Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1984_1 | A_1984_2 | A_1984_3 | A_1984_4 | A_1984_5 | B_1984_1 | B_1984_2 | C_1984_1 | C_1984_2 | D_1984 | E_1984_1 | E_1984_2 | E_1984_3 | E_1984_4 | E_1984_5 | F_1984_1 | F_1984_2 | F_1984_3 | Hak_1984 | PTK_1984_1 | PTK_1984_2 | PTK_1984_3 | PTK_1984_4 |

1: Vuoden 1984
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset 176-350
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:                  \'   ..
18: Helsinki 1985. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 176-350
25:    176 Norrback: Om utvecklande av utbildningen av          188 Vepsäläinen ym.: VR:n Pieksämäen varikon sa-
26:    brandskyddspersonal                                      neerauksen kiirehtimisestä
27: 
28:    176 Norrback: Palosuojelutoimen        henkilökunnan     189 Bärlund ym.: Vanhan Porvoon peruskorjaustoi-
29:    koulutuksen kehittämisestä                               minnan tukemisesta
30: 
31:    177 Männistö ym.: KadunJakaisijoiden eläkeiän alen-      190 Pietikäinen ym.: Finlandia-nimen käyttämisestä
32:    tamisesta                                                urheilujoukkueidemme maatunnuksena
33: 
34:    178 Kärhä: Erikoislääkäripalvelujen saannin paranta-     191 Malm m.fl.: Om förbättrad ställning för änka
35:    misesta                                                  som bebrukar lägenhet när det gäller generationsväx-
36:                                                             lingspension
37:    179 Rantanen ym.: Tapaturmavakuutuslain ja am-
38:                                                             191 Malm ym.: Maatilaa viljelevän naislesken aseman
39:    mattitautilain perusteella työntekijälle maksettavista
40:                                                             parantamisesta sukupolvenvaihdostapauksessa
41:    korvauksista
42: 
43:                                                             192 Hilpelä: Lukion opettajien eläkeiän alentamisesta
44:    180 Perho ym.: Vuokratalon käyttö- ja luovutusrajoi-
45:    tusten tulkinnasta
46:                                                             193 Söderström: Ky-5 puunsuoja-aineen kieltämisestä
47:    181 ). Mikkola ym.: Huoltoavun määrän korottami-
48:                                                             194 Norrback m.fl.: Om Helsingfors universitets pri-
49:    sesta ja hakemusmenettelyn yksinkerraistamisesta
50:                                                             vilegium att ge ut almanackor på finska och svenska
51: 
52:    182 Moisander ym.: Vuokrattavien veneiden tarkas-        194 Norrback ym.: Helsingin yliopiston oikeudesta
53:    tusmenettelystä                                          julkaista suomen- ja ruotsinkielisiä almanakkoja
54: 
55:    183 Impiö ym.: Peruskoulujen rakentamisesta ja rasi-     195 Ehrnrooth ym.: Sotilasvammalain mukaisen elin-
56:    tuksista Lapin läänin kunnissa                           koron maksamisesta
57: 
58:    184 Pohjanoksa ym.: Kurssimuotoisen lukion hyväk-        196 P. Leppänen: Työpaikkojen luomisesta kehitys-
59:    sytyn kurssin uusimisesta                                alueille
60: 
61:    185 Pohjanoksa ym.: Lukion tuntijaon kehittämisestä      197 Pohto: Itseoppineiden hierojien aseman paranta-
62:    2000-luvun tarpeita vastaavaksi                          misesta
63: 
64:    186 Dromberg: Lapinjärven huoltolan säilyttämisestä      198 Dromberg: Veikkaus Oy:n tuoton käyttämisestä
65:    valtion huoltoJana                                       oopperan rakentamisrahastoon
66: 
67:    187 Saari ym.: Paloesimieskoulutuksen pääsyvaati-        199 Hilpelä: Entisten kansalaiskoulun yleisaineiden
68:    musten muuttamisesta                                     opettajien eläkeiän alentamisesta
69: 
70: 4085040511
71: 4                                                 Sisällysluettelo
72: 
73: 
74:     200 Kärhä: Kuntien kantokylyluokituksen uudistami-          216 Kortesalmi: Lohen ja taimenen pyyntipaikkojen
75:     sesta                                                       vuokraamisesta Perämerellä
76: 
77:     201 Almgren ym.: PLO:n toiminnasta Suomessa                  217 Kietäväinen ym.: Laitoshoidossa olevan henkilö-
78:                                                                  kohtaiseen käyttöön tulevista varoista
79:     202 Koskinen ym.: Kuntainliittojen pienille kunnille
80:     aiheuttamien maksurasitusten keventämisestä                  218 Kärhä: Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista
81: 
82:     203 Petäjäniemi ym.:    Rikesakkolain vaikutuksesta          219 Impiö ym.: Kansalais- ja työväenopistojen sekä
83:     rangaistusmääräyksiin                                        musiikkioppilaitosten valtionosuuksien maksaruispe-
84:                                                                  rusteiden muuttamisesta
85:     204 Kuusio ym.: Röntgenlääkäreiden ja anestesialää-
86:     käreiden virkojen täyttäruisvaikeuksista
87:                                                                  220 Sasi ym.: Yhteisöjen tuloverokannan alentamises-
88:                                                                  ta ja yritysverotuksesta luopumisesta
89:     205 Paasilinna ym.: Myyjäkoulutustoimikunnan mie-
90:     tinnön ehdotusten toteuttamisesta
91:                                                                  221 Astala ym. : Opintotuen korottamisesta
92:     206 Elo ym.: Pienyrittäjien oikeusturvan parantami-
93:     sesta                                                        222 Knuuttila ym.: Ammattikoulutuksen työsuojelun
94:                                                                  parantamisesta
95:     207 Arranz: Asuntolainan korkotukeen oikeuttavan
96:     hintarajan korottamisesta pääkaupunkiseudulla                223 Renlund m.fl.: Om ökande av återanvändningen
97:                                                                  av avfallspapper
98:     208 Kortesalmi: Maanmittaustoimitusten uskottujen
99:     miesten saattamisesta eläketurvan piiriin                    223 Renlund ym.: Jätepaperin uudelleenkäytön lisää-
100:                                                                  misestä
101:     209 Nordman m.f1.: Om avskaffande av onödig byrå-
102:     krati                                                        224 H. Kemppainen ym.: Maaseudun työpaikkatuki-
103:                                                                  kokeilun laajentamisesta
104:     209 Nordman ym.: Tarpeettoman byrokratian poista-
105:     misesta                                                      225 Vihriälä ym.: Työllisyysperustein myönnettavan
106:                                                                  tuen lisäämisestä kotimaiselle energialle
107:     210 Norrback m.fl.: Om behovet av kostpolitik
108:                                                                  226 Kärhä: Päivähoitopaikkojen valtionosuuksien kar-
109:     210 Norrback ym.: Ravintopolitiikan tarpeellisuudes-         simisesta
110:     ta
111:                                                                  227 Aaltio ym.: Merenpinnan tulevan nousun huo-
112:     211 Rehn: Om obligatoriska reningsanläggningar för
113:                                                                  mioon ottamisesta rakennuslupia myönnettäessä
114:     svavelutsläpp i nya värmekraftverk
115:                                                                  228 H. Kemppainen: Kajaani Oy:n sairaskassan jä-
116:     211 Rehn: Uusiin lämpövoimalaitoksiin asennettavis-
117:                                                                  senmaksun korottamisesta
118:     ta pakollisista rikinpäästöjen puhdistuslaitteista
119: 
120:     212 Enävaara: Lohi- ja taimenrysäpyynnin rajoittami-         229 Turunen: Valtion varoista maksettavista todiste-
121:     sesta asutuskeskusten lähivesillä                            lukustannuksista
122: 
123:     213 Moisander ym.: Helsingin kauppakorkeakoulun              230 Salolainen ym.: Jätteiden hyötykäytön edistämi-
124:     tutkinnon uudistuksesta                                      sestä
125: 
126:     214 Lipponen ym.: Kehitystutkimuksen tehostamises-           231 Kokko ym.: Maatalousyrittäjien vuosiloma- Ja
127:     ta                                                           viikkovapaaetuuksien kehittämisestä
128: 
129:     215 Ehrnrooth ym.: Ohitusleikkausten lisäämiseksi            232 Poutaneo ym.: Maanomistajien oikeuksien tur-
130:     tarvittavista toimenpiteistä                                 vaamisesta suojelualueita muodostettaessa
131:                                                 Sisällysluettelo                                                5
132: 
133: 233 Almgren: Valtionosuuksien leikkaamisesta kun-           250 Turunen ym.: Nisäjärven poistamisesta lintuve-
134: nille aiheutuvien rasitusten korvaamisesta                  sien suojeluohjelmasta Polvijärvellä
135: 
136: 234 Holvitie ym.: Ympäristökasvatuksen toteutumi-           251 Kuoppa ym.: Ympäristölainsäädännön kehittä-
137: sesta peruskoulussa                                         misestä saastumisen estämiseksi
138: 
139: 235 Jokela ym.: Yksityisen kuorma-autoyrittäjän ase-        252 Stenbäck m.fl.: Om effektiverad information om
140: man parantamisesta                                          användningen av motorkälke
141: 
142: 236). Mikkola ym.: Korkeakoululaitoksen kehittä-            252 Stenbäck ym.: Moottorikelkan käyttöä koskevan
143: mislainsäädännön opetushenkilöstöä koskevien tavoit-        informaation lisäämisestä
144: teiden toteuttamisesta
145:                                                             253 Kietäväinen ym.: Poliisipäivystyksen turvaamises-
146: 237 Paavilainen: Sairaan lapsen perheelle myönnettä-        ta myös viikonloppuisin
147: vistä matkakorvauksista ja hoitotuesta
148:                                                             254 Rantanen ym.: Vanajaveden säännöstelyn aiheut-
149: 238 P. Leppänen ym.: Vammaisten aseman paranta-             tamien epäkohtien poistamisesta
150: misesta
151:                                                             255 Kärhä: Kehitysvammaisten varhaiskuntoutuksen
152: 239 Törnqvist ym.: Maatilalain nojalla myönnettävien        järjestämisestä
153: avustusten kohdentamisesta
154:                                                             256 Manninen: Iijoen kevättulvien estämisestä
155: 240 Enävaara: Kalastuskortin vaatimisesta pyyntita-
156: pahtumassa mukana olevalta apuhenkilöltä
157:                                                             257 Westerlund m.fl.: Om åtgärder för marknadsfö-
158:                                                             ring av överskottsspannmål
159: 241 Pohjanoksa: Rauman-Peipohjan radan kunnos-
160: tamisesta
161:                                                             257 Westerlund ym.: Toimenpiteistä ylijäämäviljan
162:                                                             markkinaimiseksi
163: 242 Westerlund m.fl.: Om mera trafikundervis-
164: ningsmaterial på svenska
165:                                                             258 Ikonen ym.: Opettajien eläkkelle siirtymisestä
166: 242 Westerlund ym.: Ruotsinkielisen liikenneopetus-         eräissä tapauksissa
167: materiaalin lisäämisestä
168:                                                             259 Väänänen ym.: Lisäpistejärjestelmän palauttami-
169: 243 Pohjanoksa ym.: Lukion fysiikan opiskelun tur-          sesta ammatillisen koulutuksen yhteisvalintoihin
170: vaamisesta
171:                                                             260 Ranta: Esiintyvien taiteilijoiden verotuskäytännön
172: 244 Jouppila ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kä-        yhtenäistämisestä
173: sityöläisiltä '
174:                                                             261 Ranta: Kunnallisesta työllistämistuesta annetun
175: 245 Dromberg ym.: Päihdeongelmaisten odottavien             soveltamisohjeen tulkinnasta
176: äitien terveyskasvatuksesta
177:                                                              262 Aho ym.: Peruskoulu-uudistuksen eräille koulu-
178: 246 Dromberg ym.: Ylioppilaspohjaisten ammatillis-           hallinnon henkilöstöryhmille aiheuttamista elä-
179: ten oppilaspaikkojen lisäämisestä                            keongelmista
180: 
181: 247 Martikainen ym.: Työllisyysvarojen myöntämises-          263 Stenius-Kaukonen ym.: Lämpötilaa, kosteutta ja
182: tä energiapuun kasaukseen                                    vetoa koskevien työsuojelunormien aikaansaamisesta
183: 
184: 248 Liedes ym.: Tangonhaaran ruoppaamisesta Iissä            264 Roos ym.: Kotimaisten ravintolamuusikoiden ase-
185:                                                              man parantamisesta
186: 249 Koskenniemi ym.: Valtionosuusasteikkojen leik-
187: kausten ja valtion avustusten maksatusten lykkäysten         265 Laaksonen ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen
188: vaikutuksista                                                päivärahan enimmäispituuden poistamisesta
189: 6                                                 Sisällysluettelo
190: 
191: 
192:     266 J. Mikkola ym.: Hoitohenkilökunnan lisäämisestä          282 H. Kemppainen ym.: Yksityisten teiden valtion-
193:     sairaaloiden lastenosastoilla                                avun myöntämisperusteista
194: 
195:     267 Kottesalmi: Teollisuusradan rakentsmisesta Yli-          283 Miettinen ym.: Veikkausasetuksen muuttamis-
196:     vieskasta Kalajoen Rahjan satamaan                           suunnitelmista
197: 
198:     268 Kortesalmi: Maatalousoppilaitoksen perustami-            284 Enävaara: Lohta koskevien Kansainvälisen Itäme-
199:     sesta Oulaisiin                                              ren kalastuskomission suositusten toteuttamisesta
200: 
201:     269 Kortesalmi: Konekirjoituskoulutuksen turvaami-           285 Alho ym.: Yli 30-vuotiaiden mahdollisuudesta
202:     sesta keskiasteen kaupan ja hallinnon koulutuksessa          päästä siviilipalvelukseen
203: 
204:     270 Särkijärvi: Suomessa käytettävän ydinpolttoai-           286 Enävaara: Taloudellisten rikosten tutkijoiden li-
205:     neen tuotantoon liittyvistä epäkohdista                      säämisestä
206: 
207:     271 Elo ym.: Ouran saariston suojelemisesta Merikar-         287 Norrback: Om ordnande av utbildning av hälso-
208:     vialla                                                       inspektörer på svenska
209: 
210:     272 Wasz-Höckert m.fl.: Om vårdplatser för svensk-           287 Norrback: Ruotsinkielisen terveystarkastajakoulu-
211:     språkiga psykiatriska barnpatienter vid Vasa central-        tuksen järjestämisestä
212:     sjukhus
213:                                                                  288 Almgren ym.: Teknillisen koulutuksen uudelleen
214:     272 Wasz-Höckert ym.: Ruotsinkielisten lasten psyki-
215:                                                                  järjestämisestä
216:     atristen hoitopaikkojen perustamisesta Vaasan keskus-
217:     sairaalaan
218:                                                                  289 Nordman m.fl.: Om beviljande av statsandelar
219:                                                                  tili kommunernas lokala organisationer för understöd
220: -   273 Kortesalmi: Oulun läänin rannikkoalueen uusja-
221:                                                                  för upprätthållande av utrymmen
222:     kotoimitusten toimiston sijoittamisesta Kempeleelle
223: 
224:                                                                  289 Nordman ym.: Valtionavun myöntämisestä kun-
225:     274 Kortesalmi: Eräiden kuivatushankkeiden toteut-
226:                                                                  tien paikallisille järjestöille toimitilojen ylläpitoon
227:     tamisesta Limingalla
228:                                                                  myöntämiin avustuksiin
229:     275 E. Laine ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon toi-
230:                                                                  290 Wasz-Höckert: Opetuksen tason turvaamisesta
231:     mintasuunnitelmien valtionapujen supistamisen estä-
232:     misestä                                                      teknillisissä opistoissa
233: 
234: 
235:     276 Moisander ym.: Palkkakustannusten huomioon               291 Aaltonen: Valtion hallinnollisten virkojen ja toi-
236:     ottamisesta kehittämisavustuksia myönnettäessä               mien kelpoisuusehtosäännösten soveltamiskäytännöstä
237: 
238:     277 Koskinen: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron            292 Kuusio ym.: Tampereen-Porin/Rauman radan
239:     vaikutuksesta sotainvalidin kansaneläkkeeseen                perusparantamisesta ja sähköistämisestä
240: 
241:     278 Kokko ym.: Kansanopistojen ja kansankorkea-              293 Roos ym.: Pienyrittäjien lomatoiminnan tukemi-
242:     koulujen opettajien palkkaeroista                            sesta
243: 
244:     279 Dromberg ym.: Konekirjoituksen opetuksen vä-             294 Skinnari ym.: Alueellisen oopperatoiminnan tur-
245:     hentämisen estämisestä                                       vaamisesta ja edistämisestä
246: 
247:     280 Kuoppa ym.: Järvien puhdistamisen kokeilemi-             295 Turunen: Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
248:     seen tarvittavasta määrärahasta                              säädetyn lain toimivuudesta
249: 
250:     281 Skinnari ym.: Lääkärien päivystystyön ja ylipit-         296 Turunen: Joensuun valtakunnallisen sankarihau-
251:     kien työjaksojen vähentämisestä                              dan kunnostuksesta
252:                                                   Sisällysluettelo                                                   7
253: 
254:     297 Nyby ym.: Sukupuolirooliajattelun vähentämises-         312 Piipari ym.: Tieyhteyttä vailla olevien saarten
255:     tä ammatinvalinnan yhteydessä                               määräämisestä ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen
256:                                                                 Pyhtäällä
257:     298 Enävaata: Aravaomakotirakentajille myönnettä-
258:     vien pankkilainojen ehdoista                                313 lmpiö ym.: Pohjoissuomalaisten yritysten vienti-
259:                                                                 toiminnan edistämisestä Pohjois-Norjassa
260:     299 Kottesalmi: Metsästys- ja muiden aseiden kanto-
261:     lupien myöntämisestä aseistakieltäytyjille                  314 Impiö ym.: Maamme pohjoisimpien kuntien säh-
262:                                                                 kön saannin turvaamisesta
263: -   300 Kortesalmi: Uuden sillan rakentamisesta Piipsan-
264:                                                                 315 Manninen ym.: Työttömyyden vähentämisestä
265:     joen yli Vihannin Korvenkylässä
266:                                                                 työn jakamisen avulla ja kansalaisloman järjestämisestä
267: 
268:     301 Kortesalmi: Kurkijärven-Soilun välisen tien pa-
269:                                                                 316 Pohjanoksa: Opetusministeriön opettajankoulu-
270:     rantamisesta Kuusamossa
271:                                                                 tustoimiston lakkauttamisesta
272: 
273:     302 Junnila: Pääministerin SDP:n puoluekokouksessa          317 Pohjanoksa ym.: Honkajoen lukion aloituspaik-
274:     pitämän puheen ulkopoliittisesta sisällöstä                 kojen määrästä
275: 
276:     303 Stenbäck: Om lindring och smidigare tillämp-            318 Dromberg ym.: Maantien n:o 174 rakentamisesta
277:     ning av inresesatdgandena                                   Artjärven kirkonkylän kohdalla
278: 
279:     303 Stenbäck: Suomen maahantulosäännösten lieven-           319 Enävaara: Sairauspäivärahan maksamisesta työky-
280:     tämisestä ja joustavammasta soveltamisesta                  vyttömyysajalta sairausvakuutusmaksua maksaville
281:                                                                 opiskelijoille
282:     304 Kärhä: Rakennuslain mukaisen katualueen lunas-
283:     tamiseen liittyvästä epäkohdasta                            320 Mattila ym.: Osa-aikatyöntekijöiden eläke- ja
284:                                                                 vuosilomaetuuksien patantamisesta
285:     305 Enävaata:   Pellonvarauskorvauksen   reaaliarvon
286:     turvaamisesta                                               321 Kortesalmi: Lapin vajaatuottoisten metsien uu-
287:                                                                 distamista koskevan lain ulottamisesta koskemaan
288:     306 Louekoski ym.: Läntisen Uudenmaan teollisuus-           myös Kainuuta
289:     työpaikkojen turvaamisesta
290:                                                                 322 Myllyniemi: Lohjan ja Nummen tiemestaripiirien
291:                                                                 yhdistämisestä
292:     307 E. Laine ym.: Turun vedenpuhdistuslaitoksessa
293:     käyttöön otetusta ns. kaksoissaostuksesta
294:                                                                 323 Särkijärvi: Työehtosopimusten saatavilla olon tur-
295:                                                                 vaamisesta
296:     308 Zillacus: Om urvecklande av kompletteringsut-
297:     bildning i långvård
298:                                                                 324 Joutsenlahti: Vaasan läänin ammattikoulujen toi-
299:                                                                 mintaedellytysten turvaamisesta
300:     308 Zilliacus: Pitkäaikaissairaiden hoitoa koskevan
301:     täydennyskoulutuksen kehittämisestä                          325 Skinnari ym.: Etelä-Suomen kalanviljelylaitoksen
302:                                                                  rakentamisesta Lammin Porraskoskelie
303:     309 Dromberg: Matkailun edistämisen tehostamisesta
304:                                                                 326 Bärlund ym.: Ns. johtajavakuutukseen liittyvistä
305:     310 Stenius-Kaukonen ym.: Työkyvyttömyyseläkkeen            mahdollisuuksista kiertää verotusta
306:     myöntämisestä kansaneläkelain mukaan työkyvyttö-
307:     mäksi todetulle hankilölle                                   327 Alaranta ym.: Yrittäjäkoulutuksen koordinoinnin
308:                                                                  tehostamisesta
309:     311 Saati ym.: Työllistämistuen myöntämisestä myös
310:     maataloudessa työskentelevien henkilöiden palkkauk-          328 Kortesalmi: Talousrikosten tutkinnan tehostami-
311:     seen                                                         sesta
312: 8                                                     Sisällysluettelo
313: 
314: 
315:     329 Helle ym.: Jokioisten kartanon sahan lopettami-             340 Helle ym.: Julkisten ja yksityisten tetveydenhuol-
316:     seen liittyvästä esisopimuksesta                                topalvelusten osuudesta
317: 
318:     330 Rajamäki ym.: Suoran työllistämistuen kokeilu-              341 Kettunen ym.: Lapin piirimetsälautakunnan toi-
319:     toiminnan jatkamisesta ja laajentamisesta                       menpiteiden lainmukaisuudesta
320: 
321:     331 Saari ym.: Vanhuksen kotihoidon tuen saattami-              342 Wasz-Höckert: Lääketieteellistä asiantuntemusta
322:     sesta hoitajalle verovapaaksi tuloksi                           edellyttävän viran saamisesta ympäristöministeriöön
323: 
324:     332 Nyby m.fl.: Om statskontorets beslut om pension             343 Impiö: Kansanopistojen opetushenkilökunnalle
325:     på grundval av nedsatt arbetsförmåga                            maksettavien palkkojen valtionosuuden yhtenäistämi-
326:                                                                     sestä
327:     332 Nyby ym.: Valtiokonttorin työkyvyn alentumisen
328:     perusteella tekemistä eläkepäätöksistä                          344 H. Kemppainen ym.: Turpeen hyötykäytön tut-
329:                                                                     kimuksen edellytysten tutvaamisesta
330:     333 Wasz-Höckert ym.: Lasten sydäntautien suppean
331:                                                                     345 Myllyniemi:     Liikennetutvallisuusnäkökohtien
332:     erikoisalan koulutusviran perustamisesta HYKS:aan
333:                                                                     huomioonottamisesta rakennuslainsäädäntöä uudistet-
334:                                                                     taessa
335:     334 Paasilinna ym.: Myyntivoittotuloja koskevan ve-
336:     ronkierron estämisestä
337:                                                                     346 Eskelinen: Vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen
338:                                                                     toimintaedellytysten tutvaamisesta sosiaali- ja tetvey-
339:     335 Sasi ym.: Eläkkeensaajan omaisuustulovähennyk-              denhuollon aloilla
340:     sestä
341:                                                                     347 Savolainen: Joutsenon uuden tapettitehtaan toi-
342:     336 Ehrnrooth: Om överföring av ansvaret för befolk-            minnasta
343:     ningsskyddet på de statliga myndigheterna i samband
344:     med byggandet av kärnkraftverk                                  348 Savolainen: Sairaankuljetuksen      järjestämisestä
345:                                                                     sairaanhoidon osa-alueena
346:     336 Ehrnrooth: Ydinvoiman rakentamiseen liittyvän
347:     väestönsuojeluvastuun siirtämisestä valtion viranomai-          349 Nordman m.fl.: Om tillsättande av en parlamen-
348:     sille                                                           tarisk kommitte för naturresurs- och miljöfrågor
349: 
350:     337 Wasz-Höckert: Hiilivoimalaitosten rikkipäästöjen            349 Nordman ym.: Parlamentaarisen luonnonvara- ja
351:     vähentämisestä                                                  ympäristökomitean asettamiseta
352: 
353:     338 Manninen ym.: Myrskytuhojen kotvaamista kos-                350 Norrback m.fl.: Om underlättad generationsväx-
354:     kevien säädösten aikaansaamisesta                               ling inom växthusnäringen
355: 
356:     339 Valli ym.: Metsähallinnon puutavarakuljetusten              350 Norrback ym.: Sukupolvenvaihdoksen helpotta-
357:     siirtämisestä ensisijaisesti paikallisille autoilijoille        misesta kasvihuoneviljelytiloilla
358:                                               1984 vp.
359: 
360: Skriftligt spörsmål nr 176
361: 
362: 
363: 
364: 
365:                                   Norrback: Om utvecklande av utbildningen av brandskyddspersonal
366: 
367: 
368:                                Tili Riksdagens Herr Talman
369: 
370:    Utbildningen av personai inom brandskydds-           Utbildningen av svenskspråkiga brandmän har
371: väsendet har en längre tid varit föremål för         varit bristfäliig. Visserligen har de svenskspråkiga
372: debatt. Statens brandinstitut, som är beläget i      eleverna kunnat använda sitt modersmål i prov.
373: Helsingfors och som är understälit inrikesministe-   Men undervisningsspråket har varit finska, och
374: riet, har hittilis huvudsakligen skött utbild-       för elever med bristfäliiga kunskaper i finska har
375: nmgen.                                               det därför varit svårt att delta i utbildningen.
376:                                                      Enligt aktuelia planer kommer man att vid behov
377:    Utbildningstiden i en brandmannakurs är en
378:                                                      från och med år 1984 anordna svenskspråkiga
379: termin. För en brandförman är utbildningstiden
380:                                                      brandmannakurser.
381: ytterligare en termin.
382:                                                         För att mera långsiktigt kunna planera utbild-
383:    Med tanke på det ansvarsfulia arbetet är ut-      ningen av svenska brandmän borde -en tidtabeli
384: bildningstiden förhåliandevis kort. Utbildningen     uppgöras för huru ofta svenska kurser anordnas.
385: för brandskyddsväsendet avviker från annan ut-       Också de svenska kurserna borde kunna ges på
386: bildning också i det avseendet att den inte          olika orter.
387: sorterar under yrkesutbildningsstyrelsen.               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
388:   1 olika skeden har det funnits planer på att       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
389: också utbildningen inom brandskyddsväsendet          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
390: skulie göras tili en normal yrkesutbildning som      följande spörsmål:
391: skulie ges i yrkesskolor. Brandinstitutet skulie                 På vilket sätt har Regeringen för avsikt
392: närmast då stå för specialutbildning på området.             att ordna utbildningen på längre sikt
393:    Fördelen med ett sådant arrangemang skulie                inom brandskyddsväsendet, samt
394: vara att utbildningen skulie ges på flera orter i               hur avser Regeringen att utbildningen
395: vårt land. lnordnas utbildningen i den övriga                av svenskspråkiga brandmän skali ordnas
396: yrkesutbildningen skulie också utbildningstiden              så att behovet på arbetsmarknaden kan
397: förlängas. Brandmännens yrkesinsikter skulie                 tillgodoses och så att blivande brandmän
398: därmed bli ännu större.                                      kan planera sin utbildning?
399: 
400:      Helsingfors den 5 april 1984
401: 
402:                                             Ole Norrback
403: 
404: 
405: 
406: 
407: 428400496U
408: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 176
409: 
410: Kirjallinen kysymys n:o 176                                                                   Suomennos
411: 
412: 
413: 
414: 
415:                                    Norrback: Palosuojelutoimen henkilökunnan koulutuksen kehittä-
416:                                      misestä
417: 
418: 
419:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
420: 
421:    Palosuojelutoimen henkilökunnan koulutuk-          voineet käyttää äidinkieltään kokeissa. Opetus-
422: sesta on jo pidemmän aikaa keskusteltu. Valtion       kielenä on kuitenkin ollut suomi, ja suomen
423: palo-opisto, joka sijaitsee Helsingissä ja toimii     kieltä heikosti taitavien oppilaiden on tästä syystä
424: sisäasiainministeriön alaisena, on tähän asti pää-    ollut vaikeata osallistua opetukseen. Nykyisten
425: asiassa hoitanut koulutuksen.                         suunnitelmien mukaan tullaan vuodesta 1984
426:    Palomieskurssin koulutusaika on yksi lukukau-      alkaen tarvittaessa järjestämään ruotsinkielisiä pa-
427: si. Paloesimiehen koulutusaika on yhtä lukukaut-      lomieskursseja.
428: ta pidempi.                                              Ruotsinkielisten palomiesten koulutuksen
429:    Työn vastuunalaisuutta ajatellen koulutusaika      suunnittelemiseksi pitemmällä tähtäimellä tulisi
430: on suhteellisen lyhyt. Palosuojelutoimen koulu-       laatia aikataulu siitä, miten usein ruotsinkielisiä
431: tus eroaa muusta koulutuksesta myös siinä suh-        kursseja järjestetään. Myös ruotsinkielisiä kursseja
432: teessa, että se ei toimi ammattikasvatushallituk-     pitäisi voida järjestää eri paikkakunnilla.
433: sen alaisena.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
434:    Eri vaiheissa on suunniteltu palosuojelutoimen     tyksen 37 §: n 1 momemtiin viitaten esitän kun-
435: koulutuksen muuttamista normaaliksi ammatti-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
436: koulutukseksi, jota annettaisiin ammattikouluis-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
437: sa. Palo-opisto vastaisi silloin lähinnä alueen
438: erikoiskoulutuksesta.                                            Millä tavalla Hallitus aikoo pqestaa
439:    Tällaisen järjestelyn etuna olisi, että opetusta           palosuojelutoimen koulutuksen pitem-
440: annettaisiin useilla paikkakunnilla. Mikäli opetus            mällä tähtäimellä, ja
441: tulisi muun ammattikoulutuksen yhteyteen, pi-                    miten Hallitus katsoo, että ruotsinkie-
442: tenisi myös koulutusaika. Palomiesten ammatti-                listen palomiesten koulutus tulisi järjes-
443: taito paranisi siten entisestään.                             tää, jotta työmarkkinoiden tarve voidaan
444:    Ruotsinkielisten palomiesten koulutus on ollut             tyydyttää ja jotta tuleva palomies voi
445: puutteellista. Tosin ruotsinkieliset oppilaat ovat            suunnitella koulutuksensa?
446: 
447:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1984
448: 
449:                                              Ole Norrback
450:                                      1984 vp. -- ~ n:o 176                                             3
451: 
452: 
453: 
454: 
455:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
456: 
457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hallinnon alaisuudessa toimivassa Pelastushallin-
458: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        non koulutuskeskuksessa.
459: olette 5 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-          Järjestely on sama kuin puolustusvoimain, ra-
460: jeenne n:o 638 ohella lähettänyt valtioneuvoston     javartiolaitoksen, poliisin, tullin, posti- ja tele-
461: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedusta-     hallituksen, vankeinhoitolaitoksen ja valtionrau-
462: ja Ole Norrbackin tekemän seuraavan sisältöisen      tateiden antaman ammatillisen koulutuksen jär-
463: kirjallisen kysymyksen n:o 176:                      jestelyissä.
464:                                                          Suunnitelmien laatiminen Pelastushallinnon
465:           Millä tavalla Hallitus aikoo järjestää     koulutuskeskuksen toimintaedellytysten paranta-
466:        palosuojelutoimen koulutuksen pitem-          miseksi sekä palo- ja pelastustoimen ammatti-
467:        mällä tähtäimellä, ja                         koulutuksen kehittämiseksi on aloitettu vuoden
468:            miten Hallitus katsoo, että ruotsinkie-   1983 syksyllä. Suunnitelmissa sovitetaan yhteen
469:        listen palomiesten koulutus tulisi järjes-    paloalan ja väestönsuojelukoulutuksen tarpeet.
470:        tää, jotta työmarkkinoiden tarve voidaan         Suomessa on kaksi ruotsinkielistä vakinaista
471:        tyydyttää ja jotta tuleva palomies voi        palokuntaa, joissa on yhteensä 54 palomiehen
472:        suunnitella koulutuksensa?                    virkaa. Muista ruotsinkielisistä palokunnista on
473:                                                      puolivakinaisia palokuntia yhdeksän, joista vii-
474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     dessä vain palopäällikkö on päätoiminen. Palo-
475: ti seuraavaa:                                        miehen päätoimisia virkoja muissa neljässä palo-
476:    Sisäasiainministeriö on neuvotellut opetusvi-     kunnassa on yhteensä 15. Lopuissa ruotsin- tai
477: ranomaisten kanssa palo- ja pelastustoimen pää-      kaksikielisissä kunnissa toimii sopimuspalokunta,
478: toimisen henkilöstön ammattikoulutuksen järjes-      jonka jäseniltä ei vaadita palomiehen tutkintoa.
479: tämisen periaatteista vuodesta 1981 alkaen. Ot-         Ruotsinkielisen koulutuksen tarve on ollut
480: taen huomioon muun muassa taloudelliset edel-        toistaiseksi niin pieni, ettei ole ollut mahdollista
481: lytykset ja korkeamman opetuksen keskittämis-        järjestää ruotsinkielistä palomieskurssia. Palo-
482: mahdollisuudet on päädytty siihen, että alan         opistossa on ollut vuosittain vain 4--6 ruotsinkie-
483: koulutusta voidaan kehittää tarkoituksenmukai-       listä oppilasta.
484: simmin nykyisin järjestelyin keskiasteen tutkin-        Suunniteltaessa palo- ja pelastustoimen koulu-
485: toihin pohjautuvana ammatillisena jatkokoulu-        tuksen kehittämistä otetaan tarvittaessa huo-
486: tuksena, joka järjestetään sisäasiainministeriön     mioon myös ruotsinkielisen koulutuksen tarpeet.
487: 
488:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
489: 
490:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Luttinen
491: 4                                     1984 vp. -- EJC n:o 176
492: 
493: 
494: 
495: 
496:                                Till Riksdagens Herr Talman
497: 
498:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Arrangemanget motsvarar arrangemangen be-
499: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        träffande yrkesutbildningen vid försvarsmakten,
500: 638 av den 5 april 1984 till vederbörande med-        gränsbevakningsväsendet, polisen, tullen, post-
501: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    och telestyrelsen, fångvårdsväsendet och stats-
502: riksdagsman Ole Norrback undertecknade spörs-         järnvägarna.
503: mål nr 176:
504:                                                          Utarbetandet av planer för en förbättring av
505:            På vilket sätt har Regeringen för avsikt   verksamhetsförutsättningarna för räddningsför-
506:        att ordna utbildningen på längre sikt          valtningens utbildningscentral samt för utveck-
507:        inom brandskyddsväsendet, samt                 ling av yrkesutbildningen inom brand- och rädd-
508:            hur avser Regeringen att utbildningen      ningsväsendet påbörjades hösten 1983. I planer-
509:        av svenskspråkiga brandmän skall ordnas        na anpassas brandväsendets och befolknings-
510:        så att behovet på arbetsmarknaden kan          skyddsutbildningens behov till varandra.
511:        tillgodoses och så att blivande brandmän          Finland har två ordinarie svenskspråkiga
512:        kan planera sin utbildning?                    brandkårer med sammanlagt 54 brandmanna-
513:                                                       tjänster. Av de övriga svenskspråkiga brand-
514:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
515:                                                       kårerna är nio halvordinarie. Av dessa har endast
516: anföra följande:                                      fem en brandchef med uppgiften som huvudsyss-
517:    Inrikesministeriet har från och med år 1981        la. De övriga fyra brandkårerna har sammanlagt
518: underhandlat med undervisningsmyndigheterna           15 brandmannatjänster med uppgiften som hu-
519: om principerna för ordnandet av yrkesutbild-          vudsyssla. Resten av de svensk- eller tvåspråkiga
520: ningen för sådan personal inom brand- och             kommunerna har avtalsbrandkårer av vilkas med-
521: räddningsväsendet som har uppgiften som hu-           lemmar inte krävs brandmannaexamen.
522: vudsyssla. Med beaktande av bl.a. de ekonomis-
523:                                                           Behovet av utbildning på svenska har hittills
524: ka förutsättningarna och möjligheterna till kon-
525:                                                       varit så litet att det inte varit möjligt att anordna
526: centrering av den högre utbildningen har man
527:                                                       svenskspråkiga brandmannakurser. Brandinstitu-
528: kommit till att utbildningen inom branschen kan
529:                                                       tet har haft endast 4--6 svenskspråkiga elever per
530: utvecklas ändamålsenligast med nuvarande ar-
531:                                                       år.
532: rangemang, dvs. som yrkesinriktad fortbildning
533: som bygger på mellanstadieexamina. Denna ut-            Då utvecklandet av utbildningen inom brand-
534: bildning ordnas vid räddningsförvaltningens ut-       och räddningsväsendet planeras kommer även
535: bildningscentral, som underlyder inrikesministe-      behovet av utbildning på svenska att beaktas om
536: riet.                                                 detta är påkallat.
537: 
538:     Helsingfors den 9 maJ 1984
539: 
540:                                                                        Inrikesminister Matti Luttinen
541:                                                 1984 vp.
542: 
543: Kirjallinen kysymys n:o 177
544: 
545: 
546: 
547: 
548:                                    Männistö ym.: Kadunlakaisijoiden eläkeiän alentamisesta
549: 
550: 
551:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
552: 
553:    Kuopiossa ja muutamissa muissakin maamme               Kadunlakaisijoiden työn raskautta kuvaa se,
554: kaupungeissa toimivat kadunlakaisijoina naiset.        että esimerkiksi Kuopiossa viimeisen 12 vuoden
555: Kaiken kaikkiaan ei heidän ryhmänsä liene maas-        aikana on jäänyt eläkkeelle 7 kadunlakaisijaa,
556: sa kovin suuri; esimerkiksi Kuopiossa heitä on         joista vain kaksi on päässyt säädettyyn 63 vuoden
557: 14.                                                    eläkeikään; viisi on joutunut jäämään työkyvyttö-
558:   Työtä tehdään ulkona ympäri vuoden. Pykälis-         myyseläkkeelle. Parhaillaan on kaksi työntekijöis-
559: sä ei tunneta sää- tai pakkasrajoja. Talvella auo-     tä pitkällä sairauslomalla. Tämä kaikki osoittaa,
560: taan suojateitä lapion ja kolan kanssa tiekarhun,      että kadunlakaisijoiden eläkeikärajaa tulisi nope-
561: aurausauton ja traktorin jäljiltä. Kapeat jalkakäy-    asti alentaa.
562: tävät on kolattava ja hiekoitettava käsin. Keväällä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
563: lumen sulaessa alkaa hiekan otto, mikä sekin on        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
564: tehtävä luudalla ja lapiolla - työkoneita on           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
565: vähän eivätkä ne pääse kapeisiin paikkoihin.           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
566: Syksyllä lakaistaan ja lapioidaan lehtiä ja kuljete-
567: taan niitä kärryillä; koneita ei ole riittävästi                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
568: näihinkään tehtäviin. Tätä jatkuu kunnes räntä-               siin kadunlakaisijoiden eläkeikärajan
569: ja lumisateet taas alkavat.                                   alentamiseksi?
570: 
571:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
572: 
573:          Lauha Männistö                   Arvo Kemppainen                Pekka Leppänen
574:          Esko Helle                       Vappu Säilynoja                Niilo Koskenniemi
575: 
576: 
577: 
578: 
579: 428400526T
580: 2                                      1984 vp. -- KK n:o 177
581: 
582: 
583: 
584: 
585:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
586: 
587:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          matille sopivaa eläkeikää. Tämän vuoksi toimi-
588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kunta ehdotti eläkelaitoksen hallitukselle lisätut-
589: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         kimuksen antamista asiassa Työterveyslaitoksen
590: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       suoritettavaksi.
591: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Kunnallinen eläkelaitos ja Työterveyslaitos te-
592: Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallises-       kivät 20 päivänä marraskuuta 1979 tutkimussopi-
593: ta kysymyksestä n:o 177:                               muksen, jonka tarkoituksena oli selvittää elä-
594:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        keikien määräytymisperusteita. Työterveyslaitos
595:         siin kadunJakaisijoiden eläkeikärajan          jätti lopullisen tutkimusraporttinsa eläkelaitok-
596:         alentamiseksi?                                 selle 17 päivänä helmikuuta 1984. Tämä raportti
597:                                                        on parhaillaan eläkelaitoksen käsiteltävänä.
598:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:            Valtioneuvoston vuonna 1977 asettama elä-
599:    Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön mu-         keikäkomitea ehdotti 31 päivänä toukokuuta
600: kaan kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin       1983 jättämässään II osamietinnössä, että yksi-
601: yleinen eläkeikä on 63 vuotta. Eläkesäännön liite      tyissektorilla siirryttäisiin joustavaan eläkeikäjär-
602: sisältää kuitenkin noin sata virkaa ja työtä, joissa   jestelmään. Sen sijaan valtion, kuntien ja mui-
603: eläkeikä on 63 vuotta alempi. Kunnallisten ka-         den julkisten yhteisöjen eläkeikäjärjestelmissä
604: dunlakaisijoiden eläkeikä on 63 vuotta.                eläkeikäkomitea totesi eläkeiän riippuvan am-
605:    Kun oli käytännössä osoittautunut, ettei Kun-       mattinimikkeistä, minkä vuoksi joustavan eläk-
606: nallisen eläkelaitoksen eläkesäännön poikkeuksel-      keellesiirtymisjärjestelmän soveltaminen niiden
607: lisia eläkeikiä koskeva liite enää vastannut sille     osalta edellyttää vielä lisäselvityksiä. Tällä hetkel-
608: asetettuja tavoitteita, eläkelaitos sekä kunnallisia   lä ei ole kuitenkaan ratkaistu, missä järjestyksessä
609: viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavat järjestöt   mahdollinen siirtyminen joustavaan eläkeikäjär-
610: sopivat siitä, että eläkelaitos asettaa toimikun-      jestelmään julkisten yhteisöjen viranhaltijoiden ja
611: nan, jonka tehtävänä on laatia ehdotus, jonka          työntekijöiden osalta tullaan selvittämään.
612: pohjalta eläkesäännön liitteen mahdollinen ko-            Koska kysymys siitä, toteutetaanko ja missä
613: konaistarkistus voitaisiin toteuttaa.                  muodossa joustava eläkkeellesiirtymisjärjestelmä
614:    Keräämänsä tilastoaineiston sekä muun hank-         julkisella sektorilla, on edelleen avoinna ja koska
615: kimansa selvityksen perusteella edellä mainittu        ratkaisulla on ilmeisesti heijastusvaikutuksia jul-
616: toimikunta kuitenkin katsoi, että vaikka hankitut      kisen sektorin ns. alempiin eläkeikiin, katson,
617: selvitykset antoivat varsin merkittävää tietoa, niin   että tässä tilanteessa ei ole riittäviä perusteita
618: yksistään niiden ja eräiden muiden tilastoselvitys-    ottaa erikseen käsiteltäväksi kadunJakaisijoiden
619: ten perusteella ei voida määritellä kullekin am-       eläkeiän tarkistamista.
620: 
621:       Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1984
622: 
623:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Luttinen
624:                                       1984 vp. -- RJ( n:o 177                                           3
625: 
626: 
627: 
628: 
629:                                Tili Riksdagens Herr Talman
630: 
631:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Därför föreslog kommissionen för pensionsanstal-
632: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tens styrelse att Institutet för arbetshygien skulle
633: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av          ges i uppdrag att utföra tilläggsutredningar.
634: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Kommunala pensionsanstalten och Institutet
635: dagsledamot Lauha Männistö m.fl. underteckna-         för arbetshygien ingick den 20 november 1979
636: de spörsmål nr 177:                                   ett forskningsavtal i syfte att utreda de grunder
637:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         enligt vilka pensioner bestäms. Institutet för
638:        att sänka gatsoparnas pensionsålders-          arbetshygien avgav sin slutliga forskningsrapport
639:        gräns?                                         tili pensionsanstalten den 17 februari 1984. Den-
640:                                                       na rapport behandlas som bäst vid pensionsans-
641:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      talten.
642: anföra följande:                                          Pensionsålderskommitten, som statsrådet till-
643:    Enligt Kommunala pensionsanstaltens pen-           satte år 1977, föreslog i sitt II delbetänkande som
644: sionsstadga är den alimänna pensionsåldern för        avgavs den 31 maj 1983 att man inom den
645: kommunala tjänsteinnehavare och arbetstagare          privata sektorn skulie övergå tili ett system med
646: 63 år. Pensionsstadgans bilaga innefattar dock        smidig pensionsålder. För pensionsålderssyste-
647: cirka hundra tjänster och arbeten där pensionsål-     men inom staten, kommunerna och offentliga
648: dern är lägre än 63 år. Kommunala gatsopares          samfund gäller däremot, konstaterade pensions-
649: pensionsålder är 63 år.                               ålderskommitten, att pensionsåldern är beroende
650:    När det i praktiken hade framgått att den          av yrkesbeteckningen. På grund härav förutsätter
651: bilaga tili Kommunala pensionsanstaltens pen-         tillämpningen av ett smidigt pensionsövergångs-
652: sionsstadga som gälide exceptionella pensionsåld-     system för deras del ännu tiliäggsutredningar.
653: rar inte längre motsvarade de mål man hade            För ögonblicket är det dock inte avgjort i viiken
654: uppstälit för den, kom pensionsanstalten samt de      ordning man kommer att utreda, om och hur en
655: organisationer som representerar kommunala            övergång tili ett smidigt pensionsålderssystem
656: tjänsteinnehavare och arbetstagare överens om att     kan genomföras i fråga om offentliga samfunds
657: tilisätta en kommission med uppgift att göra ett      tjänsteinnehavare och arbetstagare.
658: förslag, på basen av vilket det skulie vara möjligt       Emedan frågan om huruvida och i viiken form
659: att justera pensionsstadgans bilaga i dess helhet.    systemet med smidig pensionsövergång genom-
660:    Denna kommission ansåg dock på basen av det        förs inom den offentliga sektorn fortfarande är
661: statistiska materia! som den insamlade samt övri-     öppen, och emedan dess avgörande tydligen har
662: ga införskaffade utredningar att det, trots att       verkningar på de s.k. lägre pensionsåldrarna
663: dessa utredningar innehöli högst betydelsefulia       inom den offentliga sektorn, anser jag att det i
664: uppgifter, inte är möjligt att endast på basen av     denna situation inte föreligger tiliräckliga
665: dem och vissa andra statistiska utredningar be-       grunder för att ta upp justeringen av gatsoparnas
666: stämma en lämplig pensionsålder för varje yrke.       pensionsålder tili skild behandling.
667:      Helsingfors den 10 maj 1984
668: 
669:                                                                        Inrikesminister Matti Luttinen
670:                                                 1984 vp.
671: 
672: Kirjallinen kysymys n:o 178
673: 
674: 
675: 
676: 
677:                                    Kärhä: Erikoislääkäripalvelujen saanmn parantamisesta
678: 
679: 
680:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
681: 
682:    Maalaiskunnissa ja pienemmissä kaupungeissa         vuokrata yksityisille erikoislääkäreille vastaanotto-
683: on erikoislääkärien palvelujen saanti usein hyvin      tiloiksi sinä aikana kun niitä ei tarvita terveyskes-
684: pulmallista. Paikallinen terveyskeskus ei pysty        kuksen omaan käyttöön. Olisi toki miellyttäväm-
685: antamaan erikoislääkärin palveluja ja erikoislää-      pää, yksinkertaisempaa, järkevämpää ja taloudel-
686: kärien vastaanotoille on maalaiskunnista ja pie-       lisempaa, että yksi henkilö eli erikoislääkäri tulisi
687: nemmistä kaupungeista kymmenien tai satojen            potilaiden luo heidän paikkakunnalleen kuin
688: kilometrien matka.                                     että sadat potilaat vuosittain tekisivät päinvastai-
689:    Yksityisillä erikoislääkäreillä olisi halukkuutta   sen matkan asuinpaikkakunnaltaan suurimpiin
690: avata ilta- ja viikonloppuvastaanottopisteitä          kaupunkeihin etsimään erikoislääkärin hoitoa.
691: oman asemapaikkansa lähikunnissa, mutta kerro-         Kansanterveyslain ja -asetuksen määräykset estä-
692: tunlainen järjestely on käytännössä osoittautunut      vät kuitenkin erikoislääkärihoidon tarjoamisen
693: vaikeaksi. Maalaiskunnissa ja pienemmissä kau-         kuntalaisille muuna toimintana kuin kunnallise-
694: pungeissa ei ole saatavissa sopivia vastaanottotilo-   na toimintana.
695: ja ja taloudellisestikin on vastaanottotilojen jär-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
696: jestäminen muutamaksi tunniksi viikossa mahdo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
697: tonta.                                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
698:    Erikoislääkärin hoitoa ja tutkimusta tarvitsevil-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
699: le olisi suuri helpotus saada näitä palveluja
700: asuinpaikkakunnaltaan. Näin heiltä säästyisi ai-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
701: kaa, vaivaa ja matkakuluja. Matkakustannusten                  siin, jotta sellainen kunta, jolla ei ole
702: osalta säästöä kertyisi myös yhteiskunnalle.                   mahdollisuuksia tarjota erikoislääkäripal-
703:    Samanaikaisesti kun kunnan asukkaat joutuvat                veluja kunnallisena toimintana, voisi kor-
704: etsimään itselleen erikoislääkärin hoitoa terveys-             vausta vastaan luovuttaa terveyskeskuksen
705: keskuksensa ulkopuolelta, seisoo heidän oman                   tyhjinä olevia toimitiloja terveyskeskuk-
706: terveyskeskuksensa vastaanottotiloja puolityhjinä.             sen ulkopuolisen erikoislääkärin vastaan-
707:    Edellä kerrotussa tilanteessa olisi kaikille osa-           ottojen järjestämiseksi, silloin kun asian-
708: puolille niin yksityisille erikoislääkärin hoitoa              omaisen erikoislääkärin palvelujen saanti
709: tarvitseville kuntalaisille kuin yhteiskunnallekin             katsotaan kunnassa tarpeelliseksi ja tar-
710: paras ratkaisu, jos terveyskeskustiloja voitaisiin             koituksenmukaiseksi?
711: 
712:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
713: 
714:                                                Lea Kärhä
715: 
716: 
717: 
718: 
719: 428400527U
720: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 178
721: 
722: 
723: 
724: 
725:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
726: 
727:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuntainliitoilla. Jokaisella Suomen kansalaisella
728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on mahdollisuus saada erikoislääkäripalveluita
729: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         kuntainliittojärjestelmän puitteissa. Pienemmillä
730: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       paikkakunnilla on lisäksi 25 aluesairaalaa, jotka
731: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sijaitsevat keskussairaalapiirien asuma-alueilla ja
732: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä      lyhentävät näin potilaiden matkoja erikoislääkä-
733: n:o 178:                                               reiden palveluihin.
734:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            Lisäksi on mainittava, että suurissa kaupun-
735:        siin, jotta sellainen kunta, jolla ei ole       geissa on terveyskeskuksissa erikoislääkärijobtoista
736:        mahdollisuuksia tarjota erikoislääkäripal-      toimintaa kaupunginsairaaloissa, jotka 1970-
737:        veluja kunnallisena toimintana, voisi kor-      luvun lopussa liitettiin terveyskeskuksiin.
738:        vausta vastaan luovuttaa terveyskeskuksen          Edellä esitetyn johdosta voidaan todeta, että
739:        tyhjinä olevia toimitiloja terveyskeskuk-       jokaisella kunnalla on sen väestölle tarjottavana
740:        sen ulkopuolisen erikoislääkärin vastaan-       sekä yleislääkärin että erikoislääkärin palveluita.
741:        ottojen järjestämiseksi, silloin kun asian-     Erikoislääkäritoiminnan osalta on olennaista se,
742:        omaisen erikoislääkärin palvelujen saanti       että toiminta ei ole täysipainoista vielä silloin,
743:        katsotaan kunnassa tarpeelliseksi ja tar-       kun erikoislääkäri on käytettävissä. Suuressa osas-
744:        koituksenmukaiseksi?                            sa tapauksia tarvitaan erikoistutkimuksia, jotka
745:                                                        edellyttävät kalliita laitteita. Näitä ei ole tarkoi-
746:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuksenmukaista eikä taloudellista sijoittaa kovin
747: vasti seuraavaa:                                       hajalleen, vaan lähinnä keskussairaaloihin ja
748:                                                        aluesairaaloihin.
749:    Terveydenhuollon Jaqestäminen Suomessa on
750: säädetty kuntien velvollisuudeksi. Toiminta on            Mikäli terveyskeskuksissa olisi kapasiteettia
751: pääsääntöisesti yleislääkärin johtamaa. Yleislää-      vuokrata tiloja ulkopuolisten käyttöön, tämä on
752: kärin asiantuntemus riittää lääkärinhoitoa vaati-      mahdollista, mutta tällöin on otettava huomioon
753: vasta käyntimäärästä noin 70--80 % :n asianmu-         terveyskeskusten velvoite palauttaa valtionosuus,
754: kaiseen hoitamiseen. Tätä toimintaa varten on          joka aikanaan on myönnetty kyseisten tilojen
755: terveyskeskuksiin varattu toimitilat ja henkilöstö-    rakentamiseen, ellei valtioneuvosto eri anomuk-
756: voimavarat.                                            sesta myönnä siitä vapautusta. Toisaalta keskus-
757:    Kuntien ja terveyskeskusten pienen väestömää-       sairaala voi sijoittaa viranhaltijaosa toimimaan
758: rän vuoksi erikoislääkäripalveluita ei voida talou-    terveyskeskuksen tiloissa, mikäli se toiminnan
759: dellisesti sijoittaa jokaiseen terveyskeskukseen,      porrastus huomioon ottaen on tarkoituksenmu-
760: vaan kunnat ovat tämän velvoitteen järjestäneet        kaista, siitä kuntien kesken sovitaan ja menettely
761: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain nojalla   toteuttamissuunnitelmassa vahvistetaan.
762: kuntainliittojärjestelmän kautta. Päävastuu eri-          Edellä olevaan viitaten sosiaali- ja terveysminis-
763: koissairaanhoidosta on maan 20 sairaanhoito- ja        teriö toteaa, että kunnilla on mahdollisuus hoitaa
764: keskussairaalapiirin kuntainliitolla ja psykiatrisen   erikoissairaanhoidon toiminnat jo olemassa ole-
765: sairaanhoidon osalta mielisairaanhuoltopiirien         van lainsäädännön puitteissa.
766: 
767:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
768: 
769:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
770:                                      1984 vp. -      KK n:o 178                                           3
771: 
772: 
773: 
774: 
775:                                Tili Riksdagens Herr Talman
776: 
777:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bundssystemet. På de minsta onerna finns det
778: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dessutom 25 kretssjukhus som är belägna inom
779: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av         centralsjukhusdistriktens      bosättningsområden
780: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    och sålunda förkonar patienternas resor i sam-
781: dagsledamot Kärhä undenecknade skriftliga            band med besök hos specialister.
782: spörsmål nr 178:                                        Det bör dessutom nämnas att det vid hälso-
783:                                                      vårdscentralerna i de stora städerna finns specia-
784:           Ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-       listledd verksamhet i de stadssjukhus, vilka i
785:        der att en kommun som inte har möjlig-        slutet av 1970-talet anslöts tili hälsovårdscentra-
786:        heter att erbjuda specialistservice i kom-    lerna.
787:        munal regi, mot ersättning kunde överlå-         Med anledning av det ovan anförda kan det
788:        ta hälsovårdscentralens tomma verksam-        konstateras, att varje kommun kan erbjuda sin
789:        hetsutrymmen för anordnande av utom-          befolkning såväl alimänläkar- som specialistservi-
790:        stående specialists mottagning, då tili-      ce. Beträffande specialistverksamheten bör det
791:        gången tili vederbörande specialistservice    observeras att verksamheten ännu inte är fuliödig
792:        i kommunen anses vara nödvändig och           då det finns tiligång tili en specialist. I ett flertal
793:        ändamålsenlig?                                fali erfordras specialundersökningar, vilka förut-
794:                                                      sätter dyr apparatur. Det är inte ändamålsenligt
795:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     och inte helier ekonomiskt att placera denna
796: anföra följande:                                     apparatur på olika stälien utan den bör närmast
797:    Anordnandet av hälsovården har i Finland          förläggas tili centralsjukhusen och kretssjukhu-
798: faststälits såsom kommunernas skyldighet. För        sen.
799: verksamheten svarar en allmänläkare. En allmän-         Om det vid hälsovårdscentralerna skulie finnas
800: läkares sakkunskap räcker för vederbörlig skötsel    kapacitet att hyra ut utrymmen åt utomstående,
801: av ca 70-80 % av antalet besök som kräver            skulle det gå för sig, men det bör härvid beaktas
802: läkarvård. För denna verksamhet har det vid          att hälsovårdscentralerna är förpliktade att åter-
803: hälsovårdscentralerna reserverats verksamhets-       betala den statsandel, som en gång beviljats för
804: utrymmen och personalresurser.                       byggandet av ifrågavarande utrymmen, om inte
805:    På grund av att vissa kommuners och hälso-        statsrådet på särskild anhållan beviljar befrielse
806: vårdscentralers folkmängd är ringa kan specialist-   från detta. Å andra sidan kan centralsjukhuset
807: service ur ekonomisk synpunkt inte förläggas vid     förlägga sina tjänsteinnehavares verksamhet tili
808: varje hälsovårdscentral, utan kommunerna har         hälsovårdscentralens utrymmen, om detta med
809: ordnat denna förpliktelse genom kommunalför-         beaktande av verksamhetens differentiering är
810: bundssystemet med stöd av lagen om kommuna-          ändamålsenligt, överenskommelse om detta träf-
811: la allmänna sjukhus. Det huvudsakliga ansvaret       fas melian kommunerna och förfarandet faststälis
812: för specialsjukvården åvilar landets 20 kommu-       i realiseringsplanen.
813: nalförbund för sjukvårdsdistrikt och centralsjuk-       Med hänvisning tili det ovanstående konstate-
814: husdistrikt och i fråga om psykiatrisk hälsovård     rar social- och hälsovårdsministeriet, att kommu-
815: kommunalförbunden för sinnessjukvårdsdistrik-        nerna har möjlighet att sköta specialsjukvårdens
816:  ten. Varje finsk medborgare har möjlighet att få    funktioner inom ramen för den redan existerande
817: specialistservice inom ramen för kommunalför-        lagstiftningen.
818: 
819:      Helsingfors den 9 maj 1984
820: 
821:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
822:                                                1984 vp.
823: 
824: Kirjallinen kysymys n:o 179
825: 
826: 
827: 
828: 
829:                                   Rantanen ym.: Tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain perus-
830:                                     teella työntekijälle maksettavista korvauksista
831: 
832: 
833:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
834: 
835:    Tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain          hänen työaikanaan. Tällaista käytäntöä on pidet-
836: perusteella korvataan työntekijälle sairaanhoito      tävä tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain
837: sekä suoritetaan päivärahaa kunnes tapaturmasta       periaatteen vastaisena, sillä lainsäädäntö lähtee
838: aiheutunut vamma on parantunut tai siitä johtu-       siitä, että työntekijälle aiheutuvat kustannukset
839: nut sairaus on päättynyt. Sairaanhoitoon kuuluu       korvataan. Mikäli työntekijän ansionmenetykset
840: mm. lääkärin antama tai määräämä tarpeellinen         ovat huomattavat, tästä voi olla seurauksena se,
841: hoito, lääkärin määräämät lääkkeet sekä tarpeel-      että hän voi jättää hakeutumatta lääkärin mää-
842: liset puhdistusaineet ja sidostarpeet, apuneuvo-      räämään hoitoon.
843: jen hankkiminen jne. Sairaanhoitona korvataan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
844: niinikään siitä aiheutuvat välttämättömät matka-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
845: kustannukset.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
846:    Sen jälkeen kun työntekijä on palannut työ-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
847: hönsä, hän voi varsin pitkänkin ajan olla sairau-
848: destaan tai taudistaan johtuen sairaanhoidon tar-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että ta-
849: peessa. Lain perusteella hänelle korvataan edel-             paturmavakuutuslain ja ammattitautilain
850: leen mm. lääkärin antama tai määräämä hoito,                 soveltamisessa on ilmennyt epäkohtia si-
851: lääkinnällinen kuntoutus, hierojan antama hie-               käli, että työntekijälle aiheutuvia ansion-
852: ronta ja muu fysikaalinen hoito. Työntekijä saat-            menetyksiä ei kaikissa tapauksissa korva-
853: taa joutua hakeutumaan tällaiseen hoitoon jopa               ta, vaikka näitä ansionmenetyksiä aiheu-
854: useita kertoja viikossa.                                     tuu lääkärin määräämästä sairaanhoidos-
855:    Tällaisissa tilanteissa on epäkohdaksi koettu             ta, ja jos on,
856: usein se, että työntekijälle ei suoriteta korvausta             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
857: ansionmenetyksestä, jos sairaanhoito tapahtuu                tilanteen korjaamiseksi?
858: 
859:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
860: 
861:                      Jorma Rantanen                            Esko Helle
862: 
863: 
864: 
865: 
866: 428400528V
867: 2                                     1984 vp.   -   KK n:o 179
868: 
869: 
870: 
871: 
872:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
873: 
874:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
875: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ti seuraavaa:
876: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn .kir-
877: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiar;t-      Tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain
878: omaiselle jäsenelle jäljennöksen . ~an~anedustaJa    mukaan työntekijälle korvataan työtapaturmasta
879: Rantasen ym näin kuuluvasta klfJalhsesta kysy-       tai ammattitaudista johtuva työansion menetys
880: myksestä n:o 179:                                    päivärahan ja tapaturmaeläkkeen muodossa, kun
881:                                                      mainitun menetyksen syynä on tapaturmavam-
882:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ta-    man tai ammattitaudin aiheuttama työkyvyttö-
883:        paturmavakuutuslain ja ammattitau~ilai?       myys. Jos sitä vastoin tapaturmasta tai ammatti-
884:        soveltamisessa on ilmennyt epäkohua si-       taudista ei ensinkään ole seurannut työkyvyttö-
885:        käli, että työntekijälle aiheutuvia ansion-   myyttä tai jos työkyky jo on palautur;tut, voimassa
886:        menetyksiä ei kaikissa tapauksissa korva-     oleva lainsäädäntö ei edellytä työansiOn menetyk-
887:        ta vaikka näitä ansionmenetyksiä aiheu-       sen korvaamista, ei edes silloin, kun menetys
888:        tu~ lääkärin määräämästä sairaanhoidos-       johtuu tapaturmavamman tai ammat~itaudin
889:        ta, ja jos on,                                vaatimasta sairaanhoidosta. Tätä on pidettävä
890:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin    puutteena. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvi-
891:        tilanteen korjaamiseksi?                      tetään, miten asiaa voitaisiin korjata.
892: 
893:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
894: 
895:                                                                            Ministeri Vappu Taipale
896:                                       1984 vp. -- RJC n:o 179                                          3
897: 
898: 
899: 
900: 
901:                                Tili Riksdagens Herr Talman
902: 
903:    I det syft.e 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
904: anger har Nt, Herr Talman, med Er skrivelse av       anföra följande:
905: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av
906:                                                         Enligt l~gen om olycksfallsförsäkring och lagen
907: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
908:                                                      om yrkessJukdomar ersätts arbetstagare för för-
909: dagsman Rantanen m.fl. undertecknade spörs-
910:                                                      värvsförlust, som föranleds av olycksfall i arbete
911: mål nr 179:                                          eller yrk~ssjukdom. Ersättningen ges i form av
912:                                                      ~agpenntng och olycksfallspension, när orsaken
913:           Är Regeringen medveten om att miss-
914:        f~rhållanden har förekommit vid tillämp-
915:                                                      ttll nämnda förlust är arbetsoförmåga, som har
916:        nmgen av lagen om olycksfallsförsäkring       åsamk.ats av skada, ådragen vid olycksfall, eller av
917:        och lagen om yrkessjukdomar såtillvida,       Y.rkessJukd.om. Om däremot olycksfall eller yrkes-
918:        att förvärvsförlust, som åsamkas arbetsta-    SJukdom mte alls har föranlett arbetsoförmåga
919:        garen, inte under alla omständigheter         eller om arbetsförmågan redan är återställd förut-
920:        ersätts, trots att sådana förvärvsförluster   sätter gällande lagstiftning inte att förlusten av
921:        föranleds av sjukvård som läkare föreskri-    arbetsförtjänst ersätts, inte ens i det fall att
922:        vit, och om detta är fallet,                  förlusten föranleds av sådan sjukvård som påkal-
923:                                                      las a~ skada, ådragen vid olycksfall, eller av
924:          ämnar Regeringen vidta åtgärder för att     yrkessJukdom. Detta måste anses vara en brist.
925:        korrigera situationen?                        Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds hur
926:                                                      saken kunde rättas tili.
927:     Helsingfors den 9 maj 1984
928: 
929:                                                                             Minister Vappu Taipale
930:                                               1984 vp.
931: 
932: Kirjallinen kysymys n:o 180
933: 
934: 
935: 
936: 
937:                                   Perho ym.: Vuokratalon käyttö- ja luovutusrajoitusten tulkinnasta
938: 
939: 
940:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
941: 
942:    Asuntotuotantolain käyttö- ja luovutusrajoitus-   Helsingissä asumista ja heidän ikäänsä koskevia
943: ten oikeutusta voidaan perustella sillä, että val-   rajoituksia ja heidän hoitoaan edistäviä ehtoja.
944: tion asuntolainan saaja on vastaanottanut pitkäh-       Asuntotuotantolain 5 §:n mukaisesti annetun
945: kön laina-ajan ja alikorkoisen lainan muodossa       valtioneuvoston päätöksen ja asuntohallituksen
946: määrätyn edun. Edellä sanotussa laissa on säädet-    asukkaiden valintaa koskevien ohjeiden mukaan,
947: ty, että vuokratalossa olevaa huoneistoa on käy-     kun on kyse sosiaaliseen erityisryhmään kuulu-
948: tettävä säädetyt edellytykset täyttävän kunnan       vien, hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöi-
949: vuokralaiseksi hyväksymän henkilön vuokra-asun-      den asunnon saannista, voidaan poiketa tuloille,
950: tona. Vuokratalon käyttöä koskevat rajoitukset       varallisuudelle ja henkilöluvuille asetetuista eh-
951: ovat voimassa asuntolainan mahdollisesta takaisin    doista. Lauttasaaren Vanhustentalosäätiön ano-
952: maksamisesta riippumatta sen ajan, joksi laina on    muksessa oli ensisijaisesti kysymys hoitoon pyrki-
953: myönnetty, jos lainaa ei ole maksettu takaisin       vien vanhusten varallisuusehdosta poikkeamises-
954: ennen 1. 7.1976. Valtioneuvosto voi erityisistä      ta, koska useilla vanhuksilla on oma asunto-osa-
955: syistä, milloin asuntolaina on maksettu kokonaan     ke, jonka he ymmärrettävistä syistä haluavat
956: takaisin, myöntää hakemuksesta asettamillaan         pitää hallussaan. Varallisuudesta luopumista kos-
957: ehdoilla osaksi tai kokonaan vapautuksen mainit-     keva määräaika on myös niin pitkä, ettei sitä ole
958: tujen rajoitusten soveltamisesta.                    kohtuullista eikä inhimillistä kohdistaa vanhus-
959:    Vuokratalon käyttö- ja luovutusrajoitukset voi-   ten hoitoa koskeviin valintaohjeisiin.
960: vat olla perusteltuja vuokra-asuntokannan säily-        Edellä mainittu valtioneuvoston hylkäävä pää-
961: misen ja vuokralaisen aseman turvaamiseksi.          tös vaikeuttaa suuresti Lauttasaaren Vanhustenta-
962: Mutta nämä rajoitukset ovat kohtuuttomia sil-        losäätiön toiminta-ajatuksen toteutusta ja samalla
963: loin, kun vuokratalo on lainoitettu ja rakennettu    vie vanhuksilta sen hoitomahdollisuuden, johon
964: ennen käyttö- ja luovutusrajoitusten sinänsä hyvin   talon rakentaminen on aikoinaan perustunut.
965: äkillisesti toteutettua voimaantuloa, ja kun ne         Asuntotuotantolain mukaiset käyttörajoitukset
966: kohdistuvat saman sisältöisinä myös näihin van-      ovat kaiken kaikkiaan kohtuuttomia silloin, kun
967: hoihin vuokrataloihin, joiden lainaa ei ole mak-     ne kohdistuvat sosiaalisten erityisryhmien asumi-
968: settu valtiolle takaisin ennen 1.7.1976.             seen. Hallituksen tulisikin ryhtyä selvittämään
969:    Esimerkkinä lain liian tiukasta tulkinnasta ja    käyttö- ja luovutusrajoitusten helpottamista, kos-
970: myös asuntoviranomaisten välinpitämättömästä         ka samalla voidaan vähentää virkavaltaisuutta.
971: suhtautumisesta ymmärtää erityisryhmiin lukeu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
972: tuvien asunnon ja muun palvelun tarve on valtio-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
973: neuvoston keväällä 1983 tekemä hylkäävä päätös       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
974: Lauttasaaren Vanhustentalosäätiön anomukseen         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
975: saada vapautus vuokratalon asukkaiden valintaa
976: koskevista rajoituksista. Lauttasaaren vanhusten-              Pitääkö Hallitus perusteltuna ja tarkoi-
977: talo on saanut alkunsa kunnallisten vanhustenta-            tuksenmukaisena asuntotuotantolain mu-
978: lojen riittämättömyydestä ja tarkoitettu säätiön            kaisia käyttö- ja luovutusrajoituksia sil-
979: sääntöjen mukaan lauttasaarelaisille vanhuksille,           loinkin, kun ne kohdistuvat sosiaaliseen
980: joiden yksin asuminen iän vuoksi oli vaikeutu-              erityisryhmään lukeutuvien asukkaiden
981: nut. Vanhustentalo oli rakennettu Helsingin                 valintaa koskeviin edellytyksiin ja ennen
982: kaupungilta vuokratulle tontille ja tontin vuokra-          kaikkea silloin, kun asuntolaina on
983: ehtojen mukaan asukkaiden otossa on hakijan                 myönnetty ennen 1. 7.1976, ja
984: 
985: 4284005408
986: 2                                1984 vp. -   KK n:o 180
987: 
988:        aikooko Hallitus mahdollistaa vähem-          mainittuihin ryhmiin kuuluvien asumista
989:       män byrokraattisen menettelyn, millä           voitaisiin edistää?
990: 
991:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
992: 
993:        Heikki Perho                Mauri Miettinen            Helge Saarikoski
994:        Sampsa Aaltio               Kaarina Dromberg           Kimmo Sasi
995:        Elsi Hetemäki-Olander       Liisa Hilpelä              Ilkka Suominen
996:        Tapio Holvitie              Lauri Impiö                Martti Tiuri
997:        Aila Jokinen                Riitta Jouppila            Riitta Uosukainen
998:        Tuure Junnila               Heikki Järvenpää           Tauno Valo
999:        Ilkka Kanerva               Juho Koivisto              Matti Viljanen
1000:        Lea Kärhä                   Matti Lahtinen             Pertti Salolainen
1001:        Ritva Laurila               Anna-Kaarina Louvo         Eva-Riitta Siitonen
1002:        Pekka Löyttyniemi           Saara Mikkola              Jouni J. Särkijärvi
1003:        Erkki Moisander             Pentti Mäki-Hakola         Eeva Turunen
1004:        Helena Pesola               Tuulikki Petäjäniemi       Sakari Valli
1005:        Sirpa Pietikäinen           Toivo T. Pohjala           Iiro Viinanen
1006:        Aino Pohjanoksa             Pirjo Rusanen              Ben Zyskowicz
1007:                                        1984 vp. -- BJ( n:o 180                                           3
1008: 
1009: 
1010: 
1011: 
1012:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1013: 
1014:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kuuluu sosiaaliseen erityisryhmään ja kunta kat-
1015: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           soo, että luopumisehdon asettamatta jättämiselle
1016: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-          on painavia syitä kuten esimerkiksi uuteen asun-
1017: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        toon sopeutumisen epävarmuus. Päätösvalta
1018: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         asukkaaksi hyväksymisessä on kunnalla, jonka
1019: Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         tulee päätöstä tehdessään varmistua siitä, etteivät
1020: kysymyksestä n:o 180:                                   edellytykset täyttävät, vastaavassa asunnon tar-
1021:                                                         peessa olevat sosiaaliseen erityisryhmään kuuluvat
1022:           Pitääkö Hallitus perusteltuna ja tarkoi-      hakijat joudu kärsimään päätöksestä, jolla poike-
1023:        tuksenmukaisena asuntotuotantolain mu-           taan asukkaaksi valinnan yleisistä edellytyksistä.
1024:        kaisia käyttö- ja luovutusrajoituksia sil-
1025:                                                            Mitä tulee kirjallisen kysymyksen perusteluissa
1026:        loinkin, kun ne kohdistuvat sosiaaliseen
1027:                                                         esimerkkinä mainittuun Lauttasaaren Vanhusten-
1028:        erityisryhmään lukeutuvien asukkaiden
1029:                                                         talosäätiön omistamaan vuokrataloon, on sitä
1030:        valintaa koskeviin edellytyksiin ja ennen
1031:                                                         lainoitettaessa lähdetty siitä, ettei kyseessä ole
1032:        kaikkea silloin, kun asuntolaina on
1033:                                                         laitoshoitoon tarkoitettu vanhainkoti, vaan ni-
1034:        myönnetty ennen 1.7.1976, ja
1035:                                                         menomaan palveluja tarjoava vuokratalo, jonka
1036:           aikooko Hallitus mahdollistaa vähem-          asukkaiden valinta perustuu asuntotuotantolain
1037:        män byrokraattisen menettelyn, millä             säännöksiin. Selvitettäessä mainitun talon toi-
1038:        mainittuihin ryhmiin kuuluvien asumista          mintaa säätiön haettua valtioneuvostolta vapau-
1039:        voitaisiin edistää?                              tusta vuokratalon käyttöä ja luovutusta koskevista
1040:                                                         rajoituksista todettiin talon muistuttavan toimin-
1041:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           taperiaatteiltaan vanhainkotia, koska talon omat
1042: seuraavaa:                                              asumista sääntelevät järjestyssäännöt ja asunnois-
1043:    Asuntotuotantolain mukaisten vuokrataloja            ta tehtävä sopimus estävät itsenäisen asumisen ja
1044: koskevien käyttö- ja luovutusrajoitusten tarkoituk-     koska palvelumaksu on tehty pakolliseksi. Kui-
1045: sena on ollut turvata sellaisen vuokra-asuntokan-       tenkin vanhainkotipaikkojen kysyntä on Helsin-
1046: nan säilyminen, jota voidaan käyttää eniten tuen        gin kaupungilta saadun selvityksen mukaan jat-
1047: tarpeessa olevien henkilöiden asumisen järjestä-        kuvasti vähentynyt, kun taas pienistä itsenäisistä
1048: miseen. Asuntolainoitettujen vuokratalojen asuk-        asunnoista on jatkuvasti kova kysyntä. Lauttasaa-
1049: kaiden valinta perustuu asuntotuotantolain 5            ren vanhustentalon asuntojen on todettu tekni-
1050: §:ään, jonka mukaan tuen kohteena olevien               sesti täyttävän itsenäisille asuinhuoneistoille ra-
1051: henkilöiden tukeminen on katsottava sosiaalisesti       kennuslainsäädännössä määrätyt edellytykset.
1052: tarkoituksenmukaiseksi ja taloudellisesti tarpeel-         Ottaen huomioon vuokra-asuntojen puutteen
1053: liseksi. Tarkemmat asukkaiden valintaperusteet          paikkakunnalla ja sen, että Lauttasaaren vanhus-
1054: on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä, min-        tentalossa on sen nykyisessä käytössä valtioneu-
1055: kä lisäksi asuntohallitus on antanut asukkaiden         voston asukasvalintaa koskevan päätöksen ja
1056: valintaa koskevia ohjeita. Asukkaaksi hyväksymi-        asuntohallituksen antamien ohjeiden perusteella
1057: sen yleisinä edellytyksinä on pidettävä hakijan         mahdollista poiketa asukasvalintaa koskevista
1058: asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja.               yleisistä edellytyksistä, hylättiin säätiön hakemus
1059:    Sosiaalisten erityisryhmien kuten vanhusten          vuokratalon käyttö- ja luovutusrajoituksista va-
1060: osalta on asukkaiden valintaperusteita väljennetty      pauttamisesta.
1061: siten, että sekä varallisuutta että tuloja koskevista      Kuten edellä on käynyt ilmi, voi kunta jo
1062: edellytyksistä voidaan poiketa asuntohallituksen        nykyisen asuntotuotantolain, asukkaiden valintaa
1063: vahvistamien perusteiden mukaan. Asuntohalli-           koskevan valtioneuvoston päätöksen ja asuntohal-
1064: tuksen ohjeissa on todettu, ettei asukkaaksi pää-       lituksen ohjeiden mukaan varsin laajasti ja jous-
1065: semisen ehdoksi myöskään tarvitse asettaa luopu-        tavasti ottaa huomioon sosiaalisten erityisryhmien
1066: mista aikaisemmasta omistusasunnosta, jos hakija        tarpeet vuokratalojen asukkaiden valinnassa.
1067: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 180
1068: 
1069: Asuntotuotantolain kokonaisuudistusta lähivuo-      töä ja luovutusta koskevat säännökset uudelleen
1070: sina valmisteltaessa tulevat myös asuntojen käyt-   punnittaviksi.
1071: 
1072:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1984
1073: 
1074: 
1075:                                                                  Ympäristöministeri Matti Ahde
1076:                                        1984 vp. -      KK n:o 180                                        5
1077: 
1078: 
1079: 
1080: 
1081:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1082: 
1083:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att en person blir godtagen som invånare stälia
1084: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         att han avstår från sin tidigare ägarbostad, om
1085: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av           han tilihör en social specialgrupp och kommunen
1086: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      anser, att vägande skäl föreligger för att avstå
1087: dagsman Heikki Perho m.fl. undertecknade               från detta vilikor. Ett sådant vägande skäl är t.ex.
1088: spörsmål nr 180:                                       att det är osäkert om sökanden kan anpassa sig
1089:                                                        tili sin nya bostad. Det är kommunen som har
1090:          Anser Regeringen de begränsningar av          beslutanderätt i fråga om att godkänna invånare.
1091:        användning och överlåtelse som gälier           Kommunen bör, när beslutet fattas, försäkra sig
1092:        enligt lagen om bostadsproduktion befo-         om att inte sådana sökande som uppfylier förut-
1093:        gade och ändamålsenliga också i de fali         sättningarna, står i motsvarande behov av bostad
1094:        där de gälier förutsättningarna för vai av      och tillhör en social specialgrupp blir lidande av
1095:        invånare som räknas tili en social special-     ett beslut, där man avviker från de alimänna
1096:        grupp och framför allt i de fali där            förutsättningar som invånare bör uppfylia.
1097:        bostadslånet har beviljats före 1. 7.1976,
1098:        och                                                 Beträffande det hyreshus som ägs av stiftelsen
1099:          ämnar Regeringen möjliggöra ett               Lauttasaaren Vanhustentalosäätiö, och som
1100:        mindre byråkratiskt förfarande med vars         nämns som exempel i spörsmålets motivering
1101:        hjälp det vore möjligt att befrämja ifråga-     utgick man, när lån beviljades för detta hus, från
1102:        varande gruppers boende?                        att det inte är frågan om ett åldringshem avsett
1103:                                                        för anstaltsvård utan uttryckligen ett hyreshus
1104:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som erbjuder service, och vars invånare väljs på
1105: anföra följande:                                       grundval av stadgandena i lagen om bostadspro-
1106:    Syftet med de begränsningar av användning           duktion. När verksamheten i nämnda hus utred-
1107: och överlåtelse som gälier hyreshus enligt lagen       des i samband med att stiftelsen hos statsrådet
1108: om bostadsproduktion har varit att säkerställa         anhöll om befrielse från begränsningarna av
1109: bevarandet av ett sådant hyresbostadsbestånd           användning och överlåtelse gäliande hyreshus
1110: som kan användas för att ordna bostäder åt             konstaterades det att huset i fråga om sina
1111: personer som har det största behovet av stöd.          verksamhetsprinciper påminner om ett åldrings-
1112: Valet av invånare tili hyreshus med bostadslån         hem, emedan husets egna ordningsregler, som
1113: sker i enlighet med 5 § lagen om bostadsproduk-        reglerar boendet, samt bostadsavfallet hindrar
1114: tion, enligt viiken stödjandet av de personer som      självständigt boende, och eftersom serviceavgif-
1115: är i behov av bostad bör kunna anses socialt           ten har gjorts obligatorisk. Emellertid har efter-
1116: ändamålsenligt och ekonomiskt påkaliat. Närma-         frågan på platser i åldringshem enligt uppgift av
1117: re grunder för vai av invånare har fastställts         Helsingfors stad fortsättningsvis minskat medan
1118: medelst statsrådets beslut. Dessutom har bostads-      det åter fortsättningsvis råder stor efterfrågan på
1119: styrelsen utfärdat direktiv angående vai av invå-      små självständiga bostäder. Det har konstaterats
1120: nare. Alimänna förutsättningar som en sökande          att bostäderna i åldringshemmet på Drumsö
1121: måste uppfylla för att kunna bli godkänd som           tekniskt uppfylier de förutsättningar som själv-
1122: invånare gäller bostadsbehov, förmögenhet och           ständiga bostadslägenheter enligt byggnadslag-
1123: inkomster.                                              stiftningen bör uppfylia.
1124:    I fråga om sociala specialgrupper, t.ex. åld-           Stiftelsens ansökan om befrielse från begräns-
1125: ringar, har kriterierna för vai av invånare förmild-   ningarna av användning och överlåtelse som
1126: rats så, att man i enlighet med av bostadsstyrel-      gälier hyreshus avslogs med beaktande av dels
1127: sen faststälida grunder kan avvika från förutsätt-     bristen på hyresbostäder på orten, dels det fak-
1128: ningarna både vad gälier förmögenhet och in-           tum att det i åldringshemmet på Drumsö, så som
1129: komst. I bostadsstyrelsens direktiv konstateras att    det nu används, är möjligt att avvika från de
1130: det helier inte är nödvändigt att som villkor för      alimänna förutsättningar som invånare bör upp-
1131: 6                                     1984 vp. -      KK n:o 180
1132: 
1133: fylla; detta på basen av statsrådets beslut som       dande omfattning och på ett smidigt sätt beakta
1134: gäller val av invånare, och bostadsstyrelsens di-     de sociala specialgruppernas behov vid val av
1135: rektiv.                                               invånare till hyreshusen. När en helhetsreform av
1136:    Som det framgår av det ovan sagda kan              lagen om bostadsproduktion bereds under de
1137: kommunen redan enligt gällande lag om bo-             närmaste åren kommer också stadgandena angå-
1138: stadsproduktion, statsrådets beslut som gäller val    ende bostädernas användning och överlåtelse på
1139: av invånare och bostadsstyrelsens direktiv, i bety-   nytt att tas upp till granskning.
1140: 
1141:      Helsingfors den 14 maj 1984
1142: 
1143: 
1144:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
1145:                                                1984 vp.
1146: 
1147: Kirjallinen kysymys n:o 181
1148: 
1149: 
1150: 
1151: 
1152:                                    J. Mikkola ym.: Huoltoavun määrän korottamisesta ja hakemusme-
1153:                                       nettelyn yksinkertaistamisesta
1154: 
1155: 
1156:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1157: 
1158:    Sosiaalihuoltolain säätämisen yhteydessä koros-    kohtuuttomasti sosiaalityöntekijöitä, joiden tulisi
1159: tettiin, että yhtenä tavoitteena on taloudellisesti   voida keskittyä muuhun asiakastyöhön.
1160: kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien kansa-           Alustavat tiedot valtioneuvoston päätöksen
1161: laisten - huoltoavun saajien - toimeentulotur-        vaikutuksista osoittavat, että joissakin kunnissa
1162: van uudistaminen. Tavoitteeksi asetettiin, että       valtioneuvoston päätöksen toteuttaminen on jopa
1163: toimeentulotueksi uudistuva huoltoapu turvaisi        alentanut etuuksien tasoa ja johtanut kaikkein
1164: peruseläkejärjestelmään verrattavan toimeentulo-      vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten toi-
1165: turvan avunsaajille.                                  meentulon vaikeutumiseen entisestään.
1166:    Sosiaalihuoltolain 32 §:n mukaan valtioneu-          Vielä on todettava, että toimeentulotukea saa
1167: vosto vahvistaa yleiset periaatteet, joiden mukaan    nykyisin n. 3 , 5 % väestöstä eli n. 170 000
1168: toimeentulotuki määrätään. Valtioneuvoston vii-       henkilöä elää sen varassa.
1169: me marraskuussa tekemän päätöksen mukaan                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1170: toimeentulotuen perusosa, johon kuuluvat ravin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1171: tomenot ja käyttövarat, on yksinäiselle henkilölle    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1172: ja yksinhuoltajalle 44 % kansaneläkkeen pohja-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1173: osan ja lisäosan yhteismäärästä. Tällä hetkellä
1174: perusosan määrä on 650-700 markkaa kuukau-                      Onko Hallitus tietoinen joidenkin
1175: dessa kunnan kalleusluokasta riippuen.                       avunsaajien taloudellisen aseman vaikeu-
1176:    Myöntämismenettely noudattelee edelleen                   tumisesta toimeentulotukipäätöksen seu-
1177: aiemmin vallinnutta käytäntöä, jossa asiakas jou-            rauksena, ja
1178: tuu tekemään yksityiskohtaisen selvityksen tulois-              mitä Hallitus aikoo tehdä toimeentulo-
1179: taan ja menoistaan. Tuen myöntämiseen liittyvää              tukipäätöksen uudistamiseksi siten, että
1180: yksityiskohtaista harkintaa ja tuen käytön valvon-           toimeentulotuen taso vastaa kansaneläke-
1181: taa monet pitävät nöyryyttävänä. Yksityiskohtai-             läisen elintasoa ja että toimeentulotuen
1182: nen harkinta ja valvonta rajoittavat asiakkaan               myöntämisessä voidaan luopua liian yksi-
1183: omatoimisuutta ja vastuuta omasta talouden hoi-              tyiskohtaisesta hakijan olosuhteiden sel-
1184: dostaan. Samalla harkinta ja valvonta työllistävät           vittelystä?
1185: 
1186:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
1187: 
1188:              Jukka Mikkola                Reijo Lindroos                 Saara-Maria Paakkinen
1189:              Left Savolainen              Sakari Knuuttila               Paavo Lipponen
1190:              Tuulikki Hämäläinen          Martti Lähdesmäki              Mats Nyby
1191:              Jussi Ranta                  Timo Roos                      Pekka Starast
1192:              Kari Rajamäki                Anna-Liisa Piipari             Liisa Jaakonsaari
1193:              Antti Kalliomäki             Tarja Halonen                  Peter Muurman
1194:              Arja Alho                    Aarno von Bell                 Markus Aaltonen
1195:              Risto Ahonen                 Matti Kuusio                   Juhani Surakka
1196:              Pekka Myllyniemi             Pertti Paasio                  Maija Rajantie
1197: 
1198: 
1199: 
1200: 
1201: 428400514D
1202: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 181
1203: 
1204: 
1205: 
1206: 
1207:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1208: 
1209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perusavustus oli valtioneuvoston päätöksellä mää-
1210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          riteltyä toimeentulotuen perusosaa alhaisempi.
1211: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         Nämä kunnat nostivat vuoden alusta tukensa
1212: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tason asetetulle vähimmäistasolle. Vähimmäista-
1213: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        son ylitti lähes 2/3 kunnista. Näistä noin puolet
1214: J. Mikkolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          alensi selvityksen mukaan toimeentulotuen pe-
1215: kysymyksestä n:o 181:                                  rusosan tasoa verrattuna aiempaan huoltoavun
1216:                                                        perusavustuksen tasoonsa ja taas noin puolet
1217:            Onko Hallitus tietoinen joidenkin           näistä kunnista käytti mahdollisuutta säilyttää
1218:         avunsaajien taloudellisen aseman vaikeu-       tuen taso aiemmalla huoltoavun tasolla.
1219:         tumisesta toimeentulotukipäätöksen seu-
1220:         rauksena, ja                                      Valtioneuvoston päätös yhtenäisti toimeentu-
1221:            mitä Hallitus aikoo tehdä toimeentulo-      lotuen tasoa verrattuna vallinneeseen huoltoapu-
1222:         tukipäätöksen uudistamiseksi siten, että       käytäntöön. Valtiontaloudellisista syistä valtion
1223:         toimeentulotuen taso vastaa kansaneläke-       tulo- ja menoarvioon tarkoitukseen varatun mää-
1224:         läisen elintasoa ja että toimeentulotuen       rärahan niukkuus johti kuitenkin siihen, että
1225:         myöntämisessä voidaan luopua liian yksi-       toimeentulotuen vähimmäistaso jouduttiin aset-
1226:         tyiskohtaisesta hakijan olosuhteiden sel-      tamaan verrattain alhaiseksi eikä myöskään sosi-
1227:         vittelystä?                                    aalihuoltolain perusteluissa esitettyä tavoitetta
1228:                                                        tuen myöntämismenettelyn yksinkertaistamisesta
1229:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       voitu toteuttaa.
1230: ti seuraavaa:
1231:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriö asettikin välittö-
1232:    Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen sosiaali-        mästi valtioneuvoston päätöksen antamisen jäl-
1233: huoltolain (710/82) 32 §:n mukaan valtioneuvos-        keen työryhmän seuraamaan uudistuksen toteu-
1234: to vahvistaa toimeentulotuen yleiset perusteet.        tumista kunnissa ja tekemään ehdotuksen toi-
1235: Kyseisen päätöksen valtioneuvosto teki vuoden          meentulotuen kehittämiseksi. Työryhmä on teke-
1236: 1983 marraskuussa (VNP 838/83). Päätöksessä            miensä selvitysten perusteella päätynyt ehdotta-
1237: on määritelty toimeentulotuen myöntämiselle            maan, että toimeentulotuen vähimmäistasoksi
1238: yhtenäiset perusteet ja sidottu toimeentulotuen        tulisi vuonna 1985 55 % ja vuonna 1986 60 %
1239: perusavustuksen taso kansaneläkelain mukaisiin         kansaneläkkeen perusosan ja lisäosan yhteismää-
1240: etuuksiin siten, että perusosa yksinäisellä henki-     rästä. Tällöin työryhmän arvion mukaan toi-
1241: löllä on 44 % asianomaisen kuntaryhmän mukai-          meentulotuen taso asettuisi lähelle kansaneläk-
1242: sen kansaneläkkeen pohjaosan ja täyden lisäosan        keen mukaisten etuuksien takaamaa toimeentu-
1243: yhteismäärästä. Kuntien, joissa huoltoavun pe-         loturvan vähimmäistasoa.
1244: rusavustus oli valtioneuvoston päätöksellä määri-
1245: teltyä perusosaa matalampi, tuli nostaa se tälle          Toimeentulotuen myöntämismenettelyn yksin-
1246: tasolle. Valtioneuvoston päätöksen voimaantulo-        kertaistaminen, mikä tapahtuisi lähinnä lisäämäl-
1247: säännöksellä taattiin lisäksi kunnille, joilla huol-   lä toimeentulotuen perusasaan sisältyvien meno-
1248: toavun perusavustus ylitti asetetun vähimmäista-       erien määrää, toteutettaisiin työryhmän esityksen
1249: son, mahdollisuus säilyttää noudattamansa huol-        mukaan tuen tason nostamisen jälkeen, kun
1250: toapukäytännön mukainen tuen taso.                     toimeentulotukijärjestelmän toiminnasta on saa-
1251:    Sosiaalihallituksen suorittaman selvityksen mu-     tu käytännön tietoa, johon pohjautuen perusosan
1252: kaan runsaassa kolmasosassa kuntia huoltoavun          laajentamisen mitoitus voidaan suorittaa.
1253: 
1254:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1984
1255: 
1256:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
1257:                                        1984 vp. -- FUK n:o 181                                             3
1258: 
1259: 
1260: 
1261: 
1262:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
1263: 
1264:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nerna lägre än inkomststödets grunddel, sådan
1265: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         denna hade faststälits genom statsrådets beslut.
1266: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av           Dessa kommuner höjde i början av året stödni-
1267: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      vån tili den fastställda miniminivån. Inemot 213
1268: dagsman]. Mikkola m.fl undertecknade skriftli-         av kommunerna överskred miniminivån. Enligt
1269: ga spörsmål nr 181:                                    utredningen sänkte ca hälften av dessa utkomst-
1270:                                                        stödets grunddel, jämförd med den tidigare
1271:           Är Regeringen medveten om att vissa          nivån för vårdbidragets grundbidrag, medan där-
1272:        stödmottagares ekonomiska stälining för-        emot ca hälften av dessa kommuner använde sig
1273:        svårats tili följd av beslutet om utkomst-      av möjligheten att bibehålia stödet på samma
1274:        stöd, och                                       nivå som det tidigare vårdbidraget.
1275:           vad ämnar Regeringen göra för att               Genom statsrådets beslut förenhetligades ut-
1276:        beslutet om utkomststöd skali kunna re-         komststödets nivå, jämförd med rådande vårdbi-
1277:        videras så, att utkomststödets nivå mot-        dragspraxis. Av statsekonomiska skäl ledde dock
1278:        svarar en folkpensionstagares levnadsstan-      otillräckligheten hos det anslag som hade reserve-
1279:        dard och att en alltför detaljerad ut-          rats för ändamålet i statsförslaget tili att det blev
1280:        redning av den sökandes förhållanden            nödvändigt att fastställa en relativt låg nivå för
1281:        skali kunna slopas vid beviljandet av           utkomststödets miniminivå och dessutom kunde
1282:        utkomststödet?                                  inte den i motiveringen tili socialvårdslagen
1283:                                                        nämnda målsättningen att förenkla förfarandet
1284:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vid beviljande av utkomststöd förverkligas.
1285: anföra följande:                                          Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte ome-
1286:    Enligt 32 § socialvårdslagen (710/82), som          delbart då statsrådets beslut hade utfärdats en
1287: trädde i kraft vid ingången av år 1984, faststälier    arbetsgrupp, som fick i uppdrag att följa med
1288: statsrådet de alimänna grunderna för utkomststö-       hur reformen har blivit genomförd i kommuner-
1289: det. Ifrågavarande beslut fattades av statsrådet i     na och att framlägga ett förslag tili utvecklande
1290: november 1983 (Statsrådets beslut 838/83 ). I          av utkomststödet. Arbetsgruppen har på basen
1291: detta beslut har enhetliga grunder faststälits för     av sina utredningar beslutat föreslå, att utkomst-
1292: beviljandet av utkomststödet och utkomststödets        stödets miniminivå år 1985 skulle utgöra 55 %
1293: grundbidrag förknippats med de förmåner som            och år 1986 60 % av det totala beloppet av
1294: utgår enligt folkpensionslagen så, att grunddelen      folkpensionens basdel och tilläggsdel. Härvid
1295: för ensamstående person i vederbörande kom-            skulle utkomststödets nivå enligt arbetsgruppens
1296: mungrupp är 44 % av det totala beloppet av             bedömning i det närmaste motsvara miniminivån
1297: folkpensionens basdel och fulia tilläggsdel. De        för det utkomstskydd som tryggas av förmånerna
1298: kommuner där vårdbidragets grundbidrag var             i folkpensionslagen.
1299: lägre än den grunddel som har faststälits med             Förenklandet av förfarandet vid beviljande av
1300: stöd av statsrådets beslut skulie höja bidraget tili   utkomststöd, vilket närmast skulle ske genom en
1301: denna nivå. Genom ikraftträdelsestadgandet i           ökning av de utgiftsposter som ingår i utkomst-
1302: statsrådets beslut tiliförsäkrades även de kommu-      stödets grunddel, skulie enligt arbetsgruppens
1303: ner där vårdbidragets grundbidrag översteg den         framstälining verkställas sedan stödnivån har bli-
1304: fastställda miniminivån en möjlighet att bibehål-      vit höjd, då sådana praktiska uppgifter föreligger
1305: la stödnivån enligt tiliämpad praxis.                  om hur utkomststödsystemet fungerar, att di-
1306:    Enligt socialstyrelsens utredning var vårdbidra-    mensioneringen av en utvidgad grunddel kan
1307: gets grundbidrag i drygt en tredjedel av kommu-        basera sig på dem.
1308: mm33
1309:       Helsingfors den 26 april 1984
1310: 
1311:                                                                                Minister Vappu Taipale
1312:                                                 1984 vp.
1313: 
1314: Kirjallinen kysymys n:o 182
1315: 
1316: 
1317: 
1318: 
1319:                                    Moisander ym.: Vuokratravien veneiden tarkastusmenettelystä
1320: 
1321: 
1322:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1323: 
1324:    Asetus vuokraveneiden turvallisuudesta (4 381       jossa merenkulkupiirin tarkastaja ei ole ehtinyt
1325: 83) on tullut voimaan 1.6.1983. Asetuksessa            käydä ennen lomakauden alkua tarkastuskäynti-
1326: jaotellaan veneet mm. kolmeen eri luokkaan,            ään suorittamassa. Jos kysymyksessä on vielä
1327: joiden perusteella määtäytyy myöskin veneessä          omavalmisteinen vene tai sellainen vene, jolla ei
1328: vaadittava varustetaso. Asetus koskee kaikkia sel-     ole tyyppihyväksyntää, siitä tulee ilmoitusta teh-
1329: laisia yrittäjiä, joilla on asiakkaille vuokrattavia   täessä antaa tieto merenkulkupiirille. Samalla
1330: veneitä tai joilla veneen käyttö sisältyy tarjotta-    olisi pyrittävä sopimaan merenkulkupiirin tarkas-
1331: viin majoituspalveluksiin. Näin useat tuhannet         tajan kanssa tarkastuskäynnistä, jonka yhteydessä
1332: mm. Sisä-Suomessa ja Järvi-Suomessa asuvat hen-        vahvistettaisiin suurin sallittu henkilömäärä ky-
1333: kilöt, jotka vuokraavat kesämökkejään ja samalla       seessä olevalle veneelle. Käynnin yhteydessä selvi-
1334: veneitään matkailukauden aikana, kuuluvat ase-         tettäisiin myös, kuinka monta kappaletta ja min-
1335: tuksen piiriin.                                        kälaisia pelastusliivejä veneeseen tulee hankkia.
1336:                                                        Vaikka tarkastuskäynti on yrittäjälle maksuton,
1337:    Soutuveneet on asetuksessa määritelty kolman-       jos kysymyksessä on asetuksen tarkoittama kol-
1338: teen luokkaan kuuluviin veneisiin. Tämän mu-           mannen luokan vene, on tarkastuskäynti aiheut-
1339: kaisesti edellytetään, että myöskin soutuveneessä      tanut tilanteen, jossa ennen purjehdus- ja lomai-
1340: on oltava paitsi ankkuriköyttä 15 metriä, kiinni-      lukauden alkua ei venettä ole voitu asetuksen
1341: tysköysi, äyskäri niin myöskin pelastus- tai venei-    mukaisesti tarkastaa.
1342: lyliivit suurimmalle sallitulle henkilömäärälle. Jo       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1343: nyt on kuitenkin ilmennyt, että erityisesti maa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1344: tila- ja mökkilomayrityksissä aiheutuu kohtuutto-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1345: mia kustannuksia neljän pelastusliivin hankkimi-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1346: sesta venettä kohti. Kun lisäksi viranomaiset
1347: edellyttävät, että ennen tulevan lomakauden al-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1348: kua tai sen kestäessä mökkiyrittäjät tekevät ve-               siin vapauttamaila ns. maatila- ja mökki-
1349: neestään vapaamuotoisen ilmoituksen oman alu-                  lomayritykset asetuksen edellyttämästä
1350: eensa merenkulkupiiriin, on syntynyt tilanne,                  vuokrattavien veneiden tarkastuksesta?
1351: 
1352:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
1353: 
1354:                         Erkki Moisander                         Aino Pohjanoksa
1355:                         Helena Pesola                           Kaarina Dromberg
1356:                         Sirpa Pietikäinen                       Jouni J. Särkijärvi
1357: 
1358: 
1359: 
1360: 
1361: 4284004788
1362: 2                                     1984 vp. -    KK n:o 182
1363: 
1364: 
1365: 
1366:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1367: 
1368:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaan kuuluviksi vuokraveneiksi kanootit, soutu-
1369: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         veneet, alle 5, 5 metrin pituiset purjeveneet ja
1370: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        alle 5,5 metrin pituiset moottoriveneet, joiden
1371: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      moottorin teho ei ylitä 15 kW:a. Asetuksen
1372: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       nojalla annettujen merenkulkuhallituksen mää-
1373: Moisanderin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o        räysten mukaan kolmannen luokan veneisiin vaa-
1374: 182:                                                  ditaan ankkuriköyttä 15 metriä, pelastus- tai
1375:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       veneilyliivi jokaista veneessä olevaa henkilöä koh-
1376:         siin vapauttamaila ns. maatila- ja mökki-     ti sekä äyskäri ja kiinnitysköysi. Vaadittua varus-
1377:         lomayritykset asetuksen edellyttämästä        tusta on merenkulkuhallituksen mukaan pidettä-
1378:         vuokrattavien veneiden tarkastuksesta?        vä minimivarustuksena. Asiaa arvosteltaessa on
1379:                                                       otettava huomioon, että kolmannen luokan ve-
1380:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          neet kuuluvat siihen ryhmään, jossa tapahtuu
1381:                                                       eniten hukkumisonnettomuuksia.
1382:    Veneiden vuokraustoiminta on voimakkaasti
1383: laajentunut viime vuosina. Toimintaa harjoitta-          Kolmanteen luokkaan kuuluvia vuokraveneitä
1384: vat sekä varsinaiset veneenvuokraamot että useat      ei  tarvitse katsastaa, mutta vuokranantajan on
1385: majoitus- ja leirintätoimintaa harjoittavat yrittä-   tehtävä   niistä ilmoitus sen merenkulkupiirin me-
1386: jät. Vuokralle tarjottuun kalustoon kuuluu venei- renkuluntarkastajalle, jonka alueella veneiden
1387: tä aina suurista avomeriluokan moottoripurje- vuokraamista harjoitetaan. Tästä ilmoituksesta on
1388: aluksista kanootteihin saakka. Veneiden vuokraus käytävä selville veneen päämitat sekä suurin sal-
1389: on vakiintuneen käytännön mukaan katsottu littu henkilömäärä, jonka merenkuluntarkastaja
1390: kauppamerenkulkukäsitteen piiriin kuuluvaksi vahvistaa. Henkilömäärä on pysyvästi merkittävä
1391: toiminnaksi. Varsinaisille kauppa-aluksille tehtyä näkyvään paikkaan veneessä.
1392: normistoa oli kuitenkin varsin vaikea soveltaa           Merenkulkuhallituksen vuokraveneiden turval-
1393: vuokravenetoimintaan, mikä johtui pääasiassa lisuudesta antamien määräysten mukaan vuokra-
1394: aluskannan ja käyttötarkoituksen erilaisuudesta. veneen on oltava hyväksytty yhteispohjoismaisten
1395: Usealta eri taholta olikin tuotu esille vuokrave- sääntöjen mukaisesti tai sen on rakenteen ja
1396: neitä koskevien erityissäännösten ja määräysten lujuuden osalta oltava merenkulkuhallituksen
1397: tarve. Mm. Tanskassa vastaavat säännökset ovat hyväksymä. Tyyppihyväksyttyjen veneiden osalta
1398: olleet olemassa jo vuodesta 1972 lähtien.             tarkastukset tulevat tapahtumaan pistokokeina.
1399:    Asetus vuokraveneiden turvallisuudesta (438/ Jos veneellä ei ole tyyppihyväksyntää, tulee me-
1400: 83) tuli voimaan 1.6.1983. Asetusta valmistelta- renkuluntarkastajan tarkastaa vene ja todeta, että
1401: essa on käytetty hyväksi eri viranomaisten, yhdis- se on rakenteen ja lujuuden osalta hyväksyttävis-
1402: tysten ja työmarkkinajärjestöjen piiristä saatavaa sä. Vuokranantajan osalta riittää, että hän tekee
1403: asiantuntemusta. Vuokraveneiden turvallisuudes- vaadittavan ilmoituksen sen merenkulkupiirin
1404: ta annetussa asetuksessa veneet jaotellaan kol- merenkuluntarkastajalle, jonka alueella vuokra-
1405: meen eri luokkaan. Tämän jaottelun perusteella toimintaa harjoitetaan.
1406: määräytyy myöskin veneessä vaadittava varusteta-         Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
1407: so. Asetus koskee kaikkia sellaisia yrittäjiä, joilla kuluttajansuoja on parantunut asetuksen antami-
1408: on asiakkaille vuokrattavia veneitä tai joilla ve- sella, koska vuokraveneille on asetettu tiettyjä
1409: ~~en käyttö sisältyy tarjottaviin majoituspalveluk-   laatu- ja varusteluvaatimuksia ja veneet on saatet-
1410: sun.                                                  tu entistä tarkempaan valvontaan. Kun varustuk-
1411:    Vuokraveneiden turvallisuudesta annetulla ase- sesta aiheutuvat kustannukset ovat varsin vähäisiä
1412: tuksella on pyritty lisäämään veneturvallisuutta. ja kun kolmanteen luokkaan kuuluvien veneiden
1413: Tämän mukaisesti vaaditaan, että vuokrattavat tarkastukset ovat yrittäjälle ilmaisia, ei hallitus
1414: veneet ovat rakenteensa puolesta turvallisia ja katso olevan syytä ryhtyä toimenpiteisiin vuokra-
1415: että niissä on turvallisuuden edellyttämä varus- veneiden turvallisuudesta annetun asetuksen
1416: tus. Asetuksessa määritellään kolmanteen luok- muuttamiseksi.
1417:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
1418:                                                                                Ministeri jermu Laine
1419:                                        1984 vp. -     KK n:o 182                                        3
1420: 
1421: 
1422: 
1423:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1424: 
1425:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som säkerheten kräver. 1 förordningen hänförs
1426: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tili tredje klassen kanoter, roddbåtar, segelbåtar
1427: av den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av       vilkas längd understiger 5,5 meter samt motorbå-
1428: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift    tar vilkas längd understiger 5, 5 meter och vilkas
1429: av följande av riksdagsman Moisander m.fl. un-        motoreffekt inte överstiger 15 kW. Enligt de
1430: dertecknade spörsmål nr 182:                          bestämmelser som sjöfartsstyrelsen utfärdat med
1431:                                                       stöd av förordningen krävs att i båtar som
1432:           Har Regeringen för avsikt att vidta         hänförs tili tredje klassen skall finnas 15 meters
1433:        åtgärder för att befria s.k. gårdsbruks-       ankarlina, flyt- eller båtväst för varje person samt
1434:        och stugsemesterföretag från besiktning        öskar och förtöjningslina. Denna utrustnig skall
1435:        av hyresbåtar, vilket förutsätts i för-        enligt sjöfartsstyrelsen anses som minimiutrust-
1436:        ordningen?                                     ning. Vid bedömningen av saken skall hänsyn tas
1437:                                                       tili att båtar av klass tre utgör den grupp där
1438:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     mest drunkningsolyckor sker.
1439: följande:                                                 Hyresbåtar av klass tre behöver inte besiktigas,
1440:    Uthyrning av båtar har expanderat kraftigt         men uthyraren skall göra anmälan om dessa tili
1441: under de senaste åren. Verksamhet bedrivs av          sjöfartsinspektören i det sjöfartsdistrikt inom vars
1442: egentliga uthyrningsföretag och av företagare         område uthyrningsverksamheten bedrivs. Av
1443: som har härbärgerings- och campingverksamhet.         denna anmälan skali framgå båtens huvud-
1444: Bland båtar som uthyrs finns allt från stora          ddimensioner och största tiliåtna personantal,
1445: motorsegelfartyg i högsjöklassen tili kanoter. Båt-   som sjöfartsinspektören faststälier. Personantalet
1446: uthyrning har enligt praxis ansetts vara en verk-     skali vara varaktigt angivet på synlig plats om-
1447: samhet som falier inom ramen för begreppet            bord.
1448: handelssjöfart. Det var dock mycket svårt att             Enligt sjöfartsstyrelsens bestämmelser om hy-
1449: tillämpa det normsystem som hade skapats för          resbåtars säkerhet skall hyresbåt vara godkänd i
1450: egentliga handelsfartyg på hyresbåtar, vilket         enlighet med samnordiska regler elier den skall i
1451: främst berodde på att fartygsbeståndet och an-        fråga om konstruktion och hålifasthet vara god-
1452: vändningsändamålet var olika. På flera olika håll     känd av sjöfartsstyrelsen. 1 fråga om typgodkända
1453: hade också framförts att det behövdes särskilda       båtar kommer besiktningarna att ske stickprovs-
1454: stadganden och bestämmelser för hyresbåtar.           vis. Är båten inte typgodkänd skall sjöfartsinspek-
1455: Bland annat i Danmark finns motsvarande stad-         tören besiktiga båten och konstatera att den kan
1456: ganden sedan 1972.                                    godkännas för konstruktionens och hålifasthetens
1457:    Förordningen om hyresbåtars säkerhet (4381         del. För uthyraren räcker att han gör erforderlig
1458: 83) trädde i kraft 1.6.1983. När förordningen         anmälan tili sjöfartsinspektören i det sjöfartsdist-
1459: bereddes har den sakkunskap anlitats som finns        rikt inom vars område uthyrningsverksamheten
1460: hos olika myndigheter, i föreningar och arbets-       bedrivs.
1461: marknadsorganisationer. 1 förordningen om hy-             Med stöd av vad ovan anförts anser regeringen
1462: resbåtars säkerhet indelas båtarna i tre olika        att konsumentskyddet har förbättrats genom ut-
1463: klasser. På basen av denna indelning bestäms          färdandet av förordningen, eftersom för hyresbå-
1464:  också den utrustning som behövs i båten.             tarna har stälits vissa krav i fråga om kvalitet och
1465: Förordningen gäller alla sådana företagare som        utrustning och båtarna finns nu under starkare
1466: har båtar att uthyra tili kunderna eller hos vilka    kontroli än tidigare. Eftersom kostnaderna för
1467:  användningen av båt ingår i härbärgeringsservice.    utrustningen är mycket små och besiktningen av
1468:     Genom förordningen om hyresbåtars säkerhet        båtar av klass tre är gratis för företagare, anser
1469: har man försökt öka båtsäkerheten. 1 enlighet         regeringen att det inte finns anledning tili att
1470:  med detta krävs att båtar som uthyrs är säkra tili   vidta åtgärder för att ändra förordningen om
1471: sin konstruktion och att de har sådan utrustning      hyresbåtars säkerhet.
1472: 
1473:      Helsingfors den 3 maj 1984
1474: 
1475: 
1476:                                                                                 Minister Jermu Laine
1477:                                                1984 vp.
1478: 
1479: Kirjallinen kysymys n:o 183
1480: 
1481: 
1482: 
1483: 
1484:                                   Impiö ym.: Peruskoulujen rakentamisesta Ja rasituksista Lapin
1485:                                     läänin kunnissa
1486: 
1487: 
1488:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1489: 
1490:    Kouluhallituksen KT-suunnittelu vuosiksi          ri tähän suuntaan, vaikka tiedossa olevat tosiasiat
1491: 1984-1988 lähtee siitä, että Lapin läänin osuus      edellyttäisivät tässä vaiheessa täysin päinvastaista
1492: olisi 6 prosenttia peruskoulurakentamisesta. Kun     menettelyä.
1493: Lapin läänin kunnat eivät kykene anomaan val-           Lapin kunnissa veroäyrin suuruus vaihtelee 17
1494: tion jälkirahoituksen mukaisia rakennuslupia pu-     - 18 pennin tasolla. Osittain tämä johtuu jo nyt
1495: humattakaan siitä, että voisivat rakentaa koko-      muuta maata korkeammista peruskoulukustan-
1496: naan ilman valtionapua, saanee Lapin lääni to-       nuksista. Etelä-Suomessa, jossa on jouduttu ra-
1497: dellisuudessa vuosina 1984-1988 6 prosenttia         kentamaan myös kuntien omarahoituksella, on
1498: vain valtion ennakkorahoituksella tapahtuvasta       veroäyrin suuruus rakentamisesta huolimatta
1499: rakentamisesta. Itse asiassa Lapin läänin perus-     usein vain 15 pennin tasolla. Tosiasiain perustal-
1500: koulurakentaminen tällä vuosikymmenellä on           ta lähdettäessä on todettava, että Lapin läänin
1501: vain noin 2 prosenttia koko valtakunnan perus-       kunnat eivät voi hakea 15 vuoden rahoitusta
1502: koulurakentamisesta. Kuitenkin Lapin läänin pe-      eivätkä rakentaa omalla kustannuksellaan. Kui-
1503: ruskoulujen osuus maan peruskouluista on noin        tenkin Lapin läänin peruskoulujen rakentamistar-
1504: 7,7 prosenttia väestöosuudenkin ollessa 4, 5 pro-    ve on suhteellisesti laskettuna vähintään yhtä
1505: senttia. Mielestämme tällainen tilanne on Lapin      suuri kuin maan muissa lääneissä. Onhan elin-
1506: kannalta sekä kohtuuton että epäoikeudenmu-          keinorakenteen suuri muutos juuri täällä vaikut-
1507: kainen.                                              tanut siihen, että asutuksen painopiste on siirty-
1508:    Lapin läänissä peruskoulutoimesta aiheutuvat      nyt haja-asutuksesta taajamiin. Tämä on aiheut-
1509: kustannukset ovat peruskoulun lisäavustuksen         tanut ja aiheuttaa uusien koulutilojen tarvetta.
1510: jälkeenkin suurimmalle osalle kuntia 2,8 penniä      Toisaalta huonoista tarvikkeista rakennetut jäl-
1511: veroäyriä kohti. Normaalin valtionavun jälkeen       leenrakennuskoulut ovat nyt huonokuntoisia ja
1512: rasitus on useasti 3-6 penniä veroäyriä kohti ja     peruskorjauksen tarpeessa. Lapin peruskoulura-
1513: lisäavustus maksetaan vasta 4-5 vuotta jälkikä-      kentaminen on vaarassa pysähtyä lähes koko-
1514: teen. Peruskoulurasitus maassamme keskimäärin        naan, mikäli valtion ennakkorahoituksen osuutta
1515: on noin 1, 7 penniä veroäyriä kohti, kaupungeissa    ei Lapin osalta huomattavasti koroteta siitä, mitä
1516: 1, 5 penniä, ja valtionapu annetaan tähän mää-       se on nykyisissä suunnitelmissa.
1517: rään saakka kuukausittain ennakkona. Lisäavus-          Ammattikasvatushallituksen ja opetusministe-
1518: tusjärjestelmä ei ole pystynyt saamaan peruskou-     riön KT-suunnitelmasta vuosiksi 1984-88 ilme-
1519: lukustannuksia Lapissa kohtuullisiksi.               nee, että Lapin läänin ammatillisten koulujen
1520:    Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa      rakennushankkeista voidaan kyseisenä aikana
1521: muutettiin peruskoulun valtionapuperusteita.         vain yksi käynnistää vuonna 1984 rakentamiseen
1522: Kuntien osuutta lisättiin yhdellä prosenttiyksi-     varatuilla budjettirahoilla. Se, että muihin hank-
1523: köllä. Lapin läänin ensimmäisen kantokykyluo-        keisiin pyritään saamaan rahoitus työllistämisva-
1524: kan kuntien osuus kasvoin 14 prosentista 15          roista, merkitsee hyvin epävarmaa ratkaisua. Nor-
1525: prosenttiin eli kuntien osuus kasvoi 7,15 prosent-   maalit budjettivarat tulisi lappilaisten käsityksen
1526: tia. Kymmenennen kantokykyluokan kuntien ra-         mukaan jakaa tasaisesti maan eri osien tarpeisiin.
1527: situs kasvoi vain 2 prosenttia (50 prosenttia + 1    Työllistämisvarat sen sijaan on jaettava kulloinkin
1528: prosentti), joten tämä kasvatti kuntien välisiä      vallitsevan työttömyyden tason mukaisesti.
1529: eroja tämän alueen kuntien vahingoksi. On häm-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1530: mästyttävää, että muutokset tehdään yleensä juu-     tyksen 3 7 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
1531: 
1532: 428400549]
1533: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 183
1534: 
1535: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           ylittäisi maan kuntien keskiarvorasitusta,
1536: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  Ja
1537:           Aikooko Hallitus ryhtyä normaalien                  aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
1538:        valtionosuuksien prosenttien ja oppilas-            peruskoulurakentamisen osuus Lapissa on
1539:        kohtaisten käyttömenojen suuruuden sel-             todellisuudessa 6 prosenttia valtakunnal-
1540:        laiseen määrittelemiseen Lapin läänin               lisesta rakentamisesta, kun kysymykseen
1541:        harvaanasutuissa kunnissa, etteivät perus-          käytännössä tulee rahoitusmuodoista ai-
1542:        koulukustannusten rasitukset ainakaan               noastaan valtion ennakkorahoitus?
1543: 
1544:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
1545: 
1546:         Lauri lmpiö                    Aimo Ajo                       Hannele Pokka
1547:         Esko-Juhani Tennilä            Niilo Koskenniemi              Mikko Jokela
1548:                                      1984 vp. -      KK n:o 183                                      3
1549: 
1550: 
1551: 
1552: 
1553:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1554: 
1555:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kustannuksista aiheutuva rasitus näissä kunnissa
1556: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ainakaan ylittäisi maan kuntien keskiarvorasitus-
1557: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-       ta.
1558: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Kunnat ovat saaneet valtionapua peruskoulun
1559: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      käyttömenoihin kantokykyluokan mukaan 51-
1560: Lauri Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       86 prosenttia. Kuluvan vuoden alusta lukien
1561: kysymyksestä n:o 183:                                asteikko on 50-85 prosenttia.
1562:                                                          Harvaanasuttuja eli valtionosuusporrastuksessa
1563:           Aikooko Hallitus ryhtyä normaalien         1 asutusrakenneryhmään kuuluvia kuntia Lapin
1564:        valtionosuuksien prosenttien ja oppilas-      läänissä ovat Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari,
1565:        kohtaisten käyttömenojen suuruuden sel-       Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Salla,
1566:        laiseen määrittelemiseen Lapin läänin         Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. Lapin läänin
1567:        harvaanasutuissa kunnissa, etteivät perus-    harvaanasuttujen kuntien valtionosuus on 85
1568:        koulukustannusten rasitukset ainakaan         prosenttia.
1569:        ylittäisi maan kuntien keskiarvorasitusta,        Lapin läänin harvaanasutuissa kunnissa perus-
1570:        Ja                                            koulun oppilasta kohden lasketut käyttömenot
1571:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     olivat vuonna 1982 keskimäärin 18 280 markkaa,
1572:        peruskoulurakentamisen osuus Lapissa on       kun koko maassa ne olivat keskimäärin 9 640
1573:        todellisuudessa 6 prosenttia valtakunnal-     markkaa. Valtionosuus kattaisi Lapin läänin har-
1574:        lisesta rakentamisesta, kun kysymykseen       vaanasuttujen kuntien oppilasta kohti laskemista
1575:        käytännössä tulee rahoitusmuodoista ai-       menoista 86 o/o eli 15 720 mk, jolloin kuntien
1576:        noastaan valtion ennakkorahoitus?             osuudeksi jäi 2 560 mk oppilasta kohti. Koko
1577:                                                      maassa valtionosuus kattoi keskimäärin 71 o/o eli
1578:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       6 840 mk, jolloin kuntien osuudeksi jäi 2 800
1579: seuraavaa:                                           mk oppilasta kohti.
1580:   Edustaja Impiön ym. kysymyksessä tiedustel-            Valtionapulajeittain Lapin läänin harvaanasut-
1581: Iaan ensiksi hallituksen mahdollisia toimenpiteitä   tujen kuntien vuoden 1982 oppilaskohtaisia käyt-
1582: peruskoulun käyttömenojen oppilaskohtaisen           tömenoja, valtionosuuksia ja kuntien rahoitetta-
1583: valtionosuuden perusteiden ja valtionosuuspro-       vaksi jääviä osuuksia voidaan verrata koko maan
1584: senttien muuttamiseksi Lapin läänin harvaan-         kuntien keskiarvolukuihin seuraavasti:
1585: asuttujen kuntien osalta siten, ettei peruskoulu-
1586: 4                                    1984 vp. -- ~ n:o 183
1587: 
1588:                                                             Menot        Valtion-     Valtion-     Kunnan
1589:                                                            oppilasta      osuus        osuus       rahoitus
1590:                                                              kohti          %           mk           mk
1591: Opettajien ja rehtorien palkkausmenot
1592: Lapin harvaanasutut kunnat ...................... .          8810          86           7 580       1 230
1593: Koko maa ........................................ .          5 140         71           3 650       1 490
1594: Kyyditys- ja majoitusmenot
1595: Lapin harvaanasutut kunnat ...................... .          2 330         86           2 000         330
1596: Koko maa ........................................ .            590         77             450         140
1597: Muut käyttömenot
1598: Lapin harvaanasutut kunnat ...................... .          7 140         86           6 140       1 000
1599: Koko maa ........................................ .          3 910         71           2 780       1 130
1600: Yhteensä
1601: Lapin harvaanasutut kunnat ...................... .         18 280         86          15 720       2 560
1602: Koko maa ........................................ .          9 640         71           6 840       2 800
1603: 
1604:     Vertailulaskelman perusteella voidaan todeta,     noihinsa lisäavustusta, jonka perusteet on vn-
1605: että peruskoulun Lapin läänin harvaanasumille         meksi määritelty vuotta 1979 varten.
1606: kunnille aiheuttama rasitus ei ole suurempi kuin         Kysymyksen mukaan peruskoulun valtion-
1607: peruskoulun maan kunnille keskimäärin aiheut-         osuusperusteet olisi määriteltävä Lapin läänin
1608: tama rasitus. Lisäksi on huomattava, että Lapin       harvaanasuttuja kuntia varten siten, ettei perus-
1609: läänin harvaanasuttujen kuntien opettajien palk-      koulukustannuksista aiheutuva rasitus ylittäisi
1610: kauksista saarnat verotulot kattavat kuntien opet-    maan kuntien keskiarvorasitusta. Tämä ehdotus
1611: tajien palkkauksiin maksamat rahoitusosuudet.         perustuu ilmeisesti vanhaan kansakoulujen valti-
1612: Kyyditys- ja majoitusmenoihin ja muihin käyttö-       onapujärjestelmään, jonka mukaan ylimääräinen
1613: menoihin sisältyy myös huomattavan paljon             valtionapu määriteltiin sen suuruiseksi, ettei
1614: palkkausmenoja, joista kunnille kertyy verotulo-      kunnan rasitus tullut suuremmaksi kuin mitä se
1615: Ja.                                                   oli maalaiskunnissa keskimäärin. Peruskoulun
1616:     Kysymyksen perusteluosassa todetaan, että val-    valtionosuusjärjestelmä perustuu kuitenkin ny-
1617: tionosuuden yhden prosenttiyksikön alennus li-        kyisin kuntien kantokykyluokitukseen eikä van-
1618: säisi Lapin kuntien osuutta peruskoulun rahoi-        hentuneeseen kuntamuotojaotukseen, niin kuin
1619: tuksessa 7, 15 prosenttia ja kymmenenteen kanto-      kansakoululaissa.
1620: kykyluokkaan kuuluvien kuntien rahoitusosuutta           Valtionosuusjärjestelmän kehittämisen yleisenä
1621: vain 2 prosenttia. Näin ei tietenkään ole, vaan       piirteenä on viime vuosina ollut vähentää toimin-
1622: kaikkien kuntien rahoitusosuus kasvoi yhden pro-      takohtaisiin valtionosuusjärjestelmiin liittyviä li-
1623: senttiyksikön. Muutoksen vaikutus on laskettava       säavustuksia ja vastaavasti vahvistaa yleisten ra-
1624: markkamääriin eikä prosenttiyksikköihin muutet-       hoitusavustusten järjestelmää. Tämä on todettu
1625: tuna.                                                 muun muassa hallituksen esityksessä eduskunnal-
1626:   Peruskoulun valtionosuussäännösten mukaan           le kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjas-
1627: vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva 1. kanto-    ton valtionosuuslaiksi (1112/78). Mainitussa hal-
1628: kykyluokkaan kuuluva kunta saa lisäavustusta,         lituksen esityksessä todettiin, että kuntien yleisis-
1629: mikäli kunnalle koulumenoista aiheutuva talou-        tä rahoitusavustuksista annetun lain (1077/77) 2
1630: dellinen rasitus muutoin tulee kohtuullista ras-      ja 3 §:ssä säädetyt verotulojen täydennyksen ja
1631: kaammaksi. Hallitus on 7. 7.1983 päättäessään         harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräyty-
1632: vuoden 1979 käyttömenoihin myönnettävän lisä-         misperusteet vastaavat peruskoulun lisäavustuk-
1633: avustuksen perusteista katsonut rasituksen tule-      sen silloisia myöntämisperusteita. Kuluvan vuo-
1634: van kohtuullista raskaammaksi silloin, kun kou-       den tulo- ja menoarviossa on kuntien yleisiin
1635: lumenoista aiheutuva rasitus on kunnan saamien        rahoitusavustuksiin osoitettu 180 milj. markan
1636: yleisten rahoitusavustusten jälkeen suurempi          määräraha, mikä on 51 milj. mk eli 40 %
1637: kuin 2,8 penniä veroäyriä kohden. Suurin osa          enemmän kuin vuonna 1983. Suuren lisäyksen
1638: Lapin läänin harvaanasumista kunnista ja lisäksi      tarkoituksena on nimenomaan ollut lieventää
1639: eräät muut Lapin kunnat saavat peruskoulume-          taloudellisesti vaikeimmassa asemassa oleville
1640:                                        1984 vp. -      KK n:o 183                                       5
1641: 
1642: kunnille valtionosuusasteikkojen alennuksesta          normaalihinnan suuruudesta johtuen eri läänei-
1643: mahdollisesti seuraavia kunnallistaloudellisia vai-    hin tulevien rakentamislupien luku ja lupien
1644: kutuksia.                                              edellyttämän valtionrahoitusosuuden määrä vaih-
1645:    Koulurakentamista koskeva kouluhallituksen          telee eri vuosina. Jos verrataan valtionrahoitusta
1646: KTS-laskelma vuosille 1984-1988 ei ole maini-          odottavien Lapin läänin erittäin kiireellisiä kou-
1647: tuille vuosille laadittu koko maan kattava perus-      lurakennushankkeita muiden läänien vastaaviin,
1648: koulurakennusten tuotanto-ohjelma. Mainittu            ei Lapin läänin koulurakentamisen tilaa voida
1649: KTS-laskelma on arviolaskelma peruskoulun pe-          pitää keskimääräistä vaikeampana. Kysymyksen
1650: rustamiskustannusten        valtionosuusmäärärahan     perusteluissa mainitusta asutuksen keskittymises-
1651: tarpeesta edellyttäen, että valtionrahoitusosuus       tä sekä muualta Suomesta eteläiseen Suomeen
1652: myönnetään vuosittain vain kaikkein kiirellisim-       suuntautuneesta muuttoliikkeestä johtuen eteläi-
1653: pien, koulun toiminnan kannalta välttämättö-           sissä lääneissä on koulurakentamisen tila vaike-
1654: mien rakennushankkeiden toteuttamiseen.                ampi kuin Lapin läänissä.
1655:    Vuotuiset valtion tulo- ja menoarviossa perus-         Työllisyysvaroista myönnetyillä valtionosuuksil-
1656: koulujen rakentamisen tukemiseen osoitetut val-        la on jonkin verran voitu helpottaa Lapin läänin
1657: tionosuus- ja lainamäärärahat ovat käyttötarkoi-       koulurakennushankkeiden rahoittamista. Esimer-
1658: tukseensa nähden alueellisesti jakamattomat.           kiksi vuonna 1983, jolloin Lapin lääniin myön-
1659: Mainittujen määrärahojen jaon suorittaa opetus-        nettiin vain yksi rakentamislupa ja luvan edellyt-
1660: ministeriö rakentamislupamenettelyn avulla. Ra-        tämää valtionosuutta noin 1,5 milj. markkaa,
1661: kentamislupaa myönnettäessä kiinnitetään eri-          voitiin työvoimaministeriön opetusministeriölle
1662: tyistä huomiota kouluihin, joilta puuttuu toi-         osoittamasta määrahasta myöntää noin 3,2 milj.
1663: minnalle välttämättömiä tiloja, joita ei ole muu-      markkaa valtionosuutta Savukosken kunnan kou-
1664: toin saatavissa kohtuullisin ehdoin. Opetustila-       lukeskuksen lisärakennustöiden suorittamiseen.
1665: tarve ja rakentamisen kiireellisyys arvostellaan          Valtiontaloudellisista syistä myös ammattiope-
1666: siten koulun toiminnallisista näkökohdista läh-        tuksen investointiohjelma laaditaan varsin tiuk-
1667: tien siitä riippumatta, millä paikkakunnalla tai       kojen taloudellisten kehysten puitteisiin. Tästä
1668: missä läänissä tuo tilatarve kulloinkin on olemas-     syystä tarpeellisia investointihankkeita on jakso-
1669: sa.                                                    tenava jopa kymmenen vuoden aikajänteen aika-
1670:     Kysymyksen perusteluissa mainittu 15 vuoden        na toteutettaviksi. Tässä ohjelmointityössä on
1671: rahoitus eli kunnan peruskoulun, lukion ja ylei-       opetushallinnossa välttämätöntä painottaa inves-
1672: sen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista       tointiohjelmaa niille alueille ja paikkakunnille,
1673: sekä lainoista annetun lain 24 §:ssä tarkoitettu       joissa aloitus- ja oppilaspaikkavaje on nuorten
1674: valtionrahoitus on itse asiassa siirtokelpoisten       ikäluokkaan nähden suurin. Ammattiopetuksen
1675:  koulurakennusten rahoitukseen käytetty rahoitus-      määrärahoista rahoitettavien hankkeiden lisäksi
1676: muoto, joka tilapäisesti on ulotetru myös kiintei-     on opetushallinnon keskipitkän aikavälin inves-
1677:  den rakennusten rahoittamiseen. Mainitun rahoi-       tointiohjelmassa käsitelty myös sellaisia rakennus-
1678:  tuksen hyväksikäyttö on vapaaehtoista. Rahoitus-      hankkeita, joiden toteuttamista voitaisiin työvoi-
1679:  muodon käyttö ei ole muuttanut valtion ja             maministeriön osoittaman rahoituksen turvin no-
1680:  kuntien välistä kustannusten jakoa. Näin ollen ei     peuttaa, mikäli se työllisyyssyistä katsotaan ai-
1681:  ole perusteita sille, että niille Lapin läänin kun-   heelliseksi. Sisällyttämällä myös tämä osuus ope-
1682:  nille, jotka eivät voi käyttää tätä rahoitusmuotoa    tushallinnon investointien ohjelmoioriin voidaan
1683:  hyväkseen, olisi tämän takia myönnettävä enem-        ylläpitää sellaista rakennushankkeiden suunnit-
1684:  män säännönmukaista rahoitusta edellyttäviä ra-       telu- ja toteuttamisvalmiutta, että ainakaan tek-
1685:  kentamislupia.                                        niset syyt eivät estä rakennustöiden aloittamista
1686:     Valtiontalouden tilasta johtuen peruskoulujen      haluttuna ajankohtana.
1687:  rakentamisen perustaruiskustannusten valtion-            Lapin läänin ammattiopetuksessa on vielä ke-
1688:  osuuksiin tarkoitetut määrärahat ovat jo usean        hittämisen varaa. On kuitenkin syytä todeta, että
1689:  vuoden ajan olleet niin niukat, ettei opetusmi-       Lapin läänin ja sen kuntien aktiivisuudella am-
1690:  nisteriö ole voinut myöntää valtionosuuden edel-      mattiopetuksen laajentamisessa Lapin lääni on
1691:  lytyksenä olevia rakentamislupia rakentamistar-       noussut ammatillisten oppilaitosten oppilaspaik-
1692:  vetta vastaavasti. Paineet sekä määrärahojen ja-      katilastoissa maan huipputasolle.
1693:  koa kohtaan että itse rakentamiseen ovat vuosien         Vuoden 1986 alussa tulee voimaan ammatillis-
1694:  mittaan voimistuneet kaikissa lääneissä. Hankkei-     ten oppilaitosten rahoituslaki ja siihen liittyvä
1695:  den kiireellisyydestä ja niiden hankekohtaisen        oppilaiden opintososiaalista tukea koskeva lain-
1696: 6                                    1984 vp. -     KK n:o 183
1697: 
1698: säädäntö. Uusi lainsäädäntö vaikuttaa monin         koulun nykyisen lisäavustusjärjestelmän. Lisä-
1699: tavoin koulutoimen valtionosuuksiin. Merkittä-      avustusta myönnetään uuden lain mukaan kun-
1700: vintä Lapin läänin kuntien kannalta on lukion ja    nalle, milloin sille perus- ja keskiasteen koulu-
1701: ammatillisten oppilaitosten opintososiaalisten      tuksen rahoittamisesta aiheutuva rasitus tulisi
1702: etuuksien, kuten oppilaiden päivittäisten koulu-    muutoin kohtuullista raskaammaksi. Tarkoituk-
1703: matkakustannusten, asuntolakustannusten ja          sena on, että uuden lainsäädännön toimeenpa-
1704: kouluruokailukustannusten, saattaminen valtion-     noa valmisteltaessa huolellisesti selvitetään lisä-
1705: osuuden piiriin. Useimmat Lapin kunnat rahoit-      avustusjärjestelmän perusteita, jolloin otetaan
1706: tavat näitä palveluja nykyisin omalla kustannuk-    erityisesti huomioon myös Lapin läänin harvaan-
1707: sellaan. Samalla tulee voimaan laki perus- ja       asutuille kunnille koulutoimen asianmukaisesta
1708: keskiasteen koulutusta varten kunnille myönnet-     hoitamisesta aiheutuva taloudellinen rasitus.
1709: tävistä lisäavustuksista, mikä korvaa myös perus-
1710: 
1711:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
1712: 
1713:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
1714:                                                  1984 vp. -- RJC n:o 183                                                   7
1715: 
1716: 
1717: 
1718: 
1719:                                         Tili Riksdagens Herr Taimao
1720: 
1721:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                             kommuner föranleder inte överskrider genom-
1722: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                            snittet i kommunerna i hela landet.
1723: av den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av                             Kommunerna har beroende på sin bärkrafts-
1724: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-                     klass fått statsunderstöd för 51--86 % av grund-
1725: man Lauri Impiö m.fl. undertecknade spörsmål                             skolornas driftskostnader. Från början av inneva-
1726: nr 183:                                                                  rande år är skalan 50--85 %.
1727:                                                                             Glesbygdskommuner, dvs. kommuner som i
1728:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för                           statsandelsavtrappingen hör tili första fasta bo-
1729:         att beträffande glesbygdskommunerna i                            sättningsstrukturgruppen är i Lapplands Iän
1730:         Lapplands Iän bestämma storleken hos                             Enontekis, Enare, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelko-
1731:         procentsatserna för de normala statsande-                        senniemi, Posio, Ranua, Salla, Savukoski, Sodan-
1732:         larna och driftskostnaderna per elev så att                      kylä och Utsjoki. Statsandelen för glesbygdskom-
1733:         kostnaderna för grundskolorna inte över-                         munerna i Lapplands Iän är 85 %.
1734:         skrider genomsnittet i kommunerna i                                 Under 1982 utgjorde driftskostnaderna per
1735:         landet och                                                       grundskolelev i genomsnitt 18 280 mark i gles-
1736:            ämnar Regeringen sörja för att den                            bygdskommunerna i Lapplands Iän. I hela landet
1737:         andel som hänför sig tili grundskolebyg-                         utgjorde kostnaderna i genomsnitt 9 640 mark.
1738:         gen inom Lapplands Iän i verkligheten                            Statsandelen skulle täcka 86 %, dvs. 15 720
1739:         utgör 6 % av byggandet i hela landet, då                         mark av utgifterna per elev i glesbygdskommu-
1740:         det i praktiken i fråga om formerna för                          nerna i Lapplands Iän, då den andel som hänför
1741:         finansiering blir fråga om statlig för-                          sig tili kommunerna blir 2 560 mark per elev. I
1742:         skottsfinansiering?                                              hela landet täckte statsandelen i genomsnitt
1743:                                                                          71 %, dvs. 6 840 mark då kommunernas andel
1744:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt                         blev 2 800 mark per elev.
1745: framföra följande:                                                          Enligt olika former av statsunderstöd kan man
1746:     I riksdagsman Impiös m.fl. spörsmål frågas för                       jämföra driftsutgifterna per elev, statsandelarna
1747: det första om regeringen eventuellt kommer att                           och de andelar som kommunerna skall finansiera
1748: vidta åtgärder för att ändra grunderna för stats-                        i glesbygdskommunerna i Lapplands Iän under
1749: andelen och procentsatserna för statsandelarna                           1982 med motsvarande genomsnittssiffror i hela
1750: beträffande glesbygdskommunerna i Lapplands                              landet såsom följer:
1751: Iän så att de kostnader som grundskolorna i dessa
1752: 
1753:                                                                               Utgifter    Statsandel   Statsandel   Kommunal
1754:                                                                               per elev        %           mark      finansiering
1755: Löneutgifterna för lärare och rektorer
1756: Glesbygdskommunerna i Lapplands Iän ............                                8 810        86          7 580        1 230
1757: Hela landet  ••••••••••••••••••••••         0   ••••   0   •••••••••••          5 140        71          3 650        1 490
1758: Kostnaderna för skjuts och inkvartering
1759: Glesbygdskommunerna i Lapplands Iän ............                                2 330        86          2 000           330
1760: Hela landet  ••••••   0   ••   •••••••••••••••••   0   •   •••••••••••            590        77            450           140
1761: Övriga driftskostnader
1762: Glesbygdskommunerna i Lapplands Iän ............                                7 140        86          6 140        1 000
1763: Hela landet .......................................                             3 910        71          2 780        1 130
1764: Sammanlagt
1765: Glesbygdskommunerna i Lapplands Iän ............                               18 280        86         15 720        2 560
1766: Hela landet .......................................                             9 640        71          6 840        2 800
1767: 8                                     1984 vp. -      KK n:o 183
1768: 
1769:     På basen av den jämförande kalkylen kan man       kommunerna.        Statsunderstödssystemet    med
1770: konstatera att den ekonomiska börda som grund-        grundskolor baserar sig dock numera på kommu-
1771: skolorna vållar glesbydgskommunerna i Lapp-           nernas bärkraftsklasser och inte på den föråldrade
1772: lands Iän inte är större än i genomsnitt den börda    korumunala indelningen enligt folkskollagen.
1773: som grundskolorna vållar kommunerna i hela               Utvecklande av statsunderstödssystemet har
1774: landet. Dessutom bör beaktas, att de skattein-        under de senaste åren i allmänhet karakteriserats
1775: komster som glesbygdskommunerna i Lapplands           därav att man minskat de tilläggsunderstöd som
1776: Iän får av lärarnas löneinkomster täcker de utgif-    ansluter sig tili statsunderstöd som beviljas för
1777: ter som kommunerna behöver för lärarnas avlö-         varje enskild form av verksamhet och på motsva-
1778: ningar. I utgifterna för skjuts och inkvartering      rande sätt har man stärkt systemet med allmänna
1779: och övriga driftsutgifter ingår även i betydande      finansieringsunderstöd.
1780: hög grad löneutgifter, av vilka kommunerna får
1781:                                                          Detta har bl.a. konstaterats i regeringens pro-
1782: skatteinkomster.
1783:                                                       position tili riksdagen tili lag om statsandelar åt
1784:     I spörsmålets motivering konstateras att en
1785:                                                       grundskolor, gymnasier och allmänna bibliotek
1786: minskning av en procentenhet av statsandelen
1787:                                                       (1112/78). I nämnda regeringsproposition konsta-
1788: skulle öka med 7, 15 % den andel, som hänför
1789:                                                       terades, att bestämningsgrunderna för komplet-
1790: sig till kommunerna i Lapplands Iän på grund av
1791:                                                       tering av skatteinkomsterna och finansieringsun-
1792: finansieringen av grundskolorna. För de kommu-
1793:                                                       derstöd enligt prövning, som avses i 2 och 3 §§
1794: ner som hör till tionde bärkraftsklassen skulle
1795:                                                       lagen om alimänna finansieringsunderstöd åt
1796: ökningen vara bara 2 % .
1797:                                                       kommunerna (1077 /77), motsvarar de dåvarande
1798:     Saken förhåller sig naturligtvis dock inte så
1799:                                                       grunderna för beviljande av tilläggsunderstödet
1800: här, utan den finansieringsandel som hänför sig
1801:                                                       åt grundskolor. I statsförslaget för innevarande år
1802: till alla kommuner ökade med en procemenhet.          har 180 milj. mark anvisats i allmänna finansie-
1803: Ändringen bör beaktas med hänsyn till markbe-
1804:                                                       ringsunderstöd till kommunerna. Detta belopp
1805: loppen och inte med hänsyn till omvandlingen
1806:                                                       är 51 milj. mark, dvs. 40 % större än i fjol.
1807: till procentenheter.
1808:                                                       Avsikten med denna stora ökning har uttryckli-
1809:     Enligt stadganden om statsandelar som gäller
1810:                                                       gen varit att lindra den eventuella inverkan på
1811: grundskolor får kommun i svårt ekonomiskt läge        kommunernas ekonomi, som en minskning av
1812: som hör till 1. bärkraftsklassen tilläggsunderstöd,
1813:                                                       statsandelsskalorna vållar de kommuner som är i
1814: om den ekonomiska börda som utgifterna för
1815:                                                       den sämsta ställningen.
1816: skolorna föranleder annars blir tyngre än vad
1817: man kan anses vara rimlig. Regeringen har an-             Skolstyrelsens beräkning av kostnaderna på
1818: sett, då den beslutat om grunderna för tilläggs-      medeliång sikt som gäller skolbyggen under åren
1819: understödet för driftsutgifterna under 1979 att       1984-88 är inte ett produktionsprogram som
1820: den ekonomiska börda bör anses vara tyngre än         skulle täcka byggandet av grundskolor i hela
1821: normalt, om de kostnader som grundskolorna            Jandet för dessa år. Nämnda beräkning är en
1822: föranleder är mera än 2,8 penni per skatteöre,        uppskattning av behovet av den starsandel som
1823: sedan kommun beviljats de allmänna finansie-          behövs för grundläggningskostnaderna för
1824: ringsunderstöden. Största delen av glesbygds-         grundskolorna, förutsatt att statsandelen beviljas
1825: kommunerna i Lapplands Iän och dessutom en            årligen för att man kan genomföra de allra
1826: del andra kommuner i Lapplands Iän får tilläggs-      brådskande byggnadsprojekten som med hänsyn
1827: understöd för utgifterna för grundskolorna.           till verksamheten är nödvändiga.
1828: Grunderna för tilläggsunderstöden har sist fast-          De årliga statsandelar och -låneanslag som i
1829: ställts för år 1979.                                  statsförslaget anvisats för att stödja byggande av
1830:    Enligt spörsmålet borde grunderna för statsan-     grundskolor har med hänsyn till sitt användnings-
1831: delarna beträffande glesbygdskommunerna i             ändamål inte fördelats mellan olika regioner.
1832: Lapplands Iän bestämmas så, att den ekonomiska        Undervisningsministeriet fördelar nämnda anslag
1833: börda som grundskolorna föranleder inte skulle        med hjälp av byggnadslovsförfarandet. Då bygg-
1834: överskrida genomsnittet i kommunerna i hela           nadslov beviljas fäster man särskild uppmärksam-
1835: landet. Detta förslag baserar sig uppenbarligen       het vid de skolor, som saknar erforderliga utrym-
1836: på det gamla systemet med understöd åt folksko-       men och som inte annars kan anskaffas på skäliga
1837: lor. Enligt detta system fastställdes tilläggsstat-   villkor. Behovet av undervisningsutrymmen och
1838: sunderstöd så att kostnaderna för kommuner inte       av brådskande byggande bedöms således ur funk-
1839: blev större än vad de i genomsnitt var i lands-       tionella synpukter oberoende därav, på viiken ort
1840:                                       1984 vp. -- RJC n:o 183                                          9
1841: 
1842: eller i viiket Iän behovet av utrymmen vid            byggnadslov och beloppet av det statsunderstöd
1843: ifrågavarande tidpunkt existerar.                     som !ovet förutsätter utgjorde ca 1,5 milj. mark.
1844:    Den i spörsmåiet nämnda finansiering som              Av statsfinansiella skäl utarbetas även investe-
1845: pågår under 15 år, dvs. den statliga finansiering     ringsprogrammet för den yrkesinriktade utbild-
1846: som avses i 24 § Iagen om statsandelar och            ningen med hänsyn tili mycket strama ekonomis-
1847: -understöd samt Iån åt kommunaia grundskoior,         ka förutsättningar. Därför bör erforderliga inves-
1848: gymnasier och allmänna bibiiotek, är i sjäiva         teringsprojekt uppdelas t.ex. på att genomföras
1849: verket en finansieringsform som används för           under tio år. I detta programmeringsarbete är det
1850: finansieringen av flyttbara skoibyggnader men         nödvändigt att inom undervisningsförvaltningen
1851: som tillfälligt även utvidgats tili att gälla fasta   betona investeringsprogrammets betydelse för de
1852: byggnader. Utnyttjande av nämnda form av              områden och orter där bristen på nybörjar- och
1853: finansiering är frivilligt.                           elevplatser i fråga om den unga åldersklassen är
1854:    Användningen av nämnda finansieringsform           störst. Utom de projekt som finansieras med
1855: har inte ändrat fördelningen av kostnaderna           anslagen för den yrkesinriktade utbildningen har
1856: mellan staten och kommunerna. Såiedes förelig-        man inom investeringsprogrammet på medellång
1857: ger inga motiveringar för att man på grund härav      sikt inom undervisningsförvaltningen behandlat
1858: borde beviija de kommuner i Lappiands Iän som         även sådana byggnadsprojekt vars genomförande
1859: inte kan utnyttja denna form av finansiering ett      man kunde påskynda med hjälp av den finansie-
1860: större antai sådana byggnadsiov som förutsätter       ring som arbetskraftsministeriet anvisat, om
1861: regelbunden finansiering.                             man anser att finansieringen av statsfinansiella
1862:    På grund av statens ekonomiska Iäge har            skäl är påkallad.
1863: anslagen avsedda för statsunderstöden för grund-         Genom att inrymma även denna del i investe-
1864: läggningskostnaderna för grundskoiebyggen re-         ringsprogrammen inom undervisningsförvalt-
1865: dan under flera år varit så knappa, att undervis-     ningen kan man upprätthålla sådan beredvillig-
1866: ningsministeriet inte i den mån kunnat bevilja        het i fråga om planering och genomförande av
1867: de lov som statsandelen förutsätter att de skulle     projekt, att tekniska skäi inte åtminstone kan
1868: matsvara byggnadsbehovet. Trycket både i fråga        hindra inledande av byggnadsarbeten vid önskad
1869: om fördelningen av anslag samt själva byggandet       tidpunkt.
1870: har med åren blivit större i alla Iän.                   Det finns ännu plats för att utveckia den
1871:    På grund av att projekten är brådskande och        yrkesinriktade utbildningen i Lappiands Iän.
1872: att kostnaderna för genomförande av vart och ett      Man bör dock konstatera, att den aktiva insats
1873: av projekten normalt är stora, varierar antalet       som Lapplands Iän och dess kommuner gjort i
1874: beviljade lov för vart och ett av länen och           fråga om utbildningen av den yrkesinriktade
1875: statsandelen växlar under olika år. Om man            utbildningen har medfört att Lappiands Iän top-
1876: jämför de ytterst brådskande skolbyggnadspro-         par statistiken över elevplatser vid yrkesiäroan-
1877: jekten i Lapplands Iän, för vilka man väntar          stalter.
1878: statlig finansiering, med motsvarande projekt i          I början av år 1986 träder lagen om finansie-
1879: andra Iän kan man inte anse att situationen           ringen av yrkesanstalter i kraft och lagstiftningen
1880: beträffande byggande av skolor i Lapplands Iän        om elevernas studiesociala förmåner som ansluter
1881: är sämre än i genomsnitt är fallet. På grund av       sig därtill. Den nya lagstiftningen påverkar på
1882: bebyggelsens koncentrering och flyttningsrörel-       många sätt statsandelarna för skolväsendet. I
1883: sen från det övriga Finland tili södra Finland,       fråga om kommunerna i Lapplands Iän är det
1884: såsom i spörsmålet anförs, är situationen beträf-     mest betydande att de studiesociala förmånerna
1885: fande skolbyggen svårare i landets sydliga Iän än     vid gymnasier och yrkesläroanstalter som kostna-
1886: i Lapplands Iän.                                      derna för elevernas dagliga skolskjuts, kostnader-
1887:    Med de statsandelar som beviljats av sysselsätt-   na för inkvartering och skolbespisning kommer
1888: ningsmedlen har man i någon mån kunnat                att omfattas av statsandelen. De flesta kommu-
1889: underlätta finansieringen av skolbyggen i Lapp-       ner i Lapplands Iän finansierar dessa former av
1890: lands Iän. Under 1983 kunde man t.ex. av det          service numera på egen bekostnad. Samtidigt
1891: anslag, som arbetskraftsministeriet anvisat under-    träder lagen om tilläggsunderstöd som beviljas
1892: visningsministeriet, bevilja ca 3,2 milj. mark        kommunerna för utbildning på grundskolesta-
1893: statsunderstöd för att uppföra tillbyggnadsarbe-      dier och mellanstadier i kraft. Denna lag ersätter
1894: ten vid skolcentralen i Savukoski kommun. Un-         även det nuvarande systemet med tilläggsunder-
1895: der detta år beviljades Lapplands Iän endast ett      stöd för grundskolorna. Enligt den nya lagen
1896: 
1897: 2 428400549]
1898: 10                                   1984 vp. -     KK n:o 183
1899: 
1900: beviljas kommun tilläggsunderstöd i det fall att    sorgsfullt utreder grunderna för systemet med
1901: den ekonomiska börda som finansieringen av          tilläggsunderstöd. Då tar man särskilt hänsyn till
1902: grund- och mellanstadieutbildningen föranleder      den ekonomiska börda som en sakenlig skötsel av
1903: annars skulle bli tyngre än vad man bör anse vara   skolväsendet föranleder för glesbygdskommuner-
1904: rimlig. Avsikten är att man vid beredningen av      na i Lapplands län.
1905: verkställigheten av den nya lagstiftningen om-
1906: 
1907:      Helsingfors den 11 maj 1984
1908: 
1909:                                                            Undervisningsminister Kaan·na Suonio
1910:                                                 1984 vp.
1911: 
1912: Kirjallinen kysymys n:o 184
1913: 
1914: 
1915: 
1916: 
1917:                                    Pohjanoksa ym.: Kurssimuotoisen lukion hyväksytyn kurssin uusi-
1918:                                      misesta
1919: 
1920: 
1921:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1922: 
1923:   Kurssimuotoisen lukion arvosteluperusteissa on          Lukuvuoden aikana uusintasuoritukset on ra-
1924: säädetty, että kurssit arvostellaan toisistaan riip-   joitettu mahdollisimman vähiin. Tätä perustel-
1925: pumatta ja kaikki samaa asteikkoa käyttäen.            laan sillä, että oppilaalle jäisi aikaa varsinaisten
1926: Jokainen kurssi vaikuttaa päättöarvosanaan.            käsiteltävien kurssien suorittamiseen. Oppilas saa
1927:                                                        osallistua hylätyn kurssin uusintakuulusteluun
1928:    Kurssin arvosana perustuu sen tavoitteiden          kerran lukuvuoden aikana ja ehtokuulusteluissa.
1929: saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttamista arvi-       Hyväksyttyä kurssia ei saa uusia ennen kuin 3.
1930: oidaan kokeiden ja opiskelun yhteydessä osoite-        luokan lopussa koko oppimäärää koskevassa koro-
1931: tun jatkuvan näytön avulla. Kokeet voivat olla         tuskuulustelussa.
1932: kurssin tavoitteet laajasti kattavia summatiivisia        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1933: kokeita tai pienempimuotoisia, osaa tavoitteistoa
1934:                                                        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
1935: kattavia. Jatkuva näyttö voi olla suullista tai
1936:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1937: kirjallista.                                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1938:    Koska kyseessä on kurssimuotoinen Iuokallinen
1939: järjestelmä, on lukuvuoden päättyessä todettava                   Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena ja
1940: oppilaan kokonaisedistyminen ja luokai tasiirto                tarkoituksenmukaisena, että nykyisen
1941: tai päästätodistuksen saamisen edellytykset.                   kurssimuotoisen lukion oppisuoritusten
1942:                                                                arviointi suoritetaan siten, että korotus-
1943:   Lukuvuoden arvosanaa ei hyväksyttyjen ainei-                 mahdollisuuksia on vain kolmannen vuo-
1944: den kohdalta erikseen määritetä. Hylätyt kurssit               den lopussa koko oppimäärää koskevassa
1945: ovat osa lukuvuoden kokonaissuoritusta,                        kuulustelussa?
1946: 
1947:        Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
1948: 
1949:              Aino Pohjanoksa                Tapio Holvitie                  Timo Roos
1950:              Ilkka Suominen                 Sirpa Pietikäinen               Esko Almgren
1951:              Helena Pesola                  Kaarina Dromberg                Tauno Valo
1952:              Erkki Moisander                Riitta Uosukainen               Jouni ]. Särkijärvi
1953:              Eeva Turunen                   Anna-Kaarina Louvo              Georg C. Ehrnrooth
1954:              Saara Mikkola                  Toivo T. Pohjala                Pirjo Rusanen
1955:                                             Tuulikki Petäjäniemi
1956:                                             Eva-Riitta Siitonen
1957: 
1958: 
1959: 
1960: 
1961: 428400548H
1962: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 184
1963: 
1964: 
1965: 
1966: 
1967:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1968: 
1969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maan uusintakuulusteluja samasta aineistosta
1970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         useaan otteeseen lukuvuoden aikana. Uusinta-
1971: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        kuulustelujen järjestäminen ja kokeiden laatimi-
1972: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nen siten, että arvostelun yhtenäisyys ja oikeu-
1973: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       denmukaisuus säilyy, on vaativa tehtävä.
1974: Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Uusintakuulustelujen järjestelyt sitoivat myös
1975: sesta kysymyksestä n:o 184:                           koulun hallintoa. Yksimielisenä palautteena ko-
1976:                                                       keilusta oli, että keskittymismahdollisuus kul-
1977:            Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena ja      loinkin opiskeltaviin kursseihin on välttämätön-
1978:         tarkoituksenmukaisena, että nykyisen          tä. Uusintakuulustelua pidettiin välttämättömä-
1979:         kurssimuotoisen lukion oppisuoritusten
1980:                                                       nä heikon arvosanan saaneelle oppilaalle, joka
1981:         arviointi suoritetaan siten, että korotus-
1982:                                                       parantaessaan arvosanaansa lukuvuoden aikana
1983:         mahdollisuuksia on vain kolmannen vuo-        voi välttää ehdot ja luokallejäännin korjatessaan
1984:         den lopussa koko oppimäärää koskevassa        tietojensa aukkoja mahdollisimman pian. Kurssi-
1985:         kuulustelussa?
1986:                                                       muotoisen lukion kokeilusta samoin kuin nyt jo
1987:                                                       toteutetussa yleisessä lukusuunnitelman käytössä
1988:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         on voitu havaita, että tämä tarkoitus on ilmeisesti
1989: seuraavaa:                                            saavutettu: ehtojen ja luokallejääntien määrä on
1990:    Oppilasarvostelua on opetuksen ja oppimisen        vähentynyt.
1991: tuloksellisuuden selville saamisen kannalta pidet-       Kurssimuotoisen lukion arvostelujärjestelmästä
1992: ty tärkeänä. Sen tulisi olla mahdollisimman luo-      ei ole vielä saatu palautetta yleisen toteuttamisen
1993: tettavaa, oikeudenmukaista ja johdonmukaista          kolmannelta vuodelta. Kokeilussa alkuvaiheissa
1994: samalla kun sen tulisi kannustaa ja ohjata oppi-      ollut epäily arvostelujärjestelmän oikeuden-
1995: lasta. Kurssimuotoiseen järjestelmään siirryttäessä   mukaisuudesta on kouluissa yleensä kolmannelle
1996: muuttui arvostelurakenne olennaisesti vanhasta        Iuokalle tultaessa väistynyt. Eri kurssien arvosano-
1997: järjestelmästä. Kursseihin jaettu luokan oppi-        jen välillä vallitsee yleensä varsin suuri yhtenäi-
1998: määrä arvostellaan kurssikohtaisesti toisistaan       syys, ja keskiarvo tasaa epätasaisuuksia. Kolman-
1999: riippumatta ja päästätodistuksen arvosanat mää-       nella luokalla tapahtuvaa korotusmahdollisuutta
2000: räytyvät kurssiarvosanojen keskiarvon mukaan.         on ylipäänsä pidetty riittävänä, eikä kyselyssä
2001: Lukion alimmalla luokalla suoritettu kurssi vai-      esitettyä uusintakuulustelujen lisäämisvaatimusta
2002: kuttaa näin ollen lopputulokseen samalla voimal-      ole koulujen taholta yleensä ilmaistu.
2003: la kuin ylimmällä luokalla suoritettu kurssi. Uu-        Kurssiarvosanojen keskiarvon merkitseminen
2004: sintakuulusteluun oppilas voi osallistua vain hy-     lukion koko oppimäärän arvosanaksi on kuiten-
2005: lätyn kurssin osalta tai sellaisen kurssin osalta,    kin ongelmallista. Ylimpien arvosanojen vaati-
2006: josta oppilasta ei hyväksyttävän poissaolon joh-      mustaso nousee painostavan korkeaksi eikä mui-
2007: dosta ole voitu arvostella. Oppilas voi yrittää       denkaan arvosanojen kohdalla ole varaa satunnai-
2008: korottaa loppuarvosanaansa suorittamalla ylim-        seen lipsahdukseen. Uuden lukioasetuksen val-
2009: mällä luokalla koko oppimäärää koskevan loppu-        mistelun yhteydessä on tämän johdosta harkittu
2010: kuulustelun.                                          sellaista lisäystä, jonka mukaan oppilaan arvosa-
2011:    Kurssimuotoisen lukion arvostelujärjestelmä        naa voitaisiin lukion päättävaiheessa korottaa
2012: nojautuu suurelta osin 1970-luvulla luokanoman        yhdellä numerolla, milloin oppilaan menestymis-
2013: lukion kokeilusta saatuihin tuloksiin. Kokeilussa     tä voidaan pitää loppuarvosanaa selvästi parem-
2014: oppilas sai vapaasti yrittää korottaa mitä tahansa    pana. Näin vältettäisiin mahdolliset korotuskuu-
2015: kurssiarvosanaansa. Seurauksena oli se, että oppi-    lustelut silloin, kun korottaminen on ilmeisen
2016: laiden keskittyminen kulloinkin opiskeltaviin         perusteltua esim. satunnaisen yhden kurssin
2017: kursseihin vaikeutui. Ongelma koski ehkä vielä        poikkeavuuden vuoksi tai kun arvosanojen suun-
2018: enemmän opettajia, jotka joutuivat valmista-          ta on ollut selvästi nouseva.
2019:                                     1984 vp. -     KK n:o 184                                      3
2020: 
2021:   Opetusministeriö katsoo, että oppilasarvoste-    tulisi ainakaan tässä vaiheessa lisätä vaan koulu-
2022: luun on aina kiinnitettävä vakavaa huomiota ja     työssä tulisi mahdollisimman paljon keskittyä
2023: mahdolliset vääristymät on pyrittävä poistamaan.   opiskeluun ja opettamiseen. Opetusministeriössä
2024: Muutosten yhteydessä on kuitenkin varottava        seurataan kiinteästi oppilasarvostelusta saatavia
2025: uusien vääristymien aikaansaamista. Edellä ole-    palautteita.
2026: van perusteella uusintakuulustelujen määrää ei
2027: 
2028:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
2029: 
2030:                                                                  Opetusministeri Kaarina Suonio
2031: 4                                      1984 vp. -- KJ( n:o 184
2032: 
2033: 
2034: 
2035: 
2036:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
2037: 
2038:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           det blev svårare för eleveroa att koncentrera sig
2039: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          på de kurser som pågick vid ifrågavarande tid-
2040: av den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av        punkt. Problemet gälide kanske ännu mera lära-
2041: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   re, som var tvungna att upprepade gånger ut-
2042: man Aino Pohjanoksa m.fl. undertecknade                arbeta föroyade förhör om samma materia! under
2043: spörsmål nr 184:                                       samma läsår. Det är en krävande uppgift att
2044:                                                        anordna föroyade förhör och utarbeta skrivningar
2045:            Anser Regeringen det rättsenligt och        så att enhetligheten och rättvisan hos be-
2046:         ändamålsenligt att bedömningen av stu-         dömningar kan bevaras.
2047:         dieprestationer vid det nuvarande kurs-           Anordnande av föroyade förhör band även
2048:         formade gymnasiet görs så, att det är          skolförvaltningaroa. Ett enhälligt feedback från
2049:         möjligt att höja vitsord först i slutet av     försöket var, att det var nödvändigt att kunna
2050:         tredje året i fråga om det förhör som          koncentrera sig på de kurser som pågick vid
2051:         gälier hela lärokursen?                        ifrågavarande tidpunkt. Mao ansåg att ett föroyat
2052:                                                        förhör var nödvändigt för elev som fått ett dåligt
2053:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vitsord. Om eleven höjer sitt vitsord under läsåret
2054: framföra följande:                                     kan han undgå att få vilikor elier att stanna kvar
2055:    Bedömningen av elevens färdigheter och kun-         då han så snabbt som möjligt fylier luckoroa i
2056: skaper har ansetts vara viktig med hänsyn tili         sina kunskaper. I fråga om försöken vid det
2057: resultaten av undervisning och inläring.               kursformade gymnasiet liksom i fråga om an-
2058:    Bedömningen borde vara så tiliförlitlig, rätts-     vändningen av den alimänna läsplanen, som
2059: enlig och konsekvent som det är möjligt, samti-        redan genomförts, har man kunnat beakta att
2060: digt som den borde sporra och handleda elever.         detta ändamål har uppenbarligen uppnåtts; an-
2061: Vid övergången tili det kursformade systemet           talet vilikor och antalet de som stannat kvar har
2062: ändrades bedömningssystemet väsentligt jämfört         minskat.
2063: med det gamla systemet. Klasseos lärokurs, inde-          Hittilis har man ännu inte fått feedback från
2064: lade i kurser, bedöms särskilt för var och en av       det tredje året av det alimänna förverkligandet av
2065: kurseroa oberoende av varandra och vitsorden i         det kursformade gymnasiets betygsättning.
2066: dimissionsbetyget bestäms enligt medeltalet av            De farhågor som man vid inledande av för-
2067: vitsorden för de genomgångna kurseroa. Den             söken hade om rättsenligheten hos bedömnings-
2068: kurs som eleven genomgått i gymnasiets lägsta          systemet har i alimänhet vikit, då man börjat
2069: klass påverkar således i samma mån slutresultatet      inleda studier i tredje klassen. Vitsorden i fråga
2070: som den kurs som eleven genomgått i gymnasiets         om olika kurser är i allmänhet mycket enhetliga
2071: högsta klass. Elev kan delta i ett föroyat förhör      och medeltalet jämnar ut ojämnheter. Mao har
2072: endast i fråga om sådan kurs där han inte blivit       överhuvudtaget ansett att möjligheten att i tredje
2073: godkänd elier i fråga om sådan kurs, där man           klassen höja vitsord är tiliräcklig, och skoloroa
2074: inte kunnat bedöma elevens färdigheter och             har i alimänhet inte framfört krav på att antalet
2075: kunskaper på basen av godtagbar frånvaro. Ele-         föroyade förhör borde ökas, såsom i spörsmålet
2076: ven kan försöka höja sitt slutliga vitsord i och       anförts. Det är dock problematiskt att ange
2077: med att han i högsta klassen genomgår slutförhö-       medeltalet av vitsorden för kurseroa som vitsord
2078: ret som gälier hela lärokursen.                        för hela gymnasiets lärokurs.
2079:    Bedömningssystemet vid det kursformade                 Kravnivån för högre vitsord blir betungande
2080: gymnasiet baserar sig tili största delen på de         och i fråga om andra vitsord finnes det inte helier
2081: resultat som man på 1970-talet fått av försöken        råd tili tilifäliiga misstag. I samband med be-
2082: vid de gymnasier som inte indelats i klasser.          redningen av den nya gymnasieförordningen har
2083: Under försöksperioden fick eleveroa fritt försöka      man på grund härav övervägt att uppta ett
2084: höja vilket kursvitsord som helst. Härav följde att    sådant tillägg enligt vilket elevens vitsord, då han
2085:                                       1984 vp. -     KK n:o 184                                        5
2086: 
2087: avslutar sin skolgång i gymnasiet, kan höjas med     och att man bör sträva tili att avskaffa eventuelia
2088: ett steg, ifali man anser att elevens framgång       misstag. I samband med förändringarna bör man
2089: med studier är klart bättre än vad det slutliga      dock akta sig för att bidra tili nya felbedöm-
2090: vitsordet anger.                                     nmgar.
2091:    På detta sätt kunde eventuelia förhör med
2092: syfte att höja vitsord undgås då höjningen av          På basen av det ovan anförda borde man
2093: vitsord är uppenbart motiverad t.ex. på basen av     åtminstone inte i detta skede öka antalet förnya-
2094: tilifäliiga avvikelser från en kurs elier då det     de förhör utan man borde så mycket som möjligt
2095: funnits en stigande tendens hos elevens vitsord.     koncentrera sig på studier och undervisning i
2096:     Undervisningsministeriet anser, att man alitid   skollivet. I undervisingsministeriet följer man
2097: bör fästa alivarlig uppmärksamhet vid be-            hela tiden feedback från bedömningar av elever-
2098: dömningen av elevens färdigheter och kunskaper       nas färdigheter och kunskaper.
2099: 
2100:     Helsingfors den 11 maj 1984
2101: 
2102:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
2103:                                                  1984 vp.
2104: 
2105: Kirjallinen kysymys n:o 185
2106: 
2107: 
2108: 
2109: 
2110:                                     Pohjanoksa ym.: Lukion tuntijaon kehittämisestä 2000-luvun tar-
2111:                                       peita vastaavaksi
2112: 
2113: 
2114:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2115: 
2116:    Lukiolain 2 §:n 2 momentissa määritellään            toa on 12 pakollista kurssia, siis 17,5 prosenttia.
2117: lukion opetuksellinen tavoite näin: "Lukion ope-        Tämä laskelma on tehty kielivoittoisen opinto-
2118: tus ja muu toiminta tulee järjestää siten, että se      ohjelman valinneen oppilaan kohdalta, mutta
2119: antaa oppilaalle persoonallisuuden monipuolisen         tilanne ei muutu ratkaisevasti matemaattispai-
2120: kehittämisen, yhteiskunnan ja työelämän, am-            notteisessa opinto-ohjelmassa.
2121: matinvalinnan ja jatko-opintojen, elinympäristön           Lukiossa on annettava aineksia oppilaan maail-
2122: ja luonnonsuojelemisen, kansallisen kulttuurin ja       mankuvan muodostamiseksi. Lukion reaaliainei-
2123: kansallisten arvojen sekä kansainvälisen yhteis-        den asema ja niiden keskinäiset suhteet luku-
2124: työn ja rauhan edistämisen kannalta tarpeellisia        suunnitelmassa ovat keskeisiä asioita, kun ajatel-
2125: valmiuksia sekä edistää sukupuolten välistä tasa-       laan 2000-luvun ongelmien ymmärtämistä.
2126: arvoa.''                                                   Kohtuullista olisi, että kaikki reaaliaineet olisi-
2127:    Luonnontieteillä on keskeinen merkitys tule-         vat samanarvoisia kurssimääriltään ja että oppilas
2128: vaisuudessa, sillä tieto ihmisen elinehdoista, elin-    voisi vapaasti valita kolmanten.a lukiovuonna
2129: ympäristöstä sekä sen mielekkäästä käytöstä ja          jatko-opintojensa kannalta merkittävän oppiai-
2130: järkevistä suojelumahdollisuuksista luo pohjan          neen.
2131: tulevaisuuden päätöksenteolle.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2132:    Myöskään kansainvälinen yhteistyö ja rauhan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2133: edistäminen ei toteudu ilman riittävää pohjatie-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2134: toutta muista maista ja kansoista ja maailmanlaa-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2135: juisista ekologis-maantieteellisistä ongelmista.                   Miten Hallitus aikoo menetellä, että
2136:    Luonnontieteitä, kemiaa, maantiedettä ja bio-                lukion nykyinen tuntijako turvaa oppi-
2137: logiaa on oppilaille yhteisissä, pakollisissa oppiai-           laalle riittävät tiedot luonnontieteiden
2138: neissa yhteensä 7 kurssia, siis 10,4 prosenttia                 alalta ajatellen 2000-luvun päätöksente-
2139: kaikista pakollisista kursseista. Humanistisia ai-              koa ekologis-maantieteellisistä ongelmis-
2140: neita, historiaa ja yhteiskuntaoppia sekä uskon-                ta?
2141:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
2142: 
2143:              Aino Pohjanoksa                 Saara Mikkola                    Eva-Riitta Siitonen
2144:              Ilkka Suominen                  Kaarina Dromberg                 Timo Roos
2145:              Sirpa Pietikäinen               Tapio Holvitie                   Esko Almgren
2146:              Erkki Moisander                 Riitta Uosukainen                Tauno Valo
2147:              Eeva Turunen                    Anna-Kaarina Louvo               Jouni J. Särkijärvi
2148:              Helena Pesola                   Toivo T. Pohjala                 Pirjo Rusanen
2149:                                              Liisa Hilpelä
2150: 
2151: 
2152: 
2153: 
2154: 428400547F
2155: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 185
2156: 
2157: 
2158: 
2159: 
2160:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2161: 
2162:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         ja maantiede oli vain lyhyen matematiikan opis-
2163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kelijoille pakollinen. Lisäksi uuteen kurssimuo-
2164: olette kirjeellänne n:o 610 6 päivänä huhtikuuta       toiseen lukusuunnitelmaan sisältyy kolmannella
2165: 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-       luokalla mahdollisuus maantieteen ja biologian
2166: senen vastattavaksi kansanedustaja Pohjanoksan         jatkokurssien opiskeluun.
2167: ym. tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen              Uuden lukiolain (477 /83) mukaisesti lukion
2168: n:o 185:                                               tuntijaosta päättää valtioneuvosto. Vastuu lukion
2169:                                                        opetussuunnitelman laatimisesta siirtyy lukion
2170:            Miten Hallitus aikoo menetellä, että        ylläpitäjille -- kunnille.
2171:         lukion nykyinen tuntijako turvaa oppi-            Hallitus pitää tärkeänä, että myös uusi tuntija-
2172:         laalle riittävät tiedot luonnontieteiden       ko turvaa lukiolle asetettujen tavoitteiden mukai-
2173:         alalta ajatellen 2000-luvun päätöksente-       sesti oppilaalle riittävät tiedot luonnontieteiden
2174:         koa ekologis-maantieteellisistä ongelmis-      alalta. Ekologinen näkökulma ei lukion opetuk-
2175:         ta?                                            sessa voi kuitenkaan rajoittua pelkästään biolo-
2176:                                                        gian, maantieteen, kemian ja fysiikan opetuk-
2177:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          seen, vaan se tulee ottaa huomioon kaikessa
2178: seuraavaa:                                             opetuksessa.
2179:    Syyslukukauden 1982--1983 alusta lukien siir-          Lukiolain 20 §:n mukaisesti kouluhallitus an-
2180: ryttiin lukiossa uuteen kurssimuotoiseen luku-         taa kunnan opetussuunnitelman laadintaaja op-
2181: suunnitelmaan (1023/81). Siinä yhteydessä luon-        piaineiden opetusta koskevat yleiset ohjeet sekä
2182: nontieteellisten oppiaineiden osuus vahvistui op-      päättää valtakunnallisista oppimääristä. Myös täs-
2183: pilaiden opinto-ohjelmissa. Kemia ja maantiede         sä yhteydessä kiinnitetään huomiota siihen, että
2184: tulivat oppilaille pakollisiksi oppiaineiksi. Aikai-   lukion oppilaat saavat hyvät perustiedot ekologis-
2185: semman lukusuunnitelman (279/75) mukaan ke-            maantieteellisiin ongelmiin liittyvistä asiakoko-
2186: mia oli kaikille oppilaille valionainen oppiaine,      naisu uksista.
2187: 
2188:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
2189: 
2190:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
2191:                                        1984 vp. -      KK n:o 185                                       3
2192: 
2193: 
2194: 
2195: 
2196:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2197: 
2198:    I det syfte 37 § 1 mom, riksdagsordningen              Dessutom ingår i den nya kursformade läspla-
2199: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          nen möjligheten att redan i tredje klassen i form
2200: av den 6 april tili vederbörande medlem av             av fortsatta kurser studera geografi och biologi.
2201: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   Enligt den nya gymnasielagen (477 /83) fattar
2202: man Pohjanoksa m.fl. undertecknade spörsmål            statsrådet beslut om timfördelningen vid gymna-
2203: nr 185:                                                siet. Ansvaret för utarbetandet av läroplanen
2204:                                                        övergår tili gymnasiernas upprätthållare - tili
2205:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kommuner.
2206:         för att den nuvarande timfördelningen
2207:         vid gymnasiet tillförsäkrar eleverna till-
2208:         räckliga kunskaper inom naturvetenska-             Regeringen anser det viktigt, att även den nya
2209:         perna med tanke på beslutsfattandet om         timfördelningen som uppställts för gymnasiet
2210:         ekologisk-geografiska problem på 2000-         tillförsäkrar eleverna tillräckliga kunskaper inom
2211:         talet?                                         naturvetenskaperna. Den ekologiska aspekten
2212:                                                        kan dock inte i undervisningen vid gymnasiet
2213:                                                        begränsas tili undervisningen i biologi, geografi,
2214:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
2215:                                                        kemi och fysik uran denna aspekt bör tas hänsyn
2216: framföra följande:
2217:                                                        tili i all undervisning. Enligt 20 § gymnasielagen
2218:    Från början av höstterminen 1982-83 över-           ger skolstyrelsen de allmänna anvisningarna för
2219: gick man vid gymnasiet tili en ny kursformad           utarbetandet av den korumunala undervisnings-
2220: läsplan (1023/81). I detta sammanhang har de           planen och för undervisningen i olika läroämnen
2221: naturvetenskapliga ämnenas status stärkts i ele-       samt fattar beslut om riksomfattande lärokurser.
2222: vernas studieprogram. Kemi och geografi blev           Även i detta sammanhang fäster man uppmärk-
2223: obligatoriska läroämnen för eleverna. Enligt den       samhet vid att eleverna vid gymnasiet får goda
2224: tidigare läsplanen (279/75) var kemi ett valfritt      grundläggande kunskaper om de faktaenheter
2225: läroämne för alla elever och geografin var obliga-     som ansluter sig tili ekologisk-geografiska pro-
2226: torisk för de elever som hade kort matematik.          blem.
2227: 
2228:      Helsingfors den 11 maj 1984
2229: 
2230:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
2231:                                                  1984 vp.
2232: 
2233: Kirjallinen kysymys n:o 186
2234: 
2235: 
2236: 
2237: 
2238:                                     Dromberg: Lapinjärven huoltolan säilyttämisestä valtion huoltoJana
2239: 
2240: 
2241:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2242: 
2243:    Valtion omistuksessa on tällä hetkellä kolme                                            nmn          %
2244: huoltoJaa - Järvenpään sosiaalisairaala, Perniön       Uudenmaan lääni                      489      78,4
2245: huoltola ja Lapinjärven huoltola. Järvenpään ja        Kymen lääni                           54       8,6
2246: Perniön huoltoJoille on luotu oma profiilinsa.         Turun ja Porin lääni                  10       1,6
2247: Seuraavana kehittämisvuorossa olisi Lapinjärven        Hämeen lääni                           9       1,4
2248: huoltola. Valtio on kuitenkin luopumassa Lapin-        Mikkelin lääni                         4       0,6
2249: järven huoltolasta ja käy neuvotteluja kuntainlii-     Keski-Suomen lääni                     2       0,3
2250: ton muodostamisesta.                                   Vaasan lääni                          33       5,3
2251:                                                        Kuopion lääni                          2       0,3
2252:    Lapinjärven huoltolan henkilökunta on huolis-       Pohjois-Karjalan lääni                 3       0,4
2253: saan omasta tulevaisuudestaan ja huoltolaan kiin-      Oulun lääni                           17       2,7
2254: teästi liittyvän maatilan kohtalosta.                  Lapin lääni                            3       0,4
2255:    Huoltolaila on alueellisesti pitkät perinteet.
2256: Sjökullan tila on ollut valtion omistuksessa jo           Vuoden 1982 aikana hoidettiin 712 asiakasta.
2257:                                                        Näistä oli suoraan huoltolaan otettuja uusia asi-
2258: 1500-luvulta lähtien. Lapinjärven huoltolan ko-
2259: konaispinta-ala on 105 hehtaaria, joista tuotan-       akkaita 623. Hoitopäiviä kertyi 25 319. Vuonna
2260: nollisia peltohehtaareita on 87. Lapinjärvi on         1981 hoitopäiviä oli 25 564. Vuonna 1982 oli
2261: peltoalaltaan ja bruttotuloiltaan suurin sosiaali-     keskimääräinen hoitoaika 35,6 vuorokautta.
2262: hallituksen maatiloista. Lisäksi siellä on yksi Suo-      Useat kunnat, etenkin Uudellamaalla, ovat
2263: men parhaista lihakarjoista. Tilaa on kehitetty        esittäneet huolestuneisuutensa alkoholiongel-
2264: nimenomaan valtion tilana. Alkoholiongelmais-          maisten laitoshoitomahdollisuuksien supistumi-
2265: ten pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen kannalta        sesta.
2266: maatilan merkitys huoltolan kannalta on erittäin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2267: tärkea.                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2268:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2269:    Valtakunnallisena huoltoJana Lapinjärvi on ky-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2270: ennyt palvelemaan tasapuolisesti maamme kaik-
2271:                                                                   Onko valtion tarkoituksenmukaista
2272: kia kuntia ja erityisesti pieniä kuntia, jotka eivät
2273:                                                               luopua Lapinjärven huoltolasta, jota on
2274: ole mukana alueellisissa päihdehuoltoloiden kun-
2275:                                                               pitkäjänteisesti kehitetty sekä taloudelli-
2276: tainliitoissa. Merkittävä osa Lapinjärven huolto-
2277:                                                               sesti että hoidollisesti, ja
2278: lan asiakkaiden kotikunnista on juuri "väliinpu-
2279:                                                                   onko valtion tarkoituksena luopua
2280: toajakuntia''.
2281:                                                               myös muista vastaavista huoltoloista, sekä
2282:   Kotipaikkakunnan läänin mukaan asiakkaat                       voisiko Hallitus asettaa asiantuntevan
2283: jakautuivat vuonna 1982 seuraavasti:                          työryhmän, joka kartoittaisi valtakunnal-
2284:                                                               lisia erityistehtäviä Lapinjärven huoltolal-
2285:                                                               le?
2286: 
2287:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
2288: 
2289:                                            Kaarina Dromberg
2290: 
2291: 
2292: 
2293: 428400515E
2294: 2                                      1984 vp. -- NJ< n:o 186
2295: 
2296: 
2297: 
2298: 
2299:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2300: 
2301:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sesti pääkaupunkiseudun kuntia, jotka käyttävät
2302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Lapinjärven huoltolaa tällä hetkellä eniten. Sosi-
2303: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         aali- ja terveysministeriössä ollaan tietoisia Lapin-
2304: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       järven huoltolan merkityksestä monelle pienelle
2305: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kunnalle, vaikka niiden käyttöprosentti koko lai-
2306: Drombergin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         toksen kuormituksesta onkin vähäinen. Samoin
2307: myksestä n:o 186:                                      on tuotu esiin ruotsinkielisten kuntien tarve
2308:                                                        käyttää Lapinjärven huoltolaa.
2309:            Onko valtion tarkoituksenmukaista              Mitään päätöksiä edellä mainituissa neuvotte-
2310:         luopua Lapinjärven huoltolasta, jota on        luissa ei ole tehty ja neuvottelut jatkuvat. Pää-
2311:         pitkäjänteisesti kehitetty sekä taloudelli-    kaupunkiseudun suuret kaupunkikunnat ja Uu-
2312:         sesti että hoidollisesti, ja                   denmaan päihdehuollon kuntainliitto (entinen
2313:            onko valtion tarkoituksena luopua           Hyvinkään huoltolan kuntainliitto) ovat osoitta-
2314:         myös muista vastaavista huoltoloista, sekä     neet kiinnostusta Lapinjärven huoltolan siirtämi-
2315:            voisiko Hallitus asettaa asiantuntevan      seen valtiolta kuntien hallintaan. Kysymyksessä
2316:         työryhmän, joka kartoittaisi valtakunnal-      olevan huoltolan henkilökunnan edustajat ovat
2317:         lisia erityistehtäviä Lapinjärven huoltolal-   olleet mukana kaikissa neuvotteluissa.
2318:         le?                                               Lapinjärven huoltolalla ei tällä hetkellä ole
2319:                                                        erityistehtäviä, jotka nimenomaan edellyttäisivät
2320:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          sen säilymistä valtion hallinnassa valtakunnallise-
2321: seuraavaa:                                             na hoitopaikkana. Asiaa kuitenkin selvitetään
2322:    Vuoden alusta voimaan tulleet muutokset sosi-       edelleen.
2323: aali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä koros-          Tässä vaiheessa ei ole tehty esitystä siitä, aloite-
2324: tavat kuntien ja kuntainliittojen asemaa palvelu-      taanko ja missä vaiheessa valtion kahden muun
2325: jen tuottajana. Erityispalvelujen osalta, joihin       huoltolan, Järvenpään sosiaalisairaalan ja Perniön
2326: päihdehuollon huoltoloiden palvelut kuuluvat,          huoltolan hallintapohjasta mahdolliset neuvot-
2327: korostetaan puolestaan palvelujen kehittämistä         telut. Järvenpään sosiaalisairaalasta on nykyisessä
2328: alueellisesti.                                         päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta
2329:    Keskipitkän aikavälin suunnitelmissa 1985--         annetussa asetuksessa omat säännöksensä. Sosi-
2330: 1989 tuodaan esiin muun muassa seuraavaa:              aali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhail-
2331: ''Valtion päihdehuoltoloiden tehtävät, asema ja        laan uutta lakia päihdehuollosta. On ilmeistä,
2332: rooli päihdehuollon kokonaiskuntoutusjärjestel-        että uuden lain tullessa voimaan Järvenpään
2333: mässä selvitetään.''                                   sosiaalisairaalan asema joudutaan selvittämään.
2334:    Edellä mainittua taustaa vasten on pidetty          Perniön huoltolassa taasen hoidetaan tällä hetkel-
2335: tarkoituksenmukaisena käynnistää neuvottelut           lä koko maan miesirtolaiset. Uuden päihdehuol-
2336: Lapinjärven huoltolan hallintapohjan mahdolli-         toa koskevan lain valmisteluun liittyvän irtolais-
2337: sesta muuttamisesta.                                   lain tulevasta kohtalosta osaltaan riippuu, mil-
2338:    Sosiaalihallituksen aloitteesta on kuultu alusta-   loin Perniön huoltolan osalta selvitystyö hallinta-
2339: vissa neuvotteluissa niitä Etelä-Suomen ja erityi-     pohjan muuttamisesta mahdollisesti aloitetaan.
2340: 
2341:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
2342: 
2343:                                                                                Ministeri Vappu Taipale
2344:                                         1984 vp. -      KK n:o 186                                          3
2345: 
2346: 
2347: 
2348: 
2349:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
2350: 
2351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            stalten i Lappträsk. Vid social- och hälsovårdsmi-
2352: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          nisteriet är man medveten om den betydelse som
2353: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av            vårdanstalten i Lappträsk har för många små
2354: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       kommuner, fastän deras användningsprocent ut-
2355: dagsledamot Dromberg undertecknade spörsmål             gör bara en obetydlig del av anstaltens hela
2356: nr 186:                                                 belastning. Också de svenskspråkiga kommuner-
2357:                                                         nas behov av att utnyttja vårdanstalten i Lapp-
2358:            Är det ändamålsenligt för staten att         träsk har förts fram.
2359:         avstå från vårdanstalten i Lappträsk som           Inga beslut har fattats vid ovan nämnda över-
2360:         både ekonomiskt och i vårdhänseende             läggningar, och dessa fortsätter. De stora stads-
2361:         har utvecklats på lång sikt, och                kommunerna och Nylands kommunalförbund
2362:            har staten för avsikt att avstå också från   för vården av dem som missbrukar berusnings-
2363:         andra motsvarande vårdanstalter, samt           medel (det tidigare kommunalförbundet för Hy-
2364:            kunde Regeringen tillsätta en sakkun-        vinge vårdanstalt) har visat intresse för att över-
2365:         nigarbetsgrupp för kartläggning av riks-        föra vårdanstalten i Lappträsk från statlig tili
2366:         omfattande specialuppgifter för vårdan-         kommunal besittning. Representanter för ifråga-
2367:         stalten i Lappträsk?                            varande vårdanstalts personai har varit med vid
2368:                                                         alla överläggningar.
2369:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            För ögonblicket har vårdanstalten i Lappträsk
2370: anföra följande:                                        inte några specialuppgifter, som uttryckligen
2371:    De förändringar i social- och hälsovårdslagstift-    skulle förutsätta att den bibehålls i statlig_ besitt-
2372: ningen som trädde i kraft vid ingången av året          ning såsom riksomfattande vårdplats. Arendet
2373: framhäver kommunernas och kommunalförbun-               utreds dock fortfarande.
2374: dens ställning som producenter av tjänster. I              I detta skede har ingen framställning gjorts om
2375: fråga om specialtjänster, tili vilka de tjänster som    huruvida man i något skede inleder eventuella
2376: tillhandahålls av vårdanstalter för dem som miss-       överläggningar om besittningsbasen för statens
2377: brukar berusningsmedel hör, betonas det regio-          två andra vårdanstalter, socialsjukhuset i Järven-
2378: nala utvecklandet av tjänsterna.                        pää och vårdanstalten i Bjärnå. I gällande för-
2379:    I planerna på medellång sikt för åren 1985-          ordning om vården av dem, som missbrukar
2380: 1989 framhålls bland annat följande: ''De upp-          berusningsmedel ingår särskilda stadganden an-
2381: gifter som statens vårdanstalter för dem som            gående socialsjukhuset i Järvenpää. Vid social-
2382: missbrukar berusningsmedel innehar inom det             och hälsovårdsministeriet bereds som bäst en ny
2383: totala rehabiliteringssystemet för dem som miss-        lag om vården av dem som missbrukar be-
2384: brukar berusningsmedel utreds, ävensom deras            rusningsmedel. Det är uppenbart att Järvenpää
2385: ställning och roll inom detta system.''                 socialsjukhus ställning måste utredas när den nya
2386:    Med beaktande av ovan nämnda bakgrund har            lagen träder i kraft. Vid vårdanstalten i Bjäroå
2387: det ansetts ändamålsenligt att inleda överlägg-         återigen vårdas för ögonblicket landets alla man-
2388: ningarna om en eventuell ändring av besittnings-        liga lösdrivare. Tidpunkten då ett eventuellt
2389: basen för vårdanstalten i Lappträsk.                    utredningsarbete angående besittningsbasen för
2390:    På socialstyrelsens initiativ har man hittills vid   vårdanstalten i Bjärnå inleds beror för sin del på
2391: preliminära överläggningar hört de kommuner i           lösdrivarlagens framtida öde. Denna lag ansluter
2392: södra Finland och framför allt i huvudstadsregio-       sig tili beredningen av den nya lagen gällande
2393: nen som för ögonblicket mest utnyttjar vårdan-          vården av dem som missbrukar berusningsmedel.
2394: 
2395:      Helsingfors den 9 maj 1984
2396: 
2397:                                                                                 Minister Vappu Taipale
2398: 1
2399: 
2400: 1
2401: 
2402: 
2403: 
2404: 
2405:     1
2406: 
2407:     1
2408:                                                   1984 vp.
2409: 
2410: Kirjallinen kysymys n:o 187
2411: 
2412: 
2413: 
2414: 
2415:                                      Saari ym.: Paloesimieskoulutuksen pääsyvaatimusten muuttamisesta
2416: 
2417: 
2418:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2419: 
2420:    Pelastushallinnon koulutuskeskuksesta, valtion        on pienten kuntien palomiesten keskuudessa
2421: palo-opistosta ja väestönsuojelukoulusta valmis-         runsaasti. On tapauksia, joissa hakijoita kunnan
2422: tuu korkeatasoista ja laaja-alaisen erikoiskoulu-        palopäälliköksi on ollut kymmenkunta, mutta
2423: tuksen saanutta ammattihenkilöstöä kuntien ja            heiltä kaikilta on puuttunut palo-opiston muuta-
2424: eri yhteisöjen palvelukseen.                             man viikon kurssi.
2425:    Paloesimieskurssin pääsyvaatimuksena on palo-           Jotta kunnat saisivat virkansa täytetyksi, tulisi
2426: miehen tutkinto ja sen jälkeinen toiminta palo-          valintaperusteita muuttaa niin, että koulutuk-
2427: päällystötehtävässä vähintään kahden vuoden              seen pääsisivät kaikki ne, jotka on valittu kunnan
2428: ajan. Helpotusta näistä vaatimuksista hakijalla on       palo- ja pelastustoimen päätoimiseen virkaan.
2429: mahdollisuus saada, mikäli hän on palvellut              Menettely olisi sama kuin väestönsuojelupäälli-
2430: vähintään neljä vuotta palo- ja pelastustoimen           kön kurssin valintaperusteissa.
2431: päätoimisessa tehtävässä.                                   Nykyisen epänormaalin tilanteen laukaisemi-
2432:                                                          seksi olisi jo lyhyellä tähtäyksellä järjestettävä
2433:    Edellä mainittu säännös johtaa siihen, että alle      muutama kurssi, joille otettaisiin oppilaiksi vain
2434: 5 000 asukkaan kuntien virkoihin ei ole hake-            sellaisia henkilöita, joilla jo on vt. päällystövirka
2435: massa palo-opiston kurssin käynyttä henkilökun-          jossakin maalaiskunnassa.
2436: taa. Koska pienissä maaseutukunnissa on vapaa-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2437: ehtoiset palokunnat ja vain yksi päätoiminen             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2438: paloesimies, näillä maaseutukunnilla ei ole yksin-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2439: kertaisesti sellaisia palopäällystön pää- tai sivuvir-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2440: koja, joissa olisi mahdollista saada hankittua
2441: koulutukseen vaadittava aika. Kuntiin ei saada                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2442: pätevyysvaatimukset täyttavaa henkilökuntaa,                     ryhtyä paloesimieskoulutuksen pääsyvaa-
2443: koska koulutukseen nykyisten palo-opiston päte-                  timusten muuttamiseksi siten, että myös
2444: vyysvaatimusten mukaan ei ole mahdollista tulla                  asukasmäärältään pienten kuntien palo-
2445: valituksi. Kuitenkin halukkuutta koulutukseen                    miehet voisivat hakeutua koulutukseen?
2446: 
2447:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
2448: 
2449:                        Aapo Saari                                 Juhani Alaranta
2450:                        Timo Kietäväinen                           Mauri Pekkarinen
2451:                        Esko Aho                                   Jukka Vihriälä
2452: 
2453: 
2454: 
2455: 
2456: 428400497V
2457: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 187
2458: 
2459: 
2460: 
2461: 
2462:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2463: 
2464:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kurssilla on kasvanut. Kuitenkin aluehälytyskes-
2465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kusjärjestelmän valmistuminen ja hälytysmesta-
2466: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-      reiden koulutustarpeen tyydyttäminen vähensi
2467: jeenne n:o 615 ohella lähettänyt valtioneuvoston    tilapäisesti niin suurista palolaitoksista kuin pie-
2468: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedusta-    nistä kunnista tulevien hakijoiden osuutta. Tämä
2469: ja Aapo Saaren ym. tekemän seuraavan sisältöi-      vaihe on nyt ohitettu.
2470: sen kirjallisen kysymyksen n:o 187:                    Pienten kuntien päällystövirkaan kelpoisuuden
2471:                                                     omaavia on koulutettu vuoden 1980 jälkeen noin
2472:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       120 henkeä. Määrää voidaan pitää riittävänä.
2473:        ryhtyä paloesimieskoulutuksen pääsyvaa-      Ongelman muodostaa kuitenkin palkkaus, sillä
2474:        timusten muuttamiseksi siten, että myös      suurin osa paloesimieskurssin suorittaneista on
2475:        asukasmäärältään pienten kuntien palo-       hakeutunut suurten kuntien palomiehiksi, joiden
2476:        miehet voisivat hakeutua koulutukseen?       palkkaus on miltei sama kuin pienten kuntien
2477:                                                     palopäälliköillä.
2478:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Oppilaiden valinta paloesimieskurssille perus-
2479: ti seuraavaa:                                       tuu ensi sijassa hakijoiden henkilökohtaisiin omi-
2480:    Valtion palo-opiston 19 viikon mittainen palo-   naisuuksiin. Mikäli valinnassa annettaisiin liian
2481: esimieskurssi antaa kelpoisuuden suurten kuntien    suuri paino hakijan asuinpaikalle tai viran hoita-
2482: paloesimiesten virkoihin, hälytysmestareiden ja     miselle sijaisena, voisi muiden hakijoiden oikeus-
2483: pienten kuntien palopäällystön virkoihin.           turva vaarantua. Palopäällystön tehtävät ovat
2484:    Pienistä kunnista tulevien hakijoiden pääsyä     erittäin vastuullisia myös pienissä kunnissa ja
2485: kurssille on pyritty helpottamaan muuttamalla       tämän vuoksi on aiheellista noudattaa valtakun-
2486: valintaperusteita kolmasti vuoden 1980 jälkeen.     nallisia valintaperusteita. Niihin liittyy huolella
2487: Valintaperusteiden muuttamisen seurauksena          laadittu pääsykoe, joka kaikkien hyväksyttyjen
2488: pienten kuntien hakijoiden osuus paloesimies-       tulee suorittaa.
2489: 
2490:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984.
2491: 
2492:                                                                  Sisäasiainministeri Matti Luttinen
2493:                                       1984 vp. -     KK n:o 187                                       3
2494: 
2495: 
2496: 
2497: 
2498:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2499: 
2500:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         manskursen ökat. 1 och med att systemet med
2501: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       kretsalarmeringscentraler blev färdigt utbyggt
2502: 615 av den 6 april 1984 tili vederbörande med-       och alarmmästarnas utbildningsbehov kunde till-
2503: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   godoses minskade dock andelen sökande såväl
2504: riksdagsman Aapo Saari m.fl. undertecknade           från stora brandverk som små kommuner tilifäl-
2505: spörsmål nr 187:                                     ligt. Detta skede är nu passerat.
2506:                                                         Efter år 1980 har ca 120 personer utbildats
2507:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      med behörighet för brandbefälstjänst i små kom-
2508:        för att ändra inträdesfordringarna tili       muner. Detta kan anses vara ett tillräckligt stort
2509:        brandförmansutbildningen så att även          antal. Problemet är dock avlöningen, ty den
2510:        brandmän från kommuner med ett litet          största delen av dem som genomgått brandför-
2511:        invånarantal skali kunna söka sig tili        manskursen har blivit brandmän i stora kommu-
2512:        denna utbildning?                             ner med nästan samma lön som brandcheferna i
2513:                                                      små kommuner.
2514:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Valet av elever tili brandförmanskursen
2515: anföra följande:                                     grundar sig i första hand på sökandens personliga
2516:    Den 19 veckor långa kursen för brandförmän        egenskaper. Om man i valet fäster för stor vikt
2517: vid statens brandinstitut ger behörighet för         vid sökandens boningsort elier hans möjlighet att
2518: brandförmanstjänster i stora kommuner, alarm-        sköta en tjänst som vikarie, skulie de övriga
2519: mästartjänster samt brandbefälstjänster i små        sökandenas rättsskydd kunna äventyras.
2520: kommuner.                                               Brandbefälets uppgifter är mycket ansvarsfulla
2521:   1 syfte att underlätta möjligheterna för sökan-    även i små kommuner och det är därför skäl att
2522: de från små kommuner att få tiliträde tili kursen    iaktta riksomfattande urvalsgrunder. Detta inne-
2523: har urvalsgrunderna ändrats tre gånger efter år      bär bl.a. ett omsorgsfulit uppgjort inträdesprov,
2524: 1980. Tili följd av dessa ändringar har andelen      som skali avläggas av alla dem som blir godkän-
2525: sökande från små kommuner tili brandför-             da.
2526: 
2527:      Helsingfors den 11 maj 1984
2528: 
2529:                                                                      lnrikesminister Matti Luttinen
2530: 1
2531: 
2532: 1
2533: 
2534: 1
2535: 
2536:     1
2537: 
2538:     1
2539: 
2540:     1
2541: 
2542:     1
2543: 
2544:         1
2545: 
2546:         1
2547: 
2548:         1
2549: 
2550:         1
2551: 
2552:             1
2553: 
2554:             1
2555:                                                1984 vp.
2556: 
2557: Kirjallinen kysymys n:o 188
2558: 
2559: 
2560: 
2561: 
2562:                                    Vepsäläinen ym.: VR: n Pieksämäen varikon saneerauksen kiirehti-
2563:                                      misestä
2564: 
2565: 
2566:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2567: 
2568:    Valtionrautatiet on suunnitellut VR:n Pieksä-      ryhdyttävä. Sen yhteydessä on myös tilaa laajen-
2569: mäen varikon vetokalustohallin uudisrakentamis-       nuksiin. Ottaen huomioon nykyisen varikon kun-
2570: ta. Sittemmin rautatiehallitus on päätynyt siihen,    non olisi ilmeisesti aihetta saneerata se siitäkin
2571: etteivät suunnitelmat vastaisi enää muuttuneita       riippumatta, mikä päätös uuden vetokalustohal-
2572: olosuhteita. Hanke poistettiinkin vuoden 1983         lin rakentamisesta tehdään.
2573: työohjelmasta. Vetokalustohallin uusi sijoitus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2574: p~ka ei myöskään liene ollut kaikkein onnistu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2575: nein.                                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2576:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2577:   Mikäli rautatiehallitus päätyy siihen, ettei uut-
2578: ta varikkoa vetokalustolle rakenneta, olisi nykyi-             Aiotaanko kiireellisesti ryhtyä VR:n
2579: sen varikon saneeraukseen kuitenkin välittömästi             Pieksämäen varikon saneeraukseen?
2580: 
2581:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
2582: 
2583:          Osmo Vepsäläinen        Inger Hirvelä                        Kalevi Kivistö
2584:                   Pekka Leppänen                               Lauha Männistö
2585: 
2586: 
2587: 
2588: 
2589: 4284004799
2590: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 188
2591: 
2592: 
2593: 
2594: 
2595:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2596: 
2597:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Pieksämäen varikon tehtävänä tulee säilymään
2598: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oman alueensa linjadieselvetureiden ja sinne si-
2599: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-       joitetun päivystysveturikaluston kunnossapito.
2600: jeenne n:o 616 ohella toimittanut valtioneuvos-      Vetureita on 40-50 kappaletta. Sähköveturien
2601: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    huollosta sinne sijoittuu lähinnä ns. ajovalmius-
2602: edustaja Vepsäläisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-   huoltoa, joka ei vaadi suuria varikkotiloja.
2603: sesta kysymyksestä n:o 188:                             Tällä hetkellä Pieksämäelle on sijoitettu Dr 13
2604:                                                      -sarjan linjaveturikalusto, jonka arvioidaan ole-
2605:          Aiotaanko kiireellisesti ryhtyä VR:n        van liikenteessä vielä noin 10 vuotta sekä Dm 7
2606:        Pieksämäen varikon saneeraukseen?             -sarjan kiskoautokalustoa, joka suunnitelmien
2607:                                                      mukaan poistuu liikenteestä vuonna 1985. Piek-
2608:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sämäen varikon tulevia tehtäviä ajatellen riittävät
2609: ti seuraavaa:                                        siellä nykyistä pienemmät varikkotilat.
2610:                                                         Edellä mainituista syistä rautatiehallitus on
2611:    Pieksämäelle suunnitellun uuden varikon ra-       päätynyt Pieksämäen varikon osalta saneeraus-
2612: kentamisesta on luovuttu. Rautatiehallitus on        vaihtoehtoon, kuten Kouvolassakin aikanaan teh-
2613: selvittänyt tulevan varikkotoiminnan laajuutta ja    tiin. Kouvolan varikon saneeratut tilat ovat osoit-
2614: sijoittamiskysymyksiä ja todennut muun ohella,       tautuneet varsin käyttökelpoisiksi.
2615: että uuden varikon tarvetta ei Pieksämäellä ole         Pieksämäen varikon saneerauksen hankesuun-
2616: lähivuosina odotettavissa. Tämän vuoksi on pää-      nittelu on käynnistetty ja lopullinen suunnitelma
2617: dytty vanhan varikon peruskorjaukseen. Osa uu-       saataneen valmiiksi vielä tämän vuoden kuluessa,
2618: den varikon rakentamiseen jo myönnetyistä mää-       jolloin varsinaiseen saneeraustyöhön voidaan ryh-
2619: rärahoista tullaan esittämään käytettäväksi nykyi-   tyä näiden suunnitelmien valmistuttua ilmeisesti
2620: sen varikon peruskorjaukseen.                        ensi vuoden aikana.
2621: 
2622:     Helsingissä huhtikuun 26 päivänä 1984
2623: 
2624:                                                                   Liikenneministeri Matti Puhakka
2625:                                       1984 vp. -     KK n:o 188                                       3
2626: 
2627: 
2628: 
2629: 
2630:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2631: 
2632:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dieselloken på området och av jourlokmateriel
2633: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       som placerats i Pieksämäki. Det finns ca 40-50
2634: den 6 april 1984 nr 616 tili vederbörande med-       dylika lok. För ellokens del kommer vid Pieksä-
2635: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   mäki depån närmast att svara för s.k. körbe-
2636: riksdagsman Vepsäläinen m.fl. undertecknade          redskapsservice, som inte kräver några större
2637: spörsmål nr 188:                                     depåutrymmen.
2638:                                                         För närvarande har i Pieksämäki placerats linje-
2639:          Har man för avsikt att i skyndsam           lokmateriel av serien Dr 13 och rälsbussmateriel
2640:        ordning inleda saneringen av SJ:s depå i      av serien Dm 7. Man beräknar att den först-
2641:        Pieksämäki? ·                                 nämnda materielen skall vara i trafik ännu 10 år,
2642:                                                      medan den sistnämnda materielen enligt planer-
2643:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     na skall tagas ur trafik år 1985. Med tanke på
2644: anföra följande:                                     Pieksämäki depåns uppgifter i framtiden kom-
2645:    Den nya depå som planerats för Pieksämäki         mer mindre depåutrymmen än de nuvarande att
2646: kommer inte att byggas. Järnvägsstyrelsen har        vara tillräckliga.
2647: utrett omfattningen och placeringen av den              Av ovan nämnda anledningar har järnvägssty-
2648: framtida depåverksamheten och bl.a. konstaterat      relsen beträffande Pieksämäki depån stannat för
2649: att det under de närmaste åren inte kommer att       sanering av depån på samma sätt som man i
2650: finnas något behov av en ny depå i Pieksämäki.       tiden gjorde i Kouvola. De sanerade depåutrym-
2651: Av denna anledning har man stannat för en            mena i Kouvola har visat sig vara mycket använd-
2652: grundreparation av den gamla depån. Det kom-         bara.
2653: mer att föreslås att en del av de anslag som redan      Projektplaneringen av saneringen av depån i
2654: beviljats för byggandet av en ny depå skall          Pieksämäki har inletts och den slutliga planen för
2655: användas för grundreparation av den gamla de-        projektet torde bli fårdig ännu under detta år.
2656: pån.                                                 Det egentliga saneringsarbetet kan, efter det att
2657:    Uppgifterna för Pieksämäki depån kommer           planerna blivit fårdiga, uppenbarligen påbörjas
2658: även i fortsättningen att vara underhåll av linje-   under nästa år.
2659: 
2660:      Helsingfors den 26 april 1984
2661: 
2662:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
2663:                                                 1984 vp.
2664: 
2665: Kirjallinen kysymys n:o 189
2666: 
2667: 
2668: 
2669: 
2670:                                    Bärlund ym.: Vanhan Porvoon peruskorjaustoiminnan tukemisesta
2671: 
2672: 
2673:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2674: 
2675:    Vanha Porvoo on kieltämättä maamme arvok-           16 500 m 2 • Asuntoja on alueella n. 380, joista
2676: kaimpia kaupunkihistoriallisia muistomerkkejä.         vuokra-asuntoja n. 260.
2677: Helsingin yliopiston sosiologian tiedekunnan ja          Asujaimistosta on n. 20 % eläkeläisiä ja vähä-
2678: Porvoon kaupungin yhteisesti suorittamasta tut-        varaisia. Vuonna 1978 ansaitsi vanhassa Porvoossa
2679: kimuksesta käy selville, että alueen nykyinen          tontinomistaja keskimäärin n. 56 000 mk/v (vuo-
2680: asemakaava perustuu keskiaikaiseen kaupunkira-         den 1980 rahassa mitattuna).
2681: kenteeseen. Vanha Porvoo on säilytettävä kult-
2682: tuurihistoriallisena kokonaisuutena ja elävänä           N. 70 asunnossa ei ole mitään mukavuuksia.
2683: kaupungin osana.                                       24 % :ssa asunnoista ei ole vettä eikä viemäriä.
2684:    Vanhan Porvoon asemakaava-alueen pinta-ala          35 % :ssa asunnoista ei ole omaa wc:tä eikä
2685: on noin 19,0 hehtaaria. Rakennukset ovat Por-          peseytymismahdollisuutta.
2686: voon palon jälkeiseltä ajalta vuosilta 1760-1820.        Korjaustarpeessa on n. 180 asuntoa sekä kau-
2687: Rakennuksia on n. 240 asuinrakennusta ja 300           punkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tär-
2688: talous- ja ulkorakennusta. Vanhan Porvoon kult-        keät ulkorakennukset. Rahan tarve on Porvoon
2689: tuurihistoriallisesti arvokas huoneistopinta-ala on    Vanhan Kaupungin säätiössä laskettu seuraavasti:
2690: 
2691: 
2692:                Asunnot                 180 kpl a 75 000 mk eli         13 500 000 mk
2693:                Ulkorakennukset         300 kpl a 30 000 mk eli          9 000 000 mk
2694: 
2695:                )Thteensä vähintään:                                   22 500 000 mk
2696: 
2697:    Tällöin esimerkiksi ulkorakennusten kohdalla        14 kiinteistöön ovat olleet yhteensä 1 520 780
2698: on laskettu vain varsinaiset korjaustyöt, jotka        mk. Valtion lainatoiminnan myötä rakennetut ja
2699: tulee suorittaa, ettei rakennuskannan rappeutu-        korjatut kiinteistöt, kun oletetaan lainaosuuden
2700: minen jatku. Vanhan Porvoon kulttuurihistorial-        olleen kokonaiskustannuksista keskimääräisesti
2701: lisesti arvokasta rakennuskantaa talous- ja ulkora-    60 %/kohde, josta poistetaan valtion lainaosuus,
2702: kennukset mukaan lukien on n. 12 000 m 2 , joka        ovat olleet 1 000 000 mk.
2703: tulee vielä korjata.
2704:                                                          )Thteensä säätiön ja perusparannuskokeilun
2705:    Porvoon Vanhan Kaupungin säätiö on vuosina
2706:                                                        kautta saavutetut ja hankitut korjausmäärärahat
2707: 1973-1983 sijoittanut 46 kiinteistöön lainoja ja
2708:                                                        Vanhaan Porvooseen ovat olleet 9 161 720 mark-
2709: avustuksia yhteensä 58 kpl. Avustusten määrä on
2710:                                                        kaa.
2711: ollut noin 4 % kokonaissummasta. Rahamäärä,
2712: joka on sijoitettu mukaan lukien säätiön vuokra-          Vaikein ongelma Vanhan Porvoon osalta on
2713: talokiinteistö, on 1 035 940 mk.                       väestön vähenemisen lisäksi muuttuneet omista-
2714:    Säätiön lainatoiminnan myötä rakennetut ja          jasuhteet: n. 50 % tonteista on vaihtanut omis-
2715: korjatut kiinteistöt, joissa on käytetty nk. ''kovaa   tajaa asemakaavamuutoksen hyväksymisen jäl-
2716: rahaa'', kun oletetaan säätiön lainaosuuden ko-        keen vuonna 1974. Tämä on lisännyt paineita
2717: konaiskustannuksista olleen         keskimääräisesti   sosiaalirakennetta kohtaan, joka on jo nyt rajusti
2718: 15 %/kohde, josta poistetaan säätiön lainoitta-        muuttunut. Välillisesti tämä on vaikuttanut ja
2719: ma osuus, ovat olleet 5 506 000 mk.                    vaikuttaa yhä enemmän vuokra-asuntokannan
2720:    Valtion asuntohallituksen kautta myöntamat          vähenemiseen ja sosiaalisen rakenteen jatkuvaan
2721: perusparannuskokeilulainat vuosina 1980-198 3          muutokseen.
2722: 
2723: 4284005397
2724: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 189
2725: 
2726:    Vuokra-asuntokannan elvyttäminen turvaisi          gin ja valtion kautta varoja yhteensä 1 000 000
2727: osittain kaupunginosan sosiaalirakenteen. Tarvit-     markkaa korjaustöiden jatkamiseksi.
2728: taisiin toimenpiteitä, jotka helpottaisivat vuok-       Vuoden 1978 jälkeen Porvoon Vanhan kau-
2729: ralleantaa sekä mahdollistaisivat vuokra-asunto-      pungin peruskorjaustoimintaan ei ole sijoitettu
2730: jen korjaamistoimet ja lisäämisen myös liiketa-       valtion varoja perusparannuskokeilun lisäksi. Osa
2731: loudellisesti.                                        kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kaupunkiym-
2732:   Jos vanhojen kaupunkien perusparannuskokei-         päristön säilymisestä on näin joutunut uhanalai-
2733: lun pohjalta saadaan koko maan kattava lainoi-        seksi. Edelleen on jouduttu toteamaan, että Van-
2734: tusjärjestelmä, tulisi lainamenettelyä yksinker-      han kaupungin sosiaalinen rakenne on nopeasti
2735: taistaa. Samalla tulisi siirtää kunnille, eli tässä   vinoutunut.
2736: tapauksessa Porvoon kaupungille, enemmän har-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2737: kinnan mahdollisuutta asioiden käsittelyn no-         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
2738: peuttamiseksi                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2739:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2740:    Pienimuotoista korjaustoimintaa, jota Porvoon
2741: Vanhan Kaupungin säätiö on tukenut ja rahoit-                   Aikooko Hallitus ryhtyä tehokkaisiin
2742: tanut, tulisi jatkaa sekä kanavoida säätiön kautta           toimiin Vanhan Porvoon peruskorjaustoi-
2743: kaupungin ja ennen kaikkea valtion varoja vuo-               minnan tukemiseksi siten, että kansalli-
2744: sittain 200 000--500 000 markkaa. Säätiön ta-                sesti arvokas kaupunginosa voidaan säilyt-
2745: voite- ja toimintasuunnitelman mukaisesti olisi              tää sosiaalisesti ja kulttuuriarvoltaan mo-
2746: tarkoitus vuosina 1984--1988 hankkia kaupun-                 nipuolisena kokonaisuutena?
2747: 
2748:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
2749: 
2750:         Kaj Bärlund                      Jorma Rantanen                 Arja Alho
2751:         Martti Ratu                      Jussi Ranta                    Pirjo Ala-Kapee
2752:         J. Juhani Kortesalmi             Henrik Westerlund              Hannu Kemppainen
2753:         Mauri Pekkarinen                 Paavo Vesterinen               Pekka Starast
2754:         Tuula Paavilainen                Aimo Ajo                       Ole Wasz-Höckert
2755:         Anna-Liisa Piipari               Liisa Jaakonsaari              Kalevi Kivistö
2756:         Pekka Löyttyniemi                Inger Hirvelä                  Heikki Järvenpää
2757:         Ulla-Leena Alppi                 Sirpa Pietikäinen              Aino Pohjanoksa
2758:         Tapio Holvitie                   Esko Almgren                   Georg C. Ehrnrooth
2759:         Heikki Riihijärvi                Kerttu Törnqvist               Marja-Liisa Tykkyläinen
2760:         Liisa Kulhia                     Iiro Viinanen                  Martti Tiuri
2761:         Kaarina Dromberg                 Pirjo Rusanen                  Kimmo Sasi
2762:          Mikko Elo                       Kari Urpilainen                Jukka Mikkola
2763:         Peter Muurman                    Ensia Laine                    Lauha Männistö
2764:         Veikko Vennamo                   Katri-Helena Eskelinen         Lea Sutinen
2765:         Pentti Poutanen                  Mauri Miettinen                Hannele Pokka
2766:         Olavi Martikainen                Antti Kalliomäki               Juhani Vähäkangas
2767:         Lea Savolainen                   Ilkka Kanerva                  Mats Nyby
2768:         Reijo Enävaara                   Mikko Kuoppa                   Liisa Hilpelä
2769:         Pertti Paasio                    Sten Söderström                Paula Eenilä
2770:         Timo Roos                        Helena Pesola                  Maija Rajantie
2771:         Hannu Tenhiälä                   Mikko Vainio                   Mikko Rönnholm
2772:         Jutta Zilliacus                  Elsi Hetemäki-Olander          Pentti Lahti-Nuuttila
2773:         Jouko Skinnari                   Matti Kuusio                   Heikki Perho
2774:         Pertti Hietala                   Jouko Tuovinen                 Risto Ahonen
2775:         Tarja Halonen                    Aarno von Bell                 Liisa Arranz
2776:         Saara-Maria Paakkinen            Reijo Lindroos                 Paavo Lipponen
2777:         Martti Lähdesmäki                Pekka Myllyniemi               Ville Komsi
2778:         Kalle Könkkölä                   Helvi Koskinen                 Impi Muroma
2779:         Jouni J. Särkijärvi              Marjatta Väänänen              Kaisa Raatikainen
2780:                        1984 vp. -   KK n:o 189                        3
2781: 
2782: Lea Kärhä                Boris Renlund           Håkan Malm
2783: Markus Aaltonen          Matti Louekoski         Tauno Valo
2784: Mikko Jokela             Tuulikki Hämäläinen     Sinikka Hurskainen
2785: Marja-Liisa Salminen     Anna-Liisa Jokinen      Gunnar Jansson
2786: Ben Zyskowicz            Pirkko Turpeinen        Anssi Joutsenlahti
2787: Arvo Kemppainen                                  Kari Rajamäki
2788: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 189
2789: 
2790: 
2791: 
2792: 
2793:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2794: 
2795:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          huomiota vanhan asuntokannan arvoon ja säilyt-
2796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tämiseen muun muassa kaavoituksellisin ratkai-
2797: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         suin. Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteel-
2798: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lisesti arvokkaan asuinrakennuksen perusparanta-
2799: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        minen edellyttää usein tavanomaisesta poikkea-
2800: Kaj Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        vien teknisten ratkaisujen, rakennusaineiden,
2801: kysymyksestä n:o 189:                                  työtapojen tai yksilöllisten rakennusosien käyt-
2802:                                                        töä, jolloin hyväksyttävät perusparannuskustan-
2803:           Aikooko Hallitus ryhtyä tehokkaisiin         nukset voivat nousta huomattavasti normaaleja
2804:        toimiin Vanhan Porvoon peruskorjaustoi-         korkeammiksi. Asumiskustannusten kohtuullisi-
2805:        minnan tukemiseksi siten, että kansalli-        na pitämiseksi ja erityisen arvokkaiden rakennus-
2806:        sesti arvokas kaupunginosa voidaan säilyt-      ten suojelemiseksi on valtion lisätty tuki katsottu
2807:        tää sosiaalisesti ja kulttuuriarvoltaan mo-     tarpeelliseksi tällaisissa kohteissa. Tästä syystä
2808:        nipuolisena kokonaisuutena?                     perusparannuslain muuttamisesta 11.12.1981 an-
2809:                                                        netulla lailla (846/81) tehtiin mahdolliseksi lai-
2810:   Vastauksena kysymykseen, josta on hankittu           nan määrän nostaminen enintään 80 prosenttiin
2811: myös opetusministeriön lausunto, esitän kun-           hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Täl-
2812: nioittaen seuraavaa:                                   löin edellytetään, että rakennuksen suojelusta on
2813:                                                        tehty päätös kulttuurihistoriallisesti huomatta-
2814:    Asuntojen perusparantamisesta annetun lain
2815:                                                        vien rakennusten suojelusta annetun lain (572/
2816: (34/79) nojalla tapahtuvan alueittaisen peruspa-
2817:                                                        64) nojalla, se on kaavamääräyksellä määrätty
2818: rantamisen tarkoituksena on mm. asuinrakennus-
2819:                                                        suojeltavaksi tai museovirasto on katsonut sen
2820: kannan ja viihtyisien asuntoalueiden säilymisen
2821:                                                        kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti
2822: edistäminen sekä kokeilualueilla asuvan väestön
2823:                                                        arvokkaaksi.
2824: asunto-olojen parantaminen. Valtion tukea
2825: myönnettäessä lähtökohtina pidetään peruspa-              Vanhassa Porvoossa tapahtuneet muutokset
2826: rantamisen tarkoituksenmukaisuutta ja kiireelli-       ovat osittain seurausta asuinalueen luonnollisesta
2827: syyttä, jolloin ensisijaisina kohteina ovat perusva-   muuttumisesta. Kun iäkkäät omistajat ja asuk-
2828: rusteiltaan puutteellinen asuntokanta sekä läm-        kaat eivät aina halua tai jaksa ryhtyä asuntojensa
2829: pötalouden kannalta huonokuntoiset asunnot ja          kunnon kohentamiseen, asukkaiden ikärakenne
2830: rakennukset. Perusparannuskokeilun yhtenä ta-          nuortuu ja asukasmäärä vähenee asumisväljyys-
2831: voitteena on myös alueen rakennuskannan laa-           vaatimusten kasvaessa. Myös vuokra-asuntojen
2832: dun parantaminen niin, että asukasrakenne ei           määrä vähenee, kun talot omistajavaihdoksen ja
2833: olennaisesti muutu ja että myös pienituloiset ja       perusparantamisen yhteydessä otetaan kokonaan
2834: vähävaraiset asukkaat voivat halutessaan jatkaa        omistajan käyttöön. Vanhasta Porvoosta on tullut
2835: asumistaan alueella. Vanhasta Porvoosta kuuluu         tavoiteltu asuinalue, koska se asuinympäristönä
2836: perusparannuskokeilun piiriin yli 30 korttelia ja      ja sijaintinsa puolesta, pääkaupungin läheisyyden
2837: parhaillaan ovat vireillä myös ns. empire-kau-         huomioon ottaen, on hyvä. Tästä syystä Vanhan
2838: punginosan saneerauksen ja säilyttämisen tehos-        Porvoon uudistuminen on ollut normaalia nope-
2839: tamispyrkimykset.                                      ampaa ja perusteellisempaa. Kiinteistöjen myynti
2840:    Perusparannustoiminta liittyy kiinteästi myös       alueella on vilkastunut ja hinnat nousseet. Sa-
2841: rakennuskulttuurin suojeluun, mutta yksin-             manlaista kehitystä on havaittu myös muilla
2842: omaan kulttuurihistoriallisiin arvoihin kohdistu-      perusparantamisen kokeilualueilla. Vanhassa Por-
2843: va korjaus ei ole mahdollista perusparannuslai-        voossa, kuten muillakin vastaavilla alueilla, on
2844: noituksen puitteissa. Välillisesti perusparannus-      osittain kyse myös siitä, että pitkän aikaa patou-
2845: kokeilulla on kuitenkin ollut huomattavaa vaiku-       tunut muutostarve on alkanut purkautua. Muu-
2846: tusta kulttuurihistoriallisten kohteiden suojelus-     tospaineen purkautuminen merkitsee siten toi-
2847: sa, koska sen myötä on kiinnitetty yhä enemmän         saalta alueen rappeutumiskehityksen katkeamis-
2848:                                         1984 vp. -      KK n:o 189                                        5
2849: 
2850: ta, mutta siitä seuraa myös negatiiviseksi katsot-      rannuslainoitukseen liittyvä tekninen tarkastus ja
2851: tavia vaikutuksia kuten vuokra-asuntojen poistu-        ohjaus on myös parantanut korjauksen suunnitte-
2852: maa.                                                    lun ja toteutuksen tasoa. Ottaen huomioon ulko-
2853:    Valtion perusparannuslainoituksen ei sinänsä         rakennusten huomattavan merkityksen alueen
2854: voida katsoa edistäneen Vanhan Porvoon kehi-            kokonaisuudelle voitaneen perusparannusjärjes-
2855: tyksen haitallisia piirteitä. Alueella on korjattu      telmän puutteena kuitenkin pitää lainoituksen
2856: paljon ns. kovalla rahalla ja kovin menetelmin.         ulottumista vain sellaisiin ulkorakennuksiin, joita
2857: Perusparannuslainoitus on päinvastoin edistänyt         käytetään asumista palvelevina tiloina.
2858: myönteistä kehitystä, koska perusparannuslainaa
2859: ovat voineet saada juuri sellaiset omistajat, jotka        Asuntohallitus on 2 3.4.1980 vahvistaessaan
2860: muuten olisivat rahoitusvaikeuksien vuoksi jou-         Vanhan Porvoon perusparantamisohjelman teh-
2861: tuneet myymään kiinteistönsä. Lisäksi valtion           nyt ennakolta määrärahavaraukset vuosille
2862: perusparannuslainojen avulla on voitu säilyttää         1980-1984. Varauksia on sitten tarkistettu vuo-
2863: ainakin jonkin verran vuokra-asuntoja. Peruspa-         sittain vastaamaan arvioitua tarvetta.
2864:               Vuosi          Määrärahavaraus              Tarkistettu                Käytetty
2865:                                                         määrärahavaraus              määräraha
2866:               1980             1 070 000                  1 070 000                   69 000
2867:               1981             1 386 000                    632 000                  273 000
2868:               1982             1 523 000                    956 000                  223 000
2869:               1983             2 400 000                  1 235 000                  346 000
2870: 
2871:    Vuoden 1984 määrärahavaraus on 988 000               koituksenmukaisuus. Perusparannuslainoitus et
2872: mk. Porvoon kaupungille on voitu myöntää kaik-          kuitenkaan, huomioon ottaen sen tavoitteet ja
2873: ki sen ko. tarkoitukseen anomat määrärahat.             rajoitukset, ole ilmeisesti riittävä Vanhan Por-
2874: Syynä siihen, että lainoja on myönnetty huomat-         voon arvokkaan ja ainutlaatuisen alueen säilyttä-
2875: tavasti vähemmän kuin määrärahavarausten puit-          miseksi, vaan alueella tarvittaisiin lisää myös
2876: teissa olisi ollut mahdollista, saattaa osittain olla   opetusministeriön sektorin avustusluonteista tu-
2877: alueen uusien tulokkaiden hyvä taloudellinen            kea.
2878: asema. Perusparannuskokeilun ja sen mahdollis-
2879: taman lainoituksen käynnistäminen edellyttää               Vanhan Porvoon kulttuurihistoriallisesti huo-
2880: myös kunnalta huomattavaa aktiivisuutta tiedot-         mattavien rakennusten entistämistä onkin jossain
2881: tamisessa ja ohjauksessa, mihin tulisi kiinnittää       määrin voitu avustaa myös opetusministeriön
2882: riittävästi huomiota.                                   hallinnonalan kautta. Kysymykseen tuleva mää-
2883:    Asuntojen perusparantamista koskevan lain            räraha on museoviraston momentilla 29.94.50.
2884: ulottaminen koskemaan vuoden 1985 aikana ko-            Tästä määrärahasta voidaan hakemuksesta myön-
2885: ko maata on parhaillaan valmisteltavana. Vireillä       tää avustuksia. Määrärahan pienuuden vuoksi
2886: olevan lainmuutoksen yhteydessä on mm. tarkoi-          kuitenkin vain osaan hakemuksista on voitu suos-
2887: tus yksinkertaistaa lainoitusmenettelyä, laajentaa      tua. Pyrkimyksenä on, että myös tällä momentil-
2888: lainoitus koskemaan asuinympäristöä sekä selvit-        la olevia määrärahoja voitaisiin tulevien vuosien
2889: tää toimivallan jakoa koskevien säännösten tar-         tulo- ja menoarvioesityksissä lisätä.
2890: 
2891:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
2892: 
2893: 
2894:                                                                           Ympäristöministeri Matti Ahde
2895: 6                                      1984 vp. -- EJ( n:o 189
2896: 
2897: 
2898: 
2899: 
2900:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
2901: 
2902:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bättringslångivningen. Indirekt har grundför-
2903: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         bättringsexperimentet dock haft betydande verk-
2904: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av           ningar för skyddet av kulturhistoriska objekt,
2905: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      eftersom man genom experimentet har kommit
2906: dagsman Kaj Bärlund m.fl. undertecknade spörs-         att fästa allt mera uppmärksamhet vid det gamla
2907: mål nr 189:                                            bostadsbeståndets värde och vid dess bevarande,
2908:                                                        bl.a. genom avgöranden vid planläggningen.
2909:           Ämnar Regeringen vidta effektiva åt-         Grundförbättring av en kulturhistoriskt eller ar-
2910:        gärder för att stöda grundrenoveringen av       kitektoniskt värdefull bostadsbyggnad förutsätter
2911:        gamla stan i Borgå så att denna stadsdel        ofta tekniska lösningar, byggnadsmaterial och
2912:        som har nationellt värde kan bevaras som        arbetsmetoder som avviker från det ordinära
2913:        en mångsidig helhet både i socialt hänse-       liksom användning av individuellt utformade
2914:        ende och med beaktande av dess kultu-           byggdelar. Härvid kan de godtagbara grundför-
2915:        relia värde?                                    bättringskostnaderna betydligt överstiga kostna-
2916:                                                        derna i normalfall. För att hålla boendekostna-
2917:    Såsom svar på detta spörsmål, om vilket även        derna rimliga och bevara särskilt värdefulla bygg-
2918: undervisningsministeriets utlåtande har inhäm-         nader har det ansetts erforderligt att bevilja ökat
2919: tats, får jag vördsamt anföra följande:                statligt stöd för dylika objekt. Av denna orsak
2920:                                                        gj ordes det, genom lagen den 11. 12 .1981 angå-
2921:    Syftet med den grundförbättring som sker på
2922:                                                        ende ändring av lagen om grundförbättring
2923: vissa områden med stöd av lagen om grundför-
2924:                                                        (846/81), möjligt att höja lånebeloppet tili högst
2925: bättring av bostäder (34/79) är bl.a. att bidra tili
2926:                                                        80 procent av de godkända grundförbättrings-
2927: att bostadsbestånd och trivsamma bostadsområ-
2928:                                                        kostnaderna. Härvid förutsätts det att beslut om
2929: den bevaras samt att förbättra bostadsförhållan-
2930:                                                        skydd av byggnaden har fattats med stöd av
2931: dena för den befolkning som bor på försöksområ-
2932:                                                        lagen om skydd för kulturhistoriskt märkliga
2933: dena. När statligt stöd beviljas utgår man från
2934:                                                        byggnader (5 721 64), att det genom planlägg-
2935: hur ändamålsenlig och brådskande grundförbätt-
2936:                                                        ningsbestämmelse har bestämts att byggnaden
2937: ringen är. Härvid kommer sådana bostadsbestånd
2938:                                                        skall skyddas eller att museiverket har ansett den
2939: vilkas grundutrustning är bristfällig samt bostä-
2940:                                                        kulturhistoriskt eller arkitektoniskt värdefull.
2941: der och byggnader, som är i dåligt skick med
2942: tanke på värmeekonomin i första hand. Ett mål             Förändringarna i gamla stan i Borgå är delvis
2943: för grundförbättringsexperimentet är också att         en följd av bostadsområdets naturliga förändring.
2944: förbättra kvaliteten hos områdets bostadsbestånd       När tili åren komna ägare och invånare inte alltid
2945: på ett sådant sätt att invånarstrukturen inre          vill eller orkar börja förbättra sina bostäder
2946: väsentligt förändras, och att också småinkomstta-      förändras åldersstrukturen genom att invånarna
2947: gare och mindre bemedlade kan fortsätta att bo         blir yngre och invånaranralet minskar i och med
2948: på området om de vili. Över 30 kvarter i gamla         att fordringarna på utrymme växer. Också anralet
2949: stan i Borgå berörs av grundförbättringsexperi-        hyresbostäder minskar när husen i samband med
2950: mentet. Som bäst är också försök att effektivera       byte av ägare och grundförbättring helt tas i bruk
2951: saneringen och bevarandet av den s.k. empire-          av ägarna. Gamla stan i Borgå har blivit ett
2952: stadsdelen aktuella.                                   populärt bostadsområde, eftersom det är ett bra
2953:    Det huvudsakliga syftet med grundförbätt-           område med tanke på boendemiljön och läget i
2954: ringslagen är att understöda en förbättring av         huvudstadens närhet. Av denna orsak har gamla
2955: boendeförhållandena. Grundförbättringen hör            stan i Borgå förnyats snabbare och grundligare än
2956: intimt samman också med skyddandet av bygg-            vad som normalt brukar vara fallet. Försäljningen
2957: nadskulturen. Sådana reparationer som enbart           av fastigheter på området har blivit livligare, och
2958: inriktas på kulturhistoriska värden är det dock        priserna har stigit. En Iikadan utveckling har
2959: inre möjligt att göra inom ramen för grundför-         iakttagits också på andra områden, som omfattas
2960:                                        1984 vp. -- RJC n:o 189                                         7
2961: 
2962: av grundförbättringsexperimentet. I gamla stan i      varit möjligt att åtminstone i någon utsträckning
2963: Borgå, liksom på andra motsvarande områden, är        bevara hyresbostäder med hjälp av statens grund-
2964: det delvis också en fråga om att ett behov av         förbättringslån. Den tekniska inspektion och led-
2965: förändring har dämts upp, börjar ta sig utlopp.       ning som hör samman med sådan långivning har
2966: När förändringen väl en gång börjar betyder det       också förbättrat standarden i fråga om plane-
2967: sålunda å ena sidan att ett fortgående förfall        ringen och utförandet av reparationerna. Med
2968: inom området avstannar. Av förändringen följer        beaktande av uthusbyggnadernas stora betydelse
2969: dock också verkningar, som måste anses negativa,      för områdets helhet torde det dock kunna anses
2970: t.e.x. en minskning av antalet hyresbostäder.         som en brist i grundförbättringssystemet att lån-
2971:    På detta område har många reparationer gjorts      givningen gäller endast sådana uthusbyggnader
2972: med s.k. fri finansiering och med hårda metoder.      som används för boende.
2973: Grundförbättringslånen däremot har främjat en            Bostadsstyrelsen reserverade 2 3. 4. 1980, då
2974: positiv utveckling, eftersom just sådana ägare        grundförbättringsprogrammet för gamla stan i
2975: som annars på grund av finansieringssvårigheter       Borgå fastställdes, på förhand anslag för åren
2976: skulle ha tvingats sälja sina fastigheter har kun-    1980--1984. Reserveringarna har sedan justerats
2977: nat erhålla grundförbättringslån. Vidare har det      årligen för att matsvara det uppskattade behovet.
2978:               År          Anslagsreservering              Justerad             Använda anslag
2979:                                                      anslagsreservering
2980:              1980            1 070 000                  1 070 000                 69 000
2981:              1981            1 386 000                   632 000                 273 000
2982:              1982            1 523 000                   956 000                 223 000
2983:              1983            2 400 000                  1 235 000                346 000
2984: 
2985:    Anslagsreserveringen för år 1984 är 988 000        heten av de stadganden som gäller fördelningen
2986: mk. Det har varit möjligt att bevilja Borgå stad      av befogenheter. Med beaktande av målen för
2987: alla de anslag om vilka staden har ansökt för         och begränsningarna av denna långivning gäller
2988: ifrågavarande ändamål. Orsaken tili att lån har       dock, att den uppenbarligen inte är tillräcklig för
2989: beviljats i betydligt mindre omfattning än som        att bevara det unika och värdefulla område som
2990: hade varit möjligt inom ramen för anslagsreserve-     gamla stan i Borgå utgör, utan där skulle ytterli-
2991: ringarna kan tili en del vara den, att de nya         gare behövas ett stöd av bidragsnatur, beviljat
2992: invånarna har en god ekonomisk ställning. För         inom den sektor som är underställd undervis-
2993: att grundförbättringsexperimentet och den lån-        ningsministeriet.
2994: givning som det möjliggör skall komma i gång             Det har också varit möjligt att i någon mån
2995: bör också kommunen uppvisa betydande aktivi-          understöda restaureringen av kulturhistoriskt be-
2996: tet i fråga om information och ledning. Erforder-     tydande byggnader i gamla stan i Borgå via
2997: lig uppmärksamhet borde fästas vid denna sida         undervisningsministeriets    förvaltningsområde.
2998: av saken.                                             Det anslag som kommer i fråga finns upptaget
2999:    En ändring av lagen om grundförbättring av         under museiverkets moment 29.94.50. Av detta
3000: bostäder bereds som bäst, och enligt den skulle       anslag kan understöd beviljas på ansökan. På
3001: lagen under år 1985 utsträckas tili att gälla hela    grund av att anslaget är litet har det dock varit
3002: landet. I samband med den anhängiga lagänd-           möjligt att godkänna bara en del av ansökningar-
3003: ringen är avsikten bl.a. att förenkla förfarandet     na. Avsikten är att också försöka få anslagen
3004: vid långivningen, utvidga långivningen tili att       under detta moment ökade i propositionerna
3005: gälla boendemiljön samt utreda ändamålsenlig-         angående statsförslagen under kommande år.
3006: 
3007:      Helsingfors den 11 maj 1984
3008: 
3009:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
3010:                                               1984 vp.
3011: 
3012: Kirjallinen kysymys n:o 190
3013: 
3014: 
3015: 
3016: 
3017:                                   Pietikäinen ym.: Finlandia-nimen käyttämisestä urheilujoukkuei-
3018:                                      demme maatunnuksena
3019: 
3020: 
3021:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3022: 
3023:    Urheilulla on tärkeä merkitys kansallisen itse-   poikkeuksina Suomesta sen vieraskielistä asua ja
3024: tunnon kannalta mutta myös yleisen maasta            mm. ulkomaankaupassa on fin-alkua hyödynnet-
3025: syntyvän mielikuvan, maan tunnetuksi tekemisen       ty tuotteidemme myynnissä.
3026: ja PR:n kannalta. Osallistuminen erilaisiin urhei-      Kuitenkin saamiemme tietojen mukaan ai-
3027: lutapahtumiin ja -kilpailuihin on osa kansainvä-     otaan esim. Los Angelesin olympiakisoissa käyt-
3028: listymistä; liittymistä maailman tapahtumiin kai-    tää joukkueidemme maatunnuksissa sekä Suomi
3029: killa elämän aloilla. Urheilijoidemme erittäin       että Finland -nimityksiä. Kahden eri nimen käyt-
3030: hyvillä saavutuksilla ja suhteessa maan kokoon ja    tö on omiaan aiheuttamaan sekavuutta ja yleises-
3031: väestöpohjaan uskomattomaila menestyksellä voi-      ti ymmärrettävän kieliasun sijasta omaan kie-
3032: si olla nykyistä suurempi merkitys yleisen maas-     leemme perustuvaa Suomi-nimeä tuskin omien
3033: tamme syntyvän mielikuvan kannalta ja ulko-          kansalaistemme lisäksi ymmärretään.
3034: maankaupan edesauttajana käytäessä kiivasta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3035: kansainvälistä kilpailua kauppaosuuksista.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3036:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3037:    Oman esteensä kansainväliselle kommunikaati-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3038: ollemme muodostaa vieras ja valtakielistä hyvin
3039: erilainen kielemme. Edes maamme nimi Suomi                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3040: ei useinkaan tule ymmärretyksi vieraissa kulttuu-           siin, että urheilujoukkueidemme maa-
3041: reissa: sitä ei käsitetä maamme nimeksi. Eri                tunnuksina kansainvälisissä kilpailuissa
3042: kielissä on maamme yleisesti tunnettu Finland-              käytettäisiin FINLANDIA tai FINLAND
3043: nimellä eri muodoissaan ja kaikki suomalaisuu-              -nimeä ja urheilulla tältäkin osin autet-
3044: teen kuuluva mielletään fin-alkuisista sanoista.            taisiin kansallisia ponnistuksia maamme
3045: Kansainvälisissä yhteyksissä käytetäänkin lähes             tunnetuksi tekemiseksi?
3046: 
3047:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
3048: 
3049:          Sirpa Pietikäinen              Eeva Turunen                   Aarno von Bell
3050:          Erkki Moisander                Ilkka Kanerva                  Liisa Jaakonsaari
3051:          Iiro Viinanen                  Lea Kärhä                      Tarja Halonen
3052:          Anna-Kaarina Louvo             Helvi Koskinen                 Arja Alho
3053: 
3054: 
3055: 
3056: 
3057: 428400546E
3058: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 190
3059: 
3060: 
3061: 
3062: 
3063:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3064: 
3065:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
3066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ti seuraavaa:
3067: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-
3068:                                                          Päättäminen Suomen urheilujoukkueiden
3069: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
3070:                                                       maatunnuksista kansainvälisissä kilpailuissa kuu-
3071: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
3072:                                                       luu urheilujärjestöille, jotka myös päättävät osal-
3073: Sirpa Pietikäisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
3074:                                                       listumisesta ja joukkueiden kokoonpanosta.
3075: kysymyksestä n:o 190:                                 Olympiakisojen osalta päätökset tekee Suomen
3076:                                                       olympiakomitea. Suomen olympiakomitea on
3077:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        päättänyt, että ensi kesän olympiakisoissa Los
3078:        siin, että urheilujoukkueidemme maa-           Angelesissa tullaan käyttämään pääasiassa FIN-
3079:        tunnuksina kansainvälisissä kilpailuissa       LAND-nimeä, mutta myös SUOMI-nimeä Suo-
3080:        käytettäisiin FINLANDIA tai FINLAND            men lipun kera.
3081:        -nimeä ja urheilulla tältäkin osin autet-         Opetusministeriö pitää tärkeänä, että urheilu-
3082:        taisiin kansallisia ponnistuksia maamme        joukkueiden maatunnus osaltaan edistää maam-
3083:        tunnetuksi tekemiseksi?                        me tunnetuksi tekemistä. Suomen olympiakomi-
3084:                                                       tean päättämä menettely on sopusoinnussa tä-
3085:                                                       män tavoitteen kanssa.
3086: 
3087:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
3088: 
3089:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
3090:                                         1984 vp. -- BJ< n:o 190                                         3
3091: 
3092: 
3093: 
3094: 
3095:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
3096: 
3097:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Det ankommer på idrottsorganisationerna att
3098: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           fatta beslut om de landsbeteckningar som de
3099: av den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av         finländska idrottslagen använder vid internatio-
3100: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-    nelia tävlingar. Organisationerna fattar även be-
3101: man Sirpa Pietikäinen undertecknade spörsmål            slut om deltagande och lagens sammansättning.
3102: nr 190:                                                    Finlands olympiska kommitte fattar beslut an-
3103:                                                         gående olympiska spel.       Finlands olympiska
3104:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          kommitte har beslutat, att man i nästa sommars
3105:         att våra idrottslag vid internationella täv-    olympiska spel i Los Angeles huvudsakligen kom-
3106:         lingar skulie använda beteckningen FIN-         mer att använda beteckningen FINLAND, men
3107:         LANDIA eller FINLAND och för att man            även beteckningen SUOMI tilisammans med
3108:         även med idrott tili dessa delar skulie         finska flaggan.
3109:         bidra tili de nationelia strävandena tili att      Undervisningsministeriet anser det viktigt, att
3110:         sprida kännedom om Finland?                     idrottslagens landsbeteckning tili sin del främjar
3111:                                                         kännedom om vårt land. Det förfarande som
3112:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Finlands olympiska kommitte fattat beslut om är
3113: framföra följande:                                      förenligt med detta mål.
3114: 
3115:      Helsingfors den 11 maJ 1984
3116: 
3117:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
3118:                                                  1984 vp.
3119: 
3120: Skriftligt spörsmål nr 191
3121: 
3122: 
3123: 
3124: 
3125:                                        Malm m.fl.: Om förbättrad stälining för änka som bebrukar
3126:                                           lägenhet när det gälier generationsväxlingspension
3127: 
3128: 
3129:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
3130: 
3131:    Enligt lag om pension för lantbruksföretagare        ha getts möjlighet tili vilande pension från 50 år
3132: har i dag en lantbrukare, som fylit 55 år, rätt tili    om maoneo levt. Detta kan inte vara riktigt
3133: generationsskiftespension om han elier hon över-        eftersom brukandet ofta är både psykiskt · och
3134: låter lägenheten tili en "ny generation". Syste-        fysiskt tyngre för den som blivit ensam. Därtili
3135: met har införts för att underlätta generationsskif-     fördröjes generationsskiftet i en familj där för-
3136: ten och för att göra det möjligt för nya brukare        hållandet är det ovan nämnda i jämförelse med
3137: att vid lägre ålder kunna bli självständiga bruka-      en familj där båda makarna lever.
3138: re. Om lantbrukarhustrun är yngre än maoneo                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
3139: har hon rätt tili en vilande pension från fyllda 50     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3140: år om maoneo fyllt 55 år. Eftersom i de flesta          ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
3141: äktenskap i lantbruket maoneo är äldre än kvin-         följande spörsmål:
3142: nan, har denna möjlighet ytterligare underlättat
3143: ett generationsskifte i god tid.                                  Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
3144:     En lantbrukarhustru som blivit änka ges inte               för att änka som bebrukar lägenhet, skali
3145: möjlighet tili vilande pension från 50 år. Det                 komma i samma stälining som maka tili
3146: betyder i praktiken att hon måste vara brukare                 lantbrukare när det gäller möjlighet tili
3147: tills hon fyllt 55 år trots att hon eventuellt skulle          generationsskiftespension?
3148: 
3149:      Helsingfors den 6 april 1984
3150: 
3151:                        Håkan Malm                               Boris Renlund
3152:                        Henrik Westerlund                        Ole Norrback
3153:                        Håkan Nordman                            Pär Stenbäck
3154:                        Gunnar Jansson                           Jutta Zilliacus
3155: 
3156: 
3157: 
3158: 
3159: 428400544C
3160: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 191
3161: 
3162: Kirjallinen kysymys n:o 191                                                                  Suomennos
3163: 
3164: 
3165: 
3166: 
3167:                                    Malm ym.: Maatilaa viljelevän naislesken aseman parantamisesta
3168:                                       sukupolvenvaihdostapauksessa
3169: 
3170: 
3171:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3172: 
3173:    Maatalousyrittäjien eläkelain mukaan on 55         vuotta, siitä huolimatta että hänelle olisi myön-
3174: vuotta täyttäneellä maanviljelijällä oikeus suku-     netty lepäävä eläke hänen täytettyään 50 vuotta,
3175: polvenvaihdoseläkkeeseen, jos hän luovuttaa ti-       mikäli hänen miehensä eläisi. Tämä ei voi olla
3176: lan "uudelle polvelle". Järjestelmä on otettu         oikein, koska maanviljely on usein sekä psyykki-
3177: käyttöön sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi         sesti että fyysisesti raskaampaa sille, joka on
3178: ja sen mahdollistamiseksi, että uudet viljelijät jo   jäänyt yksin. Sen lisäksi viivästyy sukupolvenvaih-
3179: nuorina voivat ryhtyä itsenäisiksi viljelijöiksi.     dos edellä mainituissa perheissä verrattuna niihin
3180:   Jos maanviljelijän vaimo on nuorempi kuin           perheisiin, joissa molemmat puolisot ovat elossa.
3181: miehensä, on hänellä 50 vuotta täytettyään oi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3182: keus lepäävään eläkkeeseen, mikäli hänen mie-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3183: hensä on täyttänyt 55 vuotta. Koska useimmissa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3184: maanviljelijäavioliitoissa mies on naista vanhem-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3185: pi, on tämä mahdollisuus osaltaan helpottanut
3186: hyvissä ajoin tapahtuvaa sukupolvenvaihdosta.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3187:    Leskeksi jääneelle maanviljelijän vaimolle ei             ryhtyä, jotta maatilaa viljelevä leski ase-
3188: myönnetä lepäävää eläkettä hänen täytettyään 50              tettaisiin samaan asemaan kuin maanvil-
3189: vuotta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että               jelijän vaimo sukupolvenvaihdoseläkkeen
3190: hänen on oltava viljelijänä kunnes hän täyttää 55            suhteen?
3191: 
3192:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1984
3193: 
3194:                       Håkan Malm                               Boris Renlund
3195:                       Henrik Westerlund                        Ole Norrback
3196:                       Håkan Nordman                            Pär Stenbäck
3197:                       Gunnar Jansson                           Jutta Zilliacus
3198:                                        1984 vp. -     KK n:o 191                                       3
3199: 
3200: 
3201: 
3202: 
3203:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3204: 
3205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       mien siirtymistä nuorempiin käsiin. Kuitenkin
3206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         edellytetään, että luovuttaja on saavuttanut tie-
3207: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        tyn iän. Kuluvana vuonna luovuttajan tulee olla
3208: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      syntynyt vuonna 1929 tai aikaisemmin. Suku-
3209: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       puolten välinen yhdenvertaisuus edellyttäisi, että
3210: Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        luovuttajan ikää koskeva vaatimus on sama sekä
3211: myksestä n:o 191:                                     miespuoliselle että naispuoliselle maatalousyrittä-
3212:                                                       jälle. Koska kuitenkin kysymyksessä olevissa ikä-
3213:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        luokissa miehet hyvin yleisesti ovat vaimojaan
3214:        ryhtyä, jotta maatilaa viljelevä leski ase-    noin viisi vuotta vanhempia, on poikettu naisen
3215:        tettaisiin samaan asemaan kuin maanvil-        ikää koskevasta vaatimuksesta siinä tapauksessa,
3216:        jelijän vaimo sukupolvenvaihdoseläkkeen        että puolisot ovat luovuttajina ja mies on täyttä-
3217:        suhteen?                                       nyt vaadittavan iän. Jollei tällaista poikkeusta
3218:                                                       tehtäisi, joutuisi mies nuoremman vaimonsa joh-
3219:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      dosta muita maatalousyrittäjiä huonompaan ase-
3220: ti seuraavaa:                                         maan sukupolvenvaihdoseläkkeeseen nähden.
3221:    Maatalousyrittäjien eläkelain mukaista suku-       Nämä näkökohdat eivät päde silloin, kun luovut-
3222: polvenvaihdoseläkettä myönnetään maatalous-           tajana on naispuolinen leski tai muutoin yksinäi-
3223: yrittäjälle, joka on luovuttanut jatkamiskelpoisen    nen naispuolinen maatalousyrittäjä, vaan silloin
3224: viljelmänsä laissa tarkoitetulle luovutuksensaajal-   hänen tulee ikää koskevan vaatimuksen suhteen
3225: le ja pysyvästi lopettanut maatalouden harjoitta-     luonnollisesti olla samassa asemassa kuin mies-
3226: misen. Eläkkeen tarkoituksena on edistää viljel-      puolinen maatalousyrittäjä.
3227: 
3228:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
3229: 
3230:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
3231: 4                                    1984 vp. -- KJ( n:o 191
3232: 
3233: 
3234: 
3235: 
3236:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3237: 
3238:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        yngre händer. Det förutsätts dock att överlåtaren
3239: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      har uppnått en viss ålder. Under innevarande år
3240: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av        gälier att överlåtaren skali vara född år 1929 elier
3241: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   tidigare. Jämlikheten mellan könen skulle för-
3242: dagsman Malm m.fl. undertecknade spörsmål nr        utsätta att kravet på överlåtarens ålder vore
3243: 191:                                                detsamma för såväl manliga som kvinnliga lant-
3244:                                                     bruksföretagare. Emedan det dock är mycket
3245:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta     vanligt att männen i ifrågavarande åldersklasser
3246:        för att änka som bebrukar lägenhet, skali    är cirka fem år äldre än sina hustrur har man gett
3247:        komma i samma stälining som maka tili        avkall på kravet vad gälier kvinnans ålder i det
3248:        lantbrukare när det gälier möjlighet tili    fali där makar är överlåtare och mannen har
3249:        generationsskiftespension?                   uppnått erfordrad ålder. Om sådana undantag
3250:                                                     inte gjordes skulie en man som har en yngre
3251:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     hustru på grund av detta faktum komma i sämre
3252: anföra följande:                                    stälining än andra lantbruksföretagare vad gälier
3253:    Generationsväxlingspension enligt lagen om       generationsväxlingspensionen. Dessa synpunkter
3254: pension för lantbruksföretagare betalas åt lant-    gälier inte i det fall där överlåtaren är änka elier
3255: bruksföretagare som har överlåtit sin fortbe-       annars ensamstående kvinnlig lantbruksföretaga-
3256: ståndsdugliga brukningsenhet åt i lagen åsyftad     re. I ett sådant fall bör hon, vad gälier ålderskra-
3257: förvärvare, och som varaktigt har upphört med       vet, givetvis vara i samma stälining som en
3258: bedrivande av lantbruk. Syftet med pensionen är     manlig lantbruksföretagare.
3259: att främja överlåtandet av brukningsenheter i
3260: 
3261:     Helsingfors den 11 maj 1984
3262: 
3263:                                                                            Minister Vappu Taipale
3264:                                                 1984 vp.
3265: 
3266: Kirjallinen kysymys n:o 192
3267: 
3268: 
3269: 
3270: 
3271:                                    Hilpelä: Lukion opettajien eläkeiän alentamisesta
3272: 
3273: 
3274:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3275: 
3276:    Lukion opettajien eläkeikä on 63 vuotta, pe-        Lukion opettajat joutuvat jälleen samanlaisen
3277: ruskoulun opettajien 60 vuotta. Koska kysymys          siirtomenettelyn alaisiksi kuin peruskouluun siir-
3278: on pitkälti samanlaisesta työstä ja usein vieläpä      ryttäessä. Uuden opetussuunnitelman ja uusien
3279: samojen oppilaiden parissa, ei eläkeiän erilaisuu-     opetusmenetelmien käyttöönotto edellyttää opet-
3280: delle ole tosiasiallisia perusteita.                   tajien kouluttamista. Tällaista koulutusta ei kui-
3281:    Vuoden 1985 elokuun alusta voimaan tulevissa        tenkaan liene tarkoituksenmukaista järjestää elä-
3282: ns. uusissa koululaeissa on peruskoulua ja lukiota     keikää lähestyville opettajille.
3283: koskevat säännökset sekä sisällöllisesti että raken-      Keskiasteen uudistuksen toteutumisen myötä
3284: teeltaan yhdenmukaistettu varsin pitkälti. Opet-       supistuu lukioihin tulevien oppilaiden määrä
3285: tajien eläkeikää ei kuitenkaan ole yhdenmukais-        monilla paikkakunnilla. Lukion opettajien sijoit-
3286: tettu, vaikka se olisi johdonmukaisuuden vuoksi        taminen uusiin virkoihin vaikeutuu, ja opiske-
3287: ollut perusteltua.                                     lunsa päättävien, opettajiksi aikovien työnsaanti
3288:                                                        heikkenee.
3289:    Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä oli sekä
3290: kansa- että oppikoulunopettajilla oikeus siirtyä          Edellä todetun perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3291: eläkkeelle, jos he olivat täyttäneet 58 vuotta.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
3292: Sellainen opettaja, joka oli täyttänyt 60 vuotta ja    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3293: jolla oli virkavuosia vähintään 30 vuotta, velvoi-     seuraavan kysymyksen:
3294: tettiin siirtymään vanhuuseläkkeelle, jollei kou-                Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
3295: luhallitus toisin päättänyt.                                  toimenpiteisiin lukion opettajien elä-
3296:    Uusien koululakien voimaan tullessa lakkaute-              keiän alentamiseksi 60 vuoteen ensin siir-
3297: taan lukion toimet ja tilalle perustetaan virkoja.            tymävaiheessa ja myöhemmin pysyvästi?
3298: 
3299:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
3300: 
3301:                                               Liisa Hilpelä
3302: 
3303: 
3304: 
3305: 
3306:  428400581K
3307: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 192
3308: 
3309: 
3310: 
3311: 
3312:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3313: 
3314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olevilla virkamiehillä, kun taas yksityisellä sekto-
3315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rilla yleinen työeläkeikä on 65 vuotta.
3316: olette kirjeellänne n:o 654 10 päivänä huhtikuu-
3317:                                                           Kysymyksessä on viitattu peruskoulu-uudistuk-
3318: ta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen        sen yhteydessä tapahtuneeseen peruskoulun
3319: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hilpe-      opettajien eläkeiän väliaikaiseen alentamiseen.
3320: län tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o
3321:                                                        Tämä toteutettiin vuonna 1972 säädetyllä erilli-
3322: 192:                                                   sellä lailla poikkeuksista kansa- ja oppikoulujen
3323:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin        opettajien eläke- ja eroamisikää koskeviin sään-
3324:        toimenpiteisiin lukion opettajien elä-          nöksiin. Alempaa eläke- ja eroamisikää perustel-
3325:        keiän alentamiseksi 60 vuoteen ensin siir-      tiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä tapahtu-
3326:        tymävaiheessa ja myöhemmin pysyvästi?           neella koulun organisaation uudistumisella,
3327:                                                        opettajien työympäristön ja toimipaikan mahdol-
3328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          lisella muuttumisella jne. Keskiasteen koulunuu-
3329: seuraavaa:                                             distus ja sen vaikutukset opettajien asemaan ovat
3330:                                                        kuitenkin monilta osin toisenlaisia. Samanlaisia
3331:   Valtion palveluksessa olevilla opettajilla, eräitä   perusteita eläkeikää koskeville erityisjärjestelyille
3332: vammaisten oppilaitosten opettajia lukuun otta-
3333:                                                        ei ole. Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä
3334: matta, yleinen eläkeikä on 63 vuotta, samoin           ei ole ilmennyt sellaisia lukion opettajien ase-
3335: kuin niillä yksityisten valtionapulaitosten palve-
3336:                                                        maan ja työhön vaikuttavia tekijöitä, jotka edel-
3337: luksessa olevilla opettajilla, joiden eläketurva
3338:                                                        lyttäisivät eläkeikärajoja koskevia muutoksia.
3339: kustannetaan valtion varoista. Kunnallisessa pal-
3340: velussuhteessa olevilla ammatillisten oppilaitos-         Edellä esitetyistä syistä hallituksella ei ole tar-
3341: ten opettajilla yleinen eläkeikä on myös 63            koitus ryhtyä ainakaan tässä vaiheessa toimenpi-
3342: vuotta. Lukion opettajien eläkeikä on siten sama       teisiin lukion opettajien eläkeikärajojen muutta-
3343: kuin yleensä valtion ja kuntien palveluksessa          miseksi.
3344: 
3345:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
3346: 
3347:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
3348:                                       1984 vp. -      KK n:o 192                                        3
3349: 
3350: 
3351: 
3352: 
3353:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3354: 
3355:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           den alimänna arbetspensionsåldern inom den
3356: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         privata sektorn är 65 år.
3357: nr 654 av den 10 april 1984 tili vederbörande            I spörsmålet har hänvisats tili den interimistis-
3358: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     ka sänkningen av pensionsåldern för grundskoliä-
3359: av riksdagsman Liisa Hilpelä undertecknade            rare i samband med grundskolereformen. Detta
3360: spörsmål nr 192:                                      förverkligades genom en särskild lag av år 1972
3361:                                                       om avvikelser från stadgandena om pensions- och
3362:          Ämnar Regeringen vidta brådskande            avgångsålder för folkskol- och läroverkslärare. En
3363:        åtgärder för att först i övergångsskedet       lägre pensions- och avgångsålder motiverades
3364:        och senare slutgiltigt sänka pensionsål-       med den organisationsforändring som skolorna
3365:        dern för gymnasielärarna tili 60 år?           genomgick i samband med grundskolereformen
3366:                                                       med eventuelia ändringar i lärarnas arbetsmiljö
3367:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      och arbetsplats etc. Melianstadiereformen och
3368: framföra följande:                                    dess verkningar på lärarnas stälining är dock tili
3369:    Den allmänna pensionsåldern för statsanställda     många delar annorlunda. Likadana motiveringar
3370: lärare är 63 år, med undantag av lärare vid vissa     föreligger inte i fråga om särskilda arrangemang
3371: läroanstalter för handikappade. Detsamma gäller       som gälier pensionsåldern. I samband med mel-
3372: lärare vid de privata statsunderstödda institutio-    lanstadiereformen har det inte förekommit såda-
3373: ner, vilkas pensionsskydd bekostas av statens         na faktorer som skulie påverka status för gymna-
3374: medel. Den allmänna pensionsåldern för kom-           sielärarna eller deras arbete och som skulie förut-
3375: munalt anställda lärare vid mellanstadieläroan-       sätta ändringar i pensionsåldersgränserna.
3376: stalter är även 63 år. Pensionsåldern för gymnasie-      På basen av ovan anförda skäl har regeringen
3377: lärarna är således densamma som i allmänhet           inte för avsikt att i detta skede vidta åtgärder för
3378: för statliga och kommunala tjänstemän, medan          att ändra pensionsåldern för gymnasielärarna.
3379: 
3380:     Helsingfors den 18 maj 1984
3381: 
3382:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
3383:                                                 1984 vp.
3384: 
3385: Kirjallinen kysymys n:o 193
3386: 
3387: 
3388: 
3389: 
3390:                                    Söderström: Ky-5 puunsuoja-aineen kieltämisestä
3391: 
3392: 
3393:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3394: 
3395:    Puunsuoja-aineiden käyttö maamme sahoilla           tu. Eräillä sahoilla ollaan siirtymässä Kemtox
3396: on viime aikoina herättänyt aiheellista huolestu-      S-10 puunsuoja-aineeseen, jonka haitoista ja
3397: neisuutta kansalaisten keskuudessa. Suoja-ainei-       myrkyllisyydestä ei ole saatu tarkkoja tietoja.
3398: den kontrolli on ollut miltei olematon, käyttö- ja        Ilmeistä on, että Vääräkoski Oy:n sahalla sat-
3399: levitystapa hyvin mielivaltaista ja näin ympäris-      tuneet maaperän ja veden saastumiset, puun-
3400: tön saastuminen etenkin eräiden sahojen ympä-          suoja-aineiden käytössä tapahtuneet laiminlyön-
3401: ristössä on ollut tosiasia. Mm. nämä tiedot tule-      nit ja puunsuoja-aineella käsiteltyjen kuorien
3402: vat esiin Helsingin yliopiston vuodesta 1982           polttamiset ovat seurausta liian löyhistä määräyk-
3403: lähtien tekemistä tutkimuksista. Kaikki tutki-         sistä, huonosta valvonnasta, sahan omistajan piit-
3404: muskohteet on todettu saastuneiksi.                    taamattomuudesta sekä myös liian myrkyllisten
3405:    Mm. Ähtärin kunnan alueella toimiva Väärä-          aineiden käyttömahdollisuuksista koko maassa.
3406: koski Oy:n saha Vääräkosken kylässä on käyttänyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3407: erästä puunsuoja-ainetta, Ky-5, harkitsematto-         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
3408: masti ja aine on näin päässyt pohjavesiin, alueel-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3409: la asuvien ihmisten kaivoibio ja läheisyydessä         seuraavan kysymyksen:
3410: olevaan Peränne-järveen. Nämä tiedot ilmenevät                   Onko Hallitus tietoinen, että maas-
3411: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen elintarvi-              samme käytetään mm. Ruotsissa kiellet-
3412: kelaboratorion tekemistä selvityksistä.                       tyä Ky-5 puunsuoja-ainetta ilmeisen laa-
3413:    Ky-5 on suoja-aine, joka sisältää pentakloorife-           jasti ohjeiden vastaisesti puutteellisen val-
3414: noleja ja tetrakloorifenoleja. Näiden aineiden on             vonnan vuoksi, ja
3415: jo pieninäkin pitoisuuksina katsottu olevan ihmi-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
3416: sen terveydelle vaarallisia. Mm. tästä johtuen                Ky- 5 :n ja muiden vastaavien ihmisen ter-
3417: Ruotsissa ko. aineita sisältävät puunsuoja-aineet             veydelle vaarallisten puunsuoja-aineiden
3418: on kielletty. Suomessa kuitenkin aineiden käyttö              kieltämiseksi, uusien tarkempien mää-
3419: jatkuu edelleen laajana. Vääräkoski Oy on kui-                räysten antamiseksi puun käsittelystä, ko.
3420: tenkin sijoituspaikkahakemuksessaan vuonna                    toiminnan valvonnan tehostamiseksi sekä
3421:  1979 ilmoittanut, "ettei toiminnassa käytetä                 kovempien rangaistusten säätämiseksi
3422: myrkkyjä''.                                                   ympäristön saastumisen aiheuttajille, jot-
3423:    Edelleen keväällä 1983 on luvatta "Silvanol"-              ta Vääräkaskeila esiin tulleilta vaarailta ja
3424: aineella ruiskutettuja tukki en kuoria poltettu.              laiminlyönneiltä tulevaisuudessa vältyt-
3425: Tällöin kuoressa oleva torjunta-aineen tehoaine,              täisiin, ja
3426: !-luokan myrkky lindaani on palanut kytemällä                    aikooko Hallitus puuttua Vääräkaskeila
3427: aiheuttaen myrkkyjäämien leviämisen ympäris-                  esiintyneisiin ilmeisiin Ky-5-aineen vää-
3428: töön matalan savupiipun kautta. Lindaanin pol-                rinkäytöksiin, jotta alueen asukkaiden
3429: ton käsittelyohjeita ei tässä yhteydessä ole seurat-          terveys tulevaisuudessa voitaisiin turvata?
3430: 
3431:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
3432: 
3433:                                             Sten Söderström
3434: 
3435: 
3436: 
3437: 
3438: 428400574B
3439: 2                                       1984 vp. -- KJC n:o 193
3440: 
3441: 
3442: 
3443: 
3444:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3445: 
3446:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ohje uusittiin vuonna 1983 täydennettynä yksi-
3447: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tyiskohtaisilla työsuojelu- ja ympäristönsuoje-
3448: olette 10 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         luohjeilla.
3449: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Käytyjen neuvottelujen jälkeen on Ky5:n val-
3450: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         mistaja Kymi-Strömberg 17.2.1984 ilmoittanut
3451: Söderströmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        lopettavansa helmikuun aikana Ky5:n valmistuk-
3452: myksestä n:o 193:                                       sen.
3453:                                                            Lääkintöhallitus selvittää parhaillaan kaikkien
3454:            Onko Hallitus tietoinen, että maas-
3455:                                                         käytössä olevien kloorattuja fenoleita sisältävien
3456:         samme käytetään mm. Ruotsissa kiellet-
3457:                                                         puunsuoja-aineiden epäpuhtauspitoisuuksia. Tä-
3458:         tyä Ky-5 puunsuoja-ainetta ilmeisen laa-
3459:                                                         män selvityksen perusteella lääkintöhallitus rat-
3460:         jasti ohjeiden vastaisesti puutteellisen val-
3461:                                                         kaisee, onko myrkkylain nojalla syytä kieltää
3462:         vonnan vuoksi, ja
3463:                                                         kloorattuja fenoleita sisältävien puutavaran suo-
3464:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      jausmyrkkyjen valmistus, kaupanpito ja käyttö.
3465:         Ky-5:n ja muiden vastaavien ihmisen ter-        Milloin myrkyn tai sitä sisältävän valmisteen
3466:         veydelle vaarallisten puunsuoja-aineiden        käytön todetaan tai sen syystä epäillään aiheutta-
3467:         kieltämiseksi, uusien tarkempien mää-           van terveydellistä tai muunlaista vahinkoa, voi
3468:         räysten antamiseksi puun käsittelystä, ko.      valvontaviranomainen kieltää sen käytön koko-
3469:         toiminnan valvonnan tehostamiseksi sekä         naan tai määrättyyn tarkoitukseen, kunnes asia
3470:         kovempien rangaistusten säätämiseksi            on tutkittu.
3471:         ympäristön saastumisen aiheuttajille, jot-
3472:                                                            Paikallinen valvonta kuuluu poliisille ja kun-
3473:         ta Vääräkaskeila esiin tulleilta vaaroilta ja
3474:         laiminlyönneiltä tulevaisuudessa vältyt-        nan terveyslautakunnalle. Poliisi myöntää myr-
3475:         täisiin, ja                                     kyn ostotodistuksen ja valvoo myrkkyjen luovu-
3476:                                                         tukseen liittyviä määräyksiä. Terveyslautakunta
3477:            aikooko Hallitus puuttua Vääräkoskella       valvoo puolestaan myrkkylain ja terveydenhoito-
3478:         esiintyneisiin ilmeisiin Ky- 5-aineen vää-      lain (469/65) nojalla myrkkyjen kaupanpitoa,
3479:         rinkäytöksiin, jotta alueen asukkaiden          varastointia ja käyttöä.
3480:         terveys tulevaisuudessa voitaisiin turvata?
3481:                                                           Jätehuoltolain (673/78) nojalla annetussa sisä-
3482:                                                         asiainministeriön päätöksessä luokitellaan mm.
3483:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        torjunta-ainejätteet (lindaani) ja fenolijätteet on-
3484: ti seuraavaa:                                           gelmajätteiksi. Jätehuoltolain ja -asetuksen mu-
3485:    Kemiallisen analytiikan kehittymisen ja toksi-       kaan ongelmajätteitä ei saa niiden vaarattomaksi
3486: kologisen tietämyksen lisääntymisen myötä alet-         tekemiseksi käsitellä ilman lääkintöhallituksen
3487: tiin 1970-luvulla kiinnittää huomiota kloorattui-       lupaa. Edelleen myrkkylain 3 §:n mukaan myr-
3488: hin fenoleihin ja erityisesti niiden sisältämiin        kyn vaarattomaksi tekemisen tulee tapahtua
3489: epäpuhtauksiin. Myrkkyasiain neuvottelukunta            omistajan tai haltijan toimesta ja kustannuksella
3490: laati vuonna 1979 selvityksen klooratuista feno-        noudattaen sellaista huolellisuutta, ettei käsitte-
3491: leista toksikologisena ongelmana ja antoi               lystä aiheudu terveydellistä tai muunlaista vaa-
3492: 17.1.1979 käsittelystä suositukset.                     raa.
3493:    Myrkkylain (757 /76) ja myrkkyasetuksen (492/           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
3494: 80) muutosten nojalla lääkintöhallitus muutti           kaan viranomaisilla on myrkky-, terveydenhoito-
3495: 31.12.1980 Ky5 :n julistamispäätöstä ja julisti sen     ja jätehuoltolain nojalla riittävästi valtuuksia
3496: myrkylliseksi puutavaran suojausmyrkyksi. Tä-           myrkkyjen valvontaan.
3497: män jälkeen myrkkylaissa ensimmäisen luokan                Huolimatta edellä mainituista säännöksistä ja
3498: myrkyistä annetut säädökset ovat koskeneet myös         asiaa koskevista ohjeista puunsuoja-aineiden käy-
3499: Ky5-valmistetta. Puuteollisuuden miljööryhmän           tössä on havaittu esiintyvän laiminlyöntejä, jotka
3500: valmistama sinistymänsuoja-aine Ky5:n käsittely-        ovat johtaneet eräiltä osin mm. pohjavesien pi-
3501:                                    1984 vp. -- RJ< n:o 193                                         3
3502: 
3503: laantumiseen. Tämän vuoksi lääkintöhallitukses-   koskevia lisäohjeita. Parhaillaan selvitetään myös
3504: sa valmistellaan valvonnan tehostamiseksi ohje-   lääkintöhallituksen toimesta kirjallisessa kysy-
3505: kirjettä, jossa terveyslautakunnille annetaan     myksessä mainittua Vääräkoski Oy:n tapausta.
3506: myrkkyasetuksen nojalla myrkkyjen valvontaa
3507: 
3508:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1984
3509: 
3510:                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
3511: 4                                      1984 vp. -- KJ( n:o 193
3512: 
3513: 
3514: 
3515: 
3516:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3517: 
3518:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           har bestämmelserna om gifter av första klass i
3519: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         lagen om gifter gällt också Ky- 5-preparat. De
3520: den 10 april 1984 till vederbörande medlem av          föreskrifter som träindustrins miljögrupp har gett
3521: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      för hanteringen av blånadsskyddsmedlet Ky-5
3522: dagsman Söderström undertecknade spörsmål nr           förnyades år 1983 kompletterade med detaljerade
3523: 193:                                                   anvisningar för arbetarskydd och miljöskydd.
3524:                                                           Efter underhandlingar har Kymi-Strömberg,
3525:            Är Regeringen medveten om att det           som framställer Ky- 5, 17.2. 1984 meddelat att de
3526:         bl.a. i Sverige förbjudna skyddsmedlet         i februari kommer att upphöra med framställ-
3527:         för trä, Ky-5, uppenbarligen i stor om-        ningen av Ky-5.
3528:         fattning används i strid med anvisningar-
3529:         na på grund av den bristfälliga övervak-          Medicinalstyrelsen utreder för närvarande hal-
3530:         ningen, och                                    ten av föroreningar i alla de träskyddsmedel i
3531:                                                        bruk som innehåller klorerade fenoler. På basen
3532:            har Regeringen för avsikt att vidta
3533:                                                        av denna utredning avgör medicinalstyrelsen om
3534:         åtgärder för förbjudande av Ky-5 och           det är skäl att med stöd av lagen om gifter
3535:         andra motsvarande skyddsmedel för trä
3536:                                                        förbjuda tillverkning, saluförande och använd-
3537:         som är farliga för människans hälsa, för
3538:                                                        ning av de medel för skyddande av trävara som
3539:         utfärdande av nya noggrannare anvis-           innehåller klorerade fenoler. Om användningen
3540:         ningar om behandlingen av trä, för effek-
3541:                                                        av giftet eller av preparat som innehåller gift
3542:         tivering av övervakningen av verksamhe-
3543:                                                        konstateras eller med skäl befaras kunna medföra
3544:         ten samt för stadgande av strängare straff
3545:                                                        sanitär eller annan skada kan den övervakande
3546:         för dem som förorsakar förorening av
3547:                                                        myndigheten förbjuda användningen av det an-
3548:         miljön, så att sådana risker och försum-       tingen helt och hållet eller för ett bestämt
3549:         melser som har uppdagats i Vääräkoski
3550:                                                        ändamål ända tills frågan har utretts.
3551:         skulle kunna undvikas i framtiden, och
3552:                                                           Den lokala övervakningen ankommer på poli-
3553:            har Regeringen för avsikt att ingripa i
3554:                                                        sen och kommunens hälsovårdsnämnd. Polisen
3555:         de uppenbara fall av missbruk av ämnet
3556:         Ky-5 som har förekommit i Vääräkoski,          beviljar inköpsbevis och övervakar bestämmelser-
3557:                                                        na i anslutning till överlåtandet av gifterna.
3558:         så att de i området bosatta invånarnas
3559:                                                        Hälsovårdsnämnden å sin sida övervakar med
3560:         hälsa i framtiden kan tryggas?
3561:                                                        stöd av lagen om gifter och hälsovårdslagen
3562:                                                        (469/65) försäljning, lagring och användning av
3563:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gifterna.
3564: anföra följande:                                          I det beslut av inrikesministeriet som har givits
3565:    I och med att de kemiska analysmetoderna            med stöd av lagen om avfallshantering (637/78)
3566: utvecklades och kunskaperna i toxikologi ökade         klassificeras bl.a. avfall av bekämpningsmedel
3567: började man på 1970-talet fästa uppmärksamhet          (lindan) och fenolavfall som problemavfall. I
3568: vid de klorerade fenolerna och särskilt vid de         enlighet med lagen och förordningen om avfalls-
3569: föroreningar som ingick i dem. Delegationen för        hantering får man inte behandla problemavfall i
3570: giftärenden utarbetade år 1979 en utredning om         avsikt att oskadliggöra det utan medicinalstyrel-
3571: klorerade fenoler som ett toxikologiskt problem        sens tillstånd. Enligt 3 § lagen om gifter skall
3572: och utfärdade 17 .1. 1979 rekommendationer om          oskadliggörande av gifter ske på åtgärd av ägaren
3573: hur de skulle behandlas.                               eller innehavaren och på hans bekostnad, med
3574:    Med stöd av ändringarna i lagen om gifter           iakttagande av sådan omsorg att hanteringen inte
3575: (75 71 76) och förordningen om gifter (4921 80)        förorsakar sanitära eller andra risker.
3576: ändrade medicinalstyrelsen 31. 12. 1980 sitt dekla-       Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
3577: reringsbeslut angående Ky-5 och förklarade det         fattning har myndigheterna med stöd av lagen
3578: vara ett giftigt skyddsgift för trävara. Efter detta   om gifter, hälsovårdslagen och lagen om avfalls-
3579:                                        1984 vp. -     KK n:o 193                                     5
3580: 
3581: hantering tillräckliga fullmakter för att övervaka    av övervakningen utarbetas därför i medicinalsty-
3582: gifterna.                                             relsen ett instruktionsbrev där hälsovårdsnämn-
3583:    Trots de ovan nämnda stadgandena och anvis-        derna med stöd av förordningen om gifter ges
3584: ningarna i saken har det vid användningen av          tilläggsdirektiv angående övervakningen av gif-
3585: skyddsmedel för trä konstaterats förekomma för-       ter. För närvarande utreds också på åtgärd av
3586: summelser som i vissa fall bl. a. har lett tili att   medicinalstyrelsen det i spörsmålet nämnda fallet
3587: grundvattnet blivit förorenat. För effektiveringen    Vääräkoski Oy.
3588: 
3589:      Helsingfors den 16 maj 1984
3590: 
3591:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3592:                                                1984 vp.
3593: 
3594: Skriftligt spörsmål nr 194
3595: 
3596: 
3597: 
3598: 
3599:                                   Norrback m.fl.: Om Helsingfors universitets privilegium att ge ut
3600:                                     almanackor på finska och svenska
3601: 
3602: 
3603:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3604: 
3605:    I enlighet med förordningen innefattande sta-      främmande språk, mest på engelska, och distri-
3606: tuter om Helsingfors universitet (228/24) har         bueras i vårt land. En sådan situation är natur-
3607: universitetet i enlighet med 3 § "privilegium att     ligtvis mycket underlig.
3608: självt eller genom annan på finska och svenska           När Helsingfors universitet i tiden fick privile-
3609: språken utgiva almanackor och kallendrar avsed-       gierna hade möjligen den bestämmelsen en viss
3610: da att säljas och spridas i landet''. Universitetet   ekonomisk betydelse. Tre milj. mk för ett avtal
3611: har genom ett avtal med tryckeriföretaget Oy          om tio år är idag en mycket liten summa i
3612: Weilin & Göös Ab för tiden 1978-87 tili ett           universitetets budget.
3613: pris av tre milj. mk uthyrt privilegiet om utgiv-        Privilegierna att ge ut almanackor börjar idag
3614: ning av almanackor. Följaktligen har detta trycke-    ha överlevt sig själv. Den ekonomiska betydelsen
3615: riföretag idag ensamrätt i vårt land när det          är ringa, och för många organisationer och före-
3616: gäller utgivning av almanackor på finska och-         tag skapar privilegierna idag enbart problem.
3617: svenska. Vili någon annan ge ut almanacka på             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
3618: dessa språk kan det inte ske utan Weilin & Göös       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3619: medgivande. Många organisationer och företag,         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
3620: som velat ge ut kalendrar, har funnit att mono-       följande spörsmål:
3621: poltryckeriets ekonomiska krav varit höga, och att
3622: man själv kunnat trycka för ett betydligt lägre                  Vilka åtgärder avser Regeringen att
3623: pris. Då möjligheterna att ge ut kalendrar på                 vidta för att upphäva Helsingfors univer-
3624: finska eller svenska är dyrare och svårare, har det           sitets privilegier att på finska och svenska
3625: lett tili att en stor mängd kalendrar trycks på               utge almanackor och kalendrar i vårt
3626:                                                               land?
3627: 
3628:      Helsingfors den 10 april 1984
3629: 
3630:                       Ole Norrback                             Gunnar Jansson
3631: 
3632: 
3633: 
3634: 
3635: 428400579H
3636: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 194
3637: 
3638: Kirjallinen kysymys n:o 194                                                                    Suomennos
3639: 
3640: 
3641: 
3642: 
3643:                                    Norrback ym.: Helsingin yliopiston oikeudesta julkaista suomen- ja
3644:                                      ruotsinkielisiä almanakkoja
3645: 
3646: 
3647:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3648: 
3649:    Helsingin yliopiston säännöt sisältävän asetuk-     johtanut monien kalentereiden julkaisemiseen
3650: sen (228/24) 3 §:n mukaan yliopistolla on "yk-         vieraalla kielellä, lähinnä englanniksi. Tilanne on
3651: sinomainen erioikeus itse tahi toisen kautta jul-      luonnollisesti erittäin omituinen.
3652: kaista suomen- ja ruotsinkielisiä, myytäviksi tahi        Kun Helsingin yliopisto aikanaan sai erioikeu-
3653: maassa levitettäviksi aiottuja almanakkoja ja ka-      den, oli tällä säännöksellä mahdollisesti taloudel-
3654: lentereja". Yliopisto on kustannusyhtiö ?Y Wei-        lista merkitystä. Kolme miljoonaa markkaa kym-
3655: lin & Göös Ab:n kanssa tekemänsä sopimuksen            menen vuoden sopimuksesta on tällä hetkellä
3656: mukaan vuokrannut kolmesta miljoonasta mar-            mitätön summa yliopiston budjetissa. Almanak-
3657: kasta almanakkojen julkaisemista koskevan erioi-       kojen julkaisemiseen liittyvä erioikeus alkaa olla
3658: keutensa ajalle 1978-1987. Tästä johtuu, että          aikansa elänyt. Sen taloudellinen merkitys on
3659: kyseisellä kustannusyhtiöllä on tällä hetkellä yk-     vähäinen, ja monille organisaatioille ja yrityksille
3660: sinoikeus maassamme suomen- ja ruotsinkielisten        erioikeus aiheuttaa yksinomaan ongelmia.
3661: almanakkojen julkaisemiseen. Jos joku muu ha-
3662:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3663: luaa julkaista almanakan näillä kielillä, se ei voi
3664:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3665: tapahtua ilman Weilin & Göösin lupaa. Monet
3666:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3667: organisaatiot ja yritykset, jotka ovat halun':e.et
3668:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3669: julkaista kalentereita, ovat pitäneet monopohku-
3670: japainon taloudellisia vaati~uksia .k.orke.ina . .Ne              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3671: ovat myös katsoneet, että ne Itse vmsivat Julkaista            ryhtyä kumotakseen Helsingin yliopiston
3672: kalentereita huomattavasti halvemmalla. Kun                    erioikeuden julkaista suomen- ja ruotsin-
3673: suomen- ja ruotsinkielisten kalentereiden julkai-              kielisiä almanakkoja ja kalentereita maas-
3674: seminen on kalliimpaa ja vaikeampaa, se on                     samme?
3675: 
3676:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
3677: 
3678:                       Ole Norrback                              Gunnar Jansson
3679:                                         1984 vp. -- KJ( n:o 194                                            3
3680: 
3681: 
3682: 
3683: 
3684:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3685: 
3686:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          painosten pienuuden vuoksi ole läheskään kaikis-
3687: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sa tapauksissa kannattavaa.
3688: olette kirjeellänne 10 päivältä huhtikuuta 1984            Erityisesti ruotsinkielisistä almanakoista on pie-
3689: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         nen painosmäärän vuoksi noin 90 prosenttia
3690: vastattavaksi kansanedustaja Norrbackin ym. te-         tappiollisia eli painatuskustannukset ovat suu-
3691: kemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyk-        remmat kuin niistä saadut myyntitulot. Yliopis-
3692: sen n:o 194:                                            ton lausunnon mukaan ilman yliopiston erioi-
3693:                                                         keutta ruotsinkielisten almanakkojen asema Suo-
3694:            Mihin toimenpltelSltn Hallitus aikoo         messa heikkenisi, koska Ruotsin almanakat eivät
3695:         ryhtyä kumotakseen Helsingin yliopiston         erilaisten pyhä- ja nimipäivien vuoksi sovellu
3696:         erioikeuden julkaista suomen- ja ruotsin-       Suomessa käytettäviksi.
3697:         kielisiä almanakkoja ja kalentereita maas-         Helsingin yliopisto vastaa myös almanakan
3698:         samme?                                          ehdottomasta oikeellisuudesta. Puhtaasti talou-
3699:                                                         dellisin perustein ja niin sanotun vapaan kilpai-
3700:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lun seurauksena vastuu niin almanakkojen moni-
3701: ti seuraavaa:                                           puolisesta saatavuudesta kuin myös niiden asiasi-
3702:                                                         sällön oikeellisuudesta aivan ilmeisesti heikkenisi
3703:    Helsingin yliopistolla on ollut viime vuosisa-       nykyisestä.
3704: dalta saakka yksinomainen erioikeus itse tahi              Viranomaiset ovat useaan kertaan todenneet,
3705: toisen kautta julkaista suomen- ja ruotsinkielisiä,     ettei Helsingin yliopiston noudattama menettely
3706: myytäväksi tahi maassa levitettäväksi aiottuja al-      käytännössä aiheuta kilpailuvapauden rajoittu-
3707: manakkoja ja kalentereita. Voimassa olevat sään-        mista. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita
3708: nökset yliopiston erioikeuksista sisältyvät yliopis-    muun muassa patentti- ja rekisterihallituksen
3709: tolakiin (191123) ja -aset11kseen (228/24). Lain ja     elinkeinovapausviraston vuosina 1967--1969 suo-
3710: asetuksen mukaan ''yliopisto nauttii loukkaamat-        rittama laaja selvitys, jonka perusteella mainittu
3711: ta niitä oikeuksia, en.wksia ja vapauksia sekä          virasto vuonna 1969 antoi päätöksen.
3712: omaisuutta ja tuloja, jotka ovat sille vakuutetut          Tässä päätöksessä, joka julkaistiin Kilpailunva-
3713: tahi luovutetut''. Tarkempia säännöksiä ei laissa       paus-lehdessä n:o 1170, todetaan kilpailunrajoi-
3714: tai asetuksessa almanakk;aerioikeudesta ole. Tästä      tuksen tosin olevan olemassa, mutta siihen ei
3715: syystä on ratkaiseva me1:kitys sillä, miten alma-       vaadittu muutoksia, koska järjestely ei ollut risti-
3716: nakkaerioikeus on toteutettu käytännössä.               riidassa kuluttajan edun kanssa.
3717:    Helsingin yliopisto ei ple katsonut tarkoituk-          Toisena esimerkkinä on kilpailuasiamiehen an-
3718: senmukaiseksi oman kirj~painolaitoksen tai kus-         tama selvitys almanakkaerioikeudesta vuonna
3719: tantamon perustamista almanakkaerioikeuden              1975 käynnissä olleen tarjouskilpailun aikana.
3720: hoitamiseksi käytännössä, vaan on myöntänyt             Tällöin kilpailuasiamies tutki tarkoin yliopiston
3721: tuon oikeuden tarjouskilpailun perusteella mää-         toimeenpaneman tarjouskilpailun toteuttamista-
3722: räajaksi (viimeksi vuosiksi 1978--87) Amer-yhty-        van ja totesi, että kilpailu antoi varsin suurelle
3723: mä Oy Weilin & Göösille. Tehdyssä sopimukses-           yrittäjäjoukolle tasapuoliset mahdollisuudet, eikä
3724: sa yliopisto on muun ohella edellyttänyt, että          hänellä tämän osalta ollut huomauttamista.
3725: vuokraajan on julkaistava almanakkoja ja kalen-            Tuorein esimerkki on elinkeinohallituksen tut-
3726: tereita mahdollisimman monipuolinen ja käytän-          kimusosaston kilpailuasiamiehen toimiston pyyn-
3727: nön tarpeita tyydyttävä valikoima. Tämä on yli-         nöstä syksyllä 1981 tekemä selvitys almanakkaeri-
3728: opiston lausunnon mukaan toteutunut erittäin            oikeuden vaikutuksista. Selvityksen mukaan
3729: hyvin, sillä vuokraaja julkaisee kustannettuja ka-      "saatujen hinta-aineistojen ja yleisestä hintakehi-
3730: lentereita yli 100 erilaista kappaletta, joista ruot-   tyksestä käytettävissä olevien tietojen perusteella
3731: sinkielisiä 30 kappaletta. Näin suuren valikoiman       on voitu havaita, että kaleotereiden hintakehitys
3732: julkaiseminen ei yliopiston ilmoituksen mukaan          jossain määrin alittaa yleisen hintatason nousun.
3733: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 194
3734: 
3735: Alitus on sikäli merkittävä, että myös elinkustan-   tää asianmukaisen tarjouskilpailun vuokraoikeu-
3736: nusindeksin siinä ryhmässä, johon kalenterit         den saamisesta. Näin voidaan varmistaa kirjapai-
3737: kuuluvat, hintataso on noussut keskimäärin           noalan teknisen kehityksen hyödyntäminen myös
3738: enemmän kuin kaleotereiden kohdalla. Vaikut-         kaleotereiden valmistuksessa.
3739: taa ilmeiseltä, että Weilin & Göös on pystynyt
3740: tuottamaan kalenterit ajassa tehostuneella taval-       Helsingin yliopisto toteaa antamassaan lausun-
3741: la, ja näin tuottavuuden nousun aiheuttamat          nossa, että "kokonaisuutena ottaen almanakka-
3742: kustannussäästöt on otettu huomioon kaleoterei-      erioikeus takaa asiasisällöltään oikeuden alma-
3743: den hinnoittelussa.''                                nakkojen saatavuuden maassamme kohtuuhin-
3744:                                                      taan sekä suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi
3745:    Edelleen elinkeinohallituksen selvityksessä to-
3746:                                                      erioikeus tuottaa tietyn vuotuisen rahasumman
3747: detaan, että "Weilin & Göösin tuottavuuden
3748:                                                      tieteen käyttöön. Se, että eräiden yritysten ja
3749: kehitys on ylittänyt graafisen teollisuuden keski-
3750:                                                      järjestöjen mainosalmanakat Helsingin yliopiston
3751: määräisen tuottavuuden kasvun. Tämä näyttäisi
3752:                                                      erioikeuden vuoksi jonkin verran kallistuvat, ei
3753: tekevän mahdolliseksi sen, että myös vuokraoi-
3754:                                                      ole riittävä peruste etuoikeuden kumoamiseksi.''
3755: keuden jäljellä olevana aikana on mahdollista
3756: toimittaa kalenterit keskimääräistä hintatason          Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei
3757: nousua edullisemmalla tavalla.''                     Helsingin yliopiston almanakkaerioikeus aina-
3758:    On tärkeää, että kulumassa olevan vuokrasopi-     kaan toistaiseksi anna aihetta enempiin toimen-
3759: muksen umpeutuessa Helsingin yliopisto järjes-       piteisiin.
3760: 
3761:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1984
3762: 
3763:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
3764:                                         1984 vp. -      KK n:o 194                                       5
3765: 
3766: 
3767: 
3768: 
3769:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
3770: 
3771:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            privilegiet publicerar egna almanackor av över
3772: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            100 olika typer, varav 30 är på svenska. Enligt
3773: av den 10 april 1984 tili vederbörande medlem           universitetets meddelande lönar det sig inte i alla
3774: av statsrådet sänt en avskrift av följande av           fall att utge ett såhär omfattande sortiment,
3775: riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade                eftersom · upplagorna är små.
3776: spörsmål nr 194:                                           Specielit i fråga om svenskspråkiga almanackor
3777:                                                         är ca 90 % sådana som på grund av små uppla-
3778:            Vilka åtgärder avser Regeringen att          gor medför förlust, dvs. tryckningskostnaderna är
3779:         vidta för att upphäva Helsingfors univer-       större än försäljningsintäkterna. Enligt universi-
3780:         sitets privilegier att på finska och svenska    tets utlåtande skulie. status för de svenskspråkiga
3781:         utge almanackor och kalendrar i vårt            almanackorna i Finland utan universitetets privi-
3782:         land?                                           legium bli sämre, eftersom de almanackor som
3783:                                                         används i Sverige på grund av olika helg- och
3784:    Såsom svar på detta spörsmål fir jag vördsamt        namnsdagar inte kan användas i Finland.
3785: framföra följande:                                         Helsingfors universitet ansvarar även för att
3786:     Sedan föregående sekel har Helsingfors univer-      almanackornas innehåll är riktigt. Ansvaret både
3787: sitet haft privilegiet att självt elier på försorg av   i fråga om ett mångsidigt sortiment av kalendrar
3788: någon annan på finska och svenska språken               och deras innehåli skulie helt uppenbarligen på
3789: utgiva almanackor och kalendrar avsedda att             grund av ekonomiska omständigheter och som en
3790: säljas och spridas i landet. Gällande stadganden        följd av den fria konkurrensen bli sämre.
3791: om universitetets privilegier ingår i lagen angåen-        Myndigheterna har flera gånger konstaterat att
3792: de grunderna för Helsingfors universitets organi-       Helsingfors universitets förfarande inte i prakti-
3793: sation ( 19112 3) och förordningen innefattande         ken medför att konkurrensfriheten skulie begrän-
3794: statuter för Helsingfors universitet (228/24). En-      sas. Som exempel därpå kan nämnas den omfat-
3795: ligt sagda lag och förordning åtnjuter universite-      tande utredning som näringsfrihetsbyrån vid pa-
3796: tet oinskränkt de rättigheter, förmåner och frihe-      tent- och registerstyrelsen gjort under 1967-69.
3797: ter samt den egendom och de inkomster som               På basen av denna utredning utfärdade nämnda
3798: tiliförsäkrats universitetet elier tili detsamma        byrå år 1969 ett beslut. 1 detta beslut, som
3799: överlåtits. 1 lagen och förordningen har närmare        publicerades i tidskriften Kilpailunvapaus nr 11
3800: stadganden om ensamrätten att utge almanackor           70, konstateras att konkurrensbegränsningen vis-
3801: inte utfärdats. Därför är det av avgörande bety-        serligen existerar, men man krävde inga änd-
3802: delse på vilket sätt ensamrätten att utge alma-         ringar däri, eftersom arrangemanget inte stod i
3803: nackor i praktiken förverkligats.                       konflikt med konsumenternas intressen.
3804:     Helsingfors universitet har ansett att det inte        Ett annat exempel därpå är den utredning som
3805: är ändamålsenligt att upprätta ett eget boktryck-       konkurrensombudsmannen gett om ensamrätten
3806: eri elier förlag som i praktiken skulie handha          under den offerttävling som pågick 1975. Då
3807: ärenden i anslutning tili ensamrätten att utge          undersökte ombudsmannen omsorgsfulit på vil-
3808: almanackor, utan har på basen av offerttävlingar        ket sätt universitetet genomfört offerttävlingen
3809: beviljat denna ensamrätt för en bestämd tid,            och konstaterade att konkurrensen garanterade
3810: senast åt Amer-yhtymä Oy, Weilin & Göös (för            en opartisk behandling av det ytterst stora antalet
3811: åren 1978-87). 1 det ingångna avtalet har               företagare, och han hade ingenting att anmärka.
3812: universitetet bl.a. förutsatt, att den som velat        Det färskaste exemplet på de verkningar som
3813: hyra privilegiet bör utge ett så mångsidigt sorti-      ensamrätten att utge almanackor medfört, är den
3814: ment kalendrar och almanackor som möjligt så            utredning som näringsstyrelsens forskningsavdel-
3815: att dessa i praktiken tilifredstälier behoven. En-      ning gjort på begäran av konkurrensombudsman-
3816: ligt universitetets utlåtande har detta förverkli-      nens byrå. Enligt denna utredning har man på
3817: gats mycket väl, då olika förläggare som hyrt           basen av den information som man fått om olika
3818: 6                                     1984 vp. -      KK n:o 194
3819: 
3820: priser och den allmänna prisutvecklingen kunnat          Det är viktigt att Helsingfors universitet efter
3821: konstatera, att prisutvecklingen för kalendrar i      hyreskontraktets utgång ordnar en vederbörlig
3822: någon mån understiger den allmänna prisnivåns         offerttävling om ensamrätten. På detta sätt är det
3823: utveckling. Detta är såtillvida av betydelse, att     möjligt att säkerställa ett utnyttjande av den
3824: prisnivån även för den grupp av levnadskostna-        tekniska utvecklingen inom tryckeribranschen
3825: der, som kalendrarna hör till, i genomsnitt stigit    även i fråga om kalendrar.
3826: mera än vad som är fallet i fråga om kalendrarna.        Helsingfors universitet konstaterar i sitt utlå-
3827:    Det förefaller uppenbart att Weilin & Göös         tande att ensamrätten att utge almanackor sakligt
3828: har kunnat redigera kalendrarna tidsmässigt ef-       sett garanterar att almanackor kan köpas till ett
3829: fektivare än förr och således har man vid prissätt-   rimligt pris i vårt land både på svenska och
3830: ningen av kalendrar kunnat beakta de kostnads-        finska. Dessutom inbringar ensamrätten ett visst
3831: inbesparningar som den ökade produktionsvoly-         årligt belopp för forskningen. En ringa prissteg-
3832: men medfört. Vidare konstateras i näringsstyrel-      ring av reklamalmanackor som utges av vissa
3833: sens utredning att lönsamhetsutvecklingen hos         företag och organisationer som en följd av Hel-
3834: Weilin & Göös i genomsnitt överskridit den            singfors universitets privilegium är inte en till-
3835: genomsnittliga lönsamheten inom den grafiska          räcklig motivering för att upphäva ensamrätten.
3836: industrin. Detta tycks göra det möjligt att under        På basen av det ovan anförda anser regeringen .
3837: den tid då hyreskontraktet ännu löper redigera        att det åtminstone inte tillsvidare förelegat skäl
3838: kalendrarna på ett sätt som är förmånligare än        att vidta åtgärder i fråga om Helsingfors universi-
3839: den genomsnittliga stegringen av prisnivån.           tets ensamrätt att utge almanackor.
3840:     Helsingfors den 22 maj 1984
3841: 
3842:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
3843:                                                  1984 vp.
3844: 
3845: Kirjallinen kysymys n:o 195
3846: 
3847: 
3848: 
3849: 
3850:                                     Ehrnrooth ym.: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron maksamisesta
3851: 
3852: 
3853:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3854: 
3855:    Sodissamme vammautuneiden korvausturvan              on ottaa huomioon kansaneläkeuudistuksen vai-
3856: perustan muodostaa sotilasvammalaki (404148)            kutukset sotilasvammalainsäädännössä. Sosiaali-
3857: siihen liittyvine säännöstöineen. Elinkorko sellai-     ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa to-
3858: sena kuin se sisältyy sotilasvammalain korvausjär-      tesi vastauksessa eduskuntakysymykseen 26 päivä-
3859: jestelmään on pysyvä korvaus siitä vammasta tai         nä tammikuuta 1984 seuraavaa: "Sotilasvamma-
3860: sairaudesta, jonka asianomainen on saanut, tai          lain mukaisten etuuksien saajien toimeentulossa
3861: siitä yleisestä haitasta, joka hänelle hänen elintoi-   olevat puutteet on hoidettava sotilasvammalain-
3862: mintojaan rajoittavana tekijänä siitä aiheutuu.         säädäntöä korjaamalla. Tältä osin seurataan hei-
3863:    Eduskunnan hyväksymät kansaneläkejärjestel-          dän sosiaaliturvansa kehitystä ja ryhdytään tarvit-
3864: män kokonaisuudistuksen jatkamista koskevat             taviin toimenpiteisiin asian niin vaatiessa.''
3865: lait vahvistettiin 5 päivänä huhtikuuta 1982.             Vanhenevien sotainvalidien oikeutettuihin
3866: Niiden mukaan sotilasvammalain mukainen elin-           vaatimuksiin kuuluu kiistämättä korvausturvan
3867: korko rinnastettiin 1 päivänä tammikuuta 1983           pikainen palauttaminen entiselleen.
3868: lukien muihin eläketuloihin lisäosaa määrättäes-
3869: sä. Näin on sotilasvammalain elinkoron käsitesi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3870: sältö unohtunut. Vaikka itse elinkorkoon ei ole-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3871: kaan kajottu, on vahvistettu laki, jolla sotilas-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3872: vammakoron saajilta evätään sosiaalinen etuus,          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3873: johon hänellä muutoin olisi oikeus. Näin vaikea-
3874: vammaisimmat sotainvalidit, joilla vammaisuu-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3875: den vuoksi ansioeläkettä ei ole taikka se on jäänyt            sHn, jotta sotilasvammalain mukaista
3876: huomattavan vähäiseksi, joutuvat menettämään                   elinkorkoa ei luettaisi kansaneläkettä
3877: myös heille muutoin kuuluvan kansaneläkkeen                    alentavaksi vuosituloksi, tai
3878: lisäosan kokonaan tai osittain.                                  että edellä mainittujen muutosten vai-
3879:     Hallitus totesi kansaneläkelain uudistusesityk-            kutukset otettaisiin huomioon sotilas-
3880: sen perusteluissa, että hallituksen tarkoituksena              vammalainsäädännössä?
3881: 
3882:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1984
3883: 
3884:                        Georg C. Ehrnrooth                        Esko Almgren
3885:                        Lea Kärhä                                 Pentti Skön
3886: 
3887: 
3888: 
3889: 
3890: 4284005450
3891: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 195
3892: 
3893: 
3894: 
3895: 
3896:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3897: 
3898:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         kaisten korvausten saajien osalta, joiden korvaus
3899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on alkanut tai alkaa 1.1.1983 lukien, luetaan
3900: olette 6 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         heidän saamansa elinkorko tai huoltoeläke täysi-
3901: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       määräisenä lisäosaan vaikuttavaksi tuloksi. Näitä
3902: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        korvauksen saajia ovat muun muassa Sotainvali-
3903: Ehrnroothin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          dien Veljesliiton ja Tapaturmaviraston suoritta~
3904: kysymyksestä n:o 195:                                  man tehostetun tiedotustoiminnan, ns. haravoin-
3905:                                                        nin, seurauksena vasta vuosien 1983 ja 1984
3906:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        aikana ensi kertaa korvausta hakeneet sotainvali-
3907:         siin, jotta sotilasvammalain mukaista          dit sekä huoltoeläkettä saavat lesket, jos sotainva-
3908:         elinkorkoa ei luettaisi kansaneläkettä         lidipuoliso on kuollut 31.12.1982 jälkeen.
3909:         alentavaksi vuosituloksi, tai
3910:                                                           Kansaneläkeuudistuksella ei tarkoitettu puut-
3911:            että edellä mainittujen muutosten vai-      tua sotainvalidien erityisasemaan sosiaaliturvan
3912:         kutukset otettaisiin huomioon sotilas-         piirissä. Kansaneläkejärjestelmän yksinkertaista-
3913:         vammalainsäädännössä?                          minen ja valtiontaloudelliset seikat edellyttivät
3914:                                                        kansaneläkelain osalta edellä mainittua ratkaisua.
3915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
3916: ti seuraavaa:                                             Kansaneläkeuudistuksen II A-vaiheen yhtey-
3917:    Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistukseen        dessä on verotusratkaisut huomioon ottaen ta-
3918: liittyen yhdistettiin kansaneläkelain mukainen         pahtunut eläkkeiden alenemisia arvioitua suu-
3919: tukiosa ja tukilisä lisäosaksi 5 päivänä helmikuuta    remmassa määrin. Eräitä tällaisia henkilöitä, joi-
3920:  1982 annetulla lailla kansaneläkelain muuttami-       den eläke aleni, olivat niin sanottua vanhaa
3921: sesta {103/82). Ennen lain voimaantuloa                työeläkettä saavat. Heidän osaltaan vanha työelä-
3922:  1.1.1983 kansaneläkkeen tukiosaa määrättäessä         ke on määritelty samalla tavoin etuoikeutetuksi
3923: oli sotilasvammalain (4041 48) mukainen invali-        tuloksi kansaneläkkeen lisäosassa kuin sotilas-
3924: dille maksettava elinkorko ja omaiselle maksetta-      vammalain mukaista korvausta saavilla.
3925: va huoltoeläke etuoikeutettua tuloa. Oikeutta             Kun vanhaa työeläkettä saavien asemaa kan-
3926: kansaneläkkeen tukilisään arvioitaessa otettiin so-    saneläkejärjestelmän II B-vaiheessa on korjattu
3927: tilasvammalain mukainen elinkorko aina huo-            1.1.1984 lukien antamalla heille noin 52 markan
3928: mtoon.                                                 tasokorotus, merkitsi tämä samalla myös sotilas-
3929:    Mainitun kansaneläkelain muutoksen jälkeen,         vammalain mukaisten korvausten saajien aseman
3930: jolloin tukiosa ja tukilisä yhdistettiin lisäosaksi,   parantamista.
3931: on sotilasvammalain mukainen elinkorko ja huol-           Sotilasvammalain nojalla on mahdollista
3932: toeläke luettu kansaneläkkeen lisäosaan vaikutta-      myöntää myös eräitä tarveharkintaisia korvauksia.
3933: vaksi tuloksi. Jos kuitenkin elinkorko tai huolto-     Näitä ovat invalidin täydennyskorko ja omaisen
3934: eläke on alkanut ennen 1.1.1983, se on luettu          lisähuoltoeläke. Voimassa olevan sotilasvamma-
3935: tuloksi vain tiettyyn markkamäärään saakka. Si-        lain mukaan edellyttää täydennyskoron myöntä-
3936: ten ennen 1. 1. 198 3 elinkorkoa tai huoltoeläkettä    minen vähintään 20 % :n työkyvyttömyysastetta.
3937: jatkuvasti saaneiden henkilöiden asema on tur-         Kansaneläkelain mainitun uudistuksen yhteydes-
3938: vattu niin, että he elinkoron tai huoltoeläkkeen       sä on 1.1.1983 lukien sotilasvammalain mukai-
3939: suuruudesta riippumatta edelleen saavat vähin-         nen täydennyskorko ja lisähuoltoeläke etuoikeu-
3940: tään aiempaa kansaneläkkeen tukiosaa vastaavan         tettu kokonaan lisäosan suhteen, joten niitä ei
3941: määrän lisäosaa, jos heillä on siihen muiden           lueta hakijan tuloksi kansaneläkelain mukaista
3942: tulojen perusteella oikeus.                            lisäosaa myönnettäessä. Siten pienituloisten täy-
3943:    Valtaosa sotainvalidien elinkoroista ja huomat-     dennyskorkoa tai lisähuoltoeläkettä saaneiden
3944: tava osa omaisten huoltoeläkkeistä on alkanut          henkilöiden kansaneläkkeet yleensä jonkin verran
3945: ennen 1.1.1983. Niiden sotilasvammalain mu-            nousivat vuoden 1983 alussa.
3946:                                        1984 vp. -- EJC n:o 195                                        3
3947: 
3948: 
3949:    Kansaneläkelain muuttamista siten, että elin-       Niiden sotilasvammalain mukaista korvausta saa-
3950: korko ja huoltoeläke etuoikeutettaisiin kokonaan       vien asema, joiden korvaus alkaa tai on alkanut
3951: kansaneläkelain mukaista lisäosaa myönnettäessä,       1.1.1983 jälkeen, olisi tarkoituksenmukaista tur-
3952: ei voida edellä mainituista syistä pitää perusteltu-   vata sotilasvammalain mukaisten tarveharkintais-
3953: na. Sotilasvammalain mukaista elinkorkoa, jota         ten täydennyskoron ja lisähuoltoeläkkeen avulla.
3954: voidaan pitää korvauksena sodassa saadusta vam-        Siten turvattaisiin nimenomaan pienituloisten
3955: masta tai sairaudesta ja jonka suuruus määräytyy       korvauksensaajien asema. Tämä edellyttäisi kui-
3956: vamman tai sairauden aiheuttaman vakuutuslää-          tenkin täydennyskoron 20 % :n työkyvyttömyys-
3957: ketieteellisesti arvioitavan työkyvyttömyysasteen      asteen alentamista koskemaan myös vähintään
3958: perusteella, ei ole myöskään tarkoituksenmukais-       10 % :n työkyvyttömyysasteen omaavia invalide-
3959: ta muuttaa riippuvaiseksi elinkoron saajan mah-        Ja.
3960: dollisesti saaman kansaneläkkeen suuruudesta.
3961: 
3962:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1984
3963: 
3964:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
3965: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 195
3966: 
3967: 
3968: 
3969: 
3970:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3971: 
3972:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hålier åtminstone ett sådant belopp i tiliäggsdel
3973: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         som motsvarar folkpensionens förra understöds-
3974: den 6 april 1984 tili vederbörande medlem av           del, om de ifrågavarande personeroa alitjämt på
3975: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      basen av sina övriga inkomster har rätt tili detta.
3976: dagsman Ehrnrooth m.fl. undertecknade spörs-              Betalningen av den övervägande delen av
3977: mål nr 195:                                            krigsinvalidernas livränta och en stor del av de
3978:                                                        anhörigas försörjningspension har börjat före
3979:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         1.1. 1983. Beträffande de personer, som erhålier i
3980:         att den i lagen om skada, ådragen i
3981:                                                        lagen om skada, ådragen i militärtjänst, angivna
3982:         militärtjänst, angivna livräntan inte skali    ersättningar och tili vilka ersättning har börjat
3983:         betraktas som sådan årsinkomst som sän-        betalas 1.1.1983 eller därefter räknas livräntan
3984:         ker folkpensionen, elier                       elier försörjningspensionen tili fullt belopp såsom
3985:            för att inverkan av de ovan faststälida     sådan inkomst som inverkar på tilläggsdelen.
3986:         ändringarna skali beaktas i den lagstift-      Personer som erhåller detta slag av ersättningar är
3987:         ning som gälier skada, ådragen i militär-      bl. a., som följd av den effektiverade informa-
3988:         tjänst?                                        tionsverksamhet, den s.k. finkamningen, som
3989:                                                        har bedrivits av Krigsinvalidernas Brödraförbund
3990:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och Olycksfallsverket, sådana krigsinvalider som
3991: anföra följande:                                       först åren 1983 och 1984 första gången har
3992:     I anslutning tili totalreformen av folkpensions-   ansökt om ersättning samt änkor, som erhåller
3993: systemet sammanslogs den i folkpensionslagen           försörjningspension, om den i kriget invalidisera-
3994: angivna understödsdelen och understödstiliägget        de maken har avlidit efter 31.12. 1982.
3995: tili en tilläggsdel genom lagen den 5 februari            Avsikten med reformen av folkpensionslagen
3996:  1982 om ändring av folkpensionslagen (103/82).        var inte att ingripa i krigsinvalidernas särställning
3997: Före lagens ikraftträdande 1.1.1983 var, då folk-      inom socialskyddet. Förenklandet av folkpen-
3998: pensionens understödsdel faststälides, den i lag-      sionssystemet och statsfinansiella synpunkter på-
3999: en om skada, ådragen i militärtjänst (404/48)          kallade den ovan nämnda lösningen beträffande
4000: angivna livränta som skulie betalas tili en invalid    folkpensionslagen.
4001: och den försörjningspension som skulle betalas            I samband med skedet II A inom folkpensions-
4002: tili anhöriga förmånsberättigad inkomst. Vid           reformen har, då de lösningar som gäller beskatt-
4003: bedömningen av rätten tili folkpensionens un-          ningen beaktas, sänkningar av pensionerna före-
4004: derstödstillägg beaktades alitid den i lagen om        tagits i högre grad än förutsett. Vissa sådana
4005: skada, ådragen i militärtjänst, angivna livräntan.     personer, vilkas pension sjönk, var de som erhöll
4006:    Efter den ovan nämnda ändringen av folkpen-         såkallad gammal arbetspension. I fråga om dem
4007: sionslagen, varigenom understödsdelen och un-          har den gamla arbetspensionen definierats som
4008: derstödstiliägget sammanslogs tili en tilläggsdel,     förmånsberättigad inkomst när det gäller folk-
4009: har den i lagen om skada, ådragen i militärtjänst,     pensionens tilläggsdel på samma sätt, som då det
4010: angivna livräntan och försörjningspensionen räk-       gäller dem som får ersättning enligt lagen om
4011: nats såsom sådan inkomst som inverkar på folk-         skada, ådragen i militärtjänst.
4012: pensionens tilläggsdel. Har betalningen av för-           Situationen för dem som erhåller gammal
4013: sörjningspension elier livräntan likväl inletts före   arbetspension, korrigerades i skedet II B inom
4014: 1.1.1983, betraktas dessa som inkomst endast           folkpensionssystemet från och med 1.1.1984 ge-
4015: upp tili ett visst markbelopp. Sålunda har stäli-      nom att de får en nivåhöjning på ca 52 mk.
4016: ningen tryggats för de personer som före               Samtidigt innebar detta en förbättring av de
4017: 1.1.1983 fortgående har uppburit livränta elier        personers ställning som erhåller i lagen om
4018: försörjningspension så, att de oavsett livräntans      s~ada, ådragen i militärtjänst, angivna ersätt-
4019: eller försörjningspensionens storlek alltjämt er-      mngar.
4020:                                           1984 vp. -      KK n:o 195                                        5
4021: 
4022:      Det är möjligt att med stöd av lagen om              skäl inte anses motiverad. Att ändra den i lagen
4023:   skada, ådragen i militärtjänst, också bevilja vissa     om skada, ådragen i militärtjänst föreskrivna
4024:   ersättningar enligt behovsprövning. Dylika är           livräntan, viiken kan betraktas som ersättning för
4025:   bl.a. tilläggsränta, som beviljas invalid, och till-    skada eller sjukdom som en person har ådragit
4026:   läggsförsörjningspension, som beviljas anhörig.         sig under kriget och vars storlek fastställs på
4027:   Enligt gällande lag om skada, ådragen i militär-        basen av en försäkringsmedicinskt bedömd inva-
4028:   tjänst, förutsätter beviljandet av tilläggsränta en     liditetsgrad, är inte heller ändamålsenligt om
4029:   invaliditetsgrad av minst 20 %. I samband med           livräntan därmed görs beroende av storleken hos
4030:   den ovan nämnda reformeringen av folkpen-               den folkpension som mottagaren av livräntan
4031:   sionslagen prioriteras, räknat från 1.1.1983, den i     eventuellt erhåller. Det vore ändamålsenligt att
4032: . lagen om skada, ådragen i militärtjänst, angivna        trygga ställningen för dem som erhåller i lagen
4033:   tilläggsförsörjningspensionen och tilläggsräntan i      om skada, ådragen i militärtjänst, föreskriven
4034:   sin helhet i relation tili tilläggsdelen. Dessa         ersättning och tili vilka ersättningen betalas
4035:   ersättningar betraktas därför inte som sökandens        1.1.1983 eller därefter, genom i lagen om skada,
4036:   inkomst då den i folkpensionslagen angivna              ådragen i militärtjänst föreskriven, behovsprövad
4037:   tilläggsdelen beviljas. Sålunda steg folkpensionen      tilläggsränta och tilläggsförsörjningspension. Så-
4038:   i allmänhet i någon mån i början av år 1983 för         lunda skulle särskilt ersättningsberättigade med
4039:   sådana personer med små inkomster som har               små inkomster erhålla en tryggad ställning. Detta
4040:   erhållit tilläggsränta eller tilläggsförsörjningspen-   skulle likväl förutsätta att den invaliditetsgrad på
4041:   swn.                                                    20 % som utgör förutsättning för tilläggsränta
4042:      En ändring av folkpensionslagen så, att livrän-      skulle sänkas, så att också invalider med en
4043:   tan och försörjningspensionen helt och hållet           invaliditetsgrad på minst 10 % skulle kunna
4044:   skulle ges förmånsrätt då i folkpensionslagen           beviljas ifrågavarande tilläggsränta.
4045:   angiven tilläggsdel beviljas kan av ovan nämnda
4046: 
4047:       Helsingfors den 14 maj 1984
4048: 
4049:                                                                                  Minister Vappu Taipale
4050:                                                 1984 vp.
4051: 
4052: Kirjallinen kysymys n:o 196
4053: 
4054: 
4055: 
4056: 
4057:                                    P. Leppänen: Työpaikkojen luomisesta kehitysalueille
4058: 
4059: 
4060:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4061: 
4062:    Työttömyys on asia josta on puhuttu vuosia ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4063: tilanne näyttää myöskin jatkossa olevan erittäin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4064: huolestuttava. Kehitysalueilla olisi työvoimaa ja      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4065: heillä asunnot, mutta ei ole työtä, kun taas ns.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4066: Ruuhka-Suomessa on ajoittain jopa työvoimapu-
4067: la, mutta ei asuntoja.                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4068:    Tiedossani on maita, joissa on siirretty työpaik-          ryhtyä teollisuustoiminnan siirtämiseksi
4069: koja sinne missä on työstä pula, esim. sellaista              kehitysalueille?
4070: teollisuutta joka tarvitsee paljon työvoimaa, ei-
4071: vätkä kuljetusyhteydet ole esteenä.
4072: 
4073:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1984
4074: 
4075:                                             Pekka Leppänen
4076: 
4077: 
4078: 
4079: 
4080: 4284005375
4081: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 196
4082: 
4083: 
4084: 
4085: 
4086:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4087: 
4088:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           na, uusia työpaikkoja kehitysalueille on luotu
4089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           noin 15 750 eli keskimäärin 5 250 työpaikkaa
4090: olette 11 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         vuodessa. Koko Kehitysaluerahasto Oy:n toimin-
4091: jeenne n:o 647 ohella toimittanut valtioneuvos-         nan aikana vuosina 1971-1983 bruttotyöpaikka-
4092: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lisäys niissä hankkeissa, joissa Kehitysaluerahasto
4093: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjalli-       Oy:n rahoitusta on ollut mukana, on ollut
4094: sesta kysymyksestä n:o 196:                             66 940 uutta työpaikkaa. Samana aikana myös
4095:                                                         vanhoja työpaikkoja on poistunut runsaimmin
4096:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tekstiili-, vaatetus- ja puutavarateollisuudesta.
4097:         ryhtyä teollisuustoiminnan siirtämiseksi           Vastaavasti vuosina 1981-1983 niissä hank-
4098:         kehitysalueille?                                keissa, joihin on myönnetty kauppa- ja teolli-
4099:                                                         suusministeriön investointi- ja käynnistysavustuk-
4100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           sia, uusien työpaikkojen bruttolisäys on ollut
4101: seuraavaa:                                              34 340 eli noin 11 450 työpaikkaa vuodessa.
4102:    Laissa tasapainoisen alueellisen kehityksen             Erilaisin aluepoliittisin toimenpitein kehitys-
4103: edistämisestä (53 2 181) säädetään aluepolitiikan       alueilla on pystytty luomaan uusia työpaikkoja.
4104: tavoitteista. Ko. lain mukaan aluepolitiikan ta-        Tästä on osoituksena teollisuuden työvoiman ja-
4105: voitteita pyritään toteuttamaan lähinnä seuraavil-      kautumisen kehitys vuosina 1970 ja 1982. Kun
4106: la valtion toimenpiteillä: tukemalla tuotantotoi-       vuonna 1970 teollisuuden koko työvoimasta oli
4107: mintaa, parantamalla yritystoiminnan yleisiä toi-       kehitysalueilla 26,5 % ja Etelä-Suomessa 73,5
4108: mintaedellytyksiä, ohjaamalla yritysten sijoittu-        %, niin vastaavat luvut vuonna 1982 olivat;
4109: mista, suuntaamaHa julkisia palveluja sekä ha-          kehitysalueet 31,3 % ja Etelä-Suomi 68,7 %.
4110: jauttamalla päätösvaltaa alueellisesti. Yritysten       Teollisuuden työvoiman jakautuminen on pai-
4111: alueellista sijoittumista pyritään ohjaamaan alue-      nottunut kehitysalueiden hyväksi.
4112: poliittisen tuen porrastuksella ja suuntaamisella.         Viime vuosina työpaikkoja on menetetty myös
4113: Eräänä aluepolitiikan välineenä toimii työvoima-        vanhoilla perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla
4114: ministeriön hallinnonalaan kuuluva sijaintineu-         Etelä-Suomessa. Erityisaluemenettelyn avulla ja
4115: vottelumenettely.                                       alueellisten kehitysyhtiöiden perustamisella on
4116:    Uusien yritysten sijoittumiseen ja vanhojen          pyritty näillä alueilla luomaan kasvumahdolli-
4117: yritysten tuotantotoiminnan laajentamiseen eri          suuksia aloittaville tai toimintaansa laajentaville
4118: alueilla voidaan valtion varoista myöntää yrityk-       pienille ja keskisuurille yrityksille.
4119: sille erilaisia avustuksia, verohelpotuksia ja laina-      Nykyisessä aluepoliittisessa lainsäädännössä
4120: rahoitusta. Näistä toimenpiteistä on säädetty lais-     valtion viranomaisten velvollisuudet on esitetty
4121: sa tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta,         aikaisempaa lainsäädäntöä täydellisemmin siten,
4122: laissa kuljetusten alueellisesta tukemisesta, laissa    että kunkin viranomaisen tulee vastuualueensa
4123: Kehitysaluerahasto Oy -nimisestä osakeyhtiöstä,         osalta tehdä aloitteita, valmistella ja toteuttaa
4124: laissa kehitysalueiden tuotantotoiminnan edistä-        tarvittavia toimenpiteitä ja muutoin toimia tasa-
4125: miseksi myönnettävistä veronhuojennuksista ja           painoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi
4126: leimaverolaissa.                                        sekä arvioida toimialallaan suoritettujen toimen-
4127:     Harjoitetulla aluepolitiikalla on voitu huomat-     piteiden alueellisia vaikutuksia.
4128: tavasti vaikuttaa työpaikkojen syntymiseen kehi-            Rahoituksen myöntämisen lisäksi erityisesti pii-
4129: tysalueilla. Uudet työpaikat ovat kehitysalueella       riviranomaisten tehtävänä on neuvoa yrityksiä -
4130: pääasiassa syntyneet uusien yritysten perustami-        niiden etsiessä toimitiloja tai laajentaessa toimin-
4131: sen myötä tai vanhojen yritysten laajentaessa           taansa - käytössä olevista tukimuodoista, sovel-
4132: toimintaansa. Todettakoon, että esimerkiksi vuo-        tuvista vapaina olevista teollisuustiloista, koulu-
4133: sina 1981-1983 niissä investoinneissa, joissa Ke-       tustilaisuuksista, yrityksen kehittämistoimenpi-
4134: hitysaluerahasto Oy:n rahoitusta on ollut muka-         teistä jne. Kuitenkin aina viime kädessä yritys
4135:                                        1984 vp. -       KK n:o 196                                        3
4136: 
4137: itse päättää saamansa informaation pohjalta sijoi-       suuden laajenemista ja pysyvien työpaikkojen
4138: tuspaikastaan.                                           muodostumista kehitysalueella. Kauppa- ja teol-
4139:    Edellä esitetyn perusteella teollisten työpaikko-     lisuusministeriössä selvitetään parasta aikaa alue-
4140: jen säilyttämiseen ja lisäämiseen kehitysalueella        politiikan rahoitusjärjestelmän kehittämistä kiin-
4141: ei ratkaisevasti voi vaikuttaa teollisuusyritysten       nittäen erityistä huomiota mahdollisuuksiin lisätä
4142: siirtymistä auttamalla. Hallitus katsoo sen sijaan,      tuen käyttöä työllisyydeltään vaikeimmassa ase-
4143: että suuntaamaila aluepolitiikan resursseja yritys-      massa olevilla paikkakunnilla.
4144: ten kehittämistoimintaan voidaan edistää teolli-
4145: 
4146:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1984
4147: 
4148:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
4149: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 196
4150: 
4151: 
4152: 
4153: 
4154:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4155: 
4156:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            fonden Ab varit delaktig i finansieringen skapats
4157: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ca 15 750 nya arbetsplatser i utvecklingsområ-
4158: nr 647 av den 11 april 1984 till vederbörande          den, dvs. i genomsnitt 5 250 arbetsplatser per år.
4159: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       Under den tid som Utvecklingsområdesfonden
4160: sänt avskrift av följande av riksdagsman Pekka         Ab verkat, åren 1971-1983, har bruttoökningen
4161: Leppänen undertecknade spörsmål nr 196:                av arbetsplatser i de projekt där Urvecklingsområ-
4162:                                                        desfonden Ab deltagit i finansieringen uppgått
4163:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        till 66 940 nya arbetsplatser. Under samma tid
4164:        sikt att vidta för att överflytta industri-     har gamla arbetsplatser minskat mest inom tex-
4165:        verksamheten till utvecklingsområden?           til-, konfekti0ns- och trävaruindustrin.
4166:                                                            På motsvarande sätt har bruttoökningen av nya
4167:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      arbetsplatser under åren 1981-1983 i de projekt
4168: följande:                                              för vilka beviljats handels- och industriministe-
4169:    1 lagen om främjande av en balanserad regio-        riets investerings- och startbidrag uppgått till
4170: nal urveckling stadgas om regionalpolitikens mål-      34 340, dvs. ca 11 450 arbetsplatser per år.
4171: sättning. Enligt lagen skall regionalpolitiska mål         Genom olika regionalpolitiska åtgärder har
4172: förverkligas närmast genom följande statliga åt-       man kunnat skapa nya arbetsplatser i urvecklings-
4173: gärder: genom att understödja produktionsverk-         områden. Detta framgår om man granskar för-
4174: samhet, förbättra de allmänna förutsättningarna        delningen av industrins arbetskraft år 1970 och år
4175: för företagsverksamheten, styra lokalisering av        1982. Ar 1970 var 26,5 % av industrins hela
4176: företag, inrikta offentlig service och decentralise-   arbetskraft i urvecklingsområden och 73,5 % i
4177: ra beslutanderätt regionalt. Den regionala lokali-     södra Finland, medan motsvarande siffror för år
4178: seringen av företag eftersträvas genom gradering-      1982 var: utvecklingsområden 31,3 % och södra
4179: en och inriktningen av det regionalpolitiska stö-      Finland 68,7 %. Fördelningen av industrins ar-
4180: det. Som ett medel för regionalpolitiken finns ett     betskraft har alltså blivit förmånligare för utveck-
4181: system för lokaliseringsstyrning inom arbets-          lingsområdena.
4182: kraftsministeriets förval tningsområde.                    Under de senaste åren har arbetsplatserna
4183:    Av stasmedel kan olika bidrag, skattelättnader      minskat också i gamla, traditionella industriorter
4184: och lånefinansiering beviljas för lokalisering av      i södra Finland. Genom specialområdesförfaran-
4185: nya företag och utvidgning av produktionsverk-         de och grundande av regionala utvecklingsbolag
4186: samheten i gamla företag i skilda regioner. Om         har man i dessa regioner försökt skapa tillväxt-
4187: dessa åtgärder har stadgats i lagen om regionalt       möjligheter för små och medelstora företag som
4188: stödjande av produktionsverksamheten, lagen            skall inleda eller utvidga verksamheten.
4189: om regionalt stödjande av transporter, lagen om            1 gällande regionalpolitisk lagstiftning har stat-
4190: Kehitysaluerahasto Oy - Utvecklingsområdes-            liga myndigheters skyldigheter definierats nog-
4191: fonden Ab benämnda bolag, lagen om skatte-             grannare än i tidigare lagstiftning. Varje myndig-
4192: lättnader för främjande av produktionsverksam-         het skall på sitt ansvarsområde lägga fram för-
4193: heten inom urvecklingsområdena och lagen an-           slag, förbereda och genomföra nödiga åtgärder
4194: gående stämpelskatt.                                   och annars verka för främjandet av en balanserad
4195:    Genom regionalpolitiken har man avsevärt            regional urveckling och bedöma de regionala
4196: kunnat påverka uppkomsten av arbetsplatser i           verkningarna av de åtgärder som vidtagits på
4197: urvecklingsområden. Nya arbetsplatser i urveck-        vederbörande myndighets område.
4198: lingsområden har huvudsakligen uppkommit ge-               Utöver beviljandet av finansiering ankommer
4199: nom grundande av nya företag eller utvidgning          det särskilt på distriktsmyndigheterna att bistå
4200: av verksamheten i gamla företag. Det kan kons-         företagen med rådgivning - när dessa söker nya
4201: tateras att t.ex. under åren 1981-1983 har             verksamhetslokaler eller utvidgar verksamheten
4202: genom de investeringar där Urvecklingsområdes-         -     beträffande aktuella stödformer, lämpliga
4203:                                       1984 vp. -     KK n:o 196                                        5
4204: 
4205: lediga industrilokaler, utbildning, företagets ut-    ningen av regionalpolitiska resurser tili utveck-
4206: vecklingsåtgärder o.s.v. Företaget beslutar dock      lingen av företag kan utvidgningen av industrin
4207: alltid självt om lokaliseringsorten på basen av       och uppkomsten av bestående arbetsplatser i
4208: den information som det fått.                         utvecklingsområden främjas. Handels- och in-
4209:    Med hänvisning tili vad ovan sagts kan man         dustriministeriet utreder som bäst utvecklandet
4210: inte avgörande inverka på bibehåliandet och           av finansieringssystemet för regionalpolitiken
4211: ökningen av industriarbetsplatser i utvecklings-      med särskild vikt på möjligheterna att öka an-
4212: områden genom överflyttning av industriföretag.       vändningen av stödet på orter där sysselsättnings-
4213: Däremot anser regeringen att genom inrikt-            läget är som svårast.
4214: 
4215:     Helsingfors den 14 maj 1984
4216: 
4217:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
4218:                                                1984 vp.
4219: 
4220: Kirjallinen kysymys n:o 197
4221: 
4222: 
4223: 
4224: 
4225:                                    Pohto: Itseoppineiden hierojien aseman parantamisesta
4226: 
4227: 
4228:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4229: 
4230:    Voimassa olevan hierojan toimesta annetun          hierojan ammatin harjoittamiseen ilman kohtuu-
4231: lain mukaan oikeutettu harjoittamaan koulute-         tonta byrokratiaa. Laillistuskirja voitaisiin myön-
4232: tun hierojan tointa on henkilö, joka on saanut        tää itseoppineelle hierojalle esim. koemenettelyn
4233: hierojakoulutuksen lääkintöhallituksen hyväksy-       kautta, jossa henkilö osoittaisi pätevyytensä hie-
4234: mässä laitoksessa, tai joka on saanut koulutuksen     rojan toimen harjoittamiseen.
4235: ulkomailla ja suorittanut Suomessa lisätutkin-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4236: non, tai henkilö joka on toiminut hierojana           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4237: ennen mainitun lain voimaantuloa 1. 3. 1946.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4238:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4239:    Laissa ei kuitenkaan ole riittävässä määrin
4240: otettu huomioon itseoppineiden hierojien ase-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4241: maa. Tällaisissa tapauksissa, joissa hierojan taito          ryhtyä päteviksi todettujen itseoppinei-
4242: on esim. periytynyt suvussa polvesta polveen,                den hierojien saattamiseksi hierojan am-
4243: olisi luotava joustava käytäntö, joka mahdollistai-          matin harjoittamisessa tasa-arvoiseen ase-
4244: si itseoppineille hierojille oikeuden koulutetun             maan koulutettujen hierojien kanssa?
4245: 
4246:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1984
4247: 
4248:                                               Urho Pohto
4249: 
4250: 
4251: 
4252: 
4253:  428400557T
4254: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 197
4255: 
4256: 
4257: 
4258: 
4259:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4260: 
4261:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        saadusta sekä teoreettisesta tiedosta että käytän-
4262: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nön opinnoista. Nämä opinnot on siten suunni-
4263: olette 12 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-       teltu, että ne antavat koulutettavalle ne tiedolli-
4264: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      set, taidolliset sekä asenteelliset valmiudet, jotka
4265: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ovat asiantuntijoiden mukaan välttämättömänä
4266: Pohdon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-      edellytyksenä riittävän ammattipätevyyden saa-
4267: tä n:o 197:                                           vuttamiselle.
4268:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Ammattipätevyyden saavuttamisen kannalta
4269:        ryhtyä päteviksi todettujen itseoppinei-       olennaista on, että se nojautuu sekä riittävään
4270:        den hierojien saattamiseksi hierojan am-       tietopohjaan että käytännössä saatuun ohjauksen
4271:        matin harjoittamisessa tasa-arvoiseen ase-     alaiseen kokemukseen. Tällaisen tieto-taitoyhdis-
4272:        maan koulutettujen hierojien kanssa?           telmän katsotaan antavan myös ammatintoimen
4273:                                                       harjoittamiselle tarpeelliset muut valmiudet poti-
4274:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      laan tai asiakkaan kokonaistilan ymmärtämiseksi
4275: ti seuraavaa:                                         ja hänen hoitamisensa kannalta tarvittavaksi
4276:                                                       tieto-taitopohj aksi.
4277:    Koulutetun hierojan toimen harjoittamisesta
4278: on säädetty hierojen toimesta 20.12.1945 anne-           ltseopiskelulla ei tällaista yhtenäistä tieto-taito-
4279: tulla lailla n:o 1231145. Lähtökohtana tässä laissa   pohjan aikaansaamista ole helppoa hankkia eikä
4280: kuten muissakin terveydenhuoltohenkilöstön am-        sen riittävä hallinta ole helposti todettavissa.
4281: matinharjoittamista koskevissa laeissa on, että       ltseoppineiden hierojien saattaminen hierojien
4282: ammatinharjoittamisoikeus myönnetään hyväk-           ammatillisen harjoittamisen kannalta tasa-arvoi-
4283: sytyn koulutuksen perusteella saavutetun ammat-       seen asemaan koulutuksen saaneitten hierojien
4284: tipätevyyden jälkeen. Tällainen koulutukseen no-      kanssa ei tästä syystä ole tarkoituksenmukaista
4285: jautuva pätevyys koostuu koulutuksen yhteydessä       lainsäädäntöä tällä tavoin muuttamalla.
4286: 
4287:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1984
4288: 
4289: 
4290:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4291:                                        1984 vp. -      KK n:o 197                                       3
4292: 
4293: 
4294: 
4295: 
4296:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4297: 
4298:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           band med utbildningen. Studierna har planerats
4299: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         så att de ger den studerande de kunskaper och
4300: den 12 april 1984 tili vederbörande medlem av          färdigheter samt attityder som enligt sakkunniga
4301: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      är en absolut förutsättning för att tillräcklig
4302: dagsman Pohto undertecknade spörsmål nr 197:           yrkeskompetens skall nås.
4303:                                                            Med tanke på inhämtandet av yrkeskompeten-
4304:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sen är det viktigt att detta stöder sig både på en
4305:         för att självlärda massörer, som har konsta-   tillräcklig teoretisk bas och på praktisk erfaren-
4306:         terats vara kompetenta, vid utövning av        het, som har erhållits under handledning. En
4307:        massörsyrket skall bli jämställda med           dylik kombination av teori och praktik anses ge
4308:         dem som har fått massörsutbildning?            även övriga förutsättningar för utövning av yrket.
4309:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Den ger yrkesutövaren möjlighet att förstå pati-
4310: anföra följande:                                       entens eller kundens helhetssituation och utgör
4311:   Om utövning av verksamhet såsom utbildad             en för åtgärderna erforderlig grund av teoretisk
4312: massör är stadgat i lagen av den 20 december           insikt och praktiskt kunnande.
4313: 1945 angående massörsyrket (1231145). Utgångs-             Det är inte lätt att genom självstudier skaffa
4314: punkten i denna lag, liksom i andra lagar om           sig en dylik enhetlig grund av såväl kunskaper
4315: hälsovårdspersonals yrkesutövning, är att rätt tili    som färdigheter och det är inte heller lätt att
4316: yrkesutövning beviljas sedan yrkeskompetens har        fastställa att dessa grunder behärskas tillräckligt
4317: nåtts på basen av godkänd utbildning. Dylik på         väl. Av denna anledning är det inte ändamålsen-
4318: utbildning baserad kompetens består av teoretis-       ligt att i fråga om utövandet av massörsyrket
4319: ka kunskaper och praktiska studier, som har            jämställa självlärda massörer med utbildade
4320: inhämtats - respektive genomgåtts - i sam-             massörer genom en ändring av lagstiftningen.
4321: 
4322:      Helsingfors den 16 maj 1984
4323: 
4324: 
4325:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4326:                                               1984 vp.
4327: 
4328: Kirjallinen kysymys n:o 198
4329: 
4330: 
4331: 
4332: 
4333:                                   Dromberg: Veikkaus Oy:n tuoton käyttämisestä oopperan rakenta-
4334:                                     misrahastoon
4335: 
4336: 
4337:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4338: 
4339:   Vuoden 1982 II lisämenoarvion perusteluissa        tuksenmukaista on, että myös vuoden 1985 tulo-
4340: todetaan mm., että "ottaen huomioon oopperan         ja menoarviota ajatellen mahdollinen "ylimääräi-
4341: suuren merkityksen kansalliselle kulttuurille ja     nen'' tuotto pannaan säästöön kuluvan vuoden
4342: uuden oopperatalon välttämättömyyden edus-           menettelyn mukaisesti. Syntyvä säästö on syytä
4343: kunta korostaa, ettei uuden oopperatalon raken-      käyttää taidelaitosten rakentamiseen. Niistä taas
4344: tamista voida enää lykätä''.                         eduskunnan päätöksen mukaan ensisijalla on
4345:    Nykyiset oopperatilat eivät ole rakennetut oop-   uusi oopperatalo.
4346: perakäyttöön, joten esimerkiksi akustiikka ei vas-
4347: taa musiikkiteatterille asetettuja vaatimuksia.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4348: Oopperan henkilökunta ja toiminta ovat laajen-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4349: tuneet ja oopperan toimitiloja on jouduttu vuok-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4350: raamaan eri puolilta Helsinkiä. Esitykset ovat       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4351: yleensä loppuunmyydyt, joten on selvästi tarvetta
4352: suurempaan esiintymistilaan. Työskentely alimi-               Missä laajuudessa Hallitus suunnittelee
4353: toitetuissa tiloissa voi myös aiheuttaa sen, että           käyttää Veikkauksen vuoden 1984 budje-
4354: korkeatasoiset taiteilijat hakeutuvat ulkomaille.           toidun tuoton todennäköisesti ylimene-
4355:    Vuonna 1984 näyttää Veikkauksen tuotto ole-              västä osasta oopperan rakentamisrahas-
4356: van huomattavasti budjetoitua suurempi. Tarkoi-             toon?
4357: 
4358:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1984
4359: 
4360:                                           Kaarina Dromberg
4361: 
4362: 
4363: 
4364: 
4365: 428400560W
4366: 2                                   1984 vp. -     KK n:o 198
4367: 
4368: 
4369: 
4370: 
4371:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4372: 
4373:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      arviossa budjetoidun tuoton ylittävä osuus pää-
4374: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      osiltaan säästöön. Selvitetään tarvittavat säännös-
4375: olette 12 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-    muutokset vuodelta 1983 voittovaroista säästöön
4376: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   jätetyn osuuden ja vuonna 1984 kertyvän lisätuo-
4377: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    ton käyttämiseksi myös uuden oopperatalon ra-
4378: Kaarina Drombergin näin kuuluvasta kirjallisesta   kentamisen rahoittamiseen (OPM)."
4379: kysymyksestä n:o 198:
4380:                                                       Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tarkoitet-
4381:          Missä laajuudessa Hallitus suunnittelee   tu selvitystyö on parhaillaan käynnissä. Vuodelta
4382:        käyttää Veikkauksen vuoden 1984 budje-      1984 kertyvä mahdollinen ja hyvin todennäköi-
4383:        toidun tuoton todennäköisesti ylimene-      nen Oy Veikkaus Ab:n lisätuotto tullaan aika-
4384:        västä osasta oopperan rakentamisrahas-      naan budjetoimaan vuoden viimeisessä lisämeno-
4385:        toon?                                       arviossa. Jos muutoin niihin päätöksiin, mitä
4386:                                                    eduskunta on tehnyt käsitellessään hallituksen
4387:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-   esityksiä tulo- ja menoarvioksi veikkaus- ja raha-
4388: ti seuraavaa:                                      arpajaisten voittovarojen jo kertyneiden lisätuot-
4389:                                                    tojen käytöstä tai suunnitellun uuden oopperata-
4390:   Valtioneuvosto on 23.3.1984 tehnyt peri-
4391:                                                    lon rakentamisen rahoittamisen osalta, edellyte-
4392: aatepäätöksen eräistä valtion rahoitusasemaa tu-
4393:                                                    tään muutoksia, tulevat nekin eduskunnan käsi-
4394: kevista toimenpiteistä vuonna 1984. Päätöksen
4395:                                                    teltäviksi.
4396: osaan 2. "Muut vuonna 1984 toteutettavat sääs-
4397: tötoimenpiteet" sisältyy kohtana 2. 9. seuraava      Mitään varsinaista rakennusrahastoa uuden
4398: lausuma: "Veikkaus- ja raha-arpajaisvoittovaro-    oopperatalon rakentamisen rahoittamiseksi e1
4399: jen tuotosta jätetään vuoden 1984 tulo- ja meno-   hallituksella ole tarkoitus muodostaa.
4400: 
4401:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1984
4402: 
4403: 
4404:                                                                      Ministeri Gustav Björkstrand
4405:                                       1984 vp. -      KK n:o 198                                      3
4406: 
4407: 
4408: 
4409: 
4410:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4411: 
4412:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          slaget för 1984 budgeterade intäkterna sparas.
4413: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Man utreder de erforderliga ändringar som bör
4414: av den 12 april 1984 tili vederbörande medlem         göras i de stadganden som gäller den inbesparade
4415: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         delen av vinstmedlen för 1983 och de merintäk-
4416: riksdagsman Kaarina Dromberg undertecknade            ter som inflyter under 1984 för att dessa kunde
4417: spörsmål nr 198:                                      användas också för finansieringen av byggandet
4418:                                                       av ett nytt operahus. (UM). Den utredning som
4419:           I viiken omfattning planerar Rege-          avses i statsrådets principbeslut pågår som bäst.
4420:        ringen att för fonden för operabygget             De merintäkter som eventuelit och mycket
4421:        använda en del av de intäkter som sanno-       uppenbart under 1984 inflyter tili Oy Veikkaus
4422:        likt överskrider det som Oy Veikkaus Ab        Ab kommer i sinom tid att budgeteras i den sista
4423:        budgeterat för år 1984?                        tilläggsbudgeten för innevarande år. Om man i
4424:                                                       övrigt förutsätter förändringar i de beslut som
4425:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      riksdagen fattat då den behandlat regeringens
4426: framföra följande:                                    propositioner tili statsförslaget vilka gäller an-
4427:    Statsrådet har den 23.3.1984 fattat ett princip-   vändningen av de merintäkter av tippnings- och
4428: beslut om vissa stödåtgärder för att förbättra        penninglotterivinstmedlen som redan influtit el-
4429: statens finansiella situation under 1984. I beslu-    ler finansieringen av byggandet av ett nytt opera-
4430: tets del 2. "Övriga sparåtgärder under 1984"          hus, kommer även dessa ändringar att undergå
4431: ingår som punkt 2.9. följande utlåtande: Största      riksdagsbehandling.
4432: delen av de intäkter av tippnings- och penning-          Regeringen har inte för avsikt att upprätta en
4433: lotterivinstmedlen som överskrider de i statsför-     särskild fond fcir uppförande av ett nytt opera-
4434:                                                       hus.
4435:      Helsingfors den 17 maj 1984
4436: 
4437:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
4438:                                                1984 vp.
4439: 
4440: Kirjallinen kysymys n:o 199
4441: 
4442: 
4443: 
4444: 
4445:                                   Hilpelä: Entisten kansalaiskoulun yleisaineiden opettajien eläkeiän
4446:                                      alentamisesta
4447: 
4448: 
4449:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4450: 
4451:    Yleisaineiden opettaja teki kansalaiskoulussa ja     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4452: peruskoulun siirtymävuosina maamme koululai-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4453: toksessa erittäin raskasta ja kuluttavaa työtä. Sen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4454: lisäksi, että kansalaiskoululuokissa oli 34-40        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4455: murrosikäistä oppilasta, oli näiden joukossa aina
4456: useita apukoulutasoisia tai tarkkailuluokille kuu-
4457: luvia oppilaita. Apukoulun ja tarkkailuluokan                   Aikooko Hallitus pikaisesti tarkistaa
4458: opettajille ja näiden koulujen rehtoreille on suo-           peruskoulun palkkausasetusta siten, että
4459: tu alempi eläkeikä juuri työn rasittavuuden vuok-            entisten kansalaiskoulun yleisaineiden
4460: si. Samaan syyhyn perustuen tulisi myös entisille            (nykyisten peruskoulun yleisaineiden)
4461: kansalaiskoulun yleisaineiden opettajille suoda              opettajien eläkeikä alennettaisiin 55 vuo-
4462: sama eläkeikäoikeus.                                         teen?
4463: 
4464:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1984
4465: 
4466:                                              Liisa Hilpelä
4467: 
4468: 
4469: 
4470: 
4471: 428400580]
4472: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 199
4473: 
4474: 
4475: 
4476: 
4477:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4478: 
4479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        meneteltiin muun muassa peruskoulu-uudistuk-
4480: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sessa. Sen sijaan sellaisissa uudistuksissa, joissa ei
4481: olette kirjeellänne n:o 672 12 päivänä huhtikuu-      sanotunlaista palvelussuhteen muutosta tapahdu,
4482: ta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       ei yleensä ole ryhdytty toimenpiteisiin, vaikka
4483: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hilpe-     muutoksella olisikin vaikutusta esimerkiksi työlli-
4484: län tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o      syyteen tai työtehtävien sisältöön.
4485: 199:                                                     Viime vuosina on eläkeikää koskevia kysymyk-
4486:                                                       siä tutkittu eläkeikäkomiteassa. Yleisaineiden
4487:           Aikooko Hallitus pikaisesti tarkistaa       opettajien eläkeiän alentamista on selvitetty ope-
4488:        peruskoulun palkkausasetusta siten, että       tusministeriössä.
4489:        entisten kansalaiskoulun yleisaineiden            Kysymyksessä tarkoitettuja yleisaineiden opet-
4490:        (nykyisten peruskoulun yleisaineiden)          tajia on nykyisin vakinaisissa opettajanviroissa
4491:        opettajien eläkeikä alennettaisiin 55 vuo-     noin 400. Eläkeiän alentaminen viidellä vuodella
4492:        teen?                                          antaisi noin 100 opettajalle oikeuden siirtyä eläk-
4493:                                                       keelle välittömästi.
4494:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Peruskoululain toimeenpanon edellytt~m.iä
4495: seuraavaa:                                            asetuksia valmistellaan parhaillaan opetusmtms-
4496:    Työntekijöiden asema on lainsäädännöllä vah-       teriössä. Siinä yhteydessä tutkitaan myös edelly-
4497: vistettu säännönmukaisesti sellaisissa tapauksissa,   tykset yleisaineiden opettajien eläkeiän alentami-
4498: joissa työnantaja on vaihtunut toiseksi. Näin         seen nykyisestä 60 vuodesta 55 vuoteen.
4499: 
4500:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
4501: 
4502:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
4503:                                       1984 vp. -      KK n:o 199                                      3
4504: 
4505: 
4506: 
4507: 
4508:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4509:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sådana reformer, där sagda ändring i arbetsför-
4510: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         hållande inte sker, fastän denna ändring skulle
4511: nr 672 av den 12 april 1984 tili vederbörande         påverka t.ex. sysselsättningen eller arbetsuppgif-
4512: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     ternas innehåll.
4513: av riksdagsman Liisa Hilpelä undertecknade                Under de senaste åren har frågor som gäller
4514: spörsmål nr 199:                                      pensionsålder utretts i pensionsålderskommitten.
4515:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         I undervisningsministeriet har utretts frågor som
4516:        att brådskande justera stadgandet i för-       gäller sänkingen av pensionsåldern för lärare i
4517:        ordningen om grundskolelöner så, att           allmänna ämnen.
4518:        pensionsåldern för lärare i allmänna äm-           Antalet ordinarie lärare i allmänna ämnen,
4519:        nen i de dåvarande medborgarskolorna           som avses i spörsmålet, är numera ca 400. En
4520:        skulle sänkas tili 55 år?                      sänking av pensionsåldern med fem år skulle ge
4521:                                                       tili ca 100 lärare rätten att omedelbart avgå med
4522:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      penston.
4523: framföra följande:                                        I undervisningsministeriet bereds som bäst de
4524:    Arbetstagarnas ställning har regelmässigt fast-    förordningar som verkställigheten av grundskole-
4525: ställts genom lagstiftning i sådana fall då arbets-   lagen förutsätter. I detta sammanhang undersöks
4526: givare har ändrats. På detta sätt förfors bl.a. i     även förutsättningarna för att sänka pensionsål-
4527: samband med mellanstadiereformen. Däremot             dern för lärare i allmänna ämnen från 60 år tili
4528: har man vanligen inte vidtagit åtgärder vid           55 år.
4529:     Helsingfors den 18 maj 1984
4530: 
4531:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
4532:                                                1984 vp.
4533: 
4534: Kirjallinen kysymys n:o 200
4535: 
4536: 
4537: 
4538: 
4539:                                   Kärhä: Kuntien kantokykyluokituksen uudistamisesta
4540: 
4541: 
4542:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4543: 
4544:    Allaolevasta taulukosta käy selville seitsemän      taisen kunnan kohdalla kohtuuttomuuksiin. Tä-
4545: uusmaalaisen kunnan tai kaupungin kantokyky-           män yksittäisen kunnan kohdalla kantokykyluo-
4546: luokitus ja luokitukseen vaikuttavat tärkeimmät        kan vääristymä on vallinnut useita vuosia, mutta
4547: tiedot.                                                sitä ei ole oikaistu.
4548:    Taulukosta ilmenee muun muassa se, että
4549: Nurmijärven kunnan kohdalla kantokykyluokitus             Kantokykyluokituksen vääristymä johtaa sii-
4550: on täysin kohtuuton verrattuna sen naapurikun-         hen, että yksittäinen kunta ei pysty selviytymään
4551: tien kantokykyluokkiin. Nurmijärvellä on lisäksi       niistä vaatimuksista, joita kunnalle asetetaan.
4552: maantieteellisesti vaikeat ongelmat kunnan haja-       Kunnan on supistettava toimintoja ja seuraukse-
4553: naisuudesta johtuen, joihin ongelmiin kunta on         na ovat yhä kasvavat jonot niin vanhusten ja
4554: vedonnut pyytäessään kantokykyluokituksensa            pitkäaikaissairaiden huollon ja hoidon sektorilla
4555: alentamista yhdeksännestä kantokykyluokasta.           kuin myöskin lasten päivähoidon kohdalla. Kun-
4556: Uudenmaan maakuntaliiton taholta on niin               nan palvelut "vapaaehtoisaloilla" eli urheilu-,
4557: ikään korostettu, että nykyinen kantokykyluoki-        kulttuuri- ja nuorisotoiminnan osalle jäävät ole-
4558: tuksen määräytyminen johtaa Nurmijärven kai-           mattomiksi.
4559: 
4560:                               Talousarv.    Kasvu-      Kok.menot    Äyrimäärä     Lainat    Kantokyky-
4561:                                 1984       prosentti       1984        1984        1984        luokka
4562:                               milj. mk                  mk/asukas   kpl/asukas   mk/asukas      1984
4563: Tuusula ..................       240,2       12,2         10 135      36 900       1 772          8
4564: Kerava ...................       375,1       12,7         14 595      39 700       1 523          6
4565: Järvenpää ................       293,0       17,9         11 673                                  7
4566: Nurmijärvi ...............       296,9       19,6         12 797      37 267      1 500           9
4567: Hyvinkää ................        466,2       15,0         12 212      37 563      1 677           7
4568: Mäntsälä .................       165,9       15,0         13 825      24 300      2 115           4
4569: Sipoo ....................       147,0       15,2         10 809      35 822      1 765           6
4570: Vantaa ...................       898,5       17,9         13 717      39 075                      7
4571: 
4572:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             menpite1snn kantokykyluokitusjärjestel-
4573: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               män uudistamiseksi, ja
4574: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4575: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                              millä tavoin Hallitus aikoo turvata yk-
4576:                                                               sityisen kunnan oikeuden saada kantoky-
4577:                                                               kyluokituksessa ilmiselvästi esiintyvä koh-
4578:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-              tuuttomuus oikaistuksi?
4579: 
4580:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1984
4581: 
4582:                                               Lea Kärhä
4583: 
4584: 
4585: 
4586: 
4587:  428400593Y
4588: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 200
4589: 
4590: 
4591: 
4592: 
4593:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4594: 
4595:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          muutoksenhakumenettelynä oikaisuvaatimusme-
4596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nettelyä, vaan muutoksenhaku tapahtuu valituk-
4597: olette 12 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        sena korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tätä mah-
4598: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       dollisuutta käytti hyväkseen vuoden 1984 luoki-
4599: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tuksen osalta kaksi kuntaa. Näin vähäinen vali-
4600: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      tusten määrä osoittaa, että luokituksen lopputu-
4601: sestä n:o 200:                                         lokseen on oltu kunnissa sittenkin suhteellisen
4602:                                                        tyytyväisiä.
4603:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-         Näinkin hyvään lopputulokseen paatyminen
4604:         menpiteisiin kantokykyluokitusjärj estel-      on osaltaan johtunut siitä jatkuvasti kasvaneesta
4605:         män uudistamiseksi, ja                         tietoaineistosta, johon luokitus nykyisin perus-
4606:            millä tavoin Hallitus aikoo turvata yk-     tuu. Kunnan taloutta analysoidaan mm. yli 30
4607:         sityisen kunnan oikeuden saada kantoky-        tilinpäätöksestä tulostetun tekijän ja useiden
4608:         kyluokituksessa ilmiselvästi esiintyvä koh-    muiden yleisistä tilastoista koottujen kuntakoh-
4609:         tuuttomuus oikaistuksi?                        taisten tietojen perusteella. Lisäksi on erityisesti
4610:                                                        mainittava, että kunnilla on ollut mahdollisuus
4611:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:         esittää sekä kantokykyluokitustoimikunnalle että
4612:    Kuntien kantokykyluokitus vuosille 1984 ja          Sisäasiainministeriölie tietoja niistä seikoista, jot-
4613: 1985 toimitetaan erillislain nojalla harkinnanva-      ka eivät ole edellä mainituista tiedoista käyneet
4614: raisesti. Luokitus vielä ensi vuodelle toimitetaan     ilmi. Nämä tiedot yhdessä ovat antaneet varsin
4615: lain kuntien kantokykyluokituksen toimittami-          laajan näkemyksen kunnan talouden nykytilasta
4616: sesta vuosiksi 1984 ja 1985 (784/83) perusteella.      ja tulevaisuudennäkymistä.
4617:    Kunnallistalouden neuvottelukunnassa on ryh-           Tulevassa kantokykyluokituksessa kiinnitetään
4618: dytty laatimaan selvityksiä siitä, mille perusteille   entistä enemmän huomiota tietojen kuntien väli-
4619: kantokykyluokituksen tulisi pohjautua vuonna           sen vertailtavuuden kehittämiseen. Luokituksen
4620: 1986 ja siitä eteenpäin. Selvitystyö on parhaillaan    selkeyttämiseksi pyritään luokituksessa käyttä-
4621: käynnissä, mutta siihen, voidaanko siirtyä takai-      mään mahdollisimman vähäistä, mutta silti hy-
4622: sin laskennalliseen luokitukseen vai jatketaanko       vän kuvan kunnan taloudesta antavaa tekijäjouk-
4623: Iuokitusta harkinnanvaraisuuteen perustuen, ei         koa luokan määräämisen perusteena. Tekijät tul-
4624: tässä vaiheessa ole selvityksissä otettu lopullista    laan valitsemaan sillä perusteella, että niiden
4625: kantaa. Myöskään se tekijöiden joukko, jonka           yleisesti katsotaan kuvaavan tarpeeksi laajasti
4626: perusteella kunnan kantokykyluokka määrättäi-          kunnan taloutta. Lisäksi näiden tekijöiden keski-
4627: siin, ei ole selvityksissä vielä rajautunut. On        näiset vaikutussuhteet pyritään selvittämään
4628: kuitenkin ilmeistä, että nykyisin voimassa olevat      mahdollisimman tarkasti. Lakiin jää luonnollises-
4629: perusteet muodostavat keskeisen osan myös tule-        ti edelleen mahdollisuus normaalia muutoksen-
4630: vassa kantokykyluokituksessa.                          hakutietä käyttäen hakea muutosta luokituspää-
4631:    Kuntien kantokykyluokituksen toimittamisesta        tökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mikäli
4632: vuosiksi 1984 ja 1985 annetussa laissa ei ole          kunta katsoo kantokykyluokan määräytyneen
4633: aikaisemmin voimassa olleesta laista poiketen          väärin perustein.
4634: 
4635:       Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1984
4636: 
4637:                                                                      Sisäasiainministeri Matti Luttinen
4638:                                       1984 vp. -      KK n:o 200                                          3
4639: 
4640: 
4641: 
4642: 
4643:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4644: 
4645:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          från den tidigare gällande lagen, inte yrkande på
4646: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        rättelse såsom ett sätt att söka ändring, utan
4647: den 12 april 1984 tili vederbörande medlem av         ändringssökande sker genom besvär hos högsta
4648: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     förvaltningsdomstolen. Två kommuner använde
4649: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål          sig av denna möjlighet i fråga om 1984 års
4650: nr 200:                                               klassificering. Att antalet besvär blev så litet visar
4651:                                                       att man i kommunerna ändå har varit relativt
4652:          Har Regeringen för avsikt att vidta          nöjda med slutresultatet av klassificeringen.
4653:        snara åtgärder för att förnya systemet            Att man har nått ett så pass gott slutresultat
4654:        med bärkraftsklassificering, och               beror delvis på det ständigt växande informa-
4655:          på vilket sätt ämnar Regeringen trygga       tionsmaterial som klassificeringen numera
4656:        enskilda kommuners rätt att få uppenba-        grundar sig på. Kommunernas ekonomi analyse-
4657:        ra oskäligheter i bärkraftsklassificeringen    ras på basen av bl.a. över 30 faktorer ur bokslutet
4658:        korrigerade?                                   och flera andra om varje kommun, hämtade ur
4659:                                                       allmän statistik. Dessutom bör särskilt nämnas,
4660:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att kommunerna har haft möjlighet att informera
4661: anföra följande:                                      både bärkraftsklassificeringskommissionen och
4662:                                                       inrikesministeriet om sådant som inte har fram-
4663:    Bärkraftsklassificeringen av kommunerna för        gått ur ovan nämnda källor. Dessa uppgifter har
4664: åren 1984 och 1985 verkställs med stöd av en          tillsammans gett en mycket god överblick över
4665: särskild lag genom prövning. Annu för nästa år        kommunernas nuvarande ekonomi och dess
4666: verkställs klassificeringen på basen av lagen om      framtidsu tsikter.
4667: bärkraftsklassificering av kommunerna för åren            Vid bärkraftsklassificeringen kommer man i
4668: 1984 och 1985 (784/83).                               framtiden att fästa större uppmärksamhet än
4669:    lnom delegationen för kommunal ekonomi             tidigare vid att utveckla jämförbarheten hos upp-
4670: har man påbörjat utredningar om vilka grunder         gifterna kommunerna emellan. För att göra klas-
4671: bärkraftsklassificeringen skall bygga på år 1986      sificeringen klarare försöker man som grund för
4672: och framåt. Utredningsarbetet pågår som bäst,         bestämmandet av bärkraftsklass använda en så
4673: men ännu i detta skede har man inte tagit             liten grupp av faktorer som möjligt, menen som
4674: definitiv ställning tili huruvida det blir möjligt    ändå ger en så god bild som möjligt av kommu-
4675: att återgå tili kalkylerad klassificering, ellet om   nens ekonomi. Faktorerna kommer att väljas på
4676: man skall fortsätta med klassificering på basen av     basen av om de allmänt sett kan anses ge en
4677: prövning. lnte heller har den grupp av faktorer       tillräckligt omfattande bild av kommunens eko-
4678: på viiken bestämmandet av en kommuns bär-              nomi. Dessutom försöker man så noggrant som
4679: kraftsklass baserar sig ännu avgränsats i utred-       möjligt utreda hur dessa faktorer påverkar var-
4680: ningarna. Det är dock uppenbart att de nu              andra inbördes. 1 lagen kvarstår naturligtvis fort-
4681: gällande grunderna kommer att utgöra en viktig        farande möjligheten att via den normala vägen
4682: del också i den kommande bärkraftsklassifice-          för ändringssökande hos högsta förvaltningsdom-
4683: ringen.                                                stolen söka ändring av klassificeringsbeslutet,
4684:    1 lagen om bärkraftsklassificering av kommu-        såvida kommunen anser att dess bärkraftsklass
4685: nerna för åren 1984 och 1985 nämns, avvikande          har bestämts på felaktiga grunder.
4686: 
4687:      Helsingfors den 23 maj 1984
4688: 
4689:                                                                        lnrikesminister Matti Luttinen
4690:                                                1984 vp.
4691: 
4692: Kirjallinen kysymys n:o 201
4693: 
4694: 
4695: 
4696: 
4697:                                   Almgren ym.: PLO:n toiminnasta Suomessa
4698: 
4699: 
4700:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4701: 
4702:    Saatujen tietojen mukaan PLO:n Helsingin              PLO:n edustajan antaman tiedotteen mukaan
4703: toimistoon on tullut uusi johtaja, tri al Wazir.      terroriteot tulevat siis jatkumaan, koska "uhreilta
4704: Hän on antanut tiedotteen, jonka mukaan hän           ei voida välttyä". Erikoiselta tuntuu, että PLO:n
4705: "haluaa erityisesti muistaa niitä suomalaisia, jot-   edustaja pyrkii rajoittamaan mm. suomalaisten
4706: ka joutuivat kärsimään palestiinalaisten ja Isra-     turistien vierailua maassa, johon Suomella on
4707: elin miehitysvallan välisestä taistelusta''. Edel-    diplomaattiset suhteet ja joka on erittäin suosittu
4708: leen PLO:n edustaja "toivoo uhrien yrittävän          lomakohde.
4709: ymmärtää palestiinalaisten ahdistuksen, sodan,
4710: piirityksen, karkotuksen ja verilöylyjen tuhot''.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4711: Tiedotteessa väitetään, että Jerusalemin hyökkäys     tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
4712: ei kohdistunut suomalaisiin eikä muihin siviilei-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4713: hin. Kuitenkaan tiedot eivät ole kertoneet muus-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4714: ta kuin siviilien vahingoittumisesta, mm. 14
4715: suomalaisen.                                                    Kuinka Suomi voi sallia PLO-järjestön
4716:                                                              vapaan toiminnan maassamme, kun al
4717:   Tiedotteen mukaan PLO:n edustaja kantaa                    Wazir, PLO:n toimiston uusi johtaja,
4718: huolta matkailun laajenemisesta ''vaarallisille              ilmoittaa, että turistit eivät voi turvalli-
4719: alueille, miehitettyyn Jerusalemiin, länsirannalle           suuttaan vaarantamatta vierailla Israelis-
4720: ja Gazaan. Uhreilta ei voida aina välttyä.''                 sa, kun "uhreilta ei voida aina välttyä"?
4721: 
4722:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1984
4723: 
4724:                       Esko Almgren                             Olavi Ronkainen
4725: 
4726: 
4727: 
4728: 
4729: 428400529W
4730: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 201
4731: 
4732: 
4733: 
4734: 
4735:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4736: 
4737:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaikkiin Lähi-idän ongelman osapuoliin. Suhteet
4738: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Israeliin ja arabivaltioihin palvelevat osaltaan tätä
4739: olette 12 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-       tarvettamme. Samassa tarkoituksessa me olemme
4740: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      myös pitäneet yhteyksiä palestiinalaisten merkit-
4741: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tävimpänä edustajana pidettyyn PLO:hon.
4742: Esko Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Kun PLO perusti tiedotustoimiston Helsinkiin
4743: kysymyksestä n:o 201:                                 noin vuosi sitten samaan tapaan kuin eräissä
4744:                                                       muissa pääkaupungeissa, mm. Tukholmassa,
4745:           Kuinka Suomi voi sallia PLO-järjestön       edellytettiin, että tiedotustoimiston tulee toimin-
4746:        vapaan toiminnan maassamme, kun al             nassaan ottaa huomioon Suomen lainsäädännön
4747:        Wazir, PLO:n toimiston uusi johtaja,           määräykset yleensä mukaan lukien ulkomaalaisia
4748:        ilmoittaa, että turistit eivät voi turvalli-   koskevat säädökset. Nämä vaatimukset säätelevät
4749:        suuttaan vaarantamatta vierailla Israelis-     edelleen PLO:n tiedotustoimiston ja sen henki-
4750:        sa, kun "uhreilta ei voida aina välttyä"?      löstön toimintaa maassamme, jossa se ei nauti
4751:                                                       diplomaattisia oikeuksia.
4752:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
4753:                                                          Väkivallan käyttöön tai sillä uhkaamiseen po-
4754: ti seuraavaa:                                         liittisten päämäärien saavuttamiseksi on ajaudut-
4755:   Suomen suhtautuminen Lähi-idän kysymyk-             tu Lähi-idässä. Suomen hallitus ei tätä hyväksy.
4756: seen, palestiinalaiskysymykseen ja PLO:hon on         Ulkoministeriö on valittanut syvästi 3.4.1984
4757: tunnettu ja muuttumaton. Suomi on aina pitä-          julkisuuteen antamassaan lausunnossa Jerusale-
4758: nyt tärkeänä yhteydenpitoa tietojen saamiseksi        missa suoritettua terrori-iskua.
4759: 
4760:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1984
4761: 
4762:                                                                  Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
4763:                                        1984 vp. -      KK n:o 201                                        3
4764: 
4765: 
4766: 
4767: 
4768:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4769: 
4770:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med alla paner av Melianösternproblemet. Rela-
4771: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tionerna tili Israel och arabstaterna tjänar för sin
4772: den 12 april 1984 tili vederbörande medlem av          del detta behov. I samma avsikt har vi upprät-
4773: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      thållit kontakter med PLO, som anses vara pales-
4774: dagsman Esko Almgren m.fl. stälida skriftliga          tiniernas mest betydande företrädare.
4775: spörsmål nr 201:                                          När PLO på samma vis som i en del andra
4776:                                                        huvudstäder, bl.a. i Stockholm, grundade en
4777:           Hur kan Finland tiliåta PLO-organisa-        informationsbyrå i Helsingfors förutsattes att in-
4778:        tionen att fritt verka i vårt land då al        formationsbyrån i sin verksamhet beaktar be-
4779:        Wazir, PLO:s byrås nya chef, meddelar           stämmelserna i Finlands lagstiftning i alimänhet
4780:        att turister inte utan att riskera sin säker-   inklusive bestämmelserna om utlänningar. Dessa
4781:        het kan besöka Israel emedan '' offer inte      krav reglerar fortfarande PLO:s informationsbyrås
4782:        alltid kan undvikas"?                           och dess personals verksamhet i vån land, där
4783:                                                        den inte åtnjuter diplomatiska rättigheter.
4784:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4785:                                                           I Mellanöstern har man drivits tili bruk av våld
4786: anföra följande:                                       elier hot om detsamma för att uppnå politiska
4787:   Finlands inställning tili Melianösternfrågan,        syften. Finlands regering godkänner inte detta.
4788: palestinierfrågan och PLO är bekant och oföränd-       Utrikesministeriet har i sitt utlåtande tili offent-
4789: rad. Finland har alltid ansett det viktigt att i       ligheten den 3.4.1984 djupt beklagat terror-
4790: syfte att få information upprätthålla förbindelse      dådet i Jerusalem.
4791:     Helsingfors den 7 maj 1984
4792: 
4793:                                                                      Utrikesminister Paavo Väyrynen
4794:                                                 1984 vp.
4795: 
4796: Kirjallinen kysymys n:o 202
4797: 
4798: 
4799: 
4800: 
4801:                                    Koskinen ym.: Kuntainliittojen pienille kunnille aiheuttamien
4802:                                      maksurasitusten keventämisestä
4803: 
4804: 
4805:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4806: 
4807:    Kuntainliittojen menot ovat viime vuosina          eivät pysty työllistämään ammattioppilaitoksista
4808: kasvaneet varsin voimakkaasti. Erityisesti ovat       valmistuneita nuoriaan, jotka näin siirtyvät työ-
4809: tästä joutuneet kärsimään pienet kunnat, joiden       panoksellaan ja verotuloillaan palvelemaan suu-
4810: vaikutusmahdollisuus kuntainliitoissa on vähäi-       rempia kuntia.
4811: nen, mutta maksurasitus suhteellisesti suuri.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4812:    Suurempien kuntien asema on jossakin määrin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4813: parempi, jos kohta niidenkin osalta kustannus-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4814: nousu on tosiasia. Niillä on kuitenkin enemmän        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4815: määräysvaltaa kuntainliittojen johtoelimissä ja
4816: useasti kuntainliittojen laitokset myös sijaitsevat             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4817: juuri näissä suuremmissa kunnissa, jolloin ne                kuntainliittojen pienille kunnille aiheut-
4818: pääasiassa saavat laitosten työntekijöiden verotu-           tamien kohtuuttomien maksurasitusten
4819: lot. Myös kuntainliittolaitosten rahaliikenne pal-           keventämiseksi ja yleensä pienten kun-
4820: velee lähinnä sijaintikunnan raha- ja liikelaitok-           tien aseman turvaamiseksi kuntainliitois-
4821: sta. Monesti myös käy niin, että pienet kunnat               sa?
4822: 
4823:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
4824: 
4825:          Helvi Koskinen                  Reijo Enävaara                 Liisa Arranz
4826: 
4827: 
4828: 
4829: 
4830: 428400592X
4831: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 202
4832: 
4833: 
4834: 
4835: 
4836:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4837: 
4838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Menojen katteeksi on talousarvioihin merkitty
4839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          6 192 milj. mk valtionosuuksia ja -avustuksia,
4840: olette 13 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        7 439 milj. mk kuntien maksuosuuksia, 302
4841: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       milj. mk uusia lainoja ja 2 999 milj. mk muita
4842: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tuloja. Valtionosuuksien ja -avustusten arvioi-
4843: Helvi Koskisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       daan kasvavan edellisestä vuodesta 5 prosenttia ja
4844: kysymyksestä n:o 202:                                  kuntien maksuosuuksien 26 prosenttia.
4845:                                                            Kokonaismenoista katetaan 36 prosenttia valti-
4846:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         onosuuksilla ja -avustuksilla, 44 prosenttia kun-
4847:         kuntainliittojen pienille kunnille aiheut-     tien maksuosuuksilla, 2 prosenttia lainoilla ja 18
4848:         tamien kohtuunomien maksurasitusten            prosenttia muilla tuloilla.
4849:         keventämiseksi ja yleensä pienten kun-             Kun siis kuntien osuus kuntainliittojen meno-
4850:         tien aseman turvaamiseksi kuntainliitois-      jen rahoituksesta on 5,6 miljardia markkaa (vä-
4851:         sa?                                            hennettynä kunnalliselle eläkelaitokselle makse-
4852:                                                        tut osuudet) ja kun kuntien verotulojen arvioi-
4853:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:         daan kuntien talousarvioiden mukaan olevan
4854:                                                        tänä vuonna 26,7 miljardia markkaa, merkitsee
4855:     Kuntainliittojen asema ja merkitys ovat koros-     tämä sitä, että kuntien verotuloista käytetään
4856: tuneet erityisesti 1950-luvun alusta lukien. Järjes-   tänä vuonna 21,1 prosenttia kuntainliittomenoi-
4857: telmä kehittyi maahamme luonnollisista syistä.         hin. Asia voidaan ilmaista myös niin, että kun-
4858: Ensiksikin kunnille oli lainsäädännöllä annettu        tien veroäyrin hinnasta käytetään 3,4 penniä
4859: jatkuvasti sen kaltaisia uusia tehtäviä, joista ne     kuntainliittomenoihin. On huomattava kuiten-
4860: eivät voineet suoriutua muuten kuin yhteistoi-         kin, että kuntakohtaiset erot ovat suuret. Mikäli
4861: minnan avulla. Kuntainliittojen merkityksen kas-       kuntien maksuosuudet kasvavat vuodesta 1982
4862: vua kuvaavat seuraavat tilastotiedot. Vuonna           40 prosenttia niin kuin tilastot antavat olettaa,
4863: 1960 kuntainliittoja oli 195 kappaletta ja vuonna      kuntien väliset erot tulevat vielä kasvamaan.
4864:  1980 niitä oli 381. Vastaavasti kuntainliittojen      Tällöin heikoimmissa kunnissa kuntainliittojen
4865: kuukausipaikkaisia viranhaltijoita oli vuonna          veroäyrin hintaan kohdistuva paine ylittää selväs-
4866: 1960 14 800 ja vuonna 1980 66 800.                     ti 10 pennin rajan.
4867:     Kuntainliittojen budjetoidut menot ovat                Kuntainliittojen menojen kasvu talousarvioi-
4868: vuonna 1984 yhteensä 16 933 milj. mk (menot            den mukaan on kuluvana vuonna 16,6 prosenttia
4869: sisältävät kunnallisen eläkelaitoksen rahoitusme-      peruskuntien menojen kasvun ollessa 14,1 pro-
4870: noihin kuuluvia eläkkeitä 1 864,4 milj. mk).           senttia. Suunta on ollut samanlainen useana
4871: Tästä on terveydenhuollon kuntainliittojen osuus       vuonna peräkkäin. Tosiasiassa kuntainliittojen
4872: 11 515 milj. mk, eli 68 prosenttia. Sivistystoimen     menojen kasvu on vielä voimakkaampaa kuin
4873: kuntainliittojen osuus on 9 prosenttia, sosiaalitoi-   esimerkiksi edellä mainittu ero osoittaa, sillä
4874: men 7 prosenttia, hallinnon ja suunnittelun 14         peruskuntien talousarviolukuihinhan sisältyy
4875: prosenttia ja liiketoiminnan 2 prosenttia.             kuntainliittojen menojen kasvu kuntainliittojen
4876:    Edellisen vuoden talousarvioihin verrattuna         maksuosuuksien muodossa.
4877: kuntainliittojen kokonaismenot ja -tulot lisään-          Kuntainliittojen kuntien maksuosuuksien kas-
4878: tyivät 16,6 prosenttia. Käyttömenot kasvavat sel-      vuun vaikuttaneista syistä voidaan ensinnäkin
4879: västi pääomamenoja nopeammin: käyttömenojen            todeta se, että kuntainliittojen menoista muodos-
4880: lisäys on 18 prosenttia ja pääomamenojen 5             tavat palkkausmenot selvästi suuremman osan
4881: prosenttia. Käyttömenoista 8 841 milj. mk on           kuin peruskuntien menoista. Esim. terveyden-
4882: palkkoja ja muita henkilöstömenoja. Pääomame-          huollon kuntainliittojen palkka- ja henkilöstöme-
4883: noista 4/5 eli 1 307 milj. mk aiheutuu kiinteän        nojen kasvuksi tänä vuonna on arvioitu kuntain-
4884: ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta.                  liittojen talousarvioiden mukaan 18, 1 prosenttia,
4885:                                       1984 vp. -      KK n:o 202                                         3
4886: 
4887: kun se viime vuonna talousarvioiden mukaan oli        osa sosiaalitoimen valtionosuuksista tulee suoraan
4888: 13,9 prosenttia.                                      kunnille eikä kuntainliitoille kuten terveyden-
4889:    Toiseksi kuntasektorin toiminnan laajenemi-        huollossa on asianlaita. Kuntakohtaisesti tervey-
4890: nen tapahtuu tällä hetkellä selvästi voimakkaim-      denhuollon ja sosiaalitoimen valtionosuuksien
4891: pana terveydenhuollossa sekä lasten päivähoidos-      muutokset eivät luonnollisesti ole vastanneet toi-
4892: sa ja vanhustenhuollossa. Kun terveydenhuolto         siaan. Kuitenkin niiden kuntien asemaa, joiden
4893: hoidetaan hyvin pitkälle juuri kuntainliittojen       valtionosuudet uudistuksessa näyttävät alenevan,
4894: toimesta ja kun terveydenhuollon taloudellinen        tuetaan taloudellisesti siirtymävaiheessa mm.
4895: painoarvo on hyvin suuri, merkitsee tämä valta-       yleisistä rahoitusavustuksista.
4896: kunnallisesti hyväksytty kehitys luonnollisesti          Pelkästään kuntainliittomenojen maksuosuuk-
4897: juuri kuntainliittojen kautta tulevaa kustannus-      sien nopea kasvu ei ole johtunut kuntainliittojen
4898: painetta. Terveydenhuollon kuntainliittojen me-       omista menojen lisäyksistä, vaan myös valtion-
4899: not ovat kaikista kuntainliittomenoista 68 pro-       osuusjärjestelmän muutoksesta ja suoritetuista
4900: senttia eli 11 515 milj. markkaa.                     palkkaratkaisuista. Tämä näkyy mm. siinä, että
4901:    Kolmanneksi peruskunnat eivät tarkastele asiaa     valtionosuuksien kasvu talousarvioiden mukaan
4902: pelkästään kuntainliittojen talouden laajenemi-       on vain 5, 1 prosenttia, kasvun ollessa vielä edelli-
4903: sen kannalta, vaan vuotuisen talousarvion laadin-     sen vuoden talousarviossa 14,0 prosenttia.
4904: nan aikana kunnan maksamien maksuosuuksien
4905:                                                          Lisäksi kuntainliittojen rahoitusasemaan ovat
4906: kasvuna. Kuluvan talousarviovuoden mukaan
4907:                                                       vaikuttaneet valtakunnalliset suunnitelmat sosi-
4908: kuntien maksuosuudet kuntainliitolle kasvoivat
4909:                                                       aali- ja terveydenhuollossa, mikä on johtanut
4910: peräti 26 prosenttia. Merkittävin tekijä tässä
4911:                                                       valtionosuusennakoiden alentamiseen tänä vuon-
4912: nousussa on Valtava-uudistus. Valtava-uudistus
4913:                                                       na.
4914: merkitsi sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon
4915: alalla saatettiin voimaan yhtenäiset valtion-            Kuntien kuntainliittomenojen rasituksia voi-
4916: osuusasteikot, joten terveydenhuollossa valtion-      taisiin keventää lisäämällä valtiontalouden salli-
4917: osuudet alenivat ja sosiaalihuollossa taas nousi-     missa rajoissa valtionosuuksia, pidättäytymällä
4918: vat. Esimerkiksi 1. kantokykyluokan kunnassa oli      tehtävien lisäämisestä niin valtion kuin kuntien
4919: terveydenhuollon valtionosuusprosentti viime          itsensäkin toimesta, suorittamalla tarpeellisia ra-
4920: vuonna 69, kun se tänä vuonna on 64. Tämä             tionalisointitoimenpiteitä jne. Jossain määrin tä-
4921: merkitsee sitä, että kunnan oma osuus terveyden-      hän voidaan vaikuttaa kuntien kantokykyluoki-
4922: huollon nettokustannuksista on nyt 36 prosenttia      tuksen kautta sekä myöntämällä kunnille ylimää-
4923: sen oltua viime vuonna 31 prosenttia. Kunnan          räisiä rahoitusavustuksia.
4924: maksuosuuteen järjestelmän muutos tuo siis pe-           Laaja-alueisten kuntainliittojen kohdalla on-
4925: räti 16,1 prosentin lisäyksen.                        gelma liittyy siihen, mitä väliportaan hallinnon
4926:    Vaikka valtionosuudet        terveydenhuollossa    uudistuksen yhteydessä tehdään. Pienkuntainliit-
4927: alentuivatkin, nousivat ne vastaavasti sosiaalitoi-   tojen kohdalla ongelma liittyy osittain myös
4928: messa. Keskimäärin arvioituna muutokset vastasi-      pienkuntakysymykseen. Näitä kaikkia kysymyksiä
4929: vat toisiaan. On lisäksi huomattava, että suuri       hallituksen toimesta paraikaa selvitetään.
4930: 
4931:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
4932: 
4933:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Luttinen
4934: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 202
4935: 
4936: 
4937: 
4938: 
4939:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4940: 
4941:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och andra personalutgifter. Av kapitalutgifterna
4942: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förorsakas 4/5, 1 307 milj. mk, av förvärv av fast
4943: den 13 april tili vederbörande medlem av statsrå-     och lös egendom.
4944: det översänt avskrift av följande av riksdagsleda-      För täckande av utgifterna har i budgeterna
4945: mot Helvi Koskinen m.fl. undertecknade spörs-         antecknats 6 192 milj. mk i statsandelar och
4946: mål nr 202:                                           -understöd, 7 439 milj. mk i form av betalnings-
4947:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       andelar från kommunerna, 302 milj. mk i nya
4948:        för att lätta de övermåttan stora be-          lån och 2 999 milj. mk i övriga inkomster.
4949:        talningsbördor som kommunalförbunden           Statsandelarna och -understöden beräknas öka
4950:        orsakar små kommuner och för att över-         med 5 % från föregående år och kommunernas
4951:        huvudtaget trygga de små kommunernas           betalningsandelar med 26 % .
4952:        stälining inom kommunalförbunden?                 Av de totala utgifterna täcks 36 % av statsan-
4953:                                                       delar och -understöd, 44 % av kommunernas
4954:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       betalningsandelar, 2 % av lån och 18 % av
4955: anföra följande:                                      andra inkomster.
4956:    Kommunalförbundens stälining och betydelse            Kommunernas andel av finansieringen av
4957: har särskilt poängterats fr.o.m. början av 1950-      kommunalförbundens utgifter är således 5,6 mil-
4958: talet. Systemet utvecklades i vårt land av naturli-   jarder mark (minskat med de andelar som har
4959: ga orsaker. Först och främst tilidelades kommu-       erlagts tili kommunala pensionsanstalten) och
4960: nerna genom lagstiftning hela tiden sådana nya        kommunernas skatteintäkter enligt kommuner-
4961: uppgifter, som de inte kunde klara av på annat        nas budgeter beräknas uppgå tili 26,7 miljarder
4962: sätt än genom samarbete. Följande statistiska         mark under innevarande år. Detta innebär att av
4963: uppgifter avspeglar kommunalförbundens växan-         kommunernas skatteintäkter används i år 21, 1 %
4964: de betydelse. Ar 1960 fanns det 195 kommu-            för kommunalförbundsutgifter. Saken kan också
4965: nalförbund och år 1980 var de 381. Analogt            uttryckas så, att av uttaxeringen per kommunalt
4966: härmed var antalet tjänsteinnehavare med må-          skattöre används 3,4 penni för kommunalför-
4967: nadslön inom kommunalförbunden år 1960                bundsutgifter. Det bör dock uppmärksammas att
4968: 14 800 personer och år 1980 66 800 personer.          det melian kommunerna förekommer stora skili-
4969:    Kommunalförbundens budgeterade utgifter är         nader. Ifali kommunernas betalningsandelar
4970: år 1984 sammanlagt 16 933 milj. mk (i ut-             växer med 40 % sedan år 1982, såsom statistiken
4971: gifterna ingår 1 864,4 milj. mk i pensioner, som      låter förmoda, kommer skilinaderna melian kom-
4972: hör tili kommunala pensionsanstaltens finansi-        munerna att öka ytterligare. Då kommer trycket
4973: eringsutgifter).                                      från kommunalförbunden mot uttaxeringen per
4974:    Kommunalförbunden för hälsovård står för           skattöre att klart överstiga 10-pennisgränsen i de
4975: 11 515 milj. mk, dvs. 68 %, härav. Kommu-             svagaste kommunerna.
4976: nalförbunden för bildningsväsendet står för 9 % ,        Enligt budgeterna kommer kommunalförbun-
4977: kommunalförbunden för socialväsendet för 7 % ,        dens utgifter att växa med 16,6 % under inneva-
4978: kommunalförbunden för förvaltning och plane-          rande år, medan primärkommunernas utgifter
4979: ring för 14 % och kommunalförbunden för af-           kommer att stiga med 14,1 %. Trenden har varit
4980: färsverksamhet för 2 % .                              densamma under flera år efter varandra. I själva
4981:   Jämfört med fjolårets budgeter har kommu-           verket växer kommunalförbundens utgifter ännu
4982: nalförbundens totala utgifter och inkomster ökat      kraftigare än vad t.ex. ovan nämnda skillnad
4983: med 16,6 %. Driftsutgifterna växer klart snabba-      visar, eftersom primärkommunernas budgetsiff-
4984: re än kapitalutgifterna: ökningen av driftsutgif-     ror ju innefattar ökningen av kommunalförbun-
4985: terna är 18 % och av kapitalutgifterna 5 %. Av        dens utgifter i form av betalningsandelarna tili
4986: driftsutgifterna utgörs 8 841 milj. mk av löner       dessa förbund.
4987:                                       1984 vp. -- RJ< n:o 202                                          5
4988: 
4989:    I fråga om de orsaker som har påverkat tillväx-   sendet. Uppskattningsvis motsvarade föränd-
4990: ten hos de kommuners betalningsandelar som           ringarna varandra i medeltal. Dessutom bör be-
4991: hör tili kommunalförbunden, kan man först och        aktas att en stor del av socialväsendets statsande-
4992: främst konstatera, att avlöningsutgifterna utgör     lar inflyter direkt tili kommunerna och inte tili
4993: en klart större del av kommunalförbundens ut-        kommunalförbunden, såsom fallet är inom häl-
4994: gifter än av primärkommunernas. T.ex. har en-        sovården. För de enskilda kommunerna har för-
4995: ligt kommunalförbundens budgeter detta år be-        ändringarna av hälsovårdens och socialväsendets
4996: räknats 18,1 % för ökningen av löne- och perso-      statsandelar självfallet inte motsvarat varandra.
4997: nalutgifter inom kommunalförbunden för hälso-        Dock stöds de kommuner vilkas statsandelar ser
4998: vård, medan andelen senaste år enligt budgeter-      ut att minska genom reformen, ekonomiskt un-
4999: na var 13 ,9 % .                                     der övergångsskedet bl.a. med allmänna finan-
5000:    För det andra sker utvidgningen av den kom-       sieringsunderstöd.
5001: munala sektorns verksamhet för närvarande klart
5002:                                                         Den snabba ökningen av betalningsandelarna
5003: kraftigast inom hälsovården samt inom barndag-
5004:                                                      för kommunalförbundsutgifterna har inte berott
5005: vården och åldringsvården. Då hälsovården i
5006:                                                      enbart på ökningen av kommunalförbundens
5007: mycket hög grad sköts just av kommunalförbun-
5008:                                                      egoa utgifter, utan också på ändringen av stats-
5009: den och då den väger mycket tungt i ekonomiskt
5010:                                                      andelssystemet och ingångna löneuppgörelser.
5011: avseende, innebär denna i hela landet godkända
5012:                                                      Detta märks bl.a. av att statsandelarnas ökning
5013: utveckling naturligtvis ett kostnadstryck just via
5014:                                                      enligt budgeterna är bara 5, 1 %, medan ök-
5015: kommunalförbunden. Utgifterna för kommu-
5016:                                                      ningen i föregående års budgeter ännu var
5017: nalförbunden för hälsovård utgör 68 % av alla        14,0 %.
5018: kommunalförbundsutgifter, dvs. 11 515 milj.
5019: mark.                                                    Dessutom har de riksomfattande pianeroa för
5020:    För det tredje bedömer inte primärkommuner-       social- och hälsovården påverkat kommunalför-
5021: na saken enbart utgående från en utvidgning av       bundens finansieringssituation vilket har lett tili
5022: kommunalförbundens ekonomi, utan som en              att förskotten på statsandelarna har minskat detta
5023: ökning av de betalningsandelar som kommuner-         år.
5024: na erlägger medan den årliga budgeten uppgörs.          Kommunernas bördor i form av utgifter tili
5025: Enligt det pågående budgetåret ökade kommu-
5026:                                                      kommunalförbunden kunde lättas genom att
5027: nernas betalningsandelar tili kommunalförbun-
5028:                                                      statsandelarna ökas inom de gränser som tillåts av
5029: den rentav med 26 %. Den mest betydande
5030:                                                      statshushållningen, genom att såväl staten som
5031: faktorn i denna stegring är Valtava-reformen.        kommunerna själva avhåller sig från att öka
5032: Valtava-reformen innebar att enhetliga statsan-
5033:                                                      arbetsuppgifterna, genom att nödvändiga ratio-
5034: delsskalor infördes inom social- och hälsovårdens
5035:                                                      naliseringsåtgärder genomförs osv. I viss mån kan
5036: område, så att statsandelarna minskade inom
5037:                                                      situationen påverkas genom bärkraftsklassifice-
5038: hälsovården och i stället ökade inom socialvår-      ringen av kommunerna samt genom att kommu-
5039: den. T.ex. i en kommun i bärkraftsklass 1 var
5040:                                                      nerna beviljas extra finansieringsunderstöd.
5041: hälsovårdens statsandelsprocent senaste år 69,
5042: medan den i år är 64. Detta innebär att kommu-          I fråga om kommunalförbund, som omfattar
5043: nens egen andel av hälsovårdens nettokostnader       stora områden, ansluter sig problemet tili vad
5044:  nu är 36 %, medan den senaste år var 31 % .         som görs i samband med reformen av mellan-
5045: Ändringen av systemet medför således en ökning       stegsförvaltningen. För små kommunalförbund
5046:  av kommunens betalningsandel på hela 16,1 %.        ansluter sig problemet delvis också tili småkom-
5047:    Fastän statsandelarna minskade inom hälsovår-     munfrågan. Alla dessa frågor utreds som bäst på
5048: den, ökade de i motsrarande grad inom socialvä-      initiativ av regeringen.
5049: 
5050:      Helsingfors den 24 maj 1984
5051: 
5052:                                                                      Inrikesminister Matti Luttinen
5053:                                                1984 vp.
5054: 
5055: Kirjallinen kysymys n:o 203
5056: 
5057: 
5058: 
5059: 
5060:                                    Petäjäniemi ym.: Rikesakkolain vaikutuksesta rangaistusmääräyksiin
5061: 
5062: 
5063:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5064: 
5065:    Rikesakkolakia säädettäessä lakivaliokunta ja      rien käytön laiminlyöntejä, moottoriajoneuvon
5066: asiasta lausunnon antanut liikennevaliokunta ko-      häiritsevää käyttöä tai henkilökuljetusrikkomuk-
5067: rostivat, että rikesakon käyttöönotto ei saa johtaa   sta.
5068: valvonnan suuntaamiseen liikenneturvallisuuden           Rikesakkoja on määrätty arvioitua huomatta-
5069: kannalta epäolennaisiin kohteisiin eikä liialliseen   vasti enemmän. Samanaikaisesti rangaistusmää·
5070: pikkurikkeistä sakottamiseen. Edelleen lakivalio-     räysten käyttö on arvioidun vähentymisen sijasta
5071: kunta totesi, että huomautusmenettelyä on edel-       lisääntynyt niin, että rangaistusmääräysten luku-
5072: leen sovellettava siinä laajuudessa kuin tieliiken-   määrä kasvoi vuonna 1983 23 000 kappaleella
5073: nelakia säädettäessä edellytettiin.                   vuodesta 1982 eli vuonna 1983 vahvistettiin noin
5074:    Rikesakkolakia valmisteltaessa oletettiin tämän    273 000 rangaistusmääräystä.
5075: vuoksi, että rangaistusmääräysten lukumäärä tuli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5076: si laskemaan ja että niiden täytäntöönpanotehtä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5077: viin ei tarvittaisi uutta henkilökuntaa, vaan ran-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5078: gaistusmääräysten puolelta voitaisiin siirtää hen-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5079: kilöitä rikesakkojen täytäntöönpanotehtäviin.
5080:    Tilastokeskuksen mukaan poliisi antoi viime                  Onko rikesakkolakia sovellettaessa otet-
5081: vuoden syys-joulukuussa yhteensä 45 000 rikesak-             tu huomioon eduskunnan lausuma siitä,
5082: koa. Rikesakoista yli kolmannes 15 400 annettiin             ettei rikesakon käyttöönotto saa johtaa
5083: ylinopeuksista. Epäkuntoisella ajoneuvolla ajami-            valvonnan suuntaamiseen liikenneturval-
5084: sesta annettiin 5 900 rikesakkoa. Jalankulkijat ja           l~~uude~ kannalta epäolennaisiin kohtei-
5085: pyöräilijät saivat 6 750 rikesakkoa. Loput rikesak-          sun, va1
5086: kotapaukset sisälsivät muun muassa erilaisia lii-               onko huomautusten sijasta ryhdytty ri-
5087: kennesääntöjen rikkomisia, turvavöiden ja kypä-              kesakottamaan?
5088: 
5089:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
5090: 
5091:                       Tuulikki Petäjäniemi                     Lauri Impiö
5092:                       Matti Viljanen                           Eva-Riitta Siitonen
5093:                                               Lea Kärhä
5094: 
5095: 
5096: 
5097: 
5098: 428400561X
5099: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 203
5100: 
5101: 
5102: 
5103: 
5104:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5105: 
5106:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Rikesakkolainsäädännön valmistelutyössä en-
5107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nakoitiin vuosinaiseksi rikesakkojen lukumääräk-
5108: olette 13 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         si koko maan alueella noin 100 000 rikesakkoa.
5109: jeenne n:o 684 ohella toimittanut valtioneuvos-         Vuonna 1983 järjestelmän neljänä ensimmäisenä
5110: ton asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljen-      voimassaolokuukautena rikesakkoja määrättiin
5111: nöksen kansanedustaja Tuulikki Petäjäniemen             yhteensä noin 45 000, joista runsas kolmannes
5112: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä          annettiin ylinopeusrikkomuksista ja noin kuu-
5113: n:o 203:                                                desosa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden rikko-
5114:                                                         muksista. Rikesakkomenettelyssä on käsitelty
5115:            Onko rikesakkolakia sovellettaessa otet-     myös henkilökohtaisten suojavälineiden kuten
5116:         tu huomioon eduskunnan lausuma siitä,           turvavöiden ja suojakypärien käyttämisen laimin-
5117:         ettei rikesakon käyttöönotto saa johtaa         lyöntejä. Vastaavana aikana vuonna 1983 annet-
5118:         valvonnan suuntaamiseen liikenneturval-         tiin noin 90 000 rangaistusmääräystä eli keski-
5119:         l~~uude~ kannalta epäolennaisiin kohtei-        määrin 22 500 rangaistusmääräystä kuukaudessa.
5120:         sun, vai                                        Rangaistusmääräysten kokonaislukumäärä ei
5121:            onko huomautusten sijasta ryhdytty ri-       vuonna 1983 rikesakkojärjestelmän käyttöönotta-
5122:         kesakottamaan?                                  misesta huolimatta alentunut vaan päinvastoin
5123:                                                          jonkin verran lisääntyi (vuonna 1982 250 000 ja
5124:                                                         vuonna 1983 270 000).
5125:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
5126: ti seuraavaa:                                              Vuoden 1983 tilastolukuja tarkasteltaessa on
5127:                                                         muistettava, että vuosi oli Pohjoismainen liiken-
5128:    Syyskuun 1 päivänä 1983 voimaan tullut rike-         neturvallisuusvuosi. Sen aikana poliisi suoritti
5129: sakkolainsäädäntö toi rikosoikeudelliseen seuraa-       tehostettua liikenteen valvontaa, joka kohdistet-
5130: musjärjestelmäämme uuden yleisen rangaistus-            tiin teemaluonteisesti erityisesti kevyeen liiken-
5131: seuraamuksen, rikesakon. Se on sakotettavan tu-          teeseen eli polkupyöräilijöihin ja mopoilijoihin,
5132: loista ja varallisuudesta riippumaton kiinteä mak-      jalankulkijoihin ja liikennevalojen noudattami-
5133: su, joka voidaan määrätä rangaistukseksi vähäi-         seen, kouluihin ja koulutieliikenteeseen ja ratti-
5134: sestä tieliikennerikkomuksesta.                         juopumukseen sekä myös ylinopeusrikkomuksiin.
5135:    Uuden, erityisesti vähäisiin rikkomuksiin sovel-     Tässä valossa ei ole ihmeteltävää, että vähäisistä
5136: tuvan seuraamuksen tarve korostui sen jälkeen           liikennerikkomuksista määrättyjen rangaistusseu-
5137: kun päiväsakkorangaistusta koskevaa lainsäädän-         raamusten kokonaislukumäärä on noussut edelli-
5138: töä oli vuonna 1976 muutettu siten, että siitä          siin vuosiin verrattuna. Joka tapauksessa neljän
5139: tulisi aiempaa tuntuvampi rangaistusseuraamus.          kuukauden aika on liian lyhyt lopullisten johto-
5140: Rikesakko onkin tarkoitettu seuraamukseksi, joka        päätösten tekemiseen rikesakkojärjestelmän käyt-
5141: ankaruudeltaan mitattuna sijoittuu poliisimiehen        töalasta ja vaikutuksista rangaistusmääräysmenet-
5142: antaman huomautuksen ja päiväsakkorangaistuk-           telyyn.
5143: sen välille. Rikesakkojärjestelmällä pyrittiin eriyt-      Kuluvan vuoden alkupuolella on ennakkotie-
5144: tämään ja monipuolistamaan sakkojärjestelmää.           tojen mukaan rikesakkoja annettu edelleen run-
5145: Rikesakkolainsäädännöllä ei kuitenkaan puututtu         saat 11 000 kappaletta kuukaudessa eli vuoden
5146: poliisimiehen huomautusmenettelyyn eikä voi-            kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä
5147: massa olevaan rangaistusmääräysmenettelyyn,             vajaat 35 000. Sitä vastoin rangaistusmääräysten
5148: jotka jäivät sellaisinaan voimaan. Rikesakkolain-       lukumäärä on vastaavana aikana tuntuvasti alen-
5149: säädännöllä saatiin aikaan uusi, käyttökelpoinen        tunut, niin että niitä on annettu keskimäärin
5150: seuraamusvaihtoehto, joka oikein ja tarkoituk-          18 000 kappaletta kuukaudessa. Jos kehitys jat-
5151: senmukaisesti käytettynä voi johtaa liikennekurin       kuu tällaisena, on koko kuluvan vuoden rikesak-
5152: parantumiseen myös vähäisten liikennerikkomus-          kojen lukumäärä arviOitavissa 130 000
5153: ten kohdalla.                                           140 000 kappaleeksi ja rangaistusmääräysten lu-
5154:                                          1984 vp. -      KK n:o 203                                        3
5155: 
5156: kumäärä jonkin verran yli 200 000 kappaleeksi.           kesakkojärjestelmällä on voitu ehkäistä eräät koh-
5157: Rangaistusmääräysten kokonaislukumäärässä on             tuuttomuudet, joihin joissakin tapauksissa oli
5158: siten tänä vuonna odotettavissa varsin huomatta-         saatettu joutua ennen rikesakkojärjestelmän voi-
5159: vaa vähentymistä. Tämä antaa aiheen olettaa,             maantuloa sovellettaessa päiväsakkoperusteista
5160: että rikesakkojärjestelmän ja rangaistusmääräys-         rangaistusmääräysmenettelyä koko ankaruudes-
5161: menettelyn käyttöalat alkavat vähitellen siirtymä-       saan. Sillä on myös voitu puuttua eräisiin sellai-
5162: vaiheen jälkeen vakiintua niin, että rikesakon           siin vähäisiin liikennerikkomuksiin, joihin aiem-
5163: käyttö tulee vähentämään huomattavasti päivä-            min sovellettiin pelkästään huomautusmenette-
5164: sakkoperusteisen rangaistusmääräyksen käyttöä            lyä, mutta joiden kohdalla huomautusta on pi-
5165: vähäisissä liikennerikkomuksissa.                        detty riittämättömänä puuttumiskeinona. Huo-
5166:    Poliisin koulutuksessa on jo ennen rikesakko-         mautusmenettelystä ja sen käytön laajuudesta ei
5167: lain voimaantuloa ja sen voimaantulon jälkeen-           ole olemassa yhtenäistä tilastoa. On kuitenkin
5168: kin kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettei         perusteita olettaa, että huomautuksia annetaan
5169: poliisin liikennevalvontaa saa suunnata liiaksi          edelleen suurin piirtein yhtä paljon kuin aiem-
5170: vähäisten rikkomusten tarkkailuun, vaan liiken-          minkin. Huomautusten kokonaismäärään ei rike-
5171: nevalvonnan painopisteen tulee olla edelleen             sakkolainsäädännöllä ole ollut olennaista merki-
5172: vakavissa ja vaarallisissa liikennerikoksissa ja -rik-   tystä, vaikka sitä sovelletaankin joihinkin sellai-
5173: komuksissa. Tätä on korostettu myös poliisin             siin rikkomustyyppeihin, joista ennen annettiin
5174: noudatettavaksi annetussa yleisohjeessa tieliiken-       pelkästään huomautus (esimerkiksi jalankulku-
5175: nerikkomusten seuraamusten määräämisestä.                rikkomukset).
5176:    Oikeusministeriön saamien tietojen mukaan
5177: poliisin kokemukset uudesta rikesakkojärjestel-             Oikeusministeriö seuraa jatkuvasti rikesakko-
5178: mästä ovat olleet myönteisiä. Järjestelmä on             järjestelmän soveltamista saadakseen viitteitä jär-
5179: osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja rangais-         jestelmän laajentamiseksi myös muihin vähäisiin
5180: tusmääräysmenettelyä yksinkertaisemmaksi. Ri-            rikkomuksiin kuin tieliikennerikkomuksiin.
5181: 
5182:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1984
5183: 
5184:                                                                       Oikeusministeri Christoffer Taxell
5185: 4                                       1984 vp. -- KJ( n:o 203
5186: 
5187: 
5188: 
5189: 
5190:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
5191: 
5192:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Under år 1983 under de fyra första månaderna av
5193: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           systemets existens förelades sammanlagt cirka
5194: nr 684 av den 13 april 1984 tili vederbörande           45 000 ordningsböter, av vilka en dryg tredjedel
5195: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      förelades för överhastighetsförseelser och cirka en
5196: av riksdagsman Tuulikki Petäjäniemi m.fl. un-           sjättedel för av fotgängare och cyklister begångna
5197: dertecknade spörsmål nr 203:                            förseelser. I ordningsbotsförfarande har man ock-
5198:           Har man vid tillämpningen av ord-             så handlagt underlåtelser att använda personlig
5199:        ningsbotslagen beaktat riksdagens ut-            skyddsutrustning såsom säkerhetsbälte och
5200:        talande om att ibruktagningen av ord-            skyddshjälm. Under motsvarande tid år 1983
5201:        ningsbot inte får leda tili att över-            utfärdades cirka 90 000 strafforder eller i medel-
5202:        vakningen inriktas på mål som ur trafik-         tal 22 500 strafforder per månad. Det totala
5203:        säkerhetssynvinkel är oväsentliga, eller         antalet strafforder minskade inte under år 1983
5204:           har man i stället för att ge en anmärk-       trots att ordningsbotssystemet togs i bruk utan
5205:        ning börjat förelägga ordningsbot?               ökade tvärtom i någon mån (år 1982 250 000 och
5206:                                                         år 1983 270 000).
5207:    Såsom svar på detta spörsmål får jag v0rdsamt            Då man granskar statistiska uppgifter för år
5208: anföra följande:                                        1983 bör man komma ihåg att ifrågavarande år
5209:    Ordningsbotslagstiftningen som trädde i kraft        var nordiskt trafiksäkerhetsår. Då utförde polisen
5210:  den 1 september 1983 medförde en ny allmän             effektiverad trafikövervakning, som tili sitt tema
5211: straffpåföljd, ordningsboten tili vårt straffrättsli-   specielit riktade sig på den lätta trafiken eller
5212:  ga sanktionssystem. Den är en fast avgift, som är      således på cyklister och mopedister, fotgängare
5213: oberoende av den bötfälides inkomster och för-          och iakttagandet av trafikljusen, skolor och trafi-
5214: mögenhet och som kan föreläggas som straff för          ken på skolvägen och rattfylieri samt också över-
5215: ringa trafikförseelse.                                  hastighetsförseelser. I detta ljus är det inte över-
5216:    Behovet av en ny sanktion som särskilt lämpa-        raskande att det torala antalet straffpåföljder för
5217: de sig för ringa förseelser accentuerades efter det     smärre trafikförseelser har ökat i förhållande tili
5218: att lagstiftningen rörande dagsbotsstraffet år          tidigare år. I varje fali är en tid på fyra månader
5219:  1976 hade ändrats sålunda att det skulle bliva en      för kort för att man skali kunna dra slutliga
5220: kännbarare straffpåföljd än vad som tidigare            slutsatser om tillämpningsområdet för ordnings-
5221: hade varit faliet. Ordningsboten är också avsedd        botssystemet och dess inverkan på strafforderför-
5222: som en påföljd, som i fråga om sin stränghet            farandet.
5223: placerar sig melian anmärkning av en polisman              Under början av innevarande år har det enligt
5224: och dagsbotsstraff. Med ordningsbotssystemet            förhandsuppgifter fortsättningsvis förelagts drygt
5225: strävade man tili att differentiera bötessystemet       11 000 ordningsböter per månad eller samman-
5226: och göra det mera mångfasetterat. Med lagstift-         lagt knappa 3 5 000 under årets tre första måna-
5227: ningen om ordningsbot ingrep man inte i för-            der. Däremot har antalet strafforder under mot-
5228: farandet med anmärkning av polisman och inte            svarande tid märkbart minskat så att sådana har
5229: helier i det gäliande strafforderförfarandet, som       utfärdats i medeltal 18 000 stycken per månad.
5230: förblev i kraft som sådana. Genom ordningsbots-         Om utvecklingen fortsätter på samma sätt kan
5231: lagstiftningen fick man tili stånd ett nytt använd-     antalet ordningsböter under hela innevarande år
5232: bart sanktionsalternativ, som använt på ett riktigt     uppskattas tili 130 000-140 000 stycken och anta-
5233: och ändamålsenligt sätt kan leda tili att trafikdis-    let strafforder tili något över 200 000 stycken.
5234: ciplinen förbättras också beträffande ringa trafik-     Totalantalet strafforder antas sålunda under detta
5235: förseelser.                                             år klart minska. Detta ger anledning att anta, att
5236:    Vid beredningen av ordningsbotssystemet              tiliämpningsområdena för ordningsbotssystemet
5237: uppskattade man det årliga antalet ordningsböter        och för strafforderförfarandet småningom efter
5238: i hela landet tili cirka 100 000 ordningsböter.         ett övergångsskede börjar stadga sig sålunda att
5239:                                         1984 vp. -- KJ< n:o 203                                            5
5240: 
5241: bruket av ordningsbot kommer att i märkbar              botssystemet byggande strafforderförfarandet i all
5242: mån minska på användningen av strafforder som           dess stränghet. Med hjälp av det har man också
5243: baserar sig på dagsböter i ringa trafikförseelser.      kunnat ingripa beträffande vissa sådana ringa
5244:    Vid utbildningen av poliser har man redan            trafikförseelser, på vilka man tidigare enbart
5245: innan ordningsbotslagen trädde i kraft och också        tillämpade systemet med anmärkning, men för
5246: efter dess ikraftträdande fäst särskild uppmärk-        vilkas del man har ansett en anmärkning vara ett
5247: samhet vid att polisens trafikövervakning inte i        otillräckligt sätt för ingripande. Det finns ingen
5248: alltför hög utsträckning får inrikta sig på övervak-    enhetlig statistik om anmärkningsförfarandet och
5249: ning av ringa förseelser, utan att tyngdpunkten         omfattningen av dess tillämpning. Det finns
5250: vid trafikövervakningen fortsättningsvis skall lig-     dock skäl att anta att man fortsättningsvis ger
5251: ga vid allvarliga och farliga trafikbrott och -förse-   anmärkningar i stort sett i samma utsträckning
5252: elser. Detta har betonats också i de allmänna           som tidigare. Ordningsbotsslagstiftningen har in-
5253: direktiv om föreläggande av påföljder för vägtra-       te haft avgörande betydelse för totalantalet an-
5254: fikförseelser som givits åt polisen att följa.          märkningar, även om den ju också tillämpas på
5255:    Enligt de uppgifter som justitieministeriet har      vissa sådana typer av förseelser, för vilka man
5256: fått har polisens erfarenheter av det nya ord-          tidigare endast gav en anmärkning (exempelvis
5257: ningsbotssystemet varit positiva. Systemet har          fotgängarförseelser).
5258: visat sig vara ändamålsenligt och mer okomplice-
5259: rat än strafforderförfarandet. Genom ordnings-            Justitieministeriet följer kontinuerligt med till-
5260: botssystemet har man kunnat förhindra vissa             lämpningen av ordningsbotssystemet för att få
5261: oskäliga situationer, i vilka man i vissa fall          vinkar för utvidgningen av systemet tili att om-
5262: tidigare kunde råka då man innan ordningsbots-          fatta också andra ringa förseelser än vägtrafikför-
5263: systemet trädde i kraft tillämpade det på dags-         seelser.
5264: 
5265:      Helsingfors den 15 maj 1984
5266: 
5267:                                                                      Justitieminister Christoffer Taxell
5268:                                                1984 vp.
5269: 
5270: Kirjallinen kysymys n:o 204
5271: 
5272: 
5273: 
5274: 
5275:                                   Kuusio ym.: Röntgenlääkäreiden Ja anestesialääkäreiden virkojen
5276:                                       täyttäruisvaikeuksista
5277: 
5278: 
5279:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5280: 
5281:    Rauman aluesairaala on erikoislääkärijobtoinen     on ollut kyseisten erikoisalojen lääkäreiden virko-
5282: aluesairaala, joka vastaa Rauman, Rauman maa-         jen täyttämisen osalta vaikeuksia.
5283: laiskunnan, Eurajoen, Euran, Kiukaisten ja Pyhä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5284: rannan sairaalapalveluista.                           tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
5285:    Sairaalassa on ollut usean vuoden ajan vai-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5286: keuksia täyttää röntgenlääkärin ja anestesialääkä-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5287: rin virkoja. Paikat ovat olleet haettavina jopa 7
5288: kertaa ilman, että täyttö olisi onnistunut. Kyseis-               Onko Hallitus tietoinen röntgenlääkä-
5289: ten virkojen täyttämättömyys on olennaisesti vai-              reiden ja anestesialääkäreiden virkojen
5290: keuttanut sairaalan normaalia toimintaa ja ai-                 täyttämisvaikeuksista, ja
5291: heuttanut epävarmuutta ihmisten keskuudessa.                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5292: Saamamme tiedon mukaan muissakin sairaaloissa                  ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
5293: 
5294:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
5295: 
5296:                        Matti Kuusio                             Timo Roos
5297:                        Aino Pohjanoksa                          Mikko Elo
5298:                                            Toivo T. Pohjala
5299: 
5300: 
5301: 
5302: 
5303: 428400558U
5304: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 204
5305: 
5306: 
5307: 
5308: 
5309:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5310: 
5311:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ollut hoidettuna epäpätevien väliaikaisten viran-
5312: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          haltijoiden toimesta. Toinen osastonlääkärin vir-
5313: olette 13 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        ka on ollut täyttämättä ja hoitamatta. Sairaalan
5314: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vuosittainen anestesiatoiminta on nykyisellä työ-
5315: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        voimalla kyetty hoitamaan. Rajoitukset ovat kui-
5316: Kuusion ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        tenkin estäneet synnytysanalgesiatoiminnan to-
5317: myksestä n:o 204:                                      teuttamisen ja tehohoitoa vaativat potilaat jou-
5318:                                                        dutaan kuljettamaan Satakunnan keskussairaa-
5319:           Onko Hallitus tietoinen röntgenlääkä-        laan.
5320:        reiden ja anestesialääkäreiden virkojen
5321:                                                           Edellä olevan johdosta sosiaali- ja terveysminis-
5322:        täyttämisvaikeuksista, ja
5323:                                                        teriö toteaa, että kirjallisessa kysymyksessä esite-
5324:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5325:                                                        tystä olettamuksesta poiketen yhden röntgenlää-
5326:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?                 kärin ja yhden anestesialääkärin viran täyttämät-
5327:                                                        tömyys ei selvitysten mukaan ole olennaisesti
5328:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vaikeuttanut Rauman aluesairaalan normaalia
5329: ti seuraavaa:                                          toimintaa, vaikkakin rajoittanut sairaalan tietty-
5330:    Kysymyksen perusteluosasta ilmenee, että eri-       jen palveluiden tuottamista. Lääkintöhallituksen
5331: tyisenä huolenaiheena on kysymystä tehtäessä           laatiman tilaston mukaan oli 1.10.1983 koko
5332: ollut Rauman aluesairaalassa vallitseva tilanne,       maassa 336 anestesiologin virkaa ja työsopimus-
5333: joka heijastaa osin laajemminkin kysymyksessä          suhdetta, joista 38 ( 11,3 %) oli hoidettu epäpä-
5334: ilmenevää erikoislääkäriryhmien vajausta.              tevällä työvoimalla ja 16 (4,8 %) oli kokonaan
5335:     Rauman seudun terveyskeskuksen uudet toi-          hoitamatta. Erikoislääkärin oikeuksia anestesiolo-
5336: mitilat rakennettiin aluesairaalan välittömään yh-     gian alalla on myönnetty 19 vuonna 1981, 8
5337: teyteen tavoitteena väestön terveyspalveluiden         vuonna 1982 ja 16 vuonna 1983. Anestesiologian
5338: monipuolistaminen ja yhteisten palveluiden pa-         erikoislääkäreiden ikärakenne on varsin nuori, ja
5339: rempi saatavuus. Aluesairaala tuottaa mm. rönt-        täten ammatista poistuma on toistaiseksi vähäis-
5340: genpalvelut terveyskeskukselle. Aluesairaalan          tä, joten on odotettavissa, että nykyisellä koulu-
5341: röntgenosastolla on tällä hetkellä yksi ylilääkärin    tusmäärällä myös aluesairaaloiden kaikki virat
5342: ja kolme osastonlääkärin virkaa, joista ylilääkärin    tulevat lähivuosina täytetyiksi.
5343: ja yhden osastonlääkärin virat ovat vakinaisesti          Edellä mainitun tilaston mukaan 366 radioJo-
5344: täytetyt, toista osastonlääkärin virkaa hoitaa tällä   gin virasta ja työsopimussuhteesta oli 1.10.1983
5345: hetkellä virkaa tekevänä radiologian erikoistumis-     epäpätevällä työvoimalla hoidettu 26 (7, 1 %) ja
5346: opintojensa loppuvaiheessa oleva yleislääkäri, ja      kokonaan hoitamatta 31 (8,5 %). Radiologian
5347: kolmas osastonlääkärin virka on ollut täyttämättä      erikoislääkärin oikeuksia on myönnetty 13 vuon-
5348: ja hoitamatta. Syntynyttä vajausta on osin hoi-        na 1981, 14 vuonna 1982 ja 12 vuonna 1983.
5349: dettu ulkopuolisia konsulttipalveluja käyttäen.        Ikärakenteen mukaisen poistuman vapauttamia
5350:    Sairaalan röntgenosaston lääkäripula on ai-         ja uusia radiologin virkoja on maassa vuosittain
5351: heuttanut jonkin verran jonojen pidentymistä           suunnilleen sama määrä kuin valmistuvia erikois-
5352: eräiden vaativimpien tutkimusten osalta, mutta         lääkäreitä. Radiologian alueella tapahtuva nopea
5353: janotusaika ei kuitenkaan olennaisesti poikkea         kehitys näyttäisi vaativan tulevaisuudessa henki-
5354: muiden vastaavan kokoisten sairaaloiden jonoti-        löstövoimavarojen keskittämistä suurempiin yksi-
5355: lanteista.                                             köihin. Lisäksi on viime vuosina ollut havaittavis-
5356:    Rauman aluesairaalan anestesiaosastolla on täl-     sa vähenevää kiinnostusta radiologian erikoisalaa
5357: lä hetkellä yksi ylilääkärin ja kaksi osastonlääkä-    kohtaan.
5358: rin virkaa, joista vain ylilääkärin virkaa hoitaa         Edellä olevasta voidaan päätellä, että radiolo-
5359: vakinaisesti erikoislääkäri. Yksi osastonlääkärin      gian alalla aluesairaaloissa virkojen täyttämättö-
5360: virka on lyhyitä ajanjaksoja lukuun ottamatta          myys saattaa olla hankalammin poistettavissa ole-
5361:                                       1984 vp. -      KK n:o 204                                       3
5362: 
5363: va ongelma. Aluesairaaloiden tulee pyrkiä osal-          Aluesairaaloiden asema ja niiden tuottamien
5364: taan turvaamaan olemassa olevan työvoiman             palveluiden tarve ovat parhaillaan arvioinnin ja
5365: käyttö ja pysyvyys ja sen ja laitteiston tarkoituk-   muutosvaiheen alaisena. Lääketieteellisen tekno-
5366: senmukainen hyödyntäminen työolosuhteita ja           logian muutos saattaa edellyttää varsinkin kalliin
5367: tarkoituksenmukaista lääketieteellistä teknologiaa    erityisasiantuntemusta edellyttävän laitteiston ke-
5368: käyttäen ja laatimalla säännöt ja sopimukset          hittämistä ja siten palvelurakenteen uudelleen
5369: sellaisiksi, ettei jouduta turvautumaan muilta        arviointia. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee
5370: paikkakunnilta hankittaviin konsultaatiopalvelui-     osaltaan huolehtimaan siitä, että avoinna olevat
5371: hin omien erikoislääkäreiden asemesta.                virat saadaan täytettyä. Tämä otetaan huomioon,
5372:    Lääketieteellisen teknologian nopea kehitys        kun käsitellään lääkärikoulutukseen otettavien
5373: saattaa antaa aihetta tarkistaa eritasoisten hoito-   määriä.
5374: yksiköid~n     roolia terveydenhuoltopalvelusten
5375: tuottamtsessa.
5376: 
5377:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1984
5378: 
5379: 
5380:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
5381: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 204
5382: 
5383: 
5384: 
5385: 
5386:                                Till Riksdagens Herr Talman
5387: 
5388:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tjänsten sköts som ordinarie av en specialist. En
5389: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        av avdelningsläkartjänsterna har, frånsett kortare
5390: den 13 april 1984 till vederbörande medlem av         tidsperioder, handhafts av tillfälliga, inkompe-
5391: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     tenta tjänsteinnehavare. Den andra avdelningslä-
5392: dagsman Kuusio m.fl. undertecknade spörsmål           kartjänsten har varit obesatt och har inte skötts av
5393: nr 204:                                               någon. Sjukhusets årliga anestesiverksamhet har
5394:                                                       kunnat skötas med den nuvarande arbetskraften.
5395:           Är Regeringen medveten om svårighe-         Begränsningarna har likväl utgjort ett hinder för
5396:        terna att besätta röntgen- och anestesilä-     ett förverkligande av förlossningsanalgesiverk-
5397:        kartjänsterna och                              samheten och patienter som kräver intensivvård
5398:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       måste transporteras till Satakunta centralsjukhus.
5399:        i syfte att rätta till situationen?               Med anledning av det ovan anförda konstate-
5400:                                                       rar social- och hälsovårdsministeriet att avvikande
5401:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       från det i spörsmålet anförda antagandet och
5402: anföra följande:                                      enligt de utredningar som gjorts den omständig-
5403:    Av spörsmålets motivering framgår att ett          heten att en röntgenläkar- och en anestesiläkar-
5404: särskilt skäl till bekymmer då spörsmålet avfatta-    tjänst inte är besatta inte väsentligt har försvårat
5405: des var situationen vid kretssjukhuset i Raumo.       den normala verksamheten vid kretssjukhuset i
5406: Läget där avspeglar för sin del den mera vittom-      Raumo även om sjukhusets möjligheter att till-
5407: fattande brist på läkare inom olika medicinska        handahålla vissa slag av service har begränsats.
5408: specialområden som framgår av spörsmålet.                 Enligt medicinalstyrelsens statistik fanns i hela
5409:    De nya verksamhetsutrymmena vid Raumore-           landet 1.10.1983 336 tjänster och arbetsavtalsför-
5410: gionens hälsocentral byggdes i omedelbar anslut-      hållanden för anestesiologer, varav 38 (11,3 %)
5411: ning till kretssjukhuset för att hälsovårdsservicen   sköttes av inkompetent arbetskraft och 16
5412: för befolkningen skulle bli mångsidigare och den      (4,8 %) inte sköttes av någon. Specialisträttighe-
5413: gemensamma servicen bättre tillgänglig. Krets-        ter på anestesiologins område beviljades år 1981
5414: sjukhuset förser hälsovårdscentralen med bl.a.        tili ett antal av 19, år 1982 till ett antal av 8 och
5415: röntgenservice. Vid kretssjukhusets röntgenavdel-     år 1983 tili ett antal av 16. Åldersstrukturen
5416: ning finns för närvarande en överläkar- och tre       bland narkosläkarna är sådan att dessa läkare är
5417: avdelningsläkartjänster. Av dem är överläkar-         rätt unga. Härigenom är bortfallet från detta
5418: tjänsten och en avdelningsläkartjänst tillsatta som   yrke tillsvidare litet. Det är därför att vänta att
5419: ordinarie. Den andra avdelningsläkartjänsten          alla tjänster vid kretssjukhusen inom de närmaste
5420: sköts för närvarande av en tjänstförrättande all-     åren kan besättas med hjälp av den för närvaran-
5421: mänpraktiserande läkare, som är i slutskedet av       de utbildade arbetskraften.
5422: sina specialseringsstudier inom radiologi. Den            Av de 366 tjänsterna och arbetsavtalsförhållan-
5423: tredje avdelningsläkartjänsten är obesatt och har     dena på radiologins område sköttes enligt den
5424: inte skötts av någon. Den brist som har uppstått      ovan nämnda statistiken 1.10.1983 26 (7, 1 %)
5425: har delvis avhjälpts genom utnyttjande av utom-       av inkompetent arbetskraft, medan 31 (8,5 %)
5426: stående konsulttjänster.                              överhuvudtaget inte sköttes. Specialisträttigheter
5427:    Läkarbristen vid sjukhusets röntgenavdelning       inom radiologin beviljades år 1981 till ett antal
5428: har i viss mån medfört förlängda köer i fråga om      av 13, år 1982 till ett antal av 14 och år 1983 tili
5429: vissa mera krävande undersökningar. Väntetiden        ett antal av 12. Antalet radiologtjänster, som blir
5430: avviker likväl inte väsentligt från kösituationen     lediga i enlighet med den på åldersstrukturen
5431: vid andra sjukhus av motsvarande storlek.             baserade avgången, och antalet nya radiolog-
5432:    Anestesiavdelningen vid kretssjukhuset i Rau-      tjänster är årligen i landet i stort sett detsamma
5433: mo har för närvarande en överläkar- och två           som det antal läkare som avslutar sin specialise-
5434: avdelningsläkartjänster, varav endast överläkar-      ring. Den snabba utveckling som sker på radiolo-
5435:                                        1984 vp. -      KK n:o 204                                         5
5436: 
5437: gins område förefalier i framtiden att kräva en           Den snabba urvecklingen inom den medicin-
5438: koncentrering av personalresurserna tili större        ska tekoologin kan ge orsak tili en granskning av
5439: enheter. Därtili har man under de senaste åren         den roli vårdenheterna på olika nivå innehar vid
5440: fått iaktta att intresset för radiologins specialom-   tilihandahåliandet av hälsovårdstjänster.
5441: råde har minskat.
5442:    På grund av det ovan anförda kan konstateras,          Kretssjukhusens stälining och behovet av den
5443: att de obesatta tjänsterna på radiologins område       service som produceras vid dem genomgår för
5444: vid kretssjukhusen kan vara ett problem som är         närvarande en utvätderings- och omvandlings-
5445: svårare att avhjälpa. Kretssjukhusen bör å sin sida    process. Förändringarna inom den medicinska
5446: försöka se tili, att den existerande arbetskraften     tekoologin kan förutsätta ett utvecklande av den
5447: urnyttjas och stannar kvar samt försöka använda        rätt dyra apparaturen, viiken kräver särskild sak-
5448: apparaturen på ett ändamålsenligt sätt genom           kunskap, och därigenom en omvärdering av
5449: utnyttjande av arbetsförhålianden och ändamåls-        servicestrukturen. Social- och hälsovårdsministe-
5450: enlig medicinsk teknologi samt ytterligare genom       riet skall för sin del besörja att de tjänster som är
5451: att avfatta stadganden och avtal så, att det inte      lediga kommer att besättas. Detta skall beaktas
5452: blir nödvändigt att begagna sig av konsulttjänster     när man dryftar antalet studeranden som skali
5453: från andra orter i stäliet för av egna specialister.   intas i läkarutbildningen.
5454: 
5455:      Helsingfors den 16 maj 1984
5456: 
5457: 
5458:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5459: 1
5460: 1
5461: 1
5462:     1
5463:     1
5464:     1
5465:         1
5466:         1
5467:         1
5468:             1
5469:             1
5470:             1
5471:                 1
5472:                 1
5473:                 1
5474:                     1
5475:                     1
5476:                     1
5477:                         1
5478:                         1
5479:                         1
5480:                                                  1984 vp.
5481: 
5482: Kirjallinen kysymys n:o 205
5483: 
5484: 
5485: 
5486:                                    Paasilinna ym.: Myyjäkoulutustoimikunnan mietinnön ehdotusten
5487:                                       toteuttamisesta
5488: 
5489: 
5490:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5491: 
5492:    Opetusministeriön asettama myyjäkoulutustoi-        soa. Jotta yleisjakson kaikki linjat olisivat saman-
5493: mikunta jätti mietintönsä (1983:83) tammikuun          arvoisessa asemassa, tulisi tällainen harjoittelujak-
5494: lopussa 1984. Siinä esitettiin kaupan ja hallinnon     so toteuttaa kaikilla erikoistumislinjoilla.
5495: peruslinjan yleisjaksolle uutta oppiainetta nimel-        Harjoittelun kustannusvaikutukset ovat kui-
5496: tään palvelujen tuotanto ja markkinointi. Mietin-      tenkin täysin selvittämättä. On siten varsin ou-
5497: nön mukaan tähän aineeseen on otettava tunteja         toa, jos myyjäkoulutustoimikunnan esitystä voi-
5498: mm. yhteiskuntatalous -nimisestä oppiaineesta          daan lähteä toteuttamaan jo syksystä 1984 läh-
5499: (yhteiskuntatalous = valtio-opin, sosiaalipolitii-     tien - ajankohtana, jolloin valtioneuvoston sääs-
5500: kan ja kansantalouden perusteet) vähentämällä          töpäätöksillä vaaditaan huomattavia supistuksia
5501: sen tuntimäärää kolmesta viikkotunnista kahteen        myös opetushallinnon alueella.
5502: viikkotuntiin.                                            Kuten edellä todettiin, myyjäkoulutustoimi-
5503:    Myyjäkoulutustoimikunnan mietintö on täysin         kunnasta puuttui tämän asian kannalta hyvinkin
5504: ristiriitainen aikaisemmin istuneen varsin laaja-      tärkeiden intressiryhmien edustus. Myös lausun-
5505: alaisen julkishallinnon opetussuunnitelmat?imi-        topyynnöt mietinnöstä on esitetty vain harvoille
5506: kunnan mietinnön (1981:29) kanssa. Julkishal-          tahoille. Lisäksi koulut ja jopa kouluviranomaiset
5507: linnon opetussuunnitelmatoimikunta esitti yleis-       suunnittelevat myyjäkoulutustoimikunnan mie-
5508: jaksolle yhteiskuntatalouteen neljää viikkotuntia      tinnön esitysten toteuttamista aktiivisesti jo en-
5509: perustellen esitystään sillä, että kaupan ja hallin-   nen kuin edes lausuntojen jättämisaika on päät-
5510: non peruslinjan tulee kouluttaa valtion, kuntien       tynyt.
5511: ja järjestöjen palvelukseen aikovaa henkilöstöä.          Myyjäkoulutusta on annettu kauppaoppilai-
5512: Tuo neljä viikkotuntia on jo lukuvuonna 1983-          toksissa jo vuosikymmeniä. Tällä asialla ei saa
5513: 84, jolloin uusia opetussuunnitelmia toteutetaan       olla niin kiire, ettei sitä ennätetä huolella de-
5514: ensimmäistä vuotta, vähennetty kolmeksi. Jos nyt       mokraattisesti ja tasa-arvoisesti valmistella niin
5515: esitetty kolmen viikkotunnin supistus kahdeksi         kustannusvaikutusten kuin tuntijärjestelyjenkin
5516: saa toteutua, romuttuu julkishallinnon opetus-         osalta.
5517: suunnitelmatoimikunnan mietinnön tavoite.
5518:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5519:    Myyjäkoulutustoimikunta oli kokoonpanaltaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5520: julkishallinnon opetussuunnitelmatoimikuntaan          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5521: verrattuna varsin kapea-alainen. Se edusti vähit-      vaksi seuraavan kysymyksen:
5522: täiskauppaa lähellä olevia intressiryhmiä j~ siitä
5523: puuttui kokonaan valtion ja kuntien henkllöstö-                   Onko Hallitus tietoinen, että myyJa-
5524: hallinnon edustus.                                             koulutustoimikunnan kapea-alaisen mie-
5525:    Myyjäkoulutustoimikunnan mietintö on lisäksi                tinnön ehdotuksia ollaan ryhtymässä to-
5526: vastoin keskiasteen uudistuksen yleisiä periaattei-            teuttamaan ilman riittävän laaja-alaista
5527: ta, sillä se pirstoo aivan liian moneksi oppiai-               pohdintaa, ja jos on,
5528: neeksi alunperin laaja-alaiseksi tarkoitetun perus-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5529: linjan yleisjakson.                                            ryhtyä, että kauppaoppilaitosten ainoan
5530:    Myyjäkoulutustoimikunta esittää myyntilinjal-               laajemman aineen, yhteiskuntatalouden,
5531: le yleisjakson jälkeistä käytännön harjoittelujak-             opetuksen tuntimäärää ei vähennetä?
5532: 
5533:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
5534: 
5535:                       Reino Paasilinna                          Pertti Salolainen
5536: 4284005875
5537: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 205
5538: 
5539: 
5540: 
5541: 
5542:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5543: 
5544:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          opetus siirtyisi vain toisessa aineessa opetettavak-
5545: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          st.
5546: olette 13 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-
5547:                                                          ] ulkishallinnon opetussuunnitelmatoimikunta
5548: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
5549:                                                        (kom.miet. 1981:29) esitti julkishallinto ja yh-
5550: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
5551:                                                        teiskuntatalous -aineen opettamista yleisjaksolla
5552: Reino Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kirjallises-     neljän viikkotunnin laajuisena. Tämä esitys mer-
5553: ta kysymyksestä n:o 205:
5554:                                                        kitsi yhden tunnin lisäystä kaupallisen alan
5555:            Onko Hallitus tietoinen, että myyjä-        opetussuunnitelmatoimikunnan (kom. miet.
5556:         koulutustoimikunnan kapea-alaisen mie-         1976:84) esittämään yleisjakson lukusuunnitel-
5557:         tinnön ehdotuksia ollaan ryhtymässä to-        maan nähden. Lisäystä perusteltiin ammatinva-
5558:         teuttamaan ilman riittävän laaja-alaista       linnan tehostamisen ja yleisen kansalaistiedon
5559:         pohdintaa, ja jos on,                          antamisen tärkeydellä. Sittemmin tietojenkäsitte-
5560:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lytekniikan voimakas kehitys osoitti, että tieto-
5561:         ryhtyä, että kauppaoppilaitosten ainoan        jenkäsittely on sisällytettävä pakollisena oppiai-
5562:         laajemman aineen, yhteiskuntatalouden,         neena jo yleisjakson lukusuunnitelmaan. Tämän
5563:         opetuksen tuntimäärää ei vähennetä?            toteuttamiseksi vähennettiin yhteiskuntatalous ja
5564:                                                        julkishallinto -aineen tuntimäärää yhdellä viikko-
5565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tunnilla eli kolmeen viikkotuntiin.
5566: seuraavaa:                                                Myyjäkoulutustoimikunnan mietintö on ollut
5567:    Myyjäkoulutustoimikunta (kom.miet. 1983:            lausuntokierroksella ja opetusministeriössä harki-
5568: 83) on esittänyt palvelujen tuottaminen ja             taan jatkotoimenpiteitä. Ammattikasvatushalli-
5569: markkinointi -nimisen uuden oppiaineen sisällyt-       tus, jonka toimivaltaan opetussuunnitelmakysy-
5570: tämistä kaupan ja hallinnon peruslinjan yleisjak-      mykset kuuluvat, on todennut lausunnossaan,
5571: son lukusuunnitelmaan neljän viikkotunnin laa-         että koska ammattikasvatushallitus on muista
5572: juisena, mikä edellyttää vastaavan tuntimäärän         syistä käynnistämässä kaupan ja hallinnon perus-
5573: vähentämistä muista aineista. Toimikunnan mie-         linjan eri koulutusammattien opetussuunnitel-
5574: tinnön mukaan vähennykset kohdistuisivat kone-         mien tarkistamistyön, toimikunnan esitykset ote-
5575: kirjoituksen lisäksi yritystalous ja hallinto -nimi-   taan huomioon kokonaistarkastelun yhteydessä.
5576: seen oppiaineeseen sekä yhteiskuntatalous ja jul-      Myyntialan koulutusta kokeillaan ammattikasva-
5577: kishallinto 1kansalaistieto -nimiseen oppiainee-       tushallituksen mukaan lukuvuoden 1984-85 ai-
5578: seen, kumpaankin viimeksi mainituista yhden            kana eräissä kokeiluun halukkaissa kauppaoppi-
5579: viikkotunnin suuruisena. Muutos ei juuri vaikuta       laitoksissa opetussuunnitelma:lla, joka eräitä lu-
5580: yritystalous ja hallinto -nimiseen oppiaineeseen,      kusuunnitelmaan tehtäviä tarkistuksia lukuun ot-
5581: sillä siihen sisältyvä markkinoinnin perusteiden       tamatta on toimikunnan esityksen mukainen.
5582: 
5583:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1984
5584: 
5585:                                                                      Opetusministeri Kaan·na Suonio
5586:                                        1984 vp. -      KK n:o 205                                      3
5587: 
5588: 
5589: 
5590: 
5591:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5592: 
5593:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-                Läroplanskommissionen för offentlig förvalt-
5594: ningen anger, har Ni, .Herr Tal!llan, me? Eder          ning (kommittebetänkande 1981:29) föreslog,
5595: skrivelse av den 13 apnl 1984 tili vederbora~de         att undervisning i offentlig förvaltning och sam-
5596: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av fölJan-      hällsekonomi ges fyra timmar per vecka under
5597: de av riksdagsman Reino Paasilinna stälida skrift-      den alimänna perioden. Detta förslag innebar en
5598: liga spörsmål nr 205:                                   ökning med en timme i för~åliande tili ~en
5599:                                                         läsplan för den alimänna penoden som laro-
5600:           Är Regeringen medveten om att man             planskommissionen för handelsbranschen (Kom-
5601:        hålier på att börja förverkliga de förslag       mittebetänkande 1976:84) framfört. Nämna ök-
5602:        som framlagts i det begränsade ~etä?kan­         ning motiverades med att det är viktigt att
5603:        de som korumissioneo för utbddmngen              effektivera undervisningen i yrkesorientering och
5604:        av försäljare avgett utan att en tiliräckligt    allmän medborgarkunskap. Sedermera krävde
5605:        omfattande debatt därom förts, och om            databehandlingsteknikens kraftiga utveckling att
5606:        så är faliet,                                    automatisk databehandling bör såsom obligato-
5607:           vilka åtgärder ämna~ Regerin~en. vidta        riskt ämne inrymmas redan i läsplanen för den
5608:        för att antalet timmar 1 handelsmstltuten        alimänna perioden. Antalet timmar i samhälis-
5609:        i det enda mera omfattande läroämnet,            ekonomi och offentlig förvaltning minskades
5610:        dvs. företagsekonomi, inte minskas?              med en timme per vecka dvs. tili tre timmar, för
5611:                                                         att förverkliga detta.
5612:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
5613: framföra följande:                                        Kommissionens för utbildningen av försäljare
5614:                                                        betänkande har varit på remiss och i undervis-
5615:    Korumissioneo för utbildning av försäljare
5616:                                                        ningsministeriet övervägs fortsatta åtgärder. Yr-
5617: (Kommittebetänkande 1983:83) h~r föreslagit att
5618:                                                        kesutbildningsstyrelsen, tili vars befogenhet frå-
5619: ett nytt läroä~ne dvs: prod~c~:mg och .~ark­           gorna i anslutning tili undervisningsplaner hör,
5620: nadsföring av qänster mryms 1 laspianeo for den
5621:                                                        har konstaterat i sitt utlåtande att eftersom
5622: alimänna perioden på grundlinjen för handel och
5623:                                                        yrkesutbildningsstyrelsen av andra skäl håller på
5624: administration. Undervisning i detta ämne skulie
5625:                                                        att igångsätta justeringar i fråga om l~roplaner
5626: ges under fyra timmar per yecka. Detta fö~utsät­
5627:                                                        för olika utbildningsyrken, bör komm1sswnens
5628: ter en motsvarande minskmng av antalet tlmmar
5629:                                                        förslag beaktas i samband med helhetsgransk-
5630: i övriga läroämnen. Enligt kommissionens be~
5631:                                                        ningen. Enligt yrkesutbildningsstyrelse~ gö~s un-
5632: tänkande skulie minskningarna göras dels 1
5633:                                                        der läsåret 1984-85 försök med utbddnmgen
5634: maskinskrivning, dels i företagsekonomi och ad-
5635:                                                        inom handelsbranschen vid vissa handelsinstitut
5636: ministration samt i samhälisekonomi och offent-
5637:                                                        som är beredda att inleda försöksverksamhet,
5638: lig förvaltning/medborgarkunskap. Antale~ tim-
5639:                                                        med hjälp av en läroplan, som med undantag ~v
5640: mar i de två sistnämnda ämnena skulie mmskas
5641:                                                        vissa justeringar, överensstämmer med komm1s-
5642: med en timme per vecka. Ändring.en påverk~r
5643:                                                        sionens förslag.
5644: knappast läroämnet företag~e~ono~ru och ad~~­
5645: nistration eftersom underv1snmg 1 marknadsfo-
5646: ringens g~nder, som ansluter sig därtili härvid
5647: skulie ges i samband med ett annat ämne.
5648:     Helsingfors den 23 maj 1984
5649: 
5650:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
5651:                                                 1984 vp.
5652: 
5653: Kirjallinen kysymys n:o 206
5654: 
5655: 
5656: 
5657: 
5658:                                     Elo ym.: Pienyrittäjien oikeusturvan parantamisesta
5659: 
5660: 
5661: 
5662:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5663: 
5664:    Pankkitarkastusvirasto on Kirjanpitotoimisto-          Osoituksena edellä mainituilla toimialoilla
5665: jen Liiton kirjelmään 17.2.1984 toimittamassaan        työskentelevien yrittäjien asemasta mainittakoon,
5666: vastauksessa mm. todennut, "että asiakkaan lii-        ettei heistä yksikään ole tähän päivään mennessä
5667: kekirjanpidon hoito siihen liittyvine tilinpäätök-     elinkeinotoimintansa menettämisen pelon vuoksi
5668: sineen sekä muut näihin liittyvät tehtävät eivät       uskaltanut ryhtyä vaatimaan asemaansa korjausta
5669: ole pankkitoimintaan kuuluvaa liiketoimintaa.          oikeusteitse vetoamalla oikeustoimilain kohtuul-
5670: Pankkien pankkitoimintaan kuulumattoman lii-           listamissäännökseen.
5671: ketoiminnan harjoittaminen ja sen markkinoimi-            Erityisen vaikeaksi on muodostunut niiden
5672: nen on kiellettyä. Samaten on esiintyminen täl-        yrittäjien asema, jotka ovat joutuneet luovutta-
5673: laista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen asioi-    maan kirjanpitoosa tavarantoimittajiensa omista-
5674: mistona tai sivuliikkeenä kiellettyä. Sellaista eh-    mien tilitoimistojen hoidettavaksi. Heidän järjes-
5675: toa, jossa luoton myöntämisen edellytyksenä on         täytymisoikeuteensa puututaan ja tavaroiden
5676: jonkun tietyn kirjanpitopalveluja tarjoavan yhtei-     osto-oikeutta rajoitetaan. Omistamiensa tilitoi-
5677: sön käyttö, pitää pankkitarkastusvirasto pankki-       mistojen avulla tukkuliikkeet saavat tietoja kil-
5678: toimintaan kuulumattomana. Pankkitarkastusvi-          pailijoittensa hinnoista ja rahdeista sekä asiak-
5679: rasto on esille tulleissa tapauksissa kieltänyt nii-   kaansa liikkeen kannattavaisuudesta, jolloin tuo-
5680: den käytön."                                           ton noustessa korotetaan liikevaihtoon sidottua
5681:    Pankkitarkastusviraston kannanoton tultua kai-      vuokran perustetta.
5682: kilta osiltaan toimintaohjeen ja mahdollisen lain-        Edellä mainittuun viitaten on syytä todeta,
5683: säädännön täydentämisen yhteydessä toteutettua         että pankkitarkastusvirasto on ryhtynyt tarmok-
5684: on pankkien asiakkaina esiintyvien pienyrittäjien      kaasti valvomaan pankkien asiakkaina toimivien
5685: oikeussuoja saatettu täysin tyydyttävälle tasolle.     pienyrittäjien etuja. Sen sijaan hallitus ei ole
5686: Samaa ei kuitenkaan voida sanoa eräiden piensa-        ainakaan toistaiseksi vastoin hallitusohjelman ni-
5687: hojen sekä öljy-yhtiöiden ja keskusliikkeiden          menomaista mainintaa ryhtynyt lainsäädäntöä
5688: vuokralaisina toimivien yrittäjien osalta. Piensa-     täydentämällä korjaamaan eräiden yrittäjien elin-
5689: hat ovat joutuneet toimintansa turvaamiseksi           keinotoiminnassa ilmenneitä ja yhä pahenevia
5690: allekirjoittamaan kohtuuttomia niiden toiminta-        epäkohtia.
5691: vapautta rajoittavia sopimuksia tai muuten hak-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5692: keen osto on uhattu lopettaa. Eräs öljy-yhtiö käy      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5693:  parhaillaan oikeutta entisiä asiakkaitaan vastaan     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5694: vaatien heiltä kaiken kohtuuden ylittäviä kor-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5695:  vauksia. Yhteistoimintasopimusten eräistä muo-
5696:  dollisista helpotuksista huolimatta joutuvat kes-               Onko Hallitus tietoinen eräiden kes-
5697:  kus- tai tukkuliikkeiden vuokralaisina toimivat              kus- tai tukkuliikkeiden omistamien kir-
5698:  päivittäistavarakauppiaat edelleen antamaan kir-             janpitotoimistojen toiminnassa ilmenevis-
5699: janpitoosa tavarantoimittajiensa omistamien kir-              tä epäkohdista sekä pienyrittäjien oikeus-
5700:  janpitotoimistojen hoidettavaksi.                            turvan puutteesta ja
5701: 
5702: 428400559V
5703: 2                                 1984 vp. -    KK n:o 206
5704: 
5705:         mihin toimenpttetsun Hallitus ohjel-          täjien oikeussuojassa lähes paiVtttaiO il-
5706:      mansa ja eduskunnan yksimielisen tah-            menevät ja lukuisille yritystoiminnan
5707:      don mukaisesti aikoo ryhtyä korjatakseen         aloille levinneet epäkohdat?
5708:      lainsäädäntöä täydentämällä pienyrit-
5709:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
5710: 
5711:        Mikko Elo                    Maija Rajantie               Pentti Lahti-Nuuttila
5712:        Antti Kalliomäki             Risto Ahonen                 Pirjo Ala-Kapee
5713:        Kari Urpilainen              Jussi Ranta                  Matti Kautto
5714:        Tuula Paavilainen            Jouko Skinnari               Esko Helle
5715:        Mikko Rönnholm               Matti Kuusio                 Timo Laaksonen
5716:        Sakari Knuuttila             Aarno von Bell               Pekka Leppänen
5717:                                     Kari Rajamäki
5718:                                         1984 vp. -- RJC n:o 206                                             3
5719: 
5720: 
5721: 
5722: 
5723:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5724: 
5725:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           toteutettavissa. Öljyalan Keskusliitto on suositus-
5726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            ten pohjalta laatinut yhteistoimintasopimusten
5727: olette 13 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-          eräiden vakioehtojen tarkistamista tarkoittavan
5728: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         muistion, joka on saatettu jäsenyhtiöiden tietoon
5729: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          suosituksia, että tarkistukset tulisi toteuttaa kii-
5730: Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          reeilisessä järjestyksessä. Huoltoasematoimintaa
5731: sestä n:o 206:                                           harjoittavat jäsenyhtiöt ovat puolestaan ilmoitta-
5732:                                                          neet, että ne ensi tilassa tulevat tarkistamaan
5733:            Onko Hallitus tietoinen eräiden kes-          omat yhteistoimintasopimusten vakiolomakkeen-
5734:         kus- tai tukkuliikkeiden omistamien kir-         sa ottaen tällöin huomioon uudet periaatteet ja
5735:         janpitotoimistojen toiminnassa ilmenevis-        suositukset.
5736:         tä epäkohdista sekä pienyrittäjien oikeus-
5737:         turvan puutteesta ja                                Kysymyksen perusteluissa mainitussa oikeu-
5738:            mihin toimenpiteisiin Hallitus ohjel-         denkäynnissä lienee tarkoitettu tapauksia, joissa
5739:         mansa ja eduskunnan yksimielisen tah-            öljy-yhtiö on vaatinut korvausta saamatta jääneen
5740:         don mukaisesti aikoo ryhtyä korjatakseen         liikehyödyn muodossa sopimussuhteen ennenai-
5741:         lainsäädäntöä täydentämällä pienyrit-            kaisesta, kauppiaan viaksi luettavasta päättymi-
5742:         täjien oikeussuojassa lähes päivittäin il-       sestä. Oikeudenkäynneissä ei siten ole kysymys
5743:         menevät ja lukuisille yritystoiminnan            sopimusehtojen kohtuullisuusharkinnasta.
5744:         aloille levinneet epäkohdat?
5745:                                                             Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä luovutti
5746:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kauppa- ja teollisuusministeriölle 15.3.1984 päi-
5747: ti seuraavaa:                                            vittäistavarakaupan     sopimusehtoja      koskevan
5748:                                                          muistion. Selvityksessään seurantatyöryhmä esitti
5749:    Kauppa-        ja   teollisuusministeriö     asetti   eräitä sopimusehtoja koskevia johtopäätöksiä ja
5750: 7.12.1982 virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä            toimenpidesuosituksia. Seurantatyöryhmä pyysi
5751: o~ se1;1rata el_i~k;i~oelru:n~~- piiri~sä taJ:>~htuvaa   muistiossa esitetyistä näkökohdista Kesko Oy:n ja
5752: elmkemonharJOittaJlen våhsun soptmuksun mah-             Tukkukauppojen Oy:n kannanottoa siitä, millai-
5753: dollisesti sisältyvien kohtuunomien ja yksipuolis-       sia edellytyksiä on olemassa sopimusehtojen tar-
5754: ten vakioehtosopimusten tarkistamista samoin             kistamiseen seurantatyöryhmän muistiossa esite-
5755: kuin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista an-       tyt näkökohdat huomioon ottaen. Kesko Oy
5756: nettuun lakiin otetun yleisen kohtuullistamis-           katsoi vastauksessaan, että yhteistoimintasopi-
5757: säännöksen vaikutusta sopimuksen sisältöön.              muksia uudistettaessa voidaan ottaa varsin pitkäl-
5758: Työryhmän tulee toimeksiautonsa mukaan tie-              le huomioon muistiossa esitetyt näkökohdat sekä
5759: dottaa seurantansa tuloksista ja muista totea-           että se tulee käsittelemään sopimuksen muutok-
5760: mistaan yrittäjänsuojaan liittyvistä asioista            set mahdollisimman joutuisasti ja esittämään ne
5761: kauppa- ja teollisuusministeriölle asian vaatimia        tämän jälkeen seurantatyöryhmälle. Tukkukaup-
5762: mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.                   pojen Oy on ilmoittanut vastauksessaan, jonka
5763:    Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä luovutti             on allekirjoittanut myös Suomen Tukkukauppiai-
5764: kauppa- ja teollisuusministeriölle 5. 9.1983 öljy-       den Liitto ry ja kauppiaita edustava Valtakunnan
5765: alan vakioehtoja koskevan muistion, joka sisälsi         Kauppiasliitto ry, että T-ryhmä tulee T-kaupan
5766: toimenpidesuosituksia, jotka työryhmän mielestä          neuvottelukunnassa kuluvan kevään aikana käsit-
5767: tulisi ottaa öljyalan vakioehtojen vastaisessa tar-      telemään seurantatyöryhmän T-markkinointiso-
5768: kistustyössä huomioon. Työryhmän toimenpide-             pimuksesta esittämiä näkemyksiä ja kehittämään
5769: suosituksiin antamassaan vastauksessa Öljyalan           sopimusta tarpeellisilta osin ja että alan sopimus-
5770: Keskusliitto ilmoitti, että työryhmän suosittele-        käytäntö ei sisällä sellaisia epäkohtia, joita tulisi
5771: mat muutokset ylivoimaisesti suurimmalta osal-           lainsäädännöllä pyrkiä korjaamaan tai ohjaa-
5772: taan ovat sellaisinaan tarkoituksenmukaisia ja           maan.
5773: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 206
5774: 
5775:    Päivittäistavarakauppaan liittyvänä asiana kysy-      Todettakoon lisäksi, että Keskuskauppakama-
5776: myksessä mainitaan, että kauppiaat joutuvat an-       rissa valmistellaan parhaillaan Yrittäjien Sopi-
5777: tamaan kirjanpitoosa tavarantoimittajiensa omis-      muslautakunnan sääntöjen uudistamista siten,
5778: tamien kirjanpitotoimistojen hoidettavaksi. Yh-       että lautakunnan riippumattomuutta eri elinkei-
5779: teistoimintasopimuksissa ei tällaisia velvoitteita    nonharjoittajapiireistä lisättäisiin. Lautakunnan
5780: enää esiinny. T-ryhmän sopimuksessa tukku-            toimesta, joka on ratkaissut joukon vakioehtoja
5781: kauppias sitoutuu antamaan kauppiaan käyttöön         koskevia riita-asioita, on lisäksi edesautettu eri
5782: T-ryhmän tilipalvelun ryhmän noudattamien             osapuolten keskusteluja, joiden avulla etenkin
5783: yleisten korvausperiaatteiden mukaista maksua         öljy- ja päivittäistavara-alan vakiosopimuksia on
5784: vastaan. Velvollisuutta tilipalvelun käyttöön ei      jo tarkistettu ja uudistettu kohtuullisemmiksi.
5785: ole, vaan se on vapaaehtoista. Koska asiasta             Seurantatyöryhmä tulee työskentelynsä päät-
5786: näyttää edelleen vallitsevan epätietoisuutta, yrit-   teeksi kesäkuun kuluessa jättämään yhteenvedon
5787: täjänsuojan seurantatyöryhmä on edellä maini-         havainnoistaan sekä tekemään tarpeellisiksi kat-
5788: tussa muistiossa katsonut, että tilipalvelun käy-     somiaan ehdotuksia mahdollisiksi jatkotoimenpi-
5789: tön vapaaehtoisuudesta tulisi ottaa nimenomai-        teiksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee eril-
5790: nen maininta sopimusehtoihin.                         lisselvitysten ja mainitun kokonaisyhteenvedon
5791:    Kysymyksen perusteluissa mainittuja piensaho-      pohjalta sekä asianomaisten elinkeinojärjestöta-
5792: jen asemaa koskevia eräitä kysymyksiä selvitellään    hojen kanssa tapahtuvan neuvonpidon pohjalta
5793: parhaillaan kilpailuasiamiehen toimenpiteiden         arvioimaan yrittäjänsuojasäännöstön kehittämistä
5794: seurauksena.                                          huomioon ottaen hallitusohjelman tavoitteet täs-
5795:    Seurantatyöryhmä tulee vielä laatimaan erilli-     sä astassa.
5796: sen koneurakoitsija- ja kuljetusalaa koskevan
5797: muistion.
5798: 
5799:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1984
5800: 
5801: 
5802:                                                                                Ministeri Jermu Laine
5803: 
5804: 
5805: 
5806: 
5807:                                                                                        •
5808:                                        1984 vp. -      KK n:o 206                                       5
5809: 
5810: 
5811: 
5812: 
5813:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5814: 
5815:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och genomförbara. På basen av rekommendatio-
5816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nerna har Oljebranschens Centralförbund upp-
5817: den 13 april 1984 tili vederbörande medlem av          gjort en promemoria om revideringen av vissa
5818: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      standardvilikor i samarbetsavtalen, som delgivits
5819: dagsman Elo m.fl. undertecknade skriftliga             medlemsbolagen med en rekommendation att
5820: spörsmål nr 206:                                       verkställa revideringarna i brådskande ordning.
5821:                                                        De medlemsbolag som bedriver servicestations-
5822:           Är Regeringen medveten om missför-           verksamhet har i sin tur meddelat, att de så fort
5823:        hållandena i de bokföringsbyråers verk-         som möjligt kommer att justera de egoa stan-
5824:        samhet som ägs av vissa central- ellet          dardblanketterna för samarbetsavtal och härvid
5825:        partiaffärer samt om småföretagarnas            beakta de nya principerna och rekommendatio-
5826:        bristande rättsskydd, och                       nerna.
5827:           vilka åtgärder ämnar Regeringen i en-
5828:        lighet med sitt program och riksdagens            1 den i spörsmålet nämnda rättegången torde
5829:        enhälliga vilja vidta för att genom en          ha avsetts sådana fall, i vilka oljebolag har yrkat
5830:        komplettering av lagstiftningen avhjälpa        på ersättning motsvarande utebliven a.ffärsvinst
5831:        de missförhållanden som nästan dagligen         på grund av avtalsförhåliandets förtida upphö-
5832:        yppar sig i småföretagarnas rättsskydd          rande, som bör läggas försäljaren tilllast. Rätte-
5833:        och som har spritt sig tili talrika bran-       gångarna gälier sålunda inte skälighetsprövning
5834:        scher inom företagsverksamheten?                av avtalsvilikoren.
5835:   Säsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
5836:                                                           Arbetsgruppen för uppföljning av företa-
5837: anföra följande:
5838:                                                        garskydd överlämnade 15.3. 1984 tili handels-
5839:    Handels- och industriministeriet tillsatte          och industriministeriet en promemoria om avtals-
5840: 7.12.1982 en tjänstemannaarbetsgrupp med               vilikoren inom dagligvarubranschen. I sin utred-
5841: uppgift att följa med revideringen av de orimliga      ning lade arbetsgruppen fram vissa slutsatser och
5842: och ensidiga standardavtalsvillkor som eventuellt      förslag tili åtgärder rörande avtalsvillkoren. Ar-
5843: ingår i avtalen mellan näringsidkare, ävensom de       betsgruppen har på basen av de i promemorian
5844: verkningar som det allmänna jämkningsstadgan-          framförda synpunkterna bett Kesko Oy och Tuk-
5845: de som intagits i lagen om rättshandlingar på          kukauppojen Oy uttala sig om förutsättningarna
5846: förmögenhetsrättens område har på avtalens in-         för en revidering av avtalsvilikoren med beaktan-
5847: nehåll. Arbetsgruppen skall enligt sitt uppdrag        de av synpunkterna i arbetsgruppens promemo-
5848: informera handels- och industriministeriet om          ria. Kesko Oy ansåg i sitt svar att de i promemo-
5849: resultaten av uppföljningen och om annat som           rian framlagda synpunkterna kan beaktas i rätt
5850: konstateras ifråga om företagarskyddet för vidta-      stor utsträckning vid revideringen av samarbets-
5851: gande av eventuella ytterligare åtgärder med           avtalen samt att bolaget så snabbt som möjligt
5852: anledning av ärendet.                                  kommer att behandla de ändringar som gäller
5853:    Arbetsgruppen för uppföljning av företa-            avtalen och att därefter presentera dessa för
5854: garskydd överlämnade 5.9.1983 tili handels- och        arbetsgruppen. Tukkukauppojen Oy meddelade
5855: industriministeriet en promemoria om standard-         i sitt svar, som även hade undertecknats av
5856: vilikorea inom oljebranschen som innehålier för-       Finlands Grossistförbund r .f. och Valtakunnan
5857: slag 'tili åtgärder, vilka enligt arbetsgruppen bor-   Kauppiasliitto ry som representerar försäljarna,
5858: de beaktas i den framtida revideringen av stan-        att T-gruppen under innevarande vår i T-a.ffärer-
5859: dardvilikoren inom oljebranschen. 1 sitt svar på       nas delegation kommer att behandla de syn-
5860: arbetsgruppens förslag tili åtgärder meddelade         punkter på T-marknadsföringsavtalet som arbets-
5861:  Oljebranschens Centralförbund, att den överläg-       gruppen framlagt och utveckla avtalet tili erfor-
5862: set största delen av de ändringar som arbetsgrup-      derliga delar. Tukkukauppojen Oy meddelade
5863: pen rekommenderat som sådana är motiverade             därtili att branschens avtalspraxis inte innehålier
5864: 6                                     1984 vp. -      KK n:o 206
5865: 
5866: sådana missförhållanden som borde avhjälpas           promemoria rörande maskinentreprenörs- och
5867: eller styras med lag.                                 transportbranschen.
5868:    1 spörsmålet nämns såsom en omständighet              Det kan ytterligare konstateras, att Central-
5869: som ansluter sig till dagligvaruhandeln att hand-     handelskammaren håller på att bereda en revide-
5870: landena är tvungna att låta bokföringen skötas av     ring av stadgarna för Företagarnas Avtalsnämnd,
5871: bokföringsbyråer som ägs av deras varuleverantö-      varigenom nämndens oavhängighet i förhållande
5872: rer. En sådan förpliktelse förekommer inte längre     till de olika näringsidkarna skulle ökas. På åtgärd
5873: i samarbetsavtalet. 1 T-gruppens avtal förbinder      av nämnden, som avgjort ett flertal tvistemål
5874: sig grossisthandlaren att till handlandens disposi-   rörande standardvillkor, har förhandlingarna
5875: tion ställa T-gruppens bokföringstjänst mot en        mellan parterna främjats. Genom förhandlingar-
5876: avgift som motsvarar de allmänna av gruppen           na har främst olje- och dagligvarubranschens
5877: tillämpade ersättningsprinciperna. Att anlita         standardavtal redan reviderats och fått en skäliga-
5878: bokföringstjänsten är inte obligatoriskt utan helt    re utformning.
5879: frivilligt. Emedan det fortfarande verkar att råda        Arbetsgruppen för uppföljning av företa-
5880: ovisshet om saken har arbetsgruppen för uppfölj-      garskyddet kommer som avslutning för sitt arbete
5881: ning av företagarskyddet i den ovan nämnda            att i juni lämna en sammanfattning om sina
5882: promemorian ansett, att det i avtalsvillkoren bör     iakttagelser samt lägga fram nödiga förslag till
5883: intas ett uttryckligt omnämnande om att anlitan-      eventuella fortsättningsåtgärder. Handels- och
5884: det av bokföringstjänst är frivilligt.                industriministeriet kommer på basen av särskilda
5885:    Vissa frågor rörande små såganläggningars si-       utredningar och den ovan nämnda sammanfatt-
5886: tuation som nämnts i motiveringen till spörsmå-       ningen samt genom förhandlingar med vederbö-
5887: let håller på att utredas med anledning av            rande näringsorganisationer bedöma behovet att
5888: konkurrensombudsmannens åtgärder.                     utveckla stadgandena om företagarskydd med
5889:    Arbetsgruppen för uppföljning av företa-           beaktande av regeringsprogrammets målsättning
5890: garskyddet kommer ännu att uppgöra en särskild        i denna fråga.
5891: 
5892:      Helsingfors den 15 maj 1984
5893: 
5894: 
5895:                                                                                 Minister jermu Laine
5896:                                                1984 vp.
5897: 
5898: Kirjallinen kysymys n:o 207
5899: 
5900: 
5901: 
5902: 
5903:                                    Arranz: Asuntolainan korkotukeen oikeuttavan hintarajan korotta-
5904:                                       misesta pääkaupunkiseudulla
5905: 
5906: 
5907:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5908: 
5909:    Suomen asuntotilanne on erittäin vaikea ja         ehdottomasti saatava korjaus, jotta pääkaupunki-
5910: tilanne on kehittymässä huonompaan suuntaan.          seudun nuoret asunnontarvitsijat saataisiin tässä
5911: Erityisesti nuorten ensiasunnon hankinta on koh-      suhteessa tasa-arvoiseen asemaan muun maan
5912: tuuttoman hankalaa taloudellisesti erityisesti pää-   ihmisten kanssa.
5913: kaupunkiseudulla. Valtion maksama korkotuki             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5914: nuorille asuntosäästäjille on oikeansuuntainen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5915: toimenpide, mutta käytännössä se on menettänyt        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5916: merkitystään pääkaupunkiseudun asuntojen kor-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5917: keiden hintojen vuoksi. Korkotuen saamiseen
5918: oikeuttava asunnon neliöhinnan raja on niin                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5919: alhainen, että käytännössä siihen hintaan ei pää-            ryhtyä asuntolainan korkotuen saamiseen
5920: kaupunkiseudulta kunnollisia asuntoja saa.                   oikeuttavan asunnon neliöhintarajan ko-
5921:                                                              rottamiseksi vastaamaan pääkaupunkiseu-
5922:    Kysymyksessä on siis Espoon, Vantaan ja Hel-              dun nykyistä hintatasoa nuorten asun-
5923: singin nuorille lähinnä näennäisetu. Tähän olisi             nonsaannin helpottamiseksi?
5924: 
5925:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
5926: 
5927:                                               Liisa Arranz
5928: 
5929: 
5930: 
5931: 
5932: 428400611]
5933: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 207
5934: 
5935: 
5936: 
5937: 
5938:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5939: 
5940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesti hankittujen uusien asuntojen keskihinta oli
5941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pääkaupunkiseudulla 3 900 mk/m 2 ja vanhojen
5942: olette 13 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-       asuntojen keskimäärin 3 630 mk/m 2 • Täten kes-
5943: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kihinta jäi sekä uusien että vanhojen asuntojen
5944: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       osalta selvästi alle hintarajojen, joten hintarajojen
5945: Liisa Arranzin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    ei voida katsoa aiheuttaneen kohtuutonta estettä
5946: myksestä n:o 207:                                     korkotukilainan saamiselle.
5947:                                                          Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen valtio-
5948:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        neuvoston päätöksen mukaan enimmäisneliöhin-
5949:        ryhtyä asuntolainan korkotuen saamiseen        tarajoja korotettiin pääkaupunkiseudulla uusien
5950:        oikeuttavan asunnon neliöhintarajan ko-        asuntojen kohdalla 5 500 markkaan ja vanhojen
5951:        rottamiseksi vastaamaan pääkau punkiseu-       asuntojen osalta 5 200 markkaan neliöltä. Nou-
5952:        dun nykyistä hintatasoa nuorten asun-          sua aikaisempaan hintarajaan oli uusissa asun-
5953:        nonsaannin helpottamiseksi?                    noissa noin 12 % ja vanhoissa asunnoissa noin
5954:                                                       16 %, joten korotusprosentit ylittävät huomatta-
5955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vasti yleisen kustannus- ja hintatason nousun.
5956: seuraavaa:                                            Tavoitteena uusia hintarajoja asetettaessa oli
5957:    Oman asunnon hankintaan myönnettävien lai-         mm. se, että Helsingin kaupungissa laatu- ja
5958: nojen korkotuesta annetun lain (639/82) mukaan        kustannusohjatut omistusasunnot eli niin sanotut
5959: korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on,      HITAS-asunnot mahtuvat kyseisiin rajoihin ja
5960: että sen avulla hankittavan asunnon hinta ei ylitä    että hintarajojen puitteissa on mahdollista hank-
5961: valtioneuvoston alueittain vahvistamaa hyväksyt-      kia kohtuutasoinen asunto muualta pääkaupun-
5962: tävää enimmäishintaa asunnon neliömetriä koh-         kiseudulta kuin Helsingin keskusta-alueelta.
5963: den. Tällä enimmäisneliömetrihinnalla pyritään           Pääkaupunkiseudulla tehdyt korkotukilaina-
5964: estamaan korkotukilainoituksen aiheuttaman            päätökset olivat marraskuun 1983 lopussa noin
5965: asuntojen kysynnän lisääntymisen vaikutukset          34 prosenttia koko maassa tehdyistä korkotukilai-
5966: asuntojen hintoihin. On myös katsottu, että ei        napäätöksistä kun sanotun ikäisiä eli 18--35-vuo-
5967: ole tarpeellista ohjata valtion tukea keskimääräis-   tiaita henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla samaan
5968: tä kalliimpiin asuntoihin. Lähtökohtana on ollut,     aikaan noin 17 prosenttia koko maan vastaavasta
5969: että ne jotka hankkivat normaalia kalliimman          ikäryhmästä. Tämänkin perusteella voidaan pää-
5970: asunnon, eivät välttämättä ole valtion tuen tar-      tellä, että kysymyksessä mainitut rajoitukset eivät
5971: peessa.                                               ole olleet esteenä asunnon hankinnalle.
5972:    Vuoden 1983 loppuun saakka voimassa ollees-           Uutta tietoa korkotukilainoituksessa sovelletta-
5973: sa valtioneuvoston päätöksessä korkotukilainalla      vien hintarajojen sopivuudesta saadaan, kun vii-
5974: hankittavan asunnon hinta sai pääkaupunkiseu-         me vuoden lopun tilannetta kuvaava selvitys
5975: dulla olla uusissa asunnoissa enintään 4 900 mk/      lähiaikoina valmistuu. Tämän ja voimassa olevia
5976: m 2 ja vanhoissa asunnoissa 4 500 mk/m 2 • Vuo-       hintarajoja koskevan selvityksen perusteella tul-
5977: den 1983 toukokuun tilannetta kuvaavan selvi-         laan tekemään tarvittavat johtopäätökset hintara-
5978: tyksen mukaan mainitun korkotukilainan mukai-         jojen tarkistamiseksi.
5979: 
5980:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1984
5981: 
5982:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
5983:                                          1984 vp. -- RJC n:o 207                                          3
5984: 
5985: 
5986: 
5987: 
5988:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
5989: 
5990:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             3 630 mk/m 2 • 1 fråga om såväl nya som gamla
5991: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           bostäder föli det genomsnittliga priset således
5992: den 13 april 1984 tili vederbörande medlem av            klart under prisgränserna, varför dessa inte kan
5993: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        anses ha åsamkat orimliga hinder för erhåliande
5994: dagsledamot Liisa Arranz undertecknade spörs-            av räntestödslån.
5995: mål nr 207:                                                 Enligt det statsrådsbeslut som trädde i kraft
5996:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         vid ingången av år 1984 höjdes maximigränserna
5997:         för att höja gränsen för det kvadrat-            för kvadratmeterspris i huvudstadsregionen tili
5998:         meterspris som berättigar tili räntestöd         5 500 mk för nya bostäder, och 5 200 mk per
5999:         för bostadslån så, att den motsvarar gäl-        kvadrat för gamla bostäder. Höjningen i jämfö-
6000:         lande prisnivå i huvudstadsregionen, för         relse med de tidigare prisgränserna var cirka
6001:         att sålunda underlätta de ungas bostads-         12 % för nya bostäder och cirka 16 % för gamla
6002:         anskaffning?                                     bostäder. Således överskred förhöjningsprocenter-
6003:                                                          na betydligt den alimänna höjningen av kost-
6004:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nads- och prisnivån. När de nya gränserna drogs
6005: anföra följande:                                         upp var målet bl.a. att de s.k. HITAS-bostäderna
6006:                                                          i Helsingfors, dvs. de bostäder som omfattas av
6007:    Enligt lagen om räntestödslån för anskaffande         Helsingfors stads system för reglering av pris- och
6008: av ägarbostad (639/82) är fönitsättning för god-         kvalitetsnivån på bostäder, skulle rymmas inom
6009: kännande av lån som räntestödslån att priset på          de nya gränserna och att det inom ramen för
6010: den bostad som anskaffas med hjälp av lånet inte         prisgränserna är möjligt att skaffa en bostad av
6011: överstiger ett av statsrådet regionvis faststälit        rimlig kvalitet annorstäders i huvudstadsregionen
6012: godtagbart maximipris för bostadskvadratmeter.           än i Helsingfors centrumområde.
6013: Med detta maximipris för bostadskvadratmeter
6014: försöker man hindra att bostadspriserna påverkas            Besluten om beviljande av räntestödslån ut-
6015: av den ökade efterfrågan på bostäder som ränte-          gjorde i slutet av november 1983 i huvudstadsre-
6016: stödslångivningen leder tili. Man har också ansett       gionen cirka 34 procent av besluten i hela landet,
6017: att det inte är erforderligt att inrikta statligt stöd   medan antalet personer i berörda åldrar, dvs.
6018: på bostäder som är dyrare än genomsnittet.               18--35-åringar, i huvudstadsregionen samtidigt
6019: Utgångspunkten har varit att de som skaffar en           utgjorde cirka 17 procent av hela denna ålders-
6020: bostad som är dyrare än det normala inte nöd-            grupp i landet. Också på denna grund kan man
6021: vändigtvis är i behov av statligt stöd.                  dra slutsatsen att de i spörsmålet nämnda grän-
6022:    1 det statsrådsbeslut som gälide tili utgången        serna inte har utgjort hinder för anskaffande av
6023: av år 1983 bestämdes att priset på en bostad som         bostad.
6024: i huvudstadsregionen anskaffades med ränte-                 Nya uppgifter om hur lämpliga de prisgränser
6025: stödslån fick vara högst 4 900 mk/ m 2 för nya           som tiliämpas vid räntestödslångivningen är, er-
6026: bostäder och högst 4 500 mk/m 2 för gamla                hålis när redogörelsen för situationen i slutet av
6027: bostäder. Enligt en redogörelse för läget i maj          förra året inom kort blir färdig. På basen av
6028: 1983 var medelpriset på nya bostäder som skaffa-         denna utredning och en utredning om gäliande
6029: des med räntestödslån i huvudstadsregionen               prisgränser kommer erforderliga slutsatser angå-
6030: 3 900 mk/m 2 och medelpriset på gamla bostäder           ende justering av prisgränserna att dras.
6031: 
6032:      Helsingfors den 25 maj 1984
6033: 
6034: 
6035:                                                                              Miljöminister Matti Ahde
6036:                J
6037:               J
6038:               J
6039:               J
6040:               J
6041:               J
6042:              J
6043:             J
6044:             J
6045:            J
6046:           J
6047:           J
6048:          J
6049:         J
6050:         J
6051:         J
6052:        J
6053:       J
6054:       J
6055:      J
6056:     J
6057:     J
6058:     J
6059:    J
6060:   J
6061:   J
6062:  J
6063: J
6064: J
6065: J
6066:                                              1984 vp.
6067: 
6068: Kirjallinen kysymys n:o 208
6069: 
6070: 
6071: 
6072: 
6073:                                   Kortesalmi: Maanmittaustoimitusten uskottujen miesten saattami-
6074:                                     sesta eläketurvan piiriin
6075: 
6076: 
6077:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6078: 
6079:    Eläketurvakeskuksen ja Kunnallisen eläkelai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6080: toksen antamien tietojen mukaan maanmittaus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6081: toimituksessa olleiden uskottujen miesten palk-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6082: kiot eivät kuulu minkään eläkejärjestelmän pii-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6083: riin. Palkkion maksajalla on mahdollisuus ottaa
6084: uskotulle miehelle ylimääräinen LEL-vakuutus,                Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
6085: mutta käytännössä näin ei ole koskaan tapahtu-            miin maanmittaustoimituksissa uskottui-
6086: nut. Uskotut miehet ovat näin ollen väliin puto-          na miehinä toimineiden saattamiseksi
6087: aJia.                                                     eläketurvan piiriin tehokkaasti ja aukot-
6088:                                                           tomasti?
6089: 
6090:         Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
6091: 
6092:                                         ]. Juhani Kortesalmi
6093: 
6094: 
6095: 
6096: 
6097: 428400612K
6098: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 208
6099: 
6100: 
6101: 
6102: 
6103:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6104: 
6105:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelakia
6106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sovelletaan myös sellaisen yhteisön luottamus-
6107: olette 13 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-       henkilöön, joka on kunnallisten viranhaltijain ja
6108: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      työntekijäin eläkelain (202/64) 1 §:ssä mainituin
6109: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.    tavoin liittynyt Kunnallisen eläkelaitoksen jäsen-
6110: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta      yhteisöksi.
6111: kysymyksestä n:o 208:                                    Maanmittaustoimitusten uskottu mies ei ole
6112:                                                       kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaissa
6113:             Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-    tarkoitettu luottamushenkilö. Kunta ei myöskään
6114:          miin maanmittaustoimituksissa uskottui-      suorita hänelle mitään palkkioita tai korvauksia,
6115:          na miehinä toimineiden saattamiseksi         koska niistä jakolain 263 §:n mukaan huolehtii
6116:          eläketurvan piiriin tehokkaasti ja aukot-    toimituksen osakas. Näin ollen kunnallisten luot-
6117:          tomasti?                                     tamushenkilöiden eläkelakia ei voitaisi soveltaa
6118:                                                       uskottuun mieheen, vaikka hänen tehtävänsä
6119:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        katsottaisiinkin valtion luottamustoimen luontei-
6120:                                                       seksi.
6121:    Maanmittaustoimitusten uskottujen miesten             Maanmittaustoimitusten uskotuo miehen teh-
6122: oikeudellisesta asemasta säädetään jakolain (6041     tävä eroaa kihlakunnanoikeuden lautamiehen
6123: 51) 7 luvussa. Siitä ilmenee, että kunnanvaltuus-     tehtävästä siinä, että jälkimmäiselle maksetaan
6124: to valitsee vähintään kuusi uskottua miestä nel-      kihlakunnanoikeuden lautakunnasta annetun
6125: jäksi vuodeksi kerrallaan. Uskottujen miesten         lain (322/69, muut. 266/78) 16 §:n mukaan
6126: tulee olla kiinteistöasioihin perehtyneitä ja muu-    kunnan varoista palkkiota sekä päivärahaa ja
6127: toin heidän vaalikelpoisuudestaan on voimassa,        korvausta sen mukaan kuin kunnallislaissa on
6128: mitä kihlakunnanoikeuden lautamiehestä on sää-        säädetty luottamushenkilöille suoritettavista
6129: detty.                                                palkkioista ja korvauksista. Tästä järjestelystä seu-
6130:    Jakolain 263 §:n mukaan toimituksen osakas         raa, että kihlakunnanoikeuden lautamiehillä on
6131: on, jollei muualla ole toisin säädetty, velvollinen   kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain no-
6132: toimituksessa kustantamaan uskotuille miehille        jalla oikeus eläkkeeseen saamistaan palkkioista.
6133: suoritettavat palkkiot, päivärahat ja matkakus-          Valtionhallinnossa on useita tehtäviä, joihin
6134: tannusten korvaukset. Näiden määräämisperus-          osallistuvat kunnan valitsemat luottamushenki-
6135: teet vahvistaa maanmittaushallitus.                   löt, joille kunta ei ole kuitenkaan lain mukaan
6136:    Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelakia       velvollinen suorittamaan palkkiota, eivätkä he
6137: (578/77) sovelletaan sen 1 §:n mukaisesti kun-        siten kuulu kunnallisten luottamushenkilöiden
6138: nallislaissa tarkoitettuihin kunnallisiin luotta-     eläkelain piiriin. Tällaisia luottamushenkilöitä
6139: mushenkilöihin. Kunnallislain (953/76) 8 §:n          ovat esimerkiksi verolautakunnan ja tutkijalauta-
6140: mukaan näitä ovat kunnanvaltuutetut, kuntien          kunnan jäsenet, asunto-oikeuden jäsenet, kut-
6141: edustajainkokoukseen valitut edustajat, kunnan-       suotalautakunnan jäsenet ja poliisipiirin neuvot·
6142: hallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimi-     telukunnan jäsenet. Koska näistä tehtävistä palk·
6143: kuntien jäsenet sekä tilintarkastajat ja muut kun-    kio tai korvaus maksetaan valtion varoista, jäävät
6144: nan luottamustoimiin valitut henkilöt. Paitsi         myös nämä kunnalliset luottamushenkilöt kun·
6145: kunnallislaissa tarkoitettua luottamushenkilöä        nallisten luottamushenkilöiden eläketurvan ulko·
6146: eläketurva koskee henkilöä, jonka kunta tai kun-      puolelle.
6147: tainliitto sen mukaan, kuin erikseen on säädetty,        Koska kysymys siitä, toteutetaanko ja miss~
6148: valitsee valtion lautakuntaan tai toimikuntaan        muodossa valtion luottamustehtävissä olevier
6149: taikka muutoin valtion luottamustoimeen ja jolle      henkilöiden eläketurva, ei ole saanut lainsäädän·
6150: kunta tai kuntainliitto on lain mukaan velvolli-      nöllistä ratkaisuaan ja koska ratkaisulla ilmeisest
6151: nen suorittamaan palkkion.                            on vaikutuksia myös suhtautumiseen maanmit·
6152:                                         1984 vp. -      KK n:o 208                                        3
6153: 
6154: taustoimitusten uskottujen miesten eläketurvan          uskottuina miehinä toimineiden saattamista elä-
6155: järjestämiseen, katson, että tässä tilanteessa ei ole   keturvan piiriin.
6156: riittäviä perusteita ottaa erikseen käsiteltäväksi
6157: 
6158:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
6159: 
6160:                                                                      Sisäasiainministeri Matti Luttinen
6161: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 208
6162: 
6163: 
6164: 
6165: 
6166:                               Till Riksdagens Herr Talman
6167: 
6168:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Lagen om pension för kommunala förtroende-
6169: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      valda tillämpas även i fråga om förtroendevald i
6170: den 13 april 1984 till vederbörande medlem av       sådant samfund, som på det sätt som nämns i 1 §
6171: statsrådet översänt avskrift av riksdagsman ] .     lagen om pension för kommunala tjänsteinneha-
6172: Juhani Kortesalmi undertecknade spörsmål nr         vare och arbetstagare (202/64) anslutit sig som
6173: 208:                                                medlemssamfund i Kommunala pensionsanstal-
6174:                                                     ten.
6175:           Ämnar Regeringen i skyndsam ordning          Gode man vid lantmäteriförrättning är inte
6176:        skrida till åtgärder för att de personer     sådan förtroendevald som åsyftas i lagen om
6177:        som verkat såsom gode män vid lantmä-        pension för kommunala förtroendevalda. Kom-
6178:        teriförrättningar effektivt och utan un-     munen betalar inte heller några arvoden eller
6179:        dantag skall komma i åtnjutande av pen-      ersättningar till honom, eftersom enligt 263 §
6180:        sionsskydd?                                  lagen om skifte delägare i förrättning ombesörjer
6181:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     dessa. Sålunda kunde lagen om pension för
6182: anföra följande:                              ·     kommunala förtroendevalda inte tillämpas i frå-
6183:    Angående den rättsliga ställningen för lantmä-   ga om gode man, aven om hans uppdrag skulle
6184: teriförrättningarnas gode män är stadgat i 7 kap.   anses ha karaktären av statligt förtroendeupp-
6185: lagen om skifte (604 151). Därav framgår, att       drag.
6186: kommunens fullmäktige utser minst sex gode             Gode mannens uppdrag vid lantmäteriförrätt-
6187: män för fyra år i sänder. Gode männen skall vara    ning avviker från uppdraget för nämndeman vid
6188: förtrogna med fastighetsangelägenheter och be-      häradsrätt i det, att till den sistnämnde enligt 16
6189: träffande deras valbarhet gäller i övrigt vad som   § lagen om nämnden vid häradsrätt (322/69,
6190: är stadgat om nämndeman vid häradsrätt.             ändr. 266/78) av kommunens medel betalas
6191:    Enligt 263 § lagen om skifte är delägare i       arvode samt dagtraktamente och ersättning i
6192: förrättning, om inte annorstädes annorlunda är      enlighet med vad i kommunallagen är stadgat
6193: stadgat, skyldig att vid förrättningen bekosta de   om arvoden och ersättningar som utgår till för-
6194: arvoden, dagtraktamenten och resekostnadser-        troendevald. Av detta arrangemang följer, att
6195: sättningar som tillkommer gode männen. Lant-        nämndeman vid häradsrätt med stöd av lagen
6196: mäteristyrelsen fastställer grunderna för bestäm-   om pension för kommunala förtroendevalda äger
6197: mandet av dessa.                                    rätt till pension för de arvoden han erhållit.
6198:    Lagen om pension för kommunala förtroende-          Det finns inom statsförvaltningen ett flertal
6199: valda (578/77) tillämpas i enlighet med dess 1 §    uppgifter, i vilka deltar sådana av kommun
6200: på kommunala förtroendevalda som avses i kom-       utsedda förtroendevalda, till vilka kommunen
6201: munallagen. Enligt 8 § kommunallagen (953/76)       dock inte enligt lag är skyldig att utge arvode,
6202: är dessa bl.a. kommunfullmäktige, till mellan-      och dessa personer omfattas således inte av lagen
6203: kommunal ombudsstämma valda ombud, med-             om pension för kommunala förtroendevalda.
6204: lemmarna i kommunstyrelse, nämnder, direktio-       Sådana förtroendevalda är exempelvis medlem-
6205: ner och kommitteer liksom även revisorer och        marna i skattenämnden och prövningsnämnder-
6206: övriga till kommunalt förtroendeuppdrag valda       na, bostadsdomstolens ledamöter, medlemmarna
6207: personer. Förutom i kommunallagen åsyftad för-      i uppbådsnämnden och medlemmarna i delega-
6208: troendevald gäller pensionsskyddet även person,     tionen för polisdistriktet. Emedan arvodet eller
6209: som kommun eller kommunalförbund, i enlighet        ersättningen i dessa uppdrag betalas av statens
6210: med vad därom särskilt är stadgat, utser till       medel, faller även dessa kommunala förtroende-
6211: statlig nämnd eller kommission eller eljest till    valda utanför pensionsskyddet för kommunala
6212: statligt förtroendeuppdrag och till vilka kommu-    förtroendevalda.
6213: nen eller kommunalförbundet enligt lag är skyl-        Emedan frågan om huruvida och i viiken form
6214: dig att utge arvode.                                pensionsskyddet för personer i statligt förtroen-
6215:                                     1984 vp. -- ~ n:o 208                                           5
6216: 
6217: deuppdrag skali genomföras, inte avgjorts i lag-   lantmäteriförrättningar, anser jag att det i detta
6218: stiftningsväg, och emedan avgörandet uppenbar-     läge inte föreligger tiliräckliga grunder för att
6219: ligen kommer att påverka instäliningen tili an-    separat ta upp tili behandling frågan om pen-
6220: ordnandet av pensionsskydd för gode män vid        sionsskydd för dem som verkat såsom gode män.
6221: 
6222:     Helsingfors den 24 maj 1984
6223: 
6224: 
6225:                                                                    Inrikesminister Matti Luttinen
6226:                                               1984 vp.
6227: 
6228: Skriftligt spörsmål nr 209
6229: 
6230: 
6231: 
6232: 
6233:                                  Nordman m.fl.: Om avskaffande av onödig byråkrati
6234: 
6235: 
6236:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6237: 
6238:    Allt eftersom den offentliga förvaltningen har   noteras, trots att den rönte stort intresse bland de
6239: byggts ut har människoroa blivit mera beroende      anställda inom stats- och kommunalförvalt-
6240: av dess beslut och service. Detta har skett med     ningen och väckte stora förväntningar även bland
6241: omtanke om människoroa. Men kritiken mot            medborgaroa. Vissa förslag prisbelönades.
6242: byråkratin växer, mot krångliga och onödiga            En ändrad arbetsfördelning mellan staten och
6243: bestämmelser, mot opersonlig och långsam be-        kommuneroa - med större självbestämmande-
6244: handling. Ökad medvetenhet bland medborgar-         rätt i korumuneroa - skulle tjäna ovan nämnda
6245: na och kostnadsskäl kräver en smidigare och         målsättningar för förvaltningen. En rad åtgärder i
6246: effektivare betjäning.                              den riktningen föreslås i ett kommittebetänkan-
6247:    Det finns direktiv, lagar och förordningar som   de ''Decentralisering av statens centralförvalt-
6248: är överflödiga, oklara och otidsenliga. Det finns   ning" (1982:71); delegering av beslut tili koru-
6249: ansökningar som förutsätter onödigt många blan-     muneroa och avskaffande av underställande av
6250: ketter. Det samlas för mycket information och       kommunala beslut.
6251: statistik. I dag ägnar sig en stor del av de           Hänvisade tili det ovan anförda får vi i den
6252: nyanställda inom förvaltningen åt intero be-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6253: redning och redovisning, inte åt direkt betjäning   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6254: av människoroa. Mycket kunde förenklas utan att     följande spörsmål:
6255: demokratin och rättssäkerheten offras.
6256:    I syfte att förbättra förvaltningen anordnade              Vad har Regeringen gjort med anled-
6257: finansministeriet tillsammans med andra minis-              ning av "Byråkratikampanjen", och
6258: terier och de korumunala centralorganisationeroa              vad har Regeringen gjort med anled-
6259: "Byråkratikampanjen" år 1980. Någon målmed-                 ning av förslagen i kommittebetänkade
6260: veten uppföljning av aktionen har inte kunnat               1982:71?
6261: 
6262:     Helsingfors den 13 april 1984
6263: 
6264:                      Håkan Nordman                           Gunnar ] ansson
6265: 
6266: 
6267: 
6268: 
6269: 428400575C
6270: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 209
6271: 
6272: Kirjallinen kysymys n:o 209                                                                   Suomennos
6273: 
6274: 
6275: 
6276: 
6277:                                    Nordman ym.: Tarpeettoman byrokratian poistamisesta
6278: 
6279: 
6280:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6281: 
6282:    Sitä mukaa kuin julkishallintoa on kehitetty,       tatoimenpiteisiin, vaikka se sai suurta huomiota
6283: ovat ihmiset tulleet riippuvaisemmiksi sen pää-        osakseen valtion- ja kunnallishallinnon piirissä ja
6284: töksistä ja palveluista. Tämä on tapahtunut ih-        herätti suuria odotuksia myös kansalaisten kes-
6285: misten parasta ajatellen. Mutta kritiikki lisääntyy    kuudessa. Jotkut ehdotukset tulivat palkituiksi.
6286: byrokratiaa, monimutkaisia ja turhia määräyksiä           Muutettu valtion ja kuntien välinen työnjako
6287: sekä persoonatonta ja hidasta kohtelua vastaan.        - jolloin kunnille annettaisiin suurempi itse-
6288: Kansalaisten lisääntynyt tietoisuus ja kustannus-      määräämisoikeus - palvelisi edellä mainittuja
6289: syyt vaativat joustavampaa ja tehokkaampaa pal-        hallinnolle asetettuja tavoitteita. Eräitä tämän
6290: velua.                                                 suuntaisia toimenpiteitä ehdotetaan Väliportaan
6291:    On olemassa turhia, epäselviä ja vanhentuneita      hallintokomitea II:n 1. mietinnössä (Tehtävien ja
6292: ohjeita, lakeja ja asetuksia. On olemassa hake-        toimivallan siirtäminen valtion keskushallinnolta
6293: muksia, jotka edellyttävät turhan monia lomak-         väliportaan hallinnolle ja paikallishallinnolle sekä
6294: keita. Kerätään liikaa tietoja ja tilastoja. Nykyään   kunnille; 1982:71); päätösten siirtämistä kuntiin
6295: suuri osa hallinnon uusista työntekijöistä omis-       ja kunnallisten päätösten alistamisen poistamista.
6296: tamuu sisäiselle valmistelutyölle ja laskennalle          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6297: eikä ihmisten suoranaiseen palveluun. Paljon           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6298: voitaisiin yksinkertaistaa vaarantamatta demokra-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6299: tiaa ja oikeusturvaa.                                  senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6300:    Hallinnon parantamiseksi valtiovarainministe-                 Mitä Hallitus on tehnyt ''Byrokratiatal-
6301: riö järjesti yhdessä toisten ministeriöiden ja kun-            koot' '-kampanjan perusteella,
6302: nallisten keskusjärjestöjen kanssa ''Byrokratiatal-              ja mitä Hallitus on tehnyt komi-
6303: koot" -kampanjan vuonna 1980. Tämä ei kuiten-                  teanmietinnön n: o 1982:71 ehdotusten
6304: kaan johtanut mihinkään määrätietoisiin seuran-                johdosta?
6305: 
6306:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
6307: 
6308:                       Håkan Nordman                             Gunnar Jansson
6309:                                        1984 vp. -- KJ< n:o 209                                             3
6310: 
6311: 
6312: 
6313: 
6314:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6315: 
6316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kertaistettu. Vielä kuluneena vuonnakin on tal-
6317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koissa tehtyjen ehdotusten pohjalta käynnistetty
6318: olette 13 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        jatkotoimenpiteitä. Vireille on pantu esim. hen-
6319: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kilötodistusten ja muiden vastaavien todistusten
6320: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustajien      yhdistämiseen tähtäävä hanke sekä sen selvittä-
6321: Nordmanin ja Janssonin kirjallisesta kysymyksestä      minen, miten vammaisten asiointia virastoissa ja
6322: n:o 209, joka kuuluu seuraavasti:                      heidän asioidensa käsittelemistä voitaisiin yksin-
6323:                                                        kertaistaa.
6324:            Mitä Hallitus on tehnyt ''Byrokratiatal-
6325:         koot" -kampanjan perusteella, ja                  Tällä hetkellä voidaan havaita, että byrokra-
6326:            mitä Hallitus on tehnyt komiteanmie-        tiatalkoissa tehdyt keskeiset ehdotukset ovat joh-
6327:         tinnön n:o 1982:71 ehdotusten johdosta?        taneet jatkotoimenpiteisiin. Taikoot ovat olleet
6328:                                                        joko alkusysäyksenä tai monissa tapauksissa aina-
6329:                                                        kin vauhdittaneet uudistushankkeiden toteutta-
6330:    Esitän vastauksena kysymykseen kunnioittavas-
6331:                                                        mista.
6332: ti seuraavaa:
6333:                                                           Byrokratiatalkoiden merkittävimpänä vaiku-
6334:    Valtionhallinnossa ilmenevän byrokratian vä-        tuksena voidaan kuitenkin pitää hallinnon kehit-
6335: hentäminen on hallituksen mielestä ensiarvoisen        tämistoiminnan vireyttämistä ja suuntaamista.
6336: tärkeä tavoite. Suuri osa hallinnon yleisestä,         Byrokratiatalkoissa tuli ilmi eräitä alueita, joihin
6337: normaalisti vireillä olevasta kehittämistoiminnas-     ei hallintoa kehitettäessä ollut kiinnitetty riittä-
6338: takin liittyy ainakin välillisesti myös byrokratian    västi huomiota.
6339: vähentämiseen. Byrokratian vähentämistyötä on-
6340: kin tarkasteltava kokonaisuutena, josta ei täysin         Päävastuu hallinnon kehittämistyössä on kui-
6341: voida irrottaa jotakin yksittäistä hanketta.           tenkin virastoilla ja laitoksilla. Erilaiset projektit
6342:    Hallinnon normaalia, virastokohtaista kehittä-      ja byrokratiatalkoiden kaltaiset teemakampanjat
6343: mistyötä on ajoittain täydennetty erilaisilla pro-     voivat vain täydentää normaalia hallinnon kehit-
6344: jekteilla tai kampanjoilla. Tällainen kertaluontoi-    tämistoimintaa. Byrokratiataikoot-kampanja oli
6345: nen hanke oli myös vuonna 1980 järjestetty             ajallisesti rajattu kehittämishanke. Sen sijaan hal-
6346: byrokratiatalkoot-kampanja. Byrokratiatalkoiden        linnon normaali kehittäminen ja tähän liittyvä
6347: tarkoituksena oli kiinnitt~ hallinnossa työskente-     seuranta ovat jatkuvasti vireillä.
6348: levien huomiota byrokratian haittoihin ja asia-           Vuonna 1982 valtioneuvosto hyväksyi välipor-
6349: kaspalvelun merkitykseen.                              taanhallinnon osauudistuksia ja eräitä muita uu-
6350:    Talkoissa tehtyjen ehd'Otusten toteuttamiseksi      delleenjärjestelyjä koskevat kannanotot, jotka pi-
6351: asetettiin kullekin hallinoonalalle ohjausryhmät,      tävät sisällään pääpiirteittäin sen, että peruste-
6352: jotka käsittelivät alustav~ti ehdotukset. Näiden       taan kolme uutta lääniä, kehitetään lääninhallin-
6353: ryhmien toimintaa seurattiin kiinteästi. Vuoden        non ja valtion piirihallinnon järjestelmää, kehite-
6354: 1981 byrokratiaehdotusten seurannassa ilmeni,          tään erikoissairaanhoidon kuntainliittojärjestel-
6355: että noin puolet aloitteista oli valmisteltavana tai   mää sekä myös sen, että vahvistetaan kuntien
6356: jo toteutettu joko omana hankkeenaan tai liitty-       itsehallinnollista asemaa. Näiden kannanottojen
6357: neenä johonkin vireillä olevaan laajempaan ke-         edellyttämä laaja valmistelutyö lausuntokierroksi-
6358: hittämishankkeeseen. Vuonna 1982 julkaistiin           neen on sisäasiainministeriön sekä useiden komi-
6359: byrokratiatalkoiden loppuraportti, johon on            teoiden ja toimikuntien toimesta saatu päätök-
6360: koottu keskeisimmät noin 300 byrokratiaa vähen-        seen vasta vuoden 1984 alussa. Väliportaanhallin-
6361: tävää ja asiakaspalvelua parantavaa hanketta.          tokomitea II, jonka 1. mietintö (KM 1982:71)
6362:    Mm. talkoissa keskimääräistä enemmän arvos-         sisälsi ehdotukset tehtävien ja toimivallan siirtä-
6363: telun kohteeksi joutuneita matkustussääntöjä,          misestä valtion keskushallinnolta väliportaan- ja
6364: ikälisien hakumenettelyä sekä rakennuslupame-          paikallishallinnolle sekä kunnille, vastasi keskei-
6365: nettelyä on talkoiden jälkeen uudistettu ja yksin-     sestä osasta tätä valmistelutyötä.
6366: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 209
6367: 
6368:    Toimenpiteitä väliportaanhallinnon uudista-        tusten toimintaa ohjaavien keskushallintoviran-
6369: miseksi on alustavasti käsitelty aluepoliittisessa    omaisten välisen yhteistyön kiinteyttäminen, lää-
6370: ministerivaliokunnassa helmikuussa 1984. Vii-         ninhallitusten budjetointijärjestelmän uudistami-
6371: meistään syksyllä 1984 on tarkoitus ottaa asiat       nen, lääninhallitusten organisaation kehittämi-
6372: uudelleen esille ministerivaliokunnassa päätösesi-    nen, lääninkanslioiden toimivuuden ja toiminta-
6373: tysten tekemistä varten valtioneuvostolle.            mahdollisuuksien parantaminen ja lääninoikeuk-
6374:    Tehtävien ja toimivallan siirtäminen valtion       sien toiminnan tehostaminen.
6375: keskushallinnolta lääninhallinnolle Väliportaan-         Merkittävä byrokratian vähentämiseen liittyvä
6376: hallintokomitea Il:n ehdotusten pohjalta samoin       kehittämishanke on myös valtioneuvoston
6377: kuin läänin- ja piirihallinnon yleisen järjestelmän   5.1.1984 asettaman hallinnon hajauttamiskomi-
6378: uudistaminen edellyttää lääninhallitusten nykyi-      tean työ. Komitean tehtävänä on mm. selvittää
6379: sen toiminnan kehittämisen jatkamista ja tehos-       tehtävien ja toimivallan siirtämistä keskushallin-
6380: tamista. Vuosina 1984-88 tätä kehittämistyötä         nosta alue- ja paikallishallintoon sekä tehdä eh-
6381: tullaan sisäasiainministeriön toimesta suoritta-      dotuksia hallinnon rakenteen uudistamisesta.
6382: maan erikseen laadituo kehittämisohjelman mu-         Komitealle      asetettu     määräaika     päättyy
6383: kaisesti. Kehittämiskohteina on mm. lääninhalli-      30.6.1985.
6384: 
6385:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
6386: 
6387:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
6388:                                        1984 vp. -      KK n:o 209                                        5
6389: 
6390: 
6391: 
6392: 
6393:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6394: 
6395:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Efter kampanjen har bl.a. resereglementena,
6396: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         förfarandet vid ansökan om ålderstiliägg och
6397: den 13 april 1984 tili vederbörande medlem av          förfarandet vid ansökan om byggnadslov, vilka
6398: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      under kampanjen ådrog sig mera kritik än ge-
6399: dagsmännen Nordman och Jansson underteckna-            nomsnittet, förnyats och förenklats. Redan förra
6400: de spörsmål nr 209:                                    året inleddes fortsatta åtgärder på basen av de
6401:                                                        förslag som gjordes under kampanjen. T.ex. ett
6402:           Vad har Regeringen gjort med anled-          projekt som syftar tili sammanslagning av identi-
6403:         ning av ''Byråkratikampanjen'', och            tetsbevis och andra motsvarande bevis samt en
6404:           vad har Regeringen gjort med anled-          utredning av möjligheterna att förenkla handi-
6405:         ning av förslagen i kommittebetänkande         kappades besök i ämbetsverken och handlägg-
6406:         1982:71?                                       ningen av deras ärenden har anhängiggjorts.
6407:                                                           För ögonblicket kan det observeras att av de
6408:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förslag som gjordes under byråkratikampanjen de
6409: anföra följande:                                       viktigaste har lett tili fortsatta åtgärder. Kampan-
6410:                                                        jen har antingen utgjort en första impuls tili
6411:    Enligt regeringens åsikt är det ett synnerligen     reformprojekt, elier åtminstone i många fali satt
6412: viktigt mål att minska byråkratin inom statsför-       fart på sådana projekt.
6413: valtningen. En stor del av den alimänna, på               Det viktigaste resultatet av byråkratikampan-
6414: normalt sätt pågående verksamheten för att ut-         jen kan dock anses vara att den har bidragit tili
6415: veckla förvaltningen anknyter åtminstone indi-         att stimulera och rikta in verksamheten för för-
6416: rekt också tili minskandet av byråkratin. Arbetet      valtningens utvecklande. Under byråkratikam-
6417: för att minska byråkratin måste därför ses som en      panjen framgick det att det finns vissa områden
6418: helhet, från viiken man inte helt kan lösgöra          som inte tiliräckligt har uppmärksammats vid
6419: något enskilt projekt.                                 utvecklandet av förvaltningen.
6420:    Det normala arbetet med att utveckla förvalt-          Huvudansvaret för utvecklandet av förvalt-
6421: ningen i enskilda ämbetsverk har tidvis komplet-       ningen vilar dock på ämbetsverken och inrätt-
6422: terats med olika projekt elier kampanjer. Byrå-        ningarna. Olika projekt och kampanjer som by-
6423: kratikampanjen år 1980 var också ett sådant            råkratikampanjen kan bara komplettera den nor-
6424: engångsprojekt. Byråkratikampanjens syfte var          mala verksamheten för utvecklande av förvalt-
6425: att uppmärksamgöra dem som arbetar inom                ningen. Byråkratikampanjen var ett tidsbundet
6426: förvaltningen på byråkratins skadliga verkningar       utvecklingsprojekt. Däremot är det normala ut-
6427: och kundbetjäningens betydelse.                        vecklandet av förvaltningen och härtill ansluten
6428:    För att förverkliga de förslag som gjordes          uppföljning alltid anhängig.
6429: under kampanjen tilisattes ledningsgrupper för            År 1982 godkände statsrådet ställningstagan-
6430: varje förvaltningsområde. Dessa behandlade för-        den i fråga om delreformer av mellaninstansför-
6431: slagen preliminärt. Man följde noga med verk-          valtningen och viss annan omorganisering. Dessa
6432: samheten inom dessa grupper. Vid uppföljning           ställningstaganden innefattar i huvudsak att tre
6433: av byråkratiförslagen år 1981 framgick det att         nya Iän grundas, länsförvaltningssystemet och
6434: cirka hälften av initiativen var under beredning       statens distriktsförvaltningssystem utvecklas, sys-
6435: elier redan hade förverkligats, antingen som           temet med kommunalförbund för specialsjuk-
6436: separata projekt elier i anslutning, tili något mera   vård utvecklas samt också att kommunernas själv-
6437: omfattande urvecklingsprojekt. Ar 1982 offent-         styrelse stärks. Först i början av år 1984 har det,
6438: liggjordes byråkratikampanjens slutrapport. I          på åtgärd av inrikesministeriet samt flera kom-
6439: slutrapporten har de mest centrala projekten för       mitteer och kommissioner, varit möjligt att slut-
6440: minskning av byråkratin och förbättring av kund-       föra det omfattande beredningsarbete inklusive
6441: tjänsten, cirka 300 stycken, sammanstälits.            remisser som dessa stäliningstaganden förutsatte.
6442: 6                                     1984 vp. -- EJ( n:o 209
6443: 
6444: Kommitten II för förnyande av förvaltningen i         utföras genom inrikesministeriets försorg i enlig-
6445: mellaninstans, vars I delbetänkande (Kommitte-        het med ett separat utvecklingsprogram. Som
6446: betänkande 1982:71) innehöll förslag om delege-       mål för utvecklingsarbetet har man bl.a. upp-
6447: ring av uppgifter och befogenheter från den           ställt att intensifiera samarbetet mellan de cen-
6448: statliga cc::ntralförvaltningen till mellaninstans-   trala förvaltningsmyndigheter som styr länsstyrel-
6449: och lokalförvaltningen samt till kommunerna,          sernas verksamhet. Vidare strävar man till att
6450: svarade för en central del av detta beredningsar-     förnya länsstyrelsernas budgeteringssystem, ut-
6451: bete.                                                 veckla länsstyrelsernas organisation, förbättra
6452:    Åtgärderna för förnyande av mellaninstansför-      landskansliernas funktionsduglighet och verk-
6453: valtningen har preliminärt behandlats i det re-       samhetsförutsättningar samt att effektivera läns-
6454: gionala ministerutskottet i februari 1984. Avsik-     rätternas verksamhet.
6455: ten är att senast hösten 1984 på nytt ta upp dessa
6456: frågor i ministerutskottet och härvid göra fram-          Ett betydande utvecklingsprojekt i anslutning
6457: ställningar om beslut till statsrådet.                till minskning av byråkratin är likaså det arbete
6458:    Om uppgifter och befogenheter delegeras från       som utförs av kommitten för decentralisering av
6459: den statliga centralförvaltningen till länsförvalt-   förvaltningen, tillsatt av statsrådet 5. 1. 1984.
6460: ningen utgående från ovan nämnda kommittes            Kommittens uppgift är bl.a. att utreda delege-
6461: förslag förutsätter det, liksom förnyandet av det     ringen av uppgifter och befogenheter från cen-
6462: allmänna systemet för läns- och distriktsförvalt-     tralförvaltningen till regional- och lokalförvalt-
6463: ningen, att länsstyrelsernas nuvarande verksam-       ningen samt att uppgöra förslag till förnyande av
6464: het utvecklas och effektiveras. Under åren            förvaltningsstrukturen. Kommitten bör slutföra
6465: 1984-88 kommer detta utvecklingsarbete att            sitt arbete senast 30.6.1985.
6466: 
6467:     Helsingfors den 18 maj 1984
6468: 
6469:                                                                            Minister Pekka Vennamo
6470:                                                1984 vp.
6471: 
6472: Skriftligt spörsmål nr 210
6473: 
6474: 
6475: 
6476: 
6477:                                    Norrback m.fl.: Om behovet av kostpolitik
6478: 
6479: 
6480:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6481: 
6482:    Man har på vetenskapliga grunder numera nått       mittes betänkande bygger även på detta och i
6483: sådan nivå att man alit klarare kan härleda ett       detta betänkande finns en mångfald utmärkta
6484: samband melian hälsa och kost. I Finland be-          rekommendationer. Problemet med dessa är att
6485: finner vi oss i den situationen att vi inte lider     de icke har en uttalad adress. Det finns alltså inte
6486: någon kvantitativ brist på mat. Däremot finns         någon uttalad mottagare elier någon som är satt
6487: inte tiliräckligt målmedvetet klarlagt hur sam-       att förverkliga dessa rekommendationer, utan de
6488: bandet mellan hälsosamt sammansatt kost och           har förblivit på "man borde" -stadiet.
6489: det alimänna hälsotiliståndet i nationen sam-            Norge har som troligtvis enda land i världen
6490: verkar. Därför vore det väsentligt att en ökad        antagit en koordinerad kostpolitik. Denna kost-
6491: motivation för att öka medvetenheten om hur           politik finns sanktionerad på högsta politiska
6492: hälsosamma kostvanor resp. felaktiga kostvanor        nivå, eftersom Stortinget har antagit och leder en
6493: inverkar på det allmänna hälsotiliståndet. Särskilt   "ernaeringspolitikk", som ligger tili grund för
6494: mot bakgrund att livslängden i vårt land ökar         de norska upplysningskampanjer som samhäliet
6495: kan vi vänta oss att en alit större del av vår        genomfört direkt tili konsumenterna. I Finland
6496: befolkning befinner sig i vårdbehövande ålders-       har budskapen dock stannat vid lärar- och upply-
6497: klasser och just därför blir näringsfrågorna alit     sarnivån.
6498: viktigare. Därför kan man anta att kostpåverkan-         1 Finland kunde en lösningsmodell motsvaran-
6499: de åtgärder - såvida de faktiskt leder tili bättre    de den norska vara, att något statligt organ av
6500: kostvanor och bättre hälsa - mycket sannolikt         riksdagen skulle få ett klart uttalat uppdrag för
6501: även skulie visa sig samhälisekonomiskt lönsam-       att av riksdagen godkänd kostpolitik skulle kun-
6502: ma.                                                   na utvecklas. Ett tänkbart sådant organ kunde
6503:    Sjukvården i Finland har nu nått en sådan          t.ex. den under lant- och skogsbruksministeriet
6504: standard att vi kan börja ägna en genomtänkt          sorterande Valtion ravitsemusneuvottelukunta
6505: uppmärksamhet åt den förebyggande hälsovår-           vara. Riksdagen kunde ange linjerna och rege-
6506: den, även kaliad friskvård, och därvid särskilt på    ringen skulie utarbeta detaljerna och nämnda
6507: den inverkan på befolkningens hälsotilistånd en       myndighet kunde ges i uppdrag administrera
6508: rätt sammansatt kost har. Experterna har konsta-      den riksomfattande kostpolitiken.
6509: terat att felaktiga kostvanor är en av de främsta        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6510: orsakerna tili dödsfali i hjärt- och kärlsjukdomar    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6511: och man tror också att de näst efter rökning är       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
6512: den främsta orsaken tili dödsfall i cancer.           följande spörsmål:
6513:    1 Finland har man gjort vissa utredningar kring
6514: den kostpolitiska problematiken. Bl.a. finns i                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
6515: den     s.k.    näringskommittens      betänkande             för att man i Finland skulie anta en
6516: (1981:30) uttalat åsikter om den kostpolitiska                koordinerad kostpolitik, och
6517: och livsmedelförbrukningsmålsättnigen. Den                       på vilket sätt anser Regeringen att en
6518: lantbrukspolitiska delegationens livsmedelskom-               sådan kostpolitik kunde förverkligas?
6519: 
6520:       Helsingfors den 13 april 1984
6521: 
6522:          Ole Norrback                    Ole Wasz-Höckert                Håkan Malm
6523: 
6524: 
6525: 428400591W
6526: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 210
6527: 
6528: Kirjallinen kysymys n:o 210                                                                     Suomennos
6529: 
6530: 
6531: 
6532: 
6533:                                     Norrback ym.: Ravintopolitiikan tarpeellisuudesta
6534: 
6535: 
6536:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6537: 
6538:     Nykyaikana on tieteelliseltä pohjalta saavutet-     talouspoliittisen neuvottelukunnan elintarvikeko-
6539: tu sellainen taso, että voidaan yhä selvemmin           mitean mietintö lähtee myös tästä ja tässä mie-
6540: osoittaa terveyden ja ravinnon välinen yhteys.          tinnössä on suuri määrä erinomaisia suosituksia.
6541: Suomessa olemme siinä tilassa, että meillä ei ole       Näihin suosituksiin liittyvä ongelma on, että
6542: ravinnon määrällistä puutetta. Sitä vastoin ei ole      niillä ei ole selvästi julkilausuttua kohdetta. Näin
6543: riittävän määrätietoisesti selvitetty, missä keski-     ollen ei ole ketään selvästi ilmaistua vastaanotta-
6544: näisessä vuorovaikutuksessa ovat terveellisesti         jaa eikä sellaista, jonka tehtävänä olisi toteuttaa
6545: koottu ravinto ja kansan yleinen terveydentila.         nämä suositukset, vaan ne ovat jääneet "pitäisi
6546: Tämän vuoksi olisi oleellista, että lisättäisiin        tehdä" -asteelle.
6547: motivaatiota tietoisuuden lisäämiseksi siitä, mi-          Norja on todennäköisesti ainoana maana
6548: ten terveelliset ruokatottumukset ja vastaavasti        maailmassa omaksunut koordinoidun ravintopo-
6549: virheelliset ruokatottumukset vaikuttavat yleiseen      litiikan. Tämä ravintopolitiikka on hyväksytty
6550: terveydentilaan. Erityisesti sitä taustaa vasten kat-   korkeimmalla poliittisella tasolla, koska Stortin-
6551: sottuna, että elinikä maassamme pitenee, voim-          get on hyväksynyt ja johtaa ns. '' ernaeringspoli-
6552: me odottaa, että yhä suurempi osa väestöstämme          tikk'' -nimistä toimenpidesarjaa, joka on pohja-
6553: tulee kuulumaan hoitoa tarvitseviin ikäluokkiin         na norjalaisille kuluttajille suunnatuille valistus-
6554: ja juuri tämän vuoksi ravintokysymykset tulevat         kampanjoille, jotka yhteiskunta on toteuttanut.
6555: entistä tärkeämmiksi. Tämän vuoksi voidaan              Suomessa tieto on kuitenkin jäänyt opettaja- ja
6556: olettaa, että ruokatottumuksiin vaikuttavat toi-        valistajatasolle.
6557: menpiteet -- sikäli kuin ne todella johtavat                Suomessa voisi olla norjalaista mallia vastaava
6558: parempiin ruokatottumuksiin ja parempaan ter-           ratkaisu, että jokin valtioelin saisi eduskunnalta
6559: veyteen -- hyvin todennäköisesti osoittautuisivat       selvästi julkilausutun tehtävän laatia suunnitel-
6560: myös kansantaloudellisesti kannattaviksi.               man, jonka pohjalta kehitettäisiin eduskunnan
6561:     Sairaanhoito Suomessa on nyt saavuttanut sel-       hyväksymä ravintopolitiikka. Eräs ajateltavissa
6562: laisen tason, että voimme ryhtyä osoittamaan            oleva elin on maa- ja metsätalousministeriön
6563: harkittua huomiota ennaltaehkäisevään tervey-           alainen valtion ravitsemusneuvottelukunta. Edus-
6564: denhoitoon, jota myös kutsutaan terveyden vaali-        kunta voisi luoda puitteet ja hallitus huolehtisi
6565: miseksi, ja tuolloin erityisesti siihen, minkälainen    yksityiskohdista, minkä lisäksi mainitulle elimelle
6566: vaikutus oikein kootulla ravinnolla on väestön          annettaisiin tehtäväksi johtaa valtakunnallista ra-
6567: terveydentilaan. Asiantuntijat ovat todenneet,          vintopolitiikkaa.
6568: että virheelliset ruokatottumukset ovat tärkeim-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6569: piä kuolinsyitä sydäntaudeissa ja verenkiertoelin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6570: ten sairauksissa, ja myös uskotaan, että ne ovat        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6571: tupakoinnin jälkeen tärkein kuolinsyy syöpäsai-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6572: rauksissa.
6573:     Suomessa on tehty joitakin tutkimuksia, jotka                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6574: liittyvät ravintopoliittiseen problematiikkaan.                 ryhtyä, jotta Suomessa omaksuttaisiin
6575: Mm. ns. ravitsemustoimikunnan mietinnössä                       koordinoitu ravintopolitiikka, ja
6576: (1981:30) on julkituotu mielipiteitä ravintopoli-                 miten Hallitus katsoo, että tällainen
6577: tiikan ja elintarvikekulutuksen päämääristä. Maa-               ravintopolitiikka olisi toteutettavissa?
6578:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1984
6579: 
6580:          Ole Norrback                     Ole Wasz-Höckert                 Håkan Malm
6581:                                         1984 vp. -      KK n:o 210                                        3
6582: 
6583: 
6584: 
6585: 
6586:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6587: 
6588:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mavaroja. Ravitsemusterapeuttikoulutus aloite-
6589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           taan Kuopion yliopistossa syksyllä 1984. 1970-
6590: olette 13 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         luvulta lähtien sydäntautikuolleisuus on Suomes-
6591: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sa kääntynyt selvään laskuun ja asiantuntijoiden
6592: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         mukaan tämä on osittain edullisten ravitsemus-
6593: Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        tottumusten ja muiden elintapojen muutosten
6594: kysymyksestä n:o 210:                                   ansiota. Tästä huolimatta on terveydenhuollossa
6595:                                                         ja alan henkilöstön koulutuksessa kiinnitettävä
6596:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          aikaisempaa enemmän huomiota ravitsemuksen
6597:         ryhtyä, jotta Suomessa omaksuttaisiin           merkitykseen terveyden vaalimisessa ja sairauk-
6598:         koordinoitu ravintopolitiikka, ja               sien hoidossa.
6599:           miten Hallitus katsoo, että tällainen
6600:         ravintopolitiikka olisi toteutettavissa?           Ravitsemustoimikunnan 1982 ilmestyneessä
6601:                                                         mietinnössä (1981:30) on esitetty useita suosituk-
6602:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          sia ravintopolitiikan päämääriksi ja maatalous-
6603: seuraavaa:                                              poliittisen ohjelmatyöryhmän ja elintarvikekomi-
6604:                                                         tean työskentelyssä on pyritty ravitsemuspolitii-
6605:    Hallitus yhtyy kysymyksessä esitettyyn käsityk-
6606:                                                         kan kehittämiseen maatalous- ja terveyssektorien
6607: seen siitä, että viimeaikaiset tieteelliset tutkimuk-
6608:                                                         yhteistyönä. Kysymyksen mukaan esitetyillä suo-
6609: set ovat entistä selvemmin osoittaneet ravinnon
6610:                                                         situksilla ei ole selvästi julkilausuttua kohdetta.
6611: ja terveyden väliset yhteydet. Siten on todennä-
6612:                                                         Kuitenkin suositusten mukaiset periaatteet on
6613: köistä, että vaikuttamalla ravitsemustottumuksiin
6614: aikaansaadaan kansantaloudellisestikin merkittä-        otettu huomioon viimeaikaisissa koulu- ja toimi-
6615:                                                         paikkaruokailua sekä puolustusvoimien ruokailua
6616: viä terveydellisiä vaikutuksia. Yleisen tietoisuu-
6617:                                                         koskevissa suosituksissa.
6618: den lisääminen terveellisen ravitsemuksen vaiku-
6619: tuksista on tärkeä välivaihe motivoitaessa tarvitta-       Valtioneuvoston asettama valtion ravitsemus-
6620: via muutoksia ravitsemustottumuksissa.                  neuvottelukunta on toiminut nykyisessä kokoon-
6621:    Hallitus ei voi täysin yhtyä kysymyksessä esitet-    panossaan helmikuun alusta 1984. Ravitsemus-
6622: tyyn käsitykseen, jonka mukaan Suomessa ei olisi        neuvottelukunnan tehtäviksi on määrätty aloit-
6623: riittävän määrätietoisesti selvitetty ravinnon ja       teiden ja selvitysten tekeminen sekä lausuntojen
6624: yleisen terveydentilan välisiä vuorovaikutuksia.        antaminen kansanravitsemukseen liittyvissä kysy-
6625: Alan tutkimustyö on maassamme ollut vilkasta.           myksissä. Neuvottelukunnan tavoitteet on arvioi-
6626: Monilla aloilla, kuten esimerkiksi ravinnon ja          tu uudelleen, ja sen toimintasuunnitelmassa ovat
6627: sydän- ja verisuonitautien sekä niiden vaarateki-       keskeisellä sijalla ruokavaliomallien kehittäminen
6628: jöiden välisten yhteyksien tutkimisessa, Suomi on       aikaisempien suositusten pohjalta, ravitsemuksel-
6629: kansainvälisesti ollut edelläkävijämaita. Valtion       listen riskiryhmien ongelmien selvittäminen ja
6630: tutkimuslaitoksissa on viime vuosina lisätty voi-       tunnistaminen sekä ravitsemuskasvatuksen kehit-
6631: makkaasti ravitsemustutkimukseen käytettyjä voi-        täminen, järjestäminen ja koordinoiminen.
6632: 
6633:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
6634: 
6635:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
6636: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 210
6637: 
6638: 
6639: 
6640: 
6641:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6642: 
6643:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ökat kraftigt. Näringsterapeututbildning inleds
6644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         vid Kuopio universitet hösten 1984. Sedan 1970-
6645: den 13 april 1984 tili vederbörande medlem av          talet har dödligheten i hjärtsjukdomar i Finland
6646: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      visat en tydlig nedåtgående tendens, och enligt
6647: dagsman Ole Norrback m.fl. undertecknade               experter är detta delvis en följd av att näringsva-
6648: spörsmål nr 210:                                       nor och övriga levnadsvanor ändrats i fördelaktig
6649:                                                        riktning. Trots detta måste inom hälsovården och
6650:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vid utbildningen av personai för detta område
6651:         för att man i Finland skulle anta en           mera avseende än tidigare fästas vid kostens
6652:         koordinerad kostpolitik, och                   betydelse för värnandet om hälsan och behand-
6653:            på vilket sätt anser Regeringen att en      lingen av sjukdomar.
6654:         sådan kostpolitik kunde förverkligas?
6655:                                                           1      näringskommissionens         betänkande
6656:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      (1981:30), som utkom år 1982, ingår flere re-
6657: anföra följande:                                       kommendationer rörande den kostpolitiska mål-
6658:                                                        sättningen, och arbetsgruppen för ett lantbruks-
6659:    Regeringen förenar sig om den i spörsmålet
6660:                                                        politiskt program samt livsmedelskommitten har
6661: uttalade uppfattningen, att den senaste tidens
6662:                                                        i sitt arbete försökt utveckla näringspolitiken som
6663: vetenskapliga forskning tydligare än tidigare har
6664:                                                        ett samarbete melian lantbruks- och hälsovårds-
6665: påvisat sambandet mellan kost och hälsa. Det är
6666:                                                        sektorerna. Enligt spörsmålet har de framlagda
6667: således sannolikt att man genom att påverka
6668:                                                        rekommendationerna inte någon klart uttalad
6669: kostvanorna i en från nationalekonomisk syn-
6670:                                                        adress. Principerna i rekommendationerna har i
6671: punkt tili och med betydande grad också kan
6672:                                                        alla fali beaktats i de rekommendationer som den
6673: påverka hälsan. Att öka den allmänna medveten-
6674:                                                        senaste tiden har givits rörande skol- och arbets-
6675: heten om betydelsen av hälsosam kost är ett
6676:                                                        platsbespisningen och försvarsmaktens kosthåli.
6677: viktigt meliansteg då det gäller att skapa motiva-
6678: tion för nödvändiga förändringar i kostvanorna.           Statens näringsdelegation, som har tillsatts av
6679:    Regeringen kan inte helt förena sig om den i        statsrådet, har verkat i sin nuvarande samman-
6680: spörsmålet framförda åsikten, att Finland inte         sättning sedan februari 1984. Näringsdelegatio-
6681: tillräckligt målmedvetet skulie ha utrett växelver-    nen skali ta initiativ och göra utredningar samt
6682: kan melian kosten och det allmänna hälsotili-          ge utlåtanden i frågor som har att göra med
6683: ståndet. Forskningen på detta område har i vårt        folknäringen. Delegationens målsättning har
6684: land varit livlig. På många områden, såsom t.ex.       omprövats och i dess verksamhetsplan intas en
6685: vid undersökningen av sambandet melian kosten          central plats av utvecklandet av dietmodelier på
6686: och hjärt- och blodkärlssjukdomar samt riskfakto-      basen av tidigare rekommendationer, utredning
6687: rer i samband med dem, har Finland internatio-         och identifiering av de problem som existerar för
6688: nelit sett varit ett föregångsland. 1 statens forsk-   de kategorier som från näringssynpunkt är risk-
6689: ningsanstalter har de resurser som används för         grupper samt utvecklande, anordnande och koor-
6690: näringsundersökningar under de senaste åren            dinering av kostfostran.
6691: 
6692:      Helsingfors den 24 maj 1984
6693: 
6694:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
6695:                                                 1984 vp.
6696: 
6697: Skriftligt spörsmål nr 211
6698: 
6699: 
6700: 
6701: 
6702:                                    Rehn: Om obligatoriska reningsanläggningar för svavelutsläpp i nya
6703:                                      värmekraftverk
6704: 
6705: 
6706:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6707: 
6708:    Helsingfors stads energiverk bygger ett nytt        den i Västtyskland, som beräknas i dag utgöra
6709: kolkraftverk invid den gamla anläggningen på           redan ca 113 av skogarnas totalareal där.
6710: Sundholmen i Helsingfors.                                 Dessvärre har man beräknat att skogsdöden
6711:    Kraftverkets pipa blir 150m hög, och man har        som förorsakas av de sura regnen som storkata-
6712: reserverat utrymme i den för en reningsanlägg-         strof endast dröjer ca 10-20 år hos oss. Prov
6713: ning för svavelutsläpp. Helsingfors stadsstyrelse      visar att skador redan kan konstateras i våra
6714: har dock beslutat att dessa anläggningar inte          skogar, och det finns inga botemedel som skulle
6715: skall installeras i detta skede på grund av ekono-     vara fristående från kraftverken.
6716: miska skäl. Det nya kraftverket är betydligt större       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
6717: än det tidigare, och trots bättre utsläppsfiltrering   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6718: blir belastningen på huvudstadens och Nylands          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6719: skogar hårdare.                                        följande spörsmål:
6720:    Ett liknande beslut har fattats beträffande
6721: kraftverket i Björneborg, där man även tror att                  Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-
6722: pipans höjd, 110 m, skall Iösa hela nedsmuts-                 geringen vidta för att åstadkomma en
6723: ningsproblemet. Dock är det ingen ny uppfin-                  lagstiftning, som ålägger byggarna av nya
6724: ning att höja på nya kraftverks pipor, detta har              kraftverk att förse dessa med effektiva
6725: man provat redan länge t.ex. i Västtyskland, med              reningsanläggningar för svavelutsläpp,
6726: en större utbredning av utsläppen som följd.                  för att undvika en framtida skogskatastrof
6727: Detta har i sin rur lett tili den plötsliga skogsdö-          i vårt Iand?
6728: 
6729:      Helsingfors den 18 april 1984
6730: 
6731:                                              Elisabeth Rehn
6732: 
6733: 
6734: 
6735: 
6736: 4284006131
6737: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 211
6738: 
6739: Kirjallinen kysymys n:o 211                                                                   Suomennos
6740: 
6741: 
6742: 
6743: 
6744:                                     Rehn: Uusiin lämpövoimalaitoksiin asennettavista pakollisista rikin-
6745:                                       päästöjen puhdistuslaitteista
6746: 
6747: 
6748:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6749: 
6750:    Helsingin kaupungin energialaitos rakentaa           Metsäkuoleman lasketaan tänään koskevan siellä
6751: uuden hiilivoimalaitoksen vanhan laitoksen vie-         jo kolmasosaa metsien kokonaispinta-alasta.
6752: reen Salmisaaressa Helsingissä.                            Tästä huolimatta on laskettu, että happamien
6753:    Voimalaitoksen piippu tulee olemaan 150 m            sateiden aiheuttama metsien kuoleminen suurka-
6754: korkea ja siinä on varattu tilaa rikinpäästöjen         tastrofina siirtyy meillä vain 10--20 vuodella
6755: puhdistamiseen tarkoitettuja laitteita varten.          eteenpäin. Kokeet osoittavat, että metsissämme
6756: Helsingin kaupunginhallitus on kuitenkin päät-          voidaan jo havaita vahinkoja eikä mitään voima-
6757: tänyt, että näitä laitteita taloudellisista syistä ei   laitoksista riippumattomia parannuskeinoja ole
6758: tässä vaiheessa asenneta. Uusi voimalaitos on           olemassa.
6759: entistä huomattavasti suurempi ja huolimatta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6760: paremmasta päästöjen suodattamisesta pääkau-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6761: pungin ja Uudenmaan metsiin kohdistuva rasitus          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6762: tulee kovemmaksi.                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6763:    Samanlainen päätös on tehty Porin voimalai-
6764: toksen osalta, missä myös uskotaan, että piipun                   Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
6765: korkeus eli 110m ratkaisee koko saasteongelman.                litus aikoo ryhtyä aikaansaadakseen sellai-
6766: Voimalaitosten piippujen korkeuden lisääminen                  sen lainsäädännön, joka veivoittaisi uu-
6767: ei kuitenkaan ole mikään uusi keksintö. Tätä on                sien voimalaitosten rakentajat varusta-
6768: jo kauan kokeiltu esim. Länsi-Saksassa, mistä                  maan voimalaitokset tehokkailla rikin-
6769: seurauksena on ollut päästöjen leviäminen suu-                 päästöjen puhdistuslaitteilla, jotta tuleva
6770: remmille alueille. Tämä suorastaan on johtanut                 metsäkatastrofi maassamme voitaisiin
6771: äkilliseen metsien kuolemiseen Länsi-Saksassa.                 välttää?
6772: 
6773:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1984
6774: 
6775:                                               Elisabeth Rehn
6776:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 211                                         3
6777: 
6778: 
6779: 
6780: 
6781:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6782: 
6783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Selvitys tehdään pääosin vuonna 1984. Erityistoi-
6784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          met päästöjen vähentämiseksi pitkällä aikavälillä
6785: olette 18 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        on tarkoitus aloittaa viimeistään vuonna 1985.
6786: jeenne n:o 692 ohella lähettänyt valtioneuvoston       Tähän mennessä on päästöjen arvioitu jo muista
6787: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-    syistä pienentyneen tuntuvasti vuoden 1980 ta-
6788: sen kansanedustaja Rehnin kirjallisesta kysymyk-       sosta.
6789: sestä n:o 211, jossa tiedustellaan:                       Edellä mainitut selvitykset antavat pohjaa il-
6790:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-     mansuojelulain mukaisien rikkipäästöjen riittävää
6791:        litus aikoo ryhtyä aikaansaadakseen sellai-     rajoittamista tarkoittavien valtioneuvoston ohjei-
6792:        sen lainsäädännön, joka veivoittaisi uu-        den ja määräysten valmistelulle. Samanaikaisesti
6793:        sien voimalaitosten rakentajat varusta-         on jätetty lääninhallitusten käsittelyyn ilmansuo-
6794:        maan voimalaitokset tehokkailla rikin-          jelulain mukaisia ilmoituksia useista laitoksista,
6795:        päästöjen puhdistuslaitteilla, jotta tuleva     joiden rikinpäästöjen rajoittamisella on merkitys-
6796:        metsäkatastrofi maassamme voitaisiin            tä koko maan kannalta. Ympäristöministeriö pyr-
6797:        välttää?                                        kii erityisesti ohjaamaan lääninhallituksia, kun
6798:                                                        ne tekevät päätöksiä tällaisista ilmoituksista.
6799:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Vuoden 1984 lopussa on selvityksiin liittyen
6800: ti seuraavaa:                                          tarkoitus asettaa toimikunta, joka tarkastelee
6801:    Ympäristöministeriön johdolla työskennellyt         mm. sitä, antaako ilmansuojelulaki riittävät kei-
6802: rikkiselvitystyöryhmä jätti mietintönsä joulukuus-     not rikinpäästöjen vähentämiseen.
6803: sa 1983. Mietinnön mukaan rikinpäästöjä tulee             Valtioneuvosto on 11.4.1984 tehnyt peri-
6804: monilta toimialoilta. Polttoaineiden kaukoläm-        aatepäätöksen happamoitumistutkimusprojektin
6805: mityskäytöstä ja erillisestä sähköntuotannosta on      perustamisesta. Projektin suunnittelu alkaa tänä
6806: kummastakin peräisin vain noin 10 % koko              vuonna. Projekti toteutetaan vuosina 1985--
6807: maan rikinpäästöistä.                                  1989. Projektin rahoitustarpeeksi on arvioitu yh-
6808:    Työryhmän esitysten mukaisesti toteuttaa mi-       teensä noin 37 miljoonaa markkaa. Tärkeä on
6809: nisteriö paraikaa selvityksiä, joiden tavoitteena     projektin metsävaikutuksia koskeva osa, jota
6810: on tuottaa tietoja siitä, miten rikinpäästöjen 30     suunnittelee ja toteuttaa Metsäntutkimuslaitos.
6811: prosentin vähennys toteutetaan mahdollisimman         Juuri tämän projektin tavoitteena on selvittää
6812: vähin kansantaloudellisin kustannuksin ja samal-      metsävaikutusten tähänastinen merkitys ja niiden
6813: la saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty taaja-      etenemisvauhti, jotta toimet rikin ja typen oksi-
6814: mailman rikkidioksidipitoisuuksien vähenemises-       dien päästöjen vähentämiseksi voidaan suunnitel-
6815: sä ja pienentyneenä happamena laskeumana.             la, mitoittaa ja ajoittaa oikein.
6816: 
6817:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
6818: 
6819:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
6820: 4                                     1984 vp. -- ~ n:o 211
6821: 
6822: 
6823: 
6824: 
6825:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6826: 
6827:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          senast år 1985. Hittills har ursläppen av andra
6828: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       skäl redan beräknats ha minskat kännbart från
6829: 692 av den 18 april 1984 tili vederbörande           1980 års nivå.
6830: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande
6831: av riksdagsledamot Rehn undertecknade spörs-             Ovan nämnda utredningar utgör grunden för
6832: mål nr 211:                                          beredningen av sådana anvisningar och bestäm-
6833:                                                      melser från statsrådets sida som syftar tili en
6834:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        tillräcklig begränsning av svavelutsläpp i enlighet
6835:        geringen vidta för att åstadkomma en          med luftvårdslagen. Samtidigt har tili länsstyrel-
6836:        lagstiftning, som ålägger byggarna av nya     serna för behandling inlämnats anmälningar i
6837:        kraftverk att förse dessa med effektiva       enlighet med luftvårdslagen angående flera an-
6838:        reningsanläggningar för svavelutsläpp för     läggningar, för vilka gäller att begränsningen av
6839:        att undvika en framtida skogskatastrof i      deras svavelutsläpp är av betydelse för hela Jan-
6840:        vårt land?                                    det. Miljöministeriet försöker speciellt handleda
6841:                                                      länsstyrelserna, när dessa fattar beslut angående
6842:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sådana anmälningar.
6843: anföra följande:
6844:                                                         I slutet av år 1984 är det meningen att i
6845:    Arbetsgruppen för svavelurredningar, som ar-      anslutning tili utredningarna tillsätta en kommis-
6846: betat under miljöministeriets ledning, överläm-      sion som bl.a. skall granska huruvida luftvårdsla-
6847: nade sitt betänkande i december 1983. Enligt         gen erbjuder tillräckliga möjligheter tili en
6848: betänkandet uppkommer svavelursläpp inom             minskning av svavelutsläppen.
6849: många verksamhetsområden. Bränslen som an-
6850: vänds för fjärrvärme, och separat elproduktion          Statsrådet fattade 11.4.1984 ett principbeslur
6851: ger vardera upphov tili endast ca 10 % av hela       om igångsättande av ett forskningsprojekt om
6852: landets svavelutsläpp.                               försurningen. Planeringen av projektet påbörjas
6853:    I enlighet med arbetsgruppens förslag genom-      detta år. Projektet kommer att genomföras under
6854: för ministeriet som bäst utredningar, vilkas mål     åren 1985-1989. Finansieringsbehovet för pro-
6855: är att ge uppgifter om hur en minskning av           jektet har uppskattats tili sammanlagt ca 37
6856: svavelutsläppen med 30 % skall kunna genom-          miljoner mark. Viktig är den del av projektet
6857: föras med så låga nationalekonomiska kostnader       som berör försurningens verkningar på skogen.
6858: som möjligt och hur man samtidigt skall kunna        Denna del planeras och genomförs av Skogsforsk-
6859: uppnå största möjliga effekt genom en minsk-         ningsinstitutet. Målet med just detta projekt är
6860: ning av svaveldioxidhalterna i luften i tätorterna   att klarlägga den hittillsvarande betydelsen av
6861: och i form av ett minskat surt nedfall. Ut-          försurningens verkningar på skogen och i viiken
6862: redningen genomförs huvudsakligen under år           takt de fortskrider för att man rätt skall kunna
6863: 1984.                                                planera, måttsätta och fastställa tidpunkten för
6864:    Meningen är att specialåtgärder för en minsk-     de åtgärder som syftar tili en minskning av
6865: ning av utsläppen på längre sikt skall påbörjas      utsläppen av svavel- och kväveoxider.
6866: 
6867:     Helsingfors den 24 maj 1984
6868: 
6869:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
6870:                                                  1984 vp.
6871: 
6872: Kirjallinen kysymys n:o 212
6873: 
6874: 
6875: 
6876: 
6877:                                     Enävaara: Lohi- ja taimenrysäpyynnin rajoittamisesta asutuskeskus-
6878:                                        ten lähivesillä
6879: 
6880: 
6881:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6882: 
6883:    Suomenlahden        tyrskykalastajat   r. y.   on    on, että hakija ensisijaisesti on lohenkalastuksesta
6884: 1. 2.1984 lähettänyt maa- ja metsätalousministe-        toimeentuloa saava ammattikalastaja ja toissijai-
6885: riölle kirjeen, jossa ministeriön huomiota kiinni-      sesti muu ammatti- tai sivuammattikalastaja.
6886: tetään siihen, että valtion yleisveden alueella on      Lupia voidaan myöntää samalle hakijalle enin-
6887: lohen ja taimenen paunettipyynti lisääntynyt            tään kolme. Mikäli hakijalla on useampia lohi-
6888: voimakkaasti. Yksistään Helsingin lähivesillä,          paunetteja yksityisillä vesialueilla, ei hän voi
6889: juuri heittokalastajien käyttämien luotojen ym-         saada ko. lupaa yleiseltä vesialueelta.
6890: pärillä, on lohi- ja taimenrysiä ollut v. 1983             Ministeriön ohjekirjeen jälkeen Helsingissä toi-
6891: pyynnissä parisenkymmentä.                              mivat kalatukkuliikkeet (Kalastajain Oy, Kala-
6892:     Kun otetaan huomioon kalastuslain (286/82)          miehet Oy, H. Lindqvist Oy, Luukka Oy ja Ky
6893: 33 §:n 2 momentin määräykset, on tyrskykalastus         V. Vainio) ovat ylitarkastaja P. Niskaselle maa- ja
6894: näiden rysäpaikoiksi muuttuneiden luotojen ym-          metsätalousministeriöön lähettäneet kirjeen, jos-
6895: pärillä käytännössä mahdotonta.                         sa liikkeiden johtajat paheksuvat rysäpyyntiaiko-
6896:     Samasta asiasta on Suomen Urheilukalastajain        jen rajoittamista. Liikkeet toteavat mm.: Rysä-
6897: Liitto r.y.:n puheenjohtaja Seppo Pulkkinen kir-        pyyntiaikojen muuttaminen yksipuolisesti Uu-
6898: joittanut Urheilukalastus-lehden numerossa 2/           denmaan läänissä merkitsee välitöntä tuoreen ja
6899: 1984. Artikkelissaan hän kertoo mm. näin:               pakastetun lohen tuontia (useiden satojen tuhan-
6900: "Kun mennään vuosikymmen taaksepäin, jolloin            sien markkojen arvosta). Tuontitarvetta ei ole
6901: taimenistutukset alkoivat, oli tilanne urheiluka-       kesä-syyskuussa ilmennyt, siitä rysäpyynti on
6902: lastajille otollinen. Kalaa ruvettiin saamaan vuosi     pitänyt huolen, painostavat kalatukkuliikkeet
6903: vuodelta enenevässä määrin. Tämä taas sai aikaan        kirjeessään esittelijää.
6904: sen, että yhä useampi ryhtyi tyrskykalastajaksi.           Tämän jälkeen maa- ja metsätalousministeriö
6905: Urheilukalastajien määrä kasvoi räjähdysmäisesti        lähetti 20.3.1984 Uudenmaan kalastuspiirille uu-
6906: samaan aikaan kun lohipaunetit ilmestyivät ka-          den ohjeen, jolla ministeriö kumosi aikaisemmat
6907:  rien kylkiin. Kiinteillä pyydyksillä kalastavat löi-   ohjeensa. Kirjeessään ministeriö toteaa mm. seu-
6908: vät ja lyövät lattanaksi vapamiehen yritykset.          raavaa: ''Vaikka sanottu määräys päteekin ylei-
6909:  Tämäkö on tarkoitus, että verovaroilla istutettu       sesti ottaen Suomenlahden alueella, ei se kuiten-
6910:  kala on vain tietyn ihmisjoukon yksinoikeus'',         kaan saa merkitä sitä, että lohenkalastuksesta
6911:  toteaa liiton puheenjohtaja.                           riippuvaisen ammattikalastajan mahdollisuus
6912:     Suomenlahden tyrskykalastajat r.y.:lle on maa-      pyynnin harjoittamiseen huononee edellisiin
6913:  ja metsätalousministeriö 21.2.1984 vastannut:          vuosiin verrattuna. Näin on käymässä sellaisille
6914:  ''Ministeriö on antanut kalastuspiirille ohjeen,       kalastajille, jotka aikaisemmin kalastivat sekä
6915:  jonka mukaan koko Suomenlahden alueelle voi-           yksityisillä vesialueilla että yhteisvesialueilla (tar-
6916:  daan antaa lupia enintään 61 pyyntipaikkaa var-        koittanee yleistä vesialuetta) Riista- ja kalatalou-
6917:  ten. Lisäksi paunettipyynti on lopetettava 31.8.,      den tutkimuslaitoksen koekalastusluvan nojalla.
6918:  millä säännöksellä on haluttu turvata muiden           Ministeriön ohjeena mainittiin myöskin, että
6919:  pyyntimuotojen mm. tyrskykalastuksen harjoitta-        paunettipyynti tulisi lopettaa 31.8. Ohje perustui
6920:  minen.''                                               siihen, että lohen vaellus istutuspaikoille on
6921:     Uudenmaan kalastuspiirille maa- ja metsäta-         tällöin jo ohi, minkä vuoksi pyydykset tulisi
6922:  lousministeriö on 13.2.1984 antanut ohjeen, jon-       poistaa ja tehdä näin tilaa muille pyyntimuodoil-
6923:  ka mukaan lupien myöntämisen edellytyksenä             le. Koska kuitenkin taimensaaliit ovat loppuke-
6924: 
6925: 428400624Y
6926: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 212
6927: 
6928: sällä runsaita eikä taimenkantojen säätelyyn ole          Asiaa tutkittaessa on käynyt ilmi, että ne
6929: tässä yhteydessä tarvetta, ei pyynnin takarajan        henkilöt, jotka aikaisempina vuosina ovat saaneet
6930: asettamiselle ole mitään biologista perustetta.        Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta Hel-
6931: Kalastajat poistavat pyydyksensä vesistä taimen-       singin lähivesille koekalastuslupia, ovat pääosin
6932: saaliiden loputtua tai käydessä niukoiksi. Näin        olleet hyvin toimeentulevia silakan suurkalastajia
6933: ollen ministeriö katsoo, että ko. paunettipyynnil-     (trooli- ja rysäpyytäjiä), joille jo valtion yksityisil-
6934: le ei tule asettaa päättymispäivää. Muiden pyyn-       tä vesialueilta on vuokrattu silakkarysäpaikkojen
6935: timuotojen osalta, joista on lähinnä mainittu ns.      lisäksi useita lohen ja taimenen pyyntipaikkoja.
6936: tyrskykalastus, ministeriö toteaa, että saaristo- ja   Kalastuslain edellyttämää tarvetta ei näin ollen
6937: luotorikkaalla Suomenlahdella ei 61 yleisvesialu-      enää voine olla olemassa.
6938: eelia olevaa paunettipaikkaa voine olla mainitun          Lohen ja taimenen pyyntipaikkoja myönnettä-
6939: pyynnin esteenä.''                                     essä on lisäksi otettava huomioon se, että jokai-
6940:    Lohen ja taimenen paunettipyynti on huoletta-       nen rysä aiheuttaa 400 m:n levyisen kalastuskiel-
6941: nut maa- ja metsätalousministeriötä siinä määrin,      toalueen muille ammatti-, osa-aika- ja kotitarve-
6942: että vielä 9.4.1984 ministeriö on Uudenmaan            kalastajille. Varsinkin asutuskeskusten lähivesillä,
6943: kalastuspiirille lähettämässään kirjeessä perustel-    missä valtionluotojaon vähän, on tällä asetuksen
6944: lut aikaisemmin antamiaan sekavia ohjeita. Kir-        määräämällä pyyntirajoituksella huomattava mer-
6945: jeessään ministeriö toteaa, että "ohjeita pyynti-      kitys.
6946: paikkojen lupia koskevaksi myöntämismenette-
6947: lyksi on täydennetty mm. siksi, että KL:n 6 §:n 3         Erikoisesti maa- ja metsätalousministeriön kir-
6948: momentissa mainittu ammattimainen kalastus ei          jelmissä ihmetyttää se, että Suomenlahden tyrs-
6949: vaikeutuisi sen johdosta, että lohen ja taimenen       kykalastajat r. y:lle ja Uudenmaan kalastuspiirille
6950: paunettipyynnissä on siirrytty koekalastuksesta        on annettu täysin vastakkaisia tietoja ja ohjeita.
6951: normaaliin pyyntiin. Näin ollen koekalastuslu-         On erinomaisia syitä epäillä, että maa- ja metsä-
6952: pien sijasta kalastuspiirit antavat yllä mainitun      talousministeriöllä ei ole suurten asutuskeskusten
6953: lainkohdan nojalla luvat sanottuihin pyyntipaik-       lähivesillä minkäänlaista järkevää linjaa yleisellä
6954: koihin. Ministeriön täydennettyjen ohjeiden tar-       vesialueelia harjoitettavan kalastuksen tasapuoli-
6955: koituksena on se, että kalastuspiiri lupia myöntä-     seksi järjestämiseksi.
6956: essään ei huononna niiden ammattikalastajien              Ei voine olla oikein, että Helsingin edustan
6957: kalastusmahdollisuuksia, jotka tätä pyyntiä ovat       vähät valtion luotojen rannat täytetään suurilla
6958: aikaisemmin harjoittaneet koekalastuslupien no-        lohi- ja taimenrysillä, joissa on satojen metrien
6959: jalla."                                                pituiset aitaverkot. Parin, kolmen muutenkin
6960:    Kalastuslain (286/82) 6 §:n 3 momentti kuu-         hyvätuloisen ammattikalastajan rysäpaikoilla voi-
6961: luu seuraavasti: "Milloin ammattimaisesti harjoi-      daan vaikeuttaa satojen tyrskykalastajien harras-
6962: tettavan kalastuksen tarve sitä edellyttää, voi        tustoimintoja ja estää muu ammatti- ja vapaa-
6963: kalastuspiiri tällaisen kalastuksen harjoittamista     ajankalastus varsin laajoilta alueilta.
6964: varten vuokrata 1 momentissa tarkoitetulla vesi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6965: alueella (yleisellä vesialueelia meressä) olevan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6966: lohen ja taimenen pyyntipaikan taikka antaa            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6967: määräajaksi luvan sen käyttämiseen.''                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6968:    Kalastuslaki antaa kalastuspiirille velvoitteen
6969: selvittää edellytys ammattimaisen kalastuksen                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6970: tarpeesta ja vasta sitten myöntää lohen ja taime-              ryhtyä, että yleisellä vesialueelia meressä
6971: nen pyyntipaikat, mikäli tällainen tarve on ole-               olevien valtion luotojen edustat kaupun-
6972: massa. Tämä on maa- ja metsätalousministeriön                  kien ja taajaan rakennettujen asutuskes-
6973: painostuksen luonteisista ohjeista jäänyt huo-                 kusten lähivesillä pidetään vapaana lohi-
6974: mioon ottamatta.                                               ja taimenrysistä?
6975: 
6976:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
6977: 
6978:                                              Reijo Enävaara
6979:                                      1984 vp. -      KK n:o 212                                        3
6980: 
6981: 
6982: 
6983: 
6984:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6985: 
6986:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       yleisellä vesialueella. Näin ollen ko. rysäpyynti
6987: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on rajoitettua ja lupien myöntämisessä on niiden
6988: olette 25 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-      määrä pyritty asettamaan lohi- ja taimenkantojen
6989: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuottoon nähden kohtuulliselle tasolle. Lupien
6990: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      määrässä tapahtunut kasvu johtuu lisääntyneistä
6991: Enävaaran näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     istutuksista Suomenlahdella, joita suoritetaan
6992: sestä n:o 212:                                       sekä Suomen että Neuvostoliiton toimesta.
6993:                                                         Kun kalastuslaki velvoittaa kalastusta harjoitet-
6994:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taessa mahdollisimman suureen pysyvään tuotta-
6995:        ryhtyä, että yleisellä vesialueelia meressä   vuuteen ja yleisesti pyrkii ammattimaisen kalas-
6996:        olevien valtion luotojen edustat kaupun-      tuksen turvaamiseen ja edistämiseen, myönne-
6997:        kien ja taajaan rakennettujen asutuskes-      tään lohen ja taimenen pyyntipaikkoja ammatti-
6998:        kusten lähivesillä pidetään vapaana lohi-     maisen kalastuksen tarpeisiin, kuten em. lain
6999:        ja taimenrysistä?                             kohta edellyttää. Myös muuta kalastusta kuten
7000:                                                      vapaa-ajan ja kotitarvekalastusta tulee voida har-
7001:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     joittaa ammattimaisen lohen- ja taimenenpyyn-
7002: ti seuraavaa:                                        nin ohella mihin Suomenlahdella on riittävästi
7003:    Lohen ja taimenen rysäpyynti Suomenlahdella       mahdollisuuksia rysäpyynnistä huolimatta. Vii-
7004: on verrattain nuori pyyntimuoto, jota tähän asti     meksi mainittu kalastus ei voine olla vapaa-ajan-
7005: on harjoitettu muutaman vuoden ajan Riista- ja       kalastuksen esteenä huomioon ottaen, että kysy-
7006: kalatalouden tutkimuslaitoksen järjestämänä koe-     myksessä on yleisellä vesialueelia Suomenlahdella
7007: kalastuksena laitoksen koekalastusluvan nojalla.     kaikkiaan vain 61 lohi- ja taimentysää vaikka osa
7008: Mainittu pyynti on lisääntynyt parista kymme-        niistä sijaitseekin asutuskeskuksien lähistöllä.
7009: nestä rysästä 61 rysään kuluvana vuonna, jolloin        Mainittakoon vertailun vuoksi, että Pohjanlah-
7010: koepyynnistä on luovuttu ja siirrytty normaaliin     den alueella on Perämerta lukuun ottamatta
7011: kalastukseen. Kalastuslain (286/82) 6 §:n 3 mo-      yleisellä vesialueelia yli 400 lohi- ja taimentysää
7012: mentti edellyttää kalastuspiirin myöntämää lupaa     minkä lisäksi lukuisia siikarysiä, jotka poikkeavat
7013: lohen tai taimenen pyyntipaikan käyttämiseen         edellisistä vain silmäharvuutensa osalta.
7014: 
7015:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
7016: 
7017:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
7018: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 212
7019: 
7020: 
7021: 
7022: 
7023:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7024: 
7025:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hålla antalet tillstånd på en skälig nivå med
7026: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         hänsyn till avkastningen av lax- och laxöringsbe-
7027: den 25 april 1984 till vederbörande medlem av          ståndet. Den ökning av antalet tillstånd som har
7028: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      skett beror på de ökade utplanteringarna i Finska
7029: dagsman Enävaara undertecknade spörsmål nr             viken, vilka sker genom försorg av såväl Finland
7030: 212:                                                   som Sovjetunionen.
7031:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Då lagen om fiske förpliktar till största möjliga
7032:        för att områdena kring sådana skär i            bestående produktivitet vid bedrivandet av fiske
7033:        havet som tillhör staten och som är             och allmänt har tili syfte att trygga och främja
7034:        belägna inom allmänt vattenområde i             det yrkesmässiga fisket, beviljas fångstplatser för
7035:        närheten av städer och tättbebyggda bo-         lax och laxöring för det yrkesmässiga fiskets
7036:        sättningscentra skall hållas fria från lax-     behov, såsom ovan nämnda lagrum förutsätter.
7037:        och laxöringsryssjor?                           Också annat fiske, såsom fritidsfiske och fiske för
7038:                                                        husbehov, bör kunna bedrivas vid sidan av det
7039:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        yrkesmässiga lax- och laxöringsfisket. Finska vi-
7040: anföra följande:                                       ken erbjuder även tillräckliga möjligheter för
7041:                                                        detta, oavsett ryssjefisket. Det sistnämnda fisket
7042:    Ryssjefiske av lax och laxöring i Finska viken är   torde knappast kunna utgöra ett hinder för
7043: en rätt ny form av fångst, som hittills bedrivits      fritidsfisket med beaktande av, att det är fråga
7044: under ett par års tid så som ett av Vilt- och          om inalles endast 61 lax- och laxöringsryssjor
7045: fiskeriforskningsinstitutet anordnat försöksfiske      inom allmänt vattenområde i Finska viken, även
7046: med stöd av institutets tillstånd till försöksfiske.   om en del av dem är belägna i närheten av
7047: Den ifrågavarande fångsten har ökat från ett par       bosättningscentra.
7048: tiotal ryssjor till 61 ryssjor under innevarande år.
7049: Man har härvid frångått försöksfångsten och               Som jämförelse kan nämnas, att det inom
7050: övergått till normalt fiske. I 6 § 3 mom. lagen        allmänt vattenområde i Bottniska viken, frånsett
7051: om fiske ( 286/82) förutsätts av fiskeridistriktet     Bottenviken, finns över 400 lax- och laxörings-
7052: beviljat tillstånd för utnyttjande av fångstplats      ryssjor, samt utöver detta också ett stort antal
7053: för lax eller havsöring inom allmänt vattenområ-       sikryssjor, vilka avviker från de förra endast i
7054: de. Sålunda är det ifrågavarande ryssjefisket be-      fråga on masktätheten.
7055: gränsat och då tillstånd beviljats har man försökt     6
7056:       Helsingfors den 24 maj 1984
7057: 
7058:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylåjårvz"
7059:                                                 1984 vp.
7060: 
7061: Kirjallinen kysymys n:o 213
7062: 
7063: 
7064: 
7065: 
7066:                                    Moisander ym.: Helsingin kauppakorkeakoulun tutkinnon uudis-
7067:                                      tuksesta
7068: 
7069: 
7070:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7071: 
7072:    Helsingin kauppakorkeakoulussa toteutettu           sä 1 600. Tähän mennessä heitä on valmistunut
7073: tl.Itkinnonuudistus vuonna 1977 on johtamassa          vasta 344. Ja ensimmäisistä 400 opiskelijasta,
7074: sekä korkeakoulu,n että opiskelijoiden kannalta        jotka aloittivat opiskelunsa vuonna 1977, on
7075: kestämättömään tilanteeseen. Laskelmat uuden           vasta alle puolet saanut tutkintonsa valmiiksi. Jo
7076: ekonomitutkinnon valmistumisaikataulusta ovat          tutkinnonuudistuksen alkuvaiheessa oli tiedossa,
7077: o~oittautuneet pääosin virheellisiksi. Opiskelijoi-    että tutkielmien moninkertaistuessa eivät korkea-
7078: den valmistumisajat ovat venähtäneet jopa kak-         koulun käytettävissä olevat resurssit tule riittä-
7079: sinkertaisiksi suunnitellusta aikataulusta ja Hel-     mään niiden ohjaukseen. Erityisen suuri puute
7080: singin kauppakorkeakoulussa ollaan ajautumassa         on professuureista.
7081: ~ilanteeseen, jossa tarvitaan joko merkittävästi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7082: lisäresursseja tai tutkinnon palauttamista lähem-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7083: miiksi entistä ·järjestelmää.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7084:     Opint~ja pahiten pitkittävä tekijä tällä hetkel-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7085: lä on tu.tkielmien teko. Suurin osa opiskelijoista
7086: kokee nykyisen kaltaisen tutkielmatyöskentelyn                    Onko Hallitus tietoinen, että Helsin-
7087: li~iiksj melko \l.yödyttömänä. Nykyiset seitsemän              gin kauppakorkeakoulussa vuonna 1977
7088: koulutusohjdrp~ ovat aiheuttaneet liiallista put-              tapahtunut tutkinnonuudistus on osittain
7089: kimaisuutt3; opiskelussa ja korkeakoulun mielestä              epäonnistunut ja aiheuttanut opintojen
7090: niiden korvaaminen yhdellä koulutusohjelmalla,                 venymisen jopa kaksinkertaiseksi suunni-
7091: jossa olisi kaksi suuritautumisvaihtoehtoa, voitai-            tellusta aikataulusta, ja
7092: siin liikkumavara säilyttää ja putkimaisuus pois-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
7093: taa.                                                           tutkinnon muuttamiseksi korkeakoulun
7094:     Alkuperäisten laskelmien ja normien mukaan                 esittämien näkemysten mukaisesti ja tur-
7095: Helsingin kauppakorkeako11lusta valmistuneita                  vata korkeakoululle riittävät lisäresurssit
7096: 11usia ekonomeja pitäi~i olla t,änä keväänä yhteen-            erityisesti tutkielmien ohjaustoimintaan?
7097: 
7098:      Helsingissä 2 5 päivänä huhtikuuta 1984
7099: 
7100:          Erkki Moisander                 Aino Pohjanoksa                  Eva-Riitta Siitonen
7101:          Heikki Järvenpää                Sirpa Pietikäinen                Ulla Puolanne
7102:                                          Jouni J. Särkijärvi
7103: 
7104: 
7105: 
7106: 
7107: 428400585P
7108: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 213
7109: 
7110: 
7111: 
7112: 
7113:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7114: 
7115:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           osassa opettajankoulutusta perustutkinnon laa-
7116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           juuden määritteleminen 160 opintoviikoksi on
7117: olette kirjeellänne 25 päivänä huhtikuuta 1984          nostanut tutkinnon alemmasta korkeakoulutut·
7118: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         kinnosta ylemmäksi tutkinnoksi. Tämän vuoks1
7119: vastattavaksi kansanedustaja Moisanderin ym. te-        vanhamuotoisen ja uusimuotoisen ekonomin tut·
7120: kemän kirjallisen kysymyksen n:o 213:                   kinnon suorittamisaikoja ei voi suoraan verrat~
7121:                                                         toisiinsa.
7122:            Onko Hallitus tietoinen, että Helsin-
7123:                                                            Erityisesti korostettiin tuolloin vielä, että asete·
7124:         gin kauppakorkeakoulussa vuonna 1977            tut 160 täystoimisen opintoviikon ja neljän täys·
7125:         tapahtunut tutkinnonuudistus on osittain        toimisen opintovuoden tavoitteet eivät sisäll~
7126:         epäonnistunut ja aiheuttanut opintojen          yksittäiselle opiskelijalle asetettua suoritusaikara·
7127:         venymisen jopa kaksinkertaiseksi suunni-        joitusta, vaan ne sisältävät lähinnä korkeakou-
7128:         tellusta aikataulusta, ja                       lulle osoitetut ohjeet koulutuksen järjestämiseksi
7129:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      niin, että normaali opiskelija voi suorittaa perus-
7130:         tutkinnon muuttamiseksi korkeakoulun            tutkinnon puheena olevassa ajassa.
7131:         esittämien näkemysten mukaisesti ja tur-
7132:                                                            Eri koulutusaloja koskevat tutkintoasetukse1
7133:         vata korkeakoululle riittävät lisäresurssit
7134:                                                         annettiin vuosien 1975--1980 välisenä aikana.
7135:         erityisesti tutkielmien ohjaustoimintaan?
7136:                                                         Valtion opintotukikeskuksen ja Tilastokeskukser
7137:                                                         erillisselvitysten mukaan korkeakouluopintoihir
7138:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        käytetty aika on pidentynyt. Tähän ilmiöön näyt·
7139: ti seuraavaa:                                           tää olevan useita syitä. Kokemuksia uusista tut·
7140:    Korkeakoululaitoksen kehittämisessä kiinnitet-       kinnoista on toistaiseksi niin vähän, ettei pitävi~
7141: tiin 1960-luvun puolivälissä huomiota tutkinnon         johtopäätöksiä tutkinnonuudistuksen osuudest~
7142: suorittamisajan venymiseen. Korkeakoululaitok-          opiskeluajan pitenemiseen vielä voida tehdä.
7143: sen kehittämislain antamisen yhteydessä 1966               Kauppatieteelliset koulutusyksiköt ovat kiin·
7144: sisällytettiin valtioneuvoston pöytäkirjaan tästä       nittäneet huomiota opiskeluaikojen pidentymi·
7145: eräitä lausumia. Muun muassa pidettiin tärkeä-          seen ja muun muassa tätä varten järjestävä1
7146: nä, että tutkintoja varten tarpeellinen opintoaika      toukokuun lopulla seminaarin, jossa opintoaiko·
7147: lyhenee ja keskeyttäneiden määrä vähenee, mitä          jen venymisen syitä pohditaan. Helsingin kaup·
7148: silmällä pitäen tutkintovaatimukset on aika ajoin       pakorkeakoulu ei tutkintoaikojen suhteen näyt~
7149: tarkistettava.                                          olevan poikkeuksellisessa asemassa. Opetusminis.
7150:    Korkeakoulututkintojen kehittämistä koskeva          teriölle ei ole ainakaan toistaiseksi toimitettt
7151: valtioneuvoston päätös joulukuulta 1974 totesi          esitystä kauppatieteellisiä tutkintoja koskevat
7152: tutkintojen suorittamisajasta, että koulutus tul-       asetuksen muuttamiseksi.
7153: laan järjestämään pitäen lähtökohtana tutkinnon            Kauppatieteellisen tutkintoasetuksen mukaar
7154: tavoitteita siten, että tutkinto voidaan yleensä        ekonomin tutkintoon johtavat koulutusohjelma1
7155: suorittaa täystoimisesti opiskellen neljässä vuo-       suunnitellaan korkeakoulussa. Opetusministeriöt
7156: dessa. Asiaan liittyvässä esittelymuistiossa koros-     käsityksen mukaan ekonomin tutkintoon johta·
7157: tettiin lisäksi, että tutkintojärjestelmän oleellinen   vat koulutusohjelmat suunnitellaan korkeakou·
7158: periaate on, että saman koulutusalan tutkinnot          lussa. Opetusministeriön käsityksen mukaan or
7159: eri korkeakouluissa pyritään pitämään samanta-          tärkeätä nähdä perustutkinnon, tieteellisen jatko
7160: saisina ja rakenteeltaan pääpiirtein yhtäläisinä.       tutkinnon ja mahdollisten ammatillisten lisätut
7161: Kun koulutusta järjestetään jossain määrin vaih-        kintojen sekä täydennyskoulutuksen muodosta·
7162: televien lukukausien puitteissa, omaksuttu peri-        van yhtenäisen kokonaisuuden. Tällöin perustut·
7163: aate merkitsee, että perustutkinnon suorittami-         kinnon kohdalla voidaan myös harkita tiettyjer
7164: nen tulisi yleensä viemään neljä ja puoli vuotta.       opetussisältöjen siirtämistä opiskelumotivaatior
7165: Eräillä aloilla, kuten juuri kauppatieteissä sekä       tai muun syyn vuoksi edullisempaan opiskeluvai
7166:                                     1984 vp. -- KJC n:o 213                                        3
7167: 
7168: heeseen paremman oppimistuloksen ja resurssien     kintojen suoritusaikoihin vaikuttavat syyt sekä
7169: tehokkaamman käytön aikaansaamiseksi.              tekemään ehdotukset niistä toimenpiteistä, joilla
7170:    Opetusministeriö on huolestuneena opiskelu-     korkeakoulujen perustutkintojen, siis myös kaup-
7171: aikojen yleisestä venymisestä kehottanut korkea-   patieteellisten tutkintojen suoritusaikoja voidaan
7172: kouluneuvostoa selvittämään aJoittain perustut-    lyhentää. Työ on parhaillaan alkamassa.
7173: 
7174:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1984
7175: 
7176:                                                                     Ministeri Gustav Björkstrand
7177: 4                                    1984 vp. -      KK n:o 213
7178: 
7179: 
7180: 
7181: 
7182:                               Till Riksdagens Herr Talman
7183: 
7184:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varandra. Då utbildning ordnas inom ramen för i
7185: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        någon mån varierande terminer, innebär denna
7186: av den 25 april 1984 till vederbörande medlem        princip, att grundexamina i allmänhet kunde
7187: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        avläggas under fyra och ett halvt år. Inom en del
7188: riksdagsman Moisander m.fl. undertecknade            områden, såsom uttryckligen inom ekonomiska
7189: spörsmål nr 213:                                     vetenskaper samt inom en del av lärarutbild-
7190:                                                      ningen, har fastställandet av grundexamens om-
7191:           Är Regeringen medveten om att den          fattning till 160 studieveckor inneburit att nivån
7192:        examensreform som år 1977 genomfördes         på examina stigit från lägre till högre examen.
7193:        vid Helsingin kauppakorkeakoulu delvis        Därför kan man inte direkt jämföra tiden för
7194:        har misslyckats. Härav har följt att studi-   avläggande av ekonomexamen enligt det gamla
7195:        erna förlängts med till och med det           systemet med tiden för avläggande av ekonom-
7196:        dubbla jämfört med det som förutsatts i       examen enligt det nya systemet.
7197:        den planerade tidtabellen, och                   Särskilt betonades då ännu, att de uppställda
7198:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        målen för 160 veckor med heltidsstudier och fyra
7199:        att ändra examen enligt de synpunkter         år med heltidsstudier inte innehär någon tids-
7200:        högskolan framfört och därigenom tillför-     gräns för avläggande av examen för den enskilda
7201:        säkra högskolan tillräckliga tilläggsresur-   studeranden uran de innebär närmast anvis-
7202:        ser särskilt med hänsyn till handledning      ningar för hur högskolan bör ordna utbildningen
7203:        av arbetet med avhandlingar?                  så att studeranden normalt kan avlägga grund-
7204:                                                      examen inom den tid som ovan talats om.
7205:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Förordningar om examina inom olika urbild-
7206: framföra följande:                                   ningsområden gavs under åren 1975-1980. En-
7207:    Vid mitten av 1960-talet fäste man vid utveck-    ligt statens studiestödscentrals och statistikcentra-
7208: landet av högskoleväsendet uppmärksamhet vid         lens särskilda utredningar har den tid som an-
7209: det faktum att tiden för avläggandet av examina      vänds för högskolestudier förlängts. Det förelig-
7210: förlängdes. I samband med avgivandet av lagen        ger flera skäl som lett därtill. Hittills har man så
7211: om utbyggnaden av högskoleväsendet år 1966           ringa erfarenhet av nya examina att man inte kan
7212: inrymdes vissa utlåtanden därom i statsrådets        dra slurgiltiga slutsatser på vilket sätt examensre-
7213: protokoll. Bl.a. ansåg man det viktigt, att den      formen har påverkat studietidens förlängning.
7214: erforderliga studietiden för avläggande av exami-        Handelshögskolorna har fäst uppmärksamhet
7215: na blir kortare och antalet sådana som avbryter      vid att studietiderna förlängts och anordnar bl.a.
7216: sina studier, blir mindre. Med hänsyn därtill bör    därför ett seminarium i slutet av maj, där man
7217: examensfordningarna efter vissa tidsintervaller      diskuterar orsakerna till att studietiderna för-
7218: justeras.                                            längts. Helsingin kauppakorkeakoulu tycks inte i
7219:    I statsrådets beslut från december 1974 om        fråga om studietiderna vara i någon särställning.
7220: utbyggnaden av högskoleväsendet konstaterades        Undervisningsministeriet har åtminstone inte hit-
7221: om den tid som behövs för avläggande av              tills tillställts något förslag till ändring av förord-
7222: examina att utbildningen kommer att anordnas         ningen om examina i ekonomiska vetenskaper.
7223: utgående från målen för examina så, att examina          Enligt förordningen om examina i ekonomiska
7224: i allmänhet kan avläggas under fyra år om man        vetenskaper uppgörs vid högskolorna de urbild-
7225: bedriver heltidsstudier. I den föredragningspro-      ningsprogram som leder fram till ekonomexa-
7226: memoria som anslurer sig därtill, betonades där-      men. Enligt undervisningsministeriets uppfatt-
7227: utöver att en väsentlig princip i examenssystemet    ning uppgörs de utbildningsprogram som leder
7228: är, att man strävar till att examina inom samma      fram till ekonomexamen vid högskolorna. Un-
7229: utbildningsområde vid olika högskolor med hän-       dervisningsministeriet anser det viktigt att grund-
7230: syn till nivå och uppbyggnad generellt motsvarar     examen, vetenskaplig påbyggnadsexamen och
7231:                                        1984 vp. -- EJC n:o 213                                       5
7232: 
7233: eventuella yrkesinriktade tilläggsexamen utgör en      na uppmanat högskolerådet att i fråga om vart
7234: enhetlig helhet. Härvid kan man även i fråga om        och ett av områdena utreda de skäl, som påverkar
7235: grundexamen överväga att en del av undervis-           tiderna för avläggande av grundexamina samt
7236: ningens innehåll på grund av studiemotivation          framlägga förslag om de åtgärder, genom vilka
7237: eller annat skäl överförs tili ett förmånligare        det är möjligt att förkorta studietiderna för
7238: studieskede för att åstadkomma bättre inlär-           avläggande av grundexamina vid högskolor, allt-
7239: ningsresultat och för att effektivare fördela resur-   så även för examina för ekonomiska vetenskaper.
7240: serna.                                                 Arbetet håller som bäst på att inledas.
7241:     Undervisningsministeriet har med bekymmer
7242: tili följd av en allmän förlängning av studietider-
7243: 
7244:      Helsingfors den 22 maj 1984
7245: 
7246:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
7247:                                                  1984 vp.
7248: 
7249: Kirjallinen kysymys n:o 214
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254:                                     Lipponen ym.: Kehitystutkimuksen tehostamisesta
7255: 
7256: 
7257:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7258: 
7259:    Suomalainen kehitysmaatutkimus on joutunut           tot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset kattavan
7260: uusien haasteiden eteen. Taloudellisten ja sosiaa-      yhteistyön heikkoudessa. Suomalaisen kehitystut-
7261: listen kehitysongelmien jatkuva kansainvälistymi-       kimuksen vahvistaminen edellyttää eri tieteena-
7262: nen, kehitysyhteistyön määrällinen ja laadullinen       loilla uuden ja pätevän tutkijakunnan koulutus-
7263: kasvu sekä kansainvälisen tieteellisen yhteistyön       ta, joka voi tarkoituksenmukaisimmin tapahtua
7264: laajeneminen edellyttävät suomalaiseltakin kehi-        eri yliopistojen ja korkeakoulujen asianomaisilla
7265: tystutkimukselta uusia ja aikaisempaa perusteelli-      laitoksilla. Jatkokoulutuksessa tulisi riittävässä
7266: sempia vastauksia. Samanaikaisesti kehitystutki-        mitassa ottaa huomioon valtakunnallisen yhteis-
7267: mukseen käytettävissä olevat taloudelliset voima-       toiminnan mahdollisuudet sekä tarve varmistaa
7268: varat ovat tuntuvasti laajenemassa ulkoasiainmi-        nuorille tutkijoille mahdollisuus jatko-opintoihin
7269: nisteriön käyttäessä osan kehitysyhteistyömäärära-      ulkomailla. Näiden tarpeiden täyttäminen kuu-
7270: hoistaan tutkimuksen ja arvioinnin tarpeisiin.          luisi luontevasti Suomen Akatemian toimialaan,
7271:    Tällä vuosikymmenellä Suomen kansainväli-            jolla onkin jo toiminnassa erillinen kehitysmaa-
7272: seen kehitysyhteistyöhön liittyvän tutkimus- ja         tutkimuksen jaosto.
7273: kehittämistoiminnan menot ovat yli kaksinker-
7274: taistuneet. Kuluvana vuonna ulkoasiainministe-             Sen lisäksi, että jokaisessa yliopistossa ja kor-
7275: riön kehitysyhteistyöosaston ja Suomen Akate-           keakoulussa on tarve antaa tieteidenvälisesti pe-
7276: mian odotetaan käyttävän kehitystutkimukseen            rus- ja muuta opetusta kehitystutkimuksen alalla,
7277: yhteensä lähes 17 milj. markkaa, mistä summasta         tarvitaan tutkimustoiminnan suunnittelussa ja
7278: noin 40 prosenttia on tukea kansainvälisille lai-       toteutuksessa nykyistä laaja-alaisempaa valtakun-
7279: toksille tai hankkeille. Uutena kohteena tullaan        nallista järjestelyä. Siinä tulisi myös ottaa huo-
7280: tämän vuoden lisämenoarviossa esittämään huo-           mioon ne voimavarat ja suunnitelmat, joita kehi-
7281: mattavaa avustusta Helsinkiin perustettavalle Ta-       tystutkimukseen liittyvillä aloilla - kuten talous-
7282: loudellisen kehitystutkimuksen kansainväliselle         ja sosiaalitieteissä, rauhan- ja konfliktintutki-
7283: instituutille (WIDER). WIDERin johdosta kehi-           muksessa sekä kansainvälisten suhteiden tutki-
7284: tystutkimukseen käytettävät määrärahat nousevat         muksessa - tällä hetkellä on meneillään.
7285: jatkossa kansainvälisesti ottaen hyvälle keskitasol-
7286:                                                            Suomalaisen kehitystutkimuksen tämänhetki-
7287: le.                                                     nen hajanainen organisaatio, tutkimusyksikköjen
7288:     Tukemalla sekä perus- että soveltavaa tutki-        vähäinen yhteistyö ja varsinaisen valtakunnalli-
7289: musta on mahdollista pureutua monipuolisesti ja         sen tutkimuslaitoksen puute ei anna riittäviä
7290: ennakkoluulottomasti kehitysongelmiin ja niiden         edellytyksiä vastata alalla nouseviin uusiin haas-
7291: poistamismahdollisuuksiin sekä siten parantaa           teisiin. Yhtenä kehittämismahdollisuutena tulisi-
7292: myös kehitysyhteistyön onnistumisedellytyksiä.          kin selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista perus-
7293: WIDER-instituutti edellyttää myös suomalaiselta         taa valtakunnallinen Rauhan- ja konfliktintutki-
7294: kehitystutkimukselta nykyistä tehokkaampaa jär-         muslaitoksen tapaan organisoitu kehitystutki-
7295: jestäytymistä ja kykyä paikan päällä tapahtuvaan        muslaitos. Se voisi toimia kehitystutkimuksen
7296: yhteistyöhön. Muussa tapauksessa WIDERistä              valtakunnallisena keskusyksikkönä ja sillä voisi
7297: suomalaiselle kehitystutkimukselle saatavaa hyö-        olla myös eri tieteenaloilla suoritettavaa kehitys-
7298: tyä ei kyetä täysipainoisesti hyödyntämään.             tutkimusta koordinoivia tehtävia. Lisäksi kehitys-
7299:     Voimavarojen saantiin liittyvien ongelmien li-      tutkimuslaitos voisi toimia yhteistyössä ulkomi-
7300: säksi suomalaisen kehitystutkimuksen pullonkau-         nisteriön kehitysyhteistyöosaston kanssa asiantun-
7301:  lat ovat olleet jatkokoulutuksessa sekä eri yliopis-   tijakoulutuksen organisoinoissa ja kehitysyhteis-
7302: 
7303: 428400614M
7304: 2                                    1984 vp.   -- ~ n:o 214
7305: 
7306: työhön liittyvien tutkimus- Ja arviointihankkei-             Onko Hallitus tietoinen, että kehitys-
7307: den toteuttamisessa.                                      tutkimuksen tarpeen kasvaessa sen orga-
7308:                                                           nisaatio on maassamme puutteellinen, ja
7309:                                                              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7310:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         ryhtyä kehitystutkimuksen tehostamiseksi
7311: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              ja organisoimiseksi yhteistyössä eri yli-
7312: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-            opistojen, tutkimuslaitosten sekä Suomen
7313: vaksi seuraavan kysymyksen:                               Akatemian kanssa?
7314: 
7315:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
7316: 
7317:         Paavo Lipponen                 Arja Alho                    ]. Juhani Kortesalmi
7318:         Pär Stenbäck                   Terho Pursiainen             Ville Komsi
7319:         Kaisa Raatikainen              Kalevi Kivistö               Georg C. Ehrnrooth
7320:         Esko Aho                       Martti Tiuri                 Pertti Paasio
7321:         Juhani Tuomaala                Mauri Miettinen              Pirjo Ala-Kapee
7322:                                        Esko Almgren
7323:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 214                                         3
7324: 
7325: 
7326: 
7327:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7328: 
7329:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        si, jolla pyritään vaikuttamaan annettavan avun
7330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laatuun projektien valmistelu- ja toteutusvaihees-
7331: olette 25 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-      sa. Kehitysmaatutkimus on tarpeen myös laajasti
7332: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ottaen avun perillemenon varmistamisessa ja ta-
7333: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      loudellisen yhteistyön vaikutusten arvioinnissa.
7334: Lipposen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 214      Myös kehitysyhteistyöpolitiikan ja kehitysmaa-
7335: koskien kehitysmaatutkimuksen tehostamista.          suhteiden seuraamisessa sekä eri alojen teknisten
7336: Kysymys kuului:                                      sovellutusten ratkaisemisessa kehitysmaaolosuh-
7337:                                                      teissa tutkimuksella on tärkeä asema.
7338:           Onko Hallitus tietoinen, että kehitys-
7339:                                                          Hallitus on osoittanut kehitysmaatutkimuk-
7340:        tutkimuksen tarpeen kasvaessa sen orga-
7341:        nisaatio on maassamme puutteellinen, ja       seen lisääntyvästi määrärahoja.
7342:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Parantaakseen kehitysmaatutkimuksen rahoi-
7343:        ryhtyä kehitystutkimuksen tehostamiseksi      tuksen koordinaatiota eri viranomaisten kesken
7344:        ja organisoimiseksi yhteistyössä eri yli-     sekä selvittääkseen kehitysmaatutkimuksen orga-
7345:        opistojen, tutkimuslaitosten sekä Suomen      nisaatiota, jatkokoulutusta, tiedonvaihtoa ja yh-
7346:        Akatemian kanssa?                             teistyötä eri tutkijaryhmien kesken, ulkoasiainmi-
7347:                                                      nisteriö on neuvoteltuaan asiasta opetusministe-
7348:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     riön kanssa asettanut 23.5.1984 kolmijäsenisen
7349: ti seuraavaa:                                        työryhmän, jossa on ulkoministeriön, opetusmi-
7350:                                                      nisteriön ja Suomen Akatemian edustajat. Työ-
7351:    Kehitysmaatutkimuksen tehostamista koskeva        ryhmän tehtävänä on:
7352: eduskuntakysely osuu ajankohtaan, jolloin ulko-          -- selvittää suomalaisen kehitys- ja kehitys-
7353: asiainministeriässä on monella tavalla valmistau-    maatutkimuksen sekä siihen liittyvän tutkijain-
7354: duttu selvittelemään toisaalta kehitysongelmien      koulutuksen tarpeet, toteuttaminen ja organisaa-
7355: kansainvälistymisen haasteita omalle maallemme       tio,
7356: ja Suomen harjoittaman kehitysyhteistyön sisäl-          -- selvittää eri määrärahalähteiden rahoituspe-
7357: lön ja laadun kysymyksiä.                            rusteet ja rahoituksen kasvunäkymät kehitys- ja
7358:    Hallituksen kehitysyhteistyötä koskevassa se-     kehitysmaatutkimuksen osalta,
7359: lonteossa todettiin YK:n yliopiston alaisen talou-
7360: dellisen kehitysmaatutkimuksen kansainvälisen            -- selostaa kehitys- ja kehitysmaatutkimuksen
7361: WIDER-instituutin sijoittumisen Suomeen edel-        toteutusta, erityispiirteitä ja yhteistyötä sekä
7362:                                                      koordinaation kysymyksiä suomalaisen tutkimuk-
7363: lyttävän myös suomalaisen kehitysmaatutkimuk-
7364:                                                      sen osalta,
7365: sen aseman selvittämistä. Hallitus uskoo toisaal-
7366: ta, että WIDER-instituutin sijoittaminen Suo-            -- kartoittaa kehitysmaatutkimuksen ja -ope-
7367: meen rikastuttaa alan tutkimustoimintaa maas-        tuksen kannalta tarpeelliset kansainväliset yhtey-
7368: samme.                                               det,
7369:    Suomalaisen kehitys- ja kehitysmaatutkimuk-           -- esittää suositukset suomalaisen kehitysmaa-
7370: sen sekä siihen liittyvän jatko-opetuksen ja kan-    tutkimuksen koordinoimiseksi sekä organisoimi-
7371: sainvälisten yhteyksien tukeminen ovat osa ope-      seksi ja toiminnan rahoittamiseksi.
7372: tusministeriön ja Suomen Akatemian toimintaa.            Tehtävänsä suorittamiseksi työryhmä tulee
7373: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaan kuuluva       kuulemaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
7374: teknologian kehittäminen voi myös sisältää tutki-    edustajia voidakseen laajasti kartoittaa kehitys-
7375: musta, jonka kohteina voivat olla teollisuuden tai   maatutkimuksen tilannetta ja resursseja Suomes-
7376: kaupan kehitysmaakysymykset.                         sa.
7377:    Kehitysmaatutkimus on muodostumassa kes-              Työryhmä on määräaikainen ja se tulee saatta-
7378: keiseksi laajenevan kehitysyhteistyön työvälineek-   maan työnsä päätökseen 15.1.1985 mennessä.
7379:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
7380: 
7381:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
7382: 4                                     1984 vp. -- ~ n:o 214
7383: 
7384: 
7385: 
7386: 
7387:                                Till Riksdagens Herr Talman
7388: 
7389:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-          försöker påverka biståndets kvalitet i projektens
7390: en anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       planerings- och implementeringsskede. U-lands-
7391: av den 25 april 1984 till vederbörande medlem        forskning behövs också i vidsträckt bemärkelse då
7392: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        man vill försäkra sig om att biståndet når fram
7393: riksdagsman Lipponen m.fl. undertecknade             och när man utvärderar verkningarna av det
7394: spörsmål nr 214:                                     ekonomiska samarbetet. U-landsforskningen spe-
7395:                                                      lar också en viktig roll när det gäller att följa med
7396:           Är Regeringen medveten om att samti-       utvecklingssamarbetspolitiken och u-landsrelatio-
7397:        digt som behovet av urvecklingsforskning      ner samt att avgöra den tekniska tillämpningen
7398:        växer är dess organisation i vårt land        inom olika områden.
7399:        bristfällig, och
7400:                                                         Regeringen har anvisat ökande anslag för u-
7401:           vilka åtgärder kommer Regeringen att       landsforskningen.
7402:        vidta för att effektivera och organisera
7403:        utvecklingsforskningen i samarbete med           För att förbättra koordineringen av u-lands-
7404:        olika universitet, forskningsuniversitet      forskningens finansiering mellan olika myndig-
7405:        och Finlands Akademi?                         heter samt för att utreda organisationen av u-
7406:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        landsforskningen, fortbildningen, informations-
7407: framföra följande:                                   utbytet och samarbetet mellan olika forskargrup-
7408:                                                      per, har utrikesministeriet, efter att ha konsulte-
7409:    Riksdagsspörsmålet gällande effektivering av      rat undervisningsministeriet i saken, den
7410: u-landsforskningen ställs vid en tidpunkt då man     23.5.1984 tillsatt en tremanna arbetsgrupp, som
7411: vid utrikesministeriet på många sätt har förberett   består av representanter för utrikesministeriet,
7412: sig på att utreda å ena sidan de krav internatio-    undervisningsministeriet och Finlands Akademi.
7413: naliseringen av utvecklingsproblemen ställer på      Arbetsgruppens uppgift är:
7414: vårt eget land och å andra sidan frågor rörande         -- att utreda den finska utvecklings- och
7415: innehållet och kvaliteten i det utvecklingssamar-    u-landsforskningens samt den därtill hörande
7416: bete Finland idkar.                                  forskarutbildningens behov, förverkligande och
7417:    I regeringens redogörelse rörande utvecklings-    organisation,
7418: samarbetet konstaterades det att placeringen i          -- utreda de olika anslagskällornas finansie-
7419: Finland av det FN-universitetet underställda WI-     ringsgrunder samt utsikterna för anslagens till-
7420: DER-institutet för ekonomisk u-landsforskning        v~xt när det gäller utvecklings- och u-landsforsk-
7421: förutsätter att den finska u-landsforskningens       mngen,
7422: st~llning också utreds. Regeringen anser å andra
7423: sidan att placeringen av WIDER-institutet i Fin-        -- redogöra för utvecklings- och u-landsforsk-
7424: land berikar forskningsverksamheten på detta         ningens förverkligande, särdrag och samarbete
7425: område i vårt land.                                  samt koordineringsfrågor när det gäller finsk
7426:                                                      forskning,
7427:    Understödjandet av den finska utvecklings-
7428: och u-landsforskningen och den därtill hörande          -- kartlägga de för u-landsforskningen och
7429: fortbildningen och de internationella kontakter-     -undervisningen nödvändiga internationella för-
7430: na utgör en del av undervisningsministeriets och     bindelserna,
7431: Finlands Akademis verksamhet. Det till handels-         -- framlägga rekommendationer rörande den
7432: och industriministeriets område hörande utveck-      finska u-landsforskningens koordinering samt or-
7433: landet av teknologi kan också innehålla forsk-       ganisering och finansieringen av verksamheten.
7434: ning, vars föremål kan vara industrins eller            För utförandet av sitt uppdrag kommer arbets-
7435: handelns u-landsfrågor.                              gruppen att höra representanter för högskolorna
7436:    U-landsforskningen håller på att bli ett cen-     och forskningsinstitutionerna för att utförligt
7437: tralt arbetsredskap inom det expanderande ut-        kunna kartlägga u-landsforskningens ställning
7438: vecklingssamarbetet, ett redskap med vilket man      och resurser i Finland.
7439:                                 1984 vp. -- KJ< n:o 214                                      5
7440: 
7441: Arbetsgruppen är tillsatt för en bestämd tid   och den kommer att slutföra sitt arbete före den
7442:                                                15.1.1985.
7443: 
7444:   Helsingfors den 24 maj 1984
7445: 
7446: 
7447:                                                             Utrikesminister Paavo Väyrynen
7448:                                                   1984 vp.
7449: 
7450: Kirjallinen kysymys n:o 215
7451: 
7452: 
7453: 
7454: 
7455:                                      Ehrnrooth ym.: Ohitusleikkausten lisäämiseksi tarvittavista toimen-
7456:                                        piteistä
7457: 
7458: 
7459:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7460: 
7461:    Maamme yliopistollisten keskussairaaloiden re-        leikkausjono pakottaa kriittisessä vaiheessa mutta
7462: surssit ovat niin niukat, että sepelvaltimotaudin        parannettavissa olevat odottamaan noin kaksi
7463: hoidossa ylivoimaisesti parhaaksi todettuja ohi-         vuotta leikkaukseen pääsyä. Leikkausmahdolli-
7464: tusleikkauksia ei voida suorittaa lähimainkaan           suuksia lisättäisiin ratkaisevasti, jos hallitus huo-
7465: kaikille hoitoa tarvitseville potilaille. Alle puolet    lehtii siitä, että viimeistään ensi vuoden tulo- ja
7466: angina pectoriksesta eli sepelvaltimotaudista kär-       menoarvioesitykseen otetaan 6-7 miljoonan
7467: sivillä, ohituskirurgiaa tarvitsevista pystytään leik-   markan määräraha yliopistollisten keskussairaa-
7468: kaamaan. Asiantuntijan tekemän laskelman mu-             loiden virkojen perustamiseen.
7469: kaan tarvitsee vuosittain miljoonaa suomalaista             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7470: kohden noin 400 ohitusleikkauksen voidakseen             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7471: elää ja palata työelämään täysin oireettomina.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7472: Helsingissä, jossa tilanne kuitenkin on parempi          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7473: kuin muiden yliopistollisten keskussairaaloiden
7474: vaikutusalueella, pääsee ohitusleikkaukseen vain                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että ohi-
7475: parisensataa potilasta vuodessa.                                 tusleikkausten käyttöä rajoittavat koh-
7476:                                                                  tuuttomasti yliopistollisille keskussairaa-
7477:    Varsin vaatimattomalla määrärahalla pystyttäi-                loille myönnetyt liian pienet resurssit, ja
7478: siin poistamaan sepelvaltimotaudin hoitomah-                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7479: dollisuuksien puute, josta niin monet suomalai-                  ryhtyä tämän vakavan ongelman ratkaise-
7480: set kärsivät. Pitkä, noin 1 000 potilasta käsittävä              miseksi?
7481: 
7482:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
7483: 
7484:                        Georg C. Ehrnrooth                         Kalle Könkkölä
7485:                        Riitta Jouppila                            Ville Komsi
7486:                        Lea Kärhä                                  Ole Wasz-Höckert
7487:                        Esko Almgren                               Paavo Lipponen
7488: 
7489: 
7490: 
7491: 
7492:  428400623X
7493: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 215
7494: 
7495: 
7496: 
7497: 
7498:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7499: 
7500:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        siin keskuksiin, joissa sydänkirurgiaa tultaisiin
7501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toteuttamaan.
7502: olette 25 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-          Vuosien 1981-1985 välillä on valtakunnalli-
7503: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sista virkakiintiöistä sydänkirurgian tehostami-
7504: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       seen osoitettu yhteensä 48 virkaa. Sepelvaltimo-
7505: Ehrnroothin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         sairauksia koskevien leikkausten määrä on 1980-
7506: kysymyksestä n:o 215:                                 luvun alkupuolella kehittynyt siten, että vuonna
7507:                                                       1980 ohitusleikkauksia oli 176, vuonna 1981 357
7508:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ohi-    ja vuonna 1982 414, joka 1980-luvun loppuun
7509:        tusleikkausten käyttöä rajoittavat koh-        asti mitoitetusta 1 000 ohitusleikkauksen tavoit-
7510:        tuuttomasti yliopistollisille keskussairaa-    teesta on noin 40 % . Leikkausten määrä on
7511:        loille myönnetyt liian pienet resurssit, ja    kuitenkin vuosikymmenen alkuvuosina jo yli
7512:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kaksinkertaistunut. Kun sepelvaltimoihin kohdis-
7513:        ryhtyä tämän vakavan ongelman ratkaise-        tuvat leikkaukset ovat vain osa koko sydänkirur-
7514:        miseksi?                                       gian tarpeesta, on vastaavaa kasvua ollut aikuis-
7515:                                                       ten sydänkirurgian osalla myös sen muilla osa-
7516:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      alueilla. Lääkintöhallitus on vuonna 1984 yliopis-
7517: ti seuraavaa:                                         tollisten keskussairaaloiden edustajien kanssa
7518:                                                       neuvotellut sydänkirurgisten ja kardiologisten
7519:    Lääkintöhallituksen sydän- ja verisuonitauteja     toimenpiteiden tulevasta järjestelystä. Tavoitteen
7520: koskevan kehittämisohjelman asiantuntijatyön          asettelu nojautuu edelleen lääkintöhallituksen
7521: eräänä osa-alueena valmistui vuonna 1981 osa-         työryhmämietintöön ja siinä asetettuihin tavoit-
7522: mtetmto sydänkirurgian tarpeista Suomessa             teisiin mutta vaatii mietinnössä esitettyjen henki-
7523: 1980-luvulla. Työryhmä selvitti eri ikäryhmien ja     löstömäärien tarkistamista. Lääkintöhallitus on-
7524: eri muotoisten sydänkirurgisten toimenpiteitten       kin sosiaali- ja terveysministeriölle 25.4.1984 te-
7525: tarvetta ja niiden toteuttamisvaihtoehtoja maas-      kemässään valtakunnallisessa suunnitelmassa ter-
7526: samme. Aikuisväestön ohitusleikkausten osuus          veydenhuollon järjestämisestä vuosiksi 1985-
7527: oli eräänä työryhmän tarkastelun osa-alueena.         1989 esittänyt sepelvaltimoleikkausten määrän
7528: Työryhmä päätyi ehdotuksessaan siihen, että           leikkaustavoitteen asettamista 1 OOO:ksi vuoteen
7529: 1980-luvun loppuun mennessä maassamme olisi           1989 mennessä ja tähän toimintaan tarvittavan
7530: tarve tehdä sydänverisuonikirurgisisia leikkauksia    työvoiman ja muun lisäyksen asetettavaksi etusi-
7531: noin 1 000 kappaletta vuosittain. Tämä merkit-        jalle yliopistollisten keskussairaaloiden vastuuteh-
7532: see noin 200 leikkausta miljoonaa asukasta koh-       tävien kehittämisessä.
7533: den. Työryhmä totesi edelleen että sydänverisuo-         Sydänleikkausten kuten muunkin terveyden-
7534: nileikkausten kokonaismäärä täten arvioituna on       huollon kehittämisen yleiset raamit tullaan vuo-
7535: mieluummin kokonaistarpeen kannalta alimitoi-         sien 1985-1989 osalta ratkaisemaan seuraavan
7536: tettu kuin kokonaistarvetta tarkasti tyydyttävä,      valtakunnallisen terveydenhuollon kehittämis-
7537: mutta totesi samalla, että tuon leikkausmäärän        suunnitelman yhteydessä eduskunnalle annetta-
7538: tavoittaminen edellyttää merkittäviä uusia työ-       van tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yhtey-
7539: voima- ja rakenneinvestointeja niihin yliopistolli-   dessä.
7540: 
7541:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
7542: 
7543:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
7544:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 215                                           3
7545: 
7546: 
7547: 
7548: 
7549:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7550: 
7551:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Under perioden 1981--1985 har inom ramen
7552: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        för de riksomfattande tjänstekvoterna samman-
7553: den 25 april 1984 tili vederbörande medlem av         lagt 48 tjänster anvisats tili effektivering av
7554: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     hjärtkirurgin. Antalet operationer som gälier ko-
7555: dagsman Ehrnrooth m.fl. undertecknade spörs-          ronarsjukdomar har under början av 1980-talet
7556: mål nr 215:                                           utvecklats så, att antalet bypassoperationer år
7557:                                                       1980 var 176, år 1981 357 och år 1982 414, vilket
7558:           Är Regeringen medveten om att an-           utgör ca 40 % av målet om 1 000 bypassopera-
7559:        vändningen av bypassoperationer begrän-        tioner per år fram tili utgången av 1980-talet.
7560:        sas på ett oskäligt sätt genom att universi-   Antalet operationer har dock redan under de
7561:        tetscentralsjukhusen beviljas för knappa       första åren av årtiondet mer än fördubblats. Då
7562:        resurser, och                                  de operationer som gälier kransartärerna är bara
7563:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       en del av behovet av hjärtkirurgi, har en motsva-
7564:        för att lösa detta alivarliga problem?         rande ökning ägt rum i fråga om hjärtkirurgi för
7565:                                                       vuxna också inom andra delområden. Medicinal-
7566:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       styrelsen har år 1984 förhandlat med represen-
7567: anföra följande:                                      tanter för universitetscentralsjukhusen om framti-
7568:    Såsom ett delområde av den expertgrupps            da arrangemang för hjärtkirurgiska och kardiolo-
7569: arbete, som tilisatts av medicinalstyrelsen för       giska ingrepp. Målsättningen stöder sig alitjämt
7570: beredning av ett utvecklingsprogram för hjärt-        på betänkandet av medicinalstyrelsens arbets-
7571: och kärlsjukdomar, färdigstälides år 1981 ett         grupp och på de mål som där uppställts, men den
7572: delbetänkande om behovet av hjärtkirurgi i Fin-       personalmängd som angivits i betänkandet kräver
7573: land på 1980-talet. Arbetsgruppen utredde be-         en justering. Medicinalstyrelsen har i själva verket
7574: hovet av hjärtkirurgiska ingrepp av olika slag och    i sin riksomfattande pian för anordnande av
7575: för olika åldersgrupper samt alternativen för         hälsovården åren 1985--1989, viiken förelagts
7576: utförande av ingreppen i vårt land. Ett delområ-      social- och hälsovårdsministeriet 2 5.4. 1984, fö-
7577: de som arbetsgruppen granskade var den andel          reslagit att som mål för antalet kransartäroperatio-
7578: bypassoperationer som gälier den vuxna befolk-         ner skall uppstälias 1 000 fram till år 1989 samt
7579: ningen. Arbetsgruppen kom i sitt förslag tili att     att den arbetskraft och de övriga resursökningar
7580: behovet av koronarkirurgiska operationer i vårt       som behövs för denna verksamhet skall priorite-
7581: land fram tili utgången av 1980-talet skulie          ras vid utvecklandet av universitetscentralsjukhu-
7582: uppgå till ca 1 000 st. per år. Detta betyder ca      sens ansvarsuppgifter.
7583: 200 operationer per miljoner invånare. Arbets-            Den allmänna ramen för hjärtoperationerna,
7584: gruppen konstaterade vidare att totalantalet koro-    liksom även för utvecklandet av den övriga
7585: naroperationer på detta sätt uppskattat snarare är    hälsovården, kommer med avseende på åren
7586: underdimensionerat än ägnat att exakt tillgodose       1985--1989 att bestämmas i samband med nästa
7587: totalbehovet. Arbetsgruppen konstaterade dock          riksomfattande pian för utvecklande av hälsovår-
7588: samtidigt att detta antal operationer kräver bety-     den och vid behandlingen av den statsverkspro-
7589: dande nya arbetskrafts- och strukturinvesteringar      position som avlåts tili riksdagen.
7590: vid de universitetscentraler där hjärtkirurgi kom-
7591:  mer att utföras.
7592: 
7593:      Helsingfors den 29 maJ 1984
7594: 
7595: 
7596:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7597:                                                1984 vp.
7598: 
7599: Kirjallinen kysymys n:o 216
7600: 
7601: 
7602: 
7603: 
7604:                                   Kortesalmi: Lohen Ja taimenen pyyntipaikkojen vuokraamisesta
7605:                                     Perämerellä
7606: 
7607: 
7608:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7609: 
7610:    Perämerellä on useita satoja valtion ns. lohire-   oikeuksia (687 /78). Laki on yleislaki ja sitä on
7611: gaaliin perustuvia lohen ja taimenen pyyntipaik-      sovellettava myös mm. valtiolle kuuluvien kalas-
7612: koja, jotka vuosikymmenestä toiseen on vuokrat-       tusten luovuttamiseen toisen omaksi tai käytettä-
7613: tu samoille suvuille lähes muodollisella vuokral-     väksi.
7614: la. Kalastajien kertoman mukaan vanhimmat                Lohen ja taimenen pyyntipaikkojen käypä arvo
7615: vuokramiehet ovat jopa 1800-luvulla syntyneitä.       saataneen parhaiten selville joko suljettujen tar-
7616: Osa pyyntipaikoista on kokonaan muiden kuin           jousten tai huutokaupan avulla. Etusija pyynti-
7617: ammattikalastajain käytössä. Rysäpaikan on saa-       paikkoja vuokrattaessa tulisi antaa ammattikalas-
7618: nut vuokratuksi, mikäli on kuulunut "etuoikeu-        tajille, jolloin nuorten ammattikalastajien toi-
7619: tettujen ryhmään'', yhtä lohta halvemmalla hin-       meentulon edellytykset tulisi erikoisesti ottaa
7620: nalla, koska lohen ja taimenen pyyntipaikoista ei     huomioon. Kun lohen ja taimenen pyyntipaikko-
7621: ole peritty käypää vuokraa.                           ja on enemmän kuin ammattikalastajain tarve
7622:    Viime vuosina Suomen valtio ja voimayhtiöt         edellyttää, tulisi loput pyyntipaikoista vuokrata
7623: ovat rahoittaneet varsin merkittävää lohenpoikas-     kalastuslain (286/82) 12 §:n mukaisesti paikalli-
7624: ten istutustoimintaa. Esim. v. 1983 mereen istu-      sille sivuammatti- ja osa-aikakalastajille, joilla on
7625: tettiin 1,3 milj. lohenpoikasta, joista arvioidaan    tarvetta ja halua ammattimaisen kalastuksen har-
7626: saatavan saalista n. 600 kg/1 000 istukasta kohti.    joittamiseen.
7627: Näin ollen istutuksista voitaneen saada n.               Tällä lailla voitaisiin turvata Perämeren am-
7628: 780 000 kg:n lohisaalis, mikä vastaa 30 mk:n          mattimaisen kalastuksen jatkuvuus, jota erilaisin
7629: kilohinnan mukaan laskien n. 23 milj. mk:n            kielloin ja rajoituksin on viime vuosina pyritty
7630: kokonaistuloa. Huomattava osa näistä mereen           tarpeettomasti rajoittamaan.
7631: laskemista lohenpoikasista hakeutuu istutuspai-
7632: koilleen, mikä on kalastajien tiedossa.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7633:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7634:    Lohikantojen voimistuttua Perämerellä ovat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7635: monet kalastajat valmiit maksamaan parhaista          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7636: lohen ja taimenen pyyntipaikoista 4 000-11 000
7637: mk/juoni. Tarjousten edellytyksenä on, että pai-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7638: kat pannaan uusjakoon ja jaetaan käyvän arvon                 ryhtyä, että Perämerellä olevat valtion ns.
7639: perusteella. Useimpien pyyntipaikkojen osalta                 lohiregaaliin perustuvat lohen ja taime-
7640: vanha vuokrakausi on umpeutunut, jolloin edel-                nen pyyntipaikat vuokrataan käyvän ar-
7641: lytykset paikkojen uusjakoon ovat olemassa.                   von perusteella kalastuslain 12 §:n edel-
7642:    Vuonna 1978 on annettu laki oikeudesta luo-                lyttämällä tavalla ammattimaista kalas-
7643: vuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloa tuottavia               tusta harjoittaville?
7644: 
7645:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1984
7646: 
7647:                                         ]. Juhani Kortesalmi
7648: 
7649: 
7650: 
7651: 
7652: 428400642]
7653: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 216
7654: 
7655: 
7656: 
7657: 
7658:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7659: 
7660:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sessä olevan pyynnin säätely muilla merialueilla
7661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja kansainvälinen yhteistyö merilohikantojen jat-
7662: olette 25 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-      kuvuuden turvaamiseksi.
7663: jeenne n:o 720 ohella toimittanut valtioneuvos-         Vuokrattaessa kalastusoikeutta on sovellettava
7664: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    mitä kalastuslaissa ja sen nojalla annetussa kalas-
7665: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallises-    tusasetuksessa on säädetty sekä soveltuvin osin
7666: ta kysymyksestä n:o 216:                             myös maanvuokralain eräitä säännöksiä. Kuten
7667:                                                      kysymyksen perusteluissa on todettu, laki oikeu-
7668:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       desta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuottoa
7669:        ryhtyä, että Perämerellä olevat valtion ns.   tuottavia oikeuksia sisältää säännöksiä valtion
7670:        lohiregaaliin perustuvat lohen ja taime-      kalastusoikeuksien luovuttamisesta. Tällaisella
7671:        nen pyyntipaikat vuokrataan käyvän ar-        luovuttamisella tarkoitetaan kuitenkin kauppaa,
7672:        von perusteella kalastuslain 12 §:n edel-     vaihtoa ja lahjaa, ei vuokraamista. Näin ollen
7673:        lyttämällä tavalla ammattimaista kalas-       valtion vuokralle annetuista kalastuksista perittä-
7674:        tusta harjoittaville?                         vien vuokranmaksujen määrittely ei edellytä käy-
7675:                                                      vän vuokranmaksutason selvittämistä. Uusien
7676:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     vuokrasopimusten valmisteluissa vuokramiesten
7677: ti seuraavaa:                                        valinta ja vuokranmaksujen perusteet on päätet-
7678:    Perämerellä sijaitsevien ns. regaalikalastusten   tävä ilman huutokauppaa tai suljettua tarjouskil-
7679: merkitys on käytettävissä olevien tilastotietojen    pailua näihin menettelyihin liittyvän keinottelu-
7680: mukaan varsin rajoitettu eivätkä tähänastiset me-    mahdollisuuden takia.
7681: rilohen ja meritaimenen velvoiteistutukset ole          Koska kaikkien tarpeellisten ratkaisujen teke-
7682: mainitulla alueella merkittävästi vaikuttaneet       minen ei ole mahdollista alkaneen pyyntikauden
7683: saaliisiin. Vuokrausten asianmukainen järjestämi-    aikana, on päätetty, että kuluvan vuoden maalis-
7684: nen on kuitenkin pitkällä aikavälillä alueen am-     kuussa päättyneitä regaalivuokraussopimuksia
7685: mattimaiselle kalastukselle tärkeä hallinnollinen    jatketaan vuodella ja että seuraavien viideksi
7686: toimenpide. Tässä yhteydessä on kuitenkin sa-        vuodeksi tehtävien vuokrauksien valmistelua jat-
7687: malla otettava huomioon muun muassa kysymyk-         ketaan viivytyksettä.
7688: 
7689:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
7690: 
7691:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
7692:                                       1984 vp. -      KK n:o 216                                        3
7693: 
7694: 
7695: 
7696: 
7697:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
7698: 
7699:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det internationella samarbetet för tryggande av
7700: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         laxstammarnas fortbestånd.
7701: nr 720 av den 25 april 1984 tili vederbörande            Vid utarrendering av fiskerätt skall iakttas vad
7702: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    som är stadgat i lagen om fiske och förordningen
7703: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade skrift-       om fiske som utfärdats med stöd av denna samt i
7704: liga spörsmål nr 216:                                 tillämpliga delar jämväl vissa stadganden i jord-
7705:                                                       legolagen. Såsom anförts i spörsmålets motive-
7706:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ring innefattar lagen om rätt att överlåta och
7707:        för att de fångstplatser för lax och lax-      upplåta statens jordegendom och inkomstgivan-
7708:        öring som är belägna inom Bottenviken          de rättigheter stadganden om överlåtelse av sta-
7709:        och är baserade på s.k. laxregale utar(en-     tens fiskerättigheter. Med överlåtelse av detta
7710:        deras enligt gängse värde åt sådana som        slag avses dock köp, byte och gåva, inte utarren-
7711:        bedriver yrkesmässigt fiske och på det sätt    dering. Sålunda förutsätter inte fastställandet av
7712:        som förutsätts i 12 § lagen om fiske?          arrendeavgifterna för de statens fisken som läm-
7713:                                                       nas på arrende utredning av gängse nivå på
7714:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      arrendeavgifterna. Vid beredningen av nya arren-
7715: anföra följande:                                      deavtal skall beslut fattas om valet av arrendeta-
7716:    Betydelsen av de inom Bottenviken belägna          gare och grunderna för arrendeavgifteroa utan
7717: s.k. regalfiskena är enligt tillgängliga statistik-   auktion eller tävlan med slutna anbud på grund
7718: uppgifter tämligen begränsad och hittills har på      av den möjlighet tili spekulation som dessa
7719: basen av förpliktelser utförda utsättningar av        förfaranden medför.
7720: havslax och havsöring inte väsentligt inverkat på        Emedan det inte är möjligt att under den
7721: fångsten inom nämnda område. Ett sakenligt            inledda fiskesäsongen fatta alla behövliga avgö-
7722: ordnande av utarrenderingen är dock på lång sikt      randen har beslut fattats om att de arrendeavtal
7723: en viktig förvaltoingsåtgärd för det yrkesmässiga     som avser regalfisken och som utgick i mars
7724: fisket inom området. I detta sammanhang bör           innevarande år förlängs med ett år och att
7725: dock samtidigt beaktas även regleringen av ifrå-      beredningen av följande arrendeavtal som skall
7726: gavarande fångst inom övriga havsområden och          uppgöras för fem år fortsätts utan dröjsmål.
7727: 
7728:     Helsingfors den 29 maj 1984
7729: 
7730:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
7731: 1
7732: 
7733: 1
7734: 
7735: 1
7736: 
7737:     1
7738: 
7739:     1
7740: 
7741:     1
7742: 
7743:         1
7744: 
7745:         1
7746: 
7747:         1
7748: 
7749:             1
7750: 
7751:             1
7752: 
7753:             1
7754: 
7755:                 1
7756: 
7757:                 1
7758:                                                1984 vp.
7759: 
7760: Kirjallinen kysymys n:o 217
7761: 
7762: 
7763: 
7764: 
7765:                                    Kietäväinen ym.: Laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön
7766:                                       tulevista varoista
7767: 
7768: 
7769:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7770: 
7771:    Laitoshoidossa olevien rintamalisän saajien        dossa oleva rintamalisän saaja on menettänyt 139
7772: käyttövaroja koskevia säännöksiä sisältyy sekä        markkaa/ kk. Ongelma on varsin huomattava,
7773: kansaneläkejärjestelmään että pitkäaikaishoidon       sillä rintamalisän saajia on yhteensä 240 000 ja
7774: maksujärjestelmään. Näiden säädösten välillä on       tämä epäkohta koskee kaikkia heitä silloin, kun
7775: ilmennyt selvä ristiriitaisuus, joka aiheuttaa suu-   he joutuvat pitkäaikaissairaanhoitoon tai van-
7776: ria ongelmia rintamalisän saajille.                   hainkotiin.
7777:    Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista an-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7778: nettu asetus (887/1983), joka tuli voimaan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7779: 1.1.1984, sisältää 12 §:ssä määräyksen, jonka mu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7780: kaan rintamalisää ei anneta eläkkeensaajille käyt-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7781: tövaroiksi.
7782:                                                                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
7783:    Kansaneläke- ja rintamasotilaseläkelain käyttö-           tus aikoo ryhtyä muuttaakseen sosiaali-
7784: varasäädösten tulkinnan mukaan taas rintamali-               palveluista perittävistä maksuista annetun
7785: sän saajille on käyttövaroina maksettava kansan-             asetuksen 12 §:ää siten, että henkilön
7786: eläkkeen pohjaosan ja kansaneläkkeen saajalle                henkilökohtaiseen käyttöön tulevana
7787: maksettavan rintamalisän suuruinen määrä.                    osuutena tulisi vähintään olemaan kan-
7788:    Käytännössä sosiaalipalveluista penttavtsta               saneläkkeen pohjaosan ja kansaneläk-
7789: maksuista annetun asetuksen voimaansaattami-                 keensaajalle maksettavan rintamalisän
7790: nen on johtanut siihen, että jokainen laitoshoi-             suuruinen määrä?
7791: 
7792:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
7793: 
7794:          Timo Kietäväinen                Hannu Kemppainen               Katri-Helena Eskelinen
7795:          Paavo Vesterinen                Seppo Pelttari                 Pentti Poutanen
7796:          Kalevi Mattila                  Aapo Saari                     Jukka Vihriälä
7797:          Maur2 Pekkarinen                Lea Sutinen                    Tytti Isohookana-Asunmaa
7798: 
7799: 
7800: 
7801: 
7802: 428400647P
7803: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 217
7804: 
7805: 
7806: 
7807: 
7808:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7809: 
7810:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nettotulot. Omaisuutta tai sen myynnistä saata-
7811: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaa tuloa ei esimerkiksi oteta huomioon. Aseruk-
7812: olette 27 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-      sessa on lisäksi lueteltu ne avustukset ja etuudet,
7813: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     joita ei katsota tuloiksi maksun määrittelyssä.
7814: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Rintamalisää ei ole mainittu tässä luettelossa.
7815: Timo Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-        Laitoshuollossa olevan henkilön käyttövarojen
7816: ta kysymyksestä n:o 217:                             turvaamiseksi asetuksessa on säännös, jonka mu-
7817:                                                      kaan kuukautta kohti laskemista tuloista vähen-
7818:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     netään pitkäaikaisessa laitoshuollossa ja perhehoi-
7819:        tus aikoo ryhtyä muuttaakseen sosiaali-       dossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tuleva-
7820:        palveluista perittävistä maksuista annetun    na osuutena 20 prosenttia kuitenkin vähintään
7821:        asetuksen 12 §:ää siten, että henkilön        kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen määrä.
7822:        henkilökohtaiseen käyttöön tulevana           Vaikka rintamalisä otetaan huomioon tulona
7823:        osuutena tulisi vähintään olemaan kansa-      maksua määrättäessä, on kunnalla sosiaalihuolto-
7824:        neläkkeen pohjaosan ja kansaneläkkeen-        lain 28 §:n 3 momentin mukaan mahdollisuus
7825:        saajalle maksettavan rintamalisän suurui-     jättää määrätty maksu perimättä tai alentaa sitä,
7826:        nen määrä?                                    jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedel-
7827:                                                      lytykset tai huollolliset syyt antavat siihen aihet-
7828:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ta. Kunnat ovat asiantuntemuksensa perusteella
7829: seuraavaa:                                           käyttäneet tätä mahdollisuutta myös rintamalisän
7830:    Sosiaalipalveluista perittäviä maksuja koskevan   kohdalla, mikäli rintamalisän vaikutus maksuun
7831: asetuksen (887 /83) mukaan jatkuvasta ympäri-        olisi ollut kohtuuton tai se muutoin on huollolli-
7832: vuorokautisesta laitoshuollosta peritään henkilön    sista syistä ollut tarkoituksenmukaista.
7833: maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, joka on              Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työ-
7834: henkilön kuukautta kohti laskettujen tulojen         ryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa selvit-
7835: määrä, kuitenkin enintään 3 900 markkaa kuu-         tää maksuja koskevan asetuksen voimaantulon
7836: kaudessa.                                            jälkeen esiin tulleet tarkistamistarpeet ja tehdä
7837:    Maksukyvyn määrittelyssä ratkaisevana on pi-      tarpeelliset muutosehdotukset, työ on päättymäs-
7838: detty tulojen jatkuvuutta, ei niinkään sitä mistä    sä.
7839: syystä henkilö tätä tuloa saa. Näin ollen maksun        Työn valmistuttua sosiaali- ja terveysministeriö
7840: määrittelyn lähtökohtana asetuksessa on, että        tulee kiinnittämään huomiota myös rintamali-
7841: tuloina otetaan huomioon vain henkilön jatkuvat      sään liittyviin tarkistamistarpeisiin.
7842: 
7843:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1984
7844: 
7845:                                                                            Ministeri Vappu Taipale
7846:                                        1984 vp. -     KK n:o 217                                        3
7847: 
7848: 
7849: 
7850: 
7851:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7852: 
7853:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppräknats de understöd och förmåner, som inte
7854: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        anses som inkomster vid faststäliandet av avgif-
7855: den 27 april 1984 tili vederbörande medlem av         ten. Fronttiliägget finns inte nämnt i denna
7856: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     förteckning.
7857: dagsman Timo Kietäväinen m.fl. undertecknade             För att säkerställa att personer i anstaltsvård
7858: spörsmål nr 21 7:                                     har dispositionsmedel ingår i förordningen ett
7859:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       stadgande enligt vilket från de per månad be-
7860:        för att ändra 12 § förordningen om av-         räknade inkomsterna avdras 20 procent såsom
7861:        gifter för socialservice så, att den andel     den andel som tilikommer person i långvarig
7862:        som reserveras för personligt bruk blir        anstaltsvård elier i familjevård för dennes person-
7863:        minst ett belopp som motsvarar folkpen-        liga bruk, likväl minst ett belopp som motsvarar
7864:        sionens grunddel och det fronttiliägg som      folkpensionens grunddel. Fastän fronttiliägg be-
7865:        betalas åt folkpensionstagare?                 aktas som inkomst när avgiften faststälis har
7866:                                                       kommun enligt 28 § 3 mom. socialvårdslagen
7867:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      möjlighet att lämna avgiften oindriven elier att
7868: anföra följande:                                      nedsätta den, om persons försörjningsplikt, ut-
7869:                                                       komstmöjligheter elier synpunkter på vården ger
7870:    Enligt förordningen om avgifter för socialservi-   anledning härtill. Kommunerna har på basen av
7871: ce (887 183) uppbärs för kontinuerlig anstaltsvård    sin sakkunskap använt denna möjlighet också i
7872: dygnet runt en avgift som bestäms enligt perso-       fråga om fronttillägg, om fronttilläggets inverkan
7873: nens betalningsförmåga och som utgör beloppet         på avgiften hade varit orimlig elier förfarandet
7874: av hans per månad beräknade inkomster, likväl         annars ur vårdsynpunkt har varit ändamålsenligt.
7875: högst 3 900 mark per månad.
7876:    Vid faststäliandet av betalningsförmågan har          En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt
7877: såsom avgörande faktor ansetts inkomsternas           arbetsgrupp, som bl.a. har tili uppgift att utreda
7878: kontinuitet. Orsaken tili att personen erhålier       de justeringsbehov som har framgått efter att
7879: denna inkomst har spelat en mindre roll. Sålun-       förordningen om avgifterna trädde i kraft och att
7880: da är utgångspunkten för faststäliandet av be-        göra erforderliga ändringsförslag, håller som bäst
7881: talningsförmågan i förordningen den, att endast       på att slutföra sitt arbete.
7882: personens kontinuerliga nettoinkomster beaktas           Efter att arbetet har slutförts kommer social-
7883: som inkomster. Tili exempel egendom elier den         och hälsovårdsministeriet att fästa uppmärksam-
7884: inkomst som erhålis vid försäljning av egendo-        het också vid de justeringsbehov som gälier
7885: men beaktas inte. I förordningen har vidare           fronttiliägget.
7886: 
7887:      Helsingfors den 1 juni 1984
7888:                                                                              Minister Vappu Taipale
7889:                                                1984 vp.
7890: 
7891: Grjallinen kysymys n:o 218
7892: 
7893: 
7894: 
7895: 
7896:                                   Kärhä: Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista
7897: 
7898: 
7899:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7900: 
7901:   Vuoden 1984 alusta voimaan tullut asetus            Perheellä ei ole enää mielekästä motiivia ottaa
7902: osiaalipalveluista perittävistä maksuista (887/83)    vammaistaan lomalle kotiin, koska laitoksesta
7903: nuutti kehitysvammaisten erityishuollossa perit-      poissaolopäivihäkin joudutaan maksamaan yllä-
7904: äviä ylläpitomaksuja hyvin huomattavalla taval-       pitomaksu.
7905: a. Muutokset ovat lähes poikkeuksetta huonon-            - Sosiaalihuollon valtakunnallisessa suunni-
7906: mksia aikaisemmin voimassa olleeseen asetuk-          telmassa tähdennetään lyhytaikaisten kuntoutet-
7907: een verrattuna.                                       tavien hoitojaksojen lisäämistä ja merkitystä. Ke-
7908:   Mainitulla asetuksella säädetään palveluista pe-    hitysvammahuollossa ei suunnitelman tarkoitus
7909: ittävistä maksuista. Kehitysvammaisten erityis-       tule toteutumaan, koska periaatteessa koko kehi-
7910: molto on sen sijaan maksutonta. Siksi tuntuu          tysvammahuollon tarkoitus on olla kuntouttavaa
7911: iltä, että säädökset kehitysvammahuollon anta-        hoitoa ja huoltoa. Tämän syyn vuoksi tehdään
7912: nisen yhteydessä perittävistä ylläpitomaksuista       pitkäaikaissijoituspäätöksiä silloin, kun lyhyt-
7913: m liitetty yllämainittuun asetukseen keinotekoi-      aikainen hoitojakso olisi tarkoituksenmukaisem-
7914: esti. Kehitysvammaisten erityishuolto on muihin       pi. Tämä taas aiheuttaa painetta laitoshoidon
7915: osiaalipalveluihin verrattuna siksi omaleimaista,     turhaan käyttöön.
7916: ttä yleinen maksuasetus johtaa monenlaisiin              - Kun kunnalla tai erityishuoltopiirin kun-
7917: mgelmiin. Näistä ongelmista voisi mainita seu-        tainliitolla on oikeus päättää osittaisista ylläpito-
7918: aavat näkökohdat:                                     maksuista, aiheutuu tästä maksujen kirjavuutta.
7919:   - Edellä mainitun asetuksen tarkoitus on            Ylläpitomaksut voivat olla maan eri osissa hyvin-
7920: 1llut säilyttää sosiaalihuollossa perittävät maksut   kin erilaisia. Tämäkin sotii kehitysvammalain
7921: nnallaan. Kehitysvammahuollossa tämä pyrki-           henkeä vastaan.
7922: nys ei toteudu, muutokset ovat siksi suuria.             - Tulkintavaikeuksia tulee olemaan myös sen
7923:   - Asetuksen henki eli maksujen periminen            suhteen, otetaanko maksujen perusteeksi koko
7924:                                                       perheen tulot vaiko vain vammaisen omat tulot.
7925: 1alveluksia saavan henkilön maksukyvyn mukaan
7926: i toteudu kehitysvammahuollossa kuin osittain.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7927: ~simerkiksi aikaisemman asetuksen mukaan alle
7928:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7929:  6-vuotiaan kehitysvammaisen laitoshoito maksoi       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7930: ,_4 markkaa/vuorokausi. Nyt vastaava maksu            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7931: 'n alle kolmen kuukauden pituiselta hoitoajalta                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
7932:  0 markkaa/vuorokausi.                                        toimenpiteisiin, jotta sosiaalipalveluista
7933:   - Karenssiajat poikkeavat täysin ennen val-                 perittävistä maksuista annettu asetus ei
7934: inneesta käytännöstä. Huollollisista syistä on                huonontaisi ja vaikeuttaisi kehitysvam-
7935: llosittu lomia viikonloppuisin, loma-aikoina jne.             mahuoltoa?
7936: 
7937:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
7938: 
7939:                                               Lea Kärhä
7940: 
7941: 
7942: 
7943: 
7944: 428400648R
7945: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 218
7946: 
7947: 
7948: 
7949: 
7950:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7951: 
7952:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maksu. Lyhytaikaisessa kuntouttavassa ympäri·
7953: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuorokautisessa hoidossa olevilta perittäväks.
7954: olette 27 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        määrätty 40 markkaa vuorokaudessa on saman·
7955: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       suuruinen terveydenhuollossa perittävän maksur
7956: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kanssa.
7957: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         Vaikka maksun suuruus on muuttunut all<
7958: sestä n:o 218:                                         16-vuotiaiden lasten kohdalla, kunta voi sosiaali
7959:                                                        huoltolain 28 §:n 3 momentin perusteella har
7960:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
7961:                                                        kintansa mukaan muun muassa toimeentulo- j:
7962:         toimenpiteisiin, jotta sosiaalipalveluista
7963:                                                        huolioliisin perustein luopua maksun perimisesti
7964:         perittävistä maksuista annettu asetus ei
7965:                                                        tai alentaa sitä. Näin ollen kehitysvammahuollos
7966:         huonontaisi ja vaikeuttaisi kehitysvam-
7967:                                                       sa olisi mahdollista erityishuolto-ohjelmaa henki
7968:         mahuoltoa?
7969:                                                        lölle laadittaessa päättää, ettei lyhytaikaisest:
7970:                                                        kuntouttavasta hoidosta laitoksessa perittäis
7971:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          huollollisista syistä maksua.
7972: seuraavaa:                                                Maksuasetuksen 17 §:stä ilmenevin perusteir
7973:    Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista anne-    maksu peritään myös tilapäisen poissaolon ajalta
7974: tun asetuksen (887 /83) lähtökohtana on ollut          Menettely on kehitysvammahuollon osalta osit
7975: paitsi pyrkimys entisen käytännön jatkamiseen          tain johdettavissa ennen vuotta 1984 voimass:
7976: myös maksujen yhtenäistäminen suhteessa ter-           olleesta ohjeesta, jonka mukaan tilapäinen ylläpi
7977: veydenhuoltoon. Entistä käytäntöä on eräiltä osin      topalveluna annetusta ruokailusta poisjääminet
7978: näin ollen muutettu.                                   tai siitä kieltäytyminen ei ole vapauttanut mak
7979:    Vaikka maksuasetuksesta johtuvien muutosten        sun suorittamisesta. Mikäli päivähuollon palvelu
7980: vaikutus on etukäteen pyritty ottamaan huo-            ja ei käytetty sairauden tms. pakottavan syyt
7981: mioon ja asetus laatimaan niin, että asetuksen         takia, ei maksua tällaiselta päivältä kuitenkaat
7982: joustava sovellutus olisi mahdollista, on maksu-      peritty.
7983: asetuksen soveltamisessa erityisesti kehitysvam-          Voimassa oleva maksuasetus ei sen sijaan ylei
7984: mahuollon osalta ilmennyt epäselvyyksiä. Kun          sesti mahdollista mainitunkaltaista menettelyä
7985: maksuissa on jouduttu ottamaan huomioon val-           Maksua voidaan kuitenkin alentaa eri päätöksell
7986: tion vuoden 1984 tulo- ja menoarvion edellyttä-       sosiaalihuoltolain mukaisesti. Kehitysvamma
7987: mä 7 %:n maksukertymän kasvu, on asetus saa-          huollon toteutuksessa peruslähtökohtana on ain:
7988: tettu kokea huononnuksena aikaisemmin voimas-         asianomaisen henkilön palvelujen tarve. Näit
7989: sa olleeseen käytäntöön. Myöskään kehitysvam-         ollen palvelujen valintaan ja palvelun kestool
7990: mahuollossa perittäviä maksuja ei ole voitu pitää     maksuasetuksen säännökset eivät saa vaikuttaa
7991: ennallaan.                                            Jos huollon toteutustapa valitaan sen mukaan
7992:    Kysymyksessä on todettu, että maksujen peri-       mikä maksuasetuksen säännökset huomioon ot
7993: minen palveluksia saavan henkilön maksukyvyn          taen olisi asianomaiselle edullisinta, on kyseess
7994: mukaan ei toteudu kehitysvammahuollossa kuin          kehitysvammahuollon vääristynyt toteutustapa
7995: osittain. Esimerkiksi on otettu alle 16-vuotiaan      Siksi maksuasetuksen ei voida katsoa olevan risti
7996: laitoshoito, josta aikaisemmin aiheutui asian-        riidassa sosiaalihuollon valtakunnallisessa suunni
7997: omaiselle vuorokaudelta 3 markan ylläpitomak-         telmassa todetun lyhytaikaisten tehostettujeJ
7998: su. Maksuasetuksen mukainen maksu on nyt 40           kuntotushoitojaksojen lisäämistavoitteen kanssa.
7999: markkaa vuorokaudelta, jos kyseessä on lyhyt-             Sosiaalihuoltoa koskeva lainsäädäntöuudistu
8000: aikainen kuntouttava ympärivuorokautinen hoi-         rakentuu kunnan oman päätöksenteko-oikeudeJ
8001: to. Muun ympärivuorokautisen huollon yhtey-           ja sosiaalihuollon toteutustavan varaan. Näi
8002: dessä saadusta ylläpidosta sensijaan peritään         ollen kehitysvammahuollon ylläpitomaksuje1
8003: asianomaisen henkilön maksukyvyn mukainen             vaihtelu maan eri osien välillä ei ole ainoastaa1
8004:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 218                                          3
8005: 
8006: maksuasetuksesta johtuvaa. Kehitysvammahuol-          saaneen tulot, esimerkiksi lasten kohdalla vam
8007: lon toteutus on edelleen pääasiassa kehitysvam-       heidän omat tulonsa.
8008: mapiireillä, jotka kattavat koko maan. Kehitys-           Maksuasetuksen säännösten käytäntöön sovel-
8009: vammapiireille on järjestetty kuluneen kevätkau-      lutukseen liittyvät ongelmat ovat ratkaistavissa
8010: den aikana yhteneväinen maksuasetuksen sovel-         sosiaalihuoltolain 28 §:n mukaan, mikä mahdol-
8011: lutuskoulutus. Vielä mahdollisesti vallitsevia alu-   listaa kehitysvammahuollon toiminnallisten ta-
8012: eellisia eroavuuksia maksujen suuruudessa ei voi-     voitteiden kanssa yhtenevät toteutustavat.
8013: tane pitää olennaisina eikä kehitysvammalain              Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työ-
8014: hengen vastaisina. Kysymyksessä on todettu tule-      ryhmän selvittämään maksuasetuksen soveltami-
8015: van tulkintavaikeuksia sen suhteen, otetaanko         sessa esille tulleita ongelmia ja tekemään tarpeel-
8016: maksujen perusteeksi koko perheen tulot vaiko         lisia ehdotuksia maksuasetuksen tarkistamiseksi.
8017: vain vammaisen tulot. Maksuasetuksen 5 §:n               Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kiinnittä-
8018: mukaan maksukyvyn perusteella määräytyvissä           mään erityistä huomiota työryhmän kehitysvam-
8019: maksuissa tuloina otetaan huomioon vain hoitoa        mahuoltoa koskeviin ehdotuksiin.
8020: 
8021:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1984
8022: 
8023:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
8024: 4                                     1984 vp. -- KJ( n:o 218
8025: 
8026: 
8027: 
8028: 
8029:                                Till Riksdagens Herr Talman
8030: 
8031:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          persons betalningsförmåga. Den avgift på 40
8032: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mark per dygn, som har föreskrivits för dem som
8033: den 27 april 1984 till vederbörande medlem av         får vård dygnet runt under en kortvarig rehabili-
8034: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     teringsperiod är lika stor som den avgift som
8035: dagsledamot Lea Kärhä undenecknade spörsmål           uppbärs inom hälsovården.
8036: nr 218:                                                 Fastän avgiftens storlek har ändrats för barn
8037:           Har Regeringen för avsikt att vidta         under 16 år, kan kommunen med stöd av 28 § 3
8038:        brådskande åtgärder för att förordningen       mom. socialvårdslagen efter prövning lämna av-
8039:        om avgifter för socialservice inte skall       giften oindriven eller nedsätta den, bl. a. på
8040:        försämra och försvåra omsorgerna om ut-        grunder som hänför sig till utkomsten eller
8041:        vecklingsstörda?                               vården. Sålunda vore det i fråga om omsorger om
8042:                                                       utvecklingsstörda möjligt, att vid uppgörande av
8043:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       specialomsorgsprogram för en person besluta att
8044: anföra följande:                                      av skäl som hänför sig till vården inte uppbära
8045:                                                       avgift för vård på anstalt under en konvarig
8046:    Utgångspunkten för förordningen om avgifter        rehabili teringsperiod.
8047: för socialservice (887 183) har, förutom en strävan
8048: till att bibehålla tidigare praxis, också varit att      Av skäl som framgår av 17 § förordningen om
8049: samordna avgifterna även i förhållande till hälso-    avgifter för socialservice, uppbärs avgift också
8050: vården. Den tidigare kutymen har därför till vissa    under tillfällig frånvaro. Förfarandet kan beträf-
8051: delar ändrats.                                        fande om utvecklingsstörda delvis härledas från
8052:     Fast man på förhand har försökt beakta in-        de anvisningar som var i kraft före 1984 och
8053: verkan av de ändringar som föranleds av för-          enligt vilka tillfällig frånvaro från eller vägran att
8054: ordningen om avgifter och att uppgöra för-            inta måltid, som har tillhandahållits för att tjäna
8055: ordningen så, att den kunde tillämpas smidigt,        vederbörandes uppehälle, inte har befriat från
8056: har vid tillämpningen av förordningen uppstått        erläggande av avgift. lfall dagvårdsservicen inte
8057: oklarheter främst i fråga om omsorgerna om            har anlitats p.g.a. sjukdom eller annat tvingande
8058: utvecklingsstörda. Då det vid fastställandet av       skäl, har dock inte avgift uppburits för sådana
8059: avgifterna har blivit nödvändigt att beakta den       dagar.
8060: ökning på 7 % av de influtna avgifterna som              Den gällande förordningen om avgifter möj-
8061: förutsätts i statsförslaget för år 1984 har för-      liggör dock inte i allmänhet sådana tillvägagångs-
8062: ordningen kunnat upplevas som en försämring,          sätt som det ovan nämnda. Avgiften kan dock
8063: jämfön med tidigare gällande praxis. lnte heller      nedsättas genom särskilt beslut i enlighet med
8064: de avgifter som uppbärs för omsorger om utveck-       socialvårdslagen. Utgångspunkten för omsorger
8065: lingsstörda har kunnat bibehållas oförändrade.        om utvecklingsstörda är alltid vederbörande per-
8066:     I spörsmålet konstateras, att när det gäller      sons behov av service. Sålunda får inte för-
8067: omsorger om utvecklingsstörda, uppbärs avgifter-      ordningens stadganden inverka på valet av servi-
8068: na endast till en del enligt betalningsförmågan       ceformer eller på servicens fortbestånd. Om sättet
8069: hos den person som erhåller service. Som exem-        att förverkliga omsorgen väljs urgående från vad
8070: pel nämns anstaltsvård för barn under 16 år,          som beaktande av förordningens stadganden ät
8071: viiken tidigare förorsakade vederbörande en av-       förmånligast för vederbörande, förvrängs sättet
8072: gift på 3 mark per dygn för uppehälle. Avgiften       att förverkliga omsorgerna om utvecklingsstörda.
8073: är nu enligt förordningen om avgifter 40 mark         Därför kan inte förordningen om avgifter för
8074: per dygn, om det är fråga om vård dygnet runt         socialservice anses strida mot målsättningen att
8075: under en kortvarig rehabiliteringsperiod. För up-     öka de kortvariga effektiverade rehabiliterings-
8076: pehälle i samband med annan vård dygnet runt          vårdperioderna i den riksomfattande planen för
8077: uppbärs i stället avgiften enligt vederbörande        socialvård.
8078:                                       1984 vp. -- KJC n:o 218                                          5
8079: 
8080:    Lagstiftningsreformen i fråga om socialvården     basen av betalningsförmågan beaktas enligt 5 §
8081: bygger på kommunens egen rätt att fatta beslut       förordningen om avgifter för socialservice enbart
8082: och på sättet att förverkliga socialvården. Därför   vårdtagarens inkomster, t.ex. i fråga om barn
8083: beror inte variationen i avgifterna för uppehälie    bara deras egna inkomster.
8084: inom omsorgerna om utvecklingstörda melian              De problem som ansluter sig tili den praktiska
8085: olika delar av landet enbart på förordningen om      tiliämpningen av stadgandena i förordningen om
8086: avgifter. Omsorgerna om utvecklingsstörda för-       avgifter kan avgöras enligt 28 § socialvårdslagen,
8087: verkligas fortfarande huvudsakligen inom speci-      vilket möjliggör ett förverkligande som samman-
8088: alomsorgsdistrikten, som täcker hela landet. För     faller med de funktionella målsättningarna för
8089: specialomsorgsdistrikten har under den gånga         omsorgerna om utvecklingsstörda.
8090: våren ordnats en enhetlig utbildning angående           Social- och hälsovårdsministeriet har tilisatt en
8091: tiliämpningen av förordningen om avgifter. De        arbetsgrupp för att utreda de problem som har
8092: regionala avvikelser i avgiftens srorlek som even-   framkommit vid tillämpningen av förordningen
8093: tuelit ännu finns torde inte kunna anses väsentli-   om avgifter för socialservice och för att uppgöra
8094: ga och inte helier stridande mot andan i lagen       nödvändiga förslag tili en justering av för-
8095: om utvecklingsstörda. 1 spörsmålet konstateras,      ordningen.                              s
8096: 
8097: att det kommer att uppstå tolkningssvårigheter i        Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
8098: fråga om huruvida familjens inkomster elier bara     fästa särskild uppmärksamhet vid arbetsgruppens
8099: den handikappades inkomster skali läggas tili        förslag angående omsorgen om utvecklingsstör-
8100: grund för avgiften. När avgifterna bestäms på        da.
8101: 
8102:      Helsingfors den 1 juni 1984
8103: 
8104:                                                                              Minister Vappu Taipale
8105:                                                1984 vp.
8106: 
8107: Kirjallinen kysymys n:o 219
8108: 
8109: 
8110: 
8111: 
8112:                                   Impiö ym.: Kansalais- ja työväenopistojen sekä musiikkioppilaitos-
8113:                                     ten valtionosuuksien maksamisperusteiden muuttamisesta
8114: 
8115: 
8116:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8117: 
8118:    Kansalais- ja työväenopistojen sekä musiikki-      tuiksi. Opetustilojen vuokrauskustannukset ovat
8119: oppilaitosten valtionosuustyöryhmän mietinnössä       harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien olosuh-
8120: ei ole sen paremmin kuin kunnallisen aikuiskou-       teissa moninkertaiset maan keskimääräisiin kus-
8121: lutuksen toimikunnan mietinnössä kyetty esittä-       tannuksiin nähden. Valtionapujen tilitysteknii-
8122: mään parempaa vaihtoehtoa kuin mikä on nykyi-         kan yksinkertaistaminen ei toki saa johtaa kansa-
8123: nen opistojen todellisiin menoihin perustuva val-     laisten asettamiseen eriarvoiseen asemaan.
8124: tionosuusjärjestelmä. Valtionapujärjestelmän pe-         Kunnallisen aikuiskoulutuksen toimikunta on
8125: rusteiden muuttamisen sijasta on syytä ryhtyä         mietinnössään myös puuttunut kansalais- ja työ-
8126: kiireesti korjaamaan nykyisen valtionapujärjestel-    väenopistojen valtionosuusjärjestelmän muutta-
8127: män heikkouksia, joista pahin on valtionosuuk-        miskysymykseen. Vaikka toimikunta on tehnyt
8128: sien maksatuksen viivästyminen. Valtionosuuk-         joitakin parannusesityksiä em. valtionosuustyö-
8129: sien maksatusta voidaan nopeuttaa muutoinkin          ryhmän esityksiin, aikuiskoulutuksen toimikun-
8130: kuin koko valtionapujärjestelmää muuttamalla.         nan esitys pääosiltaan perustuu kustannusten
8131: Kouluhallituksen vai tionapubyrokratiaa tulisi        valtakunnalliseen keskihintaan. Se ei voi mieles-
8132: purkaa ja siirtää päätöksenteko keskusvirastolta      tämme olla valtionosuuden lähtökohtana.
8133: lääninhallituksiin ja kuntiin. Valtionapujen mak-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8134: satuksesta päättäminen tulisi siirtää ensi tilassa    tyksen 37 §:n 1 momenttiinl viitaten esitämme
8135: kouluhallitukselta lääninhallitusten kouluosas-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8136: toille. Usealta vuodelta maksamatta jääneet val-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8137: tionosuuden loppuerät voitaisiin kylläkin maksaa
8138: poikkeuslain avulla.                                            Aikooko Hallitus antaa lakiehdotuk-
8139:                                                              sen, jossa kansalais- ja työväenopistojen
8140:    Kansalais- ja työväenopistojen sekä musiikki-             sekä musiikkioppilaitosten valtionosuuk-
8141: oppilaitosten valtionosuustyöryhmän ehdotuksen               sien maksatuksessa siirrytään tuntisuorite-
8142: mukaan valtionosuuksien maksatuksessa siirryt-               pohjaiseen valtionapujärjestelmään valta-
8143: tälsun suoriteperusteiseen valtionapujärjestel-              kunnan keskimääräisten menojen mukai-
8144: mään. Mikäli näin tapahtuu, tulee se merkitse-               sesti, ja jos aikoo,
8145: mään syrjäseuduilla esimerkiksi Lapissa kansalais-              millä tavalla Hallitus aikoo välttää sen
8146: opistotoiminnan ratkaisevaa vaikeutumista, eräis-            eriarvoisuuden, joka syntyy välittömästi
8147: sä tapauksissa koko toiminnan lopettamista. Mi-              pitkien etäisyyksien ja kalliiden kustan-
8148: käli pidettyä oppituntia kohti maksetaan kansa-              nusten alueella mm. Lapissa opettajien
8149: lais- ja työväenopistoille valtionosuutta vain val-          matkakustannusten        ja   opetustilojen
8150: takunnan keskimääräisten menojen mukaan, ei-                 vuokrien muodossa verrattuna nykyiseen
8151: vät opettajien ja luennoitsijoiden pitkien matko-            todellisiin menoihin perustuvaan valtion-
8152: jen matkakustannukset tule kohtuullisesti korva-             osu usj ärj estelmään?
8153: 
8154:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
8155: 
8156:                       Lauri Impiö                              Aimo Ajo
8157:                       Riitta Jouppila                          Seppo Pelttari
8158: 
8159: 
8160: 
8161: 428400675L
8162: 2                                     1984 vp. -- RJC n:o 219
8163: 
8164: 
8165: 
8166: 
8167:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8168: 
8169:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Vallitseva suuntaus nykyään on se, että valtion-
8170: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         apu- ja -osuusjärjestelmissä pyritään mahdolli-
8171: olette 27 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-       suuksien mukaan siirtymään menoperusteisista
8172: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      valtionavuista ja -osuuksista suoriteperusteisiin.
8173: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Jälkimmäisten etuna on kysyjien mainitseman
8174: Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        valtionapujen ja -osuuksien maksatuksen nopeu-
8175: myksestä n:o 219:                                     tumisen lisäksi vähäisempi byrokratian tarve, val-
8176:                                                       vonnan helpottuminen, valtionavun tai -osuuden
8177:            Aikooko Hallitus antaa lakiehdotuk-        saajien suurempi vapaus toimintansa suunnitte-
8178:         sen, jossa kansalais- ja työväenopistojen     lussa ja valtionavun tai -osuuden käytössä sekä se,
8179:         sekä musiikkioppilaitosten valtionosuuk-      että järjestelmä kannustaa varojen käytön suu-
8180:         sien maksatuksessa siirrytään tuntisuorite-   rempaan taloudellisuuteen ja tehokkuuteen.
8181:         pohjaiseen valtionapujärjestelmään valta-     Kansalais- ja työväenopistojen valtionosuuksien
8182:         kunnan keskimääräisten menojen mukai-         selvittäminen on yksityiskohtaisen menoperustei-
8183:         sesti, ja jos aikoo,                          suuden vuoksi ruuhkautunut ja aiheuttaa kunnil-
8184:            millä tavalla Hallitus aikoo välttää sen   le ja opistoille runsaasti hallinnollista työtä. Tästä
8185:         eriarvoisuuden, joka syntyy välittömästi      ovat muun muassa valtiontilintarkastajat huo-
8186:         pitkien etäisyyksien ja kalliiden kustan-     mauttaneet.
8187:         nusten alueella mm. Lapissa opettajien            Opetusministeriö on myös tietoinen epäkoh-
8188:         matkakustannusten        ja   opetustilojen   dista, joita järjestelmästä saattaa aiheutua ilman
8189:         vuokrien muodossa verrattuna nykyiseen        mahdollisten muutosten ennakointia. Mahdolli-
8190:         todellisiin menoihin perustuvaan valtion-     sia epäkohtia voidaan kuitenkin erinäisillä järjes-
8191:         osuusjärjestelmään?                           telyillä korjata tai poistaa. Esimerkkinä voidaan
8192:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mainita lisäavustusjärjestelmät sekä erilaiset seka-
8193: ti seuraavaa:                                          järjestelmät, joissa osaan menoista valtionosuus
8194:                                                       suoritetaan todellisten menojen mukaan.
8195:    Kunnallisen aikuiskoulutuksen toimikunta sai           Koska asiasta on esitetty erilaisia kantoja ja
8196: mietintönsä valmiiksi viime vuoden lopussa, kan-      valmistelu on vielä keskeneräinen, opetusminis-
8197: salais- ja työväenopistojen sekä musiikkioppilai-     teriö ei ole ottanut lopullista kantaa mahdollisen
8198: tosten valtionosuustyöryhmän muistio valmistui        hallituksen esityksen antamiseen eikä valtioneu-
8199: viime syyskuun lopussa ja kulttuuri- ja vapaa-        vosto ole asiaa käsitellyt. Jos hallitus päättää
8200: aikatoimen valtionosuustyöryhmän muistio vasta        antaako. esityksen, opetusministeriö pyrkii mah-
8201: tämän vuoden puolella. Opetusministeriö käyn-         dollisuuksien mukaan siihen, että valtion-
8202: nisti kahden ensiksi mainitun pohjalta laajahkon      osuusjärjestelmän uudistus suoritettaisiin siten,
8203: lausuntokierroksen. Parhaillaan laaditaan opetus-     että siitä koituvat haittavaikutukset minimoi-
8204: ministeriössä yhteenvetoa lausunnoista.               daan.
8205: 
8206:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1984
8207: 
8208: 
8209:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
8210:                                       1984 vp. -- HJ( n:o 219                                           3
8211: 
8212: 
8213: 
8214: 
8215:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8216: 
8217:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Tendensen är numera att man i statsunder-
8218: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        stöds- och statsandelssystemen strävar tili att efter
8219: av den 27 april 1984 tili vederbörande medlem        möjligheterna övergå från utgiftsbaserade stats-
8220: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        understöd och -andelar tili prestationsbaserade
8221: riksdagsman Impiö m.fl. undertecknade spörs-         statsunderstöd och -andelar. Fördelen i fråga om
8222: mål nr 279:                                          det sistnämnda systemet är, såsom frågestäliarna
8223:                                                      nämnt, utom att utbetalningen av statsunderstöd
8224:           Ämnar Regeringen avlåta en proposi-        och -andelar kan påskyndas, att behovet av
8225:        tion där man vid utbetalningen av stats-      byråkrati minskar, tilisynen förenklas, och de
8226:        andelar tili medborgar- och arbetarinsti-     som erhålier statsunderstöd eller -andel har mera
8227:        tut samt musikläroanstalter övergår tili      frihet vid planeringen av sin verksamhet eller vid
8228:        ett statsunderstödssystem som baserar sig     användningen av statsunderstöd och -andelar
8229:        på timprestation i enlighet med de ge-        samt att systemet sporrar tili bättre ekonomiskt
8230:        nomsnittliga utgifterna i landet och om       omdöme och effektivitet vid användningen av
8231:        Regeringen ämnar göra detta,                  medlen. Utredningarna i fråga om statsandelar
8232:           på vilket sätt ämnar Regeringen undvi-     tili medborgar- och arbetarinstitut har hopat sig,
8233:        ka den disproportion som omedelbart           eftersom utgifterna måste specificeras i detalj.
8234:        uppstår i ett område där avstånden är         Detta vållar kommunerna och instituten rikligt
8235:        långa och kostnaderna höga, bl.a. i Lapp-     med administrativt arbete. Bl.a. statsrevisorerna
8236:        land, i form av lärarnas resekostnader och    har anmärkt härpå.
8237:        uthyrning av undervisningsutrymmen i             Undervisningsministeriet är även medvetet om
8238:        jämförelse med det nuvarande statsan-         de olägenheter som systemet kan medföra om
8239:        delssystem som baserar sig på de faktiska     inte eventuella förestående förändringar före-
8240:        kostnaderna?                                  grips. Eventuella olägenheter kan dock med
8241:                                                      särskilda arrangemang korrigeras eller avlägsnas.
8242:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Som exempel kan därpå nämnas systemen med
8243: framföra följande:                                   tilläggsunderstöd samt olika blandade system,
8244:    Korumissioneo för kommunal vuxenutbild-           där statsandelen beviljas för en del av utgifterna
8245: ning fick sitt betänkande färdigt i slutet av        enligt de faktiska utgifterna.
8246: föregående år. Arbetsgruppen för statsandelar tili       Eftersom man har framfört olika ståndpunkter
8247: medborgar- och arbetarinstitut samt musikläro-       om saken och beredningen ännu inte är färdig,
8248: anstalter fick sin promemoria färdig i slutet av     har undervisningsministeriet inte tagit slutgiltig
8249: föregående september och arbetsgruppen för           ståndpunkt tili ett eventuellt avlåtande av en
8250: statsandelar för kultur- och fritidsverksamhet       regeringsproposition och statsrådet har inte be-
8251: först under innevarande åt. Undervisningsminis-      handlat ärendet. Om regeringen fattar beslut om
8252: teriet igångsatte på basen av de två förstnämnda     att avlåta propositionen ifråga, strävar undervis-
8253: en relativt omfattande remiss. Vid ministeriet       ningsministeriet såvitt som möjligt tili att refor-
8254: utarbetas som bäst ett sammandrag av utlåtande-      men av statsunderstödssystemet genomförs så, att
8255: na.                                                  de olägenheter som den medför minimeras.
8256: 
8257:     Helsingfors den 8 JUOI 1984
8258: 
8259: 
8260:                                                             Undervisningsminister Kaan·na Suonio
8261:                                               1984 vp.
8262: 
8263: Kirjallinen kysymys n:o 220
8264: 
8265: 
8266: 
8267: 
8268:                                  Sasi ym.: Yhteisöjen tuloverokannan alentamisesta ja yritysverotuk-
8269:                                     sesta luopumisesta
8270: 
8271: 
8272:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8273: 
8274:    Yrittäjäsanomien n: o 311984 mukaan toinen       laitettuna summa merkitsisi vain kahden pennin
8275: valtiovarainministeri Pekka Vennamo esittää käsi-   korotusta.''
8276: tyksenään, että yritysten nykyistä 43 prosentin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8277: verokantaa pitäisi pudottaa johonkin 20 prosen-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8278: tin tietämille. Lehden mukaan Vennamo toteaa:       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8279: ''Valtion verotuloihin se ei vaikuttaisi paljon     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8280: mitään. Näyttäisivät enemmän voittoa ja maksai-
8281: sivat saman määrän kuin ennenkin veroja.''                    Koska Hallitus aikoo antaa lakiesityk-
8282:                                                            sen eduskunnalle yhteisöjen tuloverokan-
8283:    Edelleen lehden mukaan ministeri Vennamo                nan alentamisesta 43 prosentista 20 pro-
8284: sanoo laskeneensa, että koko yritysverotuksesta            senttiin, ja
8285: luopuminen ei merkitsisi kovin suurta lovea val-              onko Hallituksessa valmisteilla suunni-
8286: tion budjettiin. Vennamo toteaa: "Summa on                 telmia, joiden tarkoituksena on yritysve-
8287: vain 1,8 miljardia markkaa. Liikavaihtoveroon              rotuksesta luopuminen?
8288: 
8289:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
8290: 
8291:          Kimmo Sasi                    Lea Kärhä                       Toivo T. Pohjala
8292:          Pirjo Rusanen                 Riitta Uosukainen               Aino Pohjanoksa
8293:          Eeva Turunen                  Matti Viljanen                  Pertti Salolainen
8294:                     Tauno Valo                               Eva-Riitta Siitonen
8295: 
8296: 
8297: 
8298: 
8299: 4284006272
8300: 2                                      1984 vp. -      .KK n:o 220
8301: 
8302: 
8303: 
8304: 
8305:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8306: 
8307:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ja veroprosenteista säädetään erikseen. Vuodelta
8308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          1984 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellet-
8309: olette 27 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-        tavista veroasteikoista ja veroprosenteista annetun
8310: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lain (1098/83) 4 §:n mukaan yhteisön tulovero-
8311: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        prosentti on 43. Yhteisön tuloveroprosentista
8312: Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          vuodelta 1985 toimitettavassa valtionverotuksessa
8313: kysymyksestä n:o 220:                                  annetaan eduskunnalle esitys ensi syksynä samas-
8314:                                                        sa yhteydessä, kun hallitus antaa eduskunnalle
8315:           Koska Hallitus aikoo antaa lakiesityk-       valtion tulo- ja menoarvioesityksen vuodelle
8316:        sen eduskunnalle yhteisöjen tuloverokan-        1985.
8317:        nan alentamisesta 43 prosentista 20 pro-           Valtioneuvosto on 23.2.1984 asettanut komi-
8318:        senttiin, ja                                    tean, jonka tehtävänä on 31.8.1984 mennessä
8319:           onko Hallituksessa valmisteilla suunni-      selvittää yritysten tuloverotuksen eri kehittämis-
8320:        telmia, joiden tarkoituksena on yritysve-       linjavaihtoehtoja. Komitean on erityisesti selvi-
8321:        rotuksesta luopuminen?                          tettävä, millä tavoin yhteisöjen omarahoitusmah-
8322:                                                        dollisuus ja sen suhde velkarahoitukseen tulisi
8323:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       verotuksellisesti järjestää huomioon ottaen mah-
8324: ti seuraavaa:                                          dollisuuden parantaa yritysten rahoitusrakennetta
8325:    Yhteisön tulovero määrätään yhteisön tulove-        toiminnasta kertyvillä tuloilla. Komitean työn
8326: roprosentin mukaan. Kultakin vuodelta toimitet-        valmistumisen jälkeen hallitus ottaa kantaa yri-
8327: tavassa verotuksessa sovellettavista veroasteikoista   tysverotuksen kehittämislin jakysymyksiin.
8328: 
8329:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
8330: 
8331:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
8332:                                      1984 vp. -      KK n:o 220                                        3
8333: 
8334: 
8335: 
8336: 
8337:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8338: 
8339:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skilt. Enligt 4 § lagen om skatteskalorna och
8340: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       skatteprocentsatserna vid statsbeskattningen för
8341: den 27 april 1984 tili vederbörande medlem av        år 1984 (1098/83) är inkomstskatteprocenten för
8342: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    samfund 43. En proposition om inkomstskatte-
8343: dagsman Kimmo Sasi m.fl. undertecknade spörs-        procenten för samfund vid beskattningen för år
8344: mål nr 220:                                          1985 kommer att avlåtas tili riksdagen nästa höst
8345:                                                      i samband med att regeringen avlåter propositio-
8346:          När ämnar Regeringen avlåta tili riks-      nen angående statsförslaget för år 1985 tili riks-
8347:        dagen en proposition om sänkning av           dagen.
8348:        skattesatsen vid inkomstbeskattning av           Statsrådet tilisatte 23.2.1984 en kommitte
8349:        samfund från 43 procent tili 20 procent,      med uppgift att före 1.9.1984 utreda olika
8350:        och                                           alternativ tili utvecklingslinjer som kan följas vid
8351:          har Regeringen under beredning pla-         företagens inkomstbeskattning. Kommitten skali
8352:        ner vilkas syfte är att slopa företags-       särskilt utreda hur samfundens möjligheter tili
8353:        beskattningen?                                självfinansiering och dennas relation tili lånefi-
8354:                                                      nansiering beskattningsmässigt borde ordnas
8355:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     med beaktande av möjligheten att förbättra före-
8356: anföra följande:                                     tagens finansieringsstruktur med inkomsterna av
8357:    Inkomstskatten för samfund bestäms enligt         verksamheten. Efter att kommittens arbete har
8358: inkomstskatteprocenten för samfund. Om skat-         färdigstälits tar regeringen stälining tili frågorna
8359: teskalor och skatteprocentsatser som tiliämpas vid   angående företagsbeskattningens utvecklingslin-
8360: den beskattning som ettvart år förrättas stadgas     jer.
8361: 
8362:     Helsingfors den 29 maj 1984
8363: 
8364: 
8365:                                                                            Minister Pekka Vennamo
8366:                                                 1984 vp.
8367: 
8368: Kirjallinen kysymys n:o 221
8369: 
8370: 
8371: 
8372:                                    Astala ym.: Opintotuen korottamisesta
8373: 
8374: 
8375:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8376: 
8377:     Kevään edetessä opiskelijat eivät suinkaan         opintorahapohjaisen tuen osuutta lisäämään. Sa-
8378: iloitse lähenevästä kesästä. Mieltä painavat talou-    moin luvattiin pyrkiä siihen, että opintotuki
8379: delliset huolet, sillä joka vuosi opintovuoden         mahdollistaisi täysipäiväisen opiskelun eli turvaisi
8380: viimeisellä neljänneksellä valtion opintotuki lop-     vähimmäistoimeentulon lukukausien aikana.
8381: puu kesken. Tänä vuonna se näyttää tapahtuvan          Valtioneuvoston päätös ei hyvällä tahdollakaan
8382: taas hieman aikaisemmin kuin viime vuonna.             käy yksiin näiden lupausten kanssa.
8383: Monet opiskelijat ovat jo menneet mitä erilaisim-         Eri opiskelijajärjestöt ovat esittäneet lähes yh-
8384: piin tilapäistöihin turvatakseen toimeentulonsa.       teneviä vaatimuksia valtiovallalle. Seuraavassa on
8385: Näin opiskelija ei kuole nälkään, mutta opinnot        Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan kirjaamia ta-
8386: viivästyvät.                                           voitteita.
8387:     Valtion opintotukikeskuksen laskelmien mu-            - Vuoden 1985 budjetissa on lopultakin otet-
8388: kaan opintotuen reaaliarvo on laskenut kymme-          tava selvä askel kohti opintorahapainotteista
8389: nen prosenttia vuodesta 1977. Tämä merkitsee           opintotukea. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto
8390: sitä, että maksimaalinen opintotuki jää noin           on esittänyt opintorahan korottamista 3000
8391:  10-15 prosenttia alle kansaneläkejärjestelmän         markkaan. Se olisi hyvä alku, joskaan ei riittävä.
8392: mukaisen toimeentulominimin.                              - Valtion korkotukea opintolainoille tulisi
8393:     Opintotuen riittämättömyyden ohella suuri          nostaa, jotta opintolainojen korot eivät söisi leijo-
8394:  ongelma on tuen velkapainotteisuus. Parhaim-          nanosaa opintorahasta.
8395: massakin tapauksessa opintotuesta on 70 prosent-          - Valmistuneiden korkotukea on pidennettä-
8396:  tia lainaa. Vuosien mittaan lainapainotteisuus on     vä puolestatoista vuodesta kolmeen vuoteen, jot-
8397:  vain lisääntynyt.                                     tei opintovelkataakka kävisi ylivoimaiseksi.
8398:     Opiskelijoiden asuminen on oma ongelmansa.            - Opintorahan asumislisä on muutettava ym-
8399:  Asuntoja ei ole läheskään riittävästi; lisäksi ole-   pärivuotiseksi, koska useimmissa opiskeli ja -asun-
8400:  massa olevien opiskelija-asuntojen vuokrat ovat       noissa on ympärivuotinen vuokranperintäkin.
8401:  korkeat. Turkulaisten ylioppilaskuntien teettä-          - Opiskelija-asuntojen vuokrapaineiden hil-
8402:  män opiskelijoiden rahankäyttöä selvittävän tut-      litsemiseksi olisi valtion pääoma-avustusta opis-
8403:  kimuksen mukaan asumiseen kuluu lähes neljäs-         kelija-asuntoyhteisöille lisättävä.
8404:  osa opiskelijain käytettävissa olevista rahoista.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8405:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8406:     Valtioneuvosto päätti 1 päivänä maaliskuuta
8407:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8408:  ensi opintovuoden opintotuen määristä. Opiske-
8409:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8410:  lijoiden esittämiä vaatimuksia ei päätöstä tehdes-
8411:  sä juuri otettu huomioon. Päätös merkitsee opin-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8412:  totuen velkapainotteisuuden lisääntymistä.                    siin opintotuen korottamiseksi, sen velka-
8413:     Viime syksynä kaikki puolueet vakuuttivat                  painotteisuuden vähentämiseksi ja opis-
8414:  opiskelijoille, että tulevina vuosina opintotuen              kelijoiden asuntotilanteen parantamisek-
8415:  velkapainotteisuutta pyritään vähentämään ja                  si?
8416:        Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
8417: 
8418:               Heli Astala                 Ulla-Leena Alppi            Sten Söderström
8419:               Esko-Juhani Tennilä         Juhani Vähäkangas           Kalevi Kivistö
8420:               Inger Hirvelä               Osmo Vepsäläinen            Matti Kautto
8421:               Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell                  Lauha Männistö
8422:               Pentti Liedes               Arvo Kemppainen             Marja-Liisa Salminen
8423:                                Esko Helle                   Ensio Laine
8424:  428400676M
8425: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 221
8426: 
8427: 
8428: 
8429: 
8430:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8431: 
8432:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          joilla ei ole mahdollisuuksia olla ansiotoissa sa-
8433: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           malla tavoin kuin kesäkuukausien aikana. Niukat
8434: olette 27 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-         resurssit olisi tästä syystä kohdennettava ensisijai-
8435: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sesti lukukausien aikaisen opintotuen riittävyy-
8436: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         den turvaamiseen. Tarkoituksena on edellä mai-
8437: Heli Astalan ym. tekemästä kirjallisesta kysymyk-       nitut seikat huomioon ottaen laatia opintorahan
8438: sestä n:o 221:                                          asumislisän mitoituksen kehittämisestä selvitys.
8439:                                                         Yhtenä vaihtoehtona ympärivuotiselle maksatuk-
8440:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         selle saattaisi olla lukukausien aikaisen asumisli-
8441:        siin opintotuen korottamiseksi, sen velka-       sän korottaminen laskennallisesti sillä perusteel-
8442:        painotteisuuden vähentämiseksi ja opis-          la, että asumislisää ei makseta kaavamaisesti
8443:         kelijoiden asuntotilanteen parantamisek-        kesän ajalta.
8444:        si?                                                 Kysymyksessä on todettu, että opiskelija-asun-
8445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           tojen korkeiden vuokrien vuoksi asumiskustan-
8446: seuraavaa:                                              nukset ovat noin neljännes opiskelijoiden käytet-
8447:    Hallituksen opintotukipolitiikan peruslinja on       tävissä olevista varoista. Tämän perusteella on
8448: viimeksi todettu hallituksen vastauksessa edustaja      esitetty muun muassa opiskelija-asuntoyhteisölle
8449: Ulla Puolanteen ym. tekemään välikysymykseen.           maksettavien omapääoma-avustusten lisäämistä.
8450: Tämän mukaisesti opintotuen kehittämisen pe-               Asumiskustannukset kohoavat neljännekseen
8451: ruslinjana on oltava opintorahamuotoisen tuen           opiskelijain käytettävissä olevista varoista vain,
8452: lisääminen sekä menoja alentavien opintososiaa-         jos jätetään asumistuen tai opintotuen asumisli-
8453: listen palvelujen tarjoaminen, jotta opiskelijoi-       sän vaikutus huomioon ottamatta. Käytännössä
8454: den velkaantuminen ei nouse kohtuuttomaksi.             tämä koskee vain opiskelijoita, joiden omat tai
8455: Lisäksi on todettava, että sosiaali- ja terveysminis-   vanhempien tulot ovat niin korkeat, ettei asumis-
8456: teriön asettama toimikunta selvittää parhaillaan        lisää voida myöntää.
8457: alle 18-vuotiaiden nuorten toimeentulomahdolli-            Opiskelija-asuntojen pääomakustannukset ovat
8458: suuksien parantamista.                                  olleet varsin korkeat. Pääomakustannuksia on
8459:    Kuluttajahintaindeksin muutoksella mitattuna         pyritty alentamaan omapääoma-avustuksin. Ku-
8460: opintotuen enimmäismäärän reaaliarvo on laske-          luvana vuonna aloitettavassa tuotannossa valtion-
8461: nut 1970-luvun puolivälistä noin 10 %. On               avustuksissa saavutetaan tavoitteeksi asetettu taso
8462: kuitenkin huomattava, että opintotuen reaaliarvo        eli 5 % tuotettavien asuntojen hankintakustan-
8463: ei ole enää laskenut viime vuosien aikana.              nuksista.
8464:    Samaan aikaan on lisäksi opiskelijoiden toi-            Rahana annettava opintotuki yhdessä opinto-
8465: meentulokustannuksia alennettu laajentamalla            sosiaalisten palvelujen kanssa tulisi mitoittaa si-
8466: opintososiaalisia palveluja sekä keski- että korkea-    ten, että kokopäivätoiminen opiskelu olisi mah-
8467: asteella. Opintososiaalisten palvelujen laajentu-       dollista. Erityisesti korkeakouluasteella opiskeli-
8468: minen on osittain korvannut rahana jaettavan            joiden työssäkäyntiin opiskeluaikana vaikuttavat
8469: opintotuen reaaliarvon laskua.                          monet muut kuin yksinomaan taloudelliset syyt.
8470:    Opintorahan asumislisää maksetaan 12 kuu-            Opintotuen huomattavakaan lisäys ei tule ratkai-
8471: kauden ajalta kesäopintoja harjoittaville korkea-       sevasti vähentämään korkeakouluopiskelijoiden
8472: kouluopiskelijoille. Kysymyksessä mainittuun             työssäkäyntiä, ellei opintotuen saajien työssä-
8473: kaavamaiseen asumislisän ympärivuotiseen mak-           käyntiä haluta nimenomaan rajoittaa. Tällaisten
8474: satukseen siirtyminen on ollut eri yhteyksissä          rajoitusten toteuttamista hallitus ei pidä tarkoi-
8475: esillä ja sitä on myös pidetty yhtenä opintotuen        tuksenmukaisena. Valtion opintotukikeskuksen
8476: kehittämiskeinona. On kuitenkin huomattava,             aloitteesta on parhaillaan suunnitteilla opinto-
8477: että opintotuen riittävyys on ongelmallista ni-         tuen mitoituksen sekä tarveharkintakriteerien ke-
8478: menomaan lukukausien aikana, jolloin opiskeli-          hittämistä palvelevan tutkimuksen suorittami-
8479:                                      1984 vp. -- FUK n:o 221                                        3
8480: 
8481: nen. Tässä tutkimuksessa tullaan myös selvittä-     dossa. Viime vuosien uudistusten tuloksena val-
8482: mään opiskelijoiden työssäkäynnin ja opintotuen     tion varoista maksetaan tutkinnon jälkeen työttö-
8483: riittämättömyyden välisiä yhteyksiä. Sosiaali- ja   mäksi jääneiden vähävaraisten henkilöiden opin-
8484: terveysministeriön asettamassa perustoimeentulo-    tolainakorot. Valtion varoista maksetaan myös
8485: työryhmässä selvitetään niin ikään opiskelijoiden   asevelvollisuutta suorittavien henkilöiden opinto-
8486: toimeentulokysymyksiä osana muita toimeentu-        lainakorot ja syksystä 1984 lähtien opiskelijoiden
8487: lojärjestelmiä.                                     ja vastavalmistuneiden äitiys- tai vanhempainra-
8488:    Opintotuen lainapainotteisuutta on vähennet-     haa saavien henkilöiden opintolainakorot. Opin-
8489: ty 1970-luvun puolivälin jälkeen. Kun tuolloin      totuen kehittämissuunnitelmissa on myös esitetty
8490: esimerkiksi korkeakouluopiskelijan saaman tuen      korkotuen porrastamista lainamäärän mukaan
8491: enimmäismäärästä noin 10 % oli opintorahaa ja       opintolainan hoitomenojen alentamiseksi opiske-
8492: 90 % opintolainaa on vastaava suhde tällä het-      luaikana.
8493: kellä 30/70. Lisäksi eniten velkaantuville per-        Opintorahan yleinen lisääminen velkaantumi-
8494: heellisille opiskelijoille aikaisemmin yksinomaan   sen vähentämiseksi vaatii huomattavia varoja.
8495: lainamuotoisena myönnetty lapsikorotus myön-        Opintorahan yleisen lisäämisen rinnalla on erityi-
8496: netään tällä hetkellä osittain opintorahamuotoi-    sesti tutkittava mahdollisuuksia velkaantumisen
8497: sena.                                               haittavaikutusten lieventämiseen edellä mainitun
8498:    Velkaantumisen haittavaikutuksia on lisäksi      kaltaisilla vaikeimmassa asemassa olevia ryhmiä
8499: lievennetty ylimääräisten korkoavustusten muo-      koskevilla opintotuen rakenteen uudistuksilla.
8500: 
8501:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1984
8502: 
8503: 
8504:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
8505: 4                                    1984 vp. -      KK n:o 221
8506: 
8507: 
8508: 
8509: 
8510:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8511: 
8512:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att räcka tili uttryckligen under terminerna, då
8513: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       studerandena inte har möjligheter att förvärvsar-
8514: av den 27 april 1984 tili vederbörande medlem        beta på samma sätt som under sommarmånader-
8515: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        na. Av detta skäl borde de knappa resurserna i
8516: riksdagsman Heli Astala m.fl. undertecknade          främsta rummet fördelas så att de tryggar ett
8517: spörsmål nr 221:                                     studiestöd som räcker tili för behovet under
8518:                                                      terminerna. Avsikten är att med hänsyn tili det
8519:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ovan nämnda utarbeta en utredning om utveck-
8520:         att höja studiestödet, reducera dess ka-     lande av dimensioneringen av studiestödets bos-
8521:        raktär av skuld och förbättra bostadssitua-   tadstiliägg. Ett alternativ för utbetalningen året
8522:         tionen för studerande?                       runt kunde vara att höja bostadstiliägget tili en
8523:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     beräknad högre nivå på basen av att bostadstil-
8524: framföra följande:                                   lägg inre schematiskt betalas för sommartiden.
8525:    Den principielia linjen för regeringens studie-      I spörsmålet har konstaterats att de höga
8526: stödspolitik har senast konstaterats i regeringens   hyrorna för studentbostäder innebär att boende-
8527: svar på den interpellation som riksdagsman Ulla      kostnaderna kräver ca en fjärdedel av de medel
8528: Puolanne m.fl. framställt.                           som studerandena har tili sitt förfogande. Därför
8529:    I enlighet med detta bör den principielia         har man bl.a. föreslagit en ökning av de kapital-
8530: linjen innebära att det stöd som beviljas i form     bidrag som betalas tili bostadskoliektiv för stude-
8531: av studiepenning ökas samt att sådan studiesocial    rande.
8532: service står tili buds som minskar utgifter. På         Boendekostnaderna kräver en fjärdedel av de
8533: detta sätt kan man förhindra att studerandenas       medel som studerandena har tili sitt förfogande
8534: skuldsättning blir orimlig. Dessutom bör konsta-     endast i det fall att bostadstilläggets eller studie-
8535: teras, att en av social- och hälsovårdsministeriet   stödets verkningar inte beaktas.
8536: tillsatt kommitte som bäst utreder hur utkomst-         I praktiken gälier detta endast sådana stude-
8537: möjligheterna för unga människor under 18 år         rande vars egna elier föräldrars inkomster är så
8538: kan förbättras.                                      höga att bostadstiliägg inte kan beviljas.
8539:    Från mitten av 1970-talet har realvärdet för         Kapitalkostnaderna för studentbostäderna har
8540: maximibeloppet av studiestödet mätt med för-         varit relativt höga. Man har försökt minska
8541: ändringar i konsumentprisindex sjunkit med ca        kapitalkostnaderna genom kapitalbidrag. I den
8542: 10 % . Det bör dock konstateras att realvärdet för   produktion som kommer att inledas under inne-
8543: studiestödet inre mera sjunkit under de senaste      varande år uppnår i fråga om statsandelar den
8544: åren.                                                nivå, som man uppställt som mål, dvs. 5 % av
8545:     Samtidigt har dessutom studerandenas ut-         anskaffningskostnaderna för de bostäder som
8546: komstkostnader minskats då den studiesociala         kommer att byggas.
8547: servicen både på mellan- och högskolestadiet            Studiestödet som beviljas i pengar tilisammans
8548: utvidgats. Utvidgningen av den studiesociala ser-    med den srudiesociala servicen borde dimensio-
8549: vicen har delvis ersatt minskningen av realvärdet    neras så, att heltidsstudier vore möjliga. Det
8550: för det studiestöd som beviljas i pengar. Studie-    finns flera andra skäl än enbart ekonomiska
8551: penningens bostadstillägg betalas för 12 månader     orsaker som leder tili att studerandena speciellt
8552: för de studerande som bedriver studier vid som-      på högskolenivå förvärvsarbetar. Inte ensen bety-
8553: maruniversiteten. En övergång tili att året runt     dande ökning av studiestödet kommer att avgö-
8554: schematiskt betala bostadstiliägg, såsom i spörs-    rande minska anralet högskolestuderande som
8555: målet nämnts, har behandlats i olika samman-         förvärvsarbetar, om man uttryckligen inte vill
8556: hang och detta har även ansetts vara en form för     begränsa deras förvärvsarbete som erhålier studie-
8557: att utveckla studiestödet. Det bör dock konstate-    stöd. Regeringen anser det inte ändamålsenligt
8558: ras att det medfört problem att få studiestödet      att genomföra dylika begränsningar. På initiativ
8559:                                       1984 vp. -     KK n:o 221                                       5
8560: 
8561: av statens studiestödscentral planerar man som       utom lindrats i form av extra räntestöd. Tili följd
8562: bäst att igångsätta en forskning som betjänar        av de förnyelser som genomförts under de senaste
8563: dimensioneringen av studiestödet samt utveck-        åren betalas av statens medel räntorna på studie-
8564: landet av behovsprövningskriteria.                   lån för sådana mindrebemedlade personer som
8565:    I denna forskning kommer man även att             efter avlagd examen blivit arbetslösa. Av statens
8566: utreda de samband som finns mellan studerande-       medel betalas även räntorna på studielån för de
8567: nas förvärvsarbete och studiestödets otillräcklig-   personer som fullgör värnplikt och sedan hösten
8568: het. I den av social- och hälsovårdsministeriet      1984 räntorna på studielån för de studerande och
8569: tillsatta arbetsgruppen för basutkomsten utreds      de nyligen utexaminerade som får moderskaps-
8570: även frågor som gäller studerandenas utkomst-        penning eller föräldrapengar. I utvecklingsplanen
8571: möjligheter som en del av de övriga utkomstsys-      för studiestödet har man även föreslagit att
8572: temen.                                               räntestödet bör avtrappas enligt lånebeloppet för
8573:    Efter mitten av 1970-talet har studiestödets      att minska utgifterna för skötseln av studielånet
8574: karaktär av lån reducerats. Då ca 10 % av            under studietiden.
8575: maximibeloppet av det stöd som högskolestude-           En allmän ökning av studiepenningen för att
8576: randen då för tiden fick var studiepenningen och     minska skuldsättningen kräver betydande medel.
8577: 90 % studielån är motsvarande relation numera        Vid sidan av den allmänna ökningen av studie-
8578: 30170. Dessutom beviljas sådana studerande           penningen bör speciellt granskas möjligheterna
8579: med familj som är mest skuldsatta barntillägg        att med stöd av ovan nämnda förnyelser av
8580: delvis i form av studiepenning. Tidigare bevilja-    studiestödets struktur, beträffande sådana grup-
8581: des barntillägget enbart i form av lån.              per som är i den sämsta ställningen, lindra de
8582:     Olägenheterna av skuldsättningen har dess-       olägenheter som skuldsättningen medför.
8583: 
8584:      Helsingfors den 8 juni 1984
8585:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
8586:                                                 1984 vp.
8587: 
8588: Kirjallinen kysymys n:o 222
8589: 
8590: 
8591: 
8592: 
8593:                                   Knuuttila ym.: Ammattikoulutuksen työsuojelun parantamisesta
8594: 
8595: 
8596:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8597: 
8598:    Ammattikoulutuksen         työsuojelukysymykset    nen työsuojeluvaltuutettu. Vastaava järjestely pi-
8599: ovat nousseet esille usein kielteisellä tavalla       täisi toteuttaa myös ammatillisessa koulutuksessa,
8600: muun muassa oikeusjuttuina työtapaturmien sat-        sillä siihen sisältyy runsaasti työharjoittelua. Täl-
8601: tuessa opetuksen yhteydessä. Kuitenkin tärkeää        löin olisi otettava huomioon myös se, että usein
8602: olisi, että työsuojelun keinoin voitaisiin estää      ammatillisessa koulutuksessa olevat ovat alaikäi-
8603: työtapaturmia. Tässä suhteessa olisi paljon vielä     siä ja vailla ammattitaitoa, mikä jo sinällänsä on
8604: tehtävissä.                                           omiaan lisäämään työtapaturmia.
8605:    Ammattikasvatushallituksessa ei ole vieläkään         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8606: päätoimista työsuojelutarkastajaa ja myös ammat-      tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
8607: tikouluissa ovat työsuojeluasiat edelleen hoidettu    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8608: useimmiten epätyydyttävällä tavalla. Myös työ-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8609: suojelukoulutus on yleensä järjestämättä. Koulu-
8610: kohtaisten työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettu-              Onko Hallitus tietoinen, että työsuoje-
8611: jen asema vaatisi selvityksen.                                lukysymysten järjestelyssä on puutteita
8612:    Varsinaisilla työpaikoilla asia on hoidettu toi-           ammatillisessa koulutuksessa, ja jos on,
8613: sin ja niinpä suuremmilla työpaikoilla on sekä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8614: päätoiminen työsuojelupäällikkö että päätoimi-                ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
8615: 
8616:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
8617: 
8618:          Sakari Knuuttila               Paavo Vesterinen                 Pekka Leppänen
8619:          Pertti Paasio                  Pirkko Ikonen                    Helena Pesola
8620:          Inger Hirvelä                  Helvi Koskinen                   Timo Roos
8621:          Tuula Paavilainen              Matti Lahtinen                   Juhani Surakka
8622:          Jouko Tuovinen                 Mauri Pekkarinen                 Mikko Elo
8623:                                         Jouko Skinnari
8624: 
8625: 
8626: 
8627: 
8628: 428400677N
8629: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 222
8630: 
8631: 
8632: 
8633: 
8634:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8635: 
8636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laadittaessa ja vahvistettaessa noudattaa. Keskus-
8637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         virasto on järjestänyt yhteistyössä Työterveys-
8638: olette 27 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-       laitoksen kanssa vuosittain opettajille 2--3 am-
8639: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      mattialoittain eriytynyttä työsuojelukurssia. Tä-
8640: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       män lisäksi muillakin opettajille järjestettävillä
8641: Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallises-    ammattialakohtaisilla kursseilla käsitellään työ-
8642: ta kysymyksestä n:o 222:                              suojelullisia ajankohtaisia kysymyksiä.
8643:           Onko Hallitus tietoinen, että työsuoje-        Lisäksi Työterveyslaitos on erikseen järjestänyt
8644:        lukysymysten järjestelyssä on puutteita        valtion ammatillisten oppilaitosten työsuojelu-
8645:        ammatillisessa koulutuksessa, ja jos on,       päälliköille ja työsuojeluvaltuutetuille peruskou-
8646:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lutusta. Virkaehtosopimuksin on sovittu amma-
8647:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               tillisten oppilaitosten työsuojeluvaltuutettujen
8648:                                                       ajankäytöstä ja palkkauksesta. Työsuojelupäälli-
8649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kön tehtävät hoidetaan työsuojelun yhteistoimin-
8650: seuraavaa:                                            nasta tehdyn sopimuksen mukaan virkatehtävinä.
8651:    Ammatillisessa koulutuksessa työsuojelukysy-          Tällä hetkellä työsuojelutehtävät ammattikas-
8652: myksiin on kiinnitetty huomiota kahdella tavalla:     vatushallituksessa hoidetaan eri opetusosastoilla
8653: toisaalta annenavaan opetukseen liittyvänä ja         ja -toimistoissa. Opetusministeriön hallinnonalan
8654: toisaalta pitäen silmällä oppilaitosta työpaikkana.   KT-suunnitelmaan vuosille 1985--89 sisältyy
8655: Ammattikasvatushallitus on 20.5.1983 vahvista-        työsuojeluasioita hoitavan ylitarkastajan virka
8656: nut työsuojeluopetuksen kehittämistä koskevat         ammattikasvatushallitukseen. Opetusministeriö
8657: yleiset ohjeet, joita tulee opetussuunnitelmia        pitää viran perustamista kiireellisenä.
8658: 
8659:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1984
8660: 
8661: 
8662:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
8663:                                      1984 vp. -- KJ( n:o 222                                            3
8664: 
8665: 
8666: 
8667: 
8668:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8669: 
8670:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tet för arbetshygien anordnat för lärare 2--3 kurser
8671: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        i arbetsskydd, specialiserade enligt respektive
8672: av den 27 april 1984 tili vederbörande medlem        yrkesområde. Därutöver behandlas aktuelia frå-
8673: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        gor inom arbetarskyddet även under andra kurser
8674: riksdagsman Sakari Knuuttila m.fl. underteckna-      för de olika yrkesområdena som anordnas för
8675: de spörsmål nr 222:                                  lärare.
8676:           Är Regeringen medveten om att det             Dessutom har institutet för arbetshygien sär-
8677:                                                      skilt anordnat grundutbildning för arbetsskydds-
8678:        föreligger brister vid ordnandet av arbets-
8679:                                                      chefer och arbetsskyddsfullmäktige vid yrkesin-
8680:        skyddsfrågor inom den yrkesinriktade ut-
8681:        bildningen och om Regeringen är medve-        riktade läroanstalter.
8682:        ten därom,                                       1 tjänstekollektivavtalet har överenskommits
8683:          vilka åtgärder ämnar den vidta för att      om användningen av tiden i fråga om arbets-
8684:        korrigera detta?                              skyddsfullmäktige vid yrkesinriktade läroanstalter
8685:                                                      och om deras avlöning, De uppgifter som an-
8686:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     kommer på arbetsskyddschefen handhas i enlig-
8687: framföra följande:                                   het med avtalet om samverkan inom arbetarskyd-
8688:    Man har fäst uppmärksamhet vid frågor i           det såsom tjänsteuppgifter.
8689: anslutning tili arbetarskyddet inom den yrkesin-        Numera handhas uppgifterna i anslutning tili
8690: riktade utbildningen på två sätt: å ena sidan i      arbetarskyddet på olika undervisningsavdelningar
8691: anslutning tili den undervisning som ges och å       och -byråer vid yrkesutbildingsstyrelsen. 1 KTS-
8692: andra sidan med hänsyn tili läroanstalten i dess     planen för undervisningsministeriets förvalt-
8693: egenskap av arbetsplats. Y rkesutbildningsstyrel-    ningsområde för åren 1985--89 ingår en tjänst
8694: sen har 20.5.1983 faststälit allmänna anvisningar    for en överinspektör vid yrkesutbildningsstyrel-
8695: angående utvecklandet av undervisningen i arbe-      sen. Tjänsteinnehavarens uppgift är att handha
8696: tarskydd. Dessa anvisningar bör vid utarbetande      ärenden i anslutning till arbetarskyddet. Under-
8697: av läroplaner och fasdtäliande av dem iakttas.       visningsministeriet anser att inrättandet av denna
8698: Centralämbetsverket hajr i samarbete med institu-    tjänst är brådskande.
8699: 
8700:      Helsingfors den 8 juni 1984
8701:                        1
8702: 
8703: 
8704: 
8705: 
8706:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
8707:                                                1984 vp.
8708: 
8709: Skriftligt spörsmål nr 223
8710: 
8711: 
8712: 
8713: 
8714:                                    Renlund m.fl.: Om ökande av återanvändningen av avfallspapper
8715: 
8716: 
8717:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8718: 
8719:    Ett stort intresse fokuseras nu hos vida med-         Ett sätt att från samhällets sida stöda återan-
8720: borgarkretsar mot återanvändningen av avfall,         vändningen av papper är att med skattepolitiska
8721: framför allt återanvändning av pappersavfall. Det     medel främja denna verksamhet. Här är det
8722: finns ett stort intresse för insamling av avfalls-    oärmast omsättoingsskattelagstiftniogeo som bör
8723: papper. Ett flertal organisationer har på detta       ses över. Vissa åtgärder, som är täokbara för att
8724: sätt genom att insamla papper och sälja det           underlätta iosamliogen och återaoväodoiogeo av
8725: vidare till förmedlare av avfallspapper skaffat sig   avfallspapper, kuode vara
8726: tilläggsinkomster. Detta naturliga intresse hos          - rätt för pappersförmedlare och skrothaod-
8727: medborgarna borde stödas och uppmuntras från          lare att avdra inköpspriset för pappersskrot fråo
8728: samhällets sida.                                      försäljoiogspriset i omsättniogsbeskattoiogeo,
8729:    Återanvändning av papper har många positiva           - omsättoingsskattebefrielse för de iodustri-
8730: effekter. Återanvändningen av papper ersätter         ella investeriogar, som sker i samband med
8731: behovet av råvara i form av skog och trämaterial.     hanteriogeo av pappersavfall.
8732: Samtidigt minskar risken för nedskräpning. Be-           Hänvisande till det ovan anförda får vi i deo
8733: lastningen på sophanteringen och avfallsplatser       ordoiog 37 § 1 mom. riksdagsordoiogen föreskri-
8734: blir också mindre. Ytterligare är användningen        ver till vederböraode medlem av statsrådet ställa
8735: av returpapper i papperstillverkningsprocessen        följande spörsmål:
8736: energibesparande. Likaså är processen sådan att
8737: den inte smutsar ned luft- och vattendrag i                     Vilka åtgärder ämnar Regeringeo vidta
8738: samma utsträckning som en process där man                    för att t.ex. via skattelättoader eller för-
8739: använder trä som råvara. En systematiserad in-               nuftig tillämpniog av skatteregler främja
8740: samling av avfallspapper är alltså en nationaleko-           återanvändoing av pappers- och annat
8741: nomiskt fördelaktig åtgärd.                                  avfall?
8742: 
8743:      Helsingfors den 27 april 1984
8744: 
8745:          Boris Renlund                   Ole Norrback                   Pär Stenbäck
8746:          Jotta Zilliacus                 Håkan Malm                     Håkan Nordmao
8747:                                          Henrik Westerlund
8748: 
8749: 
8750: 
8751: 
8752: 428400636B
8753: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 223
8754: 
8755: Kirjallinen kysymys n:o 223                                                                Suomennos
8756: 
8757: 
8758: 
8759: 
8760:                                   Renlund ym.: Jätepaperin uudelleenkäytön lisäämisestä
8761: 
8762: 
8763:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8764: 
8765:    Laajat kansalaispiirit ovat suuresti kiinnostu-   liittisin keinoin. Tässä tulee lähinnä tarkastella
8766: neita jätteiden ja varsinkin jätepaperin uudel-      liikevaihtoverotusta. Eräitä toimenpiteitä, jotka
8767: leenkäytöstä. Jätepaperin keräys on suuren mie-      helpottaisivat jätepaperin keräystä ja uudelleen-
8768: lenkiinnon kohteena. Useat järjestöt ovat hankki-    käyttöä, voisivat olla
8769: neet lisätuloja keräämällä paperia ja myymällä          -- paperinvälittäjien ja romukauppiaiden oi-
8770: sen edelleen jätepaperin välittäjille. Yhteiskun-    keus vähentää jätepaperin ostohinta myyntihin-
8771: nan tulisi tukea tätä kansalaisten luonnollista      nasta liikevaihtoverotuksessa,
8772: kiinnostusta.
8773:                                                         -- vapautus liikevaihtoverosta niistä teolli-
8774:    Paperin uudelleenkäytöllä on monia myöntei-       suuden investoinneista, joita esiintyy jätepaperin
8775: siä vaikutuksia. Se korvaa metsän ja puumateri-      käsittelyn yhteydessä.
8776: aalin raaka-ainetarpeen. Samalla vähenee ros-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8777: kaantumisen riski. Jätekäsittelyn ja kaatopaikko-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8778: jen kuormitus myös vähenee. Lisäksi jätepaperin
8779:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8780: käyttö paperinvalmistusprosessissa säästää energi-
8781:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8782: aa. Se ei myöskään likaa ilmakehää ja vesistöjä
8783: yhtä paljon kuin käytettäessä puuta raaka-ainee-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8784: na. Jätepaperin järjestelmällinen kerääminen on             ryhtyä edistääkseen esim. verohelpotuk-
8785: siis kansantaloudellisesti edullista.                       sin tai verotussääntöjen järkevällä sovelta-
8786:    Yksi keino paperin uudelleenkäytön tukemi-               misella jätepaperin ja muun jätteen uu-
8787: seksi on tämän toiminnan edistäminen veropo-                delleenkäyttöä?
8788: 
8789:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1984
8790: 
8791:         Boris Renlund                   Ole Norrback                   Pär Stenbäck
8792:         Jutta Zilliacus                 Håkan Malm                     Håkan Nordman
8793:                                         Henrik Westerlund
8794:                                       1984 vp. -      KK n:o 223                                        3
8795: 
8796: 
8797: 
8798: 
8799:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8800: 
8801:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        poisuus laajentuisi nimenomaan siinä merkityk-
8802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sessä, että jätteiden ja käytettyjen tavaroiden
8803: olette 27 päivänä huhtikuuta 1984 päivätyn kir-       ostot keräilijöiltä ja muilta välittäjiltä tulisivat
8804: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vähennyskelpoisiksi.
8805: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
8806:                                                          Eräitä tuotannollisia investointeja koskevista
8807: Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetussa lais-
8808: myksestä n:o 223:                                     sa (848/80) tarkoitettu teollisuusrakennusten lii-
8809:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kevaihtoverovapaus koskee muun muassa tehtaa-
8810:        ryhtyä edistääkseen esim. verohelpotuk-        na tai työpajana käytettäviä rakennuksia. Vero-
8811:        sin tai verotussääntöjen järkevällä sovelta-   tus- ja oikeuskäytännössä on katsottu, että jättei-
8812:        misella jätepaperin ja muun jätteen uu-        den keräilyssä ja käsittelyssä käytettävät raken-
8813:        delleenkäyttöä?                                nukset, esimerkiksi jätepaperin- ja romunkäsitte-
8814:                                                       lyhallit, jäävät liikevaihtoverovapauden ulkopuo-
8815:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lelle. Edellä mainitussa tuotannollisia investoin-
8816: ti seuraavaa:                                         teja koskevassa erityislaissa tarkoitettu koneiden
8817:                                                       ja laitteiden ostohintojen vähennysoikeus puoles-
8818:    Verotuksellisin keinoin tapahtuvassa jätepape-
8819:                                                       taan koskee vain valmistustoiminnassa käytettäviä
8820: rin ja muun jätteen hyötykäytön lisäämisessä
8821:                                                       koneita ja laitteita. Valmistustoiminnan käsite on
8822: tulee lähinnä kysymykseen liikevaihtoverolainsää-
8823:                                                       oikeuskäytännössä tulkittu siten, että vähennysoi-
8824: dännön muuttaminen.
8825:                                                       keuden ulkopuolelle ovat jääneet muun muassa
8826:    Liikevaihtoverolain 17 §:n 2 momentin mu-
8827:                                                       jätteiden keräilyä harjoittavien yritysten käyttä-
8828: kaan verovelvollinen saa myyntinsä verotusarvoa
8829:                                                       mät jätteiden käsittelylaitteet kuten paalauspuris-
8830: laskettaessa vähentää myyntitarkoitukseen hank-
8831:                                                       timet. Tuotannollisten investointien liikevaihto-
8832: kimansa, verovelvolliselta verollisena ostetun ta-
8833:                                                       verokohtelua koskevien säännösten ulottaminen
8834: varan ostohinnan. Lain 23 §:n mukaan verovel-
8835:                                                       myös jätteiden hyödyntämisessä tarvittaviin in-
8836: volliselta verollisena hankituksi katsotaan myös
8837:                                                       vestointeihin merkitsisi erityislain soveltamisalan
8838: tavara, jonka verovelvollinen on ostanut tavaran
8839:                                                       laajentamista. Muutoksen seurauksena jätteiden
8840: oltua myyjän omassa käytössä. Tällaisen tavaran
8841:                                                       keräilyssä ja käsittelyssä tarpeellisten investoin-
8842: ostohinta on siis vähennyskelpoinen, mikäli se        tien hankintahintoihin sisältyvä liikevaihtovero
8843: hankitaan käytettäväksi myyntitarkoitukseen,
8844:                                                       poistuisi. Kun tätä kustanousta ei tarvitsisi sisäl-
8845: vaikka myyjä ei olekaan liikevaihtoverovelvolli-
8846:                                                       lyttää käsitellyn jätteen edelleenmyyntihintaan,
8847: nen. Vähennysoikeuden myöntäminen myyjän
8848:                                                       teollisuuden raaka-ainekustannukset tuotannossa
8849: omassa käytössä olleesta tavarasta merkitsee sitä,
8850:                                                       käytettävän jätteen osalta vähenisivät.
8851: että käytetystä tavarasta sitä edelleen myytäessä
8852: kannetaan liikevaihtoveroa vain myyjän palkkios-         Jätepaperin ja muun jätteen verotuskysymyksiä
8853: ta. Vähennysoikeutta ei sitä vastoin ole myönnet-     on selvitetty valtiovarainministeriön asettamassa
8854: ty sellaisesta käytetystä tavarasta, jonka verovel-   liikevaihtoverolainsäädännön     tarkistaruistoimi-
8855: vollinen ostaa ei-verovelvolliselta välittäjältä.     kunnan 30.12.1983 päivätyssä mietinnössä (ko-
8856:    Liikevaihtoverolain 23 §:n vähennysoikeuden        miteanmietintö 1983:87). Tämän toimikunnan
8857: laajentaminen koskemaan kaikkien käytettyjen          tekemät muun muassa jätepaperin liikevaihtove-
8858: tavaroiden ostohintoja merkitsisi sitä, että vero-    rotusta koskevat ehdotukset ovat olleet laajalla
8859: velvollisella olisi oikeus vähentää muulta kuin       lausuntokierroksella, jonka määräaika päättyi
8860: verovelvolliselta hankkimansa käytetyn tavaran        maaliskuun aikana. Jätepaperin ja muun jätteen
8861: ostohinta siitä riippumatta, onko tavara ollut        hyötykäytön liikevaihtoverokohtelua koskeva asia
8862: myyjän omassa käytössä. Ostojen vähennyskel-          on valmistelun alaisena.
8863: 
8864:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1984
8865:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
8866: 4                                      1984 vp. -- KJ( n:o 223
8867: 
8868: 
8869: 
8870:                                  Till Riksdagens Herr Talman
8871: 
8872:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            uttryckligen i den meningen, att inköp av avfall
8873: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          och begagnade varor av samlare och andra för-
8874: den 27 april 1984 till vederbörande medlem av           medlare skulle bli avdragbara.
8875: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Den i lagen om temporära avvikelser från
8876: dagsman Renlund m.fl. undertecknade spörsmål            lagen angående omsättningsskatt i fråga om vissa
8877: nr 223:                                                 produktiva investeringar (848 180) åsyftade om-
8878:                                                         sättningsskattefriheten för industribyggnader gäl-
8879:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ler bl. a. byggnader som används som fabriker
8880:         för att t.ex. via skattelättnader eller för-    eller verkstäder. I beskattnings- och rättspraxis
8881:         nuftig tillämpning av skatteregler främja       har det ansetts att byggnader som används vid
8882:         återanvändning av pappers- och annat            insamling och behandling av avfall, till exempel
8883:         avfall?                                         hallar för behandling av avfallspapper och skrot,
8884:                                                         inte omfattas av omsättningsskattefriheten. Den
8885:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rätt . att avdra inköpspriser för maskiner och
8886: anföra följande:                                        anläggningar som avses i ovan nämnda speciallag
8887:    Om man vill öka nyttoanvändningen av av-             om produktiva investeringar gäller för sin del
8888: fallspapper och annat avfall med beskattnings-          bara maskiner och anläggningar som används vid
8889: mässiga medel är det närmast en ändring av              varutillverkningen. I rättspraxis har begreppet
8890: omsättningskattelagstiftningen som kommer i             varutillverkning tolkats så att bland annat de
8891: fråga.                                                  anordningar för avfallsbehandling, t.ex. balpres-
8892:    Enligt 17 § 2 mom. lagen angående omsätt-            sar, vilka används av företag som samlar avfall,
8893: ningsskatt får skattskyldig, när beskattningsvär-       inte omfattas av avdragsrätten. Ifall stadgandena
8894: det av hans försäljning beräknas, avdra inköps-         om behandling av produktiva investeringar vid
8895: priset för vara, avsedd att användas till försälj-      omsättningsbeskattningen utsträcks att gälla ock-
8896: ning, vilken inköpts som skattepliktig från annan       så de investeringar som behövs för att utnyttja
8897: skattskyldig. Enligt lagens 23 § anses såsom            avfall innebär det att speciallagens tillämp-
8898: skattepliktig, hos skattskyldig köpt vara även vara     ningsområde utvidgas. Som en följd av änd-
8899: som skattskyldig köpt då varan varit i försäljarens     ringen skulle den omsättningsskatt som ingår i
8900: eget bruk. Inköpspriset för sådan vara är således       anskaffningspriserna för de investeringar som
8901: avdragbart om varan införskaffats i försäljnings-       erfordras vid avfallets insamling och behandling
8902: syfte, fastän försäljaren inte är skyldig att erlägga   slopas. Om det inte vore nödvändigt att innefat-
8903: omsättningsskatt. Beviljandet av rätt till avdrag       ta denna kostnad i det pris som gäller vid
8904: för sådan vara som varit i försäljarens eget bruk       vidareförsäljning av behandlat avfall skulle in-
8905: betyder att omsättningsskatt vid vidareförsäljning      dustrins råvarukostnader minska till den del som
8906: av begagnade varor uppbärs endast på försälja-          gäller det avfall som utnyttjas i produktionen.
8907: rens arvode. Rätt att göra avdrag har däremot              Frågorna i anslutning till beskattning av av-
8908: inte beviljats för sådana begagnade varor som           fallspapper och annat avfall har utretts i kommis-
8909: den skattskyldige köper av en icke-skattskyldig         sionens för justering av lagstiftningen angående
8910: förmedlare.                                             omsättningsskatt kommittebetänkande som date-
8911:    Om den rätt att göra avdrag som åsyftas i 23 §       rats 30.12.1983 (kommittebetänkande 1983: 87).
8912: lagen angående omsättningsskatt skulle utsträck-        Denna kommissions förslag angående bl.a. av-
8913: as till att gälla inköpspriset för alla begagnade       fallspapprets omsättningsbeskattning har varit på
8914: varor skulle det innebära, att den skattskyldige        en omfattande remiss; utlåtandena skulle insän-
8915: skulle ha rätt att avdra inköpspriset för begagnad      das under mars månad. Frågan om hur nyttoan-
8916: vara som han anskaffat av annan än skattskyldig         vändningen av avfallspapper och annat avfall
8917: oberoende av, om varan har varit i försäljarens         skall behandlas vid omsättningsbeskattningen är
8918: eget bruk. Möjligheten att avdra inköp skulle öka       under beredning.
8919: 
8920:     Helsingfors den 1 juni 1984
8921: 
8922:                                                                             Minister Pekka Vennamo
8923:                                                 1984 vp.
8924: 
8925: Kirjallinen kysymys n:o 224
8926: 
8927: 
8928: 
8929: 
8930:                                   H. Kemppainen ym.: Maaseudun työpaikkatukikokeilun laajenta-
8931:                                       misesta
8932: 
8933: 
8934:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8935: 
8936:    Nykyisin voimassa olevalla aluepoliittisella          Saatujen kokemusten perusteella maaseudun
8937: lainsäädännöllä on voitu merkittävästi tasoittaa      työpaikkatukikokeilujärjestelmä on osoittautunut
8938: alueellisia kehityseroja. Näin on voitu vahvistaa     hyvin tarkoituksenmukaiseksi. Muihin toimenpi-
8939: heikommin kehittyneiden ja kehityksessä jäl-          teisiin nähden hyvin pienillä avustuspanoksilla
8940: keenjääneiden alueiden elinkeinopohjaa ja luoda       on voitu luoda uusia pysyviä työpaikkoja sekä
8941: kipeästi tarvittavia uusia työpaikkoja. Myönteisis-   innostettu ihmisiä omatoimisesti turvaamaan toi-
8942: tä tuloksista huolimatta erot alueiden välillä mm.    meentulomahdollisuutensa maaseudulla.
8943: työttömyysluvuilla mitattuna ovat valitettavasti         Kokeilusta saatujen myönteisten tulosten pe-
8944: säilyneet suurina. Tämän hetken suhdannenou-          rusteella eduskunta nosti maaseudun työpaikka-
8945: sun aikana tilanne on jopa kärjistymässä kaikkein     tukeen tarkoitettua määrärahaa 15,5 milj. mark-
8946: vaikeimpien työttömyysalueiden kohdalla. Tämä         kaan tälle vuodelle. Tarvetta ja halukkuutta ko-
8947: osoittaa, että on suuri tarve kehittää ja ottaa       keilun laajentamiseksi ja vakinaistamiseksi on
8948: käyttöön uusia aluepoliittisia keinoja. Tarvitaan     esiintynyt määrärahaan nähden moninkertaisesti.
8949: toimenpiteitä, jotka kohdistetaan nimenomaan          Vaikka tarve ja kokemukset työpaikkatukikokei-
8950: kylien ja haja-asutusalueiden elinvoiman turvaa-      lun käytöstä edellyttäisivät määrärahan lisäämis-
8951: miseksi ja niiden asuttuna pitämiseksi.               tä, on valtioneuvosto päätöksellään 25.4. esittä-
8952:                                                       nyt vuonna 1984 rahoista jaettavaksi vain 12,5
8953:    Uutena aluepoliittisena ja työllistämiskeinona     milj. mk ja loput jätettäväksi tänä vuonna jaka-
8954: on kahden vuoden ajan ollut maaseudun työ-            matta. Säästöpäätös näin myönteiset tulokset
8955: paikkatukikokeilu, josta on säädetty asetuksella      saaneen määrärahan kohdalla ei ole oikeutettu.
8956: (648/82). Määrärahaa on ollut vuosina 1982 ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8957: 1983 käytettävänä 10 milj. mk. Tarkoituksena on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8958: ollut avustaa sellaista pienimuotoista elinkeino-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8959: toimintaa, joka ei kuulu kauppa- ja teollisuusmi-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8960: nisteriön jakamien aluepoliittisten määrärahojen
8961: piiriin. Tuki on ohjattu hankkeisiin, joissa maa-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8962: seudun asukkaat itse luovat työpaikan maatalou-              siin tänä vuonna maaseudun työpaikka-
8963: den ulkopuolella tai turvaavat mahdollisuutensa              tukikokeiluun varatun määrärahan käyt-
8964: maatalouden harjoittamiseen sivuansioiden avul-              tämiseksi kokonaan eduskunnan tahdon
8965: la. Määrärahaa on käytetty lääneittäin lääninhal-            mukaisesti, ja
8966: litusten jakamina. Lapin lääniä varten on oma                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
8967: Lapin pienyritystoiminnan tukemiseen tarkoitet-              maaseudun työpaikkatukikokeilun oleel-
8968: tu avustusjärjestelmä.                                       liseksi laajentamiseksi ja vakinaistamisek-
8969:                                                              si?
8970:       Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1984
8971: 
8972:              Hannu Kemppainen               Tytti Isohookana-Asunmaa        Pentti Kettunen
8973:              Håkan Nordman                  Juhani Alaranta                 Esko Aho
8974:              Jukka Vihriälä                 Sirkka-Liisa Anttila            Mauri Pekkarinen
8975:              Taisto Tähkämaa                Pirkko Ikonen                   Pentti Skön
8976:              Matti Viljanen                 Sakari Valli                    Juhani Vähäkangas
8977:              Heikki Kokko                   Timo Kietäväinen                Pentti Poutaneo
8978:              Reino Karpola                  Aapo Saari                      Heimo Linna
8979: 428400666A
8980: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 224
8981: 
8982: 
8983: 
8984: 
8985:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8986: 
8987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Käyttämättä jätetyt 3,0 milj. markkaa johtuu
8988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valtioneuvoston tekemästä säästöpäätöksestä.
8989: olette kirjeessänne 2 päivänä toukokuuta 1984        Valtioneuvosto teki 2 3. 3 .1984 periaatepäätöksen
8990: n:o 756 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      eräistä valtion rahoitusasemaa tukevista toimen-
8991: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja H. Kemp-        piteistä v. 1984. Sisäasiainministeriön säästöta-
8992: paisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjalli-   voitteeksi asetettiin ko. päätöksessä 20 miljoonaa
8993: sen kysymyksen n:o 224:                              markkaa. Sisäasiainministeriö pyrki löytämään
8994:                                                      säästökohteet ensisijassa laitehankinnoista ja vas-
8995:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      taavista kohteista. Koska näistä ei kuitenkaan
8996:        siin tänä vuonna maaseudun työpaikka-         löydetty riittävästi säästömahdollisuuksia, jou-
8997:        tukikokeiluun varatun määrärahan käyt-        duttiin 3 milj. markkaa ottamaan maaseudun
8998:        tämiseksi kokonaan eduskunnan tahdon          työpaikkatukikokeilua varten varatuista määrära-
8999:        mukaisesti, ja                                hoista.
9000:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
9001:        maaseudun työpaikkatukikokeilun oleel-           Sisäasiainministeriö pitää valitettavana sitä, et-
9002:        liseksi laajentamiseksi ja vakinaistamisek-   tä työllisyyttä edistävään rahoitukseen on joudut-
9003:        si?                                           tu näin puuttumaan. Olen kysyjien kanssa samaa
9004:                                                      mieltä, että tällaisia toimenpiteitä pitäisi tulevai-
9005:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     suudessa pyrkiä välttämään.
9006: ti seuraavaa:
9007:                                                         Maaseudun työpaikkatukikokeilua on tarkoitus
9008:    Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon on       jatkaa vielä vuonna 1985, jolloin sitä edelleen
9009: momentille 26.99.40 maaseudun työpaikkatuki-         myös laajennetaan. Silloin se voisi käsittää jo
9010: kokeiluun osoitettu 15,6 miljoonaa markkaa.          lähes kaikki maamme heikoimmat maaseutukun-
9011: Tästä summasta sisäasiainministeriö päätti           nat.
9012: 2. 5 .1984 käyttää kokeilun jatkamiseen 12,44
9013: miljoonaa markkaa asian oltua valtioneuvoston          Tukitoiminnan vakinaistamisesta on selvitystyö
9014: raha-asiainvaliokunnan käsittelyssä. Eduskunnan      parhaillaan menossa. Asia liittyy osittain maata-
9015: hyväksymästä määrärahasta 100 000 markkaa oli        louden liitännäiselinkeinojen rahoitushuoltotoi-
9016: tarkoitettu käytettäväksi muulla tavoin ja 60 000    mikunnan mietintöön ja siitä annettuihin lau-
9017: markkaa oli käytetty kolmessa lääninhallituksessa    suntoihin. Hallituksen on tarkoitus tehdä vaki-
9018: kokeilusta aiheutuviin palkkakustannuksiin.          naistamisesitys vuoden 1986 budjetin yhteydessä.
9019: 
9020:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1984
9021: 
9022:                                                                              Ministeri Toivo Yläjärvi
9023:                                       1984 vp. -      KK n:o 224                                        3
9024: 
9025: 
9026: 
9027: 
9028:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9029: 
9030:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Oanvända 3 milj. mark beror på statsrådets
9031: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        sparbeslut. Statsrådet fattade 23.3.1984 ett prin-
9032: 756 av den 2 maj 1984 tili vederbörande medlem        cipbeslut om vissa åtgärder för stödjande av
9033: av statsrådet översänt avskrift av följande av        statens finansieringsläge år 1984. Inrikesministe-
9034: riksdagsman H. Kemppainen m.fl. underteckna-          riets sparmål sattes i ifrågavarande beslut tili 20
9035: de spörsmål nr 224:                                   miljoner mk. Inrikesministeriet försökte hitta
9036:                                                       inbesparingsobjekt främst i fråga om anskaff-
9037:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ningar av apparater och anordningar samt mot-
9038:        att det anslag som reserverats för experi-     svarande objekt. Då man emellertid inte hittade
9039:        ment för stödjande av landsbygdens ar-         tillräckligt med inbesparingsmöjligheter på detta
9040:        betsplatser detta år helt skall användas i     sätt, blev man tvungen att ta 3 milj. mark av
9041:        enlighet med riksdagens önskan, och            anslag som reserverats för experiment med stöd
9042:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         för landsbygdens arbetsplatser.
9043:        att experimentet för stödjande av lands-           Inrikesministeriet anser det vara beklagligt att
9044:        bygdens arbetsplatser skall utvidgas vä-       man på detta sätt varit tvungen att ingripa i
9045:        sentligt och göras permanent?                  finansiering som främjar sysselsättningen. Jag är
9046:                                                       av samma åsikt som spörsmålsställarna, att man i
9047:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       framtiden borde försöka undvika dylika åtgärder.
9048: anföra följande:                                          Avsikten är att fortsätta experimentet med
9049:                                                       stöd för landsbygdens arbetsplatser ännu under
9050:    I statsförslaget för år 1984 anvisades 15,6        år 1985, då verksamheten ytterligare utvidgas.
9051: miljoner mark under moment 26.99.40 för ex-           Då skulle den kunna omfatta nästan alla vårt
9052: periment för stödjande av landsbygdens arbets-        lands svagaste landsbygdskommuner.
9053: platser. Efter att ärendet behandlats i statsrådets       Som bäst utreds möjligheterna att göra stöd-
9054: finansutskott, beslöt inrikesministeriet 2. 5.1984    verksamheten permanent. Ärendet ansluter sig
9055: att av denna summa använda 12,44 miljoner             delvis tili betänkandet av kommissionen för frå-
9056: mark för fortsättande av experimentet. Av det         gor om finansiering av gårdsbrukets binäringar
9057: anslag som riksdagen godkänt var 100 000 mark         och de utlåtanden som avgivits om detta. Rege-
9058: avsett att användas på annat sätt och 60 000          ringen har för avsikt att i samband med 1986 års
9059: mark hade använts i tre länsstyrelser för lönekost-   budget föreslå att verksamheten skall bli perma-
9060: nader som förorsakats av experimentet.                nent.
9061: 
9062:     Helsingfors den 11 juni 1984
9063: 
9064:                                                                               Minister Toivo Yläjärvi
9065:                                                  1984 vp.
9066: 
9067: Kirjallinen kysymys n:o 225
9068: 
9069: 
9070: 
9071: 
9072:                                     Vihriälä ym.: Työllisyysperustein myönnettävän tuen lisäämisestä
9073:                                        kotimaiselle energialle
9074: 
9075: 
9076:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9077: 
9078:    Suomen energiapolitiikan pääsuunnasta vallit-        henkilön vuodeksi. Vuoden 1982 turvetuotanto
9079: see pitkälle menevä yksimielisyys. Myös eduskun-        oli maassamme n. 18 milj. m 3 . Työllistävä vaiku-
9080: ta on ilmaissut tahtonsa lisätä nimenomaan koti-        tus on siis n. 6000 henkilöä vuodessa. Myös
9081: maisen energian osuutta energiahuollossamme.            turvetuotanto keskittyy maamme työttömyydestä
9082: Eräänä tarkoituksena on vähentää riippuvuutta           kärsiville alueille. Turvetuotannon edistäminen
9083: tuontienergiasta ja käyttää omia voimavarojam-          on siis samalla hyvää työllisyys- ja aluepolitiikan
9084: me täysimääräisesti hyväksi.                            hoitoa.
9085:    Kotimaisen energian käytöllä on myös merkit-            Hallitus on kuitenkin viimeaikaisilla toimenpi-
9086: tävä työllisyysvaikutus. Energiapolitiikan neuvos-      teillään ollut vähentämässä kotimaisen energian
9087: tossa laadittujen laskelmien mukaan kotimaisen          käyttöä. Juuri työllisyysperusteista kotimaisen
9088: energian käytöllä on mahdollisuus luoda jopa            energian käytön lisäämistä on pyritty hidasta-
9089: 25 000 uutta työpaikkaa jo kuluvalla vuosikym-          maan. Työvoimaministeriön pääluokassa on tar-
9090: menellä ja noin kaksinkertainen määrä vuoteen           koitukseen kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
9091: 2000 mennessä. Uudet työpaikat kohdentuisivat           varattu ainoastaan 20 miljoonaa markkaa. Vielä
9092: juuri vaikeimmille työttömyysalueille. Kotimai-         vuoden 1983 budjetissa summa oli 80 miljoonaa.
9093: sen energian avulla lisätään maaseudun ja haja-         Se, että tästä jäi 60 miljoonaa käyttämättä, johtui
9094: asutusalueiden elinvoimaisuutta sekä edistetään         kauppa- ja teollisuusministeriön kielteisistä lau-
9095: luonnon kanssa parhaiten sopusoinnussa olevaa           sunnoista. Seurauksena oli peräti 30 kunnan
9096: hajautettua tuotantoa.                                  kaukolämpöhankkeen raukeaminen vuoden 1983
9097:    Tällä hetkellä kotimaista energiaa verotetaan        lopulla.
9098: kuitenkin jopa moninkertaisesti tuontienergiaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9099: verrattuna. Kotimaisen energian ollessa valtaosal-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9100: taan työtä sitä verotetaan myös tuloverolla sekä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9101: välillisesti sosiaalikustannuksilla. Esimerkiksi tur-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9102: peen hintaan sisältyy lisäksi välillisesti liikevaih-
9103: toveroja, polttoaineveroja, autoveroja, liikenne-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9104: maksuja ym. veronluonteisia maksuja.                           ryhtyä työllisyysperustein myönnettävän
9105:    Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen mu-                    tuen lisäämiseksi kotimaiselle energialle,
9106: kaan 3077 m :n turpeen käyttö työllistää yhden                 erityisesti turpeelle?
9107: 
9108:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
9109: 
9110:          Jukka Vihriälä                         Aapo Saari                Matti Maijala
9111:                      Mauri Pekkarinen                            Pirkko Ikonen
9112: 
9113: 
9114: 
9115: 
9116: 428400667B
9117: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 225
9118: 
9119: 
9120: 
9121:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9122: 
9123:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              -- työvoimamtmstenon ylimääräinen avustus
9124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kotimaista polttoainetta käyttäville lämpölaitok-
9125: olette 3 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-          sille
9126: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           -- työvoimaministeriön avustus energtapuun
9127: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         hankintaan.
9128: Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           Edellä oleva luettelo tukimuodoista osoittaa,
9129: kysymyksestä n:o 225:                                   että varsin moninaisesti pyritään edistämään koti-
9130:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         maisen polttoaineen käyttöä. Jatkossa tulisi kui-
9131:         ryhtyä työllisyysperustein myönnettävän         tenkin miettiä, voitaisiinko tukijärjestelmää yk-
9132:         tuen lisäämiseksi kotimaiselle energialle,      sinkertaistaa ja päätöksentekoa, mikä nyt tapah-
9133:         erityisesti turpeelle?                          tuu keskushallinnossa, siirtää väliportaaseen
9134:                                                         poikkeuksellisen suuria hankkeita lukuun otta-
9135:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        matta.
9136: ti seuraavaa:                                              Työvoimaministeriön rooli ja työllisyysnäkö-
9137:                                                         kohdat olivat ensisijaiset silloin kun valtion tukea
9138:    Kotimaisen polttoaineen käytön edistämisellä
9139:                                                         alettiin ko. hankkeisiin myöntää työvoimaminis-
9140: on voitu myönteisesti vaikuttaa etenkin haja-asu-
9141:                                                         teriön momentilta 34. 50.61 (Valtionapu työttö-
9142: tusalueiden työllisyyttä parantavasti, koska koti-
9143: maisen polttoaineen käyttöön siirtyminen työllis-       myyden lieventämiseen).
9144: tää eniten polttoaineen keruussa. Myös lämpölai-            Kun laki kotimaisten polttoaineiden käytöstä
9145: toksien ja niihin liittyvien lämmönsiirtoverkosto-      uusittiin vuonna 1979 vastuu lämpölaitosten ra-
9146: jen rakentamisella on ollut investointivaiheessa        hoituksesta siirtyi kauppa- ja teollisuusministeri-
9147: rakennusalan työllisyyttä parantava vaikutus ja         ölle. Tämän jälkeen työvoimaministeriön rooli on
9148: erityisesti laitteistoja valmistavassa metalliteolli-   ollut antaa sekä asuntohallituksen että kauppa- ja
9149: suudessa huomattava työllisyysvaikutus.                 teollisuusministeriön määrärahoista valtioneuvos-
9150:    Vaikka lämpölaitoksien käyttöä on jatkuvasti         ton työllisyysehtopäätöksen mukainen lausunto.
9151: voitu automatisoida, on kotimaisella polttoai-          Työvoimaministeriön lausunto ei ole päätöksen-
9152: neelia toimivan laitoksen työllisyysvaikutus edel-      tekijää sitova.
9153: leen suurempi kuin vastaavat muut vaihtoehdot,              Työvoimaministeriön rooli onkin nykyään var-
9154: mitkä perustuvat tuontipolttoaineeseen. Tämän           sin toissijainen ja marginaalinen. Työvoimami-
9155: johdosta siirtymistä kotimaisen polttoaineen            nisteriö voi edelleen myöntää työllisyysperustein
9156: käyttöön tulee edelleen valtion toimesta tehos-         valtionapua työllisyyslain mukaisesti kotimaisen
9157: taa, silloin kuin se muutoin on mahdollista.            polttoaineen käytön edistämiseen. Tämä edellyt-
9158:    Valtion taholta kotimaisen energian käyttöä on       tää kuitenkin, että kauppa- ja teollisuusministe-
9159: edistetty seuraavilla tukitoimenpiteillä:               riö puoltaa hankkeiden rahoittamista.
9160:    -- kauppa- ja teollisuusministeriön investointi-         Kun kotimaisen polttoaineen käytön edistämi-
9161: avustukset lämpölaitoksille (pienet laitokset)          sen päävastuu kuuluu kauppa- ja teollisuusminis-
9162:    -- kauppa- ja teollisuusministeriön korkotuki        teriölle, työvoimaministeriö pyrkii lausunnollaan
9163: lämpölaitoksille (suuret laitokset)                     vaikuttamaan niin, että varojen suuntaamisessa
9164:    -- asuntohallituksen lainat lämpökeskuksille ja      otettaisiin erityisesti huomioon työllisyysnäkö-
9165: -verkostoille                                           kohdat ja että kannattavuuskriteerejä tarkastelta-
9166:     -- asuntohallituksen korkotuki lämpökeskuk-         essa otettaisiin mukaan ne alue- ja työvoimapo-
9167: sille ja -verkostoille                                  liittiset tekijät, joilla on pitemmällä aikavälillä
9168:    -- työvoimaministeriön avustus lämpöverkos-          myönteinen vaikutus ja jotka aiheuttavat säästöjä
9169: toille, jotka liittyvät kotimaisen polttoaineen         työttömyysturvamenoissa ja muissa sosiaalime-
9170: käyttöön                                                noissa.
9171: 
9172:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1984
9173: 
9174:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
9175:                                        1984 vp. -- RJC n:o 225                                            3
9176: 
9177: 
9178: 
9179:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9180: 
9181:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                -- av arbetskraftsministeriet beviljat extra un-
9182: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            derstöd för värmeanläggningar som använder
9183: av den 3 maj 1984 tili vederbörande medlem av            inhemskt bränsle
9184: statsrådet för besvarande översänt avskrift av              - arbetskraftsministeriets understöd för an-
9185: följande av riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl.             skaffning av energived.
9186: ställda skriftliga spörsmål nr 2 2 5:                       Ovanstående förteckning över stödformerna
9187:                                                          visar att man försöker främja användningen av
9188:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
9189:                                                          inhemskt bränsle på många olika sätt. Man borde
9190:        i syfte att öka det stöd som beviljas i
9191:                                                          dock i fortsättningen överväga om stödsystemet
9192:        sysselsättningsfrämjande syfte för in-
9193:                                                          kunde förenklas och om beslutsfattandet, som
9194:        hemsk energi, specidlt torv?                      sker i centralförvaltningen, kunde föras över på
9195:                                                          mellaninstansen, dock inte när det gälier excep-
9196:   Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-           tionelit stora projekt.
9197: samt följande:                                              Arbetskraftsministeriets roli och sysselsätt-
9198:    Ökad användning av inhemskt bränsle har haft          ningssynpunkter var primära, då statsunderstöd
9199: en positiv sysselsättningseffekt. Man har nämli-         började beviljas för ifrågavarande projekt ur ar-
9200: gen genom att övergå tili användning av in-              betskraftsministeriets moment 34.50.61 {Statsun-
9201: hemskt bränsle kunnat skapa sysselsättning               derstöd för lindrande av arbetslösheten).
9202: främst vid hopsamlandet av bränsle. Likaså har              Då lagen om främjande av användningen av
9203: byggandet av värmeanläggningar och värmedi-              inhemska bränslen reviderades år 1979 överfördes
9204: stributionsnät i anslutning tili dem i investerings-     ansvaret för finansieringen av värmeanläggningar
9205: skedet haft en sysselsättningsfrämjande effekt           på handels- och industriministeriet. Därefter har
9206: inom byggnadsbranschen och en betydande sys-             arbetskraftsministeriets roli varit att avge ett
9207: selsättningseffekt särskilt inom den del av metali-      utlåtande som avses i statsrådets beslut om syssel-
9208: industrin som framställer anläggningar.                  sättningsvilikor och som gälier anslagen för bo-
9209:    Värmeanläggningars drift har automatiserats i         stadsstyrelsen och handels- och industriministe-
9210: allt högre grad. Trots detta har en anläggning           riet. Arbetskraftsministeriets utlåtande binder
9211: som använder inhemskt bränsle fortfarande en             dock inte beslutsfattaren.
9212: större sysselsättande effekt än motsvarande andra           Arbetskraftsministeriet har alitså numera en
9213: alternativ som drivs med importerat bränsle.             rätt sekundär och margineli roll. Arbetskraftsmi-
9214: Därför borde övergången tili användning av             . nisteriet kan alltjämt enligt lagen om sysselsätt-
9215: inhemskt bränsle effektiveras genom statens för-         ning bevilja statsunderstöd i sysselsättningsfräm-
9216: sorg, när det annars är möjligt.                         jande syfte för främjande av användningen av
9217:                                                          inhemskt bränsle. Förutsättningen för detta är
9218:    Staten har för egen del främjat användningen          dock att handels- och industriministeriet förord-
9219: av inhemsk energi genom följande stödåtgärder:           nar finansieringen av projekten.
9220:    -- investeringsunderstöd som handels- och                Handels- och industriministeriet bär huvudan-
9221: industriministeriet beviljar för värmeanlägg-            svaret för främjandet av användningen av in-
9222: ningar (små anläggningar)                                hemskt bränsle. Arbetskraftsministeriet försöker
9223:    -- det av handels- och industriministeriet            dock genom sitt utlåtande arbeta för att man vid
9224: beviljade räntestödet för värmeanläggningar              inriktning av medlen särskilt skali beakta syssel-
9225: (stora anläggningar)                                     sättningsaspekterna och att man när man betrak-
9226:    -- av bostadsstyrelsen beviljade lån för värme-       tar lönsamhetskriterier skali ta med de regionala-
9227: centraler och -distributionsnät                          och arbetskraftspolitiska faktorer som på längre
9228:    -- bostadsstyrelsens räntestöd för värmecentra-       sikt inverkar positivt och medför inbesparingar i
9229: ler och -distributionsnät                                arbetslöshetsskydds- och andra socialskyddsutgif-
9230:    -- understöd som beviljas av arbetskraftsminis-       ter.
9231: teriet för värmedistributionsnät som övergår tili
9232: användning av inhemsk energi
9233:     Helsingfors den 6 juni 1984
9234: 
9235:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
9236:                                                1984 vp.
9237: 
9238: Kirjallinen kysymys n:o 226
9239: 
9240: 
9241: 
9242: 
9243:                                   Kärhä: Päivähoitopaikkojen valtionosuuksien karsimisesta
9244: 
9245: 
9246:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9247: 
9248:    Kaupungit ja kunnat ovat viime kuussa saa-         on mahdoton ymmärtää. Kunnat ovat saattaneet
9249: neet tiedokseen lääninhallituksien päätökset sosi-    saada valtionapua tiettyyn investointikohteeseen,
9250: aali- ja terveydenhuollon toteuttamissuunnitel-       mutta niille ei ole myönnetty valtionapua sen
9251: mien vahvistamisesta ja niiden valtionavuista.        henkilökunnan palkkaamiseen, jota tuo inves-
9252: Lääninhallituksen päätöksiin sisältyvä voimakas ja    tointi vaatisi. Joku toinen kunta on saattanut
9253: epäoikeudenmukainen valtionosuuskarsinta on           saada valtionapua päinvastoin, eli sillä on valtion-
9254: tyrmistyttänyt ainakin Uudenmaan kunnat.              avut virkojen perustamiseen, mutta ei itse lai-
9255:    Hallituspuolueiden kesken lasten kotihoidon        toksen rakentamiseen, johon tuon henkilökun-
9256: tuesta tehty sopimus sisälsi julkisuuteen annettu-    nan sijoittaisi ja josta käsin palvelut annettaisiin
9257: jen tietojen mukaan myöskin lupauksen 7000            kuntalaisille. Esimerkkinä voisi mainita tapauk-
9258: uuden kunnallisen päivähoitopaikan perustami-         sen Nurmijärvi, joka sai valtionavut BO-paikkai-
9259: sesta. Nyt kuntiin saapuneiden tietojen valossa       sen päiväkodin perustamiseen, mutta ei saanut
9260: vaikuttaa siltä, että suunnitellut lasten päivähoi-   valtionapua päiväkodin avaamiseen tarvittavan
9261: topaikkojen perustamiset eivät toteudu.               neljän hengen taloushenkilöstön palkkaamiseen.
9262:    Eräissä Uudenmaan kunnissa valtionosuuskar-        Päiväkoti jää näin ollen ilman taloushenkilöstöä
9263: sinta tulee johtamaan epäoikeudenmukaisuuksiin        ja kunnalliset päättäjät miettivät, onko valtion
9264: ja huonontamaan lasten päivähoitotilannetta ny-       taholta tarkoitus kokeilla päiväkodeissa uutta
9265: kyisestään, sillä valtionosuuksien karsinnassa ei     kuivamuonasysteemiä.
9266: ole otettu huomioon kuntien muuttovoittoisuu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9267: desta johtuvaa kasvua. Esimerkiksi Suomen toi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9268: seksi ja komanneksi suurimmat maalaiskunnat           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9269: Tuusula ja Nurmijärvi kasvavat vuosittain 500-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9270: 700:lla uudella asukkaalla. On lisäksi otettava
9271: huomioon, että suuri osa näiden kuntien nykyi-
9272: sistä asukkaista ja ennen kaikkea kuntaan muut-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9273: tavista ovat parhaassa työiässä olevia lapsiperhei-           ryhtyä, jotta valtionapujen karsimisella ei
9274: tä. Kuitenkin juuri näiden kuntien osalta on                  huononnettaisi eräiden kuntien jo ennes-
9275: suoritettu voimakasta valtionapukarsintaa ja päi-             tään vaikeata päivähoitotilannetta, ja
9276: vähoitotilanne tulee entisestään pahenemaan,                     katsooko Hallitus valtionapujärjestel-
9277: vaikka tilanteen pitäisi valtiovallan vakuuttelujen           mää sovelletun oikein tapauksissa, joissa
9278: mukaan parantua.                                              päiväkotien taloushenkilöstö on jätetty
9279:    Valtionapujen karsintoihin on lisäksi liittynyt            kokonaisuudessaan valtionavun ulkopuo-
9280: monenlaisia merkillisyyksiä, joita kuntien taholta            lelle?
9281: 
9282:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
9283: 
9284:                                               Lea Kärhä
9285: 
9286: 
9287: 
9288: 
9289: 428400668C
9290: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 226
9291: 
9292: 
9293: 
9294: 
9295:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9296: 
9297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        henkilöstön ja ''muun henkilöstön'' virkojer
9298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         määrä mahdollistaa vuosina 1984-88 noin 3 50(
9299: olette 4 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-        uuden päivähoitopaikan perustamisen vuosittair
9300: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      aikaisemmin runsaan 7 000 hoitopaikan vuosili-
9301: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       säyksen sijasta.
9302: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        Jakaessaan sosiaalihuollon virkakiintiöitä lää
9303: sestä n:o 226:                                        neille sosiaalihallitus on pyrkinyt sekä tasoitta
9304:                                                       maan niitä eroja, joita palvelutasossa maan er
9305:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9306:                                                       osissa on, että ottamaan huomioon eri alueider
9307:         ryhtyä, jotta valtionapujen karsimisella ei
9308:                                                       erilaisia tarpeita. Ensimmäisellä suunnittelukier
9309:         huonounettaisi eräiden kuntien jo ennes-
9310:         tään vaikeata päivähoitotilannetta, ja        roksella, jolloin alueellistamispäätöstä tehtäessi
9311:                                                       esimerkiksi kuntien lopullisia toteuttamissuunni
9312:            katsooko Hallitus valtionapujärjestel-     telmia ei vielä ollut käytettävissä, on keskeisim
9313:         mää sovelletun oikein tapauksissa, joissa     pänä jakoperusteena käytetty läänin osuutta kok<
9314:         päiväkotien taloushenkilöstö on jätetty       maan asukasluvusta. Kasvatus- ja ohjaushenkilös
9315:         kokonaisuudessaan valtionavun ulkopuo-        tön virkojen, joista suurin osa käytetään laster
9316:         lelle?                                        päivähoitoon, osalta virkajaossa on lisäksi otettt
9317:                                                       huomioon 0-6-vuotiaiden osuus, erot palvelu
9318:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         jen tarjonnassa, päivähoitopaikkojen vajaus vii
9319: seuraavaa:                                            meisimpien päivähoitosuunnitelmien mukaan j:
9320:    Valtioneuvosto on 17.9.1983 valtion vuoden         naisten ammatissa toimivuus. Ryhmän "mm
9321: 1984 tulo- ja menoarvioesityksen antamisen yh-        henkilöstö'' virat jaettiin asukasmäärien mukai
9322: teydessä hyväksynyt valtakunnallisen suunnitel-       sessa suhteessa läänien kesken. Näin Uudenmaar
9323: man sosiaalihuollon järjestämisestä vuosina           lääni sai vuodelle 1984 265 kasvatus- ja ohjaus
9324: 1984-1988. Sen mukaan sosiaalipalveluihin             henkilöstön ja 54 ryhmän "muu henkilöstö'
9325: osoitettiin vuonna 1984 kaiken kaikkiaan koko         virkaa, vuodelle 1985 vastaavasti 274 ja 36 virkaa
9326: maassa 2 101 virkaa, mistä kasvatus- ja ohjaus-       Läänin kunnat esittivät suunnitelmissaan kasva
9327: henkilöstön osuus on 1 060 ja ryhmän ''muu            tus- ja ohjaushenkilöstön virkoja 543 vuodell4
9328: henkilöstö" osuus 245 virkaa. Tämä ryhmä sisäl-       1984 ja 564 vuodelle 1985. Ryhmän "muur
9329: tää muun muassa päiväkotien taloushenkilöstön.        henkilöstö" virkoja esitettiin 216 (1984) ja 26·
9330: Vuodelle 1985 voitiin ensimmäisiä kuntien sosi-       (1985).
9331: aali- ja terveydenhuollon toteuttamissuunnitel-          Mitä tulee esimerkkiin Nurmijärven kunnasta
9332: mia vahvistettaessa antaa sitova ennakkoratkaisu      joka kysymyksen mukaan olisi saanut valtionapu:
9333: yhteensä 2 195 virasta, mistä 1 100 on kasvatus-      80-paikkaisen päiväkodin perustamiseen, mutt:
9334: ja ohjaushenkilöstön ja 165 ryhmän "muu hen-          ei kuitenkaan neljän hengen taloushenkilöstöt
9335: kilöstö" virkoja. Vuosille 1986-88, joista lää-       palkkaamiseen, voidaan todeta, että kyseinet
9336: ninhallitukset ovat antaneet ohjeeilisia päätöksiä,   kunta ei ole saanut rakentamisvaltionapua päivä
9337: virkoja on valtakunnallisissa suunnitelmissa varat-   kodilleen lasten päivähoidosta annetun lain pe
9338: tu 2 295-2 395.                                       rusteella. Uudenmaan lääninhallituksesta saadut
9339:   Jaettaessa virkakiintiöitä eri henkilöstöryhmien    tiedon mukaan Nurmijärvi oli esittänyt toteutta
9340: kesken on kiintiöiden niukkuudesta huolimatta         missuunnitelmassaan tälle vuodelle päiväkodi1
9341: pyritty turvaamaan valtakunnallisen suunnitel-        rakentamista, mutta lääninhallitus ei voinut sit
9342: man keskeisten painopistealueiden kehittäminen        vahvistaa; ohjeellisesti se katsottiin voitavan otta
9343: kohdentamalla virkoja erityisesti sosiaalityöhön ja   suunnitelmaan vasta vuonna 1986.
9344: kotipalveluihin. Suurin karsinta on kohdistunut          Seuraavia valtakunnallisia suunnitelmia laadit
9345: hoitohenkilöstön ja ryhmän "muu henkilöstö"           taessa pyritään kiinnittämään huomiota erityisest
9346: virkoihin. Päivähoidon osalta kasvatus- ja ohjaus-    eri henkilöstöryhmien väliseen tarkoituksenmu
9347:                                       1984 vp. -      KK n:o 226                                       3
9348: 
9349: kaiseen virkakiintiöjakoon. Samoin pyritään ny-          Lasten päivähoidon osalta on kevään tulopo-
9350: kyistä paremmin yhteensovittamaan rakentamis-         liittisen kokonaisratkaisun yhteydessä sovittu päi-
9351: määrärahat ja tarvittavat virkakiintiöt sekä niiden   vähoidon lisäyksen saattamisesta aikaisemmalle
9352: alueellistaminen.                                     tasolle eli 7 000 uuteen päivähoitopaikkaan, mi-
9353:                                                       kä tulee helpottamaan päivähoitotilannetta.
9354: 
9355:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1984
9356: 
9357:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
9358: 4                                     1984 vp. -- ~ n:o 226
9359: 
9360: 
9361: 
9362: 
9363:                                Till Riksdagens Herr Talman
9364: 
9365:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den gör antalet tjänster i grupperna fostrings-
9366: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        och handledningspersonal samt "övriga perso-
9367: den 4 maj 1984 tili vederbörande medlem av            ner" det möjligt att under åren 1984-1988
9368: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     inrätta ungefär 3 500 nya dagvårdsplatser årligen
9369: dagsman Lea Kärhä undertecknade spörsmål nr           i stället för de drygt 7 000 vårdplatser som den
9370: 226:                                                  årliga ökningen tidigare utgjort.
9371:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Socialstyrelsen har vid fördelningen av tjäns-
9372:        för att nedskärningarna i statsunderstö-       tekvoter för socialvården melian länen försökt
9373:        den inte skali försvåra den i vissa kom-       utjämna de skilinader i servicenivån som finns
9374:        muner redan från förut svåra dagvårdssi-       melian olika delar i landet samt dessutom försökt
9375:        tuationen, och                                 beakta särskilda behov i olika områden. Under
9376:                                                       den första planeringsomgången, då t.ex. kom-
9377:           anser Regeringen att systemet med
9378:                                                       munernas slutliga planer ännu inte fanns att
9379:        statsunderstöd tiliämpats rätt i de fali där
9380:                                                       tiligå då beslutet om den regionala fördelningen
9381:        daghemmens ekonomipersonai lämnats
9382:                                                       fattades, har den viktigaste fördelningsgrunden
9383:        helt och håliet utanför systemet med
9384:                                                       varit länets andel av hela landets befolkning.
9385:        statsunderstöd?
9386:                                                       Beträffande tjänsterna för fostrings- och handled-
9387:                                                       ningspersonal, varav största delen används för
9388:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       barndagvården, har vid fördelningen av tjänster-
9389: anföra följande:                                      na dessutom beaktats 0-6-åringarnas andel,
9390:     Statsrådet har 17.9.1983 i samband med avlå-      skilinaderna i serviceutbudet, dagvårdsplatsun-
9391: tandet av propositionen angående statsförslaget       derskottet enligt de senaste dagvårdsplanerna och
9392: för 1984 godkänt den riksomfattande planen för        andelen yrkesarbetande kvinnor. Tjänsterna i
9393: avordnande av socialvården under åren 1984-           gruppen "övriga personer" fördelades mellan
9394: 1988. Enligt planen anvisades för socialservicen      länen i enlighet med invånarantalet. Sålunda fick
9395: år 1984 sammanlagt 2 101 tjänster i hela landet,      Nylands län för år 1984 265 tjänster för fostrings-
9396: varav 1 060 tjänster för fostrings- och handled-      och handledningspersonal och 54 tjänster i grup-
9397: ningspersonal och 245 tjänster för gruppen "öv-       pen "övriga personer", för år 1985 var motsva-
9398: riga personer''. Den sistnämnda gruppen omfat-        rande antal 274 och 36. Kommunerna i länet
9399: tar bl.a. daghemmens ekonomipersonal. I sam-          anförde i sina planer beträffande fostrings- och
9400: band med faststäliandet av de första kommunala        handledningspersonalen 543 tjänster för år 1984
9401: valiseringsplanerna för social- och hälsovården       och 564 för år 1985. Beträffande gruppen "övri-
9402: kunde för år 1985 ges bindande förhandsbeslut         ga personer" var siffrorna 216 (1984) och 267
9403: om sammanlagt 2 195 tjänster, varav 1 100 gälier      (1985).
9404: fostrings- och handledningspersonal och 165              I fråga om exempiet från Nurmijärvi kommun,
9405: gruppen "övriga personer". För åren 1986-88,          som eniigt spörsmåiet har fått statsunderstöd för
9406: beträffande vilka länsstyrelserna utfärdat norma-     grundande av ett daghem med 80 platser, men
9407: tiva beslut, har i de riksomfattande planerna         inget understöd för att aviöna en ekonomiperso-
9408: reserverats 2 295-2 395 tjänster.                     nai på fyra personer, kan man konstatera att
9409:    Vid fördelningen av tjänstekvoter mellan olika     ifrågavarande kommun inte fått statsunderstöd
9410: personalgrupper har man, de knappa kvoterna           för byggandet med stöd av Iagen om barndag-
9411: tili trots, försökt trygga utvecklingen inom de       vård. Eniigt uppgift från länsstyrelsen i Nyiands
9412: viktigaste huvudområdena i den riksomfattande         Iän hade Nurmijärvi i sin reaiiseringsplan för
9413: planen genom att rikta tjänster tili i synnerhet      detta år inrymt byggandet av ett daghem, men
9414: socialarbete och hemservice. De största tjänste-      länsstyrelsen hade inte kunnat faststälia pianen.
9415: nedskärningarna har gälit vårdpersonal samt           Normativt ansågs det att byggandet kan upptas i
9416: gruppen '' övriga personer''. Beträffande dagvår-     planen först år 1986.
9417:                                     1984 vp. -- KJ( n:o 226                                       5
9418: 
9419:    Då riksomfattande planer uppgörs nästa gång        Beträffande barndagvården har man i sam-
9420: försöker man fästa särskild uppmärksamhet vid      band med vårens inkomstpolitiska helhetslösning
9421: en ändamålsenlig fördelning av tjänstekvoterna     kommit överens om att ökningen av barndag-
9422: mellan olika personalgrupper. Likaledes strävar    vårdsplatser bör motsvara samma nivå som tidi-
9423: man tili en bättre samordning än för närvarande    gare, dvs. 7 000 nya platser. Detta kommer att
9424: av byggnadsanslagen och de erforderliga tjänste-   leda tili en förbättring av dagvårdsstituationen.
9425: kvoterna samt den regionala fördelningen av
9426: dem.
9427:     Helsingfors den 6 juni 1984
9428: 
9429:                                                                          Minister Vappu Taipale
9430:                                                1984 vp.
9431: 
9432: Kirjallinen kysymys n:o 227
9433: 
9434: 
9435: 
9436: 
9437:                                   Aaltio ym.: Merenpi11nan tulevan nousun huomioon ottamisesta
9438:                                     rakennuslupia myönnettäessä
9439: 
9440: 
9441:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9442: 
9443:    Tiedemiehet ovat pitkälti yksimielisiä siitä,     aiheuttamista vaaroista saatiin jo viime syksynä,
9444: että ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidipitoisuus     jolloin Suomenlahden vesi nousi vuosisadan en-
9445: aiheuttaa vähitellen ilmaston lämpenemistä. Yh-      nätyskorkeuteen. Tästä aiheutui mm. Helsingin
9446: dysvaltain Kansallisen Tiedeneuvoston asettama       kaukolämpöverkostossa vuoto, joka kylmänä pak-
9447: hiilidioksidin lisääntymisen vaikutuksia arvioiva    kaskautena olisi saattanut aiheuttaa varsin huo-
9448: komitea on ennustanut, että nykyinen ilman           mattavia vahinkoja.
9449: hiilidioksidipitoisuus on 50 prosentin todennä-         Suomessa olisikin ensi ·tilassa saatava aikaan
9450: koisyydellä kaksinkertaistunut 70-120 vuoden         rakentamista koskevat määräykset, joissa varau-
9451: kuluttua. Komitean mielestä hiilidioksidipitoi-      dutaan seuraavan sadan vuoden aikana suurella
9452: suuden lisääntymistä ja sitä seuraavaa lämpene-      todennäköisyydellä tapahtuvaan merenpinnan
9453: mistä ei voida estää. Komitean mukaan ilmake-        pysyvään nousuun. Koska oletettavasti ainakin
9454: hän muiden kaasujen, esim. metaanin lisäänty-        huomattava osa näinä vuosina rakennettavista
9455: minen voi vaikuttaa ilmaston muuttumiseen yhtä       rakennuksista tulee olemaan pystyssä vielä sadan
9456: paljon kuin hiilidioksidin.                          vuoden kuluttua, tulisi viranomaisten antaa mää-
9457:    Ilman hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistu-   räykset siitä, kuinka lähelle meren nykyistä pin-
9458: minen aiheuttaisi todennäköisimmin maapallon         taa saisi rakentaa. Nämä samat määräykset tulisi
9459: pintalämpötilan nousun 1,5-3 asteella. Komi-         saattaa koskemaan myös kaikkea muuta rakenta-
9460: tea uskoo, että valtamerten lämpeneminen ja          mista, esimerkiksi teitten ja erilaisten kaukoläm-
9461: jäätiköiden sulaminen tulee nostamaan valtame-       mitysputkien rakentamista.
9462: ren pintaa noin 70 cm vuosisadassa. Vastaava            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9463: nousu viimeksi kuluneen vuosisadan aikana on         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
9464: ollut noin 15 cm. Suomessa meren pinnan ko-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9465: hoamisen vaikutusta tasoittaa maan pinnan ko-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9466: hoaminen, jonka arvioidaan olevan Pohjanmaalla
9467: noin 8 mm, Turun seudulla noin 5 mm ja                        Onko Hallitus tietoinen suurella to-
9468: Helsingin seudulla noin 3 mm vuodessa.                      dennäköisyydellä tapahtuvasta merenpin-
9469:    Varsinkin Suomenlahden rannikolla merenpin-              nan huomattavasta noususta seuraavan
9470: nan nousu lähitulevaisuudessa tulee kuitenkin               sadan vuoden kuluessa, ja
9471: aiheuttamaan suuria vaikeuksia ja vahinkoja, mi-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9472: käli ei vedenpinnan nousuun ajoissa varauduta.              ryhtyä estääkseen rakentamisen liian lä-
9473: Ensimmäinen varoitus merenpinnan nousemisen                 helle tulevaa merenpintaa?
9474: 
9475:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1984
9476: 
9477:                      Sampsa Aaltio                            Martti Tiuri
9478: 
9479: 
9480: 
9481: 
9482: 4284006914
9483: 2                                    1984 vp. -- ~ n:o 227
9484: 
9485: 
9486: 
9487: 
9488:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9489: 
9490:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten vuoksi osa auringon säteilystä heijastuisi pois
9491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ilmakehästä.
9492: olette 3 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-         Suomen rannikkoalueilla on rantaviivan sijain-
9493: jeenne n:o 773 ohella toimittanut valtioneuvos-     tiin pitkällä aikavälillä vaikuttanut maan pinnan
9494: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   kohoaminen, joka on useita kymmeniä senui-
9495: edustaja Sampsa Aaltion ym. kirjallisesta kysy-     metrejä sadassa vuodessa. Meren pinnan vuotui-
9496: myksestä n:o 227, jossa tiedustellaan:              set sääolosuhteista johtuvat korkeusvaihtelut ovat
9497:          Onko Hallitus tietoinen suurella to-       huomattavasti tätäkin suurempia.
9498:        dennäköisyydellä tapahtuvasta merenpin-         Tulvauhka ja sen rakennuskannalle aiheutta-
9499:        nan huomattavasta noususta seuraavan         mat vauriot ovat viime vuosina tulleet näkyvästi
9500:        sadan vuoden kuluessa, ja                    esille erityisesti Pohjanmaan jokien tulvien yhtey-
9501:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       dessä. Ympäristöministeriössä onkin valmisteltu
9502:        ryhtyä estääkseen rakentamisen liian lä-     yleiskirjettä, jossa korostetaan tulvariskien entistä
9503:        helle tulevaa merenpintaa?                   parempaa huomioon ottamista kaavoituksessa ja
9504:                                                     rakentamisessa. Lisäksi ministeriössä on tänä ke-
9505:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      väänä ryhdytty tutkimaan mahdollisuuksia, esim.
9506: seuraavaa:                                          seutukaavaliittoja apuna käyttäen selvitt~ä eri
9507:    Ilmakehän lisääntyvien epäpuhtauksien ja hii-    todennäköisyyksillä esiintyvien tulvien ri~kialu­
9508: lidioksidimäärän nousun vaikutuksista ilmakehän     eet. Edellä mainitussa yleiskirjeluonnoksessa ja
9509: lämpötilaan on esitetty toisistaan huomattavasti    mahdollisesti käynnistyvässä tulvariskiselvi~ykses­
9510: poikkeavia arvioita. Eräät arviot päätyvät ennus-   sä esille tulevat rakentamisen sijoittamisessa huo-
9511: tamaan ilmakehän suurta lämpenemistä ns. kas-       mioon otettavat näkökohdat ovat sovellettavissa
9512: vihuoneilmiön seurauksena. Toisaalta on oletettu    myös meren rannikkoalueen olosuhteisiin.
9513: ilmakehän jäähtyvän, koska ilmakehän muutos-
9514: 
9515: 
9516:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
9517: 
9518: 
9519:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
9520:                                          1984 vp. -- EJ( n:o 227                                           3
9521: 
9522: 
9523: 
9524: 
9525:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
9526: 
9527:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             solens strålar återkastas från atmosfären tili följd
9528: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           av förändringarna i den.
9529: 773 av den 3 maj 1984 tili vederbörande medlem              Inom de finländska kustområdena har strand-
9530: av statsrådet översänt avskrift av följande av           linjen på lång sikt påverkats av landhöjningen,
9531: riksdagsman Sampsa Aa!tio m.fl. undertecknade            som utgör tiotals centimeter på hundra år. De
9532: spörsmål nr 227:                                         årliga skillnaderna i havsnivån, som beror på
9533:                                                          väderförhållandena, är ännu mycket större.
9534:            Är Regeringen medveten om den be-                Under de senaste åren har översvämningshotet
9535:         tydande höjning av havsytan som med              och de skador som byggnadsbeståndet åsamkas
9536:         stor sannolikhet kommer att inträffa un-         av översvämningar aktualiserats i synnerhet i
9537:         der nästa århundrade, och                        samband med översvämningarna i de österbott-
9538:            vilka åtgärder har Regeringen för avsikt      niska älvarna. Vid miljöministeriet har ett cirku-
9539:         att vidta för förhindrande av att det            lär varit under beredning, i vilket man poängte-
9540:         byggs alltför nära den kommande havsni-          rar att översvämningsrisken skall beaktas mer än
9541:         vån?                                             tidigare vid planläggning och byggande. Dess-
9542:                                                          utom har man under innevarande vår vid minis-
9543:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         teriet börjat undersöka möjligheterna att t.ex.
9544: anföra följande:                                         med hjälp av regionplansförbunden utreda
9545:    Flera från varandra mycket avvikande teorier          riskområdena för översvämningar av olika sanno-
9546: har anförts om hur de allt större föroreningarna         likhetsgrad. De synpunkter som kommer att
9547: och den ökade koldioxidha!ten i atmosfären               framgå av utkastet tili ovan nämnda cirkulär och
9548: påverkar temperaturförhållandena. Vissa teorier          den eventuella utredningen angående översväm-
9549: förutspår att temperaturen i atmosfären kommer           ningsrisker kan även tillämpas på förhållandena
9550: att stiga kraftigt tili följd av det s.k. drivhusfeno-   vid våra kuster, i den mån de gäller placeringen
9551: menet. Å andra sidan har man antagit att                 av nybyggnader.
9552: atmosfären kommer att bli kallare, då en del av
9553: 
9554:      Helsingfors den 13 juni 1984
9555: 
9556: 
9557:                                                                               Miljöminister Matti Ahde
9558:                                                 1984 vp.
9559: 
9560: Kirjallinen kysymys n:o 228
9561: 
9562: 
9563: 
9564: 
9565:                                    H. Kemppainen: Kajaani Oy:n sairaskassan jäsenmaksun korottami-
9566:                                        sesta
9567: 
9568: 
9569:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9570: 
9571:    Avustuskassalain mukaan työpaikoilla on mah-        vausten osaltakin tulee paranemaan. Yhtiössä on
9572: dollisuus perustaa sairauskassa, josta työntekijöil-   viime vuosina tehty voimakas saneeraus, jolla
9573: le maksetaan korvausta tarpeellisen sairaanhoi-        työntekijöitä on vähennetty. Sen tähden työnte-
9574: don kustannuksista, sairaudesta johtuvasta työky-      kijöiden eläkkeelle siirtyminen tulee huomatta-
9575: vyttömyydestä, korvausta raskauden ja synnytyk-        vasti hidastumaan, ja myös Pekkas-sopimuksen
9576: sen aiheuttamista kustannuksista sekä äitiysrahaa.     voimaan tullessa työttömyyseläkkeelle jäävien
9577: Kassat voivat myös sääntöjensä mukaan maksaa           määrä tulee pienenemään. Muun muassa nämä
9578: tiettyjä sosiaaliavustuksia. Kajaani Oy:n työnteki-    muutokset vähentävät maksettavien etuisuuksien
9579: jöillä on tällainen sairauskassa, josta maksetaan      määrää.
9580: työntekijöille etuutena sairausvakuutuslain mu-           Kassan varat eivät ole todennäköisesti parhaal-
9581: kaiset korvaukset ylittäviä korvauksia, sekä mm.       la mahdollisella tavalla hoidetut ja sijoitetut, sillä
9582: vähintään 15 vuotta yhtiötä palvelleille eläkkeelle    vaikka kassan varat olivat v. 1983 80 000 mark-
9583: siirtymisen yhteydessä eroavustusta ja kuoleman-       kaa suuremmat kuin v. 1982, vuonna 1983 saatu
9584: tapauksissa hautausavustusta. Kassojen toimintaa       korkotulo oli n. 35 000 markkaa pienempi kuin
9585: valvoo sosiaali- ja terveysministeriö.                 edellisenä vuonna. Kassanhoitokulut ovat myös
9586:    Kajaani Oy:n sairauskassan kassakokous on           jostain syystä voimakkaasti nousseet. Vuonna
9587: 17.4.1984 tehnyt päätöksen, jolla se esittää sosi-     1982 ne olivat 26 090 markkaa ja vuonna 1983
9588: aali- ja terveysministeriölle, että kassan sääntöjä    34 944 markkaa.
9589: muutettaisiin siten, että jäsenmaksua korotetaan          Sosiaali- ja terveysministeriö on 1.11.1982 an-
9590: 0,6 % :sta 1,0 prosenttiin työntekijän palkasta.       tamallaan päätöksellä kehottanut kassan hallitus-
9591:    On kyseenalaista, onko jäsenmaksuesitys pe-         ta ryhtymään toimenpiteisiin, koska kassan lisä-
9592: rusteltu ja onko jäsenmaksun korotukseen oleel-        avustusrahaston varat ovat ylittäneet sääntöjen
9593: lista tarvetta.                                        sailiman enimmäismäärän.
9594:    Sairauskassan vararahaston varat ovat viime            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9595: vuosien tilinpäätöksien mukaan olleet n.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9596: 1 400 000 mk:n luokkaa. Rahasto on sääntöjensä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9597: mukaisesti täysi, kun siellä on kolmen edellisen       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9598: vuoden jäsenmaksujen keskiarvon verran rahaa,
9599: joka Kajaani Oy:n sairauskassan osalta on noin                    Katsooko Hallitus, että on olemassa
9600: 850 000 mk. Tällä rahastoimimäärällä voidaan                   asiallisia ja riittäviä perusteita Kajaani
9601: sääntöjen mukaan turvata korvausten maksatus ja                Oy:n sairaskassan jäsenmaksukorotus-
9602: maksuvalmius.                                                  sääntömuutoksen hyväksymiselle, ja
9603:    Jäsenmaksun korotusesityksen perusteeksi ei                    katsooko Hallitus, että sairaskassan va-
9604: esitetä maksettavien etuuksien parantamista.                   roja on hoidettu korvauksen saajien kan-
9605: Maksettavien korvausten määrä päinvastoin lähi-                nalta tarkoituksenmukaisesti, ja
9606: tulevaisuudessa todennäköisesti pienenee, kun                     onko kassan hallitus ryhtynyt riittäviin
9607: sairausvakuutuslaki mm. sairauspäivärahojen                    toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysministe-
9608: osalta on huomattavasti parantunut ja lääkekor-                riön aikaisemman kehotuksen johdosta?
9609:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
9610: 
9611:                                            Hannu Kemppainen
9612: 
9613: 428400622W
9614: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 228
9615: 
9616: 
9617: 
9618: 
9619:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9620: 
9621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:o 1 momentissa           §:o mukaan kassan hallituksen tehtävänä on
9622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            muun muassa päättää kassan varojen sijoittami-
9623: olette 4 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-           sesta sekä riittävän usein tarkastaa rahavarat ja
9624: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         kassan hoitoa yleensä. Kassao hallitus valitaan
9625: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          kassankokouksessa, johon jokainen jäsen voi osal-
9626: H. Kemppaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-          listua. Kassankokous päättää kassan hallituksen
9627: symyksestä o:o 228:                                      toimenpiteistä ja erityisesti taloudenhoitoa koske-
9628:                                                          vissa asioissa tilintarkastajien lausunnon pohjalta.
9629:            Katsooko Hallitus, että on olemassa           Kassankokous siis valvoo kassan hallituksen toi-
9630:         asiallisia ja riittäviä perusteita Kajaani       mta.
9631:         Oy:o sairaskassan jäsenmaksukorotus-                Avustuskassalain toimeenpanosta annetun ase-
9632:         sääntömuutoksen hyväksymiselle, ja               tuksen 23 §:n mukaan tulee kassan toimittaa
9633:            katsooko Hallitus, että sairaskassan va-      sosiaali- ja terveysministeriölle vahvistetun kaa-
9634:         roja on hoidettu korvauksen saajien kan-         van mukainen kertomus kassan toiminnasta kuu-
9635:         nalta tarkoituksenmukaisesti, ja                 kauden kuluessa siitä kassaokokouksesta, jossa
9636:            onko kassan hallitus ryhtynyt riittäviio      tilinpäätös on vahvistettu. Mainittu kokous on
9637:         toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysministe-     pidetty 17 .4.1984. Kertomus on saapunut minis-
9638:         riön aikaisemman kehotuksen johdosta?            teriöön 11.5.1984 eikä sitä näin ollen ole vielä
9639:                                                          ehditty tutkia. Ministeriö tutkii aikanaan sen
9640:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         perusteella kassan toiminnan kuluneena kerto-
9641: ti seuraavaa:                                            musvuotena ja ryhtyy tarpeellisiin valvontatoi-
9642:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettua Kajaani       miio, jos kassan taloudellinen tila tai muu syy
9643: Oy:n työntekijäin sairauskassan sääntömuutosta           antaa siihen aihetta.
9644: koskeva hakemus on saapunut sosiaali- ja terveys-            Ministeriö kehotti kassan hallitusta kirjeellään
9645: ministeriöön vasta 30.4.1984. Tämän vuoksi mi-           1.11.1982 ryhtymään sääntöjen edellyttämiin toi-
9646: nisteriö ei vielä ole ehtiout käsitellä sitä eikä näin   miin sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämi-
9647: ollen ole vielä tutkinut, onko sääntöjen muutta-         seksi tai maksujen alentamiseksi, koska lisäavus-
9648: mista koskeva päätös syntynyt oikeassa järjestyk-        tusrahaston varat ylittävät kassan sääntöjen 27
9649: sessä sekä onko se sisällöltään lain mukainen.           §:n sailiman määrän. Vuoden 1983 aikana on
9650: Avustuskassalain 18 §:o mukaan kassalle suoritet-        Kajaani Oy:n työntekijäin sairauskassa päättänyt
9651: tavao maksun tulee olla sellainen, että se peittää       kolmesta sääntömuutoksesta, joissa kahdessa on
9652: jäsenten kassalle aiheuttaman vastuun ja koh-            alennettu jäsenmaksua ja kussakin muutoksessa
9653: tuulliset hoitokustannukset. Ministeriö valvoo,          on tehty avustuksien tasokorotuksia. Mainitut
9654: että kassan maksut ovat lain mukaiset.                   kolme sääntömuutosta on ministeriö katsonut
9655:    Mitä tulee sairauskassan varojen tarkoituksen-        riittäviksi toimenpiteiksi yhden kertomusvuoden
9656: mukaiseen hoitoon, kyseisen kassan sääntöjen 45          aikana.
9657: 
9658:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
9659: 
9660:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9661:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 228                                           3
9662: 
9663: 
9664: 
9665: 
9666:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9667: 
9668:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kassans stadgar styrelsen att bl.a. besluta om
9669: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         placeringen av kassans medel samt tillräckligt
9670: den 4 maj 1984 till vederbörande medlem av             ofta granska penningmedlen och kassans förvalt-
9671: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ning överhuvudtaget. Kassans styrelse väljs vid
9672: dagsman H. Kemppainen undertecknade spörs-             kassamötet, i vilket varje medlem kan delta.
9673: mål nr 228:                                            Kassamötet beslutar om styrelsens åtgärder, sär-
9674:                                                        skilt i ärenden som gäller ekonomin utgående
9675:          Anser Regeringen att det föreligger           från revisorernas utlåtande. Kassamötet övervakar
9676:        sakliga och tillräckliga grunder att god-       således kassastyrelsens åtgärder.
9677:        känna den stadgeändring som gäller höj-
9678:        ningen av medlemsavgiften till sjukkas-            Enligt 23 § förordningen angående verkställig-
9679:        san vid Kajaani Oy benämnda bolag, och          heten av lagen om understödskassor skall under-
9680:           anser Regeringen att sjukkassans medel       stödskassa årligen inom en månad från det kassa-
9681:        har förvaltats ändamålsenligt från ersätt-      möte, vid vilket bokslutet fastställts, till social-
9682:        ningstagarnas synpunkt sett, och                och hälsovårdsministeriet insända berättelse över
9683:          har kassans styrelse vidtagit tillräckliga    kassans verksamhet enligt av social- och hälso-
9684:        åtgärder med anledning av social- och           vårdsministeriet fastställt formulär. Detta möte
9685:        hälsovårdsministeriets tidigare uppma-          hölls 17 .4.1984. Berättelsen kom ministeriet till-
9686:        ning?                                           handa 11. 5. 1984. Ministeri et har därmed inte
9687:                                                        ännu hunnit granska den. Ministeriet undersöker
9688:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       i sinom tid på grundvalen av berättelsen kassans
9689: anföra följande:                                       verksamhet under det förgångna redogörelseåret
9690:    Den ansökan som gäller den i spörsmålet             och vidtar erforderliga tillsynsåtgärder, om kas-
9691: avsedda ändringen av stadgarna för de anställdas       sans ekonomiska situation eller annan orsak ger
9692: sjukkassa vid Kajaani Oy kom social- och hälso-        anledning därtill.
9693: vårdsministeriet tillhanda först 30.4.1984. På
9694: grund av detta har ministeriet inte hunnit be-            Med sitt brev av 1.11.1982 uppmanade minis-
9695: handla den och har därmed inte ännu undersökt          teriet kassans styrelse att vidta de åtgärder som
9696: om beslutet rörande stadgeändringen tillkommit         stadgarna förutsätter i syfte att utöka de tilläggs-
9697: i rätt ordning och om den tili sitt innehåll           förmåner som avses i stadgarna eller att sänka
9698: överensstämmer med lag. Enligt 18 § lagen om           avgifterna, eftersom tilläggsunderstödsfondens
9699: understödskassor bör avgift, som skall erläggas        medel överstiger det belopp som 27 § i stadgarna
9700: till understödskassa, fastställas så, att den täcker   tillåter. Under år 1983 har de anställdas sjukkassa
9701: den ansvarighet medlemmarna förorsakar kassan          vid Kajaani Oy beslutat om tre stadgeändringar.
9702: jämte skäliga förvaltningskostnader. Ministeriet       Med två av dessa ändringar har man sänkt
9703: övervakar att avgifterna till kassan överensstäm-      medlemsavgiften och med varje ändring gjort
9704: mer med lagen.                                         nivåförhöjningar i understöden. Ministeriet har
9705:    Vad en ändamålsenlig förvaltning av sjukkas-        ansett att de tre stadgeändringarna är tillräckliga
9706: sans medel beträffar åligger det enligt 45 §           åtgärder under ett redogörelseår.
9707: 
9708:      Helsingfors den 29 maj 1984
9709: 
9710:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
9711:                                               1984 vp.
9712: 
9713: Kirjallinen kysymys n:o 229
9714: 
9715: 
9716: 
9717: 
9718:                                   Turunen: Valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista
9719: 
9720: 
9721:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9722: 
9723:    Valtion varoista maksettavista todistelukustan-   tulle on aiheutunut tuomwtstuimeen saapumi-
9724: nuksista annettu asetus on vuodelta 1972             sesta. Korvaussumma on kohtuuttoman pieni,
9725: (15.12.1972/813). Sen 6 §:ssä (24.9.1982/714)        kun esimerkiksi ammatinharjoittaja joutuu saa-
9726: määritellään päivärahan määrät matkavuorokau-        pumaan kaukaa toiselta paikkakunnalta alioikeu-
9727: silta siten, että enintään 6 tunnilta päiväraha on   teen todistajaksi. On pelättävissä, että todistajat
9728: 27 markkaa, yli 6 ja enintään 12 tunnilta 40         kaihtavat juttuun sekaantumista ja todistamaan
9729: markkaa ja yli 12 ja enintään 24 tunnilta 55         joutumista kohtuuttomien ansionmenetysten ta-
9730: markkaa. Uusien virka- ja toimihenkilösopimus-       kia ja samalla vaikeuttavat totuuden löytymistä.
9731: ten mukaiset päivärahat ovat kuitenkin tällä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9732: hetkellä osapäivärahana 48 markkaa ja kokopäi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9733: värahana 106 markkaa. Edellä mainitun todiste-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9734: lukustannuksista annetun asetuksen päivärahat        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9735: ovat pahasti jälkeenjääneitä,
9736:    Saman asetuksen 8 §:ssä (1.2.1980/74) määri-                 Milloin Hallitus aikoo korjata tuomio-
9737: tellään taloudellisen menetyksen korvauksen                  istuimeen saapuneelle todistajalle, asi-
9738: enimmäismääräksi 120 markkaa vuorokaudelta,                  anomistajalle, hänen lailliselle edustajal-
9739: jolla summalla korvataan ansio- tai muun tulon               leen ja heidän saattajalleen suoritettavat
9740: menettäminen, aiheellisesti sijaiselle tai kodin-            korvaukset matka· ja toimeentulokustan-
9741: tai lastenhoitajalle suoritettu palkka taikka muu            nuksista sekä taloudellisesta menetyksestä
9742: aineellinen menetys, joka korvaukseen oikeute-               ajanmukaiselle tasolle?
9743: 
9744:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
9745: 
9746:                                             Eeva Turunen
9747: 
9748: 
9749: 
9750: 
9751: 428400641H
9752: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 229
9753: 
9754: 
9755: 
9756: 
9757:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9758: 
9759:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrät on viimeksi vahvistettu, eduskunnan
9760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myönnettyä tarkoitukseen tarpeelliset määrära-
9761: olette 4 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-       hat, taloudellisen menetyksen osalta 1.2.1980
9762: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sekä päivärahan ja majoittumiskorvauksen osalta
9763: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      24.9.1982 annetuilla asetuksilla. Matkakustan-
9764: Eeva Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     nusten korvaus on sidottu yleisten kulkuneuvojen
9765: myksestä n:o 229:                                    matkalippujen hintaan ja majoittumiskorvaus
9766:                                                      valtion virkaehtosopimuksen mukaiseen korvauk-
9767:           Milloin Hallitus aikoo korjata tuomio-     seen. Korvaus ei kuitenkaan voi olla todellisia
9768:        istuimeen saapuneelle todistajalle, asi-      kustannuksia suurempi. Päivärahan määrä on
9769:        anomistajalle, hänen lailliselle edustajal-   matkaajasta riippuen matkavuorokaudelta 27-
9770:        leen ja heidän saattajalleen suoritettavat    55 markkaa ja taloudellisesta menetyksestä suori-
9771:        korvaukset matka- ja toimeentulokustan-       tettavan korvauksen enimmäismäärä yhdeltä työ-
9772:        nuksista sekä taloudellisesta menetyksestä    päivältä 120 markkaa. Korvaukset ovat verovapai-
9773:        ajanmukaiselle tasolle?                       ta.
9774:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Edellä mainitut korvaukset peittävät pääsään-
9775: ti seuraavaa:                                        töisesti kokonaan todistajalle tai asianomistajalle
9776:    Kysymyksen perusteluissa viitataan valtion va-    oikeuteen saapumisesta aiheutuvat kustannukset.
9777: roista maksettavista todistelukustannuksista an-     Päiväraha ja taloudellisesta menetyksestä suoritet-
9778: nettuun asetukseen (813 115.12 .1972). Asetuksen     tavan korvauksen enimmäismäärä ovat niukat, ja
9779: nojalla suoritetaan matkakustannusten korvausta,     niiden tarkistamista on syytä aika ajoin tulo- ja
9780: toimeentulokustannusten korvauksena päivära-         menoarvion yhteydessä harkita. Vuoden 1984
9781: haa ja majoittumiskorvausta sekä korvausta talou-    tulo- ja menoarviossa ei ole osoitettu määrärahaa
9782: dellisesta menetyksestä. Mainittujen korvausten      korvausten tarkistamiseen.
9783: 
9784:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1984
9785: 
9786:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
9787:                                       1984 vp. -      KK n:o 229                                         3
9788: 
9789: 
9790: 
9791: 
9792:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9793: 
9794:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          pen för nämnda ersättningar faststälits i fråga om
9795: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ekonomisk förlust senast genom förordning given
9796: av den 4 maj 1984 tili vederbörande medlem av         1. 2. 1980 och beträffande dagtraktamente och
9797: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     logiersättning genom förordning given 24.9.
9798: dagsman Eeva Turunen undertecknade spörsmål            1982.
9799: nr 229:                                                  Ersättningarna för resekostnader är bundna vid
9800:           När ämnar Regeringen justera tili en        prisen på resebiljetter i alimänna transportmedel
9801:        tidsenlig nivå ersättningarna för kostna-      och logiersättningen bestäms enligt tjänstekoliek-
9802:        der för resa och uppehälle samt ekono-         tivavtalet. Ersättningen kan emeliertid inte över-
9803:        misk förlust, vilka utgår tili vittne, måls-   stiga de verkliga kostnaderna. Dagtraktamentets
9804:        ägande, dennes lagliga ställföreträdare el-    belopp varierar melian 27 och 55 mark per
9805:        ler tili deras ledsagare, vilka instälit sig   resedygn, beroende av resetiden. Maximibelop-
9806:        vid domstol?                                   pet för ersättning för ekonomisk förlust är 120
9807:                                                       mark per arbetsdag. Ersättningarna är skattefria.
9808:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             Ovan nämnda ersättningar täcker i regel de
9809: följande:                                             kostnader som förorsakas vittne elier målsägande
9810:    I spörsmålets motivering hänvisas tili förord-     för instälielse vid domstol. Dagtraktamentets
9811: ningen om bestridande av bevisningskostnader          belopp samt maximibeloppet för den ersättning
9812: med statens medel (813/ 15.12.1972). Med stöd         som betalas för ekonomisk förlust är knappt
9813: av förordningen utgår ersättning för resekostna-      tilltagna och det är skäl att med vissa melianrum
9814: der, logiersättning och dagtraktamente som er-        överlägga om deras justering i samband med
9815: sättning för kostnader för uppehälle samt ersätt-     statsförslaget. I statsförslaget för år 1984 har
9816: ning för ekonomisk förlust. Sedan riksdagen           anslag inte anvisats för justering av ersättningar-
9817: beviljat nödiga anslag för ändamålet, har belop-      na.
9818: 
9819:      Helsingfors den 28 maj 1984
9820: 
9821:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
9822:                                                1984 vp.
9823: 
9824: Kirjallinen kysymys n:o 230
9825: 
9826: 
9827: 
9828: 
9829:                                   Salolainen ym.: Jätteiden hyötykäytön edistämisestä
9830: 
9831: 
9832:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9833: 
9834:    Jätehuoltolaki on ollut voimassa viitisen vuot-    jopa tuodaan maahamme teollisuuden raaka-
9835: ta. Lain siirtymäajat ovat jo kuluneet umpeen ja      aineeksi.
9836: lain toteutumista voidaan arvioida.                      Ruskean pahvijätteen keräysmääräys poistettiin
9837:    Jätehuoltolain tavoitteena on jätteiden mah-       kuitenkin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus-
9838: dollisimman laaja hyötykäyttö. Hyötykäyttöä voi-      kunnan     päättämistä    jätehuoltomääräyksistä.
9839: daan edistää jätehuollon teknisillä ratkaisuilla ja   YTV:n osalta on syyksi ilmoitettu jätehuoltolain
9840: asennekasvatuksella. Jätehuoltolain valmistelun       säädösten soveltamisvaikeudet YTV:n alueella
9841: yhteydessä katsottiin kunnallisten jätehuoltomää-     toisistaan poikkeaviin jätteiden keräysjärjestel-
9842: räysten voivan myös edistää hyötykäyttöä.             mun.
9843:    Kuntien voimaan tulleissa jätehuoltomääräyk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9844: sissä on käsitelty hyötykäyttöä valitettavan vähäi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9845: sessä määrin. Vain muutamassa kunnassa on             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9846: annettu lähinnä paperijätettä koskevia jätehuol-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9847: tomääräyksiä.
9848:     Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan                    Onko Hallitus tietoinen jätehuoltolain
9849: valmistelemassa pääkaupunkiseudun jätehuolto-                soveltamisvaikeuksista hyötykäytön edis-
9850: määräysten luonnoksessa oli mukana ruskean                   tämiseksi, ja
9851: pahvijätteen keräysmääräys. Paperinkeräys Oy on                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9852: myös sitoutunut vastaanottamaan pääkaupunki-                 ryhtyä hyötykäyttöä edistävien kunnallis-
9853: seudulta kerättävän ruskean pahvijätteen vuosiksi            ten jätehuoltomääräysten noudattamisek-
9854: eteenpäin. Tällä hetkellä tätä arvokasta jätettä             si maamme kunnissa?
9855: 
9856:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
9857: 
9858:          Pertti Salolainen               Esko Helle                     Liisa Kulhia
9859:          Elisabeth Rehn                  Mauno Manninen                 Reino Paasilinna
9860:                                          Heli Astala
9861: 
9862: 
9863: 
9864: 
9865: 4284006903
9866: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 230
9867: 
9868: 
9869: 
9870: 
9871:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9872: 
9873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on kiinteistöille kuitenkin taattava se, että mää-
9874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          räyksen nojalla lajitellut jätteet noudetaan sään-
9875: olette 4 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-         nöllisin väliajoin pois kiinteistöiltä. Tällaisten
9876: jeenne n:o 776 ohella lähettänyt valtioneuvoston       sopimusjärjestelyjen aikaansaamisesta pääkau-
9877: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-    punkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto-
9878: sen kansanedustaja Pertti Salolaisen ym. kirjalli-     laitos neuvottelee parhaillaan.
9879: sesta kysymyksestä n:o 230, jossa tiedustellaan:          Jätteiden hyödyntämisen ongelmat eivät liity
9880:           Onko Hallitus tietoinen jätehuoltolain       jätehuoltolain soveltamisvaikeuksiin, vaan lukui-
9881:        soveltamisvaikeuksista hyötykäytön edis-        siin teollisuuden vastaanottokykyä rajoittaviin
9882:        tämiseksi, ja                                   teknisiin, taloudellisiin ja asenteellisiin esteisiin.
9883:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Jätehuoltolaki velvoittaa jätteen tuottajat ja käsit-
9884:        ryhtyä hyötykäyttöä edistävien kunnallis-       telijät toimittamaan jätteet hyödynnettäviksi ai-
9885:        ten jätehuoltomääräysten noudattamisek-         na, kun se on mahdollista, riippumatta mihin
9886:        si maamme kunnissa?                             kuljetusjärjestelmään kiinteistö kuuluu. Sen si-
9887:                                                        jaan jätehuoltolain nojalla teollisuuslaitoksia ei
9888:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voida velvoittaa vastaanottamaan muualla muo-
9889: vasti seuraavaa:                                       dostuneita jätteitä.
9890:    Jätehuoltolain keskeinen periaate on jätteiden         Tästä syystä jätehuoltolain rinnalle on kehitet-
9891: ohjaaminen hyödynnettäväksi. Tämä velvoittava          tävä jatkuvasti myös muita keinoja, kuten toimi-
9892: periaate koskee kaikkia jätteiden tuottajia ja         alakohtaisia sopimuksia ja taloudellisia ohjauskei-
9893: käsittelijöitä. Kunnalliset jätehuoltomääräykset       noja, joita jo jossain määrin sovelletaankin. Eri-
9894: ovat vain yksi jätehuoltolain monista keinoista        tyisen tärkeätä on myös jätteiden hyödyntämisen
9895: edistää tämän tavoitteen toteutumista. Muita           uuden teknologian -- ja koko ympäristönsuoje-
9896: jätehuoltolain keinoja ovat muun muassa jäte-          luteknologian -- tutkimus- ja kokeilutoiminnan
9897: huoltosuunnitelmiin ja ongelmajätteiden käsitte-       voimaperäinen kehittäminen.
9898: lylupiin asetettavat ehdot sekä kunnan antamat            Jätehuoltomääräysten antaminen on kuntien
9899: määräykset järjestettyyn jätteenkuljetukseen liit-     tehtävä. Samoin niiden valvonta kuuluu ensisijai-
9900: tyville kiinteistöille. Kunnan on myös huolehdit-      sesti kunnille. Miten kunnat tästä velvoitteestaan
9901: tava yleisiin jätteiden käsittelypaikkoihin otettu-    suoriutuvat, on pääasiassa henkilöstövoimavara-
9902: jen jätteiden hyödyntämisestä.                         kysymys. Tällä hetkellä kunnissa on riittämättö-
9903:    Jätehuoltolain 24 §:ssä tarkoitettuja kunnallisia   mät henkilöstöresurssit. Tilannetta voidaan hel-
9904: jätehuoltomääräyksiä esimerkiksi jätteiden lajitte-    pottaa suunnitteilla olevalla valtionosuusjärjestel-
9905: lusta voidaan antaa myös sopimusperusteiseen           mällä. Kuitenkin ensisijaisesti kuntien itsensä
9906: kuljetukseen liittyneille kiinteistöille. Oikeudel-    tulisi huomattavasti panostaa jätehuollon valvon-
9907: lista estettä tähän ei siis ole. Sopimusjärjestelyin   nan tehostamiseen.
9908: 
9909:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
9910: 
9911:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
9912:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 230                                           3
9913: 
9914: 
9915: 
9916: 
9917:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9918: 
9919:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fastigheterna genom avtalsarrangemang garante-
9920: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ras, att det avfali som sorterats med stöd av
9921: 776 av den 4 maj 1984 tili vederbörande medlem        bestämmelsen regelbundet avhämtas från fastig-
9922: av statsrådet översänt avskrift av följande av        heten. Huvudstadsregionens samarbetsdelegation
9923: riksdagsman Pertti Salolainen m.fl. underteckna-      för som bäst överläggningar för att skapa sådana
9924: de spörsmål nr 230:                                   avtalsarrangemang.
9925:           Är Regeringen medveten om svårighe-            Problemen i samband med återvinning av
9926:        terna vid tiliämpningen av lagen om            avfali beror inte på svårigheter vid tiliämpningen
9927:        avfalishantering i samband med främjan-        av lagen om avfalishantering utan på talrika
9928:        det av återvinning, och                        hinder som har att göra med teknik, ekonomi
9929:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       och attityder och som begränsar industrins mot-
9930:        för att de kommunala bestämmelser rö-          tagningskapacitet. Lagen om avfalishantering för-
9931:        rande avfalishantering som befrämjar           pliktar dem som producerar och behandlar avfali
9932:        återvinning skali iakttas i vårt lands kom-    att alitid när det är möjligt leverera avfaliet tili
9933:        muner?                                         återvinning, frånsett vilket transportsystem fas-
9934:                                                       tigheten tillhör. Däremot är det inte möjligt att
9935:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      med stöd av lagen om avfallshantering förplikta
9936: anföra följande:                                      industrianläggningar tili att ta emot avfall som
9937:                                                       bildats annanstans.
9938:    Den centrala principen i lagen om avfalishan-
9939: tering är att avfalishanteringen skall organiseras       På grund härav måste man fortsättningsvis
9940: så, att avfallet utnyttjas. Denna förpliktande        utveckla också andra metoder jämsides med la-
9941: princip gäller alla som producerar och behandlar      gen om avfallshantering, såsom avtal branschvis
9942: avfall. De kommunala bestämmelserna rörande           och ekonomiska styrmedel, vilka redan i någon
9943: avfallshantering är bara ett av de många sätt på      mån tiliämpas. Det är också särskilt viktigt att
9944: vilka lagen om avfallshantering främjar uppnåen-      kraftigt utveckla forskningen och experiment-
9945: det av detta mål. Andra medel i lagen om              verksamheten i anslutning tili ny teknologi för
9946: avfalishantering är bl.a. de vilikor som stälis i     återvinning av avfall och i anslutning tili hela
9947: avfalishanteringsplaner och i problemavfallsbe-       miljövårdsteknologin.
9948: handlingstilistånd, samt de bestämmelser som             Det är kommunernas uppgift att utfärda be-
9949: kommunen utfärdar för fastigheter som ansluter        stämmelser rörande avfallshantering. Tilisynen
9950: sig tili ordnad avfalistransport. Kommunen skali      över efterlevnaden av bestämmelserna ankommer
9951: också se tili att avfali som förts tili de alimänna   likaledes i första hand på kommunerna. Det är
9952: avfalis behandlingsplatserna u tn yttjas.             närmast en personalresursfråga, hur kommuner-
9953:     I 24 § lagen om avfalishantering åsyftade         na klarar dessa förpliktelser. För ögonblicket har
9954: kommunala bestämmelser rörande avfalishante-          kommunerna otiliräckliga personalresurser. Läget
9955: ring kan, t.ex. i fråga om sortering av avfali,       kan underlättas med hjälp av det statsandelssys-
9956: utfärdas också för fastigheter som har anslutit sig   tem som är under planering. I första hand borde
9957: tili transport enligt avtal. Något rättsligt hinder   dock kommunerna själva satsa kraftigt på effekti-
9958: för detta föreligger således inte. Dock måste         verad övervakning av avfalishanteringen.
9959: 
9960:      Helsingfors den 5 juni 1984
9961: 
9962:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
9963:                                               1984 vp.
9964: 
9965: Kirjallinen kysymys n:o 231
9966: 
9967: 
9968: 
9969: 
9970:                                   Kokko ym.: Maatalousyrittäjien vuosiloma- ja viikkovapaaetuuksien
9971:                                     kehittämisestä
9972: 
9973: 
9974:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9975: 
9976:    Maatalousyrittäjien oikeudesta vuosilomaan ja     hallituksen tarkoituksena on kurssittaa n. 1500
9977: tarvittavan sijaisavun järjestämisestä on säädetty   uutta lomittajaa.
9978: lailla 102/78, jota on muutettu huhtikuun alusta        Edellä mainitun työryhmän suorittaman asun-
9979: 1981 voimaan tulleella lailla. Lain säätämisen       toselvityksen yhteydessä kävi ilmi, että päätoimis-
9980: jälkeen asiassa on tapahtunut myönteistä kehitys-    luonteisten lomittajien lisätarve olisi kuitenkin jo
9981: tä. Viimeksi Pekkas-ratkaisun yhteydessä sovittiin   silloisten etuuksien ja yrittäjien kysynnän perus-
9982: periaatteessa maatalousyrittäjien vuosiloman yh-     teella ollut noin 1 900 lomittajaa. Loma-ajan
9983: tenäistämisestä ja sijaisavun käyttöoikeuden laa-    pidentäminen esimerkiksi kahdella päivällä vuo-
9984: jentamisesta. Samoin on periaatteessa jo sovittu     dessa aiheuttaisi 1 300 lomittajatyövuoden lisäyk-
9985: viikkovapaatoiminnan pysyväistämisestä ja ulot-      sen. Nyt toteutettava viikkovapaatoiminnan py-
9986: tamisesta koskemaan kaikkia maatalousyrittäjien      syväistäminen lisää lomittajatyövuosia 7 900:lla.
9987: vuosilomaan oikeutettuja 1.1.1985 alkaen.               Alueellisesti lomittajatilanteessa on huomatta-
9988:    Maatalousyrittäjät ovat muista ammattiryhmis-     viakin eroja. Jo nykyisten etuuksien vallitessa on
9989: tä kuitenkin edelleen jäljessä lomajärjestelyjensä   tilanne muutamissa kunnissa esimerkiksi Etelä-
9990: suhteen. Palkansaajien vuosiloma, talviloma mu-      Karjalassa ja Kymenlaaksossa käymässä kestämät-
9991: kaan lukien, on jo pääsääntöisesti 30 vuorokautta    tömäksi. Etuuksien vähittäisen parantamisen
9992: maatalousyrittäjien loman jäädessä ensisijaisenkin   myötä tilanne muuttuu lomittajapulan osalta
9993: lomansaajan kohdalla vain puoleen tästä.             koko ajan kriittisemmäksi.
9994:    Nykyisenkin pituisen loman pitäminen on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9995: maatalousyrittäjille osoittautunut ongelmallisek-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9996: si. Lähinnä tähän on vaikuttanut lomittajapula.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9997:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9998:    Vuonna 1982 jätetyn lomahenkilöstötyöryh-
9999: män muistion mukaan arvioitu lomittajien määrä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10000:  tuolloin oli noin 2 050 kuukausipaikkaista lomit-           ryhtyä monissa kunnissa vallitsevan lo-
10001: tajaa ja sen lisäksi 1 550 päätoimisluonteista               mittajapulan poistamiseksi ja maatalous-
10002:  tuntipaikkaista lomittajaa. Lomittajien määrä on            yrittäjien vuosiloma- ja viikkovapaa-
10003:  tämän jälkeen vielä lisääntynyt noin tuhannella             etuuksien kehittämiseksi muiden väes-
10004: vuodessa. Kuluvanakio vuonna ammattikasvatus-                töryhmien etuja vastaaviksi?
10005: 
10006:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
10007: 
10008:          Heikki Kokko                   Einari Nieminen                 Seppo Pelttari
10009:          Aapo Saari                     Timo Kietäväinen                Pirkko Ikonen
10010:          Mikko Jokela                   Jukka Vihriälä                  Sirkka-Liisa Anttila
10011: 
10012: 
10013: 
10014: 
10015: 428400621V
10016: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 231
10017: 
10018: 
10019: 
10020: 
10021:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10022: 
10023:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          turvata yrittäjille maatalouslomalaissa tarkoitetul-
10024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          la tavalla. Tämä edellyttää, että käytettävissä on
10025: olette 4 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-         tarpeellinen määrä päteviä maatalouslomittajia.
10026: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Varsinkin yrittäjien sijaisavun ja viikkovapaan
10027: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kehittäminen lisäävät päätoimisten lomittajien
10028: Heikki Kokon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         tarvetta.
10029: kysymyksestä n:o 231:                                     Maatalouslomalain säännöksiä on kehitetty
10030:                                                        niin, että kunnilla on tällä hetkellä täydet toi-
10031:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10032:                                                        mintavaltuudet palkata tarpeellinen määrä maa-
10033:        ryhtyä monissa kunnissa vallitsevan lo-
10034:                                                        talouslomittajia. Merkittävimpänä tällaisena lain-
10035:        mittajapulan poistamiseksi ja maatalous-
10036:                                                        säädäntötoimenpiteenä voidaan pitää vuoden
10037:        yrittäjien vuosiloma- ja viikkovapaa-
10038:                                                        1981 maatalouslomalain muutosta (64/81). Sii-
10039:        etuuksien kehittämiseksi muiden väes-
10040:                                                        hen saakka maatalousyrittäjät itse ensisijaisesti
10041:        töryhmien etuja vastaaviksi?
10042:                                                        hankkivat lomittajansa. Tuolloin lakia muutet-
10043:                                                        tiin siten, että lomittajapalvelujen järjestäminen
10044:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tuli ensisijaisesti kunnan velvollisuudeksi. Samal-
10045: ti seuraavaa:                                          la toimintaan käytettävissä oleva määräraha muu-
10046:    Maatalousyrittäjien lomituspalveluja on pyritty     tettiin arviomäärärahaksi, jolla korvataan kaikki
10047: jatkuvasti kehittämään sekä sopimus- että lain-        lomittajien palkoista ja matkoista aiheutuvat kus-
10048: säädäntöteitse. Kuluvan kevään maataloustulo-          tannukset kunnille. Lainmuutoksen lyhyestä voi-
10049: ratkaisussa on sovittu muun muassa vuosiloman          massaoloajasta osittain johtuu, ettei se vielä ole
10050: pidentämisestä niin, että jokainen lomaan oikeu-       täydellä teholla vaikuttanut.
10051: tettu yrittäjä saa 1.4.1985 alkaen 15 päivän              Käytännön toteutuksen ja lomittajien määrän
10052: pituisen vuosiloman. Tämän lisäksi vuosilomaa          lisäämisen esteenä on ollut myös lomalautakun-
10053: on sovittu pidennettäväksi 1.4.1986 lukien yh-         tien hallintoresurssien vähäisyys. Tämän asianti-
10054: dellä päivällä. Maatalousyrittäjien viikkovapaatoi-    lan korjaamiseksi maatalouslomalakia muutettiin
10055: minta on tarkoitus lakisääteistää ensi vuoden          kuluvan vuoden alusta lukien niin, että kunnassa
10056: alusta lukien, jolloin se tulee koskemaan kaikkia      tulee olla lomalautakunnan sihteerin virka, joka
10057: vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä.           voi olla myös sivuvirka tai yhdistelmävirka. Lain-
10058: Aluksi yrittäjällä olisi oikeus 12 viikkovapaapäi-     muutoksen tarkoituksena on muun muassa lomi-
10059: vään vuodessa. Tämän lisäksi yrittäjille voitaisiin    tuspalvelujen toteutuksen tehostaminen ja kun-
10060: järjestää 40 viikkovapaapäivää maatalousyrittäjäin     tien mahdollisuuksien lisääminen lomittajien
10061: yhteisön kustannuksella.                               hankkimiseen. Samanaikaisesti muutettiin myös
10062:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan    maatalouslomalaista annettua asetusta siten, että
10063: vireillä valmistelutyöt edellä mainittujen muutos-     kunnassa voi olla yksi tai useampia johtavia
10064: ten toteuttamiseksi maatalouslomalainsäädän-           maatalouslomittajia. Toiminnasta saadut koke-
10065: töön.                                                  mukset ovat osoittaneet, että johtavan maata-
10066:    Vuosille 1985--1989 tehdyn sosiaali- ja ter-        louslomittajan paikkaamisella kunnat ovat pysty-
10067: veysministeriön hallinnonalan toiminta- ja ta-         neet edistämään yrittäjien lomituspalvelujen saa-
10068: loussuunnitelman mukaan suunnitelmakaudella            tavuutta merkittävästi.
10069: maatalousyrittäjien lomaoikeus saatetaan vastaa-          Lomittajan ammattiin hakeutumisen esteenä
10070: maan muun väestön lakisääteistä lomaa. Etuuk-          ovat olleet myös verraten heikko palkkataso.
10071: sien sisällöllisen kehittämisen yksityiskohdista so-   Tämä on vaikuttanut myös siihen, ettei lomitta-
10072: vittaneen erikseen tulevissa maataloustuloneuvot-      jakoulutukseen ole ollut tarpeeksi halukkaita.
10073: teluissa.                                              Lomittajien palkkaus ja muut palvelussuhteen
10074:    Tavoitteena on pidetty myös käytännön toteu-        ehdot määritellään kunnallisessa työehtosopi·
10075: tuksen tehostamista niin että etuudet voitaisiin       muksessa. Sen mukaan lomittajan palkka voi oll~
10076:                                      1984 vp. -- RJC n:o 231                                         3
10077: 
10078: koulutuksesta riippuen tällä hetkellä joko Y13,        Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
10079: Y14 tai Y15 palkkausluokan mukainen. Sosiaali-      voimassa olevat maatalouslomalain säännökset ja
10080: ja terveysministeriön asettama lomahenkilöstö-      rahoitusperusteet luovat kunnille erittäin hyvät
10081: työryhmä on muistiossaan (Työryhmämuistio           mahdollisuudet siihen, että lomitustoiminnan
10082: 1982:20) todennut, että lomittajan tehtävät ovat    toteuttamisorganisaatio rakennetaan niin toimi-
10083: laadultaan rinnastettavissa kuntien teknisen alan   vaksi, että se kykenee joustavasti ja paikalliset
10084: tehtäviin, jossa palkkaus määräytyy Y17--Y19        olot huomioon ottaen järjestämään maatalous-
10085: palkkausluokan mukaan.                              yrittäjille kuuluvat lomituspalvelut.
10086: 
10087:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1984
10088: 
10089: 
10090:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10091: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 231
10092: 
10093: 
10094: 
10095: 
10096:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10097: 
10098:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           överenskommelse träffas vid de kommande lant-
10099: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         bruksinkomstförhandlingarna.
10100: den 4 maj 1984 till vederbörande medlem av                Det har även ansetts viktigt att effektivera de
10101: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      praktiska arrangemangen så, att förmånerna kan
10102: dagsman Heikki Kokko m.fl. undertecknade               garanteras företagarna på det sätt som avses i
10103: spörsmål nr 2 31:                                      lagen om anordnande av semester och vikarie-
10104:                                                        hjälp för lantbruksföretagare (nedan lagen om
10105:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        lantbruksföretagarsemester). Detta förutsätter att
10106:        för att avhjälpa den i många kommuner           ett tillräckligt antal kompetenta lantbruksavbyta-
10107:        rådande bristen på avbytare och för att         re finns att tillgå. 1 synnerhet utvecklandet av
10108:        utveckla lantbruksföretagarnas semester-        vikariehjälp för företagarna liksom även veckole-
10109:        och veckoledighetsförmåner så, att de           digheten kommer att öka behovet av heltidsan-
10110:        motsvarar de förmåner som övriga befolk-        ställda avbytare.
10111:        ningsgrupper har?                                  Stadgandena i lagen om lantbruksföretagarse-
10112:                                                        mester har utvecklats så, att kommunerna för
10113:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        närvarande har fullständiga fullmakter att avlöna
10114: anföra följande:                                       erforderligt antal lantbruksavbytare. Såsom den
10115:                                                        mest betydande lagstiftningsåtgärden i detta
10116:    Man har hela tiden försökt utveckla avbytarser-     hänseende kan man anse den ändring av lagen
10117: vicen för lantbruksföretagarna genom såväl avtal       om lantbruksföretagarsemester som skedde år
10118: som lagstiftning. Lantbruksuppgörelsen inneva-         1981 (64/81). lnnan lagen ändrades skaffade
10119: rande vår innebar bl.a. en förlängning av semes-       lantbruksföretagarna i huvudsak själva sina avby-
10120: tern så att varje företagare, som är berättigad till   tare. Sagda år ändrades lagen så att anordnandet
10121: semester, från och med 1.4.1985 erhåller en            av avbytarservice i främsta rummet ankommer på
10122: semester om 15 dagar. Dessutom har man över-           kommunerna. Samtidigt ändrades anslaget för
10123: enskommit om en förlängning av semestern med           denna verksamhet till ett förslagsanslag, med
10124: en dag från och med 1.4.1986. Avsikten är att i        vilket kommunerna ersätts för alla kostnader som
10125: lag stadga om lantbruksföretagarnas veckoledig-        förorsakas av avbytarnas löner och resor. P.g.a.
10126: het från ingången av nästa år, varvid veckoledig-      att lagen hunnit vara i kraft endast en kort tid
10127: heten kommer att beröra alla lantbruksföretagare       har dess verkningar ännu inte nått full effekt.
10128: som är berättigade till semester. Avsikten är att         Ett hinder för det praktiska genomförandet
10129: företagaren till en början skall ha rätt till 12       och för en ökning av antalet avbytare har varit
10130: dagars veckoledighet i året. Dessutom skall det        bl. a. semesternämndernas knappa förvaltningsre-
10131: vara möjligt att anordna 40 dagar veckoledighet        surser. För att avhjälpa denna situation ändrades
10132: för företagarna, varvid kostnaderna skulle bestri-     lagen om lantbruksföretagarsemester från in-
10133: das av sammanslutning för lantbruksföretagare.         gången av innevarande år så, att det i korumun
10134:    Vid social- och hälsovårdsministeriet utförs        skall finnas en tjänst som sekreterare för semes-
10135: som bäst beredningsarbete som syftar till att          ternämnden, viiken även kan vara en bitjänst
10136: införa ovan sagda ändringar i lagstiftningen om        eller kombinerad med en annan tjänst i kommu-
10137: lantbruksföretagarsemester. Enligt den verksam-        nen. Avsikten med lagändringen är bl.a. att
10138: hets- och ekonomipian för social- och hälsovårds-      effektivera avbytarservicen i praktiken och att öka
10139: ministeriets förvaltningsområde som uppgjorts          kommunernas möjligheter att skaffa avbytare.
10140: för åren 1985-1989 skall lantbruksföretagarnas         Samtidigt ändrades även förordningen om anord-
10141: semesterrätt under sagda tidsperiod bringas i          nande av semester och vikariehjälp för lantbruks-
10142: överensstämmelse med den övriga befolkningens          företagare så, att det i en korumun kan finnas en
10143: lagstadgade semester. Om utvecklandet av för-          eller flera ledande lantbruksavbytare. Erfarenhe-
10144: månernas detaljerade innehåll torde särskild           terna har visat att kommunerna har kunnat
10145:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 231                                        5
10146: 
10147: förbättra tillgången på avbytarservice för företa-     promemoria 1982:20) konstaterat att uppgifterna
10148: garna avsevärt genom att avlöna ledande lant-          för avbytare tili sin kvalitet bör jämställas med
10149: bruksavbytare.                                         uppgifterna inom den tekniska branschen i kom-
10150:    Även den jämförelsevis låga lönenivån har           munerna, där lönen utgår enligt avlöningsklas-
10151: utgjort ett hinder för avbytaryrket och bidragit       serna Y17--Y19.
10152: tili att avbytarutbildningen inte fått tillräckligt
10153: många sökande. Avbytarnas lön och övriga vill-            På basen av det ovan anförda kan det konstate-
10154: kor i anställningsförhållandet fastställs i det kom-   ras att gällande stadganden och finansierings-
10155: munala kollektivavtalet. Enligt avtalet kan avby-      grunder i lagen om lantbruksföretagarsemester
10156: tarlönen beroende på utbildningen för närvaran-        ger kommunerna synnerligen goda möjligheter
10157: de utbetalas enligt löneklasserna Y13, Y14 eller       att organisera avbytarverksamheten så att den
10158: Y15. Den av social- och hälsovårdsministeriet          smidigt och med beaktande av de lokala förhål-
10159: tillsatta arbetsgruppen för utredning av frågan        landena kan anordna den avbytarservice som
10160: om semesterpersonal har i sitt PM (arbetsgrupps-       lantbruksföretagarna har rätt tili.
10161: 
10162:      Helsingfors den 22 maj 1984
10163: 
10164:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10165:                     j
10166: 
10167:                     j
10168: 
10169:                 j
10170: 
10171:                 j
10172: 
10173:             j
10174: 
10175:             j
10176: 
10177:         j
10178: 
10179:         j
10180: 
10181:     j
10182: 
10183:     j
10184: 
10185: j
10186: 
10187: j
10188:                                                    1984 vp.
10189: 
10190: Kirjallinen kysymys n:o 232
10191: 
10192:                                      Poutanen ym.: Maanomistajien oikeuksien turvaamisesta suojelu-
10193:                                        alueita muodostettaessa
10194: 
10195: 
10196:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10197: 
10198:    Mikkelin lääninhallitus on syksyllä 1983 ja            edellä mainitut alueet, on sen tapahduttava lain
10199: tammikuussa 1984 määrännyt eräille Linnansaa-             tai asetuksen säätämisen kautta. Kaikissa eri
10200: ren kansallispuiston laajennusalueen rajauksen            tilanteissa, joissa suunnitelmat ja laki laajennuk-
10201: sisällä sijaitsevalle yksityisomistuksessa oleville ti-   sesta esiteltiin maanomistajille, vakuutettiin, että
10202: loille toimenpidekiellon.                                 kaupat tulevat kysymykseen vain vapaaehtoista
10203:    Laki eräiden valtion omistamien alueiden               tietä. Lääninhallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin-
10204: muodostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnon-           sä vedoten ympäristöministeriön antamiin ohjei-
10205: puistoiksi annettiin 2 päivänä lokakuuta 1981 ja          siin ja määräyksiin. Ministeriön kanta perustuu
10206: sen lähetteen perusteluissa on 9 §:n kohdalla             luonnonsuojelulain 18 §:n 2 momentin kohtaan,
10207: selvästi maininta, että rajauksen sisällä olevat          joka tullee kysymykseen soidensuojeluohjelmien
10208: yksityismaat ovat luonnollisesti kaikista käyttöra-       kohdalla, joissa maanomistajat ojituksen kautta
10209: joituksista vapaat. Lisäksi eivät rajauksen sisäpuo-      saattaisivat vaarantaa suojelualueen luonnollista
10210: lella olevat yksityisalueet luonnonsuojelulain            tasapainoa pysyvästi.
10211: 1 §:n säännös huomioon ottaen ole luettavissa                Näin ei ole tapaus Linnansaaren kohdalla.
10212: asianomaiseen puistoalueeseen. Tämä ei luonnol-           Alue on luonnonsuojelullisesti jo nyt yksi koko-
10213: lisesti ole poikkeus Linnansaaren kohdalla vaan           naisuus, kaikki on yksityisessä omistuksessa, jon-
10214: koskee kaikkia maassamme lailla (67 4181) perus-          ka arvioidaan kasittävän noin 130 - 150 raken-
10215: tettuja luonnon- ja kansallispuistoja.                    nuspaikkaa ja noin 1 500 - 1 700 hehtaaria
10216:    Maa- ja metsätalousministeriön eri kirjeiden           metsämaata. Näitten alueitten lunasramisen val-
10217: perusteella on nyt ryhdytty edellä mainittuihin           tiolle on arvioitu maksavan 50 - 80 miljoonaa
10218: toimenpiteisiin ja saatettu tilanne alueella hyvin        markkaa. Valtion varojen käyttö tähän tarkoituk-
10219: vaikeaksi.                                                seen tuntuu täysin mielettömältä. Lunastus ai-
10220:    Linnansaaren kohdalla vuonna 1981 rajattu              heuttaisi lisäksi korvausvelvoitteen pois jäävistä
10221: 3 020 hehtaarin laajennusalue sisältää vain noin          metsäverotuloista asianomaisille kunnille.
10222: 630 hehtaaria valtion omistamia maa-alueita.                 Koska tilanne on perusteetromasti ajettu tähän
10223: Koska puisto ennen laajennusta käsitti 799 heh-           pisteeseen, tulisi Mikkelin lääninhallituksen taik-
10224: taaria, sulkee rajaus sisälleen kokonaisuudessaan         ka ympäristöministeriön välittömästi aloittaa so-
10225: 3 819 hehtaaria. Kun valtio on vuosien 1982 ja            pimusneuvottelut maanomistajien kanssa. Vain
10226:  1983 aikana vapaaehtoisin kaupoin ostanut yksi-          tätä tietä voidaan luottamus saavuttaa ja valtion
10227: tyisiltä noin 600 hehtaaria, valtio omistaa siten         kohdalla mahdollisesti selvitä ilman korvausvaati-
10228: rajauksen sisällä olevia alueita n. 2 000 hehtaaria       muksia.
10229: eli yli 50 % kansallispuistolle suunnitellusta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10230: pinta-alasta. Tämän vuoksi ja koska alue on               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10231: kokonaisuudessaan Haukiveden saaristoa, muo-              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10232: dostaa se jo nyt hyvin näyttävän läpileikkauksen          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10233:  tämän alueen luonnosta.
10234:    Alueella on tähän asti metsän käyttö tapahtu-                     Katsooko Hallitus, että on aiheellista
10235:  nut rajoituksitta ja alueen reunalla on harva                    neuvotella maanomistajien kanssa tyydyt-
10236: kesämökkikanta. Tämä seikka ei ole missään                        tävään ratkaisuun pääsemiseksi ennen
10237:  suhteessa ristiriidassa kansallispuiston perustami-              maanomistajien etuja loukkaaviin pako-
10238: sen kanssa. Mikäli valtio haluaa pakkolunastaa                    tetoimiin ryhtymistä?
10239:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
10240: 
10241:          Pentti Poutaneo                    Pentti Skön                      Pertti Hietala
10242:          Martti Tiuri                                                        Olavi Ronkainen
10243: 4284006892
10244: 2                                       1984 vp. -- ~ n:o 232
10245: 
10246: 
10247: 
10248: 
10249:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10250: 
10251:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           on omaksuttu kaikkien ns. saaristokansallispuis-
10252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tojen osalta. Todettakoon myös, että Linnansaa-
10253: olette 4 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-          ren kansallispuisto on maamme ainoa järvialueil-
10254: jeenne n:o 778 ohella toimittanut valtioneuvos-         la sijaitseva saaristokansallispuisto ja tässä tarkoi-
10255: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mksessa se on pyritty saamaan luonnonsuojelun
10256: edustaja Pentti Poutasen ym. kirjallisesta kysy-        kannalta varsin edustavaksi.
10257: myksestä n:o 232, jossa tiedustellaan:
10258:                                                            Linnansaaren kansallispuistoalueelta on valtio-
10259:            Katsooko Hallitus, että on aiheellista       neuvoston periaatepäätöksen toteuttamiseksi os-
10260:         neuvotella maanomistajien kanssa tyydyt-        tettu viime vuosien aikana alueita luonnonsuoje-
10261:         tävään ratkaisuun pääsemiseksi ennen            lutarkoimksiin. Alueelta on myös jatkuvasti
10262:         maanomistajien eroja loukkaaviin pakote-        kauppoja vireillä. Ensisijaisesti alueita onkin tar-
10263:         toimiin ryhtymistä?                             koitus hankkia vapaaehtoisin kaupoin. Mikäli
10264:                                                         tämä ei ole mahdollista, saatetaan alue hankkia
10265:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          lunastamalla valtion omistukseen. Tähän men-
10266: seuraavaa:                                              nessä on lupa yhden alueen lunastamiseen annet-
10267:                                                         m. Vireillä on pinta-alaltaan melko laajojen
10268:    Valtioneuvosto teki 24.2 .197 8 periaatepäätök-
10269:                                                         aluekokonaisuuksien hankkiminen kansallispuis-
10270: sen vuonna 1956 perustetun, noin 800 hehtaarin
10271:                                                         totarkoimksiin. Myös eräitä tällä hetkellä toimen-
10272: laajuisen Linnansaaren kansallispuiston laajenta-
10273:                                                         pidekiellossa olevia alueita on tarjotm ostettavak-
10274: misesta noin 3 000 hehtaarilla. Periaatepäätös
10275:                                                         si valtiolle.
10276: toteutettiin osittain 2.10.1981 annetulla lailla
10277: (67 41 81) eräiden valtion omistamien alueiden             Linnansaaren kansallispuiston laajennushank-
10278: muodostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnon-         keen loppuunsaattamisessa on siten kysymys jo
10279: puistoiksi, jolloin puistoon liitettiin valtion omis-   ennen ympäristöministeriön perustamista laadit-
10280: tamia alueita noin 630 hehtaaria. Alueet olivat         tujen suunnitelmien ja näiden perusteella tehty-
10281: hajallaan eri puolilla Haukiveden saaristoa. Laa-       jen päätösten toimeenpanosta. Kansallispuisto-
10282: jennusalue rajattiinkin lain liitteenä olevaan kart-    alueella olevien tilojen omistajat saavat luovutta-
10283: taan vesialueita pitkin siten, että rajauksen sisä-     mistaan alueista aina täyden korvauksen joko
10284: puolella olevien alueiden kokonaispinta-ala vas-        maksettavan kauppahinnan tai suoritettavan lu-
10285: taisi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista        nastuskorvauksen muodossa. Alueiden hankinta-
10286: laajennusalueen pinta-alaa. Tällöin rajauksen si-       toimet edellyttävät aina joko yksityiskohtaisia
10287: säpuolelle jäi myös yksityisomistuksessa olevia         neuvotteluja omistajan kanssa tai heidän kuule-
10288: alueita. Nämä alueet eivät luonnollisesti kuiten-       mistaan. Eräiden nyt hankintatoimien kohteena
10289: kaan kuulu kansallispuistoon. Mikäli alueita mai-       olevien alueiden omistajien kanssa on käyty neu-
10290: nitun rajauksen sisäpuolelta siirtyy valtion omis-      votteluja sekä ympäristöministeriön että Mikkelin
10291: tukseen, tulevat ne lain mukaan suoraan kansal-         lääninhallituksen edustajien kanssa. Mikäli kysy-
10292: lispuiston osaksi eikä erillistä lainsäädäntötoi-       myksessä tarkoitettuihin pakkotoimiin ryhdy-
10293: menpidettä alueen laajentamiseksi siten tarvita.        tään, tulevat maanomistajien edut aina turva-
10294: Valtion maanhankintatoimet keskittyvätkin ra-           tuiksi ao. lakeihin sisältyvien eri kuulemis- ja
10295: jauksen sisäpuolisille alueille. Vastaava käytäntö      korvaussäännösten kautta.
10296: 
10297:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
10298: 
10299: 
10300:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
10301:                                      1984 vp. -     KK n:o 232                                         3
10302: 
10303: 
10304: 
10305: 
10306:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10307: 
10308:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        området. Motsvarande praxis har införts i fråga
10309: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      om alla nationalparker i skärgården. Det för-
10310: 778 av den 4 maj 1984 till vederbörande medlem      tjänar också påpekas att Linnansaari nationalpark
10311: av statsrådet översänt avskrift av följande av      är den enda av vårt lands nationalparker som
10312: riksdagsman Pentti Poutaneo m.fl. underteckna-      ligger inom sjöområdena, och att man på grund
10313: de spörsmål nr 232:                                 härav har eftersträvat att den skall bli så represen-
10314:                                                     tativ som möjligt med tanke på naturvården.
10315:           Anser Regeringen att det föreligger          Under de senaste åren har områden inköpts på
10316:        skäl att förhandla med markägarna för att    Linnansaari nationalparks område i naturvårds-
10317:        uppnå en tillfredsställande lösning innan    syfte för att statsrådets principbeslut skall bli
10318:        tvångsåtgärder, som kränker markägarnas      förverkligat. Köp är dessutom alltjämt anhängiga
10319:        intressen, vidtas?                           på området. Avsikten är även att i första hand
10320:                                                     förvärva områden genom frivilliga köp. Om detta
10321:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inte är möjligt kan ett område förvärvas i statlig
10322: samt anföra följande:                               ägo genom inlösen. Hittills har tillstånd beviljats
10323:    Statsrådet fattade 24.2.1978 ett principbeslut   för inlösen av ett område. Frågan om förvärv av
10324: om att utvidga Linnansaari nationalpark, som        tämligen omfattande sammanhängande områden
10325: grundades år 1956 och omfattade cirka 800 ha,       i nationalparkssyften är anhängiga. Staten har
10326: med cirka 3000 ha. Principbeslutet verkställdes     också erbjudits att få köpa vissa områden, där
10327: delvis genom lagen 2. 10. 1981 om avsättande av     åtgärdsförbud för ögonblicket råder.
10328: staten tillhöriga områden till nationalparker och      Vid slutförandet av projektet på att utvidga
10329: naturparker (674/81), varvid områden på ca 630      Linnansaari nationalpark är det sålunda frågan
10330: ha, som var i statlig ägo, anslöts till parken.     om att verkställa planer som uppgjordes innan
10331: Områdena låg utspridda i Haukivesi skärgård.        miljöministeriet inrättades, och beslut som har
10332: Det område varmed parken skulle förstoras av-       fattats på basen av dem. Ägarna till lägenheter
10333: gränsades på en karta, som ingick såsom bilaga      på nationalparksområden erhåller alltid full er-
10334: tilllagen, längs vattenområdena så att den totala   sättning för de områden som de överlåter, an-
10335: arealen av de avgränsade områdena svarade mot       tingen i form av köpeskilling eller i form av
10336: storleken av det område varmed nationalparken       inlösningsersättning. Åtgärder för att förvärva
10337: enligt statsrådets principbeslut skulle utvidgas.   områden förutsätter alltid antingen ingående
10338:    Härvid kom det avgränsade området att inne-      förhandlingar med ägaren eller att ägarna blir
10339: fatta också områden i privat ägo. Dessa områden     hörda. Med vissa av ägarna tili områden som det
10340: hör dock naturligt nog inte tili nationalparken.    nu är aktuellt att förvärva har representanter
10341: Såvida områden inom det avgränsade området          både för miljöministeriet och länsstyrelsen i St
10342: övergår i statens ägo blir de enligt lagen direkt   Michels Iän fört förhandlingar. Om de tvångsåt-
10343: delar av nationalparken, och särskilda lagstift-    gärder som åsyftas i spörsmålet vidtas tryggas
10344: ningsåtgärder för att förstora området behövs       markägarnas förmåner alltid genom de olika
10345: sålunda inte. Statens åtgärder för att förvärva     stadganden angående hörande och ersättning,
10346: mark koncentreras därför till det avgränsade        som ingår i vederbörande lagar.
10347: 
10348:     Helsingfors den 5 juni 1984
10349: 
10350: 
10351:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
10352: 1
10353: 
10354: 1
10355: 
10356: 
10357: 
10358: 
10359:     1
10360: 
10361:     1
10362: 
10363: 
10364: 
10365: 
10366:         1
10367: 
10368:         1
10369: 
10370: 
10371: 
10372: 
10373:             1
10374: 
10375:             1
10376: 
10377: 
10378: 
10379: 
10380:                 1
10381: 
10382:                 1
10383: 
10384: 
10385: 
10386: 
10387:                     1
10388: 
10389:                     1
10390:                                                               1984 vp.
10391: 
10392: Kirjallinen kysymys n:o 233
10393: 
10394: 
10395: 
10396: 
10397:                                              Almgren: Valtionosuuksien leikkaamisesta kunnille aiheutuvien
10398:                                                rasitusten korvaamisesta
10399: 
10400: 
10401:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10402: 
10403:    Valtiovalta on uuden lainsäädännön turvin                            Suoritetut leikkaukset haittaavat vakavasti
10404: leikannut kunnilta sosiaali- ja terveystoimen val-                   kuntien suunnitelmallista toimintaa ja maksuval-
10405: tionosuuksia siinä määrin, että kuntien taloudel-                    miuden ylläpitoa. ] o aikaisemmin VALTAVAN
10406: linen asema on vaikeutunut. Esimerkkinä mainit-                      valtionosuusasteikkoa oli leikattu 1 % :lla. Vuo-
10407: takoon mm. seuraavat Kymen läänin kunnat ja                          den 1984 alussa toteutettu leikkaus on vastoin
10408: niitä kohdanneet menetykset vuonna 1984:                             valtion ja kuntien välillä sovittuja kustannusjako-
10409:                                                                      periaatteita. Menoja on siirretty valtiolta kuntien
10410:   Imatra ....................... . 2 166 000 mk                      kannettavaksi.
10411:   Joutseno ..................... . 964 000 mk                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10412:                                                                      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
10413:   Parikkala .................... . 763 900 mk                        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10414:   Rautjärvi .................... .   545 000 mk                      seuraavan kysymyksen:
10415:   Ruokolahti .................. . 536 000 mk
10416:   Saari ........................ . 290 000 mk                                  Millä tavoin valtio aikoo korvata kun-
10417:                                                                             nille ne menetykset, jotka ovat johtuneet
10418:   Uukuniemi .................. .      79 600 mk
10419:                                                                             uudesta, kuntien taloutta enenevästi ra-
10420:    Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 345 000 mk          sittavasta lainsäädännöstä, jotta kunnat
10421:                                                                             voisivat selviytyä niille lakimääräisesti
10422:                                                                             kuuluvista tehtävistä?
10423: 
10424:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
10425: 
10426:                                                           Esko Almgren
10427: 
10428: 
10429: 
10430: 
10431: 428400638D
10432: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 233
10433: 
10434: 
10435: 
10436: 
10437:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10438: 
10439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         nallisia suunnitelmia sekä vuoden 1984 menoar-
10440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           viota. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kan-
10441: olette 4 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-          santerveystyön, erikoissairaanhoidon sekä toi-
10442: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        meentulotuen käyttökustannuksiin voitiin suorit-
10443: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         taa valtionosuuden ennakkoa kuntien esittämää
10444: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        arviota vähemmän.
10445: sestä n:o 233:                                             Valtionosuuksien ennakoiden maksaminen
10446:            Millä tavalla valtio aikoo korvata kun-      kuntien ja kuntainliittojen alistettuihin toteutta-
10447:         nille ne menetykset, jotka ovat johtuneet       missuunnitelmiin sisältyviä arvioita pienempinä
10448:         uudesta, kuntien taloutta enenevästi ra-        on aiheuttanut sen, että kunnat ja kuntainliitot
10449:         sittavasta lainsäädännöstä, jotta kunnat        ovat esittäneet lääninhallituksille SVOL:n 10 §:n
10450:         voisivat selviytyä niille lakimääräisesti       3 momentin perusteella oikaisuvaatimuksia.
10451:         kuuluvista tehtävistä?                             Kyseessä olivat kuntien alistamat ensimmäiset
10452:                                                         toteuttamissuunnitelmat ja näin ollen sekä kun-
10453:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tien että valtion suorittamat arviot kustannuksista
10454: ti seuraavaa:                                           olivat siirtymävaiheessa jossain määrin epävarmo-
10455:                                                         ja muun ohella hallinnollisten järjestelyjen ja
10456:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
10457:                                                         toimeentulotuen suuruuden uusien määräytymis-
10458: valtionosuudesta annetun lain (SVOL, 677 /82)
10459: 17 §:n 10 kohdan mukaan kuntien sosiaali- ja            perusteiden johdosta.
10460: terveydenhuollon kaikkiin kustannuksiin suorite-           Toteuttamissuunnitelmien vahvistamisen jäl-
10461: taan valtionosuuden ennakkoa vahvistettuun to-          keen kyseisiä arvioita on pyritty tarkistamaan.
10462: teuttamissuunnitelmaan sisältyvän arvion mu-            Näiden tarkistusten seurauksena valtion kuluvan
10463: kaan. Kuukausittain suoritettavaa ennakkoa ko-          vuoden II lisämenoarvioon on esitetty kansanter-
10464: rotetaan tai alennetaan sitä keskimääräistä muu-        veystyön käyttökustannusten valtionosuuksiin
10465: tosta vastaavasti, millä palkkauskustannukset           165 milj. markan, erikoissairaanhoidon käyttö-
10466: ovat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan        kustannusten valtionosuuksiin 16 milj. markan
10467: osalta keskimäärin muuttuneet arvion perusteena         sekä toimeentuloturvan kustannusten valtion-
10468: olevasta tasosta.                                       osuuksiin 19 milj. markan lisämäärärahat. Lisä-
10469:    SVOL:n 10 §:n perusteella toteuttamissuunni-         määrärahojen lääneittäisen jaon suorittavat lää-
10470: telma on jätettävä vahvistamatta muun muassa            kintöhallitus ja sosiaalihallitus siten, että korote-
10471: siltä osin, kuin siihen sisältyy sellaisia hankkeita,   tut ennakot olisi mahdollista maksaa kunnille ja
10472: toiminnan muuttamista koskevia järjestelyjä ja          kuntainliitoille 1. 7.1984 lukien.
10473: henkilökunnan määrässä tapahtuvia muutoksia,               SVOL:n 17 §:n 10 kohdan tarkoittamalla kus-
10474: joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ottaen          tannusarvion mukaisella valtionosuuden ennakon
10475: huomioon valtakunnallisessa suunnitelmassa              suuruutta koskevalla päätöksellä ei ratkaista lo-
10476: osoitetut voimavarat sekä läänin muiden kuntien         pullista valtionosuuden määrää, vaan valtion-
10477: ja kuntainliittojen tarpeet. Valtakunnallisten          osuuden loppuerä maksetaan sanotun pykälän 1
10478: suunnitelmien mukaisesti kuntien toteuttamis-           ja 11 kohdan mukaisesti kaikkiin niihin kustan-
10479: suunnitelmat vahvistettiin siten, että niihin sisäl-    nuksiin, jotka kunnalle lopullisesti ovat aiheutu-
10480: tyvät arviot kustannuksista ja valtionosuuksista        neet toteuttamissuunnitelmassa vahvistetusta toi-
10481: vastasivat vuosia 1984-1988 koskevia valtakun-          minnasta.
10482: 
10483:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
10484: 
10485:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10486:                                      1984 vp. -- ~ n:o 233                                              3
10487: 
10488: 
10489: 
10490: 
10491:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
10492: 
10493:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         års utgiftsstat. 1 praktiken innebar detta att för
10494: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       folkhälsoarbetets, specialsjukvårdens samt ut-
10495: den 4 maj 1984 tili vederbörande medlem av           komstskyddets driftskostnader kunde erläggas
10496: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    mindre förskott på starsandel än vad kommuner-
10497: dagsman Almgren undertecknade spörsmål nr            na hade beräknat.
10498: 233:                                                    Utbetalningen av mindre förskott på starsandel
10499:                                                      än de beräknade belopp som ingår i de av
10500:           På vilket sätt ämnar staten ersätta kom-   kommuneroa och kommunalförbunden under-
10501:        muneroa för de förluster som den nya          ställda realiseringsplaneroa har lett tili att kom-
10502:        lagstiftningen förorsakat, genom att den i    muneroa och kommunalförbunden på basen av
10503:        allt högre grad betungar kommuneroas          10 § 3 mom. lagen om planering av och statsan-
10504:        ekonomi, så att kommuneroa kan klara          del för social- och hälsovården har framfört
10505:        av sina lagstadgade uppgifter?                yrkanden på rättelse hos länsstyrelseroa.
10506:                                                         Det är här fråga om de första realiseringsplaner
10507:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     som kommuneroa hade underställt länsstyrelser-
10508: anföra följande:                                     na och därför har både kommuneroas och statens
10509:    Enligt 17 § 10 punkten lagen om planering av      beräkningar av kostnaderoa varit något osäkra
10510: och starsandel för social- och hälsovården (677 1    under övergångsskedet, bland annat p.g.a. admi-
10511: 82) betalas förskott på starsandel för alla kost-    nistrativa arrangemang och nya bestämnings-
10512: nader för kommuneroas social- och hälsovård i        grunder för utkomstskyddets storlek.
10513: enlighet med beräkning som ingår i fastställd           Efter att realiseringsplaneroa har fastställts har
10514: realiseringsplan. Det förskott som skall betalas     man försökt justera ifrågavarande beräkningar.
10515: månatligen höjs eller sänks i motsvarighet tili      Tili följd av dessa justeringar har i statens II
10516: den genomsnittliga förändring med viiken avlö-       tilläggsbudget för innevarande år i tilläggsanslag
10517: ningskostnaderoa för social- och hälsovårdsperso-    föreslagits 165 milj. mk tili statsandelar för
10518: nalens vidkommande i genomsnitt förändrats           folkhälsoarbetets driftskostnader, 16 milj. mk tili
10519: jämfön med den nivå som ligger tili grund för        statsandelar för specialsjukvårdens driftskostnader
10520: beräkningen.                                         samt 19 milj. mk tili statsandelar för kostnader
10521:    På basen av 10 § lagen om planering av och        för inkomstskyddet. Medicinalstyrelsen och
10522: starsandel för social- och hälsovården skall fast-   socialstyrelsen fördelar tilläggsanslagen mellan
10523: ställelse av realiseringsplanen lämnas därhän        länen så, att det skall bli möjligt att betala de
10524: bl.a. tili den del i pianeo ingår sådana projekt,    höjda förskotten tili kommuneroa och kommu-
10525: arrangemang med syfte att ändra verksamheten         nalförbunden fr.o.m. 1. 7.1984.
10526: eller ändringar av personalens storlek, som det         Det slutliga statsandelsbeloppet avgörs inte
10527: inte är möjligt att genomföra med beaktande av       genom det i 17 § 10 punkten lagen om planering
10528: de resurser som har anvisats genom de riksomfat-     av och starsandel för social- och hälsovården
10529: tande pianeroa samt av behoven inom länets           avsedda beslutet om att förskott på starsandel
10530: övriga kommuner och kommunalförbund. 1 en-           betalas i enlighet med kostnadsberäkning, utan
10531: lighet med de riksomfattande pianeroa fastställ-     den sista posten av statsandelen betalas i enlighet
10532: des kommuneroas realiseringsplaner så, att de        med 1 och 11 punkteroa i sagda paragraf för alla
10533: beräkningar av kostnaderoa och statsandelaroa        de kostnader som slutligen har förorsakats kom-
10534: som ingår i dessa skulle motsvara de riksomfat-      munen av den verksamhet som har fastställts i
10535: tande pianeroa för åren 1984--1988 samt 1984         realiseringsplanen.
10536: 
10537:     Helsingfors den 5 juni 1984
10538: 
10539:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10540:                                                 1984 vp.
10541: 
10542: Kirjallinen kysymys n:o 234
10543: 
10544: 
10545: 
10546: 
10547:                                      Holvitie ym.: Ympäristökasvatuksen toteutumisesta peruskoulussa
10548: 
10549: 
10550:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10551: 
10552:    Ympäristöministeriö on juuri aloittanut toi-          tuksen toteuttamista peruskoulussa tämä tavoite
10553: mintansa. Eduskunta on säätäessään sille sangen          ei ole saavutettavissa.
10554: laaja-alaisen toimintakentän osoittanut pitävänsä           Edellä todetun pohjalta on täysin käsittämä-
10555: erittäin tärkeänä yhteiskunnan tehtävänä seurata         töntä, että samanaikaisesti ympäristöministeriön
10556: ja ohjata elinympäristömme kehitystä lisääntyvän         perustamisen ja sen työn käynnistymisvaiheen
10557: asutuksen ja kasvavan taloudellisen toiminnan            kanssa toisessa osassa valtionhallintoa ollaan ka-
10558: aiheuttaman paineen alaisena. Tämä eduskun-              ventamassa ympäristökasvatuksen edellytyksiä.
10559: nan toimenpide on ollut mitä suurimmassa mää-            Kouluhallituksen esityksessä peruskoulun tunti-
10560: rin tarpeen vaatima.                                     jaaksi (KH 47911000 1983, 31.10.1983) yhdiste-
10561:    Ympäristön kehittäminen tasapainoisesti ja            tään ympäristöoppi, biologia ja maantieto aine-
10562: luonnon      korvaamattomien      tuhoutumisuhan         kokonaisuudeksi yhteisellä tuntimäärällä, joka
10563: alaisten arvojen suojeleminen edellyttävät kuiten-       suurella ns. kuntakohtaisella liikkumavarallaan
10564: kin kaikkien kansalaisten ja erityisesti eri tasois-     suo mahdollisuudet oleellisesti vähentää näiden
10565: ten ympäristökysymyksiä käsittelevien päätöksen-         aineiden opetustuntien kokonaismäärää. Samalla
10566: tekijöiden täysimittaista tukea ja riittävää tieto-      myös kemian ja fysiikan tuntimääriä voitaisiin
10567: pohjaa ympäristökysymyksistä. Ilman riittävän            vähentää yläasteella em. liikkumavaraa lisäämällä
10568: laaja-alaista ja suunnitelmallista ympäristökasva-       {vrt. alla oleva taulukko).
10569: 
10570: 
10571: 
10572:            KOULUHALLITUKSEN ESITYS PERUSKOULUN LUONNONTIETEELLISTEN
10573:                  AINEIDEN TUNTI]AOKSI (KH 31.10.1983/47911000 1983)
10574: 
10575:  Luokka        1    2            3        4        5           6                7        8         9
10576:  Viikko-
10577:  tunteja       2    2          2-3       2-3     3-4         3-4              3-4       4-5      4-6
10578: 
10579:  Vuosi-
10580:  tunteja      76   76        76-114 76-114 114-152 114-152                 114-152 152-190 152-228
10581: 
10582:  Oppi-          Ympä-                    Ympäristöoppi                               Biologia
10583:  aineet          ristö                     Biologia                                 Maantieto
10584:                  oppi                     Maantieto                                   Kemia
10585:                                                                                      Fysiikka
10586: 
10587: 
10588:                            Ympäristökasvatus läpäisyaiheena luokilla 1-9.
10589: 
10590: 428400678P
10591: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 234
10592: 
10593:    Peruskoulun luonnontieteelliset aineet, ympä-             Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
10594: ristöoppi, biologia, maantieto, fysiikka ja kemia,         ryhtyä turvatakseen ympäristökasvatuksel-
10595: luovat tiedollisen perustan ympäristökysymysten            le riittävän sijan peruskoulun opetus-
10596: ymmärtämiselle. Vain tälle pohjalle voidaan ra-            suunnitelmassa ja sen toteuttamisessa
10597: kentaa muissa aineissa tapahtuva ympäristökasva-           keskeisen aseman omaaville oppiaineille
10598: tus läpäisyaiheena.                                        tämän tehtävän suorittamiseen vaaditta-
10599:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         van opetusajan?
10600: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10601: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10602: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10603:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1984
10604: 
10605:          Tapio Holvitie                 Antti Kalliomäki             Olavi Ronkainen
10606:          Heli Astala                    Timo Roos                    Aino Pohjanoksa
10607:          Pirjo Ala-Kapee                Heikki Riihijärvi            Martti Tiuri
10608:          Mikko Elo                      Juhani Alaranta              Riitta Uosukainen
10609:          Liisa Jaakonsaari              Katri-Helena Eskelinen       Kaarina Dromberg
10610:                                      1984 vp. -- KJ( n:o 234                                         3
10611: 
10612: 
10613: 
10614: 
10615:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10616: 
10617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yleisperusteluineen sekä opettamiseen käytettä-
10618: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        västä tuntimäärästä. Peruskoululain 26 §:n mu-
10619: olette kirjeellänne n:o 807 8 päivältä toukokuuta    kaisesti opetussuunnitelmaan kuuluu myös useas-
10620: 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-     sa oppiaineessa opetettavia aihekokonaisuuksia.
10621: senen vastattavaksi kansanedustaja Tapio Holvi-         Kouluhallitus on tehnyt 31.10.1983 opetusmi-
10622: tien ym. tekemän seuraavan kirjallisen kysymyk-      nisteriölle esityksen peruskoulun tuntijaoksi.
10623: sen n:o 234:                                         Opetusministeriö pitää tärkeänä, että vahvistetta-
10624:                                                      va tuntijako turvaa peruskoululle asetettujen ta-
10625:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        voitteiden mukaisesti oppilaille riittävät tiedot
10626:        ryhtyä turvatakseen ympäristökasvatuksel-     ympäristökasvatukseen läheisesti kytkeytyviltä
10627:        le riittävän sijan peruskoulun opetus-        luonnontieteiden aloilta. Ympäristökasvatuksen
10628:        suunnitelmassa ja sen toteuttamisessa         näkökulma ei peruskouluopetuksessa kuitenkaan
10629:        keskeisen aseman omaaville oppiaineille       saa rajoittua pelkästään biologian, maantieteen,
10630:        tämän tehtävän suorittamiseen vaaditta-       kemian ja fysiikan opetukseen, vaan se tulee
10631:        van opetusajan?                               ottaa huomioon kaikessa opetuksessa.
10632:                                                         Peruskoululain 30 §:n mukaisesti kouluhallitus
10633:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     antaa kunnan opetussuunnitelman laadimaa ja
10634: ti seuraavaa:                                        oppiaineiden opetusta koskevat yleiset ohjeet
10635:    Peruskoulussa määritellään opetuksen sisältö      sekä päättää valtakunnallisista oppimääristä. Sii-
10636: kunnallisessa opetussuunnitelmassa, joka nyt on      nä yhteydessä kouluhallituksen on huolehdittava
10637: laadittu peruskoulun opetussuunnitelmakomi-          siitä, että ympäristökasvatus sisältyy riittävässä
10638: tean mietintöjen (POPS 1 ja II, komiteanmietin-      määrin eri oppiaineiden valtakunnallisiin oppi-
10639: nöt 1970 A4 ja A5) ja kouluhallituksen ohjeiden      määriin. Lopuksi on syytä todeta, että kunnat
10640: mukaisesti. Ympäristökasvatukseen liittyviä kysy-    itse valmistelevat ja hyväksyvät peruskoulun ope-
10641: myksiä käsitellään nykyisin jossain määrin kaikil-   tussuunnitelman. Tällöin voidaan opetuksessa ot-
10642: la luokka-asteilla eri oppiaineiden yhteydessä.      taa huomioon myös paikallisia ja alueellisia tar-
10643:    Uuden peruskoululain (476/83) 30 §:n mukai-       peita sekä toteuttaa ympäristökasvatukseen liitty-
10644: sesti valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuul-   vien aiheiden opettaminen oppilaita kiinnosta-
10645: tuaan peruskoulun oppiaineiden tuntijaosta           valla tavalla.
10646: 
10647:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1984
10648: 
10649: 
10650:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
10651: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 234
10652: 
10653: 
10654: 
10655: 
10656:                                  Till Riksdagens Herr Talman
10657: 
10658:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             de allmänna grunderna för denna samt om det
10659: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           timantal som skall användas för undervisningen.
10660: nr 807 av den 8 maj 1984 tili vederbörande              1 enlighet med 26 § grundskolelagen hör tili
10661: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande       läroplanen även ämnesövergripande temastudier.
10662: av riksdagsman Tapio Holvitie m.fl. underteck-             Skolstyrelsen har 31.10.1983 framlagt för un-
10663: nade spörsmål nr 234:                                   dervisningsministeriet ett förslag tili timfördel-
10664:                                                         ning i grundskolan. Undervisningsministeriet an-
10665:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ser det viktigt att den timfördelning som skall
10666:         för att trygga ett tillräckligt utrymme för     fastställas tillförsäkrar eleveroa i enlighet med de
10667:         omgivningsfostran i grundskolans läro-          för grundskolan uppställda målen tillräckliga
10668:         plan och för att vid förverkligandet härav      kunskaper inom naturvetenskaperna som nära
10669:         trygga den tid som behövs för undervis-         ansluter sig tili omgivningsfostran. 1 grundskole-
10670:         ning i de läroämnen som intar en central        undervisningen får omgivningsfostran dock inte
10671:         ställning?                                      enban begränsa sig till undervisningen i biologi,
10672:                                                         geografi, kemi och fysik, utan den bör beaktas i
10673:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        all undervisning. 1 enlighet med 30 § grundsko-
10674: framföra följande:                                      lelagen meddelar skolstyrelsen allmänna anvis-
10675:    Undervisningens innehåll i grundskolan fast-         ningar om uppgörande av kommunal läroplan
10676: ställs i den kommunala läroplanen, som nu               och om undervisningen i de ämnen i vilka
10677: utarbetats i enlighet med anvisningarna i det           undervisas i grundskolan, samt beslutar om de
10678: betänkande som kommitten för uppgörande av              lärokurser som gäller för hela landet. 1 detta
10679: läroplanen for grundskolan avgett (undervis-            sammanhang bör skolstyrelsen sörja för att om-
10680: ningsplanerna 1 och II, kommittebetänkande              givningsfostran i tillräcklig mån ingår i de läro-
10681: 1970 A4 och A5) och i enlighet med de anvis-            kurser i olika ämnen som gäller för hela landet.
10682: ningar som skolstyrelsen utfärdat. Frågor i anslut-     Tili slut bör konstateras, att kommunerna bere-
10683: ning tili omgivningsfostran behandlas numera i          der själva och godkänner läroplanen för sina
10684: någon mån på alla stadier i samband med olika           grundskolor. Härvid kan man i undervisningen
10685: läroämnen.                                              ta hänsyn även tili lokala och regionala behov
10686:    Enligt 30 § den nya grundskolelagen (476/83)         samt ge undervisning i de ämnen som ansluter
10687: beslutar statsrådet, efter att ha hört skolstyrelsen,   sig tili omgivningsfostran på ett sätt som intresse-
10688: om timfördelningen mellan läroämnena och om             rar eleverna.
10689:     Helsingfors den 8 juni 1984
10690: 
10691: 
10692:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
10693:                                                  1984 vp.
10694: 
10695: Kirjallinen kysymys n:o 235
10696: 
10697: 
10698: 
10699: 
10700:                                    Jokela ym.: Yksityisen kuorma-autoyrittäjän aseman parantamisesta
10701: 
10702: 
10703:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10704: 
10705:    Verotuskäytännössä kuorma-autoilijaa, jolla on       kalustovarausmahdollisuutta. Siten kuljetuskalus-
10706: yksi kuorma-auto, verotetaan aina ammatinhar-           ton hankinta vaikeutuu olennaisesti osakeyhtiö-
10707: joittajana, joka ei voi muodostaa toiminnastaan         muotoisiin yrityksiin verrattuna. Yhtiömuotoi-
10708: osake- tai kommandiittiyhtiötä. Näin tapahtuu,          sessa kuorma-autoyrityksessä voidaan myös käy-
10709: vaikka yhden perävaunullisen suuren kuorma-             tännössä maksaa palkkaa kaikille niille perheen-
10710: auton hankintahinta on varsin suuri ja sanotun          jäsenille, jotka työskentelevät yrityksessä. Yksityi-
10711: auton kuljetussuorite voi olla jopa moninkertai-        sen kuorma-autoyrittäjän osalta verotuskäytän-
10712: nen esim. kahteen pieneen kuorma- tai paketti-          nössä asianlaita ei ole samoin. Tulon jakamista
10713: autoon verrattuna. Tuloverotus kohdistuu siten          osittain puolisolle tai palkanmaksua lapsille ei
10714: varsin ankarasti tällaiseen kuorma-autoyrittäjään.      verottaja yleensä millään hyväksy.
10715: Jos sitä vastoin yrittäjällä on vaikkapa vain kaksi        Verotuksellisesti vaikeutuu uuskaluston han-
10716: pientä pakettiautoa, hän voi muodostaa yrityk-          kinta myös sen vuoksi, että ammattimaiseen
10717: sestään yhtiön, joka saa hyväkseen kaikki liiketoi-     liikenteeseen käytetyn auton näennäinen myynti-
10718: mintaa harjoittaville yhtiöille myönnettävät vero-      voitto on veronalaista. Muihin yrittäjiin verrattu-
10719: etuudet. Näissä tapauksissa verotus on selvästi         na on tämän vuoksi kuorma-autoyrittäjien kalus-
10720: lievempää kuin yhden kuorma-auton omistavan             ton uusinta vaikeampaa. Yksityisen kuorma-
10721: kuorma-autoilijan verotus.                              autoyrittäjän osalta tilanne on vielä vaikeampi
10722:                                                         kuin yhteisömuotoisen yrittäjän osalta.
10723:    Ammattimaisista tilausliikenneluvanvaraisista           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10724: liikennettä harjoittavista yrittäjistä n. 80 prosent-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10725: tia koostuu yhden auton omistavista yrittäjistä.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10726: Näiden välitön ja välillinen työllistävä vaikutus       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10727: on kuitenkin varsin huomattava, mikä omalta
10728: osaltaan heijastuu myös koko valtakunnan työlli-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10729: syyden ylläpitämiseen. Muutoinkin kuin verotuk-                 ryhtyä yksityisen kuorma-autoyrittäjän ja
10730: sellisesti tämä yrittäjäryhmä on huonommassa                    yhtiömuotoisen liikenneyrittäjän saatta-
10731: asemassa kuin monet muut yrittäjäryhmät, koska                  miseksi tuloverotuksessa keskenään tasa-
10732: esim. liikenneluvan siirtoa ei tunneta, vaikkakin               arvoiseen asemaan, ja
10733: eräissä tapauksissa vanhemman kuoltua tai eläk-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10734: keelle siirtymisen vuoksi rintaperillinen saattaa               ryhtyä kuorma-autoyrittäjän kaluston
10735: saada vastaavan uuden liikenneluvan. Verotuk-                   vaihdosta koskevien verotussäännösten
10736: sellisesti kuorma-autoyrittäjät ovat yhtiömuotois-              muuttamiseksi siten, ettei näennäinen
10737: ta liikenneyrittäjää huonommassa asemassa, kos-                 myyntivoitto olisi missään tapauksessa ve-
10738: ka kuorma-autoyrittäjällä ei ole investointi- tai               ronalaista?
10739: 
10740:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1984
10741: 
10742:          Mikko Jokela                      Seppo Pelttari                  Lauri Impiö
10743:          Aimo Ajo                          Hannele Pokka                   Niilo Koskenniemi
10744: 
10745: 
10746: 
10747: 
10748: 428400669D
10749: 2                                        1984 vp. -- ~ n:o 235
10750: 
10751: 
10752: 
10753: 
10754:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10755: 
10756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           maksettu kohtuullinen palkka on yhtymän tulos-
10757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             ta vähennyskelpoista, samoin yhtymän osakkaille
10758: olette 8 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-            maksettu palkka.
10759: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
10760:                                                              Yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta on
10761: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
10762:                                                           elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL)
10763: Jokelan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
10764: myksestä n:o 235:                                         16 §:n 1 kohdassa säädetty, että tulon hankkimi-
10765:                                                           sesta johtuvina kustannuksina ei voida pitää
10766:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           puolisolle ja alle 14-vuotiaalle maksettua palk-
10767:         ryhtyä yksityisen kuorma-autoyrittäjän ja         kaa, eläkettä tai muuta etuutta. Puolisolle mak-
10768:         yhtiömuotoisen liikenneyrittäjän saatta-          setun palkan vähennyskiellolla ei kuitenkaan ole
10769:         miseksi tuloverotuksessa keskenään tasa-          merkitystä, jos puolison työpanos ei ole vähäi-
10770:         arvoiseen asemaan, ja                             nen. Elinkeinotulo jaetaan tällöin puolisoiden
10771:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            kesken. Yli 14-vuotiaalle lapselle, joka on työs-
10772:         ryhtyä kuorma-autoyrittäjän kaluston              kennellyt elinkeinotoiminnassa, maksettu palkka
10773:         vaihdosta koskevien verotussäännösten             on vähennyskelpoinen meno. Autoilijoiden osal-
10774:         muuttamiseksi siten, ettei näennäinen             ta tulon jakamisen edellytysten on katsottu täyt-
10775:         myyntivoitto olisi missään tapauksessa ve-        tyvän, jos puoliso on osallistunut varsinaiseen
10776:         ronalaista?                                       ajotoimintaan tai päivittäin hoitanut tilausten
10777:                                                           vastaanottamisen,    laskutuksen,    kirjanpidon,
10778:                                                           palkkalaskennan ja muut sen kaltaiset tehtävät.
10779:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
10780:                                                           Yhdellä autolla liikennöintiä harjoittavan
10781: ti seuraavaa:
10782:                                                           kuorma-autoilijan toiminta on kuitenkin harvoin
10783:    Elinkeinotoiminnasta saadut tulot verotetaan           niin laajaa, että puolison osallistuminen olisi
10784: liike- tai ammattituloina. Yritysmuoto on vero-           vähäistä merkityksellisempää ja johtaisi tulon
10785: velvollisen vapaasti valittavissa toimintaa aloitet-      jakamiseen.
10786: taessa, ja sitä voidaan tarpeen vaatiessa myöhem-
10787: min muuttaa. Osakeyhtiö voi maksaa palkkaa                  Kysymyksen toisen osan perusteluissa esille
10788: osakkaalleen tai hänen perheenjäsenilleen. Koh-           tuodut ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn
10789: tuuttomiin palkkoihin voidaan verotuksessa                auton luovutusta koskevat ongelmat liittyvät lä-
10790: puuttua verotuslain 57 §:n nojalla.                       hinnä jaksotukseen. Auton hankintameno voi-
10791:                                                           daan poistaa joko EVL:n 30 §:n tai 33 §:n 1
10792:    Jos kuorma-autoilija on perustanut toimin-             momentin 2 kohdan mukaan. Autoilija voi oman
10793: taansa varten avoimen tai kommandiittiyhtiön,
10794:                                                           harkintansa mukaan valita poistojärjestelmän,
10795: joissa yhtiömiehinä ovat puolisot, yhtiö saatetaan
10796:                                                           mutta sitä ei voi muuttaa ennen kuin auton
10797: verotuksessa purkaa verotuslain 56 §:n nojalla,           hankintameno on poistettu.
10798: jos yritykselle on annettu yhtiömuoto, joka ei
10799: vastaa todellisia olosuhteita. Yhtiön tulot ja va-          Jos auton hankintameno poistetaan EVL:n
10800: rallisuus verotetaan tällöin useimmiten pääosak-          30 §:n mukaisesti, ja verovelvollinen myy auton,
10801: kaan tulonaja varallisuutena ikäänkuin kysymyk-           se osa luovutushinnasta, jota ei ole voitu vähen-
10802: sessä olisi ollut yksityisen elinkeinonharjoittajan       tää menojäännöksestä, katsotaan verovuoden ve-
10803: toiminta. Avoin tai kommandiittiyhtiö katsotaan           ronalaiseksi tuotoksi. Verovelvollisella on kuiten-
10804: erilliseksi verovelvolliseksi, jos se harjoittaa liike-   kin oikeus, mikäli hän jatkaa elinkeinotoimin-
10805: toimintaa tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)          taansa ja aikoo hankkia uutta kuluvaa käyttö-
10806: 18 §:n 4 momentissa mainitulla tavalla. Jos avoin         omaisuutta, jättää menojäännöstä laskettaessa vä-
10807: tai kommandiittiyhtiö ei harjoita liiketoimintaa          hentämättä jäänyt erä tulouttamatta. Verovelvol-
10808: tai yhtiötä ei ole merkitty kaupparekisteriin, sen        linen tekee tällöin jälleenhankintavarauksen. Va-
10809: tulo ja varallisuus jaetaan osakkaitten tulona ja         raus vähennetään kahden tai lääninveroviraston
10810: varallisuutena verotettavaksi. Osakkaan puolisolle        päätöksellä useamman seuraavan vuoden aikana
10811:                                       1984 vp. -- RJC n:o 235                                         3
10812: 
10813: käyttöön otetun kuluvan käyttöomaisuuden han-        linjoja selvittelemään valtioneuvosto on 23 päivä-
10814: kintamenosta.                                        nä helmikuuta 1984 asettanut yritysverotuksen
10815:    Sellaisesta ammattimaiseen liikenteeseen käy-     kehittämislinjakomitean. Sen työn tavoitteena on
10816: tetystä autosta, jonka hankintameno poistetaan       yritysten tuloverotuksen osalta kehitellä neutraa-
10817: EVL:n 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyllä        li, pääoma- ja henkilöverotuksen sekä kansainvä-
10818: tavalla, saatu luovutushinta katsotaan sen sijaan    lisen kehityksen kanssa sopusoinnussa oleva, ny-
10819: sen verovuoden tuotoksi, jona se on saatu.           kyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi järjestelmä.
10820:    EVL:n sisältämiä tuloksentasauskeinoja käyt-      Myös kysymyksessä esitetyt ongelmat tullaan yri-
10821: täen voidaan käyttöomaisuuden luovutuksista          tysten tuloverotuksen kehittämisessä ottamaan
10822: johtuvat yhtäkkiset veroseuraamukset suurelta        huomioon.
10823: osin välttää. Yritysten tuloverotuksen kehittämis-
10824: 
10825:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1984
10826: 
10827:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
10828: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 235
10829: 
10830: 
10831: 
10832: 
10833:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
10834: 
10835:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           het. Skälig lön som betalas åt delägares maka är
10836: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         avdragbar från sammanslutnings inkomst, likaså
10837: den 8 maj 1984 tili vederbörande medlem av             lön som betalas åt sammanslutnings delägare.
10838: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         I 16 § 1 punkten lagen om beskattning av
10839: dagsman Jokela m.fl. undertecknade spörsmål nr         inkomst av näringsverksamhet (NärSkL) stadgas
10840: 235:                                                   angående enskild näringsidkare, att såsom ut-
10841:                                                        gifter för inkomstens förvärvande inte kan anses
10842:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10843:                                                        lön, pension elier andra förmåner som betalats
10844:         för att enskilda lastbilsföretagare och tra-
10845:                                                        tili maka och under 14-årigt barn. Förbudet mot
10846:         fikföretagare vilkas företag drivs i form av
10847:                                                        att avdra lön tili maka saknar dock betydelse om
10848:         bolag blir jämstälida vid inkomstbeskatt-
10849:                                                        makans arbetsinsats inte är ringa. Härvid delas
10850:         ningen, och
10851:                                                        inkomsten av näringsverksamheten melian ma-
10852:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       karna. Lön som betalats åt över 14-årigt barn som
10853:         för att ändra stadgandena angående last-       arbetat inom näringsverksamheten utgör en av-
10854:         bilsföretagares byte av materiel så, att       dragbar utgift. I fråga om chaufförer har det
10855:         skenbar försäljningsvinst under inga om-       ansetts att förutsättningarna för att dela inkoms-
10856:         ständigheter vore skattepliktig?               ten är uppfylida om makan har tagit del i det
10857:                                                        egentliga körandet elier dagligen skött mottag-
10858:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen av bestäliningar, fakturering, bokföring,
10859: anföra följande:                                       löneuträkning och andra liknande uppgifter. En
10860:    Inkomst av näringsverksamhet beskattas såsom        lastbilschaufför som trafikerar med bara en bil
10861: inkomst av rörelse elier yrke. Den skattskyldige       har dock sälian en så omfattande verksamhet att
10862: kan fritt välja bolagsform när verksamheten in-        makans deltagande vore av annan än ringa be-
10863: leds, och vid behov kan denna form senare              tydelse. Makans deltagande i verksamheten leder
10864: ändras. Ett aktiebolag kan betala lön åt sin           sålunda sälian tili att inkomsterna delas.
10865: aktieägare elier dennes familjemedlemmar. Med              De problem angående överlåtelse av bil, som
10866: stöd av 57 § beskattningslagen kan man vid             begagnats i yrkesmässig trafik, vilka framförs i
10867: beskattningen ingripa om lönerna är oskäliga.          motiveringen tili spörsmålets andra del hör när-
10868:    Om en lastbilschaufför för sin verksamhet har       mast ihop med periodiseringen. Utgift för an-
10869: grundat ett öppet bolag elier ett kommanditbo-         skaffning av bil kan avskrivas antingen enligt
10870: lag där makarna är bolagsmän kan bolaget med           30 § elier enligt 33 § 1 mom. 2 punkten NärSkL.
10871: stöd av 56 § beskattningslagen upplösas i be-          Chauffören kan välja avskrivningssystem enligt
10872: skattningen i den händelse att företaget har givits    eget övervägande, men systemet kan inte ändras
10873: en bolagsform som inte svarar mot de faktiska          innan anskaffningsutgiften för bilen har avskri-
10874: omständigheterna. Bolagets inkomster och för-          vits.
10875: mögenhet beskattas då oftast såsom huvuddel-               Om anskaffningsutgiften för bil avskrivs enligt
10876: ägarens inkomst och förmögenhet, som om det            30 § NärSkL och den skattskyldige säljer bilen,
10877: vore fråga om en enskild näringsidkares verksam-       anses den del av överlåtelsepriset som inte har
10878: het. Ett öppet bolag elier kommanditbolag anses        kunnat avdras från utgiftsresten såsom skatteplik-
10879: som skild skattskyldig om det idkar affärsverk-        tig intäkt för skatteåret. Den skattskyldige har
10880: samhet på det sätt som nämns i 18 § 4 mom.             dock, om han fortsätter sin näringsverksamhet
10881: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet              och ämnar skaffa nya förslitning underkastade
10882: (1043/74). Om ett öppet bolag eller kommandit-         anläggningstillgångar, rätt att inte betrakta det
10883: bolag inte idkar affärsverksamhet, elier om bola-      vid beräkning av utgiftsresten icke avdragna
10884: get inte har antecknats i handelsregistret fördelas    beloppet som intäkt. Den skattskyldige gör här-
10885: dess inkomst och förmögenhet på delägarna, för         vid en nyanskaffningsreservering. Reserveringen
10886: att beskattas såsom deras inkomst och förmögen-        avdras från anskaffningsutgifterna för förslitning
10887:                                       1984 vp. -- ~ n:o 235                                           5
10888: 
10889: underkastade anläggningstillgångar som tas i          det tillsatte den 23 februari 1984 en kommitte
10890: bruk under de två, eller genom länsskatteverkets      för att utreda, enligt vilka linjer företagens
10891: beslut flera påföljande åren.                         inkomstbeskattning och företagsbeskattningen
10892:    Däremot anses det överlåtelsepris som erhållits    bör utvecklas. Målet för dess arbete är i fråga om
10893: för i yrkesmässig trafik använd bil vars anskaff-     företagens inkomstbeskattning att utveckla ett
10894: ningsutgifter avskrivs i den ordning som stadgas i    neutralt system som harmonierar med kapital-
10895: 33 § 1 mom. 2 punkten NärSkL såsom intäkt för         och personbeskattningen och med den interna-
10896: det skatteår, under vilket det erhållits.             tionella utvecklingen, och som är enklare och
10897:    Genom att använda de metoder för resultatut-       redigare än det nuvarande systemet. Också de
10898: jämning som ingår i NärSkL kan man tili stor del      problem som framförs i spörsmålet kommer att
10899: undgå de plötsliga skattepåföljder som är resulta-    beaktas vid utvecklandet av företagens inkomst-
10900: tet av att anläggningstillgångar överlåts. Statsrå-   beskattning.
10901:     Helsingfors den 7 juni 1984
10902: 
10903:                                                                           Minister Pekka Vennamo
10904:                                                     1984 vp.
10905: 
10906: Kirjallinen kysymys n:o 236
10907: 
10908: 
10909: 
10910: 
10911:                                       ). Mikkola ym.: Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädännön
10912:                                          opetushenkilöstöä koskevien tavoitteiden toteuttamisesta
10913: 
10914: 
10915:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10916: 
10917:    Vuonna 1966 annettiin laki ja asetus korkea-            säykset ovat viime vuosina olleet mitättömiä siitä
10918: koululaitoksen kehittämisestä. Näissä säädöksissä          huolimatta, että monissa näiden korkeakoulujen
10919: asetettiin tietty tavoitetaso sekä korkeakoulujen          tiedekunnissa ollaan opettajavoimien suhteen
10920: opiskelijapaikkojen että opettajan virkojen ja toi-        varsin kaukana korkeakoululaitoksen kehittämis-
10921: mien määrille, joita on sittemmin tarkistettu ja           lainsäädännössä asetetuista tavoitteista. Korkea-
10922: jotka pitäisi saavuttaa vuoden 1986 päättyessä.            koululaitoksen kehittämislakityöryhmän ensim-
10923: Mainitun asetuksen mukaan tulisi korkeakou-                mäisessä osaraportissa (2 .2 .1982) todettiin esi-
10924: luissa olla vuoden 1986 päättyessä ainakin yksi            merkiksi Turun yliopiston I-pääalan - humanis-
10925: opettajan virka tai tätä vastaava määrä tuntiope-          tinen, oikeustieteellinen ja yhteiskuntatieteelli-
10926: tusta 12 opiskelijapaikkaa kohti humanistisilla,           nen tiedekunta - opettajavajaukseksi edellä to-
10927: oikeustieteellisillä ja yhteiskuntatieteellisillä aloil-   dettujen teoreettisten opiskelijapaikkalaskelmien-
10928: la, 9 opiskelijapaikkaa kohti luonnontieteissä,            kin mukaan 50 virkaa vuoden 1986 tavoitetasoon
10929: maatalous- ja metsätieteissä sekä teknisissä tie-          nähden. Mikäli laskelman perustana käytetään
10930: teissä ja 6 opiskelijapaikkaa kohti lääketieteissä.        todellisia opiskelijamääriä, tuo 50 viran vajaus
10931:    Opiskelijapaikan laskennallinen määrittely, jo-         vallitsee yksistään jo em. yliopiston humanistises-
10932: ka sisältyy valtioneuvoston vahvistamiin korkea-           sa tiedekunnassa.
10933: koululaitoksen kehittämissuunnitelmiin, on ollut              Erityisen kärjistynyt tilanne on ns. vanhojen
10934: hyvin teoreettinen ja sen käyttö mitoitusperustee-         korkeakoulujen sisällä eräissä nuorissa oppiaineis-
10935: na kaavamaista. Laskelmien perustana on monilla            sa, jotka eivät ehtineet saada opettajavoimia
10936: koulutushaaroilla käytetty epärealistisen lyhyitä          ennen korkeakoululaitoksen voimakasta alueellis-
10937: keskimääräisiä opiskeluaikoja. Todelliset opiskeli-        ta laajenemista ja joiden sijainti vanhoissa yli-
10938: jamäärät ovat eritoten ns. vanhoissa korkeakou-            opistoissa on ollut käytännöllisenä esteenä uusien
10939: luissa olleet jatkuvasti huomattavasti suurempia           virkojen tai toimien saamiselle myöskään tämän
10940: kuin suunnitelmissa käytetyt laskennalliset opis-          laajenemisvaiheen kestäessä. Esimerkiksi Turun
10941: kelijapaikkamäärät olisivat edellyttäneet. Opetus-         yliopiston humanistisessa tiedekunnassa opiskelee
10942: henkilöstön tarpeen mitoituksessa on kuitenkin             kulttuurihistoria-nimistä oppiainetta joko pää-
10943: jatkuvasti käytetty perusteena pelkästään viime-           tai sivuaineena yli 300 opiskelijaa, mutta opetta-
10944: mainittuja lukuja. Kun opetushenkilöstön tarvet-           jia tässä oppiaineessa on ainoastaan yksi professo-
10945: ta on toistaiseksi kaiken lisäksi tarkasteltu ainoas-      ri ja yksi assistentti.
10946: taan korkeakouluittain ja tieteen pääaloittain, on
10947:                                                               Valtioneuvoston viimeksi (6.1.1983) vahvista-
10948: monissa yksittäisissä tiedekunnissa ja oppiaineissa
10949:                                                            massa korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitel-
10950: opetusta jouduttu hoitamaan kohtuuttoman vä-               massa vuosille 1983-86 on opetuksen resurssion-
10951: häisin resurssein.                                         gelmien ratkaisuksi tarjottu opetusvirkojen uu-
10952:    Koko korkeakoululaitoksen kehittämislainsää-            delleen kohdentamista niissä korkeakouluissa,
10953: dännön voimassaolaajan on Suomen korkeakou-                joissa joillakin koulutusaloilla on opetusvoimia
10954: lulaitokselle ollut ominaista useiden uusien kor-          yli laskennallisen vähimmäistarpeen. Avoimiksi
10955: keakoulujen perustaminen ja kehittäminen, mikä             tulevien virkojen ja toimien siirtäminen on kui-
10956: käytännössä on merkinnyt mm. sitä, että opetta-            tenkin käytännössä erittäin vaikea, hidas ja sattu-
10957: jan virkojen ja toimien lisäykset ovat jo pitkään          manvarainen järjestelmä. Tämän periaatteen laa-
10958: painottuneet näihin uusiin korkeakouluihin.                jamittaisempi omaksuminen merkitsee samalla
10959: Vanhoissa korkeakouluissa opettajaresurssien li-           korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädännössä
10960: 42840067!F
10961: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 236
10962: 
10963: asetettujen tavoitteiden muuttamista opettajare-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10964: surssien osalta ruinimitavoitteista jonkinlaiseksi    tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
10965: enimmäistasoksi, jonka yli menevät kohdat tasoi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10966: tetaan pois. Tämä ei ole korkeakoululaitoksen         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10967: kehittämislainsäädännön hengen mukaista; siinä
10968: asetetut tavoitteet on opettajaresurssien osalta                Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-
10969: selvästi säädetty vähimmäistavoitteiksi. Lisäksi             keakoululaitoksen kehittämislainsäädän-
10970: ko. lainsäädännössä korkeakoulujen henkilöstöre-             nössä asetetut tavoitteet opiskelijamää-
10971: sursseja on sinänsä jo tarkasteltu pääasiassa vain           rien ja opetusvoimien suhteen osalta ovat
10972: opetuksen näkökulmasta, opiskelijapaikkoja mi-               käytännössä toteutuneet heikosti, ja
10973: toitusperusteena käyttäen.                                      mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
10974:                                                              tynyt tai aikoo ryhtyä opettajavoimien
10975:    Myös korkeakouluissa tapahtuvan tutkimus-                 lisäämiseksi ko. lainsäädännössä asetetuis-
10976: toiminnan edellytysten jatkuva turvaaminen                   ta tavoitteista jälkeenjääneissä tiedekun-
10977: edellyttää opetus- ja tutkimushenkilöstön lisää-             nissa ottaen huomioon erityisesti myös
10978: mistä ja nimenomaan yli sen vähimmäistason,                  vanhojen korkeakoulujen ns. nuoret op-
10979: mitä jo opetuksen asianmukainen järjestäminen                piaineet, sekä
10980: edellyttäisi. Opettajan virkoja ja toimia lisäämäl-             mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
10981: lä voitaisiin parantaa jo olemassa olevienkin vir-           tynyt tai aikoo ryhtyä korkeakoulujen
10982: kojen ja toimien haltijoiden tutkimusmahdolli-               opettajien työolosuhteiden kehittämiseksi
10983: suuksia, jotka opetus- ja hallintotehtävien pai-             niin, että heidän mahdollisuutensa tutki-
10984: neessa ovat viime vuosina kaventuneet.                       mustyön harjoittamiseen turvataan?
10985: 
10986:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1984
10987: 
10988:          Jukka Mikkola                   Anna-Liisa Piipari             Antti Kalliomäki
10989:          Mikko Rönnholm                  Pertti Paasio                  Tuula Paavilainen
10990:          Risto Ahonen                    Saara-Maria Paakkinen          Anna-Liisa Jokinen
10991:          Paula Eenilä                    Pekka Myllyniemi               Martti Ratu
10992:          Heli Astala                     Martti Lähdesmäki              Liisa Hilpelä
10993:          Ensio Laine                     Paavo Lipponen                 Aino Pohjanoksa
10994:          Tuulikki Hämäläinen             Reijo Lindroos                 Timo Roos
10995:                                          Pentti Lahti-Nuuttila
10996:                                         1984 vp. -     KK n:o 236                                       3
10997: 
10998: 
10999: 
11000: 
11001:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11002: 
11003:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kokonaisuutena opettajavoimien laskennalli-
11004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nen lisätarve vuosina 1985-86 on noin 90.
11005: olette kirjeellänne 8 päivänä toukokuuta 1984          Eräissä korkeakouluissa ja eräillä pääaloilla las-
11006: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        kennalliset vähimmäistavoitteet on jo ylitetty.
11007: vastattavaksi kansanedustaja J. Mikkolan teke-         Kuitenkin useimmissa korkeakouluyksiköissä ta-
11008: män kirjallisen kysymyksen n:o 236:                    voitteet ovat edelleen saavuttamatta.
11009:                                                           Mikäli asetetut vähimmäistavoitteet toteute-
11010:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-   taan myös korkeakoulu- ja pääalakohtaisesti, tu-
11011:          keakoululaitoksen kehittämislainsäädän-       lee opettajavoimia lisätä yli 400:lla. Tällöin ei
11012:          nössä asetetut tavoitteet opiskelijamää-      tarvitse siirtää opetusvirkoja ja -toimia korkea-
11013:          rien ja opetusvoimien suhteen osalta ovat     koulujen sisällä tai korkeakoulusta toiseen. Mikä-
11014:          käytännössä toteutuneet heikosti, ja          li opettajavoimia tasataan korkeakoulujen sisällä,
11015:             mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     opettajien lisätarve on noin 350. Mikäli opettaja-
11016:          tynyt tai aikoo ryhtyä opettajavoimien        voimia tasataan eri pääalojen kesken lisätarve on
11017:          lisäämiseksi ko. lainsäädännössä asetetuis-   260. Jos opettajavoimia tasataan sekä korkeakou-
11018:          ta tavoitteista jälkeenjääneissä tiedekun-    lujen sisällä että korkeakoulujen kesken, lisätarve
11019:          nissa ottaen huomioon erityisesti myös        on edellä mainittu 90. Tämän edellyttämiin
11020:          vanhojen korkeakoulujen ns. nuoret op-        virkasiirtoihin ei kuitenkaan ole käytännön mah-
11021:          piaineet, sekä                                dollisuuksia vuoden 1986 loppuun mennessä.
11022:             mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-         Hallitus pyrkii siihen, että korkeakouluihin
11023:          tynyt tai aikoo ryhtyä korkeakoulujen         voitaisiin perustaa uusia virkoja sekä toteuttaa
11024:          opettajien työolosuhteiden kehittämiseksi     opetusvoimavarojen uudelleen kohdentamista si-
11025:          niin, että heidän mahdollisuutensa tutki-     ten, että lainsäädännön edellyttämät opettaja-
11026:          mustyön harjoittamiseen turvataan?            määrien vähimmäistavoitteet voitaisiin saavuttaa
11027:                                                        ainakin tieteen pääaloittain.
11028:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Uusia opetusresursseja kohdennettaessa edelly-
11029: ti seuraavaa:                                          tetään, että eräissä vanhoissa, suhteellisen hyvin
11030:   Vuonna 1984 maamme korkeakouluissa oli               varustetuissa korkeakouluissa voidaan osa uusista
11031: opettajia kaikkiaan 6 170. Kehittämislainsäädän-       opettajatarpeista tyydyttää korkeakoulun sisäisin
11032: nön edellyttämä opettajavoimien vähimmäista-           virkajärjestelyin sekä tuntiopetusta uudelleen
11033: voite vuoden 1986 lopussa oli valtioneuvoston          kohdentamalla. Koska voimavarojen uudelleen
11034: vahvistaman korkeakoululaitoksen vuosien 1983          kohdentamista ei kuitenkaan ole riittävässä mää-
11035: - 86 kehittämissuunnitelman mukaan 6 260 ja            rin toteutettu, näiden korkeakoulujen eräissä
11036: pidemmällä tähtäimellä 6 350.                          yksiköissä ei ole voitu saavuttaa lainsäädännön
11037:    Pääaloittain opettajavoimat jakaantuivat seu-       edellyttämiä opettajavoimien vähimmäistavoittei-
11038: raavasti:                                              ta.
11039:                                                            Opetusministeriö lähetti 14. 3. 1984 korkeakou-
11040:                  opettajamäärä      laskennallinen     luille kirjeen henkilöstövoimavarojen uudelleen
11041:                      1984          vähimmäistavoite    kohdentamisesta. Kirjeessä todetaan muun mu-
11042:                                          1986          assa, että korkeakoulujen henkilöstövoimavarojen
11043:      p                                                 kohdentaminen muuttuvien tarpeiden mukaises-
11044:              1      2 130               2 270
11045:      p                                                 ti on pysyvä korkeakoulujen voimavarojen ohjaa-
11046:             II      1 820               1 720
11047:      p                                                 mistapa sekä nykyisen korkeakoululaitoksen ke-
11048:            III      1 115               1 250
11049:      p                                                 hittämislainsäädännön aikana että sen päättymi-
11050:            IV       1 105               1 020
11051:                                                        sen jälkeen. Tutkimuksen ja opetuksen painoalo-
11052:                     6 170               6 250          jen muutokset voidaan vain vähäiseltä osin turva-
11053:                                                        ta uusin voimavaroin.
11054: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 236
11055: 
11056:    Korkeakoulujen opettajien mahdollisuudet           den kehittäminen on korkeakoulujen itsensä vas-
11057: tutkimustyön harjoittamiseen eivät ole toistaisek-    tuulla. Hallitus on pyrkinyt luomaan tutkimus-
11058: si olleet kaikilta osin tyydyttävät. Hallituksen      työlle nykyistä paremmat yleiset edellytykset ko-
11059: tarkoituksena on parantaa tutkimustyön edelly-        rostamalla aikaisempaa tutkimuspainotteisempaa
11060: tyksiä korkeakouluissa. Hallituksen toimenpitein      korkeakoulupolitiikkaa. Tämä näkyy voimavaro-
11061: voidaan luoda tutkimustyölle lähinnä yleiset          jen ohjaamisessa, lainsäädännön kehittämisessä ja
11062: puitteet. Tällöin on kysymys taloudellisista, lain-   korkeakoululaitoksen muussa yleisessä kehittämi-
11063: säädännöllisistä ja muista tutkimustyön yleisistä     sessä. Tätä linjaa on tarkoitus jatkaa ja tehostaa.
11064: edellytyksistä. Käytännön tutkimustyöolosuhtei-
11065: 
11066:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1984
11067: 
11068:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
11069:                                        1984 vp. -      KK n:o 236                                        5
11070: 
11071: 
11072: 
11073: 
11074:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
11075: 
11076:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           högskolor och inom en del huvudområden har de
11077: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          kalkylerade minimimålen redan överskridits. Vid
11078: av den 8 maj 1984 tili vederbörande medlem av          de flesta högskolor har man fortfarande dock inte
11079: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   uppnått de uppställda målen.
11080: man J. Mikkola undertecknade spörsmål nr 236:             Om de uppstälida minimimålen genomförs
11081:              Är Regeringen medveten om att de          även i fråga om var och en av högskolorna och
11082:          mål som uppstälits i lagstiftningen om        vart och ett av huvudområdena, bör antalet
11083:          utbyggnaden av högskoleväsendet i fråga       lärare ökas med 400. Härvid behöver man inte
11084:          om antalet studerande och lärare i prakti-    överföra undervisningstjänster och -befattningar
11085:          ken förverkligats dåligt, och                 inom högskolorna elier från en högskola tili en
11086:             vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     annan. Om antalet lärare utjämnas inom högsko-
11087:          eller ämnar Regeringen vidta för att öka      lorna, är tiliäggsbehovet av lärare ca 350. Om
11088:          antalet lärare vid de fakulteter som inte     antalet lärare utjämnas melian olika huvudområ-
11089:          lyckats uppnå de mål som uppstälits i         den utgör tiliäggsbehovet 260 lärare, Om antalet
11090:          nämnda lagstiftning specielit med hänsyn      lärare utjämnas både inom högskolorna och mel-
11091:          tili de s.k. unga läroämnena vid de gamla     lan högskolorna är tilläggsbehovet 90 lärare,
11092:          högskolorna, samt                             såsom ovan nämnts. Tili slutet av år 1986 finns
11093:              vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    det dock inte i praktiken möjligheter tili tjänste-
11094:          elier ämnar Regeringen vidta för att ut-      regleringar av detta slag.
11095:          veckla arbetsförhåliandena för högskole-          Regeringen strävar tili att nya tjänster kunde
11096:          lärarna så att deras möjligheter att forska   inrättas vid högskolorna samt att undervisnings-
11097:          tryggas?                                      resurserna omfördelas så, att de minimimål i
11098:                                                        fråga om antalet lärare som lagstiftningen för-
11099:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utsätter kunde uppnås åtminstone med hänsyn
11100: framföra följande:                                     tili varje huvudområde,
11101:    År 1984 var antalet lärare vid våra högskolor           Då nya undervisningsresurser fördelas, för-
11102: sammanlagt 6 170. Det minimimål i fråga om             utsätts att vid en del gamla, relativt välutrustade
11103: lärare i slutet av år 1986, som utvecklingslagstift-   högskolor en del av de nya lärarbehoven skulie
11104: ningen förutsätter var i enligt med den utveck-        tilifredsställas med inre tjänsteregleringar inom
11105: lingsplan för högskoleväsendet som statsrådet          högskolan samt med en omfördelning av timun-
11106: faststälit för åren 1983-86 6 260 lärare och           dervisningen. Eftersom resursernas omfördelning
11107: 6 350 lärare på längre sikt.                           inte i tillräckligt stor utsträckning genomförts,
11108:    Antalet lärare fördelade enligt huvudområde         har det inte varit möjligt att inom vissa enheter
11109: var följande:                                          vid dessa högskolor uppnå de minimimål i fråga
11110:                                                        om antalet lärare som lagstiftningen förutsätter.
11111:                      antalet         kalkylerat        Undervisningsministeriet sände 14. 3. 1984 tili
11112:                   lärare 1984     minimimål 1986       högskolorna en skrivelse angående omfördel-
11113:                                                        ningen av personalresurserna.
11114:      H       I      2 130               2 270
11115:      H      II      1 820               1 720             I skrivelsen konstateras bl. a. att fördelningen
11116:      H     III      1 115               1 250          av högskolornas personalresurser enligt växlande
11117:      H      IV      1 105               1 020          behov är ett permanent sätt att fördela resurserna
11118:                                                        vid högskolorna både då lagstifrningen om hög-
11119:                     6 170              6 250           skoleväsendet utvecklas och sedan detta arbete
11120:                                                        slutförts. Ändringar i tyngdpunkter inom forsk-
11121:   Under 1985-86 är det kalkylerade tiliäggs-           ning och undervisning kan endast tili små delar
11122: behovet av lärare sammanlagt 90. Vid en del            tryggas med nya resurser.
11123: 6                                        1984 vp. -       KK n:o 236
11124: 
11125:    Högskolelärarnas möjligheter att forska har            arbetsförhållaodeoa för praktisk forskoing. Rege-
11126: hittills inte tili alla delar varit tillfredsställaode.   riogeo har strävat tili att skapa bättre allmänna
11127: Regeringeo har för avsikt att förbättra förutsätt-        förutsättniogar för forskningen i och med att den
11128: oiogaroa för forskoiog vid högskolorna. Med               betonar den tidigare högskolepolitiken där
11129: regeriogeos åtgärder kao mao oärmast skapa de             tyngdpunkteo var lagd på forskning. Detta syos i
11130: allmäooa ramaroa för forskoiog. Härvid är det             fördeloingen av resurseroa, i utvecklandet av
11131: fråga om ekooomiska, lagstadgade och aodra                lagstiftningen och i det övriga allmäooa utveck-
11132: allmäooa förutsättniogar för forskoiog.                   landet av högskoleväsendet. Avsikten är att fort-
11133:    Det aokommer på högskoloroa att utveckla               sätta med deona linje och effektivera deo.
11134: 
11135:      Helsingfors den 11 juni 1984
11136: 
11137:                                                                             Mioister Gustav Björkstrand
11138:                                                  1984 vp.
11139: 
11140: Kirjallinen kysymys n:o 237
11141: 
11142: 
11143: 
11144: 
11145:                                     Paavilainen: Sairaan lapsen perheelle myönnettävistä matkakor-
11146:                                        vauksista ja hoitotuesta
11147: 
11148: 
11149:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11150: 
11151:     Lapsen vakava sairastuminen on aina perhettä        lahoitoon, äiti ilmoitti tammikuussa lapsen jou-
11152: ja vanhempia raskaasti koetteleva tapahtuma.            tumisesta sairaalaan 9.11.1983. Hoitotuesta tuli
11153: Henkisten paineiden ja kärsimysten lisäksi siihen       lakkauruspäätös 1. 2. 1984 alkaen. Maaliskuun lo-
11154: liittyy usein suuria käytännöllisiä ja taloudellisia    pussa 1984 Kansaneläkelaitoksen piiritoimistosta
11155: ongelmia. Yhteiskunta on viime vuosina osaltaan         soitettiin, että perheelle on maksettu liikaa hoi-
11156: pyrkinyt helpottamaan ja auttamaan perheiden            totukea lokakuun 1983 alusta lähtien ja tuki olisi
11157: tilannetta tällaisissa tapauksissa, mutta tukijärjes-   maksettava takaisin. Ilmoituksen taustalla oli,
11158: telmä ei tunnu vielä kyllin kanavalta ja asioiden       että jo 1. 7.1983 alkaneet sairaalahoitopäivät oli
11159: hoito on toisinaan raskaan byrokraattista.              laskettu yhteen. Tukea anonut äiti oletti, että
11160:     Kun lapsi on hoidettavana esimerkiksi keskus-       Kansaneläkelaitos olisi päätöstä tehdessään otta-
11161: sairaalassa usein pitkänkin matkan päässä koto-         nut ne huomioon. Perheellä on suuria vaikeuksia
11162: aan, aiheuttavat matkakulut lastaan katsomassa          tuen takaisin maksamisessa, koska he ovat joutu-
11163: käyville vanhemmille merkittäviä kustannuksia.          neet ottamaan lapsen vaikean sairauden aiheutta-
11164: Esimerkiksi tapauksessa, jossa matkakulut ovat          man tilanteen vuoksi myös lainaa.
11165: 1 600 markkaa kuukaudessa, mutta vanhempien                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11166: yhteinen omavastuu on 60 markkaa päivää kohti,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11167: ovat kyseessä jo raskaat taloudelliset uhraukset        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11168: surun ja huolen lisäksi.                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11169:     Kyseisessä tapauksessa perheen ongelmia sy-
11170: ventää myös se, että vanhemmilta vaaditaan                         Onko Hallitus tietoinen vaikeasti sai-
11171: takaisin aiemmin myönnettyä sairaan lapsen hoi-                 raan lapsen perheen tukijärjestelmässä
11172: totukea. Äiti anoi hoitotukea lokakuun 1983                     olevista puutteista mm. sairaalahoidossa
11173: alussa ja sa1 asiasta myöntavan päätöksen                       olevan lapsen vanhempien matkakorvaus-
11174: 2.12.1983.      Tukea maksettiin takauruvasti                   ten osalta sekä hoitotuen maksamisessa
11175:  1. 7.1983 alkaen.                                              olevista ongelmista, jotka saattavat ai-
11176:     Kun myönteisen päätöksen mukana tulleessa                   heuttaa hoitotuen takaisinperintää, sekä
11177: ohjekirjassa pyydettiin ilmoitusta Kansaneläke-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11178: laitokselle siitä, jos lapsi joutuu jatkuvaan sairaa-           ryhtyä epäkohtien poistamiseksi?
11179: 
11180:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1984
11181: 
11182:                                             Tuula Paavilainen
11183: 
11184: 
11185: 
11186: 
11187: 428400670E
11188:   1
11189: 2                                      1984 vp. -- EJC n:o 237
11190: 
11191: 
11192: 
11193: 
11194:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11195: 
11196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        kakulujen korvaamiseen, vaan tällöin tulevat so-
11197: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vellettaviksi sairausvakuutuslain säännökset mat-
11198: olette 8 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-         kakulujen korvaamisesta. Niissä tapauksissa, jois-
11199: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sa vakuutettu joutuu tekemään oman tai lapsensa
11200: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        saman sairaustapauksen johdosta esimerkiksi lää-
11201: Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     kärin samalla kertaa määräämien tutkimus- tai
11202: sestä n:o 237:                                         hoitosarjaan sisältyvien toimenpiteiden vuoksi
11203:                                                        useita matkoja, omavastuuosuudet saattavat
11204:            Onko Hallitus tietoinen vaikeasti sai-      nousta melko suuriksi. Kansaneläkelaitoksessa
11205:         raan lapsen perheen tukijärjestelmässä         selvitetään parhaillaan korvausperusteiden muut-
11206:         olevista puutteista mm. sairaalahoidossa       tamista niin sanotuissa sarjahoidoissa siten, että
11207:         olevan lapsen vanhempien matkakorvaus-         matkakorvauksista vähennettäisiin vain yksi oma-
11208:         ten osalta sekä hoitotuen maksamisessa         vastuuosa hoitosarjaa ja yhteen suuntaan tapah-
11209:         olevista ongelmista, jotka saattavat ai-       tuvaa matkaa kohti. Kysymys on kuitenkin tekni-
11210:         heuttaa hoitotuen takaisinperintää, sekä       sesti hankalasti ratkaistavissa ja vaatii vielä lisäsel-
11211:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vittelyä. Selvitysten valmistuttua sosiaali- ja ter-
11212:         ryhtyä epäkohtien poistamiseksi?               veysministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.
11213:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Lapsen hoitotuesta annetussa asetuksessa (6 32 1
11214: ti seuraavaa:                                          69) on lapsen huoltajalle ja hoitotuen nostajalle
11215:    Vanhempien mahdollisuudet osallistua vai-           asetettu velvollisuus ilmoittaa lapsen siirtymisestä
11216: keasti sairaan lapsensa sairaanhoitoon ja kuntou-      sellaiseen sairaala- tai laitoshoitoon, joka on es-
11217: tukseen paranivat huomattavasti, kun valtion           teenä hoitotuen maksamiselle. Ilmoittamisen lai-
11218: tulo- ja menoarviossa varattiin vuonna 1983 ensim-     minlyönti tai viivästys ilmoituksen tekemisessä
11219: mäisen kerran määräraha avustuksien myöntämi-          voi johtaa liikaa maksetun hoitotuen takaisinpe-
11220: seen vanhemmille, joille aiheutuu huomattavaa          rimiseen. Lain nimenomaisen säännöksen mu-
11221: ansion menetystä tai merkittävästi muita kuluja        kaan aiheettomasti tai liian suurena maksettu
11222: vaikeasti sairaan lapsensa kuntoutuksesta tai sai-     etuus on perittävä takaisin.
11223: raanhoidosta. Tämän vuoden tulo- ja menoarvi-            Joissakin tapauksissa takaisinperintätoimenpi-
11224: ossa kyseiseen tarkoitukseen on varattu 13 mil-        teistä voidaan luopua. Liikamaksun takaisinpe-
11225: joonaa markkaa. Valtioneuvoston päätöksen mu-          rinnästä luovutaan lähinnä silloin, kun sairaala-
11226: kaan avustusta voidaan myöntää henkilölle, joka        tai laitoshoitoon joutumisesta on ilmoitettu kuu-
11227: on alle 16-vuotiaan lapsensa vaikean sairauden         kauden kuluessa hoidon alkamisesta. Kun kysy-
11228: vuoksi lääkärin määräyksestä osallistunut sairaa-      myksessä on etuuden hakijan joutuminen hoi-
11229: lassa tai sairaanhoidon jälkeen sairaalan poliklini-   toon, kuukauden ilmoitusaika lasketaan etuuden
11230: kalla lapsensa sairaanhoitoon tai kuntoutukseen        myöntämistä koskevan päätöksen tiedoksisaannis-
11231: taikka lapsensa lääkintähuollon tarkoituksien saa-     ta eli päätöksen antamista seuraavasta seitsemän-
11232: vuttamiseksi tarpeelliseen opastukseen. Avustus        nestä päivästä, jollei muuta ole näytetty. Takai-
11233: on päivää kohden yhtä suuri kuin asianomaisen          sinperinnästä annetaan päätös ja siihen on mah-
11234: sairausvakuutuslain mukainen päiväraha olisi,          dollista hakea valittamalla muutosta sosiaaliva-
11235: kuitenkin enintään 165 markkaa.                        kuutuslautakunnalta ja sen päätöksestä tarkastus-
11236:    Kysymyksessä olevaa määrärahaa ei voi mo-           lautakunnalta.
11237: mentin käyttöperusteiden mukaan käyttää mat-
11238: 
11239:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1984
11240: 
11241:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11242:                                        1984 vp. -- KJC n:o 237                                           3
11243: 
11244: 
11245: 
11246: 
11247:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11248: 
11249:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           härvid skall sjukförsäkringslagens stadganden om
11250: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ersättning av resekostnader tillämpas. I de fall
11251: den 8 maj 1984 tili vederbörande medlem av             där den försäkrade på grund av sitt eget eller sitt
11252: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      barns ett och samma sjukdomsfall måste göra
11253: dagsledamot Paavilainen undertecknade spörsmål         flera resor, t.ex. på grund av åtgärder som läkare
11254: nr 237:                                                på en och samma gång har föreskrivit i anslut-
11255:                                                        ning till en undersöknings- eller behandlingsse-
11256:             Är Regeringen medveten om bristerna        rie, kan självriskandelarna bli rätt stora. Vid
11257:         i stödsystemet för svårt sjuka barns famil-    folkpensionsanstalten utreds som bäst frågan om
11258:         jer bl.a. beträffande resekostnadsersätt-      en ändring av ersättningsgrunderna vid så kallade
11259:         ningar för föräldrar tili barn i sjukhusvård   seriebehandlingar så, att av resekostnadsersätt-
11260:         samt om problemen i anslutning tili            ningarna skulle avdras endast en självriskandel
11261:         utbetalning av vårdbidrag vilka kan leda       per behandlingsserie och resa i en riktning.
11262:         tili att vårdbidraget återindrivs, samt        Frågan är dock tekniskt svår att lösa och kräver
11263:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tilläggsutredningar. Efter att utredningarna blivit
11264:         för att avlägsna missförhållandena?            färdiga vidtar social- och hälsovårdsministeriet
11265:                                                        erforderliga åtgärder.
11266:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           I förordningen om vårdbidrag för barn (632/
11267: anföra följande:                                       69) stadgas att den som har vårnaden om barn
11268:    Föräldrarnas möjligheter att delta i sjukvård       eller den som lyfter vårdbidrag är skyldig att
11269: och rehabilitering av sitt svårt sjuka barn förbätt-   anmäla om barnet förflyttas tili sådant sjukhus
11270: rades betydligt när man i statsförslaget för år        eller anstaltsvård som utgör hinder för erläggan-
11271: 1983 för första gången reserverade ett anslag för      det av vårdbidrag. Om man underlåter att göra
11272: beviljande av understöd tili föräldrar, som åsam-      sådan anmälan eller fördröjer den kan detta leda
11273: kas betydande förlust av förvärvsinkomst eller         till att det överbetalda beloppet av vårdbidraget
11274: andra märkbara utgifter med anledning av sitt          återindrivs. Enligt ett uttryckligt stadgande i
11275: svårt sjuka barns rehabilitering eller sjukvård. I     lagen skall förmån som utgått utan grund eller
11276: statsförslaget för innevarande år har 13 miljoner      till för stort belopp återindrivas.
11277: mark reserverats för ifrågavarande ändamål. En-            I vissa fall kan man avstå från återindrivnings-
11278: ligt statsrådets beslut kan understöd betalas åt       åtgärder. Man avstår från att återindriva det
11279: person som på grund av svår sjukdom som hans           överbetalda beloppet närmast i sådana fall där
11280: högst 16-åriga barn lider av, i enlighet med           anmälan om att barnet tagits in för vård på
11281: läkares föreskrifter har deltagit i vården eller       sjukhus eller anstalt har gjorts inom en månad
11282: rehabiliteringen av barnet på sjukhus eller efter      från det att vården inletts. I de fall där den som
11283: sjukhusvård på sjukhusets poliklinik eller i hand-     ansöker om förmån har tagits in för vård räknas
11284: ledning som är nödvändig för att uppnå syftet          anmälningstiden, en månad, från den tidpunkt
11285: med barnets medicinalvård. Understödet per dag         vid viiken sökanden tagit del av beslutet om
11286: är lika stort som vederbörandes dagpenning en-         beviljande av förmån dvs. från den sjunde dagen
11287: ligt sjukförsäkringslagen vore, dock högst 165         efter den dag då beslutet givits, om ej annat
11288: mark.                                                  visats. Med anledning av återindrivningen ges ett
11289:    Ifrågavarande anslag kan enligt grunderna för       beslut, och det är möjligt att genom besvär söka
11290: användning av anslaget under momentet inte             ändring i beslutet hos socialförsäkringsnämnden,
11291: användas för ersättning av resekostnader, utan         och i dess beslut hos prövningsnämnden.
11292: 
11293:      Helsingfors den 6 juni 1984
11294: 
11295:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11296:                j
11297:               j
11298:              j
11299:             j
11300:            j
11301:           j
11302:          j
11303:         j
11304:        j
11305:       j
11306:      j
11307:     j
11308:    j
11309:   j
11310:  j
11311: j
11312:                                                1984 vp.
11313: 
11314: Kirjallinen kysymys n:o 238
11315: 
11316: 
11317: 
11318: 
11319:                                   P. Leppänen ym.: Vammaisten aseman parantamisesta
11320: 
11321: 
11322:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11323: 
11324:    Kansaneläkelakiin (347/56), jota on muutettu       hoitolisän myöntäminen edellyttää lisäksi avutto-
11325: 1 päivänä tammikuuta 1964 (349/6.3), sisälty~         muudentilan pysyvyyttä. Tästä syystä etuisuuksia
11326: säännös apu- ja hoitolisästä. Sen tarkottuksena o!t   ei ole voitu myöntää määräaikaisen työkyvyttö-
11327: tukea pysyvästi vaikeasti sairaiden tai vammaisten    myyseläkkeen saajalle, vaikka hänen avuttomuu-
11328: eläkkeensaajien kotona tapahtuvaa hoitoa. Sään-       tensa aste siihen muutoin oikeuttaisi.
11329: nöstä muutettiin seuraavan kerran vuoden alusta          Apu- ja hoitolisän saajia oli vuoden 1982
11330: lisäämällä lakiin uutena myöntämisperusteena          lopussa 100 800. Apulisänsaajista sai etuutta iän
11331: määrätyn iän saavuttaminen (697/64).                  perusteella noin 53 800 ja avuttomuudentilan
11332:                                                       perusteella noin 20 300. Hoitolisänsaajista sai
11333:    Apu- ja hoitoiisien myöntä~isperusteet ovat        etuutta iän perusteella noin 21 700 ja avutto-
11334: vuosien varrella pysyneet melkem muuttumatto-         muudentilan perusteella noin 5 000.
11335: mina ja niitä on yleisesti pidetty liian ankarina.       Apu- ja hoitolisä tarkoitettiin alunperin haitta-
11336: Avuttomana on sokean ja liikuntakyvyttämän            korvaukseksi, josta poikkeuksena on vanhusten
11337: lisäksi pidetty henkilöä, joka tarvitsee toisen       oikeus pelkästään iän perusteella saada näitä
11338: henkilön apua säännöllisesti huomattavan monis-       etuuksia. Tästä poikkeuksesta on kuitenkin tullut
11339: sa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten pesey-      pääsääntö, kuten edellä esitetyt luvut osoittavat.
11340: tymisessä, pukeutumises~a, sy~~isess~, tarpeilla         Apu- ja hoitolisäjärjestelmää ei voida pitää
11341: käymisessä tai muutoin stsällä lukkumtsessa. ~ar­     tyydyttävänä. Etuuksia maksetaan iän perusteella
11342: sin vaikeasti tulkittava kysymys on ollut se, mtssä   henkilöille, jotka eivät välttämättä ole tällaisen
11343: laajuudessa päivittäisen avun ~arpeen .?n esiinny~­   tuen tarpeessa. Toisaalta järjestelmän ulkopuolel-
11344: tävä. Kun avun tarpeen on pttänyt luttyä henki-       le jää apu- ja hoitolisän ankarien myöntämisedel-
11345: lökohtaisiin toimintoihin, ei esim. kykenemättö-      lytysten takia sellaisia eläkkeensaajia, jotka sai-
11346: myys ostosten suorittami~een tai muunlai~ten          rautensa takia tarvitsevat toisen henkilön apua,
11347: asioiden hoitamiseen kodm ulkopuolella tatkka         mutta joilla avun tarve ei kohdistu riittävässä
11348: ruuan valmistukseen, siivoamiseen tai muihin          määrin apu- ja hoitolisäjärjestelmässä edellytet-
11349: kodinhoitotehtäviin ole merkinnyt lain tarkoitta-     tyihin toimintoihin. Lisäksi apu- ja hoitolisä ovat
11350: maa avuttomuudentilaa. Edellä sanottu koskee          markkamääriltään vähäisiä eivätkä vastaa avun
11351: ruumiilliseen vammaisuuteen perustuvan avutto-        tarpeesta aiheutuvia kustannuksia.
11352: muuden arviointia. Psyykkisesti sairasta henkilöä        Mielestämme vammaisten aseman parantami-
11353: on voitu pitää avuttomana siitä huolimatta, että      sessa olisi edettävä mahdollisimman nopeasti.
11354: hän välttävästi suoriutuu henkilökohtaisista toi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11355: minnoistaan ilman toisen henkilön apua. Tällöin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11356: kuitenkin edellytetään, että hänen sairautensa on     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11357: sen laatuinen tai sen asteinen, että hän voi olla     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11358: joko itselleen tai muille vaarallinen tai aiheuttaa
11359: vahinkoa taikka avohoidossa selviytyäkseen muu-                  Aikooko Hallitus antaa viivyttelemättä
11360: toin tarvitsee huomattavassa määrin toisen henki-             esityksen vammaisten aseman parantami-
11361: lön säännöllistä ohjausta ja valvontaa. Apu- ja               sesta?
11362: 
11363: 
11364: 
11365: 
11366: 428400709p
11367: 2                               1984 vp. -- ~ n:o 238
11368: 
11369:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
11370: 
11371:        Pekka Leppänen              Seppo Toiviainen       Kalevi Kivistö
11372:        Inger Hirvelä               Osmo Vepsäläinen       Pentti Liedes
11373:        Esko-Juhani Tennilä         Arvo Kemppainen        Ulla-Leena Alppi
11374:        Timo Laaksonen              Mikko Kuoppa           Anna-Liisa Jokinen
11375:        Esko Helle                  Marja-Liisa Salminen   Niilo Koskenniemi
11376:        Juhani Vähäkangas           Sten Söderström        Ensio Laine
11377:        Heli Astala                 Matti Kautto           Irma Rosnell
11378:                                       1984 vp. -      KK n:o 238                                         3
11379: 
11380: 
11381: 
11382: 
11383:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11384: 
11385:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yksilölliset olosuhteet. Vammaistukea ehdotetaan
11386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maksettavaksi yleisen haitan perusteella määrä-
11387: olette 9 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-        suuruisena sekä vamman aiheuttaman avuntar-
11388: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      peen, lisäkustannusten ja erityisjärjestelyjen pe-
11389: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rusteella porrastettuna suuruudeltaan kolmeen
11390: Pekka Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      ryhmään. Muutosten seurauksena tuen piiriin
11391: kysymyksestä n:o 238:                                 tulisi noin kolminkertainen määrä edunsaajia
11392:                                                       nykyiseen järjestelmään verrattuna.
11393:            Aikooko Hallitus antaa viivyttelemättä
11394:                                                          Apu- ja hoitolisän muuttamisesta esitetyllä
11395:         esityksen vammaisten aseman parantami-
11396:                                                       tavalla hoitotukijärjestelmäksi aiheutuisi asteit-
11397:         sesta?                                        tain kansaneläkejärjestelmälle eläkemenojen vä-
11398:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      hennystä arviolta 100 miljoonaa markkaa vuodes-
11399: ti seuraavaa:                                         sa. Uudistuksen alkuvaiheessa muutoksista aiheu-
11400:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistunut   tuisi kuitenkin lisäkustannuksia noin 110 miljoo-
11401: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansanelä-     naa markkaa. Invalidirahan muuttamisesta vam-
11402: kelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi    maistukijärjestelmäksi aiheutuisi noin 110 mil-
11403: laeiksi.                                              joonan markan lisäkustannukset.
11404:    Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansan-          Uudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset
11405: eläkelain säännöksiä, jotka koskevat apu- ja hoi-     huomioon ottaen on tarkoin harkittava niiden
11406: tolisän myöntämistä kansaneläkelain mukaista          aJoittamista. Tarvittavaa lainsäädäntöä ollaan
11407: työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettättä saavalle       parhaillaan viimeistelemässä, minkä jälkeen voi-
11408: henkilölle. Apu- ja hoitolisäjärjestelmä korvattai-   daan tehdä ratkaisut uudistuksen toteuttamisai-
11409: siin uudella hoitotukijärjestelmällä, jonka tavoit-   kataulusta.
11410: teena on nykyistä tarkoituksenmukaisemmin tu-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on myös vireillä
11411: kea eläkkeensaajien kotona tapahtuvaa hoitoa.         vuodelta 1946 peräisin olevan invaliidihuoltolain
11412: Hoitotuki ehdotetaan suutuudeltaan porrastetta-       uudistaminen. Pääosa lääkinnällisestä kuntou-
11413: vaksi kolmeen ryhmään. Määrätyn iän saavutta-         tuksesta ja apuvälinehuollosta siirtyi vuoden alus-
11414: minen ei oikeuttaisi hoitotukeen.                     ta terveyskeskusten ja sairaaloiden vastuulle. In-
11415:    Ehdotetun hoitotukijärjestelmän tavoitteena        valiidihuoltolain kokonaisuudistusta on jatkettu
11416: on tukea vammaisen eläkkeensaajan kotona ta-          ministeriön asettamassa Vammaishuoltolakitoi-
11417: pahtuvaa hoitoa ja olla siihen yllykkeenä. Järjes-    mikunnassa, joka jätti mietintönsä tammikuussa
11418: telmän avulla pyrittäisiin entistä paremmin kor-      1984. Toimikunta on valmistellut kolme ehdo-
11419: vaamaan kotihoidosta aiheutuneita erityiskustan-      tusta hallituksen esityksiksi eduskunnalle. Esitys
11420: nuksia. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi           kuulo- ja näkövammaisten kouluista annetun
11421: myös korvaustasoa esitetään korotettavaksi nykyi-     lain muuttamiseksi siirtäisi opetusviranomaisten
11422: siin etuuksiin verrattuna.                            hallinnon alaisuuteen nyt invaliidihuoltolain no-
11423:    Esitys sisältää myös ehdotuksen nykyisen inva-     jalla toimivat vammaisten lasten erityiskoulut.
11424: liidirahalain korvaamisesta uudella vammaistuki-      Esitys työllistymistä edistävistä toimenpiteistä so-
11425: lailla. Vammaistuen tarkoituksena olisi tukea         siaalihuollossa sisältäisi suojatyötoiminnan ja
11426: taloudellisesti muiden kuin eläkettä saavien työ-     muun invaliidihuoltolain nojalla annettavan am-
11427: ikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä         matillisen kuntoutuksen. Vammaisten henkilöi-
11428: jokapäiväisessä elämässä sekä osallistumista työ-     den elinolosuhteiden parantamisesta, heidän tar-
11429: elämään ja opiskeluun. Toisin kuin invalidira-        vitsemistaan erityispalveluista ja taloudellisesta
11430: haa, vammaistukea maksettaisiin myös jatkuvaa         tuesta säädettäisiin vammaishuoltolailla. Toimi-
11431: sairautta poteville henkilöille. Vammaistuessa        kunnan ehdotusten mukaan vammaishuollon
11432: otettaisiin entistä enemmän muutoinkin huo-           palveluja saisivat sellaiset henkilöt, joilla vam-
11433: mioon vammautuneen tosiasiallinen tuen tarve ja       man tai sairauden johdosta on pitkäaikaisia vai-
11434: 4                                     1984 vp. -- ~ n:o 238
11435: 
11436: keuksia suoriutua tavanomaisen elämän toimin-           Vammaishuoltolakitoimikunnan m1ettntö on
11437: noista. Palvelusten saannin edellytykset olisivat    parhaillaan laajalla lausuntokierroksella. Uudet
11438: siten nykyistä joustavammat ja perustuisivat tosi-   lait on tarkoitus saattaa voimaan viimeistään
11439: asialliseen tuen tarpeeseen.                         vuoden 1986 alusta lukien.
11440: 
11441:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
11442: 
11443:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11444:                                        1984 vp. -- RJC n:o 238                                          5
11445: 
11446: 
11447: 
11448: 
11449:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11450: 
11451:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ner som lider av kronisk sjukdom. 1 fråga om
11452: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        handikappbidraget skulie man även i övrigt i
11453: den 9 maj 1984 tili vederbörande medlem av            större utsträckning än tidigare ta hänsyn tili det
11454: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     faktiska behovet av bidrag samt tili de individu-
11455: dagsman Pekka Leppänen m.fl. undertecknade            elia omständigheterna. Handikappbidraget före-
11456: spörsmål nr 238:                                      slås bli utbetalat med ett visst belopp, på basen
11457:                                                       av allmänt men samt på basen av det behov av
11458:           Ämnar Regeringen utan dröjsmål avlå-        bidrag som handikappet förorsakar, tiliäggskost-
11459:        ta en proposition angående förbättring av      naderna och specialarrangemangen differentierat
11460:        de handikappades situation?                    i tre storleksgrupper. Som en följd av ändring-
11461:                                                       arna skulle bidraget gälla tre gånger så många
11462:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förmånstagare som det nuvarande systemet.
11463: anföra följande:                                         En ändring av hjälp- och vårdtiliägget tili
11464:    Vid social- och hälsovårdsministeriet har ut-      vårdbidragssystem på föreslaget sätt skulie för
11465: arbetats en regeringsproposition tili Riksdagen       folkpensionssystemet gradvis medföra en minsk-
11466: med förslag tilllag angående ändring av folkpen-      ning av utgifterna för pensioner med uppskatt-
11467: sionslagen och tili en del lagar i anslutning tili    ningsvis 100 miljoner mark årligen. 1 begynnel-
11468: denna.                                                seskedet skulie ändringarna dock medföra
11469:    1 propositionen föreslås ändringar i folkpen-      tiliäggskostnader om ca 110 miljoner mark. En
11470: sionslagens stadganden om beviljande av hjälp-        ändring av invalidpenningen tili handikappbi-
11471: och vårdtiliägg tili person som i enlighet med        dragssystem skulie föranleda merkostnader om ca
11472: folkpensionslagen erhålier invaliditets- elier ål-     110 miljoner mark.
11473: derdomspension. Hjälp- och vårdtiliäggssystemet          Med beaktande av de tiliäggskostnader som
11474: skulie ersättas av ett nytt vårdbidragssystem, vars   revisionen medför, bör tidpunkten noga övervä-
11475: syfte är att mer ändamålsenligt än för närvarande     gas. Den för revisionen erforderliga lagstift-
11476: understöda vården av pensionstagare i hemmet.         ningen finslipas som bäst, varefter beslut om
11477: Vårdbidragets storlek föreslås bli differentierad i   tidtabelien för förverkligandet av revisionen kan
11478: tre grupper. Uppnående av en viss ålder skulie        fattas.
11479: inte berättiga tili vårdbidrag.                          Vid social- och hälsovårdsministeriet utarbetas
11480:    Syftet med det föreslagna vårdbidragssystemet      en revision av lagen om invalidvård, som antogs
11481: är att understöda vården av handikappade pen-         år 1946. Huvudparten av den medicinska rehabi-
11482: sionstagare i hemmet och uppmuntra tili sådan         literingen och hjälpmedelsservicen överflyttades
11483: vård. Med hjälp av systemet skulie man i ännu         från början av året på hälsovårdscentralernas och
11484: större utsträckning än tidigare försöka ersätta de    sjukhusens ansvarsområde. Totalrevisionen av
11485: specialkostnader som föranleds av hemvården.          lagen om invalidvård har fortsatts i kommissio-
11486: För uppnående av dessa mål föreslås, att ersätt-      nen för revision av lagstiftningen om handikapp-
11487: ningarnas nivå höjs jämfört med nuvarande för-        vård, som avlät sitt betänkande i januari år 1984.
11488: måner.                                                Kommissionen har utarbetat tre förslag tili rege-
11489:    Propositionen omfattar även ett förslag om         ringsproposition tili riksdagen. Förslaget tili änd-
11490: ersättande av den nuvarande lagen om invalid-         ring av lagen om döv- och blindskolor skulie
11491: penning med en ny lag om handikappbidrag.             innebära att de specialskolot för handikappade
11492: Avsikten med handikappbidraget skulie vara att        barn som nu fungerar med stöd av lagen om
11493: finansiellt stöda handikappade personer i arbets-     invalidvård skulie höra tili undervisningsmyndig-
11494: för ålder, som inte erhåller pension, i deras         heternas förvaltningsområde. Förslaget angående
11495: dagliga liv samt främja deras deltagande i arbete     sysselsättningsfrämjande åtgärder inom socialvår-
11496: och studier. 1 motsats tili invalidpenningen skul-    den skulle omfatta skyddsarbete och annan yrkes-
11497: le handikappbidraget också utbetalas tili perso-      inriktad rehabilitering som ges med stöd av lagen
11498: 6                                     1984 vp. -     KK n:o 238
11499: 
11500: om invalidvård. Om förbättrande av handikap-         service skulle således vara bättre än för närvaran-
11501: pade personers levnadsförhållanden, den special-     de och skulle basera sig på faktiska behov av
11502: service och det finansiella stöd som de behöver,     stöd.
11503: skulle stadgas i lagen om handikappvård. Enligt
11504: kommissionens förslag skulle sådana personer            Det betänkade som avgivits av kommissionen
11505: som tili följd av handikapp eller sjukdom har        för revision av lagstiftningen om handikappvård
11506: långvariga svårigheter med dagliga aktiviteter bli   är för närvarande på en omfattande remiss. De
11507: delaktiga av den service som handikappvården         nya lagarna är avsedda att träda i kraft från
11508: tillhandahåller. Förutsättningarna för att erhålla   början av år 1986.
11509: 
11510:     Helsingfors den 14 juni 1984
11511: 
11512:                                          Social· och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11513:                                                1984 vp.
11514: 
11515: Kirjallinen kysymys n:o 239
11516: 
11517: 
11518: 
11519: 
11520:                                   Törnqvist ym.: Maatilalain nojalla myönnettävien avustusten koh-
11521:                                      dentamisesta
11522: 
11523: 
11524:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11525: 
11526:    Karjarakennuksen rakentamista varten maatila-      nautayksiköiksi muutettuna olisi 9, 50. Kun täl-
11527: lain nojalla myönnettävät avustukset myönnetään       laisella tilalla tarvitaan uusi navetta ja siihen
11528: maatilahallituksen ohjeiden mukaan siten, että        varastorakennukset, rakennuskustannukset muo-
11529: avustusta karjarakennuksen rakentamiseen, laa-        dostuvat noin 200 000 markaksi, johon maatila-
11530: jentamiseen ja peruskorjaukseen saadaan myön-         lainaa voi saada 60 prosenttia eli noin 120 000
11531: tää hyväksytyn kustannusarvion määrästä, mikäli       markkaa. Koska nautayksiköiden lukumäärä ei
11532: hakija on lisälainaan oikeutettu, enintään 20         kuitenkaan nouse 12:een, tila ei voi saada avus-
11533: prosenttia esimerkiksi Lieksan kaupungin sekä         tusta, joka tässä tapauksessa olisi noin 40 000
11534: Ilomantsin ja Tuupovaaran kunnissa. Avustuksen        markkaa.
11535: myöntämisen edellytyksenä on, että karjaraken-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11536: nukseen voidaan sijoittaa 12 nautayksikön karja-      tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11537: määrä. Kun kysymys on lampolan rakentamises-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11538: ta, edellytyksenä on, että lampolaan voidaan          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11539: sijoittaa vähintään 6 nautayksikön karjamäärä.
11540:    Pohjois-Karjalassa tilakoot ovat varsin pieniä.              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11541: Esimerkiksi 7,40 hehtaarin peltoalan maatilalla,             maatilalain nojalla myönnettävät avus-
11542: kun kerroin on 1,286, ohjeiden mukainen rehu-                tukset suosivat keskikokoisia ja suuria
11543: omavaraisuus huomioon ottaen tilalla saa olla                tiloja omistavia henkilöitä, ja
11544: 9,51 nautayksikköä. Tällaisen tilan karjamäärä                  mitä Hallitus aikoo tehdä pientilallis-
11545: olisi esimerkiksi lehmiä 7 kpl, hiehoja 2 kpl,               ten tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi
11546: lihanautoja 1 kpl ja vasikoita 4 kpl, jolloin karja          avustuksien jakamisessa?
11547: 
11548:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
11549: 
11550:                       Kerttu Törnqvist                         Kari Rajamäki
11551:                       Timo Roos                                Marja-Liisa Tykkyläinen
11552:                                            Aarno von Bell
11553: 
11554: 
11555: 
11556: 
11557: 428400710R
11558: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 239
11559: 
11560: 
11561: 
11562: 
11563:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11564: 
11565:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     peruskorjaukseen saadaan myöntää kysymyksen
11566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       perusteluissa tarkoitetuissa Lieksan kaupungissa
11567: olette 9 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-      sekä Ilomantsin ja Tuupovaaran kunnissa enin-
11568: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tään 20 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion
11569: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     määrästä.
11570: Kerttu Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kirjalli-
11571:                                                        Karjarakennuksen vähimmäiskoon osalta maa-
11572: sesta kysymyksestä n:o 239:
11573:                                                     tilahallitus on antanut tarkemmat ohjeet. Kysy-
11574:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       myksen perusteluissa on todettu, että maatilahal-
11575:        maatilalain nojalla myönnettävät avus-       lituksen ohjeiden mukaan maatilalain mukaisen
11576:        tukset suosivat keskikokoisia ja suuria      rakentamisavustuksen myöntäminen edellä mai-
11577:        tiloja omistavia henkilöitä, ja              nituilla paikkakunnilla on mahdollista vain, mi-
11578:           mitä Hallitus aikoo tehdä pientilallis-   käli karjarakennukseen voidaan sijoittaa vähin-
11579:        ten tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi     tään kahdentoista nautayksikön karjamäärä.
11580:        avustuksien jakamisessa?                       Maatilahallitus on kuitenkin 17.4.1984 muut-
11581:                                                     tanut ohjeitaan siten, että lukuun ottamatta
11582:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia, joissa vä-
11583: ti seuraavaa:                                       himmäiskarjamäärä on 6 nautayksikköä, avustus-
11584:    Karjarakennuksen rakentamiseen voidaan maa-      ta voidaan myöntää, mikäli karjarakennukseen
11585: tilalain ( 188/77) nojalla myöntää maatilalainaa    voidaan sijoittaa vähintään kahdeksan nautayksi-
11586: sekä erityistä rakentamisavustusta. Avustuksen      kön karjamäärä. Kun kysymys on lampolan ra-
11587: enimmäismääristä on säädetty maatila-asetuksen      kentamisesta, edellytyksenä on, että lampolaan
11588: 97 §:ssä (698/80), jonka mukaan avustusta karja-    voidaan sijoittaa vähintään kuuden nautayksikön
11589: rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen ja        karjamäärä eli 30 uuhta.
11590: 
11591:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
11592: 
11593:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjlirvi
11594:                                      1984 vp. -     KK n:o 239                                         3
11595: 
11596: 
11597: 
11598: 
11599:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11600: 
11601:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        grundreparation av ladugård i Lieksa stad samt i
11602: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Ilomants och Tuupovaara kommuner, vilka åsyf-
11603: den 9 maj 1984 tili vederbörande medlem av          tas i spörsmålets motivering, får beviljas tili högst
11604: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   20 procent av den godkända kostnadskalkylens
11605: dagsledamot Kerttu Törnqvist m.fl. underteck-       belopp.
11606: nade spörsmål nr 239:                                  I fråga om minimistorleken hos ladugårdar har
11607:           Är Regeringen medveten om att de          jordbruksstyrelsen utfärdat närmare dirktiv. I
11608:        bidrag som beviljas med stöd av lagen        spörsmålets motivering konstateras att det på
11609:        om gårdsbruksenheter favoriserar perso-      ovan nämnda orter är möjligt att enligt jord-
11610:        ner, som äger medelstora och stora lägen-    bruksstyrelsens direktiv bevilja byggnadsbidrag
11611:        heter, och                                   enligt lagen om gårdsbruksenheter bara i det fall
11612:           vad ämnar Regeringen göra för att         att man i ladugården kan placera ett kreatursbe-
11613:        säkerstälia att småbrukarna bemöts jäm-      stånd på minst tolv nötboskabsenheter.
11614:        likt vid bidragens utdelning?                   Jordbruksstyrelsen ändrade dock 17.4.1984 si-
11615:                                                     na direktiv så, att bidraget kan beviljas om man i
11616:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    ladugården kan placera ett kreatursbestånd på
11617: anföra följande:                                    minst åtta nötboskapsenheter, med undantag i
11618:    För byggande av ladugård kan med stöd av         fråga om Enontekiö, Enare och Utsjoki kommu-
11619: lagen om gårdsbruksenheter (188/77) beviljas        ner, där det minsta bostadsbeståndet är 6 nöt-
11620: gårdsbruksenhetslån samt ett särskilt byggnadsbi-   boskapsenheter. När det gäller bygge av fårstall
11621: drag. Om bidragets maximibelopp stadgas i 97 §      är förutsättningen att man i fårstallet kan placera
11622: lagen om gårdsbruksenheter (698/80), enligt         ett boskapsbestånd på minst sex nötboskapsenhe-
11623: viiken bidrag för uppförande, utvidgning och        ter, dvs. 30 tackor.
11624: 
11625:     Helsingfors den 14 juni 1984
11626: 
11627:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yliijärvi
11628:                                                 1984 vp.
11629: 
11630: Kirjallinen kysymys n:o 240
11631: 
11632: 
11633: 
11634: 
11635:                                    Enävaara: Kalastuskortin vaatimisesta pyyntitapahtumassa mukana
11636:                                      olevalta apuhenkilöltä
11637: 
11638: 
11639:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11640: 
11641:   Vanhan kalastuslain (503/51) 83 §:ssä oli sää-          Kalastusasetusta on tulkittu siten, että myös
11642: detty, että "älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt         soutajalla tulee olla kalastuskortti.
11643: henkilö harjoittako muuta kalastusta kuin onki-           Pyynnissä mukana olevien apuhenkilöiden ka-
11644: mista siihen kuntaan kuuluvalla vesialueella, jos-     lastuksenhoitomaksun suorittamisvelvoitetta on
11645: sa hän asuu, ellei hän tai hänen ruokakuntansa         hallituksen esityksessä (214/80) perusteltu mm.
11646: ole suorittanut kalastuksenhoitomaksua ja hänel-       seuraavasti: ''Kalansaalistilastomme laaditaan
11647: lä todisteena ole mukanaan maksusta annettua           suoritettujen kalastuksenhoitomaksujen luku-
11648: kuittia. Kalastuksen harjoittajaksi älköön kuiten-     määrään pohjautuen, joten tilaston luotettavuu-
11649: kaan katsottaka pyynnissä mukana olevia apu-           den kannalta on välttämätöntä, että se mahdolli-
11650: henkilöitä. Saman ruokakunnan puolesta on ai-          simman tarkoin perustuisi kalastusta harjoitta-
11651: noastaan yksi kalastuksenhoitomaksu suoritetta-        vien todelliseen lukumäärään.'' Mainittu perus-
11652: va.''                                                  telu tuntuu peräti kyseenalaiselta, sillä kalansaa-
11653:    Ko. kalastuslain mukaan ravustusta ei katsottu      listilastomme luotettavuus ei voine olla soutajien
11654: kalastukseksi, mistä johtui, ettei sen harjoittami-    ja apuhenkilöiden varassa, joilla useinkaan ei ole
11655: seen tarvittu kalastuksenhoitomaksua.                  mitään osuutta esim. veneen perässä vedettävään
11656:                                                        uistimeen tai satunnaisen pyyntitapahtuman saa-
11657:    Kalastuslaki (286/82) ja kalastusasetus (1116/
11658:                                                        liiseen.
11659: 82) tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.
11660: Mainitulla lailla kumottiin 28 päivänä syyskuuta           Monet kalastuksen harjoittajat ovat samalla
11661: 1951 annettu kalastuslaki (503/51).                    myös metsästäjiä. Kalastuksenhoitomaksua vas-
11662:                                                        taavasta riistanhoitomaksusta on metsästyslain-
11663:    Nyt voimassa olevan kalastuslain 88 §:ssä sää-      säädännössä hyvin selkeä säännös.
11664: detään, että "jokaisen 18 vuotta täyttäneen hen-
11665:                                                            Metsästyslain (290/62) 49 §:ssä säädetään, että
11666: kilön, joka harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä,        ''älköön kukaan ampuma-asein tai muunlaisin
11667: tulee vuosittain suorittaa valtiolle kalastuksenhoi-
11668:                                                        pyyntineuvoin taikka muun pyyntiin harjoitetun
11669: tomaksu".                                              eläimen avulla harjoittako riistaeläinten metsäs-
11670:    Saman pykälän perusteluissa hallitus on edel-       tystä, ellei hän ole suorittanut riistanhoitomak-
11671: lyttänyt kalastuksenhoitomaksuista annettujen          sua''.
11672: säädösten tarkistamista siten, että maksu olisi            Metsästyksessä mukana olevat apuhenkilöt,
11673: henkilökohtainen jokaisen 18 vuotta täyttäneen         esim. hirven metsästyksessä ajomiehet, on vapau-
11674: osalta mukaanluettuna nykyään maksun suoritta-         tettu riistanhoitomaksun suorittamisvelvoitteesta.
11675: misesta vapautetut pyynnissä mukana olevat apu-           Lainsäädännön kannalta ei voitane pitää joh-
11676: henkilöt.                                              donmukaisena sitä, että kalastuslainsäädäntö
11677:    Tarkemmat säännökset kalastuslain täytän-           edellyttää kalastuksenhoitomaksun suorittamis-
11678: töönpanosta ja soveltamisesta on annettu kalas-        velvollisuutta myös pyyntitapahtumassa mukana
11679: tusasetuksella (1116/82).                              olevilta apuhenkilöiltä, kun vastaavasti metsästys-
11680:    Kalastusasetuksen 53 §:ssä määrätään, että          lainsäädännön osalta metsästyksessä mukana ole-
11681: kalastuksenhoitomaksun suorittamisvelvollisuus         vat apuhenkilöt on vapautettu riistanhoitomak-
11682: koskee jokaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä,        sun suorittamisvelvoitteesta.
11683: joka on välittömästi osallisena pyyntitapahtumas-          Erähenkiset kansalaiset eivät voi hyväksyä sitä,
11684: sa. Todistukseksi kalastuksenhoitomaksun suorit-       että kalastuslakia uudistettaessa kalastuksenhoito-
11685: tamisesta maksaja saa kalastuskottin.                  maksun suorittamisvelvoitteen asettamisessa on
11686: 4284007180
11687: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 240
11688: 
11689: menty kohtuuttomuuteen. Vaatimus, että souta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11690: jalla tulee olla kalastuskortti, on kansalaisten      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
11691: oikeustajun vastainen.                                neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11692:                                                       seuraavan kysymyksen:
11693:    Monet kansanedustajat ovat jo aikaisemmin
11694: esittäneet, että kalastuslainsäädäntöä tulisi tältä
11695: osin muuttaa tai asetuksella määrätä siten, että                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11696: apuhenkilönä oleva soutaja vapautettaisiin kalas-            ryhtyä, että kalastuslainsäädäntöä muu-
11697: tuksenhoitomaksun suorittamisvelvollisuudesta.               tettaisiin siten, ettei välittömästi pyynti-
11698: Aloitteiden johdosta maa- ja metsätalousministe-             tapahtumassa osallisena olevalta apuhen-
11699: riö ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin               kilöltä, esim. sourajalta vaadittaisi kalas-
11700: asian korjaamiseksi.                                         tuskorttia?
11701: 
11702:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
11703: 
11704:                                             Reijo Enävaara
11705:                                        1984 vp. -- EJC n:o 240                                           3
11706: 
11707: 
11708: 
11709: 
11710:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11711: 
11712:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          misvelvollisuus koskee jokaista 18 vuotta täyttä-
11713: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nyttä henkilöä, joka välittömästi on osallisena
11714: olette 9 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-         pyyntitapahtumasssa.
11715: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
11716:                                                           Kalastuksenhoitomaksun perimistä on uutta
11717: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
11718:                                                        lakia valmisteltaessa pidetty edelleen välttämättö-
11719: Reijo Enävaaran kirjallisesta kysymyksestä n:o
11720:                                                        mänä varojen hankkimiseksi kalatalouden edistä-
11721: 240:
11722:                                                        mistä varten. Kalastuslain uudistamista tarkoitta-
11723:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        van hallituksen esityksen (HE n:o 214/1980 vp.)
11724:         ryhtyä, että kalastuslainsäädäntöä muu-        perusteluissa todetaan, että ''hallituksen mielestä
11725:         tettaisiin siten, ettei välittömästi pyynti-   kalastuksenhoitomaksusta annettuja säännöksiä
11726:         tapahtumassa osallisena olevalta apuhen-       tulisi tarkistaa siten, että maksu olisi henkilökoh-
11727:         kilöltä, esim. soutajalta vaadittaisi kalas-   tainen jokaisen 18 vuotta täyttäneen osalta mu-
11728:         tuskorttia?                                    kaanluettuna nykyään maksun suorittamisesta va-
11729:                                                        pautetut pyynnissä mukana olevat apuhenkilöt''.
11730:       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Kalastuskortin vaatiminen myös välittömästi
11731: vasti seuraavaa:                                       pyyntitapahtumaan osallistuviita apuhenkilöiltä
11732:                                                        kuten verkon soutajalta on tarpeen paitsi kalata-
11733:    Vuoden 1951 kalastuslain (503/51) 83 §:ssä
11734:                                                        louden edistämiseen käytettävien varojen kerää-
11735: kalastuksen harjoittajalle säädetty kalastuksenhoi-
11736:                                                        misen kannalta myös tilastojen laatimisen ja
11737: tomaksun suorittamisvelvollisuus oli ruokakunta-
11738:                                                        valvonnan helpottamiseksi.
11739: kohtainen. Suurenkin ruokakunnan osalta riitti
11740: yhden kalastuksenhoitomaksun . suorittaminen.             Hallitus pitää edellä selvitettyjä, kalastuksen-
11741: Toisaalta kalastuksenharjoittajiksi ei luettu kalas-   hoitomaksun suorittamisvelvollisuutta koskevia
11742: tuksessa mukana olleita apuhenkilöitä, mikä ai-        säännöksiä pääpiirteittäin onnistuneina. Käytän-
11743: heutti vaikeuksia valvontatyössä, koska pyynnin        nössä on kuitenkin aiheutunut tulkintavaikeuksia
11744: johtajan ruokakunnan ulkopuoliset, pyyntiin ak-        siitä, minkälaisen toiminnan on katsottava olevan
11745: tiivisesti osallistuvat henkilöt voitiin katsoa apu-   välitöntä osallistumista pyyntitapahtumaan. Tä-
11746: henkilöiksi.                                           män vuoksi maa- ja metsätalousministeriö tulee
11747:    Vuoden 1983 alusta voimaan tulleen uuden            selvittämään yhdessä kalastuslainsäädännön eräi-
11748: kalastuslain (286/82) 88 §:ssä säädetty kalan tai      den muiden tarkistamistarpeiden kanssa, olisiko
11749: ravun pyytäjiä koskeva kalastuksenhoitomaksun          kyseessä olevia säännöksiä tarkistettava määritte-
11750: suorittamisvelvollisuus on henkilökohtainen jo-        lemällä pyyntiin välittömästi osallistuvan apu-
11751: kaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön osalta.           henkilön asema uudelleen. Jos katsotaan tarkoi-
11752: Maksun suorittamisesta on vapautettu vain sellai-      tuksenmukaiseksi, että soutaja tai muu vastaava
11753: nen kalastuksenharjoittaja, joka harjoittaa onki-      apuhenkilö vapautetaan kalastuksenhoitomaksun
11754: mista siinä kunnassa, jossa hän muutoin kuin           suorittamisvelvollisuudesta, se edellyttää sekä ka-
11755: tilapäisesti asuu. Kalastusasetuksen ( 1116182) 53     lastuslain 88 §: n että kalastusasetuksen 53 §: n
11756: §:n mukaan kalastuksenhoitomaksun suoritta-            muuttamista.
11757: 
11758:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
11759: 
11760:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
11761: 4                                       1984 vp. -- KJ< n:o 240
11762: 
11763: 
11764: 
11765: 
11766:                                  Till Riksdagens Herr Talman
11767: 
11768:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Vid beredningen av den nya lagen har uppbä-
11769: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            rande av fiskevårdsavgift fortfarande ansetts vara
11770: av den 9 maj 1984 till vederbörande medlem av            nödvändig för anskaffning av medel för befräm-
11771: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        jande av fiskerihushållningen. 1 motiveringen till
11772: dagsman Reijo Enävaara undertecknade skriftliga          regeringens proposition angående förnyande av
11773: spörsmål nr 240:                                         lagstiftningen om fiske (nr 214/1980 rd.) konsta-
11774:                                                          teras, att '' enligt regeringens uppfattning borde
11775:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         de om fiskevårdsavgiften utfärdade stadgandena
11776:         för ändring av fiskerilagstiftningen så, att     justeras så, att avgiften skulle vara personlig för
11777:          det inre av personer som i egenskap av          envar, som fyllt 18 år inberäknat de personer,
11778:          biträden direkt deltar i fångsthandling,        som biträder vid fisket och som för närvarande är
11779:          exempelvis roddare, skall krävas fiske-         befriade från erläggande av fiskevårdsavgift''.
11780:         kort?                                            Att fiskevårdsavgift krävs också av personer som
11781:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         direkt deltar i fångsthandling i egenskap av
11782: anföra följande:                                         biträden -- såsom av roddare vid nätfiske -- är
11783:    1 83 § i 1951 års lag om fiske (503/51)               behövligt utom för insamling av medel som
11784: stadgade skyldighet att erlägga fiskevårdsavgift         används för befrämjande av fiskerihushållningen
11785: gällde matlag. Också i fråga om ett stort mat;           även för uppgörande av statistik och för underlät-
11786: lag räckte det till att en fiskevårdsavgift erlades. A   tande av övervakningen.
11787: andra sidan ansågs inte personer som biträdde               Regeringen anser att ovan beskrivna stadgan-
11788: vid fiske vara idkare av fiske. Detta föranledde         den angående skyldigheten att erlägga fiskevårds-
11789: svårigheter vid övervakningen, ty personer som           avgift i stora drag är lyckade. 1 praktiken har det
11790: aktivt deltog i fångst och inte tillhörde fiskevär-      dock uppstått tolkningssvårigheter angående vii-
11791: dens matlag kunde anses vara biträden.                   ken slags verksamhet som skall anses vara direkt
11792:    Den skyldighet att erlägga fiskevårdsavgift som       deltagande i fångsthandling. Därför kommer
11793: stadgats i 88 § i den nya lag om fiske (286 182)         jord- och skogsbruksministeriet att i samband
11794: som trätt i kraft i början av år 1983 beträffande        med vissa andra behov angående justering av
11795: dem som fångar fisk eller kräfta gäller skilt för        fiskerilagstiftningen utreda, huruvida ifrågavar-
11796: var och en person som fyllt 18 år. Befriad från          rande stadganden borde justeras genom att ,i
11797: skyldighet att erlägga avgift är endast sådan            fångsthandling direkt delaktig biträdande perr
11798: utövare av fiske som bedriver mete i den kom-            sons ställning definieras på nytt. Om det anses
11799: mun där han inre endast tillfälligt är bosatt.           ändamålsenligt. att roddare eller annan biträdan-
11800:    Enligt 53 § förordningen om fiske (1116/82)           de person befrias från skyldigheten att erlägga
11801: gäller skyldigheten att erlägga fiskevårdsavgift var     fiskevårdsavgift, förutsätter detta ändring av såväl
11802: och en som fyllt 18 år och som direkt deltar i           88 § lagen om fiske som 53 § förordningen om
11803: fångsthandling.                                          fiske.
11804: 
11805:      Helsingfors den 13 JUOl 1984
11806: 
11807:                                                           Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
11808:                                               1984 vp.
11809: 
11810: Kirjallinen kysymys n:o 241
11811: 
11812: 
11813: 
11814: 
11815:                                  Pohjanoksa: Rauman-Peipohjan radan kunnostamisesta
11816: 
11817: 
11818:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11819: 
11820:    Rauman-i>eipohjan rataosuuden kunnostus          sisämaahan. Rauman rautatieyhteydet sisämaa-
11821: on pitkään ollut ajankohtainen. Rataosuuden         han ovat varsin heikot. Rata Rauma-Peipohja
11822: perusparannusohjelma on suunnitelmissa ajoitet-     on huonokuntoinen sekä sen sähköistäminen on
11823: tu vasta 1990-luvun vaihteeseen. Radan kunnos-      kohdannut odottamattomia vaikeuksia. Rau-
11824: taminen on kuitenkin ajankohtainen juuri nyt,       man-Peipohjan rataosuus olisi elintärkeä Rau-
11825: sillä Rauman satama vaatii toimivat yhteydet        man sataman toiminnalle. Tämän rataosuuden
11826: sisämaahan.                                         kautta hoidetaan pääasiassa öljyn ja esimerkiksi
11827:    Rauman satama on jatkuvasti laajentunut, mo-     herkästi syttyvien nesteiden kuljetus sisämaahan.
11828: nipuolinen kauppasatama. Liikennemääriltään            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11829: satama on neljänneksi suurin kunnallinen yleissa-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11830: tama maassamme. Sataman kokonaisliikenne on         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11831: kasvanut voimakkaasti ollen vuonna 1983 2,5         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11832: milj. toonia. Ulkomaanliikenteen kokonaismää-
11833: rän oletetaan nousevan vuoteen 1995 mennessä                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Rau-
11834: aina 3 miljoonaan tonniin. Vienti Rauman sata-             man-Peipohjan rataosuus palvelee yh-
11835: man kautta oli vuonna 1983 1 111 842 tonnia.               teyksiä Rauman satamasta sisämaahan
11836: Lisäys edelliseen vuoteen oli 4 7 9 31 tonnia.             joustavasti ja tehokkaasti, ja
11837: Tuontia oli 1 326 572 tonnia, vähennys oli                    miten Hallitus aikoo turvata radan var-
11838: 140 493 tonnia. Vähennys johtui pääasiassa öljyn           ren asukkaiden turvallisuuden, jos rata-
11839: ja kemikaalien tuonnin vähenemisestä.                      osuudella tapahtuu radan kunnosta joh-
11840:    Rauman satama on kehittyvä toiminnallinen               tuen onnettomuus herkästi syttyviä nes-
11841: yksikkö, joka vaatii myös hyvät kulkuyhteydet              teitä kuljettavalle junalle?
11842: 
11843:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
11844: 
11845:                                          Aino Pohjanoksa
11846: 
11847: 
11848: 
11849: 
11850: 4284006958
11851: 2                                     1984 vp. -- EJC n:o 241
11852: 
11853: 
11854: 
11855: 
11856:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11857: 
11858:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Viime vuosina on radan vahvistaruistoimenpi-
11859: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     teitä investointivaroin tehty Rauman ratapihalla
11860: mies, lähettänyt 9 päivänä toukokuuta 1984           sekä rataosalla Peipohja--Rauma.
11861: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-        Rauman ratapihalla on neljän raiteen kiskotus
11862: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      muutettu raskaammaksi, ratapölkyt on uusittu ja
11863: Aino Pohjanoksan näin kuuluvasta kirjallisesta       tukikerros sepelöity. Lisäksi em. raiteisiin liittyvät
11864: kysymyksestä n:o 241:                                vaihteet on vaihdettu raskaampiin. Ratapihan
11865:           Mitä Hallitus aikoo tehdä jotta Rau-       laajamittainen parantaminen on suunniteltu teh-
11866:        man--Peipohjan rataosuus palvelee yh-         täväksi vuosina 1985--86 riippuen myönnettä-
11867:        teyksiä Rauman satamasta sisämaahan           västä rahoituksesta.
11868:        joustavasti ja tehokkaasti, ja                   Rataosalla Peipohja--Rauma aloitettiin v.
11869:           miten Hallitus aikoo turvata radan var-    1983 tehostetun kunnossapidonluonteinen vah-
11870:        ren asukkaiden turvallisuuden, jos rata-      vistamistyö, jossa pääasiallinen vahvistaminen
11871:        osuudella tapahtuu radan kunnosta joh-        kohdistuu ratapölkkyjen vaihtoon. Ratapölkkyjä
11872:        tuen onnettomuus herkästi syttyviä nes-       vaihdettiin v. 1983 10 000 kpl ja samansuurui-
11873:        teitä kuljettavalle junalle?                  nen vaihto tehdään myös vuosina 1984 ja 1985.
11874:                                                      Tällöin ko. rataosan pölkyistä tulee uusituiksi n.
11875:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     40 %. Em. lisäksi tehdään kuluvana vuonna ns.
11876: ti seuraavaa:                                        Rauman radansiirto, jossa yhteydessä päällysra-
11877:                                                      kenne uusitaan ko. alueella. Peipohjan--Rau-
11878:    Peipohjan--Rauman radan pituus on n. 47 km        man radan perusparannus aloitetaan kuluvan
11879: ja se on K43-kiskoilla varustettuna ns. B1-rataa,    vuosikymmenen lopussa.
11880: jonka tukikerros on soraa. Liikenteen määrä oli v.
11881: 1983 2, 7 milj. brunotonnia ja radalla sallitaan       Em. toimenpiteillä voidaan liikenteen suju-
11882: normaali 20 tonnin akselipainoinen liikenne.         vuus sekä luotettavuus turvata Peipohjan--Rau-
11883: Henkilöliikenteessä suurin sallittu nopeus on 95     man radalla normaalein kunnossapitotoimin.
11884: km/h.
11885: 
11886:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1984
11887: 
11888: 
11889:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
11890:                                       1984 vp. -- ~ n:o 241                                          3
11891: 
11892: 
11893: 
11894: 
11895:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11896: 
11897:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Under de senaste åren har åtgärder i syfte att
11898: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förstärka banan vidtagits med hjälp av investe-
11899: av den 9 maj 1984 tili vederbörande medlem av        ringsmedel på Raumo bangård samt på banav-
11900: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    snittet Peipohja--Raumo.
11901: dagsledamot Aino Pohjanoksa undertecknade               På Raumo bangård har den fyrspåriga rälsen
11902: spörsmål nr 241:                                     bytts ut mot en tyngre, syliarna har förnyats och
11903:                                                      stödlagret makadamiserats. Därjämte har växlar-
11904:           Vad ämnar Regeringen göra för att          na i anslutning tili den ovan nämnda rälsen bytts
11905:        banavsnittet Raumo--Peipohja skall be-        ut mot tyngre. En vittomfattande förbättring av
11906:        tjäna förbindelserna från Raumo hamn          bangården är planerad tili åren 1985--86 be-
11907:        tili inlandet smidigt och effektivt, och      roende på den finansiering som beviljas.
11908:           på vilket sätt ämnar Regeringen tillse        På banavsnittet Peipohja--Raumo inleddes år
11909:        att säkerheten är garanterad för dem som      1983 ett effektiverat förstärkningsarbete, där de
11910:        bor längs banan, om det på grund av det       huvudsakliga förstärkningarna gäller bytet av
11911:        skick banan befinner sig i inträffar en       syllarna. År 1983 byttes 10 000 syllar ut, och ett
11912:        olycka med ett tåg som transporterar          utbyte av samma storleksordning företas också
11913:        lättantändliga vätskor?                       åren 1984 och 1985. Härigenom förnyas ca 40 %
11914:                                                      av syllarna på den ifrågavarande bandelen. Ut-
11915:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      över det ovan nämnda företas under innevarande
11916: anföra följande:                                     år den s.k. Raumo-banförflyttningen, i samband
11917:                                                      med viiken överbyggnaden förnyas på det ifråga-
11918:    Bansträckan Peipohja--Raumo har en längd av       varande området. Grundförbättringen av ban-
11919: ca 47 km och den är en med K43-räls försedd          sträckan Peipohja--Raumo inleds i slutet av
11920: s.k. B1-bana, vars stödskikt utgörs av grus.         innevarande årtionde.
11921: Trafikmängden var år 1983 2,7 milj. bruttoton           Genom de ovan nämnda åtgärderna kan en
11922: och på banan är normal trafik med ett axeltryck      smidig och tillförlitlig trafik tryggas på ban-
11923: på 20 ton tiliåten. Vid persontrafik är den högsta   sträckan Peipohja-Raumo med hjälp av normala
11924: tiliåtna hastigheten 95 km/h.                        underhållsåtgärder.
11925: 
11926:      Helsingfors den 4 juni 1984
11927: 
11928: 
11929:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
11930:                                                1984 vp.
11931: 
11932: Skriftligt spörsmål nr 242
11933: 
11934: 
11935: 
11936: 
11937:                                    Westerlund m.fl.: Om mera trafikundervisningsmaterial på svenska
11938: 
11939: 
11940:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11941: 
11942:    Grunden för god kunskap om trafiken och hur        än marginell om man från början med god
11943: man skall bete sig när man rör sig på vägar och       planering skulie gå in för detta. När man t.ex.
11944: gator läggs i skolorna. Men för att skolorna skall    trycker en 4-färgsbroschyr, kan denna planeras
11945: kunna fullfölja sina uppgifter härvidlag krävs        så, att ali text finns i svart, och enbart genom att
11946: tillgång på undervisningsmaterial av olika slag,      byta den svarta tryckplåten, skulle man samtidigt
11947: t.ex. broschyrer, filmer, dia- och andra bilder.      få en svenskspråkig upplaga tili en obetydlig
11948:    En stor del av det materia!, som behövs            merkostnad. På motsvarande sätt kunde även
11949: produceras centralt av statsmakten i samråd med       audiovisuellt materia! planeras.
11950: trafikpolisen. Tyvärr har det visat sig att till-        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11951: gången på aktuellt sådant materia! på svenska för     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11952: bruk i svenskspråkiga skolor är ytterst knapphän-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
11953: digt, om det alls finns tillgängligt. Det råder i     följande spörsmål:
11954: dag en skriande brist på sådant materia!, och det
11955: finns en stor efterfrågan på detta. Trafikundervis-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
11956: ningen i de svenskspråkiga skolorna blir på detta             för att snabbt avhjälpa bristen på svensk-
11957: sätt avsevärt svårare. Kostnaderna för tillverkning           språkigt trafikundervisningsmaterial och
11958: av trafikundervisningsmaterial samtidigt på                   att i framtiden tillse att aktuelit sådant
11959: svenska och finska skulle inte behöva vara mera               finns tillgängligt?
11960: 
11961:      Helsingfors den 9 maj 1984
11962: 
11963:                       Henrik Westerlund                        Elisabeth Rehn
11964: 
11965: 
11966: 
11967: 
11968: 4284007202
11969: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 242
11970: 
11971: Kirjallinen kysymys n:o 242                                                                   SuomennoJ
11972: 
11973: 
11974: 
11975: 
11976:                                    Westerlund ym.: Ruotsinkielisen liikenneopetusmateriaalin lisäämi-
11977:                                      sestä
11978: 
11979: 
11980:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11981: 
11982:    Koulut luovat perustan hyvälle liikennetietou-      kuin marginaalisia, jos tämä suunniteltaisiin
11983: delle ja liikennekäyttäytymiselle teillä ja kaduilla   alusta alkaen hyvin. Kun esim. painetaan nelivä-
11984: liikuttaessa. Jotta koulut voisivat täyttää tämän      riesite, tämä voidaan suunnitella siten, että koko
11985: velvollisuutensa, on niiden saatava erilaista ope-     teksti on mustaa, ja vain mustaa painolaattaa
11986: tusmateriaalia, esim. esitteitä, filmejä, dia- ja      vaihtamalla saataisiin samalla ruotsinkielinen pai-
11987: muita kuvia.                                           nos vähäisillä lisäkustannuksilla. Vastaavalla ta-
11988:                                                        valla voisi suunnitella myös audiovisuaalista ma-
11989:    Suuren osan tarvittavasta materiaalista tuottaa     teriaalia.
11990: keskitetysti valtiovalta yhdessä liikennepoliisin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11991: kanssa. Valitettavasti on osoittautunut, että täl-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11992: laisen ajanmukaisen ruotsinkielisen materiaalin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11993: saaminen ruotsinkielisiin kouluihin on hyvin vä-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11994: häistä, mikäli sitä ollenkaan on saatavissa. Tällai-
11995: sesta materiaalista on tällä hetkellä huutava puu-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11996: te, ja kysyntä on suuri. Ruotsinkielisten koulujen             ryhtyä helpottaakseen nopeasti ruotsin-
11997: liikenneopetus tulee näin ollen huomattavasti                  kielisen liikenneopetusmateriaalin puu-
11998: vaikeammaksi. Ruotsin- ja suomenkielisen liiken-               tetta ja huolehtiakseen tulevaisuudessa
11999: neopetusmateriaalin samanaikaisesta valmistami-                siitä, että tällaista ajanmukaista materiaa-
12000: sesta aiheutuvien kustannusten ei tarvitsisi olla              lia olisi saatavissa?
12001: 
12002:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1984
12003: 
12004:                       Henrik Westerlund                         Elisabeth Rehn
12005:                                        1984 vp. -- EJK n:o 242                                            3
12006: 
12007: 
12008: 
12009: 
12010:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12011: 
12012:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Pääosan peruskoulun liikennekasvatuksen op-
12013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pimateriaalista tuottaa Liikenneturva, joka piiri-
12014: olette 9 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-         organisaationsa kautta jakaa oppimateriaalin
12015: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kouluihin tilauksesta. Tieto saatavissa olevasta
12016: omaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennöksen         oppimateriaalista lähetetään kunnan koululauta-
12017: kansanedustaja Westerlundin ym. näin kuuluvas-         kunnille alkuvuodesta; kuluvana vuonna se lähe-
12018: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 242:                 tettiin helmikuussa. Liikenneturvan peruskou-
12019:                                                        luille tarkoittama liikennekasvatusoppimateriaali
12020:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kootaan neljään työkansioon, joista ensimmäinen
12021:        ryhtyä helpottaakseen nopeasti ruotsin-         on tarkoitettu 1--2 vuosiluokille, toinen 3--4
12022:        kielisen liikenneopetusmateriaalin puu-         vuosiluokille, kolmas 5--6 vuosiluokille ja neljäs
12023:        tetta ja huolehtiakseen tulevaisuudessa         7--9 vuosiluokille. Kaikki edellä tarkoitetut työ-
12024:        siitä, että tällaista ajanmukaista materiaa-    kansiot niihin kuuluvine materiaaleineen ovat
12025:        lia olisi saatavissa?                           täydellisenä myös ruotsinkielisinä.
12026:                                                           Saadun tiedon mukaan Liikenneturvan tuotta-
12027:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         masta oppimateraalista noin 90 % on käännetty
12028: seuraavaa:                                             myös ruotsin kielelle. Väärinkäsityksiä saattavat
12029:    Alaistaan koulutointa koskevat yleiskirjeet         aiheuttaa Liikenneturvan oppimateriaaliesitteet,
12030: kouluhallitus laatii sekä suomen että ruotsin          jotka toistaiseksi on laadittu ainoastaan suomen
12031: kielellä. Viime vuosina on yleiskirjeissä käsitelty    kielellä.
12032: myös liikennekasvastusta.                                 Edellä mainitun oppimateriaalin ohella anne-
12033:    Vuoden 1981 lopulla lähetettiin yleiskirje (C       taan vuosittain vaihtuvaa liikenneopetusta ruot-
12034: 384/28.12.1981), joka koski voimaan tulevia uu-        sinkielisenä sekä radiossa että televisiossa.
12035: sia liikennesääntöjä sekä niiden opettamista ke-          Ammattikasvatushallituksen alaisissa oppilai-
12036: vätlukukauden aikana 1982. Kirjeeseen sisältyi         toksissa liikenneopetus on kahdentasoista: joko
12037: kouluhallituksen ja Liikenneturvan yhteistyössä        liikenteen ammattiin koulunavaa tai yleistä lii-
12038: laatima suunnitelma opetuksen toteuttamisesta          kennevalistusta antavaa. Esimerkkinä ammattiin
12039: sekä liikennekilpailun järjestämisestä keväällä        kouluttavasta liikenneopetuksesta voidaan maini-
12040: 1982.                                                  ta yhdistelmäajoneuvon tai linja-autonkuljettajan
12041:    Seuraava liikennekasvatusta käsittelevä yleiskir-   tutkinto. Yleistä liikenneopetusta annetaan etu-
12042: je lähetettiin vuonna 1983 (C 113/3.3.1983).           päässä oppilaitosten yhteiskunnallisissa aineissa.
12043: Tämä kirje sisälsi ohjeita pohjoismaisen liikenne-     Sitä voidaan antaa myös ns. läpäisyperiaatteen
12044: turvallisuusvuoden 1983 huomioon ottamisesta           mukaisesti muissakin aineissa sopivan aiheen tai
12045: koulutyössä. Kirjeen liitteinä olivat julisteet        ajankohdan ilmetessä.
12046:  "Det är rätt" ja "Länge leve cyklisten".                 Ammattikasvatushallitus laatii tai käännänää
12047:    Joka syksy kouluhallitus lähettää yleiskirjeen,     valmistamansa tai hankkimansa materiaalin tar-
12048: jossa käsitellään koulutulokkaiden liikenneturval-     peen mukaan myös ruotsin kielelle. Kääntämis-
12049: lisuutta. Viime syksynä tätä koskeva yleiskirje        tarpeen arvioi ammattikasvatushallituksen ruot-
12050: lähetettiin    heinäkuun     lopulla    (C    215 1    sinkielisen opetuksen toimisto.
12051:  25.7.1983). Kirjeen liitteenä oli jokaiselle ensi-       Oppimateriaalin laadinnassa ammattikasvatus-
12052: luokkalaiselle jaettava vihkonen, ruotsinkieliseltä    hallitus on yhteistyössä mm. Valtion av-keskuk-
12053: nimeltään "Förstklassistens trafikhäfte", joka on      sen, Valtion painatuskeskuksen, eräiden muiden
12054:  Liikenneturvan julkaisema yhteistyössä TV 1: n        valtion laitosten ja yritysten sekä eri kansalaisjär-
12055:  lasten ja nuonen ohjelmien toimituksen kanssa.        jestöjen kanssa. Tämän laatuista yhteistoimintaa
12056: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 242
12057: 
12058: on ollut mm. liikenneopetusasioissa, jolloin ruot-   ammattikasvatushallitus toimittaa oppilaitosten
12059: sinkielisen opetuksen tarve on oppimateriaalissa     käyttöön.
12060: otettu huomioon. Hankkimansa oppimateriaalin
12061: 
12062:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1984
12063: 
12064:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
12065:                                        1984 vp. -      KK n:o 242                                         5
12066: 
12067: 
12068: 
12069: 
12070:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12071: 
12072:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nernas skolnämnder i början av året: under
12073: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          innevarande år sändes detta materia! i februari.
12074: av den 9 maj 1984 tili vederbörande medlem av          Det trafikundervisningsmaterial som Trafikskyd-
12075: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   det avsett för grundskolorna sammanförs i fyra
12076: man Westerlund m.fl. undertecknade spörsmål            arbetsmappar, varav den första är avsedd för
12077: nr 242:                                                årskurserna 1-2, den andra för årskurserna 3-
12078:                                                        4, den tredje för årskurserna 5-6 och den fjärde
12079:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       för årskurserna 7-9. Alla ovan nämnda arbets-
12080:         för att snabbt avhjälpa bristen på svensk-     mappar med därtill hörande materia! är i full-
12081:         språkigt trafikundervisningsmaterial och       ständiga versioner tillgängliga även på svenska.
12082:         att i framtiden tillse att aktuellt sådant        Enligt uppgift har ca 90 % av det undervis-
12083:         finns tillgängligt?                            ningsmaterial som Trafikskyddet producerat
12084:                                                        översatts tili svenska. Missförstånd kan uppstå på
12085:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       grund av att Trafikskyddets broschyrer över stu-
12086: framföra följande:                                     diematerial hittills har utarbetats endast på fins-
12087:    Skolstyrelsen utfärdar cirkulär både på finska      ka.
12088: och svenska för det skolväsen som lyder under             Vid sidan av den undervisning som bygger på
12089: den. Under de senaste åren har även trafikunder-       ovan nämnda undervisningsmaterial ges årligen
12090: visningen behandlats i dessa cirkulär.                 skiftande trafikundervisning på svenska både i
12091:    I slutet av år 1981 sändes ett cirkulär (C          radio och i TV.
12092: 384/28.12.1981) som gällde de nya trafikregler            Vid de läroanstalter som lyder under yrkesut-
12093: som trädde i kraft samt undervisningen om dem          bildningsstyrelsen ges trafikundervisning på två
12094: under vårterminen 1982. Cirkuläret innehöll en         olika nivåer: den är antingen avsedd för utbild-
12095: pian, som skolstyrelsen och Trafikskyddet utarbe-      ning med tanke på yrkesmässig trafik eller för att
12096: tat tillsammans, om förverkligande av undervis-        ge allmän trafikinformation. Som exempel på
12097: ningen samt anordnande av en trafiktävling vå-         trafikundervisning som är inriktad på ett yrke
12098: ren 1982.                                              kan nämnas undervisning för fordonskombina-
12099:    Följande cirkulär angående trafikfostran sändes     tions- eller busschaufförsexamina, Allmän trafik-
12100: år 1983 (C 113/3.3. 1983). Detta cirkulär inne-        undervisning ges i främsta rummet inom de
12101: höll anvisningar om att man i skolarbetet bör          samhälleliga ämnena vid läroanstalterna. Den
12102: beakta det nordiska trafiksäkerhetsåret 1983. Tili     kan även ges i enlighet med den s.k. genomslags-
12103: cirkuläret hade bifogats affischerna "Det är rätt"     principen i samband med andra ämnen, då ett
12104: och "Länge leve cyklisten".                            lämpligt tema eller en lämplig tidpunkt förelig-
12105:    Varje höst sänder skolstyrelsen ett cirkulär,       ger.
12106: som gäller nybörjarnas trafiksäkerhet. Senaste            Vid behov utarbetar yrkesutbildningsstyrelsen
12107: höst sändes ett cirkulär angående detta i slutet av    på svenska eller låter översätta tili detta språk
12108: juli (C 215125.7.1983 ). Cirkuläret hade som           materia! som den förfärdigat eller anskaffat.
12109: bilaga en broschyr som utdelades tili varje första-    Byrån för svenskspråkig undervisning vid yrkesut-
12110: klassist och i svensk version hette ''Förstaklassis-   bildningsstyrelsen uppskattar behovet av över-
12111:  tens trafikhäfte' ', Det hade publicerats av Tra-     sättningar.
12112: fikskyddet i samarbete med redaktionen för                Yrkesutbildningsstyrelsen utarbetar studiema-
12113:  barn- och ungdomsprogram vid TV-1.                    terial i samarbete bl.a. med statens audivisuella
12114:     Största delen av studiematerialet om trafik-       central, statens tryckericentral, några andra statli-
12115: fostran produceras av Trafikskyddet som genom          ga inrättningar och företag samt med olika
12116:  sina distriktsorganisationer på beställning distri-   medborgarorganisationer. Samarbete av detta
12117:  buerar materialet tili skolorna. Informationen om     slag har förekommit bl.a. i fråga om trafikunder-
12118:  det materia! som står tili buds sänds tili kommu-     visning, då den svenskspråkiga undervisningens
12119: 6                                     1984 vp. -      KK n:o 242
12120: 
12121: behov har beaktats i studiematerialet. Yrkesut-         Såsom av det ovan anförda framgår, är svensk-
12122: bildningsstyrelsen vidarebefordrar tili läroanstal-   språkigt materia! om trafikundervisning lätt till-
12123: terna det studiematerial som den anskaffat.           gängligt vid såväl skolstyrelsen som yrkesutbild-
12124:                                                       ningsstyrelsen underställda läroanstalter.
12125: 
12126:      Helsingfors den 18 JUlll 1984
12127: 
12128:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
12129:                                               1984 vp.
12130: 
12131: Kirjallinen kysymys n:o 243
12132: 
12133: 
12134: 
12135: 
12136:                                   Pohjanoksa ym.: Lukion fysiikan opiskelun turvaamisesta
12137: 
12138: 
12139:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12140: 
12141:    Kurssimuotoisen lukion laajan matematiikan           Fysiikan tutkimuksen tehokas jatkuminen on
12142: ja fysiikan valinneiden osuus laskee jatkuvasti.     huolestuttavaa sekä opiskelijamäärän vähyyden
12143:    Vuonna 1980 laajan matematiikan valitsi lu-       että fysiikan petusopintojen mittavuuskysymyk-
12144: kion 1. luokan oppilaista 40,7 % ja fysiikan         sen osalta.
12145: 37,8 %. Vastaavan laajan kurssin valitsi kurssi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12146: muotoisessa lukiossa vuonna 1982 matematiikan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12147: osalta 39,7% ja fysiikan osalta vain 29,1 % ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12148: vuonna 1983 laajan matematiikan 39,1 % ja            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12149: fysiikan vain 27,9 %. Nämä tiedot pohjautuvat
12150: tutkimukseen, joka käsitti 118 lukiota {25 %)                  Miten Hallitus aikoo turvata sen, että
12151: koko maasta.                                                lukiossa edelleen opiskellaan fysiikkaa
12152:    Tämän valinnan vähyys heijastuu tulevaisuu-              niin, että se kattaa Suomen käytännön
12153: dessa matemaattis-luonnontieteellisten laitosten            tiedon ja tutkimuksen tarpeet, ja
12154: hakijamääriin. Opiskelijoita haki vuonna 1983                  mitä Hallitus aikoo tehdä, että lukion
12155: matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa lukemaan                 fysiikan perustiedot antaisivat tarvittavat
12156: 1 800 henkeä, joista hyväksyttyjä oli 1 600 ja              valmiudet fysiikan opiskeluun korkea-
12157: opintonsa aloitti 550 opiskelijaa. Näistä fysiikka          koulussa?
12158: on pääaineena 130:llä, josta myöhemmin osa
12159: karsiutuu.
12160:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1984
12161: 
12162:          Aino Pohjanoksa                Riitta Uosukainen          Timo Roos
12163:          Mikko Elo                      Pirjo Ala-Kapee            Olavi Ronkainen
12164:          Iiro Viinanen                  Tapio Holvitie             Katri-Helena Eskelinen
12165:          Antti Kalliomäki              Liisa Jaakonsaari           Juhani Alaranta
12166:                             Manti Tiuri                Kaarina Dromberg
12167: 
12168: 
12169: 
12170: 
12171: 4284007213
12172: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 243
12173: 
12174: 
12175: 
12176: 
12177:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12178: 
12179:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        oppilaista. Näin ollen fysiikan opiskelijoiden
12180: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          määrä on lukusuunnitelmauudistuksen yhteydes-
12181: olette kirjeellänne n:o 832 10 päivänä toukokuu-       sä lisääntynyt. Tosin osa opiskelijoista- 18,1 %
12182: ta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen        ensimmäisen luokan oppilaista - on valinnut
12183: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pohjanoksan       ainoastaan yleisen fysiikan oppimäärän. Aiem-
12184: ym. tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen           min kaikki opiskelivat samanlaajuista fysiikkaa,
12185: n:o 243:                                               joka oli noin 50 tuntia suppeampi kuin nykyinen
12186:                                                        laaja fysiikka. Uudesta lukusuunnitelmasta saa-
12187:           Miten Hallitus aikoo turvata sen, että       dut kokemukset viittaavat myös siihen, että laa-
12188:        lukiossa edelleen opiskellaan fysiikkaa         jan fysiikan kurssi on varsin vaativa ja se antaa
12189:        niin, että se kattaa Suomen käytännön           hyvät perustiedot korkeakouluopintojen aloitta-
12190:        tiedon ja tutkimuksen tarpeet, ja               miseen.
12191:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että lukion
12192:        fysiikan perustiedot antalSlvat tarvittavat        Uuden lukiolain (477 /83) mukaisesti lukion
12193:        valmiudet fysiikan opiskeluun korkea-           tuntijaosta päättää valtioneuvosto ja vastuu lu-
12194:        koulussa?                                       kion opetussuunnitelman laatimisesta siirtyy lu-
12195:                                                        kion ylläpitäjille ____:_ kunnille.
12196:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Opetusministeriö pitää tärkeänä, että myös
12197: seuraavaa:                                             uusi tuntijako turvaa lukiolle asetettujen tavoit-
12198:    Syyslukukauden 1982-1983 alusta lukien siir-        teiden mukaisesti oppilaalle riittävät tiedot luon-
12199: ryttiin lukiossa uuteen kurssimuotoiseen luku-         nontieteiden alalta niin, että siinä yhteydessä
12200: suunnitelmaan (1023/81). Siinä yhteydessä luon-        turvataan fysiikan opiskelu käytännön tiedon ja
12201: nontieteellisten oppiaineiden osuus vahvistui op-      tutkimuksen tarpeiden mukaisesti.
12202: pilaiden opinto-ohjelmissa. Kemia ja maantiede            Lukiolain 20 §:n mukaisesti kouluhallitus an-
12203: tulivat oppilaille pakollisiksi oppiaineiksi. Uudes-   taa kunnan opetussuunnitelman laadimaa ja op-
12204: sa lukusuunnitelmassa tarjotaan oppilaiden valit-      piaineiden opetusta koskevat yleiset ohjeet sekä
12205: tavaksi valinnaisaineena laajaa fysiikkaa - 8          päättää valtakunnallisista oppimääristä. Siinä yh-
12206: kurssia - ja yleistä fysiikkaa - 2 kurssia.            teydessä kouluhallituksen on huolehdittava siitä,
12207:    Vuonna 1980 fysiikan valitsi 37,8 % opiskeli-       että fysiikan valtakunnalliset oppimäärät antavat
12208: joista ja vuonna 1982 uuden lukusuunnitelman           laaja-alaiset perustiedot ja tarvittavat valmiudet
12209: mukaisesti 48,6 % lukion ensimmäisen luokan            fysiikan opiskeluun korkeakoulussa.
12210: 
12211:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1984
12212: 
12213:                                                                      Opetusministeri Kaan·na Suonio
12214:                                       1984 vp. -- RJ< n:o 243                                          3
12215: 
12216: 
12217: 
12218: 
12219:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12220: 
12221:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           har en del av studerandena-- 18,1 % av stude-
12222: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         randena i första årskusen -- valt endast Iärokur-
12223: nr 832 av den 10 maj 1984 tili vederbörande           sen i allmän fysik. Tidigare studerade alla en kurs
12224: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     i fysik med samma omfattning. Den var ca 50
12225: av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. undertecknade         timmar kortare än den nuvarande fördjupade
12226: spörsmål nr 243:                                      lärokursen i fysik. De erfarenheter som man fått
12227:                                                       av den nya Iäsplanen tyder även på att den
12228:           På vilket sätt ämnar Regeringen trygga      fördjupade Iärokursen i fysik är ytterst krävande
12229:        den fortsatta undervisningen i fysik vid       och att den ger goda grundläggande insikter för
12230:        gymnasiet så, att den täcker de behov          inledande av högskolestudier.
12231:        som de praktiska kunskaperna och forsk-
12232:        ningen i Finland har, och                         1 enlighet med den nya gymnasielagen beslu-
12233:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tar statsrådet om timfördelningen i gymnasiet
12234:        för att de grundläggande kunskaperna i         och ansvaret för uppgörande av läroplanen över-
12235:        fysik i gymnasiet skall ge erforderliga        går tili gymnasiernas upprätthållare -- kommu-
12236:        färdigheter för högskolestudier i fysik?       nerna.
12237:                                                          Undervisningsministeriet anser det viktigt att
12238:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      även den nya timfördelningen i enlighet med de
12239: framföra följande:                                    för gymnasiet uppställda målen tillförsäkrar ele-
12240:    Från början av höstterminen 1982-83 övergick       veroa tillräckliga kunskaper inom naturvetenska-
12241: man vid gymnasierna tili en ny kursbunden             perna så, att man i detta sammanhang tryggar
12242: läsplan {1023/81). 1 detta sammanhang stärktes        studier i fysik i enlighet med de behov som de
12243: de naturvetenskapliga ämnenas andel i elevernas       praktiska kunskaperna och forskningen förutsät-
12244: studieprogram. Kemi och geografi blev obligato-       ter.
12245: riska läroämnen för eleverna. 1 den nya läsplanen        1 enlighet med 20 § gymnasielagen meddelar
12246: ges eleverna en möjlighet att som alternativt         skolstyrelsen allmänna anvisningar om uppgöran-
12247: ämne välja fördjupad Iärokurs i fysik -- 8 kurser     de av kommunal läroplan och om undervis-
12248: -- och allmän Iärokurs i fysik -- 2 kurser.           ningen i Iäroämnena samt beslutar om de Iäro-
12249:    Fysik valdes år 1980 av 37,8 % av eleverna och     kurser som gäller för hela riket. 1 detta samman-
12250: år 1982 i enlighet med den nya Iäsplanen av           hang bör skolstyrelsen sörja för att Iärokurserna i
12251: 48,6 o/o av eleverna i gymnasiernas första klasser.   fysik för hela Iandet ger omfattande grundläg-
12252: Således har antalet studerande i fysik ökat i         gande insikter och erforderliga färdigheter för
12253: samband med reformen av Iäsplanen. Visserligen        högskolestudier i fysik.
12254: 
12255:      Helsingfors den 18 juni 1984
12256: 
12257:                                                              Undervisningsminister Kaarina SuonifJ
12258:                                                 1984 vp.
12259: 
12260: Kirjallinen kysymys n:o 244
12261: 
12262: 
12263: 
12264: 
12265:                                    Jouppila ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta käsityöJäisiltä
12266: 
12267: 
12268:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12269: 
12270:     Käsityöläiset ovat perinteinen ja välttämätön        Liikevaihtoveron aiheuttama hinnanlisä on vai-
12271: osa yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Käsityöläi-       kea - usein jopa mahdoton - vyöryttää lain
12272: set tuottavat kaikki standardeista poikkeavat sekä     lähtökohdan mukaisesti kuluttajalle kokonaisuu-
12273: yksityisen ihmisen että teollisuuden tarvitsemat       dessaan, ja näin ollen se väistämättä vähentää
12274: tuotteet ja palvelukset. Näitä yhteiskunnalle ja       käsityöläisen omaa palkkaa.
12275: elinkeinoelämälle välttämättömiä töitä ja palve-          Käsityöläisten valtiolle tilittämä liikevaihtovero
12276: luksia eivät koneet koskaan pysty korvaamaan.          ei ole niin merkittävä kuin sen poistamisesta
12277:     Käsityötuotteen valmistamiseen kuluu monin-        aiheutuva hyöty työllisyysnäkökohdista katsoen
12278: kertaisesti aikaa verrattuna teolliseen, saman         olisi kansantaloudelle.
12279: tyyppiseen tuotteeseen. Koska kyseessä on yksi-
12280: löllisen tuotteen valmistaminen, kiinteät kustan-         Käsityöammatit ovat vaarassa kadota rikastut-
12281: nukset yhtä tuotetta kohden muodostuvat olen-          tamasta elinkeinoelämän valinnan mahdollisuuk-
12282: naisesti korkeammiksi kuin teollisessa sarjaval-       sia. Yhtenä merkittävänä syynä käsityöläisamma-
12283: mistuksessa.                                           tinharjoittajien katoon voidaan pitää vuonna
12284:     Huolimatta tuotteiden korkeasta laadusta on        1964 voimaan tullutta uutta liikevaihtoverolakia,
12285: hintakilpailu teollisten ja maahan tuotujen vas-       jonka piiriin joutuivat myös pienimuotoista toi-
12286: taavien tuotteiden ja halpatuontitavaroiden kans-      mintaa harjoittavat käsityöläiset, joilla ·on liike-
12287: sa erittäin kovaa.                                     huoneistoksi luokiteltu työtila. Vuonna 1963 oli
12288:                                                        liikevaihtoverovelvollisten    lukumäärä       noin
12289:     Jo näistä syistä johtuen käsityön luonne ja        15 000 ja uuden lain voimaan astuttua jo 66 000.
12290: toimintaedellytykset ovat täysin erilaiset kuin
12291: esimerkiksi pienteollisuudessa yleensä, muusta            Verotuskäytäntö asettaa nykyisin täysin rinnas-
12292: teollisuudesta puhumattakaan. Tämän vuoksi             tettavaa työtä suorittavat käsityöläiset eriarvoiseen
12293: mikä tahansa lakisääteinen rasitus voi muodostua       asemaan riippuen siitä, miten työtila (liiketoimi-
12294: kohtalokkaaksi käsityöläisille.                        paikka) on järjestetty. Mielestämme henkilöä,
12295:     Käsityöläiset ovar pääsääntöisesti samojen laki-   jolla on asialliset työtilat kodin ulkopuolella, ei
12296: sääteisten maksu-, kirjanpito-, tilasto- ym. vel-      saa rangaista tästä.
12297: voitteiden alaisia kuin muutkin yritykset. Suu-          Käsityöläisammatteihin koulutetaan henkilöitä
12298:  remmissa yrityksissä on kuitenkin henkilökunta        yhä lisääntyvässä määrin, työpaikkoja ei kuiten-
12299:  palkattuna erikseen hoitamaan nämä asiat. Koska       kaan ole samassa suhteessa. Poistamalla liikevaih-
12300:  huomattava osa käsityöläisen tuonavasta ja tehol-     tovero käsityöJäisiltä voisivat käsityöammatteihin
12301:  lisesta työajasta kuluu yrityksen juoksevien asioi-   koulutetut henkilöt työllistää itsensä lisäksi työt-
12302:  den hoitamiseen, nämä pakolliset velvoitteet li-      tömiä, alalle koulutettuja nuoria.
12303:  säävät omalta osaltaan tuotteen hintaa.
12304:      Liikevaihtovero on kulutusvero. Käsityöläiset       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12305:  mieltävät kuitenkin liikevaihtoveron osaksi väli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12306:  töntä verotusta ankarista kilpailuolosuhteista joh-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12307:  tuen.                                                 senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12308: 
12309: 
12310: 
12311: 
12312: 4284007224
12313: 2                                  1984 vp. -     KK n:o 244
12314: 
12315:          Onko Hallitus tietoinen liikevaihtove-            mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
12316:       ron käsityöläisille aiheuttamista epäkoh-          ryhtyä poistaakseen liikevaihtoveron ko-
12317:       dista, ja                                          konaan käsityöläisiltä?
12318: 
12319:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1984
12320: 
12321:        Riitta Jouppila               Toivo T. Pohjala              Pekka Löyttyniemi
12322:        Tapio Holvitie                Iiro Viinanen                 Saara Mikkola
12323:        Tuure Junnila                 Riitta Uosukainen             Erkki Moisander
12324:        Liisa Hilpelä                 Tauno Valo                    Helena Pesola
12325:        Elsi Hetemäki-Olander         Martti Tiuri                  Eeva Turunen
12326:        Kaarina Dromberg              Mauri Miettinen               Sirpa Pietikäinen
12327:        Sampsa Aaltio                 Matti Lahtinen                Aila Jokinen
12328:                                      Ritva Laurila
12329:                                         1984 vp. -- ~ n:o 244                                              3
12330: 
12331: 
12332: 
12333: 
12334:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12335: 
12336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ilman liikevaihtoveroprosentin yleistä korottamis-
12337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            ta.
12338: olette 10 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn
12339: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                Voimassa olevaa liikevaihtoverolakiamme sää-
12340: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        dettäessä lähdettiin siitä, että verovelvollisuus ja
12341: taja Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         verotuksen soveltamisalue ulottuvat mahdollisim-
12342: kysymyksestä n:o 244:                                    man laajalle. Tämän vuoksi johtavana periaattee-
12343:                                                          na nykyisessä liikevaihtoverojärjestelmässämme
12344:            Onko Hallitus tietoinen liikevaihtove-        on, että tavaran ja työsuorituksen hintaan sen
12345:         ron käsityöläisille aiheuttamista epäkoh-        joutuessa kuluttajalle sisältyy suhteellisesti sama
12346:         dista, ja                                        veromäärä riippumatta käytetystä tuotantomene-
12347:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          telmästä, yhtiömuodosta ja valitusta jakelutiestä.
12348:         ryhtyä poistaakseen liikevaihtoveron ko-         Tämä merkitsee sitä, että verotus ei saa vaikuttaa
12349:         konaan käsityöläisiltä?                          yritysten väliseen kilpailuun suosimalla joitakin
12350:                                                          yrittäjiä. Vain vähäinen elinkeinotoiminta on
12351:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kuitenkin katsottu voitavan jättää verotuksen
12352: ti seuraavaa:                                            ulkopuolelle. Tällaiseksi vähäisen liiketoiminnan
12353:                                                          tunnusmerkiksi on liikevaihtoverolain 8 § :ssä
12354:    Voimassa olevaa liikevaihtoverolakia edeltänyt        asetettu se, ettei elinkeinon harjoittajalla ole
12355: liikevaihtoverolaki perustui tuotantoverojärjestel-      liiketoimipaikkaa eikä varsinaisia apulaisia. Kun
12356: mään. Veroa oli suoritettava vain tuotannollisen         liiketoimipaikan käsite on laissa tarkoin määritel-
12357: eli teollisen ja työliikkeen harjoittamasta tavaran      ty, ei rajanvedossa verovelvollisen ja muun yrittä-
12358: myynnistä. Verotuspohjan ei ollut tarkoituskaan          jän välillä esiinny sanottavasti epäselvyyttä, mikä
12359: olla mahdollisimman kattava. Siten esimerkiksi           aiheuttaisi epävarmuutta myös yrittäjien keskuu-
12360: ne käsityöläiset, jotka valmistivat tavaroita tai        dessa. Mikäli työntekijöiden lukumäärää tai
12361: suorittivat tavarain muutos-, puhdistus-, kor-           myynnin markkamäärää pidettäisiin pääasiallise-
12362: jaus-, kunnostamis- tai asentamistyötä käyttämät-        na tunnusmerkkinä verovelvollisuusasemaa rat-
12363: tä varsinaisia työapulaisia, eivät olleet verovelvol-    kaistaessa, muodostaisi liikeaihtoverotus jarrun
12364: lisia. ''Käsityöläisellä'' tarkoitettiin luonnollista    pienyritysten halukkuudelle toimintansa laajen-
12365: henkilöä yleensä vastakohtana oikeushenkilölle,          tamiseen. Liikevaihtoverolain 8 § nykyisessä
12366: jollainen ei voinut kyseisen säännöksen perusteel-       muodossaan asettaa siten pienyrittäjät liikevaih-
12367: la vapautua verovelvollisuudesta. ''Käsityöläi-          toverotuksellisesti mahdollisimman samanlaiseen
12368: nen" oli varsin laaja käsite. Ei-verovelvollisia         asemaan, mikä heidän välisensä tasavertaisen kil-
12369: olivat esimerkiksi liikkeenharjoittajat, jotka tosin     pailun kannalta on välttämätöntä.
12370: ilman apulaista, mutta koneellisesti laajassa mi-
12371: tassa valmistivat tuotteita. Sillä seikalla, että           Nykyinen säännöstö on tarkoituksenmukainen
12372: käsityöJäisellä oli ehkä suuretkin tehdas- tai työ-      myös siinä suhteessa, että verovelvollisella itsel-
12373: huonetilat, ei ollut merkitystä. Kysymyksessä            lään samoin kuin hänen asiakkaallaan on var-
12374: tarkoitettu liikevaihtoveron poistaminen koko-           muus verotusasemasta liiketoiminnan laajuuden
12375: naan käsityöläisiltä merkitsisi vielä edellä selostet-   vaihteluista riippumatta. Mikäli liikevaihtovero-
12376:  tua laajempaa verovapautta. Liikevaihtoverovel-         velvollisuus määräytyisi liikevaihdon suuruuden
12377: vollisia yrityksiä on nykyisin 84 000. Niistä noin       perusteella, ei verotusasemaa tiedettäisi etukä-
12378: puolet on luonnollisia henkilöitä. Vaikka liike-         teen, mistä aiheutuisi käytännön hankaluuksia
12379:  vaihtoverovelvollisista luonnollisista henkilöistä      myös ostajan liikevaihtoverotuksessa. Muun mu-
12380:  osa onkin pelkästään vähittäiskauppaa harjoitta-        assa edellä esitetyistä syistä nykyisten luonnollis-
12381:  via, on teollista ja työliiketoimintaa harjoittavien    ten henkilöiden verovelvollisuusasemaa koskevien
12382: verovelvollisten joukko niin suuri, ettei heitä          säännöksien periaatteita on pidettävä tasapuoli-
12383:  voida sellaisenaan vapauttaa verovelvollisuudesta       sempina ja tarkoituksenmukaisempina kuin vero-
12384: 4                                       1984 vp. -- RJC n:o 244
12385: 
12386: velvollisaseman määrittelemistä kysymyksessä tar-       ja apulaisia toimivalla elinkeinonharjoittajalla on
12387: koitetulla tavalla toimialoittain.                      oikeus hakemuksesta päästä verovelvolliseksi.
12388:                                                            Käsityöläisten ja muiden pienyrittäjien liike-
12389:    Edellä selostetuista säännöksistä seuraa, ettei      vaihtoverotukselliseen asemaan kiinnitettiin eri-
12390: oman perheensä piirissä käsityöläisen tai muuta         tyistä huomiota heti nykyisen liikevaihtoverolain
12391: vastaavaa ammattia harjoittava yleensä ole toi-         tultua voimaan. Tälloin todettiin, että heidän
12392: minnastaan verovelvollinen. Häntä ei toisin sa-         asemansa helpottaminen oli tarkoituksenmukai-
12393: noen ole merkitty verovelvollisten luetteloon,          semmin toteutettavissa veronpalautusjärjestelmän
12394: häneltä ei vaadita veroilmoituksia eikä hän maksa       avulla kuin verovapautta koskevia säännöksiä laa-
12395: valtiolle liikevaihtoveroa. Jos tällainen käsityöläi-   jentamalla. Valtiovarainministeriön asettamassa
12396: nen kuitenkin myy tavaran edelleen myytäväksi,          liikevaihtoverolainsäädännön     tarkistaroistoimi-
12397: muodostuu lopputulokseksi se, että tavaran ku-          kunnan mietinnössä (komiteanmietintö 1983:87)
12398: luttajahintaan sisältyy liikevaihtoveroa enemmän        ehdotetaan muun muassa kyseistä veronpalautus-
12399: kuin mitä olisi asianlaita, jos hän olisi ollut         järjestelmää edelleen kehitettäväksi. Toimikun-
12400: verovelvollinen. Samoin tapahtuu esimerkiksi ali-       nan ehdotukset ovat valmistelun alaisena. Tässä
12401: hankkijasuhteessa toimivien verovelvollisten osal-      yhteydessä tullaan ottamaan kanta sekä käsityö-
12402: ta. Tällaisen lopputuloksen välttämiseksi onkin         läisten liikevaihtoverotukseen että muihin, myös
12403: liikevaihtoverolain 8 §:n 2 momenttiin otettu           heidän asemansa edistämiseen soveltuviin toi-
12404: säännös, jonka mukaan ilman liiketoimipaikkaa           menpiteisiin.
12405: 
12406:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
12407: 
12408:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
12409:                                         1984 vp. -      KK n:o 244                                        5
12410: 
12411: 
12412: 
12413: 
12414:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
12415: 
12416:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           dighet utan en alimän höjning av omsättnings-
12417: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          skatteprocenten.
12418: den 10 maj 1984 tili vederbörande medlem av                Då vår nu gäliande lag angående omsättnings-
12419: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       skatt stiftades, utgick man från att skattskyldig-
12420: dagsledamot Jouppila m.fl. undertecknade spörs-         heten och beskattningens tiliämpningsområde
12421: mål nr 244:                                             sträcker sig så långt som möjligt. På grund av
12422:            Är Regeringen medveten om de olä-            detta är den ledande principen i vårt nuvarande
12423:         genheter som omsättningsskatten medför          omsättningsskattesystem att priset på vara och
12424:         för hantverkarna, och                           arbetsprestation proportionelit sätt innehålier
12425:                                                         samma skattebelopp då dessa når konsumenten,
12426:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
12427:                                                         oberoende av produktionsmetod, bolagsform och
12428:         i syfte att helt befria hantverkarna från
12429:                                                         distributionsväg. Detta innebär att beskattningen
12430:         omsättningsskatt?
12431:                                                         inte får inverka på konkurrensen melian företag
12432:                                                         genom att vissa företagare gynnas. Endast nä-
12433:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ringsverksamhet i ringa skala har ansetts kunna
12434: anföra följande:                                        lämnas utanför beskattningen. Kännetecknande
12435:    Den lag angående omsättningsskatt som före-          för sådan ringa affärsverksamhet är enligt 8 §
12436: gick den nu gäliande grundade sig på ett system         lagen angående omsättningsskatt att näringsidka-
12437: med produktionsskatt. Skatt skulie erläggas en-         ren är utan driftstälie och utan egentliga biträ-
12438: dast för produktiv, dvs. industrieli eller arbetsrö-    den. Då begreppet driftstälie är noggrant defi-
12439: relses försäljning av vara. Det var inte helier         nierat i lagen, förekommer i gränsdragningen
12440: meningen att beskattningsgrunden skulie vara så         melian skattskyldig och annan företagare inga
12441: täckande som möjligt. Därmed var t.ex. de               nämnvärda oklarheter, vilket skulie ge upphov
12442: hantverkare som tillverkade varor elier utförde         tili osäkerhet även bland företagarna. Om antalet
12443: ändring, rengöring, reparation, iståndsättning          arbetstagare elier försäljningens markbelopp vore
12444: elier montering av vara utan egentliga biträden i       det huvudsakliga kriteriet då frågan skattskyldig-
12445: arbetet inte skattskyldiga. Med "hantverkare"           het avgörs, skulle omsättningsbeskattningen
12446: avsågs fysiska personer i allmänhet som motsats         brorosa småföretagens expansionsbenägenhet.
12447: tili juridiska personer, vilka inte kunde befrias       Genom den form 8 § lagen angående omsätt-
12448: från skattskyldighet med stöd av ifrågavarande          ningsskatt har i dagens läge försätts småföreta-
12449: stadgande. "Hantverkare" var ett mycket vid-            garna således i fråga om omsättningsbeskattnin-
12450: sträckt begrepp. Icke-skattskyldiga var t.ex. af-       gen i en så likvärdig stälining som möjligt, vilket
12451: färsidkare, som visserligen utan biträden, men          är nödvändigt med tanke på att de skali kunna
12452: maskinelit i stor skala tillverkade produkter. Den      konkurrera jämbördigt med varandra.
12453: omständigheten att hantverkare hade t.o.m. sto-            De nu gäliande stadgandena är ändamålsenli-
12454: ra fabriks- elier arbetslokaliteter hade ingen bety-    ga även i det hänseendet att den skattskyldige
12455: delse. Om man, såsom det föreslås i spörsmålet,         själv liksom hans kunder har visshet om ställ-
12456: helt skulie slopa omsättningsskatten för hantver-       ningen i beskattningshänseende, oberoende av
12457: karnas vidkommande, skulie det innebära en              fluktuationerna i affärsverksamhetens omfatt-
12458: ännu vidare skattefrihet än den ovan beskrivna.         ning. Ifall omsättningsskatteskyldigheten skulie
12459: För nätvarande finns det 84 000 omsättningsskat-        bestämmas på grund av omsättningens storlek,
12460: teskyldiga företag. Av dessa är ca hälften fysiska      skulle man inte känna tili ställningen i beskatt-
12461: personer. Fastän en del av de omsättningsskatte-        ningshänseende på förhand, vilket skulle leda tili
12462: skyldiga fysiska personeroa är sådana som bedri-        praktiska problem även i köparens omsättnings-
12463: ver endast minuthandel, är antalet skattskyldiga        beskattning. Bl.a. av ovan anförda skäl bör
12464: som bedriver industrieli elier arbetsrörelse så stort   principerna i de nu gällande stadgandena röran-
12465:  att de inte utan vidare kan befrias från skattskyl-    de fysiska personers stälining i fråga om skattskyl-
12466: 6                                      1984 vp. -      KK n:o 244
12467: 
12468: digheten anses vara rättvisare och ändamålsenli-       som arbetar uran driftstälie och biträden är
12469: gare än om denna stälining definieras på det sätt      berättigad att på ansökan bli skattskyldig.
12470: som avses i spörsmålet, dvs. branschvis.                  Hantverkarnas och andra småföretagares stäli-
12471:    Tili följd av de ovan angivna stadgandena är        ning vid omsättningsbeskatningen var föremål
12472: den som bedriver hantverk eller utöver annat           för särskild uppmärksamhet omedelbart efter det
12473: motsvarande yrke uran andra biträden än famil-         att den nuvarande lagen angående omsättnings-
12474: jemedlemmar i allmänhet ime skattskyldig för           skatt hade trätt i kraft. Därvid konstaterades att
12475: sin verksamhet. Han har med andra ord inte             det var ändamålsenligare att lindra deras stäli-
12476: införts i registret över skattskyldiga, han behöver    ning med hjälp av ett skatteåterbäringssystem än
12477: inte avge skattedeklarationer och han betalar inte     genom att utvidga skattefrihetsstadgandena. Den
12478: omsättningsskatt till staten. Om en sådan hant-        av finansministeriet tilisatta kommissionen för
12479: verkare emeliertid säljer en vara för återförsälj-     justering av lagstiftningen angående omsätt-
12480: ning, blir slutresultatet att i varans konsumtions-    ningsskatt föreslog i sitt betänkande (kommitte-
12481: pris ingår mera omsättningsskatt än vad som            betänkande 1983:87) bl.a. att ifrågavarande skat-
12482: skulie ha varit faliet om han hade varit skattskyl-    teåterbäringssystem borde vidareutvecklas. Kom-
12483: dig. Så förhålier det sig t.ex. också med skattskyl-   missionens förslag är under beredning. 1 detta
12484: diga som verkar i underleverantörsförhåliande.         samband kommer man att ta ställning såväl tili
12485: För undvikande av ett sådant slutresultat har i 8      hantverkarnas omsättningsbeskattning som tili
12486: § 2 mom. lagen angående omsättningsskatt inta-         andra åtgärder som även är lämpade att främja
12487: gits ett stadgande, enligt vilket näringsidkare        deras ställning.
12488: 
12489:      Helsingfors den 14 juni 1984
12490: 
12491:                                                                             Minister Pekka Vennamo
12492:                                                  1984 vp.
12493: 
12494: Kirjallinen kysymys n:o 245
12495: 
12496: 
12497: 
12498: 
12499:                                     Dromberg ym.: Päihdeongelmaisten odottavien äitien terveyskasva-
12500:                                       tuksesta
12501: 
12502: 
12503:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12504: 
12505:    Tiedot raskauden aikaisen alkoholin käytön           neuvontaan sekä mahdollisen alkoholinkäyttö-
12506: haitoista ovat viimeisten kymmenen vuoden aika-         kierteen katkaisuun ja raittiutta ylläpitävään hoi-
12507: na lukuisissa kliinisissä ja epidemiologisissa tutki-   toon.
12508: muksissa vähitellen täsmentyneet. Alkoholin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12509: käyttö raskauden aikana lisää keskenmenon ris-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12510: kiä, pienentää syntyvän lapsen kokoa ja runsas          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12511: raskauden aikainen alkoholin käyttö lisää jyrkästi      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12512: sikiövaurioiden riskiä.
12513:    Lääkintöhallituksen asettaman työryhmän esi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12514: tyksen mukaan äitiyshuollon puitteissa tulisi                  ryhtyä suunnittelutyön käynnistämiseksi
12515: käynnistää terveyskasvatustoiminta alkoholin ai-               äitiysneuvolassa annettavasta raskauden-
12516: heuttamien sikiöhaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi              aikaista alkoholinkäyttöä koskevasta ter-
12517: tulisi kiinnittää erityistä huomiota raskaana ole-             veyskasvatuksesta ja siihen vaadittavan
12518: vien alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseen ja               terveyskasvatusmateriaalin laatimisesta?
12519: 
12520:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1984
12521: 
12522:          Kaarina Dromberg                 Pirjo Rusanen                    Eeva Turunen
12523:          Liisa Hilpelä                    Riitta Jouppila                  Sirpa Pietikäinen
12524:                                           Riitta Uosukainen
12525: 
12526: 
12527: 
12528: 
12529: 4284007115
12530: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 245
12531: 
12532: 
12533: 
12534: 
12535:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12536: 
12537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ästi suositetaan raskauden aikana pidättäytymään
12538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alkoholinkäytöstä.
12539: olette 10 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                Terveyskasvatuksen tarve voidaan jakaa kah-
12540: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           teen eri alueeseen: raskaana olevien terveyskasva-
12541: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tuksen tarve ja ns. suuren yleisön tiedon tarve,
12542: taja Drombergin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      jolloin jälkimmäisiin kuuluvat luonnollisesti
12543: kysymyksestä n:o 245:                                  myös ne naiset, jotka voivat myöhemmin tulla
12544:                                                        raskaaksi. Vuonna 1983 suoritetun kyselyn mu-
12545:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kaan 95 % aikuisväestöstä on jo selvillä siitä, että
12546:         ryhtyä suunnittelutyön käynnistämiseksi        raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi vahingoit-
12547:         äitiysneuvolassa annettavasta raskauden-       taa sikiötä. Raskaana olevien terveyskasvatuksessa
12548:         aikaista alkoholinkäyttöä koskevasta ter-      on tarpeen vakiinnuttaa ja yhtenäistää menettely-
12549:         veyskasvatuksesta ja siihen vaadittavan        tapoja ensimmäisten äitiysneuvolakäyntien yhtey-
12550:         terveyskasvatusmateriaalin laatimisesta?       dessä. Tässä vaiheessa käsitellään raskauden vai-
12551:                                                        kutuksia ja vaatimuksia elämäntavoille, ravitse-
12552:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mukselle, tupakoinoille -- ja nyt jo lähes rutii-
12553: ti seuraavaa:                                          ninomaisesti -- alkoholinkäytölle. Tässä yhtey-
12554:                                                        dessä esille otettuna alkoholinkäyttö tulee käsitel-
12555:    Kysymys raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä       lyksi luontevasti oikeassa yhteydessään; tavalla,
12556: on terveydenhuollossa varsin ajankohtainen. Kun        jonka neuvolassa asioivat voivat hyväksyä.
12557: vielä kymmenkunta vuotta sitten saatettiin suo-           Materiaalituotannosta todettakoon, että eräät
12558: sittaa alkoholia lääkkeeksi raskaudenajan ennen-       kansanterveys- ja raittiusjärjestöt ovat tuottaneet
12559: aikaisiin supistuksiin, on viime vuosina varmis-       raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä koskevaa ai-
12560: tuneen tutkimustiedon valossa jouduttu tule-           neistoa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja
12561: maan aivan toisenlaisiin johtopäätöksiin.              Naisten raittiuskeskus ovat juuri saaneet valtion
12562:    Odottavan äidin kohtuullisenkin alkoholinkäy-       varoista yhteensä 140 000 markan määrärahan
12563: tön on todettu voivan aiheuttaa häiriöitä raskau-      aihepiiriä koskevaan käsikirjatuotantoon ja ter-
12564: den kestoon ja syntyvän lapsen kokoon. Runsaan         veyskasvatukseen. Lääkintöhallituksessa valmis-
12565: alkoholinkäytön tiedetään aiheuttavan fetaalial-       tellaan parhaillaan ohjekirjettä alkoholihaittoja
12566: koholisyndrooman nimellä tunnettua oireyhty-           koskevasta terveyskasvatuksesta. Ohjekirjeeseen
12567: mää, jossa lapsella on useita yhtaikaisesti esiinty-   tullaan sisällyttämään raskaudenaikaista alkoho-
12568: viä epämuodostumia. Kyse on merkittävästä ter-         linkäyttöä koskevia asioita.
12569: veysongelmasta, joka on ehkäistävissä alkoholia           Joukkotiedotusvälineet ovat eräissä yhteyksissä
12570: raskauden aikana väittämällä.                          osoittaneet halukkuutta käsitellä alkoholinkäyt-
12571:    Kyseinen tutkimustieto on, niin kuin kysy-          töön liittyviä sikiöhaittoja yliampuvaan ja sensaa-
12572: myksessä todetaan, vähitellen täsmentynyt. Silti       tiohakuiseen sävyyn. Tällaista tiedottamista ei
12573: tässä tiedossa on vielä eräitä tuntemattomia alu-      voida pitää tarpeellisena. Aiheeseen liittyy jouk-
12574: eita. Näitä ovat kysymykset haitallisen alkoholin-     ko kipeitä eettisiä ongelmia, esim. kysymys päih-
12575: kulutuksen mahdollisista kynnysrajoista sekä al-       deongelmaisten äitien raskauden kulusta psyko-
12576: koholinkäytön merkityksestä hedelmöittymisen           logisesti myönteisissä merkeissä sekä kysymys siitä
12577: jälkeisenä muutaman viikon aikana, jolloin ras-        epävarmuudesta, jota raskauden toteamista edel-
12578: kaudentila ei vielä ole äidin tiedossa. Myöskään       tänyt alkoholinkäyttö voi aiheuttaa. Näistä syistä
12579: isän alkoholinkäytön vaikutuksista ei ole selvää       on viisainta edetä vähäeleisesti, pyrkien vakiin-
12580: tietoa. Nämä kysymykset ovat terveyskasvatuksen        nuttamaan uusi tärkeä terveyskasvatustehtävä
12581: sisällön ja suuntaamisen kannalta tärkeitä. Joka       osaksi terveydenhuollon luottamuksellista käy-
12582: tapauksessa äitiyshuollossa on viimeisten kahden       täntöä. Samalla on varmistuttava siitä, että esi-
12583: vuoden aikana siirrytty jo käytäntöön, jossa selke-    merkiksi peruskoulujen terveyskasvatuksessa ja
12584:                                       1984 vp. -- ~ n:o 245                                          3
12585: 
12586: muissa yhteyksissä tuodaan alkoholihaittoja kos-     käytännölle vieraita. Alkoholinkäyttökierteen
12587: keva tieto oikeassa muodossa esille.                 katkaisun kohdalla törmätään ongelmiin, joita
12588:    Mitä tulee kysymyksen johdannossa esille tuo-     katkaisuhoidon järjestämisessä maassamme ylei-
12589: mihin kysymyksiin raskaana olevien alkoholin         sestikin on olemassa. Laitosmuotoisena katkaisu-
12590: suurkuluttajien tunnistamisesta ja alkoholinkäyt-    hoitopaikkana tulee raskaana olevan kohdalla
12591: tökierteen katkaisusta, on todettava, että ongel-    entistä useammin kyseeseen terveyskeskuksen tai
12592: man toteamisessa neuvolassa käytävää luottamuk-      yleissairaalan vuodeosasto. Avohoitomuotoisia
12593: sellista keskustelua on syytä pitää tällä hetkellä   katkaisuhoitoja toteutetaan A-klinikoilla ja li-
12594: käyttökelpoisimpana menettelynä. Tätä tunkeile-      sä~ntyvässä määrin myös terveyskeskuksen toi-
12595: vammat selvittelyt ja tutkimiset ovat nykyiselle     mmnassa.
12596: 
12597:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
12598: 
12599:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
12600: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 245
12601: 
12602: 
12603: 
12604: 
12605:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12606: 
12607:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beträffande alkoholkonsumtion under gravidite-
12608: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ten.
12609: den 10 maj 1984 tili vederbörande medlem av              Behovet av hälsofostran kan indelas i två
12610: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     områden: de gravidas behov av hälsofostran och
12611: dagsledamot Dromberg m.fl. undertecknade              den s.k. stora allmänhetens behov av kunskap.
12612: spörsmål nr 245:                                      Tili den senare gruppen hör naturligtvis också de
12613:                                                       kvinnor som senare kan bli gravida. Enligt en
12614:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       undersökning som gjordes år 1983 är 95 % av
12615:        för att inleda planeringen av sådan hälso-     den vuxna befolkningen redan medveten om att
12616:        fostran inom ramen för rådgivningsbyrå-        alkoholkonsumtion under graviditeten kan skada
12617:        erna för mödravård som skulle gälla alko-      fostret. I hälsofostran för gravida är det nödvän-
12618:        holbruk under graviditeten och av ut-          digt att fastslå och förenhetliga tillvägagångssät-
12619:        arbetande av det materia! som behövs för       tet i samband med de första besöken på rådgiv-
12620:        denna fostran?                                 ningsbyrån. I detta skede behandlas graviditetens
12621:                                                       inverkningar och krav på levnadsvanor, näring,
12622:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tobaksrökning - och nu redan nästan rutinmäs-
12623: anföra följande:                                      sigt - alkoholkonsumtion. Vid dessa tillfällen
12624:                                                       behandlas alkoholbruket på ett naturligt sätt i
12625:     Frågan om alkoholbruk under graviditeten är       sitt rätta sammanhang; på ett sätt som kan
12626: mycket aktuell inom hälsovården. Då man ännu          godkännas av dem som besöker rådgivningsby-
12627: för ett tiotal år sedan kunde rekommendera            rån.
12628: alkohoi som medicin mot för tidiga samman-               Angående materialproduktionen kan konstate-
12629: dragningar under graviditeten, har man under de       ras, att vissa folkhälso- och nykterhetsorganisatio-
12630: senaste åren i ljuset av bekräftade forskningsre-     ner har producerat materia! om alkoholbruk
12631: sultat varit tvungen att dra helt andra slutsatser.   under graviditeten. Mannerheims Barnskyddsför-
12632:     Också en måttlig alkoholkonsumtion hos den        bund och Kvinnornas nykterhetscentral har just
12633: väntande modern har konstaterats kunna förorsa-       fått ett anslag på sammanlagt 140 000 mk av
12634: ka störningar i graviditetens längd och barnets       statens medel för framstälining av handböcker
12635: storlek. Man vet att riklig alkoholkonsumtion         och för hälsofostran i anslutning tili ämnet. På
12636: förorsakar ett syndrom känt under namnet fetal-       medicinalstyrelsen förbereds som bäst ett instruk-
12637: alkoholsyndromet, där barnet samtidigt har flera      tionsbrev angående den del av hälsofostran som
12638: missbildningar. Det är frågan om ett betydande        behandlar alkoholskador.         Instruktionsbrevet
12639: hälsoproblem, som kan förebyggas genom att            kommer att innehålla frågor som berör alkohol-
12640: undvika alkohoi under graviditeten.                   bruk under graviditeten.
12641:     Ifrågavarande forskningsresultat har, såsom i        Massmedierna har i vissa sammanhang visat en
12642: spörsmålet konstateras, så småningom precise-         benägenhet att behandla fosterskador i anslut-
12643: rats. Dock finns det ännu vissa okända områden.       ning tili alkoholbruk i en överdriven och sensa-
12644: Dessa är frågorna om eventuella trösklar för          tionslysten anda. Sådan information kan inte
12645: skadlig alkoholkonsumtion samt betydelsen av          anses vara av nöden. Tili ämnet ansluter sig en
12646: alkoholbruk under de några veckor efter befrukt-      mängd smärtsamma etiska problem, t.ex. frågan
12647: ningen, då modern ännu inte är medveten om            om att mödrar med rusmedelsproblem bör ha
12648: graviditeten. Inte helier finns säker kunskap om      möjlighet att i psykologiskt hänseende uppleva
12649: inverkningarna av faderns alkoholbruk. Dessa          sin graviditet på ett positivt sätt samt frågan om
12650: frågor är viktiga för hälsofostrans innehåll och      den osäkerhet som kan förorsakas av alkoholkon-
12651: inriktning. I vilket fall som helst har man under     sumtion före konstaterandet av graviditeten. Av
12652: de två senaste åren inom mödravården övergått         dessa orsaker är det klokast att gå fram försiktigt,
12653: tili att klart och tydligt rekommendera abstinens     genom att försöka befästa denna nya viktiga
12654:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 245                                          5
12655: 
12656: hälsofostraruppgift som en del av hälsovårdens         den mest användbara metoden. Mera inträngan-
12657: förtroendefulla praxis. Samtidigt bör man för-         de utredningar och undersökningar är främman-
12658: säkra sig om, att information om alkoholskador         de för nuvarande praxis. Vid brytandet av alko-
12659: förs fram i rätt form t.ex. i grundskolans hälsofo-    holkonsumtionscirkeln stöter man på problem
12660: stran och andra sammanhang.                            som också allmänt förekommer i vårt land i
12661:    Beträffande de frågor som förts fram i spörs-       samband med akutvård. Bäddavdelningen på
12662: målets inledning om identifieringen av gravida         hälsovårdscentral eller allmänt sjukhus kommer
12663: storkonsumenter av alkohoi och om brytande av          oftare än tidigare i fråga såsom akutvårdplats i
12664: alkoholkonsumtionscirkeln kan noteras, att när         anstaltsform för gravida. Öppna former av akut-
12665: problemet konstateras bör förtroendefulla diskus-      vård sker på A-kliniker och i växande grad också i
12666: sioner på rådgivningsbyrån för tillfället anses vara   hälsovårdscentralernas regi.
12667: 
12668:      Helsingfors den 13 juni 1984
12669: 
12670:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa .
12671:                                              1984 vp.
12672: 
12673: Kirjallinen .kysymys n:o 246
12674: 
12675: 
12676: 
12677: 
12678:                                  Dromberg ym.: Ylioppilaspohjaisten ammatillisten oppilaspaikko-
12679:                                    jen lisäämisestä
12680: 
12681: 
12682:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12683: 
12684:    Koulunuudistuksen yhtenä tärkeänä tavoittee-     heti suoraan ylioppilaaksi päästyään keskiasteen
12685: na on taata jokaiselle peruskoulun ja lukion        koulutukseen. Ylioppilaspohjaisista keskiasteen
12686: päättävälle oppilaalle jatkokoulutuspaikka. Kes-    koulutuspaikoista on ollut puutetta varsinkin
12687: kiasteen uudistus on käynnissä ja se hakee muo-     pääkaupunkiseudulla. Paineet tulevat jatkuvasti
12688: tojaan. Peruskoulun päättäneistä moni haluaa        lisääntymään. On tullut erittäin ajankohtaiseksi
12689: edelleenkin jatkaa lukioon huolimatta siitä, onko   ylioppilaspohjaisten ammatillisten koulutuspaik-
12690: heillä mahdollisuuksia päästä jatkamaan korkea-     kojen tarpeen selvittäminen ja paikkojen lisäämi-
12691: koulutasoisessa laitoksessa. Monille peruskouluo-   nen ylioppilaille keskiasteen koulutuksessa.
12692: sa päättäneille ei sitä paitsi ole vielä tarkkaan      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12693: selvinnyt se ala, jossa he haluavat elämäntyönsä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12694: tehdä. Toiset haluavat myös saada laajemman         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12695: yleissivistyksen ammattinsa pohjaksi.               senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12696:    Korkeakoulutasoiseen opiskeluun on monella                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12697: ylioppilaalla ollut mahdotonta päästä paikkojen            ryhtyä ylioppilaspohjaisten ammatillisten
12698: vähäisyyden vuoksi. Moni ylioppilas hakeutuu jo            koulutuspaikkojen lisäämiseksi?
12699:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1984
12700: 
12701:         Kaarina Dromberg               Sirpa Pietikäinen              Martti Tiuri
12702:         Tapio Holvitie                 Elsi Hetemäki-Olander          Eeva Turunen
12703:         Riitta Uosukainen              Pirjo Rusanen                  Liisa Hilpelä
12704: 
12705: 
12706: 
12707: 
12708: 4284007279
12709: 2                                         1984 vp. -      KK n:o 246
12710: 
12711: 
12712: 
12713: 
12714:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12715: 
12716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ja korkeakoulujen ulkopuolelle Jaavten ylioppi-
12717: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             laspyrkijöiden määrä on huomattavan suuri. Tä-
12718: olette 10 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                mä johtuu muun ohessa moninkertaisen amma-
12719: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              tillisen koulutuksen osuudesta ylioppilaiden lu-
12720: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         kion jälkeisissä opinnoissa.
12721: taja Kaarina Drombergin ym. näin kuuluvasta                   Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä 16
12722: kirjallisesta kysymyksestä n:o 246:                       päivänä kesäkuuta 1978 annetun lain mukaan
12723:                                                           mahdollisuus ammatillisesti eriytyvän koulutuk-
12724:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12725:                                                           sen hankkimiseen joko ammatillisissa oppilaitok-
12726:        ryhtyä ylioppilaspohjaisten ammatillisten
12727:                                                           sissa tai korkeakouluissa tulee tarjota koko ikä-
12728:        koulutuspaikkojen lisäämiseksi?
12729:                                                           luokalle. Mainitun lain tavoitteiden mukaisesti
12730:                                                           ammatillisissa oppilaitoksissa peruskoulutettaville
12731:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             ylioppilaille koulutus tulee pyrkiä järjestämään
12732: seuraavaa:                                                ylioppilaspohjaisilla opintolinjoilla, joiden ope-
12733:    Keskiasteen ammatillisessa koulutuksessa aloit-        tus ja opetussuunnitelmat perustuvat lukion an-
12734: tavien ylioppilaiden lukumäärä ja osuus kaikista          tamalle peruskoulua laajemmalle yleissivistyksel-
12735: uusista opiskelijoista on jatkuvasti lisääntynyt.         le. Lain tavoitteet tulee toteuttaa vuoden 1988
12736: Tilastokeskuksen laatiman Ammatillisiin oppilai-          loppuun mennessä.
12737: toksiin pyrkineet ja otetut -tilaston mukaan am-              Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annet-
12738: matillisten oppilaitosten ylioppilastutkinnon suo-        tu laki koskee ammattikasvatushallituksen alaista
12739: rittaneiden uusien opiskelijoiden määrät ja osuu-         ammatillista peruskoulutusta. Tilastokeskuksen
12740: det kaikista uusista opiskelijoista olivat kaudella       edellä esitetyn tilaston mukaisissa ylioppilasmää-
12741: 1975-83 seuraavat:                                        rissä ovat mukana myös sellaisessa koulutuksessa
12742:                   ylioppilaita     %   kaikista uusista   aloittaneet ylioppilaat, joka ei ole mainitussa
12743:                                         oppilaista        laissa tarkoitettua ammatillista peruskoulutusta.
12744:      1975           14 483                21,4            Vuonna 1981 ammatillisen koulutuksen aloitta-
12745:      1976           15 858                22,3            neista noin 21 600 ylioppilaasta noin 1 900 aloit-
12746:      1977           16 955                23,1            ti opintonsa muussa kuin ammattikasvatushalli-
12747:      1978           18 252                24,0            tuksen alaisessa koulutuksessa. Ammattikasvatus-
12748:      1979           18 425                24,1            hallituksen alaisissa oppilaitoksissa mainittuna
12749:      1980           19 613                25,2            vuonna aloittaneista noin 19 700 ylioppilaasta
12750:      1981           21 631                26,9            noin 2 300 aloitti opintonsa jatkolinjoilla ja noin
12751:      1982           23 631                29,5            1 900 talouskouluissa, joten keskiasteen koulu-
12752:      1983           23 473                31,3            tuksen kehittämisestä annetun lain tarkoittamas-
12753:                                                           sa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloitti opin-
12754:    Korkeakouluissa on viime vuosina aloittanut            tonsa noin 15 500 ylioppilasta. Ylioppilaspohjai-
12755: opintonsa noin 12 000 uutta ylioppilasta vuosit-          sen ammatillisen koulutuksen vähäisyyden takia
12756: tain. Kun viime vuosina vuosittain valmistunei-           noin puolet heistä aloitti opintonsa peruskoulu-
12757: den ylioppilaiden määrä on ollut noin 30 000 ja           pohjaisessa koulutuksessa.
12758: kun ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakou-                Ammatillisissa oppilaitoksissa aloittavien yliop-
12759: luihin sijoittuneiden ylioppilaiden kokonaismää-          pilaiden ja ylioppilaspohjaisen koulutuksen aloi-
12760: rä on vastaavasti ollut vuosittain valmistuvien           tuspaikkojen määrien epäsuhteen takia mm. val-
12761: ylioppilaiden määrää suurempi, ylioppilaiden si-          tioneuvosto on kiinnittänyt huomiota ylioppilas-
12762: joittumismahdollisuudet ammatillisesti eriyty-            pohjaisen ammatillisen koulutuksen lisäämiseen.
12763: vään koulutukseen ovat olleet näiden lukumää-             Valtioneuvoston 24.3.1983 hyväksymässä keskias-
12764: rien mukaan laskennallisesti varsin hyvät. Tästä          teen koulutuksen kehittämisohjelmassa vuosille
12765: huolimatta vuosittain ammatillisten oppilaitosten         1984-85 asetettiin tavoitteeksi ylioppilaspohjai-
12766:                                       1984 vp. -      KK n:o 246                                        3
12767: 
12768: sen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamää-        jatkuviksi koulutusväyliksi. Tästä syystä korkea-
12769: rän kohottaminen edellä tarkoitetussa ammatti-        koulu- ja opistoasteelta on varattava tietty osuus
12770: kasvatushallituksen alaisessa ammatillisessa pe-      aloituspaikkamääristä peruskoulun pohjalta am-
12771: ruskoulutuksessa vuonna 1984 noin 13 000 ja           matillista tietä eteneville.
12772: vuonna 1985 noin 14 000 aloituspaikkaan. Am-
12773:                                                          Keskiasteen koulunuudistuksen valmistelun
12774: mattikasvatushallituksen antaman selvityksen
12775:                                                       yhteydessä 1970-luvun lopussa tehdyt arviot yli-
12776: mukaan a5etettu tavoite tullaan jo kuluvana
12777:                                                       oppilaspohjaisen ammatillisen koulutuksen pysy-
12778: vuonna ylittämään siten, että aloituspaikkojen
12779:                                                       västä keskimääräisestä tarpeesta ovat kuitenkin
12780: määrä nousee lähes 14 000 aloituspaikkaan.
12781:                                                       osoittautuneet eri syistä jossain määrin alimitoite-
12782:    Ylioppilaspohjaisen ammatillisen koulutuksen
12783:                                                       tuiksi. Opetusministeriön tarkoituksena on saat-
12784: laajentamisessa on siten tapahtunut ja tapahtu-
12785:                                                       taa vielä kuluvan vuoden aikana valtioneuvoston
12786: massa oleellista edistymistä. Nuorisoikäluokkien
12787:                                                       käsittelyyn keskiasteen koulutuksen kehittämis-
12788: koon pienentyessä kuluvalla v:uosikymmenellä ja
12789:                                                       ohjelma vuosille 1986-1988. Tässä yhteydessä
12790: lukionkäyntiasteen suhteessa ikäluokan kokoon
12791:                                                       on mahdollisuus tarkistaa ylioppilaspohjaisen
12792: säilyessä suurin piirtein samansuuruisena vuosit-
12793:                                                       ammatillisen koulutuksen määrä vastaamaan
12794: tain valmistuvien ylioppilaiden määrä asteittain
12795:                                                       koulutustarvetta.
12796: laskee. Näin ollen ei ole syytä suuriin pysyviin
12797: muutoksiin ylioppilaspohjaisten aloituspaikkojen         Tavoitteena on keskiasteen koulutuksen kehit-
12798: määrässä. Tarpeen mukaan on mahdollista järjes-       tämisestä annetun lain mukaisesti mitoittaa am-
12799: tää osa ylioppilaspohjaisesta koulutuksesta väliai-   matillisten oppilaitosten ylioppilaspohjaisen kou-
12800: kaisena ammatillisena koulutuksena. Näin on           lutuksen aloituspaikkojen määrä niin, että jokai-
12801: ammattikasvatushallitus myös menetellyt.              selle vuosittain lukion päättäneelle voitaisiin tar-
12802:    Ylioppilaspohjaisten aloituspaikkojen mitoi-       jota mahdollisuus ylioppilaspohjaisen ammatilli-
12803: tukseen vaikuttaa myös se, että keskiasteen kou-      sesti eriytyvän koulutuksen hankkimiseen joko
12804: lutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78)         ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa.
12805: 2 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan peruskou-            Samalla on huolehdittava siitä, että peruskoulu-
12806: lupohjaiset ammatilliset opinnot on järjestettävä     pohjalta ammatillista tietä etenevien nuorten
12807: opistoasteelle ja siltä korkeakouluasteelle saakka    jatkomahdollisuuksia ei heikennetä.
12808: 
12809:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1984
12810: 
12811:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
12812: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 246
12813: 
12814: 
12815: 
12816: 
12817:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
12818: 
12819:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sökande elever som är studenter och som årligen
12820: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           inte antas tili de yrkesinriktade läroanstalterna
12821: av den 10 maj 1984 tili vederbörande medlem av          eller högskolorna relativt stort. Detta beror bl.a.
12822: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-    på de många former av yrkesinriktad utbildning
12823: man Kaarina Dromberg m.fl. undertecknade                som flera studenter väljer efter gymnasiet.
12824: spörsmål nr 246:                                           Enligt lagen den 16 juni 1978 om utvecklande
12825:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        av utbildningen på mellanstadiet bör man erbju-
12826:         för att öka antalet yrkesinriktade utbild-      da hela årsklassen en möjlighet att förskaffa sig
12827:         ningsplatser för dem som avlagt student-        en yrkesinriktad utbildning antingen vid de yr-
12828:         examen?                                         kesinriktade läroanstalterna eller vid högskolor-
12829:                                                         na. I enlighet med de uppställda målen i nämn-
12830:                                                         da lag bör den grundläggande utbildningen vid
12831:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
12832:                                                         yrkesinriktade läroanstalter anordnas för studen-
12833: framföra följande:                                      ter på de studielinjer som baserar sig på student-
12834:    Antalet studenter som inleder sina studier           examen. Undervisningen och undervisningspla-
12835: inom den yrkesinriktade utbildningen på mel-            nerna på dessa linjer bygger på den allmänbild-
12836: lanstadiet och deras andel av alla nya studerande       ning som ges vid gymnasiet. Den är mera
12837: har fortfarande ökat. Enligt den statistik som          omfattande än den allmänbildning som ges i
12838: statistikcentralen förrättat över antalet inträdessö-   grundskolan. De i lagen angivna målsättningarna
12839: kande och antagna vid yrkesinriktade läroanstal-        bör förverkligas före utgången av år 1988.
12840: ter var antalet nya studerande vid de yrkesinrikta-        Lagen om utvecklande av utbildningen på
12841: de läroanstalterna som avlagt studentexamen och         mellanstadiet gäller den yrkesinriktad utbildning
12842: deras andel av alla nya studerande under perio-         som lyder under yrkesutbildningsstyrelsen. I an-
12843: den 1975-83 som följer:                                 talet studenter enligt ovan nämnda statistik, som
12844:                                                         statistikcentralen förrättat, ingår även de studen-
12845:                     studenter       % av alla nya       ter som inlett sina studier inom sådan utbildning
12846:                                       studerande
12847:                                                         som inte är sådan yrkesinriktad grundutbildning
12848:      1975            14 483             21,4            som avses i lagen. Av dem som år 1981 inlett
12849:      1976            15 858             22,3            studier inom den yrkesinriktade utbildningen
12850:      1977            16 955             23,1            dvs. av ca 21 600 studenter inledde ca 1 900 sina
12851:      1978            18 252             24,0            studier inom någon annan utbildning än sådan
12852:      1979            18 425             24,1            som lyder under yrkesutbildningsstyrelsen. Bland
12853:      1980            19 613             25,2            de ca 19 700 studenter, som under nämnda år
12854:      1981            21 631             26,9            inledde sina studier vid de läroanstalter som
12855:      1982            23 631             29,5            lyder under yrkesutbildningsstyrelsen inledde ca
12856:      1983            23 473             31,3             2 300 sina studier på fortsättningslinjer och ca
12857:                                                         1 900 vid hushållsskolor. Således inledde ca
12858:    Under de senaste åren har ca 12 000 nya              15 500 studenter sina studier inom den yrkesin-
12859: studenter årligen inlett högskolestudier. Då anta-      riktade utbildning som avses i lagen om utveck-
12860: let utexaminerade studenter under de senaste            lande av utbildningen på mellanstadiet. Efter-
12861: åren varit ca 30 000 per år och då det totala           som det finns ringa yrkesinriktad utbildning som
12862: antalet studenter som blivit antagna tili de            baserar sig på studentexamen, inledde ca hälften
12863: yrkesinriktade läroanstalterna och högskolorna på       av dem sina studier inom sådan utbildning som
12864: motsvarande sätt varit större än antalet studenter      baserar sig på grundskolan. Tili följd av den
12865: som årligen utexamineras har studenternas möj-          disproportion som föreligger mellan antalet ny-
12866: ligheter tili inledande av studier inom den yrkes-      börjarplatser för de studenter som inleder sina
12867: inriktade utbildningen enligt dessa siffror kalkyl-     studier vid yrkesinriktade läroanstalter och anta-
12868: mässigt varit goda. Trots det är antalet inträdes-
12869:                                       1984 vp. -- RJ< n:o 246                                            5
12870: 
12871: Iet nybörjarplatser inom den utbildning som           utvecklande av utbildningen på melianstadiet
12872: baserar sig på studentexamen, har bl.a. statsrådet    bör de på grundskolan baserade yrkesutbildande
12873: fäst uppmärksamhet vid vikten av att den yrkes-       studierna organiseras såsom utbildningsvägar vil-
12874: inriktade utbildning som baserar sig på student-      ka Ieder tili institutnivån och därifrån tili högsko-
12875: examen bör ökas. 1 den utvecklingsplan för            Iestadiet. Därför bör man i fråga om högskolesta-
12876: melianstadiet som statsrådet 24.3.1983 godkänt        diet och institutnivån resetvera en viss andel av
12877: för åren 1984--85 uppställde man såsom mål att        nybörjarplatserna för sådana som på grundskole-
12878: öka antalet nybörjarplatser för den yrkesinriktade    bas fortsätter sina studier inom den yrkesinrikta-
12879: utbildning som baserar sig på studentexamen           de utbildningen.
12880: inom den ovan avsedda yrkesinriktade grundut-
12881:                                                          De uppskattningar som man gjorde i slutet av
12882: bildning som lyder under yrkesutbildningsstyrel-
12883:                                                       1970-talet i samband med beredningen av mel-
12884: sen. Målsättningen för år 1984 var att öka antalet
12885:                                                       lanstadiereformen i fråga om det genomsnittliga
12886: med ca 13 000 nybörjarplatser och för år 1985
12887:                                                       permanenta behovet av den yrkesinriktade ut-
12888: med ca 14 000 nybörjarplatser. Enligt den utred-
12889:                                                       bildning som baserar sig på studentexamen har
12890: ning som yrkesutbildningsstyrelsen gett kommer
12891:                                                       dock av olika skäl visat sig vara underdimensione-
12892: man att redan under innevarande år överträffa
12893:                                                       rade. Undetvisningsministeriet har för avsikt att
12894: det uppstälida målet så, att antalet nybörjarplat-
12895:                                                       ännu under innevarande år hänskjuta utveck-
12896:   ser stiger tili ca 14 000.
12897:                                                       Iingsplanen för utbildningen på melianstadiet för
12898:     Den yrkesinriktade utbildning som baserar sig
12899:                                                       åren 1986--1988 tili statsrådets behandling. 1
12900: på studentexamen håller på att utvidgas och har
12901:                                                       detta sammanhang är det möjligt att justera
12902:  redan gjort det. Då antalet årsklasser av ung-
12903:                                                       andelen av den yrkesinriktade utbildning som
12904: domar under innevarande decennium blir mind-
12905:                                                       baserar sig på studentexamen så att den motsva-
12906:  re, och antalet elever som söker inträde tili
12907:                                                       rar utbildningsbehovet.
12908: gymnasiet i förhåliande tili årsklassens storlek i
12909:  stort sett förblir oförändrat, minskar antalet ut-      1 enlighet med lagen om utvecklande av ut-
12910:  examinerade studenter per år. Således föreligger     bildningen på melianstadiet har man uppstälit
12911:  det inte skäl för stora permanenta förändringar      såsom mål att dimensionera antalet nybörjarplat-
12912:  med hänsyn tili nybörjarplatser för dem som          ser inom den yrkesinriktade utbildning som base-
12913:  avlagt studentexamen. Vid behov är det möjligt       rar sig på studentexamen så att var och en som
12914:  att anordna en del av den utbildning som baserar     årligen avslutar sin skolgång vid gymnasiet kan
12915:   sig på studentexamen såsom interimistisk yrkes-     erbjudas en möjlighet att förskaffa sig en yrkesin-
12916:   inriktad u tbildning. Y rkesu tbildningsstyrelsen   riktad utbildning antingen vid de yrkesinriktade
12917:  har även förfarit på detta sätt.                     Iäroanstalterna eller högskolorna. Samtidigt bör
12918:      Dimensioneringen av nybörjarplatserna för        man sörja för att deras möjligheter som vili
12919:  dem som avlagt studentexamen påverkas även           bedriva fortsatta yrkesinriktade studier på grund-
12920:  därav att enligt 2 § 3 mom. 4 punkt Iagen om         skolebas inte bli sämre.
12921: 
12922:      Helsingfors den 18 juni 1984
12923: 
12924:                                                               Undetvisningsminister Kaarina Suonio
12925:                                                1984 vp.
12926: 
12927: Kirjallinen kysymys n:o 247
12928: 
12929: 
12930: 
12931: 
12932:                                    Martikainen ym.: Työllisyysvarojen myöntämisestä energiapuun
12933:                                      kasaukseen
12934: 
12935: 
12936:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12937: 
12938:    Kotimaisen energian käytön lisäämisestä vallit-    mien mukaan Suomessa voitatsun tuottaa vesa-
12939: see laaja yksimielisyys. Tämän suuntaineo tahto       metsäkasvatuksella ja energiapuuviljelmillä 3, 5
12940: oli nähtävissä myös eduskunnassa hallituksen          miljoonaa öljytonnia vastaava määrä biomassaa v.
12941: antaessa aikoinaan energiapoliittisen selonteon.      2000.
12942: Energiahuollon omavaraisuuden lisääminen vä-             Samanaikaisesti hallitus on kuitenkin vähentä-
12943: hentää tunnetusti riippuvuutta tuontienergiasta.      nyt tukimäärärahoja kotimaisen energian käyt-
12944: Sen käytöllä on myös merkittävä työllisyysvaiku-      töön. Myös työllisyysperusteista kotimaisen ener-
12945: tus; energiapolitiikan neuvostossa laadituo selvi-    gian käytön lisäämistä on pyritty hidastamaan.
12946: tyksen mukaan kotimaisen energian käytöllä on         Niinpä työvoimaministeriön pääluokassa on tar-
12947: mahdollisuus luoda jopa 25 000 uutta työpaik-         koitukseen kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
12948: kaa. Erityisen suuri merkitys näillä on heikoilla     varattu ainoastaan 20 miljoonaa markkaa. Vielä
12949: työllisyysalueilla, Itä- ja Pohjois-Suomessa.         viime vuoden budjetissa käytettävissä oli 80 milj.
12950:     Hajautetun enrgiantuotannon avaamat mah-          mk, mistä tosin 60 milj. mk jäi käyttämättä
12951: dollisuudet ollaan niin ikään laajalti tiedostamas-   kauppa- ja teollisuusministeriön annettua hake-
12952: sa. Kuntien omien lämpövoimaloiden merkityk-          muksista kielteisen lausunnon "energiataloudel-
12953: sestä ei ole riittävästi vielä puolueetonta tutki-    lisin perustein". Tämä johti vuoden 1983 lopulla
12954: musta olemassa, mutta jo nyt arvellaan niillä         peräti 30 kunnan kaukolämpöhankkeen raukea-
12955: voitavan korvata pitkällä tähtäyksellä se energian    mtseen.
12956: lisätarve, joka on ollut uuden ydinvoimalahank-
12957: keen taustalla.                                          Vuoden 1984 tulo- ja menoarvion ao. momen-
12958:     Puun käyttöä kunnallisissa kaukolämpövoima-       tin perustelujen mukaan "energiapuun hankin-
12959: loissa olisi mahdollisuus nykyisestään lisätä. Puu-   taa varten tarkoitettua määrärahaa käytetään
12960: peräisiä polttoaineita käytettiin maassamme v.        edelleen työvoimaministeriön vahvistamien pe-
12961:  1979 noin 3, 7 miljoonaa öljytonnia vastaava         rusteiden mukaisesti kuntien ja kunnallisten yh-
12962: määrä. Tämä koostui merkittäväitä osalta lehtipi-     teisöjen omissa lämpölaitoksissa käytettävän ener-
12963: nopuusta, hakkuiden metsätähteistä ja pienpuus-       giapuun kasauksen avustamiseen' '. Kuntien
12964:  ta. Energiapolitiikan neuvoston hankintajaoston      omistamaa osakeyhtiötä ei kuitenkaan lueta em.
12965: valmisteleman kotimaisen energian edistäruisoh-       kuunailiseksi yhteisöksi eikä sen kaukolämpövoi-
12966:  jelman mukaan voisi kotimaisen puuperäisen           mala voi vallitsevan käytännön mukaan saada
12967: energian tuotantopotentiaali olla v. 1990 kaksin-     hakepuun käyttöön työllistämistukea. Tätä ei
12968:  kertainen ja v. 2000 jopa kolminkertainen nykyi-     voida pitää sen kummemmin energiapoliittisin
12969: seen käyttöön verrattuna.                             kuin työllisyysperusteinkaan asianmukaisena.
12970:     Nykyisin jää hakkuualueelle metsätähdettä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12971:  kaikkiaan 40 miljoonaa m 3 , josta korjuukelpoista   tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12972:  on energiametsätoimikunnan arvion mukaan             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12973:  runsas kolmannes. Saman toimikunnan laske!-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12974: 
12975: 
12976: 
12977: 
12978: 428400717Y
12979: 2                                  1984 vp. -- HJK n:o 247
12980: 
12981:          Mihin toimenpltelsltn Hallitus aikoo         kuntien omistaman osakeyhtiön energia-
12982:       ryhtyä, jotta työllisyysvaroja voitaisiin       laitoksessa tai sellaisessa energialaitokses-
12983:       myöntää energiapuun kasaukseen myös             sa, jossa kunta on osakkaana?
12984:       niissä tapauksissa, joissa puu käytetään
12985: 
12986:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
12987: 
12988:        Olavi Martikainen             Jukka Vihriälä           Juhani Alaranta
12989:                   Hannele Pokka                        Väinö Raudaskoski
12990:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 247                                          3
12991: 
12992: 
12993: 
12994: 
12995:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12996: 
12997:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vien lämpölaitosten rakentamista ja lievittääkseen
12998: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toisaalta vallitsevaa vaikeaa työllisyystilannetta,
12999: olette 11 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             työvoimaministeriö on vuodesta 1981 lukien
13000: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           avustanut myös lämpölaitoksissa käytettävän ha-
13001: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      keraaka-aineen keruuta. Vuoden 1984 tulo- ja
13002: taja Olavi Martikaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     menoarviossa on tarkoitukseen yhdessä laatupui-
13003: lisesta kysymyksestä n:o 247:                          den pystykarsintatoiminnan kanssa varattu mo-
13004:                                                        mentilta 34.50.61 yhteensä 45 milj. markan
13005:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         määräraha, josta energiapuun hankintaan on tar-
13006:        ryhtyä, jotta työllisyysvaroja voitaisiin       koitus käyttää vajaat 30 milj. markkaa. Tähän
13007:        myöntää energiapuun kasaukseen myös             mennessä avustuksia on energiapuun kasaukseen
13008:        niissä tapauksissa, joissa puu käytetään        vuonna 1984 myönnetty vajaat 21 milj. markkaa.
13009:        kuntien omistaman osakeyhtiön energia-             Kyseessä olevan momentin perustelujen mu-
13010:        laitoksessa tai sellaisessa energialaitokses-   kaan energiapuun hankintaa varten tarkoitettua
13011:        sa, jossa kunta on osakkaana?
13012:                                                        määrärahaa käytetään edelleen työvoimaministe-
13013:                                                        riön vahvistamien perusteiden mukaisesti kun-
13014:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tien ja kunnallisten yhteisöjen omissa lämpölai-
13015: seuraavaa:                                             toksissa käytettävän energiapuun kasauksen avus-
13016:    Kuluneen vuosikymmenen puolivälissä synty-          tamiseen. Työvoimaministeriö on puolestaan
13017: neen energiakriisin seurauksena nousi kysymys          vahvistanut sanotun määrärahan yksilöidymmät
13018: kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen käyttä-         käyttö perusteet.
13019: misestä maamme energiahuollossa keskeisesti               Näiden ohjeiden mukaan avustuksen saajana
13020: esiin. Omaamalla joustavasti käytettävissä olevan      voi olla kunnan tai kunnallisen yhteisön oma
13021: määrärahan kotimaisia polttoaineita käyttävien         lämpölaitos, jona pidetään sellaista kotimaista
13022: lämpölaitosten rakentamista edistävään toimin-         polttoainetta käyttävää lämpökeskusta, jossa läm-
13023: taan, työvoimaministeriö ryhtyi vuosien 1977/78        mön tuottaminen tapahtuu, ja joka on yli 50-
13024: vaihteessa avustamaan kyseisiä, lähinnä kunnalli-      prosenttisesti kunnan tai kuntien omistuksessa.
13025: sia hankkeita. Vuoden 1979 alussa uusittu laki         Näin ollen myös kyselyssä mainitut osakeyhtiö-
13026: kotimaisten polttoaineiden käytön edistämisestä        muotoiset laitokset voivat tulla avustuksen pii-
13027: siirsi päävastuun lämpölaitosten rahoittamisesta       riin edellä mainituin rajoituksin. Tällöin on kui-
13028: kauppa- ja teollisuusministeriölle. Työvoimahal-       tenkin otettava lisäksi huomioon, ettei energia-
13029: linto on kuitenkin edelleen voinut rahoittaa           puuta hankkiva kunnallinen laitos saa toimia
13030: kotimaisten polttoaineiden käyttöön perustuvien        raaka-aineen välittäjänä siten, että tästä energia-
13031: lämpölaitosten verkostoinvestointeja. Tarkoituk-       puun toimittamisesta koituu välittäjälle liiketa-
13032: seen on käytetty vuoteen 1984 saakka momentin          loudellista hyötyä.
13033: 34.50.61 (Valtionapu työttömyyden lieventämi-             Valtioneuvosto teki 24.5.1984 periaatepäätök-
13034: seen) määrärahoja ja kuluvan vuoden alusta mo-         sen Lapin työllisyyden parantamiseksi vuosina
13035: mentin 34.50.62 (Työllisyysperusteinen valtion-        1984--1989. Periaatepäätökseen sisältyy kohta,
13036: apu investointeihin) määrärahaa. Määrärahan            jonka mukaan työllisyysvaroista osoitetaan kokei-
13037: käyttöä on jonkin verran hidastanut hankkeista         luluonteisesti työttömän työllistämiseksi paikalli-
13038: lausuntonsa antavan kauppa- ja teollisuusminis-        selle metsänhoitoyhdistykselle sen valvonnassa ta-
13039: teriön aikaisempaa kriittisempi suhtautuminen          pahtuvaan metsänhoito- ja kunnostustyöhön
13040: kotimaista polttoainetta käyttävien hankkeiden         määrärahaa siten, että omassa metsässä työsken-
13041: taloudellisuuskriteereihin, jolloin hankkeiden         neltäessä ilman työsuhdetta tuki on 120 markkaa
13042: työllisyysvaikutukset etenkin raaka-aineen han-        työpäivää kohden ja toisen omistamassa metsässä
13043: kinnan osalta ovat jääneet taka-alalle. Edistääk-      160 markkaa työpäivää kohden, minkä lisäksi
13044: seen yhtäältä kotimaisiin pohtoaineisiin perustu-      metsänhoitoyhdistykselle maksetaan työnjohto-
13045: 4                                   1984 vp. -- KJ( n:o 247
13046: 
13047: korvausta 30 markkaa työpäivää kohden. Koska       mamtmsteno antaa asiasta tarkemmat ohjeet ja
13048: tukea ei voida myöntää myyntiin tarkoitetun        toiminta tapahtuu piirimetsälautakunnan valvon-
13049: puun korjuuseen eikä töihin, joihin saadaan        nassa. Samalla työvoimaministeriö selvittää mah-
13050: muuta valtion tukea, se kohdistuu paljolti toi-    dollisuudet tämänlaatuisen toiminnan käynnistä-
13051: mintaan, jonka tuloksena kertyy etupäässä maati-   miseen koko maassa.
13052: loilla energiakäyttöön soveltuvaa puuta. Työvoi-
13053: 
13054:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
13055: 
13056:                                                              Työvoimaministeri Urpo Leppänen
13057:                                         1984 vp. -      KK n:o 247                                       5
13058: 
13059: 
13060: 
13061: 
13062:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13063: 
13064:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               I syfte att dels främja upphyggandet av vär-
13065: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           meanläggningar som använder inhemskt bränsle
13066: av den 11 maj 1984 tili vederbörande medlem av          och dels lindra det rådande svåra sysselsättnings-
13067: statsrådet för besvarande översänt avskrift av          läget har arbetskraftsministeriet sedan år 1981
13068: följande av riksdagsman Olavi Martikainen m.fl.         stött också hopsamlandet av flismaterial som
13069: stälida skriftliga spörsmål nr 24 7:                    används i värmeanläggningar. I statsförslaget för
13070:                                                         1984 har för detta ändamål tilisammans med
13071:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         stamkvistning av kvalitetsvirke reserverats sam-
13072:        för att se tili att sysselsättningsmedel skali   manlagt 45 milj. mark på moment 34.50.61. Av
13073:        kunna beviljas för hopsamlande av ener-          detta anslag är knappt 30 milj. mark avsett för
13074:        gived även när det gälier ved som an-            anskaffning av energived. Hittilis i år har knappt
13075:        vänds i av kommuner ägda bolags energi-          21 milj. mark beviljats för hopsamlande av
13076:        verk eller i sådant energiverk där kom-          energived.
13077:        mun är delägare?                                     I motiveringen tili ifrågavarande moment he-
13078:                                                         tee det att anslaget för anskaffning av energived
13079:   Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-          används fortsättningsvis i enlighet med de
13080: samt följande:                                          grunder som fastställs av arbetskraftsministeriet
13081:    Frågan om utnyttjande av förnybara inhemska          för att stöda hopsamlandet av energived för
13082: energikälior i vårt lands energiförsörjning blev        kommunernas och kommunala samfunds egna
13083: aktueli i och med den energikris som uppstod vid        värmeanläggningar. Arbetskraftsministeriet har
13084: mitten av förra årtiondet. Med hjälp av ett             för sin del fastställt detaljerade grunder för
13085: flexibelt disponibelt anslag för verksamhet som         användningen av sagda anslag.
13086: främjar uppbyggande av värmeanläggningar som               Enligt dessa direktiv kan understödstagaren
13087: använder inhemska bränslen började arbetskrafts-        vara kommunens eller kommunalt samfunds
13088: ministeriet vid årsskiftet 1977/78 stöda ifrågava-      egen värmeanläggning. Som sådan betraktas en
13089: rande, främst kommunala projekt. Då lagen om            med inhemskt bränsle driven värmecentral som
13090: främjande av användningen av inhemska bräns-            producerar värme och som tili över 50 % ägs av
13091: len reviderades år 1979 överfördes huvudansvaret        en eller flera kommuner. Därigenom kan detta
13092: för värmeanläggningars finansiering på handels-         understöd på ovan anförda reservationer också
13093: och industriministeriet. Arbetskraftsministeriet        tillämpas på sådana i spörsmålet nämnda anlägg-
13094: har dock fortfarande kunnat finansiera distribu-        ningar som har formen av aktiebolag. Härvid bör
13095: tionsnätinvesteringar för värmeanläggningar som         man dock dessutom beakta att kommunal an-
13096: använder inhemska bränslen. För detta ändamål           läggning som anskaffar energived inte får verka
13097: har fram tili år 1984 använts anslag under              som materialets återförsäljare så att denna verk-
13098: moment 34.50.61 (Statsunderstöd för lindrande           samhet skulle inbringa leverantören företagseko-
13099: av arbetslösheten) och från och med början av           nomisk nytta.
13100:                                                            Statsrådet fattade 2~4. 5.1984 ett principbeslut
13101:                                                                                 1
13102: innevarande år anslaget på moment 34. 50.62
13103: (Statsunderstöd för investeringar i sysselsättnings-    om förbättrande av s sselsättningen i Lappland
13104: främjande syfte). Användningen av anslaget har i        under åren 1984-19 9. I principbeslutet ingår
13105: någon mån bromsats upp av att handels- och              en passus, enligt viiken loka! skogsvårdsförening
13106: industriministeriet, som skali avge utlåtande om        som experiment anvisas ur sysselsättningsmedel
13107: projekten, skärpt sin instälining i fråga om            ett anslag avsett för sysselsättning av arbetslösa
13108: lönsamhetskriterien på projekt som använder             personer i skogsvårds- och iståndsättningsarbete
13109: inhemskt bränsle, varvid projektens sysselsätt-         som sker under ifrågavarande förenings uppsikt
13110: ningseffekter, i synnerhet när det gälier anskaff-      så, att understödsbeloppet för arbete utan arbets-
13111: ning av råmaterial, kommit att ha en sekundär           förhållande i egen skog är 120 mark per arbets-
13112: betydelse.                                              dag och för arbete i någon annans skog 160 mark
13113: 6                                      1984 vp. -      KK n:o 247
13114: 
13115: per arbetsdag, varutöver tili skogsvårdsföreningen     främst för energibruk på lantbrukslägenheter.
13116: betalas en arbetsledningsersättning på 30 mark         Arbetskraftsministeriet kommer att ge närmare
13117: per arbetsdag. Då detta understöd inte kan             direktiv i frågan och verksamheten kommer att
13118: beviljas för skörd av för försäljning avsett virke     ske under distriktsskogsnämnds uppsikt. Samti-
13119: och ej helier för sådana arbeten som åtnjuter          digt kommer arbetskraftsministeriet att utreda
13120: annat statligt stöd, riktas stödet i stort sett tili   möjligheterna att sätta i gång sådan verksamhet i
13121: verksamhet som producerar virke som lämpar sig         hela landet.
13122: 
13123:      Helsingfors den 13 juni 1984
13124: 
13125:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
13126:                                                1984 vp.
13127: 
13128: Kirjallinen kysymys n:o 248
13129: 
13130: 
13131: 
13132: 
13133:                                   Liedes ym.: Tangonhaaran ruoppaam1sesta Iissä
13134: 
13135: 
13136:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13137: 
13138:    Eduskunta on päättänyt Iijokisuulla olevien        olevan edellytyksiä Tangonhaaraa ruoppaukseen
13139: Sarrio- ja Tangonhaarojen ruoppaamisesta. Kulu-       valtion työnä.''
13140: van vuoden budjettiin on hyväksytty 200 000              Vesihallituksen asianomaiset virkailijat ovat
13141: markan määräraha sekä 2 300 000 markan kus-           tuon lisäksi ilmoittaneet mm. Iin kunnalle puhe-
13142: tannusarvio     jokihaarojen      ruoppaamiseksi.     limitse, ettei Tangonhaaran ruoppausta tulla kos-
13143: 27.1.1984 päivätyllä kirjeellään on vesihallitus      kaan toimittamaan eduskunnan päätöksen mu-
13144: kuitenkin ilmoittanut, ettei se katso olevan edel-    kaisesti. Tangonhaaran ruoppaustöiden viivyttä-
13145: lytyksiä Tangonhaaraa ruoppaukseen valtion työ-       minen ja mahdollinen estäminen on valitettavaa
13146: nä.                                                   sen johdosta, että matalan veden aikana on
13147:   Kun Tangonhaaraa ruoppauksella olisi tärkeä         vaikea liikennöidä jokihaarassa. Tämän jokihaa-
13148: merkitys kulkuolosuhteiden johdosta sekä ruop-        ran varrella asuu 4/5 niistä paikallisista asukkais-
13149: pauksen toteuttaminen eräiltä osin olisi kiireelli-   ta, joita molempien jokihaarojen ruoppaus kos-
13150: nen sen johdosta, että voitaisiin estää rantatör-     kee. Tämä paikallinen väestö saa huomattavan
13151: män sortuminen ja pelastaa suuremmilta vahin-         osan toimeentulostaan kesäisin tapahtuvasta ka-
13152: goilta sortuman kohdalla olevat kiinteistöt, olisi    lastuksesta. Huonot venekulkuyhteydet kuiten-
13153: hallituksen ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin      kin vaikeuttavat niin paikallisen väestön kuin
13154: mainitun vesihallituksen kannan muuttamiseksi,        huvila-asukkaittenkin venekulkumahdollisuuksia
13155: eduskunnan päätöksen toteuttamiseksi ja Tan-          ja estävät kalastuksen toteuttamista sivuelinkei-
13156: gonhaaraa ruoppaamisen aloittamiseksi jo kulu-        nona.
13157: van vuoden aikana.                                       Oulun vesipiirin valmistama ruoppaussuunni-
13158:                                                       telma ulottuu molempiin jokihaaroihin ja on
13159:   Eduskunnan päätös tältä osin (30.40. 77. kohta
13160:                                                       kustannuksiltaan kohtuullinen 2, 3 miljoonaa
13161: 11. 19. Sarrio- ja Tangonhaaraa ruoppaus, Ii)
13162:                                                       markkaa. Tuolla määrärahalla toteutettaisiin mo-
13163: kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
13164:                                                       lempien jokihaarojen ruoppaaminen väestön tar-
13165:    "Hankkeen tarkoituksena on parantaa Iijoen         peita tyydyttävällä tavalla. Tämä eduskunnan
13166: suuosan hyväksikäyttöä veneliikenteeseen, kalas-      hyväksymä ruoppaussuunnitelma perustuu joki-
13167: tamiseen, uimiseen ja ranta-asutuksen veden           haarojen tutkimuksiin ja on täysin asiantunte-
13168: hankintaan ruoppaamalla Sarrio- ja Tangonhaa-         muksella valmistettu.
13169: roja yhteensä 8,2 kilometrin matkalla ja poista-         Silloin, kun mainittuja suunnitelmia on tehty,
13170: malla niistä 54 200 kuutiometriä maamassoja.          ei ole ollut tiedossa jokihaaran törmän vyörymi-
13171: Hyöty kohdistuu välittömästi 120 kiinteistöön ja      nen "Nivan" alapuolella. Kahden viimeisen
13172: lisäksi Alarannan kylän ja Iijoen taajaman väes-      vuoden aikana on törmän sortumista tapahtunut
13173: tölle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on             lähinnä siitä johtuen, että suuret myrskyt -
13174: 2 300 000 markkaa, josta valtio vastaa kokonai-       Maurimyrsky ja 1983 syksyllä ja joulukuussa jäi-
13175: suudessaan, kunnossapidon jäädessä vesioikeu-         den aikaan ollut myrsky - ovat lisänneet suurten
13176: den luvan saajalle, Iin kunnalle.''                   vesimassojen purkautumista Tangonhaarassa ja se
13177:    Budjetti hyväksyttiin tuollaisena hallituksen      on syövyttänyt törmähietikkoa. Vesivirtausta ja
13178: esityksen mukaisena kuluvan vuoden alussa. Ve-        törmän syöpymistä on voinut muuttaa myöskin
13179: sihallitus on nyttemmin ryhtynyt kuitenkin edus-      Nivasta poistetut, veneliikennettä vaikeuttaneet
13180: kunnan päätöstä vastustamaan ja ilmoittaa edellä      kivet.
13181: mainitun 27.1.1984 päivätyn kirjeensä viimeises-         Mikäli törmän vyörymistä ei saada estettyä
13182: sä virkkeessä: ''Tämän vuoksi vesihallitus ei katso   Tangonhaaraa ja siinä olevan äsken mainitun
13183: 428400712T
13184: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 248
13185: 
13186: Nivan ruoppaamisen kautta, uhkaa kahdella               Paikallisesta väestöstä tuntuu kohtuuttomalle
13187: kiinteistöllä saunojen sortuminen jokeen.            se, että jotkut vesihallituksen viranomaiset voivat
13188:                                                      muuttaa eduskunnan päätöstä kauan vireillä ol-
13189:    Edellä mainittujen syitten johdosta on Iin        leen hankkeen toteuttamisessa.
13190: kunta ja paikallinen väestö pitänyt hyvin tarpeel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13191: lisena ja kiireellisenä Tangonhaaran ruoppaamis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13192: ta. Jokihaaran ruoppaustyöt tulisi aloittaa jo       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13193: tämän vuoden kuluessa budjettiin hyväksytyn          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13194: 200 000 markan määrärahan turvin. Sillä määrä-
13195: rahalla kyettäisiin jo tärkeimmiltä osin ruoppaa-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13196: maan jokihaaran alaosaa ja estämään Nivan ala-               ryhtyä eduskunnassa hyväksytyn Tangon-
13197: puolella olevien törmien sortuminen.                         haaran ruoppaamiseksi lissä?
13198: 
13199:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
13200: 
13201:         Pentti Liedes              Niilo Koskenniemi          Juhani Alaranta
13202:         Esko-Juhani Tennilä       ]. Juhani Kortesalmi        Riitta Jouppila
13203:         Matti Kautto               Pentti Kettunen            Väinö Raudaskoski
13204:         Vappu Säilynoja            Aarno von Bell             Liisa Jaakonsaari
13205:         Juhani Vähäkangas          Hannu Kemppainen           Tytti lsohookana-Asunmaa
13206:                     Mauno Manninen                     Arvo Kemppainen
13207:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 248                                          3
13208: 
13209: 
13210: 
13211: 
13212:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13213: 
13214:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa     30.40. 77) ja jatkaa lokakuussa työllisyystyövaroin
13215: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        (mom. 34.50. 77). Vuonna 1984 käytettävissä
13216: olette 11 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn           olevilla varoilla Sarrion väylän perkausta ei saada
13217: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         päätökseen.
13218: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Edellä mainitun suunnitelman tarkastuksessa
13219: taja P. Liedeksen ym. näin kuuluvasta kirjallises-   on todettu, että Tangonhaaran ruoppausta kaut-
13220: ta kysymyksestä n:o 248:                             takulkukelpoiseksi valtion työnä ei voida pitää
13221:                                                      perusteltuna sen vähäisen yleisen merkityksen ja
13222:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myös ruoppaukseen liittyvien ongelmien vuoksi.
13223:        ryhtyä eduskunnassa hyväksytyn Tangon-        Nykyisellään varsin matala väylä palvelee ensisi-
13224:        haaran ruoppaamiseksi Iissä?                  jaisesti väylän varressa olevia vapaa-ajan kiinteis-
13225:                                                      töjä, joille lisäksi on tieyhteydet väylän molem-
13226:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     min puolin. Väylä on hyvin kapea ja mutkainen.
13227: ti seuraavaa:                                        Sen ruoppaus ja veneliikenne lisäisivät huomatta-
13228:    Iin kunnan hakemuksesta Pohjois-Suomen ve-        vasti jo nykyisin esiintyneitä huvilatonttien ranto-
13229: sioikeus on päätöksellään 22.12.1982 myöntänyt       jen syöpymisiä. Syöpymisvaara on selvinnyt tar-
13230: Iin kunnalle luvan Iijokisuun Sarrionhaaran ja       kasteltaessa erityisesti tehdyn kysymyksen perus-
13231: Tangonhaaran ruoppaamiseen 30.4.1982 päivä-          teluissakin mainitun Maurimyrskyn seurauksia.
13232: tyn suunnitelman mukaisesti. Ruoppaustyön               Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa Tangon- ja
13233: aloittamiseen on valtion vuoden 1984 tulo- ja        Sarrionhaaran ruoppaukset oli perusteltu alusta-
13234: menoarviossa myönnetty 200 000 mk:n määrära-         van suunnitelman mukaan. Edellä esitetyistä syis-
13235: ha ja lisäksi vuoden 1984 työllisyystyöohjelmassa    tä hanke tullaan saattamaan uudelleen eduskun-
13236: 450 000 mk.                                          nan käsiteltäväksi vuoden 1985 tulo- ja menoar-
13237:    Sarrionhaaran ruoppauksen kustannusarvio on       vion yhteydessä. Koska vuoden 1984 määrärahat
13238: 800 000 mk. Työ on tarkoitus aloittaa valtion        käytetään kokonaisuudessaan hankkeeseen, ei
13239: hyväksytyn työohjelman mukaisesti kuluvan vuo-       voida katsoa, että vesihallitus toimisi eduskunnan
13240: den     heinäkuussa    vesistötyövaroin    (mom.     päätöksen vastaisesti.
13241: 
13242:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
13243: 
13244:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
13245: 4                                       1984 vp. -- KJ( n:o 248
13246: 
13247: 
13248: 
13249: 
13250:                                  Till Riksdagens Herr Taimao
13251: 
13252:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            avsedda för        sysselsättningsarbeten (mom.
13253: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          34. 50. 77). Med de medel som står till förfogande
13254: den 11 maj 1984 till vederbörande medlem av             år 1984 kan inte rensningen av Sarrio-leden
13255: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       slutföras.
13256: dagsman P. Liedes m.fl. undertecknade spörsmål             Vid granskningen av ovan nämnda plan kon-
13257: nr 248:                                                 staterades, att en muddring som gör Tangonhaa-
13258:                                                         ra genomfarbar, utförd som statligt arbete, inte
13259:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        kan anses motiverad på grund av dess ringa
13260:         angående muddringen av Tangonhaara i            allmänna betydelse och också på grund av de
13261:         Ii, viiken godkänts i riksdagen?                problem som ansluter sig till muddringen. Den i
13262:                                                         sitt nuvarande skick rätt grunda vattenleden
13263:   Såsom svar på dett spörsmål får jag vördsamt          betjänar främst strändernas fritidsfastigheter,
13264: anföra följande:                                        som dessutom har vägförbindelser på båda sidor-
13265:    På ansökan av Ii kommun har Norra Finlands           na av leden. Vattenleden är mycket smal och
13266: vattendomstol genom sitt utslag 22.12.1982 be-          krokig. En muddring av denna samt båttrafiken
13267: viljat Ii kommun tillstånd för muddring av              skulle märkbart öka den redan nu förekomman-
13268: Sarrionhaara och Tangonhaara i Ijo älvs mynning         de erosionen på villatomternas stränder. Ero-
13269: i enlighet med den plan som är daterad                  sionsfaran har klarlagts då man granskat följder-
13270: 30.4.1982. För påbörjande av muddringsarbetet           na av Mauri-stormen, som också nämnts i moti-
13271: har i statsförslaget för år 1984 beviljats ett anslag   veringen till ett skilt spörsmål.
13272: om 200 000 mk och dessutom 450 000 mk inom                 I 1984 års budget motiverades muddringarna
13273: ramen för 1984 års program för sysselsättningsar-       av Tangon- och Sarrionhaara enligt den prelimi-
13274: beten.                                                  nära planen. Avovan framförda orsaker kommer
13275:    Kostnadsförslaget för muddringen av Sarrion-         projektet att framläggas till behandling av riks-
13276: haara är 800 000 mk. Avsikten är att inleda             dagen på nytt i samband med budgeten för år
13277: arbetet i enlighet med det av staten godkända           1985. Eftersom 1984 års anslag i sin helhet
13278: arbetsprogrammet i juli innevarande år med              används för projektet, kan det inte anses, att
13279: medel avsedda för vattendragsarbeten (mom.              vattenstyrelsen skulle handla i strid med riks-
13280: 30.40. 77) och fortsätta det i oktober med medel        dagens beslut.
13281: 
13282:      Helsingfors den 13 juni 1984
13283: 
13284:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylåjärvi
13285:                                                 1984 vp.
13286: 
13287: Kirjallinen kysymys n:o 249
13288: 
13289: 
13290: 
13291: 
13292:                                    Koskenniemi ym.: Valtionosuusasteikkojen leikkausten Ja valtion
13293:                                      avustusten maksatusten lykkäysten vaikutuksista
13294: 
13295: 
13296:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13297: 
13298:    Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa         räistä heikommista palveluista JOpa 30-40 %
13299: on kuntien valtionosuuksia supistettu noin 700         enemmän kunnallisveroa, ovat valtionosuuksien
13300: miljoonalla markalla. Tätä ovat merkinneet sosi-       leikkaukset ja maksatusten lykkäykset täysin koh-
13301: aali- ja terveysmenojen valtionosuuksien 1 % :n        tuuttomia. Valtioneuvoston toteuttama kunnal-
13302: leikkaus ja valtionosuuksien maksatuksen siirtä-       listalouden supistuslinja synkentää entisestään
13303: miset. Toimenpiteitä on perusteltu valtiontalou-       näköaloja. Jo nyt vallitseva kansalaisten eriarvoi-
13304: den tasapainottamisella ja julkisten palvelujen        suus lisääntyy jyrkästi.
13305: kasvun hidastamisella. Valtioneuvosto on lisäksi           Ennakkotietojen mukaan vuoden 1985 budje-
13306: todennut, että kunnallistalous tulisi sopeuttaa        tin valmistelussa tulee jatkumaan edelleen kireä
13307: supistustoimenpiteisiin siten, että toimenpiteet       julkisten palvelujen supistuslinja. Valtiovarain-
13308: eivät johda verotuksen kiristymiseen eivätkä toi-      ministeriöstä on todettu, että kuntien rahoitus-
13309: saalta kuntien palvelutason heikentämiseen.            asema on edelleen kevyt ja että kunnat pystyvät
13310:    Kuitenkin jo nyt käytettävissä olevien tietojen     vastaamaan julkisista velvoitteista, kun taas valtio
13311: perusteella voidaan todeta, että kuntien valtion-      ei siihen pysty.
13312: osuuksien supistustoimenpiteet ovat saattaneet            Valtioneuvoston esittämä käsitys kunnallista-
13313: hyvin monet kunnat suuriin taloudellisiin vai-
13314:                                                        louden tilasta saattaa eräiden poikkeustapausten
13315: keuksiin. Leikkausten vaikutukset ovat olleet sitä     osalta pitää paikkansa. Nämä poikkeustapaukset
13316: raskaammat, mitä taloudellisesti heikommasta
13317:                                                        vääristävät suurella painoarvollaan myös kunnal-
13318: kunnasta on kysymys. Valtionapujen leikkaukset         listalouden keskiarvotietoja.
13319: heikentävät kuntien mahdollisuuksia lieventää
13320: työttömyyttä. Käytännössä valtionapujen leik-             Alueelliset ja kuntakohtaiset huomattavan
13321: kaukset johtavat taloudellisesti heikoissa kunnissa    suuret erot kunnallistaloudessa ovat tosiasia, jota
13322: hyvin nopeasti tuntuvaan veroäyrin nostamiseen         eivät käytettävissä olevat tasausmenetelmät pysty
13323: tai sitten kuntien tarjoamien palvelujen voimak-       kompensoimaan. Kaikissa tapauksissa valtion-
13324: kaaseen karsimiseen.                                   apujen supistukset, jotka kohdistuvat kuntien
13325:    Erittäin raskaita valtionapuleikkaukset ovat ol-    lakisääteisiin tehtäviin, tulevat kaventamaan
13326: leet niille kunnille, joiden kunnallisveroäyri on jo   kunnallista itsehallintoa ja ovat siten yleisesti
13327: nyt korkea. Vaikean työttömyystilanteen takia          hyväksytyn kunnallisen itsehallinnon kehittämis-
13328: näiden kuntien verotulojen kasvu on lähes pysäh-       periaatteen vastaisia.
13329: tynyt ja investointimahdollisuudet pudonneet lä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13330: hes romahdusmaisesti.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13331:    Ottaen huomioon, että asuinpaikasta riippuen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13332: kansalaiset joutuvat jo nyt maksamaan keskimää-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13333: 
13334: 
13335: 
13336:  4284007130
13337: 2                                   1984 vp. -- ~ n:o 249
13338: 
13339:          Onko Hallitus tietoinen, että suorite-         nallisen jakoveron puolelle, tosiasiallisen
13340:       tut valtionosuusasteikkojen leikkaukset ja        kunnallisen itsehallinnon kaventamiseen
13341:       valtion avustusten maksatusten lykkäyk-           ja työttömyystilanteen nopeaan vaikeut-
13342:       set ovat johtamassa yhä kasvavaan kansa-          tamiseen työttömyyskunnissa, ja
13343:       laisten eriarvoisuuden lisääntymiseen, ve-           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
13344:       rotuksen painopisteen siirtymiseen kun-           korjaamiseksi?
13345: 
13346:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
13347: 
13348:        Niilo Koskenniemi              Ulla-Leena Alppi             Osmo Vepsäläinen
13349:        Lauha Männistö                 Terho Pursiainen             Seppo Toiviainen
13350:        Juhani Vähäkangas              Kalevi Kivistö               Sten Söderström
13351:        Pentti Liedes                  Heli Astala                  Mikko Kuoppa
13352:        Timo Laaksonen                 Arvo Kemppainen              Matti Kautto
13353:        Irma Rosnell                   Vappu Säilynoja              Pekka Leppänen
13354:        Ensio Laine                    Marjatta Stenius-Kaukonen    Pirkko Turpeinen
13355:        Anna-Liisa Jokinen             Esko Helle                   Esko-Juhani Tennilä
13356:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 249                                            3
13357: 
13358: 
13359: 
13360: 
13361:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13362: 
13363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaan. Kuukausittain suoritettavaa ennakkoa ko-
13364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rotetaan tai alennetaan sitä keskimääräistä muu-
13365: olette 11 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             tosta vastaavasti, millä palkkauskustannukset
13366: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ovat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan
13367: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      osalta keskimäärin muuttuneet arvion perusteena
13368: taja Koskenniemen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        olevasta tasosta.
13369: sesta kysymyksestä n:o 249:                               SVOL:n 10 §:n perusteella toteuttamissuunni-
13370:                                                        telma on jätettävä vahvistamatta muun muassa
13371:           Onko Hallitus tietoinen, että suorite-
13372:                                                        siltä osin, kuin siihen sisältyy sellaisia hankkeita,
13373:        tut valtionosuusasteikkojen leikkaukset ja      toiminnan muuttamista koskevia järjestelyjä ja
13374:        valtion avustusten maksatusten lykkäyk-         henkilökunnan määrässä tapahtuvia muutoksia,
13375:        set ovat johtamassa yhä kasvavaan kansa-        joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ottaen
13376:        laisten eriarvoisuuden lisääntymiseen, ve-
13377:                                                        huomioon valtakunnallisessa suunnitelmassa
13378:        rotuksen painopisteen siirtymiseen kun-
13379:                                                        osoitetut voimavarat sekä läänin muiden kuntien
13380:        nallisen jakoveron puolelle, tosiasiallisen     ja kuntainliittojen tarpeet. Valtakunnallisten
13381:        kunnallisen itsehallinnon kaventamiseen
13382:                                                        suunnitelmien mukaisesti kuntien toteuttamis-
13383:        ja työttömyystilanteen nopeaan vaikeut-         suunnitelmat vahvistettiin siten, että niihin sisäl-
13384:        tamiseen työttömyyskunnissa, ja                 tyvät arviot kustannuksista ja valtionosuuksista
13385:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen          vastasivat vuosia 1984--1988 koskevia valtakun-
13386:        korjaamiseksi?                                  nallisia suunnitelmia sekä vuoden 1984 menoar-
13387:                                                        viota. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kan-
13388:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       santerveystyön, erikoissairaanhoidon sekä toi-
13389: ti seuraavaa:                                          meentulotuen käyttökustannuksiin voitiin suorit-
13390:    Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityk-       taa valtionosuuden ennakkoa kuntien esittämää
13391: sen antamisen yhteydessä annettiin laki kuntien        arviota vähemmän.
13392: ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk-        Valtionosuuksien ennakoiden maksaminen
13393: sista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta        kuntien ja kuntainliittojen alistettuihin toteutta-
13394: ( 1040183) ja laki sosiaalihuoltolain väliaikaisesta   missuunnitelmiin sisältyviä arvioita pienempinä
13395: muuttamisesta (1056/83). Näiden lakien hyväk-          on aiheuttanut sen, että kunnat ja kuntainliitot
13396: syminen merkitsi käytännössä ennen vuotta 1984         ovat esittäneet lääninhallituksille SVOL:n 10 §:n
13397: syntyneiden noin 410 milj. markan kunnille ja          3 momentin perusteella oikaisuvaatimuksia.
13398: kuntainliitoille suoritettavien loppuerien maksa-         Kyseessä olivat kuntien alistamat ensimmäiset
13399: tusten lykkäämistä siten, että vuonna 1984 mak-        toteuttamissuunnitelmat, ja näin ollen sekä kun-
13400: setaan loppueristä noin 108 milj. markkaa, vuon-       tien että valtion suorittamat arviot kustannuksista
13401: na 1985 noin 142 milj. markkaa ja vuonna 1986          olivat siirtymävaiheessa jossain määrin epävarmo-
13402: noin 161 milj. markkaa. Loppuerien maksatukset         ja muun ohella hallinnollisten järjestelyjen ja
13403: jakautunevat suhteellisen tasaisesti maan eri alu-     toimeentulotuen suuruuden uusien määräytymis-
13404: eille. Valtionosuusasteikon alentaminen pysyvästi      perusteiden johdosta.
13405: yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsisi kunnallista-        Toteuttamissuunnitelmien vahvistamisen jäl-
13406: loudelle noin 200 milj. markan valtionosuuden          keen kyseisiä arvioita on pyritty tarkistamaan.
13407: menetystä vuonna 1984.                                 Näiden tarkistusten seurauksena valtion kuluvan
13408:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja     vuoden II lisämenoarvioon on esitetty kansan-
13409: valtionosuudesta annetun lain (SVOL, 6771 82)          terveystyön käyttökustannusten valtionosuuksiin
13410: 17 §:n 10 kohdan mukaan kuntien sosiaali- ja           165 milj. markan, erikoissairaanhoidon käyttö-
13411: terveydenhuollon kaikkiin kustannuksiin suorite-       kustannusten valtionosuuksiin 16 milj. markan
13412: taan valtionosuuden ennakkoa vahvistettuun to-         sekä toimeentuloturvan kustannusten valtion-
13413: teuttamissuunnitelmaan sisältyvän arvion mu-           osuuksiin 19 milj. markan lisämäärärahat. Lisä-
13414: 4                                       1984 vp. -- KJ( n:o 249
13415: 
13416: määrärahojen lääneittäisen jaon suorittavat lää-        pullista valtionosuuden maaraa, vaan valtion-
13417: kintöhallitus ja sosiaalihallitus siten, että korote-   osuuden loppuerä maksetaan sanotun pykälän 1
13418: tut ennakot olisi mahdollista maksaa kunnille ja        ja 11 kohdan mukaisesti kaikkiin niihin kustan-
13419: kuntainliitoille 1. 7.1984 lukien.                      nuksiin, jotka kunnalle lopullisesti ovat aiheutu-
13420:    SVOL:n 17 §:n 10 kohdan tarkoittamalla kus-          neet toteuttamissuunnitelmassa vahvistetusta toi-
13421: tannusarvion mukaisella valtionosuuden ennakon          minnasta.
13422: suuruutta koskevalla päätöksellä ei ratkaista lo-
13423: 
13424:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
13425: 
13426:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoskz'-Vikatmaa
13427:                                       1984 vp. -- RJ< n:o 249                                           5
13428: 
13429: 
13430: 
13431: 
13432:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13433: 
13434:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         månatligen höjs eller sänks i motsvarighet tili
13435: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       den genomsnittliga förändring med viiken avlö-
13436: den 11 maj 1984 tili vederbörande medlem av          ningskostnaderna för social- och hälsovårdsperso-
13437: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    nalens vidkommande i genomsnitt förändrats
13438: dagsman Koskenniemi m.fl. undertecknade              jämfört med den nivå som ligger tili grund för
13439: spörsmål nr 249:                                     beräkningen.
13440:                                                         På basen av 10 § lagen om planering av och
13441:           Är Regeringen medveten om att ned-
13442:                                                      statsandel för social- och hälsovården skall fast-
13443:        skärningarna i statsandelsskalorna och de
13444:                                                      ställelse av realiseringsplanen lämnas därhän
13445:        fördröjda utanordningarna av statsunder-
13446:                                                      bl.a. tili den del i planen ingår sådana projekt,
13447:        stöden håller på att leda tili en allt mera
13448:                                                      arrangemang med syfte att ändra verksamheten
13449:        bristande jämlikhet hos medborgarna, en
13450:                                                      eller ändringar av personalens storlek, som det
13451:        överflyttning av beskattningens tyngd-
13452:                                                      inte är möjligt att genomföra med beaktande av
13453:        punkt på den kommunala repartitions-
13454:                                                      de resurser som har anvisats genom de riksomfat-
13455:        skatten, en inskränkning av den faktiska
13456:                                                      tande planerna samt av behoven inom länets
13457:        kommunala självstyrelsen och en snabb
13458:                                                      övriga kommuner och kommunalförbund. 1 en-
13459:        försämring av sysselsättningsläget i kom-
13460:                                                      lighet med de riksomfattande planerna fastställ-
13461:        muner med arbetslöshet, och
13462:                                                      des kommunernas realiseringsplaner så, att de
13463:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      beräkningar av kostnaderna och statsandelarna
13464:        för att avhjälpa situationen?                 som ingår i dessa skulle motsvara de riksomfat-
13465:                                                      tande planerna för åren 1984--1988 samt 1984
13466:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      års utgiftsstat. 1 praktiken innebar detta att för
13467: anföra följande:                                     folkhälsoarbetets, specialsjukvårdens samt ut-
13468:    1 samband med avlåtandet av statsverkspropo-      komstskyddets driftskostnader kunde erläggas
13469: sitionen för år 1984 gavs en lag angående tempo-     mindre förskott på starsandel än vad kommuner-
13470: rär ändring av lagen om statsandelar och -under-     na hade beräknat.
13471: stöd åt kommuner och kommunalförbund                    Utbetalningen av mindre förskott på starsandel
13472: (1040/83) och en lag om temporär ändring av          än de beräknade belopp som ingår i de av
13473: socialvårdslagen (1056/83). Antagandet av dessa      kommunerna och kommunalförbunden under-
13474: lagar innebar i praktiken, att utanordningen av      ställda realiseringsplanerna har lett ti11 att kom-
13475: de slutrater om ca 410 milj. mk tili kommuner        munerna och kommunalförbunden på basen av
13476: och kommunalförbund, som uppstått före år            10 § 3 mom. lagen om planering av och statsan-
13477: 1984, uppsköts så att av slutraterna år 1984         del för social- och hälsovården har framfört
13478: utbetalas ca 108 milj. mk, år 1985 ca 142 milj.      yrkanden på rättelse hos länsstyrelserna.
13479: mk och år 1986 ca 161 milj. mk. Utanordningar-          Det är här fråga om de första realiseringsplaner
13480: na av slutraterna torde fördela sig tämligen jämnt   som kommunerna hade underställt Iänsstyrelser-
13481: på landets olika områden. En permanent sänk-         na och därför har både kommunernas och statens
13482: ning av statsandelsskalan med en procentenhet        beräkningar av kostnaderna varit något osäkra
13483: innebar för kommunalhushållningen år 1984 en         under övergångsskedet, bl.a. p.g.a. administrati-
13484: förlust av ca 200 milj. mk i form av uteblivna       va arrangemang och nya bestämningsgrunder för
13485: statsandelar.                                        utkomstskyddets storlek.
13486:    Enligt 17 § 10 punkten lagen om planering av         Efter att realiseringsplanerna har faststä11ts har
13487: och starsandel för social- och hälsovården (6 771    man försökt justera ifrågavarande beräkningar.
13488: 82) betalas förskott på starsandel för alla kost-    Ti11 följd av dessa justeringar har i statens II
13489: nader för kommunernas social- och hälsovård i        tiUäggsbudget för innevarande år i tilläggsanslag
13490: enlighet med beräkning som ingår i fastställd        föreslagits 165 milj. mk ti11 statsandelar för
13491: realiseringsplan. Det förskott som skall betalas     folkhälsoarbetets driftskostnader, 16 milj. mk ti11
13492: 6                                     1984 vp. -- ~ n:o 249
13493: 
13494: statsandelar för specialsjukvårdens driftskostnader   av och statsandel för social- och hälsovården
13495: samt 19 milj. mk till statsandelar för kostnader      avsedda beslutet om att förskott på statsandel
13496: för inkomstskyddet. Medicinalstyrelsen och            betalas i enlighet med kostnadsberäkning, utan
13497: socialstyrelsen fördelar tilläggsanslagen mellan      den sista posten av statsandelen betalas i enlighet
13498: länen så, att det skall bli möjligt att betala de     med 1 och 11 punkterna i sagda paragraf för alla
13499: höjda förskotten till kommunerna och kommu-           de kostnader som slutligen har förorsakats kom-
13500: nalförbunden fr.o.m. 1. 7.1984.                       munen av den verksamhet som har fastställts i
13501:    Det slutliga statsandelsbeloppet avgörs inte       realiseringsplanen.
13502: genom det i 17 § 10 punkten lagen om planering
13503: 
13504:     Helsingfors den 14 juni 1984
13505: 
13506:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13507:                                                  1984 vp.
13508: 
13509: Kirjallinen kysymys n:o 250
13510: 
13511: 
13512: 
13513: 
13514:                                     Turunen ym.: Nisäjärven poistamisesta lintuvesien suojeluohjelmas-
13515:                                       ta Polvijärvellä
13516: 
13517: 
13518:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13519: 
13520:    Pohjois-Karjalan lääninhallitus on ryhtynyt          sevat läheisyydessä ja ovat lintujen oleskeluun
13521: ympäristöministeriöitä saamansa määräyksen pe-          soveltuvia, suojeluohjelmaan.
13522: rusteella valmisteleviin toimiin Polvijärven kun-
13523: nan Martonvaaran kylässä olevan Nisäjärven                 Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto esittää, että
13524: hankkimiseksi lunastamalla valtiolle luonnonsuo-        Polvijärven Nisäjärven sijasta olisi vakavasti har-
13525: jelutarkoituksiin.                                      kittava Viitalampien alueen rauhoittamista lin-
13526:                                                         nusron suojelualueena. Lisäksi Nisäjärvi ei kuulu
13527:    Kyseessä oleva Nisäjärvi on osa Nisäpohjan           vahvistetun seutukaavan eikä Polvijärven kunnan
13528: tilaa RN:o 103. Kylä kokonaisuudessaan on noin          suojelukohteisiin. Seutukaavaliitto katsoo, että
13529: 125 hehtaaria ja kyseinen Nisäjärvi on lähes 100        Nisäpohjan alueen säilyttäminen vesialueena ja
13530: vuotta sitten tehtyjen kuivatusten takia lähinnä        myöhemmin tapahtuva suojelun edellyttämä ve-
13531: heinää kasvavaa luhtaniittyä. 70-luvun alussa           den korkeuden nostaminen vaarantaa ympäristös-
13532: tehdyt perkaukset läheisillä Kukkaro- ja Petropu-       sä sijaitsevien tilojen pelto- ja metsäalueiden
13533: roilla sekä metsäseura Tapion suorittamat metsä-        kuivatusolosuhteita ja vaikeuttaa usean tilan tuo-
13534: ojitukset ovat edesauttaneet Nisäjärven kuivumis-       tantotoimintaa. Alunperin Nisäjärvi on syntynyt
13535: ta. Kuivatustyölle johdonmukaisena jatkona ny-          siten, että kuivatusalueelle on yläpuolisista met-
13536: kyinen maanomistaja on jatkanut kuivatustöitä,          säojituksista johdettu vettä. Syntynyt kokonai-
13537: koska maanomistajan mielestä alue on erittäin           suus on keinotekoinen ja alueen säilyminen tässä
13538: sopiva maatalouskäyttöön, johon hän sitä myös           tilassa on kyseenalaista.
13539: tarvitsee suunnitellessaan perheviljelmän jatkoa           Omaisuussuojan kannalta on arveluttavaa, että
13540: lapsilleen.                                             suojeluohjelmia voidaan laatia maanomistajia
13541:                                                         kuulematta. Ympäristöministeriö on todennut,
13542:    Pohjois-Karjalan lääninhallituksessa on asiasta      ettei laissa ole säännöksiä luonnonsuojelualuei-
13543: oltu kahta mieltä, koska asiaan ei oltu tarpeeksi       den suunnittelusta. Toimikuntien tai työryhmien
13544: hyvin perehdytty. Suoritettujen perusteellisten         laatiessa suojeluohjelmia koskevia ehdotuksiaan
13545: tutkimusten pohjalta viljavuuspalvelu on katso-         ei maanomistajilta ole pyydetty lausuntoja, koska
13546: nut alueen suurimmilta osin hyvin viljelyskelpoi-       valtioneuvoston periaatepäätöksillä ei ole yksityi-
13547: seksi ja sopivaksi maatalousmaaksi. Pohjois-Kar-        seen maanomistajaan kohdistuvia oikeusvaiku-
13548: jalan vesipiirin kannanotto on vaihdellut lähinnä       tuksia. Sitten, kun suojeluohjelmia ryhdytään
13549: sen mukaan, mitä lausunnonantaja tietyllä het-          yksittäiskohdiltaan toteuttamaan, noudatetaan
13550: kellä paikalla käyneenä on voinut havaita. Näis-        eri laeissa säädettyjä kuulemismenettelyjä. Käy-
13551: täkin lausunnoista on kuitenkin tullut esille           tännössä tästä seuraa aina, että maanomistaja jää
13552: maanviljelystä tilalla puoltava henki. Joensuun         häviölle.
13553: maataloustoimiston joulukuussa 1982 antaman
13554: lausunnon mukaan tila olisi kohtuullisin panok-            Oikeuskansleri toteaa, ''että valtioneuvoston
13555: sin saatavissa maatalouskäyttöön, mikä myös             3. 6.1982 tekemällä periaatepäätöksellä hyväksy-
13556: osaltaan mahdollistaisi maatalouden kehittämi-          mällä lintuvesien suojeluohjelma on suunnitel-
13557: sen tavoitteita alueella. Polvijärven kunnanhalli-      ma, jolla ei ole maanomistajaan välittömästi
13558: tuksen useassa käsittelyssä omaksuma kanta on           kohdistuvia oikeusvaikutuksia. Sanottu peri-
13559: ollut, että tila on ehdottomasti poistettava suoje-     aatepäätös ei ole oikeusvoimainen eikä siten
13560: luohjelmasta ja sen sijaan, jos lintuvettä lähistöl-    myöskään ole sellainen päätös, joka voitaisiin
13561: tä tarvittaisiin, otettava Viitalammit, jotka sijait-   purkaa. Valtioneuvosto/la on oikeus tarvittaessa
13562: 
13563: 4284006881
13564: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 250
13565: 
13566:                                          11
13567: vapaasti muuttaa periaatepäätöstään.        (kursi-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen Ja-
13568: vointi kysyjän)                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13569:    Nisäpohjan tilaa koskevia ympäristömmtste-
13570: riön toimenpiteitä ei voi miltään kohdin hyväk-
13571: syä. Ei ole mitään perusteltua aihetta aloittaa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13572: valmistelevia suojelutoimia. Suojeluarvosta ja               ryhtyä, että lintuvesien suojeluohjelmasta
13573: alueen suojelutarpeesta ei ympäristöministeriössä            poistetaan Polvijärven kunnan Marton-
13574: ole täysin oikeata tietoa. Aiotut toimenpiteet               vaaran kylässä oleva Nisäjärvi, ja että
13575: haittaisivat alueella harjoitettavaa maatalouselin-          Pohjois-Karjalan lääninhallitukselle an-
13576: keinoa sekä omistajan tulevaisuuden suunnitel-               nettu toimenpidekieltokehotus peruute-
13577: mia.                                                         taan, niin että alue voidaan tulevaisuu-
13578:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           dessa käyttää maatalousmaana, johon se
13579: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 hyvin soveltuu?
13580: 
13581:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
13582: 
13583:          Eeva Turunen             Lea Sutinen                          Reino Jyrkilä
13584:                    Jouko Tuovinen                              Kerttu Törnqvist
13585:                                         1984 vp. -      KK n:o 250                                           3
13586: 
13587: 
13588: 
13589: 
13590:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13591: 
13592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          katsottiin Nisäjärven suojeluarvo niin suureksi, että
13593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olet-     aluetta ei yksityisen kuivatushankkeesta huolimatta
13594: te 11 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kirjeenne        voitu poistaa valmisteltavasta valtioneuvoston peri-
13595: n:o 882 ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       aatepäätöksestä.
13596: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ee-        Useissa eri yhteyksissä on Polvijärvellä sijaitsevia
13597: va Turusen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 250,      Viitalampia ehdotettu Nisäjärveä korvaavaksi suoje-
13598: jossa tiedustellaan:                                    lukohteeksi. Nämäkin lammet on tutkittu maastos-
13599:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-    sa. Niiden suojeluarvo on kuitenkin osoittautunut
13600:         tyä, että lintuvesien suojeluohjelmasta pois-   niin vähäiseksi, että ne eivät missään suhteessa voisi
13601:         tetaan Polvijärven kunnan Martonvaaran          korvata Nisäjärven suojelumerkitystä. Samalta
13602:         kylässä oleva Nisäjärvi, ja että Pohjois-Kar-   luonnonmaantieteelliseltä alueelta, johon Nisäjärvi
13603:         jalan lääninhallitukselle annettu toimenpi-     kuuluu, ei todennäköisesti tätä järveä korvaavaa
13604:         dekieltokehotus peruutetaan, niin että alue     suojelukohdetta muutenkaan ole löydettävissä.
13605:         voidaan tulevaisuudessa käyttää maatalous-         Maanomistaja aloitti lintuvesien suojeluohjelman
13606:         maana, johon se hyvin soveltuu?                 ilmestymisen jälkeen Nisäjärven alueen kuivattami-
13607:                                                         sen. Koska neuvottelut alueen suojelemisesta eivät
13608:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          ole johtaneet tulokseen ja koska kuivatushanke on
13609: seuraavaa:                                              ristiriidassa valtioneuvoston periaatepäätöksen mu-
13610:                                                         kaisten suojelutavoitteiden kanssa, ympäristöminis-
13611:    Maa- ja metsätalousministeriö, jolle luonnonsuo-
13612:                                                         teriö katsoi välttämättömäksi aloittaa valmistelevat
13613: jelun edistäminen ennen ympäristöministeriön pe-
13614:                                                         toimet alueen lunastamiseksi valtiolle.
13615: rustamista kuului, asetti vuonna 1979 lintuvesityö-
13616: ryhmän, jonka tehtävänä oli laatia valtakunnallinen        Nisäjärvellä toteutetut kuivatustoimet ovat pie-
13617: lintuvesien suojeluohjelma. Työryhmän työ valmis-       nentäneet alueen linnustollista suojeluarvoa. Enti-
13618: tui vuonna 1981 (komiteanmietintö 1981:32). Työ-        nen merkitys on kuitenkin helposti palautettavissa
13619: ryhmä valitsi 1 300 maastossa paikan päällä tutki-      vesittämällä alue uudelleen. Tästä syystä ympäristö-
13620: tun lintuveden joukosta tieteellisiä suojeluarvon       ministeriön tarkoitus on, sen jälkeen kun Nisäjärvi
13621: määritysperusteita käyttäen 300 suojeluarvoltaan        on saatu hankituksi valtiolle, ryhtyä kunnostamaan
13622: tärkeintä kohdetta. Suomi jaettiin suojeluohjelmaa      järveä entiselleen. Kunnostanlisen yhteydessä Nisä-
13623: varten luonnonmaantieteellisiin osa-alueisiin. Työ-     järven kesäaikaista vedenpintaa tullaan ilmeisesti
13624: ryhmä katsoi Polvijärvellä sijaitsevan Nisäjärven       lievästi nostamaan, mutta tämä tapahtuu ehdotto-
13625: kosteikkoalueen yhden tällaisen osa-alueen selvästi     masti niin, että ympäröivien alueiden kuivatusti-
13626: arvokkaimmaksi suojelukohteeksi. Sen suojelumer-        lanne ei tästä kärsi. Päinvastoin on todennäköistä,
13627: kitys oli tuolloin työryhmän käyttämien valintape-      että ympäröiville alueille voidaan pengerryksin tur-
13628: rusteiden mukaan lähes kansainvälisesti arvokas.        vata nykyistä parempi kuivarustilanne.
13629:    Työryhmän tekemää suojelusuunnitelmaa tarkis-           Edellä olevan perusteella ympäristöministeriö
13630: tettiin työryhmän mietinnöstä pyydettyjen lausun-       katsoo, että perusteita Nisäjärven poistamiselle val-
13631: tojen perusteella. Koska tiedossa oli, että Nisäjär-    tioneuvoston lintuvesien suojeluohjelmaa koskevas-
13632: ven aluetta ryhdyttäisiin ehkä kuivattamaan, otet-      ta periaatepäätöksestä ei ole. Nisäjärven alueen
13633: tiin alueen omistajaan yhteys henkilökohtaisesti,       lunastaminen valtiolle tulee siten saattaa loppuun
13634: mutta virallista vastausta ei maanomistajan suunni-     ja toteuttaa tämän jälkeen järven suojeluarvon
13635: telmista saatu. Maa- ja metsätalousministeriössä        säilymisen turvaava kunnostaminen.
13636: 
13637:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
13638: 
13639: 
13640:                                                                          Ympäristöministeri Matti Ahde
13641: 4                                         1984 vp. -      KK n:o 250
13642: 
13643: 
13644: 
13645: 
13646:                                    Till Riksdagens Herr Talman
13647: 
13648:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        området oavsett en privatpersons torrläggningspro-
13649: har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr 882 av           jekt inte kunde strykas ur det ststsrådsprincipbeslut
13650: den 11 maj 1984 till vederbörande medlem av               som då var under beredning.
13651: statsrådet översänt avskrift av följande av riksdagsle-       1 ett flertal olika sammanhang har förslag fram-
13652: damot Eeva Turunen m.fl. undertecknade spörsmål           kastats om att de i Polvijärvi belägna Viitalampisjö-
13653: nr 250:                                                   arna skulle ersätta Nisäjärvi som skyddsobjekt.
13654:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Också dessa sjöar har undersökts i terrängen. Deras
13655:          så, att Nisäjärvi i Martonvaara by i Polvijär-   skyddsvärde har likväl visat sig vara så pass ringa att
13656:          vi kommun stryks ur programmet skydd av          de inte i något som helst avseende skulle kunna
13657:          fågelsjöar och så, att den uppmaning till        ersätta Nisäjärvi. Inom det naturgeografiska områ-
13658:          åtgärdsförbud som meddelats länsstyrelsen        de till vilket Nisäjärvi hör är det sannolikt inte
13659:          i Norra Karelens län återtas och området i       möjligt att finna något skyddsobjekt som skulle
13660:          framtiden kan användas som agrarland,            kunna ersätta denna sjö.
13661:          vartill det väl lämpar sig?                         Jordägaren inledde efter det skyddsprogrammet
13662:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            för fågelsjöarna publicerats torrläggning av Nisäjär-
13663: anföra följande:                                          viområdet. Då förhandlingarna om skyddande av
13664:                                                           området inte lett till resultat och då torrläggnings-
13665:    Jord- och skogsbruksministeriet, på vilket främ-
13666:                                                           projektet strider mot de i statsrådets principbeslut
13667: jandet av naturskyddet ankom före grundandet av
13668:                                                           angivna målen ansåg miljömioisteriet det vara
13669: miljövårdsministeriet, tillsatte år 1979 en arbets-
13670:                                                           nödvändigt att vidta förberedande åtgärder i syfte
13671: grupp för skydd av fågelsjöar, vars uppgift var att
13672:                                                           att inlösa området till staten.
13673: utarbeta ett riksomfattande program för skydd av
13674: fågelsjöar. Arbetsgruppens arbete blev färdigt år             De torrläggningsåtgärder som genomförts i Nisä-
13675: 1981 (kommittebetänkande 1981:32). Arbetsgrup-            järvi har minskat områdets skyddsvärde med hän-
13676: pen valde bland 1 300 på ort och ställe i terrängen       syn till fågelbeståndet. Den tidigare betydelsen kan
13677: undersökta fågelsjöar och med tillämpning av ve-          likväl lätt återställas genom ny vattenläggning av
13678: tenskapliga grunder för fastställande av skyddsvär-       området. Av denna anledning har miljöministeriet
13679: det de 300 i fråga om skyddsvärdet viktigaste             för avsikt att efter det Nisäjärvi inlösts till staten
13680: objekten. Finland indelades med tanke på skydds-          börja iståndsätta sjön så, att den återfår sitt forna
13681: programmet i naturgeografiska delområden. Ar-             tillstånd. 1 samband med iståndsättningen kommer
13682: betsgruppen ansåg den i Polvijärvi belägna Nisäjär-       vattennivån i Nisäjärvi under sommarperioden an-
13683: vis sanka område uppenbart vara det mest värdeful-        tagligen att höjas något, men detta skulle ovillkorli-
13684: la skyddsområdet inom ett av dessa delområden.            gen ske så, att de omgivande områdenas dräne-
13685: Det ifrågavarande vattendraget betecknades då,            ringstillstånd inte blir lidande. Det är tvärtom
13686: enligt de urvalsgrunder arbetsgruppen använde sig         sannolikt att de kringliggande områdena med hjälp
13687: av, som ett skyddsobjekt av nästan internationell         av terrassering kan försättas i ett bättre dränerings-
13688: betydelse.                                                tillsånd än det nuvarande.
13689:    Arbetsgruppens skyddsplan justerades på basen              Med stöd av det ovan anförda anser miljöminis-
13690: av de utlåtanden som givits. Eftersom det var             teriet att det inte finns några grunder för strykring
13691: bekant att planer fanns på att torrlägga Nisäjär-         av Nisäjärvi ur statsrådets principbeslut om ett
13692: viområdet kontaktades områdets ägare personligen,         program för skydd av fågelsjöar. Inlösningen av
13693: men något officiellt svar beträ.ffande jordägarens        Nisäjärvi-området till staten bör sålunda slurföras,
13694: planer erhölls inte. Vid jord- och skogsbruksminis-       varefter iståndsättandet i syfte att bevara sjöns
13695: teriet ansågs Nisäjärvis skyddsvärde vara så stort, att   skyddsvärde bör genomföras.
13696: 
13697:      Helsingfors den 5 juni 1984
13698: 
13699:                                                                                 Miljöminister Matti Ahde
13700:                                                    1984 vp.
13701: 
13702: Kirjallinen kysymys n:o 251
13703: 
13704: 
13705: 
13706: 
13707:                                      Kuoppa ym.: Ympäristölainsäädännön kehittämisestä saastumisen
13708:                                        estämiseksi
13709: 
13710: 
13711:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13712: 
13713:    Ympäristön jatkuva saastuminen ihmisten toi-              Tästä kaikesta on seurauksena kalakantojen
13714: menpiteiden johdosta merkitsee uhkaa koko ih-             heikkeneminen ja monissa tapauksissa kalojen
13715: miskunnan tulevaisuudelle. Ympäristön saastu-             katoaminen kokonaan. Näin vähennetään pahas-
13716: minen myös Suomessa on saavuttanut monin                  ti järvien virkistyskäyttömahdollisuuksia. Saastu-
13717: paikoin hälyttäviä muotoja. Erityisesti niin sano-        minen heikentää myös paikallisten asukkaiden
13718: tut happosateet muodostavat vakavan uhan met-             mahdollisuuksia kotitarvekalastukseen ja myös
13719: sien ja järvien säilymiselle elinkelpoisina. Metsien      sivuelinkeinona harjoitettuun kalastukseen.
13720: kuolema on Keski-Euroopassa jo sangen laajaa.                Metsien hoidossa on myös pyritty jatkuvasti
13721: Samoin Etelä-Ruotsin järvissä on todettu happa-           mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn
13722: muuden nousseen niin korkeaksi, että elämä                saavuttamiseen. Tästä on seurannut erityisesti
13723: järvissä on kadonnut tai katoamassa.                      monia ympäristöongelmia. Asiantuntijat eivät
13724:    Suomessa on yleisesti ollut luulo, etteivät nä-        ole yksimielisiä ·siitä, saavutettaisiinko metsistä
13725: mä ongelmat koskisi Suomea. Tutkimukset ja                aukoiksi hakaten ja kyntäen paras taloudellinen
13726: luonto osoittavat, että myös meillä on havaitta-          tulos. Ympäristön kannalta nykyinen puun tuo-
13727: vissa ilman saastumisesta johtuvia vaurioita met-         ton maksimointiin perustuva metsätalous aiheut-
13728: sissä ja vesistöissä. Vesistöistä erityisesti vaaravyö-   taa luonnolle monessa eri muodossa korvaamat-
13729: hykkeessä ovat pienet ja matalat Etelä-Suomen             tomia tai vaikeasti korjattavia vahinkoja.
13730: järvet. Järvien veden happamuude? ~asvu on                   Avohakkuiden on todettu aiheuttavan pohja-
13731: todettu tutkimuksin, mutta tämä tlm1ö näkyy               vesien nousua ja veden happamuuden lisäänty-
13732: myös kalakantojen vähenemisenä ja jopa kalojen            mistä puroissa ja metsäojissa, jotka pääosiltaan
13733: häviämisenä kokonaan, vaikka järviin ei laske             laskevat pikkujärviin ja näin myös osaltaan ai-
13734: näkyvästi mitään sellaisia saasteita, jotka voisivat      heuttavat lisäsaastumista.
13735: aiheuttaa kaloille sopimattoman happamuuden                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13736: vedessä. Happamuuden lisääntymiseen vaikuttaa             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13737: varmasti myös soiden ojitus, minkä seurauksena            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13738: pikkujärviin virtaa runsaasti happamia suoves1a.          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13739:  Samoin metsien keinolannoituksen yhteydessä
13740: liukenee luontoon ravinteita, jotka nekin saastut-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13741:  tavat vesistöjä. Erityisesti metsien lentoruiskutuk-             ryhtyä sellaisen sitovan ympäristölainsää-
13742:  set ja lentolannoitukset aiheuttavat vesistöjen                  dännön aikaansaamiseksi, joka estaa
13743:  rehevöitymistä ja saastumista.                                   luonnon jatkuvan saastumisen suoraan ja
13744:                                                                   välillisesti?
13745: 
13746:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984
13747: 
13748:           Mikko Kuoppa               Marjatta Stenius-Kaukonen               Marja-Liisa Salminen
13749: 
13750: 
13751: 
13752: 
13753:  4284007235
13754: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 251
13755: 
13756: 
13757: 
13758: 
13759:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13760: 
13761:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        taloudellisin kustannuksin samalla saavuttaen
13762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mahdollisimman suuri hyöty taajamailman rikki-
13763: olette 11 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn            dioksidipitoisuuden ja happaman laskeuman vä-
13764: kirjeenne n:o 883 ohella lähettänyt valtioneuvos-     hentymisessä. Selvitys tehdään pääosin vuonna
13765: ton asianomaisen jäsenelle toimitettavaksi jäljen-    1984 ja erityistoimet päästöjen vähentämiseksi
13766: nöksen kansanedustaja Kuopan ym. kirjallisesta        pitemmällä aikavälillä on tarkoitus käynnistää
13767: kysymyksestä n:o 251, jossa tiedustellaan:            viimeistään vuonna 1985.
13768:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Valtioneuvoston 11.4.1984 tekemän pen-
13769:        ryhtyä sellaisen sitovan ympäristölainsää-     aatepäätöksen mukaisesti on käynnistymässä
13770:        dännön aikaansaamiseksi, joka estää            laaja-alainen    happamoitumistutkimusprojekti,
13771:        luonnon jatkuvan saastuminen suoraan ja        joka toteutetaan vuosina 1985-1989. Kokonaisra-
13772:        välillisesti?                                  hoitustarve on noin 37 miljoonaa markkaa. Pro-
13773:                                                       jektin tarkoituksena on selvittää muun muassa
13774:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         happamoitumisen syyt, merkitys ja eteneminen,
13775:                                                       sekä antaa näin luotettavaa tietoa happamoitu-
13776: seuraavaa.
13777:                                                       misen torjuntaa varten.
13778:    Maaperän ja veslStoJen happamoituminen on             Päästöjen rajoittaminen tapahtuu lähinnä il-
13779: lisääntymässä huolestuttavasti myös Suomessa,         mansuojelulain (67 /82) nojalla. Ilmansuojelulain
13780: joskaan ongelmat eivät maassamme ole läheskään        täysimääräinen täytäntöönpano käynnistyi vasta
13781: samaa luokkaa kuin Keski-Euroopan monissa             tänä vuonna, kun ensimmäiseen kiireellisyysryh-
13782: maissa. Maassamme on useita satoja järviä, joissa     mään kuuluvista vanhoista laitoksista tehtiin il-
13783: happamoitumisen riski on suuri. On myös viittei-
13784:                                                       moitukset lääninhallituksille 31.3.1984 mennes-
13785: tä siitä, että metsien kasvu saattaa jo lähivuosina   sä. Näihin sisältyy huomattava määrä laitoksia,
13786: vaarantua erityisen herkillä alueilla.
13787:                                                       joiden rikinpäästöjen rajoittamisella on tärkeä
13788:    Rikkidioksidipäästöt ovat pääasiallisin syy hap-   merkitys koko maan kannalta.
13789: pamoitumiseen. Rikin yhdisteiden laskeumasta
13790: on karkean arvion mukaan peräisin noin kolman-           Lähiaikoina ympäristöministeriö tulee esittele-
13791: nes kotimaisista lähteistä. Muu osa tulee rajojem-    mään valtioneuvostolle ilmansuojelulain 9 §:n
13792: me takaa kulkeutumisen seurauksena, kuitenkin         nojalla annettavan päätöksen ilman laatua koske-
13793: niin, että Etelä-Suomessa, jossa laskeuma on          viksi ohjeiksi. Päätös tulee määrittelemään muun
13794: suurin, kotimainen osuus siitä on yli puolet.         muassa rikkidioksidipitoisuuden hyväksyttävän
13795: Happamoitumista aiheutuu lisäksi muun muassa          enimmäismäärän ulkoilmassa. Tämä tavoite pyri-
13796: valumavesistä humus- ja alunasavimailta.              tään saavuttamaan erityisesti lääninhallitusten il-
13797:    Happamoitumista pyritään ympäristönsuoje-          moituksista antamilla päätöksillä, joihin voidaan
13798: lussa torjumaan kaikin käytettävissä olevin kei-      sisällyttää veivoittavia määräyksiä laitosten pääs-
13799: noin. Kansallisiin toimiin kuuluu erityisesti tut-    töjen rajoittamisesta. Valtioneuvoston päätöksellä
13800: kimuksen ja seurannan lisääminen, päästöjen           on tarkoitus myös asettaa aluee\linen ohjearvo
13801: vähentäminen, valvonnan tehostaminen sekä             rikkidioksidipitoisuuksista laajoilla metsäalueilla
13802: lainsäädännön edelleen kehittäminen.                  sekä pitemmän ajanjakson tavoite rikkilaskeu-
13803:    Ympäristöministeriössä on vireillä selvityksiä,    mien vähentämiseksi.
13804: joilla pyritään tuottamaan tietoa siitä, miten           Vesilain nykyiset säännökset mahdollistavat ve-
13805: rikinpäästöjen 30 prosentin vähennys voidaan          siin kohdistuvan happamoitumisen vähentämisen
13806: toteuttaa mahdollisimmman vähäisin kansan-            eräiltä osin tiukentamalla lupaehtoja nykyisestä
13807:                                       1984 vp. -      KK n:o 251                                      3
13808: 
13809: sekä arvioimalla entistä kriittisemmin luvan          sa joudutaan nykyisin hakemaan hyvin erilaisia
13810: myöntämisen edellytyksiä.                             lupia monilta eri viranomaisilta. Lupa-, ilmoitus-
13811:    Hallitus seuraa tarkoin voimassa olevan lainsää-   ja valvontajärjestelmiä on tarkoitus joka tapauk-
13812: dännön, erityisesti ilmansuojelulain, riittävyyttä    sessa ryhtyä yksinkertaistamaan ja yhtenäistä-
13813: happamoitumisen torjunnassa ja ryhtyy tarvitta-       mään viimeistään vuoden 1985 aikana.
13814: essa toimiin sen tarkistamiseksi. Ympäristöasiois-
13815: 
13816:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
13817: 
13818: 
13819:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
13820: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 251
13821: 
13822: 
13823: 
13824: 
13825:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13826: 
13827:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           minskar. Utredningar görs i huvudsak under år
13828: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        1984 och avsikten är att senast år 1985 börja
13829: 883 av den 11 maj 1984 till vederbörande              vidta särskilda åtgärder för att minska utsläppen
13830: mc:dlem av statsrådet översänt avskrift av följande   på längre sikt.
13831: av riksdagsman Kuoppa m.fl. undertecknade                 I enlighet med ett principbeslut som statsrådet
13832: spörsmål nr 251 :                                     fattade 11.4. 1984 håller ett omfattande försur-
13833:                                                       ningsforskningsprojekt på att inledas. Projektet
13834:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
13835:                                                       genomförs under åren 1985-89. Det totala finan-
13836:        för att åstadkomma en sådan bindande           sieringsbehovet är cirka 37 miljoner mark. Pro-
13837:        miljölagstiftning som hindrar den fortgå-      jektets syfte är att utreda bl.a. försurningens
13838:        ende direkta och indirekta föroreningen        orsaker, betydelse och framskridande samt att
13839:        av naturen?                                    sålunda skaffa tillförlitlig kunskap för bekämp-
13840:                                                       ning av försurningen.
13841:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Utsläppen begränsas närmast med stöd av
13842: anföra följande:                                       luftvårdslagen (67 /82). Först innevarande år kun-
13843:    Försurningen av jorden och vattendragen hål-       de man inleda arbetet med att verkställa luft-
13844: ler på att öka i oroväckande grad också i Finland,    vårdslagen i dess fulla kraft, då anmälningar om
13845: även om problemen i vårt land inte ens tillnär-       de gamla anläggningar som tillhör den grupp för
13846: melsevis är av samma klass som i många mellan-        vilken åtgärder brådskar mest inlämnades till
13847: europeiska länder. Det finns flera hundra sjöar i     länsstyrelserna fram till 31. 3. 1984.
13848: vårt land där försurningsrisken är stor. Det finns        Bland dessa anläggningar finns ett betydande
13849: också teeken på att skogarnas tillväxt redan under    antal för vilka gäller, att en begränsning av deras
13850: de närmaste åren kan råka i farozonen på särskilt     svavelutsläpp är av stor betydelse med tanke på
13851: känsliga områden.                                     hela landet.
13852:    Svaveldioxidutsläppen utgör den huvudsakliga           Under den närmaste tiden kommer miljömi-
13853: orsaken till försurningen. Grovt beräknat härrör      nisteriet att för statsrådet föredra ett beslut om
13854: cirka en tredjedel av det nedfall som består av       anvisningar angående luftens kvalitet, som utfär-
13855: svavelföreningar från inhemska källor. Resten av      das med stöd av 9 § luftvårdslagen. I beslutet
13856: nedfallet kommer från områden utanför våra            kommer bl.a. den maximalt godtagbara svavel-
13857: landsgränser, dock så att i södra Finland, där        dioxidhalten i luften att definieras. Detta mål
13858: nedfallet är störst, den inhemska andelen utgör       försöker man uppnå särskilt genom de beslut
13859: över hälften. Försurningen föranleds vidare bland     som länsstyrelserna ger med anledning av anmäl-
13860: annat av vatten som rinner av från humusmark          ningar; dessa beslut kan innehålla förpliktande
13861: och alunlermark.                                      bestämmelser om begränsning av anläggningar-
13862:    Inom miljövården försöker man avvärja försur-      nas utsläpp. Avsikten är också att genom ett
13863: ningen med alla tillbudsstående medel. Till de        statsrådsbeslut ange regionala riktvärden för sva-
13864: åtgärder som vidtas nationellt hör särskilt ökad      veldioxidhalten på vida skogsområden, samt ett
13865: forskning och kontroll, minskning av utsläppen,       långsiktsmål för att minska svavelnedfallet.
13866: effektiverad övervakning samt vidareutveckling            Vattenlagens gällande stadganden gör det
13867: av lagstiftningen.                                    möjligt att till vissa delar minska vattnens försur-
13868:    Vid miljöministeriet är undersökningar an-         ning genom att skärpa villkoren för tillstånd samt
13869: hängiga, genom vilka man försöker få kunskap          genom att mera kritiskt än tidigare bedöma
13870: om hur svavelutsläppen kan minskas med 30             förutsättningarna för beviljande av tillstånd.
13871: procent med så små nationalekonomiska kostna-             Regeringen följer noga med i vilken mån
13872: der som möjligt, och att man samtidigt får            gällande lagstiftning, särskilt luftvårdslagen, är
13873: största möjliga nytta i form av att svaveldioxid-     tillräcklig för att avvärja försurningen, och vidtar
13874: halten i tätorternas luft och det sura nedfallet      vid behov åtgärder för att justera den. I miljö-
13875:                                        1984 vp. -      KK n:o 251                                     5
13876: 
13877: vårdsärenden måste man numera ansöka om                år 1985 inleda åtgärder för att förenkla systemen
13878: mycket olikartade tillstånd avolika myndigheter.       för tillstånd, anmälningar och övervakning.
13879: Avsikten är att i vilket fall som helst senast under
13880: 
13881:      Helsingfors den 13 juni 1984
13882: 
13883: 
13884:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
13885: 1
13886: 1
13887:  1
13888:  1
13889:   1
13890:   1
13891:    1
13892:    1
13893:     1
13894:     1
13895:      1
13896:      1
13897:       1
13898:       1
13899:        1
13900:        1
13901:         1
13902:         1
13903:          1
13904:          1
13905:           1
13906:           1
13907:            1
13908:                                                1984 vp.
13909: 
13910: Skriftligt spörsmål nr 252
13911: 
13912: 
13913: 
13914: 
13915:                                   Stenbäck m.fl.: Om effektiverad information om användningen av
13916:                                      motorkälke
13917: 
13918: 
13919:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13920: 
13921:    Bruket av motorkälke vintertid har blivit alit     renskötare och yrkesfiskare rätt att generellt an-
13922: vanligare. Tyvärr måste man dock konstatera, att      vända motorkälke i sin yrkesutövning elier för
13923: missbruket samtidigt ökat ännu kraftigare. Detta      transport tili bostaden.
13924: framkommer dels i offentligheten, dels vid kon-          Det förefalier dock uppenbart, att informatio-
13925: takter med personer, som blivit utsatta för sådan     nen kring användningen av motorkälke inte är
13926: störande trafik med motorkälke, att de t.o.m. i       tiliräcklig, utan borde effektiveras. Ytterligare
13927: vissa fali förorsakats skada på egendom.              kunde övervägas om det vore skäl att införa en
13928:    Det förefalier som om många har den uppfatt-       särskild förar- och användarlicens för dylika mo-
13929: ningen, att det är fritt fram att använda motor-      torfordon.
13930: kälke i naturen. Så är dock inte faliet. Det finns        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13931: en lag om begränsning av användningen av              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13932: motordrivna fordon i terräng (606/77), som            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13933: reglerar hur och när man får använda motorkäl-        följande spörsmål:
13934: ke.
13935:    Det är enligt lagen förbjudet att utan tilistånd             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
13936: använda motorkälke på annans mark, utom i                    för att effektivera informationen om an-
13937: vissa undantagsfali såsom tjänsteuppdrag, rädd-              vändnigen av motorkälke för att avskaffa
13938: ningsåtgärder elier sjuktransport. Dessutom har              nuvarande missförhålianden därvid?
13939: 
13940:      Helsingfors den 4 maj 1984
13941: 
13942:          Pär Stenbäck                    Gunnar Jansson                 Elisabeth Rehn
13943: 
13944: 
13945: 
13946: 
13947:  4284007246
13948: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 252
13949: 
13950: Kirjallinen kysymys n:o 252                                                                    Suomennos
13951: 
13952: 
13953: 
13954: 
13955:                                   Stenbäck ym.: Moottorikelkan käyttöä koskevan informaation lisää-
13956:                                      misestä
13957: 
13958: 
13959:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13960: 
13961:    Moottorikelkan käyttö talvisaikaan on yleisty-     Sen lisäksi on poronhoitoa ammattinaan harjoit-
13962: nyt. Valitettavasti on kuitenkin todettava, että      tavilla ja ammattikalastajilla oikeus käyttää moot-
13963: väärinkäyttö on samalla lisääntynyt vielä voimak-     torikeikkaa ammattinsa harjoittamiseen tai kulje-
13964: kaammin. Tämä tulee ilmi osittain julkisuudessa,      tuksiin asunnolleen.
13965: osittain sellaisten henkilöiden kautta, jotka ovat       On kuitenkin ilmeistä, että informaatio moot-
13966: joutuneet moottorikeikkaliikenteen häirinnän          torikelkan käytöstä ei ole riittävä, vaan sitä pitäisi
13967: kohteeksi jopa siinä määrin, että he joissakin        tehostaa. Lisäksi voitaisiin harkita, olisiko aiheel-
13968: tapauksissa ovat kärsineet omaisuusvahinkoja.         lista ottaa käyttöön erityinen kuljettaja- ja käyttä-
13969:    Vaikuttaa siltä, että monet luulevat että moot-    jälupa mainituille moottorikäyttöisille ajoneu-
13970: torikeikkaa voi vapaasti käyttää luonnossa. Niin      voille.
13971: ei asia kuitenkaan ole. On olemassa laki mootto-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13972: rikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön rajoitta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13973: misesta (606/77), joka säätää miten ja milloin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13974: moottorikeikkaa saa käyttää.                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13975:    Lain mukaan ei moottorikeikkaa saa käyttää                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13976: ilman lupaa toisen maa-alueella, lukuun otta-                 ryhtyä tehostaakseen moottorikelkan
13977: matta joitakin poikkeustapauksia kuten virka-,                käyttöä koskevaa informaatiota nykyisten
13978: sairaankuljetus- tai pelastustoimien suorittamista.           epäkohtien poistamiseksi?
13979: 
13980:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1984
13981: 
13982:          Pär Stenbäck                    Gunnar Jansson                   Elisabeth Rehn
13983:                                      1984 vp. -     KK n:o 252                                         3
13984: 
13985: 
13986: 
13987: 
13988:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13989: 
13990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valmistelutyö lähiviikkoina asetettavan toimikun-
13991: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nan tarkastettavaksi.
13992: olette 4 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-         Lain muutoksen eräänä tarkoituksena on sel-
13993: jeenne n:o 889 ohella lähettänyt valtioneuvoston    ventää säännöksiä, jotka koskevat liikkumista
13994: asiamomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljen-    toisen maalla toisaalta saattamalla luvaton liikku-
13995: nöksen kansanedustaja Stenbäckin ym. kirjallises-   minen rangaistusuhan alaiseksi ja toisaalta hel-
13996: ta kysymyksestä n:o 252, jossa tiedustellaan:       pottamalla luvallista liikkumista perustamalla eri-
13997:                                                     tyisiä moottorikeikkareittejä ja -alueita.
13998:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Nykyisen lain voimaan tullessa sisäasiainminis-
13999:        ryhtyä tehostaakseen moottorikelkan          teriö antoi yleiskirjeen lain täytäntöönpanosta.
14000:        käyttöä koskevaa informaatiota nykyisten     Yleiskirjettä jaettiin laajalti myös julkisen hallin-
14001:        epäkohtien poistamiseksi?                    non ulkopuolisille tahoille. Ympäristöministeriö
14002:                                                     on yhdessä Liikenneturva ry:n kanssa valmistanut
14003:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    maaliskuussa 1984 suurelle yleisölle jaetun tie-
14004: ti seuraavaa:                                       dotteen nykyisen lain säännöksistä ja niiden so-
14005:                                                     veltamisesta.
14006:    Moottorikelkan käyttöä maastossa sääntelee la-      Ympäristöministeriön tarkoituksena on laatia
14007: ki moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön     laajahko opaskirjanen yhdessä Liikenneturva ry:n
14008: rajoittamisesta (606/77). Laki on ollut voimassa    kanssa maastoliikenteestä. Tämän opaskirjasen
14009: runsaat kuusi vuotta, eikä siihen ole tehty muu-    valmistelutyöhön voidaan ryhtyä sen jälkeen, kun
14010: toksia. Ympäristönsuojelun viranomaiset ovat ha-    valmisteltavana oleva uusi maastoliikennelaki on
14011: vainneet lain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa   saatu säädetyksi. Nykyisiä epäkohtia maastolii-
14012: puutteita. Tämän vuoksi ympäristöministeriössä      kenteessä ei voida toistaiseksi kokonaan poistaa
14013: on virkatyönä laadittu ehdotusta lain muutoksek-    informaation lisäämisellä, vaan siihen tarvitaan
14014: si. Ministeriön tarkoituksena on saattaa mainittu   myös lainsäädännöllisiä toimia.
14015: 
14016:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
14017: 
14018:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
14019: 4                                    1984 vp. -- ~ n:o 252
14020: 
14021: 
14022: 
14023: 
14024:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14025: 
14026:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mission som tillsätts inom de närmaste veckorna.
14027: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          Syftet med lagändringen är bl.a. att förtydliga
14028: 889 av den 4 maj 1984 tili vederbörande medlem       de stadganden som gäller vistelse på annans mark
14029: av statsrådet översänt avskrift av följande av       genom att å ena sidan göra olovlig vistelse till
14030: riksdagsman Stenbäck m.fl. undertecknade             föremål för straffhot och å andra sidan underlätta
14031: skriftliga spörsmål nr 252:                          lovlig vistelse genom att inrätta särskilda rutter
14032:                                                      och områden för motorkälkar.
14033:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Då den nuvarande lagen trädde i kraft utfärda-
14034:        för att effektivera informationen om an-      de inrikesministeriet ett cirkulär om lagens verk-
14035:        vändningen av motorkälke för att avskaf-      ställighet. Cirkuläret distribuerades tili ett flertal
14036:        fa nuvarande missförhållanden därvid?         mottagare även utanför den offentliga förvalt-
14037:                                                      ningen. Miljöministeriet har tillsammans med
14038:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Trafikskydd r.f. utarbetat ett informationsblad
14039: anföra följande:                                     om stadgandena i den gällande lagen och till-
14040:                                                      lämpningen av dessa, vilket distribuerades tili
14041:    Användningen av motorkälke i terrängen reg-       den stora allmänheten i mars 1984.
14042: leras av lagen om begränsning av användningen            Miljöministeriet har för avsikt att tillsammans
14043: av motordrivna fordon i terräng (606/77). Lagen      med Trafikskydd r.f. utarbeta en utförlig instruk-
14044: har varit i kraft drygt sex år och några ändringar   tionsbok om trafiken i terrängen. Beredningen av
14045: har inte gjorts i lagen. Miljövårdsmyndigheterna     denna instruktionsbok kan inledas efter det att
14046: har upptäckt att det förekommer brister i verk-      en ny lag om trafik i terrängen, som för närva-
14047: ställigheten och tillämpningen av lagen. På          rande är under beredning, har stiftats. Tillsvidare
14048: grund av detta har i miljöministeriet såsom          kan de nuvarande missförhållandena i terrängtra-
14049: tjänstemannauppdrag uppgjorts ett förslag till       fiken inte helt avlägsnas genom intensifierad
14050: lagändring. Ministeriet har för avsikt att låta       information, utan därtill behövs dessutom lag-
14051: nämnda beredningsarbete granskas av en kom-           stiftningåtgärder.
14052:       Helsingfors den 5 juni 1984
14053: 
14054:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
14055:                                                  1984 vp.
14056: 
14057: Kirjallinen kysymys n:o 253
14058: 
14059: 
14060: 
14061: 
14062:                                     Kietäväinen ym.: Poliisipäivystyksen turvaamisesta myös viikonlop-
14063:                                        putsm
14064: 
14065: 
14066:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14067: 
14068:     Sisäasiainministeriö on kirjeellään 6041 212 1      hälytyskohteeseen viikonloppuisin ja muina pai-
14069: 4. 5.1984 antanut poliisihallinnolle säästöohjeet,      nopisteajankohtina. Säästötoimenpiteiden joh-
14070: jotka lääninhallitukset ovat kohdentaneet paikal-       dosta tilanne vaikeutunee entisestään.
14071: listasolle. Määrärahan ylityksiä ei kirjeen mukaan         Juvan, Puumalan ja Sulkavan kuntien yhteis-
14072: tulla hyväksymään. Koska joissakin nimismiespii-        toiminta-alueella on poliisilla kesäviikonloppui-
14073: reissä määrärahat poliisimiesten ylityöluonteiseen      sin paljon työtehtäviä, koska alueen läpi kulkevat
14074: ns. haittatyöhön, eli työhön, josta normaalin           valtatiet 5 ja 14 sekä koska alueella on suuret
14075: palkan lisäksi maksetaan korvausta epämukavasta         selkävedet, joissa on vilkas veneliikenne.
14076: työajasta, ovat jopa viime vuotta pienemmät,                Säästötoimenpiteiden johdosta erityisvalvonto-
14077: tulevat määrärahat loppumaan kesken. Esimer-            jen, kuten kampanjan "turvallisesti vesillä" to-
14078: kiksi Juvan, Puumalan ja Sulkavan yhteistoi-            teuttamista ei voida riittävässä laajuudessa eikä
14079: minta-alueen nimismiespiireissä sekä Mikkelin           tarkoituksenmukaisesti toteuttaa. Erityisesti on-
14080: lääninhallituksessa tarpeelliseksi todettu viikon-      gelma on suuri vilkkaina viikonloppuina, jolloin
14081: loppupäivystys Juvan nimismiespiirissä joudutaan        tehostettua vesivalvontaa ei voida riittävästi suo-
14082: mitä ilmeisimmin lakkauttamaan em. ohjeiden             rittaa, koska ns. haittatyötä rajoitetaan huomat-
14083: seurauksena kesäkuun alusta lähtien. Tämän jäl-         tavasti.
14084: keen viikonloppuisin on näiden kolmen pitäjän
14085: alueella, joiden asukasluku kesäaikaan on n.               Erään ongelman muodostaa vielä Juvan nimis-
14086: 25 000, ainoastaan yksi autopartio. Tästä aiheu-        miespiiriin hankittu valtion tietokonekeskukseen
14087: tuu monia ongelmia mm. pidätettyjen vartioin-           liitetty näyttöpääte, joka edellä kuvattujen järjes-
14088: nin suhteen. Vartiotehtävät joudutaan hoita-            telyjen johdosta jää viikonloppuisin käyttämättä
14089: maan pääsääntöisesti 3-viikkoisen työlistan lop-        päivystyksen poisjäännin takia. Tämä aiheuttaa
14090: pupuolella sivutoimisen vartijavahtimestarin työ-       Mikkelin poliisilaitokselle sijoitetun käytöllä
14091: tuntimäärän tultua täyteen poliisityönä. Toisin         kuormitetun näyttöpäätteen käytön lisääntymistä
14092: sanoen työtuntimäärän tultua täyteen ei yhteis-         entisestään poliisin tarvitsemissa tiedusteluissa.
14093: työalueella ole suorittamassa yleisen järjestyksen         Tilanteen vakavuutta kuvastaa se, että saman-
14094: ja turvallisuuden valvontatehtävää yhtään paikal-       kaltaisia ongelmia esiintyy tiettävästi myös muu-
14095: lispoliisimiestä, vaan partio joutuu vartioimaan        alla Mikkelin läänissä sekä muidenkin läänien
14096: pidätettyjä erityisesti viikonloppuisin, jolloin po-    alueella. Kuitenkaan tähän mennessä ei ole voitu
14097:  liisia monesti tarvitaan kentällä. Nykyisin päivys-    ryhtyä esim. työajan uudelleenjärjestelyihin on-
14098:  tävä poliisimies on huolehtinut pidätettyjen val-      gelman ratkaisemiseksi. Eräänä tällaisena vaihto-
14099: vonnasta. Uuteen järjestelmään siirryttäessä pidä-      ehtona olisi työajan siirto viikon arkipäiviltä vii-
14100:  tettyjen oikeusturva kärsii, koska hälytystilanteis-   konlopuksi ja muiksi painopisteajankohdiksi.
14101: sa pidätetyt saattavat jäädä valvomatta jopa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14102: useiksi tunneiksi, erityisesti kesäaikaan, kun par-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14103:  tiolla on paljon tehtäviä. Nykyisellään edes yksi      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14104:  partio päivystäjän lisäksi ei riitä kesäaikaan em.     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14105:  yhteistoiminta-alueella viikonloppuisin, vaan
14106:  päivystäjän lisäksi tarvittaisiin vähintään kaksi                 Onko Hallitus tietoinen sisäasiainmi-
14107:  partiota. Tilanne on jo johtanut muutamiin                     nistenon     kirjelmän   n:o   604/212/
14108:  tapauksiin, ettei poliisi ole lainkaan saapunut                4. 5. 1984 aiheuttamista seurauksista ni-
14109:                                                                 mismiespiireissä, ja
14110: 
14111: 4284007501
14112: 2                                  1984 vp. -- KJ( n:o 253
14113: 
14114:          mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo         sessä laajuudessaan erityisesti kesäaikaan,
14115:       ryhtyä turvatakseen kansalaisten oikeus-        jolloin poliisipäivystyksen tarve on suu-
14116:       turvan ja turvallisuuden kannalta tärkeän       rin?
14117:       viikonloppupäivystyksen jatkumisen enti-
14118: 
14119:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
14120: 
14121:                    Timo Kietäväinen                    Seppo Pelttari
14122:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 253                                            3
14123: 
14124: 
14125: 
14126: 
14127:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14128: 
14129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Nykyisen poliisipiirijaon ja · poliisimiesvah-
14130: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuuksien puitteissa ympärivuorokautisten päivys-
14131: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             tys- ja hälytyspalvelun järjestäminen on ollut
14132: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-     mahdollista ainoastaan yhdistämällä useamman
14133: omaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennöksen       poliisipiirin toimintoja ja muodostamaila paikal-
14134: kansanedustaja Timo Kietäväisen ym. kirjallisesta      lispoliisin yhteistoiminta-alueita. Keskittämällä
14135: kysymyksestä n:o 253, jossa tiedustellaan:             päivystys tiettyyn poliisipiiriin on muissa poliisi-
14136:                                                        piireissä voitu paremmin irrottaa henkilöstöä hä-
14137:            Onko Hallitus tietoinen sisäasiainmi-       lytys- ja kenttätoimintaan.
14138:         nistenon     kirjelmän    n:o     604/212/
14139:         4. 5.1984 aiheuttamista seurauksista ni-          Juvan nimismiespiirissä aloitettiin joulukuussa
14140:         mismiespiireissä, ja                           1982 kokeiluluonteisesti viikonlopun poliisipäi-
14141:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vystys, joka lopetettiin 3.6.1984 alkaen, koska
14142:         ryhtyä turvatakseen kansalaisten oikeus-       riittäviä määrärahoja ei ollut. Toimintaa suunni-
14143:         turvan ja turvallisuuden kannalta tärkeän      teltaessa on katsottu kansalaisten oikeusturvan
14144:         viikonloppupäivystyksen jatkumisen enti-       kannalta olennaiseksi, että Juvan yhteistoiminta-
14145:         sessä laajuudessaan erityisesti kesäaikaan,    alueella toimii kaikkina vuorokauden aikoina
14146:         jolloin poliisipäivystyksen tarve on suu-      vähintään yksi poliisipartio suorittaen ensisijaises-
14147:         rin?                                           ti hälytystehtäviä ja niihin liittyviä tutkintatoi-
14148:                                                        mia. Hälytyskeskuksena toimii Mikkelin poliisi-
14149:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         laitos, kuten ennen päivystyskokeilun aloittamis-
14150: seuraavaa:                                             takin, ja poliisilaitos huolehtii tällöin myös polii-
14151:    Sisäasiainministeriö on kysymyksessä mainitus-      sipartion tarvitsemista ATK-palveluista. Edellä
14152: sa kirjeessään todennut, ettei tämän vuoden            mainittuja järjestelyjä alueella käytettävissä olevat
14153: aikana valtiontalouden tila ja hallituksen talous-     voimavarat ja määrärahat huomioon ottaen on
14154: poliittiset tavoitteet huomioon ottaen ole mah-        pidettävä tarkoituksenmukaisina.
14155: dollisuuksia merkittäviin määrärahalisäyksiin. Tä-
14156: män vuoksi yksiköitä kehotettiin ryhtymään kaik-         Kansalaisten oikeusturvan ja turvallisuuden
14157: kiin niihin positiivisesti vaikuttaviin toimenpitei-   kannalta hälytystehtävien ja niihin liittyvien tut-
14158: siin, joilla mahdolliset ylitystarpeet voidaan vält-   kiotatoimintojen hoitaminen on asetettava vii-
14159: tää.                                                   konloppupäivystyksen edelle.
14160: 
14161:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1984
14162: 
14163:                                                                        Sisäasiainministeri Matti Luttinen
14164: 4                                    1984 vp. -      KK n:o 253
14165: 
14166: 
14167: 
14168: 
14169:                                Till Riksdagens Herr Talman
14170: 
14171:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varit möjligt att ordna jour- och alarmservice
14172: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dygnet runt bara genom att sammanslå funktio-
14173: den 18 maj 1984 till vederbörande medlem av          nerna inom flera polisdistrikt ooh bilda samar-
14174: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    betsområden för den lokala polisen. Genom att
14175: dagsman Timo Kietäväinen m.fl. undertecknade         jourtjänsten har koncentrerats till ett visst polis-
14176: spörsmål nr 253:                                     distrikt har det i andra polisdistrikt varit möjligt
14177:                                                      att få bättre tillgång till personai för alarmupp-
14178:           Är Regeringen medveten om de följder       drag och för verksamhet i fält.
14179:        som inrikesministeriets skrivelse nr 6041        Inom Juva länsmansdistrikt infördes i decem-
14180:        212/4.5.1984 har gett upphov till inom        ber 1982 polisjourer under veckosluten. Verk-
14181:        länsmansdistrikten och                        samheten hade karaktären av ett experiment och
14182:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      den upphörde 3.6.1983, eftersom tillräckliga
14183:        för att säkerställa att den för medborgar-    anslag inte fanns att tillgå. Vid planeringen av
14184:        nas rättssäkerhet och trygghet viktiga        verksamheten ansågs det med tanke på medbor-
14185:        jourtjänsten under veckosluten fortsätter i   garnas rättsskydd väsentligt att det inom samar-
14186:        tidigare omfattning särskilt sommartid,       betsområdet i Juva under dygnets alla timmar
14187:        när behovet av polisjourer är som störst?     fungerar minst en polispatrull, som i första hand
14188:                                                      utför alarmuppdrag och undersökningar i anslut-
14189:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ning till dem.
14190: anföra följande:                                        Polisinrättningen i St Michel är alarmcentral,
14191:    Inrikesministeriet konstaterar i sitt brev, som   precis som innan jourexperimentet inleddes, och
14192: nämns i spörsmålet, att det under innevarande        polisinrättningen sköter härvid också den ADB-
14193: år, med beaktande av statsfinansernas tillstånd      service som polispatrullen behöver. Med beaktan-
14194: och regeringens ekonomipolitiska mål, inte är        de av de resurser och anslag som finns att tillgå
14195: möjligt att i betydande grad öka anslagen. Där-      på området måste ovan nämnda arrangemang
14196: för uppmanades enheterna att vidta alla positiva     anses ändamålsenliga. Med tanke på medborgar-
14197: åtgärder som kunde bidra till att eventuella         nas rättsskydd och säkerhet måste det anses
14198: behov av överskridningar kunde undgås.               viktigare att sköta alarmuppdrag och därtill hö-
14199:    Inom ramen för nuvarande indelning i polis-       rande undersökningar än att sköta jourtjänst
14200: distrikt och nuvarande polismannastyrkor har det     under veckosluten.
14201: 
14202:     Helsingfors den 21 juni 1984
14203: 
14204:                                                                      Inrikesminister Matti Luttinen
14205:                                                 1984 vp.
14206: 
14207: Kirjallinen kysymys n:o 254
14208: 
14209: 
14210: 
14211: 
14212:                                    Rantanen ym.: Vanajaveden säännöstelyn aiheuttamien epäkohtien
14213:                                      poistamisesta
14214: 
14215: 
14216:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14217: 
14218:     Runsaslumisen talven seurauksena useilla alu-         - vesistön kalakanta vähenee edelleen, koska
14219: eilla maassamme syntyi tulvatilanteita ja niistä       varsinkin talviaikana ja varhain keväällä kutevat
14220: seuranneita vahinkoja. Näin tapahtui myöskin           kalat eivät pääse luonnollisille kutupaikoilleen.
14221: Kokemäenjoen vesistön alajuoksulla. Tulvatilan-        Kalakannan väheneminen onkin ollut huomatta-
14222: teen aikana ja sitä ennakoitaessa sen sijaan Vana-     va säännöstelyn toimeenpanon aikana siitä huoli-
14223: javedessä ja Pyhäjärvessä veden korkeus pidettiin      matta, että lupapäätöksessä edellytetään kalakan-
14224: jälleen kohtuuttoman alhaisena, vaikka tulvati-        nan säilyttämistä.
14225: lanteeseen viittaavaakaan ei näillä alueilla ollut        Edellä esitettyjen tosiseikkojen lisäksi on syytä
14226: syntymässä. Emme voi pitää oikeana sellaista           korostaa sitä, että energiataloudenkin etujen mu-
14227: vuodesta toiseen toistuvaa tilannetta, että saman-     kaista pitäisi olla se, että Kokemäenjoen yläpuo-
14228: aikaisesti, kun Kokemäenjoen alajuoksulla tulvat       lisen vesistön järvialtaita voitaisiin nykyistä te-
14229: aiheuttavat asukkaille taloudellista vahinkoa,         hokkaammin käyttää vesivarastona, koska lupa-
14230: vesistön yläjuoksulla olevia vesistöalueita pide-      päätös antaa siihen mahdollisuudet.
14231:  tään säännöstelyn alarajoilla, joihin vettä voitai-
14232:                                                           Kaikkien edellä mainittujen haittatekijöiden
14233:  siin varastoida. Vielä tälläkin hetkellä veden
14234:                                                        poistamiseksi ja paremman energiataloudenkin
14235:  korkeus ainakin Vanajavedessä Lempäälän kana-
14236:  van yläpuolella on alempana kuin laivaliikenne-       edun saavuttamiseksi tulisi vesistön säännöstelyn
14237:                                                        lupapäätöstä soveltaa siten, ettei ainakaan Lem-
14238:  kautena, joka alkaa toukokuun puolivälissä.
14239:                                                        päälän kanavan yläpuolisessa vesistössä veden
14240:     Vedenpinnan alentamisesta kevättalvella ja ve-
14241:                                                        pintaa talvikausina alennettaisi kohtuuttomasti,
14242: den alhaalla pitämisestä aiheutuu monenlaista          koska lupapäätös antaa tähänkin mahdollisuu-
14243: haittaa ranta-asukkaille niin kuin vesistön alueel-    det.
14244: la asuvalle muullekin väestölle. Erityisesti näin
14245: tapahtuu Valkeakosken ja Lempäälän välisellä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14246: alueella, missä vesistöt ovat suhteellisen matalia.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14247: Ainakin seuraavat haittatekijät ovat edellä maini-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14248: tulla alueella selvästi osoitettavissa:                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14249:     - Toijalan kaupunki ottaa raakavetensä Val-                  Onko Hallitus tietoinen Vanajaveden
14250: keakosken alapuolisesta vesistöstä. Vesistön suu-              vedenjuoksun säännöstelyn aiheuttamista
14251: ren alentamisen seurauksena raakaveden suhteel-                epäkohdista ja haitoista, ja jos on,
14252: linen saastepitoisuus lisääntyy ja kunnollisen ta-               aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
14253: lousveden saanti vaarantuu,                                    menpiteisiin epäkohtien ja haittojen
14254:     - ranta-asukkaiden rakentamat laiturit vauri-              poistamiseksi, että säännöstelystä annet-
14255: oituvat,                                                       tua lupapäätöstä sovellettaisiin paremmin
14256:                                                                tyydyttävällä tavalla?
14257: 
14258:        Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1984
14259: 
14260:              Jorma Rantanen                 Timo Roos                      Hannu Tenhiälä
14261:              Saara Mikkola                  Martti Lähdesmäki             Jouko Skinnari
14262:                         Esko Helle                                 Matti Kautto
14263: 
14264: 
14265: 428400714V
14266: 2                                    1984 vp. -- FJ< n:o 254
14267: 
14268: 
14269: 
14270: 
14271:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14272: 
14273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       javedelle kuukausittain, ja tarvittaessa tätä tihe-
14274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ämminkin, tulovirtaamaennusteet. Näiden en-
14275: olette 15 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn           nusteiden perusteella juoksutukset suunnitellaan
14276: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         etukäteen siten, että säännöstelyn lupaehtoja
14277: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    noudattaen voidaan haitat ja vahingot poikkeuk-
14278: taja J. Rantasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   sellisissakin tilanteissa minimoida niin Vanajave-
14279: kysymyksestä n:o 254:                                dellä kuin sen alapuolisella vesistöosalla.
14280:          Onko Hallitus tietoinen Vanajaveden            Vanajaveden juoksutusten ennakkosuunnitte-
14281:        vedenjuoksun säännöstelyn aiheuttamista       lun ja toteutuksen tarkoituksena on, erityisesti
14282:        epäkohdista ja haitoista, ja jos on,          keväisin, muodostaa riittävän ajoissa Vanajave-
14283:          aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-     teen sellainen varastotila, että osa järveen tulevas-
14284:        menpltelsun epäkohtien ja haittojen           ta sulamisvesimäärästä on mahdollista tulva-aika-
14285:        poistamiseksi, että säännöstelystä annet-     na varastoida järveen. Osa joudutaan juoksutta-
14286:        tua lupapäätöstä sovellettaisiin paremmin     maan suoraan alapuoliseen vesistöön, jossa run-
14287:        tyydyttävällä tavalla?                        sasvetisinä vuosina syntyy muutenkin vahinkoja
14288:                                                      lähes järvettömien Kokemäenjoen sivujokien, ku-
14289:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ten mm. Loimijoen, äkillisten ja rajujen tulvien
14290: ti seuraavaa:                                        aiheuttamana. Näiden vahinkojen pienentämi-
14291:                                                      seksi Vanajaveden, samoin kuin vesistön muiden-
14292:    Vanajaveden säännöstely on aloitettu vuonna
14293:                                                      kin säännösteltyjen järvien, varastotila on suunni-
14294: 1962. Säännöstelyluvassa on määrätty ylä- ja
14295:                                                      teltava etukäteen sellaiseksi, että juoksutuksia
14296: alaraja erikseen Vanajaveden Toijalan puoleiselle
14297:                                                      alaosan tulvahuipun aikana on tarpeen vaatiessa
14298: ja Hämeenlinnan puoleiselle osalle, koska tulvien
14299:                                                      mahdollista vähentää.
14300: aikana kyseisten osien väliset kapeikot aiheutta-
14301: vat padotusta. Padotuksen vaikutuksesta veden-          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
14302: pinta saattaa ajoittain olla Hämeenlinnassa noin     Vanajaveden säännöstelyä on hoidettu voimassa
14303: puoli metriä ylempänä kuin Toijalassa ja jopa        olevien lupamääräysten mukaisesti, ottamalla
14304: metrin ylempänä kuin Lempäälässä. Poikkeuksel-       huomioon sekä Vanajaveden eri käyttömuotojen
14305: lisen runsasvetisinä keväinä vedenkorkeus            ja tulvasuojelun että koko alapuolisen Kokemä-
14306: huhti--toukokuussa Hämeenlinnan asteikolla on        enjoen vesistön tulvasuojelun asettamat vaati-
14307: siten koko Vanajaveden säännöstelyä määräävä.        mukset. Vaikka runsasvetisinä vuosina Vanajave-
14308: Säännöstelyluvassa on lisäksi määrätty erikseen      den pinnan alentamisesta onkin aiheutunut jos-
14309: alaraja laivaliikennekaudelle.                       sain määrin haittaa, on suoritetuilla toimenpiteil-
14310:    Vanajaveden säännöstelyn luvanhaltijana on        lä voitu välttää tulvavahingot Vanajavedellä sekä
14311: valtion puolesta vesihallitus. Käytännössä sään-     mahdolliset, useiden miljoonien markkojen tul-
14312: nöstelyä hoitaa Tampereen vesipiirin vesitoimis-     vavahingot alapuolisella vesistöalueella. Syntynei-
14313: to. Vedenpinnan liiallisen laskun ja nousun estä-    tä haittoja on kompensoitu valtion toimesta joka-
14314: miseksi laaditaan vesipiirin vesitoimistossa Vana-   vuotisilla kalanistutuksilla Vanajanselkään.
14315: 
14316:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
14317: 
14318:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
14319:                                       1984 vp. -- ~ n:o 254                                             3
14320: 
14321: 
14322: 
14323: 
14324:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14325: 
14326:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tenföringen. På basen av dessa prognoser plane-
14327: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ras avtappningarna på förhand sålunda, att man
14328: den 15 maj 1984 tili vederbörande medlem av           med beaktande av tiliståndsvillkoren även i un-
14329: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     dantagsfall kan minimera olägenheter och skador
14330: dagsman]. Rantanen m.fl. undertecknade spörs-         vid Vanajavesi och vid de vattendrag som är
14331: mål nr 254:                                           belägna nedanom Vanajavesi.
14332:           Är Regeringen medveten om de miss-              Avsikten med förhandsplaneringen och för-
14333:        förhållanden och olägenheter regleringen       verkligandet av avtappningen från Vanajavesi är
14334:        av vattnets avrinning i Vanajavesi har         att speciellt om vårarna i tillräckligt god tid i
14335:        medfört, och om så är faliet,                  Vanajavesi skapa en sådan vattenreservoar att en
14336:           ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-        del av det smältvatten som rinner ner i sjön skall
14337:        der för avlägsnande av missförhållande-        kunna upplagras där under översvämningarna.
14338:        na, att tillståndsutslaget om regleringen      En del blir man tvungen att avtappa direkt i de
14339:        skali kunna tillämpas på ett mera till-        längre ned belägna vattendragen, där det också
14340:        fredsstäliande sätt?                           annars under vattenrika år uppkommer skador
14341:                                                       tili följd av plötsliga och våldsamma översväm-
14342:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningar vid de bifloder tili Kumo älv som inte står
14343: anföra följande:                                      i samband med någon insjö, t.ex. Loimijoki. För
14344:                                                       reducerande av sådana skador bör reservoarerna i
14345:    Regleringen av Vanajavesi inleddes år 1962. I
14346:                                                       Vanajavesi och i andra reglerade insjöar inom
14347: regleringstillståndet har fastställts en övre och
14348:                                                       vattendraget på förhand planeras så, att avtapp-
14349: en undre gräns särskilt för sig för delen mot
14350:                                                       ningen vid behov kan minskas när översvämning-
14351: Toijala och för delen mot Tavastehus, eftersom
14352:                                                       arna är som störst vid den nedre delen.
14353: de trängre lederna melian de ovan nämnda
14354: delarna förorsakar uppdämningar vid översväm-            På basen av det ovan anförda anser regeringen
14355: ningar. På grund av uppdämningarna kan vat-           att regleringen av Vanajavesi har skötts i enlighet
14356: tenståndet i Tavastehus tidvis vara ungefär en        med ikraftvarande tillståndsbestämmelser, med
14357: halv meter högre än i Toijala och t.o.m. en           beaktande av de krav som stälis av både de olika
14358: meter högre än i Lempäälä. Under speciellt            användningsformerna av Vanajavesi och över-
14359: vattenrika vårar har vattenståndet i Tavastehus       svämningsskyddet för sjön såväl som av över-
14360: under april och maj månad varit avgörande för         svämningsskyddet för samt av Kumo älvs nedan-
14361: regleringen av hela Vanajavesi. I regleringstill-     om belägna vattendrag. Även om sänkningen av
14362: ståndet har dessutom särskilt fastställts den nedre   vattennivån i Vanajavesi under vattenrika år i viss
14363: gränsen under säsongen för båttrafik.                 mån har medfört olägenheter, har man genom
14364:    Vattenstyrelsen är tillståndshavare på statens     åtgärderna kunnat undvika översvämningsskador
14365: vägnar vid regleringen av Vanajavesi. I praktiken     vid Vanajavesi samt eventuella översvämningsska-
14366: sköts regleringen av vattenbyrån vid Tammerfors       dor tili ett värde av flera miljoner mark vid det
14367: vattendistrikt. För att förhindra en alltför stor     nedanom belägna flodområdet. Uppkomna olä-
14368: höjning eller sänkning av vattennivån uppgörs         genheter har genom statens försorg kompenserats
14369: vid vattendistriktets vattenbyrå månatligen, och      genom årliga fiskplanteringar i fjärden Vanajan-
14370: vid behov även oftare, prognoser för inloppsvat-      selkä.
14371: 
14372:     Helsingfors den 13 juni 1984
14373: 
14374:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
14375:                                               1984 vp.
14376: 
14377: Kirjallinen kysymys n:o 255
14378: 
14379: 
14380: 
14381: 
14382:                                  Kärhä: Kehitysvammaisten varhaiskuntoutuksen järjestämisestä
14383: 
14384: 
14385:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14386: 
14387:    Maassamme syntyy päivittäin kolme kehitys-       tus tai kuntoutus. Siksi sellaisen saammen olisi
14388: vammaiseksi osoittautuvaa lasta ja joka 300:s       erittäin tärkeätä.
14389: suomalainen on vakavasti ja joka 160:s lievem-         Varhaiskuntoutusjärjestelmän ei tarvitse olla
14390: min kehitysvammainen.                               mikään kallis erillinen ja monimutkainen organi-
14391:   Jotta kehitysvammaisuuden seurauksia ja sii-      saatio. Se voitaisiin aivan hyvin kytkeä jo toimi-
14392: hen usein liittyvää monivammaisuuden astetta        vaan kansanterveysjärjestelmään sen yhdeksi pie-
14393: voitaisiin lieventää, olisi kehitysvammaisen koh-   neksi osaksi. Meillä on jo kansanterveyslain puit-
14394: dalla saatava mahdollisimman aikaisessa vaihees-    teissa resursseja, joita kouluttamalla, organisoi-
14395: sa käyntiin kuntoutus. On maita, joissa kehitys-    malla ja ohjaamalla voitaisiin pienille kehitys-
14396: vammaiselle lapselle heti kehitysvammaisuuden       vammaisille lapsille taata varhaiskuntoutusta ja
14397: tultua todetuksi, laaditaan varhaiskuntoutusoh-     samalla antaa heille mahdollisuus parempaan
14398: jelma, jota ohjelmaa lapsen kasvaessa muutetaan     elämiseen.
14399: vastaamaan hänen senhetkistä kehitysastettaan.         Valtava-uudistuksen voimaantulo heikensi päi-
14400: Varhaiskuntoutusohjelma sisältää yksityiskohtai-    vähuoltola- ja harjaantumiskouluissa opetusta
14401: sen selvityksen lapsen tarvitsemasta lääkinnälli-   saavien kehitysvammaisten kuntoutusta. Eräissä
14402: sestä, liikunnallisesta, puheterapeuttisesta ym.    harjaantumiskouluissa lakkautettiin lasten saarnat
14403: hoidosta niin kotona kuin muualla.                  liikunnallinen kuntoutus ja puheterapeuttinen
14404:    Suomessa ei vhteiskunnan taholta kiinnitetä      hoito Valtava-uudistukseen vedoten, ja lapsille
14405: minkäänlaista h~omiota vauva-asteisen tai sitä      suositeltiin yksityistä kuntoutusta ja puheen ope-
14406: vanhemman lapsen kehitysvammaisuuteen. Yh-          tusta, jotka maksavat 120 - 160 mk per tunti.
14407: teiskunnan taholta ei tulla neuvomaan, autta-       Tällaisiin kustannuksiin eivät lasten vanhemmat
14408: maan tai opastamaan vanhempia. Kehitysvam-          voi mennä, koska kehitysvammaisen perheessä on
14409: maisen lapsen synnyttyä vanhemmat ovat täysin       useimmissa tapauksissa jommankumman van-
14410: avuttomassa tilanteessa. He eivät tiedä, mistä      hemmista pitänyt jäädä kotiin vammaisuuden
14411: hakea palveluja lapselleen, mitä palveluja on       ilmettyä. Tähän nähden olisi entistäkin tärkeäm-
14412: yhteiskunnassa saatavilla ja mitä palvelut maksa-   pää varhaiskuntoutusjärjestelmän aikaansaami-
14413: vat. Jos vanhemmat eivät itse aktiivisesti lähde    nen.
14414: kyselemään palvelujen perään, jää lapsi ilman          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14415: kuntoutusta. Vammaisen lapsen kohdalla kun-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14416: toutuksen laiminlyöntiä voidaan verrata henki-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14417: seen heitteellejättöön.                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14418:    Kehitysvammaisen lapsen kohdalla on todettu,               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14419: että lapsen kehityksen kannalta ovat ensimmäiset           siin, jotta Suomessa saataisiin aikaan ke-
14420: ikävuodet tärkeimmät. Tuolloin saatua kuntou-              hitysvammaisten varhaiskuntoutusjärjes-
14421: tusta ei korvaa mikään myöhemmin saatu koulu-              telmä?
14422: 
14423:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1984
14424: 
14425:                                              Lea Kärhä
14426: 
14427: 
14428: 
14429: 
14430: 4284006870
14431: 2                                         1984 vp. -       KK n:o 255
14432: 
14433: 
14434: 
14435: 
14436:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14437: 
14438:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             laaditaan kuntourosohjelma keskuslaitoksessa tai
14439: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olet-        kehitysvammaneuvolassa.       Kehitysvammahuollon
14440: te 15 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kirjeenne           puitteissa pyritään saamaan kehitysvammaiset lap-
14441: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle          set niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista kehi-
14442: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kärhän näin          tystään edistävän opetuksen ja siihen liittyvän kun-
14443: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 255:             toutuksen piiriin. Kuntoutusta on pyritty antamaan
14444:                                                            lyhytaikaisina hoitojaksoina laitoksissa, sekä päivä-
14445:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,        hoitoa ja opetusta antavissa toimintayksiköissä ja
14446:         jotta Suomessa saataisiin aikaan kehitys-          kotona tapahtuvan ohjauksen avulla.
14447:         vammaisten varhaiskuntoutusjärjestelmä?
14448:                                                               Kehitysvammaisten erityishuollon toissijaisiksi
14449:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti           tarkoitettujen palveluiden voimavarat ovat rajalli-
14450: seuraavaa:                                                 set. Tämän johdosta osa kuntourospalveluista saa-
14451:                                                            daan ja on tarkoituksenmukaista saada terveyden-
14452:    Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat
14453:                                                            huollon palveluiden kautta. Samanaikaisesti sosi-
14454: ensisijaisia kehitysvammaisuuden toteamisessa ja
14455:                                                            aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
14456: vammaisten lasten kuntoutuksen järjestämisessä.
14457:                                                            osuudesta annetun lain (677/82) kanssa tuli voi-
14458: Terveyskeskusten äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ja
14459:                                                            maan invaliidihuoltolain (907/46) mukaisen lää-
14460: sairaaloiden vastaavat palvelut ovat saaneet aikaan
14461:                                                            kinnällisen kuntoutuksen siirtyminen osaksi tervey-
14462: korkeatasoisen lasten terveydenhuollon maassam-
14463:                                                            denhuoltoa. Tällöin kehitysvammaisten mahdolli-
14464: me. Lääketieteen tutkimus- ja hoitomenetelmät
14465:                                                            suudet saada palveluja terveydenhuollon järjestel-
14466: jatkuvasti kehittyessään antavat yhä parempia tu-
14467:                                                            mien kautta parantuivat, koska invaliidihuoltolain
14468: loksia. Näin on tapahtunut erityisesti kehityshäiri-
14469:                                                            tarjoamat palvelut eivät olleet aikaisemmin kehitys-
14470: öiden ja -vammojen ennaltaehkäisyssä ja varhaisto-
14471:                                                            vammaisten saatavilla.
14472: teamisessa. Lasten vanhemmille annenavaan oh-
14473: jaukseen ja neuvontaan lasten neuvolaissa ja sairaa-          Kehitysvammahuollon             varhaiskuntoutuksen
14474: loissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota.            edelleen kehittämiseksi on Kehitysvammaliitto ty:n
14475:    Yleiset terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut ei-      toimesta järjestetty erilaista tutkimus- ja kehittämis-
14476: vät aina ole riittäviä. Kehitysvammaisten erityis-         toimintaa yhteistyössä sosiaalihallituksen, lääkintö-
14477: huoltona järjestetään palveluja, jotka edellyttävät        hallituksen ja omaisjärjestöjen kanssa. Ns. ensitie-
14478: erityistä tietämystä kehitysvammaisuudesta tai joita       toprojektin tarkoituksena on ollut antaa koulutusta
14479: ei yleisten palvelujen kautta ole saatavissa. Erityis-     terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstölle
14480: huoltoa järjestävät erityishuoltopiirien kuntainliitot     niissä kysymyksissä, jotka liittyvät kehitysvammai-
14481: ja kunnat. Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuu-          sen lapsen syntymiseen perheeseen sekä perheen
14482: luu tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilölli-      ohjaamiseen tarvittavien palveluiden piiriin. Vuon-
14483: sen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lää-        na 1983 on Kehitysvammaliitto ry käynnistänyt ns.
14484: ketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset.   varhaiskuntoutusprojektin. Projektin tarkoituksena
14485: Niinikään kehitysvammahuoltoon kuuluu harjaan-             on selvittää suomalaisiin oloihin sopivia joustavia
14486: tumis- ja muu tarpeellinen opetus sekä toiminnalli-        varhaiskuntoutuksen toimintamalleja ja tarvittavaa
14487: nen valmennus. Erityishuollon palvelut on pyritty          henkilökunnan koulutusta. Näissä projekteissa ko-
14488: mahdollisimman paljon toteuttamaan yhteistoi-              rostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten pal-
14489: minnassa terveydenhuollon kanssa.                          veluiden sekä kehitysvammaisten erityishuollon
14490:    Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain         kiinteää yhteistyötä ja erityisesti lastenneuvoloiden
14491: (519/77) 34 §:n mukaan tulee jokaista erityishuol-         asemaa. Varsinaisen uuden, pelkästään kehitysvam-
14492:  lon tarpeessa olevaa henkilöä varten hyväksyä eri-        maisille tarkoitetun varhaiskuntoutusjärjestelmän
14493: tyishuolto-ohjelma. Ohjelmaa tarkistetaan tarpeen          luomista ei sen sijaan voida pitää tarkoituksenmu-
14494: mukaan. Avohuollossa olevalle kehitysvammaiselle           kaisena.
14495:        Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
14496:                                                                                     Ministeri Vappu Taipale
14497:                                        1984 vp. -      KK n:o 255                                       3
14498: 
14499: 
14500: 
14501: 
14502:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
14503: 
14504:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           genomföra servicen i fråga om specialomsorgerna
14505: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         i samarbete med hälsovården.
14506: den 15 maj 1984 tili vederbörande medlem av               Enligt 34 § lagen om specialomsorger om
14507: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      utvecklingsstörda (519/77) skall för varje person
14508: dagsledamot Kärhä undertecknade skriftliga             som är i behov av specialomsorger godkännas ett
14509: spörsmål nr 255:                                       specialomsorgsprogram. Programmet justeras ef-
14510:                                                        ter behov. För utvecklingsstörd i öppen vård
14511:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         uppgörs ett rehabiliteringsprogram i centralan-
14512:         att det i Finland skali fås tili stånd ett     stalt eller rådgivningsbyrå för utvecklingsstörda.
14513:         system med rehabilitering i tidigt skede       Avsikten är att inom ramen för omsorgerna om
14514:         av utvecklingsstörda?                          utvecklingsstörda i ett så tidigt skede som möjligt
14515:                                                        erbjuda handikappade barn undervisning och
14516:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        därtill ansluten rehabilitering, som främjar deras
14517: anföra följande:                                       utveckling. Strävan har varit att rehabilitering
14518:                                                        skall ske under kortvariga vårdperioder i anstalter
14519:    Den alimänna servicen inom social- och hälso-       samt i verksamhetsenheter för dagvård och un-
14520: vården är av största vikt då utvecklingsstörning       dervisning och genom handledning hemma.
14521: konstateras och handikappade barns rehabilite-            Resurserna i fråga om den service för special-
14522: ring ordnas. Verksamheten vid hälsovårdscentral-       omsorgerna om utvecklingsstörda som är avsedd
14523: ernas rådgivningsbyråer för mödra- och barna-          att vara sekundär är begränsade. Med anledning
14524: vård samt sjukhusens motsvarande service har           av detta fås en del av rehabiliteringsservicen
14525: åstadkommit att hälsovården för barn i vårt land       genom hälsovårdsservicen, vilket är ändamålsen-
14526: är på en hög nivå. I takt med att undersöknings-       ligt. Samtidigt som lagen om planering av och
14527: och behandlingsmetoderna inom medicineo ut-            statsandel för social- och hälsovården (677 /82)
14528: vecklas blir resultaten allt bättre. Detta har varit   trädde i kraft blev den i lagen om invalidvård
14529: fallet särskilt i fråga om förebyggandet och           avsedda medicinska rehabiliteringen en del av
14530: diagnostiserandet i tidigt skede av utvecklings-       hälsovården. Detta medförde bättre möjligheter
14531: störningar och -skador. Allt mera uppmärksam-          för de utvecklingsstörda att få service genom
14532: het ägnas den handledning och rådgivning som           hälsovårdssystemen, emedan den service som la-
14533: ges barnens föräldrar vid rådgivningsbyråer för        gen om invalidvård erbjuder inte tidigare har
14534: barnavård och vid sjukhusen.                           varit tillgänglig för de utvecklingsstörda.
14535:    Servicen inom den allmänna social- och hälso-          I syfte att vidareutveckla rehabiliteringen i
14536: vården är inte alltid tillräcklig. Såsom specialom-    tidigt skede inom ramen för specialomsorgerna
14537: sorger om utvecklingsstörda anordnas service som       om utvecklingsstörda har det genom försorg av
14538: förutsätter särskild kännedom om utvecklings-          Förbundet utvecklingshämning r.f. i samarbete
14539: störningar eller som den allmänna servicen inte        med socialstyrelsen, medicinalstyrelsen och de        ,r
14540: kan erbjuda. Specialomsorger anordnas av kom-          anhörigas organisationer anordnats olika slag av
14541: munalförbunden för specialomsorgsdistrikten och        forsknings- och utvecklingsverksamhet. Avsikten
14542: av kommunerna inom dessa distrikt. Tili special-       med projektet för förstahandsuppgifter har varit
14543: omsorgerna om utvecklingsstörda bör sådana un-         att utbilda personalen inom social- och hälsovår-
14544: dersökningar som omfattar de medicinska, psy-          den i de frågor som är förknippade med att ett
14545: kologiska och sociala utredningar som utgör en         utvecklingsstört barn föds i en familj samt att
14546: förutsättning för en individuell planering och         hjälpa familjen att uppsöka den service som
14547: realisering av specialomsorgerna. Omsorgerna om        erfordras. År 1983 startade Förbundet utveck-
14548: utvecklingsstörda omfattar dessutom tränings-          lingshämning r.f. ett projekt för en rehabilitering
14549: och annan nödvändig undervisning samt funktio-         i ett tidigt skede. Avsikten med projektet är att
14550: nell övning. Strävan har varit att så långt möjligt    utreda sådana smidiga verksamhetsmodeller för
14551:        4                                   1984 vp. -     KK n:o 255
14552: 
14553:        en rehabilitering i ett tidigt skede, som skulle   skilt betydelsen av rådgivningsbyråerna för bar-
14554:        lämpa sig för förhållandena i Finland och för en   navård. Däremot kan det inte anses vara motive-
14555:        erforderlig utbildning av personalen. I dessa      rat att skapa ett nytt egentligt system med
14556:        projekt framhävs det fasta samarbetet mellan       rehabilitering i tidigt skede, som skulle vara
14557:        social- och hälsovårdens allmänna service samt     avsett enbart för utvecklingsstörda.
14558:        specialomsorgerna om utvecklingsstörda och sär-
14559: 
14560:            Helsingfors den 13 juni 1984
14561: 
14562: 
14563:                                                                                Minister Vappu Taipale
14564: 
14565: 
14566: 
14567: 
14568: l!··
14569:                                                  1984 vp.
14570: 
14571: Kirjallinen kysymys n:o 256
14572: 
14573: 
14574: 
14575: 
14576:                                     Manninen: Iijoen kevättulvien estäruisestä
14577: 
14578: 
14579:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14580: 
14581:   Joka kevät toistuva ilmiö Iijoen ranta-alueilla       rakennetuilla jokivarsilla mm. Kymessä ja Poh-
14582: ovat ylisuuret tulvat. Tulvahaitat ovat vuosi vuo-      janmaalla. Sitä paitsi Pudasjärven kunnanval-
14583: delta lisääntyneet ilman, että olisi tehty mitään       tuusto on jo vuonna 1976 tehnyt kielteisen
14584: konkreettista haittojen ehkäisemiseksi. Iijoen ve-      päätöksen Iijoen voimataloudellisesta rakentami-
14585: sistöstä on olemassa erilaisia syvyys- ja pohjatutki-   sesta Siurua-hanketta koskevan päätöksen yhtey-
14586: muksia jo vuosikymmenien takaa. Tulvien pois-           dessä.
14587: ton ja madaltamisen suhteen ei varsinaisia suun-
14588: nitelmia liene olemassa. Kuitenkin em. vesistö-            Keväisten tulvahuippujen tasaaminen olisi
14589: tutkimuksiin perustuen olisi mahdollista tehdä          myös valtiontaloudellisesti kestävin vaihtoehto
14590: myös asianmukaiset tulvien madaltamissuunni-            pitkällä tähtäyksellä. Tulvavahinkojen korvaami-
14591: telmat.                                                 nen nielee varoja vuosittain lisääntyvässä määrin.
14592:                                                         Ehkäisemällä tulvat ennakolta korvausmäärät
14593:    Jatkuvasti lisääntyvistä Iijoen kevättulvista joh-   kääntyisivät laskuun ja alueen asukkaiden omia
14594: tuen ovat monet alueen rantojen viljelijät jo           taloudellisia ja inhimillisiä kärsimyksiä voitaisiin
14595: luopuneet maataloudesta, vaikka rantamaat ovat-         vähentää.
14596: kin kasvultaan alueen parhaita. Tonttimaan hin-
14597: nat ovat tulvista johtuen erittäin alhaiset. Myös         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14598: kesäloma-asutus kärsii muutoin luonnonkauniin           tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14599: ja kaiaisan joen varrella. Rakentamiselle on ai-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14600: heutunut lisäkustannuksia perustuskorkeuden             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14601: nostamisesta vähintäänkin metrillä, mikä sekään
14602: ei viime aikoina ole riittänyt. Samoin viemärit                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14603: tulvivat ja sotkevat vettä. Osan vahingoista on                 siin Iijoen kevättulvien madaltamissuun-
14604: valtio korvannut - osasta eivät asianosaiset kos-               nitelmien laatimiseksi ja näiden mukais-
14605: kaan saa korvauksia.                                            ten toimien käynnistämiseksi Pudasjärven
14606:     Iijoen jatkorakentaminen voimatalouden käyt-                kunnassa Kollajalla, Kurenalla ja Jongul-
14607: töön ei poistaisi tulvia. Esimerkkejä tästä on jo               la?
14608: 
14609:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1984
14610: 
14611:                                             Mauno Manninen
14612: 
14613: 
14614: 
14615: 
14616: 428400715W
14617: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 256
14618: 
14619: 
14620: 
14621: 
14622:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14623: 
14624:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kevään 1982 suurtulvan seurauksena käynnis-
14625: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tettiin välittömästi vesihallituksen ja Pohjolan
14626: olette 15 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn              Voima Oy:n yhteistyönä Iijoen vesistön tulvan-
14627: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            torjunnan toimintasuunnitelman laatiminen, mi-
14628: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       kä jatkuu edelleen. Suunnitelmalla pyritään sii-
14629: taja M. Mannisen näin kuuluvasta kirjallisesta          hen, että tulvien aikana tehtävät juoksutus- ym.
14630: kysymyksestä n:o 256:                                   toimenpiteet suoritettaisiin asianmukaisesti ja
14631:                                                         riittävän ajoissa, jolloin tulvien aiheuttamat va-
14632:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         hingot voitaisiin rajoittaa pienimpään mahdolli-
14633:         siin Iijoen kevättulvien madaltamissuun-        seen.
14634:         nitelmien laatimiseksi ja näiden mukais-           Tulvantorjunnan toimintasuunnitelman avulla
14635:         ten toimien käynnistämiseksi Pudasjärven        voidaan ainoastaan rajoittaa tulvavahinkoja. Mi-
14636:         kunnassa Kollajalla, Kurenalla ja Jongul-       tään lopullista, pysyväisluonteista ratkaisua suun-
14637:         la?                                             nitelmalla ei saada. Tulvan vallitessa keskittyvät
14638:                                                         vahinkojen pienentämismahdollisuudet lähinnä
14639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        palo- ja pelastustoiminnasta vastaaville viran-
14640: ti seuraavaa:                                           omaisille. Iijoen vesistön tulvat voitaisiin toden-
14641:    Iijoen vesistöalueella, lähinnä Iijoen keskiosalla   näköisesti poistaa, tai niitä voitaisiin ainakin
14642: Pudasjärven kunnan keskustaajaman Kurenalan             ratkaisevasti pienentää, vain vesistössä toteutetta-
14643: alueella, sattui viimeksi keväällä 1982 poikkeuk-       vin lisäsäännöstelyin ym. toimenpitein, joiden
14644: sellinen tulvatilanne; edellisen kerran vastaavaa       toteuttamiseen pelkästään tulvien poistamiseksi
14645: esiintyi mm. vuosina 1981 ja 1977. Kevään 1982          ei kuitenkaan näytä olevan taloudellisia edelly-
14646: tulva Iijoella oli suurin havaintojen aloittamisen      tyksiä.
14647: eli vuoden 1911 jälkeen esiintynyt.                        Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton johdolla
14648:    Suurimmat tulvavahingot aiheutuivat keväällä         parhaillaan tehtävää Iijoki-selvitystä varten on
14649: 1982 Pudasjärven kunnan Kurenalan taajaman              vesihallitus selvittänyt mm. Iijoen suunnitellun
14650: alueella ja Jongunjärven ympäristössä. Tulvan           jatkorakentamisen vaikutuksia Pudasjärven alu-
14651: nousu Pudasjärvessä ja Iijoessa Kurenalan taaja-        een tulviin. Laskelmien mukaan Kollaja-hank-
14652: man kohdalla johtuu siitä, että Pudasjärvestä           keen (Kollajan allas ja voimalaitos) avulla voitai-
14653: lähtevän jokiuoman vedenvälityskyky on suurten          siin alentaa keväällä 1982 esiintyneen suuruista
14654: virtaamien vallitessa puutteellinen.                    tulvahuippua Kurenalan taajaman kohdalla noin
14655:    Ainoat huomionarvoiset, joskin sinänsä riittä-       0,60 m ja Pudasjärvessä noin 0,85 m. Suunnitel-
14656: mättömät mahdollisuudet vaikuttaa nykyisillä            lun Jongun voimalaitoksen avulla voitaisiin lisäk-
14657: rakenteilla ja vesioikeusluvilla Iijoen keskiosan       si Jongunjärven tulvahuipun korkeutta alentaa
14658: huipputulvaan ovat vesistön yläosalla sijaitsevien      noin 0,5 m. Iijoen suunnitellun jatkorakentami-
14659: Koston- ym. ja Imi- ym. järvien säännöstelyt.           sen yhteydessä Pudasjärven alueen ja Jongunjär-
14660: Rakentaminen tulville alttiilla alueilla on ulottu-     ven tulvatilanteita voitaisiin siten merkittävästi
14661: nut varsin alas, ja mm. metsäojitukset ovat mitä        helpottaa.
14662: ilmeisimmin entisestään lisänneet tulvavirtaamia.          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
14663: Pudasjärven ja Jongunjärven tulvasuojelua olisi         Iijoen kevättulvien alentamiseksi on tehty ja
14664: mahdollista parantaa vähäisessä määrin lisäämällä       tehdään kaikki mahdollinen. Jos Iijoen suunni-
14665: vesistön tulvanaikaista purkautumista Kiimingin-        teltu jatkorakentaminen ei toteudu eikä Iijoen
14666: joen vesistön Nuorittajokeen sekä perkaamalla ja        keskiosan tulvia voida sitä kautta alentaa, joudu-
14667: pengertämällä vesistöä. Näiltä osin taloudelliset       taan ilmeisesti harkitsemaan pelkkien tulvasuoje-
14668: näkökohdat eivät kuitenkaan puolla erillisten           lutoimenpiteiden suunnittelua niiden taloudelli-
14669: hankkeiden toteuttamista.                               seen kannattavuuteen katsomatta.
14670:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
14671: 
14672:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
14673:                                       1984 vp. -- ~ n:o 256                                             3
14674: 
14675: 
14676: 
14677: 
14678:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14679: 
14680:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         forsvarar dock inte de ekonomiska synpunkterna
14681: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       genomförandet av skilda projekt.
14682: den 15 maj 1984 tili vederbörande medlem av             Vattenstyrelsen och Pohjolan Voima Oy inled-
14683: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    de omedelbart efter storöversvämningen våren
14684: dagsman M. Manninen undertecknade spörsmål           1982 i samarbete beredningen av en verksam-
14685: nr 256:                                              hetsplan för översvämningsskydd i ljo älvs vatten-
14686:                                                      drag. Detta arbete fortsätter ännu. Med planen
14687:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        strävar man tili att de avtappnings- m.m. åtgär-
14688:        att uppgöra planer för en sänkning av         der som görs under översvämningarna skall ut-
14689:        nivån på vårfloden i ljo älv och för att få   föras sakenligt och i tiliräckligt god tid, så att de
14690:        igång verksamhet i enlighet med dessa         skador som orsakas av översvämningarna skali
14691:        planer i Koliaja, Kurenala och Jonku i        kunna begränsas tili att bli så små som möjligt.
14692:        Pudasjärvi kommun?
14693:                                                         Med hjälp av denna verksamhetsplan för över-
14694:                                                      svämningsskydd kan man endast begränsa över-
14695:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      svämningsskadorna. Någon slutlig lösning av
14696: anföra följande:                                     bestående natur uppnår man inte med planen.
14697:    lnom Ijo älvs flodområde, närmast på den          Vid översvämning koncentreras möjligheterna att
14698: mellersta sträckan av älven, inom centraltätorten    minska skadorna närmast tili de myndigheter
14699: Kurenalas område i Pudasjärvi kommun, var            som ansvarar för brand- och räddningsväsendet.
14700: senast våren 1982 översvämningsläget exceptio-          Översvämningarna i Ijo älvs vattendrag skulie
14701: nellt; tidigare har motsvarande översvämningar       sannolikt kunna elimineras, elier de skulle åt-
14702: inträffat bl.a. åren 1981 och 1977. Översväm-        minstone kunna minskas på ett avgörande sätt,
14703: ningen i Ijo älv våren 1982 var den största som      enbart genom ytterligare regleringar i vattendra-
14704: förekommit sedan man började göra observatio-        get m.fl. åtgärder, för vilka det dock inte ser ut
14705: ner, dvs. sedan år 1911.                             att finnas ekonomiska förutsättningar, om de
14706:    Våren 1982 förorsakades de största översväm-      g~nomförs enbart i syfte att avlägsna översväm-
14707: ningsskadorna inom Kurenala tätort i Pudasjärvi      mngarna.
14708: kommun och i Jongunjärvis omgivningar. Att              För den utredning om Ijo älv, som för närva-
14709: vattnet stiger i Pudasjärvi och i Ijo älv vid        rande görs under ledning av Pohjois-Pohjanmaan
14710: Kurenala tätort beror på att vattenledningsför-      Seutukaavaliitto (Norra Österbottens Region-
14711: mågan i den älvfåra som går från Pudasjärvi är       plansförbund) har vattenstyrelsen klarlagt bl.a.
14712: bristfällig vid stor vattenföring.                   effekterna av den planerade fortsatta utbyggna-
14713:    De enda beaktansvärda, om också i sig otili-      den av Ijo älv på översvämningarna inom Pudas-
14714: räckliga, möjligheterna att med nuvarande ut-        järvi-området. Enligt beräkningarna kunde man
14715: byggnader och vattenrättsliga tillstånd påverka      med hjälp av Koliaja-projektet (Koliaja bassäng
14716: översvämningen på den mellersta sträckan av ljo      och kraftverk) minska en översvämningstopp av
14717: älv är reglering av Kostonjärvi och Imijärvi m.fl.   den storlek som förekom våren 1982 med ca 0,60
14718: sjöar i övre delen av vattendraget. Utbyggnaden      m vid Kurenala tätort och med ca 0,85 m i
14719: på de områden som är utsatta för översvämningar      Pudasjärvi. Med hjälp av det planerade kraftverk-
14720: sträcker sig rätt långt neråt, och bl.a. skogsdik-   et i Jonku kunde man dessutom minska över-
14721: ningarna har uppenbart ökat vattenföringen vid       svämningstoppen i Jongunjärvi med ca 0,5 m. 1
14722: översvämningarna. Det skulie vara möjligt att i      samband med den planerade fortsatta utbyggna-
14723: någon mån förbättra Pudasjärvis ochJongunjärvis      den av Ijo älv kunde sålunda översvämningsläget
14724: översvämningsskydd genom att öka vattendragets       i Pudasjärvi-området och Jongunjärvi lindras be-
14725: avbördning i Nuorittajoki i Kiminge älvs vatten-     tydligt.
14726: drag under översvämningstiden samt genom att            På basen av det ovan framförda anser rege-
14727: rensa och invalla vattendraget. Tili dessa delar     ringen att alit som kan göras för att minska
14728: 4                                    1984 vp. -- ~ n:o 256
14729: 
14730: vårfloden i Ijo älv har gjorts eller görs. Om den   sätt, blir man uppenbarligen tvungen att övervä-
14731: planerade fortsatta utbyggnaden av Ijo älv inte     ga planering av åtgärder enbart för översväm-
14732: genomförs och översvämningarna på den meller-       ningsskydd, utan att se till deras ekonomiska
14733: sta sträckan av älven inte kan minskas på detta     lönsamhet.
14734: 
14735:     Helsingfors den 13 juni 1984
14736: 
14737:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
14738:                                               1984 vp.
14739: 
14740: Skriftligt spörsmål ne 257
14741: 
14742: 
14743: 
14744: 
14745:                                   Westerlund m .fl.: Om åtgärder för marknadsföring av överskotts-
14746:                                     spannmål
14747: 
14748: 
14749:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14750: 
14751:    Från och med slutet av 70-talet och början av     tid förmår handeln inköpa endast 200 milj. kg
14752: 80-talet har man i vårt land fört en politik, som    för industrielit bruk. Eftersom centralaffärernas
14753: medvetet främjat spannmålsodling. Detta har          uppsamlingslager är fulia och inköpen tili spann-
14754: lett tili resultat, ty för första gången på sju år   målsförrådet upphört, har centralaffärerna tving-
14755: täcker nu den inhemska produktionen konsum-          ats att begränsa inköpen av säd tili att omfatta
14756: tionen.                                              enbart redan ingångna avtal.
14757:     För att underlätta marknadsföringssvårigheter-      Enligt lanrbruksinkomstlagen ankommer an-
14758: na inom lantbruket har man från statsmaktens         svaret för marknadsföring av överskottsspannmål
14759: sida lagt tyngdpunkten på. spannmålsodling. I        på staten. Lagen om statens spannmålsförråd
14760: lantbruksinkomstlagen har man inte uppstälit         förutsätter att Statens spannmålsförråd handhar
14761: produktionstak, och ansvaret för marknadsfö-         placeringen av överskottssäd i enlighet med av
14762: ringen av ett evenruelit överskott hör därför        statsrådet utfärdade direktiv, som gäller per
14763: entydigt tili statsmakten.                           skördeår. Därför kan man ifrågasätta om inte
14764:     Enligt lanrbruksstyrelsens officielia skörde-    statsmakten genom att dröja med besluten om
14765: prognoser har mängden överskottssäd uppskattats      placerings- och finansieringsbesluten för över-
14766: tili ca 800 milj. mk men volymen kan t.o.m. vara     skottssäd inte har fuligjort de på den enligt lag
14767: något högre. Besluten rörande placering och          ankommande uppgifterna härvidlag.
14768: finansiering av överskottssäden har framskjutits        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
14769: ända sedan hösten 198 3, och tilis vidare har        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14770:  beslut om export fattats endast för ca 400 milj.    ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
14771:  kg. För den resterande mängden om drygt 400         följande spörsmål:
14772: milj. kg inhemsk säd har ännu inget placerings-
14773:  elier finansieringsbeslut fattats. Statens spann-             Är Regeringen medveten om det för-
14774:  målsförråd har på grund av dröjsmålet med                  svårade marknadsläget för spannmål som
14775:  besluten upphört med inköp av säd redan för                uppstått och de problem som inte minst
14776: flera veckor sedan på grund av brist på såväl               under inkommande höst kan förväntas
14777:  lagringskapacitet som finansieringsmöjligheter.            inträffa om inte skyndsamma export- och
14778:  Enligt uppskattning finns ännu 1 100 milj. kg              finansieringsåtgärder ytterligare vidtas,
14779:  spannmål från innevarande odlingsperiod kvar på            och
14780:  jordbrukslägenheterna. Av denna mängd torde                   vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
14781:  ca 600 milj. kg komma ut i handeln före                    elier ämnar den vidta för att underlätta
14782:  utgången av skördeperioden. Under motsvarande              den rådande situationen?
14783: 
14784:      Helsingfors den 15 maj 1984
14785: 
14786:                       Henrik Westerlund                       Håkan Malm
14787: 
14788: 
14789: 
14790: 
14791: 428400737L
14792: 2                                      1984 vp. -- NJC n:o 257
14793: 
14794: Kirjallinen kysymys n:o 257                                                                    Suomennos
14795: 
14796: 
14797: 
14798: 
14799:                                    Westerlund ym.: Toimenpiteistä ylijäämäviljan markkinoimiseksi
14800: 
14801: 
14802:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14803: 
14804:    1970-luvun lopusta ja 1980-luvun alusta al-         vain 200 milj. kg teolliseen käyttöön. Koska
14805: kaen on maassamme harjoitettu politiikkaa, joka        keskusliikkeiden kokoaruisvarastot ovat täynnä ja
14806: tietoisesti on edistänyt viljanviljelystä. Tämä on     ostot viljavarastoon päättyneet, on keskusliikkei-
14807: ollut tuloksellista, sillä ensimmäisen kerran seit-    den ollut rajoitettava viljanostoja käsittämään
14808: semään vuoteen kotimainen tuotanto kattaa ku-          vain jo tehdyt sopimukset.
14809: lutuksen.                                                 Maataloustulolain mukaan vastaa valtio ylijää-
14810:    Markkinointivaikeuksien helpottamiseksi val-        mäviljan markkinoinnista. Laki valtion viljavaras-
14811: tiovalta on painottanut viljanviljelystä. Maata-       tosta edellyttää, että valtion viljavarasto huolehtii
14812: louslaissa ei ole asetettu tuotantokattoa, ja vastuu   ylijäämäviljan sijoittamisesta valtioneuvoston sa-
14813: mahdollisen ylijäämän markkinoinnista kuuluu           tovuosittain antamien määräysten mukaisesti.
14814: siitä syystä yksinomaan valtiovallalle.                Siitä syystä voidaan kysyä, onko valtiovalta jättä-
14815:    Maatilahallituksen virallisten satoennusteiden      nyt hoitamatta sille lain mukaan kuuluvia tehtä-
14816: mukaan on viljaylijäämän laskettu olevan noin          viä viivyttelemällä ylijäämäviljan sijoittamista ja
14817: 800 milj. kg, mutta määrä voi olla jopa suurem-        rahoitusta koskevia päätöksiä.
14818: pi. Ylijäämäviljan sijoittamista ja rahoittamista         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14819: koskevia päätöksiä on siirretty jo syksystä 1983 ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14820: toistaiseksi on tehty vientipäätös vain noin 400       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14821: milj. kg:sta. Jäljelle jäävästä runsaasta 400 milj.    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14822: kg:sta kotimaista viljaa ei vielä ole tehty min-
14823: käänlaista sijoitus- tai rahoituspäätöstä. Valtion                 Onko Hallitus tietoinen viljan vaikeu-
14824: viljavarasto on päätösten viivästymisen johdosta               tuneesta markkinointitilanteesta ja niistä
14825: lopettanut viljan ostamisen jo useita viikkoja                 ongelmista, joita varsinkin tulevana syk-
14826: sitten sekä varastointikapasiteetin että rahoitus-             synä voidaan odottaa, ellei kiireellisiin
14827: mahdollisuuksien puuttumisesta johtuen. Arvion                 ~ienti- ja rahoitustoimenpiteisiin ryhdytä,
14828: mukaan maatiloilla on vielä jäljellä 1 100 milj.               Ja
14829: kg viljaa tältä viljelyskaudelta. Tästä määrästä                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
14830: tullee noin 600 milj. kg myyntiin ennen satokau-               tynyt tai aikoo ryhtyä helpottaakseen val-
14831: den loppua. Vastaavana aikana kauppa voi ostaa                 litsevaa tilannetta?
14832: 
14833:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1984
14834: 
14835:                       Henrik Westerlund                          Håkan Malm
14836:                                        1984 vp. -      KK n:o 257                                        3
14837: 
14838: 
14839: 
14840: 
14841:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14842: 
14843:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                     mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
14844: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 tynyt tai aikoo ryhtyä helpottaakseen val-
14845: olette 15 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                    litsevaa tilannetta?
14846: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
14847: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
14848: Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         seuraavaa:
14849: kysymyksestä n:o 257:                                     Maatilahallituksen satolaskelman pohjalta sato-
14850:                                                        kauden 1983184 viljaylijäämäksi arvioitiin syksyl-
14851:                                                        lä 1983 noin 800 miljoonaa kiloa. Ylijäämäviljaa
14852:           Onko Hallitus tietoinen viljan vaikeu-       on viety tai päätetty viedä viijana ja maltaana 575
14853:        tuneesta markkinointitilanteesta ja niistä      miljoonaa kiloa. Valtion viljavaraston lainanottoa
14854:        ongelmista, joita varsinkin tulevana syk-       on lisätty 500 miljoonaan markkaan, jolla on
14855:        synä voidaan odottaa, ellei kiireellisiin       lisätty varastoja noin 1 000 miljoonaan kiloon.
14856:        vienti- ja rahoitustoimenpiteisiin ryhdytä,        Kuluvan satokauden viljatase ilmenee oheises-
14857:        Ja                                              ta asetelmasta:
14858: 
14859:                                                                                        milj. kg
14860:            Valtion viljavaraston varastot 1.8.1983                                         886
14861:            Kotimaisen viljan ostot
14862:               1.8.1983-30.4.1984                                     713
14863:            - arvio 1. 5 .-31. 7.1984                                 364
14864:                                                                                           1 077
14865:            Ulkomaisen keksivehnän tuonti                                                      7
14866:                                                 Yhteensä käytettävissä                    1 970
14867:            Vienti valtion viljavaraston toimesta                                        -535
14868:            Ulkomaista viljaa myyty kotimaahan                                           -160
14869:            Kotimaista viljaa myytäneen kotimaahan                                       -    50
14870:            Varasto 31.7.1984                                                              1 225
14871: 
14872:   Jos varasto pidetään 1 000 miljoonan kilon           män markkinointi ja rahoitus voidaan hoitaa
14873: tasolla, tulisi vientiä vielä jatkaa oheisen laskel-   vaikeuttamatta uuden sadon markkinointia. En-
14874: man mukaisesti tunsaalla 200 miljoonalla kilolla.      nen päätöksentekoa on vielä selvitettävä tarkem-
14875:    Hallitus on tietoinen viljan markkinatilantees-     min, paljonko viljavarastolle tarjotaan viljaa kesä-
14876: ta ja hallituksen tarkoituksena on vielä kuluvan       kuukausina, ja miten mahdollinen lisävienti ra-
14877: kesäkuun aikana ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin,     hoitetaan.
14878: joilla päättymässä olevan satokauden viljaylijää-
14879: 
14880:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1984
14881: 
14882:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
14883: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 257
14884: 
14885: 
14886: 
14887: 
14888:                               Till Riksdagens Herr Talman
14889: 
14890:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               eller ämnar den vidta för att underlätta
14891: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av             den rådande situationen?
14892: den 15 maj 1984 till vederbörande medlem av
14893: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
14894: dagsman Westerlund m.fl. undertecknade spörs-       anföra följande:
14895: mål nr 257:
14896:                                                       På basen av jordbruksstyrelsens skördeprognoser
14897:                                                     hösten 1983 uppskattades spannmålsöverskottet
14898:           Är Regeringen medveten om det för-        för skördeperioden 1983/84 till ca 800 milj. kg.
14899:        svårade marknadsläget för spannmål som       Av överskottet har exporterats eller skall exporte-
14900:        uppstått och de problem som inte minst       ras 575 milj. kg i form av spannmål eller malt.
14901:        under inkommande höst kan förväntas          Statens spannmålsförråds upplåning har ökats tili
14902:        inträffa om inte skyndsamma export- och
14903:                                                     500 milj. mk varigenom förråden ökats till ca
14904:        finansieringsåtgärder ytterligare vidtas,    1 000 milj. kg.
14905:        och
14906:                                                        Spannmålsbalansen under innevarande skörde-
14907:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    period framgår av följande uppställning:
14908: 
14909:                                                                                      milj. kg
14910:             Statens spannmålsförråds upplag 1.8.1983                                       886
14911:             Inköp av inhemsk säd
14912:                 1.8.1983-30.4.1984                                 713
14913:             -   uppskattning 1. 5.-31.7. 1984                      364
14914:                                                                                           1 077
14915:             Import av utländskt kexvete                                                       7
14916:                                                Sammanlagt                                 1 970
14917:             Export på åtgärd av statens spannmålsförråd                               -     535
14918:             Försäljning av utländsk säd i Finland                                     -     160
14919:             Beräknad försäljning av inhemsk säd i Finland                             -      50
14920:             I lager 31. 7. 1984                                                           1 225
14921: 
14922:   Om upplagringen hålls på en nivå av 1 000         ringen av överskottssäden från den skördeperiod
14923: milj. kg borde exporten enligt ovanstående kal-     som går mot sitt slut skall kunna skötas utan att
14924: kyl ökas med drygt 200 milj. kg.                    marknadsföringen av den nya skörden försvåras.
14925:   Regeringen är medveten om marknadsläget för       Innan något beslut fattas måste man ännu när-
14926: spannmål och regeringen har för avsikt att ännu     mare utreda hur mycket säd som skall erbjudas
14927: under innevarande månad vidta sådana åtgärder       spannmålsförrådet under sommarmånaderna och
14928: genom vilka marknadsföringen och finansie-          hur en eventuell tilläggsexport skall finansieras.
14929: 
14930:      Helsingfors den 18 juni 1984
14931: 
14932:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
14933:                                                 1984 vp.
14934: 
14935: Kirjallinen kysymys n:o 258
14936: 
14937: 
14938: 
14939: 
14940:                                    Ikonen ym.: Opettajien eläkkeelle siirtymisestä eräissä tapauksissa
14941: 
14942: 
14943:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14944: 
14945:    Peruskoululain 55 §:n 3 momentin mukaan             seen voisi olla riippuvainen mmenomaan vtran-
14946: "peruskoulun virka voidaan lakkauttaa, jos sen         haltijan omasta tahdosta.
14947: mukaan kuin asetuksella säädetään viranhaltijan           Ehdotetusta järjestelystä koituva rasitus val-
14948: palkkaukseen ei myönnetä valtionosuutta tai vir-       tiontaloudelle olisi vähäinen tapauksien harvalu-
14949: ka katsotaan tarpeettomaksi''. Saman lain 56 §: n      kuisuuden vuoksi. Asinomaisille viranhaitijoille
14950: mukaan on tällainen vakinainen opettaja, jonka         itselleen korjauksesta koituva hyöty olisi merkit-
14951: virka on lakkautettu, siirrettävä hänelle soveltu-     tävä- ei vähiten inhimilliseltä kannalta. Toivot-
14952: vaan toiseen peruskoulun opettajanvirkaan tai          tavaa olisikin, että epäkohdasta aiheutuviin lain-
14953: asetettava lakkautuspalkalle.                          säädännöllisiin muutoksiin voitaisiin ryhtyä jo
14954:    Varsin usein viran lakkauttaminen edellä kuva-      ennen peruskoululain voimaantuloa 198 5.
14955: tuissa tapauksissa merkitsee ao. opettajalle myös         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14956: asuinpaikkakunnan vaihtamista. Tapauksissa,            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14957: joissa on kysymys vanhasta opettajasta/ opettaja-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14958: pariskunnasta, joka on asunut paikkakunnalla           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14959: kenties kymmeniä vuosia, vaihtaminen saattaa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14960: aiheuttaa paitsi käytännön hankaluuksia myös                  ryhtyä vanhuuseläkkeen turvaamiseksi vi-
14961: inhimillisiä kärsimyksiä.                                     ranhaltijalle, jonka virka peruskoululain
14962:    Ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa viranhal-          55 §:n 3 momentin perusteella lakkaute-
14963: tija on täyttänyt 55 vuotta ja hänellä on eläkkee-            taan, tapauksissa, joissa viranhaltija on
14964: seen oikeuttavaa palvelua vähintään 30 vuotta,                täyttänyt 55 vuotta ja hänellä on eläkkee-
14965: olisi kohtuullista tarjota asianomaiselle mahdolli-           seen oikeuttavaa palvelua vähintään 30
14966: suus siirtyä eläkkeelle. Oikeus vanhuuseläkkee-               vuotta?
14967: 
14968:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1984
14969: 
14970:          Pirkko Ikonen                   Timo Kietäväinen                Tapio Holvitie
14971:          Tytti Isohookana-Asunmaa        Jukka Vihriälä                  Sirkka-Liisa Anttila
14972: 
14973: 
14974: 
14975: 
14976:  428400732E
14977: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 258
14978: 
14979: 
14980: 
14981: 
14982:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14983: 
14984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jaisesti omalle paikkakunnalle ja vasta jollei sa-
14985: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         massa kunnassa ole opettajanvirkaa, johon asian-
14986: olette 16 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn            omainen voitaisiin siirtää, siirretään hänet sovel-
14987: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tuvaan virkaan muualle. Ellei siirtoa voida ollen-
14988: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kaan suorittaa, on hänet asetettava lakkautuspal-
14989: taja Pirkko Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-   kalle. Jos verrataan peruskoulun opettajanviran-
14990: ta kysymyksestä n:o 258:                              haltijaa esimerkiksi muihin kunnan viranhaltijoi-
14991:                                                       hin, on todettava, että muilla viranhaltijoilla
14992:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         viran lakkauttaminen merkitsee palvelussuhteen
14993:        ryhtyä vanhuuseläkkeen turvaamiseksi vi-       päättymistä, ellei viranhaltijaa voida sijoittaa
14994:        ranhaltijalle, jonka virka peruskoululain      muuhun tehtävään. Oikeutta siirtoon tällaisella
14995:        55 §:n 3 momentin perusteella lakkaute-        viranhaltijalla ei ole eikä myöskään lakkautus-
14996:        taan, tapauksissa, joissa viranhaltija on      palkkaoikeutta.
14997:        täyttänyt 55 vuotta ja hänellä on eläkkee-        Tavoiteltavin olisi luonnollisesti sellainen tilan-
14998:        seen oikeuttavaa palvelua vähintään 30         ne, että jokaisella olisi mahdollisuus tehdä työ-
14999:        vuotta?                                        tään haluamallaan paikkakunnalla eikä kenen-
15000:   Vastauksena kysmykseen esitän kunnioittavasti       kään tarvitsisi vastoin tahtoaan muuttaa työpai-
15001: seuraavaa:                                            kan takia toiselle paikkakunnalle. Useimmille
15002:                                                       työn loppumisen takia muuttamaan joutuville
15003:    Peruskoulujen opettajien tarpeellinen määrä        siirrosta aiheutuu ongelmia joko korkean iän,
15004: määräytyy oppilasmäärän sekä opetusryhmien ko-        perhesyiden, terveydentilan tms. syyn johdosta.
15005: koa ja opetustuntien jakoa koskevien säännösten       Sellainen ihannetila, ettei kenenkään tarvitsisi
15006: perusteella. Opettajien palkkauksiin tuleva val-      työn puutteen takia muuttaa, ei nyky-yhteiskun-
15007: tionosuus määrätään laskennallisesti opettajien       nassa ole helposti saavutettavissa. Julkisessa hal-
15008: lukumäärän ja palkkausluokkien sekä annettujen        linnossa kysymyksen ratkaisemiseen lienee aina
15009: opetustuntien perusteella. Jos opettajanviran         jossain määrin enemmän mahdollisuuksia. Tä-
15010: palkkaukseen ei säännösten mukaan myönnetä            män vuoksi tulisi kaikki huomio kiinnittää sii-
15011: valtionosuutta, virka voidaan lakkauttaa.             hen, että työpaikasta johtuvia pakkosiirtymisiä
15012:    Kun joudutaan tilanteeseen, jossa jokin virka      voitaisiin kaikin käytettävissä olevin keinoin vält-
15013: käy tarpeettomaksi ja se säännösten mukaan on         tää ja jos siirtymistä ei voida välttää, se pyrittäi-
15014: lakkautettava, on se luonnollisesti asianomaisen      siin tekemään mahdollisimman joustavaksi. Jous-
15015: viranhaltijan kannalta valitettavaa. Näin on paitsi   tavuutta osaltaan lisäisi tilanteiden ennakoimi-
15016: opettajien kohdalla myös kaikkien muiden viran-       nen ja suunnitelmallisuuden parantaminen.
15017: haltijoiden ja työntekijäin kohdalla, joiden virka    Opettajien osalta korostaisin vielä, että heidän
15018: tai tehtävät lakkaavat.                               asemansa työn lakkaaruistilanteessa on turvatum-
15019:    Peruskoulun opettajanviranhaltija on viran lak-    pi kuin useimpien muiden virkamiesten ja työn-
15020: kauttamistilanteessa jossain määrin paremmassa        tekijäin. Eläkesäännösten muuttamista tällaisen
15021: asemassa kun useimmat muut virkamiehet.               siirtymistilanteen varalta ei pelkästään opettajien
15022: Opettajan kohdalla säännökset turvaavat hänen         osalta liene mahdollista toteuttaa. Jos muutoksiin
15023: asemansa siten, että hänellä on oikeus tulla          ryhdyttäisiin, niiden tulisi koskea yleisesti kaikkia
15024: siirretyksi hänelle soveltuvaan toiseen peruskou-     viranhaltijoita ja työntekijöitä vastaavassa tilan-
15025: lun opettajanvirkaan. Oikeus siirtoon on ensisi-      teessa.
15026: 
15027:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1984
15028: 
15029: 
15030:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
15031:                                         1984 vp. -      KK n:o 258                                        3
15032: 
15033: 
15034: 
15035: 
15036:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
15037: 
15038:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lämplig tjänst på annat håll. Om någon förflytt-
15039: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ning inte alls kan genomföras, skall han uppföras
15040: den 16 maj 1984 tili vederbörande medlem av             på indragningsstat. Om man jämför innehavaren
15041: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       av en lärartjänst vid grundskola med t.ex. kom-
15042: dagsledamot Pirkko Ikonen m.fl. undertecknade           munens andra tjänsteinnehavare, måste man
15043: spörsmål nr 2 58:                                       konstatera, att en indragning av tjänsten för
15044:                                                         andra tjänsteinnehavare innebär att anstälinings-
15045:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        förhåliandet upphör, om tjänsteinnehavaren inte
15046:         för att trygga ålderspensionen för tjänste-     kan placeras i någon annan uppgift. En sådan
15047:         innehavare, vars tjänst med stöd av 55 §        tjänsteinnehavare har inte någon rätt tili förflytt-
15048:         3 mom. grundskolelagen indras, i de fali        ning och inte helier rätt tili indragningsstat.
15049:         då tjänsteinnehavaren har fylit 55 år och
15050:         har varit i pensionsberättigande tjänst            Mest eftersträvansvärd vore naturligtvis en så-
15051:         minst 30 år?                                    dan situation där var och en skulie ha möjlighet
15052:                                                         att arbeta på den ort han önskar och där ingen
15053:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mot sin vilja skulie behöva flytta tili annan ort
15054: anföra följande:                                        p.g.a. arbetsplatsen. För de flesta som blir tvung-
15055:    Det erforderliga antalet lärare i grundskolorna      na att flytta p.g.a. att arbetet upphör förorsakar
15056: fastställs på basen av elevantalet samt stadgande-      flyttningen problem, antingen p.g.a. hög ålder,
15057: na om undervisningsgruppernas storlek och för-          familjeskäl, hälsotilistånd elier någon annan lik-
15058: delningen av undervisningstimmarna. Statsande-          nande orsak. Ett sådant idealtillstånd, att ingen
15059: len för avlöningar för lärare beräknas på basen av      skulle behöva flytta p.g.a. brist på arbete, är inte
15060: lärarnas antal och löneklasser samt undervisnings-      lätt att uppnå i dagens samhälle. Inom den
15061: timmarna. Om statsandel enligt stadgandena              offentliga förvaltningen torde det alitid finnas i
15062: inte beviljas, kan tjänsten indras.                     någon mån flere möjligheter att lösa frågan.
15063:    När man hamnar i en situation där någon              Därför borde ali uppmärksamhet fästas vid att
15064: tjänst blir obehövlig och enligt stadgandena            tvångsförflyttningar som beror på arbetsplatsen
15065: måste indras, är det naturligtvis beklagligt för        med alla tili buds stående medel borde kunna
15066: vederbörande tjänsteinnehavare. Så är faliet för-       undvikas, och om förflyttningen inte kan undvi-
15067: utom för lärare också för alla andra tjänsteinne-       kas borde den ske så smidigt som möjligt. Man
15068: havare och anstälida vars tjänster elier arbetsplat-    kunde öka smidigheten genom att förbättra
15069: ser indras.                                             planmässigheten och möjligheterna att förutsäga
15070:     Innehavaren av en lärartjänst vid grundskola        olika situationer. För lärarnas del vili jag ännu
15071: befinner sig, om hans tjänst indras, i en något         poängtera att deras stälining i de fali då arbetet
15072:  bättre situation än de flesta andra tjänstemän.        upphör, är bättre tryggad än de flesta andra
15073: För lärarens del tryggar stadgandena hans stäli-        tjänstemäns och anställdas. En ändring av pen-
15074: ning på så sätt, att han har rätt att bli förflyttad    sionsstadgandena med tanke på en sådan förflytt-
15075: tili annan för honom lämplig lärartjänst vid            ninssituation torde inte vara möjlig att genom-
15076:  grundskola. Han har rätt att bli förflyttad i första   föra enbart för lärarnas del. Om man skulie
15077:  hand tili egen ort, och först om det inom samma        påbörja förändringar borde de alimänt beröra
15078:  kommun inte finns någon lärartjänst tili viiken        alla tjänsteinnehavare och anstälida i motsvaran-
15079:  vederbörande kunde förflyttas, förflyttas han tili     de situation.
15080: 
15081:      Helsingfors den 18 juni 1984
15082: 
15083: 
15084:                                                                                 Minister Pekka Vennamo
15085:                                                 1984 vp.
15086: 
15087: Kirjallinen kysymys n:o 259
15088: 
15089: 
15090: 
15091: 
15092:                                    Väänänen ym.: Lisäpistejärjestelmän palauttamisesta ammatillisen
15093:                                      koulutuksen yhteisvalintoihin
15094: 
15095: 
15096:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15097: 
15098:     Ammattikasvatushallituksen 1. 9.1983 julkista-     mattijärjestö OAJ on yhtynyt opetusministeriön
15099: missa ammatillisen koulutuksen yhteisvalinnan          kannanottoon.
15100: valintaperusteissa vuodelle 1984 todetaan, että           Kun tutkimustulokset, opinto-ohjaajien koke-
15101: hakijoiden hankkimasta lisäkoulutuksesta ei enää       mukset ja opetusviranomaisten kannanotot ovat
15102: vuodesta 1985 lähtien anneta lisäpisteitä.             edellä selostetun mukaiset, tulisi nuorilla olla
15103:     Hakiessaan peruskoulun jälkeen ammatilliseen       koulutuksen risteyskohdissa erilaisia vaihtoehtoja
15104: koulutukseen oppilaat ovat keskimäärin 15 vuo-         valittavanaan. Jäykkä järjestelmä aiheuttaa run-
15105: den iässä. Peruskoulun 9. luokkalaisten uranva-        saasti oppilaspaikkojen peruuttamisia, koulun
15106: linnan valmiuksien kehittyneisyyttä käsittelevässä     keskeytyksiä ja päällekkäiskoulutuksen tarvetta.
15107: Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimus-         Lisäkoulutus ja valmentavat opinnot ovat näin
15108: laitoksessa laaditussa FK Pekka A. Kososen tutki-      ollen erittäin usein tarpeen peruskoulun päätty-
15109: muksessa (Työvoimaministeriö, suunnitteluosas-         misen ja lopullisen ammatillisen koulutuksen
15110: to: Työvoimapoliittisia tutkimuksia n:o 44, 1983)      välivaiheessa. Vuoden 1984 yhteisvalintaperustei-
15111: todetaan, että peruskoulun oppilaat eivät usein-       den mukaan hakija, joka on päätoimisesti opis-
15112: kaan lähtöluokkansa syyslukukaudella ole vielä         kellut ja loppuun suorittanut kolmen kuukauden
15113: valmiita valitsemaan koulutus- ja ammattitie-          lisäkoulutuksen, saa osalleen yhden lisäpisteen.
15114: tään.                                                  Yli kuusi kuukautta kestävästä koulutuksesta on
15115:     Tutkimuksen tulokset osoittivat, että "kiteyty-    tuloksena kaksi lisäpistettä. Koulutus voi olla
15116: nyt ammatillinen suuntautuneisuus ohjaa van-           ammatillista tai yleissivistävää. Lisäksi on mah-
15117: kasti vain osan 9. luokkalaisten koulutusvalin-        dollisuus saada lisäpisteitä koulutusajan pituuden
15118:  noista". Vastaajista tuntuva osa käyttää muita        mukaan oppisopimuskoulutuksesta, työllisyys-
15119: perusteita keskiasteen koulutusta suunnitelles-        koulutuksesta sekä ammatillisesta esikurssista.
15120: saan ja ''viimeksi mainituille ammatillisiin oppi-     Peruskoulun lisäluokan ja lukioluokan hyväksy-
15121:  laitoksiin aikoville ratkaisut näyttävät tulevan      tystä suorittamisesta pisteitä kertyy kaksi. Lisäpis-
15122:  liian äkkiä''.                                        teitä ei kuitenkaan saa varusmiespalvelun aikana
15123:     Peruskoulun opinto-ohjaajan arvioitten mu-         suoritetusta ammatillisesta koulutuksesta, ei kor-
15124:  kaan vain 11 5 9. luokkalaisista on yltänyt           keakoulututkinnon osasuorituksesta eikä harras-
15125: selvästi itsenäiseen kehitysvaiheeseen. Itsenäisty-    teluonteisista kursseista, ei myöskään työn ohella
15126:  minen oli käynnissä 41 % :n osalta. Näin ollen        suoritetusta etäisopiskelusta.
15127:  vain joka toinen oli varma ammattisuunnasta.             Vuodesta 1985 lähtien ei lisäpisteitä enää saa
15128:  Lisäksi 9. luokkalaisten valmiudet valintoihin        mistään em. opiskeluista.
15129:  olivat kehittyneisyydeltään hyvin vaihtelevia.           Kun peruskoulun jälkeen oppilaalla ei, kuten
15130:     Kouluhailituksen tutkimuksen mukaan vain n.        edellä on todettu, ole läheskään aina valmiuksia
15131:  40 % lukion 1. luokan oppilaista on vasta suun-       valita ammattiaan, auttavat edellä mainitut kou-
15132:  tautunut jollekin tietylle jatko-opintojen alalle.    lutusmahdollisuudet tulevaa lopullista ammattia
15133:  Ratkaisu saattaa silti vielä muuttua. Myös opetus-    valittaessa ja ne täydentävät asianomaisen nuoren
15134:  ministeriön KOVA-toimikunta totesi, että nuoret       ihmisen valmiuksia yleensä kansalaisena ja ihmi-
15135:  eivät koululaitoksen edellyttämänä ajankohtana        senä. Koulutus antaa kyvyn ja halun opiskeluha-
15136:  aina ole kypsiä uraratkaisuihin. Mietintö esittikin   kuisuuteen ja itsensä monipuoliseen kehittämi-
15137:  nykyistä valintaperustetta jatkettavaksi, jolloin     seen. Esimerkiksi kaupallisen ja teknisen koulu-
15138:  lisäkoulutuksesta kertyy pisteitä. Opettajien am-     tuksen tarve yhdistyvät yhä useammissa työtehtä-
15139: 428400760B
15140: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 259
15141: 
15142: vissä, samoin hoito- ja talousalan koulutus, tek-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15143: ninen koulutus ja kielitaito tai eri hoitoalojen    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15144: yhdistelmät, rakennusalan eri tehtävät jne.
15145:                                                                Aikooko Hallitus palauttaa lisäpistejär-
15146:                                                             jestelmän lisäkoulutuksesta niille perus-
15147:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           koulun käyneille, jotka osallistuvat am-
15148: tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme               matillisen koulutuksen yhteisvalintoihin?
15149: 
15150:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1984
15151: 
15152:         Marjatta Väänänen                   Pirkko Ikonen              Mauno Manninen
15153:         Tytti Isohookana-Asunmaa            Esko Aho                   Pentti Poutaneo
15154:                                       1984 vp. -     KK n:o 259                                       3
15155: 
15156: 
15157: 
15158: 
15159:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15160: 
15161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rä nuoria, jotka ovat aikaisemmin jääneet amma-
15162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tillisen koulutuksen ulkopuolelle. Väliaikainen
15163: olette 16 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn           ammatillinen koulutus mukaan lukien näiden
15164: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         aloituspaikkojen määrä oli 66 400 aloituspaikkaa
15165: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    vuonna 1980 ja 71 500 vuonna 1982 ja tulee
15166: taja Marjatta Väänäsen ym. näin kuuluvasta kir-      olemaan vuosille 1984-1985 hyväksytyn keskias-
15167: jallisesta kysymyksestä n:o 259:                     teen koulutuksen kehittämisohjelman mukaan
15168:                                                      73 000 vuonna 1984 ja 70 800 vuonna 1985.
15169:           Aikooko Hallitus palauttaa lisäpistejär-   Kun mainittuihin aloituspaikkamääriin lisätään
15170:        jestelmän lisäkoulutuksesta niille perus-     muun keskiasteen ammatillisen koulutuksen ja
15171:        koulun käyneille, jotka osallistuvat am-      korkeakoulujen aloituspaikkamäärät, aloituspaik-
15172:        matillisen koulutuksen yhteisvalintoihin?     kamäärien suhde kyseisen vuoden 16-18-vuoti-
15173:                                                      aiden keskimääräiseen ikäluokkaan oli vuonna
15174:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     1980 noin 111 % ja vuonna 1982 noin 119 %ja
15175: ti seuraavaa:                                        tulee olemaan kuluvana vuonna noin 126 % ja
15176:                                                      vuonna 1985 noin 130 %.
15177:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne-
15178: tun lain (474/78) mukaan jokaiselle peruskoulun          Vaikka ammatillisten oppilaitosten aloitus-
15179: tai lukion päättäneelle tulee tarjota mahdollisuus   paikkamääriä on voitu viime vuosina oleellisesti
15180: ammatillisesti eriytyvän koulutuksen hankkimi-       lisätä ja vaikka aloituspaikkamäärien ja nuoriso-
15181: seen ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkea-      ikäluokkien koon suhde on muuttunut koulutuk-
15182: koulussa. Tämä tavoite tulee saavuttaa tarkoite-     seen hakeutuvien kannalta vuosi vuodelta yhä
15183: tun lain mukaan vuoden 1988 loppuun mennes-          edullisemmaksi, ammatillisten oppilaitosten ul-
15184: sä. Keskiasteen koulunuudistuksen 3. 7.1980 päi-     kopuolelle on vuosittain jäänyt varsin suuri haki-
15185: vätyssä toimeenpanosuunnitelmassa on tämän ta-       jamäärä. Ammattikasvatushallituksen antaman
15186: voitteen saavuttamiseksi lähdetty siitä, että am-    selvityksen mukaan yhteisvalinnan piiriin kuulu-
15187: matillisesti eriytyvän koulutuksen aloituspaikko-    vassa koulutuksessa noin 50 000 hakijaa jäi vaille
15188: jen pysyvä tarve olisi noin 74 000 pitäen lähtö-     koulutuspaikkaa vuonna 1983. Näistä hakijoista
15189: kohtana keskimääräistä koulutuksen kysyntää eli      tosin suuri enemmistö eli 32 000 pyrki ensisijai-
15190: 16-18-vuotiaiden ikäluokan keskiarvoa vuosina        sesti terveydenhuoltoalan koulutukseen. Eräänä
15191: 1985-1995. Yhtä koulutettavaa kohden aloitus-        tekijänä ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle
15192: paikkojen määrä olisi 1,23 aloituspaikkaa. Luvus-    jäävien suureen määrään on ollut se, että niin
15193: sa on otettu huomioon moninkertainen ammatil-        sanotun moninkertaisen ammatillisen koulutuk-
15194: linen koulutus, vapaat aloituspaikat ja keskeyttä-   sen osuus on viime vuosina lisääntynyt. Amma-
15195: misaste. Näistä 74 000 aloituspaikasta noin          tillisen koulutuksen suorittaneiden määrä kaik-
15196: 58 000 aloituspaikkaa olisi ammattikasvatushalli-    kien ammatillisten oppilaitosten uusista opiskeli-
15197: tuksen alaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa.     joista oli Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuo-
15198: Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitel-      sina 1976-1978 noin 14 500 vuosittain kun
15199: man mukaan on lisäksi vuonna 1988 varauduttu         vastaava lukumäärä vuosina 1981-1983 oli
15200: 3 000 väliaikaisen ammatillisen koulutuksen aloi-    21 200-21 600. Moninkertaisen ammatillisen
15201: tuspaikan perustamiseen.                             koulutuksen sanottu lisääntyminen merkitsee si-
15202:    Ammattikasvatushallituksen alaisten ammatil-      tä, että suurin piirtein kaikki ne aloituspaikat,
15203: listen oppilaitosten aloituspaikkamäärää on viime    joita on voitu lisätä ammatillisiin oppilaitoksiin,
15204: vuosina pidetty huomattavasti korkeammalla ta-       ovat menneet jo jonkin ammatillisen koulutuk-
15205: solla kuin mainittu toimeenpanosuunnitelman          sen hankkineiden hakijoiden käyttöön.
15206: aloituspaikkamäärä. Tämä on johtunut paitsi              Muun muassa mainitusta kehityksestä johtuen
15207: nuorisoikäluokkien koon suuruudesta myös siitä,      vai rioneuvoston 24. 3. 1983 hyväksymässä keskias-
15208: että koulutukseen hakeutuu jatkuvasti suuri mää-     teen koulutuksen kehittämisohjelmassa vuosille
15209: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 259
15210: 
15211: 1984-1985 asetettiin tavoitteeksi moninkertai-          tukseen tavoitteena koulutuksen kysynnän ja tar-
15212: sen ammatillisen koulutuksen asteittainen pie-          jonnan nykyistä parempi tasapainotila vuosikym-
15213: nentäminen pitäen ensisijaisena tavoitteena sitä,       menen lopulla. Ohjeiden tarkoituksena ei ole
15214: että peruskoulusta ja lukiosta pääseville turvattai-    moninkertaisen ammatillisen koulutuksen lopet-
15215: siin mahdollisuus edes yhden ammatillisen kou-          taminen tai edes kovin radikaali supistaminen.
15216: lutuksen hankkimiseen. Muun muassa tähän pe-            Asetetuista aloituspaikkatavoitteista käy ilmi ope-
15217: rustuen ammattikasvatushallitus päätti 1. 9. 1983       tusministeriön ohjeilla pyrittävän moninkertaisen
15218: poistaa lisäkoulutuksesta saadut lisäpisteet vuo-       ammatillisen koulutuksen vähentämiseen 15-
15219: den 1985 yhteisvalinnasta lukien. Aikaisemmin           20 %: lla nykytilasta, mihin pääsemisellä turvat-
15220: suoritetusta koulutuksesta on tätä ennen saanut         taisiin mahdollisuus edes yhden ammatillisen
15221: yhteisvalinnassa lisäpisteitä, minkä lisäksi lisäpis-   koulutuksen hankkimiseen edessä olevana viisi-
15222: teitä on annettu 16 vuotta korkeammasta hakijan         vuotiskautena 15 000-20 000 nuorelle, joilla ei
15223: iästä. Näin koulutuksen hankkiminen ja saman-           tätä mahdollisuutta olisi viime vuosien kehityk-
15224: aikainen iän karttuminen on tuonut ammatilli-           sen jatkuessa.
15225: siin oppilaitoksiin pyrkiville olennaista etua yh-         Moninkertainen ammatillinen koulutus on
15226: teisvalinnassa.                                         eräissä suhteissa myönteinen ja tuettava ilmiö.
15227:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne-         Nuorisolle täytyy turvata mahdollisuus edetä
15228: tun lain edellä mainitun tavoitteen saavuttamista       koulutusurallaan koulutusasteelta toiselle. Niin
15229: silmällä pitäen ja erinäisistä muista syistä opetus-    ikään nuorisolle täytyy säilyttää mahdollisuus
15230: ministeriö antoi 3. 1. 1984 ammattikasvatushalli-       tehtyjen virhevalintojen oikaisemiseen. Tässä
15231: tukselle ohjeet aloitus- ja oppilaspaikkatavoittei-     suhteessa opetusministeriön toimintaohjeet jättä-
15232: den saavuttamisesta ja voimavarojen käytön oh-          vät tarvittavan ja myös keskiasteen koulunuudis-
15233: jaamisesta ja tehostamisesta. Ohjeilla pyritään         tuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisen koulu-
15234: muun ohella siihen, että vuoteen 1988 mennessä          tusväylien auki pitämistä koskevan varan. Sen
15235: voitaisiin saavuttaa ammatillisen koulutuksen ky-       sijaan kahden eri alan ammattitaidon hankkimi-
15236: synnän ja tarjonnan kokonaismäärissä sellainen          sessa työelämän monipuolisten vaatimusten tyy-
15237: tasapainotila, että mahdollisuus ammatillisesti         dyttämiseksi pitäisi kahden erillisen peruskoulu-
15238: eriytyvän koulutuksen hankkimiseen voitaisiin           tuksen hankkimisen sijasta asettaa etusijalle yh-
15239: tarjota yleissivistävästä koulutuksesta tulevalle       den alan peruskoulutusta täydentävä toisen alan
15240: ikäluokalle. Tässä tarkoituksessa olisi edessä ole-     lisäkoulutus varsinkin tilanteessa, jossa huomat-
15241: van viisivuotiskauden aikana pyrittävä tarjoa-          tava määrä nuorisoa jää yhtäkin peruskoulutusta
15242: maan ammatillisen koulutuksen hankkimismah-             paitsi.
15243: dollisuus myös niille nuorille, jotka aikaisempina         Ammattikasvatushallituksen vuoden 1985 yh-
15244: vuosina ovat jääneet koulutuksen ulkopuolelle,          teisvalinnan valintaperusteita koskevan päätöksen
15245: eli tyydyttää ns. yli-ikäluokkainen koulutuksen         mukaan myös peruskoulun lisäluokasta eli vapaa-
15246: kysyntä.                                                ehtoisesta 10. luokasta ja lukion yhden tai kah-
15247:    Tämän pyrkimyksen toteuttamista varten oh-           den luokan käymisestä aikaisemmin annetut lisä-
15248: jeissa kehotettiin muuttamaan ammatillisten op-         pisteet poistuvat. Ammattikasvatushallitus perus-
15249: pilaitosten oppilasvalintaperusteita siten, että        telee kantaansa muun muassa sillä, että 10.
15250: moninkertaisen ammatillisen koulutuksen määrä           luokan käyminen antaa mahdollisuuden todistus-
15251: vähenee. Ohjeissa asetettiin tavoitteeksi nostaa        arvosanojen kohottamiseen ja samanaikaisen vart-
15252: näillä keinoilla vailla ammatillista koulutusta         tumisen antamilla ikäpisteillä. Ammattikasvatus-
15253: olevien uusien opiskelijoiden määrää 3 000-             hallitus ei näe tarpeellisena niin ikään palkita
15254: 4 000 oppilaalla vuosittain. Ohjeissa kehotettiin       lisäpistein lukion keskeyttämistä. Kouluhallitus
15255: selvittämään muun ohella vailla ammatillista            sen sijaan pitää tärkeänä, että peruskoulun lisä-
15256: koulutusta olevien hakijoiden asettaminen lisä-         luokan ja lukion ensimmäisen ja toisen luokan
15257: pistein etusijalle, hakijan iästä nykyisin yhteisva-    käymisestä edelleen saisi lisäpisteitä.
15258: linnassa annettavien lisäpisteiden tarkoituksen-           Valtioneuvoston ja opetusministeriön edellä
15259: mukaisuus ja mahdollisten kiintiöjärjestelmien          tarkoitetut oppilasvalintaperusteisiin liittyvät
15260: käyttöönotto moninkertaisen koulutuksen sääte-          kannanotot ovat koskeneet yksinomaan monin-
15261: lyä silmällä pitäen.                                    kertaista ammatillista koulutusta eikä valtioneu-
15262:    Opetusministeriön ohjeiden tarkoituksena on          vosto tai opetusministeriö ole näissä kannanotois-
15263: siten lisätä vailla mitään ammatillista koulutusta      sa katsonut, että peruskoulun lisäluokasta tai
15264: olevien hakijoiden pääsyä ammatilliseen koulu-          lukion osittaisesta käymisestä aikaisemmin saadut
15265:                                      1984 vp.       KK n:o 259                                    5
15266: 
15267: lisäpisteet tulisi poistaa. Opetusministeriö on     kouluhallituksen lausunnot. Ne saatuaan opetus-
15268: pyytänyt Opettajien Ammattijärjestön asiaa kos-     ministeriö tulee harkitsemaan, onko ministeriön
15269: kevasta kirjelmästä ammattikasvatushallituksen ja   toimintaohjeiden antaminen asiassa tarpeen.
15270: 
15271:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1984
15272: 
15273:                                                                  Opetusministeri Kaarina Suonio
15274: 6                                      1984 vp. -      KK n:o 259
15275: 
15276: 
15277: 
15278: 
15279:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15280: 
15281:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i årsklasserna även därpå att antalet unga män-
15282: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          niskor som söker sig tili utbildning och som
15283: av den 16 maj 1984 tili vederbörande medlem av         tidigare inte blivit antagna tili den yr~esinriktade
15284: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   utbildningen fortfarande är stort. Ar 1980 var
15285: man Marjatta Väänänen m.fl. undertecknade              antalet nybörjarplatser 66 400, den interimistiska
15286: spörsmål nr 259:                                       yrkesinriktade utbildningen inberäknad. Under
15287:                                                        1982 var antalet 71 500 nybörjarplatser och un-
15288:            Ämnar Regeringen återinföra systemet        der 1984 kommer antalet i enlighet med den
15289:         med tilläggspoäng för påbyggnadsutbild-        utvecklingsplan som godkänts för mellanstadi-
15290:         ningen för sådana som genomgått grund-         eutbildningen för 1984-85 att vara 73 000 ny-
15291:         skolan och som deltar i gemensamma             börjarplatser. Under 1985 kommer antalet att
15292:         antagningar inom den yrkesinriktade ut-        vara 70 800 platser. När antalet nybörjarplatser
15293:         bildningen?                                    inom den övriga yrkesinriktade utbildningen på
15294:                                                        mellanstadiet och vid högskolorna läggs tili anta-
15295:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       let nämnda nybörjarplatser, var under 1980 ny-
15296: framföra följande:                                     börjarplatsernas förhållande tili den genomsnitt-
15297:                                                        liga åldersklassen 16-18 åringar ca 111 % och
15298:    Enligt lagen om utvecklande av utbildningen
15299:                                                        under 1982 ca 119 %. Under innevarande år
15300: på mellanstadiet (474/78) bör var och en som
15301:                                                        kommer förhållandet att vara ca 126 % och
15302: avslutat sina studier i grundskolan eller gymna-
15303:                                                        under 1985 ca 130 %.
15304: siet ha en möjlighet att förvärva sig en yrkesinrik-
15305: tad utbildning vid yrkesläroanstalter eller hög-          Fastän det under de senaste åren varit möjligt
15306: skolor. Detta mål bör enligt nämnda lag uppnås         att väsentligt öka antalet nybörjarplatser vid
15307: före slutet av 1988. I verkställighetsplanen för       yrkesläroanstalterna och fastän förhållandet från
15308: mellanstadiereformen av den 3. 7. 1980 har man         år tili år mellan nybörjarplatserna och antalet
15309: för att uppnå detta mål utgått från att det            ungdomar i åldersklasserna i fråga om sådana
15310: permanenta behovet av nybörjarplatserna inom           som söker sig tili utbildning blivit bättre, har
15311: den yrkesinriktade utbildningen är ca 74 000           antalet sådana, som inte blivit antagna tili den
15312: utgående från efterfrågan på den genomsnittliga        yrkesinriktade utbildningen varit mycket stort.
15313: utbildningen, dvs. utgående från den genom-            Enligt en utredning som yrkesutbildningsstyrel-
15314: snittliga årsklassen 16-18 åringar under åren          sen gett blev ca 50 000 inträdessökande under
15315: 1985-1995. Antalet nybörjarplatser för en elev         1983 utan utbildningsplats inom den utbildning
15316: skulle vara 1,23 nybörjarplatser. Detta tai inne-      som berörs av den gemensamma antagningen.
15317: håller mångfaldig yrkesinriktad utbildning, ledi-      Visserligen sökte sig största delen av dessa, dvs.
15318: ga nybörjarplatser och antalet sådana som avbry-       32 000 elever i främsta rummet tili utbildningen
15319: ter sina studier. Av dessa 74 000 nybörjarplatser      inom hälsovården. En faktor som påverkat att
15320: skulle ca 58 000 nybörjarplatser vara vid sådana       antalet sådana som inte blivit antagna tili den
15321: yrkesläroanstalter som lyder under yrkesutbild-        yrkesinriktade utbildningen har varit, att den
15322: ningsstyrelsen. Enligt undervisningsministeriets       s.k. mångfaldiga yrkesinriktade utbildningens
15323: verksamhets- och ekonomipian har man dess-             andel under de senaste åren ökat. Antalet sådana
15324: utom planerat på att under 1988 inrätta 3 000          som genomgått en yrkesinriktad utbildning av
15325: interimistiska nybörjarplatser inom den yrkesin-       alla nya studerande vid yrkesläroanstalterna var
15326: riktade utbildningen.                                  under 1976-78 enligt Statistikcentralens statis-
15327:    Antalet nybörjarplatser vid de yrkesläroanstal-     tik ca 14 500 sruderande per år medan motava-
15328: ter som lyder under yrkesutbildningssryrelsen har      rande antal under 1981-83 var 21 200-21 600.
15329: under de senaste åren hållits på en betydligt          Ökningen av den mångfaldiga yrkesinriktade
15330: högre nivå än vad som anges i verkställighetspla-      utbildningen betyder att nästan alla de nybörjar-
15331: nen. Detta har berott utom på antalet ungdomar         platser som yrkesläroanstalterna har kunnat be-
15332:                                        1984 vp. -- ~ n:o 259                                              7
15333: 
15334: viljas har gått tili sådana inträdessökande som         om de tilläggspoäng som sökanden får på basen
15335: redan har en yrkesinriktad utbildning.                  av högre ålder och ibruktagandet av eventuella
15336:    Bl.a. beroende på ovan nämnda utveckling             kvotsystem med hänsyn tili regleringar av den
15337: uppställde man i den utvecklingsplan för utbild-        mångfaldiga utbildningen.
15338: ningen på mellanstadiet som statsrådet fastställt          Syftet med undervisningsministeriets anvis-
15339: för 1984--85 såsom mål att gradvis minska den           ningar är således att öka möjligheterna för sådana
15340: mångfaldiga yrkesinriktade utbildningens andel.        som inte har någon yrkesinriktad utbildning att
15341: Såsom främsta mål hade man att tillförsäkra             bli antagna tili den yrkesinriktade utbildningen.
15342: sådana som genomgått grundskolan eller gymna-          Såsom mål har man uppställt att i slutet av detta
15343: siet en möjlighet att förvärva sig ens en yrkesin-      decennium ha en bättre balans mellan efterfrå-
15344: riktad utbildning. Bl.a. på basen därav beslöt         gan och utbudet på utbildning. Man har inte för
15345: yrkesutbildningsstyrelsen den 1.9.1983 avskaffa         avsikt att med anvisningarna avskaffa den yrkes-
15346: de tilläggspoäng som man får på basen av               inriktade utbildningen eller ens att radikalt in-
15347: tilläggsutbildningen, räknat från den gemensam-        skränka den. Av de uppställda målen för nybör-
15348: ma antagningen 1985. På basen av tidigare              jarplatserna framgår att man med undervisnings-
15349: utbildning har man tidigare vid gemensamma             ministeriets anvisningar strävar tili att minska
15350: antagningar fått tilläggspoäng. Dessutom har           den mångfaldiga yrkesinriktade utbildningen
15351: inträdessökanden fått tilläggspoäng om han varit       med 15--20 % jämfört med det nuvarande lä-
15352: äldre än 16 år. Således har förvärvad utbildning i     get. Om man uppnår detta kunde 15 000--
15353: samband med högre ålder medfört väsentliga             20 000 unga människor under den kommande
15354: förmåner vid gemensamma antagningar för såda-          femårsperioden tillförsäkras en möjlighet att för-
15355: na som söker inträde tili yrkesläroanstalterna.        värva ens en yrkesinriktad utbildning. Dessa
15356:    Med hänsyn tili uppnåendet av ovan nämnda           unga människor har inte denna möjlighet om
15357: mål enligt lagen om utvecklande av utbildningen        utvecklingen fortsätter på ett sätt som den under
15358: på mellanstadiet och av vissa andra skäl gav           de senaste åren gjort.
15359: undervisningsministeriet 3.1.1984 yrkesutbild-            Den mångfaldiga yrkesinriktade utbildningen
15360: ningsstyrelsen anvisningar om hur man kan upp-         är i vissa avseenden positiv och ett fenomen som
15361: nå de mål som man uppställt för nybörjar- och          bör stödjas. Ungdomen bör tillförsäkras en möj-
15362: elevplatser samt om hur resurserna skall omförde-      lighet att göra framsteg med sin utbildning från
15363: las och deras användning effektiveras. Med dessa       ett stadium tili följande. Således bör ungdomen
15364: anvisningar strävar man bl.a. tili att man före år     bevaras en möjlighet att korrigera de felaktiga vai
15365: 1988 i fråga om den sammanlagda tillgången och         de gjort. I detta hänseende lämnar undervis-
15366: efterfrågan på yrkesinriktad utbildning kan upp-       ningsministeriets anvisningar det erforderliga ut-
15367: nå sådan jämvikt att den åldersklass som genom-        rymme för att hålla utbildningsvägarna öppna
15368: gått en allmänbildande utbildning kan erbjudas         som man även uppställt såsom mål i mellansta-
15369: en möjlighet att förvärva sig en yrkesinriktad         diereformen. Däremot borde man i fråga om
15370: utbildning. Därför borde även sådana unga män-         förvärvande av två olika yrkeskompetenser inom
15371: niskor som tidigare inte blivit antagna tili utbild-   olika branscher, för att tillfredsställa arbetslivets
15372: ningen under den kommande femårsperioden               mångfaldiga krav, i stället för att förvärva två
15373: erbjudas en möjlighet att förvärva sig en yrkesin-     olika grundutbildningar ställa en påbyggnadsut-
15374: riktad utbildning, dvs. tillfredsställa efterfrågan    bildning inom något annat område som komp-
15375: på utbildning som berör flera än en åldersklass.       letterar grundutbildningen inom ett område i
15376:    För att kunna förverkliga denna strävan upp-        främsta rummet, i synnerhet om en betydande
15377: manades i anvisningarna att förändra de grunder        del av ungdomen inte blir antagen ens i en
15378: på basen av vilka elevurval görs vid yrkesläroan-      utbildning.
15379: stalterna så att den mångfaldiga yrkesinriktade           Enligt yrkesutbildningsstyrelsens beslut om
15380: utbildningens andel minskar. I anvisningarna           grunderna för urval vid den gemensamma antag-
15381: uppställde man såsom mål att med dessa medel           ningen år 1985 avskaffas de tilläggspoäng som
15382: öka antalet nya studerande som inte har någon          man tidigare fått på grund av att man genomgått
15383: yrkesinriktad utbildning med 3 000--4 000 stu-         grundskolans påbyggnadsklass dvs. den frivilliga
15384: derande per år. I anvisningarna uppmanades             10. klassen eller gymnasiets första eller andra
15385: bl.a. att utreda prioriteringen enligt tilläggs-       klass. Y rkesutbildningsstyrelsen motiverar sin
15386: poäng av de inträdess.?kande som inte har yrkes-       ståndpunkt bl.a. därmed att genomgången 10.
15387: inriktad utbildning. Andamålsenligheten i fråga        klass ger en möjlighet tili att höja vitsord och
15388: 8                                     1984 vp. -- ~ n:o 259
15389: 
15390: med att den högre åldern samtidigt ger tilläggs-      yrkesinriktade utbildningen. Statsrådet eller
15391: poäng.                                                undervisningsministeriet har i dessa ställningsta-
15392:     Yrkesutbildningsstyrelsen anser det inte heller   ganden inte ansett att de tillägspoäng som man
15393: behövligt att ge mera poäng för det att skol-         tidigare fått på basen av genomgången påbygg-
15394: gången i gymnasiet blivit avbruten. Skolstyrelsen     nadsklass i grundskolan eller att man dels ge-
15395: anser det i stället viktigt att genomgången           nomgått gymnasiet borde avskaffas. Undervis-
15396: tilläggsklass i grundskolan och genomgången           ningsministeriet har bett yrkesutbildningsstyrel-
15397: första eller andra klass i gymnasiet fortfarande      sens och skolstyrelsens utlåtande om Lärarnas
15398: medför tilläggspoäng.                                 Samorganisations skrivelse angående ärendet.
15399:     De ovan nämnda statsrådets och undervis-             Sedan undervisningsministeriet fått dessa ut-
15400: ningsministeriets ståndpunkter som ansluter sig       låtanden kommer ministeriet att överväga om det
15401: till elevurval har enbart gällt den mångfaldiga       är påkallat att ministeriet ger direktiv.
15402: 
15403:     Helsingfors den 22 juni 1984
15404: 
15405:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
15406:                                                  1984 vp.
15407: 
15408: Kirjallinen· kysymys n:o n:o 260
15409: 
15410: 
15411: 
15412: 
15413:                                    Ranta: Esiintyvien taiteilijoiden verotuskäytännön yhtenäistäruisestä
15414: 
15415: 
15416:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15417: 
15418:    Esiintyviin taiteilijoihin ja heidän toimeksian-       Eräissä tapauksissa taiteilijat ovat perustaneet
15419: tajiinsa kohdistunut verotus on monissa tapauk-        omia yrityksiä, joihin he ovat palkanneet henki-
15420: sissa saattanut taiteilijat, heidän yrityksensä ja     lökuntaa ja sijoittaneet huomattavia pääomapa-
15421: toimeksiantajaosa ylivoimaisten verovaikeuksien        noksia. Kun kysymys ei ole ollut veronkierrosta,
15422: eteen. Mikäli tarkastelun ulkopuolelle jätetään        on nämä yritykset hyväksytty verotuksessa eriUi-
15423: taiteilijoiden omat laiminlyönnit ja muut virheel-     siksi verovelvollisiksi. Tästä huolimatta on enoa-
15424: lisyydet, voidaan havaita, että suuri osa verovai-     kantarkastuksissa katsottu taiteilijan saaneen kor-
15425: keuksista johtuu nykyisen lainsäädännön epä-           vauksen toimeksiantajalta ennakkoperintälain
15426: määräisyydestä ja verotuskäytännön epäyhtenäi-         mukaisena palkkana, josta olisi tullut toimittaa
15427: syydestä. Myös ennakkoperinnän ja lopullisen           enoakanpidätys ja suorittaa työnantajan sosiaali-
15428: verotuksen välillä sovellettavat erilaiset tulkinnat   turvamaksu. Kun taiteilijayrityksiä on toisaalta jo
15429: ovat johtaneet kohtuuttomiin verotustilanteisiin.      verotettu toimeksiantajien maksamista suorituk-
15430:                                                        sista ja verot on tältä osin maksettu, on ennakon-
15431:    Verohallituksen työn suorittamisesta aiheutu-       tarkastuksiin perustuneet maksuunpanot johta-
15432: neiden kustannusten arvioimisesta enoakanpidä-         neet siihen, että samasta tulosta on verot voitu
15433: tystä toimitettaessa antaman päätöksen mukaan          maksuunpanna taiteilijayritykselle, sen toimeksi-
15434: saadaan työn suorittamisesta aiheutuneiden kus-        antajalle sekä taiteilijalle itselleen. Edes ennakko-
15435: tannusten osuudeksi kokonaisansiosta laskea            perintälain 24 §:n mukainen menettely ei lain-
15436: asuinpaikkakunnan ulkopuolella suoritetussa tila-      kohdan nykyisen sanamuodon mukaan estä esite-
15437: päisessä soitto-, laulu- tai muussa niihin verratta-   tyn kaltaista kolminkertaista verotusmenettelyä.
15438: vassa esiintymisessä 30 prosenttia tai, milloin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15439: esiintymispaikka on ollut enintään 50 kilometrin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15440: etäisyydellä palkansaajan asuinpaikkakunnasta,         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15441: 15 prosenttia. Vaikka edellä mainitut prosentti-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15442: määrät perustuvatkin ilmeisesti esiintyvien taitei-
15443: lijoiden osalta arvioimihin keskimääräisiin kus-                  Onko Hallitus tietoinen niistä esiinty-
15444: tannuksiin, ei lopullisessa verotuksessa ole lähes-            viin taiteilijoihin kohdistuvista verovai-
15445: kään aina hyväksytty vähennykseksi edellä mai-                 keuksista, jotka nykyinen epäyhtenäinen
15446: nittuja kuluosuuksia, vaikka vähennyksen perus-                verotus- ja ennakontarkastuskäytäntö sekä
15447: teeksi on esitetty asianmukainen selvitys. Tämän               verolainsäädäntö aiheuttavat, sekä
15448: seurauksena taiteilijat ovat joutuneet verotetuiksi               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15449: sellaisestakin tulon osasta, joka on käytetty esiin-           ryhtyä, jotta edellä selostetut tilanteet
15450: tymisestä aiheutuneisiin kustannuksiin.                        voitaisiin estää?
15451: 
15452:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1984
15453: 
15454:                                                Jussi Ranta
15455: 
15456: 
15457: 
15458: 
15459: 428400744U
15460: 2                                         1984 vp. -      KK n:o 260
15461: 
15462: 
15463: 
15464: 
15465:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15466: 
15467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa           den ns. yhden miehen osakeyhtiötä ei verotukses-
15468: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             sa ainakaan toistaiseksi ole purettu verotuslain 56
15469: olette 17 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                §: n nojalla, taiteilijoiden henkilökohtaisesta
15470: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              esiintymisestään nostamia palkkioita on käsitelty
15471: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         taiteilijan omana henkilökohtaisena tulona eikä
15472: taja Jussi Rannan näin kuuluvasta kirjallisesta           osakeyhtiön liikerulona.
15473: kysymyksestä n:o 260:                                        Korkein hallinto-oikeus on ennakkoperimää
15474:                                                           koskevissa ratkaisuissaan 28 .1. 1981 T 428 ja
15475:            Onko Hallitus tietoinen niistä esiinty-
15476:                                                           9. 8.1982 T 3410 katsonut taiteilijoiden henkilö-
15477:         viin taiteilijoihin kohdistuvista verovai-
15478:                                                           kohtaisesta esiintymisestään saarnat palkkiot en-
15479:         keuksista, jotka nykyinen epäyhtenäinen
15480:                                                           nakkoperintälain 4 §:ssä tarkoitetuksi palkaksi
15481:         verotus- ja ennakontarkastuskäytäntö sekä         huolimatta siitä, että palkkio oli laskutettu tai
15482:         verolainsäädäntö aiheuttavat, sekä
15483:                                                           esiintymissopimus tehty taiteilijan yhden miehen
15484:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           osakeyhtiön kanssa. Vastaavasti korkein hallinto-
15485:         ryhtyä, jotta edellä selostetut tilanteet         oikeus katsoi lopullista verotusta koskevassa rat-
15486:         voitaisiin estää?                                 kaisussaan 28.9.1982 T 4277 taiteilijan henkilö-
15487:                                                           kohtaisesta esiintymisestä laskutetut ja osakeyh-
15488:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tiön kirjanpitoon sisällytetyt palkkiot taiteilijan
15489: ti seuraavaa:                                             itsensä eikä osakeyhtiön tuloksi.
15490:    Verohallituksen päätös työn suorittamisesta ai-           Periaatteessa taiteilijoiden yhtiöidensä nimissä
15491: heutuneiden kustannusten arvioimisesta enna-              nostamien esiintymispalkkioiden käsittely on sa-
15492: konpidätystä toimitettaessa koskee ainoastaan en-         manlaista sekä ennakkoperinnässä että lopullises-
15493: nakkoperintää. Päätöksessä mainitut tilapäistä            sa verotuksessa. Käytännössä yhtiöiden tuloon
15494: soitto-, laulu- tai muuta esiintymistä varten vah-        sisältyvien palkkioiden tosiasiallinen luonne ja
15495: vistetut prosenttimääräiset kustannusten osuudet          niiden maksuperusteet käyvät useissa tapauksissa
15496: on tarkoitettu helpottamaan tällaisen esiintymis-         ilmi vasta ennakontarkastuksissa, mikä aiheuttaa
15497: palkkion maksajan tehtäviä, koska esiintyjän to-          jälkeenpäin tapahtuvia maksuunpano- ja oikaisu-
15498: dellisten kustannusten selvittäminen ja niiden            toimenpiteitä.
15499: kohdistaminen juuri kysymyksessä olevaan tehtä-              Ennakkoperintälain 24 §:n säännös toimitta-
15500: vään tuottaisi käytännössä huomattavan suuria             matta jätetyn ennakonpidätyksen maksuunpa-
15501: vaikeuksia.                                               nosta suorituksen maksajalle on tarkoitettu var-
15502:    Lopullisessa verotuksessa esiintyvillä taiteilijoil-   mistamaan veronsaajien verosaatavat siihen saak-
15503: la, samoin kuin muillakin palkansaajilla, on              ka, kunnes kysymyksessä oleva veron määrä on
15504: oikeus tulostaan vähentää sen hankkimisesta ai-           saatu perittyä tosiasialliselta verovelvolliselta eli
15505: heutuneet menot. Vähennys perustuu menoista               nyt esillä olevissa tapauksissa taiteilijalta itsel-
15506: esitettyyn selvitykseen. Mitään arviomääräisiä            tään. Taiteilijan jälkiverotuksen ja yhtiöön koh-
15507: kustannusten osuuksia ei esiintyvien taiteilijoiden       distuvan veronoikaisun tapahduttua suorituksen
15508: verotusta varten ole vahvistettu. Selvityksen hy-         maksajalle palautetaan maksuunpantu ennakon-
15509: väksymättä jättäminen saattaa perustua siihen,            pidätys maksuvelvollisuuden poistamista koske-
15510: ettei taiteilijan ilmoittamia kustannuksia sinänsä        valla päätöksellä. Vero kysymyksessä olevasta suo-
15511: pidetä tulon hankkimisesta aiheutuneina tai sii-          rituksesta tulee näin ollen perittyä ainoastaan
15512: hen, ettei niiden määrästä ole esitetty luotettavaa       yhteen kertaan.
15513: selvitystä.                                                  Kuten edellä olevasta käy ilmi, raJOlttuvat
15514:    Taiteilijoiden perustamiensa yhtiöiden välityk-        käytännössä esiin tulleet veron useampaan ker-
15515: sellä nostamien esiintymispalkkioiden verotus on          taan perimistä koskevat tapaukset verojen ennak-
15516: viime vuosina tullut esille useissa korkeimman            koperintään, mutta eivät yleensä enää koske
15517: hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Vaikka taiteilijoi-       lopullisia veroja. Hallitus on tietoinen edellä
15518:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 260                                     3
15519: 
15520: mainituista ja muistakin kysymyksessä esiin tuo-       verotustyöryhmässä, jonka tulee tämän vuoden
15521: duista esiintyvien taiteilijoiden vero-ongelmista.     loppuun mennessä tehdä ehdotuksensa tarpeelli-
15522: Näitä selvitellään 8. 3.1984 asetetussa taiteilijain   seksi havaitsemistaan toimenpiteistä.
15523: 
15524:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1984
15525: 
15526:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
15527: 4                                         1984 vp. -- ~ n:o 260
15528: 
15529: 
15530: 
15531: 
15532:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
15533: 
15534:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              stolens avgöranden. Fastän konstnärers s.k. en-
15535: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            mansbolag åtminstone hittills inre med stöd av
15536: den 17 maj 1984 tili vederbörande medlem av                56 § beskattningslagen har upplösts vid beskatt-
15537: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         ningen har de arvoden som konstnärerna lyfter
15538: dagsman Jussi Ranta undertecknade spörsmål nr             för att personligen uppträda behandlats som
15539: 260:                                                      konstnärens egen personliga inkomst och inre
15540:                                                           som aktiebolags inkomst av rörelse.
15541:            Är Regeringen medveten om de svårig-
15542:                                                              Högsta förvaltningsdomstolen ansåg i sina av-
15543:         heter i fråga om skatterna som uppträ-
15544:                                                           göranden angående förskottsuppbörd 28.1.1981
15545:         dande konstnärer utsätts för på grund av
15546:                                                           T 428 och 9.8.1982 T 3410 att de arvoden som
15547:         gällande oenhetliga beskattnings- och
15548:                                                           konstnärer erhöll för att personligen uppträda är
15549:         förskottsinspektionspraxis och tili följd av
15550:                                                           i 4 § lagen om förskottsuppbörd åsyftad lön,
15551:         skattelagstiftningen, samt
15552:                                                           trots att arvodet hade fakturerats på eller avtalet
15553:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          om uppträdande ingåtts med konstnärens en-
15554:         för att ovan beskrivna situationer kunde          mansbolag. På motsvarande sätt ansåg högsta
15555:         förebyggas?                                       förvaltningsdomstolen i sitt avgörande 28.9.1982
15556:                                                           T 4277 angående den slutliga beskattningen
15557:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sådana arvoden, som hade fakturerats för att
15558: anföra följande:                                           konstnären personligen uppträdde och innefat-
15559:    Skattestyrelsens beslut om uppskattandet av            tats i aktiebolagets bokföring, såsom konstnärens
15560: kostnader för arbetets utförande vid förskotts-           egen och inre som aktiebolagets inkomst.
15561: innehållning gäller endast förskottsuppbörd. De              I princip är behandlingen av de arvoden för
15562: i procent angivna kostnadsandelar som i beslutet          uppträdanden som konstnärer lyfter i sina bolags
15563: fastställs att gälla vid tillfälligt spel-, sång- eller   namn Iikadan både vid förskottsuppbörden och
15564: annat därmed jämförbart uppträdande är avsed-             vid den slutliga beskattningen. I praktiken fram-
15565: da att underlätta arbetet för den som betalar             går den verkliga naturen hos de arvoden som
15566: dylikt arvode för uppträdande, eftersom det i             ingår i företagets inkomst, liksom dessas be-
15567: praktiken skulle föranleda betydande svårigheter          talningsgrunder, i många fall först vid för-
15568: att reda ut hurudana verkliga kostnader den som           skottsinspektionen, vilket föranleder att åtgärder
15569: uppträder har och hur de gäller just för ifrågava-         för debitering och rättelser utförs senare.
15570: rande uppgift.                                               Stadgandet i 24 § lagen om förskottsuppbörd
15571:    Vid den slutliga beskattningen har uppträdan-          om att den som har erlagt beloppet skall åläggas
15572: de konstnärer, liksom andra lönragare, rätt att           att betala förskottsinnehållning, som inre verk-
15573: från sin inkomst avdra de utgifter som har                ställts, är avsett att säkra de skattefordringar som
15574: föranletts av inkomstens förvärvande. Avdraget            skall erläggas, inrill dess att beloppet av ifrågava-
15575: baseras på en redogörelse för utgifterna. För             rande skatt har kunnat uppbäras hos den som de
15576: beskattningen av uppträdande konstnärer har               facto är skattskyldig, dvs. i förhandenvarande fall
15577: inga ungefärliga kostnadsandelar fastställts. Om          hos konstnären själv. Efter att konstnärens efter-
15578: redogörelsen inre godtas kan detta bero på att de         beskattning och skatterättelsen för bolaget har
15579: kostnader som konstnären har uppgett inte som             verkställts returneras den förskottsinnehållning
15580: sådana anses bero på inkomstens förvärvande               som den som erlagt beloppet ålades att betala tili
15581: eller på att ingen tillförlitlig utredning om deras       honom genom ett beslut om att betalningsskyl-
15582: belopp har företetts.                                     digheten har annullerats. Skatt på ifrågavarande
15583:    Under de senaste åren har beskattningen av de          belopp uppbärs sålunda endast en gång. ·
15584: arvoden för uppträdande som konstnärer lyfter                Såsom framgår av det ovanstående begränsas i
15585: via förmedling av bolag, som de har grundat,              praktiken de fall som har framkommit och där
15586: kommit upp i flera av högsta förvaltningsdom-             skatt har uppburits flera gånger tili fall av
15587:                                     1984 vp. -     KK n:o 260                                      5
15588: 
15589: förskottsuppbörd, men i allmänhet förekommer       ter. Dessa utreds i arbetsgruppen för konstnärer-
15590: de inte längre i fråga om de slutliga skatterna.   nas beskattning, som tillsattes 8.3.1984 och som
15591: Regeringen är medveten om ovan nämnda och          före årets utgång skall avge förslag tili sådana
15592: även om de övriga i spörsmålet framförda pro-      åtgärder som den har funnit vara erforderliga.
15593: blemen angående uppträdande konstnärers skat-
15594: 
15595:     Helsingfors den 19 juni 1984
15596: 
15597:                                                                        Minister Pekka Vennamo
15598:                                                  1984 vp.
15599: 
15600: Kirjallinen kysymys n:o 261
15601: 
15602: 
15603: 
15604: 
15605:                                     Ranta: Kunnallisesta työllistämistuesta annetun soveltamiohjeen
15606:                                        tulkinnasta
15607: 
15608: 
15609:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15610: 
15611:    Kunnallisen työllistämistuen käytöstä on työ-            5. Vammaishuollon, PAV-huollon, lastensuo-
15612: voimaministeriö antanut 20.7.1979 soveltamisoh-         jelun, lasten päivähoidon sekä vanhustenhuollon
15613: jeet, joiden mukaisesti työllistämistuen saajana        laitosten ja muiden toimintayksiköiden avustavat
15614: voi olla kunta, kuntainliitto tai seuraavat julkisoi-   tehtävät. Tukea ei voida myöntää suoranaisesti
15615: keudelliset yhteisöt:                                   liiketoimintaan liittyviin työtehtäviin.
15616:    - evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko           6. Kuntien hallinnassa olevien matkailuyhdis-
15617: seurakuntineen                                          tysten ja -yhtiöiden toimistotyöt ja opastustehtä-
15618:        kunnallinen eläkelaitos                          vät.
15619:        kunnallinen sopimusvaltuuskunta                      7. 4H-yhdistysten ja kotiteollisuusyhdistysten
15620:        kunnalliset keskusjärjestöt                      neuvonta-, ohjaus- ja opastustyöt. Tukea ei voida
15621:        keskusmetsälautakunnat                           myöntää suoranaisesti liiketoimintaan liittyviin
15622:        piirimetsälautakunnat                            työtehtäviin.
15623:        metsänhoitoyhdistykset                               8. Tilapäiset ja lyhytaikaiset, lähinnä kodin- ja
15624:        paliskuntain yhdistys                            karjanhoitoon liittyvät viikkovapaa-, lomitus- ja
15625:        paliskunnat                                      sijaisaputehtävät, joita ei korvata maatalousyrittä-
15626:        Suomen Punainen Risti                            jäin vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä an-
15627:        kriminaalihuoltoyhdistys                         netun lain (281/76) perusteella.
15628:    - ammatillisten kurssikeskusten taustayhteisöt           Eräiden työvoimatoimistojen alueilla on näi-
15629:    - Åbo Akademi ja sen yhteydessä toimiva              den soveltamisohjeiden puitteissa katsottu voita-
15630: handelshögskola.                                        van kunnallisen työllistämistuen avulla palkata
15631:    Soveltamisohjeiden mukaisesti voidaan kun-           urheiluseuroille seuratyönohjaajia, jolla menet-
15632: nalle maksaa tukea seuraavien ulkopuolisten töi-        telyllä on voitu merkittävästi edistää urheilu- ja
15633: den suorittamisesta:                                    liikuntatointa sekä tehdä tärkeää työtä tällä nuo-
15634:     1. Kiinteistöjen peruskorjaus-, muutos- ja kun-     risotyön saralla.
15635: nossapitotyöt.                                              Nyttemmin mm. Lappeenrannan työvoimatoi-
15636:     2. Metsänhoidolliset työt sekä kotimaisen polt-     misto on ilmoittanut kiristävänsä soveltamisohjei-
15637: toaineen hankkiminen. Maa- ja metsätalouden             den tulkintansa siten, että seuratyön ohjaajien
15638: kuivatuksiin liittyvät työt. Tukea ei voida myön-       palkkaukseen ei voitaisi käyttää kunnallista työl-
15639: tää metsänparannuslain ja -asetuksen mukaisiin          listämistukea. Tämä päätös merkitsisi em. tar-
15640: suunnitelmiin sisältyviin töihin eikä edelleen          peelliseksi osoittautuneen toiminnan tyrehtymis-
15641: myytäväksi tarkoitetun kotimaisen polttoaineen          tä.
15642: hankintaan.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15643:     3. Malminetsintään ja maaperätutkimusten            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15644:  suorittamiseen liittyvät tehtävät.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15645:     4. Kalastuskuntien, kalastushoitoyhtymien ja        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15646:  yleisvesien hoitokuntien kalanviljelyä edistävät
15647:  työtehtävät. Vesiensuojelu- ja luonnonsuojeluyh-                 Onko Hallitus tietoinen eräiden työ-
15648:  distysten vesien- ja luonnonsuojeluun liittyvät                voimatoimistojen kunnallisesta työllistä-
15649:  työtehtävät.                                                   mistuesta annetun soveltamisohjeen kiris-
15650: 4284007490
15651: 2                                  1984 vp. -     KK n:o 261
15652: 
15653:       tyvästä tulkinnasta ja soveltamisohjeiden         edelleen palkata seuratyönohjaajia kun-
15654:       uusimistarpeesta, sekä                            nallista työllistämistukea käyttäen?
15655:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15656:       ryhtyä, jotta urheiluseuroille voitaisiin
15657: 
15658:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1984
15659: 
15660:                                           Jussi Ranta
15661:                                       1984 vp. -- RJC n:o 261                                           3
15662: 
15663: 
15664: 
15665: 
15666:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15667: 
15668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rittamisesta kunnalle voidaan myöntää tukea.
15669: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Luettelossa ei mainita urheiluseuroja eikä seura-
15670: olette 17 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn           työnohjaajia.
15671: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Kysymyksestä käy ilmi käsitys, että urheiluseu-
15672: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    roille olisi voitu myöntää tukea seuratyönohjaa-
15673: taja Jussi Rannan näin kuuluvasta kirjallisesta      jien palkkaamiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole
15674: kysymyksestä n:o 261:                                ollut mahdollista. Jos henkilöitä on palkattu
15675:           Onko Hallitus tietoinen eräiden työ-       tämänkaltaisiin tehtäviin, he ovat olleet kunnan
15676:        voimatoimistojen kunnallisesta työllistä-     palveluksessa ja kunnan asiana on ollut valvoa
15677:        mistuesta annetun soveltamisohjeen kiris-     heidän työaikansa käyttöä. Tulkinnanvaraisuutta
15678:        tyvästä tulkinnasta ja soveltamisohjeiden     asiaan tuo oikeuskanslerinviraston kanta, jonka
15679:        uusimistarpeesta, sekä                        mukaan kunnan toimintojen laajentaminen kun-
15680:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nan ulkopuolisiin tehtäviin voi kuulua kunnan
15681:        ryhtyä, jotta urheiluseuroille voitaisiin     toimivaltaan työllisyysperustein vain sellaisissa
15682:        edelleen palkata seuratyönohjaajia kun-       olosuhteissa ja tilanteissa, joissa työllisyyden tur-
15683:        nallista työllistämistukea käyttäen?          vaaminen pakottaa erityisiin toimenpiteisiin.
15684:                                                         Kesäkuussa 1983 työvoimaministeriö asetti työ-
15685:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ryhmän, jonka tehtävänä oli laatia luonnos oh-
15686: ti seuraavaa:                                        jeeksi kunnallisen työllistämistuen käytöstä maa-
15687:    Kunnallisesta työllistämistuesta annetun ase-     seudulla. Samalla käynnistyi kokeilu Pudasjärven
15688: tuksen (1092/81) mukaan tukea voidaan osoittaa       kunnassa kunnallisen työllistämistuen käytön laa-
15689: kunnille, kuntainliitoille ja muille julkisoikeu-    jentamiseksi. Kokeilusta saatiin varsin myönteisiä
15690: dellisille yhteisöille. Asetuksen perusteella työ-   kokemuksia.
15691: voimaministeriö ei ole antanut tarkempia mää-           Työvoimaministeriön käsityksen mukaan kun-
15692: räyksiä asetuksen soveltamisesta. Ennen asetuk-      nallisesta työllistämistuesta annettu asetus on
15693: sen säätämistä oli voimassa valtioneuvoston pää-     ollut riittävän selkeä. On kuitenkin käynyt ilmi,
15694: töksen perusteella annettu työvoimaministeriön       että taekentavia soveltamisohjeita tarvitaan. Työ-
15695: päätös. Työvoimatoimistojen, jotka ovat asiassa      voimaministeriö valmistelee sekä uutta asetusta,
15696: nykyisin päätöksentekijöitä, päätökset noudatta-     jossa valmistelutyössä otetaan huomioon muun
15697: vat tämän vanhan soveltamisohjeen säännöksiä         muassa Pudasjärven kokeilussa saadut kokemuk-
15698: soveltuvin osin. Vanhassa soveltamisohjeessa lue-    set että uusitun asetuksen pohjalta soveltamisoh-
15699: tellaan ne kunnan ulkopuoliset työt, joiden suo-     jeita.
15700: 
15701:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
15702: 
15703:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppänen
15704: 4                                     1984 vp. -- FJ( n:o 261
15705: 
15706: 
15707: 
15708: 
15709:                                Till Riksdagens Herr Talman
15710: 
15711:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          förteckningen nämns varken idrottsföreningar el-
15712: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ler verksamhetsledare  0
15713: 
15714: 
15715: 
15716: 
15717: av den 17 maj 1984 till vederbörande medlem av           Av frågan framgår den uppfattningen att
15718: statsrådet för besvarande översänt avskrift av        idrottsföreningar skulle ha kunnat beviljas stöd
15719: följande av riksdagsman Jussi Ranta ställda skrift-   för avlönande av verksamhetsledareo Detta har
15720: liga spörsmål nr 261:                                 dock inte varit möjligto I den mån personer
15721:                                                       avlönats för sådana uppgifter har de varit anställ-
15722:           Är Regeringen medveten om vissa             da hos kommunen och det har varit kommunens
15723:        arbetskraftsbyråers skärpta tolkning av        sak att övervaka användningen av deras arbetstid.
15724:        tillämpningsdirektiven som gäller kom-         Att det finns tolkningsmån i frågan beror på
15725:        munalt sysselsättningsstöd och om be-          justitiekanslersämbetets ståndpunkt, enligt vii-
15726:        hovet att revidera dessa direktiv, samt        ken utvidgande av kommunens funktioner till
15727:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utomkommunala uppgifter kan på sysselsätt-
15728:        för att fortfarande göra det möjligt för       ningsgrunder höra till kommunens befogenhet
15729:        idrottsföreningar att avlöna verksamhets-      endast i sådana förhållanden och situationer, där
15730:        ledare genom anlitande av kommunalt            tryggandet av sysselsättningen tvingar fram sär-
15731:        sysselsättningsstöd?                           skilda åtgärder.
15732:                                                           Arbetskraftsministeriet tillsatte i juni 1983 en
15733:   Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-        arbetsgrupp med uppgift att utarbeta ett utkast
15734: samt följande:                                        till direktiv om användningen av kommunalt
15735:    Enligt förordningen om kommunalt sysselsätt-       sysselsättningsstöd på landsbygdeno Samtidigt
15736: ningsstöd (1092/81) kan stöd anvisas kommuner,        startades i Pudasjärvi kommun ett försök med
15737: kommunalförbund och offentligrättsliga sam-           utvidgad användning av kommunalt sysselsätt-
15738: fundo På grundval av förordningen har arbets-         ningsstödo De erfarenheter man fick av experi-
15739: kraftsministeriet inte gett närmare bestämmelser      mentet var mycket positivao
15740: om tillämpningen av denna förordningo Före                Enligt arbetskraftsministeriets uppfattning har
15741: stadgandet av denna förordning gällde ett arbets-     förordningen om kommunalt sysselsättningsstöd
15742: kraftsministeriets beslut givet på basen av ett       varit tillräckligt klaro Det har dock kommit fram
15743: statsrådsbesluto Arbetskraftsbyråerna, vilka nu-      att behov finns för preciserande tillämpningsdi-
15744: mera fattar besluten i dessa frågor, följer i sina    rektiv Arbetskraftsministeriet håller på att be-
15745:                                                             0
15746: 
15747: 
15748: 
15749: 
15750: beslut i tillämpliga delar de gamla tillämp-          reda såväl en ny förordning, i vars beredningsar-
15751: ningsdirektivens stadgandeno I de gamla direkti-      bete erfarenheter som man fått av Pudasjärvi-
15752: ven räknas upp de utomkommunala arbeten, för          experimentet skall beaktas, som tillämpningsdi-
15753: vilkas utförande kommun kan beviljas stödo I          rektiv för den reviderade förordningeno
15754: 
15755:      Helsingfors den 20 juni 1984
15756: 
15757:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
15758:                                                 1984 vp.
15759: 
15760: Kirjallinen kysymys n:o 262
15761: 
15762: 
15763: 
15764: 
15765:                                    Aho ym.: Peruskoulu-uudistuksen eräille kouluhallinnon henkilös-
15766:                                      töryhmille aiheuttamista eläkeongelmista
15767: 
15768: 
15769:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15770: 
15771:    Peruskoulu-uudistus aiheutti eräiden koulu-         tion järjestelmässä koko virkakautensa palvellei-
15772: hallinnon henkilöstöryhmien eläkejärjestelmän          den. Kunnan ja valtion virkaeläkejärjestelmissä
15773: vaihtumisen. Tällaisia ovat koulutoimenjohtajat,       luetaan toisessa järjestelmässä suoritettu palvelu
15774: joilta peruskoulujärjestelmään siirryttäessä edelly-   eläkeikää laskettaessa hyväksi vain ajalta ennen
15775: tettiin pitkää kokemusta koulujen opetusiehtä-         1. 7.1962. Sen jälkeen toisessa järjestelmässä suo-
15776: vissä. Opettajan toimensa osalta he kuuluivat          ritettu palvelu antaa oikeuden vain ns. vapaakir-
15777: valtion eläkelain piiriin, mutta koulutoimenjoh-       jaeläkkeeseen, joka saadaan vasta 65 vuoden
15778: tajan tehtävän alkamisesta lukien he kuuluvat          iässä. Kunnan kouluhallintovirkamiesten eläke-
15779: kunnallisina viranhaitijoina kunnallisten viran-       ja eroamisikä on kuitenkin 63 vuotta.
15780: haltijain ja työntekijäin eläkelain piiriin.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15781:    Toisen vastaavanlaisen ryhmän muodostavat           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15782: sellaiset aikaisemmin valtion tai yksityisoppikou-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15783: lujen palveluksessa olleet kanslistit tai toimisto-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15784: apulaiset, jotka uudistuksen toteutuessa virka- tai
15785: työsuhdejärjestelyjen kautta siirrettiin koulutoi-               Onko Hallitus tietoinen kunnallisten
15786: mistojen palvelukseen.                                        kouluhallintovirkamiesten eläkejärjestel-
15787:    Eläkejärjestelmän vaihtumisesta johtuen edellä             mään peruskoulu-uudistuksen takia syn-
15788: mainittujen kouluhallinnon viranhaltijoiden elä-              tyneistä epäkohdista ja mihin toimenpi-
15789: keturva on jäänyt useissa tapauksissa selvästi                teisiin se aikoo ryhtyä niiden pikaiseksi
15790: huonommaksi kuin yksinomaan kuntien tai val-                  korjaamiseksi?
15791: 
15792:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1984
15793: 
15794:                       Esko Aho                                  Mauri Pekkarinen
15795:                       Olavi Martikainen                         Reino Karpola
15796:                       Mauno Manninen                            Boris Renlund
15797:                       Aarno von Bell                            Heikki Riihijärvi
15798: 
15799: 
15800: 
15801: 
15802: 428400733F
15803: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 262
15804: 
15805: 
15806: 
15807: 
15808:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15809: 
15810:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuivat virkajärjestelyjen kautta eli toisaalla lak-
15811: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kautettiin virkoja ja toisaalla perustettiin uusia.
15812: olette 17 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn            Vastaavanlaisia tilanteita on syntynyt mm. puhe-
15813: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          linliikenteen automarisoinnin yhteydessä sekä
15814: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ammatillisen koulutuksen alueella. Uudelleenjär-
15815: taja Esko Ahon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      jestely näissä tilanteissa on merkinnyt sitä, että
15816: kysymyksestä n:o 262:                                 henkilö on siirtynyt valtion eläkejärjestelmästä
15817:                                                       kunnalliseen eläkejärjestelmään taikka päinvas-
15818:           Onko Hallitus tietoinen kunnallisten        tom.
15819:        kouluhallintovirkamiesten eläkejärjestel-         Edunsaajan siirtyessä valtiolta muun julkisen
15820:        mään peruskoulu-uudistuksen takia syn-        eläkejärjestelmän piiriin taikka päinvastoin saa
15821:        tyneistä epäkohdista ja mihin toimenpi-        hän nykyisen lainsäädännön mukaan, ellei mi-
15822:        teisiin se aikoo ryhtyä niiden pikaiseksi     tään erityislakia ole annettu, toisesta järjestelmäs-
15823:        korjaamiseksi?                                tä perustuvan mukaisen eläkkeen ja toisesta lisä-
15824:                                                      turvan mukaisen eläkkeen. Tästä aiheutuu elä-
15825:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
15826:                                                      keturvaan eräänlainen ongelma, joka ehkä näky-
15827: ti seuraavaa:
15828:                                                      vimmin ilmenee siinä, että eläkeikä lisäturvassa
15829:    Valtion ja kunnan eläkejärjestelmissä voi edun-   on 63 vuotta ja perusturvassa 65 vuotta. Henkilö
15830: saaja saavuttaa oikeuden ns. lisäeläketurvan mu-     saa eläkkeensä siis eri aikaan. Tällainen tilanne
15831: kaiseen eläkkeeseen, jos hän on palveluksessa        liittyy myös koulutoimenjohtajien siirtoon.
15832: eläketapahtumaan saakka. Lisäeläketurvan elä-            Ongelma on valtion taholta tiedostettu ja sitä
15833: keikä on 63 vuotta ja täysi eläke 66 % palkasta.     on pyritty selvittämään. Käsitykseni mukaan elä-
15834: Jos hän eroaa palveluksesta ennen eläketapahtu-      kettä myönnettäessä tulisi pyrkiä siihen, että eri
15835: maa, hän saa palvelemistaan vuosista ns. perus-      julkisista eläkejärjestelmistä tulevien työeläkkei-
15836: eläketurvan mukaisen vapaakirjaeläkkeen. Perus-      den alkamisajankohta olisi sama. Milloin kysymys
15837: eläketurvassa eläkeikä on 65 vuotta ja täysi eläke   on työkyvyttömyyseläkkeestä, työttömyyseläk-
15838: 60 % palkasta. Muissakin työeläkejärjestelmissä      keestä taikka perhe-eläkkeestä, näin tapahtuukin
15839: lisäedut ovat voimassa vain jos edunsaaja pysyy      jo nykyisten säännösten nojalla. Sen sijaan jos on
15840: palveluksessa eläkeikään saakka.                     kysymys vanhuuseläkkeestä, viimeisestä järjestel-
15841:    Valtion eläkejärjestelmä ja kunnallinen elä-      mästä tuleva eläke alkaa 63-vuotiaana ja aikai-
15842: kejärjestelmä ovat 1. 7.1962 jälkeen suoritetun      semmasta järjestelmästä tuleva eläke 65-vuotia:a-
15843: palvelun osalta toisiinsa nähden itsenäisiä. Val-    na.
15844: tion palveluksesta kunnan palvelukseen siirtymi-         Parhaillaan asiaa selvittää valtion eläkeneuvot-
15845: nen merkitsee valtion eläkejärjestelmän osalta       telukunnan asettama jaosto, jonka tehtävänä on
15846: eroamista valtion palveluksesta. Kunnallisessa       selvittää valtion eläkejärjestelmän mahdolliset ke-
15847: eläkejärjestelmässä puolestaan siirtyneen henki-     hittämistarpeet edunsaajan siirtyessä valtion elä-
15848: lön aikaisemmalla palveluksella ei ole merkitystä,   kejärjestelmän piiristä muun julkisen eläkejärjes-
15849: vaan kunnalliseen eläkkeeseen oikeuttavan palve-     telmän piiriin. Jaostossa on myös kunnallisen
15850: luksen katsotaan alkavan siirtymisajankohdasta.      eläkelaitoksen sekä henkilöstöjärjestöjen edustus.
15851:    Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä osa kun-        Todettakoon, että jaoston asettamiseen vaikutti
15852: nan palveluksessa olevasta henkilöstöstä siirtyy     paljolti se huomio, mikä kiinnitettiin kuntien
15853: valtion eläkejärjestelmästä kunnalliseen eläkejär-   kouluhallintovirkamiehiksi siirtyneiden opetta-
15854: jestelmään. Kysymyksessä olivat kansakoulun ja       jien eläkeoikeudelliseen asemaan. Koska jaoston
15855: peruskoulun opettajat, jotka siirtyivät uudistuk-    selvitystyö on parhaillaan kesken, ei ole tarkoi-
15856: sen yhteydessä koulutoimenjohtajiksi ja -sihtee-     tuksenmukaista tässä vaiheessa ottaa asiaan
15857: reiksi, sekä valtion ja yksityisen oppikoulun pal-   enemmälti kantaa vaan jäädä odottamaan, mil-
15858: veluksessa ollut toimistohenkilökunta, joka siir-    laisia toimenpiteitä puheena olevan kysymyksen
15859: tyy kuntien koulutoimistoihin. Siirtymiset tapah-     ratkaisemiseksi jaosto mahdollisesti ehdottaa.
15860:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1984
15861: 
15862:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
15863:                                       1984 vp. -      KK n:o 262                                        3
15864: 
15865: 
15866: 
15867: 
15868:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15869: 
15870:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          blev skoldirektörer eller -sekreterare samt den
15871: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kanslipersonal som hade tjänstgjort vid statliga
15872: den 17 maj 1984 tili vederbörande medlem av           och privata läroverk och som då överfördes tili
15873: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     korumunala skolkanslier. Överföringen skedde
15874: dagsman Esko Aho m.fl. undertecknade spörs-           genom tjänsteregleringar, dvs. å en~ sidan in-
15875: mål nr 262:                                           drogs tjänster och å andra sidan inrättades nya.
15876:                                                       Motsvarande situationer har uppkommit bl.a. i
15877:           Är Regeringen medveten om de miss-          samband med automatiseringen av teletrafiken
15878:        förhålianden som tili följd av grundskol-      samt på yrkesutbildningens område. Tjänstereg-
15879:        reformen uppkommit i pensionssystemet          leringarna har i dessa fali betytt att en person har
15880:        för kommunala tjänstemän inom skolför-         överförts från det statliga pensionssystemet tili
15881:        valtningen och                                 det kommunala eller tvärtom.
15882:            vilka åtgärder har Regeringen för avsikt
15883:                                                          Då en förmånstagare flyttar från staten tili
15884:         att vidta för att snarast avhjälpa dem?
15885:                                                       något annat pensionssystem inom den offentliga
15886:                                                       sektorn elier tvärtom, får han enligt gäliande
15887:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lagstiftning, ifali ingen specialiag har stiftats,
15888: anföra följande:                                      pension enligt grundskydd från det ena systemet
15889:    I de statliga och kommunala pensionssystemen       och pension enligt tiliäggsskydd från det andra.
15890: kan förmånstagaren erhålia rätt tili pension ge-      För pensionsskyddet medför detta ett sorts prob-
15891: nom s.k. tiliäggspensionsskydd, om han är an-         lem, som kanske tydligast märks i att pensionsål-
15892: stälid ända fram tili pensionsfaliet. Pensionsål-     dern enligt tiliäggsskyddet är 63 år och enligt
15893: dern för tiliäggspensionsskyddet är 63 år och en      grundskyddet 65 år.
15894: fuli pension utgör 66 % av lönen. Om tjänste-            Vederbörande erhålier alitså sina pensioner vid
15895: förhåliandet upphör före pensionsfaliet erhålier      olika tidpunkter. Denna situation ansluter sig
15896: förmånstagaren för sina tjänstgöringsår fribrevs-     även tili överföringen av skoldirektörer.
15897: pension enligt det s.k. grundpensionsskyddet.            På statligt håli är man medveten om proble-
15898: Beträffande grundpensionsskyddet är pensionsål-       met och man har försökt utreda det. Enligt min
15899: dern 65 år och fuli pension utgör 60 % av lönen.      uppfattning borde man vid beviljandet av pen-
15900: Även inom övriga arbetspensionssystem gäller          sion försöka komma därhän att arbetspensioner-
15901: tiliäggsförmånerna endast om förmånstagaren är        na enligt olika offentliga pensionssystem skulie
15902: anstälid ända fram tili pensionsåldern.               börja betalas samtidigt. Detta är ju redan med
15903:    Beträffande anstälining efter 1. 7. 1962 är det    stöd av gällande stadganden fallet beträffande
15904: statliga och det kommunala pensionssystemet           invalidpension, arbetslöshetspension och familje-
15905: sinsemellan självständiga system. En övergång         pension. Om det däremot är fråga om ålderspen-
15906: från statsanstälining tili kommunal anstälining       sion är pensionsåldern enligt det senaste systemet
15907: betyder i fråga om det statliga pensionssystemet      63 år och enligt det tidigare 65 år.
15908: att tjänsteförhåliandet tili staten upphör. Inom         Saken utreds som bäst av en av statens delega-
15909: det korumunala pensionssystemet har tidigare          tion för pensionsärenden tilisatt sektion, som har
15910: tjänstgöring däremot ingen betydelse, utan tili       fått i uppdrag att utreda eventuella behov av att
15911: kommunal pension berättigande tjänstgöring an-        utveckla det statliga pensionssystemet i sådana fall
15912: ses börja vid den tidpunkt då vederbörande har        då förmånstagaren överförs från det statliga pen-
15913: övergått tili kommunal tjänst elier befattning.       sionssystemet tili något annat pensionssystem
15914:     I samband med grundskolreformen överfördes        inom den offentliga sektorn. I sektionen är även
15915: en del av den kommunala personalen från det           kommunala pensionsanstalten samt personalor-
15916: statliga pensionssystemet tili det kommunala          ganisationerna representerade. Det kan konstate-
15917: pensionssystemet. Detta gälide de folkskol- och       ras att tillsättandet av sektionen påverkades
15918: grundskoliärare som i samband med reformen            mycket av den uppmärksamhet som har fästs vid
15919: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 262
15920: 
15921: 
15922: de lärares pensionsrättsliga ställning som numera    desto vidare ta ställning till frågan utan det bästa
15923: har blivit kommunala tjänstemän inom skolför-        är att vänta och se vilka åtgärder sektionen
15924: valtningen. Eftersom sektionens utredningsarbete     eventuellt föreslår för att ifrågavarande ärende
15925: pågår är det i detta skede inte ändamålsenligt att   skall få en lösning.
15926: 
15927:      Helsingfors den 18 juni 1984
15928: 
15929:                                                                            Minister Pekka Vennamo
15930:                                                 1984 vp.
15931: 
15932: Kirjallinen kysymys n:o 263
15933: 
15934: 
15935: 
15936: 
15937:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Lämpötilaa, kosteutta p vetoa koskevien
15938:                                       työsuojelunormien aikaansaamisesta
15939: 
15940: 
15941:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15942: 
15943:    Työturvallisuuslain 9 §:n mukaan työnantajan        tyisesti naisvaltaisilla tekstiili-, vaatetus- ja jalki-
15944: on otettava huomioon kaikki, mikä kohtuudella          nealoilla, joissa tehdään tiukkatahtista urakkatyö-
15945: on tarpeellista työntekijän hengen ja terveyden        tä.
15946: suojelemiseksi työssä. Työturvallisuuslaki sisältää        Eräs tapa poistaa tämä puute olisi sitovien
15947: myös säädökset, joissa edellytetään työnantajan        lämpöoloja koskevien työsuojelunormien laatimi-
15948: järjestävän työntekijän suojelun "tehokkaalla ta-      nen ja voimaansaattaminen. Koska tilanteet ovat
15949: valla'' erityisen kylmissä, kosteissa, kuumissa tai    usein nopeasti ohimeneviä, työsuojeluviranomai-
15950: veroisissa työoloissa.                                 set eivät käytännössä voi valvoa normien noudat-
15951:    Kuumuutta, kylmyyttä jne. koskevia sitovia          tamista kaikissa tapauksissa. Työntekijäin on voi-
15952: työsuojelunormeja ei vieläkään ole saatettu voi-       tava itse niitä valvoa. Siksi normien tulisi olla
15953: maan, joten käytännön ohjeita siitä, kuinka            SitOVIa.
15954: työntekijäin suojelu "tehokkaalla tavalla" tulee         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15955: toteutumaan, ei ole käytettävissä. Toistuviin ky-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15956: selyihini hallitus on vastannut, että asia on          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15957: valmisteilla. Työsuojeluhallitus on vahvistanut        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15958: työsuojelupiirien työpaikkakohtaisesti antamia
15959: pöytäkirjaohjeita ja -määräyksiä. Monilla työpai-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15960: koilla asiasta on sovittu työnantajan ja työnteki-                ryhtyä terveydelle vaarallista kuumuutta,
15961: jäin keskinäisellä sopimuksella. On kuitenkin                     kylmyyttä, kosteutta tai vetoa koskevien
15962: aloja, joilla on ollut vaikeata edetä tässä asiassa.              sirovien työsuojelunormien aikaansaami-
15963: Kuumuudesta aiheutuvia ongelmia esiintyy eri-                     seksi?
15964: 
15965:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1984
15966: 
15967:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Anna-Liisa Jokinen                Sten Söderström
15968:          Ulla-Leena Alppi                 Tarja Halonen                     Matti Kautto
15969:          Irma Rosnell                     Arja Alho                         Esko-] uhani Tennilä
15970:          Inger Hirvelä                    Mikko Kuoppa                      Pentti Liedes
15971: 
15972: 
15973: 
15974: 
15975: i28400745V
15976: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 263
15977: 
15978: 
15979: 
15980: 
15981:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15982: 
15983:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Edellä mainituista seikoista johtuen on työsuo-
15984: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jeluhallinnon piirissä sitovien määräysten sijasta
15985: olette 17 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn              katsottu aiheelliseksi valmistella turvallisuustie-
15986: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            dote: työpaikkojen ilmanvaihto. Tiedotteessa
15987: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       keskitytään lämpötilasta johtuvien ongelmien
15988: taja Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kir-          torjumisen lisäksi myöskin työpaikan ilman epä-
15989: jallisesta kysymyksestä n:o 263:                        puhtauksien minimoimiseen. Tiedotteesta saatu-
15990:                                                         jen kokemusten perusteella tullaan uudelleen
15991:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       harkitsemaan lämpöoloja koskevien työsuojelu-
15992:           ryhtyä terveydelle vaarallista kuumuutta,     normien sisältöä ja tarpeellisuutta.
15993:           kylmyyttä, kosteutta tai vetoa koskevien         Tällä välin tullaan työpaikkojen lämpöolosuh-
15994:           sitovien työsuojelunormien aikaansaami-       teista syntyvät terveydelliset vaarat ja haitat sel-
15995:           seksi?                                        vittelemään normaalin työpaikkojen työsuojelun
15996:                                                         valvonnan keinoin. Työsuojeluviranomaiset ovat
15997:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      melko vakiintuneesti edellyttäneet milloin tuo-
15998: ti   seuraavaa:                                         tantomenetelmät ovat sen sallineet, että huoneen
15999:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ilmas-      lämpötila on pidettävä alle 28 o. Asiasta tehdyt
16000: tointinormitoimikunta jätti vuonna 1975 minis-          päätökset ovat koskeneet lähinnä tekstiili- ja
16001: teriölle mietintönsä, joka sisälsi eräitä ehdotuksia    vaatetusteollisuuden alaa. Harkintaan on vaikut-
16002: työhuoneita koskeviksi sitoviksi lämpöolosuhde-         tanut ennen kaikkea töiden pääasiallinen ras-
16003: normeiksi. Ehdotus oli laajalla lausuntokierrok-        kausaste ja jatkuvuus. Tilapäisten lämpöhuippu-
16004: sella. Lausuntokierros osoitti, että keskeisillä työ-   jen varalle on näissä olosuhteissa voitu määrätä
16005: markkinajärjestöillä on perustavan laatuisia näke-      teknisten toimenpiteiden kanssa vaihtoehtoinen
16006: myseroja tällaisten normien tarpeesta ja vaiku-         menettely, altistusajan lyhentäminen.
16007: tuksista.                                                  Työsuojelutarkastajat ovat normaalin tarkastus-
16008:    Lämpötilasta johtuvien haittojen suuruuteen          toiminnan puitteissa kiinnittäneet suhteellisen
16009: vaikuttavat lisäksi kosteus ja veto. Kun haitat         runsaasti huomiota lämpöolosuhteiden aiheutta-
16010: usein työpaikan olosuhteiden lisäksi johtuvat ul-       miin ongelmiin. Vuonna 1982 antoivat työsuoje-
16011: koilman lämpötiloista, on erittäin vaikeata laatia      lupiirien työsuojelutarkastajat yhteensä 1 848 ja
16012: normia, joka yleisesti esittäisi vaadittavat toimen-    kunnan työsuojelutarkastajat yhteensä 1 517 kir-
16013: piteet lämpötilasta johtuvien haittojen torjumi-        jallista huomautusta työnantajille lämpöolosuh-
16014: seksi.                                                  teisiin liittyvien epäkohtien korjaamiseksi.
16015: 
16016:        Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
16017: 
16018:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16019:                                        1984 vp. -      KK n:o 263                                        3
16020: 
16021: 
16022: 
16023: 
16024:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16025: 
16026:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Dess tema är luftkonditioneringen på arbetsplat-
16027: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          serna. Stoffet i informationsbladet är dels kon-
16028: av den 17 maj 1984 tili vederbörande medlem av         centrerat på avvärjandet av problem som för-
16029: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      anleds av temperaturen, dels på en minimering
16030: dagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. underteck-          av orenheterna i luften på arbetsplatsen. På
16031: nade spörsmål nr 263:                                  basen av de erfarenheter informationsbladet ger
16032:                                                        kommer innehåliet i och behövligheten av arbe-
16033:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tarskyddsnormer i fråga om temperaturen att
16034:         för att skapa bindande arbetarskyddsnor-       omprövas.
16035:         mer gäliande hetta, köld, fukt elier drag,        Under tiden kommer de faror och olägenheter
16036:         som är vådliga för hälsan?                     som temperaturförhåliandena på arbetsplatsen
16037:                                                        åsamkar hälsan att utredas med de medel som
16038:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       står tili buds inom den normala tilisynen över
16039: anföra följande:                                       arbetarskyddet       på    arbetsplatserna.   Arbe-
16040:    Kommissionen för luftkonditioneringsnormer,         tarskyddsmyndigheterna har tämligen allmänt, i
16041: som hade tilisatts av social- och hälsovårdsminis-     de fali där produktionsmetoderna tiliåter det,
16042: teriet, avgav år 1978 sitt betänkande tili ministe-    förutsatt att rummets temperatur skali hålias
16043: riet. Betänkandet innefattar vissa förslag tili bin-   under 28 o. Besluten i ärendet har närmast gälit
16044: dande normer för temperaturförhålianden, vilka         textil- och beklädnadsindustrin. Prövningen har
16045: skulie gälia arbetsrum. Förslaget var på en om-        framför allt påverkats av hur betungande arbetet
16046: fattande remissrunda. Denna visade att grund-          i regel är, samt av dess kontinuitet. Under dylika
16047: läggande åsiktsskilinader föreligger melian de         omständigheter har det varit möjligt att med
16048: centrala arbetsmarknadsorganisationerna i fråga        tanke på tilifäliiga temperaturtoppar bestämma
16049: om dylika normers behövlighet och verkningar.          ett alternativ tili de tekniska åtgärderna, dvs. att
16050:    Graden av de olägenheter som beror på tem-          minska exponeringstiden.
16051: peraturen påverkas också av fukt och drag. Enär           Arbetarskyddsinspektörerna har inom ramen
16052: olägenheterna ofta beror på temperaturen ut-           för den normala tilisynen fäst tämligen omfattan-
16053: omhus förutom på förhåliandena på arbetsplat-          de uppmärksamhet vid de eroblem som tempe-
16054: sen är det ytterst svårt att göra upp en norm, som     raturförhåliandena skapar. Ar 1982 gav arbetar-
16055: alimänt skulie ange de åtgärder som krävs för att      skyddsdistriktens arbetarskyddsinspektörer sam-
16056: avvärja av temperaturen föranledda olägenheter.        manlagt 1 848 och kommunernas arbetarskydds-
16057:    På grund av ovan nämnda faktorer har man            inspektörer sammanlagt 1 517 skriftliga anmärk-
16058: inom arbetarskyddsförvaltningen ansett det be-         ningar tili arbetsgivarna för att korrigera missför-
16059: fogat att i stäliet för bindande bestämmelser          hålianden i anslutning tili temperaturförhålian-
16060: utarbeta ett informationsblad om säkerheten.           dena.
16061: 
16062:      Helsingfors den 20 juni 1984
16063: 
16064:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16065:                                                1984 vp.
16066: 
16067: Kirjallinen kysymys n:o 264
16068: 
16069: 
16070: 
16071: 
16072:                                   Roos ym.: Kotimaisten ravintolamuusikoiden aseman parantami-
16073:                                      sesta
16074: 
16075: 
16076:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16077: 
16078:    Suomalaisten ravintolamuusikoiden työllisyys-     saattaa olla vain yhden viikon mittainen tai
16079: tilanne tällä hetkellä on huolestuttava. Nykyiseen   todetaan vain työllisyystilanne.
16080: lainsäädäntöön perustuva käytäntö ei käännettä          Työtä välittävien ohjelmatoimistojen rooli ei
16081: parempaan lupaa. Ravintolamuusikon ammatti           ole selkeä. Ohjelmatoimistot pitävät kotimaiset
16082: kokee lisäksi myös arvostuksen puutetta. Nykyti-     muusikot työssä vain silloin, kun saavat työpai-
16083: lanne ei tässäkään suhteessa avaa näköaloja pa-      kan lainatuksi ravintolalta. Työn loppuessa ravin-
16084: rempaan.                                             tolassa työsuhde ohjelmatoimistoon katkeaa. Ta-
16085:    Suomalaisten ravintolamuusikoiden ammatti-        kaisinottovelvollisuutta ei ravintolamuusikoiden
16086: taito on kilpailukykyinen ja riittävä. Kuitenkaan    kohdalla ole, kuten monilla muilla aloilla.
16087: ravintolamuusikon ammattiin johtavaa koulutus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16088: ta ei maassamme ole järjestetty. Ammattitaidon       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16089: hankkiminen on omatoimisen ja sitkeän työn           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16090: takana.                                              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16091:    Viime vuonna ravintolamuusikoiden työttö-
16092: myys oli keskimäärin 25 prosenttia. Työsuhteiden               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16093: pituudet vaihtelevat useimmiten .[cerrallaan yh-            ryhtyä, jotta kotimaiset ravintolamuusi-
16094: destä viikosta yhteen kuukauteen. Työvuodet                 kot työllistämisvaiheessa pääsisivät ulko-
16095: muodostuvat useasti hyvin rikkanaisiksi.                    maisten muusikoiden kanssa samanlai-
16096:    Ravintolamuusikon työhön kuuluu olennaisesti             seen asemaan,
16097: runsas matkustaminen. Työpaikka on otettava                    jotta takaisinottovelvollisuutta koskeva
16098: vastaan joskus jopa vuorokauden varoitusajalla              laki ulotettaisiin koskemaan myös ravin-
16099: satojen kilometrien päästä. Jos työtä tuollais~ssa          tolamuusikoita,
16100: tapauksessa on tarjolla kaukana, aiheuttaa se                  jotta ohjelmatoimistojen toiminta sää-
16101: hankaluuksia mm. lastenhoidon järjestämisessä.              dettäisiin luvanvaraiseksi,
16102: Kieltäytymisestä taas seuraa yleensä kuuden vii-               jotta järjestettäisiin ravintolamuusikoi-
16103: kon karenssiaika.                                           den ammattiin johtava koulutus, ja
16104:    Ulkomaisille muusikoille myönnetään työlupa                 jotta kotimaisten ravintolamuusikoiden
16105: tavallisesti kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ko-           työnsaantimahdollisuudet         nykyisestään
16106: timaisten muusikoiden kohdalla kiinnitysaika                paranisivat?
16107: 
16108:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
16109: 
16110: 
16111:           Timo Roos                      Seppo Tikka                 Saara-Maria Paakkinen
16112:           Pentti Lahti-Nuuttila          Antti Kalliomäki           Jorma Rantanen
16113:           Liisa Jaakonsaari              Tuulikki Hämäläinen        Jussi Ranta
16114:           Matti Kuusio                   Mikko Elo                  Kari Rajamäki
16115:           Pertti Hietala                 Pirjo Ala-Kapee            Jukka Mikkola
16116:           Lea Savolainen                 Anna-Liisa Piipari         Reijo Lindroos
16117:                       Risto Ahonen                          Martti Lähdesmäki
16118: 
16119: 
16120: 
16121: 428400779Y
16122: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 264
16123: 
16124: 
16125: 
16126: 
16127:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16128: 
16129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        litykseen vapaiksi ilmoittautuneista kotimaisista
16130: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yhtyeistä. Työvoimatoimisto antaa hakemuksista
16131: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             lausuntonsa ministeriölle puoltaen niitä hake-
16132: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           muksia, joiden tilalle ei ole osoitettavissa koti-
16133: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      maisia yhtyeitä. Käytännössä ministeriö ja edellä
16134: taja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallises-      mainittu työlupajaosto ovat yleensä voineet yhtyä
16135: ta kysymyksestä n:o 264:                               työvoimatoimiston lausuntoihin.
16136:                                                           Ulkomaisten muusikoiden työskentely Suo-
16137:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16138:                                                        messa on siten luvanvaraisesti säädeltyä ja rajoi-
16139:        ryhtyä, jotta kotimaiset ravintolamuusi-
16140:                                                        tettua. Kotimaisten ravintolayhtyeiden työsken-
16141:        kot työllistämisvaiheessa pääsisivät ulko-
16142:                                                        telyä sen sijaan säätelevät yksinomaan työvoiman
16143:        maisten muusikoiden kanssa samanlai-
16144:                                                        kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat määrä- ja
16145:        seen asemaan,
16146:                                                        laatutekijät. Joskin ministeriö voi lausunnollaan
16147:           jotta takaisinottovelvollisuutta koskeva     estää työluvan myöntämisen ulkomaiselle yhty-
16148:        laki ulotettaisiin koskemaan myös ravin-        eelle, ei ministeriö tietenkään voi pakottaa työn-
16149:        tolamuusikoita,                                 antajaa ottamaan tilalle tiettyä vapaana olevaa
16150:           jotta ohjelmatoimistojen toiminta sää-       kotimaista yhtyettä.
16151:        dettäisiin luvanvaraiseksi,
16152:                                                           Ohjelmatoimistot tekevät muusikoiden kanssa
16153:           jotta järjestettäisiin ravintolamuusikoi-    määräaikaisia työsopimuksia esiintymisestä tietys-
16154:        den ammattiin johtava koulutus, ja              sä ravintolassa. Työsopimuslain (320/70) 36 §:n
16155:           jotta kotimaisten ravintolamuusikoiden       mukaan määräajaksi tehty tai muutoin määräai-
16156:        työnsaantimahdollisuudet         nykyisestään   kaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työ-
16157:        paranisivat?                                    kauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toi-
16158:                                                        sin ole sovittu. Työsopimuslain 42 a §:n muista
16159:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kuin työntekijästä johtuvista syistä irtisanotun
16160: ti seuraavaa:                                          työntekijän takaisin ottamista koskeva säännös ei
16161:    Ulkomaisten ravintolayhtyeiden ja -muusikoi-        siten ole sovellettavissa muusikon ja ohjelmatoi-
16162: den työskentelyä Suomessa säädellään työluvin.         miston väliseen työsuhteeseen.
16163: Työvoimaministeriö antaa työlupahakemuksista              Ohjelmatoimistojen kuten muidenkaan työvoi-
16164: lausunnon Sisäasiainministeriölie kuultuaan työn-      man vuokraustoimintaa harjoittavien yritysten
16165: välitysasiain neuvottelukunnan työlupajaostoa,         toiminnasta ei ole olemassa mitään erityisiä sään-
16166: jossa ovat edustettuina keskeiset työmarkkinajär-      nöksiä. Työvoimaministeriössä kuitenkin valmis-
16167: jestöt (STK, SAK, LTK ja TVK). Lausunnot               tellaan parhaillaan työvoiman vuokraustoimintaa
16168: annetaan suomalaisten ravintolayhtyeiden vallit-       koskevaa lainsäädäntöä, joka tulisi koskemaan
16169: sevan ja odotettavissa olevan työllisyystilanteen      myös ohjelmatoimistoja.
16170: perusteella. Työlupaa voidaan siten puoltaa ulko-         Alan työkokemusta omaaville vajaatyöllisille
16171: maisille yhtyeille enintään kolmeksi kuukaudeksi       ravintolamuusikoille on järjestetty jatko- ja täy-
16172: kerrallaan edellyttäen, että kotimaisia yhtyeitä ei    dennyskoulutusta työllisyyskoulutuksen muodos-
16173: ole vapaina.                                           sa. Koska aina silloin tällöin joidenkin yhtyeiden
16174:   Jotta työllisyystilanne tulisi entistä tarkemmin     soittotaidosta esiintyy eriäviä käsityksiä eri tahoil-
16175: otetuksi huomioon työlupakäsittelyssä ja jotta         la, on suunnitteilla erityisten koesoittotilaisuuk-
16176: samalla tehostettaisiin muusikkojen työnvälitystä,     sien järjestäminen, joissa puolueettomasti voitai-
16177: työvoimaministeriö antoi kuluvan vuoden alusta         siin todeta tällaisten yhtyeiden soitto- ja esiinty-
16178: lukien voimaan tulleet uudet lausuntomenettelyä        mistaito. Ammattiin johtavan koulutuksen puut-
16179: koskevat ohjeet. Niiden mukaan työlupahake-            tuminen on alalla suuri epäkohta. Opetusminis-
16180: musten lausuntokappaleet tulee jättää Helsingin        teriöstä saadun tiedon mukaan ministeriö on
16181: työvoimatoimistoon, jossa on myös tiedot työnvä-       kuitenkin antanut alaisilleen musiikkioppilaitok-
16182:                                        1984 vp. -- RJC n:o 264                                         3
16183: 
16184: sille ohjeet musiikin keskiasteen ammatillisen         kista ja siirtyneet käyttämään disco-musiikkia,
16185: peruskoulutuksen kehittämisohjelman laatimises-        mikä luonnollisesti on vaikuttanut vähentävästi
16186: ta. Sen nojalla suunnitellaan ja käynnistetään         muusikkotyövoiman kysyntään. Edistääkseen työ-
16187: aikaisintaan vuonna 1986 kolmivuotinen ravinto-        voiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista alalla
16188: lamuusikon opintolinja.                                työvoimaministeriö on yleiskirjeellä tänä vuonna
16189:    Kuten edellä on todettu, ravintolamuusikoi-         kehottanut nimeämään muusikkojen työnvälityk-
16190: den työnsaantimahdollisuudet muiden työnteki-          seen erikoistuneet virkailijat Turun, Tampereen,
16191: järyhmien tapaan riippuvat työvoiman kysynnäs-         Lahden, Joensuun ja Oulun työvoimatoimistoi-
16192: tä eli toisin sanoen ravintoloiden käyttämän elä-      hin. Koska kuitenkin muusikkojen työnhakija-
16193: vän tanssimusiikin määrästä. Viime kädessä ra-         ryhmä on valtakunnallisesti katsottuna pieni,
16194: vintoloiden asiakkaiden toiveet ja mieltymykset        muusikot samoin kuin heille tarkoitetut työpai-
16195: vaikuttavat siihen, minkä tyyppistä tanssimusiik-      kat ilmoitetaan lisäksi aina myös Helsingin työ-
16196: kia soittavia yhtyeitä ravintoloissa tarvitaan. Kus-   voimatoimistoon esiintyvien taiteilijoiden työnvä-
16197: tannussyihin vedoten ravintolat ovat myös jossa-       litykseen.
16198: kin määrin kokonaan luopuneet elävästä musii-
16199: 
16200:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1984
16201: 
16202:                                                                   Työvoimaministeri Urpo Leppänen
16203: 4                                       1984 vp. -- ~ n:o 264
16204: 
16205: 
16206: 
16207: 
16208:                                  Till Riksdagens Herr Talman
16209: 
16210:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kraftsbyrå, där också uppgifterna om till arbets-
16211: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           förmedlingen anmälda lediga inhemska orkestrar
16212: av den 18 maj 1984 till vederbörande medlem av          finns. Arbetskraftsbyrån ger ministeriet sitt ut-
16213: statsrådet för besvarande översänt avskrift av          låtande om ansökningarna och förordar ansök-
16214: följande av riksdagsman Timo Roos m.fl. ställda         ningar av de artistgrupper i vilkas ställe man inte
16215: skriftliga spörsmål nr 264:                             kan anvisa inhemska orkestrar. I praktiken har
16216:                                                         ministeriet och ovan nämnda arbetstillståndssek-
16217:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tion kunnat ansluta sig till arbetskraftsbyråns
16218:         för att se till att inhemska restaurangor-      utlåtanden.
16219:         kestrar skall jämställas med utländska
16220:                                                            Utländska musikers arbetande i Finland är
16221:         musiker i sysselsättningshänseende,
16222:                                                         alltså reglerat och begränsat genom tillstånd.
16223:            att lagen som gäller återanställnings-       Däremot regleras inhemska restaurangorkestrars
16224:         plikt skall ursträckas till att även gälla      arbete enbart av de kvantitets- och kvalitetsmässi-
16225:         restaurangmusiker,                              ga faktorer som påverkar efterfrågan på och
16226:            att programbyråernas verksamhet görs         utbudet av arbetskraft. Även om ministeriet
16227:         genom stadganden beroende av myndig-            genom sitt utlåtande kan förhindra arbetstillstån-
16228:         hets tillstånd,                                 dets beviljande åt en utländsk orkester, kan det
16229:            att utbildning som leder till restau-        naturligtvis inte tvinga arbetsgivare att anställa
16230:         rangmusikeryrke skall arrangeras, samt          en given ledig inhemsk orkester i stället.
16231:           att inhemska restaurangmusikers ar-              Programbyråerna ingår arbetsavtal för viss tid
16232:        betsmöjligheter förbättras jämfört med           med musiker. Dessa gäller uppträdande på en
16233:        nuläget?                                         viss restaurang. I enlighet med 36 § lagen om
16234:                                                         arbetsavtal (320/70) upphör arbetsavtal som in-
16235:   Som svar på detta spörsmål framför jag följan-        gåtts för viss tid eller eljest anses gälla viss tid vid
16236: de:                                                     den avtalade arbetsperiodens utgång utan upp-
16237:     Utländska restaurangorkestrars och -musikers        sägning, om ej annat är överenskommet. Därige-
16238: arbete i Finland regleras genom arbetstillstånd.        nom kan inte stadgandet i arbetsavtalslagens 42 a
16239: Arbetskraftsministeriet avger ett utlåtande om          § om återanställning av arbetstagare som blivit
16240: arbetstillståndsansökningar åt inrikesministeriet       uppsagd av andra orsaker än sådana som beror på
16241: efter att ha hört delegationens för arbetsförmed-       honom själv inte tillämpas på de arbetsförhållan-
16242: lingsärenden sektion för arbetstillstånd, där de        den som ingåtts mellan musiker och pro-
16243: centrala arbetsmarknadsorganisationerna (AFC,           grambyråer.
16244: FFC, AAC och TOC) är representerade. Utlåtan-              Det finns inga särskilda stadganden som skulle
16245: det avfattas på basen av finländska restaurangor-       gälla programbyråers eller andra företags som
16246: kestrars rådande och förväntade sysselsättningssi-      idkar arbetskraftsuthyrning verksamhet. Vid ar-
16247: tuation. Därigenom kan arbetstillstånd för ut-          betskraftsministeriet håller man dock som bäst på
16248: ländsk orkester förordas för en tid av högst tre        att bereda lagstiftning som rör arbetskraftsuthyr-
16249: månader i sänder och förutsatt att lediga in-           ning och som också skulle gälla programbyråer.
16250: hemska orkestrar inte finns att få.                        Undersysselsatta restaurangmusiker med ar-
16251:     För att sysselsättningsläget skall bättre än hit-   betserfarenhet inom branschen har arrangerats
16252: tills tas i beaktande vid handläggningen av             fort- och påbyggnadsutbildning i form av yr-
16253: arbetstillstånd och samtidigt arbetsförmedlingen        keskurs. Eftersom det allt emellanåt förekommer
16254: för musiker effektiveras gav arbetskraftsministe-       avvikande åsikter hos olika instanser om en viss
16255: riet nya direktiv om utlåtandeförfarandet vilka         orkesters spelskicklighet finns det planer på att
16256: trädde i kraft i början av innevarande år. Enligt       anordna särskilda provspeltillfällen, där dessa
16257: dem bör arbetstillståndsansökningarnas utlåtan-         orkestrars spel- och uppträdandeskicklighet opar-
16258: deexemplar inlämnas hos Helsingfors arbets-             tiskt kan konstateras. Avsaknaden av yrkesutbild-
16259:                                       1984 vp. -     KK n:o 264                                         5
16260: 
16261: ning i branschen är en stor olägenhet. Enligt        åberopande kostnadsskäl helt övergått från levan-
16262: uppgift från undervisningsministeriet har minis-     de tili discomusik, något som naturligtvis haft en
16263: teriet dock gett musikläroinrättningar som lyder     minskande inverkan på arbetskraftsefterfrågan
16264: under det direktiv om utarbetande av ett utveck-     bland musikerna. För främjande av en bättre
16265: lingsprogram för grundläggande yrkesutbildning       incidens melian arbetskraftsefterfrågan och
16266: i musik på melianstadiet. Med stöd därav plane-      -utbud i branschen har arbetskraftsministeriet
16267: ras en treårig studielinje för restaurangmusiker     genom sitt cirkulär i år uppmanat Åbo, Tammer-
16268: som skall startas tidigast år 1986.                  fors, Lahtis, Joensuu och Uleåborgs arbetskrafts-
16269:    Såsom ovan konstaterats beror restaurangmusi-     byråer att bland sina tjänstemän utse en som
16270: kers som också andra yrkesgruppers möjligheter       särskilt specialiserar sig på musikerförmedling.
16271: att få arbete på arbetskraftsefterfrågan eller med   Då musikerna dock på riksplan sett utgör en liten
16272: andra ord på, hur mycket levande dansmusik           sökandegrupp, anmäls musiker och arbetsplatser
16273: som restaurangerna använder. I sista hand är det     för dem dessutom alitid även tili förmedlingen
16274: restaurangkunder som avgör, viiken typ av dans-      för utövande konstnärer vid Helsingfors arbets-
16275: musik, dvs. vilka orkestrar som frågas efter av      kraftsbyrå.
16276: restaurangerna. I viss mån har restauranger också
16277: 
16278:     Helsingfors den 26 juni 1984
16279: 
16280:                                                               Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
16281: 
16282: 
16283: 
16284: 
16285:                                                                                                     /
16286:                                                    1984 vp.
16287: 
16288: Kirjallinen kysymys n:o 265
16289: 
16290: 
16291: 
16292: 
16293:                                      Laaksonen ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan emm-
16294:                                         mäispituuden poistamisesta
16295: 
16296: 
16297:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16298: 
16299:    Sekä sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa           tön ei saa vaikeassa tilanteessaan mitään sairau-
16300: että työkyvyttömyyseläkettä maksetaan henkilöl-           teensa perustuvaa taloudellista tukea. Asia olisi
16301: le, joka on sairauden vuoksi kykenemätön teke-            korjattavissa esimerkiksi kumoamaila päiväraha-
16302: mään tavallista työtään tai siihen verrattavaa            jakson enimmäispituutta koskeva 300 päivän
16303: työtä. Työkyvyttömyyden alkaessa maksetaan en-            säännös.
16304: sin päivärahaa, kuitenkin enintään 300 päivältä.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16305: Mikäli työkyvyttömyys jatkuu vielä sen jälkeen,           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16306: kun oikeus päivärahaan päättyy, tulee päivärahan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16307: saajan hakea työkyvyttomyyseläkettä.                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16308:    Työkyvyttömyyseläkettä ei kuitenkaan lähes-
16309: kään aina myönnetä, vaikka työkyvyttömyys jat-                      Aikooko Hallitus varmistaa työkyvyttö-
16310: kuisikin. Lisäksi saman sairauden vuoksi voi päi-                mien turvaa ja poistaa nykyisiä epäkohtia
16311: värahaa saada uudelleen vasta, kun on välillä                    esimerkiksi ryhtymällä toimenpiteisiin
16312: ollut vuoden työkykyinen. Nämä tekijät yhdessä                   päivärahajakson enimmäispituuden ku-
16313: johtavat tilanteisiin, joissa tosiasiallisesti työkyvy-          moamiseksi?
16314: 
16315:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
16316: 
16317:          Timo Laaksonen                     Marjatta Stenius-Kaukonen       Risto Ahonen
16318:          Mikko Elo                          Irma Rosnell                    Ensio Laine
16319:          Osmo Vepsäläinen                   Kalevi Kivistö                  Matti Ahde
16320:          Niilo Koskenniemi                  Heli Astala                     Marja-Liisa Salminen
16321:          Juhani Vähäkangas                  Pekka Leppänen                  Pentti Liedes
16322:          Heikki Kokko                       Lauha Männistö                  Terho Pursiainen
16323:          Paavo Vesterinen                   Sten Söderström                 Ulla-Leena Alppi
16324:          Timo Roos                          Pekka Myllyniemi                Pirkko Turpeinen
16325:          Pentti Lahti-Nuuttila              Jorma Rantanen                  Sinikka Hurskainen
16326:          Anna-Liisa Jokinen                 Seppo Tikka                     Tuulikki Hämäläinen
16327:          Esko-Juhani Tennilä                Mikko Kuoppa                    Jussi Ranta
16328:          Riitta Järvisalo-Kanerva           Esko Helle                      Kari Rajamäki
16329: 
16330: 
16331: 
16332: 
16333: 4284007512
16334: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 265
16335: 
16336: 
16337: 
16338: 
16339:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16340: 
16341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toisistaan. Tästä aiheutuu vaikeuksia ennen kaik-
16342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kea silloin, kun työkyvyttömyyseläkehakemus hy-
16343: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             lätään hakijan saatua ensin enimmäisajan sairaus-
16344: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vakuutuksen päivärahaa eikä ole havaittavissa
16345: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      mitään huomattavaa muutosta hakijan tervey-
16346: taja Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       dentilassa. Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan
16347: kysymyksestä n:o 265:                                  niistä sairausvakuutuksen päivärahan saajista, jot-
16348:                                                        ka viime vuoden toisen ja kolmannen vuosinel-
16349:           Aikooko Hallitus varmistaa työkyvyttö-       jänneksen aikana olivat saavuttaneet päivärahan
16350:        mien turvaa ja poistaa nykyisiä epäkohtia       enimmäisajan eli 11 130 henkilöstä, 6,8 % eli
16351:        esimerkiksi ryhtymällä toimenpiteisiin          750 henkilöä saivat työkyvyttömyyseläkehake-
16352:        päivärahajakson enimmäispituuden ku-            mukseensa hylkäävän päätöksen. Määrä on jon-
16353:        moamiseksi?                                     kin verran pienentynyt aikaisemmasta, mutta sitä
16354:                                                        on edelleenkin pidettävä suurena. Kansanelä-
16355:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kelaitos tutkiikin mahdollisuuksia sairauspäivära-
16356: ti seuraavaa:                                          han ja työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisukäytän-
16357:    Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ja          nön yhtenäistämiseksi.
16358: kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläk-              Kumoamalla sairauspäivärahajakson enimmäis-
16359: keen luonteet eroavat muun muassa siinä, että          pituutta koskeva säännös ja säätämällä, että päi-
16360: sairausvakuutuksen etuudet on tarkoitettu yleen-       väraha muutetaan eläkkeeksi esimerkiksi kun
16361: sä lyhytaikaisen tarpeen tyydyttämiseksi kun sitä      työkyvyttömyys on tullut pysyväisluonteiseksi,
16362: vastoin eläkkeet tavallisesti myönnetään pitkäksi      voitaisiin ehkä tasoittaa etuuden saajan siirtymis-
16363: ajaksi, monessa tapauksessa eläkkeensaajan lop-        tä päivärahasta eläkkeelle. Toisaalta tällaisesta
16364: puiäksi. Erilaisuudesta johtuen etuuksien myön-        uudelleen järjestelystä aiheutuisi monenlaisia
16365: tämismenettelyssäkin on huomattavia eroja. Sai-        muitakin muutoksia sosiaalivakuutusjärjestel-
16366: rausvakuutuksen päiväraha-asian käsittely on py-       miimme. Olisi muun muassa selvitettävä sairaus-
16367: ritty saamaan hyvin nopeaksi, eikä silloin yleensä     päivärahan suhde työeläkkeeseen, pitäisikö sai-
16368: tutkita hakijan olosuhteita kovin yksityiskohtai-      rauspäivärahalla jatkossakin olla noin vuoden
16369: sesti. Sitä vastoin eläkeratkaisua varten pyritään     pituinen ensisijaisuusaika ja olisiko päivärahan
16370: saamaan mahdollisimman täydellinen kuva sekä           määrää sen jälkeen ehkä alennettava. Näyttää
16371: hakijan terveydentilasta että muista eläkeoikeu-       siltä, että ennen kuin tämäntapaisiin muutoksiin
16372: teen vaikuttavista seikoista.                          ryhdytään, olisi tarkoin selvitettävä muita mah-
16373:    Lähinnä mainituista hakemusten käsittelyn           dollisuuksia puutteiden korjaamiseksi. Sosiaali-
16374: eroista johtuen esiintyy tapauksia, joissa ratkaisut   ja terveysministeriö seuraa tilanteen kehitystä ja
16375: sairausvakuutuksen päiväraha-asiassa ja kansan-        ryhtyy tarvittaessa lainsäädännöllisiin toimenpi-
16376: eläkkeen työkyvyttömyyseläkeasiassa poikkeavat         teisiin.
16377: 
16378:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1984
16379: 
16380:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16381:                                       1984 vp. -      KK n:o 265                                       3
16382: 
16383: 
16384: 
16385: 
16386:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16387: 
16388:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          varandra. Detta föranleder svårigheter, särskilt
16389: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        om den sökande tili att börja med har erhåliit
16390: den 18 maj 1984 tili vederbörande medlem av           dagpenning från sjukförsäkringen under längsta
16391: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     möjliga tid och hans ansökan om invaliditetspen-
16392: dagsman Laaksonen m.fl. undertecknade spörs-          sion därefter avslås, under det att någon bety-
16393: mål nr 265:                                           dande förändring i hans hälsotilistånd inte kan
16394:                                                       observeras. Enligt folkpensionsanstaltens uppgif-
16395:          Ämnar Regeringen säkerställa de arbets-
16396:                                                       ter avslogs ansökan om invaliditetspension i fråga
16397:        oförmögnas trygghet och avlägsna nuva-         om 750 personer, dvs. 6,8 %, av de 11 130 som
16398:        rande missförhålianden, t.ex. genom att        erhöli dagpenning enligt sjukförsäkringen och
16399:        vidta åtgärder för att avskaffa maximi-        som under det andra och tredje kvartalet senaste
16400:        gränsen för den tidsperiod under viiken        år uppnådde maximigränsen för den tid under
16401:        dagpenning erhålis?                            viiken dagpenning kan erhålias. Antalet har
16402:                                                       minskat något, jämfört med det tidigare, men
16403:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      måste fortfarande anses vara stort. Folkpensions-
16404: anföra följande:                                      anstalten undersöker möjligheterna att förenhet-
16405:    Karaktären hos dagpenning enligt sjukförsäk-       liga praxis vid avgöranden i fråga om sjukdag-
16406: ringslagen och hos invaliditetspension enligt         penning och invaliditetspension.
16407: folkpensionslagen avviker från varandra bland
16408: annat däri, att sjukförsäkringens förmåner i ali-        Genom att stadgandet om en maximiperiod
16409: mänhet är avsedda för att tilifredsstälia ett kort-   för erhåliande av sjukdagpenning upphävdes och
16410: varigt behov, medan däremot pensioner vanligen        genom att det stadgades att dagpenningen änd-
16411: beviljas för lång tid, i många fali för återstoden    ras tili pension t.ex. när invaliditeten har blivit
16412: av pensionstagarens levnad. På grund av olikhe-       bestående vore det kanske möjligt att utjämna
16413: ten finns det också betydande skilinader i förfa-     övergången för förmånstagaren från mottagande
16414: randet vid beviljandet. Man har strävat tili att      av dagpenning tili erhåliande av pension. Å
16415: behandlingen av sjukförsäkringens dagpennings-        andra sidan skulie en dylik omorganisering också
16416: ärenden skali gå mycket snabbt, och i alimänhet       föranleda flera andra förändringar i våra social-
16417: undersöker man härvid inte den sökandes angelä-       försäkringssystem. Bl.a. borde sjukdagpenning-
16418: genheter särskilt detaljerat. Däremot försöker        ens relation tili arbetspensionen utredas, likaså
16419: man med tanke på avgörande i pensionsärende få        frågan om huruvida dagpenningen också i fort-
16420: en så fuliständig bild som möjligt både av den        sättningen bör komma i första hand under cirka
16421: sökandes hälsotilistånd och av andra faktorer,        ett år, och om man därefter eventuelit borde
16422: som påverkar rätten att erhålia pension.              sänka dagpenningen. Det ser ut som om man,
16423:    Närmast beroende på ovan nämnda skilinader         innan dylika ändringar vidtas, noga borde utreda
16424: i behandlingen av ansökningarna förekommer            andra möjligheter att avhjälpa bristerna. Social-
16425: det fali där avgörandena i dagpenningsärenden         och hälsovårdsministeriet följer situationens ut-
16426: inom sjukförsäkringen och invaliditetspensions-       veckling och vidtar vid behov lagstiftningsåtgär-
16427:  ärenden inom folkpensioneringen avviker från         der i saken.
16428: 
16429:      Helsingfors den 21 juni 1984
16430: 
16431:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
16432:                                                   1984 vp.
16433: 
16434: Kirjallinen kysymys n:o 266
16435: 
16436: 
16437: 
16438: 
16439:                                     J. Mikkola ym.: Hoitohenkilökunnan lisäämisestä sairaaloiden las-
16440:                                         tenosastoilla
16441: 
16442: 
16443:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16444: 
16445:    Vakavasti sairaiden lasten kanssa työskentelevät      kaiden eristysten tavallisuudesta johtuu, että las-
16446: samoin kuin lasten vanhemmat tuntevat kasvavaa           tenosastoilla kaikkia potilaspaikkoja ei voi täyt-
16447: huolta siitä, että Suomessa on sairaaloiden lasten-      tää. Lastenosastoilla ovat myös hoitoajat tyypilli-
16448: osastoilla liian vähän henkilökuntaa. Äärimmäi-          sesti lyhyitä (keskimäärin n. 6 vuorokautta). Kun
16449: sissä tapauksissa se on ilmeisestikin johtanut           sairaalasta kotiuttamispäivää ei lasketa hoitopäi-
16450: suorastaan potilasturvallisuuden heikkenemiseen.         väksi - siitä huolimatta, että se usein vaatii
16451: Aina se merkitsee sairaan lapsen tarpeiden vajaa-        henkilökunnalta tavallista enemmän työtä -
16452: ta huomioon ottamista ja vaaraa, että hoitotulok-        syntyy myös hoitopäivätilastojen perusteella vir-
16453: set eivät muodostu parhaiksi mahdollisiksi. Meil-        heellinen kuva lastenosastojen toiminnasta. On
16454: lä on myös esimerkkejä siitä, että jo olemassa           myös muistettava, että vastasyntyneiden tehohoi-
16455: olevien virkojen täyttäminen saattaa olla vaikea-        to tapahtuu lastenosastoilla, mikä lisää huomat-
16456: ta, kun virkoihin pätevät henkilöt hakeutuvat            tavalla tavalla henkilökunnan tarvetta.
16457: mieluummin osastoille, joissa työtaakka on jaettu           Tunnettu esimerkki siitä, mihin harjoitettu
16458: useamman työntekijän kesken.                             politiikka on voinut johtaa, on Vaasan keskussai-
16459:    Sairaaloita varten ei ole suosituksia tai normeja     raala, missä lastenosastoilla hoidetaan vuosittain
16460: siitä, kuinka monta hoitajaa tulee yhtä lasten-          noin 2000 lasta - näistä puolet alle !-vuotiaita.
16461: osaston paikkaa kohden olla. Lapsipotilaat tarvit-       Sen kahdella lastenosastolla on yhteensä 38 poti-
16462: sevat kuitenkin valvontaa ja huolenpitoa aikuis-         laspaikkaa. Sairaanhoitajan virkoja on kuitenkin
16463: potilaita huomattavasti enemmän. Pieni lapsi ei          vain 12 ja lastenhoitajia 17. Henkilökunnan
16464: osaa kertoa vaivoistaan tai hälyttää apua; hänen         vähäisyydestä johtuu, että ''puhtaalla'' osastolla
16465: tilassaan tapahtuvia muutoksia on koulutetun             on joka toinen yö työssä yksi sairaanhoitaja ja yksi
16466: henkilön seurattava. Itse asiassa on suuri joukko        lastenhoitaja sekä joka toinen yö kaksi lastenhoi-
16467: sellaisia toimintoja, joista pieni potilas ei selviydy   tajaa eikä yhtään sairaanhoitajaa. Osastolla on 20
16468: ilman aikuisen apua: lapset on syötettävä ja             potilaspaikkaa ja neljä tehohoitopaikkaa. Pienet
16469: viihdytettävä; heitä on valmisteltava toimenpitei-       lapset on ruokittava kolmen tunnin välein, lääk-
16470: siin, pidettävä kiinni niiden aikana ja lohdutelta-      keet on jaettava. Eristys ei toimi, kun ovet on
16471: va niiden jälkeen. Heitä on ohjattava leikkimään         pidettävä auki, jotta olisi mahdollista kuulla,
16472: ja autettava liikkumaan niin paljon kuin se              mitä kussakin huoneessa tapahtuu. Jos syntyy
16473: heidän sairautensa ja hoitoosa kannalta on mah-          useammat keskoset samana yönä tai leikkaussalis-
16474: dollista. Tarvitaan paljon ponnisteluja ja asian-        ta on noudettava lapsi osastolle, sairaanhoitaja on
16475: tuntemusta, jotta heille kyettäisiin turvaamaan se       pyrittävä 'lainaamaan' joltakin toiselta osastolta.
16476: normaali kehitys, jonka sairaus uhkaa katkaista.         Tilanne on samanlainen kuin jos aikuisten teho-
16477: Tämä on mahdollista vain, jos lastenosastoilla on        osasto miehitettäisiin kahdella apuhoitajalla, jot-
16478: riittävä ja ammattitaidoltaan monipuolinen hen-          ka hätätilan tullessa etsiskelisivät apua sairaalan
16479: kilökunta.                                               muilta osastoilta.
16480:    Lapsipotilaiden erityistarpeet huomioon otta-            Huolimatta niistä selvityksistä ja vetoomuksis-
16481: vien suositusten ja normien puuttuessa lasten-           ta, joita Vaasan keskussairaalan lastenosastolta on
16482: osastojen pienempää miehitystä on perusteltu             tehty, henkilökunnan vajausta ei ole ryhdytty
16483: sillä, että lastenosastojen kuormitus on aikuis-         korjaamaan. Lastenosaston kehittämistä ei ole
16484: osastoja keskimäärin pienempää. Tämä on kui-             otettu painopistealueeksi tulevaisuutta koskevissa
16485: tenkin mitä ilmeisimmin tilastollinen harha. Ras-        suunnitelmissa. Tämä on mahdollista, kun viran-
16486: 4284007523
16487: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 266
16488: 
16489: omaisten vahvistamia suosituksia henkilökunnan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16490: vähimmäismääristä ei ole. Vaasassakin on joudut-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16491: tu turvautumaan keinoihin, joilla monin paikoin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16492: maassamme on tilannetta pyritty korjaamaan: on         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16493: vedottu vanhempiin, jotta he hoitaisivat itse
16494: lapsiaan sairaalassa, on järjestetty keräyksiä, joi-             Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
16495: den avulla saataisiin varoja sairaanhoitajien vir-            mista, joita henkilökunnan riittämättö-
16496: koihin, on käännytty seurakuntien ja muiden                   myys sairaaloiden lastenosastoilla aiheut-
16497: järjestöjen puoleen, jotta nämä palkkaisivat sai-             taa, sekä
16498: raalaan askartelun- ja leikinohjaajia jne. On sel-               aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-
16499: vää, että tällainen toiminta ei voi korvata lasten            miin lapsipotilaiden erityistarpeet huo-
16500: sairaalahoidon pitkäjännitteistä ja johdonmukais-             mioon ottavien henkilökuntaresurssien
16501: ta suunnittelua ja kehittämista.                              mitoittamiseksi ja luomiseksi sairaaloiden
16502:                                                               lastenosastoille?
16503: 
16504:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
16505: 
16506:          Jukka Mikkola                    Martti Lähdesmäki              Pentti Lahti-Nuuttila
16507:          Pekka Myllyniemi                 Pertti Paasio                  Kari Rajamäki
16508:          Ville Komsi                      Antti Kalliomäki               Ole Wasz-Höckert
16509:                                           Risto Ahonen
16510:                                        1984 vp. -      KK n:o 266                                        3
16511: 
16512: 
16513: 
16514: 
16515:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16516: 
16517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dollisuudet saada valtionosuus eri tavalla järjestä-
16518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          miinsä palveluihin ovat laajentuneet.
16519: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                Suomen sairaalatilaston (Sairaalaliiton julkaisu
16520: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           4/83) mukaan vuoden 1982 lopussa lastentautien
16521: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      erikoisalalla oli käytössä 1995 sairaansijaa sekä
16522: taja]. Mikkolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      vastaavasti henkilöstöä seuraavasti: lääkäreiden
16523: kysymyksestä n:o 266:                                  virkoja 25 7, eriasteisten sairaanhoitajien virkoja
16524:                                                        977 ja muun hoitohenkilöstön virkoja 1633.
16525:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-        Kaiken kaikkiaan vuonna 1982 hoitopäiviä las-
16526:        mista, joita henkilökunnan riittämättö-         tentautien yksiköissä oli 43 7 949 keskimääräisen
16527:        myys sairaaloiden lastenosastoilla aiheut-      hoitoajan ollessa 6,4 vuorokautta ja erikoisalan
16528:        taa, sekä                                       kuormitusprosentin 60. Poliklinikkakäyntejä oli
16529:           aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-       mainittuna vuonna 251 239. Lastentautien eri-
16530:        miin lapsipotilaiden erityistarpeet huo-        koisalan vuodeosastot ovat kaikissa keskussairaa-
16531:        mioon ottavien henkilökuntaresurssien           loissa sekä useissa aluesairaaloissa. Lisäksi lasten
16532:        mitoittamiseksi ja luomiseksi sairaaloiden      sairaanhoitoa avoterveydenhuollossa on viime
16533:        lastenosastoille?                               vuosina kehitetty perustamalla erikoislääkärin vir-
16534:                                                        koja myös sellaisiin aluesairaaloihin joissa ei ole
16535:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vuodeosastoa.
16536: ti seuraavaa:                                             Vanhempien osallistumisen merkitys lapsensa
16537:                                                        hoitoon myös sairaalahoidon aikana on viime
16538:    Erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen         vuosina selvästi korostunut. Hoitava osallistumi-
16539: on lakisääteisesti annettu kuntien ja kuntainliit-     nen on omiaan parantamaan hoitosuhteen laatua
16540: tojen tehtäväksi. Erikoissairaanhoidon kehittämi-      sekä hoitohenkilökunnan ja vanhempien välistä
16541: sessä tarvittavat uudet voimavarat on määritelty       tiedonkulkua. Lisäksi täten voidaan lisätä lapsen
16542: valtion tulo- ja menoarviossa sekä valtioneuvos-       kokemaa turvallisuuden tunnetta sekä vähentää
16543: ton hyväksymässä terveydenhuollon järjestämistä        sairaalahoidon aiheuttamia pelkoja. Sairaalahoi-
16544: koskevassa valtakunnallisessa suunnitelmassa.          toon osallistumisesta aiheutuvien ansionmenetys-
16545: Lääninhallitukset vahvistavat sairaanhoito 1kes-       ten korvaamiseksi on valtion tulo- ja menoarvios-
16546: kussairaalapiirien esittämät erikoissairaanhoidon      sa sekä vuodelle 1983 että 1984 varattu määrära-
16547: alueelliset suunnitelmat edellyttäen, että ne ovat     ha. Valtioneuvoston päätöksessä (107 184) vaike-
16548: valtakunnallisen suunnitelman mukaisia. Val-           asti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten
16549: tionosuus maksetaan vahvistetun suunnitelman           myönnettävästä avustuksesta on tarkemmin mää-
16550: mukaiseen toimintaan.                                  ritelty ne perusteet joilla ansionmenetys voidaan
16551:    Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus-    korvata.
16552: ta ja valtionosuudesta (6771 82) tuli voimaan             Sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus järjestivät
16553: 1.1.1984. Lain mukaan kunta voi järjestää sosi-        17.-18.5.1984 asiantuntijoiden kutsuseminaa-
16554: aali- ja terveydenhuollon hoitamalla toiminnan         rin, jonka aiheena oli vanhempien osallistuminen
16555: itse tai sopimuksella yhdessä muun kunnan taik-        sairaan lapsensa hoitoon sairaalassa sekä lapsen
16556: ka muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä            virike- ja vapaa-ajan toiminnan järjestämisen
16557: toimintaa hoitavassa kuntainliitossa tai hankki-       mahdollisuudet. Seminaarin pohjalta sosiaalihal-
16558: malla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kun-     lituksessa ja lääkintöhallituksessa selvitetään
16559: tainliitolta tai muulta julkiselta tahi yksityiseltä   mahdollisuudet laatia toiminnan järjestämistä
16560: palvelujen tuottajalta. Näin ollen kuntien mah-        koskeva valtakunnallinen suositus.
16561: 
16562:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1984
16563:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16564: 4                                     1984 vp. -- ~ n:o 266
16565: 
16566: 
16567: 
16568: 
16569:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
16570: 
16571:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt statistiken över Finlands sjukhus (Sjuk-
16572: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        husförbundets publikation 4183) hade man vid
16573: den 18 maj 1984 tili vederbörande medlem av           utgången av år 1982 tillgång tili 1995 vårdplatser
16574: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     inom specialområdet för pediatrik. Motsvarande
16575: dagsman]. Mikkola m.fl. undertecknade spörs-          personai var följande: 257 läkartjänster, 977
16576: mål nr 266:                                           sjukskötartjänster på olika nivåer och 1633 tjäns-
16577:                                                       ter för övrig vårdpersonal. Det totala antalet
16578:           Är Regeringen medveten om de pro-           vårddagar vid enheterna för pediatrik var
16579:        blem som föranleds av att det inte finns       43 7 949 år 1982, och vårdtiden var i medeltal 6,4
16580:        tillräckligt personai på sjukhusens barn-      dygn. Specialområdets belastningsprocent var 60.
16581:        avdelningar, samt                              Antalet poliklinikbesök var 251 239 under
16582:            ämnar Regeringen vidta några åtgärder      nämnda år. Det finns bäddavdelningar inom
16583:        för att dimensionera och åstadkomma            specialområdet för pediatrik vid alla centralsjuk-
16584:        sådana personalresurser vid sjukhusens         hus samt vid de flesta kretssjukhus. Vidare har
16585:        barnavdelningar att barnpatienternas spe-      man under de senaste åren utvecklat barnsjukvår-
16586:        cialbehov därigenom beaktas?                   den inom den öppna hälsovården genom att
16587:                                                       inrätta specialläkartjänster också vid sådana krets-
16588:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sjukhus som saknar en dylik specialavdelning.
16589: anföra följande:
16590:                                                          Betydelsen av att föräldrarna deltar i vården av
16591:    Genom lagstiftning har produktioneo av             sitt barn också under den tid barnet får sjukhus-
16592: specialsjukvårdstjänster getts i uppgift tili kom-    vård har under de senaste åren tydligt framhävts.
16593: muner och kommunalförbund. De nya resurser            Delaktighet i vården bidrar tili att förbättra
16594: som erfordras vid specialsjukvårdens utveckling har   vårdförhållandets kvalitet samt informationsflö-
16595: definierats i statsförslaget samt i den riksomfat-    det mellan vårdpersonal och föräldrar. Vidare
16596: tande pianeo för anordnande av hälsovård, som         kan man härigenom stärka barnets trygghetskäns-
16597: statsrådet har godkänt. Länsstyrelserna fastställer   la samt minska de rädslor som sjukhusvården
16598: de regionala pianeroa för specialsjukvård, vilka      föranleder. I statsförslagen för såväl år 1983 som
16599: sjukvårds 1centralsjukhusdistrikten föreslår, under   år 1984 har anslag resetverats för att ersätta det
16600: förutsättning att de följer den riksomfattande        inkomstbortfall som föranleds av deltagande i
16601: planen. Statsandel erläggs för sådan verksamhet       sjukhusvård. I statsrådets beslut om beviljande av
16602: som överensstämmer med en fastställd pian.            understöd för vård och rehabilitering av svårt
16603: Lagen om planering av och statsandel för social-      sjukt barn (107 /84) bestäms närmare de grunder
16604: och hälsovården (6771 82) trädde i kraft              enligt vilka inkomstbortfall kan ersättas.
16605: 1.1.1984. Enligt lagen kan kommun anordna
16606: social- och hälsovården genom att sköta verksam-         Socialstyrelsen och medicinalstyrelsen ordnade
16607: heten själv eller på grundval av avtal tillsammans    tillsammans 17.--18. 5. 1984 ett seminarium för
16608: med annan kommun eller andra kommuner,                inbjudna experter över temat föräldrars deltagan-
16609: genom att vara medlem i kommunalförbund som           de i vården av sitt sjuka barn på sjukhus samt
16610: sköter verksamheten eller genom att anskaffa          möjligheterna att ordna impulsgivande verksam-
16611: setvice från staten, annan kommun, kommu-             het och fritidsverksamhet för sådana barn. På
16612: nalförbund eller annan offentlig eller privat ser-    basen av seminariet utreds vid socialstyrelsen och
16613: viceproducent. Sålunda har kommunernas möj-           medicinalstyrelsen möjligheterna att uppgöra en
16614: ligheter att erhålla starsandel för tjänster som de   riksomfattande rekommendation för anordnan-
16615: på olika sätt har ordnat vuxit.                       det av dylik verksamhet.
16616: 
16617:     Helsingfors den 21 juni 1984
16618:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16619:                                                1984 vp.
16620: 
16621: Kirjallinen kysymys n:o 267
16622: 
16623: 
16624: 
16625: 
16626:                                    Kortesalmi: Teollisuusradan rakentamisesta Ylivieskasta Kalajoen
16627:                                      Rahjan satamaan
16628: 
16629: 
16630:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16631: 
16632:    Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto on yh-             Selvitys osoitti, että rautatien rakentamishanke
16633: dessä VR:n Seinäjoen liikennepiirin ja Kalajoen       Ylivieskasta Kalajoen Rahjan satamaan on ajan-
16634: kunnan kanssa tehnyt selvityksen Ylivieskasta         kohtainen ja kansantaloudellisesti tarkoituksen-
16635: Rahjan satamaan rakennettavan noin 45 km:n            mukainen. Selvitys on toimitettu VR:lle jatkotoi-
16636: pituisen teollisuusradan tarpeellisuudesta ja ra-     menpiteitä varten.
16637: kentamiskustannuksista.                                  Kalajoen kunta toivoo tämän merkittävän ta-
16638:                                                       voitteen toteutumista mahdollisimman pian.
16639:    Radan rakentamiskustannukset ovat noin                Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
16640: 96 000 000 mk ja lasketut kuljetusmäärät              väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kysyn kunni-
16641: 400 000 - 700 000 tonnia vuodessa, mikä mer-          oittavasti asianomaiselta valtioneuvoston jäsenel-
16642: kitsee noin kahta junaa jokaisena arkipäivänä.        tä:
16643: Kuljetukset muodostuisivat pääasiassa puutava-
16644: ran kuljetuksista. Lisäksi malmirikasteet, metalli-              Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
16645: tuotteet ja irtotavara, mm. vilja ja maantiesuola,            miin teollisuusradan rakentamiseksi Yli-
16646: ovat merkittäviä kuljetuskohteita.                            vieskasta Kalajoen Rahjan satamaan?
16647: 
16648:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
16649: 
16650:                                          ]. Juhani Kortesalmi
16651: 
16652: 
16653: 
16654: 
16655: 4284006969
16656: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 267
16657: 
16658: 
16659: 
16660: 
16661:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16662: 
16663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vat pääasiassa edelleenkin käyttämään Oulun,
16664: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       Mäntyluodon sekä Kotkan/Haminan satamia sen
16665: mies, lähettänyt 18 päivänä toukokuuta 1984            mukaan, mikä on taloudellisesti edullisinta. Mi-
16666: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston            käli vaikutusalue rajataan oikein ottaen huo-
16667: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      mioon eri alueiden todelliset kuljetustarpeet,
16668: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-      olisivat suunnitellun radan kuljetusmäärät huo-
16669: lisesta kysymyksestä n:o 267:                          mattavasti selvityksessä oletettua pienemmät.
16670:                                                           Rahjan satamaradan investointikustannukset
16671:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      olisivat vuoden 1984 hinnoin 110 milj. mk.
16672:         miin teollisuusradan rakentamiseksi Yli-       Ennakoiduo liikennemäärän tuotot riittävät vain
16673:         vieskasta Kalajoen Rahjan satamaan?            pieneltä osin kattamaan investointi- ja liiken-
16674:                                                        nöintikustannukset.
16675:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Ottaen huomioon kuljetustarpeen ja valtionta-
16676: ti seuraavaa:                                          louden rahoitusmahdollisuudet sekä suoritetut
16677:   Ylivieskan-Rahjan radasta on vuonna 1982             taloudelliset selvitykset liikenneministeriö katsoo,
16678: valmistunut Pohjois-Pohjanmaan seutukaavalii-          että ehdotetun radan rakentaminen ei ole perus-
16679: ton laatima perusselvitys, joka tarjoaa riittävät      teltua.
16680: edellytykset arvioida suunnitellun radan tarvetta         Valtionrautatiet pyrkii kehittämään kuljetus-
16681: ja taloudellisia toteuttamisedellytyksiä.              palveluksiaan myös Oulun läänin eteläosan, Kai-
16682:   Selvityksessä on oletettu suunnitellun radan         nuun ja Ylä-Savon talousalueen kuljetustarpei-
16683: vaikutusalue epärealistisen laajaksi. Rautatiehalli-   den mukaisesti nykyisellä rataverkolla, joka kyke-
16684: tuksen käsityksen mukaan Iisalmen, Kajaanin,           nee ottamaan vastaan huomattavatkin liikenteen
16685: Kuopion ja Jyväskylän alueiden kuljetukset tule-       lisäykset.
16686: 
16687:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
16688: 
16689: 
16690:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
16691:                                      1984 vp. -     KK n:o 267                                      3
16692: 
16693: 
16694: 
16695: 
16696:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16697: 
16698:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        använda sig av hamnarna i Uleåhorg, Mäntyluoto
16699: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      och Kotka/Fredrikshamn, heroende på vad som
16700: den 13 maj 1984 tili vederhörande medlem av         ekonomiskt sett är mest lönsamt. Om verknings-
16701: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   området avgränsas rätt med heaktande av de
16702: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade          verkliga transporthehoven inom de olika område-
16703: spörsmål nr 267:                                    na, blir transportmängderna på den planerade
16704:                                                     hanan avsevärt mindre än vad som har antagits i
16705:           Ämnar Regeringen utan dröjsmål vidta      u tredningen.
16706:        åtgärder för hyggande av ett industrispår       Investeringskostnaderna för en hamnhana tili
16707:        från Ylivieska tili Rahja hamn i Kalajoki?   Rahja vore enligt 1984 års prisnivå 110 milj. mk.
16708:                                                     Intäkterna för den förutsedda trafikmängden
16709:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    täcker endast tili en liten del investerings- och
16710: anföra följande:                                    trafikkostnaderna.
16711:    Om banan melian Ylivieska och Rahja färdig-         Med beaktande av transportbehovet och stats-
16712: stälides år 1982 genom försorg av Pohjois-Poh-      hushållningens möjligheter tili finansiering samt
16713: janmaan seutukaavaliitto henämnda regionplane-      de företagna ekonomiska utredningarna anser
16714: förbund en grundutredning, som erbjuder till-       trafikministeriet, att det inte är motiverat att
16715: räckliga förutsättningar för en uppskattning av     hygga den föreslagna hanan.
16716: behovet av den planerade hanan och de ekono-           Statsjärnvägarna strävar efter att utveckla sin
16717: miska möjligheterna att genomföra projektet.        transportservice i enlighet med transporthehovet
16718:    I utredningen har man räknat med ett orealis-    även i den ekonomiska region som omfattar
16719: tiskt stort verkningsområde för den planerade       södra delen av Uleåhorgs Iän, Kajanaland och
16720: banan. Enligt järnvägsstyrelsens åsikt kommer       övre Savolax inom ramen för det nuvarande
16721: man vid transporter i trakterna av Idensalmi,       hannätet, vilket kan ta emot t.o.m. betydande
16722: Kajana, Kuopio och Jyväskylä fortfarande att        ökningar av trafiken.
16723: 
16724:     Helsingfors den 5 juni 1984
16725: 
16726: 
16727:                                                                     Trafikminister Matti Puhakka
16728:                                                  1984 vp.
16729: 
16730: Kirjallinen kysymys n:o 268
16731: 
16732: 
16733: 
16734: 
16735:                                    Kortesalmi: Maatalousoppilaitoksen perustamisesta Oulaisiin
16736: 
16737: 
16738:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h-e m i e h e 11 e
16739: 
16740:    Oulaisissa on toiminut syksystä 1981 alkaen          hakemuksensa maatalousoppilaitoksen saamiseksi
16741: väliaikaisena maamieskoulu Ruukin maatalous-            Oulaisiin.
16742: oppilaitoksen alaisena. Jo näin lyhyen kokemuk-             Oulaisten anomukseen heinäkuussa 1983 liittyi
16743: sen perusteella voidaan päätellä, että maatalous-       tilastoaineistoa, joka oli koottu Oulun Maata-
16744: koulutuksen aloittaminen Oulaisissa oli oikeaan         louskeskuksen tilastokirjasta. Se osoitti vääjää-
16745: osunut toimenpide.                                      mättömästi, että Oulaisissa on maatalouskoulun
16746:    Kaupunginhallitus teki joulukuussa 1982 val-         oikea sijoituspaikka. Pohjois-Pohjanmaan maa-
16747: tioneuvostolle esityksen, että maatalouskoulutus        kunnalliset kattojärjestöt, Pohjois-Pohjanmaan
16748: vakinaistettaisiin Oulaisissa perustamalla sinne        maakuntaliitto ja Pohjois-Pohjanmaan seutukaa-
16749: kunnallinen maatalousoppilaitos. Valtioneuvosto         valiitto ovat käsitelleet Oulaisten maatalous-
16750: on 21.7. 1983 tekemällään päätöksellä hylännyt          koulun perustamista. Molemmat ovat asettuneet
16751: hakemuksen, koska käytettävissä olevat aloitus-         puoltamaan hanketta. Koko maakunnan arvoval-
16752: paikat eivät riitä ja koska oppilaitoksen perusta-      tainen tuki on näin ollen hankkeen takana.
16753: minen alueelle jo toimiviin perustamisluvan saa-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
16754: neisiin oppilaitoksiin nähden ei tällä hetkellä ole     väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kysyn kunni-
16755: tarkoituksenmukaista. Valtioneuvoston esittelyyn        oittavasti asianomaiselta valtioneuvoston jäsenel-
16756: merkittiin, että "mikäli maatalouden aloitus-           tä:
16757: paikkoja lisätään, niin Oulainen on siinä tapauk-
16758: sessa varteenotettava vaihtoehto".                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin myö-
16759:    Kaupunginhallitus on uudistanut keskiasteen                   tävaikuttaakseen kunnallisen maatalous-
16760: koulutuksen kolmanteen vaiheeseen liittyvänä                     oppilaitoksen perustamiseksi Oulaisiin?
16761: 
16762:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
16763: 
16764:                                          ]. Juhani Kortesalmi
16765: 
16766: 
16767: 
16768: 
16769: 4284007800
16770: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 268
16771: 
16772: 
16773: 
16774: 
16775:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16776: 
16777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lutus Oulaisissa turvattu niin kauan kuin siellä
16778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on tämän alan koulutuskysyntää. Tähän asti on
16779: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn           Oulaisissa järjestetty Ruukin maatalousoppilai-
16780: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toksen alaisuudessa maamieskoulun opetussuun-
16781: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    nitelman mukaista koulutusta. Vuonna 1985
16782: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-    vanhojen opetussuunnitelmien mukainen koulu-
16783: lisesta kysymyksestä n:o 268:                        tus päättyy. Saman vuoden syksyllä voidaan aloit-
16784:                                                      taa Oulaisissa väliaikaisena koulutuksena ja edel-
16785:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin myö-       leen Ruukin maatalousoppilaitoksen alaisuudessa
16786:        tävaikuttaakseen kunnallisen maatalous-       maatilatalouden ,peruslinjan yleisjakso, jolla on
16787:        oppilaitoksen perustamiseksi Oulaisiin?       24 oppilaspaikkaa. Erikoistumislinjaopintoihin
16788:                                                      tullaan varaamaan riittävästi paikkoja Koivikon,
16789:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        Ruukin, Haapajärven ja Kannuksen maatalous-
16790: seuraavaa:                                           oppilaitoksissa.
16791:    Oulaisten kaupungin valtioneuvostolle tekemä
16792: kunnallisen maatalousoppilaitoksen perustamista         Koulutussuunnittelun neuvottelukunta on 22
16793: koskeva hakemus hylättiin valtioneuvostossa          päivänä kesäkuuta 1983 valmistuneessa mietin-
16794: 21.7 .1983. Perustaruislupa myönnettiin Kuusa-       nössään esittänyt maatilatalouden kouluasteen
16795: mon ja Kestiiän kunnille, joiden sijainti Oulun      aloituspaikkatavoitteeksi 3 650 vuodelle 1995.
16796: läänissä oli maatilatalouden koulutuksen saavu-      Tämä merkitsee 100 aloituspaikan lisäystä aikai-
16797: tettavuuden kannalta edullinen. Näiden kahden        semmin vuodelle 1988 vahvistettuihin aloitus-
16798: oppilaitoksen saatua perustaruisluvan tulivat Ou-    paikkatavoitteisiin. Neuvottelukunnan esitysten
16799: lun läänille varatut vielä käyttämättä olleet maa-   ja niistä saatujen lausuntojen pohjalta valtioneu-
16800: tilatalouden aloituspaikat käytetyiksi.              vosto päättää uusista pitemmän aikavälin tavoit-
16801:    Oulainen sijaitsee suhteellisen lähellä Ruukin    teista. Mikäli tällöin valtioneuvosto tarkistaa
16802: ja Haapajärven sekä Kannuksen maatalousoppi-         maatilatalouden aloituspaikkatavoitteita ja am-
16803: laitoksia. Niihin kaikkiin on 60-80 kilometrin       mattikasvatushallitus näiden pohjalta oppilaitos-
16804: matka. Koska maatalousoppilaitokset ovat sisäop-     kohtaistaa tavoitteet siten, että uusien oppilaitos-
16805: pilaitoksia, ei oppilaitoksen ja kodin välisellä     ten perustaminen tulee mahdolliseksi, niin täl-
16806: etäisyydellä ole samaa merkitystä kuin esimerkik-    löin voidaan koko valtakunnan maatilatalouden
16807: si peruskoululla.                                    koulutustarpeet huomioiden ottaa harkittavaksi
16808:    Vaikka Oulaisiin ei voitu perustaa pysyvää        myös maatalousoppilaitoksen perustaminen Ou-
16809: maatalousoppilaitosta, on maatilatalouden kou-       laisiin.
16810: 
16811:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1984
16812: 
16813:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
16814:                                        1984 vp. -      KK n:o 268                                         3
16815: 
16816: 
16817: 
16818: 
16819:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
16820: 
16821:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gårdsbruket tryggats i Oulais så länge det före-
16822: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          kommer efterfrågan på utbildning inom denna
16823: av den 18 maj 1984 tili vederbörande medlem av         bransch. Underlydande Ruukki lantbruksläroan-
16824: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   stalt har utbildning hittills anordnats i Oulais
16825: man J. Juhani Kortesalmi undertecknade spörs-          enligt läroplanen för lantmannaskolorna. År
16826: mål nr 268:                                            1985 upphör utbildningen enligt de gamla läro-
16827:                                                        planerna. Hösten 1985 kan man i Oulais såsom
16828:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         interimistisk utbildning och fortfarande underly-
16829:         att bidra tili att en kommunal lantbruks-      dande Ruukki lantbruksläroanstalt inleda den
16830:         läroanstalt inrättas i Oulais?                 allmänna perioden på grundlinjen för gårdsbruk.
16831:                                                        På denna linje finns 24 elevplatser. Mao kommer
16832:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att reservera rillräckligt med platser för studier på
16833: framföra följande:                                     specialiseringslinjerna i lantbruksläroanstalterna i
16834:    Den ansökan som Oulais stad framlagt                Koivikko, Ruukki, Haapajärvi och Kannus.
16835: hos statsrådet orn inrättande av en komrnunal
16836: lantbruksläroanstalt förkastades av statsrådet            Delegationen för utbildningens planering har i
16837: 21.7.1983.    Anläggningstiliståndet beviljades        sitt betänkande, som blivit färdigt den 22 juni
16838: Kuusamo och Kestilä kommun. Dessa kommu-               1983, framfört att målet för nybörjarplatserna
16839: ner i Uleåborgs Iän är förmånligt belägna med          inom gårdsbruket på skolnivå är 3 650 för 1995.
16840: tanke på tillgången tili utbildning inom gårds-        Detta betyder en ökning med 100 nybörjarplatser
16841: bruket. Sedan dessa två läroanstalter fått anlägg-     i jämförelse med de mål för nybörjarplatser som
16842: ningstiliståndet blev de oanvända nybörjarplatser      faststälits för 1988. På basen av delegationens
16843: som reserverats för Uleåborgs Iän använda.             förslag och de utlåtanden som man fått därav
16844: Oulais är relativt nära belägen lantbruksläroan-       fattar statsrådet beslut om de nya målen på
16845: stalterna i Ruukki, Haapajärvi och Kannus. Det         längre sikt. Om statsrådet då justerar målen för
16846: är ca 60-80 km tili alla dessa läroanstalter.          nybörjarplatserna inom gårdsbruket och yrkesut-
16847: Eftersom lantbruksläroanstalterna är internat, är      bildningsstyrelsen på basen därav faststälier
16848: avståndet mellan hemmet och läroanstalten inte         målen för var och en av eleveroa så, att det är
16849: av samma betydelse som t.ex. avståndet mellan          möjligt att inrätta nya läroanstalter kan man med
16850: hemmet och grundskolan är.                             hänsyn tili utbildningsbehovet inom gårdsbruket
16851:    Fastän ingen permanent lantbruksläroanstalt         i hela landet ta upp tili prövning att en lant-
16852: kunde inrättas i Oulais har utbildningen inom          bruksläroanstalt inrättas även i Oulais.
16853: 
16854:      Helsingfors den 28 juni 1984
16855: 
16856:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
16857:             1
16858: 
16859:             1
16860: 
16861: 
16862: 
16863: 
16864:         1
16865: 
16866:         1
16867: 
16868: 
16869: 
16870: 
16871:     1
16872: 
16873:     1
16874: 
16875: 
16876: 
16877: 
16878: 1
16879: 
16880: 1
16881:                                                 1984 vp.
16882: 
16883: Kirjallinen kysymys n:o 269
16884: 
16885: 
16886: 
16887: 
16888:                                   Kortesalmi: Konekirjoituskoulutuksen turvaamisesta keskiasteen
16889:                                     kaupan ja hallinnon koulutuksessa
16890: 
16891: 
16892:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16893: 
16894:    Kouluhallitus on 2.11.1983 julkistanut opetus-     hankkimaan opiskelujensa ohella kalliilla rahalla
16895: ministeriölle antamansa ehdotuksen peruskoulun        yksityisissä konekirjoituskouluissa.
16896: uudeksi tuntijaoksi. Siinä valinnaisaineena ole-         Informaation käsittelyn määrä kasvaa vuosi
16897: van konekirjoituksen tuntimäärä on vähennetty         vuodelta. Yrityksissä siirtyminen erilaisten
16898: kahdesta viikkotunnista yhteen tuntiin, mitä ei       näyttö- ja käsittelypäätteiden käyttöön on vasta
16899: voida pitää riittävänä edes konekirjoituksen alkei-   alkanut. Yhä useampi tarvitsee aakkosnumeeri-
16900: den oppimiseen.                                       sen näppäimistön hallinnan taitoa kyetäkseen
16901:    Oppilaalle on kuitenkin tarpeen saada kone-        työskentelemään lisääntyvän tiedon käsittelyssä ja
16902: kirjoitustaito, koska hän voi käyttää sitä hyödyk-    välittämisessä. Tekniikan kehittyessä laitteistojen
16903: seen jo peruskoulussa ollessaan eri oppiaineiden      hinta laskee, mutta työn hinta nousee, ja se
16904: yhteydessä ja myöhemmin atk-opiskelussaan, ke-        nousee sitä enemmän, mitä hitaammin rutiinin-
16905: sätyöpaikoissaan, lukio- tai kaupallisessa jatko-     omaiset taidot hallitaan.
16906: opiskelussaan, harrastuksiensa parissa sekä joka-        Onkin vakavaa aihetta kysyä, kuka ottaa vas-
16907: päiväisten yksityisten asioiden hoidossa.             tuun siitä, että talouselämä ja valtion- ja kunnal-
16908:                                                       lishallinto eivät jatkossa saa peruskoulutettua
16909:    Opetusministeriö asetti 8.4.1983 toimikun-
16910:                                                       työvoimaa kauppaoppilaitoksista, opiskelija ei saa
16911: nan, jonka tehtävänä oli laatia ehdotukset keski-
16912: asteen koulutuksen kaupan ja hallinnon peruslin-      koulussa haluamiaan taitoja ja että informaatio-
16913: jan kouluasteen myyntilinjan suuntautumisvaih-        yhteiskunnan tiedonvälityksen pullonkaulana tu-
16914:                                                       lee olemaan puutteellinen toimistotekniikan tai-
16915: toehdoiksi ja koulutustavoitteiksi. Vaikka tälle
16916:                                                       to.
16917: toimikunnalle annettuun tehtävään ei sisältynyt
16918: lainkaan yleisjakson opetussuunnitelmien muut-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
16919: taminen, toimikunta ehdottaa kuitenkin niihin         väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kysyn kun-
16920: perusteellisia muutoksia.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaiselta jäse-
16921:                                                       neltä:
16922:    Niinpä konekirjoituksen opetusta annettaisiin
16923: vain yksi tunti viikossa ( = 38 tuntia/vuosi), mikä             Aikooko Hallitus estää suunnitelmat
16924: ei riitä edes väittävän konekirjoitustaidon hankki-           vähentää konekirjoituksen opetuksen
16925: miseen, kuten jo edellä todettiin. Muutos vai-                maaraa peruskoulun valinnaisaineena
16926: keuttaa siten ratkaisevasti koulusta työelämään               sekä keskiasteen kaupan ja hallinnon
16927: siirtymistä. Konekirjoitustaidon joutuu moni                  koulutuksessa?
16928: 
16929:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
16930: 
16931:                                          ]. Juhani Kortesalmi
16932: 
16933: 
16934: 
16935: 
16936: 4284007811
16937: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 269
16938: 
16939: 
16940: 
16941: 
16942:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16943: 
16944:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Kauppaoppilaitoksissa on konekirjoituksella
16945: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ollut aina vahva asema sekä merkantin että
16946: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             merkonomin tutkintoon johtavassa koulutukses-
16947: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sa. Kun kauppaoppilaitoksiin vahvistettiin uudet
16948: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          lukusuunnitelmat peruslinjajärjestelmään siirryt-
16949: edustaja ]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta         täessä 1.8.1983, konekirjoitusta ei vähennetty
16950: kirjallisesta kysymyksestä n:o 269:                    yhdenkään erikoistumislinjan lukusuunnitelmas-
16951:                                                        ta ja samalla lisättiin kaikkiin lukusuunnitelmiin
16952:          Aikooko Hallitus estää suunnitelmat           keskimäärin kaksi viikkotuntia tietojenkäsittelyä.
16953:        vähentää konekirjoituksen opetuksen             Peruslinjan yleisjaksolle vahvistettiin konekirjoi-
16954:        maaraa peruskoulun valinnaisaineena             tus kolmeksi viikkotunniksi.
16955:        sekä keskiasteen kaupan ja hallinnon
16956:        koulutuksessa?                                     Myyjäkoulutustoimikunta (komiteanmietintö
16957:                                                        1983:83) esitti konekirjoituksen vähentämistä
16958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          kahdella viikkotunnilla kaupan ja hallinnon pe-
16959: seuraavaa:                                             ruslinjan yleisjaksolta, koska toimikunta piti vält-
16960:    Peruskoulussa määritellään opetuksen sisältö        tämättömänä lisätä yleisjaksolle uuden palvelujen
16961: kunnallisessa opetussuunnitelmassa, joka nyt on        tuottaminen ja markkinointi -nimisen oppiai-
16962: laadittu peruskoulun opetussuunnitelmakomi-            neen, joka valmentaa oppilaita palvelualan am-
16963: tean mietintöjen (POPS 1 ja II, komiteanmietintö       matteihin. Ammattikasvatushallitus on tiedustel-
16964: 1970:A 2 ja A 5) ja kouluhallituksen ohjeiden          lut oppilaitosten valmiutta käynnistää myyntilin-
16965: mukaisesti. Vuonna 1985 voimaan tulevan perus-         jan opetus toimikunnan esittämällä tavalla. Saa-
16966: koululain (476/83) 30 §:n mukaan valtioneuvos-         duista vastauksista on käynyt ilmi, että oppilai-
16967: to päättää kouluhallitusta kuultuaan peruskou-         tokset haluavat säilyttää konekirjoituksen yleis-
16968: lun oppiaineiden tuntijaosta ja opettamiseen           jaksolla vähintään kahden viikkotunnin laajuise-
16969: käytettävästä tuntimäärästä.                           na.
16970:    Kouluhallitus on tehnyt 31.10.1983 opetusmi-
16971: nisteriölle esityksen peruskoulun tuntijaoksi.            Yleisjakso muodostaa tärkeän pohjan peruslin-
16972: Opetusministeriö pitää tärkeänä, että vahvistetta-     jan kaikille erikoistumislinjoille. Jo yleisjaksolla
16973: va tuntijako turvaa peruskoululle asetettujen ta-      on annettava oppilaille konekirjoituksen perus-
16974: voitteiden mukaisesti oppilaille riittävät taidot ja   tiedot ja -taidot mm. tietojenkäsittelyn opetuk-
16975: valmiudet myös konekirjoituksessa. Lisäksi on          sen tehostamiseksi. Kaupan ja hallinnon perus-
16976: syytä todeta, että uuden peruskoululain mukai-         linjan opetussuunnitelmat on tarkoitus tarkistaa
16977: sesti kunnat itse valmistelevat ja hyväksyvät pe-      syksyyn 1985 mennessä. Ammattikasvatushalli-
16978: ruskoulun opetussuunnitelman kouluhallituksen          tus, jonka toimivaltaan opetussuunnitelmakysy-
16979: antamien yleisohjeiden ja vahvistamien oppimää-        mykset kuuluvat, on ilmoittanut tulevansa jat-
16980: rien rajoissa. Tällöin konekirjoituksen opetukses-     kossakin huolehtimaan siitä, että kaikilla erikois-
16981: sa voidaan ottaa huomioon myös paikalliset ja          tumislinjoilla on konekirjoitusta sellainen määrä,
16982: alueelliset näkökohdat.                                että se vastaa työelämän vaatimuksia.
16983: 
16984:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1984
16985: 
16986:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
16987:                                           1984 vp. -- RJC n:o 269                                            3
16988: 
16989: 
16990: 
16991: 
16992:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
16993: 
16994:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Maskinskrivningens ställning vid handelsläro-
16995: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             verken har alltid varit bra inom den utbildning
16996: av den 18 maj 1984 tili vederbörande medlem av            som leder både tili merkant- eller merkonomexa-
16997: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-      men. Då de nya läsplanerna vid handelslärover-
16998: man J. Juhani Kortesalmi undertecknade spörs-             ken vid övergången tili grundlinjesystemet
16999: mål nr 269:                                               1.8.1983 fastställdes, minskades maskinskriv-
17000:                                                           ningens andel inre i en enda läsplan för speciali-
17001:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            seringslinjer och samtidigt lades tili alla läsplaner
17002:         att hindra planerna på att minska under-          i genomsnitt 2 veckotimmar undervisning i auto-
17003:         visningen i maskinskrivning såsom ett             matisk databehandling. På denna allmänna pe-
17004:         valfritt ämne i grundskolan samt inom             riod för grundlinjen fastställdes maskinskrivning-
17005:         utbildningen för handel och administra-           ens andel tili tre veckotimmar.
17006:         tion på mellanstadiet?
17007:                                                              Kommissionen för utbildningen av försäljare
17008:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          (Kommittebetänkande 1983:83) föreslog att un-
17009: framföra följande:                                        dervisningen i maskinskrivning minskas med två
17010:    Undervisningens innehåll i grundskolan fast-           veckotimmar på den allmänna perioden för
17011: ställs i den kommunala läroplan som nu utarbe-            grundlinjen för handel och administration efter-
17012: tats i enlighet med skolstyrelsens anvisningar            som kommissionen ansåg det nödvändigt att
17013: samt anvisningarna i de betänkanden som kom-              komplettera den allmänna perioden med ett nytt
17014: mitten för uppgörande av läroplan för grundsko-           läroämne dvs. producering och marknadsföring
17015: lan avgett (Undervisningsplanerna 1 och II, Kom-          av tjänster. Detta läroämne bereder elever för
17016: mittebetänkande 1970:A 2 och A 5). Enligt 30 §            yrken inom servicebranschen.
17017: grundskolelagen (476/83) som träder i kraft
17018: räknat från 1985 beslutar statsrådet, efter att ha           Yrkesutbildningsstyrelsen har frågat läroanstal-
17019: hört skolstyrelsen om timfördelningen mellan              terna om deras beredvillighet för att igångsätta
17020: läroämnena och om de allmänna grunderna för               undervisning på försäljarlinjen på sätt som kom-
17021: det timantal som skall användas för undervis-             missionen planlagt. Av de svar som man fått har
17022: ningen.                                                   framgått att läroverken vill ha maskinskrivning
17023:    Skolstyrelsen har 31.10. 198 3 framlagt för            på den allmänna perioden åtminstone två tim-
17024: undervisningsministeriet ett förslag tili timfördel-      mar per vecka. Den allmänna perioden utgör en
17025: ning i grundskolan. Undervisningsministeriet an-          viktig bas för alla specialiseringslinjer på grund-
17026: ser det viktigt, att den timfördelning som i              linjerna. Redan på den allmänna perioden bör
17027: enlighet med de uppställda målen för grundsko-            man ge eleverna de grundläggande kunskaperna
17028: lan skall fastställas, tillförsäkrar eleverna tillräck-   i maskinskrivning bl.a. för att effektivera under-
17029: liga färdigheter och kunskaper även i maskin-             visningen i automatisk databehandling. Avsikten
17030: skrivning. Dessutom bör man konstatera, att               är att justera läroplanerna för grundlinjen för
17031: kommunerna i enlighet med den nya grundsko-               handel och administration före hösten 198 5.
17032: lelagen bereder och godkänner själva läroplanen           Yrkesutbildningsstyrelsen, tili vars befogenhet
17033: för sina grundskolor inom ramen för skolstyrel-           frågorna i anslutning tili undervisning hör, har
17034: sens allmänna anvisningar och de lärokurser som           meddelat att den även i framtiden kommer att
17035: den fastställt. Härvid kan man då undervis-               sörja för, att undervisning i maskinskrivning ges
17036: ningen i maskinskrivning ges ta hänsyn tili lokala        på alla specialiseringslinjer så att den motsvarar
17037: och regionala synpunkter.                                 arbetslivets krav.
17038: 
17039:      Helsingfors den 28 juni 1984
17040:                                                                   Undervisningsminister Kaarina Suonio
17041: 1
17042: 1
17043: 1
17044: 1
17045:     1
17046:     1
17047:     1
17048:     1
17049:         1
17050:         1
17051:         1
17052:         1
17053:             1
17054:             1
17055:             1
17056:             1
17057:                                                1984 vp.
17058: 
17059: Kirjallinen kysymys n:o 270
17060: 
17061: 
17062: 
17063: 
17064:                                    Särkijärvi: Suomessa käytettävän ydinpolttoaineen tuotantoon liitty-
17065:                                       vistä epäkohdista
17066: 
17067: 
17068:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17069: 
17070:    Teollisuuden Voima Oy, jonka eräs omistaja         rioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17071: valtio välillisesti on, on tehnyt sopimuksen kana-    seuraavan kysymyksen:
17072: dalaisen kaivosyrityksen kanssa ydinpolttoaineen
17073: toimittamisesta Olkiluodon voimaloihin. On                        Tietääkö Hallitus, että Teollisuuden
17074: käynyt ilmi, että Kanadassa ei noudateta uraanin                Voima Oy:n hankkima ydinpolttoaine
17075: tuotannossa läheskään yhtä tiukkoja turvallisuus-               tuotetaan puutteellisten turvajärjestelyjen
17076: järjestelyjä kuin Suomessa. Tämän seurauksena                   vallitessa ja tätä kautta Suomen energian-
17077: on aiheutunut säteilyvaurioita sekä elinympäris-                tuotanto on osallisena Kanadan intiaa-
17078: tölle että kaivoksissa työskenteleville ja myös                 nien hävittämiseen, ja
17079: täysin ulkopuolisille kaivosseutujen asukkaille.
17080: Arveluttavaa on, että radioaktiivisesta saasteesta                 aikooko Hallitus ryhtyä asiassa toimen-
17081: ovat joutuneet kärsimään erityisesti paikalliseen               piteisiin, ja
17082: alkuperäiskansallisuuteen kuuluvat intiaanit, joi-
17083:                                                                    onko Hallituksen mielestä asiallista, et-
17084: den asema ei muutoinkaan ole Kanadassa kovin
17085:                                                                 tä energiavaihtoehtojen vertailussa käyte-
17086: vahva.                                                          tään tältä osin tietoja, jotka perustuvat
17087:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n             olosuhteisiin ja inhimillisiin vaurioihin,
17088: 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti val-               jotka eivät olisi Suomessa hyväksyttävissä?
17089: 
17090:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
17091: 
17092:                                           Jouni ]. Särkijärvi
17093: 
17094: 
17095: 
17096: 
17097: 428400716X
17098: 2                                       1984 vp. -- EJ( n:o 270
17099: 
17100: 
17101: 
17102: 
17103:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17104: 
17105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          dellä. Säteilyturvallisuussyistä tällaista kaivosalu-
17106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           etta ei ole tarpeen eristää aitaamaila tms.
17107: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                 Kysymyksen esittäjän väitteeseen, että Kana-
17108: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            dan uraanin tuotannossa tällä hetkellä ei sovellet-
17109: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       taisi yhtä tiukkoja turvallisuusjärjestelyjä kuin
17110: taja Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    Suomessa, ei Suomen turvallisuusviranomainen
17111: myksestä n:o 270:                                       Säteilyturvakeskus voi yhtyä. Turvallisuuden jär-
17112:                                                         jestäminen ja valvonta Kanadassa kuuluu koko-
17113:           Tietääkö Hallitus, että Teollisuuden          naisuudessaan Kanadan hallituksen toimivaltaan
17114:         Voima Oy:n hankkima ydinpolttoaine              eikä näin ollen ole Suomen hallituksen asia
17115:         tuotetaan puutteellisten turvajärjestelyjen     esittää siitä arvostelua tai tehdä parannusesityk-
17116:         vallitessa ja tätä kautta Suomen energian-      siä.
17117:         tuotanto on osallisena Kanadan intiaa-
17118:                                                            Kansainvälisen yhteistyön kautta eri maiden
17119:         nien hävittämiseen, ja
17120:                                                         turvallisuusviranomaiset ovat laajalti kanssakäy-
17121:            aikooko Hallitus ryhtyä asiassa toimen-      misessä keskenään ja vaihtavat tietoja ja koke-
17122:         piteisiin, ja                                   muksia ja kehittävät menetelmiä turvallisuusky-
17123:            onko Hallituksen mielestä asiallista, et-    symysten hoitamiseksi.
17124:         tä energiavaihtoehtojen vertailussa käyte-         Tilanne kaivostoiminnan osalta on eri puolilla
17125:         tään tältä osin tietoja, jotka perustuvat       maailmaa tänä päivänä aivan toinen kuin uraanin
17126:         olosuhteisiin ja inhimillisiin vaurioihin,      louhinnan alkaessa. Uraanin louhinta sinänsä on
17127:         jotka eivät olisi Suomessa hyväksyttävissä?     se osa ydinpolttoaineen tuotantoa ja käyttöä,
17128:                                                         joka on käytännössä aiheuttanut ja aiheuttaa
17129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           edelleenkin eniten työntekijöiden säteilyrasitusta
17130: seuraavaa:                                              sekä huomattavaa ympäristön pitkäaikaista saas-
17131:                                                         tumista. Raportissaan Kanadan ympäristöminis-
17132:     Kysymyksessä esitetyt kannanotot perustunevat       teriölle kaivoksen tutkimuslautakunta (Key Lake
17133: paljolti erään jokuneo viikko sitten täällä ja          Board of Inquiry) pitää tavoitteena, että kaivos-
17134: myöhemmin myös Ruotsissa vierailleen kanada-            miesten vuotuinen radonaltistus pidetään
17135: laisen esittämiin väitteisiin. Kanadan suurlähe-        1 % :ssa suurimmasta sallitusta. Vertailun vuoksi
17136: tystön taholta nämä väitteet on kiistetty. \:'äitet~t   voidaan mainita, että Suomen kaivoksissa, joissa
17137: haittavaikutukset perustunevat myös katvostot-          ei louhi ta uraania, päästään n. 10 % :iin, joka
17138: minnan alkuvaiheisiin liittyneisiin tapauksiin ja       sekin on kansainvälisesti ajatellen hyvä saavutus.
17139: erityisesti Saskatchewanin osalta ilmeisesti em.        Korkeimmat asunnoissa mitatut radonpitoisuu-
17140: kanadalaisen täällä jakamaan aineistoon, jossa          det Suomessa vastaavat radonaltistusta, joka on
17141: käsitellään Beaverlodgen köyhämalmista kaivos-          yli 10-kertainen kaivosten suurimpaan sallittuun
17142: ta, jonka toiminta on lopetettu.                        arvoon verrattuna.
17143:    Teollisuuden Voima Oy:n uraani ei ole tullut            Kaivostoiminnan seurauksena louhinnassa tul-
17144: tuosta kaivoksesta vaan Key Laken, Rabbit Laken         lut sivukivi ja prosessin myöhemmässä vaiheessa
17145: ja Collins Bayn avokaivoksista. TVO:n tarvitsema        olevan ns. uraaninerotuslaitoksen jäte saattavat
17146: vuotuistoimitus on n. 3 % Key Laken tuotannos-          lisätä ympäristön pitkäaikaista saastumista enem-
17147: ta.                                                     män kuin muu ihmisen toiminta ydinsotaa tai
17148:    Kaivostoiminnan pääpaikka Key Lake sijaitsee         ydinvoimalaitosonnettomuutta lukuun ottamat-
17149: Saskatchewanissa subarktisella alueella, jossa ei       ta. Kanadassa on ilmeisestikin omaksuttu sellai-
17150: ole pysyvää asutusta. Lähimmät kaupungit ovat           nen menettelytapa, että kaivos- ja jätealueesta
17151: Uranium Cityn. 300 km luoteeseen ja La Ronge            tulee muuhun toimintaan kelpaamaton muuta-
17152: n. 240 km etelään. Lähin intiaaniasutus on 50           man kymmenen hehtaarin hylkyalue. Vaikka
17153: km:n päässä ja seuraava jo yli 200 km:n etäisyy-        tällainen alue poikkeaa säteilytasoltaan huomat-
17154:                                       1984 vp. -- FUK n:o 270                                            3
17155: 
17156: tavasti ympäristöstään, on satunnainen oleskelu        ympäristönäytteiden pitoisuudet eivät kuiten-
17157: alueella suhteellisen vaaratonta. Kaasumaiset ja       kaan yleensä ole olleet niin suuria, etteikö vastaa-
17158: nestemäiset päästöt voivat aiheuttaa lähiympäris-      vanlaisia esiintyisi Suomessa esim. porakaivojen
17159: tön asukkaiden säteilyrasituksen lisääntymistä,        vesissä. Kanadan terveysviranomaisten antamat
17160: mutta pahimmillaankin ihmisen säteilyannos jää         eri syöpätyyppien ilmaantuvuusluvut ovat osoit-
17161: huomattavasti pienemmäksi kuin esim. ne an-            tautuneet yleensä olevan Suomessa esiintyvien
17162: nokset, joita aiheutuu huoneilman radonista            vaihtelujen rajoissa, mikäli ikävakioimi on oikein
17163: Etelä-Suomen pientaloissa.                             suoritettu. Jos uraanin louhinta ja sen kautta
17164:    Säteilyturvakeskuksen kauppa- ja teollisuusmi-      Suomen energiantuotanto todella ovat aiheutta-
17165: nisteriölle antaman ilmoituksen mukaan sen tie-        neet kysymyksessä esitettyjä epäkohtia, on syitä
17166: dossa olevat kvantitatiiviset arvot ympäristön ra-     etsittävä muualta kuin säteilyvaikutuksista.
17167: dionuklidipitoisuuksista näyttävät osoittavan, et-        Hallitus ei katso, että esitetty kysymys antaisi
17168: tä ympäristön suojelu ei Kanadassa aina ole            aihetta minkäänlaisiin toimenpiteisiin astassa
17169: onnistunut tyydyttävällä tasolla. Suutimmatkaan        Suomen hallituksen taholta.
17170: 
17171:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
17172: 
17173:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
17174: 4                                       1984 vp. -- RJC n:o 270
17175: 
17176: 
17177: 
17178: 
17179:                                  Till Riksdagens Herr Talman
17180: 
17181:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            km:s avstånd i nordvästlig riktning och La Ronge
17182: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           på ca 240 km:s avstånd i sydlig riktning från
17183: av den 18 maj 1984 till vederbörande medlem av          gruvan. Den närmaste indianbosättningen är på
17184: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift      50 km:s avstånd och följande indiansamhälle
17185: av följande av riksdagsman Särkijärvi ställda           ligger redan på över 200 km:s avstånd. Det har
17186: skriftliga spörsmål nr 270:                             inte ansetts vara nödvändigt att av strålsäkerhets-
17187:                                                         skäl isolera nämnda gruvområde från omgiv-
17188:            Är Regeringen medveten om att det            ningen genom att uppföra stängsel eller dylikt.
17189:         kärnbränsle som anskaffas av lndustrins
17190:                                                            Den finländska säkerhetsmyndigheten Strålsä-
17191:         Kraft Ab produceras under förhållanden,
17192:                                                         kerhetscentralen omfattar inte spörsmålsställarens
17193:         vilka kännetecknas av bristfälliga säker-
17194:                                                         åsikt att den kanadensiska gruvdriften för närva-
17195:         hetsåtgärder, varvid den finländska ener-
17196:                                                         rande vore underkastad mindre stränga säkerhets-
17197:         giproduktionen sålunda medverkar till
17198:                                                         föreskrifter än t.ex. den finländska. Säkerhetsar-
17199:         utrotandet av Kanadas indianer, och
17200:                                                         rangemangen och tillsynen faller helt under den
17201:            ämnar Regeringen vidta åtgärder i            kanadensiska regeringens jurisdiktion, och det är
17202:         ärendet, samt                                   sålunda inte den finländska regeringens sak att
17203:            anser Regeringen det vara korrekt att        kritisera dessa eller föreslå förbättringar.
17204:         man, när man jämför energialternativ, i
17205:                                                            De olika ländernas säkerhetsmyndigheter står i
17206:         detta avseende använder uppgifter, vilka
17207:                                                         intensiv kontakt med varandra inom det interna-
17208:         grundar sig på omständigheter och för
17209:                                                         tionella samarbetet, utbyter erfarenheter och in-
17210:         människor skadlig verksamhet, som inte
17211:                                                         formation samt utvecklar metoder för att ombe-
17212:         kan godtas i Finland?
17213:                                                         sörja säkerhetsfrågorna.
17214:                                                            När det gäller säkerheten vid gruvverksamhet
17215:    Såsom svar på spörsmålet får jag högaktnings-
17216:                                                         är läget idag på olika håll i världen ett helt annat
17217: fullt framföra följande:
17218:                                                         än när man började bryta uran. Uranbrytningen
17219:    De i spörsmålet anförda ställningstagandena          är kanske den del av kärnbränsleframställningen
17220: torde till stora delar grunda sig på påståenden,        och användningen av kärnbränsle överhuvud,
17221: vilka framförts av en kanadensisk medborgare,           som i praktiken orsakat och ännu orsakar de
17222: som för några veckor sedan besökte Finland och          största stråldoserna för de anställda samt en
17223: senare även Sverige. Kanadas ambassad bestrider         betydande och långvarig nedsmutsning av mil-
17224: riktigheten av dessa påståenden. De anförda             jön. 1 en rapport till Kanada~ miljöministerium
17225: skadorna på natur och människor torde hänföra           anför gruvans undersökningskommission (Key
17226: sig till händelser, vilka inträffat när ifrågavarande   Lake Board of lnquiry) att gruvarbetarnas årliga
17227: gruvdrift inleddes, och för delstaten Saskatch-         dosbelastning från ädelgasen radon bör hållas vid
17228: ewans del hänför sig det material, som nämnda           1 % av den största tillåtna dosen. Såsom jämfö-
17229: person utdelat i Finland, till gruvan Beaverlodge.      relse kan nämnas, att man i finländska gruvor,
17230: Denna gruva hade relativt lågvärdig malm och är         där man inte bryter uran, kan hålla dosen vid ca
17231: numera nedlagd.                                         10 % av nämnda största tillåtna dos, vilket även
17232:    lndustrins Kraft har aldrig mottagit malm från       kan anses vara ett gott resultat internationellt
17233: Beaverlodge utan från de öppna malmtäkterna i           sett. De högsta uppmätta radonhalterna i fin-
17234: Key Lake, Rabbit Lake och Collins Bay. lndu-            ländska bostäder medför en över tiofaldig dosbe-
17235: strins Krafts årliga import motsvarar ca 3 %            lastning jämfört med det högsta tillåtna värdet i
17236: av produktionen i Key Lake.                             gruvorna.
17237:    Huvudorten för nämnda gruvdrift Key Lake,               Det är möjligt, att den sidosten, som uppkom-
17238: befinner sig inom delstaten Saskatchewan på ett         mer vid gruvverksamhet, och att det avfall från
17239: subarktiskt område, som saknar fast bosättning.         de så kallade urananrikningsverken, vilket upp-
17240: De närmaste städerna är Uranium City på ca 300          kommer i ett senare skede i processen, kan öka
17241:                                        1984 vp. -       KK n:o 270                                        5
17242: 
17243: den långvariga nedsmutsningen av miljön i högre         miljövården där inte alltid uppnått en tillfreds-
17244: grad är någon annan mänsklig verksamhet, med            ställande nivå. De största uppmätta nuklidhalter-
17245: undantag av kärnvapenkrig eller kärnkraftverks-         na är dock i allmänhet inte större än att de också
17246: olyckor. I Kanada har man uppenbart gått in för         kan påträffas i Finland, t.ex. i vattnet i borrbrun-
17247: att gruvområdet och avfallsområdet blir ett över-       nar. De uppgifter om cancerfrekvens, vilka erhål-
17248: givet område på några tiotal hektar, som}nte kan        lits av kanadensiska hälsovårdsmyndigheter, är i
17249: användas för någon annan verksamhet. Aven om            allmänhet inom de variationsgränser, som även
17250: ett sådant område har en betydligt högre strål-         uppträder i Finland, när man beaktar ålders-
17251: ningsnivå än omgivningen, är dock en tillfällig         strukturens inverkan. Såvida uranbrytningen och
17252: vistelse på området ifråga relativt riskfri. Gasfor-    därmed den finländska energiproduktionen verk-
17253: miga och vätskeformiga utsläpp kan öka strålbe-         ligen lett tili de olägenheter, som anförs i
17254: lastningen för närboende invånare, men även i           spörsmålet, är det sannolikt inte strålningens
17255: ytterlighetsfall blir dessa stråldoser betydligt        inverkan utan något annat förhållande som varit
17256: mindre än t.ex. de doser som man kan få av              den utlösande faktorn.
17257: radongas i egnahemshus i södra Finland.                     Regeringen anser inte, att det framställda
17258:     Strålsäkerhetscentralen har i ett meddelande        spörsmålet ger anledning tili ytterligare åtgärder
17259: tili handels- och industriministeriet anfört kvan-      av något slag från den finländska regeringens
17260: titativa miljövärden på radionuklidhalterna i Ka-       sida.
17261: nada. Dessa värden förefaller att utvisa, att
17262: 
17263:      Helsingfors den 14 juni 1984
17264: 
17265:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
17266:                                                   1984 vp.
17267: 
17268: Kirjallinen kysymys n:o 271
17269: 
17270: 
17271: 
17272: 
17273:                                     Elo ym.: Ouran saariston suojelemisesta Merikarvialla
17274: 
17275: 
17276:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17277: 
17278:    Ouran saaristo sijaitsee noin 8 km:n etäisyydel-      ton maisemaa, kasvillisuutta ja linnustoa. Ouran
17279: lä Merikarvian kirkonkylästä saariston ulkovyö-          saaristo sisältyy myös maa- ja metsätalousministe-
17280: hykkeellä. Saaristoalueen maapinta-ala on noin           riön suojeluvesityöryhmän laatimaan, vuonna
17281: 150 hehtaaria. Alueella on runsaasti vähäpuustoi-        1977 valmistuneeseen komiteanmietintöön, joka
17282: sia pieniä saaria ja luotoja. Vesialue käsittää noin     käsittelee erityistä suojelua vaativia vesiä. Komi-
17283: 80 neliökilometriä. Ourien alue edustaa Selkä-           teanmietinnössä on korostettu, että Ourien alu-
17284: meren rannikon saaristoluontoa parhaimmillaan.           een veden laatu tulee säilyttää vähintään nykyi-
17285: Se on biologisesti ja geologisesti erikoinen saari-      sellään ja ettei suunnittelemattomalla loma-asu-
17286: ryhmä. Alueella tavataan myös arvokkaita kala-           tuksella tulisi aiheuttaa alueen luonnolle ja mai-
17287: kantoja, mm. merikutuista harjusta.                      semalle vahinkoja. Lisäksi on korostettu, että
17288:    Ourien alue on merentutkimuksen kannalta              linnuston suojelun kannalta arvokkaille saarille
17289: huomattavan arvokas. Samoin alueella harjoite-           tulee saattaa pesimäaikainen maihinnousukielto.
17290: taan voimakasta kalastusta. Ouran saaristo tulisi-          Noin puolta Ourien alueesta koskenut Alaky-
17291: kin suojella, jotta voitaisiin säilyttää tämä erikois-   län uusjako on valmistunut 1982 keväällä. Tämä
17292: laatuinen saaristoalue niin luonnontilaisena ja          on lisännyt viime aikoina huomattavasti painetta
17293: luontaiselinkeinolle soveltuvana kuin mahdollis-         loma-asuntojen rakentamiseen.
17294: ta. Loma-asutus lienee alueen suurin uhka ja sillä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17295: on merkitystä lähinnä maisemallisten arvojen             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17296: uhkaajana ja alueen luonnon häiritsijänä. Alueel-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17297: la on jo nyt useita kymmeniä loma-asuntoja.              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17298: Myöskin Kokemäenjoen ja Porin seudun teolli-
17299: suusjätevesien vaikutus tuntuu ajoittain alueella.                 Onko Hallitus tietoinen Merikarvian
17300:    Ourien alue on vahvistetussa seutukaavassa                   Ouran saariston suojelemisen tarpeelli-
17301: varattu lähes kokonaan virkistys- ja maiseman-                  suudesta, ja jos on,
17302: suojelualueeksi. Satakunnan seutukaavaliiton toi-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17303: mesta on jokin aika sitten valmistunut selvitys,                ryhtyä Ouran alueen suojelun toteuttami-
17304: jossa käsitellään yksityiskohtaisesti Ouran saaris-             seksi?
17305: 
17306:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
17307: 
17308:           Mikko Elo                   Antti Kalliomäki                   Matti Kuusio
17309:           Saara-Maria Paakkinen      Timo Laaksonen                      Anssi Joutsenlahti
17310:                             Lea Mäkipää                           Timo Roos
17311: 
17312: 
17313: 
17314: 
17315: 428400686Y
17316: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 271
17317: 
17318: 
17319: 
17320: 
17321:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17322: 
17323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ympäristöministeriössä työskentelee meri- ja
17324: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       järviluonnon suojelun tarpeita ja tavoitteita kar-
17325: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn          toittava työryhmä. Työryhmältä saamani tiedon
17326: kirjeenne n:o 961 ohella toimittanut valtioneu-     mukaan sen työskentely on varsin pitkällä. Oman
17327: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   ilmoituksensa mukaan työryhmä voisi jättää esi-
17328: sanedustaja Mikko Elon ym. kirjallisesta kysy-      tyksensä vielä tämän kesän aikana. Tiettävästi
17329: myksestä n:o 271, jossa tiedustellaan:              työryhmä tulee esittämään luettelon sellaisista
17330:                                                     meri- ja järviluonnon kohteista, joilla perinteiset
17331:           Onko Hallitus tietoinen Merikarvian       maan ja veden käyttömuodot olisivat pääsääntöi-
17332:        Ouran saariston suojelemisen tarpeelli-      sesti mahdollisia, mutta rakentamista tulisi ohja-
17333:        suudesta, ja jos on,                         ta luonnonsuojelun kannalta tarkoituksenmukai-
17334:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sella tavalla.
17335:        ryhtyä Ouran alueen suojelun toteuttami-        Hallitus voi ottaa kantaa Ouran alueen suoje-
17336:        seksi?                                       luun sen jälkeen kun meri- ja järviluonnon
17337:                                                     suojelua käsittelevä työryhmä on luovuttanut
17338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       mietintönsä.
17339: seuraavaa:
17340: 
17341:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
17342: 
17343: 
17344:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
17345:                                       1984 vp. -- RJ( n:o 271                                       3
17346: 
17347: 
17348: 
17349: 
17350:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17351: 
17352:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          insjönaturen och målsättningarna för detta
17353: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       skyddsarbete. Enligt de uppgifter jag har fått
17354: 961 av den 18 maj 1984 tili vederbörande             från arbetsgruppen är dess arbete rätt Iångt
17355: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   framskridet. Enligt egen uppgift skulle arbets-
17356: av riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade         gruppen kunna avge sitt förslag redan under
17357: spörmål nr 271:                                      denna sommar. Veterligen kommer arbetsgrup-
17358:                                                      pen att presentera en förteckning över sådana
17359:           Är Regeringen medveten om behovet          havs- och insjönaturobjekt, där traditionell an-
17360:        av att skydda Oura skärgård i Sastmola,       vändning av mark och vatten i regel skulle vara
17361:        och om så är fallet,                          möjlig, medan en utbyggnad borde styras på ett
17362:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      sätt som är ändamålsenligt med tanke på natur-
17363:        för att förverkliga skyddandet av Oura-       vården.
17364:        området?
17365: 
17366:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Regeringen kan ta ställning tili skyddandet av
17367: anföra följande:                                     Oura-området sedan den arbetsgrupp som be-
17368:                                                      handlar fråga om skyddandet av havs- och insjö-
17369:   Inom miljöministeriet arbetar en arbetsgrupp       naturen har överlämnat sitt betänkande.
17370: som kartlägger behoven av att skydda havs- och
17371: 
17372:      Helsingfors den 13 juni 1984
17373: 
17374: 
17375:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
17376:                                                1984 vp.
17377: 
17378: Skriftligt spörsmål nr 272
17379: 
17380: 
17381: 
17382: 
17383:                                   Wasz-Höckert m.fl.: Om vårdplatser för svenskspråkiga psykiatriska
17384:                                     barnpatienter vid Vasa centralsjukhus
17385: 
17386: 
17387:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
17388: 
17389:    Internationelit är antalet vårdplatser i Finland   lighet att inrätta en vårdavdelning med åtta
17390: för barn- och ungdomspsykiatriska patienter än-       platser, vilket överensstämmer med målsätt-
17391: nu otilifredsstäliande. Detta har särskilt gällt      ningen i den riksomfattande planen för 1984-
17392: sådana patienter vars modersmål är svenska. Vid       1988.
17393: HUCS II pediatriska klinik, som förutom sitt              Enligt 1981 års folkräkning är invånarantalet i
17394: eget upptagningsområde också ansvarar för vård        Vasa sjukhusdistrikt 210 485 personer av vilka
17395: på universitetsnivå för svenskspråkiga barnpatien-    68 811 barn och ungdomar. Den svenskspråkiga
17396: ter från Åland och de svenskspråkiga kommuner-        befolkningens andel är ca 50 %. Av denna orsak
17397: na i Österbotten, har erhåliit en svenskspråkig        har de åtta vårdplatserna planerats som en två-
17398: barnpsykiatertjänst i januari 1984, och sedan den      språkig vårdservice sålunda att hälften tjänar
17399: 1 april 1984 har HUCS barnklinik möjlighet att         finsk- och hälften svenskspråkiga barns och ung-
17400: ge vård åt barnpsykiatriska patienter på fyra         domars vårdbehov.                                .
17401: vårdplatser med tillgång tili barnneurologi och           Planerna och de noggranna uträkningarna av
17402: andra specialtjänster. Den barnpsykiatriska klini-    vårdpersonalens behov samt läkartjänster förelig-
17403: ken vid Helsingfors universitet på Barnets Borgs      ger. Vi anser att Österbottens barn- och ung-
17404: sjukhus har på initiativ av professor Terttu Ara-     domspsykiatriska vårdbehov är skyndsamt och
17405: järvi likaså på en tvåspråkig avdelning reserverat    icke kan förutsättas anstå tili slutet av 5-års
17406: fyra platser för svenskspråkiga patienter. Enligt     perioden 1985-1989.
17407: överenskommelse mellan HUCS II pediatriska                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
17408:  klinik och Barnets Borg är arbetsfördelningen        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17409: sådan att Barnkliniken handhar vården av mind-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
17410: re barn och Barnets Borg (doc. Gustav Amnell)         följande spörsmål:
17411:  äldre skolbarn och tonåringar. På barnavdel-
17412:  ningen vid Ekåsens sjukhus i Ekenäs finns ytterli-              Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder
17413:  gare vårdmöjligheter för svårt sjuka barnpsyki-              för barn- och ungdomspsykiatriska pati-
17414:  atriska patienter som kräver en lång vårdtid.                enter vid Vasa cemralsjukhus, och i så
17415:     Vid utredning under 1984 har det framkom-                 fali,
17416:  mit att dessa ovan uppräknade vårdplatser för                   kan detta realiseras i början av 5-års
17417:  hela Svenskfinlands behov inte är tiliräckliga. I            perioden 1985-1989, då vårdbehovet
17418:  svensk- och tvåspråkiga kommuner kommer så-                  starkt har ökat och blivit akut och då
17419:  lunda särskilt Österbotten i en synnerligen svår             möjlighet att sköta barnpatienter för psy-
17420:  situation. Enligt planerna för 1985-1989 räknar              kiatriska sjukdomstillstånd vid HUCS el-
17421:  man med att på Vasa centralsjukhus utöver en                 ler Barnets Borg som regel icke är möj-
17422:  barn- och ungdomspsykiatrisk poliklinik ha möj-              ligt?
17423:       Helsingfors den 18 maj 1984
17424: 
17425:              Ole Wasz-Höckert               Boris Renlund                   Håkan Malm
17426:              Håkan Nordman                  Ole Norrback                    Mats Nyby
17427:                                             Sten Söderström
17428: 
17429: 
17430: 428400778X
17431: 2                                       1984 vp. -- FJ( n:o 272
17432: 
17433: Kirjallinen kysymys n:o 272                                                                    Suomennos
17434: 
17435: 
17436: 
17437: 
17438:                                     Wasz-Höckert ym.: Ruotsinkielisten lasten psykiatristen hoitopaik-
17439:                                       kojen perustamisesta Vaasan keskussairaalaan
17440: 
17441: 
17442:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17443: 
17444:    Kansainvälisesti katsoen on psykiatristen lapsi-     sopsykiatrisen poliklinikan lisäksi perustaa kah-
17445: ja nuorisopotilaiden hoitopaikkojen määrä Suo-          deksanpaikkainen osasto. Täma olisi vuosiksi
17446: messa epätyydyttävä. Tämä koskee erityisesti po-        1984--1988 tehdyn valtakunnallisen suunnitel-
17447: tilaita, joiden äidinkieli on ruotsi.                   man tavoitteen mukaista.
17448:    HYKS:n II lastenklinikalla, joka oman vas-             Vuoden 1981 väestölaskennan mukaan on
17449: taanottoalueensa lisäksi vastaa Ahvenanmaan ja          Vaasan sairaalapiirin asukasluku 210 485 henki-
17450: Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien lapsipotilai-       löä, joista 68 811 lapsia ja nuoria. Ruotsinkieli-
17451: den hoidosta yliopistotasolla, on saanut ruotsin-       sen väestön osuus on noin 50 %. Tästä syystä
17452: kielisen lastenpsykiatrinviran tammikuussa 1984         nämä kahdeksan hoitopaikkaa on suunniteltu
17453: ja 1 päivästä huhtikuuta 1984 HYKS:n lastenkli-         kaksikielisiksi siten, että puolet niistä palvelee
17454: nikalla on ollut mahdollisuus hoitaa neljä psyki-       suomenkielisten ja puolet ruotsinkielisten lasten
17455: atrisesti sairasta lapsipotilasta ja käytettävissä on   ja nuorten hoitotarvetta.
17456: ollut lastenneurologisia ja muita erikoispalveluja.        Hoitohenkilökunnan tarpeesta ja lääkärinvi-
17457: Lastenlinnan sairaalassa sijaitseva Helsingin yli-      roista on olemassa suunnitelmat ja tarkat laskel-
17458: opiston lastenpsykiatrian klinikka on professori        mat.
17459: Terttu Arajärven aloitteesta varannut kaksikieli-          Katsomme, että Pohjanmaan lasten- ja nuori-
17460: sellä osastolla neljä paikkaa ruotsinkielisille poti-   sopsykiatrinen hoitotarve on kiireellinen eikä sitä
17461: laille. HYKS:n II lastenklinikan ja Lastenlinnan        voida siirtää viisivuotiskauden 198 5--1989 lop-
17462: sairaalan tekemän sopimuksen mukaisesti on              puun.
17463: työnjako se, että lastenklinikka hoitaa pienem-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17464: mät lapset ja Lastenlinnan sairaala (dos. Gustav        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17465: Amnell) vanhemmat koululaiset ja teini-ikäiset.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17466: Tammiharjun sairaalan lastenosastolla Tammisaa-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17467: ressa on lisäksi mahdollista hoitaa psykiatrisesti                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17468: vaikeasti sairaita lapsipotilaita, jotka tarvitsevat            siin Vaasan keskussairaalan lasten- ja
17469: pitkäaikaishoitoa.                                              nuorisopsykiatristen potilaiden puolesta,
17470:    Vuonna 1984 tehdyn selvityksen mukaan on                     ja siinä tapauksessa,
17471: ilmennyt, että edellä mainittujen hoitopaikkojen                   voidaanko tämä toteuttaa viisivuotis-
17472: määrä ei ole riittävä koko ruotsinkielistä väestöä              kauden 1985--1989 alussa, koska hoito-
17473: ajatellen. Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kun-              tarve on voimakkaasti lisääntynyt ja muo-
17474: tien joukossa joutuu erityisesti Pohjanmaa hyvin                dostunut akuutiksi ja koska psykiatrisia
17475: vaikeaan asemaan. Vuosiksi 1985--1989 tehtyjen                  sairauksia potevia lapsipotilaita ei yleensä
17476: suunnitelmien mukaan on katsottu, että Vaasan                   voida hoitaa HYKS:ssa tai Lastenlinnan
17477: keskussairaalaan on mahdollista lasten- ja nuori-               sairaalassa?
17478: 
17479:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
17480: 
17481:              Ole Wasz-Höckert                 Boris Renlund                   Håkan Malm
17482:              Håkan Nordman                    Ole Norrback                    Mats Nyby
17483:                                               Sten Söderström
17484:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 272                                           3
17485: 
17486: 
17487: 
17488: 
17489:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17490: 
17491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tyneitä lastenpsykiatrisia avohoidon palveluja
17492: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mielenterveystoimistoissa.
17493: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                Valtioneuvoston vuosittain hyväksymissä sosi-
17494: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           aali- ja terveydenhuollon viisivuotissuunnitelmis-
17495: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      sa on lasten- ja nuorisopsykiatristen palvelujen
17496: taja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      kehittämiseen kiinnitetty erityistä huomiota.
17497: sesta kysymyksestä n:o 272:                            Hoitojärjestelmän kehittämisen painopiste on
17498:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         erityisesti asetettu polikliinisen avohoidon, alu-
17499:        siin Vaasan keskussairaalan lasten- ja          eellisten konsultaatiopalveluiden sekä kriisi- ja
17500:        nuorisopsykiatristen potilaiden puolesta,       akuuttihoidon palvelujen kehittämiseen. Vast-
17501:        ja siinä tapauksessa,                           ikään mietintönsä jättänyt mielenterveystyön ko-
17502:           voidaanko tämä toteuttaa viisivuotis-        mitea on arvioinut lastenpsykiatristen sairaansijo-
17503:        kauden 1985--1989 alussa, koska hoito-          jen tarpeen olevan nykyisellä sairaansijamäärällä
17504:        tarve on voimakkaasti lisääntynyt ja muo-       maassamme lähes tyydytetty. Ongelmana on lä-
17505:        dostunut akuutiksi ja koska psykiatrisia        hinnä näiden käytössä olevien sairaansijojen alu-
17506:        sairauksia potevia lapsipotilaita ei yleensä    eellinen sijoittuminen.
17507:        voida hoitaa HYKS:ssa tai Lastenlinnan             Vaasan keskussairaalassa ei ole lastenpsykiatris-
17508:        sairaalassa?                                    ta osastoa. Sairaalapalvelut onkin jouduttu to-
17509:                                                        teuttamaan joko lastenosaston sairaansijoja hy-
17510:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       väksikäyttäen tai maamme muita lastenpsykiatri-
17511: ti seuraavaa:                                          sia yksiköitä hyödyntäen. Vaasan sairaanhoitopii-
17512:     Lastenpsykiatristen palveluiden järjestäruisvas-   rin tekemän selvityksen mukaan keskussairaalan
17513: tuu on jakaantunut sekä mielisairaanhuoltopii-         yhteyteen tulisi perustaa lastenpsykiatrineo osas-
17514: reille että keskussairaaloita ylläpitäville kuntain-   to. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ruot-
17515: liitoille. Tämän lisäksi sosiaalihuoltolaki velvoit-   sinkielisten psykiatrisia palveluita kartoittanut
17516: taa sosiaalihuollon alaisia perheneuvoloita osallis-   työryhmä on todennut Vaasan alueen tarvitsevan
17517: tumaan lasten mielenterveyshäiriöiden hoitovas-        lastenpsykiatrisia vuodeosastopalveluita.
17518: tuuseen. Vuonna 1982 maassamme antoi lasten-              Vaasan sairaanhoitopiirin alueellisissa suunni-
17519: psykiatrisen avohoidon palveluja 182 kasvatus-         telmissa lastenpsykiatrisen osaston rakentamis-
17520: neuvolaa, 20 lasten- ja nuorten mielenterveystoi-      hanke liittyy keskussairaalan saneeraus- ja laajen-
17521: mistoa sekä keskussairaaloiden poliklinikoiden         nusohjelmaan, mistä päätetään käsiteltäessä vuo-
17522: yhteyteen perustetut lastenpsykiatriset työryh-        sittain valtakunnallista suunnitelmaa terveyden-
17523: mät. Vaasan sairaanhoitopiirin alueella on kes-        huollon järjestämisestä. Hankkeen toteuttaminen
17524: kussairaalassa lastenpsykiatrineo työryhmä ja eriy-    ei ole toistaiseksi sisältynyt näihin suunnitelmiin.
17525: 
17526:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1984
17527: 
17528: 
17529:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
17530: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 272
17531: 
17532: 
17533: 
17534: 
17535:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17536: 
17537:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I den femårsplan för social- och hälsovården
17538: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som årligen godkänns av statsrådet har man fäst
17539: den 18 maj 1984 tili vederbörande medlem av           speciell uppmärksamhet vid utvecklandet av psy-
17540: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     kiatriska tjänster för barn och ungdomar. Tyngd-
17541: dagsman Wasz-Höckert m.fl. undertecknade              punkten inom utvecklandet av vårdsystemet har
17542: spörsmål nr 272:                                      särskilt lagts på utvecklandet av den polikliniska
17543:                                                       öppna vården, den regionala konsultationsservi-
17544:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder       cen samt kris- och akutvårdstjänsterna.
17545:        för barn- och ungdomspsykiatriska pati-
17546:        enter vid Vasa centralsjukhus, och i så           Kommitten för mentalvårdsarbete, som nyli-
17547:        fali,                                          gen avgav sitt betänkande ansåg att behovet av
17548:           kan detta realiseras i början av 5-årspe-   barnpsykiatriska sjukplatser i vårt land nästan är
17549:        rioden 1985-1989, då vårdbehovet               tillgodosett genom det nuvarande amalet sjuk-
17550:        starkt har ökat och blivit akut och då         platser. Problemet är närmast den regionala pla-
17551:        möjlighet att sköta barnpatiemer för psy-      ceringen av de bäddplatser som står till förfogan-
17552:        kiatriska sjukdomstilistånd vid HUCS el-       de.
17553:        ler Barnets Borg som regel icke är möj-           Vid Vasa cemralsjukhus finns ingen barnpsyki-
17554:        ligt?                                          atrisk avdelning. Det har därför blivit nödvän-
17555:                                                       digt att ordna servicen genom utnyttjande av
17556:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       barnavdelningens sjukplatser elier av andra barn-
17557: anföra följande:                                      psykiatriska enheter i landet. Enligt en utred-
17558:    Ansvaret för anordnande av barnpsykiatrisk         ning, som har gjorts av Vasa sjukvårdsdistrikt,
17559: service har fördelats dels på sinnessjukvårdsdi-      borde en barnpsykiatrisk avdelning grundas i
17560: strikten och dels på kommunalförbund som upp-         samband med centralsjukhuset. En av social- och
17561: rätthåller centralsjukhus. Dessutom ålägger so-       hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp, som
17562: cialvårdslagen familjerådgivningar, som lyder un-     har kartlagt den psykiatriska servicen för svensk-
17563: der socialvården, att delta i skötseln av mentala     språkiga, har konstaterat att Vasa-regionen behö-
17564: störningar hos barn. I vårt land gavs år 1982         ver en barnpsykiatrisk service i form av en
17565: barnpsykiatrisk öppen vård vid 182 rådgivnings-       vårdavdelning.
17566: byråer för uppfostringsfrågor, 20 mentalvårdsby-         I Vasa sjukvårdsdistrikts regionala planer an-
17567: råer för barn och ungdom samt inom barnpsyki-         sluter sig byggnadsprojektet för en barnpsyki-
17568: atriska arbetsgrupper, som hade grundats i an-        atrisk avdelning tili sanerings- och utvidgnings-
17569: slutning till centralsjukhusens polikliniker. Inom    programmet för centralsjukhuset, om vilket be-
17570: Vasa sjukvårdsdistrikt finns vid centralsjukhuset     slut fattas i det man årligen behandlar den
17571: en barnpsykiatrisk arbetsgrupp och specialiserade     riksomfattande planen för anordnande av hälso-
17572: serviceformer för barnpsykiatrisk öppen vård vid      vården. Att genomföra projektet har hittills ime
17573: memalvårdsbyråerna.                                   ingått i dessa planer.
17574: 
17575:      Helsingfors den 26 juni 1984
17576: 
17577: 
17578:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
17579:                                               1984 vp.
17580: 
17581: Kirjallinen kysymys n:o 273
17582: 
17583: 
17584: 
17585: 
17586:                                  Kortesalmi: Oulun läänin rannikkoalueen uusjakotoimitusten toi-
17587:                                    miston sijoittamisesta Kempeledie
17588: 
17589: 
17590:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17591: 
17592:    Oulun läänin rannikkoalueelia on todettu tar-      Kempeleen kuntaa sijaintipaikkana puoltavat
17593: vetta uusjakotoimituksiin. Myös Kempeleen kun-      Oulun läheisyys ja näin monien yhteyksien kan-
17594: nassa parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia       nalta edullinen sijainti. Myös uusjakotoimitusten
17595: uusjakotoimitusten suorittamiseen. Uusjakotoi-      todennäköisiin suorituspaikkoihin nähden Kem-
17596: mituksia varten perustettaneen rannikolle toimis-   peleen kunta sijaitsee melko hyvällä paikalla.
17597: to. Maanmittaushallituksesta saatujen tietojen
17598:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17599: mukaan toiminta alkanee v. 1985.
17600:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17601:    Uusjakotoimituksia näyttää olevan rannikko-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17602: alueella Iistä ja Haukipuraalta alkaen läänin       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17603: rajalle saakka.
17604:    Kempeleen kunta on kiinnostunut sijoitta-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Oulun
17605: maan uusjakotoimitusten toimiston kunnan                   läänin rannikkoalueen uusjakotoimitus-
17606: omistamiin tiloihin. Kunnalla on tarjolla ensi             ten toimiston sijoittamiseksi Kempeleen
17607: vuoden alkupuolella n. 300 neliömetriä valmiita            kunnassa vuoden 1985 alussa verotoimis-
17608: toimitiloja, jotka vapautuvat verotoimiston käy-           ton käytöstä vapautuviin jo valmiisiin
17609: töstä.                                                     toimi tiloihin?
17610: 
17611:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
17612: 
17613:                                        ]. Juhani Kortesalmi
17614: 
17615: 
17616: 
17617: 
17618: 428400736K
17619: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 273
17620: 
17621: 
17622: 
17623: 
17624:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17625: 
17626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
17627: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seuraavaa:
17628: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn
17629: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Oulun läänin rannikkoalueen uusjakotarpeen
17630: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    painopiste on läänin eteläosassa. Uusjakojen suo-
17631: taja]. ] uhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-   rittamiseksi olisi tarpeen perustaa ylimääräinen
17632: lisesta kysymyksestä n:o 273:                        maanmittaustoimisto. Toimiston sijoituspaikasta
17633:                                                      päätettäessä on lähtökohtana se, että toimisto
17634:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Oulun      sijaitsee suoritettaviin uusjakoihin nähden tarkoi-
17635:        läänin rannikkoalueen uusjakotoimitus-        tuksenmukaisessa paikassa. Mahdollisuus toimis-
17636:        ten toimiston sijoittamiseksi Kempeleen       ton perustamiseen ratkeaa vuoden 1985 tulo- ja
17637:        kunnassa vuoden 1985 alussa verotoimis-       menoarvion käsittelyn yhteydessä. Toimiston si-
17638:        ton käytöstä vapautuviin jo valmiisiin        joituspaikan kannalta Kempelettä ei voida pitää
17639:        toimitiloihin?                                erityisen hyvänä vaihtoehtona.
17640: 
17641:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1984
17642: 
17643: 
17644:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjctrvi
17645:                                      1984 vp. -     KK n:o 273                                      3
17646: 
17647: 
17648: 
17649: 
17650:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17651: 
17652:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
17653: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      anföra följande:
17654: den 18 maj 1984 tili vederbörande medlem av
17655:                                                        Det största behovet av nyskifte i kustområdet i
17656: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
17657:                                                     Uleåborgs Iän finns i länets södra del. För
17658: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade
17659:                                                     nyskiftet borde en extra lantmäteribyrå inrättas.
17660: spörsmål nr 273:                                    Då beslut fattas om byråns placering är utgångs-
17661:                                                     punkten den att byrån skall förläggas på en med
17662:           Har Regeringen för avsikt att vidta       tanke på nyskiftesförrättningarna ändamålsenlig
17663:        åtgärder för att placera byrån för nyskif-   plats. Möjligheterna att inrätta en ny byrå avgörs
17664:        tesförrättningarna i kustområdet i Uleå-     i samband med behandlingen av statsförslaget
17665:        borgs Iän i de färdiga kontorsutrymmen i     för år 1985. Beträffande byråns placering kan
17666:        Kempele kommun som skattebyrån läm-          Kempele inte anses som ett särskilt gott alterna-
17667:        nar i början av år 1985?                     tiv.
17668: 
17669:     Helsingfors den 19 juni 1984
17670: 
17671: 
17672:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
17673:                                                 1984 vp.
17674: 
17675: Kirjallinen kysymys n:o 274
17676: 
17677: 
17678: 
17679: 
17680:                                   Kortesalmi: Eräiden kuivatushankkeiden toteuttamisesta Limingalla
17681: 
17682: 
17683:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17684: 
17685:    Pääosa Limingan peltomaista on entistä me-             Limingan kunta on tyydytyksellä pannut mer-
17686: renpohjaa, joka on vapautunut merestä vasta           kille, että Oulun vesipiirin toimesta on työt
17687: muutamia satoja vuosia sitten. Tyypillistä alueel-    aloitettu Tupoksen ja Isonniityn kuivatushank-
17688: le on myoskin maaston tasaisuus. Tällä hetkellä       keiden alueella. Kunta toivoo, että em. hankkei-
17689: noin puolet Limingan 8 500 peltohehtaarista kär-      den rahoitus järjestetään niin, että työt voidaan
17690: sii puutteellisesta petuskuivatuksesta, minkä         suorittaa loppuun saakka molempien hankkeiden
17691: vuoksi viljelytoimenpiteiden suorittaminen on         osalta ja että näiden jälkeen toteutetaan myös
17692: sääolosuhteiltaan normaaleinakin kasvukausina         vireillä olevat Peräojan, Ruotsinojan ja Alasuon
17693: vaikeaa ja sateisina suorastaan mahdotonta. Hap-      kanavan kuivatushankkeet. Peräojan perkaus tu-
17694: paman pohjaveden vaikutuksesta mm. kalkituk-          lisi toteuttaa kokonaan valtion varoin, koska
17695: sen hyöty jää lyhytaikaiseksi eikä ns. peruslannoi-   kysymyksessä on luonnonoja, joka kerää vesiä
17696: tusta kannata suorittaa lainkaan. Korkealla oleva     varsin laajalta monen kunnan alueelta. Kuivatus-
17697: pohjavesi estää salaojituksen toteuttamisen laa-      hankkeisiin liittyvänä tulisi toteuttaa myös Tem-
17698: joilla alueilla.                                      mesjoen suuosan ruoppaus ja suunnitelmaan liit-
17699:                                                       tyvä venesataman rakentaminen.
17700:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17701:    Aikoinaan lapiotyönä kaivettujen ja jo alku-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17702: jaan vajaakapasiteettisten valtaojien kuormitusta     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17703: ovat lisänneet toteutetut metsäojitukset, joiden      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17704: vesien mukanaan tuoma kiintoaines on liettänyt
17705: ojia pahoin. Mikäli maatilataloutta aiotaan Li-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Limin-
17706: mingassa harjoittaa myös tulevaisuudessa, tulisi             gan Peräojan, Ruotsinojan ja Alasuon
17707: vireillä olevat kuivatushankkeet toteuttaa viipy-            kanavan kuivatushankkeiden toteuttami-
17708: mättä.                                                       seksi?
17709: 
17710:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
17711: 
17712:                                         ]. Juhani Kortesalmi
17713: 
17714: 
17715: 
17716: 
17717: 4284007822
17718: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 274
17719: 
17720: 
17721: 
17722: 
17723:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17724: 
17725:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nä toteutetaan parhaillaan Temmesjoen järjeste-
17726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lyä.
17727: olette 18 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                Tehdyssä kysymyksessä mainituista hankkeista
17728: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Peräojan yläosan perkaushankkeesta on Oulun
17729: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      vesipiirin vesitoimistossa valmiina suunnitelma,
17730: taja ] . Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta     kustannusarvioitaan n. 2,2 milj. markkaa, joka
17731: kysymyksestä n:o 274:                                  on tarkoitus toimittaa maatilahallitukseen rahoi-
17732:                                                        tuskäsittelyä varten kuluvan vuoden aikana. Työt
17733:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Limin-      voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 1985. Niin-
17734:         gan Peräojan, Ruotsinojan ja Alasuon           ikään Temmesjoen ruoppaussuunnitelma ja sii-
17735:         kanavan kuivatushankkeiden toteuttami-         hen liittyvä venesatamasuunnitelma ovat Oulun
17736:         seksi?                                         vesipiirin vesitoimistossa laadittavana. Alasuon-
17737:                                                        ojan ja Ruotsinojan perkausten suunnittelua ei
17738:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sitä vastoin ole vielä aloitettu, koska niitä on
17739: ti seuraavaa:                                          haettu vasta vuosina 1981 ja 1984.
17740:    Maankuivatustöihin on vuonna 1984 käytettä-            Limingan kunnassa suoritettavia maankuiva-
17741: vissä 19,5 milj. markkaa. Vastaava summa viime         tustöitä voidaan edistää parhaiten myöntämällä
17742: vuosina on ollut reaaliarvoltaan samaa suuruus-        niihin riittävästi varoja valtion tulo- ja menoarvi-
17743: luokkaa. Varoista on käytetty Pohjanmaalla, Vaa-       ossa. Pitkällä aikavälillä varojen tarve tältä osin
17744: san läänin etelärajan ja Oulujoen välisellä alueel-    on koko maassa vähintään 30 milj. markkaa
17745: la sijaitseviin kuivatustöihin 50-60 % koko            vuodessa.
17746: summasta.                                                 Maankuivatustöihin oli varsinkin 1970-luvulla
17747:    Oulun vesipiirin vesitoimiston käyttöön on          käytettävissä määrärahoja verraten vähän. Tämä
17748: myönnetty maankuivatusvaroja vuosina 1983 ja           aiheutti suorittamanomien maankuivatustöiden
17749: 1984 yhteensä noin 7 milj. markkaa. Limingan           kasautumista ja ruuhkautumista. Paine tämän
17750: kunnassa on rahoitettu vuonna 1982 Tupoksen            ruuhkan purkamiseksi on tällä hetkellä suuri.
17751: alueen täydennyskuivatus ja vuonna 1983 Limin-         Yksinomaan Oulun vesipiirin alueella, jota tehty
17752: gan isoniityn täydennyskuivatus. Edellisen kus-        kysymys koskee, on toteuttamatta olevia suunni-
17753: tannusarvio on 1,2 milj. markkaa ja jälkimmäi-         telmia ja suunnitteilla olevia hankkeita lähes 30
17754: sen 2, 7 milj. markkaa. Lisäksi valtion vesistö työ-   milj. markan kustannuksia vastaavasti.
17755: 
17756:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1984
17757: 
17758: 
17759:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
17760:                                       1984 vp. -- EJ< n:o 274                                         3
17761: 
17762: 
17763: 
17764: 
17765:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17766: 
17767:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av Temmesjoki i form av statens vattendragsarbe-
17768: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       te.
17769: den 18 maj 1984 tili vederbörande medlem av              Av de i spörsmålet nämnda projekten har för
17770: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    rensningen av övre delen av Peräoja vid vattenby-
17771: dagsman J. Kortesalmi undertecknade spörsmål         rån vid Uleåborgs vattendistrikt färdigstälits en
17772: nr 274:                                              pian, för viiken kostnadsförslaget är ca 2, 2 milj.
17773:                                                      mk. Planen är under innevarande år avsedd att
17774:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder      vidarebefordras tili jordbruksstyrelsen för be-
17775:        för förverkligande av torrläggningsprojek-    handling av finansieringsfrågor. Arbetet kan på-
17776:        ten vid Peräoja, Ruotsinoja och Alasuo        börjas tidigast år 1985. Likaså uppgörs mudd-
17777:        kanal i Limingo?                              ringsplanen för Temmesjoki och den därtili an-
17778:                                                      slutna planen för en båthamn som bäst vid
17779:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     vattenbyrån vid Uleåborgs vattendistrikt. Plane-
17780: anföra följande:                                     ringen av rensningen av Alasuonoja och Ruotsin-
17781:   För torrläggningsarbeten står 19,5 milj. mk tili   oja har däremot inte påbörjats, eftersom ansök-
17782: förfogande år 1984. Motsvarande summa har            ningarna har gjorts först år 1981 och 1984.
17783: under de senaste åren tili sitt realvärde varit av      Torrläggningsarbetena i Limingo kommun kan
17784: samma storleksklass. Av summan har 50--60 %          bäst främjas genom att tiliräckliga medel beviljas
17785: använts för torrläggningsarbeten inom Österbot-      i statsförslaget. På lång sikt är behovet av medel
17786: ten, inom området melian Vasa läns sydgräns och      för ändamålet i hela landet minst 30 milj. mark
17787: Oulujoki.                                            per år.
17788:    Vattenbyrån vid Uleåborgs vattendistrikt har         Anslagen för torrläggningsarbeten var under
17789: under åren 1983 och 1984 beviljats sammanlagt        1970-talet relativt små. Detta ledde tili att anta-
17790: ca 7 milj. mk för torrläggningsarbeten. I Limingo    let icke genomförda torrläggningsprojekt växte
17791: kommun finansierades år 1982 en kompletteran-        kraftigt och anhopning uppstod. Trycket på att
17792: de torrläggning av Tupos-området och år 1983 en      skingra denna anhopning är för närvarande stort.
17793: kompletterande torrläggning av storängen i Li-       Enbart inom Uleåborgs vattendistrikt, vilket
17794: mingo. Kostnadsförslaget för det förra projektet     spörsmålet gälier, finns oförverkligade planer och
17795: är 1,2 milj. mk och för det senare 2,7 milj. mk.     projekt som för närvarande planeras, motsvaran-
17796: Dessutom förverkligas för närvarande regleringen     de kostnader om nästan 30 milj. mk.
17797: 
17798:     Helsingfors den 26 juni 1984
17799: 
17800: 
17801:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
17802:                                                 1984 vp.
17803: 
17804: Kirjallinen kysymys n:o 275
17805: 
17806: 
17807: 
17808: 
17809:                                     E. Laine ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelmien
17810:                                        valtionapujen supistamisen estämisestä
17811: 
17812: 
17813:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17814: 
17815:    Käsitellessään vahvistamista varten kuntien ja      markalla. Viimemainittu johtuu pääasiassa siitä,
17816: kuntainliittojen sosiaali- ja terveydenhuollon to-     että sosiaalipalveluihin toteuttamissuunnitelmas-
17817: teuttamissuunnitelmia niihin sisältyvine kustan-       sa esitetyistä 162,5 virasta vahvistettiin vain 113.
17818: nusarvioineen ovat lääninhallitukset vahvistaneet          Kun eduskunta kuluvan vuoden budjettirat-
17819: kustannuksia koskevat arviot merkittävästi pie-        kaisun yhteydessä hyväksyi äänestysten jälkeen
17820: nempinä kuin mitä vahvistettu toir~inta ja sen         hallituksen ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuol-
17821: edellyttämät kustannukset ovat. Lam mukaan             lon, palo- ja pelastustoimen sekä peruskoulun,
17822: viranomaisten on vahvistettava kuntien ja kun-         lukion ja kirjaston valtionapujen alentamisesta ja
17823: tainliittojen toimintasuunnitelmat muuttamatto-        valtionapujen maksatuksen siirrosta, se merkitsi
17824: mina lukuunottamatta eräitä oikaisuluonteisia          Turun kaupungille tulojen menetystä tänä vuon-
17825: korjauksia, joilla ei suunnitelman asiasisältöä        na n. 22 milj. markkaa. Tämän lisäksi on läänin-
17826: muuteta. Kun nyttemmin on kuitenkin muutet-            hallituksen päätöksillä supistettu Turun kaupun-
17827: tu suunnitelmien kustannusarvioita kuntien kan-        gin sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamis-
17828: nalta epäoikeudenmukaisella tavalla ja suuntaan,       suunnitelmaa ja sen kustannusarviota siinä mää-
17829: joka synnyttää vähintää~ epävarmu~;ma valtion-         rin, että se merkitsee valtionosuuksien alenemista
17830: osuuksien suhteen, on tdanne kunuen kannalta           jopa n. 12,5 milj. markalla. Näiden leikkausten
17831: kohtuuton.                                             vaikutus on n. 0,65-0,70 penniä veroäyriä koh-
17832:    Lain mukaan kunnille ja kuntainliitoille on         ti.
17833: suoritettava valtionapua vahvistetun toteuttamis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17834: suunnitelman mukaisen sosiaali- ja terveyden-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17835: huollon järjestämisen aiheuttamiin kustannuk-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17836: siin. Lakia säädettäessä ei ole lääninhallituksille    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17837: annettu valtaa arvioida kustannuksia todellista
17838: alhaisemmiksi ja siten epärealistisia kustannusar-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17839: vioita vahvistamalla siirtää rahoitusvastuuta valti-          siin, joilla luovutaan toteutetuista val-
17840: olta kunnille ja kuntainliitoille eli kunnallisveron          tionapujen leikkauksista ja turvataan Tu-
17841: maksajille.                                                   run kaupungin ja muiden kuntien ja
17842:    Sanotun kaltainen menettely on vähentämässä                kuntainliittojen sosiaali- ja terveyden-
17843: Turun kaupungin terveydenhuollon osalta val-                  huollon toimintasuunnitelmien ja niihin
17844: tionosuusennakoita n. 8,3 milj. markalla, sosiaa-             liittyvien kustannusarvioiden hyväksymi-
17845: lihuollon valtionosuuksia n. 1. 5 milj. markalla ja           nen kuntien ja kuntainliittojen esitysten
17846: sosiaalipalvelujen valtionosuuksia n. 2, 7 milj.              mukaisina?
17847: 
17848:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1984
17849: 
17850:                       Ensio Laine                               Heli Astala
17851: 
17852: 
17853: 
17854: 
17855: 428400728A
17856: 2                                       1984 vp. -- RJ( n:o 275
17857: 
17858: 
17859: 
17860: 
17861:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17862: 
17863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tyvät arviot kustannuksista ja valtionosuuksista
17864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vastasivat vuosia 1984--1988 koskevia valtakun-
17865: olette 22 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn              nallisia suunnitelmia sekä vuoden 1984 menoar-
17866: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            viota. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kan-
17867: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus·       santerveystyön, erikoissairaanhoidon sekä toi-
17868: taja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       meentulotuen käyttökustannuksiin voitiin suorit-
17869: kysymyksestä n:o 275:                                   taa valtionosuuden ennakkoa kuntien esittämää
17870:                                                         arviota vähemmän.
17871:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            Valtionosuuksien ennakoiden maksaminen
17872:         siin, joilla luovutaan toteutetuista val-       kuntien ja kuntainliittojen alistettuihin toteutta-
17873:         tionapujen leikkauksista ja turvataan Tu-       missuunnitelmiin sisältyviä arvioita pienempinä
17874:         run kaupungin ja muiden kuntien ja              on aiheuttanut sen, että kunnat ja kuntainliitot
17875:         kuntainliittojen sosiaali- ja terveyden-        ovat esittäneet lääninhallituksille SVOL:n 10 §:n
17876:         huollon toimintasuunnitelmien ja niihin         3 momentin perusteella oikaisuvaatimuksia.
17877:         liittyvien kustannusarvioiden hyväksymi-           Kyseessä olivat kuntien alistamat ensimmäiset
17878:         nen kuntien ja kuntainliittojen esitysten       toteuttamissuunnitelmat ja näin ollen sekä kun-
17879:         mukaisina?                                      tien että valtion suorittamat arviot kustannuksista
17880:                                                         olivat siirtymävaiheessa jossain määrin epävarmo-
17881:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ja muun ohella hallinnollisten järjestelyjen ja
17882: ti seuraavaa:                                           toimeentulotuen suuruuden uusien määräytymis-
17883:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja      perusteiden johdosta.
17884: valtionosuudesta annetun lain (SVOL, 6771 82)              Toteuttamissuunnitelmien vahvistamisen jäl-
17885: 17 §:n 10 kohdan mukaan kuntien sosiaali- ja            keen kyseisiä arvioita on pyritty tarkistamaan.
17886: terveydenhuollon kaikkiin kustannuksiin suorite-        Näiden tarkistusten seurauksena valtion kuluvan
17887: taan valtionosuuden ennakkoa vahvistettuun to-          vuoden II lisämenoarvioon on esitetty kansan-
17888: teuttamissuunnitelmaan sisältyvän arvion mu-            terveystyön käyttökustannusten valtionosuuksiin
17889: kaan. Kuukausittain suoritettavaa ennakkoa ko-          16 5 mil j. markan, erikoissairaanhoidon käyttö-
17890: rotetaan tai alennetaan sitä keskimääräistä muu-        kustannusten valtonosuuksiin 16 milj. markan
17891: tosta vastaavasti, millä palkkauskustannukset           sekä toimeentuloturvan kustannusten valtion-
17892: ovat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan        osuuksiin 19 milj. markan lisämäärärahat. Lisä-
17893: osalta keskimäärin muuttuneet arvion perusteena         määrärahojen lääneittäisen jaon suorittavat lää-
17894: olevasta tasosta.                                       kintöhallitus ja sosiaalihallitus siten, että korote-
17895:    SVOL:n 10 §:n perusteella toteuttamissuunni-         tut ennakot olisi mahdollista maksaa kunnille ja
17896: telma on jätettävä vahvistamatta muun muassa            kuntainliitoille 1. 7.1984 lukien.
17897: siltä osin, kuin siihen sisältyy sellaisia hankkeita,      SVOL:n 17 §:n 10 kohdan tarkoittamalla kus-
17898: toiminnan muuttamista koskevia järjestelyjä ja          tannusarvion mukaisella valtionosuuden ennakon
17899: henkilökunnan määrässä tapahtuvia muutoksia,            suuruutta koskevalla päätöksellä ei ratkaista lo-
17900: joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ottaen          pullista valtionosuuden määrää, vaan valtion-
17901: huomioon valtakunnallisessa suunnitelmassa              osuuden loppuerä maksetaan sanotun pykälän 1
17902: osoitetut voimavarat sekä läänin muiden kuntien         ja 11 kohdan mukaisesti kaikkiin niihin kustan-
17903: ja kuntainliittojen tarpeet. Valtakunnallisten          nuksiin, jotka kunnalle lopullisesti ovat aiheutu-
17904: suunnitelmien mukaisesti kuntien toteuttamis-           neet toteuttamissuunnitelmassa vahvistetusta toi-
17905: suunnitelmat vahvistettiin siten, että niihin sisäl-    minnasta.
17906: 
17907:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1984
17908: 
17909:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
17910:                                       1984 vp. -- EJ< n:o 275                                            3
17911: 
17912: 
17913: 
17914: 
17915:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17916: 
17917:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som ingår i dessa skulle motsvara de riksomfat-
17918: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tande planerna för åren 1984--1988 samt 1984
17919: den 22 maj 1984 tili vederbörande medlem av          års utgiftsstat. I praktiken innebar detta att för
17920: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    folkhälsoarbetets, specialsjukvårdens samt ut-
17921: dagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål        komstskyddets driftskostnader kunde erläggas
17922: nr 275:                                              mindre förskott på statsandel än vad kommuner-
17923:                                                      na hade beräknat.
17924:           Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder             Utbetalningen av mindre förskott på statsandel
17925:        genom vilka man avstår från de genom-         än de beräknade belopp som ingår i de av
17926:        förda nedskärningarna av statsbidrag och      kommunerna och kommunalförbunden under-
17927:        tryggar godkännadet av Åbo stads och          ställda realiseringsplanerna har lett tili att kom-
17928:        andra kommuners samt kommunalför-             munerna och kommunalförbunden på basen av
17929:        bunds verksamhetsplaner för social- och       10 § 3 mom. lagen om planering av och statsan-
17930:        hälsovård samt därmed anslutna kost-          del för social- och hälsovården har framfört
17931:        nadsberäkningar i enlighet med kommu-         yrkanden på rättelse hos Iänsstyrelserna.
17932:        nernas och kommunalförbundens för-               Det är här fråga om de första realiseringsplaner
17933:        slag?                                         som kommunerna hade underställt länsstyrelser-
17934:                                                      na och därför har både kommunernas och statens
17935:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     beräkningar av kostnaderna varit något osäkra
17936: anföra följande:                                     under övergångsskedet, bl.a. p.g.a. administrati-
17937:    Enligt 17 § 10 punkten lagen om planering av      va arrangemang och nya bestämningsgrunder för
17938: och statsandel för social- och hälsovården (677 1    utkomstskyddets storlek.
17939: 81) betalas förskott på statsandel för alla kost-       Efter att realiseringsplanerna har fastställts har
17940: nader för kommunernas social- och hälsovård i        man försökt justera ifrågavarande beräkningar.
17941: enlighet med beräkning som ingår i fastställd        Tili följd av dessa justeringar har i statens II
17942: realiseringsplan. Detta förskott som skall betalas   tilläggsbudget för innevarande år i tillägsanslag
17943: månatligen höjs eller sänks i motsvarighet tili      föreslagits 165 milj. mk tili statsandelar för
17944: den genomsnittliga förändring med viiken avlö-       folkhälsoarbetets driftskostnader, 16 milj. mk tili
17945: ningskostnaderna för social- och hälsovårdsperso-    statsandelar specialsjukvårdens driftskostnader
17946: nalens vidkommande i genomsnitt förändrats           samt 19 milj. mk tili statsandelar för kostnader
17947: jämfört med den nivå som ligger tili grund för       för inkomstskyddet. Medicinalstyrelsen och
17948: beräkningen.                                         socialstyrelsen fördelar tilläggsanslagen mellan
17949:    På basen av 10 § lagen om planering av och        Iänen så, att det skall bli möjligt att betala de
17950: statsandel för social- och hälsovården skall fast-   höjda förskotten tili kommunerna och kommu-
17951: ställelse av realiseringsplanen lämnas därhän        nalförbunden fr.o.m. 1.7.1984.
17952: bl.a. tili den del i planen ingår sådana projekt,       Det slutliga statsandelsbeloppet avgörs inte
17953: arrangemang med syfte att ändra verksamheten         genom det i 17 § 10 punkten lagen om planering
17954: eller ändringar av personalens storlek, som det      av och statsandel för social- och hälsovården
17955: inte är möjligt att genomföra med beaktande av       avsedda beslutet om att förskott på statsandel
17956: de resurser som har anvisats genom de riksomfat-     betalas i enlighet med kostnadsberäkning, utan
17957: tande planerna samt av behoven inom länets           den sista posten av statsandelen betalas i enlighet
17958: övriga kommuner och kommunalförbund. I en-           med 1 och 11 punkterna i sagda paragraf för alla
17959: Iighet med de riksomfattande planerna fastställ-     de kostnader som slutligen har förorsakats kom-
17960: des kommunernas realiseringsplaner så, att de        munen av den verksamhet som har fastställts i
17961: beräkningar av kostnaderna och statsandelarna        realiseringsplanen.
17962: 
17963:       Helsingfors den 18 juni 1984
17964: 
17965:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
17966:                                                1984 vp.
17967: 
17968: Kirjallinen kysymys n:o 276
17969: 
17970: 
17971: 
17972: 
17973:                                   Moisander ym.: Palkkakustannusten huomioon ottamisesta kehittä-
17974:                                     misavustuksia myönnettäessä
17975: 
17976: 
17977:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17978: 
17979:    Tuotantotoiminnan kehittämisavustus (laki           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17980: 1138183) on vesittymässä alkuperäisestä tarkoi-      tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
17981: tuksestaan sen johdosta, ettei sitä voida palkko-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17982: jen osalta myöntää, jos hakijayrityksellä on käyn-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17983: nistysavustusta.
17984:    Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta
17985: annetun lain muuttamisesta annetussa laissa                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17986: (1138/83) ja vastaavasti asetuksessa (121184) ra-           siin tuotantotoiminnan alueellisesta tuke-
17987: jataan palkkakustannukset kehittämisavustusten              misesta annetun lain ja asetuksen muut-
17988: perustana olevista hyväksyttävistä kustannuksista           tamiseksi, jotta kehittämisavustukseen
17989: sillä perusteella, kuuluvatko ne käynnistämis-              hyväksyttäviksi menoiksi luettaisiin kehit-
17990: avustusten piiriin vaiko ei. Tämä on aiheuttanut            tämishankkeen aikaiset keskeiset palkka-
17991: selvän vesittymisen ko. avustuksen käytölle, sillä          kustannukset siten, että ne vähennetään
17992: usein käytännössä käynnistysavustus on määräl-              yritykselle mahdollisesti vastaavalta ajalta
17993: tään varsin vähäinen verrattuna mahdolliseen                maksettavan käynnistysavustuksen piiriin
17994: kehittämisavustukseen.                                      h yväksyttävistä palkkauskustannuksista?
17995: 
17996:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1984
17997: 
17998:          Erkki Moisander              Heikki Järvenpää               Matti Lahtinen
17999:                     Riitta Uosukainen                        Sakari Valli
18000: 
18001: 
18002: 
18003: 
18004: 428400775U
18005: 2                                       1984 vp. -- RJ< n:o 276
18006: 
18007: 
18008: 
18009: 
18010:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18011: 
18012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          la voidaan entistä paremmin tukea myös sellaisia
18013: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        hankkeita, joissa yritykset kehittävät tuotteista-
18014: mies, 22 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn kir-          aan tai tuotantotekniikkaa. Tämän lainsäädän-
18015: jeenne n:o 971 ohella toimittanut valtioneuvos-         nön muutoksen yhteydessä laajennettiin kehittä-
18016: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       misavustusten soveltamisalaa siten, että myös
18017: edustaja Erkki Moisanderin näin kuuluvasta kir-         yrityksen sisäiset kustannukset hyväksytään avus-
18018: jallisesta kysymyksestä n:o 276:                        tusten piiriin. Näin ollen mm. yritysten tutki-
18019:                                                         mus- ja tuotekehityshankkeisiin liittyviin hakija-
18020:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        yrityksen palkka- ja sosiaalikustannuksiin voidaan
18021:          siin tuotantotoiminnan alueellisesta tuke-     myöntää rahoitusta.
18022:          misesta annetun lain ja asetuksen muut-
18023:          tamiseksi, jotta kehittämisavustukseen            Mikäli yrityksen palkkakustannukset ovat sa-
18024:          hyväksyttäviksi menoiksi luettaisiin kehit-    man lain nojalla myönnetyn käynnistysavustuk-
18025:          tämishankkeen aikaiset keskeiset palkka-       sen piirissä, ei ole pidetty perusteltuna myöntää
18026:          kustannukset siten, että ne vähennetään        vastaaviin kustannuksiin kehittämisavustuksella
18027:          yritykselle mahdollisesti vastaavalta ajalta   lisärahoitusta. Näin ollen laissa tuotantotoimin-
18028:          maksettavan käynnistysavustuksen piiriin       nan alueellisesta tukemisesta annetun lain muut-
18029:          hyväksyttävistä palkkauskustannuksista?        tamisesta sekä tähän liittyvässä asetuksessa on
18030:                                                         henkilöstön palkkakulut katsottu tarkoituksen-
18031:                                                         mukaiseksi jättää kehittämisavustuksen ulkopuo-
18032:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lelle siinä tapauksessa, että asianomaisten henki-
18033: ti   seuraavaa:                                         löiden palkkakulut voidaan lukea käynnistysavus-
18034:    Vuoden 1982 alussa tuli voimaan laki tuotan-         tuksen piiriin. Tällä menettelyllä voidaan jossain
18035: totoiminnan alueellisesta tukemisesta (533/81),         määrin keventää myös hakemusten käsittelystä
18036: joka korvasi aikaisemman, vuonna 1975 annetun           aiheutuvaa työtä.
18037: lain kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi-             Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuoden
18038: sesta (452/75). Lainsäädännön uudistamisen yh-          1984 alkukeväästä työryhmän, jonka tehtävänä
18039: teydessä korvattiin aikaisemman lainsäädännön           on selvittää tuotantotoiminnan alueellisesta tuke-
18040: mukainen koulutusavustus käyttöalaltaan laajem-         misesta annetun lain mahdollisia muutostarpeita.
18041: malla kehittämisavustuksella. Uudistetun lainsää-       Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi kuluvan
18042: dännön mukaan kehittämisavustusta voidaan               vuoden syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi
18043: myöntää lähinnä pienten ja keskisuurten yritys-         kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut työ-
18044: ten sellaisiin kehittämishankkeisiin, joilla arvioi-    ryhmän selvittämään Kehitysaluerahasto Oy:n
18045: daan olevan huomattava merkitys yrityksen kan-          sekä kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämän
18046: nattavuudelle ja kehittämiselle. Kehittämishanke        aluepoliittisen rahoituksen myöntämisperiaattei-
18047: voi kohdistua yrityksen johtamiseen, markkinoin-        den yhtenäistämistarvetta ja -mahdollisuuksia.
18048: tiin tai tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Avus-         Myös tämän työryhmän määräaika päättyy kulu-
18049: tuksen piiriin hyväksyttyjä kustannuksia ovat           van vuoden syyskuun lopussa. Edellä mainittujen
18050: mm. ulkopuolisten asiantuntija- ja koulutuspal-         työryhmien työssä tullaan kiinnittämään huomio-
18051: velujen ostamisesta aiheutuvat kustannukset sekä        ta myös niihin kokemuksiin, joita kehittämis-
18052: hankkeisiin keskeisesti liittyvän toimihenkilön         avustuksen käytännön soveltamisesta on saatavis-
18053: palkkakustannukset siltä ajalta, joka vastaa enin-      sa. Mikäli tässä yhteydessä osoittautuu tarpeelli-
18054: tään kehittämishankkeen kestoa.                         seksi voimassa olevien säännösten muuttaminen
18055:    Vuoden 1984 alusta lukien tuotantotoiminnan          esim. siten, että kehittämisavustuksen piiriin voi-
18056: alueellisesta tukemisesta annettua lakia (53 3 181)     taisiin hyväksyä kehittämistyön kannalta välttä-
18057: muutettiin siten, että kehittämisavustuksen avul-       mättömät hakijayrityksen palkkakustannukset sii-
18058:                                      1984 vp. -- KJ( n:o 276                                        3
18059: 
18060: näkin tapauksessa, että yritykselle myönnetaan        delleen sekä valmistelee tarvittavat säännösten
18061: samanaikaisesti käynnistysavustusta, kauppa- ja       muutosesitykset.
18062: teollisuusministeriö tulee harkitsemaan asiaa uu-
18063: 
18064:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1984
18065: 
18066:                                                     Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
18067: 4                                     1984 vpo -- ~ n:o 276
18068: 
18069: 
18070: 
18071: 
18072:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18073: 
18074:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          (53 3 181) så att genom utvecklingsbidraget kan
18075: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ännu bättre än tidigare stödjas också sådana
18076: nr 971 av den 22 maj 1984 till vederbörande          projekt genom vilka företagen utvecklar sina
18077: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-     produkter och sin produktionsteknologio I sam-
18078: sänt avskrift av följande av riksdagsman Erkki       band med revideringen av lagstiftningen ut-
18079: Moisander undertecknade spörsmål nr 276:             vidgades tillämpningsområdet för utvecklingsbi-
18080:                                                      draget så att även företagets interna kostnader
18081:            Har Regeringen för avsikt att vidta       godkänns att hänföras till området för bidraget.
18082:        åtgärder för att ändra lagen och för-         Sålunda kan finansiering beviljas bl.ao för det
18083:        ordningen om regionalt stödjande av pro-      sökande företagets löne- och socialkostnader i
18084:        duktionsverksamheten så att till godtag-      anslutning till företagens forsknings- och pro-
18085:        bara kostnader för utvecklingsbidrag          duktutvecklingsprojekto
18086:        skulle hänföras de centrala lönekostna-
18087:        derna under tiden för utvecklingsprojek-          Om företagets lönekostnader kan hänföras till
18088:        tet så att de avdras från de godtagbara       området för startbidrag, som beviljats med stöd
18089:        lönekostnader som hänförs till området        av samma lag, har det inte ansetts vara motiverat
18090:        för startbidrag som eventuellt utbetalas      att genom utvecklingsbidrag bevilja ytterligare
18091:        till företaget under samma tid?               finansiering för motsvarande kostnader I lagen
18092:                                                                                                0
18093: 
18094: 
18095: 
18096: 
18097:                                                      angående ändring av lagen om regionalt stödjan-
18098:                                                      de av produktionsverksamheten och i för-
18099:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra    ordningen i anslutning till denna lag har det
18100: följande:                                            därför ansetts vara ändamålsenligt att lönekostna-
18101:    I början av år 1982 trädde lagen om regionalt     derna för personalen inte omfattas av utveck-
18102: stödjande av produktionsverksamheten (53 3181)       lingsbidraget i det fall att lönekostnaderna för
18103: i krafto Denna lag ersatte den år 1975 stiftade      ifrågavarande personer kan hänföras till området
18104: lagen om regionalt stödjande av produktions-         för startbidrago Genom detta förfarande kan
18105: verksamheten inom utvecklingsområdena (452/          arbetet vid handläggningen av ansökningarna i
18106: 75)0 I samband med revideringen av lagstift-         viss mån underlättaso
18107: ningen ersattes utbildningsbidraget i den tidigare       Handels- och industriministeriet tillsatte på
18108: lagstiftningen med utvecklingsbidrag, som täcker     förvåren 1984 en arbetsgrupp som fick i uppdrag
18109: ett större användningsområdeo Enligt den refor-      att utreda eventuella behov att ändra lagen om
18110: merade lagstiftningen kan utvecklingsbidrag be-      regionalt stödjande av produktionsverksamheteno
18111: viljas närmast små och medelstora företag för        Arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete till ut-
18112: sådana utvecklingsprojekt som anses vara av avse-    gången av september månad innevarande år.
18113: värd betydelse för företagets lönsamhet och ut-      Dessutom har handels- och industriministeriet
18114: vecklingo Föremål för utvecklingsprojekt kan bli     tillsatt en arbetsgrupp som skall utreda behovet
18115: ledningen av företaget, marknadsföringen eller       av och möjligheterna till att förenhetliga princi-
18116: forsknings- och utvecklingsarbeteto Godtagbara       perna för den regionalpolitiska finansiering som
18117: kostnader som hänförs till bidraget är bl. ao        beviljas av Utvecklingsområdesfonden Ab och av
18118: kostnaderna för köp av utomstående sakkunnig-        handels- och industriministerieto Även denna
18119: och utbildningsservice samt lönekostnaderna för      arbetsgrupp skall slutföra sitt arbete till utgången
18120: en funktionär som har central anknytning till        av september i åro De ovan nämnda arbetsgrup-
18121: utvecklingsprojektet högst under den tid som         perna kommer att fästa uppmärksamhet vid de
18122: projektet varar0
18123:                                                      erfarenheter som kan fås i fråga om utvecklings-
18124:    Från början av år 1984 ändrades lagen om          bidragets praktiska tillämpning Om det i detta
18125:                                                                                       0
18126: 
18127: 
18128: 
18129: 
18130: regionalt stödjande av produktionsverksamheten       sammanhang visar sig att en ändring av de
18131:                                     1984 vp. -- RJ< n:o 276                                       5
18132: 
18133: gällande stadgandena behövs, t.ex. så att tili     startbidrag, kommer handels- och industriminis-
18134: området för utvecklingsbidrag kunde hänföras       teriet att pröva frågan på nytt och bereda nödiga
18135: det sökande företagets nödvändiga lönekostnader    ändringsförslag tili stadganden.
18136: även i det fall att företaget beviljas samtidigt
18137: 
18138:     Helsingfors den 26 juni 1984
18139: 
18140:                                               Handels- och industriministeriet Seppo Lindblom
18141: 1
18142: 
18143: 1
18144: 1
18145: 
18146:     1
18147: 
18148:     1
18149: 
18150:     1
18151: 
18152:         1
18153: 
18154:         1
18155: 
18156:         1
18157:             1
18158: 
18159:             1
18160: 
18161:             1
18162: 
18163:                 1
18164: 
18165:                 1
18166: 
18167:                 1
18168: 
18169:                     1
18170: 
18171:                     1
18172: 
18173:                     1
18174: 
18175:                         1
18176:                                                 1984 vp.
18177: 
18178: Kirjallinen kysymys n:o 277
18179: 
18180: 
18181: 
18182: 
18183:                                    Koskinen: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron vaikutuksesta so-
18184:                                      tainvalidin kansaneläkkeeseen
18185: 
18186: 
18187:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18188: 
18189:    Sotilasvammalain mukainen elinkorko on py-         ansioeläkettä ei ole tai se on jäänyt huomattavan
18190: syvä korvaus sotiemme veter~anille s~itä vammas-      vähäiseksi, joutuvat menettämään myös heille
18191: ta tai sairaudesta, minkä astanomamen on saa-         muutoin kuuluvan kansaneläkkeen lisäosan joko
18192: nut, ja siitä yleisestä haitasta, mikä hänelle        kokonaan tai osittain.
18193: hänen elintoimintojaan rajoittavana siitä aiheu-        SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että asia on
18194: tuu. Sotilasvammalain mukainen elinkorko siis ei      ehdottomasti korjattava ja elinkoron koskematto-
18195: ole korvaus menetetystä ansiokyvystä, jonka kor-      muus palautettava. Valtion talousongelmat eivät
18196: vaaminen jää muun lainsäädännön varaan.               voi olla korjauksen esteenä. Kunniavelka sotiem-
18197:    Tämän johdosta sotilasvammalain mukaisen           me veteraaneille on maksettava tältäkin osin. Se
18198: elinkoron tulee olla koskematon; se ei saa vaiku t-   on nyky-yhteiskunnan velvollisuus maamme itse-
18199: taa alentavasti henkilön mihinkään muihin tuloi-      näisyyden pelastaneita sotiemme veteraaneja
18200: hin, eikä elinkoron suuruuteen saa vaikuttaa          kohtaan.
18201: mikään muu tekijä kuin vamman haitta-aste.
18202:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18203:    Kuitenkin sotilasvammalain elinkorko on            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18204: 5.2.1982 annetussa laissa kansaneläkelain muut-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18205: tamisesta rinnastettu eläketuloihin ja säädetty       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18206: otettavaksi huomioon tulona kansaneläkkeen
18207: suuruutta määrättäessä. Tämä merkitsee sitä, että               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18208: sotilasvammalain elinkoron tarkoitus on unohtu-              ryhtyä sen epäkohdan poistamiseksi, että
18209: nut ja tärkeää elinkoron koskemattomuuden pe-                sotilasvammalain mukainen elinkorko on
18210: riaatetta on rikottu. Elinkoron saajalta evätään             säädetty otettavaksi huomioon sotainvali-
18211: sellainen sosiaalinen etuus elinkoron takia, johon           din kansaneläkkeen suuruutta määrät-
18212: hänellä muutoin olisi oikeus.                                täessä, mikä epäkohta heikentää erityises-
18213:    Tämä merkitsee sitä, että vaikeavammaisim-                ti vaikeimmassa asemassa olevien sotain-
18214: mat sotainvalidit, joilla vammaisuuden vuoksi                validien toimeentuloa?
18215: 
18216:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1984
18217: 
18218:                                             Helvi Koskinen
18219: 
18220: 
18221: 
18222: 
18223: 428400777W
18224: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 277
18225: 
18226: 
18227: 
18228: 
18229:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18230: 
18231:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          täyden tukiosan määrän edellyttäen, että hänellä
18232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           on muiden tulojensa perusteella siihen oikeus.
18233: olette 22 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn              Myös ennen 1.1.1983 eläkkeensaaja saattoi me-
18234: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            nettää oikeutensa täyteen tukiosaan muiden tulo-
18235: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       jen perusteella, joten mitään muutosta sotilas-
18236: taja Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       vammalain mukaisen elinkoron ja huoltoeläk-
18237: myksestä n:o 277:                                       keen saajan asemassa tässä suhteessa ei ole tapah-
18238:                                                         tunut.
18239:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18240:                                                             Ainoastaan niiden sotilasvammalain mukaisten
18241:         ryhtyä sen epäkohdan poistamiseksi, että
18242:                                                         korvausten saajilla, joilla elinkorko ja huoltoeläke
18243:         sotilasvammalain mukainen elinkorko on
18244:                                                         alkaa 1.1.1983 lukien tai sen jälkeen, on toteu-
18245:         säädetty otettavaksi huomioon sotainvali-
18246:                                                         tettu kansaneläkeuudistuksen tavoite eläkevähen-
18247:         din kansaneläkkeen suuruutta määrät-
18248:                                                         teisestä järjestelmästä. Valtaosa vuosien 1939-
18249:         täessä, mikä epäkohta heikentää erityises-
18250:                                                         1945 sotiin osallistuneiden veteraanien korvauk-
18251:         ti vaikeimmassa asemassa olevien sotain-
18252:                                                         sista on alkanut ennen viimeksi mainittua päivä-
18253:         validien toimeentuloa?
18254:                                                         määrää. Uusia korvauksia myönnetään etupäässä
18255:                                                         asevelvollisuusaikana sattuneista vammautumisis-
18256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ta.
18257: ti seuraavaa:                                               Kansaneläkeuudistuksella ei tarkoitettu puut-
18258:    Eduskunnan hyväksymät kansaneläkejärjestel-          tua rintamaveteraanien erityisasemaan sosiaalitur-
18259: män kokonaisuudistuksen jatkamista koskevat             van piirissä. Kansaneläkejärjestelmän yksinker-
18260: lait vahvistettiin 5. 2.1982 (103-112 182). Koko-       taistaminen eläkevähenteiseksi järjestelmäksi
18261: naisuudistuksen tavoitteena on muodostaa kan-           edellytti kuitenkin edellä mainittuja ratkaisuja,
18262: saneläkkeestä eläkevähenteinen etuus, jonka suu-        joita valtiontaloudelliset seikat myös osaltaan
18263: ruuteen eivät vaikuttaisi muut kuin eläkkeensaa-        vaativat. Elinkoron ja huoltoeläkkeen etuoikeut-
18264: jan omat eläketulot.                                    taminen kokonaisuudessaan kansaneläkkeen lisä-
18265:    Sosiaalivakuutuslainsäädännössä on perintei-         osan saajilla olisi merkinnyt kansaneläkejärjestel-
18266: sesti eläke-etuihin rinnastettu sotilasvammalain        mälle noin 135 miljoonan markan lisäkustannuk-
18267: mukainen elinkorko ja omaisille maksettava              sia ja valtaosalle sotilasvammakorvausten saajista
18268: huoltoeläke. Sotilasvammalain mukainen elin-            täysin uutta etuutta.
18269: korko on esimerkiksi aina otettu huomioon ar-              Kansaneläkeuudistuksen II A-vaiheen yhtey-
18270: vioitaessa henkilön oikeutta kansaneläkelain mu-        dessä on verotusratkaisut huomioon ottaen ta-
18271: kaiseen tukilisään. Sen sijaan tukiosaa määrät-         pahtunut eläkkeiden alenemisia arvioitua suu-
18272: täessä elinkorko on ollut etuoikeutettua tuloa.         remmassa määrin. Eräitä tällaisia henkilöitä, joi-
18273: Vuoden 1983 alusta voimaan tulleessa kansanelä-         den eläke aleni, olivat niin sanottua vanhaa
18274: keuudistuksen II A-vaiheessa, jolloin tukiosa ja        työeläkettä saavat. Heidän osaltaan vanha työelä-
18275: tukilisä yhdistettiin lisäosaksi, tilanne on sotilas-   ke on määritelty samalla tavoin etuoikeutetuksi
18276: vammalain mukaisen elinkoron ja huoltoeläk-             tuloksi kansaneläkkeen lisäosassa kuin sotilas-
18277: keen osalta lisäosan tukiosaa vastaavassa osuudes-      vammalain mukaista korvausta saavilla. Kun van-
18278: sa säilynyt täysin ennallaan. Tiettyyn markka-          haa työeläkettä saavien asemaa kansaneläkejärjes-
18279: määrään saakka elinkorko on etuoikeutettua tu-          telmän II B-vaiheessa on korjattu 1.1.1984 lukien
18280: loa ja sotilasvammalain mukaisen elinkoron ja           antamalla heille noin 52 markan tasokorotus,
18281: huoltoeläkkeen saaja saa siten lisäosana aina           merkitsi tämä samalla myös sotilasvammalain
18282:                                    1984 vp. -     KK n:o 277                                        3
18283: 
18284: mukaisten korvausten saajien aseman parantu-      min sotilasvammalainsäädäntöä kehittämällä.
18285: mista.                                            Tältä osin seurataan jatkuvasti sotainvalidien sosi-
18286:   Sotainvalidien toimeentulossa vielä olevat      aaliturvan kehitystä ja ryhdytään tarvittaviin toi-
18287: puutteet on hoidettavissa tarkoituksenmukaisim-   menpiteisiin.
18288: 
18289:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1984
18290: 
18291:                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
18292: 4                                       1984 vp. -- FJ< n:o 277
18293: 
18294: 
18295: 
18296: 
18297:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
18298: 
18299:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tjänst, får sålunda alltid som tilläggsdel ett
18300: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          belopp som motsvarar full understödsdel, under
18301: den 22 maj 1984 tili vederbörande medlem av             förutsättning att han har rätt härtill på basen av
18302: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       sina övriga inkomster. Också före 1.1.1983 kun-
18303: dagsledamot Koskinen undertecknade spörsmål             de pensionstagaren förlora sin rätt tili full under-
18304: nr 277:                                                 stödsdel på grund av sina övriga inkomster, och
18305:                                                         således har ingen förändring inträffat i situa-
18306:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tionen för den som erhåller livränta och försörj-
18307:           för att avhjälpa missförhållandet att liv-    ningspension enligt lagen om skada, ådragen i
18308:           ränta enligt lagen om skada, ådragen i        militärtjänst.
18309:           militärtjänst, i enlighet med vad som har        Endast beträffande de mottagare av ersättning
18310:           stadgats beaktas vid fastställandet av be-
18311:                                                         i enlighet med lagen om skada, ådragen i
18312:           loppet av krigsinvalids folkpension, vilket   militärtjänst, för vilka livränta och försörjnings-
18313:           missförhållande särskilt försämrar ut-        pension börjar utgå från och med den 1 januari
18314:           komsten för de krigsinvalider vilkas ställ-   198 3 eller därefter, har folkpensionsreformens
18315:           ning är svårast?                              mål, dvs. systemet med pensionsavhängighet,
18316:                                                         genomförts. Största delen av ersättningarna tili
18317:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         veteraner, som har deltagit i krigen 1939--1945,
18318: anföra följande:                                        har börjat utges före 1.1.1983. Nya ersättningar
18319:    De av riksdagen godkända lagarna som berör           beviljas främst för skador, som har inträffat
18320: fortsättningen av folkpensionssystemets totalre-        under värnpliktstiden.
18321: form stadfästes den 5 februari 1982 (103--112/             Avsikten med reformen har inte varit att
18322: 82). Syftet med totalreformen är att folkpensio-        ingripa i frontveteranernas särställning beträffan-
18323: nen skall utgöra en pensionsavhängig förmån, på         de socialskyddet. Förenklingen av folkpensions-
18324: vars storlek endast pensionstagarens egoa pen-          systemet tili ett system med pensionsavhängighet
18325: sionsinkomster skulle inverka.                          förutsatte dock dessa lösningar, vilka ansågs vara
18326:    I socialförsäkringslagstiftningen har i lagen om     nödvändiga även av statsekonomiska orsaker. Ett
18327: skada, ådragen i militärtjänst avsedd livränta och      privilegierande av livräntan och försörjningspen-
18328: försörjningspension, som utbetalas tili anhöriga,       sionen i sin helhet för dem som erhåller folkpen-
18329: traditionellt jämställts med pensionsförmånerna.        sionens tilläggsdel hade för folkpensionssystemet
18330: Livränta, som utgår i enlighet med lagen om             inneburit ca 135 milj. mk i merutgifter och en
18331: skada, ådragen i militärtjänst, har tili exempel        helt ny förmån för största delen av dem som får
18332: alltid beaktats vid bedömning av huruvida en            ersättning för skada, ådragen i militärtjänst.
18333: person har rätt tili understödstillägg enligt folk-        I samband med pensionsreformens skede II A
18334: pensionslagen. Däremot har livräntan varit privi-       har med beaktande av beskattningslösningarna
18335: legierad inkomst vid beräkning av understödsde-         pensionerna nedgått i större omfattning än be-
18336: len. I folkpensionsreformens skede II A, som            räknat. En del sådana personer, vilkas pensioner
18337: trädde i kraft vid ingången av år 1983 och i vilket     sjönk, erhöll s.k. gamla arbetspensioner. För
18338: understödsdelen och understödstillägget sam-            deras del har den gamla arbetspensionen fast-
18339: manfogades tili en tilläggsdel, har situationen         ställts såsom privilegierad inkomst i folkpensio-
18340: beträffande livräntan och försörjningspensionen         nens tilläggsdel på samma sätt som i fråga om
18341: enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst,         dem som får ersättning i enlighet med lagen om
18342: förblivit helt oförändrad tili den del som motsva-      skada, ådragen i militärtjänst. Då ställningen för
18343: rar understödsdelen. Livräntan utgör, ända tili         dem som erhåller gamma! arbetspension korrige-
18344: ett visst förskottsbelopp, privilegierad inkomst        rats i folkpensionsreformens skede II B från och
18345: och den som erhåller livränta och försörjnings-         med 1.1.1984 genom att de får en nivåhöjning
18346: pension enligt lagen om skada, ådragen i militär-       på cirka 52 mk innebar detta samtidigt att
18347:                                       1984 vp. -     KK n:o 277                                      5
18348: 
18349: ställningen för dem som får ersättning i enlighet    utkomst genom att utveckla lagstiftningen angå-
18350: med lagen om skada, ådragen i militärtjänst          ende skador som ådragits i militärtjänst. Utveck-
18351: förbättrades.                                        lingen av krigsinvalidernas socialskydd är tili
18352:    Det är ändamålsenligast att avhjälpa de brister   denna del föremål för fortgående observation och
18353: som ännu föreligger i fråga om krigsinvalidernas     erforderliga åtgärder kommer att vidtas.
18354: 
18355:     Helsingfors den 27 juni 1984
18356: 
18357:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
18358:                                                                        1984 vp.
18359: 
18360: Kirjallinen kysymys n:o 278
18361: 
18362: 
18363: 
18364: 
18365:                                                        Kokko ym.: Kansanopistojen Ja kansankorkeakoulujen opettaJien
18366:                                                          palkkaeroista
18367: 
18368: 
18369:                                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18370: 
18371:   Yksityisten kansanopistojen ja kansankorkea-                              koulujen päät0imisen opettajan palkkaus maa-
18372:                                                                             täytyy suoritetun tutkinnon mukaan seuraavasti:
18373: 
18374:    Tutkinto                                                                        Kansanopisto           Kansankorkeakoulu
18375: 
18376: a) Ylempi korkeakoulututkinto ................ .                                      c 41                     c 43
18377: b) Alempi korkeakoulututkinto ja kuvaamatai-
18378:    don, käsityön, kotitalouden, kotiteollisuuden,
18379:    soiton, laulun ja musiikinopettajan ja voimis-
18380:    telunopettajan tutkinto ..................... .                                    c 37                     c 39
18381: c) Muu kansanopistojen valtionavusta annetun
18382:    asetuksen 13 §: n tarkoittama tutkinto ....... .                                   c 34                     c 34
18383: 
18384:   Edellä esitetty ero kansanopistojen ja kansan-                            kuuden opiston opettajien palkkauksessa yli
18385: korkeakoulujen välillä tulee poistumaan uuden                               kymmenen palkkaluokan ero. Kuitenkin opetta-
18386: kansanopistolain myötä.                                                     jat näissä kaikissa oppilaitoksissa tekevät samaa
18387:   Ammattiyhdistysopiston, Murikan kansanopis-                               työtä. Huomattavalie palkkaukselliselle eriarvoi-
18388: ton, Pohjolan opiston, Siikarantaopiston, Työ-                              suudelle ei siten pitäisi olla mitään perusteita.
18389: väen akatemian ja Voionmaan opiston osalta
18390:                                                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18391: noudatetaan opettajien osalta seuraavaa palk-
18392:                                                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18393: kausta:                                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18394:                                                                             senen vastattavaksi seuraavan kysymykseen:
18395:    Opettaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   C 54
18396:    (korkeakoulututkinto)                                                              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18397:    tai vastaava opettaja                                                           siin palkkauksellisen eriarvoisuuden pois-
18398:                                                                                    tamiseksi yksityisten kansanopistojen ja
18399:    Opettaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   C 50           kansankorkeakoulujen opettajien ja toi-
18400:    (muu tutkinto)                                                                  saalta Ammattiyhdistysopiston, Murikan
18401:                                                                                    kansanopiston, Pohjolan opiston, Siika-
18402:   Kuten edellä olevasta käy ilmi, on tavallisten                                   rantaopiston, Työväen akatemian ja Voi-
18403: kansanopistojen opettajien ja yllä lueteltujen                                     onmaan opiston opettajien välillä?
18404: 
18405:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1984
18406: 
18407:                                  Heikki Kokko                                        Hannu Tenhiälä
18408: 
18409: 
18410: 
18411: 
18412: 428400738M
18413: 2                                                               1984 vp. -   KK n:o 278
18414: 
18415: 
18416: 
18417: 
18418:                                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18419: 
18420:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                                 Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
18421:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                seuraavaa:
18422:  olette 22 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn
18423:                                                                                  Yksityisten kansanopistojen ja kansankorkea-
18424:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
18425:                                                                               koulujen opettajien palkat ja muut palvelussuh-
18426:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
18427:                                                                               teen ehdot määräytyvät yksityisten valtionapulai-
18428:  taja Kokon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
18429:  myksestä n:o 278:                                                            tosten toimiehtosopimusten mukaisesti. Yksityis-
18430:                                                                               ten valtionapulaitosten toimiehtosopimuksen
18431:                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-                         mukaan kansanopistojen sekä kansankorkeakou-
18432:               siin palkkauksellisen eriarvoisuuden pois-                      lujer: päätoimis~n opettajan palkkaus määräytyy
18433:               tamiseksi yksityisten kansanopistojen ja                        suontetun tutkmnon mukaan, minkä lisäksi
18434:               kansankorkeakoulujen opettajien ja toi-                         opettajalla on oikeus määrävuosikorotuksiin, jol-
18435:               saalta Ammattiyhdistysopiston, Murikan                          loin em. opettajan alku- ja loppupalkat ovat
18436:               kansanopiston, Pohjolan opiston, Siika-                         seuraavat:
18437:               rantaopiston, Työväen akatemian ja Voi-
18438:               onmaan opiston opettajien välillä?
18439: 
18440:     Tutkinto                                                                           Kansanopisto             Kansankorkeakoulu
18441:                                                                                 Alkupalkka    loppupalkka   Alkupalkka    Loppupalkka
18442: 
18443: a) Ylempi korkeakoulututkinto ................ .                                  c 41            c 48        c 43          c 50
18444: b) Alempi korkeakoulututkinto ja kuvaamatai-
18445:    don, käsityön, kotitalouden, kotiteollisuuden,
18446:    soiton, laulun ja musiikinopettajan ja voimis-
18447:    telunopettajan tutkinto ..................... .                                c 37            c 44        c 39          c 46
18448: c) Muu kansanopistojen valtionavusta annetun
18449:      asetuksen 13 §:n tarkoittama tutkinto ....... .                              c 34            c 41        c 34           c 41
18450: 
18451:     Ammattiyhdistysopiston, Murikan kansanopis-                                 Näiden kuuden opiston opettajille ei suoriteta
18452: ton, Pohjolan opiston, Siikarantaopiston, Työ-                                muiden yksityisten kansanopistojen ja kansan-
18453: väen akatemian ja Voionmaan opiston opettajien                               korkeakoulujen opettajia koskevia määrävuosiko-
18454: palkkaus määräytyy tutkinnon mukaan seuraavas-                               rotuksia.
18455: ti:                                                                             Viime matmttujen kuuden kansanopiston
18456:                                                                               opettajien palkkauksista sovittiin edellisen kerran
18457:                                                                               1.10.1983 voimaan tulleella toimiehtosopimuk-
18458:     Opettaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   C 54    sella. Tällöin vahvistettiin em. opistojen opetta-
18459:     (korkeakoulututkinto)                                                    jien valtionosuuteen oikeuttaviksi palkkauksiksi
18460:     tai vastaava opettaja                                                    edellä mainitut C 54- ja C 50-palkkausluokat.
18461:                                                                              Tässä yhteydessä ei kuitenkaan nostettu em.
18462:                                                                              opettajien palkkauksia vaan hyväksyttiin osittain
18463:     Opettaja .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .                C 50    valtionosuuteen oikeuttaviksi ennen toimiehtoso-
18464:     (muu tutkinto)                                                           pimusjärjestelmää työehtosopimuksin sovitut
18465:                                      1984 vp. -- BJ( n:o 278                                          3
18466: 
18467: palkkaukset. Tämän järjestelyn toteuttamisen         yhdistysten kanssa tehtävällä toimiehtosopimuk-
18468: edellytyksenä oli kuitenkin em. opettajien siirty-   sella.
18469: minen kokonaistyöaikaan ja vuosilomasäännösten          Lisäksi kirjallisessa kysymyksessä on mainittu,
18470: piiriin.                                             että uudella kansanopistolailla olisi vaikutuksia
18471:    Ammattiyhdistysopiston, Murikan kansanopis-       kansanopistojen ja kansankorkeakoulujen opetta-
18472: ton, Pohjolan opiston, Siikarantaopiston, Työ-       jien palkkauksiin. Hallituksen esityksessä edus-
18473: väen akatemian ja Voionmaan opiston opettajien       kunnalle laiksi kansanopistojen valtionavusta (HE
18474: palvelussuhteen ehdot poikkeavatkin edellä esite-    n:o 64/1984 vp.) ehdotetaan kansanopistojen
18475: tystä syystä 1.10.1983 voimaan tulleen toimieh-      valtionapulainsäädäntö saatettavaksi vastaamaan
18476: tosopimuksen mukaisesti muiden kansanopisto-         koulujärjestelmän ja yhteiskunnan kehityksen
18477: jen ja kansankorkeakoulujen opettajien palvelus-     johdosta muuttuneita olosuhteita. Esityksessä eh-
18478: suhteen ehdoista ensinnäkin siten, että ensiksi      dotetaan mm. poistettavaksi ero varsinaisen kan-
18479: mainittujen kansanopistojen opettajien tehtävissä    sanopiston ja kansankorkeakoulun välillä. Uudel-
18480: noudatetaan kokonaistyöaikaa. Näin ollen hei-        la lailla ei kuitenkaan muuteta palvelussuhteen
18481: dän työaikansa määräytyy toimiehtosopimuksen         ehtoja, vaan yksityisten kansanopistojen henki-
18482: pääasiallisesti toimistotyötä tekeviä toimihenki-    löstön sopimuksenvaraisista palvelussuhteen eh-
18483: löitä koskevan työaikavaihtoehdon mukaisesti.        doista sovitaan edelleen toimiehtosopimuksin yk-
18484:                                                      sityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimus-
18485:     Lisäksi ko. opettajien oikeus vuosilomaan mää-   lain (238/79) perusteella.
18486: räytyy toimiehtosopimuksen yleisten vuosiloma-          Lakisääteistä valtionapua palkkausmenoihinsa
18487: määräysten mukaisesti, joten heillä ei ole oikeut-   saavien yksityisten yhteisöjen ja laitosten toimi-
18488: ta yhtä pitkiin vapaa-aikoihin kesällä kuin opet-    henkilöiden palvelussuhteen ehdoista sovitaan
18489: tajilla yleensä.                                     yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimus-
18490:     Edellä mainitut erot em. kuuden kansanopis-      lain säätämässsä järjestyksessä. Yksityisten valti-
18491: ton ja muiden kansanopistojen ja kansankorkea-       onapulaitosten toimiehtosopimuslain 4 §:n 1
18492: koulujen opettajien palvelussuhteen ehtojen vä-      momentin mukaan yksityisten valtionapulaitos-
18493: lillä tekevät perustelluksi myös sen, että ko.       ten toimihenkilöiden palvelussuhteen ehdoista
18494:  toimet on sijoitettu eri palkkausluokkiin. Muiden   on voimassa, mitä niistä toimiehtosopimuksilla
18495:  kansanopistojen ja kansankorkeakoulujen opetta-     määrätään. Näin ollen yksityisten kansanopisto-
18496:  jien siirtäminen edellä mainittujen työaika- ja     jen opettajien palkkauksien tarkistaminen kuu-
18497:  vuosilomamääräysten alaisuuteen edellyttää, että    luu toimiehtosopimuksin sovittaviin asioihin,
18498:  asiasta sovitaan ko. toimihenkilöitä edustavien     joista hallitus ei voi yksipuolisesti päättää.
18499: 
18500:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1984
18501: 
18502:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
18503: 4                                                                1984 vp. -- KJ( n:o 278
18504: 
18505: 
18506: 
18507: 
18508:                                                       Tili Riksdagens Herr Talman
18509: 
18510:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                                      Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
18511: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av                                  anföra följande:
18512: den 22 maj 1984 tili vederbörande medlem av
18513: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-                                  Lönerna och de övriga vilikoren i anstälinings-
18514: dagsman Kokko m.fl. stälida spörsmål nr 278:                                    förhåliandet för lärare vid privata folkhögskolor
18515:                                                                                 och folkakademier bestäms enligt funktionärskol-
18516:                Har Regeringen för avsikt att skrida tili                        lektivavtalen för privata statsunderstödda institu-
18517:             åtgärder för avlägsnandet av olikstäliighe-                         tioner. I enlighet med funktionärskollektivavtalet
18518:             ten i fråga om avlöningarna för lärare vid                          för privata statsunderstödda institutioner utgår
18519:             privata folkhögskolor och folkakademier                             avlöningen för lärare med huvudsyssla vid folk-
18520:             och å andra sidan lärarna vid Ammattiyh-                            högskola och folkakademi enligt den examen
18521:             distysopisto, Murikan kansanopisto, Poh-                            som vederbörande avlagt. Därtili är lärare berät-
18522:             jolan opisto, Siikarantaopisto, Työväen                             tigade tili tidsbestämda höjningar, varvid lärar-
18523:             akatemia och Voionmaan opisto?                                      nas begynnelse- och slutlöner är följande:
18524: 
18525:     Examen                                                                               Folkhögskola                 Folkakademi
18526:                                                                                  Begynnelselön      Slutlön   Begynnelselön     Slutlön
18527: 
18528: a) Högre högskoleexamen ......................                                      c 41            c 48         c 43           c 50
18529: b) Lägre högskoleexamen och tecknings-, hand-
18530:    arbets-, hushålls-, hemslöjds-, spel-, sång- och
18531:    musik- samt gymnastiklärarexamen ...........                                     c 37            c 44         c 39           c 46
18532: c) Annan examen som avses i 13 § förordningen
18533:    om statsunderstöd åt folkhögskolor ...........                                   c 34            c 41         c 34            c 41
18534:    Avlöningarna för lärarna vid Ammattiyhdistys-                                arbetskoliektivavtal godkändes delvis såsom be-
18535: opisto, Murikan kansanopisto, Pohjolan opisto,                                  rättigande tili statsandel. Förutsättningen för
18536: Siikarantaopisto, Työväen akatemia och Voion-                                   genomförandet av detta arrangemang var emel-
18537: maan opisto utgår enligt examen som följer:                                     lertid att lärarna övergick tili totalarbetstid och
18538:                                                                                 tili att omfattas av stadgandena rörande semes-
18539:     lärare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   C 54   ter.
18540:     (högskole-examen)
18541:                                                                                    Villkoren i anstäliningsförhåliandet för lärarna
18542:     eller motsvarande lärare
18543:                                                                                 vid Ammattiyhdistysopisto, Murikan kansanopis-
18544:     lärare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   C 50
18545:                                                                                 to, Pohjolan opisto, Siikarantaopisto, Työväen
18546:     (annan) examen
18547:                                                                                 akatemia och Voionmaan opisto avviker även av
18548:                                                                                 ovan anförda orsaker i enlighet med det funktio-
18549:    Tili lärarna vid dessa sex institut erläggs inte
18550:                                                                                 närskoliektivavtal som trädde i kraft 1.10.1983
18551: de tidsbestämda höjningar som gäller lärarna vid                                från vilikoren i anstäliningsförhåliandet för lärare
18552: övriga privata folkhögskolor och folkakademier.
18553:                                                                                 vid övriga folkhögskolor och folkakademier, för
18554:    Angående avlöningarna för lärarna vid de
18555:                                                                                 det första så att i uppgifterna för lärarna vid de
18556: sistnämnda sex folkhögskolorna avtalades senast
18557:                                                                                 förstnämnda folkhögskolorna iakttas totalarbets-
18558: genom funktionärskoliektivavtalet som trädde i
18559:                                                                                 tid. Sålunda bestäms deras arbetstid enligt funk-
18560: kraft 1.10.1983. Den tili statsandel berättigande
18561:                                                                                 tionärskoliektivavtalets arbetstidsalternativ för
18562: avlöningen för lärarna vid förenämnda institut
18563:                                                                                 funktionärer som huvudsakligen utför byråarbe-
18564: faststälides härvid tili ovan nämnda C 54- och
18565:                                                                                 te.
18566: C 50-avlöningsklasser. I detta sammanhang höj-
18567: des lärarnas löner emeliertid inte, utan de avlö-                                   Dessutom faststälis ifrågavarande lärares rätt
18568: ningar som innan systemet med funktionärskol-                                   tili semester i enlighet med funktionärskoliektiv-
18569: lektivavtal trädde i kraft överenskommits genom                                 avtalets alimänna semesterbestämmelser, varför
18570:                                        1984 vp. -      KK n:o 278                                        5
18571: 
18572: dessa inte är berättigade tili lika lång fritid på     folkhögskolor och folkakademier skall avskaffas.
18573: sommaren, som lärare i allmänhet har.                  Genom den nya lagen ändras likväl inte villkoren
18574:    Ovan nämnda skillnader melian vilikoren i           i anställningsförhållandet, utan angående de av-
18575: anstäliningsförhåliandet för förenämnda sex folk-      talsbara villkoren i anställningsförhåliandet för
18576: högskolor och övriga folkhögskolor och folkaka-        personalen vid privata folkhögskolor överenskom-
18577: demier motiverar även det, att ifrågavarande           mes fortsättningsvis genom funktionärskoliekti-
18578: befattningar är inplacerade i olika avlöningsklas-     vavtal på grundval av lagen om funktionärskol-
18579: ser. Överförandet av lärarna vid övriga folkhög-       lektivavtal för privata statsunderstödda institutio-
18580: skolor och folkakademier tili att lyda under ovan      ner (238/79).
18581: nämnda arbetstids- och semesterbestämmelser               Angående villkoren i anställningsförhåliandet
18582: förutsätter, att härom överenskommes genom             för funktionärer vid privata samfund och inrätt-
18583: funktionärskoliektivavtal som ingås med de före-       ningar som erhåller lagstadgat statsunderstöd för
18584: ningar som representerar vederbörande funktio-         sina avlöningsutgifter avtalas på sätt i lagen om
18585: närer.                                                 funktionärskollektivavtal för privata statsunder-
18586:    Dessutom har i spörsmålet nämnts, att den           stödda institutioner är stadgat. 1 enlighet med 4
18587: nya lagen om folkhögskolor påverkar avlöningar-        § 1 mom. lagen om funktionärskollektivavtal för
18588: na för lärarna vid folkhögskolor och folkakade-        privata statsunderstödda institutioner gälier an-
18589: mier. 1 regeringens proposition tili Riksdagen         gående vilikoren i funktionärernas vid privata
18590: med förslag tili lag om statsunderstöd tili folk-      statsunderstödda institutioner anstäliningsförhål-
18591: högskolor (RP nr 64 1984 rd.) föreslås att lagstift-   lande vad om dem bestäms i funktionärskollek-
18592: ningen om statsunderstöd tili folkhögskolor revi-      tivavtal. Sålunda hör justeringen av avlöningarna
18593: deras så, att den kommer att motsvara de ändra-        för lärare vid privata folkhögskolor tili de ären-
18594: de förhålianden som beror på utvecklingen inom         den angående vilka skall överenskommas genom
18595: skolsystemet och hela samhället. 1 propositionen       funktionärskollektivavtal, och i vilka regeringen
18596: föreslås bl.a. att skilinaden melian egentliga         inte ensidigt kan fatta beslut.
18597: 
18598:      Helsingfors den 18 juni 1984
18599:                                                                              Minister Pekka Vennamo
18600: 1
18601: 1
18602: 1
18603:     1
18604:     1
18605:     1
18606:         1
18607:         1
18608:         1
18609:             1
18610:             1
18611:             1
18612:                 1
18613:                 1
18614:                 1
18615:                     1
18616:                     1
18617:                     1
18618:                         1
18619:                         1
18620:                         1
18621:                                                 1984 vp.
18622: 
18623: Kirjallinen kysymys n:o 279
18624: 
18625: 
18626: 
18627: 
18628:                                    Dromberg ym.: Konekirjoituksen opetuksen vähentämisen estämi-
18629:                                      sestä
18630: 
18631: 
18632:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18633: 
18634:   Kouluhallitus on 2.11.1983 julkistanut opetus-         Niinpä konekirjoituksen opetusta annetta1s11n
18635: ministeriölle antamansa ehdotuksen peruskoulun        vain yksi tunti viikossa ( = 38 tuntia/vuosi),
18636: uudeksi tuntijaoksi. Siinä valinnaisaineena ole-      mikä ei riitä edes väittävän konekirjoitustaidon
18637: van konekirjoituksen tuntimäärä on vähennetty         hankkimiseen, kuten jo edellä todettiin. Muutos
18638: kahdesta viikkotunnista yhteen tuntiin, mitä ei       vaikeuttaa siten ratkaisevasti koulusta työelämään
18639: voida pitää riittävänä edes konekirjoituksen alkei-   siirtymistä.
18640: den oppimiseen.                                          Informaation käsittelyn määrä kasvaa vuosi
18641:                                                       vuodelta. Yrityksissä siirtyminen erilaisten
18642:    Oppilaalle on kuitenkin tarpeen saada kone-        näyttö- ja käsittelypäätteiden käyttöön on vasta
18643: kirjoitustaito, koska hän voi käyttää sitä hyödyk-    alkanut. Yhä useampi tarvitsee aakkosnumeeri-
18644: seen ja peruskoulussa ollessaan eri oppiaineiden      sen näppäimistön hallinnan taitoa kyetäkseen
18645: yhteydessä ja myöhemmin atk-opiskelussaan, ke-        työskentelemään lisääntyvän tiedon käsittelyssä ja
18646: sätyöpaikoissaan, lukio- tai kaupallisessa jatko-     välittämisessä. Tekniikan kehittyessä laitteistojen
18647: opiskelussaan, harrastuksiensa parissa sekä joka-     hinta laskee, mutta työn hinta nousee, ja se
18648: päiväisten yksityisten asioiden hoidossa.             nousee sitä enemmän, mitä hitaammin rutiinin-
18649:                                                       omaiset taidot hallitaan.        ·
18650:    Opetusministeriö asetti 8.4.1983 toimikun-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18651: nan, jonka tehtävänä oli laatia ehdotukset keski-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18652: asteen koulutuksen kaupan ja hallinnon peruslin-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18653: jan kouluasteen myyntilinjan suuntautumisvaih-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18654: toehdoiksi ja koulutustavoitteiksi. Vaikka tälle
18655: toimikunnalle annettuun tehtävään ei sisältynyt                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18656: lainkaan yleisjakson opetussuunnitelmien muut-               ryhtyä peruskoulun ja kaupallisten oppi-
18657: taminen, toimikunta ehdottaa kuitenkin niihin                laitosten konekirjoituksen opetuksen vä-
18658: perusteellisia muutoksia.                                    hentämisen estämiseksi?
18659: 
18660:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1984
18661: 
18662:          Kaarina Dromberg              Tuulikki Petäjäniemi         Ulla Puolanne
18663:          Vappu Säilynoja               Ilkka Kanerva                Kimmo Sasi
18664:          Pirjo Rusanen                 Mauri Miettinen              Aila Jokinen
18665:          Pekka Starast                 Kari Rajamäki                Liisa Hilpelä
18666:          Riitta Jouppila               Jouni ]. Särkijärvi          Iiro Viinanen
18667:          Lea Kärhä                     Juho Koivisto               Juhani Alaranta
18668:          Aino Pohjanoksa               Ben Zyskowicz                Aapo Saari
18669:          Eeva Turunen                  Saara Mikkola                Sirpa Pietikäinen
18670:                      Liisa Jaakonsaari                      Georg C. Ehrnrooth
18671: 
18672: 
18673: 
18674: 
18675: 4284007833
18676: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 279
18677: 
18678: 
18679: 
18680: 
18681:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18682: 
18683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kauppaoppilaitoksissa on konekirjoituksella
18684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ollut aina vahva asema sekä merkantin että
18685: olette 23 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             merkonomin tutkintoon johtavassa koulutukses-
18686: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sa. Kun kauppaoppilaitoksiin vahvistettiin uudet
18687: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      lukusuunnitelmat peruslinjajärjestelmään siirryt-
18688: taja Kaarina Drombergin ym. näin kuuluvasta            täessä 1.8.1983, konekirjoitusta ei vähennetty
18689: kirjallisesta kysymyksestä n:o 279:                    yhdenkään erikoistumislinjan lukusuunnitelmas-
18690:                                                        ta ja samalla lisättiin kaikkiin lukusuunnitelmiin
18691:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        keskimäärin kaksi viikkotuntia tietojenkäsittelyä.
18692:         ryhtyä peruskoulun ja kaupallisten oppi-       Peruslinjan yleisjaksolle vahvistettiin konekirjoi-
18693:         laitosten konekirjoituksen opetuksen vä-       tus kolmeksi viikkotunniksi.
18694:         hentämisen estämiseksi?
18695:                                                           Myyjäkoulutustoimikunta (komiteanmietintö
18696:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          1983:83) esitti konekirjoituksen vähentämistä
18697: seuraavaa:                                             kahdella viikkotunnilla kaupan ja hallinnon pe-
18698:                                                        ruslinjan yleisjaksolta, koska toimikunta piti vält-
18699:    Peruskoulussa määritellään opetuksen sisältö        tämättömänä lisätä yleisjaksolle uuden palvelujen
18700: kunnallisessa opetussuunnitelmassa, joka nyt on        tuottaminen ja markkinointi -nimisen oppiai-
18701: laadittu peruskoulun opetussuunnitelmakomi-            neen, joka valmentaa oppilaita palvelualan am-
18702: tean mietintöjen (POPS I ja II, komiteanmietintö       matteihin. Ammattikasvatushallitus on tiedustel-
18703: 1970:A 2 ja A 5) ja kouluhallituksen ohjeiden          lut oppilaitosten valmiutta käynnistää myyntilin-
18704: mukaisesti. Vuonna 1985 voimaan tulevan perus-         jan opetus toimikunnan esittämällä tavalla. Saa-
18705: koululain (476/83) 30 §:n mukaan valtioneuvos-         duista vastauksista on käynyt ilmi, että oppilai-
18706: to päättää kouluhallitusta kuultuaan peruskou-         tokset haluavat säilyttää konekirjoituksen yleis-
18707: lun oppiaineiden tuntijaosta ja opettamiseen           jaksolla vähintään kahden viikkotunnin laajuise-
18708: käytettävästä tuntimäärästä.                           na.
18709:    Kouluhallitus on tehnyt 31.10.1983 opetusmi-
18710: nisteriölle esityksen peruskoulun tuntijaoksi.            Yleisjakso muodostaa tärkeän pohjan peruslin-
18711: Opetusministeriö pitää tärkeänä, että vahvistetta-     jan kaikille erikoistumislinjoille. Jo yleisjaksolla
18712: va tuntijako turvaa peruskoululle asetettujen ta-      on annettava oppilaille konekirjoituksen perus-
18713: voitteiden mukaisesti oppilaille riittävät taidot ja   tiedot ja -taidot mm. tietojenkäsittelyn opetuk-
18714: valmiudet myös konekirjoituksessa. Lisäksi on          sen tehostamiseksi. Kaupan ja hallinnon perus-
18715: syytä todeta, että uuden peruskoululain mukai-         linjan opetussuunnitelmat on tarkoitus tarkistaa
18716: sesti kunnat itse valmistelevat ja hyväksyvät pe-      syksyyn 1985 mennessä. Ammattikasvatushalli-
18717: ruskoulun opetussuunnitelman kouluhallituksen          tus, jonka toimivaltaan opetussuunnitelmakysy-
18718: antamien yleisohjeiden ja vahvistamien oppimää-        mykset kuuluvat, on ilmoittanut tulevansa jat-
18719: rien rajoissa. Tällöin konekirjoituksen opetukses-     kossakin huolehtimaan siitä, että kaikilla erikois-
18720: sa voidaan ottaa huomioon myös paikalliset ja          tumislinjoilla on konekirjoitusta sellainen Pläärä,
18721: alueelliset näkökohdat.                                että se vastaa työelämän vaatimuksia.
18722: 
18723:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1984
18724: 
18725:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
18726:                                          1984 vp. -- EJC n:o 279                                             3
18727: 
18728: 
18729: 
18730: 
18731:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
18732: 
18733:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Maskinskrivningens ställning vid handelsläro-
18734: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             verken har alltid varit bra inom den utbildning
18735: av den 23 maj 1984 tili vederbörande medlem av            som leder både tili merkant- eller merkonomexa-
18736: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-      men. Då de nya läsplanerna vid handelslärover-
18737: man Kaarina Dromberg m.fl. undertecknade                  ken vid övergången tili grundlinjesystemet
18738: spörsmål nr 279:                                           1.8.1983 fastställdes, minskades maskinskriv-
18739:                                                           ningens andel inte i en enda läsplan för speciali-
18740:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          seringslinjer och samtidigt lades tili alla läsplaner
18741:         för att hindra minskningen av undervis-           i genomsnitt 2 veckotimmar undervisning i auto-
18742:         ningen i maskinskrivning i grundskolorna          matisk databehandling. På denna allmänna pe-
18743:         och i handelsläroverken?                          rioden för grundlinjen fastställdes maskinskriv-
18744:                                                           ningens andel tili tre veckotimmar.
18745:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Kommissionen för utbildningen av försäljare
18746: framföra följande:                                        (Kommittebetänkande 1983:83) föreslog att un-
18747:    Undervisningens innehåll i grundskolan fast-           dervisningen i maskinskrivning minskas med två
18748: ställs i den korumunala läroplan som nu utarbe-           veckotimmar på den allmänna perioden för
18749: tats i enlighet med skolstyrelsens anvisningar            grundlinjen för handel och administration efter-
18750: samt anvisningarna i de betänkanden som kom-              som kommissionen ansåg det nödvändigt att
18751: mitten för uppgörande av läroplan för grundsko-           komplettera den allmänna perioden med ett nytt
18752: lan avgett (Undervisningsplanerna I och II, Kom-          läroämne, dvs. producering och marknadsföring
18753: mittebetänkande 1970:A 2 och A 5). Enligt 30 §            av tjänster. Detta läroämne bereder elever för
18754: grundskolelagen (476/83) som träder i kraft               yrken inom servicebranschen.
18755: räknat från 1985 beslutar statsrådet, efter att ha           Yrkesutbildningsstyrelsen har frågat läroanstal-
18756: hört skolstyrelsen om timfördelningen mellan              terna om deras beredvillighet för att igångsätta
18757: läroämnena och om de allmänna grunderna för               undervisning på försäljarlinjen på sätt som kom-
18758: det timantal som skall användas för undervis-             missionen planlagt. Av de svar man fått har det
18759: nmgen.                                                    framgått att läroverken vill ha maskinskrivning
18760:    Skolstyrelsen har 31.10.1983 framlagt för              på den allmänna perioden åtminstone två tim-
18761: undervisningsministeriet ett förslag tili timfördel-      mar per vecka. Den allmänna perioden utgör en
18762: ning i grundskolan. Undervisningsministeriet an-          viktig bas för alla specialiseringslinjer på grund-
18763: ser det viktigt, att den timfördelning som i              linjerna. Redan på den allmänna perioden bör
18764: enlighet med de uppställda målen för grundsko-            man ge eleverna de grundläggande kunskaperna
18765: lan skall fastställas, tillförsäkrar eleverna tillräck-   i maskinskrivning bl.a. för att effektivera under-
18766: liga färdigheter och kunskaper även i maskin-             visningen i automatisk databehandling. Avsikten
18767: skrivning. Dessutom bör man konstatera, att               är att justera läroplanerna för grundlinjen för
18768: kommunerna i enlighet med den nya grundsko-               handel och administration före hösten 198 5.
18769: lelagen bereder och godkänner själva läroplanen           Y rkesutbildningsstyrelsen, tili vars befogenhet
18770: för sina grundskolor inom ramen för skolstyrel-           frågorna i anslutning tili undervisning hör, har
18771: sens allmänna anvisningar och de lärokurser som           meddelat att den även i framtiden kommer att
18772: den fastställt. Härvid kan man då undervis-               sörja för att undervisning i maskinskrivning ges
18773: ningen i maskinskrivning ges ta hänsyn tili lokala        på alla specialiseringslinjer så att den motsvarar
18774: och regionala synpunkter.                                 arbetslivets krav.
18775: 
18776:      Helsingfors den 28 juni 1984
18777: 
18778:                                                                  Undervisningsminister Kaarina Suonio
18779:         1
18780: 
18781: 
18782:         1
18783: 
18784: 
18785: 
18786: 
18787:     1
18788: 
18789: 
18790:     1
18791: 
18792: 
18793: 
18794: 
18795: 1
18796: 
18797: 
18798: 1
18799:                                                   1984 vp.
18800: 
18801: Kirjallinen kysymys n:o 280
18802: 
18803: 
18804: 
18805: 
18806:                                      Kuoppa ym.: Järvien puhdistamisen kokeilemiseen tarvittavasta
18807:                                        määrärahasta
18808: 
18809: 
18810:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18811: 
18812:     Luonnon saastuminen aiheuttaa aiheellista            kin pienet ja matalat Etelä-Suomen järvet ovat
18813: huolestumista ihmisissä. Saastumisen lisääntymi-         arkoja happamuuden lisääntymiselle.
18814: sen torjuminen on kaikkein tärkein ja keskeisin             Vahinkojen poistamiseksi tulisi ryhtyä kehittä-
18815: tehtävä. Tämän lisäksi tulee ryhtyä toimenpitei-         mään menetelmiä, joilla järvet voidaan palauttaa
18816: siin jo saastuneiden järvien puhdistamiseksi, nii-       luonnonmukaiseen tilaansa.
18817: den tilan palauttamiseksi ennen saastumista val-            Kurun kunnassa on erittäin runsaasti järviä.
18818: linneeseen tilaan. Vahinkojen korjaaminen on             Niistä osa on edelleen erittäin puhtaita, mutta
18819: monesti hyvin vaikeata eikä vielä tunneta edes           valitettavasti myös huomattava osa on saastunut
18820: kaikissa tapauksissa tehokkaita keinoja, joilla voi-     liikojen ravinteiden tai happamuuden kohoami-
18821: daan järvi palauttaa saastumista edeltäneeseen           sen johdosta. Tämän vuoksi Kurun kunta olisi
18822: tilaan.                                                  erittäin sopiva erilaisten järvien puhdistuskokei-
18823:     Monet järvet ovat rehevöityneet ravinteiden          luihin. Järvien puhdistustietouden lisäämiseksi
18824: suuresta valumasta. Tästä on ollut seurauksena           käytännön oloissa on välttämätöntä tehdä tutki-
18825: erittäin runsas kasvillisuuden lisääntyminen ja          mus- ja kokeilutoimintaa, joka mahdollistaisi
18826: suuri hapenkulutus, joka on johtanut happika-            tulevaisuudessa monien järvien palauttamisen ka-
18827: toon. Siihen saattaa kuolla koko järven runsaskin        lastukseen ja muuhun virkistyskäyttöön sopivak-
18828: kalakanta.                                               SI.
18829:    Järvien saastumisesta johtuvan rehevöitymisen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18830: estäminen on tärkein toimenpide, mutta samalla           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18831: on ryhdyttävä puhdistamaan jo rehevöityneitä             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18832: järviä. Erityisesti monet pienet järvet ovat uhana-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18833: laisia ellei pikaisiin toimenpiteisiin ryhdytä .. Tek-
18834: niikkaa järvien puhdistamiseksi tulee kehittää,                    Varautuuko Hallitus ensi vuoden tulo-
18835: jotta toimista saadaan paras hyöty.                             ja menoarviossa vai myöhemmin järvien
18836:     Toinen merkittävä saastumisen muoto on jär-                 puhdistamisen kokeilemiseen; tarkoituk-
18837: vien happamuuden lisääntyminen. Se aiheutuu                     seen sopisivat esimerkiksi Kurun kunnas-
18838: ilmausaasteista ja suo- ja metsäojituksista. Varsin-            sa olevat järvet?
18839: 
18840:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
18841: 
18842:           Mikko Kuoppa                     Marja-Liisa Salminen            Marjatta Stenius-Kaukonen
18843: 
18844: 
18845: 
18846: 
18847: 428400790A
18848: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 280
18849: 
18850: 
18851: 
18852: 
18853:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18854: 
18855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tämä on käytetty pääasiassa uusien kunnostus-
18856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          menetelmien kokeiluun. Kunnostushankkeita on
18857: olette 24 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             viime vuosina toteutettu runsaasti työllisyysvaroin
18858: kirjeenne n:o 986 ohella toimittanut valtioneu-        ja yhä enemmän myös tulo- ja menoarviossa
18859: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      nimettyinä kohteina. Vuosina 1979--1983 käy-
18860: sanedustaja Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       tettiin vesistöjen kunnostustöihin valtion määrä-
18861: sesta kysymyksestä n:o 280:                            rahoja yhteensä 30 milj. mk, mistä työllisyysvaro-
18862:                                                        jen osuus oli 21,4 milj. mk, tulo- ja menoarviossa
18863:            Varautuuko Hallitus ensi vuoden tulo-       nimettyjen hankkeiden osuus 4,0 milj. mk ja
18864:         ja menoarviossa vai myöhemmin järvien          pienehköjen vesistöjen kunnostustöiden osuus
18865:         puhdistamisen kokeilemiseen; tarkoituk-        4,6 milj. mk. Edellä mainituin määrärahoin
18866:         seen sopisivat esimerkiksi Kurun kunnas-       toteutettiin noin 60 kunnostushanketta. Erityi-
18867:         sa olevat järvet?                              sesti järvien kunnostukseen em. määrärahoista
18868:                                                        käytettiin tosin vain noin 40 prosenttia; suurem-
18869:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       man osuuden muodostivat muut vesistöjen kun-
18870: ti seuraavaa:                                          nostushankkeet, kuten jokisuiden ruoppaukset,
18871:                                                        veneilyreittien kunnostukset ja esimerkiksi Teno-
18872:    Vesistön tilan parantamiseksi pyritään ensisijai-
18873:                                                        joen rantaverhoukset. Kuluvan vuoden tulo- ja
18874: sesti poistamaan ne syyt, jotka ovat johtaneet
18875:                                                        menoarviossa on osoitettu maa- ja metsätalous-
18876: epäedulliseen kehitykseen, kuten jäteveden joh-
18877:                                                        ministeriön käytettäväksi pienehköihin vesistöjen
18878: taminen vesistöön. Jos valuma-alueella tehtävät
18879:                                                        kunnostustöihin 800 000 mk ja ympäristöminis-
18880: toimet eivät ole riittäviä, turvaudutaan tarvehar-
18881:                                                        teriön käytettäväksi pienehköihin vesiensuojelul-
18882: kinnan jälkeen suoraan vesistöön kohdistuviin
18883:                                                        lisiin kunnostustöihin 200 000 mk. Nämä määrä-
18884: toimenpiteisiin eli vesistön kunnostukseen. Jär-
18885:                                                        rahat käytetään edelleen lähinnä sellaisiin kun-
18886: vien kunnostustoimina tulevat kysymykseen mm.
18887:                                                        nostushankkeisiin, joista on erityistä hyötyä myös
18888: vesimassan ilmastus ja hapetus, veden pinnan
18889:                                                        menetelmien kehittämisen kannalta. Määräraho-
18890: nostaminen, kasvillisuuden ja pohjaan laskeutu-
18891:                                                        jen lisäämiseen on merkittävää tarvetta. Riittävin
18892: neen aineksen poistaminen sekä yhä ajankohtai-
18893:                                                        kunnostusmäärärahoin on kirjallisessa kysymyk-
18894: semmaksi käynyt happamoitumisen torjunta kal-
18895:                                                        sessä tarkoitettu järvien puhdistuksen koetoimin-
18896: kituksen avulla. Vesistöjen kunnostamistyöryh-         ta hoidettavissa asianmukaisemmin. Koetoiminta
18897: män mietinnössä (Komiteanmietintö 1977:45)
18898:                                                        on edelleen tarpeen, joskin on todettava, että
18899: on arvioitu välittömässä kunnostamisen tarpeessa
18900:                                                        tähänastisella koetoiminnalla on jo sinänsä saavu-
18901: olevien järvien lukumääräksi maassamme vähin-
18902:                                                        tettu varsin hyvä tekninen ja ekologinen osaami-
18903: tään 500. Vähäistä kunnostamisen ja hoidon
18904:                                                        nen.
18905: tarvetta esiintyy huomattavasti tätäkin yleisem-
18906: min. On myös erityisesti otettava huomioon, että          Kunnostuskohteita valittaessa on otettu huo-
18907: järvien happamoitumisongelman todellinen laa-          mioon menetelmien kehittämiseen liittyvien nä-
18908: juus on alkanut selvitä vasta aivan viimeaikaisten     kökohtien ohella kunnostustoimenpiteiden kii-
18909: tutkimustulosten perusteella, mikä lisännee kun-       reellisyys vesistön tilan kannalta sekä vesistöön
18910: nostettavien järvien lukumäärää huomattavasti.         kohdistuvat yleiset käyttötarpeet. Tätä taustaa
18911:    Menetelmien kehittämiseksi on vesihallinnossa       vasten on myös Kurun kunnassa sijaitsevia järviä
18912: kokeiltu järvien kunnostamista jo vuodesta 1972        tarkasteltava. Kurun alueen vesistöt eräistä viime
18913: lähtien. Menetelmien vaikutuksista on haluttu          aikaisista happamoitumis- ja rehevöitymishavain-
18914: saada luotettava kuva ennen kuin niitä ryhdytään       noista huolimatta eivät ole kaikkein kiireellisim-
18915: laajasti käyttämään. Vuodesta 1979 alkaen on           piä kunnostuskohteita.
18916: valtion tulo- ja menoarviossa ollut erityinen mää-        Tiivistelmänä edellä esitetystä voidaan todeta:
18917: räraha pienehköihin vesistöjen kunnostustöihin.        Vesihallinnossa on järvien kunnostamista tutkittu
18918:                                        1984 vp. -       KK n:o 280                                    3
18919: 
18920: toteuttamalla kunnostustöitä eri tavoin muuttu-         tarpeellisena määrärahojen lisäämistä Jarv1en
18921: neilla järvillä jo yli 10 vuoden ajan. Hallitus pitää   kunnostamiseen ja sitä koskevaan koetoimintaan.
18922: 
18923:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
18924: 
18925:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
18926: 4                                       1984 vp. -     KK n:o 280
18927: 
18928: 
18929: 
18930: 
18931:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
18932: 
18933:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sak använts för experiment med nya restaure-
18934: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ringsmetoder. Restaureringsprojekt har under de
18935: den 24 maj 1984 tili vederbörande medlem av            senaste åren i stor utsträckning förverkligats med
18936: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      sysselsättningsmedel och i alit större mån även
18937: dagsman Kuoppa m.fl. undertecknade spörsmål            som i statsförslaget namngivna projekt. Under
18938: nr 280:                                                åren 1979-1983 användes för restaurering av
18939:                                                        vattendrag statliga anslag sammanlagt 30 milj.
18940:              Ämnar Regeringen i statsförslaget för     mk, varav sysselsättningsmedel utgjorde 21,4
18941:           nästa år elier senare reservera anslag för   milj. mk, i statsförslaget namngivna projekt 4,0
18942:           försöksrening av insjöar; för ändamålet      milj. mk och restaurering av mindre vattendrag
18943:           lämpar sig t.ex. insjöarna i Skuru kom-      4,6 milj. mk. Med ovan nämnda anslag förverkli-
18944:           mun?                                         gades ca 60 restaureringsprojekt. För restaurering
18945:                                                        av insjöar användes visserligen bara 40 procent av
18946:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ovan nämnda anslag; den större andelen utgjor-
18947: anföra följande:                                       des av övriga restaureringsprojekt, såsom mudd-
18948:                                                        ring av flodmynningar, restaurering av båtrutter
18949:     För förbättrande av vattendragens tilistånd
18950:                                                        och exempelvis beklädningen av flodslänterna
18951: försöker man främst avlägsna orsakerna tili den
18952:                                                        vid Tenojoki. 1 statsförslaget för innevarande år
18953: oförmånliga utvecklingen, såsom t.ex. ledandet
18954:                                                        har för jord- och skogsbruksministeriets disposi-
18955: av avloppsvatten i vattendragen. Om åtgärderna
18956:                                                        tion anslagits 800 000 mk för mindre restaure-
18957: på avrinningsområdet inte är tiliräckliga, tiligrips
18958:                                                        ringsarbeten vid vattendrag samt för miljöminis-
18959: enligt behovsprövning åtgärder som direkt rör
18960:                                                        teriet 200 000 mk för mindre restaureringsarbe-
18961: vattendraget, dvs. restaurering av vattendrag.
18962:                                                        ten tili förmån för vattenskyddet. Dessa anslag
18963: Såsom åtgärder för restaurering av insjöar kom-
18964:                                                        används alltjämt för sådana restaureringsprojekt
18965: mer bl.a. följande i fråga: luftning och syresätt-
18966:                                                        som specielit gagnar utvecklandet av metoderna.
18967: ning av vattenmassan, höjning av vattenytan,
18968:                                                        Det finns ett avsevärt behov av att öka anslagen.
18969: avlägsnande av växtlighet samt substans som
18970:                                                        Den i spörsmålet avsedda försöksverksamheten
18971: sjunkit tili botten samt den alit vanligare be-
18972:                                                        för rening av insjöar kan skötas mest ändamålsen-
18973: kämpningen av försurning med hjälp av kalk. 1
18974:                                                        ligt om anslagen är tiliräckliga. Försöksverksam-
18975: arbetsgruppens för vattendragsrestaurering be-
18976:                                                        heten är fortvarande nödvändig, även om det
18977: tänkande (Kommittebetänkande 1977:45) har
18978:                                                        konstateras att ett gott tekniskt och ekologiskt
18979: antalet insjöar som är i omedelbart behov av
18980:                                                        kunnande har uppnåtts genom hittilis bedriven
18981: restaurering uppskattats tili minst 500. Behov av
18982:                                                        försöksverksamhet.
18983: restaurering och vård i mindre skala förekommer
18984: däremot betydligt oftare. Man måste också speci-          Vid vai av restaureringsobjekt har vid sidan av
18985: elit ta hänsyn tili att den faktiska storleken på      synpunkter i anslutning tili utvecklandet av me-
18986: problemet med försurning har börjat framgå             toderna även tagits hänsyn tili hur brådskande
18987: först av den senaste tidens forskningsresultat,        restaureringsåtgärderna är med avseende på vat-
18988: vilket förmodligen avsevärt ökar antalet insjöar       tendragets tilistånd samt tili de alimänna behov
18989: som bör restaureras.                                   som rör vattendraget. Mot denna bakgrund bör
18990:     För utvecklandet av metoderna har man inom         insjöarna i Skuru kommun betraktas. Trots en
18991: vattenförvaltningen prövat restaurering av vatten-     del tendenser tili försurning och eutrofiering
18992: drag redan från år 1972. Mao har velat få en           under den senaste tiden är insjöarna inom Skuru-
18993: tiliförlitlig bild av metodernas verkningar innan      regionen inte de mest brådskande restaurerings-
18994: man börjar använda dem i stor utsträckning.            objekten.
18995: Från och med år 1979 har i statsverkspropositio-          Såsom sammandrag av det ovan anförda kan
18996: nen ingått ett särskilt anslag för restaurering av     konstateras: Ioom vattenförvaltningen har restau-
18997: vattendrag i mindre skala. Anslaget har i huvud-       rering av insjöar undersökts redan i 10 år genom
18998:                                     1984 vp. -     KK n:o 280                                      5
18999: 
19000: att utföra restaureringsarbeten vid lfiSJoar som   vara nödvändigt att anslagen för restaurering och
19001: förändrats på olika sätt. Regeringen anser det     för därtill ansluten försöksverksamhet ökas.
19002: 
19003:     Helsingfors den 29 juni 1984
19004: 
19005:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
19006:              j
19007:             j
19008:            j
19009:           j
19010:          j
19011:         j
19012:        j
19013:       j
19014:      j
19015:     j
19016:    j
19017:   j
19018:  j
19019: j
19020:                                                   1984 vp.
19021: 
19022: Kirjallinen kysymys n:o 281
19023: 
19024: 
19025: 
19026: 
19027:                                     Skinnari ym.: Lääkärien päivystystyön Ja ylipitkien työjaksojen
19028:                                        vähentämisestä
19029: 
19030: 
19031:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19032: 
19033:    Lääkärin työssä on jatkuvasti tehtävä päätöksiä,     Valtion ja kuntien tulisi yhdessä työntekijöiden
19034: jotka vaikuttavat usein ratkaisevastikin potilaan       kanssa viipymättä selvittää nämä kysymykset
19035: elämään. Tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä lääkä-        odottamatta seuraavaa sopimuskierrosta.
19036: riltä vaaditaan henkisen vireyden lisäksi myös             Huomattava osa lääkärin työstä tehdään varsi-
19037: käden tarkkuutta ja taitavuutta. Lääkärin työolot       naisen työajan ulkopuolella. Kun päivystystä ja
19038: on järjestettävä niin, ettei väsymys tai muut           ylipitkiä työjaksoja vähennetään, ei tämä työ
19039: vastaavat tekijät heikennä välttämätöntä vireyttä       katoa, vaan on joka tapauksessa tehtävä. Työaika-
19040: ja tarkkuutta.                                          ratkaisun yhteydessä on palkattava terveyskeskuk-
19041:    Vaikean lääkäripulan aikana lääkäreillä ei ollut     siin ja sairaaloihin riittävä määrä uusia lääkäreitä.
19042: mahdollisuutta riittävään lepoon ja kohtuullisiin          On täysin kohtuutonta sitoa lääkäreiden työai-
19043: työjaksoihin. Tuolloin vakiintuivat käytännöksi         kojen inhimillistämistä virkaehtosopimusneuvot-
19044: usein yli 30 tuntiakin kestävät työjaksot. Pakon        teluihin. Kyseessä ei ole pelkästään tietyn am-
19045: vaatimana lääkärit ja potilaat ovat tämän hyväk-        mattiryhmän etu, joka voidaan jättää uuden
19046: syneet, vaikka potilasturvallisuutta on vaikea taa-     työtaistelun siemeneksi seuraavalle neuvottelu-
19047: ta pitkien työjaksojen aikana.                          kierrokselle. Valtion ja kuntien on otettava viipy-
19048:    Nyt lääkäripula on poistunut. Lääkärityössä          mättä vastuu lääkäreiden päivystystyön ja ylipit-
19049: voitaisiin siirtyä inhimillisiin työjaksoihin. Lääkä-   kien työjaksojen vähentämisestä ja osoitettava
19050: riHäkin tulee olla oikeus tehdä työtään levännee-       tähän tarvittava määrä uusia lääkärinvirkoja ter-
19051: nä ja virkeänä ja saada riittävästi vapaa-aikaa         veyskeskuksiin ja sairaaloihin.
19052: perhettään, sosiaalista kanssakäymistä ja itsensä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19053: kehittämistä varten. Lääkäripulan aikana vakiin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19054: tuneiden työjärjestelyjen purkaminen on kuiten-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19055: kin osoittautunut vaikeaksi.                            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19056:    Lääkäreiden päivystystyön ja ylipitkien työjak-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19057: sojen vähentämisessä on ensisijaisesti kysymys                  ryhtyä lääkäreiden päivystystyön ja ylipit-
19058: terveydenhuollon laadusta, työsuojelusta ja poti-               kien työjaksojen vähentämiseksi ja tähän
19059: lasturvallisuudesta.                                            tarvittavien järjestelyjen toteuttamiseksi
19060:    Äskettäin päättyneessä työtaistelussa todettiin,             viipymättä ja viimeistään valtion vuoden
19061: että päivystys- ja työjakso-ongelmat on erittäin                1985 tulo- ja menoarvion valmistelun
19062: vaikea ratkaista virkaehtosopimusneuvotteluissa.                yhteydessä?
19063: 
19064:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
19065: 
19066:                       Jouko Skinnari                             Arja Alho
19067: 
19068: 
19069: 
19070: 
19071: 428400776V
19072: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 281
19073: 
19074: 
19075: 
19076: 
19077:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19078: 
19079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kintöhallituksen antamien suositusten mukaisten
19080: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vuorokausimäärien vlittämiseen.
19081: olette 24 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                 Lääkintöhallituks~n ohjeiden mukaan päivys-
19082: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tysvelvollisuus koskee kaikkia lääkäreitä, mutta
19083: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       käytännössä suppeampien erikoisalojen lääkärit
19084: taja Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        ovat osallistuneet vain varallaoloon ja näin ollen
19085: kysymyksestä n:o 281:                                   eivät ole olleet käytettävissä toteutettaessa sairaa-
19086:                                                         lassa etupäivystystä.
19087:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Lisäksi päivystysrasituksen ylittäminen on joh-
19088:         ryhtyä lääkäreiden päivystystyön ja ylipit-     tanut siihen, että sairaalalaitoksessa on ollut
19089:         kien työjaksojen vähentämiseksi ja tähän        tarpeen käyttää talon ulkopuolisia lääkäreitä päi-
19090:         tarvittavien järjestelyjen toteuttamiseksi      vystävän lääkärin tehtävissä.
19091:         viipymättä ja viimeistään valtion vuoden           Lääkäripäivystykseen liittyvät järjestelyt ja yli-
19092:         1985 tulo- ja menoarvion valmistelun            pitkät työjaksot on otettu esiin mm. virkaehtoso-
19093:         yhteydessä?                                     pimusneuvotteluissa. Kevään 1984 lääkärilakon
19094:                                                         lopettamissopimuksessa on maininta työryhmän
19095:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        asettamisesta terveysviranomaisten kanssa selvit-
19096: ti seuraavaa:                                           tämään ylipitkien työrupeamien ja työhönsidon-
19097:                                                         naisuuden vähentämistä 1.10.1986 mennessä.
19098:     Lääkintöhallitus on yleiskirjeissään 1433           Tämän työryhmän asettamista parhaillaan val-
19099: (20. 3 .1968) ''Lääkäripäivystyksen järjestely eräis-   mistellaan.
19100: sä sairaanhoitolaitoksissa" ja 1515 (16.6.1971)            Sairaalapäivystys tulisikin järjestää uudelleen
19101: '' Sairaalalääkärien päivystysvelvollisuus ja päivys-   siten, että päivystyspalvelut voidaan tarjota entis-
19102: tyskorvauksiin annettava valtionapu'' antanut           tä sujuvammin ottaen huomioon myös erikoisala-
19103: yleiset ohjeet päivystyksen järjestämisestä. Ottaen     kohtaiset päivystykset. Erityisesti päivystysjärjes-
19104: huomioon lääkäreiden viikottaisen työajan 37            telyitä uudistettaessa tulisi lähteä siitä, että välty-
19105: tuntia on sairaaloissa yleisesti noudatettu sellaista   tään liialliselta yksityiseen lääkäriin kohdistuvalta
19106: päivystyskäytäntöä, jossa päivystys alkaa klo           päivystysrasitukselta ja päivystysvelvollisuudesta
19107: 14.30 ja päättyy seuraavana aamuna klo 8.00.            aiheutuvasta ylipitkästä työvuorosta. Tällä tavoin
19108: Tämän lisäksi lääkärit ovat tehneet tavanomaisen        voidaan lisätä myös potilasturvallisuutta.
19109: työpäivän ennen ja jälkeen päivystyksen. Näin              Koska päivystyskysymys on laajavaikutteinen ja
19110: ollen etenkin raskaissa päivystyspisteissä on yhtä-     vaikea asia, on perusteltua, että päivystyksen
19111: jaksoisen työrupeaman pituus muodostunut jopa           järjestämisen vaihtoehdoista tehdään perusteelli-
19112: yli 30-tuntiseksi.                                      nen selvitys. Mainitun työryhmän tehtäväksi tu-
19113:     Pienissä sairaaloissa lääkäripäivystys on hoidet-   lee selvittää mahdollisuuksia lääkäreiden päivys-
19114: tu kotipäivystyksenä. Useasti näissäkin tapauksis-      tystyön ja ylipitkien työjaksojen vähentämiseen ja
19115: sa päivystyksen sujuva järjestäminen johtaa lää-        järjestelyjen toteuttamiseen.
19116: 
19117:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1984
19118: 
19119:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19120:                                       1984 vp. -     KK n:o 281                                        3
19121: 
19122: 
19123: 
19124: 
19125:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19126: 
19127:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt medicinalstyrelsens direktiv gäller jour-
19128: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       plikten alla läkare. I praktiken har dock läkarna
19129: den 24 maj 1984 tili vederbörande medlem av          inom snävare specialområden endast medverkat
19130: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    härigenom att stå i beredskap och sålunda inte
19131: dagsman Skinnari m.fl. undertecknade spörsmål        stått tili förfogande för egentlig sjukhusjour.
19132: nr 281:                                                 Överskridningar av jourplikten har dessutom
19133:                                                      lett tili att det inom sjukhusväsendet har funnits
19134:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      ett behov av att anlita utomstående läkare i
19135:        sikt att vidta för att minska läkarnas        jouruppgifter.
19136:        jourarbete och alitför långa arbetspass          Anordnandet av läkarnas jour och frågan om
19137:        samt för att utan dröjsmål och senast i       läkarnas alltför långa arbetspass har varit föremål
19138:        samband med beredningen av statsför-          för behandling bl.a. vid kollektivavtalsförhand-
19139:        slaget för år 1985 vidta härav påkaliade      lingarna. I det avtal som gjorde slut på läkarstrej-
19140:        mått och steg?                                ken våren 1984 ingår ett omnämnande av att en
19141:                                                      arbetsgrupp skali tillsättas för att tillsammans
19142:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      med hälsovårdsmyndigheterna före 1.10.1986 ut-
19143: anföra följande:                                     reda hur de alltför långa arbetspassen kunde
19144:                                                      förkortas och bundenheten vid arbetet minskas.
19145:    Medicinalstyrelsen har i sina cirkulär 1433       Frågan om tillsättandet av denna arbetsgrupp är
19146: (20.3.1968) "Anordnande av läkardejourering          som bäst under beredning.
19147: vid vissa sjukvårdsinrättningar'' och 15 15             Sjukhusjouren borde omorganiseras så att jour-
19148: (16.6.1971) "Sjukhusläkarnas jourplikt och stats-    tjänst kan erbjudas ännu smidigare än tidigare,
19149: understöd som skall utgå i jourersättningar''        varvid även jour inom olika specialområden be-
19150: utfärdat allmänna direktiv om anordnandet av         aktas. I synnerhet vid omorganiseringen av jour-
19151: jourtjänstgöring. Med beaktande av läkarnas          tjänsten borde utgångspunkten vara att inte~
19152: veckoarbetstid om 37 timmar har vid sjukhusen        anstränga den enskilda läkaren med alltför
19153: alimänt tillämpats en sådan jourpraxis att jouren    mycket jourtjänstgöring och att undvika alltför
19154: börjar kl. 14.30 och slutar följande morgon kl.      långa, av jourplikten förorsakade arbetsturer. På
19155: 8.00. Dessutom har läkarna utfört normala ar-        detta sätt kan även patienternas säkerhet ökas.
19156: betsdagar före och efter sin jour. Sålunda har i        Eftersom jourtjänstgöringen är en omfattande
19157: synnerhet vid tunga jourställen den verkliga         och svår fråga är det motiverat att göra en
19158: arbetstiden ibland blivit t.o.m. över 30 timmar      grundlig utredning om olika alternativ för anord-
19159: lång.                                                nandet av den. Den ovan nämnda arbetsgruppen
19160:    Vid små sjukhus har läkarjouren skötts hem-       kommer att få i uppdrag att utreda möjligheter-
19161: ifrån. Även i dessa fallleder ett smidigt joursys-   na att minska läkarnas jourarbete och förkorta
19162: tem ofta tili att de av medicinalstyrelsen rekom-    deras alltför långa arbetspass samt hur detta skall
19163: menderade dygnsarbetstiderna överskrids.             ordnas i praktiken.
19164: 
19165:     Helsingfors den 21 juni 1984
19166: 
19167:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
19168:                                                  1984 vp.
19169: 
19170: Kirjallinen kysymys n:o 282
19171: 
19172: 
19173: 
19174: 
19175:                                     H. Kemppainen ym.: Yksityisten teiden valtionavun myöntämispe-
19176:                                        rusteista
19177: 
19178: 
19179:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19180: 
19181:    Kunnollinen ja ympäri vuoden kuljettava tie          tiekuntien ja satojen tiekilometrien putoamista
19182: tulee olla hyvinvointiyhteiskunnan eräs peruspal-       valtionavustuksen piiristä.
19183: velu. Haja-asutusalueilla se on yksi elämisen ja           Yhteiskuntakehityksessä on edelleen suuria
19184: toimeentulon perusedellytys. Yhteiskunta raken-         paineita maaseudun autioitumiskehityksen li-
19185: taa ja ylläpitää päätieverkoston ja taajamien ja        sääntymiseen. Jatkuvasti korkeana pysyvät työttö-
19186: pienten kylienkin tiet.                                 myysluvut, maataloustuotannon supistamistoi-
19187:    Harvaanasutuilla alueilla tiestöä ylläpitävät yk-    menpiteet ja yhteiskunnallisten palvelujen heik-
19188: sityiset ihmiset tai tiekunnat. Eduskunta on hy-        keneminen uhkaavat huolestuttavasti haja-asu-
19189: väksynyt vuoden 1977 valtiopäivillä lainmuutok-         tusalueiden elinvoimaa. Ei voida pitää tarkoituk-
19190: sen yksityisten teiden avustamisesta {728/77).          senmukaisena, että yhteiskunta kunnollisen tien
19191: Lakia säädettäessä ja samassa yhteydessä tehtyä         perusoikeuden poistamalla vaikeuttaa edelleen
19192: asetusta annettaessa ymmärrettiin tarkoitukseksi,       haja-asutusalueiden asuttuna pitämistä.
19193: että avustuksen piiriin pääsevät kaikki vähintään          Jos nykyisin avustusta saavien teiden kohdalla
19194: yhden pysyvän asunnon tiet, kun niillä on tie-          avustuspäätökset pidetään voimassa, ei sillä lisät-
19195: kunta ja tien kokonaispituus on vähintään 1 km.         täisi valtion menoja. Määrärahan tarve vähitellen
19196:    Sittemmin lakia on kuitenkin ryhdytty sovelta-       kuitenkin pienenee, koska autioitumista mm.
19197: maan toisin. Tie- ja vesirakennushallituksen lau-       edellä mainituista syistä tulee väistämättä tapah-
19198: sunnoissa ja yleisohjeissa ja myöhemmin kor-            tumaan.
19199: keimman         hallinto-oikeuden         päätöksessä
19200: (5.3.1979) on katsottu, ettei kaksi pysyväisesti           Koko yhteiskunnan etu esim. uusiutuvien
19201: asuttua taloutta tien varrella oikeuta pääsyksi         luonnonvarojen hyväksikäytön takia on, että
19202: avustuksen piiriin. Näiden ohjeiden seurauksena         maaseutu säilyisi mahdollisimman elinvoimaise-
19203: useat sellaiset tiet, joilla tienpitorasitus on kaik-   na. Toimeentulon ja elämisen mahdollisuuksia ei
19204: kein suurin, jäävät edelleen avustustoiminnan           tule kaventaa, vaan päinvastoin parantaa. Sen
19205: ulkopuolelle. Lisäksi asetukseen on otettu siirty-      takia avustuksen piiriin tulee saattaa kaikki sellai-
19206: mäsäännös, jonka mukaan avustus päättyy vuo-            set 1 km:n pituiset tiet, joiden vaikutuspiirissä
19207: den 1987 alkuun mennessä sellaisillekin teille,         on yksi ympäri vuoden asuttu talo.
19208: jotka aikaisempien säännösten nojalla ovat pääs-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19209: seet avustuksen piiriin. Lisäksi oikeus avustuk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19210: seen päättyy myös sellaisilta teiltä, joiden varsilta   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19211: pysyvät asumukset ovat vähentyneet alle kolmen.         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19212:    Voimassa olevien ohjeiden soveltaminen tietää
19213: harvaanasutuilla alueilla - varsinkin Itä- ja Poh-
19214: jois-Suomessa, jotka ovat kärsineet muuttotappi-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19215: osta - sitä, että hyvin monet tiet putoavat                     siin, jotta kaikki tällä hetkellä valtion-
19216: avustuksen piiristä. Tehtyjen kyselyjen perusteel-              apua saavat yksityistiet säilyvät avustuk-
19217: la se tietää yhtä kuntaa kohti jopa kymmenien                   sen piirissä, ja
19218: 4284007844
19219: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 282
19220: 
19221:          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttel-          koko vuoden asuttu talo, tulevat yksityis-
19222:       siin, että kaikille 1 km:n pituisille teille,    tieavustuksen piiriin?
19223:       joiden vaikutuspiirissä on vähintään yksi
19224:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1984
19225: 
19226:        Hannu Kemppainen            Sakari Knuuttila               Marjatta Väänänen
19227:        Reino Karpola               Arvo Kemppainen               Sirkka-Liisa Anttila
19228:        Reino Jyrkilä               Olavi Martikainen             Liisa Kulhia
19229:        Väinö Raudaskoski           Juhani Tuomaala               Lea Sutinen
19230:        Niilo Koskenniemi           Mauri Pekkarinen              Taisto Tähkämaa
19231:        Aarno von Bell              Pentti Skön                   J. Juhani Kortesalmi
19232:        Pirkko Ikonen               Heikki Kokko                  Jukka Vihriälä
19233:        Hannu Tenhiälä              Seppo Pelttari                Esko Aho
19234:        Hannele Pokka               Paavo Vesterinen              Mauno Manninen
19235:                    Einari Nieminen                       Sakari Valli
19236:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 282                                              3
19237: 
19238: 
19239: 
19240: 
19241:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19242: 
19243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        niitä oli vuoden 1983 lopussa vastaavasti n.
19244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          14 600 kpl yhteispituudeltaan n. 48 500 km.
19245: olette 24 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             Keskimääräinen avustusprosentti on edellä mai-
19246: kirjeenne n:o 988 ohella toimittanut valtioneu-        nittujen vuosien aikana noussut 37 % :sta
19247: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      53 % :iin. Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa on
19248: sanedustaja H. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta          tarkoitukseen varattu 58 milj. mk. Lisääntyneen
19249: kirjallisesta kysymyksestä n:o 282:                    valtionavustuksen turvin on voitu merkittävästi
19250:                                                        keventää yksityisten teiden vaikutusalueella asu-
19251:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         vaan väestöön kohdistuvaa tienpitorasitusta.
19252:        siin, jotta kaikki tällä hetkellä valtion-         Liikenneministeriö on seurannut avustusjärjes-
19253:        apua saavat yksityistiet säilyvät avustuk-      telmän kehitystä. Ministeriön tiedossa on, että
19254:        sen piirissä, ja                                avustusjärjestelmää toivotaan laajennettavaksi.
19255:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Erilaisia laajentamisvaihtoehtoja onkin alustavasti
19256:        siin, että kaikille 1 km:n pituisille teille,   tutkittu. Vuonna 1982 valmistuneesta laajahkos-
19257:        joiden vaikutuspiirissä on vähintään yksi       ta yksityisiä teitä koskevasta selvityksestä voidaan
19258:        koko vuoden asuttu talo, tulevat yksityis-      havaita, että ehdotettu valtionavustusehtojen lie-
19259:        tieavustuksen piiriin?                          ventäminen merkitsisi seuraavaa:
19260: 
19261:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
19262: ti seuraavaa:                                             Avustukseen             Vaihtoehto   Vaihtoehto
19263:                                                        oikeutettujen teiden           A             B
19264:    Yksityisten teiden valtionavustusjärjestelmä        -- lukumäärä                 23 770       35 310
19265: uudistettiin vuoden 1978 alusta. Uudistus oli          -- yhteispituus km           74 710       84 210
19266: tuolloin tarkoitus toteuttaa porrastettuna viiden      kunnossapito
19267: vuoden kuluessa eli vuoden 1982 loppuun men-              -- avustuskustannuk-
19268: nessä. Kun valtionavustusjärjestelmän vaikutuk-        set Mmk v. 1984 kustan-
19269: sia tutkittiin, vuoden 1980 alun tilannetta kuvaa-     nustasossa                     96,8        107,5
19270: vasta selvityksestä voitiin havaita, että varsinkin
19271: maan itä- ja pohjoisosissa useiden teiden valtion-
19272: avustus olisi lakannut vuoden 1983 alusta. Tällai-        Vaihtoehto A:ssa on oletettu, että kirjallisessa
19273: sia teitä oli 1 308 kpl yhteispituudeltaan 3 123       kysymyksessä tarkoitetaan pysyvän asutuksen
19274: km. Koska avustussäännösten vaikutuksia ei oltu        käyttämää tienpituutta. Vastaavasti vaihtoehto
19275: näiden teiden osalta aikanaan riittävästi voitu        B:ssä koko tien pituutta, jolloin keskimääräiseksi
19276: ennakoida ja nykyisten säännösten soveltaminen         asutuksen käyttämäksi pituudeksi jäänee n. 400
19277: niihin olisi tullut eräissä tapauksissa johtamaan      metriä.
19278: kohtuuttomiin ja aluepoliittisesti epätarkoituk-          Kun edellä mainittuihin kunnossapidon avus-
19279: senmukaisiin ratkaisuihin, jatkettiin uudistuksen      tuskustannuksiin lisätään yksityisten teiden teke-
19280: toteuttamisen siirtymäaikaa viidellä vuodella eli      misen avustuskustannukset ja hallintokustannuk-
19281: vuoden 1987 loppuun, joten tiet voivat olla            set, saadaan ehdotetun avustusjärjestelmän koko-
19282: avustuksen piirissä siihen saakka. Selvityksen mu-     naiskustannuksiksi vuoden 1984 kustannustasossa
19283: kaan mainittujen 1 308 tien valtionavustus vuo-
19284: den 1979 kustannustasossa oli 2,3 milj. mk.                                       Vaihtoehto   Vaihtoehto
19285: Vuoden 1984 kustannustasossa kustannukset ovat                                        A             B
19286: 3,8 milj. mk.                                          Valtionavustuskustan-
19287:    Yleisesti avustusjärjestelmän uudistamisen vai-     nukset Mmk                   160,3        180,2
19288: kutuksista voidaan todeta, että kun valtionavus-
19289: tuksen piirissä oli vuoden 1977 lopussa yksityisiä        Kuten edellä on jo todettu, avustukseen oikeu-
19290: teitä 8 742 kpl yhteispituudeltaan 34 046 km,          tettuja yksityisiä teitä oli vuoden 1983 lopussa n.
19291: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 282
19292: 
19293: 14 600 kappaletta yhteispituudeltaan n. 48 500       kustannuksia eikä siihen liene tassa vaiheessa
19294: km. Vaihtoehto A:n mukaan avustusjärjestelmä         valtiontaloudellisia mahdollisuuksia.
19295: tulisi laajenemaan pituuden mukaan laskettuna
19296: 1,5-kertaiseksi ja vaihtoehto B:n mukaan 1,7-ker-       Edellä esitettyyn viitaten liikenneministeriö tu-
19297: taiseksi. Laajennus tulisi vastaavasti lisäämään     lee selvittämään, minkälaisia mahdollisuuksia on
19298: avustusasioiden hoidosta aiheutuvaa työmäärää ja     avustusjärjestelmän laajentamiseen jakamalla nyt
19299: hallintokustannuksia tie- ja vesirakennuslaitok-     käytettävissä olevat voimavarat uudelleen siten,
19300: sessa. Avustusjärjestelmän laajentaminen edellä      että avustusta voitaisiin kohdistaa nykyistä laa-
19301: mainitulla tavalla nostaisi merkittävästi avustus-   jemmalle.
19302: 
19303:     Helsingissä kesäkuun 27 päivänä 1984
19304: 
19305:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
19306:                                         1984 vp. -- KJ( n:o 282                                              5
19307: 
19308: 
19309: 
19310: 
19311:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19312: 
19313:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             enskilda vägar med en sammanlagd längd av
19314: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          34 046 km, omfattade det vid utgången av år
19315: 988 av den 24 maj 1984 tili vederbörande                1983 på motsvarande sätt ca 14 600 vägar med
19316: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      en sammanlagd längd av ca 48 500 km. Under
19317: av riksdagsman H. Kemppainen m.fl. underteck-           nämnda år steg understödsprocenten från i me-
19318: nade spörsmål nr 282:                                   deltal 3 7 % tili i medeltal 53 % . 1 statsförslaget
19319:                                                         för år 1984 har 58 milj. mk reserverats för
19320:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ändamålet. Med stöd av det ökande statsunder-
19321:         att alla de enskilda vägar, vilka för           stödet har man i betydande grad kunnat lätta
19322:         ögonblicket åtnjuter statsunderstöd även        den väghållningsbelastning som gäller befolk-
19323:         i fonsättningen skall få understöd, och         ningen på områden som enskilda vägar bör anses
19324:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          betjäna.
19325:         att alla 1 km långa vägar som betjänar ett
19326:         område där det finns åtminstone ett hus            Trafikministeriet har följt med understödssys-
19327:         som är bebott året om skall erhålla stats-      temets utveckling. Ministeriet är medvetet om att
19328:         understöd för enskilda vägar?                   det föreligger önskningar om att systemet skall
19329:                                                         utvidgas. Man har även preliminärt undersökt
19330:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         olika alternativ för att utvidga systemet. Av den
19331: anföra följande:                                        tämligen omfattande utredning om enskilda vä-
19332:                                                         gar som blev färdig år 1982 kan man märka, att
19333:     Systemet med statsunderstöd för enskilda vä-        den lindring av villkoren för beviljande av stats-
19334: gar reformerades vid ingången av år 1978. Avsik-        understöd som föreslås skulle innebära följande:
19335: ten var då att genomföra reformen stegvis inom
19336: loppet av fem år, dvs. före utgången av år 1982.
19337: När verkningarna av statsunderstödssystemet un-
19338: dersöktes kunde man, av den utredning som               Vägar som är berättigade   Alternativ   Alternativ
19339: gällde situationen vid ingången av år 1980,                  tili understöd            A            B
19340: konstatera att statsunderstödet för flera vägar         -- antal                    23 770       35 310
19341: särskilt i landets Östra och norra delar skulle ha      -- sammanlagd längd         75 710       84 210
19342: upphört vid ingången av år 1983. Dessa vägars           km underhåll
19343: antal uppgick tili 1 308 och deras sammanlagda          -- kostnader för under-
19344: längd var 3 123 km. Då man inte tillräckligt            stöd Mmk enligt kost-
19345: noga hade kunnat förutse understödsstadgande-           nadsnivån år 1984              96,8        107,5
19346: nas verkningar på dessa vägar, och då det i vissa
19347: fall skulle ha lett tili orimligheter och regionalpo-
19348: litiskt oändamålsenliga lösningar om gällande             1 alternativ A har man utgått från att i
19349: stadganden hade tillämpats på dem, förlängdes           spörsmålet avses det vägavsnitt som används av
19350: den övergångstid som gäller för reformens ge-           den fast bosatta befolkningen. På motsvarande
19351: nomförande med fem år, dvs. tili utgången av år         sätt har man i alternativ B utgått från hela vägens
19352: 1987. Således kan understödet omfatta ifrågava-         längd varvid den vägsträcka som bosättningen i
19353: rande vägar intill dess. Enligt utredningen var         medeltal använder torde vara cirka 400 meter.
19354: statsunderstödet för nämnda 1 308 vägar enligt
19355: kostnadsnivån år 1979 2,3 milj. mk. Enligt                När tili de ovan nämnda kostnaderna för
19356: kostnadsnivån år 1984 är kostnaderna 3,8 milj.          understöd för underhåll fogas kostnaderna för
19357: mk.                                                     understöd för anläggande av enskilda vägar samt
19358:     Allmänt kan om verkningarna av understöds-          de administrativa kostnaderna blir de totala kost-
19359: systemets reform konstateras, att då statsunder-        naderna för det föreslagna understödssystemet
19360: stödet vid utgången av år 1977 omfattade 8 742          enligt kostnadsnivån år 1984
19361: 6                                      1984 vp. -    KK n:o 282
19362: 
19363:                                                      öka det arbete och de administrativa kostnader
19364:                           Alternativ    A!ternativ   som väg- och vattenbyggnadsverket åsamkas av
19365:                               A             B        understödsärendenas skötsel. Om understödssys-
19366: Statsunderstödskostna-                               temet skulle utvidgas på ovan nämnda sätt skulle
19367: der Mmk                     160,3         180,2      detta i betydande grad höja understödskostna-
19368:                                                      derna och härtill torde det för ögonblicket inte
19369:    Såsom det redan har konstaterats fanns det vid    finnas statsekonomiska möjligheter.
19370: utgången av år 1983 ca 14 600 enskilda vägar
19371: som var berättigade tili understöd, och deras           Med hänvisning tili det ovan sagda kommer
19372: sammanlagda längd var ca 48 500 km. Enligt           trafikministeriet att utreda, vilka möjligheter det
19373: alternativ A skulle understödssystemet, beräknat     finns att utvidga understödssystemet genom att
19374: enligt väglängd, bli 1, 5 gånger så stort som        omfördela de nu tillbudsstående resurserna så,
19375: tidigare och enligt alternativ B 1 , 7 gånger så     att understödet kunde fördelas på ett mera
19376: stort. Utvidgningen skulle i motsvarande mån         omfattande område än för närvarande.
19377: 
19378:     Helsingfors den 27 juni 1984
19379: 
19380:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
19381:                                                  1984 vp.
19382: 
19383: Kirjallinen kysymys n:o 283
19384: 
19385: 
19386: 
19387: 
19388:                                    Miettinen ym.: Veikkausasetuksen muuttamissuunnitelmista
19389: 
19390: 
19391:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19392: 
19393:    Helsinkiin suunnitellun uuden oopperatalon          yleisiä budjettivaroja. Yleisten budjettivarojen
19394: rahoituskeskustelu on johtanut maamme kult-            käytön perustelut ovat lisäksi merkittävästi vah-
19395: tuuripolitiikan jälleen valitenavaan sisäiseen vas-    vistuneet sen jälkeen, kun oopperatalo on katsot-
19396: takkainasetteluun. Veikkausasetuksen muutos-           tu valtion omaksi taidelaitokseksi ja kun pääkau-
19397: kaavailut ovat jo ajaneet maamme liikuntakult-         punkiseudun kuntien osallistuminen oopperata-
19398: tuurin edustajat voimakkaisiin vastatoimiin. Sa-       lon rakentamisen rahoittamiseen on ratkaisemat-
19399: moin on nähtävissä, että erityisesti maakuntien        ta.
19400: kulttuuriväki katsoo valtionavun kehityksen tai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19401: demäärärahojen osalta vaarantuvan, mikäli yli          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19402: 400 miljoonan markan oopperatalohanke toteu-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19403: tettaisiin pääosin veikkauksen ja raha-arpajaisten     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19404: voittovaroin. Onkin selvästi nähtävissä, että tilan-
19405: ne johtaisi valtakunnallisesti katsoen varsin hai-               Onko Hallitus tietoinen niistä vaiku-
19406: tallisiin seurauksiin kahdella vapaaehtoiseen kan-            tuksista, joita liikunta- ja muun kulttuu-
19407: salaistoimintaan perustuvalla ja maamme kult-                 rin maanlaajuisille perustelluille kehittä-
19408: tuurielämän kannalta tärkeällä alueella: urheilun             mistarpeille aiheutuu, jos veikkauksen ja
19409: ja liikuntakasvatuksen, sekä maakunnallisen ja                raha-arpajaisten tuottoa käytetään toisin
19410: paikallisen kulttuuritoiminnan piirissä. Maakun-              kuin voimassa oleva veikkausasetus sää-
19411: nissa eri puolilla Suomea on vuoroaan odotta-                 tää, ja jos on,
19412: massa mm. suuri joukko kulttuurin ja liikunta-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
19413: kulttuurin hyvin perusteltuja investointihankkei-             tynyt tai aikoo ryhtyä valtakunnallisesti
19414: ta, jotka jäisivät toteutumatta, jos veikkausase-             tärkeän oopperatalon rakentamiseksi si-
19415: tusta muutettaisiin suunnitellulla tavalla.                   ten, että sen vaatima valtion rahoitus
19416:    Eduskunta on valtion tulo- ja menoarvion                   katetaan pääosin yleisillä budjettivaroilla
19417: käsittelyn yhtydessä vuonna 1980 ottanut periaat-             nykyistä veikkausasetusta edes tilapäisesti
19418: teellisen kannan oopperatalon rahoittamisen. Se               muuttamatta ja liikunta- ja muun kult-
19419: on todennut, että rakennushankkeen rahoittami-                tuurin kehittämistarpeita siten vaaranta-
19420: seen tulee käyttää sekä veikkauksen tuotto että               matta?
19421: 
19422:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
19423: 
19424:          Mauri Miettinen                 Heikki Perho                    Eeva Turunen
19425:          Erkki Moisander                 Jouni ]. Särkijärvi             Helena Pesola
19426:          Tuulikki Petäjäniemi            Saara Mikkola                   Sirpa Pietikäinen
19427:          Anna-Kaarina Louvo              Matti Lahtinen                  Juho Koivisto
19428:          Ilkka Kanerva                   Liisa Hilpelä                   Riitta Jouppila
19429:          Aila Jokinen                    Riitta Uosukainen               Sakari Valli
19430:          Tauno Valo                      Kimmo Sasi                      Eva-Riitta Siitonen
19431:          Pirjo Rusanen                   Lauri Impiö                     Toivo T. Pohjala
19432:          Matti Viljanen                  Heikki Järvenpää                Helge Saarikoski
19433:          Esko Almgren                    Georg C. Ehrnrooth              Sampsa Aaltio
19434:          Markus Aaltonen                 Kaisa Raatikainen               Sakari Knuuttila
19435: 4284007866
19436: 2                             1984 vp. -- KJ( n:o 283
19437: 
19438:     Olli Helminen                Mikko Elo                   Pentti Lahti-Nuuttila
19439:     Kaj Bärlund                  Pertti Hietala              Antti Kalliomäki
19440:     Tuulikki Hämäläinen          Sinikka Hurskainen          Reijo Lindroos
19441:     Martti Lähdesmäki            Jouko Tuovinen              Mars Nyby
19442:     Reino Paasilinna             Jukka Mikkola               Arja Alho
19443:     Kari Rajamäki                Jussi Ranta                Jorma Rantanen
19444:     Anna-Liisa Piipari           Paula Eenilä                Risto Ahonen
19445:     Jouko Skinnari               Peter Muurman               Erkki Liikanen
19446:     Saara-Maria Paakkinen        Matti Kuusio                Maija Rajantie
19447:     Aimo Ajo                     Mauri Pekkarinen            Esko Aho
19448:     Timo Kietäväinen             Paavo Vesterinen            Pirkko Ikonen
19449:     Seppo Pelttari               Aapo Saari                  Mauno Manninen
19450:     Reino Karpola                Taisto Tähkämaa            Juhani Tuomaala
19451:     Hannu Kemppainen              Matti Maijala              Heikki Kokko
19452:     Sirkka-Liisa Anttila         Lea Sutinen                Jukka Vihriälä
19453:     Heimo Linna                  Einari Nieminen             Olavi Martikainen
19454:     Ensio Laine                  Juhani Vähäkangas           Mikko Kuoppa
19455:     Marja-Liisa Salminen         Esko Helle                  Pentti Liedes
19456:     Timo Laaksonen               Pekka Leppänen              Osmo Vepsäläinen
19457:     Sten Söderström              Ulla-Leena Alppi            Marjatta Stenius-Kaukonen
19458:     Pirkko Turpeinen             Esko-Juhani Tennilä         Vappu Säilynoja
19459:     Arvo Kemppainen              Anssi Joutsenlahti          Pentti Skön
19460:     Martti Ratu                  Lea Mäkipää                 Helvi Koskinen
19461:     Reino Jyrkilä                Urho Pohto                  Liisa Arranz
19462:     Mikko Vainio                 Vieno Eklund                Heikki Riihijärvi
19463:     Reijo Enävaara               Veikko Vennamo              Pentti Kettunen
19464:     Elisabeth Rehn               Ole Wasz-Höckert            Boris Renlund
19465:     Gunnar Jansson                Håkan Malm                 Håkan Nordman
19466:                  Henrik Westerlund                   Ole Norrback
19467:                                        1984 vp. -- NJ( n:o 283                                          3
19468: 
19469: 
19470: 
19471: 
19472:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19473: 
19474:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa       na kaksinkertainen yleiseen kustannusten nou-
19475: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suun verrattuna.
19476: olette 24 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                 Tuoton kasvu vuosina 1983 ja 1984 johtuu
19477: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           pääosin eräistä sarakemaksujen korotuksista, jot-
19478: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      ka toivat hyppäyksenomaisen lisäyksen tuottoker-
19479: taja Mauri Miettisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     tymään. Tuoton kasvua ei ole tarkoituksenmu-
19480: sesta kysymyksestä n:o 283:                            kaista kokonaan osoittaa lisäyksenä tieteen, tai-
19481:                                                        teen, urheilun ja liikuntakasvatustyön sekä nuori-
19482:            Onko Hallitus tietoinen niistä vaiku-
19483:                                                        sonkasvatustyön toiminta-avustuksiin, koska tästä
19484:         tuksista, joita liikunta- ja muun kulttuu-
19485:                                                        aiheutuva menojen kasvu vain saattaa avustusta
19486:         rin maanlaajuisille perustelluille kehittä-
19487:                                                        saavat yhteisöt tuoton kasvun pysähdyttyä talou-
19488:         mistarpeille aiheutuu, jos veikkauksen ja
19489:                                                        dellisesti erittäin vaikeaan asemaan. Voittovaroja
19490:         raha-arpajaisten tuottoa käytetään toisin
19491:                                                        on syytä runsaan kasvun vuosina käyttää kerta-
19492:         kuin voimassa oleva veikkausasetus sää-
19493:                                                        luonteisiin merkittäviin rakennushankkeisiin sekä
19494:         tää, ja jos on,
19495:                                                        osoittaa säästöön, jotta säästöjen avulla on mah-
19496:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      dollista suojata valtionavustuksia inflaatiolta ja
19497:         tynyt tai aikoo ryhtyä valtakunnallisesti      tuottokertymän mahdollisilta satunnaisvaihteluil-
19498:         tärkeän oopperatalon rakentamiseksi si-        ta.
19499:         ten, että sen vaatima valtion rahoitus
19500:         katetaan pääosin yleisillä budjettivaroilla        Oopperatalon suunnittelu käynnistettiin vuo-
19501:         nykyistä veikkausasetusta edes tilapäisesti    den 1978 neljännen lisämenoarvion mukaisesti
19502:         muuttamatta ja liikunta- ja muun kult-         raha-arpajaisten voittovaroista myönnetyn avus-
19503:         tuurin kehittämistarpeita siten vaaranta-      tuksen turvin. Suunnitteluun myönnettiin lisä-
19504:         matta?                                         avustusta vuoden 1979 neljännessä lisämenoar-
19505:                                                        viossa veikkausvoittovaroista.
19506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Hallituksen esityksessä vuoden 1980 kolman-
19507: ti seuraavaa:                                          neksi lisämenoarvioksi todettiin, että veikkaus-
19508:                                                        voittovaroja on tarkoitus edelleen käyttää uuden
19509:    Oy Veikkaus Ab:n liikevaihdon kasvu oli viime       oopperatalon suunnitteluun. Lisäksi todettiin,
19510: vuonna ja tulee edelleen kuluvana vuonna ole-          että tarkoituksena on, että rakennushanke myö-
19511: maan varsin voimakasta. Veikkauksen ja raha-           hemmin toteutetaan valtion toimesta ja rahoite-
19512: arpajaisten voittovaroja kertyi vuonna 1983 noin       taan käyttämällä ensisijaisesti veikkausvoittovaro-
19513: 60 milj. mk enemmän kuin varsinaisessa tulo- ja        ja. Eduskunta totesi vastauksessaan muun muas-
19514: menoarviossa arvioitiin. Siitä osoitettiin 43 milj.    sa, että ''veikkausvoittovarojen tuotto sekä siitä
19515: mk säästöön valtioneuvoston käytettäväksi seu-         rahoitettavien kohteiden lukumäärä ja niiden
19516: raavien viiden vuoden aikana lähinnä taidelaitos-      jatkuva rahoitustarve huomioon ottaen saattavat
19517: ten rakentamisavustuksiin sekä liikuntapaikko-         nämä varat osoittautua riittämättömiksi uuden
19518: jen, niihin liittyvien vapaa-aikatilojen ja nuoriso-   oopperatalon ensisijaiseen rahoittamiseen, minkä
19519: tilojen perustamiskustannuksiin myönnettäviin          vuoksi hankkeen toteuttamiseen on varauduttava
19520: avustuksiin ja lainoihin. Vuoden 1984 tulo- ja         osoittamaan myös tarpeellinen määrä yleisiä varo-
19521: menoarviossa voittovaroja on edelleen osoitettu        ja". Valtioneuvosto teki 2 3. 3. 1984 periaatepää-
19522: säästöön noin 7 milj. mk käytettäväksi vastaaviin      töksen eräistä valtion rahoitusasemaa tukevista
19523: tarkoituksiin.                                         toimenpiteistä vuonna 1984. Periaatepäätöksessä
19524:    Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten       todettiin muun muassa: "Veikkaus- ja raha-arpa-
19525: voittovaroista (momentti 12.29.91) kasvoi vuo-         jaisvoittovarojen tuotosta jätetään vuoden 1984
19526: desta 1982 vuoteen 1983 kaikkiaan 125 milj. mk         tulo- ja menoarviossa budjetoidun tuoton ylittävä
19527: eli noin 25 prosenttia. Tuoton kasvu tulee ennak-      osuus pääosiltaan säästöön. Selvitetään tarvittavat
19528: kotietojen mukaan olemaan edelleen tänä vuon-          säännösmuutokset vuodelta 1983 säästöön jätetyn
19529: 4                                     1984 vp. -- NJ( n:o 283
19530: 
19531: osuuden ja vuonna 1984 kertyvän lisätuoton               Vuonna 1983 kertyneet säästövarat käytettäi-
19532: käyttämiseksi myös uuden oopperatalon rakenta-        siin lähivuosien aikana taidelaitosten, liikunta-
19533: misen rahoittamiseen.''                               paikkojen ja nuorisotilojen rakennusavustuksiin
19534:    Uuden oopperatalon viimeisin virallinen ra-        sekä tieteen, taiteen, urheilun ja liikunnan ja
19535: kentamiskustannusarvio kohoaa 380 milj. mark-         nuorisotyön muihin lisärahoitustarpeisiin. Lisäksi
19536: kaan. Voittovarojen nykyinen ja parin seuraavan       voitaisiin turvata näihin tarkoituksiin myönnettä-
19537: vuoden aikana todennäköisesti toteutuva kertymä       vien avustusten kustannusten nousua vastaava
19538: sekä Eduskunnan aikaisemmat kannanotot huo-           kasvu.
19539: mioon ottaen oopperatalon rahoitusratkaisu olisi         Mikäli edellä esillä ollut uuden oopperatalon
19540: tarkoituksenmukaista tehdä tänä vuonna. Asiaa         rahoitusratkaisu toteutuisi, se merkitsisi, että
19541: valmisteltaessa esillä on ollut rahoitusvaihtoehto,   oopperatalon vaatima valtion rahoitus katettaisiin
19542: jonka mukaan uuden oopperatalon rakentami-            pääosin yleisillä budjettivaroilla. Tarkoituksena
19543: seen käytettäisiin veikkauksen ja raha-arpajaisten    on sen lisäksi käyttää taidelaitosten ja liikunta-
19544: voittovaroja enintään 150 milj. mk. Kun ooppe-        paikkojen rakentamisen avustamiseen vuonna
19545: ratalon rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna        1983 säästyneitä voittovaroja ja osittain myös
19546: 1986, edellä mainittu määräraha voitaisiin budje-     kuluvana vuonna säästyviä voittovaroja sekä me-
19547: toida vuosina 1984--1986 voittovaroista käytettä-     noarviossa osoittaa tarkoitukseen varoja siten,
19548: väksi oopperan rakennustöihin. Asia on tarkoitus      ettei liikunnan ja muun kulttuurin kehittäminen
19549: saattaa Eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 1985         ja siihen liittyvä rakentaminen vaarannu.
19550: tulo- ja menoarvioesityksen sekä siihen liittyen
19551: syksyn 1984 lisämenoarvioesityksen yhteydessä.
19552: 
19553:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
19554: 
19555:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
19556:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 283                                            5
19557: 
19558: 
19559: 
19560: 
19561:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19562: 
19563:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med ca 25 %. Enligt förhandsuppgifter kommer
19564: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          avkastningens tillväxt även under innevarande år
19565: av den 24 maj 1984 tili vederbörande medlem av         att vara dubbelt större än den alimänna kost-
19566: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   nadsstegringen.
19567: man Mauri Miettinen m.fl. undertecknade spörs-             Avkastningens tillväxt under 1983 och 1984
19568: mål nr 283:                                            beror tili största delen på att vissa avgifter per
19569:            Är Regeringen medveten om de verk-          kolumn stigit. Detta medförde en engångsök-
19570:         ningar som vålias i fråga om de landsom-       ning av de influtna penningmedlen. Det är inte
19571:         fattande motiverade utvecklingsbehov           ändamålsenligt att anvisa hela avkastningens till-
19572:         som gälier idrotts- och annan kultur, om       växt som ökning av verksamhetsbidrag tili forsk-
19573:         tippningens och penninglotteriets avkast-      ning och konst, idrott, fysisk fostran och ung-
19574:         ning inte används på sätt som i tipp-          domsfostran, eftersom ökningen av utgifterna
19575:         ningsförordningen stadgas, och om så är,       som härav föranleds försätter de sammanslut-
19576:                                                        ningar som erhålier understöd i en ekonomiskt
19577:            vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
19578:                                                        mycket dålig situation sedan avkastningens tili-
19579:         elier ämnar Regeringen vidta för att ope-
19580:                                                        växt avstannat. Under de år då tiliväxten är riklig
19581:         rabygget, som är angeläget för hela lan-
19582:                                                        är det skäl att använda en del av vinstmedlen för
19583:         det, byggs så att den statsfinansiering
19584:                                                        betydande byggnadsprojekt av engångskaraktär
19585:         som den kräver tili största delen täcks av
19586:                                                        och uppta en del såsom inbesparning. Med hjälp
19587:         alimänna budgetmedel utan att ens tili-
19588:                                                        av inbesparning är det sedan möjligt att skydda
19589:         fälligt ändra den nuvarande tippningsfö-
19590:                                                        statsunderstöden mot inflation och mot eventuel-
19591:         rordningen och utan att således äventyra
19592:                                                        la tillfäliiga variationer i avkastningen. I enlighet
19593:         utvecklingsbehoven i fråga om idrotts-
19594:                                                        med den fjärde tiliäggsbudgeten för 1978 börja-
19595:         och annan kultur?
19596:                                                        de man med stöd av det understöd som bevilja-
19597:                                                        des av penninglotteriets vinstmedel planera ett
19598:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       operahus. I samband med behandlingen av den
19599: framföra följande:                                     fjärde tiliäggsbudgeten för år 1979 beviljades ett
19600:    Tiliväxten av omsättningen hos Oy Veikkaus          ytterligare understöd av tippningens vinstmedel
19601: Ab var under föregående år mycket kraftig och          för planeringen.
19602: den kommer att vara det även under innevarande            I regeringens proposition angående den tredje
19603: år. Under 1983 inflöt genom tippningen och             tiliäggsbudgeten för år 1980 konstaterades, att
19604: penninglotteriet ca 60 milj. mark mera i vinstme-      man fortfarande har för avsikt att använda tipp-
19605: del än man uppskattat i det egentliga statsför-        ningsvinstmedel för planeringen av ett nytt ope-
19606: slaget. Av detta belopp anvisades ett inbesparat       rahus. Vidare konstaterades, att man har för
19607: belopp av 43 milj. mark tili statsrådets förfogan-     avsikt att byggnadsprojektet senare genomförs på
19608: de för att under de kommande fem åren närmast          statens försorg och finansieras i främsta rummet
19609: användas för att bevilja byggnadsunderstöd tili        av tippningens vinstmedel. Riksdagen konsta-
19610: konstinstitutioner samt för att bevilja understöd      terade bl.a. i sitt svar, att "med hänsyn tili
19611: och lån för anläggningskostnader i fråga om            avkastningen av tippningens vinstmedel samt
19612: idrottsanläggningar samt fritids- och ungdoms-         antalet projekt som därav skali finansieras och
19613: utrymmen i anslutning därtill. I statsförslaget för    deras ständiga finansieringsbehov kan dessa me-
19614: år 1984 har vinstmedel vidare anvisats såsom ett       del visa sig otiliräckliga för en primär finansiering
19615: inbesparat belopp av ca 7 milj. mark för motsva-       av ett nytt operahus. Därför bör man bereda sig
19616: rande ändamål.                                         för att även anvisa tiliräckligt med alimänna
19617:    Under 1982--1983 växte statens andel av tipp-       ruedel för att kunna genomföra projektet''.
19618: ningens och penninglotteriets vinstmedel (mom.         Statsrådet har 23.3.1984 fattat ett principbeslut
19619: 12.29.91) sammanlagt med 125 milj. mark, dvs.          om vissa stödåtgärder för att förbättra statens
19620: 6                                      1984 vp. -- ~ n:o 283
19621: 
19622: finansiella situation under 1984. I principbeslu-      dagen för behandling. Detta sker i samband med
19623: tet konstaterades bl. a.: "Största del en av de        behandlingen av statsförslaget för 1985 samt
19624: intäkter av tippnings- och penningslotterivinst-       behandlingen av tilläggsbudgetförslaget för hös-
19625: medlen som överskrider de i statsförslaget för         ten 1984 i anslutning därtill.
19626: 1984 budgeterade intäkterna sparas. Mao utreder            De inbesparningar som influtit under 1983
19627: de erforderliga ändringar som bör föras i de           skulle under de närmaste åren användas för att
19628: stadganden som gäller den inbesparade delen av         bevilja byggnadsunderstöd till konstinstitutioner,
19629: vinstmedlen för 1983 och de merintäkter som            idrottsanläggningar och ungdomsutrymmen samt
19630: inflyter under 1984 för att dessa kunde användas       för att tillfredsställa de övriga behoven av
19631: också för finansieringen av byggandet av ett nytt      tilläggsfinansiering inom forskning och konst,
19632: operahus.''                                            idrott och motion samt ungdomsarbete. Dess-
19633:    Det senaste officiella kostnadsförslaget för byg-   utom kunde man trygga en ökning som motsva-
19634: gandet av ett nytt operahus uppgår tili 380 milj.      rar kostnadsstegringen i fråga om de understöd
19635: mark. Med hänsyn till de intäkter som hittills         som beviljats för dessa ändamål.
19636: influtit och som uppenbarligen under de följan-           Om man avgjorde finansieringen av ett nytt
19637: de närmaste åren kommer att inflyta och riks-          operahus på sätt som ovan anförts, skulle det
19638: dagens tidigare ståndpunkter vore det ändamåls-        innebära, att den statsfinansiering som operahu-
19639: enligt att under innevarande år avgöra finansie-       set kräver, tili största del en skulle täckas av
19640: ringen av operahuset. Vid behandlingen av ären-        allmänna budgetmedel. Mao har för avsikt att
19641: det har man diskuterat ett finansieringsalterna-       därutöver använda de vinstmedel som under
19642: tiv, enligt vilket högst 150 milj. mark av tipp-       1983 blivit inbesparade för att stödja byggande
19643: ningens och penninglotteriets vinstmedel skulle        av konstinstitutioner och idrottsanläggningar och
19644: användas för byggandet av ett nytt operahus. Då        dels även de vinstmedel som under innevarande
19645: man beräknar att byggandet av ett nytt operahus        år kommer att sparas. Avsikten är vidare att i
19646: kan inledas år 1986, kunde ovan nämnda anslag          statsförslaget anvisa medel för detta ändamål så
19647: budgeteras så att vinstmedel för åren 1984--1986       att utvecklandet av idrotts- och annan kultur
19648: skulle användas för byggandet av ett nytt opera-       samt byggandet i anslurning därtill inte äventy-
19649: hus. Avsikten är att hänskjuta ärendet till riks-      ras.
19650: 
19651:      Helsingfors den 29 juni 1984
19652: 
19653:                                                               Undervisningsminister Kaanna Suonio
19654:                                                1984 vp.
19655: 
19656: Kirjallinen kysymys n:o 284
19657: 
19658: 
19659: 
19660: 
19661:                                   Enävaara: Lohta koskevien Kansainvälisen Itämeren kalastuskomis-
19662:                                     sion suositusten toteuttamisesta
19663: 
19664: 
19665:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19666: 
19667:    Kalastuslain (286/82) 36 § kuuluu seuraavasti:     sitovat komission suositukset kansallisten viran-
19668: "Kala tai rapu, joka sen rauhoitusaikana on           omaistensa toimesta aluevesillään sekä kalastuk-
19669: saatu muun pyynnin yhteydessä, samoin kuin            sen osalta lainkäyttövaltansa piiriin kuuluvilla
19670: alamittainen kala tai rapu on, jollei se ole          vesillä'', ei kalastuslakiin ole otettu säännöstä,
19671: sanottavasti vahingoittunut, laskettava viipymät-     joka sisäisillä aluevesillä vastaisi komission suosi-
19672: tä takaisin veteen.                                   tusta.
19673:    Itämeren alueella on kaikki ajosiimasta tai           Tästä johtuu, että lohen alamittaa ja alamit-
19674: -verkosta saadut lohet, jotka siellä voimassa ole-    taisten kalojen käsittelyä koskeva säännöstö on
19675: vien säännösten tai määräysten mukaan ovat            merialueella sekava ja epäyhtenäinen. Seuraava
19676: alamittaisia, laskettava takaisin veteen."            esimerkki valottaa nykyistä tilannetta:
19677:    Hallituksen esityksen (214/1980 vp.) peruste-          1. Tornionjoen kalastussäännön alaisella Tor-
19678: luista käy ilmi, että säännöksellä tarkoitetaan       nion kaupunkiin kuuluvalla merialueella ja Tor-
19679: tässä yhteydessä Tukholmassa vuonna 1962 teh-         nionjoella on lohen alamitta 50 cm. Kalastus-
19680: tyyn Itämeren lohensuojelusopimukseen sisälty-        säännön alueelta saatu alamittainen lohi on las-
19681: viä määräyksiä. Mainitun pykälän perusteluissa        kettava heti takaisin veteen.
19682: todetaan, että vaikka Suomi ei ole liittynyt              2. Sisäisillä aluevesillä on voimassa kalastusla-
19683: sopimukseen, se on pyrkinyt kuitenkin sitä nou-       ki. Lohen alamitta on 60 cm. Vahingoittuneen
19684: dattamaan.                                            alamittaisen lohen on kalastaja voinut ottaa saa-
19685:     Perustelu on "myöhäissyntyinen", sillä Suomi      liiksi, mutta ei ole voinut sitä myydä.
19686: on ratifioinut jo v. 1974 Itämeren ja Belttien            3. Suomen aluemerellä ja Suomen kalastusvyö-
19687: kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttä-     hykkeellä on voimassa Kansainvälisen Itämeren
19688: mistä koskevan yleissopimuksen (SopS 40/74).          kalastuskomission suositus. Siellä lohen alamitta
19689:     Tämän sopimuksen nojalla on asetettu Kan-         on 60 cm. Alamittainen lohi on tällä alueella
19690:  sainvälinen Itämeren kalastuskomissio, jonka teh-    pantava takaisin veteen, oli se elävä tai kuollut.
19691: tävänä on mm. esittää suosituksia yleissopimuk-           Lisäksi kalastajia hämmentää lohen erilainen
19692: sen hyväksyneiden Itämeren rantavaltioiden ka-        mittaustapa. Ns. sopimusalueella lohi mitataan
19693:  lastussäännösten yhtenäistämiseksi.                  suu suljettuna, mutta sisäisillä aluevesillä pyrstö
19694:     Komission suositukset saatetaan voimaan Kan-      puristettuna.
19695:  sainvälisen Itämeren kalastuskomission suositus-         Tuntuu varsin ihmeelliseltä, että kalastusta
19696:  ten voimaansaattamisesta annetun lain (483/75)       koskeva lainsäädäntö on meren eri osilla erilai-
19697:  nojalla annetuilla asetuksilla.                      nen. Siinä missä avomerikalastaja joutuu laske-
19698:     Asetuksella (481177) on määrätty, että "ala-      maan alamittaisen lohen takaisin mereen, voi
19699:  mittaista lohta ei saa pitää aluksella, vaan se on    rannikko- ja jokialueen ammatti- ja urheilukalas-
19700:  välittömästi pantava takaisin veteen''.               taja ottaa "sanottavasti vahingoittuneen" alamit-
19701:     Säännös koskee ns. sopimusalueelta (Suomen         t~isen lohen ilman rangaistusseuraamusta saaliik-
19702:  aluemereltä ja Suomen kalastusvyöhykkeeltä) saa-     SI.
19703:  tua lohta, oli se saatu sieltä millä pyydyksellä       Valvontaa suoritettaessa ei ole minkäänlaista
19704:  tahansa. Asetus on selkeä ja kalastajan helposti     mahdollisuutta selvittää sitä, onko lohi saantihet-
19705:  ymmärrettävä.                                        kellä ollut sanottavasti vahingoittunut vai ei.
19706:     Vaikka yleissopimuksen 12 artiklassa edellyte-      Perustuslain 5 §:n mukaan Suomen kansalaiset
19707:  tään, että "jokainen sopimusvaltio toteuttaa sitä    ovat yhdenvertaiset lain edessä. Vastaavasti avo-
19708: 4284007855
19709: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 284
19710: 
19711: merikalastaja voisi kysyä: miksi lait eivät ole        tusta, jonka mukaan alamittainen lohi tulisi aina
19712: yhdenvertaiset eri alueilla kalastavien edessä.        laskea takaisin veteen. Samanlainen säännös tuli-
19713:    Vuonna 1983 Suomen merialueelle istutettiin         si asettaa myös meritaimenelle.
19714: 1,3 miljoonaa lohen poikasta. Tänä vuonna meri-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19715: alueelle istutettaneen n. 2 miljoonaa vaellusko-       tyksen 37 § :n 1 m'omenttiin viitaten esitän kun-
19716: koista lohen poikasta. Poikasmäärästä saataneen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19717: saaliiksi yli 1 miljoona kiloa lohta, mikä on          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19718: suurempi määrä kuin Suomen lohisaalis on kos-
19719: kaan ollut. Tämä sillä edellytyksellä, että pyynti               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19720: rannikolla ja jokialueilla ei kohdistu alamittaisiin          ryhtyä, että lohen alamittaa ja alamittai-
19721: lohiin.                                                       sen lohen käsittelyä koskeva kalastuslain
19722:    Sisäisillä aluevesillä ja mereen laskevilla joki-          ja kalastusasetuksen säännöstö yhdenmu-
19723: alueilla tulisi kalastuslain ja asetusten vastata             kaistettaisiin Kansainvälisen Itämeren ka-
19724: Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission suosi-              lastuskomission suositusten mukaiseksi?
19725: 
19726:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
19727: 
19728:                                              Reijo Enävaara
19729:                                       1984 vp. -- BJ< n:o 284                                          3
19730: 
19731: 
19732: 
19733: 
19734:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19735: 
19736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kin annettu uusi täytäntöönpaneasetus ( 11171
19737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        82).
19738: olette 24 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn              Laki Kansainvälisen Itämeren kalastuskomis-
19739: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sion suositusten voimaansaattamisesta (48 3/7 5)
19740: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    on annettu vuonna 1975. Lain nojalla on annettu
19741: taja Reijo Enävaaran kirjallisesta kysymyksestä      vuonna 1975 asetus Itämerellä harjoitettavasta
19742: n:o 284:                                             kalastuksesta (625/75), jota on Kansainvälisen
19743:                                                      Itämeren kalastuskomission antamien suositusten
19744:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       johdosta muutettu useita kertoja.
19745:        ryhtyä, että lohen alamittaa ja alamittai-       Lisäksi lohenkalastusta säädellään Tenojoen ja
19746:        sen lohen käsittelyä koskeva kalastuslain     Tornionjoen osalta erillisillä Norjan ja Ruotsin
19747:        ja kalastusasetuksen säännöstö yhdenmu-       kanssa tehdyillä sopimuksilla.
19748:        kaistettaisiin Kansainvälisen Itämeren ka-       Itämeren alueen lohikantojen säätely ja lohen-
19749:        lastuskomission suositusten mukaiseksi?       kalastuksen järjestely on laajan kansainvälisen
19750:                                                      mielenkiinnon kohteena. Sen vuoksi lohenkalas-
19751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tuksen järjestelyssä tulee ottaa huomioon kansal-
19752: ti seuraavaa:                                        listen etujen lisäksi myös tärkeitä kansainvälisiä
19753:                                                      näkökohtia. Tämän vuoksi on eri aikoina anne-
19754:    Kalastuslainsäädäntö on viime vuosina ollut       tuissa ja erilaisia vesistöalueita sekä pyyntimuoto-
19755: perusteellisen uudistamisen kohteena. Vuoden         ja koskevissa säännöksissä eroavaisuuksia, joiden
19756: 1983 alussa voimaan tullut uusi kalastuslainsää-     poistaminen on perusteltua. Maa- ja metsätalous-
19757: däntö korvaa vuodelta 1951 peräisin olleen van-      ministeriössä laaditaan parhaillaan ehdotusta uu-
19758: han kalastuslainsäädännön. Uuden kalastuslain-       den kalastuslain ja sen nojalla annettujen sään-
19759: säädännön tärkeimmät säännökset ovat laki ylei-      nösten tarkistamiseksi niiden toimivuuden paran-
19760: sestä kalastusoikeudesta (285 182), kalastuslaki     tamiseksi. Myös asetus Itämerellä harjoitettavasta
19761: (286/ 82) ja kalastusasetus (1116 182). Uusi lain-   kalastuksesta on uudistamistyön kohteena. Tässä
19762: säädäntö ei koske Enontekiön, Inarin ja Utsjoen      yhteydessä pyritään yhdenmukaistamaan erilaisil-
19763: kuntia, joissa sovelletaan edelleen vuoden 1951      la vesialueilla tapahtuvaa lohenkalastusta koske-
19764: kalastuslakia (503 151 ), jonka nojalla on kuiten-   vat säännökset.
19765: 
19766:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1984
19767: 
19768:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
19769: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 284
19770: 
19771: 
19772: 
19773: 
19774:                               Tili RikEdagens Herr Talman
19775: 
19776:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Lagen om bringande i kraft av lnternationella
19777: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       fiskerikommissionens för Östersjön rekommenda-
19778: av den 24 maj 1984 till vederbörande medlem av      tioner (483/75) har givits år 1975. Med stöd av
19779: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   denna lag har år 1975 givits förordningen inne-
19780: dagsman Reijo Enävaara undertecknade skriftliga     fattande regler för fisket i Östersjön (625/75),
19781: spörsmål nr 284:                                    viiken med anledning av de rekommendationer
19782:                                                     som lämnats av Internationella fiskerikommissio-
19783:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     nen för Östersjön ändrats flera gånger. Dessutom
19784:        för att stadgandena i lagen om fiske och     regleras fisket efter lax i Tana älv och för Torne
19785:        förordningen om fiske angående minsta        älvs vidkommande medels särskilda överenskom-
19786:        mått på lax och behandlingen av under-       melser med Norge och Sverige.
19787:        målig lax skall samordnas med lnterna-
19788:        tionella fiskerikommissionens för Öster-
19789:        sjön rekommendationer?                          Regleringen av laxbestånden i Östersjön och
19790:                                                     ordnandet av laxfisket är föremål för en omfat-
19791:                                                     tande internationell uppmärksamhet. Därför bör
19792:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
19793:                                                     i regleringen av laxfisket utöver nationella intres-
19794: anföra följande:                                    sen jämväl viktiga internationella synpunkter
19795:    Lagstiftningen om fiske har under de senaste     beaktas. Av denna orsak har de stadganden som
19796: åren varit föremål för en grundlig revision. Den    gäller olika vattenområden och former av fångst
19797: nya lagstiftning om fiske som trädde i kraft i      och som givits vid olika tidpunkter kommit att
19798: början av år 1983 ersätter den gamla lagstift-      innefatta olikheter, som det är motiverat att
19799: ningen om fiske av år 1951. De viktigaste           avlägsna. I jord- och skogsbruksministeriet upp-
19800: författningarna i den nya lagstiftningen om fiske   görs som bäst ett förslag till justering av den nya
19801: är lagen om allmän fiskerätt (285 182), lagen om    lagen om fiske och stadganden som givits med
19802: fiske (2861 82) och förordningen om fiske ( 11161   stöd av denna i avsikt att förbättra stadgandenas
19803: 82). Den nya lagstiftningen om fiske berör inte     funktionsduglighet. Också förordningen om
19804: kommunerna Enontekis, Enare och Utsjoki, i          fisket i Östersjön är föremål för revision. I detta
19805: vilka fortfarande tillämpas lagen om fiske av år    sammanhang strävas till att förenhetliga stadgan-
19806: 1951 (503/51), med stöd av viiken en ny för-        dena som gäller det laxfiske som bedrivs inom
19807: ordning om verkställighet ( 1117182) dock givits.   olika vattenområden.
19808: 
19809:     Helsingfors den 27 juni 1984
19810: 
19811:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylåjårvi
19812:                                                1984 vp.
19813: 
19814: Kirjallinen kysymys n:o 285
19815: 
19816: 
19817: 
19818: 
19819:                                    Alho ym.: Yli 30-vuotiaiden mahdollisuudesta päästä siviilipalve-
19820:                                       lukseen
19821: 
19822: 
19823:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19824: 
19825:    Aseettarnasta palveluksesta ja siviilipalveluk-    siviilipalvelukseen. Tällainen ensimmäisessä kä-
19826: sesta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan            sittelyssä hylätty on säännönmukaisesti kutsuttu
19827: aseetonta tai siviilipalvelusmiestä, joka ei ole      armeijaan, jonne hän on mennyt ja ilmoittanut
19828: astunut palvelukseen ennen kuin hän on täyttä-        jatkavansa kieltäytymistä. Siitä hänelle on tuo-
19829: nyt 30 vuotta, ei sen jälkeen enää siihen velvoite-   mittu 9 kuukauden vankeusrangaistus. Monet
19830: ta. Säännös on otettu lakiin, jotta aseettomassa      ensimmäisessä käsittelyssä hylätyt ovat saaneet
19831: palveluksessa tai siviilipalveluksessa oleva olisi    uudessa käsittelyssä siviilipalvelusanomuksensa
19832: asevelvollisuudesta vapautumisen suhteen samas-       hyväksytyksi ja sen jälkeen tasavallan presidentin
19833: sa asemassa kuin asevelvollisuutensa aseellisena      armahduksella välttyneet vankeustuomiolta. 30-
19834: suorittava. Tämä alunperin helpotukseksi tarkoi-      vuotiailta tämä mahdollisuus puuttuu. Siviilipal-
19835: tettu säännös on johtanut eräiden aseista kieltäy-    velusmiesliiton tietojen mukaan kaksi tällaista
19836: tyjien kohdalla kohtuuttomuuksiin.                    tapausta aloittaa vankeusrangaistuksensa kesällä.
19837:   Asevelvollisten tutkijalautakunta on em. sään-      Koska he ovat ehtineet astua armeijapalveluk-
19838: nökseen nojautuen katsonut, ettei se ota tutkitta-    seen, he voisivat mennä armeijaan iän sitä estä-
19839: vaksi niiden asevelvollisten vakaumusta, jotka        mättä, sen sijaan ikä estää· heitä pääsemästä
19840: ovat täyttäneet 30 vuotta. Oikeusministeriö on        siviilipalvelukseen ja välttämästä vankeutta, ku-
19841: tämän päätöksen hyväksynyt. Tulkinta merkitsee        ten heitä vain muutamaa kuukautta nuoremmat
19842: mm. sitä, että asevelvollinen, joka on astunut        voivat tehdä. 30 vuotta täyttäneistä siviilipalve-
19843: armeijaan ja täyttänyt siellä 30 vuotta - palve-      lukseen pyrkivistä onkin muodostumassa selvä
19844: lushan jatkuu loppuun saakka, jos asevelvollinen      mielipidevankiryhmä.
19845: on ehtinyt astua palvelukseen ennen 30-vuotis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19846: päivää - ei voi enää päästä siviilipalvelukseen,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19847: vaikka hänellä olisi siihen riittävä vakaumus. Jos    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19848: hän pitää vakaumuksestaan kiinni, hän joutuu          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19849: vankilaan. Siviilipalvelusmiesliiton tiedossa on                Onko Hallitus tietoinen, että aseetto-
19850: yksi tällainen tapaus.                                       masta palveluksesta ja siviilipalveluksesta
19851:    Siviilipalvelukseen hakeutuminen kestää ta-               annetun lain 3 §:n 2 momentin nykyinen
19852: pauksesta riippuen muutamasta kuukaudesta                    tulkinta asettaa eräät aseista kieltäytyjät
19853: muutamaan vuoteen. Pisimmät odotusajat ovat                  ikänsä perusteella eriarvoiseen asemaan
19854: niillä, jotka asevelvollisten tutkijalautakunta on           muiden kanssa, ja jos on,
19855: ensimmäisessä käsittelyssä hylännyt ja jotka ovat               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19856: uusiin selvityksiin vedoten anoneet uudestaan                ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
19857: 
19858:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1984
19859: 
19860:          Arja Alho                       Pirkko Turpeinen               Jouko Skinnari
19861:          Pekka Starast                   Marjatta Stenius-Kaukonen      Ville Komsi
19862:          Liisa Kulhia                    Sirpa Pietikäinen              Pentti Skön
19863:          Terho Pursiainen                Pirjo Ala-Kapee                Liisa Arranz
19864:          Ulla-Leena Alppi                Paula Eenilä                   Liisa Jaakonsaari
19865: 
19866: 
19867: 4284007888
19868: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 285
19869: 
19870: 
19871: 
19872: 
19873:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19874: 
19875:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       määräaika mille tasolle hyvänsä. Kysymyksessä
19876: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ilmeisesti tarkoitetussa tapauksessa asianomainen
19877: olette 24 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn            on jättänyt ensimmäisen kieltäytymisilmoituk-
19878: kirjeenne n:o 995 ohella toimittanut valtioneu-       sensa ollessaan jo lähes 29 vuoden ikäinen. Tästä
19879: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     huolimatta hänen asiassaan on ehditty tehdä
19880: sanedustaja Arja Alhon ym. näin kuuluvasta            kaksi päätöstä sekä asevelvollisten tutkijalauta-
19881: kirjallisesta kysymyksestä n:o 285:                   kunnassa että oikeusministeriössä ennen kuin
19882:                                                       asianomainen on täyttänyt 30 vuotta.
19883:           Onko Hallitus tietoinen, että aseetto-         Kysymyksessä tarkoitetun kaltaiselta tilanteelta
19884:        masta palveluksesta ja siviilipalveluksesta    voitaisiin välttyä myöntämällä nykyistä lyhyem-
19885:        annetun lain 3 §:n 2 momentin nykyinen         piä lykkäyksiä asevelvollisuuden suorittamisesta.
19886:        tulkinta asettaa eräät aseista kieltäytyjät    Tällöin olisi vakaumuksen moninkertaiseen sel-
19887:        ikänsä perusteella eriarvoiseen asemaan        vittämiseen, josta tällaisessa tapauksessa aina on
19888:        muiden kanssa, ja jos on,                      kysymys, käytettävissä nykyistä enemmän aikaa,
19889:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jolloin voitaisiin välttyä vanhentumisseuraamuk-
19890:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               selta.
19891:                                                          Aseenomasta ja siviilipalveluksesta annetun
19892:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lain 3 §:n 1 momentin säännös vastaa sisällöltään
19893: ti seuraavaa:                                         asevelvollisuuslain 27 §:n 3 momenttia. Viimeksi
19894:    Kysymyksessä katsotaan, että oikeusministe-        mainittua on vakiintuneesti sovellettu siten, että
19895: riön hyväksymä tulkinta aseettomasta palveluk-        mikäli asevelvollinen on astunut palvelukseen
19896: sesta ja siviilipalveluksesta annetun lain (132/69)   ennen kuin hän on täyttänyt 30 vuotta, hän on
19897: 3 §:n 2 momentin säännöksestä, jonka mukaan           ollut velvollinen suorittamaan varusmiespalveluk-
19898: aseetonta tai siviilipalvelusmiestä, joka ei ole      sensa kokonaisuudessaan, vaikka hän sen aikana
19899: astunut palvelukseen ennen kuin hän on täyttä-        on täyttänytkin sanotut 30 vuotta.
19900: nyt 30 vuotta, ei siihen enää velvoiteta, johtaa         Puolustusministeriön mielestä asevelvollisuu-
19901: eräiden aseista kieltäytyjien kohdalla kohtuutto-     den suorittamisen aseellisena tai aseettomana
19902: muuksiin kun asianomaiset, ehdittyään astua           puolustusvoimissa taikka siviilipalveluksena tulisi
19903: palvelukseen alle 30-vuotiaina, voisivat mainitun     kansalaisvelvollisuuden täyttämisenä toteutua sel-
19904: iän saavutettuaan jatkaa palvelusta puolustusvoi-     laisena kokonaisuutena, joka mahdollistaisi siirty-
19905: missa iän sitä estämättä, mutteivät sen sijaan 30     misen palvelusmuodosta toiseen mainitun 30
19906: vuotta täyttäneinä voisi enää päästä siviilipalve-    vuoden iän täyttymisestä riippumatta. Kysymyk-
19907: lukseen, vaikka heillä olisi siihen riittävä vakau-   sessä kosketelluo säännöksen tulkinta kysymyk-
19908: mus.                                                  sessä tarkoitetulla tavalla ei liene ainoa mahdolli-
19909:    Siviilipalvelukseen pyrkivien oikeusturvan kan-    nen. Päinvastaistakin tulkintaa voidaan säännök-
19910: nalta kysymyksessä ei ole kovin laajakantoineo ja     sen sanamuodon ja tarkoituksen huomioon ot-
19911: perustavanlaatuinen ongelma. Asevelvollisuus-         taen pitää perusteltuna.
19912: lain (452/50) 23 §:n nojalla asevelvollinen on           Kun puolustusministeriössä ja osittain halli-
19913: kutsunnanalainen sinä vuonna, jona hän täyttää        mksenkin piirissä on parhaillaan käynnissä siviili-
19914: 19 vuotta. Kun kysymyksessä tarkoitettu tilanne       palvelusjärjestelyitä koskeva laajempi selvitystyö,
19915: konkretisoituu vasta 30 vuoden iässä, jää asian-      saattaa olla tarkoituksenmukaista, että samassa
19916: omaiselle kaikkiaan 11 vuoden aika vakaumuk-          yhteydessä yhteistoimin oikeusministeriön ja ase-
19917: sensa selvittämiseen ja asevelvollisuusasiansa jär-   velvollisten tutkijalautakunnan kanssa selvite-
19918: jestämiseen. Jos asian hoitaminen lykätään kovin      tään, onko edellä tarkoitettu tulkintavaihtoehto
19919: myöhäiseen ajankohtaan, niin käsittelyaika saat-      mahdollinen ja tarpeellinen sekä onko asiassa
19920: taa osoittautua riittämättömäksi asetettiinpa         tarvetta nykyisten sääntelyjen muuttamiseen.
19921:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
19922:                                                               Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
19923:                                        1984 vp. -      KK n:o 285                                          3
19924: 
19925: 
19926: 
19927: 
19928:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19929: 
19930:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som uppenbarligen avses i spörsmålet inlämnade
19931: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          vederbörande sin första anmälan om vapenvägran
19932: nr 995 av den 24 maj 1984 tili vederbörande            då han redan var nästan 29 år gamma!. Oberoen-
19933: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     de härav har man i hans ärende hunnit fatta två
19934: av riksdagsledamot Arja Alho m.fl. underteckna-        beslut både i värnpliktsprövningsnämnden och i
19935: de spörsmål nr 285:                                    justitieministeriet innan vederbörande har fyllt
19936:                                                        30 år.
19937:           Är Regeringen medveten om att den
19938:        nuvarande tolkningen av 3 § 2 mom.                 En situation liknande den som avses i spörsmå-
19939:        lagen om vapenfri tjänst och civiltjänst        let skulie kunna undvikas genom att kortare
19940:        medför att vissa vapenvägrare på grund          uppskov beviljas för fuligörandet av värnplikten
19941:        av sin ålder placeras i en olikvärdig stäli-    än för närvarande. Då skulie man ha mera tid än
19942:        ning jämfört med andra, och om så är            nu för ett mångfaldigt klargörande av övertygel-
19943:        faliet,                                         sen, varom det i ett sådant här fali alltid är fråga
19944:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        och preskriptionspåföljden skulie kunna undvi-
19945:        fär att rätta tili detta sakförhåliande?        kas.
19946:                                                           Stadgandet i 3 § 1 mom. lagen om vapenfri
19947:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tjänst och civiltjänst motsvarar tili sitt innehåli 27
19948: anföra följande:                                       § 3 mom. värnpliktslagen. Det sistnämnda stad-
19949:                                                        gandet har enligt vedertaget bruk tiliämpats så,
19950:    1 spörsmålet anses, att den av justitieministe-
19951:                                                        att ifali den värnpliktige har trätt i tjänst innan
19952: riet godkända tolkningen av stadgandet i 3 § 2
19953:                                                        han har fylit 30 år, har han varit pliktig att
19954: mom. lagen om vapenfri tjänst och civiltjänst
19955:                                                        fuligöra sin värnplikt i dess helhet, fastän han
19956: (132/69), enligt viiken vapenfri tjänstepliktig
19957:                                                        under tiden har fyllt sagda 30 år.
19958: elier civiltjänstepliktig som inte trätt i tjänst
19959: innan han fyllt 30 år, inte längre förpliktas             Enligt försvarsministeriets åsikt borde uppfyl-
19960: därtili, leder tili oskäligheter för vissa vapenväg-   landet av den medborgerliga plikten att avtjäna
19961: rare då vederbörande, om de har hunnit träda i         värnplikten såsom vapentjänst eller vapenfri
19962: tjänst medan de ännu var under 30 år, utan             tjänst inom försvarsmakten elier såsom civiltjänst
19963: hinder av åldern kan fortsätta sin tjänstgöring        genomföras som en sådan helhet, att det vore
19964: inom försvarsmakten efter att de uppnått nämn-         möjligt att övergå från en tjänstgöringsform tili
19965: da ålder, medan de om de fylit 30 år däremot           en annan oberoende av att nämnda 30 års ålder
19966: inte längre kan inträda i civiltjänstgöring, fastän    uppnås. Tolkningen av det i spörsmålet berörda
19967: de skulie ha tiliräcklig övertygelse därför.           stadgandet på det sätt som avses i spörsmålet
19968:    Beträffande rättsskyddet för dem som ansöker        torde inte vara den enda möjliga. Också en
19969: om civiltjänst är det inte fråga om något vitt-        motsatt tolkning kan med beaktande av stadgan-
19970: gående och grundläggande problem. Med stöd             dets form och avsikt anses motiverad.
19971: av 23 § värnpliktslagen (452/50) är den värnplik-         Då det inom försvarsministeriet och delvis
19972: tige underkastad uppbåd det år han fylier 19 år.       också inom regeringen som bäst pågår ett mera
19973: Då den i spörsmålet avsedda situationen konkre-        omfattande utredningsarbete angående organise-
19974: tiseras först vid 30 års ålder, har vederbörande       ringen av civiltjänstgöringen, kan det vara ända-
19975: allt som alit 11 år på sig att klargöra sin            målsenligt, att man i detta sammanhang gemen-
19976: övertygelse och ordna sin värnpliktsfråga. Om          samt med justitieministeriet och värnpliktspröv-
19977: ärendet uppskjuts tili en mycket sen tidpunkt          ningsnämnden utreder om ovan avsedda alterna-
19978: kan behandlingstiden visa sig vara otiliräcklig,       tiva tolkning är möjlig och nödvändig samt om
19979: tidsgränsen må vara viiken som helst. 1 det fali       det finns behov av att ändra nuvarande normer.
19980:        Helsingfors den 29 juni 1984
19981: 
19982:                                                                     Försvarsminister Veikko Pzhlajamäki
19983:                                                   1984 vp.
19984: 
19985: Kirjallinen kysymys n:o 286
19986: 
19987: 
19988: 
19989: 
19990:                                     Enävaara: Taloudellisten rikosten tutkijoiden lisäämisestä
19991: 
19992: 
19993:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19994: 
19995:    Taloudellisten rikosten tutkijavoimia on maas-        pääsisi vanhenemaan ja jotta tavallinen veron-
19996: samme aivan liian vähän. Niinpä jo nyt ilmitul-          maksaja ei joutuisi taloudellisen rikollisuuden
19997: leiden taloudellisten rikosjuttujen tutkiminen           yhteiskunnalle aiheuttamia menetyksiä korvaa-
19998: kestää nykyisillä tutkijavoimilla useita vuosia,         maan.
19999: vaikka yhtään uutta taloudellista rikosjuttua ei           Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
20000: tulisi tutkittavaksi. Nykyinen tilanne johtaa aut-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20001: tamattomasti siihen, että osa taloudellisista ri-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20002: koksista vanhenee tutkijavoimien puutteen vuok-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20003: st.
20004:   Koska taloudellisessa rikollisuudessa on kysy-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
20005: mys suurista taloudellisista arvoista, olisi talou-             jotta taloudelliset rikosjutut eivät pääse
20006: dellisten rikosten selvittelyyn perehtyneitä tutki-             vanhenemaan tutkijavoimien vähyyden
20007: javoimia saatava kiireesti lisää, jotta rikokset eivät          vuoksi?
20008: 
20009:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
20010: 
20011:                                                Reijo Enävaara
20012: 
20013: 
20014: 
20015: 
20016:  4284007899
20017: 2                                      1984 vp. -- RJ( n:o 286
20018: 
20019: 
20020: 
20021: 
20022:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20023: 
20024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisämenoarviossa keskusrikospoliisiin perustettiin
20025: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaksi rikostarkastajan tointa ja kuluvan vuoden
20026: olette 29 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             tulo- ja menoarviossa rikoskomisarion ja rikosyli-
20027: kirjeenne n:o 1035 ohella lähettänyt valtioneu-        konstaapelin toimi. Lisäksi yksi rikostarkastajan
20028: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi        toimi muutettiin rikosylitarkastajan toimeksi, jo-
20029: jäljennöksen kansanedustaja Reijo Enävaaran kir-       ka toimenhaltija on nyttemmin ryhtynyt johta-
20030: jallisesta kysymyksestä n:o 286, jossa tiedustel-      maan keskusrikospoliisiin perustettua talousrikos-
20031: laan:                                                  yksikköä. Myös tulevien tulo- ja menoarvioiden
20032:                                                        yhteydessä pyritään mahdollisuuksien mukaan
20033:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          kiinnittämään huomiota keskusrikospoliisin mah-
20034:        jotta taloudelliset rikosjutut eivät pääse      dollisuuksiin selvittää riittävän tehokkaasti talou-
20035:        vanhenemaan tutkijavoimien vähyyden             dellisia rikoksia. Suurimpien kaupunkien poliisi-
20036:        vuoksi?                                         laitosten poliisivahvuudet ovat suhteellisesti suu-
20037:                                                        remmat kuin väkiluvuiltaan vastaavansuuruisten
20038:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         nimismiespiirien poliisivahvuudet.
20039: seuraavaa:                                                Vaikka poliisin tutkittavana tällä hetkellä on-
20040:    Taloudelliset rikokset kuuluvat etupäässä kes-      kin hyvin paljon taloudellisia rikoksia, ei tilan-
20041: kusrikospoliisin ja suurimpien poliisilaitosten sel-   netta voida pitää kuitenkaan sellaisena, että tut-
20042: vitettäviin rikoksiin. Vuoden 198 3 ensimmäisessä      kittavana olevat rikokset pääsisivät vanhenemaan.
20043: 
20044:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1984
20045: 
20046:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Luttinen
20047:                                       1984 vp. -     KK n:o 286                                       3
20048: 
20049: 
20050: 
20051: 
20052:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20053: 
20054:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fattningar och i statsförslaget för innevarande år
20055: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       en kriminalkommissarie- och en kriminalöver-
20056: 1035 av den 29 maj 1984 tili vederbörande            konstapelbefattning. Dessutom ändrades en
20057: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   kriminalinspektörsbefattning till kriminalöverins-
20058: av riksdagsman Reijo Enävaara undertecknade          pektörsbefattning. lnnehavaren av denna befatt-
20059: spörsmål nr 286:                                     ning har numera börjat leda den vid centralkri-
20060:                                                      minalpolisen inrättade enheten för ekonomisk
20061:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      brottslighet. Också i samband med kommande
20062:        för att ekonomiska brott inte skali hinna     statsförslag försöker man såvitt möjligt fästa vikt
20063:        preskriberas på grund av bristen på un-       vid centralkriminalpolisens möjligheter att tili-
20064:        dersökningsresurser?                          räckligt effektivt utreda ekonomiska brott. Polis-
20065:                                                      styrkan vid de största städernas polisinrättningar
20066:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     är relativt sett större än polisstyrkan i länsmans-
20067: anföra följande:                                     distrikt med lika stor befolkning.
20068:    De ekonomiska brotten hör företrädesvis tili de
20069: brott som utreds av centralkriminalpolisen och de       Trots att polisen för närvarande har att utreda
20070: största polisinrättningarna. 1 samband med den       ett mycket stort antal ekonomiska brott kan
20071: första tiliäggsbudgeten för år 1983 inrättades vid   situationen dock inte anses vara sådan att brott
20072: centralkriminalpolisen två kriminalinspektörsbe-     som skali undersökas skulie hinna preskriberas.
20073: 
20074:     Helsingfors den 28 juni 1984
20075: 
20076:                                                                      lnrikesminister Matti Luttinen
20077:                                              1984 vp.
20078: 
20079: Skriftligt spörsmål nr 287
20080: 
20081: 
20082: 
20083: 
20084:                                  Norrback: Om ordnande av utbildning av hälsoinspektörer på
20085:                                    svenska
20086: 
20087: 
20088:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20089: 
20090:    För närvarande finns det uppenbara problem      stalt. Utbildningen tili hälsoinspektör skulle kun-
20091: för svenska och tvåspråkiga kommuner att kunna     na ordnas på svenska kanske vanannat eller vart
20092: anställa kompetenta hälsoinspektörer. Otsaken      tredje år. Därmed garanterades tillgången på
20093: härtill är, att det inte ordnas utbildning av      kompetenta hälsoinspektörer på svenska i landet.
20094: hälsoinspektörer på svenska i Finland.                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
20095:    Eristen på kompetenta hälsoinspektörer, som     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20096: kan verka på svenska, är för närvarande kanske     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
20097: störst i Österbotten, men även inom andra delar    följande spörsmål:
20098: av svenska Finland finns motsvarande brister.
20099:    Underskottet av svenskspråkiga hälsoinspektö-             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
20100: rer i Österbotten beräknas för en nära framtid            för att anordna utbildning på svenska av
20101: utgöra ca 10 personer. Utbildningen av hälsoin-           hälsoinspektörer och därmed avhjälpa
20102: spektörer på svenska kunde t.ex. anordnas i               bristen på svenskspråkiga hälsoinspektö-
20103: anslutning tili någon svensk yrkesutbildningsan-          rer?
20104: 
20105:      Helsingfors den 29 maj 1984
20106: 
20107:                                           Ole Norrback
20108: 
20109: 
20110: 
20111: 
20112: 428400825E
20113: 2                                        1984 vp. -- KJ( n:o 287
20114: 
20115: Kirjallinen kysymys n:o 287                                                                    Suomennos
20116: 
20117: 
20118: 
20119: 
20120:                                      Norrback: Ruotsinkielisen terveystarkastajakoulutuksen järjestämi-
20121:                                        sestä
20122: 
20123: 
20124:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20125: 
20126:    Tällä hetkellä ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä   teen. Terveystarkastajakoulutus voitaisiin järjes-
20127: kunnilla on ilmeisiä vaikeuksia pätevien terveys-        tää ruotsinkielisenä ehkä joka toinen tai joka
20128: tarkastajien paikkaamisessa. Syynä on se, että           kolmas vuosi. Siten taataan pätevien ruotsinkie-
20129: Suomessa ei järjestetä ruotsinkielistä terveystar-       listen terveystarkastajien saanti maassamme.
20130: kastajakoulutusta.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20131:    Pätevien ruotsin kielen taitoisten terveystarkas-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20132: tajien puute on tällä hetkellä ehkä suurin Poh-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20133: janmaalla, mutta myös muilla Suomen ruotsin-             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20134: kielisillä alueilla on vastaavia puutteita.
20135:    Ruotsinkielisten terveystarkastajien vajauksen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20136: on Pohjanmaalla arvioitu lähitulevaisuudessa ole-               ryhtyä ruotsinkielisen terveystarkastaja-
20137: van noin 10 henkilöä. Terveystarkastajien ruot-                 koulutuksen järjestämiseksi ja siten ruot-
20138: sinkielinen koulutus voitaisiin järjestää esim. jon-            sinkielisten terveystarkastajien vajauksen
20139: kin ruotsinkielisen ammattioppilaitoksen yhtey-                 poistamiseksi?
20140: 
20141:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
20142: 
20143:                                                 Ole Norrback
20144:                                        1984 vp. -     KK n:o 287                                       3
20145: 
20146: 
20147: 
20148: 
20149:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20150: 
20151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ruotsinkielisen     terveysteknikkokoulutuksen
20152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          järjestämiseksi ammattikasvatushallitus paatti
20153: olette 29 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             17.2.1983 ammatillisen koulutuksen pitkän aika-
20154: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           välin aloituspaikkatavoitteiden oppilaitoskohtais-
20155: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tamisen yhteydessä siitä, että terveysteknikon
20156: taja Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta      koulutus aloitetaan Tekniska skolan i Ekenäs
20157: kysymyksestä n:o 287:                                  -nimisessä oppilaitoksessa. Ammattikasvatushalli-
20158:                                                        tuksen 21.6.1984 hyväksymässä esityksessä keski-
20159:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         asteen koulutuksen kehittämisohjelmaksi vuosille
20160:        ryhtyä ruotsinkielisen terveystarkastaja-       1986-1988 on lähdetty siitä, että terveystekni-
20161:        koulutuksen järjestämiseksi ja siten ruot-      kon koulutus aloitettaisiin Tammisaaressa. yliop-
20162:        sinkielisten terveystarkastajien vajauksen      pilaspohjaisena jo vuonna 1987. Kehittämisohjel-
20163:        poistamiseksi?                                  ma tulee valtioneuvoston käsiteltäväksi kuluvan
20164:                                                        vuoden aikana.
20165:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Ruotsinkielisten terveystarkastajien ajankohtai-
20166: seuraavaa:                                            sen tarpeen tyydyttämiseksi Tekniska skolan i
20167:    Terveystarkastajien ammatillista koulutusta jär-   Ekenäs on myös järjestänyt toimessa oleville ter-
20168: jestetään maassamme vain Mikkelin teknillisessä       veystarkastajille täydennyskoulutusta. Vastaavia
20169: oppilaitoksessa terveysteknikon koulutuksena.         järjestelyjä on tarkoitus jatkaa tarvittaessa ennen
20170: Ruotsinkieliset ovat siten voineet hankkia terveys-   vakinaisen koulutuksen aloittamista.
20171: teknikon koulutuksen vain suomen kielellä.
20172: 
20173:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
20174: 
20175:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
20176: 4                                      1984 vp. -- RJ( n:o 287
20177: 
20178: 
20179: 
20180: 
20181:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
20182: 
20183:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           svenska av hälsoinspektörer, fattade yrkesutbild-
20184: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ningsstyrelsen 17.2.1983 i samband med att
20185: av den 29 maj 1984 tili vederbörande medlem av         målen i fråga om nybörjarplatser på lång sikt
20186: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   fördelades på olika läroanstalter beslut om att
20187: man Ole Norrback undertecknade spörsmål nr             utbildningen tili hälsotekniker inleds vid Teknis-
20188: 287:                                                   ka skolan i Ekenäs. I det förslag tili utvecklings-
20189:                                                        program för utbildning på melianstadiet för
20190:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       1986--1988,      som     yrkesutbildningsstyrelsen
20191:         för att anordna utbildning på svenska av       21.6.1984 godkände, har man utgått från, att
20192:         hälsoinspektörer och därmed avhjälpa           utbildningen tili hälsotekniker skali inledas i
20193:         bristen på svenskspråkiga hälsoinspektö-       Ekenäs redan 1987. För denna utbildning
20194:         rer?                                           förutsätts studentexamen. Utvecklingsprogram-
20195:                                                        met kommer att hänskjutas tili statsrådet för
20196:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       behandling under innevarande år.
20197: framföra följande:                                        Tekniska skolan i Ekenäs har även ordnat
20198:    Yrkesinriktad utbildning av hälsoinspektörer        kompletterande utbildning för de hälsoinspektö-
20199: ordnas i vårt land endast vid Tekniska läroanstal-     rer som har anstälining för att det akruelia
20200: ten i S:t Michel i form av hälsotekniker. Således      behovet av svenskspråkiga hälsoinspektörer skali
20201: har svenskspråkiga kunnat få utbildning tili häl-      kunna tilifredstälias. Avsikten är att vid behov
20202: soinspektör endast på finska.                          fortsätta med motsvarande arrangemang innan
20203:    För att man skall kunna ordna utbildning på          den ordinarie utbildningen inleds.
20204: 
20205:      Helsingfors den 18 september 1984
20206:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
20207:                                                1984 vp.
20208: 
20209: Kirjallinen kysymys n:o 288
20210: 
20211: 
20212: 
20213: 
20214:                                    Almgren ym.: Teknillisen koulutuksen uudelleen järjestämisestä
20215: 
20216: 
20217:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20218: 
20219:    Maamme kansainvälisen kilpailukyvyn turvaa-           Johdonmukaisinta olisi, että suomalaisen insi-
20220: minen edellyttää elinkeinoelämän mukautumista         nöörikoulutuksen taso ja asema turvataan tulevai-
20221: teknologiseen kehitykseen. Tuotantotoiminnassa        suudessa muiden teollisuusmaiden mukaisena
20222: joudutaan panostamaan entistä tehostetummin           korkea-asteen ammatillisena tutkintona. Elinkei-
20223: tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä teknologian       noelämän ja insinöörijärjestöjen taholla on kui-
20224: siirtoon. Näiden toimintojen parissa työskentele-     tenkin jo pitkään ilmennyt vakavaa huolestunei-
20225: vän työvoiman koulutukselle tullaan asettamaan        suutta insinöörikoulutuksemme tulevaisuudesta.
20226: lisääntyviä ja jatkuvasti uudistuva vaatimuksia.      Myös opetusministeriön asettama insinöörikoulu-
20227:    Teknologinen kehitys tulee ottaa huomioon          tuksen tasoa ja asemaa selvittänyt työryhmä on
20228: luonnollisesti koko työvoiman koulutuksessa.          opetusministerille luovuttamassaan muistiossa pi-
20229: Käynnistettävät tqimenpiteet ja tarvittavat lisäre-   tänyt välttämättömäna kiireellisiä toimenpiteitä
20230: surssit on kuitenltrn kohdistettava niiden ammat-     ja pikaista teho-ohjelmaa insinöörikoulutuksem-
20231: tiryhmien koulutukseen, jotka joutuvat ensim-         me kehittämiseksi kansainvälisen kilpailukyvyn
20232: mäisinä kantamaan vastuun uuden teknologian           edellyttämällä tavalla.
20233: käyttöönotosta, soveltamisesta ja kehittämisestä.        Maassamme insinöörikoulutusta annetaan tek-
20234: Keskeisessä asemassa on tällöin maamme insinöö-       nillisissä korkeakouluissa tai tiedekunnissa sekä
20235: rikunta. Suomalaisella insinööritaidolla tulee ole-   teknillisissä oppilaitoksissa. Jälkimmäisissä annet-
20236: maan ratkaiseva merkitys sille, kuinka maamme         tava insinöörikoulutus on luonteeltaan teknis-
20237: kykenee vastaamaan tulevaisuudessa uusiin tuo-        käytännöllistä. Siihen tulevista oppilaista pääosa
20238: tannollisiin ja taloudellisiin haasteisiin.           eli nykyisin noin 70 % on suorittanut lukion
20239:    Koska elämme avoimessa maailmantaloudessa,         sekä loput muun keskiasteen koulutuksen. Suo-
20240: emme voi eristäytyä, mikäli haluamme pitää            malainen insinööritutkinto luokitellaan sekä kan-
20241: kiinni maamme teknillisen koulutuksen tasosta ja      sallisesti että kansainvälisesti korkea-asteeseen
20242: laadusta sekä sen jatkuvasta kehittämisestä. Mei-     kuuluvaksi ammatilliseksi tutkinnoksi.
20243: dän on koulutuspoliittisissa ratkaisuissamme             Keskiasteen koulutuksesta annetun lain mu-
20244: otettava huomioon tärkeimpien kilpailijamait-         kaan teknilliset oppilaitokset ammattikasvatus-
20245: temme toimenpiteet, ja insinöörikoulutuksemme         hallituksen alaisina ammatillisina oppilaitoksina
20246: on pidettävä kehittyneimpien teollisuusmaiden         on kuitenkin pakotettu puitteisiin, jotka ovat
20247: tasolla.                                              olleet ohjaamassa insinöörikoulutuksen kehittä-
20248:    Nopean teknologisen kehityksen seurauksena         mistä kielteiseen suuntaan jo usean vuoden ajan.
20249: miltei kaikissa teollisuusmaissa insinöörikoulutus    Kansainväliseen kehitykseen verrattuna on tyr-
20250: on asetettu koulutuspolitiikan keskeiseksi paino-     mistyttävää todeta, että opetusministeriön vii-
20251: pistealueeksi. Teknis-tieteellisen koulutuksen        meisimmissä suunnitelmissa insinöörikoulutus
20252: ohella erityisesti alempaan korkea-asteeseen kuu-     kaavaillaan liitettäväksi ammattikouluihin!
20253: luvaa bachelor-tasoista teknis-käytännöllistä kou-       Maassamme noudatettu koulutuspolitiikka on
20254: lutusta on vahvistettu perustamalla ammatillisten     suhtautunut insinöörikoulutukseen ja sen kehit-
20255:  korkeakoulujen järjestelmiä, joissa annettavan in-   tämistarpeisiin muutoinkin erittäin leväperäises-
20256: sinöörikoulutuksen pohjakoulutusvaatimukseksi         ti, jopa kielteisesti. Insinöörikoulutuksemme ke-
20257: on valittu yleinen tai ammatillinen lukio. Insi-      hittämismahdollisuudet joutuvat varsin outoon
20258:  nöörikoulutuksen tasoa ja asemaa on rakenteellis-    valoon, sillä teknillisten oppilaitosten määrärahat
20259:  ten uudistusten ohella vahvistettu myös teknolo-     oppilasta kohti laskettuna ovat alhaisemmat kuin
20260:  gisen kehityksen edellyttämillä lisäresursseilla.    missään muussa ammatillisessa oppilaitosmuo-
20261: 428400834R
20262: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 288
20263: 
20264: dossa ja vain 20-30 % jo niukiksi todetuista               säädäntöön ja muutostoimenpitersun on
20265: teknillisten korkeakoulujen resursseista. Kansain-         nyt johtamassa siihen, että teknilliset op-
20266: väliset vertailut puolestaan osoittavat, että suo-         pilaitokset menettävät tähänastisen luon-
20267: malaisen teknis-käytännöllisen insinöörikoulu-             teensa, tasonsa ja suorituskykynsä maam-
20268: tuksen opetusväline-, kalusto- ja laboratoriome-           me teollisuudelle ja toimeentulolle vält-
20269: not ovat vain 5-10 % useimpien teollisuusmai-              tämättömän insinööri- ja teknikkokun-
20270: den vastaavista määrärahoista!                             nan aikaansaamisessa, ja
20271:    Maamme insinöörikoulutus on ajautunut kriit-               mitä Hallitus aikoo tehdä, että nykyi-
20272: tiseen vaiheeseen. Mikäli elinkeinoelämämme                nen suunnittelu-, organisointi- ja lainsää-
20273: kilpailukyvyn turvaamisen edellytyksenä oleva in-          däntötyö lopetetaan teknillisten oppilai-
20274: sinööritaito aiotaan säilyttää ja sitä kehittää,           tosten osalta ja että teknilliset oppilaitok-
20275: koulutuspolitiikassa on ryhdyttävä pikaisiin toi-          set siirretään pois ammattikasvatushalli-
20276: menpiteisiin maamme insinöörikoulutuksen ta-               tuksen ja keskiasteen koulujärjestelmän
20277: son ja aseman pelastamiseksi.                              alaisuudesta ja nopeasti kehitetään kan-
20278:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         sainvälisen teknologian ja sen opetuksen
20279: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               kehityksen mukaisesti ja teollisuuden kil-
20280: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           pailukyvyn, tietoyhteiskunnan ja valtio-
20281: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  neuvoston teknologiapoliittisen peri-
20282:                                                            aatepäätöksen vaatimuksia toteuttamaan
20283:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että               insinöörikoulutus korkea-asteen koulu-
20284:        vuonna 1978 säädetyssä laissa keskiasteen           tuksena ja teknikkokoulutus ammatti-
20285:        koulutuksen kehittämisestä mainitun yh-             koulun tai pitkän työkokemuksen jälkei-
20286:        tenäiskouluperiaatteen soveltaminen lain-           senä aikuiskoulutukseda?
20287: 
20288:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
20289: 
20290:          Esko Almgren                   Pirjo Rusanen              Kimmo Sasi
20291:          Olavi Ronkainen                Helena Pesola              Heikki Järvenpää
20292:          Impi Muroma                    Elsi Hetemäki-Olander      Tuure Junnila
20293:          Matti Viljanen                 Martti Tiuri               Sampsa Aaltio
20294:          Tauno Valo                     Pentti Mäki-Hakola         Matti Lahtinen
20295:          Riitta Uosukainen              Iiro Viinanen              Toivo T. Pohjala
20296:                      Ilkka Kanerva                         Kaarina Dromberg
20297:                                        1984 vp. -- RJC n:o 288                                             3
20298: 
20299: 
20300: 
20301: 
20302:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20303: 
20304:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jestelmän osaa, vaan tarkoituksena on säilyttää
20305: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lukion ja ammatillisten oppilaitosten erityisluon-
20306: olette 29 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn             ne ja kehittää niitä rinnakkaisina koulurusväyli-
20307: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           nä.
20308: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Ammatillista koulutusta kehitetään yhtenäis-
20309: taja Esko Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      kouluperiaatteen mukaisesti lähinnä siten, että
20310: sesta kysymyksestä n:o 288:                            kaikkien koulutusalojen ja koulutusasteiden kou-
20311:                                                        lutuksessa pyritään korkeatasoiseen työelämän
20312:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          vaatimukset täyttävään opetukseen ja siten, että
20313:        vuonna 1978 säädetyssä laissa keskiasteen       koko ikäluokan ammatillisesti eriytyvän koulu-
20314:        koulutuksen kehittämisestä mainitun yh-         tuksen järjestäminen edellyttää ammatillisen
20315:        tenäiskouluperiaatteen soveltaminen lain-       koulutuksen mitoittamisen tarkastelemista yhte-
20316:        säädäntöön ja muutostoimenpiteisiin on          nä kokonaisuutena. Ammatillisen koulutuksen
20317:        nyt johtamassa siihen, että teknilliset op-     eriytyneisyydestä, monista koulutusaloista ja kou-
20318:        pilaitokset menettävät tähänastisen luon-       lutusasteista sekä työelämän erilaisista vaatimuk-
20319:        teensa, tasonsa ja suorituskykynsä maam-        sista johtuen yhtenäiskouluperiaatetta voidaan
20320:        me teollisuudelle ja toimeentulolle vält-       soveltaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
20321:        tämättömän insinööri- ja teknikkokun-           vain suhteellisen yleisellä koulutuksen tavoitteita,
20322:        nan aikaansaamisessa, ja                        sisältöjä, rakennetta ja mitoitusta koskevalla ta-
20323:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että nykyi-       valla. Yhtenäiskouluperiaatteen soveltaminen
20324:        nen suunnittelu, organisointi ja lainsää-       ammatilliseen koulutukseen ei voi koulutuksen
20325:        däntötyö lopetetaan teknillisten oppilai-       perusluonteen takia johtaa ammatillisen koulu-
20326:        tosten osalta ja että teknilliset oppilaitok-   tuksen yhdenmukaistamiseen.
20327:        set siirretään pois ammattikasvatushalli-           Hallituksella ei ole minkäänlaista tarkoitusta
20328:        tuksen ja keskiasteen koulujärjestelmän         ryhtyä alentamaan maamme teknillisten oppilai-
20329:        alaisuudesta ja nopeasti kehitetään kan-        tosten tasoa eikä se ole ryhtynyt mihinkään
20330:        sainvälisen teknologian ja sen opetuksen        konkreettisiin toimenpiteisiin, joista voitaisiin
20331:        kehityksen mukaisesti ja teollisuuden kil-
20332:                                                        tehdä tämänsuuntaisia johtopäätöksiä. Päinvas-
20333:        pailukyvyn, tietoyhteiskunnan ja valtio-        toin hallitus on ryhtynyt määrätietoisesti toteut-
20334:        neuvoston teknologiapoliittisen peri-           tamaan niitä toimenpiteitä, joita insinöörikoulu-
20335:        aatepäätöksen vaatimuksia toteuttamaan          tuksen tasoa ja asemaa selvittänyt eri osapuolia
20336:        insinöörikoulutus korkea-asteen koulu-
20337:                                                        edustava työryhmä yksimielisessä opetusministe-
20338:        tuksena ja teknikkokoulutus ammatti-            riölle vuonna 1982 jättämässään mietinnössä esit-
20339:        koulun tai pitkän työkokemuksen jälkei-         ti.
20340:        senä aikuiskouluruksena?
20341:                                                            Käsitykset aikomuksista liittää teknilliset opis-
20342:                                                        tot ammattikouluun ja alentaa opettajien tasoa
20343:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lienevät liian pitkälle tehtyjä johtopäätöksiä am-
20344: ti seuraavaa:                                          mattikoulutusta koskevan lainsäädännön uusimi-
20345:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä 16           sen alustavan valmistelun yhteydessä kirjatuista
20346: päivänä kesäkuuta 1978 annetun lain (474/78) 2         ajatuksista. Opetusministeriö on jo oikaissut vää-
20347: §:n 1 momentin mukaan keskiasteen koulutusta           rät käsitykset myös julkisuudessa.
20348: kehitetään yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti             Opetusministeriö asetti 21.6.1984 toimikun-
20349: siten kuin tässä laissa säädetään. Erotukseksi         nan, jonka tehtävänä on 31.3.1985 mennessä
20350: peruskoulu-uudistuksessa sovelletusta yhtenäis-        laatia ehdotus laiksi ammatillisista oppilaitoksista
20351: kouluperiaatteesta keskiasteen koulunuudistuk-          ja siihen liittyvistä asetuksentasoisista säädöksistä
20352: sessa ei kuitenkaan pyritä luomaan keskiasteen         sekä 31.5.1986 mennessä suunnitelma toisen uu-
20353: koulutuksesta yhtenäiskoulutyyppistä koulujär-          distusvaiheen jatkovalmistel uista.
20354: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 288
20355: 
20356:    Toimikunnan tehtäväksiannon mukaan valmis-         hinnä hallinnollinen käsite, johon luetaan muu
20357: tellaan ehdotus yhdeksi kaikkia ammatillisia op-      kuin korkeakouluissa annettava ammatillisesti
20358: pilaitoksia koskevaksi puitelaiksi. Asetuksenastei-   eriytyvä koulutus.
20359: set säännökset tultaneen laatimaan oppilaitos-           Valtioneuvosto päätti 9.6.1983 antamissaan
20360: muodoittain siten, että eri oppilaitosmuotojen        keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaa kos-
20361: erilaiset vaatimukset voidaan ottaa riittävästi       kevissa suunnitteluohjeissa yhdenmukaisesti Insi-
20362: huomioon. Näin ollen valmisteltaisiin myös eril-      nöörikoulutustyöryhmän ehdotuksen kanssa, että
20363: linen asetus teknillisistä oppilaitoksista.           insinöörikoulutuksessa ylioppilaspohjaisen koulu-
20364:    Tämä lainsäädännön uudistusvaihe on suunni-        tuksen osuus tulee keskiasteen koulunuudistuk-
20365: teltu saarettavaksi voimaan jo 1.8.1986. Näin         sen yhteydessäkin olemaan noin 70 %, kun
20366: ollen asia pyritään saattamaan eduskunnan käsi-       muussa opistoasteen koulutuksessa vastaava suh-
20367: teltäväksi vuoden 1985 aikana.                        de on 50 %. Samassa yhteydessä nostettiin
20368:    Toimikuntaan on monipuolisen asiantunte-           ylioppilaspohjaisen teknikkokoulutuksen osuus
20369: muksen hankkimista varten asetettu erillinen          aikaisemmin päätetystä kolmanneksesta 50
20370: laajapohjainen asiantuntlJaJaosto, jossa ovat         %:iin.
20371: edustettuina mm. Suomen Työnantajain Keskus-             Teknillisten oppilaitosten opetuksen ja erityi-
20372: liitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto,         sesti insinöörikoulutuksen kehittämiseksi on
20373: AKAVA, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen          käynnistetty myös monia muita, muun muassa
20374: Keskusliitto, Suomen Teknisten Toimihenkilöjär-       Insinöörikoulutustyöryhmän ehdottamia toimen-
20375: jestöjen Keskusliitto, Keskiasteen Opiskelijajär-     piteitä.
20376: jestöjen Neuvottelukunta, Ammatillisten Oppi-            Insinöörikoulutukseen on tarkoitus liittää päät-
20377: laitosten Rehtorit, Yleisten Ammattikoulujen          tötutkielma, "insinöörityö", joka pohjautuisi
20378: Liitto ja Kauppaoppilaitosten Liitto.                 konkreettisiin työelämän tehtävänasetteluihin.
20379:    Teknillisissä oppilaitoksissa annettavan koulu-       Teknikko- ja insinöörikoulutukseen kuuluvan
20380: tuksen kuuluminen keskiasteen koulutuksen ke-         harjoittelun järjestämistä tehostetaan laajenta-
20381: hittämisestä annetun lain soveltamisalaan ja tek-     malla harjoitteluyhdyshenkilötoimintaa teknilli-
20382: nillisten oppilaitosten tarkastelu muiden amma-       sissä oppilaitoksissa ja käyttämällä hyväksi elo-
20383: tillisten oppilaitosten yhteydessä lainsäädäntöä      kuun alusta vuonna 1983 voimaan tulleen koulu-
20384: valmisteltaessa eivät ole olleet eivätkä tule ole-    tussopimusjärjestelmän antamia mahdollisuuk-
20385: maan minkäänlainen este teknikko- ja insinööri-       sia.
20386: koulutuksen kehittämiselle eikä niiden erityisten        Teknillisten oppilaitosten opettajien ammatti-
20387: tarpeiden huomioon ottamiselle.                       taidon kehittämiseksi on luotu opettajille mah-
20388:    Teknillisissä oppilaitoksissa annettavan koulu-    dollisuus siirtyä opetustyöstä pitkähköiksi jak-
20389: tuksen ja varsinkin insinöörikoulutuksen kehittä-     soiksi teollisuusharjoitteluun ja -työskentelyyn.
20390: miseen on opetusministeriössä kiinnitetty viime       Opettajien täydennyskoulutukseen on ryhdytty
20391: vuosina erityistä huomiota yhtenä tärkeimpänä         kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota.
20392: ammatillisen koulutuksen painopistealueena.           Muun muassa tätä silmällä pitäen Tampereen
20393: Opetusministeriön ja ammattikasvatushallituksen       teknilliseen oppilaitokseen on kuluvana vuonna
20394: käynnistämien toimenpiteiden pohjana on mm.           perustettu opettajankoulutusyksikkö.
20395: ollut opetusministeriön asettaman Insinöörikou-          Teknikkojen ja insinöörien ammattitaidon yl-
20396: lutustyöryhmän 27.5. 1982 valmistunut mietintö.       läpitämiseksi on ryhdytty teknillisten oppilaitos-
20397: Yksimielisen ehdotuksen tehneessä työryhmässä         ten kurssitoiminnan tehostamiseen. Ensimmäiset
20398: olivat edustettuina opetusministeriön ja ammat-       kurssitoimenjohtajan toimet on jo perustettu tek-
20399: tikasvatushallituksen lisäksi Suomen Työnanta-        nillisiin oppilaitoksiin. Uusien virkojen lisäykset
20400: jain Keskusliitto, Insinööriliitto ja Suomen Tek-     ovat yleensäkin olleet teknillisissä oppilaitoksissa
20401: nillinen Seura.                                       keskimääräistä suuremmat.
20402:     Insinöörikoulutusta kehitetään edelleen tasol-       Tekniilisten oppilaitosten keskeisten kulutus-
20403: taan ja asemaltaan alemman korkea-asteen kou-         määrärahojen ja laitteiden hankintaan tarkoitet-
20404: lutuksena. Tämä lähtökohta ei ole millään tavalla     tujen kalustomäärärahojen korottamiseen on val-
20405: ristiriidassa keskiasteen koulunuudistuksessa va-     tion teknillisissä oppilaitoksissa kiinnitetty erityis-
20406: littujen toimintalinjojen kanssa eikä myöskään        tä huomiota kuluneen kahden vuoden aikana.
20407: sen kanssa, että insinöörikoulutus luetaan keski-     Laboratoriomäärärahat ovat kuluvana vuonna
20408: asteen ammatillisen koulutuksen käsitteen pii-        noin 52 %, tietokoneen opetuskäyttöön tarkoite-
20409: riin. Keskiasteen ammatillinen koulutus on lä-        tut määrärahat noin 87 % ja oppimateriaali- ja
20410:                                          1984 vp. -      KK n:o 288                                     5
20411: 
20412: kirjastomäärärahat noin 48 % korkeammat kuin             dytty erityisiin toimenpltetsun tavoitteena ope-
20413: vuonna 1982. Vastaavasti kaluston hankkimiseen           tuksen ajan tasalla pitäminen ja tason kohottami-
20414: osoitetut määrärahat ovat nousseet 60 % näiden           nen. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen ja
20415: kahden vuoden aikana.                                    jatkaminen voidaan parhaiten turvata keskiasteen
20416:    Hallitus toteaa, että teknillisissä oppilaitoksissa   ammatillisessa koulujärjestelmässä ja ammattikas-
20417: annettavan koulutuksen kehittämiseksi on ryh-            vatushallituksen alaisuudessa.
20418: 
20419:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
20420: 
20421:                                                                       Opetusministeri Kaan·na Suonio
20422: 6                                      1984 vp. -- KJ( n:o 288
20423: 
20424: 
20425: 
20426: 
20427:                                 Till Riksdagens Herr Talman
20428: 
20429:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           man dock inte i fråga om mellanstadiereformen
20430: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          till att göra mellanstadieutbildningen till en del
20431: av den 25 maj 1984 till vederbörande medlem av         av ett skolsystem av typen enhetsskola. Avsikten
20432: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   är att bevara gymnasiernas och yrkesläroanstalter-
20433: man Esko Almgren m.fl. undertecknade spörs-            nas särdrag och utveckla dem som parallella
20434: mål nr 288:                                            u t bildningsvägar.
20435:                                                            Den yrkesinriktade utbildningen utvecklas en-
20436:            Är Regeringen medveten om att den           ligt enhetsskoleprincipen närmast så, att man
20437:         enhetsskoleprincip, som avses i den år         strävar till att utbildningen inom alla utbild-
20438:         1978 givna lagen om utvecklande av             ningsområden och utbildningsnivåer är på så hög
20439:         utbildningen på mellanstadiet, vid             nivå att den uppfyller arbetslivets krav och så att
20440:         tillämpningen inom lagstiftningen och          anordnandet av den yrkesinriktade utbildningen
20441:         genom ändringsåtgärder nu håller på att        för hela årsklassen förutsätter att man granskar
20442:         leda till att de tekniska läroanstalterna      dimensioneringen av den yrkesinriktade utbild-
20443:         förlorar sin hittillsvarande karaktär, nivå    ningen som en helhet. Beroende på den yrkesin-
20444:         och prestationsförmåga då det gäller att       riktade utbildningens differentiering, på många
20445:         utbilda en ingenjörs- och teknikerkår som      utbildningsområden och utbildningsnivåer samt
20446:         är nödvändig för vår industri och för dess     på arbetslivets olika krav kan enhetsskoleprinci-
20447:         utkomst, samt                                  pen tillämpas på utvecklandet av den yrkesin-
20448:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       riktade utbildningen på en relativt allmän nivå i
20449:         för att den pågående planeringen, orga-        fråga om utbildningens målsättningar, innehåll,
20450:         niseringen och lagstiftningsarbetet i fråga    struktur och dimensionering. Tillämpningen av
20451:         om de tekniska läroanstalterna avslutas        enhetsskoleprincipen på den yrkesinriktade ut-
20452:         samt att de tekniska läroanstalternas ka-      bildningen kan inte på basen av utbildningens
20453:         raktär ändras så att de inte mera underly-     grundkaraktär leda till ett förenhetligande av den
20454:         der yrkesutbildningsstyrelsen och utbild-      yrkesinriktade utbildningen.
20455:         ningssystemet på mellanstadiet och att de          Regeringen har inte för avsikt att sänka nivån
20456:         i snabb takt utvecklas i överensstämmelse      för de tekniska läroanstalterna i vårt land och
20457:         med den internationella tekoologin och         regeringen har inte vidtagit några konkreta åtgär-
20458:         utvecklingen i fråga om undervisningen         der varav man kunde dra denna slutsats. Tvärtom
20459:         däri så att ingenjörsutbildningen ges på       har regeringen målmedvetet börjat genomföra de
20460:         högskolenivå för att motsvara de krav          åtgärder, vilka en arbetsgrupp som utrett nivå
20461:         som industrins konkurrensförmåga, infor-       och status för ingenjörsutbildningen och som
20462:         mationssamhället och statsrådets teknolo-      företrätt olika parter framfört i sitt enhälliga
20463:         gipolitiska principbeslut ställer och att       betänkande som den år 1982 överlämnade till
20464:         teknikerutbildningen ges såsom vuxenut-        undervisningsministeriet.
20465:         bildning efter genomgången yrkesskola
20466:         eller långvarig arbetserfarenhet?                  Uppfattningen att det finns intentioner att
20467:                                                        ansluta de tekniska läroanstalterna till yrkessko-
20468:                                                        lorna och sänka lärarnas nivå torde vara för långt
20469:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       dragna slutsatser av de tankar som antecknades
20470: framföra följande:                                     vid den beredande behandlingen av reformen av
20471:    Enligt 2 § 1 mom. lagen av den 16 juni 1978          lagstiftningen om yrkesinriktad utbildning.
20472: om utvecklande av utbildningen på mellansta-           Undervisningsministeriet har redan offentligt
20473: diet utvecklas utbildningen på mellanstadiet en-       korrigerat missuppfattningarna.
20474: ligt enhetsskoleprincipen på sätt i denna lag              U ndervisningsministeriet tillsatte 21.6. 1984 en
20475: stadgas. Till åtskillnad från den enhetsskoleprin-      kommission med u ppgift att före 31. 3. 198 5
20476: cip som tillämpas på grundskolereformen strävar        framlägga ett förslag tilllag om yrkesläroanstalter
20477:                                          1984 vp. -      KK n:o 288                                         7
20478: 
20479: samt om stadganden i anslutning därtill på               utbildningsstyrelsen även för Arbetsgivarnas i
20480: förordningsnivå samt att före 31.5.1986 uppgöra          Finland Centralförbund, Ingenjörsförbundet och
20481: en pian för de fortsatta beredningarna för den           Suomen Teknillinen Seura.
20482: andra fasen.                                                 Ingenjörsutbildningen utvecklas vidare i fråga
20483:     I enlighet med kommissionens uppdrag be-             om nivå och status såsom utbildning på lägre
20484: reder man förslag till en ramlag som gäller alla         högskolenivå. Denna utgångspunkt står på inget
20485: yrkesläroanstalter. Man kommer antagligen att            sätt i strid med de verksamhetslinjer som valts i
20486: utarbeta stadganden på förordningsnivå skilt för         samband med mellanstadiereformen och inte
20487: läroanstalter av olika slag så, att det är möjligt att   heller med att ingenjörsutbildningen anses höra
20488: ta tillräcklig hänsyn till de fordringar som läroan-     till den yrkesinriktade utbildningen på mellan-
20489: stalter av olika slag ställer. Således kommer man        stadiet. Den yrkesinriktade utbildningen på mel-
20490: även att bereda en särskild förordning om teknis-        lanstadiet är närmast ett administrativt begrepp,
20491: ka läroanstalter.                                        som inkluderar all annan yrkesinriktad utbild-
20492:     Man har planerat att detta reformskede i fråga       ning än den som ges vid högskolorna.
20493: om ovan nämnda lagstiftning kommer att träda i               I de planeringsanvisningar för utbildnings-
20494: kraft redan den 1.8.1986. Således strävar man till       programmet för mellanstadieutbildningen som
20495: att ärendet kommer att undergå en riksdagsbe-            statsrådet 9.6.1983 givit fattade statsrådet i över-
20496: handling under 1985.                                     ensstämmelse med det förslag som arbetsgruppen
20497:     För att förvärva en hög sakkunnignivå inom           för ingenjörsutbildning framlade beslut om att
20498: kommissionen har man tillsatt en särskild sektion        den på studentexamen baserade utbildningens
20499: av sakkunniga på bred bas. Sektionen består av           andel kommer även i samband med mellansta-
20500: representanter för bl.a. Arbetsgivarnas i Finland        diereformen att vara 70 % medan det motsva-
20501: Centralförbund, Finlands Fackförbunds Central-           rande talet inom annan utbildning på institutni-
20502: organisation, AKAVA, Tjänstemannaorganisatio-            vå är 50 %. I detta sammanhang höjdes den på
20503: nernas Centralförbund, Finlands Tekniska Funk-           studentexamen baserade teknikerutbildningens
20504: tionärsorganisationers Centralförbund, Delega-           andel från en tredjedel, som tidigare bestämts,
20505: tionen för organisationerna för studerande på            tili 50 %. För att undervisningen vid de tekniska
20506: mellanstadiet, rektorerna vid yrkesläroanstalter-        läroanstalterna och i synnerhet ingenjörsutbild-
20507:  na; Förbundet för Allmänna Y rkesskolor och             ningen skall kunna utvecklas har man vidtagit
20508: Handelsläroverkens Förbund.                              flera andra åtgärder, bl.a. sådana som arbets-
20509:     Det faktum att den. utbildning som ges vid de        gruppen för ingenjörsutbildning föreslagit.
20510:  tekniska läroanstalterna hör till det tillämp-              Avsikten är att ansluta tili ingenjörsutbild-
20511:  ningsområde som avses i lagen om utvecklande            ningen en slutavhandling, "ingenjörsarbete"
20512:  av utbildningen på mellanstadiet och att de             som bör basera sig på arbetslivets konkreta krav.
20513:  tekniska läroanstalterna granskas i samband med         Anordnande av den praktik som ansluter sig tili
20514: andra yrkesläroanstalter har inte vid beredningen        tekniker- och ingenjörsutbildningen effektiveras
20515:  av denna lagstiftning varit eller kommer att vara       så att man utvidgar den praktikverksamhet, som
20516:  något hinder för utvecklandet av tekniker- och          sköts av kontaktpersoner vid de tekniska läroan-
20517: ingenjörsutbildningen eller för beaktandet av de         stalterna och så att man utnyttjar de möjligheter
20518: särskilda behoven inom utbildningen.                     som det utbildningsavtalssystem medfört, som
20519:     Under de senaste åren har man vid undervis-          man börjat tillämpa från början av augusti 1983.
20520:  ningsministeriet särskilt fäst uppmärksamhet vid            För utvecklandet av yrkeskompetensen för lä-
20521:  urvecklandet av den utbildning som ges vid de           rarna vid de tekniska läroanstalterna har man
20522:  tekniska läroanstalterna och i synnerhet vid ut-        gett lärarna möjlighet att lämna undervisningsar-
20523:  vecklandet av ingenjörsutbildningen som ett av          betet för relativt långa perioder och övergå tili att
20524:  de viktigaste tyngdpunktsområdena inom den              praktisera och arbeta i fabrik. Man har allt mera
20525:  yrkesinriktade utbildningen. Grundvalen för de          börjat fästa uppmärksamhet vid den komplette-
20526:  åtgärder som undervisningsministeriet och yrkes-        rande utbildningen för lärare. Bl.a. med tanke
20527:  utbildningsstyrelsen vidtagit har bl.a. varit det       på detta har en lärarutbildningsenhet vid Tam-
20528:  betänkande som den av undervisningsministeriet          merfors tekniska läroanstalt inrättats under inne-
20529:  tillsatta arbetsgruppen för ingenjörsutbildning         varande år. För att yrkeskompetens för tekniker
20530:  27.5.1982 fick färdigt. Arbetsgruppen som fram-         och ingenjörer skall kunna upprätthållas har man
20531:  lade ett enhälligt förslag bestod utom av repre-        börjat effektivera kursverksamheten vid de tek-
20532:  sentanter för undervisningsministeriet och yrkes-       niska läroanstalterna. De första befattningarna
20533: 8                                      1984 vp. -- EJ( n:o 288
20534: 
20535:  för kur~verksarnhetsledare har ·:.Jan inrättats vid   bibliotek är ca 48 % högre än 1982. På motsva-
20536:  de tekniska läroanstalterna. Ökmngen av antalet       rande sätt har de anslag som är avsedda för
20537:  nya tjänster har vid de tekniska läroanstalterna i    anskaffning av inventarier ökat med 60 % under
20538:  allmänhet varit större än i genomsnitt.               dessa år.
20539:     Vid statens tekniska läroanstalter har man            Regeringen konstaterar, att man vidtagit sär-
20540:  under de två senaste åren särskilt fäst uppmärk-      skilda åtgärder för att den undervisning som ges
20541:  sarnhet vid en höjning av anslagen för centrala       vid de tekniska läroanstalterna skall kunna främ-
20542:  konsumtionskostnader och av de inventarieanslag       jas. Såsom målsättning har man uppställt att
20543: "som behövs för anskaffning av apparatur vid de        hålla undervisningen vid dagsläget och höja dess
20544:  tekniska läroanstalterna. Laboratorieanslagen är      nivå. Dessa åtgärder kan bäst tryggas samt vida-
20545:  under innevarande år ca 52 % högre än år 1982.        reutvecklas inom utbildningssystemet för den
20546:  Anslagen för datorer för undervisningsändamål         yrkesinriktade utbildningen på mellanstadiet och
20547:  är ca 87 % och anslagen för läromedel och             under yrkesutbildningsstyrelsens överinseende.
20548: 
20549:      Helsingfors den 18 september 1984
20550: 
20551:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
20552:                                                1984 vp.
20553: 
20554: Skriftligt spörsmål nr 289
20555: 
20556: 
20557: 
20558: 
20559:                                   Nordman m.fl.: Om beviljande av statsandelar tili kommunernas
20560:                                     lokala organisationer för understöd för upprätthåliande av ut-
20561:                                     rymmen
20562: 
20563: 
20564:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20565: 
20566:    Sedan år 1979 beviljar undervisningsminis-         domsverksamhet nödiga utrymmen samt för hy-
20567: teriet bidrag för renovering av ungdomsföre-          resutgifter för samma ändamål. Däremot berätti-
20568: ningshus. I år har ca 3,5 milj. mark fördelats.       gar inte korumunala driftsbidrag för uf-förening-
20569: Även kommuner hjälper ideelia föreningar eko-         ars utrymmen tili statsandelar.
20570: nomiskt vid renovering av verksamhetsutrym-              Det ligger i samhäliets intresse att de ideelia
20571: men. Genom detta samarbete har många före-            föreningshusen, över 3 000 i vårt land, kan
20572: ningshus kunnat räddas från förfali och försättas i   renoveras, upprätthålias och användas. Kommu-
20573: tidsenligt skick. Det ligger i samhällets intresse    nalt övertagande är inte att rekommendera, ef-
20574: att hjälpa enskilda föreningar att upprätthålia       tersom varken ledarkrafterna elier anslagen skulie
20575: egna utrymmen, som förutom kommunens egna             räcka tili för att upprätthålia motsvarande verk-
20576: elier upphyrda utrymmen kan stälias tili ung-         samhet. För den skuli är det motiverat att ändra
20577: domsverksamhetens förfogande. Särskilt i gles-        arbetsfördelningen melian staten, kommunerna
20578: bygden utgör ungdomsföreningshusen centrala           och föreningarna. Staten bör fortsätta att under-
20579: samlingsplatser för fritidsaktiviteterna och spelar   stöda renoveringar, medan kommunerna bör
20580: en värdefuli roli för den allmänna utvecklingen.      uppmuntras att hjälpa tili med driftskostnaderna
20581: Genom renoveringsbidragen uppmuntrar staten           och underlätta den egentliga verksamheten. Det-
20582: och kommunerna ungdomarnas egna initiativ             ta skulie underlättas om kommunernas bidrag
20583: och ansvarstagande och därmed det ideelia ung-        skulie berättiga tili statsandelar.
20584: domsarbetet.                                             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
20585:    Efter genomförd renovering brottas föreningar-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20586: na igen med höga driftskostnader, inte minst för      ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
20587: uppvärmningen. Det är vanligt att mera än             följande spörsmål:
20588: hälften av inkomsterna slukas av driftskostnader-               Är Regeringens beredd att ändra ung-
20589: na för fastigheten. Föreningarna tvingas inrikta             domslagen ( 1171 72) så att kommunernas
20590: sig ensidigt på inkomstbringande verksamhet                  understöd tili ideelia, politiska och andra
20591: elier låta bli att hålia dörrama öppna.                      lokala ungdomsföreningar för upprätthål-
20592:  Enligt ungdomslagen (117/72) erhålier kom-                  lande av sina utrymmen berättigar tili
20593: munema statsandelar för hyresvärden av för ung-              statsandelar?
20594: 
20595:      Helsingfors den 29 maj 1984
20596: 
20597:          Håkan Nordman                   Håkan Malm                     Elisabeth Rehn
20598: 
20599: 
20600: 
20601: 
20602: 428400826F
20603: 2                                        1984 vp. -- EJC n:o 289
20604: 
20605: Kirjallinen kysymys n:o 289                                                                       Suomennos
20606: 
20607: 
20608: 
20609: 
20610:                                      Nordman ym.: Valtionavun myöntämisestä kuntien paikallisille
20611:                                        järjestöille toimitilojen ylläpitoon myöntämiin avustuksiin
20612: 
20613: 
20614:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20615: 
20616:    Vuodesta 1979 alkaen opetusministeriö on              jen vuokra-arvoista ja samaan tarkoitukseen
20617: myöntänyt avustusta nuorisoseurantalojen kun-            vuokrattujen tilojen ja alueiden vuokramenoista.
20618: nostamiseksi. Tänä vuonna on jaettu n. 3,5 milj.         Sitä vastoin kunnalliset nuorisoseuratilojen käyt-
20619: markkaa. Myös kunnat avustavat taloudellisesti           töavustukset eivät oikeuta valtionapuun.
20620: aatteellisia yhdistyksiä toimitilojen kunnostami-           On yhteiskunnan edun mukaista, että maam-
20621: sessa. Tämän yhteistyön avulla on monta seuro-           me yli 3 000 aatteellista seurojentaloa voidaan
20622: jentaloa voitu pelastaa rappeutumiselta ja saattaa       kunnostaa, ylläpitää ja käyttää. Näiden siirtämi-
20623: ajanmukaiseen kuntoon. Yhteiskunnan edun                 nen kunnille ei ole suotavaa, sillä ohjaajavoima-
20624: mukaista on auttaa yksityisiä yhdistyksiä ylläpitä-      varat eivätkä myöskään määrärahat riittäisi ylläpi-
20625: mään omia tiloja, joita kuntien omien tai vuok-          tämään vastaavaa toimintaa. Siitä syystä on pe-
20626: rattujen tilojen lisäksi voidaan luovuttaa nuoriso-      rusteltua muuttaa työnjakoa valtion, kuntien ja
20627: toiminnan käyttöön. Varsinkin harvaan asutuilla          yhdistysten kesken. Valtion tulee edelleen tukea
20628: seuduilla nuorisoseurantalot ovat keskeisiä ko-          tilojen kunnostamista, kun taas kuntia tulee
20629: koontumispaikkoja vapaa-ajan toiminnan kan-              rohkaista auttamaan käyttökustannuksissa ja hel-
20630: nalta ja ovat tärkeä osa yleistä kehitystä. Kunnos-      pottamaan varsinaista toimintaa. Tämä helpot-
20631: tusavustuksilla valtio ja kunnat tukevat nuorison        tuisi, jos kuntien avustus oikeuttaisi valtion-
20632: omia aloitteita ja vastuuta ja sitä kautta aatteellis-   apuun.
20633: ta nuorisotyötä.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20634:    Tilojen kunnostamisen jälkeen taas yhdistykset        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20635: kamppailevat korkeiden käyttökustannusten                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20636: kanssa, varsinkin lämmityksen suhteen. On taval-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20637: lista että yli puolet tuloista kuluu kiinteistön                   Onko Hallitus valmis muuttamaan
20638: käyttökustannuksiin. Yhdistykset pakotetaan                      nuorisolakia (117/72) siten, että kuntien
20639: suuntautumaan yksipuolisesti tuloja tuottavaan                   avustus aatteellisille, poliittisille ja muille
20640: toimintaan tai pitämään ovet suljettuina.                        paikallisille nuorisoseuroille näiden tilo-
20641:    Nuorisolain (117 /72) mukaan kunnat saavat                    jen ylläpitämiseksi oikeuttaisi valtion-
20642: valtionapua nuorisotoiminnalle tarpeellisten tilo-               apuun?
20643: 
20644:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
20645: 
20646:           Håkan Nordman                    Håkan Malm                        Elisabeth Rehn
20647:                                          1984 vp. -- KJ( n:o 289                                           3
20648: 
20649: 
20650: 
20651: 
20652:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20653: 
20654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               -- avustuksen saanut yhteisö on rekisteröity
20655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             paikallinen nuorisoyhdistys taikka se, tai sen
20656: olette 29 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                jäsenet kuuluvat jäseninä valtakunnalliseen nuo-
20657: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              risojärjestöön.
20658: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-            Edellä mainittu vuosiavustus on siis järjestön
20659: taja Håkan Nordmanin ym. näin kuuluvasta                  toiminnan tukemiseksi myönnettävä yleisavustus.
20660: kirjallisesta kysymyksestä n:o 289:                          Opetusministeriön 4.2.1977 yhteistyössä kun-
20661:                                                           tien keskusjärjestöjen kanssa paikallisten nuoriso-
20662:           Onko Hallitus valmis muuttamaan                 yhdistysten avustamisesta antamien ohjeiden mu-
20663:         nuorisolakia (117/72) siten, että kuntien         kaan nuorisolautakunta voi myöntää yleisavustus-
20664:         avustus aatteellisille, poliittisille ja muille   ten lisäksi erityisavustuksia nuorisolautakunnan
20665:         paikallisille nuorisoseuroille näiden tilo-       ennalta määrittelemään tarkoitukseen. Ohjeissa
20666:         jen ylläpitämiseksi oikeuttaisi valtion-          mainitaan erityisavustuksen eraana muotona
20667:         apuun?                                            mm. toimitila-avustus, josta sanotaan: ''Toimi-
20668:                                                           tila-avustusta voidaan myöntää nuorisoyhdistyk-
20669:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          sen omistaman tai vuokraaman toimitilan käytös-
20670: ti seuraavaa:                                             tä aiheutuviin menoihin.'' Nuorisoyhdistysten
20671:    Kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien nuo-           toimitila-avustusten osalta valtionosuuden ulko-
20672: risotyöhön annettavasta valtionavusta annetun             puolelle jäävät ainoastaan investointiavustukset
20673: lain (117 /72) mukaan voidaan kunnille myöntää            eli toimitilojen perusparannuksiin ja rakentami-
20674: valtionosuutta aatteellisille, poliittisille ja muille    seen myönnetyt avustukset.
20675: paikallisille nuorisoyhdistyksille myönnettäviin             Näin ollen voimassa olevan lainsäädännön mu-
20676: vuosiavustuksiin, joita koskevista ehdoista ope-          kaan, mikäli edellä mainitut edellytykset on
20677: tusministeriö antaa tarkemmat ohjeet.                     täytetty, paikallisille nuorisoseuroille voidaan
20678:    Opetusministeriön 16.6.1983 antaman sovelta-           myöntää valtionosuutta näiden tilojen ylläpitä-
20679: mispäätöksen mukaan valtionosuuden saannin                mtseen.
20680: edellytyksenä on, että                                       Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun-
20681:    -- avustus on myönnetty yhteisölle, jonka              nalle esitys laiksi kuntien nuorisotyöstä. Tällä
20682: jäsenistöstä ainakin 213 on 7--24-vuotiaita; toi-         lailla uudistetaan nyt voimassa oleva nuorisolau-
20683: minnan laajuutta arvioitaessa voidaan kuitenkin           takuntalaki. Uuden lain mukaan tulisivat kaikki
20684: ottaa huomioon toimintaan osallistuvien 5--24-            nuorisoyhdistyksille myönnettävät avustukset ole-
20685: vuotiaiden määrä,                                         maan valtionosuuteen oikeuttavia menoja.
20686: 
20687:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
20688: 
20689:                                                                         Opetusministeri Kaarina Suonio
20690: 4                                        1984 vp. -- ~ n:o 289
20691: 
20692: 
20693: 
20694: 
20695:                                  Till Riksdagens Herr Talman
20696: 
20697:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             fundet elier dess medlemmar är medlemmar i en
20698: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            riksomfattande ungdomsorganisation.
20699: av den 29 maj 1984 tili vederbörande medlem av              Ovan nämnda årliga understöd är alitså ali-
20700: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-     männa understöd för stödjande av verksamheten
20701: man Håkan Nordman m.fl. undertecknade                    vid organisationer. Enligt de anvisningar om
20702: spörsmål nr 289:                                         stödjande av lokala ungdomsföreningar, som
20703:                                                          undervisningsministeriet 4. 2.1977 utfärdat i sam-
20704:            Är Regeringen beredd att ändra ung-           arbete med de kommunala centralorganisationer-
20705:         domslagen ( 1171 72) så att kommunernas          na kan ungdomsnämnden bevilja utom alimänna
20706:         understöd tili ideelia, politiska och andra      understöd även särskilda understöd för sådant
20707:         lokala ungdomsföreningar för upprätthål-         ändamål som ungdomsnämnden på förhand de-
20708:         lande av sina utrymmen berättigar tili           finierat. I anvisningarna nämns såsom en form av
20709:         statsandelar?                                    särskilda understöd bl.a. understöd för ut-
20710:                                                          rymmen, varom sägs: ''Understöd för utrymmen
20711:    Såsom svar på detta spörmål får jag vördsamt          kan beviljas för de kostnader som användningen
20712: framföra följande:                                       av de utrymmen föranleder vilka ägs elier hyrts
20713:    Enligt lagen om kommunala ungdomsnämn-                av ungdomsföreningen. '' I fråga om de under-
20714: der och statsunderstöd för det kommunala ung-            stöd som beviljas för ungdomsföreningarnas ut-
20715: domsarbetet ( 1171 72) kan kommuner beviljas             rymmena är det endast investeringsunderstöden,
20716: statsandel för årliga understöd tili ideelia, politis-   dvs. de understöd som beviljas för grundförbätt-
20717: ka och andra lokala ungdomsföreningar. Under-            ringar och byggande av utrymmen, som inte
20718: visningsministeriet ger noggrannare anvisningar          inberäknas i statsandelen.
20719: om vilikoren för dessa understöd.                           Således kan enligt gäliande lagstiftning, om
20720:    Enligt    undervisningsministeriets       tiliämp-    ovan nämnda förutsättningar föreligger, lokala
20721: ningsbeslut av den 16.6.1983, förutsätts för be-         ungdomsföreningar beviljas statsunderstöd för
20722: viljande av statsandel                                   upprätthållande av dessa utrymmen. Regeringen
20723:    - att understöd beviljats samfund, av vars            har för avsikt att tili riksdagen avlåta en proposi-
20724: medlemmar åtminstone 2/3 är 7-24 åringar;                tion med förslag tili lag om det kommunala
20725: vid bedömningen av verksamhetens omfattning              ungdomsarbetet. Med stöd av denna lag förnyas
20726: kan man dock ta hänsyn tili antalet 5--24                den nugällande lagen om ungdomsnämnder.
20727: åringar som deltar i verksamheten,                       Enligt den nya lagen kommer alla de understöd
20728:    -- att det samfund som fått understödet är en         som beviljas ungdomsföreningar vara sådana ut-
20729: registrerad loka! ungdomsförening elier att sam-         gifter som berättigar tili stadsunderstöd.
20730: 
20731:      Helsingfors den 18 september 1984
20732: 
20733:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
20734:                                         1984 vp. -      KK n:o 290
20735: 
20736: Kirjallinen kysymys n:o 290
20737: 
20738: 
20739: 
20740: 
20741:                                     Wasz-Höckert: Opetuksen tason turvaamisesta teknillisissä opistois-
20742:                                       sa
20743: 
20744: 
20745:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20746: 
20747:    Maan vienti perustuu pääasiassa tekniselle           riölle kohdistetussa kirjelmässään. Myös maan
20748: osaamiselle ja korkealle tietotasolle puunjalos-        teknillisten opistojen rehtorit ovat arvostelleet
20749: tus-, telakka- ja konepajateollisuudessa sekä ra-       tätä kehitystä. On kyseenalaista onko teknillisten
20750: kennus- ja konsulttitoiminnan aloilla. Maan ny-         opistojen myönteinen kehittäminen mahdollista
20751: kyisen korkean osaamisen tason ylläpitäminen            niin kauan kun ne organisatorisesti kuuluvat
20752: sekä kehittäminen edellyttävät, että korkeakou-         keskiasteen piiriin.
20753: lutasoisen tieteellisen tutkimuksen voimavaroja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20754: lisätään. Yhtä tärkeätä on, että opetuksen tason        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20755: teknillisissä opistoissa ei missään olosuhteissa sal-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20756: lita taantua. Kuitenkin on ollut havaittavissa          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20757: kehityssuunta, joka alentaa teknisen opetuksen
20758: tasoa ja samanaikaisesti maclaitaa opettajien päte-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20759: vyysvaatimuksia.                                               siin estääkseen opetuksen tason laskemi-
20760:    Teollisuuden koulutusvaliokunta on jo kiinnit-              sen maan teknillisissä opistoissa, ja
20761: tänyt huomiota tähän arveluttavaan kehitykseen                    onko Hallituksella suunnitelmia irrot-
20762: 11 päivänä toukokuuta päivätyssä opetusministe-                taa teknilliset opistot keskiasteen piiristä?
20763: 
20764:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1984
20765: 
20766:                                             Ole Wasz-Höckert
20767: 
20768: 
20769: 
20770: 
20771:  4284008355
20772: 2                                               1984 vp.
20773: 
20774: Skriftligt spörsmål nr 290
20775: 
20776: 
20777: 
20778: 
20779:                                    Wasz-Höckert: Om tryggad undervisningsnivå vid de tekniska
20780:                                      instituten
20781: 
20782: 
20783:                                 Till Riksdagens Herr Talman
20784: 
20785:    Landets export baserar sig i huvudsak på            en skrivelse till undervisningsministeriet. Kritik
20786: teknisk färdighet och hög kunskapsnivå inom            av denna utveckling har framställts jämväl av
20787: träförädlings-, varvs- och verkstadsindustrin samt     rektorerna för landets tekniska institut. Det kan
20788: byggnads- och konsultprojekt. För att bibehålla        ifrågasättas, om en positiv utveckling av verksam-
20789: landets nuvarande kvalitativa kunnande och yt-         heten i de tekniska instituten är möjlig, så länge
20790: terligare utveckla detta förutsätts det ökade resur-   som de organisatoriskt räknas till mellanstadiet.
20791: ser för vetenskapligt forskningsarbete inom det           Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
20792: tekniska högskoleväsendet. Lika viktigt är det att     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20793: undervisningens nivå vid de tekniska instituten        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
20794: under inga omständigheter får tillåtas stagnera        följande spörsmål:
20795: eller sjunka. Emellertid kan en utveckling iaktta-
20796: gas, som sänker nivån för den tekniska undervis-                   Ämnar Regeringen skrida till åtgärder
20797: ningen och samtidigt förutsätter lägre kompe-                 f<.::: att förhindra en sänkning av undervis-
20798: tensfordringar för lärarna. Denna oroväckande                 ningsnivån vid landets tekniska institut
20799: tendens har redan påpekats av industrins skol-                och
20800: ningsutskott, som den 11 maj d.å. har inlämnat                     har Regeringen planerat att lösgöra de
20801:                                                               tekniska instituten från mellanstadiet?
20802: 
20803:      Helsingfors den 29 maj 1984
20804: 
20805:                                            Ole Wasz-Höckert
20806:                                         1984 vp. -      KK n:o 290                                       3
20807: 
20808: 
20809: 
20810: 
20811:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20812: 
20813:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         huomioon. Näin ollen valmisteltaisiin myös eril-
20814: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           linen asetus teknillisistä oppilaitoksista.
20815: olette 29 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn                  Tämä lainsäädännön uudistusvaihe on suunni-
20816: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            teltu saarettavaksi voimaan jo 1.8.1986. Näin
20817: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       ollen asia pyritään saattamaan eduskunnan käsi-
20818: taja Ole Wasz-Höckertin näin kuuluvasta kirjalli-       teltäväksi vuoden 1985 aikana.
20819: sesta kysymyksestä n:o 290:                                 Toimikuntaan on monipuolisen asiantunte-
20820:                                                         muksen hankkimista varten asetettu erillinen
20821:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         laajapohjainen asiantuntlJaJaosto, jossa ovat
20822:         siin estääkseen opetuksen tason laskemi-        edustettuina mm. Suomen Työnantajain Keskus-
20823:         sen maan teknillisissä opistoissa, ja           liitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto,
20824:            onko Hallituksella suunnitelmia irrot-       AKAVA, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen
20825:         taa teknilliset opistot keskiasteen piiristä?   Keskusliitto, Suomen Teknisten Toimihenkilöjär-
20826:                                                         jestöjen Keskusliitto, Keskiasteen Opiskelijajär-
20827:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           jestöjen Neuvottelukunta, Ammatillisten Oppi-
20828: seuraavaa:                                              laitosten Rehtorit, Yleisten Ammattikoulujen
20829:                                                         Liitto ja Kauppaoppilaitosten Liitto.
20830:     Hallituksella ei ole minkäänlaista tarkoitusta          Teknillisissä oppilaitoksissa annettavan koulu-
20831: ryhtyä alentamaan maamme teknillisten oppilai-          tuksen kuuluminen keskiasteen koulutuksen ke-
20832: tosten tasoa eikä se ole ryhtynyt mihinkään             hittämisestä annetun lain soveltamisalaan ja tek-
20833: konkreettisiin toimenpiteisiin, joista voitaisiin       nillisten oppilaitosten tarkastelu muiden amma-
20834: tehdä tämänsuuntaisia johtopäätöksiä. Päinvas-          tillisten oppilaitosten yhteydessä lainsäädäntöä
20835: toin hallitus on ryhtynyt määrätietoisesti toteut-      valmisteltaessa eivät ole olleet eivätkä tule ole-
20836: tamaan niitä toimenpiteitä, joita insinöörikoulu-       maan minkäänlainen este teknikko- ja insinööri-
20837: tuksen tasoa ja asemaa selvittänyt eri osapuolia        koulutuksen kehittämiselle eikä niiden erityisten
20838: edustava työryhmä yksimielisessä opetusministe-         tarpeiden huomioon ottamiselle.
20839: riölle vuonna 1982 jättämässään mietinnössä esit-
20840:                                                             Teknillisissä oppilaitoksissa annettavan koulu-
20841: ti.                                                     tuksen ja varsinkin insinöörikoulutuksen kehittä-
20842:     Käsitykset aikomuksista liittää teknilliset opis-   miseen on opetusministeriössä kiinnitetty viime
20843: tot ammattikouluun ja alentaa opettajien tasoa          vuosina erityistä huomiota yhtenä tärkeimpänä
20844: lienevät liian pitkälle tehtyjä johtopäätöksiä am-      ammatillisen koulutuksen painopistealueena.
20845: mattikoulutusta koskevan lainsäädännön uusimi-          Opetusministeriön ja ammattikasvatushallituksen
20846: sen alustavan valmistelun yhteydessä kirjatuista        käynnistämien toimenpiteiden pohjana on mm.
20847: ajatuksista. Opetusministeriö on .io oikaissut vää-     ollut opetusministeriön asettaman Insinöörikou-
20848: rät käsitykset myös julkisuudessa.                      lutustyöryhmän 27.5.1982 valmistunut mietintö.
20849:     Opetusministeriö asetti 21.6.1984 toimikun-         Yksimielisen ehdotuksen tehneessä työryhmässä
20850: nan, jonka tehtävänä on 31.3.1985 mennessä              olivat edustettuina opetusministeriön ja ammat-
20851: laatia ehdotus laiksi ammatillisista oppilaitoksista     tikasvatushallituksen lisäksi Suomen Työnanta-
20852: ja siihen liittyvistä asetuksentasoisista säädöksistä   jain Keskusliitto, Insinööriliitto ja Suomen Tek-
20853: sekä 31.5.1986 mennessä suunnitelma toisen uu-          nillinen Seura.
20854: distusvaiheen jatkovalmisteluista.                          Insinöörikoulutusta kehitetään edelleen tasol-
20855:     Toimikunnan tehtäväksiannan mukaan valmis-           taan ja asemaltaan alemman korkea-asteen kou-
20856:  tellaan ehdotus yhdeksi kaikkia ammatillisia op-       lutuksena. Tämä lähtökohta ei ole millään tavalla
20857:  pilaitoksia koskevaksi puitelaiksi. Asetuksenastei-     ristiriidassa keskiasteen koulunuudistuksessa va-
20858:  set säännökset tultaneen laatimaan oppilaitos-         littujen toimintalinjojen kanssa eikä myöskään
20859:  muodoittain siten, että eri oppilaitosmuotojen         sen kanssa, että insinöörikoulutus luetaan keski-
20860:  erilaiset vaatimukset voidaan ottaa riittävästi         asteen ammatillisen koulutuksen käsitteen pii-
20861: 4                                     1984 vp. -- KJ( n:o 290
20862: 
20863: riin. Keskiasteen ammatillinen koulutus on lä-        soiksi teollisuusharjoitteluun ja -työskentelyyn.
20864: hinnä hallinnollinen käsite, johon luetaan muu        Opettajien täydennyskoulutukseen on ryhdytty
20865: kuin korkeakouluissa annettava ammatillisesti         kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota.
20866: eriytyvä koulutus.                                    Muun muassa tätä silmällä pitäen Tampereen
20867:    Valtioneuvosto päätti 9.6.1983 antamissaan         teknilliseen oppilaitokseen on kuluvana vuonna
20868: keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaa kos-       perustettu opettajankoulutusyksikkö.
20869: kevissa suunnitteluohjeissa yhdenmukaisesti Insi-        Teknikkojen ja insinöörien ammattitaidon yl-
20870: nöörikoulutustyöryhmän ehdotuksen kanssa, että        läpitämiseksi on ryhdytty teknillisten oppilaitos-
20871: insinöörikoulutuksessa ylioppilaspohjaisen koulu-     ten kurssitoiminnan tehostamiseen. Ensimmäiset
20872: tuksen osuus tulee keskiasteen koulunuudistuk-        kurssitoimenjohtajan toimet on jo perustettu tek-
20873: sen yhteydessäkin olemaan noin 70 %, kun              nillisiin oppilaitoksiin. Uusien virkojen lisäykset
20874: muussa opistoasteen koulutuksessa vastaava suh-       ovat yleensäkin olleet teknillisissä oppilaitoksissa
20875: de on 50 %. Samassa yhteydessä nostettiin yliop-      keskimääräistä suuremmat.
20876: pilaspohjaisen teknikkokoulutuksen osuus aikai-          Teknillisten oppilaitosten keskeisten kulutus-
20877: semmin päätetystä kolmanneksesta 50 % :iin.           määrärahojen ja laitteiden hankintaan tarkoitet-
20878:    Teknillisten oppilaitosten opetuksen ja erityi-    tujen kalustomäärärahojen korottamiseen on val-
20879: sesti insinöörikoulutuksen kehittämiseksi on          tion teknillisissä oppilaitoksissa kiinnitetty erityis-
20880: käynnistetty myös monia muita, muun muassa            tä huomiota kuluneen kahden vuoden aikana.
20881: Insinöörikoulutustyöryhmän ehdottamia toimen-         Laboratoriomäärärahat ovat kuluvana vuonna
20882: piteitä.                                              noin 52 %, tietokoneen opetuskäyttöön tarkoite-
20883:    Insinöörikoulutukseen on tarkoitus liittää päät-   tut määrärahat noin 87 % ja oppimateriaali- ja
20884: tötutkielma, "insinöörityö", joka pohjautuisi         kirjastomäärärahat noin 48 % korkeammat kuin
20885: konkreettisiin työelämän tehtävänasetteluihin.        vuonna 1982. Vastaavasti kaluston hankkimiseen
20886:    Teknikko- ja insinöörikoulutukseen kuuluvan        osoitetut määrärahat ovat nousseet 60 % näiden
20887: harjoittelun järjestämistä tehostetaan laajenta-      kahden vuoden aikana.
20888: malla harjoitteluyhdyshenkilötoimintaa teknilli-         Hallitus toteaa, että teknillisissä oppilaitoksissa
20889: sissä oppilaitoksissa ja käyttämällä hyväksi elo-     annettavan koulutuksen kehittämiseksi on ryh-
20890: kuun alusta vuonna 1983 voimaan tulleen koulu-        dytty erityisiin toimenpiteisiin tavoitteena ope-
20891: tussopimusjärjestelmän antamia mahdollisuuk-          tuksen ajan tasalla pitäminen ja tason kohottami-
20892: sia.                                                  nen. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen ja
20893:    Teknillisten oppilaitosten opettajien ammatti-     jatkaminen voidaan parhaiten turvata keskiasteen
20894: taidon kehittämiseksi on luotu opettajille mah-       ammatillisessa koulujärjestelmässä ja ammattikas-
20895: dollisuus siirtyä opetustyöstä pitkähköiksi jak-      vatushallituksen alaisuudessa.
20896: 
20897:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
20898: 
20899:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
20900:                                          1984 vp. -       KK n:o 290                                      5
20901: 
20902: 
20903: 
20904: 
20905:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
20906: 
20907:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              anstalter av olika slag ställer. Således kommer
20908: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             man även att bereda en särskild förordning om
20909: av den 29 maj 1984 tili vederbörande medlem av            tekniska läroanstalter.
20910: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-          Man har planerat att detta reformskede i fråga
20911: man Ole Wasz-Höckert undertecknade spörsmål               om ovan nämnda lagstiftning kommer att träda i
20912: nr 290:                                                   kraft redan den 1.8.1986. Således strävar man tili
20913:                                                           att ärendet kommer att undergå en riksdagsbe-
20914:            Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder
20915:                                                           handling under 1985.
20916:         för att förhindra en sänkning av undervis-
20917:         ningsnivån vid landets tekniska institut              För att förvärva en hög sakkunnignivå inom
20918:                                                           kommissionen har man tillsatt en särskild sektion
20919:         och
20920:                                                           av sakkunniga på bred bas. Sektionen består av
20921:            har Regeringen planerat att lösgöra de
20922:                                                           representanter för bl.a. Arbetsgivarnas i Finland
20923:         tekniska instituten från mellanstadiet?
20924:                                                           Centralförbund, Finlands Fackförbunds Central-
20925:                                                           organisation, AKAVA, Tjänstemannaorganisatio-
20926:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nernas Centralförbund, Finlands Tekniska Funk-
20927: framföra följande:                                        tionärsorganisationers Centralförbund, Delega-
20928:    Regeringen har inte för avsikt att sänka nivån         tionen för organisationerna för studerande på
20929: för de tekniska läroanstalterna i vårt land och           mellanstadiet, rektorerna vid yrkesläroanstalter-
20930: regeringen har inte vidtagit några konkreta åtgär-        na, Förbundet för Allmänna Y rkesskolor och
20931: der varav man kunde dra denna slutsats. Tvärtom           Handelsläroverkens Förbund.
20932: har regeringen målmedvetet börjat genomföra de                Det faktum att den utbildning som ges vid de
20933: åtgärder, vilka en arbetsgrupp som utrett nivå            tekniska läroanstalterna hör tili det tillämp-
20934: och status för ingenjörsutbildningen och som              ningsområde som avses i lagen om utvecklande
20935: företrätt olika parter framfört i sitt enhälliga          av utbildningen på mellanstadiet och att de
20936: betänkande som den år 1982 överlämnade tili               tekniska läroanstalterna granskas i samband med
20937: undervisningsministeriet.                                 andra yrkesläroanstalter har inte vid beredningen
20938:     Uppfattningen att det finns intentioner att           av denna lagstiftning varit eller kommer att vara
20939: ansluta de tekniska läroanstalterna tili yrkessko-        något hinder för utvecklandet av tekniker- och
20940: lorna och sänka lärarnas nivå torde vara för långt        ingenjörsutbildningen eller för beaktandet av de
20941: dragna slutsatser av de tankar som antecknades            särskilda behoven inom utbildningen.
20942: vid den beredande behandlingen av reformen av                 Under de senaste åren har man vid undervis-
20943:  lagstiftningen om yrkesinriktad utbildning.              ningsministeriet särskilt fäst uppmärksamhet vid
20944: Undervisningsministeriet har redan offentligt             utvecklandet av den utbildning som ges vid de
20945:  korrigerat missuppfattningarna.                          tekniska läroanstalterna och i synnerhet vid ut-
20946:     Undervisningsministeriet tillsatte 21.6. 1984 en      vecklandet av ingenjörsutbildningen som ett av
20947:  kommission med uppgift att före 31.3.1985                de viktigaste tyngdpunktsområdena inom den
20948:  framlägga ett förslag tili lag om yrkesläroanstalter     yrkesinriktade utbildningen. Grundvalen för de
20949:  samt om stadganden i anslutning därtill på               åtgärder som undervisningsministeriet och yrkes-
20950:  förordningsnivå samt att före 31.5.1986 uppgöra          utbildningsstyrelsen vidtagit har bl.a. varit det
20951:  en pian för de fortsatta beredningarna för den            betänkande som den av undervisningsministeriet
20952:  andra fasen.                                              tillsatta arbetsgruppen för ingenjörsutbildning
20953:     1 enlighet med kommissionens uppdrag be-               27.5.1982 fick färdigt. Arbetsgruppen som fram-
20954:  reder man förslag tili en ramlag som gäller alla         lade ett enhälligt förslag bestod utom av repre-
20955:  yrkesläroanstalter. Man kommer antagligen att            sentanter för undervisningsministeriet och yrkes-
20956:  utarbeta stadganden på förordningsnivå skilt för          utbildningsstyrelsen även för Arbetsgivarnas i
20957:  läroanstalter av olika slag så, att det är möjligt att   Finland Centralförbund, lngenjörsförbundet och
20958:  ta tillräcklig hänsyn tili de fordningar som läro-        Suomen Teknillinen Seura.
20959: 6                                      1984 vp. -      KK n:o 290
20960: 
20961:    lngenjörsutbildningen utvecklas vidare i fråga         För utvecklandet av yrkeskompetensen för lä-
20962: om nivå och status såsom utbildning på lägre           rarna vid de tekniska läroanstalterna har man
20963: högskolenivå. Denna utgångspunkt står på inget         gett lärarna möjlighet att lämna undervisningsar-
20964: sätt i strid med de verksamhetslinjer som valts i      betet för relativt långa perioder och övergå till att
20965: samband med mellanstadiereformen och inte              praktisera och arbeta i fabrik. Man har allt mera
20966: heller med att ingenjörsutbildningen anses höra        börjat fästa uppmärksamhet vid den komplette-
20967: till den yrkesinriktade utbildningen på mellan-        rande utbildningen för lärare. Bl.a. med tanke
20968: stadiet. Den yrkesinriktade utbildningen på mel-       på detta har en lärarutbildningsenhet vid Tam-
20969: lanstadiet är närmast ett administrativt begrepp,      merfors tekniska läroanstalt inrättats under inne-
20970: som inkluderar all annan yrkesinriktad utbild-         varande år. För att yrkeskompetens för tekniker
20971: ning än den som ges vid högskolorna.                   och ingenjörer skall kunna upprätthållas har man
20972:     1 de planeringsanvisningar för utbildnings-        börjat effektivera kursverksamheten vid de tek-
20973: programmet för mellanstadieutbildningen som            niska läroanstalterna. De första befattningarna
20974: statsrådet 9.6.1983 givit fattade statsrådet i över-   för kursverksamhetsledare har redan inrättats vid
20975: ensstämmelse med det förslag som arbetsgruppen         de tekniska läroanstalterna. Ökningen av antalet
20976: för ingenjörsutbildning framlade beslut om att         nya tjänster har vid de tekniska läroanstalterna i
20977: den på studentexamen baserade utbildningens            allmänhet varit större än i genomsnitt.
20978: andel kommer även i samband med mellansta-                Vid statens tekniska läroanstalter har man
20979: diereformen att vara 70 % medan det motsva-            under de två senaste åren särskilt fäst uppmärk-
20980: rande talet inom annan utbildning på institutni-       samhet vid en höjning av anslagen för centrala
20981: vå är 50 % . 1 detta sammanhang höjdes den på          konsumtionskostnader och av de inventarieanslag
20982: studentexamen baserade teknikerutbildningens           som behövs för anskaffning av apparatur vid de
20983: andel från en tredjedel, som tidigare bestämts,        tekniska läroanstalterna. Laboratorieanslagen är
20984: till 50 %.                                             under innevarande år ca 52 % högre än år 1982.
20985:     För att undervisningen vid de tekniska läroan-     Anslagen för datorer för undervisningsändamål
20986: stalterna och i synnerhet ingenjörsutbildningen        är ca 87 % och anslagen för läromedel och
20987: skall kunna utvecklas har man vidtagit flera           bibliotek är ca 48 % högre än 1982. På motsva-
20988: andra åtgärder, bl.a. sådana som arbetsgruppen         rande sätt har de anslag som är avsedda för
20989: för ingenjörsutbildning föreslagit.                    anskaffning av inventarier ökat med 60 % under
20990:     Avsikten är att ansluta till ingenjörsutbild-      dessa år.
20991: ningen en slutavhandling, "ingenjörsarbete"               Regeringen konstaterar, att man vidtagit sär-
20992: som bör basera sig på arbetslivets konkreta krav.      skilda åtgärder för att den undervisning som ges
20993: Anordnande av den praktik som ansluter sig till        vid de tekniska läroanstalterna skall kunna främ-
20994: tekniker- och ingenjörsutbildningen effektiveras       jas. Såsom målsättning har man uppställt att
20995: så att man utvidgar den praktikverksamhet, som         hålla undervisningen vid dagsläget och höja dess
20996: sköts av kontaktpersoner vid de tekniska läroan-       nivå. Dessa åtgärder kan bäst tryggas samt vida-
20997: stalterna och så att man utnyttjar de möjligheter      reutvecklas inom utbildningssystemet för den
20998: som det utbildningsavtalssystem medfört, som           yrkesinriktade utbildningen på mellanstadiet och
20999: man börjat tillämpa från början av augusti 1983.       under yrkesutbildningsstyrelsens överinseende.
21000: 
21001:      Helsingfors den 18 september 1984
21002: 
21003:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
21004:                                                   1984 vp.
21005: 
21006: Kirjallinen kysymys n:o 291
21007: 
21008: 
21009: 
21010: 
21011:                                      Aaltonen: Valtion hallinnollisten virkojen ja toimien kelpoisuuseh-
21012:                                        tosäännösten soveltamiskäytännöstä
21013: 
21014: 
21015:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21016: 
21017:    Eri korkeakoulututkintojen tuottamasta ylei-          Näissä ministeriöiden keskeisissa viroissa ei juridi-
21018: sestä kelpoisuudesta valtion virkoihin ja toimiin        nen asiantuntemus käsitykseni mukaan ole tär-
21019: on säädetty tutkintokohtaisilla asetuksilla, joilla      keintä. Monimutkaistuneessa ja yhä laajentuvassa
21020: tutkinnot on rinnastettu toisiinsa. Virka- ja toi-       valtionhallinnossa juuri hallintotehtävissä tarvi-
21021: mikohtaisesti on kelpoisuusehdot kuitenkin mää-          taan keskeisesti myös hallintotieteellistä, talou-
21022: ritelty virastoja ja laitoksia koskevissa hallintoase-   dellista, valtiotieteellistä ja sosiologista tietämystä
21023: tuksissa ja toisinaan myös muissa säännöksissä.          yhteiskunnasta ja valtiosta.
21024:    Kelpoisuusehtoja koskevissa säännöksissä on              Kelpoisuusehtosäännösten kapea-alaisuus ei
21025: koulutuksen osalta noudatettu kolmenlaista lin-          vaikuta kuitenkaan niin laajasti kuin näiden
21026: jaa: kelpoisuuden tuottaa 1) yksi nimeltä mainit-        säännösten soveltamiskäytännön yksipuolisuus.
21027: tu tutkinto, 2) useampi nimeltä mainittu vaihto-         Hallinnollisissa viroissa ja toimissa nimityskäytän-
21028: ehtoinen tutkinto, 3) virkaan tai toimeen sovel-         tö suosii usein oikeustieteen kandidaatteja, vaik-
21029: tuva korkeakoulututkinto tai korkeakoulun lop-           ka säännökset antaisivatkin mahdollisuuden ni-
21030: pututkinto tms. Kolmannessa vaihtoehdossa                mittää muun tutkinnon suorittanut. Syynä tähän
21031: määritellään siis vain koulutustaso, muissa suo-         ovat vahvat historialliset perinteet ja asenteet,
21032: raan kelpoisuuden antavat tutkinnot nimeltä.             sillä virkamiehistö on alunperin muodostunut
21033: Kolmannen vaihtoehdon mukainen säännöstä-                juristin koulutuksen saaneista. Tämän vuoksi ei
21034: mistapa on jo hyvin yleinen, mutta silti löytyy          virkoja ja toimia täytettäessä useinkaan hankita
21035: runsaasti kahden muunkin vaihtoehdon mukaan              riittäviä tietoja kaikista virkatehtävien hoitoon
21036: määriteltyjä kelpoisuuksia, jotka eivät läheskään        soveltuvista tutkinnoista eikä niiden opetussisäl-
21037: aina kata kaikkia virkatehtävien hoidon kannalta         löistä tai antamista valmiuksista. Nimityskäytän-
21038: vaihtoehtoisia tutkintoja eli kelpoisuusehtosään-        tö ei hallinnollisten virkojen ja toimien osalta ole
21039: nökset ovat kapea-alaisia. Valtionhallinnossa on         seurannut riittävästi alan korkeakouluopetuksen
21040: laskettu olevan kaikkiaan n. 800 tällaista hallin-       kehitystä.
21041: nollista virkaa tai tointa. Suurimpaan osaan niistä         Kelpoisuusehtosäännösten soveltamisen epä-
21042: edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkintoa         kohdista mainittakoon vielä virkojen ja toimien
21043: -käsitykseni mukaan useimmiten vailla riittäviä          hakuilmoitusten puutteet. Hakuilmoituksissa ei
21044: perusteita. Erityisesti tämä on haitannut hallinto-      kelpoisuusehtoja mainita aina lainkaan, joskus ne
21045: tieteiden kandidaattien urakehitystä ja sijoittu-        on rajattu suppeammiksi kuin ao. säännöksissä.
21046: mista valtionhallintoon. Kuitenkin baliintotietei-       Yleensä valtion virkojen ja toimien hakuilmoi-
21047: den kandidaatin tutkinto on maassamme ainoa              tukset antavat paljon puutteellisemman kuvan
21048: tutkinto, joka on tarkoitettu lähes yksinomaan           siitä organisaatiosta ja niistä tehtävistä, joihin
21049: erilaisiin hallintotehtäviin julkisessa hallinnossa.     henkilöä haetaan, kuin yksityisen sektorin ha-
21050:    Yksi konkreettinen epäkohta on valtioneuvos-          kuilmoitukset.
21051: ton ohjesäännön 29 § (360/66), joka mahdollis-              Nykytila ei vastaa myöskään valtiovallan itse
21052: taa vain oikeustieteen kandidaatin nimittämisen          vahvistamia periaatteita ja kehittämistavoitteita.
21053: lähes 200 hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin         Valtioneuvoston päätös virkojen ja toimien kel-
21054: virkaan. Väittämättä että oikeustieteen kandi-           poisuusehdoista 12.6.1969 edellyttää yleisperiaat-
21055: daatti ei olisi pätevä ko. virkoihin olen kuitenkin      teena luopumista yksittäisiä tutkintoja nimeävistä
21056: sitä mieltä, että myös muun korkeakoulututkin-           kelpoisuusehtosäännöksistä. Valtiovarainministe-
21057: non suorittanut voi olla vähintään yhtä pätevä.          riön järjestelyosaston julkaisu ''Henkilöstön han-
21058: 
21059: 4284008121
21060: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 291
21061: 
21062: kinnan ja valinnan opas'' (1974) pitää lähtökoh-       henkilöstön hankintaa ja valintaa, ja näin ollen
21063: tana henkilöstön valintaperusteiden muotoutu-          niiden epäkohdat heijastuvat myös valtionhallin-
21064: Jiilista joustavasti työtehtävien laadun ja niiden     non tuotokseen toiminnan tehokkuus-, suunni-
21065: muutosten mukaan. Ainakin hallinnollisten vir-         telmallisuus- ym. tekijöiden kautta. Samaan ko-
21066: kojen ja toimien osalta ko. päätös ja opas ovat        konaisuuteen liittyvät virkojen ja toimien hakuil-
21067: jääneet kuolleiksi kirjaimiksi.                        moitukset.
21068:     Valtion hallinnollisten virkojen ja toimien kel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21069: poisuussäännökset ja niiden soveltamiskäytäntö         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21070: muodostavat kaikkiaan epäkohdan, joka asettaa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21071: eri tutkinnon suorittaneet perusteettomasti epä-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21072: tasavertaiseen asemaan ja syrjii erityisesti juuri
21073: hallintotehtäviin suunniteltua hallintotieteiden                 Miten Hallitus aikoo vaikuttaa siihen,
21074:  kandidaatin tutkintoa.                                       että valtion hallinnollisiin virkoihin ja
21075:     Kun henkilöstö on valtionhallinnon keskeinen              toimiin, erityisesti esimiestehtäviin, edel-
21076: resurssitekijä, vaikuttaa henkilöstön hankinta ja             lytettävä kelpoisuus mahdollistaisi sekä
21077: valinta laajasti koko valtionhallinnon tuotokseen.            säännösten että niiden tosiasiallisen tul-
21078: Tästä syystä henkilöstön hankinnassa ja valinnas-             kinnan osalta nykyistä laajemman rekry-
21079: sa tulisi noudattaa asiantuntevia ja tietoisesti              tointipohjan ja kaikkien kysymykseen tu-
21080: valittuja menettelyjä. Virkojen ja toimien kelpoi-            levien korkeakoulututkintojen tuottaman
21081: suusehdot ja niiden soveltamiskäytäntö ovat osa               asiantuntemuksen huomioon ottamisen?
21082: 
21083:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1984
21084: 
21085:                                             Markus Aaltonen
21086:                                       1984 vp. -      KK n:o 291                                        3
21087: 
21088: 
21089: 
21090: 
21091:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21092: 
21093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nä maaliskuuta 1922 annetun valtioneuvoston
21094: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ohjesäännön sisältävän asetuksen 51 pykälään.
21095: olette 30 päivänä toukokuuta 1984 päivätyn            Hallitusneuvoksen virkanimi perustuu alunpitäen
21096: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          nykyisen ohjesäännön 64 §:ään, jonka mukaan
21097: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     esittelijäneuvokset siirtyivät ohjesäännön voi-
21098: taja Markus Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta    maantulosta eli 1. päivästä tammikuuta 1944
21099: kysymyksestä n:o 291:                                 lukien hallitusneuvoksiksi. Käytännössä hallitus-
21100:                                                       neuvosten ja hallitussihteerien kelpoisuusehtona
21101:           Miten Hallitus aikoo vaikuttaa siihen,      on koko itsenäisyyden ajan ollut juristin tutkinto.
21102:        että valtion hallinnollisiin virkoihin ja      TehtäväjakautuiDan osalta voidaan mainita, että
21103:        toimiin, erityisesti esimiestehtäviin, edel-   hallitusneuvokset ja hallitussihteerit valmistelevat
21104:        lytettävä kelpoisuus mahdollistaisi sekä       ja antavat lausuntoja yhteiskunnallisesti merkittä-
21105:        säännösten että niiden tosiasiallisen tul-     vistä, oikeudellisesti vaikeista asioista, jotka
21106:        kinnan osalta nykyistä laajemman rekry-        useimmiten vaativat nopeaa mutta täsmällistä
21107:        tointipohjan ja kaikkien kysymykseen tu-       käsittelyä. Viimeaikaisten tapahtumien valossa
21108:        levien korkeakoulututkintojen tuottaman        on entisestään korostunut virkamieskunnalta vaa-
21109:        asiantuntemuksen huomioon ottamisen?           dittava kyky lainvalmisteluun, oikeudelliseen
21110:                                                       harkintaan, lainkäyttöön ja laillisuusvalvontaan.
21111:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Näitä samoja aineksia liittyy myös tarkoituksen-
21112: seuraavaa:                                            mukaisuusharkintaan liittyviin tehtäviin.
21113:    Kirjallisessa kysymyksessä puututaan väitettyyn       Edellä mainittujen näkökohtien valossa on ym-
21114: valtion hallinnollisten virkojen ja toimien kelpoi-   märrettävissä se, ettei tässä vaiheessa ole haluttu
21115: suusehtosäännösten kapea-alaisuuteen ja näiden        lähteä laajentamaan näitä virkoja koskevia kel-
21116: säännösten soveltamiskäytännön yksipuolisuu-          poisuusehtoja. Tämä kannanotto ei kuitenkaan
21117: teen. Erityisesti kiinnitetään huomiota valtioneu-    merkitse muiden koulutussuuntien asettamista
21118: voston ohjesäännön 29 §:ssä mainittuihin halli-       huonompiarvoiseen asemaan. Eri hallinnonaloilla
21119: tusneuvoksen ja hallitussihteerin kelpoisuusehtoi-    on viime vuosina muodostunut ja tarkoitukselli-
21120: hin. Kysymyksessä mainitaan muun muassa, että         sesti muodostettu vaihtoehtoisia eri koulutuspoh-
21121: valtion hallinnollisten virkojen ja toimien keipoi-   jiin perustuvia virkauria. Tämä on tapahtunut
21122: suusehtosäännökset ja niiden soveltamiskäytäntö       siten, että esimerkiksi ministeriön johtoviroista
21123: muodostavat kaikkiaan epäkohdan, joka asettaa         samalla kun ne on muutettu sopimuspalkkaisiksi
21124: eri tutkinnon suorittaneet perusteettomasti epä-      on poistettu yksityiskohtaiset tutkintovaatimuk-
21125: tasavenaiseen asemaan ja syrjii erityisesti juuri     set. Samoin on tapahtunut toimistopäällikköta-
21126: hallintotehtäviin suunniteltua hallintotieteiden      solla useiden virkojen kohdalla. Tästä alaspäin on
21127: kandidaatin tutkintoa. Koska kirjallisessa kysy-      hallitussihteerin rinnalle luotu vaihtoehtoisia
21128: myksessä on kiinnitetty päähuomio hallitusneu-        uria. Mainittakoon esimerkiksi seuraavat virkani-
21129: vosten ja hallitussihteerien muodollisiin kelpoi-     met: hallintopäällikkö, ylitarkastaja, tarkastaja,
21130: suusehtoihin, käsitellään tätä kysymystä ensin.       suunnittelija, erikoissuunnittelija, tutkija, eri-
21131:    Ministeriöt käsittelevät omaan hallinnon-          koistutkija, kulttuuriasiainneuvos, opetusneuvos,
21132: alaansa kuuluvia periaatteellisesti tärkeitä ja       kulttuurisihteeri, tiedesihteeri, lähetystöneuvos,
21133: muun muassa lainvalmisteluun liittyviä laajakan-      ulkoasiainsihteeri, neuvotteleva virkamies, fi-
21134: toisia kysymyksiä. Hallitusneuvoksilta ja hallitus-   nanssineuvos, budjettineuvos, finanssisihteeri,
21135: sihteereiltä valtioneuvoston esittelijöinä näissä      budjettisihteeri ja kaupallinen sihteeri.
21136: asioissa on vaadittu kelpoisuusehtona oikeustie-         Kirjallisessa kysymyksessä väitetään kelpoisuu-
21137: teen kandidaatin tutkinto.                            sehtosäännösten soveltamiskäytäntöä yksipuoli-
21138:    Vanhemman hallitussihteerin ja nuoremman           seksi sekä virkojen hakuilmoituksia puutteellisik-
21139: hallitussihteerin virkanimet perustuvat 30 päivä-     si. Tältä osin ei nykykäytännössä ole todettavissa
21140: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 291
21141: 
21142: enää epäkohtia ehkä eräitä yksittäistapauksia lu-     sissä ja niiden soveltamisessa. Kehitystä väljem-
21143: kuunottamatta. Tosin valtion virkojen hakuil-         pään ja joustavampaan suuntaan on tapahtumas-
21144: moitukset on laadittu asiallisten, yhdenmukais-       sa kaiken aikaa. Valtion palveluksessa olevan
21145: ten ja kaavamaisten mallien mukaan. Yksityiselle      henkilöstön oikeudellisen aseman kehittämiseksi
21146: sektorille ominaisia perusteellisia, houkuttelevia    ja virkamieslainsäädännön selkiyttämiseksi on
21147: ja samalla kalliita sanomalehti-ilmoituksia ei val-   valmisteltu ehdotukset julkishenkilöstön oikeus-
21148: tiosektorilla juuri esiinny.                          asemakomitean toimesta. Hallituksen esitys edus-
21149:    Edellä olevasta ilmenee, että mitään mainitta-     kunnalle pyritään antamaan mahdollisimman
21150: via epäkohtia ei ole havaittavissa valtion hallin-    pian. Esityksessä on hakumenettelystä ja hakuil-
21151: nollisten virkojen ja toimien kelpoisuussäännök-      moituksista uudet yksityiskohtaiset säännökset.
21152: 
21153:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1984
21154: 
21155:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
21156:                                      1984 vp. -      KK n:o 291                                        5
21157: 
21158: 
21159: 
21160: 
21161:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21162: 
21163:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Tjänstebenämningarna äldre regerinssekretera-
21164: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        re och yngre regeringssekreterare grundar sig på
21165: av den 30 maj 1984 till vederbörande medlem av       51 § förordningen den 30 mars 1922 innefattan-
21166: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    de reglemente för statsrådet. Tjänstebenäm-
21167: dagsman Markus Aaltonen undertecknade spörs-         ningen regeringsråd grundar sig ursprungligen på
21168: mål nr 291:                                          det nuvarande reglementets 64 §, enligt viiken
21169:                                                      refendarieråden vid förordningens ikraftträdan-
21170:           Hur ämnar Regeringen inverka på, att       de, dvs. räknat från den 1 januari 1944, blev
21171:        den kompetens som förutsätts för tjänster     regeringsråd. 1 praktiken har kompetensvillkoret
21172:        och befattningar inom statsförvaltningen,     för regeringsråd och regeringssekreterare under
21173:        särskilt för sådana uppgifter som ankom-      hela självständighetstiden varit juristexamen. 1
21174:        mer på förmän, såväl vad stadgandena          fråga om uppgiftsfördelningen kan nämnas, att
21175:        som deras faktiska tolkning beträffar         regeringsråden och regeringssekreterarna bereder
21176:        skulle möjliggöra en mera vittomfattande      och ger utlåtanden om frågor, som är betydelse-
21177:        rekryteringsgrund än för närvarande och       fulla i samhälleligt avseende och svåra i juridiskt
21178:        ett beaktande av den sakkunskap som           hänseende och för det mesta fordrar snabb men
21179:        alla ifrågakommande högskoleexamina           exakt behandling. Mot bakgrunden av de senaste
21180:        medför?                                       tidernas händelser har det allt mer visat sig, att
21181:                                                      av ämbetsmannakåren bör kunna krävas förtro-
21182:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      genhet med lagberedning, rättslig prövning,
21183: anföra följande:                                     rättstillämpning och laglighetskontroll. Dessa
21184:                                                      samma element ingår också i uppgifter som
21185:    1 spörsmålet berörs den påstådda snävheten i
21186:                                                      sammanhänger med ändamålsenlighetsprövning.
21187: de stadganden om kompetensvillkor som gäller
21188: tjänster och befattningar inom statsförvaltningen       1 ljuset av ovan nämnda synpunkter är det
21189: och ensidigheten i fråga om tillämpningen av         förståeligt, att man inte i detta skede har velat
21190: dessa stadganden. Särskilt fästs uppmärksamhet       göra kompetensvillkoren för dessa tjänster mera
21191: vid de i 29 § reglementet för statsrådet nämnda      vittomfattande. Detta ställningstagande innebär
21192: kompetensvillkoren för regeringsråd och rege-        likväl inte att andra utbildningsriktningar skulle
21193: ringssekreterare. 1 spörsmålet nämns bl.a., att      försättas i en sämre ställning vad värdet beträffar.
21194: stadgandena om kompetensvillkor för statsför-        På olika förvaltningsområden har de senaste åren
21195: valtningens tjänster och befattningar och tillämp-   utformats, och man har där också med avsikt
21196: ningspraxis beträffande dessa stadganden inalles     utformat, alternativa ämbetsmannabanor, som
21197: utgör ett missförhållande, som utan grund försät-    grundar sig på olika slag av utbildning. Detta har
21198: ter personer, vilka har avlagt olika examina, i en   skett så, att man t.ex. i fråga om de ledande
21199: ojämlik position och särskilt diskriminerar den      tjänsterna vid ministerierna har avlägsnat de
21200: speciellt för förvaltningsuppgifter planerade        detaljerade kraven på examina samtidigt som
21201: förvaltningskandidatexamen. Då huvudvikten i         tjänsterna har ombildats tili tjänster med avtals-
21202: spörsmålet är fäst vid regeringsrådens och rege-     lön. Detsamma har skett i fråga om ett flertal
21203: ringssekreterarnas formella kompetensvillkor, be-    tjänster på byråchefsnivå. Nedanom denna nivå
21204: handlas denna fråga först.                           har vid sidan av tjänsterna för regeringssekretera-
21205:     Ministerierna handlägger sådana tili det egna    re skapats alternativa karriärer. 1 sammanhanget
21206: förvaltningsområdet hörande, principiellt viktiga    kan nämnas t.ex. följande tjänstebenämningar:
21207: frågor av stor bärvidd som bland annat ansluter      förvaltningschef, överinspektör, inspektör, plane-
21208: sig tili lagberedningen. Som kompetensvillkor        rare, specialplanerare, forskare, specialforskare,
21209: för regeringsråd och regeringssekreterare, vilka     kulturråd, undervisningsråd, kultursekreterare,
21210:  tjänstgör som föredragande vid statsrådet i dessa   vetenskapssekreterare, legationsråd, utrikessekre-
21211:  ärenden, har krävts juris kandidatexamen.           terare, konsultativ tjänsteman, finansråd, bud-
21212: 6                                     1984 vp. -      KK n:o 291
21213: 
21214: getråd, finanssekreterare, budgetsekreterare och         Av det ovan anförda framgår, att några nämn-
21215: handelssekreterare.                                   värda missförhållanden inte förekommer i fråga
21216:                                                       om kompetensstadgandena för tjänster och be-
21217:      1 spörsmålet påstås att tillämpningen av stad-   fattningar inom den statliga förvaltningen och
21218:   gandena om kompetensvillkor är ensidig samt att     tillämpningen av dessa stadganden. Utvecklingen
21219:   utannonseringen av ansökan om tjänsterna är         går hela tiden i riktning mot mera vittomfattan-
21220:   bristfällig. Till denna del kan missförhållanden    de och smidigare regler. Genom försorg av kom-
21221:   inte längre påvisas inom nuvarande praxis, even-    mitten för utredning av den offentliga persona-
21222:   tuellt med undantag av vissa enskilda fall. Till-   lens rättsliga ställning har förslag beretts i syfte
21223:   kännagivandena gällande ansökan om statens          att utveckla den statsanställda personalens rättsli-
21224:   tjänster är i själva verket uppgjorda enligt sak-   ga ställning och förtydliga tjänstemannalagstift-
21225:   liga, enhetliga och schematiska modeller. De för    ningen. Regeringen har för avsikt att så snart som
21226:   den privata sektorn typiska, gtundligt utforma-     möjligt avlåta en proposition i saken till riks-
21227: / de, lockande och samtidigt dyra tidningsannon-      dagen. 1 propositionen ingår nya detaljerade
21228:   serna förekommer knappast alls inom den statli-     stadganden om ansökningsförfarande och annon-
21229:   ga sektorn.                                         sering av lediga tjänster.
21230: 
21231:       Helsingfors den 3 september 1984
21232: 
21233:                                                                             Minister Pekka Vennamo
21234:                                                1984 vp.
21235: 
21236: Kirjallinen kysymys n:o 292
21237: 
21238: 
21239: 
21240: 
21241:                                   Kuusio ym.: Tampereen-Porin/Rauman radan perusparantamises-
21242:                                     ta ja sähköistäruisestä
21243: 
21244: 
21245:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21246: 
21247:    Tampere,-Pori/Rauma rautatien perusparan-             Porin ja sisämaan välisellä toisella ratayhteydel-
21248: nustyö on ollut käynnissä vuodesta 1979 lähtien.      lä suunnitellaan liikenteen lopettamista. Pari-
21249: Kuluvana vuonna työtä on jatkettu noin 25 milj.       Parkano-Haapamäki radalta on tarkoitus lopet-
21250: markan määrärahan turvin. Nykyisellä vauhdilla        taa liikennöinti väleillä Ruosniemi-Niinisalo ja
21251: rata saadaan parannetuksi Peipohjaan saakka           Haapamäki-Aitoneva. Tärkeimmät tällä radalla
21252: vuoteen 1990 mennessä.                                kuljetettavat tuotteet ovat malmi ja puutavara.
21253:    Useissa eri yhteyksissä on liikenneministeriölle   Liikenteen lopettamisen seurauksena kuljetukset
21254: ja rautatiehallitukselle esitetty puheena olevan      siirtyvät Tampere-Pori/Rauma radalle ja lisää-
21255: rataosan sähköistämistä perusparannustöihin ajal-     vät näin ollen tämän rataosan kuljetuspaineita.
21256: lisesti sovitettuna. Viimeksi tehtyihin sähköistä-       Tehokkaan liikennöinoin turvaamiseksi olisi
21257: ruispäätöksiin Tampere-Pori/Rauma radan säh-          Tampere-Pori 1Rauma rata perusparannettava
21258: köistäminen ei kuitenkaan sisältynyt. Tältä osin      pikaisesti ja sähköistettävä. Perusparannuksen to-
21259: uudet päätökset ja jatkotoimenpiteet näyttävät        teuttamiseksi olisi vuosittain osoitettava reaaliar-
21260: siirtyvän 1990-luvulle.                               voltaan vuoden 1984 tason mukainen rahoitus ja
21261:    Tampere-Pori 1Rauma radan liikennemäärien          työt olisi ulotettava Raumalle ja Porin Mäntyluo-
21262: voidaan ennakoida lähivuosina kasvavan. Rau-          taan asti.
21263: man ja Porin satamissa on viime vuosina investoi-        Radan sähköistyspäätös olisi tehtävä pikaisesti.
21264: tu voimakkaasti satamien ja näitten palvelusten       Sähköistystyöt olisi tarkoituksenmukaista aloittaa
21265: kehittämiseen. Raumalle on valmistunut entistä        1987. Tämä edellyttää noin 5 milj. markkaa
21266: syvempi väylä, satamalaajennus ja valtion viljava-    maksavien sähköistyssuunnitelmien laatimista
21267: rasto. Porin Tahkoluotaan on rakenteilla syväsa-      vuoden 1985 aikana.
21268: tama ja sinne johtava 15,3 metrin väyrä, joitten         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21269: on tarkoitus valmistua 1985. Valmistumassa ole-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21270: va Tahkoluodon rata yhdistää syväsataman valta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21271: kunnan rautatieverkkoon. Raumalle ja Porin            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21272: Mäntyluotaan johtavien väylien syventäminen on
21273: parhaillaan suunnitteilla.                                       Onko Hallitus tietoinen Tampere-
21274:    Rauman ja Porin satamien kautta kulkevalla                 Pori/Rauma radan kasvavista liikenne-
21275: liikenteellä on merkittävä vaikutus kansantalou-              määristä, ja
21276: teemme. Tämä edellyttää, että satamien ja sisä-                  mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
21277: maan väliset yhteydet toimivat nopeasti, talou-               litus aikoo ryhtyä puheena olevan radan
21278: dellisesti ja turvallisesti.                                  perusparantamiseksi ja sähköistämiseksi?
21279: 
21280:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1984
21281: 
21282:          Matti Kuusio                    Mikko Elo                       Lea Mäkipää
21283:          Timo Roos                       Aila Jokinen                    Irma Rosnell
21284:          Anssi Joutsenlahti              Toivo T. Pohjala                Timo Laaksonen
21285: 
21286: 
21287: 
21288: 
21289: 428400802P
21290: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 292
21291: 
21292: 
21293: 
21294: 
21295:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21296: 
21297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Tampere-Pori/Rauma kapasiteetti on riittävä
21298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siirtyvälle liikenteelle myös perusparannuksen ai-
21299: olette 1 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kirjeen-    kana.
21300: ne n:o 1066 ohella toimittanut valtioneuvoston          Liikenteen hoidon edellytysten turvaamiseksi
21301: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    ja edelleen kehittämiseksi on 1979 aloitettu Tam-
21302: taja Matti Kuusion ym. näin kuuluvasta kirjalli-     pere-Pori radan perusparantaminen, joka voi-
21303: sesta kysymyksestä n:o 292:                          massa olevan Valtionrautateiden toiminta- ja ta-
21304:                                                      loussuunnitelman mukaan valmistuu vuonna
21305:           Onko Hallitus tietoinen Tampere-           1990. Tämä aikataulu edellyttää 25 milj. markan
21306:        Pori/Rauma radan kasvavista liikenne-         vuotuista rahoitusta. Suoritettavan perusparan-
21307:        määristä, ja                                  nuksen jälkeen Tampere-Pori rataosa on rata-
21308:           mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   teknisesti sopiva sähköistettäväksi. Rataosalla Pei-
21309:        litus aikoo ryhtyä puheena olevan radan       pohja-Rauma on suoritettava perusparannustöi-
21310:        perusparantamiseksi ja sähköistämiseksi?      tä ennen mahdollista sähköistämistä.
21311:                                                         Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä
21312:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     perusteista annetun lain mukaan investointien
21313: ti seuraavaa:                                        tärkeysjärjestyksen on määräydyttävä ensisijaisesti
21314:    Rataosalla Tampere-Peipohja liikennemäärä         niiden kannattavuusvaikutusten perusteella. Hal-
21315: on ollut viime vuosina keskimäärin 6,3 milj.         lituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on
21316: brt/v, Peipohja-Pori välillä 3,5 milj. brt/v,        6.4.1984 tehnyt periaatepäätöksen rautateiden
21317: Pori-Mäntyluoto välillä 1,9 milj. brt/v ja välillä   sähköistyksen toteuttamisesta.
21318: Peipohja-Rauma 2,6 milj. brt/v. Suurin osa              Sähköistyksen jatko-ohjelmaan todennäköisesti
21319: liikenteestä on raskasta tavarajunaliikennettä.      kuuluisivat rataosat Tampere-Pori 1Rauma,
21320: Akselipainorajoituksia ei ole. Pori-Parkano          Iisalmi-Kontiomäki-Oulu ja Tampere-Jyväs-
21321: -Haapamäki rataosalta on läpikulkeva liikenne        kylä-Pieksämäki. Kun rataosien sähköistäminen
21322: päätetty siirtää Tampereen kautta hoidettavaksi.     voi alkaa aikaisintaan 1990-luvulla, määräytyy
21323: Päätös liittyy eräiden kannattamattomimpien ra-      rataosien sähköistysjärjestys ja tarkempi ajankoh-
21324: taosuuksien liikenteen lakkauttamiseen Valtion-      ta lähivuosien rautatieliikenteen kehityksen ja
21325: rautateiden talouden parantamiseksi. Rataosien       tehtävien taloudellisuuslaskelmien perusteella.
21326: 
21327:     Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1984
21328: 
21329:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
21330:                                       1984 vp. -     KK n:o 292                                        3
21331: 
21332: 
21333: 
21334: 
21335:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21336: 
21337:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          är tiliräcklig för den trafik som flyttas, också
21338: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       medan grundförhättring pågår.
21339: 1066 av den 1 juni 1984 tili vederhörande               För att trygga förutsättningarna för trafikens
21340: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   skötsel och ytterligare utveckla dem inleddes
21341: av riksdagsman Matti Kuusio m.fl. underteckna-       1979 grundförhättringen av hanan Tammer-
21342: de spörsmål nr 292:                                  fors-Björnehorg. Enligt Statsjärnvägarnas gäl-
21343:                                                      lande ekonomi- och verksamhetsplan skali den
21344:           Är Regeringen medveten om den väx-         färdigstälias år 1990. Denna tidtaheli förutsätter
21345:        ande trafiken på hanan Tammerfors-            en årlig finansiering av 25 milj.mark. Efter
21346:        Björnehorg/Raumo, och                         grundförhättringen lämpar sig hansträckan Tam-
21347:           vilka hrådskande åtgärder ämnar Rege-      merfors-Björnehorg hantekniskt sett för elektri-
21348:        ringen vidta för att grundförhättra och       fiering. På hanavsnittet Peipohja-Raumo måste
21349:        elektrifiera ifrågavarande hana?              grundförhättringsarheten utföras före eventueli
21350:                                                      elektrifiering.
21351:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Enligt lagen om de alimänna grunderna för
21352: anföra följande:                                     Statsjärnvägarnas hushålining skall investeringar-
21353:    På hansträckan Tammerfors-Peipohja har trafi-     nas viktighetsordning hestämmas i första hand av
21354: kens omfattning under de senaste åren varit i        deras inverkan på lönsamheten. Regeringens fi-
21355: medeltal 6,3 milj. hrt/år, på sträckan Peipohja-     nanspolitiska ministerutskott fattade 6.4.1984 ett
21356: Björnehorg 3,5 milj. hrt/år, på sträckan Björne-     principheslut om elektrifiering av järnvägarna.
21357: horg-Mänryluoto 1,9 milj. hrt/år och på                 Sannolikt skulle hanavsnitten Tammerfors-
21358: sträckan Peipohja- Raumo 2,6 milj. hrt/år.           Björnehorg 1Raumo, Idensalmi-Konriomäki-
21359: Största delen av trafiken är tung godstågstrafik.    Uleåhorg och Tammerfors-Jyväskylä-Pieksä-
21360: Begränsningar av axeltrycket förekommer inte.        mäki höra tili det fortsatta programmet för
21361: Man har heslutat att genomgångstrafiken på           elektrifiering. Då hanavsnittens elektrifiering kan
21362: hansträckan Björnehorg-Parkano-Haapamäki             inledas tidigast under 1990-talet hestäms den
21363: flyttas så, att den sköts via Tammerfors. Beslutet   ordning, i viiken hanavsnitten elektrifieras, och
21364: ansluter sig tili att trafiken på vissa av de        den närmare tidpunkten för elektrifiering på
21365: olönsammaste hanavsnitten dras in för att för-       hasen av järnvägstrafikens utveckling under de
21366: hättra Statsjärnvägarnas ekonomi. Kapaciteten på     närmaste åren och de lönsamhetskalkyler som
21367: hanavsnitten Tammerfors-Björnehorg 1Raumo            kommer att göras.
21368: 
21369:     Helsingfors den 10 juli 1984
21370: 
21371:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
21372:                                                   1984 vp.
21373: 
21374: Kirjallinen kysymys n:o 293
21375: 
21376: 
21377: 
21378: 
21379:                                      Roos ym.: Pienyrittäjien lomatoiminnan tukemisesta
21380: 
21381: 
21382:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21383: 
21384:    Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain           tarve heidän taloudelliset Ja sosiaaliset olosuh-
21385: (408/77) 1 §:n mukaan pienyrittäjälle, jolla ei          teensa huomioon ottaen on suurin ja joiden
21386: ole ilman taloudellista tukea mahdollisuutta va-         mahdollisuudet vuosiloman pitämiseen ilman ta-
21387: pautua yritystoiminnastaan vuosiloman ajaksi             loudellista tukea ovat vähäisimmät.
21388: vaarantamatta omaa ja perheensä toimeentuloa,               Lomakaudella 1984/1985 lomaraha on voitu
21389: voidaan suorittaa vuosilomarahaa. Lain 2 §:n             myöntää arviolta 19 400 pienyrittäjälle. Tämä
21390: mukaan pienyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, jol-       merkitsee sitä, että läheskään kaikki vuosilomaan
21391: la on yrittäjien eläkelaissa tarkoitettu vakuutus.       oikeutetut pienyrittäjät eivät ole voineet lomara-
21392: Edelleen pienyrittäjäksi katsotaan maatalousyrit-        haa saada. Tämä ei suinkaan ole ensi kerta;
21393: täjien eläkelain mukaan vakuutettu kalastaja ja          lomakaudella 1983/1984 ilman lomarahaa siihen
21394: poronomistaja sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa          oikeutetuista jäi 1 520 pienyrittäjää, lomakaudel-
21395: olevien työntekijän eläkelain 1 a § :ssä tarkoitettu     la 198211983 871 pienyrittäjää ja esimerkiksi
21396: traktorilla tai traktorikäyttöisellä laitteella metsä-   lomakaudella 1979/1980 peräti 2 073 pienyrit-
21397: työtä suorittava yrittäjä.                               täjää.
21398:    Pienyrittäjä on oikeutettu valtion tulo- ja me-          Ongelmana ei kuitenkaan ole yksinomaan val-
21399: noarvion rajoissa vuosilomarahaan edellyttäen,           tion tulo- ja menoarvioon varatun määrärahan
21400: että hän on toiminut yrittäjänä koko edellisen           riittämättömyys. Laissa määritellyt vuosilomara-
21401: kalenterivuoden, että hänen palveluksessaan yri-         han saamisen edellytykset ovat niin tiukat, ettei-
21402: tystoiminnassa edellisen kalenterivuoden aikana          vät läheskään kaikki pienyrittäjät, joiden mah-
21403: on ollut säännöllisesti enintään yksi perheen            dollisuudet pitää vuosilomaa ilman taloudellista
21404: ulkopuolinen palkattu työntekijä, ettei hänen            tukea ovat vähäiset tai peräti olemattomat, voi
21405: viimeksi toimitetussa verotuksessaan vahvistettu         päästä vuosilomarahalain piiriin. Ongelmia ai-
21406: valtionverotuksessa verotettava tulonsa ole ylittä-      heuttavat erityisesti alhaiseksi vahvistettu enim-
21407: nyt valtioneuvoston vuosittain vahvistaman               mäisvuositulo ja perheen ulkopuolisten palkattu-
21408: enimmäisvuosirulon määrää, ettei hän muun lain           jen työntekijöiden määrän rajoittaminen yhteen
21409: nojalla ole oikeutettu vähintään kuuden työpäi-          sekä lomanmyöntämiskäytännön erilaisuus eri
21410: vän pituiseen vuosilomaan tai lomakorvaukseen            kunnissa. Valintaperusteet näyttävät myös johta-
21411: ja että hän sitoutuu pitämään vähintään kuuden           van siihen, että lomia myönnetään myös yritys-
21412: työpäivän pituisen vuosiloman.                           toimintaa harrastuksenaan harjoittaville henki-
21413:    Enimmäisvuosituloksi lomakaudella 19841               löille tavalla, joka kaventaa päätoimisten yrittä-
21414: 1985 valtioneuvosto on vahvistanut 33 100 mark-          jien mahdollisuuksia saada yrittäjälomarahaa.
21415: kaa. Mainitulla lomakaudella lomarahan suuruus           Valtion tulo- ja menoarviossa pienyrittäjien vuo-
21416: on 850 markkaa. Pienyrittäjien vuosilomatoimin-          silomarahalain mukaisiin menoihin vuosittain va-
21417: taan on valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvios-         rattu määräraha olisi epäilemättä ohjattavissa
21418: sa varattu lomakaudelle 1984/1985 16,5 milj.             nykyistä paljon tarkoituksenmukaisemmalla ja
21419: markan määräraha. Pienyrittäjän vuosilomaraha-           maan eri osien kannalta tasapuolisemmalla taval-
21420: lain 8 §:n mukaan kunnan on valtion tulo- ja             la yrittäjien lomatoiminnan tukemiseen samaan
21421: menoarviossa myönnetyistä määrärahoista sen              tapaan kuin tapahtuu maatalousyrittäjien osalta.
21422: käyttöön vuosittain osoitettujen varojen puitteis-       Tällöin olisi pidettävä silmällä myös sitä, että
21423: sa huolehdittava vuosilomarahan suorittamisesta.         lomarahan piiriin pääsisivät kokopäivätoimiset,
21424: Saman lain 4 §:n mukaan etusija vuosilomarahaa           yritystoiminnasta pääasiallisesti toimeentulonsa
21425: suoritettaessa on annettava niille, joiden loman         saavat yrittäjät.
21426: 428400801N
21427: 2                                    1984 vp. -- KJ( n:o 293
21428: 
21429:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         tämiseksi siten, että eniten yhteiskunnan
21430: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              tukeman loman tarpeessa olevat yrittäjät
21431: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          pääsevät tästä edusta osallisiksi riippu-
21432: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 matta siitä, missä kunnassa tai missä
21433:                                                           osassa maata he harjoittavat yritystoimin-
21434:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            taansa?
21435:        siin pienyrittäjien lomatoiminnan kehit-
21436: 
21437:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1984
21438: 
21439:          Timo Roos                     Mikko Elo                     Matti Kuusio
21440:                                        Antti Kalliomäki
21441:                                         1984 vp. -       KK n:o 293                                          3
21442: 
21443: 
21444: 
21445:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21446: 
21447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa           voineet mitoittaa toimintansa paikallisten tarpei-
21448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             den mukaisesti. Tämän on pääasiassa tehnyt
21449: olette 1 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kirjeen-         mahdolliseksi se, että maatalouslomatoimintaan
21450: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          on huhtikuun alusta 1981 ollut käytettävissä
21451: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Timo          arviomäärärahaperusteinen määräraha.
21452: Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-            Pienyrittäjän vuosilomarahalaissa säädetään ha-
21453: sestä n:o 293:                                            kijoiden asettamisesta etusijajärjestykseen tilan-
21454:                                                           teissa, joissa kunnan saama määräraha ei riitä
21455:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           vuosilomarahan suorittamiseen kaikille siihen oi-
21456:         siin pienyrittäjien lomatoiminnan kehit-          keutetuille. Mainitun lain 4 §:n 1 momentin
21457:         tämiseksi siten, että eniten yhteiskunnan         mukaan milloin vuosilomarahaa hakeneiden sii-
21458:         tukeman loman tarpeessa olevat yrittäjät          hen oikeutettujen lukumäärä on niin suuri, ettei
21459:         pääsevät tästä edusta osallisiksi riippu-         tarkoitukseen osoitettujen varojen rajoissa ole
21460:         matta siitä, missä kunnassa tai missä             mahdollisuutta suorittaa vuosilomarahaa kaikille
21461:         osassa maata he harjoittavat yritystoimin-        hakijoille, etusija on annettava niille, joiden
21462:         taansa?                                           loman tarve heidän taloudelliset ja sosiaaliset
21463:                                                           olosuhteensa huomioon ottaen on suurin ja joi-
21464:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            den mahdollisuudet vuosiloman pitämiseen il-
21465: vasti seuraavaa:                                          man taloudellista tukea ovat vähäisimmät. Edel-
21466:     Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain           leen saman pykälän 2 momentin mukaan vuosi-
21467: (408/77) 1 §:ssä säädetään vuosilomarahan suo-            lomaraha, johon pienyrittäjä olisi muutoin pien-
21468: rittamisesta pienyrittäjälle, jolla ilman taloudel-       yrittäjälomalain mukaan oikeutettu, voidaan kui-
21469: lista tukea ei ole mahdollisuutta vapautua yritys-        tenkin evätä, jos yrittäjän taloudelliset olosuhteet
21470: toiminnastaan vuosiloman ajaksi vaarantamatta             ovat selvästi paremmat, kuin hänen viimeksi
21471: omaa ja perheensä toimeentuloa. Saman lain                toimitetussa verotuksessa vahvistettu valtionvero-
21472: 8 §:n mukaan kunnan tehtävänä on valtion tulo-            tuksessa verotettava tulonsa edellyttää, tai hän
21473: ja menoarviossa myönnetyistä määrärahoista sen            voi muutoin vapautua yritystoiminnasta ilman
21474: käyttöön vuosittain osoitettujen varojen rajoissa         vuosilomarahaa vaarantamatta omaa ja perheensä
21475: huolehtia vuosilomarahan suorittamisesta niille           toimeentuloa.
21476: yrittäjille, joilla on kunnassa väestökirjalaissa tar-       Hakijoiden asettaminen etusijalle on kunnassa
21477: koitettu kotipaikka.                                      pienyrittäjien vuosilomarahatoimintaa hoitavan
21478:     Pienyrittäjän vuosilomarahatoimintaan on val-         toimielimen, lomalautakunnan, tehtävä. Lauta-
21479: tion tulo- ja menoarviossa vuosittain varattu             kuntien menettelyt saattavat harkinnan käyttämi-
21480: siirtomääräraha, joka on tarkoitettu huhtikuun            sestä johtuen jonkin verran poiketa toisistaan, ja
21481: alussa alkavan ja seuraavan vuoden maaliskuun             näin on mahdollista, että syntyy kysymyksessä
21482: lopussa päättyvän lomakauden toimintaan. Mää-             tarkoitettuja alueellisia ja paikallisia eroja. Loma-
21483: räraha on jaettu lääninhallituksille ja edelleen          lautakuntien jäsenille ja sihteereille suunnaruilla
21484: kuntien käyttöön edellisellä lomakaudella tehty-          koulutustilaisuuksilla on toisaalta korostettu yh-
21485: jen vuosilomarahahakemusten mukaisessa suh-               tenäisen käytännön merkitystä harkittaessa haki-
21486: teessa. Määrärahan luonteesta ja osittain jakome-         joiden asettamista lain edellyttämään etusijajär-
21487: nettelystä johtuen ei ole ollut mahdollista riittä-       jestykseen.
21488: vällä tavalla ottaa huomioon meneillään olevalla             Pienyrittäjän sosiaaliturvan kehittämistä varten
21489: lomakaudella kunnissa tapahtuvia lomarahatoi-             on 22.9.1983 asetettu sosiaali- ja terveysministe-
21490: mintaan vaikuttavia seikkoja, kuten muutoksia             riön puheenjohdolla toimiva sosiaaliturvatoimi-
21491: hakijoiden määrissä. Esimerkiksi maatalousyrittä-         kunta. Se tulee lähiaikoina valmistuvassa mietin-
21492:  jien vuosilomatoiminnassa alueellisia ja paikalli-       nössään tekemään ehdotuksen myös pienyrit-
21493: sia eroja on voitu vähentää sillä, että kunnat ovat       täjien vuosilomajärjestelmän kehittämisestä.
21494:    Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1984
21495: 
21496:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
21497: 4                                    1984 vp. -- KJ( n:o 293
21498: 
21499:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21500: 
21501:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har kunnat dimensionera sin verksamhet i enlig-
21502: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       het med de lokala behoven. Detta har i huvud-
21503: av den 1 juni 1984 tili vederbörande medlem av      sak möjliggjorts av att det för semesterverksam-
21504: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   heten inom lantbruket fr.o.m. april år 1981
21505: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs-        funnits tillgång till anslag i form av reservations-
21506: mål nr 293:                                         anslag.
21507:                                                         I lagen om semesterpenning för småföretagare
21508:             Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder    stadgas om placering av sökandena i företrädes-
21509:          för utvecklande av småföretagarnas se-      ordning i sådana fall då det anslag kommunen
21510:          mesterverksamhet sålunda, att de före-      erhållit icke räcker tili semesterpenning tili alla
21511:          tagare som bäst behöver av samhället        som är berättigade därtill. I 4 § 1 mom. sägs, att
21512:          understödd semester blir delaktiga av       om antalet till semesterpenning berättigade små-
21513:          denna förmån, oberoende av i viiken         företagare, som ansökt därom, är så stort, att det
21514:          kommun eller i viiken del av landet de      icke inom ramen för de för ändamålet anvisade
21515:          bedriver sin företagsverksamhet?            ~edlen ~r möjligt att erlägga semesterpenning
21516:                                                      ull samthga sökande, skall företräde givas dem
21517:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    vilkas behov av semester med beaktande av deras
21518:                                                      ekonomiska och sociala förhålianden är störst och
21519: anföra följande:
21520:                                                      vilkas möjligheter att hålla semester utan ekono-
21521:     I 1 § lagen om semesterpenning för småföreta-    miskt stöd är minst. Vidare enligt 2 mom.
21522: gare (408/77) stadgas om erläggande av semes-        samma paragraf kan semesterpenning, till vilken
21523: terpenning tili småföretagare, som icke utan småföretagare eljest skulle vara berättigad enligt
21524: ekonomiskt stöd har möjlighet att frigöra sig från   lagen om semesterersättning för småföretagare,
21525: sin företagsverksamhet för semester utan att likväl förvägras honom, om hans vid den senast
21526: äventyra sin egen och sin familjs utkomst. Enligt verkställda beskattningen fastställda, vid statsbe-
21527: 8 § samma lag skall kommunen, inom gränserna skattningen beskattningsbara inkomst förutsätter
21528: för de medel som årligen anvisats kommunen av det eller om han eljest utan semesterpenning kan
21529: de i statsförslaget upptagna anslagen, dra försorg frigöra sig från sin företagsverksamhet utan att
21530: om erläggande av semesterpenning tili de före- äventyra sin egen och sin familjs utkomst.
21531: tagare, som har i lagen om befolkningsböcker            Att ge vissa sökande företräde ankommer på
21532: avsedd hemort i kommunen.                            semesternämnden, som är det organ som sköter
21533:     För småföretagarnas semesterpenningsverksam- om småföretagares semesterpenningsverksamhet i
21534: het har i statsförslaget årligen beviljats reserva- kommunen. Nämndernas handlingssätt kan på
21535: tionsanslag, som avsetts för den semesterperiod, grund av deras rätt tili prövning i viss mån avvika
21536: som börjar i april och som utgår i mars följande från varandra, och sålunda är det möjligt att det
21537: år. Anslaget har utdelats tili länsstyrelserna och uppstår sådana regionala och lokala skilinader,
21538: vidare tili kommunerna i förhållande tili de som avses i spörsmålet. Vid den utbildning som
21539:  ansökningar om semesterpenning som har gjorts har ordnats för semesternämndernas medlemmar
21540: under föregående semesterperiod. På grund av och sekreterare har man dock poängterat betydel-
21541:  anslagets natur, och delvis även av förfarandet sen av en enhetlig praxis vid placeringen av
21542:  vid fördelningen, har det inte varit möjligt att i sökande i den företrädesordning som lagen
21543:  tillräcklig mån ta hänsyn tili de omständigheter i förutsätter.
21544:  kommunen, som under den innevarande semes-             För utvecklande av småföretagarnas socialskydd
21545:  terperioden inverkar på semesterpenningsverk- tillsattes 22. 9. 198 3 en socialskyddskommission,
21546:  samheten, såsom förändringar i antalet sökande. som fungerar under social- och hälsovårdsminis-
21547:  Exempelvis inom lantbruksföretagarnas semester- teriets ordförandeskap. Den kommer i sitt be-
21548:  verksamhet har man lyckats minska de regionala tänkande, som inom kort blir klart, att ge ett
21549:  och lokala skillnaderna genom att kommunerna förslag till utveckling av systemet med semester
21550: har kunnat dimensionera sin verksamhet i enlig- för småföretagare.
21551:       Helsingfors den 2 juli 1984
21552:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21553:                                                1984 vp.
21554: 
21555: Kirjallinen kysymys n:o 294
21556: 
21557: 
21558: 
21559: 
21560:                                   Skinnari ym.: Alueellisen oopperatoiminnan turvaamisesta ja edis-
21561:                                      tämisestä
21562: 
21563: 
21564:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21565: 
21566:    Vuonna 1968 perustettuun Suomen Ooppera-          hetkellä säveltaidetoimikunta vastaa yhtenä toi-
21567: liittoon kuuluvat jäseninä kymmenen vakinaista       mikuntana niin luovan säveltaiteen, esittävän
21568: oopperatuotantoa alueellaan pitävää oopperayh-       säveltaiteen, taidemusiikin, harrastuspohjaisen
21569: distystä: Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Lahti, Mik-     pop-musiikin ja kansanmusiikin kuin oopperatai-
21570: keli, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vaasa.           teenkin tukemisesta ja edistämisestä.
21571:    Alueellisesti yhdistysten toiminta kattaa koko
21572: maan. Näillä oopperayhdistyksillä oli vuonna           Valtakunnallisen oopperasolisttkunnan perus-
21573: 1983 yhteensä 103 esitystä ja 51 260 katsojaa.       taminen
21574: Ensi-iltojen määrä oli 11. Yhdistysten keskimää-
21575: räinen valtionavustus oli vuonna 1983 72 000            Helsingin ulkopuolella toimivien oopperayh-
21576: markkaa eli 14,90 markkaa jokaista pääsylippua       distysten käyttöön on valtakunnallisen ooppera-
21577: kohden. Katsojat muodostivat 20 prosenttia kau-      solistikunnan perustaminen välttämätöntä. Näin
21578: punkien sinfoniaorkestereiden kuulijoista.           tarjottaisiin kiinnostavia työtilaisuuksia lahjak-
21579:    Alueellisen oopperatoimintamme turvaamisek-       kaille laulajillemme myös kotimaassa sekä turvat-
21580: si ja kehittämiseksi olisi mm.:                      taisiin alueellisen oopperataiteen jatkuvuus ja
21581:     1) pikaisesti perustettava valtion ooppera- ja   kehitys. Tällainen oopperasolistikunta tasaisi
21582: musiikkiteatteritoimikunta                           myös alueellisia eroja solistikiinnityksissä. Vertai-
21583:     2) luotava valtakunnallinen oopperasolistikun-   lukohteena mainittakoon, että näyttämötaide an-
21584: ta                                                   toi 1983-1984 päätoimisia työpaikkoja 1 853.
21585:     3) turvattava Suomen Oopperaliiton toiminta
21586:     4) tarkistettava alueellisen oopperatuotannon     Suomen Oopperaliiton toiminnan turvaami-
21587: budjettinimikkeet.                                   mmen
21588:                                                         Suomen Oopperaliitto perustettiin vuonna
21589:   Valtion ooppera- ja musitkkiteatten.toimikun-
21590:                                                      1968, jolloin liiton saama valtionavustuskin mää-
21591: nan perustaminen                                     riteltiin. Oopperayhdistyksiä oli silloin maassam-
21592:    Kun laki taiteen edistämisen järjestelystä tuli   me kuusi.
21593: voimaan 1968, oli maassamme vain kaksi maa-             Liiton valtionavustus vuonna 1983 oli 24 000
21594: kunnallista oopperaa, Tampereen (perustettu          markkaa. Koska sen jäsenistö on levinnyt tasaises-
21595: 1946) ja Vaasan (perustettu 1956). Nyt ooppera-      ti yli maan, ei avustus riitä kattamaan edes
21596: toiminnan kattavuus ja oopperatuotantomäärät-        kokouskuluja. Valtakunnallisen Suomen Ooppe-
21597: kin valtakunnallisesti ovat merkittävää toimintaa,   raliiton toiminta tulisi ehdottomasti turvata.
21598: kuten tanssitaide, joka sai oman toimikuntansa          Liitto on järjestänyt mm. valtakunnallisia oop-
21599: 1982. Valtion taidetoimikunnista, joita tällä het-   perapäiviä, joista seuraavat pidetään Lahdessa
21600: kellä on yhdeksän, edustaa kuusi visuaalista tai-    1986. Ohjelmaan on kuulunut neuvottelupäiviä,
21601: detta.                                               ohjelmisto- ja opintomatkoja, musiikki-teatteri-
21602:    Säveltaidetoimikunnan alueelliselle ooppera-      taidekilpailuja, selontekoja ja selvityksiä sekä tie-
21603: taiteelle myöntämästä tuesta joudutaan suurin        dotustoimintaa. Tulevaisuudessa liitto tulisi myös
21604: osa käyttämään näyttämötaiteen hyväksi: lavasta-     vastaamaan valtakunnallisen oopperasolistikun-
21605: jien ja puvustajien palkkioihin, koreografiaan,      nan toiminnasta. Alueellista oopperatoimintaa
21606: näyttämötekniikkaan, teatterivuokriin jne. Tällä     kohtaan tunnetaan yhä suurempaa kiinnostusta
21607: 
21608: 4284008154
21609: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 294
21610: 
21611: ja uusia oopperayhdistyksiä perustetaan jatkuvas-   tään produktiota. Myös läänien taidetoimikunnat
21612: ti.                                                 tulisi velvoittaa tukemaan alueensa oopperatoi-
21613:                                                     mintaa.
21614:   Alueellisen oopperatuotannon budjettinimzk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21615: keiden tarkistaminen                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21616:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21617:    Alueellisten säännöllistä oopperatolmtntaa       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21618: harjoittavien oopperayhdistysten toiminta olisi
21619: turvattava muuttamalla valtion budjetin momen-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21620: tin 29.90.52.26 nimike oopperayhdistykset ni-               ryhtyä alueellisen oopperatoimintamme
21621: mikkeeksi alueellinen oopperatoiminta. Avustus-             turvaamiseksi ja edistämiseksi valtion
21622: ta on tältä momentilta myönnetty yhdistyksille,             vuoden 1985 ja sitä seuraavissa budjeteis-
21623: jotka eivät kyseisenä vuonna ole tuottaneet yh-             sa?
21624: 
21625:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1984
21626: 
21627:         Jouko Skinnari                 Helena Pesola                  Mikko Vainio
21628:         Pentti Lahti-Nuuttila          Aarno von Bell                 Eeva Turunen
21629:         Tuula Paavilainen              Mikko Elo                      Kimmo Sasi
21630:         Markus Aaltonen                Anna-Liisa Jokinen             Liisa Hilpelä
21631:         Pertti Paasio                  Timo Roos                      Ilkka Kanerva
21632:         Anna-Liisa Piipari             Ulla Puolanne                  Tapio Holvitie
21633:         Mauri Pekkarinen               Pirjo Rusanen                  Erkki Liikanen
21634:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 294                                           3
21635: 
21636: 
21637: 
21638: 
21639:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21640: 
21641:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain
21642: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          (328/67, muut. 617/76 ja 839/82) mukaan ope-
21643: olette 1 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kirjeen-      tusministeriön alaisina toimii eri taiteen alojen
21644: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       asiantuntijatoimikuntia. Valtion säveltaidetoimi-
21645: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Skin-      kunnassa, joka käsittelee paitsi muuta myös oop-
21646: narin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 294:          perataiteen alaan kuuluvat asiat, on edustettuna
21647:                                                        oopperataiteen asiantuntemus. Erillisen valtion
21648:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ooppera- ja musiikkiteatteritoimikunnan perusta-
21649:         ryhtyä alueellisen oopperatoimintamme          mista ei ole toistaiseksi pidetty perusteltuna.
21650:         turvaamiseksi ja edistämiseksi valtion         Opetusministeriö katsoo, että tässä vaiheessa tuli-
21651:         vuoden 1985 ja sitä seuraavissa budjeteis-     si selvittää, olisiko sanotun toimikunnan sijasta
21652:         sa?                                            tarkoituksenmukaista perustaa erityisjaosto val-
21653:                                                        tion säveltaidetoimikuntaan maakunnallista. oop-
21654:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        peratoimintaa koskevien asioiden valmistelua var-
21655: ti seuraavaa:                                          ten. Jaostoon olisi mahdollista kutsua sen toimi-
21656:                                                        alaa tuntevia asiantuntijoita myös toimikunnan
21657:    Suomen Oopperaliittoon kuuluvat oopperayh-          ulkopuolelta. Jaoston perustaminen ei edellytä
21658: distykset, jotka toimivat maamme suurimmissa           lainsäädännön muutosta.
21659: kaupungeissa, ovat viimeisten kymmenen vuo-               Opetusministeriö pitää alueellisen oopperatoi-
21660: den aikana laajentaneet toimintaansa ja päässeet       minnan kehittämistä ja oopperayhdistysten toi-
21661: usein merkittäviin taiteellisiin suorituksiin. Kiin-   minnan turvaamista tärkeänä. Tämän vuoksi mi-
21662: nostus, jota maassamme tunnetaan oopperatai-           nisteriö pyrkii lähivuosien aikana valtiontalouden
21663: detta kohtaan, näkyy yhdistysten katsojaluvuissa       sallimissa rajoissa luomaan alueelliselle ooppera-
21664: ja yhdistysten aktiivisuudessa. Opetusministeriö       toiminnalle ja sitä harjoittaville yhdistyksille en-
21665: onkin pyrkinyt vuosittain korottamaan valtionta-       tistä paremmat taloudelliset ja organisatoriset
21666: louden sallimissa rajoissa valtion tulo- ja menoar-    edellytykset, jotta tässä tarkoitettu oopperatoi-
21667: viossa oopperayhdistysten toimintaa varten osoi-       minta voisi eri puolilla maata entistä paremmin
21668: tettua määrärahaa.                                     kehittyä.
21669: 
21670:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1984
21671: 
21672:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
21673: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 294
21674: 
21675: 
21676: 
21677: 
21678:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21679: 
21680:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nigkommissioner inom konstens olika områden.
21681: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          Statens tonkonstkommission som bl. a. även be-
21682: av den 1 juni 1984 till vederbörande medlem av         handlar frågor i anslutning till operakansten
21683: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   representerar sakkunskap i fråga om operakonst.
21684: man Skinnari m.fl. undertecknade spörsmål nr           Man har inte hittills ansett det motiverat att
21685: 294:                                                   tillsätta en särskild statlig kommitte för opera-
21686:                                                        och tonkonstteater. Undervisningsministeriet an-
21687:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ser, att man i detta skede borde utreda om det
21688:        för att trygga och främja vår regionala         vore ändamålsenligare att i stället för sagda
21689:        operaverksamhet i statsförslaget för år         kommission inrätta en särskild sektion vid statens
21690:        1985 och i de därpå följande statsför-          tonkonstkommission för att bereda ärenden i
21691:        slagen?                                         anslutning till operaverksamheten på landskaps-
21692:                                                        nivå. Man kunde kalla även utomstående sak-
21693:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kunniga inom respektive område till denna sek-
21694: framföra följande:                                     tion. Inrättandet av sektionen förutsätter inte att
21695:    De operaföreningar som hör till Finska Opera-       lagstiftningen därom ändras.
21696: förbundet har under de senaste tio åren utvidgat
21697: sin verksamhet och de har ofta uppnått betydan-           Undervisningsministeriet anser att utvecklan-
21698: de konstnärliga prestationer. lntresse för opera-      det av den regionala operaverksamheten samt
21699: kansten i vårt land återspeglas i föreningarnas        tryggandet av verksamheten vid operaföreningar
21700: åskådarantal och i föreningarnas aktivitet. Under-     är viktigt. Därför strävar ministeriet till att under
21701: visningsministeriet har även varje år strävat till     de närmaste åren inom ramen för statens ekono-
21702: att inom ramen för statens ekonomiska läge i           miska läge skapa bättre ekonomiska och organisa-
21703: statsförslaget höja det anslag som reserverats för     toriska förutsättningar för regional operaverksam-
21704: operaverksamheten vid operaföreningar.                 het samt för respektive föreningar som har detta
21705:    U nderställda undervisningsministeriet fungerar     slags verksamhet för att den operaverksamhet
21706: enligt lagen om organisering av konstens främ-         som här avses allt bättre kunde utvecklas på olika
21707: jande (328/67, änd. 617/72 och 839/82) sakkun-         håll i vårt land.
21708: 
21709:     Helsingfors den 27 juni 1984
21710: 
21711:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
21712:                                                  1984 vp.
21713: 
21714: Kirjallinen kysymys n:o 295
21715: 
21716: 
21717: 
21718: 
21719:                                     Turunen: Lapsen huollosta Ja tapaamisoikeudesta säädetyn lain
21720:                                       toimivuudesta
21721: 
21722: 
21723:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21724: 
21725:    Tämän vuoden alusta on ollut voimassa laki           saapumisesta oikeuteen e1 anneta tietoa asran-
21726: lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361183).        osaisille.
21727: Lain tarkoituksena on "erityisesti se, että lapsen
21728:                                                            Lain ja asetuksen määräysten aiheuttamia avio-
21729: edut ja lapsen omat tarpeet sekä toivomukset
21730:                                                         eroprosessin lykkäystapauksia oli esimerkiksi
21731: voitaisiin nykyistä paremmin ottaa yksilöllisesti
21732:                                                         Joensuun raastuvanoikeudessa aikana 1.1.-
21733: huomioon kaikissa lapsen huoltoa koskevissa asi-
21734:                                                          30.4.1984 14/29 eli noin 50 prosenttia.
21735: oissa" sekä turvata lapsen oikeus tavata vanhem-
21736: piaan ja pitää yhteyttä myös siihen vanhempaan,            Laki olisi toimivampi ja lapsiystävällisempi,
21737: jonka luona hän ei asu.                                 mikäli asianosaiset voisivat tehdä ennen asumus-
21738:    Vaikka vanhempien avioerotapauksessa tulisi-         eron tai avioliiton purkamisen käsittelyä tuomio-
21739: kin keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja lapsen         istuimessa sosiaalilautakunnan avustuksella sopi-
21740: etua silmällä pitäen pyrkiä siihen, että tapaamis-      muksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
21741: oikeus toteutuu lain 1 §:n periaatteiden mukai-         Menettely nopeuttaisi oikeuskäsittelyprosessia ja
21742: sesti, ei käytännössä useinkaan vältytä ristiriidoil-   olisi kaikille osapuolille henkisesti helpompi.
21743: ta. Ristiriitatilanteissa käy monesti niin, etteivät      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21744: vanhemmat pääse sopimukseen lapsen tai lasten           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21745: huollosta ennen avioeron oikeuskäsittelyä. Tästä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21746: on seurauksena, että lapsen huollosta ja tapaa-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21747: misoikeudesta annetun asetuksen (848/83) 2 §:n
21748: mukaan joudutaan pyytämään selvitys sosiaali-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21749: lautakunnalta, ja 5 §:n mukaan vain oikeus voi                 ryhtyä lapsen huollosta ja tapaamisoikeu-
21750: tehdä tällaisen pyynnön, jolloin lapset kärsivät               desta annetun lain (361183) sekä lain
21751: ennen kaikkea tästä muodollisuudesta, kun koko                 nojalla annetun asetuksen (848/83) toi-
21752: avioeroprosessi viivästyy.                                     mivuuden parantamiseksi, jotta lapset ei-
21753:    Uutta viivästymistä aiheuttavat mahdolliset li-             vät joutuisi kärsimään avioeroprosessin
21754: säselvitysten pyytämiset sekä se, että lausunnon               liiallisesta muodollisuudesta?
21755: 
21756:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
21757: 
21758:                                               Eeva Turunen
21759: 
21760: 
21761: 
21762: 
21763: 4284008165
21764: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 295
21765: 
21766: 
21767: 
21768: 
21769:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21770: 
21771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       peen, on lain 16 §:ssä Jatetty viime kädessä
21772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuomioistuimen harkintaan. Tuomioistuimen on
21773: olette kirjeellänne n:o 1086 lähettänyt valtioneu-   harkittava, onko selvityksen hankkiminen asian
21774: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-       ratkaisemisen kannalta tarpeen vai voidaanko asia
21775: sanedustaja Eeva Turusen tekemän seuraavan           ratkaista niiden selvitysten ja todisteiden pohjal-
21776: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 295:          ta, jotka oikeudenkäynnissä jo on tuomiois-
21777:                                                      tuimelle esitetty.
21778:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21779:        ryhtyä lapsen huollosta ja tapaaruisoikeu-       Sosiaalilautakunnalta hankittava selvitys ei ole
21780:        desta annetun lain (361 183) sekä lain        pelkkä muodollisuus, vaan kysymys on menette-
21781:        nojalla annetun asetuksen (848/83) toi-       lystä, jonka tarkoituksena on perusteellisesti sel-
21782:        mivuuden parantamiseksi, jotta lapset ei-     vittää lapsen olosuhteet ja lapsen etu. Selvityksen
21783:        vät joutuisi kärsimään avioeroprosessin       hankkiminen vaatii luonnollisesti aikaa ja johtaa
21784:        liiallisesta muodollisuudesta?                siihen, että lapsen huoltoa koskevan asian käsit-
21785:                                                      tely tuomioistuimessa joudutaan lykkäämään. Ei
21786:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kuitenkaan voida pitää oikeana sitä, että lapsen
21787: ti seuraavaa:                                        tulevaisuuden ja kehityksen kannalta ratkaisevan
21788:                                                      tärkeä kysymys, lapsen huoltoa ja tapaaruisoi-
21789:    Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne-
21790:                                                      keutta koskeva asia, ratkaistaisiin puutteellisten
21791: tun lain (361/83) perusperiaatteena on, että
21792:                                                      ja riittämättömien, jopa mahdollisesti virheellis-
21793: lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta päätet-
21794:                                                      ten tietojen pohjalta.
21795: täessä on ratkaisu aina tehtävä pitäen silmällä
21796: ennen kaikkea lapsen etua. Sen selvittäminen,           Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta annet-
21797: mitä lapsen etu yksittäistapauksessa vaatii, ei      tu laki on tullut voimaan kuluvan vuoden alusta
21798: useinkaan ole helppoa. Näin on laita erityisesti     lukien. Laki on ollut siis voimassa vasta vajaan
21799: silloin, kun vanhemmat eivät kykene sopimaan         vuoden ajan. Oikeusministeriö seuraa luonnolli-
21800: asiasta pitäen silmällä lapsen parasta ja asia       sesti lain toimivuutta ja mikäli uuden lainsäädän-
21801: tämän vuoksi joudutaan saattamaan tuomiois-          nön soveltamisessa tulee esiin epäkohtia, oikeus-
21802: tuimen ratkaistavaksi.                               ministeriö ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin
21803:    Lapsen edun selvittämiseksi on tuomiois-          niiden korjaamiseksi. Tällä hetkellä, lain oltua
21804: tuimen tarpeen vaatiessa hankittava asiassa so-      voimassa vasta näinkin lyhyen ajan, on liian
21805: siaalilautakunnan selvitys. Kysymys siitä, millai-   varhaista esittää mitään yleisarviota lain onnistu-
21806: sissa tapauksissa selvityksen hankkiminen on tar-    neisuudesta.
21807: 
21808:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1984
21809: 
21810:                                                                   Oikeusministeri Chnstoffer Taxell
21811:                                       1984 vp. -     KK n:o 295                                         3
21812: 
21813: 
21814: 
21815: 
21816:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21817: 
21818:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          behövs har i lagens 16 § lämnats att i sista hand
21819: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       bero av domstolens prövning. Domstolen skall
21820: 1086 tili vederbörande medlem av statsrådet          pröva om inhämtande av utredning behövs för
21821: översänt avskrift av följande av riksdagsman Eeva    att avgöra ärendet eller om saken kan avgöras på
21822: Turunen undertecknade spörsmål nr 295:               basen av de utredningar och bevis som redan
21823:                                                      företetts domstolen i rättegången.
21824:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Den utredning som skali inhämtas av social-
21825:        för att förbättra lagen angående vårdnad      nämnden är inte bara en formalitet, utan det är
21826:        om barn och umgängesrätt (361183) samt        fråga om ett förfarande vars syfte är att grundligt
21827:        den förordning som utfärdats med stöd         utreda barnets situation och barnets bästa. Ut-
21828:        av lagen (848/83), så att barnen inte blir    redningen tar naturligtvis tid och leder tili att
21829:        lidande av att äktenskapsskilinadsproces-     handläggningen vid domstolen av vårdnadsären-
21830:        sen är alitför formeli?                       det måste uppskjutas. Det kan dock inte anses
21831:                                                      riktigt att en fråga som har så avgörande betydel-
21832:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       se för barnets framtid och utveckling, vårdnaden
21833: anföra följande:                                     och umgängesrätten, skulle avgöras på basen av
21834:    Den grundläggande principen i lagen angåen-       bristfäliiga och otiliräckliga, möjligen t.o.m. fel-
21835: de vårdnad om barn och umgängesrätt (361183)         aktiga uppgifter.
21836: är att avgörandet vid beslut om vårdnad om barn         Lagen angående vårdnad om barn och
21837: och umgängesrätt alitid skall träffas med avseen-    umgängesrätt har trätt i kraft vid ingången av
21838: de fäst framför allt vid barnets bästa. Att utreda   detta år. Lagen har således varit i kraft endast ett
21839: vad barnets bästa kräver i det enskilda faliet är    knappt år. Justitieministeriet följer naturligtvis
21840: ofta inte lätt. Så är faliet i synnerhet när för-    med hur lagen fungerar och om missförhållanden
21841: äldrarna inte genom att beakta barnets bästa kan     i tillämpningen av den nya lagen uppdagas,
21842: enas i saken och ärendet därför måste bringas tili   vidtar justitieministeriet vederbörliga åtgärder för
21843: domstol för avgörande.                               att rätta tili dem. För närvarande, när lagen varit
21844:    För att utreda barnets bästa måste domstolen      i kraft en så kort tid, är det alitför tidigt att ge
21845: vid behov inhämta utredning av socialnämnden.        någon allmän bedömning av hur väl lagen har
21846: Frågan om i vilka fali inhämtande av utredning       utfallit.
21847: 
21848:      Helsingfors den 11 september 1984
21849: 
21850:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
21851:                                                  1984 vp.
21852: 
21853: Kirjallinen kysymys n:o 296
21854: 
21855: 
21856: 
21857: 
21858:                                     Turunen: Joensuun valtakunnallisen sankarihaudan kunnostuksesta
21859: 
21860: 
21861:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21862: 
21863:    Joensuun valtakunnalliseen sankarihautaan on         netty varoja. Vuoden 1985 hoitomenoarvio on
21864: haudattu 800 sankarivainajaa, näistä 600 siirto-        42 000 markkaa. Kaatuneitten muistotoimikunta
21865: seurakuntiin ja 200 Joensuun seurakuntiin kuu-          on anonut vuoden 1985 valtion tulo- ja menoar-
21866: luvia. Hoitokustannukset on jaettu siten, että          vioon varattavaksiJoensuun valtakunnallisen san-
21867: Suomen valtio suorittaa 6/8 kustannuksista ja           karihaudan hoitomenoihin 31 500 markkaa ja
21868: Joensuun kaupunki ja seurakunnat 218.                   peruskorjaukseen kertamenona 31 000 markkaa.
21869:     Kaatuneitten omaiset ry:n ja eri kansalaisjärjes-   Vaikka seurakunnat ovatkin omalta osaltaan kor-
21870: töjen taholta on kiinnitetty huomiota sankarilaat-      janneet sankarihaudan pahimpia epäkohtia, kuu-
21871:  tojen nimien huonoon näkyvyyteen ja laattojen          luu valtakunnallisen sankarihaudan hoitaminen
21872:  painumiseen nurmen pinnan tasoa alemmaksi.             Suomen valtion velvollisuuksiin.
21873:  Samalla on vaadittu voimakkaasti asioiden kor-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21874:  jaamista. Sankarihauta-alueen peruskorjaus on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21875:  suoritettu viimeksi vuonna 1962, jolloin maalat-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21876:  tiin myös nimien tekstit.                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21877:     Vuoden 1984 valtion talousarvioon Kaatuneit-
21878:  ten muistotoimikunta on anonut peruskorjauk-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21879:  seen hoitokustannusten lisäksi kertamenona                    ryhtyä, jotta Joensuun valtakunnallinen
21880:  29 600 markkaa. Kuitenkaan valtion kuluvan                    sankarihauta voidaan kunnostaa sille
21881:  vuoden menoarviossa ei tarkoitukseen ole myön-                kuuluvan arvon mukaiseen kuntoon?
21882: 
21883:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
21884: 
21885:                                                Eeva Turunen
21886: 
21887: 
21888: 
21889: 
21890:  4284008176
21891: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 296
21892: 
21893: 
21894: 
21895: 
21896:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21897: 
21898:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      otettu varoja kertamenona myös sankarihauta-
21899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alueiden peruskorjauksia varten. Näitä varoja on
21900: olette 5 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kirjeen-    käytetty ensisijassa sankarihaudoilla olevien hau-
21901: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     takivien ja niissä olevan tekstin kunnostamiseen.
21902: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Eeva
21903: Turusen kirjallisesta kysymyksestä n:o 296:            Joensuun hautausmaalla sijaitsevien siirtoväen
21904:                                                      sankarihautojen peruskorjaamiseen on hautoja
21905:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hoitavalle Kaatuneitten muistotoimikunnalle
21906:        ryhtyä, jotta Joensuun valtakunnallinen       myönnetty valtion tulo- ja menoarviossa viimeksi
21907:        sankarihauta voidaan kunnostaa sille          varoja vuonna 1970 aikaisemmin mainitulta tulo-
21908:        kuuluvan arvon mukaiseen kuntoon?             ja menoarvion momentilta 25 000 markkaa, lop-
21909:                                                      puosan määrärahasta, yhteensä 22 000 markkaa,
21910:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       jäädessä jaettavaksi kolmen valtakunnallisen siir-
21911: seuraavaa:                                           toväen sankarihaudan hoitokustannuksiin.
21912:    Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain          Kaatuneitten muistotoimikunta on esittänyt
21913: varattu eräiden valtakunnallisten siirtoväen san-    Joensuun sankarihaudan siirtoväen sankarihauto-
21914: karihautojen hoitoon määräraha. Vuonna 1983          jen peruskorjaamista varten otettavaksi valtion
21915: on tarkoirukseen ollut käytettävissä tulo- ja me-    vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon kertamenona
21916: noarvion momentilla 29.99. 50 (Eräät valtion-        29 600 markkaa ja vuoden 1985 tulo- ja menoar-
21917: avut) 60 000 markkaa ja kuluvana vuonna samal-       vioon 31 000 markkaa. Vuoden 1984 tulo- ja
21918: la momentilla 65 000 markkaa. Tästä määrära-         menoarvioon ei ole saatu määrärahaa tarkoituk-
21919: hasta on myönnetty valtionapua Joensuun, Lap-        seen.
21920: peenrannan ja Luumäen hautausmailla sijaitse-
21921: vien siirtoväkeen kuuluneiden sankarivainajien          Toimikunnan laatiman kustannusarvion mu-
21922: hautojen kunnossapitoon. Valtionapu siirtoväen       kaan hautojen peruskorjauksesta aiheutuvat kus-
21923: sankarihautoja varten on myönnetty määrärahan        tannukset vuoden 1984 kustannustason mukaan
21924: rajoissa ja samassa suhteessa asianomaisen hau-      ovat 39 600 markkaa. Näistä kustannuksista ovat
21925: tausmaan kokonaiskustannuksiin kuin hautaus-         seurakunnat suorittaneet osan. Siirtoväen sanka-
21926: maalla on näitä hautoja hautojen kokonaismää-        rihautojen lukumäärä Joensuun hautausmaalla
21927: rään nähden. Vuosittain myönnetty valtionapu         on 600 ja paikallisten sankarivainajien 200. Jos
21928: on käytetty lähinnä haudoille istutettavien kas-     valtion osuus peruskorjauksesta lasketaan samassa
21929: vien hankkimiseen ja niiden hoidosta aiheutuviin     suhteessa tulisi tarkoitukseen varata noin 30 000
21930: kustannuksiin.                                       markkaa. Kysymys haetun määrärahan myöntä-
21931:    Erillisestä hakemuksesta on siirtoväen sankari-   misestä tullaan ratkaisemaan vuoden 1985 tulo-
21932: hautojen hoitoon varatolle momentille lisäksi        ja menoarvion käsittelyn yhteydessä.
21933: 
21934:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1984
21935: 
21936:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
21937:                                        1984 vp. -      KK n:o 296                                       3
21938: 
21939: 
21940: 
21941: 
21942:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21943: 
21944:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Dessa medel har i främsta rummet använts för att
21945: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          sätta gravstenarna på krigargravarna i skick samt
21946: av den 5 juni 1984 tili vederbörande medlem av         för dessas texter.
21947: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-      Kommissionen för de stupades minne som har
21948: man Eeva Turunen undertecknade spörsmål nr             hand om skötseln av krigargravae hae senast år
21949: 296:                                                   1970 beviljats 25 000 maek under ovan nämnda
21950:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        moment i statsförslaget för grundreparationen av
21951:        för att den riksomfattande krigargraven i       den förflyttade befolkningens krigargravar på
21952:        Joensuu kan sättas i sådant skick som den       begravningsplatsen iJoensuu. Resten av anslaget,
21953:        är värd?                                        sammanlagt 22 000 mark, fördelas mellan de tre
21954:                                                        övriga riksomfattande krigaegravarna för den
21955:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förflyttade befolkningen för de kostnader som
21956: framföra följande:                                     skötseln av dessa krigargravae föranleder.
21957:    1 statsförslaget har årligen upptagits ett anslag      Kommissionen för de stupades minne har
21958: för skötseln av vissa av den förflyttade befolk-       föreslagit att ett anslag om 29 600 mark upptas
21959: ningens krigargravae. År 1983 hade under mo-           såsom engångsutgift i statsförslaget för år 1984
21960: mentet 29.99.50 (Vissa statsunderstöd) i statsför-     för grundrepaeationen av krigargravarna på be-
21961: slaget reserverats ett anslag om 60 000 mark för       gravningsplatsen i Joensuu. Motsvarande belopp
21962: detta ändamål. Under innevaeande år är anslaget        för år 1985 skulle utgöra 31 000 mark. 1 statsför-
21963: under samma moment 65 000 mark. Av detta               slaget för år 1984 hae man inte erhållit ett anslag
21964: anslag hae statsunderstöd beviljats för skötseln av    för detta ändamål.
21965: den förflyttade befolkningens krigaegravar på             Enligt det kostnadsförslag som kommissionen
21966: begravningsplatserna i Joensuu, Villmanstrand          utaebetat utgör de kostnader som grundrepara-
21967: och Luumäki. Statsunderstöd för den förflyttade        tionen av gravarna föranleder enligt kostnadsni-
21968: befolkningens krigargravar har beviljats av det        vån år 1984 39 600 maek. Församlingaena har
21969: anslag som reserverats för detta ändamål och           bestridit en del av dessa kostnader. Antalet
21970: utgör en så stor del av de totala kostnaderna som      krigargravae för den föfflyttade befolkningen på
21971: antalet krigaegravae utgör av det totala antalet       begravningsplatsen i Joensuu är 600 platser och
21972: gravar på respektive begravningsplats. Det årliga      antalet begravningsplatser i fråga om stupade
21973: statsunderstödet har närmast använts för att an-       som tillhör den lokala befolkningen är 200
21974: skaffa växter som skall planteras på gravarna och      platser. Om statens andel av grundrepaeationen
21975: för de kostnader som deras skötsel föranleder.         beräknas i samma proportion, borde ca 30 000
21976:    På särskild ansökan har under det moment            mark reserveras för detta ändamål. Frågan om
21977: som reserverats för skötseln av krigargravae såsom     beviljande av det anhållna understödet kommer
21978: engångsutgift upptagits medel även för grundre-        att avgöras i samband med behandlingen av
21979: paeation av områdena kring krigaegravaena.             statsförslaget för år 198 5.
21980: 
21981:      Helsingfors den 21 juni 1984
21982: 
21983:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
21984:                                                 1984 vp.
21985: 
21986: Kirjallinen kysymys n:o 297
21987: 
21988: 
21989: 
21990: 
21991:                                    Nyby ym.: Sukupuolirooliajattelun vähentämisestä ammatinvalin-
21992:                                      nan yhteydessä
21993: 
21994: 
21995:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21996: 
21997:    Peruskoulun yläasteen yhdeksäsluokkalaisten         tuu monesta eri tekijästä. Aikuiset esikuvat ovat
21998: valitessa vaihtoehtoja jatko-opintoihin vaikutta-      ehkä tärkein tekijä, mutta myös monet muut
21999: vat valintaan monet tekijät; esim. kotipaikka,         vahvistavat sukupuolirooliajattelua. Esimerkkinä
22000: perheen opiskeluperinteet ja koulumenestys.            voidaan mainita seuraavanlainen työpaikkailmoi-
22001: Kaikkein suurin tekijä, joka vaikuttaa ammatin-        tus: ''haemme naispuolista konttoristia'' tai
22002: valintaan, on sukupuoli. Edelleenkin on niin,          ''miespuolinen kuljettaja saa paikan''.
22003: että useimmat tytöt valitsevat opiskelupaikat hoi-        Peruskoulun yläasteen opinto-ohjaajat ovat
22004: toalalta ja esim. kotitaloudesta poikien pyrkiessä     ammattiryhmä, joilla lienee mahdollisuuksia vai-
22005: teknisille aloille. Koulutus metsä- ja puuteolli-      kuttaa nuoreen siten, että hän valitsee opiskelu-
22006: suuden alalla on myös täysin miesvaltaista. Käsi-      paikan asiallisista perusteista lähtien eikä vanhan-
22007: tykset sukupuolirooleista opitaan tavallisesti hy-     aikaisista käsitteistä, kuten mikä on miehekästä
22008: vin aikaisin. Kuitenkin yhteiskunnan on vaiku-         ja mikä naisellista.
22009: tettava siihen, että ammatinvalinnasta muodos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22010: tuu niin vapaa kuin mahdollista ja lähtien nuo-        tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22011: ren omista toiveista ja taipumuksista.                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22012:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22013:    Monet naisvaltaiset alat ovat tyypillisiä matala-
22014: palkka-aloja. On myös onnetonta, jos hoitoalasta                  Aikooko Hallitus ryhtyä erikoistoimen-
22015: kiinnostunut ja siihen taipumuksia omaava poika                piteisiin, jotta sukupuolirooliajattelua
22016: piintyneen tavan mukaan omistamuu tekniikalle.                 ammatinvalinnan yhteydessä voitaisiin
22017: Sukupuolirooliajattelu ammatinvalinnassa vahvis-               vähentää?
22018: 
22019: 
22020:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
22021: 
22022:          Mats Nyby                       Liisa Jaakonsaari                Pertti Hietala
22023:          Tarja Halonen                   Kari Rajamäki                    Kari Urpilainen
22024:          Pekka Starast                   Lea Savolainen                    Marja-Liisa Tykkyläinen
22025:          Sinikka Hurskainen              Antti Kalliomäki                 Jussi Ranta
22026:          Jorma Rantanen                  Kerttu Törnqvist                 Tuula Paavilainen
22027:          Anna-Liisa Piipari              Timo Roos                        Mikko Elo
22028:          Pentti Lahti-Nuuttila           Jukka Vihriälä                   Pentti Skön
22029:          Ville Komsi                     Martti Lähdesmäki                Arja Alho
22030:          Risto Ahonen                    Pirjo Ala-Kapee                  Inger Hirvelä
22031:          Heli Astala                     Jouni ]. Särkijärvi              Gunnar Jansson
22032:          Aarno von Bell                  Paavo Lipponen                    Pekka Leppänen
22033:          Pekka Myllyniemi                Reino Paasilinna                  Håkan Nordman
22034:                                          Tuulikki Petäjäniemi
22035: 
22036: 
22037: 
22038: 
22039: 428400827H
22040: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 297
22041: 
22042: 
22043: 
22044: 
22045:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22046: 
22047:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hallituksen käsityksen mukaan tasa-arvoisen
22048: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kasvatuksen kehittäminen on laaja-alainen tehtä-
22049: olette kirjeellänne n:o 1088 5 päivältä kesäkuuta    vä, joka edellyttää käytännön koulutyön tunte-
22050: 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-     muksen ohella myös kasvatustieteellistä asiantun-
22051: senen vastattavaksi kansanedustaja Mats Nybyn        temusta. Kokemusten saamiseksi erilaisista rat-
22052: ym. tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen         kaisuista järjestetään tasa-arvotavoitteeseen täh-
22053: n:o 297:                                             täävää kokeilua muun muassa Tampereen ja
22054:                                                      Kouvolan seudun ammatillisissa oppilaitoksissa.
22055:           Aikooko Hallitus ryhtyä erikoistoimen-     Siinä yhteydessä etsitään menettelytapoja, joilla
22056:        piteisiin, jotta sukupuolirooliajattelua      vaikutetaan käsityksiin perinteisistä sukupuoli-
22057:        ammatinvalinnan yhteydessä voitaisiin         rooleista ammatilliseen koulutukseen hakeudut-
22058:        vähentää?                                     taessa. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedotus-
22059:                                                      toimintaan ja oppilaan ohjauksessa käytettävään
22060:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     oppimateriaaliin.
22061: ti seuraavaa:                                            Syksyllä 1983 opetusministeriö asetti toimi-
22062:    Tyttöjen ja poikien yhtäläistä oikeutta opetuk-   kunnan, jonka tehtävänä on muun muassa laatia
22063: seen on jo pitkään pidetty itsestään selvänä         selvitys olemassa olevasta tasa-arvotavoitetta tuke-
22064: koululaitoksen työtä ohjaavana periaatteena.         vasta kokeilu- ja tutkimustoiminnasta sekä laatia
22065: Koululainsäädännön uudistamisen yhteydessä on        ehdotus siitä, miten peruskoulun, lukion ja am-
22066: opetuksen yhdeksi tavoitteeksi asetettu sukupuol-    matillisten oppilaitosten opetussuunnitelmia,
22067: ten tasa-arvon edistäminen. Tyttöjen ja poikien      työtapoja, opettajankoulutusta ja opinto-ohjaa-
22068: muodollisesti samanlainen kohtelu ei kuitenkaan      jien koulutusta tulisi kehittää, jotta sukupuolten
22069: ole poistanut sukupuoleen liittyviä ongelmia         tasa-arvotavoite sekä tyttöjen ja poikien amma-
22070: koulutuksesta eikä ammatinvalinnan roolisidon-       tinvalinnan laajentamistavoite voitaisiin toteut-
22071: naisuutta.                                           taa. Toimikunnan eräänä tehtävänä on työnsä
22072:    Keskiasteen koulutuksen kehittämissuunnitel-      kuluessa virittää tasa-arvoa edistäviä kokeiluja
22073: massa vuosille 1984-1985 valtioneuvosto on           koululaitoksessa. Toimikunnan on määrä saada
22074: asettanut tavoitteeksi sukupuolirakenteen tasoit-    työnsä valmiiksi vuoden 1987 loppuun mennes-
22075: tamisen keskiasteen ammatillisessa koulutuksessa     sä.
22076: ja lukiossa. Tähän tavoitteeseen pyritään oppi-         Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
22077: laanohjauksen, oppilasvalintamenettelyn, oppi-       hallitus on jo käynnistänyt kehittämistoiminnan,
22078: materiaalien ja opettajien täydennyskoulutuksen      joka tähtää sukupuolirooliajattelun vähentämi-
22079: avulla.                                              seen koulutuksessa ja ammatinvalinnassa.
22080: 
22081:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
22082: 
22083:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
22084:                                         1984 vp. -      KK n:o 297                                       3
22085: 
22086: 
22087: 
22088: 
22089:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
22090: 
22091:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             likvärdig fostran en omfattande uppgift, som
22092: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           förutsätter förutom kännedom om praktiskt skol-
22093: nr 1088 av den 5 juni 1984 tili vederbörande            arbete även pedagogisk sakkunskap.
22094: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande          Försök för att uppnå jämlikhetsmålet anordnas
22095: av riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade            bl.a. vid läroanstalter inom Tammerfors och
22096: spörsmål nr 297:                                        Kouvola nejden för att man skali få erfarenheter
22097:           Ämnar Regeringen vidta särskilda åt-          av olika lösningar. I detta sammanhang försöker
22098:         gärder för att könsrolistänkandet i sam-        man finna förfaringssätt med vilka man påverkar
22099:         band med vai av yrke skali kunna mins-          uppfattningarna om traditionelia könsrolier då
22100:         kas?                                            man söker sig tili den yrkesinriktade utbild-
22101:                                                         ningen. Särskild uppmärksamhet fästs vid infor-
22102:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mationsverksamhet och vid de läromedel som
22103: framföra följande:                                      används i samband med elevhandledningen.
22104:    Sedan länge har man ansett att den självklara           Hösten 1983 tillsatte undervisningsministeriet
22105: princip som leder arbetet inom skolväsendet är          en kommitte med uppgift att bl.a. utarbeta en
22106: flickornas och pojkarnas lika rätt tili utbildning. 1   utredning om den försöks- och forskningsverk-
22107: samband med reformeringen av skoliagstift-              samhet som stödjer jämlikhetssträvandena samt
22108: ningen har man som ett mål för undervisningen           framlägga förslag om hur läroplanerna och ar-
22109: uppstälit att främja jämlikheten mellan könen.          betsmetoderna vid grundskolor, gymnasier och
22110: En formelit likadan behandling av flickor och           yrkesläroanstalter samt utbildningen för lärare
22111: pojkar har dock inte avlägsnat könsbetingade            och handledare bör utvecklas, för att jämlikhet-
22112: problem i fråga om utbildning och inte heller           s~ålet melian könen samt målet för utvidg-
22113: rolibundenheten i fråga om vai av yrke.                 nmgen av yrkesval för flickor och pojkar kunde
22114:    1 utvecklingsplanen för melianstadieutbild-          förverkligas. Då kommittens arbete pågår är en
22115: ningen för åren 1984-85 har statsrådet uppstälit        av dess uppgifter att få tili stånd försök som
22116: såsom mål att utjämna könsstrukturen inom den           främjar jämlikhet inom skolväsendet. Kommit-
22117: yrkesinriktade utbildningen på melianstadiet och        ten bör få sitt arbete slutfört före utgången av år
22118: vid gymnasierna. Man försöker uppnå detta mål           1987.
22119: med hjälp av elevhandledning, elevantagnings-              På basen av det ovan anförda kan man konsta-
22120: förfarande och läromedel samt med hjälp av den          tera, att regeringen redan igångsatt sådan utveck-
22121: kompletterande utbildningen för lärare. Enligt          lingsverksamhet som strävar tili att minska köns-
22122: regeringens uppfattning är utvecklandet av en           rolistänkandet inom utbildning och yrkesval.
22123: 
22124:      Helsingfors den 18 september 1984
22125: 
22126:                                                                 Undervisningsminister Kaarina Suonio
22127:                                               1984 vp.
22128: 
22129: Kirjallinen kysymys n:o 298
22130: 
22131: 
22132: 
22133: 
22134:                                   Enävaara: Aravaomakotirakentajille myönnettävien pankkilainojen
22135:                                     ehdoista
22136: 
22137: 
22138:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22139: 
22140:    Aravaomakotirakentajille myönnettävien pank-      teen. Asuntohallituksen ohjeiden mukaan kunta
22141: kilainojen ehdoista on sovittu asuntohallituksen     ei näet saisi myöntää aravalainaa, jos pankkilai-
22142: ja rahalaitosten kesken käydyissä lakisääteisissä    nan ehdot eivät ole vaatimusten mukaiset. Tiet-
22143: rahoitusneuvotteluissa. Sopimus edellyttää, että     tävästi kunnat ovat myöntäneet aravia, vaikka
22144: lainan korko saa olla enintään 10 prosenttia ja      pankkilainojen laina-ajat ovat olleet edellytettyä
22145: laina-ajan on oltava vähintään 15 vuotta.            lyhempiä. Näin on jouduttu menettelemään,
22146:    Kuntien keskusjärjestöjen mukaan on hyvin         koska muuten suuri osa kuntaan tulevista omako-
22147: tavallista, että omakotirakentajat eivät saa pank-   tilainoista jäisi käyttämättä.
22148: kilainojaan sovituilla ehdoilla. Yleistä on laina-
22149: ajan lyhentäminen kymmeneen, kahdeksaan ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22150: jopa viiteen vuoteen.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22151:    Kuntien keskusjärjestöt ovat kiinnittäneet asi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22152: aan vakavaa huomiota. Pankkilainan lyhyt takai-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22153: sinmaksuaika saattaa aravarakentajat taloudelli-
22154: sesti erittäin tiukille. Pelättävissä on, että yhä             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
22155: useampi aravaomakotitalo joudutaan tämän                    jotta pankit saataisiin noudattamaan ara-
22156: vuoksi myymään pakkohuutokaupalla.                          vaomakotirakentajille      myönnettävien
22157:    Pankkien piittaamattomuus tehdystä sopimuk-              pankkilainojen ehdoista tehtyjä sopimuk-
22158: sesta on saattanut myös kunnat hankalaan välikä-            sia?
22159: 
22160:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1984
22161: 
22162:                                            Reijo Enävaara
22163: 
22164: 
22165: 
22166: 
22167: i28400852A
22168: 2                                     1984 vp. -- NJ( n:o 298
22169: 
22170: 
22171: 
22172: 
22173:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22174: 
22175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ennen kuin kunta voi myöntää lainan, sen
22176: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tulee tarkistaa sille toimitetusta ensisijaislainasi-
22177: olette 7 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kirjeen-     toumuksesta, että edellä mainitut ehdot on si-
22178: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      touduttu rahalaitoksen puolesta täyttämään. Mi-
22179: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Reijo     käli sitoumus ei täytä näitä molempia ehtoja,
22180: Enävaaran näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      kunnan oikeutena ei ole myöntää hakijalle asun-
22181: sestä n:o 298:                                        tolainaa.
22182:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          Asuntohallituksen ilmoituksen mukaan sinne
22183:        jotta pankit saataisiin noudattamaan ara-      on vuoden 1981 jälkeen vuosittain tullut muuta-
22184:        vaomakotirakentajille      myönnettävien       mia ilmoituksia siitä, että sovituista omakotitalo-
22185:        pankkilainojen ehdoista tehtyjä sopimuk-       jen ensisijaislainaehdoista on poikettu. Tarkem-
22186:        sia?                                           pia tietoja ei asiasta ole saatavissa, joskin kevään
22187:                                                       1984 jälkeen ilmoitusten määrä on kasvanut.
22188:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
22189: seuraavaa:                                               Asuntohallitus toteaa tämän kysymyksen joh-
22190:     Asuntotuotantoasetuksen (88/68) 11 §:n mu-        dosta antamassaan lausunnossa, että suurin osa
22191: kaan asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä       ensisijaislainaehdoista myönnetään sovituilla eh-
22192: valtion ensisijaisen lainan myöntämisen edelly-       doilla. Poikkeukset sovituista lainaehdoista kos-
22193: tyksenä on, että sitä paremmalla etuoikeudella        kevat lähinnä 15 vuoden laina-aikaa. Asuntohal-
22194: kiinnitettyjen lainojen korko-, lyhennys- ja muut     litus on kuntien virka- ja luottamusmiehille pitä-
22195: lainaehdot ovat kohtuulliset. Näiden kohtuullis-      missään koulutustilaisuuksissa kehottanut kuntia
22196: ten ehtojen määrittäminen on asuntohallituksen        tukemaan lainansaajia ottamalla lainaehdoista
22197: tehtävänä. Viimeksi ehdoista on sovittu vuoden        poikettaessa yhteyttä asianomaiseen rahalaitok-
22198: 1981 lopulla asuntorahoituksen neuvottelujärjes-      seen. Lisäksi asuntohallitus on useamman kerran
22199: telmästä annetun lain (411/78) mukaisissa neu-        ottanut lainaehdoista poikkeamisen esille rahalai-
22200: votteluissa rahalaitosten ja valtion edustajien vä-   tosten kanssa käydyissä lakisääteisissä asuntora-
22201: lillä.                                                hoitusneuvotteluissa. Asuntohallitus on myös
22202:     Valtion asuntolainalla rakennettujen omakoti-     puuttunut jokaiseen ilmenneeseen tapaukseen
22203: talojen ensisijaislainoissa tulee edellä mainitun     saattamalla asian tiedoksi asianomaisen rahalai-
22204: sopimuksen mukaisesti toistaiseksi noudattaa          toksen pääkonttorin tai keskusjärjestön tietoon
22205: seuraavia lyhennys- ja korkoehtoja: Jos laina-aika    asian selvittämistä varten. Eräiden rahalaitosten
22206: on 15 vuotta korkoa voidaan periä tällä hetkellä      keskusjärjestöt ovatkin mm. näiden keskustelujen
22207: enintään 10 prosenttia. Jos laina-aika on 17          ja yhteydenottojen perusteella lähettäneet edus-
22208: vuotta korkoa voidaan periä tällä hetkellä enin-      tamilleen rahalaitoksille yleiskirjeitä joissa on
22209: tään 10,5 prosenttia.                                 kehotettu noudattamaan sovittuja lainaehtoja.
22210: 
22211:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
22212: 
22213:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
22214:                                       1984 vp. -     KK n:o 298                                        3
22215: 
22216: 
22217: 
22218: 
22219:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
22220: 
22221:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Innan en korumun kan bevilja lån måste den i
22222: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       den primärlåneförbindelse som skickats tili kom-
22223: den 7 juni 1984 tili vederbörande medlem av          munen kontrollera att man från penninginrätt-
22224: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ningens sida har förbundit sig att iaktta de ovan
22225: dagsman Reijo Enävaara undertecknade spörsmål        nämnda villkoren. Om förbindelsen inte uppfyl-
22226: nr 298:                                              ler dessa båda villkor har kommunen inte rätt att
22227:                                                      bevilja sökanden bostadslån.
22228:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Enligt bostadsstyrelsens uppgift har det efter år
22229:        för att hankeroa skall iaktta de över-        1981 årligen inkommit några meddelanden om
22230:        enskommelser som ingåtts beträffande          avvikelser från de överenskomna villkoren för
22231:        villkoren för banklån som beviljas bygga-     primärlån för egnahemshus. Närmare uppgifter
22232:        re av egnahemshus med aravalån?               om saken finns inte att tillgå, om än antalet
22233:                                                      meddelanden har ökat efter våren 1984.
22234:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Bostadsstyrelsen konstaterar i sitt utlåtande
22235: anföra följande:                                     med anledning av detta spörsmål, att största
22236:                                                      delen av primärlånen beviljas enligt de över-
22237:    Enligt 11 § förordningen om bostadsproduk-        enskomna villkoren. Avvikelseroa från de över-
22238: tion (88/68) är en förutsättning för beviljande av   enskomna villkoren gäller närmast 15 års lånetid.
22239: bostadslån, lån för byggnadstiden samt statligt      Bostadsstyrelsen har då den arrangerat utbildning
22240: primärlån att ränte-, amorterings- och övriga        för kommuneroas tjänstemän och förtroendeval-
22241: lånevillkor för lån, som intecknats med bättre       da uppmanat korumuneroa att stödja låntagaroa
22242: förmånsrätt än dessa lån, är skäliga. Det ankom-     genom att kontakta vederbörande penninginrätt-
22243: mer på bostadsstyrelsen att bestämma vilka dessa     ning då avvikelser från lånevillkoren före-
22244: skäliga villkor är. Senast har man i slutet av år    kommer. Dessutom har bostadsstyrelsen flera
22245: 1981 överenskommit om dessa villkor vid              gånger tagit upp frågan om avvikelser från låne-
22246: förhandlingar mellan företrädare för penningin-      villkoren vid förhandlingar med penninginrätt-
22247: rättningaroa och staten, på det sätt som             ningaroa. Bostadsstyrelsen har också ingripit i
22248: förutsätts i lagen om förhandlingssystem vid         varje fall som har förekommit, genom att med-
22249: bostadsfinansiering (411 178).                       dela ifrågavarande penninginrättnings huvud-
22250:    I fråga om primärlån för egnahemshus som          kontor eller centralorganisation om saken för att
22251: byggs med statligt bostadslån skall enligt ovan      den skall bli utredd. Centralorganisationeroa av
22252: nämnda överenskommelse tills vidare iakttas föl-     vissa penninginrättningar har ju bl.a. på grund
22253: jande amorterings- och räntevillkor: Om låneti-      av dessa diskussioner och kontakter översänt tili
22254: den är 15 år kan för närvarande i ränta uppbäras     de av dem representerade penninginrättningaroa
22255: högst 10 %. Om lånetiden är 17 år kan för            cirkulär, i vilka uppmanats att efterfölja de
22256: närvarande i ränta uppbäras högst 10,5 %.            fastställda lånevillkoren.
22257: 
22258:      Helsingfors den 28 september 1984
22259: 
22260: 
22261:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
22262:                                                1984 vp.
22263: 
22264: Kirjallinen kysymys n:o 299
22265: 
22266: 
22267: 
22268: 
22269:                                   Kortesalmi: Metsästys- ja muiden aseiden kantolupien myöntämi-
22270:                                     sestä aseistakieltäytyjille
22271: 
22272: 
22273:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22274: 
22275:    Viime aikoina on paljon keskusteltu aseista-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22276: kieltäytyjistä. Kansamme laajoissa kerroksissa ih-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22277: metellään sitä, miksi aseistakieltäytyjille anne-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22278: taan kuitenkin metsästysaseen kantolupia vaikka       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22279: nämä kieltäytyjät eivät halua kantaa asetta varus-
22280: miespalveluksessa. Kansamme laajojen kerrosten
22281: oikeudentunto ei hyväksy sitä, että aseistakieltäy-             Pitääkö Hallitus hyväksyttävänä s1ta,
22282: tyjille myönnetään metsästys- tai muiden siviili-            että ns. aseistakieltäytyjille annetaan met-
22283: aseiden kantolupia. Tätä pidetään vääryytenä                 sästys- ja muiden aseiden kantolupia,
22284: muita metsästäjiä kohtaan kuten myös asevelvol-              kun nämä kieltäytyjät eivät halua kuiten-
22285: lisuutensa suorittaneita kohtaan.                            kaan kantaa asetta varusmiespalvelukses-
22286:                                                              sa?
22287: 
22288:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1984
22289: 
22290:                                          ]. Juhani Kortesalmi
22291: 
22292: 
22293: 
22294: 
22295: 428400810Y
22296: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 299
22297: 
22298: 
22299: 
22300: 
22301:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22302: 
22303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tun asetuksen 19 §:n nojalla. Mainitun asetuksen
22304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohdan mukaan lupa ampuma-aseen hankkimi-
22305: olette 7 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kirjeen-     seen annetaan vain tunnetusti luotettavalle ja
22306: ne n:o 1090 ohella lähettänyt valtioneuvoston         huolelliselle henkilölle, joka esittää hyväksyttä-
22307: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   vän syyn aseen hankkimiselle. Taskuaseen tai
22308: sen kansanedustaja]. Juhani Kortesalmen kirjal-       sotilaskäyttöön tarkoitetun ampuma-aseen hank-
22309: lisesta kysymyksestä n:o 299, jossa tiedustellaan:    kimiseen voidaan lupa myöntää kuitenkin aino-
22310:                                                       astaan sellaisessa tapauksessa, jossa ase on viran,
22311:           Pitääkö Hallitus hyväksyttävänä sitä,       toimen tai ammatin vuoksi välttämätön. Tasku-
22312:        että ns. aseistakieltäytyjille annetaan met-   aseen tai kaasuaseen hankkimislupaa harkitessaan
22313:        sästys- ja muiden aseiden kantolupia,          viranomaisten on kiinnitettävä huomiota myös
22314:        kun nämä kieltäytyjät eivät halua kuiten-      hakijan luonteenominaisuuksiin ja elämäntapoi-
22315:        kaan kantaa asetta varusmiespalvelukses-       hin ~ekä siihen, ettei mainitunlaisia aseita käytetä
22316:        sa?                                            väänn.
22317:                                                          Harkitessaan ampuma-aseiden hankkimistu-
22318:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         pien myöntämistä asianomaiset viranomaiset ot-
22319: seuraavaa:                                            tavat huomioon vain edellä todetut hakijalle
22320:   Lupa ampuma-aseiden hankkimiseen myönne-            vaadittavat edellytykset asettamatta ketään haki-
22321: tään ampuma-aseista ja ampumatarpeista anne-          jaa muilla perusteilla erityiseen asemaan.
22322: 
22323:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1984
22324: 
22325:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Luttinen
22326:                                       1984 vp. -     KK n:o 299                                         3
22327: 
22328: 
22329: 
22330: 
22331:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22332: 
22333:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av skjutvapen endast den, som gjort sig känd för
22334: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       pålitlighet och ordentlighet och som anger skäl
22335: 1090 av den 7 juni 1984 tili vederbörande            som kan godkännas för anskaffande av vapen.
22336: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   Tilistånd tili anskaffande av fickvapen elier för
22337: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-        militärt bruk avsett skjutvapen kan emeliertid
22338: nade spörsmål nr 299:                                beviljas endast i sådana fali, då vapnet är ound-
22339:                                                      gängligt tili följd av tjänst, befattning elier yrke.
22340:            Anser Regeringen det godtagbart att
22341:                                                      Vid prövning av huruvida tillstånd tili anskaffan-
22342:         s.k. vapenvägrare beviljas tilistånd att     de av fickvapen elier gasvapen beviljas skali
22343:         bära jakt- och andra vapen, fastän de inte   myndigheterna även fästa uppmärksamhet vid
22344:         vili bära vapen under beväringstjänstgö-     sökandens karaktärsegenskaper och levnadsvanor
22345:         ringen?                                      samt vid att vapen av sagda slag inte missbrukas.
22346:                                                         Vid prövning av huruvida tillstånd tili anskaf-
22347:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      fande av skjutvapen kan beviljas beaktar veder-
22348: anföra följande:                                     börande myndigheter endast ovan nämnda
22349:    Tilistånd att skaffa skjutvapen beviljas med      förutsättningar, som sökanden bör uppfylla. Sö-
22350: stöd av 19 § förordningen angående skjutvapen        kandena placeras inte i särstälining på andra
22351: och skjutförnödenheter. Enligt sagda punkt i         grunder.
22352: förordningen meddelas tilistånd tili anskaffande
22353: 
22354:      Helsingfors den 4 september 1984
22355: 
22356:                                                                       Inrikesminister Matti Luttinen
22357:                    j
22358:                   j
22359:                  j
22360:                 j
22361:                j
22362:               j
22363:              j
22364:             j
22365:            j
22366:           j
22367:          j
22368:         j
22369:        j
22370:       j
22371:      j
22372:     j
22373:    j
22374:   j
22375:  j
22376: j
22377:                                                1984 vp.
22378: 
22379: Kirjallinen kysymys n:o 300
22380: 
22381: 
22382: 
22383: 
22384:                                   Kortesalmi: Uuden sillan rakentamisesta Piipsanjoen yli Viliannin
22385:                                     Korvenkylässä
22386: 
22387: 
22388:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22389: 
22390:    Vihannin kunnan Korvenkylän Ristolanperälle       markkaa. Koko sillan kustannusarvio on 460 000
22391: johtavan yksityistien Piipsanjoen silta on rappeu-   markkaa, josta valtionapua pitäisi saada 80 pro-
22392: tunut siinä määrin, että ennustetaan ensi kevään     senttia. Vahinkojen ja haittojen sekä onnetto-
22393: tulvan särkevän sillan kokonaan. Silta on jo nyt     muuksien välttämiseksi olisi sillan rakennustyö-
22394: vaarallinen niille, jotka joutuvat sen yli kulke-    hön kiireesti päästävä ja valtion olisi annettava
22395: maan maatalousajojen vuoksi traktorilla. Sillan      sitä varten tarvittavat asianmukaiset avustukset.
22396: takaa täytyy maanomistajien ajaa vuosittain myös
22397: puutavaraa suuria määriä.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22398:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22399:    Piipsanjoen sillan on aikanaan rakentanut Ou-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22400: lun maanviljelysinsinööripiiri joen kaivun yhtey-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22401: dessä. Sitä on viimeksi korjattu alun 20 vuotta
22402: sitten, jolloin työn teki armeijan pioneeriosasto             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
22403: Oulusta.                                                    miin uuden sillan rakentamiseksi Piipsan-
22404:    Uuden sillan rakentamishanke on ollut vireillä           joen yli Vihannin Korvenkylän Ristolan-
22405: jo yli vuoden. Suunnitteluun on käytetty 25 000             perän yksityistiellä?
22406: 
22407:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1984
22408: 
22409:                                         ]. Juhani Kortesalmi
22410: 
22411: 
22412: 
22413: 
22414: 428400800M
22415: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 300
22416: 
22417: 
22418: 
22419: 
22420:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22421: 
22422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hasta myönnettäviä avustuksia varten Oulun lää-
22423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ninhallitus on sijoittanut Ristolan sillan raken-
22424: olette 7 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kirjeen-       nushankkeen 32 tilalle. Oulun tie- ja vesiraken-
22425: ne n:o 1091 ohella toimittanut valtioneuvoston          nuspiiri on omassa lausunnossaan sijoittanut
22426: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       hankkeen 16. tilalle.
22427: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-
22428: lisesta kysymyksestä n:o 300:                              Tie- ja vesirakennushallitus on ilmoittanut,
22429:                                                         että nykyisen sillan rakenteet ovat heikkokuntoi-
22430:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-        set, joten sillalle asetettu liikennerajoitus on
22431:         miin uuden sillan rakentamiseksi Piipsan-       tarpeellinen. Ottaen huomioon siltaa käyttävän
22432:         joen yli Vihanoin Korvenkylän Ristolan-         pysyvän asutuksen määrän sekä maa- ja metsä-
22433:         perän yksityistiellä?                           talouden tarpeet tie- ja vesirakennushallitus on
22434:                                                         ilmoittanut yhtyvänsä Oulun lääninhallituksen
22435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lausunnossa esitettyyn hankkeiden kiireellisyys- ja
22436: vasti seuraavaa:                                        tärkeysjärjestykseen vuoden 1984 valtionavus-
22437:    Kysymyksessä lienee Vihanoin kunnassa sijait-        tuskohteista päätettäessä.
22438: sevan Ristolanperän yksityistiellä oleva silta, josta
22439: valtionavustushakemuksessa käytetään nimeä Ris-            Yksityisten teiden tekemishankkeiden avusta-
22440: tolan silta.                                            miseen on vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa
22441:    Tiekunta on 22.7.1982 päivätyllä hakemuksel-         16 milj. markan suuruinen määräraha. Avustuk-
22442: la pyytänyt valtionavustusta po. tiellä olevan          sia on haettu noin 50 milj. markan edestä, josta
22443: sillan uusimiseen. Tiekunta on 27.10.1983 päivä-        vuoden 1984 rahoitukseen noin 23 milj. mk.
22444: tyllä kirjeellään uudistanut avustushakemuksen          Näin ollen avustuksia joudutaan myöntämään
22445: koskemaan vuoden 1984 määrärahasta myönnet-             harkinnan mukaan. Harkinnassa käytetään apuna
22446: täviä avustuksia. Siltahankkeen kustannusarvio          paikallishallinnon lausunnossaan esittämiä kii-
22447: tietöineen on 544 300 mk kustannustasossa Tr-           reellisyys- ja tärkeysnäkökohtia. Koska vuonna
22448: ind. 142.                                               1984 on vireillä useita lääninhallituksen tärkeäm-
22449:    Yksityisistä teistä annetun asetuksen 27 §:n         pinä pitämiä avustushakemuksia, ei liene mah-
22450: mukaisessa lausunnossaan vuoden 1984 määrära-           dollista avustaa ko. hanketta kuluvana vuonna.
22451: 
22452:       Helsingissä heinäkuun 13 päivänä 1984
22453: 
22454:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
22455:                                       1984 vp. -- NJ< n:o 300                                         3
22456: 
22457: 
22458: 
22459: 
22460:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22461: 
22462:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          länsstyrelsen i Uleåborgs Iän placerat brobygg-
22463: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       nadsprojektet i fråga på 32 plats. Uleåborgs väg-
22464: 1091 av den 7 juni 1984 tili vederbörande            och vattenbyggnadsdistrikt har i sitt eget utlåtan-
22465: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   de placerat projektet på 16 plats.
22466: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-           Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har medde-
22467: nade spörsmål nr 300:                                lat att den nuvarande brons konstruktioner är i
22468:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-          svagt skick, varför hastighetsbegränsningen på
22469:        ning vidta åtgärder för att bygga en ny       bron är behövlig. Med beaktande av hur stor den
22470:        bro över Piipsanjoki älv på Ristolanperä      fast bosatta befolkningen är samt jord- och
22471:        enskilda väg i Korvenkylä by i Vihanti?       skogsbruksministeriets behov har väg- och vatten-
22472:                                                      byggnadsstyrelsen meddelat att den omfattar den
22473:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      i utlåtandet av länsstyrelsen i Uleåborgs Iän
22474: anföra följande:                                     angivna skyndsamhets- och prioritetsordningen
22475:                                                      för projekten då beslut om 1984 års statsunder-
22476:    Det torde vara frågan om en bro som är
22477:                                                      stöd fattas.
22478: belägen på Ristolanperä enskilda väg i Vihanti
22479: kommun och som kalias "Ristolansilta" i ansök-          1 statsförslaget för år 1984 finns ett anslag om
22480: ningen om statsunderstöd.                            16 milj.mk för understödjande av byggandet av
22481:    Väglaget har med en ansökan, daterad              enskilda vägar. Understöd har sökts tili ett värde
22482: 22.7.1982, ansökt om statsunderstöd för att          av cirka 50 milj.mk, varav cirka 23 milj.mk för
22483: förnya bron på ifrågavarande väg. Med sitt brev      1984 års finansiering. Sålunda måste understöd
22484: av 27.10.1983 har väglaget förnyat sin ansökan       beviljas enligt prövning. Vid prövningen använ-
22485: om understöd, så att den gäller de understöd         der man som hjälp de synpunkter som lokalför-
22486: som beviljas av anslaget för år 1984. Kost-          valtningen anfört i sitt utlåtande beträffande
22487: nadsförslaget för broprojektet inklusive vägarbe-    projektens skyndsamhet och prioritering. Eme-
22488: ten är 544 300 mk då kostnadsnivån beräknas          dan flera sådana ansökningar om understöd som
22489: enligt vägbyggnadsindex 142.                         länsstyrelsen anser vara viktigare än den ovan
22490:    1 sitt utlåtande angående de understöd som        nämnda är anhängiga år 1984, torde det inte
22491: beviljas av anslaget för år 1984, vilket givits      vara möjligt att stöda ifrågavarande projekt un-
22492: enligt 27 § förordningen om enskilda vägar, har      der innevarande år.
22493: 
22494:      Helsingfors den 13 juli 1984
22495: 
22496:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
22497:                                                  1984 vp.
22498: 
22499: Kirjallinen kysymys n:o 301
22500: 
22501: 
22502: 
22503: 
22504:                                     Kortesalmi: Kurkijärven-Soilun välisen tien parantamisesta Kuusa-
22505:                                       mossa
22506: 
22507: 
22508:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22509: 
22510:    Kuusamon kunnan Kurkijärven-Soilun väli-             ei pölisisi eikä olisi haitaksi tienvarren asukkaille.
22511: nen tie n:o 8641 on erittäin heikossa kunnossa          Paremman tien tarve on entistä suurempi, koska
22512: korjausyrityksistä huolimatta. Esimerkiksi kesäai-      Kurkijärven seudulle on vuoden 1978 jälkeen
22513: kana tie pölyää sietämättömästi ja pöly lentää          rakennettu vuosittain 2-3 taloa entisten lisäksi.
22514: satoja metrejä sivuun autojen ajaessa tietä myö-        Tien kautta kulkeva läpikulkuliikenne on lisäksi
22515: ten.                                                    vilkastunut huomattavasti. Tiellä kulkee melko
22516:    Kyseinen tie on pituudeltaan 24 kilometriä ja        usein myös ns. raskasta kalustoa.
22517: yksikaistainen. Se on rakennettu vuosina 1964-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22518: 65 öljysorapäällysteiseksi, mutta tien kunnon           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22519: huononnuttua öljysoraus on jyrsitty ns. tiekarhul-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22520: la suurimmaksi osaksi pois.                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22521:    Kyseisen tien kunnostukseen oli varat myön-
22522: netty tiettävästi jo noin kolme vuotta sitten,                     Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
22523: mutta varat ovatkin menneet toisiin tarkoituk-                  miin Kuusamon Kurkijärven-Soilun vä-
22524: sun.                                                            lisen tien n:o 8641 korjaamiseksi niin,
22525:    Kurkijärven kyläläiset vaativat, että tielle olisi           että tielle saadaan öljysorapinta tai muu
22526: laitettava uusi öljysoraus tai muu kestopinta, joka             kesto pinta?
22527: 
22528:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1984
22529: 
22530:                                           J. Juhani Kortesalmi
22531: 
22532: 
22533: 
22534: 
22535: 428400803R
22536: 2                                    1984 vp. -- RJC n:o 301
22537: 
22538: 
22539: 
22540: 
22541:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22542: 
22543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Kurkijärven--Petäjäselän tien parantaminen
22544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oli tienpidon 5 vuoden toimenpideohjelmissa
22545: olette 7 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kirjeen-    pari vuotta sitten ajoitettuna 1987 alkavaksi.
22546: ne n:o 1092 ohella toimittanut valtioneuvoston       Rahoja ei hankkeelle siis ole vielä myönnetty,
22547: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    vaan tulevaisuudessa myönnettäviä varoja oli
22548: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-    suunniteltu hankkeella käytettäväksi. Hanke oli
22549: lisesta kysymyksestä n:o 301:                        silloin ajoitettu toteutettavaksi valtatie 20:n pa-
22550:                                                      rantamisen jälkeen.
22551:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-        Neuvostoliiton puutavarakuljetusten rajanyli-
22552:        miin Kuusamon Kurkijärven--Soilun vä-         tyspaikka Kuusamossa päätettiin kuitenkin sa-
22553:        lisen tien n:o 8641 korjaamiseksi niin,       maan aikaan siirtää pohjoisemmaksi. Tämän seu-
22554:        että tielle saadaan öljysorapinta tai muu     rauksena oli toteutettava Teerirannan--Heinä-
22555:        kestopinta?                                   joen ja Itälehdon--Siikakankaan tien parantami-
22556:                                                      nen vuosina 1983--84. Rahoitusongelmien vuok-
22557:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         si valtatie 20:n parantaminen samalla keskeytet-
22558: vasti seuraavaa:                                     tiin. Samanaikaisesti ovat tiemäärärahat supistu-
22559:                                                      neet yli 10 %.
22560:    Kuten kysymyksen perusteluista käy ilmi, on          Viimeisimpien toimenpideohjelmien mukaan
22561: Kurkijärven--Petäjäselän maantie n:o 8641 vain       valtatie 20:n parantaminen välillä Pudasjärvi--
22562: 4 metrin levyinen kohtaamispaikoilla varustettu      Kuusamo kestää 1990-luvun alkuun saakka. Kun
22563: tie. Vanha, 1960-luvulla tehty öljysorapäällyste     Kurkijärven--Petäjäselän tie on vähäliikenteinen
22564: on purkautunut ja tie on muuttumassa jälleen         (keskivuorokausiliikenne vain 160 autoa), tulee
22565: soratieksi. Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva ke-     sen toteuttaminen suunnitelmien mukaan jää-
22566: vät ja alkukesä on Pohjois-Suomessa aiheuttanut      mään 1990-luvulle, ellei tienpidon rahoitusta
22567: pölyongelmia laajemmallakin alueella kuin vain       olennaisesti lisätä. Kestävää pintaa ei tielle kan-
22568: tämän tien varrella.                                 nata tehdä korjaamatta ja vahvistamatta myös
22569:    Tie- ja vesirakennuslaitoksessa uskotaan, että    tien rakennetta. Tämän vuoksi tien kunnosta
22570: sateiden johdosta ja suolan käytön avulla pölyon-    huolehditaan lähivuosina normaalein kunnossa-
22571: gelmia saadaan ainakin asutuilla tienvarsialueilla   pitotoimenpitein siihen saakka kunnes parannus-
22572: vähennetyksi.                                        työhön päästään.
22573: 
22574:       Helsingissä elokuun 13 päivänä 1984
22575: 
22576:                                                                   Liikenneministeri Matti Puhakka
22577:                                       1984 vp. -     KK n:o 301                                      3
22578: 
22579: 
22580: 
22581: 
22582:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22583: 
22584:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Förbättrandet av vägen melian Kurkijärvi och
22585: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       Petäjänselkä fanns för ett par år sedan upptaget
22586: 1092 av den 7 juni 1984 tili vederbörande            i 5 års-programmet rörande väghållningen, och
22587: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   meningen var att arbetena skulie inledas år 1987.
22588: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-        Pengar har sålunda inte ännu beviljats för projek-
22589: nade spörsmål nr 301:                                tet, utan man hade planerat att använda medel
22590:                                                      som beviljas i framtiden. Projektet var då plane-
22591:                                                      rat att inledas- efter förbättringen av huvudväg
22592:          Har Regeringen för avsikt att skynd-        nr 20.
22593:        samt vidta åtgärder för reparerande av            Samtidigt beslöts dock att gränsövergången i
22594:        väg nr 8641 melian Kurkijärvi och Soilu i     Kuusamo för trävarutransporter från Sovjetunio-
22595:        Kuusamo så, att vägen får oljegrusbe-         nen skulie flyttas norrut. Tili följd av detta
22596:        läggning elier annan permanent belägg-        måste Teeriranta-Heinäjoki- och Itälehto-Sii-
22597:        ning?                                         kakangas-vägen förbättras under åren 1983-84.
22598:                                                      På grund av finansieringsproblem avbröts härvid
22599:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     arbetena på huvudväg nr 20. Samtidigt har
22600: anföra följande:                                     väganslagen krympt med mer än 10 %.
22601:    Såsom framgår av spörsmålets motivering är            Enligt de senaste åtgärdsprogrammen kommer
22602: landsväg nr 8641 melian Kurkijärvi och Petäjän-       förbättrandet av huvudväg nr 20 melian Pudas-
22603: selkä en endast 4 meter bred väg, som är försedd      järvi och Kuusamo att uppskjutas tili början av
22604: med mötesplatser. Den gamla oljegrusbelägg-           1990-talet. Eftersom trafiken på Kurkijärvi-
22605: ningen, som lades på 1960-talet, har försvunnit      Petäjänselkä vägen är liten (dygnstrafiken i me-
22606: och vägen hålier på att igen förvandlas tili en      del tai endast 160 bilar), kommer förbättrandet
22607: grusväg. Den exceptionelit varma och torra våren     av den enligt planerna att uppskjutas tili 1990-
22608: och försommaren har förorsakat dammproblem i         talet, om inte märkbart mera medel anvisas för
22609: norra Finland på större områden - inte endast        väghåliningen. Det lönar sig inte att permanent-
22610: längs denna väg.                                     belägga vägen om den inte även i övrigt repareras
22611:    Vid väg- och vattenbyggnadsverket tror man        och förstärks. Av denna anledning kommer vä-
22612: att dammproblemet, åtminstone vid de delar av        gen att vara föremål för normala underhålisarbe-
22613: vägen som är bebodda, kommer att minska tili         ten under de närmaste åren tilis förbättringsarbe-
22614: följd av regnen och med hjälp av vägsalt.            tet kan inledas.
22615: 
22616:      Helsingfors den 13 augusti 1984
22617: 
22618:                                                                     Trafikminister Matti Puhakka
22619:                                                  1984 vp.
22620: 
22621: Kirjallinen kysymys n:o 302
22622: 
22623: 
22624: 
22625: 
22626:                                    Junnila: Pääministerin SDP:n puoluekokouksessa pitämän puheen
22627:                                       ulkopoliittisesta sisällöstä
22628: 
22629: 
22630:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22631: 
22632:    Se vetoomus suurvalloille ''Euroopan pelasta-        ministerin esittämänä varsin yksipuolinen. Aivan
22633: miseksi", joka kolmen maan pääministerien ni-           ilmeistä on näet, että sinänsä onnettomaan ja
22634: missä esitettiin Suomen Sosialidemokraattisen           vaaralliseen epäluottamuksen ilmapiiriin suurval-
22635: Puolueen puoluekokouksen avauksen yhteydessä,           tojen suhteissa eivät ole suinkaan vaikuttaneet
22636: oli tosin tyypillistä julkilausumapolitiikkaa eli ts.   vain presidentti Reaganin ja hänen hallituksensa
22637: näennäispolitiikkaa, jolla ei tule käytännössä ole-     varustelutoimenpiteet, vaan myös vastapuolen
22638: maan juurikaan vaikutusta vetoomuksen kohtee-           politiikka Afganistanissa, Puolassa ja muualla.
22639: na olevien maailmanvaltojen poliittisiin ratkai-           Esittäessään tällaisia yksipuolisia väitteitä pää-
22640: suihin. Mutta vetoomus oli joka tapauksessa             ministeri menettelee selvästi Suomen puolueetto-
22641: muotoiltu tasapuolisesti kumpaakin supervaltaa          muuspyrkimysten kanssa ristiriidassa olevalla ta-
22642: samalla tavalla koskevaksi. Samaa ei voi sen            valla. Lisäksi hän puuttuu oudolla tavalla toisen
22643: sijaan sanoa siitä puheesta, jonka Suomen päämi-        maan sisäisiin asioihin arvostellessaan voimakkain
22644: nisteri samassa tilaisuudessa esitti.                   sanoin poliittista johtajaa, joka on yhtenä pääeh-
22645:                                                         dokkaana tuossa maassa parhaillaan meneillään
22646:    Sikäli kuin sanomalehtireferaatit tuon puheen        olevassa presidentin vaalitaistelussa.
22647: sisällöstä ovat oikeita, mitä ei liene syytä epäillä,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22648: pääministeri Sorsan puhe on ollut valitettavan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22649: yksipuolinen ja epäasiallinen. Kun pääministerin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22650: mielestä "suurvaltojen väliset suhteet eivät ole        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22651: kertaakaan olleet näin huonot sitten 1950-
22652: luvun", väite on ensinnäkin liioitteleva, koska se                Onko Hallitus tietoinen siitä, että pää-
22653: mm. jättää huomioon ottamatta 1960-luvun                        ministeri Sorsa on yksipuolisella tavalla
22654: Kuuban ohjuskriisin, jolloin suurvaltojen suora-                syyttänyt Yhdysvaltain presidenttiä ja hä-
22655: naisen aseellisen yhteentörmäyksen vaara oli                    nen hallitustaan suurvaltasuhteiden vii-
22656: epäilemättä suurempi kuin tällä hetkellä. Mutta                 meaikaisesta kärjistymisestä; ja
22657: kun pääministeri samalla langettaa suurvaltasuh-                  onko Hallitus sitä mieltä, että tällainen
22658: teiden kärjistymisestä päävastuun Yhdysvaltain                  menettely on ilmeisessä ristiriidassa sen
22659: nykyiselle presidentille ja hänen hallitukselleen               puolueettomuuspyrkimyksen kanssa, jota
22660: syyttäen näitä "vuosia kestäneestä epäluottamuk-                Suomi on ulkopolitiikassaan ilmoittanut
22661: sen kylvöstä, jonka satoa maailma nyt korjaa yhä                noudattavansa niin YYA-sopimuksen
22662: kärjistyvässä ilmapiirissä'', väite on puolueetto-              johtolauseessa kuin lukemattomissa muis-
22663: maksi moneen kertaan julistautuneen maan pää-                   sakin yhteyksissä?
22664: 
22665:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1984
22666: 
22667:                                                Tuure Junnila
22668: 
22669: 
22670: 
22671: 
22672: 4284007991
22673: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 302
22674: 
22675: 
22676: 
22677: 
22678:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22679: 
22680:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edustaja Junnila on esittänyt minulle päämi-
22681: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nisterinä vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kos-
22682: olette kirjeellänne 7 päivältä kesäkuuta 1984 n:o    kien SDP:n 23. puoluekokouksessa SDP:n pu-
22683: 1093 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-     heenjohtajana pitämääni puhetta samaistaen nä-
22684: senen vastattavaksi kansanedustaja Junnilan teke-    mä toisistaan - myös parlamentaarisen vastuun
22685: män seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen     osalta - poikkeavat tehtävät.
22686: n:o 302:
22687:                                                        Itse asiakysymyksestä totean, että puheessani,
22688:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että pää-    josta kirjallisen kysymyksen esittäjä on poiminut
22689:        ministeri Sorsa on yksipuolisella tavalla     eräitä irrallisia lauseita, esitin syvän huolestumi-
22690:        syyttänyt Yhdysvaltain presidenttiä ja hä-    seni viimeaikaisen kansainvälisen kehityksen joh-
22691:        nen hallitustaan suurvaltasuhteiden vii-      dosta. Samalla kuvasin eräitä nykyisen maailman-
22692:        meaikaisesta kärjistymisestä; ja              poliittisen tilan perussyitä ja toin esille ne toi-
22693:          onko Hallitus sitä mieltä, että tällainen   met, jotka tilanteen korjaamiseksi näyttävät vält-
22694:        menettely on ilmeisessä ristiriidassa sen     tämättömiltä.
22695:        puolueettomuuspyrkimyksen kanssa, jota
22696:        Suomi on ulkopolitiikassaan ilmoittanut          Puheessani totesin edelleen, että Suomi har-
22697:        noudattavansa niin YY A-sopimuksen            joittaa rauhantahtoista puolueettomuuspolitiik-
22698:        johtolauseessa kuin lukemattomissa muis-      kaansa vuosikymmenien aikana viitoitettujen lin-
22699:        sakin yhteyksissä?                            jojen mukaisesti, mihin sisältyy hyvien ja perin-
22700:                                                      teellisten suhteiden ylläpitäminen ja edelleen
22701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        vahvistaminen niin naapurimaihin kuin kaikkiin
22702: seuraavaa:                                           muihinkin valtioihin.
22703: 
22704:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1984
22705: 
22706:                                                                            Pääministeri Kalevi Sorsa
22707:                                       1984 vp. -     KK n:o 302                                        3
22708: 
22709: 
22710: 
22711: 
22712:                                Till Riksdagens Herr Talman
22713: 
22714:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Riksdagsman Junnila har till mig i min egen-
22715: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       skap av statsminister att besvara ställt ett skrift-
22716: 1093 av den 7 juni 1984 till vederbörande            ligt spörsmål angående det tal som jag såsom
22717: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   ordförande för SDP höll vid partiets 23 partimö-
22718: av riksdagsman Junnila undertecknade spörsmål        te. Riksdagsman Junnila jämställer dessa från
22719: nr 302:                                              varandra - även i fråga om det parlamentariska
22720:                                                      ansvaret - avvikande uppgifter med varandra.
22721:           Är Regeringen medveten om att stats-          Med avseende på själva sakfrågan kan jag
22722:        minister Sorsa på ett ensidigt sätt har       konstatera att jag i mitt tal, ur vilket spörsmåls-
22723:        beskyllt Förenta Staternas president och      ställaren har plockat lösryckta yttranden, fram-
22724:        dennes regering för den tillspetsning av      förde min djupa oro över den senaste tidens
22725:        stormaktsrelationerna som skett under         internationella utveckling. Samtidigt redogjorde
22726:        den senaste tiden, och                        jag för vissa grundorsaker till det nuvarande
22727:           anser Regeringen att ett dylikt            världspolitiska läget och förde fram de åtgärder
22728:        förfarande står i uppenbar strid med den      som verkar nödvändiga i den rådande situa-
22729:        neutralitetssträvan som Finland såväl i       tionen.
22730:        ingressen till VSB-pakten som i otaliga          I mitt tal konstaterade jag vidare, att Finland
22731:        andra sammanhang har uppgett sig iaktta       bedriver sin fredsvänliga neutralitetspolitik i en-
22732:        i sin utrikespolitik?                         lighet med linjer som utstakats under flera år-
22733:                                                      tionden och som innefattar upprätthållande och
22734:                                                      ytterligare förstärkande av de goda och traditio-
22735:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt:     nella relationerna till såväl grannländerna som
22736: anföra följande:                                     alla övriga stater.
22737: 
22738:      Helsingfors den 31 juli 1984
22739: 
22740:                                                                           Statsminister Kalevi Sorsa
22741:         1
22742: 
22743: 
22744:         1
22745: 
22746: 
22747: 
22748: 
22749:     1
22750: 
22751: 
22752:     1
22753: 
22754: 
22755: 
22756: 
22757: 1
22758: 
22759: 
22760: 1
22761:                                                  1984 vp.
22762: 
22763: Skriftligt spörsmål nr 303
22764: 
22765: 
22766: 
22767: 
22768:                                     Stenbäck: Om lindring och smidigare tiliämpning av inresestadgan-
22769:                                        dena
22770: 
22771: 
22772:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
22773: 
22774:    Under våren 1984 har man i pressen kunnat            bosatta utomnordiska medborgare kunde be-
22775: läsa om ett flertal fali, där personer fast bosatta i   handlas smidigare, i fali där det är uppenbart,
22776: Sverige, men med utomnordiskt medborgarskap,            att dessa personer enbart är på tilifäliigt besök i
22777: råkat i svårigheter vid inresa tili Finland på grund    Finland, t.ex. just på klass- elier gruppresa elier
22778: av att de ej haft pass med sig. Svårigheterna har       på kryssning. I sådana fali kunde giltigt identi-
22779: tagit sig olika uttryck, från det att personer fått     tetsbevis elier körkort vara tillräckligt för att
22780: tilibringa en tid i polishäkte tili att personer inte   tillåta dessa personer göra ett tilifälligt besök i
22781: sluppit i land från den båt de anlänt med. I alla       land.
22782: sådana fali har dessa personer förpassats tilihaka         Mao måste beakta att gruppen icke-nordiska
22783: tili Sverige med första möjliga båtlägenhet. Sär-       medborgare i Sverige är stor och att olika inci-
22784: skild uppmärksamhet väckte ett fali, där en             denter ger Finland en negativ reklam i svenska
22785:  14-åring på klassresa fick tilibrioga en hel dag i     massmedia. Behandlingen i Finland av personer
22786: polishäkte. Vid ankomsten tili Finland hade             tilihörande immigrantgrupper i Sverige kan också
22787:  14-åringen ett skriftligt intyg, som utvisade att      återspegla sig i negativa attityder tili den stora
22788: han var fast bosatt och hade uppehålistilistånd i       finländska befolkningen i Sverige.
22789:  Sverige, liksom resten av hans familj. Detta               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
22790:  ansåg passpolisen inte att det räckte för att han      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22791:  skulie få medfölja sin klass i land.                   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
22792:                                                         följande spörsmål:
22793:    Självfaliet följer passpolisen gäliande regler.
22794: Men eftersom den nordiska passunionen befriar                     Är Regeringen viliig att vidta åtgärder
22795: nordiska medborgare från passtvång, och det är                 för att frångå det rigida kravet på pass för
22796: fråga om passagerare på fartyg, som enbart                     utomnordiska medborgare fast bosatta i
22797: trafikerar melian nordiska hamnar, kan man                     Norden, och i så fall,
22798: tycka att ett absolut krav att meföra pass på                     vilka dokument anser Regeringen skul-
22799: sådan resa för utomnordiska medborgare i vissa                 le räcka tili för att få en smidigare
22800: fali kan anses vara mera våld än nöden kräver.                 tiliämpning av inresereglerna tili Fin-
22801: Det vore eftersträvansvärt, att i Norden fast                  land?
22802: 
22803:      Helsingfors den 5 juni 1984
22804: 
22805:                                                Pär Stenbäck
22806: 
22807: 
22808: 
22809: 
22810: 4284008464
22811: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 303
22812: 
22813: Kirjallinen kysymys n:o 303                                                                    Suomennos
22814: 
22815: 
22816: 
22817: 
22818:                                    Stenbäck: Suomen maahantulosäännösten lieventämisestä ja jousta-
22819:                                       vammasta soveltamisesta
22820: 
22821: 
22822:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22823: 
22824:    Kevään 1984 aikana on lehdistä voinut lukea         den ulkopuolisia kansalaisia vo1ta1sun kohdella
22825: useista tapauksista, joissa pysyvästi Ruotsissa asu-   joustavammin niissä tapauksissa, joissa on ilmeis-
22826: vat henkilöt, joilla kuitenkin on Pohjoismaiden        tä, että nämä henkilöt ovat ainoastaan tilapäisellä
22827: ulkopuolinen kansalaisuus, ovat joutuneet vai-         vierailulla Suomessa, esim. juuri luokkaretkellä,
22828: keuksiin matkallaan Suomeen, koska heillä ei ole       ryhmämatkalla tai risteilyllä. Tällaisissa tapauk-
22829: ollut passia mukanaan. Vaikeudet ovat ilmenneet        sissa riittäisi voimassa oleva henkilöllisyystodistus
22830: eri tavoin; jotkut ovat joutuneet viettämään aikaa     tai ajokortti tilapäisen vierailun saliimiseksi maas-
22831: poliisin suojissa ja jotkut eivät ole päässeet mai-    samme.
22832: hin laivasta, jolla he ovat saapuneet. Kaikissa           On otettava huomioon, että ei-pohjoismaalais-
22833: näissä tapauksissa kyseiset henkilöt on passitettu     ten kansalaisten joukko Ruotsissa on suuri ja että
22834: takaisin Ruotsiin ensimmäisellä mahdollisella lai-     erilaiset välikohtaukset aiheuttavat Suomelle
22835: valla. Erityistä huomiota herätti tapaus, jossa        huonoa mainosta ruotsalaisissa joukkotiedotusvä-
22836: 14-vuotias sai luokkaretkellään viettää koko päi-      lineissä. Ruotsin maahanmuuttajien kohtelu Suo-
22837: vän poliisin suojissa. Suomeen tullessaan 14-vuo-      messa voi myös aiheuttaa kielteisiä asenteita
22838: tiaalla oli kirjallinen todistus, joka osoitti, että   Ruotsissa asuvaa suurta suomalaisväestöä koh-
22839: hän asui pysyvästi Ruotsissa ja että hänellä kuten     taan.
22840: myös hänen perheellään oli oleskelulupa Ruotsis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22841: sa. Passipoliisi katsoi, että tämä ei riittänyt oi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22842: keuttamaan häntä seuraamaan luokkaansa mai-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22843: hin.                                                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22844:     Luonnollisesti passipoliisi seuraa voimassa ole-
22845: via sääntöjä. Mutta kun pohjoismainen passiuni-                   Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
22846: oni vapauttaa Pohjoismaiden kansalaiset passipa-               menpiteisiin ehdottomasta passipakosta
22847: kosta, ja on kyse matkustajista laivalla, joka                 luopumiseksi niiden pysyvästi pohjois-
22848: liikennöi ainoastaan pohjoismaisten satamien vä-               maissa asuvien kohdalla, jotka eivät ole
22849: lillä, voidaan katsoa, että ehdoton passipakko                 pohjoismaiden kansalaisia, ja siinä ta-
22850: tällaisella matkalla Pohjoismaiden ulkopuolisille              pauksessa,
22851: kansalaisille on joissakin tapauksissa enemmän                    mitkä asiakirjat Hallitus katsoo riittä-
22852: pakkoa kuin mitä tarve vaatii. Olisi toivottavaa,              viksi, jotta Suomen maahantulosääntöjä
22853: että Pohjoismaissa pysyvästi asuvia Pohjoismai-                voitaisiin joustavammin soveltaa?
22854: 
22855:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
22856: 
22857:                                               Pär Stenbäck
22858:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 303                                            3
22859: 
22860: 
22861: 
22862: 
22863:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22864: 
22865:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa       ollut syyrialainen 17 -vuotias -- ei siis 14-vuotias
22866: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         henkilö -- ja joka ulkomaalaislain 8 §:n 1
22867: olette 5 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kirjeen-     kohdan perusteella eli vaadittavan passin ja viisu-
22868: ne n:o 1094 ohella lähettänyt valtioneuvoston         min puuttumisen vuoksi käännytettiin rajalta.
22869: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   Syyrian ja Suomen välillä ei ole tehty viisumiva-
22870: sen kansanedustaja Pär Stenbäckin kirjallisesta       paussopimusta, minkä vuoksi käännytetyllä hen-
22871: kysymyksestä n:o 303, jossa tiedustellaan:            kilöllä olisi tullut olla passin lisäksi myös viisumi
22872:                                                       päästäkseen maahan. Mainittakoon, että vastaa-
22873:            Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-        vissa tapauksissa myös muut pohjoismaat vaativat
22874:         menpiteisiin ehdottomasta passipakosta        passin ja viisumin, mutta luopuvat näissä tapauk-
22875:         luopumiseksi niiden pysyvästi pohjois-        sissa rajalta käännyttämisestä. Sisäasiainministe-
22876:         maissa asuvien kohdalla, jotka eivät ole      riö on tapauksen johdosta antanut nyttemmin
22877:         pohjoismaiden kansalaisia, ja siinä ta-       passintarkastajille ohjeen, jonka mukaan rajalta
22878:         pauksessa,                                    käännyttämisestä myös meillä vastaavissa tapauk-
22879:            mitkä asiakirjat Hallitus katsoo riittä-   sissa luovutaan.
22880:         viksi, jotta Suomen maahantulosääntöjä
22881:         voitaisiin joustavarumin soveltaa?               Sen sijaan passipakosta luopumiseksi niiden
22882:                                                       pysyvästi pohjoismaissa asuvien kohdalla, jotka
22883:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        eivät ole pohjoismaiden kansalaisia, ei ainakaan
22884: seuraavaa:                                            toistaiseksi ole olemassa mahdollisuuksia, sillä
22885:    Niin Suomen kuin muidenkin pohjoismaiden           passi on vielä nykyisin ainoa asiakirja, johon
22886: matkustusasiakirjoja koskeva lainsäädäntö perus-      pohjoismaat merkitsevät ulkomaalaisen oleskelu-
22887: tuu sille periaatteelle, että ulkomaalaisella on      luvan. Tämän vuoksi passi on katsottava edelleen
22888: oltava hallussaan koti- tai oleskelumaansa viran-     ainoaksi riittäväksi asiakirjaksi pohjoismaasta toi-
22889: omaisen antama passi myös silloin, kun hän            seen markustavalle ulkomaalaiselle, jonka koti-
22890: ylittää pohjoismaiden välisen rajan. Tämän lisäk-     valtion kanssa ei erikseen ole sovittu helpotukses-
22891: si kaikki pohjoismaat vaativat ulkomaalaiselta        ta matkustusasiakirjojen suhteen. Lienee syytä
22892: viisumin, ellei sopimusta viisumivapaudesta ole       vielä todeta, että Reykjavikissa 14.--16.8.1984
22893: ulkomaalaisen kotivaltion ja asianomaisen poh-        pidetyssä pohjoismaisessa ulkomaalaisvaliokun-
22894: joismaan välillä tehty.                               nan kokouksessa ei yksikään muu pohjoismaa
22895:    Kysymyksen tekijä viittaa keväällä 1984 sattu-     voinut yhtyä Ruotsin esitykseen viisumipakon-
22896: neeseen tapaukseen, jolloin ruotsalaisen koulu-       kaan poistamiseksi pysyvästi toisessa pohjoismaas-
22897: laisryhmän mukana Suomeen saapui ilman passia         sa asuvien ulkomaalaisten kohdalla.
22898: 
22899:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
22900: 
22901:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Luttinen
22902: 4                                     1984 vp. -- RJC n:o 303
22903: 
22904: 
22905: 
22906: 
22907:                                Till Riksdagens Herr Talman
22908: 
22909:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som medlem i en grupp skolelever från Sverige
22910: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        och som med stöd av 8 § 1 punkten utlänningsla-
22911: 1094 av den 5 juni 1984 till vederbörande             gen, dvs. på grund av avsaknad av pass och
22912: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    visum, avvisades vid gränsen. Mellan Syrien och
22913: av riksdagsman Pär Stenbäck undertecknade             Finland har inte slutits någon överenskommelse
22914: spörsmål nr 303:                                      om visumfrihet. Den avvisade personeo borde
22915:                                                       därför utöver pass ha haft visum för att få
22916:           Är Regeringen villig att vidta åtgärder     komma in i landet. Det kan nämnas att i
22917:        för att frångå det rigida kravet på pass för   motsvarande fall också de övriga nordiska länder-
22918:        utomnordiska medborgare fast bosatta i         na fordrar pass och visum, men att de i dessa fall
22919:        Norden, och i så fall,                         låter bli att avvisa personeo vid gränsen. Inrikes-
22920:           vilka dokument anser Regeringen skul-       ministeriet har med anledning av detta fall
22921:        le räcka till för att få en smidigare          meddelat passgranskarna anvisningar, enligt vilka
22922:        tillämpning av inresereglerna till Fin-        man också hos oss i motsvarande fall skalllåta bli
22923:        land?                                          att avvisa någon vid gränsen.
22924:                                                          Däremot finns det åtminstone inte tillsvidare
22925:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      möjligheter att slopa passtvånget för sådana i
22926: anföra följande:                                      Norden fast bosatta personer som inte är nordis-
22927:    Såväl i Finland som i de övriga nordiska           ka medborgare, ty passet är ännu i dag det enda
22928: länderna bygger lagstiftningen om resedokument        dokument i vilket de nordiska länderna anteck-
22929: på den principen, att en utlänning skall vara         nar uppehållstillståndet för en utlänning. Därför
22930: försedd med ett pass, utfärdat av myndighet i         är passet alltjämt att anse som det enda tillräckli-
22931: hans hemland eller det land där han uppehåller        ga dokumentet för en från ett nordiskt land till
22932: sig, även när han överskrider gränsen mellan två      ett annat resande utlänning, med vars hemland
22933: nordiska länder. Därutöver fordrar alla nordiska      inte särskilt har avtalats om lindring av kravet på
22934: länder visum av utlänningar, såvida inte över-        resedokument. Det torde vara skäl att ytterligare
22935: enskommelse om visumfrihet har ingåtts mellan         konstatera att vid det nordiska utlänningsutskot-
22936: utlänningens hemstat och vederbörande nordiska        tets möte i Reykjavik 14--16.8.1984 inget annat
22937: land.                                                 nordiskt land kunde förena sig om Sveriges
22938:    Spörsmålsställaren hänvisar till ett fall, som     framställning om ett permanent slopande ens av
22939: inträffade våren 1984, då en 17 -årig syrier --       visumtvånget i fråga om utlänningar bosatta i ett
22940: alltså inte 14-årig -- utan pass kom till Finland     annat nordiskt land.
22941: 
22942:      Helsingfors den 26 september 1984
22943: 
22944:                                                                       Inrikesminister Matti Luttinen
22945:                                                 1984 vp.
22946: 
22947: Kirjallinen kysymys n:o 304
22948: 
22949: 
22950: 
22951: 
22952:                                    Kärhä: Rakennuslain mukaisen katualueen lunastamiseen liittyvästä
22953:                                      epäkohdasta
22954: 
22955: 
22956:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22957: 
22958:    1960- ja 1970-luvuilla maamme kaupungeissa         ta ja sitten luovuttaa sen kovasta hinnasta takai-
22959: laadittiin runsaasti asemakaavoja. Niiden myötä       sin maanomistajalle. Hinta näissä tapauksissa on
22960: jouduttiin luonnollisesti myöskin lunastamaan         tuntunut kovalta, koska niissä on noudatettu
22961: yksityisten omistamista maista tiealueita. Hyvin      voimassa olevia tonttien neliöhintoja.
22962: monessa tapauksessa omistaja joutui ilmaisluovu-         Tiedossa on, että hallitus valmistelee uuden
22963: tuksen kohteeksi. Näin oli esimerkiksi silloin, jos   kaavoitus- ja rakentamislain antamista eduskun-
22964: kaupungille luovutettava alue oli vähemmän            nalle, jolloin mainittu epäkohta oletettavasti
22965: kuin viidennes omistajan kysymyksessä olevalla        poistuu. Uuden kaavoitus- ja rakentamislain tu-
22966: asemakaava-alueella omistamasta maasta.               leminen ja sen hyväksyminen eduskunnassa on
22967:    Aikaa myöten on kuitenkin useassa tapaukses-       kuitenkin niin pitkän ja epävarman prosessin
22968: sa käynyt siten, että kaupunki on muuttanut           takana, että kysymyksessä oleva katualueen lu-
22969: kaavoitustaan ja tiealue, joka oli ennätetty erot-    nastuksen epäkohta olisi korjattava mitä pikim-
22970: taa kaupungin omistukseen, jääkin rakentamatta        min erillisenä muutoksena. Asiassa on tehty
22971: ja tie siirtyy toiseen paikkaan.                      lakialoitekin koskien rakennuslain 71 §:n muut-
22972:                                                       tamista, mutta mitään ei näytä tapahtuvan.
22973:    Kun edellä kerrotun laisessa tapauksessa havai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22974: taan, että alkuperäisessä asemakaavassa suunni-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22975: teltua tietä ei tullakaan rakentamaan, on luon-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22976: nollista, että tiealueen luovuttaja haluaa aikai-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22977: semmin omistamansa maan liitettäväksi takaisin
22978: tonttiin, ja tähän ovat kaupungit suostuneet.                   Katsooko Hallitus, että rakennuslaissa
22979: Ongelman muodostaa tontinomistajan kohdalta                  on epäkohta, joka johtaa siihen, että
22980: se seikka, että hän nyt joutuu maksamaan kau-                tontinomistaja joutuu maksamaan samas-
22981: pungille korvauksen siitä tiealueeksi varatusta              ta maa-alueestaan hinnan kaksi kertaa, ja
22982: maapalasta, jonka hän alunperin on joutunut                  jos Hallitus katsoo epäkohdan olevan,
22983: luovuttamaan ilmaiseksi kaupungille. Eli toisin                 mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
22984: sanoen kaupunki on ottanut maanomistajalta                   litus aikoo ryhtyä sanotun epäkohdan
22985: palan maata, pitänyt sitä hallussaan 10-15 vuot-             korjaamiseksi?
22986: 
22987:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1984
22988: 
22989:                                                Lea Kärhä
22990: 
22991: 
22992: 
22993: 
22994: 4284008785
22995: 2                                    1984 vp. -- ~ n:o 304
22996: 
22997: 
22998: 
22999: 
23000:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23001: 
23002:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        korvauksen rahassa, ellei hän joudu luovutta-
23003: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maan maata lainkaan taikka samassa määrin kuin
23004: olette 12 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-       muut maanomistajat.
23005: jeenne n:o 1142 ohella toimittanut valtioneuvos-
23006:                                                         On mahdollista, että kadun paikkaa myöhem-
23007: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
23008:                                                      min asemakaavan muutoksella muutetaan ja kau-
23009: edustaja Lea Kärhän kirjallisesta kysymyksestä
23010:                                                      pungille jo luovutettu katualue liitetään yksityi-
23011: n:o 304, jossa tiedustellaan:
23012:                                                      seen rakennustoimintaan käytettävään kortteli-
23013:           Katsooko Hallitus, että rakennuslaissa     alueeseen. Tällaisia tapauksia ympäristöministe-
23014:        on epäkohta, joka johtaa siihen, että         riön tiedossa tosin on vain muutamia. Vaikka
23015:        tontinomistaja joutuu maksamaan samas-        syntyvä tilanne, jossa maanomistaja joutuu kau-
23016:        ta maa-alueestaan hinnan kaksi kertaa, ja     pungilta ostamaan takaisin aikaisemmin korvauk-
23017:        jos Hallitus katsoo epäkohdan olevan,         setta luovuttaman alueen, saattaakin tuntua omi-
23018:           mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   tuiselta, on lopputulosta kuitenkin pidettävä oi-
23019:        litus aikoo ryhtyä sanotun epäkohdan          keudenmukaisena ja maanomistajien tasapuoli-
23020:        korjaamiseksi?                                sen kohtelun turvaavana. Mikäli nimittäin ilmais-
23021:                                                      luovutuksen piirissä ollut katualue palautettaisiin
23022:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     korvauksetta alkuperäiselle maanomistajalle,
23023: ti seuraavaa:                                        merkitsisi se, ettei kysymyksessä oleva maanomis-
23024:                                                      taja muista maanomistajista poiketen olisi lain-
23025:    Maanomistaja osallistuu asemakaavan laatimi-
23026:                                                      kaan osallistunut asemakaavoituksesta aiheutu-
23027: sesta aiheutuviin kustannuksiin ns. katualueen
23028:                                                      neisiin kustannuksiin. Ympäristöministeriön tie-
23029: ilmaisluovutusvelvollisuuden muodossa. Alueen
23030:                                                      dossa on myös, etteivät kaupungit myydessään
23031: ensimmäisen asemakaavan voimaantulon jälkeen
23032:                                                      korvauksetta saamiaan alueita takaisin maan-
23033: maanomistaja on velvollinen korvauksetta luo-
23034:                                                      omistajalle peri niistä täyttä korvausta. Usein asia
23035: vuttamaan asemakaavassa kaduksi osoitettua alu-
23036:                                                      voidaan hoitaa vapaaehtoisin aluevaihdoin, jol-
23037: etta. Luovutettavan alueen enimmäismäärä on
23038:                                                      loin rahakorvausten käyttäminen ei ole tarpeen.
23039: rajattu suhteessa maanomistajan asemakaava-alu-
23040: eella omistamaan maahan sekä asemakaavassa              Edellä esitettyyn viitaten on katsottava, ettei
23041: osoitettuun kerrosalaan siten, että katualueen       rakennuslain ilmaisluovutusvelvollisuutta koske-
23042: ilmaisluovutusvelvollisuus on kaavoituksen tuot-     vissa säännöksissä ole sellaista epäkohtaa, joka
23043: tamaan maan arvonnousuun verrattuna varsin           edellyttäisi erillistä lainsäädäntötoimenpidettä.
23044: vähäinen. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun       Kysymys ilmaisluovutusvelvollisuudesta tullaan
23045: turvaamiseksi on rakennuslakiin lisäksi otettu       kokonaisuutena käsittelemään ministerityöryh-
23046: säännös, jonka mukaan maanomistaja eräin edel-       mässä valmisteltavana olevan rakennuslain koko-
23047: lytyksin on velvollinen suorittamaan kaupungille     naisuudistuksen yhteydessä.
23048: 
23049:     Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1984
23050: 
23051:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
23052:                                       1984 vp. -- BJC n:o 304                                          3
23053: 
23054: 
23055: 
23056: 
23057:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23058: 
23059:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          behöver överlåta mark elier en mindre areal än
23060: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       de övriga markägarna.
23061: 1142 av den 12 juni 1984 tili vederbörande              Det är möjligt, att platsen för en gata senare
23062: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   ändras genom en ändring av stadsplanen och att
23063: av riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade           ett gatuområde som redan overlåtits tili staden
23064: spörsmål nr 304:                                     ansluts tili ett kvartersområde som skali användas
23065:                                                      för enskild byggnadsverksamhet. Miljöministeriet
23066:           Anser Regeringen, att det i bygg-          känner i själva verket tili endast ett fåtal sådana
23067:        nadslagen finns ett missförhåliande som       fall. Även om den situation som på så sätt
23068:        leder tili att en tomtägare blir tvungen      uppstår, dvs. att markägaren blir tvungen att av
23069:        att betala priset för samma markområde        staden köpa tilihaka ett område som tidigare
23070:        två gånger, och, om Regeringen anser att      överlåtits utan vederlag, kan förefalia egendom-
23071:        detta missförhåliande föreligger,             lig, måste slutresultatet likväl anses vara rättvist
23072:           vilka brådskande åtgärder ämnar Rege-      och ägnat att trygga en jämlik behandling av
23073:        ringen vidta i syfte att avhjälpa detta       markägarna. Skulie förfarandet vara det, att ett
23074:        missförhåliande?                              gatuområde som omfattats av systemet med upp-
23075:                                                      låtelse utan vederlag skulie återlämnas tili den
23076:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ursprungliga markägaren utan ersättning, skulie
23077: anföra följande:                                     detta nämligen innebära att den ifrågavarande
23078:     Markägaren deltar i de kostnader som uppgö-      markägaren som ett undantag från de övriga
23079: randet av stadsplan medför i form av skyldighet      markägarna inte överhuvudtaget skulie ha delta-
23080: tili s.k. upplåtelse utan vederlag av gatuområde.    git i de kostnader som stadsplaneringen medför.
23081: Efter det att den första stadsplanen för ett         Miljöministeriet äger också kännedom om, att
23082: område trätt i kraft är markägaren skyldig att       städerna, då de säljer tilihaka områden som de
23083: utan vederlag upplåta det område vilket i stads-     erhåliit utan vederlag tili markägarna, inte upp-
23084: planen är utmärkt som gata. Maximistorleken av       bär fuli ersättning för dem. Ärendet kan ofta
23085: det område som skali överlåtas är begränsad i        skötas genom frivilliga utbyten av områden,
23086: förhåliande tili det område som markägaren           varvid det inte är nödvändigt att begagna sig av
23087: innehar på planläggningsområdet samt den i           ersättning i pengar.
23088: stadsplanen utmärkta våningsytan så, att skyldig-       Med hänvisning tili det ovan anförda måste
23089: heten tili vederlagsfri upplåtelse av gatuområde     det anses, att det inte i fråga om byggnadslagens
23090: är relativt obetydlig i jämförelse med den värde-    stadganden om upplåtelse utan vederlag före-
23091: stegring på marken som planläggningen medför.        ligger något missförhåliande som skulie förutsät-
23092: I syfte att trygga en jämbördig behandling av        ta särskilda lagstiftningsåtgärder. Frågan om skyl-
23093: markägarna har i byggnadslagen därjämte inta-        digheten tili överlåtelse utan vederlag kommer
23094: gits ett stadgande, enligt vilket markägaren un-     att i sin helhet behandlas i samband med den
23095: der vissa förutsättningar är skyldig att erlägga     totalreform av byggnadslagen som för närvarande
23096: ersättning tili staden i pengar, om han inte alls    bereds inom en ministerarbetsgrupp.
23097: 
23098:      Helsingfors den 1 oktober 1984
23099: 
23100:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
23101:                                              1984 vp.
23102: 
23103: Kirjallinen kysymys n:o 305
23104: 
23105: 
23106: 
23107: 
23108:                                  Enävaara: Pellonvarauskorvauksen reaaliarvon turvaamisesta
23109: 
23110: 
23111:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23112: 
23113:    Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministe-    nykyinen arvo enää vain runsas kolmannes vuo-
23114: rin esityksestä päättänyt pellonvarauskorvauksen    den 1970 arvosta. Tätä eivät peltonsa paketoi-
23115: määräksi 1 päivänä toukokuuta 1984 alkavalle        maan houkutellut, monessa tapauksessa ikäänty-
23116: sopimusvuodelle maatilan ensimmäisten neljän-       neet ja sairaalloiset perhe- ja pienviljelijät sopi-
23117: toista peltohehtaarin osalta 380 markkaa. Ensim-    musta valtion kanssa tehdessään osanneet arvata.
23118: mäisenä 14 vuotta sitten alkaneena sopimus-         Heillä ei voinut silloisena hitaan inflaation aika-
23119: vuotena vastaava korvaus oli 250 markkaa heh-       na olla tiedossaan, että inflaatio myöhemmin
23120: taarilta.                                           laukkaisi vaitoimenaan ja että valtiovalta päästäisi
23121:    Pellonvarauskorvauksen markkamäärää on vii-      korvauksen arvon niin pahasti romahtamaan kuin
23122: meksi tarkistettu kolme vuotta sitten. Pellon       on tapahtunut.
23123: käytön rajoittamisesta annetun lain 9 §:n mu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23124: kaan pellonvarauskorvauksen määrä peltohehtaa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23125: ria kohti vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23126: päätöksellä. Samassa pykälässä säädetään, että      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23127: ''jo tehtyjen sopimusten osalta ei korvauksen                  Katsooko Hallitus pellonvarauskor-
23128: määrää saa alentaa".                                        vauksen reaaliarvon jatkuvan alenemisen
23129:    Pellonvarauskorvauksen markkamäärää on ku-               vastaavan pellon käytön rajoittamisesta
23130: luneiden 14 vuoden aikana korotettu vain 52                 annetun lain ja viljelijöiden kanssa tehty-
23131: prosentilla. Kun inflaatio on samana aikana elin-           jen sopimusten henkeä ja kirjainta sekä
23132: kustannusindeksillä mitattuna heikentänyt mar-                 aikooko Hallitus ryhtyä asiassa korjaus-
23133: kan arvoa noin 312 prosentilla, on korvauksen               toimiin?
23134: 
23135:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1984
23136: 
23137:                                            Reijo Enävaara
23138: 
23139: 
23140: 
23141: 
23142: 428400857F
23143: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 305
23144: 
23145: 
23146: 
23147: 
23148:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23149: 
23150:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       1969 noin 52 % :lla. Viimeisin korotus on ollut
23151: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perusmäärän osalta noin 7 %. Koska pellonva-
23152: olette 12 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-       raussopimusten purkautuminen on ollut melko
23153: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vähäistä ja halukkuus jatkaa sopimuksia kolmi-
23154: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vuotiskausittain on ollut verrattain suuri, voidaan
23155: Reijo Enävaaran näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    katsoa, että pellonvarauskorvauksen määrä on
23156: symyksestä n:o 305:                                  ollut kilpailukykyinen verrattuna sanotunlaisen
23157:                                                      pellon mahdollisesta muunlaisesta käytöstä saata-
23158:           Katsooko Hallitus pellonvarauskor-         vaan tuloon. On myös huomattava, että korvauk-
23159:        vauksen rcaaliarvon jatkuvan alenemisen       sen määrän on katsottava alunperin olleen suh-
23160:        vastaavan pellon käytön rajoittamisesta       teellisen korkean varsinkin valtakunnan karuilla
23161:        annetun lain ja viljelijöiden kanssa tehty-   ja tuotantoedellytyksiltään heikoilla alueilla.
23162:        jen sopimusten henkeä ja kirjainta sekä
23163:           aikooko Hallitus ryhtyä asiassa korjaus-      Pellonvaraussopimuksen tehneelle viljelijälle
23164:        toimiin?                                      on maksettu pellonvarauskorvauksen lisäksi myös
23165:                                                      pinta-alalisää, mikäli ko. henkilö peltopinta-
23166:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioittaen      alansa ja tulojensa puolesta on ollut pinta-alali-
23167: seuraavaa:                                           sän saantiin oikeutettu. Pinta-alalisästä 25. huh-
23168:                                                      tikuuta 1984 annetun valtioneuvoston päätöksen
23169:    Pellon käytön rajoittamisesta annetun lain
23170:                                                      n:o 322/84 mukaan pinta-alalisän määräysperus-
23171: 9 §:n 1 momentin (19/70) mukaan pellonvaraus-
23172:                                                      teena ovat jakoyksiköt ja yksi peltohehtaari vastaa
23173: korvauksen määrä vahvistetaan vuosittain valtio-
23174:                                                      yhtä jakoyksikköä. Pinta-alalisää maksetaan maa-
23175: neuvoston päätöksellä. Pellonvarauskorvausta, jo-
23176:                                                      tilan pellon alan perusteella enintään seitsemältä
23177: ka vuonna 1969 oli korvauksenalaisen peltoalan
23178:                                                      jakoyksiköltä. Jakoyksikön suuruus viimeksi toi-
23179: suuruudesta riippumatta 250 markkaa hehtaaril-
23180:                                                      mitetussa pinta-alalisien maksatuksessa vaihteli
23181: ta, on korotettu vuosina 1972, 1975, 1979 ja
23182:                                                      Etelä-Suomen alueen 510 markasta Pohjois-Suo-
23183: 1980 alkaneiden sopimuskausien osalta kulloin-
23184:                                                      men pohjoisvyöhykkeellä maksettuun 766 mark-
23185: kin noin 10 prosentilla. Viimeksi pellonvaraus-
23186:                                                      kaan. Lisäksi on huomattava, että pinta-alalisä ei
23187: korvausta on korotettu vuonna 1981 siten, että
23188:                                                      ole verotettavaa tuloa.
23189: sen määrä on ensimmäisten neljäntoista hehtaa-
23190: rin osalta 380 mk/ha, seuraavien seitsemän heh-         Nykytilanteessa hallitus on katsonut 17.5.1984
23191: taarin osalta 300 mk/ha sekä sen jälkeen kultakin    tekemällään päätöksellä aikaisemmin vahvista-
23192: hehtaarilta 225 mk. Ensimmäisen 14 hehtaarin         mansa pellonvarauskorvauksen määrät 1. 5. 1984
23193: osalta pellonvarauskorvaus on noussut vuodesta       alkavaksi sopimuskaudeksi riittäviksi.
23194: 
23195:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1984
23196: 
23197:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
23198:                                      1984 vp. -- RJC n:o 305                                          3
23199: 
23200: 
23201: 
23202: 
23203:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23204: 
23205:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avtalen sällan har hävts och intresset att förlänga
23206: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      avtalet efter treårsperioden har varit rätt stort,
23207: den 12 juni 1984 tili vederbörande medlem av        kan det anses, att åkerreserveringsersättningens
23208: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   belopp har varit konkurrenskraftigt jämfört med
23209: dagsman Reijo Enävaara undertecknade skriftliga     sådan inkomst som kan erhållas av eventuell
23210: spörsmål nr 305:                                    annan användning av ovan nämnda åker. Det är
23211:                                                     även skäl att beakta, att ersättningsbeloppet
23212:           Anser Regeringen, att en fortgående       anses ursprungligen ha varit relativt högt, särskilt
23213:        försämring av åkerreserveringsersättning-    inom sådana karga områden i landet som har
23214:        ens realvärde motsvarar andan och orda-      svaga produktionsförutsättningar.
23215:        lydelsen i lagen om begränsning av nytt-
23216:        jande av åker och i de avtal som ingåtts       Odlare, som har ingått åkerreserveringsavtal,
23217:        med odlarna?                                 har förutom åkerreserveringsersättning även er-
23218:                                                     hållit arealtillägg, om vederbörande med avseen-
23219:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    de på åkerarealen och inkomsterna har varit
23220: anföra följande:                                    berättigad härtill. Enligt statsrådets beslut 3221
23221:                                                     84 av den 25 april 1984 om arealtillägg utgör
23222:    Enligt 9 § 1 mom. lagen om begränsning av
23223:                                                     fördelningsenheterna grunden för bestämmandet
23224: nyttjande av åker (19/70) fastställs åkerreserve-
23225:                                                     av arealtillägg och 1 hektar åker motsvarar 1
23226: ringsersättnin,gens belopp årligen genom statsrå-
23227:                                                     fördelningsenhet. Arealtillägg utgår på basen av
23228: dets beslut. Akerreserveringsersättningen, som år
23229:                                                     arealen av brukningsenhetens åker för högst sju
23230: 1969 var 250 mk per hektar, oberoende av den
23231:                                                     fördelningsenheter. Fördelningsenhetens storlek
23232: åkerareal för viiken ersättning utgår, har höjts
23233:                                                     varierade mellan 510 mk i södra Finland och 766
23234: med ca 10 procent för var och en av de avtalspe-
23235:                                                     mk i norra Finland i samband med den senaste
23236: rioder som började åren 1972, 1975, 1979 och
23237:                                                     utanordningen av arealtillägg. Det bör dessutom
23238: 1980. Senast höjdes åkerreserveringsersättningen
23239:                                                     beaktas, att arealtillägget inte är någon beskatt-
23240: år 1981 så, att ersättningsbeloppet utgår med
23241:                                                     ningsbar inkomst.
23242: 380 mk/ha för de 14 första hektaren, 300 mk/ha
23243: för de sju följande hektaren samt därefter med          1 det nuvarande läget har regeringen genom
23244: 225 mk för varje hektar. Sedan 1969 har åkerre-     sitt beslut av 17.5.1984 ansett de tidigare fast-
23245: serveringsersättningen ökat med ca 52 % för de      ställda åkerreserveringsersättningsbeloppen vara
23246: 14 första hektaren. Den senaste höjningen av        tillräckliga för den avtalsperiod som började
23247: grundbeloppet var ca 7 %. Då åkerreserverings-      1.5.1984.
23248: 
23249:      Helsingfors den 3 oktober 1984
23250: 
23251:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
23252:                                                  1984 vp.
23253: 
23254: Kirjallinen kysymys n:o 306
23255: 
23256: 
23257: 
23258: 
23259:                                     Louekoski ym.: Läntisen Uudenmaan teollisuustyöpaikkojen turvaa-
23260:                                       misesta
23261: 
23262: 
23263:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23264: 
23265:    Uudenmaan läänin teollisuustyöpaikkojen ar-          ennen on yrittäjän pitänyt omaksua liikeidea ja
23266: vioidaan vähenevän tämän vuosikymmenen aika-            saada tarvittaessa ohjaus sen käytännön toteutta-
23267: na 10 OOO:lla, mikäli kehitys jatkuu nykyistä           miseen.
23268: vauhtia. Liiketaloudellisen ja teknisen neuvonta-          Erityisesti läntisellä Uudellamaalla teollisuus
23269: toiminnan ja koulutuksen on todettu vaikuttavan         on pääosin vanhaa ja suurteollisuusvoittoista. Sen
23270: myönteisesti erityisesti pienen ja keskisuuren          nykyaikaistamiseen ja monipuolistamiseen onpa-
23271: teollisuuden toimintaan. Uudenmaan teollisuus-          neuduttava seudun kehityksen turvaamiseksi.
23272: piirin toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin            Tällä alueella on jo nyt aluepoliittisen tuen
23273: suhteessa alueen työntekijöiden määrään pienim-         tarpeessa olevia erityispaikkakuntia. Viimeisin
23274: mät kaikista Suomen lääneistä. Läänin teolli-           suuriin vaikeuksiin joutunut Suomen Autoteolli-
23275: suuden työpaikkojen osuus koko maan teollisuus-         suus Oy sijaitsee läntisellä Uudellamaalla. Sen
23276: työpaikoista on lähes neljännes. On selvää, ettei       työpaikkojen menetykset näyttävät lähivuosina
23277: tällaisissa oloissa ja tällaisten työpaikkamäärien      nousevan lähes tuhanteen. Tämäkin ajankohtai-
23278: ollessa kysymyksessä voida kehitykseen vaikuttaa        nen ongelma kaipaa kiireistä hoitamista sekä
23279: samalla työntekijämäärällä kuin muualla maassa          alueellisella että valtakunnallisella tasolla.
23280: olevissa teollisuuspiireissä on mahdollista.               Kun sekä teollisuuspoliittinen että aluepoliitti-
23281:    Uudenmaan maakuntaliitto ja Uudenmaan                nen ajattelu suosii tätä nykyä neuvonta- ja koulu-
23282: yrittäjäin ja teollisuuden järjestöt ovat toistuvasti   tustoiminnan voimakasta lisäämistä eivätkä uu-
23283: kiinnittäneet valtioneuvoston huomiota alueen           sien paikallistoimistojen käyttökustannuksetkaan
23284: teollistamisen tilaan. Erityisesti on painotettu        nouse merkittäviin summiin tavoiteitua hyötyä-
23285: teollistamiseen liittyvän neuvontatoiminnan tär-        kin ajatellen, olisi tarpeen perustaa läntiselle
23286: keyttä. Sen on näet todettu olevan tehokkainta          Uudellemaalle, Karjaalle, teollisuuspiirin paikal-
23287: silloin, kun se tapahtuu omalla alueella ilman.         listoimisto.
23288: että yrittäjän tarvitsee hakea sitä kaukaa. Omalla         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23289: alueella tapahtuvana neuvontatyö voi myös par-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23290: haiten saavuttaa sen asiasisällön, joka parhaiten       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23291: vastaa yrittäjän paikkakunta- ja aluekohtaisia tar-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23292: peita.
23293:    Yleisestikin on todettava, että juuri neuvonta-                Onko Hallitus tietoinen läntisen Uu-
23294: työ ja koulutus ovat tehokkaimmat keinot avaa-                  denmaan teollisuustyöpaikkojen nopeasta
23295: maan uusia mahdollisuuksia yrittäjille. Muu oh-                 vähenemisestä, ja jos on,
23296: janta ja rahoitusjärjestelyt ovat luonnollisesti                  aikooko Hallitus ryhtyä käytännön toi-
23297: neuvontatyön ohessa välttämättömiä. Niitä tarvi-                miin teollisuuden neuvontatoiminnan te-
23298: taan yrityksen laajentamisen tai uuden yrityksen                hostamiseksi perustamalla paikallistoimis-
23299: perustamisen yhteydessä väistämättä, mutta sitä                 ton teollisuuspiirin alaisuuteen Karjaalle?
23300: 
23301:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1984
23302: 
23303:           Matti Louekoski                  Kaj Bärlund                     Pirjo Ala-Kapee
23304:           Saara-Maria Paakkinen            Antti Kalliomäki                Tuulikki Hämäläinen
23305: 
23306: 
23307: 4284008741
23308: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 306
23309: 
23310: 
23311: 
23312: 
23313:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23314: 
23315:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tähän kohdistuvat
23316: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        toimenpiteet ovat lisänneet teollisuuspiirien teh-
23317: mies, 12 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-           täviä, jotka kohdistuvat PKT-yritysten neuvon-
23318: jeenne n:o 144 ohella toimittanut valtioneuvos-         taan ja yrittäjäkoulutukseen sekä investointien ja
23319: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kehittämishankkeiden        rahoitusta     koskevaan
23320: edustaja Louekosken ym. näin kuuluvasta kirjalli-       suunnitteluun.
23321: sesta kysymyksestä n:o 306:                                Lisääntyneiden tehtävien hoitamisessa tarvitta-
23322:                                                         via henkilöresursseja on kuitenkin voitu lisätä
23323:           Onko Hallitus tietoinen läntisen Uu-
23324:                                                         valtion vuosittaisten tulo- ja menoarvioissa osoi-
23325:         denmaan teollisuustyöpaikkojen nopeasta
23326:                                                         tettujen määrärahojen puitteissa vain rajoitetusti.
23327:         vähenemisestä, ja jos on,
23328:                                                         Tämän johdosta henkilölisäykset on voitu toteut-
23329:           aikooko Hallitus ryhtyä käytännön toi-        taa vain hyvin suppeina ja ne on kohdistettu jo
23330:         miin teollisuuden neuvontatoiminnan te-         toiminnassa olevien toimistojen vahvistamiseen.
23331:         hostamiseksi perustamalla paikallistoimis-      Uusien toimipisteiden perustamiseen ei viime
23332:         ton teollisuuspiirin alaisuuteen Karjaalle?     vuosina ole ollut mahdollisuuksia.
23333:                                                            Kauppa- ja teollisuusministeriö on todennut
23334:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Uudenmaan läänin teollisuustyöpaikkojen huo-
23335: ti seuraavaa:                                           lestuttavan vähenemisen erityisesti läänin länti-
23336:    Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuuspii-      sen osan suhteen. Tämä puoltaisi erillisen paikal-
23337: riorganisaatio on perustettu 18 päivänä kesäkuuta       listoimiston perustamista näitä alueita varten,
23338: 1971 annetulla asetuksella 498/71. Tämän mu-            mikä puolestaan mahdollistaisi alueen neuvonta-
23339: kaisesti kukin lääni muodostaa oman teollisuus-         ja koulutustoiminnan tehostamista ja laajenta-
23340: piirinsä, kuitenkin niin, että Turun ja Porin           mista.
23341: läänin teollisuuspiirin toimialueeseen kuuluu              Teollisuuspiirien toiminta käsittää runsaasti
23342: myös Ahvenanmaan maakunta. Jokaisessa teolli-           erilaisia neuvonta-, koulutus- ja rahoitustehtäviä.
23343: suuspiirissä on teollisuuspiiritoimisto, minkä li-      Toiminnan tehokkuuden kannalta ei voida pitää
23344: säksi teollisuuspiirissä voi olla yksi tai useampi      tarkoituksenmukaisena piiritoimiston nykyisen
23345: paikallistoimisto. Paikallistoimistojen olemassa-       henkilöstön hajoittamista eri toimipisteisiin. Uu-
23346: olon perusteena on pääasiallisesti ollut se, että ne    den paikallistoimiston perusedellytyksenä on, et-
23347: ovat olleet teollisuuspiirejä edeltäneiden pien-        tä siihen voidaan palkata uutta henkilökuntaa.
23348: teollisuuspiirien toimistoja tai osa-aikaistoimipis-    Toimikelpoisen yksikön vähimmäiskooksi on kat-
23349: teitä. Organisaation laajentamiseksi on tehty           sottu kaksi yritystutkijat neuvojahenkilöä ja toi-
23350: useita esityksiä uusien teollisuuspiirien tai paikal-   mistosihteeri. Tätä pienempi yksikkö ei pysty
23351: listoimistojen      perustamiseksi.      Toistaiseksi   riittävän tehokkaasti hoitamaan kaikkia erilaisia
23352: kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei ole ollut         asioita. Mikäli paikallistoimiston henkilöresurssit
23353: mahdollisuuksia näiden esitysten toteuttamiseen.        jäävät edellä mainittua pienemmiksi on tarkoi-
23354: Poikkeuksena on vain Kainuun alue, jota varten          tuksenmukaista hoitaa alueen asiat päätoimistos-
23355: perustetaan oma teollisuuspiiri vuoden 1985 ai-         ta käsin.
23356: kana. Tämäkin tapahtuu ilman virkojen lisäystä,            Nykyisellä vahvuudellaan teollisuuspiiriorgani-
23357: nimikejärjestelyjen kautta nykyisen paikallistoi-       saatio ei kaikilta osin pysty selviytymään niistä
23358: miston puitteissa.                                      vaatimuksista, joita siltä eri puolilta edellytetään.
23359:    Teollisuuspiirien toiminnalle asetetut vaati-        Tämän johdosta kauppa- ja teollisuusministeriö
23360: mukset ovat viime vuosien aikana lisääntyneet           on vuoden 1984 alussa asettanut työryhmän sel-
23361: merkittävästi.    Aluepoliittisen lainsäädännön         vittämään teollisuuspiirien kehittämistarvetta ja
23362: edellyttämän taloudellisen tuen lisäksi on ryhdyt-      laatimaan suunnitelmat lähivuosien kehittämistä
23363: ty entistä enemmän kiinnittämään huomiota pie-          varten. Työryhmä selvittää ja tarkentaa teolli-
23364: nen ja keskisuuren teollisuuden kehittämisen            suuspiirien tehtäväkentän kokonaisuudessaan ja
23365:                                      1984 vp. -- BJC n:o 306                                            3
23366: 
23367: tulee siinä yhteydessä tekemään ohjelman henki-       teutettavissa piirin nykyisen henkilöstön siirroilla
23368: löresurssien lisäämisestä ja uusien toimintayksi-     vaan edellyttää uuden henkilöstön paikkaamista
23369: köiden petustamisesta. Työryhmän tulee saada          ja tarvittavien toimistotilojen saamista. Työryh-
23370: tehtävänsä suoritetuksi lokakuun loppuun men-         män saatua tehtävänsä suoritettua ja jätettyä
23371: nessä.                                                selvityksensä voidaan tehdä esitykset lisäresurs-
23372:    Edellä esitetyn petusteella kauppa- ja teolli-     sien saamiseksi vastaamaan olemassa olevaa tar-
23373: suusministeriö katsoo, että teollisuuspiirin pai-     vetta niin läntisen Uudenmaan kuin koko organi-
23374: kallistoimiston petustaminen Karjaalle ei ole to-     saation osalta.
23375: 
23376:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1984
23377: 
23378:                                                     Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
23379: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 306
23380: 
23381: 
23382: 
23383: 
23384:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23385: 
23386:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             distriktens uppgifter som gäller rådgivning och
23387: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           utbildning för små och medelstora företag samt
23388: nr 144 av den 12 juni 1984 tili vederbörande            planeringen i anslutning tili finansieringen av
23389: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-        investeringar och utvecklingsprojekt.
23390: sänt avskrift av följande av riksdagsman Loue-              De personalresurser som behövs för handha-
23391: koski m.fl. undertecknade spörsmål nr 306:              vandet av ökade uppgifter har dock kunnat ökas
23392:                                                         endast i mycket begränsad omfattning inom
23393:            Är Regeringen medveten om den snab-
23394:                                                         ramen för de anslag som årligen faststälits i
23395:         ba minskningen av industriarbetsplatser-
23396:                                                         statsförslaget. Därför har personalökningarna
23397:         na i Västnyland och, om så är faliet,           kunnat ske i mycket begränsad utsträckning och
23398:            har Regeringen för avsikt att vidta          de har riktats tili förstärkning av de befintliga
23399:         praktiska åtgärder för att effektivera in-      byråerna. Det har inte varit möjligt att under
23400:         dustrirådgivningen genom att i Karis in-        senare år inrätta nya verksamhetsenheter.
23401:         rätta en lokalbyrå som är understälid
23402:                                                             Handels- och industriministeriet har konsta-
23403:         industridistriktet?
23404:                                                         terat att industriarbetsplatserna i Nylands Iän,
23405:                                                         särskilt i länets västliga del, har på ett oroväckan-
23406:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       de sätt minskat. Detta talar för inrättande av en
23407: följande:                                               särskild lokalbyrå för dessa områden, vilket i sin
23408:    Handels- och industriministeriets industri-          tur skulle möjliggöra en effektivare och utvidgad
23409: distriktsorganisation har inrättats genom förord-       rådgivnings- och utbildningsverksamhet i områ-
23410: ning av den 18 juni 1971 (498/71). Enligt               det.
23411: förordningen utgör varje Iän ett industridistrikt,          Industridistriktens verksamhet omfattar flera
23412: dock så att tili Aho och Björneborgs läns indu-         olika rådgivnings-, utbildnings- och finansie-
23413: stridistrikt hör även landskapet Åland. I varje         ringsuppgifter. Med tanke på en effektiv verk-
23414: industridistrikt finns en industridistriktsbyrå och     samhet kan det inte anses som ändamålsenligt att
23415: dessutom kan i distriktet finnas en elier flera         den nuvarande personalen i distriktsbyrån skall
23416: lokalbyråer. Lokalbyråernas existerande har hu-         decentraliseras tili olika verksamhetsenheter. En
23417: vudsakligen grundat sig på att de har fungerat          förutsättning för grundande av en ny lokalbyrå är
23418: som byråer elier deltidsserviceenheter i småindu-       att ny personai kan anställas. Minimistorleken för
23419: stridistrikt som var industridistriktens föregång-      en fungerande enhet anses vara två företags-
23420: are. För att utvidga organisationen har flera           forskare/företagsrådgivare och en byråsekreterare.
23421: förslag framlagts om inrättande av nya industri-        En enhet som är mindre än denna kan inte
23422: distrikt elier lokalbyråer. Hittilis har handels- och   tillräckligt effektivt sköta alla olika frågor. Om
23423: industriministeriet inte haft några möjligheter att     lokalbyråns resurser är mindre än ovan sagts är
23424: genomföra dessa förslag. Ett undantag är Kajana-        det ändamålsenligt att sköta frågorna i distriktet
23425: lands region som kommer att få ett eget industri-       från huvudbyrån.
23426: distrikt under år 1985. Även detta kommer att               Med nuvarande resurser kan inte industri-
23427: ske utan ökning av tjänsterna, genom ut-                distriktsorganisationen tili alla delar klara de krav
23428: nämningsarrangemang inom ramen för den nu-              som från olika håli stälis på den. Därför har
23429: varande lokalbyrån.                                     handels- och industriministeriet i början av 1984
23430:    Kraven på industridistrikten har under de            tillsatt en arbetsgrupp, som fått i uppdrag att
23431: senaste åren ökat betydligt. Utöver det ekono-          utreda industridistriktens utvecklingsbehov och
23432: miska stödet, som förutsätts i den regionalpolitis-     utarbeta utvecklingsplaner för de närmaste åren.
23433: ka lagstiftningen, har alitmera uppmärksamhet           Arbetsgruppen utreder och närmare bestämmer
23434: börjat fästas vid de möjligheter som utvecklandet       industridistriktens verksamhetsfält i sin helhet
23435: av små och medelstor industri erbjuder. Åtgär-          och kommer i det sammanhanget att utarbeta ett
23436: derna i anslutning tili detta har ökat industri-        program för utökning av personalresurserna och
23437:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 306                                       5
23438: 
23439: inrättande av nya verksamhetsenheter. Arbets-          förutsättningen är att ny personai anställs och
23440: gruppen skall slutföra uppdraget till utgången av      nödvändiga kontorslokaler kan fås. Sedan arbets-
23441: oktober.                                               gruppen slutfört uppdraget cch lämnat sin ut-
23442:   Med stöd av vad ovan anförts anser handels-          redning kan förslag framläggas om erhållande av
23443: och industriministeriet att inrättande av industri-    tilläggsresurser så att de motsvarar de aktuella
23444: distriktets lokalbyrå i Karis inte kan genomföras      behoven såväl med tanke på Västnyland som hela
23445: med överföringar av nuvarande personal, utan           organisationen.
23446: 
23447:      Helsingfors den 3 oktober 1984
23448: 
23449:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
23450:                            j
23451:                           j
23452:                          j
23453:                         j
23454:                        j
23455:                       j
23456:                      j
23457:                     j
23458:                    j
23459:                   j
23460:                  j
23461:                 j
23462:                j
23463:               j
23464:              j
23465:             j
23466:            j
23467:           j
23468:          j
23469:         j
23470:        j
23471:       j
23472:      j
23473:     j
23474:    j
23475:   j
23476:  j
23477: j
23478:                                                 1984 vp.
23479: 
23480: Kirjallinen kysymys n:o 307
23481: 
23482: 
23483: 
23484: 
23485:                                    E. Laine ym.: Turun vedenpuhdistuslaitoksessa käyttöön otetusta
23486:                                       ns. kaksoissaostuksesta
23487: 
23488: 
23489:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23490: 
23491:    Turun kaupungin hylättyä aikaisemmin perus-        aine saadaan kuriin, karkaako toinen taas yli
23492: teellisiin tutkimuksiin pohjautuneen päätöksensä      suositusten?
23493: ns. tehostetun vedenpuhdistuksen toteuttamises-          Vuorikemian teollisuudessa syntyy erittäin pal-
23494: ta ja päätettyä siirtymisestä uuteen ns. kaksoissa-   jon Finferriä. Turun vesilaitos puolestaan puhdis-
23495: ostukseen, on kaupungin asukkaiden keskuudes-         taa vuodessa vettä n. 20 milj. kuutiota. Finferriä
23496: sa syntynyt epäilyksiä viimemainitun järjestelmän     käytettäneen vesilaitoksen arvioiden mukaan
23497: mahdollisesti aiheuttamista terveyshaitoista ja sa-   enimmillään jopa n. 150 grammaa kuutiota koh-
23498: malla sen koko tarkoituksenmukaisuudesta.             ti eli n. 3 000 tonnia vuodessa. Mikäli Finferrin
23499:    Mainitussa kaksoissaostuksessa käytettävän rau-    kilohinta on 40-50 penniä kilolta, maksetaan
23500: tasuolan, Finferrin tiedetään sisältävän aineita,     Finferrin käytöstä n. 1, 5 milj. markkaa vuodessa.
23501: joista saattaa syntyä terveysriskejä. Alumiinimää-    Kaksoissaostusratkaisun toteuttamisen kokonais-
23502: rät ylittävät selvästi lääkintöhallituksen sallimat   kustannus on n. 16 milj. markkaa, jonka lisäksi
23503: korkeimmat arvot eli 0,3 milligrammaa litraa          on suoritettava muitakin investointeja. On kysyt-
23504: kohti. Vesilaitoksen mittaukset osoittivat tuon       ty, onko Finferrin käytössä ensisijaisesti kysymys
23505: ylärajan ylitetyn mm. 5.1.1984 (0, 7 mg/1), 13.2.     bisneksestä ja hukkainvestoinnista eikä niinkään
23506: (0,55 mg/1), 21.3. (0,58 mg/1) ja huhtikuussa         vedenpuhdistuksesta, varsinkin kun veteen ilmei-
23507: (0,31 mg/1). Valtuuston edellyttämää alumiinin        sesti tulee lisää aineita ja ratkaisu sisältää riskite-
23508: kuriin saattamista ei siten ole tapahtunut.           kijöitä. Kysymys on aiheellinen myös siksi, että
23509:    Finferrin tiedetään sisältävän myös titaania ja    kaksoissaostusta ollaan ottamassa käyttöön muu-
23510: nikkeliä, joiden osuutta ja mahdollista vaikutusta    allakin kuin Turussa.
23511: ei liene riittävän perusteellisesti selvitetty. Sen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23512: käytön seurauksena mm. mangaanin pitoisuus            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23513: vedessä ylitti lääkintöhallituksen sallimat arvot     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23514: ainakin alkuvaiheessa. Maallikkona herää kysy-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23515: mys näiden aineiden käytön vaikutuksista tervey-
23516: delle. Mikäli myöhemmin joillakin aineilla, nii-                 Onko Hallituksen mielestä Turun ve-
23517: den yhdistelmillä tai suhteiden muutoksilla alu-              denpuhdistuksessa käyttöön otettu ns.
23518: miini saadaan lääkintöhallituksen sallimiin puit-             kaksoissaostus, jossa alumiinin yläraja-
23519: teisiin, niin mikä vaikutus näillä muutoksilla on             arvo varsin yleisesti ylittää lääkintöhalli-
23520: toisiin vaikuttaviin aineisiin ja sitä kautta veden           tuksen normin, pidettävä kuluttajien ter-
23521: laatuun, hajuun ja makuun sekä myös ihmisten                  veyden turvaamisen kannalta hyväksyttä-
23522: terveyteen. Asiantuntijat puhuvat kyseisen puh-               vänä, asiantuntijain esittämien riskien
23523: distusjärjestelmän kohdalla eräänlaisesta vaikut-             osalta riittävän perusteellisesti tutkittuna
23524: tavien aineiden tasapaino-ongelmasta. Jos jokin               ja muutoinkin tarkoituksenmukaisena?
23525: 
23526:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1984
23527: 
23528:                      Ensio Laine                                Anna-Liisa Jokinen
23529: 
23530: 
23531: 
23532: 
23533: 428400798K
23534: 2                                       1984 vp. -- KJC n:o 307
23535: 
23536: 
23537: 
23538: 
23539:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23540: 
23541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          joista eräiden on todettu suurina annoksina ai-
23542: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           heuttavan kasvaimia koe-eläimille. Vesijohtove-
23543: olette 12 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-          den korkea orgaanisten aineiden määrä voi ai-
23544: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        heuttaa myös pieneliöiden jälkikasvua vesijohto-
23545: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         verkossa. Tämä aiheuttaa haju- ja makuvirheitä
23546: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      sekä saostumia veteen.
23547: myksestä n:o 307:                                          Vedenkäsittelymenetelmän valinta on vesilai-
23548:                                                         toksen ratkaistavissa edellyttäen, että terveyden-
23549:            Onko Hallituksen mielestä Turun ve-
23550:                                                         hoitolain (46916 5, muutos 416 11. 6. 1984) veivoi-
23551:         denpuhdistuksessa käyttöön otettu ns.
23552:                                                         tetta rakentaa ja hoitaa vesilaitos siten, ettei sen
23553:         kaksoissaostus, jossa alumiinin yläraja-
23554:                                                         jakamasta vedestä aiheudu terveydellistä haittaa,
23555:         arvo varsin yleisesti ylittää lääkintöhalli-
23556:                                                         noudatetaan. Tämän valvonta kuuluu terveyslau-
23557:         tuksen normin, pidettävä kuluttajien ter-
23558:                                                         takunnalle.
23559:         veyden turvaamisen kannalta hyväksyttä-
23560:         vänä, asiantuntijain esittämien riskien            Lääkintöhallitus on terveydenhoitolain nojalla
23561:         osalta riittävän perusteellisesti tutkittuna    antanut yleiskirjeessään n:o 1701 talousveden
23562:         ja muutoinkin tarkoituksenmukaisena?            terveydelliset laatuvaatimukset ja laatutavoitteet.
23563:                                                         Vaatimukset koskevat ihmisen terveyteen vaikut-
23564:                                                         tavia veden laatutekijöitä. Ne ovat sekä viran-
23565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            omaisia että vesilaitoksia veivoittavia määräyksiä.
23566: vasti seuraavaa:                                        Yleiskirjeeseen on sisällytetty myös muita kuin
23567:     Suomen pintavesille tyypillinen ominaisuus on       veden terveydelliseen laatuun vaikuttavia tekijöi-
23568: korkea orgaanisten aineiden pitoisuus. Orgaani-         tä koskevat suositukset. Nämä raja-arvot on an-
23569: sista aineista suurin osa on luonnosta peräisin         nettu veden väriin, kirkkauteen tai vesijohtoma-
23570: olevaa humusta, joka aiheuttaa vesillemme omi-          teriaaleihin kohdistuvien vaikutusten perusteella.
23571: naisen ruskean värin. Jätevesipäästöt, pintavalu-       Veden jäännösalumiinipitoisuus on sisällytetty
23572: mat ja rehevöityminen lisäävät orgaanisten ainei-       tähän ryhmään veden laatutekijänä. Missään
23573: den määrää vedessä.                                     muissakaan kansallisissa tai kansainvälisissä juo-
23574:     Orgaanisten aineiden poistoon käytetään Suo-        maveden laatustandardeissa ei ole annettu alu-
23575: messa yleisimmin kemiallista saostusta ja suoda-        miinille enimmäispitoisuutta terveydellisin pe-
23576: tusta. Tavallisimmin käytetty saostuskemikaali on       rustein.
23577: ollut alumiinisulfaatti. Myös rautasuoloja, kuten          Turun vesijohtovedessä todettujen alumiinipi-
23578: ferrikloridia tai viime aikoina Finnferriä on käy-      toisuuksien ei voida olettaa aiheuttavan tervey-
23579: tetty. Tavanomainen kemiallinen saostus ei kui-         dellistä haittaa vettä talousvetenä käytettäessä.
23580: tenkaan kaikissa tapauksissa ole osoittautunut          Vastaavansuuruisia alumiinipitoisuuksia esiintyy
23581: riittäväksi alentamaan veden orgaanisten ainei-         varsin usein Suomen pintavesilaitosten vedessä
23582: den pitoisuutta siinä määrin, kuin nykyisen tietä-      etenkin talvisaikaan. Alumiinin keskimääräisen
23583: myksen mukaan olisi tarpeen. Kaksoissaostus,            saannin ravinnosta on Suomessa todettu olevan
23584: jossa on peräkkäin kaksi erilaista kemiallista saos-    6,7 mg/d.
23585: tusprosessia, on osoittautunut yhdeksi niistä              Lääkintöhallitus antoi 20.6. 1984 yleiskirjeen
23586: vaihtoehtoisista menetelmistä, joilla on saatu          n:o 1839 'Talousveden käsittelyyn käytettäviä
23587: tavanomaiseen kemialliseen saostukseen verrattu-        aineita koskevat määräykset ja ohjeet''. Yleiskir-
23588: na parempi orgaanisten aineiden poistoteho.             jeen liitteenä on luettelo niistä kemikaaleista,
23589:    Orgaanisten aineiden poiston tehostaminen on         jotka täyttävät yleiskirjeessä esitetyt vaatimukset.
23590: katsottu tärkeäksi erityisesti siitä syystä, että ve-   Finnferri on tässä luettelossa. Valtion teknillisen
23591: den sisältämistä orgaanisista aineista on todettu       tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan Finn-
23592: veden desinfiointiin käytetyn kloorauksen yhtey-        ferrin titaanipitoisuus on pienempi kuin Suomen
23593: dessä muodostuvan orgaanisia klooraustuotteita,         vesilaitoksilla yleisesti käytetyn vesilaitoskalkin ja
23594:                                        1984 vp. -     KK n:o 307                                        3
23595: 
23596: käyttöön tulossa olevan ferrisulfaatin. Nikkelipi-        Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
23597: toisuus on samaa suuruusluokkaa kuin mainitun         Turussa käyttöönotettu ns. kaksoissaostus on yksi
23598: kalkin ja eräiden alumiinisulfaattivalmisteiden.      vaihtoehtoinen menetelmä vesijohtoveden sisäl-
23599:    Maailman terveysjärjestön ohjeissa on todettu,     tämien orgaanisten aineiden määrän vähentämi-
23600: ettei juomaveden nikkelipitoisuus 5 mg 11 ole         seksi, eikä sen soveltamiseen ole voitu osoittaa
23601: aiheuttanut koe-eläimille haittavaikutuksia elin-     liittyvän terveydellisiä haittoja. Mitä mahdollisiin
23602: iän kestäneissä kokeissa, eikä ohjearvoa juomave-     vedenjohtoteknisiin haittoihin tulee, niiden har-
23603: den nikkelipitoisuudelle ole katsottu tarpeellisek-   kinta käsittelymenetelmää valittaessa on vesilai-
23604: si antaa.                                             toksen asia.
23605: 
23606:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1984
23607: 
23608:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
23609: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 307
23610: 
23611: 
23612: 
23613: 
23614:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23615: 
23616:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           organiska kloreringsprodukter. Vissa av dem har
23617: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         konstaterats i stora doser förorsaka tumörer hos
23618: den 12 juni 1984 tili vederbörande medlem av           försöksdjur. En hög hait av organiska ämnen i
23619: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      vattenledningsvattnet kan också förorsaka att
23620: dagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål          mikroorganismerna förökar sig i vattenlednings-
23621: nr 307:                                                nätet. Detta föranleder lukt- och smakfel samt
23622:                                                        fällningar i vattnet.
23623:           Anser Regeringen att den s.k. dubbel-           Vattenverket kan avgöra viiken metod för
23624:        fällning som har tagits i bruk vid vatten-      beredning av vattnet som väljs, under förutsätt-
23625:        reningen i Åbo och vid viiken det är            ning att man uppfyller förpliktelsen enligt hälso-
23626:        mycket vanligt att det högre gränsvärdet        vårdslagen (46916 5, ändring 4161 1. 6. 1984) att
23627:        för aluminium överskrider medicinalsty-         bygga och sköta vattenverk så att det vatten som
23628:        relsens norm bör anses vara godtagbar           det distribuerar inte förorsakar sanitär olägenhet.
23629:        med tanke på tryggandet av konsumen-            Övervakningen härav ankommer på hälsovårds-
23630:        ternas hälsa, tillräckligt grundligt under-     nämnden.
23631:        sökt i fråga om de risker som expertisen
23632:        har framställt och även i övrigt ändamåls-         Medicinalstyrelsen har med stöd av hälsovårds-
23633:        enlig?                                          lagen i sitt cirkulär nr 1701 angett de sanitära
23634:                                                        kvalitetskraven på och -målen för hushållsvatten.
23635:                                                        Kraven gäller de kvalitetsfaktorer som påverkar
23636:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        människans hälsa. De är bestämmelser som
23637: anföra följande:                                       förpliktar såväl myndigheter som vattenverk. I
23638:    En typisk egenskap hos ytvattnen i Finland är       cirkuläret har innefattats också rekommendatio-
23639: den höga haiten av organiska ämnen. Största            ner gällande andra kvalitetsfaktorer, som inte
23640: delen av de organiska ämnena är humus som              inverkar på vattnets sanitära kvalitet. Dessa
23641: härrör ur naturen. Humus föranleder den för            gränsvärden har angetts på basen av verkningar
23642: våra vatten kännspaka bruna färgen. Avloppsvat-        på vattnets färg, klarhet eller vattenledningsma-
23643: ten, ytavrinningen och eutrofieringen ökar             terialet. Vattnets resthalt av aluminium har inne-
23644: mängden organiska ämnen i vattnet.                     fattats i denna grupp som en kvalitetsfaktor. Inte
23645:    I Finland används vanligen kemisk utfällning        heller i någon annan nationell eller internationell
23646: och fiitrering för att avlägsna organiska ämnen.       standard för dricksvattnets kvalitet har en maxi-
23647: Den vanligaste fällningskemikalien har varit alu-      mihait för aluminium fastslagits på sanitära
23648: miniumsulfat. Också järnsalter, som ferriklorid        grunder.
23649: eller under den senaste tiden Finnferri har an-           De aluminiumhalter som har konstaterats före-
23650: vänts. Vanlig kemisk utfällning har dock inte i        komma i vattenledningsvattnet i Åbo kan inte
23651: alla fall visat sig vara tillräcklig för att minska    antas åstadkomma skador på hälsan, om vattnet
23652: vattnets hait av organiska ämnen i sådan grad          används som hushållsvatten. Motsvarande alumi-
23653: som enligt tillbudsstående kunskaper vore erfor-       niumhaiter förekommer mycket ofta i de vatten-
23654: derlig. Dubbelfällning, där två olika kemiska          verk i Finland som använder ytvatten, särskilt
23655: fällningsprocesser följer på varandra, har visat sig   vintertid. Det har konstaterats att den mängd
23656: vara en av de alternativa metoder med vilka            aluminium som man i medeltal erhåller ur födan
23657: organiska ämnen avlägsnas effektivare än vid           i Finland är 6, 7 mg/ d.
23658: vanlig kemisk utfällning.                                 Medicinalstyrelsen utgav 20.6.1984 ett cirkulär
23659:    Det har ansetts viktigt att effektivera den         nr 1839 ''Bestämmelser och anvisningar angåen-
23660: process där organiska ämnen avlägsnas ur vattnet,      de ämnen som används för beredning av hus-
23661: särskilt eftersom man har konstaterat att de           hållsvatten''. En förteckning över de kemikalier
23662: organiska ämnena i samband med den klorering           som uppfyller kraven i cirkuläret har bifogats
23663: som används för att desinficera vattnet bildar         detta. Finnferri ingår i denna förteckning. Enligt
23664:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 307                                       5
23665: 
23666: en undersökning som har gjorts vid Statens           det har inte ansetts erforderligt att ange ett
23667: tekniska forskningscentral är titanhalten i Finn-    riktvärde för dricksvattnets nickelhalt.
23668: ferri mindre än i den vattenverkskalk som all-          På basen av det ovan sagda kan det konstateras
23669: mänt används vid Finlands vattenverk. Den är         att.den s.k. dubbelfällning som har tagits i bruk
23670: också mindre än i det ferrisulfat som man ämnar      i Abo är en alternativ metod för att minska
23671: ta i bruk. Nickelhalten är av samma storleksklass    mängden organiska ämnen i vattenledningsvat-
23672: som i nämnda kalk och i vissa alminiumsulfat-        ten, och att det inte har kunnat påvisas att
23673: produkter.                                           sanitära olägenheter ansluter sig till använd-
23674:    I världshälsoorganisationens direktiv konstate-   ningen av denna metod. Vad eventuella vatten-
23675: ras att en nickelhalt om 5 mg 11 i dricksvatten      ledningstekniska skador beträffar, ankommer det
23676: inte har föranlett skadliga verkningar på försöks-   på vattenverket att överväga dem vid val av
23677: djur vid försök som pågått hela deras livstid, och   beredningsmetod.
23678: 
23679:      Helsingfors den 23 juli 1984
23680: 
23681:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
23682:                                                   1984 vp.
23683: 
23684: Skriftligt spörsmål nr 308
23685: 
23686: 
23687: 
23688: 
23689:                                     Zilliacus: Om utvecklande av kompletteringsutbildning i långvård
23690: 
23691: 
23692:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23693: 
23694:    Under 1960- och 70-talen har man av nödvän-          möjliggör att de inom vårdfunktionen kan bidra
23695: dighet prioriterat institutionsvården vid fördel-       tili att vårdmål uppnås.
23696: ningen av resurserna. Ett nytänkande beträffande            Den medicinskt och kirurgiskt inriktade speci-
23697: denna prioritering inom hälso-, sjuk- och social-       alutbildningen för sjuksköterskor ger inte den
23698: våtden vinner insteg. Bl.a. är det fråga om att         grund som behövs för att man, generelit sett,
23699: övergå från sjukdomscentrerad verksamhet tili           skali förstå långvårdspatientens situation och
23700: hälsocentrerad, från uppgifts- och systemcentre-        vårdbehov. Den geriatriska biten i grundutbild-
23701: rade hälsovårdstjänster tili ett aktivt omvårdnads-     ningen ger inte helier tiliräckliga kunskaper om
23702: ansvar för individens, familjens och befolkning-        frågeställningarna inom långvården.
23703: ens hälsovård (WHOs målsättningar för lång-                 Vårdpersonalen har förutsättningar att urveck-
23704: vård). Noteras bör att Finland utvalts tili model-      la sin yrkesfunktion att motsvara vårdverksamhe-
23705: land inom ramen för WHOs utvecklingsprogram             tens behov. De yrkesexamina sjuksköterskorna
23706: för hälso- och sjukvård.                                och hjälpsköterskorna har utgör en god grund.
23707:    Alternativa vårdformer ss. intervallvård, dag/       Emellertid behövs merkunskaper om långvård för
23708: nattvårdsenheter vid sjukhus 1 hälsocentraler, in-      att full beredskap att utveckla vårdfunktionen
23709: stitutionsansluten vård, hemsjukvård och -service       skali finnas.
23710: för långvårdspatienter skali bevisligen innebära            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
23711: inbesparingar av ekonomiska resurser för hälso-,        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23712: sjuk- och socialvård. Inte minst skali de omfatta-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
23713: de nya principerna för vården av långtidssjuka          följande spörsmål:
23714: och på annat sätt handikappade innebära att
23715:                                                                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
23716: livskvaliteten för dem förbätttas.
23717:                                                                 för att kompletteringsutbildning i lång-
23718:    Behovet av långvård är stort och det ökar.                   vård ordnas kontinuerligt vid sjukvårds-
23719: Orsakerna står att finna i ett ökande antal äldre i             institut och -läroanstalter för olika kate-
23720: samhäliet, vilket innebär att alit flere 75 år fylida           gorier av vårdpersonal och att specialut-
23721: och äldre behöver vårdtjänster. Behovet ökar                    bildning i långvård ordnas för sjuksköter-
23722: med stigande antal insjuknade i cancer, hjärt-                  skor, i viiken den geriatriska vården utgör
23723: och andra blodkärlssjukdomar, handikappade på                   en integrerad del, samt att det i utform-
23724: grund av olycksfall i trafik och arbete, alko-                  ningen av undervisningens innehåli i ut-
23725: holskadade och krigsinvaliders ökade vårdbehov.                 bildningsplanerna för olika kategorier av
23726:    Vårdpersonalen inom öppen och sluten vård                    vårdpersonal skali beaktas långvårdens
23727: behöver tiliräckliga kunskaper om långvårdens                   målsättningar och utgångspunkter; och
23728: principer och deras tiliämpning för att kunna                   slutligen att socialvården betonas inom
23729: göra sin andel i utvecklandet av långvården.                    kompletterings- och specialutbildningen i
23730: Sjuksköterskorna har en arbetsledarstälining som                långvård?
23731: 
23732:      Helsingfors den 12 juni 1984
23733: 
23734:                                               Jutta Zilliacus
23735: 
23736: 
23737: 
23738: 
23739: 428400828)
23740: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 308
23741: 
23742: Kirjallinen kysymys n:o 308                                                                    Suomennos
23743: 
23744: 
23745: 
23746: 
23747:                                   Zilliacus: Pitkäaikaissairaiden hoitoa koskevan täydennyskoulutuk-
23748:                                       sen kehittämisestä
23749: 
23750: 
23751:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23752: 
23753:    1960- ja 1970-luvuilla on välttämättömyyden        sä. Sairaanhoitajilla on työnjohtoasema, joka
23754: sanelemana asetettu laitoshoito muiden edelle         mahdollistaa sen, että he voivat myötävaikuttaa
23755: varoja jaettaessa. Uudenlainen ajattelutapa tä-       hoitotavoitteiden saavuttamiseen.
23756: män suhteen on voittamassa alaa terveyden-,              Sairaanhoitajien lääketieteeseen ja kirurgiaan
23757: sairaan- ja sosiaalihuollon piirissä. Tarkoituksena   suuntautunut erikoiskoulutus ei anna sitä poh-
23758: on mm. siirtyä sairauskeskeisestä toiminnasta         jaa, jota tarvitaan, jotta yleisesti ottaen voitaisiin
23759: terveyskeskeiseen sekä tehtävä- ja järjestelmäkes-    ymmärtää kroonikkopotilaan tilanne ja hoitotar-
23760: keisistä terveydenhoitopalveluista aktiiviseen hoi-   ve. Peruskoulutuksen geriatrinen osa ei myöskään
23761: tovastuuseen yksilön, perheen ja väestön tervey-      anna riittäviä tietoja pitkäaikaishoidon kysymyk-
23762: denhoidon suhteen (WHO:n pitkäaikaishoidon            sissä.
23763: tavoitteet). Merkittävää on, että Suomi on valittu       Hoitohenkilökunnalla on edellytyksiä kehittää
23764: mallimaaksi WHO:n terveyden- ja sairaanhoidon         toimenkuvaansa vastaamaan hoitotoiminnan tar-
23765: kehittämisohjelmassa.                                 vetta. Sairaanhoitajien ja apuhoitajien suoritta-
23766:    Vaihtoehtoisten hoitomuotojen, kuten kroo-         mat ammattitutkinnot luovat hyvän perustan.
23767: nikkopotilaiden määräaikaishoidon, sairaaloi-         Kuitenkin tarvitaan lisätietoja pitkäaikaishoidos-
23768: den/terveyskeskusten päivä/ yöhoitoyksiköiden,        ta, jotta saavutettaisiin täydet edellytykset kehit-
23769: laitosmaisen hoidon sekä kotisairaanhoidon ja         tää hoitotointa.
23770: -palvelun tulee todistettavasti säästää terveyden-,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23771: sairaan- ja sosiaalihuollon taloudellisia varoja.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23772: Pitkäaikaissairaita ja muulla tavoin vammaisia        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23773: koskevien uusien periaatteiden tulee varsinkin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23774: merkitä, että heidän elämänlaatunsa paranee.
23775:                                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23776:    Pitkäaikaishoidon tarve on suuri ja se kasvaa              ryhtyä, jotta pitkäaikaishoidon täyden-
23777: yhä. Syyt löytyvät vanhusten kasvavasta määrästä              nyskoulutusta järjestettäisiin jatkuvasti
23778: yhteiskunnassa, mikä tarkoittaa että yhä useam-               sairaanhoito-opistoissa ja -oppilaitoksissa
23779: mat 75 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat                    eri hoitohenkilökuntaryhmille ja jotta sai-
23780: tarvitsevat hoitopalveluja. Tarve lisääntyy syö-              raanhoitajille järjestettäisiin pitkäaikais-
23781: pään sekä sydän- ja muihin verisuonitauteihin                 hoidon erikoiskoulutus, jossa geriatrinen
23782: sairastuneiden, liikenteessä ja työssä vammautu-              hoito on olennaisena osana, ja että ope-
23783: neiden sekä alkoholivammaisten kasvavasta mää-                tuksen sisällön muotoilussa eri hoitohen-
23784: rästä johtuen ja sotainvalidien lisääntyvän hoito-            kilökuntaryhmien opetussuunnitelmissa
23785: tarpeen vuoksi.                                               otettaisiin huomioon pitkäaikaishoidon
23786:    Avohoidon ja suljetun hoidon hoitohenkilö-                 tavoitteet ja lähtökohdat; ja lopulta että
23787: kunta tarvitsee riittäviä tietoja pitkäaikaishoidon           sosiaalihuollon osuutta korostettaisiin pit-
23788: periaatteista ja niiden soveltamisesta voidakseen             käaikaishoidon täydennys- ja erikoiskou-
23789: tehdä osuutensa pitkäaikaishoidon kehittämises-               lutuksessa?
23790: 
23791:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1984
23792: 
23793:                                             Jutta Zilliacus
23794:                                        1984 vp. -     KK n:o 308                                         3
23795: 
23796: 
23797: 
23798: 
23799:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23800: 
23801:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        vat työelämän tarpeet pitkäaikaissairaanhoitoa ja
23802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vanhusten hoitoa järjestettäessä.
23803: olette 12 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-           Erityisesti sairaanhoitajien, lääkintävoimisteli-
23804: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      joiden ja kuntohoitajien opetussuunnitelmia on
23805: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vuoden 1975 jälkeen terveydenhuoltoviranomais-
23806: Jutta Zilliacuksen näin kuuluvasta kirjallisesta      ten esitysten mukaisesti tarkistettu vuosittain ja
23807: kysymyksestä n:o 308:                                 geriatrisen hoidon sisältöalue on ollut jatkuvasti
23808:                                                       yksi painopistealueista.
23809:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Nykyisessä terveydenhuoltoalan perus- ja jat-
23810:        ryhtyä, jotta pitkäaikaishoidon täyden-        kokoulutuksessa opiskelijat saavat valmiudet van-
23811:        nyskoulutusta järjestettäisiin jatkuvasti      husten ja pitkäaikaispotilaiden yksilöllisen tervey-
23812:        sairaanhoito-opistoissa ja -oppilaitoksissa    den- ja sairaanhoidon suunnitteluun, toteutuk-
23813:        eri hoitohenkilökuntaryhmille ja jotta sai-    seen ja arviointiin. Opetussuunnitelmiin sisälty-
23814:        raanhoitajille järjestettäisiin pitkäaikais-   vien sosiaalisten ja psykologisten aineiden ope-
23815:        hoidon erikoiskoulutus, jossa geriatrinen      tuksessa tavoitteena on, että opiskelijat oppivat
23816:        hoito on olennaisena osana, ja että ope-       sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välisen yh-
23817:        tuksen sisällön muotoilussa eri hoitohen-      teistyön sekä ymmärtävät sen merkityksen yksi-
23818:        kilökuntaryhmien opetussuunnitelmissa          lön, perheen ja yhteiskunnan kannalta.
23819:        otettaisiin huomioon pitkäaikaishoidon            Keskiasteen koulunuudistukseen sisältyvä ter-
23820:        tavoitteet ja lähtökohdat; ja lopulta että     veydenhuollon peruslinja perustetaan vuonna
23821:        sosiaalihuollon osuutta korostettaisiin pit-   1987. Terveydenhuollon peruslinjalla suoritetaan
23822:        käaikaishoidon täydennys- ja erikoiskou-       kouluasteen ja opistoasteen tutkintoja.
23823:        lutuksessa?                                       Kouluasteen kahdeksasta koulutusammatista
23824:                                                       apuhoitajan opetussuunnitelma vastaa laaja-alai-
23825:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      simmin pitkäaikaishoidon tarpeita. Opistoasteen
23826: ti seuraavaa:                                         yhdestätoista koulutusammatista sisätautien ja
23827:                                                       kirurgisen sairaanhoidon koulutusammatti sekä
23828:    Terveydenhuollon täydennyskoulutuksessa on         terveydenhoitajan ja psykiatrisen hoidon koulu-
23829: ollut vuosittain noin 3 500 henkilöä. Vuodelle        tusammatit sisältävät laaja-alaiset opinnot, joissa
23830: 1985 on suunniteltu n. 4 000 täydennyskoulutus-       käsitellään pitkäaikais- ja vanhuspotilaiden ter-
23831: paikkaa terveydenhoitohenkilöstölle.                  veysongelmia ja hoitoa. Opetuksen tavoitteena
23832:    Suurimmat täydennyskoulutusryhmät vuoden           on myös yksilöllisten hoitosuunnitelmien laatimi-
23833: 1985 suunnitelmissa ovat vanhusten ja pitkäai-        nen potilaiden, omaisten sekä hoitoon osallistu-
23834: kaispotilaiden hoitotehtävissä toimivat sairaan-      vien asiantuntijoiden kanssa.
23835: hoitajat, apuhoitajat ja terveydenhoitajat, joille       Uudet terveydenhuollon peruslinjan suunnitel-
23836: on varattu lähes puolet, n. 2 200 koulutuspaik-       mat on laadittu ammattikasvatushallituksen aset-
23837: kaa, kaikista täydennyskoulutuspaikoista.             tamissa projekteissa, joissa on ollut mukana lää-
23838:    Nykyisen muotoinen, kahden viikon mittainen        kintöhallituksen, terveydenhuollon koulutuksen,
23839: täydennyskoulutus, jota on annettu vuodesta           ammattijärjestöjen ja työelämän edustus.
23840: 1978 lähtien, perustuu sairaanhoito-oppilaitosten        Opetussuunnitelmien ohjeita antaessaan am-
23841: esityksistä ammattikasvatushallituksessa laadit-      mattikasvatushallitus on kiinnittänyt oppilaitos-
23842: tuun täydennyskoulutussuunnitelmaan, josta lää-       ten huomiota sosiaali- ja terveysministeriön valta-
23843: kintöhallitus on antanut lausuntonsa.                 kunnallisten suunnitelmien keskeisiin kohtiin
23844:    Pitkäaikaissairaanhoito ja vanhusten hoito ovat    sekä lääkintöhallituksen keskeisimpiin yleis- ja
23845: aina sisältyneet sairaanhoitajakoulutukseen. Apu-     ohjekirjeisiin, joissa pitkäaikaissairaanhoito on
23846: hoitajakoulutuksen aloittamisen perusteena oli-       yksi painopistealue.
23847:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
23848: 
23849:                                                                     Opetusministeri Kaan·na Suonio
23850:  4                                      1984 vp. -     KK n:o 308
23851: 
23852: 
23853: 
23854: 
23855:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
23856: 
23857:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningsstyrelsen på basen av framställningarna från
23858: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse          sjukvårdsinstituten. Medicinaistyrelsen har avgett
23859: av den 12 juni 1984 tili vederbörande mediem av        sitt utlåtande därom.
23860: statsrådet sänt en avskrift av föijande av riksdags-
23861:                                                           Vården av iångtidssjuka och åidringar har
23862: man Jutta Zilliacus undertecknade spörsmåi nr
23863:                                                        ailtid ingått i sjukskötarutbiidningen. lniedande
23864: 308:
23865:                                                        av hjäipsjukskötarutbiidningen berodde på ar-
23866:            Viika åtgärder ämnar Regeringen vidta       betsiivets behov då vården av iångtidssjuka och
23867:         för att kompietteringsutbiidning i iång-       åidringar ordnades. Sedan 1975 har iäropianerna
23868:         vård ordnas kontiuerligt vid sjukvårdsin-      speciellt för sjukskötare, fysioterapeuter och kon-
23869:         stitut och -iäroanstalter för olika katego-    ditionsskötare i eniighet med häisovårdsmyndig-
23870:         rier av vårdpersonai och att speciaiutbild-    heternas framställningar årligen justerats och in-
23871:         ning i iångvård ordnas för sjuksköterskor,     nehållet i den geriatriska vården har ständigt
23872:         i viiken den geriatriska vården utgör en       varit ett av de områden som främst ägnats
23873:         imegrerad del, samt att det i utform-          uppmärksamhet.
23874:         ningen av undervisningens innehåll i ut-          De studerande som deltar i den nuvarande
23875:         biidningspianerna för oiika kategorier av      grund- och kompietterande utbiidningen inom
23876:         vårdpersonai skall beaktas iångvårdens         häisovården får färdigheter och kunskaper för
23877:         måisättningar och utgångspunkter; och          pianering av åidringarnas och de iångtidssjukas
23878:         siutligen att sociaivården betonas inom        individuella häiso- och sjukvård, för vårdens
23879:         kompletterings- och speciaiutbildningen i      genomförande och för bedömningen av den.
23880:         iångvård?                                      Såsom måisättning har man uppställt, att under-
23881:                                                        visningen i de sociaia och psykoiogiska ämnen
23882:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       som ingår i iäropianerna ieder tili att studerande
23883: framföra föijande:                                     har kunskaper om samarbetet mellan sociai- och
23884:    Ca 3 500 personer har årligen deltagit i den        häisovården samt förstår dess betydelse ur indivi-
23885: kompietterande utbiidningen inom häisovården.          dens, famiijens och samhällets synpunkt. Den
23886: För år 1985 har man reserverat ca 4 000 piatser        grundiinje för häisovård som ingår i mellansta-
23887: inom den kompietterande utbildningen för häi-          diereformen inrättas år 1987. På grundiinjen för
23888: sovårdspersonal.                                       häisovården kan aviäggas examina på skoi- och
23889:    1 pianerna för 1985 utgör de största grupperna      institutnivå.
23890: inom den kompietterande utbiidningen de                   Av de åtta utbiidingsyrken på skoinivå motsva-
23891: sjukskötare, hjäipskötare och häisovårdare som         rar iäropianen för hjäipskötare mest de omfattan-
23892: verkar inom vården av åidringar och iångvårdspa-       de behoven i iångvård. Av de elva utbiidnings-
23893: tienter. Av alla piatser inom den kompietterande       yrken på institutnivå innehåller utbiidningsyrket
23894: utbildningen har man reserverat ca häiften, dvs.       för inremedicinsk och kirurgisk sjukvård samt
23895: 2 200 utbildningspiatser för ovan nämnda perso-        utbildningsyrkena för häisovårdare och psyki-
23896: nai.                                                   atrisk vård sådana fördjupade studier där man
23897:    Den kompietterande utbiidning på rvå veckor         behandiar iångtidssjukas och åidringars häiso-
23898: som i sin nuvarande form ordnats sedan 1978,           probiem och deras vård. Såsom måisättning för
23899: baserar sig på den pian för kompletterande             undervisningen har man uppställt att utarbeta
23900: utbiidning som utarbetats vid yrkesutbiid-             individuella vårdpianer i samarbete med patien-
23901:                                       1984 vp. -     KK n:o 308                                      5
23902: 
23903: ter, deras anhöriga samt de sakkunniga som              Då yrkesutbildningsstyrelsen gett anvisningar
23904: deltae i vården.                                     för läroplaner har den fäst läroanstalternas upp-
23905:    De nya pianeroa för grundlinjen för hälsovård     märksamhet vid de centrala punkterna i social-
23906: har uppgjorts i de projekt som yrkesutbild-          och hälsovårdsministeriets riksomfattande planer
23907: ningsstyrelsen igångsatt. Representater för medi-    samt i medicinalstyrelsens viktigaste cirkulär där
23908: cinalstyrelsen, utbildningen inom hälsovården,       långvården utgör ett av tyngdpunktsområdena.
23909: fackorganisationer och arbetslivet har varit med i
23910: dessa projekt.
23911: 
23912:      Helsingfors den 18 september 1984
23913: 
23914:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
23915:                                               1984 vp.
23916: 
23917: Kirjallinen kysymys n:o 309
23918: 
23919: 
23920: 
23921: 
23922:                                   Dromberg: Matkailun edistämisen tehostamisesta
23923: 
23924: 
23925:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23926: 
23927:    Suomen matkustustase on kääntynyt jyrkkään           Matkailu elinkeinona pystyy tarjoamaan lisään-
23928: laskuun kahden viimeisen vuoden aikana. Vuon-        tyviä mahdollisuuksia työllistäjänä. Matkailuam-
23929: na 1981 matkustustase näytti vielä 405 miljoonan     matissa työskentelevien ihmisten koulutukseen ja
23930: ylijäämää. Vuonna 1982 alijäämä oli 286 miljoo-      palvelualttiuden lisäämiseen tulee kiinnittää pai-
23931: naa ja ennakkotiedon mukaan vuoden 1983 ali-         notettua huomiota.
23932: jäämä tulee olemaan 750 miljoonaa markkaa.              Suomi ulkomaisena markkinoijana ei ole niit-
23933:    Suomeen suuntautuvassa matkailussa on sel-        tänyt kovin suurta mainetta. Olemassa olevat
23934: västi ollut havaittavissa matkailijamäärien supis-   resurssit tulisi yhdistää niin, että markkinallinen
23935: tumista etenkin lähimarkkinoilta. Ruotsalaisten      hyöty pystyttäisiin saamaan mahdollisimman te-
23936: yöpymismäärät ovat vähentyneet eniten eli 10 %       hokkaasti käyttöön.
23937: verrattaessa vuotta 1983 vuoteen 1982. Samoin           Suomi-kuvan luojana ulkomailla on valtiolla
23938: saksalaisten määrä väheni 5 %. Norjalaisten koh-     erittäin merkittävä osuus. Ne toimenpiteet, jotka
23939: dalla pitkään jatkunut kasvu pysähtyi ja vähen-      valtion taholta on suunnattu matkailun edistämi-
23940: nystä tapahtui 2 % yöpymismäärissä verrattuna        seen, ovat täysin riittämättömät.
23941: edelliseen vuoteen.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23942:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23943:    Suomi pystyy kuitenkin pitkälti kilpailemaan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23944: monien muiden Euroopan maiden kanssa tarjo-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23945: amalla toisenlaisia lomamahdollisuuksia matkai-
23946: lijoille kuin yleensä on tarjolla. On puhdasta                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23947: luontoa, avaruutta, koskemattomuutta, ja edel-               ryhtyä niin kotimaisen kuin etenkin ulko-
23948: leenkin omistamme tuhatjärvisen maan myös                    maisen matkailun edistämisen tehostami-
23949: ulkomaisten matkailijoiden käyttöön.                         seksi?
23950: 
23951:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1984
23952: 
23953:                                           Kaarina Dromberg
23954: 
23955: 
23956: 
23957: 
23958:  428400809X
23959: 2                                     1984 vp. -      KK. n:o 309
23960: 
23961: 
23962: 
23963: 
23964:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23965: 
23966:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pääpaino on edelleen nykyisillä päämarkkina-
23967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         alueilla, mutta tämän lisäksi pyritään avaamaan
23968: olette 13 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-        uusia markkina-alueita, mm. hyödyntäen Suo-
23969: jeenne n:o 1147 ohella toimittanut valtioneuvos-      men virallista ja kaupan edustusverkostoa. Tällä
23970: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja           tavalla luodaan edellytyksiä matkailun elinkeinon
23971: Drombergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         omien toimenpiteiden toteuttamiselle. Markki-
23972: sen n:o 309:                                          nointitoiminta tapahtuu kuten ennenkin tiiviissä
23973:                                                       yhteisryössä Finnairin, laivayhtiöiden ja muun
23974:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        matkailuelinkeinon kanssa.
23975:        ryhtyä niin kotimaisen kuin etenkin ulko-         Ulkomailla tapahtuvassa matkailun markki-
23976:        maisen matkailun edistämisen tehostami-        noinnissa tullaan perinteellisen lomamatkailun
23977:        seksi?                                         markkinoinnin lisäksi enenevässä määrin kiinnit-
23978:                                                       tämään huomiota kokousmatkailun ja ns. special
23979:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      interest- eli erityisryhmienmatkailun markkinoin-
23980: ti seuraavaa:                                         nin tehostamiseen.
23981:    Suomeen suuntautuvan matkailun vähentymi-             Kotimaan markkinoinnissa pyritään saamaan
23982: nen lähimarkkina-alueilta johtuu maamme hin-          matkailuelinkeinoa nykyistä voimakkaammin
23983: takilpailukyvyn heikentymisestä. Tämä johtui          mukaan laajoihin kampanjoihin, jotta pystytään
23984: mm. Ruotsin toteuttamasta devalvaatiosta. Sak-        näkyvästi tuomaan esille edullisia vaihtoehtoja
23985: san Iiittotasavallasta suuntautuneen matkailun        nopeasti kasvavalle, matkustustasetta heikentä-
23986: vähentyminen on johtunut paitsi hintakysymyk-         välle ulkomaanmatkailulle.
23987: sistä myös siitä, että saksalaiset yleensäkin viime      Entistä enemmän huomiota kiinnitetään myös
23988: vuosina ovat matkustaneet vähemmän. Käänne            matkailupalvelujen kehittämiseen. Painopiste tu-
23989: parempaan suuntaan on kuitenkin tapahtunut            lee siirtymään peruspalvelujen (eli lähinnä majoi-
23990: tänä vuonna.                                          tuksen) kehittämisestä ns. vetovoimapalvelujen
23991:    Sen sijaan muualta erityisesti kaukomarkki-        kehittämiseen. Näistä merkittävimpiä ovat ve-
23992: noilta on matkailu Suomeen lisääntynyt. Tämä          teen liittyvät aktiviteetit, kuten kalastus ja venei-
23993: on aiheutunut mm. dollarin vahvistumisesta,           ly, sekä erilaiset kulttuuritapahtumat. Vetovoi-
23994: Tokioon avatusta uudesta suorasta suomalaisesta       mapalvelujen kehittäminen palvelee sekä koti-
23995: lentoreitistä sekä lisätyistä markkinointitoimenpi-   maan että Suomeen suuntautuvaa matkailua.
23996: teistä.                                                  Matkailun edistämiskeskuksen toimintasuunni-
23997:    Matkailun edistämiskeskuksen t01mmnassa            telmassa vuodelle 1985 kiinnitetään huomiota
23998: vuonna 1985 on tarkoitus lisätä panostusta ulko-      myös matkailualan henkilöstökoulutukseen ja
23999: mailla tapahtuvaan matkailumarkkinointiin. Ta-        tässä yhteydessä korostetaan mm. entistä palvelu-
24000: voitteena on matkailutulojen kasvattaminen ja         alttiimman ja asiantuotevamman palvelun mer-
24001: matkustustaseen tasapainottaminen. Toiminnan          kitystä.
24002: 
24003:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1984
24004: 
24005:                                                                                 Ministeri jermu Laine
24006:                                      1984 vp. -     KK n:o 309                                       3
24007: 
24008: 
24009: 
24010: 
24011:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24012: 
24013:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Huvudvikten i verksamheten kommer även
24014: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       fortsättningsvis att ligga på våra huvudmarkna·-
24015: nr 1197 av den 13 juni 1984 tili vederbörande       der, men dessutom försöker vi komma in på nya
24016: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-    marknader, t.ex. genom att utnyttja Finlands
24017: sänt avskrift av följande av riksdagsman Drom-      officielia och handelns representationsnät. På
24018: berg undettecknade spörsmål nr 309:                 detta sätt skapar man förutsättningar för turistnä-
24019:                                                     ringens egna åtgärder. Marknadsföringen kom-
24020:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-     mer såsom tidigare att ske i nära samarbete med
24021:        sikt att vidta för att effektivare främja    ~innair, båtbolagen och den övriga turistnä-
24022:        turismen såväl i hemlandet som särskilt      nngen.
24023:        från utlandet?                                  I marknadsföringen utomlands kommer man
24024:                                                     utöver den traditionelia semesterturismen alitme-
24025:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra   ra och effektivare fästa uppmärksamhet vid kon-
24026: följande:                                           ferensturismen och turism som vänder sig tili
24027:                                                     specialgrupper, s.k. special interest.
24028:    Nedgången i turismen tili Finland från när-         1 marknadsföringen i hemlandet försöker man
24029: marknaden beror på vår försvagad priskonkur-        i större utsträckning än tidigare dra med turistnä-
24030: renskraft, som i sin tur beror bl.a. på den         ringen i omfattande kampanjer för att man hela
24031: devalvering som Sverige genomförde. Ned-            tiden kan ta fram fördelaktiga alternativ för en
24032: gången i turismen från Förbundsrepubliken           snabbt växande utlandsturism, som försämrar
24033: Tyskland har utöver prisfrågorna berott på att      turistbalansen.
24034: ryskarna överhuvudtaget har rest mindre under          Alitmera uppmärksamhet fästs vid utvecklan-
24035: senare år. En omsvängning mot det bättre har        det av turistservicen. Tyngdpunkten kommer att
24036: dock skett i år.                                    skjutas från utvecklandet av basservicen tili ut-
24037:    Från annat håll, särskilt från fjärran markna-   vecklandet av den s.k. attraktionssidan, där t.ex.
24038: der, har turismen däremot ökat. Detta beror         fiske- och båtaktiviteter samt olika kulturevene-
24039: bl.a. på den förstärkta doliarkursen, den nya       mang spelar en betydande roli. Utvecklandet av
24040: finska flygrutten tili Tokio samt på de ökade       attraktionssidan tjänar både turismen i hemlan-
24041: insatserna inom marknadsföringen.                   det och från utlandet tili Finland.
24042:    Centralen för turistfrämjande avser att 1 sm        Centralen för turistfrämjande betonar i sin
24043: verksamhet under 1985 satsa hårdare på mark-        verksamhetsplan för år 1984 även personalutbild-
24044: nadsföringen utomlands. Målet är att öka in-        ningens roli inom turistbranschen och särskilt
24045: komsterna från turismen och få turistbalansen i     understryker i detta sammanhang betydelsen av
24046: jämvikt.                                            en ännu mera tjänstvillig och sakkunnig service.
24047: 
24048:      Helsingfors den 31 augusti 1984
24049: 
24050:                                                                              Minister jermu Laine
24051:                                                  1984 vp.
24052: 
24053: Kirjallinen kysymys n:o 310
24054: 
24055: 
24056: 
24057: 
24058:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä
24059:                                       kansaneläkelain mukaan työkyvyttömäksi todetulle henkilölle
24060: 
24061: 
24062:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24063: 
24064:    Työkyvyttömyyden arviointitoimikunta ehdotti        työttömyyspäivärahaa. Näin saattaa syntyä tilan-
24065: mietinnössään (komiteanmietintö 1982:2) eri elä-       ne, jossa pelkän kansaneläkkeen 288 mk/kk
24066: kejärjestelmien välisten aiheettomien ristikkäis-      suuruisen pohjaosan saaminen johtaa osaeläk-
24067: ten päätösten estämiseksi erityisen ilmoitus- ja       keen saajan huonompaan asemaan kuin jos hän
24068: neuvottelumenettelyn toteuttamista kansaneläke-        saisi vain työeläkelain mukaista osaeläkettä.
24069: laitoksen ja työeläkelaitosten välillä. Neuvottelu-       Sosiaalivaliokunta on toistamiseen kiinnittänyt
24070: järjestelmä on ollut käytössä vuoden 1983 huhti-       huomiota työkyvyttömyyseläkejärjestelmien epä-
24071: kuusta alkaen. Tänä aikana on muotoutunut              kohtiin. Mietinnössään kansaneläkelaitoksen val-
24072: käytännöksi, että milloin kansaneläkelaitos on         tuutettujen toimintakertomuksesta vuodelta
24073: myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen ja työeläke-          1980 (SoVM n:o 6/1982 vp.) valiokunta kiinnitti
24074: laitos osaeläkkeen, ei päätöksiä ole pidetty ristik-   huomiota muun muassa siihen, että eläkelainsää-
24075: käisinä eikä siten neuvottelumenettelyn piiriin        däntö on laadittu vakuutettujen etuja silmällä
24076: kuuluvina.                                             pitäen ja että tämä tulisi ottaa huomioon erityi-
24077:    Koska kansaneläkelaki ei tunne osatyökyvyttö-       sesti työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettäessä si-
24078: myyden käsitettä, merkitsee kansaneläkelain mu-        ten, että rajatapauksissa eläke myönnetään.
24079: kaisen työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen si-             Kansaneläkelain ja työeläkelakien työkyvyttö-
24080: tä, että henkilöä pidetään täysin työkyvyttömänä.      myyskriteerien johdonmukainen ja eläkkeen ha-
24081: Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläk-            kijan edunmukainen soveltaminen edellyttää, et-
24082: keen myöntäminen osaeläkkeenä merkitsee puo-           tä jos henkilö katsotaan kansaneläkelain mukaan
24083: lestaar· sitä, että henkilöllä katsotaan olevan        työkyvyttömäksi, hänellä on samanaikaisesti oi-
24084: työkykyä vielä jossain määrin jäljellä, ja hänen       keus myös täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen
24085: näin pystyvän hankkimaan osan toimeentulos-            työeläkelakien mukaan.
24086: taan työnteolla. Käytännössä ei kuitenkaan                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24087: useinkaan pystytä järjestämään hänelle hänen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24088: työkykyään vastaavaa työtä.                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24089:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24090:    Henkilö, joka saa osaeläkettä, voi parhaillaan
24091: eduskunnan käsittelyssä olevan työttömyysturva-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24092: lakiehdotuksen mukaan saada tällöin työttömyys-               ryhtyä turvatakseen sen, että kansanelä-
24093: päivärahaa, jota vähennetään osaeläkkeen suu-                 kelain mukaan työkyvyttömäksi todettu
24094: ruudella. Jos henkilö saakin samanaikaisesti kan-             henkilö olisi oikeutettu myös työeläkela-
24095: saneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä,                 kien mukaiseen täyteen työkyvyttömyys-
24096: hän ei lakiehdotuksen mukaan voi saada lainkaan               eläkkeeseen?
24097:       Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
24098: 
24099:           Marjatta Stenius-Kaukonen       Helena Pesola                   Tuula Paavilainen
24100:           Pertti Paasio                   Erkki Moisander                 Paavo Lipponen
24101:           Pekka Leppänen                  Kalle Könkkölä                  Tarja Halonen
24102:           Saara Mikkola                   Jorma Rantanen                  Håkan Nordman
24103:                                           Vieno Eklund
24104: 
24105: 
24106: 428400856E
24107: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 310
24108: 
24109: 
24110: 
24111: 
24112:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24113: 
24114:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neen ainakin kolmella viidenneksellä. Muussa
24115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tapauksessa eläkettä maksetaan osaeläkkeenä.
24116: olette 14 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-            Kuten edellä olevasta selostuksesta ilmenee,
24117: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyskäsitettä
24118: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ei voida täysin verrata työeläkejärjestelmän työky-
24119: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasti kirjallises-     vyttömyyskäsitteeseen. Tavallisissa tapauksissa
24120: ta kysymyksestä n:o 310:                              kansaneläkelain mukaan työkyvyttömäksi katsot-
24121:                                                       tavalla on oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkee-
24122:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24123:                                                       seen työeläkelakien mukaan. Eräissä tapauksissa
24124:         ryhtyä turvatakseen sen, että kansanelä-
24125:                                                       kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläk-
24126:         kelain mukaan työkyvyttömäksi todettu
24127:                                                       keen saaja tekee kuitenkin edelleen sen verran
24128:         henkilö olisi oikeutettu myös työeläkela-
24129:                                                       työtä tai hänen sairautensa ei voida katsoa estä-
24130:         kien mukaiseen täyteen työkyvyttömyys-
24131:                                                       vän häntä tekemästä sen verran työtä, ettei
24132:         eläkkeeseen?
24133:                                                       sairaudesta johtuva ansiokyvyn alentuminen täytä
24134:                                                       täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edelly-
24135:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tyksiä. Tämän vuoksi onkin käytännössä omak-
24136: ti seuraavaa:                                         suttu periaate, ettei työeläkejärjestelmästä myön-
24137:    Kansaneläke- ja työeläkejärjestelmien ristik-      netyn osaeläkkeen ole katsottava olevan ristirii-
24138: käisten työkyvyttömyyseläkeratkaisujen välttämi-      dassa kansaneläkejärjestelmästä myönnetyn työ-
24139: seksi on järjestelmien välillä otettu käyttöön        kyvyttömyyseläkkeen kanssa. On myös katsottu,
24140: erityinen ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenet-        ettei osaeläkkeen myöntäminen työeläkejärjestel-
24141: tely. Tämä ei tee ristikkäisten päätösten antamis-    mästä tarvitse ensinkään johtaa työkyvyttömyys-
24142: ta täysin mahdottomaksi, mutta se saa aikaan          eläkkeen myöntämiseen kansaneläkejärjestelmäs-
24143: sen, ettei eri suuntiin meneviä ratkaisuja tehdä      tä.
24144: ilman perustetta.                                         Muodostuneeseen käytäntöön ei näyttäisi ole-
24145:    Kummassakaan eläkejärjestelmässä työkyvyttö-       van aihetta puuttua. Työeläkejärjestelmän mu-
24146: myys ei edellytä täydellistä kykenemättömyyttä        kaista osaeläkettä myönnetään verrattain pidätty-
24147: työhön. Kansaneläkejärjestelmässä edellytetään,       västi. Lähtökohtana on, että medisiinisen perus-
24148: ettei vakuutettu pysty tavalliseen työhönsä eikä      teen pitää olla sama sekä täyttä että osaeläkettä
24149: muuhun siihen verrattavaan hänelle sopivaan           myönnettäessä. Osaeläke tulee myönnettäväksi
24150: työhön, joka turvaisi kohtuullisen toimeentulon.      silloin, kun vakuutetun olosuhteet siinä määrin
24151: Jollei vakuutettu tavallisessa työssään ole ansain-   mahdollistavat jäljellä olevan työkyvyn hyväksi
24152: nut huomattavasti enempää kuin mitä kohtuulli-        käyttämistä, ettei täyden eläkkeen myöntämistä
24153: sen toimeentulon turvaamiseen tarvitaan, hänellä      ole pidettävä tarkoituksenmukaisena.
24154: voi verrattain vähäisen ansiokyvyn menetyksen            Järjestelmien välisen ennakkoilmoitus- ja neu-
24155: perusteella olla oikeus työkyvyttömyyseläkkee-        vottelumenettelyn käyttöön ottamisen jälkeistä
24156: seen. Myös päinvastainen tilanne on mahdolli-         eläketilastoa on toistaiseksi vain lyhyehköitä ajal-
24157: nen.                                                  ta eikä sen perusteella voi tehdä pitkälle meneviä
24158:    Työeläkejärjestelmässä työkyvyttömyys on mää-      johtopäätöksiä. Voidaan kuitenkin todeta, että
24159: ritelty työkyvyn, so. ansiokyvyn tietyn suuruisena    osaeläkkeiden suhteellinen osuus työkyvyttö-
24160: alentumisena. Työkyvyttömänä on pidettävä             myyseläkkeistä on vuonna 1983 jossain määrin
24161: henkilöä, jonka ansiokyky on vähintään vuodeksi       pienentynyt. Vuoden 1982 aikana työeläkejärjes-
24162: alentunut ainakin kahdella viidenneksellä. An-        telmässä alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden
24163: siokyvyn alentumisen määrä vaikuttaa työkyvyt-        lukumäärä oli 15 443 ja vuoden 1983 aikana
24164: tömyyseläkkeen suuruuteen siten, että eläke           19 775. Niistä oli osaeläkkeitä vuonna 1982
24165: maksetaan täytenä, jos ansiokyvyn on katsottava       2 170 eli 14,1 % ja vuonna 1983 2 012 eli 10,2
24166: yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan alentu-        %. Niin ollen ennakkoilmoitus- ja neuvottelu-
24167:                                      1984 vp.   -- ~ n:o 310                                       3
24168: 
24169: menettely ei näytä ainakaan johtaneen siihen,       terveysministeriö seuraa tilanteen kehitystä p
24170: että työeläkelaitokset olisivat aikaisempaa enem-   ryhtyy tarvittaessa asian vaatimiin toimenpitei-
24171: män käyttäneet osaeläkeratkaisua. Sosiaali- ja      sun.
24172: 
24173:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
24174: 
24175:                                                                          Ministeri Vappu Taipale
24176: 4                                     1984 vp. -- ~ n:o 310
24177: 
24178: 
24179: 
24180: 
24181:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24182: 
24183:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          femtedelar. I annat fall utbetalas penswnen
24184: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        form av delpension.
24185: den 14 juni 1984 till vederbörande medlem av             Såsom av ovanstående redogörelse framgår,
24186: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     kan begreppet arbetsoförmåga inom folkpen-
24187: dagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. underteck-         sionssystemet inte helt jämföras med begreppet
24188: nade spörsmål nr 310:                                 arbetsoförmåga inom arbetspensionssystemet. I
24189:                                                       vanliga fall har den som enligt folkpensionslagen
24190:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       anses arbetsoförmögen rätt till full invalidpen-
24191:        för att trygga att en person som enligt        sion enligt arbetspensionslagarna. I vissa fall
24192:        folkpensionslagen konstaterats vara ar-        utför dock den, som får invaliditetspension enligt
24193:        betsoförmögen också skall vara berättigad      folkpensionslagen, fortfarande så pass mycket
24194:        till full invalidpension enligt arbetspen-     arbete, eller det kan anses att han utan hinder av
24195:        sionslagarna?                                  sin sjukdom kan utföra så pass mycket arbete, att
24196:                                                       nedsättningen av förvärvsförmågan tili följd av
24197:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sjukdomen inte uppfyller förutsättningarna för
24198: anföra följande:                                      erhållande av full invalidpension. Därför har
24199:                                                       man också i praktiken omfattat den principen,
24200:    För att undvika motstridiga invaliditets- och      att en delpension som beviljats inom arbetspen-
24201: invalidpensionsutslag inom folkpensions- och ar-      sionssystemet inte kan anses strida mot en invali-
24202: betspensionssystemen har man tagit i bruk ett         ditetspension som beviljats inom folkpensionssys-
24203: särskilt förfarande med förhandsmeddelanden           temet. Man har också ansett, att beviljande av
24204: och förhandlingar systemen emellan. Detta gör         delpension inom arbetspensionssystemet inte alls
24205: det inte helt omöjligt att avge motstridiga beslut,   behöver leda till beviljande av invaliditetspension
24206: men tack vare förfarandet fattas ime utan orsak       inom folkpensionssystemet.
24207: avgöranden som går i helt olika riktningar.              Det verkar inte finnas skäl att ingripa i den
24208:    Inom ingetdera pensionssystem förutsätter ar-      praxis som utformats. Delpension i enlighet med
24209: betsoförmåga fullständig oförmåga till arbete.        arbetspensionssystemet beviljas jämförelsevis
24210: Inom folkpensionssystemet förutsätts att den          återhållsamt. Utgångspunkten är att den medi-
24211: försäkrade inte förmår utföra sitt sedvanliga arbe-   cinska orsaken bör vara densamma både när full
24212: te eller annat därmed jämförbart för honom            pension och delpension beviljas. Delpension be-
24213: lämpligt arbete, som skulle trygga en skälig          viljas då omständigheterna gör det möjligt för
24214: utkomst. Såvida den försäkrade i sitt sedvanliga      den försäkrade att tillgodogöra sig den återståen-
24215: arbete inte har förtjänat betydligt mera än vad       de arbetsförmågan i sådan mån, att beviljande av
24216: som behövs för att trygga en skälig utkomst, kan      full pension inte kan anses ändamålsenligt.
24217: han på basen av en jämförelsevis ringa förlust av        Den pensionsstatistik som förts efter det att
24218: förvärvsförmågan ha rätt till invaliditetspension.    förfarandet med förhandsmeddelanden och
24219: Också en direkt motsatt situation är möjlig.          förhandlingar systemen emellan tagits i bruk
24220:    Inom arbetspensionssystemet definieras arbets-     omfattar tillsvidare bara en kortare tidsperiod,
24221: oförmåga som en viss nedsättning av arbetsför-        och på basen av denna kan man inte dra några
24222: mågan, dvs. förvärvsförmågan. Såsom arbetsoför-       långtgående slutsatser. Det kan dock konstateras,
24223: mögen kan anses en person, vars förvärvsförmåga       att delpensionernas relativa andel av invalidpen-
24224: under minst ett år är nedsatt med åtminstone två      sionerna i någon mån har minskat under år 1983.
24225: femtedelar. Nedsättningen av förvärvsförmågan         Antalet invalidpensioner som under år 1982
24226: inverkar på invalidpensionens storlek såtillvida,     började utbetalas inom arbetspensionssystemet
24227: att full pension utgår, om det kan anses att          var 15 443 och under år 1983 19 775. Delpensio-
24228: förvärvsförmågan utan avbrott under minst ett         nernas andel av dessa var år 1982 2 170, dvs.
24229: års tid har varit nedsatt med åtminstone tre          14,1 %, och år 1983 2 012, dvs. 10,2 %.
24230:                                      1984 vp. -     KK n:o 310                                     5
24231: 
24232: Sålunda verkar det åtminstone inte som om           mera än tidigare. Social- och hälsovårdsministe-
24233: förfarandet med förhandsmeddelanden och             riet följer med utvecklingen av situationen och
24234: förhandlingar har lett tili att arbetspensionsan-   vidtar vid behov de åtgärder ärendet kräver.
24235: stalterna skulle ha använt delpensionslösningen
24236: 
24237:     Helsingfors den 26 september 1984
24238: 
24239: 
24240:                                                                          Minister Vappu Taipale
24241:                                                 1984 vp.
24242: 
24243: Kirjallinen kysymys n:o 311
24244: 
24245: 
24246: 
24247: 
24248:                                    Saari ym.: Työllistämistuen myöntämisestä myös maataloudessa
24249:                                       työskentelevien henkilöiden palkkaukseen
24250: 
24251: 
24252:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24253: 
24254:    Työvoimahallinnossa on erääksi työllistämiskei-     jen) hankkimiseen ja lomarenkaan puitteissa to-
24255: noksi vakiintunut työllistämistuki. Kun työnan-        teutettuun maatalouden lomitukseen. Kokeilusta
24256: taja ottaa palkkatyöntekijän, valtion varoista         saatiin hyviä kokemuksia.
24257: maksetaan tietty osa palkkakustannuksista. Järjes-        Maataloudessa on ajanjaksoja, jolloin tilapäi-
24258: telmästä on eri muodoissaan saatu suhteellisen         nen apu olisi erityisen tarpeellista, esim. kesäai-
24259: hyviä kokemuksia, mm. pitkäaikaistyöttömyyttä          kana. Toisaalta osa työttömänä olevasta työvoi-
24260: on tällä tavoin voitu merkittävästikin vähentää.       masta ei välttämättä ole halukas tai kykenevä
24261:    Esimerkiksi kunnallisesta työllistämistuesta on     pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Mikäli myös maa-
24262: asetus olemassa. Voimassa olevia soveltamisohjei-      talousyrittäjällä olisi mahdollisuus saada työllistä-
24263: ta kunnilla ei kuitenkaan ole. Vanhojen sovelta-       mistukea, olisi em. ryhmien intressit yhdistettä-
24264: misohjeiden mukaan tukea voidaan myöntää               vissä: maatalous saisi kaipaamaansa tilapäistä työ-
24265: kunnille, kuntainliitoille ja muille julkisoikeu-      voimaa ja työllisyys vaikeilla työttömyysalueilla
24266: dellisille yhteisöille. Eräissä tapauksissa kunta on   helpottuisi. Nykyisen tukijärjestelmän puitteissa
24267: voinut välittää tukea myös muille työnantajille        ja nykyisillä soveltamisohjeilla tämä ei kuiten-
24268: erikseen määriteltyihin tehtäviin. Tukea on voitu      kaan normaalitulkinnan mukaan ole mahdollista.
24269: myöntää kunnalle tilapäisiin ja lyhytaikaisiin,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24270: kodin- ja karjanhoitoon liittyviin viikkovapaa-,       tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24271: lomitus- ja sijaisaputehtäviin, joita ei korvata       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24272: maatalousyrittäjien vuosiloman ja sijaisavun jär-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24273: jestämisestä annetun lain perusteella.                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24274:    Pudasjärvellä Oulun työvoimapiirissä suorite-               ryhtyä työllistämistuen laajentamiseksi si-
24275: tussa kokeilussa työllistämistukea myönnettiin                 ten, että tukea olisi saatavissa myös maa-
24276: mm. kiinteistöjen peruskorjaus-, muutos- ja kun-               taloudessa työskentelevien henkilöiden
24277: nossapitotöihin, kotimaisen polttoaineen (halko-               palkkaamiseen?
24278: 
24279:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
24280: 
24281:          Aapo Saari                       Seppo Pelttari                  Tytti Isohookana-Asunmaa
24282:          Esko Aho                         Heikki Kokko                    Hannu Kemppainen
24283:          Juhani Alaranta                  Pirkko Ikonen                   Timo Kietäväinen
24284: 
24285: 
24286: 
24287: 
24288: 4284008453
24289: 2                                       1984 vp. -       KK n:o 311
24290: 
24291: 
24292: 
24293: 
24294:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24295: 
24296:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            soveltuvin osin ennen nykyistä asetusta voimassa
24297: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            olleen, kunnallisesta työllistämistuesta annetun
24298: olette 14 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-           valtioneuvoston       päätöksen       soveltamisesta
24299: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         20.7.1979 annettua työvoimaministeriön päätös-
24300: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          tä. Tämän päätöksen mukaan kunnalle voidaan
24301: Aapo Saaren ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            maksaa tukea seuraavien, maatalouteen liittyvien
24302: kysymyksestä n:o 311:                                    ulkopuolisten töiden suorittamisesta:
24303:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             1) Kiinteistöjen peruskorjaus-, muutos- ja kun-
24304:         ryhtyä työllistämistuen laajentamiseksi si-      nossapitotyöt
24305:         ten, että tukea olisi saatavissa myös maa-          2) Metsänhoidolliset työt, kotimaisen polttoai-
24306:         taloudessa työskentelevien henkilöiden           neen hankkiminen sekä maa- ja metsätalouden
24307:         palkkaamiseen?                                   kuivatuksiin liittyvät työt. Tukea ei voida myön-
24308:                                                          tää metsänparannuslain- ja asetuksen mukaisiin
24309:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         suunnitelmiin sisältyviin töihin eikä myytäväksi
24310: ti seuraavaa:                                            tarkoitetun kotimaisen polttoaineen hankintaan
24311:                                                             3) Tilapäiset ja lyhytaikaiset, lähinnä kodin- ja
24312:    Työvoimahallinto voi tukea työttömien työn-           karjanhoitoon liittyvät viikkovapaa-, lomitus- ja
24313: hakijoiden työllistymistä monin eri tavoin. Nor-
24314:                                                          sijaisaputehtävät, joita ei korvata maatalousyrittä-
24315: maali työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus ja
24316:                                                          jän vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä anne-
24317: työllisyyskoulutus ovat ensisijaisia keinoja. Jollei-
24318:                                                          tun lain (281176) perusteella.
24319: vät nämä tuota toivottua tulosta, voidaan työtön
24320: osoittaa työpaikkaan työllisyysmäärärahoilla, joita         Kysymyksessä mainitussa Pudasjärven kokeilus-
24321: myönnetään työnantajille henkilön palkkaami-             sa noudatettiin edellä mainittuja säännöksiä. Se
24322: seen.                                                    ei siis laajentanut kunnallisen työllistämistuen
24323:    Maataloustyössä tarvittavan henkilöstön palk-         käyttömahdollisuuksia. Kokeilussa tuli kuitenkin
24324: kaukseen voidaan tällä hetkellä myöntää pitkäai-         ilmi useita kunnallisen työllistämistuen uusia
24325: kaistyöttömille ja työrajoitteisille tarkoitettua työ-   käyttömahdollisuuksia, jotka otetaan huomioon
24326: hönsijoittamistukea sekä eräissä tapauksissa kun-        uusittavissa sovellutuksissa.
24327: nallista työllistämistukea.                                 Työrajoitteisille tarkoitettua työllistämistukea
24328:    Kunnallista työllistämistukea voidaan myöntää         voidaan myöntää työnantajalle, joka työllistää
24329: kunnille, kuntainliitoille ja julkisoikeudellisille      työrajoitteisen henkilön. Työrajoitteisella tarkoi-
24330: yhteisöille. Kunnallisella työllistämistuella järjes-    tetaan fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten tai mui-
24331: tetyn työn tulee kuulua kunnan toimialaan.               den vastaavien syiden johdosta työmarkkinoille
24332: Siten kunnan ulkopuolisten töiden suorittaminen          heikosti sijoittuvaa työtöntä tai välittömästi työt-
24333: kunnallisella työllistämistuella on mahdollista          tömyysuhan alaista henkilöä.
24334: vain sellaisissa olosuhteissa ja tilanteissa, joissa        Työvoimaministeriössä selvitetään eri tukimuo-
24335: työllisyyden turvaaminen pakottaa erityisiin toi-        tojen käytön tarkoituksenmukaisuutta ottaen eri-
24336: menpiteisiin.                                            tyisesti huomioon maa- ja metsätaloudessa sivu-
24337:    Kunnallisesta työllistämistuesta 30.12.1981 an-       elinkeinoineen olevat huomattavat työttömien
24338: netun asetuksen soveltamisohjeessa noudatetaan           työllistämismahdollisuudet.
24339: 
24340:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24341: 
24342:                                                                     Työvoimaministeri Urpo Leppå"nen
24343:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 311                                          3
24344: 
24345: 
24346: 
24347: 
24348:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
24349: 
24350:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Iämpning av det statsrådsbesiut om kommunalt
24351: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse          sysselsättningsstöd som gälide innan den nuva-
24352: av den 14 juni 1984 tili vederbörande mediem av        rande förordningen trädde i kraft. I eniighet med
24353: statsrådet för besvarande översänt avskrift av         detta ministeriebesiut kan kommun beviijas stöd
24354: föijande av riksdagsman Aapo Saari m.fl. stälida       för att Iåta utföra föijande utomkommunala
24355: skriftliga spörsmåi nr 311:                            arbeten som ansiuter sig tili Iantbruket:
24356:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           1) Fastigheters grundreparations-, omändrings-
24357:        för utvidgande av sysselsättningsstödet så      och underhålisarbeten.
24358:        att stöd också skali kunna erhålias för            2) Skogsvårdsarbeten, anskaffning av inhemskt
24359:        aviönande av personer som arbetar inom          bränsie samt arbeten i ansiurning tili jord- och
24360:        Iantbruket?                                     skogsbrukets dräneringar. Stöd kan inte beviljas
24361:                                                        för arbeten som ingår i de pianer som avses i
24362:    Som svar på detta spörsmåi framför jag vörd-        skogsförbättringsiagen och -förordningen och ej
24363: samt föijande:                                         heller för anskaffning av för försäijning avsett
24364:                                                        inhemskt bränsie.
24365:    Arbetskraftsförvaltningen kan stödja arbetsiösa
24366:                                                           3) Tillfälliga och kortvariga hjäipuppgifter som
24367: arbetssökandes arbetspiacering på många oiika
24368:                                                        veckoiedighets-, semester- elier annan avbytare,
24369: sätt. Normal arbetsförmediing, yrkesvägiedning
24370:                                                        främst i ansiutning tili hemvård och boskapssköt-
24371: och sysselsättningsfrämjande utbildning är de
24372:                                                        sel, viika inte ersätts i eniighet med Iagen om
24373: primära metoderna. Om dessa inte Ieder tili
24374:                                                        anordnande av semester- och vikariehjäip för
24375: önskat resultat, kan arbetsiös person anvisas arbe-
24376:                                                        Iantbruksföretagare (281176).
24377: te med stöd av sysselsättningsansiag som kan
24378: beviijas åt arbetsgivare för aviönande av personal.       I Pudasjärvi-försöket, som nämns i spörsmåiet,
24379:     För aviönande av personai som behövs i arbe-       iakttogs ovan anförda bestämmelser. Det ut-
24380: ten inom Iantbruket kan för närvarande beviijas        vidgade såiedes inte det kommunaia sysselsätt-
24381: för Iångtidsarbetsiösa och arbetshandikappade          ningsstödets användningsmöjiigheter. Av för-
24382: avsett arbetspiaceringsstöd och i vissa fali kom-      söket framgick dock flera nya användningsmöj-
24383: munalt sysselsättningsstöd.                            Iigheter som ingår i det kommunaia sysselsätt-
24384:     Kommunalt sysselsättningsstöd kan beviljas åt      ningsstödet och som kommer att beaktas vid de
24385: kommuner, kommunaiförbund och offentlig-               nya tiliämpningarna.
24386: rättsiiga samfund. Arbete som anordnas genom              Sysselsätrningsstöd för arbetshandikappade
24387: kommunalt sysselsättningsstöd bör höra tili kom-       kan beviljas åt arbetsgivare som anställer en
24388: munens verksamhetsområde. Därigenom är utfö-           arbetshandikappad person. Med arbetshandikap-
24389: randet av utom kommunen stående arbeten med            pad avses en arbetsiös elier omedelbart arbetsiös-
24390: hjäip av kommunalt sysselsättningsstöd endast          hetshotad person, som av fysiska, psykiska, socia-
24391: möjiigt i sådana förhålianden och situationer där      Ia eller andra motsvarande orsaker har svårt att
24392:  tryggandet av sysselsättningen framtvingar sär-       piacera sig på arbetsmarknaden.
24393: skiida åtgärder.                                          Ändamålsenligheten av de olika stödformernas
24394:     I tillämpningsdirektiven angående förord-          användning utreds av arbetskraftsministeriet med
24395:  ningen av 30.12.1981 om kommunalt sysselsätt-         särskilt beaktande av de betydande sysselsätt-
24396:  ningsstöd iakttas i tillämpiiga delar arbetskrafts-   ningsmöjligheter för arbetslösa som finns inom
24397:  ministeriets besiut av 20.7.1979 angående tili-       jord- och skogsbruket med binäringar.
24398: 
24399:      Helsingfors den 27 september 1984
24400: 
24401:                                                                  Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
24402:                                                1984 vp.
24403: 
24404: Kirjallinen kysymys n:o 312
24405: 
24406: 
24407: 
24408: 
24409:                                   Piipari ym.: Tieyhteyttä vailla olevien saarten määräämisestä ensim-
24410:                                      mäiseen perusvyöhykkeeseen Pyhtäällä
24411: 
24412: 
24413:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24414: 
24415:    Saaristomme pysyvä asutus vähenee. Näin ta-        saarien liittämistä ensimmäisen perusvyöhykkeen
24416: pahtuu myös Pyhtään kunnan alueella olevilla          B-tukialueeseen muuttamalla asiasta annettua
24417: saarilla.                                             valtioneuvoston päätöstä ( 1114181). Kunnan esi-
24418:    Saariston kulttuuriperinnön säilyttämiseksi on     tys on perusteltu, koska puheena olevilla saarilla
24419: tärkeätä, että asuttujen saarien elinkelpoisuus       olisi edellytyksiä ja myös käytännön tapauksia
24420: säilyy. Saarilla asuvien perheiden perinteiden        parantaa elinkeinotoimintoja, mikäli niitä asian-
24421: mukainen ja mieluinen elinkeino on kalastus ja        mukaisesti tuettaisiin.
24422: siihen liittyvät toiminnot, kuten kalan kasvatus ja      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24423: kalan kauppakuntoon saattaminen. Saarilla on          tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
24424: mahdollista nykyisin harjoittaa myös muita elin-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24425: keinoja. Näitä toimintoja ei kuitenkaan voida         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24426: kaikissa olosuhteissa toteuttaa ilman yhteiskun-
24427: nan tukitoimenpiteitä.                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24428:    Pyhtään kunta on esittänyt eräiden saarien ja             ryhtyä, että Pyhtään kunnan alueella si-
24429: saariryhmien määräämistä tuotantotoiminnan                   jaitsevat pysyvästi asutut ja ilman kiinteää
24430: alueellisesta tukemisesta annetussa laissa (53 3 1           tieyhteyttä olevat saaret luettaisiin kuulu-
24431: 81) tarkoitetun avustuksen piiriin eli näiden                vaksi ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen?
24432: 
24433:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
24434: 
24435:          Anna-Liisa Piipari             Esko Almgren                    Risto Ahonen
24436:          Peter Muurman                  Jussi Ranta                     Sinikka Hurskainen
24437:          Saara-Maria Paakkinen          Kari Urpilainen                 Olli Helminen
24438: 
24439: 
24440: 
24441: 
24442:  428400854C
24443: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 312
24444: 
24445: 
24446: 
24447: 
24448:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24449: 
24450:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
24451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ti seuraavaa:
24452: olette kirjeessänne 14 päivänä kesäkuuta 1984
24453: n:o 1152 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-           Sisäasiainministeriö on päätöksellään 4 päivänä
24454: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Piiparin     syyskuuta 1984 (664/84) muuttanut valtioneu-
24455: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen ky-     voston kanslian päätöstä ( 1114 181) eräiden saa-
24456: symyksen n:o 312:                                     rien ja saariryhmien määräämisestä kuuluvaksi
24457:                                                       ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen siten, että
24458:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kaikki Pyhtään pysyvästi asutut ja ilman kiinteää
24459:        ryhtyä, että Pyhtään kunnan alueella si-       tieyhteyttä olevat saaret mainitaan nimeltä pää-
24460:        jaitsevat pysyvästi asutut ja ilman kiinteää   töksessä.
24461:        tieyhteyttä olevat saaret luettaisiin kuulu-
24462:        vaksi ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen?
24463: 
24464:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1984
24465:                                                                             Ministeri Toivo Ylåjarvi
24466:                                    1984 vp. -- RJC n:o 312                                          3
24467: 
24468: 
24469: 
24470: 
24471:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24472: 
24473:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
24474: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr    anföra följande:
24475: 1152 av den 14 juni 1984 tili vederbörande
24476: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      Inrikesministeriet har med sitt beslut av den 4
24477: dagsledamot Piipari m.fl. undertecknade spörs-    september 1984 (664184) ändrat statsrådets kans-
24478: mål nr 312:                                       lis beslut om vissa öar och ögrupper som skall
24479:                                                   hänföras tili den första baszonen ( 1114181) så att
24480:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta   alla öar i Pyttis som har fast bosättning men
24481:        för att de öar inom Pyttis kommuns         ingen fast vägförbindelse anges tili namnet i
24482:        område som har fast bosättning men         beslutet.
24483:        ingen fast vägförbindelse skall hänföras
24484:        tili den första baszonen?
24485: 
24486:     Helsingfors den 2 oktober 1984
24487: 
24488: 
24489:                                                                           Minister Toivo Yläjärvi
24490:                                                  1984 vp.
24491: 
24492: Kirjallinen kysymys n:o 313
24493: 
24494: 
24495: 
24496: 
24497:                                    Impiö ym.: Pohjoissuomalaisten yritysten vientitoiminnan edistämi-
24498:                                      sestä Pohjois-Norjassa
24499: 
24500: 
24501:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24502: 
24503:    Vuosien aikana on keskusteltu kuljetustuen          Norjaan suuntautuville toimenpiteille varaamaila
24504: ulottamisesta Pohjois-Suomesta lähteviin ja ka-        vuosittain erityinen kahden miljoonan markan
24505: lottialueelle päätyviin kuljetuksiin. Tällöin on       määräraha tähän tarkoitukseen.
24506: viitattu mm. Pohjois-Norjan taloudellisen toi-            Jo muutama vuosi sitten Kehitysaluerahasto
24507: minnan vilkastumiseen öljyn ansiosta, kuten            Oy:n toimesta tehtiin selvitystyö Pohjois-Norjan
24508: suullisessa kysymyksessä (Impiö n:o 292/1980           ja Pohjois-Ruotsin markkinoista erityisesti raken-
24509: vp.).                                                  nusalan tuotteiden vientiä ajatellen. Eräs oleelli-
24510:    Viime vuoden lopussa jätti komitea mietintön-       nen seikka selvitystyössä oli se, että kummalta-
24511: sä "Toimikunta viennin edistämiseksi Pohjois-          kaan taholta, ei Norjan eikä Suomen, tunnettu
24512: Norjaan''. Toimenpide-esityksissään toimikunta         edes kohtuullisesti tarjolla olevia markkinoita
24513: suositti mm. Ulkomaankauppaliiton, Kauppaka-           naapurimaassa kalotin alueella. Tulos ei ollut
24514: marien, Suomen Metalliteollisuusliiton ja yrittä-      vain paljastava, vaan myös hämmästyttävä.
24515: jäjärjestöjen ryhtyvän toimenpiteisiin yritysten          Perinteisen kaupan piirissä on laajamittaisem-
24516: keskinäisen yhteistyön kehittämiseksi ja paranta-      paa Pohjoiskalotin rajojen yli tapahtuvaa kaup-
24517: miseksi Pohjois-Suomessa. Korkeakoulujen täy-          paa rajoittanut toisaalta Norjan rajan läheisyydes-
24518: dennyskoulutusta ehdotettiin suunnattavaksi si-        sä tavaraterminaalien puute ja rakentamisen kal-
24519: ten, että sen ohjelmassa huomioidaan vienti-           leus ja toisaalta kuljetustuen puuttuminen, mikä
24520: markkinointivalmiuksien lisääminen, huomioon           kilpailuetu on pohjoismaisilla naapureilla.
24521: ottaen Norjan öljymarkkinat. Toimikunta ehdot-            Viime vuosina on pyritty merkittävästi laajen-
24522: ti myös, että Vientikoulutussäätiö ryhtyy järjestä-    tamaan valmistaloteollisuutta Tornion - Muoni-
24523: mään pohjoissuomalaisille pienille ja keskisuuril-     onjokien varsilla ja järjestetty markkinointiver-
24524: le yrityksille vientikursseja, joissa huomiodaan       kostoa kalotilla. Aina on kuitenkin törmätty
24525: öljytoiminnan vaatimukset.                             myös siihen, että Norrbottenin alueella Pohjois-
24526:    Mietinnössä todetaan suomalaisen teollisuuden       Ruotsissa valtion tuki on sitä suuruusluokkaa,
24527: toiminnan Norjan öljytuotantoon nojautuvilla           että ruotsalaiset kilpailijat pystyvät tulemaan
24528: markkinoilla olleen vähäistä, vaikka tämä mark-        Pohjois-Suomen markkinoille varsinkin, kun
24529: kina-alue jo tällä hetkellä tarjoaa merkittäviä        heillä on kuljetustuki vielä lisäksi apunaan. Poh-
24530: mahdollisuuksia. Toimikunta esittää puutteiden         jois-Suomesta Norjaan kuljetus pitkien etäisyyk-
24531: korjaamiseksi, että KTM:n toimesta ja rahoituk-        sien takia vielä suuremmassa määrin huutaa
24532: sella toteutetaan Pohjois-Suomessa viennin tehos-      avukseen kuljetustukea.
24533: tamiseen tähtäävä kokeiluluontoinen neuvonta-             Perin vaivalloisesti on lähtenyt liikkeelle laaja-
24534: projekti Norjaan suuntautuvaa markkinointia            mittainen tavaranvienti Muurmanskin alueelle
24535: ajatellen. Projektin kohteena olisi 3-5 pohjois-       Neuvostoliitossa. Suuria suunnitelmia on tosin
24536: suomalaisen yrityksen muodostamat ryhmät kol-          olemassa. Kuljetustuen aikaansaaminen maantie-
24537: men vuoden ajan. Osallistuvien yritysten rahoi-        kuljetusten osalta Pohjois-Suomesta koko kaiotti-
24538: tusosuus olisi 25 prosenttia projektin kustannuk-      alueelle epäilemättä olisi virkistysruiske elinkei-
24539: sista. Projektin tehtävänä olisi tehostaa osallistu-   noelämän vilkastuttamiseksi ja pysyvien työpaik-
24540: vien yritysten vientitoimintaa Norjassa. Lisäksi       kojen luomiseksi. Kokoomus on ilmaissut jo
24541: toimikunta esittää, että KTM:n toimesta tulee          vuosia sitten Pohjois-Suomen kehittämisohjel-
24542: varmistaa valtion tuki suomalaisten yritysten          massaan valmiutensa kehitysaluelainsäädännön
24543: 
24544: 438400853B
24545: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 313
24546: 
24547: sellaiseksi täydentämiseksi, m1ssa Pohjois-Suo-          nan kehittämiseksi ja edistämiseksi Poh-
24548: mesta kalottialueelle tapahtuvat tavarakuljetukset       jois-Norjassa sekä varata vuotuisen määrä-
24549: on saatettava kuljetustuen piiriin.                      rahan kauppa- ja teollisuusministeriön
24550:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        käyttöön tätä tarkoitusta varten ja
24551: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                missä vaiheessa Hallituksella on kulje-
24552: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-         tustukilain muutoksen valmistelu, joka
24553: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                mahdollistaa Pohjois-Suomesta kalotti-
24554:                                                          alueelle Pohjoismaissa ja Muurmanskin
24555:           Aikooko Hallitus lähteä mukaan poh-            alueella tapahtuvat tavarakuljetukset kul-
24556:        joissuomalaisten yritysten vientitoimin-          jetustuen piirissä?
24557: 
24558:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
24559: 
24560:                      Lauri Impiö                                Riitta Jouppila
24561:                      Seppo Pelttari                             Sakari Valli
24562:                                            Niilo Koskenniemi
24563:                                       1984 vp. -- ~ n:o 313                                              3
24564: 
24565: 
24566: 
24567: 
24568:                              'Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24569: 
24570:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tällä hetkellä näyttää siltä, että Pohjois-Norjan
24571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         öljyntuotantoon ja sen Pohjois-Suomen elinkei-
24572: olette 14 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-        noelämälle tarjoamiin mahdollisuuksiin ainakin
24573: jeenne n:o 1153 ohella toimittanut valtioneuvos-      lyhyellä tähtäimellä asetetaan liian suuria odo-
24574: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tuksia. Tuoreen tilannearvion mukaan on mah-
24575: edustaja Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     dollista, että öljyntuotannon käynnistyminen
24576: kysymyksestä n:o 313:                                 Pohjois-Norjassa siirtyy alkuaan suunniteltua
24577:                                                       myöhempään ajankohtaan. Tähän ovat vaikutta-
24578:           Aikooko Hallitus lähteä mukaan poh-         massa mm. öljytuotteiden kansainvälisen hintata-
24579:        joissuomalaisten yritysten vientitoimin-       son vakiintuminen ja toisaalta tuotantokustan-
24580:        nan kehittämiseksi ja edistämiseksi Poh-       nusten voimakas nousu. Norjalaisten taholta on
24581:        jois-Norjassa sekä varata vuotuisen määrä-     lisäksi annettu ymmärtää, ettei Suomen ja Ruot-
24582:        rahan kauppa- ja teollisuusministeriön         sin pohjoisosien elinkeinoelämälle ole odotetta-
24583:        käyttöön tätä tarkoitusta varten ja            vissa mitään erityisetua kilpailtaessa Pohjois-Nor-
24584:           missä vaiheessa Hallituksella on kulje-     jan öljy- ja kaasutuotantoon liittyvistä toimituk-
24585:        tustukilain muutoksen valmistelu, joka         sista. Toisaalta pohjoissuomalaisten yritysten kil-
24586:        mahdollistaa Pohjois-Suomesta kaiotti-         pailuetuna ovat edullinen sijanti ja hyvät kulku-
24587:        alueelle Pohjoismaissa ja Muurmanskin          yhteydet Pohjois-Norjaan.
24588:        alueella tapahtuvat tavarakuljetukset kul-        Norjan öljytoimintaan liittyvät markkinat tule-
24589:        jetustuen piirissä?                            vat lähivuosina edelleen olemaan Etelä-Norjassa,
24590:                                                       josta käsin Pohjanmeren öljytoiminta huolletaan.
24591:                                                       Toiminnan laajetessa Pohjois-Norjaan voidaan
24592:    Vastauksena tähän kysymykseen saan kunnioit-       olettaa niillä yrityksillä olevan edullinen kilpailu-
24593: tavasti esittää seuraavaa:                            asema, jotka ovat onnistuneet jo ajoissa solmi-
24594:                                                       ~aan liikeyhteyksiä Etelä-Norjan öljyalan yrityk-
24595:   Pohjois-Suomen yritystoiminnan edistäminen
24596: on jo pitkään ollut hallituksen erityistoimenpitei-   sun.
24597: den ja seurannan kohteena. Etenkin työllisyys- ja        Sitä mukaa kuin öljyn ja kaasun tuotantotoi-
24598: aluepoliittisin toimenpitein hallitus pyrkii tur-     minta Pohjois-Norjassa käynnistyy ja laajenee,
24599: vaamaan       Pohjois-Suomen      elinkeinoelämän     lisääntyy myös Pohjois-Norjan infrastruktuurin
24600: myönteisen kehityksen edellytykset. Vuonna            rakentamisen tarve, minkä puolestaan odotetaan
24601: 1981 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen eräis-     johtavan huomattavaan työvoiman sekä tavaroi-
24602: tä Lapin kehityksen turvaamiseksi tarvittavista       den ja palvelusten kysynnän lisääntymiseen. Näi-
24603: toimenpiteistä. Tähän 21 kohdan toimintasuun-         tä näkymiä silmällä pitäen on aiheellista jo tässä
24604: nitelmaan sisältyi myös päätös toimikunnan aset-      vaiheessa lisätä pohjoissuomalaisten yritysten val-
24605: tamisesta tehtävänään seurata Pohjois-Norjan          miuksia vastata Pohjois-Norjan öljytoiminnan ai-
24606: rannikolla tapahtuvaa öljynestintätyötä ja mah-       kanaan mukanaan tuomiin haasteisiin. Hallituk-
24607: dollisesti sen tuloksena syntyvän öljyntuotantoko-    sen ja eri viranomaisten toimesta onkin toteutet-
24608: neiston rakentamista sekä siinä yhteydessä selvit-    tu ja käynnistetty erinäisiä toimenpiteitä, joiden
24609: tää Lapin ja myös koko maan elinkerroelämän           tarkoituksena on pohjoissuomalaisten yritysten
24610: mahdollisuuksia osallistua tähän toimintaan sekä      toimintamahdollisuuksien ja vientivalmiuksien
24611: tehdä esityksiä toimenpiteistä, joilla edellä mai-    parantaminen.
24612: nittuja osallistumismahdollisuuksia parannetaan.         Viime vuonna Suomen Ulkomaankauppaliiton
24613: Toimikunta päätyi mietinnössään suosittelemaan        vientiasiamiesverkostoa laajennettiin sijoittamalla
24614: eräitä toimenpiteitä yritysten valmiuksien kehit-     vientiasiamies Lapin lääniin. Vientiasiamiehen
24615: tämiseksi Norjan öljytoiminnan mahdollisesti          tehtävänä on neuvoa ja palvella läänin yrityksiä
24616: mukanaan tuomien yhteistyö- tai vientimahdolli-       vientiin liittyvissä kysymyksissä ja edistää yritys-
24617: suuksien hyödyntämiseksi.                             ten välistä yhteistoimintaa.
24618: 4                                        1984 vp. -- KJ( n:o 313
24619: 
24620:    Kuluvana vuonna kauppa- ja teollisuusminis-           suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyn-
24621: teriö käynnisti yhteistyössä Vientikoulutussäätiön       tää Norjan öljytoiminnan laajenemisen seurauk-
24622: kanssa Lapin puualan vientimarkkinoinnin kehit-          sena mahdollisesta avautuvia vientimahdollisuuk-
24623: tämisprojektin. Projektiin osallistuu yhdeksän           sia. Koska tarvittavat kehittämis- ja edistämistoi-
24624: yritystä, jotka jo vievät tai suunnittelevat viennin     menpiteet tässä vaiheessa pystytään rahoittamaan
24625: aloittamista Ruotsiin ja/ tai Norjaan. Kysymykses-       näihin tarkoituksiin käytettävissä olevien määrä-
24626: sä on maassamme ensimmäinen toimialakohtai-              rahojen puitteissa, hallitus ei pidä tarpeellisena
24627: nen hanke, johon liittyy yrityskoulutusta, konsul-       erillisen määrärahan sisällyttämistä valtion tulo-
24628: tointia ja yrityksissä tapahtuvaa työskentelyä. Täl-     ja menoarvioon pohjoissuomalaisten yritysten
24629: lainen projektityyppinen koulutus- ja kehittämis-        vientitoiminnan kehittämiseksi ja edistämiseksi.
24630: toiminta on tarkoitus ulottaa Lapin läänissä myös           Kuljetustuen       alueellisesta    tukemisesta
24631: muille toimialoille.                                     18.12.1981 annetun lain (954/81) mukaisesti
24632:    Pohjoiskalottikomitean asettama öljytyöryhmä,         kuljetustukea maksetaan kehitysalueelta tai nel-
24633: jossa ovat edustettuina Suomen, Ruotsin ja               jännen perusvyöhykkeen tukialueelta alkavista ja
24634: Norjan pohjoiset läänit, on äskettäin antanut            näillä alueilla jalostettujen tuotteiden Suomessa
24635: ulkopuoliselle konsulttiyhtiölle tehtäväksi kar-         suoritettavista kuljetuksista. Ulkomaille suuntau-
24636: toittaa Pohjoiskalotin eri yritysten tietotaidot ja      tuvista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista
24637: voimavarat sekä arvioida minkälaiset mahdolli-           maksetaan kuljetustukea Suomessa suoritetulta
24638: suudet näillä on tulevaisuudessa toimia alihank-         kuljetusmatkalta valtakunnanrajalle ja vientisata-
24639: kijoina öljyteollisuudelle. Tämän kartoituksen           miin. Laivalla suoritettavista kuljetuksista, jotka
24640: kohteena on Suomessa nelisenkymmentä yritystä.           alkavat kehitysalueella sijaitsevasta satamasta,
24641: Työ on tarkoitus saada päätökseen vielä tämän            maksetaan laivakuljetustukea. Tuki on tarkoitet-
24642: vuoden kuluessa.                                         tu tasoittamaan kehitysalueiden satamien sijain-
24643:    Pohjoissuomalaisten yritysten toimintaedelly-         nista aiheutuvia lisäkustannuksia, eikä ole riippu-
24644: tysten ja vientivalmiuksien parantamiseksi valtion       vainen kuljetusmatkasta.
24645: ensi vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseen on                Kuljetustuen saamisen edellytyksenä on lisäksi
24646: sisällytetty määräraha teknologian kehittämiskes-        rautatie- ja kuorma-autokuljetuksissa vähintään
24647: kuksen alaisena toimivan tuotekehitys- ja markki-        266 kilometrin kuljetusmatkan pituus. Siten
24648: nointiyksikön perustamiseksi Rovaniemelle.               merkittävä osa Pohjois-Suomesta Pohjois-Norjaan
24649:    Lapin työllisyyden parantamiseksi valtioneu-          suuntautuvista autokuljetuksista on tuen piirissä
24650: vosto on lisäksi päättänyt, että kauppa- ja teolli-      kotimaisen kuljetusmatkan osalta. Sen sijaan
24651: suusministeriö, Kehitysaluerahasto Oy, Lakespo           Pohjois-Ruotsiin suuntautuvat kuljetukset eivät
24652: Oy, Lapin korkeakoulu, teknologian kehittämis-           yleensä saa tukea riittämättömästä etäisyydestä
24653: keskus ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus li-         johtuen.
24654: säävät yritysten kehittämiseen tarkoitettuja toi-           Kuljetustuen ulottamista koskemaan kalotti-
24655: menpiteitä. On myös päätetty yrittäjäkoulutuk-           alueella myös toisen valtion alueella tapahtuvaa
24656: sen tehostamisesta Lapin läänissä. Tarkoituksena         vientikuljetusta on käsitelty mm. pohjoismaisissa
24657: on vuosittain laatia koko lääniä koskeva yrittäjä-       yhteistyöelimissä. Asian selvittämisestä on vii-
24658: koulutusohjelma. Suomen Ulkomaankauppaliit-              meksi tehnyt esityksen Pohjoismaiden ministeri-
24659: to valmistelee parhaillaan yhteistyössä Kehitys-         neuvoston alainen työryhmä, joka selvitti Poh-
24660: aluerahasto Oy:n kanssa suunnitelmaa, jonka              jois-Norjan öljy- ja kaasulöytöjen hyväksikäyttöä
24661: mukaan Pohjois-Suomeen palkataan projekti-               Pohjoiskalottialueen kehittämisessä. Työryhmän
24662: luontoisesti noin viisi yritystä käsittävän yritysryh-   esitys ei kuitenkaan ole johtanut toimenpiteisiin.
24663: män käyttöön vuokravientipäällikkö, jonka kus-              Koska mainittu kuljetustuen laajennus kohdis-
24664: tannuksiin valtio osallistuisi kolmen vuoden ajan.       tuu vientikustannuksiin, tulisi se toteuttaa yh-
24665:    Hallitus tulee jatkossakin tarkoin seuraamaan         teispohjoismaisena toimenpiteenä. Koska tähän
24666: öljytoiminnan kehitystä Pohjois-Norjassa ja tuke-        ei ole ollut edellytyksiä, hallitus ei ole tehnyt
24667: maan toimenpiteitä, joilla parannetaan pohjois-          asiasta lainmuutosesitystä.
24668: 
24669:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
24670: 
24671:                                                                                   Ministeri jermu Laine
24672:                                        1984 vp. -- RJ( n:o 313                                          5
24673: 
24674: 
24675: 
24676: 
24677:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24678: 
24679:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               För ögonblicket synes förväntningarna på den
24680: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          nordnorska oljeproduktionen och de möjligheter
24681: nr 1153 av den 14 juni 1984 tili vederbörande          som den kanske kommer att innebära för nä-
24682: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       ringslivet i norra Finland åtminstone på kort sikt
24683: sänt avskrift av följande av riksdagsman Impiö         vara alltföra stora. Enligt en nyligen publicerad
24684: m.fl. undertecknade spörsmål nr 313:                   uppskattning är det möjligt, att starten av olje-
24685:                                                        produktion i Nord-Norge sker senare än man
24686:            Har Regeringen för avsikt att komma         ursprungligen beräknat. Detta beror bl.a. på den
24687:        med i utvecklandet och främjandet av            internationelia prisnivåns stabilisering och å
24688:        våra nordliga företags exportverksamhet         andra sidan på de radikalt stegrade produk-
24689:        tili Nord-Norge och reservera för ända-         tionskostnaderna. På norskt håli har man dess-
24690:        målet ett årligt anslag tili handels- och       utom låtit förstå, att näringslivet i de nordliga
24691:        industriministeriets förfogande, och            delarna av Finland och Sverige inte kan räkna
24692:            i vilket skede befinner sig Regeringens     med någon specialbehandling inom konkurren-
24693:        förberedelser för ändring av gäliande           sen om leveranser i samband med den nordnor-
24694:        transportstödslag, en ändring som skulie        ska olje- och gasproduktionen. Å andra sidan har
24695:        möjliggöra varutransporter från Norra           dock företagen i norra Finland viss konkurrens-
24696:        Finland tili kalottområdena i de nordiska       förmån genom sitt fördelaktiga läge och goda
24697:        länderna och Murmansk inom ramen för            trafikförbindelser tili Nord-Norge.
24698:        transportstödssystemet?                            Marknaderna i fråga om den norska oljeverk-
24699:                                                        samheten kommer att under de närmaste åren
24700:                                                        fortsättningsvis befinna sig i Syd-Norge, där
24701:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      servicen för oljeverksamheten på Nordsjön kom-
24702: följande:                                              mer att ske. När verksamheten breder ut sig tili
24703:    Regeringen har redan för en längre tid genom        Nord-Norge, kan tävlingssituationen antas bli
24704: specialåtgärder och observering främjat före-          förmånligare för företag som i tid lyckats knyta
24705: tagsamheten i Norra Finland. Regeringen använ-         affärsförbindelser med sydnorska företag inom
24706: der i synnerhet sysselsättnings- och regionalpoli-     oljebranschen.
24707: tiska medel för att säkerställa att näringslivet får      I takt med att produktioneo av olja och gas
24708: förutsättningar för en positiv utveckling i landets    inleds och expanderar i Nord-Norge ökar också
24709: norra delar. Statsrådet fattade år 1981 ett prin-      behovet av infrastruktur på området, vilket åter
24710: cipbeslut om vissa åtgärder för tryggande av           troligtvis leder tili en betydligt ökad efterfrågan
24711: Lapplands urveckling. Programmet omfattade 21          på arbetskraft, varor och tjänster. Med tanke
24712: punkter, bl.a. ett beslut om tillsättande av en        härpå är det motiverat att redan i detta skede i
24713: kommission med uppgift att följa oljeletningen         norra Finland förbereda företag tili de ut-
24714: uranför nordnorska kusten och byggandet av den         maningar som den nordnorska oljeverksamheten
24715: utrustning som kanske kommer att behövas för           kommer att innebära. Regeringen och de olika
24716: behandling av oljan, att i sammanhanget utreda         myndigheterna har faktiskt genomfört och intro-
24717: näringslivets möjligheter att i Lappland och även      ducerat vissa åtgärder för att förbättra våra nord-
24718: i landets övriga delar delta i denna verksamhet        liga företags verksamhetsbetingelser och export-
24719: samt att framlägga förslag tili åtgärder tili för-     kapacitet.
24720: bättring av sagda möjligheter. Kommissionen               Finlands Utrikeshandelsförbunds exportom-
24721: beslutade sig i sitt betänkande för att rekommen-      budsmannanät utvidgades i fjol genom placering
24722: dera vissa åtgärder tili utecklande av företagens      av en exportombudsman i Lapplands Iän. Om-
24723: beredskap att ta vara på de samarbets- och             budsmannens uppgift är att ge råd tili och tjäna
24724: exportmöjligheter som den norska oljeverksam-          företagen i sitt Iän i exportfrågor och främja
24725: heten kanske leder tili.                               samarbetet företagen emelian.
24726: 6                                     1984 vp. -- ~ n:o 313
24727: 
24728:    Handels- och industriministeriet har i år i        sionen av den nordnorska oljeverksamheten
24729: samarbete med Stiftelsen för exportutbildning         kanske öppnar. Emedan de erforderliga utveck-
24730: inlett ett projekt för främjande av exportmark-       lings- och främjande åtgärderna i nuskedet kan
24731: nadsföringen inom träbranschen i Lappland. I          finansieras inom ramen för tilibudsstående an-
24732: projektet deltar nio företag som har export elier     slag, anser regeringen det inte vara nödvändigt
24733: planer på expon tili Sverige och 1elier N orge. Det   att i statsförslaget inta ett särskilt anslag för
24734: rör sig om ett första branschprojekt i vårt land      utvecklande och främjande av företags export-
24735: där företagsutbildningen och konsulteringen är        verksamhet i norra Finland.
24736: förknippade med praktiskt arbete i firmor. Det           Enligt lagen den 18.12.1981 om regionalt
24737: hoppas att motsvarande utbildnings- och utveck-       stödjande av transporter (954/81) betalas tran-
24738: lingsverksamhet på projektbas kan fås tili stånd      sportstöd för sådana transporter i Finland som
24739: även inom andra branscher i Lapplands Iän.            börjar inom utvecklingsområdet elier fjärde bas-
24740:    Den av nordkalottkommitten tilisatta olje-         zonens stödområde, om varorna har förädlats
24741: gruppen med representanter från de nordligaste        någonstans på dessa områden. I fråga om järn-
24742: länen i Finland, Sverige och Norge har nyligen        vägs- och lastbilstransporter tili utlandet utgår
24743: givit ett utomstående konsultföretag i uppdrag        transportstöd för inrikes transportsträckor tili
24744: att kartlägga företagens kunnande och resurser        riksgränsen och exporthamnen. För transporter
24745: inom nordkalotten och ge en uppskattning om           med fartyg betalas transportstöd om transporten
24746: deras möjligheter att i framtiden fungera som         börjar från en inom utvecklingsområdet belägen
24747: underleverantörer för oljeindustri. I Finland om-     hamn. Detta stöd, som är avsett att jämna ut de
24748: fattar kartläggningen ett fyrtiotal företag. Arbe-    tiliäggskostnader som föranleds av hamnarnas
24749: tet önskas bli slutfört ännu i år.                    läge i utvecklingsområdet, beror inte på tran-
24750:    I budgetförslaget för nästa år har för förbätt-    sportsträckans längd.
24751: rande av företagens verksamhetsbetingelser och
24752:                                                          En vidare förutsättning för erhåliande av tran-
24753: exportkapacitet i norra Finland intagits ett anslag
24754:                                                       sportstöd för järnvägs- och lastbilstransporter är
24755: för grundande av en under teknologiska utveck-
24756:                                                       att transportsträckan är minst 266 kilometer lång.
24757: lingscentralen sorterande produktutvecklings-         En betydande del av biltransporterna från norra
24758: och marknadsföringsenhet i Rovaniemi.
24759:                                                       Finland tili Nord-Norge faller alitså inom ramen
24760:    För att förbättra sysselsättningen i Lapplands
24761:                                                       för transportstödet tili den del det är fråga om
24762: Iän har statsrådet också beslutat, att handels- och
24763:                                                       transporter i eget land. För transporter tili norra
24764: industriministeriet, Utrikesområdesfonden Ab,
24765:                                                       Sverige beviljas däremot transportstöd i normal-
24766: Lakespo Oy, Lapplands högskola, teknologiska
24767:                                                       fali inte, då transportsträckan inte blir tiliräckligt
24768: utvecklingscentralen och statens tekniska forsk-
24769:                                                       lång.
24770: ningscentral skali vidta ökade åtgärder tili ut-
24771: vecklande av företag. Beslut har också fattats om        Frågan om utvidgning av transportstödet tili
24772: en effektiverad företagarutbildning i Lapplands       att gälla även exporttransporter i en annan stat
24773: Iän. Avsikten är att årligen uppgöra ett före-        inom kalottområdet har dryftats t.ex. inom nor-
24774: tagsutbildningsprogram för hela länet. Finlands       diska samarbetsorgan. Det senaste initiativet tili
24775: Utrikeshandelsförbund utarbetar som bäst i sam-       utredande av saken tog en nordiska ministerrådet
24776: arbete med Utvecklingsområdesfonden Ab en             understälid arbetsgrupp, som undersökte nyttig-
24777: pian, enligt viiken tili norra Finland skulie pro-    görandet av de eventuelia nordnorska olje- och
24778: jektartat avlönas en exportchef som skulie stå tili   gasfynden för utveckling av det nordliga kalott-
24779: cirka fem företags förfogande efter behov och tili    området. Arbetsgruppens förslag har dock inte i
24780: vars kostnader staten skulie bidra under en tid av    praktiken lett tili åtgärder.
24781: tre år.                                                   Då den ovan nämnda utvidgningen av tran-
24782:    Regeringen kommer att även i fortsättningen        sportstödet skulie komma att gälia exporttrans-
24783: noga följa oljeverksamhetens utveckling i Nord-       porter, borde den genomföras som en samnord-
24784: Norge och ge sitt stöd åt åtgärder som syftar tili    isk åtgärd. Då det visat sig att förutsättningar för
24785: förbättring av våra nordliga företags möjligheter     detta saknas, har regeringen inte gjort förslag tili
24786: att tiligodogöra sig de exportutsikter som expan-     en lagändring i saken.
24787: 
24788:     Helsingfors den 27 septem ber 1984
24789: 
24790:                                                                                  Minister jermu Laine
24791:                                                   1984 vp.
24792: 
24793: Kirjallinen kysymys n:o 314
24794: 
24795: 
24796: 
24797: 
24798:                                     Impiö Y-?1·: Maamme pohjoisimpien kuntien sähkön saannm tur-
24799:                                       vaamisesta
24800: 
24801: 
24802:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24803: 
24804:    Suomen pohjoisimpien kuntien alueella kes-           takunnan verkko ole taloudellisesti pienvoimalan
24805: kustelu sähkön saannin turvaamisesta ja sähkön          vaihtoehto siksi, että se edellyttää vuotuista säh-
24806: hinnasta on ollut viime vuosina jatkuvaa. Inarin        kön hinnan subventointia. Oma pienvoimala
24807: kunta on uusinut sopimuksensa Neuvostoliiton            mahdollistaisi jopa sähkön myynnin Ruotsiin.
24808: kanssa. Utsjoella on viritelty keskustelua omasta          Tuontisähkön kriisiaikoja ajatellen pohjoisim-
24809: voimalaitoksesta Tenojoen sivujokeen. Enonte-           mat kunnat ovat täysin sietämättömässä tilantees-
24810: kiöllä on pyritty saamaan Ounasjoen suojelulakia        sa. Suomen valtion vastuu ei voi sallia jatkuvasti
24811: laadittaessa eräs Ounasjoen sivujoki suojelun ul-       vetäytymistä pysyvien ratkaisujen tekemisestä.
24812: kopuolelle, jotta olisi mahdollista rakentaa Nei-       Eräiden poliittisten puolueiden taholla on kasva-
24813: tokaiuiin pienvoimala. Ounasjoen suojelupää-            nut viime aikoina valmius valtakunnan verkon
24814: töksen jälkeenkin on voimakkaana vaatimus               ulottamiseksi pohjoisimpiin kuntiin. Ainakin ko-
24815: poikkeuslain säätäruisestä ennen mainitun voi-          koomuspuolueella on Pohjois-Suomen kehittä-
24816: malan rakentamisen mahdollistamista. Muonion            misohjelmassa tätä koskeva vaatimus. On luon-
24817: kunta hankkii sähkönsä pääasiassa Ruotsista.            nollista ja loogista, että jokin ratkaisu on hyväk-
24818:     Keskustelu pohjoisten kuntien energian saan-        syttävä sen jälkeen kun esimerkiksi Enontekiön
24819: nin turvaamisesta niin, että kansalaiset ovat myös      osalta Ounasjoen suojelulain vuoksi pienvoimala-
24820: Pohjois-Lapissa samanarvoisia muiden suomalais-         hanke on jäänyt toteuttamatta. Poikkeuslain ai-
24821: ten kanssa, jatkuu erityisen vilkkaana äsken edus-      kaansaaminen pienvoimalan rakentamiseksi tulee
24822: kunnassa päätetyn tuontisähkön verotuksen ta-           kohtaamaan eräillä tahoilla varmaan suuria vai-
24823: kia. Sehän koskee kaikkein rankimmin Pohjois-           keuksia.
24824: Lapin kuntia, ellei niiden alueiden sähkölaitoksia         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24825: vapauteta tuontisähköverosta.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24826:     Sähkön saannin turvaaminen ei ole vain tasa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24827: arvokysymys. On esimerkkejä, että sähkökatkos           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24828: pahimmassa tapauksessa on jopa parikymmentä
24829:  tuntia, eikä varavoimaloita ole riittävästi. Yritys-              Aikooko Hallitus ulottaa valtakunnan
24830:  toiminnan piirissä tämä koetaan monien toimin-                 sähköverkon tuontisähkön varassa oleviin
24831:  tojen kehittämisen esteeksi.                                   maamme pohjoisimpiin kuntiin kansa-
24832:     Erityisen merkittäväksi keskustelu on käynyt                laisten saattamiseksi tasa-arvoiseen ase-
24833: Enontekiön kunnassa, joka hankkii sähkön Ruot-                  maan muiden suomalaisten kanssa ener-
24834:                                                                  0         0
24835: 
24836: 
24837: 
24838: 
24839:  sista. Muutaman vuoden kuluttua Enontekiön                     g1an saanmssa,
24840:  asukkaat joutuvat tekemisiin suuren lisälaskun                    ja jos aikoo, mikä on suunniteltu aika-
24841:  bnssa, kun edessä on linjojen uusiminen, mihin                 taulu,
24842:  suomalaisten edellytetään osallistuvan. Eri ener-                 ellei ole aikomusta, niin millä tavalla
24843:  giavaihtoehdoista tehdyt laskelmat osoittavat, et-             Hallitus ratkaisee tuontisähkön varassa
24844:  tä oma pienvoimala on edullisin vaihtoehto.                    olevien kuntien sähkön saannin kriisiti-
24845:  Kunnassa ollaan vakuuttuneita siitäkin, ettei vai-             lanteita silmällä pitäen?
24846: 
24847:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
24848: 
24849:                            Lauri Impiö                               Sakari Valli
24850:                            Riitta Jouppila                           Seppo Pelttari
24851: 
24852:  428400829K
24853: 2                                      1984 vp. -- KJC n:o 314
24854: 
24855: 
24856: 
24857: 
24858:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24859: 
24860:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          keen selvittelyt ovat vasta alustavia, ei kauppa- ja
24861: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           teollisuusministeriö ole toistaiseksi ottanut kan-
24862: olette 14 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-          taa eri vaihtoehtoihin. Mikäli johdon rakentami-
24863: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        nen Norjaan toteutuu, tullaan sen lopullisessa
24864: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         suunnittelussa selvittämään Inarin sähköhuollon
24865: Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          turvaamisen lisäksi myös Utsjoen alueen sähkö-
24866: myksestä n:o 314:                                       huollon pitkän tähtäyksen eri vaihtoehdot. Koska
24867:                                                         Utsjoen Sähköosuuskunnalle tulee jo nykyisin osa
24868:            Aikooko Hallitus ulottaa valtakunnan         sen tarvitsemasta sähköstä Neuvostoliitosta Inarin
24869:         sähköverkon tuontisähkön varassa oleviin        kautta, merkitsee Inarin varatehon varmistami-
24870:         maamme pohjoisimpiin kuntiin kansa-             nen valittavasta vaihtoehdosta riippumatta sa-
24871:         laisten saattamiseksi tasa-arvoiseen ase-       malla myös Utsjoen sähköhuollon varmentumis-
24872:         maan muiden suomalaisten kanssa ener-           ta.
24873:         gian saannissa,
24874:            ja jos aikoo, mikä on suunniteltu aika-          Luoteis-Lapin sähkölaitokset ovat myös käyn-
24875:         taulu,                                          nistämässä selvitystä eri vaihtoehdoista alueidensa
24876:            ellei ole aikomusta, niin millä tavalla      sähköhuollon hoitamiseksi aina seuraavan vuosi-
24877:         Hallitus ratkaisee tuontisähkön varassa         tuhannen puolelle asti. Myös tässä selvityksessä
24878:         olevien kuntien sähkön saannin kriisiti-        tulee eräänä vaihtoehtona olemaan yhteyden ra-
24879:         lanteita silmällä pitäen?                       kentaminen Suomen kantaverkosta. Paikallinen
24880:                                                         sähköhuollon aluetoimikunta tulee aikanaan kä-
24881:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sittelemään selvityksen tuloksia. Kauppa- ja teol-
24882: ti seuraavaa:                                           lisuusministeriö tulee mahdollisesti osaltaan ra-
24883:                                                         hoittamaan tehtävää selvitystä. Lopulliset ratkai-
24884:    Alueellisesta sähköhuollosta, sähkön jakelusta,      sut vaihtoehdon valinnasta voidaan tehdä vasta
24885: eräissä tapauksissa myös tuotannosta sekä sähkö-        selvityksen valmistuttua.
24886: huollon suunnittelusta vastaavat ensisijaisesti säh-
24887:                                                             Kauppa- ja teollisuusministeriö on kuluneina
24888: kölaitokset jakelualueillaan. Tässä tarkoituksessa
24889:                                                         vuosina varsin merkittävästi tukenut sekä Poh-
24890: myös Pohjois- ja Luoteis-Lapin sähkölaitokset
24891:                                                         jois- että Luoteis-Lapin sähkölaitoksia myöntä-
24892: ovat kuluneina vuosina tehneet useita selvityksiä
24893:                                                         m~llä avustuksia laitosten syöttöjohtojen rakenta-
24894: sähköhuoltoosa           kehittämisvaihtoehdoista.
24895:                                                         mtseen.
24896: Kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut rahoitta-
24897: jana mukana useissa selvityksissä. Myös tänä                Kaikki Lapin sähkölaitokset, jotka ostavat säh-
24898: vuonna on tehty tai käynnistymässä uusia selvi-         könsä ulkomailta eivätkä ole yhteydessä Suomen
24899: tyksiä. Inarin kunnan sähkölaitos on teettänyt v.       kantaverkkoon, on hakemuksiensa perusteella va-
24900: 1984 Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:llä selvityk-        pautettu tuontisähkölle määrätystä tasausverosta.
24901: sen eri vaihtoehdoista Inarin kunnan sähkölaitok-           Kauppa- ja teollisuusministeriö on jatkuvasti
24902: sen varatehontarpeen turvaamiseksi. Yhtenä              mukana myös alueellisessa sähköhuollon kehittä-
24903: vaihtoehtona selvityksessä on ollut Suomen kan-         misessä ja tarvittaessa mahdollisuuksiensa mu-
24904: taverkosta rakennettava 110 kV johtoyhteys Saari-       kaan tukee hankkeiden toteuttamista myöntä-
24905: selälle tai Ivaloon. Imatran Voima Oy on alusta-        mällä sähkölaitoksille avustuksia syöttöjohtojen
24906: vasti ehdottanut otettavaksi seuraavaan sähkö-          rakentamiseen siinä määrin kuin eduskunta kul-
24907: huollon runkosuunnitelmaan johdon Porttipah-            loinkin on osoittanut tulo- ja menoarviossa tar-
24908: dasta Ivalon kautta Norjan rajalle. Koska hank-         koitukseen tarvittavia määrärahoja.
24909: 
24910:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
24911: 
24912:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
24913:                                          1984 vp. -       KK n:o 314                                      3
24914: 
24915: 
24916: 
24917: 
24918:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
24919: 
24920:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ivalo tili norska gränsen. Eftersom utredningarna
24921: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             än så länge är preliminära, har handels- och
24922: av den 14 juni 1984 tili vederbörande medlem av           industriministeriet ännu inte tagit ställning till
24923: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift        olika alternativ. Om ledningen tili Norge kom-
24924: av följande av riksdagsman Impiö m.fl. under-             mer att byggas, kommer man i den slutliga
24925: tecknade spörsmål nr 314:                                 planeringen utöver tryggandet av elförsörjningen
24926:                                                           i Enare att utreda de olika alternativen för
24927:            Har Regeringen för avsikt att bygga ut         elförsörjningen i Utsjoki på lång sikt. Eftersom
24928:         rikets elnät tili vårt lands nordligaste          Utsjoki elandelslag redan nu får en del av
24929:         kommuner, som är beroende av importe-             elektriciteten över Enare från Sovjetunionen, in-
24930:         rad ei, för att ge kommunernas invånare           nebär säkrandet av reserveffekten i Enare obe-
24931:         likadana möjligheter att få energi som            roende av vilket alternativ man väljer även säkra-
24932:         övriga medborgare i Finland har,                  re elförsörjning i Utsjoki.
24933:            och om så är fallet, vad är den tilltänk-
24934:         ta tidsplanen,                                       Elverken i nordvästra Finland hålier också på
24935:            och finns inte sådan avsikt, hur tänker        att starta en utredning om olika alternativ för
24936:         Regeringen lösa frågan om tillgången tili         tryggandet av elförsörjningen i sina områden
24937:         elektricitet i de kommuner som är be-             ända fram tili nästa årtusen. Även denna ut-
24938:         roende av importerad ei med tanke på              redning kommer att ta upp byggandet av förbin-
24939:         krissituationer?                                  delse från Finlands stamnät som ett alternativ.
24940:                                                           Den lokala regionkommissionen för elförsörjning
24941:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra         kommer att i sinom tid behandla resultaten av
24942: följande:                                                 utredningen. Handels- och industriministeriet
24943:                                                           kommer eventuelit att delta i finansieringen av
24944:    Det är i första hand elverken som i sina               utredningen. Det slutliga avgörandet om vilket
24945: distributionsområden svarar för den regionala             alternativ man stannar för kan fattas först sedan
24946: elförsörjningen, eldistributionen och i vissa fali        utredningen blivit färdig.
24947: även för produktioneo och planeringen av elför-
24948:                                                              Handels- och industriministeriet har under
24949: sörjningen. I detta syfte har även elverken i norra
24950:                                                           senare år mycket betydligt stött elverken såväl i
24951: och nordvästra Finland under serare år företagit
24952:                                                           norra som nordvästra Finland genom att bevilja
24953: flera utredningar angående alternativa utveck-
24954:                                                           bidrag för byggandet av verkens matarledningar.
24955: lingsmöjligheter för elförsörjningen. Handels-
24956: och industriministeriet har medverkat som finan-             Alla de elverk i Lappland som köper elektrici-
24957: siär i flera utredningar. Nya utredningar har             teten utomlands och som inte är anslutna till
24958: gjorts eller hålier på att startas även i år. Elverket    Finlands stamnät har på grund av sina ansök-
24959: i Enare kommun har år 1984 låtit Finlands                 ningar befriats från utjämningsskatt på importe-
24960: Elverksförening rf. göra en utredning av olika            rad el.
24961: alternativ för att trygga behovet av reserveffekt            Handels- och industriministeriet medverkar
24962: hos elverket i Enare kormun. Ett alternativ i             hela tiden också för utvecklandet av den regiona-
24963: utredningen har utgjort byggandet av en ledning           la elförsörjningen och stöder vid behov i mån av
24964: på 110 kV från Finlands stamnät tili Saariselkä           möjlighet genomförande av projekt genom att
24965: eller Ivalo. Imatran Voima Oy har föreslagit att i        bevilja elverken bidrag för byggande av matar-
24966: nästa stamplan för elförsörjningen skali medtas           ledningar inom ramen för de anslag som riks-
24967: byggandet av en ledning från Porttipahta över             dagen i statsförslaget anvisat för ändamålet.
24968: 
24969:      Helsingfors den 18 september 1984
24970: 
24971:                                                          Handels- och industriminister Seppo Lindblom
24972:                                                 1984 vp.
24973: 
24974: Kirjallinen kysymys n:o 315
24975: 
24976: 
24977: 
24978: 
24979:                                    Manninen ym.: Työttömyyden vähentämisestä työn jakamisen avul-
24980:                                      la ja kansalaisloman järjestämisestä
24981: 
24982: 
24983:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24984: 
24985:    Koneistumisen ja automaation myötä ihmis-             Joukkotyöttömyyden vähentämisessä on eräänä
24986: työn osuus aineellisessa tuotannossa vähenee jat-     varteen otettavana vaihtoehtona olemassa olevan
24987: kuvasti. Huolimatta siitä, että maahamme on           työn jakaminen uudelleen. Tämä voidaan toteut-
24988: viiden viimeisen vuoden aikana kyetty luomaan         taa yhdistämällä se ihmisten omiin itsensä kehit-
24989: lähes 200 000 uutta työpaikkaa, on suhteellinen       tämisen ja luovuuden toteuttamisen tarpeisiin.
24990: työttömyys edelleen pysynyt työvoiman tarjonnan       Tämä edellyttäisi kuitenkin lähtemistä ajatukses-
24991: lisääntymisestä johtuen korkeana. Erityisen vaka-     ta, että talouden tuloksista on päästävä osalliseksi
24992: vana voidaan pitää nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö-     myös niiden, jotka itse eivät voi osallistua tuotan-
24993: myyttä. Kun siinyminen työelämään pitkittynei-        toprosessiin. Tämä olisi oikeudenmukaista jo sik-
24994: den opiskeluaikojen ym. seikkojen vuoksi ajoit-       sikin, ettei automatisoituva talous kykene käyttä-
24995: tuu entistä myöhäisempään ajankohtaan, nuore-         mään hyväkseen kaikkien kansalaisten työpanos-
24996: na työnhakijana voidaan pitää alle 30-vuotiasta       ta.
24997: henkilöä. Tällaisia työttömiä maassamme oli ku-          Työajan lyhentämistä on yleisesti pidetty erää-
24998: luvan vuoden huhtikuussa n. 54 300. Työttö-           nä tapana jakaa työtä uudelleen. Vaihtoehtoina
24999: mien määrää laskettaessa unohdetaan lisäksi           ovat olleet esillä mm. päivittäisen, viikoittaisen ja
25000: usein ne ihmiset - työttömän lähiomaiset ja           elinikäisen työajan lyhentäminen. Useimpien
25001: yleensä lähiympäristö - jotka välillisesti joutuvat   työajan lyhentämismuotojen työllistävästä vaiku-
25002: kärsimään työttömyydestä ja sen vaikutuksista.        tuksesta ei ole oltu vakuuttuneita. Niiden on
25003: Tällaisia henkilöitä voidaan katsoa Suomessa          katsottu mahdollisesti johtavan ainoastaan työ-
25004: 1980-luvun alun työttömyyslukujen perusteella         tahdin kiristymiseen ilman, että työntekijämäärä
25005: olleen ainakin 600 000-700 000. Huolimatta            yrityksissä sanottavasti kasvaisi.
25006: siitä, että suhteellisen laaja joukkotyöttömyys
25007:                                                          Päivittäisen ja viikoittaisen työajan lyhentämi-
25008: näyttää tulleen maahamme jäädäkseen, siihen ei
25009: tule alistua. Työttömyyttä ei tule nähdä luon-        sen vaihtoehtona voisi olla julkisuudessa niin
25010: nonlakina, jota ei poliittisin päätöksin voitaisi     ikään esitetty puolen vuoden kansalaisloma jokai-
25011: vähentää ratkaisevastikin. Koska lainsäädäntöä        selle työikäiselle Suomen kansalaiselle kerran
25012: voidaan pitää yhteiskunnallisen suunnittelun ja       kymmenessä vuodessa. Kun työikäistä väestöä
25013: ohjauksen pääasiallisimpana keinona, on myös          Suomessa oli v. 1981 noin 3,3 miljoonaa henkeä,
25014: työttömyyttä helpottavat toimet tarkoituksenmu-       tämä tietäisi kansalaislomaa 330 000 henkilölle
25015: kaista toteuttaa laki- ja asetustasoisina.            vuosittain; samanaikaisesti oikeuttaan käyttäisi
25016:                                                       165 000 henkilöä. Jälkimmäinen luku vastaa jok-
25017:    Työttömyyden vähentämisessä ei tule koko-          seenkin tarkalleen työttömien määrää 1980-luvun
25018: naan luopua jo perinteisistä työllistämiskeinoista.   alun Suomessa. Mukaan olisi otettava myös omaa
25019: Näiden lisäksi tarvitaan kokonaan uusia, ennen        työtään tekevät, esim. maanviljelijät ja yrittäjät.
25020: kokeilemattomia työllisyyden hoitomuotoja. Pe-           Kun henkilö on poissa työpaikaltaan puoli
25021: rinteisen palkkatyön tilalle on luotava uusi työn     vuotta, on tästä aiheutuvaa työvoiman vähennys-
25022: käsite. Työksi on katsottava esimerkiksi kotona       tä vaikea korvata muuten kuin palkkaamalla
25023: tehtävä hoitotyö ja luova kultttiuritoiminta. Uu-     sijainen. Tämä olisi siis käyttökelpoinen ja var-
25024: sia työn ja toiminnan mahdollisuuksia on etsittä-     mempi tapa yhtenä elinikäisen työajan lyhentä-
25025: vä varsinkin luonnon hoidon, sosiaalisten palve-      misen muotona kuin tähän asti yleisessä keskus-
25026: lujen ja henkisen toiminnan, erityisesti tieteen ja   telussa esiin tulleet työajan lyhentämisen muo-
25027: taiteen aloilta.                                      dot. Mikään ei estäisi ottamasta järjestelmää
25028: 
25029: 4284009117
25030: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 315
25031: 
25032: käyttöön myös suppeampana, jolloin vuosittain        sivat siedettäviksi. Säästöä nykyisiin menoihin
25033: kansalaislomaa saavien työntekijöiden määrä voisi    verrattuna syntyisi sitä paitsi myös mm. työttö-
25034: vastata esimerkiksi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö-   myyskorvauksissa ja -avustuksissa, opintolainoissa
25035: mien m~ärää.                                         ja -rahoissa sekä huoltoavuissa. Ennen muuta
25036:    Kansalaislomalle siirtyminen olisi vapaaehtois-   yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus lisääntyisi
25037: ta. Tämän ajan voisi oman halunsa mukaisesti         ja kansalaisten jakaantuminen kahteen eriarvoi-
25038: käyttää esimerkiksi opiskeluun, kansalaistoimin-     seen ryhmään, työllisiin ja työttömiin, poistuisi.
25039: taan, lepoon, uusiutumiseen, kotitaloustyöhön,       Tämä edellyttäisi tietenkin sijaistyötä tekevien
25040: metsästykseen ja kalastukseen jne. Järjestelmä       aseman järjestämistä työpaikanvaihdosten yhtey-
25041: tarjoaisi kansalaisille mahdollisuuden uusiutua ja   dessä ja tarvittavien sosiaalisten etuuksien kerään-
25042: soveltuisi erittäin hyvin jatkuvan koulutuksen       tymistä yhtäläisesti jatkuvaluonteista työtä teke-
25043: yhteiskuntaan.                                       vien kanssa.
25044:    Toimeentulo puolen vuoden kansalaisloman             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25045: aikana voisi olla vähimmäistoimeentulon kattava.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25046: Niinpä työntekijälle maksettava korvaus voisi olla   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25047: esimerkiksi keskimääräisen työttömyyskorvauksen      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25048: suuruinen. Korvauksen suuruus olisi kaikille sa-
25049: ma; kun palkkaeroja ansiotyössä voidaan perus-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25050: tella ammatin raskaudella, ammattitaidolla tai               ryhtyä työttömyyden vähentämiseksi työn
25051: koulutuksen pituudella, vastaavia perusteita ei              jakamisen avulla ja vähintään puolen
25052: kansalaisloman aikaisen korvauksen erilaisiin ta-            vuoden kansalaisloman turvaamiseksi jo-
25053: soihin olisi. Tällä mitoituksella yhteiskunnalle             kaiselle työikäiselle Suomen kansalaiselle
25054: koituvat kustannukset järjestelmästä muodostui-              kerran kymmenessä vuodessa?
25055: 
25056:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
25057: 
25058:          Mauno Manninen                 Väinö Raudaskoski               Taisto Tähkämaa
25059:         Einari Nieminen                 Sirkka-Liisa Anttila            Hannu Kemppainen
25060:         Pentti Poutanen                 Niilo Koskenniemi               Kalevi Mattila
25061:         Riitta Uosukainen               Riitta Jouppila                 Aapo Saari
25062:         Pirjo Rusanen                   Jukka Vihriälä                  Reino Karpola
25063:         Aarno von Bell                  Veikko Vennamo                  Reino Jyrkilä
25064:         Helvi Koskinen                  Kalle Könkkölä                  Reino Paasilinna
25065:         Urho Pohto                      Katri-Helena Eskelinen          Mikko Jokela
25066:         Paavo Vesterinen                Olavi Martikainen               Kerttu Törnqvist
25067:         Heimo Linna                     Timo Laaksonen                  Pentti Skön
25068:         Esko Almgren                    Lauha Männistö                  Pentti Lahti-Nuuttila
25069:         Heikki Kokko                    Esko-] uhani Tennilä            Kalevi Kivistö
25070:         Mats Nyby                       Seppo Pelttari                  Esko Aho
25071:         Matti Kautto                    Håkan Malm                      Ensio Laine
25072:         Sakari Knuuttila                Osmo Vepsäläinen                Aino Pohjanoksa
25073:         ]. Juhani Kortesalmi            Georg C. Ehrnrooth              Hannu Tenhiälä
25074:         Juhani Tuomaala                 Mauri Pekkarinen                Vieno Eklund
25075:         Ilkka Kanerva                   Juhani Alaranta                 Tytti Isohookana-Asunmaa
25076:         Pirkko Ikonen                   Timo Kietäväinen                Impi Muroma
25077:         Elisabeth Rehn                  Tapio Holvitie                  Jouni ]. Särkijärvi
25078:         Mikko Kuoppa                    Hannele Pokka                   Lea Sutinen
25079:         Reijo Enävaara                  Matti Louekoski                 Liisa Arranz
25080:         Lea Mäkipää                     Ville Komsi                     Matti Maijala
25081:         Marjatta Väänänen               Anssi Joutsenlahti              Tuula Paavilainen
25082:         Timo Roos                       ] orma Rantanen                 Boris Renlund
25083:         Liisa Kulhia                    Martti Ratu                     Anna-Liisa Piipari
25084:         Saara-Maria Paakkinen           Liisa Jaakonsaari               Jouko Skinnari
25085:                             1984 vp. -- KJ( n:o 315                             3
25086: 
25087: Vappu Säilynoja               Paula Eenilä            Jouko Tuovinen
25088: Sten Söderström               Pentti Liedes           Irma Rosnell
25089: Marjatta Stenius-Kaukonen     Maija Rajantie          Antti Kalliomäki
25090: Seppo Toiviainen              Esko Helle              Sakari Valli
25091: Juho Koivisto                 Lea Kärhä               Eeva Turunen
25092: Ole Wasz-Höckert              Tauno Valo              Marja-Liisa Tykkyläinen
25093: Mikko Vainio                  Eva-Riitta Siitonen     Reijo Lindroos
25094: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 315
25095: 
25096: 
25097: 
25098: 
25099:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25100: 
25101:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Julkisen vallan päävastuu tyoapn lyhentämi-
25102: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sessä on elinikäisen työajan osalla. Näin ollen
25103: olette 14 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-        eläkkeelle pääsyn helpottaminen, koulutustoi-
25104: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      menpiteet ja niihin liittyvät lomat ja vapaat
25105: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       voidaan parhaiten toteuttaa julkisen vallan aloit-
25106: Mauno Mannisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-       teesta, onhan ne pääsääntöisesti rahoitettava ve-
25107: ta kysymyksestä n:o 315:                              rovarom.
25108:                                                          Työaikakomitean mtetmnosta antamassaan
25109:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lausunnossa työvoimaministeriö on ottanut
25110:        ryhtyä työttömyyden vähentämiseksi työn        myönteisen kannan mm. opintovapaa- ja sapatti-
25111:        jakamisen avulla ja vähintään puolen           vuosijärjestelmän kehittämiseen. Ne ovat työvoi-
25112:        vuoden kansalaisloman turvaamiseksi jo-        mapoliittisesti kannatettavia työajan lyhentämi-
25113:        kaiselle työikäiselle Suomen kansalaiselle     sen muotoja. Sapattivuosijärjestelmän voidaan
25114:        kerran kymmenessä vuodessa?                    katsoa rinnastuvan kyselyssä mainittuun kansa-
25115:                                                       laislomaan.
25116:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Ajoittaisen irrottautumisen työelämästä liit-
25117: ti seuraavaa:                                         täen siihen mahdollisesti opiskelua ja muuta
25118:                                                       itsensä kehittämistä voidaan arvioida vaikuttavan
25119:    Työvoimaministeriö on ottanut selvän kannan        myönteisesti yksilön työn tuottavuuteen ja ylei-
25120: työajan lyhentämisen puolesta. Työaikakomitea         sesti työvoiman kysyntään sijaistarpeen kasvun
25121: 1980:n mietinnössä esitettyjen selvitysten sekä       kautta. Kansalaisloma vähentäisi työvoiman tar-
25122: tuoreiden kansainvälisten tutkimusten perusteel-      jontaa ja siten nettovaikutus olisi merkittävästi
25123: la voidaan arvioida, että hyvin monilla työajan       työttömyyttä vähentävä.
25124: lyhentämisen muodoilla on työvoiman kysyntää             Kansalaisloman laajamittaisen toteuttamisen
25125: lisäävä vaikutus ja useilla vielä nettovaikutuksena   suurin ongelma on sen aiheuttama kustannus.
25126: työttömyyttä vähentävää vaikutusta. Tällöin työ-      Kysymyksessä mainitulla tavalla ja laajuudessa
25127: ajan vuositasolla lyhentämisen kustannusvaiku-        toteutettuna se maksaisi yli kolme miljardia
25128: tusten tulee kuitenkin pysyä tuottavuuden kas-        markkaa verovaroja vuodessa. Tosin samalla voi-
25129: vun rajoissa yhdessä palkankorotusten kanssa.         daan arvioida, että joitakin satoja miljoonia
25130:    Työvoimaministeriön käsityksen mukaan vuo-         markkoja säästyisi työttömyyskorvauksina ja mui-
25131: sityöaikaa, siis lomia, viikkotyöaikaa sekä päivit-   na menoma.
25132: täistä työaikaa koskevasta lyhentämisestä tulee          Kustannuksissa säästäminen tinkimällä loman
25133: sopia työehtosopimusten yhteydessä. Näin on           ajalta maksettavasta korvauksesta, kuten kysyjät
25134: tehtykin viime kierroksella, jonka tuloksena          jo lienevät tehneetkin sitoessaan sen suuruuden
25135: useimpien työntekijäryhmien vuosityöaikaa tulta-      keskimääräiseen työttömyyskorvaukseen, johtaa
25136: neen lyhentämään vuoden 1986 alussa 16-32             luultavasti kansalaisloman käytön olennaiseen su-
25137: tuntia.                                               pistumiseen. Käyttäjät saattaisivat löytyä lähinnä
25138:    Sopimus ei vie Suomea kansainvälisen kehityk-      parhaiten koulutetusta ja toimeentulonsa jo tur-
25139: sen eturiviin, sillä useissa maissa työaikaa on jo    vanneesta kansalaisryhmästä. Käyttäjien määrän
25140: lyhennetty enemmän. Belgiassa tehdään 36-38           supistuminen ja suuntautuminen veisivät pohjaa
25141: tunnin työviikkoa, Australiassa 38 tuntia viikos-     toimenpiteen työllisyysvaikutuksilta.
25142: sa, Ranskassa edetään kohti 35-tuntista työviik-         Työvoimaministeriön käsityksen mukaan työai-
25143: koa 39-tuntisen työviikon tasolla. Varsin ratkaise-   kaa tulee lyhentää aivan lähivuosina tuntuvasti
25144: vana voitaneen pitää Saksan Liittotasavallassa        monin eri tavoin, joista kansalaisloma voisi olla
25145: tänä vuonna tehtyjä sopimuksia, jotka merkitse-       paikallisen opintovapaan muodossa mukana yh-
25146: vät 38,5 tunnin työviikkoon siirtymistä maan          tenä muotona. Muita ajankohtaisia muotoja voi-
25147: avainteollisuudessa.                                  sivat olla joustavan eläkkeellesiirtymisen mahdol-
25148:                                          1984 vp. -      KK n:o 315                                     5
25149: 
25150: listaminen, sekä vuoden 1986 alusta toteutetta-            Edellä sanottuun viitaten hallitus on antanut
25151: vaksi tarpeellinen ylitöiden rajoittaminen puo-          valtion tulo- ja menoarvion mukaisesti eduskun-
25152: leen nykyisestä. Työvoimaministeriö pitää oike-          nalle esityksen perhepoliittisen työsuhdeturvan
25153: ansuuntaisena kehitystä, joka työehtosopimusrin-         kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi, joka
25154: tamalla on alkanut, ja toivoo sen jatkuvan.              mm. mahdollistaisi työntekijälle oikeuden saada
25155:                                                          hoitovapaata siihen saakka kun lapsi täyttää kol-
25156:    Työajan lyhentämisen monimuotoisuus on tär-           me vuotta viimeistään vuonna 1990. Samoin
25157: keää siksi, että eri kansalaisryhmillä ja yksityisillä   eduskunnalle annetaan tarvittavat lakiesitykset
25158: ihmisillä on suuresti toisistaan poikkeavia tarpei-      vuoden 1986 alusta asteittain toteutettavasta uu-
25159: ta työajan lyhentämisen suhteen. Ne on mahdol-           distuksesta, joka mahdollistaa joustavaan elä-
25160: lista ja järkevää ottaa huomioon. Myös tuotanto-         keikään siirtymisen.
25161: elämän häiriötön sujuminen voidaan parhaiten               Työvoimaministeriö on esittänyt työryhmän
25162: turvata joustavilla ja monipuolisilla järjestelyillä     asettamista valmistelemaan ylitöiden rajoittamis-
25163: pikemminkin kuin toteuttamalla yksi jäykkä ly-           ta samalla kun vuosityöaikaa tullaan lyhentä-
25164: hentämisratkaisu.                                        mään vuonna 1986.
25165: 
25166:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1984
25167: 
25168:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
25169: 6                                        1984 vp. -- KJC n:o 315
25170: 
25171: 
25172: 
25173: 
25174:                                   Till Riksdagens Herr Talman
25175: 
25176:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             republiken Tyskland och som innebär en över-
25177: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            gång till 38,5 timmarsveckan i landets i nyckel-
25178: av den 14 juni 1984 till vederbörande medlem av          position varande industri.
25179: statsrådet för besvarande översänt avskrift av              Den offentliga maktens huvudansvar för ar-
25180: följande av riksdagsman Mauno Manninen m.fl.             betstidsförkortningen gäller den livslånga arbets-
25181: ställda skriftliga spörsmål nr 315:                      tiden. Lättare pensioneringssystem, utbildnings-
25182:                                                          åtgärder samt semesterar och ledigheter i sam-
25183:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         band med dem kan alltså bäst genomföras på
25184:         i syfte att minska arbetslösheten genom          den offentliga maktens initiativ, eftersom de i
25185:         arbetsdelning och trygga varje finsk med-        regel bör finansieras med skattemedel.
25186:         borgare i arbetsför ålder minst ett halvt
25187:                                                             I sitt utlåtande om arbetstidskommittens be-
25188:         års medborgarsemester en gång vart tion-
25189:         de år?                                           tänkande har arbetskraftsministeriet inragit en
25190:                                                          positiv ståndpunkt bl.a. till utvecklandet av stu-
25191:                                                          dieledighets- och sabbatsårssystemet. De är ur
25192:   Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-           arbetskraftspolitisk synpunkt rekommenderbara
25193: samt följande:                                           arbetstidsförkortningsformer. Sab batsårssystemet
25194:     Arbetskraftsministeriet ställer sig klart positivt   kan anses vara jämförbart med den i spörsmålet
25195: till en förkortning av arbetstiden. På basis av de       nämnda medborgarsemestern.
25196: utredningar som refereras i betänkandet av Ar-              En temporär frigörelse från arbetslivet evenru-
25197: betstidskommitten 1980 och i färska inrernatio-          ellt i kombination med studier eller annat själv-
25198: nella undersökningar kan man beräkna, att                utvecklande kan antas ha en positiv inverkan på
25199: många av de olika arbetstidsförkortningsformer-          individens arbetsproduktivitet och allmänt på
25200: na har en arbetskraftsefterfrågeökande effekt och        arbetskraftsefterfrågan genom ökat behov av vi-
25201: att flera dessutom som nettoeffekt har en viss           karier. Medborgarsemestern skulle minska arbets-
25202: arbetslöshetsminskande verkan. Härvid bör dock           kraftsutbudet och därigenom som nettoeffekt
25203: kostnadseffekterna av arbetstidsförkortningen på         markant reducera arbetslösheten.
25204: årsnivån hålla sig inom gränserna för produktivi-           Det största problemet med att i större omfatt-
25205: tetsökningen tillsammans med löneförhöjningar-           ning genomföra medborgarsemestern är de kost-
25206: na.                                                      nader detta medför. Medborgarsemestern, om
25207:    Enligt arbetskraftsministeriets åsikt bör man i       den genomförs på det sätt och i den omfattning
25208: samband med kollektivavtalsförhandlingar kom-            som avses i spörsmålet, skulle kosta över tre
25209: ma överens om en förkortning av den årliga               miljarder mark i skattemedel per år. Man kan
25210: arbetstiden, dvs. semestrar, veckoarbetstiden och        visserligen samtidigt räkna med några hundra
25211: den dagliga arbetstiden. Så har man också gjort          miljoner marks inbesparingar i form av arbetslös-
25212: under förra förhandlingsronden, som resulterade          hetsersättningar och andra utgifter.
25213: i att de flesta arbetstagargruppers årliga arbetstid        Att spara in kostnader genom att pruta på den
25214: torde förkortas med 16--32 timmar i början av år         ersättning som betalas för semestertiden, såsom
25215: 1986.                                                    spörsmålsställarna redan torde ha gjort då de
25216:    Överenskommelsen ger dock inte Finland en             bundit dess storlek vid den genomsnittliga ar-
25217: topplacering i den inrernationella utvecklingen,         betslöshetsersättningen, leder troligen till en vä-
25218: för i de flesta Iänder har man redan gått längre i       sentligt minskad användning av medborgarse-
25219: fråga om arbetstidsförkortningar. Belgien har            mestern. Användarna skulle kunna finnas främst
25220: 36--38 timmars arbetsvecka, Australien 38 tim-           bland den medborgargrupp som är bäst utbildad
25221: mars vecka och i Frankrike går man från den              och som redan har tryggad utkomst. Minskat
25222: nuvarande 39-timmarsnivån fram mot en arbets-            anral av och en viss inriktning hos användarna
25223: vecka på 35 timmar. Rätt avgörande torde man             skulle minska något på åtgärdens sysselsättnings-
25224: kunna anse de avtal som i år träffats i Förbunds-        effekter.
25225:                                        1984 vp. -     KK n:o 315                                          7
25226: 
25227:    Enligt arbetskraftsministeriets uppfattning bör    bla och mångsidiga arrangemang än genom ett
25228: arbetstiden inom den aUra närmaste framtiden          enda styvt förkortningsalternativ.
25229: förkortas på många olika sätt, av vilka medbor-
25230:                                                          Med hänvisning till det ovan anförda har
25231: garsemester i form av studieledighet med lön
25232:                                                       regeringen i enlighet med statsförslaget avgett
25233: kunde vara en form. Som andra aktuella former
25234:                                                       riksdagen en proposition med förslag tilllagstift-
25235: kunde komma i fråga möjliggörande av en flexi-
25236:                                                       ning angående utveckling av den familjepolitiska
25237: bel pensionering samt en begränsning av över-
25238:                                                       anställningstryggheten, som skulle bl.a. ge ar-
25239: tidsarbete till hälften av det nuvarande, som
25240:                                                       betstagaren rätt att senast år 1990 erhålla vårdle-
25241: anses behöva genomföras från och med början av
25242:                                                       dighet till dess barnet fyller tre år. På samma sätt
25243: år 1986. Arbetskraftsministeriet anser att den
25244:                                                       kommer riksdagen att avges behövliga lagförslag
25245: utveckling som inletts på kollektivavtalsfronten
25246:                                                       om en reform som är avsedd att genomföras
25247: går i rätt riktning och hoppas att den fortsätter.
25248:                                                       stegvis fr.o.m. början av år 1986 och som möjlig-
25249:    Arbetstidsförkortningens mångformighet är
25250:                                                       gör en övergång till systemet med flexibel pen-
25251: mycket viktigt därför, att olika medborgargrup-
25252:                                                       sionsålder.
25253: per och enskilda människor har mycket avvikan-
25254: de behov när det gäller förkortning av arbetsti-         Arbetskraftsministeriet har föreslagit tillsättan-
25255: den. Det är möjligt och också förnuftigt att          de av en arbetsgrupp för att förbereda en be-
25256: beakta dem. Också det att produktionsiivet fung-      gränsning av övertidsarbete samtidigt som den
25257: erar friktionsfritt kan hellre tryggas genom flexi-   årliga arbetstiden kommer att förkortas år 1986.
25258: 
25259:      Helsingfors den 12 oktober 1984
25260: 
25261:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
25262:                                                  1984 vp.
25263: 
25264: Kirjallinen kysymys n:o 316
25265: 
25266: 
25267: 
25268: 
25269:                                    Pohjanoksa: Opetusministeriön opettajankoulutustoimiston lak-
25270:                                      kauttamisesta
25271: 
25272: 
25273:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25274: 
25275:   Hallituksen esitys II lisäbudjetiksi sisältää tie-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25276: don opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosas-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25277: ton organisaation kehittämisestä niin, että
25278: 1.8.1984 lukien osasto jakautuisi kolmeen toi-                   Miksi Hallitus valmistelee opetusminis-
25279: mistoon, korkeakoulujen hallintotoimistoon,                   teriön organisaatiomuutosta ja miksi
25280: opintotoimistoon sekä tiedetoimistoon. Nykyisis-              muutosta pidetään niin kiireellisenä, että
25281: tä toimistoista lakkautettaisiin opettajankoulu-              sitä ehdotetaan lisämenoarvion yhteydes-
25282: tustoimisto ja suunnittelu- ja tutkimustoimisto.              sä, sekä
25283: Niiden tehtävät siirrettäisiin pääasiassa korkea-
25284: koulujen hallintotoimistolle ja opintoasiaintoi-                 miten Hallitus aikoo turvata lakkautet-
25285: mistolle.                                                     tavan opettajankoulutustoimiston asioi-
25286:                                                               den hoitamisen tulevaisuudessa niin, et-
25287:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             tei se aiheuta haittaa opettajankoulutuk-
25288: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               sen kehittymiselle maassamme?
25289: 
25290:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
25291: 
25292:                                             Aino Pohjanoksa
25293: 
25294: 
25295: 
25296: 
25297: 4284008187
25298: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 316
25299: 
25300: 
25301: 
25302: 
25303:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25304: 
25305:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viisi toimistoa. Vuonna 1974 perustettiin kuudes
25306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toimisto, opettajankoulutustoimisto. Vuoden
25307: olette kirjeellänne 14 päivänä kesäkuuta 1984         1980 alussa järjestettiin ministeriön rakennusasi-
25308: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       ain hallinto uudelleen siten, että yleiselle osastol-
25309: vastattavaksi kansanedustaja Pohjanoksan teke-        le perustettiin rakennusasiaintoimisto ja samalla
25310: män kirjallisen kysymyksen n:o 316:                   korkeakoulu- ja tiedeosaston rakennusasiaintoi-
25311:                                                       misto lakkautettiin.
25312:           Miksi Hallitus valmistelee opetusminis-         Korkeakoulu- ja tiedeosastolla on siis tällä
25313:        teriön organisaatiomuutosta ja miksi
25314:                                                       hetkellä viisi toimistoa, jotka ovat: korkeakou-
25315:        muutosta pidetään niin kiireellisenä, että
25316:                                                       lujen hallintotoimisto, korkeakoulujen opintotoi-
25317:        sitä ehdotetaan lisämenoarvion yhteydes-
25318:                                                       misto, opettajankoulutustoimisto, tiedetoimisto
25319:        sä, sekä                                       ja suunnittelu- ja tutkimustoimisto. Lisäksi osas-
25320:           miten Hallitus aikoo turvata lakkautet-     tolla työskentelee muutama osastopäällikön alai-
25321:        tavan opettajankoulutustoimiston asioi-        nen, toimistoihin kuulumaton virkamies.
25322:        den hoitamisen tulevaisuudessa niin, et-
25323:                                                          Kuten edellä olevasta on käynyt ilmi, on
25324:        tei se aiheuta haittaa opettajankoulutuk-
25325:                                                       korkeakoulu- ja tiedeosaston toimistojakoa muu-
25326:        sen kehittymiselle maassamme?
25327:                                                       tettu monta kertaa. Uusia toimistoja on osastoon
25328:                                                       perustettu yleensä osaston toiminnan painopis-
25329:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      teen muutosten edellyttämällä tavalla. Korkea-
25330: ti seuraavaa:                                         koulu- ja tiedeosaston organisaation ongelmana
25331:    Opetusministeriön nykyinen organisaatio pe-        on viime vuosina ollut, että osasto on jaettuna
25332: rustuu oleellisilta osin vuonna 1966 tehtyyn orga-    liian moneen toimistoon. Tällöin toimistojen
25333: nisaatiomuutokseen. Tuolloin järjestettiin ope-       välinen työnjako aiheuttaa eräissä tapauksissa
25334: tusministeriön organisaatio osastojaon pohjalle.      ongelmia. Jako useaan toimistoon vaikeuttaa
25335: Kun opetusministeriön hallinnonala ja sen kehit-      myös tiedon kulkua ja usealle toimistolle kuulu-
25336: tämistarpeet ovat vuoden 1966 jälkeen monin           vien asioiden joustavaa valmistelua.
25337: tavoin muuttuneet, on myös ministeriön organi-           Organisaatiomuutoksen sisältönä on se, että
25338: saatioon jouduttu tekemään useita muutoksia.          opettajankoulutustoimisto, suunnittelu- ja tutki-
25339: On selvää, että myös valtionhallinnon organisaa-      mustoimisto ja korkeakoulujen opintotoimisto
25340: tion tulee kehittyä muuttuvien kehittämistarpei-      lakkautettaisiin ja näiden tehtävät annettaisiin
25341: den mukaisesti.                                       pääasiassa korkeakoulujen hallintotoimistolle ja
25342:    Kun opetusministeriössä on valmisteltu minis-      perustettavalle uudelle opintoasiaintoimistolle.
25343: teriön organisaation kehittämistä, on tässä vai-      Suunnittelutoiminnan koordinointia ja eräitä
25344: heessa päädytty siihen, että korkeakoulu- ja tie-     määräaikaisia suunnittelutehtäviä varten olisi
25345: deosaston organisaation kehittäminen on kiireel-      osastossa osastopäällikön alainen suunnitteluryh-
25346: lisintä. Korkeakoulu- ja tiedeosasto perustettiin     mä. Ehdotetun uuden toimistojaon etuna olisi
25347: samalla kun opetusministeriö vuonna 1966 orga-        se, että toimistojako vastaisi osastomme toimin-
25348: nisoitiin uudelleen. Tuolloin korkeakoulu- ja         nallisia kokonaisuuksia: korkeakouluopetusta,
25349: tiedeosasto jakautui kahteen toimistoon, korkea-      tieteellistä tutkimusta ja korkeakoulujen hallin-
25350: koulutoimistoon ja tiedetoimistoon. Vuonna            toa. Vähentämällä toimistojen lukumäärää voi-
25351: 1972 korkeakoulu- ja tiedeosasto jaettiin neljään     taisiin uusista toimistoista saada henkilölukumää-
25352: toimistoon, jotka olivat: korkeakoulutoimisto,        rältään nykyistä voimakkaampia yksiköitä.
25353: tiedetoimisto, suunnittelu- ja tutkimustoimisto          Monien opetusministeriön korkeakoulu- ja tie-
25354: ja rakennusasiaintoimisto. Vuonna 1973 jaettiin       deosaston valmisteltavina olevien asioiden kiireei-
25355: korkeakoulutoimisto kahdeksi toimistoksi, kor-        lisyys ja laajakantoisuus edellyttää, että osaston
25356: keakoulujen hallintotoimistoksi ja korkeakou-         organisaatio mahdollisimman pian saadaan vas-
25357: lujen opintotoimistoksi. Tällöin osastossa oli siis   taamaan tämän hetken tarpeita. Korkeakoulu- ja
25358:                                      1984 vp. -- RJ( n:o 316                                          3
25359: 
25360: tiedeosaston opettajankoulutustoimiston osalta      samanlaisia kuin muilla koulutusalueilla, ei erilli-
25361: on entylsesti syytä todeta, että yhden koulutus-    sen toimiston olemassaolo yhtä koulutusaluetta
25362: alan ottaminen toimistojaon perustaksi poikkeaa     varten ole enää tarpeen. Päinvastoin yhteistyötä
25363: osaston muusta organisointiperustasta. Opetta-      ja koordinointia muiden koulutusalueiden kanssa
25364: jankoulutuksen alalla toteutetut uudistukset ovat   tulee lisätä. Selvää on, että uudessakin organisaa-
25365: kuitenkin olleet siinä määrin mittavia, että nii-   tiossa tullaan opettajankoulutuksen kehittämi-
25366: den toteutusta varten on ollut perusteltua aika-    seen ja opettajankoulutuksen alalla toteutettujen
25367: naan perustaa erillinen toimisto. Kun uudistus-     uudistusten seurantaan kiinnittämään erityistä
25368: vaihe nyt on pääosin ohi, ja uudistuksen seuran-    huomiota.
25369: nassa esiintulevat ongelmat ovat suurelta osin
25370: 
25371:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1984
25372: 
25373:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
25374: 4                                      1984 vp. -- KJ( n:o 316
25375: 
25376: 
25377: 
25378: 
25379:                                 Till Riksdagens Herr Talman
25380: 
25381:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ärendeno År 1973 indelades högskolebyrån i två
25382: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          byråer, dvso i en byrå för högskoleförvaltningen
25383: av den 14 juni 1984 tili vederbörande medlem av        samt i en byrå för högskolestudier Då bestod
25384:                                                                                               0
25385: 
25386: 
25387: 
25388: 
25389: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   högskole- och vetenskapsbyrån alitså av fem by-
25390: man Pohjanoksa undertecknade spörsmål nr 316:          råero År 1972 inrättades en sjätte byrå, dvso en
25391:                                                        byrå för lärarutbildningo 1 början av 1980 omor-
25392:            Varför hålier Regeringen på att bereda      ganiserades förvaltningen av ministeriets bygg-
25393:         en omorganisering av undervisningsmi-          nadsärenden så, att en byrå för byggnadsärenden
25394:         nisteriet och varför anser man att änd-        inrättades vid alimänna avdelningen och samti-
25395:         ringen är så brådskande att man före-          digt indrogs verksamheten vid högskole- och
25396:         slagit den i samband med behandlingen          vetenskapsavdelningens byrå för byggnadsären-
25397:         av tiliäggsbudgeten, samt                      deno
25398:            på vilket sätt ämnar Regeringen trygga         1 detta nu finns fem byråer vid högskole- och
25399:         att de ärenden som ankommit på byrån           vetenskapsavdelningen, dvso en byrå för högsko-
25400:         för lärarutbildning även i framtiden           leförvaltningen, en byrå för högskolestudier, en
25401:         handläggs så att indragandet av nämnda         byrå för lärarutbildning, en vetenskapsbyrå och
25402:         byrå inte medför problem för utveck-           en planerings- och forskningsbyråo Dessutom
25403:         lingen av lärarutbildningen i vårt land?       arbetar vid avdelningen en del avdelningsche-
25404:                                                        fens underlydande som inte hör tili någon byråo
25405:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Såsom av det ovan anförda framgått har man
25406: framföra följande:                                     flera gånger gjort ändringar i fråga om högskole-
25407:    Undervisningsministeriets nuvarande organisa-       och vetenskapsavdelningens indelning i olika
25408: tion baserar sig tili väsentliga delar på den          byråero Nya byråer har inrättats i enlighet med
25409: omorganisation som genomfördes år 19660                det som förskjutningarna i fråga om tyngdpunk-
25410: Undervisningsministeriets organisation byggde          ter i verksamheten förutsatto Under de senaste
25411: då på en indelning i olika avdelningar Eftersom
25412:                                          0
25413:                                                        åren har högskole- och vetenskapsavdelningen
25414: undervisningsministeriets förvaltningsområde och       haft problem med att avdelningen är indelad i
25415: dess urvecklingsbehov sedan 1966 undergått             ett för stort antal byråer. Således våliar arbetsför-
25416: många olika slags förändringar, har man varit          delningen melian dessa byråer i vissa fali pro-
25417: rvungen att göra ändringar även i ministeriets         blemo lndelningen i flera byråer medför även att
25418: organisationo Det är givet att även statsförvalt-      informationen löper sämre samt att ärenden som
25419: ningens organisation bör utvecklas i enlighet          ankommer på flera byråer inte kan beredas
25420: med de nya utvecklingsbehoveno                         smidigto
25421:    Då man vid undervisningsministeriet berett             Omorganiseringen innebär att byrån för lärar-
25422: utvecklandet av ministeriets organisation har          utbildning, planerings- och forskningsbyrån samt
25423: man i detta skede kommit tili att utvecklandet av      byrån för högskolestudier skall indras och att
25424: högskole- och vetenskapsavdelningens organisa-         deras uppgifter huvudsakligen kommer att hand-
25425: tion är mest brådskandeo Högskole- och ve-             has av byrån för högskoleförvaltningen samt av
25426: tenskapsavdelningen inrättades samtidigt som           byrån för studieärenden som kommer att inrät-
25427: undervisningsministeriet år 1966 omorganisera-         taso
25428: deso                                                      Vid avdelningen skali även finnas en plane-
25429:    Då bestod högskole- och vetenskapsavdel-            ringsgrupp, som lyder under avdelningschefeno
25430: ningen av rvå byråer, dvso av en högskolebyrå och      Gruppen har som uppgift att koordinera plane-
25431: en vetenskapsbyråo År 1972 indelades högskole-         ringsverksamheten samt att handlägga en del
25432: och vetenskapsavdelningen i fyra byråer, dvso i en     tidsbestämda planeringsuppgiftero Fördelen med
25433: högskolebyrå, en vetenskapsbyrå, en planerings-        den föreslagna nya indelningen är att denna
25434: och forskningsbyrå samt i en byrå för byggnads-        indelning i byråer skulle matsvara de funktionel-
25435:                                        1984 vp. -     KK n:o 316                                     5
25436: 
25437: la helheterna vid högskole- och vetenskapsavdel-      inom lärarutbildningen har dock varit av så stor
25438: ningen, dvs. högskoleundervisning, vetenskaplig       vikt att det har varit motiverat att på sin tid
25439: forskning sarnt förvaltning av högskolor. Minsk-      inrätta en särskild byrå. Då reformskedet nu
25440: ningen av antalet byråer medför att de nya            huvudsakligen genomförts och de problem som
25441: byråerna blir starkare enheter då antalet anställda   förekommer vid bevakningen av reformens vidare
25442: ökas. Eftersom flera ärenden som bereds vid           förlopp tili största delen är likadana som inom
25443: undervisningsministeriets högskole- och ve-           övriga utbildningsområden är det inte mera nöd-
25444: tenskapsavdelning är brådskande och omfattan-         vändigt att det finns en särskild byrå för ett
25445: de, förutsätts att avdelningens organisation så       utbildningsområde. Snarare borde sarnarbete och
25446: snart som möjligt motsvarar de aktuella behoven.      koordinering med övriga utbildningsområden
25447:    I fråga om högskole- och vetenskapsavdelning-      ökas. Det är givet att man även inom den nya
25448: ens byrå för lärarutbildning bör man särskilt         organisationen kommer att fästa speciell upp-
25449: konstatera att upptagandet av ett utbildnings-        märksamhet vid utvecklandet av lärarutbild-
25450: område såsom grund för en indelning i olika           ningen och fortsättningsvis bevakar de genomför-
25451: byråer avviker från grundvalen för avdelningens       da reformernas förverkligande.
25452: övriga organisation. De reformer som genomförts
25453: 
25454:      Helsingfors den 31 juli 1984
25455: 
25456:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
25457:                                                 1984 vp.
25458: 
25459: Kirjallinen kysymys n:o 317
25460: 
25461: 
25462: 
25463: 
25464:                                    Pohjanoksa ym.: Honkajoen lukion aloituspaikkojen määrästä
25465: 
25466: 
25467:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25468: 
25469:    Honkajoen kunnan koululautakunta on vuon-          yleisen kehityksen takia halua lähettää holhotta-
25470: na 1981 laatimassaan keskiasteen koulutuksen II       vaansa kotikuntansa ulkopuolelle keskiasteen
25471: kehittämisohjelmassa esittänyt oman arvionsa          koulutukseen. Aikaisempien vuosien osalta luki-
25472: Honkajoen lukion aloituspaikkojen määrästä            oon menneiden honkajokisten osuus on ollut n.
25473: vuodelle 1984 ja 1985 ottaen mahdollisimman           40%.
25474: realistisesti huomioon naapurikuntien toiveet.           Honkajoen kunnassa on työttömyysprosentti
25475: Honkajoen koululautakunta esitti vuodelle 1984        tällä hetkellä 11 % ja kunta toivoo, että sen
25476: aloituspaikkojen määräksi 32. Ko. aloituspaikko-      nuorisolla olisi mahdollisimman laajat mahdolli-
25477: jen määrä on osoittautunut liian pieneksi, sillä      suudet valita jatko-opiskelupaikka.
25478: eräitä seikkoja ei ole osattu ko. aloituspaikkamää-      Verrattaessa Honkajoen - Karvian - Isojoen
25479: riä suunniteltaessa ottaa huomioon.                   alueen lukion aloituspaikkoja naapurikuntien lu-
25480:    Keskiasteen II kehittämisohjelmaa laadittaessa     kioiden aloituspaikkoihin voidaan todeta, että
25481: Honkajoen kunnan koululautakunnalla ei ollut          esim. Parkanossa on myönnetty kolmen luokan
25482: tiedossa karvialaisten nuorten enenevä hakeutu-       aloituspaikat ja asukkaita on kunnassa 8 811,
25483: minen Honkajoen lukioon; ko. ennusteita tehtä-        kun Honkajoen - Karvian - Isojoen alueella on
25484: essä arvioitiin karvialaisia tulevan Honkajoen lu-    asukkaita yhteensä 9 402 ja lukion aloitusluokkia
25485: kioon vuosittain 3-4 oppilasta, kun karvialais-       on myönnetty vain yksi.
25486: ten osuus on parina viime vuonna ollut 10-14             Honkajoen, Karvian ja Isojoen kuntien alueen
25487: oppilasta.                                            oppilaat eivät ole tasavertaisessa asemassa naapu-
25488:    Honkajoen - Karvian - Isojoen kuntien              rikuntien oppilaiden kanssa lukiokoulutukseen
25489: alueella keskimääräinen lukioonmenoprosentti          pyrittäessä.
25490: on 43, mikä vastaa tämän alueen pitkän tähtäyk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25491: sen keskiasteen koulutustavoitteita.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25492:    Honkajoen - Karvian - Isojoen kunnissa             kunnioittavasti vai tioneuvoston asianomaisen jä-
25493: lukioonpyrkimisprosentti on lukuvuonna 1984-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25494: 85 seuraava: Karviassa 39 %, Isojoella 43 % ja
25495: Honkajoella 50 % peruskoulun päättävien ikä-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25496: luokasta. Honkajoen osalta lukioon pyrkineiden               ryhtyä turvatakseen Honkajoen - Kar-
25497: määrä on lukuvuonna 1984-85 poikkeuksellisen                 vian - Isojoen alueen oppilaiden lukio-
25498: suuri siitä syystä, että oppilaiden holhoojat eivät          opiskeluun pääsyn tasavertaisesti lähialu-
25499: kustannussyistä eivätkä oppilaiden henkisen ja               een muiden lukioalueiden kanssa?
25500: 
25501:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
25502: 
25503:                       Aino Pohjanoksa                          Toivo T. Pohjala
25504: 
25505: 
25506: 
25507: 
25508:  4284008301
25509: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 317
25510: 
25511: 
25512: 
25513: 
25514:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25515: 
25516:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suomenkielistä lukion ensimma1sen luokan pe-
25517: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rusopetusryhmää ja vuonna 1985 näitä perusope-
25518: olette kirjeellänne n:o 115 7 14 päivänä kesäkuuta    tusryhmiä voi olla yhteensä 14 5.
25519: 1984 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-         Turun ja Porin lääninhallituksesta saadun tie-
25520: senen vastattavaksi kansanedustaja Aino Pohjan-       don mukaan lähes kaikki Honkajoen lukion ensi-
25521: oksaa ym. tekemän seuraavan kirjallisen kysy-         sijaiset hakijat ovat kuluvana syksynä saaneet
25522: myksen n:o 317:                                       opiskelupaikan. Alueella on myös käytettävissä
25523:                                                       peruskoulupohjaisia ammatillisen koulutuksen
25524:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        paikkoja enemmän kuin ensisijaisia hakijoita am-
25525:        ryhtyä turvatakseen Honkajoen -- Kar-          matilliseen koulutukseen. Tämän lisäksi opetus-
25526:        vian -- Isojoen alueen oppilaiden lukio-       ministeriö on Honkajoen kunnan hakemuksesta
25527:        opiskeluun pääsyn tasavertaisesti lähialu-     antanut 18.5.1984 Honkajoelle luvan järjestää
25528:        een muiden lukioalueiden kanssa?               lukuvuonna 1984-1985 peruskoulun lisäopetuk-
25529:                                                       sen kokeilua (peruskoulun 10. luokka). Saadun
25530:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tiedon mukaan kyseiselle lisäopetusluokalle ei ole
25531: seuraavaa:                                            kuitenkaan ilmoittautunut luokan perustamiseen
25532:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne-       vaadittua 10 oppilasta. Kysymyksessä toderulla
25533: tun lain (474/78) 9 §:n nojalla valtioneuvosto        Honkajoen - Karvian - Isojoen alueella lukio-
25534: hyväksyy määrävuosiksi kerrallaan keskiasteen ke-     paikka on varattu noin 50 % :lle 16-vuotiaiden
25535: hittämisohjelmat, joissa mm. määrätään keskias-       ikäluokasta. Tämä vastaa hyvin sekä valtakunnal-
25536: teen koulutuksen määrällisistä tavoitteista. Keski-   lista keskiarvoa että keskimääräistä lukionkäynti-
25537: asteen koulutuksen kehittämisohjelmasta anne-         osuutta Turun ja Porin läänissä.
25538: tun asetuksen 2 §:n mukaan lukion määrälliset            Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
25539: tavoitteet on esitettävä perusopetusryhmien mää-      valtioneuvoston 24.3.1983 hyväksymässä keskias-
25540: rien perusteella. Edellä mainitun asetuksen 4 §:n     teen koulutuksen kehittämisohjelmassa esitetty
25541: mukaan päätösvalta perusopetusryhmien sijoitta-       Turun ja Porin lääniin tuleva lukion ensimmäi-
25542: misesta oppilaitoksiin kuuluu lääninhallitukselle.    sen luokan perusopetusryhmien määrä on riittävä
25543:    Valtioneuvoston 24.3.1983 vuosille 1984-           ja että kehittämisohjelman mukaisesti voidaan
25544: 1985 hyväksymän keskiasteen koulutuksen kehit-        turvata myös Honkajoen - Karvian - Isojoen
25545: tämisohjelman mukaan Turun ja Porin lääniin           alueella tasavertaiset lukionkäyntimahdollisuu-
25546: voidaan vuonna 1984 perustaa yhteensä 154             det.
25547: 
25548:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
25549: 
25550:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
25551:                                      1984 vp. -- RJ( n:o 317                                          3
25552: 
25553: 
25554: 
25555: 
25556:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25557: 
25558:    1 det syfte 37 § 1 mom. anger har Ni, Herr       klasser och år 1985 kan antalet basundervisnings-
25559: Talman, med Eder skrivelse av den 14 juni 1984      grupper sammanlagt uppgå tili 145 platser.
25560: tili vederbörande medlem av statsrådet sänt            Enligt de uppgifter som man fått från länssty-
25561: en avskrift av följande av riksdagsman Aino         relsen i Åbo och Björneborgs Iän, har nästan alla,
25562: Pohjanoksa m.fL undertecknade spörsmål nr 317:      som i främsta rummet sökt inträde för studier vid
25563:                                                     gymnasiet i Honkajoki, under innevarande höst
25564:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     fått en studieplats. Antalet platser inom den
25565:        för att tiliförsäkra de elever, som är       yrkesinriktade utbildning som bygger på grund-
25566:        bosatta inom området för Honkajoki --        skolan är även större än antalet sökande som i
25567:        Karvia -- Storå, likvärdiga möjligheter      främsta rummet söker inträde för studier inom
25568:        tili inträde för studier vid gymnasiet som   den yrkesinriktade utbildningen. Dessutom har
25569:        de elever har som är bosatta inom de         undervisningsministeriet 18.5.1984 på ansökan
25570:        andra nära belägna områdena med gym-         av Honkajoki kommun, beviljat Honkajoki tili-
25571:        nasium?                                      stånd att under läsåret 1984--85 ordna försök
25572:                                                     med tilläggsundervisningen i grundskolan
25573:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    (grundskolans 10 klass). Enligt uppgift har det
25574: framföra följande:                                  antal av 10 elever som krävs för att nämnda klass
25575:    Med stöd av 9 § lagen om utvecklande av          får inrättas, dock inte anmält sig tili ifrågavaran-
25576: utbildningen på melianstadiet (474/78) godkän-      de tiliäggsklass. Inom det i spörsmålet avsedda
25577: ner statsrådet utvecklingsprogrammen för mel-       Honkajoki -- Karvia -- Storå området har man
25578: lanstadiet för ett bestämt antal år åt gången. I    reserverat en plats vid gymnasiet för ca 50 % av
25579: dessa program bestäms bl.a. om de kvantitativa      16-åringarna. Detta motsvarar bra både det riks-
25580: målen för melianstadieutbildningen. Enligt 2 §      omfattande genomsnittet samt den genomsnitt-
25581: förordningen om program för utvecklandet av         liga andelen sådana elever som studerar vid
25582: utbildningen på melianstadiet bör de kvantitati-    gymnasiet i Åbo och Björneborgs Iän.
25583: va målen för gymnasiet uppstälias på basen av          På basen av det ovan anförda anser regeringen,
25584: antalet basundervisningsgrupper. Enligt 4 §         att antalet basundervisningsgrupper i gymna-
25585: nämnda förordning ankommer det på länsstyrel-       siernas första klasser, vilket framlagts i utveck-
25586: sen att fatta beslut om placeringen av basunder-    lingsprogrammet för melianstadieutbildningen
25587: visningsgrupper vid läroanstalterna.                för Aho och Björneborgs Iän och som statsrådet
25588:    Enligt det utvecklingsprogram för meliansta-     24.3.1984 godkänt, räcker tili, och att man i
25589: dieutbildningen ~om statsrådet 24.3.1983 god-       enlighet med utvecklingsprogrammet kan trygga
25590: känt kan man i Aho och Björneborgs Iän under        det även att inom Honkajoki -- Karvia -- Storå
25591: år 1984 inrätta sammanlagt 154 finskspråkiga        området finns likvärdiga möjligheter tili studier
25592: basundervisningsgrupper i gymnasiernas första       vid gymnasiet.
25593: 
25594:     Helsingfors den 18 september 1984
25595: 
25596:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
25597:                                                 1984 vp.
25598: 
25599: Kirjallinen kysymys n:o 318
25600: 
25601: 
25602: 
25603: 
25604:                                    Dromberg ym.: Maantien n:o 174 rakentamisesta Artjärven kirkon-
25605:                                      kylän kohdalla
25606: 
25607: 
25608:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25609: 
25610:    Artjärven-Kimonkylän maantie tulee ole-             tie tulisi myös taloudellisesti huomattavasti ras-
25611: maan osa seudullista tieyhteyttä välillä Mäntsälä      kaammaksi.
25612: (valtatie 4) ja Lapinjärvi (valtatie 6). Tie muodos-      Jo pelkästään edellä mainitusta johtuen Artjär-
25613: taa samalla jatkoyhteyden Mäntsälästä Hankoon          ven kirkonkylän Pyhäjärven puolelta kulkeva tie-
25614: asti. Tien rakentamisella on erittäin tärkeä merki-    ratkaisu puoltaa ehdottomasti paikkaansa. Lisäksi
25615: tys Itä-Uudenmaan kehittämiselle.                      ko. vaihtoehto nopeuttaisi liikenteen kulkua,
25616:    Tien ohjaaminen Artjärven kirkonkylän koh-          kun nopeusrajoituksia ei tarvittaisi. Myöskään
25617: dalla on kuitenkin osoittautunut erittäin hanka-       raskas liikenne ei häiritsisi kirkonkylän keskustaa,
25618: laksi. Artjärven kunnanvaltuusto on päätynyt           ei aiheuttaisi turhaa melua, saasteita eikä lisäisi
25619: kirkonkylän ohittavaan Pyhäjärven puoleiseen           onnettomuusriskejä. Tuntuukin täysin käsittä-
25620: vaihtoehtoon. Lääninhallitus on kuitenkin vas-         mättömältä lääninhallituksen kanta asettua puol-
25621: tustanut tien sijoittamista Pyhäjärven puolelle        tamaan vaihtoehtoa, joka kulkisi läpi kirkonkylän
25622: vedoten ko. vaihtoehdon heikentävän taajamasta         ja tuhoaisi sen arvokkaan kulttuurimaiseman.
25623: Pyhäjärvelle avautuvaa näkymää ja maisemaku-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25624: vaa. Samalla se haittaisi maataloutta ja sitoisi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25625: maankäytön suunnitelmia.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25626:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25627:    Lääninhallituksen perustelut tuntuvat tekais-
25628: tuilta verrattuna siihen vaihtoehtoon, joka rikkoi-              Onko Hallitus tietoinen, että suunni-
25629: si koko kirkonkylämiljöön, aiheuttaisi lukuisille             teltaessa maantien n:o 174 rakentamista
25630: pienille omakoritaloille maanmenetyksiä ja oma-               Artjärven kirkonkylän kohdalla on tie-
25631: kotitonttien ympäristön ja niiden luonteen                    vaihtoehto, joka on yleisen kansalaismie-
25632: muuttumista. Kirkko alueineen joutuisi toimin-                lipiteen vastainen, asetettu ensimmäiselle
25633: nallisesti erittäin hankalaan paikkaan. Suunnitel-            sijalle, ja jos on,
25634: luilla muutoksilla aiheutettaisiin todellakin raju,              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25635: Artjärven kirkonkylän kuvaan perinteisesti kuu-               ryhtyä vanhan kulttuurimaiseman säästä-
25636: luvan kulttuurimaiseman tuhoaminen. Liikenne                  miseksi ja taloudellisesti ja liikenteelli-
25637: tulisi lisäksi aiheuttamaan selvän onnettomuus-               sesti huomattavasti edullisemman vaihto-
25638: riskien lisääntymisen. Kirkonkylän läpi vietynä               ehdon toteuttamiseksi?
25639: 
25640:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1984
25641: 
25642:                       Kaarina Dromberg                          Helvi Koskinen
25643: 
25644: 
25645: 
25646: 
25647: 4284008045
25648: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 318
25649: 
25650: 
25651: 
25652: 
25653:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25654: 
25655:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Suunnitelma Artjärven-Kimonkylän maan-
25656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tien n:o 174 rakentamiseksi on vahvistettu liiken-
25657: olette 14 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-       neministeriön päätöksellä 19.3.1984. Vahvistuk-
25658: jeenne n:o 1158 ohella toimittanut valtioneuvos-     sen ulkopuolelle on kuitenkin jätetty Artjärven
25659: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    kirkonkylän kohta sen takia, etta tien sijainnista
25660: edustajaDrombergin ym. näin kuuluvasta kirjal-       ei ole voitu päästä yksimielisyyteen. Suunnitel-
25661: lisesta kysymyksestä n:o 318:                        man ollessa tielainsäädännön mukaisessa käsitte-
25662:                                                      lyssä kunta ja lääninhallitus asettuivat eri linjaus-
25663:           Onko Hallitus tietoinen, että suunni-      vaihtoehtojen kannalle.
25664:        teltaessa maantien n:o 174 rakentamista          Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri laatii par-
25665:        Artjärven kirkonkylän kohdalla on tie-        haillaan kiistanalaisesta Artjärven kirkonkylän
25666:        vaihtoehto, joka on yleisen kansalaismie-     kohdasta ympäristösuunnitelmia lääninhallituk-
25667:        lipiteen vastainen, asetettu ensimmäiselle    sen toivomuksen mukaisesti. Suunnitelmilla on
25668:        sijalle, ja jos on,                           tarkoitus tutkia entistä perusteellisemmin, millä
25669:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tavoin vaihtoehdot vaikuttavat ympäristönsä mai-
25670:        ryhtyä vanhan kulttuurimaiseman säästä-       semakuvaan ja millä tavoin haittoja voidaan
25671:        miseksi ja taloudellisesti ja liikenteelli-   korjata. Selvitystyön jälkeen esitetään jompi-
25672:        sesti huomattavasti edullisemman vaihto-      kumpi kiistanalaisista vaihtoehdoista vahvistetta-
25673:        ehdon toteuttamiseksi?                        vaksi, elleivät sitten tutkimus ja jatkoneuvottelut
25674:                                                      anna aihetta kokonaan muuhun ratkaisuun.
25675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Kumpaakaan tievaihtoehtoa ei näin ollen ole
25676: vasti seuraavaa:                                     tässä vaiheessa asetettu ensimmäiselle sijalle.
25677: 
25678:       Helsingissä elokuun 13 päivänä 1984
25679: 
25680:                                                                   Liikenneministeri    Matti Puhakka
25681:                                       1984 vp. -     KK n:o 318                                       3
25682: 
25683: 
25684: 
25685: 
25686:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25687: 
25688:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Planen angående byggande av Artsjö-Kimon-
25689: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       kylä landsväg nr 174 har fastställts genom trafik-
25690: 1158 av den 14 juni 1984 tili vederbörande           ministeriets beslut 19.3.1984. Fastställandet om-
25691: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   fattade dock inte vägavsnittet vid Artsjö kyrkby,
25692: av riksdagsman Dromberg m.fl. undertecknade          av den anledningen att man inte nått enighet om
25693: spörsmål nr 319:                                     vägens sträckning. Då planen behandlades i
25694:                                                      enlighet med väglagstiftningen förordade kom-
25695:           Är Regeringen medveten om att man          munen och länsstyrelsen olika alternativ beträf-
25696:        vid planeringen av landsväg nr 174 i          fande vägdragningen.
25697:        Artsjö kyrkby har placerat det alternativ        Som bäst uppgör Nylands väg- och vatten-
25698:        som strider mot den allmänna medbor-          byggnadsdistrikt i enlighet med länsstyrelsens
25699:        garopinionen i första förslagsrum, och        önskemål miljöplaner över det omtvistade områ-
25700:        om så är fallet,                              det vid Artsjö kyrkby. Avsikten med planerna är
25701:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt   att ännu noggrannare än tidigare utreda på vilket
25702:        att vidta för att bevara den gamla kultur-    sätt de olika alternativen påverkar landskapet och
25703:        miljön och genomföra det alternativ som       på vilket sätt missförhållandena kan avhjälpas.
25704:        i ekonomiskt och trafikmässigt hänseende      Då arbetet slutförts kommer någotdera av de
25705:        är mycket fördelaktigare?                     omtvistade alternativen att framläggas för fast-
25706:                                                      ställelse, såvida inte utredningen och de fortsatta
25707:                                                      förhandlingarna för med sig en helt annan lös-
25708:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ning. Sålunda har i detta skede inte någotdera
25709: anföra följande:                                     alternativet placerats i första rummet.
25710: 
25711:      Helsingfors den 13 augusti 1984
25712: 
25713:                                                                     Trafikminister    Matti Puhakka
25714:                                                 1984 vp.
25715: 
25716: Kirjallinen kysymys n:o 319
25717: 
25718: 
25719: 
25720: 
25721:                                    Enävaara: Sairauspäivärahan maksamisesta työkyvyttömyysajalta
25722:                                      sairausvakuutusmaksua maksaville opiskelijoille
25723: 
25724: 
25725:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25726: 
25727:    Nykyisen sairausvakuutuslain ja sen tulkinnan          Oikeudenmukaisempaa olisi, että ansiotyossa
25728: mukaan sairauden tai tapaturman vuoksi ansio-          olevat opiskelijat ja koululaiset saisivat sairauspäi-
25729: työhönsä työkyvyttömiksi tulleet päätoimiset           värahan siltä ajalta, jonka he lääkärintodistuksen
25730: opiskelijat ja koululaiset eivät saa sairauspäivära-   mukaan ovat estyneitä hoitamasta ansiotyötään.
25731: haa siltä ajalta, jonka he lääkärintodistuksen         Opintojen tai koulunkäynnin mahdollinen jatku-
25732: mukaan ovat kyvyttömiä hoitamaan ansiotyö-             minen myös työkyvyttömyysaikana ei saisi estää
25733: tään, jos he kuitenkin pystyvät vaikkapa erikois-      sairauspäivärahan saantia.
25734: järjestelyin käymään koulua tai harjoittamaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25735: opintoja.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25736:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25737:    Tämä koetaan epäoikeudenmukaisuutena, sillä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25738: katkaiseehan työkyvyttömyys ansiotyöhön tällai-
25739: silta opiskelijoilta ja koululaisilta heidän opinto-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25740: jensa tai koulunkäyntinsä rahoituksen. Epäoikeu-               ryhtyä, jotta palkkatulostaan sairausva-
25741: denmukaisena tämä koetaan lisäksi siitä syystä,                kuutusmaksua maksavat opiskelijat ja
25742: että palkkatyöstään myös opiskelijat ja koululai-              koululaiset saisivat ansiotyötään koskeval-
25743: set joutuvat maksamaan sairausvakuutusmaksun                   ta työkyvyttömyysajalta heidän tulojensa
25744: niin kuin muutkin vakuutetut, jos heidän tulon-                edellyttämän sairauspäivärahan niin kuin
25745: sa ylittävät heille kuuluvat vähennykset.                      muutkin vakuutetut?
25746: 
25747:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1984
25748: 
25749:                                              Reijo Enävaara
25750: 
25751: 
25752: 
25753: 
25754:  428400805T
25755: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 319
25756: 
25757: 
25758: 
25759: 
25760:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25761: 
25762:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suoritetaan päivärahaa. Saman pykälän 2 mo-
25763: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mentin mukaan työkyvyttömyydellä tarkoitetaan
25764: olette 19 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-       sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäes-
25765: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sä vakuutettu sairauden edelleen jatkuessa on
25766: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työ-
25767: Enävaaran näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     tä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.
25768: sestä n:o 319:                                          Nykyisen käytännön mukaan opiskelijan työ-
25769:                                                      kyvyttömyys arvioidaan sen perusteella, onko hän
25770:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sairautensa vuoksi kykenemätön tavalliseen työ-
25771:        ryhtyä, jotta palkkarulostaan sairausva-      hönsä eli opiskelemiseen. Jos opiskelija ei sairau-
25772:        kuutusmaksua maksavat opiskelijat ja          den vuoksi kykene tekemään sivutyötään, hänellä
25773:        koululaiset saisivat ansiotyötään koskeval-   ei ole katsottu olevan oikeutta päivärahaan. Jos
25774:        ta työkyvyttömyysajalta heidän tulojensa      sen sijaan muu työ kuin opiskelu on katsottu
25775:        edellyttämän sairauspäivärahan niin kuin      henkilön tavalliseksi työksi, ei opiskelun jatkami-
25776:        muutkin vakuutetut?                           nen sairauden kestäessä ole ollut esteenä päivära-
25777:                                                      han myöntämiselle. Samoja periaatteita on sovel-
25778:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lettu myös muiden vakuutettujen osalta ratkais-
25779: vasti seuraavaa:                                     taessa oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen
25780:    Sairausvakuutuslain (364/63) 1 §:n mukaan         päivärahaan.
25781: Suomessa asuvat henkilöt ovat vakuutettuja sai-         Edellä selostettu käytäntö johtaa siihen, että
25782: rauden varalta. Etuuksien saaminen ei ole riippu-    opiskelijoiden tullessa työkyvyttömäksi sivutyö-
25783: vainen siitä, onko vakuutettu maksanut sairaus-      hönsä heillä ei ole oikeutta sairausvakuutuslain
25784: vakuutusmaksua. Näin ollen lain mukaan vakuu-        mukaiseen päivärahaan. Näyttäisi siltä, ettei nou-
25785: tetruja ovat esimerkiksi opiskelijat ja kotiäidit    datettu käytäntö ole kaikilta osin tyydyttävä.
25786: myös silloin, kun he eivät ole maksaneet sairaus-    Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö selvit-
25787: vakuutusmaksua.                                      tää kysymystä ja ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö-
25788:    Sairausvakuutuslain 14 §:n mukaan korvauk-        toimenpiteisiin, mikäli selvitykset antavat siihen
25789: seksi sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä      aihetta.
25790: 
25791:     Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1984
25792: 
25793:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
25794:                                      1984 vp. -     KK n:o 319                                         3
25795: 
25796: 
25797: 
25798: 
25799:                                  Tili Riksdage ns Herr Talm an
25800: 
25801:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dagpenningo Enligt 2 momo i samma paragraf
25802: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      avses med arbetsoförmåga av sjukdom framkaliat
25803: den 19 juni 1984 tili vederbörande medlem av        tilistånd, varunder försäkrad, medan sjukdomen
25804: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   varar, är oförmögen att utföra sitt sedvanliga elier
25805: dagsman Enävaara undertecknade spörsmål nr          därmed nära jämförbart arbete     0
25806: 
25807: 
25808: 
25809: 
25810: 319:                                                   Enligt gällande praxis bedöms studerandes
25811:                                                     arbetsoförmåga på grundval av huruvida han på
25812:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     grund av sin sjukdom är oförmögen att utföra sitt
25813:        för att studerande och skolelever, som av    sedvanliga arbete, dovoso att studera, eller inteo
25814:        sin löneinkomst betalar sjukförsäkrings-     Om en studerande på grund av sjukdom inte kan
25815:        premie, under sådana perioder av arbets-     utföra bisyssla, har han inte ansetts ha rätt tili
25816:        oförmåga då de inte kan förvärvsarbeta       dagpenning Om däremot ett annat arbete än
25817:                                                                  0
25818: 
25819: 
25820:        liksom andra försäkrade, skall erhålia så-   studierna har ansetts vara en persons sedvanliga
25821:        dan sjukdagpenning som deras inkomster       arbete, har fortsatta studier under sjukdomstiden
25822:        förutsätter?                                 inte utgjort hinder för beviljande av dagpenningo
25823:                                                     Samma principer har tillämpats också på andra
25824:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     försäkrade vid avgörande av rätten tili dagpen-
25825: anföra följande:                                    ning enligt sjukförsäkringslageno
25826:   Enligt 1 § sjukförsäkringslagen (36416 3) är i       Ovan beskrivna praxis leder tili att studerande,
25827: Finland bosatta personer försäkrade for sjukdom.    om de blir arbetsoförmögna så, att de inte kan
25828: Förmåner erhålis oberoende av om den försäkra-      sköta bisyssla, inte har rätt tili dagpenning enligt
25829: de har betalat sjukförsäkringspremie eller inte.    sjukförsäkringslageno Det förefalier som om gäl-
25830: Sålunda är t.ex. studerande och hemmafruar          lande praxis inte tili alla delar vore tilifredsstäl-
25831: enligt lagen försäkrade också då de inte har        landeo På grund härav utreder social- och hälso-
25832: betalat sjukförsäkringspremie0                      vårdsministeriet frågan och vidtar erforderliga
25833:   Enligt 14 § sjukförsäkringslagen erläggs i er-    lagstiftningsåtgärder såframt utredningarna ger
25834: sättning för arbetsoförmåga tili följd av sjukdom   anledning därtilio
25835: 
25836:      Helsingfors den 16 augusti 1984
25837: 
25838:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vrkatmaa
25839:                                                 1984 vp.
25840: 
25841: Kirjallinen kysymys n:o 320
25842: 
25843: 
25844: 
25845: 
25846:                                    Mattila ym.: Osa-aikatyöntekijöiden eläke- ja vuosilomaetuuksien
25847:                                      parantamisesta
25848: 
25849: 
25850:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25851: 
25852:    Osa-aikaiseksi työ määritellään Suomessa, jos         Pääministeri Kalevi Sorsan IV hallituksen halli-
25853: normaalityöaika jää viikossa alle 30 tunnin. Osa-     tusohjelma edellyttää vapaaehtoisen osa-aikatyön
25854: aikatyön yleistyttyä osa-aikatyön käsite on myös      tarjonnan lisäämistä ja sosiaaliturvan järjestämis-
25855: useissa maissa muuttunut väljemmäksi määräai-         tä. Osa-aikatyötä on käsitelty myös hallituksen
25856: kaisuuden ja vapaaehtoisuuden suhteen. Tilasto-       vuonna 1980 hyväksymässä tasa-arvo-ohjelmassa
25857: keskusten vuoden 1981 työvoimatutkimuksen             vuosille 1980-85. Tämän ohjelman mukaan
25858: mukaan osa-aikatyötä teki 162 000 suomalaista.        tulisi pyrkiä joustaviin työaikoihin, joihin kuuluu
25859: Osa-aikaisten osuus kaikista työllisistä oli 6,9 %.   mm. työntekijän oikeus osa-aikaiseen työskente-
25860: Vuoden 1982 työvoimatutkimuksessa osa-aika-           lyyn henkilökohtaisten syiden vuoksi.
25861: työntekijöitä oli 179 000.                               Vuosiloman saaminen perustuu vuosilomalais-
25862:                                                       sa ns. ansaintaperiaatteeseen, jonka mukaan lo-
25863:    Osa-aikatyön sosiaaliturvatoimikunnan vuonna
25864:                                                       man peruspituus on kaksi arkipäivää loman mää-
25865: 1983 valmistuneen tutkimuksen mukaan osa-
25866:                                                       räytymiskuukaudelta. Työsuhteen pituus vaikut-
25867: aikatyöntekijöiden työsuhde on useimmin määrä-
25868:                                                       taa loman karttumiseen siten, että yli kolme
25869: aikainen. Valtaosa on tutkimuksen mukaan tun-
25870:                                                       vuotta saman työnantajan palveluksessa työsken-
25871: tipaikkaisia ja tuntiansio on yleensä pienempi
25872: kuin kokoaikaisilla. Muita useammin osa-aika-         nelleet ansaitsevat lain perusteella lomaa 2, 5
25873:                                                       arkipäivää kuukaudelta. Osa-aikaisilla vuosiloma-
25874: työntekijät tekevät yli-, lisä- ja sivu töitä. Osa-
25875:                                                       lain tarkoitus toteutuu siitä riippuen, miten
25876: aikatyöntekijöiden etenemismahdollisuudet ovat
25877: varsin vähäiset. Heidän työnsä on keskimääräistä      työskentely on jaksotettu.
25878: yksinäisempää, heillä on vähemmän työtovereita           Pohjoismaisena uudistuspyrkimyksenä on ollut
25879: ja työ tehdään epämukavana työaikana. Amma-           liittää kaikkeen työsuhteessa tehtyyn palkkatyö-
25880: tillinen järjestäytyneisyys on myös alhaisempaa       hön oikeus saman pituiseen lomaan riippumatta
25881: kuin kokoaikatyöntekijöillä.                          kuukausinaisen työskentelyn määrästä. Periaat-
25882:                                                       teellisena muutoksena olisi tällöin vuosilomava-
25883:    Keskeisiä osa-aikatyöntekijöiden sosiaaliturva-    paan ja lomapalkan määräytymisen erottaminen
25884: ongelmia ovat tutkimuksen mukaan työsuhteen           toisistaan. Tällainen malli poistaisi osa-aikatyötä
25885: jääminen eläketurvan rajaussäännösten ulkopuo-        tekevien lomaoikeudessa olevat puutteet.
25886: lelle, työttömyysturvan puuttuminen sekä vuosi-          Työeläketurvaan oikeuttavana työskentelynä
25887: lomaoikeuden puuttuminen ja lomakorvauksen            olisi pidettävä työtä, joka on saman työnantajan
25888: jälkeenjääneisyys. Eläketurvan ulkopuolelle jää-      palveluksessa jatkunut vähintään kolmen kalen-
25889: vät lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien eläkelain    terikuukauden aikana siten, että kunkin kalente-
25890: määrittelemien alojen työsuhteita lukuun otta-        rikuukauden ansiot ylittävät 63 7 markan rajan.
25891: matta kaikki alle kuukauden kestävät työsuhteet          Osa-aikaisilla työntekijöillä vuosilomalain tar-
25892: ja pidemmistä työsuhteista ne, joissa työansio jää    koitus toteutuu työskentelyn jaksotuksesta riip-
25893: alle 637 markan kuukaudessa.                          puen. Jos vuosilomalakia muutettaisiin niin, että
25894:   Työttömyysturvan tavoin vuosilomasäännökset         14 työssäolopäivän vaihtoehdoksi otettaisiin tietty
25895: ~ohtelevat osa-aikatyöntekijöitä eri tavoin työajan   työtuntien lukumäärä, turvaisi tämä eri osa-aika-
25896: jaksotuksesta riippuen. Vähintään 14 päivää kuu-      työntekijäryhmien yhdenmukaisemman kohte-
25897: ~audessa työskenteleväliä on oikeus vuosilomaan.      lun.
25898: A.lle 14 päivää kuukaudessa tekevä saa vain              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25899: lomakorvauksen.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25900: 28400797)
25901: 2                                     1984 vp. -- KJC n:o 320
25902: 
25903: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen Ja-         ke- ja vuosilomaetuuksien saattamiseksi
25904: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                samalle tasolle jatkuvassa työsuhteessa
25905:                                                          olevien kanssa, jotta joustavamman työ-
25906:          Onko Hallitus valmistellut lainsäädän-          ajan vaatimukset toteutuisivat hallitusoh-
25907:        nöllisiä toimia osa-aikatyöntekijöiden elä-       jelman esitysten suuntaisesti?
25908: 
25909:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1984
25910: 
25911:         Kalevi Mattila                  Mauri Pekkarinen           Seppo Tikka
25912:         Heimo Linna                     Hannu Kemppainen           Matti Viljanen
25913:         Esko Aho                        Jukka Vihriälä             Mauno Manninen
25914:         Aapo Saari                      Pirkko Ikonen             Juhani Alaranta
25915:                    Hannele Pokka                           Väinö Raudaskoski
25916:                                        1984 vp. -      KK n:o 320                                         3
25917: 
25918: 
25919: 
25920: 
25921:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25922: 
25923:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          epäkohdista sekä esittämään toimenpide-ehdo-
25924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tukset puutteiden korjaamiseksi.
25925: olette 19 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-
25926:                                                           Toimikunta jätti toimeksiantoosa ensimmäistä
25927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
25928:                                                        kohtaa 'koskevan selvityksen 28.2.1983 sekä lo-
25929: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
25930:                                                        pullisen mietintönsä 31.12.1983 (komiteanmie-
25931: Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
25932:                                                        tintö 1983:79). Toimikunnan mukaan sosiaali-
25933: myksestä n:o 320:
25934:                                                        turvan tavoitteet edellyttävät yksilön elämänti-
25935:            Onko Hallitus valmistellut lainsäädän-      lanteen tarkastelua kokonaisuutena ja työntekijän
25936:         nöllisiä toimia osa-aikatyöntekijöiden elä-    kokonaistyöpanoksen huomioon ottamista. Uute-
25937:         ke- ja vuosilomaetuuksien saattamiseksi        na tavoitteena sosiaaliturvan toteutumisen kan-
25938:         samalle tasolle jatkuvassa työsuhteessa        nalta olisikin pidettävä palkkaan sidottujen sosi-
25939:         olevien kanssa, jotta joustavamman työ-        aaliturvaetujen työntekijäkeskeisyyttä ja saman-
25940:         ajan vaatimukset toteutuisivat hallitusoh-     laisten työpanosten yhdenvertaisuutta.
25941:         jelman esitysten suuntaisesti?                    Toimikunta pyrki määrittelemään sellaiset osa-
25942:                                                        aikatyön sosiaaliturvan pitkän tähtäyksen periaat-
25943:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       teelliset suuntaviivat, jotka tekisivät mahdollisek-
25944: ti seuraavaa:                                          si poistaa kokonaan eri osa-alueilla nykyisin il-
25945:    Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan         menneet ongelmat. Koska näin pitkälle meneviin
25946: Suomessa oli vuonna 1982 alle 30 viikkotuntia          toimenpiteisiin ei lyhyellä tähtäimellä näytä ole-
25947: tekeviä osa-aikaisia työntekijöitä 179 000 eli noin    van mahdollisuuksia, toimikunta etsi suurimpien
25948: 7 prosenttia työvoimasta. Osa-aikatyö ei ole           puutteiden korjaamiseksi ratkaisuja, jotka olisivat
25949: maassamme yhtä yleistä kuin muissa Pohjois-            nopeasti toteutettavissa. Tällaisina toimikunta to-
25950: maissa, joissa osa-aikaisten työntekijöiden osuus      tesi eniten kehittämistä kaipaavan eläketurvaa,
25951: koko työvoimasta on noin 20 prosenttia. Osa-           työttömyysturvaa ja vuosilomaa koskevan lainsää-
25952: aikatyö on kuitenkin meidänkin maassamme li-           dännön. Toimikunta teki 12 yksityiskohtaista
25953: sääntynyt vuosi vuodelta ja on sekä työnantajien       ehdotusta lainsäädännön muuttamiseksi. Kevään
25954: että työntekijöiden toivomuksista päätellen edel-      kuluessa nämä muutosehdotukset saatettiin lau-
25955: leen lisääntymässä.                                    suntokierrokselle, jonka määräaika päättyi touko-
25956:    Erityisinä huolenaiheina osa-aikatyön kehittä-      kuun lopussa.
25957: misessä ovat kuitenkin tulleet esille työmarkki-          Osa-aikaisten työntekijöiden työttömyysturvaa
25958: noiden vinous sekä sosiaaliturvan puutteellisuu-       koskevia kysymyksiä on ratkaistu kuluvan vuoden
25959: det. Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mu-          tulopoliittisen kokonaisratkaisun osana valmistel-
25960: kaan 45 000 työntekijää oli vuonna 1982 joko           lun ja eduskunnan sittemmin hyväksymän työt-
25961: sosiaaliturvan puutteiden tai muiden syiden joh-       tömyysturvalain yhteydessä. Tulopoliittisen koko-
25962: dosta vastoin tahtoaan osa-aikatyössä. Samaan          naisratkaisun yhteydessä on hallitus antanut
25963: aikaan lähes 100 000 kokoaikaista työtä tekevää        eduskunnalle esityksen työntekijäin eläkelain 2 ja
25964: olisi halunnut siinyä pysyvästi osa-aikaiseen työ-     7 §:n muuttamisesta. Esityksellä tähdätään siihen,
25965: hön. Lisäksi 17 3 000 kokoaikaista työtä tehnyttä      että työntekijän siirtyessä työsuhteen jatkuessa
25966: olisi tietyn elämäntilanteen ajaksi halunnut siir-     täysiaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön tai
25967: tyä tilapäisesti osa-aikaiseen tyohön.                 päinvastoin, eläke laskettaisiin täysiaikaisen ja
25968:    Hallitus on ohjelmassaan luvannut lisätä va-        osa-aikaisen jakson osalta erikseen. Tämä muu-
25969: paaehtoisen osa-aikatyön tarjontaa ja järjestää        tosesitys on edelleen eduskunnan käsiteltävänä.
25970: osa-aikatyön sosiaaliturvan. Sosiaali- ja terveysmi-   Kolmas esitys, jonka valmistelua on erityisesti
25971: nisteriö asetti 22.9.1982 toimikunnan laatimaan        kiirehditty, koskee ns. freelance-työntekijöitä.
25972: kokonaisselvityksen osa-aikatyöhön liittyvistä elä-    Asiasta on valmistunut äskettäin työryhmän eh-
25973: ke- ja sosiaaliturvassa esiintyvistä puutteista ja     dotus laiksi eräiden esiintyvien taiteilijoiden eläk-
25974: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 320
25975: 
25976: keistä, joka esitys on parhaillaan erikseen lausun-   hallituksen esityksen vuosilomalainsäädännön
25977: nolla.                                                muuttamiseksi siten, että myös osa-aikatyötä te-
25978:    Sosiaali- ja terveysministeriö tulee valmistele-   keville luodaan mahdollisuudet riittävän pitkään
25979: maan osa-aikatyön sosiaaliturvatoimikunnan mie-       yhdenjaksoiseen paikalliseen vapaa-aikaan lepoa
25980: tinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta         ja virkistäytymistä varten.
25981: 
25982:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1984
25983: 
25984:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
25985:                                       1984 vp. -      KK n:o 320                                          5
25986: 
25987: 
25988: 
25989: 
25990:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25991: 
25992:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utredning angående de brister och missförhålian-
25993: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        den i pensions- och socialskyddet som vidlåder
25994: den 19 juni 1984 tili vederbörande medlem av          deltidsarbetet samt att framlägga förslag tili åt-
25995: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     gärder för avhjälpande av bristerna.
25996: dagsman Mattila m.fl. undertecknade spörsmål              Kommissionen avgav 28.2.1983 en utredning,
25997: nr 320:                                               som gälide den första punkten i dess uppdrag
25998:                                                       och 31.12.1983 sitt slutbetänkande (kommitte-
25999:           Har Regeringen förberett lagstift-
26000:                                                       betänkande 1983:79). Enligt kommissionen
26001:        ningsåtgärder i syfte att bringa de del-
26002:                                                       förutsätter målen för socialskyddet att individens
26003:        tidsanstälida arbetstagarnas pensions- och
26004:                                                       livssituation bedöms som en helhet och att
26005:        semesterförmåner tili samma nivå som de
26006:                                                       arbetstagarens totala arbetsinsats beaktas. Som
26007:        arbetstagares som är anställda i stadigva-
26008:                                                       nya mål för socialskyddet borde därför uppställas
26009:        rande arbetsförhåliande, så att kraven på
26010:                                                       att de vid lönen bundna socialskyddsförmånerna
26011:        smidigare arbetstid kan förverkligas en-
26012:                                                       främst anknyts tili arbetstagarna och att likadana
26013:        ligt de riktlinjer som är uppdragna i
26014:                                                       arbetsinsatser blir likstälida.
26015:        regeringsprogrammet?
26016:                                                           Kommissionen har för socialskyddet vid del-
26017:                                                       tidsarbete försökt bestämma sådana principielia
26018:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
26019:                                                       riktlinjer på lång sikt som skulie göra det möjligt
26020: anföra följande:
26021:                                                       att helt eliminera de problem som nu har
26022:    Enligt statistikcentralens arbetskraftsenkät       aktualiserats inom olika delområden. Då det inte
26023: fanns år 1982 i Finland 179 000 deltidsanstälida,     förefaller att på kort sikt finnas möjligheter tili så
26024: som arbetade mindre än 30 timmar per vecka.           långt gående åtgärder, har kommissionen för att
26025: De utgjorde ca 7 procent av arbetskraften. Del-       avhjälpa de största bristerna sökt lösningar som
26026: tidsarbete är inte i vårt land så alimänt som i de    kan realiseras snabbt. Bland sådana lösningar har
26027: övriga nordiska länderna, där de deltidsanställda     kommissionen konstaterat att lagstiftningen an-
26028: utgör ca 20 procent av hela arbetskraften. Del-       gående pensionsskydd, utkomstskydd för arbets-
26029: tidsarbetet har emellertid även i vårt land ökat år   lösa och semester mest är i behov av utveckling.
26030: för år och kommer att döma av såväl arbetsgivar-      Kommissionen har framlagt 12 detaljerade för-
26031: nas som arbetstagarnas önskemål att öka ytterli-      slag tili ändring av lagstiftningen. Under vårens
26032: gare.                                                 lopp har dessa ändringsförslag sänts ut på remiss.
26033:    Vid utvecklandet av deltidsarbetet har emelier-    Tidsfristen för avgivande av utlåtanden utlöpte
26034: tid i synnerhet snedvridningen av arbetsmarkna-       vid utgången av maj.
26035: den och bristfäliigheterna i socialskyddet gett           Frågor rörande utkomstskyddet för arbetslösa i
26036: anledning tili bekymmer. Enligt statistikcentra-      fråga om deltidsanstälida har avgjorts i samband
26037: lens arbetskraftsenkät arbetade 45 000 arbetsta-      med den som en del av innevarande års inkomst-
26038: gare år 1982, antingen på grund av brister i          politiska helhetslösning utarbetade och sederme-
26039: socialskyddet eller av andra orsaker, på deltid       ra av riksdagen antagna lagen om utkomstskydd
26040: mot sin vilja. Samtidigt skulie närmare 100 000       för arbetslösa. 1 samband med den inkomstpoli-
26041: heltidsanställda slutgiltigt ha velat övergå tili     tiska helhetslösningen har regeringen tili riks-
26042: deltidsarbete. Dessutom skulie 173 000 heltids-       dagen avlåtit en proposition med förslag tili lag
26043: anstälida i någon viss levnadssituation tilifäliigt   om ändring av 2 och 7 §§ lagen om pension för
26044: ha velat övergå tili deltidsarbete.                   arbetstagare. Propositionen syftar tili att pen-
26045:    Regeringen har i sitt program lovat öka ut-        sionen för den tid en arbetstagare, som utan att
26046: budet på friviliigt deltidsarbete och ordna soci-     arbetsförhåliandet avbryts övergår från heltids-
26047: alskyddet vid deltidsarbete. Social- och hälso-       tili deltidsarbete eller tvärtom, har varit heltids-
26048: vårdsministeriet tilisatte 22.9.1982 en kommis-       anställd och pensionen för den tid han varit
26049: sion med uppdrag att uppgöra en övergripande          deltidsanställd skali uträknas var för sig. Detta
26050: 6                                     1984 vp. -      KK n:o 320
26051: 
26052: ändringsförslag är fortfarande under behandling i         Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
26053: riksdagen. En tredje proposition, vars utarbetan-     på basen av det av socialskyddskommissionen för
26054: de särskilt har påskyndats, gäller s.k. frilansar-    deltidsarbete avgivna betänkandet och utlåtande-
26055: betstagare. I ärendet har en arbetsgrupps förslag     na därom utarbeta en proposition med förslag tili
26056: tili lag om pensioner för vissa utövande konstnä-     en sådan ändring av semesterlagstiftningen att
26057: rer nyligen färdigstälits. Denna proposition är för   även de som arbetar på deltid bereds möjligheter
26058: närvarande utsänd pa remiss separat.                  tili en tillräckligt lång oavbruten, avlönad fritid
26059:                                                       för vila och rekreation.
26060: 
26061:     Helsingfors den 23 juli 1984
26062: 
26063:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
26064:                                                 1984 vp.
26065: 
26066: Kirjallinen kysymys n:o 321
26067: 
26068: 
26069: 
26070: 
26071:                                    Kortesalmi: Lapin vajaatuottoisten metsien uudistamista koskevan
26072:                                      lain ulottamisesta koskemaan myös Kainuuta
26073: 
26074: 
26075:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26076: 
26077:    Kainuu kuten Koillis-Suomikin on ns. ylihak-       Pohjois-Suomen       huomattavasti   huonompaa
26078: kuualuetta. Lisäksi Kainuussa työttömyys on hy-       puun hintaa, mutta Kainuuta kyseinen laki ei
26079: vin ankara. Esim. Kuhmon kunnassa työttömyys          koske. Aiheellisesti Kainuussa kysytäänkin, miksi
26080: oli toukokuussa 1984 25,2 prosenttia.                 Kainuu on pudonnut väliin.
26081:    Kainuun piirimetsälautakunnan laatima met-           Olisikin oikeudenmukaista, että Lapin laki
26082: sälösuunnitelma talouskairalle 1984-1993 osoit-       ulotettaisiin koskemaan myös Kainuuta, ainakin
26083: taa metsän rakenteen. Sen mukaan uudistusalo-         sen pahimpia työttömyysalueita. Näin Kainuun
26084: jen ja -taimikkojen osuus on 80 prosenttia,           unohdetut vajaatuottoiset metsät saataisiin kas-
26085: nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsikköjen           vukuntoon, työtä työttömille sekä myös hieman
26086: osuus on kummankin osalta noin 10 prosenttia.         korvausta Etelä-Suomea heikompiin kantohintoi-
26087: Näin ollen Kainuusta ei löydä varsinaisia hak-        hin.
26088: kuusäästöjä, joita valtakunnan metsien inventoi-
26089: jat väittävät runsaasti kertyneen. Tämä merkitsee        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26090: suuria vaikeuksia      Kainuun metsääomistaville      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26091: pienviljelijöille ja työttömille metsätilallisille.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26092:    Uudessa puun hintasopimuksessa on selvästi         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26093: mainittu Etelä-Suomen kantohinnat, esimerkiksi
26094: havukuitupuun hinta paikkakunnasta riippuen                     Tietääkö Hallitus, että myös Kainuus-
26095: on 75,50-83,50 markkaa/m 3• Pohjois-Suomen                   sa, jossa on suurta työttömyyttä, on
26096: osalta on sovittu pistehinnat tehtaille. Hinnasta            paljon vajaatuottoisia metsiä, ja
26097: on vähennettävä korjuukustannukset, jotka muo-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Lapin
26098: dostuvat metsälöiden pienuuden, harvuuden ja                 vajaatuottoisten metsien uudistamista
26099: heikon järeyden vuoksi suuriksi, sekä lisäksi                koskevan ns. Lapin lain ulottamiseksi
26100: kuljetusmaksut tehtaalle. Vähimmäishinta havu-               koskemaan myös Kainuuta tai ainakin
26101: kuitupuulle on määrätty 48,50 markkaa/m 3 .                  niitä Kainuun alueita, joissa on eniten
26102:    Lapin ja Koillis-Suomen osalta laki Lapin va-             vajaatuottoisia metsiä ja eniten työttö-
26103: jaatuottoisten metsien uudistamisesta korvaa                 miä?
26104: 
26105:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1984
26106: 
26107:                                         ]. Juhani Kortesalmi
26108: 
26109: 
26110: 
26111: 
26112: 428400887E
26113: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 321
26114: 
26115: 
26116: 
26117: 
26118:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26119: 
26120:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          kutuksista. Lain säätämisen jälkeen ei sen perus-
26121: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           teena olleissa olosuhteissa ole havaittavissa olen-
26122: olette kirjeellänne 19 päivänä kesäkuuta 1984           naisia muutoksia.
26123: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Lapin yksityismetsistä on 545 000 hehtaaria eli
26124: vastattavaksi kansanedustaja J. Juhani Kortesal-        24 prosenttia vajaatuottoisia, joista jätemetsiä
26125: men seuraavansisältöisen kirjallisen kysymyksen         227 000 hehtaaria. Kainuussa on vajaatuottoisia
26126: n:o 321:                                                metsiä yksityismailla 77 000 hehtaaria eli 10
26127:                                                         prosenttia. Eniten vajaatuottoisia metsiä on
26128:            Tietääkö Hallitus, että myös Kainuus-        Suomussalmella, 15 prosenttia ja vähiten Kuh-
26129:         sa, jossa on suurta työttömyyttä, on pal-       mossa, 7 prosenttia metsäalasta. Koko maassa on
26130:         jon vajaatuottoisia metsiä, ja                  vajaatuottoisten metsien osuus 10 prosenttia.
26131:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Lapin
26132:                                                            Kainuun yksityismetsät ovat puustoltaan sekä
26133:         vajaatuottoisten metsien     uudistamista
26134:                                                         ikä- ja kehitysrakenteeltaan Lapin yksityismetsiä
26135:         koskevan ns. Lapin lain ulottamiseksi
26136:                                                         paremmat. Lapissa on paljon uudistuskypsiä ja
26137:         koskemaan myös Kainuuta tai ainakin
26138:                                                         yli-ikäisiä metsiä, kun taas Kainuussa on runsaas-
26139:         niitä Kainuun alueita, joissa on eniten
26140:                                                         ti lähinnä ojitusalueille syntyneitä tairoistoja ja
26141:         vajaatuottoisia metsiä ja eniten työttö-
26142:           ···?                                          nuoria kasvatusmetsiä, jotka ovat tulossa kohti
26143:         m1a.
26144:                                                         suuren kasvun kehitysvaihetta. Uudistusalojen ja
26145:                                                         taimistojen osuus on Kainuussa 36 prosenttia
26146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           eikä 80 prosenttia, kuten kysymyksen yhteydessä
26147: seuraavaa:                                              on esitetty. Nuorten ja varttuneiden kasvatus-
26148:    Laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnosta-        metsien osuus on 38 prosenttia ja uudistuskyp-
26149: misesta (105 7/82) tuli voimaan 31.12.1982. Lain        sien metsien ja suojuspuustojen osuus 16 pro-
26150: mukaan toteutetaan Lapin läänissä ja Kuusamon           senttia metsämaan alasta. Ilmastosta johtuvat
26151: kunnassa vuosina 1982--1995 metsätalouden               kasvuolot ovat lisäksi Kainuussa Lappia edulli-
26152: alueellista suunnittelua ja edistetään vajaatuot-       semmat.
26153: toisten alueiden metsittämistä metsänviljelyllä ja         Vajaatuottoisten alueiden metsitystä tuetaan
26154: siihen liittyvillä uuden kasvun turvaamistoimen-        Kainuussa metsänparannusvaroin siten, että met-
26155: piteillä. Toimenpiteet rahoitetaan kokonaan val-        sämaalla tehtävissä metsänviljelytöissä ovat suun-
26156: tion tulo- ja menoarvioon vuosittain otettavilla        nittelu ja työnjohto sekä siemenet, taimet ja
26157: metsänparannusvaroilla.                                 muut tarvikkeet ilmaiset. Näiden lisäksi muihin
26158:    Lain säätämisen ja rajauksen perusteluina oli-       toteuttamiskustannuksiin voidaan myöntää avus-
26159: vat Lapin yksityismetsien vajaatuottoisten alojen       tusta, jonka enimmäismäärä on metsänkylvössä
26160: suuri maara, metsätaloussuunnitelmien pieni             40 tai 65 prosenttia ja metsänistutuksessa 25 tai
26161: peittävyys sekä haja-asutusalueiden väestön vä-         50 prosenttia riippuen siitä, kuuluuko alue met-
26162: häiset sivuansiomahdollisuudet ja heikko työlli-        sänparannuslain kolmanteen vai neljänteen vyö-
26163: syystilanne, jota perustettavat varsin laajat suoje-    hykkeeseen. Lisäksi maanomistaja voi saada lop-
26164: lualueet olivat edelleen heikentämässä. Lailla          puosalle kustannuksista metsänparannuslainaa,
26165: pyrittiin myös saamaan aikaan valtion vajaatuot-        jonka korko on 3 prosenttia ja takaisinmaksuaika
26166: toisten metsien tehostettua kunnostamista vastaa-       pisimmillään 34 vuotta, tahi lainan asemasta 15
26167: vaa toimintaa Lapin alueen yksityismetsissä. Hal-       prosenttia lisäavustusta.
26168: linnollisista syistä käytettiin alueellisen rajauksen      Laajentamalla Lapin vajaatuottoisten metsien
26169: perustana piirimetsälautakuntien toimialueita.          kunnostamisesta annetun lain soveltamisaluetta
26170:    Lain oltua voimassa nyt toista vuottaan sen          Kainuun tai Pohjois-Pohjanmaan alueille näiden
26171: toimeenpanossa ollaan vasta käynnistämisvaihees-        alueiden vajaatuottoisten metsien kunnostami-
26172: sa ja saamassa ensimmäisiä kokemuksia lain hal-         nen saattaisi jossain määrin nopeutua. Lain pääl-
26173: linnollisista, metsätaloudellisista ja työllisyysvai-   lekkäisyydestä metsänparannuslain kanssa kuiten-
26174:                                       1984 vp. -- RJC n:o 321                                         3
26175: 
26176: kin johtuu, että vaikutukset jäisivät varsin pie-       Työttömyysaste Kainuussa on keskimäärin hie-
26177: niksi, sillä vuositasolla laki voisi korvata maan-   man korkeampi kuin Lapissa, Pohjois-Pohjan-
26178: omistajan omaa rahoitusta tai metsänparannus-        maalla sen sijaan selvästi alempi. Työllisyystilan-
26179: lainaa koko Kainuun alueella noin 0,5 miljoonaa      teen kannalta ei koko Kainuun ja Pohjois-Poh-
26180: markkaa ja Pohjois-Pohjanmaan alueella noin 1,0      janmaan ottaminen kysymyksessä olevan lain pii-
26181: miljoonaa markkaa, kun pohjana käytetään töi-        riin ole perusteltua. Alueen pohjoisimpien ja
26182: den nykyistä laajuutta. Yksittäisten kuntien koh-    itäisten kuntien, joissa työttömyys on osittain
26183: dalla olisi kyse 50 000--200 000 markan vuotui-      suurempaa kuin Lapin puoleisissa naapurikunnis-
26184: sesta rahoitustuen lisäyksestä.                      sa, työllisyystilannetta voidaan parantaa suuntaa-
26185:    Alueellista metsätalouden suunnittelua teh-       maila entistä enemmän metsänparannusvaroja
26186: dään Kainuussa vuosittain 50 000 hehtaaria.          näiden alueiden töihin, erityisesti taimikonhoi-
26187: Mäiirä on suunniteltu nostettavaksi 70 000 heh-      toon, sekä työllisyysvaroja muun muassa puiden
26188: taariin, jonka katsotaan suunnittelukierron kan-     pystykarsintaan, energiapuun kasaukseen ja uu-
26189: nalta riittävän. Suunnitelmien peitto on Kai-        distettavana olevaan työllisyysasetukseen sisälly-
26190: nuussa 26 prosenttia, Lapissa 25 prosenttia ja       tettäviin metsänhoidollisiin töihin.
26191: Koillis-Suomessa 15 prosenttia yksityismetsien          Edellä lausutun perusteella hallitus ei pidä
26192: alasta. Koko maassa suunnitelmien peitto on          Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta
26193: noin 37 prosenttia. Kainuuseen on erityisalueva-     annetun lain toimeenpanosta ja vaikutuksista
26194: roin perustettu yksi suunnittelijan lisätoimi ja     toistaiseksi saatujen vähäisten kokemusten perus-
26195: toinen on perusteilla.                               teella asianmukaisena tämän lain alueellista laa-
26196:    Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamises-     jentamista. Metsien vajaatuottoisuutta ja työttö-
26197: ta annetun lain mukaisten metsänviljelyjen tulee     myyttä voidaan Kainuun samoin kuin Pohjois-
26198: mahdollisuuksien mukaan perustua alueelliseen        Pohjanmaankin vaikeimmilla alueilla vähentää
26199: suunnitelmaan, jota koskevat tiedot maanomista-      tehostamalla ja laajentamalla metsänparannus- ja
26200: ja saa tilansa osalta ilmaiseksi. Muualla maassa     työllisyysvaroilla sekä erityisaluelain perusteella
26201: maanomistajilta peritään näistä tiedoista 10--15     rahoitettavia metsätalouden ja muita haja-asutus-
26202: markkaa hehtaarilta.                                 alueiden toimintoja.
26203: 
26204:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1984
26205: 
26206:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
26207: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 321
26208: 
26209: 
26210: 
26211: 
26212:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26213: 
26214:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hetsområden som grund för områdets avgräns-
26215: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         mng.
26216: den 19 juni 1984 tili vederbörande medlem av              Efter att lagen nu har varit i kraft över ett år
26217: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      befinner man sig först i begynnelseskedet av
26218: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade             verkstäliigheten. Man har nu fått de första erfa-
26219: spörsmål nr 321:                                       renheterna av lagens administrativa verkningar
26220:                                                        samt av dess verkningar på skogsbruk och syssel-
26221:            Är Regeringen medveten om att det
26222:                                                        sättning. Efter att lagen stiftades har väsentliga
26223:         även i Kajanaland, där arbetslösheten är
26224:                                                        förändringar inte observerats i de omständigheter
26225:         stor, finns många underproduktiva sko-
26226:                                                        som utgjorde dess grund.
26227:         gar och
26228:                                                           Av Lapplands enskilda skogar är 545 000 hek-
26229:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för
26230:                                                        tar, dvs. 24 %, underproduktiva och av denna
26231:         att utsträcka den s.k. Lapplandslagen
26232:                                                        andel utgör restbestånden 227 000 hektar. I
26233:         som gäller iståndsättning av underpro-
26234:                                                        Kajanaland finns det 77 000 hektar underpro-
26235:         duktiva skogar i Lappland tili att gälia
26236:                                                        duktiva skogar på enskilda marker, dvs. 10
26237:         även Kajanaland elier åtminstone de de-
26238:                                                        procent. De flesta underproduktiva skogarna
26239:         lar av Kajanaland där det finns mest
26240:                                                        finns i Suomussalmi, 15 procent, och minst
26241:         underproduktiva skogar och mest arbets-
26242:                                                        underproduktiv skog finns i Kuhmo, 7 procent
26243:         lösa?
26244:                                                        av skogsarealen. De underproduktiva skogarnas
26245:                                                        andel i hela landet är 10 procent.
26246:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
26247:                                                           I fråga om trädbeståndet samt dess ålders- och
26248: anföra följande:
26249:                                                        utvecklingsstruktur är de enskilda skogarna i
26250:    Lagen om iståndsättning av underproduktiva          Kajanaland i bättre skick än Lapplands enskilda
26251: skogar i Lappland (1057 /82) trädde i kraft            skogar. I Lappland finns det många förnyelse-
26252: 31.12.1982. Enligt lagen genomförs i Lapplands         mogna och överåriga skogar, medan det åter i
26253: län och Kuusamo kommun under åren 1982-                Kajanaland finns rikligt med plantbestånd och
26254: 1995 en områdesplanering för skogsbruket och           unga galiringsbestånd som har uppkommit när-
26255: främjas beskogning av underproduktiva områden          mast på dikningsområden, och som snart uppnår
26256: med skogsodling och därtili anslutna åtgärder för      ett skede av stark tiliväxt. Förnyelseytornas och
26257: tryggande av återväxten. Åtgärderna finansieras        plantbeståndens andel i Kajanaland är 36 pro-
26258: helt med skogsförbättringsmedel som årligen            cent och inte 80 procent såsom det sägs i
26259: upptas i statsförslaget.                               samband med spörsmålet. Andelen unga och
26260:    Motiveringen tili att lagen stiftades och att det   äldre galiringsbestånd är 38 % och de förnyelse-
26261: geografiska tiliämpningsområdet begränsades var        mogna skogarnas och skärmbeståndens andel
26262: att arealen underproduktiva enskilda skogar i          16 % av skogsmarksarealen. Av väderleken be-
26263: Lappland var stor, skogshushåliningsplanerna           roende växtförhålianden är härtili förmånligare i
26264: täckte endast en liten del av arealen och att          Kajanaland än i Lappland.
26265: befolkningen inom glesbygdsområdena hade                  Beskogningen av underproduktiva områden
26266: obetydliga möjligheter tili biinkomster samt att       understöds i Kajanaland med skogsförbättrings-
26267: sysselsättningsläget var dåligt. Man höli också på     medel sålunda, att planering och arbetsledning
26268: att bilda tämligen omfattande skyddsområden,           samt frön, plantor och andra förnödenheter är
26269: vilket ytterligare bidrog tili att försämra syssel-    gratis vid de skogsodlingsarbeten som görs på
26270: sättningsläget. Genom lagen försökte man också         skogsmark. Härtill kan understöd beviljas för
26271: skapa en verksamhet, motsvarande den effekti-          andra kostnader för utförande av beskogning.
26272: verade iståndsättningen av statens skogar, i           Understödets maximibelopp är vid skogssådd 40
26273: enskilda skogar i Lappland. Av administrativa          elier 65 procent och vid skogsplantering 25 elier
26274: skäl användes distriktsskogsnämndernas verksam-        50 procent beroende på, om området tillhör den
26275:                                        1984 vp. -      KK n:o 321                                       5
26276: 
26277: tredje eller fjärde zonen enligt lagen om skogs-       möjlighet baseras på en områdesplan. Uppgifter-
26278: förbättring. Vidare kan jordägaren få skogsför-        na av denna pian får jordägaren gratis tili den del
26279: bättringslån för den återstående delen av kost-        som gäller hans lägenhet. 1 övriga delar av landet
26280: naderna. Lånets ränta är 3 procent och den             uppbärs av jordägarna en avgift om 10-15 mark
26281: längsta möjliga återbetalningstiden är 34 år. 1        per hektar för dessa uppgifter.
26282: lånets ställe kan 15 procent erhållas i tilläggs-
26283: understöd.                                                Arbetslöshetsgraden i Kajanaland är i medeltal
26284:    Om tillämpningsområdet för lagen om istånd-         något högre än i Lappland. 1 norra Österbotten
26285: sättning av underproduktiva skogar i Lappland          däremot är den klart lägre. Med tanke på syssel-
26286: skulle utvidgas tili att gälla områdena i Kajana-      sättningsläget är det inte befogat att utsträcka
26287: land eller norra Österbotten, är det möjligt att       ifrågavarande lag tili att gälia hela Kajanaland
26288: iståndsättningen av underproduktiva skogar på          och norra Österbotten. Sysselsättningsläget i de
26289: dessa områden skulle ske något snabbare än för         kommuner på området vilka ligger längst i norr
26290: närvarande. På grund av att denna lag och lagen        och öster, och där arbetslösheten delvis är större
26291: om skogsförbättring sammanfaller med varandra          än i grannkommunerna i Lappland, kan .förbätt-
26292: skulle verkningarna dock bli tämligen obetydli-        ras genom att anvisa mera skogsförbättringsme-
26293: ga, ty årligen kunde lagen ersätta jordägarnas         del för arbetena där, särskilt för vård av plantbe-
26294: egen finansiering eller skogsförbättringslånen på      stånden. Vidare kan sysselsättningsläget förbätt-
26295: hela Kajanalands omr~?e med cirka 0,5 miljoner         ras genom att anvisa sysselsättningsmedel bland
26296: mark, och på norra Osterbottens område med             annat för kvistning av ståndskog, hopkörning av
26297: cirka 1,0 miljoner mark, då arbetenas nuvarande        energivirke och för de skogsvårdsarbeten som
26298: omfattning tas som grund. 1 fråga om enskilda          innefattas i förordningen om sysselsättning, vii-
26299: kommuner skulle det vara fråga om en årlig             ken man som bäst hålier på att förnya.
26300: ökning av finansieringsstödet med 50 000-
26301:  200 000 mk.                                              På basen av det ovan sagda anser regeringen,
26302:    Områdesplanering av skogsbruket görs i Kaja-        på grund av den ringa erfarenhet man tilisvidare
26303:  naland årligen för cirka 50 000 hektar. Man har       har av verkstäliigheten och verkningarna av lagen
26304:  planerat att öka arealen tili 70 000 hektar, vilket   om iståndsättning av underproduktiva skogar i
26305:  anses tillräckligt med tanke på planeringsomdre-      Lappland, att det inte är sakenligt att utvidga
26306:  vet. Planerna täcker i Kajanaland 26 procent, i       den region som lagen gälier. Skogarnas uudet-
26307:  Lappland 25 procent och i nordöstra Finland 15        produktion och arbetslösheten kan, på de områ-
26308:  procent av de enskilda skogarnas areal. 1 hela        den i Kajanaland ävensom i norra Österbotten
26309:  landet täcker planerna cirka 37 procent. 1 Kaja-      vilka har drabbats hårdast, minskas genom att
26310:  naland har man med specialområdesmedel inrät-         man effektiverar och utvidgar sådan verksamhet
26311:  tat en extra planerartjänst och man håller på att     inom skogsbruket och övriga glesbygdsområdes
26312:  inrätta ytterligare en tj änst.                       verksamheter som finansieras med skogsförbätt-
26313:     Skogsodling enligt lagen om iståndsättning av      rings- och sysselsättningsmedel samt med stöd av
26314:  underproduktiva skogar i Lappland bör i mån av        specialområdeslagen.
26315: 
26316:      Helsingfors den 10 oktober 1984
26317: 
26318:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
26319:                                                  1984 vp.
26320: 
26321:   Kirjallinen kysymys n:o 322
26322: 
26323: 
26324: 
26325: 
26326:                                      Myllyniemi: Lohjan ja Nummen tiemestaripiirien yhdistämisestä
26327: 
26328: 
26329:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26330: 
26331:      Tie- ja vesirakennuslaitoksen piirissä on kaa-        Tie- ja vesirakennuslaitoksen punssa esitetyt
26332:   vailtu Lohjan ja Nummen tiemestaripiirien yh-         perustelut ja laskelmat ovat kuitenkin yksipuoli-
26333: \ distämistä. Asian ratkaisemiseksi on selvitelty       sia jättäen huomioon ottamatta mm. sen, että
26334:   seuraavia vaihtoehtoja:                               keskivertoliikenne Lohjan tiemestaripiirissä on lä-
26335:      1) Säilytetään nykyiset tukikohdat, ei rakenne-    hes 1 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta Num-
26336:   ta lisää. Nummi käyttää Lohjan palveluksia.           men tiemestaripiirissä vain vajaa 900 ajoneuvoa
26337:      2) Rakennetaan korjaus- ja pesupaikka Num-         vuorokaudessa. Lohjanharjun-Salan moottorilii-
26338:   melle.                                                kennetien rakentamisen vaikutusta tiemestaripii-
26339:      3) Nummelle rakennetaan uusi tukikohta             rien toimintaan ei ole arvioitu. Säästölaskelmissa
26340:   Nummen tiemestaripiiriä varten.                       on jätetty huomioon ottamatta lisäkustannukset
26341:                                                         muille tiemestaripiireille, jos Lohjan tiemestari-
26342:      4) Nummelle rakennetaan uusi tukikohta Loh-
26343:                                                         piiri lakkautetaan. Säästölaskelmissa on lisäksi
26344:   jan ja Nummen yhteistä tiemestaripiiriä varten.
26345:                                                         esitetty harhaanjohtavia tietoja pääomakustan-
26346:      5) Lohjalie rakennetaan uusi tukikohta yhdis-      nuksista.
26347:   tettyä tiemestaripiiriä varten. Tukikohta raken-
26348:                                                            Lohjan kaupunki ja kunta ovat jyrkästi asettu-
26349:   nettaisiin myöhemmin.                                 neet vastustamaan Lohjan ja Nummen tiemesta-
26350:      Tie- ja vesirakennuslaitoksen Uudenmaan pii-       ripiirien kaavailtua yhdistämistä. Samalla kannal-
26351:   rin mukaan vaihtoehdot 1 ja 2 karsiutuvat pois        la on myös Lohjan tiemestaripiirin henkilökunta.
26352:   sen tähden, että Nummen tiemestaripiirille on         Myös Lohjan seudun teollisuus vastustaa yhdistä-
26353:   rakennettava uusi tukikohta. Vaihtoehto 5 kar-        mistä. Kuntien ja teollisuuden erityisenä huolen-
26354:   siutuisi pois laskuista sen tähden, että Lohjanhar-   aiheena on tienpidon johtamisen siirtyminen
26355:   jun-Salan moottoriliikennetie rakennettaisiin         pois talousalueen keskuksesta.
26356:   vasta vuoden 2010 jälkeen, mikäli ensinkään              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26357:   rakennetaan. Jäljelle jäävistä vaihtoehdoista 3 ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26358:   4 on TVH:ssa laadituo laskelman mukaan vaihto-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26359:   ehto 4 edullisin.                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26360:      Tarkastelu Lohjan ja Nummen tiemestaripii-
26361:   rien tukikohtien kehittämisvaihtoehdoista ja tie-               Onko Hallitus tietoinen, että kaavailtu
26362:   mestaripiirien yhdistämisen eduista ja haitoista              Lohjan ja Nummen tiemestaripiirien yh-
26363:   on sinänsä paikallaan, koska toiminnan pitäisi                distäminen vakavasti heikentäisi tienpitoa
26364:   olla mahdollisimman tehokasta.                                Lohjan talousalueella?
26365: 
26366:         Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
26367: 
26368:                                              Pekka Myllyniemi
26369: 
26370: 
26371: 
26372: 
26373:    4284008110
26374: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 322
26375: 
26376: 
26377: 
26378: 
26379:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26380: 
26381:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         edullista siirtää Karjaan tiemestaripiirin hoidetta-
26382: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      vaksi. Lohjan nykyinen päätukikohta muuttuisi
26383: mies, 20 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-         n. 10 vuoden suunnittelujänteellä sivutukikoh-
26384: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      daksi, jonne jäisi apulaistiemestari sekä tarvittava
26385: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       työntekijämäärä ja kalusto.
26386: Pekka Myllyniemen näin kuuluvasta kirjallisesta          Liitoksen mahdollistama säästö pääoma- ja
26387: kysymyksestä n:o 322:                                 palkkakustannuksissa on tuntuva, arviolta siirty-
26388:                                                       mäkauden jälkeen n. 1,7 mmk vuodessa.                f
26389:          Onko Hallitus tietoinen, että kaavailtu         Liikennemäärän suuren eron Lohjan tiemesta-
26390:        Lohjan ja Nummen tiemestaripiirien yh-         ripiirin hyväksi aiheuttaa pääosaltaan kantatie
26391:        distäminen vakavasti heikentäisi tienpitoa     53. Tämän tieosuuden hoidon luonnetta ei muu-
26392:        Lohjan talousalueella?                         ta miksikään se, onko Lohjalla sivutukikohta
26393:                                                       vaiko päätukikohta. Nummelle kaavaillun päätu-
26394:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kikohdan sijainti olisi keskeinen yhdistetyn tie-
26395: ti seuraavaa:                                         mestaripiirin tiestössä. Toisaalta Lohjankin tie-
26396:    Koska tiemäärärahat ovat olleet jatkuvasti niu-    mestaripiirin liikennemäärä on suhteellisen pie-
26397: kat ja riittämättömät tiestön kunnon säilyttämi-      ni, ja Lohjan alueen tulisikin olla vähintään
26398: seksi ja tarpeellisen hoidon ylläpitämiseksi, on      kaksinkertainen, jotta päätukikohta siellä voitai-
26399: tie- ja vesirakennushallitus kustannusten hillitse-   siin perustellusti säilyttää erillisenä.
26400: miseksi ryhtynyt viime vuosien aikana kehittä-           Karjaan tiemestaripiiri pystyy hyvin kalustoa
26401: mään mm. kunnossapidon organisaatiota niin,           tai työntekijöitä lisäämättä hoitamaan sille kaa-
26402: että tielaitoksen yhteiskustannukset laskevat. Täl-   vaillun tiestölisän. Muita Lohjan ja Nummen
26403: löin pyritään mm. optimikokoisiin tiemestaripii-      naapurikuntia eivät järjestelyt koske.
26404: reihin, jolloin ennen kaikkea pienten tiemestari-        Kaluston pääomakustannussäästöjen laskenta-
26405: piirien hallintotoimintaa voidaan supistaa. Täl-      perusteena on käytetty uushankinta-arvoa, kuten
26406: laisia toimintoja ovat mm. työnjohto-, kanslia-,      vallitseva käytäntö tämän tyyppisissä vertailulas-
26407: varasto- ja huoltotoiminta. Muutokset suunnitel-      kelmissa edellyttää.
26408: laan yleensä ajankohtiin, jolloin tukikohtien ra-        Kun alueiden siirrot ja liitokset eivät vaikuta
26409: kentaminen tai saneeraaminen olisi edessä joka        tien päällä tapahtuvaan toimintaan, toimintayk-
26410: tapauksessa.                                          sikköjen lukumäärään eikä käytössä oleviin mate-
26411:    Lohjan ja Nummen tiemestaripiirit lukeutuvat       riaaleihin ainakaan vähentävästi, ei mahdollinen
26412: maamme pienimpiin Lohjan ollessa pienin tie-          Lohjan ja Nummen tiemestaripiirien yhdistämi-
26413: mestaripiiri. Tie- ja vesirakennuslaitoksessa on      nen tule heikentämään tienpidon edellytyksiä
26414: alustavasti tarkasteltu mahdollisuutta lakkauttaa     Lohjan talousalueella. Pääoma- ja palkkakustan-
26415: Lohjan tiemestaripiiri hallinnollisena yksikkönä      nussäästöt voidaan päinvastoin ohjata alueen ties-
26416: muodostamaila yhdistetty tiemestaripiiri, jonka       tön parempaan kunnossapitoon, kuten rakenteen
26417: päätukikohta rakennettaisiin Nummelle.                parantamistöihin ja päällystämisiin. Toimenpitei-
26418:    Tämän lisäksi tukikohtien sijainnin perusteella    den tavoitteena onkin kunnossapidon taloudelli-
26419: osa Lohjan tiemestaripiirin nykyisestä tiestöstä on   suuden ja tuottavuuden parantaminen.
26420: 
26421:      Helsingissä elokuun 20 päivänä 1984
26422: 
26423:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
26424:                                      1984 vp. -      KK n:o 322                                        3
26425: 
26426: 
26427: 
26428: 
26429:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26430: 
26431:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         depå skulle inom en planerad tidrymd på ca 10
26432: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       år ändras tili sidodepå, där det skulle finnas en
26433: den 20 juni 1984 tili vederbörande medlem av         biträdande vägmästare samt etforderligt antal
26434: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    anställda och nödvändiga inventarier.
26435: dagsman Pekka Myllyniemi undenecknade spörs-            Den inbesparing i kapital- och avlöningskost-
26436: mål nr 322:                                          nader som möjliggörs av sammanslagningen är
26437:                                                      kännbar, uppskattningsvis 1, 7 mmk i året efter
26438:           Är Regeringen medveten om, att den         en övergångsperiod.
26439:        planerade sammanslagningen av Lojo och           Den stora skillnaden i trafikvolym tili Lojo
26440:        Nummi      vägmästardistrikt  allvarligt      vägmästardistrikts förmån beror huvudsakligen
26441:        försämrar väghållningen inom Lojo eko-        på stamväg 53. Skötseln av detta vägavsnitt
26442:        nomiska region?                               förändras inte vare sig det finns en sido- eller
26443:                                                      huvuddepå i Lojo. Den planerade huvuddepån i
26444:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Nummi skulle vara centralt placerad inom det
26445: anföra foljande:                                     förenade vägmästardistriktets vägnät. A andra
26446:    Eftersom anslagen för vägarna fortfarande är      sidan är trafikmängden också inom Lojo vägmäs-
26447: knappa och otillräckliga för att vägnätets skick     tardistrikt relativt liten, och den borde vara minst
26448: skall kunna bevaras och nödvändig skötsel därav      dubbelt större för att det skulle vara motiverat att
26449: upprätthållas, har väg- och vattenbyggnadsstyrel-    bevara en skild huvuddepå inom Lojoområdet.
26450: sen för att tygla kostnaderna under de senaste          Karis vägmästardistrikt kan väl sköta det pla-
26451: åren börjat utveckla bl.a. organisationen för        nerade tillskottet tili vägnätet utan att öka inven-
26452: underhåll så, att vägverkets totalkostnader sjun-    tarierna eller antalet anställda. Övriga grannkom-
26453: ker. Härvid försöker man bl.a. åstadkomma väg-       muner tili Lojo och Nummi berörs inte av
26454: mästardistrikt av optimal storlek, då framför allt   arrangemangen.
26455: de små vägmästardistriktens fötvaltningsverksam-        Som bas för uträkningen av inbesparingarna i
26456: het kan begransas. Sådana verksamhetsformer är       kapitalkostnader för inventarier har använts ny-
26457: bl.a. arbetsledning, kansli-, lager- och service-    anskaffningsvärdet, såsom gängse bruk förutsät-
26458: uppgifter. Ändringarna planeras i allmänhet tili     ter i detta slag av jämförande kalkyl.
26459: tidpunkter, då byggande eller sanering av depåer        Då överföringarna och sammanslagningarna av
26460: i vilket fall som helst skulle förestå.              områden åtminstone inte inverkar reducerande
26461:    Lojo och Nummi vägmästardistrikt hör tili vårt    på verksamheten på vägarna, antalet verksam-
26462: lands minsta och Lojo utgör i själva verket det      hetsenheter eller på de materiel som används,
26463: minsta distriktet. Väg- och vattenbyggnadsverket     kommer en eventuell sammanslagning av Lojo
26464: har preliminän undersökt möjligheterna att in-       och Nummi vägmästardistrikt inte att försämra
26465: dra Lojo vägmästardistrikt som administrativ en-     förutsättningarna för väghållningen inom Lojo
26466: het genom att bilda ett forenat vägmästardistrikt,   ekonomiska region. Inbesparingarna i kapital-
26467: vars huvuddepå skulle byggas i Nummi.                och avlöningskostnader kan tvärtemot styras tili
26468:    Dessutom är det på basen av depåernas place-      ett bättre underhåll av områdets vägnät, såsom
26469: ring fördelaktigt att skötseln av en del av Lojo     tili strukturförbättringsarbeten och beläggning.
26470: vägmästardistrikts nuvarande vägnät övertas av       Målet för åtgärderna är också att förbättra vägun-
26471: Karis vägmästardistrikt. Lojo nuvarande huvud-       derhållets ekonomi och lönsamhet.
26472: 
26473:      Helsingfors den 20 augusti 1984
26474: 
26475:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
26476:                                                1984 vp.
26477: 
26478: Kirjallinen kysymys n:o 323
26479: 
26480: 
26481: 
26482: 
26483:                                    Särkijärvi: Työehtosopimusten saatavilla olon turvaamisesta
26484: 
26485: 
26486:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26487: 
26488:    Työehtosopimuslain ja KKO:n ratkaisujen mu-        sesti katsoen kaikki Suomen Bensiinikauppiaitten
26489: kaisesti on kullakin alalla noudatettava yleissito-   Liiton jäseniä, jolla ei kuitenkaan ole oikeutta
26490: vina sellaisia työehtosopimuksia, joiden piiriin      monistaa ja levittää alalla noudatettavaa työehto-
26491: kuuluu ainakin vähintään puolet alan työnteki-        sopimusta jäsenilleen. LTK ei myöskään myy
26492: jöistä.                                               painamansa sopimuksen kappaleita jäsenkenttän-
26493:    Työehtosopimusten on kuitenkin katsottu            sä ulkopuolelle.
26494: kuuluvan tekijänoikeuslain mukaisiin teoksiin.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26495: Siten oikeus sen kappaleiden myyntiin rajoittuu       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26496: sopimusosapuoliin. Alan muu järjestö ei tällöin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26497: voi levittää sopimusta jäsenilleen.                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26498:    Esimerkiksi huoltamoalalla noudatetaan LTK-                  Pitääkö Hallitus yleisten oikeusperiaat-
26499: laisen Kaupan Työnantajaliiton työehtosopimus-               teiden mukaisena ja muutoin asiallisena,
26500: ta. Alan työnantajista on vain pieni osa järjestäy-          että noudatettavia työehtosopimuksia ei
26501: tynyt tätä kautta. Ne ovat kuitenkin käytännölli-            ole vapaasti saatavilla ja levitettävissä?
26502: 
26503:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
26504: 
26505:                                           Jouni ] . Särkijärvi
26506: 
26507: 
26508: 
26509: 
26510: 4284008752
26511: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 323
26512: 
26513: 
26514: 
26515: 
26516:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26517: 
26518:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tosopimusten jakamiseen ei työehtosopimuksen
26519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tehneillä järjestöillä ole. Niiden ei siten tarvitse
26520: olette 20 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-          antaa työehtosopimuksia sellaisten työnantajien
26521: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        käyttöön, jotka yleissitovuuden perusteella ovat
26522: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         velvollisia noudattamaan kyseistä sopimusta.
26523: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         Vuonna 1983 työsuojeluhallitus käytti työehto-
26524: sestä n:o 323:                                          sopimusten hankintaan yli 65 000 markkaa. Kus-
26525:            Pitääkö Hallitus yleisten oikeusperiaat-     tannusten vuoksi työsuojeluhallituksella ei ole
26526:         teiden mukaisena ja muutoin asiallisena,        mahdollisuutta hankkia työehtosopimuksia siinä
26527:         että noudatettavia työehtosopimuksia ei         määrin, että niitä voitaisiin jakaa niitä tarvitsevil-
26528:         ole vapaasti saatavilla ja levitettävissä?      le työnantajille. Edes kuntien työsuojelutarkasta-
26529:                                                         jien käyttöön ei ole ollut mahdollista hankkia
26530:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kaikkia heidän työnsä kannalta tarpeellisia työeh-
26531: ti seuraavaa:                                           tosopimuksia. Kustannusten lisäksi suurten mää-
26532:                                                         rien hankkimisen esteenä ovat rajoitetut painok-
26533:    Työehtosopimuslain (4 36146) nojalla työehto-        set.
26534: sopimukseen sidottu eli järjestäytynyt työnantaja
26535: on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta.              Työsuojeluviranomaiset ovat mahdollisuuk-
26536: Työsopimuslain (320/70) mukaan myös järjestäy-          siensa mukaan antaneet työnantajille tietoa työ-
26537: tymättömän työnantajan on noudatettava asian-           ehtosopimusten sisällöstä. Tämä ei kuitenkaan
26538: omaisen alan yleiseksi katsottavaan valtakunnalli-      ole ollut riittävää, koska työehtosopimusten teks-
26539: seen eli ns. yleissitovaan työehtosopimukseen           tiosat ovat useasti hyvin laajat niin, että niihin on
26540: sisältyviä palkka- ja muita työsuhteen vähimmäis-       mahdotonta perehtyä huolellisesti työsuojelutoi-
26541: ehtoja.                                                 mistossa. Työnantajat saavat tietoja työehtosopi-
26542:    Järjestäytymättömän työnantajan kannalta vel-        musten sisällöstä jossain määrin myös palveluk-
26543: vollisuuteen noudattaa yleissitovaa työehtosopi-        sessaan olevilta työntekijöiltä ja erityisesti luotta-
26544: musta sisältyy eräitä ongelmia. Ensinnäkään mis-        musmiehiltä.
26545: tään ei ole työnantajia sitovalla tavalla saatavilla       Järjestäytymättömien työnantajien mahdolli-
26546: tietoa, onko jokin työehtosopimus työsopimus-           suuksia saada tietoja yleissirovien työehtosopi-
26547: lain tarkoittamalla tavalla yleissitova. Työsuojelu-    musten sisällöstä ei voida edellä esitetty huo-
26548: hallituksessa on laadittu luettelo sellaisista työeh-   mioon ottaen pitää nykyisellään riittävinä. Kun
26549: tosopimuksista, jotka viraston suorittaman selvi-       työnantajat on työsopimuslain säännöksellä vel-
26550: tyksen mukaan ovat yleissitovia. Tällaisia yleissi-     voitettu noudattamaan ns. yleissitovan työehtoso-
26551: tovia työehtosopimuksia on luettelon mukaan yli         pimuksen määräyksiä ja kun määräysten noudat-
26552: 130. Yleissitovuuden arvioinnin kannalta luette-        tamatta jättäminen voi johtaa suuriinkin kor-
26553: lolla ei ole kuitenkaan oikeudellista merkitystä.       vauksiin, tulisi työnantajilla olla mahdollisuus
26554: Työsuojeluhallituksen selvityksen mukaan kirjal-        saada tietoa noudatettavien työehtosopimusten
26555: lisessa kysymyksessä mainittu huoltamoalan työ-         sisällöstä samalla tavoin kuin heitä velvoittavien
26556: ehtosopimus ei täytä yleissitovuudelle asetettuja       lakien sisällöstä. Tämän vuoksi sosiaali- ja ter-
26557: edellytyksiä, vaikka sopimusta yleisesti noudate-       veysministeriö tulee ryhtymään toimenpiteisiin
26558: taankin.                                                siten, että työsuojeluviranomaisilla olisi nykyistä
26559:    Työehtosopimuksesta on sopimukseen osallisen         paremmat mahdollisuudet antaa työehtosopi-
26560: työnantajapuolen toimitettava jäljennös sosiaali-       musten sisällöstä tietoa niille työnantajille, jotka
26561: ja terveysministeriöön. Muuta velvoitetta työeh-        ovat velvollisia niitä noudattamaan.
26562: 
26563:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1984
26564: 
26565:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
26566:                                          1984 vp. -- EJ( n:o 323                                              3
26567: 
26568: 
26569: 
26570: 
26571:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
26572: 
26573:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             en avskrift av avtalet. Någon annan förpliktelse
26574: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           att distribuera koliektivavtal har inte de organisa-
26575: den 20 juni 1984 tili vederbörande medlem av             tioner som har ingått avtalet i fråga. De behöver
26576: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        alltså inte ställa kollektivavtal tili de arbetsgivares
26577: dagsman Särkijärvi undertecknade skriftliga              disposition som på grund av avtalets allmänt
26578: spörsmål nr 323:                                         bindande karaktär är skyldiga att iaktta ifrågava-
26579:                                                          rande avtal.
26580:            Anser Regeringen det matsvara de all-
26581:         männa rättsprinciperna och även i övrigt            År 1983 använde arbetarskyddsstyrelsen drygt
26582:         vara sakenligt, att de gällande koliektiv-       65 000 mk tili anskaffning av kollektivavtal. På
26583:         avtalen inte står tili buds obehindrat och       grund av kostnaderna kan arbetarskyddsstyrelsen
26584:         inte kan distribueras fritt?                     inte anskaffa ett tillräckligt stort antal kollektiv-
26585:                                                          avtal att utdelas tili de arbetsgivare som behöver
26586:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ett sådant. Det har inte ens varit möjligt att förse
26587: anföra följande:                                         kommunernas arbetarskyddsinspektörer med alla
26588:    Enligt lagen om koliektivavtal (436/46) är en         de kollektivavtal som deras arbete skulle förutsät-
26589: arbetsgivare, som är bunden av ett koliektivavtal,       ta. Förutom kostnaderna har även de begränsade
26590: dvs. organiserad, skyldig att iaktta koliektivav-        upplagorna utgjort ett hinder för anskaffningen
26591: talet. Enligt lagen om arbetsavtal (320/70) skali        av stora antal avtalstexter.
26592: även icke organiserad arbetsgivare beträffande              I mån av möjlighet har arbetarskyddsmyndig-
26593: lön och övriga förmåner iaktta de minimivillkor          heterna informerat arbetsgivarna om innehållet i
26594: som arbetsförhållandet förutsätter och som ingår         kollektivavtalen. Detta har dock inte varit till-
26595: i ett riksomfattande elier ett s.k. allmänt bindan-      räckligt, då textavsnitten i kollektivavtalen ofta är
26596: de kollektivavtal för ifrågavarande bransch.             mycket omfattande, vilket gör det omöjligt att i
26597:    Då det gälier en icke organiserad arbetsgivare        en arbetarskyddsbyrå sätta sig in i dessa i detalj.
26598: är skyldigheten att iaktta ett alimänt bindande          Arbetsgivarna informeras om innehållet i koliek-
26599: kollektivavtal förknippad med vissa problem.             tivavtalen i någon mån även av de anställda och
26600: Det finns för det första överhuvudtaget inte             särskilt av förtroendemännen.
26601: någon instans som på ett sätt som binder arbets-
26602: givaren kunde ge besked om, huruvida ett kol-               Med beaktande av det ovan anförda kan icke
26603: lektivavtal är allmänt bindande på det sätt lagen        organiserade arbetstagares möjligheter att få in-
26604: om arbetsavtal förutsätter. Det har inom arbe-           formation om innehållet i allmänt bindande
26605: tarskyddsstyrelsen uppgjorts en förteckning över         kollektivavtal för närvarande inte anses tillräckli-
26606: sådana kollektivavtal som enligt ämbetsverkets           ga. Då arbetsgivarna genom stadgandet i lagen
26607: utredning är allmänt bindande. Enligt förteck-           om arbetsavtal har förpliktats att iaktta bestäm-
26608: ningen är antalet allmänt bindande kollektivavtal        melserna i s.k. alimänt bindande koliektivavtal,
26609: drygt 130. Denna förteckning har dock ingen              och då försummelse i detta hänseende kan med-
26610: juridisk betydelse för bedömningen av huruvida           föra betydande ersättningar, bör arbetsgivarna ha
26611: ett avtal är bindande eller inte. Enligt arbe-           möjlighet att få information om innehållet i
26612: tarskyddsstyrelsens utredning uppfyller det kol-         gällande kollektivavtal liksom även om innehållet
26613: lektivavtal för servicestationer, som berörs i det       i de lagar som förpliktar dem. Social- och hälso-
26614: skriftliga spörsmålet, inte förutsättningarna i be-      vårdsministeriet kommer fördenskull att vidta
26615: greppet "allmänt bindande", trots att detta              åtgärder, så att arbetarskyddsmyndigheterna skall
26616: avtal allmänt tillämpas.                                 få bättre möjligheter än för närvarande att infor-
26617:    Den i kollektivavtalet delaktiga arbetsgivarpar-      mera de arbetsgivare som är skyldiga att iaktta
26618: ten skall tiliställa social- och hälsovårdsministeriet   koliektivavtalen om innehållet i dessa.
26619:      Helsingfors den 3 oktober 1984
26620: 
26621:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
26622:                                                   1984 vp.
26623: 
26624: Kirjallinen kysymys n:o 324
26625: 
26626: 
26627: 
26628: 
26629:                                     Joutsenlahti: Vaasan läänin ammattikoulujen toimintaedellytysten
26630:                                        turvaamisesta
26631: 
26632: 
26633:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26634: 
26635:    Viime syksyn aikana opetusministeriön ja val-             Siirrosta koituisi vuosittaisia kustannuksia noin
26636: tiovarainministeriön asettama toimikunta esitti          4,8 milj. markkaa. Valtionapujenkin jälkeen ra-
26637: Vaasan lääninhallituksen kouluosastolle, että tä-        kennuskustannuksia koituisi kuntainliitolle 4,6
26638: mä ryhtyisi tutkimaan eräiden opintolinjojen             milj. markkaa ja käyttökustannuksia vuosittain 2
26639: siirtämistä Seinäjoella sijaitsevasta valtion omista-    milj. markkaa.
26640: masta Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulusta                Etelä-Pohjanmaan ammattikoululle siirto mer-
26641: kuntainliittojen omistamaan ammattikouluun,              kitsisi toiminnan typistymistä. Keskusammatti-
26642: lähinnä Seinäjoen ammattikouluun. Perusteluna            koulun paikat ovat valtakunnallisia, mutta kun-
26643: oli se, että näin voitaisiin vähentää keskusammat-       tainliiton koulussa oppilaat tulisivat enimmäk-
26644: tikoulun lisärakentamistarvetta ja nopeuttaa kou-        seen kuntainliiton alueelta, jolloin oppilasainesta
26645: lun saneeraamista. Koulua ei ole laajennettu eikä        ei olisi riittävästi. Siirrettävistä opintolinjoista osa
26646: saneerattu koko sen 24-vuotisen toiminnan aika-          on maakunnallisia ja osa valtakunnallisia, joita ei
26647: na, vaikka suunnitelmat ovat olleet olemassa jo          ole muissa maakunnan ammattikouluissa. Näille
26648: yli 10 vuotta ja opintolinjojen lisäämisen takia         linjoille pääsy vaikeutuu jäsenkuntien ulkopuoli-
26649: tilanpuute on ollut työturvallisuutta ja opetuksen       sille oppilaille.
26650: tehoa vaarantavaa.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26651:    Siirrettävistä linjoista ovat rehtorit neuvotelleet   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26652: ja katsoneet parhaiten siirtämiseen sopiviksi osas-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26653: toiksi auto- ja kuljetustekniikan peruslinjan ja         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26654: elintarviketeollisuuden peruslinjan. Yhteensä
26655: siirtyisi 12 luokkaa ja 164 oppilaspaikkaa. Seinä-                   Onko Hallitus tietoinen, että valtio on
26656: joen ammattikoulun kuntainliitto joutuisi siirron                 siirtämässä lain mukaan itselleen kuulu-
26657: vuoksi rakentamaan lisätilat, joiden pääomakus-                   via koulunuudistuksen kuluja kunnallis-
26658: tannukset olisivat ainakin 12,5 miljoonaa mark-                   veroäyriin ja sitä kautta kuntainliiton
26659: kaa. Samalla kuntainliitolle siirtyisi 10 opettajan               kuntien veronmaksajille, ja että näin me-
26660: palkkaus. Etelä-Pohjanmaan ammattikoulusta                        netellään vain Vaasan läänissä sijaitsevan
26661: loppuisi yleisaineiden tuntiopettajan toimi aina-                 suomenkielisen      keskusammattikoulun
26662: kin kahdelta opettajalta. Muita työpaikkoja vähe-                 kohdalla, ja
26663:  nisi 1 tai 2. Vastaavat toimet tulisivat kuntainlii-                miten Hallitus aikoo turvata Vaasan
26664: ton maksettaviksi.                                                läänin ammattikoulujen työpaikkojen säi-
26665:                                                                   lymisen ja Etelä-Pohjanmaan keskusam-
26666:                                                                   mattikoulun saneerauksen toteuttamisen?
26667: 
26668:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
26669: 
26670:                                              Anssi Joutsenlahti
26671: 
26672: 
26673: 
26674: 
26675: 428400831M
26676: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 324
26677: 
26678: 
26679: 
26680: 
26681:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26682: 
26683:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         taavasti Seinäjoen ammattikoulussa. Tämän
26684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuoksi ammattikasvatushallitus ja Vaasan läänin-
26685: olette 20 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-         hallitus ovat ryhtyneet selvittämään, voitaisiinko
26686: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       keskusammattikoulun ja kuntainliiton ammatti-
26687: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        koulun joitakin linjoja järkevällä tavalla sijoitella
26688: Anssi Joutsenlahden näin kuuluvasta kirjallisesta      uudelleen sekä miten suunnitellut investoinnit
26689: kysymyksestä n:o 324:                                  voitaisiin minimoida. Edellä mainittujen viran-
26690:                                                        omaisten lisäksi asiasta on keskusteltu paikallista-
26691:            Onko Hallitus tietoinen, että valtio on     solla, ja esillä on ollut lähinnä auto- ja kuljetus-
26692:         siirtämässä lain mukaan itselleen kuulu-       tekniikan peruslinjan, joka on molemmissa oppi-
26693:         via koulunuudistuksen kuluja kunnallis-        laitoksissa, sekä elintarviketeollisuuden peruslin-
26694:         veroäyriin ja sitä kautta kuntainliiton        jan siirtäminen Etelä-Pohjanmaan keskusammat-
26695:         kuntien veronmaksajille, ja että näin me-      tikoulusta Seinäjoen ammattikouluun, jolloin
26696:         netellään vain Vaasan läänissä sijaitsevan     koulujen investoinnit voitaisiin edullisimmalla
26697:         suomenkielisen      keskusammattikoulun        tavalla minimoida.
26698:         kohdalla, ja
26699:                                                           Asian edelleen valmistelu edellyttää Seinäjoen
26700:            miten Hallitus aikoo turvata Vaasan         ammattikoulun ylläpitäjän esitystä, minkä jäl-
26701:         läänin ammattikoulujen työpaikkojen säi-       keen asiaa on mahdollista tarkemmin käsitellä
26702:         lymisen ja Etelä-Pohjanmaan keskusam-          sekä ammattikasvatushallituksessa että Vaasan
26703:         mattikoulun saneerauksen toteuttamisen?        lääninhallituksessa, joka lopullisesti hyväksyy alu-
26704:                                                        eellaan oppilaitoskohtaiset tavoitteet. Mahdolli-
26705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          sista rakennushankkeista päätetään erikseen.
26706: seuraavaa:                                                Valtion keskusammattikoulujen aloituspaikka-
26707:    Ammattikasvatushallitus on 17.2.1983 päättä-        tavoitteita ei ole mitoitettu valtakunnallisesti,
26708: nyt ammatillisten oppilaitosten pitkän aikavälin       vaan läänin 16-18-vuotiaiden keskimääräisten
26709: oppilaitoskohtaisista      aloituspaikkatavoitteista   ikäluokkien suuruuksien perusteella. Näin ollen
26710: vuodelle 1988. Päätöksen mukaan Etelä-Pohjan-          linjasiirto ei vaikuta oppilaiden saantiin kum-
26711: maan keskusammattikoulun oppilaspaikkamäärä            mankaan koulun kohdalla. Siirrettäväksi harkit-
26712: on 648 ja Seinäjoen ammattikoulun oppilaspaik-         tuja linjoja ei voida pitää valtakunnallisina.
26713: kamäärä vastaavasti 308. Molemmissa oppilaitok-           Ammatillisten oppilaitosten valtionavustuksia
26714: sissa on päätöksen mukaan eräitä samoja perus-         koskevat säännökset tulevat muuttumaan vuoden
26715: linjoja. Opetusministeriön hallinnonalan toi-          1986 alusta lukien, kun ammatillisten oppilaitos-
26716: minta- ja taloussuunnitelmaan on vuosille              ten rahoituksesta annettu laki (494/83) sekä
26717: 1985-1988 sisällytetty Etelä-Pohjanmaan kes-           siihen liittyvä lainsäädäntö tulee voimaan.
26718: kusammattikoulun sekä lisärakennus- että perus-        Uusien säännöksien keskeinen muutos on se, että
26719: parannushanke, jotka on suunniteltu aloitetta-         oppilaiden kotikunnat tulevat velvollisiksi osallis-
26720: vaksi vuosina 1986 ja 1988.                            tumaan oppilaitosten käyttömenoihin valtion,
26721:    Opetusministeriön asettama keskiasteen inves-       kuntien ja yksityisten yhteisöjen omistamissa op-
26722: tointien tarkistustyöryhmä on koulunuudistuksen        pilaitoksissa. Tämän vuoksi suunniteltu linjojen
26723: toimeenpanoon liittyvien ammatillisten oppilai-        siirto valtion omistamasta oppilaitoksesta kun-
26724: tosten rakentamissuunnitelmien tarkastaruistyön        tainliiton omistamaan kouluun ei sinänsä lisää
26725: yhteydessä syksyllä 1983 kiinnittänyt huomiota         kuntainliiton ammattikoulua ylläpitävien kun-
26726: Seinäjoella sijaitsevien Etelä-Pohjanmaan keskus-      tien menoja käyttökustannuksissa, koska ne uu-
26727: ammattikoulun ja Seinäjoen ammattikoulun in-           den lain mukaan olisivat joka tapauksessa velvol-
26728: vestointitarpeisiin. Tällöin on todettu, että kes-     lisia osallistumaan myös keskusammattikoulussa
26729: kusammattikouluun suunnitellut investoinnit            olevien oppilaiden osalta käyttömenoihin. Sitä
26730: ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin vas-          vastoin linjojen siirron mahdollisesti aiheutta-
26731:                                      1984 vp. -     KK n:o 324                                       3
26732: 
26733: miin perustamiskustannuksiin oppilaiden koti-       toimien täyttämisestä keskiasteen koulunuudis-
26734: kunnat eivät ole velvollisia osallistumaan muuta    tuksen yhteydessä annettu laki (819/81), joka on
26735: kuin käyttökustannuksiin luettavan vuokra-atvon     voimassa 1.8.1982-31.7.1992 välisen ajan. Mi-
26736: muodossa. Tältä osin Seinäjoen ammattikoulun        käli linjoja tullaan edellä suunnitellun mukaisesti
26737: ylläpitäjien menot lisääntyisivät verrattuna sii-   siirtämään, voidaan opettajat suostumuksensa
26738: hen, että linjojen siirtoa ei suoritettaisi.        mukaisesti myös siirtää uuteen oppilaitokseen sen
26739:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne-     mukaan kuin tässä laissa on säädetty. Opettajien
26740: tun lain (474/78) toimeenpanon edistämiseksi        asema on siten linjojen siirtämisessä kaikin puo-
26741: sekä oppilaitosten opettajien ja muun henkilös-     lin tutvattu.
26742: tön aseman tutvaamiseksi on eräiden virkojen ja
26743: 
26744:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
26745: 
26746:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
26747: 4                                       1984 vp. -     KK n:o 324
26748: 
26749: 
26750: 
26751: 
26752:                                  Till Riksdagens Herr Talman
26753: 
26754:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att de investeringar som man planerat för central-
26755: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          yrkesskolan har varit avsevärt högre än de som
26756: av den 20 juni 1984 till vederbörande medlem av        man planerat för yrkesskolan i Seinäjoki. Därför
26757: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   har yrkesutbildningsstyrelsen och länsstyrelsen i
26758: man Anssi Joutsenlahti undertecknade spörsmål          Vasa län börjat utreda, om det vore möjligt att
26759: nr 324:                                                omorganisera en del linjer vid centralyrkeskolan
26760:                                                        och kommunalförbundets yrkesskola samt på
26761:              Är Regeringen medveten om att staten      vilket sätt man kunde minimera de planerade
26762:           håller på att på det korumunala skatte-      investeringarna. Saken har diskuterats förutom av
26763:           öret överflytta sådana kostnader för skol-   ovan nämnda myndigheter även på lokalnivå.
26764:           reformen som ankommer på staten själv           Frågan har närmast gällt en överföring av
26765:           och att de därigenom överförs på skatte-
26766:                                                        grundlinjen för bil- och transportteknik, som
26767:           betalarna i de kommuner som hör till
26768:                                                        båda läroanstalterna har, samt av grundlinjen för
26769:           kommunalförbundet och att man förfar
26770:                                                        livsmedelsindustri från centralyrkesskolan i Syd-
26771:           på detta sätt endast i fråga om den          österbotten till yrkesskolan i Seinäjoki. Härvid
26772:           finskspråkiga centralyrkesskolan i Vasa
26773:                                                        kunde man bäst minimera investeringarna i dessa
26774:           Iän och
26775:                                                        skolor.
26776:              på vilket sätt ämnar Regeringen trygga
26777:                                                           En ytterligare beredning av saken förutsätter
26778:           att arbetsplatserna vid yrkesskolorna i
26779:                                                        en framställning från upprätthållaren av yr-
26780:           Vasa län bevaras samt att centralyrkessko-
26781:                                                        kesskolan i Seinäjoki varefter saken kan undergå
26782:           lan i Sydösterbotten saneras?
26783:                                                        en närmare behandling både vid yrkesutbild-
26784:                                                        ningsstyrelsen samt vid länsstyrelsen i Vasa län,
26785:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som slutgiltigt godkänner målen för var och en
26786: framföra följande:                                     av eleverna på sitt eget område. Ett särskilt beslut
26787:    Y rkesutbildningsstyrelsen har 17.2.1983 fattat     kommer att fattas om eventuella byggnadspro-
26788: beslut om målen för nybörjarplatser på lång sikt       jekt.
26789: för 1988 i fråga om var och en av yrkesläroanstal-        Målen för nybörjarplatser i fråga om statens
26790: terna. Enligt beslutet är antalet elevplatser vid      centralyrkesskolor har inte dimensionerats på
26791: centralyrkesskolan i Sydösterbotten 648 platser.       riksomfattande nivå utan på basen av storleken
26792: Antalet elevplatser vid yrkesskolan i Seinäjoki är     av de genomsnittliga årsklasserna av ungdomar i
26793: på motsvarande sätt 308 platser. Vid båda läro-        16-18 års ålder i länet. Således påverkar över-
26794: anstalterna finns enligt beslutet en del samma         föringen av linjer inte möjligheten att få elever
26795: grundlinjer. 1 undervisningsministeriets verksam-      för båda skolorna. Man kan inte anse att de linjer
26796: hets- och ekonomipian har för åren 1985-88             som man övervägt att överföra är riksomfattande.
26797: inrymts ett projekt både för tillbyggnad och              Från början av 1986 kommer stadgandena om
26798: grundförbättring vid yrkesskolan i Sydösterbot-        statsunderstöd till yrkesläroanstalter att ändras.
26799: ten. Avsikten är att inleda projekten år 1986 och      Lagen om finansiering av yrkesläroanstalter (494/
26800: 1988.                                                  83) samt lagstiftningen i anslutning därtill träder
26801:   Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-        då i kraft. Den centrala ändringen i de nya
26802: betsgruppen för justering av investeringar på          stadgandena är att elevernas hemkommuner
26803: mellanstadiet har hösten 1983 i samband med            förpliktigas att delta i läroanstalternas driftskost-
26804: justeringen av de byggnadsplaner för yrkesläro-        nader när det gäller sådana läroanstalter som ägs
26805: anstalter som ansluter sig till verkställigheten av    av statliga, korumunala eller privata samfund.
26806: skolreformen fäst uppmärksamhet vid behovet av         Därför ökar den planerade överföringen av linjer
26807: investeringar vid centralyrkesskolan i Sydöster-       från en läroanstalt som ägs av staten till sådan
26808: botten och vid yrkesskolan i Seinäjoki, båda           som ägs av kommunalförbundet i och för sig inte
26809: belägna i Seinäjoki. Härvid har man konstaterat        de kommunernas utgifter som upprätthåller
26810:                                         1984 vp. -      KK n:o 324                                       5
26811: 
26812: kommunalförbundets yrkesskola, när det gälier           skall kunna främjas samt för att lärarnas och den
26813: driftskostnader, eftersom de enligt den nya lagen       övriga personalens ställning vid yrkesläroanstalter
26814: i varje fali förpliktigas att delta i driftskostnader   skali kunna tryggas har man givit lagen om
26815: för de elever som går i centralyrkesskola. Där-         besättande av vissa tjänster och befattningar i
26816: emot förpliktigas elevernas hemkommuner inte            samband med mellanstadiereformen {819/81).
26817: att delta i de grundläggningskostnader som en           Lagen gälier för tiden 1.8.1982-31.7.1992.
26818: överföring av linjer möjligen förorsakar annat än
26819: i form av det hyresvärde som bör inräknas i
26820: driftskostnader.                                           Om man i enlighet med det ovan planerade
26821:    Tili dessa delar skulie utgifterna för upprätt-      kommer att överföra linjer kan lärarna, om de
26822: håliarna av yrkesskolan i Seinäjoki öka jämfört         ger sitt samtycke, även förflyttas tili nya läroan-
26823: med att linjerna i fråga inte skulie överföras.         stalter enligt vad i denna lag stadgats därom.
26824:    För att verkstäliigheten av lagen om utvecklan-      Lärarnas ställning har alltså vid överföringen av
26825: de av utbildningen på melianstadiet (474/78)            linjer på allt sätt tryggats.
26826: 
26827:      Helsingfors den 18 september 1984
26828: 
26829:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
26830:                                              1984 vp.
26831: 
26832: Kirjallinen kysymys n:o 325
26833: 
26834: 
26835: 
26836: 
26837:                                  Skinnari ym.: Etelä-Suomen kalanviljelylaitoksen rakentamisesta
26838:                                     Lammin Porraskoskelie
26839: 
26840: 
26841:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26842: 
26843:    Porraskoskelie suunniteltuun Etelä-Suomen        kojen kannalta Lammin kunnassa hankkeella on
26844: kalanviljelylaitokseen ei vuoden 1984 budjetissa    merkitystä.
26845: ollut yllättäen määrärahaa lainkaan. Tämä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26846: osaltaan hidastuttanut perustamisen ja yleensä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26847: hankkeen eteenpäinmenoa. Rakentamisen kan-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26848: nalta tärkeää valtion rahavirtaa ei saisi päästää   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26849: katkeamaan.
26850:                                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
26851:    Lammin Porraskoskelie suunnitellun keskuska-            riittävän määrärahan varaamiseksi vuoden
26852: lanviljelylaitoksen rakentaminen tulisi aloittaa           1985 tulo- ja menoarvioon Lammin Por-
26853: mitä pikimmin. Esimerkiksi alan koulutuksen                raskoskelie suunnitellun Etelä-Suomen
26854: järjestämisen edellytykset ovat Lammilla parem-            kalanviljelylaitoksen suunnittelun ja ra-
26855: mat kuin missään muualla. Myös uusien työpaik-             kentamisen jouduttamiseksi?
26856: 
26857:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
26858: 
26859:                      Jouko Skinnari                          Hannu Tenhiälä
26860: 
26861: 
26862: 
26863: 
26864: 4284008132
26865: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 325
26866: 
26867: 
26868: 
26869: 
26870:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26871: 
26872:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa myönnetty yhteensä 850 000 markan määrära-
26873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta
26874: olette 20 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-      saadun tiedon mukaan laitoksen perustamissuun-
26875: jeenne n:o 1239 ohella toimittanut valtioneuvos-    nitelma on viimeistelyä vailla valmis lähetettä-
26876: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   väksi maa- ja metsätalousministeriön käsittelyyn.
26877: edustaja Skinnarin ym. kirjallisesta kysymyksestä   Saman tiedon mukaan lupahakemus vesioikeu-
26878: n:o 325:                                            delle tullaan jättämään ennen kuluvan vuoden
26879:                                                     loppua. Perustamissuunnitelman hyväksymisen
26880:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     jälkeen suunnittelu jatkuu esisuunnitelman laati-
26881:        riittävän määrärahan varaamiseksi vuoden     misella ja rakennussuunnitteluna. Rakentaminen
26882:        1985 tulo- ja menoarvioon Lammin Por-        voidaan kuitenkin aloittaa vasta sen jälkeen, kun
26883:        raskoskelie suunnitellun Etelä-Suomen        vesioikeus on myöntänyt hankkeelle luvan.
26884:        kalanviljelylaitoksen suunnittelun ja ra-
26885:        kentamisen jouduttamiseksi?
26886:                                                        Ottaen huomioon Porraskosken kalanviljelylai-
26887:                                                     toksen merkityksen Etelä-Suomen kalavesien hoi-
26888:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dolle hallitus ilmoittaa pitävänsä hankkeen to-
26889: vasti seuraavan:
26890:                                                     teuttamista tärkeänä, mutta korostaa samalla
26891:   Porraskosken kalanviljelylaitoksen suunnittelua   huolellisen ja yksityiskohtaisen ennakkosuunnit-
26892: varten on vuosien 1981-83 tulo- ja menoarviois-     telun merkitystä.
26893: 
26894:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1984
26895: 
26896:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
26897:                                         1984 vp. -- EJ< n:o 325                                          3
26898: 
26899: 
26900: 
26901: 
26902:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
26903: 
26904:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              anslag på sammanlagt 850 000 mk. Enligt upp-
26905: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           gift från vilt- och fiskeriforskningsinstitutet är
26906: 1239 av den 20 juni 1984 tili vederbörande               anstaltens anläggningsplan i det närmaste färdig
26907: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       att översändas för behandling tili jord- och
26908: av riksdagsman Skinnari m.fl undertecknade               skogsbruksministeriet. Enligt samma uppgift
26909: spörsmål nr 325:                                         kommer tiliståndsansökan att inlämnas hos vat-
26910:                                                          tendomstolen före utgången av innevarande år.
26911:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Efter det anläggningsplanen godkänts fortgår
26912:        i syfte att i statsförslaget för år 1985          planeringen så att en förberedande pian utarbe-
26913:        reservera ett tiliräckligt stort anslag så, att   tas och i form av byggnadsplanering. Byggandet
26914:        planeringen och byggandet av Södra Fin-           kan likväl inledas först efter det att vattendom-
26915:        lands fiskodlingsanstalt, som enligt pla-         stolen beviljat tilistånd för projektet.
26916:        nerna skali placeras i Porraskoski, Lammi,
26917:        kan ske snabbt?
26918:                                                             Med beaktande av Porraskoski fiskodlingsan-
26919:                                                          stalts betydelse för skötseln av södra Finlands
26920:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
26921:                                                          fiskevatten meddelar regeringen att den anser det
26922: anföra följande:                                         vara viktigt att projektet genomförs, men fram-
26923:   För planering av Porraskoski fiskodlingsanstalt        hålier samtidigt betydelsen av en omsorgsfuli och
26924: har i statsförslagen för åren 1981--83 beviljats         detaljerad förhandsplanering.
26925: 
26926:      Helsingfors den 10 september 1984
26927: 
26928:                                                           Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
26929:                                                 1984 vp.
26930: 
26931: Kirjallinen kysymys n:o 326
26932: 
26933: 
26934:                                    Bärlund ym.: Ns. johtajavakuutukseen liittyvistä mahdollisuuksista
26935:                                      kiertää verotusta
26936: 
26937: 
26938:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26939: 
26940:    Erityisesti yritysten ja järjestöjen korkeimmille   kun työnantaja oli antanut vakuutussopimuslain
26941: toimihenkilöille suoritetaan tavanomaisesti varsi-     102 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen edunsaaja-
26942: naisen palkan lisäksi etuisuuksia, jotka ovat pal-     määräyksen voimassa pitämisestä. Vakuutusmak-
26943: kan veroisia. Näiden etuisuuksien ominaispiirre        sun veronalaisuus vakuutetun tulona näyttää siis
26944: on se, ettei niitä kohdella verotuksessa samoin        riippuvan siitä, onko työnantaja muodollisesti
26945: kuin tavallisia palkkatuloja. Tämäntapaisia            sitoutunut pitämään voimassa edunsaajamääräyk-
26946: etuuksia käyttämällä yritetään käytännössä vesit-      sen vai ei. Tämä avaa laajat mahdollisuudet
26947: tää tulojen tasaamispyrkimyksiä ja eri työntekijä-     maksaa parhaita palkkoja saaville henkilöille ve-
26948: ja toimihenkilöryhmien asettamista tasa-arvoi-         rovapaita tuloja, koska edunsaajamääräys voidaan
26949: seen asemaan.                                          tosiasiallisesti pitää voimassa ilman nimenomaista
26950:    Viime aikoina vakuutusyhtiöt ovat ryhtyneet         sitoumustakin.
26951: markkinoimaan ns. johtajavakuutusta eli toimi-            Em. järjestelmä on ilmeisesti työnantajan kan-
26952: henkilövakuutusta, jossa työnantaja suorittaa va-      nalta edullinen sikäli, että sillä vältytään mm.
26953: kuutusmaksut ja työntekijä tai hänen omaisensa         sosiaaliturvamaksujen maksamiselta. Toimihenki-
26954: saavat määräajan jälkeen takaisinostoarvon, sääs-      lön kannalta järjestelman etuina ovat etuisuuk-
26955: tösumman tai vakuutussumman. Summat ovat               sien indeksisidonnaisuus sekä niiden verovapaus
26956:  yleensä suuria; esimerkiksi 360 000 markan vuo-       käytännössä.
26957: sipalkasta vakuutusmaksu on 25 200 markkaa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26958: vuodessa. Johtajavakuutusta ilmeisesti käytetään       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26959: yhtiöiden parhaiten palkattujen toimihenkilöi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26960: den lisäpalkkioina.                                    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26961:    Johtajavakuutuksia mainostetaan muun ohella                   Onko Hallitus tietoinen ns. johtajava-
26962: siten, että työnantajan maksamaa vakuutusmak-                 kuutukseen liittyvistä mahdollisuuksista
26963: sua ei katsota vakuutetun veronalaiseksi tuloksi              kiertää verotusta ja
26964: edellyttäen, että yritys omistaa vakuutuksen ja                  mitä Hallitus aikoo tehdä, että saman
26965: määrää edunsaajat. Keskusverolautakunta on                    työnantajan palveluksessa olevien palkan-
26966: päätöksessään 30.1.1984 n:o 78/1984 katsonut,                 saajien työsuhteesta saarnat edut tulevat
26967: että johtajavakuutuksesta maksetut vakuutus-                  edellä mainituilta osin tasapuolisesti ve-
26968: maksut olivat vakuutettujen veronalaista tuloa,               rotetuiksi?
26969: 
26970:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
26971: 
26972:          Kaj Bärlund                      Mats Nyby                      Pekka Myllyniemi
26973:          Mikko Rönnholm                   Paavo Lipponen                 Pertti Hietala
26974:          Sinikka Hurskainen               Peter Muurman                  Markus Aaltonen
26975:          Pirjo Ala-Kapee                  Jouko Skinnari                 Pertti Paasio
26976:          Jukka Mikkola                    Martti Lähdesmäki              Arja Alho
26977:          Risto Ahonen                     Kari Urpilainen                Pekka Starast
26978:          Reino Paasilinna                 Anna-Liisa Piipari             Jussi Ranta
26979:          Jorma Rantanen                   Saara-Maria Paakkinen          Marja-Liisa Tykkyläinen
26980:           Kari Rajamäki                   Liisa Jaakonsaari              Pentti Lahti-Nuuttila
26981:          Jouko Tuovinen                   Tarja Halonen                  Maija Rajantie
26982:          Kaisa Raatikainen                Tuulikki Hämäläinen            Kerttu Törnqvist
26983:          Aarno von Bell                   Reijo Lindroos                 Antti Kalliomäki
26984:          Timo Roos                        Lea Savolainen                 Mikko Elo
26985: 4284009361
26986: 2                                   1984 vp. -      KK n:o 326
26987: 
26988: 
26989: 
26990: 
26991:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26992: 
26993:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toutunut pitämään vakuutuksen voimassa toimi-
26994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       henkilöön nähden vakuutussopimuslain 102 § :n
26995: olette 20 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-      mukaisesti. Mikäli työnantaja on antanut toimi-
26996: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    henkilölle sitoumuksen edunsaajamääräyksen
26997: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     voimassa pitämisestä, on työnantajan suorittamat
26998: Kaj Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     vakuutusmaksut katsottu toimihenkilön veron-
26999: kysymyksestä n:o 326:                               alaiseksi tuloksi. Mikäli taas edunsaaja on työn-
27000:                                                     antajan vapaasti muutettavissa, ei vakuutusmak-
27001:          Onko Hallitus tietoinen ns. johtajava-     suja lueta toimihenkilön veronalaiseksi tuloksi.
27002:        kuutukseen liittyvistä mahdollisuuksista     Tähän korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisui-
27003:        kiertää verotusta ja                         hin perustuvan nykyisen verotuskäytännön tar-
27004:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että saman     joamaan mahdollisuuteen verotuksen välttämi-
27005:        työnantajan palveluksessa olevien palkan-    seksi on kiinnitetty huomiota ja selvitykset vero-
27006:        saajien työsuhteesta saarnat edut tulevat    lainsäädännön tarkistamistarpeesta käynnistetty.
27007:        edellä mainituilta osin tasapuolisesti ve-   Vapaaehtoisten henkilövakuutusten maksujen ja
27008:        rotetuiksi?                                  etuuksien nykyiseen verotuskohteluun liittyy
27009:                                                     eräitä muitakin samantyyppisiä ongelmia. Va-
27010:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    kuutusmarkkinoilla tapahtuneen kehityksen joh-
27011: ti seuraavaa:                                       dosta erityisesti vapaaehtoisia vakuutuksia koske-
27012:    Ns. johtaja- tai toimihenkilövakuutuksessa       via verosäännöksiä ei voida pitää kaikilta osin
27013: maksaa työnantaja toimihenkilöidensä vakuutus-      tarkoituksenmukaisina. Verolainsäädännön tar-
27014: maksut, joiden perusteella toimihenkilöt tai näi-   kistamisessa henkilövakuutusten osalta olisi lisäk-
27015: den oikeudenomistajat aikanaan saavat vakuutus-     si otettava huomioon viimeaikaisissa sosiaaliva-
27016: yhtiöltä vakuutussuorituksen. Toimihenkilön tai     kuutusuudistuksiin liittyvissä veroratkaisuissa
27017: tämän oikeudenomistajien saama henki- tai muu       omaksutut periaatteet ja niiden soveltamisesta
27018: pääomavakuutus on tulo- ja varallisuusverolain      verotuksessa saadut kokemukset. Lainsäädännön
27019: 22 §:n 1 momentin 21 kohdan mukaan saajansa         uudistaminen tältä osin vaatii melko laajoja selvi-
27020: verovapaata tuloa riippumatta siitä, että vakuu-    tyksiä.                                  ·
27021: tusmaksut on maksanut toimihenkilön työnanta-
27022: ja. Verotetaanko toimihenkilöä palkkaetuna siitä        Riittävien selvitysten valmistuttua tullaan
27023: edusta, että työnantaja maksaa vakuutusmaksut        eduskunnalle antamaan tarvittavat esitykset vero-
27024: toimihenkilön puolesta, riippuu nykyisen vero-       lainsäädännön tarkistamisesta myös kysymyksessä
27025: tuskäytännön mukaan siitä, onko työnantaja si-       tarkoitetuilta osin.
27026: 
27027:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1984
27028: 
27029:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
27030:                                      1984 vp. -- FUK n:o 326                                            3
27031: 
27032: 
27033: 
27034: 
27035:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
27036: 
27037:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        102 § lagen om försäkringsavtal har förbundit sig
27038: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gentemot tjänstemannen att hålla försäkringen i
27039: den 20 juni 1984 tili vederbörande medlem av         kraft. Har arbetsgivaren förbundit sig gentemot
27040: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    tjänstemannen att hålla förmånstagarens förord-
27041: dagsman Kaj Bärlund m.fl. undertecknade spörs-       nande i kraft, har de försäkringspremier som
27042: mål nr 326:                                          betalats av arbetsgivaren ansetts vara skattepliktig
27043:                                                      inkomst för tjänstemannen. Om arbetsgivaren
27044:           Är Regeringen medveten om möjlighe-        däremot fritt kan byta förmånstagare, räknas
27045:        terna att kringgå beskattningen i sam-        försäkringspremierna inte som skattepliktig in-
27046:        band med den s.k. direktörsförsäkringen,      komst för tjänstemannen. Denna möjlighet att
27047:        och                                           utgående från gällande beskattningspraxis, som
27048:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      baserar sig på högsta förvaltningsdomstolens av-
27049:        för att de förmåner som på grund av           göranden, kringgå beskattningen har ägnats upp-
27050:        arbetsförhållandet utgår tili löntagare hos   märksamhet och utredningar har inletts om be-
27051:        en och samma arbetsgivare tili ovan           hovet att justera skattelagstiftningen. Den gäl-
27052:        nämnda delar skall bli beskattade på ett      lande skattemässiga behandlingen i fråga om
27053:        objektivt sätt?                               frivilliga försäkringars premier och förmåner är
27054:                                                      förknippad även med vissa andra liknande pro-
27055:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     blem. På grund av utvecklingen på försäkrings-
27056: anföra följande:                                     marknaden kan de skattestadganden som gäller
27057:    Den s.k. direktörs- eller tjänstemannaförsäk-     särskilt frivilliga försäkringar inte tili alla delar
27058: ringen innebär, att arbetsgivaren betalar sina       anses vara ändamålsenliga. I samband med juste-
27059: tjänstemäns försäkringspremier, på basen av vilka    ringen av skattelagstiftningen beträffande per-
27060: tjänstemännen eller deras rättsinnehavare i sinom    sonförsäkringar bör dessutom de principer be-
27061: tid erhåller försäkringsprestation av försäkrings-   aktas som fastslagits i de senaste skatteavgörande-
27062: bolaget. Enligt 22 § 1 mom. 21 punkten lagen         na i anslutning tili socialförsäkringsreformerna
27063: om skatt på inkomst och förmögenhet är den Iiv-      och de erfarenheter som erhållits av tillämp-
27064: eiler kapitalförsäkring, som utgår tili tjänsteman   ningen av dessa principer vid beskattningen. En
27065: elier hans rättsinnehavare, skattefri inkomst för    revidering av lagstiftningen förutsätter tili denna
27066: mottagaren oberoende av att försäkringspremier-      del rätt omfattande utredningar.
27067: na betalats av arbetsgivaren. Frågan om huruvida
27068: den förmån tjänsteman erhåller genom att ar-            Sedan tillräckliga utredningar erhåliits kom-
27069: betsgivaren betalar hans försäkringspremier skall    mer tili riksdagen att avlåtas erforderliga proposi-
27070: beskattas såsom löneförmån, beror enligt gällan-     tioner beträffande justering av skattelagstift-
27071: de beskattningspraxis på om arbetsgivaren enligt     ningen även tili den del som avses i spörsmålet.
27072: 
27073:      Helsingfors den 15 oktober 1984
27074: 
27075:                                                                            Minister Pekka Vennamo
27076:                                                   1984 vp.
27077: 
27078: Kirjallinen kysymys n:o 327
27079: 
27080: 
27081: 
27082: 
27083:                                      Alaranta ym.: Yrittäjäkoulutuksen koordinoinoin tehostamisesta
27084: 
27085: 
27086:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27087: 
27088:    Yrittäjäkoulutus on viime vuosina laajentunut         siten ratkaisevan tärkeää. Yrittäjien koulutustaso
27089: ja kehittynyt. Se on saanut viime aikoina myös           on maassamme perinteisesti varsin alhainen.
27090: monipuolista huomiota sekä valtion viranomais-           Yleisin peruskoulutus on edelleen kansakoulu ja
27091: ten että korkeakoulujen taholta. Koulutuksen on          yli puolet mainituista yrittäjistä on vailla amma-
27092: katsottu tehokkaasti edistävän yritystoimintaa           tillista koulutusta. Ylioppilastutkinnon suoritta-
27093: varsinkin niissä kunnissa, joissa nykyinen yrittäjä-     neita yli 30-vuotiaita yrittäjiä on vain noin 9 %.
27094: määrä on vähäinen. Yrittäjäkoulutuksella on kat-         Vaikka yrittäjien koulutustaso onkin jatkuvasti
27095: sottu olevan myöskin tärkeä alueellinen merkitys         paranemassa, on koulutuksen valtakunnallisella
27096: työttömyyden torjumiseksi. Myös pysyvän yritys-          järjestämisellä todella kiire. Koulutustarve on
27097: toiminnan kehittymisen on katsottu riippuvan             voimakas kaikilla toimialoilla.
27098: yrittäjäkoulutuksesta.                                       Yrittäjäkoulutusta järjestävät yksiköt voidaan
27099:    Yrittäjäkoulutustilanteen parantamiseksi ja sel-      luokitella seuraavasti:
27100: keyttämiseksi on tehty lukuisia ehdotuksia. Ope-             1. Yliopistot ja korkeakoulut
27101: tusministeriö asetti vuonna 1970 ns. yrittäjäkou-            2. Ammatilliset oppilaitokset
27102: lutustoimikunnan. Talouselämän johtamiskes-                  3. Kauppa- ja teollisuusministeriö
27103: kuksen neuvottelukunta selvitti vuonna 1978                 4. Suomen Yrittäjäin Keskusliitto
27104: johtamiskoulutuksen nykytilaa ja kehittämisen                5. Muut merkittävät yrittäjäkoulutusta järjes-
27105: suuntaviivoja. Kauppa- ja teollisuusministeriön          tävät yksiköt ja yhteisöt.
27106: alaisen pienen ja keskisuuren teollisuuden neu-              Korkeakoulujen yrittäjäkoulutuksen painopiste
27107: vottelukunnan koulutus- ja kehittämispalveluja-          on tällä hetkellä yrittäjien työllisyyskurssitoimin-
27108: osto kartoitti 1980-luvun alussa pienille ja keski-      nassa. Ammatillisista oppilaitoksista kauppaoppi-
27109: suurille yrityksille tarjolla olevat jatko- ja täyden-   laitosten perusopetus sisältää sen tyyppistä liike-
27110: nyskoulutuspalvelut. Suomen Yrittäjäin Keskus-           taloudellista tietoutta, jonka voidaan jollakin
27111: liitto lähetti 1981 opetusministeriölle kirjeen eh-      tavoin katsoa vastaavan yrittäjäkoulutukselle ase-
27112: dottaen, että opetusministeriö asettaisi erityisen       tettavia alkeistavoitteita. Kokonaisen lukuvuoden
27113: toimikunnan, jonka tehtävänä olisi arvioida val-         kestäviä yrittäjäkursseja järjestetään tällä hetkellä
27114: tion varoin annettavan yrittäjäkoulutuksen tä-           Pohjanmaan yrittäjäopistossa, Rovaniemen kaup-
27115: mänhetkinen tilanne sekä tekemään ehdotuksen-            paoppilaitoksessa, Joensuun kauppaoppilaitok-
27116: sa vallitsevan, monessa suhteessa epätyydyttävän         sessa sekä Savonlinnan liiketaloudellisessa insti-
27117: koulutustilanteen korjaamiseksi.                         tuutissa. Liikealan erikoisoppilaitoksista Pohjan-
27118:    Tehty laaja kartoitustyö sekä hyvät konkreetti-       maan yrittäjäopisto on kehittymässä yrittäjätoi-
27119: set ehdotukset eivät ole kuitenkaan johtaneet            minnan mallioppilaitokseksi. Yrittäjäopiston
27120:  toimenpideasteelle. Myöskään viime mainittu             koulutustoiminta jakaantuu kolmeen tasoon, jot-
27121: Suomen Yrittäjäin Keskusliiton esitys opetusmi-          ka ovat:
27122: nisteriölle ei ole johtanut tuloksiin.                       1. yrittäjätutkinto
27123:     Suomen Yrittäjäin Keskusliiton mukaan maas-              2. yritysjohdon perusvalmennustutkinto
27124: samme on tällä hetkellä noin 160 000 PKT-yri-                3. erilliskurssitoiminta.
27125:  tystä. Nämä yritykset antavat työtä lähes neljän-           Yrityskoulutusta antavat lisäksi kaupan keskus-
27126:  nekselle maamme työllisestä työvoimasta, eli yli        liikkeiden oppilaitokset ja opistot, monet liike-
27127:  500 000 ihmistä työskentelee näissä yrityksissä.        alan erikoisoppilaitokset, kauppa- ja teollisuus-
27128:  Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan merkitys          ministeriö, monet toimialajärjestöt sekä yksityiset
27129:  maamme taloudellisen kehityksen kannalta on             yritykset.
27130: 
27131: 428400832N
27132: 2                                      1984 vp. -- RJC n:o 327
27133: 
27134:    Edellä olevaan viitaten yrittäjäkoulutus on jär-    voitaisiin ottaa huomioon myöskin valtioneuvos-
27135: jestettävä systemaattiseksi ja yrittäjäkunnan kou-     ton 10.7.1980 ja myöhemmin 26.6.1981 tekemät
27136: lutustarpeita vastaavaksi. Maamme yrittäjäkoulu-       periaatepäätökset eräistä Suomenselän alueen ke-
27137: tuksen nykytila on monessa suhteessa sekava:           hityksen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteis-
27138: koulutus ei muodosta jäsentynyttä kokonaisuut-         tä. Päätöksiin sisältyi mm. määräys: "Paranne-
27139: ta, vaan koostuu lukuisista irrallisista koulutusta-   taan Suomenselän alueella erityisesti pienen ja
27140: pahtumista, koulutuksesta tiedottaminen on sat-        keskisuuren teollisuuden toimintaedellytyksiä.''
27141: tumanvaraista, koulutus ei saavuta yrittäjiä jne.      Haapaveden kunta eräänä Suomenselän alueen
27142: Yrittäjäkoulutukseen tarvitaan koordinointia.          kuntana osana Siika-Pyhäjokialuetta olisi erin-
27143: Yrittäjäkoulutus tulisi muodostaa erilliseksi am-      omainen yrittäjäopiston sijaintipaikkakunta. Op-
27144: matilliseksi oppilaitosjärjestelmäksi maassamme.       pilaitos palvelisi erityisesti Kala-, Siika- ja Pyhä-
27145: Ammattikasvatushallituksen tulisi toteuttaa kou-       jokialueen voimakkaasti kasvaneita kehittämistar-
27146: lutuksen koordinointi. Mallina voisi olla Pohjan-      peita. Koulutus voisi alkaa väliaikaisesta ammat-
27147: maan yrittäjäopisto.                                   tikasvatushallituksen hyväksymän YTS- tutkin-
27148:    Oppilaitos, joka antaa riittävät tiedot ja käy-     non teollisuuden ja kaupan opintosuunnilla.
27149: tännön valmiudet yrityksen perustamiseen, ole-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27150: massa olevan yrityksen toiminnan jatkamiseen ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27151: kehittämiseen sekä liikkeenjohdollisten tehtävien      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27152: hoitamiseen toisen palveluksessa, olisi saatava        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27153: syntymään myös Pohjois-Pohjanmaalle. Tällaisen
27154: tiedon voi antaa vain tähän erikoistunut oppilai-                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
27155: tos, kurssitoiminta ei siis riitä. Kurssitoiminta              toimenpiteisiin yrittäjäkoulutuksen koor-
27156: onkin lähinnä toimivien yrittäjien koulumuoto,                 dinoimiseksi valtakunnan tasolla, ja
27157: jota myöskin jatkuvasti tarvitaan ja jota oppilai-                aikooko Hallitus turvata Pohjois-Poh-
27158: tokset voisivat myöskin toteuttaa.                             janmaan yrittäjäkoulutuksen perustamal-
27159:    Oulun ja Lapin lääniä palvelemaan tarvittaisiin             la yrittäjäopiston esimerkiksi Haapaveden
27160: uusi yrittäjäopisto. Oppilaitoksen sijoittamisessa             kuntaan?
27161: 
27162:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
27163: 
27164:                       Juhani Alaranta                           Tytti Isohookana-Asunmaa
27165:                                           1984 vp. -- NJC n:o 327                                          3
27166: 
27167: 
27168: 
27169: 
27170:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27171: 
27172:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          ta tai mahdollisuuksia lisätä toiminnan koordi-
27173: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           naatioastetta uusia toimielimiä perustamalla.
27174: olette 20 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-             Yleisellä tasolla yrittäjäkoulutuksen koordi-
27175: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        nointi on annettu valtioneuvoston asettamalle
27176: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         pienen ja keskisuuren teollisuuden neuvottelu-
27177: Juhani Alarannan ym. näin kuuluvasta kirjallises-       kunnalle (PKT-neuvottelukunta), joka on perus-
27178: ta kysymyksestä n:o 327:                                tanut erillisen koulurusjaoston. Koulutusjaosto
27179:                                                         käsittelee nimenomaan yrittäjäkoulutuksen koor-
27180:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin         dinointiin ja kehittämiseen liittyviä asioita. PKT-
27181:        toimenpiteisiin yrittäjäkoulutuksen koor-        neuvottelukunnassa ovat edustettuina seuraavat
27182:        dinoimiseksi valtakunnan tasolla, ja             yhteisöt: kauppa- ja teollisuusministeriö, työvoi-
27183:           aikooko Hallitus turvata Pohjois-Poh-         maministeriö, valtiovarainministeriö, Pienteolli-
27184:        janmaan yrittäjäkoulutuksen perustamal-          suuden Keskusliitto, työmarkkinajärjestöt (SAK,
27185:        la yrittäjäopiston esimerkiksi Haapaveden        STTK) ja puolueet Kokoomus, Keskustapuolue,
27186:        kuntaan?                                         RKP, SDP, SKDL. Neuvottelukuntaan kuuluu
27187:                                                         myöskin yrittäjäjäseniä.
27188:    Vastauksena kysymykseen       esitän     kunnioit-      Koulutusjaostossa ovat edustettuina kauppa- ja
27189: tavasti seuraavaa:                                      teollisuusministeriö, opetusministeriö, työvoima-
27190:                                                         ministeriö, ammattikasvatushallitus, Käsi- ja
27191:    Korkeakoulut antavat yrittäjäkoulutusta perus-       Pienteollisuuden Koulutussäätiö, Teollisuuden
27192: koulutuksenaja jatko- ja täydennyskoulutuksena.         Koulutusvaliokunta (STK/TKL), Keskuskauppa-
27193: Suurin osa korkeakoulujen yrittäjäkoulutuksesta         kamari ja PKT-neuvottelukunnan 2 jäsentä.
27194: toimeenpannaan työllisyysvaroin, mutta myös             Neuvottelukunnassa ja koulutusjaostossa on siis
27195: muun täydennyskoulutuksen kurssitarjonnassa on          varsin laajojen intressitahojen edustus.
27196: suoraan yrittäjille suunnattua koulutusta.
27197:                                                            PKT-neuvottelukunta on antanut koulutusja-
27198:    Korkeakoulujen työllisyyskoulutuksena järjes-        oston tehtäväksi:
27199: tetyssä yrittäjäkoulutuksessa pyritään koordinaati-
27200:                                                            - seurata koulutukseen liittyvää kysyntää,
27201: oon muun täydennyskoulutuksen kanssa. Vuo-
27202: tuinen työllisyyskoulutussuunnitelma valmistel-            - vaikuttaa siihen, että koulutustarjonta vas-
27203: laan työvoimapiirien ja korkeakoulujen ehdotus-         taa koulutustarpeita,
27204: ten pohjalta työvoimaministeriön ja opetusminis-           - tehdä aloitteita koulutuksen kehittämi-
27205: teriön yhteistyönä. Työvoimaministeriö neuvotte-        seksi,
27206: lee myos kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa.          -- koordinoida julkisin varoin toteutettavaa
27207: Työvoimapiirit pyrkivät koordinoimaan koulutus-         koulutustarjontaa,
27208: ta myös kauppa- ja teollisuusministeriön piirien           - seurata julkisen rahoituksen käyttöä koulu-
27209: kanssa tarkoituksena välttää päällekkäisyydet           tukseen, sekä vaikuttaa siihen, että julkisia varoja
27210: kurssi toiminnassa.                                     kanavoidaan riittävästi PKT-yrityksille tarkoitet-
27211:    Täydennyskoulutuskurssejaan ja -ohjelmiaan           tuun koulutukseen.
27212: suunnitellessaan korkeakoulut pyrkivät erikoistu-         Jaoston tähänastisesta työskentelystä voidaan
27213: maan kukin oman erityisosaamisensa alueelle ja          mainita mm. laajan koulutuskyselyn tekeminen
27214: näin välttämään päällekkäisyyttä.                       PKT-yrityksille tarjolla olevasta koulutuksesta.
27215:    Opetusministeriö asetti syksyllä 1983 korkea-        Kyselyn tulokset ja loppuraportti valmistuvat
27216: koulujen täydennyskoulutuksen kehittämistä ja           alkusyksyyn mennessä. Julkisin varoin tuettavan
27217: koordinointia varten täydennyskoulutuksen ke-           yrittäjäkoulutuksen koordinoinoin osalta on
27218: hittämisprojektin, jonka työtä ohjaa laajahko eri       päästy siihen, että syksyn kuluessa voidaan päät-
27219: korkeakouluja ja muita intressitahoja edustava          tää niistä periaatteista, joiden pohjalta eri hallin-
27220: johtoryhmä. Yrittäjäkoulutuksessa ei liene tarvet-      nonalojen harjoittaman tai tukeman yrittäjäkou-
27221: 4                                      1984 vp. -- ~ n:o 327
27222: 
27223: lutuksen koordinointia voidaan käytännössä ryh-        erikoisluokan muodossa. Ammattikasvatushalli-
27224: tyä toteuttamaan.                                      tus myöntää kauppaoppilaitoksille lupia järjestää
27225:     Aluetasolla tapahtuvan yrittäjäkoulutuksen         pitkiä yrittäjäkursseja oppilaitosten esitysten mu-
27226: koordinoinnin PKT-neuvottelukunta antoi mie-           kaan. Ammattikasvatushallituksessa on suunni-
27227: tinnössään (1983:10) kauppa- ja teollisuusminis-       teltu 10 uuden erikoisluokan aloittamista vuonna
27228: teriön alaisten teollisuuspiirien tehtäväksi. Toi-     1985. Etusijalle on asetettu atk-ala ja yrittäjäkou-
27229: meksiannon mukaisesti teollisuuspiirit ovat laati-     lutus.
27230: neet vuodesta 1983 lähtien läänikohtaiset koulu-           Kauppaoppilaitosten yrittäjäkursseilla tai eri-
27231: tuskalenterit, joissa on tietoja läänin tärkeimpien    koisluokilla on vastaavat edellytykset yrittäjäkou-
27232: PKT-yrityksille koulutusta järjestävien organisaa-     lutuksen toteuttamiseen opetussuunnitelmien,
27233: tioiden koulutustarjonnasta.                           opetusjärjestelyjen ja opettajien palkkauksen suh-
27234:     PKT-neuvottelukunnan koulutusjaostoa voita-        teen kuin erillisellä oppilaitoksellakin. Lisäksi
27235: neen pitää tehtäväkuvauksen perusteella sopivana       vältytään erillisiltä oppilaitosten perustamisinves-
27236: ja riittävänä yrittäjäkoulutusta koordinoivana ja      toinneilta opetusalalle, jolla suunnitelmien mu-
27237: kehittävänä elimenä.                                   kaan tulee vuosikymmenen lopulla vapautumaan
27238:     Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen toi-       opetuskapasiteettia perusopetuksen aloituspaik-
27239: mikunta (komiteanmietintö 1983:54) ja amma-            kamäärän supistumisen myötä.
27240: tillisen lisäkoulutuksen toimikunta (komi-
27241:                                                           Pohjois-Pohjanmaan yrittäjäkoulutuksen tur-
27242: teanmietintö 1983:5 5) eivät mietinnöissään esitä
27243:                                                        vaamiseksi on jo olemassa runsaasti mahdolli-
27244: uusien koulutusyksikköjen perustamista laajene-
27245:                                                        suuksia. 30 km:n päässä Haapaveden kunnasta
27246: van aikuiskoulutuksen tarpeita tyydyttämään,
27247:                                                        sijaitsee kaksi kauppaoppilaitosta, Oulaisissa ja
27248: vaan katsovat, että tarpeellinen koulutus voidaan
27249:                                                        Haapajärvellä. Kumpikin järjestää ammattikurs-
27250: toteuttaa nykyisten oppilaitosten puitteissa eri
27251:                                                        seja. Yrittäjäkoulutusta voidaan näissä laajentaa
27252: opetusjärjestelyjä kehittämällä.
27253:                                                        entisestään paikallisten aloitteiden mukaan. Ou-
27254:     Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ry:n ja Yritys-
27255:                                                        laisten kauppaoppilaitoksessa järjestetään luku-
27256: toiminnan Kehittämissäätiön toimeksiannosta
27257:                                                        vuonna 1984--1985 vuoden pituinen yrittäjäval-
27258: laaditussa selvityksessä, Yrittäjäkoulutus Suomes-
27259:                                                        mennuskurssi. Lisäksi noin 100 km:n etäisyydellä
27260: sa, ei esitetä uusien yrittäjäopistojen perustamista   Haapaveden kunnasta on kolme kauppaoppilai-
27261: (lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulle perus-
27262:                                                        toksen kurssiosastoa, Raahessa, Kajaanissa ja Ou-
27263: tettavaa SYKL:n yrittäjäinstituuttia), vaan katso-
27264:                                                        lussa. Maan ainoa valtakunnallinen alan erikois-
27265: taan, että yrittäjätutkintokoulutus tulisi keskittää
27266:                                                        oppilaitos, Pohjanmaan Y rittäjäopisto, sijaitsee
27267: kauppaoppilaitoksiin sekä muihin liikealan oppi-
27268:                                                        myös verrattain lähellä noin 150 km:n päässä.
27269: laitoksiin.
27270:                                                        Oppilaitokselle on myönnetty lupa laajentaa toi-
27271:     Kauppaoppilaitoksilla on opetussuunnitel-          mintaansa kaksinkertaiseksi lukuvuoden 1984--
27272: miensa ja opettajaresurssiensa suhteen keskias-        1985 alusta lukien ja lisäksi järjestää kirjeopetus-
27273: teen oppilaitoksista parhaat edellytykset antaa        ta.
27274: myös varsinaista yrittäjänä toimimiseen valmen-
27275: tavaa liiketaloudellista perus- tai lisäkoulutusta.       Todettakoon vielä, että Oulun yliopisto järjes-
27276: Alakohtaista erityistietoutta antavat muut keski-      tää Oulun läänin alueelle vuosittain useita yrittä-
27277: asteen oppilaitokset ja muut yrittäjäkoulutusta        jäkursseja.
27278: antavat tahot. Korkeakouluilla on omat yrittäjille         Edellä todetun perusteella on katsottava, että
27279: suunnatut jatko- ja täydennyskoulutusohjelman-         olemassa olevat järjestelmät ja meneillään olevat
27280: sa peruskoulutuksen lisäksi.                           kehittämistoimenpiteet turvaavat riittävän yrittä-
27281:     Pitkäkestoinen yrittäjäkoulutus voidaan kaup-      jäkoulutuksen valtakunnallisesti ja Pohjois-Poh-
27282: paoppilaitoksissa toteuttaa kurssitoimintana tai       janmaalla.
27283: 
27284:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
27285: 
27286:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
27287:                                          1984 vp. -- NJ( n:o 327
27288: 
27289: 
27290: 
27291: 
27292:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
27293: 
27294:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             omfattande ledningsgrupp bestående av repre-
27295: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            sentanter för högskolor och andra intressegrup-
27296: av den 20 juni 1984 tili vederbörande medlem av          per. Inom företagarutbildningen torde det inte
27297: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-     finnas behov eller möjligheter att öka graden av
27298: man Juhani Alaranta m.fl. undertecknade spörs-           koordinationen inom verksamheten så att nya
27299: mål nr 327:                                              organ borde inrättas.
27300:                                                             På allmän nivå ankommer koordineringen av
27301:           Ämnar Regeringen vidta brådskande
27302:                                                          företagarutbildningen på den delegation för små-
27303:         åtgärder för att koordinera företagarut-
27304:                                                          industri och medelstor industri som statsrådet
27305:         bildningen på riksomfattande nivå samt
27306:                                                          tillsatt. Delegationen har inrättat en särskild
27307:           ämnar Regeringen trygga företagarut-           utbildningssektion. Utbildningssektionen be-
27308:         bildningen i Nordösterbotten genom att           handlar uttryckligen ärenden i anslutning tili
27309:         inrätta ett företagarinstitut t.ex. i Haapa-     koordination och utvecklande av företagarutbild-
27310:         vesi kommun?                                     ningen. Delegationen för småindustri och medel-
27311:                                                          stor industri består av representanter för handels-
27312:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och industriministeriet, arbetskraftsministeriet,
27313: framföra följande:                                       finansministeriet, centralförbundet för hantverk
27314:    Högskolorna ger företagarutbildning såsom             och småindustri samt för arbetsmarknadsorgani-
27315: grundutbildning samt såsom fortsatt och kom-             sationerna FFC, FTFC och partierna som sam-
27316: pletterande utbildning. Största delen av högsko-         lingspartiet, centerpartiet, SFP, Finlands social-
27317: lornas företagarutbildning ges med de medel              demokratiska parti och DFFF.
27318: som reserverats för sysselsättningsutbildningen,            Delegationen har även medlemmar som repre-
27319: men kursutbudet på annan kompletterande ut-              senterar företag. Utbildningssektionen består av
27320: bildning innehåller även sådan utbildning som            representanter för handels- och industriministe-
27321: direkt är avsedd för företagare.                         riet, undervisningsministeriet, arbetskraftsminis-
27322:    I den företagarutbildning som ordnats såsom           teriet, yrkesutbildningsstyrelsen, utbildningsstif-
27323: högskolornas sysselsättningsutbildning eftersträ-        telsen för hantverk och småindustri, utbildnings-
27324: vas en koordination med den övriga komplette-            utskottet för industri (AFC!IC) och centralhan-
27325: rande utbildningen. Årsplanen för sysselsätt-            delskammaren samt av 2 medlemmar i delegatio-
27326: ningsutbildningen bereds på basen av de förslag          nen för småindustri och medelstor industri. De-
27327: som arbetskraftsdistrikten och högskolorna fram-         legationen och utbildningssektionen represente-
27328: lagt i samarbete med arbetskraftsministeriet och         ras således av relativt omfattande intressegrup-
27329: undervisningsministeriet. Arbetskraftsministeriet        per.
27330: förhandlar även med handels- och industriminis-             Delegationen för småindustri och medelstor
27331: teriet. Arbetskraftsdikstrikten strävar tili att koor-   industri har givit utbildningssektionen i uppdrag
27332: dinera utbildningen, även med handels- och                  -- att följa efterfrågan i anslutning tili utbild-
27333: industriministeriets distriktsförvaltning i syfte att    mngen
27334: undvika dubbla aktiviteter i kursverksamheten.
27335:                                                             -- att påverka utbildningsbehoven så att de
27336:    Då högskolorna planerar sina kurser och pro-
27337:                                                          motsvarar utbildningsutbudet
27338: gram inom den kompletterande utbildningen
27339: strävar de tili att specialisera sig på sitt speciella      -- att ta initiativ tili utvecklande av utbild-
27340: område. På detta sätt försöker de undvika dubbla         mngen
27341: aktivi teter.                                               -- att koordinera det utbildningsutbud som
27342:    Hösten 1983 igångsatte undervisningsminis-            skapas med offentliga medel
27343: teriet ett utvecklingsprojekt för utvecklande och           -- att följa användningen av de offentliga
27344: koordination av den kompletterande utbild-               medlen för utbildning samt påverka kanalise-
27345: ningen vid högskolorna. Arbetet leds av en               ringen av de offentliga medlen så att de förslår
27346: 6                                     1984 vp. -- KJ( n:o 327
27347: 
27348: för den utbildning som är avsedd för små och          mi som i egentlig mening bereder sina elever för
27349: medelstora företag.                                   företagaryrket. Andra läroanstalter på mellansta-
27350:     Mao kan bl.a. nämna om det arbete som             diet och övriga läroanstalter som meddelar före-
27351: sektionen hittills utfört, att den utarbetat en       tagarutbildning ger närmare uppgifter om vart
27352: omfattande enkät om den utbildning som står           och ett av områdena. Utöver grundutbildning
27353: små och medelstora företag till buds. Resultaten      har högskolorna sina egoa program för fortsatt
27354: av enkäten och slutrapporten blir färdiga före        utbildning och kompletterande utbildning som
27355: början av hösten. I fråga om den koordination         är avsedda för företagare.
27356: som stöds med offentliga medel har man kommit            Långvarig företagarutbildning kan vid handels-
27357: till att man under innevarande höst kan fatta         läroverken ges i form av kurser eller i form av
27358: beslut om de principer på basen av vilka man i        specialklasser. Y rkesutbildningsstyrelsen beviljar
27359: praktiken kan börja genomföra den företagarut-        handelsläroverken tillstånd att i enlighet med
27360: bildning som de olika förvaltningsområdena be-        läroverkens framställningar ordna långvariga kur-
27361: driver eller stöder.                                  ser för företagare. Vid yrkesutbildningsstyrelsen
27362:    Enligt sitt betänkande {1983:10) gav delegatio-    har man haft planer för att under 1985 inleda
27363: nen för småindustri och medelstor industri koor-      verksamheten i 10 nya specialklasser. ADB och
27364: dinationen av den regionala företagarutbild-          företagarutbildning har prioriterats.
27365: ningen i uppgift till de industrikretsar som lyder       Handelsläroverkens kurser för företagare eller
27366: under handels- och industriministeriet. Enligt        specialklasser har med hänsyn till läroplaner,
27367: uppdrag har industrikretsarna sedan 1983 utarbe-      undervisningsarrangemang och avlöning av lärare
27368: tat kalendrar för utbildningen för vart och ett av    likadana förutsättningar för att ordna företagar-
27369: länen.                                                utbildning som de enskilda läroverken har. Dess-
27370:     Kalendrarna innehåller uppgifter om den ut-       utom kan man undvika särskilda investeringar i
27371: bildning som de viktigaste organisationerna er-       inrättande av läroanstalter inom det respektive
27372: bjuder små och medelstora företag.                    område, där undervisningskapacitet enligt pla-
27373:    På basen av utbildningssektionens befattnings-     nerna kommer att frigöras före utgången av
27374: beskrivning kan man anse, att sektionen vid           1980-talet. Redan nu finns det flera möjligheter
27375: delegationen för små och medelstor industri är        att trygga företagarutbildningen i Nordösterbot-
27376: ett lämpligt och tillräckligt organ för koordina-     ten.
27377: tion och utvecklande av företagarutbildningen.           På 30 km:s avstånd från Haapavesi kommun är
27378:    Kommissionen för yrkesinriktad grundutbild-        två handelsläroverk, dvs. ett i Oulais och ett i
27379: ning för vuxna (Kommittebetänkande 1983:54)           Haapajärvi. Båda anordnar yrkesutbildningskur-
27380: och kommissionen för yrkesinriktad efterutbild-       ser. Det är möjligt att i enlighet med de lokala
27381: ning (Kommittebetänkande 198 3: 55) framlägger        initiativen vidare utvidga företagarutbildningen
27382: inte i sina betänkanden att nya utbildningsenhe-      vid dessa läroverk. Under läsåret 1984--85 ord-
27383: ter borde inrättas för att tillfredsställa behoven    nas en ett års förberedande kurs för företagare
27384: inom den växande vuxenutbildningen utan de            vid handelsläroverket i Oulais. På 100 km:s
27385: anser att utbildningen kan genomföras vid nuva-       avstånd från Haapavesi kommun finns det dess-
27386: rande läroanstalter så att man utvecklar olika        utom handelsläroverkets tre kursavdelningar,
27387: undervisningsarrangemang.                             dvs. i Brahestad, Kajana och i Uleåborg. Landets
27388:    I den utredning som utarbetats på försorg av       enda riksomfattande specialläroanstalt inom om-
27389: Företagarnas Centralförbund i Finland r.f.            rådet, Pohjanmaan Yrittäjäopisto benämnda in-
27390: (FCFF) och Urvecklingsstiftelsen för Företagsverk-    stitut, befinner sig även relativt nära, dvs. på ca
27391: samhet framläggs inte förslag om inrättande av        150 km:s avstånd. Institutet har beviljats till-
27392: nya företagarinstitut (frånsett FCFFs företagarin-    stånd att från början av läsåret 1984--85
27393: stitut som kommer att grundas på huvudsstadsre-       fördubbla sin verksamhet samt dessutom får det
27394: gionen) utan man anser att företagarutbild-           ordna brevundervisning. Till slut kan man ännu
27395: ningen borde koncentreras till handelsinstituten      konstatera, att Uleåborgs universitet årligen ord-
27396: samt till andra läroanstalter inom handelsbran-       nar flera företagarkurser inom Uleåborgs län.
27397: schen.                                                   På basen av det ovan anförda bör man anse,
27398:    Med hänsyn till läroplaner och lärarresurser har   att de nuvarande systemen och de pågående
27399: handelsläroverken de bästa förutsättningarna av       utvecklingsåtgärderna tryggar en tillräcklig före-
27400: alla läroanstalter på mellanstadiet att ge grund-     tagarutbildning både i hela landet och i Nordös-
27401: eller kompletterande utbildning i företagsekono-      terbotten.
27402:     Helsingfors den 18 september 1984
27403: 
27404:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
27405:                                                1984 vp.
27406: 
27407: Kirjallinen kysymys n:o 328
27408: 
27409: 
27410: 
27411: 
27412:                                   Kortesalmi: Talousrikosten tutkinnan tehostamisesta
27413: 
27414: 
27415:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27416: 
27417:    Talousrikoksia paljastuu Suomessa nykyisin            Koska maata on lailla rakennettava ja koska
27418: enemmän kuin niitä ehditään tutkia. Rikosylitar-      talousrikosten selvittelyllä on myös ennaltaehkäi-
27419: kastajaja Rauno Ranta on Iltasanomille 19. kesä-      sevä merkitys ja lisäksi mm. valtion verotuloja
27420: kuuta 1984 antanut lausunnon, jonka mukaan            lisäävä vaikutus, tähän kestämättömään tilantee-
27421: kestää jopa kaksi vuotta, ennen kuin rikospoliisil-   seen on saatava pikainen korjaus.
27422: la tällä hetkellä olevat rikosilmoitukset saadaan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27423: tutkimiksi tämänhetkisin voimavaroin. Neljäs-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27424: osaa 170 vaativasta tutkimuskohteesta ei ole vielä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27425: edes aloitettu, rikosylitarkastaja Ranta toteaa.      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27426:    Tilanteen tekee tutkijavoimien vähyyden lisäk-
27427:                                                                 Tietääkö Hallitus, että keskusrikospo-
27428: si tukalaksi myös se, että poliisi joutuu kamppai-
27429:                                                              liisilla on kahden vuoden ruuhka talous-
27430: lemaan lievien konkurssien osalta 2 vuoden ja
27431:                                                              rikostutkimuksissa, ja
27432: muiden talousrikosten osalta 5 vuoden ja 10
27433:                                                                  aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä lisää-
27434: vuoden vanhenemisrajojen kanssa. Vastapuolella
27435: on sekin etu, että kirjanpitoa täytyy normaalisti            mään keskusrikospoliisin henkilöstö- ja
27436:                                                              muita tarvittavia resursseja talousrikossu-
27437: säilyttää vain 6 vuotta.
27438:                                                              man selvittämiseksi nykyistä huomatta-
27439:                                                              vasti nopeammassa tahdissa?
27440:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1984
27441: 
27442:                                          J. Juhani Kortesalmi
27443: 
27444: 
27445: 
27446: 
27447:  428400838V
27448: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 328
27449: 
27450: 
27451: 
27452: 
27453:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27454: 
27455:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
27456: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          seuraavaa:
27457: olette 20 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-
27458: jeenne n:o 1242 ohella lähettänyt valtioneuvos-           Taloudellisten rikosten lisääntymisen vuoksi ja
27459: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      niiden tutkinnan nopeuttamiseksi on viime vuo-
27460: jennöksen kansanedustaja]. Juhani Kortesalmen          sien tulo- ja menoarvioissa perustettu uusia polii-
27461: kirjallisesta kysymyksestä n:o 328, jossa tiedustel-   sitoimia. Vuoden 1983 ensimmäisessä lisämeno-
27462: laan:                                                  arviossa perustettiin kaksi rikostarkastajan tointa
27463:                                                        ja kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa rikosko-
27464:            Tietääkö Hallitus, että keskusrikospo-      misarion ja rikosylikonstaapelin toimi keskusri-
27465:         liisilla on kahden vuoden ruuhka talous-       kospoliisiin.
27466:         rikostutkimuksissa, ja
27467:                                                           Hallitus tulee vastaisuudessakin poliisitoimin-
27468:            aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä lisää-
27469:                                                        taa koskevia esityksiä tehdessään kiinnittämään
27470:         mään keskusrikospoliisin henkilöstö- ja
27471:                                                        huomiota myös taloudellisten rikosten tutkinnan
27472:         muita tarvittavia resursseja talousrikossu-
27473:                                                        edellyttämiin resurssilisäyksiin.
27474:         man selvittämiseksi nykyistä huomatta-
27475:         vasti nopeammassa tahdissa?
27476: 
27477:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1984
27478: 
27479:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Luttinen
27480:                                       1984 vp. -- KJ< n:o 328                                         3
27481: 
27482: 
27483: 
27484: 
27485:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27486: 
27487:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
27488: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       anföra följande:
27489: 1242 av den 20 juni 1984 tili vederbörande
27490: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      På grund av att antalet ekonomiska brott har
27491: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-        ökat och för att undersökningarna i samband
27492: nade spörsmål nr 328:                                med dem skall ske snabbare har nya polisbefatt-
27493:                                                      ningar inrättats i statsförslagen under de senaste
27494:           Är Regeringen medveten om att de           åren. I den första tilläggsbudgeten för år 1983
27495:        undersökningar som gäller ekonomiska          ~~rättades två kriminalinspektörsbefattningar och
27496:        brott har anhopats vid centralkriminalpo-     1 tnnevarande års statsförslag en kriminalkommis-
27497: 
27498:        lisen så, att nya undersökningar kan inle-    sariebefattning och en centralkriminalkommissa-
27499:        das först om två år, och                      riebefattning vid centralkriminalpolisen.
27500:           ämnar Regeringen vidta brådskande             Regeringen kommer också i framtiden vid
27501:        åtgärder för att öka centralkriminalpoli-     uppgörandet av förslag angående polisverksam-
27502:        sens personal- och andra erforderliga re-     heten att fästa uppmärksamhet vid de ökningar
27503:        surser så att anhopningen av ekonomiska       av resurserna som förutsätts av undersökningar
27504:        brott kunde redas upp i betydligt snab-       gällande ekonomiska brott.
27505:        bare takt än för närvarande?
27506: 
27507:      Helsingfors den 19 september 1984
27508: 
27509:                                                                      Inrikesminister Matti Luttinen
27510:                                                 1984 vp.
27511: 
27512: Kirjallinen kysymys n:o 329
27513: 
27514: 
27515: 
27516: 
27517:                                    Helle ym.: Jokioisten kartanon sahan lopettamiseen liittyvästä
27518:                                      esisopimuksesta
27519: 
27520: 
27521:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27522: 
27523:    Hallitus on lisätalousarviossaan keväällä 1984     Humppilassa ja Forssassa. Työhönotto tapahtuisi
27524: päätynyt esittamaan Maatalouden tutkimus-             ns. vanhoina työntekijöinä, joka siis merkitsee
27525: keskuksen alaisena toimivan Jokioisten kartanon       tiettyjä palkkasovellutuksia. Tältä osin on jo nyt
27526: sahan pikaista lopettamista.                          saatu kokemus, joka osoittaa, että tällaisen työn-
27527:    Kyseinen ratkaisu perustuu työryhmämietin-         tekijän edut eivät ole kuitenkaan turvattuja.
27528: töön, josta paistaa selvä tarkoitushakuisuus. Maa-       Esisopimuksen mukaan Puolimatka Oy:lle
27529: talouden tutkimuskeskus ei ole näet ollut kiin-       myönnettäisiin myös etuosto-oikeus Maatalouden
27530: nostunut sahasta, vaan halunnut jo kauan päästä       tutkimuskeskuksen metsiin useaksi vuodeksi.
27531: siitä eroon.                                          Näin on puhuttu. On ilmeistä, että suhteellisen
27532:    Eräs esimerkki tarkoitushakuisuudesta on puhe      hyvistä metsistä saataisiin täten menetellen vain
27533:                                                       o~a siitä tulosta, joka olisi tarjouskilpailulla saata-
27534: sahan uusimisen välittömästi vaatimasta 12 mil-
27535: joonan markan investoinnista, kun eräitten asian-     vtssa.
27536: tuntijoiden mukaan jo runsaan 2 miljoonan mar-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27537: kan sijoituksella voitaisiin tappiokierre katkaista   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27538: lähes täysin ja näin turvata työpaikkojen säilymi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27539: nen Jokioisilla. On huomattava, että sahan hen-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27540: kilöstöstä (38 henkilöä) on melkoinen osa ollut                  Onko Jokioisten kartanon sahan lopet-
27541: kartanon palveluksessa jo vuosikymmeniä ja ikä-               tamiseen liittyvä esisopimus Puolimatka
27542: rakenne on varsin korkea.                                     Oy:n kanssa valtion ja työntekijöitten
27543:    Jokioisten kartanon sahan lopettamiseen liittyy            edun mukainen siihen liittyvine metsän
27544: tiettävästi esisopimus Puolimatka Oy:n kanssa.                etuosto-oikeuksineen ja onko esisopimuk-
27545: Kyseisen esisopimuksen mukaan Puolimatka Oy                   sen teko tapahtunut tarpeellisin valtuuk-
27546: ottaisi osan sahan väestä töihin omiin laitoksiinsa           sin?
27547: 
27548:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1984
27549: 
27550:                       Esko Helle                                Arvo Kemppainen
27551: 
27552: 
27553: 
27554: 
27555: 428400916C
27556: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 329
27557: 
27558: 
27559: 
27560: 
27561:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27562: 
27563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       12 000 m 3 :n vuosituotannolla sen toiminta ei
27564: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehostamistoimenpiteistä huolimatta tulisi muo-
27565: olette 21 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-       dostumaan liiketaloudellisesti kannattavaksi,
27566: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vaan aiheuttaisi vallitsevassa suhdannetilanteessa
27567: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      500 000-700 000 markan suuruisen vuotuisen
27568: Esko Helteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tappion. Tuloksessa on tällöin otettu huomioon
27569: kysymyksestä n:o 329:                                valtion liikelaitoksille asetettu pääoman 6 prosen-
27570:                                                      tin korkovaatimus, mikä sahalla olisi noin
27571:           Onko Jokioisten kartanon sahan lopet-      500 000 markkaa. Sahan tuotantokoneiston tek-
27572:        tamiseen liittyvä esisopimus Puolimatka       ninen jälkeenjääneisyys tulisi kasvamaan. Toi-
27573:        Oy:n kanssa valtion ja työntekijöitten        minnan jatkaminen ja tuotantotekniikan kehittä-
27574:        edun mukainen siihen liittyvine metsän        minen edellyttäisivät investointia ainakin puuta-
27575:        etuosto-oikeuksineen ja onko esisopimuk-      varakuivaamoon, puutavarakatokseen ja tukkien
27576:        sen teko tapahtunut tarpeellisin valtuuk-     kuorimalaitokseen. Investoinnin suuruus olisi yh-
27577:        sin?                                          teensä noin 2,4 milj. markkaa. Vuosituotanto-
27578:                                                      määrän on tällöin arvioitu kohoavan 17 000
27579:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        m 3 :iin. Toiminnan tulos paranisi nykyisestä,
27580: seuraavaa:                                           mutta lisääntyvien raaka-aine-, käyttö- ja pää-
27581:    Maa- ja metsätalousministeriön 2 päivänä huh-     omakustannusten vuoksi sen on arvioitu jäävän
27582: tikuuta 1982 asettama työryhmä, jonka tehtävänä      edelleen 250 000-500 000 markkaa tappioUi-
27583: oli selvittää, onko edellytyksiä Jokioisten karta-   seksi pääoman korko huomioituna. Pääkoneiden
27584: noiden sahan toiminnan jatkamiseen liiketalou-       uusiminen tulisi ajankohtaiseksi 5-10 vuoden
27585: dellisesti kannattavasti, ehdotti ryhdyttäväksi      kuluttua. Liiketaloudellisesti kannattavaksi tuo-
27586: eräisiin työryhmän selvityksessä tarkemmin mai-      tantomääräksi on arvioitu 30 000 m 3:n vuosituo-
27587: nittuihin toimenpiteisiin sahan kannattavuuden       tanto. Tuloksen on arvioitu tällöin täyttävän
27588: parantamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö        pääoman korkovaatimuksen. Tuotannon nosta-
27589: asetti myöhemmin eli 15 päivänä kesäkuuta 1982       minen viimeksi mainittuun määrään edellyttäisi
27590: uuden työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata         yhteensä noin 12,1 milj. markan investointia.
27591: edellä mainittujen toimenpide-ehdotusten to-         Epävarmuustekijöinä kannattavuuden suhteen
27592: teuttamista sekä antaa maa- ja metsätalousminis-     olisivat kuitenkin raakapuun saannin vaikeus ja
27593: teriölle sitä koskevia samoin kuin muita sahan       hintataso, jäljelle jäävien nykyisten koneiden kes-
27594:                                                      t~vyys ja odotettavissa olevat rakennusinvestoin-
27595: taloudellisessa asemassa tapahtuvan kehityksen
27596: seuraamisen kannalta tarpeellisia tietoja.           mt.
27597:    Viimeksi mainitun työryhmän selvityksen mu-          Sahatavaran jatkojalostuksen kehittäminen
27598: kaan on sahan toiminnan tuloksellisuutta heiken-     edellyttäisi huomattavia investointeja. Jatkojalos-
27599: tänyt muun muassa alan nopeasta teknisestä           tuksen osa-alueita, höyläystä, painekyllästystä,
27600: kehityksestä aiheutunut tuotantokoneiston jäl-       pituusjatkamista ja lujuuslajittelua haittaa ylika-
27601: keenjääneisyys ja tämän seurauksena tuotanto-        pasiteetista johtuva toiminnan heikko kannatta-
27602: prosessin työvoimavaltaisuus ja korkeat tuotanto-    vuus, ja ne edellyttäisivät itse sahalta kannattavaa
27603: kustannukset, kuusivaltaisen tuotannon heikko        ja nykyistä tuotantoa selvästi laajempaa toimin-
27604: markkinatilanne sekä raakapuun saannin vaikeu-       taa.
27605: tuminen sahan toiminta-alueella. Vuosien
27606: 1981-1983 heikossa suhdannetilanteessa sahan            Selvitettäessä sahan myynti- ja vuokrausmah-
27607: vuotuinen tappio on ollut keskimäärin 948 000        dollisuuksia on ne todettu alalla nykyisin vallitse-
27608: markkaa ilman pääoman korkoa.                        vista suhdanteista johtuen heikoiksi. Sahan siirtä-
27609:    Selvitettäessä eri vaihtoehtoja sahan toiminnan   miselle Valtion polttoainekeskuksen hallintaan ei
27610: jatkamisen kannalta on todettu, että sahan           myöskään ole näyttänyt olevan edellytyksiä.
27611:                                        1984 vp. -     KK n:o 329                                       3
27612: 
27613:    Vuoden 1984 tulo- ja menoarvion luvun 30.98        yhtiö esitti, että se saisi seitsemän vuoden ajaksi
27614: (Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta)         etuosto-oikeuden Maatalouden tutkimuskeskuk-
27615: perusteluissa on lausuttu, että liiketoiminnan        sen Jokioisten alueen metsien hakkuusuunnitteen
27616: osalta kiinnitetään huomiota erityisesti Jokioisten   mukaiseen noin 4 000 m 3 /v suuruiseen tukki-
27617: kartanoiden sahan viime vuosien kannattamatto-        puumäärään sopimuksessa tarkemmin määrättä-
27618: maan tuloskehitykseen ja että tarkoituksena on        vin ehdoin.
27619: vuoden 1984 aikana päättää sahan toimintaan
27620:                                                          Rakennusvalmiste Oy:n kanssa käytyjen neu-
27621: liittyvistä jatkotoimenpiteistä.
27622:                                                       vottelujen perusteella laadittiin luonnos sopi-
27623:    Edellä selostetun perusteella hallitus totesi
27624:                                                       mukseksi sahan toiminnan lopettamisen johdosta
27625: vuoden 1984 toisen lisämenoarvion luvun 30.98
27626:                                                       työpaikkansa menettävän henkilöstön sijoittami-
27627: perustelujen kohdalla, että Jokioisten kartanoi-
27628:                                                       sesta ns. vanhoina työntekijöinä yhtiön teolli-
27629: den sahan toiminta on tarkoitus lopettaa kuluvan
27630:                                                       suuslaitoksiin Forssassa ja Humppilassa ja
27631: vuoden aikana siten, että sahan nykyisten työnte-
27632:                                                       etuosto-oikeuden myöntämisestä Rakennusval-
27633: kijöiden asema tulee turvatuksi ja että sahan
27634:                                                       miste Oy:lle Jokioisten kartanoiden metsistä ha-
27635: käyttöomaisuus on tarkoitus myydä valtion yleis-
27636:                                                       kattaviin sahatukkeihin seitsemän vuoden ajaksi.
27637: ten myyntiehtojen mukaisesti. Eduskunta hyväk-
27638:                                                       Sopimusluonnos tarkistettiin valtiovarainministe-
27639: syi lisämenoarvion sanotulta osin.
27640:                                                       riön palkkaosastossa, työvoimaministeriön työvoi-
27641:     Sahan toiminnan lopettaminen merkitsee 32
27642:                                                       maosastossa ja maa- ja metsätalousministeriön
27643: vakinaisen ja 3-4 tilapäisen työpaikan loppu-
27644:                                                       metsäosastossa. Tämä sopimusluonnos, jonka
27645: mista. Sahan ja Jokioisten kartanoiden metsäosas-
27646:                                                       mukaisen sopimuksen hyväksymistä Maatalouden
27647: ton 38 vakinaisesta työntekijästä Maatalouden
27648:                                                       tutkimuskeskus esitti maa- ja metsätalousministe-
27649: tutkimuskeskus voi työllistää kuusi henkilöä met-
27650:                                                       riölle, oli käsiteltävänä valtioneuvoston raha-asi-
27651: säosastollaan. Henkilöstön uudelleentyöllistämis-
27652:                                                       ainvaliokunnan istunnossa 25 päivänä heinäkuu-
27653: mahdollisuudet ovat alueen työllisyystilanne
27654:                                                       ta 1984, jolloin raha-asiainvaliokunta puolsi sen
27655: huomioon ottaen heikot.
27656:                                                       mukaisen sopimuksen hyväksymistä. Minkään-
27657:     Forssan kaupungista oleva Rakennusvalmiste
27658:                                                       laista esisopimusta ei sahan toiminnan lopettami-
27659: Oy, jonka palveluksessa on 1 900 henkilöä, tar-
27660:                                                       seen liittyen ole tehty.
27661: joutui sahan toiminnan lakkauttamistilanteessa
27662: työllistämään omistamillaan tuotantolaitoksilla          Maatalouden tutkimuskeskus ja Rakennusval-
27663: ns. vanhoina työntekijöinä työpaikkansa menet-        miste Oy ovat 13 päivänä elokuuta 1984 allekir-
27664: tävän sahan ja Jokioisten kartanoiden metsäosas-      joittaneet edellä mainitun luonnoksen mukaisen
27665: ton henkilöstön. Työllistämisen edellytykseksi        sopimuksen.
27666: 
27667:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1984
27668: 
27669:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
27670: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 329
27671: 
27672: 
27673: 
27674: 
27675:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27676: 
27677:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vid utredningar av olika alternativ med tanke
27678: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         på fortsatt verksamhet vid sågen har det konsta-
27679: den 21 juni 1984 till vederbörande medlem av           terats, att sågens verksamhet med dess årspro-
27680: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      duktion av 12 000 m 3 trots åtgärder för effektive-
27681: dagsman Esko Helle m.fl. undertecknade spörs-          ring inte skulle bli affärsekonomiskt lönsam,
27682: mål nr 329:                                            utan att verksamheten i rådande konjunkturläge
27683:                                                        skulle föranleda en årlig förlust om 500 000-
27684:           Är det föravtal som i samband med att        700 000 mark. 1 resultatet har härvid beaktats
27685:        verksamheten vid Jockis gårds såg upp-          det krav om 6 procents ränta på kapitalet som
27686:        hörde ingicks med Puolimatka Oy och             har uppställts för statens affärsföretag; denna
27687:        som inkluderar förköpsrätt förenligt med        skulle för sågens del uppgå till cirka 500 000
27688:        statens och arbetstagarnas intressen och        mark. Sågens produktionsmaskineri skulle i tek-
27689:        har föravtalet slutits i kraft av vederbörli-   niskt hänseende släpa efter allt mer. Fortsatt
27690:        ga befogenheter?                                verksamhet och utveckling av produktionstekni-
27691:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ken skulle förutsätta investeringar åtminstone i
27692: anföra följande:                                       en virkestark, ett skjul och en barkningsanlägg-
27693:     Den arbetsgrupp som jord- och skogsbruksmi-        ning. lnvesteringarna skulle totalt uppgå till
27694:                                                        cirka 2,4 milj. mark. Härvid har man uppskattat
27695: nisteriet tillsatte den 2 april 1982 och som hade
27696: till uppgift att utreda, huruvida det fanns            att årsproduktionen skulle stiga till 17 000 m 3 •
27697: förutsättningar för att fortsätta verksamheten vid     Verksamhetens resultat skulle förbättras, men på
27698: Jockis gårds såg affärsekonomiskt lönsamt sett,        grund av ökande råmaterials-, drifts- och kapi-
27699: föreslog vissa i arbetsgruppens utredning närmare      talkostnader har den beräknats fortfarande
27700:                                                        föranleda en förlust av 250 000-500 000 mark,
27701: specificerade åtgärder för förbättrande av sågens
27702:                                                        inberäknat räntan på kapitalet. De viktigaste
27703: lönsamhet. Senare, dvs. den 15 juni 1982, tillsat-
27704:                                                        maskinerna borde förnyas om 5-10 år. Man har
27705: te jord- och skogsbruksministeriet en ny arbets-
27706: grupp. Den fick till uppgift att följa med ge-         beräknat att en årsproduktion av 30 000 m 3 vore
27707: nomförandet av de ovan nämnda förslagen till           affärsekonomiskt lönsam. Härvid skulle resultatet
27708:                                                        enligt beräkningarna uppfylla kravet på ränta på
27709: åtgärder och att informera jord- och skogsbruks-
27710:                                                        kapitalet. Om produktioneo skulle höjas till den
27711: ministeriet om detta ävensom att förse ministe-
27712:                                                        sistnämnda omfattningen skulle det förutsätta en
27713: riet med andra uppgifter som behövdes för
27714:                                                        investering av sammanlagt cirka 12,1 milj. mark.
27715: bevakningen av hur den ekonomiska situationen
27716: vid sågen utvecklades.                                 Osäkerhetsfaktorer i fråga om lönsamheten vore
27717:                                                        dock svårigheten att erhålla råvirke samt råvirkets
27718:    Enligt den sistnämnda arbetsgruppens ut-            prisnivå, hållbarheten hos de gamla maskiner
27719: redning har resultaten av sågens verksamhet            som skulle kvarstå i bruk samt de byggnadsinves-
27720: försvagats bl.a. av att produktionsmaskineriet på      teringar som står att vänta.
27721: grund av den snabba tekniska utvecklingen på
27722: området har blivit föråldrat och av att produk-           Utvecklingen av sågvirkets vidareförädling
27723: tionsprocessen till följd härav har varit arbets-      skulle förutsätta betydande investeringar. Vidare-
27724: kraftsintensiv och produktionskostnaderna höga.        förädlingens delområden, hyvling, tryckimpreg-
27725: Vidare har resultaten försvagats av den dåliga         nering, längdskarvning och hållfasthetssortering
27726: marknadssituationen för produktionen, som till         åsamkas olägenheter av att lönsamheten är svag
27727: största delen har utgjorts av granvirke, samt av       på grund av överkapacitet. Dessa verksamhets-
27728: att tillgången på råvirke har försvårats på sågens     former skulle förutsätta att verksamheten vid
27729: verksamhetsområde. Under det svaga konjunk-            själva sågen är lönsam och betydligt mera omfat-
27730: turläget åren 1981-1983 har sågens årliga              tande än för närvarande.
27731: förluster varit i medeltal 948 000 mark utan              Möjligheterna att sälja eller hyra ut sågen har
27732: ränta på kapitalet.                                    vid utredningar konstaterats vara dåliga på grund
27733:                                       1984 vp. -      KK n:o 329                                          5
27734: 
27735: av de konjunkturer som för ögonblicket råder i        såsom s.k. gamla arbetstagare sysselsätta de ar-
27736: branschen. Det föreföli helier inte att finnas        betstagare vid sågen och vid Jockis gårds skogs-
27737: förutsättningar för att överföra sågen i Statens      avdelning som förlorar sina arbetsplatser. Som ett
27738: bränslecentrals besittning.                           villkor för detta stälide företaget att det på villkor
27739:    1 motiveringen tili kapitel 30.98. (Lantbrukets    om vilka närmare bestäms i avtal under sju år
27740: forskningscentrals affärsverksamhet) i statsför-      skulie få förköpsrätt tili den mängd stockvirke
27741: slaget för år 1984 sägs att för affärsverksamhetens   om cirka 4 000 m 3 1år som ingår i Lantbrukets
27742: vidkommande uppmärksamhet fästs särskilt vid          forskningscentrals planerade avverkning av sko-
27743: den olönsamma resultatutvecklingen vid Jockis         garna i Jockis område.
27744: gårds såg under de senaste åren, och att avsikten         På basen av överläggningar med Rakennusval-
27745: är att man år 1984 skall besluta om fortsatta         miste Oy uppgjordes ett utkast tili avtal om, att
27746: åtgärder i fråga om sågens verksamhet.                den personai som förlorar sina arbetsplatser på
27747:    På basen av det ovan sagda konstaterade            grund av att verksamheten vid sågen upphör
27748: regeringen i motiveringen tili kapitel 30.98 i den    placeras i företagets industrianläggningar i Forssa
27749: andra tilläggsbudgeten för år 1984 att avsikten är    och Humppila som s.k. gamla arbetstagare, och
27750: att under innevarande år upphöra med verksam-         om beviljande av förköpsrätt tili Rakennusvalmis-
27751: heten vid Jockis gårds såg så, att man tryggar de     te Oy beträffande det timmer som under sju år
27752: arbetstagares ställning vilka för närvarande är       avverkas i Jockis gårds skogar. Utkastet tili avtal
27753: anstälida vid sågen och att avsikten är att sälja     granskades vid finansministeriets löneavdelning,
27754: sågens anläggningstillgångar i enlighet med sta-      arbetskraftsministeriets arbetskraftsavdelning och
27755: tens alimänna försäljningsvilikor. Riksdagen god-     jord- och skogsbruksministeriets skogsavdelning.
27756: kände tilläggsbudgeten tili nämnda delar.             Detta utkast tili avtal behandlades vid statsrådets
27757:    Att verksamheten vid sågen upphör innebär          finansutskotts sammanträde den 25 juli 1984,
27758: att 32 ordinarie och 3-4 tilifäliiga arbetsplatser    varvid finansutskottet förordade godkännande av
27759: dras in. Av de 38 ordinarie arbetstagarna vid         ett avtal som uppgjorts i enlighet med utkastet.
27760: sågen och vid Jockis gårds skogsavdelning kan         Lantbrukets forskningscentral har även för jord-
27761: Lantbrukets forskningscentral sysselsätta sex per-    och skogsbruksministeriet föreslagit, att ett avtal
27762: soner vid sin skogsavdelning. Möjligheterna att       enligt ifrågavarande utkast skulie godkännas.
27763: ånyo sysselsätta personalen är svaga på grund av      lnget som helst föravtal har slutits i anslutning
27764: det dåliga sysselsättningsläget i regionen.           tili nedläggningen av verksamheten vid sågen.
27765:    Företaget Rakennusvalmiste Oy från Forssa              Lantbrukets forskningscentral och Rakennus-
27766: stad, som har 1 900 personer anstälida, erbjöd        valmiste Oy undertecknade den 13 augusti 1984
27767: sig vid det tilifälie där verksamheten vid sågen      ett avtal som var uppgjort i enlighet med ovan
27768: upphörde att vid sina produktionsanläggningar         nämnda utkast.
27769: 
27770:      Helsingfors den 12 oktober 1984
27771: 
27772:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
27773:                                                  1984 vp.
27774: 
27775: Kirjallinen kysymys n:o 330
27776: 
27777: 
27778: 
27779: 
27780:                                     Rajamäki ym.: Suoran työllistämistuen kokeilutoiminnan jatkami-
27781:                                        sesta ja laajentamisesta
27782: 
27783: 
27784:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27785: 
27786:   Suoran työllistämistuen kokeilu käynnistettiin        Kokeilun laajentumisalueilla työllistettiin touko-
27787: 15.8.1983 Porin, Harjavallan ja Merikarvian työ-        kuun aikana yli 400 pitkäaikaistyötöntä. Kokei-
27788: voimatoimistojen alueella. Kokeilua laajennettiin       lun tämän hetken tulokset ammatissa toimivaan
27789: 1.5.1984 lähtien Imatran, Parikkalan, Joutsenon         väestöön verrattuna merkitsevät sitä, että koko
27790: ja Kankaanpään sekä Parkanon työvoimatoimis-            maan tasolle muunnettuna olisi luotu yli 20 000
27791: tojen alueelle. Kokeilualue muodostuu 26 eri            lisätyöpaikkaa pitkäaikaistyöttömille. Pelkästään
27792: kunnasta ja kokeilualue muodostaa koko maan             toukokuun työllistämistulos olisi merkinnyt yli
27793: väestöstä 5,12 prosenttia ja aktiiviväestöstä 5,17      9 000 lisätyöpaikkaa pitkäaikaistyöttömille.
27794: prosenttia.                                                Suoran työllistämistuen kokeiluun myönnet-
27795:    Suoran työllistämistuen kokeilun tarkoituksena       tiin vuoden 1983 ensimmäisessä lisätalousarviossa
27796: ja tavoitteena on ollut työllistää pitkäaikaistyöttö-   10 milj. markkaa siirtomäärärahana. Vuoden
27797: miä, joiden työttömyys on kestänyt vähintään            1984 budjetissa kokeilulle myönnettiin 20 milj.
27798: vuoden tai erityisistä syistä 9 kuukautta, ja työl-     markkaa. Määrärahoista on sidottu 15.6.1984
27799: listämistukea on maksettu työnantajille 50 tai          mennessä yli 90 prosenttia.
27800: työnantajan niin osoittaessa aina 80 prosenttia            Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
27801: maksettujen palkkojen ja sosiaaliturvamaksujen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27802: yhteismäärästä. Kokeilun päätyöllistäjinä ovat ol-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27803: leet pienet ja keskisuuret yrittäjät eli 80 prosent-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27804: tia työnantajista on alle 20 hengen omaavissa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27805: työpaikoissa.                                                  ryhtyä turvatakseen suoran työllistämis-
27806:    Suoran työllistämistuen kokeilulla on työllis-              tuen kokeilutoiminnan jatkuvuuden vuo-
27807: tetty 1 100 ihmistä 15.6.1984 mennessä. Porin,                 den 1984 aikana ja
27808: Merikarvian ja Harjavallan työvoimatoimistojen                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27809: alueella on nuorten pitkäaikaistyöttömyys saatu                ryhtyä turvatakseen kokeilun laajentami-
27810:  pysyvällä tavalla paistettua ja kyseisten alueitten           sen vuonna 1985 määrärahojen ja henki-
27811: muu pitkäaikaistyöttömyys on saatu hallintaan.                 löresurssien osalta?
27812: 
27813:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1984
27814: 
27815:          Kari Rajamäki                     Sinikka Hurskainen             Jussi Ranta
27816:          Reijo Lindroos                    Arja Alho                      Maija Rajantie
27817:          Matti Louekoski                   Peter Muurman                  Mikko Elo
27818:          Jouko Tuovinen                    Kaisa Raatikainen              Pentti Lahti-Nuuttila
27819:          Lea Savolainen                    Saara-Maria Paakkinen          Mats Nyby
27820:          Helvi Koskinen                    Liisa Arranz                   Osmo Vepsäläinen
27821:          Väinö Raudaskoski                 Aimo Ajo                       Pertti Paasio
27822:          Kari Urpilainen                   Pertti Hietala                 Reino Paasilinna
27823:          Tuulikki Hämäläinen               Marja-Liisa Tykkyläinen        Kerttu Törnqvist
27824:          Aarno von Bell                    Pirjo Ala-Kapee                Liisa Jaakonsaari
27825:          Erkki Liikanen                    Pentti Kettunen                Jukka Mikkola
27826:          Timo Roos                         Vieno Eklund                   Pekka Myllyniemi
27827: 
27828:  4284009170
27829: 2                              1984 vp. -- KK n:o 330
27830: 
27831:     Pekka Starast                Juhani Vähäkangas               Liisa Hilpelä
27832:     Ensio Laine                   Matti Kautto                   Reino Jyrkilä
27833:     Sirkka-Liisa Anttila         Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
27834:     Martti Lähdesmäki            Esko Almgren                    Impi Muroma
27835:     Riitta Uosukainen            Riitta Järvisalo-Kanerva        Pentti Skön
27836:     Martti Ratu                   Hannu Kemppainen               Antti Kalliomäki
27837:     Inger Hirvelä                Jorma Rantanen                  Vappu Säilynoja
27838:     Pekka Leppänen               Kalle Könkkölä                  Tuula Paavilainen
27839:     Matti Kuusio                  Heli Astala                    Pentti Liedes
27840:     Ulla-Leena Alppi             Lauha Männistö                  Reijo Enävaara
27841:     Esko Aho                      Heikki Järvenpää               Erkki Moisander
27842:     Anssi Joutsenlahti           Risto Ahonen                    Urho Pohto
27843:     Lea Mäkipää                   Kalevi Kivistö                 Kimmo Sasi
27844:     Iiro Viinanen                 Elsi Hetemäki-Olander          Sirpa Pietikäinen
27845:     Håkan Nordman                Timo Kietäväinen                Paavo Vesterinen
27846:     Heikki Kokko                 Veikko Vennamo                  Tarja Halonen
27847:     ]. Juhani Kortesalmi         Tapio Holvitie                  Ville Komsi
27848:     Esko-] uhani Tennilä         Liisa Kulhia                   Jouko Skinnari
27849:     Anna-Liisa Jokinen           Heimo Linna                     Gunnar ] ansson
27850:     Håkan Malm                    Anna-Kaarina Louvo             Helena Pesola
27851:     Niilo Koskenniemi             Mauno Manninen                 Kalevi Mattila
27852:     Kaarina Dromberg             Jukka Vihriälä                  Lea Sutinen
27853:     Timo Laaksonen                Mikko Vainio                   Markus Aaltonen
27854:     Seppo Tikka                  Terho Pursiainen                Olavi Martikainen
27855:     Hannele Pokka                 Marja-Liisa Salminen           Esko Helle
27856:     Pirkko Turpeinen             Pentti Poutaneo                 Ilkka Kanerva
27857:     Ben Zyskowicz                 Seppo Pelttari                 Aapo Saari
27858:                   Einari Nieminen             Anna-Liisa Piipari
27859:                                          1984 vp. -      KK n:o 330                                          3
27860: 
27861: 
27862: 
27863: 
27864:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27865: 
27866:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kokeilua laajennetaan, mikäli eduskunta määrä-
27867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            rahan myöntää.
27868: olette 21 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-               Hallitus esittää, että eräitä muita työllistämis-
27869: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tuen muotoja suunnataan entistä tehokkaammin
27870: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          pitkäaikaistyöttömiin. Tämä koskee erityisesti
27871: Kari Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          valtion työtehtäviä ja kunnallista työllistämistu-
27872: kysymyksestä n:o 330:                                    kea, joiden käyttöä painotetaan pitkäaikaistyöttö-
27873:                                                          miin siinä määrin, että kaikki alle 25-vuotiaat yli
27874:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vuoden ja sitä vanhemmat yli kaksi vuotta työttö-
27875:         ryhtyä turvatakseen suoran työllistämis-         minä yhtäjaksoisesti olleet tulisi voida työllistää.
27876:         tuen kokeilutoiminnan jatkuvuuden vuo-               Hallitus on myös sopinut siitä, että suoran
27877:         den 1984 aikana ja                               työllistämistuen kokeilusta annettua asetusta
27878:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          muutetaan siten, että tukea maksetaan aina
27879:         ryhtyä turvatakseen kokeilun laajentami-         80 % työllistettävän palkasta ja sosiaalikuluista.
27880:         sen vuonna 1985 määrärahojen ja henki-           Tasavallan Presidentti on antanut tätä asiaa kos-
27881:         löresurssien osalta?                             kevan asetusmuutoksen 28.9.1984.
27882:                                                              Tulo- ja menoarviossa ei suoranaisesti osoiteta
27883:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lisähenkilöitä kokeilun tarpeisiin, vaan sen sijaan
27884: ti seuraavaa:                                            lisää työnvälityksessä työskenteleviä virkailijoita
27885:                                                          koulutetaan hoitamaan pitkäaikaistyöttömien
27886:    Suoran työllistämistuen kokeilun, eli ns. Rin-        työllistämistehtäviä.
27887: teen kokeilun avulla on kokeilualueilla työllistet-
27888:                                                              Suoran työllistämistuen kokeilun keskeiset tu-
27889: ty lokakuun 15 päivään mennessä 1 500 pitkäai-           lokset ovat tähän mennessä seuraavat:
27890: kaistyötöntä ja alennettu sen avulla pitkäaikais-
27891:                                                              Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut ko-
27892: työttömyyttä selvästi enemmän kuin muualla               keilun ydinalueella (Harjavallan, Merikarvian ja
27893: maassa on tapahtunut. Työpaikoista merkittävä            Porin työvoimatoimistojen alueilla) kokeiluaika-
27894: osa näyttää jäävän pysyviksi. Kustannuksiltaan           na 14,2 %. Laajennusalueilla (Kankaanpään,
27895: kokeilu ei näytä olevan kalleimpia tukimuotoja,          Parkanon, Imatran, Parikkalan ja Joutsan työvoi-
27896: joita työvoimahallinnolla on käytettävissään.            matoimistojen alueilla) vastaava luku on 33,6 %.
27897:    Hallitus pitää tärkeänä, että kokeilua jatke-         (Laajennusaluehan tuli kokeiluun mukaan touko-
27898: taan, jotta tuen vaikutukset voidaan Iuotettavasri       kuusta 1984 alkaen.) Pitkäaikaistyöttömien mää-
27899: selvittää. Uutena kokeilualueena on 1.10.1984            rää on kyetty alentamaan jokaisen työvoimatoi-
27900: alkaen otettu mukaan Valkeakosken työvoimatoi-           miston alueella huolimatta teollisuuden - erityi-
27901: miston alue. Samalla on tarkoitus tehostaa mui-          sesti suurteollisuuden suorittamasta työvoiman
27902: den tukimuotojen käyttöä pitkäaikaistyöttömyy-           vähentämisestä.
27903: den katkaisemiseksi.                                        Kokeilun ydinalueilla on lisäksi työttömien
27904:    Rinteen kokeilun täysipainoinen jatkaminen            määrä laskenut elokuun 1983 tilanteesta 6,4 %.
27905: vuonna 1984 kokeilualueilla pyritään turvaamaan          Laajennusalueilla työttömien määrä on laskenut
27906: käytettävissä olevien määrärahojen turvin.               20,4 %. Työttömyyden keskimääräinen kesto on
27907:    Hallitus on käsitellyt varsin perusteellisesti pit-   kokeilualueilla laskenut 10 viikkoa.
27908: käaikaistyöttömyyden poistamiskysymystä valmis-             Pitkäaikaistyöttömät ovat sijoittuneet suurelta
27909: tellessaan vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesi-            osin menestyviin pkt-yrityksiin. Pienten ja keski-
27910: tystä. Käsittelyn tulosten päälinja on tullut bud-       suurten yritysten työnantajien osuus kaikista työl-
27911: jettiesityksessä näkyviin.                               listäjistä on 85 %.
27912:    Hallitus esittää suoran työllistämistuen kokei-          Kokeilun laajentaminen koko maahan on kes-
27913: lun jatkamista entistä merkittävästi suuremman           keinen työvoimapoliittinen tavoite pitkäaikais-
27914: (45 milj. mk:n) määrärahan turvin vuonna 1985.           työttömyyden poistamiseksi.
27915:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1984
27916: 
27917:                                                                      Työvoimaministeri Urpo Leppänen
27918: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 330
27919: 
27920: 
27921: 
27922: 
27923:                                  Till Riksdagens Herr Talman
27924: 
27925:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mk) än hittills. Försöket kommer att utvidgas,
27926: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           förutsatt att riksdagens beviljar anslaget.
27927: av den 21 juni 1984 tili vederbörande medlem av            Regeringen föreslår att vissa andra former av
27928: statsrådet för besvarande översänt avskrift av          sysselsättningsstöd skall effektivare än vad nu är
27929: följande av riksdagsman Kari Rajamäki m.fl.             fallet riktas in på långtidsarbetslösa. Detta gäller
27930: stälida skriftliga spörsmål nr 330:                     särskilt för statens arbetsuppgifter och kommu-
27931:                                                         nalt sysselsättningsstöd, vid användningen av
27932:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        vilka långtidsarbetslösa kommer att prioriteras så,
27933:         för tryggande av fortsatt försöksverksam-       att alla som varit arbetslösa över ett år men inte
27934:         het med direkt sysselsättningsstöd under        fyllt 25 år, och de som är äldre men varit
27935:         år 1984 och tryggande av att försöket år        kontinuerligt arbetslösa i över två år, borde
27936:         1985 utvidgas i fråga om anslag och             kunna sysselsättas.
27937:         personresurser?
27938:                                                            Regeringen har också kommit överens om att
27939:                                                         förordningen om försöket med direkt sysselsätt-
27940:   Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-          ningsstöd skall ändras så, att stödsumman alltid
27941: samt följande:                                          utgör 80 % av den sysselsattas lön inkl. soci-
27942:    Med hjälp av det direkta sysselsättningsstödet       alskyddsavgifterna. Republikens President har
27943: elier det s.k. Rinne-experimentet har 1 500 lång-       gett en förordningsändring om detta 28.9.1984.
27944: tidsarbetslösa kunnat sysselsättas i försöksområde-        1 statsförslaget anvisas inte direkt tilläggsperso-
27945: na fram tili den 10 oktober, och samtidigt har          nal för försöket, utan i stället utökas utbild-
27946: långtidsarbetslösheten där minskats klart mer än        ningen av arbetsförmedlingstjänstemän som
27947: i de övriga delarna av landet. Det verkar som om        handhar uppgiften att sysselsätta långtidsarbets-
27948: en väsentlig del av arbetsplatserna skulie bli          lösa.
27949: bestående. När det gälier kostnaderna tycks                De viktigaste resultaten av försöket med direkt
27950: försöket inte höra tili de dyraste stödformerna         sysselsättningsstöd man fått hittills är följande:
27951: som arbetskraftsministeriet har tili sitt förfogan-        Antalet långtidsarbetslösa har under den tid
27952: de.                                                     försöket pågått minskat med 14,2 % i försökets
27953:    Regeringen anser att det är viktigt att försöket     kärnområden (inom Harjavalta, Sastmola och
27954: fortgår, så att dess verkningar skall kunna utredas     Björneborgs arbetskraftsbyråers område ). Inom
27955: på ett tillförlitligt sätt. Som ett nytt försöksområ-   det utvidgade försöksområdet (Kankaanpää, Par-
27956: de har från och med 1.10.1984 medtagits Val-            kano, Imatra, Parikkala och Joutsa arbetskrafts-
27957: keakoski arbetskraftsbyrås område. Avsikten är          byråers område) var motsvarande siffra 33, 6 % .
27958: att samtidigt effektivera användningen av andra         (Försöket utsträcktes tili att gälla de sistnämnda
27959: stödformer som siktar på att avbryta långtidsar-        områdena från och med maj 1984.) Antalet
27960: betslösheten.                                           långtidsarbetslösa har kunnat neddras inom
27961:    Med tillhjälp av de anslag som står tili             samtliga arbetskraftsbyråers område trots att in-
27962: förfogande försöker man trygga en fortsatt, med         dustrin - särskilt storindustrin - genomfört
27963: full effekt genomförd verksamhet med Rinne-             personalminskningar.
27964: experimentet i försöksområdena under år 1984.              1 försökets kärnområden har antalet arbetslösa
27965:    Regeringen har vid beredning av statsförslaget       dessutom minskat med 6,4 % jämfört med läget
27966: för år 1985 rätt ingående behandlat frågan om           i augusti 1983. 1 det utvidgade försöksområdet
27967: eliminering av långtidsarbetslösheten. Huvud-           har antalet arbetslösa sjunkit med 20,4 %. Den
27968: linjen i behandlingens resultat kan läsas ur            genomsnittliga arbetslöshetstiden har i försöks-
27969: budgetförslaget.                                        områdena förkortats med 10 veckor.
27970:    Regeringen föreslår att försöket med det direk-         Långtidsarbetslösa har tili stor del kunnat pla-
27971: ta sysselsättningsstödet skall fortsättas år 1985       ceras i lönsamma smi-företag. Av de arbetsgivare
27972: med stöd av ett väsentligt större anslag (45 milj.      som fungerat som sysselsättare i detta samman-
27973:                                  1984 vp. -   KK n:o 330                                        5
27974: 
27975: hang hänförs 85 o/o tili små och medelstora     Att utvidga försöket tili att gälla hela landet är
27976: företag.                                      ett centralt arbetskraftspolitiskt mål för elimine-
27977:                                               ring av långtidsarbetslösheten.
27978: 
27979:     Helsingfors den 16 oktober 1984
27980: 
27981:                                                        Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
27982:                            j
27983:                           j
27984:                          j
27985:                         j
27986:                        j
27987:                       j
27988:                      j
27989:                     j
27990:                    j
27991:                   j
27992:                  j
27993:                 j
27994:                j
27995:               j
27996:              j
27997:             j
27998:            j
27999:           j
28000:          j
28001:         j
28002:        j
28003:       j
28004:      j
28005:     j
28006:    j
28007:   j
28008:  j
28009: j
28010:                                                 1984 vp.
28011: 
28012: Kirjallinen kysymys n:o 331
28013: 
28014: 
28015: 
28016:                                    Saari ym.: Vanhuksen kotihoidon tuen saattamisesta hoitajalle
28017:                                       verovapaaksi tuloksi
28018: 
28019: 
28020:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28021: 
28022:    Sosiaalihuoltoasetuksen mukaan kotipalveluina      riä maksu, joka on enintään puolet kodinhoita-
28023: järjestetään kodinhoitajan, kotiavustajan avun ja     jan tai kotiavustajan antamasta kotipalvelusta
28024: tukipalvelujen lisäksi sosiaalilautakunnan ja yksi-   perittävästä maksusta.
28025: tyisen henkilön välillä tehtävään sopimukseen            Kotihoidon tuen ollessa veronalaista tuloa hoi-
28026: perustuvaa vammaisen, vanhuksen tai pitkäai-          tajalle se vaikuttaa mm. asumistuen, perhe-eläk-
28027: kaissairaan kotona tapahtuvaa hoitoa tai muuta        keen ja rintamasotilaseläkkeen suuruuteen. Sa-
28028: huolenpitoa.                                          moin se pienentää eläketulovähennystä ja vaikut-
28029:    Kunta tekee sopimuksen sellaisen henll:ilön        taa veroprosentin suuruuteen.
28030: kanssa, joka kykenee huolehtimaan vammaisen,             Veronalaisena tulona hoitajan saama korvaus
28031: vanhuksen tai pitkäaikaissairaan hoidosta (9 §:n      pienenee. Hoitajan verotuskohtelu muodostaa
28032: 2 mom.). Sosiaalihuoltoasetus edellyttää myös,        todellisen esteen kotihoidon tuen tarkoituksen
28033: että sosiaalilautakunnan ja hoitajan välisessä kir-   toteutumiselle johtaen pahimmassa tapauksessa
28034: jallisessa sopimuksessa määritellään hoitoa anta-     kotihoidon tukijärjestelmän vesittymiseen. Tämä
28035: van henkilön oikeudet ja velvollisuudet (9 §:n 2      puolestaan merkitsee laitospaikkojen tarpeen
28036: mom.). Sopimuksella ei tarkoiteta työsopimus-         tuntuvaa kasvua; yhden laitospaikan hinta yhteis-
28037: lain 1 §:n mukaista työsopimusta. Toiminta to-        kunnalle on 3 000-4 000 mk/kk. Näin kotihoi-
28038: teutetaan SVOL:n ~ §:n mukaisesti.                    toa voidaan pitää paitsi potilaalle itselleen par-
28039:    Kotihoidon tuen piiriin otetaan ensisijaisesti     haimpana vaihtoehtona, myös yhteiskunnalle
28040: ne eniten hoitoa tarvitsevat henkilöt, joiden         edullisimpana.
28041: toimintakyky ja suoriutuminen ovat siinä määrin          Vanhusten ja vammaisten kotihoidon tukea
28042: alentuneet, että he kotona asumisen turvaami-         voidaan verrata lasten kotihoidon tukeen. Lasten
28043: seksi tarvitsevat päivittäistä jatkuvaa hoitoa ja     kotihoidon tukea maksetaan valtioneuvoston
28044: huolenpitoa.                                          päätöksellä ja se on verovapaata tuloa. Tuki
28045:    Hoitajalle maksettavan tuen suuruus on vuon-       maksetaan suoraan lapsen vanhemmille. Järjestel-
28046: na 1984 enintään 1 300 markkaa kuukaudessa.           mät olisikin tältä osin yhtenäistettävä ja vanhus-
28047: Tuen suuruus määräytyy sen mukaan, miten              ten ja vammaisten tuki tehtävä verovapaaksi.
28048: paljon hoitoa, huolenpitoa ja. paik~la~loa al;ltet-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28049: tava tarvitsee. Näissä tapauksissa, Jollmn h01det-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28050: tava tarvitsee jatkuvaa päivittäistä hoitoa ja huo-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28051: lenpitoa, tuen suuruus voi olla enimmäismäärän        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28052: suuruinen.
28053:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kun-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28054:  nan maksaessa tukea vastaavan määrän suoraan                ryhtyä vanhuksen, vammaisen ja pitkäai-
28055: hoitajalle, on suoritusta pidettävä tämän veron-             kaissairaan kotihoidon tuen muuttami-
28056: alaisena, palkkaan rinnastettavana etuna. Hoi-               seksi hoitajalle verovapaaksi tuloksi kun-
28057: dosta ja muusta huolenpidosta voidaan kuitenkin              nan maksaessa tukea vastaavan määrän
28058: muualta kuin vähävaraiselta palvelunsaajalta pe-             suoraan hoitajalle?
28059:        Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1984
28060: 
28061:              Aapo Saari                    Kari Rajamäki                   Seppo Pelttari
28062:              Tytti Isohookana-Asunmaa      Jukka Vihriälä                  Sirkka-Liisa Anttila
28063:              Väinö Raudaskoski             Juhani Tuomaala                 Hannu Tenhiälä
28064:              Matti Maijala                 Aarno von Bell                  Olavi Martikainen
28065:                                            Riitta Uosukainen
28066: 4284009372
28067: 2                                          1984 vp. -     KK n:o 331
28068: 
28069: 
28070: 
28071: 
28072:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28073: 
28074:        Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       ti. Hoitopalkkion verotuskohtelu ei muutu, vaik-
28075:     mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ka hoidettava itse valitsisi hoitajansa tai osallistui-
28076:     olette 21 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-        si palkkion suorittamiseen.
28077:     jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 18 päivänä
28078:     omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       helmikuuta 1983 perhehoitajatoimikunnan sel-
28079:     Saaren ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     vittämään erilaisia perhehoidon muotoja ja nii-
28080:     sestä n:o 331:                                        hin sisältyviä puutteita. Vaikka toimikunnan työ
28081:                                                           on kesken, voidaan todeta, ettei vanhuksen,
28082:               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vammaisen tahi pitkäaikaissairaan kotihoidon
28083:            ryhtyä vanhuksen, vammaisen ja pitkäai-        tuen verollisuutta pitäisi tarkastella erillisenä on-
28084:            kaissairaan kotihoidon tuen muuttami-          gelmana. Rinnakkaisia tai samantapaisia järjestel-
28085:            seksi hoitajalle verovapaaksi tuloksi kun-     miä on useita, eikä ehdotettuun verovapaaseen
28086:            nan maksaessa tukea vastaavan määrän           palkkiojärjestelmään siirtyminen ole enää tarkoi-
28087:            suoraan hoitajalle?                            tuksenmukaista. Sosiaaliturvaetuudet, joiden
28088:                                                           eräät muodot muistuttavat nyt puheena olevaa
28089:        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kotipalvelua, on viime vuosina pyritty laajalti
28090:     ti seuraavaa:                                         saattamaan veronalaiseksi tuloksi. Tarkoituksena
28091:        Kotihoidon tukijärjestelmän kokeilutoiminta        on mitoittaa verorasitus periaatteessa verovelvolli-
28092:     perustui valtioneuvoston 19 päivänä helmikuuta        sen veronmaksukyvyn mukaiseksi, eikä tehdä sitä.
28093:     1981 antamaan päätökseen. Kokeilutoiminnan            riippuvaiseksi siitä, minkä laatuisia tuloja vero-
28094:     piirissä ollut kunta suoritti tukea vanhuksen,        velvollinen saa. Myös lapsen kotihoidon tuki,
28095:     vammaisen tai pitkäaikaissairaan kotihoitoa var-      johon kysymyksessä viitataan, on tarkoitus saattaa
28096:     ten. Vuoden 1984 alusta lukien tuki on muutet-        veronalaiseksi tuloksi. Esitys lasten hoidon kehit-
28097:     tu osaksi sosiaalihuoltolain (71 0/82) mukaista       tämisestä, johon sisältyy esitys lapsen kotihoidon
28098:     kotipalvelua. Sen kustannukset jakaantuvat kun-       tuesta sekä viimeksi mainittua koskeva verolain-
28099:     nan ja valtion kesken sosiaali- ja terveydenhuol-     säädännön muutosesitys, annetaan eduskunnalle
28100:     lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun        vuoden 1984 syksyllä. Vanhuksen, vammaisen tai
28101:     lain (677/82) säännösten mukaisesti. Vanhusten,       pitkäaikaissairaan hoitajan ja hoidettavan välillä
28102:     vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon         voidaan muutoinkin katsoa vallitsevan pikem-
28103:     tukea maksetaan kunnan ja hoitajan kesken teh-        minkin sairaanhoitajan ja potilaan suhdetta
28104:     tävän sopimuksen mukaisesti hoitajalle. Tuen          muistuttavan tilanteen kuin sellaisen lakiin pe-
28105:     suuruus on vuonna1984 enintään 1 300 markkaa          rustuvan huoltosuhteen, mikä on vanhempien ja
28106:     kuukaudessa riippuen hoidettavan hoidon tar-          alaikäisten lasten välillä. Hoitopalkkion verotus-
28107:     peesta. Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai-      kohtelun tulisi näin ollen myös olla rinnastetta-
28108:     raiden kotihoidon tuen piirissä on vuonna 1984        vissa lähinnä sairaanhoitajan palkan verotuskoh-
28109:     vajaat 10 000 hoidon saajaa. Hoitajien määräksi       teluun eikä esimerkiksi ennaltaehkäisevään huol-
28110:     on arvioitu 9 000 henkilöä. Kotihoidon tuen           toapuun tai lapsilisään.
28111:     piirissä olevalta hoidettavalta voidaan periä enin-      Perhehoitajatoimikunnan selvityksen mukaan
28112:     tään puolet kotipalvelumaksusta.                      vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan koti-
28113:        Nykyisen verotuskäytännön mukaan vanhuk-           hoidon tukijärjestelmän verotuskohteluun on to-
28114:     sen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan hoitajalle       dettu sisältyvän välittömien kulujen korvaamis-
28115:     maksettava korvaus on palkanluonteista veron-         ongelmia. Toimikunnan saatua tehtävänsä suori-
28116:     alaista tuloa. Siitä on toimitettava ennakonpidä-     tetuksi pyritään todetut puutteet sopivalla tavalla
28117:     tys ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n mukaises-       korjaamaan.
28118: 
28119:         Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1984
28120: 
28121:                                                                                 Ministeri Pekka Vennamo
28122:                                       1984 vp. -     KK n:o 331                                          3
28123: 
28124: 
28125: 
28126: 
28127:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28128: 
28129:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          innehållning i enlighet med 4 § lagen om
28130: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förskottsuppbörd (418/59). Behandlingen i be-
28131: den 21 juni 1984 tili vederbörande medlem av          skattningshänseende av vårdarvodet ändras inte,
28132: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ehuru den vårdbehövande själv utser sin vårdare
28133: dagsman Saari m.fl. undertecknade spörsmål nr         eller deltar i betalandet av arvodet.
28134: 331:                                                     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
28135:                                                       18 februari 1983 en familjevårdarkommission för
28136:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      att utreda de olika fotmerna av familjevård samt
28137:        för att ändra hemvårdsstödet för åldring,     bristfälligheterna i dessa. Fastän kommissionens
28138:        handikappad och långvarigt sjuk tili att      atbete är på hälft, kan man konstatera, att
28139:        utgöra skattefri inkomst för vårdaren, då     skattepliktigheten hos stödet föt våtd i hemmet
28140:        kommunen direkt tili vårdaren betalar ett     av åldting, handikappad ellet långvatigt sjuk inte
28141:        belopp som motsvarar stödet?                  bör gtanskas som ett sepatat problem. Det finns
28142:                                                      ett flettal patalielia eller likartade system, och det
28143:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ät inte längte ändamålsenligt att övetgå tili det
28144: anföra följande:                                     skatteftia arvodessystem som föteslagits. Man hat
28145:                                                      under de senaste åren i hög utsträckning sökt
28146:    Försöket med ett stödsystem för vård i hemmet     göta socialskyddsförmånerna, av vilka vissa fot-
28147: grundar sig på statsrådets beslut av den 19          mer påminnet om den nu iftågavarande hemset-
28148: februari 1981. Kommun som omfattas av                vicen, tili skattepliktig inkomst. Avsikten ät att
28149: försöksverksamheten betalade stöd för vård i         dimensioneta skattebötdan i ptincip så, att den
28150: hemmet av åldring, handikappad elier långvarigt      överensstärnmet med den skattskyldiges skattebe-
28151: sjuk. Sedan ingången av år 1984 har stödet           talningsförmåga och inte göta den beroende av
28152: ändrats tili att utgöra en del av hemservicen i      viiken art av inkomster den skattskyldige hat.
28153: enlighet med socialvårdslagen (710/82). Kost-        Även stödet föt våtd av barn i hemmet, tili
28154: naderna för detta fördelas på kommunen och           viiken hänvisas i spötsmålet, avses att bli skatte-
28155: staten enligt stadgandena i lagen om planering       pliktig inkomst. En ptoposition rörande lagstift-
28156: av och starsandel för social- och hälsovården        ningen om utvecklande av våtden av barn, i
28157: (677/82). Stöd för vård i hemmet av åldringar,       viiken ingåt en proposition med fötslag tili lag
28158: handikappade och långvarigt sjuka utbetalas tili     om stöd föt våtd av barn i hemmet samt en
28159: vårdaren i enlighet med ett avtal som ingås          proposition med fötslag tili ändting av skattelag-
28160: melian kommunen och vårdaren. Stödet uppgår          stiftningen, som gället den sistnärnnda, avlåts tili
28161: år 1984 tili högst 1 300 mark i månaden beroen-      riksdagen hösten 1984. Mellan våtdaten av åld-
28162: de på vårdbehovet hos den som skali vårdas. År       ting, handikappad ellet långvarigt sjuk och den
28163: 1984 omfattas knappa 10 000 vårdtagare av stö-       som våtdas kan även eljest anses tåda snarare ett
28164: det för vård i hemmet av åldringar, handikappa-      föthållande som påminnet om föthåliandet mel-
28165: de och långvarigt sjuka. Antalet vårdare beräknas    lan sjukskötate och patient än ett sådant på lag
28166: uppgå tili 9 000 personer. Av person som omfat-      baserat våtdföthållande, som tådet mellan föräld-
28167: tas av stödet för vård i hemmet kan uppbäras         rat och minderåriga barn. Våtdarvodets behand-
28168: högst hälften av avgiften för hemservice.            ling i beskattningshänseende botde sålunda även
28169:    Enligt nuvarande beskattningspraxis är ersätt-    järnstälias nätmast med behandlingen i beskatt-
28170: ning som betalas tili vårdare av åldring, handi-     ningshänseende av sjukskötares lön, och inte
28171: kappad och långvarigt sjuk skattepliktig inkomst     exempelvis med fötebyggande våtdhjälp ellet
28172: av lönenatur. På den skall. verkställas förskotts-   barnbidrag.
28173: 4                                  1984 vp. -    KK n:o 331
28174: 
28175:    Enligt familjevårdarkommissionens utredning   innehålla problem i fråga om ersättningarna för
28176: har behandlingen i beskattningshänseende av      indirekta kostnader. När kommissionen slutfört
28177: stödsystemet för vård i hemmet av åldringar,     sitt arbete söker man att på lämpligt sätt avhjälpa
28178: handikappade och långvarigt sjuka konstaterats   de ådagalagda bristfälligheterna.
28179: 
28180:     Helsingfors den 15 oktober 1984
28181: 
28182:                                                                       Minister Pekka Vennamo
28183:                                                1984 vp.
28184: 
28185: Skriftligt spörsmål nr 332
28186: 
28187: 
28188: 
28189: 
28190:                                   Nyby m.fl.: Om statskontorets beslut om pension på grundval av
28191:                                     nedsatt arbetsförmåga
28192: 
28193: 
28194:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28195: 
28196:    Många som fått sin arbetsförmåga försämrad           Statskontoret som betalar pensionerna åt sta-
28197: av t.ex. psykiska handikapp skulie gärna arbeta      tens tjänstemän, men även åt en stor del av
28198: deltid. Möjligheten tili delpension ger smidiga      lärarna, tiliämpar inte något system med delpen-
28199: lösningar och stärker personens självkänsla. Folk-   sion. Den enda formen av pension vid nedsatt
28200: pensionsanstalten utgår från en 80 % sänkning        arbetsförmåga är enligt statskontoret att arbets-
28201: av arbetsförmågan för att bevilja invaliditetspen-   förmågan nedsatts med minst 315 vilket medför
28202: sion enligt folkpensionslagen.                       fuli pension.
28203:    Vissa pensionsförsäkringsanstalter och bolag         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
28204: beviljar delpension, vanligen som halvpension,       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28205: och personen förväntas delvis kunna fortsätta sitt   ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
28206: yrkesarbete. Sålunda har pension också kunnat        följande spörsmål:
28207: räknas ut efter en 5 timmars arbetsdag.
28208:    Kommunala pensionsanstalten har också                       Är det enligt Regeringens uppfattning
28209: tiliämpat delpensionssystemet och även ett s.k.             riktigt att statskontoret bara tiliämpar
28210: skilinadspensionssätt vilket innebär att personen           315 nedsättning av arbetsförmågan och
28211: övergår tili lättare arbete elier får färre antal           därmed fuli pension utan att erbjuda
28212: timmar per vecka.                                           någon möjlighet tili delpension?
28213: 
28214:     Helsingfors den 21 JUlll 1984
28215: 
28216:          Mats Nyby                      Kaj Bärlund                    Martti Lähdesmäki
28217: 
28218: 
28219: 
28220: 
28221: 428400836T
28222: 2                                   1984 vp. -     KK n:o 332
28223: 
28224: Kirjallinen kysymys n:o 332                                                               Suomennos
28225: 
28226: 
28227: 
28228: 
28229:                                  Nyby ym.: Valtiokonttorin työkyvyn alentumisen perusteella teke-
28230:                                    mistä eläkepäätöksistä
28231: 
28232: 
28233:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28234: 
28235:    Monet, joiden työkyky on alentunut esim.           Valtiokonttori, joka maksaa eläkkeet valtion
28236: psyykkisestä vammasta johtuen, tekisivät mielel-   virkamiehille ja myös suurelle osalle opettajista,
28237: lään osa-aikatyötä. Mahdollisuus osaeläkkeeseen    ei sovella mitään osaeläkejärjestelmää. Ainoa elä-
28238: on joustava ratkaisu ja vahvistaa henkilön itse-   kemuoto alentuneen työkyvyn yhteydessä on val-
28239: tuntoa.                                            tiokonttorin mukaan se, että vähintään 315 alen-
28240:    Kansaneläkelaitos edellyttää kansaneläkelain    tuneesta työkyvystä maksetaan täysi eläke.
28241: mukaisesti työkyvyn alentumista 80 % :lla työky-
28242: vyttömyyseläkkeen myöntämiseksi. Eräät elä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28243: kevakuutuslaitokset ja yhtiöt myöntävät osaelä-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28244: kettä, tavallisesti puolieläkkeenä, ja henkilön    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28245: odotetaan voivan osittain jatkaa ammattiaan.       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28246: Siten on voitu myöntää eläke myös 5 tunnin
28247: työpäivän mukaisesti.                                        Onko Hallituksen mielestä oikein, että
28248:    Kunnallinen eläkelaitos on myös soveltanut             valtiokonttori soveltaa vain 315 työkyvyn
28249: osaeläkejärjestelmää ja jopa nk. erotuseläkettä,          alentumisesta myönnettävää täyttä elä-
28250: mikä tarkoittaa että henkilö siirtyy kevyempään           kettä tarjoamatta mitään mahdollisuutta
28251: työhön tai tekee vähemmän työtunteja viikossa.            osaeläkkeeseen?
28252: 
28253:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1984
28254: 
28255:          Mats Nyby                        Kaj Bärlund                 Martti Lähdesmäki
28256:                                        1984 vp. -      KK n:o 332                                          3
28257: 
28258: 
28259: 
28260: 
28261:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28262: 
28263:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ja
28264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          valtioneuvoston asiaa koskevaan periaatepäätök-
28265: olette 21 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-         seen liittyen valtion eläkeneuvottelukunta asetti
28266: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       jaoston, jonka tehtäväksi tuli 1) selvittää osaelä-
28267: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kejärjestelmän tarkoituksenmukaisuus valtion
28268: Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       toimintojen eri osissa ja 2) tehdä tarpeelliseksi
28269: sestä n:o 332:                                         katsomansa toimenpide-ehdotukset.
28270:            Onko Hallituksen mielestä oikein, että         Edellä mainittu eläkeneuvottelukunnan jaosto,
28271:         valtiokonttori soveltaa vain 3 15 työkyvyn     jossa jäseninä ovat olleet valtion sekä toisaalta
28272:         alentumisesta myönnettävää täyttä elä-         valtion henkilöstöä edustavien keskusjärjestöjen
28273:         kettä tarjoamatta mitään mahdollisuutta        edustajat, antoi vuoden 1983 aikana yksimielisen
28274:         osaeläkkeeseen?                                ehdotuksensa osatyökyvyttömyyseläkkeen toteut-
28275:                                                        tamisesta valtion eläkejärjestelmässä.
28276:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Jaoston ehdotuksen mukaan valtion eläkelakiin
28277: seuraavaa:                                             ehdotetaan lisättäväksi säännökset osatyökyvyttö-
28278:                                                        myyseläkkeestä. Valtion eläkelaissa on säännökset
28279:    Työntekijäin eläkelakiin, lyhytaikaisissa työ-      työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksistä
28280: suhteissa olevien työntekijäin eläkelakiin, maata-     toisaalta palveluksen kestäessä ja toisaalta sen
28281: lousyrittäjien eläkelakiin sekä yrittäjien elä-        päätyttyä sattuneen työkyvyttömyyden perusteel-
28282: kelakiin lisättiin osatyökyvyttömyyseläkettä kos-      la. Esityksessä ehdotetaan, että osatyökyvyttö-
28283: kevat säännökset vuoden 1973 alusta. Samasta           myyseläke voitaisiin myöntää niissä tapauksissa,
28284: ajankohdasta lukien tulivat voimaan myös Kun-          joissa työkyvyttömyys on alkanut palveluksen
28285: nallisen eläkelaitoksen eläkesäännön osatyökyvyt-      päätyttyä. Tällaisissa tapauksissa osaeläkkeen
28286: tömyyseläkettä koskevat määräykset.                    myöntäminen voisi valtion eläkelain 9 §:n 1
28287:    Edellä mainittuja osaeläkesäännöksiä perustel-      momentin d kohdan laukaisusäännöstä soveltaen
28288: tiin sillä, että työkykyisen ja työkyvyttömän väli-    perustua ensinnäkin siihen, että edunsaajalle on
28289: nen raja oli todettu liian jyrkäksi. Ellei työkyvyt-   jonkin valtion palvelusta myöhemmän palveluk-
28290: tömyyseläkkeen hakija täyttänyt eläkesäännöksis-       sen perusteella jo myönnetty osatyökyvyttömyys-
28291: sä olleita vähimmäisvaatimuksia, ei eläkettä voitu     eläke. Ellei tällaista palvelusta ole, voitaisiin
28292: myöntää, vaikka työkyky olisikin ollut selvästi        osaeläke myöntää, jos edunsaaja on palveluksen
28293: heikentynyt. Osaeläkesäännösten tarkoituksena          päätyttyä tullut valtion eläkelain 9 §:n 1 momen-
28294: oli tuoda vaihtoehto täyden työkyvyttömyyseläk-        tin c kohdassa tarkoitetuin tavoin työkyvyttömäk-
28295: keen ja eläkehakemuksen hylkäämisen välille            si ja työkyky on alentunut vähemmän kuin
28296: siten, että täyden työkyvyttömyyseläkkeen saami-       kolme viidennestä mutta kuitenkin vähintään
28297: sen edellytyksiä ei kuitenkaan muutettaisi.            kaksi viidennestä. Nämä työkyvyttömyyden astet-
28298:    Valtion eläkejärjestelmässä osatyökyvyttömyys-      ta osoittavat murtoluvut ovat samat kuin muissa-
28299: eläkkeen myöntäminen ei tähän saakka ole ollut         kin eläkejärjestelmissä.
28300: mahdollista. Osaeläkesäännösten puuttumisella
28301: on saattanut olla vaikutusta edunsaajan kokonais-         Valtion eläkelain 9 §:ssä olevia yleisiä työkyvyt-
28302: eläketurvaan varsinkin silloin kun valtion palve-      tömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä ei muutet-
28303: luksessa olleelle on muun palveluksen perusteella      taisi. Myöskin oikeus täyden työkyvyttömyyseläk-
28304: myönnetty osatyökyvyttömyyseläke. Koska henki-         keen saamiseen säilyisi ennallaan.
28305: lön ei tällaisissa tapauksissa ole yleensä voitu          Osaeläkkeen määrä olisi puolet täydestä työky-
28306: todeta valtion eläkejärjestelmässä tulleen täyteen     vyttömyyseläkkeestä kuitenkin niin, että laissa
28307: työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin         mainituilla vanhemmilla ikäluokilla osaeläke olisi
28308: työkyvyttömäksi, on eläkehakemus siellä joudut-        laissa olevan asteikon mukaisesti 52-66 prosent-
28309: tu yleensä hylkäämään.                                 tia täydestä eläkkeestä.
28310: 4                                    1984 vp. -- ~ n:o 332
28311: 
28312:    Työkyvyttömyyseläkkeen       saajan   työkyvyn      Edellä olen selostanut valtion eläkeneuvottelu-
28313: muuttuessa olisi lain 18 §:n 3 momentin mukaan      kunnan jaoston ehdotusta osatyökyvyttömyys-
28314: eläkkeen määrä tarkistettava, mikäli muutoksen      eläkkeeksi valtion eläkejärjestelmässä. Jaoston eh-
28315: voitaisiin arvioida kestävän ainakin vuoden ajan.   dotusta, lähinnä sen teknistä asua, on edelleen
28316: Työkyvyttömyyseläkettä lakkautettaessa osaelä-      valmisteltu valtiovarainministeriössä. Hallituksen
28317: kettä voitaisiin kuitenkin maksaa vuotta lyhyem-    tarkoituksena on antaa asiaa koskeva esitys kulu-
28318: mältäkin ajalta. Tämäkin säännös on sisällöltään    van syksyn aikana.
28319: samanlainen kuin muissa eläkejärjestelmissä.
28320: 
28321:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1984
28322: 
28323:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
28324:                                        1984 vp. -      KK n:o 332                                       5
28325: 
28326: 
28327: 
28328: 
28329:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28330: 
28331:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sion, har pensionsansökan 10om detta system i
28332: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          alimänhet förkastats.
28333: av den 21 juni 1984 tili vederbörande medlem av           Med beaktande av ovan nämnda omständig-
28334: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      heter och i anslutning tili statsrådets principbe-
28335: dagsman Nyby m.fl. undertecknade spörsmål nr           slut i saken tilisatte statens delegation för pen-
28336: 332:                                                   sionsärenden en sektion med uppgift att 1)
28337:                                                        utreda delpensionssystemets ändamålsenlighet
28338:            Är det enligt Regeringens uppfattning       inom olika sektorer av den statliga verksamheten
28339:         riktigt att statskontoret bara tiliämpar       och 2) framlägga förslag tili sådana åtgärder som
28340:         315 nedsättning av arbetsförmågan och          sektionen fann nödvändiga.
28341:         därmed fuli pension utan att erbjuda
28342:         någon möjlighet tili delpension?                  Ovan nämnda sektion av delegationen för
28343:                                                        pensionsärenden, i viiken har ingått företrädare
28344:                                                        för såväl staten som för de centralorganisationer
28345:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som representerar statens personal, framlade år
28346: anföra följande:                                       1983 ett enhäliigt förslag om förverkligande av
28347:    Tili lagen om pension för arbetstagare, lagen       ett delinvalidpensionssystem inom ramen för sta-
28348: om pension för arbetstagare i kortvariga arbets-       tens pensionssystem.
28349: förhållanden, lagen om pension för lantbruksfö-           Enligt sektionens förslag skulle stadganden om
28350: retagare samt lagen om pension för företagare          delinvalidpension fogas tili lagen om statens
28351: fogades stadganden om delpension vilka trädde i        pensioner. I lagen om statens pensioner ingår
28352: kraft från början av år 1973. Räknat från samma        stadganden om förutsättningarna för erhållande
28353: tidpunkt trädde bestämmelserna om delinvalid-          av invalidpension på basen av invaliditet, som
28354: pension i Kommunala pensionsanstaltens pen-            inträffar dels medan anställningen pågår, dels
28355: sionsstadga i kraft.                                   sedan anstäliningen har upphört. I propositionen
28356:    Motiveringen för de ovan nämnda stadgande-          förelås, att delinvalidpension skall kunna beviljas
28357: na om delpension var, att gränsen melian arbets-       i de fall då invaliditeten har inträffat efter
28358: föra och invalider visat sig vara alitför skarp. Om    anstäliningens upphörande. I sådana fall kunde
28359: en person, som uppbär invalidpension, inte upp-        ett beviljande av delpension med tillämpning av
28360: fyllde de i pensionsstadgandena angivna mini-          utlösningsstadgandet i 9 § 1 mom. punkt d i
28361: mikraven, kunde pension inte beviljas, även om         lagen som statens pensioner i första hand grunda
28362: arbetsförmågan var uppenbart nedsatt. Avsikten         sig på att pensionstagaren på basen av någon
28363: med stadgandena om delpension var att erbjuda          senare anställning än anställningen hos staten
28364: ett alternativ melian full invalidpension och          redan har beviljats delinvalidpension. Föreligger
28365: förkastande av pensionsansökan så, att förutsätt-      sådan anställning inte, kunde delpension beviljas
28366: ningarna för erhållande av full invalidpension         om förmånstagaren, sedan anstäliningen har
28367: likväl inte skulle ändras.                             upphört på sådant sätt som avses i 9 § 1 mom.
28368:    Inom statens pensionssystem har det hittilis        punkt c, har blivit arbetsoförmögen och arbets-
28369: inte varit möjligt att bevilja delinvalidpension.      förmågan har blivit nedsatt med mindre än tre
28370: Avsaknaden av stadganden om delpension har             femtedelar, likväl med minst två femtedelar.
28371: kunnat påverka förmånstagarens totala pensions-        Dessa bråktal, som utvisar graden av arbetsoför-
28372: skydd, särskilt då en person, som har varit            måga, är de samma som i de övriga pensionssys-
28373: anställd i statens tjänst, har beviljats delinvalid-   temen.
28374: pension på basen av annan anstälining. Eftersom           De allmänna förutsättningar för erhåliande av
28375:  vederbörande i sådana fall inte i allmänhet inom      invalidpension som anges i 9 § lagen om statens
28376:  ramen för statens pensionssystem har kunnat           pensioner skulle inte ändras. Också rätten att
28377:  konstateras vara invalidiserad i sådan grad att han   erhålla fuli invalidpension skulle förbli densam-
28378: skulie vara berättigad att erhålia fuli invalidpen-    ma som förr.
28379: 6                                   1984 vp. -- ~ n:o 332
28380: 
28381:    Delpensionens belopp skulle vara hälften av     också för en kortare tid än ett år. Även detta
28382: den fulla invalidpensionens, likväl så, att pen-   stadgande är till sitt innehåll likadant som i de
28383: sionen i fråga om de i lagen nämnda äldre          övriga pensionssystemen.
28384: årsklasserna i enlighet med den i lagen angivna
28385: skalan skulle vara 52--66 procent av den fulla       Jag har ovan redogjort för det förslag till
28386: penstonen.                                         delinvalidpension inom ramen för statens pen-
28387:    Då arbetsförmågan hos en person, som åtnju-     sionssystem som framlagts av en sektion av sta-
28388: ter invalidpension, ändras, borde pensionens be-   tens delegation för pensionsärenden. Sektionens
28389: lopp enligt lagens 18 § 3 mom. justeras, såframt   förslag, närmast dess tekniska utformning, har
28390: ändringen kan bedömas bli bestående under          bearbetats ytterligare vid finansministeriet. Rege-
28391: åtminstone ett års tid. Då invalidpensionen in-    ringen har för avsikt att avlåta en proposition om
28392: dras skulle delpension likväl kunna utbetalas      saken under denna höst.
28393: 
28394:     Helsingfors den 19 september 1984
28395: 
28396:                                                                         Minister Pekka Vennamo
28397:                                                 1984 vp.
28398: 
28399: Kirjallinen kysymys n:o 333
28400: 
28401: 
28402: 
28403: 
28404:                                    Wasz-Höckert ym.: Lasten sydäntautien suppean erikoisalan koulu-
28405:                                      tusviran perustamisesta HYKS:aan
28406: 
28407: 
28408:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28409: 
28410:   Lasten sydäntautien hoito on Suomessa tunne-         kohti. Lasten sydäntautien erikoislääkärikoulutus
28411: tusti korkealla kansainvälisellä tasolla. Pitkiin      pohjautuu lastenlääkärin erikoiskoulutukseen ja
28412: jonotuksiin johtaneet puutteelliset leikkausmah-       käytännön koulutusjakson pituudeksi on vahvis-
28413: dollisuudet onkin aktiivisesti pyritty korjaamaan,     tettu kaksi vuotta.
28414: mutta puutteellisista lasten sydämen tutkimus-              Edellä mainitun erikoislääkärien koulutuksen
28415: mahdollisuuksista on syntynyt uusi pullonkaula.         lisäksi olisi järjestettävä mahdollisuus lastenlääkä-
28416:                                                         reille perehtyä syvemmin . lasten sydäntautien
28417:                    Nykytzlanne                         alaan, jotta he pystyisivät vastaamaan muissa
28418:                                                         keskussairaaloissa sydänvikaisten lasten hoidosta.
28419:    Suomessa on kuusi sairaalalääkärin virkaa, jot-         Jo tällä hetkellä on vaikeista synnynnäisistä
28420: ka edellyttävät lasten sydäntautien suppean eri-       sydänvioista toipuneita nuoria aikuisia elossa
28421: koisalan pätevyyttä: HYKS 3, TYKS 1, OYKS 1            enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Osa heistä
28422: ja TaYKS 1. KYKSin lastenklinikassa toimii             tulee tarvitsemaan seurantaa ja hoitotoimenpitei-
28423: lasten sydäntautien erikoislääkäri apulaisylilääkä-    tä. Tämä ongelma tulee yhä tärkeämmäksi, kun
28424: rin virassa. Seitsemän yliopistollisissa keskussai-    erittäin monimutkaisten ja vaikeiden synnynnäis-
28425: raaloissa toimivan lastenkardiologin lisäksi Suo-      ten sydänvikojen vuoksi leikatut ja siitä toipuneet
28426: messa on kolme työikäistä lasten sydäntautien          lapset ehtivät aikuisikään asti. Tästä syystä yli-
28427: erikoislääkäriä, jotka tällä hetkellä toimivat sai-    opistollisissa keskussairaaloissa tulisi olla aikuis-
28428: raalaviroissa Helsingissä, Espoossa ja Turussa.        ten sydänvikoihin erikoistuneita lääkäreitä, joilla
28429:    Lasten sydäntautien erikoislääkärien ikäjakau-      olisi jonkin verran erikoiskoulutusta myöskin las-
28430: ma on seuraava:                                        ten sydäntautien alalla.
28431:    40-49 vuotta 4
28432:    50-63 vuotta 6
28433: 
28434:   Lasten sydäntautien en"koislääkäreiden tarve
28435:                                                                      Koulutusvirkojen tarve
28436:    On ilmeistä, että lasten sydäntautien erikois-
28437: alan tulee olla edustettuna jokaisessa yliopistolli-      Maan ainoa lasten sydäntautien koulutusvirka
28438: sessa keskussairaalassa. KYKSissä lasten kardiolo-     on perustettu HYKSin lastenklinikkaan 1956.
28439: gian asiantuntemus ei erikoislääkärin viran puut-      Tässä virassa on koulutettu lasten sydäntautien
28440: tuessa ole pysyvästi turvattu. Muutenkin virkojen      erikoislääkäreitä vuoteen 1981 asti, jolloin siihen
28441: määrää on pidettävä ehdottomana miniminä,              tilapäisjärjestelynä otettiin vastasyntyneitten sup-
28442: joka tutkimusmenetelmien ja sydänkirurgian ke-         pealle erikoisalalle koulutettava lastenlääkäri.
28443: hittyessä voi osoittautua alimitoitetuksi. Pätevien    Yksi vakinaisesti käytettävissä oleva koulutusvirka
28444: sijaisten puuttuminen tekee mahdottomaksi tai          on välttämätön turvaamaan lasten sydäntautien
28445: vaikeuttaa päivystysvalmiuden ylläpitämistä ja         erikoislääkärien tarve. Lisäkoulutuksen antami-
28446: saa aikaan töiden ruuhkautumista lomien aikana.        nen muille lastenlääkäreille ja sisätautilääkäreille
28447:    Virkojen määrästä ja lääkärien ikäjakaumasta        edellyttäisi jo useampia koulutusvirkoja.
28448: ilmenee, että seuraavien 10 vuoden aikana tarvi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28449: taan ainakin viisi uutta lasten sydäntautien eri-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28450: koislääkäriä. Koulutustarve on siis vähintään yksi     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28451: lasten sydäntautien erikoislääkäri kahta vuotta        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28452: 
28453: 428400796H
28454: 2                                1984 vp. -    KK n:o 333
28455: 
28456:         Aikooko Hallitus perustaa vuoden             sydäntautien suppean erikoisalan koulu-
28457:       1985 tulo- ja menoarvion puitteissa            tusviran?
28458:       HYKS:n lastentautien klinikkaan lasten
28459:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1984
28460: 
28461:                    Ole Wasz-Höckert                    Kari Rajamäki
28462:                                        1984 vp. -     KK n:o 333                                         3
28463: 
28464: 
28465: 
28466: 
28467:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28468: 
28469:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       liittohallitus on 17. 3. 1982 tehnyt lääkintöhalli-
28470: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuksen spesialiteettineuvottelukunnalle hake-
28471: olette 26 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-        muksen suppeiden erikoisalojen koulutuksen jär-
28472: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jestämisen hyväksymisestä. Tässä hakemuksessa ei
28473: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ole esitetty lasten kardiologian suppean erikois-
28474: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      alan koulutusvirkaa.
28475: kysymyksestä n:o 333:
28476:                                                          Lääkintöhallitus on spesialiteettineuvottelu-
28477:           Aikooko Hallitus perustaa vuoden            kunnan suosituksesta ilmoittanut kirjeellään
28478:        1985 tulo- ja menoarvion puitteissa            14.10.1983, DN:o 7470/604/82 Helsingin yli-
28479:        HYKS:n lastentautien klinikkaan lasten         opistollisen keskussairaalan liittohallitukselle, et-
28480:        sydäntautien suppean erikoisalan koulu-        tä Helsingin yliopistollinen keskussairaala voi
28481:        tusviran?                                      käyttää apulaislääkäreiden virkoja suppeiden eri-
28482:                                                       koisalojen koulutuksessa 31.12.1985 saakka hake-
28483:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muksessa esitetyn mukaisesti. Lasten sydäntau-
28484: vasti seuraavaa:                                      tien suppean erikoisalan koulutusviran tarve tu-
28485:    Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa on   lee selvittää samalla kun selvitetään Helsingin
28486: selvitetty vuosina 1979-1981 suppeiden erikois-       yliopistollisen keskussairaalan koulutusvirkojen
28487: alojen koulutusvirkatarve. Tämän selvityksen pe-      tarve kokonaisuudessaan ja laaditaan uusi käyttö-
28488: rusteella Helsingin yliopistollisen keskussairaalan   suunnitelma.
28489: 
28490:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1984
28491: 
28492:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28493: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 333
28494: 
28495: 
28496: 
28497: 
28498:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28499: 
28500:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        17. 3.1982 lämnat en ansökan tili medicinalstyrel-
28501: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      sens specialistdelegation om godkännande av att
28502: den 26 juni 1984 tili vederbörande medlem av        utbildning arrangeras för begränsade specialom-
28503: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   råden. I denna ansökan har någon utbildnings-
28504: dagsman Wasz-Höckert m.fl. undertecknade            tjänst för det begränsade specialområdet barnkar-
28505: spörsmål nr 333:                                    diologi inte föreslagits.
28506:           Har Regeringen för avsikt att inom           På specialistdelegationens rekommendation
28507:        ramen för 1985 års statsförslag vid HUCS     har medicinalstyrelsen i sitt brev av 14.10.1983,
28508:        klinik för barnsjukdomar inrätta en ut-      DNr 7470/604/82 meddelat förbundsstyrelsen
28509:        bildningstjänst för det begränsade speci-    för Helsingfors universitetscentralsjukhus, att
28510:        alområdet hjärtsjukdomar hos barn?           Helsingfors universitetscentralsjukhus fram tili
28511:                                                     31.12.198 5 kan använda assistentläkartjänster för
28512:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    utbildning inom begränsade specialområden på
28513: anföra följande:                                    det sätt som föreslås i ansökan. Behovet av en
28514:   Vid Helsingfors universitetscentralsjukhus har    utbildningstjänst inom det begränsade speci-
28515: under åren 1979-1981 utretts behovet av ut-         alområdet hjärtsjukdomar för barn skall utredas
28516: bildningstjänster för begränsade specialområden.    samtidigt som behovet av utbildningstjänster vid
28517: På basen av denna utredning har förbundsstyrel-     Helsingfors universitetscentralsjukhus i sin helhet
28518: sen för Helsingfors universitetscentralsjukhus      utreds och en ny dispositionsplan utarbetas.
28519: 
28520:     Helsingfors den 27 juli 1984
28521: 
28522:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
28523:                                                 1984 vp.
28524: 
28525: Kirjallinen kysymys n:o 334
28526: 
28527: 
28528: 
28529: 
28530:                                    Paasilinna ym.: Myyntivoittotuloja koskevan veronkierron estämi-
28531:                                      sestä
28532: 
28533: 
28534:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28535: 
28536:    Yritysverotuksen uudistamista on laajasti pi-      leen osinkoa myyntivoitoista ilman, että yhtiön
28537: detty tarpeellisena. Eräs alue, yritysosuuksista ja   tarvitsisi maksaa voitoistaan veroa.
28538: yritysten käyttöomaisuudesta saadut myyntivoi-           On tapauksia, jolloin yhtiön palkatut johtajat
28539: tot, on kuitenkin jätetty kokonaan verotuksen         ja hallituksen jäsenet ostavat osakkeita huokeaan
28540: ulkopuolelle.                                         hintaan ja myyvät ne viiden vuoden kuluttua
28541:                                                       hallitsemalleen yritykselle monikymmenkertai-
28542:   Jos myydyt osakkeet ja osuuskunnan sekä avoi-       seen hintaan. Syntynyt, usein huomattava voitto
28543: men yhtiön ja kommandiittiyhtiön osuudet ovat         on verotonta. Tämäkin veronkiertomenetelmä on
28544: olleet myyjän omana vähintään viisi vuotta ja         yleistymässä.
28545: kiinteistö kymmenen vuotta, myyntivoitosta ei
28546:                                                          Edellä esitetyn tyyppisillä tarkoituksellisilla ve-
28547: mene veroa. Myyntivoitot ovat verottomia myös,
28548:                                                       ronkierto-operaatioilla saadaan jatkuvasti verotto-
28549: jos osuudet tai kiinteistö on saatu lahjana tai
28550:                                                       mia myyntivoittoja, joihin veroviranomaiset eivät
28551: perintönä.                                            näytä voivan puuttua edes verotuslain 56 tai
28552:    Verottomat myyntivoitot voivat olla hyvin suu-     57 §:n nojalla.
28553: ria, kymmeniä, jopa satoja miljoonia markkoja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28554: yritystä kohden. Kauppoja tehdään tällä hetkellä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28555: päivittäin.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28556:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28557:    On myös mahdollista, että omistaja tekee
28558: kauppoja jopa itsensä kanssa. Osakeyhtiö voidaan                 Onko Hallitus tietoinen, että maas-
28559: lisäksi purkaa viiden vuoden omistusajan jälkeen              samme hankitaan jatkuvasti tarkoituksel-
28560: siten, että kaikki sen omaisuus voidaan jakaa                 lisilla veronkierto-operaatioilla verottomia
28561: verottomasti omistajille. Lisäksi osakeyhtiöt voi-            myyntivoittotuloja, ja
28562: vat kierrättää käyttöomaisuutta konsernin sisällä,               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
28563: moninkertaistaa poistopohjan ja jakaa omistajil-              edellä kuvatun veronkierron estämiseksi?
28564: 
28565:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1984
28566: 
28567:          Reino Paasilinna               Liisa Jaakonsaari                Jorma Rantanen
28568:          Pekka Starast                   Martti Lähdesmäki               Marja-Liisa Tykkyläinen
28569:          Tuula Paavilainen               Matti Louekoski                 Pekka Myllyniemi
28570:          Saara-Maria Paakkinen          Pentti Lahti-Nuuttila            Sinikka Hurskainen
28571:          Timo Roos                      Kari Rajamäki                    Jukka Mikkola
28572:          Reijo Lindroos                 Matti Kuusio                     Kaj Bärlund
28573:          Ulla-Leena Alppi               Heli Astala                      Terho Pursiainen
28574:          Anna-Liisa Piipari             Pirjo Ala-Kapee                  Pertti Hietala
28575:          Jouko Skinnari                 Kari V rpilainen                 Risto Ahonen
28576:          Aarno von Bell                 Arja Alho                        Mats Nyby
28577:          Kerttu Törnqvist               Jussi Ranta                      Lea Savolainen
28578:          Paavo Lipponen                 Antti Kalliomäki                 Paula Eenilä
28579:          Tarja Halonen                  Maija Rajantie                   Lauha Männistö
28580:          Ensio Laine                    Niilo Koskenniemi                Juhani Vähäkangas
28581: 
28582: 4284008763
28583: 2                     1984 vp. -- ~ n:o 334
28584: 
28585:     Arvo Kemppainen    Osmo Vepsäläinen       Esko Helle
28586:     Matti Kautto       Esko-Juhani Tennilä    Timo Laaksonen
28587:     Pekka Leppänen     Kalevi Kivistö         Liisa Arranz
28588:     Liisa Kulhia       Kalle Könkkölä
28589:                                        1984 vp. -- FUK n:o 334                                           3
28590: 
28591: 
28592: 
28593: 
28594:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28595: 
28596:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          luovutuksen välttyäkseen myyntivoiton verotuk-
28597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          selta, eräisiin alihintaan tapahtuneisiin luovutuk-
28598: olette 26 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-         siin samoin kuin tapaukseen, jossa oli kysymys
28599: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kauppahinnan jakamisesta veronalaiseen ja vero-
28600: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vapaaseen osaan. Lainkohdassa tarkoitettuna ve-
28601: Reino Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kirjallises-     ronkiertämisenä ei sinänsä voida pitää sitä, että
28602: ta kysymyksestä n:o 334:                               verovelvollinen lykkää esimerkiksi osakkeiden
28603:                                                        myynnin tapahtuvaksi viiden vuoden määräajan
28604:            Onko Hallitus tietoinen, että maas-         jälkeen saadakseen myyntivoiton verovapaasti.
28605:         samme hankitaan jatkuvasti tarkoituksel-
28606:         lisilla veronkierto-operaatioilla verottomia      Verotuslain 57 §:n säännös tulee osake- ja
28607:         myyntivoittotuloja, ja                         kiinteistökaupoissa sovellettavaksi lähinnä silloin,
28608:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin     kun on ilmeistä, että osakeyhtiö tai muu yhteisö
28609:         edellä kuvatun veronkierron estämiseksi?       on osakkaalle tai tämän lainkohdassa tarkoitetul-
28610:                                                        le omaiselle hintana maksanut olennaisesti enem-
28611:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       män tai heiltä kantanut vähemmän kuin on
28612: ti seuraavaa:                                          tavallista. Edellä mainitun lainkohdan nojalla
28613:                                                        verotuksessa voidaan puuttua sellaisiin tapauk-
28614:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan          siin, joissa osakas on saanut osingonluonteisen
28615: satunnainen myyntivoitto on verovapaata tuloa,         edun sen johdosta, että yhtiön maksama tai
28616: kun kiinteä omaisuus on ollut verovelvollisen          perimä hinta ja hyödykkeen tavanomainen hinta
28617: omana vähintään 10 ja muu omaisuus vähintään           ovat ilmeisessä epäsuhteessa.
28618: 5 vuoden ajan. Omassa käytössä olevan asunnon
28619: myynnistä saatavalle voitolle on asetettu tätä            Myyntivoittojen verotuksen uudistaminen on
28620: pääsääntöä lievempi yhden vuoden aikarajoitus.         ollut pitkään valmistelun kohteena. Arvonnou-
28621: Myyntivoiton verovapauden pääsääntöä vastaava          sun tai myyntivoiton verottamista on joko kiin-
28622: säännös on elinkeinotulon verottamisesta anne-         teän tai irtaimen omaisuuden tai molempien
28623: tun lain 6 §:ssä koskien muuta kuin vaihto- tai        osalta ehdotettu muun muassa arvonnousuvero-
28624: sijoitusomaisuutta. Tämän säännöksen mukaan            toimikunnan mietinnössä vuodelta 1966 (komi-
28625: on edellä olevat 10 ja 5 vuoden aikarajoitukset        teanmietintö 1966: B 45 ), maapoliittisia verouu-
28626: täyttävissä kaupoissa saatava myyntivoitto myyjäl-     distuksia selvitelleen toimikunnan mietinnössä
28627: le verovapaata tuloa.                                  vuodelta 1967 (komiteanmietintö 1967: B 70) ja
28628:    Voimassa olevan verolainsäädäntömme mu-             pääomatulojen verotuskomitean mietinnössä
28629: kaan myyntivoittojen veronalaisuuden kriteerit         vuodelta 1974 (komiteanmietintö 1974: 23).
28630: ovat täysin muodolliset, nimittäin omistusajan            Viimeksi realisoituneen arvonnousun verotta-
28631: pituus ja tulo- ja varallisuusverolain 21 § :ää so-    mista on ehdotettu yritysverotustoimikunnan
28632: vellettaessa lisäksi saannon vastikkeellisuus. Vero-   mietinnössä vuodelta 1980 (komiteanmietintö
28633: velvollisella on oikeus valita omalta kannaltaan       1980: 42). Yritysverotustoimikunnan ehdotuksen
28634: edullisimpaan verotustulokseen johtavat toimen-        lähtökohtana oli periaate, että realisoitunutta
28635: piteet myös omaisuutta luovutettaessa. Näihin          arvonnousua verotettaisiin kiinteän ja irtaimen
28636: toimenpiteisiin voidaan verotuksessa puuttua           omaisuuden luovutuksen yhteydessä sekä valtion-
28637: vain siinä tapauksessa, että niihin on sovelletta-     että kunnallisverotuksessa. Verotus ulotettaisiin
28638: vissa verotuslain 56 § :n veronkiertosäännös tai       koskemaan kaikista vastikkeellisista satunnaisista
28639: 57 §:n säännös peitellystä osingonjaosta.              luovutuksista saatuja voittoja siitä riippumatta,
28640:    Oikeuskäytännössä on verotuslain 56 §:n sään-       milloin ja minkälaisella saannolla luovutettu
28641: nöstä sovellettu satunnaisen myyntivoiton vero-        omaisuus on hankittu. Näin ollen nykyiset vero-
28642: tuksessa esimerkiksi sellaisiin tapauksiin, joissa     vapauden tuottavat aikarajat poistettaisiin ja
28643: verovelvollinen on tehnyt vastikkeettoman väli-        myös vastikkeettomalla saannolla saadun omai-
28644: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 334
28645: 
28646: suuden luovutus tulisi uuden järjestelmän pii-        nalta huomattavasti yksinkertaisempi ja soveltuu
28647: run.                                                  ongelmitta kaikkiin omaisuuslajeihin. Kun vain
28648:    Inflaation vaikutus voitaisiin myyntivoittojen     todellinen arvonnousu saatettaisiin verolle, uu-
28649: verotuksessa ottaa huomioon joko niin, että voit-     distus myös vähentäisi jyrkistä omistusaikaa kos-
28650: toa laskettaessa inflaatiota mittaavan indeksin       kevista edellytyksistä johtuvaa verojärjestelmän
28651: mukaisesti korotettaisiin omaisuuden hankinta-        jäykkyyttä.
28652: menoa tai niin, että inflaation vaikutus otettai-        Useissa muun muassa edellä mainituissa selvi-
28653: siin epäsuorasti huomioon alentamalla omistus-        tyksissä on todettu tarve uudistaa myyntivoitto-
28654: ajan pidentyessä nimellisesti lasketun voiton ve-     jen verotusta. Yritysverotustoimikunnan ehdotta-
28655: ronalaiseksi katsottavaa osaa. Y ritysverotustoimi-   mista uudistuksista on pyydetty lausunnot eri
28656: kunta, joka piti silmällä maassamme siihen asti       intressitahoilta. Hallitus tulee ottamaan asiaan
28657: vallinneita inflaatio-olosuhteita, päätyi jälkim-     kantaa yritysverotuksen kokonaisuudistuksen yh-
28658: mäiseen vaihtoehtoon, joka on käytännön kan-          teydessä.
28659: 
28660:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1984
28661: 
28662:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
28663:                                         1984 vp. -- RJC n:o 334                                           5
28664: 
28665: 
28666: 
28667: 
28668:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
28669: 
28670:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Inom rättspraxis har beskattningslagens 56 §
28671: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          tillämpats vid beskattningen av tillfällig försälj-
28672: den 26 juni 1984 tili vederbörande medlem av            ningsvinst på t.ex. de fall, då den skattskyldige
28673: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       har gjort en vederlagsfri mellanliggande överlå-
28674: dagsman Reino Paasilinna m.fl. undertecknade            telse för att undgå beskattning av försäljnings-
28675: spörsmål nr 334:                                        vinst, på vissa överlåtelser som gjorts tili under-
28676:                                                         pris liksom även på sådana fall, där köpesumman
28677:            Är Regeringen medveten om, att det i         delats i en skattepliktig och en skattefri del.
28678:         vårt land hela tiden förekommer fall där        Såsom i sagda lagrum avsett kringgående av
28679:         skattefria inkomster av försäljningsvinst       skattskyldighet kan inte som sådan anses den
28680:         erhålls genom avsiktliga arrangemang            omständigheten, att den skattskyldige uppskjuter
28681:         som avser undgående av skatt, och               försäljningen av aktier så, att den sker efter den
28682:            ämnar Regeringen vidta åtgärder i syfte      utsatta tiden på fem år, för att därigenom erhålla
28683:         att förhindra ovan nämnda skattesmit-           skattefri försäljningsvinst.
28684:         ning?                                              Beskattningslagens 57 § tillämpas vid aktie-
28685:                                                         och fastighetsköp närmast då det är uppenbart,
28686:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att ett aktiebolag eller ett annat samfund tili
28687: anföra följande:                                        förmån för delägare eller i sagda lagrum avsedd
28688:    Enligt 21 § lagen om skatt på inkomst och            anhörig betalat ett pris som är väsentligt större
28689: förmögenhet är tilifällig försäljningsvinst skattefri   eller uppburit ett pris som är mindre än vad som
28690: inkomst, då fast egendom varit i den skattskyl-         är brukligt. Det är med stöd av det ovan nämnda
28691: diges ägo minst 10 och annan egendom minst 5            lagrummet möjligt att ingripa i beskattningen i
28692: år. Beträffande vinst från försäljning av en bostad     de fall, då en delägare erhållit en förmån av
28693: som varit i eget bruk gälier en tidsgräns på ett år     dividendnatur av den anledningen, att det pris
28694: som är lindrigare än i huvudregeln. Ett stadgan-        som bolaget betalar eller uppbär och nyttighe-
28695: de motsvarande huvudregeln för skattefrihet för         tens sedvanliga pris står i uppenbart missförhål-
28696: försäljningsvinst ingår i 6 § lagen om beskattning      lande tili varandra.
28697: av inkomst av näringsverksamhet. Detta stadgan-            En reform som gäller beskattningen av försälj-
28698: de gäller andra tiligångar än omsättnings- elier        ningsvinst har redan en längre tid varit under
28699: investeringstiligångar, och enligt stadgandet är        beredning. Beskattning av värdestegring eller
28700: försäljningsvinsten i fråga om köp som uppfylier        försäljningsvinst antingen i fråga om fast eller lös
28701: de ovan nämnda tidsgränserna på 10 och 5 år             egendom eller för vardera egendomstypens del
28702: skattefri inkomst för försäljaren.                      har föreslagits bl.a. i värdestegringsskattekom-
28703:    Enligt våra gäliande skattelagar är kriterierna      missionens betänkande från år 1966 (kommitte-
28704: för försäljningsvinsternas skattepliktighet helt        betänkande 1966: B 4 5), i ett betänkande av
28705: formelia. Avgörande är nämligen ägandetidens            kommissionen för utredning av markpolitiska
28706: längd och, vid tillämpningen av 21 § lagen om           skattereformfrågor från år 1967 (kommittebetän-
28707: skatt på inkomst och förmögenhet, därjämte              kande 1967: B 70) och i ett betänkande av
28708: frågan om huruvida fånget är mot vederlag elier         kommitten för beskattning av kapitalinkomster
28709: ej. Den skattskyldige har rätt att välja de åtgärder    från år 1974 (kommittebetänkande 1974: 23).
28710: som för honom själv leder tili det mest fördelak-          Senast har beskattning av realiserad värdesteg-
28711: tiga beskattningsresultatet också vid överlåtelse       ring föreslagits i företagsbeskattningskommissio-
28712: av egendom. Det är möjligt att ingripa i dessa          nens betänkande från år 1980 (kommittebetän-
28713: åtgärder endast i det fali, att stadgandet i            kande 1980: 42). Utgångspunkten för företags-
28714: beskattningslagens 56 § om undgående av skatt           beskattningskommissionens förslag var principen,
28715: eller i 57 § om förtäckt dividendutdelning kan          att realiserad värdestegring skulle beskattas i
28716: tiliämpas på åtgärderna.                                samband med överlåtelse av fast och lös egendom
28717: 6                                     1984 vp. -- KJ( n:o 334
28718: 
28719: såväl vid stats- som kommunalbeskattningen.           hållande till den ökade ägandetiden. Företags-
28720: Beskattningen skulle utsträckas till att gälla alla   beskattningskommissionen, som utgick från de
28721: vinster som erhållits genom tillfällig överlåtelse    dittills i vårt land rådande inflationsförhållande-
28722: mot vederlag oberoende av när och genom vilket        na, beslöt sig för det senare alternativet, som i
28723: slag av fång den överlämnade egendomen an-            praktiken är betydligt enklare och utan svårighet
28724: skaffats. De nuvarande tidsgränserna för skatte-      kan tillämpas på alla slag av egendom. Då endast
28725: frihet skulle sålunda slopas och även överlåtelse     den faktiska värdestegringen skulle bli föremål
28726: av egendom som erhållits genom vederlagsfritt         för beskattning, skulle reformen också minska
28727: fång skulle omfattas av det nya systemet.             den stelhet i skattesystemet som föranleds av de
28728:    Inflationens inverkan skulle kunna beaktas vid     stränga förutsättningarna gällande ägandetid.
28729: beskattningen av försäljningsvinster antingen så,        1 ett flertal utredningar, bl.a. de ovan nämn-
28730: att då vinsten beräknas anskaffningsutgiften för      da, har behovet av att reformera beskattningen
28731: egendomen skulle höjas i enlighet med det index       av försäljningsvinster konstaterats. Utlåtande om
28732: som mäter inflationen, eller så, att inflationens     företagsbeskattningskommissionens förslag har
28733: inverkan skulle beaktas indirekt genom att den        inbegärts av olika intressegrupper. Regeringen
28734: del av den nominellt beräknade vinsten som skall      kommer att ta ställning tili frågan i samband
28735: betraktas som skattepliktig skulle minskas i för-     med totalreformen av företagsbeskattningen.
28736: 
28737:      Helsingfors den 2 oktober 1984
28738: 
28739:                                                                            Minister Pekka Vennamo
28740:                                                 1984 vp.
28741: 
28742: Kirjallinen kysymys n:o 335
28743: 
28744: 
28745: 
28746:                                     Sasi ym.: Eläkkeensaajan omaisuustulovähennyksestä
28747: 
28748: 
28749:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28750: 
28751:    Tulo- ja varallisuusverolain 34 ja 36 a § :ssä     ketulovähennyksen pienentymisen tietyillä tulo-
28752: säännellyn eläketulovähennyksen määrä vähenee         alueilla, jolloin eläkkeensaaja on palkansaajaa
28753: eläkkeensaajan kokonaistulon kasvaessa. Tulo- ja      huonommassa asemassa pienten omaisuustulojen
28754: varallisuusverolain 32 a §:ssä on puolestaan sään-    verotuksen suhteen. Jos eläkkeensaajan eläketulo
28755: nelty ns. omaisuustulovähennys. Omaisuustulo-         on noin 25 000-45 000 markkaa vuodessa ja
28756: vähennys tehdään ensi sijassa siitä pääomatulos-      omaisuustulo enintään 2 900 markkaa vuodessa,
28757: ta, jonka perusteella omaisuustulo määräytyy.         johtaa tämä tilanteeseen, että sekä palkansaaja
28758:    Verohallitus on eläketulojen osalta päätynyt       että eläkkeensaaja saavat omaisuustulovähennyk-
28759: em. pykälien tulkintaan siten, että eläketulovä-      sen, mutta ainoastaan eläkkeensaajan muut vä-
28760: hennysten suuruus määrätään verovelvollisen ko-       hennykset eli eläketulovähennys pienenee. Sen
28761: konaistulon perusteella ilman, että siitä olisi       vuoksi tulisikin eläketulovähennyksen ja
28762: vähennetty esimerkiksi omaisuustulovähennystä.        omaisuustulovähennyksen vähentämisjärjestystä
28763: Tämä johtaa siihen, että eläketuloa saavilla tie-     muuttaa siten, että omaisuustulovähennys ensin
28764: tyissä tuloryhmissä eläkkeensaajan omaisuustulo-      tehtäisiin omaisuustulosta, ja vasta jäljelle jäävä
28765: vähennyksen suoma hyöty poistuu eläketulovä-          omaisuustulo-osuus vaikuttaisi eläketulovähen-
28766: hennyksen suunnilleen vastaavalla pienenemisel-       nyksen määrään.
28767: lä. Tällainen tilanne aiheutuu juuri suhteellisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28768: vähäistä kokonaistuloa saavilla eläkeläisillä, kun    tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
28769: taas sellaiset eläkeläiset, joiden kokonaistulo on    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28770: muutoinkin niin suuri, etteivät he eläketulovä-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28771: hennystä enää saisi, saavat omaisuustulovähen-
28772: nyksen hyödyn kokonaisuudessaan.                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28773:    Omaisuustulovähennyksen tarkoitus on lieven-              siin, että tulo- ja varallisuusverolain
28774: tää omaisuustulojen, mm. eräiden vuokratulojen               32 a §:n mukainen omaisuustulovähen-
28775: verotusta. Näin olisi tarkoitus tehdä eläkeläiselle          nys vähennettäisiin pääomatulosta ja vas-
28776: kannattavaksi mm. toisen asunnon pitäminen,                  ta näin jäljelle jäävä pääomatulo vaikut-
28777: jota eläkeläinen voisi vuokrata. Kuitenkin eläk-             taisi tulo- ja varallisuusverolain 34 ja
28778: keensaajien nykyinen verotusjärjestely on johta-             36 a §:n mukaisen eläketulovähennyksen
28779: nut siihen, että verrattaessa omaisuustuloa saavaa           määrään, jotta eläkeläiset eri tuloryhmis-
28780: eläkkeensaajaa esimerkiksi omaisuustuloa saavaan             sä eivät joutuisi kohtuuttomasti erilaisen
28781: palkansaajaan aiheuttaa kokonaistulon kasvu elä-             verotuskohtelun piiriin?
28782: 
28783:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1984
28784: 
28785:          Kimmo Sasi                       Aino Pohjanoksa               Juho Koivisto
28786:          Ulla Puolanne                   Tuure Junnila                   Pentti Mäki-Hakola
28787:          Ilkka Suominen                   Pertti Salolainen              Mauri Miettinen
28788:          Lauri Impiö                     Anna-Kaarina Louvo              Tuulikki Petäjäniemi
28789:          Saara Mikkola                    Helena Pesola                  Aila Jokinen
28790:          Ritva Laurila                   Ben Zyskowicz                   Pekka Löyttyniemi
28791:          Riitta Jouppila                  Helge Saarikoski               Ole Wasz-Höckert
28792:          Sampsa Aaltio                    Martti Tiuri                   Kaarina Dromberg
28793:          Pirjo Rusanen                    Matti Lahtinen                 Heikki Järvenpää
28794:          Jouni J. Särkijärvi              Sakari Valli                   Matti Viljanen
28795:                                Tauno Valo               Toivo T. Pohjala
28796: 4284009383
28797: 2                                        1984 vp. -- RJ( n:o 335
28798: 
28799: 
28800: 
28801: 
28802:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28803: 
28804:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Omaisuustulovähennys säädettiin aikanaan
28805: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            (1980 vp. -- HE n:o 123) laajentamalla osinko-
28806: olette 26 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-           tulovähennyksen perusteita. Tarkoituksena oli
28807: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         saattaa pääasiassa luonnollisten henkilöiden saa-
28808: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          rnat veronalaiset korkotulot ja asunnon vuokraus-
28809: Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            toiminnasta kertyneet tulot verotuksessa samaan
28810: kysymyksestä n:o 335:                                    asemaan osinkotulon kanssa. Samalla tarkoituk-
28811:                                                          sena oli sijoitustoiminnan kiinnostavuuden lisää-
28812:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttel-          minen verotusta keventämällä. Vuodelle 1985
28813:         siin, että tulo- ja varallisuusverolain          ehdotettua muutosta on hallituksen esityksessä
28814:         32 a §:n mukainen omaisuustulovähen-             perusteltu erityisesti vuokra-asuntojen tarjonnan
28815:         nys vähennettäisiin pääomatulosta ja vas-        lisääruistarpeella.
28816:         ta näin jäljelle jäävä pääomatulo vaikut-           Eläketulovähennys puolestaan säädettiin 5 päi-
28817:         taisi tulo- ja varallisuusverolain 34 ja         vänä helmikuuta 1982 annetulla lailla (111/82).
28818:         36 a §:n mukaisen eläketulovähennyksen           Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tar-
28819:         määrään, jotta eläkeläiset eri tuloryhmis-       koituksena oli turvata se, etteivät verovelvolliset
28820:         sä eivät joutuisi kohtuuttomasti erilaisen       joudu suorittamaan veroa kansaneläkkeestä tai
28821:         verotuskohtelun piiriin?                         muusta vain kansaneläkkeen suuruisesta elä-
28822:                                                          ketulosta. Valtionverotuksen eläketulovähennyk-
28823:                                                          sestä säädetään tulo- ja varallisuusverolain
28824:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
28825:                                                          34 §:ssä. Säännöksen mukaan, jos verovelvollisen
28826: ti seuraavaa:
28827:                                                          kokonaistulo on suurempi kuin täyden eläketulo-
28828:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 32 a §:n       vähennyksen määrä, vähennystä pienennetään 75
28829: mukaan, sellaisena kuin sitä sovelletaan vuodelta        prosentilla siitä määrästä, jolla kokonaistulo ylit-
28830: 1984 toimitettavassa verotuksessa, luonnollinen          tää täyden eläketulovähennyksen määrän. Vuo-
28831: henkilö tai erillisenä verovelvollisena verotettava      delta 1983 toimitettavassa valtionverotuksessa
28832: kotimainen kuolinpesä saa vähentää kotimaiselta          eläketulovähennystä ei myönnetä enää silloin, jos
28833: osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osin-          verovelvollisen kokonaistulo nousee runsaaseen
28834: goista ja osuuspääoman koroista taikka kotimai-          33 000 markkaan. Tulo- ja varallisuusverolain
28835: selta säästöpankilta tahi osuuspankilta saaduista        36 a §:n mukaan kunnallisverotuksen eläketulo-
28836: niiden lisärahastosijoituksille maksettavista ko-        vähennys pienenee ylimeneväliä osalla, kun vero-
28837: roista ja muusta veronalaisesta korosta sekä muu-        velvollisen kokonaistulo ylittää yhteenlasketun
28838: na asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettä-           täyden kunnallisverotuksen perusvähennyksen
28839: väksi vuokratusta asunnosta saadusta vuokratulos-        kaksinkertaisen määrän ja täyden eläketulovähen-
28840: ta yhteensä 2 900 markkaa, kuitenkin enintään            nyksen määrän. Vuodelta 1983 toimitettavassa
28841: edellä tarkoitettujen tulojen yhteismäärän. Vuo-         kunnallisverotuksessa eläketulovähennystä ei
28842: delta 1985 toimitettavaa verotusta varten on             enää myönnetä kokonaistulon noustessa yli
28843: ehdotettu (1984 vp. -- HE n:o 131 ), että omai-          43 000 markan. Hallituksen esityksessä vuoden
28844: suustulovähennys olisi osinkojen ja korkojen osal-       1985 verotusta varten on perusvähennyksen mää-
28845: ta määrältään 3 000 markkaa ja vuokratulon               rää ehdotettu korotettavaksi inflaatiotarkistusta
28846: osalta 6 000 markkaa. Omaisuustulovähennystä             enemmän kunnallisveron yleisen tuloverokynnyk-
28847: ehdotetaan myös täsmennettäväksi säännöksillä,           sen korottamiseksi.
28848: joista ilmenee, että vähennys tehdään ensisijaises-         Kysymyksen perusteluissa on omaisuustulon
28849: ti siihen oikeuttavista osinko-, korko- ja vuokra-       vaikutusta eläketulovähennykseen pidetty epä-
28850: tuloista ja vasta toissijaisesti ansiotulosta, ja että   kohtana, koska omaisuustulon kasvu aiheuttaa
28851: omaisuustulovähennyksen suuruus maarataan                eläketulovähennyksen pienentymisen. Omaisuus-
28852: omaisuustulosta ennen luonnollisten vähennys-            tulovähennys tehdään vasta tämän jälkeen, joten
28853: ten vähentämistä.                                        eläkkeensaaja ei voi saada täyttä hyötyä molem-
28854:                                     1984 vp. -- RJ( n:o 335                                         3
28855: 
28856: mista vähennyksistään. Sen sijaan palkansaaja,     saarnat veronalaiset tulot. Osinko-, korko- ja
28857: joka on oikeutettu omaisuustulovähennykseen, ei    vuokratuloa ei ole tarkoituksenmukaista asettaa
28858: kysymyksessä esitetyn mukaan menetä muita vä-      eläketulovähennystä laskettaessa muista tuloista
28859: hennyksiä, joihin hän verotuksessaan on oikeu-     poikkeavaan asemaan. Omaisuustulovähennys
28860: tettu. Koska eläketulovähennyksen tarkoituksena    puolestaan keventää eräiden omaisuustulojen ve-
28861: on keventää pienituloisten eläkkeensaajien vero-   rotusta myös eläkkeensaajan verotuksessa, mikäli
28862: tusta, on säännös rakenteeltaan sellainen, että    hänen tulonsa ylittävät valtion- ja kunnallisvero-
28863: vähennys vähitellen tulojen kasvaessa poistuu.     tuksen tuloverokynnyksen. Eläkeläisten ei voida
28864: Eläketulovähennyksen pienenemiseen vaikuttavat     näin ollen katsoa joutuvan eri tuloryhmissä koh-
28865: näin ollen samalla tavoin kaikki verovelvollisen   tuuttomasti erilaisen verotuskohtelun piiriin.
28866: 
28867:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1984
28868: 
28869:                                                                        Ministeri Pekka Vennamo
28870: 4                                     1984 vp. -- RJC n:o 335
28871: 
28872: 
28873: 
28874: 
28875:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28876: 
28877:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av förmögenhetsinkomsten innan de naturliga
28878: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       avdragen avdras från denna.
28879: den 26 juni 1984 tili vederbörande medlem av            Om förmögenhetsinkomstavdraget stadgades i
28880: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    tiden (1980 rd.-- RP nr 123) genom att utvidga
28881: dagsman Kimmo Sasi m.fl. undertecknade spörs-        grunderna för dividendinkomstavdraget. Avsik-
28882: mål nr 335:                                          ten var att de skattepliktiga ränteinkomster som
28883:                                                      utgår i huvudsak tili fysiska personer och de
28884:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        inkomster som inflyter från hyresinkomst från
28885:        att det i 32 a § lagen om skatt på in-        bostad skulle jämställas med dividendinkomsten
28886:        komst     och    förmögenhet     avsedda      vid beskattningen. Avsikten var dessutom att öka
28887:        förmögenhetsinkomstavdraget skall kun-        intresset för investeringsverksamhet genom att
28888:        na avdras från kapitalinkomsten och först     lindra beskattningen. Den för år 1985 föreslagna
28889:        den därefter återstående kapitalin-           ändringen har i regeringens proposition motive-
28890:        komsten skulle inverka på beloppet av         rats särskilt med behovet att öka utbudet på
28891:        det i 34 och 36 a §§ avsedda pensionsin-      hyresbostäder.
28892:        komstavdraget, så att pensionarerna i oli-
28893:        ka inkomstgrupper inte oskäligt skulle           Om pensionsinkomstavdraget stadgades ge-
28894:        behandlas olika vid beskattningen?            nom lag av den 5 februari 1982 (111/82). Enligt
28895:                                                      motiveringen tili regeringens proposition var av-
28896:                                                      sikten att säkerställa, att de skattskyldiga inte
28897:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skall behöva erlägga skatt på folkpensionen eller
28898: anföra följande:                                     på annan pensionsinkomst som motsvarar högst
28899:                                                      folkpensionsbeloppet. Om pensionsinkomstav-
28900:    Enligt 32 a § lagen om skatt på inkomst och       draget vid statsbeskattningen stadgas i 34 § lagen
28901: förmögenhet (1043/74), sådan den tillämpas vid       om skatt på inkomst och förmögenhet. Enligt
28902: beskattningen för år 1984, har fysisk person ellet   detta stadgande minskas avdraget med 75 pro-
28903: inhemskt dödsbo, som skall beskattas såsom           cent av det belopp varmed den totala inkomsten
28904: särskild skattskyldig, rätt att av dividender och    överstiger det fulla pensionsinkomstavdraget, om
28905: ränta på andelskapital, som uppburits från in-       den skattskyldiges totala inkomst är större än
28906: hemskt aktiebolag eller andelslag, eller av ränta,   fullt pensionsinkomstavdrag. Vid statsbeskatt-
28907: som uppburits från inhemsk sparbank eller an-        ningen för år 1983 beviljas pensionsinkomstav-
28908: delsbank för tilläggsfondsinvesteringar, och av      drag inte längre, om den skattskyldiges totala
28909: annan skattepliktig ränta samt av hyresinkomst       inkomst uppgår tili drygt 33 000 mark. Enligt
28910: från bostad, som uthyrts för användning såsom        36 a § lagen om skatt på inkomst och förmögen-
28911: annan bostad än fritidsbostad, avdra sammanlagt      het minskar pensionsinkomstavdraget vid kom-
28912: 2 900 mark, dock högst det sammanlagda be-           munalbeskattningen med den överskjutande de-
28913: loppet av ovan avsedda inkomster. Beträffande        len, då den skattskyldiges totala inkomst är större
28914: beskattningen för år 1985 har det föreslagits        än det sammanlagda beloppet av dubbelt grund-
28915: (1984 rd. -- RP nr 131), att förmögenhetsin-         avdrag vid kommunalbeskattningen och fullt
28916: komstavdraget i fråga om dividender och räntor       pensionsinkomstavdrag. Vid kommunalbeskatt-
28917: skulle utgöra 3 000 mark och i fråga om hyresin-     ningen för år 1983 beviljas pensionsinkomstav-
28918: komst 6 000 mark. Förmögenhetsinkomstavdra-          drag inte längre, om den totala inkomsten över-
28919: get föreslås även preciserat genom stadganden, av    stiger 43 000 mark. I syfte att höja den allmänna
28920: vilka skulle framgå, att avdraget görs i första      inkomstskattetröskeln för kommunalskatten före-
28921: hand från därtill berättigade dividend-, ränte-      slås i regeringens proposition angående beskatt-
28922: och hyresinkomster och i andra hand från             ningen för år 1985, att grundavdragsbeloppet
28923: förvärvsinkomsten,      och att beloppet av          skall höjas med ett belopp som överstiger infla-
28924: förmögenhetsinkomstavdraget fastställs på basen      tionsjusteringen.
28925:                                       1984 vp. -- RJC n:o 335                                       5
28926: 
28927:       motiveringen till spörsmålet har förmögen-     ökningen. På samma sätt medför den skattskyl-
28928: hetsinkomstens inverkan på pensionsinkomstav-        diges samtliga skattepliktiga inkomster en redu-
28929: draget betraktats som ett missförhållande, då en     cering av pensionsinkomstavdraget. Det är inte
28930: ökning av förmögenhetsinkomsten medför att           motiverat att vid uträknandet av pensionsin-
28931: pensionsinkomstavdraget reduceras. Förmögen-         komstavdrag ge dividend-, ränte- och hyresin-
28932: hetsinkomstavdraget görs först efter detta, varför   komster en annan ställning än de övriga inkomst-
28933: pensionstagaren inte kan erhålla full nytta av       erna. Förmögenhetsinkomstavdraget lindrar i sin
28934: båda sina avdrag. Enligt vad som anförts i           tur beskattningen av vissa förmögenhetsinkom-
28935: spörsmålet förlorar löntagare som är berättigad      ster även i pensionstagarnas beskattning, om
28936: tili förmögenhetsinkomstavdrag inte några andra      inkomsterna överstiger inkomstskattetröskeln vid
28937: avdrag, som han vid beskattningen är berättigad      stats- och kommunalbeskattningen. Det kan allt-
28938: tili. Emedan avsikten med pensionsinkomstav-         så inte anses, att pensionstagarna i de olika
28939: draget är att lindra beskattningen för pensionsta-   inkomstgrupperna oskäligt skulle behandlas olika
28940: gare med små inkomster, har stadgandet upp-          vid beskattningen.
28941: byggts så att avdraget avtar i takt med inkomst-
28942: 
28943:      Helsingfors den 16 oktober 1984
28944: 
28945:                                                                          Minister Pekka Vennamo
28946:                                                1984 vp.
28947: 
28948: Skriftligt spörsmål nr 336
28949: 
28950: 
28951: 
28952: 
28953:                                   Ehrnrooth: Om överföring av ansvaret för befolkningsskyddet på de
28954:                                     statliga myndigheterna i samband med byggandet av kärnkraft-
28955:                                     verk
28956: 
28957: 
28958:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28959: 
28960:    Under den tid kärnkraftverk uppförts och           redskap som skall finnas med tanke på en olycka.
28961: verkat i vårt land har säkerhetsfrågorna varit        Likaså har staten gått in för övervakningen av
28962: föremål för grundlig utredning och diskussion.        utbildningen av den räddningspersonal som skall
28963: Mycket av motståndet mot kärnkraften samman-          finnas på orten för alla eventualiteters skull. Allt
28964: hänger med det intryck, som segt håller i sig         annat ansvar har man överfört på staden. Detta
28965: bland befolkningen både på de orter där kärn-         gäller också för beviljandet av medel för att
28966: kraftverk finns och annorstädes, att kärnkraften      säkerhetsapparaten skall kunna byggas upp och
28967: också i praktiken är ytterst riskabel. Med tanke      vara funktionsduglig. Kraven på Lovisa stad är
28968: på möjligheten, att riksdagen inom överskådlig        såsom man härav lätt förstår oskäligt stora. Det är
28969: framtid fattar beslut om byggandet av ännu ett        helt på sin plats att man inte bara från de lokala
28970: kärnkraftverk är det av största vikt att säkerhets-   myndigheternas och östnylänningarnas håll utan
28971: frågorna inte bara utreds och förklaras för all-      också från övriga ansvarsmedvetna och ansvariga
28972: mänheten utan att de verkligen löses på ett sätt      håll och särskilt inom riksdagen efterlyser åtgär-
28973: som motsvarar de mest rigorösa krav.                  der för befolkningsskyddet på de orter, på vilka
28974:    Kärnkraftverken i Lovisa producerar elektricitet   kärnkraftverk redan finns och eventuellt i fram-
28975: för hela landets behov, varför i synnerhet som        tiden uppförs.
28976: verksamheten drivs av Imatran Voima Oy ansva-
28977: ret för säkerheten i staden och regionen i fråga         Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
28978: måste anses vila på staten. I praktiken är det        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28979: dock befolkningsskyddsnämnden i Lovisa som            ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
28980: fått axla nästan hela ansvaret för att beredskapen    följande spörsmål:
28981: för en eventuell olycka ellet rentav katastrof
28982: föreligger. Detta ställer oskäligt stora krav på de               Vad ämnar Regeringen göra för att det
28983: lokala myndigheterna och detta inte minst finan-              huvudsakliga ansvaret för befolknings-
28984: siellt.                                                       skyddet på de orter, på vilka kärnkraft-
28985:    Staten har för sin del sörjt för att nödiga                verk uppförts blir överfört från de lokala
28986: bestämmelser och direktiv utfärdats för den be-               till de statliga myndigheterna?
28987: 
28988:      Helsingfors den 27 juni 1984
28989: 
28990:                                          Georg C. Ehrnrooth
28991: 
28992: 
28993: 
28994: 
28995: 4284009231
28996: 2                                     1984 vp. -- NJ( n:o 336
28997: 
28998: Kirjallinen kysymys n:o 336                                                                  Suomenno:
28999: 
29000: 
29001: 
29002: 
29003:                                    Ehrnrooth: Ydinvoiman rakentamiseen liittyvän väestönsuojeluvas·
29004:                                      tuun siirtämisestä valtion viranomaisille
29005: 
29006: 
29007:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29008: 
29009:    Sinä aikana kun ydinvoimaloita on rakennettu       valmiuden saavuttamiseksi, joka on oltava onnet-
29010: ja ne ovat olleet käytössä maassamme, ovat            tomuuden varalta. Lisäksi valtio on ryhtynyt
29011: turvallisuuskysymykset olleet perusteellisen selvi-   valvomaan sen pelastushenkilöstön koulutusta,
29012: tyksen ja keskustelun kohteena. Suuri osa ydin-       jonka on oltava paikkakunnalla kaiken varalta.
29013: voiman vastustuksesta johtuu siitä uskosta, joka      Koko muu vastuu on siirretty kaupungille. Tämä
29014: sitkeästi vallitsee väestön keskuudessa sekä niillä   koskee myös varojen myöntämistä turvallisuus-
29015: paikkakunnilla, joilla on ydinvoimala, että muu-      laitteiston rakentamisen ja toimintakelpoisuuden
29016: alla, että ydinvoima myös käytännössä on erittäin     mahdollistamiseksi. Vaatimukset Loviisan kau-
29017: vaarallista. Ottaen huomioon sen mahdollisuu-         punkia kohtaan ovat kohtuuttomat, kuten tästä
29018: den, että eduskunta lähitulevaisuudessa päättää       helposti ilmenee. On paikallaan, että eivät aino-
29019: vielä yhden ydinvoimalan rakentamisesta, on           astaan paikalliset viranomaiset ja itäuusmaalaiset
29020: erittäin tärkeätä, että turvallisuuskysymyksiä ei     vaan myös muut vastuuntuntoiset ja vastuulliset
29021: vain selvitetä ja selitetä yleisölle vaan että ne     tahot ja varsinkin eduskunta vaativat toimenpi-
29022: todella ratkaistaan tavalla, joka vastaa vaativim-    teitä valtiovallan taholta, jotta se vastaisi väes-
29023: piakin vaatimuksia.                                   tönsuojelusta niillä alueilla, joilla jo on ydin-
29024:    Loviisan ydinvoimalat tuottavat sähköä koko        voimaloita, ja myös niillä, joille sellaisia mahdol-
29025: maan tarpeisiin, mistä syystä ja varsinkin kun        lisesti tulevaisuudessa rakennetaan.
29026: toimintaa johtaa Imatran Voima Oy, vastuun
29027: kaupungin ja ympäristön turvallisuudesta on kat-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29028: sottava olevan valtiolla. Käytännössä kuitenkin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29029: Loviisan väestönsuojelulautakunta on saanut kan-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29030: taa lähes koko vastuun, jotta valmius mahdolli-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29031: sen onnettomuuden tai jopa suuronnettomuuden
29032: varalta olisi olemassa. Tämä asettaa kohtuutto-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29033: man suuria vaatimuksia paikallisille viranomai-               ryhtyä, jotta pääasiallinen vastuu väes-
29034: sille varsinkin taloudellisesti.                              tönsuojelusta niillä alueilla, joille on ra-
29035:     Valtio on puolestaan huolehtinut siitä, että              kennettu ydinvoimala, siirretään paikalli-
29036: tarvittavat määräykset ja ohjeet on tehty sen                 silta viranomaisilta valtion viranomaisille?
29037: 
29038:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1984
29039: 
29040:                                          Georg C. Ehrnrooth
29041:                                        1984 vp. -      KK n:o 336                                        3
29042: 
29043: 
29044: 
29045: 
29046:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29047: 
29048:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Suunnitelmien tarkastuksiin ja pidettyihin har-
29049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joituksiin perustuen sisäasiainministeriö on
29050: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-         muun muassa ydinvoimalaitosten käyttölupien
29051: jeenne n:o 1299 ohella lähettänyt valtioneuvos-        myöntämistä koskevissa lausunnoissaan toden-
29052: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-         nut, että pelastuspalvelun valmiutta ydinvoima-
29053: edustaja Georg C. Ehrnroothin tekemän seuraa-          laitosonnettomuuden varalta voidaan pitää tyy-
29054: van sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 336:        dyttävänä.
29055:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Ydinvoimalaonnettomuudessa pelastuspalve-
29056:        ryhtyä, jotta pääasiallinen vastuu väes-        luun kuuluu säteilyn mittaus, väestön hälyttämi-
29057:        tönsuojelusta niillä alueilla, joille on        nen ja sen suojautuminen sisätiloihin sekä mah-
29058:        rakennettu ydinvoimala, siirretään pai-         dollisesti myös siirtyminen vaara-alueelta. Lisäksi
29059:        kallisilta viranomaisilta valtion viran-        voidaan tarvita väestön majoitus- ja muonitus-
29060:        omaisille?                                      huoltoa sekä lääkinnällistä apua. Toiminnan joh-
29061:                                                        tamista varten tarvitaan tehokkaat viestiyhteydet
29062:                                                        ja johtamispaikat sekä mahdollisimman korkeata-
29063:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          soista asiantuntija-apua.
29064: seuraavaa:
29065:                                                           Toimintojen eri osa-alueista huolehtivat ne
29066:    Valtioneuvoston 15.3.1973 järjestelyistä pelas-     viranomaiset, jotka kykenevät niistä parhaiten
29067: tuspalvelun kehittämiseksi tekemän päätöksen           huolehtimaan ja joiden normaaliin tehtäväkent-
29068: mukaan on pelastuspalvelusuunnitelmissa selvi-         tään ne parhaiten soveltuvat. Sammutus- ja pe-
29069: tettävä muun muassa ydinvoimalaitosten kohdal-         lastustehtävistä sekä säteilyn mittauksesta huo-
29070: la tarpeelliset pelastuspalvelun valmistelu- ja to-    lehtivat paloviranomaiset, liikenteen ohjauksesta
29071: teuttamistehtävät ja niiden hoitaminen. Sisäasi-       ja vaara-alueen eristämisestä vastaa poliisi, majoi-
29072: ainministeriön asiana on huolehtia pelastuspalve-      tus- ja muonitusjärjestelyistä sosiaaliviranomaiset
29073: lun yleissuunnittelusta, johdosta ja koordinoin-       ja lääkintätoiminnasta terveydenhuollon viran-
29074: nista.                                                 omaiset. Asiantuntija-apua sekä toimenpidesuo-
29075:    Ydinvoimalaonnettomuuden varalle laaditut           situksia antavat säteilyturvakeskus ja ilmatieteen
29076: suunnitelmat perustuvat sisäastammmtstenon             laitos. Pelastustoiminnan johtaminen määräytyy
29077: vuonna 1976 antamaan yleisohjeeseen ja säteily-        palo- ja pelastustoimesta annetun lain nojalla.
29078: turvakeskuksen esittämiin suunnittelun mitoitus-
29079: perusteisiin. Niissä ovat lähtökohtana sellaiset          Pelastuspalvelujärjestelyt ydinvoimalaitoson-
29080: erittäin epätodennäköiset laajalle vaikuttavat on-     nettomuudessa perustuvat olemassa olevien voi-
29081: nettomuudet, joissa pääsee huomattavia määriä          mavarojen käyttöön sekä noudattavat muussakin
29082: radioaktiivisia aineita laitoksen ulkopuolelle. Yk-    pelastustoiminnassa sovellettavaa lainsäädäntöä ja
29083: sityiskohtaiset suunnitelmat on tämän perusteella      järjestelyjen yleisperiaatteita. Vastuu on kunnilla
29084: laadittu alueille, jotka ulottuvat noin 20 km:n        siltä osin kuin on kyse kunnallisten viranomais-
29085: etäisyydelle voimalaitoksista, minkä lisäksi yleiset   ten tehtävistä ja valtiolla siltä osin kuin on kyse
29086: pelastuspalvelusuunnitelmat on tarkistettu ydin-       valtion viranomaisten tehtävistä. Uusien viran-
29087: voimalaitosonnettomuuksia silmällä pitäen noin         omaisten tai toimintayksiköiden perustamista
29088: sadan kilometrin säteellä voimalaitoksista. Suun-      taikka totutuista johtamisjärjestelyistä ja vastuu-
29089: nitteluperusteet ovat kansainvälisesti verrattuna      suhteista poikkeamista yhden onnettomuustyy-
29090: hyvin vaativat. Esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysval-     pin takia ei voida pitää perusteltuna.
29091: loissa on pelastuspalvelu ulotettu näin laajalle          Myöskään se, että mahdollisen onnettomuus-
29092: ydinvoimalaitosta ympäröivälle alueelle vasta vii-     uhan aiheuttava kohde palvelee toiminnallaan
29093: me vuosina. Sisäasiainministeriön tietoon ei ole       koko maata, ei edellytä pelastuspalvelujärjestely-
29094: tullut seikkoja, jotka osoittaisivat noudatettujen     jen vastuusuhteiden muuttamista. Sillä perus-
29095: suunnitteluperusteiden olevan alimitoitettuja.         teella voitaisiin vaatia monien muidenkin pelas-
29096: 4                                    1984 vp. -      KK n:o 336
29097: 
29098: tuspalvelun osa-alueiden vastuusuhteiden muut-       asiainmrmsteriö on esmanyt vuoden 1984 kol-
29099: tamista.                                             manteen lisämenoarvioon määrärahaa ydin-
29100:   Koska valtion viranomaisten, erityisesti läänin-   voimalaitosonnettomuuksien johtamisvalmiuden
29101: hallituksen, osuus mahdollisen ydinvoimalaitos-      tehostamiseksi. Osa määrärahasta käytettäisiin
29102: onnettomuuden pelastustoiminnassa on kuiten-         kunnissa olevien johtokeskusten varustuksen ke-
29103: kin keskeisempi kuin muissa onnettomuuksissa ja      hittämiseen ja niiden viestiyhteyksien parantami-
29104: koska tällainen onnettomuus voi vaatia tavan-        seen.
29105: omaista paljon laajempaa yhteistoimintaa, sisä-
29106: 
29107:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1984
29108: 
29109:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Luttinen
29110:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 336                                         5
29111: 
29112: 
29113: 
29114: 
29115:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29116: 
29117:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     som skulie påvisa att de tiliämpade planerings-
29118: har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr 1299 av      grunderna är underdimensionerade.
29119: den 29 juni 1984 tili vederbörande medlem av             Utgående från granskningen av planerna och
29120: statsrådet översänt följande av riksdagsman           de övningar som genomförts har inrikesministe-
29121: Georg C. Ehrnrooth undertecknade skriftliga           riet i sina utlåtanden om bl.a. tilistånd för
29122: spörsmål nr 336:                                      användning av kärnkraftverk konstaterat, att be-
29123:                                                       redskapen inom räddningstjänsten kan anses vara
29124:            Vad ämnar Regeringen göra för att det      tilifredsstäliande med tanke på en kärnkraftverks-
29125:        huvudsakliga ansvaret för befolknings-         olycka.
29126:        skyddet på de orter, på vilka kärnkraft-
29127:        verk uppförts blir överfört från de lokala        Vid en kärnkraftverksolycka omfattar rädd-
29128:        tili de statliga myndigheterna?                ningstjänsten strålningsmätning, alarmering av
29129:                                                       befolkningen, sökande av skydd inomhus samt
29130:                                                       eventuelit även förflyttning från riskområdet.
29131:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Dessutom kan det för befolkningen behövas
29132: anföra följande:                                      inkvarterings- och provianteringsservice samt me-
29133:                                                       dicinsk hjälp. För ledning av verksamheten be-
29134:    Enligt statsrådets beslut av 15.3.1973 angåen-
29135:                                                       hövs effektiva signalförbindelser och lednings-
29136: de åtgärder för främjande av räddningstjänsten
29137:                                                       platser samt bästa möjliga sakkunnighjälp.
29138: skali i planerna för räddningstjänsten i fråga om
29139: kärnkraftverk redogöras bl.a. för uppgifter i sam-       Funktionernas olika delområden sköts av de
29140: band med det nödvändiga förberedandet och             myndigheter som bäst kan göra detta och tili
29141: förverkligandet av räddningstjänstverksamheten        vilkas normala uppgifter de lämpligast hör.
29142: samt för skötseln av dessa uppgifter. Inrikesmi-      Släcknings- och räddningsuppgifterna samt strål-
29143: nisteriet har tili uppgift att sköta den alimänna     ningsmätningen sköts av brandmyndigheterna,
29144: planeringen och ledningen samt koordineringen         för trafikdirigeringen och isoleringen av riskom-
29145: av räddningstjänsten.                                 rådet ansvarar polisen; inkvarterings- och provi-
29146:    De planer som uppgjorts med tanke på en            anteringsarrangemangen sköts av socialvårdsmyn-
29147: eventuell olycka vid kärnkraftverk baserar sig på     digheterna och den sanitära verksamheten av
29148: inrikesministeriets alimänna anvisningar från år      hälsovårdsmyndigheterna. Sakkunnighjälp och
29149: 1976 och strålsäkerhetsinstitutets dimensione-        åtgärdsrekommendationer ges av strålsäkerhets-
29150: ringsgrunder beträffande planeringen. Utgångs-        institutet och meteorologiska institutet. Led-
29151: punkten för dessa är sådana synnerligen osaonoli-     ningen av räddningsverksamheten regleras med
29152: ka olyckor med vittgående verkningar där be-          stöd av lagen om brand- och räddningsväsendet.
29153: tydande mängder radioaktiva ämnen sprider sig            Arrangerandet av räddningstjänsten vid en
29154: utanför kraftverket. På basen av detta har det        kärnkraftverksolycka baserar sig på användningen
29155: uppgjorts detaljerade planer för sådana områden       av disponibla resurser och sker med stöd av den
29156: som sträcker sig ca 20 km från kraftverken, och       lagstiftning som tiliämpas även i annan rädd-
29157: med tanke på eventuelia kärnkraftverksolyckor         ningsverksamhet samt de alimänna principerna
29158: har dessutom de alimänna planerna för rädd-           för sådana arrangemang. Kommunerna bär an-
29159: ningstjänsten justerats inom en radie av ca hun-      svaret tili den del det gäller de kommunala
29160:  dra kilometer från kärnkraftverken. Planerings-      myndigheternas uppgifter och staten tili del det
29161: grunderna är internationelit sett synnerligen krä-    gälier de statliga myndigheternas uppgifter. Det
29162: vande. Först under de senaste åren har rädd-          kan inte anses vara motiverat att ytterligare
29163:  ningstjänsten exempelvis i Sverige och USA ut-       myndigheter engageras elier nya verksamhets-
29164: sträckts tili att omfatta ett så stort område kring   enheter inrättas elier att undantag sker från
29165:  kärnkraftverken. Tili inrikesministeriets känne-     invanda ledningsarrangemang och ansvarsrelatio-
29166:  dom har inte kommit sådana omständigheter,           ner på grund av en enda typ av olyckor.
29167: 6                                    1984 vp. -     KK n:o 336
29168: 
29169:    lnte heller det faktum, att ett objekt som       olycka är viktigare än vid andra olyckor, och då
29170: genom sin verksamhet tjänar hela landets behov      en sådan olycka kan förutsätta en mycket mera
29171: medför en eventuell olycksrisk, förutsätter en      omfattande samverkan än i övriga fall, har inri-
29172: ändring av ansvarsrelationerna i sarnband med       kesministeriet i den tredje tilläggsbudgeten för år
29173: räddningstjänstarrangemangen. På denna grund        1984 föreslagit ett anslag för effektivering av
29174: skulle det vara möjligt att kräva en ändring av     ledningsberedskapen vid kärnkraftverksolyckor.
29175: ansvarsrelationerna inom ett flertal andra delom-   En del av detta anslag skulle användas tili
29176: råden inom räddningstjänsten.                       utvecklandet av utrustningen och förbättrandet
29177:    Emedan dock de statliga myndigheternas,          av signalförbindelserna i kommunernas lednings-
29178: främst länsstyrelsens, delaktighet i räddnings-     centraler.
29179: verksarnheten vid en eventuell kärnkraftverks-
29180: 
29181:     Helsingfors den 17 oktober 1984
29182: 
29183:                                                       Minister för inrikesärendena Matti Luttinen
29184:                                                 1984 vp.
29185: 
29186: Kirjallinen kysymys n:o 337
29187: 
29188: 
29189: 
29190: 
29191:                                    Wasz-Höckert: Hiilivoimalaitosten rikkipäästöjen vähentämisestä
29192: 
29193: 
29194:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29195: 
29196:    Ministeri Matti Ahde osallistui aktiivisesti         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29197: Miinchenissä järjestettyyn monenkeskeiseen ym-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29198: päristökokoukseen, jossa pohdittiin miten Euroo-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29199: pan ilmakehä~ ja vesistöjen laatua voitaisiin pa-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29200: rantaa sekä miten niiden lisäsaastumista voitaisiin
29201: ehkäistä. Samalla on kuitenkin valitettavasti to-
29202: dettava, etteivät oman maamme hiilivoimalaitok-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29203: set käytä rikkipäästöä vähentävää teknologiaa.               ryhtyä hiilivoimalaitostemme ajanmu-
29204: Etenkin varahiilivoimalaitokset voitaisiin helposti          kaistamiseksi kiireellisesti siten, että niis-
29205: varustaa vahingollisia päästöjä vähentävällä tek-            tä lähtevät ilmaa saastuttavat päästöt voi-
29206: nologialla.                                                  taisiin vähentää minimiin?
29207: 
29208:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1984
29209: 
29210:                                          Ole Wasz-Höckert
29211: 
29212: 
29213: 
29214: 
29215: 428400925N
29216: 2                                        1984 vp. -      KK n:o 337
29217: 
29218: 
29219: 
29220: 
29221:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29222: 
29223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lulle. Erityistoimet päästöjen vähentämiseksi pit-
29224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            källä aikavälillä on tarkoitus aloittaa viimeistään
29225: olette 28 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-           vuonna 1985. On arvioitu päästöjen tähän men-
29226: jeenne n:o 1300 ohella lähettänyt valtioneuvos-          nessä pienentyneen vuoden 1980 tasosta.
29227: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-           Tänä keväänä on jätetty lääninhallitusten kä-
29228: jennöksen kansanedustaja Wasz-Höckertin kirjal-          sittelyyn ilmansuojelulain mukaisia ilmoituksia
29229: lisesta kysymyksestä n:o 337, jossa tiedustellaan:       useista laitoksista, joiden rikkipäästöjen rajoitta-
29230:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          misella on merkitystä koko maan kannalta. Ym-
29231:         ryhtyä hiilivoimalaitostemme ajanmu-             päristöministeriö pyrkii erityisesti ohjaamaan lää-
29232:         kaistamiseksi kiireellisesti siten, että niis-   ninhallituksia, kun ne tekevät päätöksiä tällaisis-
29233:         tä lähtevät ilmaa saastuttavat päästöt voi-      ta ilmoituksista, jotka koskevat mm. suuria kivi-
29234:         taisiin vähentää minimiin?                       hiilivoimalaitoksia.
29235:                                                             Valtioneuvoston ympäristöpoliittisessa selonte-
29236:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ossa todettiin, että rikkipäästöjen vähentämistoi-
29237: ti seuraavaa:                                            met suunnitellaan siten, että päästöjä voidaan
29238:    Ympäristöministeriön johdolla työskennellyt           1990-luvun kuluessa vähentää 50 prosenttia vuo-
29239: rikkiselvitystyöryhmä jätti mietintönsä joulukuus-       den 1980 tasosta. Tämän tavoitteen saavuttami-
29240: sa 1983. Mietinnön mukaan rikkipäästöjä tulee            seksi on ilmeistä, että kivihiilivoimalaitosten rik-
29241: polttoaineiden kaukolämmityskäytöstä ja erilli-          kipäästöjä on rajoitettava. Uusilta ja rakenteil-
29242: sestä sähköntuotannosta kummastakin nom                  taan olennaisesti muutettavilta voimalaitoksilta
29243: 10 % koko maan rikkipäästöistä.                          tullaan vaatimaan parasta käytettävissä olevaa
29244:    Työryhmän esitysten mukaan ministeriö parai-          tekniikkaa, joka tänä päivänä merkitsee rikin-
29245: kaa tekee selvityksiä, joiden tavoitteena on tehdä       poistoa. Teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia
29246: esityksiä siitä, miten rikkipäästöjen vähintään 30       nk. vanhojen laitosten päästöjen vähentämiseksi
29247: prosentin vähennys toteutetaan mahdollisimman            selvitellään erikseen yhdessä edellä mainituista
29248: vähin kansantaloudellisin kustannuksin ja samal-         selvityksistä.
29249: la saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty taaja-            Parhaillaan selvitetään siis, miten Suomen rik-
29250: mailman rikkidioksidipitoisuuksien vähenemises-          kipäästojen vähentäminen teknisesti toteutetaan
29251: sä ja pienentyneenä happamena laskeumana.                ja mitä kustannuksia tästä aiheutuu. Samalla
29252: Selvitys tehdään pääosin vuonna 1984. Selvityk-          selviää myös, mikä osa voimalaitoksilla on tässä
29253: set antavat pohjaa ilmansuojelulain mukaisten            toiminnassa. Päästöjen vähentämisohjelmaa to-
29254: rikkipäästöjen riittävää rajoittamista tarkoittavien     teuttavat lääninhallitukset ympäristöministeriön
29255: valtioneuvoston ohjeiden ja määräysten valmiste-         ohjauksessa.
29256: 
29257:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1984
29258: 
29259:                                                                         Ympäristöministeri Matti Ahde
29260:                                       1984 vp. -     KK n:o 337                                          3
29261: 
29262: 
29263: 
29264: 
29265:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29266: 
29267:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          är att senast år 1985 inleda specialåtgärder för att
29268: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       minska utsläppen på lång sikt. Man har beräknat
29269: 1300 av den 28 juni 1984 tili vederbörande           att utsläppen vid denna tidpunkt har minskat
29270: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   från nivån för år 1980.
29271: av riksdagsman Wasz-Höckert undertecknade               På våren detta år har redan flera anmälningar
29272: spörsmål nr 337:                                     enligt lufrvårdslagen lämnats tili behandling vid
29273:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      länsstyrelserna. Dessa anmälningar gäller anlägg-
29274:        för att i brådskande ordning modernisera      ningar, vilkas begränsning av svavelutsläpp är av
29275:        våra kolkraftverk så, att deras luftförore-   betydelse med tanke på hela landet. Miljöminis-
29276:        nande utsläpp kunde minimeras?                teriet försöker särskilt styra länsstyrelserna i såda-
29277:                                                      na fall då dessa fattar beslut om dylika anmäl-
29278:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ningar, som bl. a. gäller stora kolkraftverk.
29279: anföra följande:                                        1 statsrådets miljöpolitiska redogörelse konsta-
29280:    Den arbetsgrupp för utredning av svavelfrågor     terades att åtgärderna för att minska svavelutsläp-
29281: som arbetade under miljöministeriets ledning         pen planeras så, att utsläppen under 1990-talet
29282: avgav sitt betänkande i december 1983. Enligt        kan minskas med 50 procent, jämfört med nivån
29283: betänkandet svarar svavelutsläppen från använd-      år 1980. Det är uppenbart att också kolkraftver-
29284: ningen av bränsle för fjärrvärme och separat         kens svavelutsläpp måste begränsas för att detta
29285: elproduktion vardera för cirka 10 % av svavelut-     mål skall nås. Av nya kraftverk och av kraftverk,
29286: släppen i hela landet.                               vilkas konstruktion ändras i väsentlig grad, kom-
29287:    1 enlighet med arbetsgruppens förslag gör         mer man att kräva den bästa tillbudsstående
29288: ministeriet som bäst utredningar i syfte att fram-   teknik, vilket i dag innebär svavelrening. De
29289: lägga förslag om hur man kunde minska svavel-        tekniska och ekonomiska möjligheterna att min-
29290: utsläppen med åtminstone 30 procent med så           ska utsläppen från s.k. gamla anläggningar ut-
29291: små nationalekonomiska kostnader som möjligt         reds särskilt för sig inom ramen för en av de ovan
29292: och så, att man samtidigt uppnår största möjliga     nämnda utredningarna.
29293: nytta genom att svaveldioxidhalten i tätorternas        Som bäst utreder man således hur minsk-
29294: luft och det sura nedfallet minskar. Utredningen     ningen av svavelutsläppen i Finland tekniskt skall
29295: görs i huvudsak år 1984. Utredningarna ger en        genomföras och vilka kostnader härav föranleds.
29296: grund för beredningen av de anvisningar och          Samtidigt kommer också kraftverkens roll i den-
29297: bestämmelser som utfärdas av statsrådet och har      na verksamhet att klarläggas. Programmet för att
29298: tili syfte att i enlighet med luftvårdslagen i       minska utsläppen genomförs av länsstyrelserna
29299: tillräcklig grad minska svavelutsläppen. Avsikten    under miljöministeriets ledning.
29300: 
29301:      Helsingfors den 17 oktober 1984
29302: 
29303:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
29304:                                                 1984 vp.
29305: 
29306: Kirjallinen kysymys n:o 338
29307: 
29308: 
29309: 
29310: 
29311:                                    Manninen ym.: Myrskytuhojen korvaamista koskevien säädösten
29312:                                      aikaansaamisesta
29313: 
29314: 
29315:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29316: 
29317:    Myrsky on viime vuosina tuhonnut laajoja           puutteen poikkeustilanteiden varalle. Poikkeus-
29318: metsäalueita eri puolilla Suomea. Lappia myrsky-      toimien organisoinoissa tarpeellisten avainhenki-
29319: tuhot ovat koetelleet lyhyen ajan sisällä jo kaksi    löiden aika kului työryhmän mukaan kohtuutto-
29320: kertaa. Viimeisin myrsky runteli lähinnä Taival-      masti toimivaltaselvityksiin, poikkeussäännösten
29321: kosken, Kuusamon, Sallan, Savukosken, Posion,         suunnitteluun ja tarvittavien poikkeusohjeiden
29322: Pelkosenniemen ja Kemijärven alueita. Puita on        antamiseen. Tämän vuoksi se päätyi ehdotta-
29323: kaatunut runsaasti myös yksityisten mailla; lisäksi   maan, että metsätalouskomitean osamietintöön
29324: myrsky on aiheuttanut muitakin omaisuusvahin-         II sisältyvät ehdotukset pysyvistä toimenpiteistä
29325: koja, jotka markkamääräisestikin ovat huomatta-       poikkeuksellisen suurten myrskytuhojen varalle
29326: vat.                                                  toteutettaisiin viipymättä.
29327:    Valtiovalta on tapauskohtaisesti ryhtynyt toi-        Eniten haittaa pysyväissäädöstön puutteesta on
29328: menpiteisiin     myrskytuhojen      korvaamiseksi.    korvauskysymysten kannalta. Vielä tänäkin päivä-
29329: Mauri-myrskyn jälkeen vuonna 1982 maa- ja             nä osa Mauri-myrskyn kohteeksi joutuneista
29330: metsätalousministeriö asetti työryhmän, jonka         odottaa korvauksia, vaikka tuhoista on kulunut
29331: tehtäväksi tuli selvittää sattuneiden myrskytuho-     jo lähes kaksi vuotta. Myös myrskytuhoalueiden
29332: jen laatu ja laajuus lähinnä Lapin alueella sekä      maatilojen verokohtelu aiheuttaa kohtuutto-
29333: tehdä selvityksen pohjalta ehdotukset tarvittavis-    muuksia, jotka näkyvät vasta vuosien kuluttua.
29334: ta toimenpiteistä. Lisäksi sovittiin työryhmän           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29335: asettamisesta selvittämään keinoja tehokkaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29336: puunkorjuun ja puukauppojen turvaamiseksi             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29337: Pohjois-Suomen myrskytuhoalueella. Valtioneu-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29338: vosto teki periaatepäätöksen asiaan liittyen mar-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29339: raskuussa 1982.                                              ryhtyä pysyväissäädöstön laatimiseksi
29340:    Pysyvää säädöstöä myrskytuhojen varalta ei ole            poikkeuksellisen suurten myrskytuhojen
29341: olemassa. Lapin myrskytuhotyöryhmä totesi myös               varalle ja korvausten turvaamiseksi myrs-
29342: mietinnössään tämän säädöksellisten valmiuksien              kytuhoista kärsineille?
29343: 
29344:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
29345: 
29346:                       Mauno Manninen                           Mikko Jokela
29347: 
29348: 
29349: 
29350: 
29351: 428400929T
29352: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 338
29353: 
29354: 
29355: 
29356: 
29357:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29358: 
29359:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          korvauksia tai tilakohtaisia, erikseen tehtäviin
29360: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          arvioihin perustuvia korvauksia. Korvauksesta
29361: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-         päättää ja korvauksen suorittaa kunnan maata-
29362: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       louslautakunta. Tarkoitukseen osoitetaan vuosit-
29363: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tain varoja valtion tulo- ja menoarviossa. Myös
29364: Mauno Mannisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-        tulvavahinkojen korvaamista koskevaa lakia voi-
29365: ta kysymyksestä n:o 338:                               daan soveltaa myrskyvahinkoihin, kun myrsky on
29366:                                                        aiheuttanut vedenpinnan nousun poikkeukselli-
29367:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sen korkealle. Korvausta voidaan maksaa luon-
29368:         ryhtyä pysyväissäädöstön laatimiseksi          nolliselle henkilölle, kuolinpesälle, asuintarkoi-
29369:         poikkeuksellisen suurten myrskytuhojen         tukseen perustetulle yhteisölle ja tiekunnalle,
29370:         varalle ja korvausten turvaamiseksi myrs-      erityisistä syistä muullekin yhtymälle tai yhteisöl-
29371:         kytuhoista kärsineille?                        le. Korvauksen myöntämisestä päättää ja kor-
29372:                                                        vauksen maksaa kunnan maatalouslautakunta,
29373:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          kun maatilahallitus on osoittanut siihen tarvitta-
29374: seuraavaa:                                             vat varat.
29375:    Vahinkovakuutus voidaan periaatteessa ottaa            Myrskyn puustolle aiheuttamat vahingot kor-
29376: jokaiselle lailliselle etuudelle, joka on rahassa      vaa metsävakuutus. Tuhon aiheuttamaa metsi-
29377: arvioitavissa. Yleiset vahinkovakuutusehdot on         kön uudelleen viljelyä vakuutus ei kuitenkaan
29378: vahvistettu palovakuutukselle, kiinteistövakuu-        korvaa. Poikkeuksellisen laajojen myrskytuhojen
29379: tukselle, kiinteistön täysarvovakuutukselle, yritys-   jälkeen on annettu määräaikaiset asetukset, joilla
29380: vakuutukselle, maatilavakuutukselle, kauppa-           on helpotettu metsänparannusvarojen saantia tu-
29381: puutarhavakuutukselle sekä koti- ja huvilavakuu-       houtuneiden alueiden uudistamiseen. Vireillä
29382: tukselle. Myrskyvahinkojen korvaamista koskeva         olevan metsänparannussäädöstön uusimisen yh-
29383: sopimuskohta sisältyy kaikkien näiden vakuutus-        teydessä metsänparannusvarojen tällainen käyttö-
29384: tyyppien perusehtoihin lukuunottamatta palova-         tarve on otettu huomioon.
29385: kuutusta, joka edellyttää nimenomaista lisäturva-         Edellä esitettyjen korvausmuotojen lisäksi
29386: vakuutusta. Mainitut vahinkovakuutustyypit ovat        myrskyn aiheuttamia vahinkoja voidaan ottaa
29387: varsin yleisesti käytössä, joten valtaosa myrskytu-    huomioon verotuksessa sekä harkinnanvaraisten
29388: hoista arvioidaan ja korvataan vakuutusyhtiöiden       valtionapujen ym. valtion tukimuotojen käsitte-
29389: toimesta. Kalastusvälineiden, kuten kalastusalus-      lyn yhteydessä. Eri kompensaatiokeinojen käyttö-
29390: ten ja pyydysten, vakuutusta harjoittavat valti-       muodot ja tarve vaihtelevat kuitenkin myrskytu-
29391: onapua nauttivat kalastusvakuutusyhdistykset.          hon laadusta ja laajuudesta riippuen niin paljon,
29392: Vakuutuksen voi ottaa kalastajaväestöön kuuluva        ettei niiden pysyviksi säätäminen vaikuta tarkoi-
29393: tai rinnastettava henkilö tai heidän muodosta-         tuksenmukaiselta.
29394: maosa yhtymä. Myös kalastusvakuutukset ovat               Poikkeussäännösten suunnittelun kannalta py-
29395: yleisesti käytössä.                                    syväissäädösten puuttuminen ei ole erityinen on-
29396:    Pysyväissäädöstön nojalla korvataan valtion va-     gelma, koska Lapin myrskytuhoja selvitteli kolme
29397: roista satovahinkoja (laki satovahinkojen korvaa-      eri työryhmää, ja käytettävissä olevat menettely-
29398: misesta, 4.7.1975/530) ja tulvavahinkoja (laki         tavat on niiden mietinnöissä analysoitu varsin
29399: poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinko-        kattavasti. Korvauskysymysten kannalta pysyväis-
29400: jen korvaamisesta, 1.4.1984/ 284). Satovahinko-        säädöstö sen sijaan on poikkeussäännöksiä pa-
29401: lakia sovelletaan poikkeuksellisen luonnonolo-         rempi, mikäli valtion tulo- ja menoarviossa voi-
29402: suhteiden vaihtelun, kuten juuri myrskyjen, ai-        daan varata määräraha korvauksia varten. Satova-
29403: heuttamiin vahinkoihin, jotka kohdistuvat kasva-       hinkojen ja metsänviljelytöiden maksamista var-
29404: vaan tai korjuuvaiheessa olevaan satoon. Lain          ten varoja onkin käytettävissä varsinaisen tulo- ja
29405: perusteella voidaan maksaa vahinkoalueella yleis-      menoarvion puitteissa. Tulvavahinkojen ja eri
29406:                                        1984 vp. -- ~ n:o 338                                          3
29407: 
29408: ko~pensaatiokeinojen osalta määrärahoja on              Kuten edellä esitetystä ilmenee, keinot myrs-
29409: osoitettu harkinnanvaraisesti lisämenoarviossa.       kyvahinkojen selvittämiseksi ja korvauskysymys-
29410: Tulvavahinkojen osalta määrärahaa voidaan har-        ten ratkaisemiseksi ovat vuoden 1982 myrskytu-
29411: kita otettavaksi jo varsinaiseen tulo- ja menoarvi-   hon jälkeen selvästi parantuneet sekä lainsäädän-
29412: oon. Muiden korvausmenetelmien osalta määrä-          nön että poikkeussäännösten suunnittelun osalta.
29413: rahan mitoitus sen sijaan tuottaisi suuria hanka-     Tästä syystä hallitus katsoo, että enemmät toi-
29414: luuksia, joten lisämenoarvion käyttö on tältä osin    menpiteet myrskytuhojen varalle eivät ole tar-
29415: tarkoituksenmukaisempaa.                              peen.
29416: 
29417:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1984
29418: 
29419:                                                        Maa- p metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
29420: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 338
29421: 
29422: 
29423: 
29424: 
29425:                                 Till Riksdagens Herr Talman
29426: 
29427:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          kan enligt lagen utbetalas allmänna ersättningar
29428: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        eller lägenhetsbestämda ersättningar som baserar
29429: den 29 juni 1984 till vederbörande medlem av          sig på särskilda skadeuppskattningar. Kommu-
29430: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     nens lantbruksnämnd fattar beslut om ersätt-
29431: dagsman Mauno Manninen moflo undertecknade            ningen och betalar ut deno För ändamålet anvisas
29432: skriftliga spörsmål nr 338:                           årligen medel i statsförslageto Även lagen om
29433:                                                       ersättande av skador som förorsakats av exceptio-
29434:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nella översvämningar kan tillämpas på stormska-
29435:        för att skapa bestående stadganden och         dor, då vattnet till följd av storm har stigit
29436:        bestämmelser med tanke på exceptionellt        exceptionellt mycket. Ersättning kan betalas till
29437:        omfattande stormskador och för att tryg-       fysiska personer, dödsbon, samfund som grun-
29438:        ga utgivandet av ersättning till dem som       dats för boendeändamål och väglag, samt av
29439:        drabbats av stormskador?                       särskilda skäl även till andra sammanslutningar
29440:                                                       och samfundo Kommunens lantbruksnämnd be-
29441:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       slutar om beviljandet av ersättning och betalar ut
29442: anföra följande:                                      den, sedan jordbruksstyrelsen har anvisat erfor-
29443:                                                       derliga medel.
29444:    Skadeförsäkring kan i princip tas för varje
29445: laglig förmån som kan värderas i pengar. All-             De skador som stormar förorsakat på trädbe-
29446: männa skadeförsäkringsvillkor har fastställts för     ståndet ersätts av skogsförsäkringeno Försäkringen
29447: brandförsäkring, fastighetsförsäkring, fullvärdes-    ersätter dock inte sådan nyodling av beståndet
29448: försäkring för fastighet, företagsförsäkring, lant-   som sker på grund av stormskador. Efter excep-
29449: bruksförsäkring, handelsträdgårdsförsäkring samt      tionellt omfattande stormskador har det givits
29450: hem- och fritidshusförsäkringo En avtalspunkt         förordningar med begränsad giltighetstid för att
29451: som gäller ersättning för stormskador ingår i alla    underlätta erhållandet av skogsförbättringsmedel
29452: dessa försäkringars grundvillkor, med undantag        till förnyelse av förstörda områdeno I samband
29453: av brandförsäkringen, som förutsätter en uttryck-     med den pågående justeringen av stadgandena
29454: lig tilläggsförsäkringo De nämnda försäkringsfor-     om skogsförbättring har användningen av skogs-
29455: merna används rätt allmänt, varför merparten av       förbättringsmedel för detta behov beaktats.
29456: stormskadorna värderas och ersätts på åtgärd av           Förutom de ovan nämnda ersättningsformerna
29457: försäkrings bolagen Fiskeriförsäkringsföreningar-
29458:                    0
29459:                                                       kan stormskador beaktas även i samband med
29460: na, som får statsunderstöd, sköter försäkringen       beskattningen eller behandlingen av statsunder-
29461: för fiskeredskap, såsom fiskefartyg och fångstred-    stöd enligt prövning och andra statliga stödåtgär-
29462: skapo Denna försäkring kan tas av personer som        der. Användningen och behovet av de olika
29463: hör till fiskarbefolkningen, eller av därmed jäm-     kompensationsmöjligheterna varierar dock enligt
29464: förbara personer, eller av sammanslutningar som       stormskadans art och omfattning så mycket, att
29465: d~ssa bildar  0    Även fiskeriförsäkringar före-     det inte förefaller motiverat att göra stadgandena
29466: kommer allmänto                                       beståendeo
29467:    Med stöd av bestående stadganden och be-               Med tanke på planeringen av interimistiska
29468: stämmelser ersätts av statens medel skördeskador      stadganden är det ingen större nackdel att per-
29469: (lag om ersättande av skördeskador, 40701975/         manenta stadganden och bestämmelser saknas,
29470: 530) och översvämflingsskador (lag om ersättande      då exempelvis stormskadorna i Lappland ut-
29471: av skador som förorsakats av exceptionella över-      reddes av tre skilda arbetsgrupper, i vilkas be-
29472: svämningar, 1.401983/284)0 Lagen om ersättande        tänkanden de tillbudsstående förfaringssätten
29473: av skördeskador tillämpas på skador som förorsa-      analyserats tämligen utförligto Då det gäller er-
29474: kats av exceptionell växling i naturförhållandena,    sättningsfrågor är permanenta stadganden och
29475: såsom just stormar, som skadat växande eller          bestämmelser däremot ett bättre alternativ än de
29476: skördemogen grödao Inom det skadade området           interimistiska, om det i statsförslaget kan reserve-
29477:                                        1984 vp. -     KK n:o 338                                        5
29478: 
29479: ras ett anslag för ersättningarna. Inom ramen för     stora svårigheter, varför tiliäggsbudgeten tili den-
29480: det ordinarie statsförslaget står redan medel tili    na del är ett ändamålsenligare alternativ.
29481: buds för skördeskador och skogsodling. I fråga           Enligt vad som anförts ovan har metoderna för
29482: om översvämningsskador och olika kompensa-            utredande av stormskador och lösande av ersätt-
29483: tionsmetoder gälier, att det i en tiliäggsbudget      ningsfrågor blivit klart bättre efter stormskadorna
29484: anvisats anslag enligt prövning. Då det gälier        år 1982, vilket faktum gälier såvällagstiftningen
29485: översvämningsskador kan det övervägas, om an-         som planeringen av interimistiska stadganden.
29486: slaget skali upptas i det ordinarie statsförslaget.   Regeringen anser därför att ytterligare åtgärder i
29487: Beträffande andra ersättningsmetoder skulie en        frågan inte behövs.
29488: dimensionering av anslaget däremot medföra
29489: 
29490:      Helsingfors den 16 oktober 1984
29491: 
29492:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
29493: 1
29494: 1
29495: 1
29496: 1
29497:     1
29498:     1
29499:     1
29500:     1
29501:         1
29502:         1
29503:         1
29504:         1
29505:             1
29506:             1
29507:             1
29508:             1
29509:                                                1984 vp.
29510: 
29511: Kirjallinen kysymys n:o 339
29512: 
29513: 
29514: 
29515: 
29516:                                   Valli ym.: Metsähallinnon puutavarakuljetusten siirtämisestä ensisi-
29517:                                      jaisesti paikallisille autoilijoille
29518: 
29519: 
29520:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29521: 
29522:    Metsähallinnon Suomussalmen ja Kiannan           torin ja metsähallituksen johdon kanssa. Viimek-
29523: hoitoalueilla hakataan vuosittaisen suunnitteen     si tänä keväänä autoilijat ovat käyneet lähetystö-
29524: mukaan 341 000 m 3 puutavaraa. Määrä on käy-        nä yhdessä Suomussalmen kunnan kanssa metsä-
29525: tännössä ollut suurempi, esim. tänä vuonna          hallituksessa.
29526: 350 000 m 3 . Kuljetettava puumäärä työllistää         Kunnassa, jonka työttömyysaste lähentelee
29527: Pohjanmaan piirikuntakonttorin mukaan kaksi-        25 %, on ollut vaikea ymmärtää, miksi puolet
29528: toista puutavara-autoyksikköä. Näistä seitsemän     puutavarakuljetuksista on annettu jatkuvasti lii-
29529: on suomussalmelaista ja viisi ulkopaikkakunta-      kennealueen ulkopuolisille yrittäjille. Rahallises-
29530: laista, lähinnä Oulun ympäristöstä eli Kainuun      tikin se on merkinnyt huomattavaa suoneniskua.
29531: liikennealueen ulkopuolelta. Tästä puumäärästä      Kostamus-työmaan loppuminen lähitulevaisuu-
29532: kuljettivat viime vuonna Suomussalmen ja Kian-      dessa kiristää entisestäänkin myös autoilijoiden
29533: nan hoitoalueiden sopimusautot 87 %, josta suo-     huonoa työllisyystilannetta. Paikkakunnalla on
29534: mussalmelaisten osuus oli 53 % ja ulkokuntalais-    saatavissa kalustoa myös tilapäisten kuljetushuip-
29535: ten 34 %. Pohjanmaan piirikuntakonttorin            pujen hoitamiseen. Nekin on tähän saakka an-
29536: muut sopimusautot, jotka olivat myös Oulun          nettu ulkopuolisille.
29537: ympäristöstä, kuljettivat 9 %, metsähallinnon
29538:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29539: omalle kalustolle ja traktoreille jäi loput 4 % .
29540:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29541: Rahaa käytettiin näihin kuljetuksiin 11,3 milj.
29542:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29543: mk. Suomussalmen sisäistä liikennettä oli 45 %
29544:                                                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29545: kuljetusten määrästä.
29546:    Suomussalmelaiset kuorma-autoilijat ovat ol-                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
29547: leet hyvin tyytymättömiä tilanteeseen ja ovat               metsähallinnon viranomaiset luopuvat
29548: yrittäneet lähes vuosikymmenen ajan saada sitä              nykyisestä puutavaran kuljetuskäytännös-
29549: muuttumaan. Asiasta on käyty lukuisia neuvotte-             tä ja tekevät kuljetussopimukset ensisijai-
29550: luja hoitoalueiden, Pohjanmaan piirikuntakont-              sesti paikallisten autoilijoiden kanssa?
29551: 
29552:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
29553: 
29554:          Sakari Valli                     Pentti Kettunen           Aarno von Bell
29555:                         Arvo Kemppainen            Hannu Kemppainen
29556: 2                                        1984 vp. -      KK n:o 339
29557: 
29558: 
29559: 
29560: 
29561:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29562: 
29563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           toiselle myös Suomussalmella. Näistä seikoista
29564: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            johtuen metsähallinnon autokuljetukset koordi-
29565: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-           noidaan piirikuntatasolla. Kuljetuksiin käytetään
29566: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         puutavara-autoja, joilla on ns. läänin liikennelu-
29567: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          pa, mikä tarkoittaa sitä, että ne saavat kuljettaa
29568: Sakari Vallin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          puutavaraa myös liikennealueen ulkopuolelle.
29569: kysymyksestä n:o 339:                                       Puutavaran kuljetuksen ohjemaksut edellyttä-
29570:                                                          vät säännöllisiä ympärivuotisia kuljetuksia ja kul-
29571:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että        jetusmaksut riippuvat vuotuisesta kuljetusmää-
29572:         metsähallinnon viranomaiset luopuvat             rästä. Laki metsähallinnosta (465/66) sekä valtion
29573:         nykyisestä puutavaran kuljetuskäytännös-         varojen käytöstä annetut ohjeet velvoittavat met-
29574:         tä ja tekevät kuljetussopimukset ensisijai-      sähallitusta taloudelliseen toimintaan. Kuljetus-
29575:         sesti paikallisten autoilijoiden kanssa?         toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen
29576:                                                          vaikuttaa merkittävällä tavalla toiminnan tulok-
29577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            sellisuuteen. Metsähallituksen noudattama käy-
29578: seuraavaa:                                               täntö on merkinnyt miljoonien markkojen kus-
29579:     Metsähallitus on noudattanut puutavaran kul-         tannussäästöjä vuosittain.
29580:  jetuksissaan liikennelupapoliittista periaatetta,          Suomussalmen lisäksi ovat useiden muidenkin
29581: jonka mukaan puutavara-autot pyritään työllistä-         kuntien autoyrittäjät esittäneet vaatimuksia vaki-
29582: mään jatkuvasti saman työnantajan kuljetuksilla.         naisten puutavara-autoilijoiden kuljetusten siirtä-
29583: Tällöin kuljetuksenantajalla on aina käytössään          misestä toisille yrittäjille. Vaatimuksiin suostumi-
29584:  tarvitsemansa kalusto ja yrittäjällä varmuus kal-       nen merkitsisi työttömyyttä toisaalla ja kaikkien
29585: liin ja suuritehoisen kaluston työllisyydestä. Met-      autojen vajaatehoista käyttöä. Kokonaistilannetta
29586: sähallituksen käyttämä autoyrittäjäkunta on syn-         vaikeuttaa myös se, että autotarve on autokalus-
29587: tynyt asteittain aikana, jolloin puutavaran auto-        ton paranemisen ja sallitun kuorman koon suure-
29588: kuljetus oli raskasta eikä erityisen haluttua työtä.     nemisen myötä vähentynyt. Pohjanmaan piiri-
29589: Nämä samat yrittäjät ovat siten olleet kauan             kunnan alueelta on runsaan vuoden aikana pois-
29590: metsähallituksen tehtävissä.                             tettu kaksi metsähallinnon ja kaksi yrittäjien
29591:     Puutavara-autojen täysitehoinen työllistäminen       autoyksikköä. Suomussalmella vähennyksiä ei ole
29592: vaatii hoitoaluetta suurempaa kuljetusaluetta, sil-      tehty. Piirikunnan käytössä on kuitenkin edel-
29593: lä pienillä alueilla ei ole jatkuvasti tarjolla kulje-   leen kuljetustarvetta suurempi automäärä.
29594: tustehtäviä. Talvisin autot keskitetään ajamaan             Hallituksen käsityksen mukaan metsähallinnon
29595: puutavarat autotalviteiltä vesistöihin. Kuljetus-        puutavaran autokuljetukset on järjestetty valta-
29596: matkat ovat silloin lyhyitä ja pienellä automääräl-      kunnallisten kuljetuspoliittisten tavoitteiden mu-
29597: lä kuljetetaan paljon puutavaraa. Muina aikoina          kaisesti, metsähallinnon toiminnan kannalta tar-
29598: autoja käytetään pitkiin kuljetuksiin, joissa pie-       koituksenmukaisesti ja valtiolle edullisesti, minkä
29599: nellä puumäärällä saadaan työtä useille autoille.        vuoksi aihetta vakiintuneen käytännön muutta-
29600: Järjestelyt edellyttävät autojen siirtoja alueelta       miseen ei näytä olevan olemassa.
29601: 
29602:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1984
29603: 
29604:                                                              Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
29605:                                        1984 vp. -      KK n:o 339                                         3
29606: 
29607: 
29608: 
29609: 
29610:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
29611: 
29612:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           annat också i Suomussalmi. På grund av dessa
29613: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         faktorer koordineras forstförvaltningens biltrans-
29614: den 29 juni 1984 tili vederbörande medlem av           porter på distriktsnivå. För transporteroa används
29615: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      virkesbilar som har trafiktillstånd för ett Iän,
29616: dagsman Sakari Valli m.fl. undertecknade spörs-        vilket innebär att de får transportera virke också
29617: mål nr 339:                                            utanför trafikområdet.
29618:                                                           Riktpriserna för virkestransporter förutsätter
29619:           Ämnar Regeringen se tili att myndig-         regelbundna transporter året om och transportav-
29620:        heterna inom forstförvaltningen frångår         gifterna beror på omfattningen av årliga trans-
29621:        rådande praxis i fråga om virkestranspor-       porter. Lagen om forstförvaltningen (46 5/66)
29622:        ter och sluter transportavtal i första hand     samt direktiven angående användningen av sta-
29623:        med lokala chaufförer?                          tens medel förpliktar forststyrelsen tili ekonomisk
29624:                                                        verksamhet. En ändamålsenlig organisering av
29625:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       transportverksarnheten påverkar i betydande mån
29626: anföra följande:                                       verksamhetens resultat. Forststyrelsens praxis har
29627:    1 sina virkestransporter har forststyrelsen följt   inneburit att miljoner mark har inbesparats i
29628: en trafiktillståndspolitisk princip som innebär att    kostnader årligen.
29629: man försöker ge virkesbilarna permanenta trans-           Också i andra kommuner än Suomussalmi har
29630: portuppdrag hos en och samma arbetsgivare.             bilföretagarna krävt att de ordinarie virkeschauf-
29631: Härvid har uppdragsgivaren alltid erforderlig          förernas transporter skulle överföras på andra
29632: materiel tili sitt förfogande, och företagaren kan     företagare. Ett tillmötesgående av kraven skulle
29633: vara säker på att den dyra och högeffektiva            innebära arbetslöshet på andra områden, samt
29634: materielen utnyttjas. Den bilföretagarkår som          ett ineffektivt utnyttjande av alla bilar. Helhets-
29635: forststyrelsen anlitar har uppkommit gradvis un-       situationen försvåras också av att bilbehovet har
29636: der en tid, då transport av virke med bil var ett      minskat i och med att bilparken har förbättrats
29637: tungt och inte särskilt eftersökt arbete. Dessa        och man har tillåtit större last. På Österbottens
29638: sarnma företagare har sålunda länge utfört upp-        distrikts område har man inom loppet av drygt
29639: drag för forststyrelsens räkning.                      ett år tagit ur bruk två av forststyrelsens och två
29640:    Full sysselsättning av virkesbilar kräver ett       av företagarnas bilenheter. 1 Suomussalmi har
29641: transportområde som är större än revir, ty på små      inga minskningar gjorts. Distriktet har dock
29642: områden står kontinuerliga transportuppdrag in-        fortfarande tillgång tili ett antal bilar som över-
29643: te att få. Vintertid koncentrerar man bilarna tili     stiger transportbehovet.
29644: virkestransporter från bilvintervägar tili vatten-        Enligt regeringens uppfattning har forstförvalt-
29645: drag. Härvid är transportsträckorna korta och en       ningens biltransporter av virke ordnats i enlighet
29646: stor mängd virke transporteras med ett litet antal     med de riksomfattande transportpolitiska målen.
29647: bilar. Under andra tider används bilarna för           Verksarnheten har varit ändarnålsenlig med tanke
29648: Iångväga transporter, varvid en liten mängd virke      på forstförvaltningens verksamhet och förmånlig
29649: ger arbete åt flera bilar. Arrangemangen förutsät-     för staten, varför det inte ser ut att föreligga skäl
29650: ter att bilar förflyttas från ett område tili ett      att ändra vedertagen praxis.
29651: 
29652:      Helsingfors den 10 oktober 1984
29653: 
29654:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
29655:                                                 1984 vp.
29656: 
29657: Kirjallinen kysymys n:o 340
29658: 
29659: 
29660: 
29661: 
29662:                                    Helle ym.: Julkisten ja yksityisten terveydenhuoltopalvelusten osuu-
29663:                                      desta
29664: 
29665: 
29666:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29667: 
29668:    Terveydenhuollon järjestämisestä laaditut val-      1983-87 koskevassa suunnitelmassa 2,1 % vuo-
29669: takunnalliset suunnitelmat muodostavat maam-          dessa ja vv. 1984-88 suunnitelmassa 1, 3 %
29670: me terveydenhuollon puitteet viideksi seuraavak-      vuodessa. Vaikka lääkärinvirkakiintiöitä on pie-
29671: si vuodeksi. Valtioneuvosto hyväksyy suunnitel-       nennetty muita ryhmiä vähemmän on lääkärityö-
29672: mat vuosittain syyskuussa.                            voiman nettolisäys ylittänyt julkisen sektorin ky-
29673:    Valtion budjeteissa pitäydytään tavallisesti ky-   synnän. Seurauksena on ollut avosairaanhoidon
29674: seisten suunnitelmien puitteissa. Erään ongelman      palveluiden kysynnän asteittaista ohjautumista
29675: muodostaa se, että suunnitelmia on miltei poik-       yksityiselle sektorille. Yksityisten lääkärikäyntien
29676: keuksetta vuosittain muutettu uusia aiemmin jo        määrä ja lääkärin määräämät tutkimus- ja hoito-
29677: luvattuja resursseja vähentävään suuntaan. Toi-       toimenpiteet ovat kääntyneet selvään nousuun
29678: nen puute on se, että maamme varsin laaja ja          vuoden 1981 jälkeen ja ennakkotiedot vuodelle
29679: melkoiselta osin yhteiskunnan kustantama yksi-         1983 osoittavat suunnan jatkuvan. Lääkärinpalve-
29680: tyinen hoito- ja tutkimustoiminta on valtakun-        luksista maksettavien SV-korvausten lisäys on
29681: nallisen suunnittelun ulkopuolella.                   ollut kiintein hinnoin likimain kuusi prosenttia
29682:    1970-luvulla yhteiskunnallinen terveydenhuol-      vuodessa 1981-83. Vielä selvemmin nouseva
29683: to laajeni voimakkaasti. Viime vuodet ovat osoit-     suunta on nähtävissä yksityisten tutkimus- ja
29684: taneet kyseisen laajenemisen tuottaneen huomat-       hoitotoimenpiteitten määrässä.''
29685: tavasti lisää terveyttä kansalaisille. Tämä johtuu        Yksityisen terveydenhuollon kasvu merkitsee
29686: suurelta osin perusterveydenhuollon kehittymi-        samalla siis sairausvakuutusmenojen kasvua. Käy-
29687: sestä ja ehkäisevän toiminnan painottamisesta.        tännössä osa julkisen terveydenhuollon '' säästös-
29688:    1980-luvulla julkisen terveydenhuollon laaje-      tä'' kulkee siten sairausvakuutuksen kautta yksi-
29689: neminen on selvästi pysähtynyt. Aivan viime           tyiseen palvelutoimintaan.
29690: vuosina on tendenssinä päinvastoin jopa ollut             On aivan selvää, että yksityinen terveyspalvelu-
29691: yksityishoidon osuuden kasvu.                         toiminta ei huomioi tarpeiden tärkeysjärjestystä
29692:                                                       julkisen terveydenhuollon tapaan. Tästä on seu-
29693:    Valtioneuvoston syksyllä 1983 hyväksymä vuo-
29694:                                                       rauksena tiettyjen erikoispalvelujen lisääntymistä
29695: sien 1984-1988 terveydenhuollon suunnitelma
29696:                                                       samalla, kun perushoito joko polkee paikallaan
29697: leikkasi huomattavasti aikeisemmin luvattuja
29698:                                                       tai jopa rappeutuu. Etenkin ehkäisevä terveyden-
29699: virka- ja rakentamislisäyksiä. Hallituksen tuolloin
29700:                                                       huolto jää yksityishoidossa lapsipuolen asemaan.
29701: valitsema linja merkitsee selvää siirtymää yksityi-
29702:                                                       Lisäksi alueelliset palveluerot kärjistyvät yksityis-
29703: sen terveyspalvelutoiminnan suosimiseen. Laskel-      hoidon lisääntyessä.
29704: mat soittavat, että kyseisen suunnitelman mu-
29705:                                                          Valtakunnallinen suunnittelu ei koske yksityis-
29706: kaan toimien yksityisten terveysmarkkinoiden
29707:                                                       hoitoa, muuta kuin tiettyjen ostopalvelujen mää-
29708: suhteellinen osuus koko maamme terveydenhuol-
29709:                                                       rää säädellen. Laadulliseen valvontaan viranomai-
29710: lossa kasvaa oleellisesti. Lääkintöhallituksen ke-
29711:                                                       silla ei ole lainkaan tarvittavia voimavaroja.
29712: väällä hyväksymän terveydenhuollon )-vuotis-
29713:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29714: suunnitelman       perustelumuistiossa    todetaan
29715:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29716: mm.:
29717:                                                       valtioneuvoston asianomaisen JaSenen vastatta-
29718:    "Voimassaoleva vuosia 1984-1988 koskeva            vaksi seuraavan kysymyksen:
29719: terveydenhuollon suunnitelma merkitsee julkisen
29720: palvelujärjestelmän olennaisesti aiempaa hitaam-                Onko Hallituksen tarkoituksena estää
29721: paa kasvua. Virkakiintiöiden kasvu-ura oli vv.                kansanterveyslain mukaisen palvelujärjes-
29722: 4284008198
29723: 2                                   1984 vp. -- ~ n:o 340
29724: 
29725:       telmän kehitys ja sen sijaan edistää yksi-         kontrolloimattomaan sairausvakuutusra-
29726:       tyisen terveydenhuollon osuuden kasvua             hoitukseen ja
29727:       maamme koko terveydenhuollon kentässä                  aiotaanko yksityinen terveydenhuolto
29728:       ja näin yhä enemmän siirtyä eduskunnan             ottaa valtakunnallisen suunnittelun osak-
29729:       valvonnassa olevasta budjettirahoituksesta         si?
29730: 
29731:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
29732: 
29733:        Esko Helle                     Sten Söderström           Pekka Leppänen
29734:        Lea Mäkipää                    Reijo Lindroos            Maija Rajantie
29735:        Liisa Kulhia                   Vieno Eklund              Ville Komsi
29736:        Arja Alho                      Kalle Könkkölä            Marja-Liisa Tykkyläinen
29737:        Arvo Kemppainen                Lauha Männistö            Marja-Liisa Salminen
29738:        Vappu Säilynoja                Pirkko Turpeinen          Terho Pursiainen
29739:                     Heli Astala                           Osmo Vepsäläinen
29740:                                       1984 vp. -      KK n:o 340                                        3
29741: 
29742: 
29743: 
29744: 
29745:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29746: 
29747:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa           Yksityisissä tutkimus- ja hoitolaitoksissa tehty-
29748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jä tutkimuksia ja annettua hoitoa korvattiin sai-
29749: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-        rausvakuutuksen toimesta vuonna 1973 1, 7 mil-
29750: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      joonaa kappaletta. Terveyskeskuksissa tutkimus-
29751: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ten ja hoitojen määrä oli 1973 lähes sama.
29752: Helteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Kymmenen vuoden aikana on terveyskeskusten
29753: myksestä n:o 340:                                     tutkimus- ja hoitokäyntien määrä kasvanut 5,5
29754:            Onko Hallituksen tarkoituksena estaa       miljoonaan kappaleeseen vuonna 1982. Kasvua
29755:        kansanterveyslain mukaisen palvelujärjes-      edelliseen vuoteen oli vuonna 1982 noin 8, 5 %.
29756:        telmän kehitys ja sen sijaan edistää yksi-     Yksityissektorilla tapahtui vastaavasti määrällistä
29757:        tyisen terveydenhuollon osuuden kasvua         laskua aina vuoteen 1981 asti, jolloin tutkimus-
29758:        maamme koko terveydenhuollon kentässä          ja hoitokertojen määrä oli 1, 1 miljoonaa. Sen
29759:        ja näin yhä enemmän siirtyä eduskunnan         jälkeen on määrissä tapahtunut lievää nousua.
29760:        valvonnassa olevasta budjettirahoituksesta     Nousu vuodesta 1982 vuoteen 1983 oli noin 4
29761:        kontrolloimattomaan sairausvakuutusra-         %.
29762:        hoitukseen ja                                     Terveyskeskusten osalta lääkärissäkäyntien ja
29763:            aiotaanko yksityinen terveydenhuolto       tutkimus- ja hoitokäyntien määrän kasvu on
29764:        ottaa valtakunnallisen suunnittelun osak-      1980-luvulle tultaessa pienentynyt verrattuna
29765:        si?                                            1970-luvun voimakkaaseen kasvuun. Kuitenkin
29766:                                                       näissä määrissä tapahtuu vieläkin vuosittaista kas-
29767:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vua ja voimassa olevan valtakunnallisen suunni-
29768: ti seuraavaa:                                         telman voimavaralisäyksillä tämä kasvu tullee
29769:                                                       jatkumaan samantasoisena.
29770:    Sairausvakuutuksen korvaamia yksityisen sek-
29771:                                                          Yksityissektorin osalta lääkärissäkäyntien mää-
29772: torin lääkärissäkäyntejä oli vuonna 1973 4,3 mil-
29773: joonaa kappaletta ja terveyskeskuskäyntejä 4,9        rä saavutti 1980-luvulle tultaessa tason, jossa
29774: miljoonaa kappaletta. Kymmenen seuraavan              vuosittaiset muutokset ovat olleet vähäisiä. Aikai-
29775: vuoden aikana yksityisen sektorin lääkärissäkäyn-     semmin tapahtunut määrällinen lasku on kuiten-
29776: tien määrä väheni vuosittain ja terveyskeskus-        kin muuttunut vuoden 1983 aikana nousuksi.
29777: käyntien määrä taas lisääntyi vuosittain niin, että   Tähän on olemassa monia syitä. Terveydenhuol-
29778: 1982 yksityisen sektorin käyntejä oli 3,1 miljoo-     toalan lakot ja esim. terveyskeskuslääkärien li-
29779: naa ja terveyskeskuskäyntejä 8,2 miljoonaa. Ter-      sääntynyt yksityisvastaanottotoiminta tullevat vai-
29780: veyskeskuskäymien määrä lisääntyi vuodesta 1981       kuttamaan siten, että viime ja tämän vuoden
29781: vuoteen 1982 noin 3 %. Yksityissektorin käyn-         tilastoissa yksityissektorin lääkärissäkäynnit li-
29782:                                                       sääntyvät.
29783: tien määrä on kääntynyt nousuun siten, että
29784: vuonna 1983 oli käyntejä 4,6 % enemmän kuin              On selvää, että 1970-luvun voimakas muutos
29785: edellisenä vuonna.                                    yksityissektorin ja julkisen sektorin osuudessa ei
29786:    Jos tarkastellaan kaikkia avohoidon lääkäri-       niin voimakkaana voi jatkua. Kuitenkin myös
29787: käyntejä (lukuun ottamatta työterveyshuollon ul-      nykyisillä vuosittaisilla voimavaralisäyksillä ter-
29788: kopuolisia terveystarkastuksia), voidaan todeta,      veyskeskusten palvelujen käyttö tulee lähivuosina
29789: että niiden jakautuminen eri sektoreille on ollut     lisääntymään.
29790: seuraavanlainen:                                         Yksityissektorin toiminta on terveydenhuollon
29791:                                    1976       1982    suunnittelussa otettu koko ajan huomioon siinä
29792: Terveyskeskus .............. . 45,5% 52,8%            laajuudessa, kuin siitä on tilastoja käytettävissä.
29793: Sairaalan poliklinikka ...... . 20,4% 18,3%           Esimerkiksi yksityishammaslääkäreille suoritetuis-
29794: Yksityissektori ............. . 23,6% 18,3%           ta käynneistä ei ole olemassa seurantatietoja.
29795: Työterveyshuolto ........... . 10,5% 10,7%            Suunnittelujärjestelmällä ei kuitenkaan nykyisen
29796: 4                                    1984 vp. -- ~ n:o 340
29797: 
29798: lainsäädännön puitteissa ole mahdollista vaikut-    tajia. Kuntien ja kuntainliittojen yksityissektoril-
29799: taa yksityissektorin toimintaan.                    ta ostamien (siis myös muilta kuin valtakunnalli-
29800:    Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen VAL-          silta palvelujen tuottajilta) palvelujen määrä vah-
29801: TAVA-uudistuksen myötä osa yksityissektorin         vistetaan nykyisissä kuntien ja kuntainliittojen
29802: toiminnasta tuli suunnittelujärjestelmän piiriin.   toteu ttamissuunni te lmissa.
29803: Tämä koski ns. valtakunnallisia palvelujen tuot-
29804: 
29805:     Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1984
29806: 
29807:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29808:                                      1984 vp. -      KK n:o 340
29809: 
29810: 
29811: 
29812: 
29813:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
29814: 
29815:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Undersökningar och vård vid privata inrätt-
29816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningar ersattes år 1973 av sjukförsäkringen i 1,7
29817: den 29 juni 1984 tili vederbörande mediem av         miij. fall. Undersökningar och vård vid häiso-
29818: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-    vårdscentraierna uppgick år 1973 tili stort sett
29819: dagsman Helle m.fl. undertecknade spörsmåi nr        samma antai.
29820: 340:                                                     Under tio års tid har antaiet besök för under-
29821:                                                      sökning och vård vid häisovårdscentraierna stigit
29822:           Har Regeringen för avsikt att förhindra    tili 5,5 miljoner år 1982. Detta innebär jämfört
29823:        utveckiingen inom det system med servi-       med föregående år en ökning på ca 8, 5 o/o . Ioom
29824:        ce som grundar sig på foikhäisolagen och      den privata sektorn skedde en motsvarande
29825:        i stället främja en ökning av den privata     minskning fram tili år 1981, då antaiet undersök-
29826:        hälsovårdens andel av hela vår häisovård      ningar och behandiingar var 1, 1 mil joner. Efter
29827:        och såiunda allt mera övergå från den av      detta har antaiet ökat något. Ökningen från år
29828:        riksdagen övervakade budgetfinansie-          1982 tili år 1983 var ca 4 o/o.
29829:        ringen tili en okontrolierbar finansiering        För häisovårdscentraiernas del har ökningen av
29830:        genom sjukförsäkring, och                     antaiet besök hos Iäkare samt av antaiet under-
29831:           kommer den privata häisovården att         sökningar och behandlingar avtagit fram emot
29832:        utgöra en del av den riksomfattande           1980-talet jämfört med den kraftiga tillväxten
29833:        pianeringen?                                  under 1970-taiet. Fortfarande sker dock årligen
29834:                                                      en kvantitativ tillväxt och med en resursökning i
29835:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      eniighet med den riksomfattande pian som nu
29836:                                                      gäller, torde denna tillväxt fortgå i samma ut-
29837: anföra föijande:
29838:                                                      sträckning.
29839:    Antaiet av sjukförsäkringen ersatta besök hos         För den privata sektorns del uppnådde antaiet
29840: Iäkare inom den privata sektorn var år 1973 4,3      besök hos Iäkare vid ingången av 1980-talet en
29841: miijoner och besöken vid häisovårdscentraierna       nivå, dår de årliga variationerna har varit små.
29842: 4,9 miljoner. Under de föijande tio åren minska-     Den tidigare kvantitativa minskningen har dock
29843: de antalet besök hos Iäkare inom den privata         under år 1983 övergått i en ökning. Tili detta
29844: sektorn årligen medan besöken vid häisovårds-        finns naturligtvis många orsaker. Strejkerna inom
29845: centraierna däremot ökade såiunda, att antaiet       häisovårdsbranschen och t.ex. den ökade verk-
29846: besök inom den privata sektorn år 1982 var 3, 1      samheten vid privatmottagningar biand Iäkare
29847: miijoner och antalet besök vid häisovårdscentra-     vid häisovårdscentraierna kommer sannoiikt att
29848: Ierna 8,2 miijoner. Från år 1981 tili år 1982        betyda, att besöken hos Iäkare inom den privata
29849: ökade besöken vid häisovårdscentraierna med ca       sektorn kommer att öka i statistiken för detta och
29850: 3 % . Besöken inom den privata sektorn har           föregående år.
29851: börjat öka såiunda, att besöken år 1983 var 4,6          Det är kiart att en så kraftig ändring inom
29852:  % fler tili antaiet än föregående år. Om man        andelarna för den privata respektive den offentli-
29853: betraktar alla besök hos Iäkare inom den öppna       ga sektorn som skedde under 1970-taiet inte kan
29854: vården (med undantag av häisoundersökningar          fortgå. Bruket av den service som häisovårdscen-
29855: som står utanför företagshäisovården), kan man       traierna tillhandahåller kommer Iikväi att öka
29856: konstatera, att fördelningen på de oiika sektorer-   under den närmaste framtiden även med de
29857: na har varit föijande:                               nuvarande årliga resursökningarna.
29858:                                   1976       1982        Verksamheten inom den privata sektorn har
29859: Hälsovårdscentral .......... . 45,5% 52,8%           hela tiden tagits i beaktande vid pianeringen av
29860: Poiikiinik vid sjukhus ...... . 20,4% 18,3%          hälsovården i den mån statistik har varit tillgäng-
29861: Den privata sektorn ........ . 23,6% 18,3 %          Iig. Exempeivis i fråga om besök hos privata
29862: Företagshäisovård .......... . 10,5% 10,7%           tandiäkare finns inga kontrolluppgifter. Piane-
29863: 6                                   1984 vp. -     KK n:o 340
29864: 
29865: ringssystemet gör det dock inte möjligt att inom   serviceproducenter på riksnivå. Den mängd tjäns-
29866: ramen för gällande lagtiftning påverka verksam-    ter som kommunerna och kommunalförbunden
29867: heten inom den privata sektorn.                    köper inom den privata sektorn (dvs. även av
29868:    I och med VALTAVA-reformen, som trädde i        andra än serviceproducenter på riksnivå) fastställs
29869: kraft vid ingången av år 1984, kom en del av       i kommunernas och kommunalförbundens reali-
29870: verksamheten inom den privata sektorn inom         seringsplaner.
29871: ramen för planeringssystemet. Detta rörde s.k.
29872: 
29873:     Helsingfors den 22 augusti 1984
29874: 
29875:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
29876:                                                 1984 vp.
29877: 
29878: Kirjallinen kysymys n:o 341
29879: 
29880: 
29881: 
29882: 
29883:                                    Kettunen ym.: Lapin piirimetsälautakunnan toimenpiteiden lain-
29884:                                      mukaisuudesta
29885: 
29886: 
29887:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29888: 
29889:    Veitsiluoto Osakeyhtiö osti marraskuussa 1972       hävityshakkuusta, jota väitti taimikonhoidoksi.
29890: Tervolan kunnan Runkauksen kylässä sijaitsevan         Jutussa valalla todistajana kuultu päämetsänhoi-
29891: Autto-ojan tilan RN:o 1:56, pinta-alaltaan yli         taja Eljas Pohtila todisti oikeudessa, että tilalla
29892: 250 hehtaaria taloudelliseen ahdinkoon joutu-          oli tehty taimikonhoitoa. Alioikeudessa todistaja-
29893: neelta maanviljelijäpariskunnalta 21 500 markan        na kuultu Keskusmetsälautakunta Tapion met-
29894: kauppahinnalla. Asia riitautettiin ja korkein oi-      sänhoitaja sekä alueella käyneet Metsäntutkimus-
29895: keus julisti tuomiossaan 27.11.1981 tehdyn kau-        laitoksen metsänhoidon tutkimusosaston esimies
29896: pan mitättömäksi.                                      professori Erkki Lähde ja Pohjois-Suomen met-
29897:    Ennen korkeimman oikeuden tuomiota oli              sien erikoistutkija tohtori Yrjö Norokorpi ovat
29898: Veitsiluoto Osakeyhtiö kuitenkin kesällä 1979          hovioikeudelle antamassaan kirjallisessa lausun-
29899: hakannut ilman vaadittavaa piirimetsälautakun-         nossa todenneet, että tilalle on ilman pienintä-
29900: nan kirjallista lupaa yli 150 hehtaarin alalta pois    kään tulkintamahdollisuutta tehty vain voimassa
29901: kaiken markkinointikelpoisen lehtipuuston ja           olevan rauhoitussopimuksen vastainen määrämit-
29902: osan havupuustosta.                                    tahakkuu.
29903:    Tila oli rauhoitettu 7.11.1972 kaikilta hakkuil-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29904: ta yksityismetsälain mukaisella rauhoitussopi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29905: muksella n:o 42/1972 30.6.1980 saakka.                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29906:    Lakia valvova piirimetsälautakunta ei puuttu-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29907: nut tähän selvään lainvastaisuuteen. Vasta maan-
29908: omistajan eduskunnan oikeusasiamiehelle teke-                     Onko Hallitus tietoinen, että yksityis-
29909: män kantelun jälkeen tilalla pidettiin Tervolan                metsälakia valvova Lapin piirimetsälauta-
29910: kunnan metsälautakunnan toimesta 14.5. ja                      kunta on johtajanaan Keskusmetsälauta-
29911: 15.5.1982 katselmustoimitus. Siinä todettiin                   kunta Tapion puheenjohtaja Paavo On-
29912: puustoa hakatuo vain 242 kuutiometriä, vaikka                  nela mahdollisesti ryhtynyt aktiivisesti ja
29913: rauhoitetun metsän hävittämiseen syyllistynyt yh-              vastoin virkavelvollisuuttaan puolusta-
29914: tiö oli 11.3.1982 päivätyssä piirimetsälautakun-               maan rauhoitetun metsän luvattomaan ja
29915: nalle osoitetussa kirjeessään tunnustanut hakan-               metsää hävittävään hakkuuseen syyllisty-
29916: neensa alueelta runkopuuta noin 2 100 kuutio-                  nyttä suuryhtiötä, sekä
29917: metriä. Myös piirimetsälautakunta kävi tarkasta-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29918: massa hakkuun ja teki päätöksen olla ilmoitta-                 ryhtyä, että yksityismetsälakia vastaisuu-
29919: matta asiaa viralliselle syyttäjälle syytteen nosta-           dessa myös Lapin piirimetsälautakunnan
29920: mista varten.                                                  alueella käytettäisiin sen eduskunnan sää-
29921:    Kaiken huipuksi yhtiö vielä veikoi tilan omis-              tämään tarkoitukseen, kansallisomaisuu-
29922: tajalta yli 50 000 markan korvausta tekemästään                temme suojelemiseen?
29923: 
29924:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
29925: 
29926:          Pentti Kettunen                      Pentti Skön                 Vieno Eklund
29927:          Veikko Vennamo                       Reijo Enävaara              Urho Pohto
29928:          Lea Mäkipää                          Liisa Arranz                Mikko Vainio
29929:          Heikki Riihijärvi                    Aarno von Bell              Kari Rajamäki
29930:          Helvi Koskinen                       Reino Jyrkilä               Martti Ratu
29931: 4284008829
29932: 2                                      1984 vp. -- RJ( n:o 341
29933: 
29934:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29935: 
29936:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kaisuudesta vastaavan Keskusmetsälautakunta
29937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Tapion sekä keskusmetsälautakuntien toimintaa
29938: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-          valvovan metsähallituksen lausunnot. Hallituk-
29939: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sen käytössä on niinikään ollut asiaan liittyvät
29940: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         asiantuntijalausunnot, niiden joukossa mm. Met-
29941: Pentti Kettusen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       säntutkimuslaitoksen lausunto professori Erkki
29942: kysymyksestä n:o 341:                                   Lähteen ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori
29943:                                                         Yrjö Norokorven alioikeudessa esittämän todista-
29944:            Onko Hallitus tietoinen, että yksityis-      jalausunnon tieteellisestä pätevyydestä. Todetta-
29945:         metsälakia valvova Lapin piirimetsälauta-       koon, että mainitut tutkijat olivat lausunnossaan
29946:         kunta on johtajanaan Keskusmetsälauta-          katsoneet yhtiön toimet yksityismetsälain vastai-
29947:         kunta Tapion puheenjohtaja Paavo On-            siksi. Vaikka todistajalausunnon antajilla on kor-
29948:         nela mahdollisesti ryhtynyt aktiivisesti ja     kein metsätieteellinen koulutus, on metsäntutki-
29949:         vastoin virkavelvollisuuttaan puolusta-         muslaitos tässä yhteydessä joutunut toteamaan,
29950:         maan rauhoitetun metsän luvattomaan ja          ettei lausunto täytä tieteellisyyden vaatimuksia.
29951:         metsää hävittävään hakkuuseen syyllisty-           Käsillä olevassa asiassa on kysymys yksityismet-
29952:         nyttä suuryhtiötä, sekä                         sälain soveltamista koskevasta rajatapauksesta, jo-
29953:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hon otettava kannanotto edellyttää riittävää pe-
29954:         ryhtyä, että yksityismetsälakia vastaisuu-      rehtymistä sekä tosiasia-aineistoon että yksityis-
29955:         dessa myös Lapin piirimetsälautakunnan          metsälain tarkoitukseen sekä sen pohjalta suori-
29956:         alueella käytettäisiin sen eduskunnan sää-      tettavaa perusteellista harkintaa. Hallituksen
29957:         tämään tarkoitukseen, kansallisomaisuu-         mielestä asiakirjoista ei ole pääteltävissä, että
29958:         temme suojelemiseen?                            Veitsiluoto Osakeyhtiön toimenpiteet yksityis-
29959:                                                         metsälain mukaisiksi katsonut Lapin piirimetsä-
29960:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          lautakunta olisi ratkaisua tehdessään menetellyt
29961: seuraavaa:                                              edellä mainittujen periaatteiden vastaisesti, toisin
29962:    Kysymyksessä tarkoitetaan Veitsiluoto Osa-           sanoen tulkinnut lakia väärin. Samaan tulokseen
29963: keyhtiön vuonna 1979 tekemiä metsänkäsittely-           ovat tulleet myös metsähallitus ja Keskusmetsä-
29964: toimenpiteitä yksityismetsälain nojalla rauhoite-       lautakunta Tapio.
29965: tulla, Tervolan kunnan Runkauksen kylässä sijait-          Mitä kysymykseen muutoin tulee niin hallitus
29966: sevalla Autto-ojan tilalla RN:o 1:56. Kysymyksen        katsoo, ettei yksityismetsälain noudattamisen val-
29967: perusteluissa väitetään, että sanotun yhtiön toi-       vonnan järjestäminen Lapin piirimetsälautakun-
29968: menpiteet alueella olisivat olleet rauhoitussopi-       nan alueella edellytä maan muihin osiin verrattu-
29969: muksen vastaisia metsänhakkuita. Lapin piiri-           na erityisjärjestelyjä. Sen sijaan hallitus toteaa,
29970: metsälautakunta on paikalla pidetyn katselmuk-          että metsälainsäädännön uudistaminen on laa-
29971: sen jälkeen todennut suoritettujen toimenpitei-         jemman valmistelutyön kohteena siten, että sii-
29972: den laadun tulkinnanvaraiseksi päätyen kuiten-          hen liittyviä lakiesityksiä on tarkoitus antaa edus-
29973: kin siihen, ettei aihetta syyteilmoitukseen ollut       kunnalle vielä tämän syksyn aikana. Uudistuksil-
29974: olemassa. Piirimetsälautakunnan mielestä asiassa        la pyritään muun ohessa yksinkertaistamaan met-
29975: ei siis oltu menetelty yksityismetsälain vastaisesti.   sätalouden kokonaisorganisaatiota sekä selkiin-
29976:    Hallitus on puheena olevan kirjallisen kysy-         nyttämään eri organisaatioyksiköiden tehtäviä ja
29977: myksen saatuaan selvittänyt siinä tarkoitettua          toimivaltaa toisiinsa nähden. Hallituksen tarkoi-
29978: asiaa hankkimalla siitä yksityismetsälain valvon-       tuksena on, että metsälainsäädännön uudistami-
29979: taa alueella suorittavan Lapin piirimetsälautakun-      nen vaikuttaisi myönteisesti myös yksityismetsä-
29980: nan lausunnon ohella lainvalvonnan yhdenmu-             lain noudattamisen valvonnan edellytyksiin.
29981: 
29982:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1984
29983: 
29984: 
29985: 
29986:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
29987:                                       1984 vp. -       KK n:o 341                                          3
29988: 
29989:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29990: 
29991:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           övervakar centralskogsnämndernas verksamhet.
29992: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         Regeringen har även haft tiligång tili de sakkun-
29993: den 29 juni 1984 tili vederbörande medlem av            nigutlåtanden som ansluter sig tili ärendet,
29994: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       bland dessa skogsforskningsinstitutets utlåtande
29995: dagsman Pentti Kettunen m.fl. undertecknade            om den vetenskapliga kompetensen hos det vitt-
29996: spörsmål nr 341:                                       nesmål som professor Erkki Lähde och agrono-
29997:                                                        mie- och forstdoktor Yrjö Norokorpi avgav i
29998:           Är Regeringen medveten om att Lapp-          underrätten. Det må konstateras att nämnda
29999:        lands distriktsskogsnämnd som övervakar         forskare i sitt utlåtande ansåg bolagets åtgärder
30000:        lagen om enskilda skogar under ledning          strida mot lagen om enskilda skogar. Trots att de
30001:        av ordföranden för Keskusmetsälautakun-         som avgav vittnesmålet har högsta forstve-
30002:        ta Tapio, Paavo Onnela, eventuelit aktivt       tenskapliga utbildning har skogsforskningsinsti-
30003:        och i strid med sin tjänsteplikt har börjat     tutet i detta sammanhang tvingats konstatera att
30004:        försvara ett storföretag som gjort sig skyl-    vittnesmålet inte uppfylier vetenskaplighetens
30005:        digt tili otiliåten och skövlande avverk-       krav.
30006:        ning av fredad skog, samt
30007:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          1 förhandenvarande ärende är det frågan om
30008:                                                        ett gränsfali som gälier tillämpningen av lagen
30009:        för att lagen om enskilda skogar i fram-
30010:        tiden också på Lapplands distriktsskogs-        om enskilda skogar. Ett ställningstagande därtili
30011:                                                        förutsätter att man i tiliräcklig grad sätter sig in i
30012:        nämnds område skulie användas i det
30013:        syfte för vilket riksdagen har stiftat den,     såväl faktamaterialet som i syftet med lagen om
30014:                                                        enskilda skogar, ävensom en ingående prövning
30015:        tili skydd av vår nationelia egendom?
30016:                                                        av ärendet på basen härav. Enligt regeringens
30017:                                                        åsikt kan man av handlingarna inte sluta sig till
30018:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att Lapplands distriktsskogsnämnd, som ansåg att
30019: anföra följande:                                       Veitsiluoto Osakeyhtiös åtgärder var i överens-
30020:    I spörsmålet avses de skogsbehandlingsåtgärder      stämmelse med lagen om enskilda skogar, vid sitt
30021: som bolaget Veitsiluoto Osakeyhtiö år 1979 ut-         avgörande skulle ha förfarit i strid med ovan
30022: förde på lägenheten Autto-oja RNr 1:56 som är          nämnda principer, dvs. ha tolkat lagen oriktigt.
30023: belägen i Runkaus by i Tervola kommun, och             Också forststyrelsen och Keskusmetsälautakunta
30024: som har fredats med stöd av lagen om enskilda          Tapio har dragit samma slutsats.
30025: skogar. I spörsmålets motivering hävdas att sagda         Vad spörsmålet i övrigt ankommer anser rege-
30026: bolags åtgärder på området skulie ha utgjort           ringen, att anordnandet av tillsynen över efter-
30027: sådan skogsavverkning som strider mot avtalet          levnaden av lagen om enskilda skogar inte, på
30028: om fredning. Lapplands distriktsskogsnämnd har         Lapplands       distriktsskogsnämnds         område,
30029: efter syneförrättning på platsen konstaterat att       förutsätter speciella åtgärder i jämförelse med
30030: kvaliteten på de åtgärder som utförts är en            landets övriga delar. Däremot konstaterar rege-
30031: tolkningsfråga. Distriktsskogsnämnden drog dock        ringen att förnyandet av skogslagstiftningen är
30032: slutsatsen att skäl för att väcka åtal inte förelåg.   föremål för ett mera omfattande beredningsarbe-
30033: Enligt distriktsskogsnämndens åsikt hade man           te sålunda, att avsikten är att tili riksdagen avlåta
30034: således inte förfarit i strid med lagen om enskilda    därtill anslutna propositioner ännu denna höst.
30035: skogar i ärendet.                                      Med reformerna försöker man bl.a. förenkla
30036:    Regeringen har efter att ha erhåliit ifrågavaran-   skogsbrukets totalorganisation samt klargöra de
30037: de spörsmål utrett det ärende som avses i spörs-       olika organisationsenheternas uppgifter och be-
30038: målet genom att införskaffa utlåtanden om det.         fogenheter i förhållande till varandra. Regering-
30039: Utlåtanden har, förutom av Lapplands distrikts-        ens avsikt är att reformen av skogslagstiftningen
30040: skogsnämnd som övervakar lagen om enskilda             på ett gynnsamt sätt skulle påverka även
30041: skogar på området, införskaffats av Keskusmetsä-       förutsättningarna för övervakningen av lagens om
30042: lautakunta Tapio som svarar för enhetligheten i        enskilda skogar iakttagande.
30043: lagens övervakning samt av forststyrelsen, som
30044:     Helsingfors den 10 oktober 1984
30045: 
30046: 
30047:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
30048:                                                1984 vp.
30049: 
30050: Kirjallinen kysymys n:o 342
30051: 
30052: 
30053: 
30054: 
30055:                                   Wasz-Höckert: Lääketieteellistä asiantuntemusta edellyttävän viran
30056:                                     saamisesta ympäristöministeriöön
30057: 
30058: 
30059:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30060: 
30061:    Ympäristöministeriössä on noin 200 virkamies-      mään lääkitieteellistä asiantuntemusta, yliopisto-
30062: tä. Ei kuitenkaan vielä ole perustettu lääketie-      jen, keskuslaboratorion tai lääkintöhallituksen
30063: teellistä peruskoulutusta edellyttävää virkaa.        piiristä. Lausun toivomuksen, että 1985 vuoden
30064: Asian korjaamiseksi olen tehnyt kaksi aloitetta       tulo- ja menoarvioon sisällytetään tarkoittamani
30065: (raha-asia-aloitteet 1249/83 ja 572/84). Lääkin-      virka.
30066: töhallituksen     asiantuntemuksen     ensisijainen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30067: käyttäminen ympäristötekijöiden vaikutuksista         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30068: ihmiseen koskevissa asioissa tulee olemaan hidas-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30069: tuttava tekijä uusien asioiden käsittelyssä ympä-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30070: ristöministeriössä. Tämän vuoksi tulee olla hyvin
30071: koulutettu lääkärivirkamies, joka valppaasti pys-              Aikooko Hallitus perustaa ympäristö-
30072: tyisi jo käsittelyn varhaisessa vaiheessa käyttä-            ministeriöön lääketieteellistä asiantunte-
30073:                                                              musta edellyttävän viran?
30074: 
30075:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
30076: 
30077:                                            Ole Wasz-Höckert
30078: 
30079: 
30080: 
30081: 
30082:  428400926P
30083: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 342
30084: 
30085: 
30086: 
30087: 
30088:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30089: 
30090:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ympäristöministeriön henkilökunnan kasvu on
30091: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          riippuvainen ympäristön- ja luonnonsuojeluosas-
30092: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-         ton osalta siitä, miten vesihallinnon siirtyessä
30093: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vesi- ja ympäristöhallinnoksi työnjako voidaan
30094: omaiselle jäenelle jäljennöksen kansanedustaja         toteuttaa. Tästä riippumatta lääketieteellistä asi-
30095: Ole Wasz-Höckertin näin kuuluvasta kirjallisesta       antuntemusta omaavaa henkilökuntaa tarvitaan
30096: kysymyksestä n:o 342:                                  ympäristöministeriössä. Niin pian kuin henkilö-
30097:                                                        kunnan lisäys tulee mahdolliseksi, ministeriön
30098:           Aikooko Hallitus perustaa ympäristö-         lääketieteellistä asiantuntemusta pyritään paran-
30099:         ministeriöön lääketieteellistä asiantunte-     tamaan, kuten hallitus on selonteossaan ympäris-
30100:         musta edellyttävän viran?                      tönsuojelusta eduskunnalle 28.9.1984 edellyttä-
30101:                                                        nyt.
30102:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Ympäristöministeriö käyttää kuitenkin lääke-
30103: seuraavaa:                                             tieteellistä asiantuntemusta hyväksi olemassa ole-
30104:    Y mpäristöministeriössä, lähinnä ympäristön-        vien viranomaisten kautta. Erityisesti lääkintöhal-
30105: ja luonnonsuojeluosaston toimintalohkolla tarvi-       litukseen, mutta myös yliopistojen ja tutkimus-
30106: taan lääketieteen, erityisesti ympäristöhygienian      laitosten kanssa on säännönmukaista yhteistyötä.
30107: (ympäristölääketieteen), epidemiologian ja toksi-      Sosiaali- ja terveyshallinnon ja ympäristönsuoje-
30108: kologian, asiantuntemusta. Ympäristöministeri-         lun hallinnon yhteistyö tulee olennaisesti lisään-
30109: össä ei ole lääketieteellistä asiantuntemusta edel-    tymään, kun kuntiin perustetaan ympäristönsuo-
30110: lyttäviä virkoja, mutta lääketieteellinen lopputut-    jelulautakunnat, jotka tullevat käyttämään suu-
30111: kinto kyllä antaa pätevyyden useisiin virkoihin.       relta osin samaa kunnan henkilökuntaa, myös
30112: Palkkatasosta johtuu, etteivät lääkärit ole toistai-   samaa lääketieteellistä asiantuntemusta omaavaa
30113: seksi hakeutuneet näihin virkoihin.                    henkilökuntaa kuin terveyslautakunnat.
30114: 
30115:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1984
30116: 
30117:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
30118:                                      1984 vp. -- NJ< n:o 342                                        3
30119: 
30120: 
30121: 
30122: 
30123:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30124: 
30125:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Personaiförstärkningen är vid miljö- och natur-
30126: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av      vårdsavdelningen beroende av det, hur arbetsför-
30127: den 29 juni 1984 till vederbörande medlem av        delningen kan genomföras, då vattenförvalt-
30128: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-   ningen övergår tili vatten- och miijöförvaltning.
30129: dagsman Wasz-Höckert undertecknade spörsmåi         Oberoende av detta behövs personai med medi-
30130: nr 342:                                             cinsk sakkännedom vid miijöministeriet. Så fort
30131:                                                     som personalförstärkningen biir möjiig, försöker
30132:           Ämnar Regeringen inrätta vid miljömi-     man förbättra ministeriets medicinska sakkänne-
30133:        nisteriet en tjänst som förutsätter medi-    dom, såsom regeringen har förutsatt isin redogö-
30134:        cinsk sakkännedom?                           relse tili riksdagen om miijövården 28.9.1984.
30135:                                                        Miijöministeriet utnyttjar dock den medicinska
30136:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt     s~kkännedomen hos de redan existerande myn-
30137: anföra föijande:                                    dtgheterna. Det finns regelbundet samarbete i
30138:    Vid miljöministeriet, närmast inom miijö- och    synnerhet med medicinaistyrelsen, men även
30139: naturvårdsavdelningens verksamhetssektor be-        med universiteten och forskningsinstituten. Sam-
30140: hövs medicinsk, i synnerhet miijöhygienisk (mii-    arbetet melian sociai- och hälsovårdsförvalt-
30141: jömedicinsk), epidemiologisk och toxikologisk       ningen och miljövårdsförvaltningen kommer att
30142: sakkännedom. Det finns inga tjänster vid miijö-     öka väsendigt, då det i kommunerna grundas
30143: ministeriet som förutsätter medicinsk sakkänne-     miljövårdsnämnder, vilka torde tili stor del an-
30144: dom, men medicinsk siutexamen ger nog kom-          vända samma kommunaianställda, även samma
30145: petens för flera tjänster. På grund av Iönenivån    personai med medicinsk sakkännedom, som häi-
30146: har Iäkarna tillsvidare inte sökt sig tili dessa    sovårdsnämnderna.
30147: tjänster.
30148: 
30149:      Helsingfors den 17 oktober 1984
30150: 
30151:                                                                         Miijöminister Matti Ahde
30152:                                                  1984 vp.
30153: 
30154: Kirjallinen kysymys n:o 343
30155: 
30156: 
30157:                                    Impiö: Kansanopistojen opetushenkilökunnalle maksettavien palk-
30158:                                      kojen valtionosuuden yhtenäistämisestä
30159: 
30160: 
30161:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30162: 
30163:    Uuden kansanopistojen valtionavusta hyväksy-        dosta, on palkkapolitiikan yhtenäisyyden perus-
30164: tyn lain perusteella opetushenkilöstön palkkaus-       teet saatettava riittävän voimakkaan julkisen kes-
30165: menojen valtionavun osalta säännökset eivät            kustelun alaiseksi. Hallituksella ei varmaankaan
30166: muutu. Lakia säädettäessä kuitenkin ilmeni, ettei      ole mitään tällaista avointa ja julkista keskustelua
30167: ole tarpeen ainoastaan kansanopistojen ja kan-         vastaan.
30168: sankorkeakoulujen opetushenkilöstöjen palk-               Edellä kuvatun tilanteen tulehtuneisuutta ko-
30169: kauksen yhtenäistäminen kansanopistolaitoksen          rostaa se, että erillissopimuksen piirissä olevien
30170: rakenteellisen yhtenäistämisen myötä. Valtion-         opettajien palkat alimmillaankin ovat korkeam-
30171: avun tasapuolisen ja oikeudenmukaisen jakaan-          mat kuin noin 60 kansanopistossa rehtorien alku-
30172: tumisen vuoksi eri opistoille ja niiden opettajille    palkat. Erityistä närää synnyttää luonnollisesti se,
30173: on nykyinen palkkahaitari saatava supistetuksi.        että erillissopimuksen piirissä olevat opistot kuu-
30174: Se on venähtänyt jopa 16 palkkaluokaksi samasta        luvat solidaarista palkkapolitiikkaa ajaneen yh-
30175: työstä maksettuna, saman opetusvelvollisuuden          teiskunnallisen suuntauksen piiriin.
30176: puitteissa ja samalle pätevyydelle perustuvana.           Hallinnollisen eron hävitessä elokuun alussa
30177: Hyväksyessään sivistysvaliokunnan mietinnön            vuonna 1984 rehtorien ja opettajien palkkaus
30178: eduskunta edellytti opetushenkilöstöjen palk-          olisi yhdenmukaistettava välittömästi. Se merkit-
30179: kauksen yhtenäistämistä mahdollisimman pian.           see kahden palkkaluokan korottamista nykyisten
30180: Kannanotto tarkoitti sivistysvaliokunnassa kum-        kansanopistojen opettajille, jotta heistä tulisi ta-
30181: paakin edellä mainittua yhtenäisyyden puuttu-          saveroisia kansankorkeakoulun opettajiin näh-
30182: mista. Kun palkkaus- ja toimiehtokysymykset            den.
30183: eivät voineet tulla käsitellyiksi lain eduskuntakä-
30184: sittelyn yhteydessä, on valtionosuuden oikeuden-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30185: mukaisen jakaantumisen vuoksi asia voitava käsi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30186: tellä lakia sovellettaessa. Vaikka palkoista ei pää-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30187: tä maan hallitus, päättää valtionosuuksista edus-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30188: kunta hallituksen esityksestä.                                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että kuu-
30189:    Kansanopistolaitoksessa ei nykyisellään voida              dessa kansanopisto-kansankorkeakoulussa
30190: puhua solidaarisesta palkkapolitiikasta. Ammat-               on erillisratkaisun perusteella valtionavun
30191: tiyhdistysopiston, Murikan kansanopiston, Poh-                alaisen opetushenkilöstön palkkaus täysin
30192: jolan opiston, Siikarantaopiston, Työväen akate-              kohtuuton muiden kansanopistojen ja
30193: mian ja Voionmaan opiston korkeakoulututkin-                  kansankorkeakoulujen opettajien palk-
30194: non suorittanut opettaja saa kuukaw:ipalkkaa                  kaukseen verrattuna, ja jos on,
30195: 6 785 markkaa. Samasta työstä saman pätevyy-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
30196: den omaava kollega saa muissa opistoissa kuu-                 kansanopistojen opetushenkilöstölle mak-
30197: kausipalkkaa 4 177 markkaa opetusvelvollisuu-                 settavan palkan valtionosuuden yhtenäis-
30198: den ollessa sama. Palkkaerot tuskin voivat olla               tämiseksi saman pätevyyden ja työmäärän
30199: kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun vuoksi edellä             omaavien osalta sekä
30200: kuvatun kaltaisia, kun valtionosuus maksetaan                    aikooko Hallitus vuoden 1985 tulo- ja
30201: verovaroista. Mikäli valtionavun osalta tällainen             menoarviossa yhtenäistää nykyisten kan-
30202: hyväksytään saman oppilaitoskokonaisuuden pii-                sanopistojen ja kansankorkeakoulujen
30203: rissä eikä siihen korkein oikeuden valvoja katso              opetushenkilöstön palkkauksen valtion-
30204: aiheelliseksi puuttua vireillä olevan kantelun joh-           avun osalta?
30205: 
30206:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
30207: 428400833P                                    Lauri Impiö
30208: 2                                                  1984 vp. -      KK n:o 343
30209: 
30210: 
30211: 
30212: 
30213:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30214: 
30215:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                                 aikooko Hallitus vuoden 1985 tulo- ja
30216: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                               menoarviossa yhtenäistää nykyisten kan-
30217: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-                              sanopistojen ja kansankorkeakoulujen
30218: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-                            opetushenkilöstön palkkauksen valtion-
30219: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja                             avun osalta?
30220: Impiön kirjallisesta kysymyksestä n:o 343:
30221:                                                                        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
30222:               Onko Hallitus tietoinen siitä, että kuu-              ti seuraavaa:
30223:            dessa kansanopisto-kansankorkeakoulussa                     Yksityisten kansanopistojen ja kansankorkea-
30224:            on erillisratkaisun perusteella valtionavun              koulujen opettajien palkat ja muut palvelussuh-
30225:            alaisen opetushenkilöstön palkkaus täysin                teen ehdot määräytyvät yksityisten valtionapulai-
30226:            kohtuuton muiden kansanopistojen ja                      tosten toimiehtosopimusten mukaisesti. Yksityis-
30227:            kansankorkeakoulujen opettajien palk-                    ten valtionapulaitosten toimiehtosopimuksen
30228:            kaukseen verrattuna, ja jos on,                          mukaan kansanopistojen sekä kansankorkeakou-
30229:               mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy                 lujen päätoimisen opettajan palkkaus määräytyy
30230:            kansanopistojen opetushenkilöstölle mak-                 suoritetun tutkinnon mukaan, minkä lisäksi
30231:            settavan palkan valtionosuuden yhtenäis-                 opettajalla on oikeus määrävuosikorotuksiin, jol-
30232:            tämiseksi saman pätevyyden ja työmäärän                  loin em. opettajan alku- ja loppupalkat ovat
30233:            omaavien osalta sekä                                     seuraavat:
30234: 
30235: 
30236:                                                                         Kansanopisto         Kansankorkeakoulu
30237: Tutkinto                                                           Alkupalkka Loppupalkka Alkupalkka Loppupaikka
30238: a)    Ylempi korkeakoulututkinto .............. .                    c 41        c 48        c 43        c 50
30239: b)    Alempi korkeakoulututkinto ja kuvaamatai-
30240:       don, käsityön, kotitalouden, kotiteollisuu-
30241:       den, soiton, laulun ja musiikinopettajan ja
30242:       voimistelunopettajan tutkinto ............. .                  c 37        c 44        c 39        c 46
30243: c)    Muu kansanopistojen valtionavusta annetun
30244:       asetuksen 13 §: n tarkoittama tutkinto ...... .                c 34        c 41        c 34        c 41
30245: 
30246:   Ammattiyhdistysopiston, Murikan kansanopis-                       korkeakoulujen opettajia koskevia määrävuosiko-
30247: ton, Pohjolan opiston, Siikarantaopiston, Työ-                      rotuksia.
30248: väen akatemian ja Voionmaan opiston opettajien                         Viimeksi mainittujen kuuden kansanopiston
30249: palkkaus     määräytyy tutkinnon     mukaan                         opettajien palkkauksesta sovittiin 1.10.1983 voi-
30250: seuraavasti:                                                        maan tulleella toimiehtosopimuksella. Tällöin
30251:                                                                     vahvistettiin em. opistojen opettajien valtion-
30252: Opettaja                                                            osuuteen oikeuttaviksi palkkauksiksi edellä mai-
30253:  (korkeakoulu tutkinto) . . . . . . . . . . . . . . . . .   C 54    nitut C 54- ja C 50-palkkausluokat. Tässä yhtey-
30254:  tai vastaava opettaja                                              dessä ei kuitenkaan nostettu em. opettajien käy-
30255:                                                                     tännössä saamia palkkauksia, vaan hyväksyttiin
30256: Opettaja                                                            työehtosopimuksin ennen toimiehtosopimusjär-
30257:  (muu tutkinto)........................                     C 50    jestelmää sovitut palkkaukset eräiltä osin. Tämän
30258:                                                                     järjestelyn toteuttamisen edellytyksenä oli kui-
30259:  Näiden kuuden opiston opettajille ei suoriteta                     tenkin em. opettajien siirtyminen kokonaistyöai-
30260: muiden yksityisten kansanopistojen ja kansan-                       kaan ja vuosilomasäännösten piiriin.
30261:                                       1984 vp. -     KK n:o 343                                      3
30262: 
30263:    Ammattiyhdistysopiston, Murikan kansanopis-          Lisäksi kirjallisessa kysymyksessä on mammu,
30264: ton, Pohjolan opiston, Siikarantaopiston, Työ-       että uudella kansanopistolailla olisi vaikutuksia
30265: väen akatemian ja Voionmaan opiston opettajien       kansanopistojen ja kansankorkeakoulujen opetta-
30266: palvelussuhteen ehdot poikkeavatkin edellä esite-    jien palkkauksiin. Kansanopistojen valtionavusta
30267: tystä syystä 1.10.1983 voimaan tulleen toimieh-      annetulla uudella lailla (542/84) on kylläkin
30268: tosopimuksen mukaisesti muiden kansanopisto-         poistettu ero varsinaisen kansanopiston ja kan-
30269: jen ja kansankorkeakoulujen opettajien palvelus-     sankorkeakoulun väliltä. Uudella lailla ei kuiten-
30270: suhteen ehdoista ensinnäkin siten, että ensiksi      kaan ole muutettu palvelussuhteen ehtoja, vaan
30271: mainittujen kansanopistojen opettajien tehtävissä    yksityisten kansanopistojen henkilöstön sopimuk-
30272: noudatetaan kokonaistyöaikaa. Näin ollen hei-        senvaraisista palvelussuhteen ehdoista sovitaan
30273: dän työaikansa määräytyy toimiehtosopimuksen         edelleen toimiehtosopimuksin yksityisten valtion-
30274: pääasiallisesti toimistotyötä tekeviä toimihenki-    apulaitosten toimiehtosopimuslain (238/79) pe-
30275: löitä koskevan työaikavaihtoehdon mukaisesti.        rusteella ja toimiehtosopimusten mukaisten pal-
30276:    Lisäksi ko. opettajien oikeus vuosilomaan mää-    velussuhteen ehtojen osalta suoritetaan lain mu-
30277: räytyy toimiehtosopimuksen yleisten vuosiloma-       kainen valtionapu.
30278: määräysten mukaisesti, joten heillä ei ole oikeut-      Valtionapu palkkoihin uuden kansanopisto-
30279: ta yhtä pitkiin vapaa-aikoihin kesällä kuin opet-    lainsäädännön mukaan määräytyy kansanopisto-
30280: tajilla yleensä.                                     jen valtionavusta annetun lain 2 §:n 1 kohdan
30281:    Erot em. kuuden kansanopiston ja muiden           mukaan ja maksetaan siten menoperusteisesti
30282: kansanopistojen ja kansankorkeakoulujen opetta-      80 % :na maksettujen palkkojen määrästä. Palk-
30283: jien palvelussuhteen ehtojen välillä aiheuttivat     kojen korkeus määräytyy toimiehtosopimuksen
30284: sen, että ko. toimet on sijoitettu eri palkkaus-     mukaan, eikä valtionapukäsittelyn yhteydessä
30285: luokkiin. Muiden kansanopistojen ja kansan-          voida vaikuttaa palkkatasoon. Valtiovarainminis-
30286: korkeakoulujen opettajien siirtäminen edellä         teriö on opetusministeriölle antanut lausunnon,
30287: matntttujen työaika- ja vuosilomamääräysten          jonka mukaan se puoltaa palkkausten suoritta-
30288: alaisuuteen edellyttää, että asiasta sovitaan ko.    mista edelleen 1.8.1984 lukien sen suuruisena
30289: toimihenkilöitä edustavien yhdistysten kanssa        kuin ne ovat työvuoden 1983-84 päättyessä,
30290: tehtävällä toimiehtosopimuksella.                    kunnes toimiehtosopimuksella toisin sovitaan.
30291: 
30292:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
30293: 
30294:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
30295: 4                                                     1984 vp. -- KJ( n:o 343
30296: 
30297: 
30298: 
30299: 
30300:                                             Till Riksdagens Herr Talman
30301: 
30302:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                                        ämnar Regeringen i statsförslaget för år
30303: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                                    1985 förenhetliga avlöningen för under-
30304: av den 29 juni 1984 tili vederbörande medlem av                                  visningspersonalen vid de nuvarande
30305: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-                             folkhögskolorna och folkakademieroa i
30306: man Impiö undertecknade spörsmål nr 343:                                         fråga om statsandel?
30307: 
30308:               Är Regeringen medveten om att avlö-
30309:            ningen för undervisningspersonalen vid                           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
30310:            de sex folkhögskolor-folkakademier för                        framföra följande:
30311:            vilka statsunderstöd utgår tili följd av ett                     Löner och andra vilikor i anstäliningsförhålian-
30312:            separat avgörande är helt oskälig jämfört                     de för lärare vid privata folkhögskolor och folk-
30313:            med avlöningen för lärare vid andra folk-                     akademier bestäms i enlighet med funktionärs-
30314:            högskolor och folkakademier, och om                           koliektivavtalen för privata statsunderstödda in-
30315:            Regeringen är medveten därom,                                 stitutioner. Enligt funktionärskoliektivavtalet för
30316:               vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta                      privata statsunderstödda institutioner bestäms av-
30317:            för att förenhetliga den starsandel som                       löningen för ordinarie lärare vid folkhögskolor
30318:            betalas för löner tili undervisningsperso-                    och folkakademier i enlighet med avlagd examen
30319:            nalen vid folkhögskolor, i fråga om lärare                    varutöver lärarna har rätt tili tidsbestämda höj-
30320:            som har samma kompetens och samma                             ningar. Härvid är begynnelse- och slutlöner för
30321:            arbetsmängd samt                                              ovan nämnda lärare som följer:
30322: 
30323: 
30324:                                                                              Folkhögskola              Folkakademi
30325: Examen                                                                Begynnelselön   Slutlön   Begynnelselön   Slutlön
30326: a)    Högre högskoleexamen .................... .                         c 41         c 48         c 43         c 50
30327: b)    Lägre högskoleexamen och tecknings-, hand-
30328:       arbets-, hushålis- och hemindustrilärarexa-
30329:       men, spel-, sång- och musiklärarexamen
30330:       samt gymnastiklärarexamen ............... .                         c 37         c 44         c 39         c 46
30331: c)    Annan i 13 § lagen om statsunderstöd tili
30332:       folkhögskolor avsedd examen .............. .                        c 34         c 41         c 34         c 41
30333: 
30334:    Avlöningen för lärarna vid Fackföreningsinsti-                           Lärarna vid dessa sex institut erhåller inte
30335: tutet, folkhögskolan i Murikka, Pohjola-institu-                         sådana tidsbestämda höjningar som lärarna vid
30336: tet, Siikaranta-institutet, Arbetarakademin och                          andra privata folkhögskolor och folkakademier
30337: vid institutet i Voionmaa bestäms enligt examen,                         får.
30338: som följer:                                                                 Genom det funktionärskollektivavtal som
30339:                                                                          1.10.1983 trädde i kraft överenskom man om
30340:                                                                          avlöningen för lärarna vid de sex sistnämnda
30341:                                                                          instituten. Härvid faststälides de ovan nämnda
30342: Lärare                                                                   avlöningsklasserna C 54 och C 50 såsom sådan
30343:   (högskoleexamen) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   C 54      avlöning som berättigar tili starsandel för avlö-
30344:   elier motsvarande lärare                                               ningen tili lärarna vid ovan nämnda institut.
30345: Lärare                                                                   I detta sammanhang höjde man dock inte de
30346:   (annan examen).......................                        C 50      löner som dessa lärare i praktiken fick utan man
30347:                                                                          godkände genom koliektivavtalen tili vissa delar
30348:                                        1984 vp. -      KK n:o 343                                        5
30349: 
30350: de avlöningar om vilka man överenskommit före          avtal som ingås med de föreningar som represen-
30351: funktionärskoliektivavtalet. Förutsättning för ge-     terar ifrågavarande funktionärer. Dessutom
30352: nomförande av detta arrangemang var dock att           nämns i spörsmålet att den nya lagen om folk-
30353: ovan nämnda lärare övergick tili att arbeta heltid     högskolor påverkar avlöningen för lärare vid
30354: samt att semesterstadgandena började tiliämpas         folkhögskolor och folkakademier.
30355: på dem. På basen av ovan nämnda skäl avviker i
30356:                                                           Genom den nya lagen om statsunderstöd tili
30357: enlighet med det funktionärskoliektivavtal som
30358:                                                        folkhögskolor (542/84) har man avlägsnat skili-
30359: 1.10.1983 trädde i kraft vilikoren i anstälinings-
30360:                                                        naden mellan egentliga folkhögskolor och folk-
30361: förhåliande för lärarna vid Fackföreningsinstitu-
30362:                                                        akademier. Genom den nya lagen har man dock
30363: tet, folkhögskolan i Murikka, Pohjola-institutet,
30364:                                                        inte ändrat vilikoren i anstäliningsförhåliande
30365: Siikaranta-institutet, Arbetarakademin och vid
30366:                                                        utan man överenskommer fortfarande om de
30367: institutet i Voionmaa från villkoren för lärarna
30368:                                                        villkor i anstäliningsförhåliande som grundar sig
30369: vid andra folkhögskolor och folkakademier för
30370:                                                        på avtal och som berör personalen vid privata
30371: det första därigenom, att i fråga om lärarna vid
30372:                                                        högskolor genom ett funktionärskoliektivavtal
30373: de förstnämnda folkhögskolorna tiliämpas en
30374:                                                        som ingås på basen av lagen om funktionärskol-
30375: totalarbetstid. Således bestäms deras arbetstid i
30376:                                                        lektivavtal för privata statsunderstödda institutio-
30377: enlighet med det arbetstidsalternativ som enligt
30378:                                                        ner (238/79). I fråga om de vilikori anstälinings-
30379: funktionärskoliektivavtalet berör de funktionärer
30380:                                                        förhåliande som avses i funktionärskoliektivav-
30381: som huvudsakligen gör kontorsarbete.
30382:                                                        talen erläggs ett lagstadgat statsunderstöd.
30383:     Dessutom bestäms ovan nämnda lärares rätt
30384: tili semester i enlighet med de allmänna semes-          Statsunderstödet för löner bestäms enligt 2 §
30385: terstadganden som avses i funktionärskollektivav-      1 punkten i den nya lagstiftningen om folk-
30386: talet. Således har de inte rätt tili lika lång         högskolor och betalas således på basen av utgifter
30387: semester som lärarna i alimänhet.                      så att det täcker 80 % av de betalda lönerna.
30388:     Skilinaderna melian vilikoren i anstäliningsför-   Lönerna bestäms enligt funktionärskoliektivav-
30389: håliande i fråga om lärarna vid de sex ovan            talet och det är inte möjligt att i samband med
30390: nämnda folkhögskolorna och andra folkhögskolor         behandlingen av statsunderstöd påverka löneni-
30391: och folkakademier ledde tili att ifrågavarande         vån. Finansministeriet har avgett tili undervis-
30392: befattningar har placerats i olika avlöningsklas-      ningsministeriet ett utlåtande enligt vilket fi-
30393: ser. Om man ändrar stäliningen för lärarna vid         nansministeriet tilistyrker att lönerna räknat från
30394: andra folkhögskolor och folkakademier så att de        1.8.1984 fortfarande betalas med samma belopp
30395: underlyder ovan nämnda stadganden om arbets-           som de uppgick tili vid utgången av läsåret
30396: tid och semester, förutsätts, att man överenskom-      1983-84, tilis man genom funktionärskollektiv-
30397: mer om ärendet genom ett funktionärskoliektiv-         avtal överenskommer annat därom.
30398: 
30399:      Helsingfors den 18 september 1984
30400: 
30401:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
30402:                                                   1984 vp.
30403: 
30404: Kirjallinen kysymys n:o 344
30405: 
30406: 
30407: 
30408: 
30409:                                     H. Kemppainen ym.: Turpeen hyötykäytön tutkimuksen edellytys-
30410:                                        ten turvaamisesta
30411: 
30412: 
30413:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30414: 
30415:     Turpeen hyötykäyttöä on viime vuosina pystyt-       aiotut suot olisi voitava ennakolta tutkia
30416: ty voimakkaasti lisäämään. Tämä on pääasiassa           mm. seutusuunnittelua varten. Polttoturvesoina ja
30417: johtunut pyrkimyksestä maamme energiaomava-             myös kasvuturvesoina käyttöön suunniteltujen
30418: raisuusasteen nostamiseen, johon esimerkiksi            soiden turpeen mahdolliset ympäristöhaitat, ras-
30419: koettu öljykriisi antoi voimakkaan sysäyksen.           kasmetallipitoisuudet ja mahdollinen radioaktii-
30420: Turpeen hyötykäytöllä on hyvin myönteiset alue-         visuus tulee myös selvittää, ennen kuin niistä
30421: poliittiset ja työllisyysvaikutukset. Näitä vaiku-      aiheutuu haittaa hyötykäytössä.
30422: tuksia voidaan vastaisuudessa vielä huomattavas-
30423:                                                            Pohtoturvesoiden ennen niiden käyttöönottoa
30424: tikin lisätä. Turpeella on myös merkittävät käyt-
30425:                                                         tapahtuvalla energiasisällön selvittämisellä on tär-
30426: töalueet kasvualustana jopa ulkomaanvientiin as-
30427:                                                         keä merkitys lämmitys- ja lämpövoimaloiden
30428: ti ja lupaavat näköalat myös kemiallisen teolli-
30429:                                                         käytössä. Esimerkiksi uusien suunnitteilla ole-
30430: suuden raaka-aineena. On mitä ilmeisintä, että
30431:                                                         vien, kuten esim. Kajaanin lämpövoimalan käyn-
30432: turpeen hyötykäyttöä voidaan lähitulevaisuudessa
30433:                                                         nistyminen edellyttää kiireellisiä turvetutkimuk-
30434: edelleen huomattavasti lisätä.
30435:                                                         sia niiden lähiympäristössä.
30436:      Eduskunta on myöntänyt vuonna 1981 Geolo-
30437:  giselle tutkimuskeskukselle turvetutkimukseen li-         Geologisen tutkimuskeskuksen piirissä ja sitä
30438:  särahoitusta. Tällä rahoitustasolla on mahdollista     lähellä olevilla tahoilla on esiintynyt turvetutki-
30439:  käyttää noin lOO:n henkilötyövuoden työpanos           muksen kannalta huolestuttavia mielipiteitä, että
30440:  turvesoiden tutkimiseen ja turvevarojen inven-         turvetutkimusta tulisi supistaa. Turvetutkimus
30441:  tointiin.    Vuosittain voidaan tutkia nom             on kuitenkin maaperätutkimuksista ehkä kaik-
30442:  100 000-120 000 ha:n suoala. Voidaan arviOI-           kein nopeimmin hyötykäyttöön johtavista perus-
30443:  da, että nykyiset turvevaramme tulisivat tällä         tutkimusaloista. Sen tähden sitä ei pidä supistaa
30444:  tutkimusvauhdilla inventoiduiksi noin 30 vuo-          muiden tutkimusalojen kustannuksella.
30445:  dessa. On lisäksi esitetty mielipiteitä, että soiden     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30446:  tutkiminen, jotta niiden tuleva hyötykäyttö olisi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30447:  mahdollisimman tarkoituksenmukaista, tulisi            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30448:  suorittaa nykyistä tiheämmällä näytteenottotaval-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30449:  la.
30450:      Turvetutkimuksen tulee turpeen käyttöön näh-                  Aikooko Hallitus pitää huolen suta,
30451:  den olla etupainotteista siten, että suot voidaan              että turvetutkimusta jatketaan vähintään
30452:  käyttötarkoitukseen nähden valita tarkoituksen-                nykyisessä laajuudessa, jotta turpeen ja
30453:  mukaisesti. Samaa edellyttää myös se, että soiden              soiden hyötykäytön ja myös suojelun kan-
30454:  käyttökuntoon saattamisessa tapahtuu noin nel-                 nalta tarpeelliset tutkimukset voidaan
30455:  jän vuoden viive.                                              tehdä riittävän nopeasti ja jotta hyötykäy-
30456:      turvetutkimuksella on myös huomattava                      tön ympäristöhaitailta voidaan välttyä?
30457:  ympäristönsuojelullinen merkitys. Suojeltaviksi
30458:        Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
30459: 
30460:               Hannu Kemppainen                Reino Jyrkilä                   Aapo Saari
30461:               Heikki Kokko                    Paavo Vesterinen                Väinö Raudaskoski
30462:               Håkan Malm                      Kalevi Mattila                  Pentti Kettunen
30463:               Urho Pohto                      Liisa Arranz                    Pentti Liedes
30464:  4284008975                                   Esko Aho
30465: 2                                      1984 vp. -     KK n:o 344
30466: 
30467: 
30468: 
30469: 
30470:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30471: 
30472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toida ja löytää 40 vuotta lyhyemmässä ajassa.
30473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt
30474: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-        Geologian tutkimuskeskukselle tutkimusrahoi-
30475: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tusta menetelmän kehittämiseksi suon syvyyden
30476: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mittaamiseksi nopeasti ja halvalla. Mikäli mene-
30477: Hannu Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        telmä saadaan toimivaksi, voitaisiin matalat suot
30478: sesta kysymyksestä n:o 344:                           tässä vaiheessa karsia energiantuotantoa palvele-
30479:                                                       vasta inventoinnista pois. Tieto maamme pohto-
30480:            Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,       turvetuotantoon soveltuvasta kokonaissuoalasta ja
30481:         että turvetutkimusta jatketaan vähintään      turvevaroista olisi mahdollisesti siten saatavissa 40
30482:         nykyisessä laajuudessa, jotta turpeen ja      vuotta lyhyemmässäkin ajassa.
30483:         soiden hyötykäytön ja myös suojelun kan-
30484:         nalta tarpeelliset tutkimukset voidaan           Geologian tutkimuskeskuksen turvevarojen in-
30485:         tehdä riittävän nopeasti ja jotta hyötykäy-   ventointi on julkista. Näin pyritään välttämään
30486:         tön ympäristöhaitoilta voidaan välttyä?       saman suoalueen tutkiminen usean eri yhtiön
30487:                                                       toimesta. Yhtiöiden suorittamat inventoinnit ei-
30488:                                                       vät toisaalta ole olleet julkisia. Tutkimuskeskuk-
30489:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
30490:                                                       sen inventointia on ohjannut kauppa- ja teolli-
30491: seuraavaa:
30492:                                                       suusministeriön turvevarojen inventointityöryh-
30493:    Turvevarojen inventointia suorittavat maas-        mä, joka on kokoontunut vuosittain joulukuussa
30494: samme lähinnä Geologian tutkimuskeskus ja             kohdeotamaan seuraavana kesäkautena tapahtu-
30495: pohtoturvetuotantoa harjoittavat yritykset, Vapo      vaa inventointia. Kauppa- ja teollisuusministe-
30496: Oy ja Turveruukki Oy. Inventointia on lisäksi         riön taholta on esitetty toivomuksia inventoinnin
30497: jossain määrin suorittanut Imatran Voima Oy ja        alueellisesta painottamisesta kun taas turvetuot-
30498: sitä ovat rahoittaneet muutamat seutukaavaliitot.     tajayritykset ovat esittäneet toivomuksensa inven-
30499:    Suomen 5,1 miljoonan hehtaarin kokonaissuo-        toitavista soista suokohtaisesti yksilöiden. Geolo-
30500: alasta vain osa soveltuu polttoturvetuotantoon.       gian tutkimuskeskuksen inventointi pyritään suo-
30501: Turvetuotantoon tulevan suon on oltava vähin-         rittamaan sellaisella tarkkuudella, että turvetuot-
30502: tään 1,5-2,0 metriä syvä, ojituskelpoinen, sijait-    tajayritys voisi tutkimuskeskuksen inventointitie-
30503: tava verrattain lähellä kulutuskohdetta, turpeen      tojen perusteella päättää, onko tutkittu suo tuo-
30504: on oltava lämpöarvoltaan korkea eikä suossa saa       tantokelpoinen ja kannattaako se hankkia yrityk-
30505: olla kovin paksua vähän maatunutta lämpöarvol-        selle vai ei. Tuottajayritys joutuu inventoimaan
30506: taan alhaista pintakerrosta.                          suon vielä tarkemmin tuotanto- ja ojitussuunni-
30507:    Turvekomitean työn. yhteydessä arvioitiin mai-     telmien laatimiseksi.
30508: nitusta 5,1 miljoonan hehtaarin suoalasta olevan         Turvetuotannolle on ominaista erityisen suuri
30509: yli 2 metriä syviä soita noin 980 000 ha ja           hitaus, joka aiheuttaa sen, että turvevarojen in-
30510: tuotantokelpoiseksi suoalaksi arvioitiin noin         ventoinnin on tapahduttava huomattavan etupai-
30511: 500 000 ha. Geologian tutkimuskeskus on inven-        noisesti. Geologisen tutkimuskeskuksen inventoi-
30512: toinut soita vuosittain 100 000-120 000 ha ny-        mista soista tähän asti keskimäärin 20 % on
30513: kyisillä henkilö- ja kalustoresursseillaan. Geolo-    osoittautunut tuotantokelpoiseksi. Suon hankin-
30514: gian tutkimuskeskuksen inventoima suoala oli          ta, mikäli se halutaan suorittaa vapaaehtoisin
30515: vuoden 1982 lopussa runsaat 800 000 ha, joten         kaupoin tai vuokrauksin, voi suon hyvinkin laa-
30516: soittemme järjestelmällinen inventointi veisi noin    jasta omistuspohjasta johtuen olla varsin hidas ja
30517: 40 vuotta nykyisin resurssein ja menetelmin.          vaivalloinen toimenpide. Mikäli hankittu suo on
30518:    Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta on        täysin koskematon eikä sillä ole suoritettu metsä-
30519: esitetty ajatus syvien soiden paikallistamisesta ja   ojitusta, voi suon kuivatus kestää 3-5 vuotta.
30520: näiden inventoimisesta ensisijaisesti, jolloin tuo-   Suon tuotanto kunnostuksen jälkeen kahtena
30521: tantokelpoiset suot voitaisiin mahdollisesti inven-   ensimmäisenä vuotena tuotantotulos on keski-
30522:                                        1984 vp. -- ~ n:o 344                                              3
30523: 
30524: maarin puolet normaalista. Kun suosta turve             konaisvahvuudesta oli n. 10 % osoitettu turve-
30525: normaalisti korjataan 15 vuodessa, tulee ainakin        tutkimuksiin.
30526: suuria kuluttajia varten tuonajalla olla hallussaan        Johtokunnan suunnittelema muutos voisi siten
30527: vara-alue energiaa tuottavan laitoksen koko tek-        vähentää selvästi turvevarojen inventointimah-
30528: nisen eliniän, 25--30 vuoden ajaksi.                    dollisuuksia, vaikka inventointimenetelmiä soi-
30529:   Jyrsinturpeen ja kivihiilen välinen hintataso         den syvyysmittausta kehittämällä tehostettaisiin-
30530: vaikuttaa keskeisesti turpeen käytön määrään            kin. Turvetta pidetään puhtaana polttoaineena,
30531: maassamme. Mikäli hiilen hinta nousisi selvästi         mutta tämän käsityksen varmistamiseksi on tar-
30532: jyrsinturpeen hinnan yläpuolelle, niin jyrsintur-       vetta lisätä myös Geologian tutkimuskeskuksen
30533: peen kysynnän merkittävämpää kasvua olisi vai-          tutkimuspanosta mm. rikin ja raskasmetallien
30534: kea tyydyttää turvetuotannon aikaviiveistä joh-         määrittämiseksi turpeesta. Kauppa- ja teollisuus-
30535: tuen. Tämän vuoksi soita tulisi olla inventoituna       ministeriö on myöntänyt turvetuottajayrityksille
30536: etupainoisesti ja esikuivatettuna kohtuullinen          tutkimusrahoitusta yhtiöiden hallinnassa olevien
30537: määrä.                                                  soiden turpeen mahdollisten epäpuhtauksien sel-
30538:    Geologian tutkimuskeskuksen johtokunta on            vittämiseksi.
30539: kokouksessaan viime kesäkuussa kaavaillut 46               Edellisen perusteella Geologian tutkimus-
30540: työntekijän siirtämistä turvetutkimuksista muihin       keskuksen on syytä vielä harkita suunnitelmiaan
30541: toimintoihin.                                           siirtää voimakkaasti henkilökuntaa turveinven-
30542:    Geologian tutkimuskeskuksen henkilökunta-            toinnista muihin tehtäviin. Tiettyä tarvetta on
30543: vahvuus oli vuonna 1983 kausiapulaiset huo-             lisätä kemiallista tutkimusta turpeen polton ja
30544: mioon ottaen 907. Tästä määrästä 96 henkilöä            jatkojalostuksen kannalta haitallisten alkuainei-
30545: toimi vuonna 1983 turvetutkimuksen piirissä.            den selvittelyyn. Edelleen laitoksen tulee myös
30546: Vielä edellisenä vuotena vahvuus oli 116 henkeä.        pyrkiä kehittämään suoinventointimenetelmiä ja
30547: Viime vuonna Geologian tutkimuskeskuksen ko-            tarvittaessa hankkia kalustoa näihin tarkoituksiin.
30548: 
30549:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1984
30550: 
30551:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
30552: 4                                     1984 vp. -- KJ( n:o 344
30553: 
30554: 
30555: 
30556: 
30557:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
30558: 
30559:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det sättet kunde produktionsbara mossar eventu-
30560: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise         elit inventeras och Iokaiiseras på en kortare tid än
30561: av den 29 juni 1984 tili vederbörande mediem av       40 år. Handels- och industriministeriet har be-
30562: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift    viljat geoiogiska forskningscentraien forskningsfi-
30563: av föijande av riksdagsman Hannu Kemppainen           nansiering för utveckiandet av en metod, genom
30564: m.fl. undertecknade spörsmåi nr 344:                  viiken snabbt och biliigt kan mätas hur djup
30565:                                                       mossen är. Om metoden kommer att fungera,
30566:           Har Regeringen för avsikt att se tili att   kunde Iåga mossar i det här skedet utgallras från
30567:        torvforskningen kommer att fortsätta i         inventeringen för energiproduktion. Uppgifter
30568:        den nuvarande omfattningen för att nöd-        om den totaia mossareai och de torvtillgångar
30569:        vändiga undersökningar med tanke på            som Iämpar sig för produktion av bränntorv
30570:        användningen av torv och mossar samt           kunde såiunda eventuellt fås på en kortare tid än
30571:        även med hänsyn tili skyddet av mossarna       40 år.
30572:        kan göras tiliräckiigt snabbt och för att
30573:        användningens miljörisker kan undvikas?           Den inventering av torvtiligångar som geoio-
30574:                                                       giska forskningscentraien utför är offentlig. På
30575:                                                       detta sätt försöker man undvika en situation där
30576:    Som svar på spörsmåiet får jag vördsamt anföra     samma mossområde undersöks av flera oiika
30577: föijande:                                             boiag. De inventeringar som boiagen gjort har
30578:    Torvtillgångar i vårt Iand inventeras huvudsak-    däremot inte varit offentliga. Forskningscen-
30579: Iigen av geoiogiska forskningscentraien och före-     tralens inventering har Ietts av handels- och
30580: tag som producerar bränntorv, Statens bränsie-        industriministeriets arbetsgrupp för inventering
30581: centrai och Turveruukki Oy. Inventering har           av torvtiligångar. Arbetsgruppen har varje år i
30582: även i viss mån gjorts av Imatran Voima Oy och        december sammanträtt för att inrikta invente-
30583: finansierats av några regionpianeförbund.             ringen för den kommande sommarperioden.
30584:    Av Finiands totaia mossareai på 5, 1 miijon        Från handels- och industriministeriets sida har
30585: hektar är bara en del tillämpiig för produktion ay    framstälits önskemåi om den regionaia inrikt-
30586: bränntorv. En mosse som skall bii föremåi för         ningen av inventeringen, medan torvproduceran-
30587: torvproduktion skali vara minst I,5--2,0 meter        de företag har framiagt sina önskemåi beträffan-
30588: djup, dikningsbar och belägen ganska nära kon-        de de mossar som skali inventeras mossvis detai-
30589: sumtionsobjektet. Torven skali ha högt värmevär-      jerat. Måiet för den av geoiogiska forskningscen-
30590: de och mossen får inte ha ett mycket tjockt           traien utförda inventeringen är en sådan nog-
30591: Iåghumifierat torviager med Iågt värmevärde.          grannhet att det torvproducerande företaget kan
30592:    1 samband med torvkommittens arbete upp-           på grundvai av forskningscentraien framiagda
30593: skattades att ca 980 000 hektar av nämnda             uppgifter besiuta, om den undersökta mossen är
30594: mossareal på 5,1 miij. ha utgör mossar som är över    Iämpiig för produktioneo och om den är Iönsam
30595: 2 meter djupa och att produceringsbar mossareai       att anskaffa för företaget eller inte. Det produce-
30596: är ca 500 000 ha. Geoiogiska forskningscentraien      rande företaget måste inventera mossen ännu
30597: har med sina nuvarande personai- och materielre-      noggrannare för att kunna uppgöra produktions-
30598: surser inventerat 100 000--120 000 ha mossar          och dikningspianer.
30599: per år. 1 siutet av år 1982 uppgick den mossareai        Kännetecknande för torvproduktionen är att
30600: som geoiogiska forskningscentraien hade invente-      den Iöper mycket Iångsamt, viiket Ieder tili att
30601: rat tili drygt 800 000 ha, vilket innebär att en      inventeringen av torvtillgångarna måste ske i
30602: systematisk invenrering av våra mossar med nuva-      mycket god tid. Av de mossar som geoiogiska
30603: rande resurser och metoder skulle ta ca 40 år.        forskningscentraien hittilis inventerat har ungefär
30604:    Från handels- och industriministeriets sida har    20 procent visat sig vara produktionsdugiiga.
30605: framhåliits att djupa mossar borde Iokaiiseras och    Anskaffning av en moss, om anskaffningen skali
30606: att dessa först och främst borde inventeras. På       ske genom frivilligt köp eller arrende, kan på
30607:                                          1984 vp. -       KK n:o 344                                        5
30608: 
30609: grund av en mycket bred ägarbas vara både en               personer. Förra året hade ca 10 % av geoiogiska
30610: tidskrävande och besvärlig åtgärd. Är den anskaf-          forskningscentraiens totaistyrka inriktats på
30611: fade mossen helt orörd och ingen skogsdikning              torvundersökningar.
30612: har företagits, kan torrläggningen ta 3-5 år.
30613:                                                              Den ändring som direktionen pianerat kunde
30614: Efter mossupparbetningen uppgår produktions-
30615:                                                           såiunda klart minska möjiigheterna att inventera
30616: resultatet under de två första åren tili häiften av
30617:                                                           torvtiligångar, fast inventeringsmetoderna skulie
30618: det normala. Eftersom torven ur en mosse nor-
30619:                                                           effektiveras genom utveckiing av djupmät-
30620: malt används inom I5 år, bör producenten åt-
30621:                                                           ningen. Torv betraktas som rent bränsie, men för
30622: minstone när det gälier storförbrukare besitta ett
30623:                                                           att säkra denna uppfattning är det skäi att öka
30624: reservområde med tanke på en energiproduceran-
30625:                                                           geoiogiska forskningscentraiens forskningsinsatser
30626: de aniäggnings hela tekniska Iivstid, 25-30 år.
30627:                                                           bl.ao för att faststälia halten av svavel och mäng-
30628:    Prisnivån melian frästorv och stenkoi har en
30629:                                                           den tunga metalier i torvo Handels- och industri-
30630: väsentlig inverkan på torvförbrukningen i vårt
30631:                                                           ministeriet har beviijat torvproducerande boiag
30632: Iand. Om koipriset skulie kiart överstiga priset på
30633:                                                           forskningsfinansiering för att boiagen skali kunna
30634: frästorv, skulie det vara svårt att tilifredsstälia en
30635:                                                           utreda eventuelia föroreningar i torv på de mos-
30636: betydande ökning av efterfrågan på torv på
30637:                                                           sar de besitter
30638: grund av att produktionen drar ut på tiden.
30639:                                                                          0
30640: 
30641: 
30642: 
30643: 
30644: Därför borde det finnas ett skäiigt antai mossar              Med hänvisning tili ovanstående bör geoiogis-
30645: som på förhand inventerats och torrlagts.                 ka forskningscentraien ännu överväga sina pianer
30646:    Geoiogiska forskningsceil.traiens direktion har i      att flytta mycket personai från torvinventeringen
30647: sitt sammanträde i juni pianerat en överflyttning         tili andra uppgifter. Det finns ett visst behov att
30648: av 46 arbetstagare från torvundersökningar tili           öka kemisk forskning för att utreda skadiiga
30649: andra uppgifter.                                          grundämnen med tanke på bränning och vidare-
30650:    Geoiogiska forskningscentraiens personaistyr-          förädiing av torv Vidare bör centralen också
30651:                                                                              0
30652: 
30653: 
30654: 
30655: 
30656: ka, inkiusive säsongbiträden, uppgick år 1983 tili        försöka utveckia metoderna för inventering av
30657: 907. Av dessa var 96 personer verksamma inom              mossar och vid behov skaffa materiei för dessa
30658: torvforskningen. Ännu året innan var styrkan 116          ändamåiO
30659: 
30660:      Helsingfors den 12 oktober 1984
30661: 
30662:                                                          Handels- och industriminister Seppo Lindblom
30663:                                                 1984 vp.
30664: 
30665: Kirjallinen kysymys n:o 345
30666: 
30667: 
30668: 
30669: 
30670:                                    Myllyniemi: Liikenneturvallisuusnäkökohtien huomioonottamisesta
30671:                                      rakennuslainsäädäntöä uudistettaessa
30672: 
30673: 
30674:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30675: 
30676:    Ympäristöministeriössä on valmistunut ehdo-            Käytännön kokemuksen mukaan ovat nykyiset
30677: tus rakennuslainsäädännön kokonaisuudistuksek-         osayleiskaavat mutta erityisesti koko kuntaa kos-
30678: si. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lisät-      kevat yleiskaavat liian yleispiirteisiä, jotta niiden
30679: täisiin kuntien päätösvaltaa uudella kaavoitus- ja     perusteella voitaisiin arvioida liittymistarpeet
30680: rakentamislailla mm. siten, että asemakaavan           yleisille teille, yleiskaavoissa kun ei yleensä ole
30681: yleinen alistamisvelvollisuus valtion viranomai-       tätä koskevia kaavamääräyksiä.
30682: sille poistettaisiin, mikäli kunnassa on vahvistettu
30683: yleiskaava, minkä laatimista jokaiseen kuntaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30684: uusi laki edellyttäisi.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30685:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30686:    Kun tällä hetkellä asema- tai rakennuskaavan
30687:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30688: ollessa vahvistettavana lääninhallituksessa tai ym-
30689: päristöministeriössä, kaavaa tutkitaan erityisesti
30690: myös liikenneturvallisuuden kannalta. Detalji-                    Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
30691: kaavoituksen yhteydessä jäisi tämä tutkiminen                  ettei vireillä olevalla rakennuslainsäädän-
30692: uuden lain voimassa ollessa pääsääntöisesti pois,              nön uudistuksella vaaranneta liikennetur-
30693: koska alistaminen valtion viranomaiselle olisi lää-            vallisuusnäkökohtien huomioonottamista
30694: ninhallituksen harkinnassa.                                    kaavoituksessa?
30695: 
30696:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
30697: 
30698:                                            Pekka Myllyniemi
30699: 
30700: 
30701: 
30702: 
30703: 428400927R
30704: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 345
30705: 
30706: 
30707: 
30708: 
30709:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30710: 
30711:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaavoituksessa, pyrittävä siihen, että turvataan
30712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hyvät ja turvalliset kulkuyhteydet. Asemakaavoja
30713: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-       laadittaessa olisi muun ohella katsottava, että
30714: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     liikenne järjestetään turvalliseksi ja kohtuullisin
30715: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kustannuksin. Vaikka asemakaavoja ei ehdotuk-
30716: Pekka Myllyniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      sen mukaan automaattisesti alistetakaan vahvis-
30717: kysymyksestä n:o 345:                                tettavaksi, voisi lääninhallitus, jos se katsoo, että
30718:                                                      asemakaava on ilmeisessä ristiriidassa tämän vaa-
30719:           Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,        timuksen kanssa, vaatia asemakaavan alistetta-
30720:        ettei vireillä olevalla rakennuslainsäädän-   vaksi ja jättää sen vahvistamatta. Lausuntojen
30721:        nön uudistuksella vaaranneta liikennetur-     hankkimisesta muun muassa tieviranomaisilta
30722:        vallisuusnäkökohtien huomioonottamista        yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen yhteydes-
30723:        kaavoituksessa?                               sä on tarkoitus säätää asetuksella.
30724:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Kaavoitus- ja rakentamislakiehdotus on asete-
30725: ti seuraavaa:                                        tun ministeriryhmän valmisteltavana. Ministeri-
30726:    Ympäristöministeriö on 16.3.1984 saattanut        ryhmä ei vielä ole määritellyt kantaansa ehdotuk-
30727: julkisuuteen ehdotuksensa uudeksi kaavoitus- ja      seen. Hallitus tulee lainsäädäntöä valmistelles-
30728: rakentamislaiksi. Ehdotuksen mukaan olisi            saan kiinnittämään huomiota muiden näkökoh-
30729: maankäyttöä suunniteltaessa, muun muassa yleis-      tien ohella myös liikenneturvallisuusnäkökohtiin.
30730: 
30731:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1984
30732: 
30733:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
30734:                                       1984 vp. -     KK n:o 345                                        3
30735: 
30736: 
30737: 
30738: 
30739:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30740: 
30741:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        kationer kan ske smidigt och tryggt. Då stadsplan
30742: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       uppgörs bör det bl.a. tillses att trafiken regleras
30743: den 29 juni 1984 tili vederbörande medlem av         utgående från säkerhetssynpunkterna och tili
30744: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    rimlig kostnad. Trots att stadsplan enligt för-
30745: dagsman Pekka Myllyniemi undertecknade skrift-       slaget inte underställs automatiskt för fastställel-
30746: liga spörsmål nr 345:                                se, kunde länsstyrelsen, om den anser att ifråga-
30747:                                                      varande stadsplan uppenbarligen strider mot det-
30748:           På vilket sätt ämnar Regeringen säker-     ta krav, kräva att stadsplanen skall underställas
30749:        ställa, att den anhängiga revideringen av     och inte fastställa denna. Beträffande utlåtanden
30750:        byggnadslagstiftningen inte skall äventy-     som skall införskaffas bl.a. av vägmyndigheterna
30751:        ra beaktandet av trafiksäkerhetssynpunk-      i samband med generalplaneringen och stadspla-
30752:        terna vid planläggning?                       neringen kommer att stadgas genom förordning.
30753:                                                          Förslaget tili planläggnings- och byggnadslag
30754:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      är under beredning i en ministergrupp, som
30755: anföra följande:                                     tillsatts för detta ändamål. Ministergruppen har
30756:    Miljöministeriet offentliggjorde 16.3.1984 sitt   ännu inte fattat ståndpunkt tili förslaget. Rege-
30757: förslag tili en ny planläggnings- och bygg-          ringen kommer i samband med beredningen av
30758: nadslag. Enligt detta förslag borde i samband        lagstiftningen att förutom vid andra synpunkter
30759: med planeringen av markanvändningen, bl.a. då        fästa uppmärksamhet också vid trafiksäkerhets-
30760: generalpian uppgörs, eftersträvas att kommuni-       synpunkter.
30761: 
30762:      Helsingfors den 17 oktober 1984
30763: 
30764:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
30765:                                                1984 vp.
30766: 
30767: Kirjallinen kysymys n:o 346
30768: 
30769: 
30770: 
30771: 
30772:                                   Eskelinen: Vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten
30773:                                       turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla
30774: 
30775: 
30776:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30777: 
30778:    Vapaaehtoisilla kansalaisjärjestöillä on erityi-   määräysten ja ohjeiden määrä on kohtuuttomasti
30779: sesti monilla sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla   lisääntymässä. Tämä on omiaan vaaraotamaan
30780: ollut toimintojen käynnistäjinä ja kehittäjinä pe-    järjestöjen toiminnan joustavaa kehittymistä. Jär-
30781: rustavaa laatua oleva merkitys. Eri kansanterveys-    jestöjen toimintaa on haitannut myös se, että
30782: järjestöt ovat tehneet suuriarvoista työtä mm.        avustusten käytön tarkastukseen liittyen julkisuu-
30783: monien kansansairauksiemme voittamiseksi. Las-        teen on annettu järjestöistä sellaista yksipuolista
30784: tensuojelun korkea taso maassamme on suurelta         ja vääristynyttä tietoa, joka ei ole antanut oikeata
30785: osaltaan lastensuojelujärjestöjen toiminnan tulos-    kuvaa järjestöistä ja niiden toiminnasta.
30786: ta. Vammaishuollon järjestöt tuottavat monia             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30787: sellaisia vammaisten tarvitsemia erityispalveluita,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30788: joiden tuottaminen julkisten terveyspalvelujärjes-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30789: telmien puitteissa ei ole ollut mahdollista. Kym-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30790: menettuhannet ihmiset ovat vuosittain saaneet
30791: lomajärjestöjen lomapaikoissa viettää loman, joka                Onko Hallitus tietoinen siitä merkityk-
30792: monien osalta on ollut ensimmäinen tällainen                  sestä, mikä vapaaehtoisilla kansalaisjärjes-
30793: loma. Myös vanhusten huollon alalla järjestöjen               töillä on erityisesti sosiaali- ja terveyden-
30794: panos erilaisten palvelujen kehittäjinä on ollut              huollon eri aloilla, sekä siitä, että yhä
30795: keskeinen.                                                    lisääntyvä byrokratia on omiaan vaaranta-
30796:                                                               ~a~n järjestöjen toiminnan edellytyksiä,
30797:   Järjestöjen toiminnan merkityksellisyys perus-              Ja JOS on,
30798: tuu ennen kaikkea niissä toimivien kansalaisten                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30799: oma-aloitteisuuteen sekä järjestöjen toiminnan                ryhtyä järjestöjen toimintaedellytysten
30800: joustavuuteen. Viime aikoina on ollut todettavis-             parantamiseksi sekä järjestöjen toimintaa
30801: sa huolestuttavia merkkejä siitä, että järjestöjen            tarpeettomasti vaikeuttavan byrokratian
30802: toimintaan kohdistuvien erilaisten säännösten,                poistamiseksi?
30803: 
30804:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
30805: 
30806:                                         Katri-Helena Eskelinen
30807: 
30808: 
30809: 
30810: 
30811: 428400808W
30812: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 346
30813: 
30814: 
30815: 
30816: 
30817:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30818: 
30819:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           distyksen tuotosta myönnetyillä avustuksilla, joi-
30820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           den merkitys järjestöjen toiminnalle on olennai-
30821: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-          sen tärkeä.
30822: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Järjestöjen toimintaan kohdistuvat erilaiset sää-
30823: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         dökset, määräykset ja ohjeet liittyvät lähinnä
30824: Eskelisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        järjestöille myönnettyjen avustusten käyttöön ja
30825: sestä n:o 346:                                          valvontaan. Vapaaehtoisen kansalaistoiminnan
30826:                                                         luonteeseen kuuluu, että järjestöt itse saavat
30827:            Onko Hallitus tietoinen siitä merkityk-      harkintansa mukaan järjestää toimintansa jousta-
30828:         sestä, mikä vapaaehtoisilla kansalaisjärjes-    vasti ja parhaaksi katsomaliaan tavalla. Tämän
30829:         töillä on erityisesti sosiaali- ja terveyden-   vuoksi yksityiskohtiin menevää viranomaisohjaus-
30830:         huollon eri aloilla, sekä siitä, että yhä       ta ei voida pitää tarpeellisena, varsinkaan kun
30831:         lisääntyvä byrokratia on omiaan vaaranta-       joustavasta avustusjärjestelmästä ei ole sosiaali- ja
30832:         ~~n järjestöjen toiminnan edellytyksiä,
30833:                                                         terveydenhuollon hallinnonalalla todettu synty-
30834:         Ja JOS on,                                      neen mitään olennaisia epäkohtia. Eräissä ta-
30835:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         pauksissa voidaan kuitenkin avustusten käytön
30836:         ryhtyä järjestöjen toimintaedellytysten         yhtenäistämiseksi pitää tarpeellisina nykyistä yk-
30837:         parantamiseksi sekä järjestöjen toimintaa       sityiskohtaisempia ohjeita, joita sosiaali- ja ter-
30838:         tarpeettomasti vaikeuttavan byrokratian         veysministeriö on viime aikoina antanut tai val-
30839:         poistamiseksi?                                  mistellut. Lähtökohtana tällöinkin on ollut se,
30840:                                                         että ohjeiden tulee olla toimintaa palvelevia ja
30841:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tehostavia eikä toimintaa kangistavia.
30842: ti seuraavaa:                                              Todettakoon, että sosiaali- ja terveysministeriö
30843:    Vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen merkitys         on antaessaan lausunnon valtionapuja koskevaa
30844: sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla erilaisten toi-   lakia valmistelleen valtionaputyöryhmän mietin-
30845: mintojen käynnistäjinä ja kehittäjinä sekä julkis-      nöstä, edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti
30846: ten palveluiden täydentäjinä on kiistaton ja tun-       korostanut sitä, että vapaaehtoisten kansalaisjär-
30847: nustettu. Sosiaali- ja terveysministeriö on erityi-     jestöjen toimintaa säätelevää lakia valmisteltaessa
30848: sesti viimeisen vuosikymmenen aikana pyrkinyt           tulisi lähteä järjestöjen toimintaa palvelevien nä-
30849: kehittämään ja tehostamaan valtion viranomais-          kökohtien eikä toimintaa kahlitsevan viranomais-
30850: ten sekä kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä       valvonnan byrokratian pohjalta.
30851: mm. eri toiminnanaloja edustavien yhteistyöryh-             Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivien
30852: mien sekä yhteisten projektien puitteissa. Esi-         kansalaisjärjestöjen merkitys tulee edelleenkin
30853: merkkinä tällaisista yhteistyöprojekteista voidaan      olemaan keskeinen. Sosiaali- ja terveysministeriö
30854: todeta vapaaehtoispalvelujen käynnistäminen ja          tulee jatkossakin pyrkimään siihen, että järjestö-
30855: kehittäminen viranomaisten ja järjestöjen yhteis-       jen toimintaa koskevat säädökset, määräykset ja
30856: työnä. Järjestöjen monimuotoista ja arvokasta           ohjeet annetaan vapaaehtoisten kansalaisjärjestö-
30857: toimintaa on sosiaali- ja terveydenhuollon alalla       jen toiminnan luonteen ja toiminnan joustavuu-
30858: taloudellisesti tuettu lähinnä Raha-automaattiyh-       den edellyttämät näkökohdat huomioon ottaen.
30859: 
30860:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1984
30861: 
30862:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
30863:                                      1984 vp. -      KK n:o 346                                       3
30864: 
30865: 
30866: 
30867: 
30868:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30869: 
30870:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Olika stadganden, bestämmelser och anvis-
30871: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningar som gäller organisationernas verksamhet
30872: den 29 juni 1984 tili vederbörande medlem av         ansluter sig främst tili användning och över-
30873: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    vakning av de understöd som beviljats organisa-
30874: dagsman Eskelinen undertecknade spörsmål nr          tionerna. Karakteristiskt för verksamheten inom
30875: 346:                                                 friviliiga medborgarorganisationer är, att organi-
30876:                                                      sationerna själva efter egen bedömning får ordna
30877:           Är Regeringen medveten om den be-          sin verksamhet smidigt och på det sätt som de
30878:        tydelse frivilliga medborgarorganisationer    anser vara bäst. Av denna orsak kan detaljerad
30879:        har specielit för social- och hälsovårdens    styrning från myndigheters håli inte anses vara
30880:        olika delområden och om det faktum att        behövlig, specielit eftersom det smidiga under-
30881:        den allt mera tilitagande byråkratin hotar    stödssystemet inte har konstaterats föranleda någ-
30882:        förutsättningarna för organisationernas       ra avsevärda olägenheter inom social- och hälso-
30883:        verksamhet, och om så är fallet,              vårdens förvaltningsområde. 1 syfte att förenhet-
30884:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      liga användningen av understöden kan man dock
30885:        för att förbättra organisationernas verk-     i en del fali anse det nödvändigt att ge anvis-
30886:        samhetsbetingelser och för att avlägsna       ningar som är mera detaljerade än de nuvarande.
30887:        den byråkrati som i onödan försvårar          Social- och hälsovårdsministeriet har också ut-
30888:        verksamheten inom organisationerna?           färdat elier berett dylika anvisningar på senare
30889:                                                      tid. Utgångspunkten har också härvid varit den
30890:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     att anvisningarna bör gagna och effektivera verk-
30891: anföra följande:                                     samheten i stäliet för att göra den trögare.
30892:    Den betydelse de frivilliga medborgarorganisa-       Konstateras bör, att social- och hälsovårdsmi-
30893: tionerna har för social- och hälsovårdens olika      nisteriet vid avgivande av utlåtande om ett
30894: delområden genom att de sätter igång olika           betänkande av statsbidragsarbetsgruppen, som
30895: verksamhetsformer och utvecklar dem samt             berett en lag om statsbidrag, i enlighet med de
30896: kompletterar offentlig service är obestridlig och    ovan anförda principerna betonat, att man vid
30897: erkänd. Social- och hälsovårdsministeriet har spe-   beredning av en lag som reglerar medborgarorga-
30898: ciellt under det senaste decenniet försökt utveck-   nisationernas verksamhet bör utgå från aspekter
30899: la och effktivera samarbetet mellan statliga myn-    som främjar organisationernas verksamhet och
30900: digheter och medborgarorganisationer bl.a. inom      inte från den byråkrati som i och med över-
30901: ramen för samarbetsgrupper som representerar         vakning från myndigheternas håll fjättrar verk-
30902: olika verksamhetsområden samt i form av ge-          samheten.
30903: mensamma projekt. Såsom exempel på sådana
30904: samarbetsprojekt kan nämnas introducerandet             De medborgarorganisationer som fungerar
30905: och utvecklandet av frivillig service i form av      inom social- och hälsovården kommer fortsätt-
30906: samarbete melian myndigheter och organisatio-        ningsvis att vara av central betydelse. Social- och
30907: ner. Den mångskiftande och värdefulia verksam-       hälsovårdsministeriet kommer även i fortsätt-
30908: het som organisationerna bedriver har inom so-       ningen att sträva efter att de stadganden, be-
30909: cial- och hälsovården stötts ekonomiskt genom        stämmelser och anvisningar som gäller organisa-
30910: understöd som främst beviljats av inkomsterna        tionernas verksamhet utfärdas med hänsyn tili
30911: från Penningautomatföreningen och som är av          arten av verksamhet inom de friviliiga medbor-
30912: avsevärd betydelse för organisationernas verksam-    garorganisationerna och tili de aspekter som
30913:  het.                                                verksamhetens flexibilitet förutsätter.
30914: 
30915:      Helsingfors den 27 augusti 1984
30916:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
30917:                                                    1984 vp.
30918: 
30919: Kirjallinen kysymys n:o 347
30920: 
30921: 
30922:                                        Savolainen: Joutsenon uuden tapettitehtaan toiminnasta
30923: 
30924: 
30925:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30926: 
30927:    Muutama kuukausi sitten aloitti Joutsenossa           tila olisi ollut hyvin huono. Suomi on markkina-
30928: toimintansa uusi tapettitehdas. Saamani tiedon           alueena pieni. Tästä johtuen sarjapituudet jäävät
30929: mukaan kunta sai teollisuushallin rakentamiseen          ilman vientiä pieniksi ja tuotteen hinta niin
30930: valtion tukea. Edelleen saamani tiedon mukaan            muodoin korkeammaksi kuin kilpailijamaissa.
30931: hanke toteutettiin Keran tuen turvin.
30932:    Suomalaiset tapettitehtaat toimivat tappiolla           Neuvostoliittoon vienti on vähentynyt. Seuraa-
30933: 70-luvun loppuvuodet, ja ilman Neuvostoliiton            vat luvut osoittavat viennin supistumisen Neu-
30934: kauppaa vuosina 1980-1983 tapettiteollisuuden            vostoliittoon:
30935:                                              FIM                   SUR                 rll (arvio)
30936:              1978                            3,6 milj.                                 240 000
30937:              1979                            1,8                                       120 000
30938:              1980                           37,0                   6,0 milj.           4,0 milj.
30939:              1981                           44,4                   6,5                 4,1
30940:              1982                           35,1                   5-6                 3,3
30941:              1983 ei vielä tilastoa,
30942:                   sopimuksessa                                    3,0                  2,0
30943:              1984                                                1,5-2                 1,0
30944:                        "
30945:    Suomen länsiviennillä ei ole ollut ratkaisevaa           Joutsenon uusi tehdas on lähtenyt liikkeelle
30946: merkitystä kokonaistilanteeseen lännessä vallitse-       yhteiskunnan tuen turvin ja työllistää tällä het-
30947: van sairaalloisen alhaisen hintatason takia.             kellä muutaman työntekijän. Aiheuttaako tämä
30948:    Suomen tapettiteollisuudelle ovat 80-luvun            yhtä monen ihmisen jäämisen työttömäksi maan
30949: vuodet olleet idän viennin johdosta hyviä. On            muun tapettiteollisuuden piirissä?
30950: saatu paikattua 70-luvun tappiot, alalla on val-            Onko yhteiskunnan varoin tuetulla tehtaalla
30951: linnut lähes täystyöllisyys. On pystytty uudista-        mahdollisuus hintakilpailuun, joka vaikeuttaa
30952: maan tekniikkaa sekä sopeuttamaan tuotantoa ja           tuen ulkopuolella olevien tehtaiden markkinoin-
30953: toimintaa odotettavissa olevaan idänmarkkinoi-           tia?
30954: den supistumiseen. Parantuneilla resursseilla on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30955: myös pystytty valtaamaan markkinaosuutta tuon-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30956: nilta huolimatta siitä, että kotimaiset tapetit ovat     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30957: n. 50 % kalliimpia kuin tuontitapetit.                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30958:    Vuosi 1984 ei ole enää 80-luvun hyvien alku-                     Onko Hallitus seurannut uuden Jout-
30959: vuosien kaltainen. Kotimaan markkinatilanne on                   senon tapettitehtaan toiminnan vaikutus-
30960: suhteellisen vakaa, mutta viennin supistuminen                   ta maan muun tapettiteollisuuden työlli-
30961: aiheuttaa väistämättä toiminnan supistuksia.                     syystilanteeseen, ja
30962: Neuvostoliiton rajakauppa on pitkälti luonteel-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30963: taan kotimarkkinoiden kaltaista eikä volyymil-                   ryhtyä, jos tuen saannin edellytykseksi
30964: taan ole koskaan noussut merkittävästi.                          esitetyt suunnitelmat eivät toteudukaan?
30965: 
30966:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
30967: 
30968:                                                 Lea Savolainen
30969: 428400898T
30970: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 347
30971: 
30972: 
30973: 
30974: 
30975:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30976: 
30977:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sa. Mm. Sandudd on toteuttanut 14 milj. mk:o
30978: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        iovestoiotiohjelman, jonka seurauksena tehtaan
30979: mies, 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-           työntekijämäärä supistetaan 135 henkilöstä 100
30980: jeenne n:o 1310 ohella toimittanut valtioneuvos-        henkilöön.
30981: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Joutsenon tapettitehtaalla työskenteli elokuus-
30982: edustaja Savolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta       sa 1984 yhteensä 12 henkilöä~ joista 4 on siirtynyt
30983: kysymyksestä n:o 347:                                   muilta tapettitehtailta. Yritykseo vaikutus alan
30984:            Onko Hallitus seurannut uuden Jout-          kokooaistyöllisyyteeo on siten pieni, joskin se
30985:         senon tapettitehtaan toiminnan vaikutus-        osaltaan parantaa Joutsenon työllisyystilanoetta.
30986:         ta maan muun tapettiteollisuuden työlli-           Suomen tapetio kulutus on viime vuosina ollut
30987:         syystilanteeseen, ja                            noin 3 miljoonaa rullaa vuodessa eli noin 0, 7
30988:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rullaa henkeä kohden. Tapetio kulutus on 1970-
30989:         ryhtyä, jos tuen saannin edellytykseksi         luvun loppupuolella kasvanut noin 5 % vuosit-
30990:         esitetyt suunnitelmat eivät toteudukaan?        tain. Tapetio kulutuksen arvioidaan ennusteiden
30991:                                                         mukaan kasvavan myös 1980-luvulla vähintään-
30992:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kin samaosuuruiseoa. Myönteiset kulutusarviot
30993: ti seuraavaa:                                           perustuvat seuraaviin tekijöihin:
30994:    Suomessa toimi vuoden 1982 lopussa kolme                - käytettävissä olevien varojen käyttö asuin-
30995: tapettitehdasta, joiden yhteinen kapasiteetti oli       ympäristöön ja viihtyvyyteen on kasvanut
30996: noin 7 milj. rullaa. Vuoden 1982 tuotanto oli              - rakennusteollisuudessa uudentyyppisten ra-
30997: noin 5 milj. rullaa, josta vietiin Neuvostoliittoon     keonuslevyjeo käyttöönotto sisäseinissä suosii ta-
30998: noin 40 % ja muualle noin 15 % .                        petointia
30999:   Euroopassa on tapetio valmistuksessa ollut jat-
31000:                                                            - eurooppalaisen mittapuun mukaan Suo-
31001: kuvasti ylikapasiteettia. Suomessakaan vallitseva
31002:                                                         men tapettikulutus on erittäin pieni, koska muu-
31003: ylikapasiteettitilanne ei ole estänyt tuonoin voi-      alla Euroopassa kulutus on 1,0-1,4 rullaa asu-
31004: makasta kasvua. Suomen tapettimyyooistä oli             kasta kohden.
31005: tuontitapettieo osuus vuonna 1979 noin 25 % ja
31006: vuonna 1981 jo lähes 40 %. Tuontitapettieo                Joutsenon tapettitehtaao tuotannoksi vuonna
31007: osuus on 1980-luvulla laskenut hieman, mutta            1984 arvioidaan noin 180 000 rullaa. Kun osa
31008: oli vuonna 1983 kuitenkin yli 30 %.                     tästä määrästä viedään Ruotsiin jää uuden teh-
31009:    Suomen tapettiteollisuudeo kapasiteetti perus-       taan markkinaosuudeksi vajaat 5 %. Markkina-
31010: tuu pääasiassa viime vuosikymmenellä suoritet-          osuudesta noin puolet on saatu tuootitapeteilta.
31011: tuihin investointeihin. Heikosta markkinatilan-         Näin ollen uuden tapettitehtaan perustamisella
31012: teesta johtuen alan tehtaat toimivat tappiolla          ei hallituksen mielestä ole olennaista merkitystä
31013: 1970-luvuo loppuvuodet. Tästä oli seurauksena           Suomessa jo toimivien tapettitehtaideo toimin-
31014: kotimaisten valmistajien kilpailukyvyn heikkene-        taan.
31015: minen ja tuonoin kasvu 1970- ja 1980-lukujeo               Hankkeen rahoitukselle asetettujen ehtojen to-
31016: vaihteessa.                                             teutumista seurataan noudattaen tavanomaista
31017:    Kilpailukyvyn parantamiseksi ovat Suomen ta-         yritystoiminnan käynnistämiseen myönnettyjen
31018: pettitehtaat joutuneet uudistamaan toimintaan-          varojen käytön valvontaa.
31019: 
31020:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1984
31021: 
31022:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
31023:                                       1984 vp. -       KK n:o 347                                         3
31024: 
31025: 
31026: 
31027: 
31028:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31029: 
31030:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            heten. Sandudd t.ex. har genomfört ett investe-
31031: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ringsprogram på 14 miljoner mark, vilket leder
31032: nr 1310 av den 29 juni 1984 tili vederbörande          tili att antalet arbetstagare på fabriken kommer
31033: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       att skäras ned från 13 5 personer tili 100 personer.
31034: sänt avskrift av följande av riksdagsman Savolai-          På Joutseno tapetfabrik arbetade i augusti
31035: nen undertecknade spörsmål nr 347:                     1984 sammanlagt 12 personer, av vilka 4 hade
31036:           Har Regeringen följt med hur den nya         kommit från andra tapetfabriker. Företaget på-
31037:        tapetfabriken i Joutseno inverkar på sys-       verkar i liten grad sysselsättningen inom bran-
31038:                                                        schen, men förbättrar för sin del sysselsättnings-
31039:        selsättningsläget inom den övriga tapet-
31040:        industrin i landet, och                         läget i Joutseno.
31041:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt         Tapetkonsumtionen i Finland har under de
31042:        att vidta, om de planer som stälis som          senaste åren varit ca 3 miljoner ruliar per år, dvs.
31043:        vilikor för erhåliande av stödet inte kan       ca 0, 7 ruliar per person. Tapetkonsumtionen har
31044:        genomföras?                                     på senare hälften av 1970-talet ökat med ca 5 %
31045:                                                        per år. Konsumtionen väntas enligt uppskattning-
31046:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      arna öka även på 1980-talet åtminstone i samma
31047: följande:                                              storleksordning. Positiva konsumtionsprognoser
31048:                                                        baserar sig på följande faktorer:
31049:    I Finland fanns i slutet av år 1982 tre verksam-        - användningen av tiligängliga medel tili
31050: ma tapetfabriker vars sammanlagda kapacitet var        boendemiljö och trivsel har ökat
31051: ca 7 miljoner ruliar. Arsproduktion år 1982 var ca
31052: 5 miljoner ruliar. Av denna produktion uppgick             - införande av nya typer av byggskivor för
31053: exporten tili Sovjetunionen tili ca 40 % och den       innerväggar inom byggnadsindustrin favoriserar
31054:                                                        tapetseringen
31055: övriga exporten tili ca 15 % .
31056:    Inom tapetproduktionen i Europa har det hela            - tapetkonsumtionen i Finland mätt med
31057: tiden funnits överkapacitet. Inte helier överkapa-     europeiskt måttstock är mycket liten, eftersom
31058: citeten i Finland har utgjort något hinder för         konsumtionen i övriga Europa är 1,0-1,4 ruliar
31059: kraftigt ökad export. Andelen av importerade           per invånare.
31060: tapeter uppgick tili ca 25 % år 1979 och tili             Joutseno tapetfabriks årsprodution år 1984
31061: närmare 40 % år 1981 av hela tapetförsäljningen        uppskattas tili ca 180 000 ruliar. Då en del av
31062: i Finland. Andelen av importerade tapeter har          denna produktion exporteras tili Sverige, blir den
31063: sjunkit något på 1980-talet, men uppgick dock          nya fabrikens marknadsandel knappt 5 % .
31064: fortfarande år 1983 tili över 30 %.                    Ungefär hälften av marknadsandelen har tagits
31065:    Finlands tapetindustris kapacitet baserar sig       från importerade tapeter. Med hänvisning tili
31066: huvudsakligen på investeringar som gjordes se-         ovanstående anser regeringen att grundandet av
31067: naste decennium. På grund av en dålig mark-            den nya tapetfabriken inte har väsentlig betydel-
31068: nadssituation gick fabrikerna inom branschen           se för de redan befintliga tapetfabrikernas verk-
31069: med förlust de sista åren på 1970-talet. Detta         samhet.
31070: ledde tili en försämrad konkurrenskraft hos de            Uppföljningen av hur projektets finansierings-
31071: inhemska tillverkarna och tili ökad import vid         vilikor genomförs sker genom den sedvanliga
31072: övergången från 1970-talet tili 1980-talet.            övervakningen av användningen av de medel
31073:    För att öka konkurrenskraften har tapetfabri-       som beviljas för startandet av företagsverksamhe-
31074: kerna i Finland varit tvungna att förnya verksam-      ten.
31075: 
31076:      Helsingfors den 12 oktober 1984
31077: 
31078:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
31079:                                                 1984 vp.
31080: 
31081: Kirjallinen kysymys n:o 348
31082: 
31083: 
31084: 
31085: 
31086:                                    Savolainen: Sairaankuljetuksen järjestämisestä sairaanhoidon osa-
31087:                                       alueena
31088: 
31089: 
31090:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31091: 
31092:   Suomessa terveyden- ja sairaanhoito on korkea-      että sairaankuljetus sairaanhoidoan osa-alueena
31093: luokkaista. Korkeatasoiset hoitolaitokset ja hyvin    kehitetään muun sairaanhoidon laatuvaatimusten
31094: koulutettu henkilökunta kestävät kansainvälisen       tasolle.
31095: vertailunkin.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31096:    Sairaankuljetus on osa-alue, joka ei ole kehit-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31097: tynyt muun sairaanhoidon laatuvaatimusten mu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31098: kaisesti. Koulutus on kirjavaa, kaluston kunnon       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31099: valvonta puutteellista ja hallinnollisesti toiminta
31100: on sekavaa, kuuluuhan mm. palolaitos sisäasiain-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31101: ministeriön alaisuuteen.                                     ryhtyä, jotta sairaankuljetus koulutuksen,
31102:    Kuitenkin sairaankuljetus onnettomuusta-                  kaluston ja hallinnollisten toimien osalta
31103: pauksissa ja sairauskohtauksissa on erittäin tärkeä          saadaan järjestettyä yhtenäisemmin ja
31104: vaihe hoidon kannalta. Siksi on välttämätöntä,               korkealaatuisempana kuin nyt?
31105: 
31106:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
31107: 
31108:                                             Lea Savolainen
31109: 
31110: 
31111: 
31112: 
31113: 428400807V
31114: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 348
31115: 
31116: 
31117: 
31118: 
31119:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31120: 
31121:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rusteiltaan lääkintöhallituksen vaatimukset täyt-
31122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tävän auton.
31123: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-            Lääkintöhallitus on antanut ohjeensa sairaan-
31124: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kuljetusajoneuvon mitoista ja varustuksesta
31125: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        8.5.1974 (DNo 2624/02/74). Järjestettäessä sai-
31126: Lea Savolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     raankuljetuspalveluja ostosopimuksin on tätä var-
31127: myksestä n:o 348:                                      ten käytettävät sopimusmallit erikseen hyväksyt-
31128:                                                        ty. Yleisimmin käytössä olevan terveyskeskussopi-
31129:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         musmalli J:n mukaisesti tulee mm. sairasautojen
31130:         ryhtyä, jotta sairaankuljetus koulutuksen,     ja niiden varustuksen olla lääkintöhallituksen
31131:         kaluston ja hallinnollisten toimien osalta     ohjeiden mukaisia. Varustuksen tulee tyypiltään
31132:         saadaan järjestettyä yhtenäisemmin ja          ja laadultaan olla terveyskeskuksen antamien
31133:         korkealaatuisempana kuin nyt?                  määräysten mukainen. Terveyskeskus valvoo
31134:                                                        (erikseen nimetyt viranhaltijat) sopimuksen nou-
31135:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           dattamista ja sillä on oikeus mm. sairaankuljetus-
31136: vasti seuraavaa:                                       varusteiden tarkastamiseen. Liikennöitsijän tulee
31137:                                                        sopimusmallin mukaisesti huolehtia ja vastata
31138:    Kansanterveyslailla sairaankuljetuksesta tuli       mm. sairasautojen ja muun varustuksen toimin-
31139: kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnat vastasivat       takunnosta ja toimivuudesta. Sopimus voidaan
31140: aikaisemminkin yksityisen toiminnan ohella tästä       irtisanoa, jos sopimuksen määräyksiä sairasauton
31141: toiminnasta. Toimintaa järjestettäessä on pyritty      kunnosta ja varustuksesta ei noudateta.
31142: varmistamaan alalla toimivien yhteisöjen tai yrit-        Terveysviranomaisten mahdollisuudet sairaan-
31143: täjien jatkotoimintamahdollisuudet.                    kuljetuksen kaluston kunnon valvomiseen sekä
31144:    Kunnan tai kuntainliiton on kansanterveysase-       alkutarkastuksen yhteydessä lääninhallituksen et-
31145: tuksen 6 §: n 1 momentin ( 2461 7 5) mukaan            tä jatkossa terveyskeskuksen toimesta ovat varsin
31146: mahdollista järjestää sairaankuljetusajoneuvolla       hyvät.
31147: suoritettava sairaankuljetus terveyskeskuksen             Sairaankuljettajien koulutusvaatimuksista ja
31148: omana toimintana tai muun kunnallisen viran-           kelpoisuudesta ei ole yksityiskohtaisia lainsäädän-
31149: omaisen alaisena toimintana tai uskoa toiminta         nöllisiä määräyksiä. Kunnallisten keskusjärjestö-
31150: kokonaan tai osittain yhteisölle taikka yksityiselle   jen ja lääkintöhallituksen yhdessä valmistamissa
31151: ammatinharjoittajalle, jolla on siihen asianmu-        sopimusmalleissa on määritelty sopimuksenvarai-
31152: kainen lupa.                                           sessa sairaankuljetuksessa toimivien sairaankuljet-
31153:    Terveyskeskus voi samanaikaisesti käyttää usei-     tajien kelpoisuusvaatimukset. Viimeksi sopimus-
31154: ta järjestelytapoja. Tämä mahdollistaa paikallis-      malli on muutettu vuonna 1983. Tämän mukai-
31155: ten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Eri           sesti sairaankuljettajana voi toimia:
31156: terveyskeskusten välinen yhteistoiminta sairaan-          - lääkintävahtimestari/ sairaankuljettajan tut-
31157: kuljetuksessa on sopimuksin järjestettävissä. Ter-     kinnon suorittaneet
31158: veyskeskuksien ja aluehälytyskeskuksien on kes-           - ammattikasvatushallituksen järjestämän ja
31159: kenään sovittava miten sairaankuljetusajoneuvon        lääkintöhallituksen hyväksymän sairaankuljetta-
31160: hälyttäminen tapahtuu tarkoituksenmukaisesti           jan koulutuksen saaneet
31161: (lääkintöhallituksen ohjekirje No 7/84, 28.3.84).         - Helsingin kaupungin palolaitoksen järjestä-
31162:    Nykyiset määräykset sairasautoksi hyväksymi-        män ja lääkintöhallituksen hyväksymän sairaan-
31163: sestä on annettu liikenneministeriön päätöksellä       kuljettajan koulutuksen saaneet ja
31164: ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta 8. 2.1983 1           - sairaanhoitajan, apuhoitajan tai mielisai-
31165: 750. Ao. päätöksen 11 §:n 1 momentin 2                 raanhoitajan tutkinnon suorittaneet.
31166: kohdan mukaan sairasautoksi saa merkitä vain              Syksystä 1982 lähtien kuuluu osana palomies-
31167: asianomaisen lääninhallituksen mitoiltaan ja va-       ten peruskoulutukseen sairaanhoitajaoppilaitok-
31168:                                       1984 vp. -      KK n:o 348                                     3
31169: 
31170: sissa annettava sairaankuljettajan koulutus. Lisäk-   koulutuksen yleissivistävää jaksoa sekä yleisen
31171: si ammattikasvatushallitus järjestää lääkintävahti-   terveydenhuollon tietämystä, jolloin lääkintävah-
31172: mestari/ sairaankuljettajakoulutusta ja edelleen      timestarien koulutuksen ammatillinen sisältö laa-
31173: välivaiheena vuoden 1986 loppuun saakka kurssi-       jenee. Perushoitajakoulutuksessa tulee olemaan
31174: muotoista pätevöittämiskoulutusta tätä tarvitse-      koko alalle yhteinen vuoden kestävä yleisjakso,
31175: ville jo ammatissa toimiville.                        jonka jälkeen seuraa noin 1 112 vuoden pituinen
31176:    Vuonna 1987 toteutuvassa keskiasteen opin-         erityinen opintolinja. Kokeilukoulutus on tällä
31177: touudistuksessa on sairaankuljettajien koulutus       hetkellä meneillään Turussa.
31178: suunniteltu 2 11 2-vuotiseksi. Tarkoitus on lisätä
31179: 
31180:      Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1984
31181: 
31182:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31183: 4                                    1984 vp. -      KK n:o 348
31184: 
31185: 
31186: 
31187: 
31188:                                Till Riksdagens Herr Talman
31189: 
31190:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         transport godkänd bil, som uppfyller medicinal-
31191: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       styrelsens krav i fråga om dimensionering och
31192: den 29 juni 1984 till vederbörande medlem av         utrusrning.
31193: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Medicinalstyrelsen har utfärdat sina föreskrifter
31194: dagsledamot Lea Savolainen undertecknade             om sjuktransportfordons dimensionering och ut-
31195: spörsmål nr 348:                                     rustning 8.5.1974 (DNr 2624/02/74). De avtals-
31196:                                                      modeller som används då sjuktransporttjänster
31197:           Vilka årgärder ämnar Regeringen vidta      ordnas genom inköpskontrakt har godkänts sär-
31198:        för att förenhetliga utbildning, materiel     skilt för sig. I enlighet med hälsocentralavtalsmo-
31199:        och administration vid sjuktransport och      dell J, som vanligen används, skall bl.a. ambu-
31200:        för att höja nivån hos dem?                   lansbilar och deras utrustning motsvara medi-
31201:                                                      cinalstyrelsens föreskrifter. Utrustningens typ och
31202:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kvalitet skall överensstämma med hälsovårdscent-
31203: anföra följande:                                     ralens bestämmelser. Hälsovårdscentralen över-
31204:    Folkhälsolagen innebar att skötseln av sjuk-      vakar (genom särskilt utnämnda tjänsteinnehava-
31205: transporter enligt lag blev kommunernas upp-         re) att avtalet iakttas och den har bl.a. rätt att
31206: gift. Också tidigare svarade kommunerna, vid         inspektera sjuktransportutrustningen. Trafikid-
31207: sidan av den privata verksamheten på området,        karen skall i enlighet med avtalsmodellen ombe-
31208: för denna verksamhet. När verksamheten har           sörja och svara bl.a. för att ambulansbilar och
31209: ordnats har man försökt säkra fortsatta verksam-     övrig utrustning är i funktionsdugligt skick samt
31210: hetsmöjligheter för de sammanslutningar eller        fungerar. Avtalet kan sägas upp om bestämmel-
31211: företagare som är verksamma på området.              serna angående ambulansbilens skick och utrust-
31212:    Enligt 6 § 1 mom. folkhälsoförordningen           ning inte iakttas.
31213: (246/75) kan kommun eller kommunalförbund               Hälsovårdsmyndigheterna bar mycket goda
31214: handha sjuktransport med sjuktransportfordon         möjligheter att övervaka materielens skick, både
31215: som hälsovårdscenrralens egen verksamhet eller       genom länsstyrelsens försorg i samband med den
31216: som verksamhet, underställd annan kommunal           inledande inspektionen, och i fortsättningen ge-
31217: myndighet, eller så att verksamheten i sin helhet    nom hälsovårdscentralens försorg.
31218: eller delvis ombetros sammanslutning eller              Det finns inte detaljerade bestämmelser i lag
31219: enskild yrkesutövare, som har vederbörligt till-     om vilka krav som skall ställas på ambulansföra-
31220: stånd därtill.                                       res utbildning och kompetens. I de avtalsmodel-
31221:    Hälsovårdscentralen kan samtidigt använda         ler som de kommunala cenrralorganisationerna
31222: flera olika sätt för att ordna verksamheten. Detta   och medicinalstyrelsen gemensamt har utarbetat
31223: gör det möjligt att ta speciella lokala behov i      definieras kompetenskraven för ambulansförare
31224: betraktande. Samarbete mellan olika hälsovårds-      som är verksamma inom på avtal baserad sjuk-
31225: centraler vid sjuktransport kan ordnas genom         transport. Avtalsmodellen har senast ändrats år
31226: avtal. Hälsovårdscentralerna och kretsalarme-        1983. I enlighet härmed kan följande personer
31227: ringscentralerna skall sinsemellan avtala om det     verka som ambulansförare:
31228: ändamålsenligaste sättet att alarmera sjuktrans-        - de som har avlagt medikalvaktmästar 1
31229: porrfordon (Medicinalstyrelsens cirkulär nr 7184,    ambulansförarexamen
31230: 28.3.84).                                               - de som har genomgått ambulansförarut-
31231:    Gällande bestämmelser om godkännande av           bildning, anordnad av yrkesutbildningsstyrelsen
31232: ambulansbil har utfärdats genom trafikministeri-     och godkänd av medicinalstyrelsen
31233: ets beslut om verkställighet av fordonsförord-          - de som har genomgått sådan ambulansfö-
31234: ningen 8.2.1983/150. Enligt 11 § 1 mom. i            rarutbildning som har anordnats av Helsingfors
31235: ifrågavarande beslut får som ambulansbil beteck-     stads brandverk och godkänts av medicinalstyrel-
31236: nas endast av vederbörande länsstyrelse för sjuk-    sen
31237:                                     1984 vp. -     KK n:o 348                                       5
31238: 
31239:    - de som har avlagt sjukskötar-, hjälpskötar-      I mellanstadiets studiereform, som genomförs
31240: eller sinnessjukvårdarexamen.                      år 1987, har planerats att ambulansförarutbild-
31241:                                                    ningen blir 2 112 -årig. Avsikten är att u tvidga
31242:    Från och med hösten 1982 är ambulansförarut-    den allmänbildande perioden samt kännedomen
31243: bildning, som ges vid sjukvårdsläroanstalterna,    om allmän hälsovård inom denna utbildning,
31244: en del av brandmännens grundutbildning. Vida-      varvid det yrkesbetonade innehållet inom medi-
31245: re ordnar yrkesutbildningsstyrelsen medikalvakt-   kalvaktmästarutbildningen utvidgas. Inom den
31246: mästar 1ambulansförarutbildning samt därtill       grundläggande vårdarutbildningen kommer det
31247: som ett övergångsskede tili utgången av år 1986    att finnas en ettårig allmän period, gemensam
31248: behörighetsutbildning i kursform för dem som       för hela branschen. Efter denna följer en särskild
31249: behöver sådan utbildning och som redan är          studielinje, som varat ca 1 112. år. U tbildning i
31250: verksamma i yrket.                                 försökssyfte pågår som bäst i Abo.
31251: 
31252:     Helsingfors den 22 augusti 1984
31253: 
31254:                                         Social- ock hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vik.atmaa
31255:                                               1984 vp.
31256: 
31257: Skriftligt spörsmål nr 349
31258: 
31259: 
31260: 
31261: 
31262:                                   Nordman m.fl.: Om tillsättande av en parlamentarisk kommitte för
31263:                                     naturresurs- och miljöfrågor
31264: 
31265: 
31266:                                Tili Riksdagens Herr Talman
31267: 
31268:    Dagens mest uppmärksammade miljöfråga -           hövs en helhetssyn på förhållandet natur-män-
31269: försurningen - är ett bevis på behovet av            niska -samhälle.
31270: helhetssyn och långsiktighet i miljövårdsarbetet.       1 Sverige har en parlamentarisk kommitte
31271: Försurningens följder har i huvuddrag varit kän-     ägnat sig åt dylika frågor; att skapa en samlad,
31272: da i ett tiotal år, men först nu kan vilja till      formulerad bild av användningen av naturresur-
31273: åtgärder uppbådas. Uetta handlingssätt - att         serna.
31274: reagera först när följderna av miljöförstöringen
31275:                                                         Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
31276: blir synliga och ekonomiskt kännbara - kan bli
31277:                                                      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31278: ödesdigert i framtiden. Miljöskador som inte är
31279:                                                      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
31280: förnimbara i början av förloppet, kan få betydan-
31281:                                                      följande spörsmål:
31282: de ekologiska och ekonomiska konsekvenser, om
31283: de inte förebyggs eller samhället tar itu med dem              Är Regeringen beredd att tillsätta en
31284: i tid. Lönsamhet är i regel vägledande för verk-            parlamentarisk naturresurs- och miljö-
31285: samheten. Även i det praktiska miljövårdsarbetet            kommitte för att utreda frågor såsom
31286: finns det en tendens att kortsiktigt koncentrera            samhällsutvecklingens inverkan på natur-
31287: resurserna på de mest synliga problemen, inte på            resurserna och miljön, de ekologiska och
31288: de mest väsentliga.                                         resursmässiga ramarna för samhällets
31289:    Miljöproblemen blir allt mera pockande och               verksamhet, de långsiktiga målen för na-
31290: kräver mera resurser. Miljöförvaltningen utveck-            turresursanvändningen och miljöpoliti-
31291: las på alla nivåer. 1 detta läge skulle det vara            ken, kortsiktiga och långsiktiga priorite-
31292: viktigt att få i gång en bred diskussion om miljö-          ringar inom naturresurs- och miljöpoliti-
31293: och naturresurspolitikens prioriteringar. Det be-           ken?
31294: 
31295:     Helsingfors den 29 juni 1984
31296: 
31297:          Håkan Nordman                  Ole Wasz-Höckert               Mats Nyby
31298: 
31299: 
31300: 
31301: 
31302: 4284009285
31303: 2                                       1984 vp. -- RJ< n:o 349
31304: 
31305: Kirjallinen kysymys n:o 349                                                                    Suomennos
31306: 
31307: 
31308: 
31309: 
31310:                                     Nordman ym.: Parlamentaarisen luonnonvara- Ja ympäristökomi-
31311:                                       tean asettamisesta
31312: 
31313: 
31314:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31315: 
31316:    Tämän päivän keskustelluin ympäristökysymys          tärkeätä saada aikaan laajaa keskustelua ympä-
31317: -- hapantuminen -- on todiste ympäristönsuoje-          ristö- ja luonnonvarapolitiikan arvojärjestyksistä.
31318: lutyössä tarvittavasta kokonaisvaltaisuudesta ja        Tarvitaan kokonaisnäkemystä luonto--ihmi-
31319: pitkäjännitteisyydestä. Hapantumisen seuraukset         nen--yhteiskunta suhteeseen.
31320: ovat pääosin olleet tunnettuja jo kymmenkunta              Ruotsissa parlamentaarinen komitea huolehtii
31321: vuotta, mutta vasta nyt on havaittavissa halua          tällaisista kysymyksistä; tehtävänä luoda keskitty-
31322: ryhtyä toimenpiteisiin. Tämän kaltainen menet-          nyt, täsmällinen kuva luonnonvarojen käytöstä.
31323: tely -- reagoida vasta kun ympäristön saastumi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31324: sen seuraukset tulevat esiin ja ovat taloudellisesti    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31325: tuntuvia -- voi tulevaisuudessa muodostua koh-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31326: talokkaaksi. Ympäristövahingot, jotka eivät ole         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31327: havaittavissa prosessin alussa, voivat saada huo-
31328: mattavia ekologisia ja taloudellisia seurauksia, jos               Onko Hallitus valmis asettamaan par-
31329: niitä ei ennaltaehkäistä tai ellei yhteiskunta puu-             lamentaarisen luonnonvara- ja ympäristö-
31330: tu niihin ajoissa. Kannattavuus ohjaa yleensä                   komitean selvittämään sellaisia kysymyk-
31331: toimintaa. Myös käytännön ympäristönsuojelu-                    siä kuin yhteiskuntakehityksen vaikutus
31332: työssä on suuntauksena lyhytnäköisesti keskittää                luonnonvaroihin ja ympäristöön, yhteis-
31333: v~!at näkyvimpiin ongelmiin, ei merkittävim-                    kunnan toiminnan ekologiset ja varalliset
31334: p11n.                                                           puitteet, luonnonvarojen käytön ja ym-
31335:                                                                 päristöpolitiikan pitkän tähtäimen tavoit-
31336:    Ympäristöongelmat tulevat yhä enemmän                        teet, luonnonvara- ja ympäristöpolitiikan
31337: esiin ja vaativat lisää varoja. Ympäristöhallintoa              lyhyen ja pitkän tähtäimen arvojärjestyk-
31338: kehitetään kaikilla tasoilla. Tässä tilanteessa olisi           set?
31339: 
31340:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
31341: 
31342:          Håkan Nordman                     Ole Wasz-Höckert                Mats Nyby
31343:                                         1984 vp. -      KK n:o 349                                         3
31344: 
31345: 
31346: 
31347: 
31348:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31349: 
31350:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ovat voineet esittaa omat näkemyksensä ja aja-
31351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tuksensa yhteiskuntakehityksestä suhteessa ympä-
31352: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-          ristönsuojeluun ja ympäristöpolitiikkaan.
31353: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Selonteossa on pidetty tärkeänä luonnonsuoje-
31354: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         lulain uudistamista, mitä on valmisteltu jo pit-
31355: Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         kään. Selonteossa hallitus on myös ilmoittanut
31356: symyksestä n:o 349:                                     asettavansa komitean selvittämään ympäristöta-
31357:                                                         louden perusteita, periaatteita ja keinoja. Komi-
31358:            Onko Hallitus valmis asettamaan par-         tean asettamiseen tähtäävää valmistelu- ja tutki-
31359:         lamentaarisen luonnonvara- ja ympäristö-        mustyötä on jo suoritettu ympäristöministeriössä.
31360:         komitean selvittämään sellaisia kysymyk-           Ympäristöministeriön yhteydessä toimii pysyvä
31361:         siä kuin yhteiskuntakehityksen vaikutus         parlamentaarinen      ympäristönsuojeluneuvosto,
31362:         luonnonvaroibio ja ympäristöön, yhteis-         jonka tehtävänä on muun muassa seurata ja
31363:         kunnan toiminnan ekologiset ja varalliset       edistää ympäristönsuojelun tavoitteiden toteutta-
31364:         puitteet, luonnonvarojen käytön ja ym-          mista yhteiskuntasuunnittelussa ja -politiikassa
31365:         päristöpolitiikan pitkän tähtäimen tavoit-      sekä edistää ympäristönsuojelun näkökohtien ot-
31366:         teet, luonnonvara- ja ympäristöpolitiikan       tamista huomioon luontoa ja ympäristöä merkit-
31367:         lyhyen ja pitkän tähtäimen arvojärjestyk-       tävästi muuttavien hankkeiden suunnittelussa ja
31368:         set?                                            toteuttamisessa. Maa- ja metsätalousministeriön
31369:                                                         yhteydessä toimii niin ikään pysyvä parlamentaa-
31370:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          rinen luonnonvarainneuvosto, jonka tehtäviin
31371: seuraavaa:                                              kuuluu muun muassa edistää luonnon- ja ympä-
31372:    Hallitus on vastikään syyskuun 28 päivana            ristönsuojelunäkökohtien       huomioonottamista
31373: antanut eduskunnalle selonteon ympäristönsuo-           maa-, metsä- ja vesivarojen käytössä ja hoidossa.
31374: jelusta. Siinä hallitus on laajasti ilmoittanut käsi-      Ympäristönsuojelua ja ympäristöpolitiikkaa ja
31375: tyksensä ympäristönsuojelusta ja ympäristöpolitii-      niiden tavoitteita on siten selvitetty ja selvitetään
31376: kan suunnasta lähimmän vuosikymmenen ajan.              parhaillaan ponnekkaasti ja laajapohjaisesti. Ky-
31377: Käydyssä vilkkaassa keskustelussa kansanedustajat       symyksessä tarkoitettu työ on käynnissä.
31378: 
31379:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1984
31380: 
31381: 
31382:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
31383: 4                                    1984 vpo -- KJ< n:o 349
31384: 
31385: 
31386: 
31387: 
31388:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
31389: 
31390:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        angående samhällsutvecklingen i relation tili mil-
31391: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      jövården och miljöpolitikeno
31392: den 29 juni 1984 tili vederbörande medlem av           I redogörelsen har revideringen av na-
31393: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   turskyddslagen, som redan länge har varit under
31394: dagsman Nordman moflo undertecknade spörs-          beredning, ansetts vara viktig I redogörelsen har
31395:                                                                                   0
31396: 
31397: 
31398: 
31399: 
31400: mål nr 349:                                         regeringen likaså meddelat att den kommer att
31401:                                                     tilisätta en kommitte för att reda ut grunderna,
31402:           Är Regeringen beredd att tilisätta en     principerna och metoderna för miljöekonomino
31403:        parlamentarisk naturresurs- och miljö-       Berednings- och forskningsarbetet som siktar på
31404:        kommitte för att utreda frågor såsom         tilisättandet av kommitten är redan i gång vid
31405:        samhälisutvecklingens inverkan på natur-     miljöministerieto
31406:        resurserna och miljön, de ekologiska och        I anslutning tili miljöministeriet verkar ett
31407:        resursmässiga ramarna för samhäliets         permanent parlamentariskt miljövårdsråd, vars
31408:        verksamhet, de långsiktiga målen för na-     uppgift är bl.ao att uppfölja och befrämja ge-
31409:        turresursanvändningen och miljöpoliti-       nomförandet av miljövårdens målsättningar vid
31410:        ken, bortsiktiga och långsiktiga priörite-   samhälisplaneringen och -politiken samt att be-
31411:        ringar inom naturresurs- och miljöpoliti-    främja beaktandet av miljövårdsaspekter vid pla-
31412:        ken?                                         neringen och genomförandet av sådana projekt
31413:                                                     som ändrar naturen elier miljöno I anslutning tili
31414:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     jord- och skogsbruksministeriet verkar likaså ett
31415: anföra följande:                                    permanent parlamentariskt råd för naturtiligång-
31416:                                                     arna, vars uppgifter består bl.ao av att befrämja
31417:    Regeringen har helt nyligen, den 28 septem-      beaktandet av natur- och miljövårdsaspekter vid
31418: ber, avgivit tili riksdagen en redogörelse om       användningen och vården av jord-, skogs- och
31419: miljövårdeno Där har regeringen vidlyftigt fram-    vattentiligångarnao
31420: fört sin uppfattning om miljövården och miljö-          Miljövården och miljöpolitiken samt deras
31421: politiken under det kommande decennieto I den       målsättningar har sålunda utretts och för närva-
31422: livliga diskussionen som pågått har riksdagsmän-    rande utreds grundligt och vidlyftigto Det arbete
31423: nen kunnat framföra sina åsikter och tankar         som spörsmålet avser är i full gång   0
31424: 
31425: 
31426: 
31427: 
31428:     Helsingfors den 17 oktober 1984
31429: 
31430:                                                                         Miljöminister Matti Ahde
31431:                                                1984 vp.
31432: 
31433: Skriftligt spörsmål nr 350
31434: 
31435: 
31436: 
31437: 
31438:                                   Norrb~ck m.fl.: Om underlättad generationsväxling inom växthus-
31439:                                      nänngen
31440: 
31441: 
31442:                                Tili Riksdagens Herr Talman
31443: 
31444:    Växthusnäringen är betydelsefuli i vårt land av   borde byggas ut ytterligare, borde det vara på sin
31445: många orsaker. Dess sysselsättande effekt är rätt    plats att se över reglerna för generationsväxling
31446: stor. Växthusnäringen producerar grönsaker un-       inom växthusnäringen.
31447: der en tid när import annars skulie vara nödvän-        Målet borde vara att sänka pensionsåldern för
31448: dig. Dess betydelse för folkhälsan kan inre un-      växthusägare som överlåter sina anläggningar tili
31449: derskattas, eftersom den ger oss inhemska grön-      följande generation. Sänkningen kunde t.ex. ske
31450: saker under en tid av året när behovet av            stegvis, eftersom ett sådant förfarande skulle göra
31451: grönsaker i kosten är som allra störst.              det lättare att genomdriva reformen.
31452:    Den senaste tiden har växthusnäringen haft att       Enklast sker reformen så att växthusägarna och
31453: kämpa med rätt kännbara lönsamhetsproblem.           andra företagare i specialnäringar nära lantbruket
31454: En orsak härtili är att näringen expanderat rätt     överförs tili Lanrbruksföretagarnas pensionsan-
31455: snabbt under de senaste åren.                        stalt.
31456:    Växthusnäringen är redan så gamma! i vårt            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
31457: land att problem kring generationsväxlingen bör-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
31458: jar synas. I dagens läge, när en utbyggnad           skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
31459: ytterligare inre är motiverad, borde generations-    ställa följande spörsmål:
31460: växlingen inom växthusnäringen, men också                      Vilka åtgärder avser Regeringen att
31461: inom andra specialnäringar i anslutning tilllant-           vidta för att med hjälp av t.ex. sänkt
31462: bruket fås tili stånd.                                      pensionsålder underlätta generationsskif-
31463:    I jämförelse med företagarsektorn är reglerna            tet inom växthusnäringen och inom
31464: för generationsväxling rätt gynnsamma inom                  andra i nära anslutning tili lanrbruket
31465: lantbruket. I en tid när växthusnäringen inre               verkande specialnäringar?
31466: 
31467:      Helsingfors den 29 juni 1984
31468: 
31469:                       Ole Norrback                            Henrik Westerlund
31470:                       Boris Renlund                           Håkan Malm
31471:                       Håkan Nordman                           Gunnar Jansson
31472:                                         Ole Wasz-Höckert
31473: 
31474: 
31475: 
31476: 
31477:  4284008143
31478: 2                                     1984 vp. -    KK n:o 350
31479: 
31480: Kirjallinen kysymys n:o 350                                                                Suomennos
31481: 
31482: 
31483: 
31484: 
31485:                                   Norrback ym.: Sukupolvenvaihdoksen helpottamisesta kasvihuone-
31486:                                     viljelytiloilla
31487: 
31488: 
31489:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31490: 
31491:    Kasvihuoneviljely on merkityksellistä maallem- täisi laajentaa, olisi paikallaan suhtautua suur-
31492: me monesta eri syystä. Sen työllistävä vaikutus on piirteisesti kasvihuone-elinkeinon sukupolven-
31493: melko suuri. Kasvihuoneviljely tuottaa vihannek- vaihdossääntöihin. Tavoitteena tulisi olla niiden
31494: sia ajankohtana, jolloin tuonti muuten olisi vält- kasvihuoneviljelijöiden eläkeiän alentaminen,
31495: tämätöntä. Sen kansanterveydellistä merkitystä ei jotka luovuttavat viljelyksensä seuraavalle polvei-
31496: voida aliarvioida, koska se antaa meille kotimai- le. Alentaminen voisi tapahtua esim. asteittain,
31497: sia vihanneksia vuodenaikana, jolloin vihannes- koska tällainen järjestely helpottaisi uudistuksen
31498: ten tarve ruoassa on suurimmillaan.                läpiviemistä.
31499:    Viime aikoina kasvihuone-elinkeino on saanut       Helpoimmin uudistus tapahtuu siten, että kas-
31500: taistella tuntuvien kannattavuusongelmien kans- vihuoneviljelijät ja muut maatalouden erikoisalo-
31501: sa. Eräänä syynä tähän on kasvihuoneviljelyn jen yrittäjät siirretään Maatalousyrittäjien elä-
31502: nopea laajentuminen viime vuosina.                 kelaitoksen alaisuuteen.
31503:    Kasvihuoneviljely on jo niin vanhaa maassam-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31504: me, että sukupolvenvaihdokseen liittyvät ongel- 'tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31505: mat alkavat näkyä. Nykytilanteessa, jolloin laa- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31506: jentaminen ei ole motivoitua, olisi sukupolven- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31507: vaihdos saatava käyntiin niin kasvihuoneviljelyn
31508: kuin myös muiden maatalouteen liittyvien eri-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31509: koisalojen osalta.                                          ryhtyä helpottaakseen esim. alennetulla
31510:    Yrittäjäsektoriin verrattuna ovat maatalouden            eläkeiällä kasvihuoneviljelyn ja muiden
31511: sukupolvenvaihdokseen liittyvät säännöt edulli-             maatalouteen läheisesti liittyvien erikois-
31512: sia. Aikana, jolloin kasvihuone-elinkeinoa ei pi-           elinkeinojen sukupolvenvaihdosta?
31513: 
31514:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
31515: 
31516:                      Ole Norrback                             Henrik Westerlund
31517:                      Boris Renlund                            Håkan Malm
31518:                      Håkan Nordman                            Gunnar Jansson
31519:                                         Ole Wasz-Höckert
31520:                                       1984 vp. -      KK n:o 350                                         3
31521: 
31522: 
31523: 
31524: 
31525:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31526: 
31527:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vihuoneviljely, turkistarhaus ja kalanviljely edel-
31528: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lyttäen, että toimintaa on verotettu maatilatalou-
31529: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-        den tuloverolain mukaan. Mikäli erikoistuotanto
31530: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      on ollut niin laajaa, että sitä on verotettu elinkei-
31531: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       noverolain mukaan, ei sen harjoittajilla ole kui-
31532: Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tenkaan mahdollista päästä maatalousyrittäjien
31533: kysymyksestä n:o 350:                                 eläkelain mukaiselle sukupolvenvaihdoseläkkeel-
31534:                                                       le.
31535:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Nykyiset    sukupolvenvaihdoseläkesäännökset
31536:        ryhtyä helpottaakseen esim. alennetulla        ovat voimassa vuoden 1985 loppuun. Kuluvan
31537:        eläkeiällä kasvihuoneviljelyn ja muiden        vuoden toukokuussa asetetun luopumis- ja suku-
31538:        maatalouteen läheisesti liittyvien erikoise-   polvenvaihdoseläkejärjestelmien kehittämistoimi-
31539:        linkeinojen sukupolvenvaihdosta?               kunnan tehtävänä on selvittää, missä muodossa
31540:                                                       luopumiseläke- ja sukupolvenvaihdoseläkejärjes-
31541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         telmiä olisi jatkettava vuoden 1985 jälkeen sekä
31542: seuraavaa:                                            onko mahdollista säilyttää sukupolvenvaihdos-
31543:   Maalausyrittäjien eläkelain mukaan ovat kulu-       eläkkeen osalta nykyiset alaikärajat ennallaan.
31544: vana vuonna sukupolvenvaihdoseläkkeeseen oi-          Tässä yhteydesssä tulee selvitettäväksi myös kasvi-
31545: keutettuja vuonna 1929 ja sitä ennen syntyneet        huoneviljelyn ja muiden maatalouteen läheisesti
31546: maatalousyrittäjät, jotka luovuttavat jatkamiskel-    liittyvien erikoiselinkeinojen asema sukupolven-
31547: poiseksi katsottavan viljelmän laissa säädetyt        vaihdoseläkejärjestelmässä. Kun toimikunnan työ
31548: edellytykset täyttävälle tilanpidon jatkajalle. Ti-   on vielä kesken, ei tässä vaiheessa ole edellytyksiä
31549: lan jatkamiskelpoisuutta arvioitaessa otetaan         ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin sukupolvenvaih-
31550: huomioon myös viljelmällä harjoitettu erikois-        doseläkkkeen myöntämispetusteiden muuttami-
31551: tuotanto, jollaiseksi katsotaan muun muassa kas-      seksi.
31552: 
31553:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1984
31554: 
31555:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
31556: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 350
31557: 
31558: 
31559: 
31560: 
31561:                                Tili Riksdagens Herr Talman
31562: 
31563:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fiskodling under förutsättning, att verksamheten
31564: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       har beskattats enligt inkomstskattelagen för
31565: den 29 juni 1984 tili vederbörande medlem av         gårdsbruk. Har specialproduktioneo varit så om-
31566: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    fattande, att den beskattats enligt lagen om
31567: dagsman Ole Norrback m.fl. undertecknade             beskattning av inkomst av näringsverksamhet,
31568: spörsmål nr 350:                                     har producenten dock inte möjlighet att erhålia
31569:                                                      generationsväxlingspension enligt lagen om pen-
31570:           Vilka åtgärder avser Regeringen att        sion för lantbruksföretagare.
31571:        vidta för att med hjälp av t.ex. sänkt
31572:        pensionsålder underlätta generationsskif-         De gäliande stadgandena om generationsväx-
31573:        tet inom växthusnäringen och inom             lingspension är i kraft tili utgången av år 1985.
31574:        andra i nära anslutning tili lantbruket       Den kommission för utveckling av avträdelse-
31575:        verkande specialnäringar?                     och generationsväxlingspensionssystemen som
31576:                                                      tilisattes i maj innevarande år har tili uppgift att
31577:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     utreda i viiken form avträdelse- och generations-
31578: anföra följande:                                     växlingspensionssystemen bör fortgå efter år 1985
31579:    Berättigade tili generationsväxlingspension un-   samt huruvida det är möjligt att i fråga om
31580: der innevarande år är enligt lagen om pension för    generationsväxlingspensionen bibehålia de undre
31581: lantbruksföretagare år 1929 och dessförinnan         åldersgränserna. I detta sammanhang kommer
31582: födda, vilka tili övertagare av gårdsbruk som        det även att utredas, viiken roli växthusodlingen
31583: uppfylier de i lagen stadgade förutsättningarna      och andra tililantbruket nära anslutna specialnä-
31584: överlåter brukningsenhet viiken bör anses fort-      ringar har i generationsväxlingspensionssystemet.
31585: beståndsduglig. Vid bedömningen av lägen-            Emedan kommissionens arbete ännu inte är slut-
31586: hetens fortbeståndsduglighet beaktas även den        fört, finns det i detta skede inte några förutsätt-
31587: specialproduktion som bedrivs på gårdsbruksen-       ningar att vidta särskilda åtgärder i syfte att
31588: heten. Som sådan specialproduktion betraktas         ändra grunderna för beviljandet av generations-
31589: bl.a. växthusodling, pälsdjursuppfödning och         växlingspension.
31590: 
31591:     Helsingfors den 12 september 1984
31592: 
31593:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
31594: