
15040: med förslag tili skärpta åtgärder när det gälier      faktum att de vattenvårdande myndigheterna
15041: vattenskyddet vid pälsdjursfarmerna. Av de åt-        från de regioner där pälsdjursnäringen är mera
15042: gärder som arbetsgruppen föreslår är många            utbredd inte anser det motiverat med så höga
15043: synnerligen kostnadskrävande och skulie synbarli-     krav.
15044: gen slå undan grunden för en ekonomisk verk-             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
15045: samhet. Som exempel på detta kan nämnas ett           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15046: heltäckande underlag som obligatorisk vat-            ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
15047: tenskyddsåtgärd. Ett annat huvudlöst och kost-        följande spörsmål:
15048: nadskrävande krav är kravet på körbarhet melian
15049: farmhusen året runt.                                            Är Regeringen medveten om att ett
15050:    Ett förverkligande av de krav arbetsgruppen               förverkligande av de förslag ovan nämnda
15051: kommer med skulie med största sannolikhet                    arbetsgrupp vid vattenstyrelsen kommit
15052: medföra att näringen inte skulie klara av den                med skulle betyda ekonomiska orimlig-
15053: utländska konkurrensen. Andra Iänder med lik-                heter för pälsdjursfarmarna, och
15054: artad miljö som vår kräver inte så radikala                     anser Regeringen det nödvändigt att
15055: miljöskyddsåtgärder. Redan i dag har vårt lands              över huvudtaget ändra på nugällande
15056: pälsdjursfarmare att brottas med högre produk-               farmdirektiv när det gäller vattenskyddet,
15057: tionskostnader än konkurrentländernas. Att stälia            samt
15058: överhöga och orealistiska krav från myndigheter-                om förändringar kommer att vidtas,
15059: nas sida kan inte vara en förnuftig näringspolitik.          kommer då Regeringen att se tili att
15060:    Många av de krav ifrågavarande arbetsgrupp                pälsdjursnäringen är representerad när
15061: kommer med synes vara gjorda utan dess större                nya direktiv utformas?
15062: 
15063:      Helsingfors den 28 februari 1984
15064: 
15065:                       Håkan Malm                               Boris Renlund
15066:                       Ole Norrback                             Håkan Nordman
15067: 
15068: 
15069: 
15070: 
15071: 4284003515
15072: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 79
15073: 
15074: Kirjallinen kysymys n:o 79                                                                   Suomennos
15075: 
15076: 
15077: 
15078: 
15079:                                    Malm ym.: Vesiensuojelua koskevista vaatimuksista turkistarhauk-
15080:                                      sessa
15081: 
15082: 
15083:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15084: 
15085:    Eräs vesihallituksen yhteydessä toiminut työ-          Monet niistä vaatimuksista, jotka kysymyksessä
15086: ryhmä on ehdottanut tehostettuja toimenpiteitä         oleva työryhmä asettaa, näyttävät olevan tehtyjä
15087: turkistarhojen läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen   ilman sen suurempaa elinkeinon tuntemusta.
15088: suojelemiseksi. Niistä toimenpiteistä, joita työ-      Tätä tukee se tosiasia, että niiden alueiden ve-
15089: ryhmä ehdottaa, ovat monet erittäin kalliita ja        siensuojeluviranomaiset, joissa turkistarhaus on
15090: ilmeisesti poistaisivat pohjan taloudelliselta toi-    laajaa, eivät katso näin korkeiden vaatimusten
15091: minnalta. Esimerkkinä tästä voidaan mainita ko-        olevan perusteltuja.
15092: konaan peittävä alusta pakollisena vesiensuojelu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15093: toimenpiteenä. Toinen päätön ja kallis vaatimus        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15094: on, että tarhojen talojen välillä pitäisi voida ajaa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15095: koko vuoden.                                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15096:                                                                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että nii-
15097:    Työryhmän vaatimusten toteuttaminen tulisi                 den ehdotusten toteuttaminen, joita
15098: mitä suurimmalla todennäköisyydellä johtamaan                 edellä mainittu vesihallituksen työryhmä
15099: siihen, että elinkeino ei selviytyisi kilpailussa             on ehdottanut, merkitsisi turkistarhaajille
15100: ulkomaiden kanssa. Muut maat, joiden luonto                   huomattavia taloudellisia rasituksia, ja
15101: on samanlainen kuin meillä, eivät vaadi näin                     katsooko Hallitus välttämättömäksi yli-
15102: radikaaleja ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Jo                päätänsä muuttaa voimassa olevia tar-
15103: nyt maamme turkistarhaajat joutuvat painimaan                 hausmääräyksiä vesiensuojelun osalta, ja
15104: kilpailijamaita korkeampien tuotantokustannus-                   jos muutoksiin ryhdytään, tuleeko Hal-
15105: ten kanssa. Ei voi olla järkevää elinkeinopolitiik-           litus siinä tapauksessa huolehtimaan siitä,
15106: kaa, että viranomaisten taholta asetetaan liian               että turkistarhauselinkeino on edustettu-
15107: korkeita ja epärealistisia vaatimuksia.                       na uusia määräyksiä laadittaessa?
15108: 
15109:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
15110: 
15111:                       Håkan Malm                                Boris Renlund
15112:                       Ole Norrback                              Håkan Nordman
15113:                                        1984 vp. -      KK n:o 79                                          3
15114: 
15115: 
15116: 
15117: 
15118:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15119: 
15120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tä jätteitä sekä siitä, missä määrin jätteet voivat
15121: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          imeytyä maaperään. Suurimpien tarhojen aiheut-
15122: olette 28 päivänä helmikuuta 1984 päivätyn             tama vesistökuormitus voi pahimmissa tapauksis-
15123: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sa vastata yhdyskuntajäteveteen verrattuna jopa
15124: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tuhansien asukkaiden käsittelemättömien jäteve-
15125: taja Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          sien aiheuttamaa kuormitusta. Tilanne vaatii si-
15126: kysymyksestä n:o 79:                                   ten korjausta.
15127:                                                           Valvontaohjeessa esitetään erilaisia tarhan sijoi-
15128:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että nii-     tusta, rakenteita ja hoitoa tarkoittavia ohjeita,
15129:        den ehdotusten toteuttaminen, joita             joiden tarkoituksena on estää vesistön ja pohjave-
15130:        edellä mainittu vesihallituksen työryhmä        den tarpeeton pilaantuminen.
15131:        on ehdottanut, merkitsisi turkistarhaajille        Vesihallitus asetti 4.6.1982 sisäisen työryhmän
15132:        huomattavia taloudellisia rasituksia, ja        lähinnä niistä vesipiireistä, joiden alueella tar-
15133:           katsooko Hallitus välttämättömäksi yli-      hausta on, selvittämään ja tekemään tarpeelliset
15134:        päätänsä muuttaa voimassa olevia tar-           esitykset turkistarhojen vesiensuojelutoimenpitei-
15135:        hausmääräyksiä vesiensuojelun osalta, ja        den ja niiden toteutusedellytysten kehittämisek-
15136:           jos muutoksiin ryhdytään, tuleeko Hal-       si. Ryhmän työtä avusti ja opasti seurantaryhmä,
15137:        litus siinä tapauksessa huolehtimaan siitä,     johon kuului eri tahoista kootun edustajiston
15138:        että turkistarhauselinkeino on edustettu-       mukana edustaja mm. Suomen Turkiseläinten
15139:        na uusia määräyksiä laadittaessa?               Kasvattajien Liitto ry:stä.
15140:                                                           Työryhmä toteaa työnsä loppuraportissa, ettei
15141:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ole syytä muuttaa aikaisempaa valvontaohjetta,
15142: ti seuraavaa:                                          mutta sen noudattaminen on jäänyt puutteelli-
15143:    Kysymyksessä annetaan ymmärtää, että turkis-        seksi. Tämän korjaamiseksi esitetään, että niiden
15144: tarhaukselle on asetettu uusia kohtuuttomia vel-       tarhojen, jotka aiheuttavat vesistön tai pohjave-
15145: vollisuuksia, jotka estävät alan kehitystä. Tämä       den pilaantumista, tulee laatia suunnitelmat tä-
15146: ala on viime vuosina laajentunut siinä määrin,         män estämiseksi tietyssä aikataulussa, johon eri-
15147: etta eräillä alueilla siitä on muodostunut tuntuva     tyisistä syistä voi saada muutoksen. Suositeltavina
15148: vesistön kuormittaja. Tarhauksen seurauksena on        pidetään menetelmiä, joilla tarha-alueella synty-
15149: mm. tapahtunut pintavesien pilaantumisia. Var-         vät kaikki jätteet kerätään talteen ja otetaan
15150: sinkin Pohjanmaalla ovat läpäiseville harjualueil-     hyötykäyttöön. Päinvastoin kuin kysymyksessä
15151: le sijoittuneet turkistarhat aiheuttaneet paikoitel-   esitetään, mitään muita uusia velvollisuuksia ei
15152: len myös pohjavedessä nitraattipitoisuuksien           ole asetettu.
15153: nousun yli juomavedelle sallittujen rajojen.              Hallitus pitää tarpeellisena, että turkistarhaus-
15154:    Vastaavanlaisia ongelmia esiintyi jo aikaisem-      ta koskevia vesiensuojeluohjeita noudatetaan.
15155: min, minkä vuoksi vesihallitus antoi 19.12.1979        Tästä aiheutunee kustannuksia niille tarhoille,
15156: vesipiirin vesitoimistoille menettelyohjeen: ''Ve-     jotka pilaavat tarpeettomasti vesistöä ja pohjavet-
15157: siensuojelunäkökohdat turkistarhojen valvonnas-        tä, mutta toisaalta kustannusrasitus helpottuu
15158: sa. Valvontaohje nro 40." Tutkimusten perus-           suunnitelmien laadinnan ja niiden toteutuksen
15159: teella pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan kuormi-       portastuessa eri vuosille. Uusia vesiensuojelumää-
15160: tuksen määrä riippuu lähinnä siitä, missä määrin       räyksiä ei turkistarhoille ole annettu, vaan kysy-
15161: sade- ja sulamisvedet sekä eläinten juottovedet        myksessä on vaatimus aikaisemmin annettujen
15162: pääsevät huuhtomaan eläinhäkkien alle kertynei-        ohjeiden noudattamisesta.
15163: 
15164:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1984
15165: 
15166:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
15167: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 79
15168: 
15169: 
15170: 
15171: 
15172:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15173: 
15174:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hur hög grad avfaliet kan sugas upp i jorden.
15175: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Stora farmer medför en belastning på vattendra-
15176: av den 28 februari 1984 tili vederbörande med-       gen viiken i värsta fall motsvarar den belastning
15177: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   som obehandlat avfallsvatten från samhälien med
15178: riksdagsman Malm m.fl. undertecknade spörsmål        upp tili flera tusen invånare förorsakar. Situa-
15179: nr 79:                                               tionen bör alitså rättas tili.
15180:                                                         1 övervakningsanvisningen presenteras olika
15181:           Är Regeringen medveten om att ett          anvisningar som gälier farmens placering, konst-
15182:        förverkligande av de förslag ovan nämnda      ruktioner och skötsel, och som syftar tili att
15183:        arbetsgrupp vid vattenstyrelsen kommit        förhindra onödig förorening av vattendragen och
15184:        med skulie betyda ekonomiska orimlig-         grundvattnet.
15185:        heter för pälsdjursfarmarna, och                 Vattenstyrelsen tilisatte den 4.6.1982 en intern
15186:           anser Regeringen det nödvändigt att        arbetsgrupp, med representanter främst från de
15187:        över huvudtaget ändra på nugäliande           vattendistrikt inom vilkas områden pälsdjursupp-
15188:        farmdirektiv när det gälier vattenskyddet,    födning förekommer, för att utreda och göra
15189:        samt                                          nödiga framstäliningar för utvecklande av päls-
15190:           om förändringar kommer att vidtas,         djursfarmernas vattenskyddsåtgärder och för-
15191:        kommer då Regeringen att se tili att          utsättningarna för förverkligandet av dessa. 1 sitt
15192:        pälsdjursnäringen är representerad när        arbete fick gruppen bistånd och handledning av
15193:        nya direktiv utformas?                        en uppföljningsgrupp, som utöver representanter
15194:                                                      för olika grupper bl. a. hade en representant från
15195:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Finlands pälsdjursuppfödares förbund r.f.
15196: anföra följande:                                        Arbetsgruppen konstaterar i sin slutrapport,
15197:    Det antyds i spörsmålet att det på pälsdjurs-     att det inte finns anledning att ändra den
15198: uppfödningen stälis nya orimliga krav som häm-       tidigare övervakningsanvisningen, som emeliertid
15199: mar urvecklingen inom branschen. Denna               endast tillämpats bristfäliigt. För att rätta tili
15200: bransch har under de senaste åren expanderat i       detta missförhåliande föreslås, att de farmer som
15201: sådan utsträckning, att den inom vissa områden       förorsakar förorening av vattendragen elier
15202: utgör en betydande belastning av vattendragen.       grundvattnet skall uppgöra planer för före-
15203: Pälsdjursuppfödningen har bl.a. lett tili att yt-    byggande av detta enligt viss tidtabeli, som av
15204: vattnen har förorenats. Särskilt i Österbotten har   särskilda skäl kan ändras. 1 rapporten rekommen-
15205: pälssdjursfarmerna inom genomsläppliga åsområ-       deras metoder som tilivaratar och tiligodogör alit
15206: den ställvis medfört även en ökning av nitrathal-    avfali som uppkommer på farmområdena. 1 mot-
15207: terna i grundvattnet vilka överstiger de tiliåtna    sats tili vad som framförs i spörsmålet har några
15208: gränserna för dricksvatten.                          andra nya förpliktelser inte uppstälits.
15209:    Motsvarande problem har förekommit redan             Regeringen anser det vara nödvändigt att vat-
15210: tidigare, varför vattenstyrelsen 19.12.1979 tili-    tenskyddsanvisningarna rörande pälsdjursupp-
15211: stälide vattendistriktets vattenbyråer en instruk-   födning iakttas. Detta torde medföra kostnader
15212: tion, "Synpunkter på vattenskyddet vid över-         för de farmer, som i onödan förorenar vattendra-
15213: vakning av pälsdjursfarmer. Övervakningsanvis-       gen och grundvattnet, men å andra sidan under-
15214: ning nr 40".                                         lättas kostnadsbelastningen tili följd av att upp-
15215:    Hur stor belastningen på yt- och grundvattnet     görandet av planerna och genomförandet av
15216: är, beror enligt undersökningen närmast på i hur     dessa inriktas på skilda år. Några nya vat-
15217: hög grad regn- och smältvatten samt vatten från      tenskyddsbestämmelser har inte utfärdats för
15218: djurens dricksanordningar kommer åt att rinna        pälsdjursfarmerna, utan frågan gälier kravet på
15219: ner på avfallet som samlats under burarna, samt i    att tidigare utfärdade anvisningar skali iakttas.
15220: 
15221:     Helsingfors den 9 april 1984
15222: 
15223:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
15224:                                                 1984 vp.
15225: 
15226: Kirjallinen kysymys n:o 80
15227: 
15228: 
15229: 
15230: 
15231:                                    Pesola: Maamme vesitieverkon kehittämisestä Ja rakentamisesta
15232: 
15233: 
15234:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15235: 
15236:    Eduskunnan enemmistö ilmaisi keväällä 1980          sisävesi- ja meriliikenne. Vesiliikennekalustoa ky-
15237: vesitieverkon kehittämistä koskevan toivomuk-          etään rakentamaan kotimaisilla telakoilla omava-
15238: sen, jonka mukaan hallituksen tulisi ryhtyä pikai-     raisuuden ollessa 80-90 prosenttia.
15239: siin toimiin Suomen vesitieverkon kehittämiseksi          Vesitieverkoston rakentaminen vie aikaa n. 20
15240: ja rakentamiseksi siten, että saataisiin aikaan        vuotta. Vesitieverkoston kannattavuutta ei tule
15241: myös toimivat meriyhteydet.                            arvioida yksinomaan nykyhetken valossa, vaan
15242:    Liikenteen alalla merkitsisi vesitieverkon raken-   ennen kaikkea sen mukaan, mikä on tilanne 20
15243: taminen suurinta odotettavissa olevaa liikenteel-      vuoden kuluttua.
15244: listä uudistusta. Samalla se merkitsisi aivan uu-         Sisämaan vesitieverkon merkittävimmät raken-
15245: den liikennemuodon saamista laajoille sisämaan         nuskohteet ovat Keiteleen-Päijänteen kanava,
15246: alueille. Tällöin maamme olisi saatu liikenteelli-     Kymijoen kanavointi ja Iisveden-Haukiveden
15247: sesti samalle tasolle kuin millä useimmat kilpai-      kanava. Näin saataisiin mereen kanavoiduista ja
15248: lija- ja kauppakumppanimme ovat.                       toisiinsa yhdistetyistä Vuoksen ja Kymijoen vesis-
15249:    Toisiinsa ja mereen yhdistetyt päävesistöt muo-     töistä n. 800 km pitkä, Viipurista Kotkaan ulot-
15250: dostavat tulevaisuudessa vesitieverkon, jolla voi-     tuva vesitierengas, jonka vaikutuspiirissä olisi
15251: daan harjoittaa monipuolista, lähinnä massatava-       arviolta 30-40 % maamme asutuksesta ja teolli-
15252: rakuljetuksesta koostuvaa liikennettä. Vesitiever-     suuspotentiaalista.
15253: kosta hyötyvät silloin tasapuolisesti maan eri osat       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15254: ja intressiryhmät. Vesitieverkoston rakentaminen       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15255: parantaa erityisesti sisämaan voimavarojen hyö-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15256: dyntämistä antamalla mahdollisuudet suoriin            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15257: tuonti- ja vientikuljetuksiin ulkomaille.
15258:     Nykyisellä vesiliikennekalustolla, työntö- ja                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
15259: moottoriproomuilla sekä proomuemälaivoilla,                   menpiteisiin maamme vesitieverkon ke-
15260: pystytään yhdistämään järkevästi ja taloudellisesti           hittämiseksi ja rakentamiseksi?
15261: 
15262:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1984
15263: 
15264:                                              Helena Pesola
15265: 
15266: 
15267: 
15268: 
15269: 428400335M
15270: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 80
15271: 
15272: 
15273: 
15274: 
15275:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15276: 
15277:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        loppuun mennessä. Ohjelmaa laatiessaan tie- ja
15278: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      vesirakennushallitus tulee neuvottelemaan tiiviis-
15279: mies, lähettänyt 28 päivänä helmikuuta 1984           ti sidosryhmien eli teollisuuden, maakunta- ja
15280: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      seutukaavaliittojen, kuntien jne. kanssa.
15281: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Laadittavan vesitieohjelman yhtenä avainkoh-
15282: Helena Pesolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    tana tulevat olemaan ns. suuret kanavointihank-
15283: myksestä n:o 80:                                      keet eli Keiteleen--Päijänteen, Haukiveden--Iis-
15284:                                                       veden, Kymijoen ja Kemijoen kanavoinnit. Kol-
15285:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      mesta ensin mainitusta on jo tehty ajan tasalla
15286:        menpiteisiin maamme vesitieverkon ke-          olevat edullisuusselvitykset ja Kemijoestakin on
15287:        hittämiseksi ja rakentamiseksi?                valmistumassa komiteatyönä selvitys kesäkuussa
15288:                                                       tänä vuonna.
15289:   Vastauksena ksymykseen esitän kunnioittavasti          Kuten edellä esitetystä ilmenee, maan vesitie-
15290: seuraavaa:                                            verkkoa koskeva varsin mittava selvitystyö on
15291:    Hallitusohjelman tavoitteiston kohdassa ''Tek-     käynnissä. Yksittäisistä suurista väylähankkeista
15292: nologia ja liikenne" sanotaan mm.:                    on lisäksi jo useimmista erikseen tehdyt selvityk-
15293:    "Selvitetään miten vesitieverkkoa voidaan          set käytettävissä. Ensi vuoden aikana valmistuvas-
15294: edelleen kehittää kansantaloudellisesti tarkoituk-    sa vuosituhannen loppuun ulottuvassa vesitieoh-
15295: senmukaisella tavalla.''                              jeimassa selvitetään perusteellisesti myös hank-
15296:    Vesitieverkon kehittämiseen liittyvä selvittely-   keiden rahoitus- ja toteuttamismahdollisuudet.
15297: työ on tämän mukaisesti meneillään tie- ja vesira-    Lopullisesti vesitiehankkeiden niin kuin muiden-
15298: kennushallituksessa.                                  kin valtion rakentamishankkeiden tekemisestä
15299:    Tie- ja vesirakennushallitus on äskettäin ryhty-   päätetään vuosittaisten tulo- ja menoarvioiden
15300: nyt laatimaan uutta vesitieohjelmaa, joka ulottuu     yhteydessä, joista viime kädessä päättää eduskun-
15301: vuoteen 2000. Ohjelma valmistuu vuoden 1985           ta.
15302: 
15303:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1984
15304: 
15305:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
15306:                                       1984 vp. -     KK n:o 80                                       3
15307: 
15308: 
15309: 
15310: 
15311:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15312: 
15313:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommer väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att
15314: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förhandla intensivt med intressentgrupperna,
15315: av den 28 februari 1984 tili vederbörande med-       dvs. industrin, landskaps- och regionplansför-
15316: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   bunden, kommunerna etc.
15317: riksdagsman Helena Pesola undertecknade spörs-          En av de centrala punkterna i vattenvägspro-
15318: mål nr 80:                                           grammet kommer att vara de s.k. stora kanalpro-
15319:                                                      jekten, dvs. de projekt som gälier Keitele-Päi-
15320:          Ämnar Regeringen vidta brådskande           jänne, Haukivesi-Iisvesi, Kymmene älv och Ke-
15321:        åtgärder för utvecklande och utbyggande       mi älv. Om de tre första projekten har redan
15322:        av vattenvägsnätet i vårt land?               uppgjorts tidsenliga lönsamhetsutredningar och
15323:                                                      även i fråga om Kemi älv pågår som kommittear-
15324:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     bete en utredning som är avsedd att bli färdig i
15325: anföra följande:                                     juni.
15326:    Under punkten "Teknologi och trafik" i rege-         Som ovan sagts pågår för närvarande en omfat-
15327: ringens målprogram heter det bl. a.:                 tande utredning rörande landets vattenvägsnät.
15328:    ''En utredning skall göras över hur nätet av      Dessutom finns det redan tiligång tili särskilda
15329: vattenvägar ytterligare kunde utvecklas på ett       utredningar om de flesta stora enskilda vatten-
15330: nationalekonomiskt ändamålsenligt sätt. ''           vägsprojekten. I det vattenvägsprogram, som
15331:    I enlighet härmed pågår vid väg- och vatten-      sträcker sig fram tili utgången av detta årtusende
15332: byggnadsstyrelsen en utredning i anslutning tili     och som blir färdigt under loppet av nästa år,
15333: utvecklandet av vattenvägsnätet.                     kommer även projektens finansierings- och reali-
15334:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har nyligen      seringsmöjligheter att utredas grundligt. De slut-
15335: börjat uppgöra ett nytt program som gälier           liga avgörandena rörande vattenvägsprojekten
15336: vattenvägar och som sträcker sig tili år 2000.       och andra statliga byggnadsprojekt träffas i sam-
15337: Programmet blir färdigt tili utgången av år 1985.    band med de årliga statsförslagen, beträffande
15338: I samband med uppgörandet av detta program           vilka riksdagen i sista hand besluter.
15339: 
15340:      Helsingfors den 26 mars 1984
15341: 
15342:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
15343: 1
15344: 1
15345: 1
15346: 1
15347:     1
15348:     1
15349:     1
15350:     1
15351:         1
15352:         1
15353:         1
15354:             1
15355:             1
15356:             1
15357:                 1
15358:                 1
15359:                 1
15360:                                                 1984 vp.
15361: 
15362: Kirjallinen kysymys n:o 81
15363: 
15364: 
15365: 
15366: 
15367:                                    Turunen: Opettajien eläkeiän ylärajan yhtenäistäruisestä
15368: 
15369: 
15370:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15371: 
15372:    Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä               Uudistuksen yhteydessä annetaan opettajille
15373: nousevat polttaviksi kysymyksiksi elinikäisen työ-     tosin toimeenpanokoulutusta, esimerkiksi am-
15374: ajan pituus ja samalla koko opetusalan eläkeiän        mattikoulun opettajille 15 päivää, joista vähin-
15375: ylärajan yhtenäistäminen 60 vuoteen sekä nuo-          tään 5 päivää ennen peruslinjan alkamista. Mutta
15376: rien opettajien työllisyyden parantaminen. Tällä       kun keskiasteen siirtymävaiheeseen menee aikaa
15377: hetkellähän opetusalan eläkkeelle pääsemisen           noin 3 vuotta, jäävät 60-vuotiaat opettajat heti
15378: ikärajat vaihtelevat 55 vuodesta 63 vuoteen. Elä-      eläkkeelle koulutuksen saatuaan, eivätkä he ehdi
15379: keiän ylärajan yhtenäistäruisestä on tehty lukuisia    käyttää taitojaan uudessa koulujärjestelmässä.
15380: aloitteita ja kyselyitä niiden johtamana toivottui-
15381: hin tuloksiin.                                            Siirtymävaiheessa eläkkeelle jääviä ammatillis-
15382:                                                        ten koulujen opettajia on noin 600 ja heidän
15383:     Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä siirtymä-        toimeenpanokoulutukseensa kuluisi varoja nyky-
15384: vaiheen aikana annettiin 58-vuotiaille opettajille     rahassa arviolta 6,3 miljoonaa markkaa.
15385: mahdollisuus siirtyä eläkkeelle heidän niin halu-
15386: tessaan. Samanlainen mahdollisuus tulisi antaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15387: myös keskiasteen siirtymävaiheen yhteydessä kai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15388: kille keskiasteen opettajille. Yhä lisääntyvät hete-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15389: rogeeniset ryhmät tulevat vaikeuttamaan sellais-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15390: ten opettajien työtä, jotka eivät ole saaneet
15391: eriyttävään opetukseen tarvittavaa koulutusta. Jo                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15392: tälläkin hetkellä työ on vaikeaa varsinkin amma-              ryhtyä keskiasteen uudistuksen yhteydes-
15393: tillisissa oppilaitoksissa yhden opetusryhmän si-             sä opettajien eläkeiän ylärajan yhtenäistä-
15394: sältäessä erityiskoulusta tulleita ja tavallisen pe-          miseksi 60 vuodeksi sekä siirtymävaiheen
15395: ruskoulun sekä ylioppilastutkinnon suorittaneita              eläkeiän alentamiseksi väliaikaisesti 58
15396: oppilaita.                                                    vuoteen?
15397: 
15398:      Helsingissä    päivänä maaliskuuta 1984
15399: 
15400:                                              Eeva Turunen
15401: 
15402: 
15403: 
15404: 
15405: 4284003526
15406: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 81
15407: 
15408: 
15409: 
15410: 
15411:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15412: 
15413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         distus ja sen vaikutukset opettajien asemaan ovat
15414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kuitenkin monilta osin toisenlaisia. Uudistukses-
15415: olette 1 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-        sa on pääpaino koulutuksen laadullisessa, mää-
15416: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       rällisessä ja rakenteellisessa kehittämisessä.
15417: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Ammatillisen koulutuksen uuteen peruslinja-
15418: Eeva Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       pohjaiseen koulutusrakenteeseen siirrytään vuosi-
15419: myksestä n:o 81:                                       na 1982-88. Siirtymävaiheen aikana opettajille
15420:                                                        järjestetään toimeenpanokoulutusta, jonka tar-
15421:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        koituksena on perehdyttää opettajat uuteen am-
15422:         ryhtyä keskiasteen uudistuksen yhteydes-       matilliseen koulujärjestelmään. Toimeenpano-
15423:         sä opettajien eläkeiän ylärajan yhtenäistä-    koulutus nivelletään keskiasteen koulunuudistuk-
15424:         miseksi 60 vuodeksi sekä siirtymävaiheen       sen ajoittamiseen asteittain siten, että kunkin
15425:         eläkeiän alentamiseksi väliaikaisesti 58       peruslinjan päätoimisten opettajien koulutus
15426:         vuoteen?                                       aloitetaan viimeistään peruslinjan perustamista
15427:                                                        edeltävänä lukuvuonna. Samanaikaisesti järjeste-
15428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tään ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä
15429: seuraavaa:                                             edistävää täydennyskoulutusta niille opettajille,
15430:    Ammatillista peruskoulutusta järjestävien op-       jotka eivät tuolloin kuulu toimeenpanokoulutuk-
15431: pilaitosten ja lukioiden opettajien eläketurva         sen piiriin.
15432: määräytyy palvelussuhteen mukaisesti joko val-             Koska keskiasteen koulunuudistuksen yhtey-
15433: tion, kuntien tai yksityisiä valtionapulaitoksia       dessä joudutaan opetussuunnitelmien uudistami-
15434: koskevien eläkesäädösten perusteella. Valtion          sen ja koulutuksen aloituspaikkojen mitoittami-
15435: palveluksessa olevilla opettajilla, eräitä vammais-    sen vuoksi tekemään virkoja ja toimia sekä näi-
15436: ten oppilaitosten opettajia lukuun ottamatta,          den haltijoita koskevia järjestelyitä, on uudistuk-
15437: yleinen eläkeikä on 63 vuotta, samoin kuin niillä      sen toimeenpanon edistämiseksi ja opettajien
15438: yksityisten valtionapulaitosten palveluksessa ole-     aseman turvaamiseksi jo vuonna 1982 säädetty
15439: villa opettajilla, joiden eläketurva kustannetaan      erityinen laki eräiden virkojen ja toimien täyttä-
15440: valtion varoista. Kunnallisessa palvelussuhteessa      misestä keskiasteen koulunuudistuksen yhteydes-
15441: olevilla keskiasteen oppilaitosten opettajilla ylei-   sä. On kuitenkin syytä erityisesti todeta, että
15442: nen eläkeikä on myös 63 vuotta. Opettajien             ammatillisten oppilaitosten oppilaspaikkojen li-
15443: eläkeikä on siten sama kuin yleensä valtion ja         sääntyminen keskiasteen koulunuudistuksen yh-
15444: kuntien palveluksessa olevilla virkamiehillä, kun      teydessä merkitsee näissä oppilaitoksissa myös
15445: taas yksityisellä sektorilla yleinen työeläkeikä on    kokonaisopettajamäärän lisääntymistä.
15446: 65 vuotta.                                                 Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä ei
15447:    Kysymyksessä on viitattu peruskoulu-uudistuk-       ole ilmennyt sellaisia opettajien asemaan ja työ-
15448: sen yhteydessä tapahtuneeseen peruskoulun              hön vaikuttavia tekijöitä, jotka edellyttäisivät
15449: opettajien eläkeiän väliaikaiseen alentamiseen.        erillisiä opettajien eläkeikärajoja koskevia muu-
15450: Tämä toteutettiin vuonna 1972 sääderyllä erilli-        toksia. Uudistuksen yhteydessä tarvitaan lisää
15451: sellä lailla poikkeuksista kansa- ja oppikoulujen      opettajia. Lisäksi on kiinnitetty erityistä huomio-
15452: opettajien eläke- ja eroamisikää koskeviin sään-        ta opettajien koulutukseen ja siten pyritty autta-
15453: nöksiin. Alempaa eläke- ja eroamisikää perustel-       maan heitä monin keinoin heidän uudessa työs-
15454: tiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä tapahtu-        sään.
15455: neella koulun organisaation uudistumisella,                Erityisesti on syytä korostaa, että opettajien
15456: opettajien työympäristön ja toimipaikan mahdol-         eläkeiän ratkaiseminen liittyy kiinteästi parhail-
15457: lisella muuttumisella jne. Keskiasteen koulunuu-        laan vireillä olevaan eläkkeelle siirtymisen ylei-
15458:                                         1984 vp. -- KJC n:o 81                                             3
15459: 
15460: seen uudistukseen, minkä vuoksi eläkeikäkysy-           tällä hetkellä tarkoitus ryhtyä erillisiin toimenpi-
15461: myksiä on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.          teisiin eläkeikärajojen muuttamiseksi keskiasteen
15462:   Edellä esitetyillä perusteilla hallituksella ei ole   koulunuudistuksen yhteydessä.
15463: 
15464:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
15465: 
15466:                                                                        Opetusministeri Kaarina Suonio
15467: 4                                       1984 vp. -     KK n:o 81
15468: 
15469: 
15470: 
15471: 
15472:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15473: 
15474:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Melianstadiereformen och dess verkningar på
15475: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          lärarnas stälining är dock tili många delar annor-
15476: av den 1 mars 1984 tili vederbörande medlem av         lunda. 1 reformen har tyngdpunkten förlagts på
15477: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   utvecklandet av utbildningens kvalitet, kvantitet
15478: man Eeva Turunen ställda skriftliga spörsmål nr        och uppbyggnad.
15479: 81:                                                       Under 1982-88 införs en ny utbildningsstruk-
15480:                                                        tur på grundlinjebasis inom den yrkesinriktade
15481:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utbildningen. Under övergångsperioden ges lä-
15482:         för att i samband med melianstadierefor-       rarna fortbildning för melianstadiereformen. Av-
15483:         men förenhetliga pensionsåldern för lära-      sikten med denna utbildning är att orientera
15484:         re tili 60 år samt för att under övergångs-    lärarna i det nya yrkesinriktade utbildningssyste-
15485:         perioden interimistiskt sänka pensionsål-      met. Utbildningen för melianstadiereformen in-
15486:         dern tili 58 år?                               tegreras gradvis efter melianstadiereformens tid-
15487:                                                        tabeli så att utbildningen för heltidsanstälida
15488:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lärare på varje grundlinje påbörjas senast under
15489: framföra följande:                                     det läsår som föregår inrättande av grundlinjen.
15490:    Pensionsskyddet för lärare vid de läroanstalter     Samtidigt ges kompletterande utbildning för de
15491: som ger yrkesinriktad grundutbildning och vid          lärare som vili upprätthålia och utveckla sin
15492: gymnasier bestäms enligt för anstäliningsförhål-       yrkeskompetens och som inte då omfattas av
15493: landet gäliande pensionsstadganden för anringen        fortbildningen för melianstadiereformen.
15494: statliga, kommunala elier privata statsunderstöd-         Eftersom man vid reformeringen av läroplaner-
15495: da institurioner.                                      na och dimensioneringen av antalet nybörjarplat-
15496:    Den alimänna pensionsåldern för statsanstälida      ser inom utbildningen i samband med meliansta-
15497: lärare är 63 år, med undantag av lärare vid vissa      diereformen är tvungen att genomföra omorgani-
15498: läroanstalter för handikappade. Detsamma gälier        seringar som gälier tjänster och befattningar samt
15499: lärare vid de privata statsunderstödda institutio-     deras innehavare, har en särskild lag stadgats
15500: ner, vilkas pensionsskydd bekostas av statens          redan 1982 om besättande av vissa tjänster och
15501: medel. Den alimänna pensionsåldern för kom-            befattningar i samband med melianstadierefor-
15502: munalt anstälida lärare vid melianstadieläroan-        men för att främja verkstäliigheten av reformen
15503: stalter är även 63 år. Pensionsåldern för lärare är    och trygga lärarnas ställning. Det bör dock sär-
15504: således densamma som i allmänhet för statliga          skilt konstateras, att ökningen av elevplatser .vid
15505: och kommunala tjänstemän, medan den alimän-            yrkesläroanstalter i samband med mellanstadiere-
15506: na arbetspensionsåldern inom den privata sek-          formen innebär att även totalantalet lärare vid
15507: torn är 65 år.                                         dessa läroanstalter ökar.
15508:    1 spörsmålet har hänvisats tili den interimistis-      1 samband med mellanstadiereformen har det
15509: ka sänkningen av pensionsåldern för grundskoliä-       inte framträtt sådana på lärarnas stälining och
15510: rare i samband med grundskolreformen. Detta            arbete verkande faktorer som skulie förutsätta
15511: förverkligades genom en särskild lag av år 1972,       separata ändringar i lärarnas pensionsåldersgrän-
15512: om avvikelser från stadgandena om pensions- och        ser. 1 samband med reformen behövs mera
15513: avgångsålder för folkskol- och läroverkslärare. En     lärare. Dessutom har speciell uppmärksamhet
15514: lägre pensions- och avgångsålder motiverades           fästs vid lärarnas utbildning och således har man
15515: med den organisationsförändring som skolorna           försökt hjälpa dem på många sätt i deras nya
15516: genomgick i samband med grundskolreformen,             arbete.
15517: med eventuelia ändringar i lärarnas arbetsmiljö           Speciellt bör betonas, att faststäliandet av
15518: och arbetsplats etc.                                   lärarnas pensionsålder är nära ansluten tili den
15519:                                      1984 vp. -- ~ n:o 81                                               5
15520: 
15521: allmänna reformen om pensionsålder, varför          tillfället för avsikt att vidta särskilda åtgärder för
15522: pensionsfrågor bör betraktas som en helhet. På       att ändra pensionsåldersgränserna i samband
15523: basen av det ovan anförda har regeringen inte för    med mellanstadiereformen.
15524:      Helsingfors den 6 april 1984
15525: 
15526:                                                             Undervisningsminister Kaanna Suonio
15527:                      j
15528:                     j
15529:                    j
15530:                   j
15531:                  j
15532:                 j
15533:                j
15534:               j
15535:              j
15536:             j
15537:            j
15538:           j
15539:          j
15540:         j
15541:        j
15542:       j
15543:      j
15544:     j
15545:    j
15546:   j
15547:  j
15548: j
15549:                                                  1984 vp.
15550: 
15551: Kirjallinen kysymys n:o 82
15552: 
15553: 
15554: 
15555: 
15556:                                     Turunen: Oppilasasuntolanhoitajien aseman turvaamisesta
15557: 
15558: 
15559:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15560: 
15561:    Oppilasasuntolanhoitajat ovat peruskoulun vi-           Oppilasasuntolanhoitajan pedagogisen koulu-
15562: ranhaltijaryhmä, jolla on Kemijärven seminaaris-        tuksen väärinkäyttöä on se, että useissa asunto-
15563: sa hankittu pätevyys. Tämän koulutuksen saa-            loissa oppilasasuntolanhoitaja joutuu edelleen
15564: neista asuntolanhoitajista suuri osa on muissa          olemaan myös yövalvojana. Tähän tehtävään voi-
15565: tehtävissä tai lakkautuspalkalla, koska peruskou-       taisiin käyttää vähemmän koulutettuja henkilöi-
15566: lujen oppilasasuntoloita on runsaasti lakkautettu       tä, jolloin asuntolanhoitaja voisi käyttää voimava-
15567: mm. tiestön parantuessa.                                ransa tehokkaasti päivän aikana lasten ja nuorten
15568:    Keskiasteen uudistuksen myötä uskottiin oppi-        kasvatustehtävässä.
15569: lasasuntolanhoitajan virkojen lisääntyvän, kun             On myös välttämätöntä, että jokaiseen asunto-
15570: esimerkiksi lukialaisten asumiskustannuksiin ja         laan perustetaan koosta riippumatta kaksi asun-
15571: muihin koulutuksesta johtuviin menoihin tulee           tolanhoitajan virkaa. Tällainen ratkaisu koituu
15572: valtion osuus. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että        kaikkien parhaaksi. Kolmannen ja sitä useam-
15573: keskiasteen oppilaspaikat eivät vaikuta virkoja         man viran perustamiseen oikeuttavia oppilas-
15574: lisäävästi tai edes niitä säilyttävästi.                määrärajoja tulee alentaa ottamalla huomioon
15575:     On tuhlausta olla käyttämättä juuri tähän           samalla erityisoppilaat, kuten aistivammaiset, eri-
15576: tehtävään koulutuksen saanutta työvoimaa asun-          tyiskoululaiset, kroonisesti sairaat ja yleensä run-
15577: toloissa, joissa asuu nuoria ihmisiä ja joille asuin-   saampaa huolenpitoa vaativat oppilaat normeja
15578: ympäristö on merkittävä yhteisö myös kasvatuk-          alentavina tekijöinä. Samalla kun psyykkisesti ja
15579: sen kannalta. Pedagogisen koulutuksen saaneen           fyysisesti vammaisista pyritään huolehtimaan yhä
15580: vastuuhenkilön puuttuminen koituu ennen kaik-           enemmän ilman erityislaitoksia, on heidän sijoit-
15581: kea nuorison vahingoksi.                                tamisensa oppilasasuntaloihin lisääntynyt. Rat-
15582:     Suunnitteilla oleviin erityislukioihin tulee        kaisu saattaa usein olla onnistunut, mutta lisätyö
15583: asuntolat, joihin tulisi perustaa oppilasasuntolan-     tulee huomioida asuntoloiden henkilökuntatar-
15584: hoitajan virkoja siten, että pätevyysvaatimuksena       vetta laskettaessa.
15585:  olisi mm. Kemijärven seminaarissa suoritettu              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15586:  asuntolanhoitajan tutkinto. Näihin virkoihin tu-       tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15587: lisi ennen kaikkea siirtää nyt lakkaotuspalkalla        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15588:  olevia oppilasasuntolanhoitajia.                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15589:     Oppilaan etu vaatii myös kiinnittämään huo-
15590:  miota siihen, että asuntolanhoitajan työtaakka ei                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15591:  muodostu kohtuuttoman raskaaksi. Viikottaista                  ryhtyä koulutettujen oppilasasuntolan-
15592:  työhön sidonnaisuutta tulee vähentää muilla                    hoitajien aseman turvaamiseksi ja työtaa-
15593:  aloilla tapahtuvaa työaikakehitystä noudattaen.                kan keventämiseksi?
15594: 
15595:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
15596: 
15597:                                                Eeva Turunen
15598: 
15599: 
15600: 
15601: 
15602: 428400341U
15603: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 82
15604: 
15605: 
15606: 
15607: 
15608:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15609: 
15610:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       he ovat olleet vakinaisessa virassa. Siinä määrin,
15611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kun löytyy peruskoulun virkoja, joihin he ovat
15612: olette 1 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-     kelpoisia, voidaan heidät lakkautuspalkkaa kos-
15613: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kevien säännösten nojalla siirtää tällaisiin virkoi-
15614: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     hin.
15615: Eeva Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       Keskiasteen oppilaitosten oppilaiden opintoso-
15616: myksestä n:o 82:                                    siaaliset edut lisääntyvät vuosina 1987 ja 1988.
15617:                                                     Tässä yhteydessä mm. majoitus tulee lukion ja
15618:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       perusasteen ammatillista koulutusta antavien op-
15619:        ryhtyä koulutettujen oppilasasuntolan-       pilaitosten oppilaille ilmaiseksi.
15620:        hoitajien aseman turvaamiseksi ja työtaa-       Tämä saattaa jossain määrin lisätä oppilasasun-
15621:        kan keventämiseksi?                          toloiden oppilasmääriä, mutta tuskin itse asunto-
15622:                                                     loiden määrää. Asuntolanhoitajan palvelussuh-
15623:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    teen ehdoista, mm. työhön sidonnaisuudesta,
15624: ti seuraavaa:                                       sovitaan virkaehtosopimuksella.
15625:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, on         Valmisteilla olevan uuden peruskouluasetuk-
15626: mm. tiestön parantuessa oppilasasuntoloita lak-     sen nojalla tultaneen säätelemään oppilasasunto-
15627: kautettu. Pyrkimyksenä on, että oppilaat voivat     lanhoitajien määrää. Tässä yhteydessä voidaan
15628: asua kotonaan, mitä on lasten kannalta pidettävä    ottaa huomioon se, että jotkin oppilasryhmät
15629: tärkeänä seikkana.                                  aiheuttavat keskimääräistä enemmän työtä ja tä-
15630:    Oppilasasuntolanhoitajat, joiden virka on lak-   mä edellyttää suurempaa oppilasasuntolanhoita-
15631: kautettu, on asetettu lakkautuspalkalle, mikäli     jien määrää.
15632: 
15633:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1984
15634: 
15635:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
15636:                                       1984 vp. -- RJ( n:o 82                                          3
15637: 
15638: 
15639: 
15640: 
15641:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15642: 
15643:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen     att finna grundskoletjänster som elevhemsföre-
15644: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ståndarna är behöriga för, kan de med stöd av
15645: av den 1 mars 1984 tili vederbörande medlem av       stadgandena om lön på indragningsstat överföras
15646: statsrådet avsänt en avskrift av följande av riks-   tili dylika tjänster.
15647: dagsman Eeva Turunen undertecknade spörsmål              Under åren 1987 och 1988 kommer de studie-
15648: nr 82:                                               sociala förmånerna för elever vid läroanstalterna
15649:                                                      på melianstadiet att öka. I detta sammanhang
15650:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    blir bl.a. inkvarteringen avgiftsfri för elever vid
15651:          för att trygga de utbildade elevhemsföre-   gymnasier och de läroanstalter som ger yrkesin-
15652:          ståndarnas ställning och lätta på deras     riktad utbildning på grundnivå. Detta kan i
15653:          arbetsbörda?                                någon mån öka antalet elever vid elevhemmen,
15654:                                                      men knappast antalet elevhem.
15655:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         I tjänstekoliektivavtal överenskoms om anställ-
15656: anföra följande:                                     ningsvilikoren för elevhemsföreståndare, bl.a.
15657:    Såsom det konstateras i spörsmålets motive-       om deras bundenhet vid arbetet. Med stöd av
15658: ring, har man nedlagt många elevhem, bl.a. tili      den nya grundskoleförordning som är under
15659: följd av att vägnätet förbättrats. Man har som       beredning kommer man uppenbarligen att regle-
15660: mål att eleveroa skall kunna bo hemma, vilket        ra antalet elevhemsföreståndare. I detta samman-
15661: bör anses vara viktigt med hänsyn tili barnen.       hang kan man ta hänsyn tili att vissa elevgrupper
15662:    De elevhemsföreståndare vilkas tjänster har       ger mera arbete än i genomsnitt är faliet, och
15663: indragits har överförts på indragningsstat, om de    detta förutsätter ett större antal elevhemsföre-
15664: innehaft ordinarie tjänst. I den mån som det står    ståndare.
15665: 
15666:      Helsingfors den 3 april 1984
15667: 
15668:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
15669: 1
15670: 
15671: 1
15672: 
15673: 1
15674: 
15675: 1
15676: 
15677:     1
15678: 
15679:     1
15680: 
15681:     1
15682: 
15683:     1
15684: 
15685:         1
15686: 
15687:         1
15688: 
15689:         1
15690: 
15691:         1
15692: 
15693:             1
15694:                                                 1984 vp.
15695: 
15696: Kirjallinen kysymys n:o 83
15697: 
15698: 
15699: 
15700: 
15701:                                    Turunen: Työmatkakulujen verovähennyksen ylärajan tarkistamisesta
15702: 
15703: 
15704:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15705: 
15706:    Tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta an-      kä_Yttö on ainoa mahdollisuus työmatkojen kulke-
15707: netun lain (123/80) 26 §:n mukaan matkakus-            miseen.
15708: tannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin hal-          Esimerkkitapauksen - perheenäidin - vuo-
15709: vinta kulkuneuvoa käyttäen saa vähentää vero-          sittaiseksi työmatkojen pituudeksi tulee 195 x 2 x
15710: tuksessa enintään 15 000 markkaa. Hallitus anta-       90 km eli 3 5 100 kilometriä. Pelkkä polttoaine
15711: essaan lakiesitystä on perustellut sitä seuraavasti:   tulee maksamaan 10 litraa/ 100 kilometriä noin
15712: ''Esityksessä ehdotetaan myös, että matkakulu-         13 500 markkaa. Lisäksi tulevat huolto- ja kor-
15713: jen vähentämisoikeudelle säädettäisiin yläraja.        jauskulut. Auto joudutaan vaihtamaan kahden
15714: Tämä on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi sen      vuoden välein, mistä aiheutuu ylimääräisiä han-
15715: vuoksi, että huomattavan suuret asunnon ja työ-        kinta-, tappio- ja korkokuluja. Jos vero-ohjeiden
15716: paikan väliset matkakulut aiheuttavat kohtuutto-       mukaisesti lasketaan matkakulujen suuruus, saa-
15717: man paljon verotustyötä ja verovalituksia. Ehdo-       daan matkakulujen määräksi lähes 29 000 mark-
15718: tuksen mukainen 15 000 markan yläraja koskisi          kaa vuodessa. Kulut ovat kohtuuttoman suuret
15719: käytännössä kuitenkin erittäin vähäistä osaa pal-      verovähennysoikeuteen verrattuna, kun vähentä-
15720: kansaajista. Näissä tapauksissa on yleensä kysy-       mättä jäänyttä osaakaan ei oteta huomioon tulo-
15721: mys oman auton arvioitujen käyttökulujen mu-           ja varallisuusverolain 31 §:n mukaisena veron-
15722: kaan myönnetystä vähennyksestä, joka useissa           maksukyvyn alentumisvähennyksenä.
15723: tapauksissa saattaa muodostua todellisia kuluja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15724: suuremmaksi.''                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15725:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15726:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15727:    Useissa tapauksissa todelliset kulut muodostu-
15728: vat suuremmiksi kuin 15 000 markkaa jo siitäkin                    Aikooko Hallitus tarkistaa matkakulu-
15729: syystä, että lakia ei vuoden 1980 jälkeen ole                 jen verovähennysoikeuden ylärajaa kus-
15730: tarkistettu vaikka matkakustannukset ovat nous-               tannusten nousua vastaavaksi ja
15731: seet. 15 000 markan katto on riittämätön varsin-                   mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisissa
15732: kin silloin, jos perheen toisen puolison yhteen               tapauksissa, joissa yläraja on täysin riittä-
15733: suuntaan kuljettu työmatka on esimerkiksi 90                  mätön eikä tulo- ja varallisuusverolain 31
15734: kilometriä, mikä on täysin mahdollista harvaan                §:n mukaista veronmaksukyvyn alentu-
15735: asutuilla työttömyysalueilla, joissa julkiset kulku-          misvähennystä verovelvolliselle myönne-
15736:                                                                ··;>
15737:                                                               ta.
15738: neuvot eivät sovellu työmatkoihin ja oman auton
15739: 
15740:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
15741: 
15742:                                               Eeva Turunen
15743: 
15744: 
15745: 
15746: 
15747: 428400337P
15748: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 83
15749: 
15750: 
15751: 
15752: 
15753:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15754: 
15755:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kun tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1
15756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          momentin 5 kohtaa ensimmäisen kerran sovellet-
15757: olette 1 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-        tiin nykyisessä muodossaan vuodelta 1981 toimi-
15758: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tetussa verotuksessa, täysimääräisen vähennyksen
15759: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sai 2 589 verovelvollista. Vuodelta 1982 toimite-
15760: Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-      tussa verotuksessa täysimääräisen työmatkakus-
15761: tä n:o 83:                                             tannusvähennyksen saajia oli verohallituksen ti-
15762:                                                        laston mukaan 4 809.
15763:           Aikooko Hallitus tarkistaa matkakulu-
15764:        jen verovähennysoikeuden ylärajaa kus-             Vähennysoikeuden rajoittaminen on vähentä-
15765:        tannusten nousua vastaavaksi ja                 nyt ylisuuria vähennysvaatimuksia ja siten osal-
15766:           mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisissa        taan yksinkertaistanut verotusmenettelyä kuten
15767:        tapauksissa, joissa yläraja on täysin riittä-   tarkoitus oli. Enimmäismäärän pitäminen ennal-
15768:        mätön eikä tulo- ja varallisuusverolain 31      laan vaikuttaa edelleen samaan suuntaan. Kun
15769:        §:n mukaista veronmaksukyvyn alentu-            kodin ja työpaikan välisiä matkakustannuksia
15770:        misvähennystä verovelvolliselle myönne-         koskevan erillisen vähennyksen vuodelta 1982 sai
15771:        tä?                                             yhteensä 1 080 000 verovelvollista, oli enimmäis-
15772:                                                        vähennyksen saajien osuus näistä noin 0,5 pro-
15773:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       senttia. Kyseisen määrän ei vielä voida katsoa
15774: ti seuraavaa:                                          vaativan vähennysoikeuden ylärajan nostamista.
15775:    Tulo- ja varallisuusverolakia edeltäneessä tulo-    Tilannetta kuitenkin seurataan tarkoin ja toimen-
15776: ja omaisuusverolaissa työmatkakustannusten vä-         piteisiin ryhdytään, jos nykyisen vähennysoikeu-
15777: hentämisoikeudelle oli asetettu 1 200 markan           den ei enää voida katsoa ottavan todellisia kus-
15778: yläraja. Kun tulo- ja varallisuusverolaki (1043/       tannuksia riittävästi huomioon.
15779: 74) vuonna 1975 tuli voimaan ja työmatkakus-
15780: tannusten vähentämisoikeus oli määrältään ra-             Jo hallituksen esityksessä tulo- ja varallisuusve-
15781: joittamaton sekä sidottu vain halvimman kulku-         rolain muuttamiseksi vuodelle 1981 todettiin,
15782: neuvon käyttövaatimukseen, oli seurauksena jou-        että vaikka työmatkakustannusten vähentämisoi-
15783: koittain huomattavan suuria vähennysvaatimuk-          keudelle asetettu yläraja on niinkin korkea kuin
15784: sia, joiden selvittäminen aiheutti kohtuuttomasti      15 000 markkaa, saattaa sen ottaminen lakiin
15785: verotustyota ja verovalituksia. Tapauksissa oli        joissakin erityistapauksissa johtaa kohtuutto-
15786: yleensä kysymys oman auton arvioiduista käyttö-        muuksiin. Jos kuitenkin suurten, vähentämättä
15787: kustannuksista, joiden osalta vähennys usein           jäävien matkakustannusten voidaan katsoa alen-
15788: muodostui todellisia asunnon ja työpaikan välisiä      tavan verovelvollisen veronmaksukykyä, voidaan
15789: matkakustannuksia suuremmaksi. Koska tilanne           tulo- ja varallisuusverolain 31 §: n mukaisella
15790: ei viiden seuraavan vuoden aikana tasaantunut,         veronmaksukyvyn alentumisvähennyksellä vero-
15791: työmatkakustannusten vähennysoikeutta katsot-          lautakunnan harkinnan mukaan ottaa kyseisiä
15792: tiin välttämättömäksi rajoittaa. Hallituksen esi-      kustannuksia huomioon. Vähennystä harkittaessa
15793: tyksessä tulo- ja varallisuusverolain muuttamisek-     on kuitenkin tarkasteltava koko perheen talou-
15794: si vuodelle 1981 15 000 markan ylärajan säätä-         dellista tilannetta, joten niitä tapauksia, joissa
15795: mistä perusteltiin verotuksen yksinkertaistaruis-      todelliset tulonhankintakulut vaikuttaisivat ve-
15796: näkökohdilla ja oikeusturvaongelmaksikin kehit-        ronmaksukykyyn, ei usein ilmene. Yksittäisiin
15797: tyneen verovalitusruuhkan helpottamisella kuten        verotustapauksiin hallitus tai valtiovarainministe-
15798: kysymyksen perusteluissakin on todettu.                riö voi puuttua vain verotuslain suomissa rajoissa.
15799: 
15800:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
15801:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
15802:                                         1984 vp. -- KJ( n:o 83                                          3
15803: 
15804: 
15805: 
15806:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15807: 
15808:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som också konstateras i motiveringen tili spörs-
15809: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          målet.
15810: av den 1 mars 1984 tili vederbörande medlem av            Då 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om skatt på
15811: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      inkomst och förmögenhet i sin nuvarande form
15812: dagsman Turunen undertecknade skriftliga spörs-        första gången tiliämpades vid beskattningen för
15813: mål nr 83:                                             år 1981 fick 2 589 skattskyldiga avdrag tili fulit
15814:           Har Regeringen för avsikt att justera        belopp. Vid beskattningen för år 1982 var enligt
15815:        maximigränsen för de resekostnader som          statistiken antalet av dem som fått avdrag för
15816:        får avdras i beskattningen så att de mot-       arbetsresekostnader tili fulit belopp 4 809.
15817:        svarar kostnadsstegringen och                      Begränsningen av avdragsrätten har minskat de
15818:           vad har Regeringen för avsikt att göra i     överstora avdragskraven och således för sin del
15819:        sådana fali, då maximigränsen är alideles       förenklat beskattningsförfarandet såsom avsikten
15820:        för låg och i 31 § lagen om skatt på            var. Att bibehålia maximibeloppet på samma
15821:        inkomst och förmögenhet avsett avdrag           nivå verkar fortfarande i samma riktning. Det
15822:        för nedsatt skattebetalningsförmåga inte        särskilda avdraget för resekostnaderna mellan
15823:        beviljas den skattskyldige?                     hemmet och arbetsplatsen beviljades år 1982
15824:                                                        sammanlagt 1 080 000 skattskyldiga och då ut-
15825:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gjorde de som fick maximiavdrag ca 0, 5 % av
15826: anföra följande:                                       dessa. Detta antal kan ännu inte anses kräva att
15827:   I lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt,           den övre gränsen för avdragsrätten höjs. Man
15828: som föregick lagen om skatt på inkomst och             följer dock noggrant med situationen och vidtar
15829: förmögenhet, hade maximigränsen för rätten att         åtgärder, om den nuvarande avdragsrätten inte
15830: avdra kostnader för arbetsresor satts vid 1 200        längre kan anses i tillräcklig grad beakta de
15831: mk. Då lagen om skatt på inkomst och för-              verkliga kostnaderna.
15832: mögenhet (1043/74) trädde i kraft år 1975 och              Redan i regeringens proposition med förslag
15833: avdragsrätten för kostnaderna för arbetsresor inte     tili lag angående ändring av lagen om skatt på
15834: begränsades tili sitt belopp och endast var bun-       inkomst och förmögenhet för år 1981 konstatera-
15835: den vid kravet på biliigaste fortskaffningsmedel,      des att, fastän den övre gränsen för avdragsrätten
15836: var följden mängder av anmärkningsvärt stora           för arbetsresekostnader sattes så högt som vid
15837: krav på avdrag, och utredningen av dem förorsa-        15 000 mk, kan det faktum att den intas i lagen i
15838: kade oskäligt mycket beskattningsarbete och            vissa fall leda tili orimligheter. Om dock stora
15839: skattebesvär. I dessa fali var det i alimänhet fråga   resekostnader, för vilka avdrag inte kan göras,
15840: om de beräknade driftskostnaderna för egen bil,        kan anses nedsätta den skattskyldiges skattebetal-
15841: för vilka avdraget ofta blev större än de faktiska     ningsförmåga kan man, om skattenämnden så
15842: resekosrnaderna melian bostaden och arbetsplat-        prövar, beakta ifrågavarande kostnader genom
15843: sen. Eftersom läget under de fem följande åren         att bevilja avdrag för nedsatt skattebetalningsför-
15844: inte stabiliserades, ansågs det nödvändigt att         måga i enlighet med 31 § lagen om skatt på
15845: begränsa rätten tili avdrag av arbetsresekostna-       inkomst och förmögenhet. Då avdraget prövas
15846: der. I regeringens proposition med förslag tililag     bör dock hela familjens ekonomiska situation
15847: angående ändring av lagen om skatt på inkomst          beaktas, vilket innebär att sådana fali då de
15848: och förmögenhet för år 1981 motiverades max-           faktiska kostnaderna för inkomstens förvärvande
15849: imigränsen 15 000 mk med synpunkter som                skulle inverka på skattebetalningsförmågan inte
15850: gällde förenklande av beskattningen och under-         ofta yppar sig. I enskilda beskattningsfali kan
15851: lättande av anhopningen av skattebesvär vilket         regeringen elier finansministeriet inte ingripa
15852: hade utvecklats tili ett rättsskyddsproblem, något     utom inom den ram beskattningslagen ger.
15853:       Helsingfors den 4 april 1984
15854: 
15855:                                                                              Minister Pekka Vennamo
15856:                                                  1984 vp.
15857: 
15858: Kirjallinen kysymys n:o 84
15859: 
15860: 
15861: 
15862: 
15863:                                     Eenilä: Aurajoen saastumisen estäruisestä
15864: 
15865: 
15866:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15867: 
15868:    Turkulaiset ja Turun seudulla asuvat saavat          kaaleilla ja kemialiisin menetelmin on mieletöntä
15869: juomavetensä Aurajoesta. Tämä yli 200 000 kan-          ja osoittaa yhteiskunnan piittaamattomuutta
15870: salaisen juomavesilähde on kuitenkin kovin saas-        kansalaisten terveydestä. Haju- ja makuhaittojen
15871: tunut. Aurajoen varrella on teollisuuslaitoksia,        poistaminen ei paranna saasruneen veden juoma-
15872: jotka laskevat jätteensä jokeen, ja yli 500 sikalaa,    kelpoisuutta. Parannukset on tehtävä saastumi-
15873: joiden lietteet pelloille vääränä ajankohtana levi-     sen alkulähteillä, saastumista on pyrittävä ennal-
15874: tettyinä valuvat Aurajokeen. Yksinkertainen kei-        ta ehkäisemään.
15875: no veden puhdistamiseksi olisi luoda suoja-alueet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15876: joen molemmille rannoille nimenomaan liettei-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15877: den valumisen estämiseksi. Maanomistajat tulisi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15878: velvoittaa "paketoimaan" alueen rannat molem-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15879: min puolin esimerkiksi noin 30 metrin leveydel-
15880: tä. Näille suoja-alueille voitaisiin istuttaa pensai-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15881: ta. Turun seudulla asuvien juomaveden puhdis-                  siin turkulaisten juomavesilähteen, Aura-
15882: tamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Sikaloi-              joen, saastumisen ennalta ehkäisemiseksi
15883: den lietteillä maustetun ammoniakkipitoisen                    paketoimalla ja puskittamalla Aurajoen
15884: juomaveden puhdistaminen monenlaisilla kemi-                   rannat molemmin puolin?
15885: 
15886:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
15887: 
15888:                                                Paula Eenilä
15889: 
15890: 
15891: 
15892: 
15893:  4284003548
15894: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 84
15895: 
15896: 
15897: 
15898: 
15899:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15900: 
15901:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           hankintaan käytettyjen vesistöalueiden sellaisissa
15902: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           osissa, missä tapahtuvilla toiminnoilla on olen-
15903: olette 1 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-         naista merkitystä vedenhankinnan kannalta, on
15904: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        noudatettava erityisen tiukkoja vesiensuojeluvaa-
15905: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         timuksia. Turun vesipiirin vesitoimisto on esittä-
15906: Paula Eenilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       nyt mm. Aurajoen valuma-aluetta tällaiseksi eri-
15907: myksestä n:o 84:                                        tyisalueeksi.
15908:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-             Toimikunta on tutkinut eri rahoitusmahdolli-
15909:        siin turkulaisten juomavesilähteen, Aura-        suuksia ja todennut, että lantasäiliöiden perus-
15910:        joen, saastumisen ennalta ehkäisemiseksi         korjauksien ja laajentamisen rahoittamisessa tule-
15911:        paketoimalla ja puskittamalla Aurajoen           vat kysymykseen halpakorkoiset lainat, avustuk-
15912:        rannat molemmin puolin?                          set ja verohelpotukset.
15913:                                                            Kansanedustaja Eenilän kysymyksessä ehdote-
15914:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        taan Aurajoen saastumisen ehkäisemiseksi ennal-
15915: ti seuraavaa:                                           ta suojavyöhykkeiden perustamista joen molem-
15916:    Aurajoen vesiensuojelutilanne on ollut ja on         mille rannoille.
15917: edelleenkin vaikea. Suurena syynä tähän on liete-          Suojavyöhykkeiden perustaminen Aurajoen
15918: lannan levitys kevättalvella, jota viljelijät ovat      varsille ainakin eroosiolle alttiimpiin kohtiin saat-
15919: joutuneet tekemään lantasäiliöiden täytyttyä. Tä-       taisi edistää vesiensuojelua. Onpa harkittu niiden
15920: nä vuonna, kuten aikaisemminkin, on levityksiä          toteuttamista kaavoitustoiminkin. Suojavyöhyk-
15921: valvottu helikopterilennoin. Tällöin on todettu         keiden hyödyllisyyttä huuhtoutumisen ehkäisyssä
15922: talvilevityksen vähentyneen huomattavasti aikai-        ei ole kuitenkaan missään kiistattomasti osoitet-
15923: semmista vuosista. Lietelantasäiliöt ovat kuiten-       tu. Kuivatusvedet joutuvat kuitenkin jokeen suo-
15924: kin nyt täynnä, joten levitys ennen maan sula-          javyöhykkeestä huolimatta. Sen sijaan eroosion
15925: mista saattaa keväällä 1984 jälleen lisääntyä.          estämisessä suojavyöhykkeillä on merkitystä.
15926:    Maatilatalouden vesiensuojelutoimikunta on           Eroosiota voidaan vähentää tai estää myös otta-
15927: 30.9.1983 ympäristöministeriölle jättämässään           malla rinnepellot erilaiseen viljelykiertoon kuin
15928: mietinnössä (komiteanmietintö 1983 :66) laajasti        muut alat sekä muuttamalla kynnöksen suuntaa
15929: selvittänyt maatalouden vesiensuojelukysymyksiä.        poikkirinteiseksi. Olennaista on myös kohtuulli-
15930:    Vesiensuojelun tarve eri vesistöissä ja eri pohja-   nen lannoitteiden käyttö ja niiden oikea levitys-
15931: vesialueilla on erilainen. Toimikunta on siten          tapa. Jos lannoitteiden käyttöä kuitenkin maan
15932: arvioinut maatalouden vesiensuojelun tarvetta ja        köyhtymisen pelossa lisätään kovin runsaasti,
15933: kiireellisyyttä vesien käytön edellyttämän vaati-       niistä suurin osa huuhtoutuu hyödyttöminä vesis-
15934: mustason perusteella. Toimikunta on määritellyt         töihin. Ympäristöministeriö on pyytänyt lausun-
15935: vesiensuojelun perustasoksi sellaisen koko maassa       toja hiljattain valmistuneesta Maatilatalouden ve-
15936: edellytettävän vesiensuojelun tason, missä este-        siensuojelutoimikunnan mietinnöstä (komitean-
15937: tään vesien tilan huononeminen tai vähennetään          mietintö 1983:66), jossa on esitetty joukko ehdo-
15938: kuormituksesta aiheutuvaa haitallista vesistön          tuksia maatilataloudesta johtuvien vesistöhaitto-
15939: muuttumista.                                            jen vähentämiseksi. Lausunnot saatuaan ministe-
15940:    Vesiensuojelun erityistasolla toimikunta puo-        riö ryhtyy asianmukaisiin toimiin toteuttamiskel-
15941: lestaan tarkoittaa sitä, että yhdyskuntien veden-       poisten ehdotusten panemiseksi täytäntöön.
15942: 
15943:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1984
15944: 
15945:                                                                        YJUpäristöministeri Matti Ahde
15946:                                      1984 vp. -     KK n:o 84                                       3
15947: 
15948: 
15949: 
15950: 
15951:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
15952: 
15953:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Med särskild vattenvård avser kommissionen
15954: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       att särskilt stränga krav på vattenvården bör
15955: av den 1 mars 1984 tili vederbörande medlem av      ställas i de delar av vattendragen som används för
15956: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   samhälienas vattenfösörjning och där vidtagna
15957: dagsman Paula Eenilä undertecknade spörsmål         åtgärder är av märkbar betydelse för vattenför-
15958: nr 84:                                              sörjningen. Vattenbyrån i Åbo vattendistrikt har
15959:                                                     föreslagit bl.a. Aura ås avrinningsområde som
15960:           Har Regeringen för avsikt att vidta       dylikt specialområde.
15961:        åtgärder för förhindrande av nedsmuts-          Kommissionen har undersökt olika finansie-
15962:        ningen av åbobornas dricksvattenskälla,      ringsmöjligheter och konstaterat att lågräntelån,
15963:        Aura å, genom paketering och plantering      understöd och skattelättnader kommer i fråga vid
15964:        av buskar vid ån stränder?                   finansiering av grundreparationer och förstoring
15965:                                                     av flytgödselbehållarna.
15966:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1 riksdagsman Eeniläs spörsmål föreslås att
15967: anföra följande:                                    säkerhetszoner inrättas vid åns stränder för för-
15968:                                                     hindrande av nedsmutsning.
15969:    Situationen beträffande vattenvården i Aura å       lnrättandet av säkerhetszoner vid Aura ås
15970: har varit och är fortfarande svår. En av huvud-     stränder kunde främja vattenvården åtminstone
15971: orsakerna är spridningen av flytgödsel på vårvin-   på de platser som är mera utsatta för erosion.
15972: tern, något som odlarna blivit tvungna att göra     Mao har t.o.m. övervägt att åstadkomma dylika
15973: då gödselstäderna fyllts. På samma sätt som         genom planläggningsåtgärder. Nyttao av säker-
15974: under tidigare år har gödselspridningen även i år   hetszoner vid förhindrandet av avrinning har
15975: övervakats med hjälp av helikopterflygningar.       dock inte någonstans kunnat obestridligt påvisas.
15976: Härvid har man konstaterat att spridningen vin-     Trots en säkerhetszon hamnar dräneringsvattnet
15977: tertid minskat märkbart jämfört med tidigare år.    dock i ån. Säkerhetszonerna har däremot be-
15978: Flytgödselbehållarna är dock för närvarande fyll-   tydelse för förhindrandet av erosion. Erosionen
15979: da varför gödselspridning på frusen jord åter kan   kan även minskas elier förhindras genom att ett
15980: öka våren 1984.                                     annorlunda växelbruk används på sluttningarna
15981:    Kommissionen för vattenvård inom gårdsbru-       samt genom att dessa åkrar plöjs tvärs över
15982: ket har i sitt betänkande (kom. betänkande          sluttningarna. Viktigt är också en måttlig an-
15983: 1983:66), som överlämnades tili miljöministeriet    vändning av gödselmedel samt att spridningen
15984: 30.9.1983, gjort en omfattande utredning av         sker på rätt sätt. Om man av rädsla för att jorden
15985: vattenvårdsfrågor inom lantbruket.                  skall utarmas kraftigt ökar användningen av göd-
15986:    Behovet av vattenvård är olika i olika vatten-   selmedel, spolas dock största delen ut i vatten-
15987: drag och på olika grundvattenområden. Kom-          dragen såsom onyttiga. Miljöministeriet har inbe-
15988: missionen har sålunda bedömt behovet av vat-        gärt utlåtanden om det nyligen färdigställda
15989: tenvård inom lantbruket samt skyndsamhetsord-       betänkandet av kommissionen för vattenvård
15990: ningen på basen av de krav som vattendragens        inom gårdsbruket (kom. betänkande 1983:66), i
15991: användning uppstälier. Kommissionen har såsom       vilket en mängd förslag anförs gällande minsk-
15992: grundnivå för vattenvården faststälit en i hela     ning av de skador på vattendragen som gårdsbru-
15993: landet genomförbar nivå, där man förhindrar         ket förorsakar. Sedan utlåtandena inkommit
15994: försämringen i vattendragen elier minskar de        kommer ministeriet att vidta vederbörliga åtgär-
15995: skadliga ändringar som belastningen av vatten-      der för verkställande av de förslag som är genom-
15996: dragen förorsakar.                                  förbara.
15997: 
15998:      Helsingfors den 9 april 1984
15999: 
16000:                                                                         Miljöminister Matti Ahde
16001:                                                1984 vp.
16002: 
16003: Kirjallinen kysymys n:o 85
16004: 
16005: 
16006: 
16007: 
16008:                                   Eenilä: Toimeentulon, terveydenhoidon Ja asumisen säätämisestä
16009:                                      kansalaisten perusoikeuksiksi
16010: 
16011: 
16012:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16013: 
16014:    Ihmisarvoinen elämä ei ole mahdollista ilman       sessa yhteiskunnassa on siis pyritty huolehtimaan
16015: riittävää toimeentuloa, ilman välttämätöntä sai-      ihmisoikeuksien toteutumisesta, mutta tehtävää
16016: rauksia ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa eikä       vielä on, ennen kuin jokaisen kansalaisen henki-
16017: ilman asuntoa.                                        lökohtainen toimeentulo, terveydenhoito ja asu-
16018:    Toimeentulon turvaaminen silloin, kun ihmi-        minen ovat riittävällä tavalla lakien mukaan
16019: nen ei siihen syystä tai toisesta itse kykene, on     turvatut.
16020: kehittyneen yhteiskunnan velvollisuus kansalaisi-        Mitään estettä ei kuitenkaan ole sille, etteikö
16021: aan kohtaan. Ketään ei voida kehittyneessä yh-        näitä kansalaisille käytännössä jo pitkälti turvat-
16022: teiskunnassa ''jättää heitteille''. Meillä onkin      tuja ihmisoikeuksia voitaisi sisällyttää kansalais-
16023: kehitetty kansalaisten työttömyys-, työkyvyttö-       ten perusoikeuksien joukkoon. Onhan hallitus-
16024: myys-, sairaus-, äitiys- ja eläkeajan toimeentulo-    muodossamme ennestään olevien perusoikeuk-
16025: turvaa, vaikka tasossa vielä onkin parantamisen       sien: hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapau-
16026: varaa.                                                den ja omaisuuden suojassakin vielä puutteita.
16027:     Myös välttämättömien sairaanhoito- ja terveys-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16028: palvelujen tulee olla niidenkin kansalaisten ulot-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16029: tuvilla, jotka eivät niitä itselleen kykene kustan-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16030: tamaan. Meillä on luotu maksuton perustervey-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16031: denhuolto ja työterveyshuolto, vaikka palveluita
16032: ei vielä olekaan riittävästi.                                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16033:     Yhteiskunta ohjaa meillä varoja myös asunto-             siin HM 6 §:n 1 momentin muuttamisek-
16034: tuotantoon. Kunnallisia ja puolikunnallisia                  si siten, että kansalaisille käytännössä jo
16035: vuokra-asuntoja ei kuitenkaan ole riittävästi eikä           pitkälti turvatut henkilökohtainen toi-
16036:  kaikkien tarpeisiin. Asuminen on kallista, mutta            meentulo, terveydenhoito ja asuminen
16037:  asumista myös tuetaan rahallisesti. Samoin vuok-            säädettäisiin kansalaisten perusoikeuksik-
16038:  ralaisen oikeutta asua suojataan lailla. Suomalai-          si?
16039: 
16040:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
16041: 
16042:                                               Paula Eenilä
16043: 
16044: 
16045: 
16046: 
16047: 428400305N
16048: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 85
16049: 
16050: 
16051: 
16052:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16053: 
16054:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lan asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansa-
16055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           laiselle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei
16056: olette 1 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-         ole toisin säädetty''.
16057: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Vaikka perusoikeussäännökset ovat säilyneet
16058: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         sanonoaltaan samoina, on yleisten asenteiden
16059: Paula Eenilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       muuttumisella ja säännösten tulkinnan kehitty-
16060: myksestä n:o 85:                                        misellä ollut vaikutusta perusoikeuksien sisäl-
16061:                                                         töön. Lisäksi hallitusmuodon 2 luvussa mainittu-
16062:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ja ja muita yksilöiden tärkeitä oikeuksia on
16063:         siin HM 6 §:n 1 momentin muuttamisek-           kehitetty ja toteutettu laajasti perustuslakia alem-
16064:         si siten, että kansalaisille käytännössä jo     piasteisilla säädöksillä.
16065:         pitkälti turvatut henkilökohtainen toi-            Hallituksen käsityksen mukaan tähdellisintä
16066:         meentulo, terveydenhoito ja asuminen            kansalaisille on, että heidän tärkeät oikeutensa
16067:         säädettäisiin kansalaisten perusoikeuksik-      toteutuvat käytännössä mahdollisimman hyvin.
16068:         si?                                             Jonkin kansalaisille tärkeän oikeuden toteutumi-
16069:                                                         nen ei kuitenkaan merkittävästi riipu siitä, onko
16070:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        se mainittu perustuslaissa vai turvataanko sitä
16071: ti seuraavaa:                                           tavallisilla laeilla. Perusoikeuksien kehittäminen
16072:    Vuonna 1919 hyväksytyn hallitusmuodon 2              ja toteuttaminen käytännössä vaatii aina tavalli-
16073: luvun otsikkona on ''Suomen kansalaisten yleiset        sin laein suoritettavaa sääntelyä. Pelkkä perusoi-
16074: oikeudet ja oikeusturva". Luvun säännökset (5-          keudeksi korottaminen ei tästä anna takeita.
16075: 16 §) muodostavat ytimen säännöskokonaisuu-                Kysymyksessä mainittujen oikeuksien lisäämis-
16076: dessa, jota hallitusmuodon säätämisen jälkeen on        tä hallitusmuodon 6 §:n 1 momenttiin ei edellä
16077: totuttu sanomaan Suomen perusoikeusjärjestel-           esitetyn mukaisesti voida pitää välttämättömänä
16078: mäksi.                                                  näiden oikeuksien kehittämiselle, mikä on täysi-
16079:    Hallitusmuodon perusoikeussäännöksiä valmis-         määräisesti mahdollista tavallisilla laeilla. Lisäksi
16080: teltaessa lähdettiin siitä, että perustuslaissa tulee   kysymyksessä tarkoitettujen henkilökohtaisen toi-
16081: järjestää muun muassa kansalaisten ja valtion           meentulon, terveydenhoidon ja asumisen edistä-
16082: välisiä oikeudellisia suhteita koskevat tärkeimmät      minen on ratkaisevasti sidoksissa varoihin, joita
16083: kysymykset. Aivan ilmeisesti perusoikeusluette-         yhteiskunta kunakin hetkenä voi käyttää näihin
16084: lon muotoutumiseen vaikuttivat merkittävästi ai-        tarkoituksiin. Tästäkin syystä on aiheellista koros-
16085: kaisempi lainsäädäntö ja lähihistorian kokemuk-         taa perustuslakiin otettavan maininnan asemesta
16086: set: perustuslain tasolla haluttiin turvata sellaisia    tavallisten lakien ja valtion vuotuisten tulo- ja
16087: oikeuksia, joiden oli vanhastaan katsottu olevan        menoarvioiden merkitystä.
16088: tärkeitä tai joita oli lähimenneisyydessä loukattu.         Perusoikeusjärjestelmän uudistamista koskevis-
16089: Myös ulkomaisen perusoikeuskehityksen seuraa-           sa tähänastisissa selvityksissä on voitu todeta
16090: misesta oli merkkejä hallitusmuodon 2 luvussa.           uudistuksen erityinen laajuus ja monitahoisuus.
16091:    Suomalaisten perusoikeusturva ei ole hallitus-        Samoin on todettu tiettyä valmiutta uudistaa
16092: muodon säätämisen jälkeen merkittävästi muut-           perusoikeusjärjestelmää mutta samalla myös ha-
16093: tunut perustuslakitasolla, sillä perusoikeussään-       vaittu uudistuksen toteuttamiseksi tarvittavan
16094: nöksiä ei ole juurikaan kirjoitettu uudelleen           laajapohjaisen yksimielisyyden puuttuvan uudis-
16095: eikä uusia oikeuksia korotettu perusoikeuksiksi.        tuksen suunnasta ja sisällöstä. Oikeusministeriös-
16096: Ainoa hallitusmuodon 2 lukuun kohdistunut               sä ei ole tällä hetkellä vireillä mitään suunnitel-
16097: muutos tehtiin vuonna 1972 lisäämällä 6 §:n 2           mia hallitusmuodon perusoikeuksia koskevien
16098: momenttiin säännös, jonka mukaan "valtioval-            säännösten muuttamiseksi.
16099: 
16100:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
16101: 
16102:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
16103:                                       1984 vp. -      KK n:o 85                                         3
16104: 
16105: 
16106: 
16107: 
16108:                                Till Riksdagens Herr Talman
16109: 
16110:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          behov anordna möjlighet att arbeta, såframt i lag
16111: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         icke är annorlunda stadgat.''
16112: av den 1 mars 1984 tili vederbörande medlem av           Även om grundrättigheterna har förblivit oför-
16113: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ändrade tili sin ordalydelse, har utvecklingen av
16114: dagsman Paula Eenilä undertecknade spörsmål nr        den allmänna instäliningen och utvecklingen av
16115: 85:                                                   tolkningen av stadgandena inverkat på grundrät-
16116:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        tigheternas innehåll. Vidare har de rättigheter
16117:         att ändra 6 § 1 mom. RF sålunda att           som nämns i 2 kap. regeringsformen och andra
16118:         medborgarnas rätt till personlig utkomst,     ur individens synvinkel viktiga rättigheter utveck-
16119:         hälsovård och boende, som redan länge         lats och förverkligats i stor utsträckning också
16120:         har skyddats, skulie stadgas utgöra med-      medelst stadganden i författningar på lägre nivå
16121:         borgarnas grundrättigheter?                   än grundlag.
16122:                                                           Enligt regeringens uppfattning är det viktigas-
16123:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       te för medborgarna att deras viktiga rättigheter i
16124: anföra följande:                                      praktiken förverkligas så väl som möjligt. För-
16125:                                                       verkligandet av någon rättighet, som ur medbor-
16126:    Rubriken för 2 kap. regeringsformen, som           garnas synvinkel är viktig, beror dock inte i högre
16127: godkändes år 1919 lyder "Finska medborgares           grad på om den har nämnts i grundlagen eller
16128: allmänna rättigheter och rättsskydd''. Stadgan-       om den skyddas medelst vanliga lagar. Utveck-
16129: dena (5-16 §§) i kapitlet utgör kärnpunkten av        landet och förverkligandet av grundrättigheterna
16130: det normkomplex som man efter det regerings-          i praktiken kräver alltid reglering medelst vanliga
16131: formen stadgades har brukat kalia Finlands            lagar. Enbart ett upphöjande tili grundlag garan-
16132: grundrättighetssystem.                                terar inte detta.
16133:    Då man beredde stadgandena om grundrättig-
16134: heter i regeringsformen utgick man ifrån att              Ett intagande av de rättigheter, som nämns i
16135: bland annat de viktigaste frågorna rörande de         spörsmålet, i 6 § 1 mom. regeringsformen kan
16136: rättsliga förhållandena melian medborgarna och        enligt det ovan anförda inte betraktas som nöd-
16137: staten skali regleras i grundlag. Alideles uppen-     vändigt för att utveckla dessa rättigheter, vilket
16138: barligen inverkade den tidigare lagstiftningen        det är möjligt att fuliständigt göra medelst
16139: och de nyss timade erfarenheterna på utform-          vanliga lagar. Vidare är främjandet av den per-
16140: ningen av förteckningen över grundrättigheter:        sonliga utkomsten, hälsovården och boendet,
16141: man ville på grundlagsnivå skydda sådana rättig-      som nämndes i spörsmålet, på ett avgörande sätt
16142: heter som tidigare hade ansetts vara betydelseful-    knutet tili de medel som samhället vid varje
16143: la eller som nyligen hade kränkts. Det finns i 2      tidpunkt kan använda för dessa ändamål. Också
16144: kap. regeringsformen också teeken på att man          av denna anledning är det skäl att betona
16145: följt den utländska utvecklingen av grundrättig-       betydelsen av vanliga lagar och årliga statsförslag
16146: heterna.                                              framom ett omnämnande i grundlagen.
16147:     Finländarnas grundrättighetsskydd har inte ef-        1 de hittilis gjorda utredningarna angående
16148:  ter det regeringsformen stiftades i betydelsefull     revision av grundrättighetssystemet har man kun-
16149:  utsträckning ändrats på grundlagsnivå ty stad-       nat konstatera att revisionen skulie vara synnerli-
16150: gandena om grundrättigheterna har knappast            gen omfattande och mångfasetterad. Likaså har
16151:  över huvud taget omformulerats och nya rättig-        man konstaterat en viss beredvillighet att ändra
16152:  heter har inte upphöjts tili grundrättigheter. Den   grundrättighetssystemet, men samtidigt har man
16153:  enda ändringen av regeringsformen, som berört        också konstaterat att den omfattande enighet,
16154:  dess 2 kap. skedde år 1972 då tili 6 § 2 mom.        som förverkligandet av revisionen skulie förutsät-
16155:  fogades ett stadgande, enligt vilket "det ankom-      ta, saknas beträffande revisionens inriktning och
16156:  mer på statsmakten att för finsk medborgare vid      dess innehåll. Vid justitieministeriet har man för
16157:       Helsingfors den 29 mars 1984
16158: 
16159:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
16160:                      j
16161:                     j
16162:                    j
16163:                   j
16164:                  j
16165:                 j
16166:                j
16167:               j
16168:              j
16169:             j
16170:            j
16171:           j
16172:          j
16173:         j
16174:        j
16175:       j
16176:      j
16177:     j
16178:    j
16179:   j
16180:  j
16181: j
16182:                                               1984 vp.
16183: 
16184: Kirjallinen kysymys n:o 86
16185: 
16186: 
16187: 
16188: 
16189:                                  Moisander ym.: Sairausvakuutuskortin tarpeellisuudesta
16190: 
16191: 
16192:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16193: 
16194:    Sairausvakuutuskortin käyttö ja merkitys on      kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolta 6 kuu-
16195: nykyisin lähes yksinomaan kohdistunut siinä ole-    kauden kuluessa maksun suorittamisesta. Kuiten-
16196: vaan sosiaaliturvatunnukseen. Kortista ilmene-      kaan esimerkiksi apteekeissa ei sairausvakuutus-
16197: vät myös vakuutetun suku- ja etunimet.              kortista kontrolloida muuta kuin sosiaaliturva-
16198:    Sairausvakuutusasetuksessa edellytetään, että    tunnus, joka ilmenee myös muista henkilöllisyys-
16199: etuuksia haettaessa on vakuutetun vaadittaessa      todistuksista.
16200: esitettävä sairausvakuutuskorttinsa. Näin poik-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16201: keuksetta edellytetään mm. asioitaessa apteekis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16202: sa, mikäli vakuutettu eli asiakas haluaa saada      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16203: kustannuksista suoraan korvauksen eli hinnan-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16204: alennuksen.
16205:    Mikäli asiakkaalla ei ole mukana sairausvakuu-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16206: tuskorttia, mutta hän pystyy esittämään jonkin             siin tarpeettoman byrokratian poistami-
16207: muun luotettavan ja virallisen todistuksen henki-          seksi hyväksymällä virallisen henkilölli-
16208: löllisyydestään, kuten henkilöllisyystodistuksen           syystodistuksen tai ajokortin riittäväksi
16209: tai ajokortin, asiakas ei ole oikeutettu nykyisen          todisteeksi oikeuttamaan hakijan saa-
16210: käytännön mukaisesti saamaan etuutta samassa               maan sairausvakuutuslain mukaisen kor-
16211: yhteydessä, vaan joutuu sitä erikseen anomaan              vauksen?
16212: 
16213:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1984
16214: 
16215:         Erkki Moisander                Riitta Uosukainen             Saara Mikkola
16216:         Jouni ]. Särkijärvi            Heikki Perho                  Juho Koivisto
16217:         Eeva Turunen                   Pertti Salolainen             Lauri Impiö
16218:         Anna-Kaarina Louvo             Ben Zyskowicz                 Kaarina Dromberg
16219:         Kimmo Sasi                     Sampsa Aaltio                 Mauri Miettinen
16220:         Sirpa Pietikäinen              Matti Viljanen                Pirjo Rusanen
16221:         Eva-Riitta Siitonen            Tapio Holvitie                Pekka Löyttyniemi
16222:                                        Aino Pohjanoksa
16223: 
16224: 
16225: 
16226: 
16227: 428400336N
16228: 2                                      1984 vp. -     KK n:o 86
16229: 
16230: 
16231: 
16232: 
16233:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16234: 
16235:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         numero, vakuutetun suku- ja etunimet, syntymä-
16236: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aika ja kotipaikka. Korttiin on lisäksi merkittävä,
16237: olette 1 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-       sairastaako vakuutettu sellaista vaikeaa ja pitkäai-
16238: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kaista sairautta, johon tarvittavat lääkkeet korva-
16239: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       taan hänelle kokonaan. Kansaneläkelaitos voi
16240: Moisanderin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         määrätä korttiin merkittäväksi muitakin vakuu-
16241: kysymyksestä n:o 86:                                  tettua koskevia tietoja kuten lääkkeiden väärin
16242:                                                       käyttöön liittyviä tietoja. Näitä tietoja ei voida
16243:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        viedä muihin asiakirjoihin kuten esimerkiksi ajo-
16244:        siin tarpeettoman byrokratian poistami-        korttiin. Sitä paitsi kaikilla vakuutetuilla ei ole
16245:        seksi hyväksymällä virallisen henkilölli-      ajokorttia, passia eikä muutakaan virallista henki-
16246:        syystodistuksen tai ajokortin riittäväksi      lötodistusta.
16247:        todisteeksi oikeuttamaan hakijan saa-             Sairausvakuutuskorttia tarvitaan monissa tilan-
16248:        maan sairausvakuutuslain mukaisen kor-         teissa sairausvakuutusta toimeenpantaessa. Muun
16249:        vauksen?                                       muassa kansaneläkelaitoksen ja apteekkien väliset
16250:                                                       sopimukset lääkkeiden toimittamisesta sairausva-
16251:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kuutuslain mukaisella korvauksella alennettuun
16252: ti seuraavaa:                                         hintaan tai kokonaan maksutta rakentuvat sai-
16253:    Sairausvakuutuslain (364/63) 1 §:n mukaan          rausvakuutuskortin käyttämiselle. Korttia on
16254: Suomessa asuva henkilö on vakuutettu sairauden        myös helppoa käyttää, ja se nopeuttaa asioimista
16255: varalta sanotun lain mukaisesti. Osoitukseksi sai-    korvausta haettaessa. Vakuutetut ovat voineet
16256: rausvakuutuksen piiriin kuulumisesta jokaiselle       käyttää sitä muissakin tilanteissa esimerkiksi
16257: vakuutetulle annetaan sairausvakuutuskortti siten     osoittaessaan henkilöllisyytensä pankissa. Jos sai-
16258: kuin sairausvakuutusasetuksen (4 73 16 3) 13 §: ssä   rausvakuutuskortista luovuttaisiin, niin sen tilalle
16259: säädetään. Ulkomaille muuttava on velvollinen         olisi aikaansaatava jokin muu vastaava järjestely.
16260: palauttamaan sairausvakuutuskorttinsa. Sen si-        Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan
16261: jaan hänellä edelleen voi olla suomalainen ajo-       uusilla järjestelyillä ei saavutettaisi mitään etua,
16262: kortti, henkilötodistus tai passi. Asetuksen mu-      vaan päinvastoin lisättäisiin kysymyksessä mainit-
16263: kaan sairausvakuutuskorttiin merkitään kortin         tua byrokratiaa.
16264: 
16265:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1984
16266: 
16267:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
16268:                                        1984 vp. -     KK n:o 86                                        3
16269: 
16270: 
16271: 
16272: 
16273:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16274: 
16275:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ytterligare antecknas, om den försäkrade lider av
16276: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sådan svår och kronisk sjukdom, på grund av
16277: av den 1 mars 1984 tili vederbörande medlem av        viiken de därtill nödvändiga medicinerna ersätts
16278: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     vederbörande tili fulia beloppet. Folkpensionsan-
16279: dagsman Moisander m.fl. undertecknade spörs-          stalten kan bestämma, att på kortet skall anteck-
16280: mål nr 86:                                            nas även andra uppgifter om den försäkrade,
16281:                                                       såsom uppgifter om läkemedelsmissbruk. Dessa
16282:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       uppgifter kan inte införas i andra handlingar,
16283:        för att avskaffa onödig byråkrati genom        exempelvis körkort. Dessutom innehar inte alla
16284:        att godkänna officielit identitetsbevis el-    försäkrade körkort, pass eller annat officiellt
16285:        ler körkort som tiliräckligt bevis som         identitetsbevis.
16286:        berättigar sökanden att erhålia ersättning        Sjukförsäkringskortet behövs i många samman-
16287:        enligt sjukförsäkringslagen?                   hang där sjukförsäkring verkstälis. Bland annat
16288:                                                       baserar sig avtalen melian folkpensionsanstalten
16289:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      och apoteken om läkemedel som levereras tili
16290: anföra följande:                                      priser som är nedsatta genom ersättning enligt
16291:    Enligt 1 § sjukförsäkringslagen (364/63) är var    sjukförsäkringslagen elier är helt kostnadsfria, på
16292: och en som är bosatt i Finland försäkrad för          användningen av sjukförsäkringskort. Det är
16293: sjukdom enligt sagda lag. Som ett bevis på att        dessutom bekvämt att använda kortet och det
16294: sjukförsäkringen gälier den försäkrade erhåller       påskyndar uträttandet av ärenden i samband
16295: varje försäkrad ett sjukförsäkringskort i enlighet    med sökande av ersättning. De försäkrade har
16296: med vad i 13 § sjukförsäkringsförordningen            kunnat använda kortet även i andra samman-
16297: (473/63) stadgas. Den som flyttar utomlands är        hang, t.ex. för att styrka sin identitet då de
16298: förpliktad att returnera sitt sjukförsäkringskort.    uträttar bankärenden. Om sjukförsäkringskortet
16299: Däremot kan vederbörande fortfarande inneha           slopades borde det ersättas med något annat
16300: ett finskt körkort, identitetsbevis elier pass. En-   liknande arrangemang. Enligt social- och hälso-
16301: ligt förordningen antecknas på sjukförsäkrings-       vårdsministeriets uppfattning skulie nya arrange-
16302: kortet kortets nummer, den försäkrades tili- och      mang inte medföra någon fördel, utan tvärtom
16303: förnamn, födelsetid och hemort. På kortet skali       öka den byråkrati som avses i spörsmålet.
16304: 
16305:      Helsingfors den 2 april 1984
16306: 
16307:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16308:                                                 1984 vp.
16309: 
16310: Kirjallinen kysymys n:o 87
16311: 
16312: 
16313: 
16314: 
16315:                                    Kärhä ym.: Vapaakirjaeläkkeenä myönnettyjen työkyvyttömyyseläk-
16316:                                      keiden kasvusta
16317: 
16318: 
16319:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16320: 
16321:    Vapaakirjaeläkettä saavien työkyvyttömyys-          (52 prosenttia) LEL-vapaakirjaeläkkeen saajista ei
16322: eläkeläisten määrä on noussut huolestuttavasti         saanut täysitehoista eläkettä mistään eläkejärjes-
16323: viime vuosina. Työeläkekassan vuonna 1982 ly-          telmästä.
16324: hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin elä-      Eläkkeen saaja, joka joutuu tyytymään vapaa-
16325: kelain nojalla myöntämistä täysistä työkyvyttö-        kirjaeläkkeeseen, menettää oikeuden saada eläk-
16326: myyseläkkeistä 45 prosenttia oli ns. vapaakirja-       keen suuruutta laskettaessa lukea hyväkseen ns.
16327: eläkkeitä. Kymmenen vuotta aikaisemmin myön-           tulevat vuodet. Tästä johtuen hänen eläkkeensä
16328: netyistä eläkkeistä vapaakirjoja oli 22 prosenttia.    jää useissa tapauksissa erittäin pieneksi, lähes
16329: Samanlaista kehitystä on ollut havaittavissa myös      olemattomaksi. Kun vuonna 1982 myönnettyjen
16330: työntekijäin eläkelain nojalla myönnettyjen työ-       täysitehoisten LEL-työkyvyttömyyseläkkeiden kes-
16331: kyvyttömyyseläkkeiden kohdalla, vaikkakin pie-         kiarvo oli noin 1 600 markkaa kuukaudessa, oli
16332: nemmässä määrin. TEL-laitosten vuonna 1982             vapaakirjaeläkkeiden keskiarvo 270 markkaa kuu-
16333: myöntämistä täysistä työkyvyttömyyseläkkeistä 23       kaudessa. Vapaakirjaeläkkeiden saajat ovat aina
16334: prosenttia oli vapaakirjaeläkkeitä. Koko yksityi-      joko pienemmässä tai suuremmassa määrin vä-
16335: sen sektorin työeläkejärjestelmässä (TEL, LEL,         liinputoajia.
16336: YEL, MYEL) on vapaakirjaeläkkeiden osuus kas-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16337: vanut 8 prosentista 13 prosenttiin. Myös julkisel-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16338: la sektorilla vapaakirjaeläkkeiden osuus on kasva-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16339: nut 18 prosentista 29 prosenttiin. YEL:in työky-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16340: vyttömyyseläkkeistä oli vapaakirjaeläkkeitä vuo-
16341: den 1981 lopussa 44 prosenttia.                                  Onko Hallitus tietoinen vapaakirja-
16342:                                                               eläkkeinä myönnettyjen työkyvyttömyys-
16343:   Vuonna 1981 myönnetyistä LEL-työkyvyttö-                    eläkkeiden viime vuosina tapahtuneesta
16344: myyseläkkeistä tehdyn selvityksen mukaan lähes                suuresta lisäyksestä, ja jos on,
16345: joka toinen (48 prosenttia) vapaakirjaeläkkeen                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16346: saajista sai täysitehoisen eläkkeen jonkin muun               ryhtyä vapaakirjaeläkkeiden lukumäärässä
16347: työeläkelain perusteella joko julkiselta sektorilta,          ja niiden kohdalla muutoinkin esiintynei-
16348: merimieseläkelain perusteella tai Ruotsista, loput            den epäkohtien korjaamiseksi?
16349: 
16350:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1984
16351: 
16352:                       Lea Kärhä                                       Kimmo Sasi
16353: 
16354: 
16355: 
16356: 
16357: 4284003482
16358: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 87
16359: 
16360: 
16361: 
16362: 
16363:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16364: 
16365:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          työhistoriansa aikana kuulunut useamman elä-
16366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kejärjestelmän piiriin, jolloin myös vapaakirja-
16367: olette 2 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-        eläkkeiden osuudet tulevat näissä järjestelmissä
16368: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kasvamaan.
16369: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä ei vielä
16370: Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         ole tullut voimaan koko laajuudessaan. Onkin
16371: myksestä n:o 87:                                       oletettavaa, että myös niiden henkilöiden suh-
16372:                                                        teellinen määrä, joiden työssä käynti on satun-
16373:           Onko Hallitus tietoinen vapaakirja-          naista tai jotka syystä tai toisesta kokonaan luo-
16374:        eläkkeinä myönnettyjen työkyvyttömyys-          puvat ansiotyöstä, tulee kasvamaan koko voi-
16375:        eläkkeiden viime vuosina tapahtuneesta          maantulovaiheen ajan.
16376:        suuresta lisäyksestä, ja jos on,                   Vapaakirjaeläkkeiden kasvua hidastaa kuiten-
16377:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kin jossain määrin se, että työeläkelaeissa on
16378:        ryhtyä vapaakirjaeläkkeiden lukumäärässä        otettu huomioon erilaisia tilanteita, joissa oikeus
16379:        ja niiden kohdalla muutoinkin esiintynei-       täysitehoiseen työkyvyttömyyseläketurvaan säilyy
16380:        den epäkohtien korjaamiseksi?                   vielä sen jälkeenkin, kun työsuhteen päättymises-
16381:                                                        tä on kulunut jo yli vuosi. Esimerkiksi työnteki-
16382:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       jän saadessa kysymyksessä olevan vuoden aikana
16383: ti seuraavaa:                                          työttömyysavustusta ei näitä päiviä oteta huo-
16384:    Työeläkejärjestelmässä     työkyvyttömyyseläke      mioon, vaan mainittua vuoden aikaa pidenne-
16385: myönnetään pääsääntöisesti täysitehoisena eli          tään vastaavasti. Samoin työkyvyttömyyseläketur-
16386: eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan myös aika työ-       va säilyy täysitehoisena pienten lasten hoidon
16387: kyvyttömyyden alkamisesta eläkeikään, jos työky-       vuoksi ansiotyöstä poisjääneellä perheenäidillä,
16388: vyttömyys on alkanut työsuhteen kestäessä tai          niin kauan kun hänellä on hoidettavanaan kol-
16389: noin vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.         mea vuotta nuorempi lapsi.
16390:    Tulevien vuosien huomioon ottamisella pyri-             Pelkkään vapaakirjaan perustuva työkyvyttö-
16391: tään eläkettä määrättäessä turvaamaan työssäolo-       myyseläke saattaa olla varsin pieni, jos se perus-
16392: aikana saavutettu suhteellinen ansiotaso, joka         tuu satunnaisiin ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin.
16393: työkyvyttömyyden johdosta saattaa muutoinkin           Tällaisessa tapauksessa eläkkeen saajalla on kui-
16394: heiketä. Tulevan ajan hyväksi lukeminen merkit-        tenkin nykyisen kansaneläkelain mukaan miltei
16395: see siten eläketurvan olennaista paranemista.          poikkeuksetta oikeus täyteen kansaneläkkeeseen.
16396:    Tuleva aika liitetään yleensä viimeiseen työ-           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
16397: suhteeseen. Saman henkilön saadessa työkyvyttö-         kaan on kuitenkin syytä seurata eläkkeiden muo-
16398: myyseläkettä esimerkiksi sekä yksityiseltä sektoril-    dostumista tulevaisuudessa. Muun muassa poh-
16399: ta että julkiselta sektorilta hän tavallisesti saa      joismaissa on viime aikoina tutkittu mahdolli-
16400: toisesta järjestelmästä täysitehoisen eläkkeen ja      suuksia muuttaa eläkkeiden määräytymistä kos-
16401: toisesta järjestelmästä vapaakirjaeläkkeen. Elä-        kevia säännöksiä siten, että työeläketurva heikke-
16402: kejärjestelmiemme vanhetessa tulee yhä enem-            nisi asteittain työntekijäin jäädessä pois vakuu-
16403: män esiintymään tapauksia, joissa työntekijä on         tuksen piiristä ennen eläketapahtumaa.
16404: 
16405:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
16406: 
16407:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
16408:                                      1984 vp. -      KK n:o 87                                          3
16409: 
16410: 
16411: 
16412: 
16413:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16414: 
16415:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          högre grad att förekomma fali där arbetstagaren
16416: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         under sin arbetshistoria omfattats av flera olika
16417: av den 2 mars 1984 tili vederbörande medlem av        pensionssystem, varvid även fribrevspensionernas
16418: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     andelar inom dessa system kommer att växa.
16419: dagsman Kärhä m.fl. stälida spörsmål nr 87:              Arbetspensionssystemet inom den privata sek-
16420:                                                       torn har ännu inte trätt i kraft i hela sin
16421:           Är Regeringen medveten om den stora         omfattning. Det kan också antas att även den
16422:        ökningen av de i form av fribrevspension       relativa andelen sådana personer, vilka arbetar
16423:        beviljade invalidpensionerna under de se-      sporadiskt elier av någon anledning helt avstår
16424:        naste åren, och om så är,                      från förvärvsarbete, kommer att öka under hela
16425:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt    det skede då systemet träder i kraft.
16426:        att vidta för rättande av de missförhålian-       Ökningen i antalet fribrevspensioner bromsas
16427:        den som förekommer beträffande fri-            dock i viss mån av att i arbetspensionslagarna
16428:        brevspensionernas antal och även eljest i      beaktats olika situationer, där rätten tili fulistän-
16429:        dem?                                           digt invalidpensionsskydd kvarstår ännu efter det
16430:                                                       att över ett år förflutit sedan arbetsförhåliandet
16431:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      upphörde. Exempelvis då en arbetstagare under
16432: anföra följande:                                      ifrågavarande år får arbetslöshetsunderstöd be-
16433:    lnom arbetspensionssystemet beviljas invalid-      aktas dessa dagar inte, utan sagda ettårstid för-
16434: pension enligt huvudregeln såsom heleffektiv          längs i motsvarande mån. Likaså kvarstår det
16435: pension, dvs. såsom tili pension berättigande         fuliständiga invalidpensionsskyddet för en mor
16436: räknas även tiden från invaliditetens början tili     som lämnat sitt förvärvsarbete för att sköta små-
16437: pensionsåldern, om invaliditeten har börjat me-       barn, så länge hon sköter ett under tre år
16438: dan arbetsförhåliandet pågick elier inom cirka ett    gammalt barn.
16439: år efter det att arbetsförhållandet upphört.             En blott på fribrevspension grundad invalid-
16440:    Genom att beakta kommande år söker man att         pension kan vara t.o.m. ytterst liten om den
16441: vid bestämmandet av pensionen trygga den rela-        baserar sig på tilifälliga och kortvariga arbetsför-
16442: tiva förtjänstnivå som uppnåtts under tiden i         hållanden. 1 sådana fall är pensionstagaren dock
16443: arbete och som annars på grund av invaliditeten       enligt gällande folkpensionslag nästan undan-
16444: kunde sjunka. Tiligodoräknandet av kommande           tagslöst berättigad tili fuli folkpension.
16445: år innebär sålunda en väsentlig förbättring av           Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
16446: pensionsskyddet.                                      fattning är det likväl skäl att följa med hur
16447:    Den kommande tiden anknyts i allmänhet tili        pensionerna i framtiden bildas. Bl.a. i de nordis-
16448: det sista arbetsförhåliandet. Då samma person får     ka länderna har man på senaste tid undersökt
16449: invalidpension exempelvis från såväl den privata      möjligheterna att ändra stadgandena om bestäm-
16450: som den offentliga sektorn, får han vanligen          mande av pensioner så, att arbetspensionsskyddet
16451: pension med fuli verkan inom det ena systemet         gradvis försvagas då arbetstagaren före tidpunk-
16452: och inom det andra systemet fribrevspension. Då       ten för pensionsfallet upphör att omfattas av
16453: våra pensionssystem blir äldre kommer det i allt      försäkringen.
16454: 
16455:      Helsingfors den 4 april 1984
16456: 
16457:                                                                               Minister Vappu Taipale
16458:                                                1984 vp.
16459: 
16460: Kirjallinen kysymys n:o 88
16461: 
16462: 
16463: 
16464: 
16465:                                    Manninen ym.: Turkistarhauksen verottamisesta maatalousverotuk-
16466:                                      sen yhteydessä
16467: 
16468: 
16469:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16470: 
16471:    Turkistarhausta harjoitetaan hyvin monissa ta-        Turkistarhausta ei maatalouden sivuelinkeino-
16472: pauksissa maatalouden sivuelinkeinona ja maata-       na ole perusteltua pitää erillisenä ammattina
16473: louteen läheisesti liittyvänä. Kuitenkin verotuk-     eikä eri liikkeenä. Siksi sen verotus pitäisi toimit-
16474: sessa turkistarhaus katsotaan erilliseksi ammatiksi   taa maatalousverotukseen liittyvänä. Tällöin olisi
16475: eikä verotusta toimiteta maatalousverotuksen yh-      mahdollista huonoina vuosina tappion tasaami-
16476: teydessä.                                             nen maa- ja metsätalouden tulolähteen kanssa.
16477:    Maatilatalouden tuloverolain mukaan maata-
16478: louden yhteydessä verotetaan maa- ja metsätalou-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16479: teen liittyvää toimintaa, jota ei ole pidettävä eri   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16480: liikkeenä. Verottaja pitää siis maatalouden sivu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16481: elinkeinoa, turkistarhausta, viljelijän eri ammat-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16482: tina eikä maatalouteen kuuluvana.
16483:    Toisaalta elinkeinotulon verottamisesta anne-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16484: tun lain mukaan verovelvollisen harjoittamat lii-             siin verolainsäädännön muuttamiseksi si-
16485: ketoiminnat muodostavat yhden kokonaisuuden,                  ten, että maa- ja metsätalouden sivuelin-
16486: vaikka niiden laatu olisi erilainen. Vain jokainen            keinona harjoitettava turkistarhaus vero-
16487: itsenäinen ammatti on oma tulolähteensä.                      tettaisiin maatilatalouteen liittyvänä?
16488: 
16489:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1984
16490: 
16491:                       Mauno Manninen                           Kalevi Mattila
16492:                       Väinö Raudaskoski                        Pentti Kettunen
16493:                       ). Juhani Kortesalmi                     Hannele Pokka
16494:                       Heimo Linna                              Liisa Jaakonsaari
16495:                       Lea Sutinen                              Aarno von Bell
16496:                                               Håkan Malm
16497: 
16498: 
16499: 
16500: 
16501: 4284003395
16502: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 88
16503: 
16504: 
16505: 
16506: 
16507:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16508: 
16509:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          harjoittava toiminnastaan kirjanpitolain (655/73)
16510: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mukaan myös kirjanpitovelvollinen.
16511: olette 2 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-            Maatilataloutta on taas pidettävä aina eri tulo-
16512: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lähteenä silloinkin, kun se liittyy kiinteästi vero-
16513: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        velvollisen muuhun liiketoimintaan. Turkistar-
16514: Mauno Mannisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-        hausta voidaan luonnollisesti harjoittaa maatila-
16515: ta kysymyksestä n:o 88:                                taloudesta riippumatta.
16516:                                                            Kun maatilataloutta pidetään omana tuloläh-
16517:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         teenä, ei maatilatalouden tappiota saa kunnallis-
16518:        siin verolainsäädännön muuttamiseksi si-        verotuksessa vähentää muiden tulolähteiden voi-
16519:        ten, että maa- ja metsätalouden sivuelin-       tosta. Myöskään omana tulolähteenä verotetun
16520:        keinona harjoitettava turkistarhaus vero-       eri liikkeen tappiota ei saa vähentää maatilata-
16521:        tettaisiin maatilatalouteen liittyvänä?         louden voitosta. Valtionverotuksessa sen sijaan
16522:                                                        toisen tulolähteen tappio voidaan vähentää toi-
16523:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sen tulolähteen voitosta.
16524: ti seuraavaa:                                             Jos turkistarhaustoiminta on niin laajaa, että
16525:                                                         sitä on pidettävä liiketoimintana, siitä on pidet-
16526:    Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain          tävä myös kirjanpitoa kirjanpitolain mukaan.
16527: (360/68) mukaan laissa tarkoitettu tulolähde on        Maatilatalouden harjoittaja taas ei ole toiminnas-
16528: verovelvollisen jokainen itsenäinen liike ja am-       taan kirjanpitovelvollinen, vaan velvollinen pitä-
16529: matti. Lain 53 §:n 2 momentin ja maatilatalou-         mään ainoastaan tuloistaan ja menoistaan sellais-
16530: den tuloverolain (543/67) 2 §:n mukaan maatila-        ta muistiinpanokirjaa, josta käyvät ilmi maata-
16531: taloutta, jota harjoitetaan itsenäisen taloudellisen   loudesta saadut tulot ja siitä johtuvat menot.
16532: yksikön muodostavalla maatilalla, pidetään eri         Tästäkään syystä ei ole tarkoituksenmukaista, että
16533: tulolähteenä. Ratkaistaessa, milloin maatilatalou-     turkistarhaustoiminta verotettaisiin maatilatalou-
16534: den yhteydessä harjoitetun toiminnan on katsot-        den yhteydessä. Niissä tapauksissa, joissa turkis-
16535: tava muodostavan eri tulolähteen, joudutaan            tarhaustoimintaa liiketoiminnan muodossa har-
16536: kiinnittämään huomiota erilaisiin seikkoihin. Jos      joittava on myös maatilatalouden harjoittaja, on
16537: maatilatalouden yhteydessä harjoitetussa toimin-       sillä, että turkistarhausta verotetaan eri tuloläh-
16538: nassa käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti sitä    teenä, vaikutusta vain kunnallisverotuksessa. Tä-
16539: toimintaa varten palkattua henkilökuntaa tai jos       män vuoksi hallitus ei pidä tarkoituksenmukaise-
16540: tähän toimintaan on sidottu varoja, pidetään           na, että maatilatalouden yhteydessä harjoitettu
16541: toimintaa eri liikkeenä. Vähänkään laajempaa           liiketoiminta olisi verotuksellisesti eri asemassa
16542: turkistarhaustoimintaa on verotuskäytännössä pi-       kuin samanlainen liiketoiminta silloin, kun sitä
16543: detty eri liikkeenä. Tällöin on liiketoimintaa         ei harjoiteta maatilatalouden yhteydessä.
16544: 
16545:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
16546: 
16547: 
16548:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
16549:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 88                                             3
16550: 
16551: 
16552: 
16553: 
16554:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16555: 
16556:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rörelse skyldig att föra bok över denna verksam-
16557: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          het.
16558: av den 2 mars 1984 tili vederbörande medlem av            Gårdsbruk skali alitid anses såsom särskiid
16559: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      förvärvskälla även i sådana fall då verksamheten
16560: dagsman Mauno Manninen m.fl. undertecknade             är fast anknuten tili den skattskyldiges övriga
16561: skriftliga spörsmål nr 88:                             affärsverksamhet. Pälsdjursuppfödning kan na-
16562:                                                        turligtvis bedrivas oberoende av gårdsbruk.
16563:           Har Regeringen för avsikt att vidtaga           Då gårdsbruk anses såsom särskild förvärvskälia
16564:        åtgärder för åstadkommande av en änd-           får vid kommunalbeskattningen gårdsbrukets
16565:        ring av skattelagstiftningen så, att sådan       förlust inte avdras från vinster av övriga förvärvs-
16566:        pälsdjursuppfödning som bedrivs vid si-          källor. Inte helier förlust av rörelse som beskat-
16567:        dan av jord- och skogsbruk skall beskattas      tats såsom särskiid förvärvskälia får avdras från
16568:        i anslutning tili gårdsbruket?                  vinsten av gårdsbruk. Vid statsbeskattningen kan
16569:                                                        däremot en förvärvskällas förlust avdras från en
16570:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       annans vinst.
16571: anföra följande:                                          Är pälsdjursuppfödningen så omfattande att
16572:    Enligt lagen om beskattning av inkomst av           den bör anses såsom affärsverksamhet skali bok
16573: näringsverksamhet (360/83) avses i lagen med           föras över den enligt bokföringslagen. Idkare av
16574: förvärvskälla varje självständig rörelse elier yrke,   gårdsbruk är inte bokföringsskyldig utan endast
16575: som den skattskyldige har. Enligt 53 § 2 mom.          skyldig att över sina inkomster och utgifter föra
16576: sagda lag och 2 § inkomstskattelagen för gårds-        sådan kassabok ur viiken av gårdsbruket erhålina
16577: bruk (543/67) anses gårdsbruk, som bedrivs på          inkomster och av gårdsbruket föranledda utgifter
16578: en brukningsenhet, viiken bildar en självständig       framgår. lnte helier av denna anledning är det
16579: ekonomisk enhet, såsom en enda inkomstkälla.           ändamålsenligt att beskatta pälsdjursuppfödning
16580: Då man avgör huruvida verksamhet som bedrivs i         i samband med gårdsbruk. I de fali där den som
16581: samband med gårdsbruk skall anses utgöra en            bedriver affärsmässig pälsdjursuppfödning även
16582: särskild inkomstkälla måste uppmärksamhet fäs-         idkar gårdsbruk har det faktum att pälsdjursupp-
16583: tas vid olika faktorer. Användas för verksamheten      födningen beskattas såsom särskild förvärvskälla
16584: personai som uteslutande elier huvudsakligen           betydelse endast för kommunalbeskattningen.
16585: avlönats för ifrågavarande verksamhet elier har        Av denna anledning anser regeringen det inte
16586: medel bundits i denna verksamhet anses den             ändamålsenligt att affärsverksamhet, som bedrivs
16587: såsom en särskild rörelse. Praxis vid beskattning-     i anslutning tili gårdsbruk, i beskattningshänse-
16588: en har varit att anse pälsdjursuppfödning i något      ende skali inta en annan stälining än samma
16589: större skala såsom en särskiid rörelse. Enligt         verksamhet då den inte bedrivs i samband med
16590: bokföringslagen (6 55 173) är den som bedriver         gårdsbruk.
16591: 
16592:      Helsingfors den 4 april 1984
16593: 
16594: 
16595:                                                                              Minister Pekka Vennamo
16596:                                                1984 vp.
16597: 
16598: Kirjallinen kysymys n:o 89
16599: 
16600: 
16601: 
16602: 
16603:                                     Rajamäki ym.: Maata omistamattomien metsästyksenharrastajien
16604:                                      metsästysmahdollisuuksien parantamisesta
16605: 
16606: 
16607:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16608: 
16609:    Metsästys on nykyisin varsin suosittu vapaa-       Paikallisen sekä myös metsästysmaata vailla ole-
16610: ajanharrastus. Vuosittain maksaa neljännesmil-        van väestön etu on tällöin lähinnä otettava huo-
16611: joonaa suomalaista voimassa olevan metsästyslain      mioon. Asetuksen (566/62) mukaan metsähalli-
16612: tarkoittaman riistanhoitomaksun. Yli puolet täs-      tuksen hallinnassa olevalla alueella voidaan pai-
16613: tä metsästäjäkunnasta on vuonna 1962 annetun          kalliseen väestöön kuuluvalle henkilölle, jolla
16614: metsästysasetuksen mukaisesti suorittanut met-        muutoin ei ole metsästysoikeutta, antaa lupa
16615: sästäjätutkinnon. Hirvenmetsästys edellyttää vielä    metsästää. Sellainen lupa voidaan myöntää myös
16616: tämän lisäksi erityisen hirvenammuntakokeen           muille, jotka ovat vailla metsästysmaata. Metsäs-
16617: suorittamisen määräajoin. Metsästäjäkuntamme          tystä koskevissa säädöksissä on siis otettu huo-
16618: harrastuksessaan tarvitsemien tietojen ja taitojen    mioon valtion maa- ja vesialueiden kohdalla
16619: hallitsemiseen on lainsäätäjän taholta kiinnitetty    paikallisen väestön ja maata omistamauoman
16620: merkittävästi huomiota. Metsästysmahdollisuuk-        väestön metsästysmahdollisuuksien varmistami-
16621: sien tarjontaan ja metsästysedellytysten varmista-    nen. Metsästysmaata vailla olevien metsästystä
16622: miseen taas ei ole monien muiden uudistuvien          harrastavien kansalaisten harrastusedellytysten
16623: luonnonvarojen talteenottoon liittyvien vapaa-        kohdalla suurimmat pulmat ovat etelä- ja väli-
16624: ajanharrastusten tavoin paneuduttu.                   Suomessa, sillä paikalliseen väestöön kuuluvina
16625:    Hirvieläinten, kuten muunkin riistan metsästys     kansalaisilla on Lapin läänissä ja osissa Oulun
16626: on pääsääntöisesti sidottu maanomistukseen. Yk-       lääniä mahdollisuus harrastukseensa asuin-
16627: sityisten maanomistajien ja metsäyhtiöiden yms.       kunnassaan olevilla valtion mailla. Tämä säädös
16628: yhteisöjen mailla metsästysoikeus on useimmiten       ei kuitenkaan koske hirvenmetsästystä.
16629: annettu vuokralle metsästysseuroille. Niiden jäse-       Metsästystä vapaa-aikoinaan harrastaville har-
16630: nyys ei nykyisin ole saavutettavissa kovinkaan        rastuksen monipuolisuus on eräs tavoitteista. On
16631: helposti. Erityisesti uusien metsästyksestä vapaa-    varmaa, että hirvenmetsästys on yksi suomalaisen
16632: ajanharrastuksenaan kiinnostuneiden, mutta            metsästysharrastuksen kohokohta. Valitettavasti
16633: maata omistamattomien taajama-asukkaiden              siihen osallistuminen ei ole mahdollista kaikille
16634: pääsy tätä tietä harrastuksensa pariin on vaikeaa.    halukkaille. Erityisesti metsästysmaata vailla ole-
16635: Mitään uutta tämä maata omistamattomien met-          vien metsästyksenharrastajien mahdollisuus osal-
16636: sästäjien vaikeus metsällä käyntiin ei ole, sillä     listua hirvenmetsästykseen on varsin vaikeaa, sillä
16637: metsästyslainsäädännön uudistuskomiteat ovat          pelkästään hirvieläinten metsästystä koskevien
16638: tällä vuosisadalla jo pari kertaa (1918 ja 1947)      säännösten edellyttämä metsästysalue asettaa lä-
16639: esityksissään pyrkineet tilannetta parantamaan.       hes mahdottomalta tuntuvan vaatimuksen. Toi-
16640: Lainsäätäjä ei kuitenkaan ole ollut näin edistyk-     saalta valtion viranomaisen hallinnassa ja hoidos-
16641: sellinen. Kaupungistumisen myötä on maatto-           sa olevilla valtion maa- ja vesialueilla on myös
16642: mien metsästäjien määrä kasvussa, vaikka toisaal-     maata omistamattomilla metsästäjillä mahdolli-
16643: ta tämän metsästäjäkunnan osan harrastusedelly-       suus hirvenmetsästykseen. Esimerkkejä on kui-
16644: tysten vaikeus puolestaan varmasti vähentää ha-       tenkin siitä, että metsästysmahdollisuuksien tar-
16645: keutumista metsästysharrastuksen pariin.              jonta näilläkin alueilla kanavoituu. Hirvenmet-
16646:   Voimassa olevan metsästyslain mukaan metsäs-        sästysmahdollisuus saattaa olla tarjolla joillekin
16647: tysoikeus valtion viranomaisen hallinnassa ja hoi-    maata omistamattomille vuosittain lähes jatku-
16648: dossa olevilla valtion maa- ja vesialueilla voidaan   vasti ja toisaalta monille ei ole tätä mahdollisuut-
16649: antaa luvan nojalla käytettäväksi tai vuokrata.       ta tarjoutunut vuosikausien yrittämisestä huoli-
16650: 1284003792
16651: 2                                      1984 vp. -- KJC n:o 89
16652: 
16653: matta. Kielteisten lupahakemusten leimaveroista       keinen suurriistan pyyntitapahtuma olisi entistä
16654: saattaa vuosien kuluessa kertyä jo kaatolupamak-      useamman maata omistamanoman metsästyksen-
16655: sun hinta.                                            harrastajan tavoitettavissa ainakin joskus koko
16656:    Valtion maa- ja vesialueilla harjoitettavan hir-   metsästysuransa aikana.
16657: venmetsästyksen ohjaaminen siten, että mahdol-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16658: lisimman monelle tästä metsästysmuodosta kiin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16659: nostuneelle maata omistamattomalle metsästäjät-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16660: Ie tarjottaisiin osallistumismahdollisuus, edellyt-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16661: tää hirvenmetsästykseen aikaisemmin osallistu-
16662: mattomien mahdollisuuksien parantamista hal-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16663: linnollisin toimin. Kun metsästäjän tiedot ja                ryhtyä maata omistamattomien metsäs-
16664: taidot varmistetaan tutkinnoin ja kokein, niin               tyksenharrastajien hirvenmetsästysmah-
16665: osallistumismahdollisuuksien kiertoon edellä                 dollisuuksien parantamiseksi ja tasapuoli-
16666: mainituin perustein olisi valtion mailla edellytyk-          seksi ohjailuksi valtion maa- ja vesialueil-
16667: set. Näin suomalaisen metsästyskulttuurin kes-               la?
16668: 
16669:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
16670: 
16671:          Kari Rajamäki                   Aarno von Bell                 Erkki Liikanen
16672:                                        1984 vp. -     KK n:o 89                                         3
16673: 
16674: 
16675: 
16676: 
16677:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16678: 
16679:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa       manaikaisesti valtion mailla pyrkinyt määrätietoi-
16680: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sesti lisäämään hirvenmetsästysmahdollisuuksia
16681: olette maaliskuun 6 päivänä 1984 päivätyn kir-        metsästykseen halukkaille. Tässä tarkoituksessa
16682: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      on mm. jaettu aikaisempia hirvenmetsästysaluei-
16683: omaiselle jäsenelle ;äljennöksen kansanedustaja       ta useammiksi silloin kun hirvikannan tiheys ja
16684: Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      alueiden koko on antanut siihen mahdollisuu-
16685: myksestä n:o 89:                                      den, lisätty metsästäjien lukumäärää luvan puit-
16686:                                                       teissa tavoitteena vähintään viisi metsästäjää ku-
16687:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        takin aikuista hirveä kohti, suosittu useampien
16688:        ryhtyä maata omistamanomien metsäs-            seurueiden yhteislupahakemuksia sekä noudatet-
16689:        tyksenharrastajien hirvenmetsästysmah-         tu vuorottelua hakijoiden kesken. Toisaalta met-
16690:        dollisuuksien parantamiseksi ja tasapuoli-     sästäjien oma seuranta sekä hirvenmetsästyslupiin
16691:        seksi ohjailuksi valtion maa- ja vesialueil-   liittyvä valitusmahdollisuus ovat varmistaneet lu-
16692:        la?                                            pien tasapuolisen jakamisen valtion maille.
16693:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Lisääntynyt kiinnostus hirvenmetsästykseen on
16694: ti seuraavaa:                                         johtanut joillakin alueilla metsästäjien keskuu-
16695:                                                       dessa selvään ylikuumenemiseen, mikä ilmenee
16696:    Vuonna 1983 metsästyslupia myönnettiin koko
16697:                                                       kovana kilpailuna metsästysmahdollisuuksista,
16698: maassa yhteensä 57 409 hirven sekä 6 6 31 valko-
16699:                                                       metsästysseurojen hajoamisina ja riitaisuuksina
16700: häntäpeuran kaatamiseen. Näistä metsähallitus
16701:                                                       metsästäjien kesken sekä kokemattomien ja sään-
16702: myönsi luvat 4 679 hirven kaatamiseen pääasiassa
16703:                                                       nösten vaatimukset täyttämättömien seurueiden
16704: hallinnassaan olevilla valtion mailla. Suurin osa
16705:                                                       esiintymisenä hakijoina. Tämä lisää painetta juu-
16706: metsähallituksen myöntämistä luvista sijoittui
16707:                                                       ri valtion maita kohtaan. Toisaalta suunnitteilla
16708: Oulun ja Lapin läänien alueille, joissa valtion
16709:                                                       oleva hirvikannan supistaminen tulee pidemmäl-
16710: maat lähinnä sijaitsevat.                             lä tähtäyksellä vähentämään hirvenmetsästyslu-
16711:    Metsästyksestä ja riistanhoidon järjestämisestä
16712:                                                       pien määrää sekä rajoittamaan alueiden jakamis-
16713: valtion omistamilla alueilla annetun asetuksen
16714:                                                       ta edelleen nykyistä pienemmiksi. Turvallisuus-
16715: (566/62) mukaan lupia valtion maille myönnet-
16716:                                                       näkökohdat puolestaan estävät seurueiden koon
16717: täessä on paikallisen sekä myös metsästysmaata
16718:                                                       edelleen kasvattamisen sekä päällekkäisten lupien
16719: vailla olevan väestön etu lähinnä otettava huo-
16720:                                                       lisäämisen alueilla, joilla se toistaiseksi on ollut
16721: mioon. Lupia ei ole kuitenkaan myönnettävä
16722:                                                       mahdollista.
16723: niin laajalti eikä niin monelle, että riistakannan
16724: säilyminen vaarantuu. Hirvieläinten metsästyk-           Metsästysmahdollisuuksia pyritaan valtion
16725: sestä annetun asetuksen (671/75) mukaan hir-          mailla eri toimenpitein edelleen parantamaan
16726: venmetsästysalueen puolestaan on oltava vähin-        sekä jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti.
16727: tään 1 000 hehtaarin suuruinen, yhtenäinen ja         Kuitenkaan mahdollisuuksia ei pystytä tarjoa-
16728: hirven metsästykseen soveltuva. Samalle alueelle,     maan läheskään kysyntää vastaavasti, vaan paikal-
16729: metsähallinnon Perä-Pohjolan ja Pohjanmaan            liseen väestöön kuulumisen ja muuta metsästys-
16730: piirikuntien alueita lukuun ottamatta, voidaan        maata vailla olemisen ohella myöskin mm. met-
16731: myöntää lupa hirven metsästykseen vain yhdelle        sästystä koskevien säännösten täyttämisen, sään-
16732: hakijalle.                                            nösten aikaisemman noudattamisen sekä hakijoi-
16733:    Viime vuosina tapahtunut hirvikannan lisään-       den metsästykseen kykenevyyden perusteella jou-
16734:  tyminen on lisännyt myös kiinnostusta hirven-        dutaan aina suorittamaan harkintaa eri hakijoi-
16735: metsästykseen. Tästä syystä metsähallitus on sa-      den kesken.
16736: 
16737:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1984
16738: 
16739:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
16740: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 89
16741: 
16742: 
16743: 
16744: 
16745:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
16746: 
16747:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            samtidigt på statens mark målmedvetet försökt
16748: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           öka möjligheterna att jaga älg för dem som är
16749: av den 6 mars 1984 tili vederbörande medlem av          intresserade av jakten. I detta syfte har bl.a.
16750: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       tidigare älgjaktsområden delats upp i flere när
16751: dagsman Rajamäki m.fl. undertecknade spörsmål           älgstammens och områdenas storlek har gett
16752: nr 89:                                                  möjlighet tili det, antalet jägare per tilistånd har
16753:                                                         ökats med en målsättning om minst fem jägare
16754:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        per vuxen älg, man har gynnat ansökningar som
16755:         sikt att vidta för att för jaktintresserade     gjorts gemensamt av flere jaktlag samt iakttagit
16756:         som inte har egen mark förbättra möjlig-        alternering bland de sökande. Å andra sidan har
16757:         heterna att jaga älg och rättvist reglera       den uppföljning jägarna själva svarar för samt
16758:         möjligheterna tili jakt på statens mark-        den besvärsmöjlighet som ansluter sig tili jakttili-
16759:         och vattenområden?                              stånden för älg varit en garanti för att tilistånden
16760:                                                         för statens mark har fördelats på ett rättvist sätt.
16761:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vi:\rdsamt
16762: anföra följande:                                           Det ökade intresset för älgjakt har på vissa
16763:                                                         områden lett tili en tydlig överhettning i jägarnas
16764:    År 1983 beviljades i hela landet jakttilistånd
16765:                                                         egna led, vilket tar sig uttryck i en hård kamp
16766: avseende 57 409 älgar och 6 631 vitsvanshjortar.
16767:                                                         om jaktmöjligheterna, splittring av jaktföre-
16768: Av dessa beviljade forststyrelsen tilistånd att fälia
16769:                                                         ningar och oenighet mellan jägarna samt i att
16770: 4 679 älgar i huvudsak på den av staten ägda
16771:                                                         oerfarna jaktlag som inte fylier faststälida krav
16772: mark som forststyrelsen förvaltar. Största delen av
16773:                                                         har uppträtt som sökande. Detta ökar trycket just
16774: de tilistånd som forststyrelsen beviljade hänförde
16775:                                                         på statens marker. Å andra sidan kommer den
16776: sig tili områden i Uleåborgs och Lapplands Iän
16777:                                                         planerade minskningen av älgstammen att på
16778: där statens mark i huvudsak är belägen.
16779:                                                         lång sikt minska antalet tillstånd för älgjakt samt
16780:    Enligt förordningen om jakt och ordnande av
16781:                                                         begränsa en ytterligare uppdelning av områden
16782: jaktvården på staten tilihöriga områden (566/62)
16783:                                                         så att de blir mindre än nu. Av säkerhetsskäl är
16784: skali vid beviljande av tilistånd för statens mark
16785:                                                         det inte möjligt att låta jaktlagen bli större elier
16786: ortsbefolkningens intressen liksom också deras
16787:                                                         att öka beviljandet av flera tilistånd på vissa
16788: intressen som saknar egen jaktmark närmast
16789:                                                         områden där det hittilis har låtit sig göra.
16790: observeras. Tilistånd får dock inte beviljas i så
16791: stor omfattning elier tili så många att viliebråds-        Man försöker genom olika åtgärder fortsätt-
16792: stammens bevarande äventyras. Enligt för-               ningsvis förbättra möjligheterna tili jakt på sta-
16793: ordningen om jakt på hjortdjur (671175) skali ett       tens mark samt fördela dem så rättvist som
16794: älgjaktsområde omfatta minst 1 000 hektar, vara         möjligt. Dock kan jaktmöjligheter inte erbjudas
16795: enhetligt och lämpa sig för jakt på älg. Utom i         närmelsevis i den utsträckning som det finns
16796: nordliga distriktet och Österbottens distrikt kan       efterfrågan. Utom att hänsyn tas tili om sökande-
16797: tilistånd tili älgjakt på ett och samma område          na hör tili ortsbefolkningen och saknar egen
16798: beviljas bara en sökande.                               jaktmark måste man vid bedömningen av olika
16799:    Den ökning av älgstammen som har inträffat           sökande också bl.a. beakta uppfyliandet av be-
16800: under de senaste åren har också ökat intresset för      stämmelserna om jakt, tidigare iakttagande av
16801: älgjakt. Av denna anledning har forststyrelsen          bestämmelserna samt de sökandes skicklighet.
16802: 
16803:      Helsingfors den 9 april 1984
16804: 
16805:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
16806:                                                     1984 vp.
16807: 
16808: Kirjallinen kysymys n:o 90
16809: 
16810: 
16811: 
16812: 
16813:                                       Ranta: Sairaaloiden johtosääntökiistojen ratkaisemisesta
16814: 
16815: 
16816:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16817: 
16818:    Maamme terveydenhuollon toteuttaminen on                töksenteon laajentamista. Jo esillä olleet kiistaky-
16819: viime aikoina vaarantunut eri puolilla Suomea              symykset ja niiden ilmeinen laajeneminen maas-
16820: ammattijärjestöjen keskinäisten välien selvittelyn         samme antaa kuitenkin aiheen epäillä julkishal-
16821: vuoksi. Kiista ei perinteiseen tapaan ole koskenut         linnon tavoitteiden toteutumista. Kun näiden
16822: tavanomaisia työmarkkinajärjestöjen etuisuuksien           kiistojen yhteydessä samalla on käynyt ilmeiseksi,
16823: ratkomisia, vaan kohteena ovat olleet sairaaloi-           ettei maamme työriitojen sovittelujärjestelmä tai
16824: den hallinnolliset johtosäännöt. Yleisesti aiem-           muukaan vastaavanlainen neuvottelumekanismi
16825: min on katsottu näistä asioista päättämisen kuu-           omaa valtuuksia asioiden tehokkaaseen selvittä-
16826: luvan demokraattisesti valituille päätöksenteki-           miseen ja kun sairaat ihmiset joutuvat välillisesti
16827: jöille kuten liittohallituksille ja liittovaltuustoille.   tällaisten "työtaistelujen" seurauksena jopa hen-
16828: Tästä poiketen viimeaikaiset tapahtumat eräissä            genvaaraan, on epäkohtien korjaamiseksi nopeas-
16829: sairaaloissa (mm. Kellokoski, Kainuu, Etelä-Sai-           ti löydettävä ratkaisukeinot.
16830: maan keskussairaala) ovat osoittamassa, että de-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16831: mokraattinen päätöksenteko-oikeus luottamus-               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16832: toimielimiltä halutaan rajata yhä kapeammaksi.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16833:    Kun tämän seurauksena samalla ammattijärjes-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16834: töjen toimenpitein (hakukielloin, hakusaarroin,                      Onko Hallitus tietoinen, että sairaaloi-
16835: irtisanomisin) vaarannetaan potilaiden elintär-                   den toiminta on vaikeutunut ja vaikeutu-
16836: keät hoitotoimenpiteet: ollaan kansalaisten ter-                  massa laajenevastikin maamme sairaalois-
16837: veysturvan osalta ottamassa ainutlaatuisia riskejä.               sa ja terveydenhuollossa johtosääntökiis-
16838:   Siirryttäessä julkishallinnossa terveydenhuollon                tojen vuoksi, ja jos on,
16839: valtion viranomaisten vahvistamista ohjesäännöis-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16840: tä kunta- ja kuntainliittotasolla hyväksyttäviin                  ryhtyä näiden epäkohtien kiireelliseksi
16841: johtosääntöihin tavoiteltiin demokraattisen pää-                  poistamiseksi?
16842: 
16843:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
16844: 
16845:                                                   Jussi Ranta
16846: 
16847: 
16848: 
16849: 
16850: 4284003493
16851: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 90
16852: 
16853: 
16854: 
16855: 
16856:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16857: 
16858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taan eikä säännöstä ole lainkaan kunnallisista
16859: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yleissairaaloista annetuissa laeissa. Johtosääntöjä
16860: olette 6 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-       uusittaessa on aiheutunut erilaisia näkemyksiä
16861: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      terveydenhuollon eri viranhaltijaryhmien välillä
16862: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tältä osin tarpeellisista määräyksistä. Pääasial-
16863: Rannan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     linen erimielisyys on koskenut hoitotyön asemaa,
16864: n:o 90:                                               kuten oikeutta antaa hoitotyötä koskevia ohjeita
16865:                                                       hoitohenkilökunnalle ja hoitotyön itsenäisyyttä.
16866:            Onko Hallitus tietoinen, että sairaaloi-   Näiden erimielisyyksien johdosta on aiheutunut
16867:         den toiminta on vaikeutunut ja vaikeutu-      uhkaa terveyskeskusten ja sairaanhoitolaitosten
16868:         massa laajenevastikin maamme sairaalois-      toiminnan häiriöttömälle kululle.
16869:         sa ja terveydenhuollossa johtosääntökiis-
16870:                                                          Ohjesääntöjen poistamisella oli tarkoitus jättää
16871:         tojen vuoksi, ja jos on,
16872:                                                       toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen
16873:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       terveydenhuollon laitoksissa kunnallisen päätös-
16874:         ryhtyä näiden epäkohtien kiireelliseksi       vallan piiriin, mutta ei toisaalta muuttaa vallitse-
16875:         poistamiseksi?                                vaa organisaatiota ja sen johtosuhteita eikä sitä
16876:                                                       vastuuta, joka lääkärillä on välittömästi potilaan
16877:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      hoitoon liittyvissä tehtävissä.
16878: ti seuraavaa:                                            Kuten edellä olevasta käy ilmi, valtion viran-
16879:    Vuoden 1977 alussa voimaan tulleen kunnal-         omaisten puuttuminen kunnallishallintoon ohje-
16880: lislain uudistamisen yhteydessä luovuttiin valtion    sääntöjä vahvistamalla on katsottu vanhentu-
16881: viranomaisille alistettavista ohjesäännöistä ja ne    neeksi hallinnolliseksi menettelytavaksi. Se on
16882: korvattiin kunnallisvaltuustossa hyväksyttävillä      erillisenä menettelytapana katsottu tarpeetto-
16883: johtosäännöillä. Tämän jälkeen vuoden 1981            maksi muiden ohjauskeinojen, lähinnä suunnit-
16884: alusta lukien on myös sosiaali- ja terveydenhuol-     telu- ja valtionosuusjärjestelmän rinnalla. Ohje-
16885: lon osalta valtion valvontaa tässä suhteessa keven-   sääntöjen vahvistusmenettelyn on lisäksi katsottu
16886: netty ja ohjesääntöjä koskevat säännökset kumot-      hankaloittaneen ja hidastaneen toimintajärjestel-
16887: tu terveydenhuollon lainsäädännössä. Pakolliseksi     mien kehittämistä. Paluu vanhaan järjestelmään
16888: säännöksi on tullut johtosääntö, jonka antami-        sellaisenaan tai sellaisen järjestelmän käyttöönot-
16889: nen kuuluu kunnan- tai kuntainliiton toimival-        tamiseen, jolla vaaratilanteissa johtosääntö tulisi
16890: taan. Sen voimaan saattaminen ei edellytä val-        siirtää kyllin arvovaltaisen valtion viranomaisen
16891: tion viranomaisten myötävaikutusta eikä valtion       päätettäväksi, ei liene hyvin perusteltavissa, kos-
16892: viranomaisilla ole myöskään keinoja vaikuttaa         ka kumpainenkaan menettely ei välittömästi kos-
16893: niihin ratkaisuihin, jotka kunnallisen itsehallin-    ke asiaan liittyviä peruskysymyksiä; toimivalta-
16894: non piirissä tässä suhteessa tehdään.                 suhteiden järjestelyä terveydenhuollon eri henki-
16895:    Johtosäännöt sisältävät yleensä asiaa koskevien    löstöryhmien välillä.
16896: lain ja asetuksen säännösten lisäksi määräyksiä          Käyttökelpoisimman ratkaisun asiaan tarjoaisi
16897: kysymyksessä olevan toiminnan yksityiskohtaises-      sosiaali- ja terveysministeriössä alustavasti valmis-
16898: ta järjestämisestä ja hallinnosta sekä viran- ja      teltu vaihtoehto, jossa ei puututtaisi itse johto-
16899: toimenhaltijoiden tehtävistä ja alistussuhteista.     sääntöjen antamista koskeviin säännöksiin, vaan
16900: Tällöin on lähtökohtana se, milloin kunnan tai        sisällytettäisiin terveydenhuollon erityislakeihin
16901: kuntainliiton tehtävistä ja niiden hoitamisesta on    säännökset sairaanhoitotoiminnan johtamisesta ja
16902: erikseen säädetty, johtosääntö on sovitettava nii-    lääketieteellisestä vastuusta, joka lääkärillä on
16903: den mukaan. Terveydenhuollon erityislainsäää-         välittömästi potilaan hoitoon liittyvissä tehtävis-
16904: däntöön sisältyy säännöksiä lääkärin vastuusta        sä. Näillä säännöksillä ei muutettaisi voimassa
16905: potilaan lääketieteellisestä hoidosta. Säännösten     olevan järjestelmän edellyttämiä vastuusuhteita,
16906: sanamuoto poikkeaa näiltä osin kuitenkin toisis-      vaan ne säilyisivät ennallaan ja takaisivat toimin-
16907:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 90                                            3
16908: 
16909: nan häiriöttämän jatkuvuuden ja potilasturvalli-      tuukysymysten järjestely ei jäisi enää johtosääntö-
16910: suuden terveydenhuollon laitoksissa. Tällä tavoin     jen varaan. Johtosääntöjen antaminen jäisi edel-
16911: taattaisiin myös se, että vastuukysymykset tulisi-    leen kunnallisen elimen tehtäväksi ja siten kun-
16912: vat järjestetyiksi yhdenmukaisesti kaikissa maan      nallisen itsehallinnon piiriin.
16913: terveydenhuollon laitoksisa, millä seikalla on kes-      Sosiaali- ja terveysministeriö on tässä vaiheessa
16914: keinen merkitys potilasturvallisuuden ja potilaan     kuitenkin pyrkinyt ensisijaisesti sovittelemaan ris-
16915: oikeusturvan kannalta.                                tiriitatilanteita. Tällä hetkellä ei ole johtosääntö-
16916:    Edellä selostettu lainsäädännön muuttaminen        kiistojen vuoksi yhdenkään terveyskeskuksen tai
16917: merkitsisi siis sitä, että sairaanhoidollisten vas-   sairaalan toiminta vaikeutumassa.
16918: 
16919:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1984
16920: 
16921:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16922: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 90
16923: 
16924: 
16925: 
16926: 
16927:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16928: 
16929:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          patientens medicinska vård. Ordalydelsen i in-
16930: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         struktionerna avviker i detta avseende dock från
16931: av den 6 mars 1984 till vederbörande medlem av        varandra, och det finns över huvudtaget inget
16932: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     stadgande om denna sak i lagen om kommunala
16933: dagsman Ranta undertecknade spörsmål nr 90:           allmänna sjukhus. Då instruktionerna har för-
16934:                                                       nyats har det mellan de olika grupperna av
16935:           Är Regeringen medveten om att sjuk-         tjänsteinnehavare inom hälsovården förekommit
16936:        husens verksamhet har försvårats och yt-       olika åsikter om vilka bestämmelser i detta avse-
16937:        terligare håller på att försvåras vid vårt     ende är nödvändiga. 1 huvudsak har menings-
16938:        lands sjukhus och inom hälsovården på          skiljaktigheterna gällt vårdarbetets ställning, så-
16939:        grund av konflikter som gäller instuktio-      som rätten att ge anvisningar om vårdarbetet till
16940:        nerna, och om så är fallet,                    vårdpersonalen, och vårdarbetets självständighet.
16941:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Dessa meningsskiljaktigheter har utgjort ett hot
16942:        för att skyndsamt avhjälpa dessa missför-      mot en ostörd verksamhet vid hälsovårdscentra-
16943:        hållanden?                                     lerna och sjukvårdsinrättningarna.
16944:                                                           Då man frångick reglementena ville man att
16945:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       beslut om hur verksamheten vid hälsovårdens
16946: anföra följande:                                      anstalter skulle ordnas på ett ändamålsenligt sätt
16947:    1 samband med att reformen av kommu-               skulle fattas på kommunal nivå, men å andra
16948: nallagen trädde i kraft från början av år 1977        sidan ville man inte ändra på den rådande
16949: frångick man de reglementen som skulle under-         organisationen och dess ledningsförhållanden el-
16950: ställas statens myndigheter och ersatte dem med       ler läkarens ansvar i uppgifter som direkt ansluter
16951: instruktioner som skulle godkännas av kommun-         sig till vården av patienten.
16952: fullmäktige. Härefter har från och med början av          Såsom framgår av ovanstående, har det betrak-
16953: år 1981 statens övervakning i detta avseende          tats som ett föråldrat administrativt förfarande
16954: minskats också inom social- och hälsovården och       att statens myndigheter ingriper i kommunalför-
16955: de stadganden som gäller reglementen har upp-         valtningen genom att fastställa reglementen.
16956: hävts i den lagstiftning som gäller hälsovården.      Som ett särskilt förfarande har det ansetts över-
16957: Enligt nuvarande bestämmelser skall det finnas        flödigt, parallellt med övriga styrningsmetoder,
16958: en instruktion, som det ankommer på kommu-            närmast de system som avser planering och
16959: nen eller kommunalförbundet att utfärda. För          statsandelar. Förfarandet med fastställande av
16960: att en sådan instruktion skall träda i kraft krävs    reglementen har dessutom ansetts göra utveck-
16961: ingen insats av statens myndigheter och dessa har     landet av verksamheten svårare och lång-
16962: ime heller medel att påverka de avgöranden som        sammare. En återgång till det gamla systemet
16963: i detta avseende fattas inom den kommunala            som sådant eller införandet av ett sådant system
16964: självstyrelsen.                                       där instruktionen i en krissituation skall överföras
16965:    lnstruktionerna innehåller i allmänhet bestäm-     till någon tillräckligt auktoritativ statlig myndig-
16966: melser utöver lag och förordning i saken och          het för beslut, kan knappast motiveras eftersom
16967: reglerar hur den ifrågavarande verksamheten i         ingetdera förfarandet direkt gäller grundfrågorna
16968: detalj skall ordnas och administreras samt tjänste-   i saken: regleringen av kompetensförhållandena
16969: och befattningshavarnas uppgifter och subordi-        mellan de olika personalgrupperna inom hälso-
16970: nationsförhållanden. Härvid har man utgått från       vården.
16971: att om det finns särskilda stadganden om kom-             Den mest funktionsdugliga lösningen på pro-
16972: munens eller kommunalförbundets uppgifter och         blemet är kanske det inom social- och hälsovårds-
16973: handhavandet av dem skall instruktionen anpas-        ministeriet preliminärt utarbetade alternativet,
16974: sas till dessa. Speciallagstiftningen för hälsovår-   vilket innebär att man inte ändrar de stadganden
16975: den innehåller stadganden om läkarens ansvar för      som gäller själva utfärdandet av instruktioner,
16976:                                         1984 vp. -- RJ( n:o 90                                           5
16977: 
16978: utan inför i de speciallagar som gäller hälsovår-          Den ovan nämnda ändringen av lagstiftningen
16979: den stadganden om ledningen av sjukvårdsverk-           skulle alltså innebära, att regleringen av ansvars-
16980: samheten och om det medicinska ansvar som               frågorna inom sjukvården inte längre blir beroen-
16981: läkaren har i de uppgifter som direkt ansluter sig      de av instruktionerna. Det skulle fortfarande
16982: till vården av patienten. Genom sådana stadgan-         ankomma på de kommunala organen att utfärda
16983: den skulle man inte ändra på de ansvarsförhål-          instruktioner inom ramen för den kommunala
16984: landen som det nuvarande systemet förutsätter,          självstyrelsen.
16985: utan dessa skulle förbli oförändrade och garante-          Social- och hälsovårdsministeriet har dock i
16986: ra att verksamheten fortgår ostörd och att patien-      detta skede främst strävat tili att förmedla i
16987: ternas säkerhet inte blir lidande vid anstalterna       konfliktsituationer. För närvarande är inte verk-
16988: inom hälsovården. På detta sätt skulle man även         samheten vid en enda hälsovårdscentral eller ett
16989: säkerställa att ansvarsfrågorna blir ordnade på ett     enda sjukhus försvårad på grund av konflikter
16990: enhetligt sätt vid alla anstalter inom hälsovården      om instruktioner.
16991: i landet, vilket är av central betydelse för patient-
16992: säkerheten och för patienternas rättsskydd.
16993: 
16994:      Helsingfors den 5 april 1984
16995: 
16996:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16997:                                                  1984 vp.
16998: 
16999: Kirjallinen kysymys n:o 91
17000: 
17001: 
17002: 
17003: 
17004:                                     Ala-Kapee ym.: Ammatillisten oppilaitosten opettajien mahdolli-
17005:                                        suudesta siirtyä eläkkeelle 58-vuotiaana
17006: 
17007: 
17008:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17009: 
17010:    Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnössä           le siirtyviä opettajia ja koska vanhempien opetta-
17011: n:o 3 hallituksen esityksestä n:o 94 vuoden 1981        jien siirtyminen aikaisemmin eläkkeelle luo mah-
17012: valtiopäiviltä kiinnitettiin huomiota keskiasteen       dollisuuksia nuorille nykyaikaisen koulutuksen
17013: koulunuudistuksen yhteydessä tarvittaviin opet-         saaneille valita ammatillisen opettajan ura.
17014: tajien aseman erikoisjärjestelyihin. Peruskoulun           Koska ammatillisissa oppilaitoksissa ensimmäi-
17015: siirtymävaiheessa lukion ja peruskoulun opetta-         set siirtymiset keskiasteen uudistuksen mukaiseen
17016: jien eläkeikää alennettiin erityislailla tilapäisesti   opetukseen ovat alkaneet, laki poikkeuksista am-
17017: 58 vuoteen. Toimenpidettä perusteltiin osaksi           matillisten oppilaitosten opettajien eläke- ja
17018: työllisyyssyillä ja osaksi opetussuunnitelmallisten     eroamisikää koskeviin säännöksiin olisi saatava
17019: muutosten vuoksi. Vastaavanlaisten säädösten ai-        voimaan mahdollisimman pian. Toimenpide on
17020: kaansaaminen on täysin perusteltua myös keski-          perusteltavissa sekä opetussuunnitelmallisten
17021: asteen koulunuudistuksen siirtymävaiheessa.             muutosten vuoksi että työllisyyssyillä.
17022:    Arvioiden mukaan toimenpide koskisi 550-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17023: 600 ammatillisen oppilaitoksen opettajaa. Määrä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17024: on huomattavasti pienempi kuin vastaava opetta-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17025: jien määrä oli peruskoulun siirtymävaiheessa.           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17026: Toimenpide on perusteltu, koska opetussuunni-
17027: telmat muuttuvat oleellisesti, työtavat ja teknolo-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17028: gia kehittyvät nopeasti, eri oppiaineissa tulee                ryhtyä, että keskiasteen koulunuudistuk-
17029: tuntimuutoksia, eläkeikää lähellä olevien opetta-              sen yhteydessä ammatillisten oppilaitos-
17030: jien saattaa olla vaikeaa mukautua uusiin työoloi-             ten opettajilla olisi mahdollisuus niin
17031: hin, on epätarkoituksenmukaista kouluttaa niu-                 halutessaan siirtyä eläkkeelle 58 vuotta
17032: koin voimavaroin pian joka tapauksessa eläkkeel-               täytettyään?
17033: 
17034:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
17035: 
17036:                        Pirjo Ala-Kapee                           Pentti Lahti-Nuuttila
17037: 
17038: 
17039: 
17040: 
17041: 4284003537
17042: 2                                       1984 vp. -- ~ n:o 91
17043: 
17044: 
17045: 
17046: 
17047:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17048: 
17049:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          ei ole. Uudistuksessa on paapaino koulutuksen
17050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           laadullisessa, määrällisessä ja rakenteellisessa ke-
17051: olette 6 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-         hittämisessä.
17052: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
17053:                                                            A.~matillisen koulutuksen uuteen peruslinja-
17054: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
17055:                                                         pohJaiseen koulutusrakenteeseen siirrytään vuosi-
17056: Ala-Kapeen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-
17057:                                                         ?a 1982--88. Siirtymävaiheen aikana opettajille
17058: symyksestä n:o 91:
17059:                                                         Järjestetään toimeenpanokoulutusta, jonka tar-
17060:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         koituksena on perehdyttää opettajat uuteen am-
17061:         ryhtyä, että keskiasteen koulunuudistuk-        matilliseen. koulutusjärjestelmään. Toimeenpano-
17062:         sen yhteydessä ammatillisten oppilaitos-        koulutus mvelletään keskiasteen koulunuudistuk-
17063:         ten opettajilla olisi mahdollisuus niin         sen ajoittamiseen asteittain siten, että kunkin
17064:         halutessaan siirtyä eläkkeelle 58 vuotta        peruslinjan päätoimisten opettajien koulutus
17065:         täytettyään?                                    aloitetaan viimeistään peruslinjan perustamista
17066:                                                         edeltävänä lukuvuonna. Samanaikaisesti järjeste-
17067:                                                         tä~n ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä
17068:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
17069:                                                         ~distävää täydennyskoulutusta niille opettajille,
17070: seuraavaa:
17071:                                                         JOtka eivät tuolloin kuulu toimeenpanokoulutuk-
17072:   . A.mmatillista ~~ruskoulutusta järjestävien op-      sen piiriin.
17073: ptlauosten opettaJien eläketurva määräytyy palve-
17074: lussuhteen mukaisesti joko valtion, kuntien tai             Koska keskiasteen koulunuudistuksen yhtey-
17075: yksityisiä valtionapulaitoksia koskevien eläkesää-      dessä joudutaan opetussuunnitelmien uudistami-
17076: dösten perusteella. Valtion palveluksessa olevilla      sen ja koulutuksen aloituspaikkojen mitoittami-
17077: o~~ttajilla, eräitä vammaiste~ oppilaitosten opet-
17078:                                                         sen vuoksi tekemään virkoja ja toimia sekä näi-
17079: taJia lukuun ottamatta, ylemen eläkeikä on 63           den haltijoita koskevia järjestelyitä, on uudistuk-
17080: ~otta, samoin kuin niillä yksityisten valtionapu-
17081:                                                         sen toimeenpanon edistämiseksi ja opettajien
17082:                                                         as~~an turv~amiseksi jo vuonna 1982 säädetty
17083: laitosten palveluksessa olevilla opettajilla, joiden
17084:                                                         er~tymen laki eräiden virkojen ja toimien täyttä-
17085: eläketurva kustannetaan valtion varoista. Kun-
17086: nallisessa palvelussuhteessa olevilla ammatillisten     misestä keskiasteen koulunuudistuksen yhteydes-
17087: oppilaitosten opettajilla yleinen eläkeikä on myös      sä. On kuitenkin syytä erityisesti todeta, että
17088: 63 vuotta. Opettajien eläkeikä on siten sama            ammatillisten oppilaitosten oppilaspaikkojen li-
17089: kuin yleensä valtion ja kuntien palveluksessa           sääntyminen keskiasteen koulunuudistuksen yh-
17090: olevilla virkamiehillä, kun taas yksityisellä sekto-    teydessä merkitsee näissä oppilaitoksissa myös
17091:                                                         kokon~~sope~tajamäärän lisääntymistä. Kysymyk-
17092: rilla yleinen työeläkeikä on 65 vuotta.
17093:                                                         sessä vHtatudla työllisyyssyillä ei siten voida pe-
17094:     Kysymyksessä on viitattu peruskoulu-uudistuk-
17095:                                                         rust~lla alemp~a eläkeikää ammatillisissa oppilai-
17096: sen yhteydessä tapahtuneeseen peruskoulun
17097:                                                         toksissa. Keskiasteen koulunuudistuksen yhtey-
17098: opettajien eläkeiän väliaikaiseen alentamiseen.
17099:                                                         ?essä ei ole i~mennyt sellaisia opettajien asemaan
17100: Tämä toteutettiin vuonna 1972 säädetyllä erilli-
17101:                                                         J~. työh.öt?- _vrukuttavi~ tekijöitä, jotka edellyttäisi-
17102: sellä l~~lla poikke~ksista k~nsa- ja oppikoulujen       vat enll1Slä opettaJien eläkeikärajoja koskevia
17103: opettaJien eläke- Ja eroamisikää koskeviin sään-
17104:                                                         muutoksia. Uudistuksen yhteydessä tarvitaan li-
17105: nöksiin. Alempaa eläke- ja eroaruisikää perustel-
17106:                                                         sä~ opettajia .. ~isäksi on kiinnitetty erityistä huo-
17107: tiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä tapahtu-
17108:                                                         miota opettaJien koulutukseen ja siten pyritty
17109: neella koulun organisaation uudistumisella
17110:                                                         auttamaan heitä monin keinoin heidän uudessa
17111: opettajien työympäristön ja toimipaikan mahdol~
17112:                                                         työssään.
17113: lisellamuuttumisella jne. Keskiasteen koulunuu-
17114: distus ja sen vaikutukset opettajien asemaan ovat          Eri~yisesti on syytä korostaa, että opettajien
17115: kuitenkin monilta osin toisenlaisia. Samanlaisia        eläkeiä_n !atkaiseminen liittyy kiinteästi parhail-
17116: perusteita eläkeikää koskeville erityisjärjestelyille   laan vuetllä olevaan eläkkeelle siirtymisen ylei-
17117:                                          1984 vp. -- KJ( n:o 91                                         3
17118: 
17119: seen uudistukseen, minkä vuoksi eläkeikäkysy-            teisiin eläkeikärajojen muuttamiseksi keskiasteen
17120: myksiä on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.           koulunuudistuksen yhteydessä.
17121:    Edellä esitetyillä perusteilla hallituksella ei ole
17122: tällä hetkellä tarkoitus ryhtyä erillisiin toimenpi-
17123: 
17124:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
17125: 
17126:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
17127: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 91
17128: 
17129: 
17130: 
17131: 
17132:                                 Till Riksdagens Herr Talman
17133: 
17134:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 reformen har tyngdpunkten förlagts på utveck-
17135: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          landet av utbildningens kvalitet, kvantitet och
17136: av den 6 mars 1984 till vederbörande medlem av         uppbyggnad. Under 1982-88 övergår man till
17137: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   en ny utbildningsstruktur på grundlinjebasis
17138: man Ala-Kapee m.fl. ställda skriftliga spörsmål        inom den yrkesinriktade utbildningen. Under
17139: nr 91:                                                 övergångsperioden ges lärarna fortbildning för
17140:                                                        mellanstadiereformen. Avsikten med denna ut-
17141:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       bildning är att orientera lärarna i det nya yrkesin-
17142:         för att lärarna vid yrkesläroanstalter i       riktade utbildningssystemet. Utbildningen för
17143:         samband med mellanstadiereformen skall         mellanstadiereformen integreras gradvis efter
17144:         ha möjlighet, om de så önskar, att avgå        mellanstadiereformens tidtabell så att utbild-
17145:         med pension då de uppnår )8 års ålder?         ningen för heltidsanställda lärare på varje grund-
17146:                                                        linje påbörjas senast under det läsår som föregår
17147:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inrättande av grundlinjen. Samtidigt ges kom-
17148: framföra följande:                                     pletterande utbildning för de lärare som vill
17149:    Pensionsskyddet för lärarna vid de läroanstalter    upprätthålla och utveckla sin yrkeskompetens och
17150: som ger yrkesinriktad grundutbildning bestäms          som inte då omfattas av fortbildningen för mel-
17151: enligt för anställningsförhållandet gällande pen-      lanstadiereformen.
17152: sionsstadganden för statliga, kommunala eller             Eftersom man vid reformeringen av läroplaner-
17153: privata statsunderstödda institutioner.                na och dimensioneringen av antalet nybörjarplat-
17154:    Den allmänna pensionsåldern för statsanställda      ser inom utbildningen i samband med mellansta-
17155: lärare är 63 år, med undantag för lärare vid vissa     diereformen är tvungen att genomföra omorgani-
17156: läroanstalter för handikappade. Detsamma gäller        seringar som gäller tjänster och befattningar samt
17157: lärare vid de privata statsunderstödda institutio-     deras innehavare, har en särskild lag stadgats
17158: ner, vilkas pensionsskydd bekostas av statens          redan 1982 om besättande av vissa tjänster och
17159: medel. Den allmänna pensionsåldern för kom-            befattningar i samband med mellanstadierefor-
17160: munalt anställda lärare vid yrkesläroanstalter är      men, för att främja verkställigheten av reformen
17161: även 63 år. Pensionsåldern för lärare är således       och trygga lärarnas ställning. Det bör dock sär-
17162: densamma som i allmänhet för statliga och              skilt konstateras, att ökningen av elevplatser vid
17163: kommunala tjänstemän, medan den allmänna               yrkesläroanstalter i samband med mellanstadiere-
17164: arbetspensionsåldern inom den privata sektorn är       formen innebär att även totalantalet lärare ökar.
17165: 65 år.                                                 Med stöd av de sysselsättningsskäl som i spörsmå-
17166:    1 spörsmålet har hänvisats till den interimistis-   let hänvisas till kan man således inte anse en
17167: ka sänkningen av pensionsåldern för grundskollä-       lägre pensionsålder vara motiverad vid yrkesläro-
17168: rare i samband med grundskolreformen. Detta            anstalter. 1 samband med mellanstadiereformen
17169: förverkligades genom en särskild lag av år 1972        har det inte framträtt sådana på lärarnas ställning
17170: om avvikelser från stadgandena om pensions- och        och arbete verkande faktorer som skulle förutsät-
17171: avgångsålder för folkskol- och läroverkslärare. En     ta separata ändringar i lärarnas pensionsålders-
17172: lägre pensions- och avgångsålder motiverades           gränser. 1 samband med reformen behövs mera
17173: med den organisationsförändring som skolorna           lärare. Dessutom har speciell uppmärksamhet
17174: genomgick i samband med grundskolreformen,             fästs vid lärarnas utbildning och således har man
17175: med eventuella ändringar i lärarnas arbetsmiljö        försökt hjälpa dem på många sätt i deras nya
17176: och arbetsplats etc.                                   arbete.
17177:    Mellanstadiereformen och dess verkningar på             Speciellt bör även betonas, att fastställandet av
17178: lärarnas ställning är dock till många delar annor-     lärarnas pensionsålder är nära ansluten till den
17179: lunda. Det finns inte likadana motiveringar för         allmänna reformen om pensionsåldrer som har
17180: särskilda arrangemang angående pensionsåldern.          behandlats t.ex. i pensionsålderskommittens för-
17181:                                      1984 vp. -- ~ n:o 91                                         5
17182: 
17183: slag. Därför bör pensionsfrågor betraktas som en   särskilda åtgärder för att ändra pensionsåldern i
17184: helhet. På basen av det ovan anförda har rege-     samband med mellanstadiereformen.
17185: ringen inte för tillfället för avsikt att vidta
17186: 
17187:       Helsingfors den 6 april 1984
17188: 
17189:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
17190: 
17191: 
17192: 
17193: 
17194: 4284003537
17195:                                               1984 vp.
17196: 
17197: Kirjallinen kysymys n:o 92
17198: 
17199: 
17200: 
17201: 
17202:                                  Holvitie ym.: Sinfoniaorkestereiden valtionavun lisäämisestä
17203: 
17204: 
17205:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17206: 
17207:    Vaikka valtion orkesteritoiminnan tukemiseen    on myöskin lähdetty kehittämään alueorkesteri-
17208: myöntämä avustusmääräraha onkin vuosittain         verkostoja.
17209: jossain määrin noussut, ovat orkesteritoiminnan       Edellä kuvatun epäsuotuisan kehityssuunnan
17210: kustannukset nousseet huomattavasti jyrkemmin.     yhä edelleen jatkuessa on jo nyt nähtävissä,
17211: Tästä on aiheutunut, että valtionavustusten suh-   mihin se johtaa. Sinfoniaorkestereille myönnetyn
17212: de kuntain orkesteritoiminnan nettomenoihin on     valtiontuen vähäisyys aiheuttaa sen, että kuntien
17213: jatkuvasti pudonnut.                               kiinnostus on siirtymässä muihin, valtion suu-
17214:    Maassamme toimiville sinfoniaorkestereille      rempaa apua nauttiviin taidealoihin ja orkesteri-
17215: myönnetyn valtionavustuksen jatkuvasta piene-      toimintaa uhkaa selvä taantuminen.
17216: nemisestä on useaan otteeseen esitetty vakavia        Orkestereilla on laaja kulttuuripoliittinen mer-
17217: huolestumisia. Nyt olemme joutumassa tilantee-     kitys. Orkestereiden merkitys ulottuu myös si-
17218: seen, jossa orkestereita ylläpitävät kunnat ovat   jaintikunnan ulkopuolelle. Erityisesti suurten
17219: jopa pahimmassa tapauksessa vähentäneet omia       asutuskeskusten ulkopuolella on elinvoimaisella
17220: orkestereilleen antamiaan määrärahoja ja vuosia    orkesteritoiminnalla paikkakunnan musiikinope-
17221: menestyksellisesti suoritetun alueorkesterityön    tustoimintaan ratkaiseva merkitys. Orkesterit
17222: jatkuminen on asetettu kyseenalaiseksi juuri ku-   ovat myös näkyvästi ja merkittävästi edustaneet
17223: luvana vuonna. Myös maamme musiikkipolitii-        maamme kulttuurielämää ulkomailla.
17224: kalle tärkeä orkestereiden kehittämistyö on py-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17225: sähtynyt.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17226:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17227:    Maamme orkestereita ylläpitävät kunnat ovat     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17228: jo pitkän aikaa yrittäneet ylläpitää ja kehittää
17229: orkestereitaan. Taustana tälle työlle on ollut               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17230: vuonna 1973 työnsä päättäneen orkesterikomi-              orkesteritoiminnan tukemiseen myönnet-
17231: tean mietintö, jonka tekemiin uudistusehdotuk-            tävien avustusten saattamiseksi samalle
17232: siin orkestereiden toiminnan kehittäminen on              tasolle muiden taidelajien kanssa niiden
17233: paljolti rakentunut. Tämän mietinnön pohjalta             saamaa valtionavustusta vähentämättä?
17234: 
17235:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
17236: 
17237:          Tapio Holvitie                Tytti Isohookana-Asunmaa       Heli Astala
17238:          Eva-Riitta Siitonen           Olavi Ronkainen                Mikko Elo
17239:          Pentti Lahti-Nuuttila         Martti Tiuri                   Antti Kalliomäki
17240:          Pirjo Ala-Kapee               Esko Almgren                   Heikki Riihijärvi
17241:          Liisa Jaakonsaari             Riitta Uosukainen              Katri-Helena Eskelinen
17242:          Timo Roos                     Ole Wasz-Höckert               Aino Pohjanoksa
17243:                                        Kaarina Dromberg
17244: 
17245: 
17246: 
17247: 
17248: 4284004030
17249: 2                                    1984 vp. -- KJ( n:o 92
17250: 
17251: 
17252: 
17253: 
17254:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17255: 
17256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Orkesterien ja yhtyeiden valtionavustusmäärä-
17257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rahan kasvu on viime vuosien aikana jäänyt
17258: olette 6 päivänä maaliskuuta 1984 kirjeenne         vähäiseksi painopisteen oltua eräiden muiden
17259: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle   taidelaitosten valtionavustusmäärärahoissa. Ope-
17260: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Holvitien     tusministeriö tulee kuitenkin tulo- ja menoarvio-
17261: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä      esitystä vuodelle 1985 valmistellessaan kiinnittä-
17262: n:o 92:                                             mään erityistä huomiota orkesteri- ja yhtyetoi-
17263:                                                     minnan tukemiseen osoitettavaan määrärahaan ja
17264:           Mihin toimun Hallitus aikoo ryhtyä        taiteen keskustoimikunnan ehdotuksen mukai-
17265:        orkesteritoiminnan tukemiseen myönnet-       sesti tällä kertaa lisäämään tuntuvasti tätä määrä-
17266:        tävien avustusten saattamiseksi samalle      rahaa.
17267:        tasolle muiden taidelajien kanssa niiden        Ministeriö pyrkii muutenkin lähivuosien aika-
17268:        saamaa valtionavustusta vähentämättä?        na kehittämään orkesterien ja yhtyeiden valtion-
17269:                                                     avustusjärjestelmää. Ministeriön asettama työryh-
17270:                                                     mä on näet mm. ehdottanut avustusjärjestelmän
17271:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    lakisääteistämistä. Työryhmän ehdotukset ovat
17272: ti seuraavaa:                                       parhaillaan opetusministeriön käsiteltävänä.
17273: 
17274:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1984
17275: 
17276: 
17277:                                                                      Ministeri Gustav Björkstrand
17278:                                         1984 vp. -- RJ< n:o 92                                          3
17279: 
17280: 
17281: 
17282: 
17283:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17284: 
17285:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringa utsträckning, eftersom tyngdpunkten för-
17286: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          lagts tili statsunderstöd för andra kulturinstitu-
17287: av den 6 mars 1984 tili vederbörande medlem av         tioner. Vid utarbetandet av statsförslaget för år
17288: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   1985 kommer undervisningsministeriet dock att
17289: man Holvitie m.fl. undertecknade spörsmål nr           fästa särskild uppmärksamhet vid det anslag som
17290: 92:                                                    anvisas för understöd tili orkester- och ensemble-
17291:                                                        verksamhet och enligt det förslag som central-
17292:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      kommissionen för konst gjort kommer ministe-
17293:         för att de understöd som beviljas för          riet denna gång att betydligt öka detta anslag.
17294:         orkesterverksamhet skali kunna bringas
17295:         tili samma nivå som understöden för
17296:         andra konstgrenar utan att minska dessas          Ministeriet strävar tili att även på andra sätt
17297:         statsunderstöd?                                under de närmaste åren utveckla statsunderstöds-
17298:                                                        systemen för orkestrar och ensembler. En av
17299:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ministeriet tilisatt arbetsgrupp har föreslagit att
17300: framföra följande:                                     understödssystemet faststälis genom lag. Arbets-
17301:    Statsunderstödets belopp för orkestrar och en-      gruppens förslag behandlas som bäst vid under-
17302: sembler har under de senaste åren ökat endast i        visningsministeriet.
17303: 
17304:       Helsingfors den 2 april 1984
17305: 
17306: 
17307:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
17308:                   J
17309:                   J
17310:                 J
17311:                J
17312:               J
17313:               J
17314:               J
17315:             J
17316:            J
17317:           J
17318:           J
17319:           J
17320:         J
17321:        J
17322:       J
17323:       J
17324:       J
17325:       J
17326:       J
17327:   J
17328:   J
17329:   J
17330:   J
17331:  J
17332: J
17333: J
17334:                                                 1984 vp.
17335: 
17336: Kirjallinen kysymys n:o 93
17337: 
17338: 
17339: 
17340: 
17341:                                    Raudaskoski ym.: Ympäristöministeriön toiminnan kehittämisestä
17342: 
17343: 
17344:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17345: 
17346:     Suomen kansan valtaenemmistö asuu kaupun-             Ympäristöministeriöstä on tullut toiminnalli-
17347: geissa ja suurissa taajamissa. Monet asuvat ahtais-    nen jarru kotimaisen energiapolitiikan kehittämi-
17348: sa ja epäviihtyisissä asunnoissa tai asuntoa ei ole    selle. Metsänanti, vesivoima ja turve ovat tärkeitä
17349: lainkaan. Tässä joukossa on runsaasti sotiemme         energiatalouden kehittämiskohteita. Lisäksi ym-
17350: veteraaneja, miehiä ja naisia. Yleistä kulttuurim-     päristöministeriöstä on tulossa myös taloudelli-
17351: me tasoa ajatellen on valitettavaa, että millään       nen uhka tuotantoelämälle, mikä tekee kansalais-
17352: instituutiolla ei näytä riittävän aikaa heidän ym-     ten hyvinvoinnista huolehtimisen entistä vaival-
17353: päristöolosuhteittensa kohentamiseksi, tai ei ole      loisemmaksi. Liiallinen puuttuminen tuotanto-
17354: selvyyttä siitä, minkä organisaation tehtävänä on      elämään ja yksipuolinen suhtautuminen kotimai-
17355: huolehtia heidän tarpeistaan.                          siin energialähteisiin johtaa myös ei-toivotun vii-
17356:    Y mpäristöministeriökin perustettiin - ehkäpä       dennen ydinvoimalan hankintaan. Ympäristömi-
17357: hyvässä tarkoituksessa - ajatellen lähinnä edellä      nisteriön kasvava ahertaminen kotimaisten elin-
17358: mainittua suurinta osaa. Eduskuntavaalien lähei-       mahdollisuuksien kimpussa johtaa siihen.
17359: syys johti kuitenkin lainsäädännössä hätiköintiin.        Kun ympäristöministeriö jo sinänsä on kallis
17360: Ministeriölle sysättiin työmaaksi ns. laaja malli,     ylläpidettävä ja kun se lisää vielä voimakkaasti
17361: eli käytännössä kansan koko inhimillinen toimin-       epätaloudellista toimintaa yhteiskunnassa, olisi
17362: ta. Ei lainkaan ajateltu, paljonko yksi ministeriö     syytä tutkia, voitaisiinko ministeriön toimintoja
17363: ehtii tai millaisella asiantuntemuksella ministeriö    hajauttaa. Tällöin esimerkiksi tuotanto- ja ener-
17364: olisi varustettava, jotta yhteiskunnan eri toimin-     giatalouden alalta ratkaisut tekisi kauppa- ja
17365: not tulisivat tarpeidensa mukaisesti ymmärretyik-      teollisuusministeriö ja maa- ja metsätalouden
17366: si. Ei myöskään huomioitu sitä, että kulttuurim-       asioissa ratkaisut tekisi puolestaan maa- ja metsä-
17367: me eri osa-alueilla on aivan erilaisia odotuksia       talousministeriö. Tällöin varsinainen ympäristö-
17368: siihen nähden, millaisilla toimilla ministeriö par-    ministeriö voisi keskittyä päätehtäväänsä, kau-
17369: haiten edistäisi kansan hyvinvointia ja viihtyisyyt-   pungeissa asuvan kansan valtaenemmistön elin-
17370: tä.                                                    olosuhteiden kohentamiseen.
17371:     Ministeriöstä tulikin liian laaja-alainen ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17372: asiantuntemukseltaan niukka. Erityisesti maa- ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17373: metsätaloutta harjoittavat, mutta myös ministe-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17374: riön päätehtäväalueella asuvat kaupunkilaiset          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17375: ovat odotuksissaan pettyneet. Ministeriö on il-
17376: meisesti käsittänyt myös tehtävänsä väärin. Se on                Onko Hallitus tietoinen siitä, että ym-
17377: sortunut suurellisuuteen toisaalla ja melkoiseen              päristöministeriön toiminta ei ole monil-
17378: ahdasmielisyyteen toisaalla. Laiminlyöntejäkin on             ta osin vastannut kansalaisten odotuksia
17379: tapahtunut suurten kaupunkien suuntaan, missä                 eikä se liian laaja-alaisten tehtäviensä
17380: pahoinvoinoin leviämisen estämiseksi ei ole syn-              vuoksi ole pystynyt hoitamaan tehtäviään
17381: tynyt tuloksia - esimerkkeinä yksinäisten henki-              toivotulla tavalla, ja jos on,
17382: löiden asunnottomuus, huume- ja alkoholiongel-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17383: mat.                                                          ryhtyä ympäristöministeriön toiminnan
17384: 428400404V
17385: 2                                 1984 vp. -- ~ n:o 93
17386: 
17387:     muovaamiseksi sellaiseksi, että ministeriö           energiatalouden, maa- ja metsätalouden
17388:     kohtuullisin perustein ottaisi huomioon              ja tuotantoelämän vaatimukset?
17389:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
17390: 
17391:     Väinö Raudaskoski             Pirkko Ikonen                  Heimo Linna
17392:     Mauno Manninen                Reino Jyrkilä                  Reino Karpola
17393:     Olavi Martikainen             Helvi Koskinen                 Tytti Isohookana-Asunmaa
17394:     Mauri Pekkarinen              Tapio Holvitie                 Katri-Helena Eskelinen
17395:     Aapo Saari                    Juhani Tuomaala                Paavo Vesterinen
17396:     Hannu Kemppainen              Hannele Pokka                  Urho Pohto
17397:     Marjatta Väänänen             Sirkka-Liisa Anttila           Tauno Valo
17398:     Jukka Vihriälä                Einari Nieminen                Matti Viljanen
17399:     Timo Kietäväinen              Heikki Kokko                   Esko Aho
17400:     Lea Sutinen                   Juhani Alaranta                Pentti Kettunen
17401:                                   Seppo Pelttari
17402:                                   Taisto Tähkämaa
17403:                                        1984 vp. -- ~ n:o 93                                            3
17404: 
17405: 
17406: 
17407: 
17408:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17409: 
17410:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         päristöä koskevat asiat. Ei ole järkevää kysymyk-
17411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sessä esitetyllä tavalla ryhtyä hajauttamaan juuri
17412: olette 6 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-       koottua ympäristöhallintoa ennen 1.10.1983 val-
17413: jeenne ohella toimittanut valtioneuvo:;ton asian-     linneeseen tilanteeseen. Se olisi sekä vastoin
17414: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       yhteiskunnallista kehitystä ympäristökysymyksissä
17415: Väinö Raudaskosken ym. näin kuuluvasta kirjalli-      että vastoin järkeviä valtionhallinnon hoidon pe-
17416: sesta kysymyksestä n:o 93:                            riaatteita. Kun Suomeen perustettiin ympäristö-
17417:                                                       ministeriö, oli Suomi monessa suhteessa ympäris-
17418:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ym-     töhallinnon kannalta Euroopan jälkeenjääneim-
17419:        päristöministeriön toiminta ei ole monil-      piä maita. Ympäristöhallinto on ennen Suomea
17420:        ta osin vastannut kansalaisten odotuksia       järjestetty noin 50 maassa samansuuntaisesti kuin
17421:        eikä se liian laaja-alaisten tehtäviensä       Suomen ympäristöhallinto nyt toimii.
17422:        vuoksi ole pystynyt hoitamaan tehtäviään
17423:                                                          Ympäristöministeriö ei Suomen hallinnossa ole
17424:        toivotulla tavalla, ja jos on,                 suinkaan suurin ministeriö, vaikka sen tehtävä
17425:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kansalaisten käsityksen mukaan onkin hyvin tär-
17426:        ryhtyä ympäristöministeriön toiminnan          keä.
17427:        muovaamiseksi sellaiseksi, että ministeriö
17428:        kohtuullisin perustein ottaisi huomioon           Kysymyksenasettelu ministeriön toimialasta ja
17429:                                                       tähänastisesta toiminnasta on vallitsevien tosiasi-
17430:        energiatalouden, maa- ja metsätalouden
17431:                                                       oiden vastainen.
17432:        ja tuotantoelämän vaatimukset?
17433:                                                          Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on tähän
17434:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         asti otettu huomioon juuri energiatalouden,
17435:                                                       maa- ja metsätalouden ja tuotantoelämän vaati-
17436: seuraavaa:
17437:                                                       mukset. Sen sijaan ympäristövaikutusten arvioin-
17438:    Ympäristöministeriö       aloitti    toimintansa   ti ja ympäristönsuojelutoimet ovat jääneet vä-
17439: 1.10.1983. Ministeriöön tuli neljä osastoa, jotka     hemmälle huomiolle. Ympäristöä muuttavien
17440: uutta yleistä osastoa lukuun ottamatta muodos-        toimien jatkuessa vääjäämättömästi on viime
17441: tettiin olemassa olleista yksiköistä:                 vuosina jouduttu kiinnittämään kasvavaa huomi-
17442:    -- sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosas-    ota ympäristön tilaan. Vesiensuojelussa on jonkin
17443: tosta tuli uusi ympäristön- ja luonnonsuojelu-        verran edetty. Jätehuoltolaki tuli voimaan vasta
17444: osasto yhdistämällä siihen maa- ja metsätalous-       1979 ja ilmansuojelulaki 1982. Meluntorjunnasta
17445: ministeriön luonnonvarainhoitotoimisto sekä siir-     puuttuu oma lainsäädäntö. Valtioneuvoston en-
17446: tämällä siihen eräitä virkamiehiä vesihallituksesta   simmäiset periaatepäätökset luonnonsuojelualu-
17447: ja merenkulkuhallituksesta;                           eista olivat vuonna 1978 periaatepäätös kansallis-
17448:    -- sisäasiainministeriön kaavoitus- ja rakennus-   ia luonnonpuistoista ja 1979 päätös soidensuoje-
17449: osastosta tuli sellaisenaan uusi kaavoitus- ja ra-    lualueista. Vireillä on parhaillaan harjujensuoje-
17450: kennusosasto; ja                                      luohjelma sekä koskiensuojelu.
17451:    -- sisäasiainministeriön läänin-, kunnallis- ja       Ympäristöministeriö ei ole tehnyt tähän men-
17452: asuntohallinto-osastosta erotettiin asuntotoimisto    nessä yhtään päätöstä, jossa energiatalouden,
17453: uudeksi asunto-osastoksi.                             maa- ja metsätalouden tai tuotantoelämän koh-
17454:    Uudelle ministeriölle ei sen tehtävien hoitami-    tuullisia vaatimuksia ei olisi riittävästi otettu
17455: seksi annettu uusia taloudellisia resursseja.         huomioon. Eräin osin ympäristöministeriöllä on
17456:    Ympäristöministeriön organisaatio, tehtävät ja     tähän suoranainen velvollisuuskin, sillä ministe-
17457: talous ovat siten muodostuneet olemassa olevalta      riön tehtäviin kuuluu myös rakennustoiminnan
17458: pohjalta eduskunnan päättämällä tavalla. Oli          edistäminen. Kysymyksen perusteluista jää epä-
17459: perusteltua, että ministeriöstä muodostettiin toi-    selväksi haluavatko kysymyksen esittäjät edistää
17460: mialaltaan ns. laaja ministeriö ja että uudelle       vesivoiman käyttöä ja rakentaa lisää koskia. Ym-
17461: ympäristöministeriölle tuli mm. rakennettua ym-       päristöministeriössä on valmisteilla koskien suoje-
17462: 4                                      1984 vp. -- KJC n:o 93
17463: 
17464: luohjelma. Turvelain säätämisestä eduskunta on            -- vireillä on 23 voimalaitosrakentamista kos-
17465: kahteen otteeseen edellyttänyt, että hallitus an-     kevaa hakemusta
17466: taa eduskunnalle esityksen, jolla turpeenotto sää-        -- rantojen rakentaminen kesämökkialueiksi
17467: dellään samansuuntaisesti kuin maa-aineslaissa.       jatkuu vielä vapaana olevien rantojen osalta noin
17468: Kysymyksen esittäjät sanovat, että ympäristömi-       8 500 tontin vuosivauhdilla
17469: nisteriö puuttuu liiallisesti tuotantoelämään: On
17470:                                                           -- maa-aineslupia ratkaistiin vuonna 1982 yli
17471: esitetty kuitenkin vakavaa kritiikkiä myös tässä
17472:                                                       2 000
17473: kysymyksessä siitä, että ympäristöministeriön tu-
17474: lisi puuttua tiukemmin tuotantoelämän ympäris-            -- ilman epäpuhtauksien vaikutukset uhkaavat
17475: töä muuttaviin vaikutuksiin.                          ulottua terveyshaitoista myös maa- ja metsätalou-
17476:     Kysymyksessä todetaan, että esimerkiksi tuo-      teen
17477: tanto- ja energiatalouden alalla ratkaisut tulisi         -- uusia ympäristömyrkkyjä valmistetaan vaik-
17478: antaa kauppa- ja teollisuusministeriön ja maa- ja     kei entisten vaikutuksia ole pystytty selvittämään.
17479: metsätalouden asioissa maa- ja metsätalousminis-         Kun eduskunta on ratkaissut, minkä laajuinen
17480: teriön tehtäväksi. Haluamme huomauttaa kysy-          ympäristöministeriö on ja minkälaiset resurssit
17481: myksen tekijöille, että juuri tällä tavalla tällä     sille tulee, on toivottava, että yhteistyössä kaik-
17482: hetkellä myös on.                                     kien osapuolten kanssa toteutetaan ministeriön
17483:    Lopuksi muutamia ympäristönsuojelun kan-           tärkeintä päämäärää, eli kotimaisten elinmahdol-
17484: nalta hyvin uhkaavia ympäristöön liittyviä vireillä   lisuuksien parantamista ja ympäristömme suoje-
17485: olevia asioita:                                       lua.
17486: 
17487:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
17488: 
17489: 
17490:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
17491:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 93                                            5
17492: 
17493: 
17494: 
17495: 
17496:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17497: 
17498:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           riet i fråga om sitt verksamhetsområde blev ett
17499: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         s.k. omfattande ministerium och att det nya
17500: av den 6 mars 1984 tili vederbörande medlem av        miljöministeriet skulie ta hand om bl.a. frågor
17501: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     som gälier den byggda miljön. Det är inte
17502: dagsman Väinö Raudaskoski m.fl. undertecknadc         förnuftigt att börja splittra den nyligen omorga-
17503: spörsmål nr 93 :                                      niserade miljöförvaltningen på det sätt som före-
17504:                                                       slagits i spörsmålet så att man skulie återgå tili en
17505:           Är Regeringen medveten om att miljö-        situation som rådde före 1.10.1983. Ett sådant
17506:        ministeriets verksamhet i många avseen-        förfarande skulie strida både mot den samhälieli-
17507:        den inte svarat mot medborgarnas för-          ga utvecklingen i miljöfrågor och mot förnuftiga
17508:        väntningar och att det inte på grund av        statsförvaltningsprinciper. Då miljöministeriet
17509:        sina vittomfattande uppgifter kunnat           inrättades i vårt land var Finland i många avseen-
17510:        sköta dem på, ett önskvärt sätt, och om        den ett av Europas mest efterblivna Iänder i fråga
17511:        så är,                                         om miljöförvaltningen, viiken då redan i ca 50
17512:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Iänder hade ordnats enligt de riktlinjer som
17513:        för att utforma miljöministeriets verk-        miljöförvaltningen nu följer i Finland.
17514:        samhet så att ministeriet på skäliga               Inom förvaltningen i Finland är miljöministe-
17515:        grunder skulle beakta de krav som encr-        riet ingaluoda det största ministeriet trots att dess
17516:        gihushållningen, jord- och skogsbruket         uppgift enligt medborgarnas uppfattning är
17517:        samt produktionsiivet stälier?                 mycket viktig.
17518:                                                           Frågestäliningen som gälier ministeriets verk-
17519:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       samhetsområde och dess verksamhet hittilis stri-
17520: anföra följande:                                      der mot fakta.
17521:   Miljöministeriet    inledde    sin   verksamhet         I det samhälieliga beslutsfattande har man
17522: 1.10.1983. Ministeriet består av fyra avdelningar     hittills beaktat just energihushåliningens, jord-
17523: som med undantag av den nya allmänna avdel-           och skogsbrukets och produktionslivets krav.
17524: ningen bildades av redan existerande enheter:         Däremot har uppskattandet av miljöverkningarna
17525:    -- inrikesministeriets miljövårdsavdelning om-     och miljövårdsåtgärderna rönt mindre uppmärk-
17526: bildades tili en ny miljö- och naturvårdsavdel-       samhet. I takt med att den verksamhet som
17527: ning genom att den sammanslogs med jord- och          förändrar miljön oundgängligen fortgår, har man
17528: skogsbruksministeriets byrå för vården av natur-      under de senaste åren blivit rvungen att fästa alit
17529: tiligångarna och genom att vissa tjänstemän från      mer uppmärksamhet vid miljösituationen. Be-
17530: vattenstyrelsen och sjöfartsstyrelsen överflyttades   träffande vattenvården har vissa framsteg gjorts.
17531: tili den                                              Lagen om avfalishantering trädde i kraft först år
17532:     -- inrikesministeriets planläggnings- och bygg-   1979 och luftvårdslagen 1982. Någon separat
17533: nadsavdelning blev som sådan ny planläggnings-        Iagstiftning om bulierbekämpning finns inte.
17534: och byggnadsavdelning vid miljöministeriet och        Statsrådets första principbeslut om naturskydds-
17535:    -- från inrikesministeriets läns-, kommunal-       områden var 1978 års principbeslut om national-
17536: och bostadsförvaltningsavdelning lösgjordes bo-       och naturparker samt 1979 års beslut om
17537: stadsbyrån tili ny bostadsbyrå vid miljöministe-      myrskyddsområden. För närvarande är ett pro-
17538: riet.                                                 gram för skydd av åsar aktuelit liksom även
17539:     Det nya ministeriet gavs inga ekonomiska          skyddet av forsar.
17540: resurser för skötseln av sina uppgifter.                  Miljöministeriet har hittils inte fattat ett enda
17541:     Miljöministeriets organisation, uppgifter och     beslut som inte i tiliräcklig utsträckning skulie ha
17542: ekonomi har sålunda utformats utgående från en        beaktat energihushåliningens, jord- och skogs-
17543: redan existerande grund på det sätt som riksdag-      brukets eller produktionslivets skäliga krav. I viss
17544: en beslutat. Det var motiverat att miljöministe-      utsträckning är miljöministeriet direkt förpliktat
17545: 6                                       1984 vp. -     KK n:o 93
17546: 
17547: att beakta dessa, emedan även främjande av             spörsmålsställarna på att situationen för tillfället
17548: byggnadsverksamheten ankommer på ministe-              är just denna.
17549: riet. Av spörsmålets motivering framgår det inte          Till slut en förteckning över aktuella miljöfrå-
17550: klart huruvida spörsmålsställarna är villiga att       gor som ur miljöskyddssynvinkel är mycket ho-
17551: utveckla vattenkraften och bygga ut flere forsar.      tande
17552: Vid miljöministeriet är ett program för skydd av           - 23 ansökningar som gäller byggande av
17553: forsar under beredning. I fråga om skiftande av        kraftverk är anhängiga
17554: en totvlag har riksdagen vid två tillfällen sagt sig       - bebyggandet av stränder med sommarstu-
17555: förutsätta att regeringen avlåter en proposition       gor fortgår i fråga om ännu obebyggda stränder
17556: till riksdagen med förslag till lagstiftning om        med en takt av ca 8 500 tomter per år
17557: totvtäkt på motsvarande sätt som i marktäktsla-            - år 1982 avgjordes över 2 000 marktäktstill-
17558: gen. Spörsmålsställarna hävdar att miljöministe-       stånd
17559: riet i alltför hög utsträckning blandar sig i             - verkningarna av luftföroreningar hotar ut-
17560: produktionslivet. Trots detta har det även i           sträcka sig från vållande av sanitära olägenheter
17561: denna fråga framställts allvarlig kritik som avsett    till att inverka även på jord- och skogsbruket
17562: att miljöministeriet borde ta mera befattning              - nya miljögifter framställs trots att man inte
17563: med produktionslivets inverkan på miljön.              kunnat utreda existerande gifters verkningar.
17564:     I spörsmålet konstateras att beslutsfattandet i        Efter att riksdagen avgjort viiken omfattning
17565: frågor som berör bl.a. produktionen- och energi-       miljöministeriet skall ha och vilka resurser det
17566: hushållningens område borde överföras på han-          skall få, vore det önskvärt att alla parter i
17567: dels- och industriministeriet och i frågor som         samarbete förverkligar ministeriets viktigaste
17568: berör jord- och skogsbruket på jord- och skogs-        mål, dvs. förbättrande av livsbetingelserna i vårt
17569: bruksministeriet. Vi önskar uppmärksamgöra             land och vården av vår miljö.
17570: 
17571:      Helsingfors den 13 april 1984
17572: 
17573: 
17574:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
17575:                                                1984 vp.
17576: 
17577: Skriftligt spörsmål nr 94
17578: 
17579: 
17580: 
17581: 
17582:                                    Norrback m.fl.: Om statsbolagens konkurrens med den privata
17583:                                      företagsamheten
17584: 
17585: 
17586:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17587: 
17588:    På olika håll i näringslivet har det uttalats en   Man kan ifrågasätta huruvida en utvidgning av
17589: oro över att statliga monopolföretag och statliga     Alkoföretagens verksamhet tili helt nya områden
17590: företag överhuvudtaget börjar göra inbrytningar       såsom arbetsplatsbespisning, kaferörelse elier
17591: på områden där man i allt högre utsträckning          hamburgerbarer vore ändamålsenlig. Dessa före-
17592: konkurrerar med privata och kooperativa företag.      tag kan minst lika bra, och t.o.m. bättre drivas i
17593: Detta riskerar att leda tili ett ur samhällsekono-    privatregi. Eventuelit kunde man tänka sig att
17594: misk synvinkel oändamålsenligt utnyttjande av         Alko i vissa fall kan starta verksamhet på sådana
17595: kapitalinvesteringar och arbetskraft, eftersom        orter och stälien där privata initiativ saknas, men
17596: konkurrensen inte sker på likvärdiga villkor.         Alko bör då vara berett att då privat intresse
17597:    Ett exempel härpå är det statliga monopolbo-       finns även sälja ut företag tili dessa privata
17598: laget Alko. Alko har via sina dotterföretag redan     intressenter. På så sätt kunde Alko fungera som
17599: nu expanderat inom hoteli- och restaurangbran-        starthjälp i vissa fall.
17600: schen utöver de ramar man enades om i ett                SFP:s representant i Alkos förvaltningsråd,
17601: principbeslut i Alkos förvaltningsråd år 1976. Då     Henrik Westerlund, har konsekvent ställt sig
17602: beslöt förvaltningsrådet att dotterföretagens         kritiskt tili ovan nämnda expansionsplaner.
17603: marknadsandel av hotell- och restaurangnäringen          Statsbolag som verkar i branscher med ingen
17604: inte skulie få överstiga 10 % . Gjorda beräkningar    eller ringa volymmässig expansion borde inte
17605: visar dock att Alkos marknadsandel nu utgör över      genom sin ställning tillåtas konkurrera ut privata
17606: 11 % av kapaciteten i vårt land, om man               företagare inom samma bransch.
17607: inräknar de minoritetsandelar Alko har i andra           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
17608: bolag än de rena dotterbolagen.                       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17609:    Situationen i dag är att Alkos dotterföretags      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
17610: lönsamhet inte är särskilt god. Samtidigt är det      följande spörsmål:
17611: Alko som beviljar konkurrenterna tilistånd för
17612: spritutskänkning, vilket lätt kan leda tili en                  Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
17613: styrning av konkurrenssituationen i för dem oför-            för att hindra statliga monopolföretag
17614: delaktig riktning. Med nuvarande organisation av             som Alko att direkt eller via dotterbolag
17615: alkoholbolaget kan detta tack vare stora vinster             genom en ökad egen marknadsandel för-
17616: inom viss del av verksamheten, även bedriva                  sämra verksamhetsförutsättningarna för
17617: mindre lönsam och t.o.m. olönsam verksamhet                  redan etablerade företagare, framför allt i
17618: på områden som de själva reglerar och övervakar.             branscher där expansion inte sker?
17619: 
17620:      Helsingfors den 7 mars 1984
17621: 
17622:                       Ole Norrback                             Elisabeth Rehn
17623:                       Gunnar Jansson                           Jutta Zilliacus
17624:                       Ole Wasz-Höckert                         Håkan Malm
17625: 
17626: 
17627: 
17628: 
17629: 428400406X
17630: 2                                          1984 vp. -      KK n:o 94
17631: 
17632: Kirjallinen kysymys n:o 94                                                                         Suomennos
17633: 
17634: 
17635: 
17636: 
17637:                                       Norrback ym.: Valtion yritysten kilpailusta yksityisyritteliäisyyden
17638:                                         kanssa
17639: 
17640: 
17641:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17642: 
17643:     Elinkeinoelämän piirissä on eri tahoilla julki-        seksi, onko Alkon yritysten toiminnan laajenta-
17644:  tuotu huolestuneisuus siitä, että valtion monopo-         minen tarkoituksenmukaista sellaisille kokonaan
17645:  liyritykset tai valtion yritykset yleensä alkavat         uusille alueille, kuten työmaaruokailu sekä kah-
17646:  tunkeutua aloille, joilla ne yhä enenevässä mää-          viloiden ja hampurilaisbaarien pitäminen. Näitä
17647:  rin kilpailevat yksityisten ja osuuskunnallisten          yrityksiä voidaan yhtä hyvin ja jopa paremmin
17648:  yritysten kanssa. Tämä uhkaa johtaa kansantalou-          hoitaa yksityisten toimesta. Voidaan ajatella, että
17649:  den näkökulmasta katsottuna pääomainvestoin-              Alko eräissä tapauksissa mahdollisesti voisi aloit-
17650:  tien ja työvoiman epätarkoituksenmukaiseen                taa toiminnan sellaisilla paikkakunnilla, joilta
17651:  käyttöön, koska kilpailu ei tapahdu tasaveroisin          puuttuu yksityisten aloitekyky, mutta Alkon pi-
17652: .edellytyksin.                                             täisi silloin olla valmis siihen, että kun ilmaantuu
17653:     Eräänä esimerkkinä tästä on valtion monopoli-          kiinnostusta yksityisten taholta, nämä yritykset
17654:  yritys Alko. Alko on tytäryritystensä kautta jo nyt       myydään yksityisille. Tällä tavalla Alko voisi
17655:  laajentanut toimintansa hotelli- ja ravintola-alalla      eräissä tapauksissa antaa apua aloittamisessa.
17656:  niiden puitteiden ulkopuolelle, joista Alkon hal-            RKP:n edustaja Alkon hallintoneuvostossa,
17657:  lintoneuvostossa päästiin vuonna 1976 yksimieli-          Henrik Westerlund, on johdonmukaisesti asen-
17658:  seen periaatepäätökseen. Tuolloin hallintoneu-            noitunut kriittisesti edellä mainittuihin laajenta-
17659:  vosto päätti, että tytäryhtiöiden markkinaosuus           missuunnitelmiin.
17660:  hotelli- ja ravintolaelinkeinon alalla ei saisi ylittää      Valtionyhtiöiden, jotka toimivat aloilla, joilla
17661:  10 %. Suoritetut laskelmat osoittavat kuitenkin,          ei ole lainkaan tai joilla on vain vähän laajene-
17662:  että Alkon markkinaosuus on nyt yli 11 %                  mismahdollisuuksia, ei tulisi saada asemallaan
17663:  maamme kapasiteetista, jos lasketaan mukaan               kilpailla ulos saman alan yksityisiä yrittäjiä.
17664:  vähemmistöosakkuudet, jotka Alkolla on muissa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17665:  yrityksissä kuin sen puhtaissa tytäryrityksissä.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17666:     Tilanne on tänään se, että Alkon tytäryritysten        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17667:  kannattavuus ei ole erityisen hyvä. Samanaikai-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17668:  sesti Alko itse myöntää yrityksille anniskeluluvat,
17669:  mikä helposti voi johtaa siihen, että kilpailutilan-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17670:  netta aletaan johtaa niille epäedulliseen suun-                   ryhtyä estääkseen sen, että sellaiset val-
17671:  taan. Alkoholiyhtiön nykyisen organisaation                       tion monopoliyritykset, kuten Alko, joko
17672:  puitteissa tämä johtaa eräillä alueilla saatavien                 välittömästi tai välillisesti tytäryhtiöiden-
17673:  suurten voittojen johdosta siihen, että voidaan                   sä kautta lisäämällä markkinaosuuttaan
17674:  harjoittaa vähemmän kannattavaa ja jopa täysin                    huonontavat jo etabloituneiden yrittäjien
17675:  kannattamatonta toimintaa aloilla, joita se itse                  toimintamahdollisuuksia etenkin sellaisil-
17676:  säätelee ja valvoo. Voidaan asettaa kyseenalai-                   la aloilla, joilla ei tapahdu kasvua?
17677: 
17678:        Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1984
17679: 
17680:                        Ole Norrback                                Elisabeth Rehn
17681:                        Gunnar Jansson                              Jutta Zilliacus
17682:                        Ole Wasz-Höckert                            Håkan Malm
17683:                                        1984 vp. -      KK n:o 94                                         3
17684: 
17685: 
17686: 
17687: 
17688:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17689: 
17690:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tiötä Arctia Oy ja Kantaravintolat Oy. Lisäksi
17691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Arctia Oy omistaa 40 prosentin vähemmistöosuu-
17692: olette 7 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-        den Liikenneravintolat Oy:stä.
17693: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Alkon hallintoneuvoston 4 päivänä maaliskuu-
17694: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ta 1976 hyväksymiin Alkon tytäryhtiöiden toi-
17695: Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       mintaperiaatteisiin ei sisälly mitään yksityiskoh-
17696: kysymyksestä n:o 94:                                   taisia määräyksiä Kantaravintolat Oy:n ja Arctia
17697:                                                        Oy:n toiminta-alueesta. Periaatemuistioon kirja-
17698:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tut toimintaperiaatteet eivät rajoita Alkon tytär-
17699:        ryhtyä estääkseen sen, että sellaiset val-      yhtiöiden toimintaa jo olemassa olevalle sektoril-
17700:        tion monopoliyritykset, kuten Alko, joko        le vaan pikemminkin ohjaavat toimintaa majoi-
17701:        välittömästi tai välillisesti tytäryhtiöiden-   tus- ja ravitsemiselinkeinon koko alueelle. Alkon
17702:        sä kautta lisäämällä markkinaosuuttaan          hallintoneuvosto on viimeksi 6 päivänä lokakuuta
17703:        huonontavat jo etabloituneiden yrittäjien       1983 käsitellyt Alkon tytäryhtiöiden harjoittamaa
17704:        toimintamahdollisuuksia etenkin sellaisil-
17705:                                                        toimintaa ja todennut sen tapahtuneen hallinto-
17706:        la aloilla, joilla ei tapahdu kasvua?
17707:                                                        neuvoston vuonna 1976 hyväksymän peri-
17708:                                                        aatemuistion puitteissa. Tytäryhtiöiden Arctia
17709:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Oy:n sekä Kantaravintolat Oy:n yhtiöjärjestyksen
17710: ti seuraavaa:                                          toimialaa koskeva 2 §:n 1 momentin määräys on
17711:    Valtioneuvosto on 13 päivänä lokakuuta 1983         seuraavan sisältöinen:
17712: antanut valtionyhtiöiden toimintaa koskevan pe-           ''Yhtiön toimialana on ravitsemis- ja majoitus-
17713: riaatepäätöksen. Tässä päätöksessä täsmennetään        liiketoiminta sekä sen yhteydessä tapahtuva alko-
17714: muun muassa valtionyhtiöiden toimintaperiaat-          holijuomien anniskelu kotimaassa ja ulkomailla.
17715: teita.                                                 Yhtiö voi myös harjoittaa ravitsemis- ja majoitus-
17716:    Valtionyhtiöiden toiminnan erääksi keskeiseksi      liiketoimintaan läheisesti liittyvää muuta liiketoi-
17717: lähtökohdaksi on periaatepäätöksessä asetettu          mintaa.''
17718: kannattava toiminta. Kannattavuusvaatimus näh-            Alkon hallintoneuvosto on alistanut päätök-
17719: dään lähtökohtana terveellä pohjalla tapahtuvalle      sensä kummankin tytäryhtiön yhtiöjärjestyksen
17720: liiketoiminnalle. Kannattavuuden saavuttaminen         laajentamisesta edellä mainitun mukaiseksi alko-
17721: edellyttää tehokasta ja kilpailukykyistä toimintaa     holilain 11 §:n 2 momentin mukaisesti valtio-
17722: ja merkitsee samalla laajentamismahdollisuuksien       neuvostolle. Valtioneuvosto on päätöksellään 12
17723: turvaamista. Näin ollen valtionyhtiöillä tulee olla    päivänä maaliskuuta 1981 hyväksynyt hallinto-
17724: samat toimintaedellytykset kuin muillakin yh-          neuvoston sille alistaman päätöksen.
17725: tiöillä.                                                  Tytäryhtiöiden markkinaosuuksista todetaan
17726:    Kannattavuusvaatimuksen täyttammen voi              Alkon hallintoneuvoston edellä mainitussa pää-
17727: joissakin tapauksissa vaatia yhtiötä suuntaamaan       töksessä vuodelta 1976, että noin 10 prosentin
17728: toimintaansa uusille aloille. Tältä osin edellä        osuus koko maan anniskeluravintoloiden liike-
17729: mainitussa periaatepäätöksessä todetaan, että val-     vaihdosta riittää tytäryhtiöpolitiikalle asetettujen
17730: tionyhtiöiden tulee välttää käyttämästä mahdol-        tavoitteiden saavuttamiseen. Kymmentä prosent-
17731: lista erityisasemaansa hyväksi kilpaillessaan mui-     tia ei ole kuitenkaan asetettu markkinaosuusra-
17732: den kotimaisten yritysten kanssa uusille aloille       jaksi, mikä ilmenee muun muassa periaatemuis-
17733: mentäessä. Päätös kieltää selvästi epäterveiden        tion sanonnasta ''kaiken kaikkiaan näyttää siltä,
17734: kilpailukeinojen käyttämisen valtionyhtiöiden ta-      että tytäryhtiöiden markkinaosuuden kehitykselle
17735: holta muihin kotimaisiin yrityksiin nähden.            tuskin on aihetta asettaa kovin kiinteitä tavoitera-
17736:    Alkon tytäryhtiöillä on ollut ravintolatoimin-      joja''.
17737: taa vuodesta 1933 lähtien. Oy Alko Ab:llä on              Oy Alko Ab:ltä saadun selvityksen mukaan
17738: nykyisin kaksi majoitus- ja ravitsemisalan tytäryh-    Alkon hotelli- ja ravintola-alalla toimivien tytär-
17739: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 94
17740: 
17741: yhtiöiden yhteenlaskettu osuus anniskeluravinto-     esittää arvostelua. On kuitenkin huomattava,
17742: loiden myynnistä oli 1970-luvun lopulla enim-        että anniskeluoikeuksien myöntäminen on annet-
17743: millään hieman yli 10 prosenttia ja vuonna 1983      tu Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston tehtäväksi
17744: 9,4 prosenttia. Vastaavasti tytäryhtiöiden osuus     alkoholilainsäädännössä. Tämä merkitsee paitsi
17745: ravintoloiden määrästä oli vuonna 1983 4,4 pro-      sitä, että ko. tehtävä on lainsäädännössä uskottu
17746: senttia ja asiakaspaikoista 6,6 prosenttia. Tytär-   Oy Alko Ab:lle, myöskin toisaalta sitä, että
17747: yhtiöiden osuus keskiolutkahviloista, raittiusra-    päätös tehdään yhtiön ylimmässä mahdollisessa
17748: vintoloista ja työmaaruokaloista on hyvin vaati-     toimielimessä, parlamentaarisesti kokoonpannus-
17749: maton.                                               sa hallintoneuvostossa. Asia vaatii lainsäädännöl-
17750:    Liikenneravintolat Oy ei kuulu Alko-konser-       lisen muutoksen tarvittaessa.
17751: niin, joten sen myyntiä ei voida laskea Alkon           Alussa mainitun valtioneuvoston valtionyhtiöi-
17752: tytäryhtiöiden markkinaosuuteen. Todettakoon         den toimintaa koskevan periaatepäätöksen mu-
17753: kuitenkin, että Liikenneravintolat Oy:n osuus        kaan niissä poikkeustapauksissa, joissa yhtiöillä
17754: anniskeluravintoloiden myynnistä oli 0, 5 pro-       on kotimaassa julkisen vallan toimenpiteistä tai
17755: senttia vuonna 1983.                                 olosuhteista johtuva erityisasema, yrityksen toi-
17756:    Mitä tulee Alkon tytäryhtiöiden kannattavuu-      mialan muutoksia ja yritysostoja on kuitenkin
17757: teen, se vastannee alan keskimääräistä kannatta-     asianomaisen ministeriön erityisesti seurattava.
17758: vuutta. Viime vuosina on tytäryhtiöiden toimin-      Hyväksyessään Oy Alko Ab:n etanolitehdashan-
17759: taa ja rakennetta kehitetty tavoitteena nimen-       ketta koskevan päätöksen 30 päivänä maaliskuuta
17760: omaan yrityskohtaisen kannattavuuden varmista-       1984 valtioneuvosto edellytti pöytäkirjaan otetus-
17761: minen. Tätä on edellyttänyt myös Alkon hallin-       sa lausunnossaan muun muassa, että hanke on
17762: toneuvosto 6 päivänä lokakuuta 1983 tekemäs-         toteutettava siten, että yhtiön erityisasemasta
17763: sään päätöksessä.                                    johtuva kilpailuetu muihin yrityksiin nähden
17764:    Se, että Oy Alko Ab itse myöntää anniskeluoi-     eliminoidaan. Näiden periaatteiden mukaisesti
17765: keudet tytäryhtiöilleen, on seikka, johon ulko-      sosiaali- ja terveysministeriö tulee seuraamaan
17766: puolisten toimesta voidaan ehkä oikeutetustikin      tilannetta Oy Alko Ab:n osalta.
17767: 
17768:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
17769: 
17770:                                                                           Ministeri Vappu Taipale
17771:                                       1984 vp. -     KK n:o 94                                      5
17772: 
17773: 
17774: 
17775: 
17776:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17777: 
17778:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       terbolag ingår inga detaljerade bestämmelser om
17779: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Kantaravintolat Oy:s och Arctia Oy:s verksam-
17780: av den 7 mars 1984 tili vederbörande medlem av       hetsområde. De verksamhetsprinciper som intogs
17781: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    i princippromemorian begränsar inte verksam-
17782: dagsman Ole Norrback m.fl. undertecknade             heten inom Alkos dotterbolag tili den nuvarande
17783: spörsmål nr 94:                                      sektorn, utan inriktar snarare aktiviteterna på
17784:                                                      inkvarterings- och förplägnadsrörelsenäringen i
17785:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      dess helhet.
17786:        för att hindra statliga monopolföretag           Alkos förvaltningsråd behandlade senast den 6
17787:        som Alko att direkt eller via dotterbolag     oktober 1983 dotterbolagens verksamhet och
17788:        genom en ökad egen marknadsandel för-         konstaterade då att den bedrevs inom de ramar
17789:        sämra verksamhetsförutsättningarna för        som godkändes i 1976 års princippromemoria.
17790:        redan etablerade företagare, framför alit i   Stadgandet i 2 § 1 mom., som gäller verksaril-
17791:        branscher där expansion inte sker?            hetsområdet för dotterbolagen Arctia Oy och
17792:                                                      Kantaravintolat Oy, har följande lydelse:
17793:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ''Bolagets verksamhetsområde omfattar för-
17794: anföra följande:                                     plägnads- och inkvarteringsrörelse samt i sam-
17795:    Statsrådet utfärdade den 13 oktober 1983 ett      band därmed förekommande utskänkning av
17796: principbeslut om statsbolagens verksamhet. I         alkoholdrycker i hemlandet och utomlands. Bola-
17797: detta beslut preciserades bl.a. principerna för      get kan även bedriva annan affärsverksamhet,
17798: statsbolagens verksamhet. Enligt principbeslutet     som är nära förbunden med förplägnads- och
17799: är en viktig utgångspunkt i de statliga bolagens     inkvarteringsrörelse''.
17800: verksamhet att den skall vara lönsam. Kravet på         Alkos förvaltningsråd har i överensstämmelse
17801: lönsamhet ses som en utgångspunkt för affärs-        med 11 § 2 mom. alkoholiagen understälit
17802: verksamhet på en sund bas. För att lönsamhet         statsrådet sitt beslut om att på ovan relaterade
17803: skali uppnås krävs en effektiv och konkurrens-       sätt utvidga vartdera dotterbolagets bolagsord-
17804: kraftig verksamhet. Detta innebär samtidigt att      ning. Statsrådet godkände genom sitt beslut den
17805: möjligheterna tili utvidgning tryggas. Sålunda       12 mars 1981 det av förvaltningsrådet tili dess
17806: bör statsbolagen ha samma förutsättningar att        prövning hänskjutna beslut.
17807: verka som andra företag. För att lönsamhet skali        I fråga om dotterbolagens marknadsandelar
17808: uppnås kan företaget i vissa fali nödgas inrikta     konstateras i ovan nämnda beslut av Alkos för-
17809: sin verksamhet på nya branscher. I fråga härom       valtningsråd från år 1976 att en andel om ca 10
17810: framhålis i nämnda principbeslut att statsbola-      procent av landets alla utskänkningsrestaurangers
17811: gen, då de går in på nya områden, bör undvika        totala omsättning är nog för att de mål som
17812: att utnyttja sin eventuelia särstälining i konkur-   uppstälits för dotterbolagspolitiken skali nås.
17813: rensen med andra inhemska bolag. Beslutet för-       Denna andel om tio procent har emeliertid inte
17814: bjuder uttryckligen osunda konkurrensmetoder         uppstälits som en gräns för marknadsandelen.
17815: från statsbolagens sida i förhåliande tili övriga    Detta framgår bl.a. av en formulering i prome-
17816: inhemska företag.                                    morian, enligt viiken det på dethela taget verkar
17817:    Alkos dotterbolag har bedrivit restaurangrörel-   som om det knappast fanns några skäl för att
17818: se sedan år 1933. Oy Alko Ab har i detta nu två      uppstälia några särskilt noggrant bestämda mål-
17819: dotterbolag i inkvarterings- och förplägnadsbran-    gränser i fråga om dotterbolagens marknadsan-
17820: schen, dvs. Arctia Oy och Kantaravintolat Oy.        del.
17821: Arctia Oy äger dessutom en minoritetsandel om           Enligt en av Oy Alko Ab lämnad utredning
17822: 40 % i Liikenneravintolat Oy.                        var den sammanlagda andel av utskänkningsres-
17823:    1 Alkos förvaltningsråds beslut av den 4 mars     taurangernas försäljning som hänförde sig tili
17824:  1976 om verksamhetsprinciperna för Alkos dot-       Alkos dotterbolag inom hoteli- och restaurang-
17825: 6                                      1984 vp. -     KK n:o 94
17826: 
17827: 
17828: branschen under slutet av 1970-talet något över       alkohollagstiftningen ålägger Oy Alko Ab:s för-
17829: 10 procent då den var som störst och 9,4 procent      valtningsråd att bevilja utskänkningsrättigheter.
17830: år 1983. År 1983 var dotterbolagens andel av          Detta innebär dels att denna uppgift har anför-
17831: antalet restauranger 4,4 procent och av kundplat-     trotts Oy Alko Ab, dels å andra sidan att
17832: serna 6,6 procent. Dotterbolagens andel av mel-       utskänkningsbesluten fattas av det högsta möjli-
17833: lanölscafeerna, restaurangerna utan alkoholrättig-    ga organet inom bolaget, dvs. det parlamenta-
17834: heter och personalrestaurangerna är mycket blyg-      riskt sammansatta förvaltningsrådet. Vid behov
17835: sam.                                                  kräver saken härvidlag en ändring i lagstift-
17836:    Liikenneravintolat Oy hör inte tili Alko-kon-      ningsväg.
17837: cernen. Dess försäljning kan därför inte inräknas        Enligt statsrådets principbeslut om statsbola-
17838: i marknadsandelen för Alkos dotterbolag. Det          gens verksamhet, som nämndes i det föregående,
17839: kan dock konstateras att Liikenneravintolat Oy:s      skali i de undantagsfali där ett bolag på grund av
17840: andel av utskänkningsrestaurangernas försäljning      åtgärder från samhäliets sida elier tili följd av
17841: år 1983 var 0,) procent.                              omständigheterna intar en särställning i hemlan-
17842:    Vad beträffar lönsamheten hos Alkos dotterbo-      det vederbörande ministerium särskilt följa för-
17843: lag motsvarar den lönsamheten i branschen i           ändringar och bolagsköp inom ifrågavarande
17844: Jenomsnitt. Under de senaste åren har dotterbo-       bransch. I samband med att beslut fattades
17845: .lagcns verksamhet och uppbyggnad utvecklats          rörande Oy Alko Ab:s etanolfabriksprojekt den
17846: med tryggande av det enskilda företagets lönsam-      30 mars 1984 förutsatte statsrådet i ett uttalande,
17847: het som uttrycklig målsättning. Detta förutsatte      som fogades tili protokoliet bland annat, att
17848: även Alkos förvaltningsråd i sitt beslut den 6        projektet bör fötverkligas så, att företagets av sin
17849: oktober 1983.                                         särstälining föranledda konkurrensfördel i rela-
17850:    Den omständigheten att Oy Alko Ab själv            tion tili andra företag elimineras. I överensstäm-
17851: beviljar sina dotterbolag utskänkningsrättigheter     melse med dessa principer kommer social- och
17852: kan kanske t.o.m. berättiga utomstående att           hälsovårdsministeriet att följa situationens ut-
17853: framföra kritik. Det är dock skäl att observera att   veckling i fråga om Oy Alko Ab.
17854: 
17855:      Helsingfors den 13 april 1984
17856: 
17857:                                                                              Minister Vappu Taipale
17858:                                                  1984 vp.
17859: 
17860: Kirjallinen kysymys n:o 95
17861: 
17862: 
17863: 
17864: 
17865:                                    Puolanne: Verotuksen oikaisemisesta ilman valitusmenettelyä eräis-
17866:                                      sä tapauksissa
17867: 
17868: 
17869:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17870: 
17871:    Korkein hallinto-oikeus on 15.2. 1984 (taltio       na verotus on tapahtunut näiltä osin virheellises-
17872: 609) antanut päätöksen valitukseen, joka koski         ti. Olen valtiovarainvaliokunnan verojaoston sil-
17873: omaisuustulovähennyksen vähentämisjärjestystä          loisena puheenjohtajana kiinnittänyt verohalli-
17874: tapauksessa, jossa verovelvollisella oli ollut vuok-   tuksen huomiota asiaan, koska olen osallistunut
17875: ratuloa palkkatulon lisäksi. Verohallituksen tul-      syksyllä 1980 TVL:n 32 a §:n käsittelyyn veroja-
17876: kitsemisohjeiden mukaisesti omaisuustulovähen-         ostossa, jolloin ei missään yhteydessä puhuttu
17877: nys oli suoritettu verovelvollisen ansiotulosta, ja    pykälän tulkintatavan muuttamisesta. Valtiova-
17878: pääomatulot oli yhdistetty hänen miehensä tuloi-       rainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen
17879: hin yhteisverotusta varten. KHO oli valittajan         teki asiasta kirjallisen kysymyksen (n:o 3831
17880: kanssa kuitenkin samaa mieltä siitä, että omai-        16.11. 1982) ja sai siihen silloiselta veroministe-
17881: suustulovähennys olisi ollut tehtävä ensi sijassa      riitä Jermu Laineelta varsin ylimalkaisen vastauk-
17882: vuokratulosta, eli siis pääomatulosta.                 sen, joka osoitti etteivät veroministeri tai vastauk-
17883:    Omaisuustulovähennyksen tulkintaerimielisyy-        sen laatijat olleet tässä asiassa tehtäviensä tasalla.
17884: destä on kiistelty siitä lähtien, kun vuoden 1981      Asia on periaatteellisesti erittäin merkittävä.
17885: verotustiedot tulivat veronäyttelyiden puitteissa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17886: marraskuussa 1982 julki, koska verohallituksen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17887: aikaisemmasta käytännöstä poikkeava tulkinta           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17888: johti varsinkin puolison ja alaikäisten lasten vero-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17889: tuksen kiristymiseen, mikäli heillä oli ollut myös
17890: ansiotuloja.                                                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17891:    Omaisuustulovähennyksen teki verovuodelta                   siin, jotta niiden verovelvollisten kohdal-
17892: 1981 545 948 verovelvollista ja vuodelta 1982                  la, jotka vuosilta 1981-1982 ovat joutu-
17893: 615 823 verovelvollista. Näistä luonnollisesti vain            neet verohallituksen virheellisen tulkin-
17894: pienehkö osa on ollut puolisoita ja alaikäisiä                 nan johdosta maksamaan liikaa veroja,
17895: lapsia. Vähentämisjärjestys saattaa kuitenkin vai-             verotus verottajan toimesta ilman valitus-
17896: kuttaa myös muiden ansiotulosta tehtävien vä-                  menettelyä oikaistaan, ja
17897: hennysten määrään.                                                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17898:    Tosiasia on, että verohallituksen epäloogisen               ryhtyä vastaavanlaisten virheiden välttä-
17899: käyttäytymisen seurauksena kahden vuoden aika-                 miseksi?
17900: 
17901:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1984
17902: 
17903:                                              Ulla Puolanne
17904: 
17905: 
17906: 
17907: 
17908: 428400376Y
17909: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 95
17910: 
17911: 
17912: 
17913: 
17914:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17915: 
17916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vähennettävä ensi sijassa ansiotuloina pidettävistä
17917: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuloista. Vähemmistön kanta vastaa verohallituk-
17918: olette 8 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-      sen vuosilta 1981 ja 1982 toimitettuja verotuksia
17919: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     varten antamia ohjeita.
17920: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Omaisuustulovähennyksen vähentämisjärjes-
17921: Puolanteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    tyksellä on merkitystä valtionverotuksessa lähinnä
17922: sestä n:o 95:                                        puolisoiden sekä vanhempien ja alaikäisen lapsen
17923:                                                      pääomatulojen yhteisverotuksessa niissä tapauk-
17924:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17925:                                                      sissa, joissa vähemmän ansainneella puolisolla tai
17926:        siin, jotta niiden verovelvollisten kohdal-
17927:                                                      alaikäisellä lapsella on ollut pääomatulojen lisäksi
17928:        la, jotka vuosilta 1981-1982 ovat joutu-
17929:                                                      myös ansiotuloa. Puolisoiden pääomatulojen yh-
17930:        neet verohallituksen virheellisen tulkin-
17931:                                                      teisverotus toimitettiin vuosina 1981 ja 1982
17932:        nan johdosta maksamaan liikaa veroja,
17933:                                                      tulo- ja varallisuusverolain 17 § :n 2 momentin
17934:        verotus verottajan toimesta ilman valitus-
17935:                                                      mukaisesti kuitenkin vain siltä osin, kuin vähem-
17936:        menettelyä oikaistaan, ja
17937:                                                      män ansainneen puolison pääomatulot ylittivät
17938:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       3 000 markkaa. Omaisuustulovähennyksen koh-
17939:        ryhtyä vastaavanlaisten virheiden välttä-     distaminen korkeimman hallinto-oikeuden kan-
17940:        miseksi?                                      nan mukaisesti ensi sijassa siihen tuloon, jonka
17941:                                                      perusteella sen suuruus määräytyy, pienentää
17942:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     yhteisverotettavaa pääomatuloa. Yhteisverotettu-
17943: ti seuraavaa:                                        ja puolisoita oli vuonna 1982 yhteensä 46 016.
17944:    Korkein hallinto-oikeus on 15.2.1984 anta-        Näistä noin 22 000 oli maatilatalouden harjoitta-
17945: massaan päätöksessä, johon kysymyksen peruste-       jia, joilla metsän tuotto on tavallisin yhteisvero-
17946: luissa viitataan, katsonut, että omaisuustulovä-     tettava pääomatulo. Käytettävissä ei ole tietoja
17947: hennystä koskeva tulo- ja varallisuusverolain 32 a   siitä, kuinka paljon on ollut sellaisia omaisuustu-
17948: § sisältää myös määräykset mainitun vähennyk-        lovähennykseen oikeutettuja verovelvollisia, joilla
17949: sen vähentämisjärjestyksestä. Päätöksen mukaan       vähentämisjärjestyksen muutos vaikuttaa vero-
17950: näitä määräyksiä on tulkittava siten, että omai-     tuksen lopputulokseen.
17951: suustulovähennys on tehtävä ensi sijassa siitä          Vähentämisjärjestyksen muutoksen vaikutus
17952: omaisuustulosta, jonka perusteella se määräytyy.     henkilön veron määrään voi periaatteessa suurim-
17953:    Päätöksen perusteluissa korkein hallinto-oikeus   millaan olla vuonna 1981 noin 870 markkaa ja
17954: toteaa, että on tulkinnanvaraista, onko edellä       vuonna 1982 noin 1 280 markkaa. Tällöin puoli-
17955: mainitussa pykälässä säädetty myös omaisuustu-       soiden yhteisverotettavien tulojen määrä on ollut
17956: lovähennyksen vähentämisjärjestyksestä. Peruste-     yli 300 000 mk ja vähemmän ansainneella puoli-
17957: luissa nojaudutaan säännöksen sanamuodon li-         solla on ollut yhteisverotettavia pääomatuloja
17958: säksi muun muassa omaisuustulovähennyksen            vähintään tulo- ja varallisuusverolain 17 §:ssä
17959: syntyhistoriaan sekä hallituksen esityksen perus-    mainittu 3 000 markkaa lisättynä omaisuustulo-
17960: teluihin sisältyviin vähennyksen tekemistä koske-    vähennyksen määrällä sekä ansiotuloja niin pal-
17961: viin lausumiin. Hallituksen esityksen perusteluis-   jon, että omaisuustulovähennys on tullut niistä
17962: sa ei kuitenkaan ole omaisuustulovähennyksen         vähennetyksi, mutta hänen erikseen verotenavat
17963: vähentämisjärjestyksestä nimenomaista kannan-        tulonsa eivät ole nousseet verotettavaan määrään.
17964: ottoa.                                               Tällaisia tapauksia ei ole useita, joten vaikutus
17965:    Päätös syntyi korkeimmassa hallinto-oikeudes-     yleensä on mainittuja määriä vähäisempi.
17966: sa äänestyksen jälkeen (6-2). Eriävässä mielipi-        Verohallitus lähettää korkeimman hallinto-
17967: teessä katsotaan nojautuen tulo- ja varallisuusve-   oikeuden päätöksen tiedoksi lääninverovirastoille
17968: rolain 19 §:n 2 ja 3 momentin sekä 32 a §:n ja 35    ja verotoiroistoille sekä ilmoittaa samalla käsityk-
17969: §:n säännöksiin, että omaisuustulovähennys on        sensä sen tulkinnasta. Annettavan ohjeen mu-
17970:                                        1984 vp. -      KK n:o 95                                         3
17971: 
17972: kaan päätöstä on tulkittava siten, että vähennys       tyksen muutos saattaisi vaikuttaa vuosilta 1981 ja
17973: tehdään kuten kokonaistulosta tehtävä vähennys         1982 toimitettujen verotusten lopputulokseen.
17974: ja kohdistetaan valtionverotuksessa ensi sijassa       Mikäli tässä onnistutaan, oikaisu voitaisiin tehdä
17975: siihen pääomatuloon, jonka perusteella se mää-         viran puolesta, jos muut sen edellytykset ovat
17976: räytyy. Mikäli mainittu tulo ei riitä, vähennys        olemassa.
17977: tehdään ensi sijassa muista pääomatuloista. Kor-          Omaisuustulovähennystä koskevat tulo- ja va-
17978: keimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmene-          rallisuusverolain säännökset ovat osoittautuneet
17979: viä periaatteita noudatetaan myös vuodelta 1983        vaikeasti tutkittaviksi. Koska vähentämisjärjestys-
17980: toimitettavassa verotuksessa.                          tä koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös
17981:    Velvollisuutta viranomaisaloitteisesti selvittää    on poistanut vain osan tulkintaongelmista, halli-
17982: ja oikaista aikaisemman käytännön mukaisesti           tus antanee säännöksen selkiyttämiseksi esityksen
17983: oikein toimitetut verotukset ei verohallinnolla        eduskunnalle laiksi tulo- ja varallisuusverolain
17984: voida katsoa olevan tapauksissa, joissa korkeim-       32 a §:n muuttamisesta vuoden 1985 tulo- ja
17985: man hallinto-oikeuden päätös tulkinnanvaraises-        menoarvioon liittyvien muiden esitysten yhtey-
17986: sa asiassa myöhemmin muuttaa verotuskäytän-            dessä.
17987: töä. Esille tulevat tapaukset kuitenkin oikaistaan,       Nykyisin voimassa olevan ja sitä vastaisuudessa
17988: mikäli veronoikaisun edellytykset muutoin ovat         täydentämään säädettävän verolainsäädännön yk-
17989: olemassa ja verovelvollinen oikaisua vaatii. Jos       sinkertaistaminen siinä määrin, että tulkintaon-
17990: asia on ollut tutkijalautakunnan tai lääninoi-         gelmilta kokonaan voitaisiin välttyä, on tuskin
17991: keuden ratkaistavana, ei veronoikaisu lain mu-         käytännössä mahdollista. Vaikka hallitus esityk-
17992: kaan enää ole mahdollinen. Muutoksenhakuas-            sissään pyrkii selkeyteen ja yksiselitteisyyteen, ei
17993: teiden päätöksiin voidaan hakea muutosta valit-        tavoite lakitekstin osalta koskaan täysin toteutu-
17994: tamalla säädettyjen määräaikojen kuluessa. Kor-        ne. Käytännön tilanteet, joissa säädöksiä sovelle-
17995: kein hallinto-oikeus ei ole eräässä vastaavanlaises-   taan ja joihin niiden kitkatta tulisi soveltua, ovat
17996: sa tapauksessa kuitenkaan myöntänyt purkua,            aina jossain määrin ennalta arvaamattomia. Sää-
17997: kun asia oli lainvoiman saaneelia lääninoikeuden       dösten tulkintaa ja soveltamista seurataan kuiten-
17998: päätöksellä ratkaistu (KHO 26.11.1980 T 5864).         kin verohallinnossa tarkoin, ja verotusmenetel-
17999:    Lisäksi verohallituksessa selvitetään parastai-     miä kehitetään myös teknisesti, joten esimerkiksi
18000: kaa, onko mahdollisuuksia laatia verotoimistoille#     eriävistä tulkinnoista aiheutuvat epäjohdonmu-
18001: atk:ta käyttäen luettelot niistä verovelvollisista,    kaisuudet voidaan todennäköisesti tulevaisuudes-
18002: joilla omaisuustulovähennyksen vähentämisjärjes-       sa nykyistä joustavarumin korjata.
18003: 
18004:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
18005: 
18006:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
18007:  4                                       1984 vp. -     KK n:o 95
18008: 
18009: 
18010: 
18011: 
18012:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
18013: 
18014:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            och 35 § lagen om skatt på inkomst och för-
18015:  anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            mögenhet, att inkomstförmögenhetsavdraget
18016:  av den 8 mars 1984 tili vederbörande medlem av          skali göras i första hand från inkomster vilka kan
18017:  statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        betraktas som förvärvsinkomst. Minoritetens
18018:  dagsledamot Puolanne undertecknade skriftliga           uppfattning motsvarar skattestyrelsens anvis-
18019:  spörsmål nr 95:                                          ningar för de beskattningar som verkställts för
18020:                                                          åren 1981 och 1982.
18021:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
18022:          att de skattskyldiga, som på grund av              Den ordning i viiken förmögenhetsinkomst-
18023:          skattestyrelsens oriktiga tolkning har varit    avdraget görs har betydelse i statsbeskattningen
18024:          tvungna att betala för mycket skatt för         närmast vid sambeskattning av makars samt för-
18025:          åren 1981-1982, skall erhålia rättelse av       äldrars och minderåriga barns kapitalinkomster i
18026:          beskattningen på åtgärd av beskattaren          de fali, då den make som förtjänat mindre elier
18027:          utan besvärsförfarande, och                     det minderåriga barnet utöver kapitalin-
18028:                                                          komsterna haft också förvärvsinkomst. Sambe-
18029:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
18030:                                                          skattning av makars kapitalinkomst verkstälides
18031:          för att undvika motsvarande fel?
18032:                                                          åren 1981 och 1982 i enlighet med 17 § 2 mom.
18033:                                                          lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
18034:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         likväl endast tili den del kapitalinkomsterna för
18035:  anföra följande:                                        den make som förtjänat mindre översteg 3 000
18036:      Högsta förvaltningsdomstolen ansåg i sitt ut-       mk. Att förmögenhetsinkomstavdraget i enlighet
18037:  slag 15. 12.1984, tili vilket hänvisas i spörsmålets    med högsta förvaltningdomstolens åsikt i första
18038:  motivering, att 32 a § i lagen om skatt på              hand skali gälia den inkomst, på basen av viiken
18039:  inkomst och förmögenhet, som gälier förmögen-          c.dess storlek faststälis, minskar den kapitalin-
18040:  hetsinkomstavdrag, också innehålier bestämmel-          komst som skali sambeskattas. Antalet sambe-
18041:  ser om den ordning i viiken det ifrågavarande           skattade makar var år 1982 sammanlagt 46 016.
18042:  avdraget skall göras. Enligt beslutet skall dessa       Av dem bedrev ca 22 000 gårdsbruk, och för
18043:  bestämmelser toikas så, att inkomstförmögen-            dessa personer är avkastningen av skogen den
18044:  hetsavdraget skall göras i första hand från den         vanligaste sambeskattade kapitalinkomsten. Det
18045:  förmögenhetsinkomst, på basen av viiken det             finns inte uppgifter om antalet sådana tili för-
18046:  beräknas.                                               mögenhetsinkomstavdrag beträttigade skattskyl-
18047: . I motiveringen tili utslaget konstaterar högsta        diga, för vilka en ändring av den ordning i viiken
18048:  förvaltningsdomstolen, att frågan huruvida i            avdraget görs inverkar på beskattningens slutre-
18049:  ovan nämnda paragraf också stadgas om den               sultat.
18050:  ordning i viiken förmögenhetsinkomstavdraget               Effekten av en ändring av avdragsordningen på
18051:  skall göras lämnar rum för tolkning. I motive-          beloppet av en viss persons skatt kan i princip då
18052:  ringen stöder man sig förutom på stadgandets            den är störst år 1981 vara ca 870 mk och år 1982
18053:  ordalydelse också bl.a. på förmögenhetsinkom-           ca 1 280 mk. Härvid har beloppet av makarnas
18054:  stavdragets uppkomsthistoria samt på de i moti-         sambeskattade inkomster överstigit 300 000 mk
18055:  veringen tili regeringens proposition ingående          och den make som förtjänat mindre har haft
18056:  uttalandena om det sätt på vilket avdraget skall        sambeskattade kapitalinkomster minst till det i
18057:  göras. I motiveringen tili regeringens proposition      17 § lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
18058:  ingår likväl inte något uttalat ställningstagande       nämnda beloppet av 3 000 mk, ökat med be-
18059:  tili den ordning i viiken inkomstförmögenhet-           loppet av förmögenhetsinkomstavdraget samt så-
18060:  savdraget skali göras. Beslutet fattades i högsta       pass stora arbetsinkomster, att förmögenhetsin-
18061:  förvaltningsdomstolen efter omröstning (6-2). I         komstavdraget gjorts från dem, medan den ifrå-
18062:  den avvikande åsikten anses, med hänvisning tili        gavarande personens inkomster av det slag som
18063:  stadgandena i 19 § 2 och 3 mom. samt 32 a §             beskattas skilt för sig inte har stigit tili ett sådant
18064:                                          1984 vp. -      KK n:o 95                                         5
18065: 
18066: belopp att de beskattats. Antaiet sådana fali är         ningar över de skattskyidiga, i fråga om viika en
18067: inte många, varför inverkan vaniigen är mindre           ändring av den ordning i viiken förmögenhetsin-
18068: än de ovan nämnda beloppen.                              komstavdraget görs skulie kunna inverka på siut-
18069:    Skattestyrelsen tilistälier Iänsskatteverken och      resultatet av den beskattning som förrättats åren
18070: skattebyråerna högsta förvaltningsdomstoiens ut-         1981 och 1982. Ifali detta Iyckas, skulie rättelsen
18071: siag tili kännedom samt meddelar samtidigt sin           kunna göras å tjänstens vägnar, ifali övriga för-
18072: uppfattning om dess toikning. Eniigt de anvis-           utsättningar för detta föreligger.
18073: ningar som meddelas skali besiutet toikas så, att
18074:                                                             Stadgandena om förmögenhetsinkomstavdrag i
18075: avdraget görs såsom ett avdrag viiket görs från
18076:                                                          Iagen om skatt på inkomst och förmögenhet har
18077: totalinkomsten och vid statsbeskattningen i första
18078:                                                          visat sig vara svåra att toika. Eftersom högsta
18079: hand gälier den kapitaiinkomst, på basen av
18080:                                                          förvaltningsdomstoiens utsiag angående den ord-
18081: viiken det faststälis. Om ifrågavarande inkomst
18082:                                                          ning i viiken avdrag görs har eliminerat endast en
18083: inte är tiliräckiigt stor, görs avdraget i första hand
18084:                                                          del av toikningsprobiemen, torde regeringen i
18085: från andra kapitaiinkomster. De principer som
18086:                                                          avsikt att kiargöra saken aviåta en proposition tili
18087: framgår av högsta förvaltningdomstoiens utsiag
18088:                                                          riksdagen med försiag tiliiag om ändring av 32 a
18089: iakttas också i den beskattning som verkstälis för
18090:                                                          § Iagen om skatt på inkomst · och förmögenhet i
18091: år 1983.
18092:                                                          samband med andra propositioner som ansiuter
18093:    Skyidighet att på initiativ av myndighet utreda
18094:                                                          sig tili statsförsiaget för år 1985.
18095: och rätta i eniighet med tidigare praxis riktigt
18096: förrättad beskattning kan inte anses åiigga skat-           En förenkiing av nu gäliande skattelagstifting
18097: testyrelsen i de fali, då högsta förvaltningsdom-        och av de skattelagar som i framtiden stiftas för
18098: stoiens utsiag i en fråga som Iämnar rum för             att kompiettera densamma, i den mån att toik-
18099: toikning senare ändrar beskattningspraxis. Fall          ningsprobiem helt skulie kunna undvikas, är
18100: som kommer fram rättas Iikväi, ifali förutsätt-          knappast möjiig i praktiken. Fastän regeringen i
18101: ningar för skatterättelse eljest föreiigger och den      sina propositioner eftersträvar kiarhet och enty-
18102: skattskyidige yrkar på rättelse. Om ärendet av-          dighet, kan detta syfte inte någonsin helt uppnås
18103: gjorts av prövningsnämnd elier länsrätt är skatte-       när det gälier Iagtext. I praktiken är de situa-
18104: rättelse enligt Iag inte Iängre möjlig. I fuliföljds-    tioner, på vilka stadgandena tiliämpas och på
18105: instansernas besiut kan ändring sökas genom              viika de friktionsiöst borde passa in, alitid i viss
18106: besvär inom stadgad tid. I ett fali av motsvarande-      mån oförutsebara. Inom skattestyrelsen föijer
18107: siag har högsta förvaltningdomstoien Iikväi inte         man Iikväl noggrant med toikningen och
18108: beviljat återbrytande, då ärendet avgjorts genom         tillämpningen av stadgandena, och beskattnings-
18109: Iänsrättens Iaga kraft vunna utsiag (HFD                 metoderna utveckias också i tekniskt avseende,
18110: 26.11.1980 T 5864).                                      varigenom t.ex. inkonsekvenser som föranieds av
18111:   Därjämte utreds för närvarande i skattestyrel-         från varandra avvikande toikningar sannoiikt i
18112: sen huruvida det finns möjiigheter att med hjäip         framtiden kan avhjäipas smidigare än för närva-
18113: av ADB vid skattebyråerna uppgöra förteck-               rande.
18114:     Helsingfors den 10 aprii 1984
18115: 
18116:                                                                               Minister Pekka Vennamo
18117:                                                 1984 vp.
18118: 
18119: Kirjallinen kysymys n:o 96
18120: 
18121: 
18122: 
18123: 
18124:                                    Kortesalmi: Toimenpiteistä ns. korttelirallin lopettamiseksi Oulussa
18125: 
18126: 
18127:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18128: 
18129:    Oulussa Hallituskadun ns. kortteliralli on              Syyskuun alusta voimaan tulleen rikesakkolain
18130: muodostunut Oulun kaupungin keskustan asuk-            jälkeen ovat Oulun Hallituskadun korttelirallia
18131: kaille erittäin haitalliseksi ongelmaksi.              kiertäneet nuoret maksaneet sakkoja jo 40 000
18132:    Korttelirallin aiheuttamista häiriöistä on jätet-   markkaa.
18133: ty eri viranomaisille lukuisia valituksia. Lehtitie-       Poliisilaitoksen lausunnossa pahoitellaan myös
18134: don mukaan muutamat kadunvarren asukkaat               sitä, että sakotuksen teho on rikesakkojen myötä
18135: ovat uhanneet jopa oikeuden ottamisella omiin          entisestään vähentynyt, koska rikesakoilla ei ole
18136: käsiinsä, ellei rallia saada laillista tietä loppu-    mitään vaikutusta ajokorttiin ylinopeussakkoja
18137: maan.                                                  lukuun ottamatta.
18138:    Hallituskadun korttelirallin rajoittamista on           Sen sijaan poliisiautojen läsnäolo Hallituska-
18139: käsitelty useita kertoja myös Oulun kaupungin          dulla hillitsee viranomaisten havaintojen mukaan
18140: eri luottamuselimissä samoin kuio viranomaisten        korttelirallia.
18141: yhteisneuvotteluissa.                                      Hallituskatua ei voida kuitenkaan pitää jatku-
18142:     Keinoja rallin rajoittamiseen ei kuitenkaan        vasti poliisin miehittämänä, koska juuri viikonlo-
18143: tunnu löytyvän. Myös poliisi tunnustaa voimatto-       put ovat viranomaisille muutenkin kiireistä ai-
18144: muutensa ongelman edessä.                              kaa, poliisilaitos toteaa.
18145:    Poliisilaitoksen antaman lausunnon mukaan               Äskettäin pidetyssä eri viranomaisten yhteis-
18146: on Oulun Hallituskadun korttelirallista jaettu         neuvottelussa pohdittiin myös sitä, että ralli
18147: vuoden 1983 syyskuun jälkeen peräti 300 rikesak-       siirrettäisiin liikennemerkkien avulla sellaiseen
18148: koa. Sakoilla ei kuitenkaan ole voitu ongelmaa         paikkaan, jossa siitä olisi nykyistä vähemmän
18149: poistaa, poliisi toteaa.                               haittaa asukkaille. Rallin siirrosta on kuitenkin
18150:    Yksistään viikonloppuna 2.-4.3.1984 poliisi         viranomaisten kesken vastakkaisia mielipiteitä,
18151: jakoi 40 rikesakkoa Hallituskadun korttelirallaa-      joten senkään avulla ongelmaa ei voitane ratkais-
18152: jille. Koko kaupungissa jaettiin tuolloin 80 rike-     ta.
18153: sakkoa.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18154:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18155:     100 markan rikesakko on useimmiten tullut
18156:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18157: tarpeenomasta ja häiritsevästä ajamisesta. Sakkoa
18158:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18159: on määrätty myös moottorin tarpeettomasta käyt-
18160: tämisestä.                                                       Mihin lainsäädäntö- tai muihin tehok-
18161:     Poliisin tilastojen mukaan 20. helmikuuta                 kaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Ou-
18162: mennessä rikesakkoina oli saatu korttelirallin aja-           lun kaupungin Hallituskadun asukkaita
18163: jilta 35 000 markkaa. Suurin osa sakoista on                  ja kulkijoita erittäin suuresti häiritsevän
18164: jaettu perjantaisin ja lauantaisin kello 21-02.               ns. korttelirallin lopettamiseksi?
18165: 
18166:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1984
18167: 
18168:                                          J. Juhani Kortesalmi
18169: 
18170: 
18171: 
18172: 
18173:  428400373V
18174: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 96
18175: 
18176: 
18177: 
18178: 
18179:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18180: 
18181:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Korttelirallia on esiintynyt viime vuosina suu-
18182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rempien taajamien häiriötekijänä. Sen poistami-
18183: olette 8 päivänä maaliskuuta päivätyn kirjeenne      seen on paikallisesti pyritty sekä tehostetulla
18184: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle    poliisivalvonnalla että liikennejärjestelyin. Näin
18185: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ]. Juhani      on tapahtunut myös Oulun kaupungissa, jossa
18186: Kortesalmen kirjallisesta kysymyksestä n:o 96,       poliisilaitoksen ilmoituksen mukaan häiritsevä
18187: jossa tiedustellaan:                                 ajo on vähentynyt ydinkeskustan alueella, mutta
18188:                                                      on edelleen häiriöksi sen kadun asukkaille, jolle
18189:           Mihin lainsäädäntö- tai muihin tehok-      ajo on liikennejärjestelyjen seurauksena siirtynyt.
18190:        kaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Ou-     Poliisi tulee edelleen jatkamaan valvontatoimen-
18191:        lun kaupungin Hallituskadun asukkaita         piteitä, minkä lisäksi häiritsevään ajoon pyritään
18192:        ja kulkijoita erittäin suuresti häiritsevän   vaikuttamaan liikennemerkkijärjestelyin.
18193:        ns. korttelirallin lopettamiseksi?               Korttelirallin aiheuttamien häiriöiden poista-
18194:                                                      miseen on pyrittävä paikallisesti eri viranomais-
18195:                                                      ten toimenpitein voimassa olevan lainsäädännön
18196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        puitteissa, joten asia ei aiheuta lainsäädäntö- tai
18197: seuraavaa:                                           muihin toimenpiteisiin ryhtymistä.
18198: 
18199:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1984
18200: 
18201:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Luttinen
18202:                                        1984 vp. -     KK n:o 96                                        3
18203: 
18204: 
18205: 
18206: 
18207:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18208: 
18209:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tätorterna. Man har lokalt försökt få slut på dem
18210: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         både genom effektiverad polisövervakning och
18211: av den 8 mars 1984 tili vederbörande medlem av        genom trafikreglering. Detta är fallet även i
18212: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Uleåborgs stad, där enligt polisens uppgift den
18213: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade            störande körningen har minskat inom kärncen-
18214: spörsmål nr 96:                                       trum, men fortfarande är tili förfång för invånar-
18215:                                                       na vid den gata, dit trafiken som en följd av
18216:           Vilka lagstiftnings- eller andra effekti-   trafikregleringen har flyttats. Polisen kommer att
18217:        va åtgärder ämnar Regeringen vidta för         fortsätta med sina övervakningsåtgärder, och
18218:        att få slut på det s.k. kvartersrally som i    dessutom försöker man påverka den störande
18219:        synnerligen hög grad stör dem som bor          körningen genom att utplacera trafikmärken.
18220:        vid och rör sig på Hallituskatu i Uleå-
18221:        borg?
18222:                                                         Det förfång som kvartersrallyn innebär är ett
18223:                                                       problem som man måste försöka avhjälpa lokalt
18224:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt       genom åtgärder av olika myndigheter inom ra-
18225: anföra följande:                                      men för den gällande lagstiftningen, varför ären-
18226:   Kvartersrallyn har under de senaste åren före-      det inte föranleder lagstiftnings- eller andra åt-
18227: kommit som en störande faktor i de större             gärder.
18228:      Helsingfors den 11 april 1984
18229: 
18230:                                                                       Inrikesminister Matti Luttinen
18231:                                                1984 vp.
18232: 
18233: Kirjallinen kysymys n:o 97
18234: 
18235: 
18236: 
18237: 
18238:                                    Valli ym.: Metsämarjojen viennin edistämisestä
18239: 
18240: 
18241:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18242: 
18243:    Metsämarjojen poiminta on perinteisesti lisän-     Kanadasta tuodaan hyvin halvalla mustikkaa
18244: nyt maaseudun asukkaiden sivutuloja, jotka hy-        Keski-Eurooppaan. Siten suomalaisen metsämar-
18245: vän sadon sattuessa ovat saattaneet nousta suurik-    jan markkinointi on vaikeutunut niin, että siitä
18246: sikin. Monille kehitysalueiden perheille on mar-      ollaan jo luopumassa ellei mitään parannusta
18247: jojen poiminnasta tullut säännöllinen harrastus       tapahdu. Kaupan keskusliikkeet ovat tehneet
18248: - jopa osittainen ammattikin. Kehitysaluerahas-       näin. Myös pienemmät yritykset harkitsevat sa-
18249: ton tutkimuksen mukaan marjojen poimiminen            maa.
18250: työllisti kohtalaisena marjavuotena Kainuussa           Jos metsämarjoja ei kannata enää viedä ulko-
18251: 1400 henkilöä ympärivuotisiksi työpaikoiksi las-      maille, merkitsee se huomattavaa tulojen mene-
18252: kettuna.                                              tystä perinteisillä poiminta-alueilla, joita vaivaa
18253:    Osa näistä työpaikoista on marjojen jalostuslai-   krooninen työttömyys. Pellervo-seuran tutkimuk-
18254: toksissa, joita on rakennettu valtion tuella. Kapa-   sen mukaan v. 1982 kauppaan tulleesta marjasta
18255: siteettia on nyt riittävästi. Kansantalouden kan-     peräti 69 % oli peräisin Oulu-Kajaani -linjan
18256: nalta on pyrittävä siihen, että metsämarjoja vie-     pohjoispuolelta.
18257: täisiin vain puhdistettuina ja pakastettuina, jotta      Edellä olevan petusteell~ ja .~altiopäi~äjärjes­
18258: työ jäisi kotimaahan eikä niin kuin 1970-luvulla,     tyksen 37 §:n 1 momenttun vutaten esttämme
18259: jolloin marjat puhdistettiin Ruotsissa. Tällä vuo-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18260: sikymmenellä on .suomalaisen metsämarjan vienti       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18261: kohdannut vaikeuksia Keski-Euroopassa, joka on
18262: ollut tärkein markkina-alueemme. Ruotsin valtio                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18263: on vuodesta 1978 alkanut maksaa metsämarjoille               siin metsämarjojen viennin turvaamiseksi
18264: vientitukea, joka on tällä hetkellä 19 % poimija-            niin, ettei poiminta-alueiden tulotaso las-
18265: hinnasta laskettuna. Ero Ruotsin hyväksi kasvaa              kisi eikä nykyinen puhdistus- ja pakastus-
18266: vielä pienempien tahtikustannusten takia. Lisäksi            kapasiteetti .jäisi vaille käyttöä?
18267: 
18268:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1984
18269: 
18270:          Sakari Valli                    Juho Koivisto                   Riitta Jouppila
18271:                                          Erkki Moisander
18272: 
18273: 
18274: 
18275: 
18276: 428400374W
18277: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 97
18278: 
18279: 
18280: 
18281: 
18282:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18283: 
18284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voidaan todeta, että pakastetun mustikan vien-
18285: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nin ja tuonnin arvo oli viime vuonna yhtä suuri,
18286: olette 8 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-      noin 2 miljoonaa markkaa. Sen sijaan edellisenä
18287: jeenne n:o 339 ohella toimittanut valtioneuvos-      vuonna mustikkaa tuotiin lähes miljoona kiloa,
18288: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    arvoltaan lähes 12 miljoonaa markkaa, mustikan
18289: edustaja Sakari Vallin ym. näin kuuluvasta kirjal-   viennin arvon ollessa vain 0,5 miljoonaa mark-
18290: lisesta kysymyksestä n:o 97:                         kaa. Toivottavaa olisi, että elintarviketeollisuu-
18291:                                                      temme turvautuisi ensisijaisesti niin kotimaisiin
18292:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       luonnon- samoin kuin puutarhamacjoihinkin ja
18293:        siin metsämarjojen viennin turvaamiseksi      jalostaisi ne mahdollisimman pitkälle. Tällöin
18294:        niin, ettei poiminta-alueiden tulotaso las-   myös marjojen valuuttatulot ja työllistävä vaiku-
18295:        kisi eikä nykyinen puhdistus- ja pakastus-    tus kasvaisivat.
18296:        kapasiteetti jäisi vaille käyttöä?               Metsämarjojen poiminnan tehostaminen on
18297:                                                      ollut pitkään julkisen vallan intressinä. Järjestel-
18298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     mällinen poimijakoulutus aloitettiin jo 1960-
18299: ti seuraavaa:                                        luvun lopulla. Vuodesta 1974 alkaen marjanpoi-
18300:     Kaupallisesti merkittävimpien metsämarjojem-     mintatulot ovat olleet myös tuloverosta vapaita.
18301: me: puolukan, mustikan ja lakan poimintatulot        Lisäksi on yleisen valistuskampanjoinnin avulla
18302: koituvat ensisijaisesti Oulun seudun ja Kainuun      pyritty lisäämään kiinnostusta metsämarjojen
18303: sekä Lapin asukkaille. Kaupan ja teollisuuden        kaupalliseen poimimaan. Kuluvalla vuosikym-
18304: ottaessa esim. viime vuonna vastaan metsämarjo-      menellä valtio on myös osallistunut metsämarjo-
18305: ja noin 90 miljoonan markan arvosta meni tästä       jen ja sienien pitempiaikaisen varastoinnin ai-
18306: tulosta mainittujen alueiden ulkopuolelle vain       heuttamien kustannusten jakamiseen. Pyrkimyk-
18307: kymmenisen prosenttia. Poimintatulojen kohdis-       senä on ollut luoda edellytykset metsämarjojen ja
18308: tumista juuri kehitysalueille on pidettävä aluepo-   sienien keräilyn laajentamiseen ja siitä saatavien
18309: liittisesti tärkeänä näkokohtana. Lisäksi marja-     ansioiden lisäämiseen. Tulo- ja menoarviossa on
18310: kauppa synnyttää tulo- ja työllisyysvaikutuksia      tähän      tarkoitukseen     osoitettu   vuosittain
18311: myös vähittäis- ja tukkuliikkeissä sekä marjakau-    500 000-600 000 markkaa. Budjettivaroja on
18312: pan erikoisliikkeissä ja jalostusportaassa.          tämän lisäksi eri vuosina kohdistettu myös mm.
18313:     Suomi on perinteisesti metsämarjojen viejä.      metsämarjojen hyötykäyttöön liittyvää problema-
18314: Vuosittain vienti on vaihdellut melko voimak-        tiikkaa käsitteleviin tutkimuksiin kuten esim.
18315: kaasti. Viime vuosien vientimääriin ovat vaikut-     jakeluteiden kartoitukseen sekä poiminnan ja
18316: taneet keskimääräistä heikommat sadot. Vuonna        jalostusmahdollisuuksien kehittämiseen.
18317: 1983 sato- ja kauppaantulomäärät kohosivat kui-         Hallitus pyrkii jatkossakin siihen, että metsä-
18318: tenkin huomattavasti. Puolukan, mustikan ja          marjojen poiminnan ja kaupallisen käytön edel-
18319: lakan yhteenlaskettu viennin arvo oli yli 29         lytykset säilyvät sekä kotimaassa että vientimark-
18320: miljoonaa markkaa. Lähes 80 prosenttia kertyi        kinoillamme. Vientiin liittyvää liikevaihtoveroky-
18321: tuoreen ja pakastetun puolukan viennistä. Sen        symystä ja sen eri ratkaisuvaihtoehtoja hallitus
18322: tärkeimmät ostajamaat olivat Ruotsi, Saksan liit-    tullee käsittelemään jo huhtikuun aikana talous-
18323: totasavalta, Itävalta ja Norja. Mustikan osalta      poliittisessa ministerivaliokunnassa.
18324: 
18325:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
18326: 
18327:                                                                               Ministeri jermu Laine
18328:                                       1984 vp. -     KK n:o 97                                       3
18329: 
18330: 
18331: 
18332: 
18333:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
18334: 
18335:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          publiken Tyskland, Österrike och Norge. Beträf-
18336: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        fande blåbär kan konstateras, att exponeo och
18337: nr 339 av den 8 mars 1984 tili vederbörande          importen av djupfryst blåbär uppgick båda tili
18338: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-     ett värde av ungefär 2 miljoner mark. Under
18339: sänt avskrift av följande av riksdagsman S. Valli    förra året hade blåbär importerats för närmare 12
18340: m.fl. undertecknade spörsmål nr 97:                  miljoner mark, motsvarande nästan en miljon
18341:                                                      kilogram, medan exporten uppgick tili bara 0,5
18342:           Har Regeringen för avsikt att vidta        miljoner mark. Det vore önskvärt, att vår livsme-
18343:        åtgärder för tryggande av exporten av         delsindustri skulie i första hand använda inhems-
18344:        skogsbär, för att inkomstnivån på plock-      ka naturbär - och även trädgårdsbär - och
18345:        ningsområdena inte skulie sjunka och att      förädla dem så långt som möjligt i eget land.
18346:        den befintliga rensnings- och djupfrys-       Härigenom skulie också valutainkomsterna för
18347:        ningskapaciteten inte skulie bli obegag-      och den sysselsättande betydelsen av bär öka.
18348:        nad?                                             Den offentliga makten har sedan länge visat
18349:                                                      intresse för en intensifiering av skogsbärsplock-
18350:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra    ningen. En systematisk utbildning av plockare
18351: följande:                                            inleddes redan på 1960-talet. Från år 1974 har
18352:    Plockning av våra kommersielit viktigaste         inkomsterna från bärplockning även varit befria-
18353: skogsbär - lingon, blåbär och hjortron - ger         de från inkomstskatt. Genom alimänna informa-
18354: inkomster främst åt invånare i Uleåborgstrakten,     tionskampanjer har man dessutom försökt öka
18355: Kajanaland och Lappland. Handeln och indust-         intresset för kommersieli skogsbärsplockning.
18356: rin mottog exempelvis i fjol skogsbär för ett        Under innevarande decennium har staten också
18357: sammanlagt värde av ca 90 miljoner mark, varav       deltagit i fördelningen av de kostnader som
18358: endast omkring 10 procent erhölis av människor       föranleds av att skogsbär och svamp upplagras för
18359: utanför ovan nämnda områden. Det bör anses           längre tider. Målet har varit att skapa förutsätt-
18360: vara regionpolitiskt viktigt att plockningsinkom-    ningar för en vidsträcktare plockning av skogsbär
18361: sterna tillkommer just utvecklingsområdena. Bär-     och svamp och ökade förtjänster för denna verk-
18362: handeln har också inkomst- och sysselsättnings-      samhet. 1 statsförslaget har för ändamålet årligen
18363: verkningar för detalj- och minutaffärer, för affä-   anvisats 500 000-600 000 mark. Härtili har
18364: rerna med bär som specialitet och för förädlings-    budgetmedel under olika år beviljats för forsk-
18365: ledet.                                               ning av problem bl.a. i anslutning tili nyttiggö-
18366:    Finland är traditionellt en betydande skogsbär-   randet av skogsbär, såsom t.ex. för kartläggning
18367: exportör. Exporten har årligen varierat ganska       av distributionskanalerna och för främjande av
18368: starkt. På senare år har exportmängderna påver-      plockning och förädlingsmöjligheterna.
18369: kats av skördevolymen, som har varit mindre än          Regeringen kommer att även i fortsättningen
18370: normalt. År 1983 visade dock såväl skörde- som       sträva tili att förutsättningar för plockning och
18371: inköpsmängderna en avsevärd stegring. Samman-        kommersieli användning av skogsbär bevaras bå-
18372: lagda exportvärdet för lingon, blåbär och hjort-     de i eget land och på exportmarknaderna. Frågan
18373: ron uppgick tili mer än 29 miljoner mark.            om påförande av omsättningsskatt vid export och
18374: Nästan 80 procent härav tillskrevs exporten av       de olika lösningsalternativ som finns härvid torde
18375: färskt ellet djupfryst lingon. De viktigaste avnä-   behandlas av regeringen redan innevarande april
18376: marländerna för lingon var Sverige, Förbundsre-      vid finanspolitiska ministerutskottet.
18377: 
18378:      Helsingfors den 10 april 1984
18379: 
18380:                                                                               Minister Jermu Laine
18381:                                                1984 vp.
18382: 
18383: Kirjallinen kysymys n:o 98
18384: 
18385: 
18386: 
18387: 
18388:                                   Männistö ym.: Asumistuen vaikutuksesta työttömyyskorvauksen
18389:                                     myöntämiseen
18390: 
18391: 
18392:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18393: 
18394:    Työllisyyslain mukainen työttömyyskorvaus on       kea. Viimeksi mainittua ei ole tarkemmin paa-
18395: tulosidonnainen. Esimerkiksi kansaneläkelain          töksessä yksilöity. Kun eläkkeensaajien asumistu-
18396: mukaisesta lisäosajärjestelmästä poiketen työttö-     kilain mukainen asumistuki luonteeltaan varsin
18397: myyskorvausta ei asteittain pienennetä tulojen        pitkälle vastaa asumistukilain mukaista asumistu-
18398: suuruuden mukaisesti, vaan työttömyyskorvausta        kea, ja kun kummatkin etuudet lainsäädännössä
18399: joko maksetaan tai ei makseta lainkaan. Tämä on       on nimetty asumistueksi, tuntuisi selvältä, että
18400: käytännössä johtanut lukuisiin kohtuuttomina          myöskään Kansaneläkelaitoksen maksamaa asu-
18401: pidettäviin ratkaisuihin. Työttömyyskorvausoi-        mistukea ei otettaisi (puolison tulona) huomioon
18402: keuden evääminen voi puolestaan merkitä sitä,         laskettaessa työttömyyskorvausoikeuteen vaikut-
18403: ettei työttömälle synny oikeutta työttömyyseläk-      tavia tuloja.
18404: keeseen. Näin työttömyysturvajärjestelmän epä-           Tämä ei kuitenkaan ole työvoimaviranomais-
18405: kohdat voivat yhdessä aiheuttaa todella epäoi-        ten tulkinta. On olemassa joukko tapauksia,
18406: keudenmukaisia tilanteita.                            joissa puolison saama eläkkeensaajien asumistuki-
18407:    Työllisyysasetuksen (948/71) 9 §:n 1 momen-        lain mukainen tuki on johtanut tarveharkintara-
18408: tin 1 kohdan mukaan työttömyyskorvausta ei            jan yl.ittymiseen ja siten työttömyyskorvauksen
18409: suoriteta henkilölle, joka täyttää edellytykset       eväämtseen.
18410: työttömyyseläkkeen saamiseen taikka saa kansan-          Valtakunnallisista työttömyyskassoista annettu
18411: eläkettä. Saman momentin 6 kohdan mukaan              laki ei estä päiväavustuksen maksamista kansan-
18412: korvausta ei makseta henkilölle, joka ilmeisesti ei   eläkkeen saajalle. Lain 20 §:n 1 momentin 2
18413: ole taloudellisen tuen tarpeessa.                     kohdan mukaan päiväavustusta ei kuitenkaan
18414:    Työvoimaministeriön päätös työllisyysasetuk-       suoriteta jäsenelle, joka sairauden tai muun syyn
18415: sen soveltamisesta {1013/80) määrittelee tarkem-      vuoksi on työhön kykenemätön. Lain 19 §:n 2
18416: min työttömyyskorvauksen tarveharkinnan sisäl-        momentin mukaan, jos jäsen saa kansaneläkettä,
18417: lön. Päätöksen 19 §:n 1 momentin mukaan ta-           hänelle maksetaan päiväavustuksena avustuksen
18418: loudellisen tuen harkinnassa otetaan huomioon         ja eläkkeen erotus.
18419: korvauksen hakijan omat ja hänen puolisonsa              Sosiaali- ja terveysministeriö on 1.1.1979 anta-
18420: kuukausitulot veronalaisiksi muutettuina. Pykä-       nut työttömyyskassatoimintaa koskevat ohjeet.
18421: län 2 momentin mukaan, sellaisena kuin se on           Niiden kohdan 4.1. 5. mukaan avustusoikeutta ei
18422: muutettuna työvoimaministeriön päätöksellä            ole kansaneläkelain mukaista työttömyyseläkettä
18423:  755182 (voimassa 1.11.1982 lukien), jos korvauk-     saavalla. Kansaneläkelain mukainen vanhuuselä-
18424:  senhakijan ja hänen puolisonsa tulot ovat yhteen-    ke ja työttömyyseläke vähennetään päiväavustuk-
18425: sä yli 3 000 markkaa kuukaudessa, ei korvausta        sesta. Päiväavustusta määrättäessä ei lainkaan
18426: voida myöntää. Tulorajaa korotetaan kuitenkin         oteta huomioon mm. asumistukilain mukaista
18427: jokaisen huollettavan alle 18-vuotiaan lapsen         asumistukea. Vastaavaa erillistä mainintaa eläk-
18428: osalta 450 markalla. Velkojen korko- ja kuole-        keensaajien asumistukilain mukaisesta asumistu-
18429:  tusmenojen osalta tulorajaa korotetaan enintään      esta ohjeissa ei ole.
18430:  450 markalla. Yksinäisen henkilön tuloraja on           Vaikka Kansaneläkelaitoksen maksamaa asu-
18431:  213 huoltovelvollisen henkilön tulorajasta.          mistukea ei po. kohdassa ole mainittu, sosiaali-
18432:     Mainitun     työvoimaministeriön    päätöksen     ja terveysministeriön kannan ja yleisen käytännön
18433:  19 §:n 1 momentin mukaan tulorajaa sovelletta-       mukaan sitä ei vähennetä päiväavustuksesta.
18434:  essa ei oteta huomioon lapsilisiä eikä asumistu-     Kansaneläkelaitoksen eläkevakuutusta koskevan
18435: 
18436: 4284003803
18437: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 98
18438: 
18439: Ohjekokoelman 1 kohdan C.6.5.3.(2) mukaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18440: päiväavustuksesta vähennetään kansaneläke sel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18441: laisena kuin se maksetaan. Asumistukea ja rinta-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18442: malisää ei vähennetä.                               senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18443:    Myöskin edellä mainitut seikat viittaavat sii-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18444: hen, ettei eläkkeensaajien asumistukilain mukais-          siin, jotta eläkkeensaajien asumistukilain
18445: ta asumistukea tulisi ottaa huomioon laskettaessa          mukaisen asumistuen saaminen ei olisi
18446: työttömyyskorvausoikeuteen vaikuttavia tuloja.             esteenä työttömyyskorvauksen myöntämi-
18447:                                                            selle?
18448:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
18449: 
18450:         Lauha Männistö                 Marja-Liisa Salminen           Anna-Liisa Jokinen
18451:         Timo Laaksonen                 Matti Kautto                   Ulla-Leena Alppi
18452:         Pekka Leppänen                 Esko Helle                     Marjatta Stenius-Kaukonen
18453:         Niilo Koskenniemi              Osmo Vepsäläinen               Ensio Laine
18454:                                      1984 vp. -     KK n:o 98                                          3
18455: 
18456: 
18457: 
18458: 
18459:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18460: 
18461:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      sen hakijan omat ja hänen puolisonsa kuukausi-
18462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tulot veronalaisiksi muunnettuina lukuun otta-
18463: olette 9 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-     matta lapsilisiä ja asumistukea. Työvoimaminis-
18464: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    teriö on tulkinnut säännöstä siten, että siinä
18465: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     mainitulla asumistuella tarkoitetaan ainoastaan
18466: Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   asumistukilain (408/75) mukaista asumistukea.
18467: myksestä n:o 98:                                    Eläkkeensaajien asumistukilain (591178) mukai-
18468:                                                     sen asumistuen on katsottu olevan osa kansanelä-
18469:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kettä, joka ministeriön päätöksen 19 §:n 1 mo-
18470:        siin, jotta eläkkeensaajien asumistukilain   mentissa mainitun pääsäännön mukaan otetaan
18471:        mukaisen asumistuen saaminen ei olisi        tulona huomioon taloudellisen tuen tarvetta har-
18472:        esteenä työttömyyskorvauksen myöntämi-       kittaessa.
18473:        selle?
18474:                                                        Eläkkeensaajien asumistukilain ja asumistuki-
18475:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    lain mukaiset asumistuet myönnetään asumiskus-
18476: ti seuraavaa:                                       tannusten alentamiseksi ja tuen suuruus määräy-
18477:    Työllisyyslain ja -asetuksen mukaan työttö-      tyy tuen saajien tulojen sekä asumiskustannusten
18478: myyskorvauksen myöntämisen edellytyksenä on         mukaan. Koska näiden kahden asumistuen välil-
18479: korvauksen hakijan taloudellisen tuen tarve. Työ-   lä ei ole sellaista olennaista eroa, jonka perusteel-
18480: voimaministeriö on työllisyysasetuksen soveltami-   la niitä tulisi käsitellä eri tavalla taloudellisen
18481: sesta 29.12.1980 antamassaan päätöksessä (1013/     tuen tarvetta harkittaessa, tulee ministeriö tutki-
18482: 80) antanut tarkempia määräyksiä taloudellisen      maan mahdollisuuksia muuttaa antamiaan sovel-
18483: tuen tarpeen harkinnasta. Mainitun päätöksen        tamisohjeita siten, ettei eläkkeensaajien asumis-
18484: 19 §:n 1 momentin mukaan taloudellisen tuen         tukilain mukaista asumistukea oteta huomioon
18485: tarvetta harkittaessa otetaan huomioon korvauk-     tulona edellä mainitussa yhteydessä.
18486: 
18487:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
18488: 
18489:                                                                Työvoimaministeri Urpo Leppänen
18490: 4                                     1984 vp. -- KJC n:o 98
18491: 
18492: 
18493: 
18494: 
18495:                                Till Riksdagens Herr Talman
18496: 
18497:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     makas 1makes månatliga inkomster förvandlade
18498: ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av       tili skattepliktiga med undantag för barnbidrag
18499: den 9 mars 1984 tili vederbörande medlem av          och bostadsbidrag. Arbetskraftsministeriet har
18500: statsrådet för besvarande översänt avskrift av       tolkat förordningen på så sätt, att med där
18501: följande av riksdagsledamot Lauha Männistö           nämnda bostadsbidrag avses endast bostadsbi-
18502: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 98:             drag enligt lagen om bostadsbidrag (4081 7') ).
18503:                                                      Man har betraktat pensionstagarnas bostadsbi-
18504:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        drag enligt lagen om bostadsbidrag (591/78) som
18505:        att pensionstagarens åtnjutande av bo-        en del av folkpensionen, vilket man enligt den i
18506:        stadsstöd enligt lagen om bostadsstöd         ministeriets beslut 19 § 1 momentet nämnda
18507:        inte skulle va!a ett hinder för beviljande    huvudregeln betraktar som inkomst vid övervä-
18508:        av arbetslöshetsersättning?                   gande av behovet för ekonomiskt stöd.
18509:                                                          Bostadsbidrag enligt lagen om bostadsbidrag
18510:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt     för pensionstagare och lagen om bostadsbidrag
18511: följande:                                            beviljas för nedsättande av bostadskostnader och
18512:    Enligt lagen och förordningen om sysselsätt-      bidragets storlek bestäms på basen av stöderhålla-
18513: ning är en förutsättning för beviljande av arbets-   rens inkomster samt boendekostnaderna. Då det
18514: löshetsersättning att personen som söker ersätt-     inte finns mellan dessa rvå bostadsbidrag någon
18515: ning är i behov av ekonomiskt stöd. Arbetskrafts-    sådan väsentlig skillnad på basen av viiken de
18516: ministeriet har i sitt beslut ( 1013 180) från       borde behandlas på olika sätt vid bedömande av
18517: 29.12.1980 rörande tillämpning av förordningen       behovet för ekonomiskt stöd, skall ministeriet
18518: om sysselsättning givit närmare bestämmelser om      undersöka möjligheterna att förändra sina
18519: övervägandet av behovet för ekonomiskt stöd.         tillämpninginstruktioner på så sätt, att bostadsbi-
18520: Enligt nämnda besluts 19 § 1 moment vid be-          drag enligt lagen om bostadsbidrag för pensions-
18521: dömandet av behovet av ekonomiskt stöd beaktas       tagare inte beaktas som inkomst vid ovan nämn-
18522: den ersättning sökande personens samt dennes         da sammanhang.
18523: 
18524:     Helsingfors den 10 april 1984
18525: 
18526:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
18527:                                                 1984 vp.
18528: 
18529: Kirjallinen kysymys n :o 99
18530: 
18531: 
18532: 
18533: 
18534:                                    Jouppila ym.: Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen vähentämisestä
18535: 
18536: 
18537:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18538: 
18539: 
18540:    Lääkärikoulutusta lisättiin 1960-luvulla huo-       rikoulutusta olisikin syytä vähentää nykyisestään.
18541: mattavasti silloin vallinneen lääkäripulan takia.      Tämä todetaan myös Lääkäri- ja hammaslääkäri-
18542: Perustettiin mm. kolme uutta lääketieteellistä         työvoiman laskentaryhmä II:n muistiossa (Työ-
18543: tiedekuntaa. Nykyisin aloittaa lääketieteen opis-      ryhmämuistio 1983:26 Sosiaali- ja terveysministe-
18544: kelun 530 opiskelijaa vuosittain. Tämä onkin           riö).
18545: johtanut nopeaan lääkärimäärän lisäykseen.                Myös Suomen Lääkäriliiton kanta on, että
18546:    Lääkärityövoiman määrä vuoden 1982 lopussa          lääkärien koulutus tulisi saattaa tarvetta vastaa-
18547: oli 9 038 lääkäriä ja tulee koulutuksessa olevien      vaksi. On ehdotettu lääkärikoulutusaloituspaik-
18548: määrän perusteella vuonna 1990 olemaan noin            kojen vähentämistä 350 paikkaan vuosittain.
18549: 12 300 lääkäriä. Vuonna 1995 lääkärityövoiman             On pelättävissä, että lääkärien ylikoulutuksesta
18550: määrä on 13 867 lääkäriä, mikäli valmistuvien          koituu yhteiskunnallisia ongelmia mm. etenkin
18551: määrä vuodesta 1991 on 500/vuosi, ja 13 176,           nuorten lääkärien työttömyyden muodossa. On
18552: mikäli valmistuvien vuotuismäärä on 350.               ilmeistä, että terveydenhoidon sektorin resurssit
18553:    Lääkärien tarve olikin vielä 1970-luvulla ilmei-    eivät voi sijoittaa tulevaisuudessa valmistuvia lää-
18554: nen kansanterveyslain voimaantulon jälkeen.            käreitä, joilla toisaalta sijoittuminen muihin teh-
18555: Niinpä vuosina 1975-79 terveydenhuollon oh-            täviin on ammatin luonteesta johtuen vaikeaa.
18556: jelmassa esitettiin uusia lääkärinvirkoja perustet-    Tästä mahdollisesti syntyvä epäterve kilpailu olisi
18557: tavaksi kansanterveystyöhön 1 110 ja sairaalalai-      omiaan heikentämään lääkärikunnan moraalia ja
18558: toksiin 630, yhteensä 1 800. Terveydenhuollon          saattaisi koitua vaaralliseksi potilaan kannalta.
18559: 5-vuotissuunnitelmissa vuosille 1982-86 on esi-        Peruskoulutettujen lääkärien määrän kasvu vai-
18560: tetty lääkärin loppuvirkoja perustettavaksi 950.       keuttaisi myös hakeutumista jatkokoulutukseen.
18561: Näin ollen on havaittavissa lääkärien virkamää-        Nythän meillä noin 50 prosenttia lääkärikunnasta
18562: rien kasvun supistamispaineita. Vuosina 1982-          on erikoislääkäreitä. Taloudellisesti on myös va-
18563: 86, jolloin on tarkoitus perustaa 950 loppuvirkaa      rojen tuhlausta ylikouluttaa lääkäreitä, koska yh-
18564: julkisen terveydenhuollon piiriin, valmistuu sa-       den lääkärin koulutus maksaa yhteiskunnalle 1
18565: mana aikamääränä noin 3 000 uutta lääkäriä.            miljoona markkaa.
18566: Näin ollen lääkäreitä valmistuu enemmän kuin              Lääkärien peruskoulutuksen vähentäminen tie-
18567: uusia työtilanteita syntyy. Lääkärikunnan ikära-       täisi toisaalta lääkärikunnan tason paranemista.
18568: kenteen voimakkaasta nuorentumisesta myös joh-         Pienemmissä opetusryhmissä koulutus on yksilöl-
18569: tuu, että poistuma alalta on vähäistä. Meillä siis     lisempää. Lääketiede eriytyy yhä pienempiin eri-
18570: vallitsee selvä lääkärien ylikoulutus suhteessa jul-   koisaloihin, joten myös koulutuksen on eriydyt-
18571: kisen sektorin tarpeeseen. Myöskään yksityissek-       tävä. Peruskoulutuksen vähentäminen toisi myös
18572: tori ei pysty nykyisellään sijoittamaan ylimääräis-    tarpeellisia lisäresursseja tieteelliseen jatkokoulu-
18573: tä lääkärikuntaa.                                      tukseen, tutkijakoulutukseen ja ammatilliseen
18574:    On arvioitu, että vuonna 2000 meillä tarvitaan      täydennyskoulutukseen. Näiden kaikkien kehit-
18575: 12 760 lääkäriä. Nykyisellä koulutuskapasiteetilla     täminen on nähtävä tärkeänä, jos haluamme
18576: tämä määrä ylittyy huomattavasti. Niinpä lääkä-        vastata kehittyvän lääketieteen tasohaasteisiin.
18577: 
18578: 428400389C
18579: 2                                    1984 vp. -- KJ( n:o 99
18580: 
18581:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
18582: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme            ryhtyä vähentääkseen lääkärien koulutus-
18583: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-        ta ja estääkseen ylikoulutuksesta syntyvät
18584: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               ongelmat?
18585: 
18586:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1984
18587: 
18588:         Riitta Jouppila              Martti Tiuri                Henrik Westerlund
18589:         Ole Wasz-Höckert            Liisa Hilpelä                Eva-Riitta Siitonen
18590:         Aila Jokinen                Tapio Holvitie               Iiro Viinanen
18591:         Juhani Alaranta             Ben Zyskowicz                Riitta Uosukainen
18592:         Juho Koivisto               Ritva Laurila                Hannu Kemppainen
18593:         Esko Almgren                 Kaarina Dromberg            Martti Lähdesmäki
18594:         Pirkko Ikonen                Sakari Valli                Sten Söderström
18595:                     Pekka Löyttyniemi                    Helge Saarikoski
18596:                                         1984 vp. -- RJC n:o 99                                          3
18597: 
18598: 
18599: 
18600: 
18601:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18602: 
18603:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Opetusministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja
18604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          terveysministeriön kanssa pyrkinyt jatkuvasti seu-
18605: olette 6 päivänä maaliskuuta 1983 päivätyn kir-        raamaan lääkäritarpeen kehitystä ja ottamaan
18606: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       muutostarpeet huomioon koulutuksen mitoituk-
18607: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sessa. 1970-luvun loppupuolella laadituissa selvi-
18608: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tyksissä (mm. korkeakouluneuvoston koulutuk-
18609: myksestä n:o 99:                                       sen tavoiteohjelmatoimikunnan sekä sosiaali- ja
18610:                                                        terveysministeriön asettaman työryhmän) päädyt-
18611:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tiin esittämään lääkärikoulutuksen supistamista.
18612:         ryhtyä vähentääkseen lääkärien koulutus-       Kun lääketieteellisen koulutuksen aloituspaikka-
18613:         ta ja estääkseen ylikoulutuksesta syntyvät     suositus vielä vuosille 1976--78 oli 620, antoi
18614:         ongelmat?                                      ministeriö vuoden 1979--80 suositukseksi 540
18615:                                                        aloituspaikkaa ja pidemmän tähtäimen tavoit-
18616:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       teeksi 520 aloituspaikkaa, joka on vuodesta 1983
18617: ti seuraavaa:                                          lähtien ollut lääketieteellisen koulutuksen mitoi-
18618:    Korkeakoulujen aloituspaikkojen mitoitus pe-        tussuosituksena. Lääketieteellistä koulutusta on
18619: rustuu 1960-luvun puolivälissä säädettyyn kor-         näin varsin lyhyen ajan kuluessa supistettu 100
18620: keakoululaitoksen kehittämissäädäntöön, jossa          aloituspaikalla.
18621: on tieteen pääaJoittain määritelty opiskelijapaik-        Viime vuoden lopulla ilmestyi sosiaali- ja ter-
18622: kojen kehittämistavoitteet ja mitoitusnormit           veysministeriön asettaman lääkäri- ja hammaslää-
18623: opettajavoimien ja tilojen osalta. Lainsäädäntöä       kärityövoiman laskentatyöryhmän muistio, jossa
18624: tarkistettiin vuonna 1978 ja sen voimassaoloaikaa      esitetään lääkärikoulutuksen supistamista edel-
18625: pidennettiin vuoteen 1986. Samassa yhteydessä          leen. Samansuuntaisia esityksiä sisältyy eri alojen
18626: päätettiin, että valtioneuvosto vahvistaa ja määrä-    keski- ja korkea-asteen koulutuksen tarvetta pi-
18627: ajoin tarkistaa aloituspaikkasuositukset koulutus-     temmällä tähtäimella arvioineen koulutussuun-
18628: aJoittain ja korkeakouluittain. Korkeakoulut           nittelun neuvottelukunnan mietintöön.
18629: päättävät viime kädessä itse lopulliset sisäänotot.
18630:    1960-luvulla vallitsi vielä vaikea lääkäri- ja         Opetusministeriössä valmistellaan parhaillaan
18631: hammaslääkäripula, josta johtuen aloituspaikkoja       korkeakoululaitoksen       kehittämissuunnitelmaa
18632: pyrittiin voimakkaasti suuntaamaan tälle koulu-        vuosille 1985--86. Suunnitelma, joka sisältää
18633: tusalalle. Aloituspaikkojen kasvu olikin erityisesti   myös suosituksen lääketieteellisen koulutuksen
18634: 1970-luvun alussa voimakasta. Lääketieteellisen        aloituspaikoista, on lähdössä lausuntokierrokselle
18635: koulutuksen sisäänotto kasvoi tällöin 400 aloitus-     mm. korkeakouluihin ja tulee valtioneuvoston
18636: paikasta korkeimmillaan 62 5: een. Tästä kehityk-      vahvistettavaksi vuoden vaihteessa. Mikäli kehit-
18637: sestä johtuen valmistuneiden määrät alkoivat           tämissuunnitelmassa päädytään esittämään ny-
18638: 1970-luvun puolivälissä voimakkaasti nousta sa-        kyisen aloituspaikkamäärän huomattavaa supista-
18639: maan aikaan kun terveydenhuollon virkakiintiöi-        mista, joudutaan samassa yhteydessä ratkaise-
18640: den kasvu hidastui. Erityisesti ammattijärjestöjen     maan, onko tarkoituksenmukaista toteuttaa su-
18641: taholta arvosteltiin kärkevästi aloituspaikkojen       pistukset niin, että jokin koulutusyksikkö lopete-
18642: määrää liian korkeaksi.                                taan.
18643: 
18644:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
18645: 
18646:                                                                         Ministeri Gustav Björkstrand
18647: 4                                        1984 vp. -- EJ< n:o 99
18648: 
18649: 
18650: 
18651: 
18652:                                   Till Riksdagens Herr Talman
18653: 
18654:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             förde hård kritik mot antalet nybörjarplatser,
18655: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            som de ansåg vara för stort.
18656: av den 6 mars 1984 till vederbörande medlem av
18657:                                                             Undetvisningsministeriet har i samarbete med
18658: statsrådet sänt en avskrift av foljande av riksdags-
18659:                                                          social- och hälsovårdsministeriet fortlöpande för-
18660: man Jouppila m.fl. undertecknade spörsmål nr
18661:                                                          sökt folja med utvecklingen av läkarbehovet och
18662: 99:                                                      ta hänsyn till ändringar vid dimensioneringen av
18663:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         utbildningen. I de utredningar som utarbetats
18664:         för att minska läkarutbildningen och för         mot slutet av 1970-talet (t.ex. av högskolerådet,
18665:         att förhindra de problem som uppstår i           kommissionen för utbildningens målprogram
18666:         samband med den överdimensionerade               samt av en arbetsgrupp som social- och hälso-
18667:         utbildningen?                                    vårdsministeriet tillsatt) stannade man för att
18668:                                                          föreslå att läkarutbildningen inskränks. Då re-
18669:    Såsom svar på "detta spörsmål får jag vördsamt        kommendationen angående antalet nybörjarplat-
18670: framföra följande:                                       ser inom den medicinska utbildningen ännu
18671:                                                          under åren 1976--78 var 620 platser, gav minis-
18672:    Dimensioneringen av nybörjarplatser vid hög-
18673:                                                          teriet en rekommendation för åren 1978-80 om
18674: skolor baserar sig på de stadganden om ut-
18675:                                                          540 platser och 520 platser på längre sikt. Det
18676: byggande av högskoleväsendet som utfärdades i
18677:                                                          sistnämnda antalet har sedan 1983 utgjort re-
18678: mitten av 1960-talet. I dessa stadganden har man
18679:                                                          kommendationen angående dimensioneringen
18680: faststälit målen för utbyggnaden av antalet stu-
18681:                                                          inom den medicinska utbildningen. Utbild-
18682: dieplatser enligt vart och ett av huvudområdena
18683:                                                          ningen inom medicin har således inom en rela-
18684: inom vetenskap samt dimensioneringsnormerna
18685:                                                          tivt kort tid inskränkts med 100 nybörjarplatser.
18686: för antalet lärare och utrymmen.
18687:    År 1978 justerades ifrågavarande lagstiftning            1 slutet av föregående år avgav den av social-
18688: och giltighetstiden för den förlängdes fram till         och hälsovårdsministeriet tilisatta arbetsgruppen
18689: 1986. I detta sammanhang fattades beslut om att          för uppskattning av antalet läkare och tandläkare
18690: statsrådet faststälier och efter vissa tidsintervaller   ett betänkande, i vilket föreslås att läkarutbild-
18691: justerar rekommendationer angående antalet ny-           ningen inskränks ytterligare. Förslag av samma
18692: börjarplatser på vart och ett av utbildningsområ-        typ ingår i det betänkande som utarbetats av
18693: dena och vid var och en av högskolorna. Högsko-          delegationen för utbildningsplanering och som
18694: lorna fattar i sista hand beslut om de slutligt          behandlar behovet av utbildning på mellan- och
18695: antagna.                                                 högskolestadiet inom olika områden på längre
18696:    Ännu på 1960-talet rådde stor brist på läkare         sikt. Vid undervisningsministeriet utarbetas som
18697: och tandläkare. Därför försökte man i mycket             bäst en plan fbr utvecklande av högskoleväsendet
18698: hög grad rikta nybörjarplatserna till detta utbild-      under åren 1985-86. Planen som även innehål-
18699: ningsområde. Specielit i början av 1970-talet var        ler en rekommendation om antalet nybörjarplat-
18700: ökningen av nybörjarplatser mycket stor. Antalet         ser inom den medicinska utbildningen, sändes
18701: nybörjarplatser inom den medicinska utbild-              som bäst på remiss bl.a. tili högskolorna och skall
18702: ningen ökade då från 400 nybörjarplatser tili            av statsrådet fastställas vid årsskiftet. Om man i
18703: 625, då det var som högst. Tili följd av denna           utvecklingsplanen kommer fram till att föreslå
18704: utveckling började antalet utdimitterade öka             att antalet nybörjarplatser betydligt skall inskrän-
18705: kraftigt i mitten av 1970-talet samtidigt som            kas, bör man i detta sammanhang avgöra om det
18706: tjänstekvoternas tiliväxt inom hälsovården               är ändamålsenligt att genomföra dessa inskränk-
18707: minskade. Speciellt fackorganisationerna fram-           ningar så, att någon utbildningsenhet indras.
18708: 
18709:      Helsingfors den 13 april 1984
18710:                                                                            Minister Gustav Björkstrand
18711:                                                 1984 vp.
18712: 
18713: Kirjallinen kysymys n:o 100
18714: 
18715: 
18716: 
18717: 
18718:                                    Sasi ym.: Ammatinharjoittajien ennakon perusteeksi katsottavasta
18719:                                       tulosta vuonna 1984
18720: 
18721: 
18722:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18723: 
18724:    Valtiovarainministeriö on ennakkoperintälain       muuttuminen. Vuosina 1983-1984 tapahtuvaan
18725: (418/59) 39 §:n nojalla määrännyt 4.1.1984 pää-       rahanarvon heikkenemiseen nähden on kuitenkin
18726: töksellään vuonna 1984 kannettavan ennakon            ennakonkorotus liikkeestä ja ammatista saadun
18727: perusteeksi pantavasta tulosta seuraavaa:             tulon osalta lähes kaksinkertainen. Näin ollen
18728:     ''Ennakon perusteeksi pantavaa, ennakkope-        mainittua valtiovarainministeriön päätöstä tuskin
18729: rintälain 37 §:ssä tarkoitettua tuloa on metsäta-     voidaan pitää ennakkoperintälain 39 §:n mukai-
18730: loudesta saadun puhtaan tulon osalta korotettava      sena.
18731: 13 prosentilla, maataloudesta saadun puhtaan             Erityisesti ammatinharjoittajien piirissä valtio-
18732: tulon ja muusta kuin maatalouskiinteistöstä saa-      varainministeriön päätös on otettu katkeruudella
18733: dun tulon osalta 20 prosentilla sekä liikkeestä ja    vastaan. Päätös nähdään valtiovallan toimenpi-
18734: ammatista saadun tulon osalta 2 5 prosentilla         teenä olennaisesti heikentää pienen yritystoimin-
18735: siitä, miksi se on vahvistettu vuonna 1983 toimi-     nan toimintaedellytyksiä.
18736: tetussa verotuksessa.''                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18737:    Valtion tulo- ja menoarvioesityksen 1984 yleis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18738: perustelujen talouspoliittista linjaa koskevan kap-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18739: paleen mukaan jää kuluttajahintojen nousu vuo-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18740: den 1984 aikana tavoitteeksi asetettuun 6 pro-
18741: senttiin. Mainitun budjettiesityksen liitteenä ole-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
18742: van taloudellisen katsauksen yleiskatsauksen tär-            tiovarainministeriön päätös vuonna 1984
18743: keimpien olettamusten mukaan korotetaan sopi-                kannettavan ennakon perusteeksi panta-
18744: muspalkkoja 1. 3.1984 lukien enintään 3 prosent-             vasta tulosta on liikkeen- ja ammatinhar-
18745: tia. Vuonna 1983 oli inflaatio 8,6 %.                        joittajien    osalta   ennakkoperintälain
18746:    Ennakkoperintälain 39 §:n mukaan voidaan                  39 §:n vastainen, ja
18747: ennakkoa korottaa suhdanteiden tai rahanarvon                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18748: muuttumisen tai muiden erityisten syiden vuok-               ryhtyä valtiovarainministeriön päätöksen
18749: si. Koska suhdanteet ovat lievästi nousevia, onkin           muuttamiseksi siten, että ennakon koro-
18750: korotuksen pääasiallinen peruste vain rahanarvon             tukset olisivat kohtuullisia?
18751: 
18752:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
18753: 
18754:          Kimmo Sasi                      Erkki Moisander                 Georg C. Ehrnrooth
18755:          Iiro Viinanen                   Lea Kärhä                       Matti Lahtinen
18756:          Eva-Riitta Siitonen             Sirpa Pietikäinen               Liisa Hilpelä
18757:                                          Aino Pohjanoksa
18758: 
18759: 
18760: 
18761: 
18762: 4284003770
18763: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 100
18764: 
18765: 
18766: 
18767: 
18768:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18769: 
18770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja valtiovarainministeriön määräysten perusteella
18771: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         verojohtaja. Verojohtaja voi ennakkoperintälain
18772: olette 9 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-       mukaan lisäksi ottaa huomioon verovelvollista
18773: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      koskevat erityisolosuhteet ennakkoveron mak-
18774: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       suunpanossa. Ennakkoperintälain 46 §:n mukaan
18775: Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         verojohtajan on lisäksi määrättävä ennakko uu-
18776: kysymyksestä n:o 100:                                 delleen, jos se ilmeisesti on määrätty liian suu-
18777:                                                       reksi.
18778:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
18779:         tiovarainministeriön päätös vuonna 1984          Valtiovarainministeriön tehtävänä on ennakko-
18780:         kannettavan ennakon perusteeksi panta-        perintälain 39 §:n nojalla päättää, onko ennakon
18781:         vasta tulosta on liikkeen- ja ammatinhar-     perusteena olevaa tuloa korotettava tai alennetta-
18782:         joittajien    osalta   ennakkoperintälain     va. Viimeksi toimitetun verotuksen tiedot koske-
18783:         39 §:n vastainen, ja                          vat tilannetta kaksi vuotta aikaisemmin ko. vero-
18784:                                                       vuoteen verrattuna. Tänä aikana yleensä jo rahan
18785:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18786:                                                       arvon heikkeneminen on niin suurta, että enna-
18787:         ryhtyä valtiovarainministeriön päätöksen
18788:                                                       konkannon alaista tuloa on korotettava. Lisäksi
18789:         muuttamiseksi siten, että ennakon koro-
18790:                                                       käytännössä on havaittu, että ennakonkannon
18791:         tukset olisivat kohtuullisia?
18792:                                                       alaisen tulon kokonaismäärät eivät kasva samassa
18793:                                                       suhteessa kuin mitä yleinen tulokehitys ja valtio-
18794:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      varainministeriön päätöksessä määrätyt korotuk-
18795: ti seuraavaa:                                         set edellyttävät. Tämä johtuu mm. edellä maini-
18796:     Ennakkoperintä totmltetaan verovelvollisen        tusta mahdollisuudesta alentaa verovelvolliskoh-
18797: palkka-, eläke- ja osinkotuloista ennakonpidätyk-     taista ennakkoa. Kuitenkin samanaikaisesti on
18798: senä. Kiinteistö-, liike- tai ammattitulosta tahi     havaittu, että ne verovelvolliset, joiden kohdalla
18799: muusta sellaisesta veronalaisesta tulosta, josta      ennakkoperintä pääosin toteutetaan ennakonkan-
18800: ennakonpidätystä ei ole toimitettava, samoin          non avulla, maksavat huomattavan osan verois-
18801: kuin varallisuudesta, toimitetaan ennakkoperintä      taan vasta verotuksen päättymisen jälkeen tapah-
18802: ennakonkantona. Ennakonkannossa verovelvolli-         tuvassa kannossa. Esim. liikkeen- ja ammatinhar-
18803: sen on maksettava määrä, joka viimeksi toimite-       joittajilla tämä osuus on ollut yli 35 % ja osa-
18804: tussa verotuksessa vahvistetusta tulosta ja omai-     keyhtiöillä 26 % maksuunpannuista veroista. Tä-
18805: suudesta olisi voimassa olevan verokannan mu-         mä on osoitus ennakkoverojen tason yleisestä
18806: kaan suoritettava valtionvero sekä verovuoden         alhaisuudesta ja josta puolestaan voidaan katsoa,
18807: veroäyrin hinnan mukainen kunnallis- ja kirkol-       että ennakonkannon alaisen tulon tarkistamisessa
18808: lisvero sekä vakuutetun kansaneläke- ja sairausva-    ei aina olla pystytty ottamaan huomioon tuloke-
18809: kuutusmaksu.                                          hitystä riittävän suurena.
18810:    Ennakkoperintälain säännöksillä pyritään kun-         Arvioidessaan ennakonkannon alaisen tulon
18811: kin verovelvollisen verojen enoakkojen ja hänelle     tarkistamistarvetta, valtiovarainministeriö joutuu
18812: maksuunpantavien lopullisten verojen mahdolli-        nojautumaan käytettävissä oleviin yleistä tuloke-
18813: simman tarkkaan vastaavuuteen. Kiinteistö-,           hitystä koskeviin ennusteisiin. Yritysten verotet-
18814: liike- ja ammattituloja voidaan ennakkoperintä-       tavaa tuloa arvioitaessa sen kehitystä verrataan
18815: lain 39 §:n nojalla yleisesti korottaa tai alentaa,   mm. markkinahintaisen bruttokansantuotteen,
18816: jos ne ovat nousseet tai laskeneet siitä, mitä ne     yrittäjätoiminnan arvonlisäyksen sekä omaisuus-
18817: ovat viimeksi toimitetussa verotuksessa olleet.       ja muiden yrittäjätulojen kehitykseen. Viimeksi
18818: Ennakkoperintälaissa on myös muita säännöksiä,        mainitusta suurimman osan muodostavat yhtei-
18819: jotka tähtäävät ennakon ja lopullisen veron vas-      söyritysten omaisuus- ja yrittäjätulot. Valtiova-
18820: taavuuden parantamiseen yksittäisten verovelvol-      rainministeriön kansantalousosasto laatii vuosit-
18821: listen kohdalla. Veroennakon maksuunpanee lain        tain budjettiesityksen yhteydessä seuraavaa vuot-
18822:                                       1984 vp. -     KK n:o 100                                       3
18823: 
18824: ta koskevia tuloennusteita. Nämä ovat tärkeim-       bruttokansantuotteen arvon ja yntta)atotmmnan
18825: mät käytettävissä olevat tiedot ennakonkannon        arvonlisäyksen kahden vuoden kasvu oli noin
18826: alaisen tulon tarkistamistarvetta varten. Lisäksi    25 % sekä inflaatiokasvu kansanmenon hintain-
18827: on käytettävissä eräiden tutkimuslaitosten, pank-    deksillä mitattuna 17 ,6 %.
18828: kien ym. ennusteet. Tämän ohella eräät elinkei-
18829: noelämän järjestöt ajoittain toimittavat valtiova-      Liike- ja ammattituloa joudutaan ennusteissa
18830: rainministeriölle näkemyksiä ennakkojen tarkista-    käsittelemään yhtenä eränä. Näin ollen joudu-
18831: miseen liittyvästä taloudellisesta kehityksestä.     taan muodostamaan arvio niiden tulojen keski-
18832:    Vuoden 1984 ennakon perusteena olevan tu-         määräisestä kasvusta. Vuoden 1984 ennakkopää-
18833: lon tarkistamistarvetta arvioitaessa valtiovarain-   töstä valmisteltaessa käytettävissä olleiden tieto-
18834: ministeriön kansantalousosaston arvion mukaan        jen valossa ei tehty ratkaisu, jonka mukaan
18835: omaisuustulot ja muut yrittäjätulot kasvaisivat      ennakkoja korotettiin 25 % vuoden 1982 keski-
18836: vuosina 1983 ja 1984 yhteensä noin 47 %. Sil-        määräiseltä tasolta, ollut ennakkoperintälain
18837: loisten laskelmien mukaan markkinahintaisen          39 §:n vastainen.
18838: 
18839:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
18840: 
18841:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
18842: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 100
18843: 
18844: 
18845: 
18846: 
18847:                                Till Riksdagens Herr Taimao
18848: 
18849:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          Skatteförskottet debiteras av skattedirektören på
18850: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         grundvaien av Iagens och finansministeriets be-
18851: av den 9 mars 1984 tili vederbörande mediem av        stämmelser. Skattedirektören kan dessutom en-
18852: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-     Iigt Iagen om förskottsuppbörd vid debiteringen
18853: dagsman Kimmo Sasi moflo undertecknade skrift-        beakta de särskilda förhålianden som gälier den
18854: Iiga spörsmåi nr 100:                                 skattskyidigao Eniigt 46 § Iagen om förskottsupp-
18855:                                                       börd skali skattedirektören även faststälia förskot-
18856:           Är Regeringen medveten om att fi-           tet på nytt, om det uppenbarligen har faststälits
18857:        nansministeriets besiut om inkomst, som        tili ett alltför högt beloppo
18858:        skali Iäggas tili grund för det förskott som
18859:        bör uppbäras under år 1984, i fråga om             Det ankommer på fioansministeriet att med
18860:        affärsidkare och yrkesutövare strider mot      stöd av 39 § Iagen om förskottsuppbörd bestäm-
18861:        39 § Iagen om förskottsuppbörd, och            ma, huruvida den inkomst som skali Iäggas tili
18862:                                                       grund för förskottet bör höjas eller sänkaso Upp-
18863:           viika åtgärder ämnar Regeringen vidta
18864:                                                       gifterna om den senast verkställda beskattningen
18865:        för att ändra finansministeriets besiut så,
18866:                                                       gäller situationen två år tidigare jämfört med
18867:        att förskottshöjningarna biir skäiiga?
18868:                                                       Iäget under ifrågavarande skatteår. Under denna
18869:                                                       tid har penningvärdesförsämringen i regel redan
18870:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       varit så märkbar att den inkomst som Iigger tili
18871: anföra föijande:                                      grund för förskottsbetainingen bör höjaso Dess-
18872:    Förskottsuppbörden verkstälis i form av för-       utom har det i praktiken konstaterats att totaibe-
18873: skottsinnehålining på den skattskyidigas Iöne-,       Ioppen av den inkomst som Iigger tili grund för
18874: pensions- och dividendinkomster På inkomst av
18875:                                   0
18876:                                                       förskottsbetainingen inte ökar i samma propor-
18877: fastighet, rörelse elier yrke elier annan sådan       tion som den allmänna inkomstutveckiingen och
18878: skattepiiktig inkomst, på viiken förskottsinne-       de i finansministeriets besiut faststälida höjning-
18879: hålining inte skali verkstälias, Iiksom på för-       arna förutsätter. Detta beror bl.ao på den ovan
18880: mögenhet, verkstälis förskottsuppbörden i form        nämnda möjiigheten att sänka förskottet för den
18881: av förskottsbetainingo Vid förskottsbetaining         enskiida skattskyidigao Det har dock samtidigt
18882: skali den skattskyidiga erlägga ett belopp, som       konstaterats att de skattskyidiga, beträffande vii-
18883: skulie utgöra den statsskatt som eniigt gäliande      ka förskottsuppbörden i huvudsak verkställs i
18884: skattefot borde erläggas för den inkomst och          form av förskottsbetaining, erlägger en väsentlig
18885: förmögenhet som vid den senast förrättade be-         del av sina skatter vid den uppbörd som verk-
18886: skattningen har faststälits för vederbörande, samt    stälis först efter siutförd beskattningo Exempelvis
18887: kommunai- och kyrkoskatt och därtili den för-         i fråga om affärsidkare och yrkesutövare uppgår
18888: säkrades foikpensions- och sjukförsäkringspremie      denna andel tili drygt 35 % och i fråga om
18889: eniigt uttaxeringen per skattöre under skatteåreto    aktieboiag tili 26 % av de debiterade skatternao
18890:    Avsikten med stadgandena i Iagen om för-           Detta är ett bevis för att käliskattenivån i regel är
18891: skottsuppbörd är att den skattskyidigas prelimi-      Iågo Därav återigen dras den siutsatsen att det vid
18892: nära skatter och de påförda siutliga skatterna så     justeringen av den inkomst som Iigger tili grund
18893: Iångt som möjiigt skali fås att motsvara varandrao    för förskottsbetainingen inte alltid har varit möj-
18894: Eniigt 39 § Iagen om förskottsuppbörd kan in-         Iigt att beakta inkomstutveckiingen i tillräckiig
18895: komster av fastighet, rörelse elier yrke alimänt      omfattning  0
18896: 
18897: 
18898: 
18899: 
18900: höjas eller sänkas, om dessa har stigit över elier       Vid beräkningen av behovet att justera den
18901: sjunkit under nivån vid senast verkstälida be-        inkomst som Iigger tili grund för förskottsbetai-
18902: skattningo 1 Iagen om förskottsuppbörd finns det      ningen måste fioansministeriet utgå från före-
18903: även andra stadganden, som syftar tili att för-       Iiggande prognoser för den alimänna in-
18904: bättra motsvarigheten melian förskottet och den       komstutveckiingeno Då man beräknar företagens
18905: siutliga skatten för den enskilda skattskyidigao      beskattningsbara inkomst jämförs dess utveckiing
18906:                                       1984 vp. -      KK n:o 100                                     5
18907: 
18908: bl.a. med utvecklingen av bruttonationalproduk-       grund för 1984 års förskott skulie enligt finans-
18909: ten tili marknadspris, företagarverksamhetens         ministeriets ekonomiavdelning förmögenhetsin-
18910: värdestegring samt utvecklingen av förmögen-          komsterna och de övriga företagarinkomsterna
18911: hets- och övriga företagarinkomster. Merparten        under åren 1983 och 1984 öka med sammanlagt
18912: av de sistnämnda utgörs av samfundsföretagens         ca 47 %. Enligt dåvarande kalkyler ökade brutto-
18913: förmögenhets- och företagarinkomster. Finansmi-       nationalprodukten tili marknadspris och före-
18914: nisteriets ekonomiavdelning uppgör årligen i          tagarverksamhetens värdestegring under två år
18915: samband med statsverkspropositionen prognoser         med ca 25 % samt inflationen, mätt med natio-
18916: för följande års inkomstutveckling. Dessa är de       nalutgiftens prisindex, med 17,6 %.
18917: viktigaste tili buds stående uppgifterna för juste-      Inkomsten av rörelse och yrke måste i progno-
18918: ringsbehovet i fråga om den inkomst som ligger        serna behandlas som en enda post. Av denna
18919: tili grund för förskottsbetalningen. Det finns        anledning måste kalkylen uppgöras över dessa
18920: dessutom tiligång tili prognoser, som har upp-        inkomsters genomsnittliga ökning. Mot bakgrun-
18921: gjorts av forskningsinstitutioner, banker etc. För-   den av de uppgifter som fanns att tiligå i
18922: utom detta delger vissa organisationer inom nä-       samband med beredningen av 1984 års förskotts-
18923: ringslivet finansministeriet sina synpunkter på       beslut, enligt vilket förskotten höjdes med 25 %
18924: den ekonomiska utveckling som ansluter sig tili       jämfört med 1982 års genomsnittliga nivå, strider
18925: förskottsjusteringen. Enligt det beräknade juste-     avgörandet inte mot 39 § lagen om förskottsupp-
18926: ringsbehovet för den inkomst som ligger tili          börd.
18927:      Helsingfors den 10 april 1984
18928: 
18929:                                                                           Minister Pekka Vennamo
18930:                                                1984 vp.
18931: 
18932: Kirjallinen kysymys n:o 101
18933: 
18934: 
18935: 
18936: 
18937:                                    Hirvelä ym.: Orkesteritoiminnan tukemiseen myönnettävien val-
18938:                                       tionapujen korottamisesta
18939: 
18940: 
18941:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18942: 
18943:    Maamme orkesteritoiminta on jatkuvasti kasva-      miaan määrärahoja, ja vuosia menestyksellisesti
18944: nut ja kehittynyt. Uusia orkestereita on perustet-    suoritetun alueorkesterityön jatkaminen on tullut
18945: tu ja muusikkojen omaan aktiivisuuteen nojautu-       tänä vuonna kyseenalaiseksi.
18946: va toiminta kamarimusiikin, jazzin ja kansanmu-          Opetusministeriössä on äskettäin todettu, että
18947: siikin alueella on lisääntynyt. Siksi on vaikeaa      vuosina 1976-81 valtionapu orkestereille laski
18948: ymmärtää, että tämän keskeisen taidetoiminnan         reaalisesti. Samanaikaisesti ovat kuitenkin valtion
18949: muodon valtio on edelleen jättänyt lapsipuolen        musiikkioppilaitoksille myönnettävät valtionavut
18950: asemaan muihin taidemuotoihin verrattuna. Tä-         nousseet moninkertaisiksi orkestereille myönnet-
18951: män ymmärtäminen on jopa erityisen vaikeaa,           tyihin määrärahoihin verrattuna. Tämä on hou-
18952: koska valtion taidemäärärahat ovat 1970-luvun         kutellut nuoria lahjakkaita opiskelijoita siirty-
18953: puolivälistä nousseet jatkuvasti sekä nimellisesti    mään musiikkialalle. Orkesteritoiminnan kehi-
18954: että reaalisesti.                                     tyksen pysähtyminen johtaa nyt siihen, että pit-
18955:    Kaikkien Suomen ammattiorkestereiden yh-           käaikaista koulutusta saaneet muusikot ovat vaa-
18956: teenlaskettu valtionapu on tänä vuonna 3, 7 mil-      rassa jäädä työttömiksi.
18957: joonaa markkaa, mikä on vähemmän kuin esi-               Orkesterit ovat kulttuurillemme tärkeitä vai-
18958: merkiksi Lahden kaupunginorkesterin vuotuiset         kuttaen myös sijaintikuntiensa ulkopuolelle. Eri-
18959: palkkamenot, jotka ovat 3,8 miljoonaa markkaa.        tyisesti Helsingin ulkopuolella on elinvoimaisella
18960: Orkesterin budjetin loppusumma on 5, 5 miljoo-        orkesteritoiminnalla paikkakunnan musiikinope-
18961: naa markkaa. Tämän vuoden budjetissa on orkes-        tukselle ratkaiseva merkitys. Orkesterit ovat myös
18962: tereille myönnetyssä valtionavun määrärahassa n.      näkyvästi ja merkittävästi edustaneet maamme
18963: 200 000 markkaa nousua viime vuoteen verrattu-        kulttuurielämää ulkomailla.
18964: na. Tämä merkitsee kuitenkin avustusprosentin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18965: laskua 4, 71 prosentista 4,20 prosenttiin eli 0, 51   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18966: prosenttiyksikköä.                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18967:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18968:   Jos maamme kaupungit eivät olisi olleet orkes-
18969: teritoiminnalle niinkin suopeita, meillä ei orkes-               Aikooko Hallitus ryhtyä nostamaan or-
18970: teritoiminta olisi lainkaan niin laajaa eikä sillä            kesteritoiminnan tukemiseen myönnettä-
18971: tasolla kuin tänä päivänä on laita. Silti orkeste-            viä valtionapuja niin, että orkesterit näi-
18972: reille myönnettyjen valtionavustusten jatkuva                 den avustusten osalta pääsevät tämän
18973: pieneneminen on jo johtanut siihen, että orkes-               vuosikymmenen loppuun mennessä sa-
18974: tereita ylläpitävät kunnat ovat pahimmassa ta-                maan asemaan muiden taidelajien kans-
18975: pauksessa jopa vähentäneet orkestereilleen anta-              sa?
18976: 
18977:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
18978: 
18979:          Inger Hirvelä                   Timo Laaksonen               Esko Helle
18980:          Kalevi Kivistö                  Arvo Kemppainen               Osmo Vepsäläinen
18981:          Ulla-Leena Alppi                Anna-Liisa Jokinen           Pirjo Ala-Kapee
18982:                      Heli Astala                               Tapio Holvitie
18983: 
18984: 
18985: 
18986: 4284003900
18987: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 101
18988: 
18989: 
18990: 
18991: 
18992:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18993: 
18994:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Orkesterien ja yhtyeiden valtionavustusmäärä-
18995: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rahan kasvu on viime vuosien aikana jäänyt
18996: olette 9 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-        vähäiseksi painopisteen oltua eräiden muiden
18997: jeenne ohelta toimittanut valtioneuvoston asian-       taidelaitosten valtionavustusmäärärahoissa. Ope-
18998: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tusministeriö tulee kuitenkin tulo- ja menoarvio-
18999: Hirvelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       esitystä vuodelle 1985 valmistellessaan kiinnittä-
19000: myksestä n:o 101:                                      mään erityistä huomiota orkesteri- ja yhtyetoi-
19001:                                                        minnan tukemiseen osoitettavaan määrärahaan ja
19002:             Aikooko Hallitus ryhtyä nostamaan or-      taiteen keskustoimikunnan ehdotuksen mukai-
19003:          kesteritoiminnan tukemiseen myönnettä-        sesti tällä kertaa lisäämään tuntuvasti tätä määrä-
19004:          viä valtionapuja niin, että orkesterit näi-   rahaa.
19005:          den avustusten osalta pääsevät tämän             Ministeriö pyrkii muutenkin lähivuosien aika-
19006:          vuosikymmenen loppuun mennessä sa-            na kehittämään orkesterien ja yhtyeiden valtion-
19007:          maan asemaan muiden taidelajien kans-         avustusjärjestelmää. Ministeriön asettama työtyh-
19008:          sa?                                           mä on näet mm. ehdottanut avustusjärjestelmän
19009:                                                        lakisääteistämistä. Työryhmän ehdotukset ovat
19010:     Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:      parhaillaan opetusministeriön käsiteltävänä.
19011: 
19012:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1984
19013: 
19014:                                                                         Ministeri Gustav Björkstrand
19015:                                        1984 vp. -- RJC n:o 101                                          3
19016: 
19017: 
19018: 
19019: 
19020:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19021: 
19022:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringa utsträckning, eftersom tyngdpunkten för-
19023: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          lagts tili statsunderstöd för andra kulturinstitu-
19024: av den 9 mars 1984 tili vederbörande medlem av         tioner. Vid utarbetandet av statsförlaget för år
19025: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   1985 kommer undervisningsministeriet dock att
19026: man Hirvelä m.fl. undertecknade spörsmål nr            fästa specieli uppmärksamhet vid det anslag som
19027: 101:                                                   anvisas för understöd tili orkester- och ensemble-
19028:            Ämnar Regeringen höja de statsunder-        verksamhet och enligt det förslag som central-
19029:         stöd som beviljas för orkesterverksamhet       kommissionen för konst gjort kommer ministe-
19030:         så, att orkestrarna beträffande dessa un-      riet denna gång att betydligt öka detta anslag.
19031:         derstöd fram tili slutet av detta decen-
19032:         nium kan uppnå samma stälining som de             Ministeriet strävar tili att även på andra sätt
19033:         andra konstgrenarna?                           under de närmaste åren utveckla statsunderstöds-
19034:                                                        systemen för orkestrar och ensembler. En av
19035:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ministeriet tilisatt arbetsgrupp har föreslagit att
19036: framföra följande:                                     understödssystemet faststälis genom lag. Arbets-
19037:   Statsunderstödets belopp för orkestrar och en-       gruppens förslag behandlas som bäst vid under-
19038: sembler har under de senaste åren ökat endast i        visningsministeriet.
19039: 
19040:     Helsingfors den 11 april 1984
19041: 
19042:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
19043:                                                 1984 vp.
19044: 
19045: Kirjallinen kysymys n:o 102
19046: 
19047: 
19048:                                    Laaksonen ym.: Ammattikalastajien toimeentuloturvan parantami-
19049:                                       sesta
19050: 
19051:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19052: 
19053:    Ammattikalastajien toimeentuloturvaan vai-         lousministeriön asettamassa toimikunnassa, jonka
19054: kuttavat haitallisesti monet tekijät. Myös nykyi-     tehtävänä on ollut tarkistaa ja tehdä tarvittavat
19055: seen hintatukijärjestelmään liittyy olennaisia        muutosesitykset nykyiseen kalastustulojärjestel-
19056: puutteita.                                            mään.
19057:    Kalastajien toimeentuloon vaikuttaa myös ul-          Kalastustoimikunnan mietintö on valmistunut
19058: komaisen halpatuontikalan lisääntyminen mark-         31.12.1983.
19059: kinoilla.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19060:    Ammattikalastajien toimeentulon kehittämi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19061: seksi tarvitaan toimenpiteitä mm. kalansaaliin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19062: hintatukijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi.       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19063: Tälläkään hetkellä ei ole voimassa maa- ja metsä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19064: talousministeriön lupaamaa hintapäätöstä ja sila-            ryhtyä ammattikalastajien toimeentulon
19065: kasta maksetaan selvästi alle minimihintojen.                parantamiseksi kalastustoimikunnan mie-
19066:    Ammattikalastajien toimeentuloturvaan liitty-             tinnössä esitettyjä periaatteita noudat-
19067: viä asioita on selvitetty laajasti maa- ja metsäta-          taen?
19068: 
19069:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
19070: 
19071:          Timo Laaksonen                  Arja Alho                      Lauha Männistö
19072:          Matti Kautto                    Anna-Liisa Jokinen             Vappu Säilynoja
19073:          Irma Rosnell                    Ensio Laine                    Seppo Toiviainen
19074:          Pirkko Turpeinen                Pentti Liedes                  Juhani Vähäkangas
19075:          Sten Söderström                 Liisa Jaakonsaari              Pekka Leppänen
19076:          Marja-Liisa Salminen            Heli Astala                    Jouko Skinnari
19077:          Inger Hirvelä                   Pirjo Ala-Kapee                Esko-Juhani Tennilä
19078:          Ulla-Leena Alppi                Osmo Vepsäläinen               Mikko Kuoppa
19079:          Ilkka Kanerva                   Arvo Kemppainen                Esko Helle
19080:          Gunnar Jansson                  Timo Roos                      Einari Nieminen
19081:          Kalevi Kivistö                  Hannu Tenhiälä                 Mats Nyby
19082:          Heikki Kokko                    Juhani Alaranta                Mikko Jokela
19083:          Esko Almgren                    Paavo Vesterinen               Aino Pohjanoksa
19084:          Matti Maijala                   Anna-Liisa Piipari             Mikko Rönnholm
19085:          Mikko Elo                       Matti Kuusio                   Ville Komsi
19086:          Risto Ahonen                    Boris Renlund                  Aila Jokinen
19087:          Kalle Könkkölä                  Tauno Valo                     Pentti Skön
19088:          Liisa Hilpelä                   Antti Kalliomäki               Sinikka Hurskainen
19089:          ]. Juhani Kortesalmi            Kari Rajamäki                  Riitta Järvisalo-Kanerva
19090:          Tuula Paavilainen               Aarno von Bell                 Jorma Rantanen
19091:          Martti Ratu                     Lea Mäkipää                    Esko Aho
19092:          Reino Jyrkilä                   Helge Saarikoski               Georg C. Ehrnrooth
19093:          Ole Wasz-Höckert                Riitta Uosukainen              Juho Koivisto
19094:          Kaarina Dromberg                Reino Paasilinna                Pekka Myllyniemi
19095:          Jukka Vihriälä                  Jouko Tuovinen                 Kerttu Törnqvist
19096:           Erkki Liikanen                 Tarja Halonen                  Sirpa Pietikäinen
19097:                                          Pentti Lahti-Nuuttila
19098: 428400418A
19099: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 102
19100: 
19101: 
19102: 
19103: 
19104:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19105: 
19106:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 moment~ssa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
19107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,        ti seuraavaa:
19108: olette 9 päivänä maalisk~ut~ 1984 päi':ätyn kir-
19109:                                                         Kalastustulotoimikunta on mietinnössään esit-
19110: jeenne n:o 344 ohella totm~tt~nut __ valttoneuvos-
19111:                                                      tänyt ns. kalastustulojärjestelmän luor~ista: jo':lk~
19112: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennoksen k~~sa~­
19113:                                                      rahoitus petustuu hinnantasausmaksutlla ttet~tsta
19114: edustaja Laaksosen ym. näin kuuluvasta ktqallt-
19115:                                                      kalatuotteista, kuten turskakaloista sekä kalajau-
19116: sesta kysymyksestä n:o 102:
19117:                                                      hosta ja kalajätteistä, perittäviin varoihin. Toimi-
19118:                                                      kunnan mietinnöstä pyydetyt lausunnot ovat par-
19119:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19120:                                                      haillaan tulossa maa- ja metsätalousministeriöön,
19121:        ryhtyä ammattikalastajie? ~oimeentul?n
19122:                                                      joka tulee asettamaa~ työ~h.män. va~mistelemaan
19123:        parantamiseksi k~astust~>tmt~unnan mte-
19124:                                                      lainsäädäntöä ja halhnnolhsta totmta k~~s~ustu­
19125:        tinnössä esitettyjä penaattetta noudat-
19126:                                                      lotoimikunnan esittämän kalastustuloJarJestel-
19127:        taen?                                         män toteuttamiseksi ottaen huomioon mietin-
19128:                                                      nöstä annetut lausunnot.
19129: 
19130:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
19131: 
19132:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylå/iirvi
19133:                                       1984 vp. -     KK n:o 102                                     3
19134: 
19135: 
19136: 
19137: 
19138:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19139: 
19140:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Kommissionen för fiskeinkomsten har i sitt
19141: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        betänkande föreslagit skapande av ett s.k. system
19142: nr 344 av den 9 mars 1984 tili vederbörande          for fiskeinkomsten, vars finansiering baseras på
19143: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   uppbörd av prisutjämningsavgifter för vissa fisk-
19144: av riksdagsman Laaksonen m.fl. undertecknade         produkter, såsom torskfiskar samt fiskmjöl och
19145: spörsmål nr 102:                                     fiskavfall. De utlåtanden som inbegärts över
19146:                                                      betänkandet anländer som bäst tili jord- och
19147:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      skogsbruksministeriet, som kommer att tillsätta
19148:        för förbättrande av yrkesfiskarnas ut-        en arbetsgrupp för beredning av lagstiftning och
19149:        komst med iakttagande av de principer         förvaltningsrutiner för genomförande av det sys-
19150:        som föreslagits i betänkandet avgivet av      tem för fiskeinkomsten som kommissionen för
19151:        kommissionen för fiskeinkomsten?              fiskeinkomsten föreslagit så, att de över be-
19152:                                                      tänkandet avlämnade utlåtandena beaktas.
19153:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördnads-
19154: fullt anföra följande:
19155: 
19156:      Helsingfors den 6 april 1984
19157: 
19158:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
19159:                                                 1984 vp.
19160: 
19161: Kirjallinen kysymys n:o 103
19162: 
19163: 
19164: 
19165: 
19166:                                    Tiuri: Elektroniikan professorien virkojen lisäämisestä Teknillisessä
19167:                                       korkeakoulussa
19168: 
19169: 
19170:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19171: 
19172:    Teknologiakomitea esitti mietinnössään v.           niikan opetus ja tutkimus eivät siten ole voineet
19173: 1981, että uusille ja nopeasti kehittyville teknii-    kehittyä tarvetta vastaavasti. Tilanteeseen on
19174: kan ja sen, sovellutusten aloille on annettava         kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan sivistys-
19175: korkeakoululainsäädännön keskimääräiset kiin-          valiokunta     lausunnossaan     perustuslakivalio-
19176: tiöt ylittäen tutkimus- ja opetusvirkoja siten, että   kunnalle hallituksen kertomuksesta v. 1982.
19177: niiden kokonaismäärä suhteessa opetettavien               Valtioneuvosto on v. 1982 tehnyt periaatepää-
19178: määrään tulee vähintään samaksi kuin vakiintu-         töksen tutkimusmenojen lisäämisestä lähivuosina
19179: neemmilla teknisten tieteiden alueilla.                lähes kaksinkertaiseksi nykyisestään. Tuotekehi-
19180:    Suositusta ei ole toteutettu Teknillisen korkea-    tys- ja tutkimustukea teollisuudelle on jo lisätty
19181: koulun sähköosaston kohdalla elektroniikan ope-        ja tullaan edelleen lisäämään. Nyt on välttämä-
19182: tuksessa ja tutkimuksessa, vaikka se on elintärke-     töntä huolehtia kiireellisesti myös elektroniikan
19183: ää huipputekniikkaa soveltavan teollisuuden ja         opetusresurssien lisäämisestä tarvetta vastaavaksi
19184: palveluiden kehittymiselle Suomessa.                   Teknillisessä korkeakoulussa.
19185:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19186:    Teknillisen korkeakoulun sähköosaston hyväk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19187: symän selvityksen mukaan opettajien vajaus mui-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19188: hin tekniikan aloihin verrattuna on elektroniikan      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19189: alalla useita kymmeniä, joista prof(:ssuureja ja
19190: apulaisprofessuureja yli 10. Teknillisen korkea-                Aikooko Hallitus toteuttaa teknologia-
19191: koulun sähköosasto on vuosina 1975 ... 1984 saa-              komitean suosituksen ja sivistysvaliokun-
19192: nut vain 2 uutta opettajaa (2 professuuria).                  nan toivomuksen elektroniikan profes-
19193: Samaan aikaan on elektroniikassa tapahtunut                   suurien ja muiden opetusresurssien lisää-
19194: valtavaa kehitystä ja opiskelijoiden, erityisesti             misestä tarvetta vastaavaksi Teknillisen
19195: jatko-opiskelijoiden määrä on kasvanut. Elektro-              korkeakoulun sähköosastolla?
19196: 
19197:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
19198: 
19199:                                               Martti Tiuri
19200: 
19201: 
19202: 
19203: 
19204: 428400391E
19205: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 103
19206: 
19207: 
19208: 
19209: 
19210:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19211: 
19212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       niikkaan. Viime vuosina on useita tällaisia virkoja
19213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perustettu teknillisiin korkeakouluihin ja Oulun
19214: olette kirjeellänne 9 päivänä maaliskuuta 1984       yliopiston teknilliseen tiedekuntaan. Opetusmi-
19215: lähettänyt, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     nisteriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuun-
19216: vastattavaksi kansanedustaja Tiurin tekemän kir-     nitelmassa on varauduttu vuonna 1985 perusta-
19217: jallisen kysymyksen n:o 103:                         maan korkeakouluihin sähkötekniikan ja tietolii-
19218:                                                      kennetekniikan virkoja. Myös Teknilliseen kor-
19219:          Aikooko Hallitus toteuttaa teknologia-      keakouluun on kaavailtu sähkötekniikan profes-
19220:        komitean suosituksen ja sivistysvaliokun-     sorin virkaa virkamuutoksena.
19221:        nan toivomuksen elektroniikan profes-
19222:        suurien ja muiden opetusresurssien lisää-        Opetusministeriö lähetti 14.3.1984 korkeakou-
19223:        misestä tarvetta vastaavaksi Teknillisen      luille kirjeen henkilöstövoimavarojen uudelleen
19224:        korkeakoulun sähköosastolla?                  kohdentamisesta. Kirjeessä todetaan muun mu-
19225:                                                      assa, että korkeakoulujen henkilöstövoimavarojen
19226:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       kohdentaminen muuttuvien tarpeiden mukaises-
19227: seuraavaa:                                           ti on pysyvä korkeakoulujen voimavarojen ohjaa-
19228:    Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädäntö       ruistapa sekä nykyisen korkeakoululaitoksen ke-
19229: (L 505178, A 93/79) ja valtioneuvoston sen           hittämislainsäädännön aikana että sen päättymi-
19230: perusteella vahvistamat kehittämissuunnitelmat       sen jälkeen. Tutkimuksen ja opetuksen painoalo-
19231: määrittelevät yleiset puitteet korkeakoululaitok-    jen muutokset voidaan vain vähäiseltä osin turva-
19232: sen kehittämiselle. Lainsäädännön toteuttaminen      ta uusin voimavaroin.
19233: tekniikan alalla merkitsee muun muassa sitä, että       Ottaen huomioon korkeakoululaitoksen tarvit-
19234: vuosina 1985-86 Oulun yliopiston teknilliseen        semat uudet henkilöstövoimavarat ja Teknillisen
19235: tiedekuntaan, Tampereen teknilliseen korkea-         korkeakoulun resurssitilanteen, voidaan todeta,
19236: kouluun ja Lappeenrannan teknilliseen korkea-        että uusille teknologisen kehityksen edellyttämil-
19237: kouluun tulisi perustaa yhteensä yli sata uutta      le tutkimuksen ja opetuksen painoaloille Teknil-
19238: opetusvirkaa. Teknillisessä korkeakoulussa lain-     lisessä korkeakoulussa on mahdollista tulo- ja
19239: säädännön edellyttämä opettajavoimien vähim-         menoarviossa osoittaa uusia henkilöstövoimavaro-
19240: mäistarve on jo saavutettu, vaikka uusia kehittä-    ja hyvin rajoitetusti. Tästä syystä olisi lähdettävä
19241: miskohteita onkin.                                   siitä, että myös Teknillinen korkeakoulu ottaisi
19242:    Tulo- ja menoarvion valmistelussa hallitus on     vastuun teknologisen kehityksen edellyttämästä
19243: teknologiapoliittisen periaatepäätöksen tavoittei-   kehittämistyöstä kohdentarualla olemassa olevia
19244: den mukaisesti pyrkinyt kohdeotamaan uusia           henkilöstövoimavarojaan uusien muuttuvien tar-
19245: opetusvirkoja erityisesti teknologian kehittämisen   peiden mukaisesti.
19246: vaatimille uusille painoaloille kuten sähkötek-
19247: 
19248:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
19249: 
19250:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
19251:                                        1984 vp. -      KK n:o 103                                      3
19252: 
19253: 
19254: 
19255: 
19256:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19257: 
19258:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kräver. Under de senaste åren har flera dylika
19259: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tjänster inrättats vid tekniska högskolor och vid
19260: av den 9 mars 1984 tili vederbörande medlem av         tekniska fakulteten vid Uleåborgs universitet. 1
19261: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   undervisningsministeriets verksamhets- och eko-
19262: man Tiuri undertecknade spörsmål nr 103:               nomipian inom förvaltningen har man berett sig
19263:                                                        för att under år 1985 inrätta tjänster inom
19264:           Ämnar Regeringen genomföra teknolo-          elteknik och informationsteknik vid högskolor.
19265:         gikommittens rekommendation och kul-           Man har även planerat en professorstjänst i
19266:         turutskottets önskemål om att öka antalet      elteknik vid Tekniska högskolan som tjänst med
19267:         professurer i elektronik samt andra un-        ändrade uppgifter.
19268:         dervisningsresurser på elavdelningen vid          U ndervisningsministeriet sände den 14.3 .1984
19269:         Tekniska högskolan så att de motsvarar         tili högskolorna en skrivelse angående omfördel-
19270:         behovet?                                       ning av personalresurserna. 1 brevet konstateras
19271:                                                        bl.a. att fördelningen av högskolornas personal-
19272:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       resurser enligt växlande behov utgör ett perma-
19273: framföra följande:                                     nent sätt att fördela resurser tili högskolorna
19274:    Lagstiftningen om utbyggande av högskolevä-         både då lagstiftningen om högskoleväsendet ut-
19275: sendet (L 505/78 A 93/79) samt de utvecklings-         vecklas och sedan detta arbete slutförts. Änd-
19276: planer som statsrådet på basen därav faststälit,       ringar i tyngdpunkter inom forskning och under-
19277: ger alimänna ramar för utbyggande av högskole-         visning kan endast tili små delar tryggas men nya
19278: väsendet. Förverkligandet av lagstiftningen på         resurser.
19279: teknikens område innebär bl.a. att sammanlagt              Med hänsyn tili de nya personalresurser som
19280: över 100 nya undervisningstjänster borde inrättas      hela högskoleväsendet behöver och de resurser
19281: vid tekniska fakulteten vid Uleåborgs universitet,     som Tekniska högskolan har tili sitt förfogande,
19282: Tammerfors tekniska högskola och Viliman-              kan konstateras, att det är möjligt att mycket
19283: strands tekniska högskola under åren 1985-86.          begränsat i statsförslaget anvisa nya personalre-
19284: Minimibehovet av lärare, som lagen förutsätter,        surser för de nya tyngdpunktsområden inom
19285: har redan uppnåtts vid Tekniska högskolan,             forskningen och undervisningen vid Tekniska
19286: fastän det har förekommit nya utvecklingsmål.          högskolan som teknologins utveckling förutsät-
19287: Vid utarbetandet av statsförslaget har regeringen      ter. Av detta skäl borde man utgå från att även
19288: enligt målen för det teknologipolitiska principbe-     Tekniska högskolan skulie ansvara för det utveck-
19289: slutet försökt rikta de nya undervisningstjänster-     lingsarbete som utvecklandet av tekoologin för-
19290: na specielit tili de nya tyngdpunktsområden            utsätter så att den fördelar sina personalresurser
19291: (såsom elteknik), som utvecklandet av tekoologin       anefter nya växlande behov.
19292:      Helsingfors den 13 april 1984
19293: 
19294:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
19295:                                                     1984 vp.
19296: 
19297: Skriftligt spörsmål nr 104
19298: 
19299: 
19300: 
19301:                                      Renlund m.fl.: Om ökad flexibilitet mom statsförvaltningens
19302:                                        personalpolitik
19303: 
19304: 
19305:                                    Tili Riksdagens Herr Taimao
19306: 
19307:     Regeringen har genom forordning (25/83) för-           Iokala skattedirektören stälier sig negativ i rädsla
19308: sökt underlätta ungdomsarbetslösheten genom                av att ett positivt utlåtande kunde få en negativ
19309: att ge statstjänstemän rätt tili deltidsarbete. Det-       inverkan på behandlingen av de äskanden om
19310: ta i avsikt att ge plats för arbetslösa ungdomar,          tiliäggspersonal, som ifrågavarande skattebyrå
19311: som ännu inte fyllt 25 år. Målsättningen i                 har. Ett annat exempel på osmidig personalpoli-
19312: regeringens förordning är god, men tyvärr har              tik är, att Vasa Iäns skatteverk inte beviljar
19313: praktiken visat, att det inte fungerar i verklighe-        oavlönad tjänstledighet för småbarnsföräldrar,
19314: ten. De stadiga ämbetsverkan har inte visat den            som t.ex. anser sig behöva närvara vid sina barns
19315: flexibilitet som förordningen ger möjlighet tili           sjukhusvistelse. Detta gäller sådana fall, där man
19316: utan i de flesta fall har det varit svårt att få           inte kan tiliämpa stadganden om akut insjuknat
19317: deltidstjänst.                                             barn. I dessa fali har arbetstagaren varit tvungen
19318:     Förutom att staten bättre borde följa upp              att ta ut det från sin semester. Enda motive-
19319: förordningen borde man överhuvud införa en                 ringen från Iänsskatteverkets sida har varit att det
19320: smidigare personalpolitik, som också lättare skul-         annars belastar dess dataavdelning för mycket.
19321: Ie ge möjlighet tili oavlönade tjänsdedigheter för             Dessa få exempel visar redan, att det finns ett
19322: kortare eller Iängre tid. Detta skulle också samti-        behov att se över den statliga personalpolitiken,
19323: digt Iindra den tilltagande ungdomsarbetslöshe-            så att den skulie bli mera flexibel och ta större
19324: ten samtidigt som det ytterligare skulle vara              hänsyn tili den enskilde arbetstagaren.
19325:  ekonomiskt fördelaktigt för staten. Det finns
19326:  t.ex. många småbarnsmammor, som skulle vara                  Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
19327:  viliiga att upplåta sin arbetsplats för en viss tid,      ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19328:  antingen helt (oavlönad tjänstledighet) elier på          ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
19329:  deltid, vilket skulie vara tili fördel i de flesta fall   följande spörsmål: •
19330:  for såväl arbetsgivare som arbetstagare. Staten
19331:  skulie kunna göra inbesparingar genom minska-                        Vilka åtgärder tänker regeringen vidta-
19332:  de arbetslöshetsunderstöd, dagvårdskostnader                      ga för att de statliga ämbetsverken skall
19333:  och lönekostnader samtidigt som man skulie visa                   börja tiliämpa en smidigare personalpoli-
19334:  större förstaelse för arbetstagarnas önskemål.                    tik, så att det t.ex. i betydligt större
19335:     För att ytterligare belysa hur det i praktiken                 utsträckning skulle beviljas oavlönad
19336:  fungerar kan man ta som exempel beskattnings-                     tjänstledighet elier deltidstjänst, och
19337:  tjänstemannaförbundet, som uppgav år 1983 att                        vilka åtgårder tänker regeringen vidta-
19338:  endast två beskattningstjänstemän i hela Iandet                   ga för att Vasa Iäns skatteverk skall he-
19339:  beviljats deltidstjänst för en viss tid. Här har det              vilja småbarnsföräldrar oavlönad tjänstle-
19340:  visat sig att såväl de Iokala skattedirektörerna som              dighet för skötande av sjukt barn i sådana
19341:  länsskattedirektören stälit sig negativa tili dylika              fall där inte stadgandena om akut insjuk-
19342:  åtgärder. Ofta får man den känslan, att den                       nat barn kan tiliämpas?
19343: 
19344:        Helsingfors den 9 mars 1984
19345: 
19346:                         Boris Renlund                               Håkan Malm
19347:                         Elisabeth Rehn                              Håkan Nordman
19348:                         Henrik Westerlund                           Pär Stenbäck
19349:                                                  Jutta Zilliacus
19350:  4284004113
19351: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 104
19352: 
19353: Kirjallinen kysymys n:o 104                                                                    Suomennos
19354: 
19355: 
19356: 
19357:                                    Renlund ym.: Valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan joustavuuden
19358:                                      lisäämisestä
19359: 
19360: 
19361:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19362: 
19363:    Hallitus on asetusteitse (2 5/8 3) pyrkinyt hel-    nen verojohtaja suhtautuu asiaan kielteisesti sen
19364: pottamaan nuorisotyöttömyyttä antamalla valtion        pelossa, että myönteinen lausunto voisi vaikuttaa
19365: virkamiehille oikeuden osa-aikatyöhön. Tämän           kielteisesti kyseisen verotoimiston lisähenkilö-
19366: tarkoituksena on antaa paikkoja työttömille nuo-       kunta-anomusten käsittelyyn. Toinen esimerkki
19367: rille, jotka eivät vielä ole täyttäneet 25 vuotta.     joustamattomasta henkilöstöpolitiikasta on, että
19368: Asetuksen tavoite on hyvä, mutta valitettavasti        Vaasan lääninverovirasto ei myönnä palkatonta
19369: käytäntö on osoittanut, että se todellisuudessa ei     virkavapaata pienten lasten vanhemmille, jotka
19370: toimi. Valtion virastot eivät ole osoittaneet sitä     esim. katsovat tarpeelliseksi olla lastensa luona
19371: joustavuutta, johon asetus antaa mahdollisuu-          näiden sairaalassaolon aikana. Tämä koskee ta-
19372: den, vaan useimmissa tapauksissa on ollut vai-          pauksia, joihin ei voida soveltaa akuutisti sai-
19373: keata saada osa-aikatyötä.                             rastunutta lasta koskevia säädöksiä. Tällaisissa
19374:    Paitsi että valtion paremmin tulisi seurata         tapauksissa on työntekijän ollut otettava tämä
19375: asetusta, tulisi ylipäänsä ottaa käyttöön jousta-      aika lomastaan. Lääninveroviraston ainoana pe-
19376: vampi henkilöstöpolitiikka, joka myös helpom-          rusteluna on ollut, että se muuten kuormittaisi
19377: min antaisi mahdollisuuden lyhyempiin tai pi-          liikaa sen atk-osastoa.
19378: dempiaikaisiin palkattorniin virkavapaisiin. Tämä         Nämä muutamat esimerkit osoittavat jo, että
19379: helpottaisi samalla myös lisääntyvää nuorisotyöt-      on tarvetta harkita uudelleen valtion henkilöstö-
19380: tömyyttä, kun se lisäksi olisi valtiolle taloudelli-   politiikkaa, jotta se tulisi joustavammaksi ja ottai-
19381: sesti edullista. Esim. monet pienten lasten äidit      si enemmän huomioon yksityisen työntekijän.
19382: olisivat halukkaita luopumaan työpaikastaan tie-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19383: tyksi ajaksi, joko kokonaan (palkaton virkavapaa)      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19384: tai osa-aikaisesti, mikä useimmissa tapauksissa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19385: olisi sekä työnantajan että työntekijän edun mu-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19386: kaista. Valtio voisi säästää pienentyneiden työttö-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19387: myysavustusten, päivähoitokustannusten ja palk-                ryhtyä, jotta valtion virastot alkaisivat
19388: kakustannusten muodossa, samalla kun osoitet-                  soveltaa joustavampaa henkilöstöpolitiik-
19389: taisiin suurempaa ymmärrystä työntekijöiden toi-               kaa, jotta esim. huomattavasti enemmän
19390: veille.                                                        myönnettäisiin palkatonta virkavapaata
19391:    Sen valaisemiseksi, miten tämä käytännössä                  tai osa-aikatyötä, ja
19392: toimii, voidaan ottaa esimerkiksi Verovirkailijain                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19393: Liitto, joka vuonna 1983 ilmoitti, että ainoastaan             ryhtyä, jotta Vaasan lääninverovirasto
19394: kahdelle verovirkailijalle koko maassa oli myön-               myöntäisi pienten lasten vanhemmille
19395: netty osa-aikatyö tietyksi ajaksi. Niin paikalliset            palkatonta virkavapaata sairaan lapsen
19396: verojohtajat kuin läänin verojohtajakin ovat                   hoitamista varten tapauksissa, joihin ei
19397: osoittaneet suhtautuvansa kielteisesti vastaaviin              voida soveltaa akuutisti sairastunutta lasta
19398: toimenpiteisiin. Usein tuntuu siltä, että paikalli-            koskevia säädöksiä?
19399:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
19400: 
19401:                     Boris Renlund                              Håkan Malm
19402:                     Elisabeth Rehn                             Håkan Nordman
19403:                     Henrik Westerlund                          Pär Stenbäck
19404:                                             Jutta Zilliacus
19405:                                           1984 vp. -      KK n:o 104                                       3
19406: 
19407: 
19408: 
19409: 
19410:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19411: 
19412:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            hön esimerkiksi opiskelun, lastenhoidon tai
19413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             muun sellaisen syyn sitä edellyttäessä. Osa-aika-
19414: olette 9 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn kir-           työn myöntämisessä on kuitenkin asetuksessa
19415: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          jätetty asianomaisille viranomaisille harkintaval-
19416: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           taa, koska asian ratkaiseminen edellyttää sanottu-
19417: B. Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            jen henkilöstöpoliittisten näkökohtien yhteenso-
19418: kysymyksestä n:o 104:                                     vittamista viraston toiminnan asettamiin vaati-
19419:                                                           muksiin. Viraston toiminnalle kokeneen työvoi-
19420:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           man työpanoksen vähentäminen ja viraston näi-
19421:         ryhtyä, jotta valtion virastot alkaisivat         den tehtävien hoitaminen väliaikaisin järjestelyin
19422:         soveltaa joustavampaa henkilöstöpolitiik-         ja ilman aikaisempaa työkokemusta olevalla hen-
19423:         kaa, jotta esim. huomattavasti enemmän            kilöstöllä on useissa tehtävissä jossain määrin
19424:         myönnettäisiin palkatonta virkavapaata            hankalaa. Tarpeen mukaan virastolla tulee tämän
19425:         tai osa-aikatyötä, ja                             vuoksi olla mahdollisuus myöskin olla myöntä-
19426:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           mättä haettua osa-aikatyötä. Samat näkökohdat
19427:         ryhtyä, jotta Vaasan lääninverovirasto            koskevat muunkin palkattoman virkavapauden
19428:         myöntäisi pienten lasten vanhemmille              myöntämistä.
19429:         palkatonta virkavapaata sairaan lapsen               Osa-aikatyötä koskevan asetuksen lähtökohta
19430:         hoitamista varten tapauksissa, joihin ei
19431:                                                           on, että virastot käyttävät niille uskottua harkin-
19432:         voida soveltaa akuutisti sairastunutta lasta      tavaltaa asianmukaisella ja asetuksen tavoitteet
19433:         koskevia säädöksiä?                               huomioon ottavalla tavalla ja että osa-aikatyötä
19434:                                                           mikäli mahdollista annetaan. Tarvittaessa virasto-
19435:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          jen suhtautumista osa-aikatyöhakemuksiin pyri-
19436: ti seuraavaa:                                             tään ohjaamaan ohjeilla ja tiedotuksella.
19437:    Asetus valtion virastoissa ja laitoksissa järjestet-      Kysymyksessä viitatusta menettelystä Vaasan
19438: tävästä osa-aikatyöstä tuli voimaan 1.2.1983. Jär-        lääninverovirastossa valtiovarainministeriö on
19439: jestelmä käynnistettiin kokeiluluonteisena, ta-           pyytänyt verohallituksen lausunnon. Antamas-
19440: voitteena osaltaan lieventää nuorisotyöttömyyttä          saan lausunnossa verohallitus on viitannut Vaa-
19441: valtion vakinaisen henkilöstön osa-aikatyöhön             san lääninveroviraston lausuntoon, jonka mukaan
19442: siirtymisen johdosta vapautuvien työtehtävien             lääninverovirasto on eräissä tapauksissa myöntä-
19443: avulla. Asetuksen toinen tavoite on toimia henki-         nyt lapsen sairaalassaolon johdosta palkatonta
19444: löstöpolitiikan välineenä osa-aikatyön järjestämi-        virkavapautta silloin kun paikalliseen virkavapau-
19445: seksi mahdollisuuksien mukaan sitä haluaville.            teen ei ole ollut edellytyksiä. Lääninveroviraston
19446:    Määrällisesti tämän osa-aikatyön kautta aikaan-        tiedossa ei ole virkavapausanomusta, joka olisi
19447: saadut nuorten työpaikat ovat ainakin toistaiseksi        hylätty sillä perusteella, että virkavapaus liikaa
19448: jääneet vähäisiksi, vuonna 1983 yhteensä noin             kuormittaisi lääninveroviraston atk-osastoa. Osa-
19449: 100 nuorelle työnhakijalle voitiin tämän avulla           aikatyötä koskevia hakemuksia käsiteltäessä on
19450: tarjota ensimmäinen työpaikka. Kuitenkin koko             verohallituksen mukaan Vaasan lääninveroviras-
19451: järjestely on tapahtunut aiheuttamatta valtiolle          tossa harkittu, soveltuuko tehtävä osa-aikaisena
19452: lisämenoja, joten tältä kannalta pientäkin työllis-       suoritettavaksi ja varmistettu, että viraston laki-
19453: tettyjen määrää voidaan pitää merkittävänä kei-           määräiset tehtävät tulevat pienentyneillä henkilö-
19454: nona muiden toimenpiteiden ohella.                        resursseilla suoritetuiksi. Verohallinnon alalla on
19455:    Asetuksen toinen tavoite, johon kysymyksessä           myönnetty vuoden 1983 aikana 14 virkamiehelle
19456: pääosin viitataan, on mahdollisuuksien mukaan             palkatonta virkavapautta osa-aikatyöhön siirty-
19457: joustavamman henkilöstöpolitiikan harjoittami-            mistä varten.
19458: nen. Kokoaikatyössä olevalle varataan mahdolli-              Osa-aikatyöstä annetun asetuksen toimeenpa-
19459: suus halutessaan siirtyä määräajaksi osa-aikatyö-         noa ja siinä ilmenneitä ongelmia on seurattu ja
19460: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 104
19461: 
19462: tullaan seuraamaan jatkossakin valtiovarainminis-    tarkoitus antaa virastoille ja laitoksille jatkossa
19463: teriön toimesta. Jo tässä vaiheessa on osoittautu-   mahdollisuus suoraan palkata osa-aikatyöhön siir-
19464: nut, että asetuksen soveltamiseen liittyvä nuorten   tyvän henkilön tilalle tuleva työntekijä osa-aika-
19465: työnhakijoiden palkkaaruismenettely on virasto-      työhön siirtymisestä johtuvan säästön puitteissa
19466: jen kannalta tarpeettoman moniportainen edel-        ilman valtiovarainministeriölle tehtävää esitystä.
19467: lyttäessään määrärahan hakemista valtiovarainmi-     Tämä kysymys liittyy tulo- ja menoarvioon ja on
19468: nisteriöltä. Kun kokemuksia asetuksen soveltami-     tarkoitus ottaa esille valtion vuoden 1985 tulo- ja
19469: sesta on jo saatu runsaan vuoden ajalta, on          menoarvioesityksen valmistelun yhteydessä.
19470: 
19471:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
19472: 
19473:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
19474:                                         1984 vp. -      KK n:o 104                                        5
19475: 
19476: 
19477: 
19478: 
19479:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19480: 
19481:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            betande erbjuds en möjlighet att om så önskas på
19482: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           viss tid övergå tili deltidsarbete t.ex. då studier,
19483: av den 9 mars 1984 tili vederbörande medlem av          barnavård elier annan liknande orsak förutsätter
19484: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       detta. Beviljandet av deltidsarbete har likväl
19485: dagsman B . Renlund m.fl. undertecknade spörs-          överlåtits tili vederbörande myndighets prövning,
19486: mål nr 104:                                             eftersom en förutsättning för avgörandet av frå-
19487:                                                         gan är att de ifrågavarande personalpolitiska
19488:            Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-        synpunkterna sammanjämkas med de krav som
19489:         taga för att de statliga ämbetsverken skali     stälis av verksamheten vid ämbetsverket.
19490:         börja tillämpa en smidigare personalpoli-          Med tanke på verksamheten vid ämbetsverket
19491:         tik, så att det t.ex. i betydligt större        är det i viss mån besvärligt att minska den
19492:         utsträckning skulie beviljas oavlönad           erfarna arbetskraftens arbetsinsats och låta perso-
19493:         tjänstledighet elier deltidstjänst, och         nai som är anstälid genom interimistiska arrange-
19494:            vilka åtgärder tänker regeringen vidta-      mang och som saknar tidigare arbetserfarenhet
19495:         ga för att Vasa läns skatteverk skall he-       sköta de ifrågavarande uppgifterna vid ämbets-
19496:         vilja småbarnsföräldrar oavlönad tjänstle-      verket. Ämbetsverket bör därför enligt behov ha
19497:         dighet för skötande av sjukt barn i sådana      en möjlighet att också kunna låta bli att bevilja
19498:         fali där inte stadgandena om akut insjuk-       ansökt deltidsarbete. Samma synpunkter gäller
19499:         nat barn kan tiliämpas?                         också beviljande av annan oavlönad tjänstle-
19500:                                                         dighet.
19501:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Utgångspunkten för förordningen om deltids-
19502: anföra följande:                                        arbete är, att ämbetsverken utövar den pröv-
19503:    Förordningen om deltidsarbete vid statens äm-        ningsrätt som beviljats dem på ett ändamålsen-
19504: betsverk och inrättningar trädde i kraft 1. 2.          ligt sätt och med beaktande av de mål som anges
19505: 1983. Systemet igångsattes i experimentsyfte, och       i förordningen, och att deltidsarbete såvitt möj-
19506: avsikten var delvis att lindra ungdomsarbetslös-        ligt skall beviljas. Strävan är att vid behov styra
19507: heten genom att låta unga personer överta ar-           ämbetsverkens förhåliningssätt tili ansökningarna
19508: betsuppgifter som blir lediga då den ordinarie          om deltidsarbete genom anvisningar och medde-
19509: personalen i statens tjänst övergår tili deltidsarbe-   landen.
19510: te. Det andra syftet med förordningen är att               Finansministeriet har inbegärt skattestyrelsens
19511: verka som ett instrument för personalpolitiken          utlåtande om det förfarande vid Vasa länsskatte-
19512: och att härigenom i mån av möjlighet arrangera          verk som spörsmålet hänvisar tili. 1 sitt utlåtande
19513: deltidsarbete för dem som så önskar.                    har skattestyrelsen hänvisat tili Vasa länsskatte-
19514:    Kvantitativt har antalet arbetsplatser för ung-      verks utlåtande, enligt vilket länsskatteverket i
19515: domar som fåtts tili stånd genom dylikt deltids-        vissa fali beviljat oavlönad tjänstledighet på
19516: arbete tillsvidare förblivit obetydligt, år 1983        grund av att barn vistats på sjukhus, då förutsätt-
19517: kunde sammanlagt ca 100 unga arbetssökande              ningar inte funnits för tjänstledighet med lön.
19518: erbjudas den första arbetsplatsen på ovannämnda         Länsskatteverket känner inte tili någon ansökan
19519: sätt. Likväl har hela arrangemanget åstadkom-           om tjänstledighet som skulie ha förkastats på den
19520: mits utan att staten åsamkats tiliäggsutgifter,         grund, att tjänsteledigheten i alltför hög grad
19521: varför redan den omständigheten att ett litet           skulle ha belastat länsskatteverkets ADB-avdel-
19522: antal personer kunnat sysselsättas kan betraktas        mng.
19523: som ett beaktansvärt medel vid sidan av andra              Enligt skattestyrelsen har man, då ansökning-
19524: åtgärder.                                               arna om deltidsarbete behandlats vid Vasa läns-
19525:    Förordningens andra syftemål, vartili i huvud-       skatteverk, övervägt huruvida uppgiften är läm-
19526: sak hänvisas i spörsmålet, är att såvitt möjligt        pad att utföras som deltidsarbete och försäkrat
19527: bedriva en smidigare personalpolitik. Heltidsar-        sig om, att ämbetsverkets lagstadgade uppgifter
19528: 6                                     1984 vp. -      KK n:o 104
19529: 
19530: kan utföras på basen av minskade personresurser.      ansökan om anslag görs hos finansministeriet. Då
19531: inom skatteförvaltningen har under år 1983 14         erfarenheter av tillämpningen av förordningen
19532: tjänstemän beviljats oavlönad tjänstledighet på       redan erhållits under drygt ett års tid, är avsikten
19533: grund av övergång till deltidsarbete. Finansmi-       att i fortsättningen ge ämbetsverken och inrätt-
19534: nisteriet har följt med verkställigheten av för-      ningarna möjlighet att direkt avlöna den arbets-
19535: ordningen om deltidsarbete och de problem som         tagare som ersätter den person som övergår till
19536: framkommit därvid, och ministeriet kommer             deltidsarbete, och detta bör kunna ske inom
19537: också i fonsättningen att göra detta. Det har         ramen för den inbesparing som övergången till
19538: redan i detta skede visat sig att det avlöningsför-   deltidsarbete medför utan att framställning till
19539: farande, som gäller unga arbetssökande och som        finansministeriet behöver göras. Denna fråga
19540: ansluter sig till tillämpningen av förordningen,      ansluter sig till statsförslaget och avsikten är att
19541: ur ämbetsverkens synpunkt omfattar onödigt            den skall tas upp i samband med beredningen av
19542: många stadier genom att det förutsätter att           statsförslaget för år 1985.
19543: 
19544:     Helsingfors den 13 april 1984
19545: 
19546: 
19547:                                                                            Minister Pekka Vennamo
19548:                                                1984 vp.
19549: 
19550: Skriftligt spörsmål nr 105
19551: 
19552: 
19553: 
19554: 
19555:                                    Zilliacus: Om skogsgödslingens negattva verkningar
19556: 
19557: 
19558:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19559: 
19560:    Kunskaperna om luftföroreningars inverkan på       p.g.a. att viktiga näringsämnen lakats ut står ett
19561: vatten, mark och vegetation har ökat avsevärt         träd ilia rustat att möta föroreningarna ovan jord.
19562: under de senaste åren. Huvuduppmärksamheten               Orsakerna tili skogsskadorna är således mång-
19563: har riktats mot bl.a. svavelutsläppens försurande     fasetterade. Vissa skogliga åtgärder kan också
19564: inverkan på sjöar, skogar och åkrar. Alarmerande      bidra tili en ökad markförsurning. Helavverkning
19565: rapporter om skogsskador också i Finland presen-      då inget hyggesavfali lämnas kvar i skogen leder
19566: teras alit oftare. Luftföroreningar anses alimänt     tili ett syratiliskott i marken som kan vara 2-3
19567: vara orsaken tili detta.                              gånger så stort jämfört med konventionelit skogs-
19568:    Forskare har dock numera klarlagt att för-         bruk.
19569: surningen knappast är den enda orsaken tili               Enligt forskare kan också upprepad gödsling
19570: skogsskador. Skador på gran, tali och bok har         med ammoniumnitrat, som i dag är det vanligas-
19571: nämligen också iakttagits på kalkrika marker,         te gödselmedlet, på lång sikt leda tili en för-
19572: som inte försurats. Detta tyder på att de luftbur-    surning av marken. Effekten forstärks om marken
19573: na föroreningarna avsätts också direkt på barr och    redan innan gödslingen har ett extra kväveförråd
19574: blad.                                                 som tiliförts via atmosfäriskt nedfall.
19575:    Svavlet spelar en dominerande roli vid upp-            Konsekvenserna av dessa åtgärder varierar dock
19576:                                                       med marktyp och geografiskt läge.
19577: komsten av sur nederbörd. Under 70-talet har
19578: utsläppen av svavel hållits tämligen konstant elier       Samtidigt som forskare hävdar att en ökad
19579: t.o.m. minskat något. Utsläppen av kväveoxider        gödsling i skogarna kan leda tili en försurning av
19580:                                                       dem gör statsbolaget Kemira reklam för mera
19581: har däremot ökat märkbart.
19582:                                                       gödsling i skogarna.
19583:    Det ökade kvävenedfaliet har en gödslingsef-           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
19584: fekt på skogen. Om kvävenedfaliet ökar ytterliga-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19585: re, vilket forskare befarar, och marken dessutom      ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
19586: gödslas blir marken mättad med kväve. Risken          följande spörsmål:
19587: för att nitrat frigörs och lakas ut ökar med detta.
19588: Urlakningen av dessa giftiga metalier är alivarlig               Är Regeringen medveten om de risker
19589: eftersom metalierna antas skada trädens rotsys-               en upprepad gödsling av skogsmark kan
19590: tem. Med skadat rotsystem, som innebär svårig-                medföra och finns det behov av en om-
19591: heter för träden att ta upp vatten och näring,                prövning av inställningen tili skogsgöds-
19592: samt med en mindre tiligång på näring i marken                ling?
19593: 
19594:      Helsingfors den 9 mars 1984
19595: 
19596:                                             Jutta Zilliacus
19597: 
19598: 
19599: 
19600: 
19601: 4284004135
19602: 2                                     1984 vp. -- EJ< n:o 105
19603: 
19604: Kirjallinen kysymys n:o 105                                                                  Suomennos
19605: 
19606: 
19607: 
19608: 
19609:                                   Zilliacus: Metsälannoituksen kielteisistä vaikutuksista
19610: 
19611: 
19612:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19613: 
19614:    Tieto ilman saasteiden vaikutuksesta veteen,      liukenemisen vuoksi, on puilla huonot edellytyk-
19615: maaperään ja kasvillisuuteen on huomattavasti        set kohdata saasteita maanpinnan yläpuolella.
19616: lisääntynyt viime vuosina. Päähuomio on kiinni-         Metsävahinkojen syyt ovat siten moninaiset.
19617: tetty mm. rikkipäästöjen järviä, metsiä ja peltoja   Tietyt metsänhoidolliset toimenpiteet voivat
19618: happamoittavaan vaikutukseen. Hälyttäviä ra-         myös johtaa maaperän lisääntyvään happamoitu-
19619: portteja myös Suomen metsävahingoista esitetään      miseen. Täydellinen metsänhakkuu, jolloin met-
19620: yhä useammin. llman saasteiden katsotaan yleen-      sään ei jätetä mitään hakkuujätteitä, johtaa maa-
19621: sä olevan syynä tähän.                               perän happilisäykseen, joka voi olla 2--3 kertaa
19622:                                                      suurempi kuin perinteisestä metsänhakkuusta ky-
19623:    Tutkijat ovat kuitenkin nyttemmin selvittä-       seen ollen.
19624: neet, että happamoituminen tuskin on metsäva-
19625:                                                         Tutkijoiden mukaan voi myös maaperän jatku-
19626: hinkojen ainoa syy. Kuusi-, mänty- ja pyökkiva-      va lannoittaminen ammoniumnitraatilla, joka
19627: hinkoja on nimittäin havaittu myös kalkkipitoi-
19628:                                                      nykyään on tavallisin lannoite, pitkällä tähtäi-
19629: silla alueilla, jotka eivät ole happamoituneet.
19630:                                                      mellä johtaa maaperän happamoitumiseen. Vai-
19631: Tämä viittaa siihen, että ilman mukanaan tuo-
19632:                                                      kutus tehostuu vielä, jos maaperässä jo ennen
19633: mat saasteet laskeutuvat myös suoraan neulasille
19634:                                                      lannoitusta on ylimääräinen typpivarasto, jonka
19635: ja lehdille.                                         ilman saastelaskeomat ovat aiheuttaneet.
19636:    Rikillä on huomattava osuus happaman sateen          Näiden toimenpiteiden seuraukset vaihtelevat
19637: syntymisessä. 70-luvulla ovat rikkipäästöt pysy-     kuitenkin maaperätyypistä ja maantieteellisestä
19638: neet kutakuinkin vakaina tai jopa vähentyneet        sijainnista riippuen.
19639: jonkin verran. Typpioksidipäästöt ovat sitä vas-        Samalla, kun tutkijat korostavat, että metsien
19640: toin lisääntyneet huomattavasti.                     lisääntyvä lannoittaminen voi johtaa niiden hap-
19641:                                                      pamoitumiseen, mainostaa valtionyhtiö Kemira
19642:    Lisääntyvällä typpilaskeomalla on lannoittava     metsien lisälannoitusta.
19643: vaikutus metsään. Jos typpilaskeuma edelleen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19644: lisääntyy, kuten tutkijat pelkäävät, ja maata sen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19645: lisäksi lannoitetaan, kyllästyy maa typestä. Täten   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19646: lisääntyy myös riski, että nitraatteja vapautuu ja   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19647: liukenee. Näiden myrkyllisten metallien liukene-
19648: minen on vakava asia, koska metallien oletetaan                 Onko Hallitus tietoinen niistä riskeistä,
19649: vahingoittavan puiden juuristoa. Kun puiden                  joita metsien jatkuva lannoittaminen voi
19650: juuristo on vahingoittunut, mikä vaikeuttaa pui-             aiheuttaa, ja
19651: den veden ja ravinnon saantia, ja kun maaperässä                olisiko tarpeen harkita uudelleen suh-
19652: on vähemmän ravintoa tärkeiden ravintoaineiden               tautumista metsän lannoitukseen?
19653: 
19654:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1984
19655: 
19656:                                            Jutta Zilliacus
19657:                                       1984 vp. -      KK n:o 105                                        3
19658: 
19659: 
19660: 
19661: 
19662:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19663: 
19664:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Meillä yleisimmin käytetty typpilannoite, ou-
19665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lunsalpietari, sisältää ammonium- ja nitraattity-
19666: olette kirjeellänne 9 päivänä maaliskuuta 1984        pen ohella dolomiittikalkkia, jolla on neutraloiva
19667: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       vaikutus. Sen sijaan likimain puhdasta ammo-
19668: vastattavaksi kansanedustaja Zilliacuksen seuraa-     niumnitraattia, joka on esim. Ruotsissa lähes
19669: van sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 105:       yksinomainen kangasmetsien lannoite, ei ole
19670:                                                       meillä mainittavasti käytetty.
19671:           Onko Hallitus tietoinen niistä riskeistä,      Ammoniumnitraatin happamoittava vaikutus
19672:        joita metsien jatkuva lannoittaminen voi       voi aiheutua ammoniumtypen muuttumisesta
19673:        aiheuttaa, ja                                  maassa nitraattitypeksi. Olosuhteissa, joissa nitri-
19674:           olisiko tarpeen harkita uudelleen suh-      fikaatio on runsasta, kuten esim. peltomailla,
19675:        tautumista metsän lannoitukseen?               ammoniumnitraatti on hapan lannoite. Luontai-
19676:                                                       sesti happamissa metsämaissa nitrifikaatiota sitä
19677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vastoin esiintyy varsin vähän, eikä pysyvää muu-
19678: seuraavaa:                                            tosta metsämaan happamuudessa ole tästä syystä
19679:    Metsän lannoituksella voidaan nopeimmin ja         voitu osoittaa. Välittömästi ammoniumnitraatti-
19680: edullisimmin lisätä metsien kasvua. Lannoitusta       lannoituksen jälkeen maan pH voi kuitenkin
19681: suuntaamaila voidaan myös parantaa metsien            lyhytaikaisesti laskea ns. vaihtohappamuuden ta-
19682: kehitysluokkarakennetta sekä tuotoksen puu- ja        kia. Pitkäaikaisissa kenttäkokeissa oulunsalpieta-
19683: puutavaralajirakennetta. Metsälannoitukseen liit-     rilla tehtyjen toistuvienkaan lannoitusten jälkeen
19684: tyvät mahdolliset riskit ovat maassamme toteu-        ei ole havaittu metsämaan happamuuden lisään-
19685: tettavan laajan tutkimustoiminnan ja sen tulok-       tyneen.
19686: siin perustuvien metsänlannoitusohjeiden avulla          Käytettäessä ureaa karike- ja humuskerroksen
19687: hallittavissa.                                        happamuus on säännönmukaisesti alentunut le-
19688:    Maassamme on tähän mennessä lannoitettu            vityksen jälkeen. Tämä emäsvaikutus kestänee
19689: metsiä kaikkiaan noin 2,6 miljoonaa hehtaaria.        pari vuotta. Kivennäismaassa happamuuden
19690: Vuotuinen lannoituspinta-ala on viime vuosina         muutokset urean vaikutuksesta ovat ilmeisesti
19691: ollut noin 90 000 hehtaaria. Typpilannoitteita        hyvin vähäisiä. Metsämaita ajatellen ureaa tulee
19692: käytetään ensisijaisesti kangasmetsien lannoituk-     käytettävissä olevien tulosten perusteella pitää
19693: sessa, joka muodostaa vähän yli puolet koko           neutraalina lannoitteena. Ympäristövaikutuksia
19694: lannoituspinta-alasta. Pääasiallisina typpilannoit-   ajatellen urea on ominaisuuksiltaan parempi
19695: teina ovat nykyisin oulunsalpietari ja urea. Eri-     kuin oulunsalpietari.
19696: laisten seoslannoitteiden käyttö on samalla yleis-       Kysymyksessä käsitellyn typpilaskeuman osalta
19697: tymässä.                                              tehdyt tutkimukset osoittavat, että Etelä-Suomes-
19698:    Metsän lannoituksesta annettujen ohjeiden pe-      sa ilman epäpuhtauksien mukana runsaassa vuo-
19699: riaatteena on, että kasvun ruinimitekijänä olevaa     sikymmenessä tuleva typpimäärä vastaa metsän-
19700: ravinnetta lisätään, jolloin puiden tasapuolinen      lannoituksessa annettavaa kerta-annosta. Metsä-
19701: ravinteiden saanti varmistuu. Lannoituskohtei-        maassa vallitsevasta käyttökelpoisen typen puut-
19702: den valinnassa on kiinnitetty huomiota siihen,        teesta johtuen ei maan kyllästymistä typellä voida
19703: että karkeajakoiset lajittuneet maat jäävät lannoi-   pitää todennäköisenä, sillä kertalannoituksen vai-
19704: tustoiminnan ulkopuolelle, jolloin ravinteiden        kutuksen on todettu kestävän parhaimmillaankin
19705: mahdollisesta huuhtoutumisesta aiheutuvat riskit      vain kymmenkunta vuotta.
19706: jäävät vähäisiksi. Ympäristöhaittojen välttämisek-       Ilman epäpuhtauksien ja happamien sateiden
19707: si tulee metsän lannoituksessa kuitenkin kiinnit-     vaikutukset metsiin ja metsämaahan, joita on
19708: tää huomiota siihen, että laajaan tutkimus-           selvimmin havaittavissa Keski-Euroopan maissa,
19709: toimintaan pohjautuvia ohjeita noudatetaan            ovat meilläkin saamassa lisääntyvää merkitystä.
19710: huolellisesti.                                        Hallituksen tarkoituksena onkin tehostaa tutki-
19711: 4                                     1984 vp. -- KJ( n:o 105
19712: 
19713: musta, jolla ilman epäpuhtauksien ja happamien       tullaan metsänhoidollisia toimenpiteitä, mm.
19714: sateiden määrää ja laatua voidaan seurata ja         metsien lannoitusta, sopeuttamaan muuttuviin
19715: selvittää niiden vaikutuksia metsiin ja metsämaa-    olosuhteisiin metsien ja metsämaan jatkuvan
19716: han. Mikäli tutkimukset osoittavat tarpeelliseksi,   tuottokyvyn säilyttämiseksi.
19717: 
19718:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1984
19719: 
19720:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
19721:                                        1984 vp. -      KK n:o 105                                          5
19722: 
19723: 
19724: 
19725: 
19726:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19727: 
19728:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen               Det kvävehaltiga gödselmedel som mest all-
19729: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          mänt används hos oss, ulesalpeter, innehåller
19730: av den 9 mars 1984 tili vederbörande medlem av         utöver ammonium- och nitratkväve också dolo-
19731: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      mitkalk, som har en neutraliserande effekto Där-
19732: dagsledamot Zilliacus undertecknade spörsmål nr        emot har hos oss inte i nämnvärd utsträckning
19733: 105:                                                   använts i det närmaste rent ammoniumnitrat,
19734:                                                        vilket toexo i Sverige är nästan det enda gödsel-
19735:           Är Regeringen medveten om de risker          medlet för hedskogaro
19736:         en upprepad gödsling av skogsmark kan              Ammoniumnitratets försurande effekt kan be-
19737:         medföra och                                    ro på att ammoniumkvävet i jorden fötvandlas
19738:           finns det behov av en omprövning av          tili nitratkväveo Under sådana förhållanden där
19739:         inställningen tili skogsgödsling?              omvandlingen tili nitrat är omfattande, såsom
19740:                                                        toexo på åkerjord är ammoniumnitrat ett surt
19741:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gödselmedel. I av naturen sura skogsmarker före-
19742: anföra följande:                                       kommer däremot en synnerligen sparsam om-
19743:    Skogsgödsling är det snabbaste och förmånli-        vandling tili nitrat, och någon bestoende för-
19744: gaste särtet art öka skogarnas tillväxto Genom art     ändring i skogsmarkens surhetsgrad har inte
19745: inrikta gödslingen kan man också förbättra             kunnat påvisas av denna anledningo Omedelbart
19746: skogarnas utvecklingsklasstruktur samt, i fråga        efter en gödsling med ammoniumnitrat kan
19747: om avkastningen, trä- och virkessortimentets           markens pH dock tillfälligt sjunka, på grund av
19748: struktur De eventuella risker som är förknippade
19749:         0
19750:                                                        sko utbytessurheto I långvariga fältförsök har man
19751: med skogsgödslingen kan kontrolleras med hjälp         inte ens efter upprepad gödsling med ulesalpeter
19752: av den omfattande forskningsverksamheten i vårt        kunnat observera att skogsmarkens surhet skulle
19753: land och de anvisningar för skogsgödsling som          ha ökat.
19754: grundar sig på resultaten av denna forskning.              Då man använt urea har surheten i förnan och
19755:    I vårt land har man hittills gödslat sammanlagt     humusskiktet regelmässigt sjunkit efter sprid-
19756: ca 2,6 miljoner hektar skogo Den årliga göds-          ningeno Denna baseffekt torde existera i ett par
19757: lingsarealen har under de senaste åren varit ca        åro I mineraljord är förändringarna i surheten på
19758: 90 000 hektaro Kvävehaltiga gödselmedel an-            grund av urea uppenbarligen mycket småo Med
19759: vänds primärt för gödsling av hedskogar, vilka         tanke på skogsmarkerna bör urea på basen av
19760: utgör något över hälften av hela gödslingsarea-        tillgängliga resultat anses vara ett neutralt gödsel-
19761: leno De huvudsakliga kvävehaltiga gödselmedlen         medel. Med tanke på miljöeffekterna är urea tili
19762: är numera ulesalpeter och ureao Samtidigt håller       sina egenskaper bättre än ulesalpeter.
19763: användningen av olika blandgödselmedel på att              De undersökningar som gjorts beträffande det
19764: bli vanligare.                                         kvävenedfall som avses i spörsmålet utvisar att
19765:     Principen i de anvisningar som utfärdats om        den kvävemängd som i södra Finland under ett
19766: skogsgödsling är, att det näringsämne som utgör        drygt decennium tillförs genom luftens orenheter
19767: tillväxtens minimifaktor ökas, varigenom man           motsvarar en engångsdos vid skogsgödsling På    0
19768: 
19769: 
19770: 
19771: 
19772: kan säkerställa en balanserad tillgång tili närings-   grund av bristen på användbart kväve i skogsmar-
19773: ämnen för träden. Vid valet av gödslingsobjekt         ken kan man inte anse det sannolikt att marken
19774: har man fåst uppmärksamhet vid att grovkornig          kommer att bli mättad med kväve, eftersom
19775: sorterad jord inte skall gödslas, vatvid de risker     effekterna av en engångsgödsling också i bästa
19776: som en eventuell urlakning medför blir småo I          fall har kunnat konstateras endast ett tiotal åro
19777: avsikt att undvika miljöskador bör man vid                 Effekterna av luftens orenheter och de sura
19778: skogsgödslingen dock fästa uppmärksamhet vid           regnen på skogen och skogsmarken, vilka bäst
19779: att anvisningarna, vilka grundar sig på omfattan-      kan iakttas i Centraleuropas länder, håller även
19780: de undersökningar, iakttas noggrannto                  hos oss på att få större betydelse Regeringen har
19781:                                                                                           0
19782: 6                                   1984 vp. -- NJC n:o 105
19783: 
19784: därför för avsikt att effektivera den forskning   är nödvändigt kommer skogsvårdsåtgärderna,
19785: genom vilken man kan följa med luftorenheter-     bl.a. skogsgödslingen, att anpassas till de föränd-
19786: nas och de sura regnens kvantitet och art samt    rade omständigheterna i syfte att bibehålla sko-
19787: utreda deras verkningar på skogarna och skogs-    garnas och skogsmarkernas fortsatta produk-
19788: markerna. Om undersökningarna utvisar att det     tionskapacitet.
19789: 
19790:     Helsingfors den 17 april 1984
19791: 
19792:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
19793:                                                  1984 vp.
19794: 
19795: Kirjallinen kysymys n:o 106
19796: 
19797: 
19798: 
19799: 
19800:                                     Tenhiälä ym.: Poliisimiehen oikeusturvan puutteista
19801: 
19802: 
19803:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19804: 
19805:    Vuoden 1983 aikana käytiin runsaasti keskus-         tilanteessa hengenvaarallisen puukotuksen uhrik-
19806: telua poliisien toiminnasta ja työn tuloksista.         si, on tapauksen johdosta aiheutuneen oikeuden-
19807: Aiheen keskusteluille antoivat erilaiset väkivalta-     käyntimenettelyn vuoksi omista varoistaan ollut
19808: rikokset, esiin tulleet talousrikokset ja tulossa       pakotettu suorittamaan yli 10 000 markkaan
19809: oleva esitutkintalainsäädäntö. Myös poliisiasioista     nousseet oikeudenkäynti- ja muut kulunsa. Hä-
19810: vastaava valtioneuvoston jäsen otti osaa käytyyn        nelle ei näet säännöllisten kuukausitulojensa
19811: keskusteluun. Kaikki tämä osoittaa, että yhteis-        vuoksi voitu myöntää maksutonta oikeudenkäyn-
19812: kuntamme on kiinnostunut poliisien työstä, seu-         tiä.
19813: raa sitä valppaasti ja arvostaa poliisien toimintaa.        Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palvelukses-
19814: Ennen kaikkea keskustelu osoittaa, että yhteis-         sa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamises-
19815: kunnassamme koetaan poliisien toiminta tärke-           ta valtion varoista annetun lain {269/74) 1 §:n
19816: äk~i yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä-
19817:                                                         mukaan, sellaisena kuin se on 19.12. 1980 anne-
19818: mlsessä.                                                tussa laissa {891180), poliisimiehelle, rajavartio-
19819:    Vähäisemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt          miehelle, tullimiehelle, vankeinhoitotehtävissä
19820: se seikka, ettei virantoimituksessa väkivallan koh-     olevalle ja järjestystä ylläpitämään asetetulle val-
19821: teeksi joutuneen poliisimiehen oikeusturva ole          tion palveluksessa olevalle, jota syytetään tai jolta
19822: kaikissa suhteissa tyydyttävä. Kun alioikeudessa        vaaditaan korvausta viran toimittamisessa tai
19823: nostetaan syyte henkilöä vastaan, joka on syyllis-      työssä tapahtuneen lainvastaisten voimakeinojen
19824: tynyt poliisimieheen kohdistuneeseen väkival-           käyttämisen vuoksi, on myönnettävä vapautus
19825: taan, on vammoja saanut virkamies oikeuden-             maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain
19826: käynnissä asianomistaja ja hän joutuu itse ensi         7 ja 8 §:ssä tarkoitetuista maksuista ja kustan-
19827: kädessä vastaamaan oikeudenkäynnin hänelle ai-          nuksista. Laissa säädetään lisäksi, että tuomiois-
19828: heuttamista kustannuksista. Koska hänelle voi-          tuimen on määrättävä hänelle pyynnöstä myös
19829: daan vapautus myöntää oikeudenkäynnin aiheut-           oikeudenkäyntiavustaja. Lainsäädännössämme on
19830: tamista kustannuksista pelkästään maksuttomasta         siis aivan oikein lähdetty siitä periaatteesta, ettei
19831: oikeudenkäynnistä annetussa laissa {87 /73) sää-        järjestystä valvova virkamies joudu kärsimään
19832: detyin edellytyksin, poliisimies ei käytännössä         oikeudenkäynnistä aiheutuvia taloudellisia mene-
19833: useinkaan saa maksutonta oikeudenkäyntiä. Jos           tyksiä silloin, kun hänet on asetettu syytteeseen
19834: vastaajana oleva väkivaltaan syyllistynyt henkilö       virheellisestä menettelystä viran toimittamisessa.
19835: tuomitaan rangaistukseen, oikeus tosin velvoittaa       Tällainen asiantila on hyvin perusteltu juuri
19836: vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Kun           järjestystä ja yleistä turvallisuutta valvovien virka-
19837: kuitenkin vastaaja on useimmiten maksukyvytön,          miesten osalta, jotka työssään joutuvat käyttä-
19838: saaden itse näin mm. maksuuoman oikeuden-               mään voimakeinoja ja jolloin hätävarjelun liioit-
19839: käynnin, oikeudenkäynnin asianomistajana ole-           telu voi olla mahdollista.
19840: valle poliisille aiheutuvat kustannukset jäävät
19841: monessa tapauksessa hänen itsensä kannettaviksi.          Edellä olevan vuoksi onkin outoa, ettei poliisi-
19842: Tällainen asiantila tuntuu täysin kohtuuttomalta        miehen asemaa ole turvattu vastaavanlaisin sään-
19843: poliisimiesten ja muiden sellaisten valtion palve-      nöksin silloin, kun hän itse virantoimituksessa on
19844: luksessa olevien osalta, joilla tehtävien luonteesta    joutunut väkivallan kohteeksi. Tuntuu täysin
19845:  johtuen on tavallista suurempi mahdollisuus jou-       nurinkuriselta, että käytännössä poliisimies on
19846:  tua väkivallan kohteeksi.                              oikeutettu saamaan maksuuoman oikeudenkäyn-
19847:    Niinpä esimerkiksi vuoden 1983 poliisiksi va-        nin vain silloin, kun hän itse on joutunut
19848: littu tornialainen poliisimies, joka joutui pidätys-    syytteeseen liiallisten voimakeinojen käyttämises-
19849: 428400363]
19850: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 106
19851: 
19852: tä väkivallan torjumiseksi, mutta ei sen sijaan               Onko Hallitus tietoinen siitä, että vir-
19853: silloin, kun hän on joutunut väkivallan teon               katehtäviään suorittaessaan väkivallan
19854: kohteeksi tai voimakeinoja käyttäessään on pysy-           kohteeksi joutunut poliisimies usein itse
19855: nyt laillisen hätävarjelun rajoissa.                       joutuu vastaamaan asian johdosta synty-
19856:    Edellä mainittuun epäkohtaan on myös edus-              neistä oikeudenkäyntikuluista ja muista
19857: kunnan oikeusasiamies 28.10.1983 päivätyllä kir-           kustannuksista eikä hänen oikeusturvaan-
19858: jeellä kiinnittänyt valtioneuvoston huomiota.              sa voida näin pitää tyydyttävänä, ja
19859:                                                               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19860:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19861:                                                            ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja polii-
19862: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19863:                                                            sien oikeusturvan parantamiseksi?
19864: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19865: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19866: 
19867:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
19868: 
19869:                       Hannu Tenhiälä                         Timo Kietäväinen
19870:                       Einari Nieminen                        Mauno Manninen
19871:                                       1984 vp. -     KK n:o 106                                        3
19872: 
19873: 
19874: 
19875: 
19876:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19877: 
19878:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       roista annettua lakia (269/74). Äskettäin on
19879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        annettu laki eräistä oikeudenkäynneistä kunnan
19880: olette 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn          tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutu-
19881: kirjeenne n:o 386 ohella toimittanut valtioneu-      vien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kun-
19882: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    tainliiton varoista (21184).
19883: sanedustaja Tenhiälän ym. näin kuuluvasta kir-          Virkamiehellä, joka on rikosasian asianomista-
19884: jallisesta kysymyksestä n:o 106:                     jana ja joka on määrätty tai kutsuttu henkilökoh-
19885:                                                      taisesti saapuroaan tuomioistuimeen asian selvit-
19886:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että vir-   tämiseksi, on valtion varoista maksettavista todis-
19887:        katehtäviään suorittaessaan väkivallan        telukustannuksista annetun lain (6661 72) nojalla
19888:        kohteeksi joutunut poliisimies usein itse     oikeus saada valtion varoista kohtuullinen kor-
19889:        joutuu vastaamaan asian johdosta synty-       vaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustan-
19890:        neistä oikeudenkäyntikuluista ja muista       nuksista sekä taloudellisesta menetyksestä. Tuo-
19891:        kustannuksista eikä hänen oikeusturvaan-      mioistuin voi myös määrätä valtion varoista mak-
19892:        sa voida näin pitää tvydyttävänä, ja          settavaksi korvausta asianomistajan kutsumalle
19893:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       todistajalle, jos todistaminen asian selvittämisen
19894:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja polii-      kannalta on ollut tarpeen.
19895:        sien oikeusturvan parantamiseksi?
19896:                                                         Useimmissa tapauksissa virkamiehelle ei asi-
19897:                                                      anomistajana synny lainkaan oikeudenkäyntiku-
19898:    Va5tauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     luja tai nämä kustannukset ovat vähäiset. Tästä
19899: ti seuraavaa:                                        huolimatta virkamiehelle saattaa asianomistaja-
19900:    Lainsäädäntöä olisi kehitettävä siten, että ke-   nakio aiheutua kustannuksia, jos hän joutuu
19901: nenkään ei tarvitsisi kärsiä tappiota laillisesta    esimerkiksi vahingonkorvausvaateen selvittämi-
19902: virantoimituksesta tai työtehtävästä hänelle ai-     seksi käyttämään avustajaa tai asiamiestä oikeu-
19903: heutuneen vahingon taikka oikeudenkäynnin            denkäynnissä. Valtiovarainministeriö on 29.2.1984
19904: johdosta. Tähän suuntaan on edetty osittaisuu-       asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on sel-
19905: distuksin, jolloin kiireellisimmiksi katsotut muu-   vittää, tulisiko eräistä oikeudenkäynneistä val-
19906: tokset on asetettu etusijalle. Asianomistajan ai-    tion palveluksessa oleville aiheutuvien kustan-
19907: neellisoikeudellista asemaa on parannettu kehit-     nusten korvaamisesta valtion varoista annettua
19908: tämällä vahingonkorvauslain (412/74) ja rikosva-     lakia tarkistaa siten, että sen mukaiset korvaukset
19909: hinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun      myönnettäisiin myös virkaa tai tehtävää suoritta-
19910: lain (935/73) säännöksiä sekä uudistamalla val-      essaan väkivallan kohteeksi joutuneelle valtion
19911: tion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutu-   palveluksessa olevalle, joka on siitä johtuvasssa
19912: neiden vahinkojen korvaamista koskeva säädöstö.      oikeudenkäynnissä asianomistajana taikka kanta-
19913:    Aiheetroman oikeudenkäynnin vastaajan ase-        jana, sekä tehdä ehdotukset mahdollisesti tarvit-
19914: maa on kohennettu uudistamalla eräistä oikeu-        tavista säädöksistä. Työryhmän on saatava selvi-
19915: denkäynneistä valtion palveluksessa oleville ai-     tyksensä ja ehdotuksensa valmiiksi 31.12.1984
19916: heutuvien kustannusten korvaamisesta valtion va-     mennessä.
19917: 
19918:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
19919: 
19920:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
19921: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 106
19922: 
19923: 
19924: 
19925: 
19926:                                Till Riksdagens Herr Talman
19927: 
19928:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           till statsanställda för kostnader för vissa rätte-
19929: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         gångar (269/74). Nyligen har givits en lag om
19930: nr 386 av den 13 mars 1984 till vederbörande          ersättning av kommuns eller kommunalförbunds
19931: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    medel till dem som är anställda hos kommunen
19932: av riksdagsman Tenhiälä m.fl. undertecknade           eller kornmunalförbundet för kostnader för vissa
19933: spörsmål nr 106:                                      rättegångar ( 21/84).
19934:          Är Regeringen medveten om att en                Tjänsteman, som är målsägande i brottmål och
19935:        polisman som vid utövandet av si tt tjäns-     som förordnats eller kallats att för sakens ut-
19936:        teuppdrag blir utsatt för våld ofta är         redning personligen inställa sig vid domstol, har
19937:        tvungen att själv stå för de rättegångs-       rätt att med stöd av lagen om bestridande av
19938:        kostnader och andra kostnader som upp-         bevisningskostnader med statens me del (666/72)
19939:        kommer i ärendet och att hans rättsskydd       utfå skälig ersättning för nödiga kostnader för
19940:        sålunda inte kan anses vara tillfredsstäl-     resa och för uppehälle samt för ekonomisk för-
19941:        lande, och                                     lust. Domstol kan också bestämma att ersättning
19942:          till vilka åtgärder ämnar Regeringen         av statens medel skall utgå till av målsäganden
19943:        skrida för att avhjälpa detta missförhål-      tillkallat vittne, såframt bevisningen varit erfor-
19944:        lande och förbättra polisernas rättsskydd?     derlig för sakens utredning.
19945:                                                          1 de flesta fall uppstår det för tjänsteman då
19946:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      han är i målsägandeställning inga som helst
19947: anföra följande:                                      rättegångskostnader eller endast smärre kost-
19948:    Lagstiftningen borde utvecklas sålunda, att        nader. Trots detta kan tjänsteman också då han
19949: ingen skulle behöva lida förlust på grund av          är i målsägandeställning åsamkas kostnader ex-
19950: skada som han åsamkats vid sin lagliga tjänste-       empelvis om han för att utreda sitt skadestånds-
19951: utövning eller till följd av sin arbetsuppgift. Man   yrkande blir tvungen att anlita biträde eller
19952: har strävat i denna riktning med hjälp av delrevi-    ombud vid rättegången. Finansministeriet tillsat-
19953: deringar, varvid de ändringar som har betraktats      te den 29.2.1984 en arbetsgrupp vars uppgift är
19954: som mest brådskande har ställts i främsta rum-        att utreda huruvida lagen om ersättning av
19955: met. Målsägandens materiella ställning har för-       statsmedel till statsanställda för kostnader för
19956: bättrats genom att skadeståndslagen (412/7 4)         vissa rättegångar borde ändras sålunda, att de
19957: och lagen om ersättning för brottsskador av           däri stadgade ersättningarna skulle beviljas också
19958: statsmedel (935/73) har utvecklats och genom att      åt statsanställd, som vid utförandet av sin tjänst
19959: lagstiftningen om ersättning av skador som upp-       eller sitt uppdrag har blivit utsatt för våld och
19960: kommit vid Utövandet av statlig tjänst eller          som vid den därpå följande rättegången är måls-
19961: arbetsuppgift har förnyats.                           ägande eller kärande, samt göra förslag till de
19962:    Den statsanställdes ställning, som är svarande i   stadganden som eventuellt behövs. Arbetsgrup-
19963: ogrundad rättegång, har förbättrats genom att         pens utredning och förslag skall vara färdiga
19964: man förnyat lagen om ersättning av statsmedel         senast den 31.12.1984.
19965: 
19966:     Helsingfors den 10 april 1984
19967: 
19968:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
19969:                                                1984 vp.
19970: 
19971: Kirjallinen kysymys n:o 107
19972: 
19973: 
19974: 
19975: 
19976:                                    Pesola ym.: Autoveron palauttamisesta invalideille
19977: 
19978: 
19979:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19980: 
19981:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain            Vaikeavammainen invalidi voi luonnollisesti
19982: 17 §:n nojalla palautetaan autoveroa invalidille,     päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tarkoituksen-
19983: jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva py-        mukaisempaa olisi kuitenkin kannustaa yritteliäs-
19984: syvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja        tä vammaista työntekoon kuin yhteiskunnan toi-
19985: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee.          menpitein olla edesauttamassa eläkkeelle siirty-
19986: Samoin autoveroa palautetaan invalidille, jonka       mistä. Sen vuoksi tulisi autoveron palautusta
19987: pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia, jos    harkittaessa suhtautua säännöksiin riittävän jous-
19988: auton hankinta on invalidille hänen työnsä, toi-      tavasti, jotta epäoikeudenmukaisia hylkäyspää-
19989: mensa tai ammattiin valmistumista varten tapah-       töksiä ei tehtäisi.
19990: tuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeel-         Kun autoveron palautusta voi hakea piiritulli-
19991: linen. Lisäksi veroa palautetaan myös invalidille,    kamarilta kyseisen lain 17 §:n mukaan tai koh-
19992: jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen       tuussyiden perusteella tullihallitukselta lain
19993: puuttumisen tai toiminnan vajavuuden johdosta         18 §:n mukaan, tulisi myös käytäntöä siltä osin
19994: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen-     tarkentaa, että asianomaisen autoveron palautuk-
19995: sa on vähintään 40 prosenttia. Tällöinkin palau-      sen hakijan tietojen puutteesta johtuva väärään
19996: tuksen edellytyksenä on, että auton hankinta on       paikkaan mennyt hakemus viranomaistoimenpi-
19997: invalidille olennaisen tarpeellinen hänen työnsä,     tein siirrettäisiin oikealle viranomaiselle. Hake-
19998: toimensa tai ammattiin valmistumista varten ta-       muksen palauttaminen aiheuttaa turhaa byrokra-
19999: pahtuvan opiskelun hoitamiseksi.                      tiaa.
20000:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20001:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20002:     Käytäntö on ilmeisesti autoveron palautusten      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20003: osalta muuttunut. Piiritullikamari on mm. hy-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20004: lännyt autoveron palautushakemuksen tapaukses-
20005: sa, jossa hakija on ollut CP-vammainen, 80                      Miten Hallitus aikoo toimia, jotta inva-
20006: prosentin invalidi. Aikaisemmin hänelle on auto-             lidien autoveron palautuspäätökset eivät
20007: veron palautus myönnetty. Kysymyksessä on                    johda kohtuuttomuuksiin ja epäoikeu-
20008: maanviljelijä, jonka tila sijaitsee kaukana asutus-          denmukaisuuksiin, ja että autoveron pa-
20009: keskuksesta ja liikkeistä. Auto on siten käytän-             lautusta koskeva hakemus viranomaistoi-
20010: nössä välttämätön jo pelkästään tilan hoitoon                menpitein osoitetaan oikealle viranomai-
20011: liittyvien asioiden hoitamiseksi. Vammansa vuok-             selle, jos se hakijan tietämättömyydestä
20012: si hän ei voi kävellä pitkiä matkoja.                        johtuen on lähetetty virheellisesti?
20013: 
20014:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
20015: 
20016:             Helena Pesola                Ritva Laurila                  Lauri Impiö
20017:             Pirjo Rusanen                Aila Jokinen                   Mauri Miettinen
20018:                                          Tapio Holvitie
20019: 
20020: 
20021: 
20022: 
20023: 428400398
20024: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 107
20025: 
20026: 
20027: 
20028: 
20029:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20030: 
20031:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kilta osin vastaa niitä käsityksiä, joita eri vam-
20032: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           maisryhmissä tai yhteiskunnassa yleensäkin on
20033: olette 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn             siitä, milloin yhteiskunnan tulisi tukea vammai-
20034: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            sen henkilön auton hankkimista hänen liikkumi-
20035: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       sensa helpottamiseksi. Esillä ovat olleet sekä
20036: taja Helena Pesolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       yleiset tasapuolisuusnäkökohdat että säännösten
20037: sesta kysymyksestä n:o 107:                             ja menettelyn kehittäminen oikeusvarmuuden
20038:                                                         kannalta mahdollisimman hyväksi. Näitä seikko-
20039:            Miten Hallitus aikoo toimia, jotta inva-     ja on käsitelty invalidiautotoimikunnan mietin-
20040:         lidien autoveron palautuspäätökset eivät        nossa 26 päivältä huhtikuuta 1983 (komi-
20041:         johda kohtuuttomuuksiin ja epäoikeu-            teanmietintö 1983:31). Hallituksen tarkoituksena
20042:         denmukaisuuksiin, ja että autoveron pa-         on antaa mietintöön perustuvan valmistelutyön
20043:         lautusta koskeva hakemus viranomaistoi-         loppuun saattamisen jälkeen esitys auto- ja moot-
20044:         menpitein osoitetaan oikealle viranomai-        toripyöräverolain invalidipalautussäännöstön tar-
20045:         selle, jos se hakijan tietämättömyydestä        kistamisesta.
20046:         johtuen on lähetetty virheellisesti?
20047:                                                            Vammaisen henkilön autoveronpalautushake-
20048:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mus voi tarkoittaa siis joko asian käsittelyä lailli-
20049: ti seuraavaa:                                           suusperustein autoverolain 17 §:n nojalla tai
20050:                                                         kohtuullisuusperustein lain 18 §:n nojalla. Joissa-
20051:    Vammaisen henkilön käyttöön tulevaa autoa            kin tapauksissa hakemuksissa esitetään molem-
20052: koskevan veronpalautuksen myöntämisestä on              pienkin lainkohtien tarkoittamia perusteita. Täl-
20053: säädetty auto- ja moottoripyöräverosta annetun          laisissa tapauksissa viranomaiset käsittelevät hake-
20054: lain 17 §:ssä. Lainkohdassa säädetään vammaisen         muksen ensin lain 17 §:n mukaisessa järjestykses-
20055: veronpalautuksen edellytyksiksi tietyt lääketie-        sä muun muassa siitä syystä, että tämän lainkoh-
20056: teellisin perustein arvioitavat perusteet sekä eräis-   dan tarkoittaman hakemuksen teolle on laissa
20057: sä tapauksissa lisäksi auton hankinnan välttämät-       säädetty määräaika. Jos hakemus ei kuitenkaan
20058: tömyys asianomaisen työn, toimen tai ammattiin          johda veronpalautuksen myöntämiseen, asian kä-
20059: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-        sittely on hallintomenettelylain säännöstenkin
20060: miseksi. Lainkohdan soveltaminen on siinä tar-          mukaan siirrettävä jatkettavaksi lain 18 §:n tar-
20061: koitettuihin perusteisiin nojautuvaa laillisuushar-     koittamassa järjestyksessä, jos hakijan on katsot-
20062: kintaa, eikä lainkohtaa soveltavilla viranomaisilla     tava tätä tarkoittaneen. Käytännössä esiintyy kui-
20063: ole mahdollisuutta ottaa tämän lisäksi huomioon         tenkin hakemuksia, joista viranomainen ei voi
20064: muita asiaan liittyviä näkökohtia.                      päätellä hakemuksen selvästi tarkoittavan asian
20065:    Niissä tapauksissa, joissa edellä mainitun lain-     käsittelyä molempien kysymykseen tulevien lain-
20066: kohdan tarkoittama menettely ei ole johtanut            kohtien nojalla. Auto- ja moottoripyöräverolain
20067: toivottuun tulokseen, hakemus autoveron palaut-         17 §:n mukaisten laillisuusperusteiden ja lain
20068: tamisesta voidaan tehdä myös auto- ja moottori-         18 §:n mukaisten kohtuusperusteiden välinen
20069: pyöräverosta annetun lain 18 §:n nojalla. Tämän         ero ei aina ole hakijoille siinä määrin selvä, että
20070: lainkohdan soveltaminen on vastakohtana edellä          he tulisivat riittävästi perustelleeksi hakemustaan
20071: esitetylle tarkoituksenmukaisuus- tai kohtuushar-       molemmilta osin, vaikka ehkä tarkoituksena oli-
20072: kintaan perustuvaa. Laki ei periaatteessa muodol-       sikin ollut saada asia käsitellyksi tarvittaessa lain
20073: lisesti rajoita viranomaisen mahdollisuutta ottaa       molempien säännösten mukaisessa järjestyksessä.
20074: huomioon yksittäistapauksissa esitettäviä perus-        Tällaisessa tapauksessa hakijan oikeusturvan kan-
20075: teita niiden laadusta riippumatta.                      nalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu on se, että
20076:    Invalidien autoveron palautussäännöstöä on           asia kaikilta osin palautuu lain 17 §:n nojalla
20077: arvosteltu siinä suhteessa, että veronpalautuksen       tehdyn päätöksen jälkeen hakijalle. Hänen har-
20078: myöntämiselle laissa säädetyt perusteet eivät kai-      kittavanaan on tällöin mahdollinen valittaminen
20079:                                      1984 vp. -- KJ( n:o 107                                        3
20080: 
20081: tehdystä päätöksestä taikka kohtuusperusteisen      musasiakirjan varassa, ettei viranomainen voi asi-
20082: huojennuksen hakeminen täydentäen hakemus-          allisia tai muodollisinkaan perustein päätellä ha-
20083: taan vielä mahdollisesti esitettävinä olevin lain   kijan tarkoittavan myös lain 18 §:n mukaista
20084: 18 §:n nojalla huomioon otettaviksi tulevin pe-     käsittelyä, ei voi johtaa veronpalautuksen myön-
20085: rustein. Viranomaiset pyrkivät tällä kohden huo-    tämiseenkään. Hallintomenettelylain mukaisen
20086: lehtimaan hakijoiden oikeussuojasta. Asian pa-      asian toimivaltaiselle viranomaiselle siirtämisen
20087: lautumisesta hakijalle epäselvissä tapauksissa ei   edellytyksenä ei kuitenkaan ole esimerkiksi asian-
20088: voi aiheutua myöskään oikeuden menetyksiä,          omaisen lainkohdan nimenomainen maininta,
20089: koska lain 18 §:n mukaisen huojennushakemuk-        vaan riittävää on, että hakijan tarkoitus käy
20090: sen teolle ei ole säädetty määräaikaa. Sen sijaan   selvästi hakemuksesta ilmi.
20091: asian käsittely siinä määrin puutteellisen hake-
20092: 
20093:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
20094: 
20095:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
20096: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 107
20097: 
20098: 
20099: 
20100: 
20101:                                  Till Riksdagens Herr Talman
20102: 
20103:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            beviljandet av skatteåterbäring inte till alla delar
20104: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           motsvarar olika handikappgruppers eller överhu-
20105: av den 13 mars 1984 till vederbörande medlem            vudtaget samhällets uppfattning om de fall i
20106: av statsrådet översänt avskrift av följande av          vilka samhället bör stöda en handikappad person
20107: riksdagsledamot Helena Pesola m.fl. underteck-          vid anskaffning av bil i syfte att underlätta hans
20108: nade spörsmål nr 107:                                   möjligheter att röra sig. Man har dryftat såväl
20109:                                                         allmänna objektivitetssynpunkter som ett utveck-
20110:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         lande av stadgandena och förfarandet, så att de
20111:        för att besluten om återbäring av invali-        tryggar rättssäkerheten så bra som möjligt. Dessa
20112:        ders bilskatt inte skall leda till orimlighe-    omständigheter har behandlats i invalidbilskom-
20113:        ter och orättvisor, och att ansökan om           missionens betänkande av den 26 april 1983
20114:        återbäring av bilskatt genom myndighe-           (kommittebetänkande 1983:31). Sedan be-
20115:        ternas försorg tillställs rätt myndighet,        redningen på basen av detta betänkande blivit
20116:        om den på grund av den sökandes oviss-           färdig, kommer regeringen att avlåta en proposi-
20117:        het har skickats fel?                            tion, som gäller justering av stadgandena och
20118:                                                         bestämmelserna om invalidåterbäringen i lagen
20119:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         om bil- och motorcykelskatt.
20120: anföra följande:
20121:                                                            Ansökan om skatteåterbäring för en handikap-
20122:    Om beviljande av skatteåterbäring för bil som        pad persons bil kan alltså innebära att ärendet
20123: kommer i handikappad persons bruk är stadgat i          behandlas antingen med stöd av 17 § lagen om
20124: 17 § lagen om bil- och motorcykelskatt. I detta         bil- och motorcykelskatt på laglighetsgrunder
20125: lagrum har som förutsättning för skatteåterbä-          eller med stöd av lagens 18 § på billighetsgrun-
20126: ringen till handikappad fastställts vissa på medi-      der. I enstaka fall anförs i ansökningarna skäl
20127: cinska grunder avvägda skäl samt i vissa fall           som stöder sig på vartdera lagrummet. I sådana
20128: dessutom en bedömning av huruvida anskaff-              fall behandlar myndigheterna ansökan först i den
20129: ningen av bil är nödvändig för att vederbörande         ordning lagens 17 § förutsätter bl.a. av den
20130: skall kunna handha sin befattning, sköta sitt           orsaken, att det i lagen har stadgats om frist för
20131: arbete eller sina yrkesutbildningsstudier. Att          inlämnandet av ansökan som avses i detta lag-
20132: tillämpa lagrummet utgör en form av laglighets-         rum. Leder ansökan trots detta inre till att
20133: prövning och stöder sig på grunder som avses i          skatteåterbäring beviljas, skall ärendets behand-
20134: samma lagrum. De myndigheter som tillämpar              ling även med stöd av stadgandena i lagen om
20135: lagrummet har inte några möjligheter att ytterli-       förvaltningsförfarande hänskjutas till fortsatt be-
20136: gare beakta andra med ärendet förknippade               handling i den ordning 18 § förutsätter, om den
20137: synpunkter.                                             sökande kan anses ha avsett detta. I praktiken
20138:    I sådana fall där det i ovan nämnda lagrum           förekommer det dock ansökningar, beträffande
20139: avsedda förfarandet inre har lett till önskat           vilka myndigheterna inre kan avgöra, om det i
20140: resultat, kan ansökan om återbäring av bilskatt         ansökan avses att ärendet bör behandlas med
20141: göras även med stöd av 18 § lagen om bil- och           stöd av vartdera lagrummet. Skillnaden mellan
20142: motorcykelskatt. I motsats till vad som gäller det      laglighetsgrunderna enligt 17 § lagen om bil-
20143: ovan anförda fallet grundar sig tilllämpningen av       och motorcykelskatt och billighetsgrunderna en-
20144: detta lagrum på en lämplighets- och billighets-         ligt lagens 18 § är inte alltid så klar, att de
20145: prövning. Formellt begränsar lagen i princip inte       sökande i tillräcklig mån skulle komma att moti-
20146: myndigheternas möjligheter att beakta de skäl           vera sin ansökan på dessa punkter, även om
20147: som anförs i enskilda fall, oberoende av deras art.     avsikten möjligen har varit att vid behov få
20148:    De stadganden och bestämmelser som gäller            ärendet behandlat i den ordning de båda stad-
20149: återbäringen av invaliders bilskatt har kritiserats i   gandena förutsätter. Med avseende på den sökan-
20150: det avseendet att de i lag stadgade grunderna för       des rättsskydd är den ändamålsenligaste lös-
20151:                                         1984 vp. -      KK n:o 107                                      5
20152: 
20153: ningen i ett dylikt fall, att ärendet efter beslut,     18 § avsedda ansökan om lättnad. Ärendets be-
20154: som har fattats med stöd av lagens 17 §, tili alla      handling på grundvalen av så bristfälliga hand-
20155: delar återgår tili den sökande. Han kan då              lingar, att myndigheterna varken på sakliga eller
20156: överväga, huruvida han möjligen vill anföra be-         formella grunder kan avgöra, huruvida den sö-
20157: svär över det beslut som har fattats eller på           kande även avser behandling med stöd av lagens
20158: billighetsgrunder söka lättnad och härvid eventu-       18 §, kan däremot inte leda tili beviljande av
20159: ellt även komplettera sin ansökan med de skäl           skatteåterbäring. En förutsättning för att ärendet
20160: han har att anföra och som kan bli beaktade med         enligt lagen om förvaltningsförfarande skall kun-
20161: stöd av lagens 18 §. Myndigheterna försöker i           na överföras på behörig myndighet är exempelvis
20162: detta avseende trygga de sökandes rättsskydd.           inte ett uttryckligt omnämnande av ifrågavaran-
20163: Ärendets återgång tili den sökande i oklara fall        de lagrum, utan det räcker att den sökandes
20164: kan inte heller medföra rättsförluster, emedan          avsikt klart framgår av ansökan.
20165: det inte har fastställts någon frist för den i lagens
20166:      Helsingfors den 13 april 1984
20167: 
20168:                                                                             Minister Pekka Vennamo
20169:                                                  1984 vp.
20170: 
20171: Kirjallinen kysymys n:o 108
20172: 
20173: 
20174: 
20175: 
20176:                                     Pesola ym.: Lottapalvelun laskemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi
20177:                                        ajaksi
20178: 
20179: 
20180:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20181: 
20182:    Sotapalvelusaika luetaan miehillä eläkkeeseen        ta. Samoin heillä useilla on eläkeaikaan lasketta-
20183: vaikuttavaksi ajaksi riippumatta siitä, minkä ikäi-     via työssäolovuosia kertynyt vähän, joten elä-
20184: senä sotapalvelus on suoritettu. Kaikki sotapalve-      keturva jää puutteelliseksi. Jos alle 21-vuotiaana
20185: lus sotatilan aikana luetaan eläkeajaksi. Lottapal-     palveltu aika otettaisiin huomioon, parantaisi se
20186: velus sen sijaan luetaan hyväksi eläkettä varten        näiden naisten eläketurvaa. Mielestäni ei ole
20187: vain, jos valtion varoista on maksettu ns. lotta-       perusteltua, että juuri lottapalvelun osalta on
20188: kuukausipalkkaa tai päivärahaa ja lisäksi edellyte-     olemassa ikärajamääräys. Tämän vuoksi tulisi
20189: tään, että Iotta on ollut vähintään 21 vuoden           pikaisesti saada aikaan muutos, että sotatilan
20190: ikäinen palvelusta suorittaessaan.                      aikainen lottapalvelus hyväksyttäisiin ilman ikä-
20191:    Ikälisiin oikeuttavana aikana lottapalvelus hy-      rajaa eläkeajaksi.
20192: väksytään myös edellä mainituin edellytyksin,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20193: mutta ikätajaa ei ole. Myös työvelvollisena työvel-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20194: vollisuuslain nojalla valtion työssä palveltu aika      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20195: on luettu eläkeajaksi, vaikka työssä on oltu alle       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20196: 21 vuoden ikäisenä.                                               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20197:    Useat nyt eläkeikää lähestyvät lottapalvelusta              siin, että sotatilan aikainen lottapalvelus
20198:  suorittaneet naiset olivat tuolloin alle 21-vuotiai-          luettaisiin ilman ikärajaa eläkeajaksi?
20199: 
20200:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
20201: 
20202:           Helena Pesola                   Lauri Impiö                     Liisa Hilpelä
20203:           Aila Jokinen                    Matti Viljanen                  Mauri Miettinen
20204: 
20205: 
20206: 
20207: 
20208: 4284003814
20209: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 108
20210: 
20211: 
20212: 
20213: 
20214:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20215: 
20216:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       Tutkimustulokset osoittivat, että jos nam olisi
20217: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         menetelty, etuuden rintamallaolosta olisivat saa-
20218: olette 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           neet ne veteraanit, jotka todennäköisesti olivat
20219: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          noista vuosista joutuneet kärsimään vähiten, toi-
20220: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sin sanoen ne, jotka vielä olivat työelämässä
20221: taja Pesolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        mukana, ja ne, joilla oli suuret työtulot. Sen
20222: kysymyksestä n:o 108:                                 sijaan hyvityksen ulkopuolelle olisivat jääneet
20223:                                                       iäkkäät ja muutoin jo eläkkeellä olevat veteraanit
20224:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        samoin kuin myös sellaiset veteraanit, jotka työ-
20225:        siin, että sotatilan aikainen lottapalvelus    elämässä pystyivät enää vain vähäisiin työsuori-
20226:        luettaisiin ilman ikärajaa eläkeajaksi?        tuksiin. Yksityisen sektorin työeläkkeisiin ei rin-
20227:                                                       tamallaolovuosia eläkeajaksi siten säädetty, vaan
20228:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      katsottiin, että kaikkia rintamaveteraaneja kohte-
20229: ti seuraavaa:                                         lee tasapuolisesti kansaneläkkeen yhteydessä
20230:    Kysymyksessä on viitattu valtion eläkelain voi-    maksettava rintamalisä. Se annetaan hyvityksenä
20231: maanpanolain säännöksiin, joiden mukaan elä-          rintamallaolosta jokaiselle veteraanille riippumat-
20232: keajaksi ennen nykyisen valtion eläkelain voi-        ta hänen iästään ja varallisuusasemastaan.
20233: maantuloa palveltu aika luetaan tietyin edelly-          Vuoden 1983 heinäkuun alusta 63 vuotta täyt-
20234: tyksin eläkeajaksi jo 21 vuoden iästä. Säännöksil-    täneet naisveteraanit ja tätä nuoremmat naisso-
20235: lä on haluttu turvata niiden henkilöiden oikeu-       tainvalidit tulivat rintamaveteraanien varhaiselä-
20236: det, joilla ns. valtion vanhan eläkelain mukaan       kejärjestelmän piiriin. Tämän voidaan osaltaan
20237: olisi ollut oikeus lukea eläkeajaksi aika 21 vuoden   katsoa merkitsevän rintamallaolovuosien hyvittä-
20238: iästä alkaen. Tämä koskee myös lottapalvelua.         mistä työeläkkeitä silmällä pitäen.
20239: Nykyisten säännösten mukaan eläkeajaksi luetaan          Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän
20240: aika 23 vuoden iästä alkaen samalla tavalla kuin      edelleen kehittäminen on parhaillaan vireillä rin-
20241: yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässäkin.        tamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa, missä
20242:    Nykyistä rintamasotilaseläkejärjestelmää suun-     myös kysymyksessä esitetty ongelma otetaan huo-
20243: niteltaessa oli esillä myös kysymys rintamavuosien    mioon. Tarkoituksena on, että rintamaveteraa-
20244: hyvittämisestä rintamaveteraaneille. Eläketurva-      nien varhaiseläkelakia muutettaisiin muun muas-
20245: keskuksessa tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön   sa siten, että varhaiseläkkeelle pääsisi jo 60 vuo-
20246: pyynnöstä tutkimus, jolla pyrittiin selvittämään,     den iässä eikä tällöin enää vaadittaisi rintamapal-
20247: voidaanko rintamallaolovuodet ottaa yksityisen        velusta. Tätä nuoremmilta rintamapalvelusaika
20248: sektorin työeläkkeissä eläkeaikana huomioon.          lyhennettäisiin puoleen vuoteen.
20249: 
20250:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1984
20251: 
20252:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
20253:                                       1984 vp. -- RJ< n:o 108                                            3
20254: 
20255: 
20256: 
20257: 
20258:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20259: 
20260:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som pensionstid i den privata sektorns arbetspen-
20261: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sioner. Av undersökningsresultaten framgick, att
20262: av den 13 mars 1984 tili vederbörande medlem         om så hade förfarits, skulie förmånen för front-
20263: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tjänst ha tilifaliit de veteraner som förmodligen
20264: riksdagsman Pesola m.fl. undertecknade spörs-        blivit minst lidande av åren i fråga, m.a.o. dem
20265: mål nr 108:                                          som ännu var i arbetslivet och dem som hade
20266:                                                      stora arbetsinkomster. Däremot skulie ersättning-
20267:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        en inte ha gälit åldriga veteraner och sådana som
20268:        att tjänstgöring som lotta under krigstili-   redan var pensionerade liksom inte heller sådana
20269:        stånd skall kunna beaktas som pensions-       veteraner, vilkas arbetsprestationer i arbetslivet
20270:        tid utan åldersgräns?                         inte längre var betydande. Sålunda blev inte åren
20271:                                                      vid fronten faststälida som pensionstid för privat-
20272:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     sektorns arbetspensioner, utan man utgick från
20273: anföra följande:                                     att det fronttiliägg som utgår i anslutning tili
20274:    1 spörsmålet har det hänvisats tili stadgandena   folkpensionen är ett objektivt förfarande som
20275: i lagen angående införande av lagen om statens       gälier samtliga frontveteraner. Det utgår som
20276: pensioner, enligt vilka tjänstgöringstiden före      ersättning för fronttjänst tili varje veteran, obe-
20277: ikraftträdandet av gäliande lag om statens pen-      roende av ålder elier förmögenhet.
20278: sioner under vissa förutsättningar räknas som            Vid ingången av juli månad 1983 kom 63-åri-
20279: pensionsberättigande tid redan från en ålder av      ga kvinnliga veteraner och kvinnliga krigsinvali-
20280: 21 år. Avsikten har varit att genom dessa stad-      der under 63 år inom tiliämpningsområdet för
20281: ganden trygga sådana personers rättigheter, som      systemet med förtidspension för frontveteraner.
20282: enligt den s.k. gamla lagen om statens pensioner     Detta kan för sin del anses innebära en ersättning
20283: skulie ha varit berättigade att som pensionstid      f?r åren vid fronten med avseende på arbetspen-
20284: beakta tiden efter fylida 21 år. Detta gälier även   swnerna.
20285: lottatjänsten. Enligt gäliande stadganden omfat-         En vidareutveckling av systemet med förtids-
20286: tar pensionstiden den tid som förflutit efter        pension för frontveteraner är anhängig i delega-
20287: fylida 23 år, på samma sätt som i arbetspensions-    tionen för frontveteranfrågor, varvid även det i
20288: systemet inom den privata sektorn.                   spörsmålet framförda problemet kommer att be-
20289:    1 samband med planeringen av det nuvarande        aktas. Avsikten är att lagen om förtidspension för
20290: systemet med frontmannapension behandlades           frontveteraner skall ändras bl. a. så, att förtids-
20291: även frågan om ersättning tili frontveteranerna      pensionering skulle ske redan i 60-årsåldern och
20292: för åren vid fronten. På social- och hälsovårdsmi-   att någon fronttjänst härvid inte längre skulle
20293: nisteriets begäran gjordes i pensionsskyddscentra-   erfordras. För person som inte nått denna ålder
20294: len en undersökning, med viiken man försökte         skulle tiden för fronttjänst förkortas tili ett halvt
20295: utreda, huruvida åren vid fronten kan beaktas        år.
20296: 
20297:     Helsingfors den 11 april 1984
20298: 
20299:                                                                             Minister Vappu Taipale
20300:                        j
20301:                       j
20302:                      j
20303:                     j
20304:                    j
20305:                   j
20306:                  j
20307:                 j
20308:                j
20309:               j
20310:              j
20311:             j
20312:            j
20313:           j
20314:          j
20315:         j
20316:        j
20317:       j
20318:      j
20319:     j
20320:    j
20321:   j
20322:  j
20323: j
20324:                                                1984 vp.
20325: 
20326: Kirjallinen kysymys n:o 109
20327: 
20328: 
20329: 
20330: 
20331:                                   Kärhä: Valtakunnallisen vanhuspoliittisen periaateohjelman laati-
20332:                                     misesta
20333: 
20334: 
20335:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20336: 
20337:    Maassamme on liki 600 000 yli 65-vuotiasta.       rontologisen ja etenkin geriatrisen tiedon lisäämi-
20338: Vanhusväestön osuus koko väestöstä on nykyään        nen terveydenhuollon henkilökunnan koulutuk-
20339: 12 prosenttia ja sen on arvioitu nousevan 24         sessa on edelleen kesken. Tiettyyn ikään liittyvän
20340: prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.                   kaavamaisen eläkkeelle jäämisen seurauksia ei ole
20341:    Vanhusväestön määrän kasvuun liittyy omat         vielä tutkittu verrattuna joustavaan eläkejärjestel-
20342: erityispiirteensä ja ongelmansa. Suomalaisessa       mään. Onnellisen vanhuuden kannalta tärkeistä
20343: yhteiskunnassa viime vuosikymmeninä tapahtu-         toiminnoista ei yhteiskuntasuunnittelijoilla juuri-
20344: neen rakenteenmuutoksen myötä on vanhuksista         kaan ole tietoa. Kartoittamatta ja tutkimatta on
20345: tullut oma erillinen ryhmänsä ja sen seurauksena     eläkeläisten halukkuus ja mahdollisuus toimia
20346: yksityiset vanhukset ovat yhä enemmän jääneet        vapaaehtoistyössä, yhteiskunnallisessa toiminnas-
20347: syrjään muusta väestöstä. Näin ei kuitenkaan         sa, osa-aikatyössä tai opiskelussa ja tämän kaltais-
20348: saisi tapahtua. Yhteiskunnan kehityksen eräänä       ten harrastusten vaikutus heidän henkiseen ja
20349: tavoitteena on pidettävä integroitua yhteiskun-      ruumiilliseen virkeyteensä.
20350: taa, jossa mitään väestöryhmää ei eristetä iän,         Vanhuspolitiikan periaateohjelman tavoitteena
20351: rodun tai muun seikan perusteella.                   on siis poistaa tai ainakin vähentää väestön
20352:   Jotta vanhuksemme säilyisivät yhteiskuntaam-       ikärakenteen vanhenemisen mahdollisia negatii-
20353: me kiinteästi kuuluvana ja toimivana osana,          visia vaikutuksia sekä vanhusten itsensä kohdalla
20354: tarvitaan sellaista yhteiskuntasuunnittelua, jossa   että koko yhteiskunnassa.
20355: vanhuspolitiikan näkökohdat otetaan riittävästi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20356: huomioon. Näiden periaatteiden saavuttamiseksi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20357: suositteli YK:n vanhenemista käsittelevä maail-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20358: mankonferenssi viime heinä-elokuussa oman            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20359: vanhuspoliittisen ohjelman luomista jokaiseen
20360: maahan.                                                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20361:    Vaikka tilastot kertovat Suomen vanhusväestön            siin, jotta Suomessa laadinaisiin YK:n
20362: määrän jatkuvasta kasvusta, ei tätä tilannetta ole          maailmankonferenssin suosittelema van-
20363: toistaiseksi pohdittu maassamme riittävästi. Ge-            huspolitiikan periaateohjelma?
20364: 
20365:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
20366: 
20367:                                              Lea Kärhä
20368: 
20369: 
20370: 
20371: 
20372: 428400407Y
20373: 2                                      1984 vp. -- RJ( n:o 109
20374: 
20375: 
20376: 
20377: 
20378:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20379: 
20380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            YK:n maailmankonferenssin jälkeen Suomen
20381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toimikunta laati maamme vanhustenhuoltoa var-
20382: olette 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            ten toimenpidesuositukset, joissa käsitellään seu-
20383: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           raavia asiakokonaisuuksia:
20384: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         1. Vanhuuteen liittyvän myönteisen asennoitu-
20385: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta          misen edistäminen. Vanhusten omatoimisuuden
20386: kysymyksestä n:o 109:                                  edistäminen ja vanhusten omien voimavarojen
20387:                                                        käyttämisen tukeminen ja lisääminen.
20388:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           2. Vanhusten ja omaisten välisen kanssakäymi-
20389:         siin, jotta Suomessa laadittaisiin YK: n       sen säilyttäminen, edistäminen ja lisääminen
20390:         maailmankonferenssin suosittelema van-         sekä omaisten vanhusten hyväksi suorittaman
20391:         huspolitiikan periaateohjelma?                 työn tukeminen.
20392:                                                           3. Järjestöjen vanhusten panssa suorittaman
20393:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       työn tukeminen.
20394: ti seuraavaa:                                             4. Vanhusten erityistarpeiden nykyistä parem-
20395:                                                        pi huomioon ottaminen kaikkia yhteiskunnan
20396:    Wienissä elokuussa 1982 pidetty YK:n vanhus-        toimenpiteitä suunniteltaessa.
20397: politiikkaa käsitellyt maailmankonferenssi laati          5. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden
20398: suositusluontoisen      vanhuspoliittisen      peri-   mitoituksen määrää ja toimintojen sisältöä tulee
20399: aateohjelman jäsenmaita varten. Periaateohjelma        kehittää järjestelmällisesti.
20400: jakaantui kahteen osaan, jotka käsittelivät toi-          6. Työhön osallistumisen ja toimeentuloturvan
20401: saalta humanitaarisia kysymyksiä ja toisaalta ke-      joustavuutta tulisi lisätä lähtien iäkkäiden henki-
20402: hityskysymyksiä.                                       löiden omista tarpeista ja mahdollisuuksista.
20403:    Humanitaarisissa kysymyksissä kosketeliaan             7. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenki-
20404: mm. vanhusten yleis- ja erityistarpeita terveyden,     lö~den koulutukseen erityisen huomion kiinnittä-
20405: ravitsemuksen, asumisen ja ympäristön alueella.        mlnen.
20406: Samoin tässä yhteydessä käsitellään vanhusten             8. Vanhenemiseen ja vanhuspolitiikan lohkoi-
20407: tarpeita sosiaalipalvelujen, toimeentuloturvan ja      hin liittyvän tutkimustoiminnan ja kansainväli-
20408: koulutuksen alueella.                                  sen tietojenvaihdon edistäminen.
20409:    Periaateohjelman kehityskysymykset käsittele-          9. Vanhuspoliittisten toimenpiteiden kehittä-
20410: vät väestön ikääntymisestä aiheutuvia sosioekono-      misen ja toteutumisen järjestelmällinen seuranta
20411: misia vaikutuksia, kun vanhusten osuus koko            ja arviointi.
20412: väestöstä kasvaa. Tässä tarkastellaan väestön             Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
20413: ikääntymisen vaikutuksia mm. tuotantoelämään,          24.3.1983 toimikunnan, jonka tehtäviin kuuluu
20414: koulutukseen ja säästämiseen. Periaateohjelman         sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja val-
20415: tässä kohdassa tarkastellaan myös yleistä sosiaalis-   tionosuuslainsäädännön pohjalta ja ottaen huo-
20416: ta ja taloudellista tilannetta ja toimenpiteiden       mioon uusimmat vanhustenhuollosta tehdyt sel-
20417: vaikutuksia etenkin sellaisina aikoina, jolloin        vitykset ja suositukset laatia ehdotus vanhusten
20418: muista riippuvaisten vanhusten määrä on lisään-        tarvitsemien palvelujen sisällön ja toimintamuo-
20419: tymässä.                                               tojen kehittämiseksi sekä tehdä esitys palvelujen
20420:    Kansallisten vanhuspoliittisten periaateohjel-      määrällisestä painottumisesta ja mitoitusperus-
20421: mien laatimista varten todetaan YK:n maailman-         teista. Toimikunnan tulee edelleen laatia suunni-
20422: konferenssin periaateohjelmassa, että ohjelmiin        telma tarvittavista yhteistyömuodoista ja kokei-
20423: otettavat asiat tulee perustaa kansalliseen tarpee-    luista rahoitustarpeineen. Tämän toimikunnan
20424: seen ja kunkin valtion sisällä oleviin ja esille       määräaika päättyy toukokuun lopussa.
20425: tuleviin kehitysnäkymiin niin humanitaarisissa            Valtioneuvoston 19.9.1983 hyväksymissä suun-
20426: kuin kehityskysymyksissäkin.                           nitelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-
20427:                                       1984 vp.       KK n:o 109                                      3
20428: 
20429: miseksi vuosina 1984-1988 on myös pyritty            Iee. On ilmeisen tarpeellista, että nyt käynnissä
20430: mainittujen hallinnonalojen toimialaan kuuluvis-     olevien selvitysten valmistuttua myös meillä ote-
20431: sa tehtävissä huomioimaan YK:n maailmankon-          taan esille kysymys maamme vanhuspoliittisen
20432: ferenssin vanhuspoliittisessa periaateohjelmassa     periaateohjelman laatimisesta YK:n suosittele-
20433: esille tulleita kysymyksiä. Tavoitteena on, että     massa laajuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon
20434: suunnitelmakaudella pyritään turvaamaan lisään-      edustajien lisäksi tähän valmisteluun tulisi osal-
20435: tyvän vanhusväestön palvelut ottaen huomioon         listua edustajat ainakin asuntotoimesta, ympäris-
20436: vanhusten määrän kasvu ja ikärakenteen muutos.       tösuunnittelusta, opetustoimesta ja työvoimatoi-
20437: Painopisteen tulee olla kotipalvelujen ja muiden     mesta.
20438: sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen kehit-      Vanhustenhuollon joustava kokonaisvaltainen
20439: tämisessä ja välttämättömän laitoshuollon osalta     kehittäminen edellyttää yhteistyötä sekä valtion-
20440: vanhainkotihoidon kehittämisessä.                    hallinnossa että kunnan tasolla niiden viran-
20441:    Suomessa ei tähän mennessä ole käynnistetty       omaisten välillä, joiden toimialaan kuuluu kes-
20442: valmistelua kansallisen vanhuspoliittisen peri-      keisten elinolosuhteiden ja -edellytysten suunnit-
20443: aateohjelman laatimiseksi sen laajuisena ja sisäl-   telu ja toteutus.
20444: töisenä kuin YK:nmaailmankonferenssi suositte-
20445: 
20446:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
20447: 
20448: 
20449:                                                                           Ministeri Vappu Taipale
20450: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 109
20451: 
20452: 
20453: 
20454: 
20455:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
20456: 
20457:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ringsvården, i vilka följande sakkomplex behand-
20458: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       las:
20459: av den 13 mars 1984 tili vederbörande medlem            1. Främjande av en positiv attityd tili åldran-
20460: av statsrådet översänt avskrift av följande av      det. Främjande av aktiviteten hos åldringarna
20461: riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörs-      samt stödjande och utökande av åldringarnas
20462: mål nr 109:                                         egna resurser.
20463:                                                         2. Bevarande, främjande och ökande av um-
20464:           Har Regeringen för avsikt att vidta       gänget mellan åldringarna och deras anhöriga
20465:        åtgärder för att man i Finland skali         samt stödjande av det arbete de anhöriga utför
20466:        uppgöra ett av FN:s världskonferens re-      för åldringarnas bästa.
20467:        kommenderat principprogram för åld-
20468:        ringspolitiken?                                  3. Stödjande av det arbete organisationer utför
20469:                                                     bland åldringarna.
20470:                                                         4. Ett bättre beaktande av åldringarnas speciel-
20471:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     la behov vid all planering av samhälieliga åtgär-
20472: anföra följande:                                    der.
20473:    FN:s världskonferens om åldrandet, som hölis i       5. Systematiskt utvecklande av dimensione-
20474: Wien i augusti 1982, uppgjorde ett åldringspoli-    ringen av social- och hälsovårdsservice samt verk-
20475: tiskt principprogram såsom rekommendation för       samheternas innehåll.
20476: medlemsländerna. Principprogrammet bestod av            6. Större smidighet beträffande deltagande i
20477: två delar som dels behandlade humanitära frå-       arbetslivet och i fråga om utkomstskyddet, varvid
20478: gor, dels utvecklingsfrågor.                        man skali utgå från de äldre personernas egoa
20479:    De humanitära frågorna berör bl.a. åldringar-    behov och möjligheter.
20480: nas alimänna och särskilda behov inom område-           7. Särskild uppmärksamhet borde fästas vid
20481: na för hälsa, näring, boende och miljö. I detta     utbildningen av fackpersonalen inom social- och
20482: sammanhang behandlas likaså åldringarnas be-        hälsovården.
20483: hov beträffande socialservice, utkomstskydd och         8. Främjande av forskning och internationellt
20484: utbildning.                                         informationsutbyte i anslutning tili åldrandet
20485:    Principprogrammets utvecklingsfrågor behand-     och åldringspolitiken.
20486: lar de socioekonomiska verkningarna av att be-         9. Systematisk uppföljning och utvärdering av
20487: folkningen blir äldre, då åldringarnas andel av     utvecklandet och genomförandet av åldringspoli-
20488: den totala befolkningen hela tiden ökar. Mao        tiska åtgärder.
20489: granskar bl.a. hur åldrandet påverkar produk-          Social- och hälsovårdsministeriet har 24. 3. 198 3
20490: tion, utbildning och sparande. På detta stälie i    tillsatt en kommission tili vars uppgifter hör att
20491: principprogrammet granskas även den alimänna        på basen av lagstiftningen om planering av och
20492: sociala och ekonomiska situationen och verkning-    starsandel för social- och hälsovården och med
20493: arna av åtgärderna, i synnerhet under sådana        beaktande av de färskaste utredningarna och
20494: tider då antalet åldringar som är beroende av       rekommendationerna om åldringsvården uppgö-
20495: andra ökar. Beträffande uppgörandet av natio-       ra ett förslag tili utvecklande av verksamhets-
20496: nelia åldringspolitiska principprogram konsta-      formerna och innehållet i den service åldringarna
20497: teras i principprogrammet från FN:s världskonfe-    behöver samt göra en framstälining om vad i
20498: rens att de frågor och ärenden som intas i          servicen kvantitativt sett skall anses viktigt samt
20499: programmen skali basera sig på det nationelia       om dimensioneringsgrunderna. Kommissionen
20500: behovet och utsikterna i fråga om såväl humani-     skali vidare uppgöra en pian om erforderliga
20501: tära frågor som utvecklingsfrågor. Efter FN:s       samarbetsformer och försök jämte finansierings-
20502: världskonferens uppgjorde Finlands kommission       behov. Denna kommissions mandat utgår i slutet
20503: rekommendationer tili åtgärder beträffande åld-     av maj.
20504:                                       1984 vp. -      KK n:o 109                                      5
20505: 
20506:    1 de av statsrådet 19.9.1983 godkända pianer-      cipprogram i den omfattning och med det inne-
20507: oa för ordnande av socialvården och hälsovården       håll som rekommenderas av FN:s världskonfe-
20508: under åren 1984-1988 har man även i de                rens. Det är uppenbart att man även i vårt land,
20509: uppgifter som hör tili sagda förvaltningsområden      sedan de utredningar som pågår blivit färdiga,
20510: försökt beakta de frågor som framkommit i det         bör ta upp frågan om uppgörande av ett åld-
20511: åldringspolitiska principprogrammet från FN:s         ringspolitiskt principprogram i den omfattning
20512: världskonferens. Under den planlagda perioden         som rekommeneras av FN. Förutom representan-
20513: strävar man efter att trygga servicen för den         ter för social- och hälsovården borde i denna
20514: ålderstigna befolkningen med beaktande av ök-         beredning delta representanter åtminstone för
20515: ningen av antalet åldringar och förändringen i        bostadsväsendet, mil jöplaneringen, bildningsvä-
20516: åldersstrukruren. Tyngdpunkten bör läggas vid         sendet och arbetskraftsmyndigheterna.
20517: urvecklande av hemservice och andra social- och          Smidigt, helhetsbetonat utvecklande av åld-
20518: hälsovårdens öppna serviceformer och för den          ringsvården förutsätter samarbete både inom
20519: nödvändiga anstaltsvårdens del vid utvecklandet       statsförvaltningen och på kommunnivå melian de
20520: av vården på ålderdomshemmen.                         myndigheter tili vilkas verksamhetsområde hör
20521:    Tilis vidare har man inte i Finland inlett någon   att planera och realisera centrala levnadsförhål-
20522: beredning av ett nationelit åldringspolitiskt prin-   landen och förutsättningar.
20523: 
20524:      Helsingfors den 13 april 1984
20525: 
20526: 
20527:                                                                             Minister Vappu Taipale
20528:                                                  1984 vp.
20529: 
20530: Kirjallinen kysymys n:o 110
20531: 
20532: 
20533: 
20534: 
20535:                                     Kärhä: Työkyvyttömyysmääritelmän yhdenmukaistamisesta
20536: 
20537: 
20538:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20539: 
20540:    Työkyvyttömyyseläkeratkaisut työeläkejärjestel-      kunnan esittämä ns. ennakkoilmoitusmenettely.
20541: mässä ja kansaneläkejärjestelmässä saattavat olla       Tämän järjestelmän mukaisesti eläkelaitos ilmoit-
20542: saman henkilön kohdalla erilaisia. Syynä ratkai-        taa oman mielipiteensä hakijan työkyvyttömyy-
20543: sujen erilaisuuteen on useimmissa tapauksissa se        destä toisen järjestelmän eläkelaitokselle. Jos en-
20544: seikka, että työkyvyttömyys määritellään eri laeis-     nakkoilmoituksen vastaanottanut eläkelaitos pää-
20545: sa eri tavoin.                                          tyy samaan ratkaisuun, se antaa ilmoitukseen
20546:    Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden             vastauksen. Vasta tämän jälkeen eläkkeenhakijal-
20547: määrittelyssä kiinnitetään huomiota henkilön an-        le annetaan tiedoksi eläkepäätökset kummastakin
20548: saintakyvyn vähenemiseen, mutta kansaneläk-             järjestelmästä. Jos ennakkoilmoituksen saanut
20549: keen työkyvyttömyysmääritelmän lähtökohtana             eläkelaitos toteaa että ratkaisuista on tulossa
20550: on terveydentila sinänsä ja kykenemättömyys teh-        erilaiset, eläkelaitoksilla on neuvotteluvelvolli-
20551: dä työtä. Työeläkelakien mukainen täysi työky-          suus.
20552: vyttömyysvaatimus täyttyy silloin, kun henkilön            Vaikka ennakkoilmoitusmenettely aloitetaan
20553: työkyky on alentunut vähintään kolmella viiden-         välittömästi, se tietää kuitenkin eläkejärjestel-
20554: neksellä. Mikäli työkyky on alentunut kahdella          mässä yhtä uutta käsittelyvaihetta lisää ja byro-
20555: viidenneksellä, täyttyy osaeläkevaatimus. Kan-          kratian kasvattamista. Suomalaista eläkepolitiik-
20556: saneläkelaki sen sijaan ei tunne tämän kaltaisia        kaa kehitettäessä olisi kuitenkin syytä kiinnittää
20557: työkyvyttömyyden suuruusmääritelmiä. Tästä on           huomiota byrokratian vähentämiseen ja eläkejär-
20558: vedetty se johtopäätös, että kansaneläkelaki on         jestelmien yksinkertaistamiseen ainakin siten, et-
20559:  työkyvyttömyyden määritelmän osalta ankarampi          tä työkyvyttömyyttä arvioitaessa pyrittäisiin eri
20560: kuin työeläkelait.                                      lakien kohdalla mahdollisimman yhdenmukai-
20561:                                                         seen määritelmään.
20562:     Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläk-
20563: keen saamisen edellytyksenä on se, että työkyvyt-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20564:  tömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti ainakin vuo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20565: den ajan. Kansaneläkelaissa ei edellytetä näin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20566: pitkää työkyvyttömyyden kestoaikaa.                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20567:     Henkilön kohdalla on erittäin ongelmallista,                   Katsooko Hallitus, että eri eläkelakien
20568:  jos hänet katsotaan jonkin lain nojalla työkyvyt-              kohdalla olisi syytä määritellä työkyvyttö-
20569:  tömäksi, mutta ei toisen lain nojalla. Ristikkäisis-           myys yhdenmukaisesti, ja
20570:  tä eläkepäätöksistä on yritetty päästä pois otta-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
20571:  malla käyttöön työkyvyttömyyden arviointitoimi-                eläkelakien muuttamiseksi tältä osin?
20572: 
20573:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
20574: 
20575:                                                 Lea Kärhä
20576: 
20577: 
20578: 
20579: 
20580: 4284004080
20581: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 110
20582: 
20583: 
20584: 
20585: 
20586:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20587: 
20588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määritelmien mukaan ei silti tarvitse johtaa eri-
20589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laiseen tulokseen.
20590: olette 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn
20591:                                                         Henkilön, jonka ansiokyky arvioidaan alentu-
20592: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
20593:                                                      neeksi vähintään kolmella viidenneksellä, kuten
20594: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    työeläkejärjestelmässä vaaditaan, voidaan yleensä
20595: taja Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
20596:                                                      katsoa olevan myös kansaneläkelain mielessä
20597: myksestä n:o 110:
20598:                                                      "kykenemätön tekemään tavallista työtään tai
20599:           Katsooko Hallitus, että eri eläkelakien    siihen verrattavaa'' hänelle sopivana ja kohtuulli-
20600:        kohdalla olisi syytä määritellä työkyvyttö-   sen toimeentulon turvaavana pidettävää työtä.
20601:        myys yhdenmukaisesti, ja                      Määritelmien ero tulee näkyviin, kun aikaisempi
20602:          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin     ansiotulo on ollut huomattavan korkea tai matala
20603:        eläkelakien muuttamiseksi tältä osin?         taikka kun aikaisempi ansiotulo kokonaan puut-
20604:                                                      tuu. Jos ansiotulo on ollut hyvin korkea, saattaa
20605:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     jäljellä oleva ansiotulo kolmen viidenneksen vä-
20606: ti seuraavaa:                                        hennyksestä huolimatta olla niin suuri, että sen
20607:                                                      voidaan katsoa turvaavan kohtuullisen toimeen-
20608:    Kansaneläke- ja työeläkejärjestelmämme palve-
20609:                                                      tulon. Jos taas aikaisempi ansiotulo on ollut
20610: levat eri tarkoituksia. Kansaneläkejärjestelmän
20611:                                                      lähellä toimeentulominimiä, voi kolmea viiden-
20612: tarkoituksena on antaa jokaiselle maassa asuvalle
20613:                                                      nestä huomattavasti pienempikin ansiotulon me-
20614: henkilölle perusturva vanhuuden, työkyvyttö-
20615:                                                      netys perustaa oikeuden työkyvyttömyyseläkkeen
20616: myyden ja pitkäaikaisen työttömyyden varalta.
20617:                                                      saamiseen kansaneläkelain mukaan. Mitään ver-
20618: Tämä perusturva kuuluu sellaisellekin henkilölle,
20619:                                                      tailua aikaisempaan ansiotuloon ei luonnollisesti-
20620: joka ei tee ansiotyötä. Sen vuoksi olisi periaat-
20621:                                                      kaan voida suorittaa silloin kun hakija on esimer-
20622: teellisesti väärin määritellä kansaneläkelain mu-
20623:                                                      kiksi synnynnäinen invalidi eikä koskaan ole ollut
20624: kainen työkyvyttömyys tietyn suuruisena ansioky-
20625:                                                      ansiotyössä. Voidaan siten sanoa, että työkyvyttö-
20626: vyn alentumisena. Selvästi oikeammalta näyttää
20627:                                                      myysmääritelmät eläkejärjestelmien tarkoituksen
20628: nykyinen määritelmä, jossa lähtökohtana on, että
20629:                                                      mukaisesti saattavat ääritilanteissa johtaa erilai-
20630: vakuutettu medisiinisestä syystä ei pysty työhön,
20631:                                                      siin tuloksiin, mutta suurimmassa osassa tapauk-
20632: jota on pidettävä ''kohtuullisen toimeentulon
20633:                                                      sia ne ovat lopputulokseltaan yhteneväiset.
20634: turvaavana".
20635:    Työeläkejärjestelmän tarkoituksena on turvata        Vaikka kansaneläke- ja työeläkejärjestelmissä
20636: ansiotyötä tekevälle vakuutetulle hänen aktiiviai-   olisi sama työkyvyttömyysmääritelmä, voisivat
20637: kainen kulutustasonsa. Tällaiselle järjestelmälle    eläkelaitokset vaikeita rajatapauksia harkitessaan
20638: on tyypillistä, että työkyvyttömyys määritellään     päätyä erilaisiin tuloksiin. Ennakkoilmoitusme-
20639: tietyn suuruisena ansiokyvyn alentumisena. Myös      nettely ei näin ollen kävisi tarpeettomaksi. Tässä
20640: osaeläkemahdollisuus on tyypillinen tällaiselle      vaiheessa näyttää tarkoituksenmukaisimmalta
20641: eläkejärjestelmälle.                                 pyrkiä työkyvyttömyysmääritelmien yhdenmu-
20642:    Vaikka kansaneläke- ja työeläkejärjestelmällä     kaistaiDisen sijasta mahdollisimman hyvään yh-
20643: on erilainen tarkoitus ja erilainen työkyvyttö-      teistyöhön ja tarpeettomien viivytysten poistami-
20644: myysmääritelmä, työkyvyttömyysarvion näiden          seen.
20645: 
20646:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
20647: 
20648:                                                                            Ministeri Vappu Taipale
20649:                                         1984 vp. -      KK n:o 110                                          3
20650: 
20651: 
20652: 
20653: 
20654:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20655: 
20656:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            begreppet       arbetsoförmåga,      behöver      be-
20657: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           dömningen av arbetsoförmågan enligt de olika
20658: av den 13 mars 1984 tili vederbörande medlem            definitionerna inte leda tili olika resultat. En
20659: av statsrådet översänt avskrift av följande av          person vars förvärvsförmåga bedöms som nedsatt
20660: riksdagsman Kärhä undertecknade spörsmål nr             med minst tre femtedelar, vilket är ett villkor i
20661: 110:                                                    arbetspensionssystemet, kan i alimänhet också i
20662:                                                         den mening som avses i folkpensionslagen anses
20663:            Anser Regeringen att det vore skäl att i     vara '' oförmögen att utföra sitt sedvanliga arbete
20664:          de olika pensionslagarna definiera be-         elier annat därmed jämförligt arbete"som bör
20665:          greppet arbetsoförmåga på ett enhetligt        anses vara lämpligt för honom och trygga en
20666:          sätt och                                       skälig utkomst. Skilinaden mellan definitionerna
20667:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för         kommer tili synes i de fali då den tidigare
20668:          ändring av pensionslagarna i detta avse-       förvärvsinkomsten har varit synnerligen hög elier
20669:          ende?                                          låg elier då tidigare förvärvsinkomst helt saknas.
20670:                                                         Har förvärvsinkomsten varit mycket hög, kan den
20671:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        återstående förvärvsinkomsten trots minskningen
20672: anföra följande:                                        med tre femtedelar vara så stor att den kan anses
20673:    Vårt folkpensionssystem och vårt arbetspen-          trygga en skälig utkomst. Har däremot den
20674: sionssystem tjänar olika syften. Syftet med folk-       tidigare förvärvsinkomsten varit nära existensmi-
20675: pensionssystemet är att ge varje i landet bosatt        nimum, kan också ett avsevärt mindre förvärvsin-
20676: person ett grundskydd med tanke på ålderdom,            komstbortfali än tre femtedelar utgöra grund för
20677: arbetsoförmåga och långvarig arbetslöshet. Detta        rätt tili invaliditetspension enligt folkpensionsla-
20678: grundskydd tilikommer också personer som inte           gen. Någon jämförelse med den tidigare förvärv-
20679: är i förvärvsarbete. Det vore därför principielit fel   sinkomsten kan naturligtvis inre företas i de fali
20680: att i folkpensionslagen definiera begreppet ar-         då den sökande t.ex. är invalid från födelsen och
20681: betsoförmåga som en viss nedsättning av förvärvs-       aldrig varit i förvärvsarbete. Man kan således säga
20682: förmågan. Klart riktigare verkar den nuvarande          att definitionerna på begreppet arbetsoförmåga i
20683: definitionen, där utgångspunkten är att den             enlighet med pensionssystemens syften i extrema
20684: försäkrade av medicinska skäl är oförmögen att          fali kan leda tili olika resultat, meni de flesta fali
20685: utföra ett arbete som bör anses '' trygga en skälig     är slutresultatet detsamma.
20686: utkomst''.                                                 Även om definitionen på begreppet arbets-
20687:    Syftet med arbetspensionssystemet är att för en      oförmåga skulie vara densamma i folkpensions-
20688: förvärvsarbetande försäkrad säkerstälia den kon-        och arbetspensionssystemen, kunde pensionsan-
20689: sumtionsnivå som han har under sin aktiva tid.          stalterna vid bedömningen av svåra gränsfali
20690: Typiskt för ett dylikt system är att begreppet          komma tili olika resultat. Systemet med för-
20691: arbetsoförmåga definieras som en viss nedsätt-          handsmeddelande skulie därigenom inte bli onö-
20692: ning av förvärvsförmågan. Också möjligheten tili        digt. I detta skede förefalier det mest ändamåls-
20693: delpension är typisk för ett dylikt pensionssys-        enligt att i stäliet för att försöka förenhetliga
20694:  tem.                                                   definitionerna på begreppet arbetsoförmåga,
20695:    Fastän folkpensions- och arbetspensionssyste-        sträva tili ett så gott samarbete som möjligt och
20696: men har olika syften och på olika sätt definierar       tili att eliminera onödiga dröjsmål.
20697: 
20698:        Helsingfors den 13 april 1984
20699: 
20700:                                                                                 Minister Vappu Taipale
20701:                                                 1984 vp.
20702: 
20703: Kirjallinen kysymys n:o 112
20704: 
20705: 
20706: 
20707: 
20708:                                    Kortesalmi: Lapin luonnon roskaantumisen estäruisestä
20709: 
20710: 
20711:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20712: 
20713:   Lapin tunturialueiden roskaantumista ja jäte-        jöiden valistusta. Myös JarJestetyn jätehuollon
20714: huoltoa on selvitelty Maailman Luonnon Säätiön         avulla voitaisiin roskaantumisongelmia vähentää.
20715: Suomen Rahaston järjestämässä ja sisäasiainmi-         Jätehuoltoa tulisi tehostaa ainakin siellä missä se
20716: nisteriön rahoittamassa tutkimuksessa.                 teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista ja
20717:    Kesällä 1983 tutkijat tarkastivat yli 1 000 kilo-   kannattavaa.
20718: metrin taipaleet Lapin suosituimmilta retkeily-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20719: alueilta sekä 78 autiotuvan ympäristön.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20720:   Joka kolmannen Lapin autiotuvan ympäristö            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20721: on selvästi roskaantunut. Poluista joka viidennen       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20722: varsia pilaavat kulkijoiden jättämät jäljet.                      Tietääkö Hallitus, että Lapin luonto on
20723:    Roskaantuneimmat polut sijaitsivat joukkoret-               turistitulvien johdosta erittäin pahasti
20724: keilyalueilla Urho Kekkosen, Pallas-Ounas-                     roskaantunut, ja
20725: tunturin ja Lemmenjoen kansallispuistoissa sekä                   aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toimiin
20726: Yllästunturin alueella. Tutkituista autiotuvista               tämän epäkohdan lieventämiseksi ja en-
20727: 23 prosenttia luokiteltiin erittäin roskaantuneik-             nalta ehkäisemiseksi tehostamalla retkei-
20728: st.                                                            lijöiden valistusta sekä järjestämällä siellä
20729:   Tutkijoiden mielestä Lapin erämaiden roskaan-                missä suinkin on mahdollista jätehuollon
20730: tumista voitaisiin vähentää tehostamalla retkeili-             tehostamisen?
20731: 
20732:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
20733: 
20734:                                          ]. Juhani Kortesalmi
20735: 
20736: 
20737: 
20738: 
20739:  428400405W
20740: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 112
20741: 
20742: 
20743: 
20744: 
20745:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20746: 
20747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Lapin retkeilyalueiden siisteyden ylläpitäminen
20748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on riippuvainen sekä käytännön järjestelyistä että
20749: olette 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            olevista määrärahoista. Eduskunta on sisäasiain-
20750: kirjeenne n:o 392 ohella lähettänyt valtioneuvos-      ministeriön ja sittemmin ympäristöministeriön
20751: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      pääluokkaan vuosittain tulo- ja menoarviossa
20752: jennöksen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen         osoittanut tunturialueiden jätehuollon tukemi-
20753: kirjallisesta kysymyksestä n:o 112, jossa tiedustel-   seen 100 000 markkaa vuonna 1981, 150 000
20754: laan:                                                  markkaa vuosina 1982 ja 1983 sekä 200 000
20755:                                                        markkaa vuonna 1984. Määrärahalla on tuettu
20756:            Tietääkö Hallitus, että Lapin luonto on     Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston ja
20757:         turistitulvien johdosta erittäin pahasti       kuntien toimia roskaantuneiden alueiden puh-
20758:         roskaantunut, ja                               distamiseksi sekä kysymyksessä mainitun selvityk-
20759:             aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä     sen tekemistä. Sen lisäksi arvioidaan metsähalli-
20760:         toimiin tämän epäkohdan lieventämiseksi        tuksen kustannuksiksi autiotupien jätehuollosta
20761:         ja ennalta ehkäisemiseksi tehostamalla         noin 400 000 markkaa vuodessa. Asianmukaisen
20762:         retkeilijöiden valistusta sekä järjestämällä   jätehuollon järjestämiseen tarvittaisiin varoja kui-
20763:         siellä missä suinkin on mahdollista jäte-      tenkin huomattavasti enemmän kuin tähän asti
20764:         huollon tehostamisen?                          on ollut käytettävissä. Kuluvan vuoden määrära-
20765:                                                        halla ympäristöministeriö aikoo tukea paikallis-
20766:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ten luonnonsuojeluyhdistysten ja Maailman
20767: ti seuraavaa:                                          Luonnon Säätiön Suomen Rahaston siivoustoi-
20768:                                                        mia. Maailman Luonnon Säätiö toteuttaa lisäksi
20769:    Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston            ympäristöministeriön avustuksella laajan valistus-
20770: ympäristöministeriön tuella tekemästä selvityk-        kampanjan, jonka kohteina ovat kaikki retkeili-
20771: sestä ilmenee, että Lapin retkeily- ja luonnonsuo-     jät, matkailijat ja muut Lapissa liikkuvat.
20772: jelualueet ovat monin paikoin erittäin roskaantu-         Nämä toimet ovat omiaan sekä lisäämään
20773: neet. Roskaantumisen aiheuttajina ovat selvityk-       siisteyttä että ehkäisemään roskaantumista Lapin
20774: sen mukaan olleet sekä retkeilijät että paikalliset    luonnossa. Lapissa liikkuvien, yhdistysten, kun-
20775: asukkaat.                                              tien ja valtion viranomaisten on kuitenkin yhdes-
20776:    Kaikkien alueiden jätehuolto ei voi alueiden ja     sä edelleen ponnisteltava pysyvien ratkaisujen
20777: niiden käytön luonteen takia jäädä yksinomaan          aikaansaamiseksi korvaamaan nykyisiä riittämät-
20778: kiinteistön haltijoiden ja kuntien järjestettäväksi    tömäksi katsottavia toimia. Asianmukaista on
20779: ja kustannettavaksi, kuten asianlaita on jätehuol-     tällöin ensinnäkin ennalta ehkäistä roskaantumis-
20780: tolain nojalla, vaan jätehuoltoa on tuettava val-      ta muun muassa järjestämällä valistus ja jätteiden
20781: tion toimin ja varoin siellä, missä siitä muuten       keräilypaikkoja ja toiseksi käyttää mahdollisim-
20782: aiheutuisi kiinteistön haltijalle ja kunnalle koh-     man suuressa määrin ympäristölle haitatonta jät-
20783: tuuttomia kustannuksia. Paikallisen väestön ai-        teiden käsittelyä niiden syntypaikalla. Näin voi-
20784: heuttaman roskaantumisen torjunnassa tarvitaan         daan päästä siihen, että kustannukset jätteiden
20785: kuitenkin nimenomaan alueen kuntien panosta.           kuljettamisesta ja alueiden puhdistamisesta jäisi-
20786:    Roskaamisen ehkäisyä ja roskaantuneiden             vät mahdollisimman pieniksi. Ympäristöministe-
20787: alueiden puhdistamista koskeva lainsäädäntö on         riön tarkoituksena onkin aloittaa eri osapuolten
20788: ajan tasalla. Jätehuoltolaki asettaa kuitenkin kun-    kanssa neuvottelut tunturi- ja muiden Lapin
20789: nille haja-asutusalueilla melko raskaan velvoit-       ulkoilualueiden jätehuollon ja roskaantumisen
20790: teen, mitä roskaantuneen alueen puhdistamiseen         ehkäisyn järjestämisestä. Tehostuva toimint2
20791: tulee. Keväällä 1984 ympäristöministeriö antaa         edellyttää kuitenkin myös tarkoitukseen osoitet-
20792: yleiskirjeen roskaantumisen ehkäisystä.                tujen määrärahojen lisäämistä.
20793:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1984
20794: 
20795:                                                                     Ympäristöministeri Mattz" Ahde
20796:                                                  1984 vp.
20797: 
20798: Kirjallinen kysymys n:o 111
20799: 
20800: 
20801: 
20802: 
20803:                                     Kortesalmi: Ranuan Ja Oijärven välille suunnitellun tieyhteyden
20804:                                       linjauksesta
20805: 
20806: 
20807:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20808: 
20809:    Ranuan ja Kuivaniemen kunnanhallitukset              teemme on täytettävä niiden näkemysten mukai-
20810: ovat tehneet aloitteen Ranuan-Oijärven oiko-            sesti, joita on esittänyt mm. ympäristönsuojelu-
20811: tiestä Lapiosuon - Iso-Äijönsuon erämaa-alueen          neuvottelukunta ja soidensuojelutoimikunta.
20812: lävitse. Tie on suunniteltu kulkevaksi Lapiosuon           Erämaiden suojelulla on kiire. Pohjois-Suomen
20813: aarnialueella siten, että se halkaisisi aarnialueen     erämaat hupenevat vuosi vuodelta. Lapiosuon -
20814: kahteen osaan.                                          Iso-Äijönsuon alue on suurin yhtenäinen erämaa-
20815:    Tieyhteys Lapiosuon - Äijönsuon erämaan              alue napapiirin eteläpuolella. Alue kuuluu val-
20816: poikki autoilevine turisteineen olisi peruuttama-       tioneuvoston vahvistaman soidensuojeluohjelman
20817: ton ja korjaamaton päätös. Se tuhoaisi suoerä-          arvokkaimpiin kohteisiin. Alueella on hyvin mo-
20818: maan ja laajan yhtenäisen suo- ja metsäluonnon          nipuolinen erämaaeläimistö, jonka elinehtona
20819: koskemattomuuden ja osaltaan nopeuttaisi                ovat yhtenäiset luonnontilaiset aapa- ja keidas-
20820: uhanalaisten sekä harvinaisten eläinten tuhoutu-        suoyhdistymät, pienet joet, purot ja lammet sekä
20821: mista maassamme.                                        erämainen metsäluonto.
20822:    Lapin Seutukaavaliiton ja luonnonsuojelujär-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20823: jestöjen mielestä tiehankkeesta olisi luovuttava        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20824: tai tien linjausta muutettava siten, ettei tie          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20825: kulkisi Lapiosuon aarnialueen poikki, vaan kier-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20826: täisi sen Kivijoen pohjois- ja länsipuolista reittiä.             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä te-
20827:    Tämä linjaus on vain muutaman kilometrin                    hokkaisiin toimiin Ranuan ja Kuivanie-
20828: kuntien esittämää vaihtoehtoa pitempi. Kierto-                 men kunnan välisellä alueella sijaitsevan
20829: vaihtoehto on niin luonnonsuojelun kuin paikal-                Lapiosuon - Iso-Äijönsuon erämaa-alu-
20830: lisen väestön nautiotaoikeuksien kannalta selvästi             een suojelemiseksi siten, että suunniteltu
20831: parempt.                                                       oikotie ei tuhoa aluetta eikä halkaise sitä
20832:    Suomen valtion tulisi kyetä toteuttamaan maa-               kahteen osaan, vaan tie suunniteltaisiin
20833: tamme velvoittavat erilaiset kansainväliset suoje-             kiertämään Kivijoen pohjois- ja länsipuo-
20834: luohjelmat ja -sopimukset tinkimättömästi ja                   lista reittiä, jolloin kyseinen erämaa-alue
20835: viranomaisten aloitteesta. Kansalliset velvoit-                säilyisi luonnontilaisena?
20836: 
20837:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
20838: 
20839:                                            J. Juhani Kortesalmi
20840: 
20841: 
20842: 
20843: 
20844: 4284003961
20845: 2                                     1984 vp. -- EJ( n:o 111
20846: 
20847: 
20848: 
20849: 
20850:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20851: 
20852:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
20853: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     ti seuraavaa:
20854: mies, lähettänyt 13 päivänä maaliskuuta 1984            Ranuan ja Oijärven välisen tieyhteyden suun-
20855: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-     nittelu ja toteuttaminen ei sisälly tämän hetkisiin
20856: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.   tie- ja vesirakennushallituksen suunnittelu- ja
20857: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta     toteuttamisohjelmiin.
20858: kysymyksestä n: o 111 :
20859:                                                         Ranuan kunnanhallituksen aloite maantien ra-
20860:                                                      kentamisesta välille Ranuan kirkonkylä--Oijärvi
20861:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä te-      on parhaillaan kyllä käsiteltävänä tie- ja vesira-
20862:        hokkaisiin toimiin Ranuan ja Kuivanie-        kennushallituksessa. Mikäli aloite johtaisi em.
20863:        men kunnan välisellä alueella sijaitsevan     tiehankkeen toteuttamiseen, se voidaan toteuttaa
20864:        Lapiosuon -- Iso-Äijönsuon erämaa-alu-        siten, ettei tie tuhoa eikä halkaise Lapiosuon --
20865:        een suojelemiseksi siten, että suunniteltu    Iso-Äijönsuon erämaa-aluetta. Kun tiehanke on
20866:        oikotie ei tuhoa aluetta eikä halkaise sitä   näin alkuvaiheessaan ja aloite saattaa tulla hylä-
20867:        kahteen osaan, vaan tie suunniteltaisiin      tyksikin, jolloin tietä ei lainkaan rakenneta, lii-
20868:        kiertämään Kivijoen pohjois- ja länsipuo-     kenneministeriö ei katso olevan aihetta enempiin
20869:        lista reittiä, jolloin kyseinen erämaa-alue   kannanottoihin asiassa.
20870:        säilyisi luonnontilaisena?
20871: 
20872:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1984
20873: 
20874: 
20875:                                                                   Liikenneministeri Matti Puhakka
20876:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 111                                           3
20877: 
20878: 
20879: 
20880: 
20881:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
20882: 
20883:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordni_ngen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
20884: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse          anföra följande:
20885: av den 13 mars 1984 tili vederbörande medlem
20886:                                                          Planering och byggande av en vägförbindelse
20887: av statsrådet översänt avskrift av följande av
20888:                                                       melian Ranua och Oijärvi ingår inte i väg- och
20889: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade        vattenbyggnadsstyrelsens aktuelia planerings- och
20890: spörsmål nr 111:                                      byggprogram.
20891:                                                          Kommunstyrelsens i Ranua initiativ om byg-
20892:           Har Regeringen för avsikt att vidta
20893:                                                       gande av en landsväg melian Ranua kyrkby_ oc~
20894:        skyndsamma åtgärder för .~kyddande av
20895:                                                       Oijärvi är visserligen som bäst under b~re_d?tfolg 1
20896:        ödemarken Lapiosuo--Iso-Aijönsuo, som
20897:                                                       väg- och vattenbyggnadsstyrelsen .. Om tnttlat~:et
20898:        finns i området mellan korumuneroa Ra-
20899:                                                       Ieder tili att ifrågavarande vägprojekt genomfors,
20900:        nua och Kuivaniemi, sålunda att den
20901:                                                       kan detta göras så, att vägen inte k_ommer att
20902:        planerade genvägen inte förstör området
20903:                                                       förstöra elier dela ödemarken Lapwsuo--Iso-
20904:        och inre heller delar det i två delar, utan
20905:                                                       Äijönsuo. Då vägprojektet sålunda är i sitt be-
20906:        vägen planeras så .att den_ f~Ij:r Kivijokis
20907:                                                       gynnelseskede och initiativet kan bli för~a~tat,
20908:        norra och västra fara varvtd tfragavarande
20909:                                                       varvid vägen inte alis byggs, anser trafikmtmste-
20910:        ödemark skulle bevaras i naturtillstånd?
20911:                                                       riet det inte finnas anledning tili något ytterliga-
20912:                                                       re stäliningstagande i ärendet.
20913:     Helsingfors den 12 april 1984
20914: 
20915: 
20916:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
20917:                                        1984 vp. -      KK n:o 112                                        3
20918: 
20919: 
20920: 
20921: 
20922:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
20923: 
20924:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               För att Lapplands friluftsområden skali kunna
20925: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          hålias snygga erfordras såväl praktiska arrang-
20926: nr 392 av den 13 mars 1984 tili vederbörande           emang som anslag för detta. Riksdagen har
20927: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     under inrikesministeriets och sedermera miljömi-
20928: av riksdagsman ] . Juhani Kortesalmi underteck-        nisteriets huvudtitel årligen i statsförslaget anvi-
20929: nade spörsmål nr 112:                                  sat ett anslag för stödjande av avfalishantering i
20930:                                                        fjälien, som år 1981 var 100 000 mk, åren 1982
20931:           Är Regeringen medveten om att natu-          och 1983 150 000 mk samt år 1984 200 000 mk.
20932:        ren i Lappland är starkt nedskräpad tili        Genom detta anslag har stöd riktats tili åtgärder
20933:        följd av turistströmmen och                     som vidtagits av Världsnaturfonden i Finland och
20934:           ämnar Regeringen vidta brådskande            kommunerna i syfte av snygga upp nedskräpade
20935:        åtgärder i syfte att minska och förebygga       områden samt tili den i spörsmålet nämnda
20936:        detta missförhållande genom att effekti-        utredningens genomförande. Dessutom beräknas
20937:        vera upplysningverksamheten bland van-          forststyrelsens kostnader för ödestugornas avfalis-
20938:        drare samt genom att ordna effektiverad         hantering uppgå tili ca 400 000 mk om året. För
20939:        avfalishantering där detta blott är möj-        en vederbörligt anordnad avfalishantering skulie
20940:        ligt?                                           dock erfordras betydligt större belopp än vad som
20941:                                                        hittilis funnits tili förfogande. Med anslaget för
20942:                                                        innevarande år ämnar miljöministeriet stödja de
20943:                                                        lokala naturskyddsföreningarnas och Världsnatur-
20944:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
20945:                                                        fonden i Finlands städåtgärder. Världsnaturfon-
20946: anföra följande:                                       den i Finland skali dessutom med miljöministe-
20947:                                                        riets bistånd genomföra en omfattande upplys-
20948:    Det framgår av den utredning som med miljö-         ningskampanj som riktar sig tili samtliga vandra-
20949: ministeriets stöd gjorts av Världsnaturfonden i        re, turister och övriga grupper som rör sig i
20950: Finland att frilufts- och naturskyddsområdena i        Lappland.
20951: Lappland på flera stälien är starkt nedskräpade.           Dessa åtgärder bidrar tili att naturen i Lapp-
20952: Enligt utredningen har nedskräpningen förorsa-         land skall kunna hålias alit snyggare och ned-
20953: kats såväl av vandrare som av ortens invånare.         skräpning förebyggas. De som rör sig i Lappland,
20954:    Att ordna och finansiera avfalishanteringen         föreningar, kommuner och statliga myndigheter
20955: inom samtliga områden kan på grund av områ-            måste dock tilisammans fortfarande försöka
20956: denas art och användning inte åläggas enbart           åstadkomma bestående lösningar med vilka de
20957: fastighetsinnehavarna och kommunerna, såsom            nuvarande åtgärderna som inte ansetts vara till-
20958: fallet är med stöd av lagen om avfalishantering,       räckliga, skall kunna ersättas. Härvid är det
20959: utan avfalishanteringen skali stödas genom sta-        sakenligt att för det första förebygga nedskräp-
20960: tens åtgärder och med statens medel, där den i          ningen genom att anordna upplysning och plat-
20961: annat fali skulie åsamka fastighetsinnehavaren         ser för avfalisinsamEng och för det andra i så stor
20962: och kommunen oskäliga kostnader. Då det gäller         utsträckning som möjligt använda en för miljön
20963:  att hindra en nedskräpning som förorsakas av          riskfri behandling av avfali på den plats dessa
20964:  den lokala befolkningen behövs dock en insats          uppkommer. På detta sätt kan man komma tili
20965:  särskilt från kommunerna inom området.                 att kostnaderna för avfalistransport och uppsnyg-
20966:     Lagstiftningen rörande förebyggandet av ned-       gandet av områden blir så låga som möjligt.
20967:  ;kräpning och uppsnyggandet av nedskräpande            Miljöministeriet har för avsikt att inleda förhand-
20968:  Jmråden är fulit tidsenlig. Lagen om avfalishan-      lingar med olika parter om hur avfallshante-
20969:  tering innebär dock för kommunerna inom gles-          ringen och förebyggandet av nedskräpningen i
20970:  bygderna en rätt tung förpliktelse i fråga om         fjällen och inom övriga friluftsområden i Lapp-
20971:  Jmrådets uppsnyggande. Våren 1984 kommer              land skall kunna ordnas. En ökning av anslagen
20972:   niljöministeriet att utfärda ett cirkulär om före-    för ändamålet är dock en förutsättning för att
20973:   Jyggande av nedskräpning.                            verksamheten skall kunna effektiveras.
20974:       Helsingfors den 16 april 1984
20975: 
20976:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
20977:                                               1984 vp.
20978: 
20979: Kirjallinen kysymys n:o 113
20980: 
20981: 
20982: 
20983: 
20984:                                   Pekkarinen ym.: Alle 21-vuotiaana suoritetun lottapalveluksen
20985:                                      laskemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelukseksi
20986: 
20987: 
20988:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20989: 
20990:    Valtion eläkelain voimaanpanolain (281166)           Tilanteen nurinkurisuurta lisää se, että rinta-
20991: 5 §:n 2 momentin perusteella lottapalvelus laske-    mapalveluksen suorittaneilta miehiltä mainittu
20992: taan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelukseksi niil-   21 vuoden ikäraja on sinänsä oikein ja perustel-
20993: tä osin kuin palvelus on suoritettu 21 ikävuoden     lusti poistettu.
20994: jälkeen. Monet naiset osallistuivat lottapalveluk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20995: seen jo alle 20 vuoden iässä. Käytännössä he         tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20996: suorittivat rintamalla täysin samat tehtävät kuin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20997: vanhemmatkin kanssasisarensa. Jostain käsittä-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20998: mättömästä syystä alle 21 vuoden iässä suoritettu
20999: palvelus on kuitenkin poistettu eläkkeeseen oi-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21000: keuttavasta palveluksesta.                                  siin myös alle 21 vuoden iässä suoritetun
21001:                                                             lottapalveluksen saattamiseksi eläkkee-
21002:                                                             seen oikeuttavaksi palvelukseksi?
21003: 
21004:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
21005: 
21006:          Mauri Pekkarinen               Marjatta Väänänen              Väinö Raudaskoski
21007:          Esko Aho                       Hannu Tenhiälä                 Helvi Koskinen
21008:          Tytti Isohookana-Asunmaa       Hannu Kemppainen               Katri-Helena Eskelinen
21009:          Sirkka-Liisa Anttila           Timo Kietäväinen               Einari Nieminen
21010:          Heikki Kokko                   Olavi Martikainen              Taisto Tähkämaa
21011:                                         Jukka Vihriälä
21012: 
21013: 
21014: 
21015: 
21016:  4284003825
21017: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 113
21018: 
21019: 
21020: 
21021: 
21022:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21023: 
21024:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       Tutkimustulokset osoittivat, etta JOS nam olisi
21025: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         menetelty, etuuden rintamallaolosta olisivat saa-
21026: olette 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           neet ne veteraanit, jotka todennäköisesti olivat
21027: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          noista vuosista joutuneet kärsimään vähiten, toi-
21028: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sin sanoen ne, jotka vielä olivat työelämässä
21029: taja Pekkarisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     mukana, ja ne, joilla oli suuret työtulot. Sen
21030: kysymyksestä n:o 113:                                 sijaan hyvityksen ulkopuolelle olisivat jääneet
21031:                                                       iäkkäät ja muutoin jo eläkkeellä olevat veteraanit
21032:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        samoin kuin myös sellaiset veteraanit, jotka työ-
21033:        siin myös alle 21 vuoden iässä suoritetun      elämässä pystyivät enää vain vähäisiin työsuori-
21034:        lottapalveluksen saattamiseksi eläkkee-        tuksiin. Yksityisen sektorin työeläkkeisiin ei rin-
21035:        seen oikeuttavaksi palvelukseksi?              tamallaolovuosia eläkeajaksi siten säädetty, vaan
21036:                                                       katsottiin, että kaikkia rintamaveteraaneja kohte-
21037:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lee tasapuolisesti kansaneläkkeen yhteydessä
21038: ti seuraavaa:                                         maksettava rintamalisä. Se annetaan hyvityksenä
21039:    Kysymyksessä on viitattu valtion eläkelain voi-    rintamallaolosta jokaiselle veteraanille riippumat-
21040: maanpanolain säännöksiin, joiden mukaan elä-          ta hänen iästään ja varallisuusasemastaan.
21041: keajaksi ennen nykyisen valtion eläkelain voi-
21042:                                                          Vuoden 1983 heinäkuun alusta 63 vuotta täyt-
21043: maantuloa palveltu aika luetaan tietyin edelly-
21044:                                                       täneet naisveteraanit ja tätä nuoremmat naisso-
21045: tyksin eläkeajaksi jo 21 vuoden iästä. Säännöksil-
21046:                                                       tainvalidit tulivat rintamaveteraanien varhaiselä-
21047: lä on haluttu turvata niiden henkilöiden oikeu-
21048:                                                       kejärjestelmän piiriin. Tämän voidaan osaltaan
21049: det, joilla ns. valtion vanhan eläkelain mukaan
21050:                                                       katsoa merkitsevän rintamallaolovuosien hyvittä-
21051: olisi ollut oikeus lukea eläkeajaksi aika 21 vuoden
21052:                                                       mistä työeläkkeitä silmällä pitäen.
21053: iästä alkaen. Tämä koskee myös lottapalvelua.
21054: Nykyisten säännösten mukaan eläkeajaksi luetaan          Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän
21055: aika 23 vuoden iästä alkaen samalla tavalla kuin      edelleen kehittäminen on parhaillaan vireillä rin-
21056: yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässäkin.        tamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa, missä
21057:    Nykyistä rintamasotilaseläkejärjestelmää suun-     myös kysymyksessä esitetty ongelma otetaan huo-
21058: niteltaessa oli esillä myös kysymys rintamavuosien    mioon. Tarkoituksena on, että rintamaveteraa-
21059: hyvittämisestä rintamaveteraaneille. Eläketurva-      nien varhaiseläkelakia muutettaisiin muun muas-
21060: keskuksessa tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön   sa siten, että varhaiseläkkeelle pääsisi jo 60 vuo-
21061: pyynnöstä tutkimus, jolla pyrittiin selvittämään,     den iässä eikä tällöin enää vaadittaisi rintamapal-
21062: voidaanko rintamallaolovuodet ottaa yksityisen        velusta. Tätä nuoremmilta rintamapalvelusaika
21063: sektorin työeläkkeissä eläkeaikana huomioon.          lyhennettäisiin puoleen vuoteen.
21064: 
21065:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1984
21066: 
21067:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
21068:                                      1984 vp. -      KK n:o 113                                         3
21069: 
21070: 
21071: 
21072: 
21073:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21074: 
21075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som pensionstid i den privata sektorns arbetspen-
21076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sioner. Av undersökningsresultaten framgick, att
21077: av den 13 mars 1984 tili vederbörande medlem         om så hade förfarits, skulle förmånen för front-
21078: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tjänst ha tillfallit de veteraner som förmodligen
21079: riksdagsman Pekkarinen m.fl. undertecknade           blivit minst lidande av åren i fråga, m.a.o. dem
21080: spörsmål nr 113:                                     som ännu var i arbetslivet och dem som hade
21081:                                                      stora arbetsinkomster. Däremot skulle ersättning-
21082:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      en inte ha gällt åldriga veteraner och sådana som
21083:        för att även tjänstgöring som Iotta före      redan var pensionerade liksom inte heller sådana
21084:        fyllda 21 år skall kunna betraktas som        veteraner, vilkas arbetsprestationer i ar~tivet
21085:        pensionsberättigande tjänstgöring?            inte längre var betydande. Sålunda blev inte åren
21086:                                                      vid fronten fastställda som pensionstid för privat-
21087:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     sektoms arbetspensioner, utan man utg1clc frin
21088: anföra följande:                                     att det fronttillägg som utgår i anslutning tili
21089:    I spörsmålet har det hänvisats tili stadgandena   folkpensionen är ett objektivt förfarande som
21090: i lagen angående införande av lagen om statens       gäller samtliga frontveteraner. Det utgår. som
21091: pensioner, enligt vilka tjänstgöringstiden före      ersättning för fronttjänst tili varje veteranr obe-
21092: ikraftträdandet av gällande lag om statens pen-      roende av ålder eller förmögenhet.
21093: sioner under vissa förutsättningar räknas som
21094: pensionsberättigande tid redan från en ålder av         Vid ingången av juli månad 1983 kom 63-åri-
21095: 21 år. Avsikten har varit att genom dessa stad-      ga kvinnliga veteraner och kvinnliga krigsiavali-
21096: ganden trygga sådana personers rättigheter, som      der under 63 år inom tillämpningsområdet ·fpc
21097: enligt den s.k. gamla lagen om statens pensioner     systemet med förtidspension för frontveterarter.
21098: skulle ha varit berättigade att som pensionstid      Detta kan för sin del anses innebära en ersät't'l1ing
21099: beakta tiden efter fyllda 21 år. Detta gäller även   för åren vid fronten med avseende på arbetspen-
21100: lottatjänsten. Enligt gällande stadganden omfat-     sionerna. En vidareutveckling av systemet med
21101: tar pensionstiden den tid som förflutit efter        förtidspension för frontveteraner är anhängig i
21102: fyllda 23 år, på samma sätt som i arbetspensions-    delegationen för frontveteranfrågor, varvid även
21103: systemet inom den privata sektorn.                   det i spörsmålet framförda problemet kommer
21104:    I samband med planeringen av det nuvarande        att beaktas. Avsikten är att lagen om förtidspen-
21105: systemet med frontmannapension behandlades           sion för frontveteraner skall ändras bl.a. så, att
21106: även frågan om ersättning tili frontveteranerna      förtidspensionering skulle ske redan i 60-årsål-
21107: för åren vid fronten. På social- och hälsovårdsmi-   dern och att någon fronttjänst härvid inte längre
21108: nisteriets begäran gjordes i pensionsskyddscentra-   skulle erfordras. För person som inte nått denna
21109: len en undersökning, med viiken man försökte         ålder skulle tiden för fronttjänst förkortas tili ett
21110: utreda, huruvida åren vid fronten kan beaktas        halvt år.
21111: 
21112:      Helsingfors den 11 april 1984
21113: 
21114:                                                                             Minister Vappu Taipale
21115:                                                1984 vp.
21116: 
21117: Kirjallinen kysymys n:o 114
21118: 
21119: 
21120: 
21121: 
21122:                                    Hilpelä ym.: Puolison tulojen vaikutuksesta my,önnettäessä rintama-
21123:                                       sotilaseläkettä naisille
21124: 
21125: 
21126:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21127: 
21128:    Rintamasotilaseläkkeen saamisen ja sen määrän         Kun rintamasotilaseläkettä myönnetaan vain
21129: ratkaisevat pääasiassa eläkettä hakevan sekä hä-      rintamapalvelusta suorittaneille, tulisi sen olla
21130: nen puolisonsa tulot ja omaisuus. Rintamasotilas-     yksilön eläke, johon eivät vaikuttaisi puolison
21131: eläkelaissa on säädetty mm. markkamääräiset           tulot, joilla perhettä myös elätetään. Juuri puoli-
21132: tulorajat eläkkeen saamiseksi. Riippuen siitä,        son tulojen huomioon ottaminen eläkettä myön-
21133: saako toinen puoliso kansaneläkettä tai rintama-      nettäessä aiheuttaa sen, että jo hyvinkin alhaisissa
21134: sotilaseläkettä voi rintamasotilaseläkettä vaille     tuloluokissa vaimo jää ilman tätä eläkettä, jonka
21135: jäädä jo, jos puolisoiden yhteenlasketut tulot        hänen kuitenkin voidaan rintamapalvelullaan
21136: ovat noin 3 5 000 markkaa.                            katsoa ansainneen.
21137:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21138:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21139:    Rintamasotilaseläkettä voivat saada periaattees-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21140: sa myös rintamapalvelukseen osallistuneet naiset.     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21141: Rintamalla palvelleet naiset ovat useissa tapauk-
21142: sissa perhesuhteiden vuoksi tehneet elämäntyön-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21143: sä kotona eikä heille näin ollen ole kertynyt omaa           siin rintamasotilaseläkelain muuttamisek-
21144: työeläkettä. Kun rintamasotilaseläke on sidottu              si siten, ettei puolison tuloja otettaisi
21145: puolison tuloihin, eivät naiset monestikaan saa              huomioon myönnettäessä rintamasotilas-
21146: edes tätä eläkettä.                                          eläkettä naisille?
21147: 
21148:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
21149: 
21150:          Liisa Hilpelä                   Pirjo Rusanen                   Ritva Laurila
21151:          Eeva Turunen                    Matti Lahtinen                  Saara Mikkola
21152:          Aino Pohjanoksa                 Ilkka Kanerva                   Helena Pesola
21153:          Aila Jokinen                    Ilkka Suominen                  Heikki Järvenpää
21154: 
21155: 
21156: 
21157: 
21158: 4284003836
21159: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 114
21160: 
21161: 
21162: 
21163: 
21164:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21165: 
21166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muuttamisesta. Esitys, jonka hallitus on valtion
21167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tulo- ja menoarvioesityksen 1984 mukaan luvan-
21168: olette 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn          nut antaa eduskunnalle vuoden 1984 aikana,
21169: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lähtee siitä, että täysimääräinen rintamasotilas-
21170: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    eläke korotettaisiin vastaamaan kansaneläkkeen
21171: taja Liisa Hilpelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-    pohjaosan ja lisäosan sekä kansaneläkkeensaajalle
21172: sesta kysymyksestä n:o 114:                          maksettavan rintamalisän yhteismäärää. Rinta-
21173:                                                      masotilaseläkelakia ehdotetaan muutettavaksi
21174:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       myös siten, että puolison työtulot eivät vaikuttai-
21175:        siin rintamasotilaseläkelain muuttamisek-     si rintamasotilaseläkkeen määrään niissä tapauk-
21176:        si siten, ettei puolison tuloja otettaisi     sissa, joissa puoliso ei ole eläkkeensaaja. Työtulon
21177:        huomioon myönnettäessä rintamasotilas-        etuoikeuden myöntäminen ei ole perusteltua
21178:        eläkettä naisille?                            rintamasotilaseläkejärjestelmän tulosidonnaisuus-
21179:                                                      periaatteen huomioon ottaen, jos kumpikin puo-
21180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     liso saa eläkettä. Ehdotetut muutokset on tarkoi-
21181: ti seuraavaa:                                        tus saattaa voimaan vuoden 1985 heinäkuun
21182:   Hallitus on 6.4.1984 antanut hallituksen esi-      alusta.
21183: tyksen eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain
21184: 
21185:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1984
21186: 
21187:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
21188:                                     1984 vp. -- RJ( n:o 114                                        3
21189: 
21190: 
21191: 
21192: 
21193:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21194: 
21195:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sitionen, som regeringen enligt statsförslaget för
21196: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      år 1984 utfäst sig att avlåta tili riksdagen under
21197: av den 13 mars 1984 tili vederbörande medlem       år 1984, utgår från att frontmannapensionens
21198: av statsrådet översänt avskrift av följande av     fulla belopp skulie höjas att motsvara det sam-
21199: riksdagsledamot Liisa Hilpelä m.fl. underteckna-   manlagda beloppet av folkpensionens basdel och
21200: de spörsmål nr 114:                                tilläggsdel samt fronttillägget som utgår tili folk-
21201:                                                    pensionstagare. Lagen om frontmannapension
21202:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-   föreslås ändrad även så, att makens arbetsin-
21203:        te att ändra lagen om frontmannapension     komster inte skulle inverka på beloppet av front-
21204:        så, att makens inkomster inte skulie be-    mannapension i de fali då maken inte är pen-
21205:        aktas då frontmannapension beviljas         sionstagare. Beviljandet av förmånsrätt som gälier
21206:        kvinnor?                                    arbetsinkomst är inte motiverat med beaktande
21207:                                                    av inkomstbundenhetsprincipen inom frontman-
21208:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   napensionssystemet, om båda makarna erhålier
21209: anföra följande:                                   pension. Avsikten är att de föreslagna ändring- ·
21210:    Regeringen har 6.4.1984 givit en proposition    arna skali bringas i kraft från ingången av juli år
21211: tili riksdagen med förslag tili lag angående       1985.
21212: ändring av lagen om frontmannapension. Propo-
21213: 
21214:     Helsingfors den 11 april 1984
21215: 
21216:                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21217:                                                 1984 vp.
21218: 
21219: Kirjallinen kysymys n:o 115
21220: 
21221: 
21222: 
21223: 
21224:                                    Koskinen ym.: Urpian Ja Hanalan rautatieseisakkeiden käyttöön
21225:                                       ottamisesta
21226: 
21227: 
21228:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21229: 
21230:    Vantaan kaupungissa sijaitsevien Hanalan ja         asukkaiden mukaan seisakkeiden avaaminen ei
21231: Urpian rautatieseisakkeiden avaamista liikenteel-      kohtuuttomasti vaikeuta VR:n aikataulujärjeste-
21232: le on odotettu jo vuosikausia. Hanalan seisake         lyjä eivätkä kustannukset muodostuisi kovinkaan
21233: suljettiin paikallisen väestön kovasta vastustukses-   suuriksi.
21234: ta huolimatta muutama vuosi sitten. Seisakkei-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21235: den avaamista lupailtiin, kunhan kolmas raide          tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
21236: avataan liikenteelle. Nyt kolmas raide on avattu,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21237: mutta seisakkeita ei ole otettu käyttöön. Urpian       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21238: seisake on lisäksi merkitty alueen asemakaavaan.
21239:    Nykyisen tilanteen johdosta tuhannet ihmiset                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21240: joutuvat päivittäin käyttämään työmatkoihinsa                 ryhtyä Urpian ja Hanalan rautatieseisak-
21241: kohtuuttoman paljon aikaa ja vaivaa. Paikallisten             keiden avaamiseksi liikenteelle?
21242: 
21243:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
21244: 
21245:                       Helvi Koskinen                            Liisa Arranz
21246: 
21247: 
21248: 
21249: 
21250: 428400397M
21251: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 115
21252: 
21253: 
21254: 
21255: 
21256:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21257: 
21258:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tyen on Korson aseman taiturit siirretty liikenne-
21259: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     paikan eteläpuolelle ja Kulomäestä Korsoon on
21260: mies, 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           Vantaan kaupungin toimesta rakennettu kesto-
21261: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         päällystetyt jalankulkuyhteydet, jolloin valtaosal-
21262: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    le Hanalan käyttäjiä ei palvelutason voida katsoa
21263: taja Helvi Koskisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    heikentyneen.
21264: sesta kysymyksestä n:o 115:                             Edellä olevaan viitaten ja rautatiehallituksen
21265:                                                      kantaan yhtyen ei liikenneministeriö katso olevan
21266:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mitään edellytyksiä Hanalan seisakkeen perusta-
21267:        ryhtyä Urpian ja Hanalan rautatieseisak-      miselle eikä liikennepaikkaa ole liioin huomioitu
21268:        keiden avaamiseksi liikenteelle?              alueen asemakaavassa.
21269:                                                         Urpian seisake sen sijaan sisältyy suunnitel-
21270:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     miin, mutta rautatiehallituksen käsityksen mu-
21271: ti seuraavaa:                                        kaan ei nykyinen matkustajapotentiaali vielä
21272:    Vantaan kaupungin v. 1977 suorituttamassa         edellytä liikennepaikan perustamista. Tämä nä-
21273: selvityksessä todetaan, ettei Hanalan seisakkeen     kemys on ilmoitettu myös kaupungille Vantaan
21274: vaikutuspiiriin ole mahdollista lisätä maankäyttö-   yleiskaavasta annetussa lausunnossa.
21275: suunnitelmien mukaan matkustuspotentiaalia.             Todettakoon lisäksi, että jo yhdenkin pysäh-
21276: Seisakkeen rakentaminen on varsin kallis ratkaisu    dyksen lisääminen aikatauluihin merkitsee vas-
21277: ja haittaa lisäksi muuta liikennettä, minkä vuoksi   taavaa kulkuajan pidennystä, mikä nykyisen lii-
21278: suositeltiin seisakkeen lakkauttamista. Valtion-     kenteenhoitojärjestelmän mukaan vaikuttaa myös
21279: rautatiet ja Vantaan kaupunki ovat vuonna 1978       muiden junaryhmien kulkua hidastavasti riippu-
21280: päätyneet Koivukylän ja Rekolan liikennepaikko-      matta siitä, mitä raidetta käytetään. Yhden lii-
21281: jen rakentamissopimuksessa Hanalan seisakkeen        kennepaikan rakennuskustannukset ovat n. 7-8
21282: lakkauttamiseen. Toteutettuun ratkaisuun liit-       mmk:n suuruusluokkaa.
21283: 
21284:     Helsingissä huhtikuun 2 päivänä 1984
21285: 
21286:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
21287:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 115                                          3
21288: 
21289: 
21290: 
21291: 
21292:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
21293: 
21294:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tili Korso har genom Vanda stads försorg byggts
21295: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise         permanentbeiagda vägar för fotgängare. Därför
21296: av den 13 mars 1984 tili vederbörande mediem          kan man i de flesta fali inte anse att servicenivån
21297: av statsrådet översänt avskrift av föijande av        har sjunkit för dem som använde Hanaböie
21298: riksdagsman Helvi Koskinen m.fl. underteckna-         hållpiats.
21299: de spörsmåi nr 115:                                       Med hänvisning tili det ovan sagda och med
21300:           Viika åtgärder har Regeringen för av-       omfattande av järnvägsstyrelsens ståndpunkt i
21301:        sikt att vidtaga för att Urpia och Hanabö-     saken anser trafikministeriet att det inte finns
21302:        Ie järnvägshålipiatser skali öppnas för tra-   några förutsättningar för inrättande av en håll-
21303:        fik?                                           piats i Hanaböle och denna trafikpiats har inte
21304:                                                       heller fått någon större uppmärksamhet i stads-
21305:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       pianen för området.
21306: anföra föijande:                                          Urpia hållpiats ingår däremot i pianerna, men
21307:    1 en utredning, som Vanda stad Iät göra år         eniigt järnvägsstyreisens uppfattning förutsätter
21308: 1977, konstateras att resepotentiaien för Hanabö-     den nuvarande resenärspotentiaien inte ännu ett
21309: Ie hålipiats eniigt markanvändningspianerna inte      byggande av denna trafikpiats. Denna uppfatt-
21310: kan ökas. Byggandet av en hålipiats är en synner-     ning har även meddelats Vanda stad i utlåtandet
21311: Iigen dyr Iösning och är dessutom tili men för        om generaipianen.
21312: den övriga trafiken. Därför rekommenderades               Vidare kan man konstatera att redan inrättan-
21313: det att hålipiatsen skulie dras in. År 1978           det av en hållpiats betyder motsvarande förläng-
21314: stannade Statsjärnvägarna och Vanda stad i avta-      ningar i tidtabellerna. Eniigt nuvarande system
21315: Iet om byggande av Björkby och Räckhais tra-          för handhavandet av trafiken betyder detta Iång-
21316: fikpiatser för ett besiut om indragning av Hana-      sammare tidtabeller även för andra tåggrupper,
21317: böie hållpiats. I ansiutning tili den Iösning som     oberoende av vilket spår som används. Bygg-
21318: genomfördes har perrongerna vid Korso station         nadskostnaderna för en trafikpiats är ca 7--8
21319: flyttats söder om hålipiatsen och från Brännberga     mmk.
21320: 
21321:     Helsingfors den 2 aprii 1984
21322: 
21323:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
21324:                           j
21325:                          j
21326:                         j
21327:                        j
21328:                       j
21329:                      j
21330:                     j
21331:                    j
21332:                   j
21333:                  j
21334:                 j
21335:                j
21336:               j
21337:              j
21338:             j
21339:            j
21340:           j
21341:          j
21342:         j
21343:        j
21344:       j
21345:      j
21346:     j
21347:    j
21348:   j
21349:  j
21350: j
21351:                                                 1984 vp.
21352: 
21353: Skriftligt spörsmål nr 116
21354: 
21355: 
21356: 
21357:                                    Renlund m.fl.: Om upphävande av lagen om mellanöl
21358: 
21359: 
21360:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
21361: 
21362:    Bland de synliga effekterna av alkoholmissbru-         Frågestäliningarna är många men allt tyder på
21363: ket i vårt samhälle utgör våldet det kanske mest       Högsta Domstolens tolkning innebär t.ex. att
21364: skakande. I de aUra flesta misshandelsfalien finns     förtäriog av melianöl på våra utedansplatser är
21365: alkoholen på ett eller annat sätt med i bilden.        efter detta tiliåtet och ordningsmakten har ingen
21366: Antingen är våldsverkaren, våldsoffret eller båda      möjlighet att ingripa. Detta kommer med stor
21367: alkoholpåverkade. Det här intygar ordningspoli-        sannolikhet att ytterligare försvåra ordningsmak-
21368: sen på de flesta orter i landet och framhåller         tens redan svåra arbete med att upprätthålla
21369: samtidigt att uogdomen mest berusar sig med            ordningen vid dessa nöjestillställniogar.
21370: meliaoöl.                                                 Att förbjuda förtäring och innehav av mellanöl
21371:     Mot deo bakgrundeo måste Högsta Domsto-            på offentliga och alimänna platser löser givetvis
21372: leos avgöraode nyligeo rörande förtäring av mel-       inte alkoholproblemet, men det skulie åtminsto-
21373: lanöl på alimän plats anses olyckligt, trots att det   ne underlätta ordningsmaktens möjligheter att
21374: juridiskt sett är riktigt. Högsta Domstolen ansåg      upprätthålla ordniogen. Då det inte helier be-
21375: att lageo om mellanöl är en specialiag som måste       hövs någon speciell utredning för att täppa tili
21376: tiliämpas före en allmän lag, i detta fali alkohol-    denna lucka i lagstiftningen borde regeringen
21377: lageo. Följderna har redan visat sig i praktiken.      snabbt vidta sådana åtgärder, som skulie elimine-
21378:     Medvetna om Högsta Domstolens prejudice-           ra denna brist i vår lagstiftning.
21379: rande beslut har i synnerhet ungdomar demon-              Samtidigt borde mao också med större allvar
21380: strativt utnyttjat den nya tolkningen. Detta har       börja diskutera möjligheterna att överföra all
21381: skett i såväl alimänna fortskaffningsmedel som         försäljning av mellanöl tili Alko. Om mellanölet
21382:  på alimänna platser. Detta försvårar möjligheter-     skulle överföras tili Alko skulie det med ali
21383:  na att upprätthålla ordningen och inger verkligen     säkerhet innebära en sanering av alkoholkonsum-
21384:  anledning tili bekymmer med tanke på fram-            tionen. För att understryka melianölets natur av
21385:  tiden.                                                alkoholdryck och underlätta tiliämpningen av
21386:     Aodra negativa följder kan tydligt skönjas. En     alkoholiagstiftningen borde lagen om melianöl
21387:  viktig sådan är huru förtärande av melianöl på        upphävas och stadgandena om melianöl fogas tili
21388:  nöjestilistäliningar och i n?jesplatsernas omedel-    alkoholiagen.
21389:  bara närhet skali tolkas. Ar lagen om mellanöl           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
21390:  också en speciallag i förhåliande tili nöjeslagen?    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21391:  Är med aodra ord förtäring tiliåten? Alkoholia-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21392:  gens förbud kan åtminstone inte anses gälia.          följande sporsmål:
21393:  Nöjesplatserna bör aoses vara en alimän plats.
21394:  Lagen om mellanöl skali således tiliämpas och i                 Vilka åtgärder tänker Regeringen vidta
21395:  deooa fioos ioget förbud mot förtäring på ali-               för att kunna förbjuda förtäring av mel-
21396:  män plats. Nöjeslagen innehålier endast förbud               lanöl på alimän plats med anledning av
21397:  mot förtäring på alimän plats. Nöjeslagen inne-              Högsta Domstolens utslag och
21398:  hålier endast förbud mot innehav av berusoings-                 vilka åtgärder tänker Regeringen vidta
21399:  medel. Dessutom bör väl nöjeslagen även anses                för att upphäva lagen om melianöl och
21400:  som en alimän lag i förhåliaodet tili lageo om               överföra stadgandena om melianöl tili
21401:  mellanöl.                                                    alkoholiagen?
21402: 
21403:      Helsingfors den 13 mars 1984
21404: 
21405:           Boris Renlund                   Hannele Pokka                  Sakari Knuuttila
21406:           Håkan Malm                      Katri-Helena Eskelinen         Eosio Laine
21407: 4284004157
21408: 2                                        1984 vp. -      KK n:o 116
21409: 
21410: Kirjallinen kysymys n:o 116                                                                      Suomennos
21411: 
21412: 
21413:                                      Renlund ym.: Keskiolutlain kumoamisesta
21414: 
21415: 
21416:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21417: 
21418:     Alkoholin väärinkäytön näkyvimpiä seurauksia            Kysymykset ovat monet, mutta kaikki antaa
21419: maassamme on väkivalta, joka samalla on myös             aihetta olettaa, että korkeimman oikeuden tul-
21420: järkyttävin seuraus. Useimpiin pahoinpitelyta-           kinta merkitsee esimerkiksi sitä, että keskioluen
21421: pauksiin alkoholi liittyy tavalla taikka toisella.       nauttiminen yleisillä ulkona sijaitsevilla tanssipai-
21422: Joko väkivallan tekijä tai väkivallan uhri taikka        koilla on tämän jälkeen sallittua ja että järjestyk-
21423: molemmat ovat olleet alkoholin vaikutuksen alai-         senpitäjillä ei ole mitään mahdollisuuksia puut-
21424: sia. Tätä vakuuttaa maamme useimpien paikka-             tua asiaan. Tämä tulee mitä suurimmalla toden-
21425: kuntien järjestyspoliisi, joka samalla kertoo, että      näköisyydellä entisestäänkin vaikeuttamaan jär-
21426: nuoriso käyttää humalatilan saavuttamiseen en-           jestysvallan jo nyt vaikeata työtä järjestyksen
21427: nen kaikkea keskiolutta.                                 ylläpitämisessä yleisissä huvitilaisuuksissa.
21428:    Tätä taustaa vasten on katsottava, että kor-             Keskioluen nauttimisen ja hallussapidon kiel-
21429: keimman oikeuden äskettäin antama päätös kes-            täminen julkisilla ja yleisillä paikoilla ei luonnol-
21430: kioluen nauttimisesta yleisellä paikalla on epäon-       lisesti ratkaise alkoholiongelmaa, mutta se kui-
21431: nistunut huolimatta siitä, että se on oikeudelli-        tenkin helpottaisi järjestysvallan mahdollisuuksia
21432: sesti katsottuna oikea. Korkein oikeus katsoi, että      ylläpitää järjestystä. Kun lisäksi ei tarvita mitään
21433: keskiolutlaki on erikoislaki, joka syrjäyttää yleisen    erityistä selvitystä tämän aukon tukkimiseksi lain-
21434: lain eli tässä tapauksessa alkoholilain. Seuraukset      säädännössämme, hallituksen tulisi ryhtyä nope-
21435: ovat jo näkyneet käytännössä.                            asti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka poistaisivat
21436:     Tietoisina korkeimman oikeuden päätöksestä,          tämän puutteen lainsäädännöstämme.
21437:  jolla on prejudikaatin vaikutus, etenkin nuoriso           Samanaikaisesti tulisi vakavammin ryhtyä kes-
21438: on mielenosoituksellisesti käyttänyt hyväkseen           kustelemaan mahdollisuuksista siirtää keskioluen
21439: uutta tulkintaa. Tämä on tapahtunut sekä julki-          kaikki myynti Alkolle. Jos keskiolut siirrettäisiin
21440: sissa kulkuneuvoissa että yleisillä paikoilla. Tämä      Alkolle, merkitsisi tämä kaiken todennäköisyy-
21441: vaikeuttaa mahdollisuuksia ylläpitää järjestystä ja      den mukaan alkoholin kulutuksen saneerausta.
21442: antaa aihetta huoleen tulevaisuutta silmällä pi-         Jotta keskioluen luonne alkoholipitoisena juoma-
21443: täen.                                                    na tulisi korostetuksi ja alkoholilainsäädännön
21444:                                                          soveltaminen helpottuisi, tulisi keskiolutlaki ku-
21445:     Myös muut kielteiset seuraukset ovat selvästi
21446:  näkyvissä. Eräs tällainen on se, miten keskioluen       mota ja keskiolutta koskevat säännökset tulisi
21447:                                                          siirtää alkoholilakiin.
21448:  nauttiminen huvitilaisuuksissa ja huvipaikkojen
21449: välittömässä läheisyydessä on tulkittava. Onko              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21450: keskiolutlaki erikoislaki myös suhteessa julkisista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21451:  huvitilaisuuksista annettuun lakiin? Toisin sa-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21452:  noen, onko keskioluen nauttiminen sallittua? On         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21453: ainakin katsottava, että alkoholilain kielto ei ole
21454: voimassa. Huvipaikat on katsottava yleisiksi pai-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21455:  koiksi. Keskiolutlakia on siten sovellettava, eikä              ryhtyä, jotta keskioluen nauttiminen ylei-
21456: siinä ole mitään kieltoa, joka estäisi keskioluen                sillä paikoilla voitaisiin kieltää korkeim-
21457:  nauttimisen yleisellä paikalla. Julkisista huvitilai-           man oikeuden päätöksen johdosta, ja
21458: suuksista annettu laki sisältää ainoastaan kiellon                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21459:  nauttia yleisellä paikalla. Yleisistä huveista an-              ryhtyä keskiolutlain kumoamiseksi ja kes-
21460:  nettu laki sisältää vain kiellon pitää hallussaan               kiolutta koskevien säännösten siirtämisek-
21461:  humalatilan aiheuttavia aineita. Tämän lisäksi on               si alkoholilakiin?
21462: kai katsottava, että yleisistä huveista annettu laki
21463: on yleislaki suhteessa keskiolutlakiin.
21464:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1984
21465: 
21466:           Boris Renlund                     Hannele Pokka                    Sakari Knuuttila
21467:           Håkan Malm                        Katri-Helena Eskelinen           Ensio Laine
21468:                                          1984 vp. -- EJ( n:o 116                                            3
21469: 
21470: 
21471: 
21472:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21473: 
21474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Kuntien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden
21475: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           saavuttamiseksi olisi mahdollista tarkistaa keski-
21476: olette 13 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn             olutlakia siten, että siihen lisätään mainittu alko-
21477: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            holilain kanssa yhdenmukainen säännös. Järjeste-
21478: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        ly vastaisi myös kunnallisiin järjestyssääntöihin
21479: taja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       liittyviä kysymyksiä selvitelleen toimikunnan (ko-
21480: sesta kysymyksestä n:o 116:                              miteanmietintö 1981:9) käsitystä. Komitean mu-
21481:                                                         kaan paikallisissa järjestyssäännöissä olevat mää-
21482:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          räykset alkoholijuomien nauttimisesta olisi siir-
21483:         ryhtyä, jotta keskioluen nauttiminen ylei-       rettävä alkoholilainsäädäntöön.
21484:         sillä paikoilla voitaisiin kieltää korkeim-          Sosiaali- ja terveysministeriö esitti vuonna 1977
21485:         man oikeuden päätöksen johdosta, ja             laajemman keskiolutlain muutosehdotuksen yh-
21486:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         teydessä lisättäväksi keskiolutlakiin säännöksen
21487:         ryhtyä keskiolutlain kumoamiseksi ja kes-       siitä, että keskioluen nauttiminen olisi tullut
21488:         kiolutta koskevien säännösten siirtämisek-      kielletyksi yleisillä paikoilla sekä julkisissa kulku-
21489:         si alkoholilakiin?                              neuvoissa. Ehdotettu säännös ei kuitenkaan sisäl-
21490:                                                         tynyt hallituksen tuolloin tekemään esitykseen
21491:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        eduskunnalle eikä mainittua ehdotusta sosiaali-
21492: ti seuraavaa:                                           ja terveysministeriön taholta ole sittemmin uu-
21493:                                                         distettu. Mikäli suunnitelmat keskiolutlain ku-
21494:    Alkoholilain alaisten alkoholijuomien nautti-        moamiseksi ja asianomaisten keskiolutta koske-
21495: minen yleisillä paikoilla ja julkisissa kulkuneu-       vien säännösten siirtämiseksi alkoholilakiin toteu-
21496: voissa on kielletty alkoholilain (459/68) 99 §:n 1      tuvat, tämäkin asia tulee alkoholilainsäädännössä
21497: momentin nojalla. Sanotun lain 1 §:n 1 momen-           muutetuksi.
21498: tin mukaan keskiolut on myös alkoholijuomaa,                Kysymys keskiolutta koskevien erityissäännös-
21499: josta kuitenkin säädetään erikseen saman lain           ten liittämisestä alkoholilakiin on ollut esillä jo
21500: 4 §:n 1 momentin perusteella. Kun keskioluesta          pitemmän aikaa alkoholilainsäädännön uudistuk-
21501: annetussa laissa (4621 68) ei ole säännöstä, jonka      sia valmisteltaessa. Alkoholilain ja keskiolutlain
21502: mukaan keskioluen nauttiminen yleisellä paikalla        yhdistämistä on pidetty perusteltuna siksi, että
21503: tai julkisessa kulkuneuvossa olisi kielletty, eikä      kahden erillisen lain soveltaminen on osoittautu-
21504: mainitussa laissa myöskään viitata alkoholilain         nut käytännössä hankalaksi. Oikeustapaus, joka
21505: 99 §:n 1 momentin säännöksiin, ei keskioluen            koski keskioluen nauttimista julkisella paikalla ja
21506: nauttimiseen tällaisissa tapauksissa voida puut-        johon korkein oikeus joutui antamaan purkupää-
21507: tua. Korkein oikeus on äskettäin antanut päätök-        töksen, on esimerkki lakien soveltamiseen liitty-
21508: sen, joka vahvistaa edellä esitetyn kannan.             vistä hankaluuksista.
21509:    Ratkaisu sai osakseen laajaa huomiota lehdis-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan
21510: tössä. On esitetty, että järjestysvallan työ saattaa    selvitettävänä eri tahoilta tehtyjen esitysten poh-
21511: vaikeutua julkisilla paikoilla ja yleisissä kulku-      jalta alkoholilain ja keskioluesta annetun lain
21512: neuvoissa, kuten kysymyksen tekijätkin toteavat.        eräiden säännösten tarkistaminen. Tähän tarkoi-
21513: Aiheellista on kuitenkin mainita, että kunnalli-        tukseen liittyy muun ohella ehdotus, että keski-
21514: siin järjestyssääntöihin tai paikallisiin poliisijär-   oluen nauttiminen yleisellä paikalla säädettäisiin
21515: jestyksiin hyvin yleisesti sisältyy kielto nauttia      rangaistavaksi teoksi. Selvityksen valmistuttua on
21516: alkoholijuomia ja siis myös keskiolutta yleisellä       tarkoitus tehdä asiasta laajempi alkoholilain ja
21517: paikalla. Mainittu kielto on ainakin kaikissa kau-      keskiolutlain eräiden säännösten tarkistusehdotus
21518: punkikunnissa. Sen sijaan suuresta osasta maa-          eduskunnalle. Samassa yhteydessä tulee harkitta-
21519: laiskuntia vastaavan sisältöinen järjestyssääntö        vaksi kysymys keskiolutlain kumoamisesta ja kes-
21520: puuttuu. Näiden säännösten nojalla viranomai-           kiolutta koskevien säännösten siirtämiseksi alko-
21521: silla on mahdollisuus puuttua asiaan.                   holilakiin.
21522:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1984
21523: 
21524:                                                                                Ministeri Vappu Taipale
21525: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 116
21526: 
21527: 
21528:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21529: 
21530:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fogas ett stadgande som överensstämmer med
21531: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nämnda stadgande i alkohollagen. Detta arran-
21532: den 13 mars 1984 till vederbörande medlem av          gemang motsvarar även uppfattningen hos den
21533: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     kommission som har utrett frågor i anslutning tili
21534: dagsman Boris Renlund m.fl. undertecknade             de kommunala ordningsstadgarna (kommittebe-
21535: spörsmål nr 116:                                      tänkande 1981:9). Enligt kommissionen borde
21536:                                                       bestämmelserna i de lokala ordningsstadgarna
21537:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vidta      om förtäring av alkoholdrycker överföras tili alko-
21538:        för att kunna förbjuda förtäring av mel-       hollagstiftningen.
21539:        lanöl på allmän plats med anledning av             Social- och hälsovårdsministeriet föreslog år
21540:        Högsta Domstolens utslag och                   1977 i samband med ett mera omfattande förslag
21541:           vilka åtgärder tänker Regeringen vidta      till ändring av lagen om mellanöl, att tili lagen
21542:        för att upphäva lagen om mellanöl och          skulle fogas ett stadgande om förbud mot för-
21543:        överföra stadgandena om mellanöl till          täring av mellanöl på offentliga platser och i
21544:        alkohollagen?                                  allmänna färdmedel. Det föreslagna stadgandet
21545:                                                       ingick dock inte i den proposition som rege-
21546:                                                       ringen då avlät tili riksdagen och förslaget har
21547:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
21548:                                                       inte heller framförts ånyo från social- och hälso-
21549: anföra följande:
21550:                                                       vårdsministeriets sida. Om planerna på att upp-
21551:    Förtäring av sådan alkoholdryck som berörs av      häva lagen om mellanöl och överföra de stadgan-
21552: alkohollagen på offentlig plats och i allmänna        den som gäller mellanölet tili alkohollagen för-
21553: färdmedel är med stöd av 99 § 1 mom. alkohol-         verkligas, blir även detta ärende i alkohollagstift-
21554: lagen (459/68) förbjuden. Enligt 1 § 1 mom.           ningen förändrat.
21555: sagda lag är även mellanölet en alkoholdryck, om          Frågan om att foga specialstadgandena om
21556: viiken dock på basen av 4 § 1 mom. samma lag          mellanöl tili alkohollagen har redan länge varit
21557: stadgas särskilt. Då det i lagen om mellanöl          aktuell då en revidering av alkohollagen har
21558: (462/68) inte finns något stadgande, enligt vilket    beretts. Man har ansett det motiverat att sam-
21559: förtäring av mellanöl på offentlig plats eller i      manslå alkohollagen och lagen om mellanöl,
21560: allmänt färdmedel skulle vara förbjuden, och då       emedan det i praktiken har visat sig besvärligt att
21561: i sagda lag inte heller hänvisas till stadgandena i   tillämpa två särskilda lagar. Det rättsfall som
21562: 99 § 1 mom. alkohollagen, är det inte möjligt att     gällde förtäring av mellanöl på offentlig plats och
21563: vidta åtgärder mot förtäring av mellanöl i dylika     i fråga om vilket Högsta domstolen var tvungen
21564: fall. Högsta domstolen har nyligen avkunnat ett       att återbryta det givna utslaget, är ett exempel på
21565: utslag, som befäster ovan anförda ståndpunkt.         de problem som ansluter sig till tillämpningen av
21566:    Avgörandet rönte stor uppmärksamhet i pres-        lagarna.
21567: sen. Det har framförts, att ordningsmaktens               Social- och hälsovårdsministeriet utreder för
21568: arbete kan försvåras på offentliga platser och i      närvarande på basen av förslag, som har väckts på
21569: allmänna färdmedel, precis som också spörsmåls-       olika håll, frågan om en justering av vissa stad-
21570: ställarna konstaterar. Det är dock skäl att påpeka    ganden i alkohollagen och lagen om mellanöl.
21571: att de kommunala ordningsstadgarna eller de           Till detta ansluter sig bl.a. ett förslag om att
21572: lokala polisordningarna i allmänhet förbjuder         förtäring av mellanöl på offentlig plats skall
21573: förtäring av alkoholdrycker, och sålunda även         beläggas med straff. Då utredningen slutförts
21574: mellanöl, på offentlig plats. Detta förbund gäller    skall enligt planerna ett mera omfattande förslag
21575: åtminstone i alla stadskommuner. Däremot sak-         tili justering av vissa stadganden i alkohollagen
21576: nas motsvarande förbud i de flesta landskommu-        och i lagen om mellanöl avlåtas till riksdagen. I
21577: ners ordningsstadgor. Det är med stöd av dessa        detta sammanhang måste även frågan om upphä-
21578: stadgar myndigheterna kan ingripa i saken.            vande av lagen om mellanöl och överförande av
21579:    För att uppnå en jämbördig behandling av alla      stadgandena om mellanöl tili alkohollagen över-
21580: kommuner och medborgare vore det möjligt att          vägas.
21581: justera lagen om mellanöl så att till den skulle
21582:      Helsingfors den 16 april 1984
21583: 
21584:                                                                              Minister Vappu Taipale
21585:                                                 1984 vp.
21586: 
21587: Kirjallinen kysymys n:o 117
21588: 
21589: 
21590: 
21591: 
21592:                                    Anttila: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoituspaikasta ja toimiti-
21593:                                      loista
21594: 
21595: 
21596:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21597: 
21598:    Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä         Näin ollen hallituksen tulee suorituttaa uusi
21599: Helsingin kaupungista Loimaan kaupunkiin on            valmistelu- ja selvitystyö valtion siementarkastus-
21600: hallitus antanut lakiesityksen vuoden 1984 val-        laitoksen uudesta sijaintipaikkakunnasta.
21601: tion tulo- ja menoarvion yhteydessä. Tämä halli-          Valtion siementarkastuslaitos tarvitsee ehdotto-
21602: tuksen esitys on juuttunut eduskunnan valtiova-        masti uudet toimitilat, koska toiminta nykyisissä
21603: rainvaliokuntaan. Tämän johdosta hallitus on           tiloissa ei ole mahdollista ilman toiminnan häiri-
21604: päätöksellään joulukuussa irrottanut mm. tämän         öitä.
21605: hajasijoitusta koskevan lakiesityksen budjettila-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21606: eista, mikä on antanut huomattavasti valiokun-         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21607: nalle lisäaikaa selvittää mahdollisten eri sijoitus-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21608: paikkavaihtoehtojen soveltuvuutta siementarkas-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21609: tuslaitoksen sijainti paikkakunnaksi.
21610:    Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamises-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21611: ta Someron kuntaan on tehty sekä lakialoite että              ryhtyä valtion siementarkastuslaitokselle
21612: toivomusaloite, jotka. molemmat ovat valtiova-                välttämättömien uusien toimitilojen saa-
21613: rainvaliokunnan maatalousjaoston käsiteltävänä.               miseksi ko. laitokselle, ja
21614: Valtion siementarkastuslaitoksen 6. 3.1979 asetta-               miten Hallitus aikoo selvittää mahdol-
21615: man projektiryhmän selvitys on jo osittain van-               listen eri sijoituspaikkakuntien nykyisen
21616: hentunut ottaen huomioon sen, miten pitkä aika                soveltuvuuden ottaen huomioon valtion
21617: siitä on kulunut ja miten paljon sen jälkeen ao.              muut tukitoimet ko. alueille ja kuntien
21618: sijoituspaikkakunnalla on tapahtunut ja miten                 kehittyneisyyden?
21619: valtiovallan toimesta on ao. paikkakuntia ja nii-
21620: den elinkeinoelämää tuettu.
21621:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuu ta 1984
21622: 
21623:                                            Sirkka-Liisa Anttila
21624: 
21625: 
21626: 
21627: 
21628: 428400425)
21629: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 117
21630: 
21631: 
21632: 
21633: 
21634:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21635: 
21636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käytössä on lisäksi lähinnä lajikkeiden aitousmää-
21637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rityksiä varten koekenttä Helsingin yliopiston
21638: olette 15 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            alueella Viikissä. Uusien toimitilojen saanti lai-
21639: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tokselle on lähivuosina tarpeen hajasijoitushank-
21640: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      keista riippumatta. Uuden sijaintipaikan tulisi
21641: taja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjalli-   olla sellainen, että koekentät sijaitsisivat laitosra-
21642: sesta kysymyksestä n:o 117:                            kennuksen läheisyydessä. Vuonna 1979 tehdyn
21643:                                                        selvityksen mukaan koekenttien tulisi olla noin
21644:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        20 hehtaaria.
21645:         ryhtyä valtion siementarkastuslaitokselle         Kuten ko. kirjallisessa kysymyksessä on todet-
21646:         välttämättömien uusien toimitilojen saa-       tu, hallitus antoi vuoden 1984 tulo- ja menoar-
21647:         miseksi ko. laitokselle, ja                    vioesityksen yhteydessä eduskunnalle esityksen
21648:            miten Hallitus aikoo selvittää mahdol-      laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämises-
21649:         listen eri sijoituspaikkakuntien nykyisen      tä Helsingin kaupungista Loimaan kaupunkiin.
21650:         soveltuvuuden ottaen huomioon valtion          Ennen esityksen antamista selvitettiin eri vaihto-
21651:         muut tukitoimet ko. alueille ja kuntien        ehtoja sijoituspaikaksi mm. valtion siementarkas-
21652:         kehittyneisyyden?                              tuslaitoksen asettamassa projektiryhmässä.
21653:                                                           Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on
21654:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tullut esiin uusia vaihtoehtoja laitoksen sijainti-
21655: seuraavaa:                                             paikkakunnaksi. Kun ne eivät kaikki ole kuulu-
21656:   Valtion siementarkastuslaitoksen nykyiset toi-       neet tehtyjen selvitysten piiriin, hallitus tulee
21657: mitilat Helsingin Kruununhaassa ovat varsin ah-        harkitsemaan sijoittamisedellytysten selvittämistä
21658: taat ja muutoinkin epätyydyttävät. Laitoksen           myös näiden paikkakuntien osalta.
21659: 
21660:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1984
21661: 
21662:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylå/iirvi
21663:                                       1984 vp. -      KK n:o 117                                       3
21664: 
21665: 
21666: 
21667: 
21668:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21669: 
21670:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          versitets område i Vik över ett försöksfält, avsett
21671: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        främst för äkthetsbestämning av sorter. Oberoen-
21672: den 15 mars 1984 tili vederbörande medlem av          de av utlokaliseringsprojekten behöver anstalten
21673: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     under de närmaste åren nya verksamhetsutrym-
21674: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila ställda skriftliga   men. Den nya förläggningsorten bör vara sådan
21675: spörsmål nr 117:                                      att försöksfälten ligger i närheten av an-
21676:                                                       staltsbyggnaden. Enligt en år 1979 gjord ut-
21677:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen viqta       redning bör försöksfälten omfatta ca 20 ha.
21678:        för anskaffande av erforderliga nya ut-            Som i spörsmålet konstaterats avlät regeringen
21679:        rymmen för statens frökontrollanstalt,         i samband med statsverkspropositionen för år
21680:        och                                            1984 tili riksdagen en proposition med förslag tili
21681:           hur ämnar Regeringen utreda de olika        lag om flyttning av statens frökontrollanstalt från
21682:        förläggningsorternas nuvarande lämplig-        Helsingfors stad tili Loimaa stad. Före avlåtandet
21683:        het med beaktande av statens övriga            av denna proposition utreddes olika placeringsal-
21684:        stödåtgärder · tili områdena i fråga och       ternativ bl. a. i en av statens frökontrollanstalt
21685:        kommunernas utvecklingsgrad?                   tillsatt projektgrupp.
21686:                                                           Efter avlåtandet av regeringens proposition har
21687:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       det framkommit nya alternativ beträffande an-
21688: anföra följande:                                      staltens förläggningsort. Eftersom alla alternativ
21689:    Statens frökontrollanstalts nuvarande verksam-     inte har ingått i de gjorda utredningarna, kom-
21690: hetsutrymmen i Kronohagen i Helsingfors är            mer regeringen att överväga ett utredande av
21691: trånga och även eljest otillfredsställande. An-       placeringsförutsättningarna även för dessa orters
21692: stalten disponerar dessutom på Helsingfors uni-       del.
21693: 
21694:      Helsingfors den 17 april 1984
21695: 
21696:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
21697:                                                 1984 vp.
21698: 
21699: Kirjallinen kysymys n:o 118
21700: 
21701: 
21702: 
21703: 
21704:                                    Rehn: Lähiliikenteen junavuorojen lisäämisestä Kirkkonummelta
21705: 
21706: 
21707:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21708: 
21709:    Jo useamman vuoden aikana on rautatieläisten        johdosta vaadita uutta runkoa, joten lisäkustan-
21710: taholta Kirkkonummen kunnan puoltaessa asiaa           nukset aiheutuisivat energiakustannuksista sekä
21711: käännytty VR:n puoleen aamuyhteyksien paran-           työtuntien lisääntymisestä jonkin verran, sen het-
21712: tamiseksi samalle tasolle pääradan ja Martinlaak-      kisen hintatason mukaisesti n. 72 000 mk/v,
21713: son radan kanssa.                                      markkamäärä, joka luonnollisesti on kokenut
21714:    Nykyisten aikataulujen mukaan ensimmäinen           inflaatiolisäyksen. Samalla on kuitenkin muistet-
21715: juna pääradalta saapuu Helsinkiin klo 4.20, Mar-       tava, että lepohuoneista aiheutuvat kustannukset
21716: tinlaaksosta klo 4.47, mutta Kirkkonummelta            vähentyisivät näiltä osin. Huomion arvoista on,
21717: vasta tuntia myöhemmin eli klo 5.42.                   että Helsingin varikko on lausunnossaan 12.8.
21718:     Kirkkonummella ja rantaradan varrella asuviita     1981 puoltanut liiton anomusta.
21719: rautatieläisiltä ja myös muilta varhaistyövuoroissa       On itsestään selvää, etteivät liiketaloudelliset
21720: työskenteleviltä edellytetään oman auton käyttöä       seikat ilman muuta puolla uutta aikaista juna-
21721: työvuorojen hoitamiseksi, rautatieläisillä on mel-     vuoroa, yhtä vähän kuin varhaistyössä käyvien
21722: ko epämielekkäänä vaihtoehtona yön viettämi-           palveleminen liikenteellisesti pää- ja Martinlaak-
21723: nen Helsingissä VR:n lepohuoneissa. Tämän              son radalla on erityisen kannattavaa.
21724: vuoksi ovat rantaradan varrella asuvat joutuneet          Koska VR kuitenkin on katsonut, että näiden
21725:  hakeutumaan muihin työvuoroihin nimenomaan            ratojen varrella asuvien työssäkäyntiä on helpo-
21726:  aikaisen junavuoron puuttuessa, vaikka perhejär-      tettava, ei oikeudenmukaisuuden nimissä ole
21727:  jestelyt helpottuisivat juuri varhaisvuorotyön        perusteltua, ettei tämä koskisi myös rantarataa.
21728:  myötä.                                                Rantaradan junavuorojen tarkistamiseen olisi
21729:     Nykytilanteen mukaan Kirkkonummelle saa-           muutenkin aihetta, useammat Y-junavuorot pal-
21730:  puvat yöllä junat 9801 klo 1.20 ja 9803 klo 2.20.     velisivat kirkkonummelaisia huomattavasti pa-
21731:  Nämä jatkavat aamulla Helsinkiin siten, että          remmin ja osoittautuisivat myös nähtävästi liike-
21732:  9803 lähtee vuorona 9802 klo 4.55 ja vuoro 9801       taloudellisesti kannattaviksi.
21733:  vuorona 9804 klo 5.25.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21734:     Varhaisvuoro voitaisiin siten vähin kustannuk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21735:  sin järjestellä niin, että juna lähtisi Kirkkonum-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21736:  melta klo 3.45, tulo Helsinkiin 4.30, ja edelleen     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21737:  lähtö Helsingistä 4.40, tulo Kirkkonummelle
21738:  5.15, jolloin normaaliaikataulun mukainen lähtö                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että ran-
21739:  vuorolla 9804 klo 5.25 ei muuttuisi.                          taradan varrella asuvat ovat aamuliiken-
21740:     Tämän tapaista järjestelyä on mm. Kirkko-                  teen suhteen huomattavasti huonommas-
21741:  nummen kunnan liikennelautakunta puoltanut                    sa asemassa kuin muiden Helsinkiin joh-
21742:  lausunnossaan jo 19.9.1978.                                   tavien ratojen varrella asuvat, ja jos näin
21743:     Veturimiesten liiton kirjelmän johdosta                    on,
21744:  6.3.1981       liikennepiirin    toimisto    toteaa              mihin toimenpiteisiin Haillitus aikoo
21745:   15.4.1981, ettei liiton ehdottamien järjestelyjen            ryhtyä haittojen poistamiseksi?
21746: 
21747:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1984
21748: 
21749:                                              Elisabeth Rehn
21750: 
21751: 
21752:  428400419B
21753: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 118
21754: 
21755: 
21756: 
21757: 
21758:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21759: 
21760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nykyisissä varhaisjunissa. Vuoden 1983 syyskuun
21761: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      matkustajalaskennan mukaan käytti pääradalta
21762: mies, 15 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            klo 4.20 saapuvaa junaa keskimäärin 75 matkus-
21763: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tajaa päivittäin ja klo 4.47 saapuvaa Martinlaak-
21764: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     son junaa keskimäärin 27 matkustajaa.
21765: taja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta      Näiden lukujen sekä suoritettujen asuinpaik-
21766: kysymyksestä n:o 118:                                 kaselvitysten nojalla on petusteltua olettaa, että
21767:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ran-    Kirkkonummen varhaisjunan käyttö tulisi ole-
21768:        taradan varrella asuvat ovat aamuliiken-       maan riittämätön peittääkseen edes eräiden val-
21769:        teen suhteen huomattavasti huonommas-          vontajärjestelyjen sekä tyhjävaunukuljetuksen
21770:        sa asemassa kuin muiden Helsinkiin joh-        kustannukset.
21771:        tavien ratojen varrella asuvat, ja jos näin       Lepohuoneiden käytön osalta ei tulisi tapahtu-
21772:        on,                                            maan oleellista huojennusta eikä junatarjonnan
21773:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lisäämistä ilman kuntien myötävaikutusta pidetä
21774:        tyhtyä haittojen poistamiseksi?                toistaiseksi aiheellisena. Tästä johtuen rautatie-
21775:                                                       hallitus katsoo olevan petusteita esitetyn aamuju-
21776:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      nan kulkuun asettamiselle.
21777: ti seuraavaa:                                            Rantaradan lähiliikenteen junajärjestelmän
21778:    Helsingin lähiliikenteen matkustajamäärät ja-      mahdollista uus1m1sta tullaan harkitsemaan
21779: kautuvat siten, että pääradan osalle tulee n. 60       vuonna 1986, jolloin aikataulut Helsingin ja
21780: %, rantaradalle n. 20 % ja Martinlaakson radalle       Turun välillä uusitaan perusparannustyön valmis-
21781: n. 20 %. Jakautuma on selvästi nähtävissä myös         tuttua välillä Kirkonummi-Karjaa.
21782: 
21783:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1984
21784: 
21785:                                                                    Liikenneministeri   Matti Puhakka
21786:                                        1984 vp. -      KK n:o 118                                       3
21787: 
21788: 
21789: 
21790: 
21791:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21792: 
21793:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           anlände längs stambanan kl 4.20 och i genom-
21794: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         snitt 27 passagerare det tåg som ankom längs
21795: den 15 mars 1984 tili vederbörande medlem av           Mårtensdalsbanan kl. 4.47.
21796: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          På basen av dessa siffror samt de utredningar
21797: dagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade               beträffande boningsort som företagits är det
21798: spörsmål nr 118:                                       motiverat att anta, att ett tidigt tåg från Kyrk-
21799:            Är Regeringen medveten om, att de           slätt skulle komma att utnyttjas så litet att inte
21800:         som bor vid kustbanan i fråga om mor-          ens vissa övervakningskostnader och kostnaderna
21801:         gontrafiken är i en betydligt sämre ställ-     för transport av tomma vagnar skulle bli täckta.
21802:         ning än de som bor vid andra banor som             Någon väsentlig lättnad i fråga om använd-
21803:         leder till Helsingfors, och om så är fallet,   ningen av personalens vilorum skulle inte ske och
21804:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tills vidare finner man det inte motiverat att öka
21805:         för att avhjälpa dessa brister?                tågutbudet utan kommunernas medverkan. Av
21806:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          denna anledning anser järnvägsstyrelsen att det
21807: samt anföra följande:                                  inte finns grunder för att ta i bruk ett sådant
21808:   Passagerarantalet i Helsingfors närtrafik för-       morgontåg som föreslås i spörsmålet.
21809: delar sig så, att ca 60 % utnyttjar stambanan, ca          En eventuell förnyande av tågsystemet i närtra-
21810: 20 % kustbanan och ca 20 % Märtensdalsbanan.           fiken längs kustbanan kommer att övervägas år
21811: Denna fördelning kommer tydligt tili synes också       1986, då tidtabellerna för sträckan mellan Åbo
21812: på de nuvarande tidiga tågen. Enligt passagerar-       och Helsingfors förnyas efter det att grundför-
21813: räkningen i september 1983 utnyttjade i genom-         bättringsarbetet på sträckan Kyrkslätt-Karis bli-
21814: snitt 75 passagerare om dagen det tåg som              vit färdigt.
21815: 
21816:      Helsingfors den 4 april 1984
21817: 
21818:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
21819:                                                1984 vp.
21820: 
21821: Kirjallinen kysymys n:o 119
21822: 
21823: 
21824: 
21825: 
21826:                                   E. Laine ym.: Telakoiden työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta
21827: 
21828: 
21829:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21830: 
21831:    Maamme laivatelakoiden työllisyys on vakavas-         Neuvostoliiton kanssa soimittavan runkosopi-
21832: ti uhattuna. Eräiden arvioiden mukaan telakoi-        muksen myötä tilanne tulee myöhemmin parane-
21833: den työntekijämäärä on putoamassa jopa 5 000-         maan mutta siltäkin osin olisi tarpeellista varau-
21834: 8 000 hengellä kuluvan vuoden loppuun men-            tua tilausten varhentamiseen. Neuvostoliiton
21835: nessä eli puoleen nykyisestä työntekijämäärästä.      alustilausten määrään tulisi suomalaiselta taholta
21836: Esim. Valmetin Turun telakalla työt ovat loppu-       vaikuttaa mm. lisäämällä vastaostoja ja erityisesti
21837: massa kesään mennessä. Rauma-Repolan Uuden-           laitteiden ja koneiden tuontia Neuvostoliitosta.
21838: kaupungin telakalla on jo ilmoitettu kymmenien           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21839: työntekijöiden 1omauttamisesta ja lisäilmoituksia     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21840: on tulossa.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21841:    Koska Neuvostoliiton kanssa soimittavan vuo-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21842: sien 1986-90 runkosopimuksen antamat tilauk-
21843: set eivät välittömästi auta ajankohtaisen ongel-
21844: man poistamisessa, tulisi valtiovallan lisätä omia               Onko Hallitus tietoinen laivatelakoi-
21845: laivatilauksia ja huolehtia siitä, että suomalaiset           den vaikeutuvasta työllisyystilanteesta ja
21846: laivanvarustamot suorittaisivat tilauksensa koti-             mm. Rauma-Repolan Uudenkaupungin
21847: maan telakoilta. Valtion omat tilaukset tulisi                telakalla jo ilmoitetuista pakkolomautus-
21848: ensisijaisesti suunnata niille telakoille, joiden             suunnitelmista, ja jos on,
21849:  työllisyysnäkymät ovat heikoimmat. Valtiovalta                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
21850: voisi lisätä mm. Turun saariston yhteysliikenteen             telakoiden työllisyyden turvaamiseksi
21851: kehittämisessä tarvittavien yhteysalusten samoin              mm. lisäämällä ja nopeuttamaila valtion
21852: kuin huoltoalusten ja mahdollisesti myös jäänsär-             omia laivatilauksia?
21853: kijäiden tilauksia.
21854: 
21855:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1984
21856: 
21857:          Ensio Laine                    Anna-Liisa Jokinen              Heli Astala
21858: 
21859: 
21860: 
21861: 
21862: 4284004091
21863: 2                                      1984 vp. -       KK n:o 119
21864: 
21865: 
21866: 
21867: 
21868:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21869: 
21870:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         nan 31.3.1984 päättyvää määräaikaa 31.10.1984
21871: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           saakka edellyttäen samalla, että toimikunta antaa
21872: olette 15 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn             työstään väliraportit helmikuun ja toukokuun
21873: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            lopussa.
21874: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Hallitus on ollut ja on erittäin hyvin tietoinen
21875: taja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       suomalaisten telakoiden vaikeasta työtilanteesta.
21876: kysymyksestä n:o 119:                                      Telakkatoimikunta on kahdessa tähänastisessa
21877:                                                         väliraportissaan {11.11.1983 ja 8.3.1984) kiinnit-
21878:            Onko Hallitus tietoinen laivatelakoi-        tänyt huomiota valtion laitosten laivatilauksiin.
21879:         den vaikeutuvasta työllisyystilanteesta ja      Asian johdosta talouspoliittinen ministerivalio-
21880:         mm. Rauma-Repolan Uudenkaupungin                kunta asetti 25.11.1983 työryhmän selvittämään
21881:         telakalla jo ilmoitetusta pakkolomautus-        valtion laitosten alushankintojen aientamista. Tä-
21882:         suunnitelmasta, ja jos on,                      män työryhmän ehdotukset on sisällytetty lähes
21883:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      sellaisinaan eduskunnalle 23. 3. 1984 annettuun
21884:         telakoiden työllisyyden turvaamiseksi           vuoden 1984 ensimmäiseen lisämenoarvioesityk-
21885:         mm. lisäämällä ja nopeuttamaHa valtion          seen, joka tällä hetkellä on eduskunnan käsiteltä-
21886:         omia laivatilauksia?                            vänä. Pyrkimyksenä on suunnata tilaukset mah-
21887:                                                         dollisuuksien mukaan vaikeuksissa oleville tela-
21888:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        koille.
21889: ti seuraavaa:                                              Hallituksessa ja kauppa- ja teollisuusministeri-
21890:    Kauppa-       ja   teollisuusministeriö    asetti    össä on pyritty kiinnittämään huomiota koko
21891: 6.10.1983 toimikunnan, jonka tehtävänä on sel-          laivanrakennusteollisuuden työllisyystilanteeseen
21892: vittää telakkateollisuuden lähiajan markkinointi-       enemmän kuin yksittäisten telakoiden pakkolo-
21893: mahdollisuudet ja muut tuotannon edellytykset           mautuksiin. Hallituksessa pidetään kuitenkin
21894: sekä niihin liittyvät ongelmat ja tehdä ehdotuk-        lähtökohtana sitä, että valtion alushankintoja
21895: set tarvittaviksi toimenpiteiksi. Telakkateollisuu-     suunnattaessa olisi erityistä huomiota kiinnitettä-
21896: den ongelmien osoittautuessa varsin vaikeasti           vä eri telakoiden työllisyystilanteeseen ja pyrittä-
21897: ratkaistaviksi kauppa- ja teollisuusministeriö jat-     vä suuntaamaan tilauksia mahdollisuuksien mu-
21898: koi 15.2.1984 tekemällään päätöksellä toimikun-         kaan suurimmissa vaikeuksissa oleville telakoille.
21899: 
21900:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1984
21901: 
21902:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
21903:                                       1984 vp. -       KK n:o 119                                        3
21904: 
21905: 
21906: 
21907: 
21908:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21909: 
21910:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             stämd att utgå 31.3.1984, tili 31.10.1984 och
21911: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           förutsatte samtidigt, att kommissionen lämnar
21912: av den 15 mars 1984 tili vederbörande medlem            mellanrapporter om sitt arbete i slutet av februari
21913: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-        och maj månader.
21914: skrift av följande av riksdagsman E. Laine m.fl.           Regeringen har varit och är fortfarande fullt
21915: undertecknade spörsmål nr 119:                          medveten om den svåra sysselsättningssituation
21916:                                                         som råder på skeppsvarven i landet. Skeppsvarvs-
21917:          Är Regeringen medveten om att syssel-          kommissionen har i sina båda hittillsvarande
21918:        sättningssituationen hålier på att för-          mellanrapporter av 11.11.1983 och 8.3.1984 äg-
21919:        svåras på skeppsvarven och att vid bl.a.         nat uppmärksamhet åt statsverkets fartygsbeställ-
21920:        Rauma-Repola Oy:s varv i Nystad redan            ningar. 1 enlighet härmed tillsatte finanspolitiska
21921:        offentliggjorts planer som innebär per-          ministerutskottet 25.11.1983 en arbetsgrupp
21922:        mitteringar och, om så är fallet,                med uppgift att utreda påskyndandet av stats-
21923:           har Regeringen för avsikt att skrida tili     verkets anskaffningar av fartyg. Arbetsgruppens
21924:        åtgärder för tryggande av sysselsättningen       förslag har nästan oförändrade intagits i 1984 års
21925:        på skeppsvarven bl.a. genom att öka och          första tilläggsbudgetproposition, som avläts tili
21926:        påskynda statens fartygsbestäliningar?           riksdagen 23. 3.1984 och som håller på att be-
21927:                                                         handlas av densamma. Beställningar avses i möj-
21928:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       ligaste mån bli riktade tili de varv som kämpar
21929: följande:                                               med svårigheter.
21930:    Handels- och industriministeriet tillsatte              Både regeringen och handels- och industri-
21931: 6.10.1983 en kommission med uppgift att utreda          ministeriet har snarare fäst uppmärksamhet vid
21932: varvsindustrins utsikter med avseende på mark-          hela skeppsbyggnadsindustrins sysselsättningsläge
21933: nadsföringen på nära sikt, de övriga förutsätt-         än de permitteringar som sker vid enskilda varv.
21934: ningar som finns för produktion och de problem          Enligt regeringens uppfattning bör man dock gå
21935: som finns i samband härmed samt att framlägga           ut ifrån att särskild uppmärksamhet borde vid
21936: förslag tili nödiga åtgärder. Då varvsindustrins        anskaffning av fartyg ägnas åt sysselsättningssi-
21937: problem visade sig synnerligen svårlösta, förläng-      tuationen vid varven och att företräde vid riktan-
21938: de ministeriet genom ett beslut av 15.2.1984            de av beställningar borde i mån av möjlighet ges
21939: kommissionens mandattid, ursprungligen be-              de skeppsvarv där svårigheterna är störst.
21940: 
21941:     Helsingfors den 16 april 1984
21942: 
21943:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
21944:                                                1984 vp.
21945: 
21946: Kirjallinen kysymys n:o 120
21947: 
21948: 
21949: 
21950: 
21951:                                    Almgren: Kotkan liikevaihtoverotoimiston siirtämisestä p01s Kot-
21952:                                      kasta
21953: 
21954: 
21955:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21956: 
21957:   Julkisuuteen saatetun tiedon mukaan Kotkassa        on luonut työntekijöille perusturvan ja monet
21958: toimiva liikevaihtoverotoimisto siirrettäisiin Kou-   sosiaaliset yhteydet, .jotka toimiston siirtäminen
21959: volaan. Hanketta perustellaan valtiovarainminis-      katkaisisi. Juuri näihin aikoihin on lisäksi synty-
21960: teriön suunnittelemalla hallinnonuudistuksella.       mässä kauppa valtion ja Kotkan kaupungin välil-
21961: Saadun tiedon mukaan on tarkoituksena liittää         lä tontista, jolle rakennettaisiin uusi virastotalo.
21962: seitsemän liikevaihtoverotoimistoa lääninverovi-      Olisi luonnollista, että sen valmistumisen jälkeen
21963: rastojen yhteyteen.                                   Kotkassa olisi liikevaihtoverotoimistolle asianmu-
21964:    Kotkan liikevaihtoverotoimisto on hoitanut         kaiset tilat saman katon alla.
21965: hyvin. koko Kymen läänin alueen. Toimisto.ssa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21966: työskentelee yli 40 henkeä. Nykyinen järjestelmä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21967: on toiminut kiitettävästi eikä näyttäisi olevan       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21968: mitään perusteltua syytä muuttaa toimistoa pois       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21969: Kotkasta.
21970:    Kotka on taantuvia teollisuuspaikkakuntia.                    Mihin seikkoihin perustuu tieto siitä,
21971: Työpaikkojen menetys on ollut tuntuva ja väes-                että Kotkan liikevaihtoverotoimisto siir-
21972: tökehitys on aleneva. Valtion ei pitäisi toimenpi-            rettäisiin pois Kotkasta, ja
21973: teillään heikentää tilannetta. Neljänkymmenen                    millä tavoin Hallitus aikoo turvata toi-
21974: toimihenkilön menettäminen on tuntuva tappio                  miston pysymisen Kotkassa ja samalla
21975: Kotkan kaupungille. Lisäksi on muistettava, että              liikevaihtoverotoimiston henkilökunnan
21976: pitkäaikainen työsuhde tietyllä paikkakunnalla                aseman?
21977: 
21978:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
21979: 
21980:                                              Esko Almgren
21981: 
21982: 
21983: 
21984: 
21985: 42840o4179
21986: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 120
21987: 
21988: 
21989: 
21990: 
21991:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21992: 
21993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         useita. Tällaisia ovat muun muassa liikevaihtove-
21994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rotuksen kuukausimaksujen valvontaa, verohal-
21995: olette 16 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            linnon atk-strategiaa sekä liikevaihtoverotuksen
21996: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           materiaalista kehittämistä koskevat suunnitelmat.
21997: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      Verohallinnon mittavat automaattisen tietojenkä-
21998: taja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     sittelyn uudistamista koskevat suunnitelmat sekä
21999: myksestä n:o 120:                                      kehitteillä olevat kuukausivalvonnan toteuttamis-
22000:                                                        ratkaisut lähtevät muun muassa siitä, että järjes-
22001:           Mihin seikkoihin perustuu tieto siitä,       telmä rakentuu keskeisiltä osiltaan lääninverovi-
22002:        että Kotkan liikevaihtoverotoimisto siir-       rastoihin. Lisäksi vuoden 1982 tulo- ja menoarvi-
22003:        rettäisiin pois Kotkasta, ja                    ossa siirrettiin verohallinto kokonaisuudessaan sa-
22004:           millä tavoin Hallitus aikoo turvata toi-     maan lukuun, millä pyrittiin parantamaan mah-
22005:        miston pysymisen Kotkassa ja samalla            dollisuuksia resurssien oikeaan kohdentamiseen
22006:        liikevaihtoverotoimiston henkilökunnan          ja tehokkaaseen käyttöön. Tämän vuoksi saattaa
22007:        aseman?                                         olla edullista kehittää verohallinnon organisaati-
22008:                                                        ota siten, että verotuksen piirihallinto muodos-
22009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       taisi verolajista riippumatta resurssien käytössä
22010: ti seuraavaa:                                          yhtenäisen kokonaisuuden. Näin ollen liikevaih-
22011:    Verohallinnon organisoinoissa on omaksuttu          toverotuksen kehittämishankkeiden tarkoituksen-
22012: varsin selkeät periaatteet jaettaessa tehtäviä ja      mukaisella toteuttamisella saattaa olla vaikutuk-
22013: toimivaltaa keskus-, piiri- ja paikallishallintoon.    sia myös liikevaihtoverotuksen nykyisiin toimin-
22014: Periaatteiden toteuttamiselle on ollut hyvät mah-      tamuotoihin. Toisaalta lääninverovirastojen toi-
22015: dollisuudet sen jälkeen kun verohallitus perustet-     minnan tehostamiseksi ehdotettujen varsin huo-
22016: tiin vuonna 1970 sekä lääninverotoimistot järjes-      mattavia henkilöstölisäyksiä edellyttävien toi-
22017: tettiin lääninverovirastoiksi ja toteutettiin veron-   menpiteiden toteuttamisesta ja ajoituksesta on
22018: kantouudistus 1970-luvun lopussa.                      mahdollista tehdä lopulliset ratkaisut vasta kun
22019:    Vastuu välittömän verotuksen piiri- ja paikal-      verotuksen piirihallinnon eri kehittämisvaihtoeh-
22020: lishallinnosta kuuluu lääninverovirastoille, jotka     dot on kokonaisuudessaan tutkittu.
22021: huolehtivat muun muassa verotoimistojen oh-               Vuoden 1984 tulo- ja menoarvion perusteluissa
22022: jauksesta, verotarkastuksesta ja veronkannosta.        todetaan liikevaihtoverotoimistojen toimintojen
22023: Liikevaihtoverotuksesta siirrettiin uudistusten yh-    kehittämisselvitysten tavoitteeksi liikevaihtovero-
22024: teydessä lääninverovirastoille veronkanto. Läänin-     toimistojen ja lääninverovirastojen tehtävien hoi-
22025: verovirasto toimii siten liikevaihtoveronkin osalta    don tehostaminen organisatorisin järjestelyin. Tä-
22026: veronkantoviranomaisena. Liikevaihtoveron, va-         hän mennessä valmistuneiden selvitysten perus-
22027: kuutusmaksuveron sekä auto- ja moottoripyörä-          teella tällaisena järjestelynä olisi jo vuoden 1985
22028: veron määräämistä ja veron suorittamisen valvon-       aikana mahdollista siirtää lääninverovirastoihin
22029: taa varren on puolestaan verohallituksen alaisena      liikevaihtoverotoimistojen hoitamat verorikos-
22030: seitsemän liikevaihtoverotoimistoa, joiden toimi-      asiat. Liikevaihtoverotuksen osalta kehittämissel-
22031: alueena on yksi tai useampi lääni.                     vitysten tarkoituksena on tehostaa liikevaihtove-
22032:    Lääninverovirastojen toiminnan vakiinnuttua         ron oikeamääräistä ja oikea-aikaista kertymistä,
22033: ja veronkantojärjestelmän siirtymävaiheen ollessa      verovelvollisten oikeusturvaa sekä verotuksen tie-
22034: lopuillaan on lääninverovirastojen toiminnan           donhankintaa ja -käsittelyä. Kehittämistavoittei-
22035: kannalta mahdollista ja ajankohtaista jatkaa vero-     den saavuttamiseksi tarpeellisten keinojen selvit-
22036: hallinnon työskentelyn tehostamiseen tähtääviä         täminen painottuu liikevaihtoverotusmenettelyn
22037: toimia.                                                uudistamisselvityksiin sekä verotuksen piirihallin-
22038:    Erityisesti liikevaihtoverotusta keskeisesti kos-   non kehittämisvaihtoehtojen tutkimiseen.
22039: kevia kehittämishankkeita on parhaillaan vireillä         Koska liikevaihtoverotusmenettelyn, verotar-
22040:                                         1984 vp. -      KK n:o 120                                      3
22041: 
22042: kastuksen sekä verohallinnon resurssien joustavan       periaatteelle, että henkilöstön palvelussuhteen
22043: käytön kehittämisedellytyksiä tulee lisätä, valtio-     ehdot eivät huonone. Valmistelutyön aikataulus-
22044: varainministeriö käynnistää ensi tilassa verotus-       ta päätetään erikseen.
22045: menettelyn uudistamisselvitykset. Valtiovarain-            Liikevaihtoverotuksen taloudellisen, tehokkaan
22046: ministeriö on myös pyytänyt verohallitusta selvit-      ja oikeusvarman hoidon tulevaisuudessakin var-
22047: tämään niitä organisaatiojärjestelyjä, jotka ovat       mistaviin ratkaisuihin ja toimenpidevaihtoehtoi-
22048: tarpeen edellä tarkoitettujen kehittämishankkei-        hin samoin kuin niiden toteuttamismahdolli-
22049: den vaatimien toimintapuitteiden järjestämisek-         suuksiin ja mahdolliseen toteuttamisaikaan voi-
22050: si. Organisaatioselvitysten lisäksi verohallitus asi-   daan ottaa kanta liikevaihtoverotuksen kehittä-
22051: anmukaisessa yhteistyössä henkilöstöä edustavien        misselvitysten valmistuttua. Vasta tällöin on
22052: järjestöjen kanssa laatii suunnitelmat mahdollis-       mahdollisuus myös ottaa kanta Kotkan samoin
22053: ten tehtäväsiirtojen edellyttämistä henkilöstöjär-      kuin muidenkin liikevaihtoverotoimistojen ase-
22054: jestelyistä. Selvitystyö tältäkin osin rakentuu sille   man kehittämisvaihtoehtoihin verohallinnossa.
22055: 
22056:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1984
22057: 
22058:                                                                    Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
22059: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 120
22060: 
22061: 
22062: 
22063: 
22064:                                 Till Riksdagens Herr Talman
22065: 
22066:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           omsättningsbeskattningens centrala områden. Av
22067: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         dessa kan · nämnas bl.a. tilisynen över omsätt-
22068: den 16 mars 1984 tili vederbörande medlem av           ningsbeskattningens månadsavgifter, skatteför-
22069: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      valtningens ADB-strategi samt pianeroa för om-
22070: dagsman Almgren undertecknade spörsmål nr              sättningsbeskattningens materialutveckling. De
22071: 120:                                                   omfattande planer inom skatteförvaltningen som
22072:            På vilka omständigheter baserar sig         gälier reformen av automatisk databehandling,
22073:         uppgiften om att omsättningsskattebyrån        samt de lösningar för verkstäliandet av den
22074:         i Kotka skali förflyttas från Kotka och        månatliga övervakningen som är under utveck-
22075:            på vilket sätt ämnar Regeringen säker-      ling, utgår bl.a. från att systemet tili väsentliga
22076:         ställa byråns fortsätta existens i Kotka och   delar bygger på länsskatteverken. Dessutom över-
22077:         därigenom personalens stälining vid om-        fördes skatteförvaltningen i statsförslaget för år
22078:         sättningsskatte byrån?                         1982 i dess helhet under samma kapitel, vilket
22079:                                                        skedde i syfte att förbättra möjligheterna tili rätt
22080:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inriktande och effektiv användning av resurserna.
22081: anföra följande:                                       Det kan av denna orsak vara fördelaktigt att
22082:     Organiseringen av skatteförvaltningen har          urveckla skatteförvaltningsorganisationen så, att
22083: skett utgående från rätt klara principer beträffan-    beskattningens distriktsförvaltning oberoende av
22084: de delegering av uppgifter och kompetens tili          skattens art skulie utgöra en enhetlig helhet i
22085: central-, distrikts- och lokalförvaltningen. Sedan     fråga om resursernas användning. Om de utveck-
22086: skattestyrelsen år 1970 grundades och länsskatte-      lingsprojekt som gälier omsättningsbeskattningen
22087: byråerna omorganiserades tililänsskatteverk samt       genomförs på ett ändamålsenligt sätt, kan detta
22088: skatteuppbörden vid utgången av 1970-talet re-         sålunda påverka även de nuvarande verksamhets-
22089: formerades har det funnits goda möjligheter att        formerna för omsättningsbeskattningen. A andra
22090: verkställa dessa principer.                            sidan kan de slutliga avgörandena beträffande
22091:     Ansvaret för den direkta beskattningens dis-       genomförandet av och tidtabelien för åtgärder
22092: trikts- och lokalförvaltning ankommer på läns-         som föreslagits för effektiveringen av länsskatte-
22093:                                                        verkens verksamhet och som förutsätter en be-
22094: skatteverken, som bl.a. sköter om handledningen
22095:                                                        tydande personalökning, fattas först efter det att
22096: av skattebyråerna, skatteinspektion och skatte-
22097: uppbörd. I samband med reformerna överfördes           de olika alternativen för utvecklandet av beskatt-
22098: skatteuppbörden från omsättningsbeskattningen          ningens distriktsförvaltning har undersökts ge-
22099: tili länsskatteverken. Länsskatteverket är alltså      nomgående.
22100: skatteuppbördsmyndighet även i fråga om om-               I motiveringen tili statsförslaget för år 1984
22101: sättningsskatt. För faststäliandet av omsättnings-     konstateras det, att målsättningen för de ut-
22102: skatten, skatten på försäkringspremier samt bil-       redningar som gälier utvecklandet av omsätt-
22103: och motorcykelskatten och för övervakningen av         ningsskattebyråernas funktioner, är att med orga-
22104: erläggandet av skatt har skattestyrelsen under sig     nisatoriska arrangemang effektivera skötseln av
22105: sju omsättningsskattebyråer, vilkas verksamhets-       uppgifterna vid omsättningsskattebyråerna och
22106: område omfattar ett elier flere Iän.                   länsskatteverken. Enligt de utredningar som bli-
22107:     Sedan länsskatteverkens verksamhet stabilise-      vit färdiga skulle det vara möjligt att redan under
22108: rats och skatteuppbördssystemets övergångsskede        år 1985 vidta ett sådant arrangemang genom att
22109: passerats är det med tanke på länsskatteverkens        på länsskatteverken överföra skattebrottsärenden
22110: verksamhet möjligt och aktuelit att vidta fortsatta    som skötts av omsättningsskattebyråerna. I fråga
22111: åtgärder i syfte att effektivera arbetet inom          om omsättningsbeskattningen är avsikten att ge-
22112: skatteförvaltningen.                                   nom utvecklingsutredningarna få omsättnings-
22113:     För närvarande finns det flera projekt an-         skatten att inflyta effektivt tili rätt belopp och i
22114: hängiga rörande utvecklandet av i synnerhet            rätt tid, förbättra de skattskyldigas rättsskydd
22115:                                        1984 vp. -      KK n:o 120                                        5
22116: 
22117: samt beskattningens datainsamling och -behand-         som representerar personalen uppgöra planer
22118: ling. Utredningen av metoder som erfordras i           över personalarrangemang tili följd av eventuella
22119: syfte att nå utvecklingsmålen har huvudvikten          uppgiftsöverföringar. Utredningsarbetet baserar
22120: lagd på klarläggandet av möjligheterna att revi-       sig även tili denna del på den principen, att
22121: dera omsättningsskatteförfarandet samt på un-          personalens anställningsvillkor inte skali för-
22122: dersökningen av olika alternativ för utvecklandet      sämras. Särskilt beslut kommer att fattas om
22123: av beskattningens distriktsförvaltning.                beredningens tidtabell.
22124:    Emedan förutsättningarna för utvecklandet av           Sedan utvecklingsutredningarna blivit färdiga
22125: en smidig användning av resurserna i fråga om          kan man ta stälining tili de lösningar och alterna-
22126: omsättningsskatteförfarandet, skatteinspektionen       tiva åtgärder som även i framtiden skali säkerstäl-
22127: samt skatteförvaltningen bör ökas kommer fi-           la omsättningsbeskattningens ekonomiska och ef-
22128: nansministeriet att så fort som möjligt inleda         fektiva skötsel samt dess rättssäkerhet, liksom tili
22129: utredningar som syftar tili skatteförfarandets revi-   realiseringsmöjligheterna och den eventuella rea-
22130: dering. Finansministeriet har även bett skattesty-     liseringstidpunkten. Först då finns det möjlighe-
22131: relsen utreda de organisationsarrangemang som          ter att ta ställning även tili de alternativa lös-
22132: erfordras för att skapa verksamhetsramar för ovan      ningar som gäller utvecklandet av omsättnings-
22133: avsedda utvecklingsprojekt. Utöver organisation-       skattebyråns i Kotka och även de övriga omsätt-
22134: sutredningarna kommer skattestyrelsen dessutom         n~ngsskattebyråernas stälining inom skatteförvalt-
22135: att i vederbörligt samarbete med organisationer        mngen.
22136: 
22137:     Helsingfors den 18 april 1984
22138: 
22139:                                                                          Finansminister Ahti Pekkala
22140:                                                    1984 vp.
22141: 
22142: Kirjallinen kysymys n:o 121
22143: 
22144: 
22145: 
22146: 
22147:                                      Pohjanoksa ym.: Kunnallisten ja yksityisten teknisten oppilaitosten
22148:                                        ruokailutuesta
22149: 
22150: 
22151:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22152: 
22153:    Vuoden 1981 syksystä alkaen on valtion teknil-            Useissa kunnallisissa ja yksityisissä teknillisissä
22154: lisissä oppilaitoksissa opiskelevien ruokailua tuet-      oppilaitoksissa myös vuotuinen opiskeluaika on
22155: tu valtion varoin. Ruokailutuen suuruus on                pidempi kun valtion vastaavissa oppilaitoksissa.
22156: (1983) 7 mk/opiskelija/koulupäivä. Oppilaiden             Pakollisten läsnäolokuukausien määrä on valtion
22157: maksettavaksi jää päivittäin (1983) 1,30-3,00             oppilaitoksissa kahdeksan (8), kun taas useissa
22158: markkaa. Valtion teknillisten oppilaitosten opis-         (kuten esim. Riihimäen, Seinäjoen, Valkeakos-
22159: kelijoiden ruokailutuki on rahaksi muutettuna             ken ja Rauman) kunnallisissa teknillisissä oppilai-
22160: noin 1 000 markkaa vuodessa opiskelijaa kohti.            toksissa läsnäolokuukausien määrä on yhdeksän,
22161:     Ruokailutukea on pidettävä merkittävänä tu-           jopa kymmenen. Pidempää opiskeluaikaa ei ole
22162: kena. Tämän päivän opiskelijoita ajatellen voi-           kuitenkaan huomioitu opintotukipäätöksissä.
22163: daan todeta ruokailutuen kuitenkin reaaliarvol-           Tällöin opiskelijat joutuvat tulemaan toimeen
22164: taan olevan laskusuunnassa.                               huomattavasti pienemmällä opintotuella kuu-
22165:                                                           kautta kohti.
22166:     Kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitoksissa opis-
22167: kelee tällä hetkellä noin 4 000 opiskelijaa. Vas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22168: taava luku valtiollisissa teknillisissä oppilaitoksis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22169: sa on 13 500 opiskelijaa.                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22170:     Kunnallisten ja yksityisten teknillisten oppilai-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22171: tosten opiskelijoille ei ruokailutukea ole myön-
22172: netty. Tuen sijasta opintolaina on vähän suurem-                     Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,
22173: pi. Laina on kuitenkin maksettava takaisin. Ruo-                  että kunnallisten ja yksityisten teknillis-
22174: kailutuen puuttuminen on asettanut, paitsi opis-                  ten oppilaitosten opiskelijat eivät saa sa-
22175: kelijat, myöskin teknilliset oppilaitokset eriarvoi-              malla tavoin ruokailutukea kuin valtion
22176: seen asemaan.                                                     teknillisissä oppilaitoksissa opiskelevat?
22177: 
22178:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
22179: 
22180:           Aino Pohjanoksa                   Liisa Hilpelä                     Timo Laaksonen
22181:           Sirpa Pietikäinen                 Tapio Holvitie                    Toivo T. Pohjala
22182:           Mikko Elo                         Riitta Uosukainen                 Eva-Riitta Siitonen
22183:           Pirjo Rusanen                     Impi Muroma                       Iiro Viinanen
22184:                                             Timo Roos
22185: 
22186: 
22187: 
22188: 
22189: 4284004146
22190: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 121
22191: 
22192: 
22193: 
22194: 
22195:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22196: 
22197:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kouluateria, josta aiheutuviin menoihin kunnalli-
22198: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sen tai yksityisen oppilaitoksen ylläpitäjä saa
22199: olette 16 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn             valtionosuutta tai -avustusta.
22200: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               Uusien lakien oli alunperin tarkoitus tulla
22201: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       voimaan 1.1.1985 lukien. Niissä oppilaitoksissa,
22202: taja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kir-          joissa ei lain voimaantuloon mennessä ole järjes-
22203: jallisesta kysymyksestä n:o 121:                        tetty tai annettu ilmaista oppilasateriaa, kuten
22204:                                                         asia on suurimmassa osassa kunnallisista ja yksi-
22205:            Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,          tyisistä teknillisistä oppilaitoksista, oppilasaterian
22206:         että kunnallisten ja yksityisten teknillis-     maksuttomuus oli tarkoitus panna voimaan as-
22207:         ten oppilaitosten opiskelijat eivät saa sa-     teittain vuos.ina 1986--87. Lakien voimaantuloa
22208:         malla tavoin ruokailutukea kuin valtion         on kuitenkin valtiontaloudellisista syistä lykätty
22209:         teknillisissä oppilaitoksissa opiskelevat?      yhdellä vuodella 3 päivänä helmikuuta kuluvana
22210:                                                         vuonna annetuilla lainmuutoksilla.
22211:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              Kysymyksen perusteluissa on viitattu valtion
22212: seuraavaa:                                              teknillisissä oppilaitoksissa tapahtuvaan oppilai-
22213:    Kunnallisten ja yksityisten teknillisten oppilai-    den ruokailun tukemiseen. Valtion teknillisissä
22214: tosten ylläpitäjille myönnetään käyttökustannuk-        oppilaitoksissa kouluruokailun tukeminen on jär-
22215: siin valtionosuutta eräiden ammatillisten oppilai-      jestetty siten, että vuodesta 1981 alkaen tulo- ja
22216: tosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä kor-     menoarvioon on otettu määräraha tätä tarkoitus-
22217: kotukilainoista annetun lain (1075/75) 14 §:n           ta varten. Valtion teknillisiä oppilaitoksia koske-
22218: perusteella. Lainkohdan mukaan valtionosuuteen          via säännöksiä ei ole tarvinnut muuttaa. Kysy-
22219: oikeuttaviin käyttökustannuksiin ei lueta mm.           myksessä ei ole ollut ilmainen oppilasateria, vaan
22220: oppilaiden ruoasta aiheutuvia menoja, jolloin           oppilaiden itsensä maksettavaksi on jäänyt osa
22221: mikäli kouluruokailu on jossakin kunnallisessa tai      ruokailukustannuksista.        Tuen suuruus on
22222: yksityisessä teknillisessä oppilaitoksessa järjestet-   1.11.1983 lukien 8 markkaa päivässä ja tuen
22223: ty, oppilaitoksen ylläpitäjät ja oppilaat ovat vas-     piirissä oli syksyllä 1983 n. 14 000 oppilasta.
22224: tanneet siitä aiheutuneista kustannuksista.             Uudet säännökset maksunoman kouluruokailun
22225:    Lainsäädäntö on tältä osin kuitenkin jo muut-        järjestämisestä koskevat vuodesta 1986 alkaen
22226: tunut, mutta uudet säädökset eivät ole vielä            myös valtion teknillisten oppilaitosten oppilaita.
22227: tulleet voimaan. Uusi laki ammatillisten oppilai-          Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
22228: tosten rahoituksesta on annettu 3 päivänä kesä-         opintotuen enimmäismäärää koskevilla järjeste-
22229: kuuta 1983. Samassa yhteydessä annettiin myös           lyillä on jossain määrin voitu keventää kunnalli-
22230: ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintoso-        sissa ja yksityisissä teknillisissä oppilaitoksissa
22231: siaalisista eduista laki, jonka keskeisenä tavoittee-   opiskelevien oppilaiden taloudellista tilannetta,
22232: na on opintososiaalisten etujen yhtenäistäminen         mutta että ilmainen oppilasateria saadaan edellä
22233: ammatillisissa oppilaitoksissa. Näiden uusien la-       kerrotuista syistä toteutetuksi näissä oppilaitoksis-
22234: kien mukaan ammatillisen oppilaitoksen on jär-          sa mainittujen lakien voimaantuloaikataulun
22235: jestettävä oppilaalle työpäivinä riittävä maksuton      mukaisesti vuosina 1986--88.
22236: 
22237:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1984
22238: 
22239:                                                                        Opetusministeri Kaarina Suonio
22240:                                        1984 vp. -      KK n:o 121                                          3
22241: 
22242: 
22243: 
22244: 
22245:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22246: 
22247:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-             stalt starsandel elier -understöd. Avsikten var
22248: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder            ursprungligen att de nya lagarna skulle träda i
22249: skrivelse av den 16 mars 1984 tili vederbörande        kraft den 1.1. 198 5. I de läroanstalter, vid vilka
22250: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-     man inte fram tili lagens ikraftträdande ordnat
22251: de av riksdagsman Aino Pohjanoksa underteck-           elier gett en avgiftsfri skolmåltid, såsom faliet är i
22252: nade spörsmål nr 121:                                  största delen av de korumunala och privata
22253:                                                        tekniska läroanstalterna, hade man för avsikt att
22254:            Anser Regeringen det vara rättsenligt,      gradvis införa avgiftsfria måltider under åren
22255:         att studerandena vid korumunala och             1986-87.
22256:         privata tekniska läroanstalter inte på sam-
22257:         ma sätt får understöd för utgifterna för          Av statsfinansielia skäl har man dock uppskju-
22258:         kost som studerandena vid statens teknis-      tit ikraftträdandet av lagarna med ett år genom
22259:         ka läroanstalter?                              de lagändringar som getts den 3 februari inneva-
22260:                                                        rande år.
22261:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         I motiveringarna tili spörsmålet har man hän-
22262: anföra följande:                                       visat tili att understöd beviljas för utgifterna för
22263:                                                        elevernas bespisning vid statens tekniska läroan-
22264:     Med stöd av 14 § lagen om statsandelar och
22265:                                                        stalter. Understödet för bespisning vid statens
22266: -understöd samt räntestödslån åt vissa yrkesläro-
22267:                                                        tekniska läroanstalter har anordnats så, att ett
22268: anstalter (1075 175) beviljas upprätthåliare av
22269:                                                        anslag för detta ändamål har upptagits i statsför-
22270: korumunala och privata tekniska läroanstalter
22271:                                                        slaget sedan år 1981.
22272: starsandel för driftskostnader. Bl.a. sådana kost-
22273: nader, som föranleds av utgifterna för kost för           Det har inte förelegat skäl att ändra de stad-
22274: elever, betraktas inte enligt sagda lagrum såsom       ganden som gälier statens tekniska läroanstalter.
22275: tili statsandel berättigande driftskostnader. Läro-    Det har inte varit fråga om avgiftsfria skolmålti-
22276: anstalternas upprätthåliare och elever har därför      der, utan en del av utgifterna för kost har
22277: svarat för de kostnader som bespisningen i skolan      uppburits av eleverna. Understödet utgör 8 mark
22278: föranlett, om bespisning ordnats i kommunal            per dag räknat från den 1.11.1983, och hösten
22279: elier privat teknisk läroanstalt. Lagstiftningen har   1983 gavs understöd för ca 14 000 elever. De nya
22280: tili dessa delar dock redan ändrats, men de nya        stadgandena om ordnande av avgiftsfri bespis-
22281: stadgandena har ännu inte trätt i kraft. En ny lag     ning i skolan gälier från och med 1986 även
22282: om finansieringen av yrkesläroanstalter har givits     eleveroa vid statens tekniska läroanstalter.
22283: den 3 juni 1983. I detta sammanhang gavs även             På basen av det ovan anförda bör konstateras
22284: lagen om studiesociala förmåner för yrkesläroan-       att det har varit möjligt att genom reglering av
22285: stalternas elever. Lagens centrala mål är att          maximibeloppet av studiestödet i någon mån
22286: förenhetliga de studiesociala förmånerna för yr-       underlätta den ekonomiska situationen för stude-
22287: kesläroanstalterna. Enligt dessa nya lagar ankom-      randena vid korumunala och privata tekniska
22288: mer det på yrkesläroanstalten att under arbetsda-      läroanstalter, men att avgiftsfria måltider av ovan
22289: garna ordna en tillräcklig avgiftsfri skolmåltid för   anförda skäl kan anordnas vid dessa läroanstalter
22290: eleverna. För härav orsakade kostnader erhålier        i enlighet med tidtabellen för ikraftträdandet av
22291: upprätthåliare av kommunal eller privat läroan-        nämnda lagar under åren 1986-88.
22292: 
22293:      Helsingfors den 17 april 1984
22294: 
22295:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
22296:                                                 1984 vp.
22297: 
22298: Kirjallinen kysymys n:o 122
22299: 
22300: 
22301: 
22302: 
22303:                                      Valli ym.: Valtioneuvoston työllisyysehtopäätöksen muuttamisesta
22304: 
22305: 
22306:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22307: 
22308:    Kajaanin Arvola-Koti r.y. on sosiaalista toi-       lain mukaan (529/80). Valtiokonttori odottaa
22309: mintaa harjoittava yhdistys, jonka tarkoituksena       puolestaan työvoimaministeriön lausuntoa.
22310: on ylläpitää vanhusten vuokrataloja ja vanhusten          Insinöörityö Oy siirsi Arvola IV: n työmaalta
22311: täysihoitoa. Yhdistyksellä on tällä hetkellä omis-     vapautuneet työntekijät muille Kajaanissa olleille
22312: tuksessaan neljä eri kerrostaloa, joista yksi on       työkohteilleen. Kukaan ei siten jäänyt työttö-
22313: rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen varoin ja        mäksi ArvoJa IV:n ennenaikaisen valmistumisen
22314: muut arava- ja pankkilainoilla.                        takia. Samalla Kajaanin vaikeaa vuokra-asunto-
22315:    Taloista viimeisimmän, ArvoJa IV:n urakoitsi-       pulaa kohennettiin 21 uuden asunnon turvin, ja
22316: jana toimi Insinöörityö Oy Oulusta. Sen työoh-         vanhukset pääsivät muuttamaan huonokuntoisis-
22317: jelman mukaan, jonka Kajaanin työvoimapiiri            ta asunnoistaan nykyaikaisiin tiloihin ennen pa-
22318: hyväksyi, talon piti valmistua 31.1.1983 mennes-       hinta talvea.
22319: sä. Kesän ja syksyn 1982 aikana työvoimavahvuu-           Kajaanin ArvoJa-Koti r.y. on laskun maksajana
22320: det toteutuivat ennakoidulla tavalla. Työ edistyi      vaikeassa tilanteessa. Kyseinen summa on niin
22321: kuitenkin huomattavasti nopeammin kuin oli             suuri, että se nostaa jo ennestään korkeita vuok-
22322: laskettu, ja rakennus luovutettiin 2.12.1982.          ria, vaikka se saataisiin lainanakin.
22323:     Asuntohallitus oli, myöntäessään Kajaanin Ar-         Kyseisestä tapauksesta on Kajaanin seudulla
22324: voJa-Koti r. y:lle ArvoJa IV:n rakentamiseen lai-      muodostunut ennakkoratkaisu, joka on vaikutta-
22325: naa, asettanut lainan käytölle valtion työllisyys-     nut myös muiden vastaavien rakennusten viiväs-
22326: ehtopäätöksen (959/78) mukaiset rakentamisai-          tymiseen niiden todellisesta aikataulusta. Asun-
22327: kaiset työllisyysehdot, joiden mukaan kesäkausi        topulan takia ei ole järkevää jarruttaa tehokasta
22328: saa ylittää talvikauden 120 miestyöpäivällä. Kui-      rakentamista, jonka aikatauluun esim. leuto talvi
22329: tenkin tehtyjä työpäiviä oli kesäkautena 600           saattaa vaikuttaa voimakkaasti. Jos rakentaja pys-
22330: enemmän kuin talvikautena. Ylitys oli työvoima-        tyy siirtämään työllisyysehtopäätöksen edellyttä-
22331: piirin laskelman mukaan (2082/322/81 Kj)               mät työpaikat muualle, ei siinä pitäisi olla aihet-
22332: 600-129 = 471 miestyöpäivää. Vuodelta 1982
22333:                                                        ta korvaukseen.
22334: perittävä korvaus on siten 471 x 226 mk =                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22335:  106 444 mk.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22336:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22337:     Rakennuttajan hyväksyttyä talon luovutuksen        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22338: 2.12. 1982 lähetti Kajaanin työvoimapiirin toi-
22339:  misto 12.8.1983 laskun ylityksestä Kajaanin Ar-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22340:  voJa-Koti r.y:lle. Yhdistys valitti Oulun lääninoi-          siin valtioneuvoston työllisyysehtopäätök-
22341:  keuteen, joka hylkäsi valituksen 18.1.1984. Yh-              sen (959/78) tarkistamiseksi niin, ettei
22342:  distys on jatkanut valitusta KHO:een. Työvoima-              hankkeen ennenaikaisesta valmistumises-
22343:  ministeriö ei ole myöntänyt hakijalle vapautusta             ta synny korvausvelvollisuutta, mikäli toi-
22344:  valtiolle tulevan korvauksen suorittamisesta, vaan           meksiantaja siirtää työntekijät toisiin työ-
22345:  pitää sitä valtiokonttorin asiana maksuvapautus-             kohteisiin?
22346: 
22347:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
22348: 
22349:                       Sakari Valli                              Riitta Jouppila
22350: 
22351: 
22352: 
22353: 428400435V
22354: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 122
22355: 
22356: 
22357: 
22358: 
22359:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22360: 
22361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tavoitteena on edellä mammu tarkoitusperä.
22362: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Koska eräissä tapauksissa työllisyysehtojen nou-
22363: olette 16 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            dattaminen saattaa tuottaa kohtuuttomia vai-
22364: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           keuksia ja kustannuksia rakennustyön suorittami-
22365: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      selle, voi työllisyysehtopäätöksen 10 §:n nojalla
22366: taja Vallin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    työvoimaministeriö tai ministeriön määräämissä
22367: myksestä n:o 122:                                      tapauksissa työvoimapiirin toimisto myöntää
22368:                                                        poikkeuksen päätöksessä määrätyistä rakennusai-
22369:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kaisista työllisyysehdoista. Jolleivät työvoimavira-
22370:         siin valtioneuvoston työllisyysehtopäätök-     nomaiset myönnä poikkeuslupaa, voi asianomai-
22371:         sen (959/78) tarkistamiseksi niin, ettei       nen ministeriö, hankittuaan asiasta työvoimami-
22372:         hankkeen ennenaikaisesta valmistumises-        nisteriön lausunnon, saattaa asian valtioneuvos-
22373:         ta synny korvausvelvollisuutta, mikäli toi-    ton ratkaistavaksi. Tällaisena tapauksena, jossa
22374:         meksiantaja siirtää työntekijät toisiin työ-   poikkeusluvan hakeminen voisi tulla kysymyk-
22375:         kohteisiin?                                    seen, voitaneen pitää myös rakennushankkeen
22376:                                                        ennakoitua aiempaa valmistumista, mihin ed.
22377:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Vallin ym. kysymyksessä on viitattu, mikäli työn-
22378: ti seuraavaa:                                          tekijät pystytään työllistämään muissa kohteissa
22379:    Valtioneuvoston työllisyysehtopäätöksen (95 91      ja poikkeuslupaa haetaan ajoissa. Näin ollen
22380: 78) 4 §:n 1 momentin mukaan on valtionrahoi-           kysymys työllisyysehtojen tarkistamisesta tältä
22381: tuksen saajan, mikäli valtion rahoitus on työlli-      osin ei liene tarkoituksenmukaista, koska kussa-
22382: syysehtopäätöksen 3 §:ssä mainittua suurempi,          kin yksittäistapauksessa asia on mahdollista hoi-
22383: esitettävä ennen rakennustöiden aloittamista,          taa poikkeuslupamenettelyllä. Koska kuitenkaan
22384: sekä 4 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksis-        valtion rahoituksen saaja ei kaikissa tapauksissa
22385: sa, joissa päätös valtionrahoituksesta annetaan        huolehdi itse hankkeen toteutuksesta, tulisi mm.
22386: vasta töiden aloittamisen jälkeen, hyväksyttäväksi     urakkasopimuksiin ottaa erikseen maininta mah-
22387: asianomaisen työvoimapiirin toimistolle rakennu-       dollisen korvauksen suorittajasta, ellei rakennus-
22388: saikaista työvoiman käyttöä koskeva työohjelma.        kohteelle asetettuja työllisyysehtoja noudateta.
22389: Työohjelma on laadittava sanotun päätöksen 5
22390: §:n mukaan siten, että sen suurin työllisyysvaiku-        Lopuksi ilmoitan, että työvoimaministeriössä
22391: tus kohdistuu marraskuun alun ja huhtikuun             on valmisteilla työllisyysehtopäätöksen muutose-
22392: lopun väliseen aikaan. Työllisyysehtojen tavoit-       sitys, jolloin mm. valtion rahoitusosuuden alara-
22393: teena on näin pyrkiä vähentämään rakennusalan          jaa, johon työllisyysehtoja sovelletaan, on tarkoi-
22394: kausityöttömyyttä. Tässä yhteydessä on syytä ko-       tus nostaa ja osa hankkeista, joihin nykyisiä
22395: rostaa, etteivät valtion rahoituksen käytölle asete-   ehtoja sovelletaan, jäisi sen ulkopuolelle, jos
22396: tut työllisyysehdot millään tavoin rajaa rakennus-     muutosesitys hyväksytään.
22397: työn aloittamista ja valmistumista, vaan niiden
22398: 
22399:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1984
22400: 
22401:                                                                   Työvoimaministeri Urpo Leppånen
22402:                                          1984 vp. -      KK n:o 122                                         3
22403: 
22404: 
22405: 
22406: 
22407:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
22408: 
22409:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              påbörjas eller när det skall slutföras, utan de har
22410: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            ovan nämnda syfte. Eftersom iakttagandet av sys-
22411: av den 16 mars 1984 tili vederbörande medlem             selsättningsvillkoren i vissa fall kan medföra oskä-
22412: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av        liga svårigheter och kostnader för byggnadsarbe-
22413: följande av riksdagsman Sakari Valli m.fl. ställ-        tets utförande, kan arbetskraftsministeriet, eller
22414: da skriftliga spörsmål nr 122:                           arbetskraftsdistriktsbyrån i de fall ministeriet så
22415:                                                          har bestämt, med stöd av beslutets 10 § medge
22416:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           undantag från de i beslutet föreskrivna sysselsätt-
22417:         en revidering av statsrådets beslut om           ningsvillkoren för byggnadstiden. Om arbets-
22418:         sysselsättningsvillkor (959/78) så att ett       kraftsmyndigheterna inte beviljar undantag kan
22419:         projekts slutförande tidigare än planerat        ifrågavarande ministerium, efter att ha inhämtat
22420:         inte skall medföra ersättningsskyldighet         ett utlåtande i ärendet hos arbetskraftsministe-
22421:         om uppdragsgivaren förflyttar arbetsta-          riet, hänskjuta ärendet tili statsrådet för avgöran-
22422:         garna tili andra arbetsobjekt?                   de. Som ett dylikt fall där ansökan om undantag
22423:                                                          kunde tänkas komma i fråga torde man också
22424:    Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-          kunna anse det tili vilket riksdagsman Sakari
22425: samt följande:                                           Valli m.fl. hänvisat i sitt spörsmål och som gäller
22426:    Enligt 4 § 1 mom. statsrådets beslut om syssel-       byggnadsarbete som slutförts tidigare än plane-
22427: sättningsvillkor (959/78) skall den som erhåller         rat, förutsatt att arbetstagarna kan sysselsättas vid
22428: statsfinansiering, i de fall där beloppet för statsfi-   andra arbetsobjekt och att ansökan om undantag
22429: nansiering är större än det i 3 § nämnda be-             inlämnas i tid. Därför torde en revidering av
22430: loppet innan byggnadsarbetena påbörjas, och i            sysselsättningsvillkoren tili denna del inte vara
22431: de fall som avses i 4 § 2 mom., dvs. där beslutet        ändamålsenlig, eftersom ärendet i varje enskilt
22432: om statsfinansiering meddelas först efter det att        fall kan skötas genom undantagsförfarandet. Ef-
22433: arbetena påbörjats, för ifrågavarande arbets-            tersom den som erhåller statsfinansiering inte
22434: kraftsdistriktsbyrå för godkännande förevisa ett         alltid själv ombesörjer projektets genomförande,
22435: arbetsprogram som gäller användningen av ar-             borde i entreprenadavtalet upptas ett särskilt
22436: betskraft under byggnadstiden. Enligt sagda be-          omnämnande om vem som eventuellt erlägger
22437: sluts 5 § skall arbetsprogrammet uppgöras så, att        ersättningen om sysselsättningsvillkoren för ifrå-
22438: dess största sysselsättningseffekt infaller under        gavarande byggnadsobjekt inte iakttas.
22439: tiden mellan början av november och slutet av               Tili slut meddelar jag att man inom arbets-
22440: april månad. Syftet med sysselsättningsvillkoren         kraftsministeriet som bäst bereder ett änd-
22441: är därigenom att försöka minska säsongarbetslös-         ringsförslag i fråga om sysselsättningsvillkoren,
22442: heten inom byggnadsbranschen. 1 detta samman-            som bl.a. går ut på att höja den minimigräns för
22443: hang är det skäl att framhålla att de sysselsätt-        erhållande av statens finansieringsandel som
22444: ningsvillkor som ställts i fråga om användningen         tillämpas på sysselsättningsvillkoren, varvid en
22445: av statsfinansiering inte avger några exakta tid-        del av projekten om ändringsförslaget godkänns
22446: punkter för vare sig när ett byggnadsarbete skall        faller utanför dess tillämpningsområde.
22447: 
22448:      Helsingfors den 19 april 1984
22449: 
22450:                                                                    Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
22451:                                                 1984 vp.
22452: 
22453: Kirjallinen kysymys n:o 123
22454: 
22455: 
22456: 
22457: 
22458:                                    Viinanen ym.: Valuuttakurssien vaikutuksesta autoveroon
22459: 
22460: 
22461:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22462: 
22463:    Valtio perii autoveron maahantuotavista ajo-           Koska syyn pitäisi olla lähinnä laskentatekni-
22464: neuvoista tiettynä prosenttimääränä tehdashin-         nen, tulisi järjestelmä muuttaa siten, että se
22465: nasta. Koska valuuttakurssien nousut ovat viime        huomioisi kurssimuutokset sekä poistaisi veron
22466: vuosina etenkin Japanin jenin suhteen olleet           kertautumisen. Näin voitaisiin välttää nopea au-
22467: huomattavan suuret, on käytännössä aiheutunut          tojen hintojen nousu sekä turvattaisiin autoliik-
22468: ylimääräistä autoveron nousua, joka saattaa olla       keiden työllisyys- ja kannattavuusasema.
22469: useita tuhansia markkoja.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22470:    Vuonna 1982 tällaista kurssimuutokseen perus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22471: tuvaa ylituottoa kertyi valtiolle lähes 100 miljoo-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22472: naa markkaa. Siten autovero on muodostunut             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22473: suurelta osin myös fiskaaliseksi. Tätä piilevää
22474: lisäveroa ei ole kokonaisuudessaan voitu siirtää                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22475: autojen hintoihin kilpailu- ja työllisyyssyistä. Li-          ryhtyä, jotta autoveron laskentajärjestel-
22476: säksi kertautuvat verot nostavat muutenkin auto-              mää muutettaisiin siten, että valuutta-
22477: jen vähittäishintoja nopeammin kuin tehdashin-                kurssien muutokset eivät nostaisi autove-
22478: tojen nousu edellyttää. Kuitenkin pitemmällä                  roa ja että veron kertaantuminen voitai-
22479: aikavälillä paine hinnan korotuksiin purkautuu                siin välttää?
22480: aiheuttaen kuluttajille lisääntyviä kustannuksia
22481: ajoneuvoa hankittaessa.
22482:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
22483: 
22484:          Iiro Viinanen                    Tauno Valo                     Riitta Uosukainen
22485:          Matti Lahtinen                   Toivo T. Pohjala               Juho Koivisto
22486:          Matti Viljanen                   Kimmo Sasi                     Kaarina Dromberg
22487:                                           Helge Saarikoski
22488:                                           Riitta Jouppila
22489: 
22490: 
22491: 
22492: 
22493: i2840o4168
22494: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 123
22495: 
22496: 
22497: 
22498: 
22499:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22500: 
22501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koskevana, vaikka henkilöautoista perittävää au-
22502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toveroa vastaavaa erityisveroa ei muista hyödyk-
22503: olette 16 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn          keistä olekaan suoritettava. Maahantuontia ylei-
22504: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sesti koskevana voidaan todeta, ettei järjestelmää
22505: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    voida muuttaa sen nykyisistä perusteista. Valuut-
22506: taja Viinasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      takurssien vaihtelun vaikutus maahantuonnin yh-
22507: kysymyksestä n:o 123:                                teydessä suoritettaviin veroihin ja maksuihin jää
22508:                                                      muiltakin kuin autoveron osalta tavaran maahan-
22509:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tuojan vastattavaksi. Lisäksi voidaan todeta, että
22510:        ryhtyä, jotta autoveron laskentajärjestel-    kurssivaihtelujen vaikutus voi olla myös veroja
22511:        mää muutettaisiin siten, että valuutta-       alentava, eikä pelkästään niitä korottava, kuten
22512:        kurssien muutokset eivät nostaisi autove-     kysymyksessä näytetään edellytettävän. Sekä au-
22513:        roa ja että veron kertaantuminen voitai-      tokaupassa että muussa liiketoiminnassa joudu-
22514:        siin välttää?                                 taan yleisesti ottamaan nämä vaikutukset huo-
22515:                                                      mtoon.
22516:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Jos kuitenkin haluttaisiin estää valuuttakurssin
22517: ti seuraavaa:                                        muutosten vaikutus autoveroon, tämä voisi peri-
22518:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 3      aatteessakin tapahtua vain vahvistamalla auto-
22519: §:n mukaan autoveroa suoritetaan auton verotus-      kaupassa käytettäville eri valuutoille jokin kiinteä
22520: arvon määrä korotettuna 44 prosentilla ja vähen-     autojen maahantuonnin verotuksessa sovellettava
22521: nettynä 3 000 markalla, kuitenkin niin, että         kurssi. Tätä voidaan kuitenkin pitää käytännössä
22522: veron määrä aina on vähintään 50 prosenttia          toteuttamiskelvottomana ratkaisuna. Toisaalta se
22523: verotusarvosta. Lain 5 §:n mukaan maahan tuo-        edellyttäisi kuluttajan kannalta johdonmukaisesti
22524: dun auton verotusarvo on sen tullausarvolain         myös sitä, että vahvistettua kurssia sovellettaisiin
22525: nojalla määrätty tullausarvo lisättynä tullilla ja   myös tehtaan autosta perimään hintaan. Tähän
22526: valmisteverolla, jos niitä on ajoneuvosta makset-    perustuvaa hintasäännöstelyjärjestelmää ei kui-
22527: tava. Maassa valmistetun auton verotusarvo on        tenkaan voitane pitää tavoitteena myöskään auto-
22528: sen valmistuskustannusten mukaan määritettävä        kaupan kannalta.
22529: hinta valmistuspaikalla. Käytännössä tullausarvo        Vielä voidaan todeta, ettei autoilla ole mitään
22530: määräytyy lähinnä autotehtaan ajoneuvosta peri-      selvästi todettavaa maailmanmarkkinahintaa,
22531: män hinnan ja auton Suomeen toimittamisesta          vaan tehtaat hinnoittelevat eri maihin myytävät
22532: aiheutuvien kulujen yhteismäärän perusteella.        autot liiketaloudellisin periaattein. Tällöin ote-
22533: Kun kauppaa käydään ulkomaanvaluutoilla, vai-        taan huomioon mm. eri maiden autoverojärjes-
22534: kuttavat kurssimuutokset auton verotusarvoon ja      telmät ja myös valuuttakurssit. Tästä syystä ei
22535: sitä kautta myös autoveroon.                         suinkaan ole selvää, mihin lopputulokseen kysy-
22536:    Vastaava vaikutus valuuttakurssien muutoksilla    myksessä tarkoitetun järjestelmän toteuttaminen
22537: on myös muihin tullausarvon perusteella maa-         johtaisi. Autojen valmistajilla olisi mahdollisuus
22538: hantuonnin yhteydessä kannettaviin veroihin ja       muuttaa hinnoitteluaan vastaamaan järjestelmäs-
22539: maksuihin. Tullilaitoksen kantamien liikevaihto-     tä aiheutuvia keinotekoisia valuuttakurssien
22540: verojen, tuontitullien, tuontimaksujen ja tasaus-    muutoksia.
22541: verojen määrä oli vuonna 1982 noin 4,6-kertai-          Kysymyksessä tarkoitettaneen veron kertaantu-
22542: nen tuona vuonna maahantuonnin yhteydessä            misella sitä, että auton verotusarvon muutoksella
22543: kannetmun autoveroon nähden. Kysymystä va-           on tätä muutosta suurempi vaikutus autosta
22544: luuttakurssien vaihtelun huomioon ottamisesta        perittäviin veroihin. Osittain tämä johtuu siitä,
22545: maahantuonnin yhteydessä perittävien verojen         että autovero lähes aina on verotusarvoa suurem-
22546: määräämisessä tulisikin tarkastella tässä laajem-    pi, ja osittain siitä, että liikevaihtovero peritään
22547: massa yhteydessään, eikä yksittäistä hyödykettä      myös autoveron sisältävästä ajoneuvon hinnasta.
22548:                                     1984 vp. -     KK n:o 123                                      3
22549: 
22550: Tältäkin osin voidaan todeta, ettei kertaantumi-   auton arvon perusteella ja siitä, että verotuksen
22551: nen johdu mistään laskentateknisestä seikasta      tasoa ei nykyisessä tilanteessa voida muuttaa.
22552: vaan siitä, että autovero ylipäätään määräytyy
22553: 
22554:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1984
22555: 
22556:                                                               Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
22557: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 123
22558: 
22559: 
22560: 
22561: 
22562:                                  Till Riksdagens Herr Talman
22563: 
22564:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rande den bilskatt som uppbärs på personbilar
22565: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          inte skall erläggas för andra nyttigheter. Om
22566: den 16 mars 1984 till vederbörande medlem av            importen i allmänhet kan det konstateras att
22567: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       systemet inte kan förändras från nuvarande
22568: dagsman Viinanen m.fl. undertecknade spörsmål           grunder. Inverkan av fluktuationer i valutakur-
22569: nr 123:                                                 serna på de skatter och avgifter som uppbärs vid
22570:                                                         införsel skall också i fråga om andra skatter och
22571:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      avgifter än bilskatten bäras av importören. Dess-
22572:           för att ändra systemet för beräkning av       utom kan det konstateras, att kursfluktuationer-
22573:           bilskatten så att förändringar i valutakur-   na också kan inverka sänkande på skatterna, och
22574:           serna inte höjer bilskatten och så att man    inte enbart höjande, vilket man förefaller för-
22575:           kan undvika ett mångfaldigande av skat-       utsätta i spörsmålet. Både i bilhandeln och i
22576:           ten?                                          annan affärsverksamhet måste man allmänt be-
22577:                                                         akta dessa verkningar.
22578:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Om man trots allt vill förhindra att för-
22579: anföra följande:                                        ändringar i valutakurserna inverkar på bilskatten
22580:    Enligt 3 § lagen om bil- och motorcykelskatt         kunde detta i princip ske endast genom att man
22581: skall i bilskatt betalas beloppet av bilens beskatt-    för de olika valutor som används inom bilhan-
22582: ningsvärde, höjt med 44 % och minskat med               deln fastställer någon fast kurs som tillämpas på
22583: 3 000 mk, likväl så att skattens belopp alltid är       beskattningen av bilar vid införsel. Detta kan
22584: minst 50 % av beskattningsvärdet. Enligt lagens         dock anses vara en i praktiken ogenomförbar
22585: 5 § är beskattningsvärdet av importerad bil och         lösning. Dessutom skulle en från konsumentens
22586: motorcykel dess med stöd av tullvärdeslagen             synpunkt konsekvent tillämpning innebära att
22587: fastställda tullvärde, ökat med tull och accis, om      den fastställda kursen tillämpas också på det pris
22588: sådana skall utgå för fordonet. Beskattningsvär-        fabriken uppbär för bilen. Ett prisregleringssys-
22589: det av i landet tillverkad bil och motorcykel           tem på denna bas kan dock knappast vara
22590: utgör det med stöd av tillverkningskostnaderna          önskvärt heller för bilhandeln.
22591: för fordonet bestämda priset på fordonet på                Ytterligare kan det konstateras, att det inte
22592: tillverkningsplatsen. I praktiken fastställs tullvär-   finns något entydigt världsmarknadspris på bilar,
22593: det närmast på basen av summan av det pris              utan fabrikerna prissätter de bilar som säljs till
22594: bilfabriken uppbär för fordonet och kostnaderna         olika Iänder enligt affärsekonomiska principer.
22595: för transporten av bilen till Finland. Då handeln       Härvid beaktas bl.a. de olika ländernas system
22596: sker i utländsk valuta inverkar kursförändringar-       med bilskatt och också valutakurserna. Av denna
22597: na på bilens beskattningsvärde och därigenom            anledning är det inte alls klart vilket som skulle
22598: också på bilskatten.                                    bli resultatet om ett sådant system som avses i
22599:    Förändringar i valutakurserna har motsvarande        spörsmålet förverkligades. Biltillverkarna skulle
22600: inverkan också på andra skatter och avgifter som        ha en möjlighet att ändra sin prissättning så att
22601: vid införsel uppbärs på basen av tullvärdet. De         den motsvarar de konstgjorda förändringar i
22602: omsättningsskatter, importtullar, importavgifter        valutakurserna vilka skulle bli en följd av syste-
22603: och utjämningsskatter som tullverket uppbar år          met.
22604: 1982 uppgick till ca 4,6 gånger det belopp som              I spörsmålet avses med mångfaldigande av
22605: samma år vid införsel uppbars i bilskatt. Frågan        skatten antagligen det, att en förändring i bilens
22606: om beaktande av förändringar i valutakurserna            beskattningsvärde inverkar på de skatter som
22607: vid fastställande av skatter som uppbärs vid            uppbärs för bilen med ett belopp som är större
22608: införsel borde därför granskas i detta större            än denna förändring. Dels beror detta på att
22609: sammanhang, och inte endast gällande en enda             bilskatten nästan alltid är högre än beskattnings-
22610: nyttighet trots att någon specialskatt motsva-          värdet, och dels på att omsättningsskatten upp-
22611:                                     1984 vp. -    KK n:o 123                                      5
22612: 
22613: bärs på det fordonets pris som också inbegriper   bilskatten överhuvudtaget fastställs på basen av
22614: bilskatten. Även härvidlag kan det konstateras,   bilens värde och på att beskattningens nivå inte i
22615: att mångfaldigandet inte beror på någon be-       nuvarande läge kan förändras.
22616: räkningsteknisk omständighet, utan på att
22617: 
22618:     Helsingfors den 18 april 1984
22619: 
22620:                                                                     Finansminister Ahti Pekkala
22621:                                                1984 vp.
22622: 
22623: Kirjallinen kysymys n:o 124
22624: 
22625: 
22626: 
22627: 
22628:                                   Impiö ym.: Lohikantojen säätelytoimikunnan mietinnön eräiden
22629:                                     ehdotusten toteuttamisesta
22630: 
22631: 
22632:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22633: 
22634:    Lohikantojen · säätelytoimikunnan mietinnön        se, missä määrin hallituksen piirissä tunnetaan
22635: (komiteanmietintö 1984:4) alkusanoissa tode-          tarvetta ja omataan rohkeutta tehdä päätöksiä,
22636: taan, miten kolme vuotta jatkuneen toimikun-          jotka perustuvat tutkimuksiin, tietoon sekä tosi-
22637: nan työn kestoon on ollut vaikutusta myös niillä      asioihin. Ratkaisuissa Itämeren lohen pelastami-
22638: odotuksilla kansainvälisissä säätelytoimenpiteissä,   seksi epäilemättä on noustava erilaisten intressi-
22639: jotka eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Tämä on       piirien yläpuolelle. Yhtä tärkeää on todeta, mi-
22640: valitettava tosiasia, joka osaltaan synkentää Itä-    ten yhteisen edun saavuttamiseksi on kohtuullis-
22641: meren ja sen lahtien niin kuin Perämereen laske-      ta ja oikeudenmukaista suorittaa korvauksia niil-
22642: vien lohijokien tulevaisuutta lohikannan säilymi-     le, lähinnä ammattikalastajille, jotka toimenpi-
22643: sen ja elpymi5en osalta. Samalla se pakottaa          teistä tulevat kärsimään vahinkoja.
22644: jatkamaan työskentelyä siihen suuntaan, mihin            Suomen ja Ruotsin tutkimustulosten mukaises-
22645: sekä kansalliset että kansainväliset tutkimus-        ti aivan samansuuntaisesti ja yhtäpitävästi on
22646: elimet ovat viitoittaneet tien. Sen mukaan lohen      todettu tehokkaiden toimenpiteiden tarpeelli-
22647: nykyistä Itämeren kokonaissaaJista tulee alentaa      suus lohen luonnonkantojen pelastamiseksi. Jo-
22648: vähintään 25 prosenttia, mikäli halutaan turvata      kien poikastuotannon kohottaminen siellä missä
22649: vielä jäljellå olevien luonnonkantojen säilyminen     se on nykyään vielä mahdollista jokien tuotantO-
22650: ja lisätä nykyistä lohenpoikasten luonnontuotan-      kykyä vastaavaksi on suuri taloudellinen kysymys.
22651: toa.                                                  Suomen kannalta todellisia luonnontuotantojo-
22652:     Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission         kia ovat monien muiden joukossa ennen muuta
22653:  (IBSFC) piirissä ei ole voitu sopia toistaiseksi     Tornionjoki ja Simojoki. Tutkimukset osoittavat,
22654: sellaisista yhteisistä säätelytoimenpiteistä, jotka   että emokalojen puutteesta johtuva vaelluspoi-
22655:  turvaisivat Itämeren lohikannat. Eivät edes Suo-     kasvajaus ennen mainituissa joissa on 3 70 000
22656:  mi, Ruotsi ja Neuvostoliitto ole saavuttaneet        vaelluspoikasta. Niiden saalisarvo on 15 miljoo-
22657:  kolmiokesken tuloksia säätelytoimenpiteissä. Lo-     nan markan suuruusluokkaa vuositasolla.
22658:  hikantojen säätelytoimikunnan mietinnössä pää-
22659:  dytään toteamaan, että kansallisilla toimenpiteil-      Lohikantojen säätelytoimikunnan esittämällä
22660:  lä voidaan parhaiten vaikuttaa lohikantojen suo-     ammattikalastuksen luvanvaraiseksi tekemisellä
22661:  jeluun puuttumalla sekä avom~ri- että rannikko-      pyyntiteho ei kuitenkaan todennäköisesti laskisi
22662:  ja jokisuupyyntiin.                                  riittävästi. Toimikunnan linja sellaisenaan mer-
22663:                                                       kitsisi käytännössä sitä, että lohen kalastuksen
22664:    Kun kansallisista toimenpiteistä tulee puheena     lopullisesti lopettavien laivojen tilalle ei annettai-
22665: olevassa mietinnössä kysymys, jakaantuvat mieli-      si kalastuslupia uusille aluksille. On pakko kysyä,
22666: piteet siinä määrin, että toimenpiteet lohikanto-     eikö lohikantojen pelastaminen todellisuudessa
22667: jen turvaamiseksi tuskin onnistuvat, jos seurataan    merkitse sellaisten toimenpiteiden etsimistä, joil-
22668: sitä linjaa missä joltinenkin yksimielisyys mietin-   la pelastamisen aikataulua nopeutetaan. Eikö
22669: nössä on saavutettu.                                  silloin avomerikalastajien mukaan saaminen lo-
22670:    Hallituksen tulevia kannanottoja silmällä pi-      hen pelastamisen kampanjaan tule heille korvata,
22671: täen näin ollen nousee keskeiseksi kysymykseksi       kun he luopuvat pyydyksistään ja kun heidän
22672: 
22673:  428400422E
22674: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 124
22675: 
22676: saaliinsa arvo laskee kalastajain siirtyessä muuhun    la. Lohenvaellus kutujokiin on vielä suuremmassa
22677: kalastukseen.                                          määrin riippuvainen avomerikalastuksen tehosta.
22678:    Lähes samantasoinen kysymys edellisen kanssa        Mikäli avomeripyynti saadaan Itämerellä saalis-
22679: on ajosiimakalastus siksi, että sillä on voitu ja      kiintiöiden ja muiden rajoitusten avulla kohtuul-
22680: voidaan pyytää suuria määriä alamittaisia lohia.       liselle tasolle, pääsee kudulle vaeltavia emolohia
22681: Koko lohen viljelyn kannattavuus alenee ratkaise-      runsaammin jokisuille ja nousu mm. Tornionjo-
22682: vasti, ellei ajosiimapyynti joudu rajoitusten koh-     keen lisääntyy ilman rauhoituspiirien laajenta-
22683: teeksi tai ellei sitä kokonaan !opeteta. Mikäli        mistakin. Tähän päämäärään pyritään paitsi val-
22684: rajoituksia määrätään, on valvonta samanaikaises-      misteilla olevien kansallisten säätelytoimenpitei-
22685: ti järjestettävä.                                      den myöskin kansainvälisellä tasolla Itämeren
22686:                                                        kalastuskomissiossa tapahtuvan työskentelyn
22687:    Korostimme edellä tutkimuksen merkitystä            avulla. Ruotsin puolella on tiettävästi tarkoitus
22688: päätöksiä tehtäessä. Pelkästään kalastajilta saatu-    suorittaa eräitä rannikkokalastukseen liittyviä sää-
22689: jen tietojen mukaan ajosiimasaaliissa on ajoittain     telytoimenpiteitä vastauksena Suomessa suoritet-
22690: ollut alamittaisia lohia 20-50 prosenttia. Kaup-       tuun rannikon rysäpyynnin 25 prosentin vähen-
22691: pakelpoisten lohien keskipaino on ollut vain pari      nykseen. Näin ollen on tarkoituksenmukaisem-
22692: kiloa tai hiukan sen päälle. Markkinoille tulevan      paa pyrkiä tässä vaiheessa muilla toimenpiteillä
22693: pienikokoisen lohen kauppa-arvo on alentunut.          edistämään lohen nousua Tornionjokeen kuin
22694: Monien toimikunnan jäsenten käsityksen mu-             pitkällisellä ja vaikealla rajajokisopimuksen
22695: kaan ajosiimakalastusrajoituksista saatava koko-       muuttamisella.''
22696: naishyöty olisi suurempi kuin siimapyytäjille
22697: maksettavat korvaukset. Heidän mukaansa kor-              Rajajokisopimuksen muuttaminen saattaisi olla
22698: vausten ohella siimapyyntikieltoa voitaisiin kom-      tarpeellista. Ennen kuin sellaisiin toimenpiteisiin
22699: pensoida verkkokalastuksen kesärauhoitusta ly-         ryhdytään, on syytä kuulla vastaus tässä kysymyk-
22700: hentämällä. Näin ollen pitkällä tähtäimellä lo-        sessä esitettyihin näkemyksiin. Saattaa olla pai-
22701: hen kalastuksen kannattavuus oleellisesti parani-      kallaan myös odottaa Tornionjokilaakson Ruotsin
22702: 51.
22703:                                                        ja Suomen puoleisten kuntien yhdessä ja erikseen
22704:                                                        järjestämää ja suorittamaa tutkimustulosta toi-
22705:    Kaiken kaikkiaan on todennäköistä, että Suo-        menpiteistä, jotka näyttävät olevan tarpeellisia
22706: messa tapahtuvat lisääntyvät istutukset lisäävät       sekä Suomen että Ruotsin hallitusten piirissä.
22707: myös pieniin lohiin kohdistuvaa kalastamista.          Tämän kysymyksen tekijät ovat vakuuttuneita
22708: Kompensaatioistutuksista näin ollen ei saada           siitä, että pelkästään kansallisella pohjalla tehtä-
22709: odotettua tulosta. Tulokset eivät hyödynnä niitä       vät ratkaisut eivät tule riittämään. Emme usko
22710: alueita, joille ne on tarkoitettu. Painotamme          myöskään siihen, että Itämeren lohikannan kan-
22711: sitä, että avomerikalastusta on voitava rajoittaa      nalta merkittävimpien valtioiden Suomen ja
22712: sille tasolle, mitä tutkimustulokset edellyttävät.     Ruotsin yhteiset toimenpiteet riittävät. Ne saatta-
22713:    Mikäli avomerellä tapahtuvaan kalastukseen          vat yhdessä olla vaikuttamassa kuitenkin siihen,
22714: saadaan rajoituksia, jotka tekevät mielekkääksi        että Neuvostoliitossa tajutaan yhteistyön merkitys
22715: yhä lisääntyvät istutukset yhtä hyvin kuin kutujo-     Itämeren lohen pelastamiseksi sellaisena asiana,
22716: kien kalastusrajoitukset, ollaan jokivarsien rajoi-    jota yhdessä voivat ajaa nämä kolme mainittua
22717: tuksiin taatusti valmiita, sillä kokonaisuus näh-      maata.
22718: dään nimenomaan siellä, missä lohikanta käytän-           Lohikantojen säätelytoimikunnan mietinnön
22719: nössä on jo menetetty.                                 pohjalta syntyy kuva, minkä mukaan jälleen
22720:    Tämän kysymyksen ensimmäinen allekirjoitta-         kerran on lähdettävä liikkeelle ns. "pienistä
22721: ja on kahden viime vuoden aikana tehnyt useita         aluista''. Kuitenkaan kysmystä ei voida haudata.
22722: kirjallisia eduskuntakyselyitä samasta aihepiiristä.   Sen siirtäminen hallituksen vastuualueeseen on
22723: Vuonna 1982 kansanedustaja Impiön kirjallinen          ajankohtaista mainitun mietinnön nyt tultua jul-
22724: kysymys n:o 105, aiheena Tornion-Muonion-              ki. Vastuun kantaminen voidaan siirtää lausun-
22725: joen ja Simojoen emolohien jokiin nousemisen           non antajille. Ne tiedetään etukäteen täsmälleen
22726: edistämisestä, sai silloiselta hallitukselta mm.       samanlaisiksi, hajontaa osoittaviksi, kuten komi-
22727: tällaisen vastauksen: ''Lohen nousun edistämistä       tean mietintökin. Tämän vuoksi kysymyksen te-
22728: Tornion- samoin kuin Simojokeen ei voida rat-          kijät edellyttävät hallitukselta selkeätä kannanot-
22729: kaista yksin rauhoituspiirien laajentamisen avul-      toa.
22730:                                      1984 vp. -     KK n:o 124                                    3
22731: 
22732:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Mitkä ja miten ajoitetut ovat Hallituk-
22733: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              sen suunnittelemat toimenpiteet lohen
22734: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          avomerikalastuksen vähentämiseksi, sekä
22735: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    mitä Hallitus aikoo tehdä runsaasti
22736:                                                           alamittaisia lohia Saalistavalle ajosiima-
22737:                                                           pyynnille?
22738: 
22739:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
22740: 
22741:          Lauri Impiö                   Aimo Ajo                     Seppo Pelttari
22742:          Hannele Pokka                 Esko-Juhani Tennilä          Niilo Koskenniemi
22743: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 124
22744: 
22745: 
22746: 
22747:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22748: 
22749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pyydysten saattamista luvanvaraiseksi. Aluevesi-
22750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rajan ulkopuolella ei-ammattimaisessa kalastuk-
22751: olette 16 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           sessa sallittaisiin lohisiima, jossa saa olla enintään
22752: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          100 koukkua alusta kohden. Tällä rajoituksella
22753: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     saadaan tietyillä alueilla, kuten Selkämerellä,
22754: taja Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Ahvenanmaan alueella ja Suomenlahdella kalas-
22755: kysymyksestä n:o 124:                                 tuksen tehoa vähennettyä nopeasti. On odotetta-
22756:                                                       vissa, että lupien myöntämisen yhteydessä karsiu-
22757:           Mitkä ja miten ajoitetut ovat Hallituk-     tuvat sellaiset lohta kalastaneet, joiden kalastustu-
22758:        sen suunnittelemat toimenpiteet lohen          lot muihin tuloihin nähden ovat vähäiset eivätkä
22759:        avomerikalastuksen vähentämiseksi, sekä        muun ammatin harjoittamisen vuoksi ole asian-
22760:           mitä Hallitus aikoo tehdä runsaasti         omaiselle merkityksellisiä. Pitemmällä tähtäyksel-
22761:        alamittaisia lohia saalistavalle ajosiima-     lä lohen avomerikalastuksen vähentymiseen vai-
22762:        pyynnille?                                     kuttavat ammatista poistuvat kalastajat, joita kos-
22763:                                                       kevia kalastuslupia ei, lohikannan tilasta riip-
22764:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      puen, anneta muille kalastajille.
22765: ti seuraavaa:                                            Näillä toimenpiteillä voidaan avomeripyynnin
22766:    Lohen avomerikalastuksen säätelyä on yritetty      tehoa alentaa, mutta se edellyttää asiaa koskevaa
22767: jo monien vuosien aikana toteuttaa Kansainväli-       lainsäädäntöä. Lohikantojen säätelytoimikunnan
22768: sen Itämeren kalastuskomission puitteissa siinä       mietinnössä esitetty kalastuslain (286/82) 6 §:n
22769: kuitenkaan onnistumatta, lukuun ottamatta lo-         muutosehdotus on myös otettu huomioon ka-
22770: hen kesärauhoituksen pidennystä kahdella viikol-      lastuslain tarkistamistyöryhmän maa- ja metsä-
22771: la. Tämä on erityisen valitettavaa siksi, että ne     talousministeriölle 15.3. 1984 jättämässä osamie-
22772: mahdolliset kansalliset säätelytoimenpiteet, joita    tinnössä. Toimikunnan mietintö on lähetetty
22773: voitaisiin toteuttaa Suomen kalastusvyöhykkeellä,     lyhyellä määräajalla lausuntokierrokselle, minkä
22774: suureksi osaksi menettävät tehonsa, koska osa         jälkeen ministeriö tulee viipymättä antamaan
22775: omilla vesillämme pyynniltä välttyneistä lohista      valtioneuvostolle esityksen ko. lainkohdan muut-
22776: joutuu kalastuksen kohteeksi Itämeren muissa          tamiseksi.
22777: osissa. On kuitenkin todettava, että Itämeren            Alamittaisten lohien osuus on ajoittain ajosii-
22778: jakautuminen kalastusvyöhykkeisiin on jossakin        mapyynnissä suuri. Tämä epäkohta esiintyy kui-
22779: määrin rajoittanut vapaata avomerikalastusta.         tenkin erilaisena eri merialueilla myös ajalli-
22780: Alustavien saalistietojen perusteella Itämeren lo-    sesti. Luotettavat, tutkimukseen perustuvat tie-
22781: hisaalis jäi viime vuonna ensimmäisen kerran          dot eri merialueilta kuitenkin puuttuvat, joten
22782: lähelle 2000 tonnia sen ollessa aikaisemmin           sellaisia siimapyyntiä koskevia rajoituksia, jotka
22783: 2300-2500 tonnin tasolla.                             ajallisesti ja alueellisesti ovat perusteltuja, ei
22784:    Kansallisilla toimenpiteillä lohikantojen sääte-   ilman tarvittavia tietoja ole mahdollista säätää.
22785: lyssä on kaikesta huolimatta merkitystä, mikä on      Tämän vuoksi Riista- ja kalatalouden tutkimus-
22786: todettu lohikantojen säätelytoimikunnan mietin-       laitos aloittaa kuluvana vuonna asiaa koskevat
22787: nössä. Vastaava selvitystyö on valmistumassa          tutkimukset eri merialueilla.
22788: Ruotsissa, jossa mietintö julkaistaan lähiaikoina.       Kalastusrajoituksista aiheutuva mahdollisten
22789: Ennakkotietojen mukaan säätelytoimenpiteitä           korvausten tarve selviää parhaiten lohenkalastusta
22790: koskevat esitykset Ruotsissa tulevat olemaan sa-      koskevan em. lupamenettelyn yhteydessä, jolloin
22791: man suuntaiset kuin meillä.                           voidaan tarkoin selvittää esimerkiksi ne ajosiima-
22792:    Avomeripyynnin rajoittamiseksi on esitetty         kalastajat, joiden toimeentulo vaaramuu rajoitus-
22793: ammattimaisessa lohenkalastuksessa käytettävien       ten johdosta.
22794: 
22795:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1984
22796: 
22797:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjårvi
22798:                                        1984 vp. -      KK n:o 124                                         5
22799: 
22800: 
22801: 
22802:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22803: 
22804:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vattengränsen skulle vid icke-yrkesmässigt fiske
22805: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tillåtas laxrev med högst 100 krokar per fartyg.
22806: av den 16 mars 1984 tili vederbörande medlem           Genom denna begränsning kan fiskets effekt
22807: av statsrådet översänt avskrift av följande av         snabbt minskas på vissa områden, såsom Botten-
22808: riksdagsman Impiö m.fl. undertecknade spörs-           havet, området kring Åland och Finska viken.
22809: mål nr 124:                                            Det är i samband med beviljandet av tilistånden
22810:                                                        att vänta att en utgaliring sker i fråga om sådana
22811:           Vilka åtgärder planerar Regeringen i         laxfiskare, vilkas inkomster av fisket i jämförelse
22812:        syfte att minska havsfisket av lax och på       med andra inkomster är ringa och, på grund av
22813:        vilket sätt är de tidsbestämda, samt            att ifrågavarande person utövar också något annat
22814:           vad tänker Regeringen göra åt fångst         yrke, av mindre betydelse. En omständighet,
22815:        genom drivrevsfiske av sådan lax som            som på längre sikt bidrar tili att minska havs-
22816:        långtifrån uppfylier minimimåttet?              fisket av lax, är att sådana tilistånd tili fiske som
22817:                                                        har beviljats fiskare, vilka upphör att utöva yrket,
22818:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inte beviljas andra fiskare.
22819: anföra följande:                                           Genom dessa åtgärder kan effekten av havs-
22820:    Man har redan under många års tid försökt           fångsten minskas, men en förutsättning är lag-
22821: reglera havsfisket av lax inom ram~n för Interna-      stiftning kring ovannämnda frågor. Det förslag
22822: tionelia fiskerikommissionen för Ostersjön utan        tili ändring av 6 § lagen om fiske (286/82) som
22823: att likvällyckas häri, frånsett en förlängning med     har föreslagits i det betänkande som har avgetts
22824: två veckor av laxens fredningstid under somma-         av kommissionen för reglering av laxbestånden
22825: ren. Detta är synnerligen beklagligt av den            har också beaktats i det delbetänkande som
22826: anledningen att de möjliga nationelia reglerings-      arbetsgruppen för justering av lagen om fiske
22827: åtgärder som skulie kunna genomföras inom              överlämnade tili jord- och skogsbruksministeriet
22828: Finlands fiskezon tili stor del förlorar sin effekt    15. 3.1984. Kommissionens betänkande har sänts
22829: eftersom en del av den lax som har undgått             på remiss med kort svarstid, varefter ministeriet
22830: fångst i våra egna vatten blir föremål för fångst i    ofördröjligen kommer att göra en framstälining
22831: andra delar av Östersjön. Det bör likväl konsta-       hos statsrådet med förslag tili ändring av ifråga-
22832: teras att indelningen av Östersjön i fiskezoner i      varande lagrum.
22833: viss mån har begränsat det fria havsfisket. På             Vid drivrevsfiske är andelen sådan lax som inte
22834: basen av preliminära uppgifter om fångsten var         uppfyller minimimåttet tidvis stor. Denna olä-
22835: laxfångsten i Östersjön förra året för första          genhet varierar likväl på de skilda havsområdena
22836: gången endast omkring 2 000 ton, medan den             och är dessutom olikartad vid olika tidpunkter.
22837: tidigare befunnit sig på en nivå av 2 300-2 500        Tiliförlitliga, på undersökning grundade uppgif-
22838: ton.                                                   ter från olika havsområden saknas likväl. Sådana
22839:    Nationelia åtgärder, som gälier reglering av        begränsningar i fråga om fiske med rev, som är
22840: laxstammen, är trots allt betydelsefylia, vilket har   motiverade beträffande olika tidpunkter och om-
22841: konstaterats i ett betänkande, avgivet av kommis-      råden kan dock inte föreskrivas utan erforderliga
22842: sionen för reglering av laxbestånden. Motsva-          uppgifter. Därför kommer Vilt- och fiskeriforsk-
22843: rande utredningsarbete håller på att bli färdigt i     ningsinstitutet under innevarande år att inleda
22844: Sverige och ett betänkande kommer att publice-         undersökningar i saken på olika havsområden.
22845: ras där inom en nära framtid. Enligt forhands-             Det eventuelia behovet av ersättningar på
22846: uppgifter kommer förslagen tili regleringsåtgär-       grund av begränsningar av fisket framgår bäst i
22847: der i Sverige att gå i samma riktning som hos oss.     samband med det ovannämnda tiliståndsförfa-
22848:    Man har i syfte att begränsa havsfångsten           randet i fråga om laxfiske, varvid det är möjligt
22849: föreslagit att nyttjandet av sådana fångstredskap      att noga utreda t.ex. hur många drivrevsfiskares
22850: som används i det yrkesmässiga laxfisket skali         utkomst som äventyras på grund av begränsning-
22851: göras beroende av tilistånd. Utanför territorial-      arna.
22852: 
22853:      Helsingfors den 17 april 1984
22854: 
22855:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
22856:                                 1
22857:                             1
22858:                             1
22859:                         1
22860:                         1
22861:                         1
22862: 
22863: 
22864: 
22865: 
22866:                     1
22867:                 1
22868:                 1
22869:             1
22870:             1
22871:             1
22872: 
22873: 
22874: 
22875: 
22876:         1
22877:         1
22878:     1
22879:     1
22880: 1
22881: 1
22882:                                                 1984 vp.
22883: 
22884: Kirjallinen kysymys n:o 125
22885: 
22886: 
22887: 
22888: 
22889:                                    Hilpelä: Videofilmien ennakkotarkastuksesta
22890: 
22891: 
22892:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22893: 
22894:    Yhä nuoremmat lapset tekevät yhä raaempia           ten maailmaa, ne antavat heille käyttäytymismal-
22895: väkivallantekoja, niin kuin olemme aivan viime         leja. Sen vuoksi niiden tasoon tulisi kiinnittää
22896: päivinäkin saaneet todeta.                             hyvin suurta huomiota ja poistaa markkinoilta
22897:    Kun on selvitelty erilaisten rikkomusten vuoksi     huonot filmit.
22898: poliisin kanssa tekemisiin joutuneiden nuorten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22899: ajankäyttöä, on todettu, että heillä ei ole aktivoi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22900: via harrastuksia, vaan he ovat useimmiten passii-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22901: visen viihteen, TV:n ja videofilmien, suurkulut-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22902: tajia.
22903:    Videoväkivallalla on mahdollisuus täyttää ai-                 Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
22904: kansa koulutuntien jälkeen, kun videofilmejä on               tyä, että levitykseen aiotut videofilmit
22905: vuokrattavana kioskeissa, huoltoasemilla jne.                 tulisivat ennakkotarkastuksen piiriin ja
22906:    Vanhemmat eivät suinkaan aina tiedä, millai-               näin estettäisiin kasvatuksellisesti vaaral-
22907: sia filmejä heidän lapsensa katselevat. Videofil-             listen ja muuten ala-arvoisten filmien
22908: mit ovat kuitenkin tämän päivän lasten ja nuor-               levitys?
22909: 
22910:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
22911: 
22912:                                               Liisa Hilpelä
22913: 
22914: 
22915: 
22916: 
22917: 428400392F
22918: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 125
22919: 
22920: 
22921: 
22922: 
22923:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22924: 
22925:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suorittamien tarkastusten ja yksittäisten ilmoitus-
22926: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ten varaan jäävä lainvastaisten tallenteiden ilmi-
22927: olette 16 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            tulo on sattumanvaraista. Ennaltaestävästä vaiku-
22928: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tuksesta huolimatta rangaistussäännöksellä ei voi-
22929: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      da näin ollen kyllin tehokkaasti estää väkivalta-
22930: taja Liisa Hilpelän kirjallisesta kysymyksestä n:o     tallenteiden leviämistä.
22931: 125:                                                      Rikoslain muutoksen hyväksyessään eduskunta
22932:            Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-      hyväksyikin yksimielisesti lakivaliokunnan ehdot-
22933:         tyä, että levitykseen aiotut videofilmit       taiDan toivomuksen, että hallitus kiireellisesti
22934:         tulisivat ennakkotarkastuksen piiriin ja       valmistuttaisi ja antaisi eduskunnalle esityksen,
22935:         näin estettäisiin kasvatuksellisesti vaaral-   jossa säädetään liikkuvia kuvia sisältävien tallen-
22936:         listen ja muuten ala-arvoisten filmien         teiden tarkastamisesta ennen niiden tarjoamista
22937:         levitys?                                       ostettavaksi, vuokrattavaksi taikka muulla tavalla
22938:                                                        luovutettavaksi.
22939:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Opetusministeriö antoi hallituksen esityksen
22940: ti seuraavaa:                                          muotoon laadittavan ehdotuksen valmistelun vi-
22941:    Vajaa vuosi sitten lisättiin rikoslain 16 lukuun    deotoimikunnan tehtäväksi. Toimikunnan esitys
22942: uudet 26-28 §:t, joiden mukaan säädettiin ran-         valmistuu kevään aikana.
22943: gaistavaksi raakaa väkivaltaa sisältävien tallentei-      Opetusministeriö tulee toimikunnan esityksen
22944: den levittäminen.                                      saatuaan tarpeellisen lausuntokäsittelyn jälkeen
22945:    Lakiesitystä käsitellessään eduskunnan toinen       viivyttelemättä saattamaan valtioneuvostossa käsi-
22946: lakivaliokunta totesi, että pelkän rangaistussään-     teltäväksi lakiesityksen yleisölle levitettävien vi-
22947: nöksen ottaminen lakiin ei ole riittävää. Poliisin     deolaitteiden ennakkotarkastuksesta.
22948: 
22949:        Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
22950: 
22951:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
22952:                                       1984 vp. -    KK n:o 125                                        3
22953: 
22954: 
22955: 
22956: 
22957:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22958: 
22959:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         straffbestämmelsen har förebyggande verkningar
22960: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       är det inte möjligt att därigenom tiliräckligt
22961: av den 16 mars 1984 tili vederbörande medlem        effektivt hindra att upptagningar som innehålier
22962: av statsrådet sänt följande av riksdagsman Liisa    våld sprids.
22963: Hilpelä undertecknade spörsmål nr 125:                 Då riksdagen godkände ändringen i straffla-
22964:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     gen, godkände den även enhälligt lagutskottets
22965:        för att de videofilmer, som är avsedda för   önskemål om att regeringen i brådskaride ord-
22966:        spridning skall underkastas förhands-        ning skulie låta utarbeta en proposition och
22967:        granskning och för att på detta sätt         avlåta den tili riksdagen. 1 propositionen skulie
22968:        förhindra spridning av pedagogiskt farli-    stadgas om granskning av upptagningar som
22969:        ga och annars undermåliga filmer?            innehålier rörliga bilder innan dessa saluförs,
22970:                                                     utbjuds tili uthyrning eller på något annat sätt
22971:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    överlåtes.
22972: framföra följande:                                     Undervisningsministeriet gav videokommissio-
22973:    För knappt ett år sedan fogades tili 16 kap.     nen i uppdrag att bereda ett förslag tili regering-
22974: straftlagen nya 26-28 §§. Enligt dessa paragra-     ens proposition. Kommissionens förslag blir fär-
22975: fer stadgas, att spridning av de upptagningar       digt under innevarande år.
22976: som innehåller rått våld skali bestraffas.             Undervisningsministeriet kommer, sedan det
22977:    Riksdagens andra lagutskott konstaterade, då     fått kommissionens förslag och så snart detta
22978: det behandlade lagförslaget, att det inte räcker    undergått erfordelig remissbehandling, att tili
22979: med att enbart en straffbestämmelse upptas i        statsrådet för behandling hänskjuta lagförslaget
22980: lagen. Olagliga upptagningar, vars avslöjande är    om förhandsgranskning av videoupptagningar
22981: beroende av poliskontrolier och enskilda medde-     som är avsedda för att spridas bland alimänhe-
22982: landen avslöjas endast slumpartat. Trots att        ten.
22983: 
22984:       Helsingfors den 13 april 1984
22985: 
22986:                                                                       Minister Gustav Björkstrand
22987:                                                  1984 vp.
22988: 
22989: Kirjallinen kysymys n:o 126
22990: 
22991: 
22992: 
22993: 
22994:                                   Junnila: Ns. ulkomaanyhdistysten valtionavuista
22995: 
22996: 
22997:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22998: 
22999:    Olen jo aikaisemminkin kiinnittänyt eduskun-       saksalaisen yhdistyksen valtionapu kutakin jäsen-
23000: nassa huomiota niihin erittäin suuriin epäsuhtei-     tään kohden on n. 9 mk ja Suomi-Amerikka-
23001: siin, mitä vallitsee maassamme toimivien useiden      yhdistysten liiton sekä Suomi-Kiina-seuran kum-
23002: kymmenien ns. ulkomaanyhdistysten saamissa            paisenkin vain vähemmän kuin 5 markkaa.
23003: valtionavuissa. Tämä asiaintila ei ole miksikään         Pohjola-Norden ry:n ja Suomi-Neuvostoliitto-
23004: korjaantunut, vaan samanlainen epäsuhteinen           seuran sekä absoluuttisesti että erityisesti suhtees-
23005: käytäntö jatkuu tässä suhteessa edelleen. Olen        sa niiden jäsenlukuun ylivoimaisesti suurimpia
23006: pyytänyt eduskunnan tietopalveluita selvitystä        valtionapuja voitaisiin tiettyyn rajaan asti perus-
23007: kymmenestä jäsenluvultaan suurimmasta ulko-           tella vetoamalla maantieteellisiin naapuruussuh-
23008: maanyhdistyksestä ja näiden nykyisin saamasta         teisiin. Mutta pelkästään tähän näkökohtaan viit-
23009: vuosittaisesta valtionavusta. Saamani luettelo on     taamalla ei voida perustella sitä, että Suomi-Neu-
23010: seuraava:                                             vostoliitto-seura saa jokaista jäsentään kohden yli
23011:                                                       kymmenkertaisen ja Pohjola-Norden ry. kerras-
23012:                               jäseniä   valtionapua   saan yli kaksikymmentäkertaisen avustuksen ver-
23013:  1. Suomi-Neuvostoliitto-                             rattuna esim. Suomi-Amerikka-yhdistysten liiton
23014:     seura ry.              120 000 6 753 000          valtionapuun. Näin tavattoman epäsuhteen to-
23015:  2. Suomi-Amerikka-                                   dellisena perusteena ovat ilmeisesti jotkin poliit-
23016:     yhdistysten liitto ry.  63 000     300 000        tiset näkökohdat, joita asianomaisten viranomais-
23017:  3. Pohjola-Norden ry.      13 000 - 1 400 000        ten taholta ei kuitenkaan ole haluttu avoimesti
23018:  4. Suomi-Unkari-seura ry.   5 000      25 000        julkituoda.
23019:  5. Suomi-Kiina-seura ry.    4 243      20 000           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23020:  6. Suomi-Chile-seura ry.    3 000       5 000        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23021:  7. Suomi-Kuuba-seura ry.    2 700      25 000        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23022:  8. Suomi-Tsekkoslovakia-                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23023:     seura ry.                2 200      25 000
23024:                                                                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että ns.
23025:  9. Suomi-Romania -seura                                      ulkomaanyhdistysten saamissa valtion-
23026:     ry.                      1 800      25 000
23027:                                                               avuissa on eri yhdistysten kohdalla erit-
23028: 10. Suomalais-saksalainen                                     täin suuria epäsuhteita ja aikooko Halli-
23029:     yhdistys                 1 650      15 000
23030:                                                               tus korjata nämä epäsuhteet parhaillaan
23031:                                                               alkamassa olevan vuoden 1985 tulo- ja
23032:    Niin kuin tästä luettelosta näkyy, eri yhdistys-           menoarvion valmistelun yhteydessä; sekä
23033: ten saarnat valtionavut vaihtelevat suuresti abso-               jollei Hallitus katso voivansa näitä epä-
23034: luuttisilta määriltäänkin ja erityisesti myös, jos            suhteita korjata, aiotaanko avoimesti an-
23035: niiden saamaa valtionapua verrataan niiden jä-                taa tiedoksi ne syyt, jotka Hallituksen
23036: senlukuun. Kun Pohjola-Norden ry. saa jokaista                mielestä tekevät nämä epäsuhteet perus-
23037: jäsentään kohden valtionapua n. 107 mk ja                     telluiksi?
23038: Suomi-Neuvostoliitto-seuran. 56 mk, Suomalais-
23039:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1984
23040: 
23041:                                               Tuure Junnila
23042: 
23043: 
23044: 428400393H
23045: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 126
23046: 
23047: 
23048: 
23049: 
23050:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23051: 
23052:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa         tysten toiminnan tukemiseen. Se seikka, että
23053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kolme suurinta ulkomaanyhdistystä saavat muita
23054: olette 19 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            huomattavasti merkittävämmän valtionavun, joka
23055: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           on budjetissa saatettu eduskunnan tietoon ja
23056: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      harkittavaksi, on luonnollisesti poliittinen ratkai-
23057: taja Junnilan kirjallisesta kysymyksestä n:o 126:      su, joka heijastaa arviota näiden ulkomaanyhdis-
23058:                                                        tysten keskeisestä yhteiskunnallisesta merkitykses-
23059:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ns.     tä. Saamansa muita merkittävämmän valtion-
23060:         ulkomaanyhdistysten saamissa valtio~­          avun vastapainoksi nämä ulkomaanyhdistykset
23061:         avuissa on eri yhdistysten kohdalla ent-       osallistuvat valtiovallan toimeksiannosta ja yhdes-
23062:         täin suuria epäsuhteita ja aikooko Halli-      sä sen kanssa mm. sellaisen kulttuurivaihdon
23063:         tus korjata nämä epäsuhteet parhaillaan        toimeenpanoon, joka johtuu Suomen ja Neuvos-
23064:         alkamassa olevan vuoden 1985 tulo- ja          toliiton välisestä sivistyksellistä yhteistyötä koske-
23065:         menoarvion valmistelun yhteydessä; sekä        vasta sopimuksesta (SopS 1960/33 ), Isla~min,
23066:            jollei Hallitus katso voivansa näitä epä-   Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan. vähsestä
23067:         suhteita korjata, aiotaanko avoimesti an-      kulttuuriyhteistyötä koskevasta sopimuks~sta
23068:         taa tiedoksi ne syyt, jotka Hallituksen        (SopS 1971/60) tai osallistumisesta akateemisen
23069:         mielestä tekevät nämä epäsuhteet perus-        henkilönvaihdon järjestelyihin Suomen ja Ameri-
23070:         telluiksi?                                     kan Yhdysvaltain välillä. Kunkin ulkomaanyh-
23071:                                                        distyksen valtionavustuksen tarve käsitellään eril-
23072:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lisenä kysymyksenä, jolloin otetaan huomi?o~
23073: ti seuraavaa:                                          ensiksikin valtiolta anottu avustussumma. Kaikki
23074:                                                        ulkomaanyhdistykset eivät hae lainkaan valtiona-
23075:    Suomessa toimii arviolta seitsemänkymmentä
23076:                                                        pua ja niidenkin tarpeet, jotka apua hakevat,
23077: ns. ulkomaanyhdistystä tai ystävyysseuraa, joiden
23078:                                                        ovat kovin erilaisia. Hakemuksen käsittelyssä ja
23079: tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja kulttuuri-
23080:                                                        valtion tulo- ja menoarvion valmistelussa otetaan
23081: vaihtoa Suomen ja jonkun toisen maan tai maa-
23082:                                                        huomioon ao. ulkomaanyhdistyksen toiminnan
23083: ryhmän kanssa ja tutustuttaa .s~o~alaista ylei.~öä
23084:                                                        laatu ja laajuus ja sen taloudelli~en ase~~·
23085: ao. maan tai maaryhmän oloihm Ja kulttuurun.
23086:                                                        Tällöin on selvää, että ulkomaanyhdistykset, JOi-
23087: Tällaisten yhdistysten määrä näyttää olevan jat-       den toiminta on koko maan kattavaa ja vilkasta,
23088: kuvasti kasvamassa. Suuri osa niistä on ryhmitty-
23089:                                                        tarvitsevat toiminnan ylläpitoon palkattuja toimi-
23090: nyt Ulkomaanyhdistysten yhteisjärjestö -nimisen
23091:                                                        henkilöitä, mikä aiheuttaa huomattavia kustan-
23092: kattojärjestön jäseniksi.
23093:                                                        nuksia, kun taas pienet yhdistykset, joilla o~
23094:    Ulkomaanyhdistykset ovat kooltaan, toimin-          paikallista ja satunnaista toimintaa, tulevat toi-
23095: naltaan, taloudeltaan ja historialtaan hyvin erilai-   meen vapaaehtoisella työvoimalla ja pienillä kus-
23096: sia. Niiden kaikkien on kuitenkin katsottu olevan      tannuksilla. Toisilla yhdistyksillä on taas toisia
23097: yleishyödyllisiä, sikäli kuin ne edis~~vät SU<?men     paremmat mahdollisuudet omatoimiseen varojen
23098: ja muiden maiden välisiä ystävälhsiä yhteistyö-        hankintaan liiketoiminnan ja keräysten avulla.
23099: suhteita, kulttuurivaihtoa ja muiden maiden olo-       Mitään yritystä jyvittää valtionapua suhteessa jä-
23100: jen tuntemusta Suomessa. Näin. ollen ulk?maan-         senistön määrään ei ole koskaan tehty, eikä tukea
23101: yhdistyksille on myönnet.ty harkmnanv~~sta ~~­         ole ajateltu yhdistysten jäsenkunnalle tarkoitett~­
23102: tionapua. Apua on osmtettu opetusmimstenon             na subventionavaan sellaisen toiminnan tukemi-
23103: pääluokasta momentilta 29. 98.50 (E~äät valtion-       sena, josta koko yhteiskunta, siis myös yhdistys-
23104: avut), jolla on vuonna 1984 käytettävissä 850 000      ten jäsenistöön kuulumattomat, voivat hyötyä ja
23105: markkaa ulkomaanyhdistysten ja muiden kansa-           johon kaikki voivat ottaa osaa.
23106: laisjärjestöjen kansainvälisen toimi~nan tu~emi­
23107: seen. Lisäksi on samalla momenulla osoitettu             Hankalimmassa asemassa hallituksen käsityk-
23108: erilliset määrärahat suurimpien ulkomaanyhdis-         sen mukaan ovat sellaiset keskisuuret ulkomaan-
23109:                                        1984 vp. -      KK n:o 126                                        3
23110: 
23111: yhdistykset, joiden toiminnan laajuus edellyttää       saalta eri yhdistysten tarpeet saattavat vuosittain
23112: ainakin yhden päätoimisen toimihenkilön paik-          vaihdella hyvinkin paljon. Merkittävien kulttuu-
23113: kaamista. Tällaisilla yhdistyksillä, joista monet      ritapahtumien, muistopäivien yms. järjestäminen
23114: ovat toimineet jo pitkään, alkaa olla myös elä-        saattaa jonakin vuonna edellyttää poikkeukselli-
23115: kevelvoitteita. Useat tällaiset yhdistykset hoitavat   sen suuria menoja, jolloin valtionapua on vastaa-
23116: suhteita maihin, joiden kanssa Suomella on kult-       vasti yritettävä myöntää tilapäisesti enemmän.
23117: tuurisopimus tai vastaava järjestely ja ne myös        Usein on myös otettava huomioon vastavuoroi-
23118: osallistuvat tällaisten sopimusten toimeenpano-        suusperiaate: millä tavalla ja millaisiin ohjelmiin
23119: ohjelmien toteuttamiseen erityisesti mitä tulee        toisessa maassa toimiva, suhteita Suomeen vaali-
23120: erilaisten taidetilaisuuksien järjestämiseen ja hen-   va ulkomaan- tai ystävyysyhdistys saa tukea ja
23121: kilönvaihdon hoitamiseen. Näille yhdistyksille .on     miten se puolestaan esittelee Suomen kulttuuria
23122: voitu viime vuosina osoittaa harkinnanvaraista         ja edistää Suomen tuntemusta omassa maassaan.
23123: lisätukea, lähinnä projektikohtaista valtionavus-
23124: tusta myös momentilta 29.98.25 (Kulttuurisopi-            Hallitus pyrkii siihen, että harkinnanvaraisen
23125: muksien ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta ai-         valtionavun määrä ulkomaanyhdistysten toimin-
23126: heutuvat menot ja kansainvälisen kulttuuriyhteis-      nan tukemiseen kehittyy yhdistysten toimintaa ja
23127: työn yleismenot).                                      tarpeita vastaavasti, ja tulee valtionapua jaettaes-
23128:    Ulkomaanyhdistyksiin kohdistuvan valtionapu-        sa edelleenkin pyrkimään siihen, että apu edellä
23129: politiikan on pyrittävä myös tiettyyn jatkuvuu-        esitettyjen periaatteiden mukaisesti kohdistuu eri
23130: teen, niin että merkittävää työtä tekevät yhdis-       yhdistyksiin niiden yhteiskunnallisen merkityk-
23131: tykset voivat olla edes jotakuinkin varmoja odo-       sen, toiminnan laajuuden ja taloudellisten mah-
23132: tettavissa olevasta valtion tuen volyymistä. Toi-      dollisuuksien ja tarpeiden mukaisessa suhteessa.
23133: 
23134:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
23135: 
23136:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
23137: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 126
23138: 
23139: 
23140: 
23141: 
23142:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23143: 
23144:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vid de största utlandsföreningarna. Det faktum
23145: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        att de tre största utlandsföreningarna beviljas ett
23146: av den 19 mars 1984 till vederbörande medlem         betydligt större statsunderstöd, vilket bragts riks-
23147: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        dagen till kännedom och prövning, är naturligt-
23148: riksdagsman Junnila undertecknade spörsmål nr        vis en politisk lösning, som återspeglar hur den
23149: 126:                                                 centrala, samhälleliga betydelsen av dessa ut-
23150:                                                      landsföreningar uppskattas. 1 motvikt till det
23151:           Är Regeringen medveten om att dis-         större statsunderstöd, som dessa föreningar be-
23152:        proportion föreligger i fråga om för-         viljas, deltar de på statens försorg och tillsam-
23153:        delningen av statsunderstöd till s.k. ut-     mans med den t.ex. i verkställande av sådant
23154:        landsföreningar och ämnar Regeringen          kulturutbyte som avses i avtalet om kulturellt
23155:        korrigera denna disproportion i samband       samarbete mellan Finland och Sovjetunionen
23156:        med utarbetandet av statsförslaget för        (Avt. 1960/33), i avtalet om kultursamarbete
23157:        1985 vilket som bäst förberedes, samt         mellan Island, Norge, Sverige, Finland och Dan-
23158:          om Regeringen anser att den inte kan        mark (Avt. 1971160) eller deltar de i arrange-
23159:        korrigera denna disproportion, ämnar Re-      mang angående utbyte av akademisk personai
23160:        geringen deklarera de orsaker, som den        mellan Finland och Förenta Staterna. Behovet av
23161:        anser göra denna disproportion motive-        statsunderstöd för var och en av utlandsförening-
23162:        rad?                                          arna behandlas särskilt, då man för det första tar
23163:                                                      hänsyn till det understöd som föreningen ansökt
23164:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     om hos staten. Alla utlandsföreningar ansöker
23165: framföra följande:                                   inte om statsunderstöd och även deras behov som
23166:                                                      ansöker därom är mycket olika. Vid behand-
23167:    1 Finland finns ca sjuttio s.k. utlands- eller
23168:                                                      lingen av ansökan och utarbetandet av statsför-
23169: vänföreningar, vilkas uppgift är att främja samar-
23170:                                                      slaget tas hänsyn till verksamhetens kvalitet och
23171: bete och kulturutbyte mellan Finland och något
23172:                                                      omfattning i ifrågavarande förening samt dess
23173: annat land eller någon landgrupp och att göra
23174:                                                      ekonomiska ställning. De utlandsföreningar, vars
23175: finländarna bekanta med förhållandena och kul-
23176:                                                      verksamhet är livlig och riksomfattande, behöver
23177: turen i ifrågavarande land. Antalet sådana före-
23178:                                                      avlönade funktionärer för att upprätthålla verk-
23179: ningar tycks hela tiden öka. Största delen av
23180:                                                      samhet, vilket föranleder betydliga kostnader,
23181: dessa har blivit medlemmar i takorganisationen
23182:                                                      medan de mindre föreningarna som har lokal och
23183: för utlandsföreningarna Ulkomaan yhdistysten
23184:                                                      sporadisk verksamhet klarar sig med frivillig
23185: yhteisjärjestö.
23186:                                                      arbetskraft och små kostnader. Somliga före-
23187:    Utlandsföreningarna är till sin storlek, verk-    ningar har igen bättre möjligheter att på eget
23188: samhet, ekonomi och historia mycket olika. Man       intiativ anskaffa medel med hjälp av affärsverk-
23189: har dock ansett att de alla är allmännyttiga, då     samhet och insamlingar. Man har aldrig försökt
23190: de främjar vänskapligt samarbete och kulturutby-     dimensionera statsunderstödet i förhållande till
23191: te mellan Finland och andra Iänder samt främjar      antalet medlemmar och understödet har inte
23192: kännedom om förhållanden i andra länder. Såle-       avsetts som subvention för föreningsmedlemmar-
23193: des har statsunderstöd beroende av prövning          na, utan det är avsett att stödja sådan verksamhet
23194: beviljats utlandsföreningar. Understöd har anvi-     som hela samhället, alltså även de som inte är
23195: sats under momentet 29.98. 50 (vissa statsunder-     medlemmar i dessa föreningar, kan utnyttja och i
23196: stöd) i undervisningsministeriets huvudtitel. För    viiken alla kan delta.
23197: 1984 har 850 000 mark reserverats för att stödja
23198: den internationella verksamheten inom utlands-          Regeringen anser, att sådana medelstora ut-
23199: föreningar och andra medborgarorganisationer.        landsföreningar vilkas verksamhet förutsätter av-
23200: Dessutom har under samma moment anvisats             lönande av åtminstone en heltidsanställd funk-
23201: särskilda anslag för stödjande av verksamheten       tionär är i den svåraste ställningen. Dylika före-
23202:                                       1984 vp. -      KK n:o 126                                         5
23203: 
23204: ningar, av vilka många idkat verksamhet sedan         revenemang, minnesdagar m.m. kan under nå-
23205: länge, börjar även ha pensionsskyldigheter. Flera     got år förutsätta exceptionelit stora utgifter, var-
23206: dylika föreningar upprätthåller relationer tili så-   vid man i motsvarande mål tillfäliigt bör försöka
23207: dana Iänder med vilka Finland har ingått kul-         bevilja mera statsunderstöd. Ofta bör även hän-
23208: turavtal eller motsvarande arrangemang och de         syn tas tili reciprocitetsprincipen: på vilket sätt
23209: även i genomförandet av verkställighetespro-          och för vilka program utlands- eller vänföre-
23210: grammen för dylika avtal speciellt beträffande        ningar i andra Iänder, som upprätthålier relatio-
23211: anordnande av olika konstevenemang och utbyte         ner tili Finland, beviljas understöd och på vilket
23212: av personer. Dessa föreningar har under de            sätt de för sin del presenterar Finlands kultur och
23213: senaste åren även under momentet 29.98.25             främjar kännedomen om Finland.
23214: (Utgifter som verkställandet av kulturavtal och
23215: utbytesprogram föranleder och allmänna utgifter          Regeringens strävan är att utveckla det pröv-
23216: för det internationella kulturella samarbetet)        ning underkastade statsunderstödet, som är av-
23217: kunnat beviljas ytterligare understöd beroende av     sett för stödjande av verksamhet vid utlandsföre-
23218: prövning, för att genomföra olika projekt.            ningar så, att det motsvarar föreningarnas verk-
23219:    Statsunderstödspolitiken som riktar sig till ut-   samhet och behov och den kommer framdeles
23220: landsföreningar bör även sträva tili en viss konti-   vid fördelningen av statsunderstödet att sträva tili
23221: nuitet så att dessa föreningar som utför värdefullt   att understödet enligt ovan anförda principer
23222: arbete kan vara ens någorlunda säkra på volymen       riktas tili olika föreningar i förhållande tili deras
23223: av det statsunderstöd som kommer att beviljas. Å      samhälleliga betydelse och verksamhetens om-
23224:  andra sidan kan föreningarnas behov årligen          fattning samt ekonomiska möjligheter och be-
23225:  växla mycket. Anordnandet av betydande kultu-        hov.
23226: 
23227:     Helsingfors den 13 april 1984
23228: 
23229:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
23230:                                               1984 vp.
23231: 
23232: Kirjallinen kysymys n:o 127
23233: 
23234: 
23235: 
23236: 
23237:                                   Kortesalmi: Raaheen rakennettavan uuden koksaamon ympäristö-
23238:                                      haittojen estämisestä
23239: 
23240: 
23241:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23242: 
23243:    SMP:n Kehittyvän Raahen puolueosasto on           siinä ympäristöhaitat huomioon niin, että kun
23244: kokouksessaan todennut, että se ei hyväksy Rau-      koksaamo Raaheen rakennetaan, se ei saa lisätä
23245: taruukin rikkipäästöjä. Osasto vaatii, että Rauta-   ympäristöhaittoja. Lopuksi SMP:n Kehittyvän
23246: ruukki tekee kaiken mahdollisen, että rikkipääs-     Raahen osasto toteaa, että Suomi elää metsästä ja
23247: töjä pienennetään mahdollisimman pian. Tutki-        olisi todella tuhoisaa jos metsämme tuhoutuisi-
23248: muksissa on todettu, että yksi kilo rikkidioksidia   vat.
23249: tekee ympäristöön 7,50 markan vahingon ja               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23250: Rautaruukin oman ilmoituksen mukaan ovat rik-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23251: kipäästöt vuorokaudessa n. 82 000 kiloa, joten       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23252: ympäristövahinko on näillä tiedoilla laskettuna      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23253: 615 000 markkaa vuorokaudessa sekä 225 miljoo-
23254: naa markkaa vuodessa.                                           Pitääkö Hallitus huolen siitä, että Rau-
23255:    SMP:n Kehittyvän Raahen osasto on sitä miel-              taruukki Oy:n Raahen uuden koksaamo-
23256: tä, että ympäristölle aiheutetun vahingon tulisi             hankkeen rakentamisen yhteydessä kiin-
23257: korvata sen, joka vahingon on aiheuttanutkin.                nitetään asianmukaisesti ja riittävästi
23258: SMP:n Kehittyvän Raahen osasto epäilee, että                 huomiota rikkipäästöjen sekä muiden
23259: Rautaruukin koksaamohankkeessa ei ole otettu                 mahdollisten ympäristöhaittojen elimi-
23260: tarpeeksi huomioon ympäristöhaittoja, joten                  nointiin?
23261: koksaamohanke tulisi arvioida uudelleen ja ottaa
23262: 
23263:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1984
23264: 
23265:                                         ]. Juhani Kortesalmi
23266: 
23267: 
23268: 
23269: 
23270: 428400467W
23271: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 127
23272: 
23273: 
23274: 
23275: 
23276:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23277: 
23278:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           muistutuksensa kuntiensa ilmansuojeluviran-
23279: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           omaisille. Kunnan ilmansuojeluviranomainen kä-
23280: olette 19 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn             sittelee muistutukset ja liittää ne lääninhallituk-
23281: kirjeenne n:o 430 ohella lähettänyt valtioneuvos-       selle antamaansa lausuntoon.
23282: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-          Raahen rautatehdas tekee koksaamoa koskevan
23283: jennöksen kansanedustaja Kortesalmen kirjalli-          ilmoituksensa lääninhallitukselle koko laitosta
23284: sesta kysymyksestä n:o 127, jossa tiedustellaan:        koskevan ilmoituksen yhteyteen heti kun koksaa-
23285:                                                         moa koskeva periaateratkaisu on selvinnyt. Näin
23286:            Pitääkö Hallitus huolen siitä, että Rau-     rautatehtaan yksiköitä voidaan tarkastella ilman-
23287:         taruukki Oy:n Raahen uuden koksaamo-            suojelun kannalta kokonaisuutena. Jos ilmoituk-
23288:         hankkeen rakentamisen yhteydessä kiin-          sessa esitetyt prosessiratkaisut eivät prosessin jäl-
23289:         nitetään asianmukaisesti ja riittävästi         keen asennettavine erottimineenkaan mahdollista
23290:         huomiota rikkipäästöjen sekä muiden             ilman pilaantumisen ehkäisemistä, on prosessi-
23291:         mahdollisten ympäristöhaittojen elimi-          laitteita muutettava.
23292:         nointiin?                                          Koksaamon rakentamisella Raaheen turvataan
23293:                                                         masuunien kaksinsaanti myös tulevaisuudessa.
23294:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Koksaamossa otetaan hiilestä pois helposti haih-
23295: ti seuraavaa:                                           tuvia orgaanisia yhdisteitä. Näin syntyy suuria
23296:    Ilmansuojelulaki tuli voimaan 1.10.1982. La-         määriä energiarikasta kaasua, joka voidaan polt-
23297: kiin perustuvassa ilmoitusmenettelyssä arvioidaan       taa lämmön tuottamiseksi. Raahen rautatehtaan
23298: yksittäisen laitoksen merkitys ilman pilaantumi-        koksaamo tuottaa niin paljon tätä kaasua, että
23299: sen kannalta. Lääninhallitus voi antaa laitoksen        polttoöljyjen käytön vähenemisestä johtuva rikki-
23300: toimintaa koskevia määräyksiä valtioneuvoston           päästöjen vähennys on yhtä suuri kuin koksaa-
23301: antamien ohjeiden ja määräysten soveltamiseksi          mon rikkipäästö.
23302: ja ilman ilmeisen pilaantumisen estämiseksi. Nä-           Koksaamoa rakennettaessa on kuitenkin otet-
23303: mä valtioneuvoston ohjeet ja määräykset, joita ei       tava huomioon, että Raahen rautatehdas on jo
23304: ole vielä annettu, voivat koskea muun muassa            nyt suuri yksikkö, jolla on vaikutuksia ympäris-
23305: päästöjä ja niiden tarkkailun järjestämistä.            töön. Koksaamosta lähtevät kaasu- ja hiukkas-
23306:    Ilmoitusvelvolliset laitokset on asetuksella jaet-   päästöt lisäävät alueen kuormitusta. Tämän lisä-
23307: tu kolmeen ryhmään, joista ensimmäisen ryhmän           kuormituksen vähentämiseen onkin kiinnitettävä
23308: oli tehtävä ilmoituksensa 30.3.1984 mennessä,           erityistä huomiota silloin, kun lääninhallitus te-
23309: toisen 30.3.1985 ja kolmannen 30.3.1986.                kee päätöksen ilmansuojeluilmoituksesta. Ympä-
23310: Rauta- ja terästehdas kuuluu ensimmäiseen ryh-          ristöministeriö seuraa tarkoin Raahen ilmansuoje-
23311: mään ja Raahen rautatehtaan ilmoitus on saapu-          lutilannetta ja sen kehittymistä.
23312: nut Oulun lääninhallitukseen 29.3.1984.                    Ympäristöministeriössä selvitetään, miten pie-
23313:    Oulun lääninhallitus kuuluttaa Raahen rauta-         nirumin kustannuksin voidaan vähentää Suomen
23314: tehtaan ilmansuojeluilmoituksen toukokuun lo-           rikkidioksidipäästöjä vuoden 1980 tasosta 30 pro-
23315: pussa taikka kesäkuun alussa. Ilmoitustiedot ovat       sentilla vuoteen 1993 mennessä. Yhtenä osana
23316: tällöin nähtävillä Raahen kaupungin ja Pattijoen        tässä selvityksessä on rauta- ja terästeollisuus.
23317: kunnassa ilmansuojeluviranomaisten luona. Kuu-          Koska Raahen rautatehdas yksinään muodostaa
23318: tutusaikana voivat ne, jotka katsovat, että laitos      merkitsevän rikkidioksidilähteen, sitä tarkastel-
23319: aiheuttaa ilman pilaantumisen vaaraa, jättää            laan myös osana maamme rikkipolitiikkaa.
23320: 
23321:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
23322: 
23323:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
23324:                                       1984 vp. -     KK n:o 127                                        3
23325: 
23326: 
23327: 
23328: 
23329:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23330: 
23331:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          digheterna isin hemkommun. Kommunens luft-
23332: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       vårdsmyndigheter behandlar anmärkningarna
23333: 430 av den 19 mars 1984 tili vederbörande            och fogar dem tili sitt utlåtande tililänsstyrelsen.
23334: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     Järnverket i Brahestad gör sin anmälan rörande
23335: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-       koksverket tili länsstyrelsen så, att den fogas tili
23336: mål nr 127:                                          anmälan rörande hela anläggningen så snart
23337:           Ämnar Regeringen se tili att man i         principavgörandet i fråga om koksverket har
23338:         Rautaruukki Oy:s nya koksverksprojekt i      blivit klart. På detta sätt kan enheterna inom
23339:         Brahestad vederbörligen och i tiliräcklig    järnverket granskas som en helhet med tanke på
23340:         utsträckning beaktar eliminieringen av       luftvården. Om de processlösningar som presen-
23341:         svavelutsläpp och andra eventuelia för       terats i anmälan inte ens med frånskiljare som
23342:         miljön skadliga faktorer?                    installeras efter processen gör det möjligt att
23343:                                                      förhindra luftföroreningar, måste processanlägg-
23344:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    ningen ändras.
23345: anföra följande:                                        Genom att koksverket i Brahestad byggs, tryg-
23346:                                                      gas masugnarnas koksförsörjning också i fram-
23347:     Luftvårdslagen trädde i kraft 1.10.1982. Med
23348:                                                      tiden. Vid koksverket avlägsnas flyktiga organiska
23349: tilihjälp av det lagstadgade anmälningsförfaran-     sammansättningar ur kolet. På detta sätt upp-
23350: det uppskattar man de enskilda anläggningarnas
23351:                                                      kommer stora mängder energirik gas, som kan
23352:  betydelse med tanke på föroreningen av luften.
23353:                                                      brännas för värmeproduktion. Koksverket vid
23354: Länsstyrelsen kan för tiliämpning av statsrådets
23355:                                                      järnverket i Brahestad producerar så mycket så-
23356:  anvisningar och bestämmelser samt för förhind-
23357:                                                      dan gas att den minskning i svavelutsläppen som
23358:  rande av uppenbar förorening av luften, utfärda
23359:                                                      föranleds av den minskade användningen av
23360:  bestämmelser i fråga om en anläggnings verk-
23361:                                                      brännolja är lika stor som svavelutsläppet från
23362: samhet. Dessa statsrådets anvisningar och be-
23363:                                                      koksverket.
23364:  stämmelser, som inte ännu har utfärdats, kan
23365: gälla bl.a. utsläpp och ordnandet av kontroli           Vid byggandet av koksverket bör man dock
23366: gäliande dem.                                        observera att järnverket i Brahestad redan nu är
23367:     De anläggningar om vilka anmälan skali göras     en stor enhet som påverkar miljön. Gas- och
23368:  har genom förordning indelats i tre grupper, av     partikelutsläppen från koksverket ökar belast-
23369: vilka den första gruppen skulie göra sina anmäl-     ningen på området. Man bör därför särskilt
23370:  ningar tili 30.3.1984, den andra tili 30.3.1985     beakta möjligheterna att minska denna ytterliga-
23371:  och den tredje tili 30.3.1986. Järn- och stålver-   re belastning, då länsstyrelsen fattar sitt beslut
23372:  ken hör tili den första gruppen och anmälan om      med anledning av luftvårdsanmälan. Miljöminis-
23373:  järnverket i Brahestad har inkommit tili länssty-   teriet följer noga med luftvårdssituationen i Bra-
23374: relsen i Uleåborgs Iän 29.3.1984.                    hestad och dess utveckling.
23375: ) Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän kungör luftvårds-       Vid miljöministeriet utreds hur man med så
23376:  anmälan från järnverket i Brahestad i slutet av     små kostnader som möjligt skulie kunna minska
23377:  maj elier i i början av juni. Uppgifterna i         svaveldioxidutsläppen i Finland med 30 % från
23378:  anmälan finns då tili påseende hos luftvårdsmyn-    1980 års nivå tili år 1993. En del av denna
23379:  digheterna i Brahestads stad och Pattijoki kom-     utredning gälier järn- och stålindustrin. Eftersom
23380:  mun. Under kungörelsetiden kan de som anser         järnverket i Brahestad ensamt utgör en betydan-
23381:  att anläggningen medför risk för att luften för-    de svaveldioxidkälia, kommer det också att grans-
23382:  orenas framstälia anmärkning hos luftvårdsmyn-      kas som en del av vårt lands svavelpolitik.
23383: 
23384:      Helsingfors den 3 maj 1984
23385: 
23386:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
23387:                                               1984 vp.
23388: 
23389: Kirjallinen kysymys n:o 128
23390: 
23391: 
23392: 
23393: 
23394:                                  Elo ym.: Kullaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen lisätilojen
23395:                                     rakentamisesta
23396: 
23397: 
23398:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23399: 
23400:    Kullaan kunnassa sijaitsee KuUaan metsä- ja         Huolestumista on herättänytkin se, että Kul-
23401: puutalouden kurssikeskus. Koulutuksen laajene-      laan metsäoppilaitoksen rakentamisohjelma on
23402: misen ja oppilasmäärien lisääntymisen vuoksi on     esitetty siirrettäväksi tämän vuosikymmenen lop-
23403: kurssikeskukseen suunniteltu rakennettavaksi li-    puun. Oppilasmäärien ja opetusohjelmien suh-
23404: sää opetustiloja ja oppilasasuntola.                teen investoinnin siirtäminen johtaa kuitenkin
23405:                                                     kaaokseen, jos alkuperäisistä suunnitelmista ei
23406:   Edelleen on tarkoitus ottaa uusia koulutusaloja   pidetä kiinni.
23407: opetusohjelmaan lähivuosina, ja myös tämä lisää        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23408: uusien tilojen rakentamistarvetta. Vuoden 1983      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23409: syksystä alkaen sahatyönjohtajien koulutusta var-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23410: ten opetustilat on jouduttu hankkimaan koulun       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23411: ulkopuolelta vuokratiloina.
23412:                                                               Onko Hallitus tietoinen KuUaan
23413:    Alkuperäisten sekä lääninhallituksen että am-           metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen
23414: mattikasvatushallituksen suunnitelmien mukaan              lisärakentamisoh jelman siirtämissuunni-
23415: Kullaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen              telmista, ja jos on,
23416: lisärakentamisohjelma oli ajoitettu vuosille                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23417: 1984-1985. Näiden suunnitelmien mukaisesti                 ryhtyä Kullaan metsä- ja puutalouden
23418: on KuHaalla myös edetty sekä oppilasmäärien                kurssikeskuksen lisätilojen rakentamisen
23419: että koulutusohjelmien osalta.                             nopeuttamiseksi?
23420: 
23421:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
23422: 
23423:          Mikko Elo                     Timo Laaksonen                 Anssi Joutsenlahti
23424:                                        Matti Kuusio
23425: 
23426: 
23427: 
23428: 
23429: 4284004271
23430: 2                                     1984 vpo -- KJ( n:o 128
23431: 
23432: 
23433: 
23434: 
23435:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23436: 
23437:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hallinnonai<ln toiminta- ja taloussuunnitelmaa
23438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuosille ')82--1986 Silloisten suunnitelmien
23439:                                                                             0
23440: 
23441: 
23442: 
23443: 
23444: olette 20 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           mukaan oli :trkoitus rakentaa vuosina 1984--
23445: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          1985 KullaalL lisärakennus. Tämän jälkeen ovat
23446: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennöksen   keskiasteen koulunuudistuksen suunnittelun yh-
23447: kansanedustaja Elon ymo näin kuuluvasta kirjalli-     teydessä tarkentuneet eri oppilaitosten pitkän
23448: sesta kysymyksestä n:o 128:                           aikavälin toimintasuunnitelmat. Ammattikasva-
23449:                                                       tushallitus on 17 päivänä helmikuuta 1983 teke-
23450:              Onko Hallitus tietoinen KuUaan           mällään päätöksellä vahvistanut oppilaitoskohtai-
23451:           metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen       set pitkän aikavälin aloituspaikkatavoitteet vuo-
23452:           lisärakennusohjelman siirtämissuunnitel-    delle 1988. Päätös on tarkoitettu ohjaamaan
23453:           mista, ja jos on,                           oppil:c.itosten rakennussuunnittelua. Vahvistettu-
23454:              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     jen aloituspaikkojen pohjalta voidaan laskea, että
23455:           ryhtyä KuUaan metsä- ja puutalouden         pysyvät rakennukset KuUaan metsä- ja puutalou-
23456:           kurssikeskuksen lisätilojen rakentamisen    den kurssikeskukselle tulisi mitoittaa 134 oppi-
23457:           nopeuttamiseksi?                            laan mukaan.
23458:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Kun oppilaitoksella jo vuonna 1983 on ollut
23459: seuraavaa:                                            198 oppilasta ja oppilasmäärää on vielä lisätty
23460:                                                       vuonna 1984 226 oppilaaseen, voidaan todeta,
23461:    Kysymyksen perusteluissa todetaan, että "al-       että KuUaan metsä- ja puutalouden kurssikeskus
23462: kuperäisten sekä lääninhallituksen että ammatti-      on jo nykyisten tilojensa puitteissa, osittain tosin
23463: kasvatushallituksen suunnitelmien mukaan Kul-         vuokrajärjestelyin, voinut toteuttaa koulutusta
23464: laan metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen lisä-      asetettuja tavoitteita laajemmin.
23465: rakentamisohjelma oli ajoitettu vuosille 1984--
23466: 1985" Sekä, että "huolestumista on herättänyt-
23467:       0
23468:                                                          Edellä sanotun perusteella opetusministeriön
23469: kin se, että KuUaan metsäoppilaitoksen rakenta-       hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaa
23470: misohjelma on esitetty siirrettäväksi tämän vuosi-    tarkistettaessa on KuUaan metsä- ja puutalouden
23471: kymmenen loppuun''      0
23472:                                                       kurssikeskuksen lisärakennushanke siirretty toteu-
23473:    Viittaus alkuperäisiin suunnitelmiin tarkoitta-    tettavaksi 1980-luvun loppupuolella.
23474: nee vuonna 1980 laadittua opetusministeriön
23475: 
23476:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
23477: 
23478:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
23479:                                        1984 vp. -- NJ( n:o 128                                          3
23480: 
23481: 
23482: 
23483: 
23484:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23485: 
23486:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord-                 ekonomipian för åren 1982--86, som uppgjorts
23487: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             år 1980. Enligt de dåtida planerna hade man för
23488: skrivelse av den 20 mars 1984 tili vederbörande        avsikt att under 1984--85 bygga en tillbyggnad
23489: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följan-       för Kullaa. Sedermera har man i samband med
23490: de av riksdagsman Elo m.fl. ställda skriftliga         planeringen av mellanstadiereformen preciserat
23491: spörsmål nr 128:                                       de långsiktiga verksamhetsplanerna för olika läro-
23492:                                                        anstalter. Yrkesutbildningsstyrelsen har genom
23493:           Är Regeringen medveten om planerna           sitt beslut av den 17 februari 1983 fastställt
23494:        på att uppskjuta programmet för till-           målsättningen för nybörjarplatserna på lång sikt
23495:        byggnaden vid Kullaa kurscentral för            för 1988 ifråga om varje läroanstalt. Beslutet är
23496:        skogs- och trähushållning, och om så är         avsett att vara riktgivande för byggnadsplane-
23497:        fallet,                                         ringen av läroanstalter. På basen av det fastställ-
23498:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        da antalet nybörjarplatser kan man utgå från att
23499:        för att påskynda uppförandet av tillbygg-       byggnaderna för Kullaa kurscentral för skogs- och
23500:        naden vid Kullaa kurscentral för skogs-         trähushållning borde dimensioneras för 134 ele-
23501:        och träh ushållning?                            ver.
23502:                                                           Då läroanstalten redan under 1983 haft 198
23503:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      elever och detta antal under 1984 ytterligare
23504: framföra följande:                                     utökats tili 226, kan man konstatera, att Kullaa
23505:     1 spörsmålets motivering konstateras '' att pro-   kurscentral för skogs- och trähushållning redan
23506: grammet för tillbyggnaden vid Kullaa kurscentral       med sina nuvarande utrymmen, visserligen delvis
23507: för skogs- och trähushållning hade både enligt         med tillhjälp av hyresarrangemang, kunnat an-
23508: länsstyrelsens och yrkesutbildningsstyrelsens pla-     ordna en mera omfattande utbildning än man
23509: ner tidbestämts för 1984--85". Samt vidare,            nu uppställt som mål.
23510: '' att det har väckt bekymmer att man föreslagit          På basen av det ovan anförda har man vid
23511: att byggnadsprogrammet för Kullaa forstläroan-         justeringen av undervisningsministeriets verksam-
23512: stalt skall uppskjutas tili slutet av detta decen-     hets- och ekonomipian uppskjutit tillbyggnads-
23513: nium''.                                                projektet för Kullaa kurscentral för skogs- och
23514:     Hänvisning tili de ursprungliga planerna torde     trähushållning att genomföras under slutet av
23515: avse undervisningsministeriets verksamhets- och        1980-talet.
23516: 
23517:      Helsingfors den 25 april 1984
23518: 
23519:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
23520: 1
23521: 1
23522:                                                 1984 vp.
23523: 
23524: Kirjallinen kysymys n:o 129
23525: 
23526: 
23527: 
23528: 
23529:                                     Rusanen: Kaupan ja hallinnon peruslinjan koulu- ja opistotasoisten
23530:                                       aloituspaikkojen määrästä
23531: 
23532: 
23533:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23534: 
23535:     Keskiasteen koulunuudistuksesta annetun             Myyntilinja ..................... .         1011
23536: ajoittamisasetuksen mukaan keskiasteen amma-            Toimistolinja ................... .           947
23537: tilliset oppilaitokset siirtyvät vuoteen 1988 men-      Kouluaste yht ................... .         1 958
23538: nessä peruslinjajärjestelmään. Suunnitelman mu-
23539: kaisesti peruslinjoja tulee olemaan yhteensä 25.        Markkinointilinja ............... .         2 414
23540: Kaupan ja hallinnon peruslinja perustettiin             Laskentatoim. linja .............. .        1 209
23541: 1.8.1983.                                               Sihteerilinja ..................... .         364
23542:    Tällä linjalla opiskelevat ovat suorittaneet pe-     Julkishallinnon linja ............. .         749
23543: ruskoulun tai vastaavan oppimäärän. Linjan              Harvinaiset linjat ................ .         358
23544: muodostavat yksivuotinen kaikille yhteinen yleis-       Opistoaste ...................... .         5 094
23545: jakso ja yksivuotinen kouluasteen myyntilinja tai
23546: toimistotekniikan linja ja kaksivuotiset opistoas-       Edellä olevat numerot asettavat suunnitelmien
23547: teen erikoistumislinjat, joita on 12 kpl.             mitoituksen kyseenalaiseksi nimenomaan koulu-
23548:    Vuodelle 1984 mitoitetut aloituspaikat erikois-    asteen osalta, koska vajausta on lähes 2 000
23549: tumislinjoittain kaupan ja hallinnon peruslinjalla    aloituspaikkaa, kun taas opistoasteella on ylitystä
23550: ovat seuraavat:                                       lähes 1 000 paikkaa. Esihakuvaiheesta huolimatta
23551:                                                       numerot ovat selvästi suuntaa antavia ja osoitta-
23552:   Myyntilinja ..................... .        1 993    vat, että kouluasteen laskelmissa ja olettamuksis-
23553:   Toimistolinja ................... .        1 637    sa on virhe.
23554:   Kouluaste yht ................... .        3 630       Jotta kirjoituspöytätyönä tehdyt laskelmat eivät
23555:                                                       osoittautuisi liian monelle opiskelijalle tässä uu-
23556:   Markkinointilinja ............... .        1 538    distuksen läpimenovaiheessa opintojen esteeksi,
23557:   Laskentatoim. linja .............. .       1 279    pitäisi aloituspaikkojen tasokohdennuksessa sallia
23558:   Sihteerilinja ..................... .        400    koulukohtaista joustoa. Saattaisi jopa olla aihetta
23559:   Julkishallinnon linja ............. .        657    pohtia, onko suunniteltu kaksiportainen valinta,
23560:   Harvinaiset linjat ................ .        230    ts. opiskelija ensin valitsee alan ja yleisjakson
23561:   Opistoaste yht ................... .       4 103    jälkeen tason, lainkaan oikein.
23562:                                                          Suunniteltuun järjestelmään sisältyy lisäksi sel-
23563:    Tammikuun 1984 aikana suoritetun koehaun           lainen epäkohta, että merkantin tutkinnon suo-
23564: tuloksena on pyrkijöitä em. linjoille ollut seuraa-   rittanut, joka ei aloituspaikkojen puutteen vuoksi
23565: vasti:                                                pääse merkonomiopintoihin omaan oppilaitok-
23566: 
23567: 
23568: 428400426K
23569: 2                                    1984 vp. -- ~ n:o 129
23570: 
23571: seensa eikä mahdu mihinkään muuhun oppilai-                   Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
23572: tokseen, jää ikuiseksi ''väliinputoajaksi''.               ryhtyä kaupan ja hallinnon linjalle mitoi-
23573:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tettujen koulu- ja opistotasoisten aloitus-
23574: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            paikkojen epäsuhteen muuttamiseksi?
23575: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23576: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23577: 
23578:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
23579: 
23580:                                            Pirjo Rusanen
23581:                                        1984 vp. -- KJ< n:o 129                                          3
23582: 
23583: 
23584: 
23585: 
23586:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23587: 
23588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kaupan ja hallinnon peruslinja on perustettu
23589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuonna 1983 ja se on ensimmäinen oppilas-
23590: olette 20 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            määrältään suuri peruslinja. Oppilaat on otettu
23591: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           syksyllä 1983 alkaneelle vuoden kestävälle yleis-
23592: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      jaksolle. Erikoistumislinjoille haku on huhtikuus-
23593: taja Pirjo Rusasen näin kuuluvasta kirjallisesta       sa 1984. Kysymyksessä mainitut hakijaluvut pe-
23594: kysymyksestä n:o 129:                                  rustuvat tammikuussa 1984 järjestettyyn koe-
23595:                                                        hakuun, jonka tavoitteena oli selvittää eri linjo-
23596:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jen senhetkinen kysyntä. Koehaun perusteella
23597:         ryhtyä kaupan ja hallinnon linjalle mitoi-     oppilaitoksissa on käynnistynyt tehostettu oppi-
23598:         tettujen koulu- ja opistotasoisten aloitus-    laanohjaus, jonka avulla pyritään oppilaiden toi-
23599:         paikkojen epäsuhteen muuttamiseksi?            veita suuntaamaan tarjolla olevien koulutuspaik-
23600:                                                        kojen mukaisesti. Ongelmana on kouluasteisten
23601:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          linjojen liian vähäinen kysyntä osassa oppilaitok-
23602: seuraavaa:                                             sia. Oppilaanohjauskokeiluista aikaisempina vuo-
23603:    Kaupan ja hallinnon peruslinjan samoin kuin         sina saatujen kokemusten perusteella oppilaat
23604: muidenkin peruslinjojen määrällisen mitoituksen        ovat ohjautuneet myös kouluasteisille linjoille
23605: pohjana ovat olleet koulutuksen tavoiteohjelma-        riittävässä määrin. On varsin todennäköistä, että
23606: toimikunnan mietinnön (kom.miet. 1978:61) ja           kevään 1984 varsinaisessa haussa hakutoiveet ja
23607: koulutussuunnittelun neuvottelukunnan mietin-          aloituspaikat vastaavat paremmin toisiaan.
23608: nön (kom.miet. 1983:60) esitykset alalla vallitse-        Koehakutilasto ei anna riittävää pohjaa johto-
23609: vasta työvoimatarpeesta. Ensiksi mainitun mie-         päätösten tekemiselle tarpeellisista aloituspaikko-
23610: tinnön pohjalta valtioneuvosto päätti vuonna           jen määristä eri linjoilla siitäkään syystä, että
23611: 1978 peruslinjoittaiset ja asteittaiset tavoitteet     oppilaat tietävät haun luonteen kartoittavaksi ja
23612: koulutuksen määrälliselle kehittämiselle keskias-      useat asettavat toiveensa kokeilumielessä liian
23613: teen koulunuudistuksessa.                              korkeiksi.
23614:    Mainittujen toimikuntien työ perustui yhteis-          Uudistuksen yhteydessä kehitetään yleisjaksoil-
23615: kunnan ja työelämän tarpeista tehtyihin laajoihin      la oppilaanohjausta, jonka avulla oppilaita moti-
23616: selvityksiin. Koulutuksen tavoiteohjelmatoimi-         voidaan eri erikoistumislinjojen opintoihin anta-
23617: kunta totesi kaupan alan koulutusta selvitelles-       malla tietoja työllisyystilanteesta, uralla etene-
23618: sään muun muassa, että "vajaus työmarkkinoilla         mismahdollisuuksista, työtehtävien luonteesta
23619: on 1980-luvulla kouluasteen osalta 1 320 henkeä        Jne.
23620: vuodessa ja ylitarjonta opistoasteen osalta 1 750         Kysymyksessä esille ruotuun "väliinputoajan"
23621: henkeä. Kouluasteen vajauksesta valtaosa johtuu        ongelmaan on suunniteltu ratkaisuksi sitä, että
23622: myyntityöhön liittyvän koulutuksen vähäisyydes-        osa opistoasteen paikoista varattaisiin merkantin
23623: tä. Aloituspaikkatarpeessa tämä merkitsee 3 180        tutkinnon suorittaneille. Toisaalta on kyllä todet-
23624: hengen lisäystä (kouluaste) ja 2 480 hengen vä-        tava, ettei tämäkään ratkaisisi ongelmaa kokonai-
23625: hennystä (opistoaste ). '' Koulutussuunnittelun        suudessaan. On myös huomattava, etteivät van-
23626: neuvottelukunta yhtyi näihin näkemyksiin ja            hassa yksiportaisessa valintajärjestelmässäkään
23627: esitti, että pitkällä aikavälillä vielä lisättäisiin   kaikki voineet päästä haluamalleen tai toivomal-
23628: jonkin verran kouluasteen koulutusta tavoiteoh-        leen tasolle.
23629: jelmatoimikunnan esittämiin lukuihin nähden.              Kaupan ja hallinnon peruslinjan aloituspaik-
23630:    Oppilaiden vuosittainen halukkuus eri linjoille     kojen mitoitukseen voidaan kyllä keskiasteen
23631: ei voi siten olla määrällisen mitoituksen perustee-    koulutuksen kehittämisestä annetun lain (4 741
23632: na, koska tällöin työelämään valmistuvien määrät       78) sisältämän periaatteen mukaisesti tehdä
23633: eri opintoaloilta eivät vastaisi elinkeinoelämän       muutoksia yhteiskunnan ja työelämän koulutus-
23634: tarpeita koulutetusta työvoimasta.                     tarpeiden mukaisesti. Ammattikasvatushallituk-
23635: 4                                   1984 vp. -     KK n:o 129
23636: 
23637: sessa on valmisteilla esitys materiaalitalouden    keskiasteen uudistuksen periaatteiden mukaises-
23638: koulutuksen sisällyttämisestä peruslinjan koulu-   ti, jolloin posti- ja lennätinhallituksen sekä tulli-
23639: asteelle. Parhaillaan ollaan myös selvittämässä    laitoksen henkilöstön peruskoulutus saattaa siir-
23640: ammattikasvatushallituksen ulkopuolisen valtion-   tyä kauppaoppilaitoksiin.
23641: hallinnon henkilöstökoulutuksen järjestämistä
23642: 
23643:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
23644: 
23645:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
23646:                                       1984 vp. -- RJC n:o 129                                            5
23647: 
23648: 
23649: 
23650: 
23651:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
23652: 
23653:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-           utbildningen på skolnivå med hänsyn tili de
23654: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder           siffror som kommissionen för utbildningens mål-
23655: skrivelse av den 20 mars tili vederbörande med-       program framfört.
23656: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av       Elevernas årliga benägenhet för olika linjer kan
23657: riksdagsman Pirjo Rusanen stälida spörsmål nr         således inte utgöra grunden för den kvantitativa
23658: 129:                                                  dimensioneringen, eftersom antalet utdimittera-
23659:                                                       de från olika utbildningsområden då inte skulie
23660:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        motsvara näringslivets behov av utbildad arbets-
23661:        ta, för att ändra den disproportion som        kraft.
23662:        föreligger i fråga om dimensioneringen
23663:        av nybörjarplatseroa på grundlinjen för            Grundlinjen för handel och administration har
23664:        handel och administration på skol- och         inrättas år 1983 och den är med hänsyn tili
23665:        insti tu tnivå?                                antalet studerande den första stora grundlinjen.
23666:                                                       Eleveroa har antagits tili den ettåriga alimänna
23667:                                                       perioden som inletts hösten 1983. Ansökningen
23668:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tili specialiseringslinjeroa sker i april 1984. Det i
23669: framföra följande:                                    spörsmålet nämnda antalet sökande baserar sig
23670:    Den kvantitativa dimensioneringen för grund-       på en försöksansökning som anordnades i januari
23671: linjen för handel och administration liksom för       1984. Syftet var att utreda den då rådande
23672: andra grundlinjer baserar sig på de framstäli-        efterfrågan på de olika linjerna. Tili följd av
23673: ningar om behovet av arbetskraft inom vart och        försöksansökningen har man vid läroanstalterna
23674: ett av områdena, vilka framförts i de betänkan-       igångsatt en intensiv elevhandledning, med hjälp
23675: den som kommissionen för utbildningens mål-           av viiken man försöker rikta elevernas önskemål
23676: program (kommittebetänkande 1978:61) och de-          att motsvara de tili buds stående studieplatserna.
23677: legationen för utbildningsplanering (kommitte-        Det att efterfrågan på linjeroa på skolnivå är för
23678: betänkande 1983:60) avgett. På basen av det           ringa i en del av läroanstalteroa utgör ett pro-
23679: förstnämnda betänkandet faststälide statsrådet år     blem. På basen av de erfarenheter som man fått
23680: 1978 målet för den kvantitativa utvecklingen av       av försöken med elevhandledning under tidigare
23681: utbildningen inom melianstadiereformen ifråga         år har eleveroa även i tiliräckligt hög grad sökt
23682: om var och en av grundlinjeroa och utbildnings-       sig tili linjeroa på skolnivå. Det är högst sanno-
23683: nivåerna.                                             likt, att ansökningsönskemålen och nybörjarplat-
23684:    Nämnda kommissioners arbete baserade sig på        serna bättre motsvarar varandra i den egentliga
23685: omfattande utredningar om samhäliets och ar-          ansökningen våren 1984. Statistiken för för-
23686: betslivets behov. Kommissionen för utbildning-        söksansökningarna utgör inte en tiliräcklig grund
23687: ens målprogram konstaterade bl.a. då den ut-          för slutsatser om antalet erforderliga nybörjar-
23688: redde utbildningen inom den kommersielia              platser på olika linjer ens av det skälet att
23689: branschen, "att på 1980-talet är bristen på           eleveroa vet att syftet med försöksansökan är
23690: arbetsmarknaden i fråga om skolnivå 1 320 per-        kartläggning och de flesta stälier i experimentsyf-
23691: soner per år och överutbudet i fråga om institut-     te sina önskemål för högt.
23692: nivå 1 750 personer. Största delen av bristen i           I samband med reformen utvecklar man elev-
23693: fråga om skolnivå beror på den ringa omfatt-          handledningen under de alimänna perioderoa,
23694: ningen av utbildning för försäljningsarbete. I        med hjälp av viiken man motiverar elever för att
23695: fråga om behovet av nybörjarplatser innebär           inleda studier på olika specialiseringslinjer i och
23696: detta en ökning av 3 180 personer (skolnivå) och      med att man ger information om sysselsättnings-
23697: en minskning av 2 480 personer (institutnivå)."       läget, om möjligheter att göra framsteg i yrket,
23698: Delegationen för utbildningsplanering anslöt sig      om arbetsuppgifteroas art etc.
23699: tili dessa ståndpunkter och framförde, att man           För att det problem som framförts i spörsmålet
23700: ännu i någon utsträckning på lång sikt skulie öka     skali kunna lösas har man planerat att en del av
23701: 6                                      1984 vp. -      KK n:o 129
23702: 
23703: studieplatserna på institutnivå skall reseryeras för   med samhällets och arbetslivets utbildningsbe-
23704: sådana som avlagt merkantexamen. A andra               hov. Ett förslag om att inrymma utbildningen i
23705: sidan bör man dock konstatera, att inte heller         materialförvaltning inom grundlinjen på skolnivå
23706: detta kommer att lösa hela problemet. Man bör          utarbetas som bäst vid yrkesutbildningsstyrelsen.
23707: även beakta, att alla inte heller kunnat bli
23708: antagna till att inleda studier på den nivå de            Som bäst håller man även på att utreda
23709: önskat eller förväntat sig ens i det gamla antag-      anordnandet av utbildning av utanför yrkesut-
23710: ningssystemet.                                         bildningsstyrelsen varande personai inom stats-
23711:    Met är möjligt att enligt en princip som ingår i    förvaltningen i enlighet med mellanstadierefor-
23712: lagen om utvecklande av utbildningen på mel-           mens principer, varvid grundutbildningen av
23713: lanstadiet (474/78) göra ändringar i fråga om          personalen vid post- och telegrafstyrelsen samt
23714: dimensioneringen av nybörjarplatserna på grund-        vid tullverket möjligen kan överföras till handels-
23715: linjen för handel och administration i enlighet        instituten.
23716: 
23717:      Helsingfors den 25 april 1984
23718: 
23719:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
23720:                                                  1984 vp.
23721: 
23722: Kirjallinen kysymys n:o 130
23723: 
23724: 
23725: 
23726: 
23727:                                     Paasilinna ym.: Valtion Helsingissä omistamien asuntorakentami-
23728:                                        seen soveltuvien maa-alueiden luovuttamisesta kaupungille
23729: 
23730: 
23731:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23732: 
23733:     Kaavoitetun ja kaavoituskelpoisen maan puute        Lisäksi on syytä todeta, että kaupungin satamien
23734:  tulee lähivuosina rajoittamaan aravalainoitetun        käyttöönottoajatuksen ei oleteta vaikuttavan
23735:  asuntotuotannon toteuttamista Helsingissä, jossa       asuntotilanteeseen kuluvalla vuosikymmeneUä.
23736:  jo muutoinkin kohtuuhintaisten asuntojen tar-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23737:  jonta on kysyntään verrattuna perin vähäistä.          tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
23738:      Valtion omistuksessa alueeUa on arviolta           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23739:  6 000-8 000 asunnon rakentamista vastaavat             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23740:  maa-alueet. Valtion ja Helsingin kaupungin vä-
23741:  lillä on toistaiseksi voitu neuvotteluin sopia asun-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23742:  torakentamiseen soveltuvan maan vaihtamisesta                 ryhtyä valtion Helsingissä sijaitsevien
23743:  kaupungin muuhun käyttöön osoitettuun maa-                    asuntorakentamiseen soveltuvien maa-
23744:  han. Kuitenkin on ilmeistä, että lähitulevaisuu-              alueiden luovuttamiseksi Helsingin kau-
23745:  dessa kaupungilla ei ole riittävästi vaihtomaata              pungille kohtuuhintaista asuntotuotantoa
23746:  käytettävissä tarkoitukseen, eikä valtiolla puoles-           varten joko vuokraamalla tai myymällä ne
23747:  taan ole vastaavaa maan tarvetta Helsingissä.                 kaupungille?
23748: 
23749:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1984
23750: 
23751:                        Reino Paasilinna                          Liisa Kulhia
23752:                        Arja Alho                                 Paavo Lipponen
23753:                        Ville Komsi                               Eva-Riitta Siitonen
23754: 
23755: 
23756: 
23757: 
23758: 4284004102
23759: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 130
23760: 
23761: 
23762: 
23763: 
23764:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23765: 
23766:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pungille luovutettu noin 120 000 m 1 kerrosalaa
23767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rakennusoikeutta käsittävät asuntotonttialueet,
23768: olette 20 päivänä maaliskuuta 1984 toimittanut       joiden vastikealueiden luovuttamista valtiolle ei
23769: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     kaavoituksen keskeneräisyyden tms. syyn vuoksi
23770: nöksen kansanedustaja Reino Paasilinnan ym.          ole voitu vielä toteuttaa.
23771: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o          Valtion ja Helsingin kaupungin välillä on
23772: 130:                                                 parhaillaan vireillä neuvottelut aluejärjestelyistä,
23773:                                                      joilla kau~ungille on tarkoitus luovuttaa noin
23774:            Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo       45 000 m kerrosalaa rakennusoikeutta asunto-
23775:          ryhtyä valtion Helsingissä sijaitsevien     tuotantoon. Muilta osin sopimusjärjestelyt on
23776:          asuntorakentamiseen soveltuvien maa-        tarkoitus käynnistää luovutettavia alueita koske-
23777:          alueiden luovuttamiseksi Helsingin kau-     vien asemakaavojen laadintaan liittyen.
23778:          pungille kohtuuhintaista asuntotuotantoa       Kansanedustaja Paasilinnan ym. kirjallisessa
23779:          varten joko vuokraamalla tai myymällä ne    kysymyksessä on esitetty valtion omistuksessa ole-
23780:          kaupungille?                                van arviolta 6 000-8 000 asunnon rakentamista
23781:                                                      vastaavat alueet. Rakennusoikeudeksi muutettu-
23782:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       na luku merkitsee 480 000-640 000 m 1 kerros-
23783: seuraavaa:                                           alaa rakennusoikeutta. Selvitysten mukaan kui-
23784:    Helsingin kaupungissa sijaitsevia valtion maa-    tenkin valtion omistuksessa olevaa maata voidaan
23785: alueita on luovutettu asuntotuotantoon vuodesta      kaavoitustilanne ym. tekijät huomioon ottaen
23786: 1971 lähtien yhteensä noin 650 000 m 1 kerros-       luovuttaa viiden seuraavan vuoden aikana noin
23787: alaa eli noin 8 000 asuntoa vastaava määrä. Luo-     200 000 m 1 kerrosalaa asuntotonttialueita. Ra-
23788: vutettuja tontteja on käytetty etupäässä asunto-     kennusoikeus vastaa siten noin 2 500 asuntoa eli
23789: lainoitettuun tuotantoon.                            ainoastaan vajaan yhden vuoden asuntotuotantoa
23790:    Luovutukset Helsingin kaupungille ja yksityi-     Helsingissä. Esitetyn 6 000-8 000 asunnon si-
23791: sille on toteutettu pääosin aluevaihdoin, joissa     joittaminen valtion omistamille alueille ei ole
23792: valtiolle on hankittu virastotontti-, oppilaitos-    mahdollista.
23793: yms. alueita. Opiskelija-asuntojen ja valtion           Edelleen voidaan todeta, että valtion pitää
23794: työntekijöiden asuntojen osalta luovutukset ovat     tonttipolitiikassaan luonnollisesti varautua tur-
23795: tapahtuneet vuokraamalla. Asuntorakentamiseen        vaamaan hyvin pitkän ajanjakson maa-aluetar-
23796: kaavoitetut valtion alueet Helsingissä on voitu      peet sekä omiin tarkoituksiinsa että vaihdoissa
23797: erilaisin sopimusjärjestelyin luovuttaa sitä mukaa   käytettäväksi. Sen vuoksi valtio on välttänyt maa-
23798: kuin alueiden asemakaavat ovat valmistuneet.         omaisuuden myyntiä. Muutoinkin valtion maa-
23799: Alueiden luovuttamista ennen kaavoitusta ei ole      omaisuutta myydään ainoastaan erityisestä syystä.
23800: pidetty tarkoituksenmukaisena. Kiireelliset alue-    Valtion maaomaisuuden taloudellista merkitystä
23801: luovutukset on toteutettu tarvittaessa valtioneu-    korostaa myös hallitusmuodon 74 §, jonka mu-
23802: voston hyväksymin esisopimus- ja vuokrausjärjes-     kaan valtion maaomaisuutta ei saa luovuttaa
23803: telyin jo ennen omistusoikeudella tapahtuvien        toiselle, ellei sitä ole laissa myönnetty. Tonttipo-
23804: luovutusten edellyttämien luovutuslakien käsitte-    litiikkaan sopivin keinoin valtio pyrkii edelleen
23805: lyä eduskunnassa. Voidaan todeta, että tällä         luovuttamaan asuntotontteja Helsingin kaupun-
23806: hetkellä on esisopimusten nojalla Helsingin kau-     gin käyttöön.
23807: 
23808:        Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1984
23809: 
23810: 
23811:                                                                  Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
23812:                                      1984 vp. -      KK n:o 130                                      3
23813: 
23814: 
23815: 
23816: 
23817:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
23818: 
23819:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stad hittills har överlåtits bostadstomtområden
23820: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse        med en byggnadsrätt på ca 120 000 m 2 vånings-,
23821: av den 20 mars 1984 tili vederbörande mediem         yta. Vederlagsområden för dem har ännu inte
23822: av statsrådet översänt avskrift av föijande av       kunnat överlåtas tili staten på grund av att
23823: riksdagsman Reino Paasilinna m.fl. underteckna-      pianiäggningen inte är siutförd elier av andra
23824: de spörsmåi nr 130:                                  skäl.
23825:                                                         Melian staten och Helsingfors stad pågår just
23826:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      nu förhandiingar om vissa ägoregieringar. Avsik-
23827:        sikt att vidta för att, antingen genom        ten är att tili staden överlåta byggnadsrätt om ca
23828:        utarrendering elier försäijning, överlåta     45 000 m 2 för bostadsproduktion. 1 övriga delar
23829:        sådana jordområden i Helsingfors, som är      är syftet att ta itu med avtalsarrangemangen i
23830:        i statens ägo och som Iämpar sig för          ansiutning tili att stadspianer utarbetas för de
23831:        bostadsbebyggelse, tili Helsingfors stad      områden som skali överlåtas. 1 riksdagsman Paa-
23832:        för produktion av bostäder tili skäiigt       siiinnas m.fl. spörmåi anförs att i statens ägo
23833:        pris?                                         eniigt beräkning finns områden, som motsvarar
23834:                                                      den mark som behövs för byggande av 6 000-
23835:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     8 000 bostäder. Omräknat tili byggnadsrätt inne-
23836: anföra föijande:                                     bär detta tai en byggnadsrätt på 480 000-
23837:    Av statens jordområden inom Helsingfors stad      640 000 m 2 våningsyta. Eniigt utredningar kan
23838: har sedan år 1971 för bostadsproduktion överlå-      dock av mark, som är i statens ägo, om pianiägg-
23839: tits områden som motsvarar 650 000 m 2 vånings-      ningssituationen och andra faktorer beaktas, om-
23840: yta, dvs. ca 8 000 bostäder. De överlåtna tomter-    råden med bostadstomter för ca 200 000 m 2
23841: na har i första hand använts för produktion av       våningsyta överlåtas under de närmaste fem åren.
23842: hus med bostadsiån.                                  Byggnadsrätten motsvarar såiedes ca 2 500 bostä-
23843:    Överlåtelserna tili Helsingfors stad och tili     der, dvs. knappt ett års bostadsproduktion i
23844: privata har vaniigen genomförts i form av ägoby-     Helsingfors. Möjiigheter att piacera de påstådda
23845: ten, genom vilka staten har förvärvat områden        6 000-8 000 bostäderna på områden, som ägs
23846: med tomter för ämbetsverk, Iäroanstalter o.dyl. 1    av staten, finns det inte.
23847: fråga om studentbostäder och bostäder för sta-          Ytterligare kan påpekas att staten i sin tomt-
23848: tens anstälida har överlåtelserna skett genom        poiitik naturligrvis bör se tili att den under en
23849: utarrendering. De områden i Helsingfors som ägs      mycket Iång tidsperiod skali kunna trygga be-
23850: av staten och har pianerats för bostadsbyggande      hovet av jordområden både för sina egna behov
23851: har genom särkilda avtaisarrangemang kunnat          och för användning vid ägobyten. Därför har
23852: överlåtas i den ordning som stadspianerna för        staten undvikit att sälja jordegendom.Också an-
23853: områdena har biivit fätdiga. Att överlåta områ-      nars säijs statens jordegendomar endast av spe-
23854: den före pianiäggningen har inte ansetts ända-       cielia skäl. Den ekonomiska betydelsen av statens
23855: målseniigt. Brådskande marköverlåtelser har vid      jordegendom betonas också i 74 § regeringsfor-
23856: behov genomförts genom av statsrådet godkända        men, eniigt viiken statens jordegendom inte får
23857: föravtai elier arrendearrangemang redan innan de     överlåtas tili annan, om detta inte medgivits i
23858: överlåtelselagar som överlåtelse av äganderätt       Iag. Genom metoder som passar in i tomtpoiiti-
23859: förutsätter har behandiats i riksdagen. Det kan      ken försöker staten fortfarande överlåta bostads-
23860: fastsiås att med stöd av föravtal tili Helsingfors   tomter för Helsingfors stads bruk.
23861: 
23862:      Helsingfors den 12 april 1984
23863: 
23864: 
23865:                                                                       Finansminister Ahti Pekkala
23866:                                                 1984 vp.
23867: 
23868: Kirjallinen kysymys n:o 131
23869: 
23870: 
23871: 
23872: 
23873:                                    Salolainen ym.: Ns. Sullivanin periaatteiden soveltamisesta suoma-
23874:                                       laisten yritysten ja Etelä-Afrikan Tasavallan taloudellisissa suh-
23875:                                       teissa
23876: 
23877: 
23878:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23879: 
23880:    Suomessa vieraili viime tammikuussa pastori            Viime vuosina pastori Suliivan on halunnut
23881: Leon H. Sullivan, joka on lähinnä Yhdysvalloissa       ulottaa periaatteiden noudattamisen myös eu-
23882: ja Etelä-Afrikan Tasavallassa tunnettujen ns. Sul-     rooppalaisiin yrityksiin ja tiettävästi eräät ovat jo
23883: livanin periaatteiden (The Suliivan Principles)        suostuneet. Suomessa käydessään Suliivan halusi
23884: luoja. Leon H. Sullivan, joka toimii mm. Gene-         saada käsityksen siitä, olisivatko Etelä-Afrikan
23885: ral Motors Corporationin johtajistossa, on jo          Tasavallan kanssa taloussuhteissa olevat suomalai-
23886: runsaat 1) vuotta pyrkinyt mm. amerikkalaisten         set yritykset kiinnostuneita allekirjoittamaan Sul-
23887: ja kansainvälisten yritysten avulla poistamaan         livanin periaatteet. Sullivanin periaatteet ovat
23888: rotujen välistä jännitystä Etelä-Afrikan Tasaval-      myös esillä lakialoitteena Yhdysvaltain kongres-
23889: lassa. Sullivanin toimintatapana on ollut, että        sissa (98th Congress, 1st session H.R. 1693,
23890: Etelä-Afrikan Tasavallassa toimivat yritykset si-      February 25, 1983).
23891: toutuvat noudattamaan toiminnassaan hänen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23892: luomiaan periaatteita, jotka pyrkivät turvaamaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23893: työntekijöille samat edut rotuun katsomatta. Tä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23894: hän mennessä noin 150 amerikkalaista yritystä on       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23895: sitoutunut periaatteiden noudattamiseen. Tämä
23896: merkitsee sitä, että noin 80 % Etelä-Afrikan                      Katsooko Hallitus, että ns. Sullivanin
23897: Tasavallassa amerikkalaisissa yrityksissä toimivista           periaatteita voitaisiin soveltaa tavalla tai
23898: työntekijöistä kuuluu Sullivanin periaatteiden                 toisella suomalaisten yritysten ja Etelä-
23899: piiriin.                                                       Afrikan Tasavallan välisissä taloudellisissa
23900:                                                                suhteissa?
23901: 
23902:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1984
23903: 
23904:                       Pertti Salolainen                         Ritva Laurila
23905: 
23906: 
23907: 
23908: 
23909: 428400428M
23910: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 131
23911: 
23912: 
23913: 
23914: 
23915:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23916: 
23917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta, Suomen hallitus katsoo periaatteiden sovelta-
23918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         miskysymyksen olevan ao. yrityksen asia.
23919: olette 21 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn              Mitä yleensä tulee Etelä-Afrikan tasavallassa
23920: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          toimiviin suomalaisyrityksiin, hallitus toteaa, että
23921: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ulkoasiainministeriön saamien tietojen mukaan
23922: taja Salolaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     Etelä-Afrikan Tasavallassa toimii ainoastaan yksi
23923: kysymyksestä n:o 131:                                 suomalainen yritys. Kyseinen Finnmills Ltd. (Pty)
23924:           Katsooko Hallitus, että ns. Sullivanin      edustaa suomalaista paperinjalostusteollisuutta ja
23925:        periaatteita voitaisiin soveltaa tavalla tai   sen palveluksessa on 19 eurooppalaista alkuperää
23926:        toisella suomalaisten yritysten ja Etelä-      olevaa työntekijää sekä 7 afrikkalaista alkuperää
23927:        Afrikan Tasavallan välisissä taloudellisissa   olevaa työntekijää. Kyseinen yritys on allekirjoit-
23928:        suhteissa?                                     tanut Kapkaupungin kauppakamarin kanssa so-
23929:                                                       pimuksen, ns. manifeston siitä, ettei se diskrimi-
23930:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      noi työntekijäitään ihonvärin perusteella vaan
23931: ti seuraavaa:                                         palkat maksetaan työn laadun, vastuun tms.
23932:                                                       perusteella eli samasta työstä maksetaan sama
23933:    Kysymyksen johdosta hallitus toteaa, että          palkka riippumatta ihonväristä.
23934: Etelä-Afrikan Tasavallan apartheidpolitiikkaan
23935: Suomen hallitus on ottanut yksiselitteisen kieltei-      Finnmills Ltd:n allekirjoittaman manifeston
23936: sen kannan YK:ssa ja muissa asianomaisissa kan-       soveltamista valvoo Kapkaupungin kauppakama-
23937: sainvälisissä järjestöissä. Mitä tulee kysymyksessä   ri, jolle työntekijä voi valittaa mikäli hän tuntee
23938: mainitun amerikkalaisen yksityishenkilön pastori      oikeuksiaan loukattavan, ja työnantaja on sopi-
23939: Leon H. Sullivanin nimellä tunnettuihin periaat-      muksensa mukaan sidottu oikaisemaan tilanteen
23940: teisiin ja siihen, että jotkut Etelä-Afrikan Tasa-    kauppakamarin vaatimuksesta.
23941: vallassa toimivat amerikkalaiset yritykset ovat          Hallituksen käsityksen mukaan kyseinen mani-
23942: sitoutuneet niitä noudattamaan, kysymys on ensi       festo-järjestely on toiminut tyydyttävästi, mistä
23943: sijassa asianomaisten kyseisessä maassa toimivien     on osoituksena sekin, että eräät amerikkalaiset
23944: yritysten kannanotoista. Sikäli kuin jonkin Etelä-    ihmisoikeusjärjestöt ovat lainanneet tätä ideaa
23945: Afrikan Tasavallassa toimivan suomalaisen yrityk-     sellaisenaan. Mitään ristiriitaa mainituilla järjes-
23946: sen halutaan myös soveltavan kyseisiä periaattei-     telyillä ja ns. Sullivanin periaatteilla ei ole.
23947: 
23948:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1984
23949: 
23950:                                                                                Ministeri jermu Laine
23951:                                        1984 vp. -      KK n:o 131                                        3
23952: 
23953: 
23954: 
23955: 
23956:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23957: 
23958:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vad i alimänhet beträffar de finländska före-
23959: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tagen, som verkar i Republiken Sydafrika, kon-
23960: den 28 mars 1984 tili vederbörande medlem av           staterar regeringen, att enligt de uppgifter ut-
23961: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      rikesministeriet erhåliit, verkar endast ett fin-
23962: dagsman Salolainen m.fl. stälida skriftliga spörs-     ländskt företag i Republiken Sydafrika. lfrågava-
23963: mål nr 131:                                            rande Finnmilis Ltd. (Pty) representerar finländsk
23964:                                                        träförädlingsindustri och i sin tjänst har företaget
23965:            Anser Regeringen, att de s.k. Suliivan-     19 arbetstagare av europeisk härkomst och 7
23966:         principerna på sätt elier annat skulie         arbetstagare av afrikansk härkomst. lfrågavarande
23967:         kunna tiliämpas på de ekonomiska för-          företag har underskrivit ett avtal, ett s.k. mani-
23968:         bindelserna melian finländska företag          fest, med handelskammaren i Kapstaden, att det
23969:         och Republiken Sydafrika?                      inte diskriminerar arbetstagare på grund av hud-
23970:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      färg, utan lön betalas enligt arbetets art, ansvar
23971:  anföra följande:                                      osv. elier för lika arbete betalas lika lön oberoen-
23972:                                                        de av hudfärg.
23973:    Med anledning av spörsmålet konstaterar rege-
23974: ringen att Finlands regering i FN och i andra             Tiliämpningen av manifestet, som Finnmilis
23975: behöriga internationelia organisationer har inta-      Ldt. underskrivit, övervakas av Kapstadens han-
23976: git en entydigt negativ hålining tili Republiken       delskammare, tili viiken arbetstagare kan klaga
23977: Sydafrikas apartheid-politik. Vad beträffar de i       om han känner sina rättigheter kränkta och
23978: spörsmålet nämda principerna, som bär den              arbetsgivaren är enligt avtalet på handelskamma-
23979: amerikanska privatpersonen, pastor Leon H. Sul-        rens uppmaning förpliktad att rätta tili olägenhe-
23980: livans namn, och det faktum, att några ameri-          ten.
23981: kanska företag som verkar i Republiken Sydafrika          Enligt Regeringens uppfattning har ifrågava-
23982: har förbundit sig att efterfölja dem, är det i detta   rande manifest fungerat tilifredstäliande, bevis
23983: fall fråga om vederbörande företags egna stäli-        ~ärpå är också, a~t några amerikanska organisa-
23984: ningstaganden. 1 den mån något i Republiken            uoner för mänskhga rättigheter har lånat denna
23985: Sydafrika verksamt finskt företag också önskar         ide. Någon konflikt melian nämda arrangemang
23986: tillämpa de ifrågavarande principerna, anser re-       och den s.k. Suliivan-principen finns inte.
23987: geringen, att detta är vederbörande företags egen
23988: sak.
23989:       Helsingfors den 26 april 1984
23990: 
23991:                                                                                  Minister jermu Laine
23992:                                                  1984 vp.
23993: 
23994: Kirjallinen kysymys n:o 132
23995: 
23996: 
23997: 
23998: 
23999:                                     Skön ym.: Luonnonsuojelualueiksi maitaan luovuttavien maanomis-
24000:                                        tajien aseman turvaamisesta
24001: 
24002: 
24003:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24004: 
24005:    Laki maan luovutuksesta tai pakkolunastukses-          Maan luovuttajat ovat huolissaan myös lunas-
24006: ta luonnonsuojelualueeksi saattaa estää normaa-        tustarkoituksiin valtion tulo- ja menoarviossa va-
24007: lin toiminnan maatilalla kuten esimerkiksi met-        rattujen määrärahojen vähäisyydestä. Ellei määrä-
24008: sänhakkuut, vaikka hakkuusuunnitelman olisi            rahoja lisätä tuntuvasti, ei lunastussopimuksia
24009: laatinut kunnan metsänhoitoyhdistys ja sen hy-         päästä solmimaan. Tämä synnyttää etenkin vilje-
24010: väksynyt piirimetsälautakunta.                         lystiloilla kiusallisia tilanteita. Monella tilalla las-
24011:    Luonnonsuojelua ja alueiden varaamista suoje-       ten koulutus on jäänyt puutteelliseksi, koska on
24012: lutarkoituksiin on sinänsä pidettävä edistysaske-      luotettu siihen, että lapset voivat jatkaa tilalla
24013: leena ihmisten elämän laadun ja tulevien suku-         suvun perinteistä maanviljelijän ammattia.
24014: polvien kannalta. Kirjallinen kysymyksemme ei             Elinkelpoisten tilojen säilyttämisen perusedel-
24015: tarkoita sitä, ettei luonnonsuojelua tulisi jatkos-    lytys on se, että tiloille turvataan lisämaan saanti
24016: sakin järkiperäisesti kehittää Suom~ssa, mutta         ja että korvaukset ovat ehdottomasti täysimääräi-
24017: meidän on samalla huolehdittava luonnonsuoje-          set. Sodissa olleet veteraanit eivät saa joutua
24018: lualueeksi maataan luovuttamaan joutuneitten           lähtemään tiloiltaan sorrettuina ja masentuneina.
24019: maanomistajien oikeusturvasta. Metsänhakkuu-           Olisi kohtuutonta ja anteeksiantamatonta, jos
24020: kielto jo sinänsä aiheuttaa taloudellisia menetyk-     näin palkitsisimme heille sen, että he puolustivat
24021: siä ja maatilojen maksuvalmius heikkenee.              rajojamme ja maksoivat sotavelkamme.
24022:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24023:    Maatilojen elinkelpoisuus joutuu vaakalaudalle      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24024: silloin kun tilasta täytyy luovuttaa esimerkiksi yli   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24025: puolet tilan kokonaispinta-alasta. Pienten tilojen     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24026: kohdalla vähäisetkin alueluovutukset tekevät tilat
24027: elinkelvottomiksi, ellei lisämaata ole saatavissa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
24028: luovutetun maan tilalle lähiympäristöstä. Pakko-               tynyt tai kiireesti ryhtyy ensisijaisesti lisä-
24029: lunastus ja laki pakkolunastuksesta jo sinänsä                 maan saannin turvaamiseksi tai toissijai-
24030: synnyttää kansalaisissa epäilyksiä esimerkiksi jos             sesti täysimääräisen rahallisen korvauksen
24031: maanomistaja ei pääse sovintoon maan luovutuk-                 varmistamiseksi niille maanomistajille,
24032: sesta vapaaehtoisten neuvottelujen kautta. Täl-                jotka joutuvat luovuttamaan maata va-
24033: löin maa-alueet otetaan pakkolunastuksella val-                paaehtoisesti tai pakkolunastuksen kautta
24034: tion haltuun luonnonsuojelualueeksi.                           luonnonsuojelualueeksi?
24035: 
24036:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
24037: 
24038:          Pentti Skön                     Reijo Enävaara                  Lea Mäkipää
24039:          ]. Juhani Kortesalmi            Pentti Kettunen                 Heikki Riihijärvi
24040:                      Vieno Eklund                                Olavi Ronkainen
24041: 
24042: 
24043: 
24044: 
24045: 428400468X
24046: 2                                       1984 vp. -- ~ n:o 132
24047: 
24048: 
24049: 
24050: 
24051:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24052: 
24053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aluevaihtojen suorittamiselle siten ole. Lisäksi
24054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion
24055: olette 16 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn             momentin 35.20.88 perusteluissa on nimenomai-
24056: kirjeenne n:o 467 ohella toimittanut valtioneu-         sesti todettu, että metsähallituksen hallinnassa
24057: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       olevia alueita voidaan tarvittaessa käyttää vaihto-
24058: sanedustaja Pentti Skönin ym. kirjallisesta kysy-       maina suojelualueita hankittaessa.
24059: myksestä n:o 132, jossa tiedustellaan:                     Luonnonsuojelualueiden hankintaan osoite-
24060:                                                         tuilla varoilla on tapauksittain ostettu alueita
24061:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        nimenomaisesti vaihtomaiksi. Näissä tilanteissa
24062:        tynyt tai kiireellisesti ryhtyy ensisijaisesti   luovuttajat ovat siten voineet saada lisämaita
24063:        lisämaan saannin turvaamiseksi tai toissi-       luovuttamiensa alueiden tilalle. Vaihtojärjestely
24064:        jaisesti täysimääräisen rahallisen korvauk-      on kuitenkin hallinnollisen menettelyn kannalta
24065:        sen varmistamiseksi niille maanomistajil-        verraten hidas ja monivaiheinen. Hallinnollista
24066:        le, jotka joutuvat luovuttamaan maata            menettelyä on tarkoitus pyrkiä keventämään.
24067:        vapaaehtoisesti tai pakkolunastuksen                Alueita luonnonsuojelutarkoituksiin ostettaes-
24068:        kautta luonnonsuojelualueeksi?                   sa tai lunastettaessa omistajat saavat maistaan
24069:                                                         aina täysimääräisen rahallisen korvauksen. Alueet
24070:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          ostetaan kullakin paikkakunnalla vallitsevan käy-
24071: seuraavaa:                                              vän arvon mukaisella hinnalla. Valtiolle lunastet-
24072:    Lisämaan hankinta alueitaan valtiolle luonnon-       tavista alueista maksetaan puolestaan yleisen lu-
24073: suojelutarkoituksiin luovuttaville edellyttää aina      nastuslain mukainen täysi korvaus luovuttajalle
24074: samalla valtion maaomaisuuden luovuttamista.            aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Valtion
24075: Valtion maaomaisuuden luovuttamista säätelee            tulo- ja menoarviossa hankintaan osoitetut mää-
24076: laki oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta         rärahat ovat tällä hetkellä riittämättömät tarpee-
24077: ja tuloatuottavia oikeuksia (687/78). Laissa on         seen nähden. Valmisteilla olevaan vuoden 1984
24078: erityisesti säädetty luovuttamisen edellytykset         toiseen lisämenoarvioon onkin esitetty lisävaroja
24079: helpommiksi niissä tilanteissa, joissa vaihdossa        alueiden hankintaan. Hankintamäärärahat on
24080: valtiolle tuleva alue on tarkoitus käyttää luon-        muutoinkin tarkoitus kohottaa niiden todellista
24081: nonsuojelualueeksi. Lainsäädännöllisiä esteitä ei       tarvetta vastaavalle tasolle.
24082: 
24083:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
24084: 
24085:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
24086:                                       1984 vp. -     KK n:o 132                                       3
24087: 
24088: 
24089: 
24090: 
24091:                                Till Riksdagens Herr Talman
24092: 
24093:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          områden. 1 motiveringen för moment 35.20.88 i
24094: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       statsförslaget för innevarande år har dessutom
24095: 467 av den 16 mars 1984 till vederbörande            uttryckligen konstaterats att områden i forststy-
24096: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   relsens besittning vid behov kan användas som
24097: av riksdagsman Pentti Skön m.fl. undertecknade       bytesmark i samband med anskaffning av mark.
24098: spörsmål nr 132:                                        1 enskilda fall har man med medel som
24099:                                                      anvisats för anskaffning av naturvårdsområden
24100:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     köpt områden uttryckligen som bytesmark. 1
24101:        eller ämnar den skyndsamt vidta för att i     dessa fall har överlåtarna därmed kunnat få
24102:        första hand trygga tillgången på tilläggs-    tilläggsmark i stället för de områden de överlåtit.
24103:        mark eller i andra hand för att trygga en     Med tanke på det administrativa förfarandet är
24104:        full penningersättning till de markägare,     byte emellertid ett relativt långsamt tillväga-
24105:        som frivilligt eller till följd av            gångssätt som består av många skeden. Avsikten
24106:        expropriation överlåter mark för att an-      är att försöka underlätta det administrativa för-
24107:        vändas som naturskyddsområde?                 farandet.
24108:                                                          Då områden inköps eller inlöses för natur-
24109:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vårdsändamål får ägarna alltid full penning-
24110: anföra följande:                                     ersättning för sin mark. Områdena köps till ett
24111:    Anskaffning av tilläggsmark till dem som över-    pris som motsvarar gängse värde på ifrågavarande
24112: låter sina områden till staten för naturvårdsända-   ort. För de områden som inlöses till staten
24113: mål förutsätter alltid samtidigt överlåtelse av      betalas för överlåtarens ekonomiska förluster full
24114: statens jordegendom. Överlåtelse av statens jord-    ersättning enligt den allmänna inlösningslagen.
24115: egendom regleras av lagen om rätt att överlåta       De anslag som i statsförslaget anvisats för mark-
24116: och upplåta statens jordegendom och in-              anskaffning är i detta nu otillräckliga i för-
24117: komstgivande rättigheter (687/78). 1 lagen har       hållande till behovet. 1 den andra tilläggsbudge-
24118: uttryckligen förutsättningarna för överlåtelse       ten för år 1984 som är under beredning har
24119: stadgats lindrigare i de fall då det område som      därför föreslagits tilläggsmedel för anskaffning av
24120: staten får vid bytet är avsett att användas som      områden. Avsikten är att över huvud höja an-
24121: naturvårdsområde. Det finns sålunda i lagstift-      skaffningsanslagen till en nivå som motsvarar det
24122: ningshänseende inte några hinder för byte av         verkliga behovet.
24123: 
24124:     Helsingfors den 3 maj 1984
24125: 
24126:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
24127:                 j
24128:                j
24129:               j
24130:              j
24131:             j
24132:            j
24133:           j
24134:          j
24135:         j
24136:        j
24137:       j
24138:      j
24139:     j
24140:    j
24141:   j
24142:  j
24143: j
24144:                                                1984 vp.
24145: 
24146: Kirjallinen kysymys n:o 133
24147: 
24148: 
24149: 
24150: 
24151:                                    Kortesalmi: Pallas-Ounastunturin kansallispuistosta paikallisille
24152:                                      asukkaille aiheutuvien haittojen vähentämisestä
24153: 
24154: 
24155:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24156: 
24157:    Enontekiön kunnassa sijaitsevan Pallas-Ounas-      pitäisi saada moottorikeikoilla kulkea tässä puis-
24158: tunturin kansallispuiston tiukat kalastamista,        tossa, kalastaa sekä metsästää myös hirviä.''
24159: metsästämistä ja moottorikeikalla kulkemista kos-        Kyläläiset ovat aikaisemmissa kirjelmissään vi-
24160: kevat viranomaisten määräykset ovat saaneet alu-      ranomaisille korostaneet myös sitä, että metsäs-
24161: een kylien asukkaat vastarintaan. Kyläläiset kat-     tyksestä ja kalastuksesta erityisesti poroja omista-
24162: sovat, että heidän ikimuistoiseen nautintaoikeu-      mattomille kyläläisille tulevat lisätulot ovat elin-
24163: teensa perustuvia oikeuksiaan on otettu laitto-       tärkeitä, koska pienten asuntojen vuoksi kyläläi-
24164: masti pois sen jälkeen, kun kansallispuisto perus-    sillä ei ole juuri mahdollisuuksia saada turistien
24165: tettiin vuonna 1938 ja viranomaiset esittivät         tuomia matkailutuloja. Jos tilanne jatkuu entisel-
24166: aluetta koskevat järjestyssääntönsä. Mainitta-        lään, syrjäkylien asukkaat joutuvat muuttamaan
24167: koon, että kyläläisiä on jopa haastettu käräjille     työnhakuun pohjoisen taajamiin, Etelä-Suomeen
24168: vastaamaan kalastuksesta alueen järvissä.             tai jopa ulkomaille.
24169:    Kirjelmöityään turhaan oikeuksiensa puolesta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24170: mm. maa- ja metsätalousministeriön, Metsäntut-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24171: kimuslaitoksen ja Enontekiön kunnan kanssa ky-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24172: läläiset ovat hädissään kääntyneet nyt SMP:n          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24173: puoleen.                                                         Tietääkö Hallitus, että Pallas-Ounas-
24174:    SMP:lle lähettämässään kirjeessä Raattamassa               tunturin kansallispuiston tiukat kalasta-
24175: asuva Eero Keinovaara kirjoittaa kyseisellä alueel-           mista, metsästämistä ja moottorikeikalla
24176: la asuvien "kaikkien luontaiselinkeinosta elävien             kulkemista koskevat viranomaisten mää-
24177: puolesta'' mm. seuraavaa:                                     räykset suuresti haittaavat paikallisten po-
24178:    "Me elämme täällä kalastuksen ja metsästyk-                rottomien, mm. Raattaman Ylikyrön ky-
24179: sen varassa, mutta nyt on nämä meidän alueet                  läläisten jokapäiväistä elämänmenoa ja
24180: kaikki menneet, metsät on hakattu, maa on                     luontaiselinkeinojen harjoittamista, ja
24181: laikutettu samalla kun meidänkin maat on an-                     millaisiin tehokkaisiin ja nopeisiin toi-
24182: nettu poromiesten käyttöön. Myös meidän                       miin Hallitus aikoo ryhtyä todettujen
24183: eikä vain etelän herrojen ja poromiesten -                    epäkohtien poistamiseksi?
24184: 
24185:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1984
24186: 
24187:                                          ]. Juhani Kortesalmi
24188: 
24189: 
24190: 
24191: 
24192: 428400469Y
24193: 2                                     1984 vp. -- EJC n:o 133
24194: 
24195: 
24196: 
24197: 
24198:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24199: 
24200:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuonna 1938 perustetussa Pallas-Ounastuntu-
24201: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rin kansallispuistossa on sallittu porojen laidunta-
24202: olette 21 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           minen ja muu poronhoitolain mukainen poron-
24203: kirjeenne n:o 468 ohella toimittanut valtioneu-       hoitotyö sekä niin ikään moottorikelkan käyttö
24204: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     poronhoitotehtävissä kansallispuiston alueella.
24205: sanedustaja ]. Juhani Kortesalmen kirjallisesta          Sen sijaan kalastus ja metsästys sekä näihin
24206: kysymyksestä n:o 133, jossa tiedustellaan:            luontaiselinkeinoihin liittyvä moottoriajoneuvo-
24207:                                                       jen käyttö kansallispuiston alueella on järjestys-
24208:           Tietääkö Hallitus, että Pallas-Ounas-       säännössä kielletty. Kansallispuisto on pääosal-
24209:        tunturin kansallispuiston tiukat kalasta-      taan kapea ja käsittää pääosin tunturialueita
24210:        mista, metsästämistä ja moottorikeikalla       metsä- ja vesialueiden ollessa ympäristöseutuihin
24211:        kulkemista koskevat viranomaisten mää-         verrattuina suhteellisen vähäisiä. Kansallispuiston
24212:        räykset suuresti haittaavat paikallisten po-   luonnonsuojelunäkökohdat rajoittavat näin ollen
24213:        rottomien, mm. Raattaman Ylikyrön ky-          alueen käyttöä esim. metsästykseen ja kalastuk-
24214:        läläisten jokapäiväistä elämänmenoa ja         seen.
24215:        luontaiselinkeinojen harjoittamista, ja           Hallitus on tietoinen kansallispuiston paikalli-
24216:           millaisiin tehokkaisiin ja nopeisiin toi-   sille poroja omistamanomille luontaiselinkeino-
24217:        miin Hallitus aikoo ryhtyä todettujen          jen harjoittajille aiheuttamista rajoituksista. Hal-
24218:        epäkohtien poistamiseksi?                      litus tulee tutkimaan mahdollisuuksia lähikylien
24219:                                                       luontaiselinkeinoja harjoittavien asukkaiden ka-
24220:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         lastus- ja metsästysmahdollisuuksien sallimisesta
24221: seuraavaa:                                            tietyillä kansallispuiston alueilla.
24222: 
24223:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
24224: 
24225: 
24226:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
24227:                                       1984 vp. -- RJC n:o 133                                       3
24228: 
24229: 
24230: 
24231: 
24232:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24233: 
24234:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         renar och utföra annat renskötselarbete enligt
24235: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       lagen om renskötsel samt även använda snöskoter
24236: 468 av den 21 mars 1984 tili vederbörande            i renskötseluppgifter inom nationalparkens områ-
24237: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   de.
24238: av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi underteck-
24239: nade spörsmål nr 133:                                   Däremot har fiske och jakt samt användningen
24240:                                                      av motorfordon inom nationalparkens område i
24241:           Är Regeringen medveten om att myn-         samband med dessa naturnäringar förbjudits i
24242:        digheternas stränga bestämmelser beträf-      ordningsstadgan. Nationalparken är tili övervä-
24243:        fande fiske, jakt och användning av           gande del ett smalt område och består huvudsak-
24244:        snöskoter i Palias-Ounastunturi national-     ligen av fjäliområden, medan skogs- och vatten-
24245:        park i hög grad inverkar menligt på de        områdena är relativt små jämfört med trakterna i
24246:        icke-renägande bybornas dagliga liv i Yli-    omgivningen. Naturvårdssynpunkterna beträf-
24247:        kyrö i Raattama och på deras möjligheter      fande nationalparken begränsar härmed områ-
24248:        att idka naturnäringar, och                   dets användning t.ex. för jakt och fiske.
24249:           vilka effektiva och snabba åtgärder äm-
24250:        nar Regeringen vidta för att avhjälpa de         Regeringen är medveten om de begränsningar
24251:        konstaterade missförhållandena?               som nationalparken innebär för de naturnärings-
24252:                                                      idkare som inte äger renar. Regeringen kommer
24253:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att undersöka möjligheterna att tiliåta fiske och
24254: anföra följande:                                     jakt inom vissa områden av nationalparken för de
24255:   I Palias-Ounastunturi nationalpark, som grun-      invånare i de närliggande byarna som idkar
24256: dades år 1938, får ortsbefolkningen beta sina        naturnäringar.
24257: 
24258:      Helsingfors den 3 maj 1984
24259: 
24260: 
24261:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
24262:                                                 1984 vp.
24263: 
24264: Kirjallinen kysymys n:o 134
24265: 
24266: 
24267: 
24268: 
24269:                                    Alppi ym.: Osa-aikatyöhön liittyvien epäkohtien korjaamisesta
24270: 
24271: 
24272:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24273: 
24274:    Osa-aikatyötä tekevien maara on Suomessa            kijöiden, ovat työvoimakustannukset kokonai-
24275: vuosi vuodelta lisääntynyt. Tällä hetkellä heitä       suudessaaukio täysiaikaisista työntekijöistä aiheu-
24276: on jo lähes 180 000.                                   tuvia kustannuksia pienempiä.
24277:    Suuri osa tekee osa-aikatyötä vasten tahtoaan;         Työn osa-aikaisuudesta on työntekijälle lukui-
24278: he haluaisivat työskennellä kokoaikaisina, mutta       sia haittoja. Osa-aikatyö antaa työnantajalle mm.
24279: alalla on tarjolla vain osa-aikatyötä. He ovat itse    mahdollisuuksia kiertää irtisanomissuojaa; työ-
24280: asiassa osa-aikatyöttömiä. Myös päivähoitopaik-        suhdeturva on kokonaisuudessaan heikompi kuin
24281: kojen vähäisyys sekä opintotuen heikkous ovat          kokoaikatyöntekijöillä. Mahdollisuudet edetä
24282: pakottaneet monet valitsemaan osapäivätyön.            työssä ovat osoittautuneet vähäisiksi. Osa-aika-
24283:    Osa-aikatyöttömyys näkyy selvimmin naisval-         työntekijöillä on vähän mahdollisuuksia luovaan
24284: taisilla palvelualoilla. Osa-aikatyötä tekevistä on-   vuorovaikutukseen työtovereiden kanssa, koska
24285: kin 4/5 naisia. Kaupan sekä majoitus- ja ravitse-      taukoja ei ruuhkahuippujen aikana juuri suoda.
24286: musalan piirissä osa-aikatyö lisääntyy varsinkin          Osa-aikatyön säätelemätön lisääntyminen vai-
24287: siten, että olemassa olevia kokoaikatyösuhteita        keuttaisi eittämättä työajan yleistä lyhentämistä.
24288: jaetaan osapäiväisiksi. Tämä tapahtuu esimerkiksi      Työmarkkinat jakautuisivat työajan suhteen en-
24289: aukioloaikojen muuntelun avulla työnantajan            tistä jyrkemmin kahtia.
24290: muuttaessa yksipuolisesti työsopimusta. Ravin-            Naisten nopeasti lisääntyvä osa-aikatyö kärjis-
24291: tola-alalla on lisäksi ollut jo pitemmän aikaa         tää työmarkkinoiden kahtiajakoa sukupuolen
24292: tilapäisesti, erikseen työhön kutsuttavia osa-aika-    mukaan vahvistaen perinteistä roolijakoa perheis-
24293: työntekijöitä. Tämän kaltainen ruuhka-aikojen          sä: miehet tekevät kokoaikatyön lisäksi ylitöitä,
24294: varallaolojärjestelmä on otettu jo osittain käyt-      naiset käyvät osa-aikatyössä huolehtien samalla
24295: töön myös kaupan alalla.                               yksin kodinhoidosta. Samalla myös miesten ja
24296:    Työnantajien kiinnostus osa-aikatyön lisäämi-       naisten palkkaerojen purkaminen vaikeutuu.
24297: seen perustuu ensisijaisesti haluun pienentää työ-        Osa-aikatyö merkitsee aina myös osapalkkaa,
24298: voimakustannuksia. Esimerkiksi mainittu ruuh-          joten se vain hyvin harvoin riittää takaamaan
24299: kahuippuja varten palkattava tilapäistyövoima          elannon ja taloudellisen riippumattomuuden.
24300: mahdollistaa sen, että kokopäiväisen henkilökun-          Kaikkien edellä mainittujen osa-aikatyötä te-
24301: nan määrä voidaan mitoittaa alimman työvoima-          kevien ongelmien lisäksi myös heidän sosiaalitur-
24302:  tarpeen mukaan.                                       vansa on kokoaikatyötä tekeviin verrattuna heik-
24303:     Osa-aikatyötä tekeville työntekijöille ei myös-    ko. Useimmat lakisääteiset edut ovat ansiosidon-
24304:  kään katsota tarpeelliseksi järjestää elpymistauko-   naisia, ja ne jäävät osa-aikatyöntekijöillä tästä
24305:  ja siten kuin kokopäivätyötä tekeville. Tällä ta-     syystä alhaisiksi. Suoranaista eduista paitsi jää-
24306:  voin suurta tarkkuuttakin vaativissa töissä työn-     mistä on lakien puutteiden vuoksi työttömyys- ja
24307:  antajat pyrkivät hyötymään työajan jokaisesta         eläketurvassa sekä vuosilomaeduissa. Sairausajan
24308:  minuutista.                                           palkanmaksussakin on ongelmia.
24309:     Osa-aikatyösuhdetta on usein käytetty taval-          Sorsan neljännen hallituksen ohjelmassa luva-
24310:  laan pidennettynä koeaikana, jonka jälkeen vain       taan järjestää osa-aikatyön sosiaaliturva. Toistai-
24311:  työnantajalle sopivimmat työntekijät on siirretty     seksi ei kuitenkaan asiassa olla edetty.
24312:  täysiaikaisiksi työntekijöiksi.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24313:     Kun vielä osa-aikatyöntekijöiden työnantajille     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24314:  aiheuttamat sosiaalikustannukset ovat jonkin ver-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24315:  ran pienemmät kuin vastaavien kokoaikatyönte-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24316: 
24317:  428400454F
24318: 2                                  1984 vp. -     KK n:o 134
24319: 
24320:         Koska Hallitus ryhtyy toimenp1te1s11n           nen kaikkea sosiaaliturvan puutteiden
24321:       osa-aikatyöhön liittyvien epäkohtien, en-         korj aarniseksi?
24322: 
24323:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1984
24324: 
24325:        Ulla-Leena Alppi              Ole Wasz-Höckert            Sten Söderström
24326:        Vappu Säilynoja               Paula Eenilä                Pekka Myllyniemi
24327:        Jouko Skinnari                Arvo Kemppainen             Marjatta Stenius-Kaukonen
24328:        Osmo Vepsäläinen              Timo Laaksonen              Ensio Laine
24329:        Esko Helle                    Vieno Eklund                Saara Mikkola
24330:        Maija Rajantie                Jouko Tuovinen              Mikko Kuoppa
24331:        Juhani Surakka                Pekka Leppänen              Marja-Liisa Tykkyläinen
24332:        Pekka Starast                 Pentti Skön                 Lauha Männistö
24333:        Liisa Jaakonsaari             Hannu Kemppainen            Anna-Liisa Jokinen
24334:        Heli Astala                   Jukka Vihriälä              Marja-Liisa Salminen
24335:                                      Risto Ahonen
24336:                                       1984 vp. -      KK n:o 134                                         3
24337: 
24338: 
24339: 
24340: 
24341:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24342: 
24343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laatia kokonaisselvitys osa-aikatyöhön liittyvistä
24344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eläke- ja sosiaaliturvassa esiintyvistä puutteista ja
24345: olette 22 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           epäkohdista sekä esittää toimenpide-ehdotukset
24346: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          puutteiden korjaamiseksi. Toimikunnan työlle
24347: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     asetettu määräaika päättyi joulukuun lopussa
24348: taja Ulla-Leena Alpin ym. näin kuuluvasta kirjal-     1983. Mietinnössään toimikunta katsoi, että kii-
24349: lisesta kysymyksestä n:o 134:                         reellisimmin korjattavat osa-aikatyötä tekevien
24350:                                                       sosiaaliturvassa olevat puutteet ilmenevät elä-
24351:          Koska Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin        keturvassa, työttömyysturvassa ja vuosilomaoi-
24352:        osa-aikatyöhön liittyvien epäkohtien, en-      keudessa. Toimikunta laati myös erilaisia toimen-
24353:        nen kaikkea sosiaaliturvan puutteiden          pide-ehdotuksia osa-aikatyötä tekevien sosiaalisen
24354:        korjaamiseksi?                                 aseman parantamiseksi. Toimikunnan mietintö
24355:                                                       on parhaillaan laajalla lausuntokierroksella, jolle
24356:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      asetettu määräaika päättyy 31 päivänä toukokuu-
24357: ti seuraavaa:                                         ta 1984. Tämän jälkeen on tarkoituksenmukai-
24358:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22 päivänä   sinta ryhtyä valmistelemaan tarvittavia muutoksia
24359: syyskuuta 1982 toimikunnan, jonka tehtävänä oli       osa-aikatyöntekijöiden aseman parantamiseksi.
24360: 
24361:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1984
24362: 
24363: 
24364:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24365: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 134
24366: 
24367: 
24368: 
24369: 
24370:                                Till Riksdagens Herr Talman
24371: 
24372:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tidsarbete och som förekommer i pensions- och
24373: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       socialskyddet, samt att framlägga förslag tili
24374: den 22 mars 1984 tili vederbörande medlem av         åtgärder för att avhjälpa dessa brister. Kommis-
24375: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    sionen skulie slutföra sitt arbete inom december
24376: dagsledamot Ulla-Leena Alppi m.fl. underteck-        1983. I sitt betänkande ansåg kommissionen att
24377: nade spörsmål nr 134:                                de brister i socialskyddet för dem som arbetar i
24378:                                                      deltidsarbete vilka mest skyndsamt borde avhjäl-
24379:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder        pas förekommer inom pensionsskyddet, utkomst-
24380:        för att avhjälpa de missförhållanden som      skyddet vid arbetslöshet och i fråga om semester-
24381:        är förknippade med deltidsarbete, fram-       förmånerna. Kommissionen framlade också olika
24382:        för allt i fråga om bristerna i socialskyd-   förslag tili åtgärder för att förbättra den sociala
24383:        det?                                          stäliningen för dem som arbetar i deltidsarbete.
24384:                                                      Kommissionens betänkande är för närvarande på
24385:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     remiss hos ett stort antal instanser och utlåtande-
24386: anföra följande:                                     na om det borde inlämnas senast den 31 maj
24387:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den   1984. Efter detta är det mest ändamålsenligt att
24388: 22 september 1982 en kommission med uppgift          börja förbereda de ändringar som behövs för att
24389: att göra en totalutredning av de brister och         förbättra de deltidsarbetandes ställning.
24390: missförhållanden som är förknippade med del-
24391: 
24392:     Helsingfors den 26 april 1984
24393: 
24394: 
24395:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24396:                                                  1984 vp.
24397: 
24398: Kirjallinen kysymys n:o 135
24399: 
24400: 
24401: 
24402:                                     Dromberg: Uudenmaan läänin saamien taiteenedistämismääräraho-
24403:                                       jen saattamisesta oikeaan suhteeseen läänin väkilukuun
24404: 
24405: 
24406:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24407: 
24408:    Uudenmaan läänin erikoisasema pääkaupun-              joista asuu Uudellamaalla. Esimerkiksi Suomen
24409: gin ja siten valtakunnallisten kulttuurilaitosten ja     Kirjailijaliiton ja Taidemaalariliiton jäsenistöstä
24410: -järjestöjen valtaosan käsittävänä lääninä herättää     on runsas puolet ja Suomen Tanssitaiteilijoiden
24411: ilmeisesti yleisvaikutelman, ettei läänin kulttuu-       liiton jäsenistöstä kaksi kolmasosaa uusmaalaisia.
24412: rielämä tarvitse erityistä tukea. Uudenmaan lää-        Tilanne on johtanut apurahakynnyksen kohoami-
24413: nin taidetoimikunta on kuitenkin todennut alu-          seen huomattavasti korkeammaksi kuin lääneissä
24414: een taide-elämän edistämisessä suuria vaikeuksia        yleensä. Esimerkiksi nuorten, lahjakkaiden, mut-
24415: ja epäkohtia, jotka paljolti liittyvät tilastoalueit-   ta vähän näyttöä antaneiden taiteilijoiden mah-
24416: tain ajattelemisen mukanaan tuomaan asennoitu-          dollisuudet ovat vähäiset. Heidän kohdallaan
24417: miseen. Tässä asennoitumisessa unohdetaan se            tilanne helposti muuttuu kierteeksi: pitäisi saada
24418: tosiseikka, että Uudenmaan erityispiirteenä ovat        apuraha, että voisi antaa näyttöä, ja jotta voisi
24419: juuri läänin suuret sisäiset erot, joihin voidaan       saada apurahan, pitäisi olla näyttöä.
24420: lukea myös kaksikielisyys. Uusimaa on yhtenäistä            Huolimatta kulttuuritoimintalain voimaantu-
24421: aluetta ainoastaan tilastokeskiarvoissa.                losta on toimikunnalla edelleen painetta suurem-
24422:    Läänin taidetoimikuntien taiteenedistämis-           man määrärahan saamiseksi myös yhteisöjen
24423: määrärahojen yhteissumma on tänä vuonna 11              avustuksiin. Tämä johtuu siitä, että osassa lääniä
24424: miljoonaa markkaa. Tästä saa Uusimaa noin               on tarvetta vielä aivan alkuasteen aktivointityö-
24425: kymmenesosan. Samanaikaisesti muodostaa lää-            hön, ja kaikkialla läänissä tarvitaan alueellista
24426: nin väestö lähes neljänneksen koko maan väes-           toimintaa resurssien saamiseksi tehokkaaseen
24427: töstä. Tämä merkitsee sitä, että Uudellamaalla          käyttöön.
24428: mainituista taiteenedistämismäärärahoista tulee             Läänien taidetoimikuntien vakinaisen työvoi-
24429: asukasta kohden noin yksi markka, kun osuus             man määrässä ei, kuten ei määrärahoissakaan,
24430: muualla maassa on parhaimmillaan noin 5, 5              aluekohtaisia eroja ole otettu huomioon. On
24431: markkaa.                                                kuitenkin selvää, että samoihin säännöksiin pe-
24432:    Tilanteen vaikeus korostuu taiteilija-apuraho-       rustuvien tehtävien hoito vaatii enemmän työvoi-
24433: jen kohdalla. Apurahahakemuksia saapui läänin           maa läänissä, jossa väestöpohja on yli miljoona
24434: taidetoimikunnalle tänä vuonna ennätysmäiset            henkeä, kuin läänissä, jossa väestö on esimerkiksi
24435: 640 kappaletta, yhteismääräitään lähes 10 mil-          viidesosa tästä.
24436: joonaa markkaa. Viime vuonna olivat vastaavat               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24437: luvut 401 kappaletta ja runsas 5 miljoonaa mark-        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24438: kaa. Haettu markkamäärä on näin noussut yli 90          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24439: prosenttia. Taidetoimikunnalla oli käytettävis-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24440: sään aputahoihin 480 000 markkaa. Tämä mer-
24441: kitsee sitä, että se pystyi myöntämään varoja vain               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24442: 5 prosenttia haetusta rahasummasta. Asetelma                   ryhtyä Uudenmaan läänin taiteenedistä-
24443: aiheuttaa turhautumista sekä apurahojen haki-                  mismäärärahojen saamiseksi oikeuden-
24444: joissa että niistä päättävissä.                                mukaiselle tasolle huomioon ottaen lää-
24445:    Apurahahakemusten suuri määrä on luonnolli-                 nin asukasluku ja sen taiteilijakunnan
24446: sesti seurausta siitä, että valtaosa maan taiteili-            määrä?
24447: 
24448:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1984
24449: 
24450:                                             Kaarina Dromberg
24451: 428400424H
24452: 2                                     1984 vp. -- FJ< n:o 135
24453: 
24454: 
24455: 
24456: 
24457:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24458: 
24459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vat suhteellisen pienen osan, kuluvana vuonna
24460: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vain noin 3 %, valtion tulo- ja menoarviossa
24461: olette kirjeellänne 23 päivältä maaliskuuta 1984     taiteen tukemiseen kaikkiaan osoitetuista varois-
24462: n:o 476 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      ta. Muista valtion tulo- ja menoarviossa taiteen
24463: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kaarina         edistämiseen otoitetuista varoista, joista esimerk-
24464: Drombergin tekemän, seuraavan sisältöisen kir-       kinä mainittakoon määrärahat teatterien, taide-
24465: jallisen kysymyksen n:o 135:                         museoiden, orkesterien, musiikki- ja muiden
24466:                                                      taideoppilaitosten sekä erilaisten taide- ja taiteili-
24467:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jajärjestöjen toimintaa varten, koituu merkittävä
24468:        ryhtyä Uudenmaan läänin taiteenedistä-        osa laitosten ja järjestöjen sijainnin takia Uuden-
24469:        misrahojen saamiseksi oikeudenmukaisel-       maan läänin taide-elämän ja taiteen kuluttajien
24470:        le tasolle huomioon ottaen läänin asukas-     hyväksi. Vaikka useat tässä tarkoitetuista laitok-
24471:        luku ja sen taiteilijakunnan määrä?           sista sijaitsevatkin pääkaupungin alueella, ovat
24472:                                                      Uudenmaan läänin asukkaat kuitenkin lyhyiden
24473:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        välimatkojen ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi
24474: seuraavaa:                                           kulttuuripalveluksien tarjonnan ja tavoitettavuu-
24475:                                                      den suhteen esimerkiksi kehitysalueen asukkaita
24476:    Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
24477:                                                      paremmassa asemassa. Edellä mainituista syistä
24478: on läänien taidetoimikuntien käytettäväksi tai-
24479:                                                      Uudenmaan läänin taidetoimikunnalla on pa-
24480: teen edistämiseen osoitettu yhteensä 12 150 000
24481:                                                      remmat mahdollisuudet, huomioon ottaen pää-
24482: markan suuruinen määräraha. Uudenmaan lää-
24483:                                                      kaupungin kulttuurielämän voimakas vaikutus
24484: nin taidetoimikunnalle on sanotusta määrärahas-
24485:                                                      ympäröivään läänin alueeseen, keskittää varansa
24486: ta osoitettu 1 335 000 markkaa, mikä on mark-
24487:                                                      alueensa syrjäisille seuduille kuin vastaavasti esi-
24488: kamääräisesti suurin yksittäiselle taidetoimikun-
24489:                                                      merkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen lääneillä. Uu-
24490: nalle osoitettu määräraha. Suhteessa väkirikkaalla
24491:                                                      denmaan kohdalla on kuitenkin otettava huo-
24492: alueella asuvaan väestöön Uudenmaan läänin
24493:                                                      mioon läänin kaksikielisyyden vaikutukset kult-
24494: taidetoimikunnan määräraha on kuitenkin pie-
24495:                                                      tuuritoimintaan ja sen rahoitukseen. Toisaalta
24496: nempi kuin muissa lääneissä. Tämä johtuu osal-
24497:                                                      myös kuntien kulttuuritoimintalain perusteella
24498: taan siitä, että läänien taidetoimikuntien toimin-
24499:                                                      kunnille paikallisen kulttuuritoiminnan järjestä-
24500: nassa ja rahoituksessa korostettiin toimikuntien
24501:                                                      miseen ja tukemiseen vuodesta 1981 alkaen osoi-
24502: työn käynnistyessä ja vielä 1970-luvun alussakin
24503:                                                      tetuista valtionosuuksista, jotka on sidottu kun-
24504: näiden varojen merkitystä kehitysalueläänien
24505:                                                      nan asukaslukuun, väkirikkaan Uudenmaan kun-
24506: taide- ja kulttuurielämän toimintaedellytysten
24507:                                                      nat saavat selvästi suurimman osuuden.
24508: vahvistamiselle ja siten vallitsevien alueellisten
24509: erojen vähentämiselle. Vuosikymmenen loppu-             Maan ammattitaiteilijoista varsin huomattava
24510: puolella ja erityisesti viime vuosina on läänien     osa asuu Uudenmaan läänin alueella. Tarkastel-
24511: taidetoimikuntien kokonaismäärärahan jaossa          taessa miten taiteilijoiden työskentely- ja toi-
24512: voitu käytettävissä olevien lisäysten puitteissa     meentuloedellytysten parantamiseksi osoitetut
24513: enenevässä määrin ottaa huomioon myös alueen         valtion apurahat ja eläkkeet jakautuvat maan eri
24514: väestöpohja, taiteilijoiden lukumäärä ja muut        osissa työskentelevien taiteilijoiden kesken, asiaa
24515: kulttuurielämän laajuuteen liittyvät tekijät. Uu-    on opetusministeriön käsityksen mukaan tarkas-
24516: denmaan läänin ja muiden väkirikkaiden eteläis-      teltava ottamalla huomioon valtion taiteilijakoh-
24517: ten läänien osuus näistä määrärahoista on tänä       taisen tuen kokonaisjärjestelmä.
24518: aikana asteittain lisääntynyt.                          Valtion rahoittaman taiteenharjoittajien apu-
24519:    Arvioitaessa Uudenmaan läänin asemaa ja           raha- ja eläkejärjestelmän muodostavat eripituiset
24520: osuutta valtion taiteenedistämistoimenpiteiden       valtion taiteilija-apurahat, ns. kohdeapurahat ja
24521: kokonaisuuden kannalta on syytä korostaa, että       valtion taiteilijaeläkkeet sekä ns. kirjastokorvaus-
24522: läänien taidetoimikuntien määrärahat muodosta-       apurahat ja -avustukset. Valtion taiteilija-apura-
24523:                                       1984 vp. -- RJ( n:o 135                                             3
24524: 
24525: hat jaetaan valtion taidetoimikuntien, kohdeapu-      Kirjastokorvausapurahat
24526: rahat taiteen keskustoimikunnan, kirjastokor-           vuosi    yhteensä    Uudenmaan 1.    muu Suomi
24527: vausapurahat ja -avustukset opetusministeriön ja
24528: taiteilijaeläkkeet niinikään opetusministeriön toi-     1982      856            479            377
24529: mesta. Jotta myös läänin taidetoimikunnalla olisi       1983      889            508            381
24530: mahdollisuus jakaa apurahoja, opetusministeriö
24531: on oikeuttanut kunkin läänin taidetoimikunnan
24532: käyttämään toimikunnan jaettavaksi asetetuista
24533: taiteen edistämiseen osoitetoista varoista osan
24534: taiteenharjoittajien työskentely- ja kohdeapura-      Taiteilijaeläkkeet
24535: hoihin.
24536:    Edellä selostetun valtion varsinaisen apuraha-
24537:                                                         VUOSI   yhteensä     Uudenmaan 1.   muu Suomi
24538: ja eläkejärjestelmän mukaiset apurahat ja eläk-
24539: keet ovat viimeisten kolmen vuoden aikana eli           1982        92          60               32
24540: vuosina 1982--84 jakautuneet Uudenmaan lää-             1983        89           55              34
24541: nin alueella sekä muun Suomen alueella asuville         1984       (ei vielä jaettu)
24542: taiteenharjoittajille seuraavasti:
24543: 
24544: Valtion taiteilija-apurahat
24545:   VUOSI   yhteensä   Uudenmaan 1.    muu Suomi           Edellä esitetyn perusteella opetusmtnlsteno
24546:   1982      211          130              81          katsoo, että valtion nykyiset taiteenedistämistoi-
24547:   1983      204          128              76          menpiteet ottavat huomioon myös Uudenmaan
24548:   1984      202          125              77          läänin taide-elämän laajat ja monipuoliset tar-
24549:                                                       peet. Taiteen ja kulttuurielämän rahoitustarpeet
24550:                                                       niin Uudenmaan läänissä kuin muuallakin maas-
24551: Kohdeapurahat                                         sa ylittävät käytettävissä olevat määrärahat, min-
24552:   VUOSI   yhteensä   Uudenmaan 1.    muu Suomi        kä vuoksi ensisijaisena tavoitteena tulisi olla tai-
24553:   1982      322          203             119          teen tukemiseen osoitetun valtion tuen kokonais-
24554:   1983      276          158             118          määrän lisääminen ja kulttuurielämän tasapai-
24555:   1984      266          179              87          noinen kehittäminen koko maassa.
24556: 
24557:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
24558: 
24559:                                                                            Ministeri Gustav Björkstrand
24560: 4                                      1984 vp. -- KJ( n:o 135
24561: 
24562: 
24563: 
24564: 
24565:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24566: 
24567:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen       alla de anslag som i statsförslaget anvisats för
24568: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          stödjande av konst. Största delen av de övriga
24569: av den 23 mars 1984 tili vederbörande medlem           anslagen i statsförslaget avsedda för främjande av
24570: av statsrådet avsänt en avskrift av följande av        konst, av vilka kan nämnas t.ex. anslag för
24571: riksdagsman Kaarina Dromberg undertecknade             teatrar, konstmuseer, orkestrar, musik- och andra
24572: spörsmål nr 13 5:                                      läroanstalter för konstnärlig utbildning samt an-
24573:                                                        slag för versamheten vid olika konst- och konst-
24574:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       närorganisationer, kommer det konstnärliga livet
24575:         för att i Nylands Iän bringa de anslag         och konstkonsumenterna i Nylands Iän tiligodo
24576:         som är avsedda för främjande av konst tili     på grund av organisationernas och sammanslut-
24577:         en rättvis nivå med hänsyn tili invånaran-     ningarnas placering. Fastän de flesta av dessa
24578:         talet och konstnärskåren i länet?              institutioner befinner sig i huvudstadsregionen,
24579:                                                        är invånarna i Nylands Iän med hänsyn tili
24580:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utbudet på kulturservice och dess tillgänglighet i
24581: framföra följande:                                     bättre ställning än invånarna t.ex. inom utveck-
24582:    1 statsförslaget för innevarande år har ett         lingsområden. Detta beror på kortare avstånd
24583: anslag om sammanlagt 12 150 000 mark anvisats          och bättre trafikförbindelser. Av ovan anförda
24584: länskonstkommissionerna för främjande av konst.        skäl har konstkommissionen i Nylands Iän bättre
24585: Av detta anslag har konstkommissionen i Ny-            möjligheter än t.ex. länen i östra och norra
24586: lands Iän beviljats 1 335 000 mark. Detta belopp       Finland att koncentrera sina resurser på de av-
24587: är i mark beräknat det största beloppet som            lägsna trakterna inom området, varvid man även
24588: någonsin beviljats en enskild konstkommission.         bör ta hänsyn tili den intensiva verkan som
24589: Anslaget för konstkommissionen i Nylands Iän är        kulturlivet i huvudstaden har,på det kringliggan-
24590: dock mindre än i de övriga länen om man                de området inom länet. A andra sidan får
24591: beaktar att området är tättbefolkat. Detta beror       kommunerna i det folkrika Nylands Iän den klart
24592: på, att man då länskonstkommissionerna inledde         största andelen av de statsandelar, som är bund-
24593: sin verksamhet och ännu i början av 1970-talet         na vid invånarantalet i kommunen och som på
24594: betonade betydelsen av dessa anslag då det             basen av lagen om kulturverksamhet i kommu-
24595: gällde att förbättra verksamhetsförutsättningarna      nerna sedan 1981 anvisats kommuner för anord-
24596: för konst- och kulturlivet inom utvecklingslänen       nande och stödjande av loka! kulturverksamhet.
24597: och att på detta sätt minska regionala skillnader.        Största delen av landets yrkesutövande konst-
24598:    Mot slutet av föregående årtionde och särskilt      närer bor i Nylands Iän. Då man undersöker på
24599: under de senaste åren har det varit möjligt att vid    vilket sätt de statsunderstöd och pensioner som är
24600: fördelningen av det totala anslaget för länskonst-     avsedda för att förbättra konstnärernas arbets-
24601: kommissionerna och inom ramen för se tiliägg           och utkomstsmöjligheter fördelar sig mellan
24602: som finns tili förfogande i alit större utsträckning   konstnärerna i landets olika delar, bör frågan,
24603: ta hänsyn tili befolkningsunderlaget inom områ-        enligt undervisningsministeriets uppfattning, be-
24604: det samt antalet konstnärer och andra faktorer i       handlas så att man tar hänsyn tili hela det stöd
24605: anslutning tili kulturlivets omfattning. Nylands       som staten ger varje enskild konstnär. Konstut-
24606: läns och de andra folkrika länens i södra Finland      övarnas stipendie- och pensionssystem som staten
24607: andel av dessa anslag har under denna tid gradvis      finansierar utgörs av statens konstnärsstipendier
24608: ökat.                                                  av olika längd, s.k. projektstipendier och statens
24609:    Då man beaktar den stälining som Nylands Iän        konstnärspensioner samt understöd och bidrag av
24610: har och länets andel av statens samtliga konst-        biblioteksersättningsmedel. De statliga konst-
24611: främjande åtgärder, bör det betonas att anslaget       närsstipendierna utdelas på försorg av statens
24612: för länskonstkommissionerna utgör en relativt          konstkommissioner, projektstipendier genom för-
24613: liten del, under innevarande år endast 3 %, av         sorg av statens centralkommission för konst,
24614:                                         1984 vp. -- RJ< n:o 135                                         5
24615: 
24616: understöd och bidrag av bibiioteksersättningsme-      Understöd för bibiioteksersättningar
24617: del samt konstnärspensioner på forsorg av under-        år    sammanlagt Nylands Iän   övriga Finland
24618: visningsministeriet. För att även Iänskonstkom-
24619: missionen skulle ha möjiighet att dela ut stipen-      1982      856         479             377
24620: dier, har undervisningsministeriet berättigat varje    1983      889         508             381
24621: Iänskonstkommission att bevilja en del av de
24622: ansiag som är avsedda för att utdelas av kommis-
24623: sionen för främjande av konst, som arbets- och
24624: projektstipendier för konstutövare.                   Konstnärsstipendier
24625:    Stipendierna och pensionerna eniigt statens          år    sammanlagt Nylands Iän   övriga Finland
24626: egentliga stipendie- och pensionssystem som
24627: ovan refererats, har under tre senaste åren dvs.      1982        92         60              32
24628: under åren 1982--1984 fördelat sig mellan             1983        89         55              34
24629: konstutövarna i Nyiands Iäns samt i andra trakter     1984         (outdelade)
24630: i Iandet som föijer:
24631: Statens konstnärsstipendier
24632:                                                          På basen av det ovan anförda anser undervis-
24633:   år     sammanlagt Nylands Iän   övriga Finland      ningsministeriet, att man genom de åtgärder som
24634:  1982       211         130              81           staten numera vidtar för främjande av konst även
24635:  1983       204         128              76           kan ta hänsyn tili de omfattande och mångfaidi-
24636:  1984       202         125              77           ga behoven inom konstlivet i Nyiands Iän. Finan-
24637:                                                       sieringsbehoven inom konst- och kulturlivet över-
24638: Projektstipendier                                     skrider de tillbudsstående ansiagen både i Ny-
24639:                                                       Iands Iän och på andra håll i Iandet. Därför
24640:   år     sammanlagt Nylands Iän   övriga Finland      borde man som ett primärt måi ha att ut öka det
24641:  1982       322         203             119           totaia belopoet av statsunderstödet för främjande
24642:  1983       276         158             118           av konst och att därmed skapa baians inom
24643:  1984       266         179              87           kulturlivet i hela Iandet.
24644: 
24645:        Helsingfors den 2 5 aprii 1984
24646: 
24647:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
24648:                                                  1984 vp.
24649: 
24650: Kirjallinen kysymys n:o 136
24651: 
24652: 
24653: 
24654: 
24655:                                     Söderström ym.: Vammaisille VALTAVA-uudistuksen yhteydessä
24656:                                       lääkinnällisestä kuntoutuksesta aiheutuvista kustannuksista
24657: 
24658: 
24659:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24660: 
24661:     VALTAVA-uudistukseen liittyen siirtyi aikai-        sesti sopeutumisvalmennuksen, apuvälinehuollon
24662: semmin valtion rahoittama invalidihuolto                ja kuntoutushoidon osalta.
24663: 1.1.1984 alkaen kuntien valtionosuuteen oikeut-            Hyväksyessään lääkinnällistä kuntoutusta kos-
24664: tavaksi tehtäväksi. Samalla siirrettiin pääosa inva-    kevat muutokset eduskunta kuitenkin edellytti
24665: lidihuoltona järjestetystä lääkinnällisestä kuntou-     mm.
24666: tuksesta terveydenhuollon hoidettavaksi.                   - etteivät muutokset saa heikentää kuntoutet-
24667:     Päätökset eduskunnassa tehtiin kiiredlä eikä        tavien asemaa (erityisesti taloudellista)
24668: viranomaisille valmistelussaan jäänyt riittävästi          - että muutos helpottaa kuntoutukseen pää-
24669: aikaa selvittää kaikkia muutoksen vammaisille ja        syä ja lisää kuntoutumismahdollisuuksia
24670: kuntouttajille aiheuttamia vaikutuksia. Hallituk-          -    että apuvälinehuolto, kuntoutusohjaus,
24671: sen aiemmin invaliidihuoltolain alaista lääkinnäl-      työkokeilu ja sopeutumisvalmennus olisivat kun-
24672: listä kuntoutusta koskevien lainmuutosten vaiku-        toutettaville maksuttornia ja että hoitopäivämak-
24673: tukset eivät olleet asianmukaisesti selvitettyjä.       sutkin korvattaisiin invalideille invaliidihuolto-
24674: Tämä ilmenee mm. eduskunnan talousvalio-                lain perusteella.
24675: kunnan asianomaisista asiantuntijalausunnoista.            Tämä eduskunnan edellyttämä kehitys ei ole
24676:                                                         toteutunut, vaan on ollut päinvastainen. Monet
24677:     Hallituksen lakiesityksissä todettiin, että edel-   erityisvammaiset ovat joutuneet taloudellisesti
24678: leen invaliidihuoltolain puitteissa toteutettuna        heikompaan asemaan ja monissa kunnissa harki-
24679: lääkinnällinen kun tou tus voisi jäädä VALTAVA-         taan kuntoutuksen kalleuden vuoksi sen vähentä-
24680: uudistuksen "jalkoihin" sekä käsitteistö ja vas-        mistä tai tason heikentämistä mm. erikoislaitos-
24681:  tuusuhteet epäselviksi, kun taas terveydenhuol-        ten kalliiden hoitopäivämaksujen vuoksi. Kun-
24682: toon siirrettynä varallisuusharkinta poistuisi ja       toutukseen pääsy ei ole helpottunut, koska hen-
24683:  toiminta monin kohdin yksinkertaistuisi.               kilökuntaa ja muita voimavaroja ei ole lisätty,
24684:     Uudistuksen toteuttaminen näyttää kuitenkin         vaan hoitoon pääsy on vaikeutunut ja maksutto-
24685: päinvastoin synnyttäneen sellaisen tilanteen, jos-      mat palvelut monien vammaisten osalta vähenty-
24686:  ta hallitus varoitti, ellei uudistusta tehtäisi.       neet muutoksen jälkeen. Lisäksi eri vammaisryh-
24687:     Lääkinnällisen kuntoutuksen käsitteistö on en-      mien on havaittu olevan edelleenkin eriarvoisia
24688:  tistäkin epäselvempi, eikä toimipisteille ole an-      palvelujen saannissa.
24689:  nettu asiasta ajoissa selviä ohjeita. Mm. apuväli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24690:  nehuollon päätöksenteko on porrastunut verrat-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24691:  tuna aikaisempaan käytäntöön. Se on myös mo-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24692:  nimutkaistunut. Monelle aikaisemmin lääkinnäl-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24693:  listä kuntoutusta ilmaispalveluna saaneelle on                   Onko Hallitus tietoinen, että 1.1.1984
24694:  nyt tullut maksettavaksi sairausvakuutuksen myö-              voimaan tullut VALTAVA-uudistus lää-
24695:  hemmin osittain korvaamat matkakustannukset                   kinnällisen kuntoutuksen osalta on aset-
24696:  ja sosiaalihuollon vain varattomille jälkikäteen              tanut monet vammaisryhmät eduskun-
24697:  korvaamat kuntoutusmaksut.                                    nan päätöksen vastaisesti niin taloudelli-
24698:     Esimerkiksi eräiden MS- ja CP-potilaiden,                  sesti kuin hoidollisesti heikompaan ase-
24699:  afaatikkojen, hengityshalvauspotilaiden ja eräi-              maan kuin aikaisemmin, ja
24700:  den muiden vaikeavammaisryhmien palvelujen                       aikooko Hallitus näiden epäkohtien
24701:  saanti on aiemmasta osittain huonontunut erityi-              korjaamiseksi ryhtyä toimiin vaikea-
24702: 
24703: 4284004456
24704: 2                                 1984 vp. -     KK n:o 136
24705: 
24706:       vammaisten hoidon siirtämiseksi koko-            nällisen kuntoutuksen turvaamiseksi
24707:       naan valtion kustannettavaksi ja lääkin-         vammaisille maksuttomana?
24708: 
24709:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1984
24710: 
24711:                    Sten Söderström                      Lea Sutinen
24712:                    Tarja Halonen                        Riitta Jouppila
24713:                    Kalle Könkkölä                       Ole Wasz-Höckert
24714:                    Pentti Skön                          Esko Helle
24715:                                       1984 vp. -     KK n:o 136                                        3
24716: 
24717: 
24718: 
24719: 
24720:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24721: 
24722:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      Lääkintöhallitus on yleiskirjeessään n:o 1823 an-
24723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tanut hallinnollisia ohjeita kuntoutuksen järjestä-
24724: olette 23 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn          misestä. Lääkintöhallitus on edelleen asettanut
24725: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         työryhmän, jonka tehtävänä on seurata Iääkinnäi-
24726: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    Iisen kuntoutuksen toteutumista siirtymäkaudel-
24727: taja Söderströmin ym. näin kuuluvasta kirjallises-   Ia.
24728: ta kysymyksestä n:o 136:                                 Näistä toimenpiteistä huolimatta tiettyjä on-
24729:                                                      gelmia on esiintynyt. Niitä voidaan kuitenkin
24730:           Onko Hallitus tietoinen, että 1.1.1984     pitää pääosin siirtymäkaudesta aiheutuvina väli-
24731:        voimaan tullut VALTAVA-uudistus Iää-          aikaisina vaikeuksina. Osa vaikeuksista on johtu-
24732:        kinnällisen kuntoutuksen osalta on aset-      nut muutosten nopeasta aikataulusta ja osa sosi-
24733:        tanut monet vammaisryhmät eduskun-            aali- ja terveydenhuollon uusista kustannusten
24734:        nan päätöksen vastaisesti niin taloudelli-    jakoperusteista valtion ja kuntien kesken.
24735:        sesti kuin hoidollisesti heikompaan ase-          Lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvien mak-
24736:        maan kuin aikaisemmin, ja                     sujen osalta on todettava, että henkilöt saavat
24737:           aikooko Hallitus näiden epäkohtien         suurimman osan lääkinnällisestä kuntoutuksesta,
24738:        korjaamiseksi ryhtyä toimiin vaikea-          apuvälinehuolto mukaan lukien, maksuttomana
24739:        vammaisten hoidon siirtämiseksi koko-         asiaa koskevien terveydenhuollon säännösten mu-
24740:        naan valtion kustannettavaksi ja Iääkin-      kaisesti.
24741:        nällisen kuntoutuksen        turvaamiseksi        Kuntoutettavien taloudellisen aseman kannal-
24742:        vammaisille maksuttomana?                     ta pahimpana epäkohtana on pidetty sairausva-
24743:                                                      kuutuslain matkakorvausten omavastuuosuuksien
24744:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     jäämistä henkilön itsensä kustannettavaksi, kun
24745: ti seuraavaa:                                        invalidihuollon korvausmahdollisuutta ei enää
24746:    Pääosa aikaisemmin invalidiihuoltolain tarkoit-   ole. Muutos koskee erityisesti niitä henkilöitä,
24747: tamasta Iääkintähuollosta siirtyi 1.1.1984 lukien    jotka joutuvat käymään usein ja jatkuvasti kun-
24748: terveydenhuollon ja kunnan vastuulle ja tehtä-       toutuksessa, jolloin omavastuuosuudet saattavat
24749: väksi.                                               vuositasolla nousta tuhansiin markkoihin. Tämä
24750:    Muutoksen tarkoituksena on ollut nopeuttaa        seikka todettiin muutokset sisältävässä hallituk-
24751: Iääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen saata-        sen esityksessä eduskunnalle Iaeiksi kunnallisista
24752: vuutta ja yksinkertaistaa tähän kuuluvaa päätök-     yleissairaaloista annetuiJ- lain, kansanterveyslain,
24753: sentekomenettelyä. Uudistuksen yhteydessä on         sairausvakuutuslain ja mvaliidihuoltolain muut-
24754: korostettu, että vammaishuollossa ei saisi tapah-    tamisesta (HE n:o 12/1983 vp.).
24755: tua palvelujen määrällistä ja tasollista laskua.         Valtion ennen lähes kokonaan korvaama inva-
24756:    Terveydenhuollon valtakunnallisessa suunni-       Iidihuolto on tarkoituksella saatettu valtionosuu-
24757: telmassa on useassa kohdin korostettu Iääkinnäl-     della tuettavaksi kunnalliseksi tehtäväksi, joten ei
24758: Iisen kuntoutuksen järjestämisen tärkeyttä siten,    ole syytä ainakaan ilman riittävän pitkää seu-
24759: että vuoden 1984 alussa voimaan tulleet lain-        ranta-aikaa siirtää edes osaa vammaisten henki-
24760: muutokset eivät saisi aiheuttaa vammaisten Iää-      Iöiden Iääkinnällisestä kuntoutuksesta takaisin
24761: kinnällisen kuntoutustoiminnan heikkenemistä.        kokonaan valtion rahoitettavaksi.
24762: 
24763:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1984
24764: 
24765: 
24766:                                                                            Ministeri Vappu Taipale
24767: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 136
24768: 
24769: 
24770: 
24771: 
24772:                                Till Riksdagens Herr Talman
24773: 
24774:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           styrelsen har dessutom tillsatt en arbetsgrupp med
24775: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        uppgift att följa med hur den medicinska rehabi-
24776: den 23 mars 1984 till vederbörande medlem av          literingen förverkligas under övergångsperioden.
24777: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Trots dessa åtgärder har vissa problem upp-
24778: dagsman Söderström m.fl. undertecknade spörs-         stått. Dessa kan dock huvudsakligen anses som
24779: mål nr 136:                                           tillfälliga svårigheter på grund av övergångsperio-
24780:                                                       den. En del av svårigheterna har berott på den
24781:           Är Regeringen medveten om att VAL-          knappa tidtabellen för genomförandet av änd-
24782:        TAVA-reformen, som trädde i kraft              ringarna, och en del på de nya grunderna för
24783:        1.1.1984, i fråga om medicinsk rehabili-       fördelningen av kostnaderna för social- och hälso-
24784:        tering i strid med riksdagens beslut för-      vården mellan staten och kommunerna.
24785:        satt flere invalidgrupper i en sämre ställ-        I fråga om de avgifter som hänför sig till den
24786:        ning än tidigare både ekonomiskt och           medicinska rehabiliteringen bör konstateras att
24787:        med tanke på vården, och                       största delen av den medicinska rehabiliteringen,
24788:           ämnar Regeringen för att avhjälpa            inklusive underhållet av hjälpmedlen, är avgifts-
24789:        dessa missförhållanden vidta åtgärder för       fri för de personer som kommer i åtnjutande av
24790:        att helt överföra finansieringen av vården     den, i enlighet med de stadganden för hälsovår-
24791:        av svårt invalidiserade på staten samt för     den som gäller detta.
24792:        att trygga avgiftsfri medicinsk rehabilite-        Det största missförhållandet i fråga om klien-
24793:        ring för handikappade?                         ternas ekonomiska ställning har ansetts vara den
24794:                                                       omständigheten att den av sjukförsäkringslagen
24795:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förutsatta självriskandelen av resekostnaderna
24796: anföra följande:                                      måste finansieras av vederbörande personeo själv,
24797:    Största delen av den medicinalvård varom           då möjligheten att få ersättning genom invalid-
24798: tidigare stadgats i lagen om invalidvård övergick     vården inte längre finns. Denna ändring berör
24799: räknat från 1.1.1984 på hälsovården och kommu-        särskilt dem som är tvungna att ofta och fortgå-
24800: nen som härefter ansvarar för och handhar den.        ende få rehabiliteringsvård, varvid självriskande-
24801:    Syftet med denna ändring har varit att klien-      larna kan uppgå till tusentals mark om året.
24802: ten snabbare än förr skall erhålla medicinsk          Detta faktum noterades i den proposition som
24803: rehabiliteringsservice samt att beslutsprocessen i    innehöll ovan nämnda ändringar, dvs. regering-
24804: samband därmed skall förenklas. I samband             ens proposition till riksdagen med förslag till
24805: med reformen har det poängterats att det inte         lagar angående ändring av lagen om kommunala
24806: inom handikappvården får ske en nedgång i             allmänna sjukrus, folkhälsolagen, sjukförsäk-
24807: servicekvantitet eller -nivå. I den riksomfattande    ringslagen och lagen om invalidvård (1983 rd. -
24808: planen för hälsovården har i flere sammanhang         RP nr 12).
24809: betonats vikten av att ordna den medicinska               Invalidvården, som staten tidigare nästan helt
24810: rehabiliteringen på ett sådant sätt att de lag-       finansierat, har avsiktligen ombildats till en kom-
24811: ändringar som trädde i kraft i början av år 1984      munal, med statsandel uderstödd uppgift, varför
24812: inte skulle innebära att rehabiliteringsverksamhe-    det inte är skäl att åtminstone utan en tillräckligt
24813: ten försvagas. Medicinalstyrelsen har i sitt cirku-   lång kontrollperiod återföra ens en del av den
24814: lär nr 1823 utfärdat administrativa anvisningar       medicinska rehabiliteringen av handikappade på
24815: om hur rehabiliteringen skall ordnas. Medicinal-      staten.
24816: 
24817:     Helsingfors den 26 april 1984
24818: 
24819: 
24820:                                                                              Minister Vappu Taipale
24821:                                                  1984 vp.
24822: 
24823: Kirjallinen kysymys n:o 137
24824: 
24825: 
24826: 
24827: 
24828:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Siviilipalveluksen suorittamisen tekemi-
24829:                                       sestä mahdolliseksi kehitysyhteistyötehtävissä
24830: 
24831: 
24832:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24833: 
24834:     Ajatus siviilipalveluksen suorittamisesta kehi-    kehitysyhteistyön tai muuten valvotuissa puitteis-
24835: tysmaissa on tullut esiin aina silloin tällöin kes-    sa, tulisi ottaa harkittavaksi. Työryhmä toteaa
24836: kusteltaessa tarpeellisiksi koetuista uudistuksista    vielä, että valtion tai muun julkisoikeudellisen
24837: siviilipalveluksen järjestämisessä yleensä. Se, mitä   yhteisön harjoittama kehitysyhteistyö on valtion
24838: asiasta on kirjoitettu tähänastisten pohdintojen       hallintotoimintaa, ja palvelu sellaisessa on nykyi-
24839: perusteella, ei tue siviilipalveluksen suorittamisen   selläänkin mahdollista.
24840: toteuttamista kehitysmaissa.                              Käytännössä siviilipalvelumiehiä voisi sijoittaa
24841:     Puolustusministeriön mukaan siviilipalveluk-       sekä kehitysmaissa tapahtuvaan kenttätyöhön et-
24842: sen suorittaminen ulkomaisena kehitysaputyönä          tä lukuisten maassamme toimivien kehitysyhteis-
24843: voimassa olevan lainsäädäntömme mukaan ei ole          työtä harjoittavien yhteisöjen palvelukseen. Arvo-
24844: mahdollista, vaan edellyttäisi hållitusmuodon          kasta työtä usein vähin voimavaroin tekevät yh-
24845: muuttamista. Siviilipalveluksen tulisi, maanpuo-       teisöt saisivat lisäresursseja. Kokonaiskustannuk-
24846: lustusvelvollisuuden eräänä täyttämismuotona,          set valtion laitoksessa työskentelevästä siviilipal-
24847: koitua valtion tai sitä hyödyntävien julkisyhteisö-    velumiehestä arvioidaan 10 000-15 000 mar-
24848: jen hyväksi, eikä sen suorittamista ulkomaisena        kaksi vuodessa.
24849: kehitysaputyönä voitaisi pitää hallitusmuodossa           Myönteisiä kokemuksia siviilipalvelumiesten
24850: tarkoitettuna isänmaan puolustuksena tai sen           käytöstä kehitysyhteistyötehtävissä on saatu useis-
24851: avustamisena.                                          sa Euroopan maissa. Useat siviilipalvelukseen
24852:     Vuonna 1981 valmistuneessa siviilipalvelutyö-      päätyneistä pitävät epäoikeudenmukaisuutta yh-
24853: ryhmän komiteanmietinnössä {1981:23) puoles-           teiskunnallisissa ja yhteiskuntien välisissä suhteis-
24854: taan todetaan siviilipalveluksen suorittamisesta       sa sotien perimmäisenä syynä. Siksi kansoja yh-
24855: ulkomailla kehitysyhteistyön tehtävissä, että or-      distävä ja epäoikeudenmukaisuutta vähentävä ke-
24856: ganisaatio siviilipalvelumiesten ulkomaille sijoit-    hitysyhteistyö olisi ihanteellista rauhantyötä.
24857: tamiseksi puuttuu täysin. Työryhmä toteaa, että           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24858: '' kuuitujen asiantuntijoiden mukaan palveluksen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24859: suorittaminen ulkomailla on muutenkin vaikeasti        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24860: järjestettävissä eikä se ole, organisaation puuttu-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24861: misen vuoksi, edes ajankohtainen''.                               Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
24862:     Sen sijaan työryhmän mielestä siviilipalveluk-             menpiteisiin, että siviilipalveluksen suo-
24863: sen suorittaminen kehitysyhteistyön määräaikai-                rittaminen kehitysyhteistyön määräaikai-
24864: sissa tehtävissä, jotka järjestetään joko valtion              sissa tehtävissä tulee mahdolliseksi?
24865:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1984
24866: 
24867:          Tytti Isohookana-Asunmaa        Jouni ]. Särkijärvi              Kalle Könkkölä
24868:          Timo Kietäväinen                Sirpa Pietikäinen                Liisa Arranz
24869:          Hannu Kemppainen                Pirjo Rusanen                    Anssi Joutsenlahti
24870:          Esko Aho                        Anna-Liisa Piipari               Juhani Alaranta
24871:          Seppo Pelttari                  Pirjo Ala-Kapee                  Jutta Zilliacus
24872:          Marjatta Väänänen               Arja Alho                        Ilkka Kanerva
24873:          Saara-Maria Paakkinen                                            Pirkko Turpeinen
24874: 428400420C
24875: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 137
24876: 
24877: 
24878: 
24879: 
24880:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24881: 
24882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaistava siviilipalveluksesta annetun Ja annetta-
24883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        van lainsäädännön puitteissa.
24884: olette 23 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn
24885:                                                         Vastaanottajamaan hyväksymän, siviilipalve-
24886: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
24887:                                                      lustaan suorittavan henkilön toiminta kehitysyh-
24888: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
24889:                                                      teistyön määräaikaisissa tehtävissä ei periaatteessa
24890: taja Tytti Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-
24891:                                                      ole ristiriidassa kehitysyhteistyömme tavoitteitten
24892: luvas.ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 137:
24893:                                                      kanssa. Edellytyksenä on luonnollisesti, että ao.
24894:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    henkilö on tarjolla olevaan tehtävään pätevä
24895:        menpiteisiin, että siviilipalveluksen suo-    asiantuntija. Tällä hetkellä Suomen kahdenväli-
24896:        rittaminen kehitysyhteistyön määräaikai-      sen kehitysyhteistyön määräaikaisissa tehtävissä
24897:        sissa tehtävissä tulee mahdolliseksi?         toimiviita asiantuntijoilta edellytetään tehtävään
24898:                                                      sopivan ammattitutkinnon lisäksi mm. vähintään
24899:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        viiden vuoden työkokemusta kyseiseltä alalta.
24900: seuraavaa:                                              Vuonna 1981 mietintönsä jättänyt siviilipalve-
24901:    Suomen harjoittaman kehitysyhteistyön määrä-      lutyöryhmä (komiteanmietintö 1981:23) ei mää-
24902: aikaisissa tehtävissä toimivien henkilöitten tulee   ritellyt kantaansa siviilipalveluksen suorittami-
24903: täyttää ne ammattitaito-, kielitaito- ja soveltu-    seen ulkomailla, vaan totesi, että koska Suomessa
24904: vuusvaatimukset, joita kulloinkin täytettäväksi      ei ollut tuolloin sellaista valtion tai yksityistä
24905: pyydetyssä tehtävässä edellytetään. Tämä on          organisaatiota, johon siviilipalvelumiehiä voitai-
24906: olennaista kehitysyhteistyön laadun kannalta.        siin sijoittaa, asia ei ollut ajankohtainen. Mikäli
24907:    Kysymys siitä, voiko kehitysyhteistyön määrä~     esim. valtioneuvoston asettaman kehitysjoukko-
24908: aikaisissa tehtävissä toimiva henkilö samalla suo-   komitean työn pohjalta luodaan uusia organisaa-
24909: rittaa kotimaan kansalaisvelvollisuuden, on rat-     tioita, asia on syytä tutkia uudelleen.
24910: 
24911:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1984
24912: 
24913:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
24914:                                        1984 vp. -      KK n:o 137                                        3
24915: 
24916: 
24917: 
24918: 
24919:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24920: 
24921:    1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen            Att en av mottagarlandet godkänd person som
24922: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utför sin civiltjänst fungerar i tidsbegränsade
24923: den 23 mars 1984 tili vederbörande medlem av           uppdrag inom utvecklingssamarbetet står inte i
24924: statsrådet översänt i avskrift följande av riksdags-   strid med våra målsättningar för utvecklingssam-
24925: ledamoten Tytti Isohookana-Asunmaa m.fl. stäli-        arbetet. Förutsättningen är självfallet den att
24926: da skriftliga spörsmål nr 13 7:                        vederbörande person är kompetent sakkunnig for
24927:                                                        uppgiften som erbjuds. För närvarande förutsätts
24928:            Ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-        av experter verksamma i tidsbegränsade uppdrag
24929:         der som möjliggör utförande av civiltjänst     inom Finlands bilaterala utvecklingssamarbete
24930:         i tidsbegränsade uppdrag inom utveck-          förutom lämplig yrkesexamen för uppgiften bl.a.
24931:         lingssamarbetet?                               även minst fem års arbetserfarenhet av ifrågava-
24932:                                                        rande bransch.
24933:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt              Arbetsgruppen för civiltjänst som år 1981
24934: anföra följande:                                       avgav sitt betänkande (kommittebetänkande
24935:    Personer som arbetar i tidsbegränsade uppdrag       1981:23) definierade inte sin instälining tili utfö-
24936: inom Finlands utvecklingssamarbete bör fylia de        rande av civiltjänst utomlands, utan konstaterade
24937: yrkeskunskaps-, språkkunskaps- och lämplig-            att eftersom det i Finland inte då existerade
24938: hetskrav som respektive uppgift förutsätter. Det-      någon sådan statlig eller privat organisation där
24939: ta är väsentligt med tanke på utvecklingssamar-        civiltjänstgörare kunde placeras var frågan inte
24940: betets kvalitet.                                       aktuell. Såvida det t.ex. som resultat av den av
24941:    Frågan huruvida en person som sköter tidsbe-        Statsrådet tillsatta volontärkårskommittens arbete
24942: gränsade uppdrag inom utvecklingssamarbetet            skapas nya organisationer är det skäl att på nytt
24943: samtidigt kan utföra sin medborgerliga plikt i         undersöka saken.
24944: hemlandet bör lösas inom ramen för gällande
24945: och kommande lagstiftning om civiltjänst.
24946: 
24947:      Helsingfors den 18 april 1984
24948: 
24949:                                                                      Utrikesminister Paavo Väyrynen
24950:                                               1984 vp.
24951: 
24952: Kirjallinen kysymys n:o 138
24953: 
24954: 
24955: 
24956: 
24957:                                   Salminen ym.: Lapsen hoitotuen nostamisesta
24958: 
24959: 
24960:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24961: 
24962:    Laissa lapsen hoitotuesta todetaan: "Lapselle,    tettäessä, on käytännössä sattunut tapauksia, jois-
24963: joka sairauden, vian tai vamman johdosta on          sa hoitotuen saaminen on merkinnyt mm. lapsen
24964: vähintään kuuden kuukauden ajan siinä määrin         sairauden perusteella saadun päivähoitomaksuva-
24965: erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa, että     pautuksen tai alennuksen poistamista. Näissä
24966: siitä aiheutuu huomattavaa taloudellista tai muu-    tapauksissa tuen saaminen ei käytännössä ole
24967: ta erityistä rasitusta, suoritetaan hoitotukea 400   merkinnyt perheen taloudellisten ongelmien vä-
24968: markkaa kuukaudessa.                                 hen~mistä ja lapsen hoitomahdollisuuksien kas-
24969:    Jos 1 momentissa tarkoitetun hoidon ja kun-       vamista.
24970: toutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituksineen on      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24971: erittäin suuri, suoritetaan 600 markkaa kuukau-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24972: dessa.''                                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24973:    Laissa sidotaan hoitotuen määrä elinkustannus-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24974: indeksiin samalla tavoin kuin kansaneläkkeet.
24975: Elinkustannusten nousun seurauksena on hoito-                   Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
24976: tuki tällä hetkellä 554 markkaa kuukaudessa ja               esityksen lapsen hoitotuesta annetun lain
24977: erityisen suuren hoidon tarpeessa olevien lasten             korjaamiseksi niin, että tuki riittäisi kat-
24978: osalta 831 markkaa kuukaudessa.                              tamaan erityistä hoitoa ja huolenpitoa
24979:     Hoitotuen määrä on kuitenkin niin pieni, ettei           tarvitsevan lapsen perheelle aiheuttamat
24980: se riitä korvaamaan niiden perheiden taloudelli-             erityiset kustannukset, ja
24981: sia menetyksiä, joissa on vaikeasti sairas lapsi.               millä tavoin Hallitus aikoo välittömästi
24982: Toisaalta, vaikka tuki on tilapäisluontoinen, eikä           turvata sen, ettei hoitotuen saaminen
24983: sitä sosiaalihallituksen ohjeiden mukaan katsota             käytännössä vaikuta perheen saamaan
24984: perheen tuloksi mm. päivähoitomaksuja määri-                 muuhun tukeen?
24985: 
24986:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1984
24987: 
24988:                      Marja-Liisa Salminen                 Inger Hirvelä
24989:                      Vappu Säilynoja                      Ulla-Leena Alppi
24990:                      Mikko Kuoppa                         Esko Helle
24991:                                     Marjatta Stenius-Kaukonen
24992: 
24993: 
24994: 
24995: 
24996: 428400455H
24997: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 138
24998: 
24999: 
25000: 
25001: 
25002:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25003: 
25004:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoitolisäjärjestelmän uudistamiseen. Uudistuseh·
25005: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dotuksen mukaan kansaneläkelain mukainen
25006: olette 23 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           apu- ja hoitolisäjärjestelmä korvattaisiin uudella
25007: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          hoitotukijärjestelmällä, jonka tavoitteena on ny·
25008: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kyistä tarkoituksenmukaisemmin tukea eläkkeen·
25009: taja Marja-Liisa Salmisen ym. näin kuuluvasta         saajien kotona tapahtuvaa hoitoa. Hoitotuki eh·
25010: kirjallisesta kysymyksestä n:o 138:                   dotetaan suuruudeltaan porrastettavaksi kolmeen
25011:                                                       ryhmään, jotka nykyistä paremmin ottaisivat
25012:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         huomioon myös vammaisen kotona tapahtuvasta
25013:        esityksen lapsen hoitotuesta annetun lain      hoidosta aiheutuvat taloudelliset kustannukset.
25014:        korjaamiseksi niin, että tuki riittäisi kat-      Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tar·
25015:        tamaan erityistä hoitoa ja huolenpitoa         koituksena on parantaa vammaisen tai pitkäaikai·
25016:        tarvitsevan lapsen perheelle aiheuttamat       sesti sairaan lapsen hoitotukea. Tarkoituksenmu·
25017:        erityiset kustannukset, ja                     kaisemmin tämä tapahtuu samansuuntaisesti
25018:           millä tavoin Hallitus aikoo välittömästi    kuin kansaneläkkeensaajien apu- ja hoitolisäjär·
25019:        turvata sen, ettei hoitotuen saaminen          jestelmän uudistaminen on tarkoitus toteuttaa.
25020:        käytännössä vaikuta perheen saamaan            Nämä kysymykset tulevat esille valmisteltaess~
25021:        muuhun tukeen?                                 valtion tulo- ja menoarvioesitystä vuodelle 1985.
25022:                                                          Mitä tulee lapsen hoitotuen yhteensovittami·
25023:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      seen muun sosiaaliturvan kanssa, on täysin sel·
25024: ti seuraavaa:                                         vää, että tämän tyyppinen hoitokustannuster
25025:    Kysymys lapsen hoitotuen uudistamisesta liit-      korvaamiseksi tarkoitettu etuus ei vähennä per·
25026: tyy parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä     heelle tulevaa sosiaaliturvaa. Periaate säilyy luon·
25027: vireillä olevaan kansaneläkelain mukaisen apu- ja     nollisesti myös uudessa lainsäädännössä.
25028: 
25029:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1984
25030: 
25031:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25032:                                     1984 vp. -      KK n:o 138                                        3
25033: 
25034: 
25035: 
25036: 
25037:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25038: 
25039:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och hälsovårdsministeriet. Enligt revideringsförs-
25040: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        laget skall det i folkpensionslagen avsedda hjälp-
25041: 1v den 23 mars 1984 tili vederbörande medlem        och vårdtilläggssystemet ersättas med ett nytt
25042: 1v statsrådet översänt avskrift av följande av      vårdbidragssystem i syfte att på ett ändamålsenli-
25043: :iksdagsledamot Marja-Liisa Salminen m.fl. un-      gare sätt än hittills stödja vården av pensionstaga-
25044: fenecknade spörsmål nr 138:                         re i hemmet. Vårdbidragets storlek föreslås diffe-
25045:                                                     rentierad genom en indelning i tre grupper, vilka
25046:          Ämnar Regeringen avlåta tili riksdagen     bättre än hittills skall beakta även de ekonomiska
25047:       en proposition angående revidering av         kostnader som föranleds av vården av handikap-
25048:       lagen om vårdbidrag för barn så, att          pad i hemmet.
25049:       bidraget blir tillräckligt för att täcka de      1 enlighet med regeringsprogrammet avser re-
25050:       särskilda kostnader som barn i behov av       geringen att justera vårdbidraget för handikappa-
25051:       särskild vård och omsorg åsamkar famil-       de ellet långvarigt sjuka barn. Det mest ända-
25052:       jen, och                                      målsenliga sättet är att göra detta i överensstäm-
25053:          på vilket sätt ämnar Regeringen ome-       melse med revideringen av folkpensionstagares
25054:       delban säkerställa att erhållandet av vård-   hjälp- och vårdtilläggssystem. Dessa frågor kom-
25055:       bidrag i praktiken inte skall inverka på      mer att behandlas i samband med beredningen
25056:       familjens övriga bidrag?                      av statsverkspropositionen för år 1985.
25057:                                                        Beträffande samordningen av vårdbidraget för
25058:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     barn med det övriga socialskyddet utgår man
25059: mföra följande:                                     självfallet från att denna typ av förmån för
25060:   Frågan om en revidering av vårdbidraget för       ersättandet av vårdkostnaderna inte skall medföra
25061: )arn är förknippad med revideringen av det i        någon reducering av familjens socialskydd. Den-
25062: ulkpensionslagen avsedda hjälp- och vårdtillägs-    na princip kommer givetvis att bibehållas även i
25063: ystemet som för närvarande är anhängig i social-    den nya lagstiftningen.
25064: 
25065:     Helsingfors den 24 april 1984
25066: 
25067: 
25068:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25069:                                                      1984 vp.
25070: 
25071: Kirjallinen kysymys n:o 139
25072: 
25073: 
25074: 
25075: 
25076:                                     Salminen ym.: Valtion lainoittaman asuntotuotannon määrärahojen
25077:                                        kehityksestä
25078: 
25079: 
25080:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25081: 
25082:    Asuntopolitiikan tavoitelakitoimikunta jätti ta-          Budjetin liitteenä olevassa taloudellisessa kat-
25083: voitelakiehdotuksen sisältävän mietintönsä ke-            sauksessa todetaan sanatarkasti seuraavaa: "Asu-
25084: väällä 1981. Mietinnössä esitettiin asunto-olojen         misen ja ympäristön tehtäväalueen menojen
25085: kehittämistä koskevaa lakia, jossa säädettäisiin          suunta on supistuva, sillä asuntotuotannon tarve
25086: yhteiskunnalle velvoite kohtuullisen asumisen             vähenee edelleen ja rakentamisen painopiste siir-
25087: turvaamisesta jokaiselle. Tavoitelakitoimikunta           tyy korjaus- ja parannustoimenpiteiden suun-
25088: esitti seuraavia valtion lainoittaman asuntotuo-          taan. Asuntorahoitus pyritään uudistamaan tar-
25089: tannon lukuja:                                            koituksena asteittain supistaa valtion suoraa lai-
25090:                                                           nanantaa ja korvata sitä muulla tuella.'' Nume-
25091:                                                           roin tämä ilmaistaan samaisessa katsauksessa asu-
25092:   vuosi         valtion lainoittama asuntotuotanto        misen ja ympäristön budjettivarojen 5, 1 %: n
25093:                                                           reaalisina vuosinaisina supistamisina.
25094:   1983                       24 500
25095:   1984                       24 000                          Vaikka tavoitelakitoimikuntakin valitsi valtion
25096:   1985                       23 500                       lainoittamaa asuntotuotannon alenevan trendin,
25097:   1986                       23 000                       mitä ei sellaisenaan voida pitää perusteltuna,
25098:   1987                       22 500                       ollaan nyt jo alhaisemmissa tuotantoluvuissa kuin
25099:                                                           toimikunta arvioi huonoimmassa vaihtoehdossa
25100:                                                           oltavan vuosikymmenen lopulla.
25101:    Tavoitelakitoimikunnan esittämien tuotantota-
25102: voitteiden ja muiden asuntopoliittisten toimien              Selvitysmies Pekkasen tulopoliittisen kokonais-
25103: toteuttamisen arvioitiin tuolloin edellyttävän            ratkaisun hyväksymisen yhteydessä hallitus teki
25104: noin 3,5 % :n reaalista kasvua asuntotoimen               periaatepäätöksen, jonka mukaan sekä vuonna
25105: menoissa. Tavoitelakitoimikunnan tavoiteasettelu          1985 että vuonna 1986 aloitetaan 19 000 arava-
25106: ei kuitenkaan miltään osin ole johtanut toimen-          asunnon rakentaminen. Vuokra-asuntojen suh-
25107: piteisiin. Itse asiassa valtioneuvosto mm. budjet-       teellista osuutta aravalainoituksesta sanotaan sa-
25108: tipolitiikan kautta on toteuttanut aivan päinvas-        massa periaatepäätöksessä lisättävän. Hallituksen
25109: taisia tavoitteita. Asuntotuotanto ja yleensä asun-      päätös merkitsee siis sitä, ettei valtion lainoitta-
25110: topolitiikan sektori on katsottu valtion taloudessa      maa asuntotuotannon määrä laskisi kahtena seu-
25111: supistuvaksi lohkoksi. Vuosi 1983 toi tähän asti-        raavana vuonna. Taso, jolla asuntotuotanto nyt
25112: set pohjalukemat valtion lainaittamaan asunto-           on, on kuitenkin erittäin alhainen, kaukana siitä
25113: tuotantoon. Koko aravatuotanto putosi 16 200             mitä mm. tavoitelakitoimikunta on esittänyt.
25114: asuntoon, joista vain 5 200 oli vuokra-asuntoja.         Mitään muutosta hallituksen perussuuntaukseen
25115: Vuoden 1983 budjetin perusteluissa arvioitiin            asuntotuotantomäärien ja yleensä asuntotoimen-
25116: määrärahojen riittävän 21 000 asunnon lainoitta-         sektorin määrärahojen alentamiseen ei Pekkas-
25117: miseen. Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoar-             ratkaisun yhteydessä tehty päätös siis merkitse.
25118: vion määrärahojen yhdessä aiemmilta vuosilta                Hallituksen esittämä perustelu asuntotuotan-
25119: siirtyneiden varojen kanssa arvioidaan riittävän         non määrärahojen alhaiselle tasolle uustuotannon
25120: tänä vuonna 19 000 arava-asunnon aloittami-              tarpeen vähentymisestä on asuntohallituksen laa-
25121: seen. Budjetin perusteluissa hallitus toteaa uus-        timien asumistaso- ja asunnontarveselvitysten va-
25122: tuotannon tarpeen vähentyneen ja tästä syystä            lossa täysin perusteeton. Vuonna 1980 oli ahtaas-
25123: olevan perusteltua vähentää asuntotuotantoon             ti asuvia asuntokuntia yli 200 000, 11,2 % kai-
25124: osoitettavia määrärahoja vuosittain.                     kista asuntokunnista. Puutteellisen varustetason
25125: 4284004700
25126: 2                                     1984 vp. -- NJ( n:o 139
25127: 
25128: omaavissa asunnoissa asuvia oli yli 300 000,          Asuntohallituksen tilastojen mukaan kaikista
25129: 18,8 % kaikista asuntokunnista. Normit alitta-        asuntokunnista, joiden päämies on alle 30-vuo-
25130: vissa asunnoissa asuvia asuntokuntia oli kaikkiaan    tias ja joissa on vähintään yksi lapsi, peräti 30 %
25131: lähes puoli miljoonaa. Kun otetaan huomioon,          asuu ahtaasti.
25132: että asumistason ongelmat painottuvat lapsiper-          Edellä esitetyt tilastopoiminnat osoittavat
25133: heisiin ja kasvavat perheen koon mukana, on           asunto-ongelman laajuuden ja syvyyden. Arava-
25134: todella kyse valtavasta ongelmasta.                   järjestelmä sosiaalisen, perheiden tarpeisiin vas-
25135:    Asunto-ongelman syvyydestä saa kuvan myös-         taavan asuntotuotannon järjestelmänä on syvässä
25136: kin tarkastelemalla sitä, millä perusteilla asunto-   kriisissä. Asumisongelman ratkaisemisen keskei-
25137: kunnat ovat hakeneet aravavuokra-asuntoja.            sin lähtökohta on valtion lainoittaman asunto-
25138: Vuonna 1982 kaikista hakeneista asuntokunnista        tuotannon maaran nostaminen, erityisesti
25139: 17 % oli häädettyjä tai asunnottomia, 11 % asui       vuokra-asuntotuotannon lisääminen.
25140: asuntolassa tai perhe oli asumisongelman vuoksi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25141: hajotettuna, 13 % asui alivuokralaisina tai suku-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25142: laisten luona ja 10 % asui ahtaammin kuin kaksi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25143: henkilöä huonetta kohti.                              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25144:    Arava-asuntoa haki viime vuonna noin 50 000
25145: asuntokuntaa ja kuten aikaisemmin todettiin                      Onko Hallitus tietoinen asunto-ongel-
25146: samanaikaisesti valtion lainoituksen turvin aloi-             man vaikeudesta maassamme ja aikooko
25147: tettiin 18 600 uuden asunnon rakentaminen.                    Hallitus osoittaa vuoden 1985 ja sitä
25148:    Hallitus ja hallituspuolueet ovat mielellään               seuraavien vuosien budjeteissa valtion lai-
25149: puhuneet nuorten perheiden ja nuorten aseman                  naittamaan asuntotuotantoon määrära-
25150: parantamisesta yhtenä hallituspolitiikan paino-               hat, joilla asuntotuotannon tasoa ja eri-
25151: pisteenä. Kun asuntopolitiikkaa tarkastellaan                 tyisesti vuokra-asuntojen määrää voidaan
25152: näiden väestöryhmien kannalta niin voidaan vain               nostaa, vai onko Hallitus valinnut linjak-
25153: todeta, että asumisen ongelmat juuri heidän                   seen valtion lainoittaman asuntotuotan-
25154: kohdallaan kärjistyvät kaikkein räikeimmiksi.                 non määrän jatkuvan supistamisen?
25155: 
25156:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1984
25157: 
25158:          Marja-Liisa Salminen            Pirkko Turpeinen                Irma Rosnell
25159:          Osmo Vepsäläinen                Heli Astala                     Ensio Laine
25160:          Sten Söderström                 Inger Hirvelä                   Ulla-Leena Alppi
25161:          Esko Helle                      Lauha Männistö                  Mikko Kuoppa
25162:                                          Anna-Liisa Jokinen
25163:                                       1984 vp. -- EJ( n:o 139                                          3
25164: 
25165: 
25166: 
25167: 
25168:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25169: 
25170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       paarahoitteisen tuotannon kehittymisestä, sillä
25171: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        arava-asuntoja on valmistunut tavoitelakitoimi-
25172: olette 23 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn          kunnan lukuja vähemmän. Kuitenkin kokonais-
25173: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tuotanto ylittää vuosina 1981--1985 noin 10 000
25174: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    asunnolla tavoitelakitoimikunnan tavoitteet.
25175: taja Marja-Liisa Salmisen ym. näin kuuluvasta           Kuten kirjallisessa kysymyksessäkin todetaan,
25176: kirjallisesta kysymyksestä n:o 139:                  tullaan vuosien 1985 ja 1986 aravatuotanto mi-
25177:           Onko Hallitus tietoinen asunto-ongel-      toittamaan siten, että kumpanakin vuonna aloi-
25178:        man vaikeudesta maassamme ja aikooko          tetaan 19 000 uutta arava-asuntoa eli sama määrä
25179:        Hallitus osoittaa vuoden 1985 ja sitä         kuin vuonna 1984. Myös jatkossa on ympäristö-
25180:        seuraavien vuosien budjeteissa valtion lai-   ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman mu-
25181:        noittamaan asuntotuotantoon määrära-          kaan tarkoitus pitää lainoitettavien arava-asunto-
25182:        hat, joilla asuntotuotannon tasoa ja eri-     jen määrä mainitun 19 000 asunnon tasolla vuo-
25183:        tyisesti vuokra-asuntojen määrää voidaan      dessa.
25184:        nostaa, vai onko Hallitus valinnut linjak-       Vuonna 1983 aloitettiin noin 20 500 arava-
25185:        seen valtion lainoittaman asuntotuotan-       asunnon rakentaminen, joten tulo- ja menoar-
25186:        non määrän jatkuvan supistamisen?             vion mukainen 21 000 asunnon tavoite lähes
25187:                                                      saavutettiin. Ero johtuu siitä, että vuonna 1983
25188:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     alkavaksi arvioitua tuotantoa siirtyi ennakoitua
25189: ti seuraavaa:                                        enemmän alkavaksi kuluvana vuonna. Kysymyk-
25190:                                                      sessä esitetty vastaavan vuoden lukumäärä 16 200
25191:    Lähtökohtana viime vuosina asuntotuotannon        asuntoa tarkoitti sinä vuonna aravalainoitettavaa
25192: ja aravatuotannon mitoittamiselle on ollut tavoi-    uustuotantoa, joskin mainittu lukumäärä nousi
25193: telakitoimikunnan mietinnössä (KM 1981:28)           lopullisesti n. 17 100 asuntoon.
25194: esitetyt tuotantotavoitteet. Näiden tavoitteiden
25195: taustalla ovat laskelmat asuntotuotantotarpeesta        Aravalainoja myönnettäessä on asuntohallituk-
25196: vuoteen 1990 saakka. Väestön lukumääräistä ke-       sessa jo muutaman vuoden ajan pyritty noudatta-
25197: hitystä, asuntokuntien keskikokoa ja asuntojen       maan kuntien ilmoittamia ns. etuoikeusjärjestyk-
25198: poistumaa koskevien arvioiden perusteella on         siä. Näissä kuntien asuntohallitukselle toimitta-
25199: päädytty siihen, että maamme asuntotuotanto-         missa lausunnoissa on lueteltu kaikki lainoitus-
25200: tarve on kuluvan vuosikymmenen aikana vuosit-        kohteet siinä järjestyksessä, kuin kunta pitää niitä
25201: tain tasaisesti aleneva kuten tavoitelakitoimikun-   tarpeellisena lainoittaa. Näin ollen arava-asunto-
25202: nan tuotantoluvut osoittavat.                        jen hallintamuotojakautuma ja myös lainoitetta-
25203:    Valmistuvien asuntojen lukumäärä on vuodes-       vien vuokra-asuntojen määrä riippuu pääasiassa
25204: ta 1979 vuoteen 1983 pysytellyt suurin piirtein      kuntien lausunnoista. Asuntohallitus tulee kun-
25205: 50 000 asunnon tasolla ja myös vuosina 1984--        nille lähetettävässä kirjeessä kiinnittämään kun-
25206: 1985 arvioidaan asuntotuotannon pysyvän suun-        tien huomiota tulopoliittiseen kokonaisratkai-
25207: nilleen samalla tasolla. Tavoitelakitoimikunnan      suun liittyvään periaatepäätökseen, jonka mu-
25208: lukuihin verrattuna jäätiin asuntojen kokonais-      kaan vuokra-asuntojen suhteellista osuutta tul-
25209: tuotannon määrässä vuonna 1981 jälkeen, mutta        laan lisäämään.
25210: vuosina 1982--1983 tavoitteet ylitettiin selvästi.     Asuntojen uustuotannolla ei yksistään kyetä
25211: Kuluvana vuonna valmistunee 4 000--5 000             asunto-ongelmia ratkaisemaan vaan toimenpitei-
25212: asuntoa enemmän kuin tavoitelakitoimikunnan          tä tarvitaan myös vanhan asuntokannan tehok-
25213: mukaan ja myös vuonna 1985 arvioidaan valmis-        kaaseen hyväksikäyttöön. Tässä suhteessa mm.
25214: tuvien asuntojen määräksi noin 3 000 asuntoa         oman asunnon hankintaan myönnettyjen laino-
25215: enemmän kuin tavoitelakitoimikunnan mietin-          jen korkotuki on osoittautunut onnistuneeksi
25216: nössä. Ylittäminen tosin johtuu yksinomaan va-       menettelyksi ja määrärahoja tullaan jatkossa va-
25217: 4                                    1984 vp. -- KJC n:o 139
25218: 
25219: raamaan tätä tarkoitusta varten lainojen kysyntää   tuotantolain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tar-
25220: vastaava määrä.                                     koitettuja yhteisöjä. Korkotukilainaksi voitaisiin
25221:   Hallituksen piirissä tutkitaan myös nykyisen      tuolloin hyväksyä paitsi vanhan vuokra-asunnon
25222: kunnille ja opiskelija-asuntotuotantoyhteisöille    hankintaan otetut lainat myös vuokra-asuntojen
25223: myönnettävän vuokra-asuntojen hankinnan kor-        rakentamista ja peruskorjausta varten otetut lai-
25224: kotuen laajentamista koskemaan kaikkia asunto-      nat.
25225: 
25226:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
25227: 
25228:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
25229:                                       1984 vp. -      KK n:o 139                                       5
25230: 
25231: 
25232: 
25233: 
25234:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25235: 
25236:    I det syfte 37 § i mom. riksdagsordningen          ställs också år 1985 att med ca 3 000 överskrida
25237: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        det antal som anges i målsättningslagkommissio-
25238: den 23 mars 1984 tili vederbörande medlem av          nens betänkande. Överskridningen beror dock
25239: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     uteslutande på att den frifinansierade produktio-
25240: dagsledamot Marja-Liisa Salminen m.fl. under-         neo har utvecklats. Aravabostäder har nämligen
25241: tecknade spörsmål nr 139:                             färdigställts i mindre utsträckning än målsätt-
25242:                                                       ningslagkommissionens beräkningar anger. Den
25243:           Är Regeringen medveten om hur svårt         totala produktioneo kommer dock under åren
25244:        bostadsproblemet är i vårt land och äm-        1981-1985 att överskrida målsättningslagkom-
25245:        nar Regeringen i statsförslagen för år         missionens mål med ca 10 000 bostäder.
25246:        1985 och de därpå följande åren för
25247:        bostadsproduktion med statslån anvisa             Såsom det konstateras i spörsmålet kommer
25248:        anslag, med vilka bostadsproduktionens         man under åren 1985 och 1986 att dimensionera
25249:        nivå och särskilt antalet hyresbostäder        aravaproduktioneo så att bygget av 19 000 nya
25250:        kunde höjas, eller har Regeringen valt         aravabostäder, det vill säga samma antal som år
25251:        som sin linje att fortgående minska om-        1984, påbörjas under ettvart år. Avsikten är att
25252:        fattningen av bostadsproduktionen med          också i fortsättningen bibehålla antalet aravabo-
25253:        statslån?                                      städer, för vilka lån beviljas, vid det nämnda,
25254:                                                       dvs. minst 19 000 bostäder i året.
25255:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           År 1983 påbörjades uppförandet av ca 20 500
25256: anföra följande:                                      aravabostäder, och det i statsförslaget angivna
25257:    Utgångspunkten för dimensioneringen av bo-         målet om 21 000 bostäder uppnåddes sålunda i
25258: stadsproduktionen och aravaproduktioneo har           det närmaste. Skillnaden beror på, att den pro-
25259: under de senaste åren varit de mål för produktio-     duktion som enligt beräkning skulle påbörjas år
25260: neo som anges i målsättningslagkommissionens          1983 i högre grad än vad som förutsetts överför-
25261: betänkande (Kommittebetänkande 1981:28).              des tili innevarande år. Det i spörsmålet angivna
25262: Bakgrunden tili dessa mål utgörs av beräkningar       antalet av 16 200 bostäder för motsvarande år
25263: av bostadsproduktionsbehovet fram tili år 1990.       avsåg den nyproduktion som skulle aravabelånas
25264: På basen av beräkningar, som gäller befolknings-      ifrågavarande år, även om antalet slutligen steg
25265: utvecklingen, hushållens storlek i medeltal och       tili ca 17 100 bostäder.
25266: antalet bostäder som utgår ur bruk, har man              Vid beviljande av aravalån har man inom
25267: kommit fram tili att behovet av att producera         bostadsstyrelsen redan under några års tid försökt
25268: bostäder i vårt land under innevarande årtionde       iaktta de s.k. prioritetsordningar som kommu-
25269: stadigt kommer att minska, vilket framgår av          nerna meddelar om. I dessa utlåtanden, som
25270: målsättningslagkomissionens produktionstal.           kommunerna tillställer bostadsstyrelsen, har alla
25271:     Antalet färdigställda bostäder har från år 1979   låneobjekt uppräknats i den ordning i viiken
25272: tili år 1983 hållits på en nivå av omkring 50 000     kommunen anser att lån behöver beviljas för
25273: bostäder och under åren 1984-7985 beräknas            dem. Sålunda beror den fördelning som före-
25274: bostadsproduktionen bli på ungefär samma nivå.        ligger i fråga om besittningsformerna beträffande
25275: Omfattningen av den totala bostadsproduktio-          aravabostäder ävensom antalet hyresbostäder, för
25276: nen var år 1987 mindre än vad målsättningslag-        vilka lån borde beviljas, i huvudsak på kommu-
25277: kommissionen hade beräknat, men under åren            nernas utlåtanden. Bostadsstyrelsen kommer i ett
25278: 1982-1983 överskreds målen klart. Under inne-         brev, som skickas tili kommunerna, att fästa
25279: varande år torde antalet bostäder, som färdig-        kommunernas uppmärksamhet vid det princip-
25280: ställs, överskrida målsättningslagkommissionens       beslut i anslutning tili den inkomstpolitiska hel-
25281: beräkningar med 4 000-5 000 och enligt upp-           hetslösningen enligt vilket den relativa andelen
25282: skattning kommer det antal bostäder som färdig-       hyresbostäder kommer att ökas.
25283: 6                                    1984 vp. -     KK n:o 139
25284: 
25285:    Bostadsproblemen kan inte lösas enbart genom     ges kommuner och sådana samfund som produ-
25286: produktion av nya bostäder, utan åtgärder be-       cerar studentbostäder för anskaffande av hyres-
25287: hövs också för ett effektivt utnyttjande av det     bostäder så, att räntestödet skulle gälla alla i 6 §
25288: gamla bostadsbeståndet. 1 detta hänseende har       1 mom. 1 punkten lagen om bostadsproduktion
25289: bl.a. räntestödet för sådana lån som beviljas för   åsyftade samfund. Såsom räntestödslån skulle då,
25290: anskaffande av egen bostad visat sig vara ett       utöver lån som har upptagits för anskaffande av
25291: lyckat förfarande. 1 fortsättningen kommer därför   gammal hyresbostad, kunna godtas också lån,
25292: anslag tili ett belopp, som motsvarar efterfrågan   som har upptagits för byggande och grundrepa-
25293: på lån, att reserveras för detta syfte.             ration av hyresbostäder.
25294:    lnom regeringen undersöks också frågan om en
25295: urvidgning av det räntestöd som för närvarande
25296: 
25297:     Helsingfors den 3 maj 1984
25298: 
25299:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
25300:                                                1984 vp.
25301: 
25302: Kirjallinen kysymys n:o 140
25303: 
25304: 
25305: 
25306: 
25307:                                    Kärhä ym.: Suomen Ilmailumuseon laajentamisen valtionavusta
25308: 
25309: 
25310:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25311: 
25312:   Liikenneministeri on vastauksessaan 15.9.1983       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25313: edustaja Pohdon kysymykseen Suomen Ilmailu-           senen vastausta seuraavaan:
25314: museon laajentamisen valtionavusta lausunut
25315: mm.:                                                            Aikooko Hallitus ottaa seuraavaan lisä-
25316:                                                              menoarvioon Ilmailumuseoyhdistys ry:n
25317:    ''Näin ollen ilmailumuseota ylläpitävän Ilmai-            ilmailuhallitukselle esittämään pyyntöön
25318: lumuseoyhdistys ry:n suunnitelmat lisätilojen ra-            perustuvan 250 000 markan määrärahan
25319: kentamisesta museota varten näyttävät perustel-              valtionapuna yhdistykselle Suomen 11-
25320: luilta. Ottaen huomioon museon laatu ja sen                  mailumuseon laajennushankkeen osara-
25321: merkitys yleiseltä kannalta näyttääkin perustellul-          hoitukseksi, sekä
25322: ta, että valtiovalta edelleen pyrkii avustamaan                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25323: museon toimintaa taloudellisesti.''                          ryhtyä Ilmailumuseoyhdistys ry:n ilmailu-
25324:    Museon laajennustyöt ovat käynnistyneet 11-               hallituksen kautta ehdottaman 760 000
25325: mailumuseoyhdistys ry:n toimesta ilman valtion               markan määrärahan ottamiseksi valtion
25326: merkittävää tukea. Kun kysymyksessä on yhdis-                vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon valti-
25327: tyksen vapaaehtoisin voimin toteuttama valta-                onapuna yhdistykselle Suomen Ilmailu-
25328: kunnallinen yleisilmailumuseo, niin valtiopäivä-             museon meneillään olevan laajentamisen
25329: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten pyydän             jatkorahoitukseen?
25330: 
25331:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1984
25332: 
25333:          Lea Kärhä                       Riitta Jouppila               Eva-Riitta Siitonen
25334:          Urho Pohto                      Martti Tiuri                  Erkki Moisander
25335:          Aino Pohjanoksa                 Heikki Perho                  Kaarina Dromberg
25336:          Pirkko Ikonen                   Ilkka Kanerva                 Georg C. Ehrnrooth
25337:          Sakari Valli                    Mauri Miettinen               Iiro Viinanen
25338:          Riitta Uosukainen               Lauri Impiö                   Toivo T. Pohjala
25339:                                          Ole Wasz-Höckert
25340: 
25341: 
25342: 
25343: 
25344: 428400437X
25345: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 140
25346: 
25347: 
25348: 
25349: 
25350:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25351: 
25352:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              markan määrärahan ottamiseksi valtion
25353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon valti-
25354: olette 23 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn                onapuna yhdistykselle Suomen Ilmailu-
25355: kirjeenne n:o 481 ohella toimittanut valtioneu-            museon meneillään olevan laajentamisen
25356: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          jatkorahoitukseen?
25357: sanedustaja Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjalli-
25358: sesta kysymyksestä n:o 140:                            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
25359:           Aikooko Hallitus ottaa seuraavaan lisä-   ti seuraavaa:
25360:        menoarvioon Ilmailumuseoyhdistys ry:n           Ilmailumuseoyhdistys ry:n tekemät valtion-
25361:        ilmailuhallitukselle esittämään pyyntöön     avustushakemukset ovat liikenneministeriössä kä-
25362:        perustuvan 250 000 markan määrärahan         siteltävinä. Hallitus ottaa asiaan kantaa 250 000
25363:        valtionapuna yhdistykselle Suomen Il-        markan suuruisen valtionavustuksen osalta ke-
25364:        mailumuseon laajennushankkeen osara-         vään 1984 lisämenoarvioesityksen yhteydessä.
25365:        hoitukseksi, sekä                            Myös vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesitys on
25366:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      parhaillaan valmisteilla. Ilmailumuseoyhdistys
25367:        ryhtyä Ilmailumuseoyhdistys ry:n ilmailu-    ry:n 760 000 markan suuruinen valtionavus-
25368:        hallituksen kautta ehdottaman 760 000        tushakemus tulee käsiteltäväksi tässä yhteydessä.
25369: 
25370:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
25371: 
25372:                                                                  Liikenneministeri Matti Puhakka
25373:                                       1984 vp. -     KK n:o 140                                       3
25374: 
25375: 
25376: 
25377: 
25378:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25379: 
25380:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 ry. framlagts genom luftfartsstyrelsen inta
25381: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr              ett anslag om 760 000 mk i statsbidrag
25382: 481 av den 23 mars 1984 tili vederbörande                   tili föreningen för fortsatt finansiering av
25383: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande          den pågående utvidgningen av Finlands
25384: av riksdagsledamot Kärhä m.fl. undertecknade                Luftfartsmuseum?
25385: spörsmål nr 140:
25386:           Ämnar Regeringen i nästa tiliäggs-           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
25387:        budget enligt den begäran som före-           anföra följande~
25388:        ningen Ilmailumuseoyhdistys ry. har              De ansökningar om statsunderstöd som fram-
25389:        framställt tili luftfartsstyrelsen inta ett   ställts av Ilmailumuseoyhdistys ry. är under be-
25390:        anslag om 250 000 mk i statsbidrag tili       handling vid trafikministeriet. Regeringen fattar
25391:        föreningen som en delfinansiering av          ståndpunkt tili statsunderstödet om 250 000 mk
25392:        projektet att utvidga Finlands Luftfarts-     i samband med förslaget tili tilläggsbudget våren
25393:        museum, och                                   1984. Också statsverkspropositionen för år 1985
25394:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      är under beredning. Ansökan om ett statsunder-
25395:        för att i statsförslaget för år 1985 enligt   stöd om 760 000 mk av Ilmailumuseoyhdistys ry.
25396:        det förslag som av Ilmailumuseoyhdistys       kommer att behandlas i samband därmed.
25397: 
25398:      Helsingfors den 25 april 1984
25399: 
25400:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
25401:                                                1984 vp.
25402: 
25403: Kirjallinen kysymys n:o 141
25404: 
25405: 
25406: 
25407: 
25408:                                   Kärhä ym.: Postivirkamiesten työpäivien työhönsidonnaisuuden
25409:                                     pituudesta
25410: 
25411: 
25412:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25413: 
25414:    Eräissä Uudenmaan postitoimipaikoissa mm.         vaan hän joutuu viettämään pitkän lepotaukonsa
25415: Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä postivirkamies-   vieraalla paikkakunnalla. Kun asiakaspalveluteh-
25416: ten päivittäinen työhönsidonnaisuus saattaa kes-     tävissä olevat postivirkamiehet usein ovat nuoria
25417: tää jopa 10-12 tuntia. Tämä johtuu siitä, että       perheeliisiä henkilöitä, useimmiten naisia, kasva-
25418: postivirkamiesten päivittäinen lepotauko on ve-      vat päivittäiset lastenhoito-ongelmat ylipääsemät-
25419: nytetty 2-4 tuntiin päivittäin.                      tömän vaikeiksi. Tilannetta sivusta seuraten tun-
25420:    Vuonna 1980 tehdyn työhönsidonnaisuustie-         tuu ihmeelliseltä, että Uudenmaan suurilla posti-
25421: dustelun mukaan on postin asiakaspalvelutehtä-       toimipaikoilla ei työvuoroja saada järjestymään
25422: vissä postivirkamiehiä, joilla kolmen viikon jak-    siten, että päivittäiset työhönsidonnaisuudet oli-
25423: sossa on 10-12 tunnin työhönsidonnaisuuksia          sivat edellä kerrottuja lyhyempiä.
25424: 5-9, jopa yli 10 kertaa jakson aikana. Postin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25425: henkilökunnan mielestä tilanne ei vuoden 1980        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25426: jälkeen ole helpottunut, päinvastoin näyttää pa-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25427: henevan.                                             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25428:    Päivittäiset pitkät työhönsidonnaisuudet saat-
25429: tavat olla sopivia pienillä ja harvaan asutuilla              Katsooko Hallitus, että postivirkamies-
25430: seuduilla, jossa posti sijaitsee kenties samassa            ten edellä selostetussa päivittäisessä työ-
25431: talossa, missä postivirkamies asuu. Suurilla paik-          hönsidonnaisuudessa on epäkohtia, ja jos
25432: kakunnilla asia on kuitenkin toinen. Nimen-                 on,
25433: omaan Uudellamaalla ongelmaksi muodostuvat                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25434: pitkät työmatkat. Päivittäisen 2-4 tunnin lepo-             ryhtyä, jotta postivirkamiesten päivittäi-
25435: tauon aikana työntekijä ei ehdi käydä kotonaan,             nen työhönsidonnaisuus lyhentyisi?
25436: 
25437:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1984
25438: 
25439:          Lea Kärhä                      Eeva Turunen                   Vieno Eklund
25440:          Ilkka Kanerva                  Eva-Riitta Siitonen            Liisa Arranz
25441:          Helena Pesola                  Sirpa Pietikäinen              Arja Alho
25442:          Marjatta Stenius-Kaukonen      Riitta Uosukainen              Pentti Skön
25443:          Impi Muroma                    Kaarina Dromberg               Liisa Kulhia
25444:                                         Saara-Maria Paakkinen
25445: 
25446: 
25447: 
25448: 
25449: 428400436W
25450: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 141
25451: 
25452: 
25453: 
25454: 
25455:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25456: 
25457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työhönsid,_mnaisuus melkoisesti, koska joissakin
25458: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toimipaikoissa saapuvan postin käsittely alkaa
25459: olette maaliskuun 23 päivänä 1984 päivätyn             jopa kello 6 aamulla ja lähtevän postin käsittely
25460: kirjeenne n:o 482 ohella toimittanut valtioneu-        vasta sulkemisajan jälkeen. Aukioloaikojen ai-
25461: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      heuttamat ongelmat korostuvat pienissä toimi-
25462: sanedustaja Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjalli-       paikoissa, joissa henkilöstömäärän ja asioimistar-
25463: sesta kysymyksestä n:o 141:                            peen vähäisyyden vuoksi on ollut pakko pääkau-
25464:                                                        punkiseudullakin turvautua kaksiosaisiin aukiolo-
25465:           Katsooko Hallitus, että postivirkamies-      aikoihin.
25466:         ten edellä selostetussa päivittäisessä työ-
25467:                                                            Pitkät työmatkat ovat pääkaupunkiseudun eri-
25468:         hönsidonnaisuudessa on epäkohtia, ja jos
25469:                                                        tyispiirre, joka estää pidempienkin lepotaukojen
25470:         on,
25471:                                                        tehokkaan hyödyntämisen ja lisää esim. lasten-
25472:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hoito-ongelmia. Näin työhönsidonnaisuudesta jo
25473:         ryntyä, jotta postivirkamiesten päivittäi-     muutenkin aiheutuvat haitat korostuvat. Tässä
25474:         nen työhönsidonnaisuus lyhentyisi?             yhteydessä on myös muistettava se neuvotteluissa
25475:                                                        henkilöstöjärjestöjenkin kanssa usein todettu to-
25476:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       siasia, että eräissä tapauksissa pitkät työvuorot ja
25477: ti seuraavaa:                                          vastaavasti pitkät lepotauot ovat virkamiesten
25478:     Asiakaspalvelutehtävissä toimivien postivirka-     omien intressien mukaisia ja heidän nimenomais-
25479: miesten työhönsidonnaisuuteen liittyviin ongel-        ten toivomusteosa johdosta järjestettyjä.
25480: miin on 1970-luvun alusta lähtien etsitty ratkai-          Voimassa olevat työhönsidonnaisuuteen liitty-
25481: sua mm. useissa posti- ja telehallituksen asetta-      vät määräykset ja sopimukset ovat peräisin vuo-
25482: missa työryhmissä sekä posti- ja telehallituksen ja    delta 1979, jolloin posti- ja telehallitus antoi,
25483: ao. henkilöstöjärjestöjen välisissä neuvotteluissa.    neuvoteltuaan henkilöstöjärjestöjen kanssa, työai-
25484: Työhönsidonnaisuuden määrää sekä pitkään työ-          kalain ja työaikasopimuksen soveltamista posti- ja
25485: hönsidonnaisuuteen johtaneita syitä on viimeksi        telelaitoksessa koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan
25486: laajemmin       selvitetty   toimipaikkakohtaisesti    '' työvuoroa ei virantekotaulukkoa laadittaessa saa
25487: vuonna 1979. Selvitys osoitti, että tutkimusajan-      tarpeettomasti jakaa osiin, eikä missään tapauk-
25488: jaksona toukokuussa 1979 asiakaspalvelussa toi-        sessa alle yhden tunnin käsittäviin osiin. Milloin
25489: mivista postivirkamiehistä 961 oli sidottu työhön-     työvuoron jakamista ei voida välttää, sallitaan
25490: sä päivittäin 9--10 tunnin ajan, 250 10--12            jakaminen enintään kahteen osaan. Puolta tuntia
25491: tunnin ajan sekä 2 yli 12 tunnin ajan. Samalle         lyhyempiä vapaa-aikoja ei virantekotaulukossa
25492: henkilölle tällaisia työvuoroja kuitenkin sattui       saa esiintyä, jos se ei työaikalain vaatimusten
25493: yleensä harvoin. Tulokset osoittivat myös sen          täyttämiseksi ole aivan välttämätöntä. Ennen vi-
25494: kysymyksestäkin ilmenevän seikan, että pitkä           rantekotaulukon laatimista tulee siitä neuvotella
25495: työhönsidonnaisuus on erityisesti pääkaupunki-         luottamusmiehen kanssa. Luottamusmiehelle on
25496: seudun ongelma.                                        ennen virantekotaulukon suunniteltua voimaan-
25497:    Postivirkamiesten työhönsidonnaisuus on ensi        tuloa varattava tilaisuus tutustua virantekotau-
25498: sijassa riippuvainen toimipaikkojen aukioloajois-      lukkoa ja siihen mahdollisesti liittyvää työvuoro-
25499: ta, jotka puolestaan määräytyvät liikenteen tar-       luetteloa koskevaan ehdotukseen tai muutokseen
25500: peiden ja huippukohtien mukaisesti. Liikenteen         kymmenen päivän aikana ja sinä aikana antaa
25501: keskittyminen iltaan edellyttää lähes kaikkien         siitä lausuntonsa. Virantekotaulukosta on toimi-
25502: virkailijoiden työssä oloa viimeisinä aukiolotun-      paikan hoitajan pyydettäessä toimitettava jäljen-
25503: teina ja on erityisesti Helsingin seudulla lisännyt    nös tarkastusviranomaiselle ja luottamusmiehel-
25504: paineita jatkoaukioloaikojen käyttöön. Kun vir-        le. ''
25505: kailijalle usein asiakaspalvelun lisäksi kuuluu läh-       Kaikkein vaikeimpia työhönsidonnaisuuson-
25506: tevän ja saapuvan postin käsittelyä, lisääntyy         gelmia on pyritty poistamaan postivirkamiesten
25507:                                      1984 vp. -- RJ( n:o 141                                         3
25508: 
25509: työnmitoituksen yhteydessä. Työnmitoituksen so-     tehtävissä ja toisaalta saman virkamiehen työs-
25510: veltamisessa ovat henkilöstön edustajat olleet      kentely kahdessa lähekkäin sijaitsevassa toimipai-
25511: mukana ja tulos on yhteisesti luottamusmiesten      kassa, on ainakin Helsingin postipiirin alueella jo
25512: kanssa sovittu. Näin on samalla ainakin teoriassa   käytetty. Myöskään aukioloaikojen tarkistamiseen
25513: annettu toimipaikkakohtaisesti mahdollisuus työ-    ei ole laajalti mahdollisuuksia, kun liikeasiakkaat
25514: vuorojen muodostamiseen sekä liikenteen vaati-      haluavat saada postinsa yhä aikaisemmin aamulla
25515: mukset että henkilöstön toivomukset huomioon        ja yksityiset asiakkaat tarvitsemansa palvelut puo-
25516: ottaen. Käytännössä em. mahdollisuutta on ra-       lestaan vasta työpäivän ja usein pitkän työmatkan
25517: joittanut pääasiassa työmäärään perustuva mitoi-    jälkeen. Osa-aika-apulaisten saanti taas on erityi-
25518: tustulos.                                           sesti pääkaupunkiseudulla vaikeaa epätyydyttä-
25519:    Työhönsidonnaisuuden vähentämiskeinoja et-       vien palvelussuhteen ehtojen vuoksi. Siinäkin
25520: sittäessä on ratkaisuvaihtoehtoina tuotu esiin      tapauksessa, että osa-aikatyövoimaa olisi saatavil-
25521: henkilöstön lisäämisen ohella mm. erilaiset työ-    la, sen käyttöä rajoittaisivat työvoiman vaihtu-
25522: järjestelyt, aukioloaikojen lyhentäminen ja osa-    vuuden aiheuttamat ongelmat ammattikoulutuk-
25523: aika-apulaisten paikkaaminen. Henkilöstön lisää-    sen järjestämisessä.
25524: mismahdollisuuksia työhönsidonnaisuuden vä-            Valtion virkamiesten työhönsidonnaisuuteen
25525: hentämiseksi ei tällä hetkellä juurikaan ole, kun   on kuluvan kevään virkaehtosopimusneuvotte-
25526: virkoja ja toimia ei valtiontalouden niukkojen      luissa kiinnitetty erityistä huomiota. Ongelman
25527: resurssien vuoksi ole saatu edes liikenteen ja      selvittämiseksi tullaan asettamaan työryhmä, jon-
25528: poissaolojen kasvua vastaavasti. Myös tehtäväjär-   ka tehtävänä on pyrkiä 1.3.1985 mennessä selvit-
25529: jestelyjen tarjoamat keinot, esim. saman virka-     tämään keinot tarpeettoman työhönsidonnaisuu-
25530: miehen käyttö sekä asiakaspalvelu- että tausta-     den poistamiseksi.
25531: 
25532:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
25533: 
25534:                                                                  Liikenneministeri Matti Puhakka
25535: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 141
25536: 
25537: 
25538: 
25539: 
25540:                                 Till Riksdagens Herr Talman
25541: 
25542:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kundservicen ofta ankommer på funktionärerna
25543: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         att behandla avgående och ankommande post,
25544: 482 av den 23 mars 1984 till vederbörande              ökar arbetsbundenheten avsevärt, eftersom be-
25545: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     handlingen av den ankommande posten vid vissa
25546: av riksdagsledamot Kärhä m.fl. undertecknade           anstalter börjar redan kl. 6 på morgonen och
25547: spörsmål nr 141:                                       behandlingen av den avgående posten först efter
25548:                                                        stängningstid. De problem som föranleds av
25549:           Anser Regeringen att missförhållanden        öppethållningstiderna accentueras på små anstal-
25550:        föreligger i fråga om den tid som post-         ter, där man på grund av det ringa personalanta-
25551:        tjänstemännen enligt ovan dagligen är           let och de få kundbesöken också inom huvud-
25552:        bundna vid sitt arbete, och om så är,           stadsregionen har varit tvungen att trygga sig till
25553:           vilka åtgårder ämnar Regeringen vidta        tudelade öppethållningstider.
25554:        för förkortande av posttjänstemännens              De långa arbetsresorna är ett utmärkande drag
25555:        dagliga bundenhet till arbetet?                 för huvudstadsregionen. De hindrar att också
25556:                                                        längre vilopauser utnyttjas effektivt och medför
25557:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        t.ex. ökade barnvårdsproblem. Därigenom för-
25558: anföra följande:                                       stärks de olägenheter som också annars följer av
25559:    Sedan början av 1970-talet har man sökt en          arbetsbundenheten. I detta sammanhang är det
25560: lösning på problemen i anslutning till den tid         även skäl att komma ihåg ett faktum, som också
25561: som posttjänstemännen inom kundservicen är             ofta konstaterats vid förhandlingarna med perso-
25562: bundna vid arbete. Saken har bl.a. utretts av          nalorganisationerna, nämligen att de långa ar-
25563: flera arbetsgrupper som tillsatts av post- och         betsskiften och på motsvarande sätt de långa
25564: telestyrelsen samt vid förhandlingar mellan post-      vilopauserna i vissa fall är i tjänstemännens eget
25565: och telestyrelsen och vederbörande personalorga-       intresse och har arrangerats enligt deras uttryckli-
25566: nisationer. Omfattningen av arbetsbundenheten          ga önskemål.
25567: och de skäl som lett till den långa arbetsbunden-         Gällande bestämmelser och avtal som gäller
25568: heten har senast i större utsträckning utretts         arbetsbundenheten härstammar från år 1979, då
25569: anstaltsvis år 1979. Utredningen gav vid handen        post- och telestyrelsen, efter att ha förhandlat
25570: att i maj 1979, då undersökningen utfördes, av         med personalorganisationerna, utfärdade anvis-
25571: de posttjänstemän som var sysselsatta inom             ningar om tillämpningen av arbetstidslagen och
25572: kundservicen 961 var bundna vid arbetet dagli-         arbetstidsavtalet vid post- och televerket. Enligt
25573: gen 9-10 timmar, 250 var bundna 10-12                  anvisningarna får arbetsskiften när tjänstgö-
25574: timmar och 2 över 12 timmar. Samma person              ringstabellerna uppgörs inte i onödan delas i
25575: råkar dock i allmänhet sällan ut för detta slags       flera delar, och i inget fall i delar som är kortare
25576: arbetsskift. Resultaten visade också att den långa     än en timme. Kan det inte undvikas att arbets-
25577: arbetsbundenheten i synnerhet är ett problem för       skiftet delas upp, är det enligt anvisningarna
25578: huvudstadsregionen, vilket också framgår av            tillåtet att dela skiftet i högst två delar. Kortare
25579: spörsmålet.                                            fritider än en halv timme får inte förekomma i
25580:    Posttjänstemännens arbetsbundenhet är i             tjänstgöringstabellerna, om det inte är alldeles
25581: främsta rummet beroende av anstalternas öppet-         oundvikligt för uppfyllande av kraven i arbets-
25582: hållningstider, vilka för sin del beror på trafikens   tidslagen.
25583: behov och på trafiktopparna. Att trafiken är              Enligt anvisningarna skall, innan tjänstgö-
25584: koncentrerad till kvällarna förutsätter att nästan     ringstabellen uppgörs, därom förhandlas med
25585: samtliga funktionärer är i arbete under de sista       förtroendemannen. Före tjänstgöringstabellens
25586: öppethållningstimmarna och har i synnerhet i           planerade ikraftträdande skall förtroendemannen
25587: Helsingforsregionen ökat trycket på att ta i bruk      beredas tillfälle att se tabellen och förslag till
25588: förlängda öppethållningstider. Då det utöver           eller ändringar i den arbetsskiftslista, som even-
25589:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 141                                          5
25590: 
25591: tuelit ansluter sig tili tabelien, under tio dagar   trafikökningen och de ökade frånvarosiffrorna.
25592: och att under denna tid avge utlåtande om            Även de metoder som innebär omreglering av
25593: saken. Anstaltsföreståndare skali på begäran tili-   uppgifterna, t.ex. användning av samma tjänste-
25594: stälia inspektionsmyndighet och förtoendeman         man för både kundservice och bakgrundsuppgif-
25595: avskrift av tjänstgöringstabelien.                   ter eller att samma tjänsteman arbetar på två
25596:    De alira svåraste problemen som gälier arbets-    närbelägna anstalter, har man åtminstone inom
25597: bundenheten har man försökt avhjälpa i sam-          Helsingfors postdistrikt redan använt sig av. Inte
25598: band med dimensioneringen av posttjänstemän-         helier finns det i någon större utsträckning möj-
25599: nens arbete. Vid tiliämpningen av arbetsdimen-       ligheter att justera öppethåliningstiderna, efter-
25600: sioneringen har representanter för personalen        som företagen önskar sin post alit tidigare på
25601: deltagit och resultatet har avtalats i samråd med    morgonen och de privata kunderna behöver ser-
25602: förtroendemännen. Därigenom har man samti-           vice först efter arbetsdagen och efter en ofta lång
25603: digt åtminstone i teorin givit varje anstalt en      arbetsresa. Att erhålia deltidsbiträden är åter
25604: möjlighet att utforma arbetsskiften med beaktan-     svårt, särskilt inom huvudstadsregionen, på
25605: de av såväl trafikens krav som personalens önske-    grund av de otilifredsstäliande anstäliningsviliko-
25606: mål. I praktiken har den ovannämnda möjlighe-        ren. Också ifali deltidsarbetskraft skulie vara
25607: ten begränsats av att dimensioneringsresultatet      tiligänglig, skulie dess användning begränsas av
25608: huvudsakligen baserats på arbetsmängden.             de problem som tili följd av omsättningen på
25609:    När man sökt medel att minska på arbetsbun-       arbetskraft uppstår i fråga om anordnandet av
25610: denheten har såsom lösningsalternativ förts fram,    yrkesutbildning.
25611: utom en ökning av personalen, bl.a. olika arbets-        Vid tjänstekoliektivavtalsförhandlingarna den-
25612: regleringar, förkortning av öppethåliningstiderna    na vår har man fäst särskild uppmärksamhet vid
25613: och anstäliande av deltidsbiträden. För närvaran-    statstjänstemännens arbetsbundenhet. För ut-
25614: de finns det inte just möjligheter att öka perso-    redande av detta problem kommer man att
25615: nalen i detta syfte, emedan tjänster och befatt-     tillsätta en arbetsgrupp med uppgift att tili
25616: ningar på grund av statshushåliningens knappa        1. 3.1985 utreda möjliga metoder för eliminering
25617: resurser inte erhåliits ens i motsvarighet tili      av onödig arbetsbundenhet.
25618: 
25619:     Helsingfors den 25 april 1984
25620: 
25621:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
25622:                                                   1984 vp.
25623: 
25624: Kirjallinen kysymys n:o 142
25625: 
25626: 
25627: 
25628: 
25629:                                    Tykkyläinen ym.: Ylimääräisten jaostojen lakkauttamisen vaikutuk-
25630:                                      sesta vakuutusoikeuden työskentelyyn
25631: 
25632: 
25633:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25634: 
25635:    Vakuutusoikeus toimii ylimpänä muutoksen-           päätöksestä rajoittamaton muutoksenhakuoikeus
25636: hakuasteena valtaosassa käsittelemistään asioista.     korkeimpaan oikeuteen. Tällä hetkellä on myös
25637: Kansaneläkeasioissa, työeläkeasioissa sekä maata-      hyvin ajankohtaisena tehtävänä päätösten perus-
25638: lousyrittäjien ja yrittäjien eläkeasioissa vakuutus-   telujen lisääminen ja kehittäminen.
25639: oikeus on toinen ja ylin muutoksenhakuaste.
25640:                                                           Vuosina 1973-1981 vakuutusoikeudessa on
25641: Rintamaveteraanien varhaiseläkeasioissa, meri-
25642:                                                        toiminut kuusi jaostoa, joista neljä oli vakinaista
25643: mieseläkeasioissa ja rikosvahinkoasioissa vakuu-
25644:                                                        ja kaksi ylimääräistä. Jutturuuhkan purkamiseksi
25645: tusoikeus on ainoa muutoksenhakuaste.                  vakuutusoikeuteen perustettiin 1. 3.1981 viides
25646:    Vuoden 1982 alusta lukien vakuutusoikeuden
25647:                                                        vakinainen jaosto ja ylimääräiset jaostot pysytet-
25648: asema on tässä suhteessa entisestään korostunut,
25649:                                                        tiin samalla. Toinen ylimääräisistä jaostoista lak-
25650: sillä tapaturmavakuutusasioiden muutoksenha-
25651:                                                        kautettiin 1.4.1983 lukien ja myös toinen jaos-
25652: kua korkeimpaan oikeuteen on rajoitettu otta-
25653:                                                        toista on tarkoitus lakkauttaa 1.4.1984 lukien.
25654: malla käyttöön valituslupamenettely, joten näis-
25655:                                                        Tämän jälkeen vakuutusoikeudessa toimisi enää
25656: säkin asioissa vakuutusoikeuden päätökset ratkai-      viisi jaostoa.
25657: suineen ja perusteluineen useimmissa tapauksissa
25658: jäävät viimeisen oikeusasteen antamina voimaan.          Vakuutusoikeudessa käsiteltyjen asioiden mää-
25659: Vain sotilasvamma-asioissa, joissa on kysymys          rän kehitys vuosina 1974-1983 ilmenee seuraa-
25660: oikeudesta korvaukseen, on vakuutusoikeuden            vasta taulukosta:
25661:                                Vuoden alkaessa      Vuoden aikana     Vuoden aikana     Vuoden päättyessä
25662:                                ratkaisemattomia       saapuneita        ratkaistu ja     ratkaisemattomia
25663: 1974 ......................         8 619               9 968             10 237              8 350
25664: 1975 ......................         8 350              10 813             10 036              9 127
25665: 1976 ......................         9 127              11 498             11 573              9 052
25666: 1977 ......................         9 052              12 210             10 961             10 301
25667: 1978 ......................        10 301              12 603             12 286             10 618
25668: 1979 ......................        10 618              12 428             12 497             10 549
25669: 1980 ......................        10 549              11 928             11 472             11 005
25670: 1981 ......................        11 005              12 081             11 259             11 831
25671: 1982 ......................        11 831               5 679             11 172              6 338
25672: 1983 ......................         6 338               5 918              7 002              5 254
25673: 
25674: 
25675:   Käsiteltäväksi saapuneiden asioiden maaran              Tapaturmavakuutusasioiden muutoksenhaku-
25676: huomattava väheneminen vuodesta 1982 alkaen            järjestelmään tehdystä muutoksesta huolimatta
25677: johtuu ensisijaisesti tapaturmavakuutusasioiden        vakuutusoikeudessa vallitsee edelleenkin varsin
25678: muutoksenhakujärjestelmän uudistamisesta (laki         suuri jutturuuhka. Vuoden 1983 lopussa ratkaise-
25679: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta 526181 ).          mattomia asioita oli runsaat 5 200. Mikäli nyt
25680: Vuoden 1982 alusta lukien poistettiin alistusme-       vakuutusoikeuden toinen ylimääräinen jaosto
25681: nettely ja samalla perustettiin tapaturmavakuu-        lakkautetaan 1.4.1984 lukien, jutturuuhka tulee
25682: tuslaitosten ja vakuutusoikeuden väliin uusi           edelleen pahenemaan.
25683: muutoksenhakuaste, tapaturmalau takunta.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25684: 428400431R
25685: 2                                   1984 vp. -- ~ n:o 142
25686: 
25687: tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme           aiottu lakkauttaminen 1.4.1984 tulevat
25688: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-        lisäämään vakuutusoikeuden jutturuuh-
25689: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               kaa, ja jos on,
25690:                                                            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25691:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-        ryhtyä vakuutusoikeuden työtilanteen pa-
25692:        kuurusoikeuden toisen ylimääräisen jaos-         rantamiseksi?
25693:        ton lakkauttaminen 1.4.1983 ja toisen
25694: 
25695:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1984
25696: 
25697:          Marja-Liisa Tykkyläinen      Tuula Paavilainen          Sinikka Hurskainen
25698:         Jorma Rantanen                Heikki Riihijärvi          Martti Lähdesmäki
25699:          Pirkko Turpeinen             Anna-Liisa Piipari         Jukka Mikkola
25700:          Antti Kalliomäki             Pentti Lahti-Nuuttila      Mats Nyby
25701:         Timo Roos                     Aimo Ajo                   Reino Paasilinna
25702:         Reijo Lindroos                Peter Muurman              Lea Mäkipää
25703:         Osmo Vepsäläinen              Seppo Pelttari             Matti Louekoski
25704:         Mikko Rönnholm                Niilo Koskenniemi          Pentti Skön
25705:         Tarja Halonen                 Pirjo Ala-Kapee            Liisa Kulhia
25706:         Pertti Hietala                Lauha Männistö             Heikki Kokko
25707:         Kalle Könkkölä                Saara-Maria Paakkinen      Jukka Vihriälä
25708:         Jussi Ranta                   Risto Ahonen               Seppo Tikka
25709:         Esko Almgren                                             Pertti Paasio
25710:                                        1984 vp. -     KK n:o 142                                         3
25711: 
25712: 
25713: 
25714: 
25715:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25716: 
25717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vakuutusoikeuteen saapuvien asioiden maara
25718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on vuonna 1982 pudonnut tasolta 12 000 uutta
25719: olette 22 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           asiaa tasolle 6 000 uutta asiaa vuodessa, mikä
25720: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          johtuu muutoksenhakumenettelyn uudistamises-
25721: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ta tapaturmavakuutusasioissa. Vakuutusoikeuden
25722: taja Marja-Liisa Tykkyläisen ym. näin kuuluvasta      yksi jaosto on parhaimpina vuosina ratkaissut
25723: kirjallisesta kysymyksestä n:o 142:                   2 000 asiaa vuodessa ja pystyy hyvin ratkaisemaan
25724:                                                        1 500 asiaa vuodessa. Siten vakuutusoikeuden
25725:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-     vakinaiset viisijaostoa pystyvät ratkaisemaan vuo-
25726:        kuutusoikeuden toisen ylimääräisen jaos-       sittain 7 500-9 000 uutta asiaa. Tämä määrä on
25727:        ton lakkauttaminen 1.4.1983 ja toisen          selvästi enemmän kuin vakuutusoikeuteen tämän
25728:        aiottu lakkauttaminen 1.4.1984 tulevat         hetken tietojen mukaan tulee uusia asioita. Li-
25729:        lisäämään vakuutusoikeuden jutturuuh-          säksi vakuutusoikeudessa on vuonna 1983 otettu
25730:        kaa, ja jos on,                                käyttöön uusi atk-perusteinen tietojenkäsittely-
25731:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        järjestelmä, josta koituvan hyödyn on arvioitu
25732:        ryhtyä vakuutusoikeuden työtilanteen pa-       vastaavan yhden jaoston työmäärää. Se, että
25733:        rantamiseksi?                                  vakuutusoikeudessa oli viime vuoden vaihteessa
25734:                                                       hieman yli 5 000 ratkaisematonta asiaa, ei mer-
25735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kitse sitä, että vakuutusoikeus olisi ruuhkautunut
25736: seuraavaa:                                            tai ruuhkautumassa, vaan osa asioista on aina
25737:    Vakuutusoikeuden ylimääräisten jaostojen lak-      työn alla ratkaisematta, lausunnolla, esittelijöillä,
25738: kauttaminen perustuu eduskunnan hyväksymiin           tarkistuksessa jne.
25739: valtion vuoden 1983 ja 1984 tulo- ja menoarvioi-         Oikeusministeriö seuraa yhteistoiminnassa va-
25740: hin. Syyt jaostojen lakkauttamiseen on selvitetty     kuutusoikeuden kanssa sen työtilanteen kehitty-
25741: hallituksen vastaavien vuosien tulo- ja menoar-       mistä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jotta
25742: vioesityksissä ja niiden käsittelyn yhteydessä        vakuutusoikeudessa toteutunut myönteinen kehi-
25743: eduskunnassa. Nämä syyt ilmenevät myös kysy-          tys jatkuisi.
25744: myksen perusteluihin sisältyvistä tilastotiedoista.
25745: 
25746:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
25747: 
25748:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
25749: 4                                     1984 vp. -- KJ( n:o 142
25750: 
25751: 
25752: 
25753: 
25754:                                Till Riksdagens Herr Talman
25755: 
25756:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             De till försäkringsdomstolen inkomna ärende-
25757: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         nas antal har år 1982 minskat från nivån 12 000
25758: av den 22 mars 1984 till vederbörande medlem          nya ärenden till nivån 6 000 nya ärenden. Detta
25759: av statsrådet översänt avskrift av följande, av       beror på en ändring av fullföljdsförfarandet i
25760: riksdagsman Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl. un-         ärenden angående olycksfallsförsäkringar. En av-
25761: dertecknade spörsmål nr 142:                          delning vid försäkringsdomstolen har under de
25762:                                                       bästa åren avgjort 2 000 mål om året och kan
25763:           Är Regeringen medveten om att av-           utan större svårighet avgöra 1 500 mål om året.
25764:        skaffandet av den ena av försäkringsdom-          Således kan de fem ordinarie avdelningarna
25765:        stolens     extraordinarie      avdelningar    vid försäkringsdomstolen årligen avgöra 7 500--
25766:        1.4.1983 samt avskaffandet av den andra,       9 000 nya mål. Detta antal är tydligt större än
25767:        vilket planerats att ske 1.4.1984, kommer      antalet nya mål som enligt nuvarande uppgifter
25768:        att öka antalet anhängiga mål vid för-         kommer att inkomma till försäkringsdomstolen.
25769:        säkringsdomstolen och                          Därjämte har man vid försäkringsdomstolen år
25770:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       1983 tagit i bruk ett nytt, på adb baserat
25771:        för att förbättra arbetssituationen vid för-   databehandlingssystem, som beräknats svara mot
25772:        säkringsdomstolen?                             en avdelnings arbetsinsats. Det faktum att för-
25773:                                                       säkringsdomstolen hade drygt 5 000 oavgjorda
25774:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          mål vid förra årsskiftet innebär ingalunda, att
25775: följande:                                             antalet oavgjorda mål har anhopats eller håller på
25776:   Avskaffandet av de extraordinarie avdelningar-      att anhopas, utan ett visst antal mål är alltid
25777: na vid försäkringsdomstolen grundar sig på de av      under arbete oavgjorda: ute på remiss, hos före-
25778: Riksdagen godkända statsförslagen för år 1983         draganden, för granskning osv.
25779: och 1984. Motiven till avskaffandet av dessa             I samråd med försäkringsdomstolen uppföljer
25780: avdelningar har angivits i Regeringens budget-        justitieministeriet arbetssituationen vid för-
25781: propositioner för ifrågavarande år samt under         säkringsdomstolen och skrider vid behov till
25782: deras riksdagsbehandling. Dessa motiv framgår         åtgärder för att den positiva utvecklingen vid
25783: även av de statistiska uppgifterna i spörsmålets      försäkringsdomstolen skall kunna fortgå.
25784: motivering.
25785: 
25786:     Helsingfors den 25 april 1984
25787: 
25788:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
25789:                                                1984 vp.
25790: 
25791: Kirjallinen kysymys n:o 143
25792: 
25793: 
25794: 
25795: 
25796:                                   Siitonen: Autoveron nousun estäruisestä
25797: 
25798: 
25799:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25800: 
25801:    Autovero tuotti valtiolle viime vuonna 2,36        katkeruutta samoin kuin myös arvostelua autove-
25802: mrd. markkaa. Tämä on 0,25 mrd. markkaa               rotusta ja autojen hinnoittelupolitiikkaa vastaan.
25803: enemmän kuin mitä alunperin oli arvioitu. Mo-            Autojen maahantuojat eivät toistaiseksi näytä
25804: nien asiantuntijoiden mukaan autoveroa on näin        sanottavasti toimineen autoveron alennuksen
25805: ollen kerrynyt "liikaa".                              puolesta, mikä selittynee kenties sillä, että myyn-
25806:    Tärkeänä tekijänä autoveron ylikertymään ovat      tipalkkio määräytyy hinnan ja myös veron mu-
25807: valuuttakursseissa tapahtuneet muutokset, joista      kaan. Kuluttajien keskuudessa ei puolestaan toi-
25808: erityisesti dollarin ja jenin arvon nousut ovat       mi yhdistystä tai elintä, joka ajaisi auton käyttä-
25809: olleet merkittäviä. Ne ovat myös nostaneet auto-      jien etua. Valtiovalta on näin ollen voinut kirjata
25810: jen markkamääräisiä hintoja varsin huomattavas-       ylimääräiset autoverotulot budjettiin ilman kri-
25811: ti. Taustalla on niin ikään autoveron nykyinen        tiikkiä.
25812: laskentakaava, jota kohtaan on esitetty vakavaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25813: kin arvostelua. Kun kurssimuutoksia ei ole aktii-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25814: visin veronalennustoimenpitein eliminoitu, ovat       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25815: uusien autojen hankkijat eli kuluttajat joutuneet     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25816: tilanteesta kärsimään.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25817:    Erään hiljattain julkaistun selvityksen (Teknii-           ryhtyä, jotta autoveron tuoton ylimääräi-
25818: kan Maailma 51 84) mukaan autojen markkina-                   nen nousu voitaisiin estää ja autojen
25819: hinnat Suomessa ovat nykyisellään kohtuuttoman                hinnat pitää edes jossakin määrin koh-
25820: korkeat. Euroopan maista lähinnä vain Norjassa                tuullisina sekä miten autoveron laskenta-
25821: ja Tanskassa hintataso on lähellä suomalaista.                perusteita aiotaan muuttaa, jotta esim.
25822: Sen sijaan mm. Saksan Iiittotasavallassa ja Sveit-            tiettyjen valuuttojen kurssin tilapäinen ja
25823: sissä kuluttaja saa autonsa suomalaiseen verrattu-            voimakas nousu ei pysty autojen hintata-
25824: na puolella hinnalla. Tämä on synnyttänyt tiettyä             soa aiheettomasti nostamaan?
25825: 
25826:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1984
25827: 
25828:                                           Eva-Riitta Siitonen
25829: 
25830: 
25831: 
25832: 
25833: 4284004445
25834: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 143
25835: 
25836: 
25837: 
25838: 
25839:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25840: 
25841:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        muut kuin verotuksesta aiheutuvat maan sisäiset
25842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tekijät.
25843: olette 27 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn
25844:                                                           Vaikka valuuttakurssin muutoksen vaikutus
25845: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
25846:                                                        erillisenä tekijänä onkin yksinkertaisesti selvitet-
25847: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tävissä, ei kurssimuutoksen vaikutus kaikki kulut-
25848: taja Eva-Riitta Siitosen näin kuuluvasta kirjalli-
25849:                                                        tajahintaan vaikuttavat tekijät huomioon ottaen
25850: sesta kysymyksestä n:o 143:
25851:                                                        ole yhtä helposti todettavissa. Tilapäinen ja pysy-
25852:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vän kurssin muutoksen vaikutus saattaa olla
25853:        ryhtyä, jotta autoveron tuoton ylimääräi-       luonteeltaan erilainen, eikä kurssimuutoksen laa-
25854:        nen nousu voitaisiin estää ja autojen           tua tässä suhteessa voida varmasti määrittää muu-
25855:        hinnat pitää edes jossakin määrin koh-          toin kuin jälkikäteen. Valuuttakurssit saattavat
25856:        tuullisina sekä miten autoveron laskenta-       lisäksi muuttua myös niin, että maahantuonti-
25857:        perusteita aiotaan muuttaa, jotta esim.         hinnat halventuvat.
25858:        tiettyjen valuuttojen kurssin tilapäinen ja        Autoverojärjestelmän, jossa valuuttakurssien
25859:        voimakas nousu ei pysty autojen hintata-        muutoksilla ei olisi vaikutusta veron määrään,
25860:        soa aiheettomasti nostamaan?                    olisi perustuttava muuhun kuin maahantuonnis-
25861:                                                        sa yleisesti sovellettavaan tullausarvon määrittä-
25862:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mistapaan. Edellä sanotuista syistä ei teknisesti-
25863: ti seuraavaa:                                          kään ole mahdollista kehittää auton arvoon pe-
25864:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain          rustuvaa autoverojärjestelmää sellaiseksi, että tila-
25865: mukaan autoveron määrä on auton verotusarvo            päisillä valuuttakurssien muutoksilla ei olisi vai-
25866: lisättynä 44 prosentilla ja vähennettynä 3 000         kutusta autoveron määrään. Autoveron tuottoar-
25867: markalla, kuitenkin vähintään puolet auton vero-       vion ylittyminen vuonna 1982 aiheutuu osittain
25868: tusarvosta. Maahan tuodun auton verotusarvo on         siitä, että tuona vuonna maahan tuotujen tai
25869: auton tullausarvo lisättynä tullilla ja valmisteve-    maassa valmistettujen henkilöautojen määrä oli
25870: rolla, jos niitä on autosta suoritettava. Tullausar-   suurempi kuin valtion tulo- ja menoarviota laa-
25871: vo on käytännössä autotehtaan autosta perimä           dittaessa oletettiin sen olevan. Tämä johtui
25872: hinta lisättynä auton Suomeen toimittamisesta          muun muassa vuonna 1982 toteutetusta autove-
25873: aiheutuvilla kustannuksilla.                           ron alennuksesta ja muista valtiovallan toimista.
25874:    Ulkomailla valmistetun auton tullausarvo riip-      Autojen kysyntä oli edelleen suuntautunut myös
25875: puu edellä sanotun mukaan osaltaan muun mu-            muihin kuin hankintahinnaltaan halvimpiin au-
25876: assa valuuttakursseista. Tämä kuitenkin on vain        toihin. Kun autovero on hyödykkeen hintaan
25877: yksi auton hintaan vaikuttava tekijä. Autojen          sisältyvä vero, ei ole tarkoituksenmukaista, että
25878: valmistajat ottavat liiketaloudellisin perustein au-   veroperusteita muutettaisiin aina silloin kun ve-
25879: tojen hinnoittelussa huomioon myös erilaiset           ron katsotaan tuottaneen riittävästi. Autojen hin-
25880: maakohtaiset tekijät, kuten mm. valuuttakurssit,       tojen kannalta autovero on Suomessa suhteellisen
25881: verotusjärjestelmät ja muut autojen kysyntään          merkittävä, mutta ei kuitenkaan ainut tekijä.
25882: vaikuttavat seikat. Mitään yhtenäistä maailman-        Autojen hintakehitystä ei muun muassa tämän
25883: markkinahintaa, johon kuluttaja voisi perustaa         veron valtiontaloudellinen merkittävyys huo-
25884: odotuksensa auton hinnasta, ei autoilla ole. Tä-       mioon ottaen voida ajatella säädeltäväksi yksin-
25885: män lisäksi autojen hintoihin vaikuttavat myös         omaan autoverotuksen tasoa muuttamalla.
25886: 
25887:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
25888: 
25889: 
25890:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
25891:                                       1984 vp. -      KK n:o 143                                         3
25892: 
25893: 
25894: 
25895: 
25896:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25897: 
25898:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beskattningen oberoende faktorer i de enskilda
25899: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        länderna.
25900: den 27 mars 1984 tili vederbörande medlem av             Fastän det är enkelt att utreda den inverkan
25901: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     som en förändring i valutakursen har såsom
25902: dagsledamot Eva-Riitta Siitonen undertecknade         enskild faktor, är det inte lika lätt att konstatera
25903: spörsmål nr 143:                                      kursförändringens inverkan med beaktande av
25904:                                                       alla de faktorer som påverkar konsumentpriset.
25905:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       lnverkan av å ena sidan en tillfällig och å andra
25906:        i syfte att förhindra en extra ökning i        sidan en bestående kursförändring kan vara av
25907:        bilskattens avkastning och för att ens i       olika karaktär, och det är inte möjligt att säkert
25908:        någon mån hålla bilpriserna rimliga, och       bestämma kursförändringens art i detta hänseen-
25909:        hur ämnar man ändra grunderna för              de förrän i efterskott. Valutakurserna kan härtill
25910:        beräkningen av bilskatten så, att t.ex. en     förändras också så att importpriserna sjunker.
25911:        tillfällig och kraftig stegring i kursen för      Ett system med bilskatt, där förändringar i
25912:        vissa valutor inte utan orsak kan höja         valutakurserna inte skulle påverka skattens be-
25913:        bilarnas prisnivå?                             lopp, borde grunda sig på någonting annat än på
25914:                                                       det sätt att bestämma tullvärdet som allmänt
25915:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     tillämpas vid import. Avovan anförda skäl är det
25916: anföra följande:                                      inte ens tekniskt möjligt att utveckla ett på bilens
25917:     Enligt lagen om bil- och motorcykelskatt är       värde baserat bilskattesystem så, att tillfälliga
25918: bilskatten bilens beskattningsvärde, höjt med 44      växlingar i valutakurserna inte skulle påverka
25919: % och minskat med 3 000 mk, dock minst                bilskattens belopp. Att den beräknade avkast-
25920: hälften av bilens beskattningsvärde. Beskatt-         ningen av bilskatten överskreds år 1982 berodde
25921: ningsvärdet av en importerad bil är bilens tull-      delvis på att det antal bilar som detta år importe-
25922: värde förhöjt med tuli och accis, om dessa skall      rades eller tillverkades i landet var större än man
25923: erläggas för bilen. 1 praktiken är tullvärdet det     beräknat vid uppgörandet av statsförslaget. Detta
25924: pris som bilfabriken uppbär för bilen ökat med        berodde bl.a. på att bilskatten sänktes år 1982
25925: de kostnader som bilens leverans tili Finland         och på andra statliga åtgärder. Efterfrågan på
25926: medför.                                               bilar gällde fortfarande också andra bilar än dem,
25927:     Tullvärdet för en bil som har tillverkats ut-     vilkas anskaffningspris var de lägsta. Emedan
25928: omlands beror, i enlighet med det ovansagda, tili     bilskatten är en skatt som ingår i förnödenhetens
25929: en del bl.a. på valutakurserna. Detta är dock         pris, är det inte ändamålsenligt att alltid ändra
25930: bara en av de faktorer som påverkar bilpriset.        grunderna för beskattningen när det anses att
25931: Bilproducenterna beaktar i prissättningen på af-      skatten har inbringat tillräckligt. Med tanke på
25932: färsekonomiska grunder också olika faktorer som        bilpriserna är bilskatten i Finland av relativt stor
25933: varierar enligt land, såsom bl.a. valutakurser,       betydelse, men den är dock inte den enda
25934:  beskattningssystem och andra faktorer som på-        faktorn i sammanhanget. Bl.a. med beaktande
25935:  l'erkar efterfrågan. Bilar har inget enhetligt       av den statsekonomiska betydelse denna skatt har
25936:  världsmarknadspris, på vilket konsumenten kun-       är det inte tänkbart att för bilarnas del reglera
25937:  de basera sina förväntningar angående bilpriset.     prisutvecklingen endast genom ändringar i bil-
25938:  Dessutom påverkas bilpriserna också av andra, av      beskattningens nivå.
25939: 
25940:      Helsingfors den 27 april 1984
25941: 
25942: 
25943:                                                                            Minister Pekka Vennamo
25944:                                               1984 vp.
25945: 
25946: Kirjallinen kysymys n:o 144
25947: 
25948: 
25949: 
25950: 
25951:                                   Viljanen ym.: Ns. lukkiutumattoman jarrujärjestelmän määräämi-
25952:                                      sestä pakolliseksi raskaassa liikenteessä
25953: 
25954: 
25955:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25956: 
25957:   Eri tahoilla on viime aikoina kiinnitetty huo-     oli kuorma-auto pääsyyllinen 9,6-prosenttisesti ja
25958: miota siihen, että raskaan liikenteen osuus on-      linja-auto 3 ,2-prosenttisesti.
25959: nettomuuksissa on selvästi kasvanut. Huomio on          Vuonna 1980 henkilöautot aiheuttivat 2, 7 lii-
25960: oikea. Rekisterissä olevista autoista oli vuoden-    kennevakuutuksesta korvattua vahinkoa miljoo-
25961: vaihteessa kuorma-autoja 3,3 prosenttia ja linja-    naa ajokilometriä kohti. Kuorma-autoilla vastaa-
25962: autoja 0,6 prosenttia. Kuitenkin liikennevahin-      va suhdeluku oli 3,8. Kaikkein vaarallisimpia
25963: kojen tutkijalautakuntien tuoreimman raportin        ajoneuvoja ovat kuitenkin traktorit: pelkästään
25964: mukaan peräti 21 prosenttia kuolonkolareissa         yleisillä teillä ne aiheuttivat noin viisi onnetto-
25965: vuonna 1982 osallisina olleista autoista oli         muutta miljoonaa ajokilometriä kohti.
25966: kuorma-autoja ja 2, 3 prosenttia linja-autoja.          Perävaunullisten kuorma-autojen aiheuttamis-
25967:                                                      ta yhteenajoista tapahtui kaarteissa kolmasosa eli
25968:    Kuorma- ja linja-autoilla ajetaan enemmän         1, 5 kertaa niin paljon kuin vertailuaineiston
25969: kuin henkilöautoilla, mutta silti raskaan liiken-    onnettomuuksista. Peräänajoja oli kaksi kertaa
25970: teen liikennesuorite ei ole suhteellisesti laskien   niin paljon kuin vertailuaineistossa. Törmäyksiä
25971: yhtä suuri kuin niiden osuus kuolonkolareissa.       ajolinjojen risteyksissä oli sitä vastoin suhteellisen
25972: Kuorma-autojen liikennesuorite on yhdeksän           vähän.
25973: prosenttia kaikkien autojen liikennesuoritteesta.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25974: Linja-autojen liikennesuorite (2,8 prosenttia) sen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25975: sijaan on vähän suurempi kuin niiden osuus           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25976: kuolonkolareissa.                                    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25977:    Raskaan liikenteen kuva pysyy huonona myös                   Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
25978: sellaisessa tarkastelussa, jossa otetaan huomioon            teisiin, jotta ns. lukkiutumaton jarrujär-
25979: syyllisyyskysymykset.        Liikennevakuutuksesta           jestelmä määrätään pakolliseksi raskaa-
25980: vuonna 1980 korvattuihin liikennevahinkoihin                 seen kalustoon?
25981: 
25982:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1984
25983: 
25984:          Matti Viljanen                 Tauno Valo                       Martti Tiuri
25985:                                         Matti Lahtinen
25986: 
25987: 
25988: 
25989: 
25990: 4284004390
25991: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 144
25992: 
25993: 
25994: 
25995: 
25996:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25997: 
25998:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Tällä hetkellä ajoneuvon jarrujen lukkiutumi-
25999: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sen estolaitteita ei ole säädetty vielä missään
26000: olette 27 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           maassa pakollisiksi varusteiksi. Muutama vuosi
26001: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sitten USA:ssa kyseiset laitteet vaadittiin pakolli-
26002: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sena mutta määräys jouduttiin pian vetämään
26003: taja Matti Viljasen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     takaisin, koska laitteistojen teknillinen taso ja
26004: sesta kysymyksestä n:o 144:                           toimintavarmuus eivät olleet vielä silloin riittä-
26005:                                                       viä.
26006:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-         Liikenneministeriön toimesta autojen valmista-
26007:        teisiin, jotta ns. lukkiutumaton jarrujär-     jille ja maahantuojille tehtyyn kyselyyn saatujen
26008:        jestelmä määrätään pakolliseksi raskaa-        vastausten perusteella voidaan todeta, että vasta
26009:        seen kalustoon?                                noin kahden vuoden kuluttua useimmat auton-
26010:                                                       valmistajat pystynevät toimittamaan jarrujen luk-
26011:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kiutumisen estolaitteet valmistamiinsa automal-
26012: ti seuraavaa:                                         leihin.
26013:    Lukkiutumisen estolaitteet pyörien pitokyvyn           Syyksi tähän viiveeseen ilmoitettiin, että kysei-
26014: maksimoimiseksi ajoneuvoa jarrutettaessa on ol-       set laitteet ovat alihankkijoiden toimittamia eikä
26015: lut jo kauan tunnettu keksintö, jota on käytetty      niiden valmistuskapasiteetti ole tällä hetkellä
26016: esimerkiksi lentokoneiden laskutelineissä jo vuo-     niin suuri, että niitä tulisi lähivuosina riittämään
26017: sikymmeniä. Vasta tämän vuosikymmenen alka-           kaikkiin uusiin autoihin asennettavaksi. Toiseksi
26018: essa autoihin sovellettavan elektroniikan taso ja     syyksi ilmoitettiin, että laitteistojen toimintata-
26019: varsinkin pyöriin sijoitettavat anturilaitteet ovat   voine on useita vaihtoehtoisia ratkaisumahdolli-
26020: mahdollistaneet kohtuuhintaisten ja todennäköi-       suuksia, jolloin suurimmat autonvalmistajat eivät
26021: seltä toimintavarmuudeltaan riittävän korkeata-       kansainvälisen säännöstön puuttuessa uskalla vie-
26022: soisien lukkiutumattomien jarrujärjestelmien tar-     lä sitoa käsiänsä mihinkään esitettyyn toiminta-
26023: joamisen sekä keveiden että raskaiden ajoneuvo-       tyyppiin. Kolmantena syynä tuotiin esille kyseis-
26024: jen lisävarusteiksi.                                  ten laitteiden huoltoa ja koulutusta varten tarvit-
26025:    Kansainväliset säännökset (mm. ECE ja EEC)         tavat investoinnit huoltoverkostossa.
26026: eivät tällä hetkellä ole esteenä jarrujen lukkiutu-       Eräät raskaiden ajoneuvojen käyttäjät ovat suh-
26027: misen estolaitteiden käyttöönotolle, mutta kysei-     tautuneet varauksella lukkiutumisen estolaittei-
26028: set säännökset eivät myöskään sisällä mitään          den toimintavarmuuteen ja huoltokustannuksiin.
26029: toiminta-, rakenne- tai suoritusarvovaatimuksia       Useimmat henkilöautojen käyttäjät puolestaan
26030: kyseisille laitteille. Mainittujen vaatimusten hah-   eivät näe kyseisiä laitteita 15 000-20 000 mar-
26031: motus on vasta alkamassa esimerkiksi ECE:n            kan lisämaksun arvoiseksi. Jarrujen lukkiutumi-
26032: sisämaaliikennekomitean alaisen ajoneuvojen           sen estolaitteiden autoverosta vapauttamista tut-
26033: asiantuntijatyöryhmän jarruja käsittelevässä ala-     kii parhaillaan valtiovarainministeriön asettama
26034: työryhmässä. Tässä yhteydessä tulee ratkaistavaksi    työryhmä.
26035: muun muassa seuraavat teknilliset kysymykset:             Lukkiutumattomien jarrujen käytön lisäänty-
26036:    - Lukkiutumisen estolaitteiden luokitus vaih-      minen tietää ennen pitkää investointitarvetta
26037: tehtoisten toimintaperiaatteiden mukaan;              asianmukaisiin tarkastuslaitteisiin myös maamme
26038:    - luokkakohtaiset teknilliset vaatimukset eri      katsastusasemilla.
26039: järjestelmätyypeille;                                     Ajoneuvojen jarrujen lukkiutumisen estolait-
26040:    - yksityiskohtaiset vaatimukset hidastuvuu-        teet ovat mitä todennäköisimmin jo tulleet jää-
26041: delle ja ohjattavuudelle erilaiset kitkakertoimet     däkseen. Millaiseksi itse laitteistojen rakennerat-
26042: omaavilla ajoradan pinnoilla jarrutettaessa;          kaisut ja toimintaperiaatteet kussakin tapauksessa
26043:    - kaarrekäyttäytymistä koskevat testivaati-        muodostuvat, ei vielä voida varmuudella sanoa.
26044: mukset jne.                                           Kyseiset laitteet tubvat kuitenkin aivan uuden
26045:                                         1984 vp. -      KK n:o 144                                       3
26046: 
26047: tason teknologian autoihin ja perävaunuihin:            neväiset mahdollisuudet selvitä tietyistä jarrutuk-
26048: mikroelektroniikka ja korkean tason hydrauliikka        seen liittyvistä kriisitilanteista. Raskaan samoin
26049: tai pneumatiikka yhdistettynä uuteen servotek-          kuin kevyenkin kaluston jarrujen lukkiutumisen
26050: niikkaan. Miten auton käyttäjät ja huoltohenki-         estolaitteiden määrääminen pakolliseksi ajoneu-
26051: löstö selviävät tästä uuden teknologian haasteesta      voja koskevissa teknillisissä määräyksissä on to-
26052: jää nähtäväksi.                                         teuttamiskelpoinen vasta sen jälkeen, kun kysei-
26053:    Lukkiutumisen estolaitteiden ensisijaiseksi          set laitteet ovat kaikkien auton- ja perävaunujen
26054: hyödyksi nähdään tänä pätvana ajoneuvon oh-             valmistajien ulottuvilla ja niiden rakenteelle sekä
26055: jauskyvyn säilyminen jarrutettaessa, mikä on ol-        toiminnalle voitaisiin asettaa kansainvälisiin mää-
26056: lut raskaassa ajoneuvokalustossa kenties polttavin      räyksiin perustuvat vaatimukset. Hallitus seuraa
26057: liikenneturvallisuusongelma. Niinpä liikennetue-        lukkiutumattomien jarrujen kehitystä sekä on
26058: vallisuusviranomaiset odottavat näiden laitteiden       valmis heti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin
26059: yleistyessä liikenneturvallisuuden parantuvan           niiden pakolliseksi varusteeksi määräämiseksi kun
26060: oleellisesti, koska lukkiutumattomat jarrut anta-       edellä kerrotut edellytykset ovat olemassa.
26061: vat eritasoisille ajoneuvon kuljettajille lähes yhte-
26062: 
26063:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
26064: 
26065:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
26066: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 144
26067: 
26068: 
26069: 
26070: 
26071:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
26072: 
26073:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               - testkrav, som gäller beteende i kurvor
26074: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          o.s.v.
26075: den 27 mars 1984 tili vederbörande medlem av               För närvarande finns det ännu inte något land
26076: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       där man skulle ha stadgat att antilåssystem för
26077: dagsman Matti Viljanen m.fl. undertecknade              bromsarna på fordon bör vara obligatorisk utrust-
26078: spörsmål nr 144:                                        ning. 1 USA krävdes för några år sedan att
26079:                                                         anordningarna skulle vara obligatoriska, men det
26080:            När ämnar Regeringen vidta åtgärder          blev nödvändigt att snabbt återta bestämmelsen,
26081:         för att det s.k. låsfria bromssystemet skall    då anordningarnas tekniska nivå och funktionssä-
26082:         bli obligatoriskt för tung fordonsmate-         kerhet inte ännu var tillräckliga.
26083:         riel?                                              På basen av svaren på en fötfrågan som har
26084:                                                         gjorts genom försorg av trafikminist~riet och
26085:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gäller tillverkare och importörer av btlar, kan
26086: anföra följande:                                        fastslås att det först efter förloppet av ca två år
26087:                                                         torde vara möjligt för de flesta biltillverkarna att
26088:    Antilåssystem, vilkas ändamål är att maximera        förse sina bilmodeller med antilåssystem för
26089: hjulens fästförmåga då fordonet bro~sas, är en          bromsarna.
26090: uppfinning som redan länge har vant känd och
26091:                                                            Orsaken tili detta dröjsmål uppgavs vara att de
26092: har använts t.ex. i flygplanens landningsställ
26093:                                                         ifrågavarande anordningarna tillhandahålls av
26094: redan under tiotals år. Först i början av detta
26095:                                                         underleverantörer och dessas tillverkningskapaci-
26096: årtionde har standarden hos den elektronik som
26097:                                                         tet kommer inte under de närmaste åren att
26098: används i bilar och särskilt de givaraggregat som
26099:                                                         räcka tili för att anordningar av berörda slag skall
26100: placeras i hjulen gjort det möjligt att som
26101:                                                         kunna installeras i alla nya bilar. Som en annan
26102: tilläggsutrustning för såväl lätta som n:1nga for-
26103:                                                         orsak uppgavs att det finns ett flertal alternativa
26104: don tili skäligt pris erbjuda sådana låsfna broms-
26105:                                                         möjligheter att bestämma hur anordningarna bör
26106: system vilkas sannolika funktionssä~erhet. be-          fungera. På grund av att internationella normer
26107: finner sig på en tillräckligt hög kvahtetsmvå.
26108:                                                         saknas vågar de största biltillverkarna ännu inte
26109:    De internationella stadgandena (bl. a. hos ECE       binda sig för någon föreslagen funktionstyp. Som
26110: och EEC) utgör inte för närvarande något hinder         en tredje orsak anfördes de investeringar i service-
26111: för ett införande av antilåssystem för bromsar,         nätet som krävs för de ifrågavarande anordning-
26112: men de ifrågavarande stadgandena innehåller             arna när det gäller översyn och utbildning.
26113: inte heller några värderingskrav beträffande de            Några av dem som använder tunga fordon har
26114: berörda anordningarnas funktion, konstruktion           förhållit sig reserverat tili antilåssystemens funk-
26115: eller prestationer. Först nu håller m~n på att          tionssäkerhet och servicekostnader. De flesta för-
26116: skissera de ovan nämnda kraven, t.ex. tnom den          arna av personbilar anser å sin sida inte .de
26117: rapportörgrupp för bromsar som underlyder               ifrågavarande anordningarna vara värd~ .en ull-
26118: ECE:s inlandstrafikkommittes expertarbetsgrupp          läggsavgift på 15 000-20 000 mk. MöJhgheter-
26119: för fordon. 1 detta samband skall bl.a. följande        na att befria antilåssystemen för bromsar från
26120: tekniska frågor avgöras:                                bilskatt undersöks för närvarande av en arbets-
26121:    - klassificering av antilåssystem enligt alter-      grupp, som har tillsatts av finansministeriet.
26122: nativa funktionsprinciper;                                 En ökad användning av låsfria bromsar kom-
26123:    - tekniska krav för varje klass inom olika           mer inom kort också att medföra ett behov av
26124: systemtyper;                                            investeringar i ändamålsenlig kontrollapparatur
26125:    - detaljerade krav beträffande retardation           vid våra besiktningsstationer.
26126: och stytförmåga vid inbromsning på körbanor,               Antilåssystemen för bromsarna på fordon har
26127: vilkas ytor besitter olika slag av friktionskoeffici-   av allt att döma redan kommit för att stanna.
26128: enter;                                                  Vilka lösningar beträffande konstruktionen och
26129:                                       1984 vp. -     KK n:o 144                                      5
26130: 
26131: vilka principer för funktionen som i varje enskilt   dessa anordningar blir vanligare, eftersom de
26132: fall kommer att gälla för själva aggregaten kan      låsfria bromsarna ger fordonsförare med olika
26133: ännu inte med säkerhet sägas. De ifrågavarande       kapacitet i det närmaste likvärdiga möjligheter
26134: anordningarna för likväl med sig teknologi på en     att klara av vissa krissituationer, som hör ihop
26135: helt ny nivå i bilar och släpvagnar: mikroelektro-   med inbromsning. Att i de tekniska bestämmel-
26136: nik och hydraulik eller pneumatik på hög nivå i      ser som gäller fordon bestämma att antilåssystem
26137: kombination med ny servoteknik. Det återstår att     bör vara obligatoriska i bromsarna på tung likaväl
26138: se hur bilförarna och servicepersonalen klarar den   som lätt materiel blir möjligt först sedan dessa
26139: utmaning som den nya teknologin innebär.             anordningar har blivit tillgängliga för alla bil-
26140:    Den främsta nytta med antilåssystemen anses i     och släpvagnstillverkare och på internationella
26141: dag vara att förmågan att styra fordonen bibe-       bestämmelser grundade krav kan ställas på deras
26142: hålls vid inbromsning. Detta har varit det kanske    konstruktion och funktion. Regeringen följer
26143: mest brännande trafiksäkerhetsproblemet i fråga      utvecklingen i fråga om låsfria bromsar och är
26144: om den tunga fordonsmaterielen. Trafiksäker-         beredd att genast vidta erforderliga åtgärder i
26145: hetsmyndigheterna väntar sig därför att trafiksä-    syfte att göra dem tili obligatorisk utrustning då
26146: kerheten väsentligt skall förbättras i och med att   de ovan nämnda förutsättningarna föreligger.
26147: 
26148:      Helsingfors den 27 april 1984
26149: 
26150:                                                                      T rafikminister Matti Puhakka
26151:                                                 1984 vp.
26152: 
26153: Kirjallinen kysymys n:o 145
26154: 
26155: 
26156: 
26157: 
26158:                                    Enävaara: Majavien maa- ja metsätaloudelle aiheuttamien vahinko-
26159:                                      jen korvaamisesta
26160: 
26161: 
26162:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26163: 
26164:    Asutus- ja maatilatalousliitto on kiinnittänyt        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26165: maa- ja metsätalousministeriön huomiota maja-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26166: vakannan voimakkaaseen lisääntymiseen viimeis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26167: ten kymmenen vuoden aikana.                            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26168:    Patoamalla puroja ja jokia majavat aiheuttavat
26169: suurta haittaa ja tekevät huomattavia vahinkoja                  Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt tai
26170: viljelyksille ja metsille. Koska korvausjärjestelmää          aikoo ryhtyä sellaisen korvausjärjestelmän
26171: ei ole olemassa, jäävät majavien aiheuttamat                  luomiseksi, jolla korvataan valtion varois-
26172: vahingot maanomistajien ja viljelijöiden kannet-              ta majavien maa- ja metsätaloudelle ai-
26173: tavaksi. Tämä on monessa tapauksessa kohtuu-                  heuttamat vahingot?
26174: tonta.
26175: 
26176:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1984
26177: 
26178:                                              Reijo Enävaara
26179: 
26180: 
26181: 
26182: 
26183: 4284004520
26184: 2                                         1984 vp. -      KK n:o 145
26185: 
26186: 
26187: 
26188: 
26189:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26190: 
26191:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Pääosa kannasta on kanadanmajavia ja esiintyy
26192: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             lähinnä Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Saimaan
26193: olette 27 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn               vesistöalueilla. Näillä runsaampien esiintymien
26194: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              alueilla majavien määrä oli vuoden 1980 arvioin-
26195: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         nin mukaan vähentynyt lähes puolella edelliseen
26196: taja Enävaaran näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        arviointiin verrattuna. Lisäksi esiintyy kanadau-
26197: myksestä n:o 145:                                         majavia harvakseltaan eri alueilla Sisä-Suomessa
26198:                                                           ja Länsi-Lapissa sekä euroopanmajavia 400-800
26199:               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      yksilöä Satakunnassa.
26200:            tynyt tai aikoo ryhtyä sellaisen korvausjär-      Vahinkoja majavat aiheuttavat pääasiassa pa-
26201:            jestelmän luomiseksi, jolla korvataan val-     toamalla vesiväyliä sekä vähäisemmässä määrin
26202:            tion varoista majavien maa- ja metsäta-        käyttämällä elinympäristönsä puustoa pato- ja
26203:            loudelle aiheuttamat vahingot?                 pesärakennelmiinsa sekä ravinnokseen. Näitä va-
26204:                                                           hinkoja on vähennetty ennen muuta säätelemällä
26205:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          majavakannan suuruutta metsästyksen avulla.
26206: ti seuraavaa:                                             Kuluvana vuonna metsästyslupia on tarkoitus
26207:    Valtion menoarviossa on osoitettu määräraha            myöntää koko maassa yhteensä 1 455 majavan
26208: hirvieläinten, petoeläinten sekä luonnonsuojelu-          tappamiseksi. Vahinkotapauksissa on normaalin
26209: lailla rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheut-       metsästyksen lisäksi myönnetty lupia merkittävää
26210: tamien vahinkojen korvaamista varten. Muutoin             vahinkoa aiheuttavien majavien vähentämiseksi
26211: ei riistaeläinten samoin kuin muidenkaan luon-            sekä majavien pato- ja pesärakenteiden purkami-
26212: nonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinkoja ole           seksi. Tutkimuksen avulla on pyritty löytämään
26213: valtion varoista korvattu.                                keinoja vahinkoarkojen kohteiden suojaamiseksi.
26214:    Suomen nykyinen majavakanta on peräisin                   Toimenpiteitä majavien aiheuttamien vahin-
26215: 1930-luvulla tehdyistä istutuksista. Riista- ja ka-       kojen korvausjärjestelmän luomiseksi ei ole vireil-
26216: latalouden tutkimuslaitoksen viisivuotiskausittain        lä. Edellä mainituilla toimenpiteillä majavien
26217: toimittamien arviointien mukaan on kannan                 aiheuttamat vahingot on sen sijaan tarkoitus
26218: määrä viime aikoina kehittynyt seuraavasti:               rajoittaa siinä määrin vähäisiksi, ettei niiden
26219:                                                           korvaaminen valtion varoista myöskään vastaisuu-
26220:     1965       1800-3000 yksilöä                          dessa ole tarpeen.
26221:     1970       1800-3300     "
26222:     1975       4000-6000
26223:     1980       2500-4400
26224: 
26225: 
26226:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1984
26227: 
26228:                                                             Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
26229:                                        1984 vp. -      KK n:o 145                                       3
26230: 
26231: 
26232: 
26233: 
26234:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
26235: 
26236:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Huvuddelen av beståndet utgörs av kanaden-
26237: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         siska bävrar, som förekommer närmast på vatten-
26238: den 27 mars 1984 tili vederbörande medlem av           områdena i Kainuu, norra Karelen och Saimen.
26239: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      På dessa områden med rikligare förekomst hade
26240: dagsman Enävaara undertecknade spörsmål nr             antalet bävrar enligt uppskattningen år 1980
26241: 145:                                                   minskat med nästan hälften jämfört med före-
26242:                                                        gående uppskattning. Vidare förekommer kana-
26243:             Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     densisk bäver sparsamt på olika områden i det
26244:          eller ämnar den vidta för skapande av ett     inre av Finland och i västra Lappland, samt
26245:          ersättningssystem så att ersättning av sta-   400-800 exemplar av europeisk bäver i Satakun-
26246:          tens medel kan utgå för de skador som         ta.
26247:          bävrar åsamkar jord- och skogsbruket?             Bävern åsamkar skadegörelse i huvudsak ge-
26248:                                                        nom att den dämmer upp vattenstråk samt i
26249:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mindre utsträckning genom att den använder
26250: anföra följande:                                       trädbeståndet i sin livsmiljö för damm- och
26251:    1 statens utgiftsstat har ett anslag anvisats för   bobygge samt som föda. Denna skadegörelse har
26252: ersättning av skadegörelse som åsamkas av hjort-       minskat, främst genom att man med jakt reglerat
26253: djur, rovdjur samt sällsynta djur som fridlysts i      bäverbeståndets storlek. Avsikten är att under
26254: naturskyddslagen. 1 övrigt har skadegörelse som        innevarande år bevilja jakttillstånd för 1 455
26255: åsamkats av villebråd inte ersatts av statens          bävrar i hela landet. 1 fall av skadegörelse har
26256: medel, inte heller skadegörelse som andra vilda        man vid sidan av normal jakt beviljat tillstånd för
26257: djur åsamkat.                                          minskande av antalet bävrar som åsamkar be-
26258:    Finlands nuvarande bäverbestånd härrör från         tydande skadegörelse, samt tillstånd att riva bäv-
26259: inplanteringar som gjordes under 1930-talet. En-       rars bon och dammar. Genom forskning har man
26260: ligt den uppskattning som vilt- och fiskeriforsk-      försökt finna medel för att skydda områden som
26261: ningsinstitutet förrättar femårsvis har beståndet      lätt åsamkas skada.
26262: under senaste tid utvecklats som följer:                   Åtgärder i syfte att skapa ett system för
26263:                                                        ersättande av bävareskador är inte anhängiga.
26264:   1965       1800-3000 exemplar                        Med ovan nämnda åtgärder avser man däremot
26265:                           ,
26266:   1970       1800-3300                                 att begränsa den skadegörelse som bävrarna
26267:   1975       4000-6000                                 åstadkommer så, att den blir så ringa att den inte
26268:   1980       2500-4400                                 heller i framtiden behöver ersättas av statens
26269:                                                        medel.
26270: 
26271:      Helsingfors den 30 april 1984
26272: 
26273:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjäroi
26274:                     j
26275:                     j
26276:                 j
26277:                 j
26278:             j
26279:             j
26280:         j
26281:         j
26282:     j
26283:     j
26284: j
26285: j
26286:                                                 1984 vp.
26287: 
26288: Kirjallinen kysymys n:o 146
26289: 
26290: 
26291: 
26292: 
26293:                                    Pohjanoksa ym.: Työvoimatoimistojen epäpätevistä työntekijöistä
26294: 
26295: 
26296:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26297: 
26298:    Työnvälityksen kautta syntyvien työsuhteiden        esimerkiksi korvausrutiineihin. Työpaikkavälitys
26299: osuus kaikista työmarkkinoilla vuosittain solmi-       ja muut työvoimapalvelut on koko työvoimahal-
26300: tuista työsopimuksista on laskenut. Tämä on            linnon organisaatiossa keskitettävä pätevien työn-
26301: osittain seurausta työnvälityksen palvelun heiken-     tekijöiden käsiin.
26302: tymisestä. Työnvälitys voi vähentää työttömyyttä,         Nyt kuitenkin monessa työvoimatoimistossa on
26303: jos se pystyy nykyistä tehokkaammin palvele-           valtion tuella työllistettyjä hoitamassa työpaikko-
26304: maan työnhakijoita ja työvoimaa hakevia työnan-        jen välitystä. Tämä ei tuo parhainta mahdollista
26305: tajia.                                                 työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden koh-
26306:    Työvoimatoimistojen käsityksen mukaan työ-          taantumistulosta.
26307: voimahallinnon palveluja voidaan tehokkaimmin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26308: parantaa lisäämällä resursseja aiemmalle organi-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
26309: saatiotasolle eli työvoimatoiroistoille, jotka ovat    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26310: suorassa asiakaskontaktissa kansalaisiin. Viime        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26311: vuosina työvoimatoiroistoille on delegoitu suuri                 Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,
26312: määrä aiemmin työvoimapiireille kuuluneita teh-               että työvoimatoimistoissa on jatkuvasti
26313: täviä, mutta henkilökuntaa ei ole näitä uusia                 tilapäisiä näihin tehtäviin kouluttamatto-
26314: tehtäviä varten koulutettu eikä tarpeellisia lisäre-          mia työntekijöitä, jotka epäpätevinä hoi-
26315: sursseja annettu.                                             tavat työnvälitystä, ja
26316:    Organisaatiota ja henkilöstöä kehittämällä olisi              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26317: varmistettava, että pätevien virkailijoiden työpa-            ryhtyä pätevien työntekijöiden saamiseksi
26318: nos kohdistuu työpaikkojen välittämiseen eikä                 työvoimatoimistoihin?
26319: 
26320:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1984
26321: 
26322:          Aino Pohjanoksa                  Sirpa Pietikäinen              Pirkko Ikonen
26323:          Pirjo Rusanen                    Lea Kärhä                      Juhani Alaranta
26324:          Toivo T. Pohjala                 Kimmo Sasi                     Aila Jokinen
26325:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Eeva Turunen                   Ritva Laurila
26326:          Olavi Ronkainen                  Georg C. Ehrnrooth             Riitta Uosukainen
26327:          Iiro Viinanen                    Kaarina Dromberg               Sakari Valli
26328:          Matti Lahtinen                   Tytti Isohookana-Asunmaa       Esko Almgren
26329: 
26330: 
26331: 
26332: 
26333: 428400466V
26334: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 146
26335: 
26336: 
26337: 
26338: 
26339:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26340: 
26341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sä 437 984 vastaavan luvun vuonna 1983 ollessa
26342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         247 643.
26343: olette 27 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn              Työvoimatoimistoissa on pysyvän henkilöstön
26344: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          määrää kymmenvuotiskautena 1973-1983 pys-
26345: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tytty jonkin verran lisäämään, mutta henkilöstön
26346: taja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kir-        lisäys ei ole kokonaan poistanut sitä epäkohtaa,
26347: jallisesta kysymyksestä n:o 146:                      että edelleen työvoimatoimistot joutuvat käyttä-
26348:                                                       mään pysyvän henkilöstön ohella asiakaspalvelu-
26349:           Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,         tehtävissä myös tilapäistä työvoimaa. Työvoima-
26350:        että työvoimatoimistoissa on jatkuvasti        hallintoon on saatu pysyvää henkilöstöä sekä
26351:        tilapäisiä näihin tehtäviin kouluttamatto-     tulo- ja menoarvioiden uusien vakanssien myötä
26352:        mia työntekijöitä, jotka epäpätevinä hoi-      että ns. vakinaistamisen kautta. Viimeksi mainit-
26353:        tavat työnvälitystä, ja                        tu tarkoittaa sitä, että yli viisi vuotta tilapäisin
26354:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       työllistämiskeinoin hoidetut tehtävät pysyväiste-
26355:        ryhtyä pätevien työntekijöiden saamiseksi      tään ja toimiin palkataan työttömiä tai valtion
26356:        työvoimatoimistoihin?                          työtehtävät -määrärahoin palkattuja.
26357:                                                          Henkilöstön koulutukseen on työvoimahallin-
26358:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      nossa perinteisesti kiinnitetty runsaasti huomiota.
26359: ti seuraavaa:                                         Jokainen työnvälitystehtäviin valittu pysyvä virka-
26360:                                                       mies joutuu työnvälityksen peruskurssille, jonka
26361:    Työvoimahallinnon perustoiminnot ovat työn-        kesto on viisi viikkoa. Tämän lisäksi järjestetään
26362: välitys ja ammatinvalinnanohjaus. Työnvälityk-        vuosittain neuvottelupäiviä, jotka kestävät
26363: sen tehtävänä on välittää työnantajille sopivia       kaksi-neljä päivää.
26364: työnhakijoita ja vastaavasti työnhakijoille sopivia      Edelleen työvoimahallinnossa otettiin käyttöön
26365: työpaikkoja. Vasta sen jälkeen, jos sopivaa työ-      vuonna 1978 pätevöittävänä koulutuksena minis-
26366: paikkaa ei hakijalle löydy työnvälityksen tavan-      teriön yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa järjes-
26367: omaisin keinoin, työvoimatoimistot käyttävät          tämä kaksivuotinen työvoimatutkinto, joka antaa
26368: muita työllistämis- ja/ tai koulutusmahdollisuuk-     muodollisen pätevyyden työvoimahallinnon tiet-
26369: sia. Työvoimahallinto on asiakaspalveluhallintoa      tyihin virkoihin ja toimiin. Työvoimatutkinnon
26370: ja työnvälitys on myös mitä suurimmassa määrin        on tähän mennessä suorittanut 118 virkamiestä.
26371: sekä työnantajiin että työnhakijoihin kohdistuvaa     Työvoimahallinto on siis koulutuksen avulla pyr-
26372: asiakaspalvelua.                                      kinyt määrätietoisesti kohottamaan henkilöstön
26373:    Työnvälityksen asiakaspalvelua hoitavat työvoi-    ammattitaitoa.
26374: matoimistoissa lähinnä työvoimaneuvojat, eri-            Henkilöstövajauksen ohella on työvoimaneuvo-
26375: koistyövoimaneuvojat ja johtavat työvoimaneuvo-       jien palkkaus eräs sellainen tekijä, joka vaikeut-
26376: jat. Ministeriön suosituksen mukaan asiakaspal-       taa työvoimahallinnon henkilöstöpolitiikan hoi-
26377: velutehtävissä voivat toimia vain vakinaiset vir-     tamista. Työvoimaneuvojien palkkaus alkaa A6
26378: kailijat. Kuitenkaan tätä suositusta eivät työvoi-    palkkausluokasta ja korkein palkkausluokka on
26379: matoimistot kykene noudattamaan. Pitkään jat-         A9. Erikoistyövoimaneuvojan palkkaus on AIO ja
26380: kuneesta vaikeasta työllisyystilanteesta johtuen      johtavan     työvoimaneuvojaa       palkkausluokka
26381: työvoimatoimistojen työmäärä on kasvanut jatku-       All-A16. Koska työvoimaneuvojaa palkkaus
26382: vasti. Kun vuonna 1973 työnhakijoita ministe-         verrattuna työn vaativuuteen ja kuormittavuu-
26383: riön tilastojen mukaan oli 399 977, niin vastaava     teen on melko alhainen, ei työvoimaneuvojaa
26384: luku vuonna 1983 oli 525 100. Korkeimmillaan          vakansseille ole hakeutunut riittävästi pitkän ja
26385: työnhakijoiden määrä oli vuonna 1977, jolloin         monipuolisen työkokemuksen omaavia henkilöi-
26386: hakijoiden määrä ylitti 600 000. Työpaikkoja oli      tä. Kokeneiden henkilöiden hakeutumista työ-
26387: työnvälityksessä haettavana vuonna 1973 yhteen-       voimahallintoon vaikeuttaa myös - edellä ole-
26388:                                     1984 vp. -     KK n:o 146                                     3
26389: 
26390: van lisäksi - melko vaatimattomat mahdollisuu-     löstön jatkuvan koulutuksen. Mutta niin kauan
26391: det uralla etenemiseen työvoimahallinnossa.        kuin henkilöstövajausta ja myös palkkausta ei
26392:    Työvoimaministeriö pyrkii edelleen kaikin ta-   saada järjestettyä, työvoimahallinto joutuu käyt-
26393: voin parantamaan työvoimatoimistojen palveluja.    tämään varsinaista asiakaspalvelutyötä tekevien
26394: Keinoina ministeriö näkee sekä pysyvien vakans-    apuna sekä ruuhka-apulaisia että valtion työteh-
26395: sien lisäämisen työvoimatoimistoihin että henki-   tävät -määrärahoilla palkattuja henkilöitä.
26396: 
26397:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1984
26398: 
26399: 
26400:                                                               Työvoimaministeri Urpo Leppänen
26401: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 146
26402: 
26403: 
26404: 
26405: 
26406:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26407: 
26408:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            arbetsförmedlingen sammanlagt 437 984, medan
26409: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          motsvarande siffra år 1983 var 247 643.
26410: av den 27 mars 1984 till vederbörande medlem              Trots att arbetskraftsbyråerna under tioårspe-
26411: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av      rioden 1973-1983 kunnat förstärka sin fast
26412: följande av riksdagsledamot Aino Pohjanoksa            anstälida personai i någon mån, har denna
26413: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 146:              personalökning inte helt kunnat eliminera den
26414:                                                        olägenheten att arbetskraftsbyråer alltjämt vid
26415:           Anser Regeringen det som rättvist att        sidan av den permanenta personalen måste anlita
26416:        arbetskraftsbyråer fortfarande har tillfälli-   också tillfäliig arbetskraft i kundbetjäningsupp-
26417:        ga till sina uppgifter icke-utbildade ar-       gifter. Arbetskraftsförvaltningen har fått perma-
26418:        betstagare som sköter arbetsförmedlingen        nent personai både genom nya vakanser som
26419:        utan formell kompetens, och                     upptagits i statsförslaget och genom stabilisering
26420:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         av personalens ställning. Detta innebär att upp-
26421:        för att se till att arbetskraftsbyråerna får    gifter som i över fem år skötts genom tillfäliiga
26422:        kompetent arbetskraft?                          sysselsättningsarrangemang ges permanent status
26423:                                                        och att tili dessa befattningar anställs arbetslösa
26424:                                                        elier personer som avlönats med anslaget för
26425:   Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-
26426:                                                        statens arbetsuppgifter.
26427: samt följande:
26428:                                                           Inom arbetskraftsförvaltningen har man tradi-
26429:    Arbetskraftsförvaltningens basfunktioner är ar-     tionellt fäst mycken uppmärksamhet vid persona-
26430: betsförmedling och yrkesvägledning. Arbetsför-         lens utbildning. Varje tjänsteman som är fast
26431: medlingens uppgift är att förmedla lämpliga            anstälid för arbetsförmedlingsuppgifter måste
26432: arbetssökande åt arbetsgivare respektive lämpliga      delta i en grundkurs för arbetsförmedling som är
26433: arbetsplatser åt arbetssökande. Först när sökan-       fem veckor lång. Dessutom anordnas årligen
26434: den inte kan anvisas en lämplig arbetsplats            två-fyra dagars rådplägningsdagar. Vidare inför-
26435: genom arbetsförmedlingens sedvanliga metoder,          des inom arbetskraftsförvaltningen år 1978 två-
26436: tillgriper arbetskraftsbyrån andra sysselsättnings-    årig kompetensgivande utbildning som arran-
26437: och/ eller utbildningsmetoder. Arbetskraftsför-        geras i samarbete mellan ministeriet och Jyväsky-
26438: valtningen är en kundbetjäningsförvaltning och         lä universitet och som leder tili en arbetskraftsex-
26439: därför är arbetsförmedlingen i allra högsta grad       amen, som ger formell kompetens för vissa
26440: kundservice inriktad på såväl arbetsgivare som         tjänster och befattningar inom arbetskraftsför-
26441: arbetssökande.                                         valtningen. Hittills har 118 tjänstemän avlagt
26442:     Arbetsförmedlingens kundservice sköts i ar-        arbetskraftsexamen.       Arbetskraftsförvaltningen
26443: betskraftsbyråerna främst av arbetskraftskonsu-        har alltså genom utbildning målmedvetet strävat
26444: lenter, specialarbetskraftskonsulenter och ledan-      efter att höja personalens yrkeskunskap.
26445: de arbetskraftskonsulenter. Enligt ministeriets re-       Vid sidan av personalbristen är arbetskrafts-
26446: kommendation kan kundbetjäningsuppgifter en-           konsulenternas avlöning en faktor som försvårar
26447: dast handhas av fast anställda tjänstemän. 1           skötseln av arbetskraftsförvaltningens personalpo-
26448: praktiken kan arbetskraftsbyråerna dock inte ef-       litik. Arbetskraftskonsulenternas avlöning rör sig
26449: terfölja rekommendationen. På grund av att             mellan löneklass A6 och A9. Löneklassen för
26450: sysselsättningsläget länge varit dåligt har arbets-     specialarbetskraftskonsulent är A10 och för le-
26451: kraftsbyråernas arbetsbörda ökat ständigt. Anta-        dande arbetskraftskonsulent All-A16. På grund
26452: let arbetssökande har enligt ministeriets statistik     av att arbetskraftskonsulentens lön är relativt låg
26453: ökat från 399 977 personer år 1973 till 525 100         jämfört med det krävande och ansträngande
26454: personer år 1983. Som högst var antalet arbetssö-       arbetet, har det inte funnits tillräckligt många
26455: kande år 1977, då siffran steg över 600 000. År         sökande med solid och mångsidig arbetserfaren-
26456: 1973 var de arbetsplatser som kunde sökas via           het tili arbetskraftskonsulentvakanserna. Förutom
26457:                                       1984 vp. -     KK n:o 146                                      5
26458: 
26459: detta gör de relativt anspråkslösa möjligheterna     vakanser i arbetskraftsbyråerna och dels en konti-
26460: tili avancemang på yrkesbanan inom arbetskrafts-     nuerlig utbildning av personalen. Men så länge
26461: förvaltningen det svårare för arbetserfarna perso-   personalbristen och avlöningen inte kan fås i
26462: ner att söka sig tili arbetskraftsförvaltningen.     ordning måste arbetskraftsförvaltningen som
26463:     Arbetskraftsministeriet försöker alitjämt att    hjälp för den egentliga kundservicepersonalen
26464: med alla tilibudsstående medel förbättra arbets-     anställa brådtidsbiträden och personer som avlö-
26465: kraftsbyråernas service. Som sådana metoder an-      nats genom anslag för statens arbetsuppgifter.
26466: ser ministeriet dels en utökning av permanenta
26467: 
26468:     Helsingfors den 2 maj 1984
26469: 
26470: 
26471:                                                               Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
26472: 1
26473: 1
26474: 
26475: 
26476: 
26477: 
26478:     1
26479:     1
26480: 
26481: 
26482: 
26483: 
26484:         1
26485:         1
26486:                                                 1984 vp.
26487: 
26488: Kirjallinen kysymys n:o 147
26489: 
26490: 
26491: 
26492: 
26493:                                    Kietäväinen ym.: Myrskytuhoalueiden maatilojen kohtuuttoman
26494:                                       verotuksen estäruisestä
26495: 
26496: 
26497:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26498: 
26499:     Vuonna 1972 tuhosi myrsky suuria metsäaluei-      veroa. Puusto po. alueella on vuoden 1986
26500: ta eteläisen Saimaan alueella. Yksinomaan Puu-        lopussa siinä kasvuvaiheessa, ettei siitä vielä lähi-
26501: malan kunnan alueella myrskyn aiheuttama tu-          vuosinakaan saada käytännössä lainkaan tuloa.
26502: hoalue oli n. 14 000 ha, josta täysin tuhoutunut-        Edellä mainituilla myrskytuhoalueilla maatilat
26503: ta aluetta oli 5 000 ha. Tappioita metsänomista-      ovat peltopinta-aioiltaan erittäin pieniä, eikä
26504: jille yksinomaan Puumalan kunnassa myrsky ai-         maatalouden tulolla voida maksaa kasvanutta
26505: heutti kasvutappiot mukaan lukien n. 70 milj.         metsäveroa. Monia tiloja on näin uhkaamassa
26506: markkaa. Nämä tappiot heikensivät tällä metsä-        myynti, koska tilan kannattavuus veron kiristymi-
26507: valtaisella alueella huomattavasti tilojen toimeen-   sen takia heikkenee voimakkaasti. Eräs ratkaisu-
26508: tulomahdollisuuksia.                                  vaihtoehto ongelmaan on pidentää maatilatalou-
26509:    Tämän jälkeen suuria metsätuhoja on tapahtu-       den tuloverolain määräaikoja 10 vuodella nykyi-
26510: nut mm. Lapissa. Voimassa olevan maatilatalou-        sestä.
26511: den tuloverolain 14 §:n mukaan jätetään tuho-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26512: alueen puhdas tuotto huomioon ottamatta mää-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26513: rättäessä veroa tulon perusteella Oulun ja Lapin      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26514: läänissä enintään 25 vuoden aikana ja muualla         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26515: maassa enintään 15 vuoden aikana sen kalenteri-
26516: vuoden alusta lukien, jona tuho on tapahtunut.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26517:     Saimaan myrskytuhoalueiden osalta 15 vuoden               ryhtyä estääkseen myrskytuhoalueiden
26518: po. verovapausaika kuluu umpeen vuoden 1986                   maatilojen kohtuuttoman verokohtelun
26519: lopussa. Tällöin monet tilat joutuvat taloudelli-             syntymisen, mikä voimassa olevan maati-
26520: sesti vaikeaan tilanteeseen, koska myrskyssä tu-              latalouden tuloverolain säädösten mu-
26521: houtuneet alueet ovat vasta taimikkoasteella ja               kaan on odotettavissa määräaikojen um-
26522: niiden osalta jouduttaisiin kuitenkin maksamaan               peutuessa?
26523: 
26524:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1984
26525: 
26526:          Timo Kietäväinen                Mikko Jokela                    Seppo Pelttari
26527:          Heikki Kokko                    Pertti Hietala                  Boris Renlund
26528:                                          Reino Jyrkilä
26529: 
26530: 
26531: 
26532: 
26533: 428400434U
26534: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 147
26535: 
26536: 
26537: 
26538: 
26539:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26540: 
26541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuolosuhteet tulevat aikaisempaa paremmin ote-
26542: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuiksi huomioon veronhuojennusta määrättäessä.
26543: olette 27 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            Keskimääräispuustoisten nykymetsien maksimi-
26544: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tappioksi on myrskytuholautakunnan tutkimuk-
26545: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      sissa saatu Etelä-Suomen olosuhteissa tuhoalueen
26546: taja Timo Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjal-      15 vuoden kuutiokasvua vastaava määrä. Tämä
26547: lisesta kysymyksestä n: o 14 7 :                       synryy sellaisissa tuhoissa, jolloin noin 50 %
26548:                                                        tuottopuustosta on poistunut edellyttäen, että
26549:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        puusto ei ole ollut keski-ikää vanhempaa. Maksi-
26550:         ryhtyä estääkseen myrskytuhoalueiden           mikasvutappiota vastaava aika on katsottu vero-
26551:         maatilojen kohtuuttoman verokohtelun           vapausajan ylärajaksi. Samaa 15 vuoden määräai-
26552:         syntymisen, mikä voimassa olevan maati-        kaa sovelletaan laskettaessa maatilatalouden tulo-
26553:         latalouden tuloverolain säädösten mu-          verolain 15 a §:ssä tarkoitettujen metsämaan uu-
26554:         kaan on odotettavissa määräaikojen um-         distusalojen veronhuojennusta Mikkelin, Kuo-
26555:         peutuessa?                                     pion, Vaasan ja Keski-Suomen lääneissä.
26556:                                                           Paitsi tuloverotuksessa myös varallisuusvero-
26557:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tuksessa otetaan huomioon myrskyn aiheuttamat
26558: ti seuraavaa:                                          vahingot. Tuhoalue, jolle tulon osalta on myön-
26559:    Maatilatalouden tuloverolain 14 §:ssä tarkoi-       netty määräaikainen verovapaus, on tulo- ja va-
26560: tettujen metsätuhojen veronhuojennussäännös-           rallisuusverolain 45 §:n 2 momentin mukaisesti
26561: ten tarkoituksena on ottaa verotuksessa huo-           saman ajan vapaa myös varallisuusverosta.
26562: mioon vaikutuksiltaan huomattavissa tuhoissa              Pahoin tuhoutuneita alueita, joille on haettu
26563: vaurioituneen ja tuhon seurauksena välittömästi        15 vuoden ajaksi veronhuojennusta, on Puuma-
26564: korjattavaa puuston aiheuttama kuutiokasvun            lan kunnassa noin 3 000 hehtaaria. Tuhoalueita
26565: alen~uminen eli ns. kasvutappio tuhon jälkeisinä       on joka kolmannella metsänomistajalla. Tuho-
26566: vuosma.                                                alueiden keskimääräinen osuus maatilojen metsä-
26567:    Myrskytuhon aiheuttaman kasvutappion mää-           pinta-alasta on noin 17 %. Kun taimikoiden
26568: rää eri asteisissa tuhoissa ja kasvutappion arvioin-   normaalina pidettävä osuus metsämaan pinta-
26569: timenettelyä on perusteellisesti tutkinut valtio-      alasta on noin 25 %, ei entisille tuhoalueille
26570: neuvoston vuonna 1960 asettama myrskytuholau-          nousseita taimikkopinta-aloja voida pitää keski-
26571: takunta. Tutkimuksen tulokset on esitetty lauta-       määrin kohtuuttoman suurina.
26572: kunnan syksyllä 1961 silloiselle maatalousminis-          Voimassaolevat metsätuhoalojen verovapautta
26573: teriölle jätetyssä mietinnössä (Myrskytuholauta-       koskevat säännökset perustuvat asiasisällöltään,
26574: kunnan mietintö veronhuojennuksista myrskytu-          kuten edellä on esitetty, myrskytuholautakunnan
26575: hoissa). Mietinnön perusteluihin ja ehdotuksiin        nimenomaan myrskytuhoista metsille aiheutu-
26576: on yhtynyt myös metsäverokomitea (Komi-                vien kasvutappioiden määrästä ja arviointimenet-
26577: teanmietintö 1964:A 15, s. 32-34).                     telystä tekemään perusteelliseen tutkimukseen.
26578:    Voimassaolevat metsätuhoja koskevat veron-          Kun tämän tutkimuksen luotettavuutta ei ole
26579: huojennussäännökset perustuvat asiasisällöltään        syytä epäillä, maatilatalouden tuloverolain
26580: edellä mainitun tutkimuksen tuloksiin. Säännös-        14 §:n ja sen soveltamisesta annetun valtiovarain-
26581: tä on vuonna 1982 täsmennetty siten, että Poh-         ministeriön päätöksen tarkistamiseen ei hallituk-
26582: jois-Suomessa vallitsevat huonommat metsän kas-        sen käsityksen mukaan ole aihetta.
26583: 
26584:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1984
26585: 
26586:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
26587:                                      1984 vp. -- RJ< n:o 147                                          3
26588: 
26589: 
26590: 
26591: 
26592:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
26593: 
26594:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gäller nutida skog med genomsnittligt virkesför-
26595: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      råd under förhållanden som råder i södra Finland
26596: den 27 mars 1984 tili vederbörande medlem av        beräknats motsvara volymtillväxten under 15 år
26597: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   på skadeområdet. Denna maximiförlust uppstår
26598: dagsman Timo Kietäväinen m.fl. undertecknade        vid skador, som medfört att ca 50 % av det
26599: spörsmål nr 147:                                    producerande beståndet har avlägsnats, under
26600:                                                     förutsättning att trädbeståndet inte har överskri-
26601:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     dit medelåldern. Den tid som gäller för maximal
26602:        för att förhindra en i skattehänseende       tillväxtförlust har ansetts utgöra övre gräns för
26603:        orimlig behandling av gårdsbruksenhe-        den tid, under viiken skattelättnad gäller. Sam-
26604:        terna på stormskadeområden, viiken be-       ma tid om 15 år tillämpas vid beräkning av i
26605:        handling är att vänta enligt gällande         15 a § inkomstskattelagen för gårdsbruk åsyftad
26606:        stadganden i inkomstskattelagen för          skattelättnad för skogsmarkförnyelseyta i St
26607:        gårdsbruk när tidsfristerna utgår?           Michels, Kuopio, Vasa och Mellersta Finlands
26608:                                                     län.
26609:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Stormskador      beaktas,    förutom         m-
26610: anföra följande:                                    komstbeskattningen, även i förmögenhets-
26611:    Syftet med stadgandena angående skattelätt-      beskattningen. Skadeområde, för vilket skattefri-
26612: nader för skogsskador, som åsyftas i 14 § in-       het på bestämd tid har beviljats för inkomstens
26613: komstskattelagen för gårdsbruk, är att i beskatt-   del, är med stöd av 45 § 2 mom. lagen om skatt
26614: ningen beakta den minskning av volymtillväxten      på inkomst och förmögenhet befriat från för-
26615: som föranleds av att trädbestånd snabbt måste       mögenhetsskatt under samma tid.
26616: avverkas då betydande skador åsamkats detsam-          1 Puumala kommun finns ca 3 000 ha svårt
26617: ma, d.v.s. den s.k. tillväxtförlusten under de år   skadade områden, för vilka har ansökts om
26618: som följer på skadorna.                             skattelättnad under 15 år. Var tredje skogsägare
26619:    Stormskadenämnden, som statsrådet tillsatte      har skador på sina områden. De skadade område-
26620: år 1960, har ingående undersökt den av storm-       nas andel av gårdsbruksenheternas skogsareal är i
26621: skador föranledda tillväxtförlustens omfattning     medeltal ca 17 %. Emedan plantbeståndens nor-
26622: vid skador av olika grad, ävensom förfarandet vid   mala andel av skogsarealen är ca 25 %, kan
26623: dess uppskattning. Undersökningens resultat har     arealerna av de plantbestånd som vuxit upp på
26624: presenterats i det betänkande som nämnden           tidigare skadeområden inte anses vara orimligt
26625: hösten 1961 avgav tili det dåvarande lantbruks-     stora i genomsnitt.
26626: ministeriet (Stormskadenämndens betänkande             Gällande stadganden om skattefrihet för
26627: om skattelättnader vid stormskador). Också          skogsskadeområden grundar sig, såsom ovan an-
26628: skogsskattekommissionen har förenat sig om be-      förts, vad sakinnehållet ankommer på den ingå-
26629: tänkandets motiveringar och förslag (Kommitte-      ende undersökning som skogsskadenämnden har
26630: betänkande 1964:A 15, s. 32--34).                   utfört uttryckligen rörande den tillväxtförlust
26631:    De gäHande stadgandena om skattelättnader        som stormskador vållar i skogarna och rörande
26632: vid skogsskador grundar sig, vad sakinnehållet      förfarandet vid uppskattningen därav. Då det
26633: ankommer, på resultaten av ovan nämnda under-       inre finns någon orsak att betvivla denna under-
26634: sökning. Stadgandet preciserades år 1982 så, att    söknings tillförlitlighet, föreligger det enligt re-
26635: vid bestämmandet av skattelättnader bättre än       geringens uppfattning inte skäl att justera 14 §
26636: tidigare beaktas de sämre växtförhållandena för     inkomstskattelagen för gårdsbruk eller det fi-
26637: skogen i norra Finland. Vid stormskadenämn-         nansministeriebeslut som har utfärdats angående
26638: dens undersökningar har maximiförlusten då det      tillämpningen av lagrummet.
26639:     Helsingfors den 26 april 1984
26640:                                                                           Minister Pekka Vennamo
26641:                                                  1984 vp.
26642: 
26643: Kirjallinen kysymys n:o 148
26644: 
26645: 
26646: 
26647: 
26648:                                    Vähäkangas ym.: Rintamaveteraanien eläketurvan parantamisesta
26649: 
26650: 
26651:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26652: 
26653:    Sen lisäksi, että enin osa rintamaveteraaneista         Rintamaveteraanien varhaiseläkkeen saamisen
26654: saa pääasiallisen toimeentulonsa yleisinä eläkkei-      edellytyksiä tulisi lieventää esim. siten, että rinta-
26655: nä, on myös olemassa erityisiä rintamaveteraa-          mallapalveluaika poistettaisiin tai ainakin alen-
26656: neille tarkoitettuja eläkemuotoja.                      nettaisiin kuuteen kuukauteen. Sotainvalidilta
26657:                                                         tai sotavangilta ei pitäisi edellyttää työkyvyn
26658:    Samoin edellytyksin kuin muillekin rintamave-        olennaista alenemista eikä muiltakaan ole perus-
26659: teraanille voidaan maksaa kansaneläkelain tai           teltua edellyttää asianomaisen tehneen rasittavaa
26660: työeläkelain mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys-         työtä, varsinkin kun sen määrittelyssä tuskin
26661: taikka työttömyyseläkettä. Rintamapalvelus ote-         kyetään olemaan tasapuolisia ja kun myöskin
26662: taan työeläkelaissa määrätyllä tavalla huomioon         nykyisessä työttömyystilanteessa pitäisi voida tar-
26663: ansioeläkettä    määrättäessä.    Rintamasotilas-       jota työtilaisuuksia nuoremmille, milloin rinta-
26664: tunnuksen omaaville kansaneläkkeen saajille             maveteraani on halukas eläkkeelle.
26665: maksetaan rintamalisää.                                    Täysimääräinen rintamasotilaseläke tulee ko-
26666:    Tarkoituksenmukaista ja oikeudenmukaista             rottaa vastaamaan kansaneläkkeen pohjaosan ja
26667: olisi nyt kehittää rintamaveteraanien eläketurvaa       lisäosan sekä kansaneläkkeen saajalle maksettavan
26668: erityisesti pienimpiä eläkkeitä saavien osalta. Mi-     rintamalisän yhteismäärää.
26669: käli eläketurvaa parannettaisiin muuttamalla työ-          Oleellista on kuitenkin ennen kaikkea, että
26670: eläkelakien säännöksiä siltä osin, miten rintama-       rintamasotilaseläkkeen ja rintamaveteraanien var-
26671: palvelus otetaan huomioon, koituisi suurin hyöty        haiseläkkeiden parantamisessa edettäisiin mah-
26672: lliille työeläkkeen saajille, joiden työeläke on niin   dollisimman nopeasti ja turhia vitkuttelematta.
26673: muri, ettei heille makseta kansaneläkkeen lisä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26674: osaa. Täta pienempituloisiltahan työeläkkeen ko-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26675: rotus leikkaisi lisäosaa. Rintamalisä taas makse-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26676: taan palkkion luonteisesti, joten se ei myöskään        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26677: kohdistu ensisijaisesti niihin, jotka ovat kipeim-
26678: min toimeentuloturvan parantamisen tarpeessa.                      Aikooko Hallitus antaa viivyttelemättä
26679:                                                                 esitykset rintamasotilaseläkkeen ja rinta-
26680:    Näin ollen tulisi ennen kaikkea kiinnittää                   maveteraanien varhaiseläkkeen paranta-
26681: illlomiota rintamaveteraaneille maksettaviin eri-               misesta heikoimmassa taloudellisessa ase-
26682: tyiseläkkeisiin, rintamasotilaseläkkeeseen ja rinta-            massa olevien rintamaveteraanien aseman
26683: maveteraanien varhaiseläkkeeseen.                               parantamiseksi?
26684: 
26685:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1984
26686: 
26687:          Juhani Vähäkangas                 Niilo Koskenniemi              Pekka Leppänen
26688:          Ensio Laine                       Lauha Männistö                 Pentti Liedes
26689:          Anna-Liisa Jokinen                Irma Rosnell                   Osmo Vepsäläinen
26690:          Seppo Toiviainen                  Esko Helle                     Matti Kautto
26691:                      Timo Laaksonen                               Esko-Juhani Tennilä
26692: 
26693: 
26694: 
26695: 
26696:  4284004423
26697: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 148
26698: 
26699: 
26700: 
26701: 
26702:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26703: 
26704:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       masotilaseläkelakia ehdotetaan muutettavaksi
26705: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myös siten, että puolison työtulot eivät vaikuttai-
26706: olette 27 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn          si rintamasotilaseläkkeen määrään niissä tapauk-
26707: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sissa, joissa puoliso ei ole eläkkeensaaja. Työtulon
26708: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    etuoikeuden myöntäminen ei ole perusteltua
26709: taja Juhani Vähäkankaan ym. näin kuuluvasta          rintamasotilaseläkejärjestelmän tulosidonnaisuus-
26710: kirjallisesta kysymyksestä n:o 148:                  periaatteen huomioon ottaen, jos kumpikin puo-
26711:                                                      liso saa eläkettä. Ehdotetut muutokset on tarkoi-
26712:            Aikooko Hallitus antaa viivyttelemättä    tus saattaa voimaan vuoden 1985 heinäkuun
26713:         esitykset rintamasotilaseläkkeen ja rinta-   alusta. Edellä mainitulla hallituksen esityksellä
26714:         maveteraanien varhaiseläkkeen paranta-
26715:                                                      on pyritty välittömästi parantamaan myös pientä
26716:         misesta heikoimmassa taloudellisessa ase-    rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukaista elä-
26717:         massa olevien rintamaveteraanien aseman      kettä saavien veteraanien toimeentuloturvaa.
26718:         parantamiseksi?
26719:                                                         Rintamaveteraanien sosiaaliturvan parantami-
26720:                                                      nen on muilta osin parhaillaan vireillä rintamave-
26721:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     teraaniasiain neuvottelukunnassa, joka tulee te-
26722: ti seuraavaa:
26723:                                                      kemään sosiaali- ja terveysministeriölle omat eh-
26724:    Hallitus on 6.4.1984 antanut hallituksen esi-     dotuksensa rintamaveteraanien varhaiseläkejärjes-
26725: tyksen eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain   telmän kehittämiseksi.
26726: muuttamisesta. Esitys, jonka hallitus on valtion        Muiden ohella esiin tullevat ehdotukset rinta-
26727: tulo- ja menoarvioesityksen 1984 mukaan luvan-       maveteraanien sosiaaliturvan parantamisesta juuri
26728: nut antaa eduskunnalle vuoden 1984 aikana,           kysymyksessä esitetyllä tavalla, joka myös sosiaali-
26729: lähtee siitä, että täysimääräinen rintamasotilas-    ja terveysministeriön kannalta tuntuu perustellul-
26730: eläke korotettaisiin vastaamaan kansaneläkkeen       ta muutosehdotukselta. Kysymys uudistusten to-
26731: pohjaosan ja lisäosan sekä kansaneläkkeensaajalle    teuttamisaikataulusta tulee ratkaistavaksi valtion
26732: maksettavan rintamalisän yhteismäärää. Rinta-        tulo- ja menoarvioesityksen 1985 yhteydessä.
26733: 
26734:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1984
26735: 
26736:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
26737:                                      1984 vp. -      KK n:o 148                                         3
26738: 
26739: 
26740: 
26741: 
26742:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26743: 
26744:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skall inverka på beloppet av frontmannapension i
26745: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        de fall då makan inte uppbär pension. Med
26746: av den 27 mars 1984 till vederbörande medlem         beaktande av principen med inkomstbundenhet i
26747: av statsrådet översänt avskrift av följande av       frontmannapensionssystemet är det inte motive-
26748: riksdagsmanJuhani Vähäkangas m.fl. underteck-        rat att bevilja arbetsinkomsten prioritet, om
26749: nade spörsmål nr 148:                                vardera maken erhåller pension. De föreslagna
26750:                                                      ändringarna är avsedda att bringas i kraft vid
26751:           Ämnar Regeringen utan dröjsmål avlå-       ingången av juli år 1985. Strävan har varit att
26752:        ta propositionen om en förbättring av         med ovan nämnda regeringsproposition omedel-
26753:        frontmannapensionen och frontveteraner-       bart förbättra utkomstskyddet för de veteraner
26754:        nas förtidspension för att upphjälpa si-      vars i lagen om förtidspension för frontveteraner
26755:        tuationen för de frontveteraner som eko-      avsedda pension är liten.
26756:        nomiskt har det sämst ställt?                     Förbättrandet av frontveteranernas socialskydd
26757:                                                      till övriga delar är som bäst anhängigt i delega-
26758:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tionen för frontveteranfrågor, som kommer att
26759: anföra följande:                                     lämna sina egna förslag till social- och hälsovårds-
26760:   Regeringen avlät 6.4.1984 till riksdagen en        ministeriet beträffande utvecklandet av förtids-
26761: proposition med förslag tilllag angående ändring     pensionssystemet för frontveteraner.
26762: av lagen om frontmannapension. Propositionen,            Vid sidan av övriga förslag torde även förslagen
26763: som regeringen enligt statsverkspropositionen för    till en förbättring av frontveteranernas soci-
26764: år 1984 lovat avlåta till riksdagen under år 1984,   alskydd behandlas på det i spörsmålet framförda
26765: utgår från att den fulla frontmannapensionen         sättet, vilket även från social- och hälsovårdsmi-
26766: skall höjas så att den motsvarar det sammanlagda     nisteriets synpunkt sett förefaller att vara ett
26767: beloppet av folkpensionens basdel och tilläggsdel    motiverat ändringsförslag. Frågan om tidtabellen
26768: samt det fronttillägg som utgår till folkpensions-   för reformerna kommer att avgöras i samband
26769: tagaren. Lagen om frontmannapension föreslås         med statsverkspropositionen för år 198 5.
26770: ändrad även så, att makens arbetsinkomster inte
26771: 
26772:     Helsingfors den 30 april 1984
26773: 
26774:                                                                             Minister Vappu Taipale
26775: 1
26776: 1
26777:  1
26778:  1
26779:   1
26780:   1
26781:    1
26782:    1
26783:     1
26784:     1
26785:      1
26786:      1
26787:       1
26788:       1
26789:        1
26790:        1
26791:         1
26792:         1
26793:          1
26794:          1
26795:           1
26796:           1
26797:            1
26798:            1
26799:             1
26800:             1
26801:              1
26802:              1
26803:               1
26804:               1
26805:                1
26806:                                                 1984 vp.
26807: 
26808: Kirjallinen kysymys n:o 149
26809: 
26810: 
26811: 
26812: 
26813:                                    Dromberg ym.: Rakennuslain 136 a §:ää vastaavien säännösten
26814:                                       säilyttämisestä rakennuslainsäädännössä
26815: 
26816: 
26817:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26818: 
26819:    Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan on        vaa teiden rakentamisen kustannusvastuun siirtoa
26820: rakennuslain uudistamisen yhteydessä suunnitel-        valtiolta kunnille. Tähän kunnat eivät ole varau-
26821: tu rakennuslaista jätettäväksi pois 136 a §. Tämän     tuneet.
26822: pykälän mukaan on kunnalla ollut oikeus saada            Useat kunnat Uudellamaalla ovat monissa kes-
26823: valtiolta korvausta mm. kauko- ja kauttakulkulii-      kipitkän ja pitkän tähtäyksen suunnitelmissaan
26824: kenteelle tärkeiden katujen ajoradan rakentami-        varautuneet 136 a §:n mukaisiin korvauksiin ja
26825: sen kustannuksista. Edelleen on tämän pykälän          avustuksiin.
26826: perusteella voitu myöntää kunnalle avustusta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26827: moottoriajoneuvoliikenteelle tärkeän kadun ajo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26828: rataan liittyvän kallisrakenteisen sillan, tunnelin,   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26829: leikkauksen, penkereen, risteysvalojen sekä jalan-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26830: kulku- tai polkupyörätien rakentamiseen.
26831:     Koska näiden tietojen mukaan ollaan jättämäs-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26832: sä rakennuslaista pois 136 a §, haluamme kiinnit-             ryhtyä, jotta rakennuslain uudistamisen
26833:  tää hallituksen huomiota tämän lainkohdan säi-               yhteydessä ei poistettaisi nykyisen raken-
26834: lyttämisen tärkeyteen. Katsomme, että rakennus-               nuslain 136 a §:ää vastaavia säännöksiä,
26835:  lain 136 a §:n poistaminen merkitsee huomatta-               vaan että rakennuslainsäädäntö tältä osin
26836:                                                               säilytettäisiin ennallaan?
26837: 
26838:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1984
26839: 
26840:                       Kaarina Dromberg                          Tauno Valo
26841:                       Pekka Löyttyniemi                         Martti Tiuri
26842:                                              Ben Zyskowicz
26843: 
26844: 
26845: 
26846: 
26847: 428400421D
26848: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 149
26849: 
26850: 
26851: 
26852: 
26853:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26854: 
26855:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa             vaan että rakennuslainsäädäntö tältä osin
26856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               säilytettäisiin ennallaan?
26857: olette 27 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn
26858: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
26859: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    ti seuraavaa:
26860: taja Kaarina Drombergin ym. näin kuuluvasta
26861:                                                         Ympäristöministeriö on 16.3.1984 saattanut
26862: kirjallisesta kysymyksestä n:o 149:
26863:                                                      julkisuuteen ehdotuksensa uudeksi kaavoitus- ja
26864:                                                      rakentamislaiksi. Ehdotukseen sisältyvät nykyistä
26865:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rakennuslain 136 a §:ää vastaavat säännökset.
26866:        ryhtyä, jotta rakennuslain uudistamisen       Hallituksella ei siten ole tarkoitus poistaa niitä
26867:        yhteydessä ei poistettaisi nykyisen raken-    rakennuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yh-
26868:        nuslain 136 a §:ää vastaavia säännöksiä,      teydessä.
26869: 
26870:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1984
26871: 
26872:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
26873:                                      1984 vp. -     KK n:o 149                                     3
26874: 
26875: 
26876: 
26877: 
26878:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26879: 
26880:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               stiftningen tili denna del bibehålis oför-
26881: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse              ändrad?
26882: av den 27 mars 1984 tili vederbörande medlem
26883: av statsrådet översänt en avskrift av följande av     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
26884: riksdagsman Kaarina Dromberg m.fl. stälida          anföra följande:
26885: skriftliga spörsmål nr 149:                            Miljöministeriet har den 16.3.1984 givit sitt
26886:                                                     förslag tili ny planläggnings- och byggnadslag
26887:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     offentlighet. 1 förslaget ingår stadganden som
26888:        för att de stadganden som motsvarar          motsvarar 136 a § i nuvarande byggnadslag.
26889:        nuvarande 136 a § i byggnadslagen inte i     Regeringen har sålunda ingen avsikt att avskaffa
26890:        samband med reformen av bygg-                dem i samband med totalrevireringen av bygg-
26891:        nadslagen avskaffas utan att byggnadslag-    nadslagstiftningen.
26892: 
26893:      Helsingfors den 18 april 1984
26894: 
26895:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
26896:                                                1984 vp.
26897: 
26898: Kirjallinen kysymys n:o 150
26899: 
26900: 
26901: 
26902: 
26903:                                   Elo ym.: Pomarkussa ja Siikaisissa sijaitsevan Isojärven säännöstelystä
26904: 
26905: 
26906:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26907: 
26908:    Pomarkun ja Siikaisten kunnissa sijaitsevan       rillä. Ensisijaisesti haitat kohdistuvat järven vir-
26909: Isojärven vedenpinnan korkeuden säännöstelystä       kistyskäyttöön. Järven rannalla on tällä hetkellä
26910: on kiistelty jo useiden vuosien ajan. Riidat ovat    noin 600 kesämökkiä, ja määrän on vielä arvioitu
26911: peräisin vesistötoimikunnan vuonna 1949 anta-        kaksinkertaistuvan. Tampereen vesi piirin arvion
26912: masta Isojärven säännöstelypäätöksestä, jonka        mukaan rantojen muuttuminen liejuksi aiheut-
26913: mukaan maanomistajien muodostama laskuyhtiö          taisi kesämökin omistajille noin 9 milj. markan
26914: saa laskea vedenpinnan korkeutta noin metrillä.      tappiot.
26915:    Käytännössä luvan mukaista säännöstelyä ei           Tutkimuksissa on todettu selvästi, ettei Isojärvi
26916: kuitenkaan ole toteutettu, vaan veden korkeudet      ole hyvässä tilassa. Se on riskialtis, ja voimakas
26917: ovat olleet korkeampia, esimerkiksi kesäisin kes-    säännöstely tekisi järvessä entistäkin pahempaa
26918: kimäärin 0,6-0,8 metriä. Vasta viime keväänä         jälkeä. Suurin ongelma on järven suuri fosforipi-
26919: Tampereen vesipiiri luovutti säännöstelyn lasku-     toisuus ja sen mukanaan tuoma rehevöityminen.
26920: yhtiön tehtäväksi.                                   Tutkijat ovat olleet myös huolissaan happikadon
26921:    Länsi-Suomen vesioikeuden äskettäin tekemän       v_aarasta, mikä on matalassa järvessä erittäin suu-
26922: päätöksen mukaan vuodelta 1949 voimassa ole-         n.
26923: vista lupaehdoista poistuu ns. heinäkuun pykälä,        Tampereen vesipiiri on yrittänyt sovitella kiis-
26924: eli järven patoluukkuja ei tarvitse avata kokonaan   taa ja tehnyt jo kaksi säännöstelysuunnitelmaa,
26925: heinäkuun 15 päivänä. Käytännössä myöskään           ensimmäisen vuonna 1980 ja uuden, edellistä
26926: tätä pykälää ei ole koskaan noudatettu.              lievemmän kompromissiesityksen vuonna 1982.
26927:    Jo alusta alkaen vuoden 1949 luvan mukaiset          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26928: veden korkeudet havaittiin Isojärvelle tuhoisiksi.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26929: Myöskin laskuyhtiö teki jo 25 vuotta sitten hake-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26930: muksen lupaehtojen tarkistamiseksi. Vuonna           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26931:  1978 laskuyhtiön katselmusmiehet kuitenkin pe-
26932: ruuttivat hakemuksen ja alkoivat perätä laillisia                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26933: oikeuksiaan. Laskuyhtiön vaatimukset merkitsisi-              ryhtyä Pomarkun ja Siikaisten kunnissa
26934: vät järven pinnan alentamista esimerkiksi kesäve-             sijaitsevan Isojärven vedenpinnan korkeu-
26935:  den osalta 20-30 cm noudatetusta käytännöstä                 den säätelemiseksi siten, kuin Tampereen
26936:  sekä rajuja kevätjuoksutuksia.                               vesipiiri, Isojärvi-Seura, Pomarkun ja Sii-
26937:    On laskettu, että säännösteltäessä vuoden 1949             kaisten kunnat, Satakunnan maakunta-
26938:  lupaehtojen mukaan vedenpinnan korkeutta pie-                ja seutukaavaliitot sekä luonnonsuojelijat
26939:  nenisi matalan järven pinta-ala 11 neliökilomet-             ovat esittäneet?
26940: 
26941:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1984
26942: 
26943:                       Mikko Elo                                Liisa Jaakonsaari
26944:                       Antti Kalliomäki                         Timo Laaksonen
26945:                       Timo Roos                                Lea Mäkipää
26946:                       Aino Pohjanoksa                          Matti Kuusio
26947:                                          Anssi Joutsenlahti
26948: 
26949: 
26950: 428400456]
26951: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 150
26952: 
26953: 
26954: 
26955: 
26956:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26957: 
26958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Apulaisoikeuskansleri antoi tehdyn kantelun
26959: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         johdosta 2 3. 3.198 3 päätöksen Isojärven säännös-
26960: olette 27 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           telyä koskevassa asiassa. Päätöksen mukaan vesis-
26961: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tötoimikunnan vuonna 1949 antamaa päätöstä
26962: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     on noudatettava niin kauan, kunnes vesioikeus
26963: taja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     valtion puole~·  a ehdyn tai muun hakemuksen
26964: kysymyksestä n:o 150:                                 perusteella enk·· antaa sellaisen päätöksen, joka
26965:                                                       muuttaa pJ ena olevaa vesistötoimikunnan
26966:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        päätöstä. Säännöstelyhanke ja sen hoito on sit-
26967:        ryhtyä Poroarkun ja Siikaisten kunnissa        temmin lu6vutettu järjestely-yhtiölle.
26968:        sijaitsevan Isojärven vedenpinnan korkeu-
26969:        den säätelemiseksi siten, kuin Tampereen          Isojärven järjestely-yhtiö on 24.5.1983 hakenut
26970:        vesipiiri, Isojärvi-Seura, Poroarkun ja Sii-   vesioikeudelta muutosta voimassa oleviin lupaeh-
26971:        kaisten kunnat, Satakunnan maakunta-           toihin. Vesioikeus on 15. 3 .1984 antanut hake-
26972:        ja seutukaavaliitot sekä luonnonsuojelijat     mukseen päätöksen, jolla luvan määräyksistä
26973:        ovat esittäneet?                               poistettiin velvollisuus avata patoluukut heinän-
26974:                                                       tekoa varten heinäkuun 15 päivänä. Kesäajan
26975:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tavoitevedenkorkeutta koskevan osan hakemusta
26976: ti seuraavaa:                                         vesioikeus on määrännyt käsiteltäväksi katselmus-
26977:                                                       toimituksessa. Tältä osin vesioikeuden päätös siis
26978:    Isojärven järjestelystä on annettu päätös vuon-    annetaan vasta katselmustoimituksen jälkeen.
26979: na 1949, ja järjestelyyn kuuluvat rakenteet ja
26980: perkaukset on toteutettu sen mukaisesti. Veden-          Koska edellä tarkoitettu, vireillä oleva hake-
26981: korkeuksia on kuitenkin säännöstelty jossain          mus tulee johtamaan Isojärven osalta parannuk-
26982: määrin päätöksestä poiketen, koska päätöksen          seen, niin oikeudelliselta kuin muultakin kannal-
26983: mukaisen säännöstelyn katsottiin aiheuttavan ka-      ta, hallitus pitää perusteltuna ja tarkoituksenmu-
26984: lataloudellisia ja maisemallisia haittoja.            kaisena, että hakemus viedään loppuun voimassa
26985:    Isojärven järjestelyn muuttamisesta on vuonna      olevan luvan pahimpien epäkohtien korjaamisek-
26986: 1980 valmistunut suunnitelma, ja valtioneuvosto       si. Hallituksen toimenpiteet asiassa tulevat riip-
26987: oikeutti 22.10.1981 vesihallituksen hakemaan          pumaan niistä kokemuksista, jotka uudesta tilan-
26988: suunnitelman muutokselle vesioikeudellista lu-        teesta aikanaan saadaan. Tästä tulee näin ollen
26989: paa. Suunnitelman mukaiset vedenkorkeudet             riippumaan myös se, ryhdytäänkö Isojärven ve-
26990: noudattivat pääpiirteissään vallinnutta säännöste-    denkorkeuksille hakemaan valtiovallan toimesta
26991: lykäytäntöä. Paikkakunnalla asiasta esiintyneiden     vesioikeudessa muutosta kysymyksen perusteluis-
26992: erimielisyyksien vuoksi maa- ja metsätalousminis-     sa mainittujen, Tampereen vesipiirin vesitoimis-
26993: teriö on kuitenkin määrännyt asiaa selvitettäväksi    ton laatimien suunnitelmien tai niistä mahdolli-
26994: edelleen ja edellyttänyt samalla, että vesihallitus   sesti edelleen kehiteltävän suunnitelman pohjal-
26995: ei vielä tee asiassa lupahakemusta vesioikeudelle.    ta ..·
26996: 
26997:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1984
26998: 
26999: 
27000:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
27001:                                       1984 vp. -      KK n:o 150                                       3
27002: 
27003: 
27004: 
27005: 
27006:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27007: 
27008:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beslut i ärendet gäliande regleringen av Isojärvi.
27009: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Enligt beslutet skali vattendragskommissionens
27010: den 27 mars 1984 tili vederbörande medlem av          beslut av år 1949 följas ända tilis vattendomsto-
27011: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     len på grundvalen av ansökan, som har gjons å
27012: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-          statens vägnar, eller annan ansökan eventuelit
27013: mål nr 150:                                           fattar ett sådant beslut, som ändrar det ifrågava-
27014:                                                       rande beslutet av vattendragskommissionen. Reg-
27015:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       leringsprojektet och dess skötsel har sedermera
27016:        i syfte att reglera höjden på vattennivån i    överlämnats tili ett regleringsbolag.
27017:        Isojärvi i kommunerna Påmark och Sii-
27018:        kainen på det sätt som har föreslagits av         Isojärven järjestely-yhtiö benämnda reglerings-
27019:        Tammerfors vattendistrikt, föreningen          bolag sökte 24.5.1983 ändring i gäliande tili-
27020:        Isojärvi-Seura, Påmarks och Siikainens         ståndsvilikor hos vattendomstolen. Vattendom-
27021:        kommuner, Satakunta landskaps- och re-         stolen utfärdade 15.3.1984 ett beslut med anled-
27022:        gionplaneförbund samt naturvårdarna?           ning av ansökningen. Enligt beslutet avlägsnades
27023:                                                       från tillståndet skyldigheten att öppna damm-
27024:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      luckorna den 15 juli på grund av höbärgningen.
27025: anföra följande:                                      Angående den del av ansökan som gälide den
27026:                                                       eftersträvade vattennivån under sommartid beslöt
27027:    Ett beslut angående regleringen av Isojärvi har
27028:                                                       vattendomstolen att den skall behandlas vid
27029: fattats år 1949, och de konstruktions- och röj-
27030:                                                       syneförrättning. Tili denna del utfärdas vatten-
27031: ningsarbeten som hör tili regleringen har genom-
27032:                                                       domstolens beslut alltså först efter syneförrätt-
27033: föns i enlighet därmed. Vattennivåerna har likväl
27034:                                                       mngen.
27035: reglerats med viss avvikelse från beslutet, efter-
27036: som den i beslutet angivna regleringen ansågs            Eftersom ovan nämnda, anhängiga ansökan
27037: medföra men ur fiskerihushålinings- och land-         kommer att leda tili en förbättring för Isojärvi
27038: skapssynpunkt. År 1980 blev en pian för ändring       från rättslig lika väl som från annan synpunkt
27039: av regleringen av Isojärvi färdig, och statsrådet     sett, anser regeringen det vara motiverat och
27040: berättigade 22.10.1981 vattenstyrelsen att ansöka     ändamålsenligt, att ansökan slutbehandlas i syfte
27041: om vattenrättsligt tilistånd för ändringen av pla-    att avhjälpa de värsta missförhåliandena i gälian-
27042: nen. De i planen angivna vattennivåerna följde i      de tilistånd. Regeringens åtgärder i ärendet kom-
27043: huvuddrag förhärskande regleringspraxis. På           mer att bero på de erfarenheter som i sinom tid
27044: grund av de meningsskiljaktigheter i saken som        erhålls på basen av den nya situationen. Frågan,
27045: har förekommit på orten har jord- och skogs-          huruvida det är skäl att på åtgärd av statsmakten
27046: bruksministeriet likväl bestämt att frågan ytterli-   söka ändring hos vattendomstolen angående vat-
27047: gare skall utredas och samtidigt förutsatt, att       tennivåerna i Isojärvi på basen av de i spörsmålets
27048: vattenstyrelsen ännu inte skali inlämna tilistånds-   motivering nämnda, av vattenbyrån vid Tammer-
27049: ansökan i frågan tili vattendomstolen. Justitie-      fors vattendistrikt uppgjorda planerna eller på
27050: kanslersadjointen urfärdade 23.3.1983 med an-         basen av en pian, som eventuellt vidareutvecklas
27051: ledning av ett klagomål som hade anförts ett          från den, blir sålunda också beroende härav.
27052: 
27053:      Helsingfors den 2 maj 1984
27054: 
27055: 
27056:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
27057:                                                   1984 vp.
27058: 
27059: Skriftligt spörsmål nr 151
27060: 
27061: 
27062: 
27063: 
27064:                                      Rehn: Om förbättrande av småföretagens rättsskydd
27065: 
27066: 
27067:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
27068: 
27069:    Lagstiftningen om konsumentskydd ger den              Om sedan leverantören av dessa inte uppfylier
27070: slutliga konsumenten av en vara elier tjänst ett         kvalitetskraven, och detta leder tili driftsstör-
27071: ganska bra skydd gentemot den, som sålt varan            ningar, kan maskinleverantören förorsakas stora
27072: elier tjänsten.                                          kostnader förrän det uppdagas att felet ligger hos
27073:    Däremot finns inte motsvarande skydd för en           bränslet/ smörjmedlet.
27074: '' melianhand' ', som ofta utgörs av en småföreta-          Svårigheten hos småföretagaren ligger oftast i
27075: gare. Denna köper ofta råvaror för förädling,            det, att för att få rätt gentemot den som felat,
27076: materia! för att användas vid utförande av tjäns-        blir det nödvändigt att gå tili domstol. Hur svårt
27077: ter, varor för försäljning o.s.v. Småföretagaren är      det är för en småföretagare att dels få rätt mot ett
27078: givetvis enligt konsumentskyddet ansvarig gent-          storbolag, dels ha tid och råd med en många
27079: emot sina konsumenter. Däremot har småföreta-            gånger utdragen rättsprocess, är lätt att förestälia
27080: garen inte samma skydd gentemot sina leverantö-          sig. Småföretagarens rättsskydd är på det hela
27081: rer. Detta förhåliande kan leda tili att småföreta-      taget svagt utvecklat.
27082: garen i vissa fali helt utan egen förskylian kan            I ansvarsfrågor vore det i många fali skäligt att
27083: råka ut för stora skadeståndskrav ifali dyrbara          begränsa småföretagarens ansvar tili att motsvara
27084: varor, instaliationer etc. visar sig vara behäftade      värdet av den egna insatsen i form av försälj-
27085: med alivarliga fel. Några exempel på detta kan           ningsvinst elier i förädlingsvärde. Särskilt kunde
27086: vara:                                                    detta vara skäligt i sådana fali där man inte
27087:     1. En fabrik har med viss garantitid levererat
27088:                                                          rimligen kunnat ana sig tili att råvaran varit
27089: materia! tili en småföretagare, som använt mate-         felaktig.
27090: ria! et tili instaliationer. Materialet visar sig vara      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27091: behäftat med sådana fel att det måste bytas              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27092: förrän garantitiden gått ut. Under tiden har             ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
27093: emellertid den materialtiliverkande fabriken gått        följande spörsmål:
27094: i konkurs. I ett sådant fali står småföretagaren för               Är Regeringen medveten om småföre-
27095: hela skadan, om han överhuvudtaget klarar av en                 tagens bristande rättsskydd, och i så fali,
27096: sådan förlust.                                                    vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
27097:     2. En småföretagare levererar en maskin, som                för att förbättra småföretagens rätts-
27098: kräver bränsle 1smörjmedel av en viss kvalitet.                 skydd?
27099: 
27100:      Helsingfors den 28 mars 1984
27101: 
27102:                                                Elisabeth Rehn
27103: 
27104: 
27105: 
27106: 
27107: 428400457K
27108: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 151
27109: 
27110: Kirjallinen kysymys n:o 151                                                                    Suomennos
27111: 
27112: 
27113: 
27114: 
27115:                                     Rehn: Pienyritysten oikeusturvan parantamisesta
27116: 
27117: 
27118:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27119: 
27120:    Kuluttajansuojalainsäädäntö antaa tavaran tai        muksia, ja tämä johtaa käyttöhäiriöihin, voi
27121: palvelun lopulliselle ostajalle melko hyvän suojan      koneen toimittajalle aiheutua suuria kustannuk-
27122: sitä vastaan, joka on myynyt tavaran tai palvelun.      sia ennen kuin käy ilmi, että vika on polttoai-
27123:    Sitä vastoin vastaavaa suojaa ei ole ''välikädel-    neessa/ voiteluaineessa.
27124: le' ', joka usein on pienyrittäjä. Tämä ostaa usein        Pienyrittäjän vaikeutena on usein se, että voit-
27125: raaka-aineita jalostusta varten, materiaalia käytet-    taakseen asian sitä vastaan, joka on tehnyt väärin,
27126: täväksi palvelusten suorittamisen yhteydessä, ta-       on välttämätöntä viedä asia oikeuteen. On help-
27127: varoita myyntiä varten jne. Pienyrittäjä on tietysti    po kuvitella miten vaikeata pienyrittäjän on toi-
27128: kuluttajansuojan mukaisesti vastuussa asiakkail-        saalta voittaa asia suuryritystä vastaan, toisaalta
27129: leen. Sitä vastoin pienyrittäjällä ei ole vastaavaa     saada aikaa ja varoja usein pitkäksi venyvään
27130: suojaa tavaran toimittajiin nähden. Tämä voi            oikeusprosessiin. Pienyrittäjän oikeusturva on ko-
27131: johtaa siihen, että pienyrittäjä tietyissä tapauksis-   konaisuudessaan heikko.
27132: sa voi ilman omaa syytään joutua suorittamaan              Vastuukysymyksissä olisi usein kohtuullista ra-
27133: suuria vahingonkorvauksia, mikäli kalliit tavarat,      joittaa pienyrittäjän vastuuta vastaamaan oman
27134: asennustyöt jne. osoittautuvat vakavasti virheelli-     panoksen arvoa myyntivoiton muodossa tai jalos-
27135: siksi. Esimerkkeinä tästä voivat olla:                  tusarvona. Tämä olisi erityisesti kohtuullista niis-
27136:     1. Tehdas on tietyllä takuuajalla toimittanut       sä tapauksissa, joissa ei ole voitu epäillä, että
27137: materiaalia pienyrittäjälle, joka on käyttänyt ma-      raaka-aine on ollut virheellistä.
27138: teriaalin asennuksiin. Materiaali osoittautuu siten        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27139: virheelliseksi, että se joudutaan vaihtamaan en-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27140:  nen takuuajan umpeen kulumista. Sillä aikaa on         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27141: kuitenkin materiaalia valmistanut tehdas mennyt         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27142: konkurssiin. Sellaisessa tapauksessa pienyrittäjä
27143: vastaa koko vahingosta, jos hän ylipäänsä selviää                 Onko Hallitus tietoinen pienyritysten
27144: sellaisesta tappiosta.                                          puutteellisesta oikeusturvasta, ja jos on,
27145:     2. Pienyrittäjä toimittaa koneen, joka vaatii                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27146: määrätyn laatuista polttoainetta/voiteluainetta.                ryhtyä parantaakseen pienyritysten oi-
27147: Jos sitten näiden toimittaja ei täytä laatuvaati-               keusturvaa?
27148: 
27149:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1984
27150: 
27151:                                               Elisabeth Rehn
27152:                                       1984 vp. -- KJ< n:o 151                                           3
27153: 
27154: 
27155: 
27156: 
27157:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27158: 
27159:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edellytä, että virhe johtuu myyjästä itsestään.
27160: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Vaikka virhe olisi peräisin aiemmasta myyntipor-
27161: olette 28 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           taasta, esimerkiksi tavaran valmistajasta, ostajalla
27162: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          on oikeus kohdistaa takautumisvastuu omaan
27163: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sopijapuoleensa aiemmassa myyntiportaassa jne.
27164: taja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Mainittu lähtökohta on irtaimen kauppaa kos-
27165: myksestä n:o 151:                                     kevien tahdonvaltaisten oikeussääntöjen perusta-
27166:                                                       na. Kuluttajansuojalain 5 luvun kaltaisen pakot-
27167:          Onko Hallitus tietoinen pienyritysten        tavan lainsäädännön merkitys on ensisijaisesti
27168:        puutteellisesta oikeusturvasta, ja jos on,     siinä, että se estää poikkeamasta sanotuista peri-
27169:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         aatteista elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väli-
27170:        ryhtyä parantaakseen pienyritysten oi-         sessä suhteessa kuluttajan vahingoksi. Nykyisin
27171:        keusturvaa?                                    tällaisia pakottavia säännöksiä on olemassa vain
27172:                                                       kulutustavaran kaupasta. Palvelussuoritusten
27173:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      osalta vastaavia sopimusoikeudellisia säännöksiä
27174: ti seuraavaa:                                         ei sitä vastoin toistaiseksi ole.
27175:    Kirjallisessa kysymyksessä ehdotetaan, että           Virheseuraamusten kohteeksi joutuneen myy-
27176: pienyrittäjän vastuuta hänen suorituksensa vir-       jän mahdollisuuksia toteuttaa takautumisvastuu
27177: heellisyydestä rajoitettaisiin pienyrittäjän oman     suhteessa edeltävään myyntiportaaseen voivat ra-
27178: panoksen arvoon. Lisäksi kiinnitetään huomiota        joittaa osapuolten välillä noudatettavat sopimus-
27179: tilanteeseen, joka syntyy kun pienyrittäjä joutuu     ehdot, jos ne poikkeavat tahdonvaltaisesta oikeu-
27180: maksamaan korvausta kuluttajalle mutta ei saa         desta. Myös osapuolten tosiasiallinen asema sopi-
27181: suorittamaansa määrää perityksi omalta myyjäl-        mussuhteessa saattaa olla sellainen, että takautu-
27182: tään, koska tämä on joutunut konkurssiin.             misoikeuden toteuttaminen oikeudenkäyntiteitse
27183:    Tavaroiden vaihdamaa koskevien oikeussääntö-       tuottaa vaikeuksia. Vastuun edelleen vyöryttämi-
27184: jen kannalta on tärkeää, että niillä mahdollisuuk-    sen voi estää myös se, että vastapuoli edellisessä
27185: sien mukaan edistetään eikä ainakaan ehkäistä         myyntiportaassa on tullut maksukyvyttömäksi tai
27186: virhevastuun kanavoitumista viime kädessä siihen      muutoin lopettanut toimintansa.
27187: tahoon, josta virhe on peräisin. Tällainen kana-         Hallitus on tietoinen siitä, että mainitunlaiset
27188: voituminen jää toteutumatta, jos jokin myynti-        ongelmat saattavat olla erityisen vaikeita pienyrit-
27189: porras ei vastaa virheestä ostajalle ''täysimääräi-   täjälle, joka on liikesuhteissaan heikomman osa-
27190: sesti" vaan vain esimerkiksi omaa myyntivoitto-       puolen asemassa ja jonka taloudelliset ja muut
27191: aan tai omaa panostaan vastaavalta osalta. Esi-       resurssit ovat usein vähäiset. Pienyrittäjien ase-
27192: merkiksi valmistusvirheiden haitalliset seuraukset    man kohentamiseksi virhevastuutilanteissa onkin
27193: kasautuisivat tällöin tavaroiden lopullisille käyt-   ensisijaisesti pyrittävä tarpeen mukaan paranta-
27194: täjille. Riski valmistusprosessin häiriöistä kana-    maan takautumisvastuun toteutumisedellytyksiä
27195: voituisi tällöin sekä markkinoiden ohjautumis-        suhteessa edeltävään myyntiportaaseen.
27196: mekanismin että oikeudenmukaisuuden näkö-                Tavaran myyjän tai muun luovuttajan virhe-
27197: kulmasta väärin. Pahimmin näistä epäkohdista          vastuun yleinen lieventäminen kysymyksen pe-
27198: kärsisivät kuluttajat ja pienyrittäjät tavaroiden     rusteluissa esitetyllä tavalla ei ole sopimusoikeu-
27199: lopullisina käyttäjinä.                               dellisen järjestelmän tehtävien kannalta asianmu-
27200:     Sopimusoikeudellisen järjestelmän peruslähtö-     kaista.
27201:  kohtana onkin, että vastuu myydyn tai muulla            Pienyritysten aseman parantamiseksi ei halli-
27202:  tavoin vastikkeellisesti luovutetun tavaran vir-     tuksen käsityksen mukaan ole perusteltua lieven-
27203: heestä toteutuu sopimuksen osapuolten välillä:        tää tällaisten yritysten vastuuta asiakkaalleen
27204:  kussakin myyntiportaassa myyjä vastaa tavaran        myydyn tai muutoin luovutetun tavaran osoittau-
27205: laadusta ostajalleen. Tämä virhevastuu ei yleensä     tuessa virheelliseksi. Pienyrittäjien erityiskohtelu
27206: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 151
27207: 
27208: siten, että heille asetetta1sun lievempi virhevas-    vaikutusta sopimuksen sisältöön. Vasta jos osoit-
27209: tuu kuin muille elinkeinonharjoittajille, ei ole      tautuu, ettei tätä tietä päästä tyydyttäviin tulok-
27210: käyttökelpoinen ratkaisu periaatteellisista syistä    siin, tulee harkittavaksi, olisiko havaittuihin epä-
27211: eikä myöskään sen vuoksi, että siitä olisi seurauk-   kohtiin puututtava lainsäädännölla.
27212: sena pienyrittäjien kilpailuaseman heikkenemi-           Valmisteilla oleva kauppalaki tulee toteutues-
27213: nen suhteessa suurempiin yrityksiin, joilla lain      saan tarjoamaan muun muassa regressikysymys-
27214: mukaan olisi tällöin ankarampi vastuu myymis-         ten osalta lainsäädännöllistä pohjaa sopimusehto-
27215: tään tuotteista. Tällainen ratkaisu toimisi siis      jen kehittämiselle, vaikka laki sinänsä tuleekin
27216: tarkoitustaan vastaan.                                olemaan tahdonvaltainen eikä sellaisenaankaan
27217:    Periaatteessa on mahdollista vahvistaa pienyrit-   ratkaise kaikkia asiaan liittyviä ongelmia. Yhdes-
27218: täjän regressioikeutta pakottavalla lainsäädännöl-    sä oikeustoimilain kohtuullistaruissäännöksen ja
27219: lä. On myös mahdollista parantaa tavaran tai          sitä koskeneen hallituksen esityksen perusteluista
27220: palvelun ostajan oikeutta kohdistaa tavaran tai       ilmenevien periaatteiden kanssa kauppalaki kui-
27221: palveluksessa käytetyn materiaalin virheen perus-     tenkin muodostaisi sellaisen oikeudellisen perus-
27222: teella vaatimuksia myös suoraan valmistajaan tai      tan, joka osaltaan voi parantaa edellytyksiä pien-
27223: maahantuojaan. Nykyään mahdollisuudet saada           yrittäjän aseman kohentamiseksi neuvotteluteitse
27224: korvausta tätä tietä ovat hyvin rajoitetut. Viimek-   eri edunvalvontajärjestöjen kesken.
27225: si mainitun tyyppisiä säännöksiä onkin harkittu          Edeltävän myyntiportaan konkurssi tai muu
27226: mm. kuluttajapalveluslainsäädäntöä valmistelta-       maksukyvyttömyys on tilanne, jonka varalta
27227: essa. Asiaa koskeva ehdotus on kuitenkin saanut       pienyrittäjän regressin edellytyksiä ei voida pa-
27228: osakseen vastustusta elinkeinoelämän piirissä.        rantaa sopimusehtoteitse. Riskiä sopimuskump-
27229: Vastustukseen ovat yhtyneet myös pienyrittäjiä        panin maksukyvyttömyydestä on virhetilanteiden
27230: edustavat järjestöt. Tässä yhteydessä on viitattu     kannalta vaikea eliminoida muulla tavoin kuin
27231: muun muassa siihen, että regressikysymys on           pyrkimällä huolellisuuteen sopimuskumppania
27232: hoidettava elinkeinoelämän sisäisin toimenpitein      valittaessa. Sitä paitsi on huomattava, että vastaa-
27233: ilman lainsäädäntöä.                                  va riski kohdistuu myös pienyrittäjän sopimus-
27234:    Myös hallituksessa on pidetty toivottavana,        kumppaniin. Esimerkiksi kuluttajansuojalain pa-
27235: että pienyrittäjien asemaa voitaisiin parantaa.       kottavat säännökset myyjän virhevastuusta eivät
27236: Tämän tulisi ensisijaisesti tapahtua elinkeinoelä-    turvaa ostajaa myyjän maksukyvyttömyyden va-
27237: män sisäisin toimenpitein, kuten yritysten kesken     ralta.
27238: sovellettavia sopimusehtoja ja muita menettelyta-        Hallitus tulee edelleen seuraamaan pienyrit-
27239: poja kehittämällä. Kauppa- ja teollisuusministe-      täjien aseman kehitystä muun muassa virhevas-
27240: riö on joulukuussa 1982 asettanut erityisen yrittä-   tuun kanavoitumista silmällä pitäen. Kauppalain
27241: jänsuojan seurantatyöryhmän, jonka tehtävänä          säätämisen jälkeen tulee olemaan erityisesti ai-
27242: on seurata sopimusehtojen tarkistaruistyötä elin-     hetta tarkkailla lain tahdonvaltaisten periaattei-
27243: keinoelämän piirissä samoin kuin oikeustoimilain      den vaikutusta yrittäjien välisiin sopimusehtoi-
27244: kohtuullistaruissäännöksen (36 §) soveltamista ja     hin.
27245: 
27246:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1984
27247: 
27248: 
27249:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
27250:                                         1984 vp. -      KK n:o 151                                         5
27251: 
27252: 
27253: 
27254: 
27255:                                   Tili Riksdagens Herr Taiman
27256: 
27257:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vara förverkiigas melian avtalsparterna: i varje
27258: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse           försäijningsied ansvarar säijaren för varans kvali-
27259: av den 28 mars 1984 tili vederbörande mediem            tet i förhåliande tili sin köpare. Detta ansvar för
27260: av statsrådet översänt avskrift av föijande av          fel i varan förutsätter i alimänhet inte att felet
27261: riksdagsiedamot Rehn undertecknade spörsmål             beror på säijaren sjäiv. Även om felet skulie
27262: nr 151:                                                 härstamma från ett tidigare försäijningsied, t.ex.
27263:                                                         från varans tiliverkare, har köparen rätt att rikta
27264:              Är Regeringen medveten om småföre-         påföijderna av fel mot säijaren, som i sin tur skali
27265:           tagens bristande rättsskydd, och i så fali,   rikta ett regressansvar gentemot sin egen avtals-
27266:              viika åtgärder ämnar Regeringen vidta      part i det tidigare försäijningsiedet.
27267:           för att förbättra småföretagens rätts-
27268:           skydd?                                           Närnnda utgångspunkt utgör grunden för de
27269:                                                         dispositiva rättsregierna om köp av Iös egendom.
27270:                                                         Betydelsen av en tvingande Iagstiftning i stii med
27271:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         5 kap. konsumentskyddsiagen Iigger främst i att
27272: anföra föijande:                                        den förhindrar avvikelse från nämnda principer
27273:    1 det skriftliga spörsmålet föresiås det att         tili konsumentens nackdei i förhåliandet melian
27274: småföretagarens ansvar i fråga om fel i hans            näringsidkare och konsument. För närvarande
27275: prestation skulie begränsas tili att motsvara vär-      existerar sådana tvingande stadganden endast för
27276: det av småföretagarens egen insats. Vidare fästs        köp av konsumtionsnyttighet. Motsvarande stad-
27277: uppmärksamhet vid den situation som uppstår             ganden beträffande tjänsteprestationer finns där-
27278: då en småföretagare biir tvungen att betaia             emot tilisvidare inte.
27279: ersättning åt konsumenten men inte kan driva in            De avtalsvilikor som tiliämpas melian avtais-
27280: det belopp han erlagt av sin egen Ieverantör            parterna kan, om de avviker från dispositiv rätt,
27281: eftersom denna biivit försatt i konkurs.                begränsa rätten för en säijare mot viiken påfoij-
27282:    Beträffande rättsregierna om omsättning av           der av fel i en vara riktats att förverkiiga regress-
27283: varor är det viktigt att man med hjäip av dem i         ansvaret i förhåliande tili föregående forsäijnings-
27284: mån av möjiighet befrämjar elier åtminstone inte        Ied. En parts faktiska stälining i avtaisförhålian-
27285: förhindrar att ansvaret för fel i varan i sista hand    det kan också tänkas vara sådan, att det är svårt
27286: kanaliseras tili den instans från viiken felet här-     för honom att rättegångsvägen förverkiiga reg-
27287: stammar. En sådan kanaiisering förverkiigas inte        ressrätten mot bakre Ied. Regressen kan också
27288: om något försäijningsied inte i fuli utsträckning       förhindras av att motparten i föregående försälj-
27289: ansvarar gentemot köparen för felet utan exem-          ningsied har biivit insoivent elier annars upphört
27290: pelvis endast tili en del som motsvarar dess egen       med sin verksamhet.
27291: försäijningsvinst elier dess egen insats. Exempel-
27292: vis de negativa påföijderna av fabrikationsfel             Regeringen är medveten om att probiem av
27293: skulie härvid samia sig på den som siutligen            ovan nämnda siag kan vara specielit svåra för en
27294: använder varorna. Risken för störningar vid fram-       småföretagare, som i sina affärsförhålianden är
27295: stäliningsprocessen skulie härvid kanaiiseras på        den svagare avtalsparten och vars ekonomiska och
27296: fel sätt såväl med hänsyn tili marknadernas             andra resurser ofta är små. För att förbättra
27297: styrningsmekanism som med hänsyn tili rättvise-         småföretagarnas ställning i samband med ansva-
27298: synpunkterna. Värst skulie konsumenterna och            ret för fel i vara bör man främst sträva tili att
27299: småföretagarna i egenskap av de siutliga konsu-         förbättra förutsättningarna för ett förverkligande
27300: menterna av varorna Iida av dessa missförhålian-        av regressansvaret i förhåliande tili föregående
27301: den.                                                    försäijningsied.
27302:     Den grundiäggande utgångspunkten i ett av-             Ett alimänt Iindrande av säijares elier annan
27303:  taisrättsiigt system är att ansvaret för fei i en      överlåtares ansvar för fel i vara på det sätt som
27304: försåid elier på annat sätt mot vederlag överlåten      framstälis i motiveringarna tili spörsmåiet är inte
27305: 6                                       1984 vp. -       KK n:o 151
27306: 
27307: ändamålsenligt med beaktande av det avtalsrätts-         arbete som inom näringslivets krets görs för att se
27308: liga systemets uppgifter.                                över avtalsvillkoren liksom också tillämpningen
27309:     Det är enligt regeringens uppfattning inte           av jämkningsstadgandet i rättshandlingslagen (36
27310: heller motiverat att för att förbättra småföreta-        §) och dess inverkan på avtalens innehåll. Först
27311: garnas ställning lindra sådana företags ansvar           om det visar sig att man inte på detta sätt
27312: gentemot sina kunder då såld eller på annat sätt         kommer till tillfredsställande resultat, blir det
27313: överlåten vara visar sig vara felaktig. En särbe-        aktuellt att överväga om det vore skäl att på
27314: handling av småföretagare så att de skulle ha ett        lagstiftningsväg ingripa i de missförhållanden
27315: lindrigare ansvar för fel än andra näringsidkare är      som föreligger.
27316: inte en användbar lösning av principiella skäl och          Den köplag som är under beredning kommer
27317: inte heller av den anledningen att det skulle leda       då den förverkligas bland annat att för regressfrå-
27318: till att småföretagarnas konkurrenssituation i för-      gornas del erbjuda lagstiftningsgrund för utveck-
27319: hållanden till de större företagen, som enligt           ligen av avtalsvillkoren även om lagen i sig
27320: lagen härvid skulle ha ett strängare ansvar för de       kommer att vara dispositiv och inte heller som
27321: produkter de säljer, skulle försämras. En sådan          sådan löser alla problem kring dessa frågor.
27322: lösning skulle således ha en motsatt verkan än           Tillsammans med jämkningsstadgandet i rätts-
27323: vad som avses.                                           handlingslagen och de principer som framgår ur
27324:     1 princip är det möjligt att fastställa småföreta-   motiveringarna till regeringens proposition därtill
27325: gares regressrätt genom tvingande lagstiftning.          skulle köplagen dock utgöra en sådan rättslig
27326: Det är också möjligt att förbättra rätten för den,       grund, som för sin del kan förbättra förutsätt-
27327: som köper vara eller tjänst, att rikta krav på           ningarna för att förbättra småföretagarnas ställ-
27328: grund av fel i varan eller i det materia! som            ning vid förhandlingar mellan olika intresseorga-
27329: använts vid tjänsten också direkt mot tillverkaren       nisationer.
27330: eller importören. För närvarande är möjligheter-
27331: na att på denna väg få ersättning synnerligen               Konkurs eller annan form av insolvens hos
27332: begränsade. Man har övervägt stadganden av               föregående försäljningsled är en situation i viiken
27333: sistnämnda slag bland annat vid beredningen av           småföretagarens möjligheter till regress inte kan
27334: lagstiftningen rörande konsumenttjänster. För-           förbättras genom avtalsvillkor. Det är svårt att
27335: slaget därom har dock stött på motstånd inom             med sikte på felsituationerna eliminera risken av
27336:  näringslivet. Också de organisationer som före-         det bakre ledets konkurs på annat sätt än genom
27337: träder småföretagarna har förenat sig i motstån-         att sträva till omsorg vid vale~ av avtalspart.
27338: det. 1 detta sammanhang har man bland annat              Dessutom bör observeras att motsvarande risk
27339:  hänvisat till att regressfrågorna skall skötas ge-      också faller på småföretagarens avtalspart. Exem-
27340:  nom näringslivets interna åtgärder och inte ge-         pelvis de tvingande stadgandena i konsument-
27341:  nom lagstiftning.                                       skyddslagen beträffande säljares ansvar för fel i
27342:     Också inom regeringen har man ansett det             vara tryggar inte köparen mot insolvens hos
27343:  önskvärt att småföretagarnas ställning förbättras.      säljaren.
27344:  Detta borde i första hand ske genom näringsli-             Regeringen kommer fortsättningsvis att följa
27345: vets interna åtgärder såsom genom att utveckla           med utvecklingen av småföretagarnas ställning
27346:  de avtalsvillkor och andra förfaringssätt som            bland annat i fråga om kanaliseringen av ansvaret
27347:  tillämpas mellan företag. Handels- och industri-        vid fel i varor. Efter det att köplagen har stiftats
27348:  ministeriet har i december 1982 tillsatt en sär-        kommer det att föreligga ett särskilt behov av att
27349:  skild arbetsgrupp för uppföljning av före-              övervaka hur lagens dispositiva principer inverkar
27350:  tagarskyddet, vars uppgift är att följa med det          på avtalsvillkoren företagare emellan.
27351: 
27352:      Helsingfors den 30 april 1984
27353: 
27354: 
27355:                                                                       Justitieminister Christoffer Taxell
27356:                                                 1984 vp.
27357: 
27358: Kirjallinen kysymys n:o 152
27359: 
27360: 
27361: 
27362: 
27363:                                    Martikainen ym.: Kotieläintuotannon jatkamisen turvaamisesta en-
27364:                                      tisessä laajuudessa tilan luovutustapauksissa
27365: 
27366: 
27367:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27368: 
27369:    Vuodelta 1981 peräisin olevaa lakia kotieläin-      ta ei liene ollut lainsäätäjän alkuperäinen tarkoi-
27370: tuotannon ohjaamisesta muutettiin kuluvan vuo-         tus.
27371: den tammikuun 18 päivästä alkaen. Uuden lain              Laki on johtanut kohtuuttamuuteen myös ta-
27372: 5 §:n mukaan lupaa nautakarja-, sikatalous- ja         pauksessa, jossa viljelijä esimerkiksi terveydellisis-
27373: kanatalousyrityksen perustamiseen tai laajentami-      tä syistä joutuu lopettamaan maatalouden har-
27374: seen ei maatilahallitus eikä maatalouspiirin maa-      joittamisen ja myymään tilansa muulle kuin lain
27375: taloustoimisto saa myöntää ennen 1 päivää tam-         5 §:n tarkoittamalle ostajalle. Lain mukaan uusi
27376: mikuuta 1985 muulle kuin yrityksen harjoittajan        yrittäjä ei voi jatkaa kotieläintuotantoa edes enti-
27377: kuolin- tai konkurssipesälle, yrityksen omistajaksi    sessä laajuudessa. Näin ollen tilan myyminen on
27378: perintöoikeudellisen saannon kautta tulleelle          käytännössä mahdotonta. Uusien yrittäjien tulo
27379: henkilölle tai kun yrityksen ostajana on myyjän        kotieläintuotantoon tyrehtyy ja yrityksestään luo-
27380: puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (4016 5) 2     pumaan joutuvalle viljelijälle aiheutuu usein
27381: luvun mukaan voisi periä myyjän, myyjän otto-          kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä.
27382: lapsi tai kasvattilapsi taikka tällaisen henkilön         Edellä esitettyyn viitaten tuntuisikin perustel-
27383: puoliso, taikka kun kysymyksessä on maatalous-         lulle, että lakia väljennettäisiin niin, että tilan
27384: yrittäjien eläkelain (467 /69) 6 b §:n 7 momentin      omistuksen vaihtuessa uusi viljelijä saisi luvan
27385: mukainen sukupolvenvaihdos. Lupa voidaan               kotieläintuotannon jatkamiseen entisessä laajuu-
27386: näissäkin tapauksissa myöntää yrityksen jatkami-       dessa.
27387: seen enintään entisessä laajuudessa.
27388:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27389:    Lain soveltaminen muutetussa muodossaan on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27390: johtanut tosiasialliseen investointikieltoon ta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27391: pauksissa, joissa maatalousyritys luovutetaan uu-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27392: delle yrittäjälle, joka ei täytä lain 5 §:n ehtoja.
27393: Lakia tulkitaan siten, ettei yrityksen ostaja saa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27394: tällöin jatkaa tuotantoa edes entisessä laajuudes-             ryhtyä kotieläintuotannon ohjaamisesta
27395: saan. Tämä on jo nyt johtanut kohtuuttomuuk-                   annetun lain muuttamiseksi siten, että
27396: siin tämän laatuisissa tilakaupoissa; yrityksestä ei           kotieläintuotannon jatkaminen entisessä
27397: ostajalle ole yksinkertaisesti mitään hyötyä, ellei            laajuudessaan olisi kaikissa luovutusta-
27398: siinä saa harjoittaa tuotantoa. Näin ahdas tulkin-             pauksissa mahdollista uudelle yrittäjälle?
27399: 
27400:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1984
27401: 
27402:          Olavi Martikainen                Paavo Vesterinen                 Kalevi Mattila
27403:                                           Aapo Saari
27404: 
27405: 
27406: 
27407: 
27408: 428400465U
27409: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 152
27410: 
27411: 
27412: 
27413: 
27414:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27415: 
27416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aikainen investointikielto tuotantorakennusten
27417: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laajennusten ja uusrakentamisen osalta. Inves-
27418: olette 28 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn         tointikielto pyrittiin toteuttamaan siten, että sa-
27419: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        malla estettäisiin mahdollisimman tehokkaasti
27420: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   uusien yrittäjien tuotannon aloittaminen. Kotie-
27421: taja Martikaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      läintuotteiden vaikeutuneen ylituotantotilanteen
27422: sesta kysymyksestä n:o 152:                         vuoksi oli välttämätöntä saada aikaan keskeytys
27423:                                                     investointitoimintaan, jotta tuotannon ohiaarni-
27424:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      seksi ehdotettu maidon kaksihintajärjestelmä voi-
27425:        ryhtyä kotieläintuotannon ohjaamisesta       taisiin ottaa mahdollisimman oikeudenmukaise-
27426:        annetun lain muuttamiseksi siten, että       na käyttöön. Väliaikainen investointikielto antaa
27427:        kotieläintuotannon jatkaminen entisessä      muutenkin mahdollisuuden suunnitella ja val-
27428:        laajuudessaan olisi kaikissa luovutusta-     mistella maatalouden tuotantopolitiikkaa ja tuo-
27429:        pauksissa mahdollista uudelle yrittäjälle?   tannon tasapainottamistoimenpiteitä pitkällä
27430:                                                     tähtäimellä.
27431:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Jos hallituksen esitys maidon kaksihintajärjes-
27432: vasti seuraavaa:                                    telmää koskevaksi lainsäädännöksi tulee hyväksy-
27433:    Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-      tyksi esitetyssä muodossa, kumotaan kaksihinta-
27434: pauksissa annetun lain (1080/81) 5 §:n mukaan,      järjestelmän voimaan tullessa perustamislupala-
27435: sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä         kiin sisältyvät lypsykarjataloutta koskevat sään-
27436: tammikuuta 1984 annetussa laissa (15/84), lupaa     nökset. Perustamislupalain jatkoesitys tullaan an-
27437: nautakarja-, sika talous- ja kanatalousyrityksen    tamaan eduskunnalle syysistuntokauden 1984 ai-
27438: perustamiseen tai laajentamiseen ei maatilahalli-   kana siten, että muutokset tulisivat voimaan
27439: tus eikä maatalouspiirin maataloustoimisto saa      pääosin 1.1.1985. Tässä yhteydessä selvitetään ne
27440: myöntää ennen 1 päivää tammikuuta 1985 pää-         tapaukset, joissa investointikiellosta on aiheutu-
27441: sääntöisesti muulloin kuin sukupolvenvaihdosta-     nut kohtuuton rasite asianomaiselle. Jos tarvetta
27442: pauksissa. Lupa voidaan näissäkin tapauksissa       ilmenee esitetään perustamislupalakia muutetta-
27443: myöntää vain yrityksen jatkamiseen enintään en-     vaksi takautuvasti jo kuluvan vuoden osalta.
27444: tisessä laajuudessa.                                Muutosesityksen sisältö riippuu ratkaisevasti siitä,
27445:    Kun tätä ns. perustamislakia muutettiin tam-     hyväksytäänkö maidon kaksihintajärjestelmä hal-
27446: mikuussa 1984, oli tavoitteena aikaansaada väli-    lituksen esittämässä muodossa.
27447: 
27448:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
27449: 
27450:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
27451:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 152                                              3
27452: 
27453: 
27454: 
27455: 
27456:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27457: 
27458:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Strävan var att genomföra investeringsförbudet
27459: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         så, att man samtidigt så effektivt som möjligt
27460: av den 28 mars 1984 tili vederbörande medlem          skulle förhindra nya företagare att inleda produk-
27461: av statsrådet översänt avskrift av följande av        tion. På grund av det försvårade överproduk-
27462: riksdagsman Martikainen m.fl. undertecknade           tionsläget var det nödvändigt att få tili stånd ett
27463: spörsmål nr 152:                                      avbrott i investeringsverksamheten, för att det
27464:                                                       tvåprissystem för mjölk som föreslagits i syfte att
27465:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       styra produktioneo skulle kunna tas i bruk på ett
27466:        för att ändra lagen om styrning av hus-        så rättvist sätt som möjligt. Det tillfälliga investe-
27467:        djursproduktionen så, att den nya före-        ringsförbudet ger även möjlighet att planera och
27468:        tagaren i samtliga överlåtelsefali skulle ha   förbereda lantbrukets produktionspolitik och åt-
27469:        möjlighet att fortsätta med husdjurspro-       gärderna för balansering av produktioneo på lång
27470:        duktionen i tidigare omfattning?               sikt.
27471:                                                          Om regeringens proposition med förslag tili
27472:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lagstiftning angående tvåprissystem för mjölk
27473: anföra följande:                                      godkänns i föreslagen form, kommer de stadgan-
27474:    Enligt 5 § lagen om styrning av husdjurspro-       den rörande mjölkboskapsskötsel som ingår i
27475: duktionen i vissa fali (1080/81), sådan den lyder     etableringstiliståndslagen att upphävas då två-
27476: ändrad genom lag av den 13 januari 1984               prissystemet träder i kraft. En proposition som
27477: (15/84), får jordbruksstyrelsen elier lantbruksdi-    innebär en fortsättning på etableringstiliståndsla-
27478: striktets lantbruksbyrå i regel inte bevilja tili-    gen kommer att avlåtas till riksdagen under
27479: stånd att starta eller utvidga nötboskaps-, svin-     höstsessionen 1984 så, att ändringarna tili stor
27480: hushålinings- elier hönshushållningsföretag före      del skulle träda i kraft 1.1.1985. I detta samband
27481: den 1 januari 1985 eljest än i generationsväx-        utreds de fall då investeringsförbudet har förorsa-
27482: lingsfali. Tillstånd kan även i dessa fali beviljas   kat vederbörande oskälig belastning. Om det
27483: endast för fortsättande av företaget i högst sam-     visar sig påkallat kommer man att föreslå en
27484: ma omfattning som tidigare.                           retroaktiv ändring av etableringstiliståndslagen
27485:    Då denna s.k. etableringstillståndslag ändrades    redan för innevarande års vidkommande. Inne-
27486: i januari 1984, var målet att få till stånd ett       hållet i propositionen blir i avgörande grad
27487: temporärt investeringsförbud i fråga om utvidg-       beroende av om tvåprissystemet för mjölk god-
27488: ning och nybyggnad av produktionsbyggnader.           känns i den form som regeringen föreslagit.
27489: 
27490:      Helsingfors den 25 april 1984
27491: 
27492:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
27493:                                                1984 vp.
27494: 
27495: Skriftligt spörsmål nr 153
27496: 
27497: 
27498: 
27499: 
27500:                                    Bärlund m.fl.: Om fridlysande av vikaresälen
27501: 
27502: 
27503:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27504: 
27505:    Enligt den information, so~ finns tillgänglig      sjön är en långt utdragen process har man som en
27506: idag, måste bestånden av säl i Ostersjön betraktas    första åtgärd för att bevara vikaren fredat arten i
27507: som hotade. Detta är bakgrunden tili ett interna-     Sverige redan 1974 och i Sovjetunionens del av
27508: tionellt samarbete, som under en följd av år har      Östersjöområdet 1980. I Finland är vikaren ännu
27509: ägt rum mellan staterna kring Östersjön och           fredlös. Detta strider mot det arbete som i
27510: Kattegatt för att beskydda sälarna och utforska       Sverige och Sovjetunionen görs för att skydda
27511: deras levnadsvillkor.                                 Östersjöområdets vikarestam.
27512:    Den tidigare starka stammen av vikaresäl i            Situationen kring det nordiska och det interna-
27513: Östersjöområdet är numera betydligt decimerad,        tionella samarbetet om sälfrågor i Östersjön och
27514: och uppskattas nu omfatta endast ca 10 000            Kattegatt har diskuterats i arbetsgruppen för
27515: individer varav ca 4 000 lever i Bottniska viken.     naturskyddsfrågor under Nordiska ämbetsmanna-
27516: Frekvensen av sälskador på laxfångster säger föga     kommitten för miljöskyddsfrågor.
27517: om beståndets storlek, eftersom skadorna tili stor       Arbetsgruppen har bl.a. föreslagit att Nordiska
27518: del åstadkoms av enstaka individer som lärt sig       ministerrådet skulle rekommendera regeringarna
27519: att beskatta laxrevar. Decimeringen av vikare-        i Danmark, Sverige och Finland att alla sälarter
27520: stammen har främst förorsakats av miljögifter,        totalfredas på de tre ländernas havsområden i
27521: som bl.a. minskar honornas fruktsamhet. Pro-          Östersjön och Kattegatt samt på land som grän-
27522: duktioneo av kutar är nu bara en tredjedel av vad     sar tili dessa farvatten, där sälpopulationerna är
27523: som vore naturligt i ett bestånd på 10 000            hotade.
27524: individer. Östersjökusterna kan anses vara värl-         Alla tre länderna har accepterat denna och
27525: dens viktigaste skogsindustriområde, och av-          vissa andra rekommendationer, som nu utgör
27526: loppsvattnet från den kemiska skogsindustrin har      bakgrunden för de tre ländernas arbete med
27527: enligt undersökningar i betydande grad med-           denna problematik.
27528: verkat tili att minska produktioneo av kutar.            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
27529:    Under dessa förhållanden innebär en fortsatt       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27530: jakt ett uP.penbart hot mot vikarens fortsatta        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27531: exsitens i Ostersjöområdet, eftersom det är av        följande spörsmål:
27532: största vikt att alla fortfarande reproduktionsdug-
27533: liga honor får leva. 1 fält är det inte möjligt att             Har Regeringen för avsikt att vidtaga
27534: skilja honor från hanar och friska individer från            åtgärder för att i brådskande ordning
27535: individer angripna av miljögifter. Eftersom en               fridlysa vikaresälen på Finlands havsterri-
27536: önskvärd minskning av halten miljögifter i Öster-            torium och kuster?
27537: 
27538:       Helsingfors den 28 mars 1984
27539: 
27540:         Kaj Bärlund                     Pertti Salolainen               Inger Hirvelä
27541:         Anssi Joutsenlahti              Hannu Kemppainen                Reino Paasilinna
27542:         Antti Kalliomäki                Saara-Maria Paakkinen           Kaisa Raatikainen
27543:         Pentti Lahti-Nuuttila           Heikki Järvenpää                Maija Rajantie
27544:         Heli Astala                     Aimo Ajo                        Pirkko Turpeinen
27545:         Arja Alho                       Mikko Rönnholm                  Risto Ahonen
27546:         Ben Zyskowicz                   Mats Nyby                       Elisabeth Rehn
27547: 428400453E
27548: 2                      1984 vp. -   KK n:o 153
27549: 
27550:     Reijo Enävaara       Liisa Arranz               Tytti Isohookana-Asunmaa
27551:     Pekka Myllyniemi     Tuulikki Hämäläinen        Anna-Liisa Piipari
27552:     Pirjo Ala-Kapee      Peter Muurman              Anna-Kaarina Louvo
27553:     Paula Eenilä         Ensio Laine                Gunnar Jansson
27554:     Sten Söderström      Impi Muroma                Aarno von Bell
27555:                          Riitta Järvisalo-Kanerva
27556:                                        1984 vp. -      KK n:o 153                                       3
27557: 
27558: Kirjallinen kysymys n:o 153                                                                   Suomennos
27559: 
27560: 
27561: 
27562: 
27563:                                    Bärlund ym.: Norpan rauhoittamisesta
27564: 
27565: 
27566:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27567: 
27568:    Tänä päivänä olemassa olevan tiedon mukaan          esiintymisen väheneminen Itämeressä on pitkäai-
27569: on Itämeren hyljekantojen katsottava olevan            kainen prosessi, on norppa rauhoitettu Ruotsissa
27570: uhattuina. Tämä muodostaa taustan kansainväli-         jo 1974 ja Neuvostoliiton osuudella Itämeren
27571: selle yhteistyölle, jota useamman vuoden ajan on       alueesta 1980. Suomessa norppa on edelleen
27572: harjoitettu Itämeren ja Kattegatin rantavaltioi-       rauhoittamaton. Tämä sotii erästä meidän luon-
27573: den kesken hylkeiden suojelemiseksi ja niiden          nonsuojelumme tärkeätä päämäärää vastaan ja
27574: elinehtojen tutkimiseksi.                              saattaa vaarantaa sitä työtä, jota Ruotsissa ja
27575:    Aikaisemmin lukuisa Itämeren alueen norppa-         Neuvostoliitossa tehdään Itämeren alueen norp-
27576: kanta on nykyisin huomattavasti vähentynyt, ja         pakannan suojelemiseksi.
27577: sen arvioidaan nyt käsittävän vain n. 10 000              Pohjoismaisen ja kansainvälisen Itämeren ja
27578: yksilöä, joista n. 4 000 Pohjanlahdessa. Hylkei-       Kattegatin hyljekysymyksiä koskevan yhteistyön
27579: den aiheuttamat vahingot lohenkalastukselle ei-        nykytilannetta on käsitelty Pohjoismaisen ympä-
27580: vät sano paljonkaan kannan suuruudesta, koska          ristönsuojelukysymysten virkamieskomitean alai-
27581: nämä vahingot aiheuttavat yksittäiset yksilöt,         sessa luonnonsuojelukysymysten työryhmässä.
27582: jotka ovat oppineet verottamaan lohisiimoja.              Työryhmä on mm. ehdottanut, että Pohjois-
27583: Norppakannan väheneminen johtuu ensisijaisesti         maiden ministerineuvosto suosittaisi Tanskan,
27584: ympäristömyrkyistä, jotka mm. vähentävät naa-          Ruotsin ja Suomen hallituksille, että kaikki hylje-
27585: raiden hedelmällisyyttä. Syntyvyys on tänä päivä-      lajit rauhoitettaisiin näiden kolmen maan meri-
27586: nä vain kolmasosa siitä mikä olisi luonnollista        alueilla Itämeressä ja Kattegatissa sekä näitä me-
27587:  10 000 yksilön kannalle. Itämeren alue on maail-      rialueita ympäröivillä rannikoilla, missä hyljekan-
27588: man tärkein metsäteollisuusalue, ja kemiallisen        nat ovat uhattuina.
27589: metsäteollisuuden jätevesi on tutkimusten mu-             Kaikki kolme maata ovat hyväksyneet tämän ja
27590: kaan huomattavasti vaikuttanut kuuttien tuotan-        eräät muut suositukset, jotka tänä päivänä muo-
27591:  non vähenemiseen.                                     dostavat perustan maiden toiminnalle näiden
27592:                                                        ongelmien ratkaisemiseksi.
27593:     Näissä oloissa metsästyksen jatkaminen merkit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27594: see ilmeistä uhkaa norpan esiintymiselle tulevai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27595:  suudessa Itämeren alueella, koska on ensisijaisen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27596:  tärkeää, että kaikki vielä lisääntymiskykyiset naa-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27597:  raat saavat elää. Luonnossa ei ole mahdollista
27598:  erottaa naaraita uroksista eikä terveitä yksilöitä               Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
27599:  yksilöistä, jotka ovat ympäristömyrkkyjen vahin-              toimenpiteisiin norpan rauhoittamiseksi
27600:  goittamia. Koska toivottu ympäristömyrkkyjen                  Suomen merialueilla ja rannikoilla?
27601:       Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1984
27602: 
27603:           Kaj Bärlund                      Pertti Salolainen              Inger Hirvelä
27604:           Anssi Joutsenlahti               Hannu Kemppainen               Reino Paasilinna
27605:           Antti Kalliomäki                 Saara-Maria Paakkinen          Kaisa Raatikainen
27606:           Pentti Lahti-Nuuttila            Heikki Järvenpää               Maija Rajantie
27607:           Heli Astala                      Aimo Ajo                       Pirkko Turpeinen
27608:           Arja Alho                        Mikko Rönnholm                 Risto Ahonen
27609:           Ben Zyskowicz                    Mats Nyby                      Elisabeth Rehn
27610: 4                      1984 vp. -   KK n:o 153
27611: 
27612:     Reijo Enävaara      Liisa Arranz               Tytti Isohookana-Asunmaa
27613:     Pekka Myllyniemi    Tuulikki Hämäläinen        Anna-Liisa Piipari
27614:     Pirjo Ala-Kapee     Peter Muurman              Anna-Kaarina Louvo
27615:     Paula Eenilä        Ensio Laine                Gunnar Jansson
27616:     Sten Söderström     Impi Muroma                Aarno von Bell
27617:                         Riitta Järvisalo-Kanerva
27618:                                       1984 vp. -      KK n:o 153                                         5
27619: 
27620: 
27621: 
27622: 
27623:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27624: 
27625:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           - kaikkinainen harmaahylkeiden ja kirjohyl-
27626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keiden tappaminen on lopetettava välittömästi,
27627: olette 28 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           lukuun ottamatta rajoitettua pyyntiä tieteelliseen
27628: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tarkoitukseen,
27629: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         - norppapopulaation "statusta" olisi seurat-
27630: taja Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tava tarkoin etenkin Suomenlahdella tehokkaan
27631: kysymyksestä n:o 153:                                 kansainvälisen yhteistyön avulla, ja kaikkiin tie-
27632:                                                       teellisesti perusteltuihin suojelutoimenpiteisiin
27633:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti      olisi ryhdyttävä välittömästi.
27634:        toimenpttetsun norpan rauhoittamiseksi             Edelleen Kansainvälisen merentutkimusneu-
27635:        Suomen merialueilla ja rannikoilla?            voston asettaman, Itämeren hylkeiden suojelua ja
27636:                                                       tutkimusta käsitelleen työryhmän vuodelta 1983
27637:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      antaman suosituksen mukaan "On erityisen tär-
27638: ti seuraavaa:                                         keää seurata kantavien naaraiden määrässä ja
27639:                                                       sukukypsyysiän saavuttamisessa tapahtuvaa kehi-
27640:    Suomen merialueilla hyljekannat olivat vielä       tystä. Tässä tarkoituksessa olisi kerättävä mahdol-
27641: 1950- ja 1960-luvuilla varsin runsaat. Hylkeiden      lisimman paljon aineistoa niistä hylkeistä, joita
27642: -niin harmaahylkeen kuin norpankin- kanto-            Suomessa pyydetään.''
27643: jen pienentämiseksi ja niiden aiheuttamien kala-          Suomessa hylkeenpyytäjien määrä on jatkuvas-
27644: taloudellisten haittojen vähentämiseksi makset-       ti vähentynyt ja vuosisaaliit ovat viime vuosina
27645: tiin hylkeistä tapporahaa. 1970-luvulla todettiin     käsittäneet noin pari prosenttia Itämeren koko-
27646: Itämeren ympäristömyrkkyjen aiheuttamat li-           naiskannasta. Esimerkiksi Suomenlahdella oli
27647: sääntymishäiriöt. Tällöin luovuttiin sekä harmaa-     pyytäjiä keväällä 1983 vain kymmenkunta ja
27648: hylkeen että norpan kohdalla tapporahan maksa-        heidän kokonaissaaliinsa supistui noin kahteen-
27649: misesta. Vuonna 1975 rauhoitettiin harmaahylje        kymmeneen yksilöön. Itäisen merialueemme vii-
27650: ja norpan poikanen maaliskuun 10 päivän alusta        meisillä, erittäin vaikeakulkuisilla jäillä kuitenkin
27651: toukokuun 31 päivän loppuun. Vastaavanlaisia          laskettiin olleen huhtikuun lopulla runsaat tuhat
27652: rauhoituksia jatkettiin aluksi vuosittain, mutta      norppaa. On selvää, että nykyinen vähäinen
27653: myöhemmin on osoittautunut tarpeelliseksi pi-         pyynti ei merkitse "ilmeistä uhkaa norpan esiin-
27654: tentää rauhoitusaikaa. Tällä hetkellä harmaahylje     tymiselle tulevaisuudessa Itämeren alueella''. Ke-
27655: on rauhoitettu koko vuoden ja norppaa saa             vätjäillä suoritettu norpanpyyntihän on tämän
27656: metsästää vuosittain maaliskuun 20 päivän alusta      eläimen suuren varovaisuuden vuoksi erittäin
27657: kesäkuun 10 päivän loppuun. Ruotsissa harmaa-         vaikeata, aikaa vievää ja heikoilla jäillä jopa
27658: hylje ja norppa ovat rauhoitettuja koko vuoden        vaarallista puuhaa. Se tapahtuu nykyään yksin-
27659: kuitenkin poikkeuksella, että ammattikalastajilla     omaan kiväärillä ampuen eikä sitä pidä sekoittaa
27660: on oikeus tappaa hylkeet, joita kohtaavat kalas-      harmaahylkeiden kuuttien tappamiseen. Ilmei-
27661: tustehtävänsä yhteydessä pyydystensä läheisyydes-     sempää on, että tämä ulkosaariston asukkaiden
27662: sä. Neuvostoliiton alueella harmaahylje ja norppa     perinteinen metsästysmuoto on häviämässä jäljel-
27663: ovat rauhoitettuja koko vuoden.                       lä olevan pyytäjäjoukon ikääntymisen myötä.
27664:     Eri maiden tutkijoiden arviot Itämeren hylje-         Suomessa harjoitetun norpanpyynnin ansiosta
27665:  kantojen määristä ovat varsin ristiriitaisia. Kui-    on viimeisten kymmenen vuoden aikana saatu
27666:  tenkin hylkeiden metsästyksessä Suomessa on           tieteellisen tutkimuksen käyttöön aineistoa, jon-
27667:  noudatettu kansainvälisten hyljetutkijoiden suo-      ka avulla on voitu osoittaa yhteys ympäristömyrk-
27668: situksia. Mm. Itämeren hyljetutkijoiden viimei-        kyjen ja hylkeiden lisääntymishäiriöiden välillä.
27669:  simmässä, Puolassa 1980 pidetyssä symposiumissa       Tämä ilmiö on nykyään ainoa todellinen uhka
27670:  päädyttiin hylkeiden metsästyksen osalta seuraa-      hyljekannoille. Muita vaaratekijöitä ovat mm.
27671:  viin kahteen suositukseen:                            kalanpyydykset ja poikimisjäitä rikkova laivalii-
27672: 6                                    1984 vp. -     KK n:o 153
27673: 
27674: kenne. Näin pyynti on tavallaan muodostanut         merkitystä tieteelle arvioidaan seuraavan kerran
27675: erään perustan koko hylkeiden ja samalla Itäme-     ensi kesäkuussa Suomessa järjestettävässä hylje-
27676: ren suojelutyölle ja tutkijat ovat entistä tehok-   tutkijoiden kansainvälisessä symposiumissa. Mah-
27677: kaammin pyrkineet luomaan yhteyksiä viimeisiin      dollisesti tarvittavat toimenpiteet hyljekantojen
27678: ~yyntimiehiin arvokkaiden näytteiden saamisek-      suojelemiseksi sekä mm. rauhoitusten lisäämisek-
27679: SI.                                                 si otetaan harkittavaksi tämän kokouksen jälkeen
27680:   Suomessa harjoitettavan norpanpyynnin vaiku-      sen esittämien suositusten perusteella.
27681: tusta Itämeren norppakannan kehitykselle sekä
27682: 
27683:       Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1984
27684: 
27685:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
27686:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 153                                          7
27687: 
27688: 
27689: 
27690: 
27691:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27692: 
27693:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              -- vikarepopulationens "status" borde noga
27694: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         följas med, särskilt på Finska viken, med hjälp av
27695: den 28 mars 1984 tili vederbörande medlem av           effektivt internationellt samarbete, och alla i
27696: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      vetenskapligt hänseende motiverade skyddsåtgär-
27697: dagsman Bärlund m.fl. undertecknade spörsmål           der borde omedelbart vidtas.
27698: nr 153:                                                   Vidare är det, enligt en rekommendation som
27699:                                                        gavs år 1983 av en arbetsgrupp som tillsatts av
27700:           Har Regeringen för avsikt att vidtaga        lnternationella havsforskningsrådet och som be-
27701:        åtgärder för att i brå~skande ordnin~           handlade frågan om skydd av östersjösälarna och
27702:        fridlysa vikaresälen på Fmlands havstern-       forskning gällande dem, särskilt viktigt att följa
27703:        torium och kuster?                              med hur antalet dräktiga honor och den tid-
27704:                                                        punkt, vid viiken könsmognad inträder, utveck-
27705:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        las. 1 detta syfte borde man insamla så mycket
27706: anföra följande:                                       material som möjligt om de sälar som jagas och
27707:                                                        fångas i Finland.
27708:    Sälbestånden på Finlands havsterritorier var           1 Finland har antalet säljägare hela tiden
27709: ännu under 1950 och 1960-talen tämligen rikli-         minskat och årsfångsterna har under de s~?aste
27710: ga. För att minska sälbestånden -- av såväl gråsäl     åren utgjort omkring ett par procent av Oster-
27711: som vikare -- och den skada de åsamkade                sjöns totala population. T.ex. på Finska viken var
27712: fiskerinäringen betalades skottpenning på säl.         antalet jägare våren 1983 bara ett tiotal, och
27713: Under 1970-talet konstaterades fortplantnings-         deras totala fångst begränsades tili ca 20 exem-
27714: störningar, föranledda av miljögifterna i Öster-       plar. Dock beräknade man att det i slutet av april
27715: sjön. Härvid avstod man från att betala skottpen-      fanns drygt tusen vikare på vårt Östra havsterrito-
27716: ning på gråsäl och vikare. Ar 1975 fridlystes          riums sista isar, där det är ytterst svårt att röra
27717: gråsälen och vikarens kutar från ingång~n a~ den       sig. Det är klart att den nuvarande obetydliga
27718: 10 mars tili utgången av den 31 maJ. Tdl en            jakten inte innebär '' ett uppenbart hot mot
27719: början förlängdes giltighetstiden för dessa.fridly~­   vikarens fortsatta existens i Ostersjöområdet''.
27720: ningar årligen, men senare har det v1sat s1g           Den jakt på vikare som sker på vårisarna är ju på
27721: erforderligt att göra själva fridlysningstiden läng-   grund av djurets stora försiktighet ytterst svår,
27722: re. För ögonblicket är gråsälen fridlyst hela året,    tidskrävande och på svaga isar t.o.m. farlig.
27723: och vikare får jagas årligen från ingången av den      Nuförtiden jagar man enbart med gevär, och
27724: 20 mars tili utgången av den 10 juni. 1 Sverige är     jakten bör inte blandas ihop med avlivandet av
27725: gråsäl och vikare fridlysta året om, dock med det      gråsälarnas kutar. Det förefaller klarare att denna
27726: undantaget, att yrkesfiskare har rätt att döda         jaktform, som traditionellt har idkats av yt-
27727: sälar som de påträffar nära sina bragder i sam-        terskärgårdens befolkning, håller på att försvinna
27728: band med fiske. På Sovjetunionens territorium är       i och med att de återstående jägarna åldras.
27729: gråsäl och vikare fridlysta året om.
27730:                                                           Tack vare vikarejakten i Finland har man
27731:    Olika länders forskare uppskattar omfatt-           under de senaste tio åren fått tillgång tili sådant
27732: ningen av Östersjöns sälbestånd olika. 1 Finland       material för den vetenskapliga forskningen, med
27733: har dock internationella sälforskares rekommen-        vars hjälp det har varit möjligt att påvisa samban-
27734: dationer iakttagits vid. säljakten. Bl.a. vid det      det mellan miljögifterna och fortplantningsstör-
27735: senaste symposiet som Östersjöns sälforskare höll      ningarna bland sälarna. Detta fenomen är nume-
27736: i Polen år 1980 antogs följande två rekommenda-        ra det enda verkliga hotet mot sälpopulationer-
27737: tioner angående säljakt:                               na. Andra farofaktorer är bl.a. fiskebragder och
27738:    -- allt avlivande av gråsäl och knubbsäl måste      båttrafiken, som krossar isarna där sälarna får
27739:  omedelbart upphöra, med undantag av begrän-           ungar. Jakten har sålunda på sätt och vis utgjort
27740: sad jakt för vetenskapliga syften.                     en grund för hela det skyddsarbete som gäller
27741: 8                                        1984 vp. -      KK n:o 153
27742: 
27743: sälarna och samtidigt Östersjön, och forskarna           vetenskapen, nästa gång i juni vid det internatio-
27744: har vinnlagt sig om att öka effektiviteten då det        nella symposium för sälforskare som ordnas i
27745: gällt att skapa kontakter till de sista säljägarna för   Finland. Efter detta möte övervägs, på basen av
27746: att erhålla värdefulla prov.                             mötets rekommendationer, vilka åtgärder som
27747:    Den inverkan som jakten på vikare i Finland           eventuellt fordras för skyddande av sälpopulatio-
27748: har på utvecklingen av vikarepopulationen i              nerna samt bl.a. för ökad fridlysning.
27749: Östersjön bedöms, liksom dess betydelse för
27750: 
27751:      Helsingfors den 30 april 1984
27752: 
27753:                                                           Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
27754:                                               1984 vp.
27755: 
27756: 
27757: Kirjallinen kysymys n:o 154
27758: 
27759: 
27760: 
27761: 
27762:                                   Hilpelä: Autoveron palautuksesta liikuntavammaisen lapsen per-
27763:                                      heeseen hankitusta autosta
27764: 
27765: 
27766:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27767: 
27768:   Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17      auton käyttöoikeus on myös veronpalautuksen
27769: §:n mukaan invalidi, jonka henkilökohtaiseen         saaneen puolisolla.
27770: käyttöön auto tulee, voi saada autoveron palau-         Liikuntavammaisen lapsen kehitykselle ja kas-
27771: tusta laissa mainituin edellytyksin. Vaikeuksia      vamiselle on erityisen tärkeää, ettei hänelle asete-
27772: kuitenkin käytännössä aiheutuu perheille, jotka      ta tarpeettomia rajoituksia esimerkiksi liikkumi-
27773: hankkivat vaikeasti vammaisen lapsensa tarpeita      sen suhteen, jos se teknisin apuvälinein on mah-
27774: ajatellen auton. Nykyisin heillä on äärimmäisiä      dollista. Tämän vuoksi yhteiskunnan tulisi auttaa
27775: vaikeuksia saada autoveron palautusta sen lisäksi,   liikuntavammaisen lapsen perhettä myös autove-
27776: että menettely autoveron palautusasioissa on se-     ron palautuksen muodossa. Tämän vuoksi edellä
27777: kavaa ja epämääräistä.                               mainitut autoverolain säännösten ja niiden tul-
27778:                                                      kinnan aiheuttamat epäkohdat tulisi pikaisesti
27779:    Invalidiautotoimikunta on mietinnössään (ko-      poistaa.
27780: miteanmietintö 1983:31) käsitellyt veronpalau-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27781: tukseen liittyviä auton käyttöä koskevia rajoituk-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27782: sia ja päätynyt ehdottamaan, ettei autoa saa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27783: luovuttaa toiselle henkilölle. Toimikunnan mie-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27784: tinnössä todetaan kuitenkin, ettei auton käyttöä
27785: vammaisen henkilön kuljettamiseen siten, että                   Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
27786: toinen henkilö toimii kuljettajana, ole tarkoitus            tus aikoo ryhtyä, jotta liikuntavammaisen
27787: rajoittaa. Lisäksi toimikunta on katsonut asian-             lapsen perheeseen hankittavasta autosta
27788: mukaiseksi ottaa lakiin säännöksen, että tällaisen           myönnetään autoveron palautus?
27789: 
27790:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1984
27791: 
27792:                                              Liisa Hilpelä
27793: 
27794: 
27795: 
27796: 
27797: 4284004581
27798: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 154
27799: 
27800: 
27801: 
27802: 
27803:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27804: 
27805:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 18
27806: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         §:n mukaisia veronhuojennushakemuksia, jotka
27807: olette 28 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           perustuvat vammaisen lapsen kuljetustarpeeseen,
27808: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          esiintyy myös käytännössä. Lainkohdan sovelta-
27809: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     minen on viranomaisen harkintaan perustuvaa,
27810: taja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta     koska tarkemmista edellytyksistä veronpalautuk-
27811: kysymyksestä n:o 154:                                 sen myöntämiselle ei siinä ole myöskään nyt
27812:                                                       käsiteltävien tilanteiden varalta voitu säätää. In-
27813:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      validiautotoimikunta ei sekään esittänyt (komi-
27814:        tus aikoo ryhtyä, jotta liikuntavammaisen      teanmietintö 1983:31) lakiin otettavaksi lapsi-
27815:        lapsen perheeseen hankittavasta autosta        invaliditapauksia koskevia tarkempia säännöksiä
27816:        myönnetään autoveron palautus?                 veronpalautusedellytyksistä, vaan jätti ehdotuk-
27817:                                                       sessaan hakemukset tältä osin edelleen nykyistä
27818:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vastaavalla tavalla lain yleisen huojennussäännök-
27819: ti seuraavaa:                                         sen varassa käsiteltäväksi. Nykyinen harkintaan
27820:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17      perustuva menettely ei ole kaikilta osin periaat-
27821: §:n nojalla palautetaan autoveroa lainkohdassa        teellisestikaan tyydyttävä verrattaessa sitä vastaa-
27822: säädetyin edellytyksin invalidille, jonka henkilö-    van edun kohdistamiseen suoraan laissa säädetyin
27823: kohtaiseen käyttöön auto tulee. Lainkohdan no-        perustein silloin, kun vammaisen henkilön liik-
27824: jalla voidaan ottaa huomioon vain asianomaisen        kumista on tarpeen tällä tavoin helpottaa. Vii-
27825: auton käyttäjän invaliditeetti ja lainkohdassa tar-   meksi mainitulla tavoin rakentuvaa ratkaisua lain
27826: koitetut muut hänen olosuhteisiinsa liittyvät         muutokseksi ei kuitenkaan ole voitu jo nyt käsi-
27827: edellytykset, ei sen sijaan esimerkiksi samaan        teltävän hakijaryhmän olosuhteiden suuren vaih-
27828: perheeseen kuuluviin muihin henkilöihin liitty-       televuuden vuoksi esittää.
27829: viä näkökohtia. Autoverosta voidaan kuitenkin            Invalidipalautussäännöstöä koskeva ehdotus
27830: tämän lisäksi myöntää huojennusta lain 18 §:n         auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
27831: nojalla. Lainkohdan mukaan huojennus voidaan          muuttamisesta on valmisteltavana valtiovarainmi-
27832: myöntää erityisistä syistä, joina saattavat olla      nisteriössä.
27833: myös kysymyksessä tarkoitetut liikuntavammai-
27834: sen lapsen kuljettamiseen liittyvät seikat.
27835: 
27836:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1984
27837: 
27838: 
27839:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
27840:                                      1984 vp. -      KK n:o 154                                       3
27841: 
27842: 
27843: 
27844: 
27845:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27846: 
27847:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Sådana ansökningar om skattelättnad enligt 18
27848: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       § lagen om bil- och motorcykelskatt som baseras
27849: den 28 mars 1984 tili vederbörande medlem av         på behov av att transportera ett handikappat
27850: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    barn, förekommer också i praktiken. Tillämp-
27851: dagsledamot Liisa Hilpelä undertecknade spörs-       ningen av lagrummet bygger på myndighetens
27852: mål nr 154:                                          prövning, eftersom där inte heller med tanke på
27853:                                                      de situationer som nu avses kunnat stadgas om
27854:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        närmare förutsättningar för beviljande av skatte-
27855:        geringen vidta för att återbäring av          återbäring. lnte heller invalidbilskommissionen
27856:        bilskatt skall beviljas för en bil, som       (kommittebetänkande 1983:31) föreslog att i
27857:        anskaffas tili en familj med ett rörelse-     lagen skulle intas närmare stadganden om för-
27858:        hindrat barn?                                 utsättningarna för skatteåterbäring i fråga om
27859:                                                      barninvalider, utan anförde att ansökningarna
27860:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tili dessa delar på motsvarande sätt som nu
27861: anföra följande:                                     alltjämt borde behandlas utgående från lagens
27862:                                                      allmänna stadgande om skattelindring. Det nu-
27863:    Med stöd av 17 § lagen om bil- och motorcy-       varande, prövningsbaserade förfarandet är inte i
27864: kelskatt återbetalas bilskatt under i lagrummet      alla hänseenden ens principiellt tillfredsställande
27865: stadgade förutsättningar tili invalid, i vars per-   i jämförelse med ett förfarande, där motsvarande
27866: sonliga bruk bilen kommer. Med stöd av lag-          förmån direkt skulle bygga på i lagen stadgade
27867: rummet kan beaktas invaliditet bara hos den          grunder, i de fall då det är av nöden att på detta
27868: person som använder bilen och de andra i             sätt underlätta resorna för en handikappad per-
27869: lagrummet angiva förutsättningar som hör sam-        son. På grund av de stora variationerna i omstän-
27870: man med denna persons angelägenheter. Där-           digheterna hos de sökandegrupper vilkas ansök-
27871: emot kan man inte beakta synpunkter som              ningar redan nu skall behandlas, har det dock
27872: hänför sig t.ex. tili andra personer i samma         inte kunnat föreslås någon lagändring som skulle
27873: familj. Lindring av bilskatten kan dock dessutom     bygga på den sistnämnda lösningen.
27874: beviljas med stöd av lagens 18 §. Enligt lag-            Ett förslag tili ändring av de stadganden i
27875: rummet kan lindring beviljas av särskilda skäl,      lagen om bil- och motorcykelskatt som gäller
27876: som kan vara också i spörsmålet avsedda faktorer     återbäringar tili invalider är under beredning i
27877: rörande transport av ett rörelsehindrat barn.        finansministeriet.
27878: 
27879:      Helsingfors den 2 maj 1984
27880: 
27881: 
27882:                                                                           Minister Pekka Vennamo
27883: 1
27884: 1
27885: 
27886: 1
27887: 1
27888: 
27889:     1
27890:     1
27891:     1
27892: 
27893:     1
27894:         1
27895: 
27896:         1
27897:         1
27898:         1
27899: 
27900:             1
27901:             1
27902: 
27903:             1
27904:                                                 1984 vp.
27905: 
27906: Kirjallinen kysymys n:o 155
27907: 
27908: 
27909: 
27910: 
27911:                                    E. Laine ym.: Erään suomalaisen yhtiön edustajan toimimisesta
27912:                                       Yhdysvaltain puolustusministeriön työryhmässä
27913: 
27914: 
27915:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27916: 
27917:    Nykyisen sotilasteknologian kehityksessä on         mm. tietokonetekniikkaa asevarustelun kiihdyt-
27918: merkittävä osuus tietokoneilla ja niiden ohjel-        tämisen ja maailmanherruuspyrkimystensä väli-
27919: mointikielellä. Oy Nokia Ab on edelläkävijä            kappaleena.
27920: tietokoneiden uuden ohjelmointikielen ADA:n
27921: kehittämisessä. Tähän sinänsä myönteiseen suo-           Toiminta Pentagonin työryhmässä on sotilaalli-
27922: malaisen yrityksen saavutukseen ja sen hyväksi-        sen yhteistyön luonteen omaavaa toimintaa. Sen
27923: käyttöön liittyy kuitenkin tekijöitä, joiden arvi-     oikeutus ja mielekkyys Suomen etujen kannalta
27924: ointi ja johtopäätösten teko kuuluu valtiovallalle     on asetettava kyseenalaiseksi.
27925: ja erityisesti ulkopoliittiselle johdolle.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27926:    Maailman ehkä suurin atk-palvelusten käyttä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27927: jä, Yhdysvaltain puolustusministeriö on siirtänyt      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27928: kaikki tärkeimmät hankkeensa ohjelmoitavaksi           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27929: ADA:lla. Mainitun ministeriön asiantuntijaryh-
27930: mässä istuu Nokian edustaja ADA:n sovellutuk-                    Pitääkö Hallitus hyväksyttävänä Oy
27931: sia kehittämässä. Kun nämä sovellutukset liitty-              Nokia Ab:n edustajan osallistumista soti-
27932: vät Pentagonin asevarusteluun ja ydinaseiden,                 lasluontoiseen yhteistyöhön Pentagonin
27933: mm. risteilyohjusten, käyttöön, on ko. työryh-                kanssa toimimalla jäsenenä asiantuntija-
27934: mässä työskentelyllä myös sotilaspoliittisia ulottu-          työryhmässä, jonka tehtävänä on tietoko-
27935: vuuksia.                                                      neiden ohjelmointikielen sovellutusten
27936:    Ei voida olla kiinnittämättä huomiota myös                 kehittäminen sotilaallisia tarkoituksia var-
27937: siihen, että USA:n puolustusministeriö käyttää                ten?
27938: 
27939:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1984
27940: 
27941:          Ensio Laine                      Niilo Koskenniemi              Pentti Liedes
27942:                                           Matti Kautto
27943: 
27944: 
27945: 
27946: 
27947: 428400430P
27948: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 155
27949: 
27950: 
27951: 
27952: 
27953:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27954: 
27955:    Valtiopäivärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Eräs tietojenkäsittelytekniikan olennainen osa
27956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on ohjelmointikieli. Alan valtavan teknisen kehi-
27957: olette 28 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn           tyksen vuoksi esiintyi 1960-luvun lopulla tarvetta
27958: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          uuden ohjelmointikielen luomiseen, joka käytös-
27959: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sä olevia kieliä paremmin soveltuisi uuteen tek-
27960: taja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     niikkaan ja tarvittaviin, yhä monimutkaisempiin
27961: kysymyksestä n:o 155:                                 ja suurempiin ohjelmointiprojekteihin. Näistä
27962:                                                       tarpeista syntyi kysymyksessä mainittu ohjel-
27963:           Pitääkö Hallitus hyväksyttävänä Oy          mointikieli ADA.
27964:        Nokia Ab:n edustajan osallistumista soti-
27965:        lasluontoiseen yhteistyöhön Pentagonin           Kyse on ohjelmointikielestä, joka on taysm
27966:        kanssa toimimalla jäsenenä asiantuntija-       yleinen käyttötarkoitukseltaan, kuten kieli, joka
27967:        työryhmässä, jonka tehtävänä on tietoko-       sen on määrä korvata.
27968:        neiden ohjelmointikielen sovellutusten            Aloitteentekijänä ADA-kielen kehittämisessä
27969:        kehittäminen sotilaallisia tarkoituksia var-   oli Yhdysvaltain puolustusministeriö, joka järjesti
27970:        ten?                                           tehtävästä avoimen tarjouskilpailun. Kilpailun
27971:                                                       voitti ranskalainen tietokoneyhtiö, joka käytti
27972:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ulkopuolisina asiantuntijainaan myös suomalaisia
27973: ti seuraavaa:                                         atk-alan edustajia. ADA-kielen kehitystyö jatkuu
27974:    Teknologinen kehitys automaattisen tietojen-       edelleen, ja sillä on hyvät mahdollisuudet saavut-
27975: käsittelyn alueella on tunnetusti varsin nopeaa, ja   taa maailmanlaajuisen yleiskielen asema lähitule-
27976: kansainvälisellä yhteistoiminnalla on tässä kehi-     vaisuudessa.
27977: tyksessä ollut aivan erityinen paino.                     ADA-kieleen panostavat nykyisin lähes kaikki
27978:    Suomen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että      merkittävät tietokonevalmistajat ja alan tutki-
27979: alan yritykset maassamme pysyvät ajan tasalla         muslaitokset mm. Ruotsissa, Englannissa, Yhdys-
27980: huipputeknologian, kuten tietojenkäsittelyteknii-     valloissa, Japanissa ja Neuvostoliitossa. Oy Nokia
27981: kan, kehityksessä, niin kilpailukykymme säilyttä-     Ab on osallistunut vuodesta 1979 lähtien niin
27982: miseksi kuin alan vientimahdollisuuksienkin tur-      ikään ADA-kielen kehittämiseen, mistä ja mihin
27983: vaamiseksi. Toisaalta osallistuminen alan kehitys-    liittyvistä asiantuntijaryhmistä se on julkisuudes-
27984: työhön edellyttää yritysten oman panoksen anta-       sakin tiedottanut. Mistään muusta tarkoituspe-
27985: mista, mihin niillä on hyvät mahdollisuudet           rästä ei hallituksen käytettävissä olevien tietojen
27986: Suomen tietojenkäsittelyteknologian korkean ta-       mukaan Oy Nokia Ab:n toiminnassa ole kysy-
27987: son ansiosta.                                         mys.
27988: 
27989:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1984
27990: 
27991:                                                                                Ministeri Jermu Laine
27992:                                         1984 vp. -      KK n:o 155                                       3
27993: 
27994: 
27995: 
27996: 
27997:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
27998: 
27999:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            niska utvecklingen i branschen uppstod det vid
28000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           utgången av 1960-talet behov att skapa ett nytt
28001: av den 28 mars 1984 tili vederbörande medlem            programspråk, vilket bättre än de existerande
28002: av statsrådet översänt avskrift av följande av          språken skulie lämpa sig för den nya tekniken
28003: riksdagsman E. Laine m. fl. undertecknade spörs-        och för erforderliga, alit mera komplicerade och
28004: mål nr 155:                                             omfattande programmeringsprojekt. Dessa behov
28005:                                                         var upphovet tili det i spörsmålet nämnda pro-
28006:            Anser Regeringen det vara godtagbart,        gramspråket ADA.
28007:         att en representant för Oy Nokia Ab
28008:         deltar i samarbete av militär natur med           Det är fråga om ett programspråk som har ett
28009:         Pentagon genom att vara medlem i en             helt vanligt användningsändamål, i likhet med
28010:         expertarbetsgrupp som har tili uppgift att      det språk som därmed skali ersättas.
28011:         för militära ändamål utveckla tiliämp-
28012:         ningar av programspråk för datorer?                Initiativtagare tili utvecklandet av ADA-språ-
28013:                                                         ket var USA:s försvarsministerium, som utlyste
28014:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        en öppen tävling med anbud på uppdraget. Den
28015: anföra följande:                                        som vann tävlingen var ett franskt databolag,
28016:                                                         vilket som utomstående sakkunniga anlitade
28017:    Den teknologiska utvecklingen inom automa-           även finska representanter för adb-branschen.
28018: tisk databehandling är som bekant mycket                Utvecklandet av ADA-språket pågår fortfarande,
28019: snabb, och det internationelia samarbetet har           och detta språk har goda möjligheter att inom
28020: varit av stor betydelse för denna utveckling.           den närmaste framtiden bli ett världsomfattande
28021:    Det är för Finland av största vikt att företagen i   universalspråk.
28022: branschen följer med utvecklingen inom topp-
28023: teknologin, såsom databehandlingstekniken, för             På ADA-språket satsar för närvarande nästan
28024: att bibehålla vår konkurrenskraft och dessutom          samtliga betydande datorproducenter och forsk-
28025: säkerställa exportmöjligheterna inom branschen.         ningsinstitutioner i branschen, bl. a. i Sverige,
28026: A andra sidan förutsätter deltagandet i utveck-         England, USA, Japan och Sovjetunionen. Även
28027: lingsarbete inom branschen att företagen bidrar         Oy Nokia Ab har från år 1979 deltagit i utveck-
28028: med sin egen insats, tili vilket det finns goda         landet av ADA-språket. Om detta och de där-
28029: möjligheter tack vare den finska databehand-            med förknippade expertgrupperna har företaget
28030: lingsteknologins höga nivå.                             informerat även offentligt. Enligt tili regeringens
28031:    En central del av databehandlingstekniken är         förfogande stående uppgifter har Oy Nokia Ab i
28032: programspråket. På grund av den intensiva tek-          sin verksamhet inte några andra syften.
28033: 
28034:      Helsingfors den 26 april 1984
28035: 
28036:                                                                                  Minister jermu Laine
28037:                                                 1984 vp.
28038: 
28039: Kirjallinen kysymys n:o 156
28040: 
28041: 
28042: 
28043: 
28044:                                    Kärhä: Sairaalakouluissa olevien lasten koulumatkojen korvaamisesta
28045: 
28046: 
28047:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28048: 
28049:    Sairaalahoitoa saavien oppivelvollisuusikäisten     joutunut maksamaan koulumatkakustannukset
28050: lasten kohdalla pyritään yhä enenevässä määrin         silloin, kun oppilas terveydentilansa takia ei ole
28051: järjestämään sairaalakouluja siten, että lapset        voinut käydä normaalia koulua. Normaalia kou-
28052: ovat sairaalahoidossa ja saavat samalla päivisin       lua käyvien koulumatkat joutuu yhteiskunta kui-
28053: sairaalan järjestämää opetusta tai huoltajan järjes-   tenkin järjestämään ja kustantamaan aina kun
28054: tämää yksityisopetusta.                                koulumatka on yli viisi kilometriä.
28055:    Osa sairaalakouluissa olevista potilaista on ns.
28056:                                                           Kaikki huoltajat eivät ole valmiita tai eivät
28057: päiväpotilaita, jotka ovat päivät sairaalahoidossa
28058:                                                        pysty maksamaan lapsen matkoja sairaalaan saa-
28059: ja yöt ja mahdollisuuksien mukaan viikonloput
28060:                                                        maan hoitoa ja opetusta. Tällöin on vaarana, että
28061: kotonaan. Erityisesti psyykkisten sairauksien hoi-
28062:                                                        lapsesta tehdään sairaalaan sidottu täysipotilas.
28063: dossa käytetään päiväpotilashoitoa aina kun se
28064:                                                        Joudutaan tilanteeseen, joka ei ole hoidettavan
28065: vain on mahdollista, koska hoitokustannukset
28066:                                                        eikä kenenkään muunkaan edun mukaista. Yh-
28067: ovat vain murto-osan täysin sairaalaan sidottujen
28068:                                                        teiskunnalle viimeksi mainittu tilanne merkitsee
28069: potilaiden hoitokustannuksista. Toisaalta päivä-
28070:                                                        hoitokustannusten moninkertaistumista, sillä
28071: potilashoitoa pidetään tehokkaampana varsinkin
28072:                                                        päiväpotilaana olo maksaa vain murto-osan sai-
28073: lasten kohdalla.
28074:                                                        raalaan sidotun täysipotilaan hoitopäiväkustan-
28075:    Jos lapsi on ollut ns. päiväpotilas, ovat hänen     nuksista.
28076: huoltajansa joutuneet maksamaan lapsen koulu-
28077: matkakustannukset, koska niitä ei ole maksanut           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28078: kunta eikä sairaalakaan. Syynä olemassa olevaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28079: tilanteeseen ori lainsäädännössä oleva aukko. La-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28080: eista puuttuu normit koulumatkojen korvaami-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28081: sen osalta silloin, kun sairaalakoulun ylläpitäjänä
28082: on sairaala, joka saattaa olla kuntainliiton omis-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28083: tama tai yksityinen säätiöpohjainen laitos.                   siin sairaalakouluissa olevien oppivelvolli-
28084:    Tällaisessa tapauksessa oppilaan huoltaja on               suusikäisten lasten koulumatkojen kor-
28085: joutunut väliinputoajan asemaan. Huoltaja on                  vaamiseksi?
28086: 
28087:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
28088: 
28089:                                                Lea Kärhä
28090: 
28091: 
28092: 
28093: 
28094: 428400459M
28095: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 156
28096: 
28097: 
28098: 
28099: 
28100:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28101: 
28102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laitoksessa käynnistä aiheutuneisiin kustannuk-
28103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siin korvausta.
28104: olette 29 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn              Tämän mukaisesti matkat kotoa sairaalakou-
28105: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          luun ja takaisin voitaisiin tulkita terveydenhuol-
28106: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     toon kuuluviksi matkoiksi, joihin maksetaan sai-
28107: taja Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       rausvakuutuslain mukaisesti matkakustannusten
28108: myksestä n:o 156:                                     korvausta.
28109:                                                          Käytännön ongelmia lienee aiheutunut epätie-
28110:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        toisuudesta siitä kuuluvatko matkakustannukset
28111:        siin sairaalakouluissa olevien oppivelvolli-   koululainsäädännön vaiko sairausvakuutuslain-
28112:        suusikäisten lasten koulumatkojen kor-         säädännön kautta korvattaviksi. Koululainsää-
28113:        vaamiseksi?                                    däntö onkin muuttumassa siten, että 1.8.1985
28114:                                                       sairaalakoulujen matkakustannukset siirtyvät
28115:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kunnille.
28116: ti seuraavaa:                                            Sosiaali- ja terveysministeriö tulee selvittämään
28117:                                                       sairaalakouluissa olevien lasten koulumatkojen
28118:    Sairaalakoulu on ao. päiväpotilaiden osalta        korvaamista samassa yhteydessä kun lääkinnälli-
28119: luonteeltaan päiväsairaanhoitoa. Sairausvakuu-        sen kuntoutuksen matkakustannusten korvaus-
28120: tuslain mukaan suoritetaan potilaan sairaanhoito-     käytäntöä selvitetään.
28121: 
28122:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
28123: 
28124:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vik.atmaa
28125:                                      1984 vp. -     KK n:o 156                                       3
28126: 
28127: 
28128: 
28129: 
28130:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28131: 
28132:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 enlighet härmed kunde resorna från hemmet
28133: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tili sjukhusskolan och tilihaka toikas såsom tili
28134: den 29 mars 1984 tili vederbörande medlem av        hälsovården hörande resor, för vilka ersättning
28135: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   för resekostnader betalas enligt sjukförsäkringsla-
28136: dagsledamot Kärhä undertecknade spörsmål nr         gen.
28137: 156:                                                    Praktiska problem torde ha föranletts av osä-
28138:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       kerhet beträffande huruvida resekostnaderna bör
28139:        ersättande av skolresorna för barn i läro-   ersättas med stöd av skoliagstiftningen eller med
28140:        pliktsåldern som går i sjukhusskola?         stöd av sjukförsäkringslagstifrningen. Skoliag-
28141:                                                     stifrningen hålier även på att ändras så, att
28142:                                                     sjukhusskolornas resekostnader 1.8.1985 överförs
28143:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     på kommunerna. Social- och hälsovårdsministe-
28144: anföra följande:                                    riet kommer, i det sammanhang där ersättnings-
28145:    Sjukhusskola är vad gälier de nu ifrågavarande   praxis i fråga om resekostnader vid medicinsk
28146: dagpatienterna, tili karaktären dagsjukvård. En-    rehabilitering utreds, att utreda frågan om ersätt-
28147: ligt sjukförsäkringslagen utgår ersättning för de   ning av kostnaderna för skolresor för sådana barn
28148: kostnader som föranleds av patients besök vid       som går i sjukhusskola.
28149: sjukvårdsanstalt.
28150: 
28151:     Helsingfors den 3 maJ 1984
28152: 
28153: 
28154:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
28155:                                                  1984 vp.
28156: 
28157: Kirjallinen kysymys n:o 157
28158: 
28159: 
28160: 
28161: 
28162:                                     Kärhä: Avainasemassa olevien pienryhmien palkkaneuvottelujen
28163:                                       ajankohdasta
28164: 
28165: 
28166:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28167: 
28168:    Lähes joka kevät toistuu Suomessa jäänmurta-         jestelyistä, tuntuu kohtuuttomalta, että pelkäs-
28169: jia uhkaava lakko. Näin kävi tänäkin keväänä,           tään lakkouhasta aiheutuu miljoonien markkojen
28170: jolloin kiistat koskivat työaikajärjestelyjä ja rajå-   tappiot yhteiskunnalle ja suomalaiselle yrityselä-
28171: vartiolaitoksen palveluksessa oleville konemesta-       mälle. Kaikkien osapuolien kannalta tuntuisi
28172: reille suoritettavaa yhden palkkaluokan kuoppa-         kohtuulliselta, että pienen ja avainasemassa ole-
28173: korotusta. Muista palkoista oli jo aiemmin sovit-       van erityisryhmän palkkatavoitteista pystyttäisiin
28174: tu.                                                     sopimaan ajoissa ja siten, etteivät palkkaneuvot-
28175:    Lakkouhan vuoksi suurin osa murtajista palasi        telut ja lakolla uhkaukset kärjisty pahimpaan
28176: satamiin takaisin ja monet pohjoisen yritykset          aikaan.
28177: siirtyivät auto- ja junakuljetuksiin.
28178:    Valtiolle lasketaan koituneen jäänmurtajien            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28179: lakkouhasta Perämerellä olleiden neljän jäänmur-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28180: tajan osalta 200 000 markan ylimääräiset kustan-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28181: nukset. Myös yritystoiminta ja teollisuus kärsivät      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28182: lakkouhasta. Veitsiluoto Oy ilmoittaa arvioivansa
28183: menetyksen olleen 100 000 markkaa joka päivä.                     Katsooko Hallitus, että olisi syytä ryh-
28184: Kaiken kaikkiaan lakkouhan lasketaan aiheutta-                 tyä toimenpiteisiin, jotta pienten ja
28185: neen miljoonien markkojen tappion. Laskematta                  avainasemassa olevien erityisryhmien
28186: ovat vielä niiden laivojen tappiot, jotka lakon                palkkaneuvottelut voitaisiin ajoittaa yh-
28187: pelosta lähtivät satamista vajailla !asteilla.                 teiskunnan ja kansantalouden kannalta
28188:    Koska kysymys oli ainoastaan 17 työntekijän                 kohtuullisempaan ajankohtaan kuin mitä
28189: palkkaluokan kuoppakorotuksesta ja työaikajär-                 nyt on tapahtunut?
28190: 
28191:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
28192: 
28193:                                                 Lea Kärhä
28194: 
28195: 
28196: 
28197: 
28198: 4284004467
28199: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 157
28200: 
28201: 
28202: 
28203: 
28204:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28205: 
28206:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 moment~ssa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
28207: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,        ti seuraavaa:
28208: olette 29 päivänä maaliskuuta 19~4 päivätyn
28209:                                                        Kysymyksessä tarkoitetaan lähinn~ virkaehto~o­
28210: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
28211:                                                      pimuksia, joista neuvotellaa~ ~aluon ..~~ktonlla
28212: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    keskitetysti. Tätä neuvottelujärjestelmaa koske-
28213: taja Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      van ns. pääsopimuksen uudistamista selvittää
28214: myksestä n:o 157:                                    parhaillaan valtiovarainministeriön asettama työ-
28215:                                                      ryhmä. Sen saatua työnsä päätök~een tule~. ole.:
28216:           Katsooko Hallitus, että olisi syytä ryh-   maan entistä paremmat mahdolhsuudet valttya
28217:        tyä toimenpiteisiin,. jotta .Pi~nten . ja     kysymyksessä tarkoitetuilta haitoilta.      .
28218:        avainasemassa olev1en entytsryhmten
28219:                                                         Työmarkkinaneuvottelut perustuvat soptm~s­
28220:        palkkaneuvottelut voitaisiin ajoittaa yh-
28221:                                                      vapauteen, joka ulottuu myös neuvotteluj~n
28222:        teiskunnan ja kansantalouden kannalta
28223:                                                      käynnin ajankohdan ja sopimu~ten päättymt~­
28224:        kohtuullisempaan ajankohtaan kuin mitä
28225:                                                      ajankohdan valintaan. Sam~n penaatteen m~kat­
28226:        nyt on tapahtunut?
28227:                                                      sesti määräytyy oikeus työtaistelulla uhkaam1seen
28228:                                                      sopimuksen aikaansaamiseksi.
28229: 
28230:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
28231: 
28232:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
28233:                                      1984 vp. -     KK n:o 157                                       3
28234: 
28235: 
28236: 
28237: 
28238:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28239: 
28240:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 spörsmålet avses närmast de tjänstekoliektiv-
28241: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      avtal om vilka det forhandlas centralt inom den
28242: den 29 mars 1984 tili vederbörande medlem av        statliga sektorn. Frågan om att förnya det s.k.
28243: statsrådet översänt avskrift av foljande av riks-   huvudavtal som gälier detta förhandlingssystem
28244: dagsledamot Kärhä undertecknade spörsmål nr         utreds som bäst av en av finansministeriet tillsatt
28245: 157:                                                arbetsgrupp. När den slutfört sitt arbete kommer
28246:                                                     det att finnas bättre möjligheter än tidigare att
28247:           Anser Regeringen att det vore skäl att    undvika de i spörsmålet avsedda olägenheterna.
28248:        vidta åtgärder så, att löneförhandlingarna
28249:        för små specialgruppers i nyckelställning
28250:        del kan förläggas tili en från samhällelig      Arbetsmarknadsförhandlingarna baserar sig på
28251:        och nationalekonomisk synpunkt rimliga-      principen om avtalsfrihet. Avtalsfriheten omfat-
28252:        re tidpunkt än vad faliet nu har varit?      tar även valet av tidpunkt för förhandlingarna
28253:                                                     och för avtalens upphörande. Enligt samma prin-
28254:   Såsom svar på detta spörsmäl får jag vördsamt     cip bestäms rätten att hota med arbetsstrid i syfte
28255: anfora foljande:                                    att få tili stånd avtal.
28256: 
28257:      Helsingfors den 27 april 1984
28258: 
28259:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
28260: 1
28261: 
28262: 1
28263: 
28264: 
28265: 
28266: 
28267:     1
28268: 
28269:     1
28270: 
28271: 
28272: 
28273: 
28274:         1
28275: 
28276:         1
28277:                                                1984 vp.
28278: 
28279: Skriftligt spörsmål nr 158
28280: 
28281: 
28282: 
28283: 
28284:                                    Norrback: Om ojämlikheten         språkligt avseende     beskattnings-
28285:                                      systemet
28286: 
28287: 
28288:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28289: 
28290:    Den viktigaste ekonomiska relationen melian        Mera alivarligt är dock att en konsekvens är, att
28291: statsmakten och medborgarna går via skattemyn-        de svenskspråkigas rättsskydd i beskattningsären-
28292: digheterna. Det är synnerligen viktigt, att med-      den och skattefrågor på detta sätt avsevärt för-
28293: borgarna kan erhålla korrekt information så           sämrats. Särskilt när den bristande servicen på
28294: snabbt som möjligt från skattemyndigheterna.          svenska lett tili att fataljetider inte kunnat hålias
28295: Detta gälier såväl förhandsinformation som be-        måste man tala om direkta skadeverkningar för
28296: sked om åtgärder och motiveringar tili dessa.         dem som berörs.
28297:    Av yttersta vikt är även att alla medborgare har      För att få en jämlik behandling av medborgar-
28298: en jämlik stälining visavi beskattning och skatte-    na i beskattningsärenden är det alltså väsentligt
28299: myndigheter. Så är nu inte faliet. Otsaken tili       inte bara med service direkt tili medborgarna,
28300: detta är, att svenskspråkigt materia! i form av       utan också att skattestyrelsen ser tili att länsskat-
28301: blanketter, direktiv och annan information finns      teverk och skattebyråer samtidigt får materia! på
28302: tiligängligt långt senare än motsvarande på fin-      såväl finska som svenska.
28303: ska. Detta leder tili problem på två pian, dels          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
28304: melian skattestyrelsen och skattebyråerna på så-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28305: dana orter, där svenskspråkigt materia! behövs,       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
28306: dels i förhållande tili medborgare med svenska        följande spörsmål:
28307: som modersmål.                                                   Är Regeringen medveten om den
28308:     Följderna av bristerna i den svenskspråkiga               ojämlika språkliga servicen i beskatt-
28309: servicen har bLa. tagit sig uttryck i försvårade              ningssystemet, och
28310: arbetsförhållanden på vissa skattebyråer, och i en               vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
28311: stark irritation bland de berörda medborgarna.                för att avlägsna detta missförhåliande?
28312: 
28313:      Helsingfors den 29 mars 1984
28314: 
28315:                                              Ole Norrback
28316: 
28317: 
28318: 
28319: 
28320: 428400460N
28321: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 158
28322: 
28323: Kirjallinen kysymys n:o 158                                                                      Suomennos
28324: 
28325: 
28326: 
28327: 
28328:                                    Norrback: Verotusjärjestelmän kielellisen palvelun epäyhdenvertai-
28329:                                      suudesta
28330: 
28331: 
28332:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28333: 
28334:   Tärkein taloudellinen yhteys valtiovallan ja         ovat olleet erittäin ärtyneitä. Paljon vakavampi
28335: kansalaisten välillä toteutuu veroviranomaisten        seuraus on kuitenkin se, että ruotsinkielisten
28336: välityksellä. On erittäin tärkeätä, että kansalaiset   oikeussuoja veroasioissa ja verokysymyksissä tä-
28337: voivat saada mahdollisimman nopeasti oikeata           män johdosta huononee merkittävästi. Erityisesti
28338: informaatiota veroviranomaisilta. Tämä koskee          kun ruotsinkielisen palvelun puute on johtanut
28339: yhtä hyvin ennakkoinformaatiota kuin tiedotta-         siihen, että määräajat on menetetty, voidaan jo
28340: mista toimenpiteistä sekä niiden perusteluista.        puhua varsinaisista haittavaikutuksista asianosais-
28341:    Äärimmäisen tärkeätä on myös, että kaikki           ten osalta.
28342: kansalaiset ovat tasavertaisessa asemassa verotuk-        Jotta kansalaisia käsiteltäisiin tasavertaisesti ve-
28343: sessa ja suhteissaan veroviranomaisiin. Näin ei        rotuskysymyksissä, on näin ollen oleellista, että
28344: kuitenkaan nyt ole. Syynä tähän on, että ruotsin-      palveluja ei vain anneta välittömästi kansalaisille,
28345: kielistä aineistoa lomakkeiden, ohjeiden ja muun       vaan että verohallitus huolehtii siitä, että läänin-
28346: informaation muodossa on saatavissa vasta paljon       verovirastot ja verotoimistot saavat samanaikaises-
28347: myöhemmin kuin vastaavaa materiaalia on saata-         ti niin suomenkielistä kuin ruotsink.ielistäkin ma-
28348: vissa suomen kielellä. Tämä johtaa ongelmiin           teriaalia.
28349: kahdella tasolla. Toisaalta ongelmat syntyvät ve-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28350: rohallituksen ja verotoimistojen välillä sellaisilla   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28351: paikkakunnilla, joilla tarvitaan ruotsinkielistä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28352: materiaalia, ja toisaalta ongelmia syntyy niiden       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28353: kansalaisten osalta, joiden äidinkieli on ruotsi.                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että ve-
28354:    Ruotsinkielisen palvelun puuttumisen seurauk-               rotusjärjestelmässä palvelu kielellisessä
28355: set ovat ilmenneet mm. siten, että työskentely-                suhteessa ei ole tasaveroinen, ja
28356: olosuhteet tietyissä verotoimistoissa ovat vaikeu-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28357: tuneet ja että kansalaiset, joita asia on koskenut,            ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
28358: 
28359:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
28360: 
28361:                                               Ole Norrback
28362:                                         1984 vp. -       KK n:o 158                                          3
28363: 
28364: 
28365: 
28366: 
28367:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28368: 
28369:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Myös ne painetaan tarvittaessa ruotsinkielisinä ja
28370: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            yleensä samanaikaisesti vastaavien suomenkielis-
28371: olette 29 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn              ten kanssa.
28372: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                Verohallitus painattaa vuosittain veroviran-
28373: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        omaisten käyttöön erilaisia käsikirjoja verotuksen
28374: taja Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta        toimittamista varten. Käsikirjat ovat sisällöltään
28375: kysymyksestä n:o 158:                                    laajoja ja niiden painosmäärät suuria, minkä
28376:                                                          vuoksi niiden valmistuminen usein myös suo-
28377:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ve-       menkielisenä viivästyy. Tällöin verohallitus il-
28378:         rotusjärjestelmässä palvelu kielellisessä        moittaa lainsäädännössä tapahtuneet tai muut
28379:         suhteessa ei ole tasaveroinen, ja                verotukseen vaikuttavat muutokset verotoirois-
28380:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          toille erillisillä sekä suomen- että ruotsinkielisillä
28381:         ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?            ohjeilla niin ajoissa kuin se käytännössä on mah-
28382:                                                          dollista. Verovelvollisen oikeusturva ei tämän
28383:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vuoksi vaarannu eikä verotuksen määräaikainen
28384: ti seuraavaa:                                            toimittaminen viivästy tai esty.
28385:                                                             Käsikirjojen lisäksi verohallitus lähettää vero-
28386:    Verohallituksen tehtävänä on muun muassa              toiroistoille verotuksen toimittamiseen ja tekni-
28387: huolehtia verotustyössä tarpeellisten lomakkeiden        seen suorittamiseen liittyviä kirjeitä ja ohjeita.
28388: valmistamisesta ja edistää oikean ja yhdenmukai-         Verohallituksessa on tehty selvitys siitä, kuinka
28389: sen verotuksen toimittamista antamalla verovi-           paljon myöhemmin ruotsinkieliset kirjeet ja oh-
28390: ranomaisille neuvoja ja ohjeita sekä huolehtimal-        jeet lähetetään verotoiroistoille vastaaviin suo-
28391: la verovelvollisiin kohdistuvasta verotuksen toi-        menkielisiin kirjeisiin ja ohjeisiin verrattuna. Sel-
28392: meenpanoa koskevasta tiedotustoiminnasta.                vityksen perusteella on voitu todeta, että ruotsin-
28393:    Verovelvollisille lähetetään vuosittain postitse      kieliset kirjeet ja ohjeet on yleensä toimitettu
28394: ilmoittamisvelvollisuuden täyttämistä varten tar-        verotoiroistoille 1-4 viikkoa suomenkielisten oh-
28395: peelliset lomakkeet ja niiden täyttöohjeet. Sa-          jeiden antamisen jälkeen.
28396: moin postitse lähetetään veroliput ja ennakkove-            Verohallitus julkaisee myös seuraavia tiedotus-
28397: roliput sekä verokirjat. Ne lähetetään sekä suo-         lehtiä: Ennakkoperintä, Elinkeinoverotus ja Lii-
28398: men- että ruotsinkielisinä samanaikaisesti. Muut         kevaihtoverotiedotuksia. Lehdet ilmestyvät tarvit-
28399: tarvitsemansa lomakkeet verovelvolliset saavat ve-       taessa ja ne lähetetään postitse työnantajarekiste-
28400: rotoimistoista pyydettäessä.                             rissä ja liikevaihtoverotuksen rekisterissä oleville
28401:    Verohallituksen ja valtiovarainministeriön tie-       verovelvollisille. Niitä on saatavana myös verotoi-
28402: toon ei ole tullut tapauksia, joissa edellä tarkoi-      mistoissa. Vastaavat ruotsinkieliset lehdet ilmes-
28403: tettuja ruotsinkielisiä lomakkeita ja ohjeita ei         tyvät yleensä 1-4 viikon kuluttua suomenkielis-
28404: olisi ollut verovelvollisten saatavana kaksikielisissä   ten lehtien ilmestymisen jälkeen.
28405: ja ruotsinkielisissä verotoimistoissa.                      Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
28406:    Sanomalehdissä julkaistavat kuulutukset ja tie-       verotoimistoissa käytettävät tai verovelvollisille
28407: dotteet sekä muu julkisissa tiedotusvälineissä an-       tarkoitetut lomakkeet ja ohjeet sekä muu materi-
28408: nettava informaatio toimitetaan julkaistavaksi sa-       aali ovat olleet saatavana ruotsinkielisinä saman-
28409: manaikaisesti sekä suomen- että ruotsinkielisenä.        aikaisesti tai kohtuullisen ajan kuluessa vastaavan
28410:    Verovelvollisille tarkoitettujen lomakkeiden ja       suomenkielisen aineiston toimittamisen jälkeen.
28411: ohjeiden lisäksi verohallitus painattaa kaikki ve-       Myös tiedotusvälineissä on tiedottaminen tapah-
28412: rohallinnon omaan käyttöön tulevat lomakkeet.            tunut samanaikaisesti molemmilla kielillä.
28413: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 158
28414: 
28415:    Kun ruotsinkielinen verotusaineisto tolmlte-       peasti suomenkielisenä valmistellun aineiston
28416: taan ruotsinkielisten ja kaksikielisten veropiirien   valmistuttua, ruotsinkielisen väestön palvelu ve-
28417: käyttöön pääsääntöisesti samanaikaisesti suomen-      rohallinnossa on hallituksen mielestä lähes samal-
28418: kielisen aineiston kanssa tai ellei tämä käytännön    la tasolla kuin suomenkielisen väestön palvelu.
28419: syistä aina ole mahdollista, mahdollisimman no-
28420: 
28421:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1984
28422: 
28423: 
28424:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
28425:                                         1984 vp. -       KK n:o 158                                          5
28426: 
28427: 
28428: 
28429: 
28430:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
28431: 
28432:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Skattestyrelsen låter varje år för skattemyndig-
28433: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           heternas bruk trycka handböcker av olika slag
28434: den 29 mars 1984 tili vederbörande medlem av             angående verkstäliandet av beskattning. Hand-
28435: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        böckerna är omfattande tili innehåliet och uppla-
28436: dagsman Ole Norrback undenecknade spörsmål               gorna stora, varför deras färdigstäliande också på
28437: nr 158:                                                  finska ofta fördröjs. 1 så fall underrättar skattesty-
28438:                                                          relsen skattebyråerna om sådana ändringar, som
28439:           Är Regeringen medveten om den                  har företagits i lagstiftningen elier som annars
28440:        ojämlika språkliga servicen i beskatt-            inverkar på beskattningen, genom separata både
28441:        ningssystemet, och                                finsk- och svenskspråkiga direktiv så snart som
28442:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          det i praktiken är möjligt. De skattskyldigas
28443:        för att avlägsna detta missförhåliande?           rättsskydd äventyras inte härigenom och verkstäl-
28444:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          landet av beskattningen inom utsatt tid varken
28445: anföra följande:                                         fördröjs elier förhindras.
28446:                                                             Förutom handböcker sänder skattestyrelsen tili
28447:    En av skattestyrelsens uppgifter är att sörja för     skattebyråerna skrivelser och direktiv angående
28448: framstäliningen av de blanketter som behövs i            verkstäliandet av beskattningen och dess tekniska
28449: beskattningsarbetet och att främja verkstäliandet        utförande. Vid skattestyrelsen har foretagits en
28450: av en rättvis och enhetlig beskattning genom att         utredning om hur mycket senare de svenskspråki-
28451: tili skattemyndigheterna lämna råd och direktiv          ga skrivelserna och direktiven skickas ut tili
28452: samt genom att handha den information tili de            skattebyråerna i jämförelse med motsvarande
28453: skattskyldiga som berör förrättandet av beskatt-         finskspråkiga skrivelser och direktiv. På basen av
28454: ningen.                                                  denna utredning har det kunnat konstateras att
28455:     Tili de skattskyldiga skickas varje år per post de   de svenskspråkiga skrivelserna och direktiven i
28456: blanketter jämte ifyliningsdirektiv som är nöd-          alimänhet har levererats tili skattebyråerna 1-4
28457: vändiga för uppfyliande av deklarationsskyldig-          veckor efter det de finskspråkiga har urfärdats.
28458: heten. Likaså skickas per post debetsedlar, för-            Skattestyrelsen publicerar dessutom följande
28459: skottsdebetsedlar och skatteböcker. De sänds             informationsblad: Ennakkoperintä, Elinkeinove-
28460: samtidigt på både finska och svenska. Övriga             rotus och Liikevaihtoverotiedotuksia. Tidningar-
28461: erforderliga blanketter får de skattskyldiga från        na utkommer vid behov och sänds per post tili de
28462: skattebyrån på begäran.                                  skattskyldiga som finns i arbetsgivarregistret och i
28463:     Skattestyrelsen och finansministeriet har inte       omsättningsbeskattningens register. Tidningarna
28464: fått vetskap om fali där ovan avsedda svensksprå-        kan också erhålias på skattebyråerna. Motsva-
28465: kiga blanketter och direktiv inte varit tiligängliga     rande svenskspråkiga tidningar, dvs. Förskotts-
28466: for de skattskyldiga på tvåspråkiga och svensk-          uppbörden, Näringsbeskattning och Omsätt-
28467: språkiga skattebyråer.                                   ningsskattemeddelanden, utkommer i allmänhet
28468:     De kungörelser och meddelanden som skali             1-4 veckor senare än de finskspråkiga.
28469: publiceras i tidningar samt annan information               På basen av vad ovan anförts anser regeringen
28470: som skall ges i offentliga informationsmedier            att de blanketter och direktiv som är avsedda för
28471: levereras tili publicering samtidigt på både finska      skattebyråerna elier för de skattskyldiga samt
28472: och svenska.                                             annat materia! har funnits tiligängliga på svenska
28473:     Utöver de blanketter och direktiv som är             samtidigt elier inom en rimlig tid efter att
28474: avsedda för de skattskyldiga låter skattestyrelsen       motsvarande finskspråkiga materia! har levere-
28475: trycka alla de blanketter som skali användas i           rats. Även i informationsmedierna har informa-
28476: skatteförvaltningens eget bruk. Också dessa blan-        tionen getts samtidigt på bägge språken.
28477: ketter trycks vid behov på svenska och i alimän-            Emedan det svenskspråkiga beskattningsmate-
28478: het samtidigt som motsvarande finska.                    rialet i regel levereras tili de svenskspråkiga och
28479: 6                                     1984 vp. -     KK n:o 158
28480: 
28481: tvåspråkiga skattedistrikten samtidigt som det       blivit färdigt, är servicen inom skatteförvalt-
28482: finskspråkiga materialet eller, om detta av prak-    ningen enligt regeringens mening i det närmaste
28483: tiska skäl inte alltid är möjligt, så snart som      på samma nivå för den svenskspråkiga befolk-
28484: möjligt efter att det på finska beredda materialet   ningen som för den finskspråkiga.
28485: 
28486:     Helsingfors den 2 maj 1984
28487: 
28488: 
28489:                                                                         Minister Pekka Vennamo
28490:                                                 1984 vp.
28491: 
28492: Skriftligt spörsmål nr 159
28493: 
28494: 
28495: 
28496: 
28497:                                    Norrback: Om trafikanters vilka äger endast ett fordon rätt att göra
28498:                                      investeringsreserveringar
28499: 
28500: 
28501:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28502: 
28503:    I den nugäliande skattelagstiftningen behand-       talar för att också trafikanter med endast ett
28504: las trafikanter olika beroende på huru många           fordon borde kunna få möjlighet att reservera
28505: fordon de använder i sin rörelse. Ifali trafikanten    kapital för kommande investeringar.
28506: har två fordon elier fler kan ägaren göra reserve-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
28507: ringar för investeringar. Har trafikanten endast       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28508: en bil är sådana skattereserveringar inte möjliga.     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
28509:    Av landets trafikanter har ungefär 85 % en-         följande spörsmål:
28510: dast ett fordon. Större delen av trafikanterna kan               Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
28511: följaktligen inte använda sig av de förmåner                  för att också trafikanter som har endast
28512: lagen om investeringsreserveringar erbjuder.                  ett fordon skali få rätt att göra investe-
28513:   Denhär gränsen för när reserveringar är möjli-              ringsreserveringar på samma sätt som
28514: ga elier inte förefalier rätt konstlad. Rättviseskäl          större företag i samma bransch får göra?
28515: 
28516:      Helsingfors den 28 mars 1984
28517: 
28518:                                               Ole Norrback
28519: 
28520: 
28521: 
28522: 
28523: 428400461P
28524: 2                                        1984 vp. -       KK n:o 159
28525: 
28526: Kirjallinen kysymys n:o 159                                                                       Suomennos
28527: 
28528: 
28529: 
28530: 
28531:                                      Norrback: Yhden ajoneuvon omistavien liikennöitsijöiden oikeutta-
28532:                                          misesta investointivarauksen tekemiseen
28533: 
28534: 
28535:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28536: 
28537:    Voimassa olevassa verolainsäädännössä liiken-          vat sen puolesta, että myös sellaisille liikennöitsi-
28538: nöitsijöitä käsitellään eri tavalla riippuen siitä        jöille, joilla on vain yksi ajoneuvo, tulisi antaa
28539: kuinka monta ajoneuvoa he käyttävät toiminnas-            mahdollisuus varata pääomaa tulevia investointe-
28540: saan. Jos liikennöitsijällä on kaksi tai useampia         ja varten.
28541: ajoneuvoja, omistaja voi tehdä investointivarauk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28542: sia. Jos liikennöitsijällä on vain yksi auto, tällaiset   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28543: verovaraukset eivät ole mahdollisia.                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28544:    Maan liikennöitsijöistä noin 85 prosentilla on         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28545: vain yksi ajoneuvo. Suurin osa liikennöitsijöistä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28546: ei näin ollen voi käyttää hyväkseen lain tarjoamia                ryhtyä, jotta myös sellaiset liikennöitsijät,
28547: etuja investointivarausten muodossa.                              joilla on vain yksi ajoneuvo, saisivat oi-
28548:    Raja sen välillä, koska varaukset ovat mahdolli-               keuden tehdä investointivarauksia samal-
28549: sia ja koska ne eivät sitä ole, vaikuttaa aika                    la tavalla kuin samalla alalla toimivat
28550: keinotekoiselta. Oikeudenmukaisuussyyt puhu-                      suuremmat yritykset saavat tehdä?
28551: 
28552:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1984
28553: 
28554:                                                  Ole Norrback
28555:                                        1984 vp. -      KK n:o 159                                         3
28556: 
28557: 
28558: 
28559: 
28560:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28561: 
28562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pienten yritysten suuntaan. Toisaalta kaikkein
28563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pienimpien yritysten mukaan saaminen järjestel-
28564: olette 28 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            män piiriin ei ole tarpeellista niiden investointien
28565: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           pienen merkityksen johdosta.
28566: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
28567: taja Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta         Kun investointivaraus on ensisijaisesti yrityksen
28568: kysymyksestä n:o 159:                                  kirjanpidossa tehtävä järjestely, on varausjärjes-
28569:                                                        telmän piiriin tulevilta yrityksiltä edellytettävä
28570:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tiettyjä kirjanpidon laatuvaatimuksia. Tällainen
28571:        ryhtyä, jotta myös sellaiset liikennöitsijät,   on mm. se, että kirjanpidon on oltava kahden-
28572:        joilla on vain yksi ajoneuvo, saisivat oi-      kertaista. Kahdenkertaista kirjanpitoa edellyte-
28573:        keuden tehdä investointivarauksia samal-        tään kirjanpitolain mukaan liikkeenharjoittajalta,
28574:        la tavalla kuin samalla alalla toimivat         mutta ei ammatinharjoittajalta. Sellaisia liik-
28575:        suuremmat yritykset saavat tehdä?               keenharjoittajia, joilla on vain yksi ajoneuvo,
28576:                                                        pidetään verotuksessa yleensä ammatinharjoittaji-
28577:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       na ja he ovat jääneet tästä syystä investointiva-
28578: ti seuraavaa:                                          rausjärjestelmän ulkopuolelle. Kysymys ei ole
28579:    Investointivarausjärjestelmä on tarkoitettu suh-    ensisijaisesti investointivarausjärjestelmän sovelta-
28580: danteiden tasaukseen. Järjestelmän mukaan kor-         misen yhteydessä tehtävästä rajanvedosta, vaan
28581: keasuhdanteessa tehdään investointivarauksia ja        liikkeen- ja ammatinharjoittajien erilaisesta koh-
28582: matalasuhdanteessa niitä vastaavasti puretaan.         telusta verotuksessa, mikä puolestaan perustuu
28583: Varausten purkaminen edellyttää yritykseltä in-        em. erilaiseen kirjanpitovelvollisuuteen.
28584: vestoimista, jonka ajoittuminen ei ole verovelvol-
28585: lisen vapaasti päätettävissä. Järjestelmän tarkoi-        Investointivarausjärjestelmän tarkistaminen on
28586: tuksena ei siten ole pelkästään tuloksentasaus         parhaillaan vireillä. Tarkistamisen yhteydessä on
28587: eikä veronhuojennuksen aikaansaaminen, vaikka          tarkoitus hyödyntää niitä kokemuksia, joita on
28588: varaus sitä muodostettaessa saadaankin vähentää        saatu varausten muodostamisesta ja niiden käyt-
28589: verotettavasta tulosta.                                tämisestä. Hallituksen tarkoituksena on tässä yh-
28590:    Nykyinen investointivarausjärjestelmä pyrittiin     teydessä tutkia myös mahdollisuudet investointi-
28591: aikaisempaan verrattuna laajentamaan erityisesti       varauslain soveltamisalan laajentamiseen.
28592: 
28593:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1984
28594: 
28595: 
28596:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
28597: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 159
28598: 
28599: 
28600: 
28601: 
28602:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28603: 
28604:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sidan är det inte av nöden att innefatta de allra
28605: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          minsta företagen i systemet på grund av den
28606: den 28 mars 1984 till vederbörande medlem av            ringa betydelse som deras investeringar har.
28607: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
28608:                                                            Emedan investeringsreserveringen i första hand
28609: dagsman Ole Norrback undertecknade spörsmål
28610:                                                         är ett arrangemang som görs i företagets bokfö-
28611: nr 159:
28612:                                                         ring måste vissa kvalitetskrav ställas på bokfö-
28613:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta         ringen hos de företag som omfattas av reserve-
28614:        för att också trafikanter som har endast         ringssystemet. Ett sådant krav är bl.a. att bokfö-
28615:        ett fordon skall få rätt att göra investe-       ringen är dubbel. Enligt bokföringslagen för-
28616:        ringsreserveringar på samma sätt som             utsätts dubbel bokföring hos dem som driver
28617:        större företag i samma bransch får göra?         rörelse, men inte hos yrkesutövare. De som driver
28618:                                                         rörelse med bara ett fordon betraktas vanligen
28619:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vid beskattningen som yrkesutövare, och av den-
28620: anföra följande:                                        na orsak har de inte inbegripits i investeringsre-
28621:                                                         serveringssystemet. Det är inte i första hand
28622:    Avsikten med investeringsreserveringssystemet
28623:                                                         frågan om en gränsdragning i samband med
28624: är att utjämna konjunkturerna. Enligt systemet
28625:                                                         investeringsreserveringssystemets     tillämpning,
28626: görs investeringsreserveringar under högkonjunk-
28627:                                                         utan om att å ena sidan de som driver rörelse och
28628: tur, och under lågkonjunktur upplöses de i
28629:                                                         å andra sidan yrkesutövare behandlas olika vid
28630: stället. Reserveringarnas upplösning förutsätter
28631:                                                         beskattningen, vilket i sin tur baserar sig på ovan
28632: att företaget gör investeringar, vilkas tidpunkt
28633:                                                         nämnda skillnad i bokföringsskyldigheten.
28634: inte fritt kan bestämmas av den skattskyldige.
28635: Systemets syfte är sålunda inte endast att ut-             En justering av investeringsreserveringssyste-
28636: jämna resultatet eller åstadkomma skattelättna-         met är som bäst anhängig. Avsikten är att i
28637: der, fastän investeringen när den görs får dras av      samband med justeringen utnyttja de erfarenhe-
28638: från den beskattningsbara inkomsten.                    ter man har fått av att bilda reserveringar och
28639:    När det gällande systemet för investeringsreser-     upplösa dem. Regeringens avsikt är att i detta
28640: veringar skapades försökte man utvidga det sär-         sammanhang också undersöka möjligheterna att
28641: skilt så, att det i större utsträckning än det gamla    utvidga tillämpningsområdet för lagen om inves-
28642: systemet skulle omfatta småföretag. Å andra             teringsreserveringar.
28643: 
28644:      Helsingfors den 2 maj 1984
28645: 
28646: 
28647:                                                                              Minister Pekka Vennamo
28648:                                                1984 vp.
28649: 
28650: Kirjallinen kysymys n:o 160
28651: 
28652: 
28653: 
28654: 
28655:                                   Sutinen: Kansaneläkkeen lisäosan menettäneiden eläkeläisten ase-
28656:                                      masta
28657: 
28658: 
28659:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28660: 
28661:    Laki asuntojen perusparantamisesta (34/79)         ti saattaa merkitä ylivoimaisia vaikeuksia. Perus-
28662: antaa kansaneläkkeen tukiosaa eli nykyistä lisä-      parannuslainan siirtäminen lisäosaa saavalle puo-
28663: osaa saavalle henkilölle perusparannuslainojen        lisolle ei käy päinsä, jos esimerkiksi tontin vuok-
28664: suhteen merkittäviä helpotuksia. Lain 10 §:n          rasopimus on lisäosaa aiemmin saaneen puolison
28665: mukaan tällaiselle henkilölle myönnetyn tai siir-     nimissä.
28666: retyn pitkäaikaisen perusparannuslainan lyhen-           Perusparannuslainat ovat tähän saakka olleet
28667: nykset ja korot katsotaan ilman lyhennysten ja        alueellisia; lainoja on myönnetty vain alueille,
28668: korkojen suoritusta lainaehtojen mukaan makse-        jotka on hyväksytty perusparannuskokeilun pii-
28669: tuiksi. Lyhennyksistä ja koroista vapautuminen        riin. Tiedossa on, että perusparantamisesta an-
28670: on siis sidottu lisäosan saantiin.                    nettua lakia ollaan laajentamassa koko maata
28671:    Kuluvan vuoden alusta on puolestaan naimi-         koskevaksi, jolloin edellä esitetyn kaltaisten vä-
28672: sissa olevien eläkeläisten kansaneläkkeet eriytetty   liinputoajien määrä vastaavasti kasvaa.
28673: toisistaan. Tällöin sellaisissa tapauksissa, joissa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28674: eläkeläisen tulot eivät siihen oikeuta, hän ei enää   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28675: saa lisäosaa. Hänen puolisonsa sen sijaan on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28676: alkanut saada lisäosaa, jolloin yhteinen nettohyö-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28677: ty kasvaa.                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28678:    Kun asunnon perusparannuslaina on sidottu                  ryhtyä kansaneläkkeen lisäosan menettä-
28679: kansaneläkkeen lisäosaan, eläkeläinen lisäosan                neiden eläkeläisten osalta, jotta heille
28680: menettäessään samalla menettää myös oikeuden                  lisäosan perusteella aiemmin myönnetyt
28681: yllä esitettyihin helpotuksiin perusparannuslai-              helpotukset asunnon perusparannuslai-
28682: nansa suhteen. Hänellä mahdollisesti aiemmin                  nan lyhennyksistä ja koroista eivät lakkai-
28683: ollut perusparannuslaina pannaan lyhennyksi-                  si ja jo tapahtuneiden menetysten korvaa-
28684: neen ja korkoineen maksuun, mikä taloudellises-               miseksi?
28685: 
28686:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
28687: 
28688:                                               Lea Sutinen
28689: 
28690: 
28691: 
28692: 
28693: 4284004711
28694: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 160
28695: 
28696: 
28697: 
28698: 
28699:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28700: 
28701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neet muutokset ja tuki voidaan muutoinkin koh-
28702: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          dentaa juuri kysymyksessä olevalle erityisryhmäl-
28703: olette 29 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            le.
28704: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
28705:                                                           Vuoden 1984 alusta voimaan tullut kansanelä-
28706: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
28707:                                                        kejärjestelmän muutos saattaa joissakin tapauk-
28708: taja Lea Sutisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
28709:                                                        sissa johtaa eläkkeen lisäosan, aikaisemman tuki-
28710: myksestä n:o 160:
28711:                                                        osan, saannin lakkaamiseen ilman että eläkkeen-
28712:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         saajan tai hänen perheensä tuloissa tapahtuu
28713:        ryhtyä kansaneläkkeen lisäosan menettä-         olennaisia muutoksia. Eläkeläisille on avustus-
28714:        neiden eläkeläisten osalta, jotta heille        luonteisia lainoja myönnetty tähän mennessä
28715:        lisäosan perusteella aiemmin myönnetyt          kaikkiaan noin 120. Kysymyksessä esitetty mah-
28716:        helpotukset asunnon perusparannuslai-           dollisuus menettää tuki on olemassa, joskaan
28717:        nan lyhennyksistä ja koroista eivät lakkai-     asuntohallituksen tai saadun tiedon mukaan
28718:        si ja jo tapahtuneiden menetysten korvaa-       myöskään valtiokonttorin tietoon ei ole vielä
28719:        miseksi?                                        tullut yhtään tapausta, jossa perusparannuslain
28720:                                                        10 §:n mukainen etuus olisi määrätty lakkaa-
28721:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       maan edellä mainitun kansaneläkejärjestelmän
28722: ti seuraavaa:                                          muutoksen johdosta. Kuluvana vuonna myön-
28723:                                                        nettäviksi tulevia perusparannuslainoja ei sen
28724:    Asuntojen perusparantamisesta annetun lain
28725:                                                        sijaan voida käsitellä avustusluonteisina, ellei
28726: (34/79), jäljempänä perusparannuslaki, eräänä
28727:                                                        voimassa olevassa laissa säädettyjä edellytyksiä
28728: tavoitteena on ollut alueen rakennuskannan laa-
28729:                                                        täytetä.
28730: dun parantaminen niin, että asukasrakenne ei
28731: olennaisesti muutu. Lain perusteluissa on todet-          Ympäristöministeriössä on valmisteilla halli-
28732: tu, että kansaneläkkeen tukiosaa saaville pitkäai-     tuksen esitys laiksi asuntojen perusparantamisesta
28733: kaisenkin lainan muodossa myönnettävä tuki on          annetun lain muuttamiseksi, jolloin laki on tar-
28734: liian pieni, jotta näillä olisi taloudellisesti mah-   koitus eräin muutoksin ulottaa koskemaan koko
28735: dollista ryhtyä perusparantamiseen. Tästä syystä       maata. Laki on suunniteltu tulemaan voimaan jo
28736: avustuksen kaltaista erityistukea on pidetty tar-      vuoden 1985 alkupuolella. Tässä yhteydessä on
28737: peellisena varsinkin alueellista perusparannusko-      lain 10 §:ää suunniteltu muutettavaksi siten, että
28738: keilua käynnistettäessä. Perusparannuslain 10 §:n      avustusluonteiseen lainaan olisivat oikeutettuja
28739: nojalla katsotaan pitkäaikaisen perusparannuslai-      kaikki heikossa taloudellisessa asemassa olevat 65
28740: nan lyhennykset ja korot ilman suoritusta makse-       vuotta täyttäneet henkilöt. Hakijaruokakunnan
28741: tuiksi lainaehtojen mukaan, jos laina on myön-         tulot ja varallisuus, jotka oikeuttaisivat avustus-
28742: netty tai siirretty kansaneläkkeen tukiosaa tai sen    luonteiseen tukeen, on tarkoitus määrätä valtio-
28743: sijasta myönnettyä vastaavaa tukea saavalle hen-       neuvoston päätöksellä. Lainoitusmenettelyn yk-
28744: kilölle. Tällöin edellytetään, että asianomainen       sinkertaistamiseksi tultaneen ehdottamaan lisäksi
28745: henkilö lyhennysten ja korkojen erääntyessä täyt-      siirtymistä menettelyyn, jossa hakijan tulo- ja
28746: tää tukiosan saamiselle säädetyt edellytykset ja       varallisuusasema selvitetään vain siinä vaiheessa,
28747: että lainoitettu asunto on hänen omassa käytös-        kun tukea myönnetään. Koska tällaisen lainan
28748: sään asuntona. Tuen myöntäminen lainana on             saajan taloudellisen tilanteen muuttuminen lai-
28749: kuitenkin katsottu tarkoituksenmukaiseksi sen          nan myöntämisen jälkeen on erittäin epätoden-
28750: vuoksi, että tällöin voidaan joustavasti ottaa huo-    näköistä, edellytysten tarkistamista asumisaikana
28751: mioon tuen myöntämisen edellytyksissä tapahtu-         ei enää pidettäisi tarpeellisena.
28752: 
28753:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
28754:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
28755:                                         1984 vp. -       KK n:o 160                                         3
28756: 
28757: 
28758: 
28759: 
28760:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
28761: 
28762:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             såsom bostad. Det har likväl ansetts vara ända-
28763: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            målsenligt att bevilja stödet såsom lån av den
28764: av den 29 mars 1984 tili vederbörande medlem             anledningen, att det härvid är möjligt att på ett
28765: av statsrådet översänt avskrift av följande av           smidigt sätt beakta de förändringar som sker i
28766: riksdagsman Lea Sutinen översända spörsmål nr            fråga om förutsättningarna för beviljande av
28767: 160:                                                     stödet, och att stödet också eljest kan tilldelas
28768:                                                          just en sådan specialgrupp som spörsmålet gälier.
28769:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
28770:         i fråga om de pensionärer som har gått               Den ändring av folkpensionssystemet som
28771:         förlustiga folkpensionens tilläggsdel, för       trädde i kraft vid ingången av år 1984 kan i vissa
28772:         att de lättnader som tidigare har beviljats      fall leda tili att utbetalningen av pensionens
28773:         dem på basen av tiliäggsdelen för amor-          tiliäggsdel, den tidigare understödsdelen, upp-
28774:         tering och räntor, vilka gälier grundför-        hör utan att några väsentliga ändringar sker i
28775:         bättringslån för bostad, inte skall upphö-       fråga om pensionstagarens elier hans familjs
28776:         ra, samt för att förluster, som redan har        inkomster. Lån av understödsnatur har hittills
28777:         skett, skali bli ersatta?                        beviljats inalles ca 720 pensionärer. Den i spörs-
28778:                                                          målet anförda möjligheten att förlora stödet
28779:                                                          existerar, även om inte vare sig bostadsstyrelsen
28780:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          elier, enligt uppgift, statskontoret tilisvidare har
28781: anföra följande:                                         fått kännedom om ett enda fall, där det skulle ha
28782:    En av avsikterna med lagen om grundförbätt-           föreskrivits att den i 10 § grundförbättringslagen
28783: ring av bostäder (34/79), nedan kaliad grundför-         angivna förmånen borde upphöra på grund av
28784: bättringslagen, har varit att förbättra kvaliteten       den ovan nämnda ändringen av folkpensionssys-
28785: hos bostadsbeståndet inom ett område så, att             temet. De grundförbättringslån som skali beviljas
28786: invånarstrukturen inte väsentligt ändras. 1 lagens       under innevarande år kan däremot inte behand-
28787: motivering har konstaterats, att då det gäller           las som om de var av understödsnatur, såframt de
28788: personer, som erhålier folkpen_s~one~s under-            i gäliande lag stadgade förutsättningarna inte
28789: stödsdel, är ett stöd, som bevdJas 1 form av             uppfylls.
28790: t.o.m. långfristigt lån, alitför litet för att dessa         Vid miljöministeriet bereds för närvarande en
28791: personer skulie ha ek<;momiska möjligheter .att          regeringsproposition med förslag tilllag om änd-
28792: vidta en grundförbättnng. Av denna anledmng              ring av lagen om grundforbättring av bostäder,
28793: har ett särskilt stöd av typen bidrag ansetts vara       och avsikten är lagen med vissa ändringar skall
28794: påkallat, särskilt då regionala grundförbättrings-       komma att gälla hela landet. Enligt planerna
28795: experiment igångsätts. Med stöd av 10 § lagen            skalllagen träda i kraft redan i början av år 1985.
28796: om grundförbättring av bostäder ~ns.es avkort-           1 detta sammanhang planeras att lagens 10 §
28797: ningarna och räntorna på ett långfnsttgt grund-          skall ändras så, att berättigade tili lån av under-
28798: förbättringslån betalda enligt lånevilikoren utan        stödsnatur skulie vara alla 65 år fyllda personer,
28799: att de har erlagts, om lånet har beviljats elier         vilkas ekonomiska situation är svag. Avsikten är
28800: överförts på en person, som erhålier folkpensio-         att genom beslut, som fattas av statsrådet, fast-
28801:  nens grunddel elier motsvarande stöd, som har           stälia vilka inkomster och viiken förmögenhet ett
28802:  beviljats i stället för denna. Härvid föruts~tts, att   matlag, som ansöker om lån, kan ha for att vara
28803: den ifrågavarande personen, då avkortnmgarna              berättigat tili stöd av understödsnatur. 1 syfte att
28804:  och räntorna förfaller tili betalning, uppfylier de     förenkla låneförfarandet kommer man förmodli-
28805: förutsättningar som har stadgats för erhållande av       gen därjämte att föreslå en övergång tili ett
28806:  understödsdelen och att den bostad, för viiken          förfarande, genom vilket den sökandes inkomst-
28807:  lån har erhåliits, varit i sagda persons eget bruk      och förmögenhetssituation utreds endast i det
28808: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 160
28809: 
28810: skede då stödet beviljas. Eftersom det är föga      längre anses vara erforderligt att kontrollera för-
28811: sannolikt den ekonomiska ställningen ifråga om      utsättningarna under den tid den ifrågavarande
28812: en person, som erhåller ett sådant lån, skulle      personen bor i sin bostad.
28813: ändras sedan lånet har beviljats, skulle det inte
28814:       Helsingfors den 4 maj 1984
28815: 
28816: 
28817:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
28818:                                                 1984 vpo
28819: 
28820: Skriftligt spörsmål nr 161
28821: 
28822: 
28823: 
28824: 
28825:                                    Nordman ~oflo: Om påbörjande av försöksverksamhet med idrotts-
28826:                                       gymnasler
28827: 
28828: 
28829:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28830: 
28831:    Tävlingsidrotten kräver allt mera av sina ut-           I vårt land finns inte motsvarande arrange-
28832: övareo Den som siktar på en plats i den nationel-      mango Vi har ett teoretiskt gymnasium, i motsats
28833: la och internationella eliten tvingas redan i unga     till Sveriges, som inte passar dem som vill inrikta
28834: år till en träning som svårligen kan kombineras        sig på ett yrke En del finlandssvenska ungdomar
28835:                                                                       0
28836: 
28837: 
28838: 
28839: 
28840: med normal skolgång Eftersom det är ett natio-
28841:                        0                               söker numera inträde till idrottsgymnasium i
28842: nellt intresse att hänga med i den internationella     Sverige.
28843: konkurrensen, bör detta beaktas i utbildningssys-
28844: temeto                                                    En arbetsgrupp i skolstyrelsen har föreslagit att
28845:                                                        tie idrottsgymnasier skall inrättas i vårt land.
28846:     Det är en samhällsuppgift att hjälpa de            Bland de föreslagna finns Vörå samgymnasium,
28847: idrottssatsande ungdomarna att kunna kombine-          som redan fungerar som idrottsinriktat gymna-
28848: ra intensivträningen med utbildningo Ungdomar-         sium och därför är väl rustat för uppgiften.
28849: na skall kunna leva så normalt som möjligt, inte       Gymnasierna skulle passa idrottsungdomar som
28850: behöva släppa kontakten med utbildningsanstal-         vill avlägga studentexamen utan att pruta på den
28851: terna. Vi måste intressera oss för idrottsmännis-      effektiva träningen under gymnasietiden.
28852: korna som människor, både som aktiva och
28853: senare på arbetsmarknaden.                                Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
28854:     I öststaterna har skolgången helt anpassats till   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28855: elitidrottarnas önskemål genom integrering av          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
28856: studier och idrott, från den allmänna skolan till      följande spörsmål:
28857: högskolan. I USA finns sedan gammalt en skol-
28858: anknuten tävlingsidrott och i Sverige har man på                  När har Regeringen för avsikt att starta
28859:  1970-talet skapat ett flexibelt system med flera              försöksverksamhet med idrottsgymnasier,
28860:  tietai idrottsgymnasier. Resultaten är som bekant             i Vörå samgymnasium och i andra gym-
28861:  goda.                                                         nasier?
28862: 
28863:      Helsingfors den 29 mars 1984
28864: 
28865:          Håkan Nordman                    Håkan Malm                      Boris Renlund
28866:                                           Ole Norrback
28867: 
28868: 
28869: 
28870: 
28871: 4284004945
28872: 2                                    1984 vp. -       KK n:o   161
28873: 
28874: Kirjallinen kysymys n:o 161                                                                  Suomennos
28875: 
28876: 
28877: 
28878: 
28879:                                   Nordman ym.: Urheilulukiokokeilu toiminnan aloittamisesta
28880: 
28881: 
28882:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28883: 
28884:    Kilpaurheilu vaatii harjoittajiltaan entistä        mä, johon kuuluu useita kymmeniä urheiluluki-
28885: enemmän. Sellainen henkilö, joka pyrkii saavut-        oita. Tulokset ovat, kuten tunnettua, hyvät.
28886: tamaan paikan kansallisen tai kansainvälisen elii-        Maassamme ei ole vastaavia järjestelyjä. Meillä
28887: tin joukossa, on jo nuorena pakotettu harjoittele-     on teoreettinen lukio, toisin kuin Ruotsissa, mikä
28888: maan tavalla, joka on vaikeasti yhdistettävissä        ei sovi sellaisille, jotka haluavat tähdätä ammat-
28889: normaaliin koulunkäyntiin. Koska on kansallisen        tiin. Osa suomenruotsalaisista nuorista pyrkii
28890: intressin mukaista olla mukana kansainvälisessä        nykyisin Ruotsin urheilulukioihin.
28891: kilpailussa, tulisi tämä ottaa huomioon koulutus-         Kouluhallituksessa työskennellyt työryhmä on
28892: järjestelmässä.                                        ehdottanut kymmenen urheilulukion perustamis-
28893:    On yhteiskuimallinen tehtävä auttaa urheiluun       ta maahamme. Ehdotettujen joukossa on Vöyrin
28894: panostavia nuoria siten, että he voivat yhdistää       yhteislukio, joka on jo toiminut urheiluun suun-
28895: tehovalmennuksen ja koulutuksen. Nuorten on            tautuneena lukiona ja joka tämän vuoksi omaa
28896: voitava elää niin normaalisti kuin mahdollista         hyvät edellytykset tätä tehtävää varten. Lukiot
28897: tarvitsematta menettää kontaktejaan koulutuslai-       sopisivat urheilua harrastaville nuorille, jotka
28898: toksiin. Meidän on tunnettava kiinnostusta ur-         haluavat suorittaa ylioppilastutkinnon vähentä-
28899: heiluihmisiin ihmisinä sekä silloin kun he ovat        mättä tehokasta harjoittelua lukiokautena.
28900: aktiiviurheilijoita että myöhemmin työmarkki-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28901: noilla.                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28902:    Itäblokin valtioissa koulunkäynti on kokonaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28903: sopeutettu eliittiurheilijoiden toivomuksiin in-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28904: tegroimalla opinnot ja urheilu, alkaen yleisestä
28905: koulusta aina korkeakouluun saakka. USA:ssa on                    Koska Hallitus aikoo aloittaa urheilu-
28906: vanhastaan kouluihin liittyvä kilpaurheilu ja                  lukiaita koskevan kokeilutoiminnan Vöy-
28907: Ruotsissa on 1970-luvulla luotu joustava järjestel-            rin yhteislukiossa sekä muissa lukioissa?
28908: 
28909:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
28910: 
28911:          Håkan Nordman                   Håkan Malm                      Boris Renlund
28912:                                          Ole Norrback
28913:                                       1984 vp. -      KK n:o 161                                      3
28914: 
28915: 
28916: 
28917: 
28918:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28919: 
28920:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       taa kymmenen urheilulukiota muuttamalla jo
28921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nykyisin toimivien lukioiden toimintamuotoa si-
28922: olette kirjeellänne n:o 550 29 päivänä maaliskuu-     ten, että oppilaille jää lukio-opintojen ohella
28923: ta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       riittävästi aikaa liikunnan harrastamiseen. Työ-
28924: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nordmanin        ryhmän muistio on lausuntokierroksella.
28925: ym. tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen             Uuden lukiolain (477 /83) mukaisesti lukion
28926: n:o 761:                                              tuntijaosta päättää valtioneuvosto ja vastuu lu-
28927:           Koska Hallitus aikoo aloittaa urheilu-      kion opetussuunnitelman laatimisesta siirtyy lu-
28928:        lukiaita koskevan kokeilutoiminnan Vöy-        kion ylläpitäjille - kunnille. Kurssimuotoisen
28929:        rin yhteislukiossa sekä muissa lukioissa?      lukusuunnitelman mukaisesti lukioiden välistä
28930:                                                       vaihtelua tuntijakoon on tarkoitus saada aikaan
28931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         nimenomaan koulukohtaisilla kursseilla.
28932: seuraavaa:                                               Liikuntapainotteista lukusuunnitelmaa nou-
28933:    Lukiota koskevien säädösten mukaisesti koulu-      dattavista lukioista, myös Vöyrin lukiosta, on jo
28934: hallitus on voinut vahvistaa yksittäiselle lukiolle   saatu siinä määrin kokemuksia, että tässä vaihees-
28935: sellaisen lukusuunnitelman, jonka mukaisesti lii-     sa ei ole enää tarpeen käynnistää valtakunnallista
28936: kuntaa voidaan opettaa jonkin verran tavan-           urheilulukiokokeilua. Näiden lukioiden toimin-
28937: omaista enemmän joko valionaisena aineena tai         taa on edellä todetulla tavalla mahdollista jatkaa
28938: koulukohtaisina kursseina. Tällä tavoin on muo-       uuden lukiolain määrittämissä puitteissa.
28939: dostunut joitakin liikunnalla painotettua luku-           Mikäli urheilulukion kohdalla edellytetään ta-
28940: suunnitelmaa noudattavia ''urheilulukioita''.         vanomaista suurempaa poikkeamaa tuntijakoon,
28941:    Varsinaisten urheilulukioiden toiminnan aloit-     on se mahdollista, jos valtioneuvosto määrää
28942: tamiseen liittyviä kysymyksiä on selvitetty opetus-   lukiolle erityisen tehtävän toimia urheilulukiona.
28943: viranomaisten ja eri urheilujärjestöjen edustajien    Siinä tapauksessa asia käsitellään valtioneuvos-
28944: muodostamassa asiantuntijatyöryhmässä. Työryh-        tossa erikseen kyseisen lukion ylläpitäjän hake-
28945: män käsityksen mukaan maahamme tulisi perus-          muksesta.
28946: 
28947:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1984
28948: 
28949:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
28950: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 161
28951: 
28952: 
28953: 
28954: 
28955:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
28956: 
28957:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fungerande gymnasier så, att eleveroa vid sidan
28958: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          av gymnasiestudier har tillräckligt med tid för att
28959: av den 29 mars 1984 tili vederbörande medlem           idka gymnastik och idrott. Arbetsgruppens pro-
28960: av statsrådet sänt en avskrift av följande av          memoria är som bäst på remiss.
28961: riksdagsman Nordman m.fl. ställda skriftliga
28962:                                                           I enlighet med den nya gymnasielagen (477 1
28963: spörsmål nr 161:                                       83) fattar regeringen beslut om gymnasiets tim-
28964:           När har Regeringen för avsikt att starta     fördelning och ansvaret för uppgörandet av lä-
28965:        försöksverksamhet med idrottsgymnasier,         roplanen för gymnasiet övergår tili gymnasiernas
28966:        i Vörå samgymnasium och i andra gym-            upprätthållare - kommunerna. I enlighet med
28967:        nasier?                                         den kursformade läsplanen har man för avsikt att
28968:                                                        uttryckligen genom de skolbundna kurserna
28969:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       åstadkomma variation i timfördelningen mellan
28970: anföra följande:                                       olika gymnasier.
28971:    I enlighet med stadganden om gymnasier har             Om man för indrottsgymnasiernas del förutsät-
28972: skolstyrelsen kunnat fastställa en sådan läsplan       ter en större avvikelse från timfördelningen är en
28973: för ett enskilt gymnasium att det är möjligt att i     sådan möjlig om statsrådet för ett gymnasium
28974: någon utsträckning undervisa i gymnastik och           fastställer en särskild uppgift att fungera såsom
28975: idrott mera än vanligt antingen såsom valfritt         idrottsgymnasium. I det fallet behandlar statsrå-
28976: ämne eller i form av skolbundna kurser. På detta       det särskilt ärendet på ansökan av gymnasiets
28977: sätt har en del idrottsgymnasier tillkommit vilka      upprätthållare. Av gymnasier med idrottsinriktad
28978: följer en läsplan med idrottsinriktning.               läsplan, även av Vörå gymnasium, har man redan
28979:    Frågor i anslutning tili inrättandet av egentliga   erhållit så mångsidiga erfarenheter, att det i
28980: idrottsgymnasier har utretts i en arbetsgrupp          detta skede inte längre är nödvändigt att igångs-
28981: bestående av sakkunniga representanrer för un-         ätta en riksomfattande försöksverksamhet med
28982: dervisningsmyndigheterna och olika idrottsorga-        idrottsgymnasier. Det är möjligt att fortsätta
28983: nisationer. Enligt arbetsgruppens uppfattning          verksamheten vid dessa gymnasier på ovan kon-
28984: borde tio idrottsgymnasier inrättas i vårt land        staterat sätt inom de ramar som den nya gymna-
28985: genom att ändra verksamhetsformen för redan            sielagen fastställt.
28986: 
28987:      Helsingfors den 7 maj 1984
28988: 
28989:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
28990:                                                 1984 vp.
28991: 
28992: Kirjallinen kysymys n:o 162
28993: 
28994: 
28995: 
28996: 
28997:                                    Tennilä: Ilomantsin Mekrijärven turvetyömaan uudelleen käynnistä-
28998:                                      misestä
28999: 
29000: 
29001:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29002: 
29003:    Ilomantsin Mekrijärvellä sijaitsevalta Vapo         misessä, kaukolämpölaitoksissa, sähkön tuottami-
29004: Oy:n turvetyömaalta on irtisanottu tai 1omautet-       sessa jne. Kokonaisia varuskuntia on mahdollista
29005: tu työntekijät kahta lukuun ottamatta. Pakkolo-        siirtää turve-energian käyttäjäksi. Näin voitaisiin
29006: mien pituudeksi on ilmoitettu noin kaksi vuotta.       lisätä kotimaisen energian käyttöä ja työllistää
29007: Turvetyömaan lähes täydellinen sulkeminen mer-         työläisiä turvetyömailla.
29008: kitsee huomattavaa työllisyystilanteen vaikeutu-          Ilomantsin Mekrijärvellä on 750 hehtaarin suu-
29009: mista paikkakunnalla. Irtisanottujen ja pakkolo-       ruinen alue turvetuotantokunnossa. Turpeen
29010: mautettujen sekä heidän perheittensä toimeentu-        käytön lisäämisellä on mahdollisuus työllistää
29011: lo heikkenee suuresti, sillä työntekijöillä ei ole     yksin Mekrijärvellä huomattava määrä työläisiä.
29012: mahdollisuutta siirtyä muihin töihin. Työntekijät         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29013: ovat esittäneet yhtiön johdolle, että se järjestäisi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29014: korvaavia työpaikkoja esim. siten, että ryhdyttäi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29015: siin kehittämään ja kokeilemaan turvetuotannos-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29016: sa tarvittavia koneita ja laitteita. Toistaiseksi
29017: tällaisen ehdotuksen toteutumisesta ei ole kuulu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29018: nut mitään.                                                    ryhtyä Ilomantsin Mekrijärven turvetyö-
29019:                                                                maan töiden uudelleen käynnistämiseksi,
29020:   Valtiolla ja kunnilla pitäisi olla mahdollisuus              jotta työntekijäin pakkolomat voidaan
29021: ryhtyä nykyistä enemmän käyttämään kotimaista                  peruuttaa ja irtisanotut työntekijät ottaa
29022: polttoainetta, turvetta, rakennustensa lämmittä-               uudelleen työhön?
29023: 
29024:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
29025: 
29026:                                           Esko-] uhani Tennilä
29027: 
29028: 
29029: 
29030: 
29031:  4284004733
29032: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 162
29033: 
29034: 
29035: 
29036: 
29037:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29038: 
29039:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ilomantsin Lämpö Oy on rakentanut Ilomant-
29040: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siin aluelämpökeskuksen, jonka turpeen käyttö
29041: olette 29 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn          on n. 20 000 MWh/v. Laitos on koekäyttövai-
29042: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         heessa.
29043: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Ilomantsin soiden käyttäjänä on näköpiirissä
29044: taja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjal-    lähinnä Imatran Voima Oy:n Joensuun lämpö-
29045: lisesta kysymyksestä n:o 162:                        voimala. Alkuperäisten kaavailujen mukaan käyt-
29046:                                                      tö olisi ollut mahdollisesti jopa 1,3 milj. MWh/
29047:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        v, mutta käyttö tulee todennäköisesti alkuaikoina
29048:        ryhtyä Ilomantsin Mekrijärven turvetyö-       jäämään n. 0,7 milj. MWh:iin vuodessa. IVO:n
29049:        maan töiden uudelleen käynnistämiseksi,       laitoksen valmistuttua loppuu turpeen käyttö
29050:        jotta työntekijäin pakkolomat voidaan         kaupungin aluelämpökeskuksessa, koska kauko-
29051:        peruuttaa ja irtisanotut työntekijät ottaa    lämpö toimitettaisiin IVO:n laitoksesta. Turpeen
29052:        uudelleen työhön?                             kulutuksen kasvu Joensuussa voi siten jäädä ver-
29053:                                                      raten pieneksi.
29054:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Kirjallisessa eduskuntakyselyssä on esitetty tur-
29055: ti seuraavaa:                                        vekaluston kehitystoimintaa Mekrijärven työmail-
29056:    Vapo Oy:llä on Ilomantsin kunnassa suoalaa        la sekä turpeen käytön lisäämistä valtion kiinteis-
29057: Mekrijärvellä n. 700 ha ja Iljansuolla n. 2700 ha.   töjen, esim. varuskuntien lämmityksessä.
29058: Mekrijärven suolla on suota valmisteltuna lähes         Vapo Oy on ministeriölle toimittamassaan lau-
29059: koko suo. Iljansuosta on valmisteltu tuotanto-       sunnossa todennut, että kehitettävänä olevat ko-
29060: kuntoon myös n. 700 ha. Molemmilla suoalueilla       neet rakennetaan toiminnassa olevien turvetyö-
29061: Vapo Oy:llä on tukikohtansa korjaamohallei-          maiden korjaamoilla. Tuotantoaikainen konei-
29062: neen.                                                den kokeilu tapahtuu samoilla tuotantotyömail-
29063:    Ilomantsin kunnassa turvetuotanto oli kesän       la. Talvityön niukkuuden vuoksi Vapo Oy:llä ei
29064: 1982 hyvissä tuotanto-olosuhteissa 340 000 m 3 •     ole mahdollisuutta ylläpitää erillisiä tuotannosta
29065: Viime kesänä turvetta tuotettiin kunnan alueella     erillään olevia kokeilutyömaita ja korjaamoita.
29066: 95 000 m 3 ja ensi kesänä Vapo Oy:llä on tarkoi-        Kiinnostus kotimaisten polttoaineiden käyt-
29067: tus tuottaa turvetta lähinnä Ilomantsin omia         töön on viime vuosina ollut varsin vilkasta niissä
29068: tarpeita varten.                                     valtion kiinteistöissä, jotka eivät ole kaukolämmi-
29069:    Ilomantsissa tuotetun turpeen käyttösuunnitel-    tyksen piirissä. Erityisesti varuskuntien lämmitys
29070: mat ovat kokeneet huomattavia muutoksia.             tapahtuu pääosin kotimaisilla polttoaineilla. Va-
29071: Alunperin 70-luvullaJoensuun kaupunkiin suun-        po Oy on pääasiallinen polttoaineiden toimittaja
29072: niteltiin lämpövoimalaa, jonka turpeen kulutus       valtion kiinteistöille. Kotimaisen polttoturpeen
29073: olisi 0,5-1,0 milj. MWh vuodessa. Kaupunki           ohella valtion kiinteistöt käyttävät huomattavia
29074: päätyi kuitenkin rakentamaan pelkästään lämpöä       määriä polttohaketta ja halkoa. Mahdolliset uu-
29075: tuottavan 15 MW:n lämpökeskuksen v. 1978,            det turvetta käyttävät valtion kiinteistöt saavat
29076: joka v. 1981 laajennettiin kooltaan kaksinkertai-    pohtoaineensa kuitenkin käyttökohteiden lähei-
29077: seksi. Turpeen käyttö tässä laitoksessa on ollut     syydessä olevilta soilta turpeen korkeiden kulje-
29078: 50 000-180 000 MWh vuodessa ja turve on              tuskustannusten vuoksi.
29079: toimitettu Joensuun lähisoilta.                         Tuotannon laajentuminen Ilomantsin soilla on
29080:    V. 1978 liikelaitoksena toiminut Vapo päätti      paljolti sidoksissa Ilomantsin brikettitehtaan
29081: rakentaa Ilomantsiin brikettitehtaan, jonka jyr-     käyttötilanteeseen. Kauppa- ja teollisuusministe-
29082: sinturpeen käyttö olisi n. 300 000 m /v. Vapo        riö on pyrkinyt osaltaan edistämään Vapo:n Perä-
29083: päätti kuitenkin pysäyttää tehtaan toiminnan         seinäjoen turpeen jalostuslaitoksen ja Ilomantsin
29084: keväällä 1982 briketin menekkivaikeuksien ja         brikettitehtaan toimintamahdollisuuksia siten,
29085: kannattavuusongelmien vuoksi.                        ettei KTM esittäessään Vapo:n vuoden 1982
29086:                                         1984 vp. -       KK n:o 162                                      3
29087: 
29088: tilinpäätöstä vahvistettavaksi asettanut mitään              Kauppa- ja teollisuusministeriö avustaa uusien
29089: pääoman tuottovaatimusta kyseisille jalostuslai-          kotimaisia polttoaineita käyttävien aluelämpökes-
29090: toksille. Edelleen kyseiset jalostuslaitokset, arvol-     kusten rakentamista enintään 20 % :n inves-
29091: taan vajaat 100 milj. markkaa siirtyivät Vapo:n           tointi-avustuksin ja pyrkii siten lisäämään koti-
29092: toimintaa jatkavalle Vapo Oy:lle vastikkeetta,            maisten polttoaineiden käyttöä kannatravissa
29093: jotta ne eivät rasittaisi pääomakustannusten              kohteissa.
29094: muodossa toimintaansa aloittavan uuden valtion-
29095: yhtiön taloutta.
29096: 
29097:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
29098: 
29099:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
29100: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 162
29101: 
29102: 
29103: 
29104: 
29105:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29106: 
29107:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Ilomantsin Lämpö Oy har i Ilomants byggt en
29108: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         blockuppvärmningscentral där torvförbrukningen
29109: av den 29 mars 1984 tili vederbörande medlem          är ca 20 000 MWh/ år. Anläggningen provkörs
29110: av statsrådet översänt avskrift av följande av        för närvarande.
29111: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            En tänkbar användare av mossarna i Ilomants
29112: spörsmål nr 162:                                      är närmast det av Imatran Voima Oy ägda
29113:                                                       värmekraftverket iJoensuu. Enligt de ursprungli-
29114:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ga beräkningarna skulie förbrukningen eventuelit
29115:        för att återinleda arbetena på torvtäkten i    ha varit t.o.m. 1,3 milj. MWh/år, men förbruk-
29116:        Mekrijärvi i Ilomants, så att arbetstagar-     ningen kommer sannolikt under den första tiden
29117:        nas permitteringar kan återtas och de          att förbli vid ca 0,7 milj. MWh/år. När IVO:s
29118:        uppsagda arbetstagarna kan tas i arbete        anläggning blir färdig upphör torvförbrukningen
29119:        på nytt?                                       vid stadens blockuppvärmningscentral, eftersom
29120:                                                       fjärrvärmen levereras från IVO:s anläggning. Ök-
29121:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningen i torvkonsumtionen i Joensuu kan därför
29122: anföra följande:                                      bli relativt liten.
29123:                                                          1 spörsmålet har föreslagits att utrustningen för
29124:    Vapo Oy äger i Ilomants kommun ca 700 ha           torvtäkt skall utvecklas vid arbetsplatsen i Mekri-
29125: torvmark i Mekrijärvi och ca 2700 ha i Iljansuo.      järvi samt att användningen av torv skall ökas vid
29126: Av mossen i Mekrijärvi har nästan hela arealen        uppvärmningen av statens fastigheter, t.ex. av
29127: beretts. Av Iljansuo-mossen har också ca 700 ha       garnisoner.
29128: beretts för produktion. På båda kärrområdena
29129:                                                          Vapo Oy har i ett utlåtande tili ministeriet
29130: har Vapo Oy stödpunkter med reparationshaliar.        konstaterat, att de maskiner man hålier på att
29131:    1 Ilomants kommun uppgick torvproduktionen         utveckla byggs vid reparationsverkstäderna vid de
29132: under de goda produktionsförhåliandena som-           arbetsplatser där produktion pågår. Dessa maski-
29133: maren 1982 tili 340 000 m 3 • Senaste sommar          ner provkörs i produktion vid samma produk-
29134: producerades inom kommunen 95 000 m 3 torv            tionsarbetsplatser. På grund av bristen på vinter-
29135: och nästa sommar har Vapo Oy för avsikt att           arbete har Vapo Oy inte möjlighet att upprätt-
29136: producera torv närmast för behovet i Ilomants.        hålia separata försöksarbetsplatser och verkstäder
29137:    Planerna för användningen av den torv som          utöver produktionen.
29138: producerats i Ilomants har undergått betydande           lntresset för inhemska bränslen har under de
29139: förändringar. Ursprungligen på 1970-talet plane-      senaste åren varit rätt livligt vid de statliga
29140: rades för Joensuu stad ett värmekraftverk, där        fastigheter som inte utnyttjar fjärrvärme. Särskilt
29141: torvkonsumtionen skulie vara 0,5-1,0 milj.            garnisonerna uppvärms i huvudsak med inhems-
29142: MWh per år. Staden beslöt dock år 1978 bygga          ka bränslen. Vapo Oy är den huvudsakliga leve-
29143: en enbart värmeproducerande värmecentral om           rantören av bränslen tili statens fastigheter. Ut-
29144: 15 MW, och år 1981 fördubblades dennas volym.         om inhemsk bränntorv använder statens fastighe-
29145: Torvförbrukningen vid denna anläggning har            ter betydande mängder bränsleflis och ved. Såda-
29146: varit 50 000-180 000 MWh/år, och torven har           na statliga fastigheter som eventuelit kunde över-
29147: levererats från mossar i närheten av Joensuu.         gå tili att använda torv får dock sitt bränsle från
29148:    År 1978 beslöt statens bränslecentral (Vapo),      närbelägna mossar, på grund av de höga trans-
29149: som verkade som ett affärsföretag, att i Ilomants     portkostnaderna för torv.
29150: bygga en brikettfabrik, där förbrukningen av             Frågan om en utvidgad produktion på mossar-
29151: frästorv skulie uppgå tili ca 300 000 m 3 1år. Vapo   na i Ilomants är nära förknippad med använd-
29152: beslöt dock att avbryta verksamheten vid fabri-       ningen av brikettfabriken i Ilomants. Handels-
29153: ken på våren 1982, på grund av avsättningssvå-        och industriministeriet har försökt främja verk-
29154: righeter för briketterna och lönsamhetsproblem.       samhetsmöjligheterna för statens bränslecentrals
29155:                                       1984 vp. -      KK n:o 162                                      5
29156: 
29157: torvförädlingsanläggning i Peräseinäjoki och dess      form av kapitalkostnader anstränga ekonomin för
29158: brikettfabrik i Ilomants därigenom att ministe-        det nya statsbolag som inleder sin verksamhet.
29159: riet, då det framlade Vapo:s bokslut för år 1982
29160: för fastställelse, inte ställde något krav på kapi-       Handels- och industriministeriet understöder
29161: talavkastning för förädlingsanläggningarna. Dess-      byggandet av nya blockuppvärmningscentraler,
29162: utom övergår dessa förädlingsanläggningar, vil-        som använder inhemskt bränsle, med investe-
29163: kas värde är knappt 100 milj. mk, till aktiebo-        ringsunderstöd, vilka uppgår till högst 20 %, och
29164: laget Vapo Oy, som fortsätter statens bränslecen-      försöker på detta sätt öka användningen av
29165: trals verksamhet, utan vederlag, för att inte i        inhemskt bränsle där det är lönsamt.
29166: 
29167:      Helsingfors den 4 maj 1984
29168: 
29169:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
29170:                                                    1984 vp.
29171: 
29172: Kirjallinen kysymys n:o 163
29173: 
29174: 
29175: 
29176: 
29177:                                      Paasilinna ym.: Energiataloudellisesti järkevien kuljetusmuotovalin-
29178:                                         tojen tukemisesta
29179: 
29180: 
29181:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29182: 
29183:      Hallitusohjelman mukaan ''energian säästöä              Käytännössä harjoitettu liikennepolitiikka ei
29184:  tehostetaan voimakkaasti''. Teknillisen tutkimus-        kuitenkaan ole tukenut näitä pyrkimyksiä. Rau-
29185:  keskuksen selvitysten mukaan rautatie on eri             tatieverkoston kehittäminen on viime vuosina
29186:  liikennemuodoista ylivoimaisesti energiataloudel-        pahasti laiminlyöty. Kun uusien rautateiden ra-
29187:  lisesti edullisin (VTT, tiedotteet 159 ja 160/           kentamiseen ja vanhojen perusparantamiseen vie-
29188:  1982). Pitkän matkan henkilöliikenteessä henki-          lä vuosina 1970-1980 käytettiin keskimäärin
29189:  löauto kuluttaa matkustajaa kohti 5,5-kertaisen          400 miljoonaa markkaa vuodessa, käytetään
29190:  ja lentokone 8,7-kertaisen energiamäärän diesel-         vuonna 1984 tähän tarkoitukseen enää puolet
29191:  veroiseen junaan verrattuna. Sähköjuna on vielä          siitä. Samaan aikaan uhrataan yleisten teiden
29192:  tätäkin edullisempi. Tavaraliikenteessä maantie-         tekemiseen 1 337 miljoonaa markkaa eli lähes
29193:  kuljetus kuluttaa yleensä 2-3 kertaa enemmän             7-kertainen rahamäärä ja niiden kunnossapitoon
29194:  energiaa dieselveroiseen rautatieliikenteeseen ver-      toinen samansuuruinen summa. jopa rautateiden
29195:  rattuna. Kuorma-autojen ja sähköveroisen rauta-          sähköistämistä, joka liiketaloudellisestikin tarkas-
29196:  tieliikenteen energian kulutuksen suhde on               tellen on edullista, on hidastettu. Kuitenkin vain
29197:   1,4-3,0, jos sähköenergian muuntolaskelmissa            investoimalla määrätietoisesti rautateihin niistä
29198:  on käytetty 35 % :n hyötysuhdetta, ja 3,0-6,4,           voidaan kehittää niin nopea ja edullinen kulje-
29199:  jos käytetään 75 % :n hyötysuhdetta, mikä säh-           tusmuoto, että se menestyksellä pystyy kilpaile-
29200:  kön tuotantojakauma huomioon ottaen on pa-               maan muiden kuljetusmuotojen kanssa.
29201:   remmin perusteltavissa. Sähköveroisen junan                Myös verotuksessa rautatiet ovat olleet syrjirys-
29202:   edullisuutta lisää se, että huomattava osa tavara-      sä asemassa. Liikenneministeriön selvitysten mu-
29203:   liikenteestä kulkee öisin, jolloin sähkön kulutus       kaan rautatieliikenne kattaa yli 70 % aiheutta-
29204:   on vähimmillään.                                        mistaan kustannuksista, kun taas raskas autolii-
29205:      Edellä olevassa on verrattu toisiinsa vain liiken-   kenne kattaa vain 30-60 % ja kotimaan lento-
29206:   teen hoidossa kuluvaa energiaa. Se ei siten sisällä     liikenne 55 %. Valtionrautateiden ns. tappiolli-
29207:   liikenneväylien rakentamiseen ja ylläpitoon eikä        suus johtuu pitkälti siitä, että sitä laskennallisesti
29208:   liikennevälineiden tuotantoon kuluvaa energiaa.         käsitellään toisin kuin muita liikennemuotoja.
29209: ,Jos nämä seikat otetaan lukuun, on ilmeistä, että        Maantieliikenne ei vastaa tierakentamisen ja
29210:   rautatie on energiataloudellisesti vielä monin          -kunnossapidon kustannuksista eikä lentokent-
29211:   verroin edullisempi kuin edellä olevat vertailut        tien rakentaminen ja kunnossapito rasita Finnai-
29212:   osoittavat. Kuluttaahan esimerkiksi raskas tavara-      rin taseita.
29213:   liikenne huomattavasti teitä. Tästä aiheutuvat             Myöskään maksupolitiikka ei edistä energian-
29214:   kustannukset jäävät käytännöllisesti katsoen pois,      säästötavoitteiden toteuttamista. Valtion tulo- ja
29215:   jos sama kuljetus toteutetaan rautateitse.              menoarvion perusteluiden mukaan on tarkoitus
29216:     Edellä olevan perusteella on selvää, että halli-      korottaa rautateiden tariffeja vuosittain yhden
29217:  tusohjelman energiansäästötavoitteen liikenteen          prosentin verran inflaatiota nopeammin. Tämän
29218:  ja kuljetusten alueella tulisi merkitä ennen kaik-       perusteella vuonna 1984 nostetaan tavaraliiken-
29219:  kea rautateiden käytön edistämistä. Liikennepoli-        netariffeja 8 % ja henkilöliikennetariffeja peräti
29220:  tiikassa pitäisi siis pyrkiä siihen, että entistä        11 % (arvioitu inflaatio on 6 % ). Toisaalta ben-
29221:  useampi valitsisi matkustusvälineekseen junan ja         siinin ja lentobensiinin hinta ei ole kallistunut
29222:  entistä useampi tavaraerä toimitettaisiin perille        lainkaan. Siten auton ja lentokoneen käyttämisen
29223:  rautateitse.                                             suhteellinen hinta halpenee rautateihin verrattu-
29224:  4284004744
29225: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 163
29226: 
29227: na. Esimerkiksi edestakainen junamatka Helsin-          voite. Kuitenkin monet muutkin näkökohdat,
29228: gistä Turkuun II luokassa tullee ensi kesänä            kuten yhteiskuntataloudellisuus, turvallisuus ja
29229: maksamaan 9 markkaa nykyistä enemmän eli 91             ympäristönsuojelu puoltavat rautateiden laajem-
29230: markkaa. Jos sen sijaan henkilö tekee saman             paa käyttämistä. Näin ollen rautateiden kehittä-
29231: matkan autolla, bensiinikulut jäävät yleensä alle       minen on sopusoinnussa näidenkin tavoitteiden
29232: 90 markan. Näin valtion vero- ja maksupolitiik-         kanssa.
29233: kakin on omiaan vaikuttamaan siihen suuntaan,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29234: että entistä useampi valitsee junan sijasta mat-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29235: kustusvälineekseen auton tai lentokoneen. Vas-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29236: taavasti se myötävaikuttaa siihen, että entistä         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29237: useampi tavaraerä toimitetaan perille maantie-
29238: kuljetuksena.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29239:                                                                ryhtyä lähivuosien liikenneinvestointien
29240:    Liikennepolitiikan pitäisi olla sellaista, että se          painottamisessa, verotuksessa ja maksu-
29241: tukee ihmisten energiataloudellisesti järkeviä va-             politiikassa, jotta tuettaisiin energiatalou-
29242: lintoja. Tällä hetkellä se ei näytä sitä tekevän.              dellisesti järkeviä kuljetusmuodon valin-
29243: Vaikka kovin äkkinäiset muutokset tuskin ovat                  toja ja jotta hallitusohjelmassa ilmaistu
29244: mahdollisia, pitäisi suunta olla selvä ja suunnan-             tavoite energian säästön voimakkaasta te-
29245: muutos saada aikaan. Energiataloudellisuus ei                  hostamisesta toteutuisi myös liikenteen
29246: luonnollisestikaan ole liikennepolitiikan ainoa ta-            osalta?
29247: 
29248:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1984
29249: 
29250:          Reino Paasilinna                 Pekka Starast                   Juhani Surakka
29251:          Jouko Tuovinen                   Aimo Ajo                        Saara-Maria Paakkinen
29252:          Jussi Ranta                      Pentti Lahti-Nuuttila           Pekka Myllyniemi
29253:          Sinikka Hurskainen               Seppo Tikka                     Tarja Halonen
29254:          Risto Ahonen                     Pirjo Ala-Kapee                 Arja Alho
29255:          Jukka Mikkola                    Jouko Skinnari                  Jorma Rantanen
29256:          Tuulikki Hämäläinen              Pertti Paasio                   Liisa Jaakonsaari
29257:           Kari Rajamäki                   Pertti Hietala                  Martti Lähdesmäki
29258:           Antti Kalliomäki                Kari Urpilainen                 Marja-Liisa Tykkyläinen
29259:                                           Paula Eenilä
29260:                                        1984 vp. -      KK n:o 163                                        3
29261: 
29262: 
29263: 
29264:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29265: 
29266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kenteeseen kohdistamat vero- ja hinnoittelutoi-
29267: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          met suosivat hyvin voimakkaasti energiatehokkai-
29268: olette 29 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            ta liikennemuotoja. Tieliikenteen verotus toteu-
29269: kirjeenne n:o 548 ohella toimittanut valtioneu-        tetaan pääosin polttoaineen hinnassa olevan ve-
29270: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      ron kautta, jolloin tiekustannusten kattaminen
29271: sanedustaja Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kir-       näkyy liikenteenharjoittajan kannalta energiakus-
29272: jallisesta kysymyksestä n:o 163:                       tannuksena ja on omiaan edistämään energian
29273:                                                        säästöä. Lisäksi on todettava, että henkilöautolii-
29274:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          kenteen verotuksen taso ylittää huomattavasti
29275:        ryhtyä lähivuosien liikenneinvestointien        siitä julkiselle vallalle aiheutuvat kustannukset ja
29276:        painottamisessa, verotuksessa ja maksu-         Suomen oloissa tehokkaimman liikennemuodon
29277:        politiikassa, jotta tuettaisiin energiatalou-   - linja-auton - polttoainevero palautetaan lii-
29278:        dellisesti järkeviä kuljetusmuodon valin-       kennöitsijöille, millä toimenpiteellä alennetaan
29279:        toja ja jotta hallitusohjelmassa ilmaistu       linja-autojen taksoja n. 8 % :lla.
29280:        tavoite energian säästön voimakkaasta te-
29281:                                                           Raskaimman kuorma-autoliikenteen erityisve-
29282:        hostamisesta toteutuisi myös liikenteen
29283:                                                        rotus (n. 450 Mmk/v) ei vastaa siitä tien- ja
29284:        osalta?
29285:                                                        kadunpidolle aiheutuvia kustannuksia, mutta
29286:                                                        merkitsee kuitenkin hieman suurempaa katetta
29287:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       väyläkustannuksille kuin mitä rautateiden vaunu-
29288: ti seuraavaa:                                          kuormaliikenteen maksut kattavat rataverkon
29289:    Liikenteen energiankulutus riippuu seuraavista      kustannuksista.
29290: tekijöistä:                                               Edelleen on todettava, että Valtionrautateiden
29291:    - Kuinka suuri on liikenteen ja kuljetusten         taloudellinen tulos on jatkuvasti ollut nykytasossa
29292: kokonaiskysyntä                                        n. 900 Mmk vuodessa alijäämäinen, minkä tap-
29293:    - Kuinka kysyntä kanavoituu eri liikenne-           pion valtio yleisillä verovaroilla kattaa ja tukee
29294: muodoille                                              siten rautatieliikenteen käyttäjiä.
29295:    - Miten energiatehokkaasti eri liikennemuo-            Eri liikennemuotojen energiatehokkuutta voi-
29296: dot pystyvät toimimaan.                                daan parantaa liikennemuotojen käyttöastetta
29297:    Liikenteen ja kuljetusten kokonaiskysyntä mää-      nostamalla, teknistä rakennetta parantamalla
29298: räytyy maan taloudellisen aktiviteetin sekä alue-,     sekä liikenneverkkoja kohentamalla. Näihin ta-
29299: yhdyskunta- ja tuotantorakenteen seurauksena.          voitteisiin pyritään eri keinoin, joista mainitta-
29300: Yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen eräänä          koon kuorma-autojen liikennelupien rajoitusten
29301: tavoitteena on edesauttaa sellaisia toimintojen        lieventäminen sekä liikenneverkkojen parantami-
29302: sijoitusratkaisuja, joissa liikennesuorite ja siten    nen. Liikenneverkkojen parantamis- ja kehittä-
29303: energiankulutus muodostuu mahdollisimman               miskriteereissä on energiansäästöllä keskeinen
29304: pieneksi.                                              merkitys. Mm. tämä tekijä on siirtämässä tienpi-
29305:    Kuljetuskysynnän kanavoituminen eri liiken-         don painopistettä takaisin vilkkaasti liikennöi-
29306: nemuodoille riippuu tarjolla olevien mahdolli-         dyille pääteille sekä perustelemassa rataverkon
29307: suuksien hinnasta ja palvelukyvystä. Valtiovalta       sähköistyksen jatkamista, jolta osin on vastikään
29308: vaikuttaa tieliikenteen hinnanmuodostukseen lä-        tehty periaatepäätös Imatran-Joensuun sekä
29309: hinnä verotuksen kautta, kun taas rautatieliiken-      Raahen-Tuomiojan rataosista.
29310: teen tariffit määrätään asetuksella ja kustannuk-          Lopuksi on syytä todeta, että energiansäästö-
29311: set katetaan valtion budjetissa olevin määrära-        toimenpiteitä valittaessa on niistä aiheutuvat kus-
29312: hoin, jolloin rautatielaitoksen tuottojen ja kus-      tannukset kuitenkin suhteutettava hyötyyn nor-
29313: tannusten ei yritystaloudellisessa mielessä tarvitse   maalein kannattavuuslaskelmaperiaattein. Öljyn
29314:  vastata toisiaan.                                      kysymyksessä ollen voidaan kuitenkin varautua
29315:    On todettavissa, että valtiovallan nykyisin lii-     sen kohoavaan kustannukseen.
29316: 
29317:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1984
29318: 
29319:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
29320: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 163
29321: 
29322: 
29323: 
29324: 
29325:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29326: 
29327:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Det kan konstateras att de beskattnings- och
29328: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         prissättningsåtgärder som statsmakten för närva-
29329: 548 av den 29 mars 1984 tili vederbörande              rande riktar mot trafiken mycket kraftigt gynnar
29330: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     energieffektiva trafikformer. Beskattningen av
29331: av riksdagsman Paasilinna m.fl. undertecknade          vägtrafiken sker huvudsakligen genom den accis
29332: spörsmål nr 163:                                       som ingår i       bränslepriset. Härvid upplever
29333:                                                        trafikidkaren vägkostnaderna såsom en energi-
29334:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        kostnad, vilket bidrar tili att främja sparandet av
29335:        i fråga om betoningen och beskattningen         energi. Dessutom bör det konstateras att beskatt-
29336:        av samt avgiftspolitiken i fråga om trafik-     ningsnivån för personbilstrafiken märkbart över-
29337:        investeringar, för att energiekonomiskt         stiger de kostnader som samhäliet förorsakas av
29338:        förnuftiga vai av transportformer skali         denna trafik och att bränsleaccisen för den i
29339:        stödjas och den i regeringsprogrammet           finländska förhålianden mest effektiva trafikfor-
29340:        uttalade målsättningen angående en kraf-        men - bussen - återbetalas tili trafikidkarna,
29341:        tig effektivering av energibesparingen          varigenom busstaxorna sänks med ca 8 % .
29342:        skall förverkligas även beträffande trafi-
29343:        ken?                                               Specialbeskattningen av den tyngsta lastbilstra-
29344:                                                        fiken (ca 450 mmk/år) motsvarar inte de kost-
29345:                                                        nader som denna trafik förorsakar väg- och
29346:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gatuhåliningen, men innebär dock en något
29347: anföra följande:                                       större täckning av kostnaderna för trafikleder än
29348:    Den energi som förbrukas i trafiken är beroen-      avgifterna för vagnslasttrafiken vid järnvägen ut-
29349: de av följande faktorer:                               gör när det gäller att täcka kostnaderna för
29350:     - Hur stor är den totala efterfrågan på trafik     bannätet.
29351: och transporter?                                           Vidare bör man konstatera att statsjärnvägar-
29352:     - Hur kanaliseras efterfrågan tili olika trans-     nas ekonomiska resultat hela tiden har uppvisat
29353: portformer?                                             ett underskott om ca 900 mmk/ år på nuvarande
29354:    - Hur effektivt kan de olika trafikformerna          nivå. Denna förlust täcks av staten med alimänna
29355: fungera med tanke på energiförbrukningen?               skattemedel. Staten understöder sålunda dem
29356:     Den totala efterfrågan på trafik och transporter    som nyttjar järnvägstrafik.
29357: bestäms av landets ekonomiska aktivitet och                Olika trafikformers energieffekt kan förbättras
29358: utgör en följd av den regionala, samhälieliga och       genom att utnyttjandet av de olika trafikformer-
29359: produktionsmässiga strukturen. Ett av målen för         nas kapacitet höjs samt genom att deras tekniska
29360: samhällsplanering och planläggning är att främja        konstruktion och näten av trafikleder förbättras.
29361: en sådan placering av olika verksamheter som            Dessa mål eftersträvas på olika sätt, av vilka
29362: medför att trafikprestationen och därmed energi-        lindrandet av begränsningen i fråga om trafiktili-
29363: förbrukningen blir så liten som möjligt.                stånd för lastbilar och förbättrandet av trafiknä-
29364:     Kanaliseringen av efterfrågan på transporter        ten kan nämnas. Energisparandet har en central
29365: tili olika trafikformer är beroende av priset på        betydelse bland kriterierna för förbättring och
29366: och serviceförmågan hos tilibudsstående möjlig-         utveckling av trafikleder. Bl.a. denna faktor
29367: heter. Statsmakten påverkar prisbildningen inom         bidrar tili att tyngdpunkten i väghåliningen åter
29368: vägtrafiken främst genom beskattningen, medan           hålier på att flyttas tili livligt trafikerade huvud-
29369: järnvägstrafikens tariffer bestäms genom för-           vägar och motiverar att elektrifieringen av bannä-
29370: ordning och kostnaderna täcks med anslag i              tet fortsätter. I fråga om den sistnämnda åtgär-
29371: statsförslaget, varvid järnvägens inkomster och         den har ett principbeslut nyligen fattats beträf-
29372: utgifter i företagsekonomiskt hänseende inte be-        fande banavsnitten Imatra-Joensuu och Brahe-
29373: höver motsvara varandra.                                stad-Tuomioja.
29374:                                       1984 vp. -     KK n:o 163                                    5
29375: 
29376:   Slutligen är det skäl att konstatera att man vid   enligt normala principer för lönsamhetskalkyler.
29377: valet av energibesparande åtgärder bör ställa de     Beträffande oljan kan man dock vara beredd på
29378: kostnader som föranleds i relation tili nyttan       att utgifterna för den kommer att öka.
29379: 
29380:     Helsingfors den 26 april 1984
29381: 
29382: 
29383:                                                                     Trafikminister Matti Puhakka
29384:                                                  1984 vp.
29385: 
29386: Kirjallinen kysymys n:o 164
29387: 
29388: 
29389: 
29390: 
29391:                                     Valli: Peruskoulun pienituntisten aineopettajien opetusvelvollisuu-
29392:                                        desta
29393: 
29394: 
29395:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29396: 
29397:    Peruskoulun yläasteella opetetaan uskontoa           tävä siihen, että opettajat voisivat omilla tunneil-
29398: tällä hetkellä yhden viikkotunnin verran kullakin       laan kiinnittää entistä enemmän huomiota oppi-
29399: luokka-asteella. Tuntimäärän vähäisyydestä joh-         laan henkiseen kehitykseen. Liian korkeat ope-
29400: tuu, että on ollut erittäin vaikeaa saada yläasteel-    tusvelvollisuudet estävät tätä myönteistä kehitys-
29401: le päteviä uskonnonopettajia. Heidän työnsä on          tä. Opetusministeriön laatiessa parhaillaan kou-
29402: ollut korkeasta opetusvelvollisuudesta johtuen          lulakeihin liittyviä asetuksia tulisi myös siellä
29403: hyvin raskasta. He ovat joutuneet opettamaan            harkita uskonnonopettajan opetusvelvollisuuden
29404: viikolla jopa n. 700 oppilasta ja suorittamaan          laskemista, jotta koulun pysyvämmän merkityk-
29405: kolme kertaa vuodessa myös arvostelun.                  sen kannalta olennaiset tavoitteet voitaisiin saa-
29406:    Tällaisessa tilanteessa ei uskonnonopetuksen         vuttaa.
29407: tavoitteita voida saavuttaa. Elämän- ja maailman-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29408: katsomusta etsivälle murrosikäiselle nuorelle olisi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29409: erityisen tärkeää, että hän voisi uskonnonopetuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29410: sen yhteydessä saada henkilökohtaisen yhteyden          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29411: opettajaansa eli tuntisi tämän ei vain tietoa
29412:  jakavana opetusteknikkona, vaan nimenomaan                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29413:  oppilaan persoonallisuuden kasvun tukijana.                    siin peruskouluasetusta laadittaessa pieni-
29414:     Suurilla yläasteilla on esiintynyt jatkuvasti op-           tuntisten aineopettajien ja erityisesti us-
29415:  pimisvaikeuksia, joita ei ole koulusosiaalisella               konnonopettajien opetusvelvollisuuden
29416:  toiminnallakaan saatu paistettua. Siksi on pyrit-              laskemiseksi?
29417: 
29418:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
29419: 
29420:                                                 Sakari Valli
29421: 
29422: 
29423: 
29424: 
29425:  428400493R
29426: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 164
29427: 
29428: 
29429: 
29430: 
29431:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29432: 
29433:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       neenopettaja voi pitää samassa luokassa useiden
29434: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        aineiden oppitunteja, mikä tekee mahdolliseksi
29435: olette kirjeellänne n:o 549 30 päivänä maaliskuu-    nykyistä perusteellisemman oppilaantuntemuk-
29436: ta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      sen ja on omiaan yhtenäistämään peruskoulun
29437: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari Vallin   yläasteen kasvatus- ja opetustyötä.
29438: tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o
29439:                                                         Uusi koululainsäädäntö merkitsee ryhmäjako-
29440: 164:
29441:                                                      säännöksistä luopumista ja tuntikehysjärjestel-
29442:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       män käyttöönottoa. Tuntikehysjärjestelmän pe-
29443:        siin peruskouluasetusta laadittaessa pieni-   rusperiaate on se, että perusopetusryhmää kohti
29444:        tuntisten aineopettajien ja erityisesti us-   annetaan koululle mahdollisuus käyttää enem-
29445:        konnonopettajien opetusvelvollisuuden         män tunteja kuin mitä kyseisen perusopetusryh-
29446:        laskemiseksi?                                 män oppilaille opetetaan. Tällöin koulu voi jakaa
29447:                                                      haluaruissaan aineissa ja haluamillaan tunneilla
29448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       ryhmän pienempänä opetettaviksi opetusryhmik-
29449: seuraavaa:                                           si. Lisäksi on tarkoitus antaa perusopetusryhmää
29450:                                                      kohti käytettävissä oleva tuntimäärä siirrettäväksi
29451:    Uudessa koululainsäädännössä (lait 476/83 ja
29452:                                                      vapaasti koulun tasolla esimerkiksi siten, että
29453: 477 /83) on nykyistä yksityiskohtaisemmin määri-
29454:                                                      tunteja voidaan siirtää vuosiluokalta toiselle opet-
29455: telty koulun kasvatuspäämäärä. Näiden tavoittei-
29456:                                                      tajavoimien, tilojen, oppilasmäärien ja käytettä-
29457: den mukaisesti määräytyvät koulun kasvatuksen        vien opetusmenetelmien kannalta tarkoituksen-
29458: ja opetuksen sisällöt sekä toiminnan perusteet.      mukaisesti. Näin ollen järjestelmä tarjoaa kou-
29459: Asetetut tavoitteet ohjaavat myös opetussuunni-
29460:                                                      luissa varsin suuret mahdollisuudet sellaisiin ope-
29461: telmien sisällön ja opettajankoulutuksen kehittä-
29462:                                                      tusjärjestelyihin, jotka tekevät mahdolliseksi eri
29463: mtstä.
29464:                                                      aineiden opetuksen järjestämisen kouluyksikkö-
29465:    Koulun kasvatus- ja opetustehtävää ei pitäisi
29466:                                                      kohtaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
29467: perusluokassa jakaa liian monien opettajien kes-
29468: ken. Kahden aineen opettaja on suurissakin kou-         Hallituksen käsityksen mukaan uusi koululain-
29469: lutusyksiköissä tarkoituksenmukaisempi ratkaisu      säädäntö luo edellä todetuin keinoin nykyistä
29470: kuin yhden aineen opettaja. Virkojen aineyhdis-      paremmat edellytykset myös uskonnonopetuksen
29471: telmistä ja kelpoisuusehdoista säädetään uudessa     järjestämiseen osana koulun muuta kasvatusta ja
29472: peruskouluasetuksessa ja lukioasetuksessa.           opetusta. Sitä vastoin uskonnonopettajien ope-
29473:    Peruskoulun aineenopettajakoulutusta kehitet-     tusvelvollisuuden alentamista ei voida ratkaista
29474: täessä on tutkittava mahdollisuuksia siirtyä -       peruskoulua koskevilla säädöksillä. Opetusvelvol-
29475: nimenomaan pienituntisissa oppiaineissa - kou-       lisuuden alentaminen kuuluu nykyisin niihin
29476: luttamaan opettajia, joiden kelpoisuusvaatimuk-      asioihin, jotka on käsiteltävä virkaehtosopijaosa-
29477: set sisältävät useita eri oppiaineita. Tällöin ai-   puolten välisissä neuvotteluissa.
29478: 
29479:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1984
29480: 
29481:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
29482:                                       1984 vp. -      KK n:o 164                                       3
29483: 
29484: 
29485: 
29486: 
29487:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29488: 
29489:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            nesläraren undervisa sarnma klass i flera ämnen,
29490: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder            vilket möjliggör en bättre kännedom om eleven
29491: skrivelse av den 30 mars 1984 tili vederbörande       och bidrar tili ett förenhetligande av fostran och
29492: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     undervisning på grundskolans högstadium.
29493: av riksdagsman Sakari Valli stälida skriftliga           Den nya skoliagstiftningen innebär att man
29494: spörsmål nr 164:                                      slopar stadgandena om gruppindelningar och
29495:           Ämnar Regeringen vid utarbetandet av        övergår tili timresurssystemet. Grundprincipen i
29496:        grundskoleförordningen vidta åtgärder          timresurssystemet är att skolan ges möjlighet att
29497:        för att minska undervisningsskyldigheten       använda flera timmar per basgrupp än vad bas-
29498:        för ämneslärare med lågt timantal och          gruppens elever får undervisning. Härvid kan
29499:        specielit för lärare i religion?               skolan indela gruppen i mindre undervisnings-
29500:                                                       grupper i de ämnen och under de lektioner som
29501:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     skolan önskar. Dessutom har man för avsikt att
29502: anföra följande:                                      möjliggöra att det antal timmar som står tili
29503:                                                       basgruppens förfogande fritt kan disponeras
29504:     1 den nya skoliagstiftningen (lagarna 476/83
29505:                                                       inom skolan, t.ex. så, att timantalet på ett
29506: och 477/83) har mera detaljerat än tidigare           ändamålsenligt sätt med hänsyn tili lärarkrafter,
29507: faststälits skolans pedagogiska mål. 1 enlighet       utrymmen, antalet elever och undervisningsme-
29508: med dessa mål bestäms innehålien i den fostran        toder kan överföras från en årsklass tili en annan.
29509: och undervisning som skolan ger samt verksam-
29510:                                                       Sålunda erbjuder detta system i skolan relativt
29511: hetens principer. De uppstälida målen styr även       stora möjligheter tili sådana undervisningsarran-
29512: utvecklandet av innehållet i läroplanerna och av
29513:                                                       gemang som möjliggör anordnandet av undervis-
29514: lärarutbildningen.                                    ningen i olika ämnen på ett ändamålsenligt sätt
29515:     Skolans uppgift inom fostran och undervisning
29516:                                                       med tanke på den enskilda skolan.
29517: borde i en basklass inte fördelas på alit för många
29518: lärare. En lärare med två ämnen är även i stora          Enligt regeringens uppfattning skapar den nya
29519: skolor en ändamålsenligare lösning än en lärare       skollagstiftningen genom ovan konstaterade åt-
29520: med ett ämne. 1 den nya grundskoleförordnin-          gärder bättre förutsättningar än tidigare även för
29521: gen och den nya gymnasieförordningen stadgas          anordnande av religionsundervisningen som en
29522: om tjänsternas ämneskombinationer och behörig-        del av skolans övriga fostran och undervisning.
29523: hetsvilikor.                                          Däremot kan man inte med stöd av grundskoles-
29524:     Vid utvecklandet av grundskolans ämneslärar-      tadganden lösa frågan om att minska undervis-
29525: utbildning bör man undersöka möjligheterna att        ningsskyldigheten för lärare i religion. Nedsät-
29526: specielit i läroämnen med lågt timantal övergå        tandet av undervisningsskyldigheten hör numera
29527:  tili att utbilda lärare, vilkas behörighetsvilikor   tili de frågor som bör behandlas vid förhand-
29528:  omfattar flera olika läroämnen. Härvid kan äm-       lingar melian tjänstekoliektivavtalsparterna.
29529: 
29530:      Helsingfors den 7 maj 1984
29531: 
29532:                                                              Undervisningsminister Kaanna Suonio
29533:                                                   1984 vp.
29534: 
29535: Kirjallinen kysymys n:o 165
29536: 
29537: 
29538: 
29539: 
29540:                                    E. Laine ym.: Työaikalain rikkomuksista Wärtsilä Oy:n Turun
29541:                                       Telakalla
29542: 
29543: 
29544:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29545: 
29546:    Wärtsilän Turun Telakalla on jälleen paljastu-       vittavia toimenpiteitä varten. Wärtsilän johto
29547: nut törkeä työaikalain rikkomus. Työsuojeluviran-       tulisi myös saattaa vastuuseen toistuvasti tapahtu-
29548: omaisten pistokoetarkastuksessa on todettu tela-        neesta työaikalain törkeästä rikkomisesta. On
29549: kalla ylitetyn työaikalain ylityömääräyksiä monin-      syytä muistaa, että Wärtsilä ei ole aikaillut käyt-
29550: kertaisesti viime tammi-helmikuun vaihteessa.           tää työtuomioistuinta mm. ammattiosastojen sa-
29551: Työaikalain salliessa vuorokautisen ylityön maksi-      kottamiseen työläisten etujen puolustamisesta.
29552: miksi 20 tuntia kahdessa viikossa ja viikottaisessa
29553: ylityössä 16 tuntia kahdessa viikossa, on Wärtsi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29554: län Turun Telakalla teetetty aika yleisesti 90          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29555: tuntia, jopa 132 tuntia kahdessa viikossa.              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29556:    Vastoin työaikalakia ja työneuvoston selkeää         vaksi seuraavan kysymyksen:
29557: tulkintaa on Wärtsilä merkinnyt huomattavan
29558: osan ylitöistä varallaoloajaksi pyrkien näin kiertä-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29559: mään työaikalain säännöksiä.                                   ryhtyä Wärtsilän Turun Telakan saatta-
29560:    Luonnollisesti työsuojeluviranomaisten tulisi               miseksi vastuuseen työaikalain rikkomus-
29561: saattaa rikkomukset yleisen syyttäjän tietoon tar-             ten johdosta?
29562: 
29563:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
29564: 
29565:          Ensio Laine                      Heli Astala                     Anna-Liisa Jokinen
29566: 
29567: 
29568: 
29569: 
29570: 428400462R
29571: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 165
29572: 
29573: 
29574: 
29575: 
29576:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29577: 
29578:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tä syystä teettää ylityötä enintään puolet niiden
29579: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          määrästä.
29580: olette 30 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn               Sosiaali- ja terveysministeriön hankkiman selvi-
29581: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tyksen mukaan on Wärtsilä Oy:n Turun Telakal-
29582: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      la kuluvan vuoden alussa ylitetty useiden työnte-
29583: taja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      kijäin osalta työaikalain sallimia vuorokautisen ja
29584: kysymyksestä n:o 165:
29585:     1
29586:                                                        viikottaisen ylityön enimmäismääriä. Työsuojelu-
29587:                                                        tarkastuksessa on todettu lisäksi, että korjaustöi"
29588:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hin osallistuneiden työntekijäin tekemiä työtun-
29589:           ryhtyä Wärtsilän Turun Telakan saatta-       teja on kirjattu varallaolotunneiksi, vaikka ne
29590:           miseksi vastuuseen työaikalain rikkomus-     olisi työaikalain mukaan pitänyt kirjata ylityötun-
29591:           ten johdosta?                                neiksi. Turun ja Porin työsuojelupiiri, jonka
29592:                                                        valvontaan kyseinen työpaikka kuuluu, on aiem-
29593:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       minkin huomauttanut vastaavasta tehtyjen työ-
29594: ti seuraavaa:                                          tuntien virheellisestä kirjaamisesta sekä antanut
29595:                                                        ohjeet työaikalain saliimien ylitöiden enimmäis-
29596:    Voimassa olevan työaikalain ( 604/46) mukaan        määrästä.
29597: työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää              Työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/
29598: ylityössä säännöllisen vuorokautisen työajan lisäk-    73) 24 §:n mukaan työsuojeluviranomaisen on
29599: si enintään 20 tuntia kahden viikon pituisena          tehtävä ilmoitus viralliselle syyttäjälle, jos on
29600: ajanjaksona. Tämän lisäksi työntekijää voidaan         todennäköisiä perusteita epäillä, että työsuojelua
29601: hänen suostumuksellaan pitää viikottaisessa yli-       koskevia säännöksiä tai määräyksiä on rikottu.
29602: työssä enintään 16 tuntia kahdessa viikossa. Ka-       Kyseisessä asiassa mahdollisiin jatkotoimenpitei-
29603: lenterivuoden aikana saadaan vuorokautista yli-        siin ryhtyminen kuuluu Turun ja Porin työsuoje-
29604: työtä teettää enintään 200 tuntia ja viikottaista      lupiirin toimivaltaan.
29605: ylityötä 120 tuntia. Työsuojelulautakunnan poik-          Edellä esitetyn perusteella ei kirjallisessa kysy-
29606: keuslupajaoston luvalla saadaan edellä mainittu-       myksessä tarkoitettu asia anna tässä vaiheessa
29607: jen vuotuisten ylityötuntimäärien lisäksi erityises-   aihetta toimenpiteisiin hallituksen taholta.
29608: 
29609:         Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
29610: 
29611:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29612:                                      1984 vp. -      KK n:o 165                                      3
29613: 
29614: 
29615: 
29616: 
29617:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29618: 
29619:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt den utredning social- och hälsovårdsmi-
29620: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den     nisteriet har inhämtat har vid Wärtsilä Ab:s
29621: 30 mars 1984 tili vederbörande medlem av             Åbovarv i början av innevarande år för flere
29622: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    arbetstagares vidkommande den i arbetstidslagen
29623: dagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål        tillåtna maximala längden för övertidsarbete per
29624: nr 165:                                              dygn och per vecka överskridits. Vid en arbe-
29625:                                                      tarskyddsinspektion har dessutom konstaterats att
29626:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      arbetstimmarna för sådana arbetstagare som har
29627:        för att ställa Wärtsiläs Åbovarv tili svars   deltagit i reparationsarbeten hade anrecknats så-
29628:        för överträdelser av stadgandena i ar-        som beredskapstimmar, trots att de enligt arbets-
29629:        betstidslagen?                                tidslagen hade bort anrecknas som övertidstim-
29630:                                                      mar. Arbetarskyddsdistriktet i Åbo och Björne-
29631:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      borgs Iän, på vilket tillsynen över denna arbets-
29632: anföra följande:                                     plats ankommer, har redan tidigare påpekat
29633:    Enligt gällande arbetstidslag (6041 46) får ar-   motsvarande felaktiga sätt att anteckna utförda
29634: betstagare, om han samtycker därtill, utöver den     arbetstimmar, samt gett anvisningar om hur
29635: ordinarie arbetstiden per dygn hållas i övertids-    mycket övertid arbetstidslagen tillåter.
29636: arbete högst 20 timmar under en tidsperiod av           Enligt 24 § lagen om tilisynen över arbe-
29637: två veckor. Därutöver kan arbetstagare, om han       tarskyddet ( 131/7 3) skall arbetarskyddsmyndig-
29638: samtycker därtill, under en tidsperiod av två        het, om sannolika skäl att befara att stadganden
29639: veckor hållas i övertidsarbete högst 16 timmar.      eller bestämmelser rörande arbetarskyddet över-
29640: Under ett kalenderår får sådant övertidsarbete       trätts göra anmälan därom tili allmänna åklaga-
29641: som görs per dygn utföras under högst 200            ren. Befogenheten att vidta eventuella ytterligare
29642: timmar och sådant övertidsarbete som görs per        åtgärder i detta ärende tillkommer Åbo och
29643: vecka under högst 120 timmar. Med samtycke av        Björneborgs arbetarskyddsdistrikt.
29644: arbetarskyddsnämndens undantagstillståndssek-
29645: tion får arbetsgivaren utöver ovan nämnda antal        På basen av det ovan anförda föranleder det i
29646: övertidstimmar per år av särskilda skällåta utföra   spörsmålet avsedda ärendet inga åtgärder från
29647: övertidsarbete högst hälften av denna tid.           regeringens sida i detta skede.
29648: 
29649:      Helsingfors den 3 maj 1984
29650: 
29651:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29652:                                               1984 vp.
29653: 
29654: Kirjallinen kysymys n:o 166
29655: 
29656: 
29657: 
29658: 
29659:                                   S. Mikkola ym.: Hallituksen aikomuksesta säätää kansaneläkemaksu
29660:                                      myös 63 vuotta täyttäneille
29661: 
29662: 
29663:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29664: 
29665:    Kansaneläkelain 6 § :ssä säädetään mm., ettei     tuksen yhteydessä kaikki eläkkeet tulivat verotuk-
29666: kansaneläkevakuutusmaksua peritä vakuutetulta,       sen piiriin ja tämän seurauksena noin 200 eläk-
29667: joka tulovuoden alkaessa on täyttänyt 63 vuotta,     keensaajaa joutui osin huomattavienkin verojen
29668: paitsi saman pykälän 2 momentissa mainitussa         kiristymisen kohteeksi, kaventaisi kansaneläke-
29669: poikkeustapauksessa, jossa hänen verotettavaksi      vakuutusmaksun säätäminen eläkeläisten toi-
29670: tulokseen on kunnallisverotuksessa luettu per-       meentuloa edelleen. Tällainen uudistus olisi
29671: heenjäsenen hänen taloutensa hyväksi tekemä          omiaan heikentämään eläkkeellä olevien kansa-
29672: työ.                                                 laisten uskoa turvalliseen toimeentuloon ja sen
29673:    Kansaneläkevakuutettu suorittaa vakuutus-         tempoilemattomaan kehitykseen.
29674: maksunsa kunnallisverotuksen veroäyrien perus-          Kysymys kansaneläkemaksun säätämisestä elä-
29675: teella. Kunnallisverotuksen piirissä puolestaan      keläisille nousi esille hallituksen taholta jo vuo-
29676: ovat melkein kaikki maassa työntekoon osallistu-     den 1983 syksyllä budjettineuvottelujen yhtey-
29677: vat ja ansiotuloa saavat kansalaiset. Täten vakuu-   dessä. Hallitus esitti tuolloin, että yhtenä keino-
29678: tettu maksaa ennen eläkeikään tuloaan huomat-        na budjettiin mahdollisesti opposition toimesta
29679: tavan vakuutusmaksuosuuden omasta eläketur-          synnytettävän vajauksen täyttämiseksi voitaisiin
29680: vastaan. Vakuutusmaksun säätämistä eläkeläisille     säätää edellä mainittu maksu. Tällaisen maksun
29681: ei puolla sekään, että itse asiassa olisi kysymys    säätäminen eläkeläisille olisi kuitenkin edellä
29682: omien rahojen kierrättämisestä ensin vakuutus-       mainituista syistä kohtuutonta. Hallituksen ei
29683: maksuna Kansaneläkelaitokselle, joka sitten mak-     tulisi käyttää tällä tavalla eläkeläisiä valtiontalou-
29684: saisi ainakin osan kyseisistä maksuista eläkkeenä    den paikkaamiseen.
29685: takaisin vakuutetulle. Lisäksi vakuutettu joutuu        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29686: vielä maksamaan veron saamastaan eläkkeestä ja       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
29687: s~ten joutuisi kaksinkertaisen verotuksen kohteek-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29688: Si.                                                  senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29689:    Vuonna 1981 yli 430 000 eläkettä saavaa kan-
29690: salaista maksoi kunnallisveroja ja heillä oli yh-               Aikooko Hallitus vuoden 1985 tulo- ja
29691: teensä noin 11,1 miljardia markkaa veronalaista              menoarvion yhteydessä antaa jo viime
29692: tuloa. Säätämällä heille kaikille kansaneläke-               vuonnakin budjettivajauksen kattamis-
29693: vakuutusmaksu eli poistamalla nykyinen käytän-               keinoksi mainitsemansa esityksen kansan-
29694: tö voidaan arvioida saatavan valtion kassaan noin            eläkevakuutusmaksun säätämisestä myös
29695: 200 miljoonaa markkaa. Kun kansaneläkeuudis-                 63 vuotta täyttäneille vakuutetuille?
29696: 
29697:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
29698: 
29699:          Saara Mikkola                  Toivo T. Pohjala                 Heikki Perho
29700:          Pertti Salolainen              Heikki Järvenpää                 Sampsa Aaltio
29701:          Martti Tiuri                   Pekka Löyttyniemi                Elsi Hetemäki-Olander
29702:          Sakari Valli                   Eeva Turunen                     Eva-Riitta Siitonen
29703:          Riitta Uosukainen              Iiro Viinanen                    Tapio Holvitie
29704:          Matti Viljanen                 Juho Koivisto                    Tauno Valo
29705:          Liisa Hilpelä                  Matti Lahtinen                   Pentti Mäki-Hakola
29706: 4284004635
29707: 2                      1984 vp. -   KK n:o 166
29708: 
29709:     Lea Kärhä            Ritva Laurila           Pirjo Rusanen
29710:     Helena Pesola        Anna-Kaarina Louvo      Erkki Moisander
29711:     Ulla Puolanne        Tuulikki Petäjäniemi    Ilkka Kanerva
29712:     Helge Saarikoski     Riitta Jouppila         Aila Jokinen
29713:                                      1984 vp. -     KK n:o 166                                       3
29714: 
29715: 
29716: 
29717: 
29718:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29719: 
29720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa                eläkevakuutusmaksun säätämisestä myös
29721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                  63 vuotta täyttäneille vakuutetuille?
29722: olette 30 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn
29723: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
29724: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    ti   seuraavaa:
29725: taja Saara Mikkolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-
29726:                                                        Eri ministeriöissä valmistellaan parhaillaan eh-
29727: sesta kysymyksestä n:o 166:
29728:                                                     dotuksia valtion tulo- ja menoarvioesitystä 1985
29729:                                                     varten. Tässä vaiheessa on täysin ennenaikaista
29730:          Aikooko Hallitus vuoden 1985 tulo- ja      sanoa, mikä on hallituksen kanta kysymyksessä
29731:        menoarvion yhteydessä antaa jo viime         tarkoitetun lain antamisen suhteen. Sosiaali- ja
29732:        vuonnakin budjettivajauksen kattamis-        terveysministeriössä ei tämän suuntaisia valmiste-
29733:        keinoksi mainitsemansa esityksen kansan-     luja ole vireillä.
29734: 
29735:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1984
29736: 
29737:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29738: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 166
29739: 
29740: 
29741: 
29742: 
29743:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29744: 
29745:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                sionsavgift också för de försäkrade som
29746: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av              fyllt 63 år?
29747: den 30 mars 1984 tili vederbörande medlem av
29748: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
29749: dagsledamot Saara Mikkola m.fl. undertecknade       anföra följande:
29750: spörsmål nr 166:
29751:                                                        Vid de olika ministerieroa håller man som bäst
29752:                                                     på att bereda förslag tili statsverkspropositionen
29753:                                                     för år 1985. I detta skede är det alldeles för tidigt
29754:           Ämnar Regeringen i samband med            att säga någonting om viiken ståndpunkt rege-
29755:        statsförslaget för år 1985 avlåta den pro-   ringen kommer att inta i fråga om den i spörsmå-
29756:        position som den redan i fjol nämnde         let avsedda propositionen. Vid social- och hälso-
29757:        som ett medel att täcka budgetun-            vårdsministeriet pågår inget beredningsarbete i
29758:        derskottet, om stadgande om folkpen-         detta syfte.
29759: 
29760:     Helsingfors den 26 april 1984
29761: 
29762:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29763:                                                1984 vp.
29764: 
29765: Kirjallinen kysymys n:o 167
29766: 
29767: 
29768: 
29769: 
29770:                                    Almgren ym.: Alkon osallisuudesta Thaimaahan suunniteltuja
29771:                                      viinanpolttimaja perustettaessa
29772: 
29773: 
29774:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29775: 
29776:   Julkisuudessa esiintyneen tiedon mukaan Thai-       nuorten alkoholisoitumista ja muita sosiaalisia
29777: maahan on perusteilla 12 uutta viinanpolttimoa.       ongelmia. On vakavasti kysyttävä, tapahtuuko
29778: Suomen Alko on tarjouskilpailussa mukana. His-        Alkon toiminta hallituksen suosiollisella myötä-
29779: toria on täynnä tapauksia, joissa voitonpyynti        vaikutuksella tai peräti hallituksen kehotuksesta.
29780: voittaa ihmisyyden vaatimukset. Vastuu alkoholi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29781: haitoista jätetään toisarvoiseksi. Nykyisin moni-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29782: kansalliset alkoholiyhtymät ovat levittämässä vas-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29783: tuuttomia toimiaan kehitysmaihin, joiden kansat       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29784: ovat tavallista enemmän alttiita alkoholihaitoille.
29785:                                                                 Tapahtuuko Alkon toiminta Thaimaa-
29786:   Nykyisin tiedetään, että alkoholi on riippu-               han perustettavan viinanpolttimon ai-
29787: vuutta aiheuttava myrkky. Se aiheuttaa sairastu-             kaansaamiseksi suomalaisin voimin Halli-
29788: mista, mielenvikaisuutta, rikollisuutta ja perhei-           tuksen toimeksiannosta, ja jos tapahtuu,
29789: den hajoamista. Kun Suomen Alko on mukana                       millä tavoin Hallitus aikoo toimia vii-
29790: edistämässä alkoholin tuotantoa ulkomailla, se               nan käytöstä esiintyvän sosiaalisen hädän
29791: samalla aiheuttaa alkoholisoitumisen leviämistä,             lieventämiseksi ao. maassa?
29792: 
29793:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
29794: 
29795:          Esko Almgren                    Impi Muroma                    Olavi Ronkainen
29796: 
29797: 
29798: 
29799: 
29800: 428400451C
29801: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 167
29802: 
29803: 
29804: 
29805: 
29806:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29807: 
29808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tin mukaan alkoholiyhtiön hallintoneuvoston on
29809: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alistettava päätöksensä, joka koskee alkoholiyh-
29810: olette 30 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn            tiön liiketoiminnan ulottamista uusille aloille tai
29811: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           yhtiön varojen sijoittamista yhtiön toimialan ul-
29812: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      kopuolella olevaan liiketoimintaan, valtioneuvos-
29813: taja Esko Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      ton hyväksyttäväksi. Säännöksen mukaisesti Oy
29814: sesta kysymyksestä n:o 167:                            Alko Ab:n hallintoneuvosto alisti edellä maini-
29815:                                                        tun päätöksensä valtioneuvostolle, joka puoles-
29816:           Tapahtuuko Alkon toiminta Thaimaa-           taan hyväksyi päätöksen 12 päivänä maaliskuuta
29817:        han perustettavan viinanpolttimon ai-           1981.
29818:        kaansaamiseksi suomalaisin voimin Halli-
29819:        tuksen toimeksiannosta, ja jos tapahtuu,           Oy Alko Ab:n sosiaali- ja terveysministeriölle
29820:           millä tavoin Hallitus aikoo toimia vii-      antaman lausunnon mukaan yhtiö on edellä
29821:        nan käytöstä esiintyvän sosiaalisen hädän       mainitun päätöksen nojalla tehnyt eri maihin
29822:        lieventämiseksi ao. maassa?                     tarjouksia alkoholivalmistuksen know hown lisäk-
29823:                                                        si muun muassa hiiva-, entsyymi- ja etikkatehtai-
29824:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       den suunnittelusta, henkilökunnan koulutukses-
29825: ti seuraavaa:                                          ta ja laitosten käyntiin ajosta sekä tavaran käsitte-
29826:                                                        lykokemuksensa perusteella erilaisten varastojen
29827:    Oy Alko Ab:n yhtiöjärjestyksen 2 §:n mukai-         suunnittelusta.
29828: sesti yhtiön toimialana on, sen mukaan kuin siitä
29829: on säädetty, alkoholijuoman ja väkiviinan valmis-         Thaimaan valtio on päättänyt rakentaa maa-
29830: tus, maahantuonti, maastavienti ja myynti sekä         hansa 12 alkoholijuomatehdasta. Sen lisäksi, että
29831: näihin liittyvä muu teollisuus- ja liiketoiminta.      Thaimaan valtio pyysi kansainvälisiä tarjouksia
29832:    Oy Alko Ab:n hallintoneuvosto vahvisti 6            tehtaiden rakentamiseksi, se pyysi myös kansain-
29833: päivänä helmikuuta 1981 Oy Alko Ab:n yhtiöjär-         välisiä tarjouksia tehtaiden toteutuksen valvon-
29834: jestyksen 2 §:n selventämiseksi yhtiön johtokun-       nasta. Oy Alko Ab:ltä saadun selvityksen mu-
29835: nalle seuraavan toimintaperiaatteen.                   kaan yhtiö jätti huhtikuussa 1983 tarjouksen
29836:    "Oy Alko Ab harjoittaa yhtiöjärjestyksen toi-       toteutuksen valvonnan osalta. Jo saman vuoden
29837: mialapykälässä (2 §) mainittujen toimintojen           toukokuussa asia oli ratkennut muiden tarjousten
29838: puitteissa,    liiketaloudellisesti kannattavasti,     pohjalta ja Alkon tarjous oli tullut hylätyksi.
29839: hankkimansa tiedon ja taidon myyntiä, joka             Näin ollen asia ei ole ollut lähes vuoteen enää
29840: käsittää muun muassa hankitut teknilliset val-         ajankohtainen Oy Alko Ab:ssä. Viime aikoina on
29841: miudet, patentit ja know hown, sekä myy lisens-        kuitenkin lehdistössä esiintynyt tässä suhteessa
29842: sejä. Oy Alko Ab voi tässä tarkoituksessa solmia       virheellistä tietoa.
29843: myös yhteistyösopimuksia markkinatilanteen mu-            Vaikka kysymyksessä oleva asia ei ole enää
29844: kaan koti- ja ulkomaisten yritysten ja yhteisöjen      ajankohtainen, sosiaali- ja terveysministeriö halu-
29845: kanssa."                                               aa kuitenkin todeta, että Oy Alko Ab on toimi-
29846:    Samassa päätöksessä käsiteltiin lisäksi sellaisia   nut Thaimaan tehdashankeasiassa edellä maini-
29847: yhteistyösopimuksia, jotka edellyttävät pääoman        tun valtioneuvoston hyväksymän päätöksen puit-
29848: vientiä Suomesta. Alkoholilain 11 §:n 2 momen-         teissa.
29849: 
29850:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1984
29851: 
29852:                                                                               Ministeri Vappu Taipale
29853:                                       1984 vp. -      KK n:o 167                                      3
29854: 
29855: 
29856: 
29857: 
29858:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29859: 
29860:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt 11 § 2 mom. alkoholiagen skall beslut
29861: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som rör utsträckande av alkoholbolagets affärs-
29862: den 30 mars 1984 tili vederbörande medlem av          verksamhet tili nya områden och placering av
29863: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     bolagets medel i affärsverksamhet utanför bola-
29864: dagsman Esko Almgren undertecknade spörsmål           gets verksamhetsområde av förvaltningsrådet un-
29865: nr 167:                                               derstälias statsrådet för godkännande. 1 enlighet
29866:                                                       med stadgandet understälides Oy Alko Ab:s
29867:           Sker Alkos verksamhet i syfte att få tili   ovan nämnda beslut statsrådet för godkännande.
29868:        stånd ett brännvinsbränneri i Thailand         Statsrådet godkände beslutet den 12 mars 1981.
29869:        med finska krafter på uppdrag av Rege-         Enligt Oy Alko Ab:s utlåtande tili social- och
29870:        ringen, och om så är faliet,                   hälsovårdsministeriet har bolaget med stöd av det
29871:           på vilket sätt ämnar }\egeringen verka      ovan nämnda beslutet gjort offerter i olika Iänder
29872:        för att lindra den sociala nöden tili följd    såväl beträffande know how vid alkoholtiliverk-
29873:        av alkoholbruket i landet i fråga?             ning som bl.a. planering av jäst-, enzym- och
29874:                                                       ättiksfabriker, utbildning av personai och inkör-
29875:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ning av anläggningar samt, på basen av sina
29876: anföra följande:                                      erfarenheter av varuhantering, planering avolika
29877:    Enligt 2 § Oy Alko Ab:s bolagsordning omfat-       lager.
29878: tar bolagets verksamhetsområde, i enlighet med           Thailändska staten har beslutat bygga 12 alko-
29879: vad därom är stadgat, tiliverkning, införsel, ut-     holfabriker i landet. Förutom internationelia of-
29880: försel och försäljning av alkoholdrycker och sprit    ferter för byggande av fabrikerna inbegärde Thai-
29881: samt härmed förknippad annan industri- och            land även internationelia offerter gällande över-
29882: affärsverksamhet.                                     vakningen av genomförandet av fabriksprojek-
29883:    Oy Alko Ab:s förvaltningsråd faststälide den 6     ten. Enligt utredningen från Oy Alko Ab lämna-
29884: februari 1981 för förtydligande av Oy Alko Ab:s       de bolaget i april 1983 ett anbud gäliande
29885: bolagsordning följande verksamhetsprincip för         övervakningen av projektens genomförande. Re-
29886: direktionen.                                          dan i maj samma år hade ärendet lösts utgående
29887:    "Oy Alko Ab bedriver inom ramen för de             från de övriga offerterna och Alkos anbud av-
29888: funktioner som nämnts i bolagsordningens para-        slogs. Därmed har saken inte varit aktueli inom
29889: graf beträffande verksamhetsområdet (2 §), före-      Oy Alko Ab på närmare ett år. Under den
29890: tagsekonomiskt lönsam försäljning av know how,        senaste tiden har dock felaktiga uppgifter om
29891: som omfattar bl.a. förvärvade tekniska färdig-        detta förekommit i pressen. Aven om ärendet i
29892: heter, patent och annan know how, samt säljer         fråga inte längre är aktuellt vili social- och
29893: licenser. Oy Alko Ab kan i detta syfte även ingå      hälsovårdsministeriet dock framhålia att Oy Alko
29894: samarbetsavtal, beroende på marknadsläget, med        Ab i det ärende som gäller det thailändska
29895: inhemska och utländska företag och samfund.''         fabriksprojektet verkat inom ramen för det ovan
29896:    1 samma beslut behandlades dessutom sådana         nämnda beslutet, som godkänts av statsrådet.
29897: samarbetsavtal som förutsätter kapitalexport från
29898: Finland.
29899: 
29900:      Helsingfors den 26 april 1984
29901: 
29902:                                                                             Minister Vappu Taipale
29903: 1
29904: 1
29905: 
29906: 1
29907: 1
29908: 
29909:     1
29910:     1
29911:     1
29912: 
29913:     1
29914:         1
29915: 
29916:         1
29917:         1
29918:         1
29919: 
29920:             1
29921:             1
29922: 
29923:             1
29924:                                                 1984 vp.
29925: 
29926: Cirjallinen kysymys n:o 168
29927: 
29928: 
29929: 
29930: 
29931:                                    Puolanne ym.: Kokeilusta kuntienvaltionosuus-ja avustusjärjestel-
29932:                                      män uudistamiseksi
29933: 
29934: 
29935:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29936: 
29937:    Kuntien valtionosuus- ja avustusjärjestelmän        liittojen hoidettavana olevien tehtävien osalta
29938: :okonaisuudistusta on valmisteltu jo pitkään.          suoraan kunnille eikä siten enää nykyiseen ta-
29939: vlietintö, jossa esitettiin uudistuksen yleiset pe-    paan kuntainliittojen kautta. Tämä menettely
29940: usteet, valmistui vuonna 1976 (KM 1976:24).            tietäisi myös peruskuntien lisääntyviä mahdolli-
29941: Tiimeksi on ehdotuksen järjestelmän uudistami-         suuksia valvoa kuntainliittojen menoja.
29942: eksi tehnyt kunnallistalouden neuvottelukunta
29943: nietinnössään (KM 1982:66), joka rakentuu vuo-            Ehdotettu valtionosuuksien määräytymisperus-
29944: len 1976 mietinnössä esitetyille perusteille. Vuo-     teiden muuttaminen tekisi mahdolliseksi kuntiin
29945: len 1984 valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn        kohdistuvan valtion valvonnan ja ohjauksen vä-
29946: ·hteydessä eduskunta hyväksyi yksimielisesti lau-      hentämisen. Tämä olisi omiaan korostamaan
29947: uman, jossa se kiirehti kuntien valtionosuusjär-       kunnallisen itsehallinnon asemaa, kun kunnallis-
29948: estelmän kokonaisuudistusta ja edellytti halli-        hallinnon itsensä ratkaistavaksi jätettäisiin pitkäl-
29949: uksen valmistelevan uudistuksen toteuttamista          le se, miten eri tehtävät yksityiskohtaisesti käy-
29950: 1sittaisuudistusten avulla.                            tännössä hoidettaisiin tiettyjen kokonaisuuksien
29951:                                                        puitteissa. Lisäksi saavutettaisiin huomattava hal-
29952:    Komiteanmietinnössä 1982:66 uudistuksen             linnollisen työn säästö valtionosuusasioiden käsit-
29953: ähtökohtana on, että erillisten käyttökustannuk-       telyssä. Kun erilaisia selvityksiä ja hakemuksia
29954: ia koskevien valtionosuuksien suurta lukumäärää        valtion tuen saamiseksi tehdään nykyisin vuosit-
29955: ·ähennettäisiin voimakkaasti yhdistämällä niitä        tain noin 20 000-30 000 kappaletta, tarvittai-
29956:  nuutamiksi suuriksi hallinnonalakohtaisiksi ko-       siin näitä ehdotetussa järjestelmässä enintään
29957: :onaisuuksiksi. Valtionavut suoritettaisiin yleisi-    1 400.
29958:  tä valtionosuuksina, joihin sisältyisivät mm.
29959:  :untien taloudellista asemaa tasoittava verotulo-        Valtiontilintarkastajat ovat useaan otteeseen
29960:  en täydennys ja harkinnanvarainen avustus, ja         kiinnittäneet huomiota nykyisen valtionosuusjär-
29961:  ts. tehtäväkohtaisiksi valtionosuuksiksi opetus- ja   jestelmän epäkohtiin ja toivoneet järjestelmän
29962:  ivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon      kehittämistä siihen suuntaan kuin nyt on ehdo-
29963:  :äyttökustannuksiin. Eräitä harkinnanvaraisia         tettu. Erityisen kielteisenä on pidetty mm. sitä,
29964:  1vustuksia säilytettäisiin kuitenkin tehtäväkohtai-   että nykyinen valtionosuusselvitysten ja -tilitysten
29965:  iin valtionosuuksiin liittyvinä.                      tarkastaminen viivästyttää valtionosuuksien mak-
29966:                                                        samista. Esimerkiksi vuoden 1982 lopussa kun-
29967:   Valtionosuuksien määräytymisperusteita muu-          tien valtionosuus- ja avustussaatavat olivat yh-
29968: ettaisiin niin, että kustannusten perusteella pro-     teensä noin 1, 3 miljardia markkaa eli noin 2, 5
29969: enttisena osuutena määräytyvistä valtionosuuk-         prosenttia kuntien kokonaismenoista.
29970: ista luovuttaisiin. Tämän sijasta valtionosuudet
29971: uoritettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon hal-         Mainitusta komiteanmietinnöstä annetuissa
29972: innonalalla asukasta ja opetus- ja sivistystoimen      lausunnoissa uudistuksen periaatteisiin on suh-
29973: .lalla asukasta sekä perus- ja keskiasteen koulu-      tauduttu myönteisesti, mutta samalla varaukselli-
29974: uksen piiriin ikänsä (7-18-vuotiaat) puolesta          sesti sen eräisiin yksityiskohtiin. Varauksellisten
29975: :uuluvaa asukasta kohti laskettuna rahamääränä.        kannanottojen vuoksi on nyt vaara ajautua tilan-
29976: tahamäärät porrastettaisiin kuntakohtaisesti kun-      teeseen, jossa edellytetään jälleen uusia laajahko-
29977: ien kantokyvyn ja eräiltä osin kunnan asutusra-        ja lisäselvityksiä, mikä saattaisi puolestaan merki-
29978: :enteen laatua osoittavien asteikkojen perusteel-      tä sitä, että tämän tarpeellisen uudistuksen to-
29979: a. Osuudet ja avustukset suoritettaisiin kuntain-      teuttaminen siirtyisi pitkälle tulevaisuuteen.
29980: 
29981: 28400464T
29982: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 168
29983: 
29984:    Kun todellisia kokemuksia minkä tahansa uu-        lähdetty siitä, että kuntakohtainen valtionosuuk
29985: distuksen toimivuudesta, sen hyvistä ja huonoista     sien lähtötaso määräytyisi kunkin kunnan nykyi·
29986: puolista, on mahdollista riittävän luotettavasti      sin saamien valtionosuuksien ja -avustusten pe·
29987: saada vasta silloin, kun sitä sovelletaan käytän-     rusteella.
29988: töön, olisikin perusteltua järjestää ehdotetun val-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes·
29989: tionosuus- ja avustusjärjestelmän mukainen kun-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm(
29990: takohtainen kokeilu. Kokeilun johtoryhmänä            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä·
29991: voisi toimia kunnallistalouden neuvottelukunta,       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29992: jolle uudistuksen jatkovalmistelu ja järjestelmän
29993: kehittäminen muutoinkin kuuluu. Kokeilun toi-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei
29994: meenpanosta ei valtiontaloudelle aiheutuisi juu-             siin kuntien valtionosuus- ja -avustusjär
29995: rikaan ylimääräisiä kustannuksia, koska kokeilun             jestelmää koskevan kokeilun käynnistä·
29996: seuranta olisi jo toiminnassa olevan pysyvän neu-            miseksi komiteanmietinnössä 1982:6(
29997: vottelukunnan asiana ja uudistusehdotuksissa on              esitettyjen ehdotusten pohjalta?
29998: 
29999:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
30000: 
30001:          Ulla Puolanne                   Heikki Perho                    Mauri Miettinen
30002:          Sampsa Aaltio                   Elsi Hetemäki-Olander           Liisa Hilpelä
30003:          Tapio Holvitie                  Lauri Impiö                     Aila Jokinen
30004:          Riitta Jouppila                 Tuure Junnila                   Heikki Järvenpää
30005:          Ilkka Kanerva                   Juho Koivisto                   Lea Kärhä
30006:          Matti Lahtinen                  Ritva Laurila                   Anna-Kaarina Louvo
30007:          Pekka Löyttyniemi               Saara Mikkola                   Erkki Moisander
30008:          Pentti Mäki-Hakola              Helena Pesola                   Tuulikki Petäjäniemi
30009:          Sirpa Pietikäinen               Toivo T. Pohjala                Aino Pohjanoksa
30010:          Pirjo Rusanen                   Helge Saarikoski                Pertti Salolainen
30011:          Kimmo 1. Sasi                   Eva-Riitta Siitonen             Ilkka Suominen
30012:          Jouni J. Särkijärvi             Martti Tiuri                    Eeva Turunen
30013:          Riitta Uosukainen               Sakari Valli                    Tauno Valo
30014:          Iiro Viinanen                   Matti Viljanen                  Ben Zyskowicz
30015:                                      1984 vp. -      KK n:o 168                                        3
30016: 
30017: 
30018: 
30019: 
30020:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30021: 
30022:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        uusin koelaskelmin ja järjestelmään voitaisiin
30023: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siirtyä osittaisuudistusten kautta.
30024: >lette 30 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn             Kunnallistalouden neuvottelukunnassa valmis-
30025: ,irjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tellaan parhaillaan selvityksiä, joiden perusteella
30026: LSianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    yleisten rahoitusavustusten järjestelmä laajennet-
30027: aja Ulla Puolanteen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    taisiin yleisten valtionosuuksien järjestelmäksi.
30028: ;esta kysymyksestä n:o 168:                          Tämä muodostuisi verotulojen täydennyksestä,
30029:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       asukaslukuperusteisesta valtionosuudesta ja har-
30030:        siin kuntien valtionosuus- ja -avustusjär-    kinnanvaraisesta avustuksesta. Järjestelmän pii-
30031:        jestelmää koskevan kokeilun käynnistä-        riin pyritään saamaan lähes kaikki muut paitsi
30032:        miseksi komiteanmietinnössä 1982:66           sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen
30033:        esitettyjen ehdotusten pohjalta?              valtionaputoiminnot. Taloudelliselta merkityk-
30034:                                                      seltään suurimpia näistä ovat palo- ja pelastustoi-
30035:                                                      mi, valtionosuus maatalouslautakunnan menoi-
30036:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        hin sekä seutukaavoituksen ja rakennustarkastuk-
30037: ;euraavaa:                                           sen valtionosuus.
30038:   Kuntien valtionosuus- ja avustusjärjestelmän          Tämä osittaisuudistus on tarkoitus viedä läpi
30039: mdistuksesta on saatu asianomaisten tahojen          varsin nopeassa aikataulussa ja täten ei ole tarkoi-
30040: ausunnot. Niissä on painotettu kolmea seikkaa:       tuksenmukaista hidastaa enää järjestelmän voi-
30041:   1. valtionosuuksien ja -avustusten aineellisia     maantuloa kokeiluilla.
30042: nääräytymisperusteita tulisi vielä selvittää            Tullessaan voimaan yleisten valtionosuuksien
30043:   2. ennen siirtymistä uuteen järjestelmään tulisi   järjestelmä tarjoaa kokemusperäistä tietoa siitä,
30044: :aada kokemuksia VALTAVA-uudistuksesta ja            mihin seikkoihin kokonaisuudistuksen jatkoval-
30045: ivistystoimen uusista valtionosuusjärjestelmistä     mistelussa tarvitsee kiinnittää huomiota, ja toimii
30046:   3. kuntakohtaiset vaikutukset tulisi selvittää     koko järjestelmän uudistamisen kokeilukohteena.
30047: 
30048:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
30049: 
30050:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Luttinen
30051:                                      1984 vp. -      KK n:o 168
30052: 
30053: 
30054: 
30055: 
30056:                                Till Riksdagens Herr Talman
30057: 
30058:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         redas genom nya försöksberäkningar och en över·
30059: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gång till systemet kunde ske genom delreformer.
30060: den 30 mars 1984 till vederbörande medlem av             Inom delegationen för kommunal ekonomi
30061: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    bereds för närvarande utredningar som skallligga
30062: dagsledamot Ulla Puolanne m.fl. undertecknade        till grund för en utvidgning av systemet med
30063: spörsmål nr 168:                                     allmänna finansieringsunderstöd till ett systern
30064:                                                      med allmänna statsandelar. Detta skulle bestå a'
30065:           Ämnar Regerinqen vidta åtgärder för        en komplettering av skatteintäkterna, en statsan·
30066:        inledande av försök rörande systemet          del baserad på invånarantalet och ett av prövning
30067:        med statsandelar och -understöd till          beroende understöd. Avsikten är att systemet
30068:        kommunerna utgående från förslagen            skall omfatta nästan alla statsbidragsfunktioner,
30069:        kommittebetänkandet 1982:66?                  utom social- och hälsovården samt bildningsvä-
30070:                                                      sendet. Bland dessa funktioner är brand- ocb
30071:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      räddningsväsendet, statsbidragen för lantbruks-
30072: anföra följande:                                     nämndens utgifter samt statsandelen för regionp-
30073:                                                      laneringen och byggnadsinspektionen av den
30074:    Utlåtanden om revideringen av systemet med        största ekonomiska betydelsen.
30075: statsandelar och -understöd till kommunerna har
30076:                                                          Avsikten är att genomföra denna delreform
30077: inkommit från berörda instanser. I dessa har man
30078:                                                      snabb takt och det är därför inte ändamålsenligt
30079: betonat tre omständigheter:                          att längre fördröja införandet av systemet genorr.
30080:    1. de materiella grunderna för fastställande av   försök.
30081: statsandelarna och -understöden borde utredas            Då systemet med allmänna statsandelar trädeJ
30082: ytterligare                                          i kraft erbjuder det på erfarenhet baserad kun·
30083:    2. innan man övergår till det nya systemet        skap om vilka omständigheter som bör observerru
30084: borde man få erfarenheter av VALTAVA-refor-          vid den fortsatta beredningen av totalreformen
30085: men och av de nya systemen med statsandelar          och systemet fungerar därför som ett försöksob·
30086: inom bildningsväsendet                               jekt i anslutning till revideringen av hela syste·
30087:    3. verkningarna i olika kommuner borde ut-        met.
30088: 
30089:     Helsingfors den 3 maj 1984
30090: 
30091:                                                                      Inrikesminister Matti Luttinen
30092:                                               1984 vp.
30093: 
30094: Kirjallinen kysymys n:o 169
30095: 
30096: 
30097: 
30098: 
30099:                                   Mattila ym.: Maatilatalouden luottojen vakauttamisesta etenkin
30100:                                     nuorten viljelijöiden aseman helpottamiseksi
30101: 
30102: 
30103:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30104: 
30105:    Pääomavaltaistuminen on ollut leimallinen          din markan pääomatarpeen. Pääomatarve koko-
30106: piirre maatalouselinkeinomme kehityksessä viime       naisuudessaan ylittää selvästi vuotuisen maata-
30107: vuosikymmenien aikana. Maatalouden rakennus-          loustulon ja on yli 60 % maataloustulon ja
30108: kantaa jouduttiin sotien jälkeen voimakkaasti         viljelijöiden metsätulon summasta. Pääomatar-
30109: uudistamaan karjalais- ja rintamamiestilojen pe-      peen tyydyttäminen ei näin ollen ole mahdollista
30110: rustamisen yhteydessä. 1950-luvulla alkoi maata-      maatalouselinkeinon omarahoituksen turvin,
30111: loutemme voimakas koneellistuminen, joka vasta        vaan maatalouselinkeinon kehittymisen turvaa-
30112: aivan viime aikoina on tasaantunut. Maatalouden       miseksi tarvitaan ulkopuolista rahoitusta yhä ene-
30113: rakennemuutoksen käynnistyminen taas 1960-            nevässä määrin. Maatalouden rakennepoliittinen
30114: luvun lopulla johti entisestään pääomatarpeen         toimikunta arvioi vuonna 1980 halpakorkoisten
30115: lisääntymiseen erikoistumisten ja sukupolven-         lainojen tarpeeksi noin 1,2 miljardia markkaa
30116: vaihdosten rahoittamiseksi.                           vuodessa. Nykytasoon muutettuna tämä merkit-
30117:    Maatalouden pääomaongelmaa ei voida rat-           see yli 1, 5 miljardin markan summaa.
30118: kaista ilman selvitystä maatalouselinkeinon pää-         Maatalouden velkapääomakanta onkin viime
30119: omakannan kehityksestä. Tätä asiaa on selvitetty      vuosina kasvanut erittäin nopeasti. Velkapääoma-
30120: laajassa tutkimuksessa Helsingin yliopistossa.        kanta oli viime vuoden päättyessä noin 16,5
30121: Tutkimuksen mukaan pääomakanta on vuosien             miljardia markkaa eli peräti 60 kertaa enemmän
30122:  1961-1980 välisenä aikana kohonnut yli 7,5-          kuin vuonna 1951. Erityisen raskaana tämän
30123: kertaiseksi ja nousu on pääosin ollut inflaatiosta    pääomahuollon ongelman ovat kokeneet nuoret
30124: aiheutuvaa. Vuoden 1980 päättyessä pääomakan-         aloittelevat viljelijät. Sukupolvenvaihdoksen jäl-
30125: ta oli yli 55 miljardia markkaa.                      keen tulevat kaikki kustannukset yhtäkkiä eteen,
30126:                                                       kuten sisarosuuslainat ja sukupolvenvaihdoksen
30127:    Yksittäisistä pääomaryhmistä ovat tutkimuksen
30128: mukaan nopeimmin kasvaneet maatalousmaan,             odotteluaikana tekemättä jääneet investoinnit.
30129: koneiden ja kaluston sekä salaojitusten arvot. ·      Viime vuonna tehtiin runsaat 5 000 sukupolven-
30130: Pellon hinta on kohonnut noin 1 ,5-kertaisella        vaihdosta ja muuta vastaavaa koko tilan omista-
30131: nopeudella yleisen hintatason muutoksiin verrat-      jan vaihdosta.
30132:  tuna. Pellon reaalihintataso onkin jo yli kaksin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30133: kertainen esimerkiksi 1960-luvun alun tilantee-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
30134: seen verrattuna.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30135:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30136:    Pääoman tarve varsinaisten tuotannollisten in-
30137: vestointien osalta on yli 5,5 miljardia markkaa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30138: vuodessa, ja tämän lisäksi tulee maatilojen asuin-           ryhtyä maatilatalouden luottojen vakaut-
30139:  rakennusten uudistaminen ja peruskorjaus. Lii-              tamiseksi etenkin nuorten viljelijöiden
30140:  tännäiselinkeinot taas aiheuttavat runsaan miljar-          velkaantumisen helpottamiseksi?
30141:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
30142: 
30143:                Kalevi Mattila                                Mauno Manninen
30144:                Olavi Martikainen                             Mauri Pekkarinen
30145:                Sirkka-Liisa Anttila                          Hannu Kemppainen
30146:                Einari Nieminen                               Tytti Isohookana-Asunmaa
30147: 4284004755
30148: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 169
30149: 
30150: 
30151: 
30152: 
30153:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30154: 
30155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vakauttamislainalakien saatam1sen keskeinen
30156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        peruste oli se, että viljelijät olivat joutuneet
30157: olette 30 päivänä maaliskuuta 1984 päivätyn          ottamaan runsaasti normaalikorkoisia pankkilai-
30158: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         noja vuoden 1973 jälkeen jatkuneen maatilata-
30159: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    louden kehittämisrahaston varojen riittämättö-
30160: taja Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-   myyden johdosta. Vuoden 1979 jälkeen on maa-
30161: sesta kysymyksestä n:o 169:                          tilatalouden kehittämisrahaston lainavaroihin
30162:                                                      saatu kuitenkin lisäystä aikaisempiin vuosiin ver-
30163:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rattuna. Valtion tulo- ja menoarviossa rahastoon
30164:        ryhtyä maatilatalouden luottojen vakaut-      osoitettavia varoja on kuitenkin viimeisimpinä
30165:        tamiseksi etenkin nuorten viljelijöiden       vuosina vähennetty siten, että siirron oltua vuon-
30166:        velkaantumisen helpottamiseksi?               na 1982 630 milj. markkaa on se kuluvana vuon-
30167:                                                      na, kun varoja on ensimmäisessä lisämenoarvios-
30168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        sakin vähennetty, vain 520 milj. markkaa.
30169: seuraavaa:                                              Nuorten viljelijöiden taloudellista asemaa on
30170:    Maatalousyrittäjien velkarasitusta on pyritty     pyritty parantamaan myös muilla keinoin. Maati-
30171: helpottamaan kahdella määräaikaisella maata-         lalakia on muutettu vuosina 1979 ja 1982 anne-
30172: lousluottojen vakauttamisesta annetulla lailla.      tuilla laeilla siten, että ensimmäisen maatilansa
30173: Eräiden maatalousluottojen vakauttamisesta 26        alle 35-vuotiaana hankkineen henkilön kohdalla
30174: päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (79/79)         voidaan lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maati-
30175: nojalla oli vuoden 1979 aikana eräin edellytyksin    lan myyntihinnan sekä maanosto-, sisarosuus- ja
30176: mahdollista vakauttaa viljelijöiden vuosina          rakentamislainan lyhennysten tai koron- taikka
30177: 1974-1978 luottolaitoksista maatilan, lisäalueen     molempien periminen eräin rajoituksin aloittaa
30178: ja tilan määräosan hankkimista sekä maatilan         säännönmukaista ajankohtaa enintään viittä
30179: rakentamista varten ottamia normaaliehtoisia         vuotta myöhemmin, milloin se hänen taloudelli-
30180: luottoja. Mainitussa tarkoituksessa annetut va-      sen asemansa ja tilan vaatimien kehittämishank-
30181: kauttamislainat oli myönnettävä pääsääntöisesti      keiden suuruus huomioon ottaen katsotaan tar-
30182: korkotukilainoina. Vuonna 1981 annettiin uusi,       peelliseksi. Alle 35-vuotiaalle viljelijälle voidaan
30183: soveltamisalaltaan aikaisempaa lakia jonkin ver-     tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista maksaa
30184: ran laajempi kertaluonteinen laki eräiden maati-     myös erityistä käynnistystukea.
30185: latalouden luottojen vakauttamisesta (398/81 ).         Maa- ja metsätalousministeriö on 24.9.1982
30186: Lain nojalla voitiin vakauttamislainoja myöntää      asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on sel-
30187: myös irtaimiston hankintaan sekä kauppaliikkeil-     vittää maatilojen velkaantuneisuuden ja velan-
30188: tä saatujen luottojen maksamiseen.                   kantokyvyn viimeaikainen kehirys ja tehdä selvi-
30189:    Edellä mainittujen lakien nojalla myönnetty-      tyksensä perusteella tarpeellisiksi katsomansa eh-
30190: jen vakauttamislainojen yhteismarkkamäärä oli        dotukset. Toimikunnan työn valmistuttua tulee
30191: noin 87 milj. mk. Tästä noin 82 % myönnettiin        hallitus tehtyjen selvitysten ja ehdotusten pohjal-
30192: luottolaitosten omista varoista korkotukilainoina    ta harkitsemaan toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen
30193: ja 18 % maatilatalouden kehittämisrahaston va-       erityisesti aloinavien viljelijöiden pääomaongel-
30194: roista annettuina lainoina.                          mien ratkaisemiseksi.
30195: 
30196:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1984
30197: 
30198: 
30199:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
30200:                                      1984 vp. -      KK n:o 169                                            3
30201: 
30202: 
30203: 
30204: 
30205:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30206: 
30207:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det centrala motivet för stiftandet av lagarna
30208: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       om stabiliserings- och konsolideringslån var att
30209: den 30 mars 1984 tili vederbörande medlem av         odlarna hade varit tvungna att uppta ett stort
30210: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    antal banklån tili normal ränta på grund av att
30211: dagsman Kalevi Mattila m.fl. undertecknade           medlen i gårdsbrukets utvecklingsfond efter år
30212: spörsmål nr 169:                                     1973 fortsättningsvis var otillräckliga. Efter år
30213:                                                      1979 har dock gårdsbrukets utVecklingsfonds lå-
30214:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nemedel kunnat utökas i jämförelse med tidigare
30215:        för konsolidering av gårdsbrukskrediter-      år. De medel som i statsförslag anvisas fonden
30216:        na, i syfte att lätta skuldbördan särskilt    har dock under de senaste åren minskats så, att
30217:        för unga odlare?                              överföringen, som år 1982 uppgick tili 630 milj.
30218:                                                      mk, i år, sedan medlen ytterligare minskats i den
30219:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      första tilläggsbudgeten, är endast 520 milj. mk.
30220: anföra följande:                                         Man har även med andra medel strävat att
30221:                                                      förbättra de unga odlarnas situation. Lagen om
30222:    Man har genom två interimistiska lagar om         gårdsbruksenheter har år 1979 och år 1982
30223: stabilisering elier konsolidering av lantbrukskre-   ändrats så, att indrivningen av försäljningspriset
30224: diter försökt göra lantbruksföretagarnas skuldbör-   på tillskottsområde, andel i samfälld skog och
30225: da lättare. Med stöd av lagen den 26 januari         gårdsbruksenhet samt avkortningar elier räntor
30226: 1979 om stabilisering av vissa lantbrukskrediter     elier vardera på jordinköps-, syskonandels- och
30227: (79179) var det under år 1979 under vissa            byggnadslån hos person, som innan han fyllt 35
30228: förutsättningar möjligt att stabilisera lån, som     år skaffat sin första gårdsbruksenhet, med vissa
30229: odlarna hos kreditinrättningarna under åren          begränsningar kan inledas högst fem år efter den
30230: 1974-1978 på gängse vilikor upptagit för förvärv     regelmässiga tidpunkten, då detta anses erforder-
30231: av gårdsbruksenhet, tiliskottsområde elier out-      ligt med beaktande av vederbörandes ekonomis-
30232: brutet område av lägenhet elier för bebyggande       ka ställning och omfattningen av de utvecklings-
30233: av,gårdsbruksenhet. De stabiliseringslån som be-     projekt som gårdsbruksenheten påkallar. At od-
30234: viljades i detta syfte skulie i regel beviljas som   lare som inte fylit 35 år kan också av medel, som
30235: räntestödslån. Ar 1981 gavs en ny interimistisk      anvisats i statsförslaget, utbetalas ett särskilt start-
30236: lag, med ett något större tiliämpningsområde,        bidrag.
30237: om konsolidering av gårdsbrukskrediter (398/            Jord- och skogsbruksministeriet har 24.9.1982
30238: 81). Med stöd av denna lag kunde konsolide-          tillsatt en kommission med uppgift att utreda
30239: ringskrediter beviljas också för förvärv av lösöre   den senaste tidens utveckling i fråga om gårds-
30240: samt för erläggande av krediter som erhåliits hos    bruksenheternas skuldsättning och bärkraft i frå-
30241: handelsrörelse.                                      ga om skuldsättningen samt att på basen av
30242:    Sammanlagt uppgick de stabiliserings- och         denna utredning framlägga de förslag den finner
30243: konsolideringslån som beviljats med stöd av ovan     nödvändiga. När kommissionen slutfört sitt arbe-
30244: nämnda lagar tili ca 87 milj. mk. Av detta           te kommer regeringen, utgående från dess ut-
30245:  belopp beviljades ca 82 % av kreditinrättningar-    redningar och förslag, att överväga vilka åtgärder
30246: nas egna medel som räntestödslån och 18 % som        som behövs för lösande av kapitalproblemen
30247: lån av gårdsbrukets urvecklingsfonds medel.          särskilt för odlare som nyss inlett sin verksamhet.
30248: 
30249:      Helsingfors den 2 maj 1984
30250: 
30251: 
30252:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
30253:                                                1984 vp.
30254: 
30255: Kirjallinen kysymys n:o 170
30256: 
30257: 
30258: 
30259: 
30260:                                   Helle: Terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisestä valtion palveluk-
30261:                                     sessa oleville
30262: 
30263: 
30264:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30265: 
30266:   Valtion työntekijäin ja viranhaltijain tervey-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30267: den- ja sairaanhoitojärjestelmät eroavat jossain     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
30268: määrin toisistaan. Esimerkiksi fysikaalisen hoidon   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30269: korvaaminen vaihtelee. Kun nyt vuoden 1984           seuraavan kysymyksen:
30270: alusta fysikaalinen hoito on tullut myös terveys-
30271: keskuksissa maksulliseksi, eroavuudet kärjistyvät.
30272:                                                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
30273:    Samaa työtä tekevä ja jopa samassa työpaikassa           siin valtion virka- ja työsuhteisten työnte-
30274: toimiva viranhaltija ei saa aina korvausta työpe-           kijöiden terveyden- ja sairaanhoidon jär-
30275: räisen vaivansa fysikaalisesta hoidosta, kun taas           jestelmien ja korvausperusteiden yhte-
30276: työsopimussuhteessa oleva saa.                              näistämiseksi?
30277: 
30278:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1984
30279: 
30280:                                              Esko Helle
30281: 
30282: 
30283: 
30284: 
30285: 4284005032
30286: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 170
30287: 
30288: 
30289: 
30290: 
30291:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30292: 
30293:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tamaan aluksi siten, että vuonna 1981 järjeste-
30294: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tään yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut noin
30295: olette 3 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         viidennekselle sairaanhoidon palveluja vailla ole-
30296: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vista, ja että neuvotteluosapuolten kesken ryhdy-
30297: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tään samalla selvittämään palvelujen laajentami-
30298: Helteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-      seen ja tuottamiseen liittyviä kysymyksiä.
30299: tä n:o 170:                                                Vuoden 1982 alussa tuli voimaan asetus virka-
30300:                                                        miesten sairaanhoidon järjestämisestä valtion alu-
30301:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        eellisilla työterveysasemilla (999 181) ja 1 päivänä
30302:         siin valtion virka- ja työsuhteisten työnte-   joulukuuta 1983 asetus virkamiesten maksuuo-
30303:         kijöiden terveyden- ja sairaanhoidon jär-      man sairaanhoidon järjestämisestä puolustusmi-
30304:         jestelmien ja korvausperusteiden yhte-         nisteriön hallinnonalalla (87518 3). Nämä asetuk-
30305:         näistämiseksi?                                 set ovat tuoneet sairaanhoidon piiriin noin
30306:                                                        54 500 virkamiestä. Tällä hetkellä on sairaanhoi-
30307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          toa järjestetty yhteensä noin 79 000 virkamiehel-
30308: seuraavaa:                                             le.
30309:    Valtion työntekijät ovat saaneet maksutonta             Sairaanhoidon järjestämistä virkasuhteisille on
30310: sairaanhoitoa vuodesta 1947 alkaen. Voimassa           tarkoitus jatkaa asteittain. Valtion virkamiesten
30311: oleva valtion työntekijäin terveydenhuollon ohje-      palvelussuhteen ehtojen tarkistamista koskevan
30312: sääntö on annettu vuonna 1979 (486/79).                pöytäkirjan allekirjoitustilaisuudessa 11.4.1984
30313:     Myös eräillä virkamiesryhmillä on jo kauan         laaditun pöytäkirjan mukaan neuvotteluosapuo-
30314: ollut oikeus maksuttomaan sairaanhoitoon erillis-      let ovat olleet yhtä mieltä valtion virkamiesten
30315: ten säännösten perusteella. Tällaisia säännöksiä       sairaanhoitoa koskevien säännösten tarkistamises-
30316: ovat asetus rautatiehenkilökunnan oikeudesta           ta asiaa selvittäneen työryhmän ehdottamalla
30317: saada maksutonta lääkärin- ja sairashuonehoitoa        tavalla siten, että niille virkamiehille, joiden
30318: (90/24), asetus sotaväen lääkintähuollosta (554/       työterveyshuolto on järjestetty valtion varoin yllä-
30319: 39), asetus rajavartiolaitoksen lääkintähuollosta      pidetyllä työterveysasemalla, annetaan maksuton-
30320: ( 113 149 ), asetus poliisimiehistön maksuttomasta     ta sairaanhoitoa tulo- ja menoarviossa osoitettu-
30321: lääkärinhoidosta eräissä tapauksissa (690 177), ja     jen määrärahojen rajoissa. Sairaanhoitoetuudell
30322: vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen (861         piiriin tulee näin noin 10 000 virkamiestä. Mai-
30323: 50) 29 §:n 8 kohta, jonka nojalla vankilan viran       nitun pöytäkirjan mukaan osapuolet asettavat
30324: ja toimen haltijoilla ja heidän perheittensä jäse-     lisäksi työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää,
30325: nillä on oikeus saada maksutta lääkärinapua            voidaanko ja millä edellytyksillä jonkin viraston
30326: vankilan lääkäriltä.                                   tai laitoksen ylläpitämällä työterveysasemalla jär-
30327:    Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen        jestää työterveyshuolto ja yleislääkäritasoista avo-
30328: tarkistamista koskevan pöytäkirjan allekirjoitusti-    sairaanhoitoa myös muiden virastojen ja laitosten
30329: laisuudessa 15.3.1980 laadittiin pöytäkirja, jonka     palveluksessa oleville. Hallitus on siis jo ryhtynyt
30330: mukaan neuvotteluosapuolet ovat yhtä mieltä            kysymyksessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ja
30331: siitä, että sairaanhoidon järjestämisessä edellä       jatkaa niiden toteuttamista henkilöstöjärjestöjen
30332: todettua eriarvoisuutta ryhdytään asteittain pois-     kanssa sovituin tavoin.
30333: 
30334:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1984
30335: 
30336:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
30337:                                      1984 vp. -- ~ n:o 170                                           3
30338: 
30339: 
30340: 
30341: 
30342:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30343: 
30344:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lingsparterna samtidigt sinsemellan skulie börja
30345: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       utreda frågor i anslutning tili utvidgande och
30346: den 3 april 1984 tili vederbörande medlem av         produktion av tjänster.
30347: statsrådet översänt avskrift av foljande av riks-
30348:                                                         Vid ingången av år 1982 trädde förordningen
30349: dagsman Helle undertecknade spörsmål nr 170:
30350:                                                      om anordnande av sjukvård för statens tjänste-
30351:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        män vid statens regionala företagshälsovårdscen-
30352:        att förenhetliga hälso- och sjukvårdssyste-   traler (999/81) i kraft, och den 1 december 1983
30353:        met och ersättningsgrunderna för statens      trädde förordningen om anordnande av avgiftsfri
30354:        arbetstagare i tjänste- och arbetsförhål-     sjukvård för tjänstemän inom försvarsministeriets
30355:        lande?                                        förvaltningsområde (875 183) i kraft. Dessa för-
30356:                                                      ordningar har inneburit, att cirka 54 500 tjänste-
30357:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     män har kommit att omfattas av sjukvården. För
30358: anfora följande:                                     ögonblicket har sjukvård anordnats för samman-
30359:                                                      lagt cirka 79 000 tjänstemän.
30360:    Statens arbetstagare har erhåliit kosrnadsfri
30361: sjukvård från och med år 194 7. Gäliande regle-         Avsikten är att gradvis fortsätta att ordna
30362: mente för statens arbetstagares hälsovård utfärda-   sjukvård för personai i tjänsteförhåliande. Enligt
30363: des år 1979 (486/79).                                det protokoli som uppgjordes när protokollet
30364:     Också vissa tjänstemannagrupper har sedan        angående justering av statstjänstemäns anstäli-
30365: länge haft rätt tili kostnadsfri sjukvård med stöd   ningsvilikor skrevs under 11.4.1984 har förhand-
30366: av särskilda stadganden. Sådana stadganden är        lingsparterna varit ense om, att stadgandena
30367: förordningen angående järnvägspersonalens rätt       angående sjukvård för statstjänstemän skali juste-
30368: tili kostnadsfri läkar- och sjukhusvård (90 124 ),   ras på det sätt som föreslås av en arbetsgrupp
30369: förordningen angående sanitetsvården vid krigs-      som har utrett ärendet. Enligt arbetsgruppens
30370: makten (554/ 39), förordningen angående sani-        förslag skali de tjänstemän, vilkas företagshälso-
30371: tetsvården vid gränsbevakningsväsendet ( 113 1       vård är ordnad på företagshälsovårdscentral som
30372: 49), förordningen om avgiftsfri läkarvård för        upprätthålis med statens medel, ges kostnadsfri
30373: polismanskap i vissa fali (690/77) och 29 § 8        sjukvård inom ramen för de anslag som anvisats i
30374: punkten förordningen angående fångvårdsväsen-        statsförslaget. Sålunda kommer cirka 10 000
30375: det (86/50), med vars stöd innehavare av tjänst      tjänstemän att omfattas av sjukvårdsförmånen.
30376: eller befattning vid fängelset och deras familje-    Enligt nämnda protokoll tilisätter parterna dess-
30377: medlemmar har rätt att kostnadsfritt få läkarvård    utom en arbetsgrupp med uppgift att utreda om
30378: av fängelsets läkare.                                och under vilka förutsättningar det är möjligt att
30379:     Då protokoliet angående justering av stats-      på en sådan företagshälsovårdscentral som upp-
30380: tjänstemäns anstäliningsvillkor undertecknades       rätthålls av något ämbetsverk eller någon institu-
30381: 15.3.1980 uppgjordes ett protokoli, enligt vilket    tion ordna företagshälsovård och av allmänprakti-
30382: förhandlingsparterna är eniga om att man stegvis     serande läkare meddelad öppen sjukvård också
30383: börjar avlägsna den brist på jämlikhet som ovan      för personer, som är anställda vid andra ämbets-
30384: har konstaterats föreligga i fråga om hur sjukvår-   verk och institutioner. Regeringen har således
30385: den är ordnad. Tili en början skulie detta göras     redan vidtagit de i spörsmålet åsyftade åtgärder-
30386: så, att man år 1981 skulie ordna sjukvårdstjänster   na och fortsätter att genomföra dem i enlighet
30387: på alimänläkarnivå, för cirka en femtedel av dem     med vad som överenskommits med personalorga-
30388: som saknar sjukvårdstjänster, och att förhand-       nisationerna.
30389: 
30390:      Helsingfors den 8 maj 1984
30391: 
30392:                                                                           Minister Pekka Vennamo
30393:                                                 1984 vp.
30394: 
30395: Kirjallinen kysymys n:o 171
30396: 
30397: 
30398:                                    Helle ym.: Terveydenhuollon maksupolitiikan epäjohdonmukai-
30399:                                      suuksista
30400: 
30401: 
30402:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30403: 
30404:     Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuperusteita        Viimeksi mainittuun kansanterveyslain muu-
30405: käsitellyt ns. maksutoimikunta luovutti mietin-        tokseen, johon fysikaalisen hoidon maksullisuu-
30406: tönsä runsas vuosi sitten. Toimikunnan työ pe-         den lisäksi kuului myös lääkärien ja hammaslää-
30407: rustui selvityksiin ja niiden pohjalta laadittuihin    käreiden hoitoon kuulumattomien todistusten
30408: ehdotelmiin.                                           maksullisuus, liittyy selviä valmistelun laimin-
30409:     Kalevi Sorsan neljäs hallitus on antanut useita    lyöntejä. Laki tuli voimaan 1.1.1984. Lääkintö-
30410: sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikkaan        hallituksen    soveltamisohjeet     on    päivätty
30411: liittyviä esityksiä ensimmäisen toimivuotensa ai-      18.1.1984. Terveyskeskuksiin ohjeet saapmvat
30412: kana. Kun kyseisiä ehdotuksia tarkastelee, ha-         vasta helmikuun alkupuolella. Tämä osoittaa
30413: vaitsee palvelujen maksullisuuden tai maksutto-        suoritusportaan ihmisten, tässä tapauksessa lähin-
30414: muuden määrittelyn olevan ristiriitaista ja epä-       nä terveyskeskusavustajien, työn väheksymistä ja
30415: johdonmukaista.                                        halveksuntaa.
30416:     Esimerkiksi terveyskeskuslääkärien kotikäyntejä       Uusien maksujen aiheuttamaa työn lisäystä ei
30417: hallitus esitti maksullisiksi lakiehdotuksessaan       ole muutoinkaan valmistelussa huomioitu. Viime
30418: HE n:o 136/83. Kuitenkin sama hallitus oli             vuosina henkilöstön lisäykset ovat painottuneet
30419: kolmisen viikkoa aikaisemmin vahvistanut valta-        lääkäreihin. Hoitohenkilöstön ja muun henkilös-
30420: kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon 5-vuo-       tön kiintiöitä on jatkuvasti pienennetty. Maksu-
30421: tissuunnitelman, jonka mukaan kyseisten koti-          politiikkaa harkittaessa on huomattava, että pe-
30422: käyntien määrää tulisi lisätä vuoden 1982 0,4          rintä lisää henkilöstötarvetta. Joka tapauksessa se
30423:  % :sta vuoteen 1988 mennessä 3 % :iin. Maksulli-      rasittaa henkilöstöä vieden sen työpanosta hoito-
30424: suus tekisi tavoitteen saavuttamattomaksi. Edellä      ym. asiakaspalvelusta.
30425:  mainittu maksutoimikunta esitti kotikäyntejä,
30426:  kuten muitakin terveyskeskuksen lääkärikäyntejä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30427:  maksuttomiksi. Eduskunta hylkäsikin kotikäyn-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30428:  tien osalta hallituksen esityksen.                    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30429:                                                        vaksi seuraavan kysymyksen:
30430:     Vastaavaa epäjohdonmukaisuutta esiintyy in-
30431:  validien kuntoutuksen käsittelyssä. Hallitus totesi
30432:  esityksissään n:o 12 ja 181/83: "Uudistusta val-                Onko Hallitus tietoinen terveyden-
30433:                                                               huollon maksupolitiikan epäjohdonmu-
30434:  misteltaessa tärkeänä periaatteena on pidetty sitä,
30435:                                                               kaisuuksista ja ristiriitaisuuksista ja tarvit-
30436:  että muutokset eivät saa heikentää kuntoutetta-
30437:  vien asemaa. Erityistä huomiota on kiinnitetty               tavien ohjeiden myöhästymisistä ja
30438:  siihen, että muutokset eivät saa heikentää kun-                  onko Hallituksella aikeita siirtyä ter-
30439:  toutettavien taloudellista asemaa." Kyseisten esi-            veydenhuollossa pitkäjännitteisempään,
30440:  tysten väliin mahtui kuitenkin täysin vastakkai-              johdonmukaisempaan ja terveyspolitiik-
30441:  nen ehdotus kansanterveyslain muuttamisesta si-               kaa tukevaan maksujärjestelmään nykyi-
30442:  ten, että fysikaaliset hoitokäynnit tulevat maksul-           sen lyhytjännitteisen ekonomismin sijasta
30443:  lisiksi. Eduskunta säätikin 29.11.1983, että ter-             ja aiotaanko tulevaisuudessa huomioida
30444:  veyskeskusten fysikaalinen hoito tulee maksulli-              käytännön ongelmat asioiden valmiste-
30445:  seksi vuoden 1984 alusta.                                     lussa paremmin kuin nykyään?
30446:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1984
30447: 
30448:                       Esko Helle                                Vieno Eklund
30449:                       Vappu Säilynoja                           Arja Alho
30450:                       Liisa Kulhia                              Pekka Leppänen
30451:  4284004766
30452: 2                                       1984 vp. -       KK n:o 171
30453: 
30454: 
30455: 
30456: 
30457:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30458: 
30459:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            perittäväksi korvaus muun muassa fysikaalisesta
30460: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            hoidosta, lääkärin kotikäynnistä sekä hoitoon
30461: olette 3 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-           liittymättömistä lääkärintodistuksista.
30462: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Laki kansanterveyslain 21 §:n muuttamisesta
30463: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          (1070/83) vahvistettiin 22 päivänä joulukuuta
30464: Helteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          1983. Lain nojalla 29 päivänä joulukuuta 1983
30465: myksestä n:o 171:                                        annetulla asetuksella (1151183) määriteltiin ter-
30466:           Onko Hallitus tietoinen terveyden-             veyskeskuksessa perittävien maksujen suuruus.
30467:        huollon maksupolitiikan epäjohdonmu-                 Lääkintöhallituksessa oli valmisteltu hallituk-
30468:        kaisuuksista ja ristiriitaisuuksista ja tarvit-   sen esityksen pohjalta yleiskirjettä terveyskeskuk-
30469:        tavien ohjeiden myöhästymisistä ja                sessa perittävistä maksuista ja korvauksista. Yleis-
30470:           onko Hallituksella aikeita siirtyä ter-        kirjettä ei ollut kuitenkaan mahdollista hyväksyä
30471:        veydenhuollossa pitkäjännitteisempään,            ennen sanottujen säännösten antamista.
30472:        johdonmukaisempaan ja terveyspolitiik-                Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole
30473:        kaa tukevaan maksujärjestelmään nykyi-            tullut, että yleiskirjeen puute olisi ehtinyt johtaa
30474:        sen lyhytjännitteisen ekonomismin sijasta         toimintojen maksullisuuden osalta huomattavan
30475:        ja aiotaanko tulevaisuudessa huomioida            erilaisiin tulkintoihin.
30476:        käytännön ongelmat asioiden valmiste-                 Sosiaali- ja terveysministeriön maksutoimikun-
30477:        lussa paremmin kuin nykyään?                       ta on 14 päivänä tammikuuta 1983 jättämäs-
30478:                                                          sään mietinnössä (Komiteanmietintö 1983: 12)
30479:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tehnyt ehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon
30480: ti seuraavaa:                                            maksupolitiikassa noudatettavista yleisistä peri-
30481:    Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk-         aatteista. Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvi-
30482: seen liittyen hallitus antoi eduskunnalle esityksen      tettävänä toimikunnan mietinnöstä saatujen lau-
30483: kansanterveyslain 21 § :n muuttamiseksi siten,           suntojen pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon
30484: että asetuksella olisi voitu määrätä potilaalta          maksujärjestelmien edelleen kehittäminen.
30485: 
30486:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
30487: 
30488: 
30489:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
30490:                                       1984 vp. -      KK n:o 171                                        3
30491: 
30492: 
30493: 
30494: 
30495:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30496: 
30497:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         läkare samt sådant läkarintyg som inte ansluter
30498: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sig tili patientens vård.
30499: den 3 april 1984 tili vederbörande medlem av             Lagen om ändring av 27 § folkhälsolagen
30500: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     (1070/83) stadfästes den 22 december 1983. 1
30501: dagsman Helle m.fl. undertecknade spörsmål nr         den med stöd av lagen den 29 december 1983
30502: 171:                                                  givna förordningen ( 1151183) fastställdes storle-
30503:           Är Regeringen medveten om inkonsek-         ken av de avgifter som skall uppbäras vid hälso-
30504:        venserna och motsägelserna i avgiftspoli-      vårdscen tral.
30505:        tiken inom hälsovården och om att erfor-          På basen av regeringens proposition har vid
30506:        derliga direktiv försenas och                  medicinalstyrelsen ett cirkulär om avgifter och
30507:           har Regeringen för avsikt att beträffan-    ersättningar, som skall uppbäras vid hälsovårds-
30508:        de hälsovården övergå tili ett mera lång-      central, varit under beredning. Det var dock inte
30509:        siktigt och konsekvent avgiftssystem, som      möjligt att godkänna cirkuläret innan sagda stad-
30510:        stöder hälsovårdspolitiken, i stället för      ganden hade utfärdats.
30511:        det nuvarande kortsiktigt ekonomiska              Social- och hälsovårdsministeriet har inte fått
30512:        systemet och har man i framtiden för           kännedom om att det faktum att cirkuläret inte
30513:        avsikt att beakta praktiska problem vid        har getts skulle ha hunnit leda tili avsevärt olika
30514:        beredningen av ärenden bättre än för           tolkningar beträffande avgifter för åtgärder.
30515:        närvarande?                                       Den av social- och hälsovårdsministeriet tilisat-
30516:                                                       ta kommissionen för avgiftsfrågor inom social-
30517:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      och hälsovården har i sitt betänkande av den 14
30518: anföra följande:                                      januari 1983 (Kommittebetänkande 1983:12)
30519:    1 anslutning tili statsverkspropositionen för år   framlagt förslag tili allmänna principer för avgift-
30520: 1984 avlät regeringen tili riksdagen en proposi-      er och ersättningar inom social- och hälsovården.
30521: tion med förslag tili lag om ändring av 21 §          På basen av kommissionens förslag är vidareut-
30522: folkhälsolagen så att genom förordning skulle         vecklandet av avgiftssystemen inom social- och
30523: kunna bestämmas att hos patient skall uppbäras        hälsovården under beredning vid social- och
30524: ersättning för bl.a. fysikalisk vård, hembesök av     hälsovårdsministeriet.
30525: 
30526:      Helsingfors den 4 maj 1984
30527: 
30528: 
30529:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vrkatmaa
30530: 1
30531: 1
30532:  1
30533:   1
30534:   1
30535:    1
30536:     1
30537:     1
30538:      1
30539:       1
30540:       1
30541:        1
30542:         1
30543:         1
30544:          1
30545:           1
30546:           1
30547:            1
30548:             1
30549:             1
30550:              1
30551:               1
30552:               1
30553:                1
30554:                 1
30555:                 1
30556:                  1
30557:                   1
30558:                   1
30559:                    1
30560:                                                1984 vp.
30561: 
30562: Kirjallinen kysymys n:o 172
30563: 
30564: 
30565: 
30566: 
30567:                                   Pohjala ym.: Kokemäen-Kiukaisten-Eurajoen välisen maantien
30568:                                     parantamisesta
30569: 
30570: 
30571:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30572: 
30573:    Satakunnassa on vireillä tiehanke Kokemäki-           Uusi tieyhteys parantaisi Eurakosken ja Pane-
30574: Kiukainen-Eurajoki, jonka aloittamisvuodeksi          lian taajamien välillä niin työssäkäynti- kuin
30575: on alunperin merkitty vuosi 1986. Tämä aloitta-       tavaraliikennettäkin ratkaisevasti. Kiukaisissa si-
30576: misvuosi tyydyttää kaikkia tien vaikutuspiirissä      jaitsevista yrityksistä valtaosa on sijoittunut juuri
30577: olevia kuntia, mutta nyt on käynyt selville, että     Panelian alueelle ja ne ovat tätä nykyä hyvin
30578: sitä on siirretty eteenpäin. Teollisuuden ja maa-     heikkojen tieyhteyksien takana. Tästä syystä tulisi
30579: talouden raskaat kuljetukset, työssäkäynti sekä       väli Eurakoski-Panelia rakentaa mahdollisim-
30580: palveluliikenne on kasvanut Eurajokilaaksossa         man nopeasti.
30581: voimakkaasti. Alueen nykyiset tieyhteydet on
30582: suunniteltu ja rakennettu aikanaan siten, ettei          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30583: niiden palvelutaso vastaa olemassa olevaa tarvet-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30584: ta. Tämä muodostaa vakavan haitan kuntien             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30585: kehityshankkeille, jotka ovat riippuvaiset kunnol-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30586: lisista liikennepalveluista.
30587:                                                                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30588:    Varsinkin Kiukaisten kunnassa on viime vuosi-              maantieyhteyden parantaminen välillä
30589: na vallinnut voimakas väestökato. Kunnan epä-                 Kokemäki-Kiukainen-Eurajoki uhkaa
30590: suotuisa kehitys on osaksi johdettavissa epätyy-              siinyä, ja
30591: dyttävistä tieyhteyksistä itä-länsisuunnassa. Kun-
30592: nollisen tieyhteyden rakentaminen Kiukaisten                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30593: keskustasta, Eurakoskelta Paneliaan ja sieltä edel-           ryhtyä, jotta erityisesti Kiukaisten kun-
30594: leen Eurajoelle parantaisi oleellisesti Kiukaisten            nan kannalta välttämätön sen kahden
30595: luontaista elinvoimaa ja kehittämisedellytyksiä               taajaman Eurakosken ja Panelian välinen
30596: eri toimintojen aloilla. Myös jatkoyhteys Koke-               tieyhteys rakennettaisiin mahdollisimman
30597: mäelle vahvistaisi kunnan asemaa.                             nopeasti?
30598: 
30599:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1984
30600: 
30601:          Toivo T. Pohjala                Mikko Elo                       Aila Jokinen
30602:          Irma Rosnell                    Einari Nieminen                 Anssi Joutsenlahti
30603:                                          Aino Pohjanoksa
30604: 
30605: 
30606: 
30607: 
30608: 4284004777
30609: 2                                   1984 vp. -     KK n:o 172
30610: 
30611: 
30612: 
30613: 
30614:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30615: 
30616:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sa toteutetaan Panelian ja Eurakosken välinen
30617: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-   osuus. Tämä hanke on Turun tie- ja vesiraken-
30618: mies, 3 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-      nuspiirin toimenpideohjelmassa vuosiksi 1983-
30619: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   89 ajoitettu vuonna 1987 alkavaksi. Edellisessä
30620: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    toimenpideohjelmassa hanke oli ajoitettu vuonna
30621: Toivo T. Pohjalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    1986 alkavaksi.
30622: sesta kysymyksestä n:o 172:
30623:                                                       Syynä siirtymiseen on Turun tiepiirin rahoitus-
30624:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      kehyksen pieneneminen, mikä on hidastanut
30625:        maantieyhteyden parantaminen välillä        investointien toteuttamista. Tämä taas johtuu
30626:        Kokemäki-Kiukainen-Eurajoki uhkaa           tiemäärärahojen yleisestä supistumisesta. Hank-
30627:        siirtyä, ja                                 keiden järjestyksessä ei ole tapahtunut merkittä-
30628:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     viä muutoksia. Vuodelle 1984 myönnetyt määrä-
30629:        ryhtyä, jotta erityisesti Kiukaisten kun-   rahat sekä valtiontalouden kehysnäkymät seuraa-
30630:        nan kannalta välttämätön sen kahden         ville vuosille viittaavat siihen, että investointioh-
30631:        taajaman Eurakosken ja Panelian välinen     jelman toteuttamista tulevissa ohjelmissa saate-
30632:        tieyhteys rakennettaisiin mahdollisimman    taan joutua edelleen hidastamaan.
30633:        nopeasti?
30634:                                                       Panelian ja Eurajoen sekä Eurakosken ja Koke-
30635:                                                    mäen välisten osuuksien rakentaminen on ollut
30636:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
30637:                                                    esillä pitkän aikavälin (v. 1986-2000) suunnitel-
30638: ti seuraavaa:                                      mia koskevissa keskusteluissa, mutta näiden
30639:    Kokemäen, Kiukaisten ja Eurajoen välisen        hankkeiden tarkempaan ajoitukseen ei vielä ole
30640: tieyhteyden rakentamisen ensimmäisessä vaihees-    otettu kantaa.
30641: 
30642:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1984
30643: 
30644:                                                                  Liikenneministeri Matti Puhakka
30645:                                      1984 vp. -     KK n:o 172                                       3
30646: 
30647: 
30648: 
30649: 
30650:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30651: 
30652:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Eurakoski. Detta projekt skall enligt Åbo väg-
30653: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      och vattenbyggnadsdistrikts åtgärdsprogram för
30654: den 3 april 1984 tili vederbörande medlem av        åren 1983-89 inledas år 1987. 1 det föregående
30655: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   åtgärdsprogrammet var projektet planerat att
30656: dagsman Toivo T. Pohjala m.fl. undertecknade        inledas år 1986.
30657: skriftliga spörsmål nr 172:                            Orsaken tili denna förskjutning är att finansie-
30658:                                                     ringsramen för Åbo vägdistrikt blivit snävare och
30659:           Är Regeringen medveten om att för-        att genomförandet av investeringarna därför fö-
30660:        bättrandet av landsvägsförbindelsen mel-     dröjts. Detta beror i sin tur på en allmän
30661:        lan Kumo, Kiukainen och Euraåminne           reducering av väganslagen. 1 fråga om projektens
30662:        hotar att bli uppskjutet, och                ordningsföljd har inga betydande ändringar
30663:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skett. De för år 1984 beviljade anslagen och
30664:        ta så att särskilt den för Kiukainen kom-    utsikterna för statshushållningen under de när-
30665:        mun nödvändiga vägförbindelsen mellan        maste åren tyder på att genomförandet av inves-
30666:        två av dess tätorter, Eurakoski och Pane-    teringsprogrammet i de följande programmen
30667:        lia, kan byggas så fort som möjligt?         kommer att fördröjas ytterligare.
30668:                                                        Byggandet av vägavsnitten mellan Panelia och
30669:   Såsom svar på detta spösmål får jag vördsamt      Euraåminne samt Eurakoski och Kumo har be-
30670: anföra föjande:                                     handlats i diskussionerna om planerna på lång
30671:   Det första skedet vid byggandet av vägförbin-     sikt (åren 1986-2000), men man har ännu inte
30672: delsen mellan Kumo, Kiukainen och Euraåmin-         fattat några beslut angående tidtabellen för dessa
30673: ne omfattar vägavsnittet mellan Panelia och         projekt.
30674: 
30675:     Helsingfors den 2 maj 1984
30676: 
30677:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
30678:                                                 1984 vp.
30679: 
30680: Kirjallinen kysymys n:o 173
30681: 
30682: 
30683: 
30684: 
30685:                                    Holvitie ym.: Sähkörakennussarjojen aiheuttaman onnettomuusris-
30686:                                      kin vähentämisestä
30687: 
30688: 
30689:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30690: 
30691:    Voimassa olevan sähkölain ja sen nojalla an-        ka aiheuttivat puutteellisin tiedoin kootut stereo-
30692: nettujen säädösten ja määräysten mukaisesti eri-       valourut. Tässä, kuten yleensä vastaavissa onnet-
30693: laisten rakennussarjojen maahantuontia ja kau-         tomuuksissa, oli pääasiallisena syynä laitteen
30694: pan pitämistä ei ole kielletty. Erilaisille sähköra-   koonneen henkilön kokemattomuus sekä puut-
30695: kennussarjoille ei tarvita Sähkötarkastuskeskuk-       teeliisin ohjein ja varoituksin tapahtunut sähkö-
30696: sen hyväksymistä.                                      laitteen rakentaminen ja käyttö.
30697:    Laitteiden mukana seuraavat laitetta koskevat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30698: rakennus- ja käyttöohjeet eivät useinkaan ole          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30699: suomen- ja ruotsinkieliset. Rakennussarjan mu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30700: kana olevissa suomenkielisissä yleisohjeissa ei        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30701: yleensä kyseisen laitteen vaarallisuudesta ole va-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
30702: roitusta.                                                      sähkölain kehittämiseksi niin, että sähkö-
30703:    Pari kuukautta sitten tapahtui viimeisin nuo-               rakennussarjojen aiheuttamilta onnetto-
30704: rukaisen kuolemaan päättynyt onnettomuus, jon-                 muuksilta vältytään?
30705: 
30706:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1984
30707: 
30708:          Tapio Holvitie                   Inger Hirvelä                   Matti Viljanen
30709:          Riitta Uosukainen                Mikko Elo                       Tuulikki Petäjäniemi
30710:          Timo Roos                        Aino Pohjanoksa                 Heikki Perho
30711:          Heikki Riihijärvi                Olavi Ronkainen                 Lea Kärhä
30712:                                           Pekka Löyttyniemi
30713: 
30714: 
30715: 
30716: 
30717: 4284005364
30718: 2                                     1984 vp. -       KK n:o 173
30719: 
30720: 
30721: 
30722: 
30723:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30724: 
30725:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         voidaan pitää suomen- ja ruotsinkielisten ohjei-
30726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          den puuttumista.
30727: olette 5 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-            Erilaisia suoraan sähköverkkoon kytkettäviä
30728: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sähkölaitteita koottaessa valmiista rakennussar-
30729: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        joista taikka rakennettaessa myytävänä olevista
30730: Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      komponenteista on aina olemassa vaara, että
30731: myksestä n:o 173:                                      keskeneräisiä ja koteloimattomia laitteita liite-
30732:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           tään verkkoon, jolloin laitteen jännitteiset osat
30733:        sähkölain kehittämiseksi niin, että sähkö-      eivät ole suojatut koskettamiselta ja tästä aiheu-
30734:        rakennussarjojen aiheuttamilta onnetto-         tuva sähkötapaturman vaara on olemassa.
30735:        muuksilta vältytään?                               Liedossa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen
30736:                                                        Sähkötarkastuskeskus asetti työryhmän selvittä-
30737:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mään toimenpiteitä, joiden avulla rakennussar-
30738: ti seuraavaa:                                          joista aiheutuvien onnettomuuksien mahdolli-
30739:    Kuolemaan johtanut tapaturma, johon kysy-           suuksia voitaisiin vähentää. Asia on tarkoitus
30740: myksessä viitataan, on ainoa viranomaisten tie-        ottaa Suomen aloitteesta esille myös pohjoismais-
30741: toon tullut rakennussarjoista johtunut tapatur-        ten sähköturvallisuusviranomaisten yhteistyöeli-
30742: ma, joten tällaiset rakennussarjat eivät ole aikai-    messä ja selvittää voitaisiinko asia ratkaista eri
30743: semmin aiheuttaneet ainakaan vakavia onnetto-          pohjoismaissa samalla tavalla.
30744: muuksia. Tässäkään onnettomuustapauksessa ei              Sähköteknillisiin rakennussarjoihin liittyvät
30745: voida osoittaa, että rakennussarjassa sinänsä olisi    turvallisuusongelmat ovat edellä esitetyllä tavalla
30746: ollut sellaisia puutteita, joista onnettomuus olisi    juuri selvitettävinä. Mikäli löydetään käyttökel-
30747: aiheutunut. Varsinainen syy onnettomuuteen oli         poisia toimenpiteitä, joiden avulla tällä alueella
30748: se, että laite kytkettiin sähköverkkoon koteloi-       voidaan sähköturvallisuutta parantaa, kauppa- ja
30749: mattomana, jolloin laitteen jännitteiset osat oli-     teollisuusministeriö tulee toteuttamaan toimen-
30750: vat kosketeltavissa. Puutteena rakennussarjassa        piteet.
30751: 
30752:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
30753: 
30754:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
30755:                                        1984 vp. -      KK n:o 173                                        3
30756: 
30757: 
30758: 
30759: 
30760:                                 Till Riksdagens Herr Talman
30761: 
30762:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ras. En brist i fråga om byggsatsen kan anses vara
30763: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          att finsk- och svenskspråkiga anvisningar saknas.
30764: den 5 april 1984 tili vederbörande medlem av               När elapparater som är avsedda att kopplas
30765: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       direkt tili elnätet hopsätts av färdiga byggsatser
30766: dagsman Holvitie m.fl. undenecknade spörsmål            ellet av komponenter som finns tili salu, finns
30767: nr 173:                                                 det alltid en risk för att halvfärdiga och oinkaps-
30768:                                                         lade apparater kopplas till nätet, vatvid appara-
30769:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         tens spänningsförande delar inte är skyddade
30770:        för utvecklande av ellagen i syfte att           mot berörning och en risk för elolyckor därför
30771:        förebygga olyckor som föranleds av elek-         föreligger.
30772:        triska byggsatser?                                  Efter olyckshändelsen i Lundo tillsatte Elin-
30773:                                                         spektionscentralen en arbetsgrupp för att utreda
30774:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hur riskerna för olyckor som förorsakas av bygg-
30775: anföra följande:                                        satser skulle kunna minskas. Dessutom är avsik-
30776:    Den olyckshändelse med dödlig utgång som             ten att på Finlands initiativ ta upp frågan i
30777: avses i spörsmålet är den enda av byggsatser            samarbetsorganet för de nordiska elsäkerhets-
30778: förorsakade olyckshändelse som kommit tili myn-         myndigheterna och utreda om frågan kan lösas
30779: digheternas kännedom. Således har dylika bygg-          på ett enhetligt sätt i de olika nordiska länderna.
30780: satser inte tidigare förorsakat åtminstone allvarli-       De säkerhetsproblem som ansluter sig tili el-
30781: gare olyckor. Inte heller i detta fall kan det          tekniska byggsatser är för närvarande föremål för
30782: påvisas att själva byggsatsen skulie ha varit behäf-    utredning på ovan beskrivet sätt. Om man finner
30783: tad med sådana brister som kunde ha förorsakat          användbara åtgärder, med hjälp av vilka elsäker-
30784: olyckan. Den egentliga otsaken tili olyckan var         heten på detta område kan förbättras, kommer
30785: att apparaten kopplades tili elnätet oinkapslad,        handels- och industriministeriet att vidta dessa
30786: så att dess spänningsförande delar kunde vidrö-         åtgärder.
30787: 
30788:      Helsingfors den 11 maj 1984
30789: 
30790:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
30791:                                                    1984 vp.
30792: 
30793: Kirjallinen kysymys n:o 174
30794: 
30795: 
30796: 
30797: 
30798:                                      Holvitie ym.: Poliisimiehen ja vartijavahtimestarin palkkauksen
30799:                                        suhteesta
30800: 
30801: 
30802:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30803: 
30804:     Poliisitoimien vähyyden vuoksi alettiin 70-           taas poliisikoulutus nykyisellään on varsin korkea
30805: luvun alkupuoliskolla palkata pidätettyjen var-          ja pääsyvaatimukset vastaavat opistotason pääsy-
30806:  tiointitehtäviin vartijavahtimestareita, jotta polii-   vaatimuksia. Lisäksi poliisimiehet toimivat varti-
30807: simiehiä vapautuisi varsinaisiin poliisitehtäviin.       javahtimestareiden esimiehinä.
30808: Näin voitiin saada taloudellisesti säästöä, sillä            Vaikka vartijavahtimestarit ovat palkkansa an-
30809: vartijavahtimestarien palkkaus oli tuolloin huo-         sainneet, on kuitenkin melkoinen ristiriita siinä,
30810: mattavasti alle poliisimiesten alimman eli nuo-          että esimiesasemassa olevat ja poliisivaltuuksilla
30811: remman konstaapelin toimen palkkauksen.                  sekä -vastuulla toimivat poliisimiehet ovat palk-
30812:     Palkkakehitys on kuitenkin nykyisin johtanut         kauksellisesti heikommassa asemassa.
30813: siihen, että vartijavahtimestarit on huomioitu              Vaikka hallituksella ei ole tapana puuttua
30814: palkkauksellisesti paremmin kuin poliisin alim-          työmarkkinapolitiikkaan ko. asia lienee oikaista-
30815: mat toimet. Vartijavahtimestarit ovat palkkaus-          vissa hallituksen toimesta.
30816: luokissa A 8, A 9 ja A 11, poliisitoimissa                  Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
30817: nuorempi konstaapeli on palkkaluokassa A 4 ja A          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämmme
30818: 5 sekä vanhempi konstaapeli A 8.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30819:    Nuoremman konstaapelin on toimittava tässä            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30820: toimessaan yli viisi vuotta päästäkseen samaan
30821: kokonaispalkkaukseen, missä vartijavahtimestari                   Miten Hallitus aikoo korjata poliisimie-
30822: on heti alkupalkkauksesta lähtien. Vartijavahti-                hen ja vartijavahtimestarin palkkauksen
30823: mestarit ovat periaatteessa ilman koulutusta, kun               suhteen epäoikeudenmukaisuuden?
30824:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1984
30825: 
30826:          Tapio Holvitie                    Martti Tiuri                   Heikki Riihijärvi
30827:          Mikko Elo                         Timo Roos                      Lea Kärhä
30828:          Riitta Uosukainen                 Aino Pohjanoksa                Pekka Löyttyniemi
30829:                     Matti Viljanen                                Heikki Perho
30830: 
30831: 
30832: 
30833: 
30834:   400)24R
30835: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 174
30836: 
30837: 
30838: 
30839: 
30840:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30841: 
30842:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         aina sijoituspalkkausluokkaa korkeampi. Näin ol-
30843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         len nuorempien konstaapeleiden maksupalkkaus-
30844: olette 5 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        luokka on käytännössä vähintään A 5 ja enintään
30845: jeenne n:o 603 ohella lähettänyt valtioneuvoston      A 12, vanhempien konstaapeleiden vähintään A
30846: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   10 ja enintään A 14 ja vanhempien rikoskonstaa-
30847: sen kansanedustaja Tapio Holvitien ym. kirjalli-      peleiden vähintään A 11 ja enintään A 15.
30848: sesta kysymyksestä n:o 174, jossa tiedustellaan:          Nuoremman konstaapelin toimi on poliisi-
30849:           Miten Hallitus aikoo korjata poliisimie-    miesuralla aloitusvirka. Palveltuaan kokelaskurs-
30850:         hen ja vartijavahtimestarin palkkauksen       sin jälkeen tietyn vähimmäisajan poliisissa asian-
30851:         suhteen epäoikeudenmukaisuuden?               omainen komennetaan miehistökurssille. Siellä
30852:                                                       suoritettu virkatutkinto tuottaa kelpoisuuden
30853:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         mm. vanhemman konstaapelin toimeen, johon
30854: seuraavaa:                                             yleneminen kuuluu poliisimiehistön säännönmu-
30855:                                                        kaiseen virkakiertoon. Vartijavahtimestarin uralla
30856:    Poliisin vartijavahtimestarin toimet ovat kah-      taas vartijavahtimestarin toimi muodostuu mo-
30857: dessa palkkausluokassa. Palkkausluokkaan A 8           nessa tapauksessa myös virkauran päätepisteeksi
30858: kuuluu 133 vartijavahtimestarin tointa ja palk-        ylivartijavahtimestarin tointen erittäin vähäisestä
30859: kausluokkaan A 9 vastaavasti 25 tointa. Ylivarti-      lukumäärästä johtuen.
30860: javahtimestarin palkkausluokka on A 11. Näitä
30861: toimia on poliisissa vain viisi. Vartijavahtimesta-       Vanhempien konstaapeleiden todelliset mak-
30862: rin kiinteä palkkaus muodostuu sijoituspalkkaus-       supalkkausluokat ovat vartijavahtimestareiden
30863: luokan mukaisesta palkasta.                            palkkausluokkia korkeammat. Työaika- ja ylityö-
30864:     Nuorempien konstaapeleiden sijoituspalkkaus-       korvausten erilaisesta jakautumisesta johtuen ko-
30865: luokat ovat A 3 jaA 4, vanhempien konstaape-            konaispalkkaus muodostuu käytännössä vieläkin
30866: leiden A 8 ja A 9 sekä vanhempien rikoskonstaa-         enemmän poliisimiehille edullisemmaksi.
30867: peleiden A 9 ja A 10. Poliisimiesten kiinteä              Sisäasiainministeriön jatkuvana pyrkimyksenä
30868: palkkaus muodostuu sijoituspalkkausluokkaa vas-         on palkkaus- ja henkilöstörakenteen kehittämi-
30869:  taavan palkan lisäksi ns. muistutusten muodossa        nen sellaiseksi, että se ottaa riittävällä tavalla
30870:  maksettavista palkanlisistä, joista johtuu, että       huomioon eri tehtävien vaativuuden, vastuulli-
30871:  poliisimiehen maksupalkkausluokka on yleensä           suuden ja niihin vaadittavan koulutuksen.
30872: 
30873:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
30874:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Luttinen
30875:                                       1984 vp. -     KK n:o 174                                        3
30876: 
30877: 
30878: 
30879: 
30880:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30881: 
30882:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i alimänhet är högre än inplaceringslöneklassen.
30883: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       Sålunda är yngre konstaplars betalningslöneklass
30884: 603 av den 5 april 1984 tili vederbörande med-       i praktiken minst A 5 och högst A 12, äldre
30885: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   konstaplars minst A 10 och högst A 14, och äldre
30886: riksdagsman Tapio Holvitie m.fl. undertecknade       kriminalkonstaplars minst A 11 och högst A 15.
30887: spörsmål nr 174:                                        En yngre konstapelsbefattning är en första
30888:          Hur ämnar Regeringen korrigera det          tjänst i polismanskarriären. När vederbörande
30889:        missförhållande som gälier relationen         efter avlagd aspirantkurs har tjänstgjort en viss
30890:        melian polismans och bevakningsvakt-          minimitid vid polisen kommenderas han på
30891:        mästares löner?                               manskapskurs. Den tjänsteexamen som där av-
30892:                                                      läggs innebär behörighet bl. a. för äldre konsta-
30893:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     pelsbefattning. Befordran tili en sådan befatt-
30894: anföra följande:                                     ning hör tili ett normalt avancemang inom
30895:                                                      polismanskapet. För en bevakningsvaktmästare
30896:    Inom polisen finns det två avlöningsklasser för   återigen utgör bevakningsvaktmästanjänsten i
30897: bevakningsvaktmästarbefattningar. Tili avlö-         många fall också karriärens slutpunkt, emedan
30898: ningsklassen A 8 hör 13 3 sådana befattningar,       antalet överbevakningsvaktmästanjänster är så yt-
30899: och tili avlöni~gsklass A 9 på motsvarande sätt 25   terligt litet.
30900: befattningar. Overbevakningsvaktmästare får lön
30901: enligt avlöningsklassen A 11. Det finns bara fem        Äldre konstaplars faktiska betalningslöneklas-
30902: sådana befattningar inom polisen. En bevak-          ser är högre än bevakningsvaktmästarnas avlö-
30903: ningsvaktmästares fasta avlöning består av den       ningsklasser. På grund av olikheter i fördel-
30904: lön, som erläggs enligt inplaceringslöneklass.       ningen av arbetstids- och övertidsersättningar blir
30905:    Inplaceringslöneklasserna för yngre konstaplar    helhetsavlöningen i praktiken ännu förmånligare
30906: är A 3 och A 4, för äldre konstaplar A 8 och A 9,    för polismän.
30907: samt för äldre kriminalkonstaplar A 9 och A 10.         Inrikesministeriet vinnlägger sig fortsättnings-
30908: Polismäns fasta avlöning består dels av en lön       vis om att utveckla avlönings- och personalstruk-
30909: som motsvarar inplaceringslöneklassen, dels av       turen så, att i den tiliräckligt beaktas hur krävan-
30910: lönetiliägg som betalas på basen av s.k. anmärk-     de och ansvarsfulia olika uppgifter är samt viiken
30911: ning, vilket gör att polismäns betalningslöneklass   utbildning de kräver.
30912: 
30913:      Helsingfors den 9 maj 1984
30914: 
30915:                                                                      Inrikesminister Matti Luttinen
30916:                                                   1984 vp.
30917: 
30918: Kirjallinen kysymys n:o 175
30919: 
30920: 
30921: 
30922: 
30923:                                      Paavilainen ym.: Vaikeasti sairaiden lasten sairaalahoidosta
30924: 
30925: 
30926:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30927: 
30928:    Sairaaloiden hoitohenkilöpulan vuoksi ovat            itse oli muutamaa kuukautta aikaisemmin tapah-
30929: muutamat lastenosastot olleet suljettuina. Muu-          tuneen vaikean synnytyksen vuoksi vielä huono-
30930: toinkin lastenosastot kärsivät henkilökunnan vä-         kuntoinen ja olisi ehdottomasti tarvinnut välillä
30931: häisyydestä, millä epäilemättä on kielteinen mer-        lepoa ollessaan pitkät päivät kuolevan lapsensa
30932: kitys lapsipotilaiden turvallisuuteen ja toipumis-       luona.
30933: prosessiin. Eräissä sairaaloissa ollaan yleistä hoito-      Eräs vähäinen parannus on, että lastenosastoil-
30934: henkilöpulaa "korjaamassa" mm. siten, että siir-         lakin olisi yleisöpuhelin. Vaikka nuorimmat lap-
30935: retään lastenosastoilta henkilökuntaa muille kyl-        set ja vaikeasti sairaat eivät itse voi käyttää
30936: läkin henkilökuntavajauksesta kärsiville osastoil-       puhelinta, on sairaalassa mukana olevan vanhem-
30937: le. Lasten kannalta tämä tuntuu kohtuuttomalta,          man pidettävä yhteyttä kotiin ja myös kotona
30938: sillä erityisesti heille hoitosuhde, joka muodostuu      olevat lapset tarvitsevat mahdollisuutta soittaa
30939: tärkeistä ympäröivistä ihmisistä sekä hoitotoi-          puuttuvalle vanhemmalleen. Hoitohenkilökunta
30940: menpiteistä, on merkittävä paranemista edistävä          ei pidä yksityispuheluista, jotka tulevat kansli-
30941: as1a.                                                    aan.
30942:    Lapsen vanhemmilla on oikeus avustukseen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30943: osallistuessaan vaikeasti sairaan lapsensa hoitoon       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
30944: sairaalassa. Tätä mahdollisuutta voidaan pitää           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30945: edistyksenä, joskin siinä on edelleen puutteita.         seuraavan kysymyksen:
30946: Kuitenkaan olosuhteet lastenosastoilla eivät
30947: useinkaan suosi vanhempien läsnäoloa lapsensa                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30948: luona. Tiettävästi kaikilla osastoilla ei ole edes              ryhtyä vaikeasti sairaitten lasten sairaalas-
30949: aikuiselle mitoitettuja tuoleja puhumattakaan le-               sa tapahtuvan hoitotilanteen parantami-
30950: pohuoneista. Eräässäkin esimerkkitapauksessa äiti               seksi?
30951: 
30952:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1984
30953: 
30954:           Tuula Paavilainen                Pekka Starast                   Sakari Knuuttila
30955: 
30956: 
30957: 
30958: 
30959: 428400525S
30960: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 175
30961: 
30962: 
30963: 
30964: 
30965:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30966: 
30967:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          virkoja 1 633. Kaikenkaikkiaan hoitopäiviä las-
30968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tentautien erikoisalalla oli 43 7 949 keskimääräi-
30969: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         sen hoitoajan ollessa 6,4 vuorokautta ja erikois-
30970: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       alan kuormitusprosentin 60.
30971: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
30972: Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
30973: myksestä n:o 175:                                         Keskussairaalaverkosto on paapiirteittäin ra-
30974:                                                        kennettu 1950-luvulla. Parhaillaan käynnissä ole-
30975:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         va olemassa olevien tilojen saneeraaminen sekä
30976:        ryhtyä vaikeasti sairaitten lasten sairaalas-   keskussairaaloiden täydennysrakentaminen toteu-
30977:        sa tapahtuvan hoitotilanteen parantami-         tetaan vuosittain määriteltävien uusien voimava-
30978:        seksi?                                          rojen puitteissa. Voimavarojen niukentaminen
30979:                                                        viime vuosina on johtanut myös saneerausohjel-
30980:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       man toteuttamisen viivästymiseen. Ottaen huo-
30981: ti seuraavaa:                                          mioon viime vuosikymmenien lääketieteellisen
30982:    Suomessa erikoissairaanhoidon palvelujen            teknologian nopean kehittymisen sekä hoitalin-
30983: tuottaminen on lakisääteisesti kuntien tehtävä.        joissa tapahtuneet muutokset on selvää, että
30984: Erikoissairaanhoidon kehittämisessä tarvittavat        20--30 vuotta sitten rakennetut tilat eivät kaikil-
30985: voimavarat on määritelty valtion tulo- ja menoar-      ta osiltaan aina vastaa tämän päivän kaikkia
30986: viossa sekä valtioneuvoston hyväksymässä tervey-       tarpeita. Terveydenhuollon valtakunnallisessa
30987: denhuollon järjestämistä koskevassa valtakunnal-       suunnitelmassa vuosille 1984--88 on edellytetty,
30988: lisessa suunnitelmassa. Lääninhallitukset vahvis-      että toimintaa kehitettäessä on kiinnitettävä huo-
30989: tavat sairaanhoito/ keskussairaalapiirien esittämät    miota palveluhenkisyyteen ja hoidon inhimilli-
30990: erikoissairaanhoidon alueelliset suunnitelmat          syyteen sekä hoidossa olevan potilaan sosiaalisten
30991: edellyttäen, että ne ovat valtakunnallisen suunni-     suhteitten ylläpitämiseen. Mahdollisuudet tä-
30992: telman mukaisia. Valtionosuus maksetaan vahvis-        mänsuuntaiseen toimintaan ovat parantumassa
30993: tetun suunnitelman mukaiseen toimintaan.               sitä mukaa kuin sairaaloita ylläpitävät kuntainlii-
30994:    Vuoden 1982 lopussa lastentautien erikoisalal-      tot voivat toteuttaa saneeraus- ja täydennysraken-
30995: la oli käytössä 1995 sairaansijaa. Vastaavasti hen-    tamisohjelmia. Vanhempien ja omaisten huo-
30996: kilöstöä oli seuraavasti:                              mioiminen toimintoja ja tiloja suunniteltaessa
30997:    Lääkäreiden virkoja 2 57, eriasteisten sairaan-     tulee tulevassakin suunnittelussa olemaan keskei-
30998: hoitajien virkoja 977 ja muun hoitohenkilöstön         nen periaate.
30999: 
31000:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
31001: 
31002:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31003:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 175                                          3
31004: 
31005: 
31006: 
31007: 
31008:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31009: 
31010:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 633. Antalet vårddagar inom specialområdet
31011: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        för barnsjukdomar var sammanlagt 43 7 949 och
31012: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av          vårdtiden var i medeltal 6,4 dygn. Belastnings-
31013: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     procenten på detta specialområde var 60.
31014: dagsledamot Paavilainen m.fl. undertecknade              Centralsjukhusnätet byggdes i huvuddrag upp
31015: spörsmål nr 17 5:                                     under 1950-talet. Den sanering av existerande
31016:                                                       utrymmen och det kompletterande byggandet av
31017:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       centralsjukhus som just nu pågår genomförs
31018:        för att förbättra situationen vid sjukhus-     inom ramen för nya resurser, som fastställs för
31019:        vård av svårt sjuka barn?                      varje år. Att man under de senaste åren har
31020:                                                       knappat in på resurserna har lett tili att också
31021:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      saneringsprogrammets förverkligande har blivit
31022: anföra följande:                                      fördröjt. Med beaktande av den medicinska tek-
31023:    I Finland ankommer det enligt lag på kommu-        nologins snabba utveckling under de senaste
31024: nerna att tillhandahålla service i form av special-   årtiondena samt förändringarna inom vårdlinjer-
31025: sjukvård. De resurser om erfordras vid utveckling     na är det klart att lokaliteter, som har byggts för
31026: av specialsjukvården har definierats i statsför-      20--30 år sedan inte alltid tili alla delar motsva-
31027: slaget samt i den av statsrådet godkända, riksom-     rar alla dagens behov. I den riksomfattande
31028: fattande planen för anordnandet av hälsovård.         planen för anordnande av hälsovården åren
31029: Länsstyrelserna fastställer de regionala planer för   1984--88 har man förutsatt att vid utvecklandet
31030: specialsjukvård som sjukvårds- 1respektive cen-       av verksamheten särskild uppmärksamhet bör
31031: tralsjukhusdistrikten framlägger under förutsätt-     fästas vid serviceande och vårdens mänsklighet
31032: ning att de stämmer överens med den riksomfat-        samt upprätthållande av patientens sociala rela-
31033: tande planen. För verksamhet i enlighet med           tioner. Möjligheter tili sådan verksamhet blir
31034: fastställd pian betalas statsandel.                   bättre allt efter som de kommunalförbund som
31035:    I slutet av år 1982 fanns det 1995 vård- och       underhåller sjukhus kan förverkliga sina sane-
31036: sjukplatser att tillgå inom specialområdet för        rings- och kompletteringsbyggnadsprogram. Be-
31037: barnsjukdomar. Motsvarande personai var följan-       aktandet av föräldrar och anhöriga vid plane-
31038: de:                                                   ringen av funktioner och utrymmen skall utgöra
31039:    Läkartjänster 257, sjukskötartjänster på olika     en central princip även vad gäller den framtida
31040: nivåer 977 och tjänster för övrig vårdpersonal        planeringen.
31041: 
31042:     Helsingfors den 9 maj 1984
31043: 
31044:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
31045:                                 j
31046:                             j
31047:                             j
31048:                         j
31049:                         j
31050:                     j
31051:                     j
31052:                 j
31053:                 j
31054:             j
31055:             j
31056:         j
31057:         j
31058:     j
31059:     j
31060: j
31061: j
31062: