Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1984_1 | A_1984_2 | A_1984_3 | A_1984_4 | A_1984_5 | B_1984_1 | B_1984_2 | C_1984_1 | C_1984_2 | D_1984 | E_1984_1 | E_1984_2 | E_1984_3 | E_1984_4 | E_1984_5 | F_1984_1 | F_1984_2 | F_1984_3 | Hak_1984 | PTK_1984_1 | PTK_1984_2 | PTK_1984_3 | PTK_1984_4 |

1: Vuoden 1984
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset 351-495
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1985. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 351-495
24:   351 Westerlund m.fl.: Om förbättring av räddnings-    361 Tenhiälä ym.: Vahinkoa kärsineen aseman paran-
25:   tjänsten i Lovisanejden med tanke på en eventuell     tamisesta vahinko- tai vastuuvakuutuksen mukaisissa
26:   kärnkraftverksolycka                                  kotvausasioissa
27: 
28:   351 Westerlund ym.: Pelastuspalvelujärjestelmän pa-   362 Tenhiälä: Hämeenlinnan varuskunnan kasarmi-
29:   rantamisesta Loviisan seudulla ydinvoimalaonnetto-    tilojen parantamisesta
30:   muuden varalta
31:                                                         363 Tenhiälä ym.: Varattomuuden vuoksi rauennei-
32:   352 Norrback m.fl.: Om effektiverad utbildning för    den konkurssien tutkinnasta
33:   medikalvaktmästare och ambulansförare
34:                                                         364 Lähdesmäki ym.: Helsingin-Hämeenlinnan-
35:   352 Norrback ym.: Lääkintävahtimestareiden ja am-     Tampereen moottoriväylän rakentamisen kiirehtimi-
36:   bulanssinkuljettajien koulutuksen tehostamisesta      sestä
37: 
38:   353 Lindroos ym.: Oy Nokia Ab:n suorittamista irti-   365 Hilpelä: Vakavasti sairaan lapsen hoidosta van-
39:   sanomisista ja irtisanomissuojan parantamisesta       hemmille aiheutuvan ansionmenetyksen kotvausperus-
40:                                                         teista
41:   354 Holvitie ym.: Palomiesten ylityötä koskevien
42:   määräysten tulkinnanvaraisuudesta                     366 Ranta: Lassiliikenteen palvelutason tutvaamisesta
43: 
44:   355 Viinanen: Valtatien n:o 3 ajourapinnoituksen      367 Anna-Liisa Jokinen: Rautatien saattamisesta pal-
45:   korjaamisesta                                         velemaan lähiliikennettä Turussa
46: 
47:   356 Junnila: Valtion omistamien vähemmistöosakkei-    368 Perho ym.: Metsämaantieteen apulaisprofessuu-
48:   den myymisestä                                        rin perustamisesta Helsingin yliopistoon
49: 
50:   357 Söderström: Öljyvahinkojen syntymisen estämi-     369 Kärhä: Erittäin pienten verosaatavien perimisen
51:   sestä                                                 tarkoituksenmukaisuudesta
52: 
53:   358 Koskenniemi ym.: Suurjännitesähkölinjan raken-    370 Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten taloudelli-
54:   tamisesta Suomesta Norjaan                            sen aseman parantamisesta
55: 
56:   359 Alppi ym.: Kehitysyhteityömäärärahojen lisäämi-   371 E. Laine ym.: USA:nasettamien vientikieltomää-
57:   sestä                                                 räysten vaikutuksista Suomessa
58: 
59:   360 Westerlund m.fl.: Om statsbolagens strävanden     372 Miettinen ym.: Katsastusaseman rakentamisesta
60:   att utvidga sitt verksamhetsområde                    Heinolaan
61: 
62:   360 Westerlund ym.: Valtionyhtiöiden pyrkimyksistä    373 Rusanen ym.: Poliisitalon rakentamisesta Heino-
63:   laajentaa toiminta-aluettaan                          laan
64: 
65: 408504163m
66: 4                                                    Sisällysluettelo
67: 
68: 
69:     374 E. Laine: VALTAVA-lainsäädännön vaikutuksista             388 Uosukainen ym.: Pellavan viljelyn ja jalostuksen
70:     Invalidisäätiön sairaalan potilaspalveluun                    lisäämisestä
71: 
72:     375 Norrback: Om vidare tolkning av stadgandena i             389 S. Mikkola: Lottapalvelun laskemisesta eläkkee-
73:     dagvårdslagstiftningen                                        seen oikeuttavaksi ajaksi
74: 
75:     375 Norrback: Lasten päivähoitoa koskevien säännös-           390 H. Kemppainen: Perheen toimeentulon helpot-
76:     ten väljemmästä tulkinnasta                                   tamisesta useamman lapsen syntyessä samalla kertaa
77: 
78:     376 Viinanen: Kuntien mahdollisuuksista valita jul-           391 Almgren: Varojaan SIJOlttaneen aviopuolison
79:     kisten rakennustensa suunnittelijat                           omistusoikeuden turvaamisesta kauppakirjan allekir-
80:                                                                   joituksesta riippumatta
81:     377 Knuuttila: Kunnan kannanoton merkityksestä
82:     nopeusrajoituksia määrättäessä                                392 Rajamäki: Kotitaloustyöntekijöiden palvelussuh-
83:                                                                   teen vähimmäisehtojen määrittelemisestä
84:     378 Rehn: Om anskaffningsplanen för datortomogra-
85:     fer tili sjukhusen                                            393 Uosukainen ym.: Virvoitusjuomien valmisteveron
86:                                                                   korottamisen kielteisten vaikutusten estämisestä
87:     378 Rehn: Sairaaloita varten tarkoitettujen tietokone-
88:     tomografien hankintasuunnitelmasta                            394 Aila Jokinen: Lapsen hoitotuen maksamisesta
89:                                                                   eräissä tapauksissa
90:     379 Rantanen: Teollisuuden jätevesien vesistöön las-
91:     kemisen estämisestä                                           395 Väänänen ym.: Kotitalousopetuksen kuluttaja-
92:                                                                   kasvatuksen ja perhekasvatuksen asemasta peruskou-
93:     380 Paavilainen ym.: Väliaikaisten lastentarhanopet-          lussa
94:     tajakoulutusyksiköiden kouluttajavoimien tehokkaasta
95:     käyttämisestä                                                 396 Pokka ym.: Alkoholin kulutuksen kasvun estämi-
96:                                                                   sestä
97:     381 Laaksonen ym.: Valtion työsopimussuhteisten
98:     työntekijöiden kehitysyhteistyöprojekteissa saamten           397 Ehrnrooth ym.: Koululiikunnan lisäämisestä pe-
99:     tulojen verottamisesta                                        ruskoulussa
100: 
101:     382 Kietäväinen ym.: Pienyrittäjien oikeusturvan pa-          398 Kortesalmi ym.: Avoinna olevien kirjastonhoita-
102:     rantamisesta                                                  jien virkojen täyttämisestä
103: 
104:     383 Eskelinen: Kansalaisten suojautumisvalmiuden              399 Norrback: Om skattelättnader för främjad åter-
105:     parantamisesta paikallisissa myrkkypäästöissä ja suur-        vinning vid skrothantering
106:     onnettomuuksissa
107:                                                                   399 Norrback: Verohelpotusten myöntämisestä ro-
108:     384 Alho ym.: Sekarahoitusmenettelyn käyttämisestä            mun hyötykäytön lisäämiseksi
109:     osana Suomen kehitysyhteistyötä
110:                                                                   400 Kortesalmi: Taivalkosken Mustavaaran kaivostyö-
111:     385 Tennilä: Lohinivan-Sieppijärven maantien pe-              paikkojen turvaamisesta
112:     tuskorjauksesta
113:                                                                   401 Lahti-Nuuttila ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen
114:     386 Kortesalmi: Pohjois-Suomen rakennusurakoiden              matkaolosuhteissa työskentelevien työntekijöiden päi-
115:     epäselvyyksien ja rakennustoiminnan kilpailuolojen            värahojen verottamisesta
116:     selvittämisestä
117:                                                                   402 Junnila ym.: Eräistä hallituksen suorittamista vir-
118:     387 Norrback: Om korrigering av förskottsinnehåll-            kanimityksistä
119:     ningen på pensioner
120:                                                                   403 Ikonen ym.: Opettajanvirkojen riittävyydestä
121:     387 Norrback: Eläkkeiden ennakonpidätykseen tehtä-            sosiaalitoimessa erityishuoltona annettavaa opetusta
122:     västä korotuksesta                                            varten
123:                                                     Sisällysluettelo                                                  5
124: 
125:     404 Stenius-Kaukonen ym.: Työttömän toimeentulon              421 Raatikainen ym.: Asuntotuotantomäärärahojen
126:     turvaamisesta sairauden aikana                                lisäämisestä
127: 
128:     405 Tennilä: Eläkkeen takaisinperinnästä eläkkeen-            422 Pursiainen: Vaikeasti sairaan lapsen hoidon ja
129:     saajan kuoleman jälkeen                                       kuntoutuksen tukemisesta
130: 
131:     406 Norrback: Om minskad byråkrati i samband med              423 Säilynoja ym.: Työkyvyttömyyseläkkeistä päättä-
132:     företagshälsovården                                           misestä
133: 
134:     406 Norrback: Työterveyshuollon byrokratian vähen-            424 Almgren: Ilman palkkaa matkanjohtajana toimi-
135:     tämisestä                                                     neen verottamisesta
136: 
137:     407 Konesalmi: Puhelimitse tapahtuvan asiakaspalve-           425 Puolanne ym.: Koelupien myöntämisestä paikal-
138:     lun parantamisesta Rovaniemen rautatieasemalla                lisradiotoimintaa varten
139: 
140:     408 Pohto: Uusjaon suorittamisesta Jalasjärvellä              426 Nyby ym.: Elintarvikkeiden hinnoista Suomessa
141: 
142:     409 Anttila: Suomen Ratsastusopiston saamisesta ur-
143:                                                                   427 Roos ym.: Asuntolainan korkojen maksamisesta
144:     heiluopistolain tarkoittamaksi valtionapua saavaksi
145:                                                                   valtion toimesta työttömyyden ajalta
146:     opistoksi
147:                                                                   428 Skön ym.: Lääkärin hoitovirheen perusteella poti-
148:     410 Säilynoja ym.: Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen
149:                                                                   laalle maksettavista korvauksista
150:     valtionosuusjärjestelmän uudistamissuunnitelmasta
151:                                                                   429 Renlund m.fl.: Om beviljande av familjepension
152:     411 Säilynoja ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen ns.
153:                                                                   också vid sannolika dödsfall
154:     komennusmiesten päivärahan verottamisesta
155: 
156:                                                                   429 Renlund  ym.: Perhe-eläkkeen myöntam1sestä
157:     412 Törnqvist: Peruskoulun oppilaskohtaisten käyttö-
158:                                                                   myös todennäköisissä kuolemantapauksissa
159:     menojen korvaamisesta kunnille
160: 
161: -   413 Kärhä ym.: Helsingin-Hämeenlinnan-Tampe-                  430 Ehrnrooth: Nuorten omistusasunnon hankinta-
162:     reen moottoriväylän rakentamisesta maastoa myötäile-          mahdollisuuksien helpottamisesta pääkaupunkiseu-
163:     väksi                                                         dulla
164: 
165: -   414 Kärhä: Kaupanvahvistajan palkkion jälkeenjää-             431 Kortesalmi: Esityksen antamisesta valtiosääntö-
166:     neisyydestä                                                   eli perustuslakituomioistuimen aikaansaamiseksi
167: 
168:     415 Konesalmi: Hirvikannan alentamisesta                     432 P. Leppänen ym.: Eläkelaitoksen työkyvyttömyys-
169:                                                                   arvion vaikutuksesta lääkärien lausuntohalukkuuteen
170:     416 Kalliomäki ym.: Liikuntapaikkojen ja niihin liit-
171:     tyvien vapaa-aikatilojen rakentamisesta aiheutuviin          433 Turunen ym.: Peruskoulun ja lukion opettajien
172:     kustannuksiin myönnettävistä avustuksista Uudella-           aseman turvaamisesta
173:     maalla
174:                                                                  434 Uosukainen ym.: Lukioiden iltalinjoille myönnet-
175: -   417 Hilpelä: Talouskoulujen aseman selkiyttämisestä           tävästä valtionavusta
176: 
177:     418 Tenhiälä: Keskusrikospoliisin Hämeen läänin-             435 Anna-Liisa Jokinen: Tavaratalojen paloturvalli-
178:     osaston sijaintipaikasta                                     suudesta
179: 
180:     419 Lahtinen ym.: Patentti- ja rekisterihallituksen          436 Vihriälä ym.: Sukupolvenvaihdoseläkkeen mää-
181:     kaupparekisterin palvelukyvyn parantamisesta                 räytymissäännöstä
182: 
183:     420 Stenbäck ym.: Elokuvakerhojen toiminnan jatku-           43 7 Karpola ym.: Jakokunnille maksettavien korvaus-
184:     misen turvaamisesta                                          ten verottamisesta eräissä tapauksissa
185: 6                                                   Sisällysluettelo
186: 
187: -   438 Kietäväinen ym.: Asunto-olosuhteiden paranta-            453 Anttila: Urjalan kotiteollisuuskoulun toiminta-
188:     misesta Mikkelin läänissä                                    edellytysten turvaamisesta
189: 
190:     439 Pohjanoksa ym.: Kansliahenkilökunnan asemasta            454 Tenhiälä: Lyijyttömään bensiiniin siirtymisen
191:     peruskoulussa ja lukiossa                                    mahdollisuuksista
192: 
193:     440 Tuomaala: Nuorten viljelijöiden ylivelkaisuudesta        455 Kietäväinen: Savonlinnan talousalueen rautatie-
194:                                                                  liikennepalvelujen turvaamisesta
195:     441 Norrback: Om avbemanning av vissa fyrar
196:                                                                  456 Kokko ym.: Lähetysjärjestöjen lähettäminä teh-
197:     441 Norrback: Eräiden majakoiden miehistön poista-           dyn kehitysyhteistyön laskemisesta palvelulisiin oi-
198:     misesta                                                      keuttavaksi ajaksi
199: 
200: 
201:     442 Mattila ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen ns.           45 7 Mattila ym.: Haja-asutusalueiden kauppapalvelu-
202:     komennusmiesten päivärahojen verottamisesta                  jen turvaamisesta
203: 
204:                                                                  458 Saari: Suomenselän alueen junaliikennepalvelu-
205:     443 Louekoski ym.: Syyttäjälaitoksen toimintaan liit-
206:                                                                  jen turvaamisesta
207:     tyvien epäkohtien poistamisesta
208: 
209:                                                                  459 Norrback: Om skapande av möjligheter tili yrkes-
210:     444 Jouppila ym.: Verovalitusten käsittelyn hitaudes-
211:                                                                  utbildning för finlandssvenska fysiskt handikappade
212:     ta
213:                                                                  459 Norrback: Vammautuneiden suomenruotsalaisten
214:     445 Hetemäki-Olander ym.: Helsingin lastentarhan-
215:                                                                  ammattikoulutuksen edellytysten luomisesta
216:     opettajaopiston toimintaedellytysten parantamisesta
217:                                                                  460 Isohookana-Asunmaa ym.: Perämeren alueen ka-
218:     446 Rantanen ym.: Työsuojeluvaltuutetun irtisanomi-
219:                                                                  lanviljely- ja tutkimuslaitoksen sijoittamisesta Iijoen
220:     sesta                                                        suulle
221: 
222: -   447 Kortesalmi ym.: Noppa-jutun tutkijoiden vaihta-          461 Väänänen ym.: Yhtenäispäällystöuudistuksen so-
223:     misesta                                                      tilasteknikoille ja sotilastaloudenhoitajille aiheutta-
224:                                                                  mien epäkohtien poistamisesta
225:     448 Stenbäck m.fl.: Om avskaffningen av omsätt-
226:     ningsskatten på inköp av småflygplan                         462 E. Laine ym.: Sokeritaudin hoidon aiheuttamien
227:                                                                  kustannusten vähentämisestä verotuksessa
228:     448 Stenbäck ym.: Pienlentokoneiden liikevaihtove-
229:     ron poistamisesta                                            463 Perho: Asumistuen myöntämisperusteiden muut-
230:                                                                  tamisesta
231:     449 Pohjanoksa ym.: Esikoulun asemasta peruskou-
232:     lussa                                                        464 Westerlund m.fl.: Om inledande av produktion
233:                                                                  av spannmålsetanol tili motorbränsle
234:     450 Pohjanoksa ym.: Koulutulokkaan ensimmäisten
235:     viikkojen työjärjestysohjeiden puuttumisesta perus-          464 Westerlund ym.: Viljasta moottoripolttoaineeksi
236:     kouluasetuksesta                                             valmistettavan etanolin tuotannon aloittamisesta
237: 
238:     451 Törnqvist: Ilomantsin turvebrikettitehtaan tuo-          465 Koskinen: Kinnarin-Hietaman-Iitin           välisen
239:     tantorakennusten tulevasta käyttämisestä                     tieosuuden kunnostamisesta
240: 
241:     452 Norrback m.fl.: Om internordisk giltighet för i          466 Norrback: Om att förstahjälpsutrustning skall
242:     ett annat nordiskt land avlagd examen                        göras obligatorisk i bilarna
243: 
244:     452 Norrback ym.: Pohjoismaassa suoritetun tutkin-           466 Norrback: Ensiapuvälineiden määräämisestä au-
245:     non kelpoisuudesta toisessa pohjoismaassa                    tojen pakolliseksi varusteeksi
246:                                                      Sisällysluettelo                                                 7
247: 
248:     467 Nyby m.fl.:      Om   stimulerad    utgivning   av        482 Knuuttila ym.: Selvityksen tekemisestä Valtion-
249:     kunskapslitteratur                                            rautateiden paikallisliikenteen tarpeellisuudesta
250: 
251:     467 Nyby ym.: Tietokirjallisuuden julkaisemisen edis-         483 Norrback m.fl.: Om ordnande av skolning
252:     tämisestä                                                     databehandlingsteknik på svenska
253: 
254:     468 Tenhiälä: Neurologisten lapsipotilaiden hoidon            483 Norrback ym.: Tietojenkäsittelytekniikan ruotsin-
255:     ja kuntoutuksen nykytilasta                                   kielisen opetuksen järjestämisestä
256: 
257:     469 Viljanen: Yleisten teiden hätäpuhelinverkoston            484 Astala: Uudenkaupungin radan junavuorojen su-
258:     lakkauttamisesta                                              pistamissuunnitelmista
259: 
260:     470 Elo ym.: Metsämaan asukkaiden postinjakelun
261:                                                                   485 Norrback: Om tryggad tillgång tili AV-läromedel
262:     järjestämisestä Porissa
263: 
264:     471 Anttila: Myymäläautotoiminnan turvaamisesta               485 Norrback: AV-oppimateriaalin saatavuuden tur-
265:                                                                   vaamisesta
266:     haja-asutusalueilla
267: 
268:     472 Tuomaala: Maantien n:o 6921 (Koskue-Ylivalli)             486 Holvitie ym.: Poliisin totmmnan turvaamiseen
269:     parantamisesta                                                tarvittavista palkkausmäärärahoista
270: 
271:     473 Kärhä: Terveydenhoitoasetuksen 57 §:n erilaisista         487 Urpilainen ym.: Kokkolan vesipiirin uuden vesi-
272:     tulkinnoista                                                  laboratoriohankkeen toteuttamisesta
273: 
274:     474 Muroma ym.: Puolison taloudellisen aseman tur-            488 Manninen ym.: Luonnonhoitotilojen perustami-
275:     vaamisesta avioerotilanteessa, kun asunto-osakehuo-           sesta
276:     neisto on vain toisen nimissä
277:                                                                   489 Kortesalmi: Korouoman rotkolaakson matseroan
278: -   475 Muroma ym.: Aravamääräysten muuttamisesta                 säilyttämisestä Posiolla
279:     hissien rakentamisen osalta
280:                                                                   490 Anttila ym.: Forssan musiikkikoulun saamisesta
281:     476 Rantanen: Hammasproteesien hankintakustan-                valtionavun piiriin
282:     nusten alentamisesta
283:                                                                   491 Vähäkangas ym.: Pohjanmaan jokien rapukannan
284:     477 Kärhä: Lainhuudon myöntämisestä tietylle henki-           elvyttämisestä
285:     lölle perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun
286:                                                                   492 Moisander: Linja-autojen polttoaineen pakkaskes-
287: -   478 lmpiö: Viitarannan ja Mutkavaaran siltojen ra-
288:                                                                   tävyyden alentamisesta
289:     kentamisesta Savukosken kunnassa
290: 
291: -   479 Helle ym.: Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan               493 Impiö: Ounasjokialueen kehittämisohjelmien laa-
292:                                                                   timisesta ja rahoittamisesta
293:     harjoittamasta palkkapolitiikasta
294: 
295:     480 Ikonen ym.: Lasten allergiasairauksista Lievestuo-        494 Koskinen: Teiden liikenneturvallisuudesta erityi-
296:     reella                                                        sesti talviaikaan
297: 
298:     481 Sasi: Sosiaalihallinnon tarvitseman henkilökun-           495 Roos ym.: Naprapaattihoidon korvaamisesta sai-
299:     nan riittävyyden turvaamisesta                                rausvakuutuksesta
300:                                                 1984 vp.
301: 
302: Skriftligt spörsmål nr 351
303: 
304: 
305: 
306: 
307:                                    Westerlund m.fl.: Om förbättring av räddningstjänsten i Lovisa-
308:                                      nejden med tanke på en eventueli kärnkraftverksolycka
309: 
310: 
311:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
312: 
313:     Imatran Voima Oy är ett av staten helägt           därmed förbundna kostnader för den verksam-
314: bolag, som har tili uppgift att tilise att landets     het, som befinnes påkaliad för medborgarnas
315: energibehov tillfredsstälis beträffande elkraft.       trygghet.
316:     Detta bolag producerar elström bl.a. med              I själva verket är det en ihålig organisation,
317: tilihjälp av tvenne kärnkrafverksenheter på Häst-      som inrikesministeriets räddningsavdelning skis-
318: holmen i Lovisa. Enligt allmän och accepterad         serat upp och faststälit. Länsstyrelsen har fått
319: uppfattning medför denna produktion av elkraft        vissa uppgifter att ansvara för, men inte helier
320: vissa riskmoment, som bl.a. medfört att statsrå-      den har fått några som helst resurser i form av
321: det med ett principbeslut redan år 1973 föreskri-     medel i statsbudgeten för att klara sin uppgift.
322: vit att en särskild räddningsplan skali uppgöras          En stor del av den kritik, som riktats och riktas
323: innan driftstilistånd ges. Inrikesministeriets av-    mot kärnkraftverken gälier bl.a. den informa-
324: delning för räddningstjänst utövar via länsstyrel-    tion, son befolkningen anser sig vara i behov av.
325: sen i Nylands Iän tilisyn över de uppgjorda           På det lokala planet har inom ramen för de
326: planerna. Någon lag om denna verksamhet före-          begränsade resurser som föreligger en del enskil-
327: ligger inte.                                          da åtgärder faktiskt vidtagits med tanke på
328:     Statsmakten har genom sina egoa insatser           befolkningens trygghet.
329: utfärdat bestämmelser för den räddningsplane-             Kretsalarmeringscentralen i Lovisa har med
330: ring, som skali uppgöras och övervakar den            lokala initiativ åstadkommits i huvudsak för att
331: utbildning av personal, som skali användas vid        try!?ga säkerheten och beredskapen i den egoa
332: ett eventuelit risktilibud.                           regwnen.
333:    Det faktum att anläggningarna i Lovisa erkänns         För närvarande pågår ett annat stort projekt,
334: innebära ett faromoment för omgivningen bör           som syftar tili att trygga säkerheten för Östny-
335: även pålägga statsmakten ansvar för säkerheten        lands befolkning. Därmed avses utbyggnaden av
336: för den befolkning, som har sitt bo och sin           den nya brandstationen i Lovisa, i vars käliarplan
337: hemvist inom de särkerhetsområden statsmakten         inryms lagenlig ledningscentral för befolknings-
338: själv har faststälit. Bara med några cirkulär och     skyddet och där också kretsalarmcentralen inryms
339: direktiv som hitintilis, kan ansvaret för säkerhe-    i utrymmen, som tryggar dess verksamhet under
340: ten inte överföras på de lokala myndigheterna,        förhålianden, som innebär yttre hot. Värdet av
341: närmast Lovisa stad.                                  enbart de utrymmen, som detta kräver utgör
342:     På det lokala planet i Östnyland kan man inte     mera än 1 500 000 mk. Tili detta skali ytterligare
343: heller acceptera denna säkerhetsfilosofi. Då Imat-    läggas hela den teletekniska utrustning, som
344: ran Voima Oy genom sina egoa anläggningar             krävs och därtili anläggningar för radiotrafik.
345: producerar energi för hela landets behov i Lovisa-    Enligt beräkningar kommer måhända den teknis-
346: nejden, bör det vara hela landets gemensamma          ka utrustningen att kräva lika stora satsningar
347: ansvar att inte utsätta invånarna i denna landsän-    som de egentliga byggnadskostnaderna.
348: da för större risker än andra medborgare i               Allt detta sker för att trygga den enskilda
349: Finland.                                              människans säkerhet under faroförhålianden av
350:     Statens ansvar kan heller inte enbart begränsas   olika slag.
351: tili att ge anvisningar och stälia krav på kommu-        Situationen beträffande skyddsåtgärder, be-
352: ner och enskilda. Att ta ansvar måste innebära        redskapen och räddningstjänsten som rimligtvis
353: att man ikläder sig själv arbete och framför alit     borde kunna krävas och som anslutes tili Häst-
354: 428400922K
355: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 351
356: 
357: holmens kärnkraftverk i Lovisa-nejden är allt            Mao kan inte i fortsättningen kräva att en
358: annat än tillfredsstäliande.                          enskild kommun ekonomiskt utan påtagligt
359:    Nylands länsstyrelse anförde även senaste höst     statsstöd kan mäkta med förverkligandet av alla
360: kritiska anmärkningar på flere punkter i sitt         de skydds- och beredskapsåtgärder som krävs i
361: utlåtande tili inrikesministeriet beträffande de      anslutning tili driften vid kärnkraftverken.
362: bristfäliiga beredskapsåtgärderna.                       Undertecknade har även tidigare uppmärksam-
363:    Frågor i anslutning tili lantbrukets särproblem    mat regeringen i denna fråga, bl.a. senast den 3
364: i dessa sammanhang s.s. vad som möjligen borde        januari detta år och erhållit ett svar, som iote ens
365: vidtas med anledning av de rätt många kreaturs-       med bästa vilja kan betecknas som varken klar-
366: besättningar, som befinner sig inom riskregionen      läggande elier tilifredsställande. Därför ser vi oss
367: har överhuvudtaget inte berörts.                      tvungna att återigen aktualisera frågan.
368:                                                          Hänvisande tili det ovan anförda ber vi i den
369:    Alit medan diskussioner förs om ett femte
370:                                                       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
371: kärnkraftverk, som en överväldigande majoritet
372:                                                       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
373: av medborgarna enligt företagna opinionsunder-
374:                                                       följande spörsmål:
375: sökningar inte vill ha, är de primära och elemen-
376: tära skyddsåtgärderna vid en eventuell kärnkraft-                Är Regeringen medveten om att någon
377: verksolycka alls inte beaktade eller förverkligade.           beredskap elier räddningstjänst i Lovisa-
378: Detta sakförhållande torde gälla inte bara för                nejden att tala om, som verkligen skulle
379: Lovisa-bygdens del utan även för Olkiluoto-nej-               fungera vid en kärnkraftverksolycka i da-
380: den.                                                          gens läge inte föreligger, och om så är,
381:    Mao kan inte på lång sikt, inte minst med                     vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
382: tanke på att kärnkraftverken blir allt äldre och              eller har den vidtagit och inom viiken
383: sålunda sannolikt osäkrare, bara hoppas på att                tidsram för att förbättra denna synnerli-
384: allt skali fungera utan incidenter.                           gen viktiga fråga?
385: 
386:      Helsingfors den 29 juni 1984
387: 
388:                       Henrik Westerlund                        Håkan Malm
389:                       Marjatta Väänänen                        Ole Wasz-Höckert
390:                                         1984 vp. -      KK n:o 351                                         3
391: 
392: Kirjallinen kysymys n:o 351                                                                     Suomennos
393: 
394: 
395: 
396: 
397:                                     Westerlund ym.: Pelastuspalvelujärjestelmän parantamisesta Lovii-
398:                                       san seudulla ydinvoimalaonnettomuuden varalta
399: 
400: 
401:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
402: 
403:    Imatran Voima Oy on kokonaan valtion omis-           nuksista sen toiminnan osalta, jota kansalaisten
404: tama yhtiö, jonka tehtävänä on pitää huoli siitä,       turvallisuus vaatii.
405: että maan energiantarve tyydytetään sähkövoi-              Itse asiassa sisäasiainministeriön pelastusosas-
406: man osalta.                                             ton laatima ja vahvistama organisaatio on heikko.
407:    Tämä yhtiö tuottaa sähkövirtaa mm. kahden            Lääninhallitus on saanut eräitä tehtäviä vastatak-
408: ydinvoimalan avulla, jotka sijaitsevat Loviisan         seen, mutta ei myöskään se ole saanut minkään-
409: Hästholmenilla. Yleisen ja hyväksytyn käsityksen        laisia resursseja valtion budjetissa selvitäkseen
410: mukaan tämän sähkövoiman tuotanto aiheuttaa             tehtävästään.
411: eräitä vaaramomentteja, jotka ovat mm. johta-              Suuri osa ydinvoimaloihin suunnarusta ja
412: neet siihen, että valtioneuvosto on periaatepää-        suunnattavasta kritiikistä koskee mm. sitä tiedo-
413: töksellä jo vuonna 1973 määrännyt, että olisi           tusta, jota väestö katsoo tarvitsevansa. Paikallisel-
414: laadittava erityinen pelastussuunnitelma, ennen         la tasolla on rajallisten resurssien puitteissa tosi-
415: kuin käyttölupa annetaan. Sisäasiainministeriön         aan ryhdytty eräisiin toimenpiteisiin väestön tur-
416: pelastuspalveluosasto harjoittaa Uudenmaan lää-         vallisuutta ajatellen.
417: ninhallituksen kautta tehtyjen suunnitelmien
418: valvontaa. Tästä toiminnasta ei ole lakia.                 Loviisan piirihälytyskeskus on saatu aikaan
419:                                                         pääasiassa paikallisin aloittein oman seudun tur-
420:    Valtiovalta on omilla toimenpiteillään antanut       vallisuuden ja valmiuden turvaamiseksi.
421: määräyksiä pelastussuunnittelulle, joka on laadit-
422: tava, ja valvoo sen henkilöstön koulutusta, jota           Tällä hetkellä on käynnissä toinen suuri pro-
423: on käytettävä onnettomuuden uhatessa.                   jekti, jonka tarkoituksena on turvata Itä-Uuden-
424:     Koska tosiasia on, että Loviisan laitosten tun-     maan väestön turvallisuus. Tällä tarkoitetaan Lo-
425: nustetaan merkitsevän vaaratekijää ympäristölle,        viisan uuden paloaseman rakentamista, jonka
426: on myös valtiovalta pantava vastuuseen sen väes-        kellaritasoon tulee lainmukainen väestösuojelun
427: tön turvallisuudesta, joka asuu niillä turvallisuus-    ohjauskeskus ja johon myös piirihälytyskeskus
428: alueilla, jotka valtiovalta on itse vahvistanut.        tulee tiloihin, jotka turvaavat sen toiminnan
429: Vain muutamilla tähän asti annetuilla kiertokir-        ulkoisen vaaran uhatessa. Ainoastaan tähän tar-
430: jeillä ja ohjeilla ei vastuuta turvallisuudesta voida   vittavien tilojen arvo on yli 1 500 000 mk. Tähän
431: siirtää paikallisille viranomaisille, lähinnä Lovii-    on lisäksi laskettava koko teletekninen varustus,
432:                                                         joka tarvitaan, ja lisäksi radioliikennelaitteet.
433: san kaupungille.
434:                                                         Arvioiden mukaan nousevat teknisen varustuksen
435:     Tätä turvallisuusfilosofiaa ei voida myöskään       kustannukset ehkä yhtä suuriksi kuin varsinaiset
436: hyväksyä paikallisella tasolla Itä-Uudellamaalla.       rakennuskustannukset.
437: Koska Imatran Voima Oy tuottaa omissa laitok-
438: sissaan energiaa koko maan tarpeisiin Loviisan             Tämä kaikki tehdään yksityisen ihmisen turval-
439: seudulla, tulisi koko maan yhdessä vastata siitä,       lisuuden takaamiseksi erilaisissa vaaratilanteissa.
440:  ettei tämän seudun asukkaita aseteta suurempaan           Tilanne suojatoimien, valmiuden ja pelastus-
441:  vaaraan kuin muita asukkaita Suomessa.                 palvelun osalta, joita kohtuudella voidaan vaatia
442:     Valtion vastuuta ei myöskään voida rajoit-          ja jotka liittyvät Loviisan seudun Hästholmenin
443:  taa'vain siihen, että se antaa ohjeita ja asettaa      ydinvoimalaan, on kaikkea muuta kuin tyydyttä-
444:  vaatimuksia kunnille ja yksityisille. Vastuun otta-    vä.
445:  minen merkitsee sitä, että ottaa vastatakseen itse        Uudenmaan lääninhallitus esitti myös viime
446:  työstä ja ennen kaikkea siihen liittyvistä kustan-     syksynä kriittisiä huomautuksia useissa kohdin
447: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 351
448: 
449: sisäasiainministerölle antamassaan lausunnossa         valmiustoimenpiteet, jotka vaaditaan ydinvoima-
450: puutteellisista valmiustoimenpiteistä.                 loiden käytöltä.
451:     Ylipäätään ei ole käsitelty kysymyksiä, jotka         Allekirjoittaneet ovat myös aikaisemmin huo-
452: liittyvät maatalouden erityisongelmiin näissä yh-      mauttaneet hallitukselle tästä kysymyksestä, mm.
453: teyksissä, toisin sanoen mitä mahdollisesti olisi      viimeksi 3. tammikuuta tänä vuonna ja saaneet
454: tehtävä niiden melko monien karjakantojen osal-        vastauksen, jota ei voida parhaalla tahdollakaan
455: ta, jotka ovat vaara-alueella.                         pitää selventävänä eikä tyydyttävänä. Siksi kat-
456:     Nyt kun koko ajan käydään keskusteluja vii-        somme olevamme pakotetut ottamaan kysymyk-
457: dennestä ydinvoimalasta, jota valtaenemmistö           sen uudelleen esille.
458: kansalaisista ei halua suoritettujen mielipidetutki-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
459: musten mukaan, ei ole ollenkaan otettu huo-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
460: mioon tai toteutettu ensisijaisia ja perustavia        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
461: suojatoimenpiteitä mahdollisen ydinvoimalaon-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
462: nettomuuden varalta. Tämä ei koskene ainoas-
463: taan Loviisan seutua, vaan myös Olkiluodon                       Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei Lo-
464: seutua.                                                       viisan seudulla ole olemassa mitään val-
465:     Pitemmällä tähtäimellä ei voida, varsinkin ot-            miutta tai puhumattakaan pelastuspalve-
466: taen huomioon sen, että ydinvoimalat tulevat                  lua, joka todella toimisi ydinvoimalaon-
467: yhä vanbernmiksi ja siten todennäköisesti epävar-             nettomuuden sattuessa tämän päivän ti-
468: memmiksi, vain toivoa, että kaikki toimisi häiri-             lanteessa, ja mikäli näin on,
469: öittä.                                                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
470:    Jatkossa ei voida vaatia, että yksityinen kunta            ryhtyä tai on ryhtynyt, ja minkä ajan
471: voi taloudellisesti ilman huomattavaa valtion tu-             kuluessa, tämän erityisen tärkeän kysy-
472: kea pystyä toteuttamaan kaikki ne turvallisuus- ja            myksen korjaamiseksi?
473: 
474:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
475: 
476:                       Henrik Westerlund                         Håkan Malm
477:                       Marjatta Väänänen                         Ole Wasz-Höckert
478:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 351                                           5
479: 
480: 
481: 
482: 
483:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
484: 
485:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Pelastustoiminnan suunnittelussa on lähdetty
486: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siitä luonnollisesta lähtökohdasta, että järjeste-
487: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-         lyissä nojataan olemassa olevien voimavarojen
488: jeenne n:o 1314 ohella lähettänyt valtioneuvos-        käyttöön. Johtosuhteita ja järjestelyjen yleisperi-
489: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-         aatteita ei ole syytä vaihdella onnettomuustyy-
490: edustaja Henrik Westerlundin ym. tekemän seu-          peittäin. Toiminnan eri osa-alueista vastaavat
491: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 351:     näin ollen ne viranomaiset, jotka kykenevät niistä
492:                                                        parhaiten huolehtimaan ja joiden normaaliin
493:           Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei Lo-     tehtäväkenttään ne parhaiten soveltuvat. Sarn-
494:        viisan seudulla ole olemassa mitään val-        mutus- ja pelastustehtävistä sekä säteilyn mit-
495:        miutta tai puhumattakaan pelastuspalve-         tauksesta huolehtivat paloviranomaiset, liiken-
496:        lua, joka todella toimisi ydinvoimalaon-        teen ohjauksesta ja vaara-alueen eristämisestä
497:        nettomuuden sattuessa tämän päivän ti-          vastaa poliisi, majoitus- ja muonitusjärjestelyistä
498:        lanteessa, ja mikäli näin on,                   huolehtivat sosiaaliviranomaiset ja lääkintätoi-
499:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         minnasta terveydenhuollon viranomaiset. Asian-
500:        ryhtyä tai on ryhtynyt, ja minkä ajan           tuntija-apua sekä toimenpidesuosituksia antavat
501:        kuluessa, tämän erityisen tärkeän kysy-         säteilyturvakeskus ja ilmatieteen laitos. Osa näis-
502:        myksen korjaamiseksi?                           tä viranomaisista on kunnan viranomaisia, osa
503:                                                        valtion viranomaisia.
504:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Pelastustoiminnan johtaminen määräytyy palo-
505: seuraavaa:                                             ja pelastustoimesta annetun lain nojalla. Sen
506:                                                        mukaan johtajana on ensi sijassa tapahtumakun-
507:     Kysymyksen perusteluissa viitataan siihen, että    nan palopäällikkö tai aluepalopäällikkö. Tarpeen
508: pelastuspalvelusta ydinvoimalaitosonnettomuu-          mukaan lääninhallitus voi määrätä johtamisesta
509: dessa ei ole lakia. Erityislakia siitä, enempää kuin   esimerkiksi asettamalla oman virkamiehensä pe-
510: muustakaan yksittäiseen onnettomuustyyppiin            lastustoiminnan johtajaksi.
511: liittyvästä pelastuspalvelusta ei ole pidetty tar-
512: peellisena. Pelastustoiminta ydinvoimalaitoson-           Pelastuspalvelun suunnittelu perustuu säteily-
513: nettomuudessakin järjestetään pelastuspalvelua         turvakeskuksen esittämiin mitoitusperusteisiin.
514: yleisesti koskevan lainsäädännön nojalla.              Sisäasiainministeriön tietoon ei ole tullut seikko-
515:                                                        ja, jotka osoittaisivat noudatettujen suunnittelu-
516:     Tärkeimmät säännökset sisältyvät palo- ja pe-      perusteiden olevan alimitoitettuja.
517: lastustoimen, poliisi-, kansanterveys- ja sairaala-
518: lainsäädäntöön. Keskeisin on palo- ja pelastustoi-        Suunnitelmien tarkastuksiin ja pidettyihin har-
519: men lainsäädäntö, joka määrittelee suunnittelun        joituksiin perustuen sisäasiainministeriö on
520: perusteet ja johtamisvastuun sekä antaa pelastus-      muun muassa ydinvoimalaitosten käyttölupien
521: toimintaa johtavalle viranomaiselle tarvittavat        uusimista koskevissa lausunnoissaan todennut,
522: valtuudet.                                             että pelastuspalvelun valmiutta ydinvoimalaitos-
523:     Ydinvoimalaitosonnettomuudessa pelastuspal-        onnettomuuden varalta voidaan pitää tyydyttä-
524: veluun kuuluu säteilyn mittaus, väestön hälyttä-       vänä. Ministeriö ei näe syytä näiden kannanot-
525: minen ja sen suojautuminen sisätiloihin sekä           tojen muuttamiseen.
526: mahdollisesti myös suojaväistö eli poistuminen            Koulutuksen, harjoitusten ja suunnitelmien
527: vaara-alueelta. Lisäksi voidaan tarvita suojaväiste-   tarkistusten avulla on pelastuspalvelun valmiutta
528: tyn väestön majoitus- ja muonitushuoltoa sekä          mahdollista kehittää. Myös tietoliikenneyhteyk-
529: lääkinnällistä apua. Johtamista varten tarvitaan       sien ja hälytysjärjestelyjen varmistaminen sekä
530: tehokkaat viestiyhteydet ja johtamispaikat sekä        johtamispaikkojen varustelun täydentäminen sa-
531: mahdollisimman korkeatasoista asiantuntija-            moin kuin väestölle annettava informaatio paran-
532: apua.                                                  taa toiminnan onnistumisen edellytyksiä.
533: 6                                     1984 vp. -      .KK n:o 351
534: 
535:    Sisäasiainministeriön apuna olevassa pelastus-     litusten johtamismahdollisuuksia. Osa määrära-
536: palvelun valtakunnallisessa neuvottelukunnassa        hasta käytettäisiin myös kunnissa olevien johto-
537: valmistuu kuluvan syksyn aikana esitys pelastus-      keskusten varustuksen kehittämiseen ja niiden
538: palvelua ydinvoimalaitosonnettomuuksissa koske-       viestiyhteyksien parantamiseen. Suunnittelua
539: van vuodelta 1976 olevan yleisohjeen tarkistami-      koskevan yleisohjeen uudistamisen yhteydessä
540: seksi. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä on     tullaan kiinnittämään erityistä huomiota koulu-
541: 14 päivänä syyskuuta 1984 jättänyt mietintönsä        tuksen järjestelyihin.
542: lääninhallitusten tehtävistä suuronnettomuusti-
543: lanteissa, erityisesti ydinvoimalaitosonnettomuu-        Sisäasiainministeriö on kiinnittänyt maa- ja
544: dessa. Työryhmän esityksiin perustuen ministeriö      metsätalousministeriön huomiota siihen, että
545: on esittänyt vuoden 1984 kolmanteen lisämeno-         maa- ja karjatalousneuvonnasta vastaavien viran-
546: arvioon määrärahaa ydinvoimalaitosonnetto-            omaisten tulisi antaa asianmukaista opastusta
547: muuksien johtamisvalmiuden tehostamiseksi.            ydinvoimalaitoksen lähialueilla oleville maanvil-
548: Määrärahalla parannettaisiin erityisesti lääninhal-   jelijöille.
549: 
550:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1984
551: 
552:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Luttinen
553:                                       1984 vp. -      KK n:o 351                                       7
554: 
555: 
556: 
557: 
558:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
559: 
560:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mangen baserar sig på disponibla resurser. Det
561: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        finns ingen orsak att ändra de alimänna princi-
562: 1314 av den 29 juni 1984 tili vederbörande            perna för ledningsförhåliandena och arrange-
563: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       mangen beroende på typen av olyckao Ansvariga
564: dagsman Henrik Westerlund m.fl. underteckna-          för verksamhetens olika delområden är alitså de
565: de skriftliga spörsmål nr 3 51:                       myndigheter som bäst kan sköta dessa och tili
566:                                                       vilkas normala uppgifter de lämpligast höro
567:           Är Regeringen medveten om att någon         Släcknings- och räddningsuppgifterna samt strål-
568:        beredskap elier räddningstjänst i Lovisa-      ningsmätningen sköts av brandmyndigheterna,
569:        nedjen att tala om, som verkligen skulie       för trafikdirigeringen och isoleringen av riskom-
570:        fungera vid en kärnkraftverksolycka i da-      rådet svarar polisen, inkvarterings- och proviante-
571:        gens läge inte föreligger, och om så är,       ringsarrangemangen sköts av socialvårdsmyndig-
572:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       heterna och den sanitära verksamheten av hälso-
573:        eller har den vidtagit och inom viiken         vårdsmyndigheternao Sakkunnighjälp och åt-
574:        tidsram för att förbättra denna synnerli-      gärdsrekommendationer ges av strålsäkerhetsins-
575:        gen viktiga fråga?                             titutet och meteorologiska instituteto En del av
576:                                                       dessa myndigheter är kommunala, en del statli-
577:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gao
578: anföra följande:                                          Ledningen av räddningsverksamheten regleras
579:    1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas det tili   med stöd av lagen om brand- och räddningsvä-
580: att det inte finns någon lag om räddningstjänst       sendet. Enligt lagen leds verksamheten i första
581: vid kärnkraftverksolycka. Någon särskild lag om       hand av brandchefen elier regionala brandchefen
582: en sådan eller om räddningstjänst vid annan           i den kommun där olyckan inträffato Vid behov
583: enskild typ av olycka har inte ansetts motiverad.     kan länsstyrelsen bestämma om ledningen ge-
584: Räddningsverksamheten även vid en kärnkraft-          nom att exempelvis utse en av sina tjänstemän
585: verksolycka skall ordnas med stöd av den lagstift-    tili ledare för räddningsverksamheteno
586: ning som gälier räddningstjänsten i allmänhet.           Planeringen av räddningstjänsten baserar sig
587:    De viktigaste stadgandena ingår i lagstift-        på strålsäkerhetsinstitutets dimensioneringsgrun-
588: ningen om brand- och räddningsväsendet samt i         der. Tili inrikesministeriets kännedom har inte
589: polis-, folkhälso- och sjukhuslagstiftningen. Den     kommit sådana omständigheter, som skulie visa
590: viktigaste lagstiftningen gälier brand- och rädd-     att de tiliämpade planeringsgrunderna är under-
591: ningsväsendet och i den definieras planerings-        dimensionerade    0
592: 
593: 
594: 
595: grunderna och ledningsansvaret samt ges nöd-
596: vändiga befogenheter åt den myndighet som                Utgående från granskningen av planerna och
597: leder räddningsverksamheten   0
598:                                                       de övningar som genomförts har inrikesministe-
599:    Vid en kärnkraftsolycka omfattar räddnings-        riet bl.ao i sina utlåtanden om förnyandet av
600: tjänsten strålningsmätning, alarmering av befolk-     tilistånd för användning av kärnkraftverk konsta-
601: ningen, sökande av skydd inomhus samt eventu-         terat att räddningstjänstens beredskap i händelse
602: elit även skyddsundanflyttning, dvso förflyttning     av en kärnkraftverksolycka kan anses vara tili-
603: från riskområdeto Dessutom kan det för den            fredsstäliande Ministeriet har ingen anledning
604:                                                                     0
605: 
606: 
607: 
608: 
609: skyddsundanflyttade befolkningen behövas in-          att revidera dessa stäliningstagandeno
610: kvarterings- och provianteringsservice samt medi-        Med hjälp av utbildning, övningar och gransk-
611: cinsk hjälpo För ledningen behövs effektiva sig-      ning av planerna är det möjligt att utveckla
612: nalförbindelser och ledningsplatser samt bästa        beredskapen inom räddningstjänsteno Genom att
613: möjliga sakkunnighjälpo                               trygga signalförbindelserna och alarmeringsar-
614:    Vid planeringen av räddningstjänsten har man       rangemangen samt komplettera utrustningen på
615: haft som en naturlig utgångspunkt att arrange-        ledningsplatserna och informera befolkningen
616: 8                                      1984 vp. -      KK n:o 351
617: 
618: kan man förbättra förutsättningarna för att verk-      slaget skulle särskilt länsstyrelsernas ledningsmöj-
619: samheten skall lyckas.                                 ligheter förbättras. En del av detta anslag skulle
620:    Under innevarande höst får delegationen för         användas även till att utveckla utrustningen i
621: riksomfattande räddningstjänst, som bistår inri-       kommunernas ledningscentraler och att förbättra
622: kesministeriet, ett förslag färdigt som gäller en      signalförbindelserna vid dessa. I samband med
623: justering av de allmänna anvisningar för rädd-         att de allmänna anvisningarna beträffande plane-
624: ningstjänst vid kärnkraftverksolyckor som upp-         ringen justeras kommer särskild uppmärksamhet
625: gjons år 1976. En av inrikesministeriet tillsatt       att ägnas utbildningsarrangemangen.
626: arbetsgrupp lämnade 14 september 1984 sitt
627: betänkande om länsstyrelsernas uppgifter i katas-         Inrikesministeriet har fäst jord- och skogs-
628: trofsituationer, särskilt vid kärnkraftverksolyckor.   bruksministeriets uppmärksamhet vid att de
629: Utgående från arbetsgruppens förslag har minis-        myndigheter som ansvarar för räddningen inom
630: teriet i den tredje tilläggsbudgeten för år 1984       jordbruk och husdjursskötseln bör ge sakenlig
631: föreslagit ett anslag för effektivering av lednings-   handledning åt jordbrukarna inom kärnkraftver-
632: beredskapen vid kärnkraftverksolyckor 1 Med an-        kens närområden.
633: 
634:      Helsingfors den 17 oktober 1984
635: 
636:                                                                        Inrikesminister Matti Luttinen
637:                                                 1984 vp.
638: 
639: Skriftligt spörsmål nr 352
640: 
641: 
642:                                    Norrback m.fl.: Om effektiverad utbildning för medikalvaktmäs-
643:                                      tare och ambulansförare
644: 
645: 
646:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
647: 
648:   Ambulansförare och medikalvaktmästare har            mästarnas rätt att utöva sitt yrke samt var inom
649: redan utbildats ganska länge. Huvudsakligen har        vårdhierarkin deras arbetsinsats behövs.
650: utbildningen getts som ettårig vid sjukvårdsläro-         Också förvaltningen av sjuktransporterna är
651: anstalter. Därutöver har ambulansförare utbildats      ytterst splittrad. Funktionelit hör ju sjuktranspor-
652: vid olika slag av kortkurser och vid kurscentraler.    terna tili hälsovårdssektorn, och bör därför vara
653: Utbildningen har alltså varit brokig.                  understälid medicinalstyrelsen och social- och
654:     Från och med hösten 1985 kommer ambulans-          hälsovårdsministeriet. Den del av sjuktransporten
655: förarnas utbildning inom ramen för mellansta-          som sköts av brandväsendet är understälid inri-
656: diereformen att inledas på försök i Åbo och            kesministeriet. Trafiktilistånden ges av länsstyrel-
657: Joensuu. Den utbildningen blir tvåårig.                sen, men är på riksnivå en del av trafikministeri-
658:                                                        ets område.
659:     De utbildade ambulansförarna har många oli-           Det brokiga systemet för sjuktransporterna i
660: ka slag av arbeten. En del är ambulansförare, en       vårt land har bidragit tili att utvecklingen varit
661: del verkar i olika uppgifter vid hälsocentraler och    ojämn i vårt land. Det är lättare att ordna
662: vid sjukhus. Några klarare regler om vad medi-         transporterna ändamålsenligt om förvaltningen
663: kalvaktmästarna och ambulansförarna får göra           skulie vara enhetlig och lagar, förordningar och
664: eller inte får göra finns inte. Ansvarsfördelningen    övriga regler klara och entydiga.
665: på arbetsplatserna har följaktligen skapat en hei         Redan år 1983 föreslog medicinalstyrelsen att
666: del praktiska problem.                                 social- och hälsovårdsministeriet borde utreda
667:     Också själva ambulansfunktionen är brokigt         ansvarsfördelningen melian olika myndigheter
668: ordnad i vårt land. Det finns rätt många privata       samt skapa enhetliga och entydiga regler för vårt
669:  ambulansfirmor som utför ett mycket förtjänst-        sjuktransportväsende. Ännu har ingenting skett i
670:  fullt arbete. På de flesta orterna finns ambulan-     den frågan.
671:  serna vid brandstationerna där ambulansfunktio-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
672:  nen handhas av kommunen. På några orter finns         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
673:  ambulansen, eller åtminstone en del av persona-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
674:  len vid hälsocentralerna under den tid utryck-        följande spörsmål:
675:  ningar inte sker. Åsikterna har varit delade om
676:  ambulansen borde finnas vid hälsocentralen elier                 Vilka åtgärder avser Regeringen att
677:  på samma plats där andra utryckningsfordon                    vidta för att förenhetliga och förlänga
678:  finns, vanligen brandstationen.                               utbildningen av medikalvaktmästare och
679:                                                                ambulansförare, förenhetliga systemet för
680:     Det är synnerligen viktigt att förenhetliga                sjuktransporter så att hälsocentralerna får
681:  utbildningen av ambulansförare och vaktmästare                huvudansvaret uran att den privata före-
682:  och förlänga den tili minst två och ett halvt år.             tagsamheten på området äventyras, ge
683:     För att få klarhet i vilka uppgifter ambulansfö-           medikalvaktmästarna och ambulansförar-
684:  rare och medikalvaktmästare kan omhänderha,                   na ett klart angivet ansvarsområde inom
685:  borde medicinalstyrelsen utfärda klara förhåli-               vårdhierarkin samt förenhetliga och för-
686:  ningsregler. Dessutom borde en lagändring göras               enkla förvaltningen av sjuktransportvä-
687:  som klargör ambulansförarnas och medikalvakt-                 sendet?
688: 
689:      Helsingfors den 29 juni 1984
690: 
691:            Ole Norrback                    Boris Renlund                   Håkan Nordman
692:            Gunnar Jansson                  Ole Wasz-Höckert                Håkan Malm
693:  428400806U
694: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 352
695: 
696: Kirjallinen kysymys n:o 352                                                                     Suomennos
697: 
698: 
699:                                     Norrback ym.: Lääkintävahtimestareiden ja ambulanssinkuljettajien
700:                                       koulutuksen tehostamisesta
701: 
702: 
703:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
704: 
705:    Ambulanssinkuljettajia ja lääkintävahtimesta-        rr,tissä heidän työpanostaan hoitohierarkiassa tar-
706: reita on koulutettu jo melko kauan. Opetus on           vitaan.
707: pääasiassa ollut yksivuotista sairaanhoito-oppilai-         Myös hallinnollisesti sairaankuljetukset ovat
708: toksissa. Sen lisäksi ambulanssinkuljettajia on         erittäin hajanaisia. Toiminnallisestihan sairaan-
709: koulutettu erilaisilla lyhyillä kursseilla ja kurssi-   kuljetukset kuuluvat terveydenhoitosektorille ja
710: keskuksissa. Koulutus on siis ollut kirjavaa.           niiden tulee siten olla lääkintöhallituksen sekä
711:    Syksystä 1985 lähtien tullaan ambulanssinkul-        sosiaali- ja terveysministeriön alaisia. Palotoimen
712: jettajien koulutus aloittamaan keskiasteen uudis-       hoitama osuus sairaankuljetuksista on sisäasiain-
713: tuksen puitteissa kokeellisesti Tutussa ja Joen-        ministeriön alaista. Lääninhallitus myöntää lii-
714: suussa. Koulutuksesta tulee kaksivuotinen.              kenneluvat, mutta valtakunnantasolla se on osa
715:    Koulutetuilla ambulanssinkuljettajilla on mo-        liikenneministeriön vastuualuetta. Sairaankulje-
716: nenlaisia töitä. Osa toimii ambulanssinkuljettaji-      tusten kirjava järjestelmä maassamme on vaikut-
717: na, osa on erilaisissa tehtävissä terveyskeskuksissa    tanut siihen, että kehitys on ollut epätasaista.
718: ja sairaaloissa. Mitään selvempiä ohjeita ei ole        Olisi helpompaa järjestää kuljetukset tarkoituk-
719: siitä, mitä lääkintävahtimestarit ja ambulanssin-       senmukaisesti, jos hallinto olisi yhtenäistä ja lait,
720: kuljettajat saavat tai eivät saa tehdä. Vastuunjako     asetukset ja muut ohjeet selviä ja yksiselitteisiä.
721: työpaikoilla on tämän johdosta tuonut esiin koko            Jo vuonna 1983 lääkintöhallitus ehdotti, että
722: joukon käytännön ongelmia.                              sosiaali- ja terveysministeriön tulisi selvittää vas-
723:    Koko ambulanssitoiminta on kirjavasti järjes-        tuunjako eri viranomaisten kesken sekä luoda
724: tettyä maassamme. On olemassa melko useita              yhdenmukaisia ja yksiselitteisiä ohjeita sairaan-
725: yksityisiä ambulanssifirmoja, jotka suorittavat         kuljetusjärjestelmällemme. Vielä ei ole tapahtu-
726: erittäin ansiokasta työtä. Useimmilla paikkakun-        nut mitään asian suhteen.
727: nilla ambulanssit ovat paloasemilla, joilla ambu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
728: lanssitoiminta hoidetaan kunnan puolesta. Joilla-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
729: kin paikkakunnilla ambulanssi tai ainakin osa           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
730: henkilökunnasta on terveyskeskuksissa niinä ai-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
731: koina kun ajoja ei ole. Käsitykset ovat jakautu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
732: neet siitä, onko ambulanssin oltava terveyskes-                 ryhtyä lääkintävahtimestareiden ja ambu-
733: kuksessa vai samassa paikassa missä toiset pelas-               lanssinkuljettajien koulutuksen yhtenäis-
734: tusajoneuvot ovat, tavallisesti paloasemalla.                   tämiseksi ja pidentämiseksi, sairaankulje-
735:    On erittäin tärkeätä yhtenäistää ambulanssin-                tusjärjestelmän yhtenäistämiseksi siten,
736: kuljettajien ja lääkintävahtimestareiden koulutus               että terveyskeskukset kantaisivat päävas-
737: ja pidentää se vähintään kaksi ja puolivuotiseksi.              tuun ilman että yksityinen yritteliäisyys
738:    Ambulanssinkuljettajien ja lääkintävahtimesta-               alalla vaaramuu, tarkoin määrätyn vas-
739: reiden tehtävien selventämiseksi tulisi lääkintö-               tuualueen rajaamiseksi lääkintävahtimes-
740: hallituksen antaa selvät toimintaohjeet. Sen li-                tareille ja ambulanssinkuljettajille tervey-
741: säksi olisi tehtävä lainmuutos, joka selventäisi                denhoitohierarkiassa sekä sairaankuljetus-
742: ambulanssinkuljettajien ja lääkintävahtimestarei-               toimen hallinnon yhtenäistämiseksi ja yk-
743: den oikeutta harjoittaa ammattiaan sekä sitä,                   sinkertaistamiseksi?
744: 
745:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
746: 
747:           Ole Norrback                     Boris Renlund                    Håkan Nordman
748:           Gunnar Jansson                   Ole Wasz-Höckert                 Håkan Malm
749:                                        1984 vp. -      KK n:o 352                                       3
750: 
751: 
752: 
753: 
754:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
755: 
756:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuljetuksessa on sopimuksin järjestettävissä. Ter-
757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          veyskeskuksien ja aluehälytyskeskuksien on kes-
758: olette 29 päivänä kesäkuuta 1984 päivätyn kir-         kenään sovittava miten sairaankuljetusajoneuvon
759: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       hälyttäminen tapahtuu tarkoituksenmukaisesti
760: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        (lääkintöhallituksen ohjekirje No 7/84, 28.3.84).
761: Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-          Sairaankuljettajien koulutusvaatimuksista ja
762: symyksestä n:o 352:                                    kelpoisuudesta ei ole yksityiskohtaisia lainsäädän-
763:                                                        nöllisiä määräyksiä. Kunnallisten keskusjärjestö-
764:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jen ja lääkintöhallituksen yhdessä valmistamissa
765:        ryhtyä lääkintävahtimestareiden ja ambu-        sopimusmalleissa on määritelty sopimuksenvarai-
766:        lanssinkuljettajien koulutuksen yhtenäis-       sessa sairaankuljetuksessa toimivien sairaankuljet-
767:        tämiseksi ja pidentämiseksi, sairaankulje-      tajien kelpoisuusvaatimukset. Viimeksi sopimus-
768:        tusjärjestelmän yhtenäistämiseksi siten,        malli on muutettu vuonna 1983. Tämän mukai-
769:        että terveyskeskukset kantaisivat päävas-       sesti sairaankuljettajana voi toimia:
770:        tuun ilman että yksityinen yritteliäisyys          - lääkintävahtimestari/ sairaankuljettajan tut-
771:        alalla vaarantuu, tarkoin määrätyn vas-         kinnon suorittaneet
772:        tuualueen tajaarniseksi lääkintävahtimes-          - ammattikasvatushallituksen järjestämän ja
773:        tareille ja ambulanssinkuljettajille tervey-    lääkintöhallituksen hyväksymän sairaankuljetta-
774:        denhoitohierarkiassa sekä sairaankuljetus-      jan koulutuksen saaneet
775:        toimen hallinnon yhtenäistämiseksi ja yk-          - Helsingin kaupungin palolaitoksen järjestä-
776:        sinkertaistamiseksi?                            män ja lääkintöhallituksen hyväksymän sairaan-
777:                                                        kuljettajan koulutuksen saaneet ja
778:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          - sairaanhoitajan, apuhoitajan tai mielisai-
779: ti seuraavaa:                                          raanhoitajan tutkinnon suorittaneet.
780:    Kansanterveyslailla sairaankul jetuksesta tuli         Syksystä 1982 lähtien kuuluu osana palomies-
781: kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnat vastasivat       ten peruskoulutukseen sairaanhoitajaoppilaitok-
782: aikaisemminkin yksityisen toiminnan ohella tästä       sissa annettava sairaankuljettajan koulutus. Lisäk-
783: toiminnasta. Toimintaa järjestettäessä on pyritty      si ammattikasvatushallitus järjestää lääkintävahti-
784: varmistamaan alalla toimivien yhteisöjen tai yrit-     mestari/ sairaankuljettajakoulutusta ja edelleen
785: täjien jatkotoimintamahdollisuudet.                    välivaiheena vuoden 1986 loppuun saakka kurssi-
786:     Kunnan tai kuntainliiton on kansanterveysase-      muotoista pätevöittämiskoulutusta tätä tarvitse-
787: tuksen 6 §:n 1 momentin (246/75) mukaan                ville jo ammatissa toimiville.
788: mahdollista järjestää sairaankuljetusajoneuvolla          Vuonna 1987 toteutuvassa keskiasteen opin-
789: suoritettava sairaankuljetus terveyskeskuksen          touudistuksessa on sairaankuljettajien koulutus
790: omana toimintana tai muun kunnallisen viran-           suunniteltu 2 11 2-vuotiseksi. Tarkoitus on lisätä
791: omaisen alaisena toimintana tai uskoa toiminta         koulutuksen yleissivistävää jaksoa sekä yleisen
792: kokonaan tai osittain yhteisölle taikka yksityiselle   terveydenhuollon tietämystä, jolloin lääkintävah-
793: ammatinharjoittajalle, jolla on siihen asianmu-        timestarien koulutuksen ammatillinen sisältö laa-
794: kainen lupa.                                           jenee. Perushoitajakoulutuksessa tulee olemaan
795:     Terveyskeskus voi samanaikaisesti käyttää usei-    koko alalle yhteinen vuoden kestävä yleisjakso,
796: ta järjestelytapoja. Tämä mahdollistaa paikallis-      jonka jälkeen seuraa noin 1 112 vuoden pituinen
797:  ten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Eri          erityinen opintolinja. Kokeilukoulutus on tällä
798:  terveyskeskusten välinen yhteistoiminta sairaan-      hetkellä meneillään Turussa.
799: 
800:      Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1984
801: 
802:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
803: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 352
804: 
805: 
806: 
807: 
808:                                Tili Riksdagens Herr Talman
809: 
810:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tralerna skall sinsemellan avtala om det ända-
811: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       målsenligaste sättet att alarmera sjuktransportfor-
812: den 29 juni 1984 till vederbörande medlem av         don (Medicinalstyrelsens cirkulär Nr 7184,
813: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    28.3.84).
814: dagsman Norrback m.fl. undertecknade spörsmål           Det finns inte detaljerade bestämmelser i lag
815: nr 352:                                              om vilka krav som skall ställas på ambulansföra-
816:                                                      res utbildning och kompetens. I de avtalsmodel-
817:           Vilka åtgärder avser Regeringen att        ler som de korumunala centralorganisationerna
818:        vidta för att förenhetliga och förlänga       och medicinalstyrelsen gemensamt har utarbetat
819:        utbildningen av medikalvaktmästare och        definieras kompetenskraven för ambulansförare
820:        ambulansförare, förenhetliga systemet för     som är verksamma inom på avtal baserad sjuk-
821:        sjuktransporter så att hälsocentralerna får   transport. Avtalsmodellen har senast ändrats år
822:        huvudansvaret utan att den privata före-      1983. I enlighet härmed kan följande personer
823:        tagsamheten på området äventyras, ge          verka som ambulansförare:
824:        medikalvaktmästarna och ambulansförar-           - de som har avlagt medikalvaktmästar 1
825:        na ett klart angivet ansvarsområde inom       ambulansförarexamen
826:        vårdhierarkin samt förenhetliga och för-         - de som har genomgått ambulansförarut-
827:        enkla förvaltningen av sjuktransportvä-       bildning, anordnad av yrkesutbildningsstyrelsen
828:        sendet?                                       och godkänd av medicinalstyrelsen
829:                                                         - de som har genomgått sådan ambulansfö-
830:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      rarutbildning som anordnats av Helsingfors stads
831: anföra följande:                                     brandverk och godkänts av medicinalstyrelsen
832:    Folkhälsolagen innebar att skötseln av sjuk-         - de som har avlagt sjukskötar-, hjälpskötar-
833: transporter enligt lag blev kommunernas upp-         eller sinnessjukvårdarexamen.
834: gift. Också tidigare svarade kommunerna, vid            Från och med hösten 1982 ingår ambulansfö-
835: sidan av den privata verksamheten på området,        rarutbildning som ges vid sjukvårdsläroanstalter-
836: för denna verksamhet. När verksamheten har           na som en del av brandmäns grundutbildning.
837: ordnats har man försökt säkra fortsatta verksam-     Vidare ordnar yrkesutbildningsstyrelsen medikal-
838: hetsmöjligheter för de sammanslutningar eller        vaktmästar 1ambulansförarutbildning samt därtill
839: företagare som är verksamma på området.              som ett övergångsskede till utgången av år 1986
840:    Enligt 6 § 1 mom. folkhälsoförordningen           behörighetsutbildning i kursform för dem som
841: (246 175) kan korumun eller kommunalförbund          behöver sådan utbildning och som redan är
842: handha sjuktransport med sjuktransportfordon         verksamma i yrket.
843: som hälsovårdscentralens egen verksamhet eller          I mellanstadiets studiereform som genomförs
844: som verksamhet, underställd annan kommunal           år 1987 har planerats, att ambulansförarutbild-
845: myndighet eller så att verksamheten i sin helhet     ningen blir 2 112-årig. Avsikten är att utvidga
846: eller delvis ombetros sammanslutning eller           den allmänbildande perioden samt kännedomen
847: enskild yrkesutövare, som har vederbörligt till-     om allmän hälsovård inom denna utbildning,
848: stånd därtill.                                       varvid det fackliga innehållet inom medikalvakt-
849:    Hälsovårdscentralen kan samtidigt använda         mästarutbildningen utvidgas. lnom den grund-
850: flera olika sätt att ordna verksamheten. Detta gör   läggande vårdarutbildningen kommer det att
851: det möjligt att ta speciella lokala behov i be-      finnas en ettårig allmän period, gemensam för
852: aktande. Samarbete mellan olika hälsovårdscent-      hela branschen. Efter denna följer en särskild
853: raler vid sjuktransport kan ordnas genom avtal.      studielinje som varar ca 1 112 år. Utbildning i
854: Hälsovårdscentralerna och kretsalarmeringscen-       försökssyfte pågår som bäst i Åbo.
855: 
856:      Helsingfors den 17 augusti 1984
857: 
858:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
859:                                                   1984 vp.
860: 
861: Kirjallinen kysymys n:o 353
862: 
863: 
864: 
865: 
866:                                      Lindroos ym.: Oy Nokia Ab:n suorittamista irtisanomisista Ja
867:                                         irtisanomissuojan parantamisesta
868: 
869: 
870:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
871: 
872:    Oy Nokia Ab on irtisanonut Nokian kumiteh-            mislain mukaista irtisanomissuojaa. Samalla ha-
873: taalta 21 työntekijää sillä perusteella, että he         luttaneen pelotella työntekijöitä työskentelemään
874: olisivat soveltumattomia kumiteollisuuden töi-           jopa sairaana ollessaan.
875: hin. Soveltumattomuus on ilmennyt työnantajan               Nokian tapaus ilmentänee myös työnantajapii-
876: mielestä liian runsaina sairauspoissaoloina. Sai-        rien koventunutta asennetta ja pyrkimystä jatkos-
877: rauspoissaolojen aiheellisuus on kuitenkin kiista-       sakin yksipuolisesti määritellä työsuhteen ehdot
878: ton ja ne perustuvat asianmukaisiin lääkärinto-          ja sopimusten tulkinta eli säilyttää työnantajan
879: distuksiin. Tätä ei työnantajapuolikaan ole kiistä-      kaikkinainen ylivalta työelämässä.
880: nyt.
881:                                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
882:    Sairaus ei ole lain mukaan irtisanomisperuste,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
883: ellei siitä ole ollut seurauksena työntekijän työky-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
884: vyn olennainen ja pysyvä heikkeneminen. Esillä           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
885: olevissa tapauksissa on kysymys ollut toistuvista,
886: eri syistä johtuneista sairauslomista. Mukana on                  Onko Hallitus tietoinen niistä työelä-
887: ollut niin ikään useita tapaturmista johtuneita                 män epäkohdista ja irtisanomissuojan
888: työkyvyttömyysjaksoja. Toisaalta on kyseessä ollut              käytännön puutteellisuuksista, joita No-
889: selvästi työperäisiä rasitusvammoja, jotka ensisi-              kian irtisanomistapaus edustaa, ja
890: jaisesti olisi poistettava työolosuhteita muutta-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
891: malla ja toissijaisesti siirtämällä työntekijöitä toi-          ryhtyä työntekijöiden oikeuksien turvaa-
892: siin tehtäviin. Työkyvyn olennaista heikkenemis-                miseksi ja työelämän pelisääntöjen kehit-
893: tä ei ole yhdessäkään tapauksessa todistettu.                   tämiseksi siten, että myös työntekijöillä
894:    Nokian tapauksessa näyttää olevan kysymys                    on mahdollisuus sopimusten ja lakien
895: yrityksestä romuttaa työsopimuslain ja irtisano-                tulkintaan?
896: 
897:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
898: 
899:           Reijo Lindroos                   Olli Helminen                   Jouko Skinnari
900:           Sakari Knuuttila                 Kerttu Törnqvist                Tuula Paavilainen
901:           Tuulikki Hämäläinen              Anna-Liisa Piipari              Aarno von Bel!
902:           Timo Roos                        Jukka Mikkola                   Mikko Rönnholm
903:           Pertti Paasio                    Jorma Rantanen                  Jussi Ranta
904:           Risto Ahonen                     Kari Rajamäki                   Matti Louekoski
905:           Pekka Myllyniemi                 Pentti Lahti-Nuuttila           Matti Kuusio
906:           Mikko Elo                        Pekka Starast                   Kari Urpilainen
907: 
908: 
909: 
910: 
911: 428400954L
912: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 353
913: 
914: 
915: 
916: 
917:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
918: 
919:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         edellytyksiä. Työsopimuslain soveltamista koske-
920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vat riita-asiat ratkaistaan kuitenkin viime kädessä
921: olette 18 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-         asianomaisessa tuomioistuimessa. Mikäli tuomio-
922: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       istuin katsoo työnantajan menetelleen työsopi-
923: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        muslain vastaisesti, se voi velvoittaa työnantajan
924: Lindroosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     suorittamaan irtisanotulle työntekijälle korvausta.
925: myksestä n:o 353:
926:                                                           Hallitus on tietoinen niistä työelämän epäkoh-
927:            Onko Hallitus tietoinen niistä työelä-      dista, joita kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetaan.
928:         män epäkohdista ja irtisanomissuojan           Hallitus on, sen mukaisesti kuin vuoden 1984
929:         käytännön puutteellisuuksista, joita No-       tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sov1tt11n,
930:         kian irtisanomistapaus edustaa, ja             29.3.1984 asettanut komitean, jonka tehtävänä
931:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        on selvittää työehtosopimuslain (4361 46) ja työ-
932:         ryhtyä työntekijöiden oikeuksien turvaa-       riitojen sovittelusta annetun lain (420162) sekä
933:         miseksi ja työelämän pelisääntöjen kehit-      periaatteelliset että tekniset muutostarpeet. Selvi-
934:         tämiseksi siten, että myös työntekijöillä      tystyössä tulee erityisesti kiinnittää huomiota sii-
935:         on mahdollisuus sopimusten ja lakien           hen, millä tavoin työehtosopimuslain nykyiset
936:         tulkintaan?                                    tehosteet ovat johtaneet työehtosopimusten to-
937:                                                        teutumiseen, missä määrin työehtosopimusten
938:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       määräysten rikkomiseen liittyvät seuraamukset
939: ti seuraavaa:                                          mahdollisesti kohdistuvat eri tavoin työntekijä- ja
940:                                                        työnantajaosapuoliin sekä siihen mikä merkitys
941:    Työsuhdeturvaa koskevat petussäännökset si-
942:                                                        ensisijaisella oikeudella tulkita työehtosopimus-
943: sältyvät työsopimuslakiin (320/70), jossa on sään-
944:                                                        ten määräyksiä on työehtosopimuskäytännön
945: nelty työsopimuksen päättämisen edellytykset.
946:                                                        kannalta. Selvitystyönsä perusteella komitean tu-
947: Lain 37 §:n 2 momentin mukaan työnantaja ei
948:                                                        lee tarvittaessa tehdä ehdotukset tarpeellisista
949: saa irtisanoa työntekijää ilman erityisen painavaa
950:                                                        lainsäädäntö- ja muista toimenpiteistä.
951: syytä. Tällaisena ei voida pitää ainakaan kyseises-
952: sä lainkohdassa säädettyjä syitä, muun muassa             Komitean tulee saada työnsä päätökseen
953: työntekijän sairautta, mikäli; sairaudesta ei ole      30.9.1985 mennessä. Vuoden 1984 loppuun
954: ollut seurauksena työntekijän työkyvyn olennai-        mennessä komitean on annettava välimietintö,
955: nen ja pysyvä heikkeneminen.                           johon on sisällytettävä ehdotukset sellaisista no-
956:    Työsopimuksen irtisanomismenettelystä annet-        peasti toteutettavista työehtosopimuslainsäädän-
957: tuun, 1.9.1984 voimaan tulleeseen lakiin (124/         nön muutoksista, joilla voidaan parantaa työeh-
958: 84) sisältyvillä neuvottelumenettelyä koskevilla       tosopimusjärjestelmän toimivuutta. Tämän ko-
959: säännöksillä on pyritty edistämään työsuhteen          mitean työn valmistuttua hallitus tulee ryhty-
960: jatkamista sellaisissa tapauksissa, joissa siihen on   mään asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin.
961: 
962:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1984
963: 
964:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
965:                                       1984 vp. -- RJC n:o 353                                           3
966: 
967: 
968: 
969: 
970:                                Tili Riksdagens Herr Talman
971: 
972:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tvistemål som gälier tiliämpningen av lagen om
973: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        arbetsavtal avgörs dock i sista hand vid behörig
974: den 18 september 1984 tili vederbörande med-          domstol. Om domstolen anser att arbetsgivaren
975: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    har handlat i strid med lagen om arbetsavtal kan
976: riksdagsman Lindroos m.fl. undertecknade skrift-      den förplikta arbetsgivaren att erlägga ersättning
977: liga spörsmål nr 3 53:                                tili den uppsagda arbetstagaren.
978:                                                           Regeringen är medveten om de missförhålian-
979:           Är Regeringen medveten om de miss-          den i arbetslivet som avses i det skriftliga spörs-
980:        förhållanden i arbetslivet och de i prakti-    målet. Regeringen tilisatte, i enlighet med det
981:        ken förefintliga brister i uppsägnings-        som har avtalats vid den inkomstpolitiska hel-
982:        skyddet som uppsägningsfaliet vid Nokia        hetsuppgörelsen för år 1984, 29.3.1984 en kom-
983:        representerar, och                             mitte med uppgift att utreda behoven av såväl
984:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       principielia som tekniska ändringar i lagen om
985:        i syfte att trygga arbetstagarnas rättighe-    koliektivavtal (436/46) och lagen om medling i
986:        ter och att utveckla arbetslivets spelregler   arbetstvister (420/ 62). 1 utredningen bör det
987:        så att även arbetstagarna skali ha rätt att    särskilt beaktas i viiken omfattning de nuvarande
988:        tolka avtal och lagar?                         sanktionerna i lagen om koliektivavtal har lett tili
989:                                                       att koliektivavtalen har efterlevts, i viiken mån
990:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      de påföljer som är förknippade med överträdelse
991: anföra följande:                                      av koliektivavtalets bestämmelser eventuelit berör
992:    De grundläggande stadgandena om anstäli-           arbetstagar- och arbetsgivarparterna på olika sätt,
993: ningsskyddet ingår i lagen om arbetsavtal (320/       samt av viiken betydelse det är för koliektivav-
994: 70), i viiken förutsättningarna för ingåendet av      talspraxis att koliektivavtalsbestämmelserna i
995: dylika avtal har faststälits. Enligt lagens 3 7 § 2   första hand toikas av arbetsgivaren. På grundva-
996: mom. får arbetsgivaren inte uppsäga arbetsta-         len av sin utredning bör kommitten vid behov
997: garen utan särskilt vägande skäl, såsom sådana        framlägga förslag tili nödvändiga lagstiftnings-
998: kan åtminstone inte betraktas skäl, om vilka har      och andra åtgärder.
999: stadgats i lagrummet i fråga, bl.a. arbetstagarens        Kommitten bör få sitt arbete slutfört före
1000: sjukdom, om sjukdomen inte förorsakat väsentlig       30.9.1985. Före utgången av år 1984 skall kom-
1001: och varaktig nedgång i arbetstagarens arbetsför-      mitten avge ett delbetänkande, i vilket bör ingå
1002: måga.                                                 förslag tili sådana i snabb takt realiserbara änd-
1003:    Stadgandena om förhandlingsförfarande i lag-       ringar i lagstiftningen om koliektivavtal, genom
1004: en om förfarandet vid uppsägning av arbetsavtal       vilka koliektivavtalssystemet kan fås att fungera
1005: (124/84), som trädde i kraft 1.9.1984, är avsedda     ändamålsenligare än hittilis. Sedan detta kom-
1006: att främja arbetsförhåliandets fortgång i sådana      mittearbete har blivit färdigt kommer regeringen
1007: fali då förutsättningar för detta existerar. De       att vidta nödvändiga åtgärder i ärendet.
1008: 
1009:      Helsingfors den 19 oktober 1984
1010: 
1011:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1012:                                                 1984 vp.
1013: 
1014: Kirjallinen kysymys n:o 354
1015: 
1016: 
1017: 
1018: 
1019:                                    Holvitie ym.: Palomiesten ylityötä koskevien määräysten tulkinnan-
1020:                                      varaisuudesta
1021: 
1022: 
1023:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1024: 
1025:    Olemme kirjallisilla kysymyksillä n:o 149/1982      oikeutettuja päättämään. Kunnallinen sopimus-
1026: ja 176/1983 kiinnittäneet hallituksen huomion          valtuuskunta, Kunnallisten työntekijäin ja viran-
1027: palomiesten ylityökysymyksessä esiintyviin lain-       haltijain liitto KTV ry sekä julkisoikeudelliset
1028: vastaisuuksiin.                                        työnantajat - kunnat ja ilmailuhallitus - ovat
1029:    Sen jälkeen asia on kehittynyt niin, että           saaneet palomiehet alistumaan keskenään sopi-
1030:        työntekijäin suostumusta ylityön tekemisel-     miinsa tai yksipuolisesti määräämiinsä palvelus-
1031: le ei enää kaikissa kunnissa vaadita;                  suhteen ehtoihin. Tämä aiheuttaa kasvavaa epä-
1032:    - palomiehillä ei enää, niin halutessaan, ole       luottamusta työmarkkinajärjestöjä, työsuojeluhal-
1033: oikeutta päästä lakisääteiseen 40 viikkotunnin         lintoa ja valtiovaltaa kohtaan.
1034: työaikaan;                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1035:    - poikkeuslupien sallimasta ylityöstä ei koko       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1036: maassa makseta mitään palkkaa, koska                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1037:    - poikkeuslupajaostot ja työneuvosto ovat           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1038: kuntien ilmoituksen mukaan työaikalain 17 §:n
1039: 5 momentin nojalla määränneet, että poikkeus-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1040: luvan sallimasta ylityöstä ei työntekijälle ole mak-          Kunnallisen          sopimusvaltuuskunnan,
1041: settava mitään korvausta, ja että                             Kunnallisten työntekijäin ja viranhalti-
1042:    - valtioneuvosto on Uudenmaan työsuojelu-                  jain liitto KTV ry:n ja julkisoikeudellis-
1043: piirin esityksestä 23.2.1984 myöntänyt poikkeus-              ten työnantajien yhteisin toimin lainsää-
1044: luvan, jonka mukaan Helsinki-Vantaan lentoase-                däntövalta palomiesten ylityöhön liitty-
1045: man palokunnan työaika saadaan järjestää työai-               vissä kysymyksissä on hylättävin keinoin
1046: kalain yleisistä säännöksistä poiketen siten, että            hankittujen poikkeuslupien avulla siirty-
1047: säännöllinen työaika on keskimäärin 48 tuntia                 mässä eduskunnalta työmarkkinajärjes-
1048: viikossa ja säännöllisen työvuoron pituus enin-               töille, ja
1049: tään 24 tuntia, ja että ylityöstä, jota tehdään 24               mitä Hallitus aikoo tehdä, että valtio-
1050:  tunnin palvelusvuoron lisäksi, maksetaan 2 tun-              neuvosto, milloin on kysymys valtion
1051:  nilta 50 % :lla ja seuraavilta tunneilta 100 % :lla          omistamasta liikkeestä, laitoksesta tai yri-
1052:  korotettu palkka.                                            tyksestä, ei vastaisuudessa myönnä työ-
1053:     Poikkeuslupajaostot, työneuvosto ja valtioneu-            suojelun poikkeuslupia muissa kuin niissä
1054: vosto ovat ylittäneet niille laissa määrätyn toimi-           tapauksissa, joissa asianomaiset työsuoje-
1055: vallan määrätessään poikkeusluvissa muusta kuin               lulait sallivat tällaisten poikkeusten teke-
1056:  mistä ne ovat työaikalain määräysten mukaan                  misen?
1057: 
1058:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
1059: 
1060:                       Tapio Holvitie                            Ensio Laine
1061: 
1062: 
1063: 
1064: 
1065: 428400957P
1066: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 354
1067: 
1068: 
1069: 
1070:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1071: 
1072:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          perusteella taikka työsuojelulautakunnan poik-
1073: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           keuslupajaoston myöntämän poikkeusluvan no-
1074: olette 18 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-          jalla. Lain 7 §:n 2 momentin mukaisen poikkeus-
1075: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        luvan myöntämisen edellytykseksi ei ole laissa
1076: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         asetettu työ- tai virkaehtosopimusta taikka muu-
1077: Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       takaan työnantaja- ja työntekijäpuolen välistä
1078: myksestä n:o 354:                                       työaikoja koskevaa sopimusta.
1079:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että             Sosiaali- ja terveysministeriön asiasta hankki-
1080:         Kunnallisen          sopimusvaltuuskunnan,      man selvityksen mukaan työneuvosto ja sittem-
1081:         Kunnallisten työntekijäin ja viranhalti-        min työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostot
1082:         jain liitto KTV ry:n ja julkisoikeudellis-      ovat työaikalain 7 §:n 2 momentin 1 kohdan
1083:         ten työnantajien yhteisin toimin lainsää-       nojalla myöntäneet palolaitoksen työaikalain
1084:         däntövalta palomiesten ylityöhön liitty-        alaista palohenkilöstöä koskevia poikkeuslupia.
1085:         vissä kysymyksissä on hylättävin keinoin           Työneuvosto, joka toimii poikkeuslupa-asioissa
1086:         hankittujen poikkeuslupien avulla siirty-       alistus- ja muutoksenhakuviranomaisena, on 21
1087:         mässä eduskunnalta työmarkkinajärjes-           päivänä toukokuuta 1982 ratkaissut muutoksen-
1088:         töille, ja                                      hakuasian, jossa on ollut kysymys Turun palolai-
1089:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että valtio-      toksen työaikoja koskevasta Turun ja Porin työ-
1090:         neuvosto, milloin on kysymys valtion            suojelupiirin poikkeuslupajaoston päätöksestä.
1091:         omistamasta liikkeestä, laitoksesta tai yri-    Työneuvosto on ratkaisussaan pysyttänyt voimas-
1092:         tyksestä, ei vastaisuudessa myönnä työ-         sa poikkeuslupajaoston päätöksen perustellen rat-
1093:         suojelun poikkeuslupia muissa kuin niissä       kaisuaan sillä, että kysymyksessä olevassa tapauk-
1094:         tapauksissa, joissa asianomaiset työsuoje-      sessa työaikalain 7 §:n 2 momentin 1 kohdan
1095:         lulait sallivat tällaisten poikkeusten teke-    mukaiset edellytykset täyttyvät.
1096:         misen?                                             Lainkohdan mukaan työneuvosto voi määrää-
1097:                                                         millään ehdoilla myöntää luvan poiketa säännöl-
1098:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        listä työaikaa koskevasta 5 §:n säännöksestä sil-
1099: ti seuraavaa:                                           loin, kun työ on laadultaan sellaista, että sitä
1100:    Työaikalain (604/46) 7 §:n 1 momentin mu-            suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen
1101: kaan valtakunnallisilla työnantajain ja työnteki-       työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava val-
1102: jäin yhdistyksellä on oikeus työ- ja virkaehtosopi-     miina työhön. Työtuomioistuimen toimivaltaan
1103: muksessa sopia säännöllisestä työajasta lain 5 ja       kuuluvalta osin Turun palolaitoksen työaikoja
1104: 6 §:n säännöksistä poikkeavasti, kuitenkin niin,        koskevat kanteet ovat sosiaali- ja terveysministe-
1105: ettei työaika keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa.     riön saaman tiedon mukaan ratkaisematta.
1106: Työaikalain 7 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan               Edellä selostettu poikkeuslupamenettely perus-
1107: työneuvosto ( 1. 6.1979 alkaen työsuojelupiirin         tuu siten eduskunnan hyväksymään työaikala-
1108: työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaosto) voi           kiin. Milloin on kysymys valtion omistamasta
1109: määräämillään ehdoilla myöntää luvan poiketa            liikkeestä, laitoksesta tai yrityksestä, työaikalain
1110: lain 5 §:n säännöksistä silloin, kun työ on laadul-     kysymyksessä olevan poikkeusluvan myöntää työ-
1111: taan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin   suojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslu-
1112: sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työnte-        pajaoston esityksestä valtioneuvosto. Valtioneu-
1113: kijän on oltava valmiina työhön. Näin ollen             vosto toimii näitä poikkeuslupia käsitellessään
1114: työaikalain 5 ja 6 §:n säännöksistä on mahdollis-       samojen säännösten nojalla kuin työsuojelupii-
1115: ta poiketa joko työ- tai virkaehtosopimuksen            rien työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostot.
1116: 
1117:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1984
1118: 
1119:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1120:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 354                                            3
1121: 
1122: 
1123: 
1124:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1125: 
1126:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           snämnds       undantagstiliståndssektion.     Såsom
1127: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         förutsättning för beviljande av sådant undantags-
1128: den 18 september 1984 tili vederbörande med-           tilistånd som avses i lagens 7 § 2 mom. har i
1129: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     lagen inte uppstälits arbets- elber tjänstekoliekti-
1130: riksdagsman Holvitie m.fl. undertecknade spörs-        vavtal elier någon annan överenskommelse mel-
1131: mål nr 354:                                            lan arbetsgivar- och arbetstagarparterna, som
1132:                                                        skulle gälia arbetstiderna.
1133:           Är Regeringen medveten om att ge-
1134:                                                           Enligt den utredning i ärendet, som social- och
1135:        mensamma åtgärder av Kommunala av-
1136:                                                        hälsovårdsministeriet har införskaffat har arbets-
1137:        talsdelegationen, Kommunala arbetarnas
1138:                                                        rådet och sedermera arbetarskyddsnämndernas
1139:        och tjänsteinnehavarnas förbund, KAT
1140:                                                        undantagstiliståndssektioner med stöd av 7 § 2
1141:        r.f., och offentligrättsliga arbetsgivare le-
1142:                                                        mom. 1 punkten arbetstidslagen beviljat undan-
1143:        der tili att lagstiftningsmakten i frågor i
1144:                                                        tagstilistånd, som har gälit brandverkets under
1145:        anslutning tili brandmännens övertids-
1146:                                                        arbetstidslagen lydande brandpersonal.
1147:        arbete med hjälp av undantagstilistånd,
1148:        som förvärvats med förkastliga metoder,             Arbetsrådet, som i ärenden som gälier undan-
1149:        hålier på att överföras från riksdagen tili     tagstilistånd, verkar såsom understälinings- och
1150:        arbetsmarknadsorganisationerna, och             rättsmedelsmyndighet, avgjorde den 21 maj 1982
1151:           vad ämnar Regeringen göra för att            ett ärende, som avsåg ändringssökande och gäli-
1152:        statsrådet, då fråga är om rörelse, inrätt-     de undantagstiliståndssektionens vid Åbo och
1153:        ning elier företag som ägs av staten, inte i    Björneborgs arbetarskyddsdistrikt beslut om ar-
1154:        framtiden skali bevilja undantagstilistånd      betstiderna vid Åbo stads brandverk. Arbetsrådet
1155:        inom arbetarskyddet i andra fali än dem         har i samband med avgörandet vidmakthåliit
1156:        där vederbörande arbetarskyddslagar tili-       undantagstiliståndssektionens beslut med den
1157:                                                        motiveringen, att de i 7 § 2 mom. 1 punkten
1158:        låter dylika undantag?
1159:                                                        arbetstidslagen avsedda förutsättningarna blivit
1160:                                                        uppfylida. Enligt detta lagrum kan arbetsrådet
1161:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        på villkor som det faststälier bevilja tilistånd tili
1162: anföra följande:                                       avvikelse från stadgandena i 5 § rörande regel-
1163:    I enlighet med 7 § 1 mom. arbetstidslagen           bunden arbetstid, då arbetet är av sådan art, att
1164: {604/46) äger de riksomfattande arbetsgivar- och       det utförs endast tidvis under den arbetstid per
1165: arbetstagarföreningarna rätt att genom arbets-         dygn, under viiken arbetstagaren bör vara redo
1166: och tjänstekoliektivavtal överenskomma om den          tili arbete. Tili de delar som gälier arbetsdomsto-
1167: ordinarie arbetstiden med avvikelse från stadgan-      lens kompetens har de frågor rörande arbetstider-
1168: dena i 5 och 6 §§ arbetstidslagen, likväl så, att      na vid Abo stads brandverk som talan gälier,
1169: arbetstiden i medeltal inte överstiger 40 timmar i     enligt vad social- och hälsovårdsministeriet in-
1170: veckan. Enligt 7 § 2 mom. 1 punkten arbetstids-        hämtat, ännu inte avgjorts.
1171: lagen kan arbetsrådet (från och med 1.6.1979               Detta förfarande med undantagstilistånd
1172: undantagstiliståndssektionen vid respektive arbe-      grundar sig sålunda på arbetstidslagen, som riks-
1173: tarskyddsdistrikts arbetarskyddsnämnd) på villkor      dagen har godkänt. Beträffande rörelse, inrätt-
1174: som det faststälier bevilja tilistånd tili avvikelse   ning elier företag som ägs av staten beviljas i
1175: från stadgandena i lagens 5 §, då arbetet är av        arbetstidslagen avsett undantagstilistånd av stats-
1176: sådan art att det utförs endast tidvis under den       rådet, på framstälining av undantagstilistånds-
1177: arbetstid per dygn under viiken arbetstagare bör       sektionen vid respektive arbetarskyddsdistrikts ar-
1178: vara redo tili arbete. Sålunda är det möjligt att      betarskyddsnämnd. Vid handläggningen av dessa
1179: avvika från stadgandena i 5 och 6 §§ arbetstidsla-     undantagstilistånd arbetar statsrådet utgående
1180: gen antingen på grundvalen av arbets- eller            från samma stadganden som undantagstilistånds-
1181: tjänstekoliektivavtal elier med stöd av undantags-     sektionerna vid arbetarskyddsdistriktens arbe-
1182: tilistånd, som har beviljats av arbetarskydd-          tarskyddsnämnder.
1183: 
1184:      Helsingfors den 17 oktober 1984
1185: 
1186:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1187:                                                                                                                 j
1188:                                                                                                             j
1189:                                                                                                         j
1190:                                                                                                     j
1191:                                                                                                 j
1192:                                                                                             j
1193:                                                                                         j
1194:                                                                                     j
1195:                                                                                 j
1196:                                                                             j
1197:                                                                         j
1198:                                                                     j
1199:                                                                 j
1200:                                                             j
1201:                                                         j
1202:                                                     j
1203:                                                 j
1204:                                             j
1205:                                         j
1206:                                     j
1207:                                 j
1208:                             j
1209:                         j
1210:                     j
1211:                 j
1212:             j
1213:         j
1214:     j
1215: j
1216:                                                 1984 vp.
1217: 
1218: Kirjallinen kysymys n:o 355
1219: 
1220: 
1221: 
1222: 
1223:                                       Viinanen: Valtatien n:o 3 ajourapinnoituksen korjaamisesta
1224: 
1225: 
1226:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1227: 
1228:    Kuluneen kesän aikana on TVL suorittanut            tilanteeseen sen näkemyksen mukaan on rajoittaa
1229: teiden uudelleenpintausta ottaen käyttöön nk.          nopeus 80 kilometriksi tunnissa.
1230: ajourapaikkausmenetelmän, jolloin ainoastaan              Valtatie n:o 3 on kuitenkin jo nyt poikkeuksel-
1231: kuluneille ajourille levitetään uusi asfaltti. Mene-   lisen hidas liikennöidä, eikä nopeusrajoitus kui-
1232: telmä on kustannuksiltaan tiettävästi vain 1 13        tenkaan poistaisi epäonnistuneen pinnoituksen
1233: koko tien leveydelle suoritetun pinnoituksen kus-      lisäämää onnettomuusriskiä. Mikäli nopeusrajoi-
1234: tannuksista.                                           tus toteutettaisiin kyseisellä tieosuudella, se enti-
1235:                                                        sestään aiheuttaisi elinkeinoelämälle ja yksityisel-
1236:    Valtatiellä n:o 3 Riihimäeltä pohjoiseen pai-       le liikennöimiselle haittaa, joten alhainen no-
1237: koitus on kuitenkin niin korkea, että sekä am-         peusrajoitus ei voi olla asiallinen ratkaisu synty-
1238: mattiliikenne perävaunuineen että henkilöautoi-        neeseen ongelmaan.
1239: lijat ovat todenneet tien onnettomuusalttiuden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1240: lisääntyneen merkittävästi. Sadesäällä vesiliirron     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1241: vaara on vain lisääntynyt veden jäädessä entistä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1242: runsaampana ajotielle, ja autoilijat odottelevat-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1243: kin kauhulla talvikelien alkamista, jolloin kysei-
1244: sellä tieosuudella on odotettavissa runsaasti on-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1245: nettomuuksia.                                                  ryhtyä, että kolmostien epäonnistuneen
1246:                                                                ajourapinnoituksen mukanaan tuoma li-
1247:  TVL myöntää pinnoittamisen epäonnistuneen,                    sääntynyt onnettomuusriski voidaan pois-
1248: mutta niukkojen määrärahojen vuoksi ainoa apu                  taa jo ennen talvikelien alkamista?
1249: 
1250:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
1251: 
1252:                                               Iiro Viinanen
1253: 
1254: 
1255: 
1256: 
1257: 428400980E
1258: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 355
1259: 
1260: 
1261: 
1262: 
1263:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1264: 
1265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tie- ja vesirakennuslaitos kunnostaa lähivuosi-
1266: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      na n. 1 800 km kestopäällysteitä vuodessa. Valit-
1267: mies, lähettänyt 18 päivänä syyskuuta 1984 päi-       tavana olevat menetelmät keskimääräisin kilo-
1268: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-         metrihinnoin ovat: urapaikkaus 30 000 mk/km,
1269: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       massakuumennuspintaus 100 000 mk/km, koko
1270: Iiro Viinasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     päällysteleveyden uusiminen 150 000 mk/km ja
1271: myksestä n:o 355:                                     tasaus + uusi kulutuskerros 250 000 mk/km.
1272:                                                           Valtatiellä n:o 3 tehty urapaikkaus ei teknisesti
1273:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        onnistunut. Liikenneturvallisuuden vuoksi tien
1274:        ryhtyä, että kolmostien epäonnistuneen         nopeusrajoituksia on tämän vuoksi ollut pakko
1275:        ajourapinnoituksen mukanaan tuoma li-          tilapäisesti alentaa. Tämän lisäksi jyrsitään epä-
1276:        sääntynyt onnettomuusriski voidaan pois-       onnistuneet urapaikkaukset pahimmilta kohdil-
1277:        taa jo ennen talvikelien alkamista?            taan tasaisemmaksi. Vasta sen jälkeen voidaan
1278:                                                       tehdä päätökset siitä, onko mahdollisuuksia no-
1279:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      peusrajoitusten palauttamiseen aiemmalle tasol-
1280: ti seuraavaa:                                         le.
1281:                                                           Pysyvämpi ratkaisu päällysteen kuntoon saa-
1282:    Liikennemäärien kasvaessa on päällysteiden         daan vasta kesällä 198 5, jolloin päällyste kunnos-
1283: kunnostuksesta syntymässä mittava ongelma.            tetaan uudelleen, mikäli sen kunto ensi keväänä
1284: Kun keskimääräinen kestopäällysteiden kunnos-         sitä edellyttää.
1285: tusväli on ollut 9-10 vuotta, on nyt vilkkaam-            Valtatien n:o 3 ongelmat eivät kuitenkaan
1286: min liikennöidyillä teillä jouduttu urautumisen       rajoitu ainoastaan päällysteen kuntoon. Tien lii-
1287: vuoksi päällyste kunnostamaan jopa parin vuo-         kennemäärät ovat kasvaneet ja kasvavat myös
1288: den välein.                                           tulevaisuudessa siten, että tie- ja vesirakennuslai-
1289:     Tie- ja vesirakennuslaitoksen on pakko kehit-     tos joutuu jo nyt tämänkin vuoksi harkitsemaan
1290: tää uusia taloudellisempia päällysteen kunnostus-     nopeusrajoitusten pysyvää alentamista. Nykyisen
1291: menetelmiä. Taloudellisempien menetelmien ke-         nopeustason säilyttäminen edellyttää vähintään
1292: hittäminen edellyttää aina kokeiluja. Kokeiluihin     moottoriliikennetien tasoisen uuden väylän to-
1293: liittyy aina epäonnistumisen riski. Valtatiellä n:o   teuttamista Vantaan-Hämeenlinnan välille, jota
1294: 3 ei kokeilun tulos ole kaikilta kohdilta tyydyttä-   liikenneministeriö pitää petusteltuna tavoitteena.
1295: vä. Samalla menetelmällä on kyllä saavutettu          Kuitenkin nykyisen suuruisella tieinvestointira-
1296: tyydyttäviäkin tuloksia.                              hoituksella ko. väylä toteutuu vasta 1990-luvulla.
1297: 
1298:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1984
1299: 
1300:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
1301:                                       1984 vp. -      KK n:o 355                                       3
1302: 
1303: 
1304: 
1305: 
1306:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1307: 
1308:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          genomsnittliga pris är följande: spårreparering
1309: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        30 000 mk/km, värmning av den gamla belägg-
1310: den 18 september 1984 tili vederbörande med-          ningsytan och påläggning av nytt skikt (heating-
1311: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    metod elier värm-toppning) 10 000 mk/km,
1312: riksdagsman Iiro Viinanen undertecknade skrift-       förnyandet av hela beläggningsbredden 150 000
1313: liga spörsmål nr 355:                                 mk/km och justering + nytt slitlager 250 000
1314:                                                       mk/km.
1315:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Spårrepareringen på riksväg nr 3 blev tekniskt
1316:        för att den ökade olycksrisken tili följd av   sett misslyckad. Det har därför varit nödvändigt
1317:        misslyckad beläggning av slitagespår på        att med hänsyn tili trafiksäkerheten tilifälligt
1318:        riksväg nr 3 skall kunna elimineras redan      sänka fartgränserna på vägen. Dessutom fräses
1319:        innan det blir vinterföre?                     den misslyckade spårbeläggningen jämn där den
1320:                                                       är som sämst. Först därefter kan det övervägas,
1321:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      huruvida det är möjligt att återgå tili de tidigare
1322: anföra följande:                                      hastighetsbegränsningarna.
1323:    1 takt med den ökande trafikfrekvensen håller         En mera bestående lösning av frågan om
1324: beläggningsunderhållet på att bli ett stort pro-      beläggningsunderhåliet sker först sommaren
1325: blem. Medan underhållet av permanentbelägg-           1985, då beläggningen kommer att göras på
1326: ningen förut har skett i genomsnitt med 9-10          nytt, om den nästa vår är i sådant skick att detta
1327: års mellanrum, är det numera nödvändigt att på        är nödvändigt.
1328: grund av spårbildning förnya beläggningen på de          Problemen i fråga om riksväg nr 3 begränsar
1329: livligast trafikerade vägarna med minst ett par års   sig dock inte endast tili beläggningens skick.
1330: mellanrum.                                            Trafikfrekvensen på vägen har ökat och ökar även
1331:    Väg- och vattenbyggnadsverket måste utveckla       i framtiden så, att väg- och vattenbyggnadsverket
1332: nya mera ekonomiska metoder för underhåll av          redan nu även av denna orsak måste överväga
1333: beläggningen. Utvecklandet av mera ekonomiska         huruvida det är nödvändigt att gå in för en
1334: metoder förutsätter alltid experiment. Dessa är i     permanent sänkning av hastighetsbegränsningar-
1335: sin tur förknippade med risken att misslyckas.        na. För att de nuvarande hastigheterna skali
1336: Experimenrresultatet i fråga om riksväg nr 3 är       kunna bibehålias bör en ny trafikled, som tili
1337: inte tillfredsställande på alla punkter. Med sam-     standarden motsvarar minst en motortrafikled,
1338: ma metod har det dock uppnåtts tilifredsstälian-      öppnas melian Vanda och Tavastehus. Trafikmi-
1339: de resultat.                                          nisteriet anser detta vara en motiverad målsätt-
1340:    Väg- och vattenbyggnadsverket förnyar under        ning. Med en väginvesteringsfinansiering av nu-
1341: de närmaste åren ca 1 800 km permanentbelägg-         varande storleksordning kommer likväl ifrågava-
1342: ning per år. De valbara metoderna och deras           rande trafikled att realiseras först på 1990-talet.
1343: 
1344:      Helsingfors den 18 oktober 1984
1345: 
1346:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
1347:                                                  1984 vp.
1348: 
1349: Kirjallinen kysymys n:o 356
1350: 
1351: 
1352: 
1353: 
1354:                                     Junnila: Valtion omistamien vähemmistöosakkeiden myymisestä
1355: 
1356: 
1357:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1358: 
1359:    Lehdistössä olleiden tietojen mukaan valtio on       tyisikään. Sen verran myynti kuitenkin tuottaisi,
1360: hiljattain myynyt osan Perusyhtymä Oy:ssä omis-         että joistakin hallituksen nyt budjettinsa yhtey-
1361: tamistaan osakkeista eräälle vakuutusyhtiölle.          dessä suunnittelemista veronkorotuksista voitai-
1362: Tällaista myyntiä on pidettävä periaatteellisesti       siin luopua.
1363: oikeansuuntaisena toimenpiteenä. Samalla linjal-           Niin oikeansuuntainen toimenpide kuin edellä
1364: la olisi syytä jatkaa paljon pitemmällekin. Suo-        kosketeltu Perusyhtymä Oy:n osakkeiden myynti
1365: men kaltaisessa markkinatalousmaassa yritystoi-         on -siis ollutkin, siihen liittyy kuitenkin eräs
1366: mintaan osallistuminen joko osakeyhtiömuotois-          piirre, jota on syytä arvostella. Kauppa näyttää
1367: ten yritysten osakkeenomistajana tai muutoin ei         nimittäin tapahtuneen niin salaisesti, että osto-
1368: kuulu valtiovallan olennaisiin tehtäviin.               tarjousta eivät voineet tehdä eräät sellaiset sijoit-
1369:    Valtion nykyisin omistamien huomattavan              tajat, jotka olisivat myös saattaneet olla kysymyk-
1370: suuneo osake-erien järjestelmällinen myyminen           sessä olevan osake-erän ostamisesta kiinnostunei-
1371: ns. yksityiseen sektoriin eli ns. privatisointi koh-    ta. Silloin kun valtio on osapuolena tällaisissa
1372: taa kuitenkin sellaisissa yhtiöissä, jotka valtio       kaupoissa, julkisuus on perusteltua muutenkin,
1373: omistaa kokonaan tai joissa se on vahva enem-           mutta se on tarpeen myös sen vuoksi, että vain
1374: mistöosakas, ainakin vielä toistaiseksi eräillä po-     siten saadaan takeet siitä, että valtio saa osakkeis-
1375: liittisilla tahoilla siksi voimakkaita ideologisia      taan niin korkean hinnan kuin senhetkinen
1376: ennakkoluuloja, että näin suurisuuntaista privati-      markkinatilanne edellyttää.
1377: sointia on vaikea saada käytännössä edes alkuun,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1378: niin kuin tuoreesta kokemuksesta kuluvan vuo-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1379: den ajaltakin tiedetään. Mutta ainakaan sellaisis-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1380: sa tapauksissa, joissa valtio on - niin kuin se on      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1381: ollut Perusyhtymä Oy:ssäkin - vain vähemmis-
1382: töosakas eikä sellaisena voi suurestikaan vaikuttaa                Aikooko Hallitus ryhtyä järjestelmälli-
1383: asianomaisten yhtiöiden toimintaan, valtion osa-                sesti myymään valtion nykyisin omista-
1384: keomistuksen järjestelmällisen realisoinnin ei                  mia sellaisten yhtiöiden osakkeita, joissa
1385: luulisi kohtaavan ylivoimaisia poliittis-ideologisia            valtio on vain vähemmistöosakas, sekä
1386: esteitä.                                                           tuleeko Hallitus huolehtimaan tällöin
1387:     Paitsi periaatteellisista syistä valtion omista-            siitä, että tällaiset liiketoimet tapahtuvat
1388: mien vähemmistöosakkeiden myyminen olisi pe-                    avoimesti, niin että kaikki tällaisista osa-
1389:  rusteltua myös valtiontaloudellisista syistä, vaikka           kesijoituksista kiinnostuneet tahot voivat
1390:  niiden myynnistä ei mitään miljardisummia ker-                 osallistua hintakilpailuun?
1391: 
1392:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
1393: 
1394:                                               Tuure Junnila
1395: 
1396: 
1397: 
1398: 
1399:  428400994W
1400: 2                                      1984 vp. -       KK n:o 356
1401: 
1402: 
1403: 
1404: 
1405:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1406: 
1407:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           telmällisesti puheena olevien yhtiöiden osakkeis-
1408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            ta. Mikäli valtion intressit voitaisiin riittävässä
1409: olette 18 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-           määrin turvata, ei hallitus sinänsä näe periaat-
1410: jeenne n:o 1346 ohella toimittanut valtioneuvos-         teellista estettä eräideh puheena olevien yh-
1411: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tiöiden valtion omistarriien ns. vähemmistöosak-
1412: edustaja Junnilan näin kuuluvasta kysymyksestä           keiden kannattavalle n1yynnille.
1413: n:o 356:                                                    Valtion vähemmistödsakkuus asunto- ja kiin-
1414:            Aikooko Hallitus ryhtyä järjestelmälli-       teistöosakeyhtiöissä oik~uttaa valtion kannalta
1415:         sesti myymään valtion nykyisin omista-           tarpeellisten tilojen hallfntaan, eikä hallitus pidä
1416:         mia sellaisten yhtiöiden osakkeita, joissa       perusteltuna ryhtyä järjestelmällisesti myymään
1417:         valtio on vain vähemmistöosakas, sekä            tämänlaatuisia osakkeita.
1418:            tuleeko Hallitus huolehtimaan tällöin            Kun valtio luopuu .osakkuudestaan jossakin
1419:         siitä, että tällaiset liiketoimet tapahtuvat     yhtiössä, se pyrkii luonnollisesti saamaan osak-
1420:         avoimesti, niin että kaikki tällaisista osa-     keistaan mahdollisimman korkean hinnan. Julki-
1421:         kesijoituksista kiinostuneet tahot voivat        nen hintak_ilpailu s~ude_n yritysosakekauppojen
1422:         osallistua hintakilpailuun?                      kohdalla et ole yletse~tt käytetty tapa myydä
1423:                                                          osakkeita, koska se ei ~älttämättä johda myyjän
1424:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            kannalta edullisimpaanl lopputulokseen. Erityi-
1425: seuraavaa:                                               sesti valtion osakkuusy~tiön kysymyksessä ollen
1426:    Valtio on vain harvoissa tuotannollista toimin-       saattaisi julkinen spekul~atio jopa alentaa myytä-
1427: taa harjoittavissa yhtiöissä merkittävä vähemmis-        vien osakkeiden arvoa. Huomattavasta vähem-
1428: töosakas. Näistä yhtiöistä huomattavimpia ovat           mistöosakkuudesta kiinnostuneiden potentiaalis-
1429: Kemi Oy, Telenokia Oy sekä Suomen Ongelma-               ten ostajaehdokkaiden , piiri on Suomessa sen
1430: jäte Oy. Sen sijaan valtio on vähemmistöosakas           verran suppea, että valtion omistamien osakkei-
1431: hieman useammissa kiinteistö- ja asunto-osa-             den mahdolliset myynt~aikeet ovat yleensä riittä-
1432: keyhtiöissä. Mitä tulee valtion vähemmistöosak-          vässä määrin kulloinkin kysymykseen tulevien
1433: kaana suoraan omistamiin tuotannollista toimin-          os~ajae~dokkaiden tiedtssa ostotarjouksien teke-
1434: taa harjoittaviin yhtiöihin, valtion osakkuus näis-      mtsekst.                  :
1435: sä yhtiöissä on alunperin perustunut teollisuus-            Mitä tulee valtion ?mistamien Perusyhtymä
1436: poliittisiin tarkoituksiin. Valtion osallistumisella     Oy:n osakkeiden kaupJJ>aan, ostotarjoukset pyy-
1437: on tällöin voitu turvata yritystoiminnan jatku-          dettiin usealta ostajaehdokkaalta. Valtio tuskin
1438: vuus tai muutoin tarkoituksenmukaiseksi katsot-          olisi onnistunut pörssin meklarilistan kautta myy-
1439: tu toiminta. Kun otetaan huomioon useimpien              mään kaupan kohteeksi ajateltuja osakkeita kurs-
1440: kysymyksessä olevien yhtiöiden toiminta ja tulok-        sitason kärsimättä. Kauppahinta vastasi myynti-
1441: set, ei valtion olisi mahdollista näiden yhtiöiden       ajankohdan Perusyhtymä Oy:n osakkeiden mark-
1442: kannalta ainakaan tässä vaiheessa luopua järjes-         kinahintaa.
1443: 
1444:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1984
1445: 
1446: 
1447:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
1448:                                       1984 vp. -       KK n:o 356                                        3
1449: 
1450: 
1451: 
1452: 
1453:                                 Till Riksdagens Herr Talman
1454: 
1455:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            aktier i berörda bolag. Om det vore möjligt att
1456: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          trygga statens intressen på ett tillräckligt säkert
1457: nr 1346 av den 18 september 1984 till vederbö-         sätt, finns det enligt regeringens uppfattning
1458: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar       inget principiellt hinder för att staten skulle
1459: översänt avskrift av följande av riksdagsman Jun-      lönsamt realisera sina s.k. minoritetsaktier i ifrå-
1460: nila undertecknade spörsmål nr 356:                    gavarande bolag.
1461:           Har Regeringen för avsikt att systema-          Att staten är minoritetsaktionär i bostads- och
1462:        tiskt börja sälja aktier som staten för         fastighetsaktiebolag berättigar staten till besitt-
1463:        närvarande äger i sådana bolag i vilka          ning av nödvändiga lokaler, och regeringen anser
1464:        den är bara minoritetsaktionär, och             att det inre är motiverat att systematiskt börja
1465:           kommer Regeringen att se till att såda-      sälja sådana aktier.
1466:        na affärstransaktioner sker öppet, för att         När staten överlåter sina aktier i något bolag,
1467:        alla köpare med inrresse för dylika aktie-      försöker den naturligtvis få så högt pris på
1468:        placeringar kan deltai priskonkurrensen?        aktierna som möjligt. Offentlig priskonkurrens
1469:                                                        brukar i allmänhet inre tillämpas på försäljning
1470:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      av aktier vid stora företagsköp, eftersom den inte
1471: följande:                                              nödvändigtvis leder till det fördelaktigaste slutre-
1472:    Staten är en betydande minoritetsaktionär en-       sultatet för säljaren. Särskilt i fråga om ett bolag
1473: dast i få sådana bolag som idkar produktions-          där staten är delägare kunde offentlig spekula-
1474: verksamhet. De viktigaste bland dessa är Kemi          tion till och med sänka värdet på de aktier som
1475: Oy, Telenokia Oy och Oy Suomen Ongelmajäte             skall säljas. Antalet potentiella köpare, som är
1476: - Finlands Problemavfall Ab. Anralet fastig-           intresserade av en betydande mängd minoritets-
1477: hets- och bostadsaktiebolag med staten som mi-         aktier, är så pass litet i Finland, att de köpare
1478: noritetsaktionär är däremot något större. Vad          som kan komma i fråga som anbudsgivare i regel
1479: sedan beträffar sådana bolag som idkar produk-         får tillräckligt väl kännedom om statens evenruel-
1480: tionsverksamhet och som staten har ett minori-         la avsikter att sälja sina aktier.
1481: tetsaktieinnehav i, har statens innehav av aktier i       Vad gäller försäljningen av statens aktier i
1482: dem ursprungligen haft industripolitiska ända-         Perusyhtymä Oy begärdes anbud från flera köpa-
1483: mål. Statens deltagande har då gjon det möjligt        re som kunde komma i fråga. Staten hade
1484: att trygga företagsverksamhetens kontinuitet eller     knappast lyckats sälja de aktier som var föremål
1485: en verksamhet som eljest ansetts vara motiverad.       för köpet genom börsens mäklarlista utan att
1486: Med beaktande av de flesta dylika bolags verk-         kursnivån hade blivit lidande. Försäljningspriset
1487: samhet och resultat, skulle staten åtminstone i        motsvarade marknadspriset för Perusyhtymä Oy:s
1488: detta skede inte kunna systematiskt överlåta sina      aktier vid försäljningstidpunkten.
1489: 
1490:      Helsingfors den 25 oktober 1984
1491: 
1492:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
1493:                                                  1984 vp.
1494: 
1495: Kirjallinen kysymys n:o 357
1496: 
1497: 
1498: 
1499: 
1500:                                     Söderström: Öljyvahinkojen syntymisen estämisestä
1501: 
1502: 
1503:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1504: 
1505:     Merenkurkussa tapahtunut rahtilaiva Eiran ka-          Esimerkiksi Merenkurkkuun tulisi välttämättä
1506: rilleajo ja siitä johtunut laaja öljyvahinko Raippa-    saada suurempi öljyntorjunta-alus ja useita pie-
1507: luodon saaristossa on osoittanut selviä puutteita       nempiä, jotta torjuntavalmius alueella olisi riittä-
1508: ja suunnittelemattomuutta niin öljyntorjunnas-          vä. Hallituksen tulisi ensi vuoden tulo- ja meno-
1509: samme kuin myös öljykuljetuksissamme. Nykyi-            arvioon vielä lisätä 50 miljoonaa markkaa tämän
1510: sin eri yhtiöiden kuljetukset maassamme eivät ole       kaluston hankintaa varten.
1511: koordinoituja, vaan yhtiöt kuljettavat omiin va-           Edelleen tulisi harkita erityisen öljyntorjunta-
1512: rastoihinsa ja asiakkailleen öljyä niin maitse kuin     vakuutusmaksun säätämistä kuljetusliikkeille ja
1513: meritse suunnittelemattomasti ja näin syntyy tur-       muille ympäristövaarallisten aineiden kuljettajille
1514: hia kuljetuksia runsaasti.                              siten, että se turvaisi korvaukset ja kustannukset
1515:     Markkinatalouden suunnittelemattomuus tu-           vahingonkärsijöille ja torjuntatyön järjestäjille.
1516: lee tässä yhteydessä kaikessa alastomuudessaan          Tällä hetkellä kysymys torjuntakustannusten kan-
1517: esiin. Turhat kuljetukset johtavat laskennallisesti     tamisesta on auki.
1518: useampiin vaaratilanteisiin kuin mikä olisi välttä-
1519: mätöntä maan eri osien öljyntarpeen tyydyttämi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1520: seksi. Edelleen turhat kuljetukset ovat niin työ-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1521: voiman kuin myös energiankulutuksen kannalta            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1522: mitä suurinta kansantaloutemme voimavarojen             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1523: haaskuuta. Siksi hallituksen tulisikin laatia erityi-
1524: sesti ongelmajätteiden ja -aineiden, öljyn ym.                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin on-
1525: vastaavien aineiden kuljetuksia varten suunnitel-               gelma-aineiden ja -jätteiden ja muiden
1526: ma, jotta turhilta kuljetuksilta vältyttäisiin ja               ympäristövahingollisten aineiden kuten
1527: näin vaaratilanteiden syntyminen voitaisiin vä-                 öljyn kuljetusten suunnittelemiseksi si-
1528:                                                                 ten, että kuljetukset maitse ja meritse
1529: hentää minimiin.
1530:                                                                 Suomessa voitaisiin rajoittaa minimiin ja
1531:     Merenkurkun öljyvahingon yhteydessä on tul-                 näin vaaramomenttien synty ympäristötu-
1532: lut esiin, ettei ainoastaan öljyntorjuntaorganisaa-             hasta pienenisi ratkaisevasti, ja
1533: tio ja toimintavalmius erityisesti Ruotsin ja Suo-
1534: men viranomaisten välillä ole riittävän hyvä, vaan                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin öljyn-
1535: että Suomi on jättänyt täyttämättä öljyntorjunta-               torjuntaorganisaation ja -valmiuden pa-
1536: kaluston osalta ne kansainväliset sitoumukset,                  rantamiseksi yhteistyössä Ruotsin valtion
1537: jotka se on allekirjoittanut, mm. Itämeri-sopi-                 kanssa öljyvahinkojen torjunnan tehosta-
1538: muksen määräykset.                                              miseksi merialueillamme, ja
1539:     Hallituksen tulisikin pikaisesti ryhtyä neuvot-                aikooko Hallitus varata ensi vuoden
1540: telemaan Ruotsin viranomaisten kanssa organi-                   tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa mark-
1541: saation ja toimintavalmiuden parantamiseksi                     kaa suuremman öljyntorjunta-aluksen
1542: maittemme välillä ja toiseksi varata määrärahoja                hankkimiseksi Merenkurkun alueelle ja
1543: öljyntorjuntakaluston saattamiseksi asianmukai-                 muun öljyntorjuntakaluston lisäämiseksi
1544: selle tasolle. Hallituksen tulisi laatia pikaohjelma            kansainvälisten sitoumustemme mukai-
1545:  näiden hankintojen suorittamiseksi.                            sesti?
1546: 
1547:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
1548: 
1549:                                               Sten Söderström
1550: 
1551:  428400992U
1552: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 357
1553: 
1554: 
1555: 
1556: 
1557:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1558: 
1559:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          remmiksi, rahtialusten polttoainesäiliöissä kulje-
1560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tetaan enemmän raskasta polttoöljyä kuin ran-
1561: olette syyskuun 18 päivänä 1984 päivätyn kir-          nikkoliikenteen säiliöaluksissa.
1562: jeenne n:o 1347 ohella toimittanut valtioneuvos-
1563:                                                           Merenkurkun äskeisen, m/s Eiran karilleajon
1564: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
1565:                                                        aiheuttamassa öljyvahingossa tiedonkulku viiväs-
1566: edustaja Söderströmin näin kuuluvasta kirjallises-
1567:                                                        tyi alkutunteina osittain siksi, että aluksen pääl-
1568: ta kysymyksestä n:o 357:                               lystö oletti karilleajon tapahtuneen Suomen alue-
1569:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin on-         vesilläja ilmoitti asiasta vain Suomen viranomai-
1570:         gelma-aineiden ja -jätteiden ja muiden         sille. Oljyntorjunta-alusten ajo tapahtumapaikal-
1571:         ympäristövahingollisten aineiden kuten         le kesti kauan suuren etäisyyden takia ja vasta
1572:         öljyn kuljetusten suunnittelemiseksi si-       paikan päällä saatiin käsitys vahingon laadusta ja
1573:         ten, että kuljetukset maitse ja meritse        laajuudesta. Riittävät tiedot saatuaan Ruotsin ja
1574:         Suomessa voitaisiin rajoittaa minimiin ja      Suomen vastuuviranomaiset ryhtyivät aamupäi-
1575:         näin vaaramomenttien synty ympäristötu-        vällä toimiin vahingon rajoittamiseksi käytettävis-
1576:         hasta pienenisi ratkaisevasti, ja              sä olevin mahdollisuuksin. Iltapäivän kuluessa
1577:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin öljyn-      yritettiin kovasta tuulesta huolimatta pysäyttää
1578:         torjuntaorganisaation ja -valmiuden pa-        öljylautan eteneminen kohti Vaasan ulkosaaris-
1579:         rantamiseksi yhteistyössä Ruotsin valtion      toa. Tosin torjuntakalusto ja viranomaisten tor-
1580:         kanssa öljyvahinkojen torjunnan tehosta-       juntahenkilöstö olivat aivan riittämättömiä tilan-
1581:         miseksi merialueillamme, ja                    teen hallitsemiseksi. Suomi ei tässä suhteessa
1582:            aikooko Hallitus varata ensi vuoden         pysty täyttämään kansainvälisiä velvoitteitaan.
1583:         tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa mark-        Ruotsin öljyvahinkojen torjuntaviranomaisten
1584:         kaa suuremman öljyntorjunta-aluksen            kanssa on sovittu joulukuun alussa pidettävästä
1585:         hankkimiseksi Merenkurkun alueelle ja          neuvottelusta, jossa selvitetään äskeiset Meren-
1586:         muun öljyntorjuntakaluston lisäämiseksi        kurkun tapahtumat ja tehdään esitykset yhteis-
1587:         kansainvälisten sitoumustemme mukai-           toiminnassa mahdollisesti esiintyvien puutteiden
1588:         sesti?                                         poistamiseksi.
1589:                                                           Kalustotilanteen korjaamiseksi ja riittävien va-
1590:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       rojen saamiseksi korvausten pikaiseen maksami-
1591: ti seuraavaa:                                          seen on ryhdytty toimiin. Ympäristöministeriö
1592:    Kysymyksessä tarkoitetut aineet ja jätteet kul-     teki jo viime vuonna esityksen riittävien varojen
1593: jetetaan maassamme pääasiassa rautateitse ja vä-       saamiseksi tämän vuoden tulo- ja menoarvioon.
1594: häisessä määrin maanteitse. Vesitse niitä ei kulje-    Esitykseen ei suostuttu. Tämän vuoden III lisä-
1595: teta hankalien välilastausten takia. Maamme            menoarvioon on asia ympäristöministeriön tahol-
1596: energiahuollon vaatimat kuljetukset, kuten muu-        ta esitetty uudelleen. Korvausten maksamista
1597: kin kauppamerenkulku, on suunniteltu asianmu-          varten perustetun öljysuojarahaston kartuttami-
1598: kaisesti. Viime vuosina ovat öljyvahinkoja aiheut-     seksi hallitus on tehnyt eduskunnalle lakiesityk-
1599: taneet pääasiassa kuivalastialukset, jotka ovat        sen öljysuojamaksun, jota äskettäin huomattavas-
1600: ajaneet karille tai tahallisesti päästäneet öljyistä   ti korotettiin, korottamisesta edelleen kaksinker-
1601: vettä mereen. Kun alukset ovat tulleet yhä suu-        taiseksi.
1602: 
1603:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
1604: 
1605:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
1606:                                       1984 vp. -- ~ n:o 357                                            3
1607: 
1608: 
1609: 
1610: 
1611:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1612: 
1613:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          transporteras det mera tung brännolja i fraktfar-
1614: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        tygens bränsletankar än i tankfartygen i kusttra-
1615: 1347 av den 18 september 1984 tili vederbörande       fik.
1616: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       1 den oljeolycka som föranleddes av m/s Eiras
1617: av riksdagsman Söderström undertecknade spörs-        grundstötning i Kvarken nyligen fördröjdes in-
1618: mål nr 357:                                           formationen under de första timmaroa delvis på
1619:                                                       grund av att fartygets befäl antog att grundstöt-
1620:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ningen hade skett på finskt territorialvatten och
1621:        att planera transporteroa av pro-              anmälde saken endast tili de finska myndigheter-
1622:        blemämnen och -avfali och andra miljö-         na. Det tog lång tid för oljebekämpningsfartygen
1623:        farliga ämnen som t.ex. olja, så att trans-    att komma tili platsen på grund av det långa
1624:        porteroa tili land och tili sjöss i Finland    avståndet och det var först på platsen som man
1625:        kan begränsas tili ett minimum, vilket         fick en uppfattning av olyckans art och omfatt-
1626:        skulie innebära en avgörande minskning         ning. Sedan de ansvariga myndigheteroa i Sveri-
1627:        av risken för en miljökatastrof, och           ge och Finland fått tiliräckliga uppgifter vidtog
1628:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syfte     de på förmiddagen åtgärder för att begränsa
1629:        att förbättra oljebekämpningsorganisatio-      skadan med de medel som stod tili buds. Under
1630:        nen och -beredskapen i samråd med              eftermiddagens lopp försökte man trots den
1631:        svenska staten för att effektivera bekämp-     hårda vinden stanna oljefläckens framskridande
1632:        ningen av oljeskador på våra havsområ-         mot Vasas yttre skärgård. Det är ett faktum att
1633:        den, och                                       bekämpningsmaterielen och myndigheteroas be-
1634:            ämnar Regeringen i statsförslaget för      kämpningspersonal var alideles otillräckliga för
1635:        nästa år reservera 50 milj. mk för anskaff-    att kunna behärska situationen. Finland kan inte
1636:        ning av ett större oljebekämpningsfartyg       i detta avseende uppfylia sina interoationelia
1637:        tili Kvarkenområdet och för att utöka          förpliktelser. Man har med oljebekämpnings-
1638:        den övriga oljebekämpningsmaterielen i         myndigheteroa i Sverige kommit överens om att i
1639:        enlighet med våra interoationelia över-        början av december anordna förhandlingar för
1640:        enskommelser?                                  att utreda händelseroa vid Kvarken nyligen och
1641:                                                       för att framlägga förslag i syfte att avlägsna
1642:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      eventuella brister i samarbetet.
1643: anföra följande:                                         Åtgärder har vidtagits för att förbättra situa-
1644:    De ämnen och det avfali som avses i spörsmå-       tionen i fråga om materielen och att få tiliräckli-
1645: let transporteras i vårt land huvudsakligen med       ga medel för att snabbt betala ut ersättningar.
1646: järoväg och i någon mån med landsvägstrans-           Miljöministeriet har redan i fjol gjort ett förslag
1647: port. Dessa transporter sköts inte längs vattenle-    på att tiliräckliga medel skulie fås tili detta års
1648: deroa på grund av de komplicerade omlastning-         budget. Förslaget godkändes inte. Tili detta års
1649: aroa. De transporter som krävs för vårt lands         III tilläggsbudget har detsamma föreslagits igen
1650: energiförsörjning har, på samma sätt som den          av miljöministeriet. 1 syfte att utöka oljeskydds-
1651: övriga handelssjöfarten, planerats på ett sakenligt   fonden, som grundats för utbetalning av ersätt-
1652: sätt. Under de senaste åren har oljeskador            ningar, har regeringen tili riksdagen avlåtit en
1653: förorsakats främst av torrlastfartyg som kört på      proposition om att oljeskyddsavgiften, viiken
1654: grund eller som avsiktligt släppt ut oljebemängt      nyligen höjdes avsevärt, ytterligare skali fördubb-
1655: vatten i havet. Då fartygen har blivit alit större    las.
1656: 
1657:      Helsingfors den 26 oktober 1984
1658: 
1659:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
1660:                                                1984 vp.
1661: 
1662: Kirjallinen kysymys n:o 358
1663: 
1664: 
1665: 
1666: 
1667:                                   Koskenniemi ym.: Suurjännitesähkölinjan rakentamisesta Suomesta
1668:                                      Norjaan
1669: 
1670: 
1671:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1672: 
1673:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Imat-      takunnanverkkoon ja rinnakkaislinjan vetäminen
1674: ran Voima Oy suunnittelee 220 000 voltin suur-       Inarin kuntaan Neuvostoliitosta nyt tulevalle lin-
1675: jännitelinjan rakentamista Suomen Porttipahdas-      jalle jäisivät kustannuksiltaan alle puoleen Varan-
1676: ta Norjaan Varangerbotnin kytkinkentälle. Han-       gerbotnin linjan kustannuksista. Suurjännitelinja
1677: ketta voidaan monestakin syystä pitää kyseenalai-    merkitsisi myös vakavaa iskua Inarin kunnassa:
1678: sena.                                                Inari tuo nyt sähkönsä Neuvostoliitosta ja pitkäl-
1679:     Ensinnäkin hankkeeseen liittyy ulkopoliittisia   listen ponnistelujen tuloksena on saatu aikaan
1680: kytkentöjä, jotka tulisi selvittää ennen kuin val-   rajakauppajärjestely, jossa sähkön tuonti makse-
1681: tionyhtiö IVO ryhtyy sitä toteuttamaan. Samaan       taan inarilaisten työn tuotteilla. Varangerbotnin
1682: kytkinkenttään tulee jo nyt niinikään 220 kilo-      linjan vetäminen merkitsisi valtakunnanverkon
1683: voltin linja Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton säh-   ulottamista Inariin ja sitä kautta Neuvostoliitosta
1684: köntuotantokapasiteetti mahdollistaisi nykyistä      tuotavan sähkön joutumista verolle ja iskua raja-
1685: laajemman sähkön viennin Norjaan, mutta Norja        kaupan kehittämiselle.
1686: ei ilmeisesti poliittisista syistä tahdo tukeutua       Epäilyksiä suurjännitelinjan suhteen lisäävät
1687: neuvostoliittolaisiin sähköntoimituksiin. Tämä       myös sen ilmeinen ylikapasiteetti, joka aiheuttaa
1688: tukee esitettyä epäilyä, että hankkeen takana        tuntuvia lisäkustannuksia, sekä hankkeen mah-
1689: eivät olekaan Norjan teollisuuden ja kansantalou-    dollinen kytkeytyminen Inarin ja Utsjoen jokien
1690: den sähköntarpeet, vaan aseteknologian kehitys       kohtaloon.
1691: ja Pohjois-Atlantin puolustusliiton (NATO) in-          Imatran Voima Oy on valtionyhtiö, mistä
1692: tressit. Suomalaisen valtionyhtiön osallistumista    syystä sen keskeisiin ratkaisuihin liittyvät yhteis-
1693: tällaiseen hankkeeseen ei voida pitää perusteltu-    kunnalliset kytkennät on selvitettävä. Myöskään
1694: na ottaen huomioon maamme kansainvälisen             yhtiön varojen käyttö ei ole vain sen oma asia,
1695: aseman Ja rauhantahtoisen, YYA-sopimukseen           vaan yhteiskunnan ja jokaisen kansalaisen asia.
1696: perustuvan ulkopolitiikan.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1697:     Edelleen suunniteltu korkeajännitelinja mer-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1698: kitsisi tuntuvia luonnonsuojelullisia ja maisemal-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1699:  lisia haittoja. Se jouduttaisiin vetämään useiden   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1700: luonnonsuojelualueiden läpi, ja 220 kV:n suurjän-
1701:  nitelinjan rakennelmat halkaisisivat maamme vii-               Aikooko Hallitus käsitellä suunnitel-
1702:  meisen suuren tunturierämaan, samoin kuin Tu-               maa suurjännitelinjan vetämiseksi Suo-
1703:  run yliopiston ainutlaatuisen Kevon tutkimus-               mesta Norjan Varangerbotniin ja antaa
1704:  laitoksen alueen.                                           valtion Imatran Voima Oy:n hallinnossa
1705:      Hanke on ristiriidassa myös Suomen Lapin                oleville edustajille toimintaohjeet, jotka
1706:  omien tarpeiden kanssa. Siihen jouduttaisiin si-            turvaavat maamme kansainvälisen ase-
1707:  tomaan yli 100 miljoonaa markkaa, kun saame-                man ja erilaisten yhteiskunnallisten näkö-
1708:  laisalueiden sähköistämisen loppuunsaattaminen,             kohtien huomioonottamisen yhtiön pää-
1709:  Muonion ja Enontekiön kuntien liittäminen val-              töksenteossa?
1710: 
1711:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
1712: 
1713:                       Niilo Koskenniemi                       Esko-Juhani Tennilä
1714: 428400955M
1715: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 358
1716: 
1717: 
1718: 
1719: 
1720:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1721: 
1722:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          peet sekä Pohjois-Norjan Finnmarkin sähköhuol-
1723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lon tarpeet, jotka ovat saaneet norjalaiset tiedus-
1724: olette 18 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-         telemaan sähkönsaantia Suomen puolelta. Todet-
1725: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       takoon tässä yhteydessä, että aikaisemmin ja vielä
1726: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        nytkin osittain Utsjoen sähköhuolto on hoidettu
1727: Koskenniemen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Norjan puolelta, joten rajan yli käydyllä sähkö-
1728: kysymyksestä n:o 358:                                  kaupalla on vanhat perinteet.
1729:                                                           Todettakoon myös, että Inarin kunnan sähkö-
1730:            Aikooko Hallitus käsitellä suunnitel~       laitos on tänä vuonna tehnyt pitkäaikaiset säh-
1731:         maa suurjännitelinjan vetämiseksi Suo-         könostosopimukset Neuvostoliitosta, joten valta-
1732:         mesta Norjan Varangerbotniin ja antaa          osa Inarin sähköhuollosta ja osittain myös Ut-
1733:         valtion Imatran Voima Oy:n hallinnossa         sjoen sähköhuollosta hoidetaan Neuvostoliitosta
1734:         oleville edustajille toimintaohjeet, jotka     astetulla sähköllä.
1735:         turvaavat maamme kansainvälisen ase-              Kyseisen suurjännitejohdon Porttipahta-Iva-
1736:         man ja erilaisten yhteiskunnallisten näkö-     lo-Utsjoki-Varangerbotn mahdollinen raken-
1737:         kohtien huomioonottamisen yhtiön pää-          tamisen alullepano tai rakentamatta jättäminen
1738:         töksenteossa?                                  riippuu suurelta osin Inarin kunnan sähkölaitok-
1739:                                                        sen, Utsjoen Sähköosuuskunnan ja norjalaisten
1740:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tarpeesta ja halukkuudesta osallistua johdon kus-
1741: ti seuraavaa:                                          tannuksiin, mitä koskevat selvittelyt ovat vielä
1742:    Imatran Voima Oy on tutkinut suurjännitejoh-        kesken. Näin ollen ko. johtoa ei ole tarkoitus
1743: don rakentamista pohjoisimmassa Lapissa lähtien        käsitellä tässä vaiheessa hallituksessa.
1744: Sodankylän kunnassa olevalta Porttipahdan voi-            Mikäli johtohanketta ryhdytään käytännössä
1745: malaitokselta summittaista reittiä Porttipahta -       toteuttamaan, käsittelee valtioneuvosto sitä säh-
1746: Ivalo- Utsjoki- Varangerbotn, viimemainitun            köhuollon runkosuunnitelman hyväksymisen yh-
1747: ollessa Norjan puolella.                               teydessä sekä lunastuslupahakemuksen yhteydes-
1748:    Johdon pituus tulisi olemaan vajaat 300 km ja       sä, ja mikäli johto ulottuu Norjan puolelle,
1749: alustava kustannusarvio välimuuntajineen n. 90         silloin kun sähkönsiirrolle maan rajojen yli hae-
1750: milj. mk. Välimuuota johtuu siitä, että Norjassa       taan lupaa. Mikäli Inarin kunnan sähkölaitos tai
1751: on erilainen jännitejärjestelmä kuin Suomessa.         Utsjoen sähköosuuskunta hakevat mahdollisille
1752: Johtoa, jos se rakennetaan, käytettäisiin alussa       kustannusosuuksilleen valtionavustusta, tulee
1753:  100 kV:n jännitetasolla, mutta se rakennettaisiin     asia esille siinäkin yhteydessä.
1754: niin, että jännitteen nosto myöhemmin olisi               Tässä vaiheessa voidaan todeta, että johdon
1755: mahdollinen 200 kV-tasoon.                             suunniteltu reitti ei kulje luonnonsuojelulailla
1756:    Syynä ko. tutkimuksiin ovat olleet Inarin kun-      perustettujen luonnonsuojelualueiden kautta ei-
1757: nan sähkölaitoksen varatehotarpeet, Utsjoen Säh-       kä sen rakentaminen vaiku~a Utsjoen tai Inarin
1758: köosuuskunnan sähköhuollon varmentamistar-             jokien rakentamiskysymykseen.
1759: 
1760:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1984
1761: 
1762:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
1763:                                       1984 vp. -      KK n:o 358                                       3
1764: 
1765: 
1766: 
1767: 
1768:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1769: 
1770:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningen i sitt område samt Finnmarks motsvaran-
1771: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         de bekymmer i Nord-Norge, som har fått norr-
1772: av den 18 september 1984 tili vederbörande            männen att vända sig tili Finland som potential
1773: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      elleverantör. Det må konstateras i detta samman-
1774: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kosken-      hang, att elbehovet i Utsjoki har tidigare tillgod-
1775: memi m.fl. undertecknade spörsmål nr 358:             osetts och delvis ännu i dag tillgodoses genom
1776:                                                       import från Norge, så att elhandeln över gränsen
1777:           Har Regeringen för avsikt att uppta         har långa traditioner.
1778:        planerna på byggande av en högspän-
1779:        ningslinje från Finland tili Varangerbotn         Å andra sidan har Enare kommun i år ingått
1780:        i Norge tili behandling och ge statens         långfristiga avtal om elinköp från Sovjetunionen,
1781:        representanter i Imatran Voima Oy:s            så att en övervägande del av behovet i Enare och
1782:        förvaltningsorgan direktiv för deras verk-     även i Utsjoki kommer att täckas genom leveran-
1783:        samhet, för att trygga beaktandet av vårt      ser från Sovjetunionen.
1784:        lands internationella läge och de olika           Huruvida projektet om uppförande av en hög-
1785:        samhälleliga synpunkterna inom bolagets        spänningsledning Porttipahta-Ivalo-Utsjoki-
1786:        beslutsfattande?                               Varangerbotn anhängiggörs eller ej beror i hög
1787:                                                       grand av dels Enare kommunala elverks och
1788:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     Utsjoki Elandelslags och dels norrmännens behov
1789: följande:                                             och beredskap att delta i kostnaderna för led-
1790:                                                       ningen. Eftersom utredandet av saken ännu på-
1791:    Imatran Voima Oy har undersökt frågan om
1792:                                                       går, är det inte meningen att i detta skede uppta
1793: byggande av en högspänningsledning i det nord-
1794:                                                       saken tili behandling inom regeringen.
1795: ligaste Lappland från Porttipahta kraftverk i
1796: Sodankylä kommun längs linjen Porttipahta--              Om man börjar genomföra projektet i prakti-
1797: Ivalo-Utsjoki-Varangerbotn, sistnämnda ort i          ken, behandlar statsrådet saken i samband med
1798: Norge.                                                godkännandet av elförsörjningens stamplan och
1799:    Ledningen skulle vara knappt 300 km lång,          beviljandet av ansökan om expropriationstill-
1800: och kostnaderna för projektet jämte transforma-       stånd samt, om ledningen utsträcks tili Norge,
1801: tor har preliminärt beräknats uppgå tili ca 90        när tillstånd för överföring av elektricitet över
1802: milj. mk. Behovet av en mellanstående transfor-       riksgränsen söks. Om Enare kommunala elverk
1803: mator beror på att Norge inte tillämpar samma         ellet Utsjoki Elandelslag ansöker om statsbidrag
1804: spänningssystem som vi har i Finland. Om led-         för sina eventuella kostnadsandelar, blir saken
1805: ningen uppförs, skulle spänningen först vara på       även i det sammahanget aktuell.
1806: en nivå av 100 kV, men arbetet skulle utföras så,        Redan i detta skede må också konstateras, att
1807: att den senare kunde höjas tili nivån 200 kV.         ledningen inte är planerad att dras genom de
1808:    Anledning tili ovan nämnda undersökningar          naturskyddsområden som inrättats med stöd av
1809: har givits av de olika behov som finns: Enare         naturskyddslagen, och att den inte heller skulle
1810: kommunala elverks behov att få reserveffekt och       ha någon inverkan på byggandet av älvar i
1811: Utsjoki Elandelslags behov att försäkra elförsörj-    Utsjoki eller Enare.
1812: 
1813:      Helsingfors den 23 oktober 1984
1814: 
1815:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
1816:                                                 1984 vp.
1817: 
1818: Kirjallinen kysymys n:o 359
1819: 
1820: 
1821: 
1822: 
1823:                                    Alppi ym.: Kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisestä
1824: 
1825: 
1826:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1827: 
1828:    Tänään eduskunnalle annetun valtion ensi            0,47 % :iin bruttokansantuotteesta. Heidän mu-
1829: vuoden tulo- ja menoarvion mukaan kehitysyh-           kaansa lisäys on välttämätön, jotta Suomi voisi
1830: teistyömäärärahat kohoavat vuonna 1985 vain            vuoteen 1988 mennessä saavuttaa 0, 7 % :n ta-
1831: 0,40 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tuon          voitteen.
1832: prosenttiosuuden hallitus arvioi kuluvan vuoden           Budjettiperusteluissa hallitus ilmoittaa, että
1833: budjettiesityksensä perusteluissa tulevan saavute-     0, 7 % :n tavoite on tarkoitus saavuttaa "tämän
1834: tuksi jo tänä vuonna. Kehitysapumäärärahojen           vuosikymmenen jälkipuoliskolla'' ja että seuraa-
1835: kasvun hidastamista hallitus perustelee suhdan-        vissa budjeteissa kehitysyhteistyömäärärahojen
1836: netilanteella ja siihen liittyvällä budjetin tiuk-     kasvua on tarkoitus jouduttaa. Mainittakoon,
1837: kuudella. Mielestämme hallituksen kanta, jonka         että hallitusryhmistä SDP:n eduskuntaryhmä on
1838: mukaan noususuhdanteessa olisi pantava jarruja         vaatinut 0, 7 % :n saavuttamista vuonna 1987
1839: monien muiden hankkeiden ohella myös kehitys-          sekä Keskustapuolueen ja Ruotsalaisen kansan-
1840: avulle, on inhimillisesti, moraalisesti ja poliitti-   puolueen eduskuntaryhmät vuonna 1988. Nyt
1841: sesti kestämätön. Sen mukaan juuri silloin, kun        annetun budjettiesityksen johdosta kaikkien näi-
1842: meillä rikkaassa Suomessa "menee hyvin", tulee         den tavoitteiden toteutuminen on vähintäänkin
1843: rajoittaa riiston, alikehityksen ja suoranaisen nä-    epävarmaa.
1844: länhädän uhreille annettavaa apua.
1845:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1846:    Ulkoministeriön toimeksiannosta kesällä suori-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1847: tetun mielipidetutkimuksen mukaan yli puolet           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1848: suomalaisista kannattaa kehitysavun lisäämistä.        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1849: Avoimessa kirjeessään hallitukselle entinen arkki-
1850: piispa Mikko Juva ja akateemikko Georg Henrik                    Pitääkö Hallitus moraalisesti oikeana
1851: von Wright antoivat tukensa prosenttiliikkeen                  hidastaa    kehitysyhteistyömäärärahojen
1852: vaatimukselle kehitysyhteistyömäärärahojen ko-                 kasvua taloudellisen noususuhdanteen ai-
1853: rottamisesta vuoden 1985 budjetissa vähintään                  kana?
1854: 
1855:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
1856: 
1857:          Ulla-Leena Alppi                Ville Komsi                     Matti Kautto
1858:          Esko Helle                      Jouni ]. Särkijärvi             Vappu Säilynoja
1859:          Timo Laaksonen                  Sirpa Pietikäinen               Paula Eenilä
1860:          Pirkko Turpeinen                Arja Alho                       Marjatta Stenius-Kaukonen
1861:          Tarja Halonen                   Inger Hirvelä                   Pentti Liedes
1862:          Liisa Jaakonsaari                Pekka Leppänen                 Heli Astala
1863:          Jouko Skinnari                  Mikko Kuoppa                    Terho Pursiainen
1864:          Liisa Arranz                    Sten Söderström                 Juhani Vähäkangas
1865:          Kalle Könkkölä                  Osmo Vepsäläinen                Reino Paasilinna
1866: 
1867: 
1868: 
1869: 
1870:  4284009759
1871: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 359
1872: 
1873: 
1874: 
1875: 
1876:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1877: 
1878:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tin eduskuntakäsittelyn yhteydessä ovat eri puo-
1879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lueiden kansanedustajat pyrkineet lisäämään ke-
1880: olette 18 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-       hitysyhteistyöhön esitettyjä varoja.
1881: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
1882:                                                         Hallitus toteaa, että sen tarkoituksena on edel-
1883: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
1884: Ulla-Leena Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallises-    leenkin taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa
1885: ta kysymyksestä n:o 359:                             lisätä kehitysyhteistyövaroja siten, että 0, 7 pro-
1886:                                                      sentin bruttokansantuoteosuus saavutettaisiin tä-
1887:          Pitääkö Hallitus moraalisesti oikeana       män vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Tavoitteen
1888:        hidastaa    kehitysyhteistyömäärärahojen      saavuttaminen on mahdollista, koska tarkoitukse-
1889:        kasvua taloudellisen noususuhdanteen ai-      na on kuraa umpeen kehitysyhteistyömääräraho-
1890:        kana?                                         jen jälkeenjääneisyys. Tulo- ja menoarvioesityk-
1891:                                                      sen antaessaan hallitus nimittäin ilmoitti, että
1892:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti     sen tarkoituksena on tämän vaalikauden kahdessa
1893: seuraavaa:                                           jäljellä olevassa tulo- ja menoarviossa lisätä brut-
1894:                                                      tokansantuoteosuutta siten, että 0, 7 prosentin
1895:    Tulo- ja menoarvioehdotuksessaan vuodelle
1896:                                                      tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.
1897: 1985 ulkoasiainministeriö esitti, että kehitysyh-
1898: teistyöhön varattaisiin 1 476,6 milj. markkaa.          Kehitysyhteistyön suunnittelun ja hallinnon
1899: Tämä summa vastasi ehdotuksen laatimisajan-          sekä avun laadun kannalta on tarkoituksenmu-
1900: kohtana 0,47 prosentin bruttokansantuoteosuut-       kaista, että kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään
1901: ta. Kansantuotearvion sittemmin muututtua vas-       tasaista kasvuvauhtia noudattaen. Tämän vuoksi
1902: taa ministeriön määrärahaehdotus tällä hetkellä      on toivottavaa, että eduskunta suhtautuisi myön-
1903: 0,44 prosentin bkt-osuutta. Tulo- ja menoarvios-     teisesti kansanedustajain tekemiin aloitteisiin ja
1904: saan hallitus esitti kehitysyhteistyöhön noin 1321   lisäisi kehitysy hteistyömäärärahoj a.
1905: milj. mk, joka on 0,40 prosenttia bkt:sta. Budje-
1906: 
1907:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1984
1908: 
1909: 
1910:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
1911:                                      1984 vp. -     KK n:o 359                                        3
1912: 
1913: 
1914: 
1915: 
1916:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
1917: 
1918:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dagsbehandling har riksdagsledamöter från olika
1919: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      partier strävat tili att öka de anslag som anvisas
1920: den 18 september 1984 tili vederbörande med-        för utvecklingssamarbetet.
1921: lem av statsrådet översänt kopia av följande av        Regeringen konstaterar, att den fortfarande
1922: riksdagsledamot Ulla-Leena Alppi m.fl. ställda      inom ramen för de ekonomiska resurserna har för
1923: skriftliga spörsmål nr 359:                         avsikt att öka utvecklingsbiståndsanslagen så, att
1924:                                                     en 0, 7 procents andel av bruttonationalproduk-
1925:           Anser Regeringen det moraliskt riktigt    ten kunde uppnås under senare delen av detta
1926:        att fördröja ökningen av utvecklingsbi-      decennium. Det är möjligt att uppnå målet,
1927:        ståndsanslagen under en ekonomisk hög-       eftersom avsikten är att hämta in eftersläpningen
1928:        konjunktur?                                  inom anslagen för utvecklingssamarbetet. Rege-
1929:                                                     ringen meddelade nämligen vid framläggandet
1930:   Såsom svar på detta spörsmål får jag högakt-      av årets budgetproposition, att dess avsikt är att
1931: ningsfullt framföra följande:                       öka anslagen i de två propositioner som återstår
1932:    1 framställningen tili 1985 års budgetproposi-   att ge under denna valperiod, så att 0, 7 procents
1933: tion föreslog utrikesministeriet, att för utveck-   andelen av bruttonationalprodukten skall kunna
1934: lingssamarbete reserveras 1 476,6 milj. mark.       bli möjlig att uppnå.
1935: Denna summa motsvarade vid tidpunkten för              Med tanke på utvecklingssamarbetets plane-
1936: uppgörandet av propositionen en andel på 0,47       ring och förvaltning samt biståndets kvalitet är
1937: procent av bruttonationalprodukten. När natio-      det ändamålsenligt, att anslagen för utvecklings-
1938: nalproduktsuppskattningen sedermera har för-        samarbete ökas under iakttagande av en jämn
1939: ändrats motsvarar ministeriets anslagsförslag för   tillväxttakt. Därför är det önskvärt, att riksdagen
1940: närvarande en 0,44 procents BNP-andel. Rege-        skulle förhålla sig positivt tili riksdagsledamöter-
1941: ringen föreslog i statsverkspropositionen ca 1321   nas motioner och öka utvecklingssamarbets-
1942: milj. mk för utvecklingssamarbetet,vilket är 0,40   anslagen.
1943: procent av BNP. Vid budgetpropositionens riks-
1944: 
1945:     Helsingfors den 19 oktober 1984
1946: 
1947: 
1948:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
1949:                                                 1984 vp.
1950: 
1951: Skriftligt spörsmål nr 360
1952: 
1953: 
1954: 
1955: 
1956:                                    Westerlund m.fl.: Om statsbolagens strävanden att utvidga sitt
1957:                                      verksamhetsområde
1958: 
1959: 
1960:                                 Till Riksdagens Herr Talman
1961: 
1962:    En av handels- och industriministeriets ledan-        Det kan inte vara riktigt eller ändamålsenligt
1963: de tjänstemän, industrirådet Pentti Viita, har        att statsbolagens verksamhetsformer breddas att
1964: riktat en sällsynt kraftig kritik gentemot statsbo-   omfatta sådana verksamhetsformer, som den pri-
1965: laget Nestes ledning och sålunda företagets sköt-     vata sektorn i fri konkurrens framgångsrikt be-
1966: sel.                                                  driver. Vad ytterligare någonting så osäkert som
1967:    Undertecknad har i olika sammanhang fram-          oljeletningar i världen beträffar, i synnerhet med
1968: fört en i många avseenden liknande kritik gent-       tanke på att vi saknar egoa råoljeresurser, synes
1969: emot statsbolaget Nestes sätt att sköta sina ange-    dessa som helt meningslösa.
1970: lägenheter.                                              Då på många håll betänkligheter och kritik har
1971:                                                       framförts särskilt gentemot statsbolagens strävan
1972:    Man kan här spåra ett visst självsvåldigt age-     att utvidga verksamhetsformerna till nya sektorer
1973: rande, som även för den del en också gäller vissa     och områden, vore det nödvändigt att klarlägga
1974: andra statsbolags sätt att sköta sina angelägenhe-    och definiera dessa fundamentala principer.
1975: ter. Undertecknads kritik gäller främst statsbola-       Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
1976: gens strävan, och som även klart synes i detta fall   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
1977: hos Neste, att utvidga den ursprungliga verksam-      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
1978: hetsformen till de mest olika områden. Att Neste      följande spörsmål:
1979: utvidgat sin verksamhet bl.a. till att leta efter
1980: nya oljefyndigheter på olika håll i världen kan väl             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
1981: knappast anses vare sig nödvändigt eller önsk-               med anledning av den kritik, som riktats
1982: värt. Neste borde inte heller syssla med                     gentemot statsbolagens verksamhet, och
1983: rederiverksamhet,       ackumulatorindustrietable-           främst med tanke på deras strävan att
1984: ringar utomlands o.s.v. Dessa nya verksamhets-               etablera sig inom helt nya områden eller
1985: former kräver ständigt väldiga kapitalresurser,              inom sektorer, som redan tidigare fram-
1986: som i slutskedet ändå i huvudsak finansieras av              gångsrikt bevakas av den privata sektorn,
1987: oljekonsumenterna, d.v.s. med det pris den                   och
1988: vanliga medborgaren betalar då han köper sin                    på vilket sätt kommer Regeringen att
1989: bensin, brännolja och övriga energiprodukter.                beakta den av handels- och industri-
1990: Det synes nödvändigt att klart och entydigt                  ministeriets avdelningschef, industrirådet
1991: begränsa statsbolagens verksamhetsformer inom                Pentti Viita gentemot Neste riktade grava
1992: de ramar som ursprungligen avsetts.                          kritik?
1993: 
1994:      Helsingfors den 18 september 1984
1995: 
1996:                       Henrik Westerlund                        Håkan Nordman
1997:                       Toivo T. Pohjala                         Kimmo Sasi
1998:                                             Elisabeth Rehn
1999: 
2000: 
2001: 
2002: 
2003: 428400995X
2004: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 360
2005: 
2006: Kirjallinen kysymys n:o 360                                                                      Suomennos
2007: 
2008: 
2009: 
2010: 
2011:                                    Westerlund ym.: Valtionyhtiöiden pyrkimyksistä laajentaa toi-
2012:                                      minta-aluettaan
2013: 
2014: 
2015:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2016: 
2017:    Eräs kauppa- ja teollisuusministeriön johtavista        Ei voi olla oikein eikä tarkoituksenmukaista,
2018: virkamiehistä, teollisuusneuvos Pentti Viita, on       että valtionyhtiöiden toimintamuotoja laajenne-
2019: kohdistanut harvinaisen voimakasta arvostelua          taan käsittämään sellaisia toimialoja, joilla yksi-
2020: valtionyhtiö Nesteen johtoa ja siten yrityksen         tyinen sektori menestyksellä harjoittaa vapaata
2021: hoitoa kohtaan.                                        kilpailua. Mitä edelleen tulee niin epävarmoihin
2022:    Allekirjoittanut on eri yhteyksissä esmanyt         yrityksiin kuin maailmassa tapahtuviin öljyn et-
2023: monessa suhteessa samanlaista arvostelua valtion-      sintöihin, varsinkin kun meiltä puuttuu omia
2024: yhtiö Nesteen tapaan hoitaa asioitaan.                 öljyvaroja, ne näyttävät täysin tarkoituksettomil-
2025:                                                        ta.
2026:    Tässä voidaan havaita tiettyä omapäistä menet-          Koska monella taholla on pidetty arveluttava-
2027: telyä, joka lisäksi koskee myös tiettyjen muiden       na ja esitetty arvostelua etenkin valtionyhtiöitä
2028: valtionyhtiöiden tapaa hoitaa asioitaan. Allekir-      kohtaan niiden toimialan laajentamisesta uusille
2029: joittaneen arvostelu koskee ensi sijassa valtionyh-    alueille, olisi tarpeellista selvittää ja täsmentää
2030: tiöiden pyrkimystä, mikä myös selvästi käy ilmi        tätä koskevia perusperiaatteita.
2031: Nesteen tapauksesta, että alkuperäistä toimialaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2032: laajennetaan mitä erilaisimmille alueille. Sitä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2033: seikkaa, että Neste on laajentanut toimintaansa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2034: mm. uusien öljylöydösten etsimiseen eri puolilla       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2035: maailmaa, voitaneen tuskin pitää tarpeellisena
2036: tai toivottavana. Nesteen ei tulisi myöskään har-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2037: joittaa varustamotoimintaa, perustaa akkutehtai-              ryhtyä valtionyhtiöihin kohdistetun ar-
2038: ta ulkomaille jne. Nämä uudet toimintamuodot                  vostelun johdosta ja etenkin niiden pyrki-
2039: vaativat yhä uusia sijoituspääomia, jotka loppu-              myksiin sijoittaa kokonaan uusille aloille
2040: jen lopuksi kuitenkin tulevat pääasiassa öljynku-             tai sellaisille aloille, joita yksityiset yrittä-
2041: luttajien rahoitettaviksi, ts. ne maksetaan sillä             jät ovat menestyksellä jo aikaisemmin
2042: hinnalla, jonka tavallinen kansalainen maksaa                 hoitaneet, sekä
2043: ostaessaan bensiiniä, polttoöljyä ja muita energi-               millä tavoin Hallitus tulee ottamaan
2044: atuotteita. Näyttää välttämättömältä selkeästi ja             huomioon kauppa- ja teollisuusministe-
2045: yksiselitteisesti rajoittaa valtionyhtiöiden toimin-          riön osastopäällikön, teollisuusneuvos
2046: tamuodot niihin puitteisiin, joita alunperin on               Pentti Viidan Nesteeseen kohdistaman
2047: tarkoitettu.                                                  vakavan arvostelun?
2048: 
2049:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1984
2050: 
2051:                       Henrik Westerlund                         Håkan Nordman
2052:                       Toivo T. Pohjala                          Kimmo Sasi
2053:                                              Elisabeth Rehn
2054:                                            1984 vp. -- KJ( n:o 360                                            3
2055: 
2056: 
2057: 
2058: 
2059:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2060: 
2061:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               käsitellään valtionyhtiöiden kannattavuusvaati-
2062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               muksia, omistajan sijoituksia ja osinkopolitiik-
2063: olette 18 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-              kaa, yhtiöiden toimialan muutoksia sekä valtion-
2064: jeenne n:o 1350 ohella toimittanut valtioneuvos-            yhtiöiden yhteistoimintaa Suomessa ja kansainvä-
2065: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           listä toimintaa. Päätöksessä otetaan kantaa myös
2066: edustaja Westerlundin ym. näin kuuluvasta kysy-             valtionyhtiöiden hallinnon kehittämiseen.
2067: myksestä n:o 360:                                              Periaatepäätöksen mukaan valtionyhtiöiden
2068:                                                             toiminnan tulee olla ainakin tuotannon vakiintu-
2069:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2070:                                                             neessa toimintavaiheessa kannattavaa. Kannatta-
2071:         ryhtyä valtionyhtiöihin kohdistetun ar-
2072:                                                             vuusvaatimusta arvioitaessa on otettava huo-
2073:         vostelun johdosta ja etenkin niiden pyrki-
2074:                                                             mioon, että valtion teollisuusyhtiöt on muodos-
2075:         myksiin sijoittaa kokonaan uusille aloille
2076:                                                             tettu teollisuuspoliittisista tarpeista lähtien. Ne
2077:         tai sellaisille aloille, joita yksityiset yrittä-
2078:                                                             toimivat pääsääntöisesti perusteollisuutena, joka
2079:         jät ovat menestyksellä jo aikaisemmin
2080:                                                             kansainvälisestikään ei yleensä yllä teollisuuden
2081:         hoitaneet, sekä
2082:                                                             keskimääräisten tuottojen tasolle. Siten valtion-
2083:            millä tavoin Hallitus tulee ottamaan             yhtiöille asetettava kannattavuusvaatimus on
2084:         huomioon kauppa- ja teollisuusministe-              nähtävä vaatimuksena terveellä pohjalla tapahtu-
2085:         riön osastopäällikön, teollisuusneuvos              vasta liiketoiminnasta, jossa toteutuu asetettu
2086:         Pentti Viidan Nesteeseen kohdistaman                teollisuuspoliittinen tavoite. Kannattavuuden to-
2087:         vakavan arvostelun?                                 teutuminen merkitsee valtionyhtiöiden tehokasta
2088:                                                             ja kilpailukykyistä toimintaa ja myös niiden laa-
2089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen               jentamismahdollisuuksien turvaamista. Terveellä
2090: seuraavaa:                                                  pohjalla harjoitettava liiketoiminta edellyttää toi-
2091:    Valtionyhtiöt vastaavat lähes viidenneksestä             saalta, että yhtiöt eivät ylläpidä tuotantoyksiköitä
2092: teollisesta tuotannostamme. Niiden osuus teolli-            tai tuotelinjoja, jotka eivät pitkällä tähtäimellä
2093: suuden investoinneista on ollut noin neljännes.             muodostu kannattaviksi. Kannattava toiminta
2094: Valtionyhtiöt ovat luoneet ja pitävät yllä monia            turvaa parhaiten luodut työpaikat.
2095: tärkeitä perusedellytyksiä teollisuudelle, maata-              Valtionyhtiöiden toimialat on määritelty nii-
2096: loudelle ja muille elinkeinoille tuottamalla mm.            den yhtiöjärjestyksessä. Kun yhtiöille on asetettu
2097: energiaa, metalleja ja lannoitteita. Valtionyhtiöi-         selkeät kannattavuusvaatimukset, on niiden voi-
2098: den merkitys maamme taloudelle on suurempi                  tava tarvittaessa joustavasti suunnata toimintaan-
2099: kuin niiden pelkkä osuus teollisesta tuotannosta            sa myös uusille aloille välttäen kuitenkin käyttä-
2100: sellaisenaan edellyttäisi.                                  mästä mahdollista erityisasemaa kilpailussa mui-
2101:    Valtionyhtiöiden kehittäminen ja toiminta-               den kotimaisten yritysten kanssa. Yhtiöiden laa-
2102: edellytysten turvaaminen on olennainen osa koko             jentaminen yritysostoilla ja tytäryhtiöitä perusta-
2103: teollisuutemme kehittämistä ja teollisuuspolitiik-          malla toimialansa puitteissa tapahtuvana on ta-
2104: kaa. Valtionyhtiöillä tulee olla sellaiset kehitys-         vanomaista liiketoimintaa. Päätökset näistä yh-
2105: mahdollisuudet, että ne osaltaan voivat edistää             tiöiden kehittämistoimenpiteistä tekevät niiden
2106: kansantaloutemme keskeisten tavoitteiden saa-               omat hallintoelimet.
2107: vuttamista.                                                    Kauppa- ja teollisuusministeriön valtionyhtiöi-
2108:    Kuten kysymyksessä viitataan, valtionyhtiöt              den investointitoiminnan valvonnassa noudatta-
2109: ovat viime aikoina olleet laajan keskustelun koh-           man käytännön mukaan yhtiöt ovat velvollisia
2110: teena. Tätä keskustelua on vaikeuttanut, ettei              informoimaan ministeriötä merkittävistä inves-
2111: valtionyhtiöiden merkitystä ja niiden toimintape-           tointihankkeista. Suurimmat ja periaatteellisem-
2112: riaatteita tunneta riittävästi. Mm. tästä syystä            mat hankkeet käsitellään ministeriössä yksityis-
2113: valtioneuvosto hyväksyi 13. 10. 198 3 valtionyhtiöi-        kohtaisesti. Tarvittaessa ne on saatettu myös
2114: den toimintaa koskevat periaatteet. Päätöksessä             valtioneuvoston investointivaliokunnan käsiteltä-
2115: 4                                      1984 vp. -       KK n:o 360
2116: 
2117: väksi. Näin on menetelty erityisesti siinä tapauk-          Kysymyksestä ilmenevää pelkoa siitä, että val-
2118: sessa, että valtion edellytetään osallistuvan hank-      tionyhtiöt voisivat kohdistaa melko vapaasti in-
2119: keen rahoittamiseen osakepääoman korotuksin              vestointinsa kannattamauomiin hankkeisiin tai
2120: tai muunlaisin rahoitusjärjestelyin.                     niille täysin vieraille toimialueille, ei edellä sa-
2121:    Teollisuutemme kansainvälistyessä ovat myös           nottuun viitaten voida pitää aiheellisena. On
2122: valtionyhtiöiden pyrkimykset suoriin kansainväli-        kuitenkin syytä korostaa, että myös valtionyhtiöi-
2123: siin investointeihin ja yritysostoihin lisääntyneet.     den toiminnassa otetaan normaaleja liiketalou-
2124: Tältäkin osin on viime aikoina valvontaa tiuken-         dellisia riskejä, mistä yhtiön toimiva johto ja
2125: nettu. Ennen yhtiön lopullista päätöstä kauppa-          hallintoelimet ovat ensisijaisesti vastuussa. Ku-
2126: ja teollisuusministeriössä laaditaan aina arvio          vattu valvontajärjestelmä onkin luotu ennen
2127: hankkeesta. Se voidaan harkinnan mukaan saat-            kaikkea tiedonkulkua varten eikä se muuta liike-
2128: taa myös laajempaan käsittelyyn valtioneuvoston          taloudellisia vastuusuhteita valtionyhtiöissä.
2129: piirissä.                                                   Kysymyksessä viitataan myös erään kauppa- ja
2130:    Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen yleis-        teollisuusministeriön virkamiehen yksityisiin ja
2131: perusteluissa todetaan, että valtioenemmistöisten        sittemmin julkisuuteen tulleisiin Neste Oy:tä
2132: osakeyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämi-           koskeviin mielipiteisiin. On korostettava, että
2133: seksi nykyistä pitkäjänteisemmäksi on tarkoituk-         esitetyt mielipiteet eivät edusta kauppa- ja teolli-
2134: sena vastaisuudessa laatia vuosittain tulo- ja me-       suusministeriön näkemystä. Neste Oy ei ole krii-
2135: noarvioesityksen yhteydessä useamman vuoden              siyhtiö eikä näköpiirissä ole tekijöitä, jotka sellai-
2136: kattava valtionyhtiöiden kehittämisohjelma, jossa        seen viittaisivat. Yhtiö on toteuttanut strategi-
2137: esitetään arvio yhtiöiden lähivuosien investoin-         aansa sille vahvistetun yhtiöjärjestyksen puitteis-
2138: neista ja niiden rahoittamisesta sekä valtion osin-      sa. Tämän strategian yhtenä oikeutettuna lähtö-
2139: kotulojen kehittymisestä. Kehittämisohjelman             kohtana on hankkia supistuvan öljynjalostustoi-
2140: avulla pyritään siihen, että yhtiöiden rahoitus-         minnan tilalle muita yhtiön toimialaan liittyviä
2141: huolto voitaisiin järjestää nykyistä suunnitelmal-       toimintoja muun muassa kemian teollisuudessa,
2142: lisemmin.                                                akkuteollisuudessa ja öljynporauksen alueella.
2143:    Kehittämisohjelman eräs merkittävä osa sisäl-         Strategian toteuttaminen on haastavaa toimintaa,
2144: tää ne toimenpiteet, jotka merkitsevät nykyistä          joka sisältää myös riskejä. Riskit ovat olleet
2145: tiukempaa omistajapolitiikkaa ja jotka ovat joh-         kuitenkin yhtiön koon huomioon ottaen täysin
2146: donmukaisesti seurausta edellä mainitusta valtio-        hallittavissa. Ei voida osoittaa tapahtuneen vir-
2147: neuvoston periaatepäätöksestä. Selkeimmin tämä           heitä, jotka olisivat nostaneet öljytuotteiden hin-
2148: näkyy kehittämisohjelmaan sisällytetyistä uusista        taa Suomessa, vaan öljyn kustannuspaineet joh-
2149: osingonjakotavoitteista, jotka ovat huomattavasti        tuvat maailmanmarkkinahintojen kehityksestä.
2150: aikaisempaa korkeammalla tasolla. Valtiontalou-             Kysymyksenasettelusta saa sen käsityksen, että
2151: den kannalta osinkotulojen lisääntyminen luon-           kysyjien mielestä Neste Oy:n olisi edellä kuvatus-
2152: nollisesti helpottaa valtiontalouteen kohdistuvaa        ta poiketen pitänyt tyytyä kaventuviin markki-
2153: rasitusta. Tiukempi omistajapolitiikka koituu            noihin ja supistuvaan toimintaan. Vetäytyvä,
2154: kuitenkin myös valtionyhtiöiden eduksi, koska            passiivinen strategia olisi kuitenkin väistämättä
2155: ne joutuvat ehkä entistäkin tarkemmin harkitse-          johtanut yhtiön kannattavuuden ratkaisevaan
2156: maan investointiensa tarkoituksenmukaisuutta,            heikkenemiseen, toiminnan supistamisesta johtu-
2157: millä tulee olemaan varmasti suotuisa vaikutus           viin henkilökunnan vähennyksiin ja pitemmällä
2158: myös yhtiöiden kannattavuuskehitykseen.                  tähtäyksellä myös öljyn hinnankorotuksiin.
2159: 
2160:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1984
2161: 
2162:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
2163:                                        1984 vp. -     KK n:o 360
2164: 
2165: 
2166: 
2167: 
2168:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
2169: 
2170:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dendpolitik, branschändringar, samarbete i Fin-
2171: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         land och internationell verksamhet. Beslutet tar
2172: nr 1350 av den 18 september 1984 tili vederbö-        även stälining tili utvecklingen av statsbolagens
2173: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar      förvaltning.
2174: översänt avskrift av följande av riksdagsman Wes-         Enligt principbeslutet bör statsbolagens verk-
2175: terlund m.fl. undertecknade spörsmål nr 360:          samhet, åtminstone då produktioneo är etable-
2176:                                                       rad, vara lönsam. Vid bedömningen av lönsam-
2177:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-
2178:                                                       hetskravet bör beaktas att statliga industribolag
2179:        sikt att vidta på grund av den kritik som      har bildats urgående från industripolitiska be-
2180:        riktats mot statsbolag och hur förhålier       hov. Bolagen fungerar i regel som basindustri,
2181:        sig Regeringen tili bolagens avsikter att      som även internationelit sett i regel inte når upp
2182:        erövra helt nya branscher och sådana           tili genomsnittlig avkastning inom industrin.
2183:        branscher som privata företagare sedan         Därför bör lönsamhetskravet, som stälis på stats-
2184:        tidigare skött framgångsrikt, samt             bolag, ses som ett krav på sund affärsverksamhet,
2185:           hur kommer Regeringen att beakta            där det industripolitiska målet uppnås. Lönsam-
2186:        den allvarliga kritik som biträdande av-       heten innebär att statsbolagen bedriver en effek-
2187:        delningschef, industrirådet Pentti Viita       tiv och konkurrenskraftig verksamhet och att
2188:        vid handels- och industriministeriet riktat    deras expanderingsmöjligheter tryggas. En sund
2189:        mot Neste?                                     företagsverksamhet innebär å andra sidan att
2190:                                                       bolagen inte upprätthålier produktionsenheter
2191:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     elier produktlinjer som inte på lång sikt blir
2192: följande:                                             lönsamma. En lönsam verksamhet garanterar bäst
2193:    Statsbolagen svarar för närmare en femtedel av     att de arbetsplatser som skapats kan bibehållas.
2194: vår industriproduktion. Deras andel av industrins         Branschen för varje statsbolag har definierats i
2195: investeringar har varit ungefär en fjärdedel.         bolagsordningen. Då på bolagen har stälits tydli-
2196: Statsbolagen har skapat och upprätthålier många       ga lönsamhetskrav, bör bolagen vid behov smi-
2197: viktiga grundförutsättningar för industrin, jord-     digt kunna inrikta sig även på nya branscher,
2198: bruket och övriga näringar genom att producera        men dock undvika att utnyttja sin eventuelia
2199: bl.a. energi, metalier och gödslingsmedel. Stats-     särstälining i konkurrensen med andra inhemska
2200: bolagens betydelse för vår ekonomi är större än       företag. Att expandera bolag genom företagsköp
2201: deras andel av industriproduktionen som sådan         elier genom att grunda dotterbolag inom bran-
2202: skulie förutsätta.                                    schen är sedvanlig affärsverksamhet. Beslut om
2203:    Utvecklingen av statsbolagen och tryggandet        dessa utvecklingsåtgärder fattas av bolagens egoa
2204: av deras verksamhetsförutsättningar är en väsen-      förvaltningsorgan.
2205: tlig del av utvecklandet av hela vår industri och        Enligt den praxis som handels- och industrimi-
2206: vår industripolitik. Statsbolagen bör ha sådana       nisteriet följt i fråga om övervakningen av stats-
2207: utvecklingsmöjligheter att de för sin del kan         bolagens investeringsverksamhet är bolagen skyl-
2208: bidra tili att uppnå de centrala målen för vår        diga att informera ministeriet om betydande
2209: nationalekonomi.                                      investeringsprojekt. Större och mera principiella
2210:    Som i spörsmålet konstateras har statsbolagen      projekt behandlar ministeriet detaljmässigt. Vid
2211: under de senaste tiderna varit föremål för en         behov har de understälits statsrådets investerings-
2212: bred diskussion. Denna diskussion har lidit av att    utskott. Detta har varit faliet särskilt då det
2213: statsbolagens betydelse och deras verksamhets-        förutsätts att staten deltar i projektets finansie-
2214: principer inte är tiliräckligt kända. Det var bl.a.   ring genom höjningar av aktiekapitaler elier
2215: därför statsrådet 13.10.1983 fastslog principerna     andra finansieringsarrangemang.
2216: för statsbolagens verksamhet. Beslutet tar upp           I takt med internationaliseringen av vår indu-
2217: lönsamhetskrav, ägarens placeringar och divi-         stri har även statsbolagen ökat sina försök tili
2218: 6                                      1984 vp. -       KK n:o 360
2219: 
2220: direkta internationella investeringar och köp av        som ovan sagts inte anses som fogad. Det är dock
2221: företag. Ä ven i fråga om detta har övervakningen       på sin plats att betona att även i statsbolagens
2222: skärpts under senare tid. Innan bolaget fattar          verksamhet tar man normala företagsekonomiska
2223: slutligt beslut, gör handels- och industriministe-      risker, för vilka först och främst ansvarar bolagets
2224: riet alltid en utredning av projektet. Utredning-       operativa ledning och förvaltningsorgan. Det
2225: en kan alltefter situation även underställas en         beskrivna övervakningssystemet har framför allt
2226: mera omfattande behandling vid statsrådet.              skapats med tanke på tillgången tili information
2227:    I den allmänna motiveringen tili propositionen       och det ändrar inte på något sätt företagsekono-
2228: angående statsförslaget för år 1985 konstateras att     miska ansvarsförhålianden i statsbolagen.
2229: i syfte att göra urvecklingen av verksamhetsförut-         I spörsmålet hänvisas också tili en tjänstemans
2230: sättningarna för aktiebolag med statsmajoritet          privata åsikter om Neste Oy, vilka sedermera fått
2231: mera långsiktig än för närvarande har man för           publicitet. Ifrågavarande tjänsteman tjänstgör vid
2232: avsikt att i framtiden årligen i samband med            handels- och industriministeriet. Man måste un-
2233: statsverkspropositionen uppgöra ett flera år om-        derstryka att dessa åsikter inte på något sätt
2234: fattande urvecklingsprogram för statsbolagen,           företräder handels- och industriministeriets upp-
2235: där en uppskattning av bolagens investeringar           fattning. Neste Oy är inte något krisbolag och
2236: under de närmaste åren och finansieringen av            omständigheter som skulie antyda något sådant
2237: dessa samt utvecklingen av statens dividendin-          kan inte skönjas. Bolaget har genomfört sin
2238: komster framläggs. Syftet med utvecklingspro-           strategi inom ramen för faststälid bolagsordning.
2239: grammet är att ordna bolagens finansieringsför-         En berättigad utgångspunkt för denna strategi är
2240: sörjning planmässigare än vad fallet i dag är.          att i stället för en krympande oljeraffinerings-
2241:    En betydande del av utvecklingsprogrammet            verksamhet skaffa andra verksamheter inom bola-
2242: innehåller de åtgärder som innebär en strängare         gets bransch såsom inom den kemiska industrin,
2243: ägarpolitik än i dag och som är en direkt               batteritiliverkningen och oljeborrningen. Ge-
2244: konsekvens av statsrådets ovan nämnda princip-          nomförandet av strategin är en utmaning som
2245: beslut. Tydligast framgår detta av de nya mål för       även innebär risker. Riskerna har dock med tanke
2246: dividendutdelningen som ingår i programmet.             på bolagets storlek helt kunnat hålias under
2247: Dessa mål ligger på en betydligt högre pian än          kontroll. Man kan inte visa att det har uppstått
2248: tidigare. Med tanke på starsekonomin lättar öka-        fel som hade höjt priserna på oljeprodukter i
2249: de dividendinkomster naturligtvis trycket mot           Finland, utan kostnadstrycket mot oljepriset be-
2250: statshushållningen. En strängare ägarpolitik är         ror på utvecklingen av världsmarknadspriset.
2251: dock också nyttig för statsbolagen, eftersom de            Av frågestäliningen i spörsmålet får man den
2252: blir tvungna att kanske ännu noggrannare över-          uppfattningen att frågestäliarna anser att Neste
2253: väga sina investeringars ändamålsenlighet, vilket       Oy borde, avvikande från det som ovan sagts, ha
2254: säkert kommer att bidra tili en positiv lönsam-         nöjt sig med smalare marknader och produkti-
2255: hetsutveckling.                                         onsinskränkningar. En tilibakadragande, passiv
2256:    Den i spörsmålet antydda rädslan för att             strategi hade dock utan tvivellett tili en avgöran-
2257: statsbolagen rätt så fritt kunde inrikta sina inves-    de försämring av lönsamheten, nedskärningar av
2258: teringar tili olönsamma projekt eller helt främ-        personai på grund av produktionsinskränkningar
2259: mande branscher kan med hänvisning tili det             och på sikt även tili höjningar av oljepriset.
2260: 
2261:      Helsingfors den 25 oktober 1984
2262: 
2263:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
2264:                                                  1984 vp.
2265: 
2266: Kirjallinen kysymys n:o 361
2267: 
2268: 
2269: 
2270: 
2271:                                     Tenhiälä ym.: Vahinkoa kärsineen aseman parantamisesta vahinko-
2272:                                       tai vastuuvakuutuksen mukaisissa korvausasioissa
2273: 
2274: 
2275:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2276: 
2277:    Vakuutusyhtiöiden vakuutusehtojen mukaan             niin, että omavastuuosuus on merkinnyt stta,
2278: vakuutuksenottajalla on vahinko- tai vastuuva-          että vakuutusyhtiö on pitänyt vahingonkärsinyttä
2279: kuutuksissa tietty omavastuu, joka saattaa olla         myös jollakin tapaa osallisena vahingosta. Usein
2280: aivan pienistä summista alkaen jopa tuhansia            myös vahingonkärsinyt ei viitsi ryhtyä perimään
2281: markkoja. Vahingon sattuessa vakuutusyhtiö sit-         vahingonaiheuttajalta kyseistä summaa, vaan kär-
2282: ten suorittaa vahinkoa kärsineelle korvauksen           sii menetyksen, samalla kun välit vahingonai-
2283: vähentämällä vahingon määrästä vakuutuksenot-           heuttajaan ja omaan vakuutusyhtiöön luonnolli-
2284: tajan omavastuuosuuden.                                 sesti huonontuvat, koska vahingonkärsinyt katsoo
2285:    Vahingonkärsinyt joutuu sen jälkeen käänty-          hänelle aiheutetun oikeudenmenetyksen jousta-
2286: mään vakuutuksenottajan puoleen ja karhua-              mattoman byrokratian takia.
2287: maan tältä sitä omavastuuosuutta, jota vakuutus-           Kun vahingonkärsineellä on usein myös koti-
2288: yhtiö ei suorita. Usein kysymys voi vahingonkär-        vakuutus, johon liittyy oikeusturvaetuus, saattaa
2289: sineen olosuhteet huomioon ottaen olla suureh-          joskus käydä myös niin, että vahingonaiheuttajan
2290: kostakin summasta. Vakuutusyhtiöt mielellään            kieltäytyessä suorittamasta omavastuuosuuttaan,
2291: toteavat ulospäin, ettei heillä ole tiedossa, että      vahingonkärsinyt ryhtyy oikeusturvavakuutuksen-
2292: näissä asioissa käytännössä ilmenisi ongelmia,          sa nojalla oikeustoimiin vahingonaiheuttajaa
2293: vaan vakuutuksenottaja on kiltisti ja nopeasti          kohtaan. Tilanne on siten mahdollisimman outo:
2294: suorittanut vahingonkärsineelle sen omavastuu-          vakuutusyhtiön byrokraattisen tulkinnan vuoksi
2295: osuuden, jota vakuutusyhtiö ei ole suorittanut.         aiheutuvasta korvauksen saamatta jäämisestä, va-
2296: Sen sijaan kentällä toimivat yksittäiset vakuutus-      hingonkärsinyt mahdollisesti samasta vakuutus-
2297: asiamiehet ja tarkastajat tietävät kertoa useita        yhtiöstä ottamaosa kotivakuutuksen nojalla käy
2298: esimerkkejä siitä, millaisia vaikeuksia vahinkoa-       oikeutta vahingonaiheuttajaa vastaan, jonka va-
2299: kärsineellä on saada perittyä vahingonaiheuttajal-      hinkovakuutus on tässä samassa yhtiössä. Oikeu-
2300: ta omavastuuosuuden määräistä korvausosuutta.           denkäynnin lopputuloksesta ei liene epäilystä,
2301:    Käytännössä asia siis järjestettäisiin siten, että   mutta se on selvää, että tästä kaikesta johtuu
2302: vahinkoakärsinyt vie esim. omaisuusesineen, jolle       runsaasti kuluja vakuutusyhtiölle, joka luonnolli-
2303: vahinkoa on aiheutettu, korjattavaksi. Vakuutus-        sesti siirtää kustannukset vakuutuksenottajien va-
2304: yhtiö ilmoittaa korjaamolle suorittavaosa kor-          kuutusmaksuihin.
2305: jaukset lukuun ottamatta omavastuuosuutta, jon-            Tilanne olisi mahdollista korjata hyvin helpos-
2306: ka vahingonkärsinyt joutuu suorittamaan, koska          ti. Kun vakuutusyhtiö maksaa esim. korjaamolle
2307: korjaamo ei luovuta korjaamaansa kohdetta, ellei        korjauksesta aiheutuneet kustannukset, se samal-
2308: koko korjauslaskua suoriteta. Sen jälkeen vahin-        la suorittaisi myös vakuutuksenottajan omavas-
2309: gonkärsinyt kääntyy oman laskunsa osalta vahin-         tuuosuuden. Tällöin vahinkoakärsinyt saisi kor-
2310: gonaiheuttajan puoleen. Ja tässä vaiheessa sitten       jauksen suoritettua maksuitta. Sen jälkeen va-
2311: nämä ongelmat syntyvät. Paitsi, että vahingon           kuutusyhtiö lähettäisi vakuutuksenottajalle las-
2312: johdosta aiheuttajan ja vahingonkärsineen väliset       kun, jolla yhtiö perisi vakuutuksenottajalta suo-
2313: suhteet ehkä eivät ole parhaat mahdolliset, ai-         rittamansa omavastuuosuuden takaisin. Vakuu-
2314: heuttaja usein käytännössä ei ymmärrä omavas-           tuksenottajan ja vahinkoakärsineen välille ei syn-
2315: tuu-käsitteen merkitystä vaan luulee, että vahin-       tyisi mitään erimielisyyksiä eikä muita hanka-
2316: gonkärsineenkin kuuluu kantaa osa vastuusta             luuksia, kun yhtiö ikään kuin viran puolesta
2317: itse. Vahingonaiheuttaja saattaa myös ymmärtää          perisi vakuutuksenottajalle kuuluvan omavas-
2318: 428400983)
2319: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 361
2320: 
2321: tuuosuuden pois. Ja toisaalta vakuutuksenottaja     vaikuttaisi edes vakuutuksenottajan asemaan hai-
2322: ei joutuisi osittain maksamaan vahinkoa raha-       tallisesti. Ulkopuolisesta tuntuu joskus siltä, että
2323: määrällä, jonka periminen aiheuttajalta on usein    sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston
2324: hankalaa. Vakuutusyhtiöt eivät pidä edellä kuvat-   ylin johto askaroi yksinomaan ja pelkästään va-
2325: tua menettelyä mahdollisena lähinnä sen vuoksi,     kuutusyhtiöiden solvenssiongelmien parissa, jot-
2326: että vakuutusmaksut ovat ulosmittauskelpoisia       ka ongelmat ovat varmasti tärkeitä ja erilaisia
2327: ilman tuomiota. Sen sijaan tällaiset saatavien      matemaattisia teoriamalleja synnyttäviä, mutta
2328: perimiset eivät sitä olisi. On kuitenkin varmaa,    olisi tärkeää että vakuutusosasto joskus pysähtyisi
2329: ettei käytännössä syntyisi hankaluuksia omavas-     pohtimaan myös näitä vähäisempiä epäkohtia,
2330: tuuosuuden perinnässä, koska vakuutuksenottaja      joiden korjaamisella voitaisiin parantaa myös va-
2331: luonnollisesti haluaa pitää hyvät suhteet omaan     kuutuksenottajien ja tavallisten ihmisten asemaa.
2332: vakuutusyhtiöön, eikä ryhtyisi rettelöimään va-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2333: kuutusyhtiönsä kanssa muutaman sadan markan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2334: summasta.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2335:                                                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2336:    Sosiaali- ja terveysministeriöstä annetun ase-
2337: tuksen ( 151181) mukaan vakuutusosasto käsitte-                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
2338: lee asiat, jotka koskevat vakuutuslainsäädäntöä             menpiteisiin, joilla vahingon kohteeksi
2339: sekä eri vakuutuslajeja. Tämän vuoksi ministe-              joutuneen henkilön asemaa parannettai-
2340: riön vakuutusosaston olisi puututtava tähän si-             siin siten, että vakuutuksenottajan oma-
2341: nällänsä pieneen epäkohtaan, ja pyrittävä saa-              vastuuosuuden suorittaisi vakuutusyhtiö
2342: maan aikaan sellainen ratkaisu, joka olisi vahin-           ensin ja perisi sen sitten takaisin vakuu-
2343: koakärsineen edun mukainen eikä toisaalta                   tuksenottajalta?
2344: 
2345:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
2346: 
2347:                      Hannu Tenhiälä                           Mikko Jokela
2348:                                       1984 vp. -- RJ< n:o 361                                          3
2349: 
2350: 
2351: 
2352: 
2353:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2354: 
2355:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        seksi vahingonkärsineelle aiheuttamastaan vahin-
2356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         gosta. Näissä tapauksissa vakuutuksenottajan on
2357: olette 21 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-        suoritettava korvattavista vahingoista omavastuun
2358: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      määrän suuruinen osa vahingonkärsineelle.
2359: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Vapaaehtoisissa vastuuvakuutuksissa omavas-
2360: Hannu Tenhiälän ym. näin kuuluvasta kirjallises-      tuut ovat suhteellisen pieniä, esimerkiksi koti- ja
2361: ta kysymyksestä n:o 361:                              huvila- sekä maatilavakuutuksissa, samoin kuin
2362:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-     yksityishenkilön erillisessä vastuuvakuu tuksessa
2363:        menpiteisiin, joilla vahingon kohteeksi        100--200 markkaa. Suomen Vakuutusyhtiöiden
2364:        joutuneen henkilön asemaa parannettai-         Keskusliiton antaman lausunnon mukaan vain
2365:        siin siten, että vakuutuksenottajan oma-       erittäin harvoin vahingon aiheuttaja on kieltäyty-
2366:        vastuuosuuden suorittaisi vakuutusyhtiö        nyt maksamasta omavastuuosuuttaan. Myöskään
2367:        ensin ja perisi sen sitten takaisin vakuu-     oikeusturvavakuutusta ei juuri ole käytetty saa-
2368:        tuksenottajalta?                               matta jääneen omavastuuosuuden perimiseen.
2369:                                                          Lakisääteisissä vakuutuksissa omavastuuta ei
2370:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      yleensä ole.
2371: ti seuraavaa:                                            Omavastuun käyttäminen vakuutustoiminnas-
2372:    Esinevakuutuksia ja vastuuvakuutuksia tulee        sa johtuu suurelta osin siitä, että pienvahinkojen
2373: käsitellä erikseen. Esinevakuutuksessa vakuutuk-      korvaaminen vakuutuksesta aiheuttaa monesti
2374: senottaja ja vahingonkärsinyt on yleensä sama         vakuutusyhtiölle korvauksen määrään nähden
2375: henkilö. Esinevakuutuksen omavastuu on vakuu-         suhteettoman suuria kuluja, sillä vakuutusyhtiön
2376: tuksenottajan omaan harkintaan perustuva. Kun         tulee näissäkin tapauksissa hankkia selvitys vahin-
2377: vakuutuksenottaja on itse ottanut vakuutuksen,        gosta. Monissa vakuutuslajeissa on voitu huomat-
2378: hän on samalla myös varautunut vahingon mah-          tavasti alentaa vakuutusmaksuja asettamalla va-
2379: dollisesti tapahduttua vastaamaan siitä omavas-       kuutuksenottajalle tietty omavastuu. Lisäksi oma-
2380: tuun suuruisella määrällä. Tyypillinen esimerkki      vastuulla pyritään siihen, että vakuutuksenottaja
2381: esinevakuutuksesta, jossa on omavastuu, on va-        olisi huolellinen eikä hän huolimattomuudellaan
2382: paaehtoinen autovakuutus.                             aiheuttaisi vahinkoja.
2383:    Käsiteltävä kysymys tarkoittanee pelkästään           Edellä olevien näkökohtien perusteella sosiaali-
2384: vastuuvakuutuksia. Näissä vahinkotapauksissa on       ja terveysministeriö katsoo, että kohtuullisen
2385: kysymys tilanteista, joissa vahingonkärsinyt on eri   omavastuun esiintyminen vakuutusehdoissa on
2386: henkilö kuin vakuutuksenottaja. Vakuutuksenot-        hyväksyttävää eikä ministeriön käsityksen mu-
2387: taja on ottanut vastuuvakuutuksen sellaisen va-       kaan ole välitöntä tarvetta puuttua voimassa
2388: hingon varalta, että hän joutuu korvausvelvolli-      oleviin omavastuuosuuksiin.
2389: 
2390:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1984
2391: 
2392: 
2393:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
2394: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 361
2395: 
2396: 
2397: 
2398: 
2399:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
2400: 
2401:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som skall ersättas tili den som lidit skadan
2402: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          erlägga ett belopp som motsvarar självrisken.
2403: den 21 september 1984 till vederbörande med-               1 de friviliiga ansvarsförsäkringarna är själv-
2404: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      riskerna förhåliandevis små, t.ex. i hem- och
2405: riksdagsman Hannu Tenhiälä m.fl. underteckade           fritidshus- samt lantbruksförsäkringarna, liksom
2406: spörsmål nr 361:                                        också i separata ansvarsförsäkringar för privatper-
2407:                                                         soner 100-200 mark. Enligt ett utlåtande från
2408:            Ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-         Finska Försäkringsbolagens Centralförbund är det
2409:         der att personer som blivit utsatta för         endast i synnerligen sälisynta fall som den som
2410:         skada blir försatta i en bättre ställning       åsamkat skadan har vägrat att betala sin själv-
2411:         genom att försäkringstagarens självriskan-      riskandel. lnte helier har rättsskyddsförsäkringar i
2412:         del först erläggs av försäkringsbolaget         någon nämnvärd mån använts för att indriva
2413:         som sedan återindriver den av försäk-           uteblivna självriskandelar.
2414:         ringstagaren?                                      1 de lagstadgade försäkringarna finns det i
2415:                                                         allmänhet ingen självriskandel.
2416:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Användningen av självriskandelar i försäkrings-
2417: anföra följande:                                        verksamheten beror tili stor del på att om
2418:    Sakförsäkringar och ansvarsförsäkringar bör be-      försäkringsbolagen skali ersätta små skador av
2419: handlas separat. 1 fråga om sakförsäkringar är det      försäkringarna åsamkas bolagen i många fall
2420: vanligen försäkringstagaren själv som råkat ut för      kostnader som inte står i proportion tili ersätt-
2421: skadan. 1 sakförsäkringar grundar sig självrisken       ningarnas belopp, eftersom försäkringsbolaget
2422: på försäkringstagarens eget övervägande. Då             även i dessa fali måste införskaffa en utredning
2423: försäkringstagaren själv har tagit försäkringen är      om skadan. 1 många slag av försäkringar har man
2424: han samtidigt beredd att själv ansvara för en           på ett avgörande sätt kunnat sänka försäkrings-
2425: eventuell skada till det belopp som självrisken         premierna genom att för försäkringstagaren upp-
2426: utgör. Ett typexempel på sakförsäkring i viiken         stälia en viss självrisk. Dessutom vill man genom
2427: ingår en självrisk är den frivilliga bilförsäkringen.   självrisken uppnå att försäkringstagaren skali vara
2428:    1 spörsmålet avses antagligen enbart ansvarsför-     ordentlig och inte genom slarv åsamka skador.
2429: säkringar. 1 dessa fall är det frågan om situationer    Med hänvisning till ovanstående synpunkter an-
2430: där det inte är försäkringstagaren själv som blivit     ser social- och hälsovårdsministeriet att det är
2431: utsatt för skadan. Han har tagit en ansvarsförsäk-      godtagbart att det i försäkringsvillkoren före-
2432: ring med tanke på att han kan bli ersättnings-          kommer en skälig självrisk och enligt ministeriets
2433: skyldig för den skada han åsamkat någon annan.          åsikt föreligger det inget omedelbart behov att
2434: 1 dessa fall bör försäkringstagaren för de skador       ingripa i de gäliande självriskandelarna.
2435: 
2436:      Helsingfors den 23 oktober 1984
2437: 
2438: 
2439:                                                                                Minister Vappu Taipale
2440:                                                1984 vp.
2441: 
2442: Kirjallinen kysymys n:o 362
2443: 
2444: 
2445: 
2446: 
2447:                                    Tenhiälä: Hämeenlinnan varuskunnan kasarmitilojen parantami-
2448:                                      sesta
2449: 
2450: 
2451:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2452: 
2453:    Viime vuosien aikana ovat Etelä-Suomen va-         ja huonokuntoisia. Myös uudemmat rakennukset
2454: ruskunnat jääneet kiinteistöjen korjaus- ja uudis-    Faeolannummella ovat jo nykyisellään muuttu-
2455: rakennustoiminnassa jälkeen muualla maassa ole-       massa yhä huonompaan suuntaan. Erilaista varas-
2456: vista varuskunnista. Syynä tähän on luonnollisesti    totilaa on Hämeenlinnan varuskunnan alueella
2457: ollut se, että työllisyysvaroin tapahtuva korjaus-    aivan riittämättömästi. Erityisesti Linnan kasar-
2458: ja rakennustoiminta on suunnattu maan muihin          mialueiden rakennuksilla on merkittävä kult-
2459: osiin. Tämä suuntaus tulee kuitenkin lähivuosien      tuuri- ja rakennushistoriallinen arvo, mistä syystä
2460: aikana aiheuttamaan sen, että korjaus- ja kun-        niiden kunnossapitoon on syytä kiinnittää erityis-
2461: nostustöiden lykkääntyessä joudutaan yhdellä          tä huomiota.
2462: kertaa suorittamaan erittäin suuria peruskorjauk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2463: sia Etelä-Suomen varuskuntien kiinteistöissä.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2464:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2465:    Hämeenlinnan varuskunnan eri joukko-osastot        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2466: sijaitsevat neljässä eri paikassa. Varuskunnan laa-
2467: juuden vuoksi eivät myönnetyt määrärahat ole                    Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
2468: riittäneet kiinteistöjen korjauksiin ja kunnossapi-          menpiteisiin Hämeenlinnan varuskunnan
2469: toon. Näin on erityisesti Linnan kasarmialueen               eri joukko-osastojen kasarmitilojen paran-
2470: osalta tilanne, rakennukset ovat tiloiltaan kylmiä           tamiseksi?
2471: 
2472:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
2473: 
2474:                                             Hannu Tenhiälä
2475: 
2476: 
2477: 
2478: 
2479: 428400976A
2480: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 362
2481: 
2482: 
2483: 
2484: 
2485:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2486: 
2487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       504 varusmiehelle. Tämän vuoden kesäkuussa
2488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valmistui yhden kasarmin peruskorjaus ja toisen
2489: olette 21 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-       peruskorjaus valmistuu vielä kuluvan vuoden
2490: jeenne n:o 1382 ohella toimittanut valtioneuvos-     aikana. Näihin ajanmukaisiksi korjattuihin kasar-
2491: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    meihin voidaan majoittaa yhteensä 364 varus-
2492: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-        miestä. Linnan kasarmialueelta siirretään viimei-
2493: jallisesta kysymyksestä n:o 362:                     set joukko-osastot tammikuussa 1985 Parolaan,
2494:                                                      jossa silloin kaikki kasarmitilat ovat varsin hyvässä
2495:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     kunnossa.
2496:        menpiteisiin Hämeenlinnan varuskunnan            Hämeenlinnan kaupungin alueella on tämän
2497:        eri joukko-osastojen kasarmitilojen paran-    jälkeen varusmiesten majoituskäytössä ainoastaan
2498:        tamiseksi?                                    Poltinahalla sijaitseva neljännen erillisen auto-
2499:                                                      komppanian vuonna 1956 valmistunut kasarmi.
2500:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Myös tämä autokomppania siirretään Parolaan
2501: ti seuraavaa:                                        niin pian kuin tilat sitä varten saadaan rakenne-
2502:    Puolustusministeriö on tehnyt ja tekee parhail-   tuiksi.
2503: laan merkittäviä rakennustöitä Hämeenlinnan va-         Puolustusministeriön käsityksen mukaan Hä-
2504: ruskunnan joukko-osastojen kasarmitilojen pa-        meenlinnan varuskunnan eri joukko-osastojen
2505: rantamiseksi.                                        kasarmitilojen parantaminen on edennyt olosuh-
2506:    Vuonna 1983 valmistui Parolan varuskunnassa       teet huomioon ottaen varsin suotuisasti ja nope-
2507: uusi kasarmirakennus, jossa on ajanmukaiset tilat    asti.
2508: 
2509:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1984
2510: 
2511: 
2512:                                                              Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
2513:                                       1984 vp. -     KK n:o 362                                        3
2514: 
2515: 
2516: 
2517: 
2518:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2519: 
2520:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Parola garnison. 1 juni detta år slutfördes grund-
2521: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       reparationen av en kasern och grundreparationen
2522: 1382 av den 21 september 1984 tili vederbörande      av en annan slutförs ytterligare under innevaran-
2523: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   de år. 1 dessa kaserner, som har reparerats så att
2524: av riksdagsman Hannu Tenhiälä undertecknade          de är i tidsenligt skick, kan sammanlagt 364
2525: spörsmål nr 362:                                     beväringar inkvarteras. De sista truppförbanden
2526:                                                      flyttas från kasernområdet vid slottet tili Parola i
2527:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         januari 1985. 1 Parola kommer alla kasernutrym-
2528:        ning vidta åtgärder för att förbättra de      men vid denna tidpunkt att vara i gott skick.
2529:        kasernutrymmen som utnyttjas av de oli-
2530:        k,a truppförbanden vid Tavastehus garni-         Efter detta används endast det fjärde avdelta
2531:        son?                                          bilkompaniets kasern i Poltinaho, som blev fär-
2532:                                                      dig år 1956, för inkvartering av beväringar på
2533:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Tavastehus stads område. Också detta bilkompa-
2534: anföra följande:                                     ni flyttas tili Parola så fort inkvarteringsutrym-
2535:                                                      men för det hinner byggas där.
2536:    Försvarsministeriet har utfört och utför som
2537: bäst betydande byggnadsarbeten i syfte att för-        Enligt försvarsministeriets uppfattning har för-
2538: bättra de kasernutrymmen som utnyttjas av            bättring av kasernutrymmena för de olika trupp-
2539: truppförbanden vid Tavastehus garnison.              förbanden vid Tavastehus garnison med beaktan-
2540:    Ar 1983 färdigställdes en ny kasernbyggnad        de av omständigheterna framskridit tämligen väl
2541: med tidsenliga utrymmen för 504 beväringar vid       och i snabb takt.
2542: 
2543:      Helsingfors den 24 oktober 1984
2544: 
2545: 
2546:                                                                 Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
2547:                                                 1984 vp.
2548: 
2549: Kirjallinen kysymys n:o 363
2550: 
2551: 
2552: 
2553: 
2554:                                    Tenhiälä ym.: Varattomuuden vuoksi rauenneiden konkurssien
2555:                                      tutkinnasta
2556: 
2557: 
2558:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2559: 
2560:    Konkurssimenettely perustuu nykyisin keskei-        tiettynä aikana konkurssin jälkeen olla yhtiön
2561: sesti niihin periaatteisiin, jotka on omaksuttu        perustajana eikä toimia yhtiön hallintoelimissä
2562: vuoden 1868 konkurssisäännössä, jota täydentää         (Eduskunnan vastaus HE n:o 2711977 vp.). Tätä
2563: samana vuonna annettu etuoikeusasetus.                 koskevaa esitystä ei kuitenkaan ole vielä annettu
2564:    Konkurssisäännössä omaksutut perusperiaat-          eduskunnalle.
2565: teet ovat siten säilyneet lähes muuttumattomina           Varsinaisen ongelman nykyisessä konkurssime-
2566: runsaan sadan vuoden ajan. Konkurssisäännön            nettelyssä muodostaa kuitenkin se, ettei varatto-
2567: muutokset ovat olleet enimmäkseen tarkistuksia,        muuden vuoksi rauenneita konkursseja millään
2568: joita konkurssisääntöön on tehty muun lainsää-         tavalla tutkita. Suomessa vuosittain runsaasta
2569: dännön uudistamisen yhteydessä. Varsinaista            1 000 konkurssihakemuksesta raukeaa liki puolet
2570: konkurssimenettelyä koskevia uudistuksia on teh-       pesän varattomuuden vuoksi. Ruotsissa poliisi on
2571: ty vähän.                                              arvioinut, että 40 % varattomista konkursseista
2572:     Konkurssisääntöä on pidettävä nykyoloissa täy-     kätkee sisälleen rikoksen. Ruotsissa onkin vuoden
2573: sin vanhentuneena, huolimatta siitä, että tuo-         1980 aikana siirrytty järjestelmään, jossa ulosotto-
2574: mioistuinkäytännön kehittämisellä on pyritty säi-      viranomaiset (kruununvoudit) tutkivat kaikki va-
2575: lyttämään vanhentuneen lain toimivuutta. Kon-          rattomuuteen rauenneet konkurssit. Jos tällöin
2576: kurssimenettely on monimutkainen, hidas ja kal-        havaitaan väärinkäytöksiä, tapaukset annetaan
2577: lis. Säännökset eivät siten enää vastaa taloudelli-    poliisin tutkittavaksi. Myös Saksan Iiittotasaval-
2578: sen kehityksen mukanaan tuomia vaatimuksia.            lassa ja Isossa-Britanniassa viranomaiset tutkivat
2579:     Oikeusministeriössä on tosin viime vuosikym-       kaikki konkurssit.
2580: menien aikana valmisteltu myös joitain uudistuk-          Konkurssissa suurimpana velkajana ja saamis-
2581: sia konkurssimenettelyyn. Niinpä vuonna 1978           ten menettäjänä on tavallisesti velkoja eli valtio.
2582: valmistui konkurssioikeuden kehittämiskomitean         Kun ilmeisesti varattomuuden vuoksi rauennei-
2583: mietintö, josta hankittiin lausunnot usealta kym-      den konkurssien yhteydessä olisi mahdollista saa-
2584: meneltä viranomaiselta. Tämän jälkeen ei näistä        da selville minne yrittäjän rahat ovat kadonneet
2585: mahdollisista uudistuksista ole liiemmin mitään        ja turvata myös verottajan saamiset, olisi näiden
2586: kuulunut.                                              konkurssien tutkima valtiolle tuloja tuottavaa
2587:     Viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen,      toimintaa. Ilmeisesti myös tietoisuus kiinnijäämi-
2588: että konkurssirikoksen tehneet ovat voineet usein      sen riskistä ajan mittaan myös vähentäisi kon-
2589: varsin nopeasti perustaa uuden yrityksen tai pala-     kurssirikollisuutta. Näin väitteillä, että konkurs-
2590: ta liike-elämän muihin vastuullisiin tehtäviin,        sien tutkima aiheuttaisi valtion menojen lisäystä,
2591: vaikka tahallinen rikollinen menettely on voitu        ei ole mitään katetta, koska tutkinnalla kuten
2592: todeta. Toistuvilla konkursseilla on näin voitu        talousrikosten tutkinnalla ylipäätään saataisiin
2593: hankkia suuria taloudellisia etuisuuksia ja toisaal-   valtiolle muutoin menetettyjä tuloja takaisin.
2594: ta tuottaa suurta vahinkoa pahaa-aavistamatta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2595: mille yrityksille ja yksityisille.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2596:     Eduskunta edellytti jo v. 1978, että hallitus      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2597: selvittää mahdollisuudet sisällyttää konkurssilain-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2598: säädäntöön ns. konkurssikaranteenia koskevat
2599: säännökset, joiden mukaan konkurssin tehneen                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-
2600: yhtiön hallintoelimiin kuulunut henkilö ei saisi               rattomuuden vuoksi rauenneet konkurssit
2601: 
2602: 428400978C
2603: 2                                  1984 vp. -     KK n:o 363
2604: 
2605:       usein sisältävät rikoksia, joita ei nyky-         jonka avulla kaikki varattomuuden vuoksi
2606:       oloissa tutkita, ja                               rauenneet konkurssit esimerkiksi verovi-
2607:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           ranomaisten toimesta tutkittaisiin?
2608:       ryhtyä sellaisen järjestelmän luomiseksi,
2609: 
2610:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1984
2611: 
2612:                    Hannu Tenhiälä                        Mikko Jokela
2613:                                        1984 vp. -      KK n:o 363                                        3
2614: 
2615: 
2616: 
2617: 
2618:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2619: 
2620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kittavakseen lähes kaikki tutkimusajankohtana
2621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Uudenmaan läänissä alkaneet velallisaloitteiset
2622: olette 21 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-         raukeamassa olleet konkurssit. Tässä tutkinnassa
2623: jeenne n:o 1383 ohella toimittanut valtioneuvos-       on erityisesti tarkasteltu velallisen kirjanpidon
2624: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lainmukaisuutta, mahdollisia verorikoksia sekä
2625: edustaja Hannu Tenhiälän ym. näin kuuluvasta           sellaisia toimenpiteitä, joissa takaisinsaantikanne
2626: kirjallisesta kysymyksestä n:o 363:                    on petusteltu. Tutkimuksista vaimistertavasta ra-
2627:                                                        portista saataneen hyödyllistä tietoa raukeaviin
2628:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-      konkursseihin liittyvistä väärinkäytöksistä.
2629:        rattomuuden vuoksi rauenneet konkurssit
2630:        usein sisältävät rikoksia, joita ei nyky-          Puheena oleva erityistutkinta on toistaiseksi
2631:        oloissa tutkita, ja                             koeluonteinen. Sen jatkamisesta ja mahdollisesta
2632:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         laajentamisesta koskemaan muutakin kuin Uu-
2633:        ryhtyä sellaisen järjestelmän luomiseksi,       denmaan lääniä päätettäneen erikseen. Ennes-
2634:        jonka avulla kaikki varattomuuden vuoksi        täänkin on verohallinnossa otettu vastattavaksi
2635:        rauenneet konkurssit esimerkiksi verovi-        konkurssista aiheutuneet kustannukset ja siten
2636:        ranomaisten toimesta tutkittaisiin?             estetty konkurssin raukeaminen, jos on ollut
2637:                                                        syytä epäillä väärinkäytöksiä.
2638:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Oikeusministeriössä vireillä olevassa konkurssi-
2639: ti seuraavaa:                                          lainsäädännön kokonaisuudistuksessa tullaan uu-
2640:    Konkurssimenettelyn yhteydessä tulee usein          distamaan myös konkurssimenettelyä koskevat
2641: ilmi, että velallinen tai velallisen edustaja on       säännökset. Tarkoituksena on muun muassa se,
2642: syyllistynyt rikokseen, lähinnä konkurssi-, kirjan-    ettei konkurssimenettely voisi lainkaan raueta,
2643: pito- tai verorikokseen. Milloin konkurssiin luo-      vaan että ainakin vähävaraisempien pesien selvit-
2644: vutetut varat eivät riitä konkurssista aiheutuvien     tämisessä voitaisiin noudattaa erityistä yksinker-
2645: kulujen suorittamiseen eikä kukaan velkoja ota         taisempaa ja suppeampaa konkurssimenettelyä.
2646: vastatakseen kuluista, raukeaa konkurssimenette-       Pohdittavaksi tulee, mille viranomaiselle tällai-
2647: ly konkurssisäännön mukaan. Kun konkurssime-           nen selvitystehtävä annetaan.
2648: nettelyä ei jatketa, saattavat mahdolliset rikokset       Hallitus tulee lähiaikoina antamaan eduskun-
2649: ja velkojia vahingoittavat toimenpiteet jäädä pal-     nalle esityksen laiksi liiketoimintakiellosta eli
2650: jastumatta. Näin on asianlaita etenkin velallis-       kysymyksessä mainitusta konkurssikaranteenista.
2651: aloitteisissa konkursseissa. Toistaiseksi ei kuiten-   Ehdotettavan lain mukaan liiketoimintakieltoon
2652: kaan ole tietoa siitä, missä määrin juuri raukea-      voitaisiin määrätä konkurssivelallinen tai kon-
2653: viin konkursseihin liittyy rikoksia ja vastaavatko     kurssiin asetetussa yrityksessä määräävässä ase-
2654: Ruotsissa poliisin tekemät arviot tilannetta Suo-      massa ollut, joka on laiminlyönyt velvollisuuten-
2655: messa.                                                 sa konkurssiin johtaneessa liiketoiminnassa. Syyt-
2656:    Raukeavien konkurssien järjestelmällinen tut-       täjän pyynnöstä voitaisiin asiassa suorittaa esitut-
2657: kima on tärkeätä taloudellisen rikollisuuden sel-      kinta silloinkin kun rikosta ei epäillä. Liiketoi-
2658: vittämiseksi ja sen ennalta ehkäisemiseksi. Asias-     mintaa koskevan asian selvittämisessä voi tutkit-
2659: sa onkin ryhdytty jo toimenpiteisiin. Verohallin-      tavaksi tulla siten myös rauennutta konkurssia
2660: non tehtävään palkkaamat tilapäiset asianvalvojat      edeltänyt toiminta. Ehdotettavan lain odotetaan
2661: ovat kuluvan vuoden helmikuusta ottaneet tut-          vähentävän konkurssiin liittyviä väärinkäytöksiä.
2662: 
2663:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1984
2664: 
2665:                                                                     Oikeusministeri Chnstoffer Taxell
2666: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 363
2667: 
2668: 
2669: 
2670: 
2671:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2672: 
2673:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          undersökningen inletts på initiativ av gäldenären
2674: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       och som förfallit. I denna undersökning har man
2675: 1383 av den 21 september 1984 tili vederbörande      särskilt undersökt dels om gäldenärens bokföring
2676: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   är uppgjord enligt lag och om eventuella skatte-
2677: av riksdagsman Hannu Tenhiälä m.fl. underteck-       brott föreligger, dels de åtgärder med vilka
2678: nade spörsmål nr 363:                                återvinningstalan har motiverats. Av de rapporter
2679:                                                      som skall göras över undersökningarna kommer
2680:            Är Regeringen medveten om att kon-        man antagligen att få nyttig information om
2681:        kurser som förfallit på grund av brist på     missbruk som anknyter tili förfallna konkurser.
2682:        tillgångar ofta är förknippade med brott,
2683:        som under rådande omständigheter inte             Den särskilda undersökning som här nämnts är
2684:        undersöks, och                                tillsvidare på experimentstadiet. Beslut torde sär-
2685:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      skilt fattas om den skall fortsättas och eventuellt
2686:        för att skapa ett system, genom vilket alla   utvidgas tili att omfatta mer än Nylands Iän.
2687:        konkurser som förfallit på grund av bris-     Sedan tidigare har skatteförvaltningen, om det
2688:        tande tillgångar skulle undersökas t.ex.      har funnits skäl att misstänka missbruk, åtagit sig
2689:        av skattemyndigheterna?                       att svara för kostnaderna för konkurser och sålun-
2690:                                                      da förhindrat att konkursen förfaller.
2691:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           I den totalreform av konkurslagstiftningen som
2692: anföra följande:                                     bereds vid justitieministeriet kommer även stad-
2693:    I samband med konkursförfaranden kommer           gandena om konkursförfarandet att förnyas. Av-
2694: det ofta fram att gäldenären eller gäldenärens       sikten är bl.a. att konkursförfarandet inte alls
2695: representant har gjort sig skyldig tili ett brott,   skall kunna förfalla, utan att man åtminstone vid
2696: närmast konkurs-, bokförings- eller skattebrott.     utredningen av konkursbon med små tillgångar
2697: När de tillgångar som försatts i konkurs inte        skall kunna ty sig tili ett särskilt enkelt och
2698: räcker för att betala kostnaderna för konkursen      summariskt konkursförfarande. Härvid uppkom-
2699: och ingen borgenär åtar sig att svara för kost-      mer frågan om viiken myndighet som skall
2700: naderna, förfaller konkursförfarandet enligt kon-    handha sådana likvidationer.
2701: kursstadgan. När konkursförfarandet inte fort-          Regeringen kommer inom en nära framtid att
2702: sätts, kan det hända att eventuella brott och        avlåta en proposition tili riksdagen med förslag
2703: åtgärder som skadar borgenärerna inte upptäcks.      tili en lag om näringsförbud, d.v.s. sådan kon-
2704: Så är det i synnerhet i konkurser som inletts på     kurskarantän som avses i spörsmålet. Enligt den
2705: initiativ av gäldenären. Tillsvidare föreligger      lag som kommer att föreslås kan näringsförbud
2706: dock inte några uppgifter om i viiken mån brott      meddelas sådan konkursgäldenär, eller person i
2707: är förknippade just med konkurser som förfallit      ledande ställning vid det företag som försatts i
2708: och om de uppskattningar som den svenska             konkurs, som försummat sin skyldighet i den
2709: polisen har gjort motsvarar sitautionen i Finland.   näringsverksamhet som lett tili konkursen. På
2710:    Det är viktigt att konkurser som förfallit un-    begäran av åklagaren skall förundersökning kun-
2711: dersöks systematiskt, så att ekonomisk brottslig-    na göras i ärendet även om man inte misstänker
2712: het kan uppklaras och motverkas på förhand.          något brott. När ärende som gäller näringsförbud
2713: Åtgärder har redan vidtagits i saken. Tillfälliga    utreds kan således även verksamheten före en
2714: ombudsmän som avlönas av skatteförvaltningen         förfallen konkurs bli föremål för undersökning.
2715: har sedan februari detta år undersökt nästan alla    Man väntar sig att den föreslagna lagen skall
2716: konkurser i Nylands Iän som under tiden för          minska missbruk vid konkurser.
2717: 
2718:     Helsingfors den 23 oktober 1984
2719: 
2720:                                                                   Justitieminister Christo.ffer Taxell
2721:                                                1984 vp.
2722: 
2723: Kirjallinen kysymys n:o 364
2724: 
2725: 
2726: 
2727: 
2728:                                    Lähdesmäki ym.: Helsingin-Hämeenlinnan-Tampereen mootto-
2729:                                       riväylän rakentamisen kiirehtimisestä
2730: 
2731: 
2732:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2733: 
2734:    Rakenteilla olevien moottoriväylähankkeiden           Valtatien n:o 3 vaikutusalueella, jossa sijaitsee
2735: valmistuttua tulee suurimpana puutteena valta-        114 maan kaupungeista ja yli 113 maan väes-
2736: kunnallisella tieverkolla olemaan valtatien n:o 3     töstä, on kiinnitetty vakavaa huomiota Etelä-Suo-
2737: riittämätön kapasiteetti ja liikenneturvallisuus      men valtaväylää uhkaavaan tukkeutumiseen ja
2738: Helsingin-Hämeenlinnan ja Tampereen välillä.          siitä aiheutuviin seurannaisvaikutuksiin. Liiken-
2739: Keskisen Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkan-             neministeriön tähän saakka esittämät toimenpi-
2740: maan ja Pohjanmaan elinkeinoelämän toiminta-          teet polttavan liikenneongelman ratkaisemiseksi
2741: mahdollisuudet kuljetusongelmien vuoksi heik-         ovat pääosin kohdistuneet Helsingin lähiympäris-
2742: kenevät uhkaavasti. Helsinki-Tampere akselin          töön sekä eräisiin eritasoliittymien rakentamisiin
2743: edullisen sijainnin hyödyntäminen ja sillä olevan     ja muihin pienehköihin tiejärjestelyihin. Nämä
2744: taajamaketjun aluerakenteen kehittäminen vai-         toimenpiteet ovat olleet oikeita, mutta täysin
2745: keutuu jo 1980-luvulla, jos tarvittavaa lisäkapasi-   riittämättömiä. Moottoriväylän rakentaminen oli-
2746: teettia Helsingin-Riihimäen-Hämeenlinnan-             si nopeasti saatava käyntiin myös Hämeessä.
2747: Tampereen välille ei saada.                           Tällöin tulisi harkita myös valtion tulo- ja meno-
2748:    Liikennemäärät valtatiellä n:o 3 ovat kasvaneet    arvion rakenteen muuttamista niin, että tämä
2749: siten, että voimakkaimmin kuormitetulla tieosal-      moottoriväylä rahoitettaisiin TVL:n piirien nor-
2750: la Hyvinkään ja Riihimäen välillä tien kapasiteet-    maalien määrärahojen ulkopuolella valtakunnal-
2751: ti ylittyy ja liikenne ruuhkautuu jo tavallisena      lisesti tärkeänä erillishankkeena.
2752: arkipäivänä. Liikenteen edelleen kasvaessa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2753: TVH:n liikenne- ja autokantaennusteen "sopeu-
2754:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2755: tumisen'' skenaarion mukaan välityskyky ylittyy
2756:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2757: vuoden 1990 tilanteessa jo tavallisena arkipäivänä
2758:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2759: koko välillä Keimola-Hämeenlinna. Liikenteen
2760: kasvu on 1980-luvun alkuvuosina ollut kuitenkin
2761: em. ennustetta voimakkaampaa ja näin ollen on                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2762: tien jokapäiväinen ruuhkautuminen odotettavissa               ryhtyä Helsingin-Hämeenlinnan-Tam-
2763: jo ennustettua aikaisemmin. Liikenteen kasvaessa              pereen moottoriväylän rakentamisen no-
2764: myös onnettomuuksien määrä lisääntyy, mikä on                 peuttamiseksi ja elinkeinoelämän kulje-
2765: havaittavissa valtatiellä n:o 3, jolla onnettomuus-           tusten ja muun liikenteen pahan ruuh-
2766: määrät ovat olleet jopa 1,5-kertaiset Helsingin-              kautumisen estämiseksi jo tällä vuosikym-
2767: Lahden valtatiehen verrattuna.                                menellä?
2768: 
2769:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
2770: 
2771:                       Martti Lähdesmäki                        Jorma Rantanen
2772: 
2773: 
2774: 
2775: 
2776: 428400996Y
2777: 2                                      1984 vp. -     KK n:o 364
2778: 
2779: 
2780: 
2781: 
2782:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2783: 
2784:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kennemääriä välillä Noppo-Vantaankoski. Han-
2785: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      ke on valmistunut kuluvana syksynä.
2786: mies, lähettänyt 25 päivänä syyskuuta 1984 päi-          Hyvinkään-Riihimäen välisen osuuden ongel-
2787: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-         miin saadaan parannusta vuonna 1986 uuden
2788: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Hyvinkään-Riihimäen tien valmistuessa päära-
2789: Martti Lähdesmäen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       dan länsipuolelle. Kaupunkien välisen liikenteen
2790: sesta kysymyksestä n:o 364:                           odotetaan pääosin siirtyvän valtatieltä n:o 3
2791:                                                       uudelle yhteydelle.
2792:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Vuosina 1985-87 toteutetaan liikenneturvalli-
2793:         ryhtyä Helsingin-Hämeenlinnan-Tam-            suusjärjestelyjä välillä Riihimäki-Hämeenlinna.
2794:         pereen moottoriväylän rakentamisen no-        Järjestelyt sisältävät yhden nousukaistan rakenta-
2795:         peuttamiseksi ja elinkeinoelämän kulje-       misen, kuuden liittymän parantamisen, kevyen
2796:         tusten ja muun liikenteen pahan ruuh-         liikenteen eritason rakentamisen ja tievalaistusta.
2797:         kautumisen estämiseksi jo tällä vuosikym-        Vuosina 1985-88 parannetaan maantie n:o
2798:         menellä?                                      130 välillä Loppi-Uudenmaan läänin raja. Toi-
2799:                                                       menpiteen arvioidaan erityisesti siirtävän viikon-
2800:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      loppuliikennettä valtatieltä n:o 3 väliltä Riihi-
2801: ti seuraavaa:                                         mäki-Keimola tälle parannetulle tielle.
2802:                                                          Vantaankosken-Keimolan valtatieosuuden. ra-
2803:    Liikenneministeriö ja tie- ja vesirakennushalli-   kentaminen Vantaan alueella alkaa syksyllä 1985.
2804: tus pitävät valtatien n:o 3 rakentamista moottori-    Tavoitteena on saada hanke valmiiksi vuonna
2805: väyläksi kiireellisenä. Yleissuunnitelmatasolla       1988.
2806: valtatien n:o 3 rakentamista on selvitetty jo
2807:                                                          Kaikista edellä esitetyistä toimenpiteistä huoli-
2808: pitkään. Parhaillaan on tekeillä yleissuunnitel-
2809:                                                       matta tie- ja vesirakennushallitus pitää valtatien
2810: man tarkistus välillä Keimola-Hämeenlinna.
2811:                                                       rakentamista moottoriväyläksi kiireellisenä. Kei-
2812: Yleissuunnitelmat valmistuvat vuoden lopulla.
2813:                                                       molan-Hämeenlinnan osuuden karkeahko kus-
2814: Yleissuunnittelun yhteydessä selvitetään myös eri
2815:                                                       tannusarvio on noin 650-850 miljoonaa mark-
2816: osuuksien toteuttamisjärjestykset sekä vaiheittain
2817:                                                       kaa vaiheittain rakentamisratkaisusta riippuen.
2818: rakentamisen tarkoituksenmukaisuus eli rakenne-
2819:                                                       Nykyisen suuruisella tieinvestointien rahoituksel-
2820: taanko ensin vain moottoriliikennetie vai suoraan
2821:                                                       la hankkeeseen voitaisiin ohjata 1990-luvlla noin
2822: moottoritie.
2823:                                                       100 Mmk vuodessa, jolloin toteuttaminen kestäi-
2824:    Yleissuunnitelmien käsittelyn jälkeen aloite-      si 6-8 vuotta ja tie valmistuisi Hämeenlinnan-
2825: taan varsinainen tie- ja rakennussuunnittelu. On      Helsingin välillä vasta 1990-luvun lopussa.
2826: arvioitavissa, että ensimmäiset suunnitelmat val-        Hankkeen nopeuttaminen edellyttää Uuden-
2827: mistuvat aikaisintaan vuonna 1987. Hallinnollis-      maan ja Hämeen tieinvestointirahoituksen lisää-
2828: ten käsittelyjen jälkeen rakennustyöt voivat välil-   mistä. Lisäys voi tapahtua joko muiden alueiden
2829: lä Keimola-Hämeenlinna alkaa aikaisintaan             rahoitusta vähentämällä tai tieinvestointien koko-
2830: vuonna 1988.                                          naisrahoitusta lisäämällä.
2831:   Valtatien n:o 3 liikenneolosuhteita on paran-          Liikenneministeriön ja tie- ja vesirakennushal-
2832: nettu ja parannetaan tulevaisuudessakin myös          lituksen mielestä on perusteltua lisätä tieinves-
2833: pienemmin toimenpitein. Tienpidon toimenpi-           tointien määrää. Mikäli lisäys olisi riittävä, voitai-
2834: deohjelmaan sisältyvät mm. seuraavat toimen-          siin valtatie n:o 3 Keimolan-Hämeenlinnan
2835: piteet:                                               välillä rakentaa 4-6 vuodessa valituista ratkai-
2836:    Maantien n:o 137 liikennekelpoisuutta onpa-        suista riippuen, jolloin hanke valmistuisi 1990-
2837: rannettu välillä Noppo-Nukari, jolloin yhteydet       luvun alussa.
2838: pääkaupunkiseudun itäosiin valtatieltä n:o 3 pa-         Hämeenlinnan-Tampereen osuudesta on tie-
2839: ranevat. Toimenpiteen uskotaan vähentävän lii-        ja vesirakennuslaitos laatinut pääsuuntaselvityk-
2840:                                       1984 vp. -     KK n:o 364                                      3
2841: 
2842: s1a, joiden käsittely on kesken. Nykyisillä rahoi-   hen, että tiemäärärahoja saadaan lisätyksi erityi-
2843: tusnäkymillä hankkeen toteuttaminen jää 2000-        sesti maan päätieverkon parantamista ja kunnon
2844: luvulle.                                             säilyttämistä varten. Tämä mahdollistaisi myös
2845:    Liikenneministeriö tulee tulevien vuosien tulo-   valtatien n:o 3 parantamisen edellä mainitulla
2846: Ja menoarvioesityksiä laatiessaan pyrkimään su-      tavalla mahdollisimman nopeasti.
2847: 
2848:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1984
2849: 
2850: 
2851:                                                                   Liikenneministeri Matti Puhakka
2852: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 364
2853: 
2854: 
2855: 
2856: 
2857:                                Till Riksdagens Herr Talman
2858: 
2859:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sträckan Noppo-Vandaforsen. Projektet har bli-
2860: avser har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vit färdigt denna höst.
2861: den 25 september 1984 till vederbörande med-             Problemen på sträckan Hyvinge-Riihimäki
2862: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    avhjälps år 1986 då den nya Hyvinge-Riihi-
2863: riksdagsman Martti Lähdesmäki m.fl. underteck-        mäki-vägen väster om stambanan blir färdig.
2864: nade spörsmål nr 364:                                 Trafiken mellan dessa två städer förväntas i
2865:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       huvudsak komma att överföras från huvudväg nr
2866:                                                       3 till den nya förbindelsen.
2867:        för att påskynda byggandet av motorle-
2868:        den Helsingfors-Tavastehus-Tammer-                Under åren 1985-87 kommer man att
2869:        fors och för att förhindra att näringslivets   förverkliga olika trafiksäkerhetsarrangemang på
2870:        transporter och den övriga trafiken utsätts    sträckan Riihimäki-Tavastehus. Dessa arrange-
2871:        för svåra stockningar redan under detta        mang omfattar byggandet av ett stigningskörfält,
2872:        årtionde?                                      förbättring av 6 anslutningar, byggande av ett
2873:                                                       s~rskilt plan för den lätta trafiken och vägbelys-
2874:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mng.
2875: anföra följande:                                         Under åren 1986-88 förbättras landsväg nr
2876:                                                       130 på sträckan mellan Loppis och gränsen till
2877:    Trafikministeriet och väg- och vattenbyggnads-     Nylands län. Denna åtgärd förväntas i synnerhet
2878: verket anser att utbyggandet av huvudväg nr 3         överföra veckoslutstrafik från huvudväg nr 3 på
2879: till en motorled är brådskande. På utredningspla-     sträckan Riihimäki-Käinby till den förbättrade
2880: nenivå har byggandet av huvudväg nr 3 redan           vägen.
2881: länge varit föremål för undersökning. För närva-
2882: rande görs en justering av utredningsplanen för          Byggandet av huvudvägen på sträckan Vanda-
2883: sträckan Käinby-Tavastehus. Utredningsplaner-         forsen-Käinby inom Vanda börjar hösten 1985.
2884:                                                       Avsikten är att slutföra projektet år 1988.
2885: na blir färdiga i slutet av året. I samband med
2886: utredningsplaneringen undersöks också i viiken           Trots alla ovan nämnda åtgärder anser väg- och
2887: ordning de olika delarna av projektet skall           vattenbyggnadsverket det brådskande att huvud-
2888: förverkligas samt huruvida det är ändamålsenligt      vägen byggs ut till motorled. En grov kost-
2889: att bygga vägen i olika skeden, dvs. om man           nadskalkyl för andelen Käinby-Tavastehus upp-
2890: först skall bygga en motortrafikled eller om man      går till ca 650-850 milj. mk, beroende på om
2891: skall bygga en motorväg direkt.                       man beslutar att bygga vägen i olika skeden.
2892:     Efter utredningsplanebehandlingen inleds den      Enligt väginvesteringarnas nuvarande omfattning
2893: egentliga väg- och byggnadsplaneringen. Enligt        kunde man för projektet på 1990-talet anvisa ca
2894: beräkningarna blir de första planerna färdiga         100 milj. mk per år, vilket innebär att förverkli-
2895: tidigast år 1987. Efter de administrativa behand-     gandet räcker 6-8 år och vägen på sträckan
2896: lingarna kan byggnadsarbetena på sträckan             Tavastehus-Helsingfors blir färdig först i slutet
2897: Käinby-Tavastehus börja tidigast år 1988.             av 1990-talet.
2898:    Trafikförhållandena på huvudväg nr 3 har              För att projektet skall kunna genomföras
2899: förbättrats och kommer även framtiden att för-        snabbare krävs att v~ginvesteringarna i Nyland
2900: bättras också genom smärre åtgärder. I åtgärds-       och Tavastland ökas. Okningen kan ske antingen
2901: programmet för väghållningen ingår bl.a. följan-      så att finansieringen för andra områden minskas
2902: de åtgärder.                                          eller så att de totala väginvesteringarna ökas.
2903:    Landsvägens nr 137 trafikduglighet har för-           Enligt trafikministeriets och väg- och vatten-
2904: bättrats på sträckan Noppo-Nukari, vilket har         byggnadsverkets åsikt är det på sin plats att öka
2905: förbättrat förbindelserna från huvudväg nr 3 till     väginvesteringarna. Om ökningen blir tillräcklig
2906: de Östra delarna av huvudstadsregionen. Denna         kunde huvudväg nr 3 på sträckan Käinby-
2907: åtgärd förväntas minska trafikmängderna på            Tavastehus byggas på 4-6 år, beroende på vilka
2908:                                       1984 vp. -     KK n:o 364                                      5
2909: 
2910: lösningar man väljer. Detta innebär att projektet       Trafikministeriet kommer i framtiden vid upp-
2911: kunde bli färdigt i början av 1990-talet.            görandet att statsverkspropositionerna att försöka
2912:    Väg- och vattenbyggnadsverket har för väg-        åstadkomma en ökning av väganslagen, särskilt
2913: sträckan Tavastehus-Tammerfors gjort upp lo-         för att förbättra landets huvudvägsnät och för att
2914: kaliseringsplaner, men behandlingen av dem är        upprätthålla dess skick. Detta skulle även göra
2915: ännu inte slutförd. Med nuvarande finansierings-     det möjligt att förbättra huvudväg nr 3 på ovan
2916: utsikter kan projektet förverkligas först på 2000-   nämnda sätt så snabbt som möjligt.
2917: talet.
2918: 
2919:   Helsingfors den 19 oktober 1984
2920: 
2921:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
2922:                                                 1984 vp.
2923: 
2924: Kirjallinen kysymys n:o 365
2925: 
2926: 
2927: 
2928: 
2929:                                    Hilpelä: Vakavasti sairaan lapsen hoidosta vanhemmille aiheutuvan
2930:                                       ansionmenetyksen korvausperusteista
2931: 
2932: 
2933:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2934: 
2935:    Valtion tulo- ja menoarvioon saatiin vuonna            - maksamalla vanhemmille 1 000-2 500
2936: 1983 määräraha, josta voidaan korvata vakavasti        markan avustus lapsen vaikean sairauden totea-
2937: sairaan lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta lapsen       misvaiheessa tai vakavan tapaturman sattuessa.
2938: vanhemmille aiheutuvia kuluja. Perusteet, joiden       Näin perhettä autettaisiin selviytymään alkuvai-
2939: nojalla edellä mainittuja korvauksia maksetaan,        heen aiheuttamista vaikeuksista.
2940: ovat ilmeisesti kuitenkin niin tiukat, että todel-        - tukemalla vakavasti sairaan lapsen kotihoi-
2941: lista tarvetta vastaavaa apua ei määrärahasta ole      toa tästä määrärahasta maksettavalla avustuksella.
2942: ollut. Sellaisessa tuskaisessa elämäntilanteessa,         - maksamalla vanhemmille päivärahaa ja
2943: jossa vakavasti sairaan lapsen vanhemmat ovat, ei      matkakustannusten korvauksia silloin, kun he
2944: yleensä myöskään riitä voimia käydä läpi sitä          osallistuvat lapsensa hoitoon sairaalassa tai poli-
2945: jäykkää byrokratiaa, jota monenlaiset todistukset      klinikalla tai VALTAVA-lainsäädäntöön liittyvien
2946: ja kaavakkeet merkitsevät.                             lakien mukaan järjestettävällä sopeutumisval-
2947:    Vuonna 1983 (jolloin määräraha oli jaossa           mennuskurssilla silloinkin, kun erityistä syytä ei
2948: toukokuun alusta lukien) maksettiin sairaan lap-       em. tapauksissa ole, mutta vanhemmat kuitenkin
2949: sen hoito- ja kuntoutusavustuksia 313 000 mk,          katsovat mukanaolonsa hoidon ja kuntoutuksen
2950: joten määrärahasta jäi käyttämättä 97 prosenttia       jatkon kannalta välttämättömäksi.
2951: eli 9,69 miljoonaa markkaa. Tänä vuonna on
2952:                                                           Lisäksi edellä mainittua määrärahaa voitaisiin
2953: kuuden ensimmäisen kuukauden aikana avustuk-
2954:                                                        käyttää vapaaehtoisten järjestöjen sellaisen toi-
2955: sia maksettu 322 000 markkaa budjettiin varatus-
2956:                                                        minnan tukemiseen, joka esitettyjen tavoitteiden
2957: ta 13 miljoonan markan määrärahasta. Näyttää
2958:                                                        pohjalta suoraan suuntautuu vakavasti sairaan
2959: siltä, että käyttämättä jää yli 12 miljoonaa mark-
2960:                                                        lapsen vanhemmille aiheutuneiden kustannusten
2961: kaa eli yli 90 prosenttia.
2962:                                                        korvaamiseen.
2963:    Edellä mainituista ylijäämistä ei kuitenkaan
2964: tulisi tehdä sitä johtopäätöstä, joka nyt on halli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2965: tuksessa tehty vuoden 1985 tulo- ja menoarvio-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2966: esitystä valmisteltaessa, että rahaa ei tarvita ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2967: näin ollen määrärahaa voidaan pienentää peräti 9       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2968: miljoonalla markalla eli 4 miljoonaan markkaan.                  Millaisia muutoksia Hallituksen mie-
2969:    Vapaaehtoisilla järjestöillä, mm. syöpäyhdis-              lestä oliil mahdollista ja tarpeen tehdä
2970: tyksillä, on paljon numerotietoja esitettävänä                sen määrarahan jakoperusteisiin, joka on
2971: siitä, millaisia kustannuksia vakavasti sairaan lap-          tulo- ja menoarviossa nimikkeellä "Avus-
2972: sen vanhemmille koituu. Nämä ovat myös sosi-                  tus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sai-
2973: aali- ja terveysministeriön käytettävissä, ja niiden          raanhoidosta lapsen vanhemmille aiheu-
2974: pohjalta tulisikin laatia uudet perusteet edellä              tuvaan ansionmenetykseen", jotta mää-
2975: mainitun määrärahan käytölle.                                 rärahan käyttöä voitaisiin laajentaa ja
2976:    Vakavasti sairaan lapsen hoito- ja kuntoutus-              näin todella taloudellisesti tukea vakavas-
2977: avustuksen käyttöä voitaisiin, laajentaa esim.                ti sairaan lapsen vanhempia?
2978: 
2979:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
2980: 
2981:                                               Liisa Hilpelä
2982: 
2983: 428400956N
2984: 2                                     1984 vp. -- RJC n:o 365
2985: 
2986: 
2987: 
2988: 
2989:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2990: 
2991:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuoteen, omavastuuaikaa on lyhennetty kolmesta
2992: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kahteen arkipäivään sekä avustuspäivien määrä
2993: olette 25 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-       on muutettu 30 arkipäivästä 45 arkipäivään.
2994: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Lisäksi osallistuminen lapsen hoitoon tai kuntou-
2995: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tukseen sairaalan poliklinikalla on otettu järjes-
2996: Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   telmän piiriin.
2997: myksestä n:o 365:                                       Viime vuosi ja kuluva vuosi ovat olleet erään-
2998:           Millaisia muutoksia Hallituksen mie-       laisia kokeiluvuosia, joiden aikana on pyritty
2999:        lestä olisi mahdollista ja tarpeen tehdä      selvittämään, millaisissa tilanteissa avustusta ensi-
3000:        sen määrärahan jakoperusteisiin, joka on      sijaisesti tarvittaisiin ja minkä laajuiseksi avustus-
3001:        tulo- ja menoarviossa nimikkeellä "Avus-      toiminta muodostuu. Kokeilua on vaikeuttanut
3002:        tus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sai-    se, että päätös avustusten myöntämisperusteista
3003:        raanhoidosta lapsen vanhemmille aiheu-        tuli voimaan viime vuonna varsin myöhään eikä
3004:        tuvaan ansionmenetykseen'', jotta mää-        tieto uudesta järjestelmästä ehtinyt tavoittaa
3005:        rärahan käyttöä voitaisiin laajentaa ja       kaikkia niitä henkilöitä, jotka olisivat voineet
3006:        näin todella taloudellisesti tukea vakavas-   avustusta saada. Myös budjettitekniset seikat ovat
3007:        ti sairaan lapsen vanhempia?                  vaikeuttaneet asian hoitoa. Samoja vaikeuksia on
3008:                                                      lisääntyneestä tiedotuksesta huolimatta ollut ku-
3009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     luvanakin vuonna. Tällä hetkellä näyttäisi siltä,
3010: ti seuraavaa:                                        että vuodelle 1984 varatusta määrärahasta tulisi
3011:                                                      käytetyksi noin 2 miljoonaa markkaa.
3012:    Valtion tulo- ja menoarviossa oli viime vuonna
3013: ensimmäisen kerran varattuna määrärahaa avus-           Jotta budjettitekniset seikat eivät vaikeuttaisi
3014: tusten myöntämiseen sairaan lapsen kuntoutuk-        avustusten myöntämistä, sosiaali- ja terveysminis-
3015: sesta tai sairaanhoidosta lapsen vanhemmille ai-     teriön tarkoituksena on esittää, että avustusten
3016: heutuvaan ansionmenetykseen. Momentin käyt-          myöntämiseen varattu kiinteä määräraha muutet-
3017: töperusteiden mukaan määräraha oli aluksi tar-       taisiin vielä tämän vuoden aikana siirtomäärära-
3018: koitettu käytettäväksi vain korvaamaan sitä ansi-    haksi, jolloin tänä vuonna käyttämättä jäävä osa
3019: onmenetystä, jota vanhemmille aiheutuu lapsen        tarkoitukseen varatusta määrärahasta voitaisiin
3020: vaikean sairauden aiheuttamista työstä poissa-       käyttää ensi vuonna.
3021: oloista. Vaatimus ansionmenetyksestä sulki kui-         Sosiaali- ja terveysministeriössä samoin kuin
3022: tenkin avustuksen ulkopuolelle ensi sijaisesti ko-   lääkintöhallituksessa sekä kansaneläkelaitoksessa
3023: tiäidit ja opiskelijat. Jotta vanhemmat voisivat     on kiinteästi seurattu avustusjärjestelmän toteu-
3024: perhetilanteeseensa parhaiten sopivalla tavalla      tumista. Seurannasta saatujen kokemusten perus-
3025: järjestää sairaan lapsensa hoidon ja kuntoutuk-      teella ja vammaisjärjestöiltä saatujen ehdotusten
3026: sen, momentin käyttöperusteita muutettiin viime      pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
3027: vuoden heinäkuun alusta siten, että ansionmene-      laan parhaillaan uutta valtioneuvoston päätöstä
3028: tykseen voidaan verrata muut merkittävät kulut       avustuksen myöntämisperusteista. Korjausta vaa-
3029: kuten esimerkiksi ne kulut, jotka syntyvät hoita-    tivia yksityiskohtia on useita. Merkittävin on
3030: jan paikkaamisesta muille perheen lapsille kotiäi-   ehkä se, ettei avustusta ole voitu myöntää sairasta
3031: din osallistuessa sairaan lapsen hoitoon.            lastaan kotona hoitavalle vanhemmalle. Päätös-
3032:    Avustuksen saamisen tarkemmat edellytykset        ehdotus on tarkoitus ottaa valtioneuvostossa esille
3033: on määrätty valtioneuvoston päätöksessä. Edelly-     välittömästi, kun on ratkennut ensi vuonna tar-
3034: tyksiä on tänä vuonna lievennetty siten, että        koitukseen käytettävissä olevan määrärahan suu-
3035: lapsen enimmäisikä on nostettu 12 vuodesta 16        ruus.
3036: 
3037:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1984
3038: 
3039:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3040:                                           1984 vp. -      KK n:o 365                                        3
3041: 
3042: 
3043: 
3044: 
3045:                                   Till Riksdagens Herr Talman
3046: 
3047:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              stället för som tidigare 12 år, den tid under
3048: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            viiken understöd inte betalas har minskats från
3049: den 25 september 1984 till vederbörande med-              de tre första till de två första vardagarna då
3050: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av        understödstagaren är förhindrad att arbeta, och
3051: riksdagsledamoten Liisa Hilpelä undertecknade             antalet dagar, under vilka understöd betalas, har
3052: spörsmål nr 365:                                          höjts från 30 vardagar till45 vardagar. Vidare har
3053:                                                           systemet byggts ut så att det innefattar också
3054:            Vilka förändringar vore det enligt Re~         deltagande i barnets vård eller rehabilitering på
3055:         geringens åsikt möjligt och erforderligt          poliklinik vid sjukhus.
3056:         att göra i grunderna för fördelningen av              Fjolåret och det innevarande året har i viss
3057:         det anslag som ingår i statsförslaget un-         mening varit experimentår, under vilka man har
3058:         der rubriken "Understöd till sjukt barns
3059:                                                           försökt utreda i vilka situationer understödet i
3060:         föräldrar för förlust av förvärvsinkomst
3061:                                                           första hand skulle behövas och hur omfattande
3062:         med anledning av barnets rehabilitering           understödsverksamheten blir. Experimentet har
3063:         eller sjukvård'' så, att det vore möjligt att     försvårats av att beslutet om grunderna för be-
3064:         utvidga anslagets användning och sålun-
3065:                                                           viljande av understöd trädde i kraft mycket sent
3066:         da ekonomiskt stöda föräldrarna till all-
3067:                                                           senaste år, och av att kunskapen om det nya
3068:         varligt sjukt barn?
3069:                                                           systemet inte hann nå alla de personer som skulle
3070:                                                           ha kunnat erhålla understöd. Också budgettek-
3071:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           niska faktorer har försvårat ärendets skötsel. Trots
3072: anföra följande:                                          utbyggd information har samma svårigheter före-
3073:     I statsförslaget reserverades senaste år för första   kommit också under innevarande år. För ögon-
3074: gången ett anslag för beviljande av understöd till        blicket ser det ut som om cirka 2 miljoner mark
3075: sjukt barns föräldrar för förlust av förvärvsin-          av det understöd som har reserverats för år 1984
3076: komst med anledning av barnets rehabilitering             skulle komma att användas.
3077: eller sjukvård. Enligt motiveringen för använd-               För att budgettekniska faktorer inte skall
3078: ningen av anslaget under momentet var anslaget            försvåra beviljandet av understöd ämnar social-
3079: till att börja med avsett endast för att ersätta den      och hälsovårdsministeriet föreslå att det fasta
3080: förlust av förvärvsinkomst som föräldrar åsamkas          anslag som har reserverats för beviljande av
3081: av att de, på grund av sitt barns allvarliga              understöd ännu detta år ändras tili reservations-
3082: sjukdom, tvingas bli borta från sitt arbete. Kra-         anslag. Därvid kunde dendel av det för ändamå-
3083: vet på förlust av förvärvsinkomst innebar dock att        let avsedda anslaget som blir oanvänd detta år
3084: i första hand hemarbetande mödrar och stude-              användas nästa år.
3085: rande uteslöts från möjligheten att erhålla under-            Inom social- och hälsovårdsministeriet har
3086: stöd. För att foräldrar skulle kunna ordna vården         man, liksom inom medicinalstyrelsen samt inom
3087: och rehabiliteringen av sitt sjuka barn på ett sätt       folkpensionsanstalten, noga följt hur understöds-
3088: som bäst passar familjesiruationen ändrades mo-           systemet genomförs. På basen av de erfarenheter
3089: tiveringen för användningen av anslaget under             man sålunda har erhållit och på basen av invalid-
3090: momentet från och med början av juli senaste år           organisationernas förslag bereds vid social- och
3091: så, att andra betydande kostnader, såsom till             hälsovårdsministeriet som bäst ett nytt statsråds-
3092: exempel de kostnader som föranleds av att an-             beslut om grunderna för beviljande av understö-
3093: ställa en vårdare för familjens övriga barn medan         det. Det finns flera detaljer som behöver korrige-
3094: den hemarbetande modern deltar i vården av det            ras. Den mest betydande är kanske den, att
3095: sjuka barnet, kan jämföras med förlust av                 understöd inte har kunnat beviljas förälder som
3096: förvärvsinkomst.                                          sköter sitt sjuka barn hemma. Avsikten är att ta
3097:     Bestämmelser och de närmare förutsättningar-          upp förslaget till beslut i statsrådet omedelbart,
3098: na för erhållande av understöd finns i statsrådets        när man har avgjort hur stort anslag som finns
3099: beslut. Detta år har förutsättningarna mildrats           till förfogande för ändamålet nästa år.
3100: sålunda att barnet får vara högst 16 år gammalt i
3101:       Helsingfors den 22 oktober 1984
3102: 
3103:                                               Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
3104:                                                 1984 vp.
3105: 
3106: Kirjallinen kysymys n:o i 366
3107: 
3108: 
3109: 
3110: 
3111:                                    Ranta: Lassiliikenteen palvelutason turvaamisesta
3112: 
3113: 
3114:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3115: 
3116:    Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on tullut      suudet ovat aiheuttaneet epävarmuutta lassiyh-
3117: ilmi, että tie- ja vesirakennuslaitos suunnittelee     teyksistä riippuvaisten alueiden tulevaisuudesta
3118: lassiliikenteen siirtämistä aikataulun mukaiseen       ja ovat jo nyt aiheuttaneet kielteisiä seurausvai-
3119: kulkuun sekä eräiden yhteyksien osalta jopa !ossi-     kutuksia monen kyläyhteisön kehittämiselle sekä
3120: liikenteen yöseisokkeja. Tällaisia suunnitelmia on     asukkaiden elämänoloihin.
3121: mm. Etelä-Karjalassa Pappilansalmen, Lampo-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3122: saaren ja Kyläniemen lassiliikenteen kohdalla.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3123:    Em. ratkaisut heikentäisivät palvelutasoa, ai-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3124: heuttaisivat kyläasutuksen taantumisen ja merkit-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3125: sisivät asukkaiden turvallisuudelle esim. äkillisis-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3126: sä sairaustapauksissa tai tulipalon sattuessa vaka-           ryhtyä lassiliikenteen palvelutason säilyt-
3127: vaa vaaraa - jopa hengenvaaraa.                               tämiseksi sekä epävarmuutta aiheuttavien
3128:  Julkisuudessa käyty keskustelu ja TVL:n pyytä-               TVL:n lassiliikennettä supistavien suun-
3129: mät lausunnot sekä järjestämät neuvottelutilai-               nitelmien pysäyttämiseksi?
3130: 
3131:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3132: 
3133:                                                Jussi Ranta
3134: 
3135: 
3136: 
3137: 
3138: 4284009970
3139: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 366
3140: 
3141: 
3142: 
3143: 
3144:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3145: 
3146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      kennuslaitoksen on pakko pyrkiä kustannussääs-
3147: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     töihin kaikilla tienpidon alueilla. Tässä tarkoi-
3148: mies, lähettänyt 25 päivänä syyskuuta 1984 päi-      tuksessa on myös yleisten teiden lauttapaikkojen
3149: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-        liikenteen hoitamisen kustannuksien säästömah-
3150: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      dollisuuksia selvitetty tie- ja vesirakennuslaitok-
3151: Jussi Rannan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     sessa.
3152: myksestä n:o 366:
3153:                                                         Selvitys on parhaillaan kaikissa tiepiireissä kan-
3154:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nanottoa ja kunnilta hankittavia lausuntoja var-
3155:        ryhtyä lassiliikenteen palvelutason säilyt-   ten. Tie- ja vesirakennushallitus saa ne käyttöön-
3156:        tämiseksi sekä epävarmuutta aiheuttavien      sä 1. 11.1984 mennessä. Liikenneministeriön ja
3157:        TVL:n lassiliikennettä supistavien suun-      tie- ja vesirakennushallituksen kesken on sovittu,
3158:        nitelmien pysäyttämiseksi?                    että tämän jälkeen ennen minkäänlaisten päätös-
3159:                                                      ten tekoa tie- ja vesirakennushallitus neuvottelee
3160:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     asiasta liikenneministeriön kanssa. Silloin selviää
3161: ti seuraavaa:                                        antaako lassiliikenteestä tehty selvitys aihetta toi-
3162:    Tie- ja vesirakennuslaitokselle myönnettäviin     menpiteisiin. Kun tämä neuvotteluajankohta on
3163: määrärahoihin kohdistuu jatkuvasti erittäin suu-     näinkin lähellä ja tiepiireistä saatavat lopulliset
3164: ria supistamispaineita varsinkin kunnossapito-       kannanotot ovat vielä tekeillä, ei ole syytä tässä
3165: määrärahojen osalta. Tämän vuoksi tie- ja vesira-    vaiheessa ottaa enempää kantaa asiaan.
3166: 
3167:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1984
3168: 
3169: 
3170:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
3171:                                       1984 vp. -      KK n:o 366                                     3
3172: 
3173: 
3174: 
3175: 
3176:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3177: 
3178:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kostnaderna inom alla väghållningens områden. 1
3179: avser har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        detta syfte har också möjligheterna till inbespa-
3180: den 25 september 1984 till vederbörande med-          ringar i kostnaderna för skötseln av trafiken vid
3181: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    färjställena på de allmänna vägarna utretts inom
3182: riksdagsman Jussi Ranta undertecknade spörsmål        väg- och vattenbyggnadsverket.
3183: nr 366:                                                  Utredningen har sänts ut till alla vägdistrikt
3184:                                                       för ställningstaganden och för utlåtanden från
3185:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kommunerna. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
3186:        för att bibehålla färjtrafikens servicenivå    återfår dem före 1.11.1984. Man har trafikminis-
3187:        samt för att hejda väg- och vattenbygg-        teriet och väg- och vattenbyggnadsverket emellan
3188:        nadsverkets planer på att inskränka färj-      kommit överens om, att väg- och vattenbygg-
3189:        trafiken, vilka skapar osäkerhet?              nadsverket därefter förhandlar om saken med
3190:                                                       trafikministeriet innan några som helst beslut
3191:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fattas. Då kommer det att bli klart huruvida
3192: anföra följande:                                      utredningen om färjtrafiken föranleder några
3193:   De anslag som beviljas väg- och vattenbygg-         åtgärder. Eftersom förhandlingarna är så nära
3194: nadsverket utsätts kontinuerligt för stora krav på    förestående och de slutliga ställningstagandena
3195: inskränkningar, särskilt vad beträffar anslagen för   från vägdistrikten inte ännu är utformade, finns
3196: underhåll. Av denna anledning måste väg- och          det inte skäl att i detta skede ytterligare ta
3197: vattenbyggnadsverket sträva efter inbesparingar i     ställning till saken.
3198: 
3199:      Helsingfors den 19 oktober 1984
3200: 
3201: 
3202:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
3203:                                                   1984 vp.
3204: 
3205: Kirjallinen kysymys n:o 367
3206: 
3207: 
3208: 
3209: 
3210:                                      Anna-Liisa Jokinen: Rautatien saattamisesta palvelemaan lähiliiken-
3211:                                        nettä Turussa
3212: 
3213: 
3214:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3215: 
3216:   Turun kaupungin keskustan liikenneruuhka               viita liikenneruuhkilta voita1s11n välttyä. Juuri
3217: on työmatkaliikenteen johdosta usein melkein             näiltä alueilta kulkee runsaasti työntekijöitä läpi
3218: tukkeurunut työaikojen päättyessä ja myös aa-            Turun kaupungin keskustan Pansion ja laajan
3219: muisin on runsaasti liikenneruuhkaa kaikilla Au-         satama-alueen työkohteisiin, suurin osa yksityis-
3220: rajoen ylittävillä silloilla.                            autoilla. Koska muuta yhdysliikennettä ei kau-
3221:    Ongelman ratkaisua on pohdittu pitkään,               punginosien välillä ole, on pakko käyttää liiken-
3222: mutta ratkaisuvaihtoehdot eivät siltojen ja teiden       nettä tukkivaa yksityisautoa.
3223: lisäämisen jälkeenkään ole tilannetta korjanneet.           Valtionrautateiden palvelut eivät nykyisellään
3224:                                                          vastaa lainkaan niitä tarpeita, joita siltä Turun
3225:    Kuitenkin kaupungin halki kulkee Aurajoen             kaupungin alueella voitaisiin edellyttää järkevän,
3226: ylittävä rautatie, jonka avulla liikenneruuhkia          vastuullisen ja nykyaikaisen liikennepolitiikan
3227: voitaisiin ratkaisevasti helpottaa. Tällä hetkellä ei    kannalta.
3228: tätä liikenneväylää käytetä lainkaan, sillä rata on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3229: vain Turusta pois ja Turkuun suuntautuvan lii-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3230: kenteen käytössä. Se ei siis palvele ollenkaan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3231: lähiliikennettä, koska aikaisemmin toiminnassa           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3232: olleet ja lyhyempiä matkoja palvelevat vuorot on
3233: poistettu. Kuitenkin viime vuosikymmenillä ra-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3234: kennetut varsinaiset suuret asuma-alueet ovat                   ryhtyä Turun kaupungin läpi kulkevan
3235: lähiliikennettä tarvitsevien listalla. Esimerkiksi Va-          rautatien käytön järjestämiseksi niin, että
3236: rissuon suuri lähialuekeskus ja sen ympäristöön                 se palvelee kaupungin ja lähiseudun
3237: rakennetut uudet kerrostaloalueet kaipaavat kii-                asukkaita ajan vaatimuksia vastaavalla ta-
3238: reesti uudenlaisia järjestelyjä, jotta yhä vaikeutu-            valla?
3239: 
3240:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1984
3241: 
3242:                                              Anna-Liisa Jokinen
3243: 
3244: 
3245: 
3246: 
3247: 428400988P
3248: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 367
3249: 
3250: 
3251: 
3252: 
3253:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3254: 
3255:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nan ja linja-autoliikenteen voimakkaan kehityk-
3256: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     sen lisäksi myös noudatetusta maankäyttöpolitii-
3257: mies, lähettänyt 25 päivänä syyskuuta 1984 päi-      kasta, jonka mukaan lähes kaikki matkustajapo-
3258: vätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston asian-      tentiaalia omaavat lähiöt on rakennettu kauaksi
3259: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      rautateistä. Perusteluissa mainittu Varissuo on
3260: Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta     tässä suhteessa poikkeus, mutta se kuuluu Turun
3261: kysymyksestä n:o 367:                                sisäisen kaupunkiliikenteen piiriin, minkä vuoksi
3262:                                                      liikenteen järjestämisvelvollisuus on ensisijaisesti
3263:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Turun kaupungin vastuulla.
3264:        ryhtyä Turun kaupungin läpi kulkevan             Toisaalta on todettava, ettei yksiraiteinen rata-
3265:        rautatien käytön järjestämiseksi niin, että   verkko mahdollista sellaista vuorotiheyttä, joka
3266:        se palvelee kaupungin ja lähiseudun           maantieliikenteeseen verrattuna tarjoaisi edes
3267:        asukkaita ajan vaatimuksia vastaavalla ta-    tyydyttävän palvelutason työpaikkojen laajan ha-
3268:        valla?                                        jonnan huomioiden. Telakan alueelta puuttuu
3269:                                                      lisäksi tekninen valmius säännöllisen henkilölii-
3270:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kenteen aloittamiselle.
3271: ti seuraavaa:                                           Kun matkustajamäärät edellä mainituista syis-
3272:    Kysymyksen perusteluista ilmenee, että rauta-     tä todennäköisesti tulisivat jäämään alhaisiksi ja
3273: tieliikenteen osuus Turun lähiliikenteessä on lä-    kun kustannusten jaosta Turun kaupungin ja
3274: hes merkityksetön nykyisten paikallisjunavuoro-      rautatiehallituksen välillä ei ole sovittu, katsoo
3275: jen palvellessa pääosin kaukoliikenteen yhteyksiä.   liikenneministeriö, ettei liikenteen aloittamiseen
3276: Toteutunut kehitys on seurausta yksityisautokan-     tässä vaiheessa ole edellytyksiä.
3277: 
3278:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1984
3279: 
3280: 
3281:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
3282:                                        1984 vp. -      KK n:o 367                                      3
3283: 
3284: 
3285: 
3286: 
3287:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3288: 
3289:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ökat kraftigt, men också av den markanvänd-
3290: avser har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningspolitik som bedrivits och enligt viiken näs-
3291: den 25 september 1984 tili vederbörande med-           tan alla förorter med potentiella passagerare har
3292: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     byggts långt från järnvägen, Kråkkärret, som
3293: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen underteck-          nämns i motiveringen, utgör härvidlag ett un-
3294: nade spörsmål nr 367:                                  dantag. Området berörs emellertid av den inre
3295:                                                        stadstrafiken i Åbo. Ansvaret för att ordna trafi-
3296:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ken dit åligger därför primärt Åbo stad.
3297:        för att ordna användningen av järnvägen            Å andra sidan bör det konstateras, att ett
3298:        genom Åbo stad så att den betjänar              enspårigt spårnät inte tillåter en sådan turtäthet
3299:        invånarna i staden och närliggande områ-        som i jämförelse med landsvägstrafiken kan er-
3300:        den på ett sätt som motsvarar tidens            bjuda ens en tillfredsställande servicenivå med
3301:        krav?                                           beaktande av arbetsplatsernas stora spridning. På
3302:                                                        varvsområdet saknas dessutom teknisk beredskap
3303:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att inleda reguljär persontrafik. Eftersom passa-
3304: anföra följande:                                       gerarantalen av ovan nämnda orsaker sannolikt
3305:    Av motiveringen tili spörsmålet framgår, att        skulle förbli små och eftersom man inte har
3306: järnvägstrafikens andel av närtrafiken i Åbo i det     kommit överens om kostnadsfördelningen mellan
3307: närmaste saknar betydelse och att de nuvarande         Åbo stad och järnvägsstyrelsen, anser trafikminis-
3308: lokaltågsturerna huvudsakligen betjänar förbin-        teriet att det inte i detta skede finns förutsätt-
3309: delserna med fjärrtrafiken. Denna utveckling är        ningar att inleda trafik.
3310: en följd av att antalet privatbilar och busstrafiken
3311: 
3312:      Helsingfors den 19 oktober 1984
3313: 
3314: 
3315:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
3316:                                                1984 vp.
3317: 
3318: Kirjallinen kysymys n:o 368
3319: 
3320: 
3321: 
3322: 
3323:                                    Perho ym.: Metsämaatieteen apulaisprofessuurin perustamisesta
3324:                                       Helsingin yliopistoon
3325: 
3326: 
3327:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3328: 
3329:    Metsämaatiede on tieteenala ja oppiaine, joka      tolle metsämaatieteen apulaisprofessuurin. Tätä
3330: käsittelee metsämaan biologisia, kemiallisia ja       lahjoitusta ei kuitenkaan ole sisällytetty vuoden
3331: fysikaalisia ominaisuuksia sekä niiden vaikutuksia    1985 valtion tulo- ja menoarvioesitykseen. Tällai-
3332: metsän kasvuun ja tuottokykyyn. Happosadeon-          nen menettely herättää hämmästystä, jopa tyr-
3333: gelman myötä tämän tieteenalan kansallinen ja         mistystä, onhan kysymyksessä aseen hankkiminen
3334: kansainvälinen merkitys on noussut hätkähdyttä-       taisteluun Suomea vakavimmin uhkaavaa ympä-
3335: vän nopeasti esiin. Juuri metsämaatiedettä tarvi-     ristöongelmaa, hapanta laskeumaa vastaan. Pois-
3336: taan selvitettäessä happaman laskeuman vaiku-         jättö ei ole myöskään puolustettavissa budjetin
3337: tuksia metsämaahan ja sen kautta puustoon sekä        perusteluilla, jotka koskevat ehtoja, joiden puit-
3338: sitä, millaisin maaperään kohdistuvia toimenpi-       teissa hallitus katsoo voitavan perustaa oppituole-
3339: tein happosateiden vaikutuksia voidaan ehkäistä.      ja lahjoitusvaroin.
3340:    Metsämaatieteen opetusta ja tutkimusta on             Tulo- ja menoarviossa on varattu suuri summa
3341: yritetty jo kauan saada aikaan Helsingin yliopis-     happosateiden vaikutusten tutkimista varten. Tä-
3342: tossa. Yrityksistä huolimatta virkaa ei ole onnis-    mä sinänsä hyvä asia ei kuitenkaan vähimmässä-
3343: tuttu saamaan normaalia tietä, vaan metsämaa-         kään määrin vähennä metsämaatieteen oppituo-
3344: tieteen opetus on ollut tilapäisten tuntiopettajien   lin saamisen merkitystä. Ilman oppituolia ei
3345: harteilla ja opetuksen määrä on näin ollen jäänyt     näiden asioiden koulutusta saada järjestykseen
3346: vähäiseksi eikä tutkimusta ole voitu harjoittaa       eikä myöskään mitään tutkimusta voida tehdä
3347: lainkaan. Vertailun vuoksi todettakoon, että kor-     onnistuneesti elleivät asialla ole hyvän koulutuk-
3348: keimpaan maatalousopetukseen vastaava profes-         sen saaneet tutkijavoimat.
3349: suuri, nimikkeeltään maanviljelyskemia ja -fysiik-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3350: ka, perustettiin jo vuonna 1902.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3351:    Kun oppituolia ei normaalia tietä näytetty         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3352: saatavan, on asiassa käännytty elinkeinoelämän        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3353: edustajien puoleen. Viime talvena Kemira Oy,
3354: Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö, Kansal-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä metsämaa-
3355: lis-Osake-Pankki sekä Osuuspankkien Keskus-                  tieteen apulaisprofessuurin perustamisek-
3356: pankki Oy päättivät lahjoittaa Helsingin yliopis-            si lahjoitusvaroin Helsingin yliopistoon?
3357: 
3358:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1984
3359: 
3360:          Heikki Perho                    Ilkka Suominen                  Martti Tiuri
3361:          Timo Kietäväinen                Pirkko Ikonen                   Lea Sutinen
3362:          Lauri Impiö                     Riitta Uosukainen               Mikko Vainio
3363:          Riitta Jouppila                 Jukka Mikkola                   Eva-Riitta Siitonen
3364:          Osmo Vepsäläinen                Juhani Vähäkangas               Ensio Laine
3365:                                          Mauri Miettinen
3366: 
3367: 
3368: 
3369: 
3370: 4284010161
3371: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 368
3372: 
3373: 
3374: 
3375: 
3376:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3377: 
3378:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           noitus-, muokkaus- ja ojitusaloineen edellyttää
3379: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           metsämaatieteen opetuksen vakiinnuttamista ja
3380: olette kirjeellänne 26 päivänä syyskuuta 1984           sen tason nostamista''. Niin ikään perustelussa
3381: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         viitataan metsämaatieteen tutkimuksen tärkey-
3382: vastattavaksi kansanedustaja Perhon ym. teke-           teen. Perusteluissa ei - kuten kysymyksessä
3383: män kirjallisen kysymyksen n:o 368:                     annetaan ymmärtää - puhuta lainkaan happa-
3384:                                                         moitumis- tai happosadeongelmasta.
3385:            Mitä Hallitus aikoo tehdä metsämaa-            Jos tarkastellaan kysymyksessä käsiteltyä hap-
3386:         tieteen apulaisprofessuurin perustamisek-       pamoitumisongelmaa, hallitus on tehokkaasti va-
3387:         si lahjoitusvaroin Helsingin yliopistoon?       rautunut sen tutkimiseen. Hallituksen tulo- ja
3388:                                                         menoarvioesitys vuodelle 1985 sisältää ympäristö-
3389:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ministeriön pääluokassa happamoitumisen syiden
3390: ti seuraavaa:                                           ja vaikutusten selvittämistä varten 4, 5 miljoonan
3391:    Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-         markan erityismäärärahan, jolla voidaan palkata
3392: tykseen vuoden 1984 tulo- ja menoarvioksi kiin-         projektin johdon lisäksi enintään 20 tutkijaa.
3393: nittänyt huomiota lahjoitusvirkojen suureen             Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa maa-
3394: määrään. Valmisteltaessa hallituksen esitystä vuo-      perän happamoitumistutkimukseen on niin
3395: den 1985 tulo- ja menoarvioksi on ensimmäistä           ikään varattu 4,5 miljoonan markan määräraha,
3396: kertaa jouduttu jättämään pois sellaisiakin lahjoi-     jolla saadaan palkata enintään 40 henkilöä.
3397: tusvirkaesityksiä, jotka ovat täyttäneet yleiset lah-      Metsämaatieteen opetus voidaan toistaiseksi
3398: joitusvirkojen perustamiselle asetetut edellytyk-       järjestää alan asiantuntijoiden antamalla opetuk-
3399: set. Korkeakoulujen lahjoitusvirkaesityksistä sisäl-    sella. Metsämaatieteen apulaisprofessuurin perus-
3400: tyy hallituksen esitykseen runsaat puolet.              tamista harkitaan mikäli Helsingin yliopisto si-
3401:    Helsingin yliopisto on perustellut kysymyksessä      joittaa viran uusien virkojen ja toimien perusta-
3402: tarkoitettua lahjoitusvirkaa muun muassa totea-         misesityksessään kiireellisyysjärjestyksessä tär-
3403: malla, että "nykyajan metsätalous laajoine lan-         keimpien joukkoon.
3404: 
3405:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1984
3406: 
3407:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
3408:                                       1984 vp. -      KK n:o 368                                       3
3409: 
3410: 
3411: 
3412: 
3413:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3414: 
3415:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           omfattande gödslings-, markbearbetnings- och
3416: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         dikningsområden förutsätter, att undervisningen
3417: av den 26 september 1984 tili vederbörande            i skoglig marklära stabiliseras och dess nivå höjs.
3418: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     '' Således hänvisas i motiveringen tili vikten av
3419: av riksdagsman Perho m.fl. undertecknade spörs-       undersökningar angående skoglig marklära. I
3420: mål nr 368:                                           motiveringen nämns inte alis - såsom man i
3421:                                                       spörsmålet låter förstå - de problem som försur-
3422:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ning elier surt regn medför.
3423:        för att med donationsmedel inrätta en              Om man granskar det försurningsproblem som
3424:        biträdande professur i skolig marklära vid     behandlats i spörsmålet har regeringen vidtagit
3425:        Helsingfors universitet?                       åtgärder för att effektivt undersöka problemet. 1
3426:                                                       statsverkspropositionen för år 1985 ingår under
3427:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     miljöministeriets huvudtitel ett särskilt anslag om
3428: framföra följande:                                    4,5 milj. mark för utredning av de orsaker och
3429:     Riksdagen har i sitt svar på regeringens propo-   verkningar som försurningen medför. Med detta
3430: sition angående statsförslaget för år 1984 fäst       anslag är det möjligt att avlöna högst 20 forskare
3431: uppmärksamhet vid att antalet donationstjänster       samt projektets ledning. Under jord- och skogs-
3432: är stort. Vid beredningen av regeringens proposi-     bruksministeriets huvudtitel har även ett anslag
3433: tion angående statsförslaget för år 1985 har man      om 4,5 milj. mark reserverats för undersökningar
3434: för första gången varit tvungen att utelämna även     av markens försurning. Med detta anslag får man
3435: sådana förslag om donationstjänster som uppfylit      avlöna högst 40 personer.
3436: de alimänna förutsättningar som ställs på inrät-          Undervisningen i skoglig marklära kan tillsvi-
3437: tande av donationstjänster. Drygt hälften av          dare ordnas med den undervisning som sakkun-
3438: högskolornas förslag om donationstjänster ingår i     niga inom området ger. Inrättandet av en biträ-
3439: regeringens proposition.                              dande professur i skoglig marklära övervägs, om
3440:     Helsingfors universitet har motiverat den do-     Helsingfors universitet placerar tjänsten bland de
3441: nationstjänst som avses i spörsmålet bl.a. med        viktigaste i skyndsamhetsordning i sitt förslag om
3442: '' att den nutida skogshushåliningen med sina         inrättande av nya tjänster och befattningar.
3443: 
3444:      Helsingfors den 31 oktober 1984
3445: 
3446:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
3447:             1
3448: 
3449:             1
3450: 
3451: 
3452: 
3453: 
3454:         1
3455: 
3456:         1
3457: 
3458: 
3459: 
3460: 
3461:     1
3462: 
3463:     1
3464: 
3465: 1
3466: 
3467: 1
3468:                                                 1984 vp.
3469: 
3470: Kirjallinen kysymys n:o 369
3471: 
3472: 
3473: 
3474: 
3475:                                    Kärhä: Erittäin pienten verosaatavien perimisen tarkoituksen-
3476:                                      mukaisuudesta
3477: 
3478: 
3479:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3480: 
3481:    Eräässä esiin tulleessa konkreettisessa tapauk-       Veroviraston antamassa ohjeessa oli perinnän
3482: sessa Uudenmaan lääninveroviraston työnanta-          lisäksi maininta, että asiassa voi ottaa yhteyttä
3483: jasuoritusten valvontatoimisto ilmoitti työnanta-     asiaa hoitavaan henkilöön klo 9-11 välillä.
3484: jalle kirjatussa kirjeessään sosiaaliturvamaksutoi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3485: mituksessa olleesta virheestä ja sen perimisestä.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3486: Kysymyksessä oli 82 pennin veroperintä.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3487:    Mainitun 82 pennin vuoksi työnantajalle koi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3488: tui moninkertaisesti kuluja yli sanotun summan
3489: muun muassa kahdesta käynnistä postitoimis-                     Onko Hallituksen mielestä Uuden-
3490: toon. Oletettavasti myös valtiolle syntyi asiassa            maan lääninveroviraston toiminta ollut
3491: enemmän menoja kuin mitä sanottu lasku tuotti.               asianmukaista sen periessä 0,82 markan
3492: Työnantajan säännöllisesti maksamien työnteki-               sosiaaliturvamaksua ja
3493: jöittensä sosiaaliturvamaksujen kokonaissuorituk-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3494: siin verrattuna 82 pennin periminen erillisellä,             ryhtyä, jotta virastot palvelisivat asiakkai-
3495: kirjatulla laskulla tuntui lähinnä kiusanteolta.             taan viraston koko aukioloajan?
3496: 
3497:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1984
3498: 
3499:                                                Lea Kärhä
3500: 
3501: 
3502: 
3503: 
3504: 428401014]
3505: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 369
3506: 
3507: 
3508: 
3509: 
3510:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3511: 
3512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työnantajalle kirjeen, jossa pyydettiin tarkista-
3513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maan maksun oikeellisuus ja kerrottiin mahdolli-
3514: olette 27 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-         suudesta oikaista virhe myöhemmän sosiaalitur-
3515: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vamaksun suorituksen yhteydessä. Asia ei läänin-
3516: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        veroviraston kirjeestä ilmeisesti käynyt riittävän
3517: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      selvästi ilmi, koska työnantaja on sen johdosta
3518: sestä n:o 369:                                         tullut siihen käsitykseen, että kysymyksessä olisi
3519:                                                        82 pennin lisäperintä. Tästä ei kuitenkaan ollut
3520:          Onko Hallituksen mielestä Uuden-              kysymys eikä kysymyksessä mainittua perintää ole
3521:        maan lääninveroviraston toiminta ollut          tapahtunut. Puheena olevassa tapauksessa myös
3522:        asianmukaista sen periessä 0,82 markan          lääninveroviraston ohjaus olisi ehkä voinut olla
3523:        sosiaaliturvamaksua ja                          selvempi. Verohallitus on kiinnittänyt lääninve-
3524:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          roviraston huomiota kysymyksessä tarkoitetun
3525:        ryhtyä, jotta virastot palvelisivat asiakkai-   kaltaisten yksittäistapausten vastaavaan käsitte-
3526:        taan viraston koko aukioloajan?                 lyyn.
3527:                                                           Lääninverovirastot palvelevat asiakkaitaan val-
3528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tion virastoissa noudatettavana työaikana. Myös
3529: vasti seuraavaa:                                       työnantajasuorituksiin liittyvissä asioissa on vero-
3530:    Työnantajan sosiaaliturvamaksun kantoon ja          velvollisilla mahdollisuus asioida lääninveroviras-
3531: perintään sovelletaan veronkantolaiJ?. säännöksiä.     tossa koko virka-ajan. Työnantajalle lähetettyyn
3532: Lain 25 §:n mukaan pienimmästä kannettavasta           kirjeeseen merkitty aika, jolloin asiaa hoitavan
3533: määrästä säädetään asetuksella. Jos veronkanto-        henkilön varmimmin puhelimitse tavoittaa, joh-
3534: lain mukaan kannettava tai perittävä määrä on          tuu siitä, että työnantajasuoritusten valvonnasta
3535: pienempi kuin 20 markkaa, jätetään se veronkan-        huolehtivat henkilöt joutuvat osan työajastaan
3536: toasetuksen 21 §:n mukaan kantamatta tai peri-         työskentelemään näyttöpäätteiden ja kortistojen
3537: mättä.                                                 sijainnin vuoksi muualla kuin omassa työhuo-
3538:    Verohallituksesta saadun tiedon mukaan kysy-        neessaan.
3539: myksen perusteluissa tarkoitetussa yksittäista-           Sekä verohallituksessa että valtiovarainministe-
3540: pauksessa työnantaja oli lääninveroviraston käsi-      riössä on kiinnitetty huomiota verohallinnon
3541: tyksen mukaan suorittanut työnantajan sosiaali-        asiakaspalvelun tehostamiseen ja verohallinnon
3542: turvamaksun kesäkuulta 1984 70 markkaa liian           asiakaspalvelu on jatkossakin keskeinen kehittä-
3543: suurena. Lääninverovirasto lähetti tämän vuoksi        miskohde.
3544: 
3545:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1984
3546: 
3547:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
3548:                                       1984 vp. -      KK n:o 369                                        3
3549: 
3550: 
3551: 
3552: 
3553:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3554: 
3555:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en skrivelse i viiken denne uppmanades att
3556: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kontroliera avgiftens riktighet och informerades
3557: den 27 september 1984 tili vederbörande med-          om möjligheten att rätta felet i samband med
3558: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    senare betalningar av socialskyddsavgift. Saken
3559: riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörs-        har uppenbarligen inte framgått tiliräckligt tyd-
3560: mål nr 369:                                           ligt av länsskatteverkets skrivelse, emedan arbets-
3561:                                                       givaren fått den uppfattningen att det skulie vara
3562:          Anser Regeringen att länsskatteverket i      fråga om en extra indrivning av 82 penni. Detta
3563:        Nylands Iän har handlat korrekt då det         var dock inte fallet och den i spörsmålet nämnda
3564:        uppburit 0,82 mk i socialskyddsavgift,         indrivningen har inte skett. 1 det aktuella fallet
3565:        och                                            kunde även länsskatteverkets handledning even-
3566:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tuellt ha varit tydligare. Skattestyrelsen har med
3567:        ta så, att ämbetsverken betjänar sina          tanke på framtiden fäst länsskatteverkets upp-
3568:        kunder under hela den tid ämbetsverket         märksamhet vid behandlingen av enskilda fali av
3569:        är öppet?                                      det slag som spörsmålsstäliaren avser.
3570:                                                          Länsskatteverken betjänar sina kunder under
3571:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      den arbetstid som tiliämpas vid statens ämbets-
3572: anföra följande:                                      verk. Även ärenden som gälier arbetsgivarpresta-
3573:    1 fråga om uppbörd och indrivning av arbetsgi-     tioner har de skattskyldiga möjlighet att uträtta i
3574: vares socialskyddsavgift tiliämpas stadgandena i      länsskatteverket under hela tjänstetiden. Att det
3575: lagen om skatteuppbörd. Enligt lagens 25 §            i skrivelsen tili arbetsgivaren angivits en tidpunkt
3576: stadgas om det minstabelopp som skali uppbäras        då den person som sköter ärendet säkrast kan
3577: genom förordning. Är det belopp som enligt            träffas per telefon beror på att de som sköter
3578: lagen om skatteuppbörd skali uppbäras elier           övervakningen av arbetsgivarprestationerna är
3579: indrivas mindre än 20 mk, uppbärs elier indrivs       tvungna att använda en del av arbetstiden vid
3580: det enligt förordningen om skatteuppbörd inte.        bildskärmsterminaler och kartotek utanför sitt
3581:    Enligt uppgifter från skattestyrelsen hade ar-     eget arbetsrum.
3582: betsgivaren i det i motiveringen tili spörsmålet         Såväl skattestyrelsen som finansministeriet har
3583: avsedda enskilda faliet enligt länsskatteverkets      fäst uppmärksamhet vid frågan om effektivering
3584: uppfattning för juni 1984 erlagt 70 mk för            av kundbetjäningen inom skatteförvaltningen,
3585: mycket i arbetsgivares socialskyddsavgift. Av den-    och frågan kommer även i fortsättningen att vara
3586: na orsak tilistälide länsskatteverket arbetsgivaren   ett centralt urvecklingsobjekt.
3587: 
3588:      Helsingfors den 30 oktober 1984
3589: 
3590:                                                                            Minister Pekka Vennamo
3591:                                                   1984 vp.
3592: 
3593: Kirjallinen kysymys n:o 370
3594: 
3595: 
3596: 
3597: 
3598:                                      Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten taloudellisen aseman paranta-
3599:                                        mlsesta
3600: 
3601: 
3602:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3603: 
3604:    Maamme musiikkiopetus lähti 1970-luvun                   Osoituksena musiikkioppilaitosten vaikeasta
3605: alussa myönteisesti liikkeelle vasta aikaansaadun        taloudellisesta asemasta on mm. se, että ammat-
3606: lainsäädännön ja lisääntyneen veikkaustuoton             tiin valmistavat musiikkioppilaitokset joutuvat
3607: turvin. Musiikkioppilaitosten lisääntynyt määrä          oppilasta kohti keräämään lukuvuodessa keski-
3608: ja niiden sijoittuminen maan eri osiin on jo             määrin 10 000 markkaa lisävaroja saamansa val-
3609: antanut erittäin myönteistä palautetta. Tavoit-          tion tuen lisäksi.
3610: teellinen musiikinopetus on suosittua, pyrkijöitä          Musiikkioppilaitoksia on tätä nykyä maassa
3611: oppilaitoksiin on runsaasti. Suomen kuva musiik-         vajaat 200. Vaikka useat niistä ottavat jonkin
3612: kivaltiona on viime vuosina vahvasti korostunut.         verran oppilaita toimintakuntansa ulkopuolisista
3613:    Musiikkioppilaitosten kehitys on kuitenkin py-        kunnista, voidaan noin 300 kunnan edelleen
3614: sähtymässä. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa            todeta olevan musiikkioppilaitosta vailla.
3615: valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 on
3616: ensinnäkin budjettivaroin tapahtuva musiikkiop-             Viime aikojen suomalaisen musiikin kansain-
3617: pilaitosten rahoitus pudonnut 7 miljoonasta mar-         välinen menestys, sekä mm. kotimaiset ja ulko-
3618: kasta 1 miljoonaan markkaan lopun rahoituksen            maiset musiikkikilpailut ovat osoittaneet, mikä
3619: tullessa hallituksen esityksen mukaan veikkauk-          merkitys hyvätasoisella musiikkioppilaitostoimin-
3620: sen voitosta. Tulo- ja menoarviossa ei esitetä           nalla on musikaalisten lahjakkuuksien esiin saa-
3621: perustettavaksi lainkaan uusia, lakisääteisiä oppi-      misessa ja uralla ohjaamisessa. Voimakkaasti el-
3622: laitoksia eikä uusia oppilaspaikkoja. Näin ollen         pynyt solisti-, kuoro-, ooppera- ja musiikkiyhtye-
3623: toiminta polkee paikallaan. Tätä nykyä vain 40           toiminta ovat niin ikään esimerkkeinä musiikki-
3624: prosenttia musikaalisesti lahjakkaiksi osoittautu-       koulutuksen tuloksellisuudesta. Sekä kansallisesti
3625: neista, halukkaista pyrkijöistä on voitu ottaa           että kansainvälisesti on hyvällä musiikkikoulu-
3626: vastaan. Eräillä paikkakunnilla vain vajaat 20           tuksella, joka alueellisesti on tasapainotettua ja
3627: prosenttia pääsee oppilaitoksiin.                        riittävän tiheää, suuri merkitys maalle, jonka
3628:                                                          taide muuten kansainvälisiin yhteyksiin etsiytyes-
3629:    Sitä paitsi musiikkiopistojen valtionapu rajoit-      sään joutuu kärsimään kielimuurista.
3630: tuu vain 30-55 prosenttiin. Harkinnanvaraista
3631: tukea saavien musiikkioppilaitosten tukiosuus on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3632: vieläkin pienempi. Kun vertailukohteeksi otetaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3633: esimerkiksi kansalais- ja työväenopistot, ero on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3634: erittäin suuri. Em. opistot saavat valtion tukea 70      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3635: prosenttia, syrjäisillä seuduilla toimiville opistoil-
3636: le tulee lisäksi 15 prosentin syrjäseutulisä. Sen                 Mitä Hallitus aikoo tehdä maamme
3637: sijaan yksityisten musiikkioppilaitosten muuten-                musiikkioppilaitosten taloudellisen ase-
3638: kin vähäistä valtion tukea vähentävät VAL:in                    man parantamiseksi ja musikaalisesti lah-
3639: eläkejärjestelyt, jotka vievät laitoksen saamista               jakkaan oppilasaineksen oppilaitokseen
3640: palkkausmäärärahoista 15 prosenttia.                            pääsyn helpottamiseksi?
3641: 
3642:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1984
3643: 
3644:           Marjatta Väänänen                Kalevi Mattila                  Aapo Saari
3645:           Tytti Isohookana-Asunmaa         Mauri Pekkarinen                Heikki Kokko
3646:                                            Väinö Raudaskoski
3647: 428401017M
3648: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 370
3649: 
3650: 
3651: 
3652: 
3653:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3654: 
3655:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kiopistot) oppilaitosten valtionavustukset määrät-
3656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tiin 45 % :ksi ja musiikin ammattiopetusta anta-
3657: olette 28 päivänä syyskuuta 1984 päivätyn kir-        vien oppilaitosten (konservatoriot) valtionosuu-
3658: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      det 55 % :ksi. Tämän ohella sotilassoittajakoulu-
3659: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tusta antaville oppilaitoksille suoritetaan opetus-
3660: Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tuntikohtaista suoriteperusteista valtionosuutta.
3661: myksestä n:o 370:                                     Tällä toimenpiteellä on huomattavasti parannet-
3662:                                                       tu eräiden valtionosuudessaan jälkeen jääneiden
3663:          Mitä Hallitus aikoo tehdä maamme             oppilaitosten asemaa ja selkiytetty kokonaisjärjes-
3664:        musiikkioppilaitosten taloudellisen ase-       telmää.
3665:        man parantamiseksi ja musikaalisesti lah-
3666:                                                          Uusia musiikkioppilaitoksia on voitu oikeuttaa
3667:        jakkaan oppilasaineksen oppilaitokseen
3668:                                                       saamaan lakisääteistä valtionosuutta ainoastaan
3669:        pääsyn helpottamiseksi?                        tulo- ja menoarviossa osoitettujen määrärahojen
3670:                                                       puitteissa. Koska musiikkioppilaitosten lakisää-
3671:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      teisten valtionosuusmenojen kasvu on ollut voi-
3672: ti seuraavaa:                                         makasta, määrärahojen merkittävästä vuosittai-
3673:    Musiikkioppilaitosjärjestelmä on 1970-luvun        sesta noususta huolimatta uusia oppilaitoksia on
3674: kuluessa voimakkaasti laajentunut. Uusia oppi-        voitu vain vähäisessä määrin ottaa lakisääteisen
3675: laitoksia perustamalla ja laajentamalla vanhojen      valtionosuuden piiriin. Kasvukehitys johtuu mu-
3676: oppilaitosten toimintaa on musiikinopetuspalve-       siikkiopetustoiminnan poikkeuksellisesta työvoi-
3677: luita voitu kasvavassa määrin tarjota. Kysyntä on     maintensiivisyydestä: pääosa opetustuntisuorit-
3678: lisääntynyt tarjonnan kasvun myötä, mikä osoit-       teesta syntyy yhden opettajan ja yhden oppilaan
3679: taa tämänkaltaisen harrastus- ja taidekasvatus-       kesken.
3680: muodon tarpeellisuuden.                                  Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi
3681:    Valtionapujärjestelmän suhteen musiikkioppi-       vuodelle 1985 on momentin 29.90.54 (Musiikki-
3682: laitoksia on kolmenlaisia: lakisääteistä valtion-     oppilaitosten ja musiikin keskiasteen valtionapu)
3683: avustusta saavia (41 oppilaitosta), harkinnanva-      perusteluissa todettu seuraavat kehittämistyötä
3684: raista valtionavustusta saavia (52) ja kokonaan       koskevat rajoitukset: "Musiikkioppilaitosten val-
3685: valtionavustusjärjestelmän ulkopuolella olevia        tionosuusprosentit pysytetään ennallaan. Uusia
3686: oppilaitoksia. Viimeksi mainitut ovat yleensä         musiikkioppilaitoksia ei hyväksytä lakisääteisen
3687: vastikään toimintansa aloittaneita. Harkinnanva-      valtionosuuden piiriin.'' Näistä rajoitustoimenpi-
3688: raista valtionavustusta on myönnetty oppilaitok-      teistä huolimatta musiikkioppilaitosten lakisää-
3689: sille, joiden toiminta vähintään kahden vuoden        teisten valtionosuusmenojen arvioitu lisäystarve
3690: ajan on ollut säännöllistä ja vähimmäisehdot          on noin 7 miljoonaa markkaa, mikä lisäys tulo- ja
3691: täyttävää.                                            menoarvioesityksessä on otettu huomioon.
3692:    Lakisääteistä valtionavustusta saavien musiikki-      Musiikkioppilaitostoiminnan kehittämistä ovat
3693: oppilaitosten valtionosuudet ovat musiikkioppi-       koskeneet erittäin ankarat oppilaspaikka- ja ope-
3694: laitosten valtionavustuksista annetun lain (174/      tustuntimääriä koskevat rajoitukset. 1970-luvun
3695: 68) mukaan 20-60 %. Ammattiopetusta anta-             puolivälistä lähtien oppilaitokset eivät ole saaneet
3696: vissa osastoissa (konservatorio-osastoissa) avustus   laajentaa toimintaansa. Tästä on ollut seuraukse-
3697: voi palkkausmenojen osalta olla tätä korkeampi.       na, että uusia oppilaita on voitu ottaa opiskele-
3698:    Musiikkioppilaitoksille on vuoteen 1984 asti       maan vanhoihin musiikkioppilaitoksiin vain hy-
3699: vaitionosuurena suoritettu oppilaitoskohtaisesti      vin vähän. Musiikkioppilaitoksissa yksi oppilas
3700: vaihdellen 30-5 5 % :n suuruista valtionosuutta.      opiskelee noin 10 vuotta. Koska oppilaspaikkojen
3701: Kuluvan vuoden alusta lähtien valtionosuudet          lisäyskielto on ollut voimassa vajaat kymmenen
3702: yhtenäistettiin kuitenkin siten, että musiikin pe-    vuotta, oppilaspaikkoja vapautuu erittäin vähän.
3703: rusopetusta antavien (musiikkikoulut ja musiik-       Osittain tästä aiheutuvat kohtuuttoman suuret
3704:                                        1984 vp. -      KK n:o 370                                        3
3705: 
3706: karsintaprosentit. Ongelma on erityisen kärjisty-      matta. Musiikkioppilaitostoiminta on osoittautu-
3707: nyt suurissa kaupunkikeskuksissa.                      nut mitä parhaimmaksi nuorisotyön muodoksi.
3708:    Oppilaspaikkojen lisäämisrajoitukset koskevat          Näiden kehitysnäkymien edessä on opetusmi-
3709: vain lakisääteiseen valtionosuuteen oikeutettuja       nisteriön ollut harkittava tarkoituksenmukaisuus-
3710: oppilaspaikkoja. Opetusministeriö on edelläku-         näkökohdat ja ratkaistava kehittämistoiminnan
3711: vatunkaltaisten koulutustulppien avaamiseksi ke-       painopisteet. Valtiolla ei ole edellytyksiä ottaa
3712: hottanut musiikkioppilaitoksia ylläpitäviä kuntia      lähivuosina lakisääteisen valtionosuuden piiriin
3713: perustamaan omalla kustannuksellaan uusia op-          kaikkia niitä oppilaitoksia, jotka olisivat siihen
3714: pilaspaikkoja. Näin onkin huomattavassa määrin         oikeutetut.
3715: tapahtunut. Oppilaspaikkojen lisääminen kun-               Oppilaspaikkojen lisääminen on mahdollista
3716: tien omalla kustannuksella on osoittautunut niil-      vain, mikäli toiminnan rahoitus voidaan järjes-
3717: le edulliseksi.                                        tää, ja edellyttäen, että pätevää opettajavoimaa
3718:                                                        on tarjolla. Tällä hetkellä pätevistä musiikkioppi-
3719:    Musiikinopetuspalveluiden kysyntää on tyydy-        laitosten opettajista on suuri pula. Erityisen suuri
3720: tetty myös perustamalla uusia oppilaitoksia. Nii-
3721:                                                        se on suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella.
3722: tä on perustettu suuriin kaupunkikeskuksiin,
3723:                                                            Opetusministeriön kehittämistoiminnan pai-
3724: jossa jo toimii lakisääteistä valtionavustusta saava   nopiste onkin opettajakoulutuksen tehostamises-
3725: musiikkioppilaitos, sekä haja-asutusalueille, jois-    sa. Tässä tarkoituksessa on valmisteltu musiikin
3726: sa ennestään ei ole musiikkioppilaitostoimintaa.       keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudistusta.
3727:    Koska musiikkioppilaitosten harkinnanvarai-         Opetusministeriö tulee yhä enenevässä määrin
3728: siin valtionavustuksiin tarkoitetut määrärahat         siirtämään kehittämistyön painopistettä keskias-
3729: ovat kasvaneet erittäin niukasti, uudet oppilai-       teen koulutuksen organisointiin ja resurssointiin.
3730: tokset ovat parin toimintavuoden jälkeen voineet           Lakisääteiseen valtionavustukseen oikeutettuja
3731: saada vain pienen avustussumman, jolla on aino-        oppilaspaikkoja on mahdollista lisätä vain siinä
3732: astaan tunnustusluonteinen merkitys. Vuoden            määrin, kuin tulo- ja menoarviossa musiikkioppi-
3733:  1985 tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoitettu        laitostoimintaa varten osoitetut määrärahat sen
3734:  määräraha nousee ainoastaan 200 000 markkaa.          sallivat. Tämän vuoksi musiikkioppilaitostoimin-
3735:     Musiikkioppilaitostoiminnan keskeinen ongel-       nan laajentaminen on lähivuosina suurelta osin
3736:  ma on siis oppilaspaikkojen vähyys. Oppilaspaik-      kuntien, yksityisten ylläpitäjien ja oppilasmaksu-
3737:  kojen lisääminen ei kuitenkaan ole mahdollista        jen varassa. Siinä vaiheessa kun musiikin amma-
3738:  yksinomaan valtion rahoituksen turvin. Lisäksi on     tillisen keskiasteen koulutuksen kehittämistyö on
3739:  aivan ilmeistä, että suuren kysynnän tähden           päätöksessään, käynee mahdolliseksi siirtää re-
3740:  kunnat ja eri yhteisöt tulevat perustamaan uusia      surssoinnin painopistettä musiikin perusopetuk-
3741:  oppilaitoksia valtionavustuskehityksestä riippu-      sen laajentamiseen valtion varoin.
3742: 
3743:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1984
3744: 
3745:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
3746: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 370
3747: 
3748: 
3749: 
3750: 
3751:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3752: 
3753:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           musikläroanstalter som ger grundundervisning i
3754: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         musik (musikskolor och musikinstitut) faststäli-
3755: av den 28 september 1984 tili vederbörande            des tili 45 % och statsandelarna för de läroanstal-
3756: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     ter som ger yrkesutbildning i musik (konservato-
3757: av riksdagsman Väänänen m.fl. undertecknade           rier) tili 55 %. Dessutom beviljas de musikläro-
3758: spörsmål nr 370:                                      anstalter som ger undervisning i militärmusik för
3759:                                                       varje lektion statsandelar som baserar sig på
3760:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utförda prestationer. Med denna åtgärd har stäli-
3761:        för att förbättra den ekonomiska situa-        ningen avsevärt förbättrats för sådana läroanstal-
3762:        tionen för våra musikläroanstalter och för     ter som i fråga om statsandelar är i en sämre
3763:        att underlätta antagningen av musikaliskt      stälining. Samtidigt har hela systemet blivit kla-
3764:        begåvade elever tili studier vid dessa         rare.
3765:        läroanstal ter?                                   Nya musikläroanstalter har kunnat berättigas
3766:                                                       att erhålia lagstadgad statsandel enbart inom
3767:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ramen för de anslag som upptagits i statsför-
3768: framföra följande:                                    slaget. Eftersom ökningen av lagstadgade statsan-
3769:    Under 1970-talet har musikläroanstaltssyste-       delsutgifter för musikläroanstalter har varit kraf-
3770: met utvidgats kraftigt. Musikundervisning har         tig, har statsandelar endast i ringa utsträckning
3771: kunnat erbjudas i alit större utsträckning då nya     kunnat beviljas nya läroanstalter trots att an-
3772: läroanstalter har grundats och verksamheten vid       slagen årligen stigit betydligt. Ökningen
3773: de gamla läroanstalterna har utvidgats. Det öka-      föranleds av den exceptionelia arbetskraftsinten-
3774: de utbudet har samtidigt ökat efterfrågan, vilket     siteten inom musikundervisningen: största delen
3775: bevisar att denna form av fritidsverksamhet och       av undervisningen under en lektion sker melian
3776: konstnärlig fostran är nödvändig.                     en lärare och en elev.
3777:    Med hänsyn tili statsunderstödssystemet är            I statsverkspropositionen för år 1985 har man i
3778: musikläroanstalterna av tre olika slag: sådana        motiveringen tili momentet 29.90. 54 (Statsun-
3779: som erhålier lagstadgat statsunderstöd (41 läroan-    derstöd för musikläroanstalter och för yrkesut-
3780: stalter), sådana som erhålier statsunderstöd be-      bildningen i musik på melianstadiet) konstaterat
3781: roende av prövning (52 läroanstalter) och läroan-     följande begränsningar i fråga om utvecklingsar-
3782: stalter som står utanför statsunderstödssystemet.     betet: '' Statsandelsprocenterna för musikläroan-
3783: De sistnämnda läroanstalterna är vanligen sådana      stalterna förblir oförändrade. Lagstadgad statsan-
3784: som nyss inlett sin verksamhet.                       del beviljas inte för nya läroanstalter.''
3785:    Statsunderstöd beroende av prövning har be-           Trots dessa begränsningar är det beräknade
3786: viljats de läroanstalter vilka åtminstone under två   behovet av ytterligare lagstadgade statsandelsut-
3787: år haft en regelbunden verksamhet som uppfylier       gifter för musikläroanstalter ca 7 miljoner mark.
3788: minimikraven.                                         Denna ökning har beaktats i statsförslaget.
3789:    Enligt lagen om statsunderstöd åt musikläro-          I synnerhet har stränga begränsningar i fråga
3790: anstalter (L 147 /68) beviljas de läroanstalter som   om elevplatser och antalet lektioner försvårat
3791: är berättigade tili lagstadgat statsunderstöd 20-     utvecklingen av verksamheten vid musikläroan-
3792: 60 % i statsandel. Vid de avdelningar (konserva-      stalter. Sedan mitten av 1970-talet har läroanstal-
3793: torie-avdelningar) som ger yrkesundervisning kan      terna inte fått utvidga sin verksamhet. Detta har
3794: statsunderstödet för avlöningsutgifter vara större.   medfört att ett mycket ringa antal nya elever har
3795:    Ända tili år 1984 har de enskilda musikläro-       kunnat antas tili studier vid de gamla musikläro-
3796: anstalternas statsandelsprocent varierat mellan       anstalterna. Studietiden för en elev vid musiklä-
3797: 30-55 %.                                              roanstalt är ca 10 år. Eftersom förbudet att öka
3798:    Från början av innevarande år förenhetligades      antalet elevplatser har gälit knappt 10 år, blir få
3799: statsandelarna dock så, att statsandelarna för de     elevplatser lediga. De oskäligt höga galiringspro-
3800:                                       1984 vp. -- RJC n:o 370                                              5
3801: 
3802: centerna är dels en följd härav. Problemet är            lnför dessa perspektiv har undervisningsminis-
3803: särskilt tillspetsat i större tätorter.               teriet övervägt ändamålsenlighetssynpunkterna
3804:    Begränsningar av ytterligare elevplatser gäller    och fattat beslut om tyngdpunkterna i urveckligs-
3805: endast sådana elevplatser som berättigar tili lag-    verksamheten. Staten har inte förutsättningar att
3806: stadgad statsandel. För att ovan beskrivna olä-       under de närmaste åren bevilja alla de läroanstal-
3807: genheter skall kunna avlägsnas, har undervis-         ter lagstadgat statsunderstöd som skulle vara
3808: ningsministeriet uppmanat de kommuner som             berättigade därtill.
3809: upprätthåller musikläroanstalter att på egen be-
3810: kostnad inrätta nya elevplatser. Så har även i stor      Ökningen av elevplatser är möjlig bara om
3811: utsträckning skett. Det har visat sig vara förmån-    finansieringen av verksamheten kan ordnas och
3812: ligt för kommunerna att på egen bekostnad             förutsatt att kompetenta lärare står tili förfogan-
3813: inrätta elevplatser.                                  de. För närvarande har vi stor brist på kompeten-
3814:     Efterfrågan på musikundervisning har även         ta lärare vid musikläroanstalter. 1 synnerhet är
3815: tillfredställts genom att nya läroanstalter grun-     bristen stor utanför de större tätorterna.
3816: dats. De har grundats på sådana större tätorter          Utvecklingsverksamheten vid undervisningsmi-
3817: där det redan finns en musikläroanstalt som           nisteriet tar främst sikte på att effektivera lärarut-
3818: erhåller lagstadgat statsunderstöd samt i glesbyg-    bildningen. 1 detta hänseende har man berett
3819: der där det inte tidigare funnits musikläroans-       förnyelsen av yrkesutbildningen i musik på mel-
3820: taltsverksamhet.                                      lanstadiet. Undervisningsministeriet kommer i
3821:     Anslagen tili de musikläroanstalter som erhål-    allt större utsträckning att förlägga utvecklingsar-
3822: ler statsunderstöd beroende av prövning har ökat      betets tygdpunkt tili organiseringen av utbild-
3823: mycket litet. Nya läroanstalter har därför efter      ningen på mellanstadiet och tillhandahållandet
3824: några års verksamhet endast kunnat erhålla ett        av resurser för den.
3825: ringa understöd som enbart tjänar som ett slags
3826: erkännande. 1 statsförslaget för år 1985 ökar             Ökningen av antalet elevplatser som berättigar
3827:  anslaget i fråga endast med 200 000 mark.            tili lagstadgat statsunderstöd är möjlig endast i
3828:     Det centrala problemet inom verksamheten          den utsträckning som de anslag tillåter som i
3829: vid musikläroanstalter är alltså att antalet elev-    statsförslaget reserverats för verksamheten vid
3830:  platser är för litet. Ökningen av elevplatser är     musikläroanstalter. Därför kommer utbyggnaden
3831:  dock inte möjlig enbart med statsfinansiering.       av verksamheten vid musikläroanstalter under de
3832:  Dessutom är det alldeles uppenbart att kommu-        närmaste åren tili största delen att vara beroende
3833:  nerna och olika samfund som en följd av den          av kommuner, privata upprätthållare och elevav-
3834:  stora efterfrågan kommer att grunda nya läroan-      gifter. 1 det skede då utvecklingsarbetet för
3835:  stalter oberoende av hur statsunderstödet utveck-    yrkesutbildningen i musik på mellanstadiet är
3836:  las.                                                 slutfört torde det vara möjligt att i samband med
3837:     Verksamheten vid musikläroanstalter har visat     en omfördelning av resurser överföra tyngdpunk-
3838:  sig vara en av de bästa formerna av ungdomsar-       ten på en utvidgning av grundundervisningen i
3839:  bete.                                                musik med statsmedel.
3840: 
3841:      Helsingfors den 31 oktober 1984
3842: 
3843:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
3844:                                                     1984 vp.
3845: 
3846: Kirjallinen kysymys n:o 371
3847: 
3848: 
3849: 
3850: 
3851:                                       E. Laine ym.: USA:nasettamien vientikieltomääräysten vaikutuksis-
3852:                                          ta Suomessa
3853: 
3854: 
3855:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3856: 
3857:    Pyrkien rajoittamaan kansainvälistä taloudellis-           USA:n vientikieltomääräysten soveltaminen
3858: ta yhteistyötä ja asettaen esteitä erityisesti sosialis-   myös Suomessa valmistettaviin tuotteisiin ja niis-
3859: tisten maiden kanssa tapahtuvalle yhteistyölle on          sä käytettyihin komponentteihin rajoittaa suoma-
3860: USA viime aikoina kiristänyt vientivalvontamää-            laisyritysten mahdollisuuksia käydä kauppaa
3861: räyksiään. Määräysten toteutumista tarkkailee              Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden
3862: USA:n kauppaministeriö. Sillä on apunaan eri-              kanssa. Esim. elektroniikan pienyrityksiä uhkaa
3863: tyinen komitea, joka koostuu useiden ministeri-            työpaikkojen menetys, jopa tuotannon lopetta-
3864: öiden, kansallisen turvallisuusneuvoston, aseval-          minen.
3865: vontaviraston, avaruushallinnon ja keskustiedus-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3866: telupalvelun CIA:n edustajista.                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3867:                                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3868:    Vientikieltomääräysten tiukentamisen jälkeen            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3869: on lisätty suomalaisyrityksiin kohdistuvaa tarkkai-
3870: lua. Erityisen silmälläpidon alaisia ovat firmat,                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
3871: joista pelätään amerikkalaisen teknologian virtaa-                tynyt tai aikoo ryhtyä sen johdosta, että
3872: van idänkauppaan. Tämän estämiseksi myös suo-                     USA:n vientikieltomääräysten soveltami-
3873: malaisia viranomaisia painostetaan valvonta- ja                   nen myös Suomeen rajoittaa maamme
3874: rangaistustoimiin. Suojelupoliisinkin on kerrottu                 taloudellista itsenäisyyttä, vaikeuttaa suo-
3875: suorittavan '' ennaltaehkäisyä'' ja määräysten rik-               malaisyritysten kaupankäyntiä Neuvosto-
3876: komisesta on uhattu jopa maanpetossäännösten                      liiton ja muiden sosialististen maiden
3877: soveltamisella. Viime mainittu heijastaa alistu-                  kanssa ja uhkaa erityisesti elektroniikka-
3878: mista, jopa luopumista taloudellisesta ja kansalli-               alan pienyrityksiä työpaikkojen menetyk-
3879: sesta itsenäisyydestä.                                            sellä jopa tuotannon lopettamisella?
3880: 
3881:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1984
3882: 
3883:                         Ensio Laine                                 Niilo Koskenniemi
3884:                         Mikko Kuoppa                                Irma Rosnell
3885:                         Marja-Liisa Salminen                        Lauha Männistö
3886: 
3887: 
3888: 
3889: 
3890: 428401015K
3891: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 371
3892: 
3893: 
3894: 
3895: 
3896:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3897: 
3898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Vientivalvonta on kuitenkin jokaisen maan
3899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sisäisen valvontajärjestelmän toteuttamista, jonka
3900: olette 3 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kirjeen-     kohteena ovat yritykset. Yhdysvaltain vientival-
3901: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      vonta ei siis voi sellaisenaan sisältää velvoitteita
3902: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja E.        Suomen viranomaisille.
3903: Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Suomalaisyritykset voivat normaalissa liiketoi-
3904: myksestä n:o 371:                                     minnassaan sopia joidenkin tuontitavaroiden
3905:                                                       maahanjäännistä tai niiden jälleenviennin rajoi-
3906:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      tuksista. Kuten tähänkin asti, yritykset joutuvat
3907:        tynyt tai aikoo ryhtyä sen johdosta, että      itse punnitsemaan etujaan eri maihin suuntautu-
3908:        USA:n vientikieltomääräysten soveltami-        vassa ulkomaankaupassaan. Kysymys on ensi si-
3909:        nen myös Suomeen rajoittaa maamme              jassa yrityskohtainen. Suomen etujen mukaista ei
3910:        taloudellista itsenäisyyttä, vaikeuttaa suo-   toisaalta ole, että yritykset kiertäisivät tai rikkoisi-
3911:        malaisyritysten kaupankäyntiä Neuvosto-        vat tekemiään sopimuksia. Siksi kauttakulkuval-
3912:        liiton ja muiden sosialististen maiden         vonnan ylläpitäminen saattaa tietyissä tapauksissa
3913:        kanssa ja uhkaa erityisesti elektroniikka-     olla perusteltua.
3914:        alan pienyrityksiä työpaikkojen menetyk-          Kysymyksessä tarkoitettujen teknologiatuottei-
3915:        sellä jopa tuotannon lopettamisella?           den osuus Suomen ulkomaankaupassa on suh-
3916:                                                       teellisen pieni ja kotimaisuusaste korkea. Huo-
3917:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mion arvoisia haittoja ei ko. vientivalvontajärjes-
3918: ti seuraavaa:                                         telmästä ole tullut viranomaisten tietoon. Mm.
3919:    USA:n vientivalvontajärjestelmä on yksipuoli-      kauppa Neuvostoliiton kanssa on toteutunut so-
3920: nen toimenpide, joka eittämättä jäykistää kan-        pimusten mukaisesti.
3921: sainvälistä kauppaa. Yhdysvaltain noudattama             Hallitus seuraa edelleen tilanteen kehittymistä.
3922: politiikka ei tässä mielessä ole sopusoinnussa        Tarpeen vaatiessa hallitus tulee ryhtymään käy-
3923: kansainvälisen kaupan liberalisointiin ja kaupan      tettävissä oleviin toimiin Suomen etujen turvaa-
3924: esteiden purkamiseen tähtäävien pyrkimysten           miseksi ja mahdollisten vaikeuksien välttämisek-
3925: kanssa. Kuten useat muut maat, Suomi on               si, joita mainitun kaltaiset muiden maiden toi-
3926: tuonut tämän näkökantansa Yhdysvaltain viran-         meenpanemat rajoitukset voivat aiheuttaa suo-
3927: omaisten tietoon.                                     malaisille yrityksille.
3928: 
3929:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1984
3930: 
3931:                                                                                  Ministeri Jermu Laine
3932:                                        1984 vp. -      KK n:o 371                                        3
3933: 
3934: 
3935: 
3936: 
3937:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3938: 
3939:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksäagsordningen              Exportövervakning innebär dock ett förverkli-
3940: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gande av vart och ett lands interna övervaknings-
3941: den 3 oktober 1984 till vederbörande medlem av         system, vars föremål är företagen. Förenta Stater-
3942: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   nas exportövervakning kan dätför inte som sådan
3943: man E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr           innehålla förpliktelser för finska myndigheter.
3944: 371:                                                      Finländska företag kan i sin normala affärs-
3945:                                                        verksamhet överenskomma om att vissa import-
3946:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      varor skall stanna i landet eller om en begi:äns-
3947:         eller ämnar den vidta i anledning av att       ning av deras återexport. Såsom hittills måste
3948:         tillämpningen även på Finland av USA:s         företagen själva avväga sina intressen när det
3949:         bestämmelser om exportförbud begränsar         gäller handeln med olika länder. Frågan berör i
3950:         vårt lands ekonomiska oberoende, försvå-       första hand företagen själva. Å andra sidan är det
3951:         rar finländska företags handel med             inte i Finlands intresse att företagen kringgår
3952:         Sovjetunionen och andra socialistiska Iän-     eller bryter mot ingångna avtal. Dätför kan det i
3953:         der och hotar speciellt småföretag i elek-     vissa fall vara motiverat att upprätthålla transito-
3954:         tronikbranschen med bortfall av arbets-        övervakning.
3955:         platser och till och med nedläggelse av            De i spörsmålet avsedda teknologiprodukter-
3956:         produktionen?                                  nas andel av Finlands utrikeshandel är förhållan-
3957:                                                        devis liten och deras inhemskhetsgrad hög. Till
3958:    Som svar på spörsmålet framför jag högakt-          myndigheternas kännedom har inte kommit att
3959: ningsfullt följande:                                   ifrågavarande exportövervakningssystem skulle ha
3960:    USA:s exportövervakningssystem är en ensidig        vållat nämnvärda olägenheter. Bl.a har handeln
3961: åtgärd, viiken onekligen stramar till den interna-     med Sovjetunionen fullföljts avtalsenligt.
3962: tionella handeln. Den politik Förenta Staterna            Regeringen följer fortlöpande med lägets ut-
3963: tillämpar står i detta avseende inte i överensstäm-    veckling. Vid behov kommer regeringen att vidta
3964: melse med strävandena att liberalisera den inter-      till buds stående åtgärder för att trygga Finlands
3965: nationella handeln och avlägsna handelshinder. 1       intressen och för att undvika eventuella svårighe-
3966: likhet med flera andra Iänder har Finland fram-        ter som kan vållas finländska företag till följd av
3967: fört dessa synpunkter till myndigheterna i Fören-      begränsningar av ovan nämnd art införda av
3968: ta Staterna.                                           andra länder.
3969: 
3970:      Helsingfors den 1 november 1984
3971: 
3972:                                                                                  Minister Jermu Laine
3973:                                                1984 vp.
3974: 
3975: Kirjallinen kysymys n:o 372
3976: 
3977: 
3978: 
3979: 
3980:                                   Miettinen ym.: Katsastusaseman rakentamisesta Heinolaan
3981: 
3982: 
3983:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3984: 
3985:    Heinolan katsastusasema on joutunut muutta-       sessa. Heinolan kaupunginhallitus on maalis-
3986: maan toimipaikkaansa usein. Toimintaa on har-        kuussa 1981 päättänyt lahjoittaa tontin valtiolle
3987: joitettu epätarkoituksenmukaisissa ja puutteelli-    katsastusasemaa varten ehdolla, että tontti raken-
3988: sissa tiloissa. Vastikään Heinolan katsastusasema    netaan valtion toimesta ja kustannuksella 1980-
3989: sai uudet vuokratilat Heinolan maalaiskunnasta,      luvulla.
3990: joten tilaongelma on tilapäisesti ratkaistu muuta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3991: maksi vuodeksi.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3992:    Katsastusviranomaisten opastuksella ja yhteis-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3993: työssä on Heinolan kaupungin alueelta löydetty       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3994: tontti, joka kaikin tavoin tyydyttäisi Heinolan
3995: kaupungin ja ympäröivän maaseudun katsastus-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3996: aseman tarpeen. Tontin pinta-ala on 18 034 m 2              ryhtyä Heinolan katsastusaseman rakenta-
3997: ja se on kokonaisuudessaan kaupungin omistuk-               miseksi?
3998: 
3999:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1984
4000: 
4001:                       Mauri Miettinen                         Pirjo Rusanen
4002: 
4003: 
4004: 
4005: 
4006: 4284010291
4007: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 372
4008: 
4009: 
4010: 
4011: 
4012:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4013: 
4014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lisempi kuin esimerkiksi kunnilta vuokratuista
4015: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     vastaavista katsastusasemista. Vuokrasopimus on
4016: mies, lähettänyt 4 päivänä lokakuuta 1984 päivä-     voimassa 31.3.1988 saakka.
4017: tyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asianomai-
4018:                                                         Heinolan katsastustoimiston työmäärää kuvaa-
4019: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mauri
4020:                                                      vat luvut vuodelta 1983 ovat 10 576 hyväksyttyä
4021: Miettisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    katsastusta ja 836 hyväksyttyä kuljettajantutkin-
4022: myksestä n:o 372:                                    toa. Työmäärän puolesta nykyiset vuokratilat riit-
4023:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tävät yli kymmeneksi vuodeksi. Tästä syystä Au-
4024:        ryhtyä Heinolan katsastusaseman rakenta-      torekisterikeskus ei ole sisällyttänyt Heinolan kat-
4025:        miseksi?                                      sastusaseman rakentamista toiminta- ja talous-
4026:                                                      suunnitelmaansa vuoteen 1990 mennessä.
4027:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Autorekisterikeskus ei katso tässä vaiheessa
4028: ti seuraavaa:                                        tarkoituksenmukaiseksi vastaanottaa asiakirjoissa
4029:    Heinolan katsastustoimisto on muuttanut lo-       tarkoitettua Heinolan kaupungin tarjoamaa tont-
4030: kakuussa 1982 vuokratiloihin, jotka vastaavat        tia, koska lahjoitustarjoukseen sisältyy ehto, että
4031: varusteiltaan valtion pientä katsastusasematyyp-     valtion on rakennettava 1980-luvulla tontille au-
4032: piä. Vuokra näistä tiloista on huomattavasti edul-   tokatsastusasema.
4033: 
4034:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1984
4035: 
4036:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
4037:                                      1984 vp. -     KK n:o 372                                       3
4038: 
4039: 
4040: 
4041: 
4042:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4043: 
4044:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rande besiktningsstationer, som har hyns hos
4045: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      kommunerna. Hyresavtalet är i kraft fram tili
4046: den 4 oktober 1984 tili vederbörande medlem av      31.3.1988.
4047: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      Arbetskvantiteten vid Heinola besiktningssta-
4048: dagsman Mauri Miettinen m.fl. undenecknade          tion framgår av 10 576 godkända besiktningar
4049: skriftliga spörsmål nr 372:                         och 836 godkända förarexamina under år 1983.
4050:                                                     Med avseende på arbetskvantiteten är de nuva-
4051:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     rande hyresutrymmena tiliräckliga för drygt tio år
4052:        för att en besiktningsstation skall kunna    framåt. Av denna orsak har bilregistercentralen
4053:        uppföras i Heinola?                          fram tili år 1990 inte upptagit uppförandet av
4054:                                                     Heinola besiktningsstation i sin verksamhets- och
4055:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ekonomiplan.
4056: anföra följande:                                       Bilregistercentralen anser det i nuvarande ske-
4057:   Besiktningsstationen i Heinola flyttade i okto-   de inte vara motiverat att motta den i handling-
4058: ber 1982 tili hyresutrymmen, som beträffande        arna avsedda tomten, som Heinola stad har
4059: utrustningen motsvarar en liten statsägd besikt-    erbjudit, emedan det i donationsanbudet ingår
4060: ningsstation. Hyran för dessa utrymmen är be-       ett vilikor, att staten på 1980-talet skali uppföra
4061: tydligt förmånligare än exempelvis för motsva-      en bilbesiktningsstation på tomten.
4062: 
4063:      Helsingfors den 22 oktober 1984
4064: 
4065:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
4066:                                                 1984 vp.
4067: 
4068: Kirjallinen kysymys n:o 373
4069: 
4070: 
4071: 
4072: 
4073:                                    Rusanen ym.: Poliisitalon rakentamisesta Heinolaan
4074: 
4075: 
4076:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4077: 
4078:    Valtiovallan taholla on kiinnitetty huomiota       jälkeen keväällä 1985 järjestettävä urakkakilpailu
4079: puutteellisiin ja ahtaisiin poliisien toimitiloihin   selvittää poliisitalon rakentajan. Kaupunki tekee
4080: Heinolassa. Asiasta on käyty neuvotteluja raken-      tämän jälkeen sitovan tarjouksen rakennuttaa ja
4081: nushallituksen ja valtiovarainministeriön kanssa.     rakentaa valtiolle tietystä hinnasta poliisitalo.
4082: Heinolan kaupunginhallituksen hyväksyttyä
4083: 21.5.1984 (§ 205) Heinolan poliisitalon raken-          Heinolan kaupunki odottaa valtiolta päätöstä
4084: nushankkeen toteuttamistavan on kaupunginhal-         poliisitalohankkeesta vuoden 1985 aikana. Pää-
4085: litus tehnyt asiasta kirjallisen ilmoituksen raken-   töksen ollessa myönteinen hanke aloitettaisiin
4086: nushallitukselle. Kaupunginhallitus on pyytänyt       syksyllä 1985 ja se valmistuisi vuonna 1986.
4087: rakennushallitusta toimittamaan huonetilaohjel-       Kustannukset tulisivat karkeasti arvioiden ole-
4088: man poliisitalon tilatarpeesta.                       maan 11,5 mmk.
4089:    Heinolan kaupunki on käynnistänyt poliisita-         Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
4090: lon suunnittelun Oy Kaupunkisuunnittelu Ab:n          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4091: kanssa. Poliisilaitosta varten kaupunginvaltuusto     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4092: on päättänyt muodostaa tontin. Tontille raken-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4093: nettava poliisitalo tulee muodostamaan oman
4094: kiinteistönsä Suomen valtion omistukseen.                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4095:    Suunnitteluajan kustannusvastuu on yksin-                 ryhtyä Heinolan kaupungin poliisitalon
4096: omaan kaupungin. Suunnittelun päättymisen                    rakennushankkeen eteenpäin viemiseksi?
4097: 
4098:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1984
4099: 
4100:                       Pirjo Rusanen                            Mauri Miettinen
4101: 
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 428401027Y
4106: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 373
4107: 
4108: 
4109: 
4110: 
4111:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4112: 
4113:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koskevissa neuvotteluissa on jo päästy periaatteel-
4114: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       liseen ratkaisuun rakennushankkeen toteuttamis-
4115: olette 4 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kirjeen-   tavasta. Kaupunki on osoittanut rakennusta var-
4116: ne ohella lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     ten tontin kaupungin keskustasta ja tulee huo-
4117: selle jäsenelle toimitettavaksi jäljennöksen kan-   lehtimaan talon suunnittelusta ja rakennuttami-
4118: sanedustaja Pirjo Rusasen ym. kirjallisesta kysy-   sesta.
4119: myksestä n:o 373, jossa tiedustellaan:                 Rakennushankkeen yksityiskohtainen tilantar-
4120:                                                     veohjelma on parhaillaan rakennushallituksessa
4121:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       laadittavana ja hankkeen lopullinen suunnittelu
4122:        ryhtyä Heinolan kaupungin poliisitalon       voidaan aloittaa heti, kun tilantarveohjelma on
4123:        rakennushankkeen eteenpäin viemiseksi?       valmistunut ja valtiovarainministeriössä vahvistet-
4124:                                                     tu. Rakennustyöt on määrä aloittaa syksyllä 1985
4125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       edellyttäen, että tilojen kauppahinta on hyväk-
4126: seuraavaa:                                          syttävä. Päätös tilojen ostamisesta valtiolle pyri-
4127:   Heinolan kaupungin ja valtion edustajien kes-     tään tekemään heti, kun niiden hinta ja muut
4128: ken käydyissä, Heinolan poliisitalon rakentamista   kauppaehdot ovat selvillä.
4129: 
4130:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1984
4131: 
4132:                                                                  Sisäasiainministeri Matti Luttinen
4133:                                      1984 vp. -     KK n:o 373                                        3
4134: 
4135: 
4136: 
4137: 
4138:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4139: 
4140:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förandet av polishuset i Heinola har man redan
4141: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      nått en principiell lösning i fråga om sättet för
4142: den 4 oktober 1984 tili vederbörande medlem av      realiseringen av byggnadsprojektet. Staden har
4143: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   anvisat en tomt i centrum och kommer att sköta
4144: dagsledamot Pirjo Rusanen m.fl. undenecknade        planeringen och uppförandet av huset.
4145: skriftliga spörsmål nr 373:                            Ett detaljerat program beträffande utrymmes-
4146:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     behovet håller på att uppgöras i byggnadsstyrel-
4147:        för att det byggnadsprojekt som gäller       sen, och den slutliga planeringen av projektet
4148:        polishuset i Heinola stad skall kunna        kan inledas så snan detta program blivit färdigt
4149:        föras vidare?                                och fastställts i finansministeriet. Avsikten är att
4150:                                                     inleda byggnadsarbetet hösten 1985, under
4151:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     förutsättning att köpesumman för utrymmena är
4152:                                                     godtagbar. Beslut om köp av utrymmena åt
4153: anföra följande:
4154:                                                     staten kommer att fattas så fort priset och de
4155:    1 de förhandlingar som förts mellan Heinola      övriga köpevillkoren är klara.
4156: stad och statens representanter beträffande upp-
4157: 
4158:     Helsingfors den 5 november 1984
4159: 
4160:                                                                     lnrikesminister Matti Luttinen
4161:                     j
4162:                 j
4163:                 j
4164:             j
4165:             j
4166:         j
4167:         j
4168:     j
4169:     j
4170: j
4171: j
4172:                                                 1984 vp.
4173: 
4174: Kirjallinen kysymys n:o 374
4175: 
4176: 
4177: 
4178: 
4179:                                    E. Laine: Valtava-lainsäädännön vaikutuksista Invalidisäätiön sairaa-
4180:                                       lan potilaspalveluun
4181: 
4182: 
4183:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4184: 
4185:    Invalidihuolto-lehden kuluvan vuoden nume-          Nyt tämä on tapahtunut siis koko yhteiskunnan
4186: rossa 3 kirjoitti lnvalidisäätiön sairaalan johtava    laajuisesti eikä vain yksittäisen sairaanhoitolaitok-
4187: lääkäri professori Kauko 0. Solonen seuraavaa:         sen sisällä, jollaiseen maassamme jo hyvän aikaa
4188: ''lnvalidisäätiön sairaala on todella kokenut          on saatu tottua.
4189: muutoksen entiseen verrattuna tapahtuneen.                Invalidisäätiön sairaalaan potilaaksi pääsy on
4190: Saattaa olla, että Valtava terveyden- ja sairaan-      vaikeutunut. Ne menettelytavat, joita näytetään
4191: hoitopolitiikan järjestelmänä osoittautuu kelvolli-    käytettävän potilaita valittaessa eivät ole tasapuo-
4192: seksi. Sairaalamme näkökulmasta katsottuna niin        lisia eivätkä aina oikeudenmukaisia. Ns. isoken-
4193: ei ole.                                                käiset saavat toki aina oman kuntansa tms.
4194:    Valtava on perusteellisesti häirinnyt ja haitan-    viranomaiselta hyväksymisen sairaalaan pyrkimi-
4195: nut sairaalan työtä yhteiskunnan tärkeänä palve-       selleen - siltä ainakin näyttää. On helppoa
4196: lulaitoksena. Valtavaa piti alkaa soveltaa ja totel-   kuvitella minkälaisten paineiden, vaatimusten ja
4197: la ennen kuin tiedettiin kunnolla mitä se oli,         toiveiden kohteena ao. virkalääkäri reviirissään
4198: ilman kirjoitettuja toimintaohjeita ja eri viran-      on. Me Invalidisäätiön sairaalassa havaitsemme
4199: omaisten ollessa ilmeisesti lähes yhtä hämillään       tätä vinoutumaa päivittäin, muuallahan se hajo-
4200: kuin me, kenttätyön tekijät. Monet toiminnan           aa pieniksi yksittäisilmiöiksi.
4201: peruskäsitteet olivat tulkitsematta, rajaamatta,          Valtava työllistää sairaalamme henkilöstöä, jo-
4202: esimerkiksi erikoissairaanhoito ja lääkinnällinen      ka töin tuskin riittää varsinaiseen ammattityö-
4203: kuntoutus. Viimeksimainittu sisälsi joittenkin         hönsä, tehtävillä, joilla sitä ei pitäisi kuormittaa.
4204: korkeiden virkamiesten mielestä myös kirurgisen        Ei ole perusteltua, että meidän tulee potilaitten
4205: sairaalahoidon, toisten mielestä ei.                   auttamisen sijasta omistaa suuri osa ajastamme ja
4206:    Viranomaisten kanssa keskustellessamme ja oh-       energiastamme jonkin sairaanhoitopolitiikan tai
4207: jeita ja tukea kumarrellessamme olemme aina            ideologian toteuttamiseen, kun emme ole siihen
4208: saaneet osaksemme suurta ja vilpitöntä sympatiaa       tarkoitetut. Tuskinpa siitä pitävät ne kansalaiset,
4209: ja ymmärtämystä, mutta vähän sitovia lupauksia.        jotka odottavat tinkimätöntä panostamme tervey-
4210:    Kun kysymys on maan ainoasta ortopedisesta          tensä korjaamiseksi.
4211: erikoissairaalasta, jota useimmat sairaalat ovat          Valtava ei kuule potilaan ääntä. Häntä sanan-
4212: voineet käyttää vaikeissa ortopedisissa pulmata-       mukaisesti palloteliaan siirtämällä esim. heidän
4213: pauksissa, ei voi olla onnistunutta sairaanhoito-      hoidonvarausjonostamme jonkin toisen sairaalan
4214: politiikkaa, että tätä toimintaa vaikeutetaan. Täl-    jonoon uuden lainsäädännön mukaisesti. Tuo
4215: löin toisin sanoen huononnetaan kansalaisten           toinen sairaala on usein se -sama, joka pyysi
4216: mahdollisuutta tarjolla olevien sairaanhoitopalve-     meidän apuamme potilaan hoidossa. Vähäväki-
4217: lusten saantiin. On hyvä muistaa, että Invalidi-       neo kansalainen tuntee olonsa turvattomaksi ja
4218: säätiön sairaala oli Valtavan voimaantuloon saak-      itsensä mitättömäksi valtavien koneistojen jauha-
4219: ka sataprosenttisesti valtionapulaitos ja vain tra-    essa.
4220: ditionaalisesti ja nimellisesti yksityisen säätiön        Sairaalan johtavat työntekijät pitävät tavanta-
4221: omistama.                                              kaa kokouksia ja pohtivat varsin hedelmättömästi
4222:    On ollut silmäänpistävää, mutta ei hyväksyttä-      mitä tulisi ja voitaisiin tehdä, jotta pystyisimme
4223: vää, että usein ns. asiantuntijat ovat sairaanhoito-   hoitamaan tehtävämme, palvelutyömme, mah-
4224: työn tuntijoina asettuneet tähän alaan koulutet-       dollisimman hyvin edellytysten perinpohjin huo-
4225: tujen ja harjaantuneiden ammattilaisten edelle.        nonnuttua.
4226: 4284010280
4227: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 374
4228: 
4229:    On varmaankin niin, että muuttunut lainsää-        erikoisalueilla maassamme ainoalaatuinen ja kor-
4230: däntö ei ole parantanut sairaita, jotka toivovat      vaamaton. Sellainen se on myös mahdollisuuksis-
4231: meiltä apua; moneen kertaan leikatut selkäpoti-       saan antaa resurssejaan jatko- ja täydennyskoulu-
4232: laat, ne joilla on tapaturmissa silvotut kädet,       tustyöhön sekä lääkäreille että muulle sairaan-
4233: synnynnäisistä epämuodostumista kärsivät lapset,      hoito- ja kuntoutuksen ammattiväelle. Onhan
4234: leikkausta kaipaavat reumaatikot jne. Meille tar-     esim. sairaalan lääkärikunnasta noin 114 yliopis-
4235: jottujen, oikeammin hoitoomme luvattujen poti-        ton dosentteja.
4236: laiden määrä on kuitenkin kuluvana vuonna                Mikäli lnvalidisäätiön sairaalan toiminta taita-
4237: selvästi vähentynyt. Tasapuolisuutta oikeuksien       mattoman virkavaltaisuuden vaikutuksesta han-
4238: jaossa ehkä todistetaan sillä, että edes sellaista    kaioimu ja kuihtuu, tulee kestämään kauan en-
4239: potilasta, joka maksaisi kaiken hoidon itse, ei       nenkuin maassa pystytään korjaamaan tehty va-
4240: voida ottaa sairaalaan ilman kunnan tai kuntain-      hinko. Kysymys on kansalaisten tarvitsemasta
4241: liiton maksusitoumusta.                               avusta terveyden- ja sairaanhoidossa. Sairaala ja
4242:    Parannusta byrokraattiseen sydämettömyyteen        sen työntekijät ovat vain väline."
4243: saatiin jo alkuvuodesta, kun hoitoonsuositusoi-
4244:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4245: keutta palautettiin kuntatasolle. Jokaisessa uuden
4246:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4247: järjestelmän käännevaiheessa havaitaan, että mitä
4248:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4249: enemmän Valtavan primaarimääräyksistä luovu-
4250:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4251: taan, sitä paremmaksi tilanne tulee sekä potilait-
4252: temme että hoitolaitoksen kannalta.
4253:                                                                  Aikooko Hallitus kiireellisesti selvittää
4254:    Kuluva vuosi ei ole merkittävästi muuttanut                Valtava-lainsäädännön vaikutukset lnvali-
4255: potilaitten diagnoosijakautumaa. Maantieteelli-               disäätiön sairaalan potilaspalveluun ja
4256: sessä hajonnassa on kyllä painotusmuutoksia,                  potilaiden asemaan sekä ryhtyä selvityk-
4257: jotka tuntuvat aiheutuneen kunnallisesta sairaan-             sen perusteella tarvittaviin toimenpitei-
4258: hoitopolitiikasta eikä potilaiden tarpeista.                  siin erityisesti Invalidisäätiön sairaalaan
4259:    Liioittelematta voidaan sanoa, että Invalidisää-           hakeutumisen saattamiseksi nykyistä
4260: tiön sairaala on eräillä ortopedisen kirurgian                joustavammaksi?
4261: 
4262:      Helsingissä 5 päiyänä lokakuuta 1984
4263: 
4264:                                               Ensio Laine
4265:                                        1984 vp. -      KK n:o 374                                           3
4266: 
4267: 
4268: 
4269: 
4270:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4271: 
4272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tien ja kuntainliittojen parhaaksi valitsemaliaan
4273: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tavalla järjestettäväksi. Kunnat ja kuntainliitot
4274: olette 5 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kirjeen-      voivat hankkia ostopalveluina mm. valtakunnal-
4275: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       listen palvelujen tuottajien tarjoamat palvelut
4276: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja E.         alueensa asukkaiden käyttöön. Lääkintöhallituk-
4277: Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-      sen ja valtakunnallisten palvelujen tuottajien vä-
4278: tä n:o 374:                                            lillä tehdyn sopimuksen mukaan palvelujen käyt-
4279:                                                        tämisen edellytyksenä on se, että potilaat sairaan-
4280:           Aikooko Hallitus kiireellisesti selvittää    hoitolaitosten tai terveyskeskusten tai kuntien
4281:        Valtava-lainsäädännön vaikutukset Invali-       toimesta osoitetaan lähetteellä tai maksusitou-
4282:        disäätiön sairaalan potilaspalveluun ja         muksella käyttämään palvelujen tuottajien palve-
4283:        potilaiden asemaan sekä ryhtyä selvityk-        luja. Tämä perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon
4284:        sen perusteella tarvittaviin toimenpitei-       suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
4285:        siin erityisesti Invalidisäätiön sairaalaan     (SVOL 677/82) 20 §:n määräykseen. Kunnat ja
4286:        hakeutumisen saattamiseksi nykyistä             kuntainliitot voivat varsin vapaasti päättää ja
4287:        joustavammaksi?                                 sopia minkälaista osoitusmenettelyä sovelletaan.
4288:                                                        Soveltamalla laajasti käytössä olevaa ns. ryhmä-
4289:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       osoitusmenettelyä voitaisiin esim. Invalidisäätiön
4290: ti seuraavaa:                                          sairaalaan ohjautuvuutta oleellisesti parantaa.
4291:     Suomessa terveydenhuolto on pääasiassa kun-            Lainsäädännön uudistuksen toimeenpano oli
4292: nallista toimintaa, jossa palvelujen tuottaminen       varsin nopea ja toteutettiin ilman siirtymävaihet-
4293: on lakisääteisesti annettu kuntien ja kuntainliit-     ta. Uudistuksen yhteydessä samanaikaisesti toteu-
4294: tojen tehtäväksi. Ns. VALTAVA-uudistuksessa            tettiin myös invaliidihuoltolain mukaisen lääkin-
4295: terveydenhuollon ja sosiaalihuollon suunnittelu-       tähuollon siirtäminen pääosin terveydenhuollon
4296: ja valtionosuusjärjestelmät yhdenmukaistettiin.        tehtäväksi. Käytännön hankaluuksia on saattanut
4297: Uudistuksen tavoitteena on ollut se, että tervey-      joissakin yksittäistapauksissa aiheutua siitä, että
4298: denhuollon ja sosiaalihuollon palvelut kuntien/        potilaita ei samassa määrin kuin aiemmin osoitet-
4299: kuntainliittojen järjestämänä ovat mahdollisim-        tu käyttämään valtakunnallisen palvelun tuotta-
4300: man joustavasti ja tasavertaisesti alueen väestön      jan palveluja ja että kunnissa ja kuntainliitoissa
4301: käytettävissä.                                         oli epätietoisuutta siitä, miten ja millä edellytyk-
4302:     Lainsäädännön uudistuksen yhteydessä määri-        sin lähettäminen voidaan tehdä. Tilannetta kor-
4303: teltiin valtakunnallisten palvelujen tuottajien        jasi oleellisesti kansanterveysasetuksen 6 §:n täy-
4304: asema. Osa näistä palvelujen tuottajista oli aiem-     dentäminen 20.1.1984 (92/84).
4305: min saanut valtionapua eri tavoin. Mm. Invalidi-           Sosiaali- ja terveysministeriössä ja lääkintöhalli-
4306: säätiön sairaala oli invaliidihuoltolain nojalla 100   tuksessa on aktiivisesti seurattu VALTAVA-
4307:  % :inen valtionapulaitos. Valtionosuusjärjestel-      uudistuksen toteutumista myös ns. yksityisten
4308: män muutos merkitsi näiden kohdalla sitä, että         palvelujen hankinnan osalta. Tässä vaiheessa voi-
4309: valtionosuus maksetaan kunnille ja kuntainliitoil-     daan jo yleisesti todeta, että alkuvuoden hanka-
4310: le niihin korvauksiin, joita näille aiheutuu hank-     luuksien jälkeen on yhteistyö julkisen terveyden-
4311: kiessaan ostopalveluita esim. valtakunnallisten        huollon ja valtakunnallisten palvelujen tuottajien
4312: palvelujen tuottajien tuottamia palveluja. Toi-        välillä selkiytynyt. Lääkintöhallituksen ja valta-
4313: saalta uudistus merkitsi myös näiden valtakun-         kunnallisten palvelujen tuottajien välillä on yh-
4314: nallisten palvelujen tuottajien saattamista suun-      teisneuvotteluissa seurattu tilanteen kehittymistä
4315:  nittelujärjestelmän piiriin.                          ja lääkintöhallituksen edustajat ovat tutustuneet
4316:     Lainsäädännön muutoksella terveydenhuollon         mm. lnvalidisäätiön sairaalan tilanteeseen
4317:  ja sosiaalihuollon palvelujen tuottaminen siirret-     11.9.1984 ja 16.10.1984. Sairaalan edustajien
4318:  tiin entistä monipuolisemmin ja laajemmin kun-        edellä mainituissa tilaisuuksissa ilmaiseman käsi-
4319: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 374
4320: 
4321: tyksen mukaan erityisiä ongelmia ei tällä hetkellä        Yhteenvetona voidaan todeta, että VAL-
4322: enää ole ja nykyinen potilasmäärä vastaa viime         TAVA-uudistus laajana lainsäädäntöhankkeena
4323: vuotista tasoa. Lisäksi voidaan todeta, että Invali-   on toteutunut taloudelliset mahdollisuudet huo-
4324: disäätiön tehtävien jatkuvan monipuolistumisen         mioon ottaen hyvin. Potilaiden asemaa uudistus
4325: ja laajentumisen vuoksi on säätiön sosiaali- ja        ei ole hankaloittanut eikä vaikeuttanut, vaan
4326: terveysministeriölle 28.5.1984 päivätyssä kirjel-      pikemminkin potilaiden asema on tasavertaistu-
4327: mässä esitetty toimenpiteitä uudisrakennuksen          nut kunnallisen tahon entistä laajemmin vasta-
4328: pikaisen toteuttamisen mahdollistamiseksi. On          tessa sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon
4329: myös todettava, että Invalidisäätiön sairaalan ase-    palvelujen tuottamisesta. Invalidisäätiön sairaa-
4330: ma korkeatasoisena ortopedisena sairaalana on          lan kohdalla tapahtunut muutos valtionosuusjär-
4331: tunnustettu. Lisäksi sairaalaa on voitu myös hyö-      jestelmässä on alkuvaiheessa aiheuttanut jossain
4332: dyntää sekä lääketieteen opiskelijoiden koulutuk-      määrin epäselvyyttä. Myös neuvottelutoiminta
4333: sessa että lääkäreiden täydennyskoulutuksessa.         kuntien ja kuntainliittojen kanssa on sujunut
4334:    VALTAVA-uudistuksen toimeenpanosta on               ilmeisesti oletettua tuloksettomammin. Näistäkin
4335: kulunut runsaat yhdeksän kuukautta. Sosiaali- ja       hankaluuksista ollaan pääsemässä eroon. On kui-
4336: terveysministeriön tietoon ei ole tullut, että VAL-    tenkin odotettavissa, että uudistuksen lopulliseen
4337: TAVA-uudistus sellaisenaan vaikeuttaisi tai ai-        toteutumiseen kuluu vielä aikaa ja siksi sosiaali-
4338: heuttaisi eriarvoisuutta potilaiden hoidossa tai       ja terveydenhuollon viranomaiset osallistuvat ak-
4339: hoitoonottamisessa. Kokonaisvastuu terveyden-          tiivisesti tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin sekä
4340: huollon palveluista on potilaan kotikunnalla tai       tekevät selvityskäyntejä valtakunnallisten palvelu-
4341: vastaavasti kuntainliitolla. Lainsäädäntö ei aseta     jen tuottajien yksiköihin. Lisäksi on huomattava,
4342: esteitä joustavan osoitusmenettelyn käyttöönotta-      että lääkintöhallituksen tehtävänä on vuosittain
4343: miselle. Niissä tapauksissa, joissa potilas hakeu-     vahvistaa mm. Invalidisäätiön toteuttamissuunni-
4344: tuu valtakunnallisen palvelun tuottajan hoitoon        telmat sekä samassa yhteydessä kunnilta ja kun-
4345: ilman lähetettä tai maksusitoumusta, hän joutuu        tainliitoilta perittävät korvaukset.
4346: pääsääntöisesti itse vastaamaan kustannuksista.
4347: 
4348:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1984
4349: 
4350:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
4351:                                        1984 vp. -      KK n:o 374                                      5
4352: 
4353: 
4354: 
4355: 
4356:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4357: 
4358:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           digare sätt och i allt större omfattning att över-
4359: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         föras på kommunerna och kommunalförbunden
4360: den 5 oktober 1984 tili vederbörande medlem av         för att anordnas på det sätt som dessa fann vara
4361: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      lämpligast. Kommunerna och kommunalförbun-
4362: dagsman E. Laine undertecknade skriftliga spörs-       den kan bl.a. köpa service för sina invånares
4363: mål nr 374:                                            behov service hos serviceproducenter på riksnivå.
4364:                                                        Enligt ett avtal melian medicinalstyrelsen och
4365:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-           serviceproducenterna på riksnivå förutsätter anli-
4366:        ning utreda VALTAVA-lagstiftningens             tandet av service, att patienterna genom försorg
4367:        verkningar på patientbetjäningen och pa-        av sjukvårdsinrättningarna elier hälsovårdscentra-
4368:        tientsituationen vid lnvalidstiftelsens         lerna elier kommunerna genom remiss elier be-
4369:        sjukhus samt på grundvalen av ut-               talningsförbindelse anvisas att anlita servicepro-
4370:        redningen vidta nödvändiga åtgärder för         ducenternas tjänster. Detta grundar sig på be-
4371:        att intagningen särskilt på lnvalidstiftel-     stämmelsen i 20 § lagen om planering av och
4372:        sens sjukhus skali ske smidigare än för         statsandel för social- och hälsovården (677 /82).
4373:        närvarande?                                     Kommunerna och kommunalförbunden kan
4374:                                                        ganska fritt bestämma och överenskomma om
4375:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        det anvisningsförfarande som bör tillämpas. Ge-
4376: anföra följande:                                       nom att tillämpning av ett s.k. gruppanvisnings-
4377:    1 Finland är hälsovården i huvudsak en form av      förfarande, vilket används i stor utsträckning,
4378: kommunal verksamhet inom viiken det i lagstift-        kunde en väsentlig förbättring ske i fråga om
4379: ningsväg har getts kommunerna och kommu-               anvisning för vård vid lnvalidstiftelsens sjukhus.
4380: nalförbunden i uppdrag att tillhandahålia servi-          Verkstäliigheten av lagstiftningsreformen sked-
4381: ce. 1 samband med den s.k. VALTAVA-reformen            de rätt snabbt och genomfördes utan något
4382: förenhetligades planerings- och statsandelssyste-      övergångsskede. Samtidigt med reformen över-
4383: men för socialvården och för hälsovården. Målet        fördes även en stor del av den i lagen om
4384: för reformen har varit att social- och hälsovårds-     invalidvård avsedda medicinalvården på hälsovår-
4385: service i kommunernas/kommunalförbundens re-           den. 1 vissa enskilda fall har det kunnat uppstå
4386: gi skall kunna erbjudas områdets befolkning så         problem på grund av att patienterna inte i
4387: smidigt och opartiskt som möjligt.                     samma mån som tidigare har anvisats att använ-
4388:    1 samband med att lagstiftningen reviderades        da de tjänster som serviceproducenterna på riks-
4389: fastställdes läget för serviceproducenterna på riks-   nivå tilihandahålier och att det i kommunerna
4390: nivå. En del av dessa serviceproducenter hade          och kommunalförbunden har rått ovisshet om,
4391: tidigare fått statsunderstöd på olika sätt. Med        på vilket sätt och under vilka förutsättningar en
4392: stöd av lagen om invalidvård var bl.a. lnvalidstif-    remiss kan ske. Situationen blev väsentligt bättre
4393: telsens sjukhus en tili 100 % statsunderstödd          då 6 § folkhälsoförordningen 20.1. 7984 komplet-
4394: institution. Det ändrade statsandelssystemet in-       terades (92/84).
4395: nebar för dylika vårdanstalter att statsandelen           Man har i social- och hälsovårdsministeriet och
4396: kom att betalas tili kommunerna och kommu-             medicinalstyrelsen aktivt följt genomförandet av
4397: nalförbunden för de ersättningar som åsamkats          VALTAVA-reformen även i fråga om anskaff-
4398: dessa i samband med köp av service, t.ex. sådan        ningen av s.k. privat service. 1 detta skede kan
4399: som serviceproducenterna på riksnivå hade att          det redan allmänt konstateras att samarbetet
4400: erbjuda. Å andra sidan innebar reformen att            mellan den offentliga hälsovården och servicepro-
4401: även de sistnämnda kom att beröras av plane-           ducenterna på riksnivå efter svårigheterna i bör-
4402: ringssystemet.                                         jan av året nu har fått tydligare former. Genom
4403:    Genom en ändring av lagstiftningen kom              gemensamma förhandlingar har medicinalstyrel-
4404: tillhandahåliandet av service på ett allt mångsi-      sen och serviceproducenterna på riksnivå följt
4405: 6                                     1984 vp. -     KK n:o 374
4406: 
4407: situationens utveckling och representanter för       remiss eller betalningsförbindelse söker vård hos
4408: medicinalstyrelsen bekantade sig 11.9. 1984 och      serviceproducent på riksnivå måste han i regel
4409: 16.10.1984 med läget vid Invalidstiftelsens sjuk-    själv stå för kostnaderna.
4410: hus. Det framkom härvid att det enligt sjukhus-         Det kan sammanfattningsvis påpekas att VAL-
4411: representanterna för närvarande inte längre finns    TAVA-reformen, som är ett omfattande lagstift-
4412: några särskilda problem och att det nuvarande        ningsprojekt, har genomförts bra med beaktande
4413: patientantalet motsvarar senaste års nivå. Det       av de ekonomiska möjligheterna. Reformen har
4414: kan dessutom fastslås att lnvalidstiftelsen på       varken förvärrat eller försvårat patienternas situa-
4415: grund av sina allt mångsidigare och allt mer         tion, som tvärtom har blivit mera jämlik då man
4416: utvidgade uppgifter i en skrivelse av 28.5 .1984     på kommunalt håll i allt större utsträckning
4417: för social- och hälsovårdsministeriet föreslog åt-   svarar för tillhandahållandet av service inom såväl
4418: gärder som kunde göra det möjligt att i              socialvården som hälsovården. Den ändring i
4419: brådskande ordning uppföra en nybyggnad. Det         statsandelssystemet som berör Invalidstiftelsens
4420: bör även understrykas att Invalidstiftelsens sjuk-   sjukhus skapade i första skedet en viss oklarhet.
4421: hus är erkänt som ett högtstående ortopediskt        Förhandlingarna med kommunerna och kommu-
4422: sjukhus. Sjukhuset har dessutom kunnat utnytt-       nalförbunden har av allt att döma dessutom gett
4423: jas såväl för utbildning av medicine studerande      sämre resultat än väntat. Även dessa olägenheter
4424: som för fortbildning av läkare.                      håller på att övervinnas. Man bör dock utgå från
4425:    Det har förflutit drygt nio månader sedan         att det ännu tar tid att få reformen helt genom-
4426: VALTAVA-reformen verkställdes. Till social- och      förd. Därför medverkar social- och hälsovårds-
4427: hälsovårdsministeriets kännedom har det inte         myndigheterna aktivt vid informations- och ut-
4428: kommit några uppgifter om att VALTAVA-refor-         bildningsevenemang samt besöker i utrednings-
4429: men som sådan skulle försvåra patientvården          syfte enheter hos serviceproducenter på riksnivå.
4430: eller intagningen för vård eller medföra bristande   Det bör dessutom beaktas, att medicinalstyrelsen
4431: jämlikhet. Hela ansvaret för hälsovårdens service    har i uppgift att årligen fastställa bl.a. Invalid-
4432: bärs av patientens hemkommun eller alternativt       stiftelsens realiseringsplaner och samtidigt också
4433: av vederbörande kommunalförbund. Lagstift-           de ersättningar som uppbärs hos kommunerna
4434: ningen uppställer inga hinder för ett smidigt        och kommunalförbunden.
4435: anvisningsförfarande. 1 de fall då en patient utan
4436: 
4437:      Helsingfors den 6 november 1984
4438: 
4439:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
4440:                                                1984 vp.
4441: 
4442: Skriftligt spörsmål nr 375
4443: 
4444: 
4445: 
4446: 
4447:                                   Norrback: Om vidare tolkning av stadgandena i dagvårdslagstift-
4448:                                     ningen
4449: 
4450: 
4451:                                Till Riksdagens Herr Talman
4452: 
4453:    Barndagvården är problematisk på många or-        på orter med svenskspråkig minoritet. Modellen
4454: ter. Särskilda problem finns då det gäller att       hade förutsatt en fri tolkning av dagvårdslagen.
4455: arrangera barndagvård på svenska. 1 huvudstads-      Projektet stupade dock på att socialstyrelsen inte
4456: regionen t.ex. bereder på många håll den om-         gav sitt tillstånd för ett sådant arrangemang. Mao
4457: ständigheten, att de svenska familjerna bor glest    kan med fog fråga, viiken skillnad det är om
4458: utspridda över stora områden särskilda problem.      familjedagvårdare sköter barn i sitt eget hem
4459: Därför är det viktigt, att för dem söka smidiga      eller om de gör det i en särskilt för ändamålet
4460: lösningar för att på ett ändamålsenligt sätt ordna   inredd hyrd lokal?
4461: sin barndagvård. Här kan okonventionella grepp          Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
4462: på problematiken ibland behövas.                     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
4463:    Ett försök i den riktningen gjordes i Vanda       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
4464: tidigare detta år. Avsikten var, att ett antal       följande spörsmål:
4465: familjer själva skulle hyra upp en lokal som man
4466: skulle inreda som ett hem och där placera två                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
4467: familjedagvårdare, som får ta emot fyra barn                för att genom en vidare tolkning av
4468: vardera. Denna modell vore idealisk för samhäl-             dagvårdslagen skapa förutsättningar för
4469: len med en liten språklig minoritet. Modellen               smidiga och klart ändamålsenliga lös-
4470: skulle också vara särskilt lämpad på många håll             ningar när det gäller dagvården av barn?
4471: 
4472:      Helsingfors den 3 oktober 1984
4473: 
4474:                                             Ole Norrback
4475: 
4476: 
4477: 
4478: 
4479: 4284010335
4480: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 375
4481: 
4482: Kirjallinen kysymys n:o 375                                                                  Suomennos
4483: 
4484: 
4485: 
4486: 
4487:                                    Norrback: Lasten päivähoitoa koskevien säännösten väljemmästä
4488:                                      tulkinnasta
4489: 
4490: 
4491:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4492: 
4493:    Lasten päivähoito on monilla paikkakunnilla         olisi myös erityisen sopiva monilla paikkakunnil-
4494: pulmallinen. Erityisen pulmallinen on sen järjes-      la, joilla on ruotsinkielinen vähemmistö. Malli
4495: täminen ruotsiksi. Esim. pääkaupunkiseudulla           olisi edellyttänyt päivähoitolain vapaata tulkin-
4496: vallitsevat us9n,sellaiset olosuhteet, että ruotsin-   taa. Hanke kaatui kuitenkin siihen, että sosiaali-
4497: kieliset perheet asuvat hajallaan suurella alueella,   hallitus ei antanut lupaa tällaiseen järjestelyyn.
4498: mikä aiheuttaa erityisiä pulmia. Tästä syystä on       Voidaan perustellusti kysyä, mikä ero on siinä,
4499: tärkeätä heidän kohdallaan aikaansaada joustavia       että perhepäivähoitajat hoitavat lapsia omassa
4500: ratkaisuja lasten päivähoidon järjestämiseksi tar-     kodissaan tai että he tekevät sen erikseen tätä
4501: koituksenmukaisesti. Tällöin saatetaan problema-       tarkoitusta varten sisustetussa vuokrahuoneistos-
4502: tiikkaan toisinaan joutua puuttumaan epätavalli-       sa?
4503: sin keinoin.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4504:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4505:    Tämän suuntainen kokeilu suoritettiin Van-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4506: taalla aikaisemmin tänä vuonna. Tarkoituksena          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4507: oli, että eräät perheet itse vuokraisivat huoneis-
4508: ton, joka sisustettaisiin kodiksi ja johon sijoitet-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4509: taisiin kaksi perhepäivähoitajaa siten, että kum-             ryhtyä luodakseen päivähoitolakia laa-
4510: pikin saa ottaa vastaan neljä lasta. Tämä malli               jemmasti tulkiten joustavien ja selvästi
4511: olisi ihanteellinen sellaisissa yhteiskunnissa, joi-          tarkoituksenmukaisten lasten päivähoitoa
4512: den kielellinen vähemmistö on pieni. Tämä malli               koskevien ratkaisujen edellytykset?
4513: 
4514:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1984
4515: 
4516:                                               Ole Norrback
4517:                                        1984 vp. -      KK n:o 375                                       3
4518: 
4519: 
4520: 
4521: 
4522:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4523: 
4524:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hepäiväkodin ja päiväkodin osalta selkeät rajat,
4525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joista ei lain tulkinnalla ole mahdollista poiketa.
4526: olette 3 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kirjeen-         Kuluvana vuonna sekä sosiaali- ja terveysminis-
4527: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       teriön että sosiaalihallituksen työryhmät ovat sel-
4528: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ole        vitelleet perhepäivähoidon kehittämisedellytyksiä
4529: Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      ja kehittämistarpeita. Näiden työryhmien mietin-
4530: sestä n:o 375:                                         nöissä ei ole kuitenkaan ehdotettu kysymyksessä
4531:                                                        tarkoitetun kaltaista perhepäivähoidon järjestä-
4532:           Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
4533:                                                        mistapaa, vaikka muun muassa asuntotilanteen
4534:        ryhtyä luodakseen päivähoitolakia laa-          on todettu vaikeuttavan perhepäivähoidon järjes-
4535:        jemmasti tulkiten joustavien ja selvästi
4536:                                                        tämistä.
4537:        tarkoituksenmukaisten lasten päivähoitoa
4538:        koskevien ratkaisujen edellytykset?                Kuluvan vuoden alkuun asti kunnilla oli lasten
4539:                                                        päivähoidosta annetun lain nyt jo kumotun
4540:                                                        18 §:n mukaan oikeus saada sosiaalihallituksen
4541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
4542:                                                        hyväksymiin kokeiluihin 10 prosenttiyksiköllä ko-
4543: seuraavaa:                                             rotettua valtionosuutta. Mitä tulee kysymyksessä
4544:   Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73)            esitettyyn Vantaalla suoritettuun kokeiluun, voi-
4545: 1 §:n mukaan lasten päivähoidolla tarkoitetaan:        daan todeta, että vuoden 1984 alkuun mennessä
4546:    1) lapsen hoitoa tätä tarkoitusta varten perus-     sosiaalihallitukseen ei ollut tullut Vantaalta ko-
4547: tetussa laitoksessa, josta käytetään nimitystä päi-    keiluhakemusta. Toisaalta kokeiluesityksen hy-
4548: väkoti;                                                väksyminenkään olisi tuskin ollut mahdollista
4549:    2) lapsen hoitoa yksityiskodissa tai muissa         lain säännökset huomioon ottaen. Saadun selvi-
4550: perheenomaisissa olosuhteissa, josta hoidosta          tyksen mukaan Vantaalla ei tämänkään vuoden
4551: käytetään nimitystä perhepäivähoito ja hoitoko-        aikana ole toteutettu kysymyksessä esitettyä ko-
4552: dista nimitystä perhepäiväkoti; sekä                   keilua.
4553:    3) sisällä tai ulkona tapahtuvaa lasten leikin ja      Sosiaalipalvelujen saamista omalla äidinkielellä
4554: toiminnan ohjausta ja valvontaa tätä tarkoitusta       pidetään tärkeänä. Kunnalla on velvollisuus lain
4555: varten varatussa paikassa tai alueella.                mukaan huolehtia siitä, että lasten päivähoitoa
4556:    Lasten päivähoidosta annetun lain 5 §:n mu-         voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suo-
4557: kaan, mikäli perhepäiväkodissa hoidetaan saman-        men-, ruotsin- tai saamenkielellä.
4558: aikaisesti yhdessä useampaa kuin neljää lasta,            Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää edel-
4559: perhepäivähoitajan omat alle 7-vuotiaat lapset         leen huomiota lasten päivähoidon kehittämisessä
4560: mukaan lukien, perhepäiväkodista on voimassa,          siihen, että lasten päivähoitoa voidaan antaa
4561: mitä laissa säädetään päiväkodista.                    lapsen äidinkielellä. Mikäli tämä ei ole mahdol-
4562:    Sosiaalihallituksen yleiskirjeen n:o A3/ 1984/      lista nykyisen muotoisen päiväkoti- ja perhepäi-
4563: pe mukaan perhepäiväkodin tulee olla asumistar-        vähoitotoiminnan piirissä, tullaan harkitsemaan
4564: koitukseen hyväksytty. Lain 6 §:n mukaan perhe-        lain muutosta kysymyksessä tarkoitetun järjeste-
4565: päiväkodin tulee myös terveydellisiltä ja muilta-      lyn aikaansaamiseksi, vaikka järjestelyä ei muu-
4566: kin olosuhteiltaan olla lapsen hoidolle ja kasva-      toin pidetä lasten päivähoidon kasvatustavoittei-
4567:  tukselle sopiva.                                      den toteutumisen kannalta tarkoituksenmukaise-
4568:    Lasten hoidosta annettuun lakiin sisältyy per-      na.
4569: 
4570:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1984
4571: 
4572:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
4573: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 375
4574: 
4575: 
4576: 
4577: 
4578:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4579: 
4580:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Under innevarande år har arbetsgrupper vid
4581: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       såväl social- och hälsovårdsministeriet som social-
4582: den 3 oktober 1984 tili vederbörande medlem av       styrelsen utrett möjligheterna tili och behoven av
4583: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    en utveckling av barndagvården. 1 dessa arbets-
4584: dagsman Ole Norrback undenecknade spörsmål           gruppers betänkanden har man likväl inte före-
4585: nr 375:                                              slagit att familjedagvården skall ordnas på det i
4586:                                                      spörsmålet föreslagna sättet, även om man kon-
4587:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      staterat att bl.a. bostadssituationen försvårar an-
4588:        för att genom en vidare tolkning av           ordnandet av familjedagvård.
4589:        dagvårdslagen skapa förutsättningar för
4590:        smidiga och klan ändamålsenliga lös-            Ända fram tili ingången av innevarande år
4591:        ningar när det gäller dagvården av barn?      hade kommunerna, i enlighet med den numera
4592:                                                      upphävda 18 § lagen om barndagvård, rätt att
4593:    Såsom svar pa detta spörsmål får jag vördsamt     erhålla sin statsandel förhöjd med 10 procenten-
4594: anföra följande:                                     heter för experimentverksamhet som godkänts av
4595:    Enligt 1 § lagen om barndagvård (36/73) avses     socialstyrelsen. Beträffande experimentet i Van-
4596: med barndagvård:                                     da, som man refererar tili i spörsmålet, kan det
4597:    1) vård av barn i en för ändamålet inrättad       konstaterats att socialstyrelsen före ingången av år
4598: anstalt, som kaUas daghem;                           1984 inte hade mottagit någon ansökan från
4599:    2) vård av barn i enskilt hem eller i andra       Vanda stad. A andra sidan hade det, med
4600: familjeliknande förhållanden, viiken vård kallas     beaktande av stadgandena i lagen, knappast varit
4601: familjedagvård och vilket vårdhem kaUas familje-     möjligt att godkänna en dylik ansökan. Enligt en
4602: daghem; samt                                         utredning har man inte heller i år i Vanda
4603:    3) ledning och övervakning av barns lek och       genomfört det experiment som omtalas i spörs-
4604: sysselsättning inomhus eller utombus på plats        målet.
4605: eller område, som reserverats härför.                  Det är viktigt att social service kan erhållas på
4606:    Enligt 5 § lagen om barndagvård gäller om         modersmålet. Enligt lag är det kommunens skyl-
4607: familjedaghem vad i sagda lag är stadgat om          dighet att tillse att barndagvård kan erbjudas på
4608: daghem, om i familjedaghemmet samtidigt vår-         barnets modersmål: finska, svenska eller samiska.
4609: das flera än fyra barn tillsammans, familjedagvår-
4610: darens egna barn under 7 år medräknade.                 Social- och hälsovårdsministeriet utgår också i
4611:    Enligt socialstyrelsens cirkulär nr A3/ 1984/pe   utvecklandet av barndagvården från att barndag-
4612: skall familjedaghem vara godkänt för boendeän-       vård skall kunna erbjudas på barnets modersmål.
4613: damål. Enligt lagens 6 § skall familjedaghemmet      Om detta inte är möjligt inom ramen för den
4614: i fråga om sanitära och jämväl övriga förhållan-     nuvarande daghems- och familjedagvårdsverk-
4615: den vara lämpligt för vård och fostran av barn.      samheten, kommer man att överväga en lag-
4616:    1 lagen om barndagvård anges klara gränser        ändring för att kunna åstadkomma sådana ar-
4617: mellan familjedaghem och daghem. Det är inte         rangemang som avses i spörsmålet, trots att detta
4618: möjligt att genom tolkning avvika från dessa         inte i övrigt anses ändamålsenligt med tanke på
4619: gränser.                                             dagvårdens uppfostringsmål.
4620: 
4621:     Helsingfors den 7 november 1984
4622: 
4623:                                                                             Minister Vappu Taipale
4624:                                                   1984 vp.
4625: 
4626: Kirjallinen kysymys n:o 376
4627: 
4628: 
4629: 
4630: 
4631:                                      Viinanen: Kuntien mahdollisuuksista valita julkisten rakennustensa
4632:                                         suunnittelijat
4633: 
4634: 
4635:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4636: 
4637:    Riihimäen kaupunki on päättänyt tarjouskil-           pohjalta aloittaa rakennussuunnittelu alusta ark-
4638: pailun perusteella teettää Riihimäen kauppaop-           kitehtuuriltaan korkeatasoisten rakennusten pe-
4639: pilaitoksen peruskorjauksen ja laajennuksen              ruskorjaukseen perehtyneitä suunnittelijoita käyt-
4640: suunnittelutyön tunnetulla paikkakuntalaisella           täen.
4641: suunnittelutoimistolla.                                     Asiakirjat palautetaan oheisena."
4642:    Valmistuneet luonnospiirustukset ovat täysin
4643: vastanneet kaupungin eri hallinnonalojen ja luot-           Rakennushallituksen kirjeestä selvästi näkyy,
4644: tamusmiesten toiveita eikä valtion viranomais-           että arkkitehtoniset seikat ovat ainoa hylkäämisen
4645: tenkaan kanssa ole esiintynyt ristiriitoja tilaratkai-   perusta ja muut seikat lähinnä näennäisiä ja
4646: sujen suhteen.                                           epäoleellisia. Vaikuttaakin siltä, että rakennus-
4647:     Ammattikasvatushallitus sai kuitenkin lausun-        hallitus pyrkii tietoisesti ohjaamaan julkisraken-
4648: topyyntöönsä rakennushallitukselta seuraavan             tamisen suunnittelun ainoastaan korkeakouluark-
4649: vastauksen:                                              kitehtien yksinoikeudeksi. Tämä johtaa kuiten-
4650:                                                          kin siihen, että valtio suunnitteluttaa tarpeetto-
4651:     ''Rakennushallitus on tänään pidetyssä istun-
4652:                                                          man kalliita rakennuksia sellaisiinkin kohteisiin,
4653: nossaan käsitellyt asiakohdassa mainitut suunni-
4654:                                                          joissa kunnan oma päätöksentekokoneisto ei
4655: telmat ja ilmoittaa, hankittuaan suunnitelmista
4656: lisätyn rakennushallituksen lausunnon, ettei se          edellytä monumentaalista rakentamista.
4657: voi puoltaa suunnitelmien hyväksymistä.                     Kyse on siis kansantaloudenkin kannalta arve-
4658:    Suunnitelmien lähtökohdat eivät ota huo-              luttavasta piirteestä, jossa kuntien ja valtion varo-
4659: mioon vanhan rakennuksen asettamia arkkitehto-           ja käytetään epätarkoituksenmukaisesti ja tuhlai-
4660: nisia vaatimuksia eikä suunnittelutyötä ole tehty        levasti sekä samalla suositaan vain tiettyjä suun-
4661: sillä taidolla, mitä tyylipuhtaan, arkkitehtuuril-       nittelijoita.
4662: taan korkeatasoisen rakennuksen peruskorjaus ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4663: laajennus edellyttää.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4664:    Ikkunaseinien ja sisäänkäyntikerroksen suun-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4665: nittelun sekä laajennusosan liitosratkaisun lähtö-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4666: kohtina ei ole ollut vanhan rakennuksen luon-
4667: teen kunnioittaminen, vaan sattumanvaraisuus ja                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4668: pienten energiansäästö- ym. kokonaisuuden kan-                   ryhtyä, jotta rakennushallitus ei voisi pa-
4669: nalta vähämerkityksellisten tekijöiden korostami-                kottaa kuntia käyttämään tarpeettoman
4670: nen.                                                             kalliita, suppeata piiriä edustavia suun-
4671:    Rakennushallitus katsoo, että suunnittelun                    nittelijoita julkisen rakentamisen suun-
4672: lähtökohdat tulisi selvittää uudelleen ja näiden                 nittelussa?
4673: 
4674:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1984
4675: 
4676:                                                Iiro Viinanen
4677: 
4678: 
4679: 
4680: 
4681: 428401026X
4682: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 376
4683: 
4684: 
4685: 
4686: 
4687:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4688: 
4689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       gin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että suun-
4690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nittelijat ovat tehtäväänsä päteviä, koska vain
4691: olette 9 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kirjeen-    täten suunnittelun tulos voi muodostua tehok-
4692: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     kaaksi ja taloudelliseksi.
4693: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Iiro        Valtiovarainministeriö on yleiskirjeessään 17
4694: Viinasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   päivänä tammikuuta 1983 kehottanut valtion
4695: tä n:o 376:                                          virastoja ja laitoksia noudattamaan tiettyjä peri-
4696:                                                      aatteita suunnittelijoita valittaessa. Tärkeimmät
4697:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kriteerit ovat tällöin valtion talonrakennustoi-
4698:        ryhtyä, jotta rakennushallitus ei voisi pa-   minnassa ammatillinen pätevyys, suunnittelijan
4699:        kottaa kuntia käyttämään tarpeettoman         toimituskyky, yhteistyökykyisyys, paikkakuntaky-
4700:        kalliita, suppeata piiriä edustavia suun-     symys ja tasapuolisuus.
4701:        nittelijoita julkisen rakentamisen suun-         Yleiskirjeen mukaan valtion talonrakennus-
4702:        nittelussa?                                   hankkeissa ei hintakilpailua hyväksytä suunnitte-
4703:                                                      lijanvalinnan perusteeksi. Hintakilpailulla vähen-
4704:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       netään suunnittelijan mahdollisuuksia panostaa
4705: seuraavaa:                                           suunnitteluun riittävästi aikaa ja ammattitaitoista
4706:    Kysymyksessä olevat Riihimäen kauppaoppilai-      työvoimaa ja tällöin saatetaan lopullisissa inves-
4707: toksen peruskorjauksen ja laajennuksen luonnos-      tointikustannuksissa joutua suunnittelussa saavu-
4708: suunnitelmat ovat olleeet lisätyn rakennushalli-     tettua näennäissäästöä suurempiin menetyksiin.
4709: tuksen käsittelyssä 25 päivänä syyskuuta 1984.       Lisäksi tulokseksi saadaan hintakilpailua noudat-
4710: Rakennushallitukselle antamassaan lausunnossa        taen yleensä toimivuudeltaan, arkkitehtuuriltaan
4711: lisätty rakennushallitus on katsonut yksimielises-   ja muilta ominaisuuksiltaan heikompi rakennus
4712: ti, että suunnitelmat olivat arkkitehtonisesti ja    ja ympäristö.
4713: toiminnallisesti niin epäkelvot, että niiden hy-        Valtiovarainministeriö on katsonut, että myös
4714: väksymistä ei voitu puoltaa. Lisätyn rakennushal-    niiden julkisten rakennusten, joiden rakennus-
4715: lituksen kantaan yhtyen rakennushallitus on          kustannuksiin myönnetään valtionosuutta tai
4716: edellä mainittuna päivänä antamassaan lausun-        -avustusta, suunnittelijoiden valinnassa olisi suo-
4717: nossa esittänyt, että suunnittelun lähtökohdat       siteltavaa noudattaa yleiskirjeessä esitettyjä peri-
4718: selvitettäisiin uudelleen ja näiden pohjalta aloi-   aatteita.
4719: tettaisiin rakennussuunnittelu alusta arkkitehtuu-      Edellä esitetyn johdosta voidaan todeta, että
4720: riltaan korkeatasoisten rakennusten peruskorjauk-    voimassa olevien julkisten rakennusten suunnit-
4721: seen perehtyneitä suunnittelijoita käyttäen.         telijavalintoja koskevien ohjeiden tarkoituksena
4722:    Rakennushallituksen lausunnossa ei ole otettu     on käyttää mahdollisimman pätevää ja ammatti-
4723: kantaa suunnittelijoiden koulutukseen. Lausun-       taitoista suunnittelijakuntaa taloudellisen ja par-
4724: nossa on korostettu suunnittelijoiden ammatillis-    haimman lopputuloksen saavuttamiseksi. Näitä
4725: ta pätevyyttä tärkeimpänä kriteerinä suunnitteli-    ohjeita on noudatettu myös Riihimäen kauppa-
4726: joita valittaessa. Nimenomaan hankkeen raken-        oppilaitoksen peruskorjaus- ja laajennushankkeen
4727: nuttajan eli tässä tapauksessa Riihimäen kaupun-     suunnitelmia käsiteltäessä.
4728: 
4729:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1984
4730: 
4731:                                                                  Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
4732:                                       1984 vp. -      KK n:o 376                                       3
4733: 
4734: 
4735: 
4736: 
4737:                                Till Riksdagens Herr Talman
4738: 
4739:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          emedan det endast i detta fall är möjligt att
4740: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        planeringen ger ett effektivt och ekonomiskt
4741: den 9 oktober 1984 till vederbörande medlem av        resultat.
4742: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Finansministeriet har i sitt cirkulär av den 17
4743: dagsman Iiro Viinanen undertecknade spörsmål          januari 1983 uppmanat statens ämbetsverk och
4744: nr 276:                                               inrättningar att iaktta vissa principer vid val av
4745:                                                       planerare. De viktigaste kriterierna är härvid vid
4746:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       statlig husbyggnadsverksamhet yrkeskompetens,
4747:        för att byggnadsstyrelsen inte skall kunna     planerarens leveransförmåga, samarbetsförmåga,
4748:        tvinga kommunerna att vid planeringen          mågan om huruvida han är verksam på den ort
4749:        av offentligt byggande anlita planerare        där byggnadsarbetena utförs, samt opartiskhet.
4750:        som tar onödigt höga priser och som                Enligt cirkuläret godkänns priskonkurrens inte
4751:        representerar en trång krets?                  som grund för val av planerare vid statens
4752:                                                       husbyggnadsprojekt. Genom priskonkurrens
4753:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      minskas planerarens möjligheter att investera
4754: anföra följande:                                      tillräckligt tid och yrkeskunnig arbetskraft i pla-
4755:    Utkasten till planer för Riihimäki handelsläro-    neringen och härvid kan det hända att man, i
4756: verks ombyggnad och utvidgning som det här är         fråga om de slutliga investeringskostnaderna,
4757: fråga om har behandlats vid förstärkta bygg-          råkar ut för fårluster som överstiger den skenbara
4758: nadsstyrelsen den 25 september 1984. I sitt           inbesparingen vid planeringen. Vidare får man
4759: utlåtande till byggnadsstyrelsen konstaterade för-    vid priskonkurrens i allmänhet en sämre byggnad
4760: stärkta byggnadsstyrelsen enhälligt att planerna      och miljö vad beträffar funktionsduglighet, arki-
4761: arkitektoniskt och funktionellt var så odugliga att   tektur och andra egenskaper.
4762: det inte var möjligt att förorda deras godkännan-        Finansministeriet har ansett att det också i
4763: de. Byggnadsstyrelsen anslöt sig till förstärkta      fråga om sådana offentliga byggnader för vilkas
4764: byggnadsstyrelsens ståndpunkt och föreslog i ett      byggnadskostnader starsandel eller -understöd
4765: utlåtande som gavs nämnda dag att utgångs-            beviljas vore att rekommendera, att de principer
4766: punkterna för planeringen skulle klarläggas på        som framställs i cirkuläret iakttas vid val av
4767: nytt, och att man på denna grund skulle inleda        planerare.
4768: byggnadsplaneringen från början och härvid anti-          På grund av det ovan sagda kan det konstate-
4769: ta planerare som är förtrogna med grundrepara-        ras att syftet med de gällande anvisningarna
4770: tion av arkitektoniskt högtstående byggnader.         angående val av offentliga byggnaders planerare
4771:    I byggnadsstyrelsens utlåtande tog man inte        är, att en så kompetent och yrkesskicklig plane-
4772: ställning till planerarnas utbildning. I utlåtandet   rarkår som möjligt anlitas för att uppnå ett
4773: understryks att planerarnas yrkeskompetens är         resultat som är ekonomiskt och samtidigt så bra
4774: det viktigaste kriteriet vid val av planerare.        som möjligt. Dessa anvisningar har iakttagits
4775: Uttryckligen från byggherrens, dvs. i detta fall      också vid behandlingen av planerna för Riihimä-
4776: från Riihimäki stads synpunkt är det av största       ki handelsläroanstalts ombyggnads- och utvidg-
4777: vikt att planerarna är kompetenta för sin uppgift     ningsprojekt.
4778: 
4779:      Helsingfors den 6 november 1984
4780: 
4781:                                                                         Finansminister Ahti Pekkala
4782:                                                   1984 vp.
4783: 
4784: Kirjallinen kysymys n:o 377
4785: 
4786: 
4787: 
4788: 
4789:                                      Knuuttila: Kunnan kannanoton merkityksestä nopeusrajoituksia
4790:                                        määrättäessä
4791: 
4792: 
4793:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4794: 
4795:    Jyväskylän kaupungin~allitu~ J?äätök.sellään          tuskeinona tien hallinnollisen luonteen muutta-
4796: 2. 7.1984 on päättänyt esmää ue- Ja vesuaken-            miseksi.
4797: nuslaitoksen Keski-Suomen piirille, että se ottaisi         Tieliikennelain 25 §:n mukaan liikenneminis-
4798: uudelleen käsiteltäväkseen ja ryhtyisi toimenpi-         teriö voi antaa yleisiä ohjeita myös paikallisten
4799: teisiin nopeusrajoitusten muuttamiseksi Jyväsky-         nopeusrajoitusten asettamisesta. Liikenneministe-
4800: län kaupungissa sijaitsevalla Länsi-Päijänteentiel-      riölle kuuluvat myös liikenneturvallisuuskysy-
4801: lä välillä Keljon liittymä - Myllyjärventie ja           mykset yleisesti. Nykyisten ohjeiden vallitessa
4802: suojatien merkitsemiseksi mainitussa Keljon liit-        näyttää olevan mahdollista, että kunnankin kan-
4803: tymässä. Tätä ennen on sama asia ollut tie- ja           ta sivuutetaan toisarvoisilla perusteilla. Sen vuok-
4804: vesirakennushallituksen käsiteltävänä Jyväskylän         si näyttää ilmeiseltä, että tarvitaan liikenneminis-
4805: kaupunginhallituksen esityksen ja Margit Turu-           teriön selvempiä ohjeita, joissa asianomaisen
4806: sen kirjeen pohjalta, mutta tie- ja vesirakennus-        kunnan kannalle annetaan pääpaino nopeusrajoi-
4807: hallitus ei ole pitänyt aiheellisena esityksiin suos-    tuksista päätöksiä tehtäessä.
4808: tua.                                                        Tieviranomaisten kielteisen kannan suojatie-
4809:     Mainittu tieosa sijaitsee Jyväskylän kaupungin       hen kyllä ymmärtää liikenneturvallisuusnäkökoh-
4810: asemakaavoitetulla alueella ja tien varsi on asun-       dista silloin, kun tiellä sallitaan noin suuret
4811: toaluetta. Luonteeltaan tie on nykyisin kaupun-          nopeudet. Paikalliset olosuhteet tuntevana ainoa-
4812: gin sisäistä liikennettä pääsääntöisesti palveleva,      na nopeana ratkaisuna, joka on myös liikennetur-
4813: sillä liikenteen päävirta on ohjattu vastikään           vallisuuden kannalta tyydyttävä, voi pitää vain
4814: valmistuneelle ohikulkuväylälle. Siitä huolimatta        nopeusrajoituksen alentamista ja anotun suoja-
4815: liikenne on vilkasta ja nimenomaan Keljon ris-           tien tekemistä varustettuna liikennevaloilla. Neli-
4816: teyksessä on jalankulkijoiden vaikea ylittää neli-       kaistaisen vilkkaan tien ylittäminen ei voi muu-
4817: kaistaista tietä, jossa nopeusrajoitus on 80 km/         ten olla turvallista.
4818: tunnissa. Suuren tiekohtaisen nopeuden vuoksi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4819: ei risteykseen ole voitu laittaa edes suojatietä.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4820: Näin etenkin lasten ja vanhusten tien ylittämi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4821:  nen on vilkkaan liikenteen aikoina lähes mahdo-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4822:  tonta ja joka tapauksessa vaarallista. Kuitenkin
4823:  tien ylitystarve on ilmeinen, sillä linja-autopysäk-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4824:  ki sijaitsee siten, että sinne päästäkseen on pai-              ryhtyä sellaisten yleisten ohjeiden anta-
4825:  kallisten asukkaiden ylitettävä tuo moottoritie-                miseksi asianomaisille viranomaisille, että
4826:  luokkaiseksi rakennettu maantie.                                nopeusrajoitusten määräämisessä yleisille
4827:     Kielteisten vastausten perusteluksi on esitetty,             teille päätöstä tehtäessä pääpaino asete-
4828:  että tie muutettaisiin kaduksi. Kuitenkaan nämä                 taan asianomaisen kunnan kannalle ja
4829:  hallinnolliset seikat eivät saa olla nyt ajankohtais-           ettei tien hallinnollinen luonne saa olla
4830:  ten liikenneturvallisuustoimenpiteiden suoritta-                esteenä liikenneturvallisuutta parantaville
4831:  misen esteenä eikä missään tapauksessa painos-                  toimenpiteille?
4832: 
4833:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1984
4834: 
4835:                                               Sakari Knuuttila
4836: 
4837: 4284010634
4838: 2                                       1984 vp. -     KK n:o 377
4839: 
4840: 
4841: 
4842: 
4843:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4844: 
4845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuksien määrittämisperusteita ja ottamaan liiken-
4846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          neturvallisuuden ohella myös liikenteen sujuvuu-
4847: olette 9 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kirjeen-      den vaatimukset huomioon. Tienvarsiasukkaiden
4848: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        ja kuntien toivomuksia on tällöin joskus vaikeata
4849: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Sakari     täyttää.
4850: Knuuttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          Kuntien aloitteilla on suuri osuus vuosittain
4851: sestä n:o 377:                                         tehtävissä nopeusrajoituspäätöksissä. Tie- ja vesi-
4852:                                                        rakennushallituksen ja kuntien käsitykset ovat
4853:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        olleet niiden osalta useimmiten yhteneviä.
4854:         ryhtyä sellaisten yleisten ohjeiden anta-          Edellä esitetystä on käynyt ilmi, että nopeusra-
4855:         miseksi asianomaisille viranomaisille, että    joituksista päätettäessä asetetaan suuri paino lii-
4856:         nopeusrajoitusten määräämisessä yleisille      kenneturvallisuudelle ja kunnalliselle vaikuttami-
4857:         teille päätöstä tehtäessä pääpaino asete-      selle. Tämän vuoksi liikenneministeriö ei ole
4858:         taan asianomaisen kunnan kannalle ja           katsonut aiheelliseksi ohjeissaan erityisesti pai-
4859:         ettei tien hallinnollinen luonne saa olla      nottaa kunnan mielipiteiden huomioon ottamis-
4860:         esteenä liikenneturvallisuutta parantaville    ta.
4861:         toimenpiteille?                                    Kysymyksen perusteluissa on käsitelty Jyväsky-
4862:                                                        lässä maantien 6018 (entinen valtatie 4) liikenne-
4863:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       järjestelyjä. Tien parannus kevye~ liikenteen jär-
4864: ti seuraavaa:                                          jestelyineen valmistui vuoden 1983 syksyllä. Uu-
4865:                                                        den rantaväylän (valtatie 4) keskeneräisyyden
4866:    Liikenneministeriö on antanut yleisohjeet no-       vuoksi ei tarkasteltavan tieosuuden liikeoteeili-
4867: peusrajoitusten asettamisesta yleisille teille. Näi-   nen merkitys ole tie- ja vesirakennushallituksen
4868: den ohjeiden mukaan nopeusrajoituksilla pyri-          mukaan vielä olennaisesti muuttunut, vaikka
4869: tään säätelemään ajoneuvojen liikkumista siten,        liikenne jakautuu nykyisellään näille kahdelle
4870: että turvallista, taloudellista ja joustavaa liiken-   tieyhteydelle. Yhteys valtatielle opastetaan edel-
4871: nettä sekä miellyttävää elinympäristöä koskevat        leen maantien 6018 kautta ja ko. ajosuunta on
4872: yhteiskunnalliset odotukset täyttyvät mahdolli-        liittymäkohdassa myös etuajo-oikeutettu uuteen
4873: simman hyvin.                                          tiehen nähden. Kun nopeusrajoitus määrättiin
4874:    Kunnan mielipiteen huomioon ottamista no-           oli tie- ja vesirakennushallituksen mielestä perus-
4875: peusrajoituksia määritettäessä on käsitelty tie- ja    teltua painottaa edelleen samoja tekijöitä kuin
4876: vesirakennushallituksen piireille antamassa ''No-      aikaisemminkin.
4877: peusrajoitukset'' -ohjeessa. Paikallisten nopeusra-       Edellä olevan vuoksi tie- ja vesirakennushalli-
4878: joitusten muutoksista hankitaan yleensä kunnalta       tus ei ole nähnyt aiheelliseksi muuttaa Länsi-Päi-
4879: lausunto ja piirejä kehotetaan yhteistyöhön kun-       jänteen tiellä jo aikaisemmin voimassa ollutta 80
4880: nan ja poliisin kanssa jo rajoitusten suunnittelu-     km/h -rajoitusta. Kirjeessään Keski-Suomen tie-
4881: vaiheessa. Alueellisia rajoituksia suunniteltaessa     ja vesirakennuspiirille se on kehottanut piiriä
4882: tämä menettely on myös välttämätöntä.                  edelleen seuraamaan liikenneolosuhteiden kehit-
4883:    Paikallisten asukkaiden mielipiteille pannaan       tymistä tieosuudella sekä harkitsemaan vielä pa-
4884: suurin paino silloin, kun kysymyksessä on lähin-       rannustoimenpiteitä mm. pysäkkijärjestelyjen
4885: nä vain paikallista liikennettä palveleva tie. Pää-    osalta. Tien hallinnollinen luonne ja siihen mah-
4886: tieverkon tiekohtaisista nopeusrajoituksista pää-      dollisesti tuleva muutos ei siis ole ollut esteenä
4887: tettäessä pyritään koko maassa noudattamaan            nopeusrajoituksen muuttamiselle tai suojatien
4888: mahdollisimman tarkoin yhdenmukaisia rajoi-            merkitsemiselle.
4889:                                      1984 vp. -     KK n:o 377                                        3
4890: 
4891:   Liikenneministeriön mielestä kunnan ja tie- ja    Länsi-Päijänteen tien liikenneturvallisuusjärjeste-
4892: vesirakennushallituksen pitäisi edellä esitettyjä   lyistä. Liikenneministeriö tulee seuraamaan tilan-
4893: periaatteita noudattaen päästä yksimielisyyteen     teen kehittymistä.
4894: 
4895:    Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1984
4896: 
4897:                                                                  Liikenneministeri Matti Puhakka
4898: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 377
4899: 
4900: 
4901: 
4902: 
4903:                                 Till Riksdagens Herr Talman
4904: 
4905:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          smidig trafik. Därvid är det ibland svån att
4906: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        uppfylla de önskemål som framställs av den som
4907: den 9 oktober 1984 till vederbörande medlem av        bor vid vägen ooh av kommunerna.
4908: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Kommunernas initiativ spelar en stor roll i de
4909: dagsman Sakari Knuuttila undertecknade spörs-         beslut som årligen fattas om hastighetsbegräns-
4910: mål nr 377:                                           ningar. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och
4911:                                                       kommunernas uppfattningar om begränsningar-
4912:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       na har i allmänhet sammanfallit.
4913:        för meddelande av sådana allmänna an-
4914:                                                          Av det föregående har framgått att man vid
4915:        visningar till vederbörande myndigheter,
4916:                                                       fattandet av beslut om hastighetsbegränsningar
4917:        att då beslut fattas om hastighetsbegräns-
4918:        ningar för allmänna vägar huvudvikten          lägger stor vikt vid trafiksäkerhet och kommunal
4919:                                                       påverkande. På grund därav har trafikministeriet
4920:        skulle läggas vid vederbörande kommuns
4921:        ståndpunkt och att vägens administrativa       inte ansett det vara motiverat att i sina anvis-
4922:                                                       ningar särskilt betona beaktande av kommunens
4923:        an inte skulle få utgöra hinder för åtgär-
4924:        der som förbättrar trafiksäkerheten?           åsikt.
4925:                                                          I motiveringen till spörsmålet behandlades
4926:                                                       trafikarrangemangen i Jyväskylä i fråga om lands-
4927:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       väg nr 6018 (före detta huvudväg nr 4). Förbät-
4928: anföra följande:                                      tringen av vägen, som innefattade också arrange-
4929:    Trafikministeriet har utfärdat allmänna anvis-     mang för lätt trafik, blev färdig hösten 1983. På
4930: ningar om uppställandet av hastighetsbegräns-         grund av att den nya strandleden (huvudväg nr
4931: ningar för allmänna vägar.                            4) inte ännu är färdig har den trafikmässiga
4932:    Enligt dessa anvisningar strävar man med has-      betydelsen av ifrågavarande vägavsnitt enligt väg-
4933: tighetsbegränsningarna till att reglera fordonstra-   och vattenbyggnadsstyrelsen inte ännu märkbart
4934: fiken så att de samhälleliga förväntningarna be-      förändrats, fastän trafiken numera fördelas på
4935: träffande en trygg, ekonomisk och smidig trafik       dessa två vägförbindelser. Trafiken till huvudvä-
4936: samt en behaglig livsmiljö uppfylls så väl som        gen leds alltjämt via landsväg nr 6018, och vid
4937: möjligt.                                              anslutningspunkten är denna körriktning också
4938:    Beaktandet av kommunens åsikt när fastighets-      förkörsberättigad i förhållande till den nya vä-
4939: bränsningar bestäms har behandlats i de anvis-        gen. När hastighetsbegränsningen bestämdes var
4940: ningar om hastighetsbegränsningar som väg- och        det enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens åsikt
4941: vattenbyggnadsstyrelsen meddelat distrikten.          motiverat att fortfarande betona samma faktorer
4942: Angående ändringar i lokala hastighetsbegräns-        som förut.
4943: ningar införskaffas i allmänhet kommunens ut-            På grund av ovanstående har väg- och vatten-
4944: låtande och uppmanas distrikten att samarbeta         byggnadsstyrelsen inte ansett det vara motiverat
4945: med kommunen och polisen redan i det skede då         att ändra den 80 km/h-begränsning som redan
4946: begränsningarna planeras. Vid planeringen av          tidigare gällt för Länsi-Päijänteen tie. I en skri-
4947: regionala begränsningar är detta fötfarande också     velse till Mellersta Finlands väg- och vattenbygg-
4948: nödvändigt.                                           nadsdistrikt har styrelsen uppmanat distriktet att
4949:    Stor vikt läggs vid ortsbefolkningens åsikter i    alltjämt följa hur trafikförhållandena på väg-
4950: de fall då det är fråga om en väg som närmast         sträckan utvecklas samt att överväga ytterligare
4951: betjänar bara lokaltrafiken. Vid fattandet av         förbättringsåtgärder bl.a. i fråga om hållplatsar-
4952: beslut om hastighetsbegränsningar för någon väg       rangemangen. Vägens an i administrativt hän-
4953: inom det viktigaste vägnätet försöker man i hela      seende och den ändring som eventuellt däri
4954: landet iaktta så enhetliga grunder för bestäm-        kommer att företas har således inte utgjort hin-
4955: mande av begränsningarna som möjligt och jäm-         der för ändring av hastighetsbegränsningen eller
4956: te trafiksäkerhet också beakta kraven på en           för utmärkande av skyddsväg.
4957:                                    1984 vp. -     KK n:o 377                                      5
4958: 
4959:   Trafikministeriet anser att kommunen och väg-   hetsarrangemangen för Länsi-Päijänteen tie. Tra-
4960: och vattertbyggnadstyrelsen borde enligt ovan     fikministeriet skall följa hur situationen utveck-
4961: anförda principer komma överens om trafiksäker-   las.
4962: 
4963:     Helsingfors den 12 november 1984
4964: 
4965:                                                                   Trafikminister Matti Puhakka
4966:                                                 1984 vp.
4967: 
4968: Skriftligt spörsmål nr 378
4969: 
4970: 
4971: 
4972: 
4973:                                    Rehn: Om anskaffningsplanen för datortomografer tili sjukhusen
4974: 
4975: 
4976:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4977: 
4978:    Den snabba utvecklingen av apparatur och            liv eller död för patienten, får ödesdigra följder.
4979: undersökningsmetoder inom röntgendiagnosti-            Det blir alitså betydande regionala skillnader i
4980: ken under de senaste åren stälier specielit landets    sjukvårdens kvalitativa nivå.
4981: centralsjukhus inför stora krav beträffande möj-          Det är uppenbart att detta anskaffningspro-
4982: ligheterna att bjuda dessa tjänster åt centralsjuk-    gram måste korrigeras på ett sätt som motsvarar
4983: husdistriktets befolkning. Detta gälier specielit      den snabba utvecklingen inom röntgendiagnosti-
4984: datortomografiundersökningar, vilka snabbt har         ken, och som beaktar likvärdig undersöknings-
4985: uppnått en central stälining inom röntgendiag-         och behandlingsnivå på landets alla centralsjuk-
4986: nostiken. En enig expertis av röntgenläkare anser      hus. Detta för att inte hälso- och sjukvården skall
4987: i dag att en datortomograf obetingat hör tili          tillåta klara regionala orättvisor.
4988: standardutrustning på centralsjukhusnivå när det          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
4989: gälier att handlägga akuta fali med t.ex. skallska-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
4990: dor, hjärnblödning och blodpropp i hjärnan.            ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
4991: Dessutom är en datortomografiundersökning ofta         följande spörsmål:
4992: av avgörande betydelse vid tumördiagnostiken.
4993:     Det ikraftvarande anskaffningsprogrammet för                 Är Regeringen medveten om att an-
4994: datortomografer från år 1983 stälier en del av                skaffningsplanen för datortomografer tili
4995: landets centralsjukhus i ett klart orättvist läge då          sjukhusen inte motsvarar utvecklingen
4996: några helt saknas i förteckningen, och för andra              inom röntgendiagnostiken, och om så är
4997: har anskaffningen av datortomografen stälits                  fallet,
4998: långt in i framtiden. En del av de sjukhus som                   ämnar Regeringen revidera i brådskan-
4999: inte finns med i planen har mycket långa avstånd              de ordning denna pian så att landets
5000: tili närmaste anläggning, vilket i sjukdomssirua-             samtliga centralsjukhus kan garantera si-
5001: tioner där en snabb diagnos betyder bokstavligt               na patienter likvärdig behandling?
5002: 
5003:      Helsingfors den 9 oktober 1984
5004: 
5005:                                              Elisabeth Rehn
5006: 
5007: 
5008: 
5009: 
5010: 4284010357
5011: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 378
5012: 
5013: Kirjallinen kysymys n:o 378                                                                   Suomennos
5014: 
5015: 
5016: 
5017: 
5018:                                    Rehn: Sairaaloita varten tarkoitettujen tietokonetomografien han-
5019:                                      kintasuunnitelmasta
5020: 
5021: 
5022:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5023: 
5024:    Röntgendiagnostiikan alalla tapahtunut laittei-     diagnoosin tekeminen kirjaimellisesti merkitsee
5025: den ja tutkimusmenetelmien nopea kehitys aset-         potilaan elämää tai kuolemaa, saattaa olla seu-
5026: taa erityisesti maamme keskussairaaloille suuret       rauksiltaan kohtalokasta. Näin ollen syntyy siis
5027: vaatimukset, jotka koskevat mahdollisuuksia tar-       laadullisesti huomattavia alueellisia sairaanhoi-
5028: jota näitä palveluja keskussairaalapiirin väestölle.   don laadun tasoeroja.
5029: Tämä koskee erityisesti tietokonetomografilla ta-         On ilmeistä, että tätä hankintaohjelmaa tulee
5030: pahtuvia tutkimuksia, jotka ovat nopeasti saavut-      korjata röntgendiagnostiikan nopeaa kehitystä
5031: taneet keskeisen aseman röntgendiagnostiikassa.        vastaavaksi siten, että otetaan huomioon kaikkien
5032: Asiantuntijaröntgenlääkärit ovat tällä hetkellä        maamme keskussairaaloiden tutkimus- ja hoito-
5033: yksimielisiä siitä, että tietokonetomografi ehdot-     tason yhdenvertaisuus. Tämä on tarpeellista sen
5034: tomasti kuuluu vakiovarusteisiin keskussairaalata-     vuoksi, jotta terveyden- ja sairaanhoito ei sallisi
5035: solla äkillisten tapausten kuten esim. kallovam-       selvää alueellista epäoikeudenmukaisuutta.
5036: mojen, aivoverenvuodon tai aivoveritulpan olles-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5037: sa kyseessä. Tämän lisäksi tietokonetomografia-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5038: tutkimus on usein ratkaiseva kasvaindiagnostii-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5039: kassa.                                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5040:    Vuoden 1983 voimassa oleva tietokonetomo-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-
5041: grafien hankintaohjelma saattaa eräät maamme                   raaloiden tietokonetomografien hankin-
5042: keskussairaalat selvästi epäoikeudenmukaiseen                  tasuunnitelma ei vastaa röntgendiagnos-
5043: asemaan, koska muutamat niistä kokonaan puut-                  tiikan alalla tapahtuvaa kehitystä, ja jos
5044: tuvat luettelosta ja eräiden tietokonetomografien              on,
5045: hankinnat on sijoitettu kauas tulevaisuuteen.                     aikooko Hallitus kiireellisesti tarkistaa
5046: Osalla niistä sairaaloista, jotka eivät ole suunni-            tätä suunnitelmaa siten, että maamme
5047: telmassa, on hyvin pitkä matka lähimpään lait-                 kaikki keskussairaalat voivat taata poti-
5048: teeseen, mikä sairaustilanteissa, joissa nopean                lailleen yhdenvertaisen kohtelun?
5049: 
5050:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1984
5051: 
5052:                                              Elisabeth Rehn
5053:                                         1984 vp. -      KK n:o 378                                       3
5054: 
5055: 
5056: 
5057: 
5058:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5059: 
5060:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          van selvityksen vuonna 1979. Tavoitteeksi asetet-
5061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tiin tällöin lisätä tietokonetomografialaitteistoa
5062: olette 9 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kirjeen-       käytettävissä olevien voimavarojen ja samanaikai-
5063: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        sesti tiedossa olleen nopeasti kehittyvän teknolo-
5064: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Elisa-      gian edellyttämällä tavalla. Tomografialaitteiston
5065: beth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         kehityksen osoittautuessa varsin nopeaksi ja sen
5066: myksestä n:o 378:                                       tutkimuksellisen soveltamisalueen laajentuessa ja
5067:                                                         kokovartalotutkimusten tultua mahdolliseksi tar-
5068:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-     kisti lääkintöhallitus laatimaansa hankintaohjel-
5069:         raaloiden tietokonetomografien hankin-          maa vuoden 1981 alussa. Tällöin laitehankintoja
5070:         tasuunnitelma ei vastaa röntgendiagnos-         suunniteltaessa ja toteutettaessa asetettiin edel-
5071:         tiikan alalla tapahtuvaa kehitystä, ja jos      leen etusijalle yliopistosairaalat sekä neurologis-
5072:         on,                                             ten ja sädehoitoyksiköiden tutkimustarpeet.
5073:            aikooko Hallitus kiireellisesti tarkistaa
5074:         tätä suunnitelmaa siten, että maamme               Kun tietokonetomografialaitekehitys on edel-
5075:         kaikki keskussairaalat voivat taata poti-       leen nopeata ja myös vastaavanlaisia uusia tutkin-
5076:         IaiHeen yhdenvertaisen kohtelun?                tamenetelmiä on mahdollisesti tulossa, selvitti
5077:                                                         lääkintöhallitus uudelleen tietokonetomografia-
5078:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        laitteiston hankinnan perusteita erillisen työryh-
5079: ti seuraavaa:                                           män toimesta. Tämä työ toteutettiin vuoden
5080:                                                         1983 alkupuolella. Työryhmä esitti tietokoneto-
5081:    Valtioneuvosto on hyväksyessään valtakunnalli-
5082:                                                         mografialaitteiden hankinnan ja ajoittamisen
5083: set suunnitelmat sosiaalihuollon ja terveyden-
5084:                                                         suunnittelun ja toteuttamisen perusteeksi seuraa-
5085: huollon järjestämisestä vuosina 1984-1988 sekä
5086:                                                         via seikkoja: olemassa olevien laitteiden sijoittu-
5087: edelleen vuosina 1985-1989 todennut, että tie-
5088:                                                         minen, esitetyt arviot tutkimustarpeesta väes-
5089: tokonetomografialaitteita hankitaan lääkintöhal-
5090:                                                         töpohjaa kohden, laitteiston lukumäärän tasai-
5091: lituksen vahvistaman valtakunnallisen hankinta-
5092:                                                         nen ja alueellisesti tasapainotettu jakautuminen,
5093: ohjelman mukaisesti suunnitelmakauden aikana.
5094:                                                         laitteiston kapasiteetin mahdollisimman tehokas
5095:    Tietokonetomografia on lääketieteelliseen
5096:                                                         käyttö, toiminnalliset näkökohdat kuten yliopis-
5097: käyttöön sovellettuna tutkimus- ja diagnostisoin-
5098:                                                         tosairaalatehtävät, sädehoito ja neurologia sekä
5099: tivälineenä verraten uusi mutta samalla merkityk-
5100:                                                         maantieteellisten seikkojen vaikutus tutkimusten
5101: sellinen ja monien sairauksien havaitsemista hel-
5102:                                                         saatavuuteen. Tämän mietinnön periaatteiden
5103: pottava ja nopeuttava sekä tutkittavaa vähän
5104:                                                         mukaisesti lääkintöhallitus on tarkistanut valta-
5105: rasittava uusi innovaatio, joka otettiin Suomessa
5106:                                                         kunnallista tietokonetomografialaitteiden han-
5107: käyttöön vuonna 1978. Samana vuonna hankit-
5108:                                                         kintaohjelmaa sekä keväällä 1983 että joulukuus-
5109: tiin ensimmäinen laite Helsingin yliopistolliseen
5110:                                                         sa 1983.
5111: keskussairaalaan. Ensimmäiset käyttöön otetut
5112: tutkimuslaitteet olivat vielä teknologialtaan kes-         Lääkintöhallitus seuraa asettamaosa asiantunti-
5113: keneräisiä, toiminnaltaan hitaita sekä hankinta-        jatyöryhmän avulla tietokonetomografialaitteis-
5114: hinnaltaan kalliita ja soveltamisalueeltaan rajoit-     ton kehitystä ja sen käyttöä ja tarvetta sekä
5115: tuneita. Lääkintöhallitus laati sosiaali- ja terveys-   parhaillaan selvittää onko aihetta tarkistaa voi-
5116: ministeriölle ensimmäisen koko maan tarpeita            massa olevaa valtakunnallista tietokonetomogra-
5117: koskevan tomografialaitehankintaohjelmia koske-         fialaitehankintaohjelmaa.
5118: 
5119:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1984
5120: 
5121:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
5122: 4                                      1984 vpo -     KK n:o 378
5123: 
5124: 
5125: 
5126: 
5127:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
5128: 
5129:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          på det sätt som tiligängliga resurser och samtidigt
5130: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        den i snabb utveckling stadda teknologi man då
5131: den 9 oktober 1984 tili vederbörande medlem av        kände tili förutsatte Sedan det visat sig att
5132:                                                                             0
5133: 
5134: 
5135: 
5136: 
5137: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     tomografiapparaturen har utvecklats synnerligen
5138: dagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade              snabbt och tiliämpningsområdet för undersök-
5139: spörsmål nr 378:                                      ningar med dess hjälp har utvidgats och det
5140:                                                       också har blivit möjligt att undersöka hela krop-
5141:              Är Regeringen medveten om att an-        pen, justerade medicinalstyrelsen sitt anskaff-
5142:           skaffningsplanen för datortomografer tili   ningsprogram i början av år 1981. Vid plane-
5143:           sjukhusen inte motsvarar utvecklingen       ringen och realiseringen av anskaffningarna prio-
5144:           inom röntgendiagnostiken, och om så är      riterades också universitetssjukhusen samt de
5145:           faliet,                                     neurologiska enheternas och strålbehandlingsen-
5146:              ämnar Regeringen revidera i brådskan-    heternas undersökningsbehov    0
5147: 
5148: 
5149:           de ordning denna pian så att landets           Eftersom utvecklingen av datortomografian-
5150:           samtliga centralsjukhus kan garantera si-   läggningarna fortfarande är snabb och andra
5151:           na patienter likvärdig behandling?          motsvarande nya undersökningsmetoder möjli-
5152:                                                       gen är på kommande, utredde medicinalstyrelsen
5153:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       på nytt, på åtgärd av en särskild arbetsgrupp,
5154: anföra följande:                                      grunderna för anskaffningen av datortomografi-
5155:    Statsrådet har i samband med godkännandet          appararur. Detta arbete utfördes under förra
5156: av de riksomfattande planerna för ordnande av         delen av år 19830 Som grund för planeringen och
5157: socialvården och hälsovården under åren 1984-         realiseringen av anskaffningarna av datortomo-
5158: 1988 och vidare under åren 1985-1989 konsta-          grafianläggningar samt tidsläggningen av an-
5159: terat, att datortomografianläggningar under pla-      skaffningarna föreslog arbetsgruppen att följande
5160: neperioden skall anskaffas i enlighet med det av      omständigheter beaktas: de existerande anlägg-
5161: medicinalstyrelsen faststälida riksomfattande an-     ningarnas placering, framlagda beräkningar av
5162: skaffningsprogrammeto                                 undersökningsbehovet i förhållande tili befolk-
5163:    Datortomografin är i sin medicinska tiliämp-       ningsunderlaget, en jämn och regionalt sett ba-
5164: ning som hjälpmedel vid undersökning och diag-        lanserad fördelning av antalet anläggningar, en
5165: nostisering tämligen ny, men samtidigt av stor        möjligast effektiv användning av anläggningska-
5166: betydelseo Det är fråga om en innovation som          paciteten, funktionelia synpunkter såsom univer-
5167: gör att många sjukdomar kan upptäckas lättare         sitetssjukhusens uppgifter, strålbehandling och
5168: och snabbare, och datortomografin är föga an-         neurologi samt de geografiska förhåliandenas
5169: strängande för den som undersökso Den togs i          inverkan på tillgången på undersökningsmöjlig-
5170: bruk i Finland år 19780 Samma år anskaffades          heter. 1 enlighet med principerna i detta be-
5171: den första anläggningen tili Helsingfors universi-    tänkande har medicinalstyrelsen justerat det riks-
5172: tetscentralsjukhuso De första undersökningsan-        omfattande anskaffningsprogrammet rörande da-
5173: läggningarna som togs i bruk var ännu teknolo-        tortomografianläggningar både på våren 1983
5174: giskt sett outvecklade, de var långsamma, de var      och i december 19830
5175: dyra i inköp och hade begränsad tillämpning       0      Med hjälp av en tillsatt expertarbetsgrupp
5176: Medicinalstyrelsen utarbetade år 1979 för social-     följer medicinalstyrelsen med utvecklingen av
5177: och hälsovårdsministeriets räkning en första ut-      datortomografianläggningarna samt använd-
5178: redning som gälide anskaffningsprogram för to-        ningen och behovet av dem och utreder för
5179: mografianläggningar med sikte på hela landets         närvarande om det föreligger behov att justera
5180: behov Som mål uppstälides den gången att
5181:       0                                               det gällande riksomfattande anskaffningspro-
5182: antalet datortomografianläggningar skulie utökas      grammet rörande datortomografianläggningaro
5183:      Helsingfors den 7 november 1984
5184: 
5185:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5186:                                                1984 vp.
5187: 
5188: Kirjallinen kysymys n:o 379
5189: 
5190: 
5191: 
5192: 
5193:                                   Rantanen: Teollisuuden jätevesien vesistöön laskemisen estämisestä
5194: 
5195: 
5196:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5197: 
5198:    Länsi-Suomen vesioikeus antoi heinäkuussa         vasta silloin, kun mahdollinen ja ehkä korvaama-
5199: 1984 Kemiran Säterin tehtaille luvan tyhjentää       tonkin vahinko on jo tapahtunut.
5200: 5 000 kuutiometrin suuruisen jätevesialtaan sisäl-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5201: lön suoraan Vanajaveteen, jonka vesialueelta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5202: mm. Toijalan kaupunki ottaa tarvitsemansa ve-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5203: den. Tehdas laski päivittäin vesistöön lisäksi       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5204: vuorokaudessa 1 000 kiloa sinkkiä ja 2 600 kiloa
5205: muita kiinneaineita. Päästöt merkitsivät lehtitie-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5206: tojen mukaan sinkkipitoisuuden kymmenkertais-               ryhtyä, että vastaisuudessa vältyttäisiin
5207: tumista ja kiimaainekuormituksen kolminkertais-             vastaaviha vesistöjen ylisuurilta myrkyttä-
5208: tumista.                                                    misiltä, ja
5209:    Useat kunnat valittivat päätöksestä korkeim-                mitä Hallitus aikoo tehdä, että päätök-
5210: paan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin käsitteli           siä koskevat valitukset voitaisiin käsitellä
5211: valitukset vasta jälkeenpäin. Kyseisen käytännön            ennen myrkkykuormien laskemista vesis-
5212: mukaan valitukset tulevat huomioon otetuiksi                töön?
5213: 
5214:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1984
5215: 
5216:                                           Jorma Rantanen
5217: 
5218: 
5219: 
5220: 
5221: 428401085U
5222: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 379
5223: 
5224: 
5225: 
5226: 
5227:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5228: 
5229:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          edelleen käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-
5230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          oikeudessa.
5231: olette 10 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-            Säterin tehtaan jätevedenpuhdistamo oli
5232: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       huolto- ja korjaustöiden vuoksi pois käytöstä
5233: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        3.--10.7.1984 välisen ajan. Jätevesitarkkailun
5234: Rantasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        mukaan tehtaan sinkkikuormitus oli heinäkuussa
5235: sestä n:o 379:                                         keskimäärin 117 kg ja kiintoainekuormitus 993
5236:                                                        kg vuorokaudessa, joten toteutunut jätevesikuor-
5237:            Mihin toimenpttelSlm Hallitus aikoo         mitus jäi huomattavasti vähäisemmäksi kuin ky-
5238:         ryhtyä, että vastaisuudessa vältyttäisiin      symyksessä esitetään. Puhdistamon korjaustyön
5239:         vastaaviha vesistöjen ylisuurilta myrkyttä-    aikana ja sen jälkeen suoritetun tehostetun vesis-
5240:         misiltä, ja                                    tötarkkailun tulokset tukevat jätevesitarkkailun
5241:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että päätök-     antamia tuloksia.
5242:         siä koskevat valitukset voitaisiin käsitellä      Yleisesti voidaan todeta, että viime vuosina on
5243:         ennen myrkkykuormien laskemista vesis-         vesiviranomaisten kannanotoilla ja vaatimuksilla
5244:         töön?                                          pyritty erityisesti myrkyllisten aineiden päästöjen
5245:                                                        vähentämiseen. Tästä osoitus on myös Kemira
5246:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Oy:n Säterin tehtaalla toteutettu sinkkikuormi-
5247: ti seuraavaa:                                          tuksen merkityksellinen alentaminen vuosikym-
5248:                                                        menen alussa. Myrkkypäästöjen edelleen vähen-
5249:    Kysymyksen johdanto-osasta ilmenee, että vas-       täminen on keskeinen tavoite myös tulevia ve-
5250: taavilla vesistöjen ylisuurilla myrkyttämisillä vii-   siensuojelutoimia suunniteltaessa.
5251: tataan Kemira Oy:n Säterin tehtaan jätevesipääs-          Vesilain mukaan lupaa toiminnalle, josta voi
5252: töihin tehtaan jätevedenpuhdistamon korjaustöi-        aiheutua vesistöjen pilaantumista tai haitallista
5253: den aikana kuluvan vuoden heinäkuussa. Voi-            muuttumista, sekä voimassa olevista päätöksistä
5254: massa olevien jätevesilupien mukaan Säterin teh-       poikkeamiseen on haettava vesioikeudelta. Vesi-
5255: tailta vesistöön joutuva sinkkikuormitus saa täy-      oikeuden päätökseen voidaan edelleen hakea
5256: den tuotannon vallitessa kuukausikeskiarvoksi          muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siltä
5257: laskettuna olla enintään joko 130 kg vuorokau-         osin kuin muutoksenhaku koskee korvauksia vesi-
5258: dessa tai 150 kg vuorokaudessa; määrä riippuu          ylioikeudelta. Erityisesti vesiensuojelulaitteiden
5259: tuotannon laadusta. Vastaavasti saa vesistöön          huolto- ja korjaustapauksissa, joissa tarve poiketa
5260: joutuva kiintoainekuormitus olla enintään 880 kg       lupaehdoista saattaa tulla äkillisesti ja joissa
5261: vuorokaudessa. Lisäksi sallitut enimmäiskuormi-        yleensä on kyse lyhytaikaisista ja vähäisistä poik-
5262: tusarvot ovat riippuvaisia tuotannon määrästä          keamisista lupaehdoista, on vesioikeudellinen
5263: siten, että tuotannon laskiessa sallitut kpormituk-    päätöksentekomenettely kohtuuttoman hidas ja
5264: set vastaavasti pienenevät.                            raskas. Jos tällaiset tapaukset voitaisiin hoitaa
5265:    Tammikuussa 1984 Kemira Oy haki vesioikeu-          hallinnollisin päätöksin, olisi päätöksenteko no-
5266: delta lupaa johtaa Säterin tehtaan jätevedet käsit-    peampaa ja haitankärsijöiden vaatimukset olisi
5267: telemättöminä vesistöön jätevedenpuhdistamon           mahdollista ottaa joustavammin huomioon. Vesi-
5268: huoltotöiden aikana heinäkuussa 1984. Vesioi-          viranomaiset aikovatkin esittää uusiin jätevesilu-
5269: keus myönsi tähän huhtikuussa autamaliaan pää-         piin ehtoja, jotka mahdollistavat edellä mainitun
5270: töksellä luvan ja edellytti tällöin muun muassa,       kaltaisissa tapauksissa lyhytaikaiset ja vähäiset
5271: että vesistökuormitus saa olla huoltotöiden aika-      poikkeamiset lupaehdoista vesiensuojelun val-
5272: na enintään 1 000 kg sinkkiä ja 2 600 kg kiinto-       vontaviranomaisten hyväksymällä tavalla.
5273: ainetta vuorokaudessa sekä että kuormitus pyri-           Kuten edellä esitetystä ilmenee, hallitus on
5274: taan pttamaan niin alhaisena kuin mahdollista.         asianomaisten viranomaisten välityksellä ryhtynyt
5275: Tämä vesioikeuden päätös on valitusten vuoksi          vaikuttamaan siihen, että vesioikeuden lupapää-
5276:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 379                                      3
5277: 
5278: töksissä asetetaan velvoitteita myrkyllisten ainei-   sesta ja vähäisestä lupaehdoista poikkeamisesta
5279: den päästöjen vähentämiselle ja että lupaehdot        esimerkiksi vesiensuojelulaitteiden välttämättö-
5280: mahdollistaisivat nykyistä nopeamman ja jousta-       mien korjaustöiden yhteydessä.
5281: vamman menettelyn, kun kysymys on lyhytaikai-
5282: 
5283:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1984
5284: 
5285:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
5286: 4                                      1984 vp. -     KK n:o 379
5287: 
5288: 
5289: 
5290: 
5291:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5292: 
5293:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de under behandling i högsta förvaltningsdom-
5294: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        stolen.
5295: den 10 oktober 1984 till vederbörande medlem              Säteri fabrikernas avloppsreningsverk var på
5296: av statsrådet översänt avskrift av följande av        grund av underhålls- och reparationsarbeten ur
5297: riksdagsman Rantanen undertecknade spörsmål           bruk under tiden 3.-10. 7. 1984. Enligt kontrol-
5298: nr 379:                                               len av avloppsvattnet var zinkbelastningen från
5299:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      fabrikerna i juli i medeltal 117 kg och belast-
5300:         för att motsvarande överstora utsläpp av      ningen med fasta ämnen 993 kg per dygn. Den
5301:         gift i vattendrag i framtiden skall kunna     av avloppsvattnet förorsakade faktiska belast-
5302:         undvikas, och                                 ningen blev sålunda betydligt mindre än vad
5303:                                                       som anges i spörsmålet. Resultaten av den effek-
5304:            vad ämnar Regeringen göra för att
5305:                                                       tiverade kontrollen av vattendraget under och
5306:         besvär över utslagskall kunna handläggas
5307:         innan sådana utsläpp skett?                   efter reparationen av reningsverket stöder de
5308:                                                       resultat som erhållits vid kontroll av avloppsvatt-
5309:                                                       net. Generellt kan det konstateras att vattenmyn-
5310:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           digheternas ställningstaganden och krav under de
5311: anföra följande:                                      senaste åren särskilt har syftat till att minska
5312:    Av inledningen till spörsmålet framgår att         utsläppen av giftiga ämnen. Ett bevis härpå är
5313: med motsvarande överstora utsläpp av gift i           även den betydelsefulla minskning av zinkbelast-
5314: vattendrag hänsyftas till Kemira Oy:s Säteri fab-     ningen som genomfördes vid Kemira Oy:s Säteri
5315: rikers utsläpp av avloppsvatten under tiden för       fabriker i början av detta årtionde. En fortsatt
5316: reparationsarbetena på fabrikernas avloppsre-         minskning av giftutsläppen är ett centralt mål
5317: ningsverk i juli innevarande år. Enligt de till-      även vid planeringen av framtida vattenvårdsåt-
5318: stånd till avledande av avloppsvatten som är i        gärder.
5319: kraft får den zinkmängd som från Säteri fabriker-         Enligt vattenlagen skall tillstånd för verksam-
5320: na kommer ut i vattendrag vid full produktion         het som kan förorsaka förorening eller menlig
5321: beräknad som månadsmedeltal högst vara an-            förändring av vattendrag samt tillstånd att avvika
5322: tingen 130 kg per dygn eller 150 kg per dygn;         från gällande utslag sökas hos vattendomstolen. I
5323: mängden beror på produktionens beskaffenhet.          vattendomstols utslag kan ändring sökas i högsta
5324: På motsvarande sätt får den mängd fasta ämnen         förvaltningsdomstolen och till den del sökandet
5325: som kommer ut i vattendrag vara högst 880 kg          av ändring gäller ersättningar i vattenöverdom-
5326: per dygn. Dessutom är maximibelastningsvärde-         stolen. I synnerhet i de fall då det är fråga om
5327: na beroende av produktionsmängden så, att de          underhåll och reparationer av vattenvårdsanlägg-
5328: tillåtna belastningarna minskas i motsvarande         ningar, i vilka fall behovet av att avvika från
5329: mån då produktionen minskar.                          tillståndsvillkoren kan vara hastigt påkommande
5330:    I januari 1984 ansökte Kemira Oy hos vatten-       och det i allmänhet är fråga om kortvariga och
5331: domstolen om tillstånd att avleda Säteri fabriker-    obetydliga avvikelser från tillståndsvillkoren, är
5332: nas avloppsvatten obehandlat i vattendrag under       förfarandet vid det vattenrättsliga beslutsfattan-
5333: tiden för underhållsarbetena på avloppsrenings-       det oskäligt långsamt och tungrott. Om sådana
5334: verket i juli 1984. Vattendomstolen beviljade         fall kunde skötas genom administrativa beslut
5335: genom ett i april meddelat utslag tillstånd härtill   skulle beslutsfattandet vara snabbare och det
5336: och förutsatte härvid bl.a. att belastningen på       skulle vara möjligt att smidigare beakta de skade-
5337: vattendraget under tiden för underhållsarbetena       lidandes yrkanden. Vattenmyndigheterna har
5338: skulle vara högst 1 000 kg zink och 2 600 kg          också för avsikt att föreslå att i nya tillstånd att
5339: fasta ämnen per dygn samt att belastningen            avleda avloppsvatten skall föreskrivas sådana vill-
5340: skulle hållas så låg som möjligt. Detta utslag av     kor som i fall som de ovan nämnda möjliggör
5341: vattendomstolen är på grund av besvär fortfaran-      kortvariga och obetydliga avvikelser från till-
5342:                                         1984 vp. -      KK n:o 379                                         5
5343: 
5344: ståndsvillkoren på sätt som tillsynsmyndigheterna       för att tillståndsvillkoren skall möjliggöra ett
5345: godkänner.                                              snabbare och smidigare förfarande än det nuva-
5346:    Som av det ovan anförda framgår, har Rege-           rande då det är fråga om en kortvarig och
5347: ringen genom vederbörande myndigheters                  obetydlig avvikelse från tillståndsvillkoren, t.ex. i
5348: förmedling vidtagit åtgärder för att i vattendom-       samband med nödvändiga reparationsarbeten på
5349: stolarnas tillståndsutslag skall föreskrivas förplik-   vattenvårdsanläggningar.
5350: telser att minska utsläppen av giftiga ämnen och
5351: 
5352:      Helsingfors den 16 november 1984
5353: 
5354:                                                                                 Miljöminister Matti Ahde
5355:                                     j
5356:                                 j
5357:                                 j
5358:                             j
5359:                             j
5360:                         j
5361:                         j
5362:                     j
5363:                     j
5364:                 j
5365:                 j
5366:             j
5367:             j
5368:         j
5369:         j
5370:     j
5371:     j
5372: j
5373: j
5374:                                                1984 vp.
5375: 
5376: Kirjallinen kysymys n:o 380
5377: 
5378: 
5379: 
5380: 
5381:                                   Paavilainen ym.: Väliaikaisten lastentarhanopettajakoulutusyksiköi-
5382:                                      den kouluttajavoimien tehokkaasta käyttämisestä
5383: 
5384: 
5385:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5386: 
5387:    Vaitioneuvoston periaatepäätöksen ( 1. 2 .1979)       Valtiovarainvaliokunta täsmensi vuoden 1984
5388: mukaisesti opetusministeriön asettama päivähoi-       tulo- ja menoarvion momenttia 29.99.28 (Lasten-
5389: don henkilöstön opetussuunnitelmatoimikunta           tarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen järjes-
5390: on mietinnössään (1981:13) esittänyt yksityiskoh-     täminen) seuraavasti: "Valiokunta on täsmentä-
5391: taisen 3-vuotisen lastentarhanopettajakoulutuk-       nyt momentin perusteluja edellä todetuilta osin
5392: sen opetussuunnitelman. Opetussuunnitelmatoi-         siten, että momentin määräraha saadaan käyttää
5393: mikunta laati yksimielisesti 3-vuotisen lastentar-    nykyisessä kuudessa Jyväskylän, Oulun ja Turun
5394: hanopettajakoulutuksen         opetussuunnitelman.    sekä Joensuun yliopistojen alaisissa yksiköissä jär-
5395: Kyseinen toimikunta edellytti mietinnössään, et-      jestetystä väliaikaisesta lastentarhanopettajien
5396: tä 3-vuotista koulutusta tulee järjestää kaikissa     koulutuksesta aiheutuviin menoihin.''
5397: nykyisin toimivissa opistojen ja korkeakoulujen          Syksyllä 1984 ryhdyttiin valtiovarainvalio-
5398: koulutuspisteissä. Lisäksi opetussuunnitelmatoi-      kunnan täsmennyksen mukaisesti vastaanotta-
5399: mikunta edellytti, että koulutusjärjestelyä toteu-    maan opiskelijoita kaikissa kuudessa yliopistojen
5400: tettaessa lastentarhanopettajakoulutus tulee vaki-    alaisissa yksiköissä. Sen sijaan sisäänottojen mää-
5401: naistaa kaikissa nykyisin toimivissa korkeakou-       rää supistettiin voimakkaasti.
5402: lujen opettajankoulutusyksiköissä.                       Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
5403:     Opetussuunnitelmien valmistuttua sekä ope-        1985 esitetään 14 henkilön lisäämistä väliaikaisen
5404: tusministeriö että opettajankoulutusneuvosto ot-      lastentarhanopettajakoulutuksen kouluttajatehtä-
5405: tivat kannan, jonka mukaisesti koulutus tulee         viin. On todettava, että jo tänä päivänä olevien
5406: vakinaistaa yliopistojen opettajankoulutusyksi-       resurssien ja tulo- ja menoarvion mukaisten lisä-
5407: köissä.                                               resurssien avulla on mahdollista lisätä voimakkaasti
5408:     Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1983 loi      lastentarhanopettajien opiskelijoiden sisäänottoa.
5409: myös edellytyksiä koulutuksen kehittämiseksi.         Tällä hetkellä on todettava, että on tapahtunut
5410: Sen mukaisesti lastentarhanopettajakoulutus 3-        eräällä tavalla resurssien hukkakäyttöä.
5411: vuotistettiin 1.8.1983 lastentarhanopettajaopis-         Sisäänotot syksyllä 1982 yliopistojen opettajan-
5412: toissa. Käsitellessään hallituksen esitystä vuoden    valmistusyksikköjen yhteydessä toimivalle lasten-
5413: 1983 tulo- ja menoarvioksi eduskunta edellytti,       tarhanopettajakoulutukselle oli 300, kun se syksyl-
5414: että myös korkeakoulutasoisessa koulutuksessa         lä 1984 on vajaa 200. Resurssien tarkoituksenmu-
5415: siirrytään 3 vuotta kestävään opetukseen.             kainen käyttö toimii eräänä perusteena, mutta
5416:     Opetusministeriö muutti kantaansa 2. 5.1983       sen lisäksi on otettava huomioon, että valtion
5417:  päivätyssä kirjeessään siten, että ministeriön mu-   tulo- ja menoarvion mukaan lasten päivähoito-
5418:  kaan lastentarhanopettajien peruskoulutus tulisi-    paikkoja lisätään seuraavalla viisivuotiskaudella
5419: kin poistaa opettajankoulutuslaitoksista asteit-      7000.
5420:  tain. Lisäksi opetusministeriö ei ryhtynyt tarkas-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5421:  telemaan valtioneuvoston periaatepäätöstä siltä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5422:  osin, joka edellyttää selvitystyötä koulutuksen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5423:  rinnastamiseksi muuhun opettajankoulutukseen.        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5424: 
5425: 
5426: 428401071C
5427: 2                                   1984 vp. -     KK n:o 380
5428: 
5429:         Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo                sisäänotettavien lastentarhanopettajaopis-
5430:       ryhtyä väliaikaisten lastentarhanopettaja-           kelijoitten määrän saattamiseksi vuoden
5431:       koulutusyksikköjen      kouluttajavoimien            1982 tasolle?
5432:       saattamiseksi tehokkaaseen käyttöön sekä
5433:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1984
5434: 
5435:        Tuula Paavilainen              Pirjo Ala-Kapee                 Sinikka Hurskainen-Leppänen
5436:        Timo Roos                      Liisa ] aakonsaari              Sakari Knuuttila
5437:        Marja-Liisa Tykkyläinen        Aarno von Bell                  Mats Nyby
5438:                                       Kentu Törnqvist
5439:                                      1984 vp. -      KK n:o 380                                       3
5440: 
5441: 
5442: 
5443: 
5444:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5445: 
5446:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lastentarhanopettajan tutkinnon väliaikaisesta
5447: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        järjestämisestä eräissä yliopistoissa annetun ase-
5448: olette 11 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-       tuksen (512/84) perusteella opetusministeriö
5449: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vahvistaa yuosittain koulutukseen otettavien uu-
5450: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sien opiskelijoiden määrän. Tämä tapahtuu sa-
5451: Tuula Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-   malla kun myönnetään määrärahat koulutusta
5452: ta kysymyksestä n:o 380:                             varten. Uusien opiskelijoiden määrä perustuu
5453:                                                      korkeakoululaitoksen vahvistettuun kehittämis-
5454:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       suunnitelmaan sisällytettyihin aloituspaikkalukui-
5455:        ryhtyä väliaikaisten lastentarhanopettaja-    hin. Näitä määritettäessä on tarkoin otettu huo-
5456:        koulutusyksikköjen      kouluttajavoimien     mioon päivähoitopaikkojen määrällinen kehitys.
5457:        saattamiseksi tehokkaaseen käyttöön sekä      Kuluvaa vuotta lukuun ottamatta, joka on poik-
5458:        sisäänotettavien lastentarhanopettajaopis-    keuksellisen alhainen, on päivähoitopaikkojen
5459:        kelijoitten määrän saattamiseksi vuoden       kehityksen katsottu olevan 7 000 viisivuotiskausit-
5460:        1982 tasolle?                                 tain, kuten kysymyksen perusteluissa on todettu-
5461:                                                      kin.
5462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Lastentarhanopettajien vuotuinen tarve on nyt
5463: seuraavaa:                                           korkeintaan 500 henkilöä, josta osa on jo työvoi-
5464:                                                      mareserviä. Tämä määrä valmistuu lähes koko-
5465:    Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuk-     naan (480) lastentarhanopettajaopistoista. Kun
5466: sen järjestäminen tapahtuu tulo- ja menoarvion       seuraavan kerran päätetään uusien opiskelijoiden
5467: momentille 29.99.28 osoitetuin määrärahoin,          määrästä, kaikki edellä mainittu otetaan huo-
5468: jotka opetusministeriö jakaa vuosittain korkea-      mwon.
5469: kouluille ja vahvistaa samalla käyttösuunnitel-         Aloituspaikkamääriä ei voi vaihdella sattuman-
5470: man. Käyttösuunnitelmassa määritetään myös           varaisesti. Todettakoon vielä, että aloituspaikka-
5471: kaikki ne tp. toimet, joita koulutuksen tarkoituk-   määrä syksyllä 1984 oli 230 ja syksyllä 1983 se oli
5472: senmukainen järjestäminen edellyttää.                280. Mistään voimakkaasta sisäänottomäärien supis-
5473:   Vuonna 1985 tullaan selviämään samoin koulut-      tamisesta ei siis voi puhua vaikka vertailukohtee-
5474: tajavoimin kuin tänä ja edellisinä vuosina. Tar-     na olisi vuoden 1982 sisäänotto, joka oli 300.
5475: vetta kouluttajavoimien kasvattamiseen ei siis ole      Todettakoon lopuksi, että kysymyksen peruste-
5476: ja kaikkien työpanosta voidaan käyttää tehok-        luissa on eri asteisia päätöksiä mainittu valikoi-
5477: kaasti. Kun kysymyksen perusteluissa puhutaan        den ja siteerattu varsin väljästi. Opetusministe-
5478: resurssien hukkakäytöstä, niin tämän täytynee        riön päätökset ovat varsin tarkoin noudattaneet
5479: perustua joko erehdykseen tai väärinkäsitykseen,     v_altioneuvoston päätöksiä ja olleet johdonmukai-
5480: ei kuitenkaan tosiasioihin.                          sta.
5481: 
5482:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1984
5483: 
5484: 
5485:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
5486: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 380
5487: 
5488: 
5489: 
5490: 
5491:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
5492: 
5493:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nisteriet årligen antalet nya studerande som antas
5494: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           tili utbildningen. Detta sker samtidigt som an-
5495: av den 11 oktober 1984 tili vederbörande med-           slagen för utbildningen beviljas. Antalet nya
5496: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av       studerande bygger på antalet nybörjarplatser som
5497: riksdagsman Tuula Paavilainen m.fl. underteck-          upptas i den utvecklingsplan som fastställts för
5498: nade spörsmål nr 380:                                   högskoleväsendet. Då man fastställt detta antal
5499:                                                         har den kvantitativa utvecklingen av dagvårds-
5500:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        platserna noggrant beaktats. Såsom det konsta-
5501:         för att dugliga utbildarkrafter vid de          terats i spörsmålets motivering inrättas ca 7 000
5502:         interimistiska barnträdgårdslärarenheter-       dagvårdsplatser under varje femårsperiod. Under
5503:         na skall kunna utnyttjas effektivt och att      innevarande år har antalet nya dagvårdsplatser
5504:         antalet studerande som skall antas tili         dock varit exceptionellt lågt.
5505:         studier som leder tili barnträdgårdslärare
5506:         är av samma storleksklass som år 1982?              Det årliga behovet av barnträdgårdslärare är
5507:                                                         numera högst 500 personer. Härav utgör en del
5508:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        redan en arbetskraftsreserv. Detta antal (480)
5509: framföra följande:                                      utexamineras nästan helt och hållet från barn-
5510:                                                         trädgårdslärarinstituten. Då man nästa gång fat-
5511:    Den interimistiska barnträdgårdslärarutbild-         tar beslut om antalet nya studerande, beaktas allt
5512: ningen anordnas med de anslag som upptagits             vad ovan anförts. Det är inte möjligt att slump-
5513: under momentet 29.99.28 i statsförslaget.               mässigt variera antalet nybörjarplatser. Det bör
5514: Undervisningsministeriet utdelar årligen dessa          ännu konstateras, att antalet nybörjarplatser var
5515: anslag tili högskolorna och fastställer samtidigt       230 platser hösten 1984. Hösten 1983 var antalet
5516: dispositionsplanen. 1 dispositionsplanen fastställs     280 platser.
5517: även alla de tillfälliga befattningar som ett ända-
5518: målsenligt anordnande av utbildningen förutsät-             Det föreligger alltså inte skäl att tala om
5519: ter. År 1985 kommer man att klara sig med               kraftiga inskränkningar i fråga om antagning tili
5520: samma antal utbildare som under detta år och de         barnträdgårdslärarutbildning fastän antalet an-
5521: föregående åren. En ökning av antalet utbildare         tagna skulle jämföras med antalet antagna år
5522: är alltså inte erforderlig och allas arbetsinsats kan   1982, som då var 300 studerande.
5523: användas effektivt. Då i spörsmålets motivering             Tili slut kan man konstatera, att man i spörs-
5524: talas om slöseri med resurser, måste detta bero på      målets motivering valt att nämna en del före-
5525: misstag eller missförstånd, inte på fakta.              liggande beslut på olika nivåer och att de åter-
5526:    På grund av förordningen om temporärt an-            getts synnerligen inexakt. Undervisningsminis-
5527: ordnande av barnträdgårdslärarexamen vid vissa          teriets beslut har ytterst noga följt statsrådets
5528: universitet ( 512 184) fastställer undervisningsmi-     beslut och varit konsekventa.
5529: 
5530:      Helsingfors den 15 november 1984
5531: 
5532: 
5533:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
5534:                                                 1984 vp.
5535: 
5536: Kirjallinen kysymys n:o 381
5537: 
5538: 
5539: 
5540: 
5541:                                    Laaksonen ym.: Valtion työsopimussuhteisten työntekijöiden kehi-
5542:                                       tysyhteistyöprojekteissa saamien tulojen verottamisesta
5543: 
5544: 
5545:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5546: 
5547:    Kansainväliseen rakennustoimintaan ja kehi-        tein kuin yksityisen palveluksessakin olevat saa-
5548: tysyhteistyöprojekteihin on osallistunut viimeis-     vat.
5549: ten vuosien aikana myös joitakin kymmeniä työ-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5550: sopimussuhteisia valtion palkkalistoilla olevia       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5551: työntekijöitä, jotka ovat verotuksen osalta epäoi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5552: keudenmukaisessa asemassa yksityisten firmojen        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5553: palkkalistoilla oleviin työntekijöihin nähden jou-
5554: tuessaan maksamaan palkastaan veroa.                            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5555:    On oletettavaa, että kehitysyhteistyöprojektit            siin verolainsäädännön uudistamiseksi
5556: lisääntyvät ja niihin osallistuu entistä enemmän             siten, että valtion palkkalistoilla ole-
5557: myös valtion palveluksessa olevia työsopimussuh-             ville työsopimussuhteisille työntekijöille
5558: teisia työntekijöitä. Tästä syystä verolakia tulisi          myönnetään sama verovapaus kuin yksi-
5559: korjata siten, että valtion palveluksessa olevat             tyisenkin palveluksessa oleville työn-
5560: työntekijät saisivat verovapauden samoin perus-              tekijöille?
5561: 
5562:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1984
5563: 
5564:          Timo Laaksonen             Esko-Juhani Tennilä          Marjatta Stenius-Kaukonen
5565:          Juhani Vähäkangas          Osmo Vepsäläinen             Marja-Liisa Salminen
5566:          Ensio Laine                Mikko Kuoppa                 Irma Rosnell
5567:                      Lauha Männistö                     Pentti Liedes
5568: 
5569: 
5570: 
5571: 
5572:  428401072D
5573: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 381
5574: 
5575: 
5576: 
5577: 
5578:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5579: 
5580:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Olennaisten siteiden katketessa lakkaa myös ylei-
5581: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nen verovelvollisuus Suomessa, jolloin yksityisen
5582: olette 12 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-          työnantajan palveluksessa ulkomailla tehdystä
5583: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        työstä saadusta palkkatulosta ei voida Suomessa
5584: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         verottaa. Työskentelyvaltiossa verotus taas tapah-
5585: Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       tuu siellä voimassa olevan lainsäädännön mu-
5586: myksestä n:o 381:                                       kaan. Yhden vuoden sääntö johtaa niin ikään
5587:                                                         palkan verottamiseen vain työskentelyvaltiossa,
5588:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         vaikka työntekijä on Suomessa yleisesti verovel-
5589:         siin verolainsäädännön uudistamiseksi           vollinen.
5590:         siten, että valtion palkkalistoilla ole-
5591:         ville työsopimussuhteisille työntekijöille         Yhden vuoden sääntö ei kuitenkaan koske
5592:         myönnetään sama verovapaus kuin yksi-           muun muassa Suomen valtion, kunnan tai muun
5593:         tyisenkin palveluksessa oleville työn-          julkisoikeudellisen yhteisön maksamaa palkkaa.
5594:         tekijöille?                                     Tämä periaatteellinen kanta johtuu siitä, että
5595:                                                         kansainvälisten yleisesti hyväksyttyjen periaattei-
5596:                                                         den mukaan oikeus verottaa valtion tai muun
5597:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           julkisyhteisön maksamista palkoista on yleensä
5598: seuraavaa:                                              pysytetty vain tällä valtiolla. Suomen lainsäädän-
5599:    Ulkomailla tehdystä työstä saadun palkkatulon        nössä tämä periaate ilmenee yhden vuoden sään-
5600: verovapaudesta säädetään tulo- ja varallisuusvero-      nön lisäksi myös tulo- ja varallisuusverolain 6 §:n
5601: lain 22 §:n 1 momentin 6 kohdassa. Tämän                3 kohdasta, jonka mukaan Suomesta saatua tuloa
5602: lainkohdan mukaan Suomessa asuvan henkilön              on palkkatulo, joka on saatu Suomen valtiolta,
5603: muualta kuin Suomen valtiolta, kunnalta tai             kunnalta tai muulta julkisoikeudelliselta yhteisöl-
5604: muulta julkisoikeudelliselta yhteisöitä ulkomaalla      tä. Tästä johtuu, että Suomen valtiolle tai muul-
5605: suorittamastaan työstä, tehtävästä tai palvelukses-     le julkisyhteisölle tehdystä työstä saadusta palkas-
5606: ta saamaa palkkatuloa ei pidetä veronalaisena           ta on aina maksettava veroa Suomessa riippumat-
5607: tulona, jos hänen sanotusta työstä, tehtävästä tai      ta siitä, missä työ on tehty tai asuuko työntekijä
5608: palveluksesta johtuva oleskelunsa ulkomaalla on         Suomessa (yleisesti verovelvollinen). Vain vieraan
5609: kestänyt vähintään vuoden tai sen voidaan sopi-         valtion kanssa tehdyllä vastavuoroisuuteen perus-
5610: muksen tai muun perusteen nojalla olettaa kestä-        tuvalla verosopimuksella voidaan säännöksestä
5611: vän vähintään mainitun ajan.                            poiketa. Näin ollen julkisyhteisön maksamien
5612:    Säännös merkitsee periaatteellisesti huomatta-       palkkojen verotuksessa ei yleensä voi syntyä sel-
5613: vaa poikkeusta Suomessa asuvien henkilöiden             laista eriarvoisuutta perheellisten ja perheettö-
5614: yleisestä verovelvollisuudesta eli velvollisuudesta     mien ulkomailla työskentelevien kesken kuin
5615: maksaa täällä veroa kaikesta tulosta, sekä Suo-         yksityisen työnantajan palveluksessa olevien osal-
5616: mesta että muualta saadusta.                            ta. Siinä tapauksessa, että julkisyhteisön maksa-
5617:    Tämä niin sanottu yhden vuoden sääntö sisäl-         masta palkasta verotetaan myös työskentelyval-
5618: lytettiin Suomen verojärjestelmään vuoden 1975          tiossa, kaksinkertaista verotusta voidaan huojen-
5619: alusta tulo- ja varallisuusverolain tullessa voi-       taa verosopimuksen tai veronhyvityslain nojalla.
5620: maan. Sääntöä perusteltiin hallituksen esityksessä         Valtion työsopimussuhteisten työntekijöiden
5621: (n:o 40/1974 vp.) sillä, että se saattoi perheelliset   lukumäärä ulkomaisissa projekteissa on pieneh-
5622: ulkomailla työskentelevät verotuksellisesti tasa-       kö. Heidän saamaansa palkkatuloon kohdistuva
5623: vertaiseen asemaan perheettömien kanssa. Vii-           kansainvälinen kaksinkertainen verotus voidaan
5624: meksi mainittujen, joilla useinkaan ei ole vaki-        poistaa ilman, että siihen tarvitaan yhden vuoden
5625: naista asuntoa Suomessa, on helpompi osoittaa           sääntöä. Valtiovarainministeriössä on kuitenkin
5626: olennaisten siteidensä Suomeen katkeavan, kun           vireillä yhden vuoden sääntöä koskevan lainmuu-
5627: he ovat siirtyneet työskentelemään ulkomaille.          toksen valmistelu muun muassa ulkomaantyöko-
5628:                                     1984 vp. -     KK n:o 381                                  3
5629: 
5630: mitean (komiteanmietintö 1982: 61) mietintöön      sen muutostarve myös ed. Laaksosen ym. teke-
5631: sisältyvän ehdotuksen pohjalla. Tämän työn yh-     mässä kysymyksessä tarkoitetulta osalta.
5632: teydessä selvitetään nyt puheena olevan säännök-
5633: 
5634:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1984
5635: 
5636:                                                                      Ministeri Pekka Vennamo
5637: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 381
5638: 
5639: 
5640: 
5641: 
5642:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5643: 
5644:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           också den allmänna skattskyldigheten i Finland,
5645: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         varvid för löneinkomst som uppburits för arbete
5646: den 12 oktober 1984 tili vederbörande medlem           utomlands vid anstälining hos privat arbetsgivare
5647: av statsrådet översänt avskrift av följande av         inte kan beskattas i Finland. 1 arbetsstaten sker
5648: riksdagsman Laaksonen m.fl. undertecknade              beskattningen åter enligt där gäliande lag. Ettårs-
5649: spörsmål nr 381:                                       regeln leder likaså tili att lönen beskattas endast i
5650:                                                        arbetsstaten, även om arbetstagaren är allmänt
5651:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder             skattskyldig i Finland.
5652:         i syfte att reformera skattelagstiftningen
5653:         så, att sådana arbetstagare i arbetsavtals-       Ettårsregeln gäller emellertid inte bl.a. lön
5654:         förhållande som är upptagna i statens          som betalas av finska staten, kommun eller annat
5655:         lönelistor skulle beviljas samma skattefri-    offentligrättsligt samfund. Denna principiella
5656:         het som gäller för privatanställda arbets-     ståndpunkt beror på, att rätten att beskatta för
5657:         tagare?                                        löner som betalas av staten eller annat offentlig-
5658:                                                        rättsligt samfund enligt internationellt allmänt
5659:                                                        godtagna principer i allmänhet har förbehållits
5660:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        endast staten i fråga. 1 finsk lagstiftning framgår
5661: anföra följande:                                       denna princip förutom av ettårsregeln också av
5662:    Angående skattefrihet för löneinkomst av            6 § 3 punkten lagen om skatt på inkomst och
5663: utomlands utfört arbete föreskrivs i 22 § 1 mom.       förmögenhet, enligt viiken i Finland förvärvad
5664: 6 punkten lagen om skatt på inkomst ooh                inkomst är löneinkomst, som uppburits från
5665: förmögenhet. Enligt detta lagrum anses lönein-         finska staten, kommun eller annat offentligrätts-
5666: komst som i Finland bosatt person uppburit från        ligt samfund. Härav följer, att för lön som
5667: annan än finska staten, kommun eller annat             erhållits på grundvalen av arbete som utförts för
5668: offentligrättsligt samfund för arbete, uppdrag         finska staten eller annat offentligrättsligt sam-
5669: elier tjänst inte som skattepliktig inkomst, om        fund alltid skall betalas skatt i Finland oberoende
5670: hans av sagda arbete, uppdrag elier tjänst             av var arbetet har utförts eller av om arbetsta-
5671: föranledda vistelse utomlands varat minst ett år       garen är bosatt i Finland eller annorstädes (all-
5672: elier vistelsen med stöd av avtal eller på annan       mänt skattskyldig). Undantag från föreskriften
5673: grund kan antas vara minst nämnda tid.                 kan göras endast genom dubbelbeskattningsavtal
5674:    Föreskriften innebär principielit ett anmärk-       som har ingåtts med en främmande stat och som
5675: ningsvärt undantag från den alimänna skattskyl-        grundar sig på ömsesidighet. Vid beskattningen
5676: digheten för i Finland bosatta personer, dvs.          av löner som betalas av offentligrättsliga samfund
5677: skyldigheten att här betala skatt för all inkomst,     kan sålunda i allmänhet inte uppkomma sådan
5678: både sådan som förvärvats i Finland och annor-         ojämlikhet mellan utomlands arbetande personer
5679: städes.                                                med familj och sådana som inte har familj, som i
5680:    Denna s.k. ettårsregel togs in i Finlands skatte-   fråga om dem som är anställda hos en privat
5681: system räknat från början av år 1975 då lagen om       arbetsgivare. 1 fall då lön som betalas av offent-
5682: skatt på inkomst och förmögenhet trädde i kraft.       ligrättsligt samfund beskattas också i arbetssta-
5683: Regeln motiverades i regeringens proposition (nr       ten, kan den dubbla beskattningen lindras med
5684: 40/1974 rd.) med, att det i skattehänseende            stöd av dubbelbeskattningsavtal eller skatteavräk-
5685: försatte personer med familj som arbetar utom-         ningslagen.
5686: lands i en jämlik stälining med personer utan             Antalet statsanställda i arbetsavtalsförhållande
5687: familj. För de sistnämnda, som ofta inte har en        inom utländska projekt är relativt litet. Den
5688: stadigvarande bostad i Finland, är det lättare att     internationella dubbelbeskattning som deras lö-
5689: påvisa att deras väsentliga anknytning tili Finland    neinkomst är föremål för kan undanröjas utan att
5690: bryts, då de övergått tili att arbeta utomlands.       ettårsregeln är nödvändig för ändamålet. lnom
5691: Då den väsentliga anknytningen bryts upphör            finansministeriet pågår emellertid beredningen
5692:                                     1984 vp. -     KK n:o 381                                   5
5693: 
5694: av en lagändring som avser ettårsregeln bl.a. på   utreds behovet av att ändra stadgandet i fråga
5695: grundval av det förslag som ingår i betänkandet    också till den del som avses i det spörsmål som
5696: av kommitten för utlandsarbete (kommittebetän-     ställts av riksdagsman Laaksonen m.fl.
5697: kande 1982: 61). 1 samband med detta arbete
5698: 
5699:     Helsingfors den 13 november 1984
5700: 
5701:                                                                       Minister Pekka Vennamo
5702:                                                 1984 vp.
5703: 
5704: Kirjallinen kysymys n:o 382
5705: 
5706: 
5707: 
5708: 
5709:                                    Kietäväinen ym.: Pienyrittäjien oikeusturvan parantamisesta
5710: 
5711: 
5712:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5713: 
5714:    Pienyrittäjien oikeussuojaa koskevan lainsää-          Kuorma- ja säiliöautoilijoiden kanssa solmittu-
5715: dännön puutteellisuus on jatkuvasti heikentänyt        ja sopimuksia on toistuvasti rikottu. Samoin
5716: heidän toimintaolosuhteitaan sekä eräiden hei-         joutuvat piensahojen omistajat ja kaivinkoneura-
5717: dän asioitaan hoiravien järjestöjen jo ennestään-      koitsijat jopa päivittäin kokemaan nykyisen lain-
5718: kin rajoitettua toimintavapautta. Eräiden tava-        säädännön puutteet. Tilanne on öljy-yhtiöiden,
5719: rantoimittajien vakuutteluista ja kirjallisistakin     keskus- ja tukkuliikkeiden osalta muodostunut
5720: sopimuksista huolimatta ei yhteistoimintasopi-         niin vaikeaksi, etteivät ne ole onnistuneet hank-
5721: muksiin sidotuilla yrittäjillä ole pienintäkään        kimaan läheskään kaikkiin hallitsemiinsa liiketoi-
5722: mahdollisuutta päättää kirjanpitonsa hoitopai-         mipaikkoihin uutta yrittäjää. Kaikissa yksittäisis-
5723: kasta. Yhteistoiminta- ja markkinointisopimuk-         sä tapauksissa on sopimuksiin sidotuilta yrittäjiltä
5724: siin tehdyistä korjauksista huolimatta ei yksikään     erittäin vaikea saada yksityiskohtaisia tietoja, sillä
5725: tukku- tai keskusliikkeen hallitsemassa toimipai-      he ovat havainneet joutuneensa asian julkitulon
5726: kassa toimintansa aloittanut yrittäjä ole saanut       jälkeen painostuksen kohteeksi.
5727: oikeutta valita haluamaansa tilitoimistoa asioi-
5728:                                                           Kuten kaikesta edellä olevasta ilmenee, ovat
5729: taan hoitamaan. Hänet on aina takaus- tai luot-        pienyrittäjien toimintaolosuhteet eräitten viran-
5730: toehtoihin vedoten vaadittu luovuttamaan kir-          omaisten vakuutteluista huolimatta jatkuvasti
5731: janpitonsa tavarantoimittajan omistaman tilitoi-
5732:                                                        vaikeutuneet. Myös heidän etujaan hoitavat jär-
5733: miston hoidettavaksi.
5734:                                                        jestöt toimivat painostuksen ja jatkuvan uhan
5735:    Jokin aika sitten on eräs keskusliike taloudelli-   alaisena. Niiden jäsenmäärä on vähäinen, järjes-
5736: sia pakotteita hyväksi käyttäen vaatinut kaupan        täytymisaste alhainen ja mahdollisuus jäsentensä
5737: alalla toimivaa järjestöä muuttamaan sääntöjänsä       etujen tehokkaaseen valvontaan puutteellinen.
5738: keskusliikkeen toimesta valmistellun luonnoksen        Tästä huolimatta hallitus ei ainakaan toistaiseksi
5739: mukaisiksi. Vireillä olevan suunnitelman annis-        ole ryhtynyt sellaisiin lainsäädännöllisiin toimiin,
5740: tuessa se tulee heikentämään jo ennestäänkin           joiden avulla pienyrittäjien toimintaolosuhteissa
5741: jatkuvan painostuksen alaisena toimivan järjestön      ilmenneitä epäkohtia olisi kyetty parantamaan.
5742: varsin rajallista toimintavapautta. Samalla se jou-
5743: tuu luovuttamaan omistamansa kustannusyhtiön             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5744: osake-enemmistön keskusliikkeelle sekä menettää        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5745: äänenkannattajansa ja tilitoimistonsa.                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5746:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5747:    Öljy-yhtiöiden toimesta on harjoitettu jatku-
5748: vaa ja kiihtyvää painostusta niiden vuokralaisina
5749: toimivia liikkeenharjoittajia vastaan. Yhteistoi-                 Onko Hallitus tietoinen pienyrittäjien
5750: mintasopimuksia on sanottu irti tai ne on jätetty              toimintaolosuhteita vaarantavista ja yhä
5751: keinotekoisiin syihin vedoten uusimatta. Liik-                 pahenevista epäkohdista sekä nykyisen
5752: keenharjoittajan markkinointimenetelmiin ja ta-                lainsäädännön puutteellisuudesta ja
5753: varavalikoimiin on mielivaltaisesti puututtu sekä                 milloin Hallitus aikoo antaa edus-
5754: uhkailtu yhteistoimintasopimukseen sidottua                    kunnan yksimielisen tahdonilmaisun ja
5755: yrittäjää irtisanomisella ellei annettua määräystä             hallitusohjelman mukaisen pienyrittäjien
5756: välittömästi noudateta.                                        oikeussuojaa parantavan lakiesityksen?
5757: 
5758:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1984
5759: 
5760: 
5761: 4284010368
5762: 2                            1984 vp. -   KK n:o 382
5763: 
5764:     Timo Kietäväinen          Mikko Jokela                   Väinö Raudaskoski
5765:     Reino Karpola             Jukka Vihriälä                 Aapo Saari
5766:     Heikki Kokko              Hannu Kemppainen               Tytti Isohookana-Asunmaa
5767:     Pirkko Ikonen             Sirkka-Liisa Anttila           Marjatta Väänänen
5768:     Paavo Vesterinen          Hannele Pokka                  Mauno Manninen
5769:     Heimo Linna               Pentti Poutaneo                Katri-Helena Eskelinen
5770:                Lea Sutinen                           Juhani Tuomaala
5771:                                       1984 vp. -      KK n:o 382                                          3
5772: 
5773: 
5774: 
5775: 
5776:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5777: 
5778:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suosituksin, että tarkistukset tulisi toteuttaa kii-
5779: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         reellisessä järjestyksessä. Huoltoasematoimintaa
5780: olette 12 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-        harjoittavat jäsenyhtiöt ovat puolestaan ilmoitta-
5781: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      neet, että ne ensi tilassa tulevat tarkistamaan
5782: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       omat yhteistoimintasopimusten vakiolomakkeet
5783: Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         ottaen tällöin huomioon uudet periaatteet ja
5784: kysymyksestä n:o 382:                                 suositukset.
5785:                                                          Öljy-yhtiöiden liikkeenharjoittajan markki-
5786:           Onko Hallitus tietoinen pienyrittäjien
5787:                                                       nointimenetelmiin ja tavaravalikoimiin puuttu-
5788:        toimintaolosuhteita vaarantavista ja yhä
5789:        pahenevista epäkohdista sekä nykyisen          misen osalta, johon kysymyksen perusteluissa on
5790:        lainsäädännön puutteellisuudesta ja            viitattu, todettakoon, että seurantatyöryhmä on
5791:                                                       muistiossaan katsonut, että yhteistoimintasopi-
5792:           milloin Hallitus aikoo antaa edus-
5793:                                                       muksiin tulisi sisällyttää lausekkeet osapuolten
5794:        kunnan yksimielisen tahdonilmaisun ja          keskinäisistä lojaliteettivelvoitteista sekä että ben-
5795:        hallitusohjelman mukaisen pienyrittäjien
5796:                                                       siinikauppiaiden taloudellisten toimintaedellytys-
5797:        oikeussuojaa parantavan lakiesityksen?         ten turvaamiseksi tulisi vuokradealereiden huol-
5798:                                                       tamotoimintaa täydentäviin liiketoimiin suhtau-
5799:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tua ennakkoluulottomasti ja joustavasti.
5800: seuraavaa:
5801:                                                          Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä luovutti
5802:    Kauppa-        ja   teollisuusministeriö  asetti   kauppa- ja teollisuusministeriölle 15.3. 1984 päi-
5803: 7.12.1982 virkamiestyö ryhmän, jonka tehtävänä        vittäistavarakaupan       sopimusehtoja      koskevan
5804: on seurata elinkeinoelämän piirissä tapahtuvaa        muistion. Selvityksessään seurantatyöryhmä esitti
5805: elinkeinonharjoittajien välisiin sopimuksiin mah-     eräitä sopimusehtoja koskevia johtopäätöksiä ja
5806: dollisesti sisältyvien kohtuuttomien ja yksipuolis-   toimenpidesuosituksia. Kauppa- ja teollisuusmi-
5807: ten vakioehtosopimusten tarkistamista samoin          nisteriö pyysi muistiossa esitetyistä näkökohdista
5808: kuin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista an-    Kesko Oy:n ja Tukkukauppojen Oy:n kannanot-
5809: nettuun lakiin otetun yleisen kohtuullistaruis-       toa siitä, millaisia edellytyksiä on olemassa sopi-
5810: säännöksen vaikutusta sopimusten sisältöön. Työ-      musehtojen tarkistamiseen seurantatyöryhmän
5811: ryhmän tulee toimeksiantonsa mukaan tiedottaa         muistiossa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen.
5812: seurantansa tuloksista ja muista toteamistaan         Kesko Oy katsoi vastauksessaan, että yhteistoi-
5813: yrittäjänsuojaan liittyvistä asioista kauppa- ja      mintasopimuksia uudistettaessa voidaan ottaa
5814: teollisuusministeriölle asian vaatimia mahdollisia    varsin pitkälle huomioon muistiossa esitetyt nä-
5815: jatkotoimenpiteitä varten.                            kökohdat sekä että se tulee käsittelemään sopi-
5816:    Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä luovutti          muksen muutokset mahdollisimman joutuisasti
5817: kauppa- ja teollisuusministeriölle 5. 9.1983 öljy-    ja esittämään ne tämän jälkeen seurantatyöryh-
5818: alan vakioehtoja koskevan muistion sisältäen toi-     mälle. Myös kauppiasjärjestö Suomen Vähittäis-
5819: menpidesuosituksia, jotka työryhmän mielestä          kauppiasliitto on katsonut kirjelmässään, että
5820: tulisi ottaa öljyalan vakioehtojen vastaisessa tar-   K-ryhmän organisaatio antaa erinomaiset mah-
5821: kistustyössä huomioon. Työryhmän toimenpide-          dollisuudet kehittää K-kauppiaitten ja Keskon
5822: suosituksiin antamassaan vastauksessa Öljyalan        yhteistyötä K-ryhmän sisäisin toimenpitein aina
5823: Keskusliitto ilmoitti, että työryhmän suosittele-     tarpeen mukaan. Tukkukauppojen Oy on ilmoit-
5824: ma! muutokset ylivoimaisesti suurimmalta osal-        tanut vastauksessaan, jonka on allekirjoittanut
5825: taan ovat sellaisinaan tarkoituksenmukaisia ja        myös Suomen Tukkukauppiaiden Liitto ry ja
5826: toteutettavissa. Öljyalan Keskusliitto on suositus-   kauppiaita edustava Valtakunnan Kauppiasliitto
5827: ten pohjalta laatinut yhteistoimintasopimusten        ry, että T-ryhmä tuleeT-kaupan neuvottelukun-
5828: eräiden vakioehtojen tarkistamista tarkoittavan       nassa käsittelemään seurantatyöryhmän T-mark-
5829: muistion, joka on saatettu jäsenyhtiöiden tietoon     kinointisopimuksesta esittämiä näkemyksiä ja ke-
5830: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 382
5831: 
5832: hittämään sopimusta tarpeellisilta osin ja että        vuoden 1984 kuluessa. Metsäalan Kuljetuksenan-
5833: alan sopimuskäytäntö ei sisällä sellaisia epäkoh-      tajat ja Vapo Oy ovat myöskin vastauksissaan
5834: tia, joita tulisi lainsäädännöllä pyrkiä korjaamaan    suhtautuneet positiivisesti muutosehdotuksiin lu-
5835: tai ohjaamaan.                                         pautuen hoitamaan osaltaan asiaa eteenpäin.
5836:    Päivittäistavarakauppaan liittyvänä asiana kysy-       Todettakoon lisäksi, että Keskuskauppakama-
5837: myksessä mainitaan, että tukku- ja keskusliik-         rissa valmistellaan parhaillaan Yrittäjien Sopi-
5838: keen hallitsemassa toimipaikassa toimintansa           muslautakunnan sääntöjen uudistamista siten,
5839: aloittaneet yrittäjät eivät ole saaneet oikeutta       että lautakunnan riippumattomuutta eri elinkei-
5840: valita haluamaansa tilitoimistoa asioitaan hoita-      nonharjoittajapiireistä lisättäisiin. Lautakunnan
5841: maan vaan että heitä on vaadittu luovuttamaan          toimesta, joka on ratkaissut joukon vakioehtoja
5842: kirjanpitonsa tavarantoimittajan omistaman tili-       koskevia riita-asioita, on lisäksi edesautettu eri
5843: toimiston hoidettavaksi. Yhteistoimintasopimuk-        osapuolten keskusteluja, joiden avulla etenkin
5844: sissa ei tällaisia velvoitteita enää esiinny. T-ryh-   öljy- ja päivittäistavara-alan vakiosopimuksia on
5845: män sopimuksessa tukkukauppias sitoutuu anta-          jo tarkistettu ja uudistettu kohtuullisemmiksi.
5846: maan kauppiaan käyttöön T-ryhmän tilipalvelun
5847: ryhmän noudattamien yleisten korvausperiaattei-           Huomattakoon myös, ettei mahdollisella yrit-
5848: den mukaista maksua vastaan. Velvollisuutta tili-      täjien välisten sopimusehtojen kohtuullisuutta
5849: palvelun käyttöön ei ole, vaan se on vapaaehtois-      sääntelevällä lailla juurikaan voitaisi turvata yrit-
5850: ta. Koska asiasta näyttää edelleen vallitsevan         täjän taloudellista tulosta. Lailla ei voitaisi vai-
5851: epätietoisuutta, yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä      kuttaa esimerkiksi siihen, että alalla on liikaa
5852: on edellä mainitussa muistiossa katsonut, että         kapasiteettia taikka että alan kannattavuus heik-
5853: tilipalvelun käytön vapaaehtoisuudesta tulisi ot-      kenee. Samoin on vaikea ajatella lainsäädännöllä
5854: taa nimenomainen maininta sopimusehtoihin.             puututtavan kysymyksessä viitatmun pienyrit-
5855:    Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä luovutti           täjien alhaiseen järjestäytymisasteeseen ja siitä
5856: kauppa- ja teollisuusministeriölle 15.6.1984 ko-       johtuvaan järjestöjen vaikeuteen jäsentensä etu-
5857: neurakointi- ja kuljetusalan sopimusehtoja koske-      jen tehokkaaseen ajamiseen. Vaikka olemassa
5858: van muistion.           Myös tässä selvityksessä       olisikin kohtuunomien sopimusehtojen poistami-
5859: seurantatyöryhmä esitti eraita sopimusehtoja           seen tähtäävä lainsäädäntö, ei se myöskään toisi
5860: koskevia johtopäätöksiä ja toimenpidesuosituk-         mitään uutta siihen kysymyksessä viitattuun epä-
5861: sia. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi muisti-     kohtaan, että solmittuja sopimuksia on toistuvas-
5862: osta Metsäalan Kuljetuksenantajilta (Suomen            ti rikottu, koska sopimusrikkomuksiin on nyky-
5863: Metsäteollisuuden Keskusliitto), Vapo Oy:ltä ja        äänkin mahdollisuus puuttua.
5864: Öljyalan Keskusliitolta kannanottoa seurantatyö-          Seurantatyöryhmä tulee työskentelynsä päät-
5865: ryhmän esityksestä sopimusehtojen tarkistamisek-       teeksi lähiaikoina jättämään yhteenvedon havain-
5866: si. Öljyalan Keskusliitto on ilmoittanut, että         noistaan sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
5867: seurantatyöryhmän suosittelemat muutokset säiliö-      Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee erillisselvi-
5868: autokuljetusten yleisiin sopimusehtoihin ovat          tysten ja mainitun kokonaisyhteenvedon pohjalta
5869: valtaosaltaan tarkoituksenmukaisesti toteutetta-       sekä edellä selostettujen eri sopimusten uudista-
5870: vissa. Keskusliitto on päättänyt ottaa nykyisten       misesta ja tarkistamisesta saatavien tulosten poh-
5871: sopimusehtojen tarkistukset neuvottelujen koh-         jalta arvioimaan yrittäjänsuojasäännöstön kehittä-
5872: teeksi Suomen Säiliöautoliitto ry:n kanssa siten,      mistä huomioon ottaen hallitusohjelman tavoit-
5873: että neuvottelut pyritään saattamaan loppuun           teet tässä asiassa.
5874: 
5875:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1984
5876: 
5877:                                                                                  Ministeri Jermu Laine
5878:                                      1984 vp. -      KK n:o 382                                       5
5879: 
5880: 
5881: 
5882: 
5883:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5884: 
5885:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gjort en promemoria om revideringen av vissa
5886: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        stadardvilikor i samarbetsavtalen, som delgivits
5887: av den 12 oktober 1984 tili vederbörande med-        medlemsbolagen med en rekommendation att
5888: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt     verkstälia revideringarna i brådskande ordning.
5889: avskrift av följande av riksdagsman Kietäväinen      De medlemsbolag som bedriver servicestations-
5890: m.fl. undertecknade spörsmål nr 382:                 verksamhet har i sin tur meddelat, att de så fort
5891:                                                      som möjligt kommer att justera de egna stan-
5892:           Är Regeringen medveten om de olä-          dardblanketterna för samarbetsavtal och härvid
5893:        genheter som utgör ett hot för småföreta-     beakta de nya principerna och rekommendatio-
5894:        garnas verksamhetsbetingelser och som         nerna.
5895:        blir alit svårare samt om bristerna i den
5896:        nuvarande lagstiftningen, och                    När det gälier det faktum att oljebolagen har
5897:                                                      tagit upp affärsidkarnas marknadsföringsmetoder
5898:           när har Regeringen för avsikt att i        och varusortiment, tili vilket i motiveringen hän-
5899:        enlighet med sitt program och riksdagens      visats kan konstateras att arbetsgruppen har i sin
5900:        enhäliiga vilja framlägga ett lagförslag      promemoria understrukit att i samarbetsavtalen
5901:        som förbättrar småföretagarnas rätts-
5902:                                                      borde ingå klausuler beträffande parternas inbör-
5903:        skydd?                                        des lojalitetsplikt samt att för att säkerstälia
5904:                                                      bensinhandlarnas       ekonomiska      verksamhets-
5905:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra    betingelser bör man förhålia sig fördomsfritt och
5906: följande:                                            flexibelt tili affärsverksamhet som kompletterar
5907:    Handels- och industriministeriet tilisatte        den sevicestationsverksamhet som de försäljare
5908: 7.12.1982 en tjänstemannaarbetsgrupp med             bedriver som hyr utrymmen av oljebolagen.
5909: uppgift att följa med revideringen av de oskäliga       Arbetsgruppen för uppföljning av före-
5910: och ensidiga standardavtalsvilikor som eventuelit    tagarskydd överlämnade 15. 3. 1984 tili handels-
5911: ingår i avtalen melian näringsidkare, ävensom de     och industriministeriet en promemoria om avtals-
5912: verkningar som det alimänna jämkningsstadgan-        vilikoren inom dagligvarubranschen. 1 sin ut-
5913: de som intagits i lagen om rättshandlingar på        redning lade arbetsgruppen fram vissa slutsatser
5914: förmögenhetsrättens område har på avtalens in-       och förslag tili åtgärder rörande avtalsvilikoren.
5915: nehåll. Arbetsgruppen skali enligt sitt uppdrag      Handels- och industriministeriet har på basen av
5916: informera handels- och industriministeriet om        de i promemorian framförda synpunkterna bett
5917: resultaten av uppföljningen och om annat som         Kesko Oy och Tukkukauppojen Oy uttala sig om
5918: konstateras i fråga om företagarskyddet för vidta-   förutsättningarna för en revidering av avtalsvili-
5919: gande av eventuella ytterligare åtgärder med         koren med beaktande av synpunkterna i arbets-
5920: anledning av ärendet.                                gruppens promemoria. Kesko Oy ansåg i sitt svar
5921:    Arbetsgruppen för uppföljning av före-            att de i promemorian framlagda synpunkterna
5922: tagarskydd överlämnade 5.9.1983 tili handels-        kan beaktas i rätt stor utsträckning vid revide-
5923: och industriministeriet en promemoria om stan-       ringen av samarbetsavtalen samt att bolaget så
5924: dardvilikoren inom oljebranschen som innehålier      snabbt som möjligt kommer att behandla de
5925: förslag tili åtgärder, vilka enligt arbetsgruppen    ändringar som gälier avtalen och att därefter
5926: borde beaktas i den framtida revideringen av         presentera dessa för arbetsgruppen. Även försäl-
5927: standardvilikoren inom oljebranschen. 1 sitt svar    jarnas organisation Suomen Vähittäiskauppiasliit-
5928: på arbetsgruppens förslag tili åtgärder meddelade    to har i sin skrivelse understrukit att K-gruppens
5929: Oljebranschens Centralförbund, att den överläg-      organisation ger utmärkta möjligheter att alit
5930: set största delen av de ändringar som arbetsgrup-    efter behov genom K-gruppens interna åtgärder
5931: pen rekommenderat som sådana är motiverade           utveckla samarbetet melian K-försäljarna och
5932: och genomförbara. På basen av rekommendatio-         Kesko. Tukkukauppojen Oy meddelade i sitt
5933: nerna har Oljebranschens Centralförbund upp-         svar, som även hade underteckats av Finlands
5934: 6                                       1984 vp. -      KK n:o 382
5935: 
5936: Grossistförbund r.f. och Valtakunnan Kauppias-          förhandlingarna under år 1984. Skogsbranschens
5937: liitto ry som representerar försäljarna, att T-grup-    transportuppdragsgivare och Statens bränslecen-
5938: pen i T-affärernas delegation kommer att be-            tral Ab har också i sina svar varit positiva till
5939: handla de synpunkter på T-marknadsföringsavta-          föreslagna ändringar och för sin del lovat föra
5940: let som arbetsgruppen framlagt och utveckla             frågan vidare.
5941: avtalet till erforderliga delar samt se till att            Det kan ytterligare konstateras, att Central-
5942: branschens avtalspraxis inte innehåller sådana          handelskammaren håller på att bereda en revide-
5943: missförhållanden som borde avhjälpas eller styras       ring av stadgarna för Företagarnas Avtalsnämnd,
5944: med lagstiftning.                                       varigenom nämndens oavhängighet i förhållande
5945:     1 spörsmålet nämns såsom en omständighet            till de olika näringsidkarna skulle ökas. På åtgärd
5946: som ansluter sig till dagligvaruhandeln att de          av nämnden, som avgjort ett flertal tvistemål
5947: företagare som har inlett verksamheten i en butik       rörande standardvillkor, har förhandlingarna
5948: som ägs av parti- eller centralaffär inte fått fritt    mellan parterna främjats. Genom förhandlingar-
5949: välja bokföringsbyrå utan varit tvungna att låta        na har främst olje- och dagligvarubranschens
5950: bokföringen skötas av bokföringsbyrå som ägs av         standardavtal redan reviderats och fått en skäliga-
5951: deras varuleverantör. En sådan förpliktelse före-       re utformning.
5952: kommer inte längre i samarbetsavtalet. 1 T-grup-
5953:                                                             Det bör också observeras att en lag som
5954: pens avtal förbinder sig grossisthandlaren att till
5955:                                                         reglerar avtalsvillkorens skälighet knappast kan
5956: handlandens disposition ställa T-gruppens bokfö-
5957:                                                         utgöra garanti för företagarens ekonomiska resul-
5958: ringstjänst mot en avgift som motsvarar de all-
5959:                                                         tat. Genom lag kan inte beröras t.ex. sådana
5960: männa av gruppen tillämpade ersättningsprinci-
5961:                                                         frågor som överkapacitet inom branschen eller att
5962: perna. Att anlita bokföringstjänsten är inte obli-
5963:                                                         branschens lönsamhet försämras. Likaså är det
5964: gatoriskt utan helt frivilligt. Emedan det fortfa-
5965:                                                         svårt att tänka sig att genom en lag kunde
5966: rande verkar att råda ovisshet om saken har
5967:                                                         beröras den låga organiseringsgraden bland små-
5968: arbetsgruppen för uppföljning av företagarskyd-
5969:                                                         företagarna, till vilket i spörsmålet hänvisats, och
5970: det i den ovan nämnda promemorian ansett, att
5971:                                                         organisationernas svårigheter att på grund av
5972: det i avtalsvillkoren bör intas ett uttryckligt
5973:                                                         detta effektivt bevaka sina medlemmars intres-
5974: omnämnande om att anlitandet av bokförings-
5975:                                                         sen. Aven om vi skulle ha en lagstiftning som
5976: tjänst är frivilligt.
5977:                                                         syftar till avskaffande av oskäliga avtalsvillkor,
5978:     Arbetsgruppen för uppföljning av före-
5979:                                                         skulle det inte på något sätt avhjälpa det missför-
5980: tagarskydd överlämnade 15.6.1984 till handels-
5981:                                                         hållande till vilket i spörsmålet hänvisats att mot
5982: och industriministeriet en promemoria om avtals-
5983: villkoren inom maskinentreprenörs- och trans-           avtalen har hela tiden brutits, eftersom det är
5984:                                                         möjligt att redan i dag ta upp avtalsbrott.
5985: portbranschen. Aven i denna utredning lade
5986: arbetsgruppen fram vissa slutsatser och förslag till        Arbetsgruppen för uppföljning av före-
5987: åtgärder angående avtalsvillkoren. Handels- och         tagarskyddet kommer som avslutning för sitt
5988: industriministeriet begärde av skogsbranschens          arbete att i aUra närmaste framtid lämna en
5989: transportuppdragsgivare (Finlands skogsindustris        sammanfattning om sina iakttagelser samt lägga
5990: Centralförbund), Statens bränsclecentral Ab och         fram nödiga förslag till eventuella fortsättnings-
5991: Oljebranschens Centralförbund ställningstagande         åtgärder.
5992: till arbetsgruppens förslag till justering av avtals-       Handels- och industriministeriet kommer på
5993: villkoren. Oljebranschens Centralförbund har            basen av särskilda utredningar och den ovan
5994: meddelat att de ändringar i allmänna avtalsvill-        nämnda       sammanfattningen       samt     genom
5995: koren för tankbilstransporter kan till stora delar      förhandlingar med vederbörande näringsorgani-
5996: genomföras ändamålsenligt. Centralförbundet             sationer bedöma behovet att utveckla stadgande-
5997: har beslutat att förhandla om gällande avtalsvill-      na om företagarskydd med beaktande av rege-
5998: kor med Suomen Säiliöautoliitto r.y. och slutföra       ringsprogrammets målsättning i denna fråga.
5999: 
6000:      Helsingfors den 8 november 1984
6001: 
6002:                                                                                   Minister jermu Laine
6003:                                                  1984 vp.
6004: 
6005: Kirjallinen kysymys n:o 383
6006: 
6007: 
6008: 
6009: 
6010:                                     Eskelinen: Kansalaisten suojautumisvalmiuden parantamisesta pai-
6011:                                       kallisissa myrkkypäästöissä ja suuronnettomuuksissa
6012: 
6013: 
6014:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6015: 
6016:     Väestön ja omaisuuden turvaamiseksi poik-           pitäisi menetellä. Tämän vuoksi olisi välttämä-
6017: keusoloissa erilaisilta tuhoilta on säädetty väes-      töntä, että ainakin uhanalaisten tehdasalueiden
6018: tönsuojelulaki 438/1958 ja väestönsuojeluasetus         ympäristössä, rautatieasemien läheisyydessä ja
6019: 237/1959.                                               myrkkykuljetuksiin käytettävien rauta- ja maan-
6020:     Parlamentaarinen väestönsuojelukomitea on           teiden varrella asuville tiedotetaan ja opastetaan
6021: .tavoitteiden asettelussa ottanut lähtökohdakseen       suojautumistoimenpiteitä. Meillä on olemassa
6022: puolustusneuvoston vuonna 1977 suorittaman              mm. taskussa kuljetettava suojanaamari, jolla
6023: poikkeusolojen määrittelyn, jonka mukaan poik-          voidaan ratkaisevasti auttaa ilmansaasteilta suo-
6024: keusoloihin kuuluu mm. suuronnettomuudet,               jautumisessa. Ihmiset tuntevat tällä hetkellä
6025: kuten saastelaskeurumat, laajat öljy- ja myrkky-        suurta pelkoa ja turvattomuutta yllättävissä tilan-
6026: vahingot, räjähdyskatastrofit, mittavat lauttaon-       teissa, jos heillä ei ole suojautumisen tietoa eikä
6027: nettomuudet ja suuret luonnononnettomuudet              käytännön mahdollisuuksia. Näilläkin toimenpi-
6028:  kuten laajat metsäpalot.                               teillä voidaan saada kansalaisille apua ja turvalli-
6029:     Valtioneuvoston päätöksen järjestelyistä väes-      suutta niin kauan kunnes olemme saaneet ennal-
6030:  tönsuojelun kehittämiseksi vuodelta 1973 mu-           ta ehkäistyksi nykyistä paremmin vaaratilantei-
6031:  kaan väestönsuojelun valmistelut pyritään suorit-      den syntymisen.
6032:  tamaan siten, että niistä on mahdollisimman               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6033: suuri hyöty normaaliajan turvallisuustyölle ja että     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6034: väestönsuojelun vaatimiin toimenpiteisiin voi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6035:  daan tarvittaessa ryhtyä nopeasti mahdollisim-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6036:  man vähin uudelleen järjestelyin.
6037:     Maassamme on nykyisin hyvin usein suurem-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6038:  pia ja pienempiä myrkkypäästöjä ja muita paikal-               ryhtyä, että kansalaisten valmiutta selviy-
6039:  lisesti ja laajemmallekin alueelle vaikuttavia                 tyä ennalta-arvaamattomista tilanteista
6040:  myrkkyvaaroja. Esimerkiksi Siilinjärven ja Kuo-                suuronnettomuuksissa ja suojautumisval-
6041:  pion tehtailta on tullut päästöjä, eivätkä paikalli-           miutta paikallisissa myrkkypäästöissä voi-
6042:  set ihmiset ole tienneet miten näissä tapauksissa              taisiin tehostaa?
6043: 
6044:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1984
6045: 
6046:                                           Katri-Helena Eskelinen
6047: 
6048: 
6049: 
6050: 
6051: 4284010689
6052: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 383
6053: 
6054: 
6055: 
6056: 
6057:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6058: 
6059:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        erityistä palo- tai muuta vaaraa. Kohdesuunnitel-
6060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mia on laadittu muun muassa ydinvoimaloiden,
6061: olette 12 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-       vaarallisia aineita tuottavien tai käyttävien laitos-
6062: jeenne n:o 1589 ohella lähettänyt valtioneuvos-      ten sekä ratapihojen varalta. Suunnitelmat perus-
6063: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-       tuvat osaltaan sisäasiainministeriön vuonna 1979
6064: edustaja Katri-Helena Eskelisen tekemän seuraa-      antamaan ohjeeseen "Ohjeet eräiden vaarallisten
6065: van sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 383:      aineiden aiheuttaman vahingon varalta'', jota
6066:                                                      ollaan paraikaa uusimassa.
6067:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Vaarallisten kohteiden ympäristöjen hälytysjär-
6068:        ryhtyä, että kansalaisten valmiutta selviy-   jestelmien parantamisesta on annettu ohje vuon-
6069:        tyä ennalta-arvaamattomista tilanteista       na 1979 ja ohjeet yleisradiossa annettavista pelas-
6070:        suuronnettomuuksissa ja suojautumisval-       tuspalvelutiedotuksista uusittiin vuonna 1984.
6071:        miutta paikallisissa myrkkypäästöissä voi-       Kansalaisten valmiutta suojautua mm. myrk-
6072:        taisiin tehostaa?                             kyonnettomuustilanteissa on pyritty parantamaan
6073:                                                      opastus- ja neuvontatoiminnalla. Valtion kustan-
6074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        nuksella on muun muassa tehty TV-tietoiskuja,
6075: seuraavaa:                                           painatettu toimintaohjeet kaikkiin puhelinluette-
6076:   Suuronnettomuuksien torjunta maa-alueilla          loihin ja tuotettu "Suojele itseäsi ja muita"
6077: perustuu palo- ja pelastustoimesta vuonna 1975       -opaskirja, jota on levitetty noin puoli miljoonaa
6078: annettuun lakiin.                                    kappaletta.
6079:   Sisäasiainministeriön vuonna 1979 antamien            Viranomaisten valmiutta pelastustoimiin erilai-
6080: ohjeiden mukaisesti on palo- ja pelastustoimen       sissa suuronnettomuuksissa voidaan pitää hyvänä.
6081: yhteistoiminta-alueilla laadittu suunnitelmat        Kansalaisten valmiuksia voidaan parantaa lisää-
6082: suuronnettomuuksien varalta. Näissä eri viran-       mällä opetus- ja neuvontatoimintaa. Valtakun-
6083: omaisten yhteistoimin laatimissa suunnitelmissa      nallisen tiedottamisen tehostamiseksi on vuoden
6084: on selvitetty muun muassa alueella pelastustoi-      1985 tulo- ja menoarvioon esitetty määrärahaa.
6085: mintaan käytettävissä olevat voimavarat, niiden      Paikallisen valistus- ja tiedotustoiminnan tehosta-
6086: hälyttäminen sekä toiminnan periaatteet ja johta-    miseksi on valmisteilla palopäälliköille ja muille
6087: misjärjestelyt erilaisissa onnettomuustilanteissa.   pelastushallinnon alan tiedottajille opaskirja, jo-
6088: Suunnitelmien toimivuuden testaamiseksi ja nii-      ka saadaan jakeluun vuoden 1985 aikana.
6089: den toimeenpanon tehostamiseksi järjestetään            Parlamentaarinen väestönsuojelukomitea on
6090: harjoituksia.                                        ehdottanut, että vaaranalaisimpien alueiden
6091:   Yhteistoiminta-alueiden suunnitelmien lisäksi      väestölle tulisi valtion kustannuksella hankkia
6092: on tehty erikseen pelastussuunnitelmia sellaisten    suojanaamareita. Ehdotuksen toteuttamismah-
6093: kohteiden varalta, joiden tiedetään aiheuttavan      dollisuuksia tutkitaan sisäasiainministeriössä.
6094: 
6095:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1984
6096: 
6097:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Luttinen
6098:                                       1984 vp. -     KK n:o 383                                        3
6099: 
6100: 
6101: 
6102: 
6103:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
6104: 
6105:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dar. Pianeroa grundar sig för sin del på de av
6106: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse nr       inrikesministeriet år 1979 givna anvisningarna:
6107: 1589 av den 12 oktober 1984 tili vederbörande        "Instruktionen i händelse av skadan på grund av
6108: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande   vissa farliga ämnen'', som föroyas just nu.
6109: av riksdagsman Katri-Helena Eskelinen under-            Om förbättrandet av Iarmsystemen i farliga
6110: tecknade spörsmåi nr 383:                            föremåis omgivningar har givits anvisningar år
6111:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      1979 och anvisningar om rundradions räddnings-
6112:        för att kunna effektivera medborgaroas        tjänstmeddelanden föroyades år 1984.
6113:        färdighet att kiara sig oförutsebara situa-      Medborgaroas färdighet att skydda sig t.ex. vid
6114:        tioner vid storoiyckor samt deras skydds-     giftoiyckssituationer har försökts förbättras ge-
6115:        färdighet vid Iokaia giftutsiäpp?             nom handiednings- och informationsverksamhet.
6116:                                                      På statens bekostnad har man gjort TV-informa-
6117:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     tionsbiänkare, utgivit instruktioner i alla telefon-
6118: anföra föijande:                                     kataiogeroa och producerat instruktionsboken
6119:                                                      "Skydda dig och andra", som har distribuerats
6120:    Storoiycksförsvar på Iandområden grundar sig
6121:                                                      cirka haiv miljon stycken.
6122: på Iagen av 1975 om brand- och räddningsväsen-
6123: det.                                                    Myndigheteroas färdighet för räddningsåtgär-
6124:    Eniigt de av inrikesministeriet år 1979 givna     der vid oiika storoiyckor kan anses vara bra.
6125: anvisningarna har pianeroa för storoiyckor ut-       Medborgaroas färdigheter kan förbättras genom
6126: arbetats i brand- och räddningsväsendets samar-      att öka undervisnings- och informationsverksam-
6127: betsområden. I dessa pianer, som oiika myndig-       het. För att effektivera hela Iandet omfattande
6128: heter gemensamt har utarbetat, har t.ex. i områ-     informationsverksamhet har man föresiagit an-
6129: det befintliga räddningsresurser, deras Iarm samt    siag i 1985 års budget. För att förbättra Iokai
6130: deras verksamhetsprinciper och Iedningsarrange-      informations- och uppiysningsverksamhet bereds
6131: mang vid oiika oiyckssituationer kiargjorts. För     för brandchefer och övrig informationspersonai
6132: att testa deras funktion och effektivera deras       inom räddningsförvaltningen en instruktionsbok,
6133: verkställande arrangeras övningar.                   som skall vara färdig år 1985.
6134:    Utöver dessa samarbetsområdenas pianer har           Den pariamentariska befoikningsskyddskom-
6135: särskiida räddningspianer utarbetats för sådana      mitten har föresiagit att skyddsmasker skulle
6136: föremåi som förorsakar specieli brandrisk eller      skaffas tili befoikningen i de mest farofyllda
6137: risk av en annan typ. Föremåispianer har utarbe-     områdena på statens bekostnad. Möjiigheteroa
6138: tats t.ex. för kärokraftverk, anstalter som använ-   att förverkiiga försiaget undersöks i inrikesminis-
6139: der eller producerar farliga ämnen och bangår-       teriet.
6140: 
6141:     Helsingfors den 13 november 1984
6142: 
6143:                                                                      Inrikesminister Matti Luttinen
6144: 1
6145: 
6146: 1
6147: 
6148: 1
6149: 
6150:     1
6151: 
6152:     1
6153: 
6154:     1
6155: 
6156:         1
6157: 
6158:         1
6159: 
6160:         1
6161: 
6162:             1
6163: 
6164:             1
6165: 
6166:             1
6167: 
6168:                 1
6169: 
6170:                 1
6171: 
6172:                 1
6173: 
6174:                     1
6175: 
6176:                     1
6177:                                                  1984 vp.
6178: 
6179: Kirjallinen kysymys n:o 384
6180: 
6181: 
6182: 
6183: 
6184:                                     Alho ym.: Sekarahoitusmenettelyn käyttämisestä osana Suomen
6185:                                        kehitysyhteistyötä
6186: 
6187: 
6188:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6189: 
6190:    Suomen kehitysyhteistyössä oli sekarahoitus-         Egyptin tarpeesta vaan Suomen vientiteollisuu-
6191: hankkeiden kokonaisarvo vuosina 1980-1983               den intresseistä.
6192: 61,2 miljoonaa markkaa. Tästä kehitysyhteis-               Toteutuessaan hanke nostaa sekarahoitushank-
6193: työvarojen osuus oli 28,4 miljoonaa markkaa ja          keisiin käytettävien kehitysyhteistyövarojen mää-
6194: Suomen Vientiluotto Oy:n osuus 32,8 miljoonaa           rän aivan uudelle tasolle ja kun kyse on näin
6195: markkaa. Sekarahoitushankkeita oli em. vuosina          suuresta hankkeesta, tehdään samalla myös peri-
6196: yhteensä kaksitoista, joista kahdeksan toteutettiin     aatepäätös kehitysmaihin suuntautuvien vienti-
6197: Egyptissä.                                              kauppojen rahoittamisesta osittain kehitysyhteis-
6198:    Suomen ja Egyptin välisissä kehitysyhteis-           työvaroin.
6199: työneuvotteluissa on varattu vuosille 1984-1988            Vaikka sekarahoitushankkeet varmasti pysty-
6200: kaikkiaan 183,75 miljoonaa markkaa kehitysyh-           täänkin osoittamaan kehitysyhteistyöpoliittisesti
6201: teistyövaroja käytettäväksi Kairon lähistöllä sijait-   perustelluiksi sekä OECD:n kehitysapukomitean
6202: sevien Aussimin ja El Khankan alueiden puhelin-         asettamat kriteerit täyttäviksi, eivät ne välttämät-
6203: verkostojen kehittämiseen. Hankkeen kokonais-           tä ole hankkeita, jotka vastaanottajan tärkeysjär-
6204: kustannukset ovat noin 500 miljoonaa markkaa,           jestyksessä ovat ensimmäisinä.
6205: mistä Suomen kehitysyhteistyörahoituksen osuus             Sekarahoitukseen on OECD-maiden piirissä
6206: on 28,75 miljoonaa markkaa lahja-apuna ja 155           kiinnitetty yhä lisääntyvää huomiota. Käydyssä
6207: miljoonaa markkaa kehitysluottona. Vientiluotto         keskustelussa on kiinnitetty huomiota mm. sii-
6208: Oy osallistuu hankkeen rahoittamiseen noin 300          hen, että kehitysyhteistyöpoliittisesti sekarahoitus
6209: miljoonan markan vientiluotolla.                        on hämärtänyt kehitysavun ja kaupan välistä
6210:    Kyseisestä hankkeesta on Suomen kehitysyh-           rajaa ja vaarana on, että kauppapoliittiset näkö-
6211: teistyöviranomaisten toimesta tehty alustava            kohdat painottuvat hankkeita koskevassa päätök-
6212: suunnitelma vuosina 1978-1979. Tämän jäl-               senteossa kehitysyhteistyöpoliittisten kustannuk-
6213: keen hankkeen valmistelu on tapahtunut Nokia-           sella. Tällöin seurauksena on mm. seuraavia
6214: yhtymän toimesta normaalin vientikaupan ta-             kielteisiä piirteitä:
6215: paan. Myös hankkeen hinta perustuu pelkästään              Köyhimpien maiden sijasta kehitysapu ohjau-
6216: Nokian laskelmiin.                                      tuu enenevässä määrin varakkaimmille kehitys-
6217:    Hankkeen ottaminen mukaan Suomen ja                  maille. Lisäksi apu ohjautuu pääomavaltaisille
6218: Egyptin väliseen kehitysyhteistyöhön oli maaoh-         toimialoille ja teollisuusapuprojekteihin, jotka
6219: jelmaneuvotteluissa esillä useaan kertaan. Se           luovat tuontisidonnaisuutta ja vievät voimavaroja
6220: otettiin mukaan marraskuussa 1983 allekirjoitet-        sosiaaliseen kehitykseen ja maaseudun kehittämi-
6221: tuun vuosia 1984-1986 koskevaan maaohjelma-             seen tähtääviltä hankkeilta. Kehitysyhteis-
6222: pöytäkirjaan vaikka vielä vuotta aiemmin Egypti         työhankkeiden aloite siirtyy yhä enemmän kehi-
6223: torjui hankkeen vedoten siihen, ettei se sisältynyt     tysyhteistyöviranomaisilta antajamaan yrityksille.
6224: maan viisivuotissuunnitelmaan.                             Myös Suomen kehitysyhteistyön hankesuunnit-
6225:    Koska tämä Suomen tulevien vuosien suunni-           telun kannalta sekarahoitushankkeet ovat ongel-
6226: telmissa oleva suurin kehitysyhteistyöhanke suun-       mallisia. Hanketta valmistelee pääasiassa yritys,
6227: tautuu myös Suomen ja Egyptin välisen kehitys-          jonka intresseissä on saada aikaan vientikauppa-
6228: yhteistyön aikaisempien painopistealojen ulko-          ja. Kun mukana hankkeessa on sekä kehitysyh-
6229: puolelle, on ilmeistä, että sitä ei ole otettu          teistyövaroja että muista lähteistä tulevaa rahoi-
6230: maiden väliseen kehitysyhteistyöhön ensisijaisesti      tusta, ovat kehitysyhteistyöviranomaisten mah-
6231: 4284010645
6232: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 384
6233: 
6234: dollisuudet vaikuttaa mm. hankkeen toteuttajan              Pitääkö Hallitus Aussimin ja El Khan-
6235: valintaan lähes olemattomat. Kun normaalissa              kan puhelinverkkojen kehittämishanketta
6236: kehitysyhteistyöhankkeessa ensin tehdään toteut-          sen valmistelun mukaan lukien Suomen
6237: tamispäätös ja sen jälkeen valitaan hankkeen              omaksuman       kehi tysyh teistyöpoli tiikan
6238: toteuttaja, sekarahoitushankkeesta päätettäessä           mukaisena
6239: on hankkeen tuleva toteuttaja tiedossa.                      ja aikooko Hallitus tehdä päätöksiä
6240:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         niistä periaatteista, joilla sekarahoitusme-
6241: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              nettelyä käytetään osana Suomen kehitys-
6242: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          yhteistyötä?
6243: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6244: 
6245:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1984
6246: 
6247:          Arja Alho                   Jouko Skinnari                 Ulla-Leena Alppi
6248:          Reino Paasilinna            Liisa Jaakonsaari              Matti Kautto
6249:                     Marjatta Stenius-Kaukonen               Kalle Könkkölä
6250:                                          1984 vp. -- KJ( n:o 384                                           3
6251: 
6252: 
6253: 
6254: 
6255:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6256: 
6257:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             työnsä osana myöntänyt kehitysluoton, jonka
6258: mam1tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              mahdollisena käyttökohteena on mainittu Aussi-
6259: olette 16 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-            min ja El Khankan telekommunikaatiohanke.
6260: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Hallitusten, lainansaaja- ja lainanantajamaiden
6261: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           edustajien vallassa on päättää joko tästä tai
6262: Arja Alhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta              muusta luoton käyttötarkoituksesta. Puheenaole-
6263: kysymyksestä n:o 384:                                     via päätöksiä ei voida tehdä vielä tässä vaiheessa.
6264:                                                           Egyptin hallinnossa kehitysluotan parlamenttikä-
6265:           Pitääkö Hallitus Aussimin ja El Khan-           sittely on kesken ja sen jälkeen finanssiministeriö
6266:        kan puhelinverkkojen kehittämishanketta            voi vahvistaa ne ehdot, joilla se myöntää luoton
6267:        sen valmistelun mukaan lukien Suomen               käyttöoikeutta kansallisille luotonkäyttäjilleen.
6268:        omaksuman         kehi tysy h teistyöpoli tiikan   Suomen osalta hankkeesta laadituo projektiku-
6269:        mukaisena                                          vauksen arviointi on tekeillä ja vasta hankkeen
6270:           ja aikooko Hallitus tehdä päätöksiä             hintaneuvottelujen edettyä voidaan suorittaa ko-
6271:        niistä periaatteista, joilla sekarahoitusme-       konaisvaltainen hankkeen toteutettavuuden arvi-
6272:        nettelyä käytetään osana Suomen kehitys-           ointi. Tällöin tulevat hankkeen kehitysvaikutuk-
6273:        yhteistyötä?                                       set ja muut asiaan liittyvät seikat arvioitaviksi
6274:                                                           OECD:n kehitysapukomitean DAC:in, Suomen-
6275:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kin hyväksymien, yleensä kehitysapua ja erityises-
6276: ti seuraavaa:                                             ti sekarahoitusta koskevien kriteerien valossa.
6277:                                                           Hankkeen hintatasoa tullaan yhteistyössä egypti-
6278:    Suomen harjoittamassa kehitysyhteistyössä se-          läisosapuolen kanssa valvomaan siten, ettei se
6279: karahoituksen osuus on kansainvälisessä vertailus-        ylitä kansainvälisesti hyväksyttyä hintatasoa.
6280: sa varsin vähäinen eikä sen osuus kehitysyhteis-
6281: työn maakohtaisen suuntaamisen suhteen vallit-               Hallitus katsoo, että tämän hankkeen etenemi-
6282: sevassa käytännössä voine huomattavaksi kasvaa-           nen on tapahtunut ja jatkossakin tapahtuu kehi-
6283: kaan. Kehitysyhteistyömme ohjelmamaista Egyp-             tysyhteistyömme yleisten menettelytapojen mu-
6284: ti on tällä hetkellä ainoa, jossa sekarahoitushank-       kaan. Yleensäkin sekarahoitushankkeissa nouda-
6285: keita on valmisteltavana. Yhteistyömme alusta             tetaan kehitysyhteistyöhankkeissa omaksuttuja ja
6286: saakka Egyptin viranomaiset ovat tehneet selväk-          hyväksyttyjä menettelytapoja mukaanlukien han-
6287: si, että heidän kannaltaan on toivottavaa, että eri       kinnan suorittamisen asianomaisten hankinta-
6288: rahoitusmuotoja yhdistellään suurempien hanke-            säännösten puitteissa.
6289: kokonaisuuksien ja niin ollen mittavampien ke-               Kehitysyhteistyökysymyksiä on viime aikoina
6290: hitysvaikutusten aikaansaamiseksi. Käytäntö on            käsitelty hallituksessa useaan otteeseen ja mm.
6291: egyptiläisosapuolelle tuttu muiden avunantajien           taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelu-
6292: kanssa toteuttamastaan yhteistyöstä ja voi merkit-        kunnan sekarahoitusta koskeva kannanotto on
6293: tävällä tavalla parantaa pienen avunantajan ku-           otettu huomioon. Kehitysluottoja, jotka myön-
6294: ten Suomen mahdollisuuksia merkitykselliseen              netään kehitysluotoista annetun lain mukaan
6295: hanketoteutukseen. Mitä tulee Egyptissä toteu-            kussakin tapauksessa erikseen tehtävällä valtio-
6296: tettavaksi valmisteltavana olevaan telekommuni-           neuvoston päätöksellä, ja lahja-apua, jonka
6297: kaatiohankkeeseen, toteaa hallitus, että tässä vai-       myöntämisestä ulkoasiainministeriö päättää val-
6298: heessa päätöstä hankkeen toteuttamisesta ei tois-         tioneuvoston raha-asiainvaliokunnan tai valtiova-
6299: taiseksi ole tehty sen paremmin Egyptin hallin-           rainministeriön raha-asiainkäsittelyn lausunnon
6300: nossa kuin Suomen osallistumisenkaan osalta.              mukaisesti, voidaan käyttää sekarahoitukseen ke-
6301: Hanketta on valmisteltu kehitysyhteistyön osana           hitysmaissa, jotka ovat vientitakuukelpoisia. Hal-
6302: verkkosuunnitelmien laatimisen muodossa ja val-           lituksen piirissä on myös keskusteltu yhteistyö-
6303: miutta hanketoteutuksesta neuvottelemiseen on             ryhmän perustamisesta, joka toimisi ulkoasiain-
6304: edesautettu sillä, että Suomi on kehitysyhteis-           ministeriön ja muiden sekarahoitustoimintaan
6305: 4                                  1984 vp. -     KK n:o 384
6306: 
6307: osallisten tahojen keskisenä tämän rahoitusmuo-   huomioon, mitä kansainvälisesti sekarahoituksen
6308: don puitteissa toteutettaviksi suunniteltavista   suuntaviivoista on sovittu.
6309: hankkeista suosituksia antavana tahona ottaen
6310: 
6311:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1984
6312: 
6313:                                                            Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
6314:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 384                                          5
6315: 
6316: 
6317: 
6318: 
6319:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6320: 
6321:    I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen        har beviljat en utvecklingskredit, som vars möjli-
6322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ga användningsområde nämnts telekommunika-
6323: den 16 oktober 1984 tili vederbörande medlem          tionsprojektet i Aussim och El Khanka. Det står i
6324: av statsrådet översänt avskrift av följande av        regeringarnas, långivar- och låntagarländernas re-
6325: riksdagsledamoten Arja Alho m.fl. stälida skrift-     presentanters makt att besluta om antingen den-
6326: liga spörsmål nr 384:                                 na eller annan användning av krediten. Ifrågava-
6327:                                                       rande beslut kan inte ännu fattas i detta skede.
6328:           Anser Regeringen telefonnätsutveck-         Parlamentsbehandlingen av utvecklingskrediten
6329:        lingsprojekten inberäknat beredningen av       är ännu på hälft inom den egyptiska förvalt-
6330:        dessa i Aussim och El Khanka vara i            ningen och efter detta kan finansministeriet
6331:        enlighet med den av Finland antagna            bekräfta de vilikor för vilka det beviljar bruksrätt
6332:        utvecklingssamarbetspolitiken, och             tili krediten för nationella kreditnyttjare. För
6333:           avser Regeringen fatta beslut om de         Finlands del är evalueringen av den för projektet
6334:        principer, enligt vilka blandfinansierings-    uppgjorda projektbeskrivningen under arbete
6335:        förfarandet används som en del av Fin-         och först efter att prisförhandlingarna om projek-
6336:        lands utvecklingssamarbete?                    tet framskridit kan man uppgöra en helhetsmäs-
6337:                                                       sig värdering av projektets genomförbarhet. Då
6338:   Som svar på spörsmålet framför jag högakt-          kommer projektets verkan på utvecklingen och
6339: ningsfulit följande:                                  andra detaljer som berör frågan upp tili värde-
6340:                                                       ring i OECD:s utvecklingsbiståndskommitte
6341:    I Finlands utvecklingssamarbete är blandfinan-
6342:                                                       DAC med beaktande av kriterier, som även
6343: sieringens andel vid internationeli jämförelse
6344:                                                       Finland godkänt, angående utvecklingsbistånd
6345: mycket liten och dess andel torde inte helier
6346:                                                       och specielit blandfinansiering. Projektets prisni-
6347: märkbart kunna öka vid nuvarande praxis beträf-
6348:                                                       vå kommer i samarbete med den egyptiska
6349: fande länderfördelningen i utvecklingssamar-
6350:                                                       parten att övervakas så att den inte överstiger den
6351: betet. Av programländerna inom vårt utveck-
6352:                                                       internationelit godkända prisnivån.
6353: lingssamarbete är Egypten det enda där projekt
6354: med blandfinansiering är under beredning. Än-            Regeringen anser att detta projekt har fram-
6355: da från början av vårt samarbete har Egyptens         skridit och även i framtiden kommer att fram-
6356: myndigheter gjort klart att det från deras syn-       skrida enligt de alimänna procedurerna för vårt
6357: punkt är önskvärt att kombinera olika finansie-       utvecklingssamarbete. Också i alimänhet iakttas i
6358: ringssätt för att åstadkomma större projekthelhe-     projekt med blandfinansiering inom utvecklings-
6359: ter och sålunda mera omfattande verkningar på         samarbetsprojekt vedertagna och godkända pro-
6360: utvecklingen. Praxisen är bekant för den egyptis-     cedurer, däribland anskaffning inom ramen för
6361: ka panen från samarbete med andra biståndsgi-         vederbörande upphandlingsdirektiv.
6362: vare och kan på ett betydande sätt förbättra små         Regeringen har på senare tid behandlat utveck-
6363: biståndsgivares såsom Finlands möjligheter tili       lingssamarbetsfrågor i flere repriser och har bl.a.
6364: betydelsefulit projektförverkligande.                 beaktat det stäliningstagande rörande blandfi-
6365:    Vad beträffar det under beredning varande          nansiering Delegationen för ekonomiska relatio-
6366: telekommunikationsprojektet i Egypten konsta-         ner med u-länder (TALKE) gjort. Utvecklingskre-
6367: terar regeringen att ett beslut angående förverkli-   diter, som beviljats enligt lagen om utvecklings-
6368: gandet tilisvidare varken fattats inom Egyptens       krediter med statsrådets beslut i varje enskilt
6369: förvaltning elier ens beträffande Finlands delta-     fali, samt gåvobistånd, om vars beviljande ut-
6370: gande. Projektet har förberetts som en del av         rikesministeriet beslutar i enlighet med utlåtande
6371: utvecklingssamarbetet i form av uppgörandet av        av statsrådets finansutskott elier finansministeri-
6372: nätplaner och beredskapen för överläggning om         ets finansbehandling, kan användas tili blandfi-
6373: förverkligande av projektet har främjats av att       nansiering i utvecklingsländer som är exportkre-
6374: Finland som en del av sitt utvecklingssamarbete       ditvärdiga. Inom regeringen har man också dis-
6375: 6                                    1984 vp. -     KK n:o 384
6376: 
6377: kuterat att grunda en samarbetsgrupp mellan         inom ramen för denna finansieringsform med
6378: utrikesministeriet och andra instanser som deltar   beaktande av vad som internationellt över-
6379: i blandfinansieringsverksamheten, som skulle ge     enskommits om riktlinjerna för blandfinansi-
6380: rekommendationer om projekt som planeras            enng.
6381: 
6382:     Helsingfors den 12 november 1984
6383: 
6384:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
6385:                                               1984 vp.
6386: 
6387: Kirjallinen kysymys n:o 385
6388: 
6389: 
6390: 
6391: 
6392:                                   Tennilä: Lohinivan-Sieppijärven maantien peruskorjauksesta
6393: 
6394: 
6395:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6396: 
6397:    Lohioivasta Sieppijärvelle johtava tie Rovanie-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6398: men maalaiskunnan ja Kolarin kunnan alueella         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6399: on erittäin huonossa kunnossa. Tien varressa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6400: asuvat ihmiset ovat odottaneet jo pitkään tien       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6401: peruskorjausta. Asukkaat ovat myös pitäneet yh-
6402: teisiä kokouksia, joiden yksimielisenä kantana on             Mihin toimenpiteisiin Hallitus a.ikoo
6403: ollut peruskorjauksen kiirehtiminen.                        ryhtyä Lohinivan-Sieppijärven maantien
6404:    Kehnossa kunnossa oleva tie tekee kulkemisen             peruskorjauksen toteuttamiseksi?
6405: vaikeaksi, näin varsinkin kelirikkoaikoina, ja ku-
6406: luttaa samalla kulkuvälineitä.
6407: 
6408:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1984
6409: 
6410:                                          Esko-Juhani Tennilä
6411: 
6412: 
6413: 
6414: 
6415: 428401073E
6416: 2                                       1984 vp. -    KK n:o 385
6417: 
6418: 
6419: 
6420: 
6421:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6422: 
6423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lapin tiepiirin muita hankkeita on pidetty kii-
6424: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      reellisempinä, joten ko. tien peruskorjaus ei
6425: mies, 16 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-         tarpeellisuudestaan huolimatta ole mahtunut
6426: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      määrärahapuitteisiin laadittuun tienpidon toi-
6427: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       menpideohjelmaan vuosiksi 1984-1990.
6428: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjallises-        Tieosuudesta on korjattu osittain kunnossapi-
6429: ta kysymyksestä n:o 385:                              torahoin ja osittain työllisyysrahoin pahimpia
6430:                                                       kohtia. Tie- ja vesirakennushallitus on varautu-
6431:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nut jatkamaan töitä osuudella Taapajärvi-Lohi-
6432:        ryhtyä Lohinivan-Sieppijärven maantien         niva laatimalla parantamissuunnitelman 9,4
6433:        peruskorjauksen toteuttamiseksi?               km:n matkalle. Hankkeen kustannusarvio on
6434:                                                       6,3 mmk. Hanke toteutetaan, mikäli sille saa-
6435:    Vastauksena kysymykseen     esitän     kunnioit-   daan työllisyysrahoja.
6436: tavasti seuraavaa:                                       Tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodelle 1985
6437:   Lohioivan - Sieppijärven tien liikennemäärät        on esitetty 5,4 mmk kysymyksessä olevalla tiellä
6438: ovat parantamattomalla osuudella keskimäärin          sijaitsevan Lohioivan sillan rakentamiseksi liiken-
6439: vain noin 100 autoa/vrk. Lapin tiepiirin alueella     nettä hidastavan lossin tilalle. Tämä parantaa
6440: on tätä vilkkaampia sorateitä noin 1 600 km.          myös osaltaan liikenneoloja kyseisellä tiellä.
6441: 
6442:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1984
6443: 
6444:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
6445:                                        1984 vp. -      KK n:o 385                                      3
6446: 
6447: 
6448: 
6449: 
6450:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6451: 
6452:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de, varför grundreparationen av ifrågavarande
6453: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         väg trots behovet inte har kunnat inrymmas i
6454: den 16 oktober 1984 tili vederbörande medlem           åtgärdsprogrammet för väghåliningen för åren
6455: av statsrådet översänt avskrift av följande av         1984-1990 som uppgjorts inom ramen för be-
6456: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade          viljade anslag.
6457: skriftligå spörsmål nr 385:                               De sämsta punkterna på vägavsnittet har för-
6458:                                                        bättrats dels med underhålismedel och dels med
6459:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sysselsättningsmedel. Väg- och vattenbyggnads-
6460:         för att grundreparationen av landsvägen        styrelsen har planer på att fortsätta arbetena på
6461:         på sträckan Lohiniva-Sieppijärvi skali         vägavsnittet Taapajärvi-Lohiniva genom att
6462:         kunna genomföras?                              uppgöra en förbättringsplan för en sträcka av
6463:                                                        9,4 km. Kostnadsförslaget för detta projekt är
6464:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       6,3 milj. mk. Projektet kommer att genomföras
6465: anföra följande:                                       om sysselsättningsmedel beviljas för detta.
6466:    Trafikfrekvensen på vägen Lohiniva-Sieppi-             1 statsverkspropositionen för år 1985 har
6467: järvi är endast ca 100 bilar per dygn på den           5,4 milj. mk anslagits för byggandet av en bro i
6468: icke-förbättrade sträckan. lnom Lapplands väg-         Lohiniva i stäliet för den färja som fördröjer
6469: distrikt finns det ca 1 600 km livligare trafikerade   trafiken på ifrågavarande väg. Detta kommer
6470: grusvägar än denna. Andra projekt inom Lapp-           även att bidra tili förbättrade trafikförhålianden
6471: lands vägdistrikt har ansetts vara mera brådskan-      på nämnda väg.
6472: 
6473:      Helsingfors den 6 november 1984
6474: 
6475:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
6476: 1
6477: 1
6478:  1
6479:  1
6480:   1
6481:   1
6482:    1
6483:    1
6484:     1
6485:     1
6486:      1
6487:      1
6488:       1
6489:       1
6490:        1
6491:        1
6492:         1
6493:         1
6494:          1
6495:          1
6496:           1
6497:           1
6498:            1
6499:            1
6500:             1
6501:             1
6502:              1
6503:              1
6504:               1
6505:                                                   1984 vp.
6506: 
6507: Kirjallinen kysymys n:o 386
6508: 
6509: 
6510: 
6511:                                      Kortesalmi: Pohjois-Suomen rakennusurakoiden epäselvyyksien Ja
6512:                                        rakennustoiminnan kilpailuolojen selvittämisestä
6513: 
6514: 
6515:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6516: 
6517:    Haukiputaan kunnasta oleva insinööri Pauli            la jopa trendinomaisesti supistunut, näyttalSl
6518: Manner on 23.6.1983 oikeuskanslerille osoitta-           välttämättömältä ottaa valvontamenetelmät ja ni-
6519: massaan kirjoituksessa sekä myöhemmissä lisäkir-         menomaan hintojen määräytymisperusteet kriit-
6520: joituksissaan samoin kuin kansanedustajat]. Ju-          tisesti tarkasteltaviksi.''
6521: hani Kortesalmi ja Martti Ratu 4. päivänä mar-              Edellä olevalla elinkeinohallitus haluaa koros-
6522: raskuuta 1983 päiväämässään kirjoituksessa pyy-          taa oikeuskanslerin esittämän tutkimuksen tär-
6523: täneet oikeuskanslerin toimenpiteitä asiassa, joka       keyttä ja samalla sen erityistä monitahoisuutta.
6524: koskee rakennusurakoinoin kilpailuolosuhteita            Kuitenkin elinkeinohallituksessa niukkojen re-
6525: eräissä tapauksissa. Yllämainitut henkilöt pyysi-        surssien vuoksi on tässä vaiheessa mahdollisuuk-
6526: vät oikeuskansleria ryhtymään kiireesti toimiin          sia suorittaa ainoastaan esitutkimus tästä aihepii-
6527: valtion rahoittamien Pohjois-Suomen rakennus-            ristä.
6528: kohteiden vakavien urakkakilpailuepäselvyyksien             Suullisesti elinkeinohallituksesta on kerrottu,
6529: ja mahdollisten väärinkäytösten tutkimiseksi.            että tämän tapaisen tutkimuksen kunnolliseen
6530:    Valtioneuvoston oikeuskansleri on elinkeino-          läpiviemiseen virastolla ei ole resursseja, puuttuu
6531: hallitukselle 7.6.1984 tämän asian johdosta lä-          siis tutkijavoimaa tämän tärkeän asian selvittämi-
6532: hettämässään kirjeessä todennut, että rakennus-          seen.
6533: urakoinoin kilpailuolosuhteista on tullut esille             Kun kuitenkin on olemassa vaara, että mah-
6534: seikkoja, joiden tutkimiseen elinkeinohallituksel-       dolliset suuretkin talousrikokset tässä asiassa tut-
6535: la, huomioon ottaen taloudellisen kilpailun edis-        kijavoiman puutteen vuoksi vanhenevat, olisi
6536: tämisestä annetun lain (423/73) säännökset, eri-         mielestäni mitä tärkeintä, että valtiovalta irrottai-
6537: tyisesti lain ensimmäisen ja viidennen pykälän,          si riittävät tutkijavoimat ja varat tämän asian
6538: saattaisi yleisesti olla aihetta. Oikeuskansleri esit-   selvittämiseen, jotta myös Pohjois-Suomen ra-
6539: tikin elinkeinohallituksen harkittavaksi, olisiko        kennusurakoiden epäselvyydet saataisiin perus-
6540: sillä syytä tehdä edellä mainitun lain viidennessä       teellisesti tutkituiksi.
6541: pykälässä tarkoitettu tutkimus, jolla selvitettäisiin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6542:  rakennustoiminnan alalla vallitsevia yleisiä kilpai-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6543: luolosuhteita.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6544:     Elinkeinohallitus on vastauksessaan oikeus-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6545: kanslerille yhtynyt oikeuskanslerin näkemykseen,                    Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
6546:  että esitetyn tutkimuksen suorittaminen on har-                 miin riittävän tutkijavoiman ja riittävien
6547:  kitsemisen arvoinen ja että kilpailunedistämisestä              muiden resurssien osoittamiseksi elinkei-
6548:  annettu laki antaa sille perusteet.                             nohallitukselle tai muulle asiaankuulu-
6549:     Elinkeinohallitus toteaa tästä asiasta mm. seu-              valle tutkimuselimelle Pohjois-Suomen
6550:  raavaa: ''Rakennustoiminnan kehityspiirteisiin                  rakennusurakoiden epäselvyyksien ja ra-
6551:  kuuluu keskittyminen, joka on eräs mahdollinen                  kennustoiminnan hämärien kilpailuolo-
6552:  tapa varautua yleisesti supistuvina pidettäviin                 suhteiden perusteelliseksi selvittämiseksi
6553:  markkinoihin. Alalla on perinteisesti laaja-alai-               ja siten myös sen ennaltaehkäisemiseksi,
6554:  nen viranomaisvalvonta, joka on kehittynyt suu-                 etteivät asuntojen hinnat muodostuisi
6555:  ren rakentamistarpeen kaudella. Kun rakenta-                    Pohjois-Suomessa kotitalouksille koh-
6556:  misvolyymin kasvu on pysähtynyt, eräillä lohkoil-               tuuttoman korkeiksi?
6557:        Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1984
6558: 
6559:                                             ]. Juhani Kortesalmi
6560: 428401084T
6561: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 386
6562: 
6563: 
6564: 
6565: 
6566:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6567: 
6568:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Elinkeinohallituksen, kilpailuasiamiehen toi-
6569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          miston ja asuntohallituksen virkamiehistä koottu
6570: olette 17 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-         epävirallinen työryhmä selvittelee parhaillaan si-
6571: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tä, miten asuntojen hinnanmuodostusta tulisi
6572: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     tutkia, jotta viranomaisten päätöksenteko pysyisi
6573: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       ajanmukaisena. Todettakoon lisäksi, että kilpai-
6574: kysymyksestä n:o 386:                                  luasiamies on 8.11.1984 pyytänyt rakennushalli-
6575:                                                        tusta mahdollisesti yhteistyössä asuntohallituksen
6576:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      kanssa selvittämään rakennusalan kilpailuolosuh-
6577:         miin riittävän tutkijavoiman ja riittävien     teita ja alalla mahdollisesti esiintyviä tarjouskar-
6578:         muiden resurssien osoittamiseksi elinkei-      telleja.
6579:         nohallitukselle tai muulle asiaankuulu-
6580:                                                           Elinkeinohallituksen voimavarat eivät tällä het-
6581:         valle tutkimuselimelle Pohjois-Suomen
6582:                                                        kellä riitä nyt kyseessä olevan selvityksen suoritta-
6583:         rakennusurakoiden epäselvyyksien ja ra-
6584:                                                        miseen riittävän laaja-alaisena ja syvällisenä ot-
6585:         kennustoiminnan hämärien kilpailuolo-
6586:                                                        taen huomioon oikeuskanslerin esittämän tutki-
6587:         suhteiden perusteelliseksi selvittämiseksi
6588:                                                        muksen monitahoisuus. Kysymyksessä mainittuja
6589:         ja siten myös sen ennaltaehkäisemiseksi,
6590:                                                        riittäviä tutkijavoimia ei tällä hetkellä voida elin-
6591:         etteivät asuntojen hinnat muodostuisi
6592:                                                        keinohallituksessa ''irrottaa'' tällaisen selvityksen
6593:         Pohjois-Suomessa kotitalouksille koh-
6594:                                                        tekemiseen siitä syystä, ettei elinkeinohallituksel-
6595:         tuuttoman korkeiksi?
6596:                                                        la ole käytettävissään riittävästi rakennusalaan ja
6597:                                                        sen erityisolosuhteisiin perehtyneitä tutkijoita.
6598:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Tällaisten henkilöiden hankkiminen elinkeino-
6599: ti seuraavaa:                                          hallituksen ulkopuolelta on lisäksi ongelmallista
6600:    Taloudellisen kilpailun edistämisestä annetun       jo sen vuoksi, että tämän laatuisiin tutkimus-
6601: lain (423/73, jäljempänä kilpailunedistämislaki)       tehtäviin saadaan riittävä koulutus ja kokemus
6602: 5 §:n mukaan elinkeinohallitus tekee tutkimuk-         vasta käytännön tutkimustyössä.
6603: sia, joilla selvitetään elinkeinoelämässä eri toimi-      Ministeriön ja elinkeinohallituksen mielestä
6604: aloilla vallitsevia yleisiä kilpailuolosuhteita.       selvitystä ei kuitenkaan tule rajoittaa pelkästään
6605:    Elinkeinohallitus on, kuten kysymyksen perus-       Pohjois-Suomea käsittäväksi. Rakennustoiminnan
6606: teluissa todetaan, yhtynyt oikeuskanslerin elin-       kilpailuolosuhteita koskeva selvitys tullaan elin-
6607: keinohallitukselle esittämään näkemykseen, että        keinohallituksen parhaillaan valmistumassa ole-
6608: rakennusurakoinnin kilpailuolosuhteissa on tul-        vassa uudessa tutkimusohjelmassa asettamaan ai-
6609: lut esille seikkoja, joiden vuoksi kyseisen toimi-     van ensi tilassa toteutettavaksi. Tällaisen laajan ja
6610: alan kilpailuolosuhteiden tutkiminen on harkit-        monitahoisen selvityksen tekeminen riittävän pe-
6611: semisen arvoista.                                      rusteellisesti ja kohtuullisessa ajassa edellyttää sen
6612:    Myös elinkeinohallituksen lisätty istunto on        suorittamista usean koulutetun ja kokeneen tut-
6613: 18.10.1984 käsitellessään asettamansa hintaseu-        kijan muodostaman työryhmän toimesta. Selvitys
6614: rantatyöryhmän muistiota todennut, että asuin-         olisi mahdollisesti tarkoituksenmukaista tehdä
6615: rakentamiseen ja yleensä asuinpalvelusten hin-         myös eri viranomaisten välisenä yhteistyönä. Täs-
6616: nanmuodostukseen liittyy useita ongelmia, jotka        sä vaiheessa selvitys voidaan kuitenkin tehdä vain
6617: viime kädessä ovat johtaneet kohtuuttoman kor-         esitutkimuksen luonteisena. Esitutkimuksen tu-
6618: keisiin asumiskustannuksiin. Lisätty istunto on        ~oksista tullaan raportoimaan ao. viranomaistaho-
6619: myös katsonut, että on selvää, ettei pelkin hinta-     Ja.
6620: ja kilpailuvalvonnan keinoin voida paljoakaan             Hinta- ja kilpailuvalvonnan painopistettä on
6621: asiantilaa parantaa. Tämän alan sidonnaisuudet         elinkeinohallituksessa parin viime vuoden aikana
6622: tulee kartoittaa asianomaisten viranomaisten yh-       pyritty johdonmukaisesti siirtämään enemmän
6623: teistyönä.                                             kilpailuolosuhteiden valvonnan suuntaan ja ai-
6624:                                       1984 vp. -      KK n:o 386                                           3
6625: 
6626: kaisempaa enemmän tutkimus- ja selvityspainot-        teltävänä parhaillaan olevassa hallituksen esityk-
6627: teiseksi. Uusien toiminnallisten tavoitteiden saa-    sessä kilpailunedistämislain muuttamiseksi ehdo-
6628: vuttamiseen on pyritty muuttamalla elinkeino-         tetaan lakiin lisättäväksi säännös, joka antaisi
6629: hallituksen organisaatio 1.3.1984 alkaen parem-       elinkeinohallituksen määräämälle virkamiehelle
6630: min vastaamaan viraston uutta hinta- ja kilpailu-     oikeuden tarvittaessa tarkastaa elinkeinonharjoit-
6631: valvonnan toimintalinjaa. Elinkeinohallituksen        tajan hallussa olevia sellaisia asiakirjoja, joilla voi
6632: tutkimustoiminnan resursseja on pyritty kehittä-      olla merkitystä kyseisen lain valvonnassa. Tällai-
6633: mään ensisijaisesti viraston jo olemassa olevaa       sen säännöksen ottamista lakiin voidaan pitää
6634: henkilöstöä uudelleen kouluttamalla lisäämättä        oleellisena parannuksena valvonnan kannalta.
6635: viraston kokonaishenkilöstömäärää.                       Ei ole odotettavissa, että nyt esillä olevat
6636:    Elinkeinohallituksen valtuudet kilpailuolosuh-     ongelmat ja rakennustoiminnan kilpailuolosuh-
6637: teita koskevien tutkimusten suorittamiseen pe-        teissa ilmenneet väitetyt epäkohdat olisivat kovin
6638: rustuvat tällä hetkellä pääasiassa kilpailunedistä-   nopeasti selvitettävissä, vaikka elinkeinohallituk-
6639: mislain 6 §:n säännökseen, jonka mukaan elin-         selle ohjattaisiinkin uusia henkilöresursseja. Sen
6640: keinonharjoittaja on velvollinen antamaan elin-       sijaan panostamalla elinkeinohallituksen käytet-
6641: keinohallitukselle tietoja, joita tarvitaan lain 5    tävissä olevan henkilöstön kouluttamiseen on
6642: §:ssä tarkoitettua tutkimustoimintaa varten. Täl-     tarkoitus saada sellaisia tutkijavoimia, että nyt
6643: lä hetkellä kilpailunedistämislaki ei anna elinkei-   esillä olevan laajuinen selvitys voidaan riittävän
6644: nohallitukselle mahdollisuuksia varmistua annet-      laaja-alaisena mahdollisimman nopeasti toteut-
6645: tujen tietojen oikeellisuudesta. Eduskunnan käsi-     taa.
6646: 
6647:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1984
6648: 
6649:                                                                                  Ministeri Jermu Laine
6650: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 386
6651: 
6652: 
6653: 
6654: 
6655:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6656: 
6657:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Bindningarna i denna bransch bör kartläggas i
6658: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        samarbete med behöriga myndigheter.
6659: den 17 oktober 1984 till vederbörande medlem             En inofficiell arbetsgrupp bestående av nä-
6660: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ringsstyrelsen, konkurrensombudsmannens byrå
6661: riksdagsman Juhani]. Kortesalmi undertecknade         och tjänstemän vid bostadsstyrelsen utreder för
6662: skriftliga spörsmål nr 386:                           närvarande hur prissättningen av bostäder bör
6663:                                                       undersökas, för att myndigheternas beslutsfattan-
6664:            Ämnar Regeringen i brådskande ord-
6665:                                                       de skall kunna hållas tidsenligt. Det kan ytterli-
6666:         ning vidta åtgärder för att anvisa Nä-        gare konstateras, att konkurrensombudsmannen
6667:         ringsstyrelsen eller något annat behörigt     8.11.1984 bad byggnadsstyrelsen att eventuellt i
6668:         forskningsorgan tillräckliga forskarkrafter
6669:                                                       samarbete med bostadsstyrelsen utreda konkur-
6670:         och andra tillräckliga resurser för en
6671:                                                       rensförhållandena inom byggnadsbranschen och
6672:         grundlig utredning av oklarheterna i          de eventuella anbudskartellerna.
6673:         samband med byggnadsentreprenaderna
6674:         och de oklara konkurrensförhållandena            Näringsstyrelsens resurser räcker för närvarande
6675:         inom byggverksamheten i norra Finland,        inte till för att göra ifrågavarande utredning så
6676:         och sålunda även förebygga orimligt höga      omfattande och grundligt som den av justitie-
6677:         bostadspriser för hushållen i norra Fin-      kanslern föreslagna undersökningens mångfaset-
6678:         land?                                         terade natur skulle kräva. De i spörsmålet nämn-
6679:                                                       da tillräckliga forskarkrafterna kan för närvarande
6680:                                                       inte frigöras vid näringsstyrelsen för denna utred-
6681:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ning, emedan näringsstyrelsen inte har möjlighet
6682: anföra följande:                                      att anlita ett tillräckligt antal forskare med kän-
6683:    Enligt 5 § lagen om främjande av ekonomisk         nedom om byggnadsbranschen och dess särför-
6684: konkurrens (423/73, nedan konkurrensbefräm-           hållanden. Att utanför näringsstyrelsen skaffa
6685: jandelagen) utför näringsstyrelsen undersök-          fram sådana personer är problematiskt redan av
6686: ningar, genom vilka de allmänna konkurrensför-        den anledningen, att en tillräcklig utbildning
6687: hållandena i olika branscher inom näringslivet        och erfarenhet för denna typ av forskningsupp-
6688: klarläggs.                                            gifter kan erhållas först i praktiskt forskningsar-
6689:    Näringsstyrelsen har, enligt vad som konstate-     bete.
6690: ras i motiveringen till spörsmålet, omfattat justi-      Enligt ministeriet och näringsstyrelsen bör ut-
6691: tiekanslerns ståndpunkt enligt viiken det i kon-      redningen dock inte omfatta enbart norra Fin-
6692: kurrensförhållandena i samband med bygg-              land. Utredningen beträffande konkurrensförhål-
6693: nadsentreprenader har framkommit sådana om-           landena inom byggverksamheten kommer enligt
6694: ständigheter, på grund av vilka en utredning av       näringsstyrelsens nya forskningsprogram, som
6695: konkurrensförhållandena inom nämnda bransch           snart blir färdigt, att genomföras med det snaras-
6696: är värd att övervägas.                                te. För att en sådan utförlig och mångomfattande
6697:    Även näringsstyrelsen har vid sitt förstärkta      utredning skall bli tillräckligt grundlig och kun-
6698: sammanträde 18.10.1984 i samband med be-              na göras inom rimlig tid förutsätter det en
6699: handlingen av den promemoria som utarbetats           arbetsgrupp bestående av ett flertal utbildade
6700: av arbetsgruppen för prisuppföljning konstaterat,     och erfarna forskare. Det vore eventuellt motive-
6701: att bostadsbyggandet och prissättningen av bo-        rat att göra denna utredning i samarbete med
6702: stadsservice överhuvudtaget är förknippade med        olika myndigheter. 1 detta skede kan utred-
6703: många problem som i sista hand har lett till          ningen dock göras endast som en förundersök-
6704: oskäligt höga boendekostnader. Det förstärkta         ning. Till vederbörliga myndigheter kommer att
6705: sammanträdet har även ansett det vara ett fak-        avges rapport om förundersökningens resultat.
6706: tum att läget inte nämnvärt kan avhjälpas enbart         Näringsstyrelsen har under ett par års tid
6707: med pris- och konkurrensövervakningsmetoder.          konsekvent försökt förflytta tyngdpunkten i pris-
6708:                                      1984 vp. -     KK n:o 386                                         5
6709: 
6710: och konkurrensövervakningen tili förmån för         förvissa sig om uppgifternas riktighet. 1 den
6711: övervakningen av konkurrensförhåliandena och        regeringsproposition angående ändring av kon-
6712: allt mera i riktning mot undersöknings- och         kurrensbefrämjandelagen som hålier på att hand-
6713: utredningsförfarande. Nya funktionelia mål har      läggas i riksdagen föreslås att tililagen skall fogas
6714: försökt uppnås genom att från och med 1.3.1984      ett stadgande, med stöd av vilket av näringssty-
6715: ändra näringsstyrelsens organisation att bättre     relsen förordnad tjänsteman vid behov skulie ha
6716: motsvara ämbetsverkets nya verksamhetslinje i       rätt att granska sådana handlingar i näringsstyrel-
6717: fråga om pris- och konkurrensövervakningen.         sens besittning som kan vara av betydelse vid
6718: Resurserna för näringsstyrelsens forskningsverk-    övervakningen av nämnda lag. Ett sådant stad-
6719: samhet har i mån av möjlighet urvecklats genom      gande i lagen kan betraktas som en väsentlig
6720: att i första hand omskola de anställda utan att     förbättring med tanke på övervakningen.
6721: öka det sammanlagda antalet anställda vid äm-
6722: betsverket.                                            Man kan inte utgå från att de aktuelia pro-
6723:    Näringsstyrelsens befogenhf;ter att utföra un-   blemen och de påstådda missförhåliandena i
6724: dersökningar som gälier konkurrensförhålianden      byggverksamhetens konkurrensförhålianden skul-
6725: grundar sig för närvarande i huvudsak på 6 §        le kunna avlägsnas i snabb takt, även om nä-
6726: konkurrensbefrämjandelagen, enligt vilken nä-       ringsstyrelsen skulie anvisas nya personresurser.
6727: ringsidkaren är skyldig att tili näringsstyrelsen   Avsikten är däremot att genom en satsning på
6728: lämna de uppgifter som erfordras för undersök-      utbildningen av de anstälida få fram sådana
6729: ningsverksamhet som avses i lagens 5 §. För         forskarkrafter, att en utredning av nämnda om-
6730: närvarande har näringsstyrelsen enligt konkur-      fattning kan verkstälias i tillräcklig utsträckning
6731: rensbefrämjandelagen inte några möjligheter att     så fort som möjligt.
6732: 
6733:     Helsingfors den 14 november 1984
6734: 
6735:                                                                               Minister jermu Laine
6736:                                                  1984 vp.
6737: 
6738: Skriftligt spörsmål nr 387
6739: 
6740: 
6741: 
6742: 
6743:                                     Norrback: Om korrigering av förskottsinnehållningen på pensioner
6744: 
6745: 
6746:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
6747: 
6748:    Ca 40 000 folkpensionärer riskerar att drabbas       direktiv för verkställande av förskottsinnehållning
6749: av en under året ackumulerad förskottsinnehåll-         även till folkpensionsanstalten, att dylika situa-
6750: ning. Detta beror på att dessa fått förhöjda            tioner, som drabbar folkpensionärerna, inte upp-
6751: pensioner och tillläggspensioner under år 1984,         står.
6752: utan att förskottsinnehållningen samtidigt korri-          Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
6753: gerats för deras del. Nu avser skattemyndigheter-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6754: na att ta in hela den förskottsinnehållning, som        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
6755: inte verkställts på dessa inkomster under årets två     följande spörsmål:
6756: sista månader, november och december. Detta
6757: kan i sin tur i extrema fallleda till, att förskotts-             Vilka åtgärder ämnar Regeringen och
6758: innehållningen för dessa månader kommer att                    skatteministern vidta för att effekterna av
6759: överstiga 60 % av hela pensionsinkomsten från                  den förskottsinnehållningsförhöjning som
6760: folkpensionsanstalten för dessa månader.                       nu planeras skall kunna minimeras, så att
6761:    Det är med förvåning man nu noterar, att                    pensionärer inte drabbas oskäligt just in-
6762: bristande koordinering mellan skattemyndighe-                  för julen, och
6763: terna och folkpensionsanstalten nu drabbar ett                    vilka åtgärder planeras för att sådana
6764: ston antal folkpensionarer. Rimligtvis bör det                 effekter skall kunna undvikas i fram-
6765: vara skattemyndigheternas sak att ge sådana                    tiden?
6766: 
6767:      Helsingfors den 18 oktober 1984
6768: 
6769:                                                Ole Norrback
6770: 
6771: 
6772: 
6773: 
6774: 428401117V
6775: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 387
6776: 
6777: Kirjallinen kysymys n:o 387                                                                   Suomennos
6778: 
6779: 
6780: 
6781: 
6782:                                    Norrback: Eläkkeiden ennakonpidätykseen tehtävästä korotuksesta
6783: 
6784: 
6785:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6786: 
6787:    Noin 40 000 kansaneläkeläistä on vaarassa jou-     koskevat ohjeet myös kansaneläkelaitokselle, ettei
6788: tua vuoden aikana kerääntyneen ennakonpidä-           tällaisia kansaneläkeläisille haittaa aiheuttavia ti-
6789: tyksen kohteeksi. Tämä johtuu siitä, että heidän      lanteita syntyisi.
6790: eläkkeensä ja lisäeläkkeensä ovat nousseet vuoden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6791: 1984 aikana ilman, että heidän ennakonpidätys-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6792: tään on samalla oikaistu. Veroviranomaisilla on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6793: nyt aikomuksena ottaa näiden tulojen koko toi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6794: mittamatta jäänyt ennakonpidätys vuoden kah-
6795: den viimeisen kuukauden, marraskuun ja joulu-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ja vero-
6796: kuun aikana. Tämä taas voi ääritapauksessa joh-               ministeri aikovat ryhtyä, jotta nyt suunni- ·
6797: taa siihen, että näiden kuukausien enoakanpidä-               tellun ennakonpidätyksen korotuksesta
6798: tykset ylittävät 60 % koko näiden kuukausien                  aiheutuvat seuraukset olisivat mahdolli-
6799: kansaneläkelaitokselta saatavasta eläketulosta.               simman lievät siten, ettei eläkeläisille
6800:    Nyt on hämmästyksellä todettava, että verovi-              aiheutettaisi haittaa juuri ennen joulua,
6801: ranomaisten ja kansaneläkelaitoksen välisen yh-               Ja
6802: teistyön puute aiheuttaa haittaa suurelle joukolle               minkälaisia toimenpiteitä on suunnit-
6803: kansaneläkeläisiä. Olisi kohtuullista, että verovi-           teilla, jotta tällaisilta seurauksilta vältyt-
6804: ranomaiset antaisivat sellaiset ennakonpidätystä              täisiin tulevaisuudessa?
6805: 
6806:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1984
6807: 
6808:                                              Ole Norrback
6809:                                         1984 vp. -      KK n:o 387                                      3
6810: 
6811: 
6812: 
6813: 
6814:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6815: 
6816:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           konpidätysjärjestelmää muutettiin samalla niin,
6817: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           että ennakkoperintälain 11 §:n vastaavuusperiaa-
6818: olette 18 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-          te voitiin mahdollisimman tarkoin toteuttaa. Täl-
6819: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        lä perusteella verohallitus määräsi ennakonpidä-
6820: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tyksen toimitettavaksi eläkkeistä henkilökohtai-
6821: Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       sen prosenttiluvun mukaan, joka lasketaan vero-
6822: sestä n:o 387:                                          vuodeksi kerrallaan. Verovuoden aikana tapahtu-
6823:                                                         vat eläketulojen ja muiden tulojen muutokset
6824:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ja vero-       aiheuttavat sen, ettei vuoden alussa laskettu
6825:        ministeri aikovat ryhtyä, jotta nyt suunni-      ennakonpidätys vastaakaan lopullisia veroja. Seu-
6826:        tellun ennakonpidätyksen korotuksesta            rauksena saattaa olla suuria lisämaksuja. Eniten
6827:        aiheutuvat seuraukset olisivat mahdolli-         tulonmuutokset vaikuttavat eläketulovähennys-
6828:        simman lievät siten, ettei eläkeläisille         ten vaikutusalueella. Vuonna 1984 eläketulovä-
6829:        ~iheutettaisi haittaa juuri ennen joulua,        hennykset vaikuttavat noin 46 000 markan koko-
6830:        Ja                                               naistuloihin saakka.
6831:           minkälaisia toimenpiteitä on suunnit-
6832:                                                            Vuoden 1984 alusta lukien, kansaneläkeuudis-
6833:        teilla, jotta tällaisilta seurauksilta vältyt-
6834:                                                         tuksen II B-vaiheessa, kansaneläkettä saavien
6835:        täisiin tulevaisuudessa?
6836:                                                         puolisoiden kansaneläkkeet eriytettiin. Tällöin
6837:                                                         pienempituloisen puolison kansaneläke yleensä
6838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nousi, elleivät hänen muut eläke-, pääoma- tai
6839: ti seuraavaa:                                           yrittäjätulonsa sitä estäneet. Suurimmalle osalle
6840:    Ennakkoperintälain (418/59) mukaan enna-             korotuksia saaneista eläkeläisistä ennakonpidätys-
6841: konpidätys on toimitettava muun ohessa palkasta         prosentti onkin voitu laskea jo vuoden alusta
6842: ja eläkkeestä. Siitä, miten ennakonpidätys toimi-       lukien oikeilla tiedoilla. Laskennan ulkopuolelle
6843: tetaan, määrää ennakkoperintälain 11 §:n nojalla        ovat kuitenkin jääneet sellaiset kansaneläkkeiden
6844: verohallitus. Verohallituksen on määrättävä en-         lisäosien korotukset ja uudet lisäosat, jotka on
6845: nakonpidätysperusteet sellaisiksi, että pidätettä-      myönnetty hakemuksesta tämän vuoden aikana.
6846: vät määrät vastaavat mahdollisimman tarkoin             Kaikkiaan tällaisia muutostapauksia on vuoden
6847: verovuoden koko palkasta tai muusta ennakonpi-          1984 aikana arviolta runsaat 100 000. Jos pelkäs-
6848: dätyksen alaisesta tulosta verovuonna sovelletta-       tään kansaneläkettä saava eläkkeensaaja on saa-
6849: vien veroperusteiden mukaan suoritettavien vero-        nut lisäosan tai sen korotuksen verovuodelta, ei
6850: jen ja maksujen yhteismäärää. Verohallitus mää-         tarvetta ennakonpidätyksen muuttamiseen ole.
6851: rää tavallisesti verovuonna sovellettavat ennakon-      Ne ennakonpidätyksen muutokset, joihin kysy-
6852: pidätysperusteet kerran vuodessa ottaen huo-            myksessä viitataan, koskevat noin 20 000 eläk-
6853: mioon verovuodeksi säädetyt tuloveroperusteet ja        keensaajaa. Heidän osaltaan verohallitus on mää-
6854: kunnissa vahvistetut veroäyrien hinnat. Verovuo-        rännyt pidätyksen korotuksen tehtäväksi kuluvan
6855: den aikana verovelvollisten tuloissa tai vähennyk-      vuoden marras- ja joulukuussa. Korotus ajoittuu
6856: sissä tapahtuvat ennakonpidätykseen vaikuttavat         marras-joulukuulle siksi, että suoritukset on mak-
6857: muutokset otetaan huomioon ennakkoperintä-              settu kansaneläkelaitoksen lisäosahakemusten
6858: lain 16 §:n nojalla verotoimistossa.                    keskitetystä käsittelystä johtuen vasta kuluvan
6859:    Vuoden 1983 alusta lukien toteutetun kansan-         vuoden jälkipuoliskolla. Ennakonpidätyksen
6860: eläkeuudistuksen yhteydessä säädettiin eläketulo-       muutos on voitu jakaa vuoden kahta viimeistä
6861: vähennykset, joilla yhtenäistettiin eläkkeiden ve-      kuukautta useammille kuukausille vain, jos eläk-
6862: rotusta ja turvattiin vähäisten eläketulojen verot-     keensaaja on itse ilmoittanut tulojen muutokses-
6863: tomuus. Verovelvollisen kaikista veronalaisista         ta verotoimistoon aikaisemmin.
6864: tuloista riippuvaksi säädettyjen eläketulovähen-           Vuoden 1985 alusta lukien toteutetaan kan-
6865: nysten huomioonottamiseksi eläkkeiden enna-             saneläkeuudistuksen III-vaihe, jolloin eläkkeen-
6866: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 387
6867: 
6868: saajien paaoma- ja yrittäjätulot etuoikeutetaan.      rahaliikennettä, jota ennakkoperinnän ja lopulli-
6869: Käytännössä se merkitsee sitä, että nämä tulot        sen verotuksen eroavuus veron palautuksina ja
6870: lakkaavat vaikuttamasta kansaneläkkeen mää-           lisämaksuina aiheuttaa, myös turvata verojen ta-
6871: rään. Tästä johtuvat kansaneläkkeiden korotukset      sainen kertyminen. Ennakonpidätyksen korotuk-
6872: vaikuttavat samalla tavalla ennakonpidätyspro-        sillakaan ei voida poistaa kokonaan lopullisen
6873: senttiin kuin kuluvanakin vuonna. Verohallitus        verotuksen yhteydessä perittäviä lisäveroja. Halli-
6874: kuitenkin seuraa muutosten vaikutusta jo tulevan      tus ei voi toimivaltaansa kuulumattomana puut-
6875: vuoden alusta lukien pyytämällä muutostiedot          tua menettelyyn. Tilannetta seurataan kuitenkin
6876: kansaneläkelaitokselta 3-4 kertaa tulevan vuo-        verohallinnossa tarkoin ja tietoon tulevat ilmei-
6877: den aikana, jotta ennakonpidätysten muutos voi-       sen kohtuuttomat yksittäistapaukset pyritään
6878: taisiin jakaa mahdollisimman monelle kuukau-          käytettävissä olevin keinoin ratkaisemaan. Lisäksi
6879: delle. Verohallitus pyrkii myös tiedottamaan          selvitetään mahdollisuuksia turvata lainsäädän-
6880: eläkkeiden verotuksesta erikseen laatimalla elä-      nön keinoin verohallituksen tiedon saanti eläk-
6881: keläisiä varten oman vero-oppaan.                     keiden muutostapauksissa.
6882:    Ennakkoperintälain säännökset ovat veivoitta-
6883: via ja niiden tarkoituksena on paitsi vähentää sitä
6884: 
6885:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1984
6886: 
6887:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
6888:                                        1984 vp. -      KK n:o 387                                       5
6889: 
6890: 
6891: 
6892: 
6893:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6894: 
6895:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av den skattskyldiges samtliga skattepliktiga in-
6896: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         komster, skulle bli beaktade, ändrades förskotts-
6897: den 18 oktober 1984 tili vederbörande medlem           innehållningssystemet i fråga om pensioner sam-
6898: av statsrådet översänt avskrift av följande av         tidigt så, att den i 11 § lagen om förskottsupp-
6899: riksdagsman Norrback undertecknade spörsmål            börd stadgade motsvarighetsprincipen så nog-
6900: nr 387:                                                grant som möjligt kunde förverkligas. På denna
6901:                                                        grund bestämde skattestyrelsen att förskottsinne-
6902:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen och          hållning skulle verkställas på pensioner enligt ett
6903:        skatteministern vidta för att effekterna av     personligt procenttal som uträknas för ett skat-
6904:        den förskottsinnehållningsförhöjning som        teår i sänder. Under skatteåret skeende föränd-
6905:        nu planeras skall kunna minimeras, så att       ringar i pensions- och andra inkomster gör att
6906:        pensionärer inte drabbas oskäligt just in-      den i början av året beräknade förskottsinnehåll-
6907:        för julen, och                                  ningen inte motsvarar de slutliga skatterna. Följ-
6908:           vilka åtgärder planeras för att sådana       den kan vara stora tilläggsbetalningar. Mest in-
6909:        effekter skall kunna undvikas i fram-           verkar inkomstförändringar inom pensionsin-
6910:        tiden?                                          komstavdragens verkningsområde. År 1984 in-
6911:                                                        verkar pensionsinkomstavdragen då den totala
6912:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inkomsten är upp tili 46 000 mk.
6913: anföra följande:
6914:                                                            Från ingången av år 1984, i folkpensionsrefor-
6915:    Enligt lagen om förskottsuppbörd (418/59)           mens II B-skede, differentierades makars folk-
6916: skall förskottsinnehållning verkställas bl.a. på lön   pensioner. Härvid steg i allmänhet den makes
6917: och pension. Hur förskottsinnehållning skall           folkpension som hade den mindre inkomsten,
6918: verkställas bestämmer skattestyrelsen med stöd av      såvida inte hans övriga pensions-, kapital- eller
6919: 11 § lagen om förskottsuppbörd. Skattestyrelsen        företagarinkomster utgjorde ett hinder härför.
6920: skall fastställa innehållningsgrunderna så, att de     För största delen av de pensionärer som fått
6921: innehållna beloppen så noggrant som möjligt            förhöjningar har förskottsinnehållningsprocenten
6922: motsvarar det sammanlagda beloppet av de skat-         också kunnat uträknas med riktiga uppgifter
6923: ter och avgifter som den skattskyldige, enligt de      redan från början av året. Sådana höjningar av
6924: skattegrunder som skall tillämpas under skatte-        folkpensioners tilläggsdelar och sådana nya
6925: året, skall erlägga för sin totala lön eller för       tilläggsdelar som beviljats på ansökan under
6926: annan förskottsinnehållning underkastad in-            innevarande år har emellertid inte kommit med i
6927: komst under skatteåret. De innehållningsgrunder        kalkylerna. Inalles är antalet sådana ändringsfall
6928: som skall tillämpas under skatteåret fastställer       under år 1984 uppskattningsvis drygt 100 000.
6929: skattestyrelsen vanligen en gång om året med           Om en pensionstagare som enbart erhåller folk-
6930: beaktande av de för skatteåret stadgade in-            pension har erhållit tilläggsdel eller höjning av
6931: komstskattegrunderna och de uttaxeringar per           denna för skatteåret föreligger inte något behov
6932: skattöre som fastställts i kommunerna. På för-         av att ändra förskottsinnehållningen. De änd-
6933: skottsinnehållningen inverkande förändringar           ringar i förskottsinnehållningen som åsyftas i
6934: som under skatteåret sker i de skattskyldigas          spörsmålet gäller omkring 20 000 pensionstagare.
6935: inkomster eller avdrag beaktas med stöd av 16 §        För deras del har skattestyrelsen bestämt att
6936: lagen om förskottsuppbörd på skattebyrån.              höjningen av innehållningen skall verkställas i
6937:    1 samband med den folkpensionsreform som            november och december innevarande år. Höj-
6938: genomfördes från ingången av år 1983 stadgades         ningen är förlagd tili november-december för att
6939: om pensionsinkomstavdrag, genom vilka beskatt-         betalningarna på grund av folkpensionsanstaltens
6940: ningen av pension förenhetligades och obetydliga       centraliserade behandling av ansökningar om
6941: pensionsinkomsters skattefrihet tryggades. För att     tilläggsdel har erlag.ts först under senare hälften
6942: pensionsinkomstavdragen, som gjordes beroende          av innevarande år. Andringen i förskottsinnehåll-
6943: 6                                    1984 vp. -     K.K n:o 387
6944: 
6945: ningen har kunnat fördelas på flera månader än      att utarbeta en egen skattehandbok för pen-
6946: årets två sista endast om pensionstagaren själv     sionärerna.
6947: tidigare har anmält inkomst för ändringen till          Stadgandena i lagen om förskottsuppbörd är
6948: skatte byrån.                                       förpliktande och syftet med dem är förutom att
6949:                                                     minska den betalningsrörelse som skillnaden
6950:    Från ingången av år 1985 genomförs folkpen-      mellan förskottsuppbörden och den slutliga be-
6951: sionsreformens III skede, varvid pensionstagarnas   skattningen förorsakar i form av skatteåterbä-
6952: kapital- och företagarinkomster privilegieras. 1    ringar och tilläggsbetalningar även att säkerställa
6953: praktiken innebär det att dessa inkomster upphör    att skatterna inflyter jämnt. lnte ens genom
6954: att inverka på folkpensionens belopp. Höjningar     höjningar av förskottsinnehållningarna kan de
6955: av folkpensioner på grund härav inverkar på         tilläggsskatter som indrivs i samband med den
6956: förskottsinnehållningsprocenten på samma sätt       slutliga beskattningen helt avskaffas. Regeringen
6957: som innevarande år. Skattestyrelsen följer emel-    kan inte ingripa i förfarandet, då det inte hör till
6958: lertid med ändringarnas inverkan redan från         dess befogenhet. Skatteförvaltningen följer emel-
6959: början av inkommande år genom att av folkpen-       lertid noga med situationen och försöker med de
6960: sionsanstalten begära uppgifter om ändringar        medel som står till buds finna en lösning i de
6961: 3-4 gånger under inkommande år för att änd-         uppenbart oskäliga enskilda fall som kommer till
6962: ringarna i förskottsinnehållningarna skall kunna    dess kännedom. Dessutom utreds möjligheterna
6963: fördelas på så många månader som möjligt.           att genom lagstiftning säkerställa att skattestyrel-
6964: Skattestyrelsen har även för avsikt att särskilt    sen blir underrättad i fall av ändringar i pensio-
6965: informera om beskattningen av pensioner genom       ner.
6966: 
6967:     Helsingfors den 20 november 1984
6968: 
6969:                                                                           Minister Pekka Vennamo
6970:                                                 1984 vp.
6971: 
6972: Kirjallinen kysymys n:o 388
6973: 
6974: 
6975: 
6976: 
6977:                                    Uosukainen ym.: Pellavan viljelyn ja jalostuksen lisäämisestä
6978: 
6979: 
6980:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6981: 
6982:    Suomi on todettu erittäin sopivaksi pellavan-       projektia, jonka kotimaisen pellavan viljely ja
6983: kasvatusmaaksi. Kuitenkin maahamme tuodaan             jalostaminen vaatisivat. Kuitenkin pitää välttä-
6984: tätä nykyä tullin tilastojen mukaan vuosittain         mättä löytää maatalouden sivuelinkeinoja, jotka
6985: pellavalankaa noin 6 miljoonan markan arvosta;         parantaisivat maaseudun asukkaiden toimeentu-
6986: sen lisäksi ruotsalaisen Almedahlin Maalahdessa        loturvaa ja edistäisivät maatalouselinkeinon kan-
6987: sijaitseva kehräämö käyttää runsaasti pellavaa.        nattavaa ja tarkoituksenmukaista harjoittamista.
6988: Lisäksi maassamme tarvitaan huomattavia määriä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6989: pellavansiemeniä.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6990:    Tärkeimmät pellavan käyttötarkoitukset ovat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6991: pellavalangat kutomateollisuuden sekä koti- ja         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6992: taideteollisuuden käyttöön, penavansiemenet ih-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6993: misten ja eläinten lääke- ja ravintoaineeksi sekä             käynnistääkseen riittävän laajan kotimai-
6994: erilaiset pellavaöljyt.                                       sen pellavan viljelyyn ja jalostamiseen
6995:    Monet yksityiset yrittäjät ovat todenneet, ettei-          tähtäävän projektin ja mahdollistaakseen
6996: vät he jaksa yksinään ja omin varoin käynnistää               sen taloudellisesti?
6997: 
6998:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1984
6999: 
7000:                       Riitta Uosukainen                         Eva-Riitta Siitonen
7001: 
7002: 
7003: 
7004: 
7005:  428401118W
7006: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 388
7007: 
7008: 
7009: 
7010: 
7011:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7012: 
7013:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vahingot muodostuivat näin huomattavan suu-
7014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          riksi.
7015: olette 18 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-            Kuitupellavan viljelyn laajenemista on haitan-
7016: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nut toisaalta olosuhteisiimme soveltuvan lujakor-
7017: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tisen riittävän aikaisen lajikkeen ja toisaalta pella-
7018: Riitta Uosukaisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-     van korjuussa sekä käsittelyssä tarvittavien konei-
7019: ta kysymyksestä n:o 388:                               den puuttuminen. Viime vuosina maassamme on
7020:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         myös ollut useita sääoloiltaan pellavan korjuun
7021:         käynnistääkseen riittävän laajan kotimai-      kannalta epäedullisia syksyjä.
7022:         sen pellavan viljelyyn ja jalostamiseen           Öljyn tuottamiseen rypsi on osoittautunut
7023:         tähtäävän projektin ja mahdollistaakseen       meidän oloissamme öljypellavaa edullisemmaksi
7024:         sen taloudellisesti?                           ja varmemmaksi kasviksi. Kuitupellavan viljelyllä
7025:                                                        ei maatalouden sivuelinkeinona ole ratkaisevaa
7026:    Pellavan viljely laajeni meillä 10 000 hehtaa-      merkitystä, mutta sen sijaan koti- ja taideteolli-
7027: riksi 1940-luvulla, kun sen tuonti ulkomailta          suudessa sen merkitys näyttäisi olevan lisäänty-
7028: tyrehtyi. Kuitukasvien hinta sidottiin tukiin hin-     mässä.
7029: taan ja samalla pellavan ulkomainen tuonti mää-           Hallituksen tarkoituksena on selvittää, onko
7030: rättiin luvanvaraiseksi. Kun pellavan tuontisuoja      mahdollista kehittää maamme oloihin sopiva
7031: kumottiin ja valtiovallan tukitoimenpiteet lope-       riittävän lujakortinen, hyvänlaatuinen kuitupel-
7032: tettiin, sen viljelyala väheni jyrkästi. Nykyinen      lavalajike. Tämän ohella tulisi selvittää tuotan-
7033: viljelyala on noin 40 hehtaaria, mutta kiinnostus      non ja pellavan käsittelyn koneistamismahdolli-
7034: pellavan viljelyyn näyttää olevan lisääntymässä.       suudet, kuitupellavan kotimainen tarve ja tuo-
7035:    Pellavasta on viljelyssä kuitupellava ja öljypel-   tantokustannukset sekä kotimaisen tarpeen katta-
7036: lava. Aikaisemmin on myös viljelty jossain mää-        van tuotannon vaatima valtion tuki. Lisäksi olisi
7037: rin kuituöljypellavaa, mutta siitä saatiin liian       selvitettävä, onko alan teollisuuden keskuudessa
7038: pieni kuitu- ja liian pieni öljysato. Öljypellavan     riittävästi kiinnostusta pellavatuotteisiin ja tuo-
7039: siementuotanto onnistuu vain Etelä-Suomessa ja         tannon edellyttämiin investointeihin.
7040: täälläkin ainoastaan sääoloiltaan edullisina vuosi-       Kotimaisen pellavan viljelyn elvyttämiseen
7041: na. Öljypellavan viljelyä kokeiltiin Maatalouden       tähtäävän biologisen, teknisen ja taloudellisen
7042: tutkimuskeskuksen ja teollisuuden toimesta var-        tutkimuksen tarvetta ja sen rahoitusta voitaisiin
7043: sin laajasti v. 1975-1979. Noina vuosina lupaa-        käsitellä myös maa- ja metsätalousministeriön
7044: vasti alkuun päässyt käytännön viljely loppui          apuna toimivassa maataloustutkimuksen neuvot-
7045: 1970-luvun lopulla sattuneisiin katovuosiin. Sa-       telukunnassa, jos sille jätettäisiin tätä koskeva
7046: teisina syksyinä pellavaa ei saatu korjatuksi ja       tutkimusaloite.
7047: 
7048:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1984
7049: 
7050:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
7051:                                        1984 vp. -     KK n:o 388                                        3
7052: 
7053: 
7054: 
7055: 
7056:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7057: 
7058:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          regniga höstarna kunde linet inte skördas, och
7059: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förlusterna blev avsevärda.
7060: den 18 oktober 1984 till vederbörande medlem              Möjligheterna att öka odlingen av spånadslin
7061: av statsrådet översänt avskrift av följande av        har hämmats dels av att det inte finns någon
7062: riksdagsledamoten Riitta Uosukainen m.fl. un-         stråstyv, tillräckligt tidig sort som är lämplig för
7063: dertecknade spörsmål nr 388:                          våra förhållanden och dels av att man saknar
7064:                                                       maskiner för skörden och behandlingen av linet.
7065:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Under de senaste åren har dessutom flera höstar
7066:        för igångsättande av ett tillräckligt omfat-   hos oss i fråga om väderleken varit ogynnsamma
7067:        tande projekt som syftar till inhemsk          för skörd av lin.
7068:        linodling och förädling samt för att göra          För oljeframställning har i våra förhållanden
7069:        det ekonomiskt möjligt?                        rybs visat sig vara en förmånligare och säkrare
7070:                                                       växt än oljelin. Odlingen av spånadslin är såsom
7071:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       en binäring till lantbruket inte av avgörande
7072: anföra följande:                                      betydelse, men däremot inom hemslöjden och
7073:                                                       konstindustrin ser dess betydelse ut att öka.
7074:    Odlingsarealen för lin ökade hos oss till 10 000       Regeringen har för avsikt att utreda om det är
7075: hektar på 1940-talet, när importen av lin avstan-     möjligt att utveckla en för vårt lands förhållan-
7076: nade. Priset på spånadsväxter bands vid rågpri-       den lämplig spånadslinsort som är tillräckligt
7077: set, och samtidigt infördes licenstvång för impor-    stråstyv och av god kvalitet. Därutöver bör man
7078: ten av lin. När importskyddet för lin upphävdes       utreda möjligheterna att göra produktioneo och
7079: och statsmaktens stödåtgärder upphörde, mins-         behandlingen av lin maskinell samt det inhem-
7080: kade odlingsarealen markant. Den nuvarande            ska behovet av spånadslin, produktionskostna-
7081: odlingsarealen är ca 40 hektar, men intresset för     derna och hur stort statligt stöd som behövs för
7082: linodling ser ut att öka.                             en produktion som täcker det inhemska behovet.
7083:    Det lin som odlas är antingen spånadslin eller     Dessutom bör man utreda om det bland indust-
7084: oljelin. Tidigare odlades även i någon mån            rin inom branschen finns tillräckligt intresse för
7085: spånadsoljelin, men skörden därav för både spå-       linprodukter och för de investeringar som pro-
7086: nadsändamål och oljeändamål var för liten. Frö-       duktioneo förutsätter.
7087: produktionen av oljelin lyckas bara i södra Fin-          Behovet av biologisk, teknisk och ekonomisk
7088: land och även här bara under de år då väderleken      forskning som syftar till stimulering av den
7089: är gynnsam. Omfattande försök med odling av           inhemska linodlingen samt frågan om finansie-
7090: oljelin utfördes av lantbrukets forskningscentral     ring av denna forskning kunde också behandlas i
7091: och inom industrin under åren 1975-1979. Den          den som hjälp för jord- och skogsbruksministeriet
7092: lovande odling i praktiken, som under de åren         verksamma lantbruksforskningsdelegationen, om
7093: kom i gång, upphörde när ett antal missväxtår         till delegationen lämnas ett forskningsinitiativ
7094: inträffade i slutet av 1970-talet. På grund av de     rörande detta.
7095: 
7096:      Helsingfors den 22 november 1984
7097: 
7098:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
7099:                                                1984 vp.
7100: 
7101: Kirjallinen kysymys n:o 389
7102: 
7103: 
7104: 
7105: 
7106:                                   S. Mikkola: Lottapalvelun laskemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi
7107:                                      ajaksi
7108: 
7109: 
7110:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7111: 
7112:    Lottapalveluun osallistuneet naiset suorittivat    riippumatta siitä, mitä tietä he ovat sotatoimiin
7113: rintamaolosuhteissa merkittävää työtä maamme          tulleet. Eroa ei tehdä siitä, onko heidät määrätty
7114: puolustuksen kannalta. Lottapalvelun ajalta mak-      palvelukseen asevelvollisuuslain perusteella tai
7115: soi palkkaa joko suoraan valtio, tai esimerkiksi      esimerkiksi vapaaehtoisina, taikka saivatko he
7116: Rajatoimisto tai Suojeluskuntajärjestö. Riippu-       vakinaista palkkaa vaiko vain päivärahaa.
7117: matta maksajasta joutuivat !otat rintamaolosuh-
7118:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7119: teissa toimimaan täysin samanlaisissa tehtävissä.
7120:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7121: Kuitenkaan heidän eläkeikäänsä ei lasketa lotta-
7122:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7123: palvelua samanlaisin perustein eli esimerkiksi
7124:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7125: suojeluskuntapiirin palveluksessa ollut ei saa las-
7126: kea eläkkeeseen vaikuttavaksi ajaksi lottapalvelu-
7127: aikaa. Asianomaisella itsellään ei ollut mahdolli-              Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että lot-
7128: suutta päättää eikä aina edes tietää, minkä toi-             tana toimineiden naisten eläkkeeseen vai-
7129: miston kautta päivärahat tai palkka maksettiin.              kmtavaksi ajaksi ei lasketa kaikkea lotta-
7130:                                                              palvelua samoin perustein, vaan se on
7131:   Miesten osalta sodan aikainen palvelu laske-               riippuvainen päivärahan tai palkan mak-
7132: taan eläkeikään yhtäläisten perusteiden mukaan               sajasta?
7133: 
7134:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1984
7135: 
7136:                                              Saara Mikkola
7137: 
7138: 
7139: 
7140: 
7141: 428401119X
7142: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 389
7143: 
7144: 
7145: 
7146: 
7147:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7148: 
7149:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seen tuli, kun korkein hallinto-oikeus päätökses-
7150: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sään vuonna 1973 katsoi, että lottapalvelusta on
7151: olette 18 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-        pidettävä valtion eläkkeeseen oikeuttavana val-
7152: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tion palveluksena, jos asianomainen on saanut
7153: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tästä tehtävästä valtiolta päivärahaa tai kuukausi-
7154: S. Mikkolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       palkkaa. Näillä edellytyksillä lottien katsottiin
7155: myksestä n:o 389:                                     olleen työsuhteessa valtioon. Lottapalvelusta kos-
7156:                                                       kevat siten samat edellytykset kuin muutakin
7157:           Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että lot-    ennen 1.1.1967 suoritettua valtion palvelusta eli
7158:        tana toimineiden naisten eläkkeeseen vai-      että eläkeajaksi luetaan 21 vuotta täytettyä suori-
7159:        kuttavaksi ajaksi ei lasketa kaikkea lotta-    tettu päätoiminen palvelus edellyttäen lisäksi,
7160:        palvelua samoin perustein, vaan se on          että palvelu on kestänyt vähintään 4 kuukautta.
7161:        riippuvainen päivärahan tai palkan mak-
7162:        sajasta?                                          Valtiokonttorin soveltamiskäytännössä on lot-
7163:                                                       tapalvelun osalta nojauduttu edellä tarkoitettuun
7164:                                                       korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun ja hy-
7165:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
7166:                                                       väksytty eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi vain
7167: seuraavaa:
7168:                                                       sellainen lottapalvelus, jonka ajalta asianomainen
7169:    Lottapalvelus voidaan tietyin edellytyksin lu-
7170:                                                       on saanut valtiolta kuukausipalkkaa tai päivära-
7171: kea eläkeajaksi valtion samoin kuin kunnallista ja
7172:                                                       haa.
7173: evankelis-luterilaisen kirkon eläkettä varten. Täl-
7174: laiset säännökset ovat asianomaisten eläkesään-          On tietysti valitettavaa, että kaikkea sodanai-
7175: nösten voimaantulosäännöksissä. Lottapalvelus ei      kaista maanpuolustuksen hyväksi suoritettua työ-
7176: sinänsä oikeuta eläkkeeseen ts. sen perusteella       tä, kuten kaikkea lottapalvelusta samoin kuin
7177: kukaan ei voi saada omaa eläkettä vaan se             sotatarviketeollisuudessa tai kotirintamalla maan-
7178: voidaan tietyin edellytyksin ottaa eläkeaikana        puolustustehtävissä toimimista, ei voida lukea
7179: huomioon, jos henkilöllä on muun palveluksen          hyväksi eläkettä varten. Osittain tämä johtuu
7180: perusteella oikeus esimerkiksi VEi-eläkkeeseen.       näiden tehtävien moninaisuudesta. Hyvin suuri
7181:    Eläkeajaksi lukemista koskeva sääntö VEi-elä-      osa kansastahan osallistui maanpuolustustyöhön
7182: kettä varten ennen valtion eläkelain voimaantu-       eri tavoin. Niiden lottien osalta, jotka saivat
7183: loa edeltäneen palveluksen osalta on VEL:n voi-       valtiolta kuukausipalkkaa tai päivärahaa, lotta-
7184: maanpanolain 5 §:ssä. Sen mukaan eläkeajaksi          palveluksen hyväksilukeminen eläkettä varten pe-
7185: VEi-eläkettä varten luetaan ennen VEL:n voi-          rustuu siihen, että heidän katsottiin olleen työ-
7186: maantuloa kulunut VEL:n 5 §:ssä tarkoitettu 21        suhteessa valtioon.
7187: vuotta täytettyä palveltu aika, jos palvelus on          Lopuksi on syytä todeta, että mahdollisuus
7188: ollut päätoimista.                                    tietyin edellytyksin lukea lottapalvelusta elä-
7189:    Lottapalveluksen eläkeajaksi lukemisesta ei ole    keajaksi koskee vain valtion- ja eräitä muita
7190: erityissäännöksiä. Tämän vuoksi olikin pitkään        julkisia eläkejärjestelmiä. Sen sijaan yksityisissä
7191: epäselvää, onko lottapalvelus lain mukaan VEi-        työeläkejärjestelmissä tällaista mahdollisuutta ei
7192: eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa. Ratkaisu kysymyk-      ole ensinkään.
7193: 
7194:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1984
7195: 
7196:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
7197:                                         1984 vp. -      KK n:o 389                                        3
7198: 
7199: 
7200: 
7201: 
7202:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
7203: 
7204:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            berättigar tili StPL-pension. Ett svar på frågan
7205: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          fick man då högsta förvaltningsdomstolen i ett
7206: den 18 oktober 1984 tili vederbörande medlem            utslag år 1973 konstaterade att lottatjänstgöring
7207: av statsrådet översänt avskrift av följande av          skali anses såsom sådan statlig tjänstgöring som
7208: riksdagsman S. Mikkola undertecknade spörsmål           berättigar tili statlig pension om vederbörande i
7209: nr 389:                                                 denna tjänstgöring erhåliit dagpenning elier må-
7210:                                                         nadslön av staten. Under dessa förutsättningar
7211:            Anser Regeringen det riktigt att man         ansågs lottorna ha stått i arbetsförhåliande tili
7212:         beträffande kvinnor som varit lottor inte       staten. För lottatjänstgöring gälier sålunda sam-
7213:         räknar ali lottatjänst såsom pensionsbe-        ma förutsättningar som för annan statlig tjänst-
7214:         rättigande tid på lika grunder utan ser tili    göring före 1.1.1967, dvs. såsom pensionstid
7215:         vem som varit utbetalare av dagpenning          räknas tjänstgöring i huvudsyssla efter det man
7216:         elier lön?                                      fylit 21 år under ytterligare förutsättning att
7217:                                                         tjänstgöringen fortgått minst 4 månader.
7218:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
7219: anföra följande:                                           Vid statskontorets tiliämpning har praxis varit
7220:                                                         att man beträffande lottatjänstgöring stött sig på
7221:    Lottatjänstgöring kan under vissa förutsätt-         ovan avsedda utslag av högsta förvaltningsdom-
7222: ningar räknas såsom pensionstid för statens pen-        stolen och såsom sådan tid som berättigar tili
7223: sioner liksom även för kommunala pensioner och          pension endast godkänt lottatjänst under viiken
7224: den evangelisk-lutherska kyrkans pensioner. Oy-         vederbörande erhåliit månadslön elier dagpen-
7225: lika stadganden finns i ikraftträdelsestadgandena       ning av staten.
7226: för ifrågavarande pensionsstadganden. Lotta-
7227: tjänstgöring berättigar inte i sig tili pension, dvs.      Det är naturligtvis beklagligt att inte alit
7228: ingen kan erhålia pension på basis av lottatjänst,      arbete för landets försvar under krigstid, t.ex.
7229: men denna kan under vissa förutsättningar beak-         lottatjänstgöring, arbete inom krigsindustrin elier
7230: tas såsom pensionstid om vederbörande på grund          verksamhet vid hemmafronten för landets
7231: av annan tjänstgöring har rätt tili t.ex. StPL-pen-     försvar, kan räknas tili godo för pensionen. Detta
7232: ston.                                                   beror delvis på dessa uppgifters skiftande karak-
7233:    Stadgandet om hur tjänstgöring som föregått          tär. Det var ju så att en mycket stor del av
7234: ikraftträdandet av lagen om statens pensioner           befolkningen deltog i landets försvar på olika
7235: skali räknas som pensionstid för StPL-pension           sätt. Beträffande de lottor som fick månadslön
7236: finns i 5 § lagen angående införande av StPL.           eller dagpenning av staten baserar sig tiliväga-
7237: Enligt denna paragraf räknas såsom pensionstid          gångssättet på att de anses ha stått i arbetsförhål-
7238: för StPL-pension den före ikraftträdandet av StPL       lande tili staten.
7239: förflutna tid som omfattar den i 5 § StPL avsedda          Tili sist är det skäl att konstatera att denna
7240: tjänstgöringstiden efter fylida 21 år, ifali anstäli-   möjlighet att under vissa förutsättningar räkna
7241: ningen varit huvudsyssla.                               lottatjänstgöring som pensionstid endast gäller
7242:    Det finns inga specialstadganden om hur lot-         för statens pensioner och vissa andra offentliga
7243: tatjänstgöring skali räknas vid faststäliandet av       pensionssystem. Däremot finns denna möjlighet
7244: pensionstiden. Av denna anledning var det länge         inte alis i arbetspensionssystemen inom den pri-
7245: oklart om lottatjänst är sådan tid som enligt lag       vata sektorn.
7246: 
7247:      Helsingfors den 22 november 1984
7248: 
7249:                                                                               Minister Pekka Vennamo
7250:                 j
7251:                j
7252:               j
7253:              j
7254:             j
7255:            j
7256:           j
7257:          j
7258:         j
7259:        j
7260:       j
7261:      j
7262:     j
7263:    j
7264:   j
7265:  j
7266: j
7267:                                               1984 vp.
7268: 
7269: Kirjallinen kysymys n:o 390
7270: 
7271: 
7272: 
7273: 
7274:                                   H. Kemppainen: Perheen toimeentulon helpottamisesta useamman
7275:                                      lapsen syntyessä samalla kertaa
7276: 
7277: 
7278:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7279: 
7280:    Sairausvakuutuslain mukaista äitiyspäivärahaa     heuttamia lisäkustannuksia voidaan helpottaa
7281: maksetaan 258 päivältä. Lapsen syntymästä ja         vain omaisten, naapureiden ja tuttavien avulla.
7282: hoitamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia ja vai-     Näillä keinoilla ei kuitenkaan voida ratkaista
7283: keuksia helpotetaan myös äitiysavustuksella tai      näiden perheiden toimeentulovaikeuksia.
7284: äitiyspakkauksella. Sairausvakuutuslain uudistuk-       Ajateltavissa oleva ratkaisu edellä kuvatmun
7285: sella (4 71/81) parannettiin palkkatyötä tekevien    ongelmaan olisi äitiyspäivärahaan maksettavat
7286: äitiyspäivärahan tasoa ja äitiyslomakauden ansi-     korotukset kaksos-, kolmos- jne. tapauksissa.
7287: onmenetystä tehtäessä äitiyspäivärahasta ansioi-     Luonnollisestikaan näitä korotuksia ei tarvitsisi
7288: hin sidottu. Kaikille tulevaa äitiyspäivärahan pe-   maksaa työnantajalle siltä ajalta, kun työnantaja
7289: rustasoa on parannettu minimiäitiyspäivärahaa        maksaa äitiyslomalla olevalle työntekijälleen pal-
7290: korottamalla.                                        kan. Mitään ylimääräisiä kustannuksiahan ei
7291:    Näillä parannuksilla ei ole kuitenkaan pystytty   työnantajalle useamman lapsen samanaikaisesta
7292: huomioimaan niitä lisäkustannuksia, mitä aiheu-      syntymisestä koidu.
7293: tuu perheelle, jos perheeseen syntyy kaksoset,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7294: kolmoset jne. Tällaista tapahtumaa pidetään per-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7295: heen, omaisten, läheisten sekä yhteiskunnan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7296: kannalta iloisena tapahtumana. Taloudellisesti se    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7297: kuitenkin merkitsee huomattavan suurta lisärasi-
7298: tusta ja toimeentulovaikeuksia.                                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
7299:    Kolmosten tai useamman lapsen yhtäaikaisen               menpiteisiin sellaisten perheiden toi-
7300: syntymisen aiheuttama julkinen huomio saattaa               meentulon helpottamiseksi syntymän jäl-
7301: joissakin tapauksissa helpottaa perheen toimecn-            keen ja äitiysrahakaudella, joihin syntyy
7302: tulovaikcuksia, ja sitä käytetään myös hyväksi              samalla kertaa useampia lapsia, esimer-
7303: siten, että kansalaisavulla helpotetaan tällaisten          kiksi äitiyspäivärahaan maksettavien lap-
7304: perheiden toimeentuloa. Kaksosten perheille ai-             sikorotusten muodossa?
7305: 
7306:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1984
7307: 
7308:                                         Hannu Kemppainen
7309: 
7310: 
7311: 
7312: 
7313: 428401108K
7314: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 390
7315: 
7316: 
7317: 
7318: 
7319:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7320: 
7321:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      erityisiä tarpeita silmällä pitäen ei voitane pitää
7322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       merkittävänä taloudellisena kysymyksenä.
7323: olette 18 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-         Vakuutetulle aiheutuva ansionmenetys on yhtä
7324: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    suuri riippumatta siitä, syntyykö perheeseen sa-
7325: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     malla kertaa yksi tai useampi lapsi. On kuitenkin
7326: Hannu Kemppaisen näin kuuluvasta kirjallisesta      selvää, että useamman lapsen syntyminen saman-
7327: kysymyksestä n:o 390:                               aikaisesti aiheuttaa perheille taloudellisia ja mui-
7328:                                                     ta käytännön ongelmia, kuten ylimääräisiä kus-
7329:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-   tannuksia ja erilaisten palvelujen lisääntynyttä
7330:        menpiteisiin sellaisten perheiden toi-       tarvetta.
7331:        meentulon helpottamiseksi syntymän jäl-         Äitiysrahajärjestelmän tarkoituksena on korva-
7332:        keen ja äitiysrahakaudella, joihin syntyy    ta vakuutetulle aiheutuvaa ansionmenetystä.
7333:        samalla kertaa useampia lapsia, esimer-      Huomioon ottaen sen, että äitiysraha suurella
7334:        kiksi äitiyspäivärahaan maksettavien lap-    osalla vakuutetuista on nykyisellään 80 prosenttia
7335:        sikorotusten muodossa?                       työtuloista, äitiysrahajärjestelmä ei ehkä teknises-
7336:                                                     ti tarjoaisi kovinkaan paljon mahdollisuuksia kor-
7337:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    vata perheille monisikiöraskauksista aiheutuvia
7338: ti seuraavaa:                                       erityisiä kustannuksia. Lapsikorotus saattaisi olla
7339:                                                     yksi mahdollisuus. Sosiaali- ja terveysministeriö
7340:    Vuonna 1980 maassamme oli noin 700 perhet-       selvittää, voitaisiinko asiaa korjata lapsikorotus-
7341: tä, joihin syntyi kaksoset, kolmoset tai neloset.   järjestelmää kehittämällä vai olisiko asiassa löy-
7342: Näin ollen sairausvakuutuslain (364/63) mukai-      dettävissä jokin muu tarkoituksenmukaisempi
7343: sen äitiysrahan korottamista näiden perheiden       ratkaisu.
7344: 
7345:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1984
7346: 
7347:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
7348:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 390                                          3
7349: 
7350: 
7351: 
7352: 
7353:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7354: 
7355:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den förvärvsförlust som den försäkrade åsam-
7356: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kas är lika stor oberoende av, om ett eller flere
7357: den 18 oktober 1984 tili vederbörande medlem           barn samtidigt föds i familjen. Det är Iikväl
7358: av statsrådet oversänt följande av riksdagsman         klart, att den omständigheten att flere barn föds
7359: Hannu Kemppainen undertecknade spörsmål nr             samtidigt medför ekonomiska och andra praktis-
7360: 390:                                                   ka problem för familjen, såsom extra kostnader
7361:                                                        och ett ökat behov av olika slag av tjänster.
7362:            Ämnar Regeringen skyndsamt vidta åt-           Avsikten med systemet med moderskapspen-
7363:        gärder i syfte att underlätta utkomsten         ning är att ersätta den förvärsförlust som den
7364:        för sådana familjer i vilka flera barn föds     försäkrade åsamkas. Med beaktande av, att mo-
7365:        samtidigt, under tiden efter nedkomsten         derskapspenningen för stor del av de försäkrade
7366:        och den tid under viiken moderskapspen-         för närvarande utgör 80 procent av arbetsin-
7367:        ning utbetalas, t.ex. i form av ett barn-       komsten, skulle systemet med moderskapspen-
7368:        tillägg till moderskapspenningen?               ning i tekniskt avseende knappast kunna erbjuda
7369:                                                        några större möjligheter att ersätta familjerna för
7370:   Såsom svar få detta spörsmål får jag vördsamt        de särskilda kostnader som mångfostergravidite-
7371: anföra följande:                                       terna medför. Ett barntillägg skulle kunna utgöra
7372:    År 1980 föddes i vårt land tvillingar, trillingar   en möjlighet. Social- och hälsovårdsministeriet
7373: eller fyrlingar i ca 700 familjer. En förhöjning av    utreder huruvida det är möjligt att avhjälpa
7374: den i sjukförsäkringslagen ( 36416 3) angivna mo-      frågan genom urvecklande av barntilläggssyste-
7375: derskapspenningen med hänsyn till dessa famil-         met eller om det är möjligt att finna någon
7376: jers särskilda behov kan sålunda inte anses vara       annan mera ändamålsenlig lösning i denna fråga.
7377: någon betydande ekonomisk fråga.
7378: 
7379:      Helsingfors den 19 november 1984
7380: 
7381:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
7382:                                                1984 vp.
7383: 
7384: Kirjallinen kysymys n:o 391
7385: 
7386: 
7387: 
7388: 
7389:                                    Almgren: Varojaan sijoittaneen aviopuolison omistusoikeuden tur-
7390:                                      vaamisesta kauppakirjan allekirjoituksesta riippumatta
7391: 
7392: 
7393:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7394: 
7395:   Useissa tapauksissa käy niin, että aviopuolisot        Asia voitaisiin korjata esim. siten, että puuttu-
7396: hankkivat avioliiton aikana yhteiseksi omaisuu-       va nimi lisättäisiin asiakirjoihin viranomaisen
7397: deksi omakotitalokiinteistön. Erilaisten syiden ta-   toimesta myöhemmin.
7398: kia on joskus sattunut niin, että kauppakirjasta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7399: jää pois toisen aviopuolison nimi. Näin voi joskus    tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
7400: käydä siitä huolimatta, että voidaan todistaa, että   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7401: kumpikin aviopuolisoista on työtä tehden hank-        seuraavan kysymyksen:
7402: kinut kiinteistön ostoon tarvittavia varoja.
7403:                                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7404:                                                               ryhtyä, jotta aviopuoliso, jonka nimi syys-
7405:    Kun avioliiton aikana voi tulla sovittamatto-              tä tai toisesta puuttuu kauppakirjasta ja
7406: mia ristiriitoja, jotka johtavat avioeroon, joutuu            muista asiaan liittyvistä asiakirjoista,
7407: se aviopuolisoista, jonka nimi ei esiinny kauppa-             mutta jonka voidaan osoittaa sijoittaneen
7408: kirjassa, kohtuuttoman huonoon asemaan. Kun                   omia varojaan esim. kiinteistön ostoon,
7409: hänen nimeänsä ei ole kauppakirjassa, hän voi                 saisi omistajanoikeutensa varmistetuksi
7410: joutua lähtemään kodistaan ilman mitään osuut-                myöhemmin asiakirjoihin tehtävällä ni-
7411: ta kiinteistöön.                                              men lisäyksellä?
7412: 
7413:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1984
7414: 
7415:                                               Esko Almgren
7416: 
7417: 
7418: 
7419: 
7420: 428401113R
7421: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 391
7422: 
7423: 
7424: 
7425: 
7426:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7427: 
7428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tullut käsitys, että jos asuntoa ostettaessa vain
7429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toisen puolison nimi on merkitty kauppakirjaan,
7430: olette 23 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-       on tätä puolisoa pidettävä yksin omaisuuden
7431: jeenne n:o 1665 ohella toimittanut valtioneuvos-     omistajana. Tämä käsitys ei kuitenkaan vastaa
7432: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    korkeimman oikeuden viime vuosien ratkaisuista
7433: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjalli-    ilmenevää oikeuskäytäntöä. Kun kysymys puoli-
7434: sesta kysymyksestä n:o 391:                          soiden asunnon omistuksesta on avioeron jälkeen
7435:                                                      tullut riitaiseksi, ei ratkaisevaa ja yksinomaista
7436:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       merkitystä ole annettu vain sille, onko vain
7437:        ryhtyä, jotta aviopuoliso, jonka nimi syys-   toisen tai molempien puolisoiden nimet merkitty
7438:        tä tai toisesta puuttuu kauppakirjasta ja     kauppakirjaan. Oikeuskäytännössä puolisoiden
7439:        muista asiaan liittyvistä asiakirjoista,      yhteisen asunnon on katsottu kuuluvan puolisoi-
7440:        mutta jonka voidaan osoittaa sijoittaneen     den yhteiseen omistukseen kauppakirjan kirjoit-
7441:        omia varojaan esim. kiinteistön ostoon,       tamistavasta riippumatta erityisesti silloin, kun
7442:        saisi omistajanoikeutensa varmistetuksi       puolisoiden on asiassa esitetyn selvityksen perus-
7443:        myöhemmin asiakirjoihin tehtävällä ni-        teella katsottu tarkoittaneen hankkia asunto yh-
7444:        men lisäyksellä?                              teiseen lukuun. Asiaa harkittaessa on tuolloin
7445:                                                      kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, ovat-
7446:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ko puolisot osallistuneet joko suoranaisesti tai
7447: ti seuraavaa:                                        välillisesti kaupan rahoittamiseen ja merkitystä
7448:    Avioliittolain mukaan kumpaisellakin puoli-       on annettu myös sille, että kotona oleva puoliso
7449: solla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-    on perheen taloutta hoitaessaan osallistunut per-
7450: oikeuden nojalla on kumpaisellakin puolisolla        heen elatukseen.
7451: pääsääntöisesti oikeus saada puolet puolisoiden         Oikeusministeriön käsityksen mukaan tätä kor-
7452: omaisuudesta. Avio-oikeus voidaan tosin sulkea       keimman oikeuden käytännössä kuvastuvaa tul-
7453: pois avioehtosopimuksin, mutta käytännössä           kintaa on pidettävä oikeudenmukaisena ja siinä
7454: avioehtosopimuksia tehdään verrattain vähän.         on myös asianmukaisesti otettu huomioon sosiaa-
7455: Koska useimmissa tapauksissa puolisoilla on avio-    liset näkökohdat ja heikomman osapuolen suo-
7456: oikeus toistensa omaisuuteen, ei sillä seikalla,     jaamisen tarve. Kun yksittäistapauksessa joudu-
7457: kumpi puolisoista omistaa tietyn omaisuuden,         taan ratkaisemaan, kummalle puolisolle puolisoi-
7458: ole puolisoiden välisessä suhteessa ratkaisevaa      den yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja asun-
7459: merkitystä, koska tuolloin kaikki puolisoiden        toirtaimiston on katsottava kuuluvan tai onko
7460: omaisuus jaetaan tasan heidän keskensä.              sanotun omaisuuden katsottava kuuluvan puoli-
7461:    Sillä seikalla, kumpaa puolisoa on pidettävä      soille yhteisesti, on tuomioistuimille edelleenkin
7462: tietyn omaisuuden, erityisesti puolisoiden asun-     perusteltua jättää edellä tarkoitettu harkintavalta
7463: non omistajana, tai onko omaisuuden katsottava       ja mahdollisuus ottaa huomioon kaikki asiaan
7464: kuuluvan puolisoille yhteisesti, on huomattava       vaikuttavat seikat ja olosuhteet. Tämän vuoksi
7465: merkitys silloin, kun puolisoilla ei ole avio-       oikeusministeriö katsoo, että kysymys ei anna
7466: oikeutta toistensa omaisuuteen ja avioliitto pur-    aihetta ryhtyä lainsäädännöllisiin taikka muihin
7467: kautuu avioeron johdosta. Varsin yleiseksi on        toimenpiteisiin asiassa.
7468: 
7469:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1984
7470: 
7471:                                                                   Oikeusministeri Christoffir Taxell
7472:                                       1984 vp. -     KK n:o 391                                         3
7473: 
7474: 
7475: 
7476: 
7477:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7478: 
7479:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          köp är ägare tili egendomen. Denna uppfattning
7480: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       motsvarar dock inte den rättspraxis som kan
7481: 1665 av den 23 oktober 1984 tili vederbörande        utläsas av högsta domstolens avgöranden från
7482: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   senare år. När frågan om makarnas äganderätt
7483: av riksdagsman Esko Almgren undenecknade             tili bostaden har blivit föremål för tvist efter
7484: spörsmål nr 391:                                     äktenskapsskilinad, har enban frågan om endast
7485:                                                      den ena eller båda makarna undertecknat köpe-
7486:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      brevet inte tillmätts avgörande och uteslutande
7487:        för att make, vars namn av en eller annan     betydelse. 1 rättspraxis har makarnas gemensam-
7488:        orsak saknas i köpebrev och andra hand-       ma bostad ansetts vara i deras gemensamma ägo
7489:        lingar, men som kan påvisas ha placerat       oberoende av hur köpebrevet undertecknats, i
7490:        egna medel t.ex. i ett fastighetsköp, skall   synnerhet i de fall då makarna enligt utred-
7491:        få sin äganderätt tryggad genom att nam-      ningen i målet har avsett att förvärva bostaden
7492:        net senare fogas tili handlingarna?           för gemensam räkning. Vid prövningen har där-
7493:                                                      vid uppmärksamhet fästs vid bl.a. frågan om
7494:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       makarna antingen direkt eller indirekt har delta-
7495: anföra följande:                                     git i finansieringen av köpet och betydelse har
7496:    Enligt äktenskapslagen har båda makarna gif-      också tillmätts faktum att den make som är
7497: torätt i varandras egendom. Med stöd av giftorät-    hemma har deltagit i familjens underhåll genom
7498: ten har vardera maken i regel rätt tili hälften av   att sköta hushållet.
7499: makarnas egendom. Giftorätten kan visserligen
7500: uteslutas genom äktenskapsförord, men i prakti-         Enligt justitieministeriets uppfattning måste
7501: ken görs äktenskapsförord jämförelsevis sällan.      denna tolkning av högsta domstolen som åter-
7502: Eftersom makarna i de flesta fall har giftorätt i    speglas i praktiken anses vara rättvis och i den har
7503: varandras egendom, har frågan om viiken av           också på ett sakenligt sett beaktats sociala hänsyn
7504: makarna som äger en viss egendom inte avgöran-       och behovet att skydda den svagare panen. När
7505: de betydelse i förhållandet mellan makarna, ty       man i enskilda fall skall avgöra vilkendera maken
7506: därvid delas makarnas egendom jämt dem emel-         en bostad som använts såsom makarnas gemen-
7507: lan.                                                 samma hem samt hemlösöre skall anses tillhöra
7508:    Frågan om vilkendera maken som skall anses        eller om denna egendom skall anses tillhöra
7509: äga viss egendom, i synnerhet makarnas bostad,       makarna gemensamt, är det befogat att domsto-
7510: eller om egendomen skall anses tilihöra makarna      larna fortfarande har den prövningsrätt och möj-
7511: gemensamt har stor betydelse när makarna inte        lighet att beakta alla på saken inverkande frågor
7512: har giftorätt i varandras egendom och äktenska-      och omständigheter som ovan avses. Justitiemi-
7513: pet upplöses genom äktenskapsskilinad. Det har       nisteriet anser därför att spörsmålet inte ger
7514: blivit en mycket vanlig uppfattning att bara den     anledning att vidta lagstiftningsåtgärder eller
7515: make som undenecknat köpebrevet vid bostads-         andra åtgärder i ärendet.
7516: 
7517:      Helsingfors den 15 november 1984
7518: 
7519:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
7520:                                                  1984 vp.
7521: 
7522: Kirjallinen kysymys n:o 392
7523: 
7524: 
7525:                                     Rajamäki: Kotitaloustyöntekijöiden palvelussuhteen vähimmäiseh-
7526:                                        tojen määrittelemisestä
7527: 
7528: 
7529:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7530: 
7531:    Kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun           ryhtymään toimenpiteisiin lain tarkoituksen vas-
7532: lain (951/77) 12 §:n 1 momentin mukaan:                 taisen kehityksen estämiseksi.
7533: ''Työnantajan on noudatettava, mitä työsopi-               Eduskuntakäsittelyssä olisivat eräät edustajat
7534: muslain 17 §:n 1 momentissa on työsopimukses-           menneet hallituksen esitystä pidemmällekin
7535: sa tai työsuhteessa säädetty noudatettavaksi".          palkkatason turvaamisessa. Esimerkiksi vastalau-
7536: Säännöksen 2 momentin mukaan: ''Jollei kotita-          seessaan Matti Puhakka ym. ehdottivat 12 §:n 2
7537: loustyötä koskevaa työsopimuslain 17 §:n 1 mo-          momentin säädettäväksi muodossa: ''Jollei koti-
7538: mentissa tarkoitettua yleissitovaa työehtosopi-         taloustyötä koskevaa työsopimuslain 17 §:n 1
7539: musta ole voimassa, valtioneuvosto voi työnteki-        momentissa tarkoitettua yleissitovaa työehtosopi-
7540: jäin oikeudenmukaisen ja kohtuullisen toimeen-          musta ole voimassa, valtioneuvosto vahvistaa
7541: tulon turvaamiseksi vahvistaa vähimmäispalkkaa          vuosittain työntekijäin oikeudenmukaisen ja koh-
7542: ja tarpeellisiksi katsomiaan työsuhteen muita eh-       tuullisen toimeentulon turvaamiseksi vähimmäis-
7543: toja koskevat määräykset''.                             palkkaa ja tarpeellisiksi katsomiaan työsuhteen
7544:                                                         muita ehtoja koskevat määräykset''.
7545:    Puheena olevaa täydennettyä vähimmäispalk-              Hyväksyessään hallituksen esityksen, eduskun-
7546: kasäännöstä pidettiin lain säätämisvaiheessa var-       ta edellytti, että hallitus seuraa kotitaloustyönte-
7547: sin tärkeänä. Hallituksen esityksen (HE n:o 19/         kijän työsuhteesta annetun lain käytännön toteu-
7548: 197 5 II vp.) perusteluissa todettiin paitsi se, että   tumista. Eduskunta piti tärkeänä, että kotitalous-
7549: kotitalousalalla puuttui valtakunnallinen työsopi-      työntekijän säännöllistä työaikaa koskeva säännös
7550: mus, niin myös, että epätietoisuus kotitalousalal-      tarkistettaisiin viimeistään viiden vuoden kulut-
7551: la yleensä maksettavista palkoista on aiheuttanut       tua lain voimaanpanosta vastaamaan paremmin
7552: epätasaisuutta palkkauksessa ja johtanut samalla        yleisesti noudatettua työaikaa. Hallituksen tuli
7553: monissa tapauksissa ilmeiseen alipalkkaukseen.          myös pikaisesti selvittää kotiavustajien lainsää-
7554: Tämä puolestaan on vähentänyt kotiapulaisen             dännöllinen asema ja ryhtyä tarvittaviin toimen-
7555: ammatin arvostusta ja hakeutumista alalle. Koti-        piteisiin. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta
7556: apulaisen ansiotason nostamiseksi olisi myös koti-      tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 1978.
7557: talousalalla voitava turvata tietty vähimmäispalk-         Lain sallimaa vähimmäispalkkapäätöstä ei val-
7558: kataso. Näillä perusteilla hallitus ehdotti vähim-      tioneuvosto ole vieläkään tehnyt. Tästä aiheutuu
7559: mäispalkkasäännöstä siten täydennettynä, että           käytännössä monia vaikeuksia ja suurta sekavuut-
7560: työnantaja voitaisiin sen nojalla työsopimuksen         ta kotitaloustyöntekijöitten paikoissa ja muissa
7561: puuttuessa velvoittaa n?udatt~~an erityi~iä vä-         työsuhteen ehdoissa.
7562: himmäispalkkaa koskevia ehtoJa, JOtka valtioneu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7563: vosto tarvittaessa vahvistaisi. Vähimmäispalkkaa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7564: määrättäessä olisi otettava huomioon palkan koh-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7565: tuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen kussakin          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7566: yksittäistapauksessa vaikuttavat tekijät. Tällaisina
7567: tekijöinä voitiin hallituksen käsityksen mukaan                    Pitääkö Hallitus kotitaloustyöntekijöit-
7568: pitää ainakin työnte~.ijän koulutus!a, ~okemus~a                ten palvelussuhteen vähimmäisehtoja riit-
7569: ja ikää sekä työntekiJälle mahdolhsestt kuuluvia                tävästi määriteltyinä ja
7570: luontoisetuja. Hallitus ilmoitti perusteluissa, että               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7571: se tulee tarkasti seuraamaan niitä vaikutuksia,                 ryhtyä puheena olevan säännöksen tarkoi-
7572: joita säännöksellä käytännössä on, ja tarvittaessa              tuksen toteuttamiseksi?
7573:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1984
7574: 
7575:                                               Kari Rajamäki
7576: 428401147U
7577: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 392
7578: 
7579: 
7580: 
7581: 
7582:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7583: 
7584:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viimeksi
7585: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         23.6.1983 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvit-
7586: olette 24 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-        tää kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun
7587: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lain (951177) 12 §:ssä tarkoitetun vähimmäiseh-
7588: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       topäätöksen antamisen edellytykset. Työryhmä
7589: Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       totesi muistiossaan 30.3.1984, että kotitalous-
7590: sestä n:o 392:                                        työntekijöiden vähimmäispalkkauksen määritte-
7591:                                                       lyssä tulisi ensisijaisesti pyrkiä työsopimuslain
7592:           Pitääkö Hallitus kotitaloustyöntekijöit-    17 §:ssä tarkoitettuun yleissitovaan työehtosopi-
7593:        ten palvelussuhteen vähimmäisehtoja riit-      mukseen ja että kotitaloustyöntekijän palkkausta
7594:        tävästi määriteltyinä ja                       koskevaa kotitaloustyöntekijän työsuhteesta an-
7595:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        netun lain 12 §:n 2 momentin mukaista vähim-
7596:        ryhtyä puheena olevan säännöksen tarkoi-       mäisehtopäätöstä voidaan pitää ainoastaan väliai-
7597:        tuksen toteuttamiseksi?                        kaisratkaisuna. Työryhmän mielestä yhteiskun-
7598:                                                       nan myöntämän taloudellisen tuen kytkeminen
7599:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vähimmäisehtopäätökseen saattaisi olla kotita-
7600: ti seuraavaa:                                         loustyöntekijöiden työllisyyden turvaamiseksi pe-
7601:    Työsopimuslain (320/70) 17 §:n 1 momentin          rusteltua. Toteuttamistavasta riippuen tästä ai-
7602: mukaan työnantajan on työsopimuksessa tai työ-        heutuisi kuitenkin perheiden tulonjakoon ja ve-
7603: suhteessa muuten noudatettava vähintään niitä         rotukseen sekä hoitomuotojen yhdenvertaiseen
7604: palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta      kohteluun liittyviä ongelmia. Tämän vuoksi asian
7605: tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asian-     valmistelua jatketaan sosiaali- ja terveysministeri-
7606: omaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnalli-   össä.
7607: sessa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi             Edellä esitetyn lisäksi todettakoon, että hallitus
7608: määrätty. Tätä säännöstä ei ole kuitenkaan voitu      on antanut eduskunnalle esityksen pienten lasten
7609: soveltaa kotitalousalalla, koska alalta on toistai-   hoidon kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi.
7610: seksi puuttunut valtakunnallinen työehtosopi-         Esityksen mukaan lasten hoitoa ehdotetaan kehi-
7611: mus. Tämän vuoksi sisällytettiin kotitaloustyön-      tettäväksi niin, että vuoden 1990 loppuun men-
7612: tekijän työsuhteesta annetun, 1.8.1978 voimaan        nessä voidaan kaikille alle kolmivuotiaille lapsille
7613: tulleen lain (951177) 12 §:ään työsopimuslain         järjestää joko kunnallinen päivähoitopaikka tai
7614: 17 §:n 1 momenttia vastaava, työsuhteessa nou-        kotihoidon tuki perheen valinnan mukaan. Koti-
7615: datettavia vähimmäisehtoja koskeva säännös siten      hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että lasta
7616: täydennettynä, että valtioneuvosto voi kotitalous-    ei hoideta kunnan järjestämässä päivähoidossa,
7617: työntekijäin oikeudenmukaisen ja kohtuullisen         joten kyseinen tuki on käytettävissä myös kotita-
7618: toimeentulon turvaamiseksi vahvistaa vähimmäis-       loustyöntekijän palkan maksamiseen.
7619: palkkaa ja tarpeellisiksi katsomiaan työsuhteen
7620: muita ehtoja koskevat määräykset.
7621: 
7622:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1984
7623: 
7624:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7625:                                          1984 vp. -       KK n:o 392                                          3
7626: 
7627: 
7628: 
7629: 
7630:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
7631: 
7632:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte senast
7633: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av             23.6.1983 en arbetsgrupp med uppgift att klar-
7634: den 24 oktober 1984 tili vederbörande medlem               lägga förutsättningarna för utfärdande av det i
7635: av statsrådet översänt avskrift av följande av             12 § lagen om hushållsarbetstagares arbetsförhål-
7636: riksdagsman Rajamäki undertecknade spörsmål                lande (951177) avsedda beslutet om minimivill-
7637: nr 392:                                                    kor. Arbetsgruppen konstaterade i sin promemo-
7638:                                                            ria 30.3.1984 att man vid fastställandet av mini-
7639:              Anser Regeringen att minimivillkoren i        milönen för hushållsarbetstagare i första hand
7640:           de anställningsförhållanden som gäller           skulle eftersträva, att ett i 17 § lagen om arbets-
7641:           hushållsarbetstagare är tillräckligt precise-    avtal åsyftat riksomfattande kollektivavtal skulle
7642:           rade och                                         fås tili stånd, och att ett beslut om minimivillkor
7643:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         i enlighet med 12 § 2 mom. lagen om hushålls-
7644:           för att förverkliga syftet med ifrågavaran-      arbetstagares arbetsförhållande endast kan anses
7645:           de stadgande?                                    vara en tillfällig lösning. Enligt arbetsgruppens
7646:                                                            åsikt kunde det, för att trygga hushållsarbetsta-
7647:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           garnas sysselsättning, vara befogat att tili beslutet
7648: anföra följande:                                           om minimivillkor ansluta ett av samhället bevil-
7649:    Enligt 17 § 1 mom. lagen om arbetsavtal                 jat ekonomiskt stöd. Beroende på hur detta stöd
7650: (320/70) skall arbetsgivaren i arbetsavtal eller           skulle ges skulle det dock föranleda problem i
7651: arbetsförhållande i övrigt iaktta åtminstone de            anslutning tili familjernas inkomstfördelning och
7652: löne- och andra villkor, som bestämts för ifråga-          beskattning samt i fråga om opartisk behandling
7653: varande eller därmed närmast jämförligt arbete i           av olika vårdformer. På grund härav fortsätts
7654: riksomfattande kollektivavtal, vilket bör anses            ärendets beredning vid social- och hälsovårdsmi-
7655: vara allmänt i vederbörande bransch. Detta stad-           nisteriet.
7656: gande har dock tillsvidare inte kunnat tillämpas
7657: inom hushållsarbetsbranschen, emedan bran-                    Utöver det ovan sagda kan det konstateras att
7658: schen tillsvidare har saknat ett riksomfattande            regeringen tili riksdagen har avlåtit en proposi-
7659: kollektivavtal. Därför innefattades i 12 § lagen           tion med förslag tilllagstiftning om utvecklande
7660: om hushållsarbetstagares arbetsförhållande (951 1          av vården av små barn. Enligt propositionen
7661: 77) som trädde i kraft 1.8.1978 ett stadgande              föreslås att vården av barn utvecklas så att det i
7662: som motsvarade 17 § 1 mom. lagen om arbetsav-              fråga om alla barn under tre år före utgången av
7663: tal och som gällde minimivillkoren i arbetsförhål-         år 1990 blir möjligt att enligt familjens vai ordna
7664: lande. Stadgandet hade kompletterats så, att               en kommunal dagvårdsplats eller stöd för vård av
7665: statsrådet för tryggande av en rättvis och skälig          barn i hemmet. Förutsättningen för att erhålla
7666: utkomst för hushållsarbetstagare kan fastställa            stöd för vård av barn i hemmet är att barnet inte
7667:  bestämmelser angående minimilön och andra av              vårdas i dagvård som kommun har ordnat, och
7668: statsrådet nödigbefunna villkor i arbetsförhållan-         således kan ifrågavarande stöd användas också tili
7669: de.                                                        lön åt hushållsarbetstagare.
7670: 
7671:      Helsingfors den 27 november 1984
7672: 
7673:                                               Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
7674:                     j
7675: 
7676:                 j
7677: 
7678:                 j
7679: 
7680:             j
7681: 
7682:             j
7683: 
7684:         j
7685: 
7686:         j
7687: 
7688:     j
7689: 
7690:     j
7691: 
7692: j
7693: 
7694: j
7695:                                                1984 vp.
7696: 
7697: Kirjallinen kysymys n:o 393
7698: 
7699: 
7700: 
7701: 
7702:                                    Uosukainen ym.: Virvoitusjuomien valmisteveron korottamisen
7703:                                      kielteisten vaikutusten estämisestä
7704: 
7705: 
7706:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7707: 
7708:    Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarvioon              Myös raittiuspolitiikan vastaista on nostaa alko-
7709: sisältyy virvoitusjuomien valmisteverotuksen          holittomien virvoitusjuomien hintatasoa 10 pro-
7710: muutosesitys, joka merkitsee virvoitusjuomien         senttia ja alkoholijuomien hintoja puolet siitä eli
7711: nettoveron nousua. Toteutuessaan se aiheuttaa         5 prosenttia. Virvoitusjuomat ovat nuorison suo-
7712: virvoitusjuomien hintoihin 6-7 prosentin koro-        sima ja usein lähes ainoa alkoholiton vaihtoehto.
7713: tuksen. Yhdessä muiden kustannusnousujen              Niiden saatavuus kohtuullisen hintaisena palveli-
7714: kanssa virvoitusjuomien vähittäishinnat nousisi-      si tärkeitä kasvatuspäämääriä.
7715: vat noin 10 prosenttia vuoden 1985 alusta.
7716:                                                         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7717:    Näin suuri hinnankorotus pienentäisi virvoi-       tyksen 37 §:n 1 mom:enttiin viitaten esitämme
7718: tusjuomien kulutusta arvion mukaan noin 10            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7719: prosenttia. Siitä aiheutuisi työllisyysvaikeuksia
7720:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7721: sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa että
7722: pakkauslasiteollisuudessa. Panimo- ja virvoitus-
7723: juomateollisuudessa on tätä nykyä 3 700 työnte-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7724: kijää. Veronmuutoksen vaikutuksesta ainakin sa-               estääkseen veronmuutoksen aiheuttaman
7725: dan työntekijän työpaikka vaarantuu. Mahdolli-                kielteisen työllisyysvaikutuksen panimo-
7726: sesti jopa kaksi tehdasta joudutaan sulkemaan.                ja virvoitusjuomateollisuuden sekä pak-
7727: Pakkauslasiteollisuudessa joudutaan laskelmien                kauslasiteollisuuden piirissä ja varmis-
7728: mukaan yhdestä kahteen tuotelinjan lomautuk-                  taakseen, ettei kyseinen veronmuutospää-
7729: seen kahdeksi kuukaudeksi. Työttömyys pienen-                 tös edistä nuorison siirtymistä alkoholit-
7730: täisi valtion verotuloja ja nostaisi valtion menoja           tomien virvoitusjuomien käytöstä alkoho-
7731: työttömyyskorvauksilla.                                       lijuomien käyttöön?
7732: 
7733:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
7734: 
7735:          Riitta Uosukainen               Ritva Laurila                   Riitta Jouppila
7736:          Iiro Viinanen                   Martti Tiuri                    Matti Lahtinen
7737:                                          Pirjo Rusanen
7738: 
7739: 
7740: 
7741: 
7742: 4284011553
7743: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 393
7744: 
7745: 
7746: 
7747: 
7748:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7749: 
7750:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Nämä seikat olivat pienentäneet virvoitusjuoma-
7751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        veron tuottoa oleellisesti.
7752: olette 26 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-           Vuonna 1976 toteutetun korotuksen jälkeen
7753: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     on tapahtunut vastaava kehitys. Kun markka-
7754: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      määräiset veromäärät ovat säilyneet muuttumat-
7755: Uosukaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     tomina on veron reaaliarvo alentunut puoleen
7756: symyksestä n:o 393:                                  vuoden 1976 tasosta. Lisäksi sokerin kotimarkki-
7757:                                                      nahinnan ja maailmanmarkkinahinnan välinen
7758:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        ero on kasvanut. Ero on tällä hetkellä 4, 76
7759:        estääkseen veronmuutoksen aiheuttaman         mk/kg. Bruttomääräisestä verosta (0,55 mk/1)
7760:        kielteisen työllisyysvaikutuksen panimo-      tehtävä vähennys on noin 0,48 mk/1, joten
7761:        ja virvoitusjuomateollisuuden sekä pak-       sokeria sisältävistä juomista kertyvä vero on vain
7762:        kauslasiteollisuuden piirissä ja varmis-      noin 0,07-0,13 markkaa litralta. Tämä on vain
7763:        taakseen, ettei kyseinen veronmuutospää-      9-16 prosenttia vuoden 1976 veromäärän reaali-
7764:        tös edistä nuorison siirtymistä alkoholit-    arvosta. Samalla veron suhteellinen osuus virvoi-
7765:        tomien virvoitusjuomien käytöstä alkoho-      tusjuomien vähittäismyyntihinnasta on laskenut
7766:        lijuomien käyttöön?                           noin 2 prosenttiin. Vuonna 1976 vastaava osuus
7767:                                                      oli noin 10 prosenttia.
7768:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Edellä kuvattu kehitys on johtamassa tilantee-
7769: seuraavaa:                                           seen, jossa virvoitusjuomaverolle asetettujen fis-
7770:                                                      kaalisten tavoitteiden tyydyttäminen edellyttää
7771:    Virvoitusjuomista on kannettu valmisteveroa       joko veromäärien korottamista tai virvoitusjuo-
7772: vuodesta 1940. Veron määrä oli silloin 40 pro-       mien valmistukseen käytetyn sokerin hinnanero-
7773: senttia virvoitusjuomien verottomasta tukkuhin-      kompensaatiojärjestelmästä luopumista. Virvoi-
7774: nasta tai 70 prosenttia verottomasta vähittäis-      tusjuomathan ovat tällä hetkellä oluen lisäksi
7775: myyntihinnasta. Vuoden 1959 alusta muutettiin        ainoa merkittävä elintarviketeollisuuden tuote-
7776: prosentuaalinen vero vastaavan suuruiseksi mark-     ryhmä, jonka raaka-aineessa käytetyn sokerin
7777: kamääräiseksi veroksi. Seuraava merkittävä muu-      hinta tasataan maailmanmarkkinahintatasolle sil-
7778: tos toteutettiin vuoden 1965 alusta, jolloin vir-    loinkin, kun tuotteet kulutetaan kotimaassa. Ny-
7779: voitusjuomiin alettiin soveltaa sokerin hinnanero-   kyinen tukijärjestelmä johtaa siihen, että sokerin
7780: korvausjärjestelmää. Virvoitusjuomien valmistaja     hinta poikkeaa muilla elintarviketeollisuuden
7781: oli järjestelmän nojalla oikeutettu vähentämään      sektoreilla noudatettavasta hintatasosta. Tällä
7782: suoritettavasta virvoitusjuomaverosta virvoitus-     hetkellä virvoitusjuomateollisuuden käyttämän
7783: juomien valmistukseen käytetyn sokerin koti-         sokerin hinta on tuettuna 1 mk/kg sen maksaessa
7784: markkinahinnan ja maailmanmarkkinahinnan             muulle elintarviketeollisuudelle 5,76 mk/kg.
7785: välisen erotuksen. Tämä hinnanerotasausjärjestel-        Koska nykyinen sokerin hinnanerokorvausjär-
7786: mä on edelleen käytössä.                             jestelmä ei ole välttämätön virvoitusjuomateolli-
7787:    Virvoitusjuomaveroa korotettiin viimeksi vuon-    suuden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaami-
7788: na 1976. Korotukset vaihtelivat virvoitusjuomien     seksi, katsoi hallitus sen kumoamisen paremmak-
7789: laadusta sekä hinnanerokorvauksen määrästä riip-     si vaihtoehdoksi kuin virvoitusjuomaveromäärien
7790: puen 6 pennistä 28 penniin litralta. Tämänhetki-     korottamisen. Tätä koskeva hallituksen esitys (HE
7791: sen rahan arvon mukaan laskettuna korotukset          n:o 150/1984 vp.) annettiin eduskunnalle vuo-
7792: vastasivat noin 12-56 pennin korotusta litralta.      den 1985 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä.
7793: Korotuksen syinä olivat virvoitusjuomaveron ve-       Samalla kaikkien virvoitusjuomien vero ehdotet-
7794: romäärien jälkeenjääneisyys yleisestä hintakehi-      tiin säädettäväksi 0,27 markaksi litralta. Uusi
7795: tyksestä sekä sokerin kotimarkkinahinnan ja          vero vastaisi määrältään vuoden 1984 alussa voi-
7796: maailmanmarkkinahinnan välisen eron kasvu.            massa ollutta sokeria sisältävien virvoitusjuomien
7797:                                       1984 vp. -      KK n:o 393                                       3
7798: 
7799: verotasoa. Sen reaaliarvo olisi kuitenkin vain noin   misellä nykyisellä alhaisella tasollaan e1 näitä
7800: 34 prosenttia vuoden 1976 vastaavasta veromää-        ongelmia voida poistaa.
7801: rästä.                                                   Kysymyksessä on todettu virvoitusjuomaveron
7802:    Sokerin maailmanmarkkinahinnan ollessa tällä
7803:                                                       korotuksen olevan myös raittiuspolitiikan tavoit-
7804: hetkellä poikkeuksellisen alhainen on sokeria
7805:                                                       teiden vastainen toimenpide. Niin kuin edellä
7806: sisältävien tuotteiden nettomääräisen veron mää-
7807:                                                       totesin, veron osuus virvoitusjuomien vähittäis-
7808: rä vain noin 0,07-0,13 mk/1. Tähän määrään
7809:                                                       myyntihinnasta on nykyisin vain noin 2 prosent-
7810: verrattuna vero nousisi 0,14-0,20 mk/1. Koro-
7811:                                                       tia. Veron osuus keskioluen ja vahvan oluen
7812: tuksen jälkeen veron osuus virvoitusjuomien hin-
7813:                                                       vähittäismyyntihinnassa on vastaavasti 30 ja 40
7814: nasta olisi noin 4 prosenttia. Muutoksen on
7815:                                                       prosenttia ja muiden alkoholijuomien hinnassa
7816: arv1o1tu nostavan virvoitusjuomien vähittäis-
7817:                                                       60 prosenttia. Virvoitusjuomaveron osuus nousisi
7818: myyntihintoja noin 3-4 prosenttia .. Näin vähäi-
7819:                                                       hallituksen esityksen perusteella noin 4 prosent-•
7820: sellä muutoksella ei arvioida olevan niin suuria
7821:                                                       tiin, joten verotuksellisesti virvoitusjuomien ase-
7822: vaikutuksia virvoitusjuomien kulutukseen ja vir-
7823:                                                       ma ei sanottavasti muuttuisi nykyisestä suhteessa
7824: voitusjuomateollisuuden työllisyyteen kuin kirjal-
7825:                                                       alkoholijuomiin.
7826: lisessa kysymyksessä on arvioitu. Virvoitusjuo-
7827: mien hintatasoon ja kulutukseen vaikuttavat pal-         Muutoksen vaikutusta voidaan arvioida myös
7828: jon merkittävärumin muut tekijät kuin 2-4             hintavertailulla. Keskiolut maksaa tällä hetkellä
7829: prosentin suuruinen virvoitusjuomavero. Muiden        3,60 mk/pullo jaA-olut 4,60 mk/pullo. Virvoi-
7830: hintatekijöiden vaikutusta kuvaa se, että virvoi-     tusjuoman normaalihinta on vastaavasti 2, 17
7831: tusjuomien reaalihinnat ovat nousseet jossain         mk/pullo, joten hintaero keskialueen on 1,43
7832: määrin yleistä hintatason nousua nopeammin,           mk ja A-olueen 2,43 mk. Oluen hintaa on
7833: vaikka virvoitusjuomien verotus on suhteellisesti     tarkoitus nostaa vuoden 1985 alusta 5 prosentilla
7834: keventynyt.                                           eli 0,18-0,22 markalla pullolta. Virvoitusjuo-
7835:    Verorasituksen noususta johtuvan hintojen ko-      mien hintojen on arvioitu nousevan noin 10
7836: rotuksen ollessa suuruusluokkaa 3-4 prosenttia        prosentilla (0,22 mk/ pullo) eli käytännöllisesti
7837: ei muutoksella arvioida olevan myöskään oleellis-     katsoen samalla määrällä. Virvoitusjuomien hinta
7838: ta vaikutusta pakkauslasiteollisuuden työllisyy-      olisi muutoksen jälkeen edelleen noin 60 pro-
7839: teen. Pakkauslasiteollisuudessa esille tulleet on-    senttia keskioluen hinnasta ja noin puolet A-
7840: gelmat liittyvät alan ylikapasiteettiin, mikä ilme-   oluen hinnasta. Näin ollen ei voida olettaa, että
7841: nee mm. siitä, että pakkauslasiteollisuuden käyt-     nuoriso edellä todettujen hintamuutosten seu-
7842: töaste on jo pitkän aikaa ollut vain noin 50          rauksena siirtyisi alkoholittomien virvoitusjuo-
7843: prosenttia. Pelkästään virvoitusjuomaveron pitä-      mien käytöstä alkoholijuomien käyttöön.
7844: 
7845:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1984
7846: 
7847:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
7848: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 393
7849: 
7850: 
7851: 
7852: 
7853:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7854: 
7855:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Dessa faktorer har väsentligt minskat intäkterna
7856: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        av läskedrycksaccisen.
7857: den 26 oktober 1984 tili vederbörande medlem             Efter höjningen år 1976 skedde en motsvaran-
7858: av statsrådet översänt avskrift av följande av        de utveckling. Då accisbeloppen, angivna i mark,
7859: riksdagsledamot Uosukainen m.fl. underteckna-         har kvarstått oförändrade har accisens realvärde
7860: de spörsmål nr 393:                                   minskat tili hälften av nivån för år 1976. Vidare
7861:                                                       har skilinaden mellan sockrets pris på den in-
7862:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
7863:                                                       hemska marknaden och · världsmarknadspriset
7864:        för att förhindra de negativa verkningar-      vuxit. Skillnaden är för ögonblicket 4,76 mk/kg.
7865:        na på sysselsättningen inom bryggeri- och      Det avdrag som görs på accisens bruttobelopp
7866:        läskedrycksindustrin samt förpacknings-        (0,55 mk/1) är cirka 0,48 mk/1. Således är den
7867:        glasindustrin av accisförändringen och för
7868:                                                       accis som inflyter av sockerhaltiga drycker bara
7869:        att säkerställa att ifrågavarande beslut om    cirka 0,07-0,13 mark per liter. Detta är endast
7870:        att ändrad accis inte bidrar tili att ungdo-   9-16 procent av realvärdet för accisens belopp år
7871:        men övergår från att använda alkoholfria       1976. Samtidigt har accisens relativa andel av
7872:        läskedrycker tili att använda alkoholhalti-
7873:                                                       läskedryckernas minutförsäljningspris sjunkit tili
7874:        ga drycker?                                    cirka 2 procent. Motsvarande andel år 1976 var
7875:                                                       cirka 10 procent.
7876:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Den ovan beskrivna utvecklingen håller på att
7877: anföra följande:                                      leda tili en situation där man, för att uppnå de
7878:   Läskedrycksaccis har uppburits sedan år 1940.       fiskala mål som stälits för läskedrycksaccisen,
7879: Accisen uppgick då tili 40 procent av läskedryck-     antingen förutsätts höja accisbeloppen eller avstå
7880: ernas skattefria partipris elier tili 70 procent av   från priskompensationssystemet för socker som
7881: det skattefria minutförsäljningspriset. Vid in-       används tili läskedryckstiliverkning. Läskedryck-
7882: gången av år 1959 ändrades den procentuelia           erna är ju för ögonblicket vid sidan av öl den
7883: accisen tili en motsvarande, i mark angiven accis.    enda betydande gruppen av livsmedelsindustri-
7884: Följande betydande förändring genomfördes vid         produkter där man utjämnar priset på det socker
7885: ingången av år 1965, varvid systemet med pris-        som används i råvaran tili världsmarknadsprisnivå
7886: skillnadsersättning för socker började tiliämpas      också då produkterna konsumeras i hemlandet.
7887: på läskedrycker. Läskedrycksproducenten hade          Det nuvarande stödsystemet leder tili att socker-
7888: med stöd av systemet rätt att från den läske-         priset avviker från den prisnivå som upprätthålls
7889: drycksaccis som skulle erläggas avdra skillnaden      inom andra sektorer av livsmedelsindustrin. För
7890: mellan sockerpriset på den inhemska marknaden         ögonblicket är priset på det socker som läske-
7891: och världsmarknadspriset på det socker som an-         drycksindustrin använder, inberäknat stödet, 1
7892: vändes för läskedryckernas tillverkning. Detta        mk/kg medan priset för den övriga livsmedelsin-
7893: system med prisskillnadsutjämning är fortfarande      dustrins del är 5, 76 mk/ kg.
7894: i bruk.                                                  Eftersom det nuvarande prisersättningssyste-
7895:   Läskedrycksaccisen höjdes senast år 1976. Höj-      met för socker inte är nödvändigt för att bibehål-
7896: ningarna växlade, beroende på läskedryckernas         la läskedrycksindustrins internationella konkur-
7897: kvalitet samt prisskillnadsersättningens belopp,      rensförmåga ansåg regeringen det vara bättre att
7898: mellan 6 penni och 28 penni per liter. 1 dagens       avskaffa systemet än att höja läskedrycksaccisens
7899: penningvärde innebar detta en höjning om cirka        belopp. Regeringens proposition härom (RP nr
7900: 12-56 penni per liter. Orsakerna tili höjningen        150/1984 rd.) avläts tili riksdagen i samband
7901: var att läskedrycksaccisen släpade efter den all-     med statsverkspropositionen för år 198 5. Samti-
7902: männa prisutvecklingen samt det faktum, att           digt föreslogs stadgat att accisen på alla läske-
7903: skilinaden mellan sockerpriset på den inhemska        drycker skulle vara 0,27 mark per liter. Den nya
7904: marknaden och världsmarknadspriset hade vuxit.        accisens belopp skulle motsvara den accisnivå för
7905:                                        1984 vp. -      KK n:o 393                                         5
7906: 
7907: sockerhaltiga läskedrycker, som gällde i början av     inte avlägsnas enbart genom att läskedrycksacci-
7908: år 1984. Dess realvärde vore dock endast 34            sen bibehålls på sin nuvarande låga nivå.
7909: procent av det motsvarande accisbeloppet år                I spörsmålet understryks det att höjningen av
7910: 1976.                                                  läskedrycksaccisen är en åtgärd som strider också
7911:                                                        mot nykterhetspolitiken. Såsom jag ovan konsta-
7912:    Emedan sockrets världsmarknadspris för
7913:                                                        terade är accisens andel av läskedryckernas mi-
7914: ögonblicket är exceptionellt lågt utgör nettobe-       nutförsäljningspris för närvarande bara cirka 2
7915: loppet av accisen på produkter, som innehåller
7916:                                                        procent. Accisens andel av mellanölets och stark-
7917: socker, bara cirka 0,07-0,13 mk/1. I jämförelse        ölets minutförsäljningspris är 30 och 40 procent,
7918: härmed skulle accisen stiga till 0,14-0,20 mk/1.
7919:                                                        och dess andel av andra alkoholdryckers pris är 60
7920: Efter höjningen vore accisens andel av läskedryck-
7921:                                                        procent. På basen av regeringens proposition
7922: ernas pris cirka 4 procent. Man har beräknat att
7923:                                                        skulle läskedrycksaccisen stiga till cirka 4 procent.
7924: ändringen skulle "höja läskedryckernas minutför-       Således skulle läskedryckernas ställning i relation
7925: säljningspris med cirka 3-4 procent. En så
7926:                                                        till alkoholhaltiga drycker i beskattningshänseen-
7927: obetydlig förändring beräknas inte ha så stora
7928:                                                        de inte förändras i nämnvärd grad från det
7929: verkningar på konsumtionen av läskedrycker och
7930:                                                        nuvarande.
7931: sysselsättningen inom läskedrycksindustrin som             Förändringens inverkan kan uppskattas också
7932: de i spörsmålet anges ha. Prisnivån i fråga om
7933:                                                        genom en prisjämförelse. Mellanöl kostar för
7934: läskedrycker och konsumtionen av dessa drycker
7935:                                                        ögonblicket 3,60 mk/flaska och A-öl 4,60 mk/
7936: påverkas mycket mera av andra faktorer än av
7937:                                                        flaska. Läskedryckernas normalpris är 2,17 mk/
7938: läskedrycksaccisen på 2-4 procent. Verkningar-         flaska. Således är prisskillnaden, jämfört med
7939: na av andra prisfaktorer belyses av att realpriserna
7940:                                                        mellanöl 1,43 mk och jämfört med A-öl 2,43
7941: på läskedrycker har stigit något snabbare än den
7942:                                                        mk. Avsikten är att höja ölets pris med 5
7943: allmänna prisnivån, fastän beskattningen av
7944:                                                        procent, dvs. med 0,18-0,22 mk per flaska, vid
7945: läskedrycker relativt sett har minskat.                ingången av år 1985. Man har beräknat att
7946:   Emedan storleken av den prisstegring som den         läskedryckernas pris stiger med cirka 10 procent
7947: ökade skattebördan medför är 3-4 procent be-           (0,22 mk/flaska), dvs. praktiskt taget med sam-
7948: räknas förändringen heller inte ha betydande           ma belopp. Läskedryckernas pris skulle efter
7949: verkningar på sysselsättningen inom förpack-           förändringen fortfarande vara cirka 60 procent av
7950: ningsglasindustrin. De problem som har dykt            mellanölets pris och cirka hälften av A-ölets pris.
7951: upp inom förpackningsglasindustrin hör samman          Sålunda kan man inte anta att ungdomen som
7952: med en överkapacitet i branschen. Denna överka-        en följd av ovan konstaterade prisförändringar
7953: pacitet framgår bl.a. av att utnyttjandegraden         skulle övergå från användning av ickealkoholhal-
7954: inom förpackningsglasindustrin redan länge har         tiga läskedrycker till användning av alkoholhalti-
7955: varit bara cirka 50 procent. Dessa problem kan         ga drycker.
7956: 
7957:      Helsingfors den 29 november 1984
7958: 
7959:                                                                              Minister Pekka Vennamo
7960: 
7961: 
7962: 
7963: 
7964: 4284011553
7965:                                                1984 vp.
7966: 
7967: Kirjallinen kysymys n:o 394
7968: 
7969: 
7970: 
7971: 
7972:                                    Aila Jokinen: Lapsen hoitotuen maksamisesta eräissä tapauksissa
7973: 
7974: 
7975:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7976: 
7977:    Lapsen hoitotuesta annetun lain 4 §:n mukaan          Perhe yrittää olla tasapuolinen molemmille
7978: lapsen hoidosta ei suoriteta hoitotukea, jos lapsi    vammaisille tyttärilleen, jotta kummallakin olisi
7979: on sairaala- tai laitoshoidossa, sen jälkeen kun      oikeus olla yhtä paljon kotona. Vaikeasti vam-
7980: hoito on kestänyt 3 kuukautta. Kansaneläke-           maisten lasten hoito vaatii perheeltä erityisjärjes-
7981: laitoksen tulkinnan mukaan jaksottaineo laitos-       telyjä kotihoidossakin, koska lapset eivät tule
7982: hoito katsotaan jatkuvaksi, jos henkilö on laitok-    hetkeäkään toimeen yksinään, vaan ne on syötet-
7983: sessa keskimäärin enemmän kuin kotona. Ongel-         tävä, käännettävä jne. Lapset myös sairastavat
7984: matilanteita säännöksen soveltamisesta aiheutuu       normaalia enemmän erilaisia infektiosairauksia.
7985: lähinnä tapauksissa, jos perheessä on kaksi tai          Säännöksissä ei selvästi sanota, että lapsen
7986: useampia vaikeasti monivammaista lasta.               hoitotuki olisi lapsikohtainen. Mielestäni sään-
7987:                                                       nöstä tulisikin tulkita perhekohtaisesti, jotta se
7988:    Tapauksessa, jossa kaksi lasta on ollut sekä CP-   olisi oikeudenmukainen perheille.
7989: että kehitysvammaisia, vanhemmat ovat pyrki-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7990: neet hoitamaan lapsia siten, että toinen lapsi on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
7991: koko viikon laitoshoidossa ja toinen lapsi kotona.    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7992: Kansaneläkelaitos on evännyt molemmilta lapsil-       seuraavan kysymyksen:
7993: ta hoitotuen sen jälkeen, kun laitosvuorokausia
7994: kertyy keskimäärin enemmän kuin kotonaolovuo-                    Katsooko Hallitus, että Kansaneläke-
7995: rokausia. Kun tällaisessa perheessä jatkuvasti on             laitoksen tulkinta lapsen hoitotuesta an-
7996: yksi vammainen lapsi kotona, on epäoikeuden-                  netun lain (444/69) 4 §:n soveltamisesta
7997: mukaista perhettä kohtaan, että molemmilta lap-               on oikeudenmukainen perheille, joissa
7998: silta evätään hoitotuki. Tällaisissa tapauksissa              on useampia monivammaisia lapsia ja
7999: pitäisi hoitotuki maksaa ainakin yhdestä lapsesta             joissa lapsia pyritään pitämään kotona
8000: jatkuvasti.                                                   vuorotellen?
8001: 
8002:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1984
8003: 
8004:                                              Aila Jokinen
8005: 
8006: 
8007: 
8008: 
8009: 4284011564
8010: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 394
8011: 
8012: 
8013: 
8014: 
8015:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8016: 
8017:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          kaisen apu- ja hoitolisän maksamisesta laitoshoi-
8018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           don ajalta. Kun lapsen hoitotuella pyritään tuke-
8019: olette 23 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-          maan vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen
8020: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kotihoitoa, tukea ei ole tarkoituksenmukaista
8021: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         maksaa niissä tapauksissa, joissa lasta ei hoideta
8022: Aila Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        kotona vaan julkisessa laitoksessa. Laitoshoidon
8023: myksestä n:o 394:                                       jatkuvuutta arvioitaessa on katsottu, että hoidon
8024:                                                         kestäessä yhtämittaisesti yli kolme kuukautta,
8025:            Katsooko Hallitus, että Kansaneläke-         laitoshoitoa on pidettävä jatkuvana. Kuten esillä
8026:         laitoksen tulkinta lapsen hoitotuesta an-       olevassa tapauksessakin niin elävässä elämässä
8027:         netun lain (444/69) 4 §:n soveltamisesta        ilmenee useita sellaisia hoitomuodon vaihtoehto-
8028:         on oikeudenmukainen perheille, joissa           ja, joissa ei aina yksiselitteisesti voida määritellä
8029:         on useampia monivammaisia lapsia ja             yhtämittaisen hoidon kestoa kolmen kuukauden
8030:         joissa lapsia pyritään pitämään kotona          ajanjaksolla. Kansaneläkelaitoksesta saatujen tie-
8031:         vuorotellen?                                    tojen mukaan käytäntönä tällaisissa tapauksissa
8032:                                                         on, että lapsen hoitoa seurataan useamman kuu-
8033:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kauden ajalta, joilta hoitotukea maksetaan. Jos
8034: ti seuraavaa:                                           tällöin ilmenee, että hoidettava on enemmän
8035:    Lapsen hoitotuesta annetun lain mukaan hoi-          kuin puolet ajastaan saanut hoitoa julkisessa
8036: totukea ei makseta lapselle, joka on valtion,           laitoshoidossa, hoitotuen maksaminen keskeyte-
8037: kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai laitoksessa    tään. Tämä kansaneläkelaitoksen ratkaisukäytän-
8038: tahi muussa hoito- tai opetuslaitoksessa, jonka         tö on ollut valitusteitse tutkittavana myös ylem-
8039: kustannuksiin käytetään pääasiallisesti julkisia va-    mässä muutoshakuasteessa, joka ei ole puuttunut
8040: roja, sen kuukauden alusta, jota edellisen kuu-         sovellettuun käytäntöön. Vaikeasti sairaan tai
8041: kauden aikana sairaalassa tai laitoksessa olo on        vammaisen lapsen kotona hoitamista on pyrittävä
8042: kestänyt kolme kuukautta. Hoitotukea ei myös-           tukemaan kun vanhemmat haluavat hoitaa las-
8043: kään makseta kolmea kuukautta pitemmältä ajal-          taan kotona. Kansaneläkelaitoksesta saadun tie-
8044: ta niissä tapauksissa, joissa lapsi on edellä tarkoi-   don mukaan paikallistoimistot pyrkivät tämän
8045: tetun sairaalan tai laitoksen toimesta ja kustan-       huomioon ottaen seuraamaan lasten kotona ta-
8046: nuksella sijoitettu hoitoon muualle. Lapsen hoi-        pahtuvaa hoitoa ja tekemään aloitteen kansanelä-
8047: totuen maksamisessa laitoshoidon ajalta on              kelaitokselle hoitotuen uudelleen maksamisesta
8048: omaksuttu samat periaatteet, jotka ovat voimassa        niissä tapauksissa, jolloin on selvää, että lasta
8049: kansaneläkkeen lisäosan ja kansaneläkelain mu-          hoidetaan pääasiassa kotona.
8050: 
8051:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
8052: 
8053:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8054:                                       1984 vp. -     KK n:o 394                                        3
8055: 
8056: 
8057: 
8058: 
8059:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8060: 
8061:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den tid då anstaltsvård ges. Då man genom
8062: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       vårdbidrag försöker stöda hemvården för ett svårt
8063: den 23 oktober 1984 tili vederbörande medlem         sjukt eller handikappat barn är det inte ända-
8064: av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot   målsenligt att betala ut stödet i de fall, då barnet
8065: Aila Jokinen undertecknade spörsmål nr 394:          inte vårdas hemma utan på en offentlig anstalt.
8066:                                                      Vid bedömningen av om vården på anstalt är
8067:           Anser Regeringen att Folkpensionsan-       varaktig, har man ansett.. att om vården utan
8068:        staltens tolkning av hJr 4 § lagen om         avbrott fortgår i mer än tre månader skall an-
8069:        vårdbidrag för barn (444/69) skall tilläm-    staltsvården anses som varaktig. Såsom i det
8070:        pas är rättvis för familjer, som har flere    aktuella fallet uppstår i det levande livet många
8071:        multihandikappade barn och där man            sådana alternativa vårdformer, där man inte
8072:        försöker hålla barnen hemma turvis?           alltid entydigt kan definiera vårdens varaktighet i
8073:                                                      perioder om tre månader. Enligt uppgifter från
8074:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     folkpensionsanstalten är kutymen i sådana fall,
8075: anföra följande:                                     att man följer barnens vård under flere månader,
8076:    Enligt lagen om vårdbidrag för barn gäller, att   under viiken tid vårdbidrag betalas. Om det då
8077: för barn som vistas på statens, kommuns eller        visar sig att den som vårdas mer än halva tiden
8078: kommunalförbunds sjukhus eller anstalt eller på      har fått sin vård vid en offentlig anstalt avbryts
8079: annan vård- eller undervisningsanstalt, vars kost-   utbetalandet av vårdbidrag. Denna praxis som
8080: nader huvudsakligen täcks med offentliga medel,      folkpensionsanstalten har följt vid sina avgöran-
8081: vårdbidrag inte erläggs räknat från början av den    den har också utretts i högsta fullföljdsinstans,
8082: månad som närmast följer eftcr den då vistelsen      som inte har ingripit i det tillämpade förfaran-
8083: på sjukhuset eller anstalten har varat tre måna-     det. Man bör försöka stöda vården av ett svårt
8084: der. Vårdbidrag betalas inte heller för längre tid   sjukt eller handikappat barn i hemmet, om
8085: än tre månader i de fall då barnet på åtgärd av      föräldrarna önskar vårda sitt barn hemma. Enligt
8086: sjukhus eller anstalt, som ovan avses, och på dess   uppgifter från folkpensionsanstalten försöker de
8087: bekostnad har placerats någon annanstans för att     lokala byråerna med beaktande av detta följa den
8088: erhålla vård. 1 fråga om erläggande av vårdbidrag    vård av barnen som ges hemma och genom
8089: för den tid barnet vårdas på anstalt har samma       initiativ hos folkpensionsanstalten föreslå, att
8090: principer iakttagits som gäller för erläggande av    vårdbidrag på nytt skall utbetalas i de fall då det
8091: folkpensionens tilläggsdel och av hjälp- och vård-   är uppenbart att barnet i huvudsak vårdas hem-
8092: tillägg i enlighet med folkpensionslagen under       ma.
8093: 
8094:      Helsingfors den 30 november 1984
8095: 
8096:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8097:                                                1984 vp.
8098: 
8099: Kirjallinen kysymys n:o 395
8100: 
8101: 
8102: 
8103: 
8104:                                    Väänänen ym.: Kotitalousopetuksen kuluttajakasvatuksen ja perhe-
8105:                                      kasvatuksen asemasta peruskoulussa
8106: 
8107: 
8108:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8109: 
8110:    Kansalaisia kiinnostava uusi peruskoulun tun-      käsityön, liikunnan, musiikin ja kuvaamataidon
8111: tijako on parhaillaan käsiteltävänä opetusministe-    opetukseen. Kotitalouden opetuksesta tunteja
8112: riössä. Peruskoulun kehittämistoimia onkin odo-       sen sijaan vähennettiin.
8113: teltu jo peruskoulun tulosta lähtien. Varsinkin          Kotitalousopetuksen yhteydessä on 1970-luvul-
8114: taito- ja taideaineiden lisäämistä on pidetty vält-   ta alkaen järjestetty useita perhekasvatuksen ko-
8115: tämättömänä liian tietopainotteiseksi muodostu-       keiluja, joista on saatu erittäin myönteisiä tulok-
8116: neessa peruskoulussa. Koululakeja valmistellut        sia. On mm. todettu, että perhekasvatuksen
8117: eduskunnan sivistysvaliokunta on edellyttänyt         opetus soveltuu erityisesti 9. luokalle. Peruskou-
8118: erityisesti kuluttajakasvatuksen ja perhekasvatuk-    lun opettajista kotitalousopettajat ovat ainoa ryh-
8119: sen tehostamista peruskoulun opetuksessa.             mä, jonka peruskoulutukseen kuuluvat perhekas-
8120:    Uusin tutkimus (1981) kotitalouksien kotityö-      vatuksen opinnot pakollisina kursseina (n. 400 t).
8121: hön käytettävästä ajasta osoittaa, että 94 % ajasta
8122:                                                          Kun uuden tuntijakoesityksen mukaan näyttää
8123: kuluu kotitaloustöihin (ruokatalouteen, kodin-
8124:                                                       siltä, että tunteja jälleen lisätään taito- ja taideai-
8125: hoitoon, lastenhoitoon, ostostentekoon ja asioin-     neista käsityöhön, musiikkiin ja kuvaamataitoon,
8126: tiin), esimerkiksi käsityön osuus on 6 %.
8127:                                                       pitäisi vain yläasteella opetettavaan kotitalouden
8128:     Miten peruskoulu valmentaa varttuvat kansa-       opetukseen taata myös riittävät lisäresurssit.
8129: laisensa kodin tehtäviin, jotka tulisi hoitaa yh-
8130: teisvoimin sukupuolesta riippumatta?                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8131:     Nykyisen tuntijaon mukaan kotitaloutta, jo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8132: hon olennaisena osana kuuluu myös kuluttaja-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8133: kasvatus ja perhekasvatus, opetetaan yhdeksän-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8134: vuotisen peruskoulun aikana kaikille yhteisenä
8135:  aineena vain yhtenä lukuvuotena, 7. luokalla (3                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kotita-
8136:  viikkotuntia) eli sen osuus oppilaan kokonaistun-            louden opetus ja siihen sisältyvät kulutta-
8137:  timäärästä on vain 1,3 %, kun vastaavasti esi-               jakasvatus ja perhekasvatus saataisiin kai-
8138:  merkiksi sinänsä kyllä tarpeellisen käsityön osuus           kille yhteiseksi 8. ja 9. luokalla siten, että
8139:  on 5,8 %.                                                    kumpanakin vuotena tähän opetukseen
8140:     Viimeksi, vuonna 1975, kun tuntijakoa uudis-              varattaisiin vähintään yksi vuosiviikko-
8141:  tettiin, taito- ja taideaineissa tunteja lisättiin           tunti?
8142: 
8143:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
8144: 
8145:          Marjatta Väänänen               Hannele Pokka                    Pirkko Ikonen
8146:          Hannu Kemppainen                Mauno Manninen                   Hannu Tenhiälä
8147:          Juhani Tuomaala                 Juhani Alaranta                  Heikki Kokko
8148:          Henrik Westerlund               Aapo Saari                       Kalevi Mattila
8149:          Tytti Isohookana-Asunmaa        Pentti Poutaneo                  Heimo Linna
8150:          Jukka Vihriälä                  Paavo Vesterinen                 Sirkka-Liisa Anttila
8151:          Einari Nieminen                 Lea Sutinen                      Elisabeth Rehn
8152:          Timo Kietäväinen                Seppo Pelttari                   Esko Aho
8153: 
8154: 
8155:  4284011575
8156: 2                                      1984 vp. -       KK n:o 395
8157: 
8158: 
8159: 
8160: 
8161:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8162: 
8163:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           seen sekä muihin kodin töihin liittyvät asiat.
8164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Hallituksen käsityksen mukaan perhekasvatusta
8165: olette kirjeellänne 26 päivältä lokakuuta 1984          tulee toteuttaa peruskoulussa siten, että sillä
8166: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         edistetään myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.
8167: vastattavaksi kansanedustaja Väänäsen ym. teke-         Hallitus pitää tärkeänä, että myös uusi tuntijako
8168: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 395:           turvaa peruskoululle asetettujen tavoitteiden mu-
8169:                                                         kaisesti oppilaalle riittävät tiedot ja taidot perhe-
8170:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kotita-      kasvatuksen sisältöalueilta.             ·
8171:        louden opetus ja siihen sisältyvät kulutta-         Kotitaloutta opetetaan nykyisin kaikille yhtei-
8172:        jakasvatus ja perhekasvatus saataisiin kai-      senä oppiaineena peruskoulun seitsemännellä
8173:        kille yhteiseksi 8. ja 9. luokalla siten, että   vuosiluokalla. Opetukseen sisältyy myös kulutta-
8174:        kumpanakin vuotena tähän opetukseen              jakasvatukseen läheisesti kytkeytyviä asiakokonai-
8175:        varattaisiin vähintään yksi vuosiviikko-         suuksia. Hallituksen käsityksen mukaan kulutta-
8176:        tunti?                                           jakasvatuksen opetuksessa tulisi käsitellä perhettä
8177:                                                         taloudellisena yksikkönä, joka tuottaa ja kulut-
8178:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        taa. Opetuksessa tulisi myös pohtia elintason ja
8179: ti seuraavaa:                                           elämisen laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä yksi-
8180:    Uuden peruskoululain (476/83) mukaisesti pe-         lön, perheen että ympäröivän yhteiskunnan kan-
8181: ruskoulun tuntijaosta päättää valtioneuvosto.           nalta sekä kulutusvalintojen merkitystä tässä ko-
8182: Vastuu peruskoulun opetussuunnitelman laati-            konaisuudessa.
8183: misesta siirtyy kunnille.                                  Peruskoululain 30 §:n mukaisesti kouluhallitus
8184:    Peruskoululain 26 §:n mukaisesti peruskoulun         antaa kunnan opetussuunnitelman laadimaa ja
8185: opetussuunnitelmaan kuuluu myös useassa oppi-           oppiaineiden opettamista koskevat yleiset ohjeet.
8186: aineessa opetettavia kokonaisuuksia. Tällaisia ai-      Opetusministeriön käsityksen mukaan perhekas-
8187: heita ovat muun muassa perhekasvatus sekä rau-          vatuksen opettamista koskevia asioita tulee sisäl-
8188: han- ja kansainvälisyyskasvatus. Perhekasvatuk-         lyttää myös opettajien täydennyskoulutukseen.
8189: sessa hallitus pitää tärkeänä kodin ja perheen          Opetusministeriö pitää myös perusteltuna, että
8190: aseman korostamista yhteiskunnan perusyksikkö-          perhekasvatukseen liittyviä kysymyksiä käsitellään
8191: nä. Keskeisiä aihepiirejä ovat tällöin kodin hoi-       peruskoulun kaikilla luokka-asteilla eri oppiainei-
8192: toon, kodin talouteen, lastenhoitoon ja kasvatuk-       den opetuksen yhteydessä.
8193: 
8194:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1984
8195: 
8196:                                                                        Opetusministeri Kaan·na Suonio
8197:                                      1984 vp. -     KK n:o 395                                        3
8198: 
8199: 
8200: 
8201: 
8202:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8203: 
8204:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        fattning bör undervisningen i familjefostran i
8205: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av    grundskolan ges så att man därigenom även
8206: den 26 oktober 1984 tili vederbörande medlem        främjar jämlikheten mellan könen. Regeringen
8207: av statsrådet sänt en avskrift av följande av       anser det vara viktigt att även den nya timfördel-
8208: riksdagsman Väänänen m.fl. undertecknade            ningen i enlighet med de mål som uppställts för
8209: spörsmål nr 395:                                    grundskolan tillförsäkrar eleverna tillräckliga fär-
8210:                                                     digheter och kunskaper inom familjefostran.
8211:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        1 grundskolans sjunde årsklass ges numera
8212:        för att undervisningen i huslig ekonomi      undervisning i huslig ekonomi för alla elever som
8213:        samt i konsumentuppfostran och familje-      gemensamt läroämne. 1 undervisningen ingår
8214:        fostran som ingår i den skall bli gemen-     även övergripande temastudier som nära ansluter
8215:        sam för alla elever i åttonde och nionde     sig tili komsumtionsuppfostran. Enligt regering-
8216:        klassen · så att man under båda åren för     ens uppfattning borde man vid undervisningen i
8217:        denna undervisning reserverar åtminstone     konsumtionsuppfostran behandla familjen som
8218:        en årsveckotimme?                            en ekonomisk enhet, som producerar och konsu-
8219:                                                     merar. Vid undervisningen borde man även dryf-
8220:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    ta de faktorer som påverkar levnadsstandarden
8221: framföra följande:                                  och livskvaliteten med hänsyn tili både indivi-
8222:    1 enlighet med den nya grundskolelagen (476/     den, familjen och det omkringliggande samhället
8223: 83) fattar statsrådet beslut om timfördelningen i   samt konsumtionsvanornas betydelse i denna
8224: grundskolan. Ansvaret för utarbetandet av           helhet.
8225: grundskolans läroplan övergår tili kommunerna.         1 enlighet med 30 § grundskolelagen meddelar
8226:    1 enlighet med 26 § grundskolelagen hör tili     skolstyrelsen allmänna anvisningar om uppgöran-
8227: grundskolans läroplan även ämnesövergripande        de av kommunal läroplan och om undervis-
8228: temastudier. Sådana ämnen är t.ex. familjefost-     ningen i de ämnen i vilka undervisas. Enligt
8229: ran samt fostran tili fred och internationalism.    undervisningsministeriets uppfattning bör ären-
8230: Regeringen anser att det inom familjefostran är     den i anslutning tili undervisningen i familjefost-
8231: viktigt att hemmets och familjens ställning beto-   ran även inrymmas i den kompletterande utbild-
8232: nas som samhällets grundenhet. Centrala områ-       ningen för lärare. Undervisningsministeriet anser
8233: den är härvid de frågor som ansluter sig tili       det även vara motiverat att frågor i anslutning tili
8234: hemmets skötsel och ekonomi, barnavård och          familjefostran behandlas i grundskolans alla klas-
8235: fostran samt frågor i anslutning tili de övriga     ser i samband med undervisningen i olika läro-
8236: uppgifterna i hemmet. Enligt regeringens upp-       ämnen.
8237: 
8238:      Helsingfors den 3 december 1984
8239: 
8240:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
8241:                                                   1984 vp.
8242: 
8243: Kirjallinen kysymys n:o 396
8244: 
8245: 
8246: 
8247: 
8248:                                      Pokka ym.: Alkoholin kulutuksen kasvun estäruisestä
8249: 
8250: 
8251:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8252: 
8253:    Ennakkotietojen mukaan alkoholijuomien ku-                Sekä USA:ssa että Ruotsissa tehtyjen selvitys-
8254: lutus lisääntyy tänä vuonna 2,4 % vuoteen 1983           ten mukaan alkoholihaitoista kansantaloudelle
8255: verrattuna. Tämä merkitsisi sitä, että kulutus           koituva rasitus olisi huomattavasti suurempi kuin
8256: tulisi olemaan yli 6,5 litraa sataprosenttista alko-     aikaisemmin mm. Suomen osalta on arvioitu.
8257: holia asukasta kohden. Määrä on suurempi kuin            Alkoholihaittoihin liittyvät yhteiskunnalliset kus-
8258: tähän mennessä suurin vuosikulutus 6,45 litraa,          tannukset näkyvät erityisesti tuotannonmenetyk-
8259: johon 1960-luvun alusta alkanut kulutuksen               sinä sekä hoito- ja huoltokustannuksina.
8260: nousu katkesi vuonna 1974.                                   Maamme alkoholipolitiikan korjaamista on pi-
8261:    Alkoholitutkimus on osoittanut, että väestön          detty tarpeellisena siitä alkaen, kun alkoholin
8262: alkoholin kokonaiskulutustaso on kiinteässä yh-          kulutus ja alkoholihaitat 1970-luvun alkuvuosina
8263: teydessä alkoholihaittojen määrään. Eri maissa on        voimakkaasti lisääntyivät. Monissa kunnissa tästä
8264: alkoholin kokonaiskulutuksen lisääntyminen               kielteisestä kehityksestä on pyritty pääsemään
8265: merkinnyt suurkuluttajien määrän kasvua ja al-           rajoittamalla keskioluen myyntiä tai lopettamalla
8266: koholiin liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten      se kokonaan. Valtakunnallisesti keskioluen
8267: haittojen lisääntymistä. Tätä taustaa vasten on          myyntiaikaa on supistettu ja pyritty tehostamaan
8268: alkoholin kulutuksen kohoamista nykytasosta pi-          valistus- ja tiedotustoimintaa sekä alkoholin hin-
8269: dettävä huolestuttavana.                                 tapolitiikkaa. Hintapolitiikan käyttöä ovat kui-
8270:    Sekä raittiusjärjestöt että terveyskasvatuksen        tenkin huomattavasti estäneet tulo- ja inflaa-
8271: neuvottelukunta ovat esittäneet alkoholipolitii-         tiopoliittiset syyt.
8272: kan yhdeksi tehtäväksi alkoholijuomien kulutuk-              Lainsäädännöllisiä toimia alkoholipolitiikan
8273: sen suunnitelmallista vähentämistä. Kulutuksen           tarkistamiseksi on ehdottanut etenkin vuosina
8274: vähentämiselle tulisi asettaa vuosittaiset tavoit-       1976-1978 toiminut alkoholikomitea. Sen eh-
8275: teet ja alkoholipolitiikkaa tulisi kehittää niin,        dotuksia on useaan otteeseen edelleen muokattu
8276: että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.              valtioneuvosto- ja ministeriötasoilla ja ehdote-
8277:    Alkoholi on merkittävä sosiaali- ja terveyspal-       tuista toimenpiteistä on neuvoteltu myös edus-
8278: velujen kysyntää ylläpitävä ja lisäävä tekijä. 1960-     kuntaryhmien edustajien kanssa. Merkittäviä tu-
8279: luvun lopun ja 1970-luvun alkupuoliskon aikana           loksia tästä pitkäksi venyneestä valmisteluproses-
8280: tapahtuneen nopean alkoholin kulutuksen li-              sista ei kuitenkaan toistaiseksi ole syntynyt lu-
8281: sääntymisen myötä ovat alkoholin terveydelliset          kuun ottamatta eräitä yksittäisiä alkoholin kulu-
8282: haittavaikutukset tulleet entistä selkeämmäksi           tukseen tähän mennessa vain vähän vaikuttaneita
8283: ongelmaksi. Lääketieteellinen tutkimus on tuo-           alkoholilainsäädännön tarkistuksia. Sen sijaan
8284: nut esille aikaisemmin huonosti tunnettuja alko-         merkittävimmät uudistukset, kuten alkoholin
8285: holinkäyttöön liittyviä ongelmia, kuten aivovau-         kulutuksen vähentämisen asettaminen alkoholi-
8286: riot. Laajaa huomiota on kiinnitetty myös alko-          politiikan tavoitteeksi, alkoholijuomien hintapo-
8287: holin keskeiseen osuuteen liikenneturvallisuutta         litiikan tavoitteiden sisällyttäminen lainsäädän-
8288: vaarantavana tekijänä. Tärkeimpiä uusimman al-           töön, keskioluen jakelujärjestelmän ja alkoholipi-
8289: koholitutkimuksen havaintoja on se, että suurku-         toisuuden tarkistaminen, alkoholipolitiikan viisi-
8290: luttajien määrä on riippuvainen alkoholin koko-          vuotissuunnitelmien käyttöönotto sekä alkoholi-
8291: naiskulutuksesta väestössä ja seuraa sen vaihtelui-      politiikan seurannan ja valvonnan kehittäminen,
8292: ta. Suurkuluttajat puolestaan ovat se ryhmä, jolle       ovat jääneet toteutumatta.
8293: alkoholin sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset      Edellä mainittujen alkoholipoliittisten uudis-
8294: haittavaikutukset keskittyvät.                           tusten viipymistä ja jopa niiden tarpeettomuutta
8295: 428401146T
8296: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 396
8297: 
8298: on perusteltu sillä, että alkoholipoliittinen tilan-            Onko Hallitus tietoinen alkoholin ku-
8299: ne on ilman uudistuksiakin hallinnassa. Kulu-                lutuksen kääntymisestä kasvuun kuluvana
8300: neen vuoden kehityksen valossa näin ei kuiten-               vuonna Ja
8301: kaan ole. Siksi alkoholipolitiikan kehittäminen                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8302: nykyistä selkeämmin haittoja vähentävään suun-               ryhtyä kyseisen alkoholihaittoja lisäävän
8303: taan on entistäkin perustellumpaa.                           kulutuskehityksen pysähdyttämiseksi ja
8304:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            kääntämiseksi laskusuuntaiseksi sekä
8305: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 muiden tarpeellisten alkoholipoliittisten
8306: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-               uudistusten toteuttamiseksi?
8307: vaksi seuraavan kysymyksen:
8308: 
8309:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
8310: 
8311:          Hannele Pokka               Impi Muroma                   Ben Zyskowicz
8312:          Einari Nieminen             Sirkka-Liisa Anttila          Anna-Liisa Jokinen
8313:          Aino Pohjanoksa             Ensio Laine                   Aimo Ajo
8314:          Pirkko Ikonen               Olavi Ronkainen               Sakari Valli
8315:          Esko Almgren                Paavo Vesterinen              Sakari Knuuttila
8316:          Lauha Männistö              Mikko Jokela                  Mauno Manninen
8317:          Juhani Alaranta             Lea Kärhä                     Sirpa Pietikäinen
8318:          Georg C. Ehrnrooth          Boris Renlund                 Gunnar Jansson
8319:          Anna-Kaarina Louvo          Sampsa Aaltio                 Kalevi Mattila
8320:          Matti Maijala               Heimo Linna                   Lea Sutinen
8321:          Reino Jyrkilä               Vieno Eklund                  Heikki Kokko
8322:          Jukka Vihriälä              Seppo Pelttari                Aapo Saari
8323:          Pentti Skön                 Liisa Kulhia                  Urho Pohto
8324:          Matti Louekoski             Pentti Lahti-Nuuttila         Pirjo Ala-Kapee
8325:          Matti Kautto                Esko Helle                    Osmo Vepsäläinen
8326:          Sten Söderström             Timo Laaksonen                Pekka Leppänen
8327:          Saara-Maria Paakkinen       Antti Kalliomäki              Paavo Lipponen
8328:                      Martti Lähdesmäki                    Marjatta Väänänen
8329:                                         1984 vp. -      KK n:o 396                                         3
8330: 
8331: 
8332: 
8333: 
8334:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8335: 
8336:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           den hintakehityksestä. Kulutuksen pysyttäminen
8337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nykytasolla edellyttäisi alkoholin reaalihintojen-
8338: olette 26 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-          kin merkittävää korottamista. Alkoholin kulutta-
8339: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        jahintojen vaikutus nykyiseen elinkustannusin-
8340: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         deksiin on kuitenkin siksi merkittävä, ettei infla-
8341: Pokan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        torisista syistä hintojen korotuksia ole aina voitu
8342: sestä n:o 396:                                          toteuttaa siinä laajuudessa kuin alkoholipoliitti-
8343:                                                         set seikat olisivat puoltaneet.
8344:            Onko Hallitus tietoinen alkoholin ku-            Alkoholin jakeluverkoston laajentamiseen ei
8345:         lutuksen _kääntymisestä kasvuun kuluvana        ministeriön mielestä tällä hetkellä ole perusteita.
8346:         vuonna Ja                                       Samoin on suhtauduttava pidättyvästi muihinkin
8347:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kulutusta lisääviin alkoholipoliittisiin toimenpi-
8348:         ryhtyä kyseisen alkoholihaittoja lisäävän       teisiin. Ministeriössä on kehitteillä päätöksenteon
8349:         kulutuskehityksen pysähdyttämiseksi ja          tueksi nykyistä kattavampi alkoholihaittojen seu-
8350:         kääntämiseksi laskusuuntaiseksi sekä            rantajärjestelmä, jolla pyritään ennakoimaan al-
8351:         muiden tarpeellisten alkoholipoliittisten       koholin käyttöön vaikuttavien tekijöiden kehitys-
8352:         uudistusten toteuttamiseksi?                    tä yhteiskunnassa. Alkoholipoliittisia kontrolli-
8353:                                                         toimenpiteitä harkittaessa joudutaan ottamaan
8354:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        huomioon myös mahdollinen alkoholin korvau-
8355: ti seuraavaa:                                           tuminen muilla päihteillä ja laittomalla alkoho-
8356:    Huolimatta siitä, että 1970-luvun jälkipuolis-       lilla.
8357: kolta lähtien alkoholioloissamme on vallinnut               Alkoholiasenteiden muuttamiseksi on käynnis-
8358: tasaantumisvaihe, alkoholin kulutusta ei ole saa-       tetty useita alkoholin käyttöön liittyviä tutki-
8359: tu laskusuuntaiseksi. Kuluvana vuonna kulutuk-          mus-, valistus- ja kasvatusprojekteja, joilla pyri-
8360: sen arvioidaan kasvavan noin 3 prosenttia edelli-       tään löytämään uusia menetelmiä päihteiden
8361: seen vuoteen verrattuna. Oy Alko Ab:n tutki-            käytön ehkäisytyöhön. Kuluvan vuoden alussa
8362: mus- ja suunnitteluyksikön laatiman seuraavaa           voimaan tullut raittiustyölaki antaa tämän laatui-
8363: kymmenvuotiskautta koskevan ennusteen mu-               seen toimintaan entistä paremmat taloudelliset
8364: kaan väestörakenteen muutokset sekä taloudelli-         mahdollisuudet.
8365: nen kehitys luovat edelleen kasvupaineita alko-             Liikenneraittiuskysymys on parhaillaan käsitel-
8366: holin kulutukselle. Tehdyn arvion mukaan kulu-          tävänä oikeusministeriön keväällä 1984 asetta-
8367: tus tulisi kasvamaan noin 1,5 % vuosittain, mi-         massa työryhmässä, jonka tulee muun muassa
8368: käli kuluttajien reaalitulot kasvaisivat arvioidut      pohtia alkoholipoliittisia keinoja liikennejuopu-
8369: 2 % vuodessa ja alkoholin reaalihinta pystyttäi-        muksen vähentämiseksi sekä asennekasvatuksen
8370: siin pitämään nykyisellä tasolla.                       ja valistuksen keinoja liikenneraittiuden edistä-
8371:    Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ta-      miseksi. Työryhmän tulee saada selvityksensä
8372: voitteekseen alkoholin kokonaiskulutuksen pitä-         valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.
8373: misen korkeintaan nykyisellä tasolla taikka mie-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on viime vuosi-
8374: luiten pyrkiä kulutusta alentamaan. Tavoitteen          na valmisteltu useita alkoholilainsäädännön
8375: onnistuminen jää kuitenkin riippuvaksi monista          muutosehdotuksia, jotka ovat lähinnä perustu-
8376: ulkopuolisista tekijöistä, joihin kaikkiin ministe-     neet parlamentaarisen alkoholikomitean mietin-
8377: riön toimimahdollisuudet eivät ulotu. Keskeisinä        töön (Komiteanmietintö 1978:33) ja sen pohjalta
8378: kulutusta hillitsevinä keinoina on pidettävä teho-      tehtyihin jatkoselvityksiin. Mainitut ehdotukset
8379: kasta hintapolitiikkaa, saatavuuden rajoittamista       eivät kuitenkaan eräitä erillistarkistuksia lukuun
8380: sekä pitkällä aikavälillä asennekasvatusta.             ottamatta ole johtaneet alkoholilainsäädännön
8381:    Kulutuksen hillitsemiseksi alkoholijuomien           uudistamiseen.
8382: hintoja olisi voitava korottaa riittävän usein, jotta       Eduskunnalle tullaan kuluvalla viikolla anta-
8383: ne eivät jäisi jälkeen muiden kulutushyödykkei-         maan alkoholilainsäädännön muutosehdotus, joi-
8384: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 396
8385: 
8386: Ia pyritään alkoholin kulutuksen hillitsemiseen ja    nalle annettaisiin valtioneuvoston kertomus alko-
8387: samalla alkoholista aiheutuvien haittojen vähen-      holiolojen kehityksestä ja niistä toimenpiteistä,
8388: tämiseen. Ministeriön tavoitteena on muun mu-         joihin on ryhdytty alkoholista aiheutuvien haitto-
8389: assa kehittää alkoholihallintoa, tehostaa alkoholi-   jen vähentämiseksi. Lisätietoja on erityisesti kai-
8390: valvontaa ja lisätä samalla luvanhaltijoiden vas-     vattu alkoholipoliittisista toimenpiteistä tervey-
8391: tuuta ja edellytyksiä liikkeiden sisäisen valvonnan   denhuollon ja päihdyttävien aineiden väärinkäyt-
8392: suorittamisessa.                                      täjien huollon osalta.
8393:    Kattavamman selvityksen saamiseksi alkoholi-          Alkoholipolitiikan      viisivuotissuunnitelmien
8394: politiikan tilasta pyrkimyksenä on uudistaa myös      käyttöönotto ja keskioluen alkoholipitoisuuden
8395: nykyistä kertomusmenettelyä. Alkoholiyhtiön           sekä jakelujärjestelmän tarkistaminen eivät sisälly
8396: hallintoneuvoston kertomuksen sijasta eduskun-        ehdotukseen.
8397: 
8398:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1984
8399: 
8400:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
8401:                                          1984 vp. -      KK n:o 396                                       5
8402: 
8403: 
8404: 
8405: 
8406:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
8407: 
8408:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 1 syfte att begränsa konsumtionen borde man
8409: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           kunna höja priserna på alkoholdrycker tillräckligt
8410: den 26 oktober 1984 till vederbörande medlem             ofta, för att de inte skall släpa efter i den
8411: av statsrådet översänt avskrift av följande av           prisutveckling som gäller andra konsumtionsnyt-
8412: riksdagsledamot Pokka m.fl. undertecknade                tigheter. Att bibehålla konsumtionen på nuva-
8413: skriftliga spörsmål nr 396:                              rande nivå förutsätter en väsentlig höjning av
8414:                                                          realpriserna på alkohol. Konsumentpriserna på
8415:            Är Regeringen medveten om att alko-           alkohoi påverkar nuvarande levnadskostnadsin-
8416:         holkonsumtionen under innevarande år             dex med sådan effekt, att det inte alltid har varit
8417:         har börjat öka, och                              möjligt att av inflatoriska skäl genomföra prisför-
8418:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         höjningar i sådan utsträckning som de alkoholpo-
8419:         för att ifrågavarande konsumtionsutveck-         litiska omständigheterna skulle förutsätta.
8420:         ling med tilltagande alkoholskadeverk-               Ministeriet anser det för närvarande inte moti-
8421:         ningar skall kunna stoppas och fås att           verat att utvidga utminuteringsnätet för alkohol.
8422:         avta samt att andra nödvändiga alkohol-          Man bör förhålla sig med en viss reservation även
8423:         politiska reformer skall kunna genom-            till andra åtgärder som medför ökad konsumtion.
8424:         föras?                                           Som stöd för beslutsfattandet håller ministeriet
8425:                                                          på att utveckla ett system för uppföljning av
8426:                                                          alkoholens skadeverkningar som skall omfatta
8427:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          uppgifter från olika områden, och med hjälp av
8428: anföra följande:                                         vilket utvecklingen av de faktorer som i samhället
8429:    Trots att ett stabilare skede i alkoholförhållan-     styr alkoholförbrukningen i mån av möjlighet
8430: dena varit rådande sedan slutet av 1970-talet, har       skall kunna prognostiseras. Då alkoholpolitiska
8431: alkoholkonsumtionen inte kunnat fås att minska.          kontrollåtgärder dryftas bör det även beaktas att
8432: Under innevarande år beräknas konsumtionen               alkohoi eventuellt kommer att ersättas med
8433: öka med ca 3 procent jämfört med föregående år.          andra rusmedel och olaglig alkohol.
8434: Enligt den prognos som Oy Alko Ab:s forsk-                   1 syfte att ändra attityderna till alkohoi har
8435: nings- och planeringsenhet uppgjort för den              man inlett ett flertal forsknings-, upplysnings-
8436: kommande tioårsperioden ökar trycket på alko-            och fostringsprojekt som gäller bruket av alkohoi
8437: holkonsumtionen fortfarande till följd av änd-           och med hjälp av vilka man försöker finna nya
8438: ringarna i befolkningsstrukturen och den ekono-          metoder i arbetet att förebygga bruket av rusme-
8439: miska utvecklingen. Enligt gjorda beräkningar            del. Den lag om nykterhetsarbete som trädde i
8440: skulle konsumtionen öka med ca 1, 5 % per år,            kraft i början av året ger allt bättre ekonomiska
8441: om konsumenternas realinkomster ökar med be-             förutsättningar för denna typ av verksamhet.
8442: räknade 2 % per år och om realpriset på alkohoi              Trafiknykterhetsfrågan behandlas för närvaran-
8443: kan bibehållas vid det nuvarande.                        de i en av justitieministeriet våren 1984 tillsatt
8444:    Social- och hälsovårdsministeriet har satt som        arbetsgrupp, som bl.a. skall dryfta alkoholpolitis-
8445: mål att totalkonsumtionen av alkohoi skall hållas        ka åtgärder, genom vilka rattfylleri kan minskas
8446: åtminstone på nuvarande nivå eller konsumtio-            och upplysningsåtgärder, genom vilka trafiknyk-
8447: nen i mån av möjlighet helst minskas. Hur man            terheten kan främjas. Arbetsgruppen bör få sin
8448: skall lyckas med detta är dock beroende av ett           utredning färdig före utgången av innevarande
8449: flertal yttre faktorer, av vilka inte alla ligger inom   år.
8450: räckhåll för ministeriets verksamhetsförutsätt-              I social- och hälsovårdsministeriet har man
8451: ningar. En effektiv prispolitik, begränsad tillgång      under de senaste åren berett flera förslag till
8452: samt på lång sikt attitydfostran kan betraktas           ändringar i alkohollagstiftningen, vilka främst
8453: som centrala åtgärder i syfte att begränsa kon-          har grundat sig på parlamentariska alkoholkom-
8454: sumtionen.                                               mittens       betänkande     (Kommittebetänkande
8455: 6                                        1984 vp. -      KK n:o 396
8456: 
8457: 1978:33) och på fortsatta utredningar på basen              För att utförligare klarlägga den alkoholpolitis-
8458: av detta. Nämnda förslag har med undantag av             ka situationen skall även det nuvarande förfaran-
8459: vissa separata justeringar dock inte lett tili revide-   det som gäller bolagets berättelse förnyas. I
8460: ring av alkohollagstiftningen.                           stället för alkoholbolagets förvaltningsråds berät-
8461:                                                          telse skulle tili riksdagen avlåtas statsrådets berät-
8462:    Under innevarande vecka kommer att tili riks-         telse beträffande utvecklingen av alkoholsituatio-
8463: dagen avlåtas ett ändringsförslag beträffande al-        nen och de åtgärder som vidtagits i syfte att
8464: kohollagstiftningen som syftar tili att dämpa            minska skadeverkningarna av alkohol. Ytterligare
8465: alkoholkonsumtionen och att samtidigt minska             uppgifter har efterlysts särskilt om de alkoholpo-
8466: alkoholens skadeverkningar. Ministeriets målsätt-        litiska åtgärder som gäller hälsovården och vår-
8467: ning är bl.a. att utveckla alkoholförvaltningen,         den av rusmedelsmissbrukare.
8468: effektivera alkoholövervakningen och samtidigt               Förslaget omfattar inte ibruktagande av alko-
8469: öka licensinnehavarnas ansvar och förutsättningar        holpolitiska femårsplaner och justering av alko-
8470: i samband med den interna övervakningen i                holhalten samt av utminuteringssystemet i fråga
8471: affärerna.                                               om mellanölet.
8472: 
8473:      Helsingfors den 28 november 1984
8474: 
8475:                                                                                  Minister Vappu Taipale
8476:                                                1984 vp.
8477: 
8478: Kirjallinen kysymys n:o 397
8479: 
8480: 
8481: 
8482: 
8483:                                   Ehrnrooth ym.: Koululiikunnan lisäämisestä peruskoulussa
8484: 
8485: 
8486:                             .Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8487: 
8488:    Koululiikunnan suurin ongelma on liikunta-         ympäristö tulvii· k-ansalaisia veltostavia impulsse-
8489: tuntien riittämättömyys. Peruskoulun yläasteella      ja.
8490: ja lukion kahdella ensimmäisellä luokalla on vain         Valtion urheiluneuvosto on vaatinut opetusmi-
8491: kaksi viikkotuntia liikuntaa ja kolmannella luo-      nisteriöltä toimenpiteitä peruskoulun ja lukion
8492: kalla uuden lukusuunnitelman mukaan vain 1, 5         liikuntatuntien lisäämiseksi. Vaikka valtioneuvos-
8493: tuntia. Nämä tuntimäärät eivät kestä kansainvä-       to on vahvistanut peruskoulun ja lukion asetuk-
8494: listä vertailua. Ruotsissa on myös yläasteella kol-   set, päätöstä tuntijaosta ei ole vielä tehty.
8495: me viikkotuntia liikuntaa ja Norjassa kolme tun-          Tavoitteena tulisi olla vähintään kolmen vii-
8496: tia sekä kaksi tuntia valinnaisaineena. Esim.         kottaisen liikuntatunnin takaaminen niin perus-
8497: voidaan mainita, että Ranskassa ja Amerikan           koulun ja lukion kuin muiden oppilaitosten
8498: Yhdysvalloissa on liikunnalle varattu n. yksi tunti   lukusuunnitelmaan. Yläasteen liikuntatunteja
8499: päivässä ilman että tämä olisi mitenkään haitalli-    voidaan lisätä esim. siirtämällä 7. ja 8. luokkien
8500: sesti vaikuttanut näiden maiden sivistystasoon.       kansalaistaidon tunnit liikuntaan, urheiluneuvos-
8501:                                                       ton kirjelmässä sanotaan.
8502:                                                           Hallitus on viime kädessä koululiikunnan väli-
8503:   Kaikki koululiikuntaa koskevat ratkaisut ovat       tyksellä vastuussa kansan fyysisestä kunnosta ja
8504: 1970- ja 1980-luvuilla olleet liikuntakielteisiä.     terveydestä.
8505: Liikunnan tuntimääriä on jatkuvasti vähennetty.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8506: Peruskoulun ja lukion 11-18-vuotiailta oppilail-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8507: ta on, koko kouluaika huomioon ottaen, otettu         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8508: pois kaikkiaan peräti yli 200 liikuntatuntia. Sa-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8509: manaikaisesti kuin muissa aineissa opetusryhmä
8510: oppikoulusta peruskouluun siirryttäessä pieneni                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8511: n. kymmenellä oppilaalla, liikunnassa se kasvoi               siin koululiikunnan saattamiseksi sen to-
8512: saman verran. Kehityssuunta on päinvastainen                  dellista merkitystä vastaavaan asemaan
8513: kuin mikä sen tulisi olla huomioon ottaen sen,                uuden koululain valmisteilla olevissa tun-
8514: miten yhä kiihtyvällä vauhdilla teknistyvä elin-              tijaoissa?
8515: 
8516:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
8517: 
8518:          Georg C. Ehrnrooth              Esko Almgren                    Aino Pohjanoksa
8519: 
8520: 
8521: 
8522: 
8523: 4284011586
8524: 2                                      1984 vp. -- RJ( n:o 397
8525: 
8526: 
8527: 
8528: 
8529:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8530: 
8531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lukuvuonna 1982--83 lukiossa siirryttiin uuteen
8532:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kurssimuotoiseen lukusuunnitelmaan. Sen mu-
8533:  olette kirjeellänne 26 päivänä lokakuuta 1984         kaisesti lukiossa opiskellaan liikuntaa yhteisenä
8534:  lähettänyt valtioneuvoston asianomais~n jäsenen       oppiaineena ja myös valionaisena oppiaineena.
8535:  vastattavaksi kansanedustaja Ehrnroothin ym. te-      Uuden lukiolainsäädännön myötä tulee lukioihin
8536:  kemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 397:       myös oppilaskerhotoimintaa. Näin myös lukion
8537:                                                        oppilaskerhojen avulla on mahdollista täydentää
8538:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       j~ monipuolistaa lukiolaisten liikuntaharrastuk-
8539:          siin koululiikunnan saattamiseksi sen to-     sla.
8540:          dellista merkitystä vastaavaan asemaan
8541:          uuden koululain valmisteilla olevissa tun-       Edellä todetun lisäksi on huomattava, että uusi
8542:          tijaoissa?                                    koululainsäädäntö merkitsee ryhmäjakosäännök-
8543:                                                        sistä luopumista ja tuntikehysjärjestelmän käyt-
8544:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       töönottoa. Tuntikehysjärjestelmän perusperiaate
8545:   seuraavaa:                                           on se, että koululle annetaan mahdollisuus käyt-
8546:      Uudessa koululainsäädännössä (lait 476/83 ja      tää enemmän opetustunteja kuin mitä oppilai-
8547:   477183) on nykyistä yksityiskohtaisemmin määri-      den viikkotuntimäärät edellyttävät. Tällöin koulu
8548:   telty koulun kasvatuspäämäärät. Näiden tavoit-       voi jakaa haluaruissaan aineissa ja haluamillaan
8549:   teiden mukaisesti määräytyvät koulun kasvatuk-       tunneilla ryhmän pienempänä opetettaviksi ope-
8550:   sen ja oretuksen sisällöt sekä toiminnan perus-      tusryhmiksi. Lisäksi tunteja voidaan siirtää vuosi-
8551:   teet. Asetetut tavoitteet ohjaavat myös opetus-      luokalta toiselle opettajavoimien, tilojen, oppi-
8552:   suunnitelmien sisällön kehittämistä.                 lasmäärien ja käytettävien opetusmenetelmien
8553:      Uusi koululainsäädäntö lisää merkittävästi        kannalta tarkoituksenmukaisesti. Näin ollen jär-
8554:   kuntien ja koulujen omaa vastuuta opetussuun-        jestelmä tarjoaa kouluissa varsin suuret mahdolli-
8555:   nitelmien laatimisessa ja koulutyön järjestämises-   suudet sellaisiin opetusjärjestelyihin, jotka teke-
8556:   sä. Toisaalta valtioneuvoston tehtävänä on päät-     vät mahdolliseksi eri aineiden opetuksen järjestä-
8557:   tää peruskoulun ja lukion tuntijaosta yleisperus-    misen kouluyksikkökohtaisesti tarkoituksenmu-
8558:   teluineen.                                           kaisella tavalla.
8559:      Peruskoulun osalta kouluhallitus on jo tehnyt
8560:   opetusministeriölle esityksen (31.10.1983) uu-          Hallituksen käsityksen mukaan uusi koululain-
8561:   deksi tuntijaoksi. Tuntijakoesitys antaa kunnille    säädäntö luo edellä todetuin keinoin nykyistä
8562:   peruskoulun ala-asteella ja osittain myös yläas-     paremmat edellytykset koululiikunnan järjestä-
8563: . teella mahdollisuuden painottaa jotakin taito- ja    miseen osana koulun muuta kasvatusta ja opetus-
8564:   taideainetta.                                        ta. Tämän mukaisesti opetusministeriö pitää tär-
8565:      Lukion osalta kouluhallitus ei ole vielä tehnyt   keänä, että liikunnan asema turvataan myös
8566:   esitystä opetusministeriölle uudeksi tuntijaoksi.    koulujen tuntijaoissa.
8567: 
8568:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1984
8569: 
8570:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
8571:                                       1984 vp. -      KK n:o 397                                        3
8572: 
8573: 
8574: 
8575: 
8576:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
8577: 
8578:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fårslag om en ny timfördelning. Under läsåret
8579: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av      1982-83 övergick man i gymnasiet tili en ny
8580: den 26 oktober 1984 tili vederbörande medlem          kursformad läsplan. Enligt denna pian studerar
8581: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         man i gymnasiet gymnastik och idrott som ge-
8582: riksdagsman Ehrnrooth m.fl. undenecknade              mensamt läroämne och även som valfritt läroäm-
8583: spörsmål nr 397:                                      ne. Enligt den nya gymnasielagstiftningen kom-
8584:                                                       mer även gymnasierna att anordna elevklubb-
8585:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         verksamhet. Sålunda är det möjligt att komplet-
8586:        att gymnastik och idrott i skolorna skali      tera gymnasisternas gymnastik- och idrottsintres-
8587:        erhålia den ställning som motsvarar deras      sen och även göra det mångsidigare genom
8588:        verkliga betydelse med hänsyn tili de          elevklubbar.
8589:        timfördelningar inom skoliagen vilka som
8590:        bäst bereds?                                      Förutom det ovan anförda bör man beakta, att
8591:                                                       den nya skoliagstiftningen innebär, att bestäm-
8592:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      melserna om gruppindelningar avskaffas och att
8593: framföra följande:                                    timresurssystemet tas i bruk. Principen för timre-
8594:                                                       surssystemet är att skolan ges möjlighet att an-
8595:    Ioom den nya skoliagstiftningen (lagarna 476/      vända mera lektioner än vad antalet veckotimmar
8596: 83 och 4 77183) har målen för skolans fostran         för eleveroa förutsätter. Härvid kan skolan ifråga
8597: faststälits mera ingående än förut. 1 enlighet med    om de ämnen och de lektioner som den vili
8598: dessa mål bestäms innehållet i den fostran och        indela sina grupper tili mindre undervisnings-
8599: undervisning som meddelas i skolan samt grund-        grupper. Dessutom kan lektioner med hänsyn tili
8600: erna för verksamheten. De uppställda målen styr       lärarkrafter, utrymmen, antalet elever och de
8601: även urvecklingen av innehåliet i undervisnings-      undervisningsmetoder som står tili buds ända-
8602: planerna.                                             målsenligt överföras från en årsklass tili en an-
8603:    Den nya skoliagstiftningen ökar avsevän kom-       nan. Således erbjuder systemet i skolorna rätt
8604: munernas och skolornas eget ansvar för utarbe-        stora möjligheter tili sådana undervisningsar-
8605: tandet av undervisningsplanerna och anordnan-         rangemang som gör det möjligt att på ett ända-
8606: det av skolarbetet. Å andra sidan har statsrådet      målsenligt sätt anordna undervisningen i olika
8607: tili uppgift att med sin allmänna motivering          ämnen i fråga om var och en av skolorna.
8608: fatta beslut om timfördelningen i grundskolan
8609: och gymnasiet.                                           Enligt regeringens uppfattning skapar den nya
8610:     1 fråga om grundskolan har skolstyrelsen redan     skollagstiftningen genom förut nämnda metoder
8611: framlagt tili undervisningsministeriet sitt förslag    bättre förutsättningar än tidigare att anordna
8612: tili en ny timfördelning (31.10.1983). Förslaget       undervisningen i gymnastik och motion i skolor-
8613: ger kommunerna möjlighet att på grundskolans           na som en del av skolans övriga uppfostrings- och
8614: lågstadium och dels även på högstadium priorite-       undervisningsuppgift. 1 enlighet med detta anser
8615: ra något färdighets- och estetiskt ämne.               undervisningsministeriet detvara viktigt att gym-
8616:     1 fråga om gymnasiet har skolstyrelsen ännu        nastikens och idrottens stälining tryggas i skolor-
8617:  inte framlagt tili undervisningsministeriet sitt      nas timfördelningar.
8618: 
8619:      Helsingfors den 29 november 1984
8620: 
8621:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
8622:                                                 1984 vp.
8623: 
8624: Kirjallinen kysymys n:o 398
8625: 
8626: 
8627: 
8628: 
8629:                                    Kortesalmi ym.: Avoinna olevien kirjastonhoitajien virkojen täyttä-
8630:                                      misestä
8631: 
8632: 
8633:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8634: 
8635:    Kirjasto on monessa maaseutukunnassa lähes          lun yliopistossa, ja koska tilanne on näinkin
8636: ainut kulttuurilaitos ja hyvin tärkeä kuntalaisille    vaikea, olisi järjestettävä tarvittaessa väliaikaista
8637: monipuolisten palvelujen tarjoajana. Kuitenkin         koulutusta.
8638: useissa maaseutukunnissa ongelmana kirjastoalal-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
8639: la on pätevien kirjastonhoitajien puute. Esimer-       väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
8640: kiksi Pohjois-Suomessa on paljon virkoja täyttä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8641: mättä. Niinpä esimerkiksi Otajärvellä ei ole ollut     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8642: yhtään pätevää kirjastonhoitajaa niiden kuuden
8643: vuoden aikana, jolloin kirjastonhoitajan virka on                 Tietääkö Hallitus, että erityisesti Poh-
8644: ollut perustettuna. Kirjastopalvelujen hoitamises-             jois-Suomessa on kirjastonhoitajan virkoja
8645: sa ja palvelujen kehittämisessä olisikin tärkeä asia           paljon täyttämättä, mikä johtuu riittävän
8646: se, että olisi mahdollisimman pätevä kirjaston-                koulutuksen puutteesta, ja
8647: hoitajan tehtävää suorittamaan.                                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kirjas-
8648:    Edellä olevan johdosta onkin Pohjois-Suomessa               tonhoitajien koulutuksen järjestämiseksi
8649: herännyt vaatimus, että kirjastonhoitajien koulu-              tarvittavassa laajuudessa ja riittävän nope-
8650: tusta järjestettäisiin riittävästi mieluimmin Ou-              asti esim. Oulun yliopistossa?
8651: 
8652:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1984
8653: 
8654:                       J. Juhani Kortesalmi                      Vieno Eklund
8655: 
8656: 
8657: 
8658: 
8659: 4284011455
8660: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 398
8661: 
8662: 
8663: 
8664: 
8665:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8666: 
8667:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lääneissä. Myös ruotsinkielisistä pätevistä kirjas-
8668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tonhoitajista on puutetta.
8669: olette 30 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-           Kirjastotieteen ja informatiikan koulutusta an-
8670: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      netaan tällä hetlcellä Tampereen yliopistossa ja
8671: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ruotsinkielisenä Abo Akademissa. Koulutusohjel-
8672: Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         mien aloituspaikkamäärä on vuosittain yhteensä
8673: kysymyksestä n:o 398:                                 40-45. Tämä koulutus ei riitä täyttämään tä-
8674:                                                       mänhetkistä 200 viran vajausta.
8675:           Tietääkö Hallitus, että erityisesti Poh-       Pätevien kirjastonhoitajien saamiseksi on elo-
8676:        jois-Suomessa on kirjastonhoitajan virkoja     kuussa 1984 Tampereen yliopiston toimesta aloi-
8677:        paljon täyttämättä, mikä johtuu riittävän      tettu työllisyyskoulutusvaroin kirjastonhoitajien
8678:        koulutuksen puutteesta, ja                     pätevöittämiskoulutus 20 opiskelijalle. Tarkoi-
8679:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kirjas-     tuksena on toteuttaa vastaavanlainen kurssi myös
8680:        tonhoitajien koulutuksen järjestämiseksi       vuonna 1985. Åbo Akademissa pyritään järjestä-
8681:        tarvittavassa laajuudessa ja riittävän no-     mään vastaavan tyyppistä pätevöittämiskoulutus-
8682:        peasti esim. Oulun yliopistossa?               ta täydennyskoulutuksena opetusministeriön
8683:                                                       tuen turvin vuonna 1985.
8684:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Opetusministeriö on valmistellessaan vuosien
8685: ti seuraavaa:                                         1986-1990 toiminta- ja taloussuunnitelmaansa
8686:    Opetusministeriön toimesta selvitti Yleisten       todennut kirjastotieteen ja informatiikan koulu-
8687: kirjastojen vuoden 1981 henkilöstötyöryhmä kir-       tuksen laajentamisen tarpeelliseksi suunnittelu-
8688: jastoammatillisen henkilökunnan tarvetta ja kou-      kaudella. Mahdollinen ruotsinkielisen koulutuk-
8689: lutustarjontaa. Työryhmän selvityksestä käy ilmi,     sen laajennus toteutetaan Åbo Akademin aloitus-
8690: että yleisten kirjastojen henkilökuntatilanne on      paikkamäärää lisäämällä. Suomenkielisen koulu-
8691: usean vuoden ajan ollut vaikea: pätevistä kirjas-     tuksen osalta selvitetään vielä tarvittava aloitus-
8692: toamanuensseista, kirjastonhoitajista ja kirjaston-   paikkamäärä ja sijoitusyliopisto, lähinnä on har-
8693: johtajista on ollut jatkuvasti pulaa. Kirjastoissa    kittu koulutuksen sijoittamista Oulun tai Joen-
8694: on tällä hetkellä täyttämättä tai epäpätevällä        suun yliopistoon, joista molemmat ovat tehneet
8695: työvoimalla väliaikaisesti täytettynä noin 200 vir-   asiaa koskevat ehdotuksensa toiminta- ja talous-
8696: kaa. Suhteellisesti eniten epäpäteviä viranhalti-     suunnitelmissaan. Asia on tarkoitus ratkaista syk-
8697: joita on Kuopion läänissä. Hyvin huono tilanne        syllä 1985 valtion vuoden 1987 henkilöstösuunni-
8698: on myös Lapin, Oulun, Mikkelin ja Vaasan              telman laatimisen yhteydessä.
8699: 
8700:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
8701: 
8702:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
8703:                                       1984 vp. -      KK n:o 398                                       3
8704: 
8705: 
8706: 
8707: 
8708:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8709: 
8710:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Utbildning i biblioteksvetenskap och informa-
8711: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tion ger för tillfället vid Tammerfors universitet.
8712: av den 30 oktober 1984 tili vederbörande med-         Motsvarande utbildning på svenska ges vid Åbo
8713: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     Akademi. Det årliga antalet nybörjarplatser inom
8714: riksdagsman Kortesalmi m.fl. undertecknade            utbildningprogrammen i fråga är sammanlagt
8715: spörsmål nr 398:                                      40-45 platser. Denna utbildning är inte tillräck-
8716:                                                       lig för att avskaffa den aktuella brist på 200
8717:           Är Regeringen medveten om att anra-         tjänster, som vi har.
8718:        let obesatta bibliotekarietjänster är stort
8719:        särskilt i norra Finland vilket beror på att      För att erhålla kompetenta bibliotekarier har
8720:        det råder brist på tillräcklig utbildning,     man i augusti 1984 på försorg av Tammerfors
8721:        och                                            universitet med sysselsättningsmedel inlett bib-
8722:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         liotekariers behörighetsutbildning för 20 stude-
8723:        att i erforderlig utsträckning och tillräck-   rande. Avsikten är att en motsvarande kurs även
8724:        ligt snabbt anordna utbildningen av bib-       genomförs år 1985. Avsikten är att under 1985
8725:        liotekarier vid t.ex. Uleåborgs universi-      med undervisningsministeriets stöd anordna
8726:        tet?                                           motsvarande behörighetsundervisning såsom
8727:                                                       kompletteringsundervisning vid Åbo Akademi.
8728:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8729: framföra följande:                                       Då undervisningsministeriet berett sin verk-
8730:    På undervisningsministeriets försorg utredde       samhets- och ekonomipian för åren 1986-1990
8731: arbetsgruppen för personalfrågor vid allmänna         har ministeriet konstaterat att utvidgningen av
8732: bibliotek av år 1981 behovet av utbildad personai     utbildningen i biblioteksvetenskap och informa-
8733: vid bibliotek och utbudet på utbildning. Av           tik är erforderlig under planeringsperioden. En
8734: arbetsgruppens utredning framgår att personalsi-      evenruell utvidgning av den svenskspråkiga ut-
8735: tuationen vid allmänna bibliotek under flera år       bildningen sker så att antalet nybörjarplatser vid
8736: varit svår: det råder kontinuerlig brist på kompe-    Åbo Akademi ökas. I fråga om den finskspråkiga
8737: tenta biblioteksamanuenser, bibliotekarier och        utbildningen utreder man ännu det erforderliga
8738: chefsbibliotekarier. För närvarande är ca 200         anralet nybörjarplatser samt i vilket universitet
8739: tjänster vid våra bibliotek obesatta eller besatta    utbildningen kommer att ges. Närmast kommer
8740: med inkompetent personal. Anralet inkompeten-         då Uleåborgs eller Joensuu universitet i fråga.
8741: ta tjänsteinnehavare är relativt sett störst i Kuo-   Dessa båda universitet har gjort ett förslag om
8742: pio Iän. Även i Lapplands, Uleåborgs, St. Mi-         ärendet i sin verksamhets- och ekonomiplan.
8743: chels och Vasa Iän är situationen mycket dålig.       Avsikten är att avgöra ärendet hösten 1985 i
8744: Det råder även brist på svenskspråkiga kompe-         samband med utarbetandet av planen för den
8745: tenta bibliotekarier.                                 statsanställda personalen för år 1987.
8746: 
8747:      Helsingfors den 30 november 1984
8748: 
8749:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
8750:                                                 1984 vp.
8751: 
8752: Skriftligt spörsmål nr 399
8753: 
8754: 
8755: 
8756: 
8757:                                    Norrback: Om skattelättnader för främjad återvinning vid skrothan-
8758:                                      tering
8759: 
8760: 
8761:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8762: 
8763:    Omhändertagandet av avfall i olika former är        få konkreta åtgärder ännu vidtagits i denna
8764: en viktig fråga i samhäliet, en fråga, vars vikt       riktning. Ett enkelt sätt att avsevärt förbättra
8765: accentueras i takt med att avfallsmängderna ökar.      situationen vore att avskaffa omsättningsbeskatt-
8766:    En särskilt viktig, central plats i avfalishante-   ningen för skrothanteringens drift och investe-
8767: ringen har de företag, som sysslar med skrothan-       ringar. Det är förvånande, att finansministeriet
8768: tering. Dels tar dessa på ett betryggande sätt         inte föreslagit sådana ändringar i omsättnings-
8769: hand om avfali, som annars kunde riskera att           beskattningen, så att skrothanteringen främjas.
8770: utgöra faromoment om det t.ex. skulie hamna            Det är här fråga om en samhälisekonomiskt
8771: ute i naturen, dels är deras insamling av materia!     mycket förmånlig verksamhet, dels främjas syssel-
8772: många gånger viktig som råvarukälia för industri-      sättningen, dels kan industrin efterfråga mera
8773: ell verksamhet.                                        råvaror i form av skrot när priset kan sänkas. Den
8774:    Det är av stort samhälisintresse att skrothante-    miljöpolitiska effekten är också betydande.
8775: ringen sköts bra, och det är myndigheternas
8776: skyldighet att se tili att den verksamheten kan           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
8777: skötas på ett ekonomiskt betryggande sätt. Enligt      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8778: vissa uppskattningar går ca en tredjedel av det        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
8779: vanligaste skrotet i vårt land tili spilio, eftersom   följande spörsmål:
8780: det antingen körs tili avstjälpningsplatser elier
8781: ligger och skräpar i naturen. Miljövård kan                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
8782: sådant inte kallas.                                           för att t.ex. via skattelättnader elier
8783:    Trots att man på statligt håll gjort utredningar           förnuftig tilllämpning av skatteregler
8784: om att förbättra skrothanteringens situation, har             främja återvinning vid skrothantering?
8785: 
8786:      Helsingfors den 30 oktober 1984
8787: 
8788:                                               Ole Norrback
8789: 
8790: 
8791: 
8792: 
8793: 428401143P
8794: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 399
8795: 
8796: Kirjallinen kysymys n:o 399                                                                   Suomennos
8797: 
8798: 
8799: 
8800: 
8801:                                    Norrback: Verohelpotusten myöntämisestä romun hyötykäytön li-
8802:                                      säämiseksi
8803: 
8804: 
8805:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8806: 
8807:    Erilaisten jätteiden huolto on yhteiskunnan         toimenpiteisiin on toistaiseksi ryhdytty. Yksin-
8808: kannalta tärkeä kysymys, jonka merkitys korostuu       kertainen keino tilanteen huomattavaksi paranta-
8809: sitä mukaa kuin jätemäärät lisääntyvät.                miseksi olisi romukaupan toiminnan ja investoin-
8810:    Niillä yrityksillä, jotka harjoittavat romukaup-    tien liikevaihtoveron poistaminen.
8811: paa, on erityisen tärkeä ja jätehuollon kannalta          On hämmästyttävää, ettei valtiovarainministe-
8812: keskeinen asema. Toisaalta nämä yritykset ottavat      riö ole ehdottanut tämän suuntaisia liikevaihto-
8813: turvallisella tavalla haltuunsa jätteitä, jotka muu-   verotuksen muutoksia romun käsittelyn edistämi-
8814: ten saattaisivat muodostaa vaaratekijän jos ne         seksi. Kyse on yhteiskunnan talouden kannalta
8815: esim. joutuisivat luontoon, toisaalta niiden ke-       erittäin edullisesta toiminnasta; toisaalta sillä
8816: räämät jätteet ovat tärkeä teollisuuden raaka-         edistetään työllisyyttä, toisaalta voi teollisuuden
8817: ainelähde.                                             romua koskeva raaka-aineiden kysyntä lisääntyä,
8818:    Yhteiskunnan kannalta on hyvin tärkeätä, että       jos hintaa kyetään alentamaan. Ympäristöpoliit-
8819: romun käsittelyä hoidetaan hyvin, ja viranomais-       tinen vaikutus on myös merkittävä.
8820: ten velvoilisuutena on valvoa, että tätä toimintaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8821: hoidetaan taloudellisesti turvatulla tavalla. Eräi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8822: den arvioiden mukaan menee noin kolmasosa              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8823: maamme tavallisimmasta romusta hukkaan, kos-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8824: ka se joko ajetaan kaatopaikoille tai jätetään
8825: roskaamaan luontoa. Tätä ei voida kutsua ympä-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8826: ristönsuojeluksi. Huolimatta siitä, että valtion               ryhtyä, jotta esim. verohelpotuksin tai
8827: toimesta on tehty selvityksiä tomunkäsittelyn                  verosäännöksiä järkevästi soveltamalla li-
8828: parantamiseksi, hyvin harvoihin konkreettisiin                 sättäisiin romun hyötykäyttöä?
8829: 
8830:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1984
8831: 
8832:                                               Ole Norrback
8833:                                        1984 vp. -      KK n:o 399                                            3
8834: 
8835: 
8836: 
8837: 
8838:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8839: 
8840:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         suorittaman veron. Niin ikään vähentää saa myös
8841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muun kuin verovelvollisen myyjän omassa käy-
8842: olette 30 päivänä lokakuuta 1984 päivätyn kir-         tössä olleen tavaran ostohinnan. Tältäkin osin
8843: jeenne _ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      romun myynti on täysin vapaata liikevaihtoveros-
8844: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ta. Romu päinvastoin saa liikevaihtoverotukea
8845: Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      verotta hankitun tavaran ostovähennyksen kaut-
8846: sestä n:o 399:                                         ta. Vähennysoikeutta ei sitä vastoin ole sellaisesta
8847:                                                        käytetystä tavarasta, joka ostetaan ei-verovelvolli-
8848:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         selta keräilijäitä tai välittäjältä. Järjestöiltä ja
8849:        ryhtyä, jotta esim. verohelpotuksin tai         muilta sellaisilta ei-verovelvollisilta välittäjäryh-
8850:        verosäännöksiä järkevästi soveltamalla li-      miltä hankittu romu ja esimerkiksi keräyspaperi,
8851:        sättäisiin romun hyötykäyttöä?                  jonka ne ovat eri tahoilta koonneet kaupallisiin
8852:                                                        eriin, ei siten saa edellä esitettyä liikevaihtovero-
8853:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tukea.
8854: ti seuraavaa:                                             Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistaruistoimi-
8855:    Kerätty rauta-, teräs- ja muu sellainen metalli-    kunta (komiteanmietintö 1983:87) on ehdotta-
8856: romu, määrältään yli 300 000 tonnia vuodessa,          nut, että vähennysoikeus myynnin verotusarvoa
8857: käytetään lähes kokonaisuudessaan terästeollisuu-      laskettaessa laajennettaisiin koskemaan kaikkien
8858: den ja jossain määrin myös muun muassa vali-           käytettyjen tavaroiden kuten romun, jätepaperin
8859: moiden raaka-aineeksi. Koska keräys ei kokonaan        ja muiden sellaisten tavaroiden ostohintoja.
8860: kata kulutusta, romua myös tuodaan maahan              Muutos merkitsisi sitä, että verovelvollisella ro-
8861: vuosittain yli 30 000 tonnia. Romua ei kaupalli-       mukauppiaalla olisi oikeus vähentää muultakin
8862: sessa mielessä saa viedä maasta. Teollisuudessa ja     kuin verovelvolliselta hankkimansa käytetyn tava-
8863: muutoin syntyneen romun keräilyn, lajittelun,          ran ostohinta riippumatta nykyisestä edellytykses-
8864: paloittelun ja muun käsittelyn teollisuuden            tä, että tavara on ollut myyjän omassa käytössä.
8865: raaka-ainepanoksiksi soveltuvaan muotoon hoita-        Muutoksen seurauksena käytettyjen tavaroiden
8866: vat romukauppiaat, jotka sitten myyvät romun           ostot keräilijöiltä, välittäjiltä ja esimerkiksi erilai-
8867: romutukkuliikkeille. Teollisuuden yhteinen ro-         silta järjestöiltä ja yhteisöiltä tulisivat vähennys-
8868: munhankintaelin ostaa romun tukkuliikkeiltä ja         kelpoisiksi. Muutosta voidaan perustella lähinnä
8869: toimittaa sen eri terästehtaille ja muille teolli-     sillä, että keräilytavara tulisi ostovähennyksellä
8870: suuslaitoksille.                                       saavutetun veroedun verran edullisemmaksi. Si-
8871:    Romun talteenottomäärä Suomessa on varsin           ten hajallaan olevat pienet romuerätkin ehkä
8872: korkea. Talteenoton ulkopuolelle jäävät etenkin        tulisivat paremmin kerättyä talteen. Niin ikään
8873: pienet teollisuusromuerät, yhdyskuntajätteessä         muutosta voidaan perustella verotusteknisillä sei-
8874: oleva rautaromu, autoromu ja maatalousromu.            koilla; verotusmenettely yksinkertaistuisi, kun
8875: Romukauppiaiden kannalta katsoen tällaisen ro-         nykyisen lain edellyttämistä, joskus arveluttavis-
8876: mun keräilylle ei ole taloudellisia edellytyksiä,      takin ns. oman käytön vakuutuksista voitaisiin
8877: koska romu sijaitsee hajallaan pienissä erissä.        luopua.
8878: Kyseisen romun keräilyn ja toimittamisen romu-            Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistaruistoimi-
8879: kauppiaille ehkä parhaiten tekisivät erilaiset jär-    kunta on välimietinnössään (komiteanmietintö
8880: jestöt, yhteisöt tai muut sellaiset.                   1983:9) ehdottanut, että romujen ja jätteiden
8881:    Liikevaihtoverolain mukaan verovelvollinen saa      keräilyssä ja käsittelyssä käytettävät rakennukset
8882: myyntinsä verotusarvoa laskiessaan vähentää toi-       sekä koneet ja laitteet tulisi saattaa samojen
8883: selta verovelvolliselta verollisena myyntitarkoituk-   tuotannollisten investointien liikevaihtoverohuo-
8884: seen hankittujen tavaroiden ostohinnan. Tältä          jennusten piiriin, kuin missä teollisuuden raken-
8885: osin romukin on liikevaihtoverovapaata, koska          nus- sekä kone- ja laiteinvestoinnit ovat. Kyseisiä
8886: ostajan tekemä ostovähennys eliminoi myyjän            huojennuksia ei liikevaihtoverojärjestelmämme
8887: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 399
8888: 
8889: mukaan saa esimerkiksi varsinainen tukku- ja         on jopa vähäisessä maann edullisempaa kuin
8890: vähittäiskauppa. Toimikunnan ehdotus perus-          muiden teräksen valmistuksen raaka-aineiden.
8891: tuukin siihen, että romun käsittelyssä on kysy-      Investointien verotuskohtelu romualalla ei myös-
8892: myksessä teollisuuden alihankintatoiminta ja sii-    kään olennaisesti poikkea yleisestä verotuskohte-
8893: hen, että muutos vähentäisi tulkintaongelmia.        lusta liikevaihtoverotuksessa. Liikevaihtoveroteit-
8894: Nimittäin esimerkiksi metalliromun priketöintiä,     se ei ilmeisesti ole verotusteknisestikään mahdol-
8895: lastuamista tai muuta sellaista käsittelyä teolli-   lista luoda romualalle muunlaisia verohelpotuk-
8896: suuden raaka-aineeksi sopivaan muotoon nykyi-        sia, kuin mitä liikevaihtoverolainsäädännön tar-
8897: sin pidettäneen jo useiden korkeimman hallinto-      kistaruistoimikunta on ehdottanut. Helpotuksilla
8898: oikeuden antamien päätösten mukaisesti raken-        lähinnä olisi verotusmenettelyä yksinkertaistava
8899: nus- sekä kone- ja laitehuojennukseen oikeutta-      vaikutus eikä niinkään olennaisia hintavaikutuk-
8900: vana toimintana.                                     sia tai keskeistä taloudellista merkitystä romualal-
8901:    Kuten edellä on esitetty liikevaihtoverojärjes-   le. Toimikunnan ehdotukset, joita on lukuisa
8902: telmämme ei syrji romun käyttämistä teolli-          määrä, ovat valmistelun alaisina.
8903: suuden raaka-aineena. Itse romun verotuskohtelu
8904: 
8905:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1984
8906: 
8907:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
8908:                                        1984 vp. -     KK n:o 399                                        5
8909: 
8910: 
8911: 
8912: 
8913:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8914: 
8915:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ning, vilka anskaffats som skattepliktiga från
8916: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        annan skattskyldig. Tili denna del är också skrot
8917: den 30 oktober 1984 tili vederbörande medlem          befriat från omsättningsskatt, eftersom det in-
8918: av statsrådet översänt avskrift av följande av        köpsavdrag som köparen gör eliminerar den skatt
8919: riksdagsman Norrback undertecknade spörsmål           som försäljaren erlägger. Likaså är det möjligt att
8920: nr 399:                                               avdra inköpspriset på annan vara än sådan som
8921:                                                       varit i skattskyldig försäljares eget bruk. Också
8922:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tili denna del är försäljningen av skrot helt
8923:        för att t.ex. via skattelättnader elier        befriad från omsättningsskatt. Skrotet erhåller
8924:        förnuftig tiliämpning av skatteregler          tvärtom omsättningsskattestöd genom inköpsav-
8925:        främja återvinning vid skrothantering?         draget för skattefritt anskaffad vara. Avdragsrät-
8926:                                                       ten gäller däremot inte i fråga om sådan begag-
8927:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nad vara, som inköps från ickeskattskyldig insam-
8928: anföra följande:                                      lare eller förmedlare. Skrot, som anskaffats från
8929:    Det järn- och stålskrot och annat sådant me-       organisationer och andra dylika ickeskattskyldiga
8930: taliskrot som insamlas, sammanlagt över 300 000       förmedlargrupper, och t.ex. returpapper, som
8931: ton om året, används nästan i sin helhet som          insamlats från olika håll i kommersiella partier,
8932: råmaterial inom stålindustrin och i viss mån          erhåller sålunda inte det ovan beskrivna omsätt-
8933: också vid bl.a. gjuterierna. Eftersom insamlingen     ningsskattestödet.
8934: inte helt täcker konsumtionen importeras även            Kommissionen för justering av lagstiftningen
8935: över 30 000 ton skrot årligen. Skrot får inte i       angående omsättningsskatt (kommittebetänkan-
8936: kommersiellt syfte utföras från landet. Insam-        de 1983:87) har föreslagit att avdragsrätten vid
8937: lingen, sorteringen, sönderdelningen och den          beräknandet av beskattningsvärdet skulle utvid-
8938: övriga behandlingen av skrot som uppkommit            gas tili att omfatta inköpspriserna för alla begag-
8939: inom industrin och på annat sätt, så att skrotet      nade varor såsom skrot, returpapper och andra
8940: kan användas såsom råmaterial inom industrin,         dylika varor. Ändringen skulle innebära att en
8941: omhänderhas av skrothandlarna, vilka därefter         skattskyldig skrothandlare skulle ha rätt att avdra
8942: säljer skrotet tili skrotpartiaffärerna. Industrins   inköpspriset för en begagnad vara som anskaffats
8943: gemensamma skortanskaffningsorgan köper skro-         även från annan än en skattskyldig försäljare,
8944: tet av partiaffärerna och vidarebefordrar det tili    oberoende av den nuvarande förutsättningen att
8945: olika stålfabriker och andra industrianläggningar.    varan varit i ägarens eget bruk. Som följd av
8946:    Den mängd skrot som tilivaratas i Finland är       ändringen skulle inköp av begagnade varor från
8947: rätt stor. Utanför omhändertagandet står främst       samlare, förmedlare och t.ex. olika slag av orga-
8948: de små industriskrotpartierna, sådant järnskrot       nisationer och samfund bli avdragbara. Änd-
8949: som förekommer i samhällenas avfall, bilskrot         ringen kan motiveras närmast med det, att varor,
8950: och lantbruksskrot. Från skrothandlarnas syn-         som faller inom området för samlande, skulle bli
8951: punkt sett finns det inte ekonomiska förutsätt-       så mycket förmånligare som skatteförmånen på
8952: ningar för insamling av dylikt skrot, eftersom        basen av inköpsavdrag medger. Sålunda skulle
8953: skrotet förekommer utspritt i små mängder.            också små skrotmängder som är utspridda här
8954: Insamlingen och förmedlingen av det ifrågava-         och där kanske bättre tillvaratas. Ändringen kan
8955: rande skrotet tili skrothandlarna skulie kanske       likaså motiveras med skattetekniska omständig-
8956: bäst kunna skötas av olika slag av organisationer,    heter; beskattningsförfarandet skulle förenklas då
8957: samfund eller liknande organ.                         det skulle vara möjligt att frångå den s.k. försäk-
8958:    Enligt lagen angående omsättningsskatt får         ran gällande eget bruk, som förutsätts i den
8959: den skattskyldige vid beräkningen av beskatt-         nuvarande lagen och ibland är t.o.m. betänklig.
8960: ningsvärdet på sin försäljning avdra inköpspriset        Kommissionen för justering av lagstiftningen
8961: på sådana varor, avsedda att användas tili försälj-   angående omsättningsskatt har i sitt delbetän-
8962: 6                                     1984 vp. -      KK n:o 399
8963: 
8964: kande (kommittebetänkande 1983:9) föreslagit             Såsom ovan anförts diskriminerar vårt omsätt-
8965: att byggnader samt maskiner och anläggningar          ningsskattesystem inte användningen av skrot
8966: som används vid insamlingen och behandlingen          som råmaterial för industrin. Behandlingen av
8967: av skrot och avfall borde omfattas av samma           skrot i beskattningshänseende är i själva verket i
8968: bestämmelser beträffande omsättningsskattelätt-       någon mån fördelaktigare än då det gäller annat
8969: nader för produktiva investeringar som gäller för     råmaterial för framställning av stål. Behand-
8970: industrins byggnads- samt maskin- och anlägg-         lingen i beskattningshänseende av investeringar-
8971: ningsinvesteringar. De ifrågavarande lättnaderna      na på skrotområdet skiljer sig inte heller väsent-
8972: gäller enligt vårt omsättningsskattesystem inte för   ligt från den allmänna behandlingen i beskatt-
8973: den egentliga parti- och minuthandeln. Kom-           ningshänseende inom omsättningsbeskattningen.
8974: missionens förslag grundar sig också på, att det      Via omsättningsskatten är det uppenbarligen inte
8975: vid behandlingen av skrot är fråga om underleve-      heller skattetekniskt möjligt att skapa andra slag
8976: ransverksamhet för industrin och på det, att          av skattelättnader för skrotbranschen än kommis-
8977: ändringen skulle minska tolkningsproblemen.           sionen för justering av lagstiftningen angående
8978: T.ex. brikettering, spånskärande bearbetning el-      omsättningsskatt föreslagit. Lättnaderna skulle
8979: ler annan dylik behandling av metallskrot så, att     närmast förenkla beskattningsförfarandet, och in-
8980: det är lämpligt såsom råmaterial för industrin,       te ha någon väsentlig inverkan på priserna eller
8981: torde nämligen redan för närvarande i enlighet        någon central ekonomisk effekt på skrotbran-
8982: med ett flertal av högsta förvaltningsdomstolens      schen. Kommissionens förslag, vilka är talrika, är
8983: beslut betraktas som verksamhet, viiken berätti-      föremål för behandling.
8984: gar till lättnader för byggnader samt maskiner
8985: och anläggningar.
8986: 
8987:      Helsingfors den 27 november 1984
8988: 
8989:                                                                            Minister Pekka Vennamo
8990:                                                  1984 vp.
8991: 
8992: Kirjallinen kysymys n:o 400
8993: 
8994: 
8995: 
8996: 
8997:                                     Kortesalmi: Taivalkosken Mustavaaran kaivostyöpaikkojen turvaa-
8998:                                       misesta
8999: 
9000: 
9001:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9002: 
9003:    Taivalkoskella sijaitsevan Mustavaaran kaivok-       kojen säilyttämiseksi. Valtiovallan olisi tutkittava
9004: sen henkilökunta on äsken kirjeessään Taivalkos-        myös muita kei.noja sosiaalimenojen maksamisen
9005: ken ja Posion kunnille esi!tänyt, että. ne ryh.tyisi:   rinnalla tai lisäksi.
9006: vät toimiin kaivostyöpaikkoJen säilyttämiseksi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9007: Mustavaarassa. Yhtenä työpaikkojen säilyttämis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9008: keinona esitetään, että valtion työllisyysvaroista      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9009: maksettaisiin kaivoksen työvoimakustannusten            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9010: sosiaalimenot. Taivalkosken ja Posion kunnat
9011: tarvitsevat kipeästi olemassa olevat kaivostyöpai-                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
9012: kat, joiden synnyttäminen merkitsi. aikoina~n                  miin Taivalkosken Mustavaaran kaivos-
9013: suurta toivoa ja tulevaisuudenuskon lisäystä näil-             työpaikkojen säilyttämiseksi siten, että
9014: lä paikkakunnilla. Vaikka junavaunu~ehd_ashan~e                valtion työllisyysvaroista maksettaisiin
9015: onkin merkinnyt Mustavaaran työpaikkoJen osit-                 kaivoksen työvoimakustannusten sosiaali-
9016: taista säilymistä, olisi tehtävä kaikki mahdollinen            menot, sekä myös mahdollisin muunlai-
9017: vielä uusien keinojen löytämiseksi kaivostyöpaik-              sin toimenpitein?
9018: 
9019:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1984
9020: 
9021:                                           ]. Juhani Kortesalmi
9022: 
9023: 
9024: 
9025: 
9026: 428401204N
9027: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 400
9028: 
9029: 
9030: 
9031: 
9032:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9033: 
9034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuu työvoimaa. Markkinointiponnistelujen onnis-
9035: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuminen voi lisätä työpaikkojen määrää vielä
9036: olette 6 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-        noin 200:lla pääosin alihankintayrityksissä.
9037: jeenne n:o 1746 ohella toimittanut valtioneuvos-          Koska erikoistavaravaunuhankkeella korvataan
9038: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      menetettäviä työpaikkoja vaikeilla työttömyys-
9039: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta         alueilla, hanke on alue- ja työllisyyspoliittisesti
9040: kysymyksestä n:o 400:                                  erittäin perusteltu. Tämän vuoksi eduskunta on
9041:                                                        hyväksynyt lain (645/83) Rautaruukki Oy:n eri-
9042:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       koistavaravaunutuotannon aloittamisen tukemi-
9043:        miin Taivalkosken Mustavaaran kaivos-           sesta. Lain mukaan valtion varoista myönnetään
9044:        työpaikkojen säilyttämiseksi siten, että        Rautaruukki Oy:n erikoistavaravaunutuotannolle
9045:        valtion työllisyysvaroista maksettaisiin        rahoitustukea korkotuen muodossa. On arvioitu,
9046:        kaivoksen työvoimakustannusten sosiaali-        että valtiolle aiheutuisi korkotuen myöntämisestä
9047:        menot, sekä myös mahdollisin muuolai-           menoja yhteensä enintään noin 82 milj. mark-
9048:        sin toimenpitein?                               kaa. Korkotuen maksaminen lakkaa kuitenkin
9049:                                                        viimeistään vuonna 1990. Tämän lisäksi kaivos-
9050:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          henkilökunnan uudelleenkoulutuksesta työlli-
9051: seuraavaa:                                             syyskoulutuksen puitteissa tulee aiheutumaan
9052:    Rautaruukki Oy:n kaivostoiminta Mustavaaran         valtiolle arvion mukaan menoja noin "> milj.
9053: kaivoksella Taivalkosken kunnassa on jo pitem-         markkaa.
9054: pään ollut tappiollista. Tämä johtuu sekä vana-           Edellä todetun mukaisesti hallitus on jo ryhty-
9055: diinin himakehityksestä että myös varsinaisen          nyt toimenpiteisiin Taivalkosken Mustavaaran
9056: louhintatyön tuotantokustannusten kalleudesta.         kaivoksesta vapautuvan kaivoshenkilökunnan
9057: Yhtiön tarkoituksena on lopettaa Mustavaaran           työpaikkojen turvaamiseksi. Vanadiinin nykyisillä
9058: kaivoksen toiminta kesällä 1985.                       maailmanmarkkinahinnoilla Mustavaaran kaivok-
9059:    Kaivostoiminnasta vapautuvan työvoiman työl-        sen tuotanto on, huolimatta pienennetyistä tuo-
9060: listiimiseksi yhtiö selvitti mahdollisuuksia luoda     tantokustannuksista, jatkuvasti tappiollista. Toi-
9061: sellaista tuotantoa, jolla voitaisiin korvata kan-     minnan jatkaminen kesän 1985 jälkeen edellyt-
9062: nattamatao kaivostoiminta Mustavaaran kaivok-          täisi välittömästi noin 10 miljoonan markan in-
9063: sen ohella myös Otanmäen kaivoksella Vuotijoen         vestointeja. Malmion rakenteesta johtuen tuotan-
9064: kunnassa. Selvitysten perusteella yhtiö on vuonna      tokustannukset kasvaisivat lisäksi jatkuvasti. Va-
9065: 1982 tekemänsä päätöksen mukaisesti rakenta-           nadiinipentoksidin saatavuudessa ja hinnassa voi
9066: massa erikoistavaravaunutuotantoa Vuolijoella ja       kuitenkin nykyisestä ylitarjonnasta huolimatta ta-
9067: Taivalkoskella. Vaunutuotanto alkaa vuoden             pahtua suuriakin muutoksia.
9068: 1985 kesällä, jolloin myös kaivostuotannosta va-          Rautaruukki Oy:n tarkoituksena on säilyttää
9069: pautuvat työpaikat.                                    Mustavaamn kaivoksen laitteistoilla sellainen tek-
9070:    Vaunutehdashankkeessa arvioidaan alkuvai-           ninen valmius, että vanadiinin hintakehityksen
9071: heessa muodostuvan uusia pysyviä työpaikkoja           sen salliessa kaivoksen tuotanto voidaan suhteelli-
9072: noin 900 eli sama määrä kuin. kaivoksista vapau-       sen lyhyen ajan kuluessa aloittaa uudelleen.
9073: 
9074:        Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1984
9075: 
9076:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
9077:                                       1984 vp. -- RJC n:o 400                                          3
9078: 
9079: 
9080: 
9081: 
9082:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
9083: 
9084:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            från gruvorna. Lyckade marknadsföringssträvan-
9085: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          den kan öka antalet arbetsplatser med ytterligare
9086: nr 1746 av den 6 november 1984 tili vederböran-        200 huvudsakligen i underleverantörsföretag.
9087: de medlem av statsrådet för avgivande av svar              Eftersom med specialgodsvagnsprojektet ersätts
9088: översänt avskrift av följande av riksdagsman J.        arbetsplatser som förloras i områden mcd svår
9089: Juhani Kortesalmi undertecknade spörsmål nr            arbetslöshct, är projektet både regional- och
9090: 400:                                                   sysselsättningspolitiskt välmotiverat. Därför har
9091:                                                        riksdagen antagit lagen om stöd för inledande av
9092:           Har Rcgeringen för avsikt att i              aktiebolaget Rautaruukki Oy:s produktion av
9093:        brådskande ordning vidta åtgärder för att       specialgodsvagnar. Enligt lagen beviljas finansie-
9094:        arbetsplatserna vid Mustavaara gruva i          ringsstöd i form av räntestöd av statens medel för
9095:        Taivalkoski kunde tryggas genom att ur          Rautaruukki Oy:s produktion av specialgodsvag-
9096:        statens sysselsättningsmedel skulle betalas     nar. Det har uppskattats att beviljandet av ränte-
9097:        socialkostnaderna för gruvans arbetskraft       stöd skulle åsamka staten utgifter sammanlagt
9098:        samt vidta eventuclla andra åtgärder?           högst ca 82 miljoner mark. Utbetalningen av
9099:                                                        räntestödet upphör dock senast år 1990. Dess-
9100:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      utom kornmer omskolningen av gruvpersonalen
9101: följande:                                              inom ramen för sysselsättningsutbildningen att
9102:    Rautaruukki Oy:s gruvdrift vid Mustavaara           åsamka staten utgifter uppskattningsvis ca 5
9103: gruva i Taivalkoski kommun har redan under en          miljoner mark.
9104: längre tid gått med förlust. Detta beror både på           I enlighet med vad som ovan sagts har rege-
9105: vanadinets prisutveckling och höga produk-             ringen redan vidtagit åtgärder för att trygga
9106: tionskostnader för det egentliga brytningsarbetet.     arbetsplatserna för den friställda gruvpersonalen
9107: Bolaget avser att lägga ned driften vid gruvan i       vid Mustavaara gruva i Taivalkoski. Mcd det
9108: Mustavaara sommaren 1985.                              nuvarande världsmarknadspriset för vanadin är
9109:    För att sysselsätta den friställda arbetskraften    gruvdriften vid Mustavaara gruva, trots minskade
9110: efter nedlagd gruvdrift har bolaget utrett möjlig-     produktionskostnadcr, fortfarande förlustbring-
9111: heterna att skapa sådan produktion som kunde           ande. Att fortsätta driften efter sommaren 1985
9112: ersätta den olönsamma gruvdriften utöver Musta-        skulle omedelbart förutsätta investeringar om ca
9113: vaara gruva även vid Otanmäki gruva i Vuolijoki        10 rniljoner mark. Beroende på malmkroppens
9114: kommun. Enligt utredningarna håller bolaget på         struktur skulle produktionskostnaderna dessutom
9115: att i enlighet med det beslut som bolaget fauade       öka hela tiden. I tillgången tili och priset på
9116: år 1982 inleda produktioneo av specialgodsvag-         vanadinpentoxid kan trots det nuvarande överut-
9117: nar i Vuolijoki och Taivalkoski. Vagnproduktio-        budet inträffa stora förändringar.
9118: nen inleds sommaren 1985, då även arbetsplat-             Rautamukki Oy:s avsikt är att anläggningarnas
9119: serna inom gruvdriften blir fria.                      tekniska färdighet vid Mustavaara gruva bör he-
9120:    Det uppskattas att inom vagnfabriksprojektet i      varas så, att om prisutvecklingen för vanadin
9121: början uppstår ca 900 nya fasta arbetsplatser,         tillåter den kan gruvans produktion startas på
9122: dvs. lika mycket som den friställda arbetskraften      nytt inom en relativt kort tid.
9123: 
9124:      Helsingfors den 10 december 1984
9125: 
9126:                                                       Handels- och industrirninister Seppo Lindblom
9127:                                                  1984 vp.
9128: 
9129: Kirjallinen kysymys n:o 401
9130: 
9131: 
9132:                                     Lahti-Nuuttila ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen matkaolosuhteissa
9133:                                        työskentelevien työntekijöiden päivärahojen verottamisesta
9134: 
9135:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9136: 
9137:   Jo muutaman vuoden ajan on ollut ratkaise-            tus ei kuitenkaan pidätä niistä ennakkoveroa ja
9138: matta tie- ja vesirakennuslaitoksen palveluksessa       verovelvolliset joutuvat maksamaan jälkiveroa.
9139: olevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden päivä-       Tilanteen tekee erikoiseksi se, että kysymys on
9140: rahojen oikeudenmukainen verotuskohtelu. Nyt            valtion työmarkkinalaitoksen tekemien sopimus-
9141: oikeus- ja verotuskäytännön muutos on aiheutta-         ten mukaan maksetuista päivärahoista, joiden
9142: nut kohtuutonta epävarmuutta edellä mainittu-           oletetaan olevan verovapaita. Ristiriita siis vallit-
9143: jen henkilöiden talouden pidossa ja suunnittelus-       see verolainsäädännön ja valtion henkilöstön
9144: sa, koska he ovat joutuneet maksamaan jälkive-          matkustussäännön välillä.
9145: roa työ- ja virkaehtosopimusten mukaisista päivä-          Asiaa on selvittänyt valtiovarainministeriön
9146: rahoista jopa useilta vuosilta. Merkille pantavaa       21.9.1983 asettama työryhmä, joka jätti
9147: kuitenkin vielä on, että verotuskäytäntö on ollut       31.1.1984 muistionsa. Työryhmä ei kuitenkaan
9148: tältäkin osin epäyhtenäistä. Ilmeisesti sama vero-      päässyt yksimieliseen ratkaisuun. Tämänhetki-
9149: tusongelma koskee myös julkisyhteisön palveluk-         seen ongelmalliseen tilanteeseen on toinen val-
9150: sessa olevia muita työntekijä- ja toimihenkilö-         tiovarainministeri Pekka Vennamo keväällä 1984
9151: ryhmiä.                                                 luvannut pikaista ja oikeudenmukaista ratkaisua.
9152:                                                            Sekä työryhmän työskentelyssä että muutoin-
9153:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 kohtaa         kin on ollut esillä tilanteen korjaaminen lakia
9154: muutettiin vuonna 1977 siten, että aloilla, joilla      muuttaen. Tällöin tulo- ja varallisuusverolain
9155: erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomai-         22 §:n 8) kohdan tulisi kuulua esimerkiksi seu-
9156: sen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan              raavasti: "työnantajan määräyksestä riippumatta
9157: usein vaihtamaan, päivittäisistä asunnon ja erityi-     katsotaan aloilla, ei kuitenkaan tie- ja vesiraken-
9158: sen työntekemispaikan välisistä matkoista saadus-       nuslaitoksen rakennustyömazlla, joilla erityistä
9159: ta korvauksesta verovapaaksi tuloksi katsotaan          työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn
9160: vain matkustamiskustannuksista saatu korvaus.           lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihta-
9161: Mainittu määtäys tuli lakiin eduskunnassa valio-        maan, päivittäisistä asunnon ja erityisen työnte-
9162: kuntakäsittelyn yhteydessä. Ehkä tästä johtuen          kemispaikan välisistä matkoista saadusta korvauk-
9163: on ollut epäselvää, mitä määräyksellä on todella        sesta verovapaaksi tuloksi vain matkustamiskus-
9164: tarkoitettu. Perimmäinen tarkoitus lienee ollut,        tannuksista saatu korvaus''.
9165: että säännöstä sovellettaisiin yksityisillä rakennus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9166: työmailla työskenteleviin. Verohallitus kuitenkin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9167: pyrki vaikuttamaan siihen, että määräystä olisi         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9168: sovellettu myös tie- ja vesirakennuslaitoksen työ-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9169: mailla työskenteleviin. Joissakin tapauksissa näin
9170: on myös käytännössä menetelty. Kuitenkin suu-                      Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
9171: rin osa työntekijöistä ja toimihenkilöistä on saa-              tus aikoo ryhtyä tie- ja vesirakennuslai-
9172: nut tie- ja vesirakennuslaitoksen työmailla päivä-              toksen matkaolosuhteissa työskentelevien
9173: rahat verovapaina. Korkeimman hallinto-oikeu-                   työntekijöiden ja toimihenkilöiden päivä-
9174: den todettua ennakkopäätöksessään vuonna 1982                   rahojen verotusongelmien korjaamiseksi
9175: TVL:n rakennustyömailla maksetut päivärahat                     huolehtien myös siitä, että kohtuuttoma-
9176: veronalaiseksi tuloksi tulisi niistä verohallituksen            na pidettäväitä jälkiverotukselta voidaan
9177: mukaan pidättää vero. Tie- ja vesirakennushalli-                välttyä?
9178:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1984
9179: 
9180:           Pentti Lahti-Nuuttila           Anna-Liisa Piipari               Mikko Rönnholm
9181:           Matti Kuusio                    Jouko Tuovinen                   Kaj Bärlund
9182:                                           Lea Savolainen
9183: 4284011841
9184: 2                                     1984 vp. -- FJ( n:o 401
9185: 
9186: 
9187: 
9188: 
9189:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9190: 
9191:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alaa oli pidettävä sellaisena alana, jolla erityistä
9192: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn
9193: olette 6 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-       lyhytaikaisuuden vuoksi jouduttiin usein vaihta-
9194: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      maan, ei päivittäisestä työmatkasta työnantajan
9195: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       määräyksestä riippumatta syntynyt oikeutta ve-
9196: Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     rottomaan päivärahaan. Verovelvollisella oli kui-
9197: kysymyksestä n:o 401:                                 tenkin oikeus saada asunnon ja erityisen työnte-
9198:                                                       kemispaikan välisestä matkasta mahdollisesti suo-
9199:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      ritetut matkustamiskustannusten korvaukset
9200:        tus aikoo ryhtyä tie- ja vesirakennuslai-      verovapama.
9201:        toksen matkaolosuhteissa työskentelevien
9202:        työntekijöiden ja toimihenkilöiden päivä-         Päivärahalla tarkoitetaan korvausta ruokailu- ja
9203:        rahojen verotusongelmien korjaamiseksi         muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka vero-
9204:        huolehtien myös siitä, että kohtuuttoma-       velvolliselle on aiheutunut työmatkasta. Toisaalta
9205:        na pidettäväitä jälkiverotukselta voidaan      työnantajan määräyksestä tehdystä työmatkasta
9206:        välttyä?                                       aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, joista ve-
9207:                                                       rovelvollinen ei ole saanut työnantajalta korvaus-
9208:                                                       ta, samoin kuin ilman työnantajan määräystä
9209:    Vastauksena kysymykseen      esitän   kunnioit-    tehdystä työmatkasta aiheutuneet ylimääräiset
9210: tavasti seuraavaa:                                    kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia
9211:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin     tulo- ja varallisuusverolain tulonhankkimiskus-
9212: 8 kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katso-      tannusten vähentämistä koskevien säännösten
9213: ta, sen mukaan kuin verohallitus vuosittain tar-      nojalla. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä
9214: kemmin määrää, työnantajan määräyksestä teh-          on, että verovelvollinen esittää kustannuksista
9215: dystä virka- tai työmatkasta saatua matkustamis-      tositteellisen tai muun luotettavan selvityksen.
9216: kustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor-        Kustannukset voidaan vähentää paitsi säännön-
9217: vausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja         mukaisen verotuksen myös mahdollisen jälkivero-
9218: muun nimisenä hyvityksenä suoritettua matka-          tuksen toimittamisen yhteydessä.
9219: kustannusten korvausta. Työnantajan määräyk-             Korkein hallinto-oikeus on edellä mainituilla
9220: sestä riippumatta katsotaan kuitenkin aloilla,        päätöksillään vahvistanut tie- ja vesirakennuslai-
9221: joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnus-    toksen päivärahojen verotuksessa noudatettavat
9222: omaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan        periaatteet, jotka myös työnantajan tulisi päivära-
9223: usein vaihtamaan, päivittäisistä asunnon ja erityi-   hoja maksaessaan ottaa huomioon. Näiden pää-
9224: sen työntekemispaikan välisistä matkoista saadus-     tösten mukaiseen verotukseen kohdistunut arvos-
9225: ta korvauksesta verovapaaksi tuloksi vain matkus-     telu on ollut valtiovarainministeriön tiedossa,
9226: tamiskustannuksista saatu korvaus. Varsinainen        minkä vuoksi ministeriö asetti 21.9.1983 työryh-
9227: työpaikka yleensä puuttuu muun muassa sellaisil-      män selvittämään asiaa. Kuten tie- ja vesiraken-
9228: ta rakennus-, metsä- tai muun vastaavan alan          nuslaitoksen päivärahojen verotusta selvittäneen
9229: työntekijöiltä, joiden työskentely yhdessä työkoh-    työryhmän         muistiosta     (työryhmämuistio
9230: teessa kestää lyhyen, esimerkiksi rakennusvaiheen     1984:VM 12) käy ilmi, kysymys ei ole niinkään
9231: ajan.                                                 vero-oikeudellisesta kuin palkkausperusteita kos-
9232:    Korkein hallinto-oikeus on antanut eräitä ni-      kevasta ongelmasta. Työmarkkinaosapuolet ovat-
9233: menomaan tie- ja vesirakennuslaitoksen päivära-       kin keväällä 1984 asettaneet työryhmän, jonka
9234: hojen verotusta koskevia päätöksiä. Näistä pää-       tehtävänä on selvittää työn tekemisen vuoksi
9235: töksistä (esim. KHO 30.12.1982 taltio 6071 ja         matkustamaan joutuvien kansalaisten verotuskäy-
9236: 31.12.1982 taltio 6177) käy ilmi, että koska ei       tännössä ilmenevät ongelmat ja tehdä ehdotus
9237: ollut osoitettu piirikonttorin olleen verovelvolli-   ongelmien poistamiseksi. Hallitus tulee aikanaan
9238: sen varsinainen työpaikka ja kun maanrakennus-        ottamaan kantaa työryhmän mahdollisiin paran-
9239:                                     1984 vp. -    KK n:o 401                                     3
9240: 
9241: nusehdotuksiin. Tie- ja vesirakennuslaitoksen     luissa olevassa luonnoksessa lainmuutosehdotuk-
9242: palveluksessa olevien henkilöiden asettaminen     seksi on edellytetty, ei olisi tasapuolista muita
9243: muita kansalaisia edullisempaan asemaan vero-     verovelvollisia kohtaan.
9244: tuksessa sillä tavoin, kuin kysymyksen peruste-
9245: 
9246:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1984
9247: 
9248:                                                                       Ministeri Pekka Vennamo
9249: 4                                      1984 vp. -- KJ( n:o 401
9250: 
9251: 
9252: 
9253: 
9254:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9255: 
9256:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ga arbetsplats och eftersom jordbyggnadsbran-
9257: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         schen måste anses vara en sådan bransch inom
9258: den 6 november 1984 tili vederbörande medlem           viiken det särskilda arbetsstäliet, på grund av att
9259: av statsrådet översänt avskrift av följande av         det för branschen karakteristiska arbetet är av
9260: riksdagsman Lahti-Nuuttila m.fl. undertecknade         kortvarig natur, ofta måste bytas, uppkommer
9261: spörsmål nr 401:                                       inte rätt tili skattefritt dagtraktamente trots att
9262:                                                        den dagliga arbetsresan skett på arbetsgivarens
9263:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          order. Den skattskyldige hade dock rätt att
9264:         geringen vidta för att rätta tili de pro-      skattefritt erhålia eventuelia resekostnadsersätt-
9265:         blem som är förknippade med beskatt-           ningar för resan melian bostaden och det exakta
9266:         ningen av dagtraktamentena för de ar-          arbetsstäliet.
9267:         betstagare och funktionärer inom väg-
9268:         och vattenbyggnadsverket som arbetar               Med dagtraktamente avses ersättning för ökade
9269:         under reseförhålianden, med beaktande          måltids- och andra levnadskostnader som åsam-
9270:         även av att sådan efterbeskattning som         kats den skattskyldige för arbetsresa. Å andra
9271:         måste anses oskälig kan undvikas?              sidan är extra kostnader föranledda av arbetsresa
9272:                                                        som företagits på arbetsgivarens order och för
9273:                                                        vilka den skattskyldige inte fått ersättning av
9274:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetsgivaren, liksom också extra kostnader för
9275: anföra följande:                                       arbetsresa som företagits utan order av arbetsgi-
9276:    Enligt 22 § 1 mom. 8 punkten lagen om skatt         varen, avdragbara vid beskattningen med stöd av
9277: på inkomst och förmögenhet anses såsom skatte-         stadgandena om avdrag för inkomstens förvär-
9278: pliktig inkomst inte, i enlighet med vad skatte-       vande i lagen om skatt på inkomst och
9279: styrelsen årligen närmare bestämmer, resekost-         förmögenhet. Förutsättning för beviljande av
9280: nadsersättning, dagtraktamente, måltidsersätt-         avdrag är att den skattskyldige företer en verifie-
9281: ning, logiersättning, övernattningspenning och         rad elier annars tiliförlitlig utredning över kost-
9282: såsom gottgörelse under annat namn erlagd rese-        naderna. Kostnaderna kan avdras förutom i sam-
9283: kostnadsersättning för tjänste- eller arbetsresa       band med verkställandet av den ordinarie be-
9284: som företagits på arbetsgivares order. lnom såda-      skattningen också vid eventueli efterbeskattning.
9285: na branscher där arbetstagaren tili följd av att det      Genom sina ovan nämnda utslag har högsta
9286: för branschen karakteristiska arbetet är av kortva-    förvaltningsdomstolen fastställt de principer som
9287: rig natur ofta måste utföra sitt arbete på olika       skali iakttas vid beskattningen av väg- och vatten-
9288: stälien, anses dock av ersättning som erhållits för    byggnadsverkets dagtraktamenten, och som även
9289: dagliga resor melian bostaden och särskilt arbets-     arbetsgivaren skali beakta vid utbetalningen av
9290: stälie, oberoende av arbetsgivares order, endast       dagtraktamentena. Finansministeriet känner tili
9291: resekostnadsersättningen utgöra skattefri in-          den kritik som har riktats mot beskattningen i
9292: komst. 1 allmänhet har bl.a. arbetstagarna inom        enlighet med dessa utslag, och ministeriet tilisat-
9293: byggnads-, skogs- och andra motsvarande bran-          te 21.9.1983 en arbetsgrupp för att utreda frå-
9294: scher inte någon egentlig arbetsplats, eftersom        gan. Som framgår av betänkandet av den arbets-
9295: deras arbete på ett arbetsstälie varar endast en       grupp som utrett beskattningen av väg- och
9296: kon tid t.ex. så länge ett bygge pågår.                vattenbyggnadsverkets dagtraktamenten (arbets-
9297:    Högsta förvaltningsdomstolen har givit vissa        gruppsbetänkande 1984:VM 12), är det inte så
9298: beslut uttryckligen med tanke på beskattningen         mycket fråga om ett skatterättsligt problem som
9299: av dagtraktamentena inom väg- och vattenbygg-          om ett problem förknippat med lönegrunderna.
9300: nadsverket. Av dessa utslag (t.ex. HFD                 Arbetsmarknadsparterna har därför våren 1984
9301: 30.12.1982 liggare 6071 och 31.12.1982 liggare         tilisatt en arbetsgrupp med uppgift att utreda de
9302: 6177) framgår, att eftersom det inte visats att        problem som förekommer inom beskattnings-
9303: distriktskontoret varit den skattskyldiges egentli-    praxis för medborgare som på grund av sitt
9304:                                     1984 vp. -- ~ n:o 401                                        5
9305: 
9306: arbete måste resa, och att framlägga förslag om    ändringsförslag som ingår i motiveringen tili
9307: hur dessa problem kunde avhjälpas. Regeringen      spörsmålet, försätta väg- och vattenbyggnadsver·
9308: kommer i sinom tid att ta ställning tili arbets-   kets personai i en fördelaktigare ställning än
9309: gruppens eventuelia förbättringsförslag. Att på    andra medborgare vid beskattningen är inte
9310: det sätt, som framlagts i det utkast tili lag-     rättvist mot de övriga skattskyldiga.
9311: 
9312:     Helsingfors den 4 december 1984
9313: 
9314:                                                                        Minister Pekka Vennamo
9315:                                                 1984 vp.
9316: 
9317: Kirjallinen kysymys n:o 402
9318: 
9319: 
9320: 
9321: 
9322:                                    Junnila ym.: Eräistä hallituksen suorittamista virkanimityksistä
9323: 
9324: 
9325:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9326: 
9327:    Kaksi äskettäin tapahtunutta virkanimitystä on      henkilönä, hänen pätevyytensä ei ole siis sillä
9328: synnyttänyt sekä tiedotusvälineissä että kansalais-    tavalla ylivoimaista, että se tekisi hänen nimityk-
9329: ten keskuudessa vilkasta keskustelua ja samalla        sensä kiistattomaksi. Kivistön nimityksessä on
9330: arvostelua. Kun molemmat nimitetyt ovat olleet         päinyastoi.n, ni~n kuin Helmisenkin, poliittisen
9331: kansanedustajia ja tunnettuja poliitikkoja, nimi-      palkasemtsen stvumaku. Kummassakin tapauk-
9332: tyksiä on pidetty, eikä aiheetta, tyypillisinä         sessa politiikka on avannut oikotien huomatta-
9333: poliittisina virkanimityksinä.                         vaan virkaan, johon asianomaiset eivät ilmeisesti-
9334:    Kun kansanedustaja Olli Helminen nimitettiin        kään olisi tulleet nimitetyiksi ilman tietyn suun-
9335: Kansaneläkelaitoksen johtajan virkaan, julkisuu-       taista poliittista toimintaansa.
9336: dessa kiinnitettiin huomiota siihen, että nimi-           Kivistön nimityksen tekee syystä arvostelluksi
9337: tetyltä puuttuvat kokonaan näinkin huomatta-           poliittiseksi virkanimitykseksi erityisesti myös se,
9338: vaan virkaan nimitettäväitä yleensä vaadittavat        että varsinkin tämän nimityksen jälkeen hänen
9339: oppikoulu- ja akateemiset opinnot. Vaikka aka-         edustamailaan poliittisella ryhmittymällä on sen
9340: teeminen tutkinto sellaisenaan ei tietysti vielä ole   kannatuspohjaa ajatellen suhteeton yliedustus ai-
9341: takeena kunnollisesta viran hoitamisesta, se antaa     kaisempien nimitysten takia jo arveluttavalla ta-
9342: kuitenkin tietyn peruspätevyyden, jota sinänsä         valla politisoituneessa maaherrakunnassa.
9343: hyödyllinen kansanedustajan kokemus voi vain              Juuri ennen näitä tässä kyselyssä kosketeltuja
9344: osittain korvata. Helmisen nimitystä on pidettävä      virkanimityksiä eräs juristiprofessori, jota on pi-
9345: nykyaikaisen koulutus- ja tietoyhteiskunnan peri-      dettävä pätevänä valtiosääntöoikeuden asiantun-
9346: aatteisiin heikohkosti soveltuvana.                    tija~a .. ~otesi julk~suudessa, e.ttä virkanimitykset
9347:                                                        polutusm perustem ovat halhtusmuodon vastai-
9348:    Keski-Suomen läänin maaherraksi nimitetyllä
9349:                                                        sia. Tämä on sanottu monesti aikaisemminkin
9350: kansanedustaja Kalevi Kivistöllä on sen sijaan
9351:                                                        mutta näillä oikeusoppineiden ilmaisemilla käsi:
9352: kyllä takanaan menestyksekäs opiskelu ja akatee-
9353:                                                        t~ks~llä ei ?1.: ollut mitään vaikutusta käytännön
9354:  minen loppututkinto. Tässä suhteessa hän pi-
9355:                                                        mmttyspohwkkaan. Suomen hallitusmuodon
9356:  kemminkin nostaa kuin alentaa nykyisen maa-
9357:                                                        86 §:ää, jossa virkaylennysperusteista säädetään,
9358: herrakunnan keskitasoa. Mutta ei hän toisaalta
9359:                                                        on tulkittu nimityksistä valtioneuvostossa päätet-
9360:  kuitenkaan ole pätevyydeltään sillä tavalla muista
9361:                                                        täessä niin mielivaltaisen väljästi, että se on
9362:  tuohon virkaan ajatelluista edukseen erottuva,
9363:                                                        ~adottanut kaiken käytännöllisen merkityksensä
9364:  että hänen nimityksensä olisi tämän vuoksi ollut
9365:                                                        Ja muuttunut tyhjäksi korulausekkeeksi.
9366:  perusteltu. Keski-Suomen läänin maaherran vir-
9367:  kaan halukkaaksi ilmoittautuneella toisella eh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9368:  dokkaalla on valtiotieteellisten opintojen lisäksi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9369:  vielä juridinen loppututkinto, jota on syytä pitää    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9370:  maaherran tehtäviin paremmin soveltuvana kuin         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9371:  Kivistön korkeakoulututkintoa. Tämän toisen,                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että eräät
9372:  syrjäytetyksi tulleen ehdokkaan siviilivirka kun-             viime aikaiset virkanimitykset ovat herät-
9373:  nanjohtajana on myös omansa antamaan maaher-                  täneet lehdistössä ja kansalaisten keskuu-
9374:  ran tehtävien hoitamisen kannalta hyödyllisem-                dessa runsaasti arvostelua sen vuoksi, että
9375:  pää käytännön kokemusta kuin Kivistön kasva-                  ne on voitu perustellusti leimata Suomen
9376:  tustieteen lehtoraatti.                                       hallitusmuodossa säädettyjen virkaylen-
9377:     Vaikka Kivistöä tästä huolimatta epäilemättä               nysperusteiden kanssa ristiriidassa oleviksi
9378:  onkin pidettävä maaherran virkaan pätevänä                    poliittisiksi virkanimityksiksi; sekä
9379: 
9380: 428401334V
9381: 2                                   1984 vp. -      KK n:o 402
9382: 
9383:         onko Hallitus sitä mieltä, että virkani-          litus tarkistaa nimityspolitiikkaansa tä-
9384:       mityspolitiikkaan on tässä suhteessa pesiy-         män vääristymän oikaisemiseksi?
9385:       tynyt vakava vääristymä, ja aikooko Hal-
9386: 
9387:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1984
9388: 
9389:        Tuure Junnila                   Pentti Mäki-Hakola           Lea Kärhä
9390:        Riitta Jouppila                 Helge Saarikoski             Martti Tiuri
9391:                                        Kaarina Dromberg
9392:                                       1984 vp. -- RJC n:o 402                                           3
9393: 
9394: 
9395: 
9396: 
9397:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9398: 
9399:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         asteena virkanimitysasioissa ja että valtioneuvos-
9400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ton virkanimitysratkaisuihin ei saa hakea muutos-
9401: olette 6 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-       ta valittamalla. Valtioneuvoston ratkaisuihin
9402: jeenne n:o 1757 ohella toimittanut valtioneuvos-      muunlaisissa asioissa saa yleensä hakea muutosta
9403: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     niin sanotulla laillisuusvalituksella korkeimmalta
9404: edustaja Junnilan ym. näin kuuluvasta kirjallises-    hallinto-oikeudelta.
9405: ta kysymyksestä n:o 402:                                 Nimittävän viranomaisen tarkoituksenmukai-
9406:                                                       suusharkintaa ohjaavat hallitusmuodon 86 §:ssä
9407:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että eräät   säädetyt virkaylennysperusteet eli taito, kyky ja
9408:        viime aikaiset virkanimitykset ovat herät-     koeteltu kansalaiskunto. Näitä perusteita on
9409:        täneet lehdistössä ja kansalaisten keskuu-     luonnehdittu muun muassa siten, että taito tar-
9410:        dessa runsaasti arvostelua sen vuoksi, että    koittaa tietopuolista perehtymistä virkaa koske-
9411:        ne on voitu perustellusti leimata Suomen       viin asioihin, kyky lähinnä luontaista lahjakkuut-
9412:        hallitusmuodossa säädettyjen virkaylen-        ta ja koeteltu kansalaiskunto ansioitumista esi-
9413:        nysperusteiden kanssa ristiriidassa oleviksi   merkiksi valtion palveluksessa tai muuten yhteis-
9414:        poliittisiksi virkanimityksiksi; sekä          kunnallisessa elämässä.
9415:           onko Hallitus sitä mieltä, että virkani-       Virkaylennysperusteet eivät ole sisällöltään täs-
9416:        mityspolitiikkaan on tässä suhteessa pesiy-    mällisiä oikeusnormeja. Hallitusmuodon mainit-
9417:        tynyt vakava vääristymä, ja aikooko Hal-       tu säännös ei esimerkiksi osoita, millä tavoin
9418:        litus tarkistaa nimityspolitiikkaansa tä-      jonkun hakijan taidollista paremmuutta olisi mi-
9419:        män vääristymän oikaisemiseksi?                tattava suhteessa toisen hakijan etevämmyyteen
9420:                                                       kyvyn osalta tai kolmannen hakijan ansioihin
9421:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      koetelluo kansalaiskunnon piiriin luettavissa sei-
9422: ti seuraavaa:                                         koissa. Virkaylennysperusteet ovat harkintaperi-
9423:    Oikeudellisesti arvioiden muodostuu virkani-       aatteita, joihin nimittävän viranomaisen on kiin-
9424: mitysasian ratkaisu kahdenlaisesta harkinnasta.       nitettävä huomiota. Täytettävän viran laadusta ja
9425: Asian laillisuusharkinnalla ratkaistava osa koskee    siihen kuuluvista tehtävistä riippuu, millainen
9426: sen tutkimista, ovatko virkaa hakeneet henkilöt       merkitys esimerkiksi hakijoiden erityyppisille an-
9427: päteviä niiden kelpoisuusehtojen valossa, jotka       sioille on annettava.
9428: on säädetty asianomaiseen virkaan. Lopullista            Virkanimityspolitiikan tarkoitukseksi on jo
9429: valintaa kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden        usean aiemman hallituksen aikana vakiintunut
9430: välillä on sen sijaan luonnehdittu tarkoituksen-      pyrkimys turvata valtion virastojen ja laitosten
9431: mukaisuusratkaisuksi. Tämän harkintavaiheen           toimintakyky siten, että valtion palvelukseen saa-
9432: keskeisyys koko virkanimitysratkaisun kannalta        daan pätevä ja kyvykäs virkamieskunta. Hallitus
9433: ilmenee voimassa olevasta lainsäädännöstäkin si-      on nimityspolitiikassaan pyrkinyt toteuttamaan
9434: ten, että valtioneuvosto toimii muutoksenhaku-        tätä tavoitetta.
9435: 
9436:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1984
9437: 
9438:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
9439: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 402
9440: 
9441: 
9442: 
9443: 
9444:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
9445: 
9446:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ärenden inte får sökas ändring genom besvär.
9447: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        statsrådets avgöranden i övriga ärenden får änd-
9448: 1757 av den 6 november 1984 tili vederbörande         ring i alimänhet sökas hos högsta förvaltnings-
9449: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    domstolen genom så kaliade laglighetsbesvär.
9450: av riksdagsman Junnila m.fl. undertecknade                Den utnämnande myndighetens ändamålsen-
9451: spörsmål nr 402:                                      lighetsprövning styrs av de befordringsgrunder
9452:           Är Regeringen medveten om att vissa         som stadgats i 86 § regeringsformen eller således
9453:        tjänsteutnämningar som på senaste tid          skicklighet, förmåga och beprövad medborgerlig
9454:        skett, i pressen och bland medborgarna         dygd. Dessa grunder har karakteriserats bland
9455:        har väckt mycket kritik därför att de med      annat så, att skicklighet avser teoretiska kunska-
9456:        rätta har kunnat stämplas som i strid med      per och erfarenhet i de frågor som tjänsten rör,
9457:        de i Regeringsformen för Finland stadga-       att förmåga närmast avser naturlig fallenhet och
9458:        de befordringsgrunderna inträffade poli-       att beprövad medborgerlig dygd avser tili exem-
9459:        tiska tjänsteutnämningar; samt                 pel meritering i statens tjänst elier annars i
9460:           är Regeringen av den uppfattningen,         samhälislivet.
9461:        att tjänsteutnämningspolitiken härvid har          Tjänstebefordringsgrunderna är inte tili sitt
9462:        infiltrerats av en alivarlig förvridning och   innehåli exakta rättsnormer. Det stadgande som
9463:        ämnar Regeringen ompröva sin utnäm-            intagits i regeringsformen utvisar tili exempel
9464:        ningspolitik för att rätta tili denna          inte på vilket sätt en sökandes företräde i fråga
9465:        förvridning?                                   om skicklighet skali mätas i förhåliande tili en
9466:                                                       annan sökandes företräde i fråga om förmåga
9467:    Som svar på detta spörsmål får jag vördnads-       elier en tredje sökandes meriter i fråga om
9468: fulit anföra följande:                                beprövad medborgerlig dygd. Befordringsgrun-
9469:    Ur rättslig bedömning består avgörandet vid        derna utgör de prövningsprinciper som den ut-
9470: tjänsteutnämningsärende av två slags övervägan-       nämnande myndigheten skali fästa avseende vid.
9471: den. Den del som avgörs genom laglighetspröv-         Av den tjänst som skali besättas och de uppgifter
9472: ning gälier frågan om de personer som har sökt        som ansluter sig tili den beror viiken betydelse
9473: tjänsten är kompetenta i ljuset av de kompe-          tili exempel sökandenas förtjänster av olika slag
9474: tenskrav som stadgats för ifrågavarande tjänst.       skali tilimätas.
9475: Det slutliga avgörandet melian de sökande, som            Avsikten med tjänsteutnämningspolitiken har
9476: uppfylier kompetenskraven,har däremot betrak-         redan under flere tidigare regeringars tid varit
9477: tats som ändamålsenlighetsprövning. Den cent-         strävan att trygga de statliga ämbetsverkens och
9478: rala stälining denna prövning har i fråga om          inrättningarnas verksamhetsmöjligheter genom
9479: tjänsteutnämningsavgörandet framgår av gälian-        att staten i sin tjänst får en kompetent och duglig
9480: de lagstiftning så, att statsrådet fungerar som        tjänstemannakår. Regeringen har i sin utnäm-
9481: fuliföljdsinstans i tjänsteutnämningsärenden och       ningspolitik strävat tili att förverkliga denna
9482: att i statsrådets avgöranden i tjänsteutnämnings-     målsättning.
9483: 
9484:      Helsingfors den 20 december 1984
9485: 
9486:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
9487:                                                1984 vp.
9488: 
9489: Kirjallinen kysymys n:o 403
9490: 
9491: 
9492: 
9493: 
9494:                                    Ikonen ym.: Opettajanvirkojen riittävyydestä sosiaalitoimessa en-
9495:                                       tyishuoltona annettavaa opetusta varten
9496: 
9497: 
9498:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9499: 
9500:   Peruskoululain (476/83) 32 §:n 1 momentin           sen esitysten lähtökohtana on ollut, että kyseessä
9501: mukaan jokainen Suomen kansalainen on oppi-           olevasta hallinnollisesta siirtymisestä ei aiheudu
9502: velvollinen. Täten ketään ei enää voida vapauttaa     valtiolle muita lisäkustannuksia kuin ne lisäkus-
9503: oppivelvollisuudesta. Saman lain 6 §:n 1 mo-          tannukset, jotka johtuvat koulutoimen menojen
9504: mentin mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää      suuremmasta valtionosuudesta sosiaalitoimen val-
9505: sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille pe-   tionosuuteen nähden.
9506: ruskouluopetusta tai huolehtia siitä, että oppivel-      Kehitysvammapiirien laatimien suunnitelmien
9507: vollisuusikäisillä on tilaisuus saada peruskoulu-     mukaan kunnan peruskouluun siirtyvää kehitys-
9508: opetusta vastaavaa opetusta. Peruskoululain voi-      vammaisten opetusta varten tarvitaan yhteensä
9509: maan rultua syvästi kehitysvammaisia oppilaita ei     258 erityisluokanopettajan virkaa. Näistä viroista
9510: enää voida vapauttaa oppivelvollisuudesta, vaan       158 siirrettäisiin sosiaalitoimesta koulutoimeen,
9511: heidän opetuksensa tulee järjestää erityishuolto-     lisäksi koulutoimeen jouduttaisiin perustamaan
9512: na.                                                   100 uutta virkaa. Sosiaalitoimeen jäisi erityis-
9513:                                                       huoltona annettavaa opetusta varten yhteensä 78
9514:    Nykyinen harjaantumiskouluissa opiskelevien        erityisopettajan virkaa.
9515: kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetty            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9516: luokkamuotoinen opetus siirtyy opetuksen sisäl-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9517: töjä ja menetelmiä muuttamatta opetusviran-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9518: omaisten vastuulle pääsääntöisesti kunnan perus-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9519: koulun tehtäväksi, osaksi sen erityisopetusta.
9520: Vain vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten tar-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
9521: peellinen opetus jää sosiaaliviranomaisten vas-              tynyt turvatakseen riittävien opettajanvir-
9522: tuulle kehitysvammaisten erityishuollosta anne-              kojen säilyvyyden sosiaalitoimessa erityis-
9523: tun lain (519/77) nojalla annettavaksi. Hallituk-            huoltona annettavaa opetusta varten?
9524: 
9525:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1984
9526: 
9527:          Pirkko Ikonen                   Seppo Pelttari                 Hannu Kemppainen
9528:          Sirkka-Liisa Anttila            Riitta Uosukainen              Lea Mäkipää
9529:          Liisa Hilpelä                   Saara Mikkola                  Hannele Pokka
9530:          Jukka Vihriälä                  Mauri Pekkarinen               Impi Muroma
9531:          Timo Kietäväinen                Aino Pohjanoksa                Helena Pesola
9532: 
9533: 
9534: 
9535: 
9536: 428401224A
9537: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 403
9538: 
9539: 
9540: 
9541: 
9542:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9543: 
9544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kehitysvammahuoltona annettavan opetuksen
9545: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          järjestäminen ja samalla opettajien riittävyys tu-
9546: olette 6 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-        lee riippumaan niistä puitteista, joissa opetus
9547: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tullaan antamaan. Opettajavoimien riittävyyteen
9548: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vaikuttaa esimerkiksi se, tullaanko opetus anta-
9549: Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      maan yksilöllisenä opetuksena vai ryhmässä, ja
9550: sestä n:o 403:                                         kuinka monen oppilaan opetuksesta opettajan
9551:                                                        tulee vastata. Myös opettajien kelpoisuusehdot
9552:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       tulevat vaikuttamaan opettajavoimien saatavuu-
9553:         tynyt turvatakseen riittävien opettajanvir-    teen. Näiden kysymysten selvittämiseksi sosiaali-
9554:         kojen säilyvyyden sosiaalitoimessa erityis-    ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, joka
9555:         huoltona annettavaa opetusta varten?           vuoden 1984 loppuun mennessä tulee tekemään
9556:                                                        ehdotukset edellä mainittujen kysymysten ratkai-
9557:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         semiseksi. Asiaa koskevat säännökset ja määräyk-
9558: seuraavaa:                                             set tullaan antamaan välittömästi selvityksen val-
9559:    Peruskoululain (476/83) mukaan on jokainen          mistuttua.
9560: Suomen kansalainen oppivelvollinen. Oppivel-
9561: vollisuus suoritetaan pääsääntöisesti peruskoulus-        Kehitysvammahuoltona annettavan opetuksen
9562: sa. Jos lapsi ei voi saavuttaa peruskoulun tieto-      edellyttämät opettajien virat kuuluvat sosiaali- ja
9563: määrää kehitysvammaisuuden vuoksi, hän voi             terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
9564: suorittaa oppivelvollisuutensa kehitysvammaisten       desta annetun lain (677/82) piiriin. Sosiaalihuol-
9565: erityishuollosta annetun lain (519 177) nojalla.       lon valtakunnallisessa suunnitelmassa vuosille
9566: Peruskoululaki tulee voimaan 1.8.1985.                 1985-1989 todetaan, että opetuksen ja toimin-
9567:    Peruskoululain voimaan tullessa siirtyy luokka-     nallisen valmennuksen turvaamiseksi niille vam-
9568: muotoinen harjaantumisopetus osaksi peruskou-          maisille lapsille, jotka eivät voi saada opetusta
9569: lun erityisopetusta. Kehitysvammahuoltona ope-         peruskoulussa tai tarvitsevat opetusta oppivelvol-
9570: tusta tullaan antamaan lähinnä syvästi kehitys-        lisuusiän jälkeen, on varattava riittävä määrä
9571: vammaisille. Tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon      henkilökuntaa. Sosiaalihallitus päättää suunnitel-
9572: harjaantumiskoulutasoisia oppilaita siirtyy perus-     man puitteissa uusien virkojen jakamisesta lää-
9573: kouluopetuksen piiriin, ei tällä hetkellä ole saata-   neihin. Sosiaalihallituksen tulee tällöin ottaa
9574: vissa. Kehitysvammapiireistä saatujen tietojen         huomioon opetuksen järjestämiseksi tarpeellisen
9575: pohjalta voidaan kuitenkin arvioida, että kehitys-     henkilökunnan turvaaminen suunnitelmien puit-
9576: vammahuoltona tulisi opetusta saamaan noin             teissa. Läänit taas jakavat virat kuntien ja kun-
9577: 1 870 alle 17-vuotiasta lasta.                         tainliittojen esittämien toteuttamissuunnitelmien
9578:    Harjaantumisopetuksen siirtyessä peruskou-          pohjalta kuntien ja kuntainliittojen käytettäviksi.
9579: luun on tarkoituksena ollut, että jokaista koko-
9580: naisena siirtyvää opetusryhmää kohden siirtyy             Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä kaikki
9581: myös opettaja. Opettajien siirtymisestä opetus-        opetus tulisi järjestää opetusministeriön hallin-
9582: hallintoon tai vaihtoehtoisesti jäämisestä kehitys-    nonalalla. Tämän johdosta ministeriö tulee sel-
9583: vammahuoltoon päättävät kunnat ja kuntainlii-          vittämään mahdollisuudet myös syvästi kehitys-
9584: tot. Arviolta kuitenkin noin 220 virasta tulee 170     vammaisten opetuksen siirtämiseksi opetushallin-
9585: virkaa siirtymään.                                     non alalle.
9586: 
9587:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1984
9588: 
9589:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
9590:                                        1984 vp. -       KK n:o 403                                       3
9591: 
9592: 
9593: 
9594: 
9595:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9596: 
9597:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Hur undervisningen i form av omsorger om
9598: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          utvecklingsstörda skali ordnas och ett tiliräckligt
9599: den 6 november 1984 tili vederbörande medlem            antal lärare garanteras är beroende av de ramar,
9600: av statsrådet översänt avskrift av följande av          inom vilka undervisningen skali ske. Lärarkrafter-
9601: riksdagsledamot Ikonen mf.l. undertecknade              nas tiliräcklighet är beroende bl.a. av huruvida
9602: skriftliga spörsmål nr 403:                             undervisningen är avsedd att meddelas som indi-
9603:                                                         vidueli undervisning elier gruppundervisning,
9604:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit        och hur många elevers undervisning läraren skali
9605:        för att säkerstälia att ett tiliräckligt antal   svara för. Även lärarnas behörighetsvilikor kom-
9606:        lärartjänster inom socialväsendet bibe-          mer att inverka på tiligången på lärarkrafter. För
9607:        hålis för undervisning i form av speci-          utredande av dessa frågor har social- och hälso-
9608:        alomsorger?                                      vårdsministeriet tilisatt en arbetsgrupp, som före
9609:                                                         utgången av år 1984 kommer att framlägga
9610:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förslag tili lösning av de ovan nämnda frågorna.
9611: anföra följande:                                        Stadganden och bestämmelser i saken kommer
9612:     Enligt grundskolelagen (476/83) är varje finsk      att ges omedelbart efter det att utredningen
9613: medborgare läropliktig. Läroplikten fuligörs i          blivit färdig.
9614: regel i grundskolan. Om ett barn på grund av               De lärartjänster, som undervisningen i form av
9615: utvecklingsstörning inte kan nå upp tili grund-         omsorger om utvecklingsstörda förutsätter, falier
9616: skolans kunskapsmått, kan det fuligöra sin läro-        inom tiliämpningsområdet för lagen om plane-
9617: plikt med stöd av lagen angående specialomsor-          ring av och statsandel för social- och hälsovården
9618: ger om utvecklingsstörda (519/77). Grundskole-          (677/82). I.den riksomfattande socialvårdsplanen
9619: lagen träder i kraft 1.8.1985.                          för åren 1985-1989 konstateras, att det för
9620:     Då grundskolelagen träder i kraft kommer            tryggande av undervisningen och den funktionel-
9621: träningsundervisningen i klass att bli en del av        la träningen för sådana handikappade barn vilka
9622: grundskolans specialundervisning. Främst i fråga        inte kan få undervisning i grundskola elier erfor-
9623: om svårt utvecklingsstörda kommer undervis-             derlig undervisning efter läropliktsåldern, måste
9624: ningen att ske i form av omsorger om utveck-            resetveras tiliräcklig personal. Socialstyrelsen
9625: lingsstörda. För närvarande finns det inte några        kommer att inom ramen för planen besluta om
9626: tillförlitliga tai som skulie ge vid handen, ett hur    fördelningen av de nya tjänsterna i länen. Social-
9627: stort antal barn på övningsskolenivå som kommer         styrelsen bör härvid beakta att erforderlig perso-
9628: att övergå tili grundskoleundervisning. På basen        nai inom ramen för planen skall finnas så, att
9629: av uppgifter från specialomsorgsdistrikten kan          undervisningen kan ordnas. Länen kommer i sin
9630: det dock beräknas att ca 1 870 barn under 17 år         tur att, utgående från kommunernas och kom-
9631: skulie komma att få undervisning i form av              munalförbundens        realiseringsplaner   fördela
9632:  omsorger om utvecklingsstörda.                         tjänsterna melian kommunerna och kommu-
9633:     Avsikten har varit att då övningsundervis-          nalförbunden.
9634:  ningen överförs tili grundskolan, för varje hei
9635: undervisningsgrupp även en lärare skali överflyt-           Social- och hälsovårdsministeriet anser att ali
9636:  tas. Kommunerna och kommunalförbunden be-               undervisning bör ordnas inom undervisningsmi-
9637: slutar om huruvida lärarna skali överflyttas tili        nisteriets förvaltningsområde. Med anledning
9638:  undervisningsförvaltningen elier alternativt stan-      härav kommer ministeriet att utreda möjligheter-
9639:  na kvar inom omsorgen om utvecklingsstörda.             na att tili undervisningsförvaltningens område
9640:  Uppskattningsvis kommer dock 170 av ca 220              överföra undervisningen även för svårt utveck-
9641:  tjänster att överföras.                                 lingsstörda.
9642:      Helsingfors den 7 december 1984
9643: 
9644:                                                                                 Minister Matti Puhakka
9645:                                                 1984 vp.
9646: 
9647: Kirjallinen kysymys n:o 404
9648: 
9649: 
9650: 
9651: 
9652:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Työttömän toimeentulon turvaamisesta
9653:                                       sairauden aikana
9654: 
9655: 
9656:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9657: 
9658:    Työttömyysturvalain 4 §:n mukaan oikeus                Työttämälie sairastuminen merkitsee jäämistä
9659: työttömyyspäivärahaan on työkykyisellä työttö-         viikon ajaksi kokonaan vaille toimeentuloturvaa.
9660: mällä henkilöllä. Kun työtön henkilö on sairau-        Sairastuminen merkitsee kuitenkin tavallisesti
9661: den johdosta työkyvytön hänelle ei siis voida          myös ylimääräisiä kuluja. Sosiaalihuoltolain mu-
9662: maksaa työttömyyspäivärahaa.                           kainen toimeentulotukikaan ei ole kaikissa ta-
9663:    Sairausvakuutuslain 19 §:n mukaan sairauspäi-       pauksissa taattu puhumattakaan siitä, että se olisi
9664: värahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, ei kui-   tarkoituksenmukainen.
9665: tenkaan työkyvyttömyyden alkamispäivältä eikä
9666:                                                          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
9667: seitsemältä sitä seuraavalta arkipäivältä. Vähim-
9668: mäisturvan takaavan työsopimuslain mukaan              väjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitämme
9669: työntekijällä on oikeus saada palkkansa sairauden      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9670: aikana enintään sen alkamispäivää seuranneen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9671: seitsemännen arkipäivän loppuun saakka. Näin
9672: työssäkäyvän toimeentuloon ei pääse syntymään                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9673: katkoa ennen sairauspäivärahaoikeuden alkamis-                ryhtyä turvatakseen työttömän toimeen-
9674: ta.                                                           tulon koko sairauden ajan?
9675: 
9676:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1984
9677: 
9678:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Tuula Paavilainen               Helena Pesola
9679:          Pekka Leppänen                   Paavo Lipponen                  Erkki Moisander
9680:          Risto Ahonen                     Håkan Nordman                   Anna-Kaarina Louvo
9681: 
9682: 
9683: 
9684: 
9685:  428401200]
9686: 2                                     1984 vp. -- RJC n:o 404
9687: 
9688: 
9689: 
9690: 
9691:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9692: 
9693:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       duttaisi liian herkästi sairaslomalle. Omavastuu-
9694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ajan merkitystä ei kuitenkaan vähennä se seikka,
9695: olette 7 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-       että palkansaajien osalta työnantaja on tietyin
9696: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      edellytyksin velvollinen suorittamaan palkkaa sai-
9697: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rausvakuutuslain omavastuuajalta, koska työnan-
9698: Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta         tajana on mahdollisuus valvoa työntekijöidensä
9699: kirjallisesta kysymyksestä n:o 404:                   poissaoloja.
9700:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Kun työtön henkilö sairastuu työttömyyspäivä-
9701:         ryhtyä turvatakseen työttömän toimeen-        rahaa saadessaan, niin sairausvakuutuslain mu-
9702:         tulon koko sairauden ajan?                    kaisen omavastuuajan ylläpitäminen ei ole perus-
9703:                                                       teltavissa siten kuin edellä on kuvattu. Työttö-
9704:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      myyspäivärahaa saavan osalta on kysymys siitä,
9705: ti seuraavaa:                                         että työkyvyttömyystilanteessa työttömyyspäivära-
9706:                                                       han tilalle tulee toinen sosiaalietuus, sairausva-
9707:    Työttömyysturvalain {602/84) 4 §:n mukaan
9708:                                                       kuutuslain mukainen päiväraha. Työttömyyspäi-
9709: työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoimatoi-
9710:                                                       väraha ja sairausvakuutuslain mukainen päivära-
9711: mistoon ilmoittautuneella, kokoaikatyötä hake-
9712:                                                       ha tulisi yhteensovittaa niin, ettei toinen etuus
9713: valla, työkykyisellä työttömällä henkilöllä, joka
9714:                                                       lakkaisi ennen kuin toisen suorittaminen voi
9715: on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole
9716:                                                       alkaa. Näyttäisi siltä, että tilanne voitaisiin korja-
9717: voitu osoittaa työtä tai jota ei ole voitu osoittaa
9718:                                                       ta muuttamalla työttömyysturvalakia siten, että
9719: koulutukseen. Näin ollen henkilön täytyy olla
9720:                                                       työttömyyspäivärahaa voitaisiin suorittaa sairaus-
9721: työkykyinen saadakseen työttömyyspäivärahaa.
9722:                                                       vakuutuslaissa tarkoitetulta omavastuuajalta.
9723: Jos työtön henkilö tulee työkyvyttömäksi, oikeus
9724: työttömyyspäivärahaan lakkaa.                            Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää yhdessä
9725:    Sairausvakuutuslain (364/63) 19 §:n 1 mo-          työmarkkinaosapuolten kanssa kysymykseen liit-
9726: mentissa tarkoitettu omavastuuaika, jolta ei suo-     tyviä näkökohtia. Ministeriössä on myös vireillä
9727: riteta päivärahaa, eli työkyvyttömyyden alkamis-      itsenäisten yrittäjien ja muiden omaa työtään
9728: päivä ja seitsemän sitä seuraavaa arkipäivää, kos-    tekevien toimeentuloturvan parantaminen sai-
9729: kee kaikkia päivärahan saajia. Omavastuuaikaa         rausvakuutuslain omavastuuajalta. Selvitysten
9730: koskevat säännökset on otettu sairausvakuutusla-      valmistuttua ministeriö ryhtyy tarvittaviin toi-
9731: kiin estämään sitä, ettei päivärahan turvin hakeu-    menpiteisiin.
9732: 
9733:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1984
9734: 
9735:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9736:                                       1984 vp. -      KK n:o 404                                       3
9737: 
9738: 
9739: 
9740: 
9741:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9742: 
9743:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetsgivaren under vissa förutsättningar är skyl-
9744: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dig att betala lön tili löntagarna under den i
9745: den 7 november 1984 tili vederbörande medlem          sjukförsäkringslagen angivna självrisktiden, efter-
9746: av statsrådet översänt avskrift av följande av        som det är möjligt för arbetsgivaren att övervaka
9747: riksdagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen             sina arbetstagares frånvaro.
9748: m.fl. ställda spörsmål nr 404:                            Då en arbetslös person insjuknar under den tid
9749:                                                       han erhåller arbetslöshetsdagpenning, kan upp-
9750:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       rätthållandet av den i sjukförsäkringslagen angiv-
9751:        i syfte att trygga den arbetslösas utkomst     na självrisktiden inte motiveras på det ovan
9752:        under hela sjukdomstiden?                      angivna sättet. Beträffande den som erhåller
9753:                                                       arbetslöshetsdagpenning är det fråga om att en
9754:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      annan social förmån, den i sjukförsäkringslagen
9755: anföra följande:                                      föreskrivna dagpenningen, utbetalas i stället för
9756:    Enligt 4 § lagen om utkomstskydd för arbets-       arbetslöshetsdagpenningen i en situation då den
9757: lösa (60 2 184) är tili arbetskrafts byrån anmäld,    ifrågavarande personen är arbetsoförmögen. Ar-
9758: arbetsför arbetslös person som söker heltidsarbe-     betslöshetsdagpenningen och den i sjukförsäk-
9759: te, står tili arbetsmarknadens förfogande och inte    ringslagen angivna dagpenningen borde anpassas
9760: har kunnat anvisas arbete eller utbildning berät-     tili varandra på så sätt, att den ena förmånen inte
9761: tigad tili arbetslöshetsdagpenning. Sålunda bör       upphör förrän utbetalningen av den andra kan
9762: en person vara arbetsför för att kunna erhålla        inledas. Det förefaller som om situationen kunde
9763: arbetslöshetsdagpenning. Om en arbetslös person       avhjälpas genom att lagen om utkomstskydd för
9764: blir arbetsoförmögen, upphör rätten tili arbets-      arbetslösa ändras så, att arbetslöshetsdagpen-
9765: löshetsdagpenningen.                                  ningen kan utgå under den i sjukförsäkringslagen
9766:    Den i 19 § 1 mom. sjukförsäkringslagen {364/       avsedda självrisktiden.
9767: 63) avsedda självrisktiden, för viiken dagpenning         Social- och hälsovårdsministeriet utreder till-
9768: inte utgår, dvs. den dag då arbetsoförmågan           sammans med arbetsmarknadsparterna de syn-
9769: inträdde och de sju närmast följande vardagarna,      punkter som ansluter sig tili frågan. Vid ministe-
9770: gäller alla som erhåller dagpenning. Stadgandena      riet utreds även frågan om hur utkomstskyddet
9771: om självrisktid har intagits i sjukförsäkringslagen   för självständiga företagare och andra som utför
9772: i syfte att förhindra, att en person alltför lätt     eget arbete borde förbättras beträffande självrisk-
9773: försöker erhålla sjukledighet med dagpenningen        tiden enligt sjukförsäkringslagen. Då utredning-
9774: som utkomstskydd. Självrisktidens betydelse           arna blir färdiga vidtar ministeriet de åtgärder
9775: minskas likväl inte av den omständigheten, att        som behövs.
9776: 
9777:      Helsingfors den 5 december 1984
9778: 
9779:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa
9780:                                                1984 vp.
9781: 
9782: Kirjallinen kysymys n:o 405
9783: 
9784: 
9785: 
9786: 
9787:                                    Tennilä: Eläkkeen takaisinperinnästä eläkkeensaajan kuoleman jäl-
9788:                                      keen
9789: 
9790: 
9791:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9792: 
9793:    Myös hyvinkin pientä eläkettä saavat eläkeläi-        Pienituloisille eläkeläisille ei varmasti missään
9794: set voidaan määrätä maksamaan takaisin saa-           tapauksessa makseta eläkettä liikaa, päinvastoin
9795: maansa eläkettä esimerkiksi eläkkeiden yhteenso-      heidän tulisi saada suurempaa eläkettä edes koh-
9796: vituksessa tapahtuneen virheen vuoksi. Virheet        tuullisen toimeentulon turvaamiseksi. Se vähin,
9797: voivat johtua viranomaisten erehdyksistä tai ovat     mitä hallituksen on heti tehtävä, on se, ettei
9798: seurausta erittäin sotkuisesta eläkejärjestelmästä.   maksatusvirheiden vuoksi suoriteta takaisinperin-
9799:                                                       tää ainakaan enää eläkkeensaajan kuoleman jäl-
9800:    Kaiken huippu on se, että takaisinperimää          keen.
9801: voidaan jatkaa eläkkeensaajan kuoleman jälkeen-          Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n
9802: kin. Niinpä Rovaniemen maalaiskunnassa on             1 momentin perusteella esitän valtioneuvoston
9803: Eino Härkösen (190425-019]) kuolinpesälle lähe-       asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
9804: tetty valtiokonttorista uhkaavan sävyinen kirje,      symyksen:
9805: jossa vaaditaan heti maksettavaksi 16 467 mark-
9806: kaa. Eino Härkösen leski on jo muutoinkin                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
9807: suurissa vaikeuksissa ja valtiokonttorin uhkaileva            ettei eläkkeiden takaisinperimää jatketa
9808: kirje on näitä vaikeuksia lisäämässä.                         eläkkeensaajan kuoleman jälkeen?
9809: 
9810:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1984
9811: 
9812:                                           Esko-Juhani Tennilä
9813: 
9814: 
9815: 
9816: 
9817: 428401225B
9818: 2                                       1984 vp. -- ~ n:o 405
9819: 
9820: 
9821: 
9822: 
9823:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9824: 
9825:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           annetun päätöksen perusteella maksettu eläke,
9826: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Härköselle oli maksettu aiheettomasti eläkettä
9827: olette 7 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-         ajalla 1.6.1978--31.1.1981 yhteensä 19 908
9828: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        markkaa. Häntä kehotettiin 6.5.1981 päivätyllä
9829: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kirjeellä palauttamaan liikaa maksettua määrää
9830: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         valtiokonttorille. Kun hän ei palauttanut liikaa
9831: sestä n:o 405:                                          maksettua määrää, sitä alettiin 1. 7. 1981 lukien
9832:                                                         periä takaisin VEL:n 25 §:n nojalla pidättämällä
9833:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,       hänelle maksettavasta eläkkeestä veron ennakon-
9834:         ettei eläkkeiden takaisinperimää jatketa        pidätyksen jälkeen kuudennes. Härkönen pyysi
9835:         eläkkeensaajan kuoleman jälkeen?                sittemmin valtiokonttoria luopumaan takaisinpe-
9836:                                                         rinnästä vedoten huonoon taloudelliseen tilaan-
9837:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           sa, mutta valtiokonttori katsoi, että liikamaksu
9838: seuraavaa:                                              on perittävä takaisin. Perimää jatkettiin eläkkeen
9839:    Valtiokonttori on 14.4.1978 myöntänyt Eino           päättymiseen 31.5.1984 saakka. Härkönen on
9840: Härköselle (190425-019]) valtion eläkelain (280/        kuollut 10.5 .1984, jolloin liikamaksua jäi takai-
9841: 66, VEi) mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen                sinperimättä 16 467 markkaa.
9842: 967 markkaa kuukaudessa 15.2. 1977 lukien.                 Valtiokonttori kehotti kirjeellään 12.7.1984
9843: Kun hän on työskennellyt lyhytaikaisissa työsuh-        Härkösen kuolinpesää palauttamaan jäljelle jää-
9844: teissa olevien työntekijäin eläkelain ( 134162,         neen liikamaksun. Kuolinpesän hoitajana Härkö-
9845: LEi) alaisissa valtion töissä ja eläke perustui         sen leski Irja Härkönen pyysi valtiokonttoria
9846: muun muassa näihin työsuhteisiin, päätökseen            kirjeellään 27.8.1984 luopumaan takaisinperin-
9847: sisällytettiin varaus siitä, että eläkkeestä vähenne-   nästä. Valtiokonttori päätti kuitenkin 1.10.1984,
9848: tään hänelle myöhemmin ehkä myönnettävä                 että liikamaksu on perittävä kuolinpesältä takai-
9849: LEi-eläke siltä osin kuin se perustuu valtion           sin, koska Härkönen oli eläkepäätöksessä olleen
9850: palveluksesta saatuun ansioon. Vähentämisen il-         maininnan vuoksi tietoinen siitä, että vähennys
9851: moitettiin tapahtuvan LEi-eläkkeen alkamisajan-         tullaan tekemään. Eläkepäätöksessä oli niin ikään
9852: kohdasta lukien.                                        hänelle asetettu velvoite ilmoittaa hänelle ehkä
9853:    Vähentäminen perustuu siihen, että valtiolla         myönnettävistä muista eläkkeistä heti valtiokont-
9854: ns. LEi-aloilla eli metsä-, maatalous-, rakennus-       torille. Tätä ilmoitusta hän ei ollut tehnyt.
9855: ja satama-aloilla työskentelevät työntekijät kuu-       Perunkirjoituksessa pesän ositettavaa säästöä oli
9856: luvat sekä valtion eläkelain että lyhytaikaisissa       yhteensä 142 296,38 markkaa, joista rahavaroja
9857: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain piiriin.    eri rahalaitosten tileillä yhteensä 42 776,14 mark-
9858: Koska samaan palvelukseen perustuen ei voi              kaa. Valtiokonttorilie takaisin maksettava määrä
9859: saada kahta eläkettä, VEi:n 10 §:n 4 momentissa         16 467 markkaa oli perunkirjoituksessa kirjattu
9860: on säädetty, että VEi:n mukaisesta eläkkeestä           pesän velaksi.
9861: vähennetään samaan palvelukseen perustuva                  Takaisinperintä em. tapauksissa ei ole miten-
9862: LEi-eläke.                                              kään poikkeuksellinen toimenpide. Valtion pal-
9863:    Maatalousyrittäjien         eläkelaitos     myönsi   veluksessa LEi:n piiriin kuuluvissa työsuhteissa
9864: 6.6.1980 Härköselle 1.6.1978 lukien työkyvyttö-         ollut henkilö saa näistä työsuhteistaan eläkettä
9865: myyseläkkeen, johon sisältyi myös iEi-eläke.            sekä iEi-eläkkeen maksavasta yksityisen sektorin
9866: Kun LEL-eläke perustui kokonaan valtion palve-          eläkelaitoksesta että valtiokonttorista. Järjestely
9867: luksesta saatuun ansioon, se oli varauksen mukai-       on tehty työntekijän eduksi, koska etukäteen ei
9868: sesti vähennettävä VEL-eläkkeestä. Valtiokonttori       voida tietää, onko LEi-eläke edullisempi kuin
9869: tarkisti 25.3.1981         VEi-eläkkeen määräksi        VEL-eläke. Näin hän saa aina suuremman mah-
9870: 497 markkaa kuukaudessa 1.6.1978 lukien. Kun            dollisen edun eli LEi-eläkkeen ja lisäksi valtion
9871: tarkistettu eläke oli pienempi kuin 14.4.1978           eläkejärjestelmästä sen verran kuin VEi-eläke on
9872:                                        1984 vp. -      KK n:o 405                                      3
9873: 
9874: !.EL-eläkettä suurempi. Valitettavasti LEL-eläke       ole johtunut eläkkeensaajan vilpillisestä menette-
9875: myönnetään joskus valtion eläkettä myöhemmin           lystä. Edellä selvitetyt olosuhteet huomioon ot-
9876: takautuvasti, jolloin syntyy liikamaksutilanteita.     taen valtiokonttori on kuitenkin päättänyt, että
9877: Kun Härkönen tiesi, että vähennys tullaan teke-        liikamaksu peritään takaisin. Muissa vastaavissa
9878: mään, hänen olisi kohtuudella heti LEL-eläkkeen        !.EL-vähennyksen aiheuttamissa liikamaksutilan-
9879: takautuvasti saatuaan pitänyt ilmoittaa siitä val-     teissa on säännönmukaisesti menetelty samoin.
9880: tiokoottorille ja maksaa liikaa maksettu erä takai-    Mainittavaa on vielä se, ettei kuolinpesän osak-
9881: sin. Silloin hänellä olisi ollut siihen hyvät mah-     kaana oleva leski joudu takaisinperinnän vuoksi
9882: dollisuudetkin, koska hän sai heinäkuussa 1980         avuttomaan asemaan, sillä hänellä on miehensä
9883: Maatalousyrittäjien       eläkelaitokselta    ajalta   jälkeen perhe-eläketurva sekä valtion eläkejärjes-
9884: 1.6.1978-30.6.1980 erääntyneenä eläkkeenä yh-          telmästä että maatalousyrittäjien eläkejärjestel-
9885: teensä noin 25 000 markkaa.                            mästä, minkä lisäksi hänellä tulee olemaan oma
9886:    Valtiokonttori voi VEL:n 25 §:n nojalla luopua      eläketurva maatalousyrittäjätoiminnastaan.
9887: takaisinperinnästä, jos maksun suorittaminen ei
9888: 
9889:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1984
9890: 
9891:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
9892: 4                                    1984 vp. -      KK n:o 405
9893: 
9894: 
9895: 
9896: 
9897:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9898: 
9899:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         pensionen. Statskontoret justerade 25. 3.1981
9900: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       StPL-pensionens belopp tili497 mk/månad, räk-
9901: den 7 november 1984 tili vederbörande medlem         nat från 1.6.1978.
9902: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Emedan den justerade pensionen var mindre
9903: riksdagsman Tennilä undertecknade skriftliga         än den pension som hade betalats med stöd av
9904: spörsmål nr 405:                                     beslutet av 14.4.1978, hade Härkönen utan
9905:                                                      grund erhållit pension för tiden 1.6.1978-
9906:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
9907:                                                      31.1.1981 tili ett belopp av sammanlagt 19 908
9908:        för att åtgärder för återindrivning av
9909:                                                      mk. Han uppmanades genom en skrivelse av
9910:        pension inte skall fortsättas efter pen-
9911:                                                      6.5.1981 att tili statskontoret återbetala det över-
9912:        sionstagarens död?
9913:                                                      betalda beloppet. Då han inte återbetalade det
9914:                                                      överbetalda beloppet, började beloppet med stöd
9915:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      av 25 § StPL återindrivas, räknat från 1.7.1981,
9916: anföra följande:                                     varvid en sjättedel av hans pension innehölis
9917:    Statskontoret beviljade Eino Härkönen             efter verkstälid förskottsinnehålining. Härkönen
9918: (190425-019]) 14.4.1978 967 mk/ månad i inva-        bad därefter statskontoret att avstå från återin-
9919: lidpension enligt lagen om statens pensioner         drivningen och hänvisade härvid tili sin svaga
9920: (280/66, StPL), räknat från 15.2.1977. Då han        ekonomiska ställning, men statskontoret ansåg
9921: varit anställd hos staten i arbeten som underlyder   att det överbetalda beloppet måste återindrivas.
9922: lagen om pension för arbetstagare i kortvariga       Indrivningen pågick tili 31.5.1984, då utbetal-
9923: arbetsförhålianden (134/62, KAPL) och pen-           ningen av pensionen upphörde. Härkönen dog
9924: sionen baserade sig bl.a. på dessa arbetsförhål-     10.5.1984, varvid 16 467 mk av det överbetalda
9925: landen, intogs i beslutet ett förbehåli, enligt      beloppet återstod att återindriva.
9926: vilket från pensionen kommer att avdras en              Statskontoret uppmanade genom sin skrivelse
9927: KAPL-pension som eventuelit beviljas honom           av 12.7.1984 Härkönens dödsbo att återbetala
9928: senare, tili den del den grundar sig på inkomst,     det återstående överbetalda beloppet. I egenskap
9929: som har erhåliits i statens tjänst. Enligt vad som   av dödsboets vårdare bad Härkönens änka Irja
9930: meddelats skulie avdraget ske från och med den       Härkönen i ett brev 27.8.1984 statskontoret att
9931: tidpunkt då KAPL-pensionen börjar utbetalas.         avstå från återindrivningen. Statskontoret beslöt
9932:    Avdraget grundar sig på att på sådana arbets-     dock 1.10.1984, att det överbetalda beloppet
9933: tagare, som hos staten arbetar inom s.k. KAPL-       skall återindrivas hos dödsboet, emedan Härkö-
9934: branscher, dvs. inom skogs-, lantbruks-, bygg-       nen på grund av att saken hade nämnts i
9935: nads- och hamnbranscher, tiliämpas både lagen        pensionsbeslutet hade varit medveten om att
9936: om statens pensioner och lagen om pension för        avdraget skulie verkstälias. I pensionsbeslutet
9937: arbetstagare i kortvariga arbetsförhålianden.        hade han likaså förpliktats att omedelbart med-
9938: Emedan det inte är möjligt att erhålia två           dela statskontoret om andra pensioner, som
9939: pensioner, som grundar sig på en och samma           eventuelit beviljas honom. Något sådant medde-
9940: anstälining, har det i 10 § 4 mom. KAPL              lande hade han inte insänt. Vid bouppteck-
9941: stadgats, att från pension, som utgår enligt StPL,   ningen uppgick boets behållning, som skulie
9942: avdras den KAPL-pension som grundar sig på           avvittras, tili sammanlagt 142 296,38 mk, varav
9943: samma anstälining.                                   penningmedel tili ett sammanlagt belopp av
9944:    Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt bevilja-    42 776,14 mk fanns på konton hos olika pen-
9945: de Härkönen 6.6.1980 invalidpension, räknat          ninginrättningar. Det belopp om 16 467 mk som
9946: från 1.6.1978. I denna var även KAPL-pensionen       skulie återbetalas tili statskontoret hade vid bo-
9947: inräknad. Då KAPL-pensionen helt grundade sig        uppteckningen antecknats som boets skuld.
9948: på inkomst, som hade erhåliits i statens tjänst,        Återindrivning i sådana fall som det ovan
9949: skulie den enligt förbehållet avdras från StPL-      nämnda är på intet sätt någon exceptioneli
9950:                                       1984 vp. -      KK n:o 405                                      5
9951: 
9952: ätgärd. Den som har varit anställd i statens tjänst   dan han i juli 1980 frän lantbruksföretagarnas
9953: i arbetsförhällanden, som underlyder KAPL, er-        pensionsanstalt hade erhällit sammanlagt ca
9954: häller pä grund av dessa arbetsförhällanden pen-      25 000 mk i pension för tiden 1.6.1978-
9955: sion säväl frän sädan pensionsanstalt inom den        30.6.1980, som hade förfallit tili betalning.
9956: privata sektorn som utbetalar KAPL-pension som
9957: frän statskontoret. Detta arrangemang har gjorts         Statskontoret kan med stöd av 25 § StPL avstä
9958: tili arbetstagarens förmän, emedan det pä             frän äterrindrivning, om erläggandet av avgift
9959: förhand inte kan sägas, huruvida KAPL-pensio-         inte har berott pä pensionstagarens svikliga
9960: nen är förmänligare än StPL-pensionen. Mottaga-       förfarande. Med beaktande av de ovan utredda
9961: ren fär sälunda alltid största möjliga förmän, dvs.   omständigheterna har statskontoret dock beslu-
9962: KAPL-pension och genom statens pensionssystem         tat, att det överbetalda beloppet skall äterindri-
9963: dessutom skillnaden mellan den större StPL-pen-       vas. I andra liknande fall med överbetalda be-
9964: sionen och KAPL-pensionen. Tyvärr beviljas            lopp tili följd av KAPL-pensionen har förfaran-
9965: KAPL-pensionen ibland senare än statens och           det i regel varit detsamma. Det bör även näm-
9966: retroaktivt, varvid överbetalningar kan ske. Dä       nas, att änkan som har del i dödsboet, pä grund
9967: Härkönen visste, att avdrag kommer att göras,         av äterindrivningen inte räkar i hjälplöst läge,
9968: borde han omedelbart sedan han hade erhällit          emedan hon har familjepensionsskydd efter sin
9969: KAPL-pensionen retroaktivt, rimligen ha under-        make säväl frän statens pensionssystem som frän
9970: rättat statskontoret om detta och äterbetalat det     lantbruksföretagarnas pensionssystem. Dessutom
9971: överbetalade beloppet. Vid det tilifället hade        kommer hon att ha ett eget pensionsskydd frän
9972: han haft goda möjligheter att göra detta, eme-        sin lantbruksföretagarverksamhet.
9973:      Helsingfors den 11 december 1984
9974: 
9975:                                                                            Minister Pekka Vennamo
9976:                                                  1984 vp.
9977: 
9978: Skriftligt spörsmål nr 406
9979: 
9980: 
9981: 
9982: 
9983:                                     Norrback: Om minskad byråkrati i samband med företagshälsovår-
9984:                                        den
9985: 
9986: 
9987:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
9988: 
9989:   Företagshälsovården i vårt land är relativt väl       nu. Den nu rådande situationen medför en stor
9990: utvecklad. Med tanke på såväl trivseln på arbets-       arbetsbörda särskilt för mindre företag.
9991: platserna som folkhälsan i allmänhet är företags-          Situationen är t.o.m. sådan, att många mindre
9992: hälsovården av stor betydelse.                          företag inte ens anhåller om bidrag, eftersom
9993:                                                         tiden som går åt tili att fylla i ansökan inte står i
9994:    Tyvärr är byråkratin kring företagshälsovården       någon rimlig proportion tili den ersättning man
9995: mycket omfattande. Den detaljredovisning som            sedan får. På det här sättet kan naturligtvis en
9996: krävs står alltför ofta inte i någon rimlig propor-     del av folkpensionsanstaltens pengar sparas. Me-
9997: tion tili den ersättning företagen får eller tili den   ningen har väl i alla fall inte varit att spara
9998: insats hälsovårdspersonalen gjort. Företagens re-       pengar på detta sätt när systemet skapades.
9999: dovisning kunde med säkerhet förenklas.                 Särskilt små företag blir nu lidande på grund av
10000:                                                         det byråkratiska systemet.
10001:    Ett sätt skulle vara att insamla basdata om             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
10002: företagen så att den grundliga redogörelsen över        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10003: företaget inte skulle behöva göras varje gång.          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10004: Arbetsgivarkoden kunde t.ex. användas som               följande spörsmål:
10005: identifikation av företagen på samma sätt som
10006: vid förskottsskatteinnehållningen. Ansökningar-                    Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
10007: na om den ersättning folkpensionsanstalten utbe-                för att kännbart minska den överflödiga
10008: talar kunde därmed göras betydligt enklare än                   byråkratin kring företagshälsovården?
10009: 
10010:      Helsingfors den 7 november 1984
10011: 
10012:                                                Ole Norrback
10013: 
10014: 
10015: 
10016: 
10017: 4284012239
10018: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 406
10019: 
10020: Kirjallinen kysymys n:o 406                                                                   Suomennos
10021: 
10022: 
10023: 
10024: 
10025:                                    Norrback: Työterveyshuollon byrokratian vähentämisestä
10026: 
10027: 
10028:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10029: 
10030:    Maamme työterveyshuolto on suhteellisen hy-         Nykyisestä tilanteesta aiheutuu erityisesti pienille
10031: vin kehittynyt. Työterveyshuollon merkitys on          yrityksille melkoinen työtaakka.
10032: huomattava sekä työpaikkojen viihtyvyyden että            Tilanne on jopa sellainen, että monet pienet
10033: kansanterveyden kannalta yleensä.                      yritykset eivät edes hae avustusta, koska hake-
10034:    Työterveyshuollon byrokratia on valitettavasti      musten tekemiseen kuluva aika ei ole missään
10035: paisunut laajaksi. Sen edellyttämä yksityiskohtai-     suhteessa korvaukseen. Täten voidaan luonnolli-
10036: nen selvitystyö ei useinkaan ole kohtuullisessa        sesti säästää jonkin verran kansaneläkelaitoksen
10037: suhteessa yritysten saamaan korvaukseen tai ter-       varoja. Tarkoitus ei kai kuitenkaan ole ollut
10038: veydenhoitohenkilökunnan työpanokseen. Yri-            järjestelmää luotaessa säästää varoja tällä tavoin.
10039: tysten selvitystyötä voitaisiin varmasti yksinker-     Etenkin pienet yritykset joutuvat nyt kärsimään
10040: taistaa.                                               byrokraattisesta järjestelmästä.
10041:    Eräs tapa olisi kerätä yritysten perustiedot           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10042: siten, ettei yritystä koskevaa perusteellista selvi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10043: tystä tarvitsisi tehdä joka kerta. Työnantajan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10044: yritystunnusta voitaisiin esim. käyttää yritysten      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10045: runnistamiseksi samalla tavoin kuin ennakonpi-
10046: dätyksen yhteydessä. Kansaneläkelaitoksen mak-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10047: samien korvausten hakemukset voitaisiin täten                  ryhtyä työterveyshuollon liiallisen byro-
10048: tehdä nykyistä huomattavasti yksinkertaisemmin.                kratian tuntuvaksi vähentämiseksi?
10049: 
10050:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1984
10051: 
10052:                                               Ole Norrback
10053:                                        1984 vp. -      KK n:o 406                                         3
10054: 
10055: 
10056: 
10057: 
10058:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10059: 
10060:   Valtiopäiväjärjest;ksen 37 §:n 1 mo~entissa          sekä suunnit~lma työterveyshuollon järjestämises-
10061: mainitussa tarkoituksessa Te, Hetm Puh~mies,           tä seuraavana tilikautena. Lisäksi korvaushake-
10062: olette 7 päivänä marraskuuta 19S4 piivätyn kir-        muksen liitteenä on oltava työsuojelutoimikun-
10063: jeenne ohella toimittanut valtiöheuvoston ~an.         nari tai, jollei tii:t:ä ol..e, työsuojeluvaltuutetun
10064: omaisdle jäseneHe jäljentiöksen kansanedustaja         antama lausunto hakemuksesta tai työnantajan
10065: Ole Norrbackin näirr·kuuluvast:a-kirjallisesta kysy-   selvitys siitä, että lausunnon antamiseen on ollut
10066: myksestä n:o 406:                                 ·    mahdollisuus.
10067:                                                           Korvauksen hakemisen ja käsittelyn helpotta-
10068:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         miseksi on laadittu korvaushakemuslomake, toi-
10069:         ryhtyä työterveyshuollon liiallisen byro-      mintakertomuslomake sekä tarvittaessa käytettä-
10070:         kratian tuntuvaksi vähentämiseksi?·            vät erilliset liitelomakkeet. Toimintakertomuslo-
10071:                                                        makkeessa esitetään toteutetun työterveyshuollon
10072:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ja muun terveydenhuollon sisältö ja käyntikerrat,
10073: ti seuraavaa:                                          jotka vastaavat korvaushakemuksessa esitettyjä
10074:    Sairausvakuutuslain (364/63) 29 §:n mukaan          kustannustietoja. Nämä tiedot ovat tarpeellisia
10075: työnantajalla on sen estämättä, mitä muualla           paitsi kansaneläkelaitokselle myös työnantajille,
10076: sairausvakuutuslaissa säädetään, oikeus saada kor-     jotka käyttävät niitä hyväksi arvioidessaan järjes-
10077: vausta velvollisuudekseen säädetyn tai määrätyn        tämänsä työterveyshuollon tuloksellisuutta.
10078: työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista           Työnantajan järjestämän työterveyshuollon
10079: tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Sa-   kustannusten korvaaminen oli ennen nykyisten
10080: ma oikeus on myös yrittäjällä tai muulla omaa          säännösten voimaantuloa harkinnanvaraista. Kor-
10081: työtään tekevällä, joka on suorittanut maksun          vauksen maksaminen ei myöskään enää perustu
10082: työterveyshuoltopalveluja antamaan oikeutetulle        suorite- ja toimenpidekohtaisiin selvityksiin, vaan
10083: laitokselle terveyskeskusta lukuun ottamatta tai       kustannuksia tarkastellaan työnantajakohtaisena
10084: henkilölle tämän antamista työterveyshuoltopal-        kokonaisuutena. Nämä seikat ovat vähentäneet
10085: veluista aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuulli-    byrokratiaa merkittävästi.
10086: sista kustannuksista. Saman lain 29 a §:n mu-             Korvausten hakemisen helpottamista ja yksin-
10087: kaan valtioneuvosto vahvistaa ne perusteet, joi-       kertaistamista kehitetään edelleen. Parhaillaan
10088: den mukaan korvausta suoritetaan kolmeviiden-          kansaneläkelaitoksessa on suunnitteilla pienten
10089: nestä siten, kuin kansaneläkelaitos tarkemmin          työnantajien työterveyshuollon kustannusten kor-
10090: määrää. Hallitus on vuoden 1985 valtion tulo- ja       vaamismenettelyn yksinkertaistaminen, johon si-
10091: menoarvioesitykseen liittyen esittänyt, että sanot-    sältyy muun muassa korvauslomakkeen ja toi-
10092: tu korvaus muutettaisiin puoleen.                      mintakertomuslomakkeen yhdistäminen. Kan-
10093:    Työnantajan on haettava korvausta työterveys-       saneläkelaitos ja sen paikallistoimistot ovat myös
10094: huollosta aiheutuneista kustannuksista kansan-         pyrkineet avustamaan työnantajia korvaushake-
10095: eläkelaitokselta kuuden kuukauden kuluessa tili-       musten tekemisessä. Lisäksi on saatavissa työnan-
10096: kauden päättymisestä. Työnantajan on liitettävä        tajille tarkoitettua ohjekirjaa korvausten hakemi-
10097: hakemukseen kertomus työterveyshuollon toi-            sesta ja lomakkeiden täyttämisestä.
10098: meenpanemisesta hakemusta koskevana kautena
10099: 
10100:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1984
10101: 
10102:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
10103: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 406
10104: 
10105: 
10106: 
10107: 
10108:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10109: 
10110:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          period. Till ansökan skall dessutom fogas utlå-
10111: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tande av arbetarskyddskommission eller, om så-
10112: den 7 november 1984 till vederbörande medlem          dan inte finns, av arbetarskyddsfullmäktig om
10113: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ansökan eller arbetsgivarens utredning om att
10114: riksdagsman Ole Norrback undertecknade spörs-         möjlighet till avgivande av utlåtande förelegat.
10115: mål nr 406:                                              För att underlätta ansökan om ersättning,
10116:                                                       liksom även handläggningen därav, har en blan-
10117:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       kett för ansökan om ersättning, en blankett för
10118:        för att kännbart minska den överflödiga        verksamhetsberättelsen samt olika bilagsblanket-
10119:        byråkratin kring företagshälsovården?          ter att användas vid behov uppgjorts. På verk-
10120:                                                       samhetsberättelseblanketten redogörs för den an-
10121:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ordnade företagshälsovårdens och den övriga häl-
10122: anföra följande:                                      sovårdens innehåll och för antalet besök, vilka
10123:    Enligt 29 § i sjukförsäkringslagen (364/ 63)       skall motsvara de kostnadsuppgifter som har
10124: äger arbetsgivare, utan hinder av vad annorstädes     angetts i ersättningsansökan. Dessa uppgifter är
10125: i sjukförsäkringslagen är stadgat, rätt att uppbära   nödvändiga inte enbart för folkpensionsanstalten
10126: ersättning för nödiga och skäliga kostnader, vilka    utan även för arbetsgivarna, som utnyttjar dem
10127: åsamkats genom anordnandet av företagshälso-          vid bedömningen av resultaten av den företags-
10128: vård som stadgats eller bestämts såsom hans           hälsovård de har anordnat.
10129: skyldighet. Samma rätt äger även företagare eller        Innan de nuvarande stadgandena trädde i kraft
10130: annan, som utför eget arbete, om han erlagt           var ersättandet av kostnaderna för av arbetsgivare
10131: betalning till inrättning, med undantag för häl-      anordnad företagshälsovård beroende av pröv-
10132: sovårdscentral, eller till person, berättigad att     ning. Utbetalningen av ersättning grundar sig
10133: giva företagshälsovård, för nödiga och skäliga        inte heller längre på utredningar om enskilda
10134: kostnader, vilka åsamkats genom företagshälso-        prestationer och åtgärder, utan kostnaderna
10135: vård som ifrågavarande inrättning eller person        granskas som en helhet för varje enskild arbetsgi-
10136: givit. Enligt 29 a § i samma lag fastställer          vare. Dessa omständigheter har märkbart
10137: statsrådet de grunder enligt vilka i ersättning       minskat byråkratin.
10138: erläggs tre femtedelar, såsom folkpensionsan-            Underlättandet och förenklandet av ansök-
10139: stalten närmare bestämmer. Regeringen har i           ningsförfarandet utvecklas hela tiden. För närva-
10140: anslutning till statsverkspropositionen för år 1985   rande planeras vid folkpensionsanstalten en för-
10141: föreslagit att sagda ersättning skulle höjas till     enkling av ersättningsförfarandet i fråga om små
10142: hälften av kostnaderna.                               arbetsgivare, vilket bl.a. skulle innebära att an-
10143:     Arbetsgivaren skall hos folkpensionsanstalten     sökningsblanketten och verksamhetsberättelse-
10144: ansöka om ersättning för kostnader, föranledda        blanketten slås ihop. Folkpensionsanstalten och
10145: av företagshälsovård, inom sex månader från           dess lokalbyråer har även försökt hjälpa arbetsgi-
10146: räkenskapsperiodens utgång. Arbetsgivaren skall       varna med uppgörandet av ersättningsansök-
10147: till ansökan foga en berättelse om hur företags-      ningar. Dessutom finns det en för arbetsgivare
10148: hälsovården har ordnats under den period som          avsedd handbok för ansökan om ersättning och
10149: ansökan avser samt en plan över anordnande av         ifyllande av blanketter.
10150: företagshälsovården under följande räkenskaps-
10151: 
10152:      Helsingfors den 10 december 1984
10153: 
10154:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10155:                                                   1984 vp.
10156: 
10157: Kirjallinen kysymys n:o 407
10158: 
10159: 
10160: 
10161: 
10162:                                      Kortesalmi: Puhelimitse tapahtuvan asiakaspalvelun parantamisesta
10163:                                         Rovaniemen rautatieasemalla
10164: 
10165: 
10166:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10167: 
10168:    Rovaniemellä pidetään epäkohtana sitä, että           henkilökunta onkin pyytänyt asiakkaita käänty-
10169: rautatieaseman henkilökuntaa on supistettu siinä         mään eduskunnan puoleen tässä asiassa, jotta
10170: määrin, että puhelimitse on vaikea toimittaa             tilanne saataisiin korjatuksi ja aseman puhelin-
10171: asioita. Lipummyyjät eivät ehdi päivystää puhe-          päivystys kuntoon.
10172: linta riittävästi tai vastata siihen. Niinpä jos esim.      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
10173: liikuntakyvytön henkilö tai eläkeläinen pyrkii           väjätjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kun-
10174: kysymään junan aikataulua tai muuta asiaa, hän           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10175: ei saa puhelimella vastausta ja jos hän asuu itse        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10176: kymmenien kilometrien päässä ja joutuu vaikka-
10177: pa henkilöautolla käymään pienen asian takia                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10178: rautatieasemalla, tämä tietää kohtuuttoman suu-                  Rovaniemen rautatieaseman puhelimitse
10179: ria kustannuksia. Rovaniemen rautatieaseman                      tapahtuvan asiakaspalvelun kuntoon saat-
10180:                                                                  tamiseksi?
10181: 
10182:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1984
10183: 
10184:                                            J. Juhani Kortesalmi
10185: 
10186: 
10187: 
10188: 
10189: 4284011852
10190: 2                                        1984 vp. -    KK n:o 407
10191: 
10192: 
10193: 
10194: 
10195:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10196: 
10197:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kullakin lipunmyyjällä on puhelin, joka on
10198: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       kytketty siten, että asiakkaan soittoon voi vastata
10199: mies, lähettänyt 7 päivänä marraskuuta 1984            kullakin hetkellä vapaana oleva lipunmyyjä. Mi-
10200: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-       käli lipunmyyjät ovat paikalla olevien asiakkai-
10201: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        den vuoksi varattuja, siirtyy puhelu noin minuu-
10202: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallises-     tin kuluessa junasuorittajan vastattavaksi.
10203: ta kysymyksestä n:o 407:                                 Puhelinluettelossa on myös ilmoitettu oma
10204:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          puhelinnumero aikataulutiedusteluja varten. Tä-
10205:         Rovaniemen rautatieaseman puhelimitse          hän numeroon vastaa kulloinkin vuorossa oleva
10206:         tapahtuvan asiakaspalvelun kuntoon saat-       junasuorittaja.
10207:         tamiseksi?                                        Rovaniemen asemalla käytössä olevat, noin
10208:                                                        kymmenen vuotta vanhat lipunmyyntipäätteet
10209:    Vastauksena kysymykseen      esitän     kunnioit-   aiheuttavat toisinaan viivästystä asiakaspalveluti-
10210: tavasti seuraavaa:                                     lanteissa. Uudet päätteet saadaan asemalle vuo-
10211:    Rovaniemen lipputoimistossa työskentelee            den 1985 lopulla.
10212: vuorotaulujen mukaisesti viisi henkilöä, kahdesta         Junien lähtö- ja tuloaikoina samoin kuin sil-
10213: kolmeen henkilöä kerrallaan. Heitä avustaa lisäk-      loin, kun matkustajia on poikkeuksellisen run-
10214: si junasuorittaja maanantaista perjantaihin kolme      saasti, saattaa esiintyä tilanteita, jolloin asiakkaan
10215: ja puoli tuntia päivässä. Lipputoimiston henkilö-      soittoihin ei heti voida vastata. Liikenneministe-
10216: määrä on työntutkimuksen perusteella laaditun          riö ei kuitenkaan näe olevan tarvetta lisätä henki-
10217: normituksen mukainen.                                  lökunnan määrää Rovaniemen lipputoimistossa.
10218: 
10219:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1984
10220: 
10221:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
10222:                                       1984 vp. -      KK n:o 407                                        3
10223: 
10224: 
10225: 
10226: 
10227:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
10228: 
10229:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Varje biljettförsäljare har en telefon som är
10230: anger har Ni, Herr Talman, med Et skrivelse av        kopplad så, att kundsamtal kan besvaras av den
10231: den 7 november 1984 tili vederbörande medlem          biljettförsäljare som för ögönblicket är ledig. Om
10232: av statsrådet översänt avskrift av följande av        biljettförsäljarna är upptagna av kunder på plat-
10233: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade        sen kopplas samtalet inom cirka en minut tili
10234: spörsmål nr 407:                                      tågklareraren.
10235:                                                          I telefonkatalogen anges också ett särskilt tele-
10236:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       fonnummer för tidtabelisförfrågningar. På detta
10237:        för att få i skick den kundtjänst som ges      nummer svarar den tågklarerare som för ögon-
10238:        per telefon på Rovaniemi järnvägsstation?      blicket är i tjänst.
10239:                                                          De cirka tio år gamla dataterminaler som är
10240:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      i bruk på Rovaniemi station föranleder ibland att
10241: anföra följande:                                      kundtjänsten blir långsam. Stationen får nya
10242:    Vid Rovaniemi biljettkontor arbetar fem perso-     terminaler i slutet av år 1985.
10243: ner i enlighet med tabelierna för arbetsskift, av        Vid tågens avgångs- och ankomsttider liksom
10244: dessa två tili tre personer samtidigt. De bistås      då antalet passagerare är ovanligt stort kan det
10245: därtili av en tågklarerare från måndag tili fredag,   inträffa, att telefonsamtal inte genast kan besva-
10246: tre och en halv timme per dag. Antalet personer       ras. Trafikministeriet anser dock inte att det
10247: vid biljettkontoret uppfylier de normer som har       föreligger ett behov av att utöka personalen vid
10248: uppgjotts på basen av en arbetsundersökning.          Rovaniemi biljettkontor.
10249: 
10250:      Helsingfors den 27 november 1984
10251: 
10252:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
10253:                                                  1984 vp.
10254: 
10255: Kirjallinen kysymys n:o 408
10256: 
10257: 
10258: 
10259: 
10260:                                     Pohto: Uusjaon suorittamisesta Jalasjärvellä
10261: 
10262: 
10263:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10264: 
10265:    Kaaridan ylimääräinen maanmittauspiiri tie-          ammalla kuin Luopajärven luoman suussa Jalas-
10266: dusteli muutama vuosi sitten Jalasjärven kunnan-        joessa. Tällöin oli Luopajärvellä pelloilla tulva.
10267: hallitukselta, olisiko kunnassa tarvetta uusja-         Jos Luoma olisi kuitenkin ollut kunnolla auki, ei
10268: koon. Kunnanhallitus pyysi lausunnon maata-             tulvaa olisi syntynyt.
10269: louslautakunnalta, joka ei tarvetta löytänyt. Näin
10270:                                                            Vielä mainittakoon, että jokin aika sitten oli
10271: Jalasjärven kunnanhallituskaan ei nähnyt aihetta
10272:                                                         Kurikassa Pitkämän voimalaitoksen laitteisiin tul-
10273: uusjakoon.
10274:                                                         lut vika ja joki tyhjeni jo Luovankylää myöten.
10275:    Äskettäin kuitenkin kyseinen Kaaridan yli-           Tämä osoittaa selvästi, että jos sama vika olisi
10276: määräinen maanmittauspiiri sai erään yksityisen         tullut kevättulvien aikana, niin Jalasjärven kir-
10277: maanomistajan tekemän uusjakohakemuksen sa-             konkylän asunnot olisivat säästyneet keväällä eva-
10278: notun kunnan Luopajärven kylässä olevalle Luo-          kuoinnilta ja vesivahingoilta.
10279: pajärven vesijättömaalle.
10280:    Uusjako on ilmoituksen mukaan kytketty alu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10281: een kuivatukseen. Selitetään, että uusjakomenet-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10282: telyllä saadaan kuivatuskin kuntoon lähes valtion       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10283: varoin. Osakkaiden valtaenemmistön mielestä             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10284: kuivatus olisi kiireellisesti suoritettava niin, että
10285: Matoluoman järvi perataan ilman pengerryksiä.                    Pitääkö Hallitus oikeana Kaaridan yli-
10286: Uusjakajat ja vesipiiri ovat kuitenkin sitä mieltä,            määräisen maanmittauspiirin Jalasjärvellä
10287: että alueelle pitäisi tehdä pengerrykset ja pump-              vastoin yli (106-14) sadan maanviljeli-
10288:  paamot sekä tiet luoman rantaan. Viljelijät eivät             jän vastustavaa kantaa suorittamaa uusja-
10289: näitä tarvitse - paitsi sorsastajat ja kalastajat -            koa, sekä
10290: koska talouskeskukset ovat alueen laidoilla.                     katsooko Hallitus yleisesti uusjakoon
10291:    Mainittakoon vielä, että 14.8.1984 oli vesi                 oikeuttavien lakien, asetusten ja määräys-
10292: Luopajärvellä Seinäjoen tien luona 210 cm korke-               ten olevan ajan tasalla?
10293: 
10294:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1984
10295: 
10296:                                                Urho Pohto
10297: 
10298: 
10299: 
10300: 
10301: 428401194B
10302: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 408
10303: 
10304: 
10305: 
10306: 
10307:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10308: 
10309:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laatineet alustavan suunnitelman, jonka mukaan
10310: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       uusjakoalue käsittäisi noin 850 hehtaaria ja siihen
10311: olette 8 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-     kuuluisi 94 osakasta. Suunniteltuun uusjakoalu-
10312: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    eeseen sisältyy keskeisenä se alue, jota koskevan
10313: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tulvasuojeluhankkeen suunnittelu on ollut vireil-
10314: Pohdon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-    lä.
10315: tä n:o 408:
10316:                                                        Koska uusjaon toteuttaminen on riippuvainen
10317:          Pitääkö Hallitus oikeana Kaarlelan yli-    tulvasuojeluhankkeen toteuttamisesta, uusjako-
10318:        määräisen maanmittauspiirin Jalasjärvellä    toimituksen toimitusmiehet ovat siirtäneet uus-
10319:        vastoin yli (106-14) sadan maanviljeli-      jaon toteuttamista koskevaa päätöksentekoa
10320:        jän vastustavaa kantaa suorittamaa uusja-    odottamaan ratkaisua tulvasuojeluasiassa. Uus-
10321:        koa, sekä                                    jaon toteuttamista tarkoittava päätös on tehtävä
10322:          katsooko Hallitus yleisesti uusjakoon      jakolain mukaan eikä ole syytä epäillä, että
10323:        oikeuttavien lakien, asetusten ja määräys-   päätös tultaisiin tekemään lain vastaisesti.
10324:        ten olevan ajan tasalla?
10325:                                                        Uusjaon suorittaminen edellyttää, että siitä
10326:                                                     koituu osakkaille hyötyä. Uusjakomenettelyä kos-
10327:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
10328:                                                     kevat säännökset antavat maanomistajille myös
10329: ti seuraavaa:
10330:                                                     riittävän oikeusturvan. Uusjakoja tuetaan myös
10331:    Kysymyksessä tarkoitetun uusjaon suorittami-     valtion varoista. Yleisesti ottaen uusjakoja koske-
10332: sesta ei ole tehty päätöstä. Toimitusmiehet ovat    vat säännökset ovat tarkoituksenmukaisia.
10333: 
10334:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1984
10335: 
10336:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
10337:                                        1984 vp. -- RJC n:o 408                                         3
10338: 
10339: 
10340: 
10341: 
10342:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10343: 
10344:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            850 ha och 94 delägare. 1 det planerade nyskifte-
10345: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          sområdet ingår framför alit ett område, i fråga
10346: den 8 november 1984 tili vederbörande medlem            om vilket planeringen av ett projekt, som gälier
10347: av statsrådet översänt avskrift av följande av          förebyggande av översvämningar, har varit aktu-
10348: riksdagsman Pohto undertecknade skriftliga              ellt.
10349: spörsmål nr 408:                                           Emedan verkstäliandet av nyskifte är beroende
10350:           Anser Regeringen det vara riktigt att         av huruvida projektet tili förebyggande av över-
10351:        Karleby extraordinarie lantmäteridistrikt        svämningar kan genomföras, har de förrättnings-
10352:        har verkstälit nyskifte i Jalasjärvi trots att   män som har utsetts för nyskiftesförrättningen
10353:        över hundra lantbrukare (106--14) mot-           uppskjutit beslutsfattandet i fråga om verkstäl-
10354:        satt sig detta, samt                             landet av nyskifte, tilis en lösning har nåtts i
10355:           anser Regeringen generelit att de tili        ärendet om förebyggande av översvämningar.
10356:        nyskifte berättigande lagarna, förord-           Beslut om verkstäliande av nyskifte skali fattas
10357:        ningarna och bestämmelserna motsvarar            enligt lagen om skifte, och det finns ingen orsak
10358:        tidens krav?                                     att misstänka, att beslutet skulie komma att
10359:                                                         fattas lagstridigt.
10360:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Verkstäliandet av nyskifte förutsätter att det
10361: anföra följande:                                        skall ske tili förmån för delägarna. Stadgandena
10362:   Något beslut har inte fattats om verkstäliandet       om verkställande av nyskifte ger även jordägarna
10363: av det i spörsmålet avsedda nyskiftet. Förrätt-         ett tiliräckligt rättsskydd. Nyskiften understöds
10364: ningsmännen har uppgjort en preliminär pian,            även av statens medel. Alimänt taget är stadgan-
10365: enligt viiken nyskiftesområdet skulie omfatta ca        dena om nyskifte ändamålsenliga.
10366: 
10367:     Helsingfors den 7 december 1984
10368: 
10369:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
10370:                                                  1984 vp.
10371: 
10372: Kirjallinen kysymys n:o 409
10373: 
10374: 
10375: 
10376: 
10377:                                    Anttila: Suomen Ratsastusopiston saamisesta urheiluopistolain tar-
10378:                                      koittamaksi valtionapua saavaksi opistoksi
10379: 
10380: 
10381:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10382: 
10383:    Suomen Ratsastusopisto Ypäjällä on aloittanut       Suomen Ratsastusopisto saa vuoden 1985 lop-
10384: toimintansa syksyllä 1972. Opetusministeriön           puun mennessä tarvittavat toimintatilat. Tämän
10385: toimesta, urheiluopistojen tavoin toimiva oppi-        jälkeen Suomen Ratsastusopiston toiminta ja sen
10386: laitos kouluttaa ratsastuksen opettajia maaham-        toimitilat täyttävät urheiluopistolain edellyttämät
10387: me. Opettajakoulutuksen ohella opistossa koulu-        vaatimukset.
10388: tetaan ratsastusvalmentajia, tuomareita, ratames-         Pääjohtaja Erkki Ahon johtama urheiluopisto-
10389: tareita ja kilpailujohtajia. Edelleen Suomen Rat-      jen toimintapoliittinen ryhmä otti kantaa Suo-
10390: sastajain liiton huippuvalmennus on keskitetty         men Ratsastusopiston toimintapolitiikkaan ja on
10391: Ypäjälle. Opiston tai liiton toimesta järjestetään     esittänyt mietinnössään, että Suomen Rat-
10392: yli 50 ratsastuksen koulutustilaisuutta vuosittain.    sastusopisto voitaisiin hyväksyä lakisääteiseksi
10393: Saman verran järjestetään muita pääsääntöisesti        urheiluopistoksi 1.1.1985 alkaen. Kun opistolla
10394: urheilutilaisuuksia opistossa. Opiston omistaa         on selkeästi edessään jatkuva koulutustehtävä,
10395: Suomen Ratsastajain liiton kannatusyhdistys ry.        odotetaan opiston taholta valtion myönteistä vas-
10396:    Maamme ratsastustoiminnan voimakkaan kas-           taantuloa juuri urheiluopistolakisääteisyydestä
10397: vun myötä on maahamme perustettu jo nyt n.             päätettäessä. Lakisääteisyys toisi toiminnalle sel-
10398: 150 ratsastuskoulua. Ratsastuskoulujen toimintaa       västi vahvemman kivijalan, jonka turvin osalle
10399: valvoo ja koulujen tasoluokituksen on järjestänyt      maamme nuorisosta saataisiin hyvä ammatti- tai
10400: Suomen Ratsastajain liitto. Ratsastuksen opetta-       harrastuskohde.
10401: jien tarve on jatkuvaa ja opisto ei pysty nykyisissä      Kouluhallituksessa on parhaillaan valmisteilla
10402: vuokratiloissa, jotka ovat Valtion hevosjalostuslai-   keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jo-
10403: tokselta vuokrattuina, kaikkea opettajakysyntää        hon myöskin sijoitetaan Suomen Ratsastusopis-
10404: täyttämään. Erittäin huomionarvoista on se, että       ton saattaminen urheiluopistolain piiriin valti-
10405: opisto kouluttaa suoraan työhön ja ammattiin           onapua nauttivaksi opistoksi. Kun otetaan huo-
10406: alalle erikoisopettajia.                               mioon se, että opisto vuoden 1985 loppuun
10407:                                                        mennessä saa asianmukaiset toimitilat, tuntuisi
10408:    Opistolla on vireillä mittavat rakentamissuun-      täysin oikeudenmukaiselta ja kohtuulliselta, että
10409: nitelmat, jotka mahdollistavat jatkossa opistolle      Suomen Ratsastusopisto Ypäjällä pääsisi urhei-
10410: ajanmukaiset ja asianmukaiset työskentelytilat.        luopistolain edellyttämäksi valtionapua saavaksi
10411: Valtion hevosjalostuslaitoksen kanssa on päästy        opistoksi 1.1.1986 alkaen.
10412: vuosien neuvottelujen jälkeen yhteisymmärryk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10413: seen maa-alueiden vuokraamisesta. Hankkeiden           tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10414: vaatimat piirustukset ja rahoitussuunnitelmat          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10415: ovat käsiteltävinä, ja rakentamisaikataulun mu-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10416: kaisesti tallirakennusten rakentaminen aloitetaan
10417: huhtikuussa 1985. Vuoden 1985 loppuun men-                       Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
10418: nessä on tarkoitus toteuttaa tallirakennusten ra-              menpiteisiin Suomen Ratsastusopiston
10419: kentamisen lisäksi ratsastushallin rakentaminen,               saamiseksi urheiluopistolain tarkoitta-
10420: paikoitusalueiden rakentaminen, tarhojen raken-                maksi valtionapua saavaksi opistoksi 1.1.
10421: taminen sekä ratsastuskentän ja tarvittavien tei-              1986 lukien, johon mennessä opistolle
10422: den rakentaminen. Näin ollen Ypäjällä toimiva                  valmistuu asianmukaiset toimintatilat?
10423:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
10424:                                            Sirkka-Liisa Anttila
10425: 428401289D
10426: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 409
10427: 
10428: 
10429: 
10430: 
10431:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10432: 
10433:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taan lakisääteiseksi urheiluopistoksi 1.1.1983 al-
10434: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaen ja Suomen Ratsastusopisto 1.1.1985 alkaen.
10435: olette 9 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-       Eerikkilän urheiluopisto hyväksyttiin lakisäätei-
10436: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      seksi opistoksi opetusministeriön päätöksellä
10437: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       1.12.1983.
10438: Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta      Suomen Ratsastusopiston hyväksymistä urhei-
10439: kysymyksestä n:o 409:                                 luopistolain mukaan avustettavaksi opistoksi on
10440:                                                       hidastanut kysymyksessäkin todettu ongelma tar-
10441:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       vittavien maa-alueiden vuokraamisesta riittävien
10442:        menpiteisiin Suomen Ratsastusopiston           toimintatilojen rakentamiseksi. Urheiluopistolain
10443:        saamiseksi urheiluopistolain tarkoitta-        5 §:n mukaan edellytetään lain mukaan avustet-
10444:        maksi valtionapua saavaksi opistoksi 1.1.      tavilta opistoilta mm. tarpeellisia toimitiloja,
10445:        1986 lukien, johon mennessä opistolle          opiskelijoiden ja henkilökunnan asuintiloja, har-
10446:        valmistuu asianmukaiset toimintatilat?         joituspaikkoja ja laitteita. Tämänhetkisten suun-
10447:                                                       nitelmien mukaan voidaan todeta, että Suomen
10448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Ratsastusopiston tallirakennusten ja ratsastushal-
10449: ti seuraavaa:                                         lin sekä muiden tarvittavien tilojen ja alueiden
10450:    Opetusministeriö on yhteistyössä kouluhalli-       rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuoden
10451: tuksen kanssa usean vuoden ajan pyrkinyt kehit-       1985 aikana.
10452: tämään Suomen Ratsastusopiston toimintaedelly-           Suomen Ratsastusopiston saattaminen urhei-
10453: tyksiä, jotta opisto voitaisiin hyväksyä urheilu-     luopistolain piiriin lakisääteistä valtionapua saa-
10454: opistolain perusteella avustettavien lakisääteisten   vaksi urheiluopistoksi on toiminnallisten edelly-
10455: urheiluopistojen joukkoon.                            tysten ohella riippuvainen valtion vuosittaisessa
10456:    Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Ahon joh-        tulo- ja menoarviossa lakisääteisille urheiluopis-
10457: dolla toiminut urheiluopistojen toimintapoliitti-     toille osoitetusta määrärahasta. Opetusministe-
10458: nen työryhmä esitti mietinnössään vuonna 1980,        riön käsityksen mukaan Ratsastusopisto voidaan
10459: että harkinnanvaraista valtionavustusta saavista      siirtää lakisääteiseksi urheiluopistoksi aikaisintaan
10460: erityisopistoista Eerikkilän urheiluopisto muure-     vuonna 1986.
10461: 
10462:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
10463: 
10464:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
10465:                                       1984 vp. -- RJ( n:o 409                                           3
10466: 
10467: 
10468: 
10469: 
10470:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10471: 
10472:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          opisto benämnda institut räknat från 1.1.1983
10473: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tili lagstadgat idrottsinstitut och Finlands Ridin-
10474: av den 9 november 1984 tili vederbörande med-         stitut räknat från den 1.1.1985. Eerikkilä urhei-
10475: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     luopisto godkändes som lagstadgat institut
10476: riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila undertecknade        genom undervisningsministeriets beslut av den
10477: spörsmål nr 409:                                      1.12.1983.
10478:           Ämnar Regeringen vidta brådskande              Ä ven de i spörsmålet nämnda problemen som
10479:        åtgärder för att Finlands Ridinstitut räk-     förekommit i samband med att markområdena
10480:        nat från 1.1.1986 skali beviljas sådant        arrenderats för byggandet av tiliräckliga verksam-
10481:        lagstadgat statsbidrag som avses i lagen       hetsutrymmen har fördröjt godkännandet av Fin-
10482:        om statsbidrag åt idrottsinstitut. Vid         lands Ridinstitut såsom ett sådant institut som
10483:        nämnda tidpunkt kommer institutet att          beviljas statsbidrag. Enligt 5 § lagen om statsbi-
10484:        förfoga över de utrymmen som är erfor-         drag åt idrottsinstitut förutsätts bl.a. att de
10485:        derliga?                                       institut som enligt lagen beviljas statsbidrag har
10486:                                                       erforderliga verksamhetsutrymmen, övningsplat-
10487:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ser och anordingar samt bostadsutrymmen för
10488: framföra följande:                                    studerande och annan personal. Enligt de nutida
10489:                                                       planerna kan man konstatera att avsikten är att
10490:    Under flera år har undervisningsministeriet i
10491:                                                       under år 1985 bygga staliarna och ridhuset vid
10492: samarbete med skolstyrelsen strävat tili att ut-
10493:                                                       Finlands Ridinstitut samt de övriga utrymmen
10494: veckla förutsättningarna för verksamheten vid
10495:                                                       och områden som är erforderliga.
10496: Finlands Ridinstitut för att institutet med stöd av
10497: lagen om statsbidrag åt idrottsinstitut skali kun-       För att Finlands Ridinstitut skali kunna omfat-
10498: na godkännas såsom ett sådant idrottsinstitut         tas av lagen om statsbidrag åt idrottsinstitut och
10499: som beviljas lagstadgat statsbidrag.                  således beviljas stasbidrag, förutsätts dels, att
10500:    Arbetsgruppen för idrottsinsitutens verksam-       förutsättningar för funktioneo föreligger, dels att
10501: hetspolitik som arbetade under ledning av skol-       ett anslag i statsförslaget årligen anvisas de lag-
10502: styrelsens generaldirektör Erkki Aho framförde i      stadgade idrottsinstituten. Enligt undervisnings-
10503: sitt betänkande av 1980, att av de institut för       ministeriets uppfattning kan Finlands Ridinstitut
10504: specialundervisning som beviljas statsbidrag be-      tidigast år 1986 ombildas tili ett lagstadgat
10505: roende av prövning ombildas Eerikkilä urheilu-        institut.
10506: 
10507:      Helsingfors den 14 december 1984
10508: 
10509:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
10510:                                                 1984 vp.
10511: 
10512: Kirjallinen kysymys n:o 410
10513: 
10514: 
10515: 
10516: 
10517:                                    Säilynoja ym.: Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen valtionosuusjärjestel-
10518:                                       män uudistamissuunnitelmasta
10519: 
10520: 
10521:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10522: 
10523:    Opetusministeriössä on laadittu suunnitelma            Suunnitelmassa esitetyt muutokset valtion-
10524: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen valtionosuusjärjes-     osuusjärjestelmän laajentamisesta koskemaan
10525: telmän uudelleen järjestämisestä. Suunnitelman         myös uusia toimintoja merkitsevät lisäksi muu-
10526: sisältämät muutokset valtionosuusjärjestelmässä        toksia Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä.
10527: merkitsevät toteutuessaan kirjastotoimen valtion-      Kunta- ja läänikohtaisia laskelmia suunnitelmissa
10528: osuuksien pienenemistä 50-85 % :sta 28-64              ei kuitenkaan ole esitetty.
10529: % :iin kunnan kantokykyluokasta riippuen.
10530:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10531:    Kunnissa harjoitettavan kulttuuri- ja vapaa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10532: aikatoimen palveluja järjestävät lukuisat järjestöt    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10533: ja yhdistykset. Mm. kuntien oma nuoriso- ja            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10534: liikuntatoimi on vain osa näitä palveluja eikä
10535: siten ole olennaisesti riippuvainen valtionosuuk-               Aikooko Hallitus muuttaa kulttuuri- ja
10536: sista. Toisin on kansalaisopisto- ja kirjastotoimin-          vapaa-aikatoimen valtionosuusjärjestel-
10537: nassa. Näitä palveluja tarjoavat vain kunnalliset             mää, myös valmisteltujen suunnitelmien
10538: laitokset. Ministeriön suunnitelmissa ei ole selvi-           pohjalta, jos niin,
10539: tetty, kuinka suuria rahamääriä kuntiin tulee
10540: nuoriso- ja liikuntatoimeen kuntien saaman val-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10541: tionosuuden lisäksi eikä huomioitu kansalais-                 ryhtyä kansalaisopisto- ja kirjastotoimen
10542: opisto- ja kirjastotoimen mm. liikunta- ja nuori-             palvelujen nykyisen tason turvaamiseksi
10543: sotoimesta eroavaa asemaa.                                    maan eri osissa?
10544: 
10545:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
10546: 
10547:                       Vappu Säilynoja                          Juhani Vähäkangas
10548: 
10549: 
10550: 
10551: 
10552: 428401290E
10553: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 410
10554: 
10555: 
10556: 
10557: 
10558:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10559: 
10560:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pyytämänsä lausunnot valtiovarainministeriön
10561: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lausuntoa lukuunottamatta.
10562: olette kirjeellänne 9 päivänä marraskuuta 1984            Valtionosuus- ja -avustusjärjestelmien yleisenä
10563: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        kehittämistavoitteena on ollut yhtenäistää val-
10564: vastattavaksi kansanedustaja Säilynojan ym. teke-      tionosuusperusteita ja yhdistää erillisiä järjestel-
10565: män kirjallisen kysymyksen n:o 410:                    miä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena
10566:                                                        on ollut myös yksinkertaistaa valtionapuasiain-
10567:           Aikooko Hallitus muuttaa kulttuuri- ja       hallintoa.
10568:         vapaa-aikatoimen valtionosuusjärjestel-
10569:         mää, myös valmisteltujen suunnitelmien            Vuoden 1984 alusta lukien tuli voimaan niin
10570:         pohjalta, jos niin,                            sanottu VALTAVA-uudistus, jolla yhtenäistettiin
10571:                                                        terveydenhuollon ja sosiaalitoimen lukuisten toi-
10572:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10573:         ryhtyä kansalaisopisto- ja kirjastotoimen      mintojen valtionosuudet. Vuonna 1979 tuli voi-
10574:                                                        maan yhtenäinen laki kunnan peruskoulun, lu-
10575:         palvelujen nykyisen tason turvaamiseksi
10576:         maan eri osissa?                               kion ja yleisen kirjaston valtionsosuuksista ja
10577:                                                        -avustuksista sekä lainoista. Laki ammatillisten
10578:                                                        oppilaitosten rahoituksesta ja siihen liittyvä lain-
10579:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       säädäntö tulevat voimaan vuoden 1986 alussa.
10580: ti seuraavaa:                                          Sen jälkeen perus- ja keskiasteen oppilaitosten
10581:    Opetusministeriö asetti helmikuussa 1983 työ-       rahoituksessa noudatetaan pääosin yhtenäisiä
10582: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kulttuuri-       säännöksiä. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesi-
10583: ja vapaa-aikatoimen valtionosuus- ja -avustusjär-      tyksen luvun 26.97 (Avustukset kunnille ja eräil-
10584: jestelmän yhtenäistämistä. Tämä työryhmä, jon-         le järjestöille) perustelujen mukaan tarkoituksena
10585: ka kokoonpanoa täydennettiin kesäkuussa 1983           on kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuu-
10586: sisäasiainministeriön ja kuntien keskusjärjestöjen     distuksen seuraavana vaiheena siirtää vuoden
10587: edustajilla, luovutti selvityksensä opetusministe-     1986 alusta lukien eräitä erillisiä valtionosuuksia
10588: riölle kuluvan vuoden maaliskuun lopussa.              ja -avustuksia sekä korvauksia yhtenäisen asukas-
10589:    Työryhmä on laatinut selvityksen kulttuuri- ja      lukuperusteisen valtionosuuden piiriin.
10590: vapaa-aikatoimen eri toimintojen ja laitosten ny-         Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen monien toi-
10591: kyisistä valtionavustusjärjestelmistä. Selvityksen     mintojen ja laitosten valtionapujärjestelmät ovat
10592: kohteena ovat tällöin olleet kansalais- ja työväen-    edelleen perusteiltaan epäyhtenäisiä ja mutkik-
10593: opistot, kuntien kulttuuritoimi, liikuntatoimi ja      kaita. Alussa mainitun työryhmän tehtävänä oli
10594: nuorisotyö, yleiset kirjastot, teatterit, musiikki-    kartoittaa avustusjärjestelmien nykyinen tilanne
10595: oppilaitokset sekä orkesterit ja museot. Valtion-      sekä selvittää niiden yhtenäistämismahdollisuuk-
10596: osuuksien ja -avustusten perusteissa ja määrissä       sia.
10597: on tällä sektorilla varsin suuria eroja; mm. erityi-      Hallituksen tarkoituksena on jatkaa kuntien
10598: nen valtionapulainsäädäntö puuttuu teattereilta,       valtionosuus- ja -avustusjärjestelmien yhtenäistä-
10599: orkestereilta ja museoilta kokonaan.                   mistä ja yksinkertaistamista. Kulttuuri- ja vapaa-
10600:    Edellä mainittu työryhmä on laatinut selvityk-      aikatoimen valtionapujärjestelmien uudistamises-
10601: sen ja tehnyt muistiossaan ehdotuksia kulttuuri-       sa on monia vaihtoehtoja, joihin hallitus sen
10602: ja vapaa-aikatoimen valtionosuuksien ja -avustus-      enempää kuin opetusministeriökään eivät ole
10603: ten yhtenäistämismahdollisuuksista. Työryhmän          ottaneet kantaa. Asiaa koskevaa selvitys- ja val-
10604: muistioon liittyi eriäviä mielipiteitä ja muita        mistelutyötä on tarkoitus jatkaa vuoden 1985
10605: varauksia. Opetusministeriö on saanut muistiosta       aikana niin, että myös kulttuuri- ja vapaa-aika-
10606:                                       1984 vp. -- KJC n:o 410                                         3
10607: 
10608: toimen valtionapujärjestelmät voitaisiin yhtenäis-      Valtionapujärjestelmien yhtenäistämisessä tu-
10609: tää vuoden 1987 alusta lukien. Tavoitteena on,       lee huolehtia myös siitä, että siihen liittyvä
10610: että mahdollinen uudistus kohtelisi taloudellises-   valtion- ja kunnallistalouden välinen järjestely ei
10611: ti tasavertaisesti maan eri osia ja eri tyyppisiä    vaaranna minkään uudistuksen piiriin kuuluvan
10612: kuntia.                                              toiminnon tai laitoksen nykyistä tasoa.
10613: 
10614:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
10615: 
10616:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
10617: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 410
10618: 
10619: 
10620: 
10621: 
10622:                                Till Riksdagens Herr Talman
10623: 
10624:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avvikande åsikter och andra reservationer. Från-
10625: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av      sett finansministeriets utlåtande har undervis-
10626: den 9 november 1984 tili vederbörande medlem          ningsministeriet fått de utlåtanden som ministe-
10627: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         riet begärt om denna promemoria.
10628: riksdagsman Säilynoja m.fl. undertecknade                Ett allmänt mål vid utvecklandet av statsan-
10629: spörsmål nr 410:                                      dels- och statsbidragssystemen har varit att före-
10630:                                                       nhetliga grunderna för statsandelar samt förena
10631:          Ämnar Regeringen även enligt utfor-          olika system tili större enheter. Såsom mål har
10632:        made planer ändra systemet med statsan-        man även uppstälit att förenkla förvaltningen av
10633:        delar för kultur- och fritidsverksamheten,     de ärenden som gälier statsunderstöd.
10634:        och om så är faliet,
10635:                                                          Från början av 1984 trädde VALTAVA-refor-
10636:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10637:                                                       men i kraft. Genom denna reform förenhetliga-
10638:        så att den nutida nivån på servicen vid
10639:                                                       des statsandelarna för flera funktioner inom
10640:        medborgarinstitut och bibliotek kan tryg-
10641:                                                       hälso- och socialvården. År 1979 trädde en en-
10642:        gas i olika delar av vårt land?
10643:                                                       hetlig lag om statsandelar och -understöd samt
10644:                                                       lån åt kommunala grundskolor, gymnasier och
10645:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      alimänna bibliotek i kraft.
10646: framföra följande:
10647:                                                          Från början av 1986 träder lagen om finansie-
10648:    1 februari 1983 tilisatte undervisningsminis-      ringen av yrkesläroanstalter samt lagstiftningen i
10649: teriet en arbetsgrupp med uppgift att utreda          anslutning därtili i kraft. Därefter tiliämpas tili
10650: förenhetligandet av systemet med statsandelar         största delen enhetliga bestämmelser i fråga om
10651: och -understöd för kultur- och fritidsverksamhe-      finansieringen av läroanstalterna på grundskole-
10652: ten. Denna arbetsgrupp, vars sammansättning i         och melianstadium. Enligt motiveringen i kapitel
10653: juni 1983 kompletterades med representanter för       26.97 i statsförslaget för 1985 (Understöd åt
10654: inrikesministeriet och kommunernas centralorga-       kommuner och vissa organisationer) har man för
10655: nisationer, avlät sin utredning tili undervisnings-   avsikt att från början av 1986 som följande skede
10656: ministeriet före utgången av mars månad under         i totalrevideringen av systemet med statsandelar
10657: innevarande år.                                       åt kommunerna börja basera vissa statsandelar
10658:    Arbetsgruppen har utarbetat en utredning om        och -understöd samt ersättningar på invånaran-
10659: de nutida systemen med statsunderstöd för olika       tal.
10660: aktiviteter inom kultur- och fritidsverksamheten         Grunderna för systemen med statsandelar för
10661: samt om systemen med statsandelar tili olika          flera aktiviteter och tili institut inom kultur- och
10662: institut. Medborgar- och arbetarinstitut, kommu-      fritidsverksamheten är fortfarande oenhetliga och
10663: nernas kulturelia aktiviteter, idrottsverksamhet      komplicerade. Ovan nämnda arbetsgrupps upp-
10664: och ungdomsarbete samt alimänna bibliotek,            gift var att kartlägga understödssystemens nutida
10665: teatrar, musikläroanstalter och orkestrar och mu-     ställning samt utreda möjligheterna att förenhet-
10666: seer har granskats i undersökningen.                  liga de olika systemen. Regeringen har för avsikt
10667:    lnom denna sektor förekommer det relativt          att fortsätta arbetet med att förenhetliga och
10668: stora skilinader när det gäller grunderna för         förenkla systemen med statsandelar och -under-
10669: statsandelar och -understöd samt deras storlekar.     stöd tili kommunerna. Flera alternativ har före-
10670: För teatrarnas, orkestrarnas och museernas del        kommit när det gällt att förnya systemen med
10671: saknas fortfarande en särskild lagstiftning om        statsandelar för kultur- och fritidsverksamheten.
10672: statsandelar. Förut nämnda arbetsgrupp har utar-      Varken regeringen eller undervisningsministeriet
10673: betat utredningen och framlagt i sin promemoria       har dock tagit ställning tili dessa alternativ.
10674: förslag om möjligheter att förenhetliga statsande-    Avsikten är att fortsätta detta utrednings- och
10675: lar och -understöd för kultur- och fritidsverksam-    beredningsarbete under 1985 så att även syste-
10676: heten. Tili arbetsgruppens promemoria anslöt sig      men med statsunderstöd för kultur- och fritids-
10677:                                    1984 vp. -     KK n:o 410                                    5
10678: 
10679: verksamheten räknat från början av 1987 skall       Vid förenhetligandet av statsunderstödssyste-
10680: kunna förenhetligas. Som mål har man uppställt    men bör man även sörja för att därmed samman-
10681: att en eventuell revidering skall ha samma eko-   hängande verkningar på statlig och kommunal
10682: nomiska effekt på landets olika delar och på      hushållning inte äventyrar den nutida nivån på
10683: kommuner av olika slag.                           de aktiviteter eller institut som omfattas av
10684:                                                   revideringen.
10685: 
10686:     Helsingfors den 14 december 1984
10687: 
10688:                                                          Undervisningsminister Kaarina Suonio
10689:                                                1984 vp.
10690: 
10691: Kirjallinen kysymys n:o 411
10692: 
10693: 
10694: 
10695: 
10696:                                    Säilynoja ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen ns. komennusmiesten
10697:                                       päivärahan verottamisesta
10698: 
10699: 
10700:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10701: 
10702:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen palveluksessa ole-   saamansa päivärahat, koska päivärahat lisätään
10703: vien sellaisten henkilöiden, jotka päivittäin suo-    vuosiansioon ja pidätys tehdään näin saadusta
10704: rittavat varsinaisia työtehtäviään työnantajan        summasta. Eräissä tapauksissa työntekijät joutu-
10705: määräyksestä maastossa olevissa työkohteissa (ns.     vat maksamaan veroa jopa kahden vuoden takai-
10706: komennusmiehet), matkustamiskustannusten ja           sista päivärahoistaan. Epäoikeudenmukaisena
10707: päivärahojen verotuksessa on syntynyt ongelmia.       voidaan ylipäätänsäkin pitää sitä, että päivärahaa
10708: Tie- ja vesirakennuslaitos on maksanut komen-         ryhdytään verottamaan korottamalla samalla sen
10709: nusmiehille matkustamiskustannusten korvausta         tasoa. Tällainen menettely merkitsee saavutettu-
10710: ja päivärahaa ennakonpidätystä toimittamatta.         jen etujen heikentämistä.
10711: Laitos on katsonut, että kysymyksessä on kustan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10712: nusten korvaus, jota ei tule verottaa. Veroviran-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10713: omaiset ovat kuitenkin tulkinneet tulo- ja varalli-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10714: suusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohtaan vuon-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10715: na 1977 tehtyä muutosta (510/77) siten, että
10716: komennusmiesten päivärahoista tulee periä vero.                 Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesira-
10717: Tämän mukaisesti tie- ja vesirakennuslaitoksen               kennuslaitoksen palveluksessa olevien ko-
10718: komennusmiehiä on ryhdytty jäikivetottamaan                  mennusmiesten päivärahan verotuksessa
10719: päivärahoista.                                               esiintyneistä ongelmista, ja jos on,
10720:                                                                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
10721:   Jälkiverotus on johtamassa kohtuuttomiin ti-               komennusmiesten päivärahojen verotuk-
10722: lanteisiin. Pahimmassa tapauksessa työntekijä                sen korjaamiseksi niin, ettei saavutettuja
10723: joutuu maksamaan takaisin kaikki vuoden aikana               etuja menetettäisi?
10724: 
10725:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
10726: 
10727:                       Vappu Säilynoja                         Juhani Vähäkangas
10728: 
10729: 
10730: 
10731: 
10732: 4284011830
10733: 2                                         1984 vp. -- RJC n:o 411
10734: 
10735: 
10736: 
10737: 
10738:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10739: 
10740:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        ollut osoitettu piirikonttorin olleen verovelvolli-
10741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sen varsinainen työpaikka ja kun maanrakennus-
10742: olette 9 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-        alaa oli pidettävä sellaisena alana, jolla erityistä
10743: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn
10744: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lyhytaikaisuuden vuoksi jouduttiin usein vaihta-
10745: Vappu Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallises-      maan, ei päivittäisestä työmatkasta työnantajan
10746: ta kysymyksestä n:o 411:                               määräyksestä riippumatta syntynyt oikeutta ve-
10747:                                                        rottomaan päivärahaan. Verovelvollisella oli kui-
10748:            Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesira-     tenkin oikeus saada asunnon ja erityisen työnte-
10749:         kennuslaitoksen palveluksessa olevien ko-      kemispaikan välisestä matkasta mahdollisesti suo-
10750:         mennusmiesten päivärahan verotuksessa          ritetut matkustamiskustannusten korvaukset
10751:         esiintyneistä ongelmista, ja jos on,           verovapaina.
10752:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
10753:         komennusmiesten päivärahojen verotuk-             Päivärahalla tarkoitetaan korvausta ruokailu- ja
10754:         sen korjaamiseksi niin, ettei saavutettuja     muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka vero-
10755:         etuja menetettäisi?                            velvolliselle on aiheutunut työmatkasta. Toisaalta
10756:                                                        työnantajan määräyksestä tehdystä työmatkasta
10757:    Vastauksena kysymykseen       esitän    kunnioit-   aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, joista ve-
10758: tavasti seuraavaa:                                     rovelvollinen ei ole saanut työnantajalta korvaus-
10759:                                                        ta, samoin kuin ilman työnantajan määräystä
10760:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin      tehdystä työmatkasta aiheutuneet ylimääräiset
10761: 8 kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katso-       kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia
10762: ta, sen mukaan kuin verohallitus vuosittain tar-       tulo- ja varallisuusverolain tulonhankkimiskus-
10763: kemmin määrää, työnantajan määräyksestä teh-           tannusten vähentämistä koskevien säännösten
10764: dystä virka- tai työmatkasta saatua matkustamis-       nojalla. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä
10765: kustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor-         on, että verovelvollinen esittää kustannuksista
10766: vausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja          tositteellisen tai muun luotettavan selvityksen.
10767: muun nimisenä hyvityksenä suoritettua matka-           Kustannukset voidaan vähentää paitsi säännön-
10768: kustannusten korvausta. Työnantajan määräyk-           mukaisen verotuksen myös mahdollisen jälkivero-
10769: sestä riippumatta katsotaan kuitenkin aloilla,         tuksen toimittamisen yhteydessä.
10770: joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnus-
10771: omaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan            Korkein hallinto-oikeus on edellä mainituilla
10772: usein vaihtamaan, päivittäisistä asunnon ja erityi-    päätöksillään vahvistanut tie- ja vesirakennuslai-
10773: sen työntekemispaikan välisistä matkoista saadus-      toksen päivärahojen verotuksessa noudatettavat
10774: ta korvauksesta verovapaaksi tuloksi vain matkus-      periaatteet, jotka myös työnantajan tulisi päivära-
10775: tamiskustannuksista saatu korvaus. Varsinainen         hoja maksaessaan ottaa huomioon. Näiden pää-
10776: työpaikka yleensä puuttuu muun muassa sellaisil-       tösten mukaiseen verotukseen kohdistunut arvos-
10777: ta rakennus-, metsä- tai muun vastaavan alan           telu on ollut valtiovarainministeriön tiedossa,
10778: työntekijöiltä, joiden työskentely yhdessä työkoh-     minkä vuoksi ministeriö asetti 21. 9 .198 3 työryh-
10779: teessa kestää lyhyen, esimerkiksi rakennusvaiheen      män selvittämään asiaa. Kuten tie- ja vesiraken-
10780: aJan.                                                  nuslaitoksen päivärahojen verotusta selvittäneen
10781:    Korkein hallinto-oikeus on antanut eräitä ni-       työryhmän        muistiosta     (työryhmämuistio
10782: menomaan tie- ja vesirakennuslaitoksen päivära-        1984:VM 12) käy ilmi, kysymys ei ole niinkään
10783: hojen verotusta koskevia päätöksiä. Näistä pää-        vero-oikeudellisesta kuin palkkausperusteita kos-
10784: töksista (esim. KHO 30.12.1982 taltio 6071 ja          kevasta ongelmasta. Työmarkkinaosapuolet ovat-
10785: 31.12.1982 taltio 6177) käy ilmi, että koska ei        kin keväällä 1984 asettaneet työryhmän, jonka
10786:                                     1984 vp. -    KK n:o 411                                     3
10787: 
10788: tehtävänä on selvittää työn tekemisen vuoksi      ongelmien poistamiseksi. Hallitus tulee aikanaan
10789: matkustamaan joutuvien kansalaisten verotuskäy-   ottamaan kantaa työryhmän mahdollisiin paran-
10790: tännössä ilmenevät ongelmat ja tehdä ehdotus      nusehdotuksiin.
10791: 
10792:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1984
10793: 
10794:                                                                      Ministeri Pekka Vennamo
10795: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 411
10796: 
10797: 
10798: 
10799: 
10800:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10801: 
10802:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           distriktskontoret varit den skattskyldiges egentli-
10803: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ga arbetsplats och eftersom jordbyggnadsbran-
10804: den 9 november 1984 tili vederbörande medlem           schen måste anses vara en sådan bransch inom
10805: av statsrådet översänt avskrift av följande av         viiken det särskilda arbetsstäliet, på grund av att
10806: riksdagsledamot Vappu Säilynoja m.fl. under-           det för branschen karakteristiska arbetet är av
10807: tecknade spörsmål nr 411:                              kortvarig natur, ofta måste bytas, uppkommer
10808:                                                        inre rätt tili skattefritt dagtraktamente trots att
10809:            Är Regeringen medveten om de pro-           den dagliga arbetsresan skett på arbetsgivarens
10810:         blem som förekommit vid beskattningen          order. Den skattskyldige hade dock rätt att
10811:         av dagtraktamenrena för de kommende-           skattefritt erhålia eventuelia resekostnadsersätt-
10812:         ringsmän som är i väg- och vattenbygg-         ningar för resan melian bostaden och det exakta
10813:         nadsverkets tjänst, och om så är fallet,       arbetsstäliet.
10814:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för
10815:                                                            Med dagtraktamente avses ersättning för ökade
10816:         att rätta tili beskattningen av dagtrakta-
10817:                                                        måltids- och andra levnadskosrnader som åsam-
10818:         mentena för dessa kommenderingsmän så
10819:                                                        kats den skattskyldige för arbetsresa. Å andra
10820:         att de inte går miste om förvärvade
10821:                                                        sidan är extra kostnader föranledda av arbetsresa
10822:         förmåner?
10823:                                                        som företagits på arbetsgivarens order och för
10824:                                                        vilka den skattskyldige inre fått ersättning av
10825:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetsgivaren, liksom också extra kostnader för
10826: anföra följande:                                       arbetsresa som företagits utan order av arbetsgi-
10827:    Enligt 22 § 1 mom. 8 punkten lagen om skatt         varen, avdragbara vid beskattningen med stöd av
10828: på inkomst och förmögenhet anses såsom skatte-         stadgandena om avdrag för inkomstens förvär-
10829: pliktig inkomst inte, i enlighet med vad skatte-       vande i lagen om skatt på inkomst och
10830: styrelsen årligen närmare bestämmer, resekost-         förmögenhet. Förutsättning för beviljande av
10831: nadsersättning, dagtraktamente, måltidsersätt-         avdrag är att den skattskyldige företer en verifie-
10832: ning, logiersättning, övernattningspenning och         rad elier annars tiliförlitlig utredning över kost-
10833: såsom gottgörelse under annat namn erlagd rese-        naderna. Kostnaderna kan avdras förutom i sam-
10834: kostnadsersätrning för tjänste- elier arbetsresa       band med verkstäliandet av den ordinarie be-
10835: som företagits på arbetsgivares order. Inom såda-      skattningen också vid evenruell efterbeskattning.
10836: na branscher där arbetstagaren tili följd av att det       Genom sina ovan nämnda utslag har högsta
10837: för branschen karakteristiska arbetet är av kortva-    förvaltningsdomstolen fastställt de principer som
10838: rig natur ofta måste utföra sitt arbete på olika       skali iakttas vid beskattningen av väg- och vatten-
10839: stälien, anses dock av ersättning som erhåliits för    byggnadsverkets dagtraktamenten, och som även
10840: dagliga resor melian bostaden och särskilt arbets-     arbetsgivaren skali beakta vid utbetalningen av
10841: stälie, oberoende av arbetsgivares order, endast       dagtraktamentena. Finansministeriet känner tili
10842: resekostnadsersättningen utgöra skattefri in-          den kritik som har riktats mot beskattningen i
10843: komst. I alimänhet har bl.a. arbetstagarna inom        enlighet med dessa utslag, och ministeriet tilisat-
10844: byggnads-, skogs- och andra motsvarande bran-          te 21.9.1983 en arbetsgrupp för att utreda frå-
10845: scher inte någon egentlig arbetsplats, eftersom        gan. Som framgår av betänkandet av den arbets-
10846: deras arbete på ett arbetsstälie varar endast en       grupp som utrett beskattningen av väg- och
10847: kort tid t.ex. så länge ett bygge pågår.               vattenbyggnadsverkets dagtraktamenten (arbets-
10848:    Högsta förvaltningsdomstolen har givit vissa        gruppsbetänkande 1984:VM 12), är det inte så
10849: beslut uttryckligen med tanke på beskattningen         mycket fråga om ett skatterättsligt problem som
10850: av dagtraktamenrena inom väg- och vattenbygg-          om ett problem förknippat med lönegrunderna.
10851: nadsverket. Av dessa utslag (t.ex. HFD                 Arbetsmarknadsparterna har därför våren 1984
10852: 30.12.1982 liggare 6071 och 31.12.1982 liggare         tilisatt en arbetsgrupp med uppgift att utreda de
10853: 6177) framgår, att eftersom det inte visats att        problem som förekommer inom beskattnings-
10854:                                    1984 vp. -     KK n:o 411                                     5
10855: 
10856: praxis för medborgare som på grund av sitt        kommer i sinom tid att ta ställning tili arbets-
10857: arbete måste resa, och att framlägga förslag om   gruppens eventuella förbättringsförslag.
10858: hur dessa problem kunde avhjälpas. Regeringen
10859: 
10860:     Helsingfors den 4 december 1984
10861: 
10862:                                                                       Minister Pekka Vennamo
10863:                                                 1984 vp.
10864: 
10865: Kirjallinen kysymys n:o 412
10866: 
10867: 
10868: 
10869: 
10870:                                    Törnqvist: Peruskoulun oppilaskohtaisten käyttömenojen korvaami-
10871:                                      sesta kunnille
10872: 
10873: 
10874:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10875: 
10876:   Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain etukäteen      siihen nähden, mikä puheena olevista menoista
10877: peruskoulun oppilaskohtaisten käyttömenojen          jää maassamme yleensä kuntien vastattavaksi.
10878: valtionosuuteen oikeuttavat markkamäärät.               Oikeudenmukaisen ratkaisun saamiseksi Liek-
10879:   Viimeisimmän koulukustannusraportin (3 G           san kaupunginhallitus on 2.5.1984 esittänyt val-
10880: 15, 23.9.1983) mukaan oppilaskohtaiset käyttö-       tioneuvostolle muun muassa peruskoulun oppi-
10881: menot vuonna 1982 olivat keskimäärin seuraavat:      laskohtaisten markkamäärien vahvistamista kos-
10882:                                                      kevien säännösten muuttamista. Ehdotuksen mu-
10883: Lieksa ....................... .     4 848 mk        kaan peruskoulun ylä- ja ala-asteen kouluille
10884: Koko maa ................... .       3 910 mk        määrättäisiin oppilaskohtaiset markkamäärät ot·
10885: Kouluverkkoryhmä III 5 ..... .       3 955 mk        taen huomioon koulun koko. Lisäksi tulisi kyl-
10886: Pohjois-Karjalan lääni ....... .     4 595 mk        millä seuduilla sijaitseville kunnille määrätä ko-
10887:                                                      rotus suurten huoneistomenojen kompensoimi-
10888:    Kun valtioneuvoston vahvistama markkamäärä        seksi.
10889: ryhmässä III 5 oli 3 830 mk, Lieksalta jäi perus-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10890: koululakeja säädettäessä tarkoitettua valtion-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10891: osuutta saamatta oppilasta kohti 1 018 markan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10892: eli yhteensä 2 217 700 markan menoihin               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10893: 1 818 500 markkaa, mikä merkitsee lähes puolta
10894: penniä veroäyriä kohti. Lieksa joutui kustanta·                Mitä Hallitus aikoo tehdä kuntien saat-
10895: maan peruskoulun oppilaskohtaisista käyttöme-                tamiseksi samanarvoiseen asemaan perus-
10896: noista yli 115. Näin tapahtuu vuodesta toiseen,              koulun oppilaskohtaisten käyttömenojen
10897: ja rasitus muodostuu Lieksalie kaksinkertaiseksi             korvaamisessa?
10898: 
10899:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
10900: 
10901:                                           Kerttu Törnqvist
10902: 
10903: 
10904: 
10905: 
10906: 428401291F
10907: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 412
10908: 
10909: 
10910: 
10911: 
10912:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10913: 
10914:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perustuu asutuksen rakenteeseen ja kouluverkon
10915: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rakenteeseen. Nykyinen ryhmityskäytäntö on
10916: olette kirjeellänne n:o 1805 9 päivänä marras-        otettu käyttöön perusteellisten selvitysten jälkeen
10917: kuuta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asian-          ja yhteisymmärryksessä kuntien keskusjärjestöjen
10918: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          kanssa. Sen on katsottu toteuttavan kuntien ja
10919: Kerttu Törnqvistin tekemän seuraavan kirjallisen      valtion välistä kustannustenjakoa suunnitellulla
10920: kysymyksen n:o 412:                                   tavalla.
10921:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kuntien saat-        Kysymyksessä viitataan siihen, että valtion-
10922:         tamiseksi samanarvoiseen asemaan perus-       osuusperusteet vahvistettaisiin erikseen ala- ja
10923:         koulun oppilaskohtaisten käyttömenojen        yläasteen kouluja varten. Tästä on todettava, että
10924:         korvaamisessa?                                peruskoulumenoja tulisi tarkastella yhtenä koko-
10925:                                                       naisuutena ja valtionosuus myönnettävä tämän
10926:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kokonaisuuden perusteella. Ala- ja yläasteen kus-
10927: seuraavaa:                                            tannusten erottelu vaikeuttaisi itse vahvistusme-
10928:                                                       nettelyä, samoin on epätodennäköistä, että kun-
10929:    Valtionosuusjärjestelmiä on viime vuosina py-      tien keskinäiset kustannuserot tulisivat nykyistä
10930: ritty kehittämään siten, että todellisiin kustan-     selvemmin esille vahvistamalla samalle kuntaryh-
10931: nuksiin perustuvista valtionosuuksista luovutaan      mälle kaksi valtionosuusperustetta.
10932: ja siirrytään laskennallisiin valtionosuuksiin.
10933: Opetusalalla tällainen järjestelmä otettiin ensin-       Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös
10934: nä käyttöön peruskoulussa ja lukiossa. Vuoden         ilmasto-oloihin. Kunnat, joissa lämmityskustan-
10935: 1979 alusta lukien voimaan tulleen kunnan pe-         nukset ovat merkittävästi keskimääräistä korke-
10936: ruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-       ammat, ovat pääsääntöisesti toisaalta haja-asutus-
10937: osuuksista ja -avustuksista annetun lain ( 1112 1     kuntia, toisaalta alempien kantokykyluokkien
10938: 78) mukaan laskennallinen valtionosuusjärjestel-      kuntia. Vahvistettavat oppilaskohtaiset markka-
10939: mä ulotettiin kirjastomenoihin.                       määrät perustuvat kuntaryhmittäin laskettaviin
10940:    Käytössä olevissa laskennallisissa valtion-        todellisiin kustannuksiin viimeisimmältä vuodel-
10941: osuusjärjestelmissä valtionosuuden perusteet          ta, jolta ne on voitu saada valtioneuvoston vuo-
10942: määrätään keskimääräisten todellisten kustannus-      sittain tekemää päätöstä valmisteltaessa. Näin
10943: ten perusteella. Keskiarvot lasketaan kuntaryh-       ollen kylmillä seuduilla syntyvät muita korkeam-
10944: mittäin. Laskennallisessa järjestelmässä on näin      mat huoneistokustannukset tulevat tosiasiallisesti
10945: ollen hyväksyttävä se, että joidenkin kuntien         huomioon otetuksi oppilaskohtaisia markkamää-
10946: todelliset menot tulevat korkeammiksi kuin kun-       riä vahvistettaessa, vaikkakaan vahvistuspäätök-
10947: taryhmän keskimääräiset menot. Järjestelmää so-       sessä ei siitä ole erillistä mainintaa.
10948: vellettaessa on luonnollisesti huolehdittava siitä,      Opetusministeriö neuvottelee joka vuosi kun-
10949: ettei vahvistetun valtionosuusperusteen ja todel-     tien keskusjärjestöjen kanssa ennen kuin valtio-
10950: listen kustannusten välinen erotus tule kohtuut-      neuvoston päätös peruskoulun oppilaskohtaisten
10951: toman suureksi.                                       valtionosuuden perusteista esitellään. Ministeriön
10952:    Peruskoulun valtionosuusjärjestelmässä on tär-     ja kuntien keskusjärjestöjen neuvottelujen yhtey-
10953: keä vaikutus sillä, miten kunnat luokitellaan         dessä sovitaan erikseen jatkotoimista sekä valtion-
10954: erilaisiksi   kuntatyypeiksi,    joille   valtion-    osuusjärjestelmän toimivuuden ja menokehityk-
10955: osuusperusteet vahvistetaan. Kuntien ryhmitys         sen seurannasta.
10956: 
10957:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
10958: 
10959:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
10960:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 412                                            3
10961: 
10962: 
10963: 
10964: 
10965:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10966: 
10967:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningen samt skolnätet. Nutida praxis i fråga om
10968: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          grupperingen har tagits i bruk efter grundläggan-
10969: av den 9 november 1984 tili vederbörande med-          de utredningar samt i samförstånd med kommu-
10970: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av      nernas centralorganisationer. Man har ansett att i
10971: riksdagsman Kerttu Törnqvist undertecknade             och med grupperingen förverkligas fördelningen
10972: spörsmål nr 412:                                       av kostnaderna melian staten och kommunerna
10973:                                                        på det sätt som man planerat.
10974:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10975:         för att kommunerna skali kunna få en              1 spörsmålet hänvisas tili att statsandelarna
10976:         likvärdig stälining när det gälier ersätt-     borde separat faststälias för skolorna på låg- och
10977:         ning för driftsutgifterna per elev i grund-    högstadiet. Härom bör konstateras att kost-
10978:         skolan?                                        naderna för grundskolan borde granskas som en
10979:                                                        helhet och statsandelen borde beviljas på basen
10980:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       av denna helhet. Ett särskiljande av kostnaderna i
10981: framföra följande:                                     låg- och högstadiet skulie försvåra själva förfaran-
10982:                                                        det vid faststälielsen av statsandelarna. På samma
10983:    Under de senaste åren har man strävat tili att      sätt är det osannolikt att de inbördes skilinaderna
10984: utveckla systemen med statsandelar så, att de          mellan kostnaderna i olika kommuner skulie
10985: statsandelar som bygger på faktiska kostnader          framstå klarare om man faststälier två grunder för
10986: avskaffas och man övergår tili kalkylerade statsan-    statsandelar för samma kommungrupp.
10987: delar. lnom undervisningsområdet tog man först
10988: detta system i bruk i grundskolorna och gymna-            1 spörsmålet har även fästs uppmärksamhet vid
10989: sierna.                                                klimatförhålianden. De kommuner som har hög-
10990:    Sedan lagen om statsandelar och -understöd          re uppvärmningskostnader än i genomsnitt är i
10991: samt lån åt kommunala grundskolor, gymnasier           stort sett å ena sidan glesbygdskommuner, å
10992: och alimänna bibliotek (1112/78) i början av år        andra sidan kommuner som har lägre bärkrafts-
10993: 1979 trädde i kraft, började systemet med kalky-       klasser. De belopp som skali faststälias per elev
10994: lerade statsandelar även tilllämpas på utgifterna      bygger ifråga om var och en av kommungrupper-
10995: för bibliotek.                                         na på de beräknade faktiska kostnaderna under
10996:    1 de system med kalkylerade statsandelar som        föregående år. Kostnaderna för ifrågavarande år
10997: numera används, bestäms grunderna för statsan-         har man fått vid beredningen av statsrådets årliga
10998: delar på basen av de genomsnittliga faktiska           beslut. Således beaktas i själva verket uppvärm-
10999: kostnaderna. Medeltalen uträknas enligt kom-           ningskostnaderna för lägenheter som i kaliare
11000: mungrupp. 1 det kalkylerade systemet bör således       trakter är högre, då beloppen per elev faststälis,
11001: godkännas att de faktiska kostnaderna i vissa          fastän det inte finns särskild omnämning därom i
11002: kommuner blir högre än de genomsnittliga kost-         beslutet.
11003: naderna i kommungrupp. Då man tiliämpar                   Undervisningsministeriet förhandlar varje år
11004: systemet bör man naturligtvis sörja för att skilina-   med kommunernas centralorganisationer innan
11005:  den mellan den faststälida grunden för statsande-     statsrådets beslut om grunderna för statsandelar
11006:  len och de faktiska kostnaderna inte blir oskäligt    för var och en av eleverna i grundskolan fram-
11007: stor.                                                  läggs. 1 samband med förhandlingarna melian
11008:     Kommunernas klassificering i olika typer av        ministeriet och kommunernas centralorganisatio-
11009:  kommuner, för vilka grunderna för statsandelar        ner överenskommer man särskilt om fortsatta
11010: faststälis, har en viktig inverkan på systemet med     åtgärder både när det gäller statsandelssystemets
11011:  statsandelar tili grundskolor. Grupperingen av        funktionsduglighet och uppföljningen -av kost-
11012:  kommunerna bygger på strukturen hos bosätt-           nadsu tvecklingen.
11013:      Helsingfors den 14 december 1984
11014: 
11015:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
11016:                                               1984 vp.
11017: 
11018: Kirjallinen kysymys n:o 413
11019: 
11020: 
11021: 
11022: 
11023:                                   Kärhä ym.: Helsingin-Hämeenlinnan-Tampereen moottoriväy-
11024:                                     län rakentamisesta maastoa myötäileväksi
11025: 
11026: 
11027:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11028: 
11029:    Ensi vuosikymmenen suurin työhanke tulee          si, on asiassa vielä parantamisen varaa. Suomessa
11030: olemaan Helsingin-Hämeenlinnan-Tampereen             ei esimerkiksi toteuteta sellaista tiesuunnittelua
11031: moottoriväylän rakentaminen. Moottoriväylä tu-       kuin monissa muissa maissa, joissa tiet kaivetaan
11032: lee ilmeisesti kulkemaan nelikaistaisena Helsin-     suurten mäkien ja kallioiden läpi tunnelia myö-
11033: gistä Keimolan tietä Klaukkalan tienhaaraan ja       den. Mäet ja kalliot säilyvät päältäpäin kokonaisi-
11034: siitä se jakautuu kahdeksi erilliseksi tieksi.       na eikä maisemat pilaannu. Meilläkin olisi moni
11035:    Moottoriväylän sijaintia maastossa ei ole vielä   maisema pystytty säilyttämään ehjänä ja kokonai-
11036: kaikilta osin ratkaistu, mutta tiesuunnitelmat ja    sena, jos tiet olisi rakennettu kallion läpi eikä
11037: linjausvaihtoehdot kertovat, että se tulee kulke-    hajottamalla ja halkaisemalla koko kallio.
11038: maan hyvin vaihtelevien maisemien halki. Tämä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11039: tietää sitä, että varsinkin Uudellamaalla vanhat     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11040: kulttuuri- ja maanviljelysmaisemat tulevat pahas-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11041: ti pirstoutumaan siellä missä moottoritie kulkee.    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11042: Erityisesti joutuvat kärsimään Nurmijärven vielä
11043: rikkoutumattomat kauniit pelto- ja metsä- ja                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11044: jokimaisemat. Nurmijärven halki kulkiessaan uu-             ryhtyä, jotta Suomessa teitä rakennettaes-
11045: si tie joutuu joko kiemurtelemaan Vantaanjoen               sa kiinnitettäisiin entistä enemmän huo-
11046: reunaa tai halkomaan suuria mäkiä. On siis                  miota teiden maisemointiin, ja
11047: valittavissa kaksi vaihtoehtoa: joko osittain tur-             katsooko Hallitus, että suunnitteilla
11048: meltava Vantaanjoen jokimaisemaa tai ryhdyttä-              olevan Helsingin-Riihimäen-Hämeen-
11049: vä suuriin kallio- ja mäkileikkauksiin.                     linnan moottoriväylän rakentamisen yh-
11050:    Vaikka Suomessa on TVH:n taholta viime                   teydessä voitaisiin kokeilla tien sopeutta-
11051: vuosina tehty työtä suunnitteilla ja rakenteilla            mista maisemaan kaikin tavoin myöskin
11052: olevien teiden saattamiseksi maastoa myötäilevik-           tunneliratkaisujen avulla?
11053: 
11054:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
11055: 
11056:                      Lea Kärhä                                         Sirpa Pietikäinen
11057: 
11058: 
11059: 
11060: 
11061: 4284012527
11062: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 413
11063: 
11064: 
11065: 
11066: 
11067:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11068: 
11069:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vanhassa yleissuunnitelmassa esitetyn ratkai-
11070: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     sun lisäksi on tutkittu uusia suuntausmahdolli-
11071: mies, lähettänyt 9 päivänä marraskuuta 1984          suuksia, jotka aikaisempaa paremmin sopeutuisi-
11072: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-     vat ympäristöön. Esimerkiksi Nurmijärven kun-
11073: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      nan alueella tarjolla olevat vaihtoehdot ovat lii-
11074: Lea Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         kenteenhoidon ja kustannusten kannalta tasaver-
11075: kysymyksestä n:o 413:                                taiset, erot ilmenevät ympäristövaikutuksissa.
11076:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Tarkistetut yleissuunnitelmat ovat valmistu-
11077:        ryhtyä, jotta Suomessa teitä rakennettaes-    massa Keimolasta Riihimäen pohjoisrajalle ja ne
11078:        sa kiinnitettäisiin entistä enemmän huo-      saadaan laajalle lausuntokierrokselle ja yleisön
11079:        miota teiden maisemointiin, ja                nähtäväksi heti vuoden 1985 alussa. Koko yleis-
11080:           katsooko Hallitus, että suunnitteilla      suunnitelman tarkistustyön keskeisenä tavoittee-
11081:        olevan Helsingin-Riihimäen-Hämeen-            na on ollut laatia sellaiset suunnitelmat, jotka
11082:        linnan moottoriväylän rakentamisen yh-        saisivat mahdollisimman laajan ja yksimielisen
11083:        teydessä voitaisiin kokeilla tien sopeutta-   hyväksymisen.
11084:        mista maisemaan kaikin tavoin myöskin            Tie- ja vesirakennuslaitoksessa on lisätty ympä-
11085:        tunneliratkaisujen avulla?                    ristötietoutta ja myönteistä asennoitumista ympä-
11086:                                                      ristökysymyksiin. Tiesuunnittelussa joudutaan
11087:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kuitenkin lähes aina harkitsemaan tienpitoon ja
11088: tavasti seuraavaa:                                   liikenteenhoitoon ja toisaalta ympäristön hoitoon
11089:    Vuonna 1972 tie- ja vesirakennushallituksessa     liittyvien näkökohtien kokonaisuutta. Kehitys on
11090: valmistui yleissuunnitelma moottoritien rakenta-     viime vuosina kulkenut siihen suuntaan, että
11091: miseksi välille Keimola-Hämeenlinna. Suunni-         ympäristölle on annettu entistä suurempi paino
11092: telmasta ei tehty virallisia päätöksiä, koska mm.    ja että paremman ympäristön saavuttamiseksi on
11093: tiemäärärahojen jyrkän supistumisen vuoksi           oltu valmiita myös käyttämään voimavaroja.
11094: hankkeen toteuttaminen näytti siirtyvän pitkälle        Taloudellisten uhrausten tulee kuitenkin olla
11095: tulevaisuuteen. Suunnitelmalla pyrittiin lähinnä     kohtuullisessa suhteessa saavutettavissa olevaan
11096: osoittamaan aluevaraus muun maankäytön suun-         ympäristölliseen laatuun nähden. Moottoritien
11097: nittelua varten.                                     rakentaminen tunneliin aiheuttaa huomattavia
11098:    Kuluneen kymmenvuotiskauden aikana valta-         lisäkustannuksia sekä rakentamisen että kunnos-
11099: tien 3 liikennöitävyysolosuhteet ovat kiihtyvällä    sapidon osalta. Välillä Helsinki-Hämeenlinna ei
11100: vauhdilla huonontuneet, eräät tieverkolliset läh-    ole tunneliratkaisuun pakottavia tai siihen sovel-
11101: tökohdat ovat muuttuneet, kuntien maankäyttö         tuvia maasto-olosuhteita. Myöskään luonnonolo-
11102: on kehittynyt ja yleinen asennoituminen ympä-        suhteet eivätkä muut maisemalliset arvot ole
11103: ristöä kohtaan on muuttunut. Tämän vuoksi tie-       tieviranomaisten käsityksen mukaan sitä luokkaa,
11104: ja vesirakennushallitus vuoden 1983 alussa päät-     että tunneliratkaisulle olisi perusteita semmin-
11105: ti, neuvoteltuaan asiasta liikenneministeriön        kin, kun ne muutamat huomattavat mäkialueet,
11106: kanssa, saattaa ajan tasalle Keimolan ja Hämeen-     jotka suunnitteluvälille sattuvat, voidaan joko
11107: linnan välisen moottoritien yleissuunnitelman.       kiertää tai rakentaa tie kohtuullisin leikkauksin.
11108: 
11109:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1984
11110: 
11111:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
11112:                                       1984 vp. -      KK n:o 413                                       3
11113: 
11114: 
11115: 
11116: 
11117:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11118: 
11119:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          omgivningen undersökts. De alternativ som finns
11120: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        att tillgå för t.ex. Nurmijärvi kommuns område
11121: den 9 november 1984 till vederbörande medlem          är jämbördiga i fråga om skötseln av trafiken och
11122: av statsrådet översänt avskrift av följande av        kostnaderna, skillnaderna gäller närmast verk-
11123: riksdagsledamot Lea Kärhä m.fl. ställda spörsmål      ningarna på miljön.
11124: nr 413:                                                  Justerade generalplaner för avsnittet från Käin-
11125:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       by till norra gränsen för Riihimäki blir som bäst
11126:        för att större uppmärksamhet skulle fästas     färdiga och de sänds på vittomfattande remiss-
11127:        vid vägarnas anpassning i landskapet då        rond och ställs ut för allmänheten genast i början
11128:        vägar byggs i Finland, och                     av år 1985. Det centrala målet för justeringsarbe-
11129:           anser Regeringen att det i samband          tet gällande hela generalplanen har varit att
11130:        med byggandet av den planerade motor-          utarbeta sådana planer som i så stor utsträckning
11131:        leden Helsingfors-Riihimäki-Tavaste-           och så enhälligt som möjligt skulle kunna god-
11132:        hus vore möjligt att försöka anpassa vä-       kännas.
11133:        gen i landskapet på alla upptänkliga sätt,        Vid väg- och vattenbyggnadsverket har man
11134:        också med hjälp av tunnlar?                    strävat till att öka miljökännedomen och en
11135:                                                       positiv inställning till miljöfrågorna. Vid vägpla-
11136:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      neringen är det likväl nästan alltid nödvändigt
11137: anföra följande:                                      att överväga helheten i fråga om de synpunkter
11138:    År 1972 blev generalplanen för byggandet av        som gäller dels väghållningen och skötseln av
11139: motorvägen för sträckan Käinby-Tavastehus fär-        trafiken och å andra sidan miljövården. Utveck-
11140: dig vid väg- och vattenbyggnadsstyrelsen. Offici-     lingen har de senaste åren gått i den riktningen,
11141: ella beslut beträffande planen fattades inte, ef-     att miljön givits allt större betydelse och att
11142: tersom förverkligandet av planen föreföll flyttat     beredskap funnits också för användning av resur-
11143: långt fram i tiden bl.a på grund av de starkt         ser i syfte att åstadkomma en bättre miljö.
11144: inskränkta väganslagen. Med hjälp av planen              De ekonomiska uppoffringarna bör likväl vara
11145: ville man närmast anvisa områdesreservering med       skäliga i förhållande till den miljökvalitet som
11146: tanke på planering av annan markanvändning.           kan uppnås. Byggandet av en motorväg genom
11147:    Under den senast förflutna tioårsperioden har      en tunnel medför betydande tilläggskostnader
11148: trafikeringsförhållandena på riksväg nr 3 i tillta-   både i fråga om byggandet och vägunderhållet.
11149: gande takt försämrats, vissa utgångspunkter i         På sträckan Helsingfors-Tavastehus förekommer
11150: anslutning till vägnätet har förändrats, kommu-       inte sådana terrängförhållanden som skulle göra
11151: nernas markanvändning har utvecklats och det          det nödvändigt eller lämpligt att välja tunnelal-
11152: allmänna förhållningssättet till miljön har för-      ternativet. lnte heller är naturförhållandena eller
11153: ändrats. På grund härav beslöt väg- och vatten-       de andra miljömässiga värdena enligt vägmyn-
11154: byggnadsstyrelsen i början av år 1983, efter att      digheternas uppfattning av den klassen, att tun-
11155: ha rådgjort med trafikministeriet om saken, att       nelalternativet skulle vara dessvidare motiverat
11156: uppdatera generalplanen för motorvägen mellan         eftersom problemet med de fåtaliga backområ-
11157: Käinby och Tavastehus.                                den som är belägna på den sträckan planen
11158:    Utöver den lösning som anförs i den gamla          omfattar kan lösas antingen så att vägen byggs
11159: generalplanen har nya möjligheter vilka bättre än     o~kring dem eller med hjälp av lämplig vägskär-
11160: de tidigare förslagen skulle kunna anpassas till      mng.
11161: 
11162:      Helsingfors den 7 december 1984
11163: 
11164:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
11165:                                                   1984 vp.
11166: 
11167: Kirjallinen kysymys n:o 414
11168: 
11169: 
11170: 
11171: 
11172:                                      Kärhä: Kaupanvahvistajan palkkion jälkeenjääneisyydestä
11173: 
11174: 
11175:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11176: 
11177:    Helmikuun 1 päivänä 1980 voimaan tullut               palkkioksi 10 markkaa. Eli normaalissa kiinteistö-
11178: kaupanvahvistaja-asetus on osoittautunut joilta-         kaupassa, jossa todistus annetaan sekä myyjälle
11179: kin osin epäkäytännölliseksi.                            että ostajalle, on kaupanvahvistajan palkkio 20
11180:    Eräs esiin tullut ongelma on kaupanvahvistajan        markkaa. Kerrottu palkkio on kohtuuttoman
11181: velvollisuus säilyttää asiakirjoja ainaisesti. Kau-      pieni verrattuna siihen vastuuseen, mikä kaupan-
11182: panvahvistajalla saattaa olla vuosikymmenien ta-         vahvistajalla on kaupantekotilaisuudessa ja siitä
11183: kaiset asiakirjat säilytettävänä. Tämän tärkeän          eteenpäin. Kaupanvahvistajan palkkiosääntö oli-
11184: velvollisuuden täyttämiseksi kaupanvahvistajat           sikin saatava mitä pikimmin ajantasalle.
11185: joutuvat oma-aloitteisesti järjestämään asiakirjoil-
11186:                                                             Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
11187: le sellaisia turvallisia säilytystiloja, joihin heillä
11188:                                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11189: suinkin on mahdollisuus.
11190:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11191:    Kaupanvahvistajan työn helpottamiseksi ja             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11192: asiakirjojen saamiseksi asianmukaiseen ja turvalli-
11193: seen säilöön olisi kaupanvahvistaja-asetusta muu-
11194: tettava. Kaupanvahvistajalle voitaisiin säätää oi-                 Katsooko Hallitus, että kaupanvahvis-
11195: keus tahi velvollisuus tallentaa asiakirjat määrä-              taja-asetuksessa on ilmennyt asiakirjojen
11196: ajoin esimerkiksi tuomiokunnan tai raastuvanoi-                 arkistointiin liittyviä epäkohtia, ja
11197: keuden kansliaan säilytettäväksi.                                  mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
11198:    Kaupanvahvistaja-asetuksen 10 §:n mukaan                     litus aikoo ryhtyä kaupanvahvistajan
11199: kaupanvahvistaja saa antamastaan todistuksesta                  palkkion saattamiseksi ajantasalle?
11200: 
11201:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
11202: 
11203:                                                  Lea Kärhä
11204: 
11205: 
11206: 
11207: 
11208: 428401231)
11209: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 414
11210: 
11211: 
11212: 
11213: 
11214:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11215: 
11216:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luovutuskirjan tallekappaleet. Mikäli kaupanvah-
11217: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vistajana toimii valtion viranomainen, esim. jul-
11218: olette 9 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-      kinen notaari tai nimismies, hänellä on virkansa
11219: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     puolesta säilytyksen edellyttämät arkistointitilat.
11220: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Jos taas kaupanvahvistajana toimii tuomiois-
11221: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    tuimen määräämä kaupanvahvistaja, hän on vel-
11222: sestä n:o 414:                                       vollinen huolehtimaan mainittujen asiakirjojen
11223:                                                      säilyttämisestä toimessaan oloajan. Kaupanvah-
11224:           Katsooko Hallitus, että kaupanvahvis-      vistajan erotessa toimestaan tai hänen kuollessaan
11225:        taja-asetuksessa on ilmennyt asiakirjojen     asiakirjat luovutetaan tuomiokunnan tai raastu-
11226:        arkistointiin liittyviä epäkohtia, ja         vanoikeuden arkistossa säilytettäviksi. Erityisiä
11227:           mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   ongelmia asiakirjojen säilyttämisessä ei toistaisek-
11228:        litus aikoo ryhtyä kaupanvahvistajan          si yleisesti ottaen ole ilmennyt. Asiakirjojen säi-
11229:        palkkion saattamiseksi ajantasalle?           lyttämisvelvollisuus on luonnollisesti seikka, jon-
11230:                                                      ka kaupanvahvistajaksi pyrkivä henkilö ja tuo-
11231:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     mioistuin joutuvat ottamaan huomioon silloin,
11232: ti seuraavaa:                                        kun tehtävään määrääminen tapahtuu.
11233:    Kaupanvahvistaja-asetus     on      uudistettu       Oikeusministeriön saatua 2 .11. 1984 valtiova-
11234: 28.12.1979 annetulla asetuksella (1080/79). Ase-     rainmmtstenon lausunnon kaupanvahvistajan
11235: tuksen 6 §:n mukaan kaupanvahvistajaon velvol-       palkkioiden korottamisesta ministeriö tulee esit-
11236: linen säilyttämään pysyvästi jäljennöskappaleet      telemään kaupanvahvistaja-asetuksen muutoksen
11237: kaupanvahvistajan ilmoituksista, jotka muodosta-     siten, että koeotettuja palkkioita voitaisiin periä
11238: vat samalla kaupanvahvistajan päiväkirjan, sekä       1.2.1985 lukien.
11239: 
11240:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1984
11241: 
11242:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
11243:                                       1984 vp. -     KK n:o 414                                         3
11244: 
11245: 
11246: 
11247: 
11248:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11249: 
11250:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sehandlingarna. Då statlig myndighet, t.ex. no-
11251: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tarius publicus eller länsman, fungerar som of-
11252: den 9 november 1984 tili vederbörande medlem         fentligt köpvittne har han genom sin tjänst de
11253: av statsrådet översänt avskrift av följande av       arkiveringsutrymmen som förutsätts för förva-
11254: riksdagsman Lea Kärhä undertecknade spörsmål         ringen. Om åter som köpvittne fungerar av
11255: nr 414:                                              domstol förordnat köpvittne, är han skyldig att
11256:                                                      förvara nämnda handlingar så länge han fungerar
11257:           Anser Regeringen att det vid tillämp-      som offentligt köpvittne. Då köpvittne avgår från
11258:        ningen av köpvittnesförordningen har          sitt uppdrag eller då han avlider överlåtes hand-
11259:        framkommit missförhållanden som anslu-        lingarna tili domsagan eller rådstuvurätten för att
11260:        ter sig tili arkiveringen av handlingar,      förvaras i dess arkiv. Allmänt taget har hittills
11261:        och                                           inte uppstått några särskilda problem i fråga om
11262:           tili vilka brådskande åtgärder ämnar       förvaringen av handlingarna. Skyldigheten att
11263:        Regeringen skrida för att få köpvittnenas     förvara handlingar är naturligtvis en faktor, som
11264:        arvoden att motsvara gängse nivå?             den som strävar tili att bli förordnad tili offent-
11265:                                                      ligt köpvittne och domstolen blir tvungna att
11266:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       beakta då förordnandet sker.
11267: anföra följande:                                        Justitieministeriet kommer efter att den
11268:    Köpvittnesförordningen har förnyats genom en      2.11.1984 ha fått finansministeriets utlåtande
11269: den 28.12.1979 utfärdad förordning (1080/79).        om en höjning av offentliga köpvittnen tillkom-
11270: Enligt förordningens 6 § skall köpvittnet på ett     mande arvoden att föredra en ändring av köpvitt-
11271: bestående sätt förvara avskrift av köpvittnes med-   nesförordningen så att de förhöjda arvodena
11272: delanden, vilka avskrifter samtidigt utgör köp-      skulle kunna uppbäras från och med den
11273: vittnets journal, samt arkivexemplar av överlåtel-   1.2.1985.
11274: 
11275:     Helsingfors den 11 december 1984
11276: 
11277:                                                                   Justitieminister Chn:Stoffer Taxell
11278: 1
11279: 
11280: 1
11281: 
11282: 1
11283: 
11284:     1
11285: 
11286:     1
11287: 
11288:     1
11289: 
11290:         1
11291: 
11292:         1
11293: 
11294:         1
11295: 
11296:             1
11297: 
11298:             1
11299: 
11300:             1
11301: 
11302:                 1
11303: 
11304:                 1
11305: 
11306:                 1
11307:                                                 1984 vp.
11308: 
11309: Kirjallinen kysymys n:o 415
11310: 
11311: 
11312: 
11313: 
11314:                                    Kortesalmi: Hirvikannan alentamisesta
11315: 
11316: 
11317:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11318: 
11319:    Maamme hirvikannan huomattava kasvu on                 Metsänomistajat vaativatkin nyt hirvikannan
11320: osunut yksiin lisääntyvän metsänistutuksen kans-       alentamista siedettävälle tasolle. Tällainen taso
11321: sa. Nousevat taimikot ovat hirvien erityisesti         metsänomistajien näkemyksen mukaan olisi 2-3
11322: haluamaa ravintoa. Esim. Uudellamaalla ja Hä-          hirveä 1 000 ha kohti. Tämä hirvimäärä on noin
11323: meessä hirvien on todettu vierailleen lähes kaikis-    yksi hirvi vähemmän neliökilometrillä kuin esim.
11324: sa taimikoissa. Paikoin tuho on ollut täydellinen.     maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja met-
11325: Joka viidestoista taimikko on selvitysten mukaan       sästysosaston ylijohtaja Heikki Suomus pitää suo-
11326: tuhottu. Näin on käynyt myös muualla maassa,           siteltavana.
11327: missä hirvikanta metsätalouden näkökulmasta on            Kun hirvien metsille aiheuttamat tuhot ovat
11328: ryöstäytynyt käsistä.                                  varsin hyvin paikannettavissa, metsänomistajien
11329:    Runsaat hirvituhot ovatkin aiheuttaneet tur-        mielestä olisi syytä lisätä hirvenkaatolupia siellä,
11330: hautumista ja kyllästymistä metsänomistajien           missä metsänhoidon vaatimukset halutaan ottaa
11331: keskuudessa. Tämä johtuu siitä, että hirvivahin-       täysimääräisesti huomioon.
11332: kojen vuoksi metsänviljelyalueet on jouduttu              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
11333: hoitamaan moneen kertaan.                              väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kunni-
11334:                                                        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11335:    Suurin syy hirvituhoihin on siis hirvien liian      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11336:  runsas lukumäärä. Päteviksi todettuja hirven tor-
11337:  juntakeinoja on metsästyksen lisäksi vain karkote-               Aikooko Hallitus ryhtyä totmnn
11338: aineiden käyttö. Tässäkin on omat ongelmansa.                  maamme hirvikannan alentamiseksi 2-3
11339:  Hirvet lähtevät toisesta taimikosta liikkeelle kar-           hirveen 1 000 ha kohti siellä, missä hirvet
11340:  kotusaineen vuoksi, mutta siirtyvät sellaiseen tai-           aiheuttavat säännönmukaisesti suuria va-
11341:  mikkoon, jossa karkotusainetta ei käytetä.                    hinkoja metsänviljelyalueille?
11342: 
11343:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
11344: 
11345:                                          ]. Juhani Kortesalmi
11346: 
11347: 
11348: 
11349: 
11350: 428500002P
11351: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 415
11352: 
11353: 
11354: 
11355: 
11356:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11357: 
11358:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        enimmäistiheyksiin siten, että hirvikannan suu-
11359: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuudeksi jäisi Rannikko-Suomessa enintään 4
11360: olette marraskuun 9 päivänä 1984 päivätyn kir-        hirveä/ 1000 ha, Sisä-Suomessa enintään 3 hir-
11361: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      veä/ 1000 ha ja Pohjois-Suomessa enintään 2
11362: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       hirveä/ 1000 ha. Maa- ja metsätalousministeriön
11363: Konesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        käsityksen mukaan nämä tiheystavoitteet on ku-
11364: myksestä n:o 415:                                     luneen syksyn metsästyksessä myöskin saavutettu
11365:                                                       ja hirvikanta vähentynyt.
11366:           Aikooko Hallitus tyhtyä tOimun                 Tarkoituksena on seurata hirvikannan aiheut-
11367:        maamme hirvikannan alentamiseksi 2--3          tamien vahinkojen kehitystä sekä mm. hirvikan-
11368:        hirveen 1000 ha kohti siellä, missä hirvet     nan rakennetta muuttamalla ja vahinkojen estä-
11369:        aiheuttavat säännönmukaisesti suuria va-       mistoimenpiteitä kehittämällä vähentää vahinko-
11370:        hinkoja metsänviljelyalueille?                 jen määrää. Perustelluiksi katsottavat mahdolliset
11371:                                                       tavoitetarkennukset tehdään nämä selvitykset ja
11372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      metsätalouden lausunnot huomioon ottaen.
11373: ti seuraavaa:                                            Vuodelle 1984 asetetut tavoitteet ovat tiheyk-
11374:    Maa- ja metsätalousministeriö on kuluvan vuo-      sien enimmäismääriä, eivätkä estä myöskään sillä
11375: den maaliskuussa antanut metsästäjäin keskusjär-      alueella, missä suositus on 4 hirveä 1000 ha
11376: jestön riistanhoitopiireille ohjeet kuluneen syksyn   kohti, tavoitteena käyttämästä 2-3 hirveä/ 1000
11377: hirvenmetsästystä vanen ottaen huomioon metsä-        ha suuria vahinkoja kärsineillä metsänviljely-
11378: talouden käsitykset sopivista keskimääräisistä ta-    alueilla. Tavoitteena 2--3 hirveä 1000 ha kohti
11379: voitteista. Ohjeiden mukaan tuli metsästyksessä       merkitsee 0,2--0,3 hirven tiheyttä neliökilomet-
11380: pyrkiä metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan        riä kohti.
11381: 
11382:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1984
11383: 
11384:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
11385:                                       1984 vp. -     KK n:o 415                                       3
11386: 
11387: 
11388: 
11389: 
11390:                                Till Riksdagens Herr Talman
11391: 
11392:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         jakt så, att älgstammen på kustområdet skulle
11393: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       utgöra högst 4 älgar 11000 ha, i landets inre delar
11394: den 9 november 1984 tili vederbörande medlem         högst 3 älgar/ 1000 ha och i landets norra delar
11395: av statsrådet översänt avskrift av följande av       högst 2 älgar/ 1000 ha. Enligt jord- och skogs-
11396: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål        bruksministeriets uppfattning har dessa mål re-
11397: nr 415:                                              dan uppnåtts vid den gångna höstens jakt och
11398:                                                      älgstammen sålunda reducerats.
11399:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
11400:        reducerande av vårt lands älgstam tili           Avsikten är att följa med utvecklingen av de
11401:        2-3 älgar per 1000 ha inom områden            skador som förorsakas av älgstammen samt bland
11402:        där älgarna regelbundet vållar stora ska-     annat genom att ändra älgstammens struktur och
11403:        dor på skogsodlingen?                         genom att utveckla skadeförebyggande åtgärder
11404:                                                      reducera antalet skador. De eventuella juste-
11405:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ringar som gäller målsättningen kommer att
11406: anföra följande:                                     göras med beaktande av dessa utredningar och
11407:                                                      utlåtandena från skogsbruket.
11408:    Jord- och skogsbruksministeriet utfärdade i
11409: mars innevarande år anvisningar tili jägarnas           De mål som uppställts för år 1984 är maximala
11410: centralorganisations jaktvårdsdistrikt. 1 anvis-     täthetstal och detta hindrar inte att man inom
11411: ningarna som gällde älgjakten under den gångna       något område, där rekommendationen är 4 älgar
11412: hösten hade beaktats skogshushållningens upp-        per 1000 ha, som mål uppställes 2-3 älgar/ 1000
11413: fattning om vad som kunde anses som en lämp-         ha, om det är fråga om skogsodlingsområden
11414: lig genomsnittlig målsättning. Enligt dessa anvis-   som drabbats av stora skador. Som mål innebär
11415: ningar bör man vid jakt eftersträva en maximal       2-3 älgar per 1000 ha en täthet av 0,2-0,3
11416: täthet beträffande den älgstam som kvarstår efter    älgar per kvadratkilometer.
11417: 
11418:     Helsingfors den 19 december 1984
11419: 
11420:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
11421:                                               1984 vp.
11422: 
11423: Kirjallinen kysymys n:o 416
11424: 
11425: 
11426: 
11427: 
11428:                                   Kalliomäki ym.: Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikati-
11429:                                     lojen rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin myönnettävistä
11430:                                      avustuksista Uudellamaalla
11431: 
11432: 
11433:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11434: 
11435:    Opetusministeriö jakaa veikkausvoittovaroista     mestaruuskisojen kilpailupaikkoihin. Näihin tar-
11436: urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen osoi-    koituksiin on saattanut mennä jopa valtaosa
11437: tetuista määrärahoista avustusta ja halpakorkoista   läänin vuotuisesta kiintiöstä.
11438: lainaa liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien         Tästä valitettavasta kehityksestä seuraa, että
11439: vapaa-aikatilojen rakentamisesta, hankkimisesta      Uudellamaalla monet liikuntapaikkahankkeet
11440: ja varustamisesta aiheutuviin perustamiskustan-      jäävät ilman valtion tukea.
11441: nuksiin.                                                "Suurista" hankkeista, joiden kustannusarvio
11442:    Uudenmaan läänin osuudeksi opetusministeriö       on yli 1 milj. mk, näitä ilman tukea jääneitä on
11443: antoi näistä avustuksista ja lainoista noin 20       vuosittain noin 20.
11444: prosenttia, kun läänin liikuntapaikkasuunnitel-         Edellä olevan perusteella ja korostaen maini-
11445: maa valmisteltiin viisi vuotta sitten.               tun tilanteen ongelmia kasaavaa vaikutusta esi-
11446:    Uudenmaan läänin osuus laski 18 prosenttiin,      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
11447: kun opetusministeriö hyväksyi valtakunnallisen       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11448: liikuntapaikkasuunnitelman kaksi vuotta sitten.      sen:
11449: Opetusministeriön tehdessä vuotuisia jakopää-                  Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan
11450: töksiään on Uudenmaan läänin osuus pudonnut                 läänin asukaslukuun nähden poikkeuk-
11451: noin 15 prosenttiin.                                        sellisen huonosta asemasta koskien ope-
11452:    Läänien saama valtiontuki liikuntapaikkara-              tusministeriön myöntämiä määrärahoja
11453: kentamiseen on tähän mennessä ollut Uuttamaa-               liikuntapaikkojen rakentamisesta, hankki-
11454: ta lukuunottamatta keskimäärin yli 100 markkaa.             misesta ja varustamisesta aiheutuviin kus-
11455: Uudenmaan läänin kohdalla kyseinen tuki on                  tannuksiin, ja
11456: jäänyt noin 70 markkaan.                                       mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11457:    Joinakin vuosina on Uudenmaan läänin osuu-               poistaakseen kyseisen epäkohdan, joka
11458: desta osoitettu myös varoja valtakunnallisia tar-           kohdistuu Uudenmaan läänin asukkai-
11459: peita palveleviin hankkeisiin, kuten maailman-              siin?
11460: 
11461:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
11462: 
11463:          Antti Kalliomäki               Tuulikki Hämäläinen            Paavo Lipponen
11464: 
11465: 
11466: 
11467: 
11468: 428401292H
11469: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 416
11470: 
11471: 
11472: 
11473: 
11474:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11475: 
11476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Keväällä 1984 valmistunut II liikuntapaikka-
11477: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           toimikunnan mietintö ja siihen liittyvä valtakun-
11478: olette 9 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-         nallinen     liikuntapaikkasuunnitelma vuosille
11479: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        1984-1989 on pääasiallisesti ollut opetusminis-
11480: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         teriön avustusten ja lainojen myöntämisestä teke-
11481: Antti Kalliomäen ym. näin kuuluvasta kirjallises-       män päätöksen pohjana.
11482: ta kysymyksestä n:o 416:                                   II liikuntapaikkatoimikunnan mietinnössä to-
11483:            Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan            detaan seuraavaa: "Läänittäisistä resurssipuitteis-
11484:         läänin asukaslukuun nähden poikkeuk-            ta on todettava, että ne on laadittu ennen
11485:         sellisen huonosta asemasta koskien ope-         kaikkea suunnittelutyön apuvälineeksi. Lopulli-
11486:         tusministeriön myöntämiä määrärahoja            nen valtiontuen jakautuminen suunnittelukau-
11487:         liikuntapaikkojen rakentamisesta, hank-         den aikana eri läänien kesken riippuu siitä pää-
11488:         kimisesta ja varustamisesta aiheutuviin         töksenteosta, jonka mukaisesti yksittäisiä liikun-
11489:         kustannuksiin, ja                               tapaikkoja koskevat valtionavustus- ja lainapää-
11490:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          tökset tapahtuvat. Läänittäistä jakoa ei myöskään
11491:         poistaakseen kyseisen epäkohdan, joka           esitetä vuosittaisena käytettäväksi, vaan sen to-
11492:         kohdistuu Uudenmaan läänin asukkai-             teuttaminen on tarkoitettu tapahtuvaksi koko
11493:         siin?                                           suunnittelukauden aikana.''
11494:                                                            Valtakunnallisia suuria liikuntapaikkahankkei-
11495:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ta varten ei ole olemassa erillistä määrärahaa
11496: ti seuraavaa:                                           valtion tulo- ja menoarviossa. Esim. MM-kisoja
11497:                                                         varten rakennettaviin liikuntalaitoksiin myönnet-
11498:    Opetusministeriö myönsi 1984, saatuaan asias-
11499:                                                         ty valtiontuki on viime vuosina pyritty rahoitta-
11500: ta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan ja val-
11501:                                                         maan kisoja varten lyötetyn kisarahan tuotosta.
11502: tion urheiluneuvoston lausunnon, avustusta
11503:                                                         Tällaisten suurten hankkeiden rahoittaminen val-
11504: 37 800 000 markkaa ja halpakorkoista, pitkäai-
11505:                                                         tiontuella vaikuttaa Uudenmaan läänin muihin
11506: kaista lainaa 29 832 000 markkaa liikuntapaikko-        kohteisiin lyhyellä aikavälillä, mutta pitemmällä
11507: jen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perusta-
11508:                                                         ajalla läänin osuutta pyritään nostamaan.
11509: miskustannuksiin. Avustusta ja lainaa myönnet-
11510: tiin yhteensä 67 632 000 markkaa.                          Opetusministeriö korostaa, että liikuntapaik-
11511:    Hakemusten käsittelyssä on noudatettu liikun-        katoimikunnan mietinnössä esiintyvät läänittäiset
11512: talain (984/79) 4 luvun säännöksiä, joiden mu-          prosenttiosuudet ovat ohjeeilisia ja niiden toteu-
11513: kaan:                                                   tumista tulee tarkastella koko suunnittelukauden
11514:    -avustusta ja lainaa tulee myöntää ensisijai-        ajalta. Uudenmaan läänin osuus vuosina 1980-
11515: sesti kunnille ja kuntainliitoille,                     1984 liikuntapaikkojen rakentamiseen myönne-
11516:    - avustuksilla ja lainoilla edistetään erityisesti   tystä valtiontuesta oli 15,4 %. I liikuntapaikka-
11517: laajojen käyttäjäryhmien tarpeita palvelevia lii-       toimikunnan mietinnössä esitetty tavoite vuosille
11518: kuntapaikkoja,                                          1980-1985 oli Uudenmaan läänin osalta 18 %.
11519:    - avustuksen ja lainan saamisen edellytyksenä           II liikuntapaikkatoimikunnan mietinnössä esi-
11520: on, että liikuntapaikka on tarkoituksenmukaisesti       tetään, että Uudenmaan läänin osuus liikunta-
11521: suunniteltu ja että                                     paikkojen rakentamiseen myönnettävästä valtion-
11522:    - avustuksen ja lainan myönnössä on kiinni-          tuesta vuosina 1984-1989 nousisi 19 % :iin.
11523: tettävä huomiota hankkeen soveltuvuuteen ole-           Opetusministeriö pyrkii suunnittelukauden aika-
11524: massa oleviin valtakunnallisiin, läänittäisiin ja       na toteuttamaan toimikunnan mietinnössä esite-
11525: paikallisiin liikuntapaikkasuunnitelmiin.               tyn tavoitteen.
11526:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
11527: 
11528:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
11529:                                       1984 vp. -      KK n:o 416                                         3
11530: 
11531: 
11532: 
11533: 
11534:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11535: 
11536:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          omfattande planen för åren 1984-1989 beträf-
11537: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         fande idrottsanläggningar har utgjort den huvud-
11538: av den 9 november 1984 tili vederbörande med-         sakliga grunden för undervisningsministeriets be-
11539: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     slut om att bevilja understöd och lån.
11540: riksdagsman Antti Kalliomäki m.fl. underteck-            1 betänkandet avgivet av idrottsplatskommis-
11541: nade spörsmål nr 416:                                 sionen II konstateras bl.a. följande: Beträffande
11542:                                                       tilldelningen av resurser för de olika länen, bör
11543:           Är Regeringen medveten om att Ny-           konstateras att den i främsta rummet är avsedd
11544:        lands Iän med hänsyn tili invånarantalet       som ett hjälpmedel för planeringen.
11545:        befinner sig i en exceptionellt dålig ställ-      Den slutgiltiga tilldelningen av statsunderstö-
11546:        ning när det gäller de anslag som under-       det under planeringsperioden mellan de olika
11547:        visningsministeriet beviljar för de kost-      länen beror på det beslutsfattande, enligt vilket
11548:        nader som föranleds av uppförande, an-         besluten om statsunderstöd och lån för enskilda
11549:        ska.ffande och utrustande av idrottsan-        idrottsanläggningar fattas. Det föreslås inte heller
11550:        läggningar, och                                att tilldelningen mellan länen skall tillämpas
11551:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       varje år, utan avsikten är att tilldelningen skall
11552:        för att avska.ffa denna olägenhet som          genomföras under hela planeringsperioden.
11553:        invånarna i Nylands Iän är utsatta för?           1 statsförslaget har inte upptagits några särskil-
11554:                                                       da anslag för riksomfattande, stora projekt för
11555:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      idrottsanläggningar. Det statsunderstöd som t.ex.
11556: framföra följande:                                    beviljats för uppförandet av idrottsanläggningar-
11557:    Ar 1984 beviljade undervisningsministeriet,        na för VM-tävlingarna har man under de senaste
11558: sedan ministeriet fått statsrådets och finans-        åren försökt finansiera med intäkterna av det
11559: utskottets utlåtande i ärendet, 3 7 800 000 mark i    tävlingsmynt som präglats för dessa tävlingar.
11560: understöd samt 29 832 000 mark i långfristigt         Finansieringen av sådana här stora projekt med
11561: lån mot låg ränta för anläggningskostnaderna för      statsunderstöd påverkar de övriga projekten i
11562: idrottsanläggningar samt tili dessa anslutna fri-     Nylands Iän på kort sikt men på lång sikt strävar
11563: tidsutrymmen.         Sammanlagt         beviljades   man tili att höja länets andel.
11564: 67 632 000 mark i understöd och lån.                     Undervisningsministeriet betonar, att de pro-
11565:    Vid behandlingen av ansökningarna har stad-        centandelar för vart och ett av länen som angetts
11566: gandena i kapitel 4 i idrottslagen (984/79) beak-     i det betänkande som idrottsplatskommissionen
11567: tats, som följer:                                     avgivit är normativa, och de bör granskas med
11568:    - understöd och lån bör i första hand beviljas     beaktande av hela planeringsperioden.
11569: kommuner och kommunalförbund                             Nylands Iän fick en andel av 15,4 % av det
11570:    - med understöden och lånen främjas i              statsunderstöd som under åren 1980-1984 be-
11571: synnerhet sådana idrottsanläggningar som är av-       viljades för uppförande av idrottsanläggningar.
11572: sedda att utnyttjas av stora grupper                  Det mål som idrottsplatskommissionen 1 upp-
11573:    - förutsättning för erhållande av understöd        ställt i sitt betänkande för åren 1980-1985 var
11574: eller lån är att idrottsanläggningen planerats på     18 % för Nylands Iän. 1 betänkandet avgivet av
11575: ett ändamålsenligt sätt samt att                      idrottsplatskommissionen II framförs att Nylands
11576:    - vid beviljande av understöd eller lån bör        Iän borde erhålla en andel av 19 % av det
11577: uppmärksamhet fästas vid att projektet är anpas-      statsunderstöd som beviljas för uppförande av
11578: sat tili de riks- och länsomfattande samt lokala      idrottsanläggningar.       Undervisningsministeriet
11579: planerna beträffande idrottsanläggningar.             strävar tili att under planeringsperioden genom-
11580:    Det betänkande som idrottskommissionen II          föra det mål som uppställts i kommissionens
11581: avgav våren 1984 och den därtill anslutna riks-       betänkande.
11582:      Helsingfors den 14 december 1984
11583: 
11584:                                                               Undervisningsminister Kaan·na Suonio
11585:                                                1984 vp.
11586: 
11587: Kirjallinen kysymys n:o 417
11588: 
11589: 
11590: 
11591: 
11592:                                   Hilpelä: Talouskoulujen aseman selkiyttämisestä
11593: 
11594: 
11595:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11596: 
11597:    Keskiasteen koulunuudistus on edennyt toisen      tällä on ratkaiseva merkitys, sillä mikäli talous-
11598: kehittämisohjelman kauteen. Kuitenkin monia          koulu sijoitetaan jatko- ja täydennyskoulutusta
11599: yksityiskohtia on vielä avoimina. Eräs näistä on     antavien oppilaitosten ryhmään, ei kunnalla ole
11600: talouskoulujen asema.                                velvollisuutta osallistua koulun kustannuksiin.
11601:    Aikaisemmin tehtyihin kysymyksiin annetut         Varsinkin korkean kantokykyluokan kunnissa,
11602: vastaukset ovat tulkittavissa niin, että opetusmi-   joissa valtionapu on pieni, tämä olisi talous-
11603: nisteriössä talouskoulujen tarpeellisuus tunnuste-   koulun kannalta kohtalokas ratkaisu. Niinpä ta-
11604: taan ja niiden toimintamahdollisuuksien turvaa-      louskoulun olemassaolon turvaamiseksi sen luo-
11605: mista pidetään tärkeänä. Kuitenkin näiden toi-       kittelu peruskoulutusta antavaksi oppilaitokseksi
11606: mintamahdollisuuksien turvaamisen kannalta on        on välttämätöntä.
11607: oleellista se, luokitellaanko talouskoulu perus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11608: koulutusta vai jatko- ja täydennyskoulutusta an-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11609: tavaksi oppilaitokseksi.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11610:    Talouskoulun opetus on kotitaloudellisten pe-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11611: rustietojen antamista. Yhden lukukauden aikana
11612: ei ole mahdollista sen pitemmälle edetäkään. On               Luokitellaanko talouskoulu peruskou-
11613: siis perusteltua luokitella talouskoulu peruskou-           lutusta antavaksi oppilaitokseksi, jolloin
11614: lutusta antavaksi oppilaitokseksi. Talouskoulun             tämän koulumuodon olemassaolo ja toi-
11615: toimintamahdollisuuksien turvaamisen kannalta               mintaedellytykset tulevat turvatuiksi?
11616: 
11617:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1984
11618: 
11619:                                             Liisa Hilpelä
11620: 
11621: 
11622: 
11623: 
11624: 428401293]
11625: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 417
11626: 
11627: 
11628: 
11629: 
11630:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11631: 
11632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         samoja periaatteita kuin keskiasteen koulutuksen
11633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kehittämisestä annetussa laissa (474/78) tarkoi-
11634: olette 9 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn kir-        tettuun ammatilliseen peruskoulutukseen. Täl-
11635: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       löin talouskoulujen nykyistä omaleimaisuutta ei
11636: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        voitaisi säilyttää. Tästä syystä on lähdetty siitä,
11637: Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     kuten edellä mainitussa vastauksessa on todettu,
11638: myksestä n:o 417:                                      että talouskoulujen perinteinen asema voidaan
11639:                                                        turvata vain siten, ettei niissä annettavaa koulu-
11640:           Luokitellaanko talouskoulu peruskou-         tusta katsota varsinaiseksi ammatilliseksi perus-
11641:         lutusta antavaksi oppilaitokseksi, jolloin     koulu tukseksi.
11642:         tämän koulumuodon olemassaolo ja toi-
11643:         mintaedellytykset tulevat turvatuiksi?            Vuoden 1986 alusta voimaan tulevassa amma-
11644:                                                        tillisten oppilaitosten rahoituksesta annetussa
11645:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       laissa ei ole talouskoulujen rahoitusta koskevia
11646: ti seuraavaa:                                          säännöksiä. Hallituksen tarkoituksena on, että
11647:                                                        ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annet-
11648:    Koti- ja laitostalouden ammatillinen peruskou-      tua lakia muutettaisiin siten, että talouskoulujen
11649: lutus järjestetään keskiasteen koulunuudistuksen       rahoituksellinen asema selkiytyisi.
11650: toimeenpanossa, koti- ja laitostalouden peruslin-
11651:                                                            Hallituksen tarkoituksena siis on, että talous-
11652: jalla peruskoulupohjaisena ja vastaavilla ylioppi-
11653:                                                        kouluopetus rahoitetaan samojen perusteiden
11654: laspohjaisilla opintolinjoilla ylioppilaspohjaisena.
11655:                                                        mukaan kuin ammatillinen peruskoulutus.
11656: Tämä merkitsee muun muassa sitä, että vähim-
11657: mäisaika peruskoulupohjaisessa koulutuksessa              Esitys     merkitsisi     myös      kotikuntien
11658: muuttuu kahdeksi vuodeksi.                             maksuosuuksia koskevien säännösten ulottamista
11659:    Koska talouskouluilla on oma erityisluonteensa      koskemaan talouskouluissa annettavaa opetusta.
11660: lyhytmuotoisena yleisenä talousalan koulutukse-           Edellä mainittujen seikkojen on katsottava tur-
11661: na, opetusministeriö ei pidä tarkoituksenmukai-        vaavan talouskoulujen olemassaolon ja toiminta-
11662: sena, kuten kansanedustaja Hilpelän kirjalliseen       edellytykset vaikkakaan talouskouluopetusta ei
11663: kysymykseen n:o 269/83 annetussa vastauksessa          luokitella varsinaiseksi ammatilliseksi peruskou-
11664: on todettu, että talouskouluihin sovellettaisiin       lutukseksi.
11665: 
11666:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
11667: 
11668:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
11669:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 417                                          3
11670: 
11671: 
11672: 
11673: 
11674:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11675: 
11676:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utbildning som avses i lagen om utvecklande av
11677: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        utbildningen på mellanstadiet (474/78) skulle
11678: av den 9 november 1984 tili vederbörande med-        tillämpas på hushållsskolorna. Härvid kunde hus-
11679: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av    hållskolornas speciella karaktär inte bevaras. Där-
11680: riksdagsman Liisa Hilpelä undertecknade spörs-       för har man utgått från, såsom i ovan nämnda
11681: mål nr 417:                                          svar konstaterats, att hushållsskolornas traditonel-
11682:                                                      la ställning kan endast tryggas om den undervis-
11683:            Klassificeras hushållsskolorna som så-    ning som ges vid dem inte betraktas såsom
11684:         dana läroanstalter som ger grundunder-
11685:                                                      egentlig yrkesinriktad grundutbildning.
11686:         visning, varvid denna skolforms existens
11687:         samt förutsättningarna för dess verksam-        1 den lag som finansieringen av yrkesläroan-
11688:         het fortlöpande kan tryggas?                 stalter som träder i kraft från början av 1986
11689:                                                      ingår inte stadganden om finansieringen av hus-
11690:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     hållsskolor. Regeringen har för avsikt att lagen
11691: framföra följande:                                   om finansieringen av yrkesläroanstalter skall änd-
11692:                                                      ras så att hushållsskolornas finansiella läge blir
11693:    Den yrkesinriktade grundutbildningen i huslig     mera preciserat.
11694: ekonomi anordnas inom verkställandet av skolre-
11695:                                                          Regeringen har alltså för avsikt att undervis-
11696: formen på mellanstadiet. För studier på grund-
11697:                                                      ningen vid hushållsskolorna finansieras enligt
11698: linjen för huslig ekonomi förutsätts genom-
11699:                                                      samma principer som den yrkesinriktade grund-
11700: gången grundskola och för studier på motsvaran-
11701:                                                      utbildningen.
11702: de studielinjer som bygger på studentexamen
11703: förutsätts avlagd studentexamen. Detta innebär           Förslaget skulle även innebära att stadgandena
11704: bl.a. att minimitiden för den utbildning som         om de betalningsandelar som ankommer på
11705: bygger på grundskolan blir två år.                   hemkommunen även kommer att gälla den un-
11706:    Eftersom hushållsskolorna har sin speciella ka-   dervisning som ges vid hushållsskolorna.
11707: raktär som meddelare av kortvarig allmän utbild-         Man bör anse att ovan nämnda omständig-
11708: ning inom hushållsbranschen, anser undervis-         heter tryggar hushållsskolornas existens och
11709: ningsministeriet att det inte är ändamålsenligt,     förutsättningarna för deras verksamhet även om
11710: såsom i svaret på riksdagsman Hilpeläs skriftliga    undervisningen vid hushållsskolorna inte klassifi-
11711: spörsmål nr 269/83 konstaterats, att samma prin-     ceras som egentlig yrkesinriktad grundutbild-
11712: ciper som tillämpas på den yrkesinriktade grund-     ning.
11713: 
11714:      Helsingfors den 14 december 1984
11715: 
11716:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
11717:                                                  1984 vp.
11718: 
11719: Kirjallinen kysymys n:o 418
11720: 
11721: 
11722: 
11723: 
11724:                                     Tenhiälä: Keskusrikospoliisin Hämeen lääninosaston sijaintipaikasta
11725: 
11726: 
11727:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11728: 
11729:    Poliisilain (84/66) ja asetuksen (119/69) mu-        jen ja komennuskuntien muutossuunnitelmat
11730: kaan keskusrikospoliisi on suoraan sisäasiainmi-        ovat käytännössä kuitenkin pyritty toteuttamaan
11731: nisteriön alainen poliisin erillisyksikkö, jolla on     siten ajoitettuina, että nykyisillä toimenhaltijoilla
11732: pääosasto Helsingissä sekä lääninosasto kussakin        on ollut mahdollisuus hakeutua vastaaviin toi-
11733: läänissä lukuun ottamatta Uudenmaan lääniä,             miin aikaisemmalla sijaintipaikkakunnallaan, el-
11734: jossa lääninosastolle kuuluvia tehtäviä hoitaa kes-     leivät he ole olleet halukkaita vaihtamaan asuin-
11735: kusrikospoliisin tu tkintatoimisto.                     paikkaansa.
11736:    Hämeen lääninosastoa lukuun ottamatta kes-              Liikkuvan poliisin lääninosastot sijaitsevat sa-
11737: kusrikospoliisin lääninosastot on sijoitettu sa-        massa kaupungissa kuin lääninhallituksetkin.
11738: maan kaupunkiin kuin lääninhallituksetkin. Lää-         Niinpä liikkuvan poliisin Hämeen lääninosaston
11739: ninosaston henkilöstön määrä on keskimäärin             sijoituspaikka on Hämeenlinna.
11740: kymmenkunta poliisimiestä ja muutama kanslia-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11741: henkilö, esim. Hämeen lääninosastossa on 12             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11742: poliisia ja kolme kansliahenkilöä. Jos verrataan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11743: Tampereen ja Hämeenlinnan poliisilaitosten vah-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11744: vuuksia, niin Tampereella poliiseja on tuhatta                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11745: asukasta kohti 1,89 ja Hämeenlinnassa 1,67.                     siin keskusrikospoliisin Hämeen läänin-
11746:    Keskusrikospoliisin Hämeen lääninosaston siir-               osaston siirtämiseksi läänin pääkaupun-
11747: täminen Tampereelta Hämeenlinnaan olisi mah-                    kiin eli Hämeenlinnaan, jolloin yhteydet
11748: dollista sisäasiainministeriön päätöksellä, sillä po-           läänin liikkuvan poliisin lääninosastoon
11749: liisiasetuksen mukaan sisäasiainministeriö vahvis-              sekä lääninhallituksen poliisitoimistoon
11750: taa lääninosastojen sijoituspaikat ja henkilökun-               tulisivat paranemaan ja toiminta näin
11751: nan määrän. Henkilöstöpoliittisesti lääninosasto-               tehostuisi?
11752: 
11753:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1984
11754: 
11755:                                              Hannu Tenhiälä
11756: 
11757: 
11758: 
11759: 
11760: 4284013092
11761: 2                                    1984 vp. -- KJ( n:o 418
11762: 
11763: 
11764: 
11765: 
11766:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11767: 
11768:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
11769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seuraavaa:
11770: olette 13 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            Keskusrikospoliisin Hämeen lääninosasto on
11771: kirjeenne n:o 185 7 ohella lähettänyt valtioneu-    ainoa lääninosasto, joka ei sijaitse samassa kau-
11772: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   pungissa kuin lääninhallitus. Siirtomahdollisuuk-
11773: sanedustaja Hannu Tenhiälän kirjallisesta kysy-     sia kuluvana vuonna selvitettäessä todettiin, ettei
11774: myksestä n:o 418, jossa tiedustellaan:              Hämeenlinnasta voitu tällä hetkellä osoittaa lää-
11775:                                                     ninosastolle sopivia toimitiloja, jotka myös kus-
11776:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      tannuksiltaan vastaisivat lääninosaston käytössä
11777:        siin keskusrikospoliisin Hämeen läänin-      nykyisin Tampereella olevia tiloja. Toimitilakysy-
11778:        osaston siirtämiseksi läänin pääkaupun-      mystä sekä lääninosaston Hämeenlinnaan siirtä-
11779:        kiin eli Hämeenlinnaan, jolloin yhteydet     misen muita edellytyksiä tullaan kuitenkin edel-
11780:        läänin liikkuvan poliisin lääninosastoon     leen selvittämään ottaen huomioon myös henki-
11781:        sekä lääninhallituksen poliisitoimistoon     löstöpoliittiset näkökohdat ja nykyisiä toimitiloja
11782:        tulisivat paranemaan ja toiminta näin        koskevan vuokrasopimuksen irtisanomisehdot.
11783:        tehostuisi?
11784: 
11785:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1984
11786: 
11787:                                                               Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
11788:                                       1984 vp. -- KJ( n:o 418                                         3
11789: 
11790: 
11791: 
11792: 
11793:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11794: 
11795:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Centralkriminalpolisens länsavdelning i Tavas-
11796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        tehus Iän är den enda länsavdelningen som inte
11797: 1857 av den 13 november 1984 tili vederbörande        är belägen i samma stad som Iänsstyrelsen. Då
11798: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    flyttningsmöjligheterna utreddes under inneva-
11799: av riksdagsman Hannu Tenhiälä stälida spörsmål        rande år konstaterades, att det inte för närvaran-
11800: nr 418:                                               de är möjligt att anvisa Iänsavdelningen sådana
11801:                                                       Iämpliga verksamhetsutrymmen i Tavastehus,
11802:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-      som också i fråga om kostnaderna skulie motsvara
11803:        te att flytta centralkriminalpolisens Iäns-    de verksamhetsutrymmen som länsavdelningen
11804:        avdelning i Tavastehus Iän tili länets         för närvarande förfogar över i Tammerfors. Frå-
11805:        huvudstad, dvs. Tawstehus, varvid              gan om verksamhetsutrymmen samt övriga
11806:        förbindelserna tili rörliga polisens Iänsav-   förutsättningar för en förflyttning av Iänsavdel-
11807:        delning i länet samt tili Iänsstyrelsens       ningen tili Tavastehus kommer Iikväl alitjämt att
11808:        polisbyrå skulie förbättras och verksam-       utredas, med beaktande också av personalpolitis-
11809:        heten sålunda effektiveras?                    ka synpunkter och uppsägningsvilikoren för det
11810:                                                       hyresavtal som gälier de nuvarande verksamhets-
11811:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utrymmena.
11812: anföra följande:
11813: 
11814:      Helsingfors den 18 december 1984
11815: 
11816:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raatzkainen
11817:                                                1984 vp.
11818: 
11819: Kirjallinen kysymys n:o 419
11820: 
11821: 
11822: 
11823: 
11824:                                   Lahtinen ym.: Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterin
11825:                                     palvelukyvyn parantamisesta
11826: 
11827: 
11828:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11829: 
11830:   Kaupparekisteriin merkitseminen on useimmi-           Myös kaupparekisterin normaali asioiden käsit-
11831: ten välttämätöntä yritystoiminnan aloittamiseksi.    tely kestää kuukausia ja on yritystoiminnan kan-
11832: Kaupparekisteriä ylläpitää patentti- ja rekisteri-   nalta paitsi hankala myös eräissä yritysmuodon
11833: hallitus. Rekisterillä varmistetaan mm. se, että     muutosten rekisteröinnin yhteydessä jopa arvaa-
11834: uutta yritystä ei perusteta jo käytössä olevalle     mattomia veroseuraamuksia yrityksille aiheutta-
11835: nimelle.                                             va. Työvoimapula ja puutteellinen organisaation
11836:                                                      toiminta näyttävät aiheuttavan hitautta ja palve-
11837:    Aikaisemmin oli tapana, että uuden yrityksen      lukyvyttömyyttä jatkuvasti, eikä esimerkiksi
11838: perustaja sai puhelimitse tiedon, onko suunnitel-    muutaman vuoden takainen uusi osakeyhtiölaki
11839: tu yrityksen nimi mahdollinen. Nyt ei tällaista      ja sen aiheuttama tilapäinen ruuhka voi olla
11840: ennakkotietoa anneta. Tämä merkitsee sitä, että      syynä elinkeinoelämää jatkuvasti haittaavaan
11841: uuden yrityksen rekisteröintipaperit palautetaan,    kankeuteen.
11842: mikäli valittu nimi onkin jo käytössä. Nimen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11843: muutoksen jälkeen täytyy tehdä uusi hakemus,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11844: joka ehkä jälleen palautetaan samasta syystä.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11845: Puhelinkyselyihin annettu vastaus, että nimire-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11846: kisteri on nähtävänä, kunhan henkilökohtaisesti
11847: siihen saapuu tutustumaan, tuntuu käsittämättö-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11848: män byrokraattiselta. Miten viranomaiset voivat               ryhtyä saattaakseen patentti- ja rekisteri-
11849: olettaa yrittäjiksi aikovien voivan matkustaa pit-            hallituksen kaupparekisterin hoidon ja
11850: kienkin etäisyyksien takaa vain nimiluetteloa se-             palvelukyvyn nykypäivän yhteiskunnan
11851: laamaan.                                                      edellyttämälle tasolle?
11852: 
11853:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1984
11854: 
11855:          Matti Lahtinen                 Eva-Riitta Siitonen              Liisa Hilpelä
11856:          Tauno Valo                     Iiro Viinanen                    Heikki Järvenpää
11857:                                         Pirjo Rusanen
11858: 
11859: 
11860: 
11861: 
11862: 4284012516
11863: 2                                      1984 vp. -- KJC n:o 419
11864: 
11865: 
11866: 
11867: 
11868:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11869: 
11870:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         voivat näin antaa nimitietoja ja kaupparekisteri-
11871: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          otteita kaikista kaupparekisterissä olevista yrityk-
11872: olette 13 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            sistä. Tämä on helpottanut paitsi kaupparekiste-
11873: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           riotteiden antamista myös mahdollistanut ennak-
11874: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      konimitutkimuksen paikallisviranomaisen luona.
11875: taja Matti Lahtisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      Tutkimushakemista on sama, jota myös kauppa-
11876: sesta kysymyksestä n:o 419:                            rekisteriosaston varsinaisessa nimitutkimuksessa
11877:                                                        käytetään. Hakemistossa ovat toiminimet aakkos-
11878:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tettuna useampaan kertaan myös ns. iskuosan
11879:         ryhtyä saattaakseen patentti- ja rekisteri-    mukaan. Ennakkotutkimus voidaan siten tehdä
11880:         hallituksen kaupparekisterin hoidon ja         aivan samalla aineistolla ja samojen ohjeiden
11881:         palvelukyvyn nykypäivän yhteiskunnan           mukaan kuin kaupparekisterin varsinaisessa nimi-
11882:         edellyttämälle tasolle?                        tutkimuksessa ja jokaisen paikallisviranomaisen
11883:                                                        luona. Kun tutkimus on suoritettu, on asiakkaal-
11884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           la edelleen mahdollisuus pyytää epävirallinen
11885: vasti seuraavaa:                                       tieto osaston toimistopäälliköltä kahden kon-
11886:                                                        kreettisen nimen, rekisterissä olevan toiminimen
11887:     Kaupparekisteriosastolle tehtävän nimitiedus-
11888:                                                        ja oman ehdotetun toiminimen eroavuudesta ja
11889: telun osalta on todettava, ettei patentti- ja rekis-
11890:                                                        rekisteröitävyydestä.
11891: terihallitus anna eikä asian luonteesta johtuen voi
11892: antaa sitovia ennakkotietoja puhelimitse toimini-         Uudistusten tuloksena perusilmoitusten käsit-
11893: mien rekisteröitävyydestä. Kysymys on nimitutki-       tely virastossa on oleellisesti nopeutunut. Perusil-
11894: joiden suorittamasta epävirallisesta ennakkotutki-     moitukset käsitellään virastossa noin kuukaudes-
11895: muksesta, eikä asian ratkaisusta. Tätä nimitiedus-     sa, mikäli ilmoituksessa ei ole virheitä. Kuukau-
11896: telun ennakkotutkimuspalvelua on annettu viras-        den käsittelyaikaa perusilmoitusten osalta on pi-
11897: tossa puhelintiedustelunkin pohjalta. Vastaus on       dettävä varsin hyvänä. Yrityksen toiminnan aloit-
11898: voitu antaa asianomaiselle kysyjälle muutaman          tamisen kannalta näiden ilmoitusten nopea rekis-
11899: päivän kuluessa.                                       teröinti on tärkeää.
11900:     Vuonna 1983 alkoivat perusilmoitukset ruuh-           Rekisteröintipapereita ei käsittelyn aikana pa-
11901: kautua nimitutkimukseen. Näitä ennakkotiedus-          lautella asiakkaalle eikä tämä joudu tekemään
11902: teluja tuli esimerkiksi vuonna 1983 noin 27 000        useampia hakemuksia. Jos syystä tai toisesta il-
11903: kappaletta. Ilmoituksista löytyi kuitenkin vain        moituksessa ja asiakirjoissa oleva toiminimi ei ole
11904: noin 6 000 ennakkotutkittua toiminimeä. Koska          hyväksyttävissä, virasto ottaa ilmoittajaan tai asia-
11905: lisäresursseja ei ollut osoittaa nimitutkimukseen      mieheen yhteyttä puhelimitse tai välipäätöksen
11906: ja kun viraston ensisijainen tehtävä on kuitenkin      muodossa ja häntä pyydetään tekemään 1--3
11907: perusilmoitusten nopea rekisteröinti, jouduttiin       uutta nimiehdotusta ns. paremmuusjärjestykses-
11908: tästä toiminimen ennakkotutkimuspalvelusta             sä. Nämä tutkitaan myös heti ja asiakasta vasta
11909: luopumaan toistaiseksi. Palvelusta luopuminen ei       tällöin kehotetaan korjaamaan asiakirjat hyväk-
11910: ole voinut kuitenkaan johtaa hallituksen käsityk-      syttävän toiminimiehdotuksen mukaisiksi. Jos il-
11911: sen mukaan kohtuuttomiin seuraamuksiin.                moittajan ehdotuksista ei vieläkään mikään ole
11912: Kaupparekisterilain muutoksen (834/81) yhtey-          rekisteröitävissä, pyydetään uusia ehdotuksia ja
11913: dessä korvattiin nimittäin paikallisviranomaisten,     jatketaan uusien ehdotusten tutkimista kiireellisi-
11914: maistraattien ja rekisteritoimistojen eli entisten     nä kunnes sopiva nimi löytyy. Kysymys ei liioin
11915: henkikirjoittajien, pitämät paikalliset luettelot      ole uuden ilmoituksen tekemisestä, vaan vanhan
11916: mikrofilmimuodossa olevalla koko kaupparekiste-        alkuperäisen korjaamisesta eikä tästä aiheudu
11917: rillä, toiminimihakemistolla ja tutkimushakemis-       ilmoittajalle mitään lisäkuluja.
11918: tolla, jotka toimittaa ja pitää ajan tasalla pa-          Kaupparekisteri-ilmoitusten määrät näyttävät
11919: tentti- ja rekisterihallitus. Paikallisviranomaiset    jatkuvasti kasvavan ennakoitua enemmän. Tällä
11920:                                        1984 vp. -       KK n:o 419                                           3
11921: 
11922: hetkellä on todennäköistä, että kuluvan vuoden           on vuosina 1980-84 perustettu noin 25 tilapäis-
11923: loppuun mennessä virastoon Jatetaan noin                 tä virkaa ja ruuhka on alkanut vähitellen pur-
11924: 50 000 ilmoitusta. Tämä on noin 6 000 enem-              kaantua myös muiden muutosilmoitusten osalta.
11925: män kuin vuonna 1983 ja yli 60 % enemmän                 Ne käsitellään tällä hetkellä noin kolmessa kuu-
11926: kuin esimerkiksi vuonna 1980, jolloin uusi osa-          kaudessa.
11927: keyhtiölaki tuli voimaan. Kaupparekisteri-ilmoi-            Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä on
11928: tusten määrien jatkuvaa kasvamista ei voida enää         ehdotettu osastolle edelleen henkilökuntalisäyk-
11929: pitää tilapäisenä ilmiönä, joka johtuisi vain uu-        siä. Esitykset on nimenomaan perusteltu hake-
11930: den osakeyhtiölain säätämisestä. Uusien toimini-         musten lukumäärän kasvulla painottaen sitä, et-
11931: mien vuosittainen määrä on noin 40 % suurempi            tei patentti- ja rekisterihallituksen kaltaisessa pal-
11932: kuin vuonna 1980.                                        veluvirastossa saa virastoviivettä esiintyä. Virastos-
11933:    Kaupparekisteriosastolle on palvelutason pa-          sa on myös meneillään tietojenkäsittelyn koko-
11934: rantamiseksi, ottaen huomioon ilmoitusten mää-           naistutkimus, joka valmistuu kuluvan vuoden
11935: rän kasvun, vuosittain esitetty tilapäistä lisähen-      loppuun mennessä. Kun kaupparekisteriosaston
11936: kilökuntaa sekä varsinaisissa tulo- ja menoarvio-        hoito ja palvelut tulevat ATK-järjestelmän pii-
11937: esityksissä että valtiovarainministeriön erillispää-     riin, sen myötä tulee myös osaston asiakaspalvelu
11938: tösten avulla kesken varainhoitovuosia. Osastoon         entisestään tehostumaan.
11939: 
11940:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
11941: 
11942:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
11943: 4                                      1984 vp. -- KJ( n:o 419
11944: 
11945: 
11946: 
11947: 
11948:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11949: 
11950:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            undersökningsindex, vilka redigeras och hålls a
11951: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          jour av patent- och registerstyrelsen. De lokala
11952: av den 13 november 1984 tili vederbörande              myndigheterna kan sålunda lämna firmauppgif-
11953: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       ter och utfärda handelsregisterutdrag för alla
11954: sänt avskrift av följande av riksdagsman Matti         företag som är antecknade i handelsregistret.
11955: Lahtinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 419:          Detta har inte enbart underlättat utfärdandet av
11956:                                                        handelsregisterutdrag utan också möjliggjort fir-
11957:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        maundersökningar på åtgärd av den lokala myn-
11958:        sikt att vidta för att få skötseln av han-      digheten. Undersökningsindexet är detsamma
11959:        delsregistret vid patent- och registerstyrel-   som används även på handelsregisteravdelningen
11960:        sen samt sistnämndas servicekapacitet           för den egentliga firmaundersökningen. I indexet
11961:        höjda tili den nivå som samhället               finns firmorna ordnade i alfabetisk ordning i fle-
11962:        förutsätter i våra dagar?                       ra repriser, t.o.m. efter den s.k. slagordsdelen.
11963:                                                        Den preliminära undersökningen kan så utföras
11964:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      på basen av samma material och samma anvis-
11965: följande:                                              ningar som sker i den egentliga firmaundersök-
11966:                                                        ningen vid handelsregistret och varje lokala myn-
11967:    Beträffande ställandet av namnförfrågan tili
11968:                                                        dighet. Efter utförd undersökning har kunden
11969: handelsregisteravdelningen bör konstateras, att
11970:                                                        alltjämt möjlighet att hos byråchef vid avdel-
11971: patent- och registerstyrelsen inte lämnar och,
11972:                                                        ningen be om inofficiell uppgift om två konkreta
11973: beroende på sakens natur, inte kan lämna bin-
11974:                                                        firmors, den registrerade firmans och det egna
11975: dande förhandsuppgifter per telefon om firmors
11976:                                                        förslagets skiljaktighet och registrerbarhet.
11977: registrerbarhet. Det är ju fråga om en inofficiell
11978: preliminär undersökning som verkställs av firma-          Revisionerna har väsentligt försnabbat hand-
11979: undersökarna, inte om avgörande av ärenden.            läggningen av grundanmälningar vid ämbetsver-
11980: Denna preliminära undersökningsservice i sam-          ket. Finns det inga fel i en grundanmälan, tar
11981: band med firmaförfrågningar har vid ämbetsver-         behandlingen i ämbetsverket omkring en månad,
11982: ket erbjudits även på grundval av telefonförfråg-      viiken bör anses som en rätt skälig tid. För
11983: ningar. Fråganden har kunnat få svar inom några        inledandet av ett företags verksamhet är det
11984: dagar.                                                 viktigt, att grundanmälan blir snabbt registrerad.
11985:    År 1983 började grundanmälningar anhopas
11986: på grund av firmaundersökningarna. T.ex. just år          Registreringspapperen returneras inte under
11987: 1983 mottogs 27 000 dylika preliminära förfråg-        handläggningen tili kunden, som inte heller
11988: ningar. Anmälningarna gällde dock bara 6 000           behöver göra flere ansökningar. Om den firma
11989: preliminärt undersökta firmor. Då för firmaun-         som anges i anmälan och handlingarna inte av en
11990: dersökning inte kunde anvisas ytterligare resurser     eller annan orsak kan godkännas, kontaktar äm-
11991: och då ämbetsverkets primära uppgift dock är att       betsverket anmälaren eller dennes ombud via
11992: få grundanmälningarna snabbt registrerade, blev        telefon eller i form av en resolution och ber
11993: man tvungen att tills vidare avstå från den            honom att inkomma med 1--3 nya firmaförslag
11994: serviceform som den preliminära firmaundersök-         i en prioriterad följd. Förslagen undersöks ome-
11995: ningen består av. Att man slutat med denna             delbart, och först därefter anmodas kunden att
11996: service har dock inte enligt regeringens uppfatt-      korrigera handlingarna i enlighet med godtag-
11997: ning kunnat leda tili några orimliga följder. När      bart firmaförslag. Befinns inte ens då något av
11998: handelsregisterlagen ändrades (nr 834/81) ersat-       anmälarens förslag registrerbart, inbegärs nya
11999: tes nämligen de lokala förteckningarna som förts       förslag, och undersökningen av de nya fortsätter i
12000: av lokala myndigheter, magistrat och registerkon-      brådskande ordning tills en lämplig firma hittas.
12001: tor, dvs. förra häradsskrivare, genom ett enda         Det är inte heller fråga om någon ny anmälan
12002: mikrofilmat handelsregister jämte firmaindex och       utan om korrigering av den ursprungliga, så att
12003:                                         1984 vp. -       KK n:o 419                                         5
12004: 
12005: anmäiaren inte härigenom åsamkas några mer-              av finansministeriet mitt under finansåren. På
12006: kostnader.                                               avdelningen har faktiskt under åren 1980-84
12007:    Antalet handelsregisteranmäiningar tycks öka          inrättats ca 25 tillfäliiga tjänster, och det anhopa-
12008: hela tiden mer än man förberett sig för. För             de arbetet har småningom börjat kiarna även i
12009: ögonbiicket synes det troiigt, att ämbetsverket          fråga om andra ändringsanmäiningar. Behand-
12010: kommer att under innevarande år få motta                 Iingen av dessa tar nuförtiden cirka tre månader.
12011: sammaniagt ca 50 000 anmäiningar. Detta är                  I statsverkspropositionen för år 1985 har före-
12012: omkring 6 000 fler än år 1983 och drygt 60 %             siagits ytterligare personaltiliskott på avdel-
12013: fler än exempelvis år 1980, när den nya aktiebo-         ningen. Som särskiid motivering har hänvisats tili
12014: Iagsiagen trädde i kraft. Ökningen kan inte              det ökade antaiet ansökningar, vartili man accen-
12015: Iängre anses som något förbigående fenomen,              tuerat att vid ett sådant servicebetonat ämbets-
12016: som skulle bero på stiftandet av den nya aktiebo-        verk som patent- och registerstyrelsen inte får
12017: Iagsiagen. Antalet nya firmor per år är nu ca            förekomma ämbetsverksdröjsmål. Vid ämbetsver-
12018: 40 % högre än år 1980.                                   ket pågår också en helhetsbedömning av databe-
12019:    För att servicenivån skall kunna förbättras på        handiingen, viiken kommer att siutföras före
12020: handelsregisteravdelningen har man med be-               siutet av innevarande år. När adb-systemet ut-
12021: aktande av ökningen i antaiet mottagna anmäi-            sträcks tili skötseln av handelsregistret och de
12022: ningar årligen gjort försiag om anställande av           därtili ansiutna serviceformerna, kommer även
12023: tillfällig extra personai i såväi de egentliga stats-    avdelningens kundservice att härigenom ytter-
12024: verkspropositionerna som genom särskiida besiut          Iigare intensifieras.
12025: 
12026:      Helsingfors den 14 december 1984
12027: 
12028:                                                         Handels- och industriminister Seppo Lindblom
12029: 1
12030: 
12031: 
12032: 1
12033: 
12034: 
12035: 1
12036: 
12037: 
12038:     1
12039: 
12040: 
12041:     1
12042: 
12043: 
12044:     1
12045: 
12046: 
12047:         1
12048: 
12049: 
12050:         1
12051: 
12052: 
12053:         1
12054: 
12055: 
12056:             1
12057: 
12058: 
12059:             1
12060: 
12061: 
12062:             1
12063: 
12064: 
12065:                 1
12066:                                                 1984 vp.
12067: 
12068: Kirjallinen kysymys n:o 420
12069: 
12070: 
12071: 
12072: 
12073:                                    Stenbäck ym.: Elokuvakerhojen toiminnan jatkumisen turvaamises-
12074:                                       ta
12075: 
12076: 
12077:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12078: 
12079:    Suomessa on tällä hetkellä yli 300 elokuvaker-         Helsingin raastuvanoikeudessa on tällä hetkellä
12080: hoa, joissa on yhteensä yli 25 000 jäsentä.            vireillä ainakin 2 muuta syytejuttua. Virallisen
12081:    Elokuvakerhot ovat toimineet yli 25 vuotta          syyttäjän kaupunginviskaali Jorma Seisen ilmoi-
12082: elokuvakulttuurin hyväksi esittämällä taiteellises-    tuksen mukaan suuri määrä vastaavanlaisia juttu-
12083: ti korkeatasoisia filmejä jäsenilleen yleisissä elo-   ja, joista poliisitutkinta on jo suoritettu, odottaa
12084: kuvateattereissa näiden tavanomaisten esitysaiko-      syytteeseenpanoa.
12085: jen ulkopuolella.                                         Myös muualla maassa on suoritettu elokuva-
12086:                                                        kerhojen toiminnan luvanvaraisuuteen kohdistu-
12087:    Elokuvakerhojen toiminta on perustunut jä-
12088:                                                        via kuulusteluja, joiden osalta syytteeseenpano-
12089: senten taikootoimintaan ja filmi- ja salivuokrista
12090:                                                        päätökset ovat jääneet odottamaan Helsingin
12091: syntyneet kustannukset on katettu jäsenmaksuilla
12092:                                                        raastuvanoikeuden ratkaisua.
12093: sekä yleensä vähäisillä avustuksilla. Elokuvaker-
12094: hojen toiminta on yleensä ollut tappiollista.             Mikäli lainsäädäntöä ei välittömästi muuteta,
12095:                                                        joutuvat nyt raastuvanoikeuteen syytettä odotta-
12096:    Koko tähänastisen elokuvakerhojen toiminta-         maan noin 50 elokuvakerhon vetäjät. Koska
12097: ajan on kaikki elokuvat esitetty niissä ilman          muutkaan kerhot eivät ole hakeneet huvilupaa,
12098: huvilupaa.                                             edellyttäisi johdonmukaisuus kaikkien elokuva-
12099:     Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään           kerhojen vastuuhenkilöiden syyttämistä ja tuo-
12100: 5.10.1963 katsonut, että Elokuvakerho Edvin            mitsemista huvilain säännösten rikkomisesta.
12101: r.y:n Kouvolassa järjestämiä elokuvanäytäntöjä ei         Suomeen on saatu suurella vaivalla rakennet-
12102: voitu pitää elokuva-asetuksen 2 §:n 2 momentis-        tua laaja puhtaasti aatteellisella pohjalla toimiva
12103: sa tarkoitettuina yhdistyksen piiriin kuuluvalle       elokuvakerholiike, jonka nimenomaisena tehtä-
12104: tai muutoin määrätylle henkilöryhmälle järjestet-      vänä on tarjota vaihtoehto paisuvalle kaupallisel-
12105: tyinä näytäntöinä, vaan julkisina ennakolta mää-       le elokuva- ja videotarjonnalle.
12106: räämättömille henkilöille annettuina elokuvanäy-          Mikäli elokuvakerhot joutuisivat todella muut-
12107: täntöinä, joiden toimeenpanemiseen oli haettava        tamaan toimintaansa ja hakemaan esityksilleen
12108: lupa.                                                  huviluvat, olisivat seuraukset niille katastrofaali-
12109:     Päätöstä on perusteltu sillä, että yhdistyksen     set. Jokainen kerho joutuisi hakemaan jokaista
12110: järjestämiin elokuvanäytäntöihin pääsyyn oikeut-       elokuvaesitystään varten erillisen huviluvan. Täs-
12111: tavia 40 markan hintaisia jäsenkortteja on tarjot-     tä aiheutuvat lisäkustannukset rasittaisivat koh-
12112:  tu yleisön ostettavaksi elokuvateatterin kassasta     tuuttomasti elokuvakerhojen nytkin jo tappiollis-
12113: ennen näytöksiä muun muassa sanomalehdissä             ta ja vaikeasti rahoitettavaa toimintaa.
12114:  julkaistuin ilmoituksin. Näin ollen kuka tahansa         Lisäksi luvan hakeminen aiheuttaisi kohtuutto-
12115:  halukas on voinut lunastaa itselleen jäsenkortin.     masti lisää työtä ja vaivannäköä muutenkin ylira-
12116:     Helsingin raastuvanoikeuden 2 5 osasto on          sitetulle ja puhtaasti talkoohengellä toimiville
12117:  28.10.1984 julkistamaliaan päätöksellä katsonut,      toimihenkilöille.
12118:  että Elokuvakerho Click r. y:n olisi tullut hakea        Huviluvan hakemisella olisi myös laajakantoi-
12119:  huvilupa elokuvakerhon elokuvateatteri Maximis-       set seurausvaikutukset. Elokuvaesitysten katsomi-
12120:  sa toimeenpantuihin kerhon esityksiin ja eloku-       nen julkisiksi saattaisi johtaa elokuvaverovelvolli-
12121:  vakerhon puheenjohtajan huviluvan hakemisen           suuteen. Elokuvakerhot eivät ole tähän mennessä
12122:  laiminlyönnillä syyllistyneen huvilain säännösten     suorittaneet veroa esityksistään. Lisäksi se saattaisi
12123:  rikkomiseen.                                          johtaa tekijänoikeuskorvauksiin Teostolle.
12124: 4284013103
12125: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 420
12126: 
12127:    Huvilupien hakeminen olisi sinänsä aivan tur-        luvanvaraiseksi. Mitään ongelmia ei ole esiintynyt
12128: haa ja tarpeetonta toimintaa, josta ei voi olla         niiden neljännesvuosisataisen historian aikana.
12129: mitään hyötyä, mutta josta aiheutuu kaikille               Vertailun vuoksi todettakoon, että mitkään
12130: osapuolille paljon tarpeetonta vaivaa ja kustan-        muutkaan taidemuodot eivät ole joutuneet lupa-
12131: ousta ja lisää byrokratiaa. Kun kaupallisessa elo-      menettelyn alaiseksi.
12132: kuvateatterissa saa esittää mitä tahansa Valtion           Elokuvakerhotoiminnan talous rakentuu suu-
12133: elokuvatarkastamon esittämää filmiä yhden ai-           relta osin yhteiskunnan - sekä valtion että
12134: noan toistaiseksi myönnetyn yleisen luvan nojalla       kuntien - tuen varaan. Tuen myöntämisellä
12135: jopa vuosikymmeniä, niin miksi taiteellisesti kor-      yhteiskunta on selkeästi osoittanut pitävänsä elo-
12136: keatasoisia elokuvia esittävän elokuvakerhon pi-        kuvakerholiikettä tärkeänä ja rikastuttavana osa-
12137: täisi hakea lupa joka ikistä elokuvaesitystä varten     na vapaaehtoista kansansivistystyötä.
12138: erikseen?                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12139:    Huviluvan hakemista ei voida puolustella mil-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12140: lään asiallisilla syillä, ei edes paloturvallisuutta    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12141: koskevilla perusteilla. Kaikki nykyiset filmit ovat     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12142: täysin paloturvallisia. Elokuvakerhojen esitykset
12143: tapahtuvat päivällä elokuvateatterissa, jossa aivan               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12144: samalla henkilökunnalla ja samoissa tiloissa ja                ryhtyä, jotta koko elokuvakerhotoimintaa
12145: samoja välineitä käyttäen esitetään kaupallisen                uhkaava laintulkinta voitaisiin nopeasti
12146: elokuvateatterin filmiä. Ainoa ero on filmin                   kumota, ja
12147: valintakriteereissä: elokuvateatteri valitsee filmin             onko Hallitus valmis kiireellisesti esit-
12148: kaupallisilla perusteilla, elokuvakerho taiteellisil-          tämään eduskunnalle sellaisen lainmuu-
12149: la ja kasvatuksellisilla kriteereillä.                         toksen joka estää kaikkien elokuvakerho-
12150:    Tähän mennessä ei elokuvakerhojen osalta ole                jen joutumisen syytteeseen sellaisesta käy-
12151: esiintynyt yhtään sellaista tapausta, joka vähää-              tännöstä, joka on vallinnut alalla jo usei-
12152: kään antaisi aihetta saattaa niiden toimintaa                  ta kymmeniä vuosia?
12153: 
12154:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1984
12155: 
12156:                        Pär Stenbäck                              Tarja Halonen
12157:                                        1984 vp. -- RJ< n:o 420                                           3
12158: 
12159: 
12160: 
12161: 
12162:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12163: 
12164:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, jos osanottajilta
12165: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tai osalta heistä peritään pääsymaksua tai jos
12166: olette 13 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            tilaisuudet ovat osana toiminnassa, jota harjoite-
12167: kirjeenne n:o 1859 ohella lähettänyt valtioneu-        taan yksinomaan pääasiallisesti tällaisten tilai-
12168: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi        suuksien järjestämiseksi.
12169: jäljennöksen kansanedustaja Pär Stenbäckin ym.            Edellä mainittujen edellytysten olemassaolosta
12170: kirjallisesta kysymyksestä n:o 420, jossa tiedustel-   riippuu, onko esimerkiksi elokuvakerhon järjestä-
12171: laan:                                                  mä elokuvaesitys luvanvarainen julkinen huviti-
12172:                                                        laisuus vai ei. Korkein hallinto-oikeus on ottanut
12173:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         asiaan kantaa kysymyksen perusteluosassa maini-
12174:         ryhtyä, jotta koko elokuvakerhotoimintaa       tussa oikeustapauksessa ja Helsingin raastuvanoi-
12175:         uhkaava laintulkinta voitaisiin nopeasti       keudessa on edelleenkin vireillä samaa asiaa kos-
12176:         kumota, ja                                     keva oikeudenkäynti, jossa selvitetään, onko esil-
12177:           onko Hallitus valmis kiireellisesti esit-    lä olleissa tilanteissa elokuvanäytäntöjä roimeen-
12178:         tämään eduskunnalle sellaisen lainmuu-         pantu siten, että niiden järjestämiseen olisi pitä-
12179:         toksen joka estää kaikkien elokuvakerho-       nyt olla poliisiviranomaisen lupa.
12180:         jen joutumisen syytteeseen sellaisesta käy-       Julkisen huvitilaisuuden luvanvaraisuus mää-
12181:         tännöstä, joka on vallinnut alalla jo usei-    räytyy tilaisuuden luonteen ja sisällön perusteel-
12182:         ta kymmeniä vuosia?                            la. Tilaisuuden toimeenpanijalla on merkitystä
12183:                                                        vain valtion, kunnan ja kirkon toimeenpanemien
12184:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         virallisten tilaisuuksien kohdalla. Tästä luvanva-
12185: seuraavaa:                                             raisuuden perusperiaatteesta ei ole syytä tehdä
12186:    Julkisista huvitilaisuuksista annettu laki koskee   poikkeuksia. Sen sijaan ministeriö on valmis
12187: muun muassa julkisia näytäntöjä, joihin yleisö         selvittämään, voitaisiinko suljettua elokuvanäy-
12188: pääsee, riippumatta siitä, peritäänkö tilaisuuden      täntöä koskevia säännöksiä selkeyttää ja täsmen-
12189: pääsymaksua jossakin muodossa vai ei. Lain sään-       tää siten, että puhtaasti aatteellisella pohjalla
12190: nöksiä sovelletaan siinäkin tapauksessa, että tilai-   oleva elokuvakerhotoiminta voitaisiin vapauttaa
12191: suus järjestetään muussa tarkoituksessa kuin hu-       sellaisesta lupa- tai ilmoittamismenettelystä, jota
12192: vituksen tai viihteen tarjoamiseksi. Julkisista hu-    ei toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen voida
12193: vitilaisuuksista annettua lakia sovelletaan myös       pitää yleiseltä kannalta tarpeellisena ja tarkoituk-
12194: tilaisuuksiin, joihin pääseminen edellyttää kutsua     senmukaisena.
12195: 
12196:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1984
12197: 
12198:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
12199: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 420
12200: 
12201: 
12202: 
12203: 
12204:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12205: 
12206:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            huvudsakligen i syfte att föranstalta dylika till-
12207: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         ställningar.
12208: 1859 av den 13 november 1984 tili vederbörande            Huruvida exempelvis en filmförevisning, som
12209: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     har anordnats av en filmklubb, är en sådan
12210: av riksdagsman Pär Stenbäck m.fl. underteckna-         offentlig nöjestillställning som kräver tillstånd
12211: de spörsmål nr 420:                                    beror på, om ovan nämnda förutsättningar före-
12212:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ligger. Högsta förvaltningsdomstolen har tagit
12213:         för att den lagtolkning som hotar hela         ställning tili saken i det rättsfall som nämns i
12214:         filmklubbsverksamheten snabbt kunde            spörsmålets motivering, och vid Helsingfors
12215:         upphävas, och                                  rådstuvurätt är fortfarande en process i samma
12216:            är Regeringen beredd att i brådskande       ärende anhängig. Vid denna utreds om i före-
12217:         ordning förelägga riksdagen en sådan           liggande fall filmförevisningar har anordnats så
12218:         lagändring som hindrar att alla filmklub-      att tillstånd av polismyndigheterna borde ha
12219:         bar blir åtalade för en praxis som har         erhållits för dem.
12220:         gällt i branschen redan flera tiotals år?         Frågan om huruvida en offentlig nöjestillställ-
12221:                                                        ning påkallar tillstånd avgörs på basen av tillställ-
12222:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningens natur och innehåll. Endast i fråga om
12223: anföra följande:                                       offentliga tillställningar, som ordnas av stat,
12224:    Lagen om offentliga nöjestillställningar gäller     kommun och kyrka är det av betydelse, vem som
12225: bl.a. offentliga föreställningar, tili vilka allmän-   är arrangör. Det är inte skäl att avvika från denna
12226: heten har tillträde, oberoende av huruvida inträ-      grundprincip, enligt viiken tillstånd bör inhäm-
12227: desavgift i någon form uppbärs eller inte. Lagens      tas.
12228: stadganden tiliämpas också i det fall att tillställ-      Däremot är ministeriet berett att utreda, huru-
12229: ningen anordnas i annat än nöjes- eller under-         vida man kunde klarlägga och specificera de
12230: hållningssyfte. Lagen om offentliga nöjestillställ-    stadganden som gäller förevisningar av filmer för
12231: ningar tillämpas också på tillställningar för vilka    en sluten krets så, att filmklubbsversamhet, som
12232: gäller, att tillträde tili dem förutsätter inbjudan    anordnas på rent ideella grunder, kunde befrias
12233: eller medlemskap i viss sammanslutning, om av          från ett tilistånds- eller anmälningsförfarande,
12234: deltagarna eller av en del av dem uppbärs              som inte med tanke på verksamhetens kvalitet
12235: inträdesavgift eller om tiliställningen utgör ett      och omfattning kan anses erforderligt och ända-
12236: led i en verksamhet, som bedrivs enbart eller          målsenligt ur allmän synvinkel.
12237: 
12238:      Helsingfors den 18 december 1984
12239: 
12240:                                                                     Inrikesminister Kaisa Raatzkainen
12241:                                                 1984 vp.
12242: 
12243: Kirjallinen kysymys n:o 421
12244: 
12245: 
12246: 
12247: 
12248:                                     Raatikainen ym.: Asuntotuotantomäärärahojen lisäämisestä
12249: 
12250: 
12251:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12252: 
12253:   Valtion asuntolainamäärärahojen taso on viime        ollen lähivuosina ollaan siinä tilanteessa, että
12254: vuosina reaalisesti alentunut. Asuntolainoihin         asuntolainoista palautuvat korko- ja lyhennys-
12255: käytettiin vuonna 1980 1 935 milj. markkaa,            maksut ylittävät vuosittain myönnettävät asunto-
12256: kun tänä vuonna on käytettävissä 2 526 milj.           lainat. Tämä käy ilmi myös asuntohallituksen
12257: markkaa. Kun määrärahoihin ei ole tullut edes          laatimasta nk. asuntotoimen peruslaskelmasta.
12258: inflaatiokorjausta, ovat valtion mahdollisuudet           Sen sijaan eräillä muilla hallinnonaloilla ovat
12259: tukea aravatuotantoa heikentyneet. Tämä näkyy          valtion menot kasvaneet viime vuosina tuntuvas-
12260: aravalainoitettujen asuntojen määrissä. Kun            ti. Näin on tapahtunut esimerkiksi maatalous-
12261: vuonna 1980 tuotettiin 24 000 aravatuotanto-           menoissa, jotka olivat vuonna 1980 4 362 milj.
12262: asuntoa, pystyttäneen tänä vuonna tuottamaan           markkaa, mutta vuonna 1983 jo 6 045 milj.
12263: enää 19 000 aravatuotantoasuntoa. Erityisesti          markkaa.
12264: vuokra-asuntojen tuottaminen on jyrkästi vähen-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12265: tynyt.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12266:    Valtion asuntotuotantomäärärahojen alentu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12267: minen reaalisesti on huolestuttavaa sen vuoksi,        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12268: että maassa vallitsee edelleenkin asuntopula.
12269: Tuoreimpien selvitysten mukaan yksin pääkau-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
12270: punkiseudulla asuu kymmeniätuhansia perheitä                  tiolle asuntolainoista palautuvat korko- ja
12271: puutteellisissa ja ahtaissa asunto-oloissa. Koska             lyhennysmaksut tulevat jo lähivuosina
12272: pääkaupunkiseudulle suuntautuva muuttoliike                   ylittämään vuosittain myönnettävien uu-
12273:                                                               sien asuntolainojen määrän, vaikka maas-
12274: on viime aikoina vilkastunut, tämä pahentaa
12275:                                                               samme on vielä erittäin runsaasti ahtaasti
12276: entisestäänkin asuntopulaa.
12277:                                                               asuvia perheitä tai esiintyy suoranaista
12278:    Samanaikaisesti kun asuntolainamäärärahat                  asuntopulaa, ja jos on,
12279: ovat reaalisesti alentuneet, ovat valtiolle palautu-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
12280: vat asuntolainojen korko- ja lyhennysmaksut no-               asuntotuotantomäärärahojen tason nosta-
12281: peasti kasvaneet. Vuonna 1985 arvioidaan valtiol-             miseksi, jotta voitaisiin tuottaa nykyistä
12282: le palautuvan jo noin 2 000 milj. markkaa asun-               enemmän aravalainoitettuja asuntoja?
12283: tolainojen korko- ja lyhennysmaksuina. Näin
12284:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1984
12285: 
12286:          Kaisa Raatikainen               Olli Helminen                   Kari Rajamäki
12287:          Jussi Ranta                     Jorma Rantanen                  Timo Roos
12288:           Marja-Liisa Tykkyläinen        Reino Paasilinna                Mats Nyby
12289:          Pekka Myllyniemi                Martti Lähdesmäki               Antti Kalliomäki
12290:          Mikko Rönnholm                  Tuulikki Hämäläinen             Sinikka Hurskainen-Leppänen
12291:          Tuula Paavilainen               Aarno von Bell                  Pirjo Ala-Kapee
12292:          Anna-Liisa Piipari              Markus Aaltonen                 Pentti Lahti-Nuuttila
12293:          Kerttu Törnqvist                Juhani Surakka                  Riitta Järvisalo-Kanerva
12294:           Matti Louekoski                Jouko Tuovinen                  Lea Savolainen
12295:          Risto Ahonen                    Arja Alho                       Tarja Halonen
12296:                                          Maija Rajantie
12297: 
12298: 
12299: 428401317A
12300: 2                                      1984 vp. -- ~ n:o 421
12301: 
12302: 
12303: 
12304: 
12305:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12306: 
12307:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alueilla samaan aikaan vaikuttanutta kehitys-
12308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suuntaa. Valtion lainoittama aravavuokra-asunto-
12309: olette 13 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            tuotanto ei ole riittänyt korvaamaan vapaarahoit-
12310: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           teisesti toteutettujen vuokra-asuntojen poistu-
12311: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      maa. Toiseksi asuntojen hintataso on 1980-luvun
12312: taja Kaisa Raatikaisen ym. kirjallisesta kysymyk-      alussa noussut yleistä hintatason nousua nopeam-
12313: sesta n:o 421:                                         min. Vuokra-asuntotilanteen korjaamiseksi halli-
12314:                                                        tus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin sekä vapaara-
12315:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-    hoitteisen vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseksi
12316:         tiolle asuntolainoista palautuvat korko- ja    että aravavuokra-asuntojen tuotannon lisäämisek-
12317:         lyhennysmaksut tulevat jo lähivuosina          si. Erityistä huomiota on kiinnitetty pääkaupun-
12318:         ylittämään vuosittain myönnettävien uu-        kiseudun asuntotilanteen parantamiseen lisää-
12319:         sien asuntolainojen määrän, vaikka maas-       mällä alueelle suunnattuja aravamäärärahoja.
12320:         samme on vielä erittäin runsaasti ahtaasti     Toisaalta on todettava, ettei pääkaupunkiseudun
12321:         asuvia perheitä tai esiintyy suoranaista       ylikuumentunutta tilannetta voida auttaa yksin
12322:         asuntopulaa, ja jos on,                        asuntoviranomaisten toimenpitein, vaan tarvi-
12323:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin     taan myös muita, mm. tasapainoiseen alueelli-
12324:         asuntotuotantomäärärahojen tason nosta-        seen kehitykseen vaikuttavia toimenpiteitä.
12325:         miseksi, jotta voitaisiin tuottaa nykyistä        Asuntopolitiikan tavoitelakitoimikunnan työs-
12326:         enemmän aravalainoitettuja asuntoja?           sä (KM 1981:28) asetettiin tavoitteeksi noin
12327:                                                        43 000 asunnon tuottaminen vuodessa 1980-
12328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          luvulla. Ottaen huomioon sen, että 1980-luvun
12329: seuraavaa:                                             alkuvuosien tuotanto on ollut suunniteltua kor-
12330:    Asuntopolitiikassa on viime vuosien aikana          keampi, nousee keskimääräinen tuotanto koko
12331: tapahtunut selvä painotuksen muutos. Tähän             1980-luvulla aikaisemmin asetettua tavoitetta
12332: saakka tuki- ja muut toimenpiteet ovat ensisijai-      korkeammaksi. Vuodeksi 1990 on asetettu tavoit-
12333: sesti kohdistuneet uusien asuntojen tuottami-          teeksi 37 000 alkavaa asuntoa vuodessa, eikä
12334: seen. Sen seurauksena väestön asumisolosuhteet         tavoitetta ole vielä perusteltua tarkistaa. Asunto-
12335: ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Noin kol-         tuotannon määrän tulisi olla 1980-luvulla keski-
12336: mannes asuntokunnista asuu kuitenkin edelleen          määrin 45 000 asuntoa vuodessa siten, että tuo-
12337: ahtaasti, varusteiltaan puutteellisissa tai asukkai-   tannon määrä supistuisi asteittain noin 37 000
12338: den taloudellisiin mahdollisuuksiin verrattuna         asuntoon vuonna 1990.
12339: kohtuuttoman kalliissa asunnoissa. Heikoimmin             Huolimatta siitä, että kokonaistuotantotarpeen
12340: asuvan vähävaraisen väestön samoin kuin erityi-        on vuosikymmenen vaihteeseen mennessä arvioi-
12341: sesti asuntomarkkinoille tulevien nuorten ruoka-       tu alenevan vuoden 1985 noin 48 000 asunnon
12342: kuntien asunnon saannin turvaaminen ja asunto-         tuotantomääristä, edellyttää vähävaraisten ja pie-
12343: olojen parantaminen ovat tästä syystä edelleen         nituloisten asunnontarpeen tyydyttäminen arava-
12344: tärkeitä tehtäviä. Keskeisiksi tavoitteiksi ovat       tuotannon tason säilyttämistä edelleen korkealla
12345: nousseet alueellisten ja eri väestöryhmien välisten    tasolla. Korjaustoiminnan lisääntyminen ja asu-
12346: asumistasoerojen vähentäminen siten, että hei-         mistukijärjestelmän kehittäminen vaativat sen,
12347: koimmassa asemassa olevien olosuhteita paranne-        että asunto-olojen parantamiseen käytettävien
12348: taan muita nopeammin, samoin kuin asumisen             valtion varojen reaalimäärän tulisi lähivuosina
12349: ja erityisesti asuinympäristön laadun parantami-       kasvaa reaalisesti.
12350: nen. Näihin vaikuttaminen ei ole mahdollista              Suunnittelukaudelle 1986--1990 arvioidut
12351: vain uustuotannolla, vaan toimenpiteiden koh-          asuntotoimen tulot asuntolainojen koroista ja
12352: teena on koko asuntokanta.                             lyhennysmaksuista sekä eräistä vähäisistä sekalai-
12353:    Asuntojen hankintamahdollisuuksia on vai-           sista eristä kasvaisivat reaalisesti 4 % vuosittain.
12354: keuttanut kaksi erityisesti voimakkaasti kasvavilla    Asuntotoimen tulokehityksen arviointi perustuu
12355:                                      1984 vp. -- KJ( n:o 421                                          3
12356: 
12357: voimassa oleville säännöksille. Näitten perusteel-   näitten lukujen keskinäinen vertaaminen anna
12358: la suunnittelukauden lopussa asuntolainakannas-      kehityksestä todellista kuvaa. Varovaisesti arvioi-
12359: ta noin 2/3 olisi 1.3.1983 voimaan tulleen asun-     den näyttäisi siltä, että asuntotoimen tulot edus-
12360: totuotantoasetuksen (205/82) 28--29 §:ien mu-        taisivat vuosina 1986--1990 voimassa olevilla
12361: kaisissa ns. uuden lainajärjestelmän mukaisissa      lainaehdoilla noin 40--50 % asuntotoimelle
12362: lainaehdoissa. Uudet lainaehdot laskisivat asun-     suunnittelukaudelle ehdotetuista asuntotoimen
12363: tolainojen keskikorkoa suunnittelukaudella yh-       kokonaismenoista ao. vuoden hintatasoon verrat-
12364: dellä prosenttiyksiköllä vajaaseen kolmeen pro-      tuna. Varsinaisesta asuntolainoitukseen käytetyis-
12365: senttiin. Asuntolainakanta, joka kuluvan vuoden      tä menoista tulot kattaisivat arviolta noin 70 %.
12366: lopussa on vajaat 22 mrd. markkaa, kasvaisi          Vaikka asuntotoimen tulot ovat varsin voimak-
12367: vuoteen 1990 mennessä, lainojen nostot vuoden        kaasti viime vuosina kasvaneet, eivät asuntotoi-
12368: 1985 hinnoin mitoittaen, noin 30 mrd:n markan        men vuosittaiset tulot vuosina 1986--90 tulisi
12369: määrään.                                             ylittämään asuntotoimen vuosittaisia menoja,
12370:    Kun toiminta- ja taloussuunnitelmassa menot       mikäli ympäristöministeriön kehityssuunnitelmat
12371: ovat mitoitetut vuoden 1985 hintatason mukaisi-      hyväksytään. Tulojen kehityksen tasaantuminen
12372: na ja vastaavasti tulot valtion asuntolainojen       johtuu em. uusista lainaehdoista.
12373: koroista ja takaisinmaksuista käyvin hinnoin, ei
12374: 
12375:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1984
12376: 
12377:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
12378: 4                                      1984 vp. -- KJC n:o 421
12379: 
12380: 
12381: 
12382: 
12383:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
12384: 
12385:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            bostadsbeståndet utgör föremål för åtgärder.
12386: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          Möjligheterna att skaffa bostad har försämrats av
12387: den 13 november 1984 tili vederbörande medlem           två utvecklingstrender, som samtidigt har verkat
12388: av statsrådet översänt avskrift av följande av          speciellt starkt på områden med kraftig tillväxt.
12389: riksdagsledamot Kaisa Raatikainen m.fl. under-          Den statsbelånade produktioneo av aravahyres-
12390: tecknade spörsmål nr 421:                               bostäder har inte varit tillräcklig för att ersätta
12391:                                                         minskningen av fritt finansierade hyresbostäder.
12392:           Är Regeringen medveten om att ränte-          Vidare har prisnivån i fråga om bostäder i början
12393:        och avkortningsavgifter på bostadslån vil-       av 1980-talet stigit snabbare än den allmänna
12394:        ka återinflyter tili staten redan under de       prisnivån. Regeringen har redan vidtagit åtgärder
12395:        närmaste åren kommer att överskrida be-          för att korrigera situationen beträffande hyres-
12396:        loppet av de nya bostadslån som årligen          bostäder, både i syfte att stimulera den fritt
12397:        beviljas, trots att det i vårt land fortfaran-   finansierade produktioneo av hyresbostäder och
12398:        de finns ett stort antal familjer, som bor       för att öka produktioneo av aravahyresbostäder.
12399:        trångt, liksom det även förekommer di-           Man har fäst särskild uppmärksamhet vid att
12400:        rekt bostadsbrist, och om detta är fallet,       förbättra bostadssituationen i huvudstadsregio-
12401:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           ~en genom att öka de aravaanslag som styrs hit.
12402:        att höja nivån hos anslagen för bostads-         A andra sidan måste det konstateras, att den
12403:        produktion, så att man kunde producera           överhettade situationen i huvudstadsregionen in-
12404:        ett större antal aravabelånade bostäder än       te kan avhjälpas enbart genom åtgärder från
12405:        för närvarande?                                  bostadsmyndigheternas sida, utan att det också
12406:                                                         krävs åtgärder som bl. a. bidrar tili en harmonisk
12407:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         regional utveckling.
12408: anföra följande:                                           Vid arbetet inom kommissionen för bered-
12409:    Under de senaste åren har tyngdpunkten inom          ningen av en lag om bostadspolitisk målsättning
12410: bostadspolitiken tydligt förskjutits. Hittilis har      (KB 1981:28) uppställdes som mål att cirka
12411: stöd- och andra åtgärder i första hand inriktats på     43 000 bostäder per år skulle produceras under
12412: produktion av nya bostäder. Tili följd av detta          1980-talet. Med beaktade av att produktioneo
12413: har boendeförhållandena utvecklats i bättre rikt-       under 1980-talets första år har överstigit det
12414: ning. Cirka en tredjedel av hushållen bor dock          planerade blir produktioneo under hela 1980-
12415: fortfarande trågt, i bostäder med bristfällig ut-       talet i medeltal större än det tidigare uppställda
12416: rustning eller i bostäder, som är oskäligt dyra         målet förutsatte. För år 1990 har man uppställt
12417: med tanke på invånarnas ekonomiska möjlighe-            som mål att 37 000 bostäder skall börja byggas
12418: ter. På grund härav är det alltjämt en viktig           per år, och det är ännu inte motiverat att justera
12419: uppgift att säkerställa att den mindre bemedlade        detta mål. Bostadsproduktionens omfattning
12420: befolkningen, vars boendeförhållanden är sämst,         borde under 1980-talet vara i medeltal 45 000
12421: liksom särskilt de unga hushåll som kommer ut           bostäder per år, så att produktionens omfattning
12422: på bostadsmarknaden erhåller bostad. Likaså är          stegvis skulle minska tili 37 000 bostäder år
12423: det en viktig uppgift att förbättra dessa befolk-       1990.
12424: ningsgruppers bostadsförhållanden. Att minska              Trots att man har beräknat, att det totala
12425: skilinaderna i boendenivå mellan olika regioner         behovet av att uppföra bostäder vid årsskiftet
12426: och befolkningsgrupper, så att situationen för           1989--1990 kommer att understiga produktio-
12427: dem som har det sämst förbättras snabbast, har          nens omfattning år 1985 som är 48 000 bostäder,
12428: blivit ett centralt mål liksom också att förbättra      förutsätter tillfredsställandet av de mindre be-
12429: kvaliteten på boendet och särskilt boendemiljöns        medlades och småinkomsttagarnas bostadsbehov,
12430: kvalitet. Dessa faktorer kan inte påverkas enbart       att aravaproduktioneo fortfarande bibehålls på
12431: genom produktion av nya bostäder, utan hela             hög nivå. Den växande reparationsverksamheten
12432:                                      1984 vp. -      KK n:o 421                                       5
12433: 
12434: och utveckiingen av bostadsstödssystemet fordrar,     miljarder mark, då de Iyfta Iånebeloppen beräk-
12435: att det reelia beloppet av statsmedel, som an-        nas eniigt priserna för år 1985.
12436: vänds för förbättring av bostadsförhålianden,            Utgifterna i verksamhets- och ekonomipianeo
12437: ökas under de närmaste åren.                          har dimensionerats eniigt prisnivån år 198 5.
12438:                                                       Inkomsterna av räntor och avkortningar på sta-
12439:    De inkomster av bostadsiånens räntor och           tens bostadsiån har återigen dimensionerats en-
12440: avkortningsavgifter som bostadsväsendet har be-       Iigt gängse priser. En jämförelse mellan dessa tai
12441: räknats erhålia under pianeringsperioden 1986-        ger därför inte en reaiistisk biid av situationen.
12442: 1990 kommer sannoiikt, Iiksom dess inkomster i        Försiktigt uppskattat ser det ut som om bostads-
12443: form av mindre belopp av biandad natur, reellt        väsendets inkomster under åren 1986-1990 med
12444: att växa med 4 % per år. Uppskattningen av hur        gällande Iånevilikor skulie representera cirka
12445: inkomsterna inom bostadsväsendet utveckias            40-50 % av de totala utgifter inom bostads-
12446: grundar sig på gäliande stadganden. På basen av       väsendet som har föresiagits för pianeringsperio-
12447: dessa skulie cirka 21 3 av bostadsiånebeståndet       den; detta om jämförelsen görs i eniighet med
12448: vid pianeringsperiodens siut omfattas av de Iåne-     vederbörande års prisnivå. Eniigt uppskattning
12449: vilikor som anges i det s.k. nya Iånesystemet.        skulle inkomsterna täcka ca 70 % av de utgifter
12450: Detta fungerar eniigt 28-29 §§ förordningen           som har föranietts av egentliga bostadsiån. Fastän
12451: om bostadsproduktion (205 182), som trädde i          bostadsväsendets inkomster har stigit kraftigt
12452: kraft 1.3.1983. De nya Iånevilikoren skulie under     under de senaste åren skulle bostadsväsendets
12453: pianeringsperioden minska bostadsiånens ge-           årliga inkomster under åren 1986-1990 inte
12454: nomsnittsränta med en procentenhet tili knappt        komma att överskrida dess årliga utgifter ifali
12455: tre procent. Bostadsiånebeståndet, som i siutet av    miljöministeriets utveckiingspianer godkänns.
12456: innevarande år uppgår tili knappt 22 miljarder        Att inkomstutveckiingen jämnar ut sig beror på
12457: mark, skulie före år 1990 växa tili cirka 30          de ovan nämnda nya Iånevillkoren.
12458: 
12459:      Helsingfors den 19 december 1984
12460: 
12461:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
12462:                                                1984 vp.
12463: 
12464: Kirjallinen kysymys n:o 422
12465: 
12466: 
12467: 
12468: 
12469:                                   Pursiainen: Vaikeasti sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen tuke-
12470:                                      misesta
12471: 
12472: 
12473:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12474: 
12475:   Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon varattiin          ehdot ja tulkintakäytäntö, joka ei lähde sairaan
12476: ensimmäisen kerran määräraha avustuksiin, joita       lapsen ja hänen vanhempiensa eduista. Erääksi
12477: annetaan sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sai-       syyksi tuen käyttämättä jättämiselle on myös
12478: raanhoidosta lapsen vanhemmille aiheutuvien           mainittu huonosti hoidettu tiedotus.
12479: ansionmenetysten korvaamiseksi. Määräraha oli            Mainittuja syitä ei kuitenkaan voida pitaa
12480: 10 miljoonaa markkaa; valtion tilinpäätöksen          hyväksyttävinä perusteluina sille, että vakavasti
12481: mukaan rahaa kuitenkin käytettiin vain                sairaiden lasten ja heidän vanhempiensa tukemi-
12482: 3 600 000 markkaa.                                    seksi varattuja määrärahoja pienennetään; tilan-
12483:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon on             netta ei korjaa sekään, että määräraha ehdotetaan
12484: varattu tarkoitukseen 13 miljoonaa markkaa. Jul-      muutettavaksi siirtomäärärahaksi. Oikea toimen-
12485: kisuudessa olleiden tietojen mukaan tukea käy-        pide olisi tuen ehtojen muuttaminen vaikeasti
12486: tettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla vain         sairaiden lasten ja näiden vanhempien etujen
12487: puolen miljoonan markan edestä; näin siitä huo-       mukaisiksi ja samansuuntaisten tulkintaohjeiden
12488: limatta, että valtioneuvoston päätöksellä 107184      antaminen. Näiden toimien jälkeen olisi keskeis-
12489: annettiin helmikuun alussa voimaan tulleet uu-        tä huolehtia kunnolla asian tiedottamisesta.
12490: det ohjeet avustusten myöntämisestä. Uusia oh-           Asianmukaista olisi myös säätää tuen saamisen
12491: jeita perusteltiin mm. tarpeella lieventää tuen       ehdot lailla.
12492: saamisen ehtoja ja laajentaa saajien piiriä.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12493:    Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo- ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12494: menoarvioksi on sairaan lapsen kuntoutus- ja          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12495: sairaanhoitoavustukseksi varattu vain 4 miljoonaa     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12496: markkaa - pudotusta on siis 9 miljoonan mar-
12497: kan edestä. Perusteluissa syyksi mainitaan arvi-                 Aikooko Hallitus muuttaa vaikeasti sai-
12498: ointiperusteiden muuttuminen.                                 raan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten
12499:    Huolimatta valtioneuvoston tammikuisen pää-                myönnettävien avustusten ehdot sairai-
12500: töksen ja tulo- ja menoarvioesityksessä esitettyjen           den lasten ja näiden vanhempien etuja
12501: perustelujen ristiriitaisuudesta on syytä epäillä,            vastaaviksi ja aikooko se esittää lakia,
12502: että tuen käyttämisen esteenä ovat liian tiukat               jossa ehdot säädettäisiin?
12503: 
12504:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1984
12505: 
12506:                                            Terho Pursiainen
12507: 
12508: 
12509: 
12510: 
12511: 428401236P
12512: 2                                         1984 vp. -      KK n:o 422
12513: 
12514: 
12515: 
12516: 
12517:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12518: 
12519:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tieto uudesta järjestelmästä ehtinyt tavoittaa
12520: mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra Puhemies,            kaikkia niitä henkilöitä, jotka olisivat voineet
12521: olette 14 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn               avustusta saada. Myös budjettitekniset seikat ovat
12522: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              vaikeuttaneet asian hoitoa. Samoja vaikeuksia on
12523: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         lisääntyneestä tiedotuksesta huolimatta ollut ku-
12524: taja Terho Pursiaisen näin kuuluvasta kirjallisesta       luvanakin vuonna.
12525: kysymyksestä n:o 422:                                        Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuodelle 1984
12526:                                                           varatusta määrärahasta tulisi käytetyksi enintään
12527:            Aikooko Hallitus muuttaa vaikeasti sai-        2 miljoonaa markkaa. Hallitus on eduskunnalle
12528:         raan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten          antamassaan esityksessä vuoden 1984 kolmannek-
12529:         myönnettävien avustusten ehdot sairai-            si lisämenoarvioksi ehdottanut, että kysymyksessä
12530:         den lasten ja näiden vanhempien etuja             oleva määtäraha muutettaisiin siirtomäärärahak-
12531:         vastaaviksi ja aikooko se esittää lakia,          si, jolloin tänä vuonna käyttämättä jäävä osa
12532:         jossa ehdot säädettäisiin?                        määrärahasta voitaisiin käyttää ensi vuonna vuo-
12533:                                                           den 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetun
12534:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          4 miljoonan markan määrärahan lisäksi.
12535: ti seuraavaa:                                                Sosiaali- ja terveysministeriössä samoin kuin
12536:    Valtion tulo- ja menoarviossa oli viime vuonna         lääkintöhallituksessa sekä kansaneläkelaitoksessa
12537: ensimmäisen kerran varattuna määrärahaa avus-             on kiinteästi seurattu avustusjärjestelmän toteu-
12538: tusten myöntämiseen vanhemmille,                 joille   tumista. Seurannasta saatujen kokemusten perus-
12539: vaikeasti sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sai-          teella ja vammaisjärjestöiltä saatujen ehdotusten
12540: raanhoidosta aiheutuu huomattavaa ansionmene-             pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
12541: tystä tai merkittävästi muita kuluja. Avustuksen          laan parhaillaan edellä mainittujen tahojen kans-
12542: saamisen tarkemmat edellytykset on määrätty               sa uutta valtioneuvoston päätöstä avustuksen
12543: valtioneuvoston päätöksessä. Edellytyksiä on tänä         myöntämisperusteista. Korjausta on tarkoitus eh-
12544: vuonna lievennetty siten, että lapsen enimmäisi-          dottaa useisiin seikkoihin. Näistä mainittakoon
12545: kä on nostettu 12 vuodesta 16 vuoteen, omavas-            yhtenä se, ettei avustusta ole voitu myöntää
12546: tuuaikaa on lyhennetty kolmesta kahteen arkipäi-          sairasta lastaan kotona hoitavalle vanhemmalle.
12547: vään sekä avustuspäivien määrä on muutettu 30             Päätösehdotus on tarkoitus ottaa valtioneuvos-
12548: arkipäivästä 45 arkipäivään. Lisäksi osallistumi-         tossa esille välittömästi, kun se budjettiteknisesti
12549: nen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalan            on mahdollista.
12550: poliklinikalla on otettu järjestelmän piiriin.               Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on,
12551:    Viime vuosi ja kuluva vuosi ovat olleet erään-         että avustusjärjestelmä voitaisiin mahdollisim-
12552: laisia kokeiluvuosia, joiden aikana on pyritty            man nopeasti lakisääteistää ja samalla järjestää
12553: selvittämään, millaisissa tilanteissa avustusta ensi-     myös vanhempien työoikeudelliset kysymykset.
12554: sijaisesti tarvittaisiin ja minkä laajuiseksi avustus-    Nykyinen valtioneuvoston päätöksen varassa ole-
12555: toiminta muodostuu. Kokeilua on vaikeuttanut              va harkinnanvarainen avustusjärjestelmä onkin
12556: se, että päätös avustusten myöntämisperusteista           nähtävä välivaiheena tähän tavoitteeseen pääse-
12557: tuli voimaan viime vuonna varsin myöhään eikä             misessä.
12558: 
12559:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1984
12560: 
12561:                                                  Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12562:                                          1984 vp. -      KK n:o 422                                        3
12563: 
12564: 
12565: 
12566: 
12567:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
12568: 
12569:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             systemet inte hann nå alla de personer som skulie
12570: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           ha haft möjlighet att få understöd. Även de
12571: den 14 november 1984 tili vederbörande medlem            budgettekniska omständigheterna har försvårat
12572: av statsrådet översänt avskrift av följande av           skötseln av ärendet. Trots den ökade informatio-
12573: riksdagsman Terho Pursiainen undertecknade               nen har liknande svårigheter förekommit även
12574: spörsmål nr 422:                                         innevarande år.
12575:                                                             För närvarande förefalier det som om högst 2
12576:            Ämnar Regeringen ändra villkoren för          milj. mk skulie komma att användas av det
12577:         de understöd som beviljas för vård och           anslag som reserverats för år 1984. Regeringen
12578:         rehabilitering av svårt sjuka barn så att de     har i sin proposition tili riksdagen angående en
12579:         motsvarar dessa barns och deras föräldrars       tredje tiliäggsbudget för år 1984 föreslagit att
12580:         intressen, och ämnar den föreslå stiftan-        anslaget i fråga skulie ändras tili reservationsan-
12581:         det av en lag som skulle stadga om dessa         slag, varvid den del av anslaget som i år blir
12582:         villkor?                                         oanvänd, kunde användas nästa år utöver det i
12583:                                                          statsverkspropositionen för år 1985 föreslagna
12584:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anslaget om 4 milj. mk.
12585: anföra följande:                                            Vid social- och hälsovårdsministeriet liksom
12586:    1 statsförslaget för senaste år reserverades det      vid medicinalstyrelsen samt folkpensionsanstalten
12587: för första gången ett anslag för understöd tili          har man kontinuerligt följt hur understödssyste-
12588: föräldrar, för vilka ett svårt sjukt barns rehabilite-   met har förverkligats. På grundvalen av erfaren-
12589: ring elier sjukvård medför ett ansenligt inkomst-        heterna från uppföljningen och utgående från
12590: bortfall elier andra betydande utgifter. Förutsätt-      handikapporganisationernas förslag bereds vid
12591: ningarna för erhåliande av understöd har precise-        social- och hälsovårdsministeriet för närvarande i
12592: rats i statsrådets beslut. Dessa förutsättningar har     samverkan med de ovan nämnda parterna ett
12593: i år lättats så, att barnets maximiålder har höjts       nytt statsrådsbeslut om grunderna för beviljandet
12594: från 12 tili 16 år, självrisktiden förkortats från tre   av understöd. Ett flertal omständigheter är avsed-
12595: tili två vardagar samt antalet understödsdagar           da att korrigeras. Av dessa kan nämnas att
12596: ändrats från 30 tili 45 vardagar. Dessutom har           understöd inte har kunnat beviljas föräldrar som
12597: möjligheten att delta i barnets vård eller rehabili-     sköter sitt sjuka barn hemma. Avsikten är att
12598: tering vid sjukhusets poliklinik tagits med i            statsrådet skali ta upp beslutsförslaget tili be-
12599: systemet.                                                handling så fort det budgettekniskt är möjligt.
12600:     Det senaste året och innevarande år har varit           Social- och hälsovårdsministeriet har som mål
12601: ett slags försöksår, under vilka man försökt             att understödssystemet så fort som möjligt skali
12602: utreda i vilka situationer understödet i första          kunna faststälias i lagstiftningsväg, och föräldrar-
12603: hand skulie behövas och viiken omfattning un-            nas arbetsrättsliga frågor samtidigt lösas. Det
12604: derstödsverksamheten får. Experimentet har               nuvarande på statsrådets beslut baserade syste-
12605: försvårats av att beslutet om grunderna för bevil-       met, enligt vilket understöd beviljas enligt pröv-
12606: jande av understöd trädde i kraft relativt sent          ning, måste ses som ett mellanskede på vägen
12607: senaste år och att informationen om det nya              mot detta mål.
12608: 
12609:      Helsingfors den 12 december 1984
12610: 
12611:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
12612:                                               1984 vp.
12613: 
12614: Kirjallinen kysymys n:o 423
12615: 
12616: 
12617: 
12618: 
12619:                                   Säilynoja ym.: Työkyvyttömyyseläkkeistä päättämisestä
12620: 
12621: 
12622:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12623: 
12624:    Kansaneläkelaitoksen työkyvyttömyyseläkkeitä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12625: koskevat hylkäävät ratkaisut ovat eräissä tapauk-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12626: sissa perustuneet periaatteellisesti arveluttaviin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12627: syihin. Kysymyksessä ovat tapaukset, joissa työky-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12628: vyttömyyseläkettä on oikeus saada osin kansan-
12629: eläkelaitoksesta osin yksityisestä vakuutusyhtiös-
12630:                                                                Onko Hallitus tietoinen kansaneläke-
12631: tä. On ilmennyt, että kansaneläkelaitos on voi-
12632:                                                             laitoksen ja yksityisten vakuutusyhtiöiden
12633: nut saamansa selvityksen perusteella päätyä
12634:                                                             päätöksenteon yhdentymisestä työkyvyt-
12635: myönteiseen ratkaisuun eläkeasiassa, mutta yksi-
12636:                                                             tömyyseläkkeiden ratkaisemisessa ja pi-
12637: tyisen eläkevakuutuslaitoksen pyynnöstä, sen
12638: päädyttyä kielteiseen ratkaisuun, on kuitenkin              tääkö Hallitus tällaista yhdentymistä tar-
12639: hylännyt eläkehakemuksen. Tällaiseen syyhyn                 koituksenmukaisena, ja jos pitää,
12640: perustuva hylkypäätös ei täytä asian ratkaisemi-
12641:                                                                millä toimenpiteillä Hallitus katsoo
12642: selta hallinnossa edellytettäviä vaatimuksia. Vuo-
12643:                                                             voivansa taata, että liikevoitoille perustu-
12644: den 1983 alusta voimaan tullut hallinto-
12645:                                                             vien yksityisten vakuutusyhtiöiden näke-
12646: menettelylaki edellyttää, että hallintoasiat rat-
12647:                                                             mykset eivät vaikuta yhteiskunnan omis-
12648: kaistaan aineellisen totuuden vaatimuksen mu-
12649:                                                             taman kansaneläkelaitoksen ratkaisuihin
12650: kaisesti.                                                   vakuutetun edun vastaisesti?
12651: 
12652:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1984
12653: 
12654:                      Vappu Säilynoja                          Pekka Leppänen
12655: 
12656: 
12657: 
12658: 
12659: 428401273W
12660: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 423
12661: 
12662: 
12663: 
12664: 
12665:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12666: 
12667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työkyvyttömyyseläkeratkaisustaan ennen lopulli-
12668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sen päätöksen tekemistä. Jos ratkaisuista näyttäisi
12669: olette 21 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn           tulevan eriävät, laitoksilla on neuvotteluvelvolli-
12670: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          suus ennen lopullisen päätöksen antamista. Neu-
12671: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     vottelun tarkoituksena on yhteistoimin selvittää
12672: taja Vappu Säilynojan ym. näin kuuluvasta             eläkehakemusten yhteydessä tulleet sekä lääketie-
12673: kirjallisesta kysymyksestä n:o 423:                   teelliset että muut asiaan vaikuttavat seikat. Kos-
12674:                                                       ka eri eläkejärjestelmät vieläkin käsittelevät elä-
12675:           Onko Hallitus tietoinen kansaneläke-        kehakemukset osittain eri selvitysten perusteella,
12676:        laitoksen ja yksityisten vakuutusyhtiöiden     on neuvotteluissa tullut usein esiin uusia tietoja
12677:        päätöksenteon yhdentymisestä työkyvyt-         ja selvityksiä, jotka osoittavat, että laitoksen ai-
12678:        tömyyseläkkeiden ratkaisemisessa ja pi-        kaisempi ratkaisu olisi saattanut johtaa virheelli-
12679:        tääkö Hallitus tällaista yhdentymistä tar-     seen lopputulokseen. Neuvottelumenettelyssä
12680:        koituksenmukaisena, ja jos pitää,              eläkejärjestelmien on noudatettava voimassa ole-
12681:           millä toimenpiteillä Hallitus katsoo        van lainsäädännön määritelmiä henkilön työky-
12682:        voivansa taata, että liikevoitoille perustu-   vyttömyydestä eikä niillä ole mahdollisuutta poi-
12683:        vien yksityisten vakuutusyhtiöiden näke-       keta näistä.
12684:        mykset eivät vaikuta yhteiskunnan omis-           Neuvottelumenettelystä huolimatta laitokset
12685:        taman kansaneläkelaitoksen ratkaisuihin        voivat päätyä erilaiseen ratkaisuun vakuutetun
12686:        vakuutetun edun vastaisesti?                   eläkeasiassa.
12687:                                                          Sosiaali- ja terveysministeriön kehotuksen mu-
12688:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kaisesti eläketurvakeskus ja kansaneläkelaitos on
12689: tavasti seuraavaa:                                    yhdessä asettanut neuvottelumenettelyn seuran-
12690:    Työkyvyttömyyseläkekäytännön vakavimpana           taryhmän, jossa on edustettuina myös julkinen
12691: puutteena, johon myös eduskunta on useaan             eläkejärjestelmä ja keskeiset työmarkkinajärjestöt.
12692: otteeseen kiinnittänyt huomiota, on viime vuosi-      Seurantaryhmä on laatinut raportin ja tilastot
12693: na pidetty sitä, että työeläkejärjestelmä ja kan-     eriävien eläkepäätösten lukumääristä ja syistä ja
12694: saneläkejärjestelmä antaa keskenään ristiriitaisia    jättänyt selvityksensä näistä sosiaali- ja terveys-
12695: ratkaisuja siten, että sama henkilö voi toisen        ministeriölle toukokuussa 1984. Neuvottelume-
12696: järjestelmän mukaan olla työkyvytön ja toisen         nettelyn seuranta toteutuu myös muutoksenha-
12697: järjestelmän mukaan työkykyinen. Tämän epä-           kuasteissa ja viime kädessä ylimmässä muutok-
12698: kohdan korjaamiseksi aloitettiin työkyvyttömyy-       senhakuasteessa vakuutusoikeudessa.
12699: den arviointitoimikunnan ehdotuksen (Komi-               Neuvottelumenettelystä saadut tulokset ovat
12700: teanmietintö 1982:2) mukaisesti sosiaali- ja ter-     osoittautuneet hyviksi. Ristikkäiset eläkeratkaisut
12701: veysministeriön kehotuksesta työeläkejärjestel-       ovat oleellisesti vähentyneet. Myöskään sellaista
12702: män ja kansaneläkejärjestelmän välillä huhti-         kuvaa ei ole saatavissa, että eläkehakemuskäytän-
12703: kuussa 1983 niin sanottu ennakkoneuvottelume-         tö olisi kiristynyt. Seurantaryhmä jatkaa edelleen
12704: nettely. Sen mukaan eläkelaitokset antavat toisen     työtään ja tulee tekemään selvityksen asiasta
12705: järjestelmän eläkelaitokselle ennakkoilmoituksen      sosiaali- ja terveysministeriölle.
12706: 
12707:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
12708: 
12709:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
12710:                                        1984 vp. -     K.K n:o 423                                      3
12711: 
12712: 
12713: 
12714: 
12715:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12716: 
12717:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          invaliditetspension. Om det förefaller som om
12718: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avgörandena skulie bli olika har anstalterna skyl-
12719: den 21 november 1984 tili vederbörande medlem         dighet att förhandla om saken innan det slutliga
12720: av statsrådet översänt avskrift av följande av        beslutet ges. Avsikten med förhandlingarna är
12721: riksdagsman Vappu Säilynoja m.fl. underteckna-        att gemensamt utreda såväl medicinska som
12722: de spörsmål nr 423:                                   andra faktorer av betydelse för pensionsansök-
12723:                                                       ningarna. Eftersom de olika pensionssystemen
12724:           Är Regeringen medveten om att be-           fortfarande behandlar pensionsansökningarna
12725:        slutsfattandet vid folkpensionsanstalten       delvis på basen av olika utredningar har det vid
12726:        och de privata försäkringsbolagen har          förhandlingarna ofta framgått nya uppgifter och
12727:        förenhetligats i fråqa om avgöranden be-       utredningar som visar, att anstaltens tidigare
12728:        träffande invaliditetspensioner och anser      avgörande kunde ha lett tili ett felaktigt slutre-
12729:        Regeringen ett dylikt förenhetligande          sultat. Vid förhandlingsförfarande skall pensions-
12730:        ändamålsenligt, och om så är faliet,           systemen iaktta definitionerna av persons arbets-
12731:           med vilka åtgärder anser Regeringen         oförmåga inom gällande lagstiftning, och de har
12732:        sig kunna garantera att inte det synsätt       inga möjligheter att avvika från dessa.
12733:        som de privata försäkringsbolagen före-           Trots förhandlingsförfarandet kan anstalterna
12734:        träder och som grundar sig på affärsvins-      komma fram tili olika avgöranden i ärende som
12735:        ter påverkar den samhällsägda folkpen-         gälier försäkrads pension.
12736:        sionsanstaltens avgöranden på ett sätt            1 enlighet med social- och hälsovårdsministeri-
12737:        som strider mot den försäkrades fördel?        ets uppmaning har pensionsskyddscentralen och
12738:                                                       folkpensionsanstalten tilisammans tillsatt en ar-
12739:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      betsgrupp för att följa med förhandlingsförfaran-
12740: anföra följande:                                      det. 1 arbetsgruppen är också det offentliga
12741:    Under de senaste åren har man ansett att den       pensionssystemet och de centrala arbetsmark-
12742: alivarligaste bristen inom praxis gällande invali-    nadsorganisationerna representerade. Gruppen
12743: ditetspensioner, en brist som också riksdagen         har gjort upp en rapport och statistik över antalet
12744: flera gånger har påtalat, är att arbetspensionssys-   avvikande pensionsbeslut och deras orsaker, och
12745: temet och folkpensionssystemet leder tili sins-       i maj 1984 avgav gruppen sin utredning om
12746: emelian motstridiga avgöranden så, att samma          dessa tili social- och hälsovårdsministeriet. Upp-
12747: person kan vara arbetsoförmögen enligt det ena        följning av förhandlingsförfarandet sker också
12748: systemet och arbetsförmögen enligt det andra.         under ändringssökandets olika skeden och i sista
12749: För att korrigera detta missförhåliande inleddes,     hand försäkringsdomstolen som är högsta rätts-
12750: i enlighet med kommissionens för frågor om            medelsinstans.
12751: invaliditetsbedömning förslag (Kommittebetän-            De resultat som har erhåliits av förhandlings-
12752: kande 1982:2), på uppmaning av social- och            förfarandet visar sig vara goda. Större oenighet
12753: hälsovårdsministeriet i april 1983 förfarandet        råder inte längre melian pensionssystemen i fråga
12754: med förberedande förhandlingar melian arbets-         om avgörandena. Det är helier inte möjligt att av
12755: pensionssystemet och folkpensionssystemet.            resultaten få en sådan bild att kriterierna vid
12756: Förfarandet innebär att pensionsanstalterna inom      pensionsansökningspraxis skulie ha skärpts. Ar-
12757: ett system på förhand, innan det slutliga beslutet    betsgruppen fortsätter sitt arbete och den kom-
12758: har fattats, meddelar pensionsanstalten inom det      mer att avge en utredning i ärendet tili social-
12759: andra systemet om sitt avgörande beträffande          och hälsovårdsministeriet.
12760: 
12761:      Helsingfors den 14 december 1984
12762: 
12763:                                                                              Minister Matti Puhakka
12764:                                                1984 vp.
12765: 
12766: Kirjallinen kysymys n:o 424
12767: 
12768: 
12769: 
12770: 
12771:                                   Almgren: Ilman palkkaa matkanjohtajana toimineen verottamisesta
12772: 
12773: 
12774:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12775: 
12776:     Kuluvana syksynä ovat verotoimistot lähettä-     saa mitään palkkaa, hän itse vastaa ryhmän
12777: neet eräille matkanjohtajina toimineille henki-      kokoamisesta ja maksaa toimenpiteistä aiheutu-
12778: löille verotusta koskevan tiedustelun, joka tähtää   vat ilmoitus-, posti- ja puhelinkulut. Matkanjoh-
12779: siihen, että mainitut matkanjohtajat joutuvat        taja ohjaa ryhmää koko matkan ajan ja antaa
12780: maksamaan jälkiveroa ns. "ilmaismatkan" saa-         mm. seuraavat palvelut ryhmälleen: toimii tulk-
12781: misen vuoksi. Verotoimistot ilmoittavat, että        kina, hoitaa ryhmänsä hotelloinnit, pitää esitel-
12782: "työnantaja on suorittanut ennakonpidätystä toi-     mät, hoitaa raamattutunnit ja aamuhartaudet.
12783: mittamatta määrän, joka on katsottava veronalai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12784: seksi tuloksi". Verotoimistojen menettelyä on        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
12785: pidettävä vääränä, kun ottaa huomioon mm.            neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12786: verohallituksen muistion 27.11.1978. Muistio,        seuraavan kysymyksen:
12787: joka on lähetetty mm. verotoimistoille, toteaa
12788:  '' Virkistysmatkalla matkanjohtajana'' -kappa-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12789: leessa muun ohella seuraavaa: ''Jos kyseessä on             ryhtyä, jotta matkanjohtajina toimineet
12790: sellainen ryhmämatka, jolla matkanjohtaja tai               henkilöt, jotka eivät ole saaneet mitään
12791: matkaopas on tarpeen, veronalaista etuutta ei               palkkaa eivätkä veronalaista etuutta, vält-
12792: matkanjohtajalle yleensä voi katsoa syntyneen.''            tyisivät verotoimistojen asiattomilta, ve-
12793:                                                             rotusta koskeviha tiedusteluilta ja mah-
12794:   Kuinka matkanjohtajalle voisikaan syntyä ve-              dollisilta maksuun pantujen aiheeno-
12795: ronalaista tuloa, kun hän ei nosta päivärahoja, ei          mien verojen maksamiselta?
12796: 
12797:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1984
12798: 
12799:                                             Esko Almgren
12800: 
12801: 
12802: 
12803: 
12804: 4284013114
12805: 2                                      1984 vp. -- RJC n:o 424
12806: 
12807: 
12808: 
12809: 
12810:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12811: 
12812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         löllisistä olosuhteista. Tämä koskee myös mat-
12813: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kanjohtajia, minkä vuoksi yleispätevää ohjetta
12814: olette 15 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            verotusmenettelyä varten ei voida antaa. Korkein
12815: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           hallinto-oikeus on antanut asiasta ratkaisun 24
12816: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      päivänä toukokuuta 1984, päätös n:o 2314. Sen
12817: taja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     mukaan omasta aloitteestaan matkanjohtajana
12818: myksestä n:o 424:                                      toimineen seurakunnan kirkkoherran katsottiin
12819:                                                        saavan matkatoimiston järjestämästä ryhmämat-
12820:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kasta Israeliin veronalaista etuutta. Matkatoimis-
12821:         ryhtyä, jotta matkanjohtajina toimineet        to ei ollut perinyt kirkkoherralta matkan hintaa.
12822:         henkilöt, jotka eivät ole saaneet mitään
12823:         palkkaa eivätkä veronalaista etuutta, vält-       Matkanjohtajan asema poikkeaa muista mat-
12824:         tyisivät verotoimistojen asiattomilta, ve-     kalleosallistujista siten, että virkistysmatkakin
12825:         rotusta koskeviita tiedusteluilta ja mah-      voidaan tietyin edellytyksin katsoa matkanjohta-
12826:         dollisilta maksuun pantujen aiheetto-          jalle työmatkaksi. Näin on esimerkiksi silloin,
12827:         mien verojen maksamiselta?                     kun työnantaja määrää työntekijänsä toimimaan
12828:                                                        asiakkaille järjestetyllä lomamatkalla matkanjoh-
12829:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tajana ja tämän läsnäolo voidaan katsoa tarpeelli-
12830: ti seuraavaa:                                          seksi. Jos matka on annettu palkitsemistarkoituk-
12831:                                                        sessa, on matkana saatu etu asianomaisen työnte-
12832:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 19 §:n       kijän veronalaista tuloa joko kokonaan tai osaksi.
12833: mukaan veronalaiseksi tuloksi katsotaan verovel-
12834: vollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saa-          Verohallitus on antamissaan ohjeissa korosta-
12835: rnat tulot. Säännöksen mukaan tulo on veron-           nut sitä, että verotuksessa tulee erilaisten matko-
12836: alaista, ellei sitä nimenomaan ole verovapaaksi        jen osalta kiinnittää huomiota paitsi matkaan ja
12837: säädetty. Ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n            sen luonteeseen myös jokaisen matkalleosallistu-
12838: mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista           jan yksilöllisiin olosuhteisiin. Koska tiedot veroil-
12839: palkkaa, palkkiota, osapalkkaa sekä muuta etuut-       moituksessa voivat olla puutteelliset tai matkasta
12840: ta ja korvausta, joka suoritetaan virasta tai toi-     ei ole lainkaan merkintöjä veroilmoituksessa, on
12841: mesta tahi sellaisesta työstä, tehtävästä tai palve-   verovalmistelua suoritettaessa verotusasetuksen
12842: luksesta, joka työn tai tehtävän antajalle tehdään     39 §:n mukaan verovelvolliselta vaadittava tai
12843: korvausta vastaan. Tämän säännöksen mukaisesti         hankittava ne tiedot, jotka saattavat olla tarpeen
12844: palkaksi voidaan katsoa muukin kuin rahasuori-         asian selvittämiseksi.
12845: tus.                                                     Jos verovelvollinen on tyytymätön verotuksessa
12846:    Opintomatkat ovat lisääntyneet huomattavasti        tehtyyn ratkaisuun, hän voi hakea siihen muutos-
12847: viime vuosina. Matkoja tehdään puhtaasti virkis-       ta. Tekemällä esimerkiksi muistutuksen tutkija-
12848: täytymistarkoituksessa, työmatkana, opintomat-         lautakunnalle saa asiassa ratkaisun usein jo ennen
12849: kana tai näiden yhdistelmänä. Matkalleosallistu-       asianomaiselta verovuodelta maksuunpannun li-
12850: jien verotuskohtelu riippuu verovelvollisen yksi-      säveron ensimmäistä eräpäivää.
12851: 
12852:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1984
12853: 
12854:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
12855:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 424                                            3
12856: 
12857: 
12858: 
12859: 
12860:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12861: 
12862:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           te kan ges. Högsta förvaltningsdomstolen har
12863: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         avgjort ett dylikt ärende den 24 maj 1984, utslag
12864: den 15 november 1984 tili vederbörande medlem          nr 2314. Enligt detta ansågs en församlings
12865: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kyrkoherde, som på eget initiativ varit reseledare,
12866: riksdagsman Almgren undertecknade spörsmål nr          ha fått skattepliktig förmån av den gruppresa tili
12867: 424:                                                   Israel som en resebyrå arrangerat. Resebyrån hade
12868:                                                        inte debiterat kyrkoherden för resans pris.
12869:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
12870:        för att personer, som varit reseledare och         Reseledarens ställning avviker från de övriga
12871:        som inte har fått någon lön eller skatte-       resedeltagarnas ställning i den bemärkelsen, att
12872:        pliktigt förmån, skulle undgå skattebyrå-       även en rekreationsresa under vissa förutsätt-
12873:        ernas osakliga förfrågningar beträffande        ningar kan anses vara arbetsresa för reseledaren.
12874:        beskattning och slippa betala eventuella        Detta är fallet exempelvis då arbetsgivaren för-
12875:        skatter som påförts dem utan grund?             ordnar sin arbetstagare att vara reseledare under
12876:                                                        en för kunderna arrangerad semesterresa, och
12877:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       dennes närvaro kan anses nödvändig. Har resan
12878: anföra följande:                                       givits i belöningssyfte, är den i form av resa
12879:                                                        erhållna förmånen antingen helt eller delvis
12880:    Enligt 19 § lagen om skatt på inkomst och           skattepliktig inkomst för vederbörande arbetsta-
12881: förmögenhet ( 104 3/7 4) anses den skattskyldiges      gare.
12882: inkomster i penningar eller penningars värde som
12883: skattepliktig inkomst. Enligt detta stadgande är          Skattestyrelsen har i sina anvisningar fram-
12884: inkomsten skattepliktig, om det inte uttryckligen      hållit, att det för olika resors del vid beskattning-
12885: stadgats att den är skattefri. Enligt 4 § lagen om     en skall beaktas såväl själva resan och dess
12886: förskottsuppbörd (418/59) avses med lön varje          karaktär som varje resedeltagares individuella
12887: slag av lön, arvode, tantiem samt annan förmån         förhållanden. Emedan uppgifterna i skattedekla-
12888: och ersättning, som erläggs för tjänst eller befatt-   rationen kan vara ofullständiga eller resan över-
12889: ning, liksom för arbete, uppdrag eller tjänst, som     huvudtaget inte upptagits i skattedeklarationen,
12890: mot ersättning utförs för arbets- eller uppdragsgi-    skall enligt 39 § beskattningsförordningen under
12891: vares räkning. 1 enlighet med detta stadgande          skatteberedningen av den skattskyldige krävas
12892: kan som lön betraktas även annan än pennings-          eller anskaffas de uppgifter, som kan vara nöd-
12893: prestation.                                            vändiga för utredningen av ärendet.
12894:    Under de senaste åren har antalet studieresor          Är den skattskyldige missnöjd med avgörandet
12895: ökat kraftigt. Resor sker enbart i rekreationssyfte,   av sitt ärende vid beskattningen, kan han söka
12896: som arbetsresor, studieresor eller i form av båda.     ändring i detta. Genom att hos prövningsnämn-
12897: Resedeltagares behandling i skattehänseende är         den framställa anmärkning får vederbörande
12898: beroende av den skattepliktiges individuella för-      ärendet avgjort ofta redan före den första förfal-
12899: hållanden. Detta gäller även reseledare, varför        lodagen för den tilläggsskatt som påförts honom
12900: allmängiltiga anvisningar om skatteförfarande in-      för ifrågavarande skatteår.
12901: 
12902:      Helsingfors den 18 december 1984
12903: 
12904:                                                                              Minister Pekka Vennamo
12905:                                               1984 vp.
12906: 
12907: Kirjallinen kysymys n:o 425
12908: 
12909: 
12910: 
12911: 
12912:                                   Puolanne ym.: Koelupien myöntämisestä paikallisradiotoimintaa
12913:                                     varten
12914: 
12915: 
12916:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12917: 
12918:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä on useita ker-         aloittamiseksi. Onkin tunnettua, että hallitukses-
12919: toja kiinnittänyt huomiota paikallisradiotoimin-     sa on ollut jo pitkään vireillä koelupien myöntä-
12920: nan käyntiin saattamiseen. Olemme pitäneet           minen paikallisradiotoimintaa varten.
12921: tärkeänä, että maassamme viipymättä ryhdytään           Mielestämme hallitus viivyttelee tässä asiassa
12922: käyttämään hyväksi teknisen kehityksen suomia        tarpeettomasti. Paikallisradioiden koeluvat on
12923: mahdollisuuksia yleisradiotoiminnan laajentami-      heti myönnettävä kaikille niille hakijoille, jotka
12924: seksi. Tämä näkemys on erityisen perusteltua         ovat vakavaraisia ja ovat osoittaneet kykenevänsä
12925: siksi, että paikallisradiotoiminta on saanut erit-   tarjoamaan asiantuntemuksella ja ammattitaitoi-
12926: täin hyvän vastaanoton kansalaisten keskuudessa.     sella henkilöstöllä tehtyä monipuolista paikallista
12927: Toimintaa varten on perustettu satoja radioyh-       ohjelmaa.
12928: tiöitä. Yksinomaan Suomen Paikallisradioliitto          Korostamme, että hallituksen on ryhdyttävä
12929: edustaa 130 radioyhtiötä, joiden osakkaina on        toimenpiteisiin paikallisradioiden koelupien
12930: lehtiyrityksiä, järjestöjä, kuntia, puhelinosuus-    myöntämiseksi laaja-alaisena kokeilutoimintana
12931: kuntia ja yksityishenkilöitä.                        sekä sallittava mainosoikeudet radioyhtiöiden ta-
12932:    Suomella on jo nyt käytettävissään noin 500       louden turvaamiseksi.
12933: vapaata lähetystaajuutta ja niitä on mahdollisuus       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12934: lähivuosina saada tarvittaessa tuntuvasti lisää.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12935: Näin ollen mitään teknisiä esteitä paikallisten      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12936: radiolähetysten aloittamiselle ei ole.               senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12937:   Voimassa olevan radiolain mukaan valtioneu-                  Millä perusteella Hallitus jatkuvasti
12938: vosto antaa toimilupia yleisradiotoimintaa var-             lykkää    päätöksentekoaan       koelupien
12939: ten. Tästä syystä on erityisesti hallituksen vas-           myöntämisestä      paikallisradiotoimintaa
12940: tuulla toimenpiteisiin ryhtyminen sananvapau-               varten, vaikka kaikki edellytykset toimin-
12941: den laajentamiseksi paikallisradiotoiminnan                 nan käynnistämiseksi ovat olemassa?
12942: 
12943:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1984
12944: 
12945:          Ulla Puolanne                 Heikki Perho                 Sampsa Aaltio
12946:          Kaarina Dromberg              Elsi Hetemäki-Olander        Lauri Impiö
12947:          Aila Jokinen                  Tuure Junnila                Heikki Järvenpää
12948:          Ilkka Kanerva                Juho Koivisto                 Lea Kärhä
12949:          Matti Lahtinen                Ritva Laurila                Anna-Kaarina Louvo
12950:          Erkki Moisander               Helena Pesola                Tuulikki Petäjäniemi
12951:          Sirpa Pietikäinen             Toivo T. Pohjala             Aino Pohjanoksa
12952:          Pirjo Rusanen                 Helge Saarikoski             Kimmo Sasi
12953:          Jouni ]. Särkijärvi           Martti Tiuri                 Eeva Turunen
12954:                      Riitta Uosukainen                Ben Zyskowicz
12955: 
12956: 
12957: 
12958: 
12959: 4284013158
12960: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 425
12961: 
12962: 
12963: 
12964: 
12965:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12966: 
12967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
12968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
12969: olette 15 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn
12970: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Liikenneministeriö on selvittänyt paikallisen
12971:                                                     radiotoiminnan käynnistämisen kokeiluluontoi-
12972: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ka~~an~dus­
12973:                                                     sesti eri paikkakunnilla Suomessa. Liikenneminis-
12974: taja Puolanteen ym. näin kuuluvasta kl!Jalhsesta
12975: kysymyksestä n:o 425:                               teriön ehdotus on ollut esillä viestintäpoliittisessa
12976:                                                     ministerivaliokunnassa 7. 9. 1984. Tuolloin sovit-
12977:                                                     tiin, että viestintäpoliittinen ministerivaliokunta
12978:           Millä perusteella Hallitus jatkuvasti
12979:                                                     antaa oman lausuntonsa asiasta sen jälkeen, kun
12980:        lykkää    päätöksent~koa~n . ko~lll:pien
12981:        myöntämisestä      pa1kalhsradwto1~m~aa
12982:                                                     eri puolueiden välisissä. keskuste!~issa on !öfdet~Y.
12983:        varten, vaikka kaikki edellytykset tOlmtn-   yksimielisyys. Tämän Jälkeen lukenne~mm~te!to
12984:                                                     tekee esityksen valtioneuvostolle kokedutOl~m:
12985:        nan käynnistämiseksi ovat olemassa?
12986:                                                     nan käynnistämiseksi, kokeilussa noudatettav1ks1
12987:                                                     periaatteiksi sekä toimiluvan saajiksi.
12988: 
12989:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1984
12990: 
12991:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
12992:                                      1984 vp. -- KJ( n:o 425                                          3
12993: 
12994: 
12995: 
12996: 
12997:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
12998: 
12999:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Trafikministeriet har utrett igångsättandet av
13000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        loka! radioverksamhet i försökssyfte på olika orter
13001: av den 15 november 1984 till vederbörande            i Finland. Trafikministeriets förslag togsupp i
13002: medlem av statsrådet överlämnat avskrift av föl-     kommunikationspolitiska          ministerutskottet
13003: jande av riksdagsledamot Puolanne m.fl. under-       7. 9.1984. Därvid ingicks en överenskommelse
13004: tecknade spörsmål nr 425:                            om, att kommunikationspolitiska ministerutskot-
13005:                                                      tet ger sitt eget ut!åtande i saken efter det, att
13006:           På viiken grund uppskjuter Regeringen      enighet har uppnåtts i diskussionerna mellan
13007:        fortgående beslutet om beviljande av          partierna. Därefter gör trafikministeriet en fram-
13008:        försökstillstånd för lokalradioverksamhe-     ställning tili statsrådet om igångsättande av
13009:        ten, trots att alla förutsättningar för att   försöksverksamheten, de principer som skall iakt-
13010:        igångsätta verksamheten finns?                tas i försöket samt om vem som skall beviljas
13011:                                                      koncession.
13012:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
13013: anföra följande:
13014: 
13015:     Helsingfors den 19 december 1984
13016: 
13017:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
13018:                                               1984 vp.
13019: 
13020: Kirjallinen kysymys n:o 426
13021: 
13022: 
13023: 
13024: 
13025:                                   Nyby ym.: Elintarvikkeiden hinnoista Suomesssa
13026: 
13027: 
13028:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13029: 
13030:    Yleinen käsitys kansalaisten keskuudessa on,     Työaika on laskettu tulosta, josta ei ole vähennet-
13031: että elintarvikkeiden hinnat Suomessa ovat kor-     ty veroa. Lehden tutkijan mielestä tulokset kui-
13032: keat. Ruotsalaisen Land-lehden tekemä tutkimus      tenkin vastaavat todellisuutta, koska verot suu-
13033: Länsi-Euroopan maista tukee tätä käsitystä. Tut-    rimmaksi osaksi tulevat kansalaisten hyväksi.
13034: kimuksessa vertailtiin elintarvikkeiden hintoja     Suomelta puuttuu myös laki, joka kieltäisi hinta-
13035: suhteessa tulotasoon. Lehti täytti ruokakassin      sopimukset.
13036: seuraavilla elintarvikkeilla: 1 kg voita, 1 litra     Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
13037: maitoa, 1 kg juustoa, 1 kg kananmunia, 1 kg         väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
13038: kananpoikaa, 1 kg siankyljyksiä, 1 kg naudanli-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13039: haa, 1 kg turskanfilettä, 1 kg leipää, 1 kg         senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyk-
13040: vehnäjauhoja, 1 kg perunoita, 1 kg porkkanoita,     sen:
13041: 1 kg omenoita, 1 kg kahvia ja 1 kg sokeria.
13042: Ruokakassin maksamiseen tarvittiin teollisuus-                Katsooko Hallitus, että elintarvikkei-
13043: työntekijän työaikaa seuraavasti: Suomessa 7 tun-          den hinnat Suomessa kuuluvat Länsi-
13044: tia 7 minuuttia, Ruotsissa 5 tuntia 45 minuuttia,          Euroopan korkeimpiin, ja jos näin on,
13045: Länsi-Saksassa 4 tuntia 44 minuuttia, Ranskassa 5             mitkä ovat Hallituksen mielestä syyt
13046: tuntia 24 minuuttia, Englannissa 5 tuntia 15               tähän ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
13047: minuuttia ja Hollannissa 3 tuntia 47 minuuttia.            aikoo ryhtyä ongelman hoitamiseksi?
13048: 
13049:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1984
13050: 
13051:         Mats Nyby                      Reino Paasilinna               Jussi Ranta
13052:         Mikko Rönnholm                 Kari Rajamäki                  Tuula Paavilainen
13053:         Pertti Hietala                 Antti Kalliomäki                Pentti Lahti-Nuuttila
13054:         Jouko Tuovinen                 Jouko Skinnari                  Mikko Elo
13055:         Peter Muurman                  Jorma Rantanen                  Kari Urpilainen
13056:         Pekka Myllyniemi               Pirjo Ala-Kapee                 Kerttu Törnqvist
13057:         Timo Roos                      Kaj Bärlund                    Reijo Lindroos
13058:         Marja-Liisa Tykkyläinen        Olli Helminen                   Aimo Ajo
13059:         Martti Lähdesmäki              Matti Kuusio                   Aarno von Bell
13060:                                        Risto Ahonen
13061: 
13062: 
13063: 
13064: 
13065: 428401321E
13066: 2                                      1984 vp. -- FJ( n:o 426
13067: 
13068: 
13069: 
13070: 
13071:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13072: 
13073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pi kuva saataisiin käyttämällä kotitalouksien käy-
13074: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tettävissä olevaa tuloa.
13075: olette 16 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn               4. Elintarvikkeiden hinnat Euroopassa ovat
13076: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           voimakkaasti subventoituja, mutta koska subven-
13077: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tioiden suuruus vaihtelee maittain, ei todellisista
13078: taja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      hintaeroista voi esittää kuin erittäin karkeita
13079: kysymyksestä n:o 426:                                  arvioita.
13080:                                                           Elintarvikkeiden hintavertailua on hintaviran-
13081:           Katsooko Hallitus, että elintarvikkei-       omaisten piirissä pidetty erittäin tärkeänä, mutta
13082:        den hinnat Suomessa kuuluvat Länsi-             vaikeana alueena. Vuosi sitten aloitettiin pohjois-
13083:        Euroopan korkeimpiin, ja jos näin on,           mainen projekti, jonka tarkoituksena on perin-
13084:           mitkä ovat Hallituksen mielestä syyt         pohjaisesti selvittää elintarvikkeiden hinnanmuo-
13085:        tähän ja mihin toimenpiteisiin Hallitus         dostus eri pohjoismaissa. Selvitystyön laukaisijana
13086:        aikoo ryhtyä ongelman hoitamiseksi?             toimi mainitun Land-lehden edellinen vertailu,
13087:                                                        jota pohjoismaisessa virkamiesyhteistyössä arvos-
13088:   Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-            teltiin ankarasti.
13089: nioittavasti seuraavaa:                                   Pohjoismaisen projektin ensimmäisessä vai-
13090:                                                        heessa tutkittiin esimerkkien avulla hintavertailu-
13091:    Kirjallisessa kysymyksessä on perusteltu elintar-   jen menetelmällisiä ongelmia. Toisessa vaiheessa
13092: vikkeiden väitettyä korkeata hintatasoa Suomessa       tarkasteltiin esimerkinomaisesti elintarvikkeiden
13093: ruotsalaisen Land-lehden tekemällä vertailulla.        hinnanmuodostusta ja tukipolitiikkaa. Seuraavas-
13094: Kansainväliset hintavertailut ovat tärkeä ja hyö-      sa vaiheessa, joka on alkamassa, kartoitetaan
13095: dyllinen tutkimusalue ja niitä tulisi suorittaa        maittain keskeisten elintarvikkeiden hinnanmuo-
13096: nykyistä enemmän mm. esiintyvien kilpailunra-          dostus. Viimeisenä vaiheena, jonka aika lienee
13097: joitusten selville saamiseksi. Niiden tietojen pe-     vuoden 1985 loppupuolella, pyritään löytämään
13098: rusteella, joita on käytettävissä Land-lehden käyt-    vastaus kysymykseen elintarvikkeiden hintataso-
13099: tämästä menetelmästä, siinä on kuitenkin sellai-       eroista eri pohjoismaissa.
13100: sia puutteita, ettei tehdyn tutkimuksen perus-            Kansanedustaja Nybyn ym. kysymyksessä viita-
13101: teella voida tehdä johtopäätöksiä jonkin maan          taan myös yleiseen kansalaiskäsitykseen elintar-
13102: elintarvikkeiden hintatasosta muihin tutkimuk-         vikkeiden korkeista hinnoista. Jo nyt on hintavi-
13103: sessa esiintyneisiin maihin verrattuna. Käytetystä     ranomaisilla käytettävissään tutkittua tietoa sen
13104: tutkimusmenetelmästä voi esittää seuraavat huo-        verran, että tähän voidaan tietyin varauksin yh-
13105: mautukset:                                             tyä, mutta ainoastaan yksittäisten hyödykkeiden
13106:    1. Oikean kuvan saaminen edellyttäisi, että         tasolla -- ei kokonaishintatason osalta, koska tätä
13107: vertailuun valitut elintarvikkeet eli kysymyksessä     tietoa ei ole. Hintaviranomaiset eri maissa ovat
13108: viitatun "ruokakassin" sisältö vastaa kyseisen         myös tehneet arvioita hintaerojen syistä.
13109: maan kuluttajien keskimääräistä kulutusraken-             Elintarvikeketjun alkupää on maataloudessa.
13110: netta eli mitä määriä eri elintarvikkeita kotitalous   Maatalouden tuottajahinnat riippuvat paitsi
13111: käyttää esim. viikossa. Tältä osin tutkimus ei         asianomaisen maan maantieteellis- biologisista
13112: vastaa tilannetta Suomessa.                            olosuhteista myös noudatetusta maatalouspolitii-
13113:    2. Totuudenmukainen kuva hintatasosta edel-         kasta.
13114: lyttää, että keräillään hinnat niin monesta eri           FAO:n tilastojen mukaan vaihtelivat keskimää-
13115: tyyppisestä liikkeestä, että varmistetaan hintojen     räiset tuottajahinnat Euroopassa satokaudella
13116: edustavuus. Tutkimuksessa hinnat on kerätty            1982/83 Suomeen verrattuna seuraavasti:
13117: yhdestä ainoasta liikkeestä.                           Suomi ..................................... 100
13118:    3. Kuluttajien ostovoiman mittarina on käy-         Ruotsi..................................... 73
13119: tetty nimellistuntipalkkoja. Totuudenmukaisem-         Norja ...................................... 110
13120:                                                                  1984 vp. -             KK n:o 426                                         3
13121: 
13122: Sveitsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126   tää siltä, että tuotantopanosten hintakehitys on
13123: EFTA yht.................................. 89                                           vv. 1978-1983 ollut EEC:ssä keskimäärin sama
13124: Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71       kuin Suomessa. Sen sijaan tuottajahinnat ovat
13125: EEC yht. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70         vastaavana aikana nousseet Suomessa yhteensä n.
13126: Länsi-Eurooppa yht. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72                    10 % enemmän kuin EEC-maissa keskimäärin.
13127:                                                                                            Elintarviketalouden ketjun seuraavan osan -
13128:    Tuottajahintatasolla mitattuna olemme Euroo-                                         jalostuksen - osuuden vaihtelusta eri elintarvik-
13129: nan keskiarvon yläpuolella melko selvästi, mutta                                        keissa eri maissa ei ole olemassa relevanttia tie-
13130: emme ylimpänä. Luetelluista vertailumaista on                                           toa. Sen sijaan on kaupan palkkioiden osuutta
13131: huomattava, että esim. Norja ei lainkaan pyri                                           elintarvikkeiden hinnoista selvitetty pohjoismais-
13132: tuottamaan kotimaassa sokeria, vaan nojautuu                                            sa. Selvitysten mukaan eivät kaupan keskimääräi-
13133: täysin kansainvälisiltä markkinoilta päivän hin-                                        set palkkiot poikkea sanottavasti toisistaan eri
13134: taan tapahtuviin ostoihin. Suomen maantieteelli-                                        pohjoismaissa, mutta eri tuoteryhmissä on vaih-
13135: sestä asemasta johtuva pyrkimys muita Länsi-                                            telua, mikä saattaa aiheuttaa hintaeroja maaver-
13136: Euroopan maita korkeampaan omavaraisuuteen                                              tailuissa.
13137: ja toisaalta ilmastotekijöistä johtuva suhteellisen                                        Kansanedustaja Nybyn ym. kysymyksessä viita-
13138: korkea tuotantokustannustaso, jota kansainväli-                                         taan myös hintasopimukset kieltävän lain puut-
13139: sesti vertailtuna pieni keskimääräinen tilakoko                                         tumiseen Suomessa. Asiayhteydestä ei käy ilmi,
13140: vielä korostaa, aiheuttavat painetta elintarvikkeit-                                    mitä kysyjä tarkoittaa, mutta kilpailunedistämi-
13141: temme hintoihin muita vertailumaita enemmän                                             sestä annetun lain mukaan btuttciliinnat ovat
13142: tuottajahintatasolla mitattuna.                                                         kielletyt. Myös mahdolliset hintakartellit ovat
13143:    Toisaalta vertailtavien tuotteiden eri valuunoi-                                     purettavissa, mikäli voidaan osoittaa niiden hai-
13144: hin petustuvia hintoja ei ole helppo saada täysin                                       tallisuus.
13145: vertailukelpoisiksi. Turistin näkökulmasta valuut-                                         Edellä esitetyn petusteella voidaan todeta, että
13146: takurssit antavat oikean vertailupohjan, mutta                                          kysymyksessä esitettyyn väitteeseen, että elintar-
13147: tämä ontuu huomattavasti tutkittaessa kunkin                                            vikkeiden hinnat Suomessa kuuluvat Länsi-
13148: maan kotitalouksien todellista ostovoimaa. Run-                                         Euroopan korkeimpiin, voidaan joidenkin yksit-
13149: sas kaksi vuotta sitten Ruotsin ktuunu maksoi                                           täisten tuotteiden osalta vastata myönteisesti. Sen
13150: Suomessa n. 93 penniä, nyt se maksaa n. 73                                              sijaan luotettavaa vastausta siihen, että elintarvik-
13151: penniä. Turistin kannalta Ruotsin hinnat ovat                                           keet kokonaisuutena olisivat meillä Länsi-Euroo-
13152: alentuneet suhteessa Suomen hintoihin, mutta                                            pan kalleimpia, ei saada ennen kuin käynnissä
13153: tuotsalaisen kotitalouden ostovoimaa se ei ole                                          oleva pohjoismainen tutkimusprojekti on valmis-
13154: muuttanut. Tai Sveitsin frangin valuuttakurssin                                         tunut. Vasta tutkimustulosten ollessa käytettävis-
13155: vuoksi sen maan hinnat ovat ulkomaalaiselle                                             sä, voidaan myös arvioida eri tekijöiden vaikutus-
13156: suhteellisen kalliita, mikä ei sellaisenaan kerro                                       ta hinnanmuodostukseen.
13157: koko totuutta eri maiden hyödykkeiden hinta-                                               Hallitus pitää tärkeänä, että Pohjoismaiden
13158: suhteita vertailtaessa.                                                                 hintaviranomaisten tutkimus elintarvikkeiden
13159:    Elinkeinohallituksessa on käynnissä selvitys,                                        hinnoista valmistuu kiireellisesti. Mahdollisim-
13160: jossa vertaillaan Suomen tuottajahintojen ja tuo-                                       man luotettavan ja monipuolisen kuvan saami-
13161: tantopanosten hintojen kehitystä EEC-maiden                                             nen tästä tärkeästä kysymyksestä on tarpeen myös
13162: vastaaviin. Alustavien tulosten petusteella näyt-                                       mahdollisten toimenpiteiden kannalta.
13163: 
13164:         Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1984
13165: 
13166:                                                                                                                  Ministeri jermu Laine
13167: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 426
13168: 
13169: 
13170: 
13171: 
13172:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13173: 
13174:   1 det syfte 37 § 1 mom. ril;sdagsordningen           bild kunde fås genom användning av hushåliens
13175: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          disponibla inkomst.
13176: av den 16 november 1984 till vederbörande med-            4)_ Livsmedelspriserna i Europa är kraftigt sub-
13177: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt       venuonerade. Eftersom subventionernas storlek
13178: avskrift av följande av riksdagsman Mats Nyby          varierar landsvis kan de verkliga prisskilinaderna
13179: m.fl. undertecknade spörsmål nr 426:                   bara bedömas mycket grovt.
13180:                                                           Prismyndigheterna anser att jämförelser av livs-
13181:           Anser Regeringen att livsmedelspriser-       medelspriserna är ett mycket viktigt men svårt
13182:         na i Finland är bland de högsta i Väst-        område. För ett år sedan startades ett nordiskt
13183:         europa, och om så är fallet,                   projekt som syftar till att grundligt utreda pris-
13184:           vilka är enligt Regeringens uppfattning      bildningen inom livsmedelssektorn i de olika
13185:         skälen till detta och vilka åtgärder avser     nordiska länderna. Utlösande för startandet av
13186:         Regeringen att vidta för att avhjälpa          utredningsarbetet var den ovan nämnda jämfö-
13187:         problemet?                                     relsen i tidskriften Land. Jämförelsen har kritise-
13188:                                                        rats kraftigt inom det nordiska tjänstemanna-
13189:    Som svar på spörsmål får jag vördsamt anföra        samarbetet.
13190: följande:                                                 1 den första fasen av det nordiska projektet
13191:    1 det skriftliga spörmålet har påståendena om       undersöktes i ljuset av exempel prisjämförelsernas
13192: den höga prisnivån för livsmedel i Finland moti-       metodproblem och i den andra fasen livsmedlens
13193: verats med den jämförelse som den svenska              prisbildning och stödpolitik. 1 nästa fas, som
13194: tidskriften Land gjort. lnternationella prisjämfö-     hålier på att inledas, kartläggs landsvis de centra-
13195: relser är ett viktigt och nyttigt forskningsområde     la livsmedlens prisbildning. Som sista fas, viiken
13196: och flera sådana jämförelser borde göras bl.a.         torde infalia i slutet av 1985, försöker man hitta
13197: därför att förekommande konkurrensbegränsnin-          svaret på frågan om skilda prisnivåer för livsme-
13198: gar kunde utredas. Enligt tillgängliga uppgifter       del i de olika nordiska länderna.
13199: om den metod som tidskriften Land använt finns            1 riksdagsman Nybys m.fl. spörsmål hänvisas
13200: det dock sådana bristfälligheter i metoden att på      ~ckså tili den alimänna uppfattningen om höga
13201: basen av undersökningen inte kan dras slutsatser       ltvsmedelspriser. Prismyndigheterna har redan i
13202: beträffande prisnivån för livsmedel i ett land         dag så pass mycket undersökningsresultat att
13203: jämfört med de övriga länderna i undersöknin-          denna uppfattning med vissa reservationer kan
13204: gen. Följar;tde anmärkningar kan göras angående        omfatta~, men endast i fråga om enstaka produk-
13205: undersöknmgsmetoden:                                   ter - mte när det gäller prisnivån i helhet,
13206:    1) För att få en riktig bild skulle förutsättnin-   dä_rför at~ det inre. fir;tns uppgifter att tiligå.
13207: gen vara att de livsmedel som ingick i jämförel-       Pnsmynd1gheterna 1 ohka Iänder har även be-
13208: sen, dvs. den i spörsmålet avsedda "matkassens"        dömt orsakerna tili prisskillnader.
13209: i~nehåll motsvarar den genomsnittliga konsum-
13210:                                                           Livsmedelskedjan börjar från lantbruket. Pro-
13211: uonsstrukturen för ifrågavarande land, dvs. vilka      ducentpriserna inom lantbruket beror utöver ifrå-
13212: mängder av olika livsmedel ett hushåli använder        gavarande lands geografisk-biologiska förhålian-
13213: t.ex. under en vecka. 1 det avseendet motsvarar        den även på den lantbrukspolitik som förts.
13214: undersökningen inte situationen i Finland.                Enligt FAO:s statistik varierade de genomsnitt-
13215:                                                        l~ga producentpr~serna i Europa under skördepe-
13216:    2) Förutsättningen för en rättvis bild av prisni-
13217: vån är att priserna sarnlas från så många affärer      noden 1982183 1 förhåliande tili Finland enligt
13218: av olika typ att priserna säkert är representativa.    följande:
13219: De priser som använts i undersökningen har             Finland .................................... 100
13220: samlats från en enda affär.                            Sverige . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
13221:    3) Som mätare på konsumenternas köpkraft            Norge ..................................... 110
13222: har använts nominelia timlöner. En mera rättvis        Schweitz. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
13223:                                                        1984 vp. -        KK n:o 426                                       5
13224: 
13225: EFTA sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   89   gen av priserna för produktionsinsatser under
13226: Danmark..................................                           71   1978-1983 inom ECJ varit likartad som i Fin-
13227: ECJsammanlagt ...........................                           70   land. Däremot har producentpriserna under mot-
13228: Västeuropa sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       72   svarande tid i Finland stigit sammanlagt ca 10 %
13229:                                                                          mer än i ECJ-länderna i genomsnitt.
13230:    Mätt med producentprisnivån ligger vi ganska                              Det finns inte relevanta uppgifter att tillgå
13231: klart över det europeiska genomsnittet, men                              angående andelen av variationer i förädlingen,
13232: dock inte högst. Det bör observeras att av de                            som ju utgör nästa länk i kedjan, beträffande
13233: uppräknade jämförelseländerna bl.a. Norge inga-                          olika livsmedel i olika länder. Däremot har de
13234: luoda eftersträvat att producera socker i hemlan-                        nordiska länderna utrett hur stor andel handelns
13235: det, utan köper sitt socker uteslurande på den                           arvoden utgör av livsmedelspriserna. Enligt ut-
13236: internationella marknaden till dagspris. Dels en                         redningen avviker genomsnittliga arvoden inte
13237: mycket prioriterad strävan till en högre självför-                       avgörande från varandra i de olika nordiska
13238: sörjning i Finland jämfört med andra västeuro-                           länderna, men variationer förekommer dock i
13239: peiska Iänder, vilket beror på landets geografiska                       fråga om olika produktgrupper, vilket kan föror-
13240: läge, och dels den relativt höga produktionskost-                        saka prisskillnader när länderna jämförs med
13241: nadsnivån, viiken beror på klimatförhållanden,                           varandra.
13242: som ytterligare understryks av att vi internatio-                            I riksdagsman Nybys m.fl. spörsmål hänvisas
13243: nellt sett har små gårdar, orsakar större press mot                      till att det i Finland inte finns någon lag som
13244: våra livsmedelspriser än i jämförelseländer mätt                         förbjuder prisavtal. Av sammanhanget framgår
13245: med producentprisnivån.                                                  inte vad spörsmålsställaren menar, men enligt
13246:    A andra sidan är det inte lätt att få olika                           konkurrensbefrämjandelagen är bruttopriser för-
13247: produktpriser som baserar sig på olika valutor                           bjudna. Även eventuella priskarteller kan hävas
13248: helt jämförbara. Ur turistsynvinkel ger valutakur-                       om det kan bevisas att de är menliga.
13249: serna en riktig jämförelsebasis, men denna håller                            Med hänvisning till ovanstående kan konstate-
13250: dock inte om man undersöker hushållens reella                            ras att påståendet i spörsmålet - att livsmedelsp-
13251: köpkraft i varje enskilt land. För drygt två år                          riserna i Finland är bland de högsta i Västeuropa
13252: sedan kostade en krona ca 93 penni, nu kostar                            - kan i fråga om vissa enstaka produkter besva-
13253:  den ca 73 penni. Ser man ur turistsynvinkel har                         ras jakande. Däremot kan inte något pålitligt
13254: priserna i Sverige sjunkit i förhållande till priser-                    svar fås på frågan om att livsmedel i sin helhet
13255:  na i Finland, vilket dock inte ändrat de svenska                        hos oss skulle vara de dyraste i Västeuropa innan
13256:  hushållens köpkraft. Eiler på grund av valutakur-                       det pågående nordiska forskningsprojektet slut-
13257:  sen för schweizerfranc är priserna i Jandet förhål-                     förts. Först då forskningsresultat finns att tillgå
13258:  landevis dyra för en utlänning, vilket i och för sig                    kan också bedömas, hur olika faktorer påverkar
13259:  inte är hela sanningen när man jämför prisförhål-                       prisbildningen.
13260:  landena för produkter i olika länder.                                       Regeringen anser att det är viktigt att de
13261:     I näringsstyrelsen pågår utredningsarbete, där                       nordiska prismyndigheternas undersökning om
13262:  utvecklingen av finska producentpriser och priser                       livsmedelspriser slutförs i rask takt. Det är ange-
13263:  för produktionsinsatserna i Finland jämförs med                         läget med tanke på eventuella åtgärder att få en
13264:  motsvarande priser inom ECJ. På basen av preli-                         så tillförlitlig och mångsidig bild som möjligt av
13265:  minära resultat förefaller det som om utvecklin-                        denna viktiga fråga.
13266: 
13267:         Helsingfors den 19 december 1984
13268: 
13269:                                                                                                   Minister jermu Laine
13270:                                                 1984 vp.
13271: 
13272: Kirjallinen kysymys n:o 427
13273: 
13274: 
13275: 
13276: 
13277:                                    Roos ym.: Asuntolainan korkojen maksamisesta valtion toimesta
13278:                                      työttömyyden ajalta
13279: 
13280: 
13281:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13282: 
13283:    Omistusasunnon hankkiminen edellyttää ny-             Kyseinen lykkäysmahdollisuus ei kuitenkaan
13284: kyisellään varsin suuna lainanottoa, onpa sitten      ole käytännössä osoittautunut riittävän joustavak-
13285: kysymys omakotitalosta taikka rivi- tai kerrostalo-   si ja tehokkaaksi muun muassa työttömyyden
13286: asunnosta. Valtion asuntolainan ohella tarvitaan      kohdatessa asuntolainan saajaa. Sen vuoksi asun-
13287: useimmiten myös pankkilainaa. Ennen kaikkea           totuotantolakiin ja -asetukseen olisi otettava ny-
13288: nuorilta perheiltä oman asunnon rakentaminen          kyistä selkeämmät säännökset siitä, että asunto-
13289: tai hankkiminen vaatii tänä päivänä rohkeutta         lainan korko- ja lyhennysmaksuja voidaan lykätä
13290: myös siksi, että varmuus työpaikkojen säilymises-     työttömyyden kohdatessa asuntolainan saajaa.
13291: tä ei aina ole kovin suuri. Rahoituslaskelmat            Perusteltua olisi harkita myös sitä, että valtio
13292: oman asunnon hankkimisesta joudutaan kuiten-          maksaisi asuntolainan korot työttömyyden ajalta,
13293: kin tekemään siinä uskossa, että perheen tulot        kuten valtio maksaa äitiys- ja vanhempainrahaa
13294: säilyvät vähintään sen suuruisena kuin ne ovat        saavien opiskelijoiden opintolainojen korot.
13295: asunnon hankkimishetkellä.
13296:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13297:   Jos kuitenkin jompikumpi tai molemmat per-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13298: heen työssäkäyvät jäsenet joutuvat työttömäksi,       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13299: saattaa varsin nopeastikin tulla vaikeuksia asunto-   vaksi seuraavan kysymyksen:
13300: lainan korkojen ja lyhennysten takaisinmaksussa.
13301: Pahimmassa tapauksessa perhe voi joutua luopu-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei ny-
13302: maan asunnostaan.                                            kyinen asuntotuotantolainsäädäntö anna
13303:    Asuntotuotantolaissa ja -asetuksessa on tosin             riittävästi mahdollisuuksia lykätä asunto-
13304: säännökset, joiden perusteella "lainansaajasta it-           lainan saajan korko- ja lyhennysmaksuja
13305: sestään riippumattomista syistä aiheutuneiden                työ~tömyr~en kohdatessa asuntolainan
13306: taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi voi-              saaJaa, Ja JOS on,
13307: daan asuntolainan korot tai lyhennykset taikka                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
13308: molemmat hakemuksesta lykätä maksettavaksi                   lainsäädännön tarkistamiseksi tältä osin
13309: myöhempinä lainavuosina tai viimeistä laina-                 mm. siten, että valtio maksaisi asuntolai-
13310: vuotta välittömästi seuraavina vuosina''.                    nan korot työttömyyden ajalta?
13311: 
13312:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1984
13313: 
13314:       Timo Roos                          Matti Kuusio                      Mikko Elo
13315:       Tuula Paavilainen                  Mikko Rönnholm                    Pentti Lahti-Nuuttila
13316:       Tarja Halonen                      Jorma Rantanen                    Pertti Hietala
13317:       Juhani Surakka                     Reijo Lindroos                    Kaj Bärlund
13318:       Mats Nyby                          Marja-Liisa Tykkyläinen           Jussi Ranta
13319:       Kari Rajamäki                      Ketttu Törnqvist                  Antti Kalliomäki
13320:       Jukka Mikkola                      Mattti Lähdesmäki                 Pekka Myllyniemi
13321:       Sinikka Hurskainen-Leppänen        Kari Urpilainen                   Risto Ahonen
13322:       Liisa Jaakonsaari                  Matti Louekoski                   Jouko Skinnari
13323: 
13324: 
13325: 
13326: 428401348A
13327: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 427
13328: 
13329: 
13330: 
13331: 
13332:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13333: 
13334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ajoissa ehditty hakea. Tämän vuoksi olisikin
13335: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lyhennysmaksujen ja korkojen lykkäystä tarvitse-
13336: olette 16 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            van hyvä ottaa, aina kun tilanne sitä edellyttää,
13337: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           yhteys kuntansa asuntoviranomaisiin, jotta lyk-
13338: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      käyshakemus voitaisiin saattaa ajoissa ratkaista-
13339: taja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallises-      vaksi.
13340: ta kysymyksestä n:o 427:                                  Lykkäysten myöntäminen on sidottu valtion
13341:                                                        tulo- ja menoarviossa vuosittain vahvistettavaan
13342:            Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei ny-
13343:                                                        enimmäismäärään. Summa (v. 1984 200 000
13344:         kyinen asuntotuotantolainsäädäntö anna
13345:                                                        mk) on tähän saakka ollut riittävä. Ensi vuoden
13346:         riittävästi mahdollisuuksia lykätä asunto-     tulo- ja menoarvioehdotuksessa on henkilökoh-
13347:         lainan saajan korko- ja lyhennysmaksuja        taisten asuntolainojen korkojen, lyhennysmaksu-
13348:         työttömyyden kohdatessa asuntolainan
13349:                                                        jen taikka molempien lykkäämistä varten esitetty
13350:         saajaa, ja jos on,
13351:                                                        enintään 300 000 markkaa.
13352:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
13353:                                                           Korkojen ja lyhennysmaksujen lykkääminen
13354:         lainsäädännön tarkistamiseksi tältä osin
13355:                                                        on kuitenkin vain tilapäisluontoinen maksuvai-
13356:         mm. siten, että valtio maksaisi asuntolai-
13357:                                                        keuksien ratkaisu työttömyystapauksessa. Mikäli
13358:         nan korot työttömyyden ajalta?
13359:                                                        työttömyys on muodostunut pitkäaikaiseksi tai
13360:                                                        pysyväksi, ei lykkäyksen myöntäminen luonnolli-
13361:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sestikaan ole riittävä toimenpide tilanteen korjaa-
13362: ti seuraavaa:                                          miseksi. Vastaavanlaisessa asemassa ovat esimer-
13363:    Asuntotuotantolain nojalla voidaan ennen            kiksi pitkäaikaissairaat ja työkyvyttömät henkilöt.
13364: maaliskuun 1 päivää 1982 myönnetyn henkilö-               Valtion asuntolainan korkoja on jo säännöksil-
13365: kohtaisen asunto- ja lisälainan saajalle myöntää       lä huomattavasti subventoitu. Asuntolainan kor-
13366: erityisistä syistä lykkäystä lyhennysmaksujen ja       kojen anteeksi antamista kokonaan tai osittain on
13367: korkojen tai molempien suorittamisessa enintään        pidettävä sellaisena toimenpiteenä, jota luonteel-
13368: 10 vuotta. Vastaavasti voi lainan myöntänyt vi-        taan ei voida katsoa asuntotuotantolainsäädän-
13369: ranomainen lykätä myös maaliskuun 1 päivän             nön piiriin kuuluvaksi.
13370: 1982 jälkeen myönnettyjen henkilökohtaisten               Työttömien työnhakijoiden osalta toimeentu-
13371: asuntolainojen korot ja lyhennykset taikka mo-         loa turvataan työttömyysturvalain (602/84) mu-
13372: lemmat erityisistä syistä myöhemmin maksetta-          kaisella päivärahalla. Niin ikään sosiaalihuolto-
13373: viksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.      lain (710/82) ja sen nojalla annettujen säännös-
13374:    Lykkäyksen myöntämisen edellytyksenä on, et-        ten ja määräysten mukaan on jokaisella oikeus
13375: tä maksuvaikeudet ovat aiheutuneet lainansaajas-       tarvittaessa toimeentulotukeen. Tuki muodostuu
13376: ta itsestään riippumattomista syistä ja että lainan-   perusosasta ja sen lisäksi otetaan huomioon tar-
13377: saajan on katsottava olevan taloudellisen aseman-      peellisen suuruisina mm. todelliset asumismenot,
13378: sa takia tällaisen helpotuksen tarpeessa.              joista mainitaan myös asuntolainan korot. Työt-
13379:    Säännökset mahdollistavat lykkäyksen myöntä-        tömällä henkilöllä on oikeus toimeentulotukeen
13380: misen esimerkiksi juuri työttömyystapauksissa,         silloin, kun työttömyysturvalain mukainen tuki
13381: minkä perusteen myös asuntohallitus on läänin-         jää alle säädetyn toimeentulotuen. Toimeentulo-
13382: hallituksille ja kunnille lykkäyksen myöntämistä       tukea ei pääsääntöisesti peritä takaisin.
13383: koskevissa suositusluonteisissa ohjeissaan toden-         Edellä esitettyyn viitaten ei kysymyksessä esiin-
13384: nut. Asuntohallituksen ilmoituksen mukaan ei           tuodun asian korjaaminen ole ehkä tarkoituksen-
13385: sen tietoon ole tullut tapauksia, jolloin lykkäystä    mukaistakaan asuntotuotantolainsäädäntöä tar-
13386: ei olisi tällaisissa tapauksissa myönnetty.            kistamalla. Kysymyksessä tarkoitetun asian järjes-
13387:    Tietämättömyys lykkäysmahdollisuudesta sen          tämistä asuntotuotantolainsäädännön turvin on
13388: sijaan on voinut aiheuttaa sen, ettei lykkäystä ole    kuitenkin pyrittävä edesauttamaan, paitsi tarkoi-
13389:                                     1984 vp. -     KK n:o 427                                     3
13390: 
13391: tukseen varattavien määrärahojen riittävyydellä,   säännösten riittäväksi tiedottamiseksi asianomai-
13392: myös tehostamalla viranomaistoimia nykyisten       sille avun tarvitsijoille.
13393:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
13394: 
13395:                                                                 Ympäristöministeri Matti Ahde
13396: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 427
13397: 
13398: 
13399: 
13400: 
13401:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13402: 
13403:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           anstånd inte har beviljats i sådana situationer
13404: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         som dessa.
13405: den 16 november 1984 till vederbörande medlem              Däremot har bristande kännedom om an-
13406: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ståndsmöjligheterna kunnat vara en orsak till att
13407: riksdagsledamot Timo Roos m.fl. undertecknade          anstånd inte har hunnit sökas i tid. Därför bör
13408: spörsmål nr 427:                                       den som behöver anstånd med betalningen av
13409:                                                        räntor eller avkortningar, alltid då läget förutsät-
13410:            Är Regeringen medveten om, att den          ter detta, kontakta bostadsmyndigheterna i sin
13411:         gällande lagstiftningen om bostads-            kommun, för att ansökan om anstånd skall
13412:         produktion inte ger mottagare av bo-           kunna bli avgjord i tid.
13413:         stadslån tillräckliga möjligheter till upp-
13414:         skov med räntor och avkortningar, om               Beviljandet av anstånd är förknippat med ett i
13415:         han drabbas av arbetslöshet, och om så är      statsförslaget årligen fastställt maximibelopp. Be-
13416:         fallet,                                        loppet (år 1984 200 000 mk) har hittills varit
13417:                                                        tillräckligt. I statsverkspropositionen för nästa år
13418:            ämnar Regeringen vidta åtgärder i syfte
13419:                                                        har för anstånd med betalningen av räntor,
13420:         att till denna del revidera lagstiftningen
13421:                                                        avkortningar eller med båda dessa betalningar i
13422:         bl.a. så, att staten under tiden för arbets-
13423:                                                        fråga om personliga bostadslån föreslagits högst
13424:         lösheten skulle betala räntorna på bo-
13425:                                                        300 000 mk.
13426:         stadslånet?
13427:                                                            Anstånd med betalningen av räntor eller av-
13428:                                                        kortningar är dock endast en tillfällig lösning av
13429:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        penningsvårigheterna då någon blir arbetslös.
13430: anföra följande:                                       Har arbetslösheten blivit långvarig eller perma-
13431:     Med stöd av lagen om bostadsproduktion kan         nent, är beviljandet av anstånd givetvis inte en
13432: mottagare av sådant personligt bostads- och            tillräcklig åtgärd för korrigering av läget. I mot-
13433: tilläggslån, som har beviljats före den 1 mars         svarande ställning befinner sig exempelvis de
13434: 1982, av särskilda skäl beviljas anstånd med           som är långvarigt sjuka eller arbetsoförmögna.
13435: betalningen av räntor eller avkortningar eller             Räntorna på statens bostadslån har redan sub-
13436: med båda dessa betalningar under högst 10 års          ventionerats betydligt genom olika stadganden.
13437: tid. På motsvarande sätt kan myndighet, som har        Att helt eller delvis efterskänka ränte- eller
13438: beviljat lån, av särskilda skäl bevilja anstånd med    avkortningsbetalningen bör betraktas som en
13439: betalningen av räntor eller avkortningar eller         åtgärd av sådant slag som inte kan anses höra tili
13440: med båda dessa betalningar även i fråga om lån         området för lagstiftningen om bostadsproduk-
13441: som har beviljats efter den 1 mars 1982, på sätt       tion.
13442: genom förordning närmare stadgas.                          I fråga om arbetslösa arbetssökande tryggas
13443:     Förutsättningen för beviljandet av anstånd är      utkomsten genom dagpenning enligt lagen om
13444: att betalningssvårigheterna har uppkommit av           utkomstskydd för arbetslösa (602/84). Likaså har
13445: orsaker som inte är beroende av låntagaren, och        envar med stöd av socialvårdslagen (710/82) och
13446: att låntagaren på grund av sin ekonomiska ställ-       de stadganden och bestämmelser som har utfär-
13447: ning kan anses vara i behov av sådan lättnad.          dats med stöd av denna rätt till utkomststöd vid
13448:     Stadgandena medger beviljande av anstånd           behov. Stödet består av en grunddel. Därtill
13449: exempelvis i fall av arbetslöshet. Denna grund         beaktas till ett erforderligt belopp bl.a. de faktis-
13450: för anstånd har även bostadsstyrelsen fastställt i     ka boendekostnaderna, bland vilka även räntor
13451: de anvisningar med karaktär av rekommendatio-          på bostadslån nämns. En arbetslös person har rätt
13452: ner som den har gett länsstyrelserna och kommu-        till utkomststöd då det stöd som utgår enligt
13453: nerna i fråga om beviljandet av anstånd. Enligt        lagen om utkomstskydd för arbetslösa understi-
13454: uppgifter från bostadsstyrelsen har till dess kän-     ger det stadgade utkomststödet. Utkomststödet
13455: nedom inte kommit några sådana fall, i vilka           återindrivs i regel inte.
13456:                                      1984 vp. -     KK n:o 427                                    5
13457: 
13458:    Med hänvisning tili det ovan anförda är det      produktion ordna saken är dock en sådan åtgärd
13459: kanske inte ens ändamålsenligt att det i spörsmå-   som i mån av möjlighet bör understödas, såväl
13460: let behandlade problemet rättas tili genom att      med tiliräckliga anslag för ändamålet som avsikt
13461: lagstiftningen rörande bostadsproduktion revide-    att ge tiliräcklig information om gällande be-
13462: ras. Att med stöd av lagstiftningen om bostads-     stämmelser tili vederbörande hjälpbehövande.
13463: 
13464:     Helsingfors den 27 december 1984
13465: 
13466:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
13467: 
13468: 
13469: 
13470: 
13471: 428401348A
13472:                                                  1984 vp.
13473: 
13474: Kirjallinen kysymys n:o 428
13475: 
13476: 
13477: 
13478: 
13479:                                     Skön ym.: Lääkärin hoitovirheen perusteella potilaalle maksettavista
13480:                                       korvauksista
13481: 
13482: 
13483:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13484: 
13485:    Potilaan oikeusturva potilaan itsensä tai eten-      potilaan terveydentila huononi ja hän joutui
13486: kin hänen perheensä toimeentulon turvaamisen            lopettamaan yksityisyrityksensä, sillä hän ei voi-
13487: kannalta on tällä hetkellä nykyisten alioikeuksien      nut olla edes osa-aikatyössä. Yrityksen luonne
13488: tekemien päätösten perusteella erittäin heikko,         olisi vaatinut omaa työpanosta ja mukanaoloa
13489: mikä on suorastaan häpeällistä.                         yrittäjältä itseltään.
13490:    Meillä Suomessa sattuu lääkäreille aika usein,          Korvaukset esimerkkitapauksessa oikeuden-
13491: että kun he tekevät potilaille sisäisiä leikkauksia,    käyntikulujen lisäksi olivat kaksitoistatuhatta
13492: leikkauksessa käytetty instrumentti unohtuu po-         (12 000) markkaa kivusta ja särystä, sekä henki-
13493: tilaan sisälle, vaikka leikkaushaavat ommellaan         sistä kärsimyksistä ja ansionmenetyksistä neljätu-
13494: kiinni. Johtuivatpa nämä potilaalle kipua tuotta-       hattaviisisataa (4 500) markkaa, vaikka potilas on
13495: vien ja jatkossa terveydelle vaarallisten instru-       lopullisesti tullut työhön kykenemättömäksi. Tä-
13496: menttien unohdukset inhimillisistä syistä tai           mä on Vaasan hovioikeuden äänestyspäätös.
13497: huolimattomuudesta, aina on lähdettävä siitä,              Potilas on jatkuvasti lääkärin hoidossa ja jou-
13498: että potilaan oikeusturva ei saa toimeentulon           tuu maksamaan lääkkeistä, matkoista ja osittai-
13499: osalta kärsiä. Nykyiset lait eivät estä oikeuslaitok-   sesti lääkärinpalkkioiden omavastuuosuuksista yli
13500: sia tekemästä sellaisia päätöksiä, että tällaisten      kahdeksantuhatta (8 000) markkaa vuodessa. Ku-
13501: tapauksien sattuessa perheen toimeentulo vaaran-        kaan ei toistaiseksi korvaa näitä jatkuvia sairaus-
13502: tuu. Näyttää kuitenkin siltä, että nykyisissä oi-       kuluja.
13503: keuslaitoksissa eräät oikeuden jäsenet ottavat vas-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13504: tuun mielivaltaisesti ja puolustavat tiettyjä hyvä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13505: osaisia ryhmiä toisten heikompiosaisten kustan-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13506: nuksella. Näin ei saa jatkua. Tällaiset oikeuden        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13507: jäsenet on kiireesti erotettava virastaan.
13508:                                                                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13509:    Seuraavan esimerkkitapauksen kohdalla äänes-                siin, joilla turvataan potilaalle työkyvyn
13510: tettiin hovioikeudessa.                                        menetyksestä ja lääkärin- sekä lääkeku-
13511:    Eräs potilas Jämsänkoskelta, jolla on vaimo ja              luista aiheutuneet taloudelliset menetyk-
13512: kuusi lasta huollettavanaan, joutui palleatyräleik-            set, mikäli kyse on lääkärin työssään teke-
13513: kaukseen 3.5.1979 Keski-Suomen keskussairaa-                   mistä potilaaseen kohdistuneista inhimil-
13514: lassa. Tämän leikkauksen yhteydessä jäi potilaan               lisistä syistä tai huolimattomuudesta joh-
13515: vatsaan instrumentti, jonka pituus oli 13-18                   tuneista virheistä kuten leikkausinstru-
13516: cm. Potilas kantoi tätä instrumenttia sisällään                menttien unohtamisesta potilaan ke-
13517: vatsaontelossa 223 vuorokautta. Tänä aikana                    hoon?
13518: 
13519:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1984
13520: 
13521:          Pentti Skön                      Lea Mäkipää                    Martti Ratu
13522:          Veikkq Vennamo                   Reino Jyrkilä                  Heikki Riihijärvi
13523:          Anssi Joutsenlahti               Pentti Kettunen                Helvi Koskinen
13524:          Vieno Eklund                     ]. Juhani Kortesalmi           Liisa Arranz
13525:          Ulla Lehtinen                    Kalle Könkkölä                 Mikko Vainio
13526:                      Liisa Kulhia                                Ville Komsi
13527: 
13528: 428401322F
13529: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 428
13530: 
13531: 
13532: 
13533: 
13534:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13535: 
13536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den toteennäyttäminen ja pelkästään sen selvittä-
13537: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        minen, onko esimerkiksi hoitotoimenpide ollut
13538: olette 16 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn          virheellinen, on käytännössä usein vaikeata ja
13539: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         saattaa johtaa laajoihin selvityksiin. Terveyden- ja
13540: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    sairaanhoidon yhteydessä sattuneiden potilasva-
13541: taja Skönin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        hinkojen selvittäminen vaatii lisäksi yleensä lää-
13542: kysymyksestä n:o 428:                                ketieteellistä asiantuntemusta, jota potilaalla har-
13543:                                                      voin on. Näin ollen ovat potilaan mahdollisuu-
13544:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       det alustavasti arvioida mahdollisen vahingonkor-
13545:        siin, joilla turvataan potilaalle työkyvyn    vausvaatimuksensa       menestymistä       tuomiois-
13546:        menetyksestä ja lääkärin- sekä lääkeku-       tuimessa olleet varsin vähäiset.
13547:        luista aiheutuneet taloudelliset menetyk-
13548:                                                         Potilaalla on nyt mahdollisuus saada potilasva-
13549:        set mikäli kyse on lääkärin työssään teke-
13550:                                                      hinkolautakunnalta korvausperusteista sekä kor-
13551:        mistä potilaaseen kohdistuneista inhimil-
13552:                                                      vattavasta määrästä asiantuntijalausunto, mikä
13553:        lisistä syistä tai huolimattomuudesta joh-
13554:                                                      on selvä parannus potilaan korvausturvaan. Lau-
13555:        tuneista virheistä kuten leikkausinstru-
13556:                                                      sunnon voi lautakunnalta pyytää asianosaisten
13557:        menttien unohtamisesta potilaan ke-
13558:                                                      lisäksi mm. tuomioistuin. Lautakunnan perusta-
13559:        hoon?                                         misella pyritään myös yhdenmukaistamaan ja
13560:                                                      nopeuttamaan korvausasioiden käsittelyä potilas-
13561:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     vahinkotapauksessa.
13562: ti seuraavaa:                                           Tällä hetkellä oikeus vahingonkorvaukseen
13563:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna      määräytyy yleisten vahingonkorvausoikeudellis-
13564: 1980 terveydenhuollon oikeussuojatoimikunnan,        ten periaatteiden mukaisesti. Korvausta vaativan
13565: jonka tehtävänä oli mm. selvittää tarve ja mah-      on näytettävä korvausperuste toteen. Vahingon-
13566: dollisuudet saattaa voimaan erityinen lakisäätei-    korvausoikeudessa on yleisenä korvausperusteena
13567: nen järjestelmä potilaita sairaanhoidon alalla       vahingon aiheuttaminen, joka on syy-yhteydessä
13568: kohtaavien hoitovahinkojen ja -virheiden varalta.    henkilön moitittavaan menettelyyn, eli tahallises-
13569: Lisäksi toimikunnan tehtävänä oli selvittää tarve    ti tai tuottamuksellisesti aiheutettu vahinko.
13570: ja mahdollisuudet perustaa valtakunnallinen          Korvausta voi järjestelmämme mukaan saada
13571: asiantuntijaelin, joka antaisi lausuntoja sairaan-   mm. henkilövahingon aiheuttamista sairaanhoi-
13572: hoidon alalla sattuneista hoitovahingoista ja hoi-   tokustannuksista ja muista kuluista, tulojen tai
13573: tovirheistä.                                         elatuksen vähentymisestä sekä viasta tai muusta
13574:    Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen on      pysyvästä haitasta. Näin ollen potilaalle on jo
13575: perustettu 1.9.1984 alkaen potilasvahinkolauta-      voimassa olevassa lainsäädännössä turvattu mah-
13576: kunta terveydenhuollon oikeussuojatoimikunnan        dollisuudet saada korvausta lääkärin- ja lääkeku-
13577: ehdotusten pohjalta 24.2.1984 annetulla asetuk-      luista sekä ansionmenetyksestä, joihin kirjallises-
13578: sella (221184). Lautakunnan tehtävänä on antaa       sa kysymyksessä on viitattu. Lisäksi hoitovahin-
13579: lausuntoja siitä, onko potilaalle terveyden- ja      gon kärsineellä potilaalla voi eläkelainsäädännön
13580: sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneesta henkilö-      perusteella olla oikeus korvaukseen työkyvyttö-
13581: vahingosta suoritettava vahingonkorvausta. Lau-      myydestä.
13582: takunnan on pyynnöstä annettava lausunto myös           Terveydenhuollon oikeussuojatoimikunta on 1
13583: korvattavasta määrästä. Lautakunnalla on päätoi-     mietinnössään (1982:29) ehdottanut lisäksi erilli-
13584: minen pääsihteeri.                                   sen potilasvahinkolain säätämistä. Potilasvahin-
13585:    Potilasvahinkolautakunnan perustamisella py-      kolaki sääntelisi vastuuta terveyden- ja sairaan-
13586: ritään osaltaan poistamaan niitä epäkohtia, joita    hoidon yhteydessä aiheutuvista henkilövahingois-
13587: terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä vahingon      ta. Ehdotuksen mukainen korvausvastuu ei edel-
13588: kärsineen potilaan asemassa on. Korvausperustei-     lyttäisi terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvan
13589:                                        1984 vp. -- ~ n:o 428                                          3
13590: 
13591: virheen tai laiminlyönnin osoittamista. Lailla sää-      Potilaan korvausturvaa kehitettäessä pidettiin
13592: detty vakuutusjärjestelmä on sekä potilaiden että     kiireellisimpänä tehtävänä edellä mainitun poti-
13593: terveydenhuoltohenkilöstön etujen mukainen.           lasvahinkolautakunnan perustamista. Lautakun-
13594: Vakuutuksesta koituu hyötyä, kun vahinkojen           nan tultua nyt perustetuksi valmistellaan parhail-
13595: selvittely selkiintyy ja yksinkertaistuu, vahingot    laan potilasvahinkolakiehdotusta esittelykun-
13596: voidaan tilastoida paremmin ja toiminta suun-         toon. On ilmeistä, että näillä uudistuksilla voi-
13597: nata havaittujen epäkohtien poistamiseksi.            daan korjata potilaan oikeusturvaan liittyviä epä-
13598:                                                       kohtia.
13599: 
13600:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1984
13601: 
13602:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
13603: 4                                    1984 vp. -- KJ( n:o 428
13604: 
13605: 
13606: 
13607: 
13608:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13609: 
13610:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        situation som har lidit skada samband med
13611: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       hälso- och sjukvården. Det är i praktiken ofta
13612: den 16 november 1984 tili vederbörande medlem        svårt att påvisa ersättningsgrunderna och att
13613: av statsrådet översänt avskrift av följande av       utreda, huruvida exempelvis någon vårdåtgärd
13614: riksdagsman Skön m.fl. undertecknade spörsmål        varit felaktig, och det kan leda tili omfattande
13615: nr 428:                                              utredningar. Att utreda patientskador, som har
13616:                                                      uppstått i samband med hälso- och sjukvården,
13617:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-     kräver dessutom i regel medicinsk sakkunskap,
13618:        te att ersätta patienten för de ekonomiska    som patienten sälian har. Patientens möjligheter
13619:        förluster som har förorsakats av arbets-      att preliminärt bedöma, hur ett eventuelit skade-
13620:        oförmåga samt av läkararvoden och läke-       ståndskrav kommer att avgöras av domstol, är
13621:        medelskostnader, om det är fråga om fel,      således synnerligen små.
13622:        som läkaren i sitt arbete av mänskliga
13623:        skäl elier av förbiseende har gjort sig           Patienten har nu möjlighet att hos patientska-
13624:        skyldig tili gentemot patienten, såsom att    denämnden få sakkunnigutlåtande om ersätt-
13625:        han har glömt kvar operationsinstrument       ningsgrunderna och det belopp för vilket ersätt-
13626:        i patientens kropp?                           ning utgår. Detta är en klar förbättring i patien-
13627:                                                      tens ersättningsskydd. Utlåtande av nämnden
13628:                                                      kan begäras såväl av parterna som bl.a. av
13629:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      domstol. Avsikten med tilisättandet av denna
13630: anföra följande:                                     nämnd var även att förenhetliga och påskynda
13631:    Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte år    behandlingen av ersättningsärenden i patientska-
13632: 1980 en kommission för frågor om rättsskydd          defall.
13633: inom hälsovården, som bl.a. hade tili uppgift att        För närvarande bestäms rätten tili skadestånd i
13634: utreda behovet och möjligheterna att införa ett      enlighet med alimänna skadeståndsrättsliga prin-
13635: särskilt lagstadgat system med tanke på sådana       ciper. Den som yrkar på ersättning skali kunna
13636: vårdskador och felaktiga vårdåtgärder som drab-      påvisa någon ersättningsgrund. 1 fråga om rätten
13637: bar patienter inom sjukvården. Dessutom hade         tili skadestånd är den allmänna ersättningsgrun-
13638: kommitten tili uppgift att utreda behovet och        den förorsakande av skada, som står i kausalsam-
13639: möjligheterna att tilisätta ett sakkunnigorgan på    manhang med personens klandervärda hand-
13640: riksplanet, som skulie avge utlåtanden om vård-      lingssätt, dvs. skada som har förorsakats uppsåtli-
13641: skador och felaktiga vårdåtgärder inom sjukvår-      gen elier av våliande. Enligt vårt system kan
13642: den.                                                 ersättning erhålias bl.a. för sjukvårdskostnader
13643:    På grundvalen av förslag, som framlagts av        och andra utgifter, som har förorsakats av
13644: kommissionen för frågor om rättsskydd inom           personskada, för inkomstbortfall elier underhåli-
13645: hälsovården tilisattes genom en förordning (2211     sminskning samt för fel eller annat bestående
13646: 84), som gavs den 24.2.1984, i anslutning tili       men. Patienten har sålunda redan i den gäliande
13647: social- och hälsovårdsministeriet en patientskade-   lagstiftningen tiliförsäkrats möjligheten att erhål-
13648: nämnd f.o.m. den 1.9.1984. Nämnden har i             la ersättning för läkararvoden och läkeme-
13649: uppgift att avge utlåtanden om, huruvida tili        delskostnader samt för inkomstbortfali, vilka av-
13650: patienten skali erläggas skadestånd för personska-   ses i spörsmålet. Dessutom kan patient, som har
13651: da, som har uppstått i samband med hälso- och        drabbats av vårdskada, på grundval av pensions-
13652: sjukvården. Nämnden skali på begäran avge            lagstiftningen ha rätt tili ersättning för invalidi-
13653: utlåtande även om det belopp för vilket ersätt-      tet. Det lagstadgade försäkringssystemet överens-
13654: ning skali utgå. Nämnden har en heltidsanställd      stämmer både med patienternas och hälsovård-
13655: sekreterare.                                         spersonalens fördel. Försäkringen Iänder tili
13656:    Avsikten med patientskadenämnden är bl.a.         gagn, då utredningen av skador blir klarare och
13657: att avlägsna missförhålianden i sådana patienrers    förenklas, skadorna kan bättre statistikföras och
13658:                                       1984 vp. -- HJC n:o 428                                        5
13659: 
13660: verksamheten kan inriktas på att avhjälpa     be-    fel eller försummelse hos den som hör tili
13661: fintliga missförhållanden.                           hälsovårdspersonalen.
13662:                                                         Vid utvecklandet av patienternas ersättnings-
13663:    Kommissionen för frågor om rättsskydd inom        skydd ansågs den mest brådskande åtgärden vara
13664: hälsovården föreslog i sitt 1 betänkande (1982:29)   tillsättandet av den ovan nämnda patientskade-
13665: dessutom att en särskild patientskadelag skall       nämnden. Sedan nämnden har blivit tillsatt
13666: stiftas. Patientskadelagen skulle reglera ansvaret   bereds för närvarande ett förslag till patientska-
13667: för personskador, som har uppstått i samband         delag. Det är uppenbart, att man genom dessa
13668: med hälso- och sjukvården. Det föreslagna ersätt-    reformer kan korrigera de missförhållanden som
13669: ningsansvaret skulle inte förutsätta påvisande av    är förknippade med patienternas rättsskydd.
13670: 
13671:     Helsingfors den 19 december 1984
13672: 
13673:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
13674:                                                 1984 vp.
13675: 
13676: Skriftligt spörsmål nr 429
13677: 
13678: 
13679: 
13680: 
13681:                                    Renlund m.fl.: Om beviljande av familjepension också vid sannoli-
13682:                                      ka dödsfali
13683: 
13684: 
13685:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13686: 
13687:    Familjepension kan beviljas åt efterlevande         förmåner då utredningen av dödsfaliet tar flera år
13688: maka som inte fylit 65 år elier minderårigt barn       i anspråk. Detta gälier specielit vid drunknings-
13689: vid makens död. Denna rätt är reglerad i olika         olyckor, där en tom drivande båt hittas men inte
13690: familjepensionslagar. Ett motsvarande stadgande        personen i fråga. 1 dylika fall kan det ta flera år
13691: intogs 1975 i lagen om statens familjepensioner.       innan personen dödförklaras. Under denna tid
13692: 1974 intogs i lagen om pension för arbetstagare        går familjen miste om sin familjepension.
13693: (395 161) ett stadgande om att familjepension             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13694: kan beviljas för viss tid också vid oklara dödsfall.   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13695: Detta gälier i fall dar förmånslåtarens död inte       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
13696: ännu utretts men där det är uppenbart att han är       följande spörsmål:
13697: död.
13698:                                                                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
13699:    Ett dylikt stadgande finns däremot inte t.ex. i            för att likstälia familjepensionslagstift-
13700: falmiljepensionslagen (38169). Förmånstagare                  ningen så att det vore möjligt att bevilja
13701: som har rätt tili familjepension enligt denna lag             familjepension också vid sannolika döds-
13702: går vid oklara dödsfall miste om flera års                    fali?
13703: 
13704:      Helsingfors den 15 november 1984
13705: 
13706:                       Boris Renlund                             Gunnar Jansson
13707:                       Håkan Nordman                             Håkan Malm
13708: 
13709: 
13710: 
13711: 
13712: 4284013435
13713: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 429
13714: 
13715: Kirjallinen kysymys n:o 429                                                                  Suomennos
13716: 
13717: 
13718: 
13719: 
13720:                                    Renlund ym.: Perhe-eläkkeen myöntämisestä myös todennäköisissä
13721:                                      kuolemantapauksissa
13722: 
13723: 
13724:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13725: 
13726:    Perhe-eläkettä voidaan myöntää leskeneläkkee-       tapauksen selvittämisen kestäessä monta vuotta.
13727: nä edunsaajalle, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta,      Tämä koskee erityisesti hukkumisonnettomuuk-
13728: tai lapselle, joka on edunjättäjän kuollessa ala-      sia silloin, kun löydetään ajelehtiva vene, mutta
13729: ikäinen. Tätä oikeutta on säännelty eri perhe-elä-     ei asianomaista henkilöä. Tällaisissa tapauksissa
13730: kelaeissa. Vastaava säännös otettiin vuonna 1975       saattaa kestää useita vuosia ennen kuin henkilö
13731: valtion perhe-eläkelakiin. Vuonna 1974 otettiin        on julistettu kuolleeksi. Perhe menettää tältä
13732: työntekijäin eläkelakiin (395/61) säännös siitä,       ajalta perhe-eläkkeensä.
13733: että perhe-eläkettä voidaan myöntää määräajaksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13734: myös epäselvissä kuolemantapauksissa. Tämä             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13735: koskee tapauksia, joissa edunjättäjän kuolemaa ei      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13736: ole vielä selvitetty, mutta on ilmeistä, että hän      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13737: on kuollut.
13738:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13739:    Tällaista säännöstä ei ole esim. perhe-eläkelais-          ryhtyä perhe-eläkelainsäädännön yhtäläis-
13740: sa (38/69). Tämän lain mukainen perhe-eläkkee-                tämiseksi siten, että perhe-eläkkeen
13741: seen oikeutettu edunsaaja menettää epäselvissä                myöntäminen olisi mahdollista myös to-
13742: tapauksissa usean vuoden eläke-edut kuoleman-                 dennäköisissä kuolemantapauksissa?
13743: 
13744:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1984
13745: 
13746:                       Boris Renlund                             Gunnar Jansson
13747:                       Håkan Nordman                             Håkan Malm
13748:                                       1984 vp. -     KK n:o 429                                       3
13749: 
13750: 
13751: 
13752: 
13753:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13754: 
13755:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      määräajaksi. Välittömästi tämän lainmuutoksen
13756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jälkeen muutettiin lakia kuolleeksi julistamisesta
13757: olette 15 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn          siten, että onnettomuudessa tuhoutunut henkilö
13758: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         voidaan julistaa kuolleeksi heti, kun onnetto-
13759: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    muudesta ja ruumiin tuhoutumisesta on saatu
13760: taja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-   riittävä selvitys (351/75). Viimeksi mainitun lain-
13761: sesta kysymyksestä n:o 429:                          muutoksen yhteydessä uudistettiin muutoinkin
13762:                                                      lakia kuolleeksi julistamisesta siten, että kuol-
13763:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        leeksi julistaminen tehtiin nykyajan olosuhteita
13764:        ryhtyä perhe-eläkelainsäädännön yhtäläis-     vastaavaksi.
13765:        tämiseksi siten, että perhe-eläkkeen
13766:        myöntäminen olisi mahdollista myös to-           Työeläkelain säännös antaa mahdollisuuden
13767:        dennäköisissä kuolemantapauksissa?            myöntää perhe-eläkkeen ilman kuolleeksi julista-
13768:                                                      mista koskevaa menettelyä. Säännöstä on pidet-
13769:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tävä poikkeussäännöksenä, jolla ei enää onnetto-
13770: ti seuraavaa:                                        muustapauksissakaan ole suurta merkitystä, kos-
13771:                                                      ka kuolleeksi julistaminen saadaan melko nope-
13772:    Kadonneen Suomen kansalaisen kuoleman
13773:                                                      asti mahdolliseksi.
13774: määrittelyä koskee laki kuolleeksi julistamisesta
13775: (23.4.1901/15). Laissa on annettu tarkat ohjeet         Kysymyksessä on tuotu esiin tarve muun
13776: määrämuotoiseen menettelyyn, jossa kuolleeksi        perhe-eläkelainsääsännön muuttamiseksi työelä-
13777: julistaminen on annettu tuomioistuimen tehtä-        kelain mukaisen perhe-eläkkeen myöntämistä
13778: väksi. Päätöksessään tuomioistuimen on myös          koskevan menettelyn mukaiseksi. Perhe-eläketur-
13779: määrättävä aika, jolloin kadonneen henkilön on       van uudistamista tutkii parhaillaan valtioneuvos-
13780: katsottava kuolleen.                                 ton asettama perhe-eläkekomitea. Kysymyksessä
13781:    Työeläkkeitä koskevan tasokorotuksen yhtey-       tarkoitettuun erillisuudistukseen ei ole syytä
13782: dessä tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1975         mennä, ennen kuin perhe-eläkekomiteassa saa-
13783: työntekijäin eläkelain 19 b §:n muutos, jonka        daan selvitys siitä, onko vielä sellaisia erityisiä
13784: mukaan, jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei    tapauksia, joissa perhe-eläketurva on tarpeellinen
13785: voida esittää, mutta on todennäköistä, että edun-    ilman kuolleeksijulistamista koskevaa menette-
13786: jättäjä on kuollut, perhe-eläke voidaan myöntää      lyä.
13787: 
13788:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1984
13789: 
13790:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
13791: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 429
13792: 
13793: 
13794: 
13795: 
13796:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13797: 
13798:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beviljas för viss tid. Omedelbart efter denna
13799: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      lagändring ändrades lagen om dödförklaring så,
13800: den 15 november 1984 tili vederbörande medlem       att en person som förintats i olycka kan dödför-
13801: av statsrådet översänt avskrift av följande av      klaras så snart tillräcklig utredning erhållits om
13802: riksdagsman Boris Renlund m.fl. undertecknade       olyckan och om att hans kropp förintats (3 511
13803: spörsmål nr 429:                                    75). 1 samband med den sistnämnda lag-
13804:                                                     ändringen moderniserades lagen om dödförkla-
13805:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     ring också i övrigt för att dödförklarandet skulle
13806:        för att likställa familjepensionslagstift-   matsvara nutida förhållanden.
13807:        ningen så att det vore möjligt att bevilja
13808:        familjepension också vid sanoolika döds-        Stadgandet i lagen om pension för arbetstagare
13809:        fall?                                        ger en möjlighet att bevilja familjepension utan
13810:                                                     förfarandet för dödförklaring. Stadgandet bör
13811:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    anses vara ett undantagsstadgande, som inte
13812: anföra följande:                                    längre är av större betydelse ens i fråga om
13813:                                                     olycksfall, eftersom det är möjligt att få en
13814:    Stadganden om fastställande av att en försvun-   person dödförklarad ganska snabbt.
13815: nen finsk medborgare är död finns i lagen om
13816: dödförklaring (23.4.1901115). 1 lagen har givits       1 spörsmålet har man tagit upp behovet av att
13817: noggranna anvisningar om ett formbundet             ändra den övriga familjepensionslagstiftningen,
13818: förfarande, vid vilket uppgiften att dödförklara    så att förfarandet blir detsamma som vid bevil-
13819: har anförtrotts domstol. 1 sitt utslag skall dom-   jande av familjepension enligt lagen om pension
13820: stolen också fastställa den tidpunkt då den         för arbetstagare. Frågan om att revidera familje-
13821: försvunne anses ha avlidit.                         pensionsskyddet undersöks som bäst av den av
13822:    1 samband med en nivåhöjning av arbetspen-       statsrådet tillsatta familjepensionskommitten.
13823: sionerna trädde den 1 juli 1975 en ändring av       Det är inte skäl att företa någon sådan separat
13824: 19 b § lagen om pension för arbetstagare i kraft.   reform som avses i spörsmålet, förrän familjepen-
13825: Enligt sagda lagrum kan, ifall utredning om         sionskommitten har utrett huruvida det ännu
13826: förmånslåtarens död inte kan förebringas, men       finns sådana specialfall då familjepensionsskydd
13827: det är sannolikt att han är död, familjepension     är av nöden utan förfarandet för dödförklaring.
13828: 
13829:     Helsingfors den 18 december 1984
13830: 
13831:                                                                            Minister Matti Puhakka
13832:                                                1984 vp.
13833: 
13834: Kirjallinen kysymys n:o 430
13835: 
13836: 
13837: 
13838: 
13839:                                    Ehrnrooth: Nuorten omistusasunnon hankintamahdollisuuksien
13840:                                      helpottamisesta pääkaupunkiseudulla
13841: 
13842: 
13843:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13844: 
13845:    Laki oman asunnon hankintaan myönnettävien         5 870 markkaa neliömetriltä. Vain kahdessa kau-
13846: lainojen korkotuesta on tarkoitettu helpottamaan      punginosassa (Kalliossa ja Vallilassa) alitti kaksi-
13847: nuorten ensimmäisen omistusasunnon hankinta-          oiden keskimääräinen hinta edellä mainitun ra-
13848: mahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudulla ja eten-         Jan.
13849: kin Helsingissä jo kauan vallinneesta hintatasosta      Jos valtioneuvosto tarkistaessaan voimassa ole-
13850: johtuen asuntosäästöpalkkiojärjestelmä, johon         via korkotukilainan edellyttämiä hintarajoja pää-
13851: korkotukilaina kuuluu, ei ole saavuttanut toivot-     tyy hyväksymään myös Helsingin osalta vain
13852: tua merkitystä nuorten asunnonhankinnan pa-           suurin piirtein inflaatiota vastaavan tarkistuksen
13853: rantamiskeinona.                                      kuten asuntohallitus on esittänyt, on hyvin to-
13854:    Korkotukilainaksi voidaan tämän vuoden alus-       dennäköistä, ettei asp-järjestelmällä tulevana
13855: ta voimassa olleen valtioneuvoston päätöksen          vuonnakaan pystytä edistämään tasapuolisesti
13856: (877 /84) mukaan hyväksyä vastaantulolaina tai        nuorten asunnonhankintamahdollisuuksia. Jär-
13857: osa siitä vain, mikäli sillä hankittavan asunnon      jestelmä on silloin jatkossakin muita nuoria asun-
13858: hinta ei pääkaupunkiseudulla ylitä, jos asunto on     nontarvitsijoita kuin helsinkiläisiä suosiva. Lain-
13859: valmistunut ennen vuotta 1984 5 200 markkaa           säädännöllä ei tulisi olla eriarvoisuutta korostavia
13860: neliömetriltä tai, jos asunto on valmistunut          vaikutuksia asuntopoli tiikassakaan.
13861: vuonna 1984 tai sen jälkeen 5 500 markkaa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13862: neliömetriltä. Muissa kunnissa sijaitsevia asuntoja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13863: koskevat enimmäishinnat ovat vastaavasti 3 900        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13864: ja 4 200 markkaa.                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13865:    Ainakaan Helsingissä ei pienasuntoa ole saata-
13866: vissa 5 500 markan neliömetrihinnalla. Vuoden                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13867: 1984 kolmannelta neljännekseltä saatavissa ole-               ryhtyä, jotta Helsingissä ja muualla pää-
13868: vien hintatietojen mukaan, jotka Suomen Kiin-                 kaupunkiseudulla asuvien nuorten omis-
13869: teistönvälittäjäin liitto on kerännyt, maksoivat              tusasunnon hankintamahdollisuuksia pa-
13870: ko. lain tarkoittamissa vanhoissa kerrostaloissa              rannettaisiin asuntosäästöpalkkiojärj estel-
13871: yksiöt keskimäärin 6 870 markkaa ja kaksiot                   män puitteissa?
13872: 
13873:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1984
13874: 
13875:                                          Georg C. Ehrnrooth
13876: 
13877: 
13878: 
13879: 
13880: 428401349B
13881: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 430
13882: 
13883: 
13884: 
13885: 
13886:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13887: 
13888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        5 201-5 500 mk/m 2 • Samaan ajankohtaan
13889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mennessä hankittujen vanhojen korkotukiasunto-
13890: olette 19 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn           jen keskihinta oli pääkaupunkiseudulla 4 370
13891: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mk/m 2 • Hintarajaluokkaan 4 801-5 200 mk/m 2
13892: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kuului pääkaupunkiseudulla noin 33 % ja Hel-
13893: taja Georg C. Ehrnroothin näin kuuluvasta kirjal-     singissä yli 40 % kaikista hankituista vanhoista
13894: lisesta kysymyksestä n:o 430:                         korkotukiasunnoista. Hintaraja on siis ollut van-
13895:                                                       hojen asuntojen kohdalla tiukempi. Hintarajat
13896:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         eivät kuitenkaan ole kohtuuttomasti estäneet
13897:        ryhtyä, jotta Helsingissä ja muualla pää-      korkotukilainan saamista. Tätä tukee myös se,
13898:        kaupunkiseudulla asuvien nuorten omis-         että korkotukilainat ovat alueellisesti keskittyneet
13899:        tusasunnon hankintamahdollisuuksia pa-         Uudenmaan lääniin ja pääkaupunkiseudulle.
13900:        rannettaisiin asuntosäästöpalkkiojärj estel-   Vuoden 1983 lopussa voimassa olleista korkotuki-
13901:        män puitteissa?                                lainoista 34 % oli myönnetty pääkaupunkiseu-
13902:                                                       dulle, jonka osuus koko väestöstä oli noin 16 %.
13903:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Vuotta 1985 koskevassa valtioneuvoston pää-
13904: seuraavaa:                                            töksessä oman asunnon hankintaan myönnettä-
13905:    Asuntosäästöpalkkio lain (862 180) mukaisessa      vien lainojen korkotuen edellytyksistä enimmäis-
13906: asuntosäästösopimuksessa tarkoitettu laina voi-       hintaraja uusien asunto!en osalta on pääkaupun-
13907: daan oman asunnon hankintaan myönnettävien            kiseudulla 6 100 mk/ m ja muualla maassa 4 600
13908: lainojen korkotuesta annetun lain (639/82) 2 §:n      mk/m 2 (nousua 10,9% ja 9,5 %). Vanhojen
13909: nojalla hyväksyä korkotukilainaksi. Jälkimmäisen      asuntojen osalta enimmäishintaraja on pääkau-
13910: lain 3 §:n mukaan korkotukilainaksi hyväksymi-        punkiseudulla 5 600 mk/ m 2 ja muualla maassa
13911: sen edellytyksenä on, että sen avulla hankittavan     4 100 mk/m 2 (nousua 7,7 %ja 5,1 %). Samalla
13912: asunnon hinta ei ylitä valtioneuvoston alueittain     korkotukilainan enimmäismäärä neliömetriä koh-
13913: vahvistamaa hyväksyttävää enimmäishintaa asun-        den nousee 10 % eli pääkaupunkiseudulla 4 400
13914: non neliömetriä kohden. Enimmäisneliömetri-           markkaan. Korkotukilainan enimmäismäärä nou-
13915: hinnalla pyritään estämään asuntojen hintojen         see 200 000 markkaan, mikä merkitsee 11 % :n
13916: muutospaineita, jotka saattavat johtua korkotuki-     nousua. Rakennuskustannusindeksin kokonais-
13917: lainoituksen aiheuttamasta asuntojen kysynnän         nousu vuonna 1984 on alhaisempi, noin 6 %.
13918: lisääntymisestä. Nuorten asuntosäästäjien aseman      Helsinki, kantakaupunkia ja eräitä muita kalliita
13919: parantaminen edellyttää osaltaan asuntomarkki-        alueita lukuun ottamatta, suurin osa Espoota ja
13920: noiden hintatason hillitsemistä, eikä valtion tu-     Vantaa lähes kokonaan jäävät hintarajojen ala-
13921: kea ole yleensäkään syytä suunnata keskimääräis-      puolelle, samoin Helsingin kaupungissa toteutet-
13922: tä kalliimpaan asumiseen.                             tava laatu- ja kustannusohjattujen omistusasun-
13923:    Vuoden 1984 loppuun saakka voimassa olevas-        tojen tuotanto. Viimeksi mainittujen HITAS-
13924: sa valtioneuvoston päätöksessä (877 183) korkotu-     asuntoJen keskihinta vuonna 1984 on noin 4 800
13925: kilainalla hankittavan asunnon hinta saa pääkau-      mk/m.
13926: punkiseudulla olla uusissa (vuonna 1984 tai sen          Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän       ongelmana
13927: jälkeen valmistuneissa) asunnoissa enintään           pääkaupunkiseudulla on ollut asuntojen hintata-
13928: 5 500 mk/m 2 ja vanhoissa asunnoissa enintään         son nopea nousu, jonka johdosta asuntosäästäjien
13929: 5 200 mk/ m 2 • Pääkaupunkiseudulla vuoden            on ollut vaikeaa saavuttaa tavoitettaan. Hallitus
13930: 1984 toukokuuhun mennessä hankittujen uusien          tulee eduskunnalle antamansa nuorisopoliittisen
13931: korkotukilaina-asuntojen hinta oli tilaston mu-       selonteon mukaisesti selvittämään mahdollisuu-
13932: kaan keskimäärin noin 4 260 mk/m 2 eli 1,li tuhat     det kehittää nuorten asuntosäästöpalkkiojärjestel-
13933: markkaa alle hintarajan (5 500 mk/m ). Noin           mää siten, että valtion maksamaa korkopalkkiota
13934: 18 % asunnoista sijoittui hintarajaluokkaan           korotetaan ja omarahoitusosuutta alennetaan.
13935:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
13936: 
13937:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
13938:                                       1984 vp. -     KK n:o 430                                       3
13939: 
13940: 
13941: 
13942: 
13943:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13944: 
13945:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         set på de gamla bostäder som anskaffats före
13946: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       samma tidpunkt var i huvudstadsregionen 4 370
13947: den 19 november 1984 tili vederbörande medlem        mk/m 2 • Tili prisgränsklassen 4 801-5 200 mk/
13948: av statsrådet översänt avskrift av följande av       m 2 hörde i huvudstadsregionen ca 33 % och i
13949: riksdagsman Georg C. Ehrnrooth undertecknade         Helsingfors över 40 % av alla gamla räntestöds-
13950: spörsmål nr 430:                                     bostäder som anskaffades. Prisgränsen har alltså
13951:                                                      varit hårdare beträffande gamla bostäder. Pris-
13952:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       gränsen har dock inte oskäligt förhindrat erhål-
13953:        ta, för att möjligheterna för unga som        landet av räntestödslån. Detta stöds också av det
13954:        bor i Helsingfors och annorstädes i hu-       faktum, att räntestödslånen regionalt har kon-
13955:        vudstadsregionen att skaffa ägarbostad        centrerats tili Nylands Iän och huvudstadsregio-
13956:        skali förbättras inom ramen för bostads-      nen. Av de räntestödslån som var i kraft i slutet
13957:        sparpremiesystemet?                           av år 1983 hade 34 % beviljats i huvudstadsre-
13958:                                                      gionen, vars andd av befolkningen var ca 16 %.
13959:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
13960: anföra följande:                                        1 1985 års statsrådsbeslut om förutsättningarna
13961:                                                      för räntestödslån för anskaffande av ägarbostad är
13962:    1 bostadssparavtal enligt lagen om bostads-
13963:                                                      maximiprisgränsen för nya bostäders del i huvud-
13964: sparpremier (862/80) avsett lån kan med stöd av
13965:                                                      stadsregionen 6 100 mk/ m 2 och i det övriga
13966: 2 § lagen om räntestödslån för anskaffande av
13967:                                                      landet 4 600 mk/m 2 (ökning 10,9 % och 9,5
13968: ägarbostad (633/82) godkännas som räntestöds-
13969:                                                       % ). För gamla bostäders del är maximiprisgrän-
13970: lån. Enligt 3 § i den senare lagen är förutsätt-
13971:                                                      sen i huvudstadsregionen 5 600 mk/ m 2 och i det
13972: ningen för godkännande av lån som räntestöds-
13973:                                                      övriga landet 4100 mk/m 2 (ökning 7,7% och
13974: lån att priset på den bostad som anskaffas med
13975:                                                      5,1 % ). Samtidigt stiger räntestödslånets max-
13976: hjälp av lånet inte överstiger ett av statsrådet
13977:                                                      imisumma per kvadratmeter med 10 %, dvs. tili
13978: regionsvis faststälit godtagbart maximipris för
13979:                                                      4 100 mk i huvudstadsregionen. Räntestödslånets
13980: bostadskvadratmeter. Med maximikvadratme-
13981:                                                      maximisumma stiger tili 200 000 mk, vilket
13982: terpriset försöker man motverka det tryck på
13983:                                                      innebär en ökning med 11 %. Den totala
13984: bostadspriserna, som kan följa av att efterfrågan
13985:                                                      ökningen av byggnadskostnadsindex år 1984 är
13986: på bostäder ökat p.g.a. räntestödslånen. En för-
13987:                                                      lägre, ca 6 %. Helsingfors, med undantag av
13988: bättring av de unga bostadsspararnas ställning
13989:                                                      stadskärnan och vissa andra dyra områden, största
13990: förutsätter för sin del att prisnivån på bostads-
13991:                                                      delen av Esbo och nästan hela Vanda är under
13992: marknaden dämpas. 1 alimänhet finns det inte
13993:                                                      prisgränserna, liksom produktioneo av kvalitets-
13994: heller skäl att inrikta statsstödet på boende som
13995:                                                      och kostnadsstyrda ägarbostäder i Helsingfors
13996: är dyrare än genomsnittet.
13997:                                                      stad. Medelpriset på de sistnämnda HITAS-bos-
13998:    Enligt det statsrådsbeslut (877 183) som gäller
13999:                                                      täderna är år 1984 ca 4 800 mk/m 2
14000: tili slutet av år 1984 får priset på bostäder som
14001: anskaffas med räntestödslån i huvudstadsregio-          Problemet med bostadssparpremiesystemet
14002: nen vara högst 5 500 mk/ m 2 i nya bostäder          inom huvudstadsregionen har varit den snabba
14003: (färdiga år 1984 eller därefter) och högst 5 200     stegringen av bostädernas prisnivå. Därför har
14004: mk/ m 2 i gamla bostäder. Priset på de nya           det varit svårt för bostadsspararna att uppnå sina
14005: bostäder som anskaffats med räntestödslån i          mål. Regeringen kommer i enlighet med den
14006: huvudstadsregionen föra maj 1984 var enligt          ungdomspolitiska redogörelse, som getts tili riks-
14007: statistiken i medeltal ca 4 260 mk/m 2 , dvs. mer    dagen, att utreda möjligheterna att utveckla
14008: än ettusen mark under prisgränsen (5 500 mk/         bostadssparpremiesystemet för unga så, att den
14009: m 2). Ca 18 % av bostäderna placerade sig i          räntepremie som staten erlägger höjs och den
14010: prisgränsklassen 5 201-5 500 mk/m 2 • Medelpri-      egna finansieringsandelen sänks.
14011: 
14012:     Helsingfors den 27 december 1984
14013: 
14014:                                                                         Miljöminister Matti Ahde
14015:                                                1984 vp.
14016: 
14017: Kirjallinen kysymys n:o 431
14018: 
14019: 
14020: 
14021: 
14022:                                    Kortesalmi: Esityksen antamisesta valtiosääntö- eli perustuslakituo-
14023:                                      mioistuimen aikaansaamiseksi
14024: 
14025: 
14026:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14027: 
14028:    Suomen Maaseudun Puolueen puoluehallitus              Silloin tällöin eduskunnassa myös sattuu, että
14029: on kokouksessaan 6.11.1983 ottanut kantaa val-        puhemiehen menettely lähetetään perustuslaki-
14030: tiosäännön tarkistamiseen asiaa selvittäneen tar-     valiokunnan tutkittavaksi. Ehkä näissäkin ta-
14031: kistaruiskomitean (ns. Halbergin komitean) mie-       pauksissa olisi parempi, että puhemiehen menet-
14032: tinnön pohjalta sekä myös yleisemmin.                 telyn tutkisi eduskunnasta riippumaton valtio-
14033:    Tällöin SMP:n puoluehallitus on katsonut,          sääntö- eli perustuslakituomioistuin. Muutenkin
14034: että maamme valtiosääntö on perusperiaatteil-         näyttää aika ajoin tarpeelliselta, että puhemies-
14035: taan täyttänyt hyvin tehtävänsä eikä kaipaa pe-       ten menettelytavat otettaisiin tarkempaan käsit-
14036: rusrakenteeltaan suuria muutoksia. Sitä olisi kui-    telyyn jossakin eduskunnan ulkopuolisessa eli-
14037: tenkin SMP:n puoluehallituksen mielestä eräin         messä, koska puhemiehet silloin tällöin hairahtu-
14038: osin täydennettävä lisäsäännöksin.                    vat kohtelemaan kansanedustajia epäoikeuden-
14039:    SMP katsoo, että eduskuntamielivallan estämi-      mukaisesti ja valtiopäiväjärjestyksen vastaisesti.
14040: seksi perustuslakiin olisi valtiosääntöuudistuksen
14041: yhteydessä otettava säännös erityisestä riippumat-       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14042: tomasta valtiosääntötuomioistuimesta sekä myös        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14043: säännös yksityisen kansanedustajan oikeusturvas-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14044: ta eduskunnan enemmistön mielivaltaa vastaan          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14045: riippumattomassa tuomioistuimessa.
14046:    Kokemus osoittaa, että pientä vähemmistöä                     Aikooko Hallitus meneillään olevan
14047: voidaan eduskuntatyössä häikäilemättömäsi sor-                valtiosääntöuudistuksen yhteydessä ryh-
14048: taa ja muodostaa eduskunnan enemmistö jopa                    tyä toimiin lakiehdotusten antamiseksi
14049: poliittiseksi tuomioistuimeksi toisinajattelevia              eduskunnalle erityisestä valtiosääntö- eli
14050: vastaan. Tästä on karmaisevia kokemuksia siltä                perustuslakituomioistuimesta sekä lakieh-
14051: ajalta, jolloin SMP:n eduskuntaryhmä hajotettiin              dotuksen yksityisen kansanedustajan oi-
14052: ja jäljelle jääneet SMP:n eräät kansanedustajat               keusturvasta eduskunnan enemmistön
14053: joutuivat raa' an poliittisen mielivallan kohteeksi           mielivaltaa vastaan riippumattomassa
14054: eduskunnassa.                                                 tuomioistuimessa?
14055: 
14056:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1984
14057: 
14058:                                          ]. Juhani Kortesalmi
14059: 
14060: 
14061: 
14062: 
14063: 428401335W
14064: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 431
14065: 
14066: 
14067: 
14068: 
14069:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14070: 
14071:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Perustuslakien noudattamista voidaan valvoa
14072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ennakollisesti ja jälkikäteen. Valvonnan kohdis-
14073: olette 20 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            tumisen perusteella voidaan erottaa yhtäältä sää-
14074: kirjeenne n:o 1925 ohella toimittanut valtioneu-       dösten perustuslainmukaisuuden valvonta (nor-
14075: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      mivalvonta) sekä toisaalta säädösten soveltamisen
14076: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-          ja toimeenpanon valvonta. Normivalvonnalla
14077: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 431:              huolehditaan siitä, että kansalaisten ja viran-
14078:                                                        omaisten noudatettavina olevat oikeussäännöt
14079:            Aikooko Hallitus meneillään olevan          ovat sopusoinnussa perustuslakien säännösten
14080:         valtiosääntöuudistuksen yhteydessä ryh-        kanssa. Muussa perustuslakivalvonnassa on kysy-
14081:         tyä toimiin lakiehdotusten antamiseksi         mys lähinnä viranomaisten käyttäytymisen perus-
14082:         eduskunnalle erityisestä valtiosääntö- eli     tuslainmukaisuuden tutkimisesta oikeussääntöjen
14083:         perustuslakituomioistuimesta sekä lakieh-      soveltamiseen liittyvissä tilanteissa. Kansanedus-
14084:         dotuksen yksityisen kansanedustajan oi-        taja Kortesalmen kysymys näyttää koskevan vii-
14085:         keusturvasta eduskunnan enemmistön             meksi mainitun kaltaista valvontaa eduskunnan
14086:         mielivaltaa vastaan riippumattomassa           sisäisessä menettelyssä.
14087:         tuomioistuimessa?                                 Valtiosääntökomitea käsitteli perustuslakien
14088:                                                        noudattamisen valvontaa vuonna 1974 jättämäs-
14089:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       saan        välimietinnössä      (komiteanmietintö
14090: ti seuraavaa:                                          1974:27). Valvontajärjestelmän osalta komitean
14091:                                                        jäsenten kannanotot jakaantuivat selkeästi toi-
14092:    Hallitus on 5 päivänä joulukuuta 1984 antanut       saalta eduskunnan ulkopuolisen valvonnan (tuo-
14093: eduskunnalle neljä esitystä valtiosäännön tarkis-      mioistuinvalvonta tai erillisen valtiosääntötuo-
14094: tamisesta. Esitykset, jotka koskevat neuvoa-anta-      mioistuimen perustaminen) ja toisaalta parla-
14095: vaa kansanäänestystä, tasavallan presidentin vaa-      mentaarisen valvontajärjestelmän kehittämisen
14096: litapaa, tasavallan presidentin eräitä valtaoikeuk-    puolesta. Valvonnan järjestämisen periaatteista
14097: sia ja valtiopäiväjärjestyksen muuttamista eräiltä     vallitsi siten huomattava erilinjaisuus.
14098: osin, perustuvat kansanäänestyskomitean ja val-           Perusoikeussäännöstön noudattamisen valvon-
14099: tiosäännön tarkistamiskomitean mietintöihin            taa käsiteltiin myös oikeusministeriön asettaman
14100: (komiteanmietinnöt 1983:25 ja 49).                     perusoikeustyöryhmän muistiossa (oikeusministe-
14101:    Esitykset koskevat sellaisia valtiosäännön osa-     riön lainvalmisteluosaston julkaisu 3/1982). Työ-
14102: alueita, joiden toteuttamisedellytyksistä jo komi-     ryhmän toimeksiantoon ei kuitenkaan kuulunut
14103: teavaiheessa voitiin katsoa vallitsevan riittävä yk-   ehdotusten tekeminen.
14104: simielisyys. Kysymys valtiosääntötuomioistuimen           Valtiosäännön uudistamisen tulee pohjautua
14105: perustamisesta tai muun eduskunnan ulkopuoli-          perusteelliseen valmisteluun ja uudistusten to-
14106: sen perustuslakien noudattamisen valvonnan jär-        teuttaminen edellyttää suurehkoa yksimielisyyttä.
14107: jestämisestä ei kuulunut valtiosäännön tarkista-       Hallituksen aikomuksena ei ole meneillään ole-
14108: miskomitean tehtäviin, eikä asiaa koskevaa ehdo-       van valtiosäännön tarkistamisen yhteydessä ryh-
14109: tusta senkään vuoksi ole sisällytetty edellä mai-      tyä toimiin kysymyksessä tarkoitettujen lakiehdo-
14110: nittuihin hallituksen esityksiin.                      tusten antamiseksi.
14111: 
14112:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1984
14113: 
14114:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
14115:                                       1984 vp. -     KK n:o 431                                         3
14116: 
14117: 
14118: 
14119: 
14120:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14121: 
14122:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          övervakning av författningarnas grundlagsenlig-
14123: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       het (normövervakning) och å andra sidan över-
14124: 1925 av den 20 november 1984 tili vederbörande       vakning av tillämpningen och verkstäliandet av
14125: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   författningarna. Genom normövervakningen sör-
14126: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-       jer man för, att de rättsregler som medborgarna
14127: nade spörsmål nr 431:                                och myndigheterna skali följa överensstämmer
14128:                                                      med stadgandena i grundlagarna. Vid övrig
14129:            Har Regeringen för avsikt att i sam-      grundlagsövervakning är det närmast fråga om
14130:        band med den pågående reformen av             granskning av grundlagsenligheten hos myndig-
14131:        statsförfattningen vidta åtgärder för att     heternas handlingssätt i situationer som ansluter
14132:        tili riksdagen avlåta lagförslag om en        sig tili tillämpningen av rättsreglerna. Riksdags-
14133:        särskild författnings- elier grundlagsdom-    man Kortesalmis spörsmål förefaller att gälia
14134:        stol samt om enskild riksdagsmans rätts-      övervakning av sistnämnda slag i riksdagens in-
14135:        skydd gentemot riksdagsmajoritetens           terna förfarande.
14136:        godtycke i oavhängig domstol?
14137:                                                          Statsförfattningskommitten behandlade över-
14138:    Såsom svar pa detta spörsmål får jag vördsamt     vakningen av grundlagarnas efterlevnad i det
14139: anföra följande:                                     delbetänkande som avgavs år 1974 (kommittebe-
14140:                                                      tänkande 1974:27). Beträffande övervaknings-
14141:    Regeringen har den 5 december 1984 tili           systemet fördelade sig kommittemedlemmarnas
14142: riksdagen avlåtit fyra propositioner om revision     stäliningstaganden klart å ena sidan för ett ut-
14143: av statsförfattningen. Propositionerna, som berör    vecklande av övervakningen utanför riksdagen
14144: rådgivande folkomröstning, sättet för val av re-     (domstolsövervakning eller inrättande av en skild
14145: publikens president, vissa av republikens presi-     författningsdomstol) och å andra sidan för ett
14146: dents maktbefogenheter och ändring av riksdags-      utvecklande av ett parlamentariskt övervaknings-
14147: ordningen till vissa delar, grundar sig på be-       system. Beträffande principerna för hur över-
14148: tänkanden från folkomröstningskommitten och          vakningen skall ordnas rådde däremot mycket
14149: revisionskommitten för statsförfattningen (kom-      delade uppfattningar.
14150: mittebetänkanden 1983:25 och 49).
14151:    Propositionerna berör sådana delområden av            Övervakningen av efterlevnaden av stadgande-
14152: statsförfattningen, om vilkas förutsättningar att    na om grundrättigheterna behandlades också i
14153: förverkligas man kunde anse att det rådde till-      ett PM från en arbetsgrupp för frågor om grund-
14154: räckligt stor enighet redan i kommitteskedet.        läggande rättigheter, som justitieministeriet hade
14155: Frågan om inrättande av en författningsdomstol       tilisatt, (justitieministeriets lagberedningsavdel-
14156: elier ordnande av annan övervakning av grundla-      nings publikation 31 1982). Tili arbetsgruppens
14157: garnas efterlevnad utanför riksdagen hörde inte      uppdrag hörde dock inte att göra upp förslag.
14158: till revisionskommittens för statsförfattningen         En revision av statsförfattningen bör vara base-
14159: uppgifter. Redan därför ingår inte helier något      rad på en grundlig förberedelse och genomföran-
14160: förslag om saken i de ovannämnda regeringspro-       det av reformerna förutsätter stor enighet. Rege-
14161: positionerna.                                        ringen har inte för avsikt att i samband med den
14162:    Efterlevnaden av grundlagarna kan övervakas i     pågående justeringen av statsförfattningen vidta
14163: förväg och i efterhand. På basen av hur över-        åtgärder för avgivande av sådana lagförslag som
14164: vakningen inriktas kan man särskilja å ena sidan     avses i spörsmålet.
14165: 
14166:      Helsingfors den 12 december 1984
14167: 
14168:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
14169:                                                    1984 vp.
14170: 
14171: Kirjallinen kysymys n:o 432
14172: 
14173: 
14174: 
14175: 
14176:                                      P. Leppänen ym.: Eläkelaitoksen työkyvyttömyysarvion vaikutukses-
14177:                                         ta lääkärien lausuntohalukkuuteen
14178: 
14179: 
14180:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14181: 
14182:    Viime vuosina on julkisuudessa kiinnitetty pal-        eläkkeenhakijoiden kannalta hyvin vaikeaksi,
14183: jon huomiota sairautta tutkivien ja hoitavien             koska heillä ei ole useinkaan mahdollisuutta
14184: lääkärien ja toisaalta eläkelaitosten lääkärien eri-      löytää toista erikoislääkäriä, joka suorittaisi vas-
14185: laisiin, usein jyrkästi ristiriitaisiin tuloksiin eläk-   taavat tutkimukset ja kirjoittaisi lausunnon, kun
14186: keenhakijoiden työkyvyn arvioinnissa. Varsin ta-          tunnettu ja arvostettu kollega on kieltäytynyt.
14187: vallista on ollut, että kokeneen ja kyseiseen                Tällainen tilanne johtaa sosiaaliturvan kannal-
14188: sairauteen erikoistuneen lääkärin käsitystä henki-        ta nurinkuriseen tulokseen ja eläkkeenhakijoiden
14189: lön työkyvyttömyydestä ei ole otettu huomioon             oikeusturvan heikentymiseen. Olisi huolehditta-
14190: eläkelaitoksen tekemässä ratkaisussa.                     va siitä, ettei pätevin perustein annettua lääkä-
14191:    Tämä ongelma, johon mm. työkyvyttömyyden               rinlausuntoa potilaan terveydentilasta voitaisi elä-
14192: arviointitoimikunta v. 1982 kiinnitti huomiota,           keratkaisua tehtäessä jättää huomioonottamatta,
14193: on nyt johtanut siihen, että osa lääkäreistä on           silloinkaan, kun se johtaa eläkelaitoksen kannalta
14194: haluttomia antamaan eläkkeenhakijan tarvitse-             kielteiseen ratkaisuun eli eläkkeen myöntämi-
14195: maa lääkärinlausuntoa, vaikka ilmoittaakin pitä-          seen.
14196: vänsä potilasta täysin työkyvyttömänä. Eräissä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14197: tapauksissa lääkärit ilmoittavat syyksi, etteivät         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14198: halua joutua tilanteeseen, jossa heidän antaman-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14199: sa lääkärinlausunnot toistuvasti mitätöidään elä-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14200: kelaitoksessa, eli eivät halua "pilata nimeään".                    Tietääkö Hallitus, että eläkelaitoksen
14201:    Kysymys on useassa tapauksessa erikoistunees-                  työkyvyttömyysarvion poiketessa useasti
14202: ta, alansa hallitsevasta lääkäristä, jonka tutkitta-              potilaita hoitavan lääkärin arviosta, tämä
14203: vana henkilö on ollut pitemmän aikaa ja jonka                     saattaa tulla haluttomaksi arvioimaan
14204: lausunnon mitätöiminen näin ollen muodostuu                       vastedes potilaidensa työkykyä ja
14205: helposti henkilökohtaiseksi ammattikunnian ky-                      mihin totmun Hallitus aikoo tämän
14206: symykseksi. Tällainen tilanne voi muodostua                       johdosta ryhtyä?
14207: 
14208:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1984
14209: 
14210:           Pekka Leppänen                     Osmo Vepsäläinen                 Niilo Koskenniemi
14211:           Liisa Jaakonsaari                  Esko Helle                       Heli Astala
14212:           Ville Komsi                        Pirkko Turpeinen                 Ensio Laine
14213:           Tarja Halonen                      Matti Kautto                     Ulla-Leena Alppi
14214:           Tuula Paavilainen                  Terho Pursiainen                 Sten Söderström
14215:           Risto Ahonen                       Esko-Juhani Tennilä              Marja-Liisa Salminen
14216:           Pentti Skön                        Irma Rosnell                     Marjatta Stenius-Kaukonen
14217:           Kalle Könkkölä                     Seppo Toiviainen                 Anna-Liisa Jokinen
14218:           Lauha Männistö                     Timo Laaksonen                   Vappu Säilynoja
14219:                                              Pentti Liedes
14220: 
14221: 
14222: 
14223: 428401294K
14224: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 432
14225: 
14226: 
14227: 
14228: 
14229:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14230: 
14231:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Nykyisessä lääkärinlausunto B:ssä on lääkärin-
14232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lausunnon kirjoittavalle lääkärille annettu mah-
14233: olette 14 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn           dollisuus kirjoittaa mielipiteensä siitä, onko eläk-
14234: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          keenhakija hänen mielestään työkyvytön vai ei.
14235: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     Tällä merkinnällä on ollut kahdenlaisia tavoittei-
14236: taja Pekka Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     ta. Toisaalta on haluttu sairausvakuutuslain mu-
14237: sesta kysymyksestä n:o 432:                           kaista päivärahaa varten, jossa yleensä on kysymys
14238:                                                       lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä, saada nopea
14239:          Tietääkö Hallitus, että eläkelaitoksen       vastaus henkilön työ- ja toimintakyvystä. Hallin-
14240:        työkyvyttömyysarvion poiketessa useasti        nollisesti tämä on toiminutkin melko moitteetto-
14241:        potilaita hoitavan lääkärin arviosta, tämä     masti. Toisaalta eläkehakemusta varten, jossa on
14242:        saattaa tulla haluttomaksi arvioimaan          yleensä kysymys henkilön pitkäaikaisen työkyvyt-
14243:        vastedes potilaidensa työkykyä ja              tömyyden arvioinnista, hoitavan lääkärin oma
14244:          mihin toimiin Hallitus aikoo tämän           käsitys potilaan työkyvystä on ollut ensiarvoisen
14245:        johdosta ryhtyä?                               tärkeä varsinkin rajatapauksissa. Tällöin kun
14246:                                                       eläkkeenhakijan työkyvyttömyydestä syntyy epäi-
14247:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lyksiä, on hoitaneen lääkärin kanta ratkaisevasti
14248: ti seuraavaa:                                         vaikuttamassa asiaan.
14249:    Työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten tar-
14250: vitaan lääkärinlausunto eläkkeenhakijan tervey-          Lääketieteelliset selvitykset ovat kieltämättä
14251: dentilasta. Tavallisimmin käytetään niin sanottua     keskeisessä asemassa työkyvyttömyyseläkehake-
14252: B-lausuntoa, joka on sairausvakuutuslomake n:o        muksia ratkaistaessa. Työkyvyttömyyseläkekäy-
14253: Sv 7. Tämä lausunto on tarkoitettu asiantuntijan      täntöä tutkinut työkyvyttömyyden arviointitoimi-
14254: antamaksi todistukseksi siitä, mitä kaikkia sai-      kuntakin (Komiteanmietintö 1982:2) kiinnitti
14255: rauksia, vikoja ja vammoja eläkkeenhakijalla on.      kuitenkin huomiota siihen, että yhä edelleen
14256: Lääkärinlausunnon tehtävänä on kuvata, miten          esiintyy käsitystä, jossa hoitavan lääkärin lausun-
14257: edellä mainitut tilat ilmenevät hakijalle ja miten    toa pidetään eläkettä ratkaisevana selvityksenä.
14258: ne vaikuttavat hänen työ- ja toimintakykyynsä.        Tämän epäkohdan poistamiseksi komitea ehdot-
14259: Eläkelaitoksen tehtävänä on tämän kuvauksen           tikin, että lääkärinlausuntolomaketta tulee uu-
14260: perusteella ratkaista, onko henkilö työkyvytön        distaa ja täydentää siten, että eläkkeenhakijan
14261: ottaen huomioon myös hänen ikänsä, ammattin-          työkyvystä saadaan riittävät ja selkeät perustelut.
14262: sa, asuinpaikkansa, koulutuksensa ja työllistämis-
14263: mahdollisuudet. Hoitavan lääkärin antama lau-            Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä 1983
14264: sunto eläkehakemusta varten ei voi pelkästään         pyytänyt Eläketurvakeskusta ja kansaneläkelaitos-
14265: ratkaista eläkkeenhakijan työkykyä. Jos näin olisi,   ta yhteistyössä valmistelemaan uutta lääkärinlau-
14266: eri ihmiset joutuisivat täysin eriarvoiseen ase-      suntolomaketta työkyvyttömyyseläkehakemusta
14267: maan eläkkeelle pääsyn suhteen.                       varten. Työ on vielä kesken.
14268: 
14269:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1984
14270: 
14271:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14272:                                       1984 vpo -- ~ n:o 432                                              3
14273: 
14274: 
14275: 
14276: 
14277:                                   Till Riksdagens Herr Talman
14278: 
14279:    1 det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen
14280:                               0
14281:                                                            I nuvarande läkarutlåtande B har den läkare
14282: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          som skriver läkarutlåtandet beretts en möjlighet
14283: den 14 november 1984 till vederbörande medlem           att uttrycka sin åsikt om huruvida den pensions-
14284: av statsrådet översänt avskrift av följande av          sökande enligt hans åsikt är arbetsoförmögen
14285: riksdagsman Pekka Leppänen moflo underteckna-           eller inteo Avsikten med denna anteckning har
14286: de spörsmål nr 432:                                     varit av två olika slag Å ena sidan har man med
14287:                                                                               0
14288: 
14289: 
14290: 
14291: 
14292:                                                         tanke på den i sjukförsäkringslagen avsedda dag-
14293:            Är Regeringen medveten om att då             penningen, beträffande viiken det ofta är fråga
14294:          pensionsanstaltens bedömning av arbets-        om kortvarig arbetsoförmåga, velat få ett snabbt
14295:          oförmågan ofta skiljer sig från den be-        svar beträffande personens arbets- och presta-
14296:          dömning som görs av den läkare som             tionsförmåga. I förvaltningsavseende har detta
14297:          sköter patienten, kan den ifrågavarande        också fungerat rätt klanderbtt. För pensionsan-
14298:          läkaren bli obenägen att i fortsättningen      sökan, där det i allmänhet .ir fråga om bedöm-
14299:          bedöma sina patienters arbetsförmåga,          ning av en persons långvariga arbetsoförmåga,
14300:          och                                            har å andra sidan den uppfattning om patientens
14301:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       arbetsförmåga som företes av den läkare som
14302:          med anledning härav?                           vårdar ifrågavarande person varit av största vikt
14303:                                                         särskilt då det gällt gränsfall. Om det härvid
14304:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppstår tvivelsmål beträffande den pensionssö-
14305: anföra följande:                                        kandes arbetsoförmåga, har ovan nämnda läkares
14306:     För ansökan om invaliditetspension behövs           åsikt avgörande inverkan i ärendet.
14307: läkarutlåtande om den pensionssökandes hälso-               De medicinska utredningarna har onekligen en
14308: tillståndo För det mesta används det såkallade          central ställning när det gäller ansökningarna om
14309: B-utlåtandet, vilket är sjukförsäkringsblankett nr      invaliditetspension. Också kommissionen för
14310: Sv 7 Detta utlåtande är avsett att vara ett av en
14311:     0
14312: 
14313:                                                         frågor om invaliditetsbedömning (Kommittebe-
14314: sakkunnig utfärdat inryg över vilka sjukdomar,          tänkande 1982:2) fäste likväl uppmärksamhet vid
14315: lyten och handikapp den pensionssökande är              att det fortfarande förekommer en uppfattning,
14316: behäftad medo Läkarutlåtandet skall skildra det         enligt viiken utlåtandet av den läkare som vårdar
14317: sätt på vilket de ovan nämnda tillstånden fram-         patienten betraktas som den utredning på basen
14318: träder hos den sökande och hur de påverkar hans          av viiken frågan om pensionen avgörso I syfte att
14319: arbets- och prestationsförmåga. Pensionsanstal-         eliminera detta missförhållande föreslog kommis-
14320: tens uppgift är att på basen av denna skildring         sionen, att blanketten för läkarutlåtande skall
14321:  avgöra, huruvida personeo i fråga är arbetsoför-       förnyas och kompletteras så, att tillfyllestgörande
14322:  mögen med beaktande också av ålder, yrke,              och klara motiveringar kan ges beträffande den
14323:  boningsort, utbildning och sysselsättningsmöjlig-      pensionssökandes arbetsförmiga.
14324:  hetero Frågan om den pensionssökandes arbets-
14325:  förmåga kan inte avgöras uteslutande på basen av           Social- och hälsovårdsministeriet har på våren
14326:  det utlåtande för pensionsansökan som ges av            1983 ombett Pensionsskyddscentralen och
14327:  den läkare som sköter personeo i fråga. Om detta       folkpensionsanstalten att tillsammans utarbeta en
14328:  vore fallet, skulle olika människor försättas i helt    ny blankett för läkarutlåtande med tanke på
14329:  ojämlik ställning när det gäller möjligheten att        ansökningarna om invaliditetspension. Arbetet
14330:  erhålla pension.                                        pågår fortfarande.
14331: 
14332:         Helsingfors den 13 december 1984
14333: 
14334:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
14335:                                                  1984 vp.
14336: 
14337: Kirjallinen kysymys n:o 433
14338: 
14339: 
14340: 
14341: 
14342:                                     Turunen ym.: Peruskoulun ja lukion opettajien aseman turvaami-
14343:                                       sesta
14344: 
14345: 
14346:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14347: 
14348:    Hallitus on säätänyt opetusministerin esittelys-     järjestämiselle. Lakkautuspalkka ja ala-asteelle
14349: tä uudet peruskoulua, lukiota sekä niiden val-          siirtäminen eivät ole ratkaisuja tälle kohta lähellä
14350: tionosuuksia ja -avustuksia koskevat asetukset.         eläkeikää olevalle opettajaryhmälle.
14351: Tasavallan Presidentti on vahvistanut kyseiset             Mainitut asetusten kohdat antavat aihetta pel-
14352: asetukset 12 päivänä lokakuuta 1984 ja ne tulevat       koon viran epäoikeudenmukaisesta lakkauttami-
14353: voimaan 1 päivänä elokuuta 1985 yhdessä koulu-          sesta myös muiden eri aineiden opettajien koh-
14354: lakien kanssa.                                          dalla silloin, kun samaa oppiainetta opettaa kaksi
14355:    Peruskouluasetuksen 86 §:n 1 momentissa sää-         tai useampia opettajia. Vaikka tuntikehysjärjes-
14356: detään virkojen lakkauttamisesta ensisijaisesti:        telmään siirtyminen lisänneekin alkuvaiheessa
14357: ''Peruskoulun opettajan viroista on ensisijaisesti      opettajien virkoja, voidaan järjestelmällä myös
14358: lakkautettava se virka, jonka lakkauttamisesta on       säädellä tarkoituksenmukaisuusperiaatteella vir-
14359: vähiten haittaa koulun työn tarkoituksenmukai-          kojen tarvetta. Pahimmass.a tapauksessa, vaikka
14360: selle järjestämiselle.''                                noudatetaankin peruskouluasetuksen 86 §:n ja
14361:                                                         lukioasetuksen 65 §:n 2 momentin virkojen lak-
14362:    Lukioasetuksen 6 5 §: n 1 momentissa on vas-
14363:                                                         kautusjärjestystä, voidaan ajautua eräänlaiseen
14364: taava säädös samoin kuin peruskoulun, lukion (ja
14365:                                                         suosikkijärjestelmään.
14366: yleisen kirjaston) valtionosuuksista ja -avustuksis-
14367: ta annetun asetuksen 5 a §:n 2 momentissa.                 Asetuksella säädetty opettajien oikeusturvaa
14368:                                                         heikentävä epävarmuustekijä ei voi olla kannus-
14369:    Tällä hetkellä on maassamme alle 400 yleisai-        tin opetus- ja kasvatustyön kaikinpuoliselle tu-
14370: neiden aineenopettajaa, jotka ennen peruskoulua         lokselliselle työskentelylle.
14371: koulutettiin sellaiseen välivaiheen koulumuo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14372: toon, jota ei enää ole. Peruskoulussa yleisainei-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14373: den aineenopettajat ovat opettaneet kansalaistai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14374: toa, tasokurssiaineita sekä muita oppiaineita,          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14375: joita on jäänyt muilta tähteeksi. Kun peruskou-
14376: lulaki ja -asetus tulevat voimaan 1 päivänä elo-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä peruskoulu-
14377: kuuta 1985, poistuvat yläasteelta kansalaistaito                ja    lukioasetusten voimaan tullessa
14378: sekä tasokurssit asteittain. Tällöin tulee yleisai-             1. 8.1985 yleisaineiden aineenopettajien
14379: neiden aineenopettajista ensisijaisesti sellaisia vi-           aseman parantamiseksi ja peruskoulun ja
14380:  ranhaltijoita, joiden viran lakkauttamisesta on                lukion opettajien työn turvaamiseksi oi-
14381: vähiten haittaa koulutyön tarkoituksenmukaiselle                keudenmukaisuutta noudattaen?
14382: 
14383:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1984
14384: 
14385:           Eeva Turunen                     Sakari Valli                    Lauri lmpiö
14386:           Aino Pohjanoksa                  Pirjo Rusanen                   Riitta Uosukainen
14387: 
14388: 
14389: 
14390: 
14391: 428401350C
14392: 2                                     1984 vp. -      .KK n:o 433
14393: 
14394: 
14395: 
14396: 
14397:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14398: 
14399:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         netty siten, että jos kunta lakkauttaa opettajanvi-
14400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ran, on ensisijaisesti lakkautettava se virka, jonka
14401: olette kirjeellänne 21 päivänä marraskuuta 1984       ylläpitämiseen ei myönnetä valtionosuutta.
14402: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          Jos asetuksiin ei olisi otettu mainintaa ensisijai-
14403: vastattavaksi kansanedustaja Eeva Turusen ym.         sesti lakkautettavasta virasta, lakkautettavan viran
14404: tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o          määrääminen olisi jäänyt täysin kunnan vapaa-
14405: 433:                                                  seen harkintaan. Peruskouluasetuksen 86 §:n
14406:                                                       2-5 momentin sekä lukioasetuksen 65 §:n 2-5
14407:          Mitä Hallitus aikoo tehdä peruskoulu-        momentin lakkauttamisjärjestyshän koskee vain
14408:        ja lukioasetusten voimaan tullessa             niitä tapauksia, jolloin virkoja, joista joku voi-
14409:        1.8.1985 yleisaineiden aineenopettajien        daan lakkauttaa, on kaksi tai useampia. Tämä
14410:        aseman parantamiseksi ja peruskoulun ja        lakkautusjärjestys koskee nykyisestä poiketen pe-
14411:        lukion opettajien työn turvaamiseksi oi-       ruskoulun lisäksi myös lukiota sekä soveltuvin
14412:        keudenmukaisuutta noudattaen?                  osin myös kunnan koululaitoksen viroiksi perus-
14413:                                                       tettuja lukion ja peruskoulun virkoja.
14414:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Viran lakkauttamisesta päättää kunnanvaltuus-
14415: seuraavaa:                                            to, jonka päätökseen on oikeus hakea muutosta
14416:    Nykyisten säännösten mukaan peruskoulun ja         lääninoikeudelta. Näin ollen hallintolainkäyttö-
14417: lukion opettajan virka, peruskoulun luokanopet-       viranomaisen tehtävänä on valvoa, mikäli kun-
14418: tajan virkaa lukuun ottamatta on voitu lakkaut-       nanvaltuuston päätöksestä valitetaan, ettei kun-
14419: taa, jos opettajalle ei kahtena peräkkäisenä vuo-     nanvaltuusto käytä väärin sille jäävää suhteellisen
14420: tena ole voitu tarjota opetusvelvollisuutta vastaa-   laajaa harkintavaltaa.
14421: vaa työmäärää. Kun käyttöön otetaan tuntikehys-          Peruskoulun yleisaineiden aineenopettajien
14422: järjestelmä, jossa tunnit voidaan ohjata tietyn       osalta työllistämismahdollisuudet riippuvat mm.
14423: viran opetusvelvollisuuden täyttämiseen, ei viran     siitä missä määrin on mahdollista antaa yleisai-
14424: lakkauttamista voida enää tarkastella yksittäistä     neiden aineenopettajien opetettavaksi kansalais-
14425: virkaa koskevana, vaan on verrattava toisiinsa        taidon poistuttua muiden oppiaineiden tunteja.
14426: koulun kokonaisuudessaan tarjoamaa työmäärää          Tässä yhteydessä on syytä viitata myös lausu-
14427: ja koulun kaikkien opettajien virkojen opetusvel-     maan, joka peruskouluasetuksiin liittyen merkit-
14428: vollisuutta. Jos koulun tarjoama työmäärä on          tiin valtioneuvoston pöytäkirjaan. Lausuman mu-
14429: kahtena perättäisenä vuotena jäänyt yhteenlas-        kaan tullaan erikseen selvittämään mahdollisuus
14430: kettua opetusvelvollisuutta pienemmäksi, ei val-      muuttaa peruskoululakia siten, että peruskoulun
14431: tionosuuteen oikeuttavien virkojen määrää las-        yleisaineiden aineenopettajien eläkeikä alenne-
14432: kettaessa oteta huomioon sitä virkaa, jonka lak-      taan 55 vuoteen. Opetusministeriössä on parhail-
14433: kauttamisesta on vähiten haittaa koulun työn          laan valmisteilla esitys peruskoululain eräiden
14434: tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle. Vastaavas-    säännösten muuttamiseksi, missä yhteydessä
14435: ti peruskouluasetuksen 86 §:n 1 momenttia ja          myös yleisaineiden aineenopettajien eläkeiän
14436: lukioasetuksen 65 §:n 1 momenttia on täyden-          alentaminen on selvitettävänä.
14437: 
14438:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1984
14439: 
14440:                                                                      Opetusministeri Kaan·na Suonio
14441:                                       1984 vp. -     KK n:o 433                                        3
14442: 
14443: 
14444: 
14445: 
14446:                                Till Riksdagens Herr Talman
14447: 
14448:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen      indrar läraetjänst bör i första hand indras tjänst
14449: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       för vars upprätthållande inte beviljas statsandel.
14450: av den 21 november 1984 tili vederbörande               Om i förordningarna inte hade nämnts vilka
14451: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-   tjänster som i första hand skall indras, hade
14452: de av riksdagsman Eeva Turunen m.fl. under-          kommunen enligt fri prövning haft att besluta
14453: tecknade spörsmål nr 433:                            om de tjänster som skall indras.
14454:           Vilka åtgärder ämnae Regeringen vidta         Den indragningsordning som anges i 86 §
14455:        för att förbättra den ställning som ämnes-    2-5 mom. grundskoleförordningen och 65 §
14456:        läraena i allmänna ämnen befinner sig i       2-5 mom. gymnasieförordningen gäller endast
14457:        då grundkole- och gymnasieförordningae-       de fall då anralet tjänster av vilka någon kan
14458:        na 1.8.1985 träder i kraft samt för att       indras är två eller flera. Denna indragningsord-
14459:        trygga det aebete som läraena vid grund-      ning gäller med avvikelse från vad som nu är
14460:        skolor och gymnasier utför så att rättvisan   fallet utom grundskolor även gymnasier samt till
14461:        iakttas?                                      tiliämpade delae även de tjänster vid gymnasier
14462:                                                      och grundskolor som inrättats som tjänster inom
14463:    Såsom svae på detta spörsmål får jag vördsamt     den kommunala skolväsendet.
14464: framföra följande:                                      Kommunfullmäktige fattae beslut om indra-
14465:    Frånsett klasslärartjänsten i grundskolan hae     gande av tjänst. 1 beslutet kan ändring sökas hos
14466: enligt gällande stadganden lärartjänsten vid         länsstyrelsen. Således ankommer det på den
14467: grundskolan eller gymnasiet kunnat avskaffas om      myndighet, såvida besvär med anledning av
14468: läraeen inre under två på vaeandra följande år       kommunfullmäktiges beslut anförs, att se till att
14469: kunnat erbjudas den arbetsmängd som motsvaeae        kommunfullmäktige inte missbrukae den relativt
14470: undervisningsskyldigheten. Då timresurssystemet      omfattande prövningsrätt som de fortfaeande
14471: införs kan en del timmae användas för att            hae.
14472: uppfylla undervisningsskyldigheten i vissa lärar-       1 fråga om ämnesläraee i allmänna ämnen i
14473: tjänster. Därför är det inre påkallat att betrakta   grundskolan beror sysselsättningsmöjligheterna
14474: indragningen av tjänsten såsom gällande om           bl.a. på i viiken utsträckning det är möjligt att ge
14475: enskild tjänst, utan man bör beakta hela den         ämnesläraena i allmänna ämnen timmae i andra
14476: aebetsmängd som skolan erbjuder samt den un-         läroämnen sedan medborgarfärdigheten avskaf-
14477: dervisningsskyldighet som ingår i alla lärartjäns-   fats. 1 detta sammanhang bör även hänvisas till
14478: ter.                                                 det uttalande som i anslutning till grundskoleför-
14479:    Om den aebetsmängd som skolan erbjuder            ordningarna antecknades i statsrådets protokoll.
14480: under två på vaeandra följande år hae förblivit      Enligt uttalandet kommer man särskilt att utreda
14481: mindre än den sammanlagda undervisningsskyl-         möjligheten att ändra grundskolelagen så att
14482: digheten beaktas inte den tjänst vaes indragande     pensionsåldern för läraee i allmänna ämnen i
14483: orsakar minst fötfång för ett ändamålsenligt         grundskolan sänks till 55 år. Vid undervisnings-
14484: ordnande av skolaebetet då anralet de tjänster       ministeriet bereds som bäst ett förslag tili änd-
14485: fastställs, som berättigar tili statsandel.          ring av vissa stadganden i grundskolelagen. 1
14486:    På motsvaeande sätt hae 86 § 1 mom. grund-        detta sammanhang bör även frågan av en sänk-
14487: skoleförordningen och 65 § 1 mom. gymnasieför-       ning av pensionsåldern för ämnesläraee i allmän-
14488: ordningen kompletterats så, att om kommun            na ämnen utredas.
14489: 
14490:      Helsingfors den 21 december 1984
14491: 
14492:                                                             Undervisningsminister K(I(Jrina Suonio
14493:                                                  1984 vp.
14494: 
14495: Kirjallinen kysymys n:o 434
14496: 
14497: 
14498: 
14499: 
14500:                                    Uosukainen ym.: Lukioiden iltalinjoille myönnettävästä valtion-
14501:                                      avusta
14502: 
14503:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14504: 
14505: Nykyinen tzlanne                                        kan mukainen valtionosuus + mammujen pe-
14506:                                                         rusteiden mukainen lisäavusrus).
14507:    Iltakoulut ja oppikoulujen iltalinjat ovat täysin
14508: rinnasteisia lainsäädännöllisesti niin 1) toiminnan
14509: sisällön suhteen kuin 2) valtionavustustenkin           Eduskunnan sivistysvaliokunnan tahto
14510: suhteen. Ne saavat valtionavustusta täsmälleen          uusia lakeja säädettäessä
14511: samojen perusteiden mukaan eli saman valtion-
14512: osuuden kuntakohtaisesti kuin lukiokin; valtion-           Sivistysvaliokunta lausui (1982 vp. SiVM n:o
14513: osuus on porrastettu kunnan kantokykyluokan             18 esitykset n:o 30 ja 179): "Valiokunta pitää
14514: mukaan (50-85 % ). Tämän lisäksi kummalle-              tarkoituksenmukaisena lukion iltalinjan säilyttä-
14515: kin voidaan myöntää valtioneuvoston vahvista-           mistä edelleen." Valiokunnan tahto siis oli, että
14516: mien perusteiden mukainen oppilaskohtainen li-          kaikki iltalinjan toiminnalliset edellytykset säily-
14517: säavustus (laki kunnan peruskoulun, lukion ja           vät nykyisellään. Jotta näin tapahtuisi, siihen
14518: yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista    tarvitaan kaksi ehtoa:
14519: sekä lainoista 1112/1978 5 §:n 6 mom.).                    1. Lainsäädännössä on iltalinjan olemassaolon
14520:                                                         mahdollistavat muodolliset ja toiminnalliset
14521:                                                         säännökset.
14522: Uuden lainsäädännön mukainen ttlanne                       2. Lainsäädännössä on tarpeelliset iltalinjojen
14523:                                                         tosiasiallisen olemassaolon mahdollistavat val-
14524:                                                         tionavustussäännökset.
14525:    Iltalukioiksi muuttuvat iltaoppikoulut ja lu-
14526:                                                            Sivistysvaliokunnan tahto toteutui lainsäädän-
14527: kion iltalinjoiksi muuttuvat oppikoulujen iltalin-
14528:                                                         nössä ainoastaan puolittain, ensimmäiseltä osal-
14529: jat rinnastetaan toiminnan sisällön suhteen toi-
14530:                                                         taan (iltalukiolaissa). Iltalinjan olemassaolo on
14531: siinsa (iltalukiolaissa ja iltalukioasetuksessa). Sen   mahdollinen, mutta sen asema iltalukioon talou-
14532: sijaan valtionavustusten suhteen iltalinjojen ti-       dellisessa suhteessa muuttui. Eduskunnan tahto
14533: lanne tulee huonommaksi kuin iltalukioiden,
14534:                                                         ei siten tosiasiallisesti - ilmeisesti erehdyksen
14535: koska uudessa valtionosuuslaissa (480/1983) sen
14536:                                                         vuoksi - toteutunut, vaan iltalinjan asema huo-
14537: 6 a §:n 3 momentissa, jossa säädetään lukiolle,
14538:                                                         noni nykyisestä.
14539: iltalukiolle ja lukion iltalinjalle tulevan normaa-
14540: lin valtionosuuden lisäksi maksettavasta valtio-           Saadakseen nykyisen suuruisen valtionavus-
14541: neuvoston perusteiden mukaisesta lisäavustukses-        tuksen iltalinjoilleen omistajayhteisöt ryhtynevät
14542: ta, on jätetty iltalinja pois. Ainoastaan iltalukiol-   muuttamaan iltalinjoja hallinnollisesti itsenäisiksi
14543: le voitaisiin myöntää nykyisin kummallekin ilta-        iltalukioiksi. Tämän muutoksen jälkeen valtion-
14544: koulumuodolle myönnettävä lisäavustus. Tämä             avustus tulisi olemaan nykyisen kaltainen, mutta
14545: tarkoittaa käytännössä sitä, että iltalinjat rinnas-    ei siis ilman muutosta. Iltalinjat tullevat siis
14546: tetaan lukioihin valtionavun suhteen ja ainoas-         tosiasiallisesti häviämään.
14547: taan iltalukioille annetaan aikuisoppilaitoksien           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14548:  normaalisti saama valtionavustus (kantokykyluo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14549: 
14550: 4284013510
14551: 2                                   1984 vp. -      KK n:o 434
14552: 
14553: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              voidaan myöntää valtionavustusta oppi-
14554: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               lasta kohden valtioneuvoston vahvista-
14555:                                                           mien perusteiden mukaan, jotta edus-
14556:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin muut-            kunnan tahto toteutuisi ja jottei lukioi-
14557:       taakseen      valtionosuuslain   (480183)           den iltalinjojen asema huonontuisi nykyi-
14558:       6 a §:n 3 momentin sellaiseksi, että paitsi         sestään?
14559:       iltalukioille myös lukioiden iltalinjoille
14560: 
14561:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1984
14562: 
14563:         Riitta Uosukainen              Pirjo Rusanen                Ilkka Suominen
14564:         Aino Pohjanoksa                Riitta Jouppila              Liisa Hilpelä
14565:         Manti Tiuri                    Tapio Holvitie               Eeva Turunen
14566:         Kaarina Dromberg               Iiro Viinanen                Sakari Valli
14567:                                         1984 vp. -      KK n:o 434                                       3
14568: 
14569: 
14570: 
14571: 
14572:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14573: 
14574:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           määrättäessä kokonaisuudessaan lukion opetta-
14575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jaksi.
14576: olette kirjeellänne 21 päivänä marraskuuta 1984            Iltalinjojen talouden kannalta tulee olemaan
14577: n:o 1928 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          olennainen merkitys sillä, miten käyttökustan-
14578: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta         nuksiin tulevan ns. oppilaskohtaisen valtionosuu-
14579: Uosukaisen ym. tekemän kirjallisen kysymyksen           den perusteet vahvistetaan. Nykyisen käytännön
14580: n:o 434:                                                mukaan kaikkien lukioiden oppilaskohtaisten
14581:                                                         käyttömenojen perusteet on porrastettu lukion
14582:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin muut-        luokkasarjojen lukumäärän mukaan. Milloin lu-
14583:         taakseen      valtionosuuslain   (480/83)       kioon on kuulunut iltalinja, on luokkien luokka-
14584:         6 a §:n 3 momentin sellaiseksi, että paitsi     sarjojen lukumääräksi määritelty lukion ja iltalin-
14585:         iltalukioille myös lukioiden iltalinjoille      jaluokkien yhteenlaskettu määrä jaettuna kolmel-
14586:         voidaan myöntää valtionavustusta oppi-          la. Näin ollen päiväkoulun ja iltalinjan erilaisia
14587:         lasta kohden valtioneuvoston vahvista-          kustannuksia ei ole otettu valtionosuuden perus-
14588:         mien perusteiden mukaan, jotta edus-            teissa huomioon ja iltalinja oppilaasta on makset-
14589:         kunnan tahto toteutuisi ja jottei lukioi-       tu suurempaa valtionosuutta kuin mitä iltalinjan
14590:         den iltalinjojen asema huonontuisi nykyi-       oppilaasta aiheutunut todellinen lisäkustannus
14591:         sestään?                                        koululle on aiheuttanut. Kysymys siitä; jatke-
14592:                                                         taanko tätä käytäntöä myös tulevaisuudessa, rat-
14593:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           kaistaan myöhemmin.
14594: seuraavaa:                                                 Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-
14595:                                                         tionosuuslain 6 a §:n mukaan             (480/83)
14596:    Iltalukiaita ja lukion iltalinjoja ei voida täysin   iltalukiolle voidaan normaalin valtionosuuden li-
14597: rinnastaa toisiinsa valtionavustusten kannalta          säksi maksaa harkinnanvaraista valtionavustusta,
14598: asiaa tarkastellen. Iltalukio on itsenäinen koulu-      jonka perusteet vahvistaa valtioneuvosto. Harkin-
14599: yksikkö, iltalinja sitävastoin on päiväkouluna toi-     nanvaraisen lisäavustuksen tarve riippuu sekin
14600: mivan lukion osa. Päiväkouluna toimivan lukion          siitä, miten itsenäisen iltalukion oppilaskohtaisen
14601: yhteydessä oleva iltalinja käyttää yhteisiä tiloja,     valtionosuuden perusteet tullaan vahvistamaan.
14602: välineistöä ja hallintopalveluja pääkoulun kanssa,         Koska iltalukio ja lukion iltalinja eivät ole
14603: joten käyttökustannukset tulevat pienemmiksi            täysin rinnasteisia valtionavun tarpeen suhteen ja
14604: kuin itsenäisessä yksikössä.                            koska toisaalta niiden taloudelliseen asemaan
14605:    Iltalinjan erikoisasemaa osoittaa myös opettaja-     tulee ratkaisevasti vaikuttamaan valtionapuperus-
14606: palkkaukseen tulevan valtionosuuden määräyty-           teiden vahvistamisessa omaksuttava käytäntö
14607: minen. Milloin opettaja opettaa osan opetusvel-         uuden koululainsäädännön voimaantulon jäl-
14608: vollisuudestaan lukiossa ja osan sen iltalinjalla,      keen, ei tässä vaiheessa ole tarvetta muuttaa
14609: lasketaan opettaja valtionosuutta ja -avustusta         valtionosuuslain 6 a §:ää.
14610: 
14611:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1984
14612: 
14613:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
14614: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 434
14615: 
14616: 
14617: 
14618: 
14619:                                 Till Riksdagens Herr Talman
14620: 
14621:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Med hänsyn till kvällslinjernas ekonomi kom-
14622: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          mer det att vara av väsentlig betydelse på vilket
14623: av den 21 november 1984 till vederbörande              sätt grunderna för statsandelarna för driftsutgif-
14624: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande      ter per elev fastställs. Enligt nuvarande praxis har
14625: av riksdagsman Riitta Uosukainen m.fl. under-          grunderna för driftsutgifter per elev vid alla
14626: tecknade spörsmål nr 434:                              gymnasier avtrappats enligt antalet klasserier vid
14627:                                                        gymnasierna. Om gymnasiet haft en kvällslinje,
14628:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          har det sammanlagda antalet klasser vid gymna-
14629:        att ändra 6 a § 3 mom. lagen om statsan-        sier och på kvällslinjen dividerat med tre, fast-
14630:        delar och -understöd (480/1983) så, att         ställts utgöra antalet klasserier inom klasserna.
14631:        statsunderstöd kan beviljas för varje elev         Således har de olika kostnaderna för dagskolor
14632:        inte bara vid kvällsgymnasierna utan ock-       och kvällslinjer inte beaktats då grunderna för
14633:        så för eleverna på kvällslinjerna i gymna-      statsandelen fastställts. För elev på kvällslinje har
14634:        sier enligt de grunder som statsrådet           betalats större statsandel än vad den faktiska
14635:        fastställt så att riksdagens vilja skall        merkostnaden för elev på kvällslinje föranlett för
14636:        förverkligas och att kvällslinjernas ställ-     skolan. Man kommer att avgöra senare om denna
14637:        ning inte blir sämre än vad den nu är?          praxis även tillämpas i framtiden. Enligt 6 a §
14638:                                                        lagen om statsandelar och -understöd samt lån åt
14639:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kommunala grundskolor, gymnasier och allmän-
14640: framföra följande:                                     na bibliotek (480/83) kan kvällsgymnasium ut-
14641:    Kvällsgymnasierna och kvällslinjerna i gymna-       över den normala statsandelen beviljas statsun-
14642: sierna kan med hänsyn till stsatsunderstödet inte      derstöd beroende av prövning. Statsrådet faststäl-
14643: helt likställas med varandra. Kvällsgymnasierna        ler grunderna härför. Behovet av ytterligare un-
14644: är självständiga skolenheter. Kvällslinjen är där-     derstöd beroende av prövning beror på, på vilket
14645: emot en del av det på dagstid fungerande               sätt grunderna för statsandelen per elev vid
14646: gymnasiet. Kvällslinjen i samband med sådant           självständigt kvällsgymnasium fastställs.
14647: gymnasium som är dagskola anväder gemensam-               Eftersom kvällsgymnasierna och kvällslinjerna
14648: ma utrymmen, samma apparatur och administra-           vid gymnasier med hänsyn till behovet av stats-
14649: tiva tjänster som huvudskolan. Driftskostnaderna       understöd inte helt kan likställas och eftersom
14650: blir således mindre än vid självständiga enheter.      å andra sidan den praxis som införs vid faststäl-
14651:    Kvällslinjens särställning framgår av det sätt på   landet av grunderna för statsunderstöd avsevärt
14652: vilket statsandelen för avlöningen av lärare fast-     kommer att påverka kvällsgymnasiernas ekono-
14653: ställs. Då läraren verkställer en del av sin under-    miska läge sedan den nya skollagstifningen trätt i
14654: visningsskyldighet vid gymnasiet och en del på         kraft, föreligger det inte skäl att i detta skede
14655: dess kvällslinje klassificeras läraren som gymna-      ändra 6 a § lagen om statsandelar och -under-
14656: sielärare då statsandelar och -understöd fastställs.   stöd.
14657: 
14658:      Helsingfors den 21 december 1984
14659: 
14660:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
14661:                                                 1984 vp.
14662: 
14663: Kirjallinen kysymys n:o 435
14664: 
14665: 
14666: 
14667: 
14668:                                    Anna-Liisa Jokinen: Tavaratalojen paloturvallisuudesta
14669: 
14670: 
14671:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14672: 
14673:   Turussa sattui jokin aika sitten erään tavaratalon   kastuksista on annettu asetuksessa palo- ja pelas-
14674: räjähdysmäinen tulipalo, joka tuhosi koko raken-       tustoimesta (1089/75), jossa muun muassa tava-
14675: nuksen maan tasalle. Palo syttyi erään tavaratalon     rataloissa edellytetään tehtävän ennen käyttöön-
14676: asiakkaan sytytettyä palamaan tavaratalossa            ottoa erityinen palotarkastus sekä lisäksi yleisiä
14677: myynnissä olleita paperituotteita. Tuli levisi erit-   palotarkastuksia ja jälkitarkastuksia. Edelleen ase-
14678: täin nopeasti koko taloon. Vain kaksi onnekasta        tus antaa palopäällikölle vallan määrätä muun
14679: sattumaa esti ihmishenkien menetyksen: palo            muassa tavaratalon omistajan laatimaan selvityk-
14680: sattui hiljaiseen aikaan päivästä ja tavaratalon       sen tarpeellisista varokeinoista.
14681: asiakkaina sattui olemaan vapaavuorolla olevia            Nykyiset säännökset siis mahdollistavat tavara-
14682: palomiehiä, joiden ripeä toiminta johti asiakkai-      talojen paloturvallisuuden tehokkaan valvonnan.
14683: den nopeaan poistumiseen rakennuksesta. Toi-           Jos maassamme edelleen on ja meille rakenne-
14684: seen aikaan päivästä vastaava tilanne olisi voinut     taan sellaisia tavarataloja, joiden paloturvallisuus
14685: johtaa jopa satojen ihmisten menehtymiseen.            ei ole riittävä estämään henkilökunnan ja asiak-
14686:    Vaikka kyseinen tulipalo sattui rakennuksessa,      kaiden hengen ja terveyden joutumisen vaaraan,
14687: joka paloturvallisuutensa kannalta ilmeisesti oli      on näin ollen kysymys viranomaisten laiminlyön-
14688: nykyisin käyttöön hyväksyttäviä tavarataloja hei-      nistä. Kysymys on muun muassa poistumisteiden
14689: kompi, voidaan täydellä syyllä asettaa kyseenalai-     lukumäärästä ja leveydestä, myynnissä olevien
14690: seksi maamme tavaratalojen yleinen paloturvalli-       tavaroiden sijoittelusta, rakennus- ja sisustusma-
14691: suus. Esimerkiksi Turussa juuri avattu uusi tava-      teriaalien valinnasta, tulensammutuslaitteista ja
14692: ratalo on suhteessa poistumisteiden määrään ja         henkilökunnalle annettavasta koulutuksesta.
14693: leveyteen niin täynnä myynnissä olevia tavaroita,      Kaikkien näiden tulisi olla paloturvallisuuden
14694: että henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuus ei      kannalta kunnossa jokaisessa maamme tavarata-
14695: voi olla riittävä, mikäli tuli leviää samalla nopeu-   lossa.
14696: della kuin edellä mainitussa tavaratalopalossa.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14697:    Laki palo- ja pelastustoimesta (559/75) edellyt-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14698: tää, että rakennus ja sen ympäristö on suunnitel-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14699: tava siten ja pidettävä sellaisessa kunnossa, että     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14700: palokunnan toiminta sekä ihmisten ja omaisuu-
14701: den pelastaminen on tulipalon tai muun onnet-                     Onko Hallitus vakuuttunut siitä, että
14702: tomuuden sattuessa mahdollista. Laki edellyttää                kaikkien maamme tavaratalojen palotur-
14703: myös palotarkastusten toimittamista sekä antaa                 vallisuus on joka suhteessa asianmukaisel-
14704: Sisäasiainministeriölie valtuudet palovaaralle alt-            la tasolla, ja
14705: tiiden tai henkilöturvallisuuden kannalta vaaral-                 aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-
14706: listen rakennusten tai tilojen sisustamisesta ja               menpiteisiin tavaratalojen paloturvalli-
14707: koristamisesta. Tarkemmat säännökset palotar-                  suuden parantamiseksi?
14708: 
14709:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1984
14710: 
14711:                                            Anna-Liisa Jokinen
14712: 
14713: 
14714: 
14715: 
14716: 4284013125
14717: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 435
14718: 
14719: 
14720: 
14721: 
14722:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14723: 
14724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta vaaran-
14725: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         alaisten rakennusten kuten tavaratalojen palotur-
14726: olette 22 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn           vallisuutta.
14727: kirjeenne n:o 1956 ohella lähettänyt valtioneu-          Rakennuksen paloturvallisuuden ylläpidosta
14728: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-        vastaa omistaja tai haltija. Kunnan paloviran-
14729: sanedustaja Anna-Liisa Jokisen tekemän seuraa-        omaiset suorittavat palotarkastuksia tavarataloissa
14730: van sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 43 5:      vähintään kerran vuodessa.
14731:                                                          Nykyisten rakentamismääräysten mukaiset
14732:           Onko Hallitus vakuuttunut siitä, että       poistumistiet ovat lukumäärältään ja leveydeltään
14733:        kaikkien maamme tavaratalojen palo-            riittävät. Rakennus- ja sisustusmateriaaleja koske-
14734:        turvallisuus on joka suhteessa asianmu-        vat säännökset ovat ajan tasalla. Vanhoja raken-
14735:        kaisella tasolla, ja                           nuksia voidaan kuitenkin edelleen käyttää niille
14736:           aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-      aikanaan myönnetyn rakennusluvan mukaisesti.
14737:        menpiteisiin tavaratalojen paloturvalli-          Alkusammutuskalusto on eräs palotarkastuk-
14738:        suuden parantamiseksi?                         sen tärkeimpiä kohteita. Säännösten kehittämi-
14739:                                                       nen on merkinnän osalta käynnissä sisäasiainmi-
14740:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         nisteriössä.
14741: seuraavaa:                                               Suurimpia tavarataloja varten on laadittu palo-
14742:    Tavaratalojen paloturvallisuuden voidaan kat-      ja pelastustoimesta annetun asetuksen ( 10891 75)
14743: soa olevan Suomessa yleisesti asianmukaisella         24 §:n tarkoittama pelastus- ja sammutussuunni-
14744: tasolla. Sisäasiainministeriö pyrkii kuitenkin jat-   telma, joka sisältää myös henkilökunnan koulu-
14745: kuvasti säännöksiä kehittämällä parantamaan           tuksen.
14746: 
14747:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1984
14748: 
14749:                                                                Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
14750:                                        1984 vp. -      KK n:o 435                                       3
14751: 
14752: 
14753: 
14754: 
14755:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14756: 
14757:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            fråga om brand- och personsäkerhet såsom t.ex.
14758: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         varuhusen.
14759: 1956 av den 22 november 1984 tili vederbörande            För upprätthållandet av brandsäkerheten i
14760: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     byggnader svarar ägaren och innehavaren. Kom-
14761: av riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen ställda          munens brandmyndigheter förrättar brandsyn i
14762: spörsmål nr 435:                                       varuhusen minst en gång i året.
14763:                                                           De i de nuvarande byggnadsbestämmelserna
14764:            Är Regeringen övertygad om att              föreskrivna utrymningsvägarna är i fråga om
14765:         brandsäkerheten i alla varuhus i landet i      antal och bredd tillräckliga. Stadgandena om
14766:         alla avseenden befinner sig på en sakenlig     byggnads- och inredningsmaterial är tidsenliga.
14767:         nivå, och                                      Gamla byggnader kan likväl alltjämt användas i
14768:            ämnar Regeringen vidta några åtgärder       enlighet med det byggnadstillstånd som på sin
14769:         i syfte att förbättra brandsäkerheten i        tid beviljades dem.
14770:         varuhusen?                                        Förstahandssläckningsredskapen hör tili de vik-
14771:                                                        tigaste föremålen för brandsynen. Utvecklandet
14772:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       av stadgandena om utmärkningen av dessa red-
14773: anföra följande:                                       skaps placering pågår för närvarande vid inrikes-
14774:    Brandsäkerheten i varuhusen kan i Finland           ministeriet.
14775: allmänt anses befinna sig på en sakenlig nivå.            För de större varuhusen har uppgjorts en i 24 §
14776: Inrikesministeriet strävar likväl tili att genom att   förordningen om brand- och räddningsväsendet
14777: fortgående utveckla stadgandena förbättra brand-       (1089/75) avsedd räddnings- och släckningsplan,
14778: säkerheten i sådana byggnader som är riskfyllda i      som omfattar också skolning av personalen.
14779: 
14780:      Helsingfors den 18 december 1984
14781: 
14782:                                                                     Inrikesminister Kaisa Raatikainen
14783:                                               1984 vp.
14784: 
14785: Kirjallinen kysymys n:o 436
14786: 
14787: 
14788: 
14789: 
14790:                                   Vihriälä ym.: Sukupolvenvaihdoseläkkeen määräytymissäännöstä
14791: 
14792: 
14793:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14794: 
14795:    Vuoden 1985 alusta korjataan sukupolvenvaih-      seläkkeelle lähteneelle maksetaan perusmaaran
14796: doseläkkeen määräytymissääntöä. Tällöin maata-       lisäksi 781 mk kuukaudessa ja puolisolle 688 mk
14797: lousyrittäjien eläkelain 6 c §:n mukaisesti suku-    kuukaudessa. Tämä ns. lisäosa saattaa jäädä tun-
14798: polvenvaihdoseläkkeenä maksetaan perusmäärä          tuvasti edellä sanottua uutta täydennysosaa pie-
14799: ja täydennysosa. Perusmäärä vastaa tasoltaan vil-    nemmäksi. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa
14800: jelijän MYEL-työkyvyttömyyseläkettä. Täyden-         sukupolvenvaihdoseläkkeelle lähtö on tapahtu-
14801: nysosa yksinäisellä henkilöllä on kansaneläkkeen     nut vain vähän ennen vuoden vaihdetta ja eläke
14802: pohjaosan ja yksinäiselle henkilölle toisessa kun-   jää sen takia olennaisesti pienemmäksi, on tämä
14803: taryhmässä maksettavan kansaneläkkeen lisäosan       koettu viljelijöiden keskuudessa epäoikeudenmu-
14804: yhteenlaskettu määrä. Tällöin lisäosaan vaikutta-    kaisena ja katkeruutta herättävänä.
14805: vana etuutena otetaan huomioon edellä mainittu          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
14806: perusmäärä kansaneläkelain 26 §:n 1 momentissa       järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
14807: tarkoitetulla tavalla. Jos myös maatalousyrittäjän   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14808: puolisolla on oikeus saada sukupolvenvaihdoselä-     seuraavan kysymyksen:
14809: kettä, alennetaan täydennysosaa 16 prosenttia.
14810: Tämä myönteinen korjaustoimenpide ei ulotu                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-
14811: niiden maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdos-               siin vuoden 1985 alusta voimaan tulevan
14812: eläkkeisiin, jotka ovat jo ennen vuotta 1985                sukupolvenvaihdoseläkkeen määräytymis-
14813: lähteneet sukupolvenvaihdoseläkkeelle. Esimer-              säännön ulottamiseksi myös ennen sanot-
14814: kiksi vuonna 1984 yksinäisenä sukupolvenvaihdo-             tua ajankohtaa sukupolvenvaihdoseläk-
14815:                                                             keelle jääneisiin?
14816: 
14817:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1984
14818: 
14819:              Jukka Vihriälä                Pirkko Ikonen                  Kalevi Mattila
14820:              Hannu Tenhiälä                Aapo Saari                     Seppo Pelttari
14821:              Heikki Perho                  Olavi Martikainen              Pentti Poutaneo
14822:              Lea Sutinen                   Juhani Alaranta                Reino Karpola
14823:              Heimo Linna                   Timo Kietäväinen               Mauno Manninen
14824:              Juhani Tuomaala               Hannu Kemppainen               Sirkka-Liisa Anttila
14825:              Matti Maijala                 Esko Aho                       Mauri Pekkarinen
14826: 
14827: 
14828: 
14829: 
14830: 428401352E
14831: 2                                    1984 vp. -- RJC n:o 436
14832: 
14833: 
14834: 
14835: 
14836:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14837: 
14838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      venvaihdoseläkkeet muodostuvat keskimäärin
14839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       noin kolmanneksen suuremmiksi kuin aikaisem-
14840: olette 22 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn         pina vuosina alkaneet sukupolvenvaihdoseläk-
14841: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        keet. Uusia määräytymisperusteita ei lain mu-
14842: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   kaan sovelleta, jos vdjelmän luovutus tapahtuu
14843: taja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    tai sukupolvenvaihdoseläkettä koskeva ehdolli-
14844: kysymyksestä n:o 436:                               nen päätös annetaan ennen vuotta 1985. Suku-
14845:                                                     polvenvaihdoseläkkeissä kuten työeläkejärjestel-
14846:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      mässä yleensä on aikaisemminkin sovellettu peri-
14847:        siin vuoden 1985 alusta voimaan tulevan      aatetta, että eläke määräytyy koko sen keston
14848:        sukupolvenvaihdoseläkkeen määräytymis-       ajan niiden säännösten mukaan, jotka olivat
14849:        säännön ulottamiseksi myös ennen sanot-      voimassa eläkkeen alkaessa. Jos vanhoja eläkkeitä
14850:        tua ajankohtaa sukupolvenvaihdoseläk-        vuoden 1985 alusta muutettaisiin uusia määräy-
14851:        keelle jääneisiin?                           tymisperusteita vastaaviksi, aiheutuisi tästä vuon-
14852:                                                     na 1985 noin 60 miljoonan markan lisäkus-
14853:   Vastauksena kysymykseen      esitän kunnioit-     tannukset. Sellaista muutosta ei tarkoitettu
14854: tavasti seuraavaa:                                  säädettäessä sukupolvenvaihdoseläkkeen uusista
14855:   Kansaneläkeuudistuksen johdosta on jouduttu       määräytymisperusteista eikä sitä nyt muun muas-
14856: muuttamaan myös sukupolvenvaihdoseläkkeen           sa valtiontaloudellisista syistä voida pitää toteut-
14857: määräytymisperusteita. Muutosten seurauksena        tamiskelpoisena.
14858: vuonna 1985 tai myöhemmin alkavat sukupol-
14859: 
14860:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
14861: 
14862:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
14863:                                     1984 vp. -      KK n:o 436                                       3
14864: 
14865: 
14866: 
14867: 
14868:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14869: 
14870:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lingspensioner som börjar utbetalas år 1985 eller
14871: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       senare i genomsnitt cirka en tredjedel större än
14872: den 22 november 1984 till vederbörande medlem        de generationsväxlingspensioner som börjat utbe-
14873: av statsrådet översänt avskrift av följande av       talas under tidigare år. De nya grunderna för
14874: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-      fastställandet tillämpas enligt lag inte, om över-
14875: mål nr 436:                                          låtelsen av brukningsenhet sker eller villkorligt
14876:                                                      beslut om generationsväxlingspension utfärdas
14877:           Ämnar Reger.ingen vidta åtgärder i syf-    före år 198 5. För generationsväxlingspensioner
14878:        te att utsträcka bestämmelsen om faststäl-    liksom arbetspensionssystemet i allmänhet har
14879:        landet av generationsväxlingspension,         det även tidigare tillämpats en sådan princip, att
14880:        som träder i kraft vid ingången av år         pensionen fastställs under hela dess utbetalnings-
14881:        1985, att gälla även dem som före sagda       tid enligt de stadganden som var i kraft då
14882:        tidpunkt avgått med generationsväxlings-      ifrågavarande pension började utbetalas. Om de
14883:        pension?                                      gamla pensionerna skulle ändras från ingången
14884:                                                      av år 1985 att motsvara de nya grunderna för
14885:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     fastställandet, skulle detta år 1985 medföra cirka
14886: anföra följande:                                     60 milj.mk i merkostnader. En sådan ändring var
14887:    Med anledning av folkpensionsreformen har         inte avsedd då de nya grunderna för fastställan-
14888: det varit nödvändigt att även ändra grunderna        det av generationsväxlingspension stadgades, och
14889: för fastställandet av generationsväxlingspension.    den kan för närvarande inte anses vara realiserbar
14890: Till följd av ändringarna blir de generationsväx-    bl.a. av statsekonomiska skäl.
14891: 
14892:     Helsingfors den 27 december 1984
14893: 
14894:                                                                            Minister Matti Puhakka
14895:                                                 1984 vp.
14896: 
14897: Kirjallinen kysymys n:o 437
14898: 
14899: 
14900: 
14901: 
14902:                                    Karpola ym.: Jakokunnille maksettavien korvausten verottamisesta
14903:                                      eräissä tapauksissa
14904: 
14905: 
14906:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14907: 
14908:    Verotuslain 125 §:n mukaan, sellaisena kuin se      pitää ilmeisen kohtuuttomana. Esimerkiksi Ki-
14909: on 6.8.1982 annetussa laissa, valtiovarainministe-     teen kunnanhallitus onkin verotuslain 125 §:n
14910: riö voi hakemuksesta myöntää vapautuksen valti-        perusteella myöntänytkin vapautuksen kunnallis-
14911: onverosta ja kunnanvaltuusto tai kunnan ohje-          verosta, mikäli jakokunnat käyttävät saamansa
14912: säännössä olevan valtuutuksen nojalla kunnan-          korvaussumman todistettavasti alueen kalavesien
14913: hallitus kunnallisverosta. Vapautus voidaan            hoitoon. Tällöinhän varat tulevat käytetyksi ni-
14914: myöntää mm:                                            menomaan siihen tarkoitukseen, johon ne tosi-
14915:                                                        asiallisesti lienee tarkoitettukin.
14916:   4) jos veron periminen on muusta erityisestä            Valtionverosta ei vastaavaa huojennusta ole
14917: syystä ilmeisesti kohtuutonta.                         annettu, vaikka perusteet tähänkin verotuslain
14918:                                                        125 §:n 4-kohdan mukaan ovat olemassa. Päin-
14919:                                                        vastoin, esimerkiksi korvausten maksatus on
14920:    Eräät jakokunnat ovat saaneet esimerkiksi
14921:                                                        eräissä tapauksissa ajoitettu vain muutamaa päi-
14922: ruoppaustöiden aiheuttamista haitoista ennakko-
14923:                                                        vää ennen vuodenvaihdetta. Jakokunta ei luon-
14924: vahinkoarvion mukaista korvausta. Korvaus on
14925:                                                        nollisestikaan tällöin ole ehtinyt tehdä minkään-
14926: katsottu veronalaiseksi tuloksi ja siitä on määrätty
14927:                                                        laisia ratkaisuja korvaussumman tulevasta käytös-
14928: tuloveroa valtiolle, samoin kuinkunnallisveroaja       tä. Verotukselliset seuraamukset tästä ovat olleet
14929: kirkollisveroa. Tällä tavalla yhteiskunta on saanut
14930:                                                        edellä kerrotut.
14931: maksamastaan ennakkokorvauksesta noin kol-
14932: manneksen takaisin veroina ja maksuina.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14933:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14934:   Jakokuntien osalta korvausta on pidettävä sel-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14935: laisten ruoppaustöiden aiheuttamien haittojen          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14936: korvauksena, josta jakokunnille ei yleensäkään
14937: syntyisi verotettavaa tuloa. Verotettavan tulon                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14938: menetystähän voi syntyä ainoastaan ammatikseen                siin jakokuntien vapauttamiseksi valtion-
14939: kalastaville.                                                 verosta tapauksissa, joissa niille maksetut
14940:    Jakokunnat ovat yleensä käyttäneet korvaus-                korvaukset esimerkiksi ruoppaustöistä ai-
14941: summat kalastuksen hoitoon. Tällaisissa tapauk-               heutuneista haitoista käytetään kalakan-
14942: sissa korvauksesta määrättävää veroa voitaneen                nan hoitoon?
14943: 
14944:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1984
14945: 
14946:          Reino Karpola                    Mauno Manninen                 Jukka Vihriälä
14947:          Lea Sutinen                      Pentti Poutanen                Katri-Helena Eskelinen
14948: 
14949: 
14950: 
14951: 
14952: 428401355]
14953: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 437
14954: 
14955: 
14956: 
14957: 
14958:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14959: 
14960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alaisena tulona. Kalusto-, rakennus- ja laitekor-
14961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vaukset eivät ole tulo- ja varallisuusverolain sään-
14962: olette 23 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            nösten mukaan veronalaista tuloa, mutta kor-
14963: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vauksen johdosta saatu voitto on, jos satunnaisen
14964: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      myyntivoiton verottamisen edellytykset ovat ole-
14965: taja Karpolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        massa. Elinkeinoverolain ja maatilatalouden tulo-
14966: kysymyksestä n:o 437:                                  verolain säännösten mukaan kalusto- ja laitekor-
14967:                                                        vaukset ovat veronalaista tuloa, josta voidaan
14968:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vähentää omaisuuden poistamaton hankintame-
14969:         siin jakokuntien vapauttamiseksi valtion-      no. Rakennuksista ja rakennelmista saadut kor-
14970:         verosta tapauksissa, joissa niille maksetut    vaukset ovat elinkeinoverolain mukaan veronalai-
14971:         korvaukset esimerkiksi ruoppaustöistä ai-      sia, jos myydään kiinteistö, joka on omistettu alle
14972:         heutuneista haitoista käytetään kalakan-       10 vuotta. Maatilatalouden tuloverolain mukaan
14973:         nan hoitoon?                                   rakennuksista ja rakennelmista saadut korvaukset
14974:                                                        ovat veronalaista tuloa, jos rakennus on omistettu
14975:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       alle 10 vuotta, elleivät eräistä omaisuuden luovu-
14976: ti seuraavaa:                                          tuksista saadun voiton väliaikaista verovapautta
14977:    Voimalaitosten rakentamisen, vesistöjen ruop-       koskevan lain (342/61) 1 a §:n mukaiset edelly,-
14978: paamisen ja saastumisen sekä muun niihin ver-          tykset täyty (Laki 749/69).
14979: rattavan syyn vuoksi maksetaan korvauksia kalas-          Korvaukselle maksettu korko on aina veron-
14980: tukselle ja saaliille aiheutuneista vahingoista sekä   alaista tuloa.
14981: kalastusvälineiden, laitteiden tai rakenneimien
14982: käyttämättä jäämisestä johtuvia korvauksia.               Kalastusvahinkokorvausten verotuskohtelu ei
14983:    Korvauksia maksetaan vesioikeuden päätösten         voi jakokuntien osalta poiketa muiden samoja
14984: perusteella tai valtion varoista vesien saastumises-   korvauksia saavien verovelvollisten verotuskohte-
14985: ta ammattikalastajille aiheutuneiden kalavahin-        lusta, kuten kysymyksessä on esitetty. Huomioon
14986: kojen korvaamisesta 1 päivänä maaliskuuta 1974         on otettava sekin, että kalastus- tai jakokunnan
14987: annetun lain (208/74) säännösten nojalla. Kor-         osakkaan jakokunnalta saama osuus ei ole osak-
14988: vaukset ovat kerta- ja vuotuiskorvauksia. Ne           kaan veronalaista tuloa. Verotuksen tasapuolisuu-
14989: voivat sisältää sekä pääoman että sille maksetun       den kannalta ei myöskään voida pitää tarkoituk-
14990: koron.                                                 senmukaisena, että kalastusvahinkokorvaukset
14991:    Korvauksen saajina voivat olla esimerkiksi ka-      yleisesti säädettäisiin verovapaaksi tuloksi. Täl-
14992: lastus- ja jakokunnat, ammattikalastajat ja maan-      löin verotuksessa ratkaisevaksi tekijäksi tulisi tu-
14993: viljelijäkalastajat. Kalastus- ja jakokunnat ovat      lon laatu, eikä sen määrä. Lisäksi seurauksena
14994: tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 18 §:n 4        olisi vaikeita kulujen kohdentamisongelmia, kos-
14995: momentin mukaisesti erillisinä verovelvollisina        ka verovapaaseen tuloon kohdistuvat kulut olisi-
14996: verotettavia yhtymiä, joiden tuloa ei jaeta osak-      vat verotuksessa vähennyskelvottomia. Jako- ja
14997: kaiden tulona verotettavaksi. Pääsääntöisesti nii-     kalastuskunnilla ei yleensä ole muita tuloja kuin
14998: den verotettava tulo vahvistetaan tulo- ja varalli-    edellä kuvatut korvaukset ja osakkailta perityt
14999: suusverolain säännösten mukaan. Ammattikalas-          kalanhoitomaksut. Verotettavaa tuloa syntyy vain
15000: tajien verotukseen sovelletaan elinkeinotulon ve-      silloin, jos korvauksia vastaavat kustannukset,
15001: rottamisesta annetun lain (360/68) säännöksiä ja       esimerkiksi kalanistutuksesta johtuvat menot,
15002: maanviljelijäkalastajien verotukseen maatilata-        ovat vähennettävissä vasta korvausten maksaruis-
15003: louden tuloverolakia (543 167).                        vuotta myöhemmin. Tilanteessa voidaan kuiten-
15004:    Kalastukselle ja kalansaaliille aiheutuneesta va-   kin soveltaa tulo- ja varallisuusverolain 60 §:n
15005: hingosta maksettua korvausta pidetään kaikkien         tulontasausta koskevia säännöksiä, jos lain asetta-
15006: edellä tarkoitettujen korvauksen saajien veron-        mat edellytykset täyttyvät.
15007:                                       1984 vp. -     KK n:o 437                                        3
15008: 
15009:    Kysymyksessä mamlttu, verotuslain 125 §:n         jos veron periminen on erityisestä syystä yksittäis-
15010: mukainen verosta vapauttaminen on delegoitu          tapauksessa ilmeisen kohtuutonta. Jo mainitun
15011: hallitusta alempien viranomaisten toimivaltaan.      tulontasausmahdollisuuden vuoksi on kuitenkin
15012: Valtiovarainministeriö tai verohallitus voivat       todennäköistä, että jakokunnan vapauttamiseen
15013: säännöksen nojalla hakemuksesta myöntää osit-        verosta säännöksessä mainituin perustein on var-
15014: taisen tai täydellisen vapautuksen valtionverosta,   sin harvoin perusteltua syytä.
15015: 
15016:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
15017: 
15018:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
15019: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 437
15020: 
15021: 
15022: 
15023: 
15024:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
15025: 
15026:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Ersättning som erlagts för skada som förorsa-
15027: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          kats fisket och fångsten betraktas som skatteplik-
15028: den 23 november 1984 tili vederbörande medlem           tig inkomst för samtliga ovan avsedda ersätt-
15029: av statsrådet översänt avskrift av följande av          ningstagare. Ersättningarna för redskap, bygg-
15030: riksdagsman Karpola m.fl. undertecknade spörs-          nader och anordningar är enligt stadgandena i
15031: mål nr 437:                                             lagen om skatt på inkomst och förmögenhet inte
15032:                                                         någon skattepliktig inkomst, men däremot den
15033:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-      vinst som erhåliits med anledning av ersätt-
15034:         te att befria skifteslag från statsskatt i      ningen, om förutsättningarna för beskattning av
15035:         sådana fall, då de ersättningar som utgår       tilifällig försäljningsvinst föreligger. Enligt stad-
15036:         tili dessa för olägenheter som förorsakats      gandena i lagen om beskattning av inkomst av
15037:         exempelvis av muddringsarbeten, an-             näringsverksamhet och inkomstskattelagen för
15038:         vänds för vården av fiskbeståndet?              gårdsbruk utgör ersättningen för redskap och
15039:                                                         anordningar skattepliktig inkomst, från viiken
15040:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den oavskrivna anskaffningsutgiften för egendom
15041: anföra följande:                                        kan avdras. De ersättningar som erhållits för
15042:                                                         byggnader och konstruktioner är enligt lagen om
15043:    På grund av byggandet av kraftverk, upp-             beskattning av inkomst av näringsverksamhet
15044: muddring och förorening av vattendrag samt av           skattepliktiga, om fastighet som ägts en kortare
15045: annan därmed jämförbar orsak utbetalas ersätt-          tid än 10 år säljs. Enligt inkomstskattelagen för
15046: ningar för skador som förorsakats fisket och            gårdsbruk är de ersättningar som erhållits för
15047: fångsten samt ersättningar tili följd av att fiskred-   byggnader och konstruktioner skattepliktig in-
15048: skap, anordningar eller konstruktioner inte kun-        komst, om byggnaden har ägts en kortare tid är
15049: nat användas.                                           10 år, om inte förutsättningarna enligt 1 a §
15050:    Ersättningar utbetalas på grundvalen av vat-         lagen om temporär skattefrihet för vinst på vissa
15051: tendomstolens utslag eller av statens medel med         överlåtelser av egendom (342/61) föreligger (Lag
15052: stöd av stadgandena i lagen den 1 mars 1974 om          749/69).
15053: ersättande av men, som drabbat yrkesfiskare                 Räntan som erlagts på ersättningen utför alltid
15054: genom skador på fisk tili följd av vattenförore-        skattepliktig inkomst.
15055: ning (208/ 74). Ersättningarna utgår som en-                Den skattemässiga behandlingen i fråga om
15056: gångsersättningar elier årsersättningar. De kan         fiskeskador kan för skifteslags del inte avvika från
15057: omfatta såväl kapitalet som räntan på detta.            den skattemässiga behandlingen som gäller andra
15058:    Ersättningstagare kan vara exempelvis fiske-         skattskyldiga som erhålier dessa ersättningar, så-
15059: elier skifteslag, yrkesfiskare och lantbrukare som      som i spörsmålet anförts. Det bör även beaktas,
15060: bedriver fiske. 1 enlighet med 18 § 4 mom. lagen        att den andel som delägare i fiske- elier skifteslag
15061: om skatt på inkomst och förmögenhet är fiske-           erhåller av skifteslaget inte utgör skattepliktig
15062: och skifteslagen särskilda skattskyldiga skatteplik-    inkomst för delägaren. Med avseende på en
15063: tiga sammanslutningar, vilkas inkomst inte              objektiv beskattning kan det inte heller anses
15064: fördelas för att beskattas som delägarnas in-           vara ändamålsenligt, att ersättningarna för
15065: komst. 1 regel fastställs den beskattningsbara          fiskeskador alimänt skulie faststälias som skattefri
15066: inkomsten för dessa enligt stadganden i lagen om        inkomst. 1 sådant fali skulie en avgörande faktor
15067: skatt på inkomst och förmögenhet. På yrkesfiska-        vid beskattningen vara inkomstens beskaffenhet
15068: res beskattning tiliämpas stadgandena i lagen om        och inte beloppet. Dessutom skulie detta leda tili
15069: beskattning av inkomst av näringsverksamhet             svåra problem beträffande inriktandet av ut-
15070: (360/ 68), och på beskattningen av lantbrukare          gifterna, emedan de utgifter som hänför sig tili
15071: som bedriver fiske inkomstskattelagen för gårds-        skattefri inkomst inte skulie vara avdragsgilla vid
15072: bruk (543/67).                                          beskattningen. Skiftes- och fiskelagen har i regel
15073:                                        1984 vp. -      KK n:o 437                                        5
15074: 
15075: inte några andra inkomster än de ovan beskrivna           Befriandet från skatt enligt 12 5 § beskattnings-
15076: ersättningarna och de fiskevårdsavgifter som upp-      lagen, vilket nämnts i spörsmålet, har delegerats
15077: bärs av delägarna. Beskattningsbar inkomst upp-        åt lägre myndigheter och hör tili deras kompe-
15078: står endast i det fall att de kostnader som            tens. Finansministeriet elier skattestyrelsen kan
15079: motsvarar ersättningarna, exempelvis utgifterna        med stöd av stadgandet på ansökan helt elier
15080: tili följd av fiskplantering, kan avdras först efter   delvis bevilja befrielse från statsskatt, om indriv-
15081: utgången av det år då ersättningarna utbetalats.       ningen av skatt av särskilda orsaker i enskilt fall
15082: På detta kan dock tiliämpas de stadganden i 60 §       är uppenbart oskälig. Redan på grund av nämn-
15083: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet som          da möjlighet tili inkomstutjämning är det dock
15084: gäller inkomstutjämning, om de i lagen stadgade        sannolikt, att det ytterst sällan föreligger motive-
15085: förutsättningarna uppfylis.                            rad grund att befria skifteslag från skatt på de
15086:                                                        grunder som nämnts i stadgandet.
15087: 
15088:      Helsingfors den 27 december 1984
15089: 
15090:                                                                             Minister Pekka Vennamo
15091:                                               1984 vp.
15092: 
15093: Kirjallinen kysymys n:o 438
15094: 
15095: 
15096: 
15097: 
15098:                                   Kietäväinen ym.: Asunto-olosuhteiden parantamisesta Mikkelin
15099:                                      läänissä
15100: 
15101: 
15102:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15103: 
15104:    Mikkelin läänissä asuvien asunto-olot ovat hei-   4,5 %, mikä on asuntohallituksen esitystä alhai-
15105: kot. Esimerkiksi Mikkelin läänin asumistiheys on     sempi.
15106: selvästi korkeampi ja asuntojen varustetaso huo-        Mikkelin läänissä vallitsevan vaikean asunto-
15107: mattavasti alhaisempi kuin koko maassa keski-        ongelman poistamiseksi ja heikon asumistason
15108: määrin. Läänissä vallitseva vaikea asuntopula on     kohottamiseksi on välttämätöntä, että läänin
15109: myös heikentänyt huomattavasti lähes kaikkien        asuntolainakiintiötä nostettaisiin 4,5 % :sta ylös-
15110: läänin kuntien kehittymismahdollisuuksia, erityi-    päin. Kiintiöiden jaossa käytettävien laskentape-
15111: sesti uusien työpaikkojen syntymistä. Heikosta       rusteiden mukaan läänin kiintiö voisi olla 4,9-
15112: asuntotilanteesta ovat joutuneet kärsimään erityi-   5,1 % laskentavaihtoehdosta riippuen.
15113: sesti nuoret ja lapsiperheet sekä myös heikkota-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäqes-
15114: soisissa asunnoissa asuvat vanhukset.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15115:    Aravalainoitettujen asuntojen osuus kokonais-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15116: asuntotuotannosta on Mikkelin läänissä laskenut      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15117: viime vuosien aikana selvästi. Kehitys on tapah-
15118: tunut siitä huolimatta, että ns. aravaväestön                   Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
15119: osuus läänissä on selvästi koko maan keskimäärää             litus aikoo ryhtyä Mikkelin läänin vaikean
15120: korkeampi.                                                   asuntotilanteen korjaamiseksi ja erittäin
15121:    Mikkelin läänin asuntolainakiintiöksi vahvis-             heikon asumistason nostamiseksi?
15122: tettiin kuluvalle vuodelle valtioneuvostossa
15123:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1984
15124: 
15125:          Timo Kietäväinen               Pertti Hietala                 Pentti Skön
15126:          Pentti Poutanen                Pirjo Rusanen                  Mauri Miettinen
15127:                                         Maija Rajantie
15128: 
15129: 
15130: 
15131: 
15132: 428401353F
15133: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 438
15134: 
15135: 
15136: 
15137: 
15138:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15139: 
15140:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tut asuntolainat. Erityistarpeisiin osoitetun mää-
15141: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rärahan suuruus on tänä vuonna 340 miljoonaa
15142: olette 23 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn             markkaa ja sen eräänä jakoperusteena on elinkei-
15143: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            noelämän laajentumisen tai muun kehityksen
15144: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       aiheuttama poikkeuksellinen asuntojen kysyntä.
15145: taja Timo Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjal-          Tämän kysymyksen perusteluissa käsiteltyjen
15146: lisesta kysymyksestä n:o 438:                           läänikiintiöiden määrittelyssä on tehty kehittely-
15147:                                                         työtä viime vuosina. Kiintiölaskelmissa on otettu
15148:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-     huomioon aikaisempaa enemmän väestön asu-
15149:         litus aikoo ryhtyä Mikkelin läänin vaikean      mis- ja tulotasossa sekä myös rakennuskustannuk-
15150:         asuntotilanteen korjaamiseksi ja erittäin       sissa olevat erot eri alueiden välillä. Mikkelin
15151:         heikon asumistason nostamiseksi?                läänin kiintiö nousi vuoden 1983 4,4 % :sta
15152:                                                         4,5 % :iin vuonna 1984 uusien laskelmien perus-
15153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           teella. Vuoden 1985 alueelliset kiintiöt vahviste-
15154: seuraavaa:                                              taan valtioneuvostossa vuoden 1985 helmi-maa-
15155:    Valtion asuntolainojen alueelliseen jakoon liit-     liskuun aikana.
15156: tyvät perusteet määritellään asuntotuotantolain            Vuoden 1984 käyttösuunnitelman yhteydessä
15157: (247/66) 3 §:ssä, jonka mukaan "päätettäessä            ja vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä on
15158: lainojen myöntämisestä ja muista tukitoimenpi-          painotettu asuntomarkkinatilanteen huomi.oon
15159: teistä on otettava huomioon eri kunnissa ja eri         ottamisen tarpeellisuutta. Asuntohallitus on jo
15160: alueilla esiintyvä asunnontarve, jonka arvioimisen      suunnannut lainoitustoimintaa sen mukaisesti.
15161: perusteena on pidettävä asuntovajausta, asumisti-          Asuntomarkkinatilanne vaihtelee nykyään ai-
15162: heyttä, väestön määrää ja sen muutoksia, asunto-        kaisempaa enemmän eri läänien ja paikkakuntien
15163: jen uusimistarvetta ja muita asunnontarpeeseen          välillä. Vuokra-asuntojen huono saatavuus on
15164: vaikuttavia tekijöitä''. Lääneittäisten ja kunnit-      ongelmana monessa kunnassa ja vuokra-asunto-
15165: taisten asuntolainakiintiöiden lähtökohtana on          jen kierrossa on suuria alueittaisia eroja. Toisaalta
15166: asuntojen tuotantotarve, mikä koostuu väestön           on ilmaantunut sellaisia paikkakuntia, joilla ara-
15167: määrän ja rakenteen sekä asumistason kehittymi-         vavuokra-asuntoja on tyhjillään. Tällainen tilan-
15168: sen edellyttämästä asuntokannan lisäystarpeesta         ne on Mikkelin läänissä esim. Ristiinan kunnassa.
15169: ja asuntojen poistuman korvaamisesta. Asunto-           Tyhjien asuntojen käyttöön saamiseksi on kun-
15170: kannan alueittaisen tarpeen perustana ovat val-         tien toimittava todella määrätietoisesti. Kun
15171: tioneuvostossa ja väliportaanhallintotasolla pääte-     asuntojen tyhjilleen jääntiin on vaikuttamassa
15172: tyt väestösuunnitteet.                                  joissakin tapauksissa osaltaan vuokratalojen huo-
15173:    Lääni- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on           no sijainti, on uusien rakentamiskohteiden sijoit-
15174: käytetty edellä kerrotulla tavalla määriteltyjä tuo-    tamiseen kiinnitettävä aiempaa enemmän huo-
15175: tantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtioneu-         miota.
15176: vosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolainojen           Mikkelin läänissä ja eräiden muiden läänien
15177: myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelman käsit-            kunnissa on maatalousväestön osuus suuri. Siksi
15178: telyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt. Sanotun        maatilahallituksen lainoituksen tarve on otettava
15179: lääneittäisen kiintiön lisäksi on otettava huo-         huomioon tehtäessä suunnitelmia asunto-olojen
15180: mioon käyttösuunnitelmassa vahvistetun ns. eri-         parantamisesta.
15181: tyistarvemäärärahan jakoperusteet, joiden osalta           Läänikiintiöiden perusteita tullaan vielä selvit-
15182: vuoden 1984 käyttösuunnitelmassa määrättiin             tämään vuoden 1985 lainoitusta varten. Tässä
15183: kiintiöiden ulkopuolella jaettavaksi lämmityslai-       työssä, missä on tavoitteena mahdollisimman
15184: toslainat, asuntojen peruskorjaus- ja perusparan-       tasapuolinen maan eri alueiden kohtelu, on pyy-
15185: nuslainat ja opiskelija-asuntolainat, lainat asun-      detty mm. lääninhallituksilta lausunnot. Lainoi-
15186: nottomille sekä varsinaiset erityistarpeisiin osoite-   tuksen lopputulokseen eri lääneissä ja kunnissa
15187:                                      1984 vp. -     KK n:o 438                                     3
15188: 
15189: vaikuttaa merkittävästi myös erityistarvemäärära-   nallinen vuokra-asuntotuotanto edellyttää kun-
15190: han suuntaaminen. Samaten peruskorjausten lai-      tien kasvavaa rahoituspanosta. Kunnat ovat osoit-
15191: noituksella on tärkeä merkitys asumistason          taneet myös hyvin vähän huomiota tulo- ja
15192: parantamispyrkim yksissä.                           menoarvion momentilla 35 .4 5. 6 3 osoitetun
15193:    Asuntotilanteen korjaaminen vaatii myös kun-     vuokra-asuntojen hankintaan myönnettavten
15194: tien määrätietoisia toimenpiteitä. Riittävä kun-    korkotukilainojen mahdollisuuksiin.
15195: 
15196:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
15197: 
15198:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
15199: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 438
15200: 
15201: 
15202: 
15203: 
15204:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15205: 
15206:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utanför kvoterna skulle utdelas Iån för värmean-
15207: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Iäggningar, grundreparations- och grundförbät-
15208: den 23 november 1984 till vederbörande mediem         tringsiån för bostäder och Iån för studentbostä-
15209: av statsrådet översänt avskrift av föijande av        der, Iån tili bostadsiösa samt egentliga, för speci-
15210: riksdagsman Timo Kietäväinen m.fl. underteck-         aibehov anvisade bostadsiån. Storleken av det
15211: nade spörsmål nr 438:                                 ansiag som har anvisats för speciaibehov uppgår i
15212:                                                       år tili 340 miij. mk och en av fördelningsgrun-
15213:            Viika brådskande åtgärder ämnar Re-        derna är den exceptionella efterfrågan på bostä-
15214:         geringen vidta för att det svåra bostads-     der tili föijd av näringsiivets expansion eller
15215:         Iäget i St Michels Iän skali kunna avhjäl-    annan utveckiing.
15216:         pas och den synnerligen svaga boende-
15217:         standarden höjas?                                Under de senaste åren har ett utveckiingsarbe-
15218:                                                       te utförts i fråga om faststäliandet av de i
15219:                                                       motiveringen till detta spörsmåi omnämnda
15220:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       Iänskvoterna. 1 de kalkyierade kvoterna har i
15221: anföra föijande:                                      större utsträckning än tidigare beaktats de skili-
15222:    De grunder som gäller den regionaia fördel-        nader som förekommer mellan oiika områden
15223: ningen av statens bostadsiån faststälis i 3 § Iagen   beträffande befoikningens boendestandard och
15224: om bostadsproduktion (247 166), eniigt viiken         inkomstnivå samt när det gälier byggnadskostna-
15225: det i oiika kommuner och inom oiika områden           derna. På basen av de nya kaikyierna steg kvoten
15226: förekommande bostadsbehovet skali beaktas, vii-       för St Michels Iän från 4,4 % år 1983 tili 4,5 %
15227: ket uppskattas med Iedning av bostadsunderskot-       år 1984. De regionala kvoterna för år 1985
15228: tet, boendetätheten, foikmängden och föränd-          fastställs av statsrådet under fabruari-mars
15229: ringarna i denna, behovet av bostäders förnyande      1985.
15230: samt andra på bostadsbehovet inverkande fakto-           1 samband med dispositionspianen för år 1984
15231: rer, då besiut fattas om beviijande av Iån och        och i statsverkspropositionen för år 1985 har det
15232: andra stödåtgärder. Utgångspunkten för bostads-       framhållits, att Iäget på bostadsmarknaden bör
15233: Iånekvoterna per Iän och kommun är behovet av         ägnas uppmärksamhet. Bostadsstyrelsen har re-
15234: bostadsproduktion, viiket består av behovet att       dan styrt Iångivningen i eniighet med detta.
15235: öka bostadsbeståndet och att ersätta bostadsbort-
15236: fali till föijd av den urveckiing som sker i fråga       Läget på bostadsmarknaden varierar kraftigare
15237: om foikmängden och befoikningsstrukturen samt         än tidigare mellan oiika Iän och oiika orter. Den
15238: boendestandarden. Grunden för det regionaia           svaga tiligången på hyresbostäder utgör ett pro-
15239: bostadsbeståndsbehovet utgörs av de av statsrådet     biem för ett flertal kommuner och betydande
15240: och inom mellaninstansförvaltningen fastställda       regionala skilinader förekommer i fråga om den
15241: foikpianeringstalen.                                  tid under viiken invånarna i hyresbostäderna
15242:    Som utgångspunkt för Iäns- och kommunkvo-          byts. Å andra sidan har det framkommit att det
15243: terna har använts på ovan nämnda sätt uppgjor-        finns orter där aravabostäder står tomma. Sådan
15244: da kaikyier över produktionsbehovet. På grund-        är situationen t.ex. i Ristiina i St Michels Iän.
15245: val av dem har statsrådet i samband med be-           Kommunerna bör verkiigen handia måimedvetet
15246: handiingen av den åriiga dispositionspianen be-       för att åstadkomma att tomma bostäder tas i
15247: träffande beviliningsfullmakten för bostadsiån        bruk. Då det i vissa fali är hyreshusets ofördelak-
15248: fastställt kvoterna per Iän. Utöver den ovan          tiga Iäge som utgör en bidragande orsak tili att
15249: nämnda kvoten per Iän bör det även fästas             de står tomma, bör Iokaliseringen av bygg-
15250: avseende vid fördelningsgrunderna för det i dis-      nadsprojekt ägnas allt större uppmärksamhet.
15251: positionspianen fastställda ansiaget för specialbe-      1 St Michels Iän och i kommunerna i vissa
15252: hov. 1 fråga om dessa fördelningsgrunder be-          andra Iän är en stor del av befoikningen Iantbru-
15253: stämdes det i dispositionspianen för år 1984 att      kare. Därför bör jordbruksstyrelsens behov av
15254:                                       1984 vp. -- RJ( n:o 438                                         5
15255: 
15256: långivning beaktas då planer uppgörs för att          parationer en viktig roll i strävan att förbättra
15257: förbättra bostadsförhållandena.                       boendestandarden.
15258:    Grunderna för länskvoterna kommer ännu att             Korrigeringen av bostadsläget förutsätter mål-
15259: utredas för 1985 års långivning. Med tanke på         inriktade åtgärder även av kommunerna. En
15260: detta arbete, som syftar tili en så objektiv be-      tillräcklig produktion av hyresbostäder i kommu-
15261: dömning av landets olika områden som möjligt,         nerna förutsätter en ökad kommunal finansie-
15262: har utlåtanden begärts bl.a. från länsstyrelserna.    ringsinsats. Kommunerna har inte heller fäst
15263: Det slutliga resultatet av långivningen i olika Iän   någon större uppmärksamhet vid de möjligheter
15264: och kommuner är även i väsentlig grad beroende        som erbjuds genom räntestödslån som under
15265: av hur anslaget för specialbehov kommer att           momentet 35.45.63 i statsförslaget beviljas för
15266: inriktas. Dessutom har långivningen för grundre-      anskaffning av hyresbostäder.
15267: 
15268:      Helsingfors den 27 december 1984
15269: 
15270:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
15271:                                                  1984 vp.
15272: 
15273: Kirjallinen kysymys n:o 439
15274: 
15275: 
15276: 
15277: 
15278:                                     Pohjanoksa ym.: Kansliahenkilökunnan asemasta peruskoulussa ja
15279:                                        lukiossa
15280: 
15281: 
15282:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15283: 
15284:    Uusi koululaki ja asetus ovat jättäneet määrit-      masta tilanteesta, johon puutteellinen asetus joh-
15285: telemättä koulujen kansliahenkilökunnan tehtä-          taa.
15286: vät ja aseman, vaikka tehtäväalue on uusiutunut            Koulusihteereiden määrä on kasvanut viime
15287: ja lisääntynyt.                                         vuosina voimakkaasti, koska kouluihin ollaan
15288:                                                         vaadittu ja tullaan vaatimaan ammattitaitoista
15289:    Kansliahenkilökunnan suorittamia tehtäviä on         työvoimaa nimenomaan hallintotehtäviin. Kans-
15290: lueteltu rehtorin tehtävien yhteydessä uudessa          liatyön merkitys painottuu entisestään tulevai-
15291: peruskouluasetuksessa. Mainitun asetuksen 14            suuden tietoyhteiskunnan kouluissa.
15292: §:n kohdat 13, 14, 15 ja 16 ovat sellaisia                 Koulun kanslia on tulevaisuudessa yhä enem-
15293: tehtäviä, jotka kaikissa kunnissa ja kaikilla asteil-   män palveluja tuottava toimisto, joka vaikuttaa
15294: la tekee koulusihteeri eli ns. kanslisti. ''Kanslis-    ratkaisevasti koulun joustavaan ja tarkoituksen-
15295: ti'' voi toimia koulussa joko toimistovirkailijan,      mukaiseen toimintaan.
15296: apulaiskansiistin tai kanslistin virkanimikkeellä.         Käytännössä koulusihteerin asema määräytyy
15297: Edellä mainitut tehtävät eivät ole mitään ''kun-        kunkin koulun rehtorin harjoittamasta henkilös-
15298: takohtaisia tehtäviä'', koska kaikissa Suomen           töpolitiikasta. Tämä ei voine olla lakia säätänei-
15299: kunnissa on kouluissa kansliahenkilökuntaa jo           den tarkoitus?
15300: saatavan valtionavunkin vuoksi ja em. asetuskoh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15301: dat tarkoittavat juuri niitä töitä, joita kansliahen-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15302: kilökunta suorittaa.                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15303:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15304:    Tehtävät määräytyvät "kunnan erikoisolojen
15305: mukaan" vain sikäli, että eri kunnissa rehtorit,                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta perus-
15306: opettajat ja muu henkilökunta teettävät eri ta-                koulun kansliahenkilökunnan tehtävien
15307: voin myös heille kuuluvia tehtäviä kansliahenki-               määrittely olisi uuden koululain ja ase-
15308: löstöllä. Monenkirjavuus tehtäväkentässä johtuu                tuksen hengen mukainen sekä muodos-
15309: nimenomaan selkiintymättömästä ja rajaamatto-                  tuisi samantasoiseksi kaikissa kouluissa?
15310: 
15311:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1984
15312: 
15313:           Aino Pohjanoksa                  Kaarina Dromberg               Impi Muroma
15314:           Riitta Uosukainen                Martti Tiuri                   Kimmo Sasi
15315:                                            Pirjo Rusanen
15316: 
15317: 
15318: 
15319: 
15320: 428401354H
15321: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 439
15322: 
15323: 
15324: 
15325: 
15326:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15327: 
15328:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        netelty samalla tavoin kuin muillakin hallinnon
15329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        aloilla: hallinnon järjestäminen ja tähän liittyen
15330: olette kirjeellänne 23 päivänä marraskuuta 1984      hallinto-, toimisto- ja huoltotehtäviä suorittavan
15331: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      henkilöstön kelpoisuus, tehtävät sekä ottaminen
15332: vastattavaksi kansanedustaja Aino Pohjanoksan        ja ero on jätetty kunnan virkasäännön, johtosään-
15333: ym. tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen         töjen ja muiden viranhaltijoita ja työntekijöitä
15334: n:o 439:                                             koskevien sääntöjen ja määräysten varaan.
15335:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta perus-       Koululainsäädännössäkään ei ole tarkoituksen-
15336:        koulun kansliahenkilökunnan tehtävien         mukaista poiketa siitä eri hallinnonalojen vakiin-
15337:        määrittely olisi uuden koululain ja ase-      tuneesta käytännöstä, että laissa ja asetuksessa ei
15338:        tuksen hengen mukainen sekä muodos-           säädetä yksityiskohtaisesti hallintotehtäviä suorit-
15339:        tuisi saman tasoiseksi kaikissa kouluissa?    tavan henkilöstön tehtävistä ja asemasta, koska
15340:                                                      vain tällä tavoin voidaan varmistaa se, että kukin
15341:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        kunta voi määritellä nämä tehtävät oman kunnan
15342: seuraavaa:                                           hallintoon sopeutuvaksi. Riittävä tehtävien ja
15343:    Koululainsäädännössä ei ole säädetty viranhal-    toimenkuvien yhtenäistäminen voidaan toteuttaa
15344: tijoiden tai työntekijöiden tehtävästä ja asemasta   sisällyttämällä kuntien keskusjärjestöjen laatimiin
15345: silloin kun kysymys on yleisiä hallinto- ja toimi-   sääntömalleihin tarvittavat määräykset myös kou-
15346: tustehtäviä suorittavasta henkilöstä. Peruskoulu-    lujen toimistohenkilökunnan tehtävistä. Koulun
15347: laissa ei ole tämän vuoksi säännöksiä esimerkiksi    johtokunnan ja kunnan koululautakunnan tehtä-
15348: opetuspäälliköstä, koulutoimen talouspäälliköstä     vänä on huolehtia, että rehtorit, opettajat ja muu
15349: tai koulujen toimistohenkilökunnasta ja huolto-      henkilökunta eivät teetä itselleen kuuluvia tehtä-
15350: henkilökunnasta. Koululainsäädännössä on me-         viä toimistohenkilökunnalla.
15351: 
15352:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1984
15353: 
15354:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
15355:                                      1984 vp. -- RJC n:o 439                                         3
15356: 
15357: 
15358: 
15359: 
15360:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15361: 
15362:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningen samt kompetensen för den personai som i
15363: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       anslutning därtill utför förvaltnings-, kansli- och
15364: av den 23 november 1984 tili vederbörande           serviceuppgifter samt rekryteringen och avske-
15365: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande   dandet av personalen har lämnats beroende av
15366: av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.fl. under-         den kommunala tjänstestadgan och instruktionen
15367: tecknade spörsmål nr 439:                           samt de övriga stadgandena och bestämmelserna
15368:                                                     om tjänsteinnehavare och arbetstagare.
15369:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
15370:        för att kanslipersonalens uppgifter vid         Det är inte heller ändamålsenligt att inom
15371:        grundskolorna skulle definieras enligt an-   skollagstiftningen avvika från den hävdvunna
15372:        dan i den nya skollagen och -förord-         praxis inom de olika förvaltningsområdena att
15373:        ningen samt att de skulle bli likvärdiga i   lagar eller förordningar inte innehåller detaljera-
15374:        alla skolor?                                 de stadganden om den personals uppgifter och
15375:                                                     ställning som handhar förvaltningsuppgifter.
15376:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    Detta är det enda sättet att säkerställa att varje
15377: framföra följande:                                  kommun kan själv fastställa dessa uppgifter så att
15378:    Skollagstifningen innehåller inte bestämmelser   de anpassas tili egen kommunal förvaltning. Det
15379: om tjänsteinnehavarnas eller arbetstagarnas upp-    är möjligt att genomföra ett tillräckligt förenhet-
15380: gifter eller om deras ställning då det gäller       ligande av uppgifter och befattningsbeskriv-
15381: personai som utför allmänna förvaltnings- och       ningar då de erforderliga bestämmelserna om
15382: kansliuppgifter.                                    kanslipersonalens uppgifter i skolorna inryms i de
15383:    I grundskolelagen ingår därför inte bestäm-      modeller för stadganden som de kommunala
15384: melser om t.ex. utbildningschef, ekonomichef        centralorganisationerna utarbetat. Skolans direk-
15385: inom skolväsendet eller om kansli- och service-     tion samt skolnämnden i kommunen bör sörja
15386: personal i skolorna. Inom skollagstiftningen har    för att rektorerna, lärarna och den övriga perso-
15387: man förfarit på samma sätt som inom de övriga       nalen inte har kanslipersonalen att göra de upp-
15388: förvaltningsområdena: organiseringen av förvalt-    gifter som ankommer på dem själva.
15389: 
15390:     Helsingfors den 21 december 1984
15391: 
15392:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
15393:                                                 1984 vp.
15394: 
15395: Kirjallinen kysymys n:o 440
15396: 
15397: 
15398: 
15399: 
15400:                                    Tuomaala: Nuorten viljelijöiden ylivelkaisuudesta
15401: 
15402: 
15403:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15404: 
15405:    Maatilatalouden rakennemuutos monine lii-              Samoin pääoman kiertonopeus on riskivelkati-
15406: tännäisilmiöineen on johtanut viljelijäväestön         loilla hidas, vasta viiden vuoden tulot kattavat
15407: velkarasituksen tuntuvaan kasvuun. Maatilojen          velkojen kokonaismäärän, kun tilojen keskiarvo
15408: velkaantuneisuudesta tehtyjen selvitysten mu-          on 1,4 vuotta. Edelleen poistoprosentti jää riski-
15409: kaan varsinkin nuorten viljelijöiden velkataakka       velkatiloilla alas eli 9 prosenttiin, kun se keski-
15410: on suuri.                                              määrin on 23 prosenttia.
15411:    Ilman osamaksu- tai tilivelkoja 10 prosentilla         Lisääntyneiden sukupolvenvaihdosten vuoksi
15412: alle 35-vuotiaista viljelijöistä oli velkaa yli        nuorten viljelijöiden velkarasitus on selvästi kas-
15413: 300 000 markkaa, kun taas vain 1 prosentilla yli       vanut edellä todettuun verrattuna. Siten myös
15414: 55-vuotiaista viljelijöistä velkamäärä oli samaa       riskivelkatilojen määrä on lisääntynyt.
15415: luokkaa. Peltohehtaaria kohti nuorilla viljelijöillä     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15416: on velkaa keskimäärin 10 400 markkaa.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15417:    Selvitysten mukaan 45 prosentilla nuorista vil-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15418: jelijöistä on velkaa jopa enemmän kuin heillä on       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15419: bruttotuloja vuodessa. Tämäntyyppisillä riskivel-
15420: katiloilla velat ovat kolminkertaiset ja korkome-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
15421: not kaksinkertaiset muihin tiloihin verrattuna.               tynyt tai aikoo ryhtyä viljelijäväestön,
15422: Niinpä veronalaiset tulot, poistot sekä yksityista-           erityisesti nuorten viljelijöiden lisäänty-
15423: louteen ja investointeihin käytettävät varat ovat             neen ylivelkaisuuden keventämiseksi uu-
15424: vain puolet siitä, mitä ne ovat tiloilla keskimää-            den vakauttamislain ja/tai muiden keino-
15425: rin.                                                          jen avulla?
15426: 
15427:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1984
15428: 
15429:                                             Juhani Tuomaala
15430: 
15431: 
15432: 
15433: 
15434: 428401359N
15435: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 440
15436: 
15437: 
15438: 
15439: 
15440:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15441: 
15442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §::1 1 momentissa      kesäkuuta 1984. Se totesi muun ohessa, että
15443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        osalla nuorista viljelijöistä on merkittäviä velkai-
15444: olette 23 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn          suusongelmia, kuten kysymyksessäkin todetaan.
15445: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
15446:                                                         Maa- ja metsätalousministeriön asettama edellä
15447: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
15448:                                                      mainittu toimikunta, joka otti nimekseen maati-
15449: taja Juhani Tuomaalan kirjallisesta kysymyksestä
15450:                                                      lojen velkarasitustoimikunta, jätti mietintönsä
15451: n:o 440:
15452:                                                      31.10.1984 (Komiteanmietintö 1984:52). Vai-
15453:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     keimmin velkaantuneiden viljelijöiden aseman
15454:        tynyt tai aikoo ryhtyä viljelijäväestön,      parantamiseksi toimikunta ehdotti säädettäväksi
15455:        erityisesti nuorten viljelijöiden lisäänty-   kertaluonteisen vakauttamislain ja laati luonnok-
15456:        neen ylivelkaisuuden keventämiseksi uu-       sen lakiesitykseksi. Toimikunta piti erityisen tär-
15457:        den vakauttamislain ja/tai muiden keino-      keänä sellaisia toimenpiteitä, joilla maatilatalou-
15458:        jen avulla?                                   den pääoman tarpeen ja velkaantumisen kasvua
15459:                                                      voidaan vähentää. Se teki myös useita tätä tar-
15460:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        koittavia ehdotuksia.
15461: seuraavaa:                                              Toimikunnan ehdotuksista saadaan lausunnot
15462:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24.9.1982    tammikuun alkupuolella. Sen jälkeen hallitus
15463: toimikunnan selvittämään maatilojen velkaisuus-      aikoo antaa eduskunnalle esityksen vakauttamis-
15464: ongelmia ja tekemään siihen liittyviä toimen-        lainalaiksi. Toimikunnan mietinnöstä saatujen
15465: pide-ehdotuksia. Toimikunnan avuksi ministeriö       lausuntojen perusteella tullaan ratkaisemaan se,
15466: asetti työryhmän tekemään asiaa koskevia erillisiä   mitkä muut tehdyistä ehdotuksista antavat tässä
15467: selvityksiä. Työryhmä jätti muistionsa 26 päivänä    vaiheessa aiheen toimenpiteisiin.
15468: 
15469:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1984
15470: 
15471:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
15472:                                       1984 vp. -     KK n:o 440                                       3
15473: 
15474: 
15475: 
15476: 
15477:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
15478: 
15479:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         del unga odlare, såsom det sägs i spörsmålet, har
15480: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       betydande skuldsättningsproblem.
15481: den 23 november 1984 tili vederbörande medlem
15482:                                                         Den ovan nämnda av jord- och skogsbruksmi-
15483: av statsrådet översänt avskrift av följande av
15484:                                                      nisteriet tilisatta kommissionen, som antog nam-
15485: riksdagsman Juhani Tuomaala undertecknade
15486:                                                      net kommissionen för utredning av skuldbelast-
15487: spörsmål nr 440:                                     ningen inom gårdsbruket, avgav sitt betänkande
15488:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     31.10.1984 (Kommittebetänkande 1984: 52).
15489:        elier ämnar Regeringen vidta för att med      Kommissionen föreslog att en konsolideringslag
15490:        hjälp av en ny konsolideringslag och/ elier   av engångsnatur stiftas för att förbättra situa-
15491:        andra åtgärder lindra jordbrukarbefolk-       tionen för de svårast skuldsatta odlarna samt
15492:        ningens och särskilt de unga odlarnas         uppgjorde ett utkast tili proposition. Kommissio-
15493:        ökade överstora skuldbelastning?              nen ansåg sådana åtgärder vara särskilt viktiga,
15494:                                                      med hjälp av vilka gårdsbrukets kapitalbehov och
15495:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     en ökad skuldsättning kan minskas. Kommissio-
15496: anföra följande:                                     nen gjorde även flere förslag i detta syfte.
15497:   Jord- och skogsbruksministeriet tilisatte             Utlåtandena om kommissionens förslag in-
15498: 24.9.1982 en kommission med uppgift att reda         kommer i början av januari. Därefter har rege-
15499: ut skuldsättningsproblem inom gårdsbruket samt       ringen för avsikt att avlåta en proposition tili
15500: att lägga fram förslag tili åtgärder i saken.        riksdagen med förslag tili lag om konsoliderings-
15501: Kommissionen tili hjälp tillsatte ministeriet en     lån. På basis av utlåtandena om kommissionens
15502: arbetsgrupp med uppgift att göra separata utred-     betänkande kommer beslut att fattas angående
15503: ningar. Arbetsgruppen avgav sitt betänkande          vilka av de övriga förslagen i detta skede föranle-
15504: den 26 juni 1984. Den konstaterade bl.a. att en      der åtgärder.
15505: 
15506:     Helsingfors den 28 december 1984
15507: 
15508:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
15509:                                                  1984 vp.
15510: 
15511: Skriftligt spörsmål nr 441
15512: 
15513: 
15514: 
15515: 
15516:                                    Norrback: Om avbemanning av vissa fyrar
15517: 
15518: 
15519:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15520: 
15521:    Idag finns det i Finland endast fem fyrar med       att gå efter? Inget servicesystem kan tävla med
15522: traditioneli bemanning. Sjöfansstyrelsens avsikt       det system, där man har en person på plats som
15523: är att avbemanna även dessa och automatisera           genast kan åtgärda fel i fyrljuset e.dyl.
15524: dem så snabbt som möjligt. Den första i raden             Fyren och fyrpersonalen kan på sätt och vis
15525: skulie enligt uppgift vara Norrskärs fyr.              karaktäriseras som skärgårdens livsnerv. Fyrperso-
15526:    Skärgårdsborna har med oro tagit del av upp-        nalen är en trygghetsfaktor för fiskare och andra
15527: giften om Norrskärs fyrs avbemanning. Denna            som rör sig ute i havet. Fyrpersonalen kan
15528: fyr kan anses vara Kvarkens viktigaste. 1 samband      komma tili snabb undsättning i händelse av
15529: med den s.k. Eirakatastrofen visade det sig redan      olyckor. På det sättet kan såväl människoliv
15530: hur viktigt det var, att ha folk ute i ytterskärgår-   räddas, som miljöförstöring hindras.
15531: den som ständigt kunde hålia koli över oljebäl-           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
15532: tet. Fyrpersonalen på Norrskär har också haft en       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15533: viktig uppgift i att följa med det rika fågeliivet     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
15534: inom Valsörarnas -           Björkögrundens natur-     följande spörsmål:
15535: skyddsområde.                                                    Är Regeringen medveten om den
15536:     Att ersätta det mänskliga ögat ute i skärgården           försämring av sjöfartssäkerheten och mil-
15537: med ett mekaniskt dito kan aldrig vara förnuf-                jöövervakningen en avbemanning av fyr-
15538: tigt. Hur lång tid tar det inte förrän serviceperso-          arna medför, och om så är,
15539: nal hinner ut tili fyren, då automatiken gått                    vilka åtgärder tänker Regeringen till-
15540: sönder? Hur skall man dessutom kunna ta sig ut                gripa för att förhindra en sådan försäm-
15541: tili vissa ställen t.ex. i snöstorm och utan fyrljus          ring?
15542: 
15543:      Helsingfors den 23 november 1984
15544: 
15545:                                               Ole Norrback
15546: 
15547: 
15548: 
15549: 
15550: 428401333U
15551: 2                                      1984 vp. -     KK n:o 441
15552: 
15553: Kirjallinen kysymys n:o 441                                                                 Suomennos
15554: 
15555: 
15556: 
15557: 
15558:                                    Norrback: Eräiden majakoiden miehistön poistamisesta
15559: 
15560: 
15561:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15562: 
15563:    Suomessa on tällä hetkellä ainoastaan viisi        man majakan valon opastusta? Mikään huoltojär-
15564: perinteisesti miehitettyä majakkaa. Merenkulku-       jestelmä ei voi kilpailla sellaisen järjestelmän
15565: hallituksen aikomuksena on poistaa miehistö           kanssa, että paikalla oleva henkilö välittömästi
15566: myös näistä ja automatisoida ne niin pian kuin        pystyy korjaamaan majakan valon viat jne.
15567: mahdollista. Tietojen mukaan ensimmäinen jär-            Majakkaa ja majakan henkilökuntaa voidaan
15568: jestyksessä olisi Norrskärin majakka.                 tavallaan luonnehtia saariston elinhermoksi. Ma-
15569:    Saaristolaiset ovat huolestuneina kuulleet         jakan henkilökunta on kalastajien ja muiden
15570: Norrskärin majakan miehistön poistamisesta. Tä-       merellä liikkujien turvaaja. Majakan henkilökun-
15571: tä majakkaa voidaan pitää Merenkurkun tärkeim-        ta voi onnettomuustapauksissa tulla nopeasti
15572: pänä. Ns. Eira-katastrofin yhteydessä ilmeni          apuun. Tällä tavoin voidaan sekä pelastaa ihmis-
15573: kuinka tärkeätä oli se, että ulkosaaristossa oli      henkiä että estää ympäristön saastumista.
15574: ihmisiä, jotka pystyivät tekemään jatkuvia huo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15575: mioita öljylautoista. Norrskärin majakan miehis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15576: tön tärkeänä tehtävänä on myös ollut Valassaar-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15577: ten - Björkönkarien luonnonsuojelualueen rik-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15578: kaan linnuston valvominen.                                      Onko Hallitus tietoinen heikennykses-
15579:    Ihmissilmän korvaaminen mekaanisella silmäl-              tä, jota majakoiden miehistön poistami-
15580: lä ei saaristossa voi olla missään suhteessa järke-          nen merkitsee merenkulun turvallisuu-
15581: vää. Kuinka kauan kestääkään ennen kuin huol-                delle ja ympäristön valvonnalle, ja jos on,
15582: tohenkilökunta ehtii majakalle, kun sen automa-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15583: tiikka on mennyt rikki? Kuinka voidaan sitäpaitsi            ryhtyä estääkseen tällaisen huononnuksen
15584: päästä eräisiin paikkoihin esim. lumipyryssä il-             tapahtumisen?
15585: 
15586:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1984
15587: 
15588:                                              Ole Norrback
15589:                                       1984 vp. -     KK n:o 441                                       3
15590: 
15591: 
15592: 
15593: 
15594:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15595: 
15596:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        turvalaitteiden kunnossapito, huolto ja jossain
15597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrin myös rakentaminen. Koska majakkavarti-
15598: olette 23 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn          joiden tehtävät ovat päättyneet, merenkulkuhal-
15599: kirjeenne n:o 1962 ohella toimittanut valtioneu-     lituksessa suunnitellaan edellä mainittujen toin-
15600: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    ten muuttamista virkajärjestelyin väylämestarin ja
15601: sanedustaja Ole Norrbackin näin kuuluvasta ky-       väylänhoitajan toimiksi. Tämä koskee myös Norr-
15602: symyksestä n:o 441:                                  skäriä, mutta kuitenkin siten, että alueen väylän-
15603:                                                      hoitohenkilökunnan sijoituspaikkana tulisi ole-
15604:           Onko Hallitus tietoinen heikennykses-      maan Raippaluodon luotsiasema. Norrskäriin tu-
15605:        tä, jota majakoiden miehistön poistami-       lisi jäämään tukikohta, joka on tarpeen väylä-
15606:        nen merkitsee merenkulun turvallisuu-         miesten toimintaa varten.
15607:        delle ja ympäristön valvonnalle, ja jos on,       Majakoiden automatisoinnista saatu kokemus
15608:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       osoittaa, että majakat toimivat erittäin Iuotetta-
15609:        ryhtyä estääkseen tällaisen huononnuksen      vasri nykytekniikan avulla. Mikäli vikaa ilmenee,
15610:        tapahtumisen?                                 se havaitaan välittömästi ja korjausmiehistö saa-
15611:                                                      daan nopeasti paikalle. Pienehköjen vikojen kor-
15612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        jaaminen tulee olemaan yksi osa suunniteltujen
15613: seuraavaa:                                           väylämiesryhmien työstä.
15614:    Merenkulkuhallitus on majakkalaitoksen auto-         Edellä olevan perusteella on todettava, että
15615: marisointisuunnitelmien mukaisesti automarisoi-      majakoiden pitäminen miehitettynä ei ole enää
15616: nut kaikki majakkansa siten, että viimeisenä         perusteltua nykyisten teknisten mahdollisuuksien
15617: automatisoitiin Norrskärin majakka vuonna            vuoksi. Majakoiden automarisoinnilla ei ole kat-
15618: 1980. Automarisoinnin seurauksena pysyvää ma-        sottava olevan vaikutusta merenkulun turvalli-
15619: jakkamiehitystä ei enää ole ja radiomajakkames-      suuteen. Entisen majakkahenkilökunnan siirtä-
15620: tareiden ja radiomajakkavartijoiden varsinaiset      minen luotsiasemien yhteyteen väylänhoitotehtä-
15621: majakoihin kohdistuvat tehtävät Suomessa ovat        viin mahdollistaa myös jonkinasteisen ympäristön
15622: käytännössä päättyneet. Automatisoidut majakat       valvonnan onnettomuuksien havaitsemiseksi
15623: ovat yleensä sijainneet luotsiasemien yhteydessä,    mahdollisimman nopeasti. Merenkulkulaitoksen
15624: jolloin vapautunut majakkahenkilökunta on tä-        päätehtävänä on kuitenkin merenkulun turvalli-
15625: hän asti sijoitettu muihin tehtäviin luotsiasemien   suudesta huolehtiminen. Meripelastus- ja ympä-
15626: alueella.                                            ristövalvontakysymykset kuuluvat ensisijaisesti si-
15627:    Merenkulkuhallituksen alaisuuteen on tarkoi-      säasiainministeriön ja ympäristöministeriön toi-
15628: tus perustaa ns. väylämiesryhmiä, joiden tehtävä-    mialaan. Merenkulkulaitos toimii tällöin lähinnä
15629: nä tulee olemaan väylillä sijaitsevien merenkulun    virka-apua antavana viranomaisena.
15630: 
15631:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1984
15632: 
15633:                                                                               Ministeri jermu Laine
15634: 4                                        1984 vp. -      KK n:o 441
15635: 
15636: 
15637: 
15638: 
15639:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
15640: 
15641:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              också bygga säkerhetsanordningarna för sjöfar-
15642: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            ten. Eftersom fyrvaktarnas arbetsuppgifter inte
15643: av den 23 november 1984 nr 1962 tili vederbö-            längre existerar, planerar man inom sjöfartsstyrel-
15644: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar         sen att befattningarna ändras tili farledsmästar-
15645: översänt avskrift av följande av riksdagsman Ole         och farledsskötarbefattningar genom tjänstear-
15646: Norrback undertecknade spörsmål nr 441:                  rangemang. Förfarandet gälier även Norrskär,
15647:                                                          dock så att förläggningsorten för farledspersona-
15648:            Är Regeringen medveten om den                 len skulie vara Replot lotsstation. Norrskär skulie
15649:         försämring av sjöfartssäkerheten och mil-        användas som bas som farledsmännens arbete
15650:         jöövervakningen en avbemanning av fyr-           kräver.
15651:         arna medför, och om så är,
15652:            vilka åtgärder tänker Regeringen tili-          De erfarenheter som sjöfartsstyrelsen har av
15653:         gripa för att förhindra en sådan försäm-         fyrautomatiseringen ger vid handen att fyrarnas
15654:         ring?                                            funktion med dagens teknik är mycket säker.
15655:                                                          Om något fel uppstår observeras det omedelbart,
15656:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        och reparatörerna rycker ut snabbt. Avhjälpandet
15657: följande:                                                av smärre fel kommer att vara en del av farleds-
15658:                                                          mannagruppernas verksamhet.
15659:    Sjöfartsstyrelsen har i enlighet med pianeroa
15660: för automatisering av fyrväsendet automatiserat             Med stöd av vad ovan anförts måste konstate-
15661: alla fyrar så att den sista som automatiserades var      ras att det inte längre är motiverat med tanke på
15662: Norrskärs fyr år 1980. En följd av automatise-           dagens tekniska möjligheter att ha bemanning på
15663: ringen är att permanent bemanning inte mera              fyrarna. Automatiseringen av fyrarna anses inte
15664: förekommer och att radiofyrmästarnas och radio-          inverka på sjöfartssäkerheten. Överflyttnig av
15665: fyrvakternas uppgifter i direkt anslutning tili          tidigare fyrpersonal tili farledsskötaruppgifter i
15666: fyrarna i praktiken är slut i Finland. De automa-        anslutning tili lotsstationer möjliggör en viss
15667: tiserade fyrarna ligger i alimänhet intili lotsstatio-   miljöövervakning för att olyckorna kan observeras
15668: ner, och den fyrpersonal som inte längre behövts         så snabbt som möjligt. Huvuduppgiften för sjö-
15669: för fyrarbete har hittilis placerats i andra uppgif-     fartsväsendet är dock att ombesörja en säker
15670: ter på lotsstationerna.                                  sjöfart. Sjöräddnings- och miljöfrågorna hör i
15671:    Avsikten är att det skali inrättas s.k. farleds-      första hand tili inrikesministeriets och miljömi-
15672: mannagrupper, som underlyder sjöfartsstyrelsen           nisteriets förvaltningsområden. Därvid är sjöfarts-
15673: och som kommer att ha i uppgift att hålia i              väsendets uppgift att fungera som myndighet
15674: stånd, utföra service på och i viss utsträckning         som kan ge handräckning.
15675: 
15676:      Helsingfors den 19 december 1984
15677: 
15678:                                                                                   Minister jermu Laine
15679:                                                  1984 vp.
15680: 
15681: Kirjallinen kysymys n:o 442
15682: 
15683: 
15684: 
15685: 
15686:                                    Mattila ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen ns. komennusmiesten
15687:                                      päivärahojen verottamisesta
15688: 
15689: 
15690:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15691: 
15692:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen palveluksessa ole-    momentin 8 kohtaa niin, että komennusmiesten
15693: via nk. komennusmiehiä eli henkilöitä, joiden          päivärahoista tulee periä veroa. Huomattavaa on,
15694: työpaikka vaihtelee työkohteiden mukaan, on            että silloin kun piirin keskuspaikan ulkopuolella
15695: ryhdytty veronamaan päivärahojen ja matkustus-         asuva komennusmies määrätään piirin keskus-
15696: kustannusten osalta. Näille työntekijöille on mat-     paikkaan työhön, kursseille, tms., päivärahaa ei
15697: katyömääräysten perusteella maksettu päiväraha-        makseta.
15698: etua valtioneuvoston päätöksen 15 §:n mukaan              Komennusmiehiä on kohdannut nyt osin var-
15699: todellisten päivittäisten tapahtumien perusteella.     sin tuntuvakin jälkiverotus johtuen mm. siitä,
15700: Useissa tapauksissa ei ole voitu järjestää työmaa-     että työntekijä joutuu maksamaan veroa niin,
15701: majoitustakaan ja tällöin päivittäiset kotimatka-      että vuoden aikana saadut päivärahat lisätään
15702: kustannukset on korvattu ns. säästyvää päivära-        vuosiansioon, josta verotus suoritetaan. Työnteki-
15703: haa koskevan pöytäkirjan mukaisesti, esim. kulu-       jästä riippumattomista syistä jälkiverotus tuntuu
15704: valta vuodelta 29.3.1984 sovitun pöytäkirjan 6         kohtuuttomalta onhan se heikentämässä saavu-
15705: §:n mukaisesti.                                        tettua etua johtuen työnantajan, tässä tapaukses-
15706:    Laadituissa työsopimuksissa on työsopimuspai-       sa tie- ja vesirakennuslaitoksen sellaisesta käytän-
15707: kaksi määritelty asianomaisen TVL:n piirikonttori      nöstä, jota veroviranomaiset eivät ole voineet
15708: ja työpaikaksi koko kyseisen piirin alue. Käytän-      hyväksyä. Päivärahojen maksamiskäytäntö osal-
15709: nössä tämä tietää sitä, että työntekijän on siirryt-   taan kertoo siitä, että työntekijän varsinainen
15710: tävä alueella kulloinkin matkamääräyksellä osoi-       työpaikka on siellä, missä hän vakituisesti työs-
15711: tettuun työpaikkaan. Työntekijä ei siis valitse        kentelee, eli asianomaisen TVL:n piirin piirikont-
15712: työkohdettaan, vaan sen määrää työnantaja.             torissa, koska siellä suoritetusta työstä ei maksesta
15713: Luonnollista on tällöin niin matka- kuin päivära-      päivärahaa.
15714: hojenkin maksaminen kulloinkin voimassa ole-              Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
15715: vien säännösten mukaisesti.                            järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella asian-
15716:    Työnantaja on maksanut komennusmiehille             omaisen valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi
15717: sekä matkustamiskustannusten korvausta että            seuraavan kysymyksen:
15718: päivärahaa ennakonpidätystä toimittamatta. Sa-
15719: moin työnantaja ei ole suorittanut työnantajan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15720: sosiaaliturvamaksuja eikä eläkemaksuja näiltä                  ryhtyä tie- ja vesirakennuslaitoksen palve-
15721: osin. Työnantajan taholta on näin katsottu, ettei              luksessa olevien komennusmiesten päivä-
15722: kysymyksessä ole verotettavaa tuloa. Verohallin-               rahojen verottamista koskevan ongelman
15723: non piirissä on kuitenkin tulkittu TVL:n 22 §:n 1              poistamiseksi?
15724:    Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1984
15725: 
15726:          Kalevi Mattila                  Väinö Raudaskoski               Juhani Alaranta
15727: 
15728: 
15729: 
15730: 
15731: 428401299R
15732: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 442
15733: 
15734: 
15735: 
15736: 
15737:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15738: 
15739:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi jouduttiin
15740: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         usein vaihtamaan, ei päivittäisestä työmatkasta
15741: olette 27 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn           työnantajan määräyksestä riippumatta syntynyt
15742: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          oikeutta verottomaan päivärahaan. Verovelvolli-
15743: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sella oli kuitenkin oikeus saada asunnon ja erityi-
15744: taja Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    sen työntekemispaikan välisestä matkasta mah-
15745: sesta kysymyksestä n:o 442:                           dollisesti suoritetut matkustamiskustannusten
15746:                                                       korvaukset verovapaina.
15747:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Päivärahalla tarkoitetaan korvausta ruokailu- ja
15748:        ryhtyä tie- ja vesirakennuslaitoksen pal-      muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka vero-
15749:        veluksessa olevien komennusmiesten päi-        velvolliselle on aiheutunut työmatkasta. Toisaalta
15750:        värahojen verottamista koskevan ongel-         työnantajan määräyksestä tehdystä työmatkasta
15751:        man poistamiseksi?                             aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, joista ve-
15752:                                                       rovelvollinen ei ole saanut työnantajalta korvaus-
15753:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ta, samoin kuin ilman työnantajan määräystä
15754: ti seuraavaa:                                         tehdystä työmatkasta aiheutuneet ylimääräiset
15755:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin     kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia
15756: 8 kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katso-      tulo- ja varallisuusverolain tulonhankkimiskus-
15757: ta, sen mukaan kuin verohallitus vuosittain tar-      tannusten vähentämistä koskevien säännösten
15758: kemmin määrää, työnantajan määräyksestä teh-          nojalla. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä
15759: dystä virka- tai työmatkasta saatua matkustamis-      on, että verovelvollinen esittää kustannuksista
15760: kustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor-        tositteellisen tai muun luotettavan selvityksen.
15761: vausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja         Kustannukset voidaan vähentää paitsi säännön-
15762: muun nimisenä hyvityksenä suoritettua matka-          mukaisen verotuksen myös mahdollisen jälkivero-
15763: kustannusten korvausta. Työnantajan määräyk-          tuksen toimittamisen yhteydessä.
15764: sestä riippumatta katsotaan kuitenkin aloilla,           Korkein hallinto-oikeus on edellä mainituilla
15765: joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnuso-   päätöksillään vahvistanut tie- ja vesirakennuslai-
15766: maisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan         toksen päivärahojen verotuksessa noudatettavat
15767: usein vaihtamaan, päivittäisistä asunnon ja erityi-   periaatteet, jotka myös työnantajan tulisi päivära-
15768: sen työntekemispaikan välisistä matkoista saadus-     hoja maksaessaan ottaa huomioon. Näiden pää-
15769: ta korvauksesta verovapaaksi tuloksi vain matkus-     tösten mukaiseen verotukseen kohdistunut arvos-
15770: tamiskustannuksista saatu korvaus. Varsinainen        telu on ollut valtiovarainministeriön tiedossa,
15771: työpaikka yleensä puuttuu muun muassa sellaisil-      minkä vuoksi ministeriö asetti 21.9.1983 työryh-
15772: ta rakennus-, metsä- tai muun vastaavan alan          män selvittämään asiaa. Kuten tie- ja vesiraken-
15773: työntekijöiltä, joiden työskentely yhdessä työkoh-    nuslaitoksen päivärahojen verotusta selvittäneen
15774: tc:essa kestää lyhyen, esimerkiksi rakennusvaiheen    työryhmän         muistiosta     (työryhmämuistio
15775: aJan.                                                 1984:VM 12) käy ilmi, kysymys ei ole niinkään
15776:    Korkein hallinto-oikeus on antanut eräitä ni-      vero-oikeudellisesta kuin palkkausperusteita kos-
15777: menomaan tie- ja vesirakennuslaitoksen päivära-       kevasta ongelmasta. Työmarkkinaosapuolet ovat-
15778: hojen verotusta koskevia päätöksiä. Näistä pää-       kin keväällä 1984 asettaneet työryhmän, jonka
15779: töksistä (esim. KHO 30.12.1982 taltio 6071 ja         tehtävänä on selvittää työn tekemisen vuoksi
15780: 31.12.1982 taltio 6177) käy ilmi, että koska ei       matkustamaan joutuvien kansalaisten verotuskäy-
15781: ollut osoitettu piirikonttorin olleen verovel-        tännössä ilmenevät ongelmat ja tehdä ehdotus
15782: vollisen      varsinainen   työpaikka      ja   kun   ongelmien poistamiseksi. Hallitus tulee aikanaan
15783: maanrakennusalaa oli pidettävä sellaisena alana,      ottamaan kantaa työryhmän mahdollisiin paran-
15784: jolla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnus-     nusehdotuksiin.
15785:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1984
15786:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
15787:                                        1984 vp. -      KK n:o 442                                         3
15788: 
15789: 
15790: 
15791: 
15792:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15793: 
15794:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen            kortvarig natur, ofta måste bytas, uppkommer
15795: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av           inte rätt tili skattefritt dagtraktamente trots att
15796: den 27 november 1984 tili vederbörande medlem           den dagliga arbetsresan skett på arbetsgivarens
15797: av statsrådet översänt avskrift av följande av          order. Den skattskyldige hade dock rätt att
15798: riksdagsman Kalevi Mattila m.fl. undertecknade          skattefritt erhålia eventuelia resekostnadsersätt-
15799: spörsmål nr 442:                                        ningar för resan melian bostaden och det exakta
15800:                                                         arbetsstäliet.
15801:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            Med dagtraktamente avses ersättning för ökade
15802:        för att avskaffa problemet med beskatt-          måltids- och andra levnadskostnader som åsam-
15803:        ningen av dagtraktamentena för de kom-           kats den skattskyldige för arbetsresa. Å andra
15804:        menderingsmän som är i väg- och vatten-         sidan är extra kostnader föranledda av arbetsresa
15805:        byggnadsverkets tjänst?                         som företagits på arbetsgivarens order o_ch för
15806:                                                        vilka den skattskyldige inte fått ersättmng av
15807:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetsgivaren, liksom också extra kostnader f~r
15808: anföra följande:                                        arbetsresa som företagits utan order av arbetsg1-
15809:                                                        varen, avdragbara vid beskattningen med stöd av
15810:    Enligt 22 § 1 mom. 8 punkten lagen om skatt
15811:                                                        stadgandena om avdrag för inkomstens förvär-
15812: på inkomst och för~ögen~et a~ses såsom skatte-
15813:                                                        vande i lagen om skatt på inkomst och
15814: pliktig inkomst mte, 1 enhghet med vad
15815:                                                        förmögenhet. Förutsättning för beviljande av
15816: skattestyrelsen ~rligen närmare bestämm:r,. rese-
15817:                                                         avdrag är att den skattskyldige företer en
15818: kostnadsersättntng, dagtraktamente, malttdser-
15819:                                                         verifierad elier annars tiliförlitlig utredning över
15820: sättning, logiersättning, övernattningspenning
15821:                                                         kostnaderna. Kostnaderna kan avdras förutom i
15822: och såsom gottgörelse under annat namn erlagd
15823:                                                        samband med verkstäliandet av den ordinarie
15824: resekostnadsersättning för tjänste- elier arbetsresa
15825:                                                         beskattningen också vid eventueli efterbeskatt-
15826: som företagits på arbetsgivares order. Inom såda-
15827:                                                         nmg.
15828: na branscher där arbetstagaren tili följd av att det      Genom sina ovan nämnda utslag har högsta
15829: för branschen karakteristiska arbetet är av kortva-
15830:                                                        förvaltningsdomstolen faststälit de principer som
15831: rig natur ofta måste utföra sitt arbete på olika
15832:                                                        skali iakttas vid beskattningen av väg- och vatten-
15833: stälien anses dock av ersättning som erhåliits för
15834:                                                        byggnadsverkets dagtraktam~nten, och s_om även
15835: daglig~ resor melian bostaden och särskilt arbets-     arbetsgivaren skali beakta v1d utbetalnmgen ~v
15836: stälie oberoende av arbetsgivares order, endast
15837:                                                        dagtraktamentena. Fi?ansministeriet kän?er ttl!
15838: resek~stnadsersättningen utgöra skattefri in-          den kritik som har nktats mot beskattnmgen 1
15839: komst. I alimänhet har bl.a. arbetstagarna inom        enlighet med dessa utslag, och ministeriet tillsat-
15840: byggnads-, skogs- och andra motsvarande bran-
15841:                                                        te 21.9.1983 en arbetsgrupp för att utreda frå-
15842: scher inte någon egentlig arbetsplats, eftersom        gan. Som framgår av betänkandet av den arbets-
15843: deras arbete på ett arbetsställe varar endast en       grupp som utrett beskattningen av väg- och
15844: kort tid, t.ex. så länge ett bygge pågår.
15845:                                                        vattenbyggnadsverkets dagtraktamenten (~rbets­
15846:    Högsta förvaltningsdomstolen har givit. vissa       gruppsbetänkande 1984:VM 12), är det mte så
15847: beslut uttryckligen med tanke på beskattnmgen          mycket frågan om ett skatterättsligt problem som
15848: av dagtraktamentena inom väg- och vattenbygg-          om ett problem förknippat med lönegrunderna.
15849: nadsverket. Av dessa utslag (t.ex. HFD                 Arbetsmarknadsparterna har därför våren 1984
15850: 30.12.1982 liggare 6071 och 31. 12.1982 liggare        tilisatt en arbetsgrupp med uppgift att utreda de
15851: 6177) framgår, att eftersom det in~e visats a~t        problem som förekommer inom beskattnin~s­
15852: distriktskontoret varit den skattskyld1ges egenth-     praxis för medborgare som på grund av sttt
15853: ga arbetsplats och eftersom jordbyggnads~ran­          arbete måste resa, och att framlägga förslag om
15854: schen måste anses vara en sådan bransch mom            hur dessa problem kunde avhjälpas. Regeringen
15855: viiken det särskilda arbetsstället, på grund av att    kommer i sinom tid att ta stälining tili arbets-
15856: det för branschen karakteristiska arbetet är av        gruppens eventuelia förbättringsförslag.
15857:      Helsingfors den 13 december 1984
15858: 
15859:                                                                              Minister Pekka Vennamo
15860:                                                  1984 vp.
15861: 
15862: Kirjallinen kysymys n:o 443
15863: 
15864: 
15865: 
15866: 
15867:                                     Louekoski ym.: Syyttäjälaitoksen toimintaan liittyvien epäkohtien
15868:                                       poistamisesta
15869: 
15870: 
15871:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15872: 
15873:    Viimeaikaisten suurta julkisuutta saaneiden ri-         Parhaillaan istuvan parlamentaarisen poliisiko-
15874: kosasioiden tiimoilla käydyssä keskustelussa on         mitean työ liittyy kiinteästi mm. valtion paikal-
15875: mm. oikeuskansleri Kai Korte kiinnittänyt huo-          lishallintoviranomaisten tehtävien järjestelyyn.
15876: miota syyttäjälaitoksen kehittämistarpeisiin. Ny-       Näihin tehtäviin kuuluu mm. syyttäjälaitoksen
15877: kyisinhän ylin syyttäjäviranomainen on valtio-          kehittäminen. Komitean työn kannalta olisi ensi-
15878: neuvoston oikeuskansleri. Sekä hänen alaisuudes-        arvoisen tärkeää, että komitea olisi tietoinen
15879: saan että hänen valvontaosa alla toimivat muut          niistä suunnitelmista ja aikatauluista, joiden mu-
15880: syyttäjät niin paikallisella kuin alueellisellakin      kaan syyttäjälaitosta aiotaan kehittää.
15881: tasolla. Oikeuskansleri on itse todennut hänen             Parhaillaan on ajankohtainen asia myös ns.
15882: tehtäviinsä liittyvän eräänlaista ristiriitaa siinä     esitutkintalainsäädännön uudistaminen. Halli-
15883: mielessä, että hän on samanaikaisesti sekä syyttä-      tuksen esitystä asiasta odotetaan eduskunnalle
15884: jien esimies että heidän toimiensa laillisuuden         vielä tämän vuoden aikana. Syyttäjälaitoksen uu-
15885: valvoja.                                                distamissuunnitelmat kytkeytyvät läheisesti myös
15886:     Paikallisten syyttäjäviranomaisten osalta on        esitutkinnan kehittämiskaavailuihin.
15887: maaseudulla syyttäjänä toimivan nimismiehen                Kun syyttäjälaitoksen uudistamista on pohdit-
15888: asema myös erikoislaatuinen. Nimismies toimii           tu viime vaiheissaan runsaat 10 vuotta ja kun
15889: piirinsä poliisipäällikkönä ja vastaa näin rikosasi-    monet ajankohtaiset syyttäjälaitokseen liittyvät
15890: oissa esitutkinnan suorittamisesta. Esitutkinnan        hallinnolliset ja lainsäädäntöä koskevat uudistuk-
15891: jälkeen ja siinä tapauksessa, että tutkimuksen          setkin vaativat tilanteen selkiyttämistä, olisi sekä
15892: perusteella on nostettava syyte, nimismies toimii       syyttäjätoimen hoitamisen periaatteiden että
15893: virallisena syyttäjänä itse tutkituttamassaan asias-    myös käytännön ratkaisujen kannalta ensiarvoi-
15894: sa. Myös tähän asetelmaan sisältyy periaatteelli-       sen tärkeää päättää tämän kansalaisten oikeustur-
15895: sella tasolla ilmeinen ristiriita, vaikka käytännössä   van kannalta keskeisen hallintotoiminnon kehit-
15896: asialla ei liene muiden oikeusturvajärjestelmien        tämisen suunnasta.
15897: tehokkuuden kannalta kovinkaan suurta merki-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15898: tystä.                                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15899:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15900:     Lääninsyyttäjänä toimii lääninhallituksen polii-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15901: sitarkastaja, joka samaan tapaan kuin nimismies
15902: maaseudulla omassa piirissään on läänin poliisi-                    Onko Hallitus tietoinen kansalaisten
15903: toimen johdossa. Näin myös poliisitarkastajan                   oikeusturvan kannalta keskeisen hallinto-
15904: kohdalla yhtyvät esitutkintaa valvovan ja myö-                  järjestelmän, syyttäjälaitoksen toimintaan
15905: hemmin asiassa syyttävän viranomaisen kompe-                    liittyvistä periaatteellisista ja käytännölli-
15906:  tenssi. Lääninsyyttäjäjärjestelmää kohtaan voi-                sistä epäkohdista; ja jos on,
15907:  daan periaatteellisella tasolla osoittaa samankal-                 millaisia· suunnitelmia Hallituksella on
15908:  taista kritiikkiä kuin paikallissyyttäjän osalta on            syyttäjälaitoksen erottamiseksi varsinaises-
15909:  nimismiehen kohdalla esitetty.                                 ta poliisitoimesta, sen riippumattomuu-
15910: 
15911: 428500003R
15912: 2                                 1984 vp. -    KK n:o 443
15913: 
15914:       den muuksi lisäämiseksi sekä sen uudel-         leen organisoimiseksi ama valtakunnan
15915:                                                       syyttäjätasoa myöten?
15916: 
15917:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1984
15918: 
15919:         Matti Louekoski          Paula Eenilä                   Jouko Skinnari
15920:         Pertti Hietala           Sinikka Hurskainen-Leppänen    Juhani Surakka
15921:         Matti Kuusio             Saara-Maria Paakkinen          Pirjo Ala-Kapee
15922:                     Tuulikki Hämäläinen                Tuula Paavilainen
15923:                                          1984 vp. -      KK n:o 443                                        3
15924: 
15925: 
15926: 
15927: 
15928:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15929: 
15930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tintö 19.5 .1981. Minkään valmisteluelimen mie-
15931: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tinnön pohjalta ei ole vielä saatu aikaan toteutta-
15932: olette 27 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn              miskelpoista uudisrusehdotusta. Niiden asioiden
15933: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             osalta, joita kysymyksen perusteluissa käsitellään
15934: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        syyttäjälaitoksen epäkohtina, mielipiteet sekä val-
15935: taja Matti Louekosken ym. näin kuuluvasta kir-           misteluelimissä että lausunnoissa ovat menneet
15936: jallisesta kysymyksestä n:o 443:                         eri suuntiin. Kannatusta on saanut sekä ylimmän
15937:                                                          syyttäjän tehtävien säilyttäminen oikeuskansleril-
15938:             Onko Hallitus tietoinen kansalaisten         la että erillisen oikeusministeriön alaisena toimi-
15939:         oikeusturvan kannalta keskeisen hallinto-        van valtakunnansyyttäjänviraston perustaminen.
15940:         järjestelmän, syyttäjälaitoksen toimintaan       Samoin mielipiteet hajoavat eri suuntiin siinä
15941:         liittyvistä periaatteellisista ja käytännölli-   kysymyksessä, pitäisikö väliasteen ja paikallista-
15942:         sistä epäkohdista; ja jos on,                    son syyttäjäntehtävät säilyttää yhdistettyinä polii-
15943:            millaisia suunnitelmia Hallituksella on       sihallintoon, vai perustaa kokonaan erillinen
15944:         syyttäjälaitoksen erottamiseksi varsinaises-     syyttäjälaitos.
15945:         ta poliisitoimesta, sen riippumattomuu-
15946:                                                             Syyttäjälaitoksen nykyisestä organisaatiosta ai-
15947:         den muuksi lisäämiseksi sekä sen uudel-          heutuu hallinnollista haittaa, joka johtuu siitä,
15948:         leen organisoimiseksi aina valtakunnan           että osa syyttäjäviranomaisista toimii oikeusmi-
15949:         syyttäjätasoa myöten?                            nisteriön ja osa sisäasiainministeriön hallinnon-
15950:                                                          alalla sekä siitä, että viranomaisten sisäinen orga-
15951:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            nisaatio on epäyhtenäinen. Lisäksi paikallissyyttä-
15952: seuraavaa:                                               jien piirien lukumäärä on tarpeettoman suuri ja
15953:    Kysymyksen perusteluissa viitataan eri yhteyk-        monen piirin koko nykyisiin olosuhteisiin näh-
15954: sissä esitettyyn kritiikkiin siitä, että ylimpänä        den liian pieni.
15955: syyttäjänä toimii valtioneuvoston oikeuskansleri,           Epäkohdat aiheuttavat käytännön hallintotyös-
15956: jolloin voi syntyä ristiriitaa hänen toimiessaan         sä hankaluuksia, mutta eivät vaaranna kansalais-
15957: samanaikaisesti alempien syyttäjien esimiehenä ja        ten oikeusturvaa syyteasioiden käsittelyssä. Myös-
15958: heidän toimiensa laillisuuden valvojana. Niin            kään syyttäjä- ja poliisitehtävien yhtyminen lää-
15959: ikään perusteluissa katsotaan epäkohdaksi se, että       ninhallinnossa ja nimismiespiireissä, joka pohjau-
15960: poliisiviranomainen, lääninhallituksessa poliisi-        tuu hyvin vanhaan käytäntöön suomalaisessa oi-
15961: tarkastaja sekä paikallistasolla nimismies toimii        keudenhoidossa, samoin kuin ylimmän syyttäjän
15962: syyttäjänä, jolloin esitutkintaviranomainen saat-        tehtävien kuuluminen oikeuskanslerille eivät ole
15963: taa joutua toimimaan syyttäjänä itse tutkimas-           olleet uhkana kansalaisten oikeusturvalle. Näihin
15964: saan asiassa. Lisäksi kysymyksen perusteluissa to-       kysymyksiin on luonnollisesti kiinnitettävä huo-
15965: detaan, että eri kehittämishankkeet mm. parla-           miota, kun joudutaan ottamaan kantaa syyttäjä-
15966: mentaarisen poliisikomitean työ sekä esitutkinta-        laitosta kehitettäessä. Tänä päivänä ratkaisun
15967: lainsäädännön uudistaminen edellyttävät tietoa           tekoon ei tunnu olevan vielä riittäviä edellytyk-
15968: niistä periaatteista, joita syyttäjälaitoksen kehittä-   siä. Tämä johtuu mm. siitä, että syyttäjälaitoksen
15969: misessä tullaan noudattamaan.                            uudistaminen kytkeytyy hyvin voimakkaasti väli-
15970:    Syyttäjälaitoksen kehittämisen vaihtoehtoja on        portaan hallinnon ja yleisen paikallishallinnon
15971: selvitetty eri valmisteluelimissä, työryhmissä ja        valmisteilla oleviin uudistuksiin, joita koskevat
15972: komiteassa sekä niiden mietinnöistä hankituissa          ratkaisut eivät vielä kaikilta osin ole saaneet
15973: lausunnoissa. Tärkeimmät työryhmä- ja komi-              lopullista muotoaan.
15974: teanmietinnöt ovat syyttäjälaitostyöryhmän mie-             Edellä olevilla perusteilla oikeusministeriö on
15975: tintö, oikeusministeriön lainsäädäntöosaston jul-        lähtenyt syyttäjälaitoksen kehittämisessä siitä, et-
15976: kaisu n:o 1111974, oikeushallintokomitean mie-           tä syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksiä kehite-
15977: tintö 1978: 35 sekä piirisyyttäjätyöryhmän mie-          tään ja parannetaan lähivuosina nykyisen organi-
15978: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 443
15979: 
15980: saation pohjalta ja uutta organisaatiota koskevat   pyritään tekemään siinä vaiheessa, kun alioikeuk-
15981: ratkaisut, joiden valmistelua edelleen jatketaan,   sien yhtenäistäminen on toteutettu.
15982: 
15983:     Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1984
15984: 
15985:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
15986:                                       1984 vp. -    KK n:o 443                                       5
15987: 
15988: 
15989: 
15990: 
15991:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15992: 
15993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mittens betänkande 1978: 35 samt betänkandet
15994: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      avgivet av arbetsgruppen för distriktsåklagare
15995: den 27 november 1984 tili vederbörande medlem       19. 5.1981. Ett genomförbart reformförslag har
15996: av statsrådet översänt avskrift av följande av      inte fåtts tili stånd på basen av något berednings-
15997: riksdagsman Matti Louekoski m.fl. underteckna-      organs betänkande. Beträffande de frågor som i
15998: de spörsmål nr 443:                                 frågans motiveringar behandlats som missförhål-
15999:                                                     landen inom åklagarväsendet, har åsikterna såväl
16000:             Är Regeringen medveten om de princi- i beredningsorganen som i utlåtandena gått isär.
16001:          pielia och praktiska missförhåliandena Såväl bibehåliandet av högsta åklagarens uppgif-
16002:          som ansluter sig tili det ur medbor- ter hos justitiekanslern som grundandet av en
16003:          garnas rättssäkerhetssynvinkel sett cent- specieli under justitieministeriet verksam riks-
16004:          rala förvaltningssystemet, åklagarväsen- åklagare har fått understöd. På samma vis går
16005:          det; och i så fali,                        åsikterna isär i fråga om melianstegs- och lokala
16006:             vilka planer har Regeringen för separe- åklagaruppgifterna borde hålias samman med
16007:          randet av åklagarväsendet från den egent- polisförvaltningen elier om ett särskilt åklagarvä-
16008:          liga polisverksamheten för att öka dess sende borde bildas.
16009:          oberoende samt omorganiseringen ända          Åklagarväsendets nuvarande organisation för-
16010:          upp tili riksåklagarnivå?                  orsakar administrativa olägenheter, vilket beror
16011:                                                     på att en del av åklagarmyndigheterna verkar
16012:    Såsom svar på frågan framför jag högaktnings- inom justitieministeriets och en del inom inrikes-
16013: fulit följande:                                     ministeriets förvaltningsområde samt av att myn-
16014:    1 motiveringarna tili frågan hänvisas tili den digheternas interna organisation är oenhetlig.
16015: kritik som i olika sammanhang har framförts mot Dessutom är antalet lokala åklagardistrikt onö-
16016: att som högsta åklagare fungerar statsrådets justi- digt stort och månget distrikt under nuvarande
16017: tiekansler, då konflikt kan uppstå då han samti- förhållande alitför litet.
16018: digt fungerar som förman för de lägre åklagarna        Missförhållandena orsakar i det praktiska ad-
16019: och som övervakare av lagligheten. Likaså anses i ministrativa arbetet svårigheter, men det orsakar
16020: motiveringarna det, att polismyndigheterna, i ej fara för medborgarn~s rättsskydd vid handha-
16021: länsstyrelsen polisinspektören samt på lokalvivå vandet av åtalsfrågor. Aven sammanförandet av
16022: länsman, fungerar som åklagare som ett missför- åklagar- och polisuppgifter i länsförvaltningen
16023: håliande. Härvid kan den myndighet som utfört och i länsmansdistrikten, vilket grundar sig på
16024: förundersökningen hamna att fungera som åkla- mycket gamma! hävd inom den finländska rätts-
16025: gare i mål som han själv undersökt. Dessutom vården, liksom att högsta åklagarens uppgifter
16026: konstateras i motiveringarna tili frågan att olika hör tili justitiekanslern har ej utgjort ett hot mot
16027: urvecklingsplaner, bl.a. den parlamentariska po- medborgarnas rättsskydd. Man bör naturligtvis
16028: liskommittens arbete samt reformeringen av för- fästa uppmärksamhet vid dessa frågor då man
16029: undersökningslagstiftningen, förutsätter uppgif- hamnar att ta ställning tili utvecklandet av åkla-
16030: ter om de principer som kommer att följas vid garväsendet. 1 dag synes det inte finnas tillräckli-
16031: utvecklandet av åklagarväsendet.                    ga förutsättningar för ett avgörande. Detta beror
16032:    Alternativ för utvecklandet av åklagarväsendet bl.a. på att reformeringen av åklagarväsendet hör
16033: har utretts i olika beredningsorgan, arbetsgrup- mycket starkt samman med reformeringen av
16034: per och kommitteer samt i de utlåtanden som mellanstegsförvaltningen och den allmänna lo-
16035: inbegärts över dessa betänkanden. De viktigaste kalförvaltningen, vilka bereds och för vilka avgö-
16036: arbetsgrupps- och kommittebetänkandena är be- r~ndena ej tili alla delar fått sin slutliga utform-
16037: tänkandet avgivet av arbetsgruppen för åklagar- mng.
16038: väsendet, lagberedningens vid justitieministeriets     På basis av ovanstående har justitieministeriet
16039: publikation nr 111 1974, justitieförvaltningskom- vid utvecklandet av åklagarväsendet utgått från
16040: 6                                   1984 vp. -     KK n:o 443
16041: 
16042: att verksamhetsförutsättningarna för åklagarvä-    sationen, vars beredning fortsätter, strävar man
16043: sendet urvecklas och förbättras under de närmas-   att göra i det skede när förenhetligandet av
16044: te åren utgående från den nuvarande organisatio-   underrätterna har genomförts.
16045: nen och de avgöranden som rör den nya organi-
16046: 
16047:     Helsingfors den 28 december 1984
16048: 
16049:                                                                 Justitieminister Christoffer Taxell
16050:                                              1984 vp.
16051: 
16052: Kirjallinen kysymys n:o 444
16053: 
16054: 
16055: 
16056: 
16057:                                  Jouppila ym.: Verovalitusten käsittelyn hitaudesta
16058: 
16059: 
16060:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16061: 
16062:    Kalajoen Kirjakauppa Ky on kirjakauppias         10.12.1982, asiamiehet antoivat lausuntonsa
16063: Leena Kiviojan toimesta tehnyt Oulun läänin         25.8.1983 ja verojohtaja antoi lausuntonsa
16064: lääninoikeudelle oikaisupyynnön vuoden 1981         5.11.1984. Tällainen verovalituksen käsittelyn hi-
16065: verotuksesta tammikuun 1983 alussa. Samoin          taus on omiaan loukkaamaan valittavan verovel-
16066: Leena Kivioja on tehnyt oikaisupyynnön läänin-      vollisen oikeusturvaa.
16067: oikeudelle myös vuoden 1982 verotuksesta 16            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16068: päivänä tammikuuta 1984. Nyt asianosaisen ih-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16069: meteltyä asian käsittelyn viivästymistä on ilmen-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16070: nyt, että Oulun läänin lääninoikeudelle kyseiset    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16071: oikaisupyynnöt on toimitettu seuraavasti: vuoden
16072: 1981 oikaisupyyntö 13.11.1984 ja vuoden 1982                 Onko Hallitus tietoinen, että maas-
16073: oikaisupyyntö 22.11.1984.                                  samme saattaa verovelvollisen valituksen
16074:                                                            käsittely olla erittäin hidasta ja näin lou-
16075:   Ihmettelyä ja paheksuntaa on omiaan herättä-             kata asianosaisen oikeusturvaa, ja
16076: mään vuoden 1981 verotuksen valituksen hidas                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16077: aikataulu ko.konaisuudessaan: Valitusaika alkoi            ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
16078: 
16079:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1984
16080: 
16081:          Riitta Jouppila               Aino Pohjanoksa                Ole Wasz-Höckert
16082:          Liisa Hilpelä                 Erkki Moisander                Riitta Uosukainen
16083:          Martti Tiuri                  Helge Saarikoski               Lea Kärhä
16084: 
16085: 
16086: 
16087: 
16088: 428500005T
16089: 2                                       1984 vp. -       KK n:o 444
16090: 
16091: 
16092: 
16093: 
16094:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16095: 
16096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tiedoksiannosta ja valvomaan, että asiakirjat pa-
16097: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            lautetaan annetussa määräajassa. Valitusten kir-
16098: olette 27 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn              jaamiseen ja seuraamiseen on kiinnitetty erityistä
16099: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             huomiota myös vuonna 1982, kun verohallitus
16100: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        antoi lääninverovirastoille ja verotoimistoille oh-
16101: taja RiittaJouppilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       jeet verotuksen muutoksenhakujärjestelmän uu-
16102: sesta kysymyksestä n:o 444:                              distuksen yhteydessä verovalituksen ja oikaisuvaa-
16103:                                                          timuksen kirjauskontien käyttöönotosta.
16104:           Onko Hallitus tietoinen, että maas-               Verohallituksesta saadun tiedon mukaan vero-
16105:         samme saattaa verovelvollisen valituksen         toimistot antavat omat lausuntonsa verovalituk-
16106:         käsittely olla erittäin hidasta ja näin lou-     siin yleensä viivytyksettä eikä tältä osin ole esiin-
16107:         kata asianosaisen oikeusturvaa, ja               tynyt ongelmia. Kysymyksen perusteluissa tarkoi-
16108:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           tettu yksittäistapaus on poikkeuksellinen. Siinä
16109:         ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?                 verotoimiston lausuntojen viipyminen on johtu-
16110:                                                          nut lähinnä asianomaisen verotoimiston erityis-
16111:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         olosuhteista vuosina 1983-1984, ja Oulun lää-
16112: ti seuraavaa:                                            ninverovirastosta saadun tiedon mukaan epäkoh-
16113:    Verohallitus on vuosina 1978 ja 1979 antanut          ta on jo korjattu.
16114: lääninverovirastoille ja verotoimistoille erityiset          Nykyisin valtaosa asiamiehistä on luottamus-
16115: ohjeet vastineiden antamisesta verovalituksiin.          toimisia ja vailla tehtävänsä tuloksellisen hoita-
16116: Näissä ohjeissa on edellytetty, että lääninverovi-       misen edellyttämää koulutusta. Tätä on pidetty
16117: rastot ja verotoimistot asettavat asiamiehille mää-      puutteena ja se heijastuu käytännössä sekä niiden
16118: räajan vastineen antamista varten. Puheena ole-          vastineiden tasoon, joita asiamiehet antavat vero-
16119: vissa ohjeissa verohallitus on suosittanut 30 päi-       velvollisten valituksiin että vastineiden antami-
16120: vän määräaikaa esimerkiksi sivutoimisten valtion-        seen käytettyyn aikaan, joka on usein pitkä.
16121: ja kunnanasiamiesten vastineiden antamista var-          Valtiovarainministeriö asetti 29 päivänä joulu-
16122: ten, ellei asian laajuudesta tai lisäselvitystarpeesta   kuuta 1982 toimikunnan, jonka eräänä tehtävänä
16123: muuta johdu. Apulaisoikeuskansleri on jo aikai-          oli verohallinnon lautakuntamenettelyn epäkoh-
16124: semmin kiinnittänyt huomiota vastineiden anta-            tien selvittäminen. Toimikunta on 31 päivänä
16125: miseen kohtuullisessa ajassa ja on katsonut muun         maaliskuuta 1984 päivätyssä mietinnössään (Ko-
16126: muassa, ettei veronsaajien asiamiehien kuulemi-          miteanmietintö 1984:28) käsitellyt myös nykyi-
16127: seen saisi kulua aikaa yli puoli vuotta, kun on          seen asiamiesjärjestelmään liittyviä epäkohtia.
16128: kysymys tavanomaisten verovalitusten käsittelystä         Toimikunta on ehdottanut mietinnössään, että
16129: verotoimistoissa.                                         nykyisestä asiamiesjärjestelmästä luovuttaisiin ja
16130:    Puheena olevissa ohjeissa verohallitus on sa-         veronsaajien oikeuden valvominen annettaisiin
16131: malla velvoittanut lääninverovirastot ja verotoi-         lääninveroviraston tehtäväksi. Toimikunnan eh-
16132: mistot valvomaan, että asiamiehet noudattavat             dotuksista on pyydetty tarvittavat lausunnot ja
16133: annettuja ohjeita. Lisäksi verohallitus on velvoit-       ehdotuksien jatkovalmistelu annettujen lausun-
16134: tanut lääninverovirastot ja verotoimistot määrää-         tojen pohjalta on vireillä valtiovarainministeriös-
16135: mään henkilön huolehtimaan valitusasiakirjojen            sä.
16136: 
16137:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1985
16138: 
16139:                                                                                Ministeri Pekka Vennamo
16140:                                         1984 vp. -       KK n:o 444                                        3
16141: 
16142: 
16143: 
16144: 
16145:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
16146: 
16147:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             inom utsatt tid. Särskild uppmärksamhet fästes
16148: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           också vid registreringen av besvär samt vid ären-
16149: den 27 november 1984 tili vederbörande medlem            denas gång år 1982, då skattestyrelsen meddela-
16150: av statsrådet översänt avskrift av följande av           de länsskatteverken och skattebyråerna anvisning-
16151: riksdagsman Riitta Jouppila m.fl. undertecknade          ar om ibruktagandet av registreringskort för skat-
16152: spörsmål nr 444:                                         tebesvär och rättelseyrkanden i samband med
16153:                                                          revideringen av systemet för ändringssökande i
16154:            Är Regeringen medveten om att be-             beskattningen.
16155:         handlingen av de skattskyldigas besvär              Enligt uppgift som erhåliits från skattestyrelsen
16156:         kan vara synnerligen långsam i vårt land         avger skattebyråerna i alimänhet sina egna utlå-
16157:         och att vederbörandes rättssäkerhet sålun-       tanden om skattebesvär utan dröjsmål, och pro-
16158:         da kränks, och                                   blem har inre förekommit tili denna del. Det i
16159:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         spörsmålets motivering avsedda enskilda fallet är
16160:         i syfte att avhjälpa situationen?                ett undanrag. Dröjsmålet med skattebyråns utlå-
16161:                                                          tanden har där närmast berott på förhåliandena
16162:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vid den ifrågavarande skattebyrån åren 1983-
16163: anföra följande:                                         1984, och enligt uppgifter som erhåliits från
16164:     Skattestyrelsen gav åren 1978 och 1979 läns-         länsskatteverket i Uleåborg är missförhåliandet
16165: skatteverken och skattebyråerna särskilda anvis-         redan avhjälpt.
16166: ningar om avgivandet av svaromål i fall av                  För närvarande handhar de flesta ombud sin
16167: skattebesvär. 1 anvisningarna förutsätts att läns-       uppgift som förtroendeuppdrag, och de saknar
16168: skatteverken och skattebyråerna ger ombuden en           sådan utbildning som ett framgångsrikt handha-
16169: viss tid för avgivande av svaromål. 1 de ifrågava-       vande av uppgiften skulie förutsätta. Detta har
16170: rande anvisningarna har skattestyrelsen rekom-           ansetts vara en brist, som i praktiken kommer tili
16171: menderat en tid på 30 dagar t.ex. för sådant             synes såväl i nivån på de svaromål som ombuden
16172: svaromål som avges av stats- och kommunalom-             avger på de skattskyldigas besvär som i den ofta
16173:  bud i bisyssla, såvida inre annat följer av sakens      långa tid som används för avgivandet av svaromå-
16174: omfattning elier behovet av tiliäggsutredningar.         len. Finansministeriet tilisatte den 29 december
16175: Justitiekanslersadjoinren har redan tidigare fäst        1982 en kommission som bl.a. hade tili uppgift
16176: uppmärksamhet vid den omständigheten att sva-            att utreda olägenheterna i samband med ärende-
16177:  romål bör avges inom rimlig tid och bl.a. ansett        nas behandling i skatteförvaltningens nämnder.
16178:  att det inre bör dröja mer än ett halvår förrän         Kommissionen behandlade i sitt betänkande av
16179: skattetagarens ombud hörs då det gälier behand-          den 31 mars 1984 (Kommittebetänkande
16180:  lingen av sedvanliga skattebesvär vid skattebyrå-       1984:28) också olägenheterna i anslutning tili det
16181:  erna.                                                   nuvarande systemet med ombud. Kommissionen
16182:     I de ifrågavarande anvisningarna ålade skatte-       föreslog i sitt betänkande att det nuvarande
16183:  styrelsen samtidigt länsskatteverken och skatteby-      systemet med ombud frångås och att länsskatte-
16184:  råerna att tillse att ombuden iakttar anvisningar-      verken åläggs att bevaka skattetagarnas rätt. De
16185:  na. Därjämte ålade skattestyrelsen länsskattever-       erforderliga utlåtandena om kommissionens för-
16186:  ken och skattebyråerna att utse en person med           slag har inbegärts och den fortsatta behandlingen
16187:  uppgift att ombesörja delgivningen av besvärs-          av förslagen på basen av de utlåtanden som
16188:  skrifterna och att tilise att handlingarna återstälis   avgivits pågår inom finansministeriet.
16189: 
16190:      Helsingfors den 3 januari 1985
16191: 
16192:                                                                               Minister Pekka Vennamo
16193:                                                   1984 vp.
16194: 
16195: Kirjallinen kysymys n:o 445
16196: 
16197: 
16198: 
16199: 
16200:                                      Hetemäki-Olander ym.: Helsingin lastentarhanopettajaopiston
16201:                                         toimintaedellytysten parantamisesta
16202: 
16203: 
16204:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16205: 
16206:    Helsingin lastentarhanopettajaopisto on maan             Jotta Helsingin lastentarhanopettajaopisto vas-
16207: vanhin ja suurin alan oppilaitos. Opistolla on           taisuudessa antaa opetusta täysitehoisesti sen
16208: vankat perinteet ja se vastaa suurelta osin Etelä-       koulutettavaksi määrätyille noin 400: lle alan
16209: Suomen lastentarhanopettajatarpeen tyydyttämi-           opiskelijalle, tarvitaan välittömästi lisää virkoja.
16210: sestä. Tämä tarve tulee laajentuneiden päivähoi-            Oppilaitoksen koulutustoiminnan toteuttamis-
16211: tosuunnitelmien mukaan lähivuosina jatkuvasti            ta vaikeuttaa tällä hetkellä lisäksi Ebeneser-semi-
16212: lisääntymään.                                            naarilta peräisin olevat riittämättömät ja epätar-
16213:    Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle        koituksenmukaiset koulutustilat. Opiston opiske-
16214: 1985 on Helsingin lastentarhanopettajaopistolle          lijamäärä kasvaa syksyllä 1985 kaksinkertaiseksi
16215: esitetty henkilöstöä niin niukasti, että oppilaitok-     opetustiloihin nähden. Suoritetun työsuojelutar-
16216: sen sisäänottopaikkojen määrän supistamista jou-         kastuksen (228/84) yhteydessä on todettu, että
16217: dutaan vakavasti harkitsemaan. Helsingin lasten-         Helsingin lastentarhanopettajaopistolla on oppi-
16218: tarhanopettajaopisto on jäänyt henkilöstökapasi-         lasmäärään nähden Uudenmaan koulujärjestel-
16219: teetin osalta todella heikkoon asemaan.                  män huonoimmat olosuhteet. Koulutuksen laa-
16220:                                                          jentuminen kolmivuotiseksi oli odotettu ja tärkeä
16221:    Erityistä lisäpainetta ja henkilöstön lisäystarvet-
16222:                                                          muutos. Koulutuksen kehittäminen ja toteutta-
16223: ta on merkinnyt myös lastentarhanopettajakoulu-
16224:                                                          minen on kuitenkin pahasti vaikeutunut tilajär-
16225: tuksen piteneminen kahdesta kolmeen vuoteen,             jestelyjen pysyessä ennallaan. Asiasta käydään
16226: mihin valtion tulo- ja menoarviossa ei ole riittä-
16227:                                                          parhaillaan neuvotteluja kouluhallituksen ja pää-
16228: västi varauduttu. Lisäksi oppilaitosten henkilömi-
16229:                                                          kaupunkiseudun kuntien kesken. Koulutustoi-
16230: toituksessa olisi ennakoitava päivähoitoalan suun-       minnan toteuttaminen edellyttää välittömästi li-
16231: nitelmissa oleva ja tulevaisuudessa todennäköises-       sätilojen saamista oppilaitoksen käyttöön ja pi-
16232: ti varsin laajaksi muodostuva täydennys- ja jatko-
16233:                                                          demmällä aikavälillä suurempia ja ajanmukai-
16234: koulutus.                                                sempia opetustiloja.
16235:    Helsingin lastentarhanopettajaopiston johto-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16236: kunta on vuodesta 1977 eli valtiolle siirtymisestä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16237:  lukien vuosittain esittänyt 2-3 lisähenkilön saa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16238: mista. Esitykset eivät ole johtaneet tulokseen.          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16239: Erityisen ongelmalliseksi on muodostunut opiston
16240: toiminnasta vastaavan hallintohenkilöstön sekä                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16241: vakinaisten opettajien vajaus, josta on ollut seu-               ryhtyä Helsingin lastentarhanopettaja-
16242:  rauksena tuntiopettajien suhteettoman suuri                     opiston henkilöresurssien ja opetustilojen
16243:  osuus opettajakunnassa.                                         saattamiseksi asianmukaiselle tasolle?
16244: 
16245:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1984
16246: 
16247:           Elsi Hetemäki-Olander            Kaarina Dromberg                 Pirkko Turpeinen
16248:           Jutta Zilliacus                  Ben Zyskowicz                    Olavi Ronkainen
16249:           Sirpa Pietikäinen                Saara Mikkola                    Iiro Viinanen
16250:           Matti Viljanen                   Liisa Kulhia                     Pentti Skön
16251:           Ritva Laurila                    Aila Jokinen                     Pekka Löyttyniemi
16252:           Riitta Jouppila                  Tuure Junnila                    Saara-Maria Paakkinen
16253: 
16254:  4285000143
16255: 2                       1984 vp. -   KK n:o 445
16256: 
16257:     Ville Komsi           Impi Muroma             Eva-Riitta Siitonen
16258:     Elisabeth Rehn        Henrik Westerlund       Martti Tiuri
16259:     Liisa Hilpelä         Pirjo Rusanen           Helena Pesola
16260:     Pertti Salolainen     Lauri Impiö             Peter Muurman
16261:     Antti Kalliomäki      Pekka Myllyniemi        Liisa Arranz
16262:     Lea Kärhä             Aino Pohjanoksa         Georg C. Ehrnrooth
16263:                                       1984 vp. -      KK n:o 445                                          3
16264: 
16265: 
16266: 
16267: 
16268:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16269: 
16270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        peruspalkkaista opettajan virkaa ja kolme ylimää-
16271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         räistä opettajan tointa. Opistossa on siten neljän
16272: olette kirjeellänne n:o 1996 27 päivänä marras-       opettajan viran lisätarve. Kun valtion tulo- ja
16273: kuuta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asian-          menoarvioesityksessä vuodelle 1985 on esitetty
16274: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja He-      opistolle kolme opettajan ylimääräistä tointa,
16275: temäki-Olanderin ym. tekemän seuraavan kirjal-        vajaukseksi jää yksi opettajan toimi. Lisäksi opis-
16276: lisen kysymyksen n:o 445:                             tossa on yksi käsityöaskartelun opettajan ylimää-
16277:                                                       räinen toimi.
16278:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16279:        ryhtyä Helsingin lastentarhanopettaja-            Koulutuksen pidentymisestä 3-vuotiseksi joh-
16280:        opiston henkilöresurssien ja opetustilojen     tuu myös hallinto- ja kansliahenkilöstön lisätar-
16281:        saattamiseksi asianmukaiselle tasolle?         vetta ja opiston tilatarpeen lisääntymisestä siivoo-
16282:                                                       jan lisätarve. Nämä tarpeet on otettu huomioon
16283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitel-
16284: seuraavaa:                                            massa vuosille 1986-90.
16285:                                                          Koulutuksen pidentyminen ja opetussisältöjen
16286:    Helsingin lastentarhanopettajaopistossa on
16287:                                                       laajentuminen ja monipuolistuminen asettavat
16288: rehtorin viran lisäksi kolme peruspalkkaista leh-
16289:                                                       uusia vaatimuksia koulutusta antavien oppilaitos-
16290: torin virkaa ja neljä ylimääräistä lehtorin tointa.
16291:                                                       ten tiloille ja opetusvälineistölle. Tiloja tulee olla
16292: Kun otetaan huomioon, että opiston opetus-
16293:                                                       riittävästi ja niiden tulee olla joustavasti muun-
16294: suunnitelmassa yleisopinnot muodostuvat kuu-
16295:                                                       neltavissa luento-opetusta ja erikokoisten ryh-
16296: desta opintokokonaisuudesta ja viidestätoista
16297:                                                       mien työskentelyä varten. Kouluhallitus on laati-
16298: opintojaksosta ja aineopinnot vastaavasti viidestä
16299:                                                       nut opistokohtaisten opetussuunnitelmien sekä
16300: opintokokonaisuudesta ja kahdestakymmenestä
16301:                                                       henkilöstötarpeen pohjalta erikokoisille opistoille
16302: opintojaksosta, opiston opetusta ei ole mahdollis-
16303:                                                       tilaohjelmat. N.Jisarjaisena opistona Helsingin
16304: ta toteuttaa pääsääntöisesti lehtoreiden antama-      lastentarhanopettajaopiston         tilantarve     on
16305: na, koska opetusvelvollisuutta vastaavien riittä-
16306:                                                       2 625-3 185 m 2 •
16307: vän laaja-alaisten aineyhdistelmien nimeäminen
16308: lehtoraatteihin ei ole mahdollista. Suuri tunti-         Helsingin lastentarhanopettajaopisto to1m11
16309: opettajien määrä johtuu siten opetussuunnitel-        Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin laitok-
16310: man rakenteesta. Tuntiopettajien tarvetta lisää       set -nimisen säätiön omistamassa Ebeneser-kodis-
16311: myös se, että noin kolmenkymmenen opintovii-          sa Helsinginkatu 3-5, jossa opiston käytössä on
16312: kon laajuinen, lähinnä kasvatustieteen ja psyko-      tiloja yhteensä 1 312 m . Lisäksi opisto on vuok-
16313: logian opintojen osuus toteutetaan korkeakou-         rannut kolme luentosalia ja liikuntatilat muual-
16314: lutasoisena, jolloin opetuksesta vastaavat pää-       ta. Opiston opiskelijamäärä nousee uuden ope-
16315: sääntöisesti korkeakoulujen opettajat. Ainoastaan     tussuunnitelman johdosta lukuvuonna 1985-86
16316: kuvaamataidon tuntien määrä lisääntyy 3-vuoti-        384:ään. Tämä on otettu huomioon tutkittaessa
16317: sessa koulutuksessa siinä määrin, että niiden         opiston tilakysymyksiä kouluhallituksessa lyhyellä
16318: varaan on mahdollista perustaa ylimääräinen leh-      aikavälillä. Koska opiston tilakysymyksen järjestä-
16319: torin toimi.                                          mistä koskevat neuvottelut ovat vielä kesken eri
16320:    Opetusharjoittelun suunnittelua ja toteutta-       osapuolten välillä, ei mitään lopullisia päätöksiä
16321: mista varten lastentarhanopettajaopistoissa on        pysyvien tilojen hankinnasta voida vielä tässä
16322: opettajanvirkoja ja ylimääräisiä toimia. Opiskeli-    vaiheessa tehdä.
16323: joiden oikeusturvan kannalta pidetään oikeana,           Opetusministeriö asetti 22.3.1984 työryhmän
16324: että jokaisessa opistossa on yksi opettaja kutakin    selvittämään       lastentarhanopettajakoulutuksen
16325: perusopetusryhmää kohden. Helsingin lastentar-        edellyttämiä tilajärjestelyjä opistopaikkakunnilla
16326: hanopettajaopistossa on lukuvuonna 1985-86            sekä laatimaan ehdotuksen tilojen hankinta- ja
16327: kaksitoista perusopetusryhmää, joten ohjaavien        rahoitusaikatauluksi. Työryhmän on määrä saada
16328: opettajien tarve on kaksitoista. Opistossa on viisi   työnsä valmiiksi 31.3.1985 mennessä.
16329:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1985
16330: 
16331:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
16332: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 445
16333: 
16334: 
16335: 
16336: 
16337:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16338: 
16339:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rie Iärarbefattningar. Det behövs således ytterli-
16340: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          gare fyra Iärartjänster vid institutet. Då tre extra-
16341: av den 27 november 1984 tili vederbörande              ordinarie Iärarbefattningar föresiagits i statsför-
16342: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande      siaget för 1985 för institutet, fattas det fortfaran-
16343: av riksdagsman Hetemäki-Olander m.fl. under-           de en Iärartjänst. Vid institutet finns dessutom
16344: tecknade spörsmål nr 445:                              en extraordinarie Iärartjänst i handarbete och
16345:                                                        siöjd.
16346:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
16347:         för att personresurserna och undervis-            Förlängningen av studietiden tili tre år medför
16348:         ningsutrymmena vid Barnträdgårdslärar-         även att det behövs mera förvaltnings- och kans-
16349:         institutet i Helsingfors skali kunna uppnå     Iipersonai samt bör en städare anställas eftersom
16350:         erforderlig nivå?                              institutets behov a~ ytterligare utrymmen ökat.
16351:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Dessa behov har beaktats i undervisningsminis-
16352: framföra följande:                                     teriets verksamhets- och ekonomipian för åren
16353:                                                        1986-1990.
16354:     Vid barnträdgårdslärarinstitutet i Helsingfors
16355: finns utom en rektorstjänst, tre lektorstjänster          Förlängningen av studietiden, utvidgningen av
16356: med grundlön samt fyra extraordinarie lektorsbe-       undervisningens innehåli samt att den biivit
16357: fattningar. Då man tar hänsyn tili att de alimän-      mångsidigare stälier nya krav på de Iäroanstalters
16358: na studierna i institutets läroplan består av sex      utrymmen där undervisning ges samt på den
16359: studiehelheter och av 15 studieperioder och äm-        apparatur med viiken undervisning ges. Antaiet
16360: nesstudierna på motsvarande sätt av fem studie-        Iokaier bör vara tillräckiigt och de bör smidigt
16361: helheter och 20 studieperioder, är det inte möj-       kunna omvandlas tili sådana utrymmen där det
16362: ligt att undervisning huvudsakligen ges av lekto-      är möjiigt att ge undervisning i form av före-
16363: rerna eftersom det inte är möjligt att anvisa          läsningar elier där grupper av oiika storlek kan
16364: tiliräckliga ämneskombinationer för lektorat så        arbeta. Skolstyrelsen har på basen av läroplaner-
16365: att lektorns undervisningsskyldighet skali bli         na vid var och en av Iäroanstalterna samt på
16366: uppfylid. Det stora antalet timlärare beror såle-      basen av behovet av erforderlig personai utarbe-
16367: des på läroplanens struktur. Behovet av timlärare      tat program där man redogör för problem med
16368: ökas även därigenom att studierna i pedagogik          utrymmen vid institut av oiika storlek. Som ett
16369: och psykologi som består av ca 30 studieveckor         institut med fyra serier behöver barnträdgårdslä-
16370: genomförs på högskolenivå, då högskolornas lä-         rarinstitutet i Helsingfors 2 625-3 185 m 2 •
16371: rare huvudsakligen ansvarar för undervisningen.           Barnträdgårslärarinstitutet i Helsingfors funge-
16372: Endast antalet timmar i teckning ökar i den            rar i Ebeneser-hemmet, Helsingegatan 3-5, ägt
16373: tre-åriga utbiidningen i den mån att det är            av stiftelsen Hanna Rothmans och Elisabeth
16374: möjiigt att inrätta en extraordinarie lektorsbefatt-   Alanders anstalter. Institutet har sammanlagt
16375: ning för dessa timmar.                                 1 312 m 2 tili sitt förfogande. Dessutom har
16376:    Vid barnträdgårdsiärarinstitutet finns Iärar-       institutet på annat håli hyrt tre föreläsningssaiar
16377: tjänster och extraordinarie befattningar för att       samt de idrottsaniäggningar som det behöver.
16378: man skali kunna pianera övningsundervisning            Under Iäsåret 1985-86 kommer antaiet stude-
16379: samt genomföra den. Med hänsyn tili studeran-          rande vid institutet på basen av den nya läropia-
16380: denas rättsskydd anser man det vara riktigt, att       nen att stiga tili 384 studerande. Detta har
16381: varje institut har en Iärare för varje basundervis-    beaktats då man vid skoistyrelsen granskat insti-
16382: ningsgrupp. Under Iäsåret 1985-86 var vid              tutets behov av utrymmen på kort sikt. Eftersom
16383: barnträdgårdsiärarinstitutet i Helsingfors 12 ba-      förhandiingarna om utrymmesarrangemang mel-
16384: sundervisningsgrupper. Såiedes behövdes 12             Ian de olika parterna inte är siutförda, är det inte
16385: handiedande Iärare. Vid institutet finns fem           möjligt att i detta skede fatta besiut om anskaff-
16386: Iärartjänster med grundiön samt tre extraordina-       ning av de siutgiltiga utrymmena.
16387:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 445                                      5
16388: 
16389:   V ndervisningsministeriet tillsatte 22. 3.1984 en   där undervisning ges samt framlägga förslag tili
16390: arbetsgrupp med uppgift att utreda de utrym-          tidtabell för anskaffning och finansiering av de
16391: mesarrangemang som utbildningen för barnträd-         erforderliga utrymmena. Arbetsgruppen bör före
16392: gårdslärare förutsätter i var och en av trakterna     31.3.1985 få sitt arbete färdigt.
16393: 
16394:      Helsingfors den 2 januari 1985
16395: 
16396:                                                              Undervisningsminister Kaan·na Suonio
16397:                                               1984 vp.
16398: 
16399: Kirjallinen kysymys n:o 446
16400: 
16401: 
16402: 
16403: 
16404:                                  Rantanen ym.: Työsuojeluvaltuutetun irtisanomisesta
16405: 
16406: 
16407:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16408: 
16409:    Korkein oikeus on 26.6.1984 antanut ratkai-      Rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimus oli koh-
16410: sun n:o 4768/83, jonka mukaan työsuojeluval-        distettu osakeyhtiön vastuuhenkilönä olevaan
16411: tuutetun laiton irtisanominen ei ole rangaistava    kauppaneuvokseen. Korkeimman oikeuden jä-
16412: teko.                                               senten enemmistö oli katsonut, että kun kauppa-
16413:    Työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/       neuvoksen rangaistavaksi teoksi ei voitu lukea
16414: 73) 11 §:n 4 momentin säännöksellä on työsopi-      työsuojeluvaltuutetun irtisanomista ja kun hän ei
16415: muslain (320/70) 53 §:n 2 momentissa säädetty       myöskään ollut työsuojeluvaltuutetun työnanta-
16416: luottamusmiehen erityinen irtisanomissuoja ulo-     ja, irtisanotun työntekijän vahingonkorvausvaati-
16417: tettu koskemaan myös työsuojeluvaltuutettua.        mus oli perusteeton. Kun työsuojeluvaltuutettu
16418: Mainitun 11 §:n 4 momentin vastaista työsuoje-      näin oli hävinnyt juttunsa, hän ei saanut kor-
16419: luvaltuutetun irtisanomista ei työsuojelun val-     vauksia myöskään oikeudenkäyntikuluistaan.
16420: vonnasta annetussa laissa ole kuitenkaan säädetty      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16421: rangaistavaksi. Työsopimuslain 54 §:n rangaistus-   tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
16422: säännöstä luottamusmiehen laittomasta irtisano-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16423: misesta ei myöskään ole ulotettu koskemaan          vaksi seuraavan kysymyksen:
16424: työsuojeluvaltuutettua. Näiden säännösten nojal-
16425: la on nyt katsottu, ettei työsuojeluvaltuutetun              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16426: laiton irtisanominen ole rangaistava teko.                 ryhtyä, jotta työsuojeluvaltuutetun laitto-
16427:    Puheena olevassa oikeustapauksessa oli ollut            masti irtisanoneeseen työnantajaan voi-
16428: kysymys myös vahingonkorvauksesta. Työsuojelu-             daan kohdistaa asianmukaiset rangaistus-
16429: valtuutettu oli ollut osakeyhtiön palveluksessa.           vaatimukset?
16430: 
16431:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1984
16432: 
16433:          Jorma Rantanen                Tuula Paavilainen              Aarno von Bell
16434:          Kari Rajamäki                 Liisa Jaakonsaari              Timo Roos
16435:                                        Tarja Halonen
16436: 
16437: 
16438: 
16439: 
16440: 428500010Y
16441: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 446
16442: 
16443: 
16444: 
16445: 
16446:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16447: 
16448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nasta annetun lain 11 §:n 4 momentin vastaista
16449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työsuojeluvaltuutetun irtisanomista ole kuiten-
16450: olette 28 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn          kaan säädetty kyseisessä laissa rangaistavaksi.
16451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Myöskään työsopimuslain 54 §:n rangaistussään-
16452: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    nöstä luottamusmiehen laittomasta irtisanomises-
16453: taja Rantasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      ta ei ole ulotettu koskemaan työsuojeluvaltuutet-
16454: kysymyksestä n:o 446:                                tua. Tämän vuoksi on katsottu, ettei työsuojelu-
16455:                                                      valtuutetun laiton irtisanominen ole rangaistava
16456:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teko.
16457:        ryhtyä, jotta työsuojeluvaltuutetun laitto-
16458:        masti irtisanoneeseen työnantajaan voi-          Annettaessa hallituksen esitys (n:o 12211972
16459:        daan kohdistaa asianmukaiset rangaistus-      vp.) laiksi työsuojelun valvonnasta todettiin esi-
16460:        vaatimukset?                                  tyksen perusteluissa, että työsuojeluvaltuutetun
16461:                                                      irtisanomissuojaa koskeva säännös sisällytettiin
16462:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     lakiehdotukseen yhtenäisyyden saavuttamiseksi
16463: ti seuraavaa:                                        työsuojeluvaltuutetun aseman turvaamisessa.
16464:                                                      Työsuojeluvaltuutetun aseman riittävän turvaa-
16465:    Työsuojeluvalvonnasta annetun lain (131/73)
16466:                                                      misen katsottiin edellyttävän lisäksi, että sopi-
16467: 11 §:n 4 momentin mukaan työsuojeluvaltuute-
16468:                                                      mukset, joiden tarkoituksena on rajoittaa työsuo-
16469: tun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti
16470:                                                      jeluvaltuutetun oikeuksia, ovat mitättömiä. Sen
16471: voimassa, mitä työsopimuslain (320/70) 53 §:n 2
16472:                                                      sijaan työsopimuslain 54 §:ää vastaavaa rangais-
16473: momentissa on luottamusmiehen työsopimuksen
16474:                                                      tussäännöstä työsuojeluvaltuutetun laittomasta
16475: irtisanomisesta säädetty. Luottamusmiehen työso-
16476:                                                      irtisanomisesta ei sisältynyt lakiehdotukseen.
16477: pimus voidaan työsopimuslain mainitun sään-
16478: nöksen mukaan irtisanoa työnantajan toimesta           Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetun korkeim-
16479: vain, jos niiden työntekijäin enemmistö, joiden      man oikeuden ratkaisun jälkeen on käynyt ilmei-
16480: luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostu-        seksi, ettei työsuojeluvaltuutetun erityinen irtisa-
16481: muksensa tai kun työ kokonaan päättyy eikä           nomissuoja vastaa rangaistavuuden osalta luotta-
16482: voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen       musmiehen erityistä irtisanomissuojaa. Tämän
16483: ammattitaitoaan. Vaikka luottamusmiehen eri-         vuoksi hallitus tulee työsuhdeturvaa kehittäes-
16484: tyinen irtisanomissuoja on ulotettu koskemaan        sään kiinnittämään huomiota myös työsuojelu-
16485: myös työsuojeluvaltuutettua, ei työsuojeluvalvon-    valtuutetun irtisanomissuojan parantamiseen.
16486: 
16487:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1985
16488: 
16489:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16490:                                        1984 vp. -      KK n:o 446                                        3
16491: 
16492: 
16493: 
16494: 
16495:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16496: 
16497:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gats straff i sagda lag. lnte helier straffbestäm-
16498: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         melsen i )4 § lagen om arbetsavtal om olaglig
16499: den 28 november 1984 tili vederbörande medlem          uppsägning av förtroendeman har utsträckts tili
16500: av statsrådet översänt avskrift av följande av         att gälia arbetarskyddsfulimäktig. Det har därför
16501: riksdagsman Rantanen m.fl. undertecknade               ansetts att olaglig uppsägning av arbetarskydds-
16502: spörsmål nr 446:                                       fulimäktig inte är en straffbar gärning.
16503:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           1 samband med avlåtandet av regeringens
16504:        för att vederbörliga straffanspråk skali        proposition med förslag tili lag om tilisynen över
16505:        kunna riktas mot sådana arbetsgivare som        arbetarskyddet (RP nr 122/1972 rd.) konstatera-
16506:        olagligen har sagt upp arbetarskyddsfuli-       des det i motiveringen tili propositionen, att en
16507:        mäktige?                                        bestämmelse om uppsägningsskydd för arbetar-
16508:                                                        skyddsfullmäktig har intagits i lagförslaget för att
16509:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       enhetlighet skali nås i fråga om tryggande av
16510: anföra följande:                                       arbetarskyddsfullmäktigs ställning. Vidare ansågs
16511:                                                        ett tryggande av arbetarskyddsfullmäktigs stäli-
16512:    Enligt 11 § 4 mom. lagen om tilisynen över
16513:                                                        ning i tillräcklig grad förutsätta, att avtal som
16514: arbetarskyddet (131173) gälier angående uppsäg-        syftar tili att begränsa arbetarskyddsfulimäktig
16515: ning av arbetarskyddsfulimäktigs arbetsavtal på
16516:                                                        tilikommande rättigheter, är ogiltiga. Däremot
16517: motsvarande sätt vad i 53 § 2 mom. lagen om            innehölllagförslaget inte någon straffbestämmel-
16518: arbetsavtal (320/70) är stadgat om uppsägning av       se om olaglig uppsägning av arbetarskyddsfuli-
16519: förtroendemans arbetsavtal. Enligt nämnda stad-        mäktig, som skulle ha motsvarat straffbestäm-
16520: gande i lagen om arbetsavtal kan förtroendemans        melsen i )4 § lagen om arbetsavtal.
16521: arbetsavtal på åtgärd av arbetsgivaren uppsägas
16522: endast om majoriteten av de arbetstagare, vilkas          Efter det avgörande av högsta domstolen som
16523: förtroendeman han är, ger sitt samtycke tili detta     avses i spörsmålet har det blivit uppenbart, att
16524: elier då arbetet helt upphör och annat sådant          det särskilda uppsägningsskyddet för arbetar-
16525: arbete som motsvarar hans yrkesskicklighet inte        skyddsfulimäktig i fråga om straffbarheten inte
16526: kan anordnas. Trots att det särskilda uppsäg-          motsvarar det särskilda uppsägningsskyddet för
16527: ningsskydd som gälier förtroendemän har ut-            förtroendeman. Av denna anledning kommer
16528: sträckts tili att gälia även arbetarskyddsfulimäkti-   regeringen i samband med utvecklandet av an-
16529: ge, har för sådan uppsägning av arbetarskydds-         ställningsskyddet att beakta även frågan om för-
16530: fulimäktig, som strider mot 11 § 4 mom. lagen          bättrande av uppsägningsskyddet för arbetar-
16531: om tilisynen över arbetarskyddet, dock inte stad-      skyddsfullmäktig.
16532: 
16533:     Helsingfors den 4 januari 1985
16534: 
16535:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16536:                                                   1984 vp.
16537: 
16538: Kirjallinen kysymys n:o 447
16539: 
16540: 
16541: 
16542:                                      Kortesalmi ym.: Noppa-jutun tutkijoiden vaihtamisesta
16543: 
16544: 
16545:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16546: 
16547:    Keskusrikospoliisin tutkittavana on ollut usei-          Laento totesi keskiviikkona 28.11.1984 A-stu-
16548: den vuosien ajan rakennusliike Noppaan liittyvä          diossa, että eräät "ylempään sosiaaliluokkaan
16549: juttusarja, jossa muun ohella on kysymys korkei-         kuuluvat'' ovat kampanjoineet komisario Sulo
16550: den virkamiesten lahjomisesta ja ns. puoluetues-         Aittoniemeä vastaan.
16551: ta. Jutun ensimmäinen vaihe on tullu.t loppuun              Laento totesi Aittaniemen hyväksi rikostutki-
16552: käsitellyksi, toista vaihetta käsitellään vielä oikeu-   jaksi. Poliisineuvos Laennon mukaan Noppa-jut-
16553: dessa ja kolmannen vaiheen esitutkinta on käyn-          tua on seurattu tarkemmin kuin tutkintoja yleen-
16554: nistynyt.                                                sä. Myös oikeuskanslerinvirasto on seurannut asi-
16555:   Jokin aika sitten ko. rakennusliike on siirtynyt       aa varsin tiiviisti.
16556: Rakennuskunta Hakan omistukseen. Tähän men-                 Se, että sisäasiainministeriön poliisiosasto on
16557: nessä on useita huomattavassa yhteiskunnallisessa        määrännyt Noppa-jutun tutkijat vaihdettavaksi,
16558: asemassa olevia henkilöitä tullut tuomituksi,            on omiaan herättämään epäilyjä siitä, ovatko
16559: useita on syytteessä ja useita joutunut tai joutu-       kansalaiset enää tasa-arvoisia lain edessä ja erityi-
16560: massa esitutkintaan.                                     sesti myös rikostutkinnassa. Sisäasiainministeriö
16561:                                                          on asettanut päätöksellään myös poliisitutkinnan
16562:   Jutun tutkinnasta on vastannut koko ajan               luotettavuuden ja arvovallan vaakalaudalle.
16563: komisario Sulo Aittoniemi. Onkin todettava, että            Koska tutkijat vaihdetaan tällaisessa jutussa,
16564: tällaisen jutun tutkin ta ei voi· onnistua, ellei        jossa yhteiskunnalliset ja poliittiset paineet tutki-
16565: tutkija hallitse koko tutkima-aineistoa. Sisäasi-        joita kohtaan ovat erittäin voimakkaat ja tutki-
16566: ainministeriö on kuitenkin antanut keskusrikos-          joille kertynyt materiaali on laaja ja monipuoli-
16567: poliisille 22.11.1984 päivätyn määräyksen vaihtaa        nen, tehty päätös on kansalaisten oikeusturvan
16568: jutun tutkinnanjohtaja ja hänen tekninen avusta-         kannalta erittäin arveluttava.
16569: jansa toisiin poliisimiehiin.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16570:    Kun sisäasiainministeri Matti Luttinen on jul-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16571: kisuudessa 29.11.1984 väittänyt, että komisario          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16572: Sulo Aittaniemi olisi halunnut päästä irti Nappa-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16573: jutun tutkinnasta, tämä ei saadun luotettavan                       Aikooko Hallitus kiireesti peruuttaa
16574: tiedon mukaan pidä olennaisilta osin paikkansa.                  päätöksensä Noppa-jutun tutkijoiden
16575: Asiallisesti ottaen mitään kestäviä perusteita ei                vaihtamisesta sekä mihin toimiin Hallitus
16576: ole ollut tutkijoiden vaihtamiselle.                             vastaisuudessa ryhtyy vaikeita taloudelli-
16577:    Keskusrikospoliisin päällikön, poliisineuvos                  sia rikoksia tutkivien poliisimiesten työ-
16578: Toivo Laennon mielestä Nappa-tutkijoita ei olisi                 rauhan turvaamiseksi ulkopuolelta ja kor-
16579: vaihdettu, mikäli syytetyt eivät olisi yhteiskun-                keimmaltakin taholta tulevalta painos-
16580: nan ' 'isokenkäisiä' ' .                                         tukselta?
16581:        Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1984
16582: 
16583:                      J. Juhani Kortesalmi                        Pentti Kettunen
16584:                      Lea Mäkipää                                 Urho Pohto
16585:                      Vieno Eklund                                Helvi Koskinen
16586:                      Pentti Skön                                 Martti Ratu
16587:                      Heikki Riihijärvi                           Reino Jyrkilä
16588:                      Ulla Lehtinen                               Liisa Arranz
16589:                      Mikko Vainio                                Anssi Joutsenlahti
16590: 
16591: 428500004S
16592: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 447
16593: 
16594: 
16595: 
16596: 
16597:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16598: 
16599:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
16600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seuraavaa:
16601: olette 29 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn
16602:                                                         Poliisin ylijohto on kirjeellään 22.11.1984 ke-
16603: kirjeenne n:o 2019 ohella lähettänyt valtioneu-      hottanut keskusrikospoliisia vapauttamaan komi-
16604: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    sario Sulo Aittoniemen ja rikostarkastaja Kauko
16605: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen ym. kirjallises-   Laakkosen Noppa III-jutun esitutkinnasta ja
16606: ta kysymyksestä n:o 447, jossa tiedustellaan:        määräämään heidän tilalleen uudet tutkijat.
16607:                                                         Toimenpiteellä poliisiylijohdon tarkoitus on
16608:           Aikooko Hallitus kiireesti peruuttaa       ollut ennen kaikkea tehostaa ja nopeuttaa maini-
16609:        päätöksensä Noppa-jutun tutkijoiden           tun laajan rikosjutun esitutkintaa ja sen myötä
16610:        vaihtamisesta sekä mihin toimiin Hallitus     luoda myös nykyistä paremmat valmiudet asioi-
16611:        vastaisuudessa ryhtyy vaikeita taloudelli-    den käsittelylle tuomioistuimessa. Sanottu toi-
16612:        sia rikoksia tutkiven poliisimiesten työ-     menpide on suoritettu ja uusi tutkinnan johto on
16613:        rauhan turvaamiseksi ulkopuolelta ja kor-     ryhtynyt jatkamaan esitutkintaa.
16614:        keimmattakin taholta tulevalta painos-           Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
16615:        tukselta?
16616: 
16617:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1985
16618: 
16619:                                                               Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
16620:                                       1984 vp. -     KK n:o 447                                       3
16621: 
16622: 
16623: 
16624: 
16625:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16626: 
16627:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Poliseos högsta ledning har med sin skrivelse
16628: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       av 22.11.1984 uppmanat centralkriminalpolisen
16629: 2019 av den 29 november 1984 tili vederbörande       att befria kommissarie Sulo Aittoniemi och kri-
16630: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   minalinspektör Kauko Laakkonen från förunder-
16631: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi m.fl. under-     sökningen av Noppa III-målet och att förordna
16632: tecknade spörsmål nr 447:                            nya utredare i deras ställe.
16633:                                                         Med åtgärden har poliseos högsta ledning i
16634:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         första hand velat effektivera och försnabba förun-
16635:        ning åtena sitt beslut om att byta ut         dersökningen av det nämnda omfattande brott-
16636:        utredarna i Noppa-målet samt vilka åt-        målet och därmed även skapa bättre beredskap
16637:        gärder kommer Regeringen att vidta            för ärendenas handläggning vid domstol. Åtgär-
16638:        framdeles för att trygga arbetsron för        den i fråga har vidtagits och den nya ledningen
16639:        polismän som utreder svåra ekonomiska         för undersökningen har fonsatt med förunder-
16640:        brott mot påtryckningar utifrån och           sökningen.
16641:        t.o.m. från högsta instans?                      Ärendet föranleder inte vidare åtgärder.
16642:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16643: anföra följande:
16644: 
16645:      Helsingfors den 2 januari 1985
16646: 
16647:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raattkainen
16648:                                                1984 vp.
16649: 
16650: Skriftligt spörsmål nr 448
16651: 
16652: 
16653: 
16654: 
16655:                                    Stenbäck m.fl.: Om avskaffningen av omsättningsskatten på inköp
16656:                                       av småflygplan
16657: 
16658: 
16659:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16660: 
16661:     1.1.1977 trädde en lagändring i kraft, viiken        Inställningen att användningen av småflygplan
16662: innebar att småflygplan med en flygmassa under        är "lyxkonsumtion" eller "rikemanshobby" är
16663: 1 600 kg belades med omsättningsskatt vid in-         helt förlegad. Med småflygplanens hjälp utförs
16664: köp.                                                  en rad viktiga tjänster i samhället, taxiflyg, post-
16665:     Avsikten med denna åtgärd var troligen att        och fraktflyg, sjuktransponer, bevakningsupp-
16666: reducera importen av småflygplan. Innehav och         drag, spaning, skolning, geologiska forsknings-
16667: användning av sådana upplevdes på sina håll som       uppdrag, lantbruksuppdrag, för att nämna någ-
16668: '' lyxkonsumtion''.                                   ra.
16669:                                                           Fiskaliskt är intäkterna av skatten obetydliga.
16670:     Nu har det emellertid visat sig att man genom     Enligt en utredning av Luftfartsstyrelsen in-
16671: åtgärden lyckades alltför bra i sitt uppsåt. Effek-   bringade skatten under 6-årsperioden 1.1.1977-
16672: ten blev att imponen av nya moderna småflyg-          31.12.1982 ca 650 000 mk. 1 stället för att vara
16673: plan i det närmaste upphörde. För att ta ett          inbringande har skatten troligen haft en negativ
16674: exempel: 1970 inköptes 79 nya småflygplan,            nettoeffekt, eftersom en större småflygplansflotta
16675: 1983 endast 17 stycken. Tillväxten i småflyg-         skulle ha en avsevärd sysselsättningseffekt bl.a. i
16676: plansflottan har sedan ömsättningsskatten inför-      form av underhålis- och reparationsarbeten.
16677: des helt avstannat, den har t.o.m. tidvis varit           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
16678: negativ. Samtidigt har småplanens genomsnitts-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16679: ålder fördubblats.                                    ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
16680:     Detta har i sin tur inte varit ägnat att höja     följande spörsmål:
16681: flygsäkerheten, eftersom underhåll och reparatio-
16682: ner av ett gammalt flygplan är svårare än av ett                 När avser Regeringen att avskaffa om-
16683: modernt pian, bl.a. därför att det är svårare att             sättningsskatten på inköp av småflyg-
16684: få fram reservdelar. Likaså kan man inte heller               plan, viiken hotar att katastrofalt försäm-
16685: tillgodogöra sig den nya teknologit?- i moder~a               ra kvaliteten på vår småflygplansflotta?
16686: pian visavi såväl flygsäkerhet som dnftsekonoml.
16687: 
16688:    Helsingfors den 29 november 1984
16689: 
16690:                       Pär Stenbäck                             Boris Renlund
16691:                       Håkan Nordman                            Gunnar Jansson
16692:                       Henrik Westerlund                        Jutta Zilliacus
16693:                       Ole Norrback                             Håkan Malm
16694:                       Elisabeth Rehn                           Ole Wasz-Höckert
16695: 
16696: 
16697: 
16698: 
16699: 428500006U
16700: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 448
16701: 
16702: Kirjallinen kysymys n:o 448                                                                 Suomennos
16703: 
16704: 
16705: 
16706: 
16707:                                   Stenbäck ym.: Pienlentokoneiden liikevaihtoveron poistamisesta
16708: 
16709: 
16710:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16711: 
16712:    1.1.1977 tuli voimaan lain muutos, jolla 1 600    harraste'', on täysin vanhentunut. Pienkoneilla
16713: kg painavat pienlentokoneet tulivat ostettaessa      suoritetaan yhteiskunnassa useita tärkeitä palve-
16714: liikevaihtoveron alaisiksi.                          luja, mm. tilaus-, posti- ja rahtilentoja, sairaan-
16715:    Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli luulta-      kuljetuksia, valvontatehtäviä, tiedustelua, koulu-
16716: vasti pienlentokoneiden tuonnin vähentäminen.        tusta, geologisia tutkimustehtäviä, maatalouteen
16717: Niiden omistusta ja käyttöä pidettiin tietyillä      liittyviä tehtäviä.
16718: tahoilla '' ylellisyytenä''.                             Verotuksellisesti ovat veron tuotot vähäiset.
16719:    Nyt on kuitenkin osoittautunut, että tämän        Ilmailuhallituksen tekemän selvityksen mukaan
16720: toimenpiteen tarkoitus on toteutunut liiankin        veron      tuotto    6-vuotiskautena   1.1.1977-
16721: hyvin. Sen seurauksena oli, että ajanmukaisten       31.12.1982 oli n. 650 000 mk. Sen sijaan että
16722: pienkoneiden tuonti lähes tyrehtyi. Tästä voi-       vero olisi ollut tuottavaa, sen nettotulos on
16723: daan mainita esimerkkejä: vuonna 1970 ostettiin      luultavasti ollut negatiivinen, koska suurempi
16724: 79 uutta pienkonetta, vuonna 1983 ainoastaan         pienkonemäärä olisi ollut huomattava työllistäjä
16725: 17. Pienkoneiden kokonaismäärän kasvu on liike-      mm. huolto- ja korjaustöiden muodossa.
16726: vaihtoveron myötä kokonaan pysähtynyt ja se on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16727: ajoittain ollut jopa negatiivinen. Samanaikaisesti   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16728: on pienkoneiden keski-ikä kaksinkertaistunut.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16729:    Tämä ei puolestaan ole lisännyt lentoturvalli-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16730: suutta, koska vanhan koneen ylläpito ja korjauk-
16731: set ovat vaikeampia kuin ajanmukaisen koneen,                   Milloin Hallitus aikoo poistaa pienten
16732: mm. siksi, että varaosia on vaikeata saada. Myös-            lentokoneiden oston yhteydessä veloitet-
16733: kään ei ole voitu käyttää hyväksi uusien koneiden            tavan liikevaihtoveron, joka uhkaa tuhoi-
16734: lentoturvallisuus- ja käyttöteknologiaa.                     sasti heikentää pienkonekalustomme laa-
16735:    Asennoituminen, jonka mukaan pienkoneiden                 tua?
16736: käyttö on "ylellisyyttä" tai "rikkaan miehen
16737: 
16738:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1984
16739: 
16740:                      Pär Stenbäck                             Boris Renlund
16741:                      Håkan Nordman                            Gunnar Jansson
16742:                      Henrik Westerlund                        Jutta Zilliacus
16743:                      Ole Norrback                             Håkan Malm
16744:                      Elisabeth Rehn                           Ole Wasz-Höckert
16745:                                       1984 vp. -      KK n:o 448                                        3
16746: 
16747: 
16748: 
16749: 
16750:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16751: 
16752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koneet. Tätä suuremmat lentokoneet sekä purje-
16753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lentokoneet ja helikopterit ovat edelleenkin ve-
16754: olette 29 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn           rottomia. Muutosta perusteltiin sillä, ettei huvi-
16755: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tai urheilukäyttöön tarkoitettujen, pääasiallisesti
16756: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ulkomailta tuotavien lentokoneiden verottomuus
16757: taja Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     ollut tarkoituksenmukaista. Pienlentokoneiden
16758: kysymyksestä n:o 448:                                 verollisuus onkin liikevaihtoverojärjestelmämme
16759:                                                       edellä selvitettyjen perusteiden mukaista, eikä
16760:           Milloin Hallitus aikoo poistaa pienten      erityisen painavaa syytä sille, miksi juuri pienlen-
16761:        lentokoneiden oston yhteydessä veloitet-       tokoneiden tulisi olla verovapaita tavaroita, ole
16762:        tavan liikevaihtoveron, joka uhkaa tuhoi-      olemassa. Se, että pienlentokoneita käytetään
16763:        sasti heikentää pienkonekalustomme laa-        huvi- tai urheilukäytön lisäksi moniin hyödylli-
16764:        tua?                                           siin ja tarpeellisiin tehtäviin, ei voi olla verova-
16765:                                                       pauden myöntämisen peruste. Muistakin hyödyl-
16766:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lisistä tavaroista, kuten esimerkiksi henkilö- ja
16767: ti seuraavaa:                                         pakettiautoista, traktoreista, työvälineistä ja
16768:    Suomen liikevaihtoverojärjestelmä perustuu         -koneista on suoritettava vero, koska liikevaihto-
16769: siihen, että liikevaihtoverotuksen tulee olla luon-   verotus periaatteessa kohdistuu ja sen tuleekin
16770: teeltaan yleinen ja taloudellisilta vaikutuksiltaan   kohdistua kaikkiin tavaroihin.
16771: tasapuolinen. Tämä on mahdollista vain, jos              Yksityiskohtaisen verovapaiden tavaroiden lu-
16772: verotuksen soveltamisala ulottuu mahdollisim-         ettelon laatimisesta voidaan vielä yleisesti todeta,
16773: man laajalle. Nykyistä liikevaihtoverolakia sää-      että se vain harvoin johtaa kaikkia tyydyttävään
16774: dettäessä yhtenä pääperiaatteena pidettiinkin, et-    tulokseen. Luetteloa on vaikea laatia sellaiseksi,
16775: tä verotuksen tulee kohdistua kaikkiin tavaroihin     että kaikki samankaltaiset tai vastaavat hyödyk-
16776: ja että verotetuksi tulee tavaran käyttötarkoituk-    keet olisivat verotuksellisesti samanarvoisessa ase-
16777: sesta ja jakelutiestä riippumatta koko se hinta,      massa. Jos luetteloon lisätään uusia tavaroita, se
16778: jonka tavaran lopullinen käyttäjä joutuu siitä        puolestaan taas aiheuttaa uusia vaatimuksia ja
16779: maksamaan. Poikkeuksia edellä mainitusta peri-        uusia rajanveto-ongelmia.
16780: aatteesta on katsottu voitavan tehdä vain erittäin       Edellä mainitun kaltaisiin perusteisiin nojau-
16781: painavista syistä. Tämän vuoksi liikevaihtovero-      tuen myös liikevaihtoverolainsäädännön tarkista-
16782: laissa oleva verovapaiden tavaroiden luettelo on      mistaimikunta (Komiteanmietintö 1983:87) on
16783: suppea ja tarkasti harkittu.                          katsonut, ettei pienkoneita tule lisätä takaisin
16784:    Vesialusten ohessa myös kaikki lentokoneet ja      verovapaiden tavaroiden luetteloon.
16785: muut ilma-alukset sisältyivät liikevaihtoverolaissa      Lentopainoltaan alle 1 600 kg:n pienkoneita
16786: olevaan suppeaan verottomien tavaroiden luette-       Suomessa on nykyisin 387 kappaletta, tätä suu-
16787: loon liikevaihtoverolain tullessa voimaan vuonna      rempia lentokoneita 132 ja helikoptereita 37
16788: 1964. Verottomuutta perusteltiin lähinnä sillä,       kappaletta. Pienkoneiden kokonaislukumäärä on
16789: että suurten kansainväliseen liikenteeseen käytet-    pysynyt lähes samana runsaat kymmenen vuotta.
16790: tävien alusten säätäminen verolliseksi saattaisi      Koneiden keski-ikä on samana aikana kaksinker-
16791: aiheuttaa niiden rekisteröimistä muissa maissa        taistunut sen ollessa nykyisin noin 15 vuotta.
16792: sekä etenkin niiden korjaustöiden siirtämistä         Koneiden keski-ikään voidaan arvioida vaikutta-
16793: muualla suoritettavaksi.                              van korottavasti keskeisenä tekijänä uusien konei-
16794:    Vuoden 1977 alusta lähtien verovapaiden tava-      den hinnan, josta liikevaihtovero muodostaa vain
16795: roiden luettelosta poistettiin suurimmalta salli-     osan. Hankintakohteina käytännössä tulevat ky-
16796: tulta lentopainoltaan alle 1 600 kg:n moottori-       symykseen vain amerikkalaisvalmisteiset pienlen-
16797: lentokoneet. Tämä merkitsee sitä, että verollisiksi   tokoneet. Valuuttakurssisyistä niiden hinnat ovat
16798: käytännössä tulivat alle nelipaikkaiset pienlento-    kohonneet ilman liikevaihtoveroakio sellaiselle
16799: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 448
16800: 
16801: tasolle, että ostohalukkuus on vähäistä. Edelleen     Lentokoneiden asianmukaisesta lentokelpoi-
16802: yhden konekannan määrään ja ikään vaikuttavan       suudesta on säädetty ilmailulaissa. Uudet pien-
16803: tekijän voidaan arvioida myös olevan vuodesta       lentokoneet ovat luonnollisesti käyttöominai-
16804: 1974 ns. energiakriisin seurauksena olennaisesti    suuksiltaan, rakenteeltaan ja kunnoltaan ikäänty-
16805: kohonnut polttoaineen hinta. Kun koneiden ra-       nyttä kalustoa parempia. Lentokelpoisuuden
16806: kenteelliseen kestoon nähden käyttötunteja ker-     edellytyksenä on kuitenkin katsastusten toimitta-
16807: tyy entistä vähemmän, muodostuu vastaavasti         minen. Siten koneiden keski-iän noususta huoli-
16808: koneiden keski-ikä aikaisempaa suuremmaksi.         matta ne ovat jatkuvasti ilmailuun turvallisesti
16809:                                                     käytettävissä.
16810: 
16811:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1985
16812: 
16813:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
16814:                                        1984 vp. -      KK n:o 448                                         5
16815: 
16816: 
16817: 
16818: 
16819:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16820: 
16821:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mindre än fyra platser i praktiken blev beskatt-
16822: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningsbara. Flygplan som är större än det samt
16823: den 29 november 1984 till vederbörande medlem          segelflygplan och helikoptrar är alltjämt skatte-
16824: av statsrådet översänt avskrift av följande av         fria. Ändringen motiverades med, att det inte är
16825: riksdagsman Stenbäck m.fl. undertecknade               ändamålsenligt att bevilja skattefrihet för flyg-
16826: spörsmål nr 448:                                       plan som är avsedda för nöjes- eller sportbruk
16827:                                                        och som huvudsakligen importeras från utlandet.
16828:           När avser Regeringen att avskaffa om-        Beskattningen av småflygplan överensstämmer
16829:        sättningskatten på inköp av småflygplan,        också med de grunder för vårt omsättningsskatte-
16830:        viiken hotar att katastrofalt försämra kva-     system för vilka ovan redogjorts, och det förelig-
16831:        liteten på vår småflygplansflotta?              ger inte några särskilt vägande skäl till att just
16832:                                                        småflygplanen borde utgöra skattefria varor. Den
16833:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        omständigheten, att småflygplanen förutom för
16834: anföra följande:                                       nöjes- eller sportbruk används också för många
16835:                                                        nyttiga och viktiga uppgifter, kan inte utgöra
16836:    Omsättningsskattesystemet i Finland grundar
16837: sig på att omsättningsskatten till sin natur skall     grunden för beviljande av skattefrihet. Också för
16838:                                                        andra viktiga varor, såsom t.ex. person-, last- och
16839: vara allmän och i fråga om sina ekonomiska
16840:                                                        paketbilar, traktorer, arbetsredskap- och maski-
16841: verkningar jämlik. Detta är möjligt endast om
16842:                                                        ner måste skatt betalas, eftersom omsättningsbe-
16843: beskattningens tillämpningsområde är så vittom-
16844: fattande som möjligt. Då den nuvarande lagen           skattningen i princip gäller och också bör gälla
16845:                                                        alla varor.
16846: angående omsättningsskatt stiftades ansågs en
16847: huvudprincip vara, att beskattningen skall gälla           Angående uppgörandet av förteckningen över
16848: alla varor och att hela det pris som varans slutliga   skattefria varor kan ytterligare allmänt konstate-
16849: användare kommer att betala för varan skall            ras, att den endast sällan kan leda till ett resultat
16850: beskattas oavsett varans användningsändamål och        som tillfredsställer alla. Det är svårt att utarbeta
16851: distributionsvägar. Undantag från de ovan              förteckningen så, att alla nyttigheter som är av
16852: nämnda principerna har ansetts vara möjliga            samma slag eller likvärdiga skulle vara i samma
16853: endast av synnerligen vägande skäl. Av den             ställning i beskattningshänseende. Om nya varor
16854: anledningen är förteckningen över skattefria va-       fogas till förteckningen, medför detta å sin sida
16855: ror i lagen angående omsättningsskatt begränsad        nya krav och nya problem gällande gränsdrag-
16856: och noga övervägd.                                     ningen.
16857:    Förutom vattenfarkoster upptogs också alla              Med stöd av grunder av ovan nämnt slag ansåg
16858: flygplan och andra luftfartyg i den begränsade         också kommissionen för justering av lagstiftning-
16859: förteckning över skattefria varor som ingick i         en angående omsättningsskatt (Kommittebetän-
16860: lagen angående omsättningsskatt då lagen trädde        kande 1983:87) att småflygplanen inte bör åter-
16861: i kraft år 1964. Skattefriheten motiverades när-       införas i förteckningen över skattefria varor.
16862: mast med att den omständigheten att stora                  1 Finland finns för närvarande 387 småflygplan
16863: luftfartyg som används för internationell trafik       vilkas flygvikt understiger 1 600 kg, 132 flygplan
16864: skulle vara skattepliktiga kunde leda till att         som är större än det och 37 helikoptrar.Totalan-
16865: sådana luftfartyg skulle komma att registreras i       talet småflygplan har varit i stort sett detsamma
16866: andra Iänder samt framför allt att reparationsar-      under drygt tio år. Planens genomsnittsålder har
16867:  betena på dem skulle komma att utföras annor-          under samma tid fördubblats och är för närvaran-
16868: städes.                                                 de ca 15 år. En central faktor som kan antas bidra
16869:    Från och med början av år 1977 avlägsnades           till att höja planens genomsnittsålder är priset på
16870: motorflygplan vilkas högsta tillåtna flygvikt un-       nya plan, varav omsättningsskatten utgör endast
16871: derstiger 1 600 kg från förteckningen över skat-        en del. 1 praktiken är det endast i Amerika
16872: tefria varor. Detta innebär, att småflygplan med        tillverkade småflygplan som kommer i fråga när
16873: 6                                    1984 vp. -     KK n:o 448
16874: 
16875: det gäller nyanskaffning. Av skäl som hör ihop      genomsnittsålder i motsvarande grad högre än
16876: med valutakursen har deras pris också utan          förr.
16877: omsättningsskatten stigit till en sådan nivå att       Angående flygplanens sakenliga luftvärdighet
16878: köpviljan är liten. En faktor som ytterligare       är stadgat i luftfartslagen. Nya småflygplan är
16879: inverkar på maskinbeståndets storlek och ålder      naturligt nog i fråga om sina användningsegen-
16880: kan tänkas vara priset på bränsle, som stigit       skaper, sin konstruktion och sitt skick bättre än
16881: avsevärt som en följd av den s.k. energikrisen år   de äldre planen. Förutsättningen för luftvärdig-
16882: 1974. Då antalet timmar som planen används i        het är likväl att planet besiktigats. Oavsett pla-
16883: förhållande till deras hållbarhet vad konstrukti-   nens höga medelålder kan de sålunda alltjämt
16884: oneo beträffar blir allt mindre, blir planens       tryggt användas för luftfart.
16885: 
16886:     Helsingfors den 3 januari 1985
16887: 
16888:                                                                          Minister Pekka Vennamo
16889:                                                1984 vp.
16890: 
16891: Kirjallinen kysymys n:o 449
16892: 
16893: 
16894: 
16895: 
16896:                                    Pohjanoksa ym.: Esikoulun asemasta peruskoulussa
16897: 
16898: 
16899:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16900: 
16901:    Koululain 4 §:ssä todetaan näin: "Peruskou-        luokkia kasvatus- ja opetusjärjestelmän pumn.
16902: lussa voidaan niin ikään opetusministeriön luval-     Suomessa on esikouluopetuksesta keskusteltu pit-
16903: la ja valtioneuvoston määräämin perustein järjes-     kään. Koululain säätämisen yhteydessä sivistysva-
16904: tää enintään yhden lukuvuoden kestävää esiope-        liokunnan mietinnössä 4 §: n yleisperusteluissa
16905: tusta lapsille, jotka eivät vielä ole oppivelvolli-   todetaan seuraavaa: "Pykälän 3 momentin mu-
16906: sia.''                                                kaista esiopetusta on kokeiltu runsaat 10 vuotta
16907:    Esiopetus toteutuu nykyään vapaaehtoisena 6-       joko kuntien sosiaali- tai koulutoimen yhteydes-
16908: vuotiaille muutamissa kunnissa. Kouluhallitus on      sä. Kokeiluista on saatu hyviä tuloksia ja esiope-
16909: vuodesta 1971 järjestänyt esiopetuskokeilua. Lu-      tus on osoittautunut hyödylliseksi. Hallituksen
16910: kuvuonna 1984-1985 kokeilua järjestetään Hau-         esityksessä ehdotetaan esiopetuksen antamista
16911: kiputaalla, Kiuruvedellä, Pirkkalassa, Rantsilassa,   jatkettavaksi tämän hajautetun mallin mukaan.
16912: Nousiaisissa, Juuassa, Helsingissä ja Vantaalla.      Valiokunta pitää tätä ratkaisua tässä vaiheessa
16913: Esiopetuskokeilu on tuonut hyviä tuloksia.            tarkoituksenmukaisena seuraavin huomautuksin:
16914:    Opiskelunsa suomalaisia lapsia aikaisemmin            - Nykyinen peruskoulussa järjestetty esiope-
16915: aloittavat mm. ranskalaiset ja itäsaksalaiset lap-    tuskokeilu muutetaan luvanvaraiseksi toiminnak-
16916: set. Ranskassa opetusministeriön valvonnassa ovat     si ainakin nykyisessä laajuudessa,
16917: kaikki ikäluokat 3-vuotiaasta alkaen. Vuonna             - esiopetus on edelleenkin oppilaalle vapaa-
16918: 1976 oli 5-vuotiaista lähes 100 prosenttia esiope-    ehtoista,
16919: tuksessa ja 4-vuotiaista samana vuonna noin 93           - koulun piirissä esiopetusta voidaan järjestää
16920: prosenttia lastentarhoissa ja esikouluissa. Oppi-     yhdysluokissa 1. ja 2. luokkien yhteydessä, joissa
16921: velvollisuusikä on 6 vuotta, joskin on suunniteltu    opettajina toimivat peruskoulun luokanopettajat,
16922: sen alentamista 5 vuoteen. DDR:ssä, jossa kasva-      sekä erillisissä esiluokissa, joissa opettajina toimi-
16923: tus- ja koulutusjärjestelmä on yhtenäinen ja hal-     vat sekä lastentarhanopettajat että peruskoulun
16924: linnollisesti opetusministeriön alainen, 6-vuotiaat   luokanopettajat,
16925: ovat oppivelvollisia sen vuoden syksystä, jolloin        - esiopetuksen asema koulun piirissä selkiin-
16926: ovat täyttäneet 6 vuotta toukokuun viimeiseen         nytetään peruskouluasetuksen säännöksillä. Va-
16927: päivään mennessä. Tätä nuoremmista 6-vuotiais-        liokunnassa käytössä olleesta asetusluonnoksesta
16928: ta noin 85 prosenttia on päiväkodeissa. Neuvos-       nämä puuttuvat.''
16929: toliitto siirtyy vuoden 1985 syksyllä siihen, että       Peruskouluasetus, joka on annettu Helsingissä
16930: 6-vuotiaat ovat oppivelvollisia, ja Ruotsi on jo      12 päivänä lokakuuta 1984 mainitsee esiopetuk-
16931: siirtymässä samaan.                                   sen pykälissä 21, 45 ja 56. Näissä pykälissä ei
16932:    6-vuotiaiden kasvatus- ja koulutustoimikunta       kuitenkaan tuoda selvennystä maamme esikoulu-
16933: (1978:5) toteaa, että koulutusjärjestelmissä on       tilanteeseen.
16934: viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana tapah-            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16935: tunut muutoksia lähes kaikissa Euroopan maissa.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16936: Uudistuksissa koulutusaika on pidentynyt ja uu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16937: distus toteutettu liittämällä yhä nuorempia ikä-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16938: 428500022B
16939: 2                                    1984 vp. -- KJ( n:o 449
16940: 
16941:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että esiope-              miten Hallitus aikoo totmta, että esi-
16942:        tus tulee määriteltyä myös peruskouluase-             opetus tavoittaisi yhä useamman 6-vuoti-
16943:        tuksessa, ja                                          aan?
16944: 
16945:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
16946: 
16947:         Aino Pohjanoksa                Eeva Turunen                  Elsi Hetemäki-Olander
16948:         Sirpa Pietikäinen              Lea Kärhä                     Tuulikki Petäjäniemi
16949:         Georg C. Ehrnrooth             Liisa Hilpelä                 Kaarina Dromberg
16950:         Pirjo Rusanen                  Eva-Riitta Siitonen           Riitta Uosukainen
16951:         Martti Tiuri                   Sampsa Aaltio                 Impi Muroma
16952:                      Tauno Valo                              Matti Kuusio
16953:                                        1984 vp. -     KK n:o 449                                         3
16954: 
16955: 
16956: 
16957: 
16958:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16959: 
16960:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tusministeriön luvalla ja valtioneuvoston määrää-
16961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         min perustein enintään yhden lukuvuoden kestä-
16962: olette kirjeellänne n:o 2099 30 päivänä marras-       vää esiopetusta lapsille, jotka eivät ole vielä
16963: kuuta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asian-          oppivelvollisia. Tämän mukaisesti esiopetusta
16964: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tullaan järjestämään lukuvuoden 1985-1986
16965: Pohjanoksan ym. tekemän seuraavan kirjallisen         alusta lukien. Nykyisin vastaavaa opetusta on
16966: kysymyksen n:o 449:                                   järjestetty opetusministeriön luvalla peruskoulu-
16967:                                                       kokeiluina.
16968:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että esiope-
16969:         tus tulee määriteltyä myös peruskouluase-        Esiopetuksen järjestämisen ja koulun ylläpitä-
16970:         tuksessa, ja                                  jän kannalta on pidetty tärkeänä, että esiopetuk-
16971:            miten Hallitus aikoo toimia, että esi-     sen järjestämisestä todetaan myös peruskouluase-
16972:         opetus tavoittaisi yhä useamman 6-vuoti-      tuksessa (718/84). Tämän mukaisesti esiopetus
16973:         aan?                                          on rinnastettu peruskoulun ensimmäisen ja toi-
16974:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        sen vuosiluokan opetusjärjestelyihin. Peruskoulu-
16975: seuraavaa:                                            asetuksen 56 §:n 3 momentin mukaan esiopetuk-
16976:    Oppivelvollisuusikää nuorempien lasten ohjaus      sesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskou-
16977: ja kasvatus on lähes kokonaan sosiaaliviranomais-     lun ensimmäisestä ja toisesta vuosiluokasta on
16978: ten järjestämää. Toiminta on perustunut vuodes-       säädetty ja määrätty, jollei asetuksesta tai valtio-
16979: ta 1973 lähtien lasten päivähoidosta annettuun        neuvoston päätöksestä muuta johdu. Esiopetuk-
16980: lakiin. Vuonna 1982 oli päiväkotien koko- ja          sen järjestämisen kannalta on myös merkittävää,
16981: osapäiväryhmissä kuusivuotiaita yhteensä noin         että yhdysluokassa esiopetukseen osallistuvat op-
16982: 31 200, mikä on noin 47 % koko kuusivuotiai-          pilaat luetaan koulun oppilasmäärään ala-asteen
16983: den ikäluokasta. Tämän lisäksi kuusivuotiaita on      luokanopettajan palkkaamiseen myönnettävää
16984: seurakuntien, muiden yhteisöjen ja yksityisten        valtionosuutta ratkaistaessa ja että asetuksella on
16985: ylläpitämissä päiväkodeissa. Hallituksen esityk-      myös säädetty erillisessä esiluokassa järjestettä-
16986: sessä eduskunnalle peruskoululaiksi ja lukiolaiksi    vään esiopetukseen käytettävissä olevan tuntike-
16987: sekä niihin liittyväksi lainsäädännöksi (HE n:o       hyksen suuruudesta (45 §:n 5 mom.).
16988: 301 1982 vp.) todettiin muun muassa, että perus-
16989: koululain perusteella on tarkoitus antaa esiope-         Edellä todetun lisäksi opetusministeriössä val-
16990: tusta lähinnä haja-asutusalueilla ja että esiopetus   mistellaan peruskoululain 4 §:n 3 momentissa
16991: on suunniteltu toteutettavaksi muuttamalla ny-        tarkoitettuja esiopetuksen järjestämisen perustei-
16992: kyinen koulutoimen esiopetuskokeilu vakinaisek-       ta. Ministeriön tavoitteena on, että valtioneuvos-
16993: si toiminnaksi. Kaupungeissa ja taajamissa tul-       to vahvistaa perusteet alkuvuodesta 198 5. Tämän
16994: laan esiopetusta antamaan lasten päivähoidosta        jälkeen opetusministeriö voi myöntää kunnille
16995: annetun lain perusteella.                             luvan esiopetuksen järjestämiseen peruskoulun
16996:    Peruskoululain (476/83) 4 §:n 3 momentin           yhteydessä valtion tulo- ja menoarviossa todetun
16997: mukaisesti peruskoulussa voidaan järjestää ope-       oppilasmääräarvion mukaisesti.
16998: 
16999:    Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1985
17000: 
17001:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
17002: 4                                     1984 vp. -- KJ( n:o 449
17003: 
17004: 
17005: 
17006: 
17007:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
17008: 
17009:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stånd och på grunder som statsrådet bestämmer
17010: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        under högst ett läsår för barn som inte är
17011: av den 30 november 1984 tili vederbörande            läropliktiga. I enlighet med detta kommer man
17012: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande    att från början av läsåret 1985--1986 anordna
17013: av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. undertecknade        förskoleundervisning. Numera har motsvarande
17014: spörsmål nr 449:                                     undervisning anordnats med undervisningsminis-
17015:                                                      teriets tilistånd som grundskoleförsök.
17016:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
17017:        för att förskoleundervisningen definieras i      Med hänsyn tili anordnande av förskoleunder-
17018:        grundskoleförordningen och                    visning samt tili skolans upprätthåliare har man
17019:           hur ämnar Regeringen vidta åtgärder        ansett det vara viktigt att anordnande av försko-
17020:        för att förskoleundervisning kan ges för      leundervisning även upptas i grundskoleförord-
17021:        alit flera sexåringar?                        ningen (718/84). I enlighet med denna förord-
17022:                                                      ning har förskoleundervisningen jämstälits med
17023:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     undervisningsarrangemangen i grundskolans
17024: framföra följande:                                   första och andra klass.
17025:    Handledning och uppfostran av de barn som            Enligt 56 § 2 mom. grundskoleförordningen
17026: ännu inte är läropliktiga har nästan helt anord-     gälier om förskoleundervisning i grundskola i
17027: nats av socialmyndigheterna. Verksamheten base-      tiliämpliga delar vad som är stadgat och bestämt
17028: rar sig på den lag om barnavård som givits år        om första och andra årskursen på grundskolans
17029: 1973.                                                lågstadium såvida inte genom förordning annor-
17030:    Under 1982 var antalet 6-åringar i daghems-       lunda stadgas eller såvida statsrådet inte annor-
17031: vård i heltids- och halvdagsgrupper sammanlagt       lunda beslutar. Med hänsyn tili anordnande av
17032: ca 31 200 barn. Antalet utgör ca 47 % av det         förskoleundervisning är det av betydelse att de
17033: totala antalet 6-åringar. Härutöver är 6-åringar i   elever som deltar i förskoleundervisningen i sam-
17034: vård anordnad av församlingar, olika samfund         mansatta klassen inräknas i antalet elever i skolan
17035: och av privata daghem.                               då man avgör den statsandel som beviljas för
17036:    I regeringens proposition tili riksdagen med      avlöningen av långstadiets klasslärare. Genom
17037: förslag tili lag om grundeskolelag och gymna-        förordning har även stadgats om storleken av det
17038: sielag samt tili lagstiftning i anslutning därtili   timresurssystem som kan användas för förskole-
17039: (RP nr 30/1982 rd.) konstaterades bland annat        undervisningen i fristående basgrupper (4 5 § 5
17040: att man har för avsikt att på basen av grundskole-   mom.).
17041: lagen ge förundervisning närmast i glesbygder           Förutom det ovan anförda bereds vid undervis-
17042: och att man uppgjort planer på att förskoleun-       ningsministeriet sådana grunder för anordnande
17043: dervisningen anordnas genom att man ändrar           av förskoleundervisning som avses i 4 § 3 mom.
17044: försöken med den nuvarande förskoleundervis-         grundskolelagen. Ministeriet har uppstälit såsom
17045: ningen tili permanent verksamhet. I städer och       mål att statsrådet faststälier grunderna i början av
17046: tätorter kommer man att på basen av lagen om         år 198 5. Härefter kan undervisningsministeriet
17047: barnavård ge förskoleundervisning.                   bevilja kommunerna tilistånd att i samband med
17048:    I enlighet med 4 § 3 mom. grundskolelagen         grundskolan anordna förskoleundervisning i en-
17049: (476/83) kan förskoleundervisningen anordnas i       lighet med den uppskattning av antalet elever
17050: grundskola med undervisningsministeriets tili-       som upptagits i statsförslaget.
17051: 
17052:     Helsingfors den 9 januari 1985
17053: 
17054:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
17055:                                              1984 vp.
17056: 
17057: Kirjallinen kysymys n:o 450
17058: 
17059: 
17060: 
17061: 
17062:                                  Pohjanoksa ym.: Koulutulokkaan ensimmäisten viikkojen työjärjes-
17063:                                    tysohjeiden puuttumisesta peruskouluasetuksesta
17064: 
17065: 
17066:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17067: 
17068:    Peruskouluasetuksessa (18.5.1973/406) oli ns.   tusta ja ohjausta. Käytäntö on jo vakiintunut ja
17069: 30 a §, joka kuului seuraavasti: "Sen estämättä,   sen toimivuus on ollut hyvä.
17070: mitä opetuksen ja ohjauksen antamisesta sekä          Kasvatuksellisesti olisi varsin takaperoista kehi-
17071: opetusryhmien muodostamisesta on säädetty,         tystä, jos nyt uudesta asetuksesta jätettäisiin pois
17072: voidaan peruskoulun ja peruskoulua korvaavan       tämä mahdollisuus koulutuntien joustavaan sää-
17073: oppikoulun ensimmäisen vuosiluokan oppilaalle      telemiseen viiden ensimmäisen viikon aikana.
17074: antaa, sen mukaan kuin kouluhallitus määrää,          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17075: opetusta ja ohjausta enintään syyslukukauden       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17076: viiden ensimmäisen viikon ajan enintään viisi      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17077: viikkotuntia 18 §:n 1 momentissa säädettyä vä-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17078: hemmän ja saadaan tällöin sellainen opetusryh-
17079: mä, johon kuuluu vain ensimmäisen vuosiluokan                 Onko Hallitus tietoinen, että uudesta
17080: oppilaita, jakaa yhtä monena tuotina kahteen               peruskouluasetuksesta puuttuu entinen
17081: erikseen opetettavaan osaan.''                             30 a §, joka sisälsi peruskoulun ensim-
17082:    Tämä asetuksen muutos mahdollisti ns. peh-              mäisen vuosiluokan viiden ensimmäisen
17083: meän laskun ensimmäisen vuosiluokan oppilaal-              viikon työn järjestelyn, ja jos on,
17084: le. Tänä aikana opettaja pystyi opettamaan uusia              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17085: oppilaitaan pienemmissä ryhmissä osan koulupäi-            ryhtyä, jotta jo vakiintunut ns. pehmeä
17086: vää ja näin pystyi antamaan yksilöllisempää ope-           lasku voisi edelleen toteutua?
17087: 
17088:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
17089: 
17090:         Aino Pohjanoksa               Timo Roos                       Kaarina Dromberg
17091:         Ilkka Suominen                Georg C. Ehrnrooth              Pirjo Rusanen
17092:         Riitta Jouppila               Lea Kärhä                       Tuulikki Petäjäniemi
17093:         Eeva Turunen                  Sampsa Aaltio                   Ritva Laurila
17094:         Lauri Impiö                   Tauno Valo                      Kari Rajamäki
17095:         Elsi Hetemäki-Olander         Riitta Uosukainen               Inger Hirvelä
17096:         Matti Lahtinen                Ben Zyskowicz                   Kimmo Sasi
17097:         Saara Mikkola                 Jouni ]. Särkijärvi             Martti Tiuri
17098:         Anna-Kaarina Louvo            Sirpa Pietikäinen               Erkki Moisander
17099:         Aarno von Bell                Liisa Hilpelä                   Matti Kuusio
17100: 
17101: 
17102: 
17103: 
17104: 428500026F
17105: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 450
17106: 
17107: 
17108: 
17109: 
17110:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17111: 
17112:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yhtä yleistä, mutta siellä myöskään peruskoulun
17113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aloittava luokka ei yleensä yllä läheskään lain
17114: olette kirjeellänne n:o 2094 30 päivänä marras-       sailiman ryhmäkoon ylärajaan. Peruskoulun ala-
17115: kuuta 1984 lähettänyt valtioneuvoston asian-          asteen ryhmäkokoa on myös pysyvästi alennettu
17116: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          ns. pehmeän laskun käyttöönoton jälkeen.
17117: Pohjanoksan ym. tekemän seuraavan kirjallisen            Uuden peruskouluasetuksen (718/84) 21 §:n
17118: kysymyksen n:o 450:                                   mukaan peruskoulun ensimmäisellä ja toisella
17119:                                                       vuosiluokalla annetaan opetusta ja oppilaan-
17120:           Onko Hallitus tietoinen, että uudesta       ohjausta 19-21 tuntia viisipäiväisessä työviikos-
17121:        peruskouluaseruksesta puuttuu entinen          sa. Tätä keskimäärin neljän tunnin koulupäivää
17122:        30 a §, joka sisälsi peruskoulun ensim-        ei voitane pitää koulurulokkaallekaan liian
17123:        mäisen vuosiluokan viiden ensimmäisen          pitkänä.
17124:        viikon työn järjestelyn, ja jos on,               Oppilaiden viikkotuntimäärän alentaminen
17125:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ensimmäisten viikkojen aikana peruskoulun
17126:        ryhtyä, jotta jo vakiintunut ns. pehmeä        alkaessa ja luokan jakaminen kahteen osittain eri
17127:        lasku voisi edelleen toteutua?                 aikana koulussa olevaan ryhmään puolestaan vai-
17128:                                                       keuttaa lasten hoitoa, koska osa lapsista tulisi
17129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kouluun vasta aamupäivällä. Ongelma ei luon-
17130: seuraavaa:                                            nollisestikaan ole yhtä suuri kaikissa perheissä ja
17131:    Nykyisen        peruskouluasetuksen     (406/73)   se kärjistyy asutuskeskuksissa, joissa palkkatyössä
17132: 30 a §:ää vastaavan säännöksen pois jättäminen        käyvien vanhempien työaika ei yleensä jousta
17133: uudesta peruskouluaseruksesta johtuu muuttu-          porrastetun koulupäivän mukaan.
17134: neista olosuhteista sekä "pehmeään laskuun"              Koulu voi kuitenkin myös uuden peruskoulu-
17135: liittyvistä kielteisistä kokemuksista lasten hoidon   asetuksen mukaisesti toteuttaa oppilaiden "peh-
17136: järjestelyssä.                                        meän'' perehdyttämisen peruskoulun ensimmäi-
17137:     Säännökset pehmeästä laskusta annettiin 1970-     sen luokan työskentelyyn. Koulutyön sisältö voi-
17138: luvun alussa, jolloin lasten osallistuminen päivä-    daan ja tuleekin sovittaa tukemaan koulutulok-
17139: hoitoon oli nykyistä vähäisempää. Valtaosa pe-        kaiden totuttelua uuteen ympäristöön ja työmuo-
17140: ruskoulun ensimmäisen luokan oppilaista on ny-        toihin. Samalla on syytä muistaa, että koulutu-
17141: kyään asutuskeskuksissa ennen kouluun tuloaan         lokkaat suhtautuvat yleensä innostuneesti oikean
17142: ollut päiväkodissa tai ohjatussa perhepäivähoi-       koulunkäynnin aloittamiseen ja uuteen asemaan-
17143: dossa. Tällöin lapsi on voinut kehittää sellaisia     sa koululaisina. Pehmeää ja pienen oppilaan
17144: valmiuksia ja käyttäytymismalleja, joiden avulla      työniloa arvostavaa aloitusta tukee myös perus-
17145: peruskoulun aloittaminen ja ryhmään sopeutu-          koululain (476/83) 3 §, jonka mukaan "perus-
17146: minen sujuu helpommin kuin ennen. Haja-asu-           koulun kasvatus ja opetus on järjestettävä oppi-
17147: tusalueilla päivähoitoon osallistuminen ei ole        laiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti".
17148: 
17149:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
17150: 
17151:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
17152:                                        1984 vp. -      KK n:o 450                                      3
17153: 
17154: 
17155: 
17156: 
17157:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17158: 
17159:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           upp tili den övre gräns för gruppstorleken som
17160: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          stadgas i lag. Gruppstorleken i grundskolans låg-
17161: av den 30 november 1984 till vederbörande med-         stadium har även varaktigt sänkts sedan den s.k.
17162: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av      mjuka landningen tagits i bruk.
17163: riksdagsman Pohjanoksa m.fl. undertecknade                Enligt 21 § i den nya grundskoleförordningen
17164: spörsmål nr 450:                                       {718/84) ges undervisning i läroämnena och
17165:            Är Regeringen medveten om att den           elevhandledning i grundskolans första och andra
17166:         tidigare 30 a § inte mera ingår i den nya      årskurs under 19-21 lektioner per femdagars
17167:         grundskoleförordningen. Paragrafen in-         arbetsvecka. Man kan väl inte anse att en skoldag
17168:         nehöll bestämmelserna och organise-            som i genomsnitt består av fyra lektioner är för
17169:         ringen av arbetet i första årskursen i         lång ens för nybörjare.
17170:         grundskola under de fem första veckorna           Sänkningen av antalet lektioner per vecka för
17171:         och om Regeringen är medveten härom,           eleverna under de första veckorna då skolan
17172:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       börjar och indelningen av klassen i två grupper,
17173:         för att den redan inarbetade s.k. mjuka        som är i skolan delvis vid olika tidpunkter,
17174:         landningen fortfarande skall kunna             försvårar vården av barn, eftersom en del av
17175:         genomföras?                                    barnen skulle komma tili skolan först på förmid-
17176:                                                        dagen. Problemet är naturligtvis inte lika stort i
17177:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       alla familjer och det tillspetsas i större bosätt-
17178: framföra följande:                                     ningscentra där förvärvsarbetande föräldrar inte
17179:    Utlämnandet av det stadgande som motsvarar          har möjlighet till den flextid som förutsätts
17180: 30 a § i den nu gällande grundskoleförordningen        anpassad skoldag.
17181: (4061 73) beror på förändrade omständigheter              I enlighet med den nya grundskoleförordning-
17182: samt att man fått negativa erfarenheter av den         en kan skolan dock genomföra elevernas "mju-
17183: s.k. mjuka "landningen" då man ordnat vården           ka'' introduktion tili det arbete som utförs i
17184: av barn.                                               grundskolans första klass. Skolarbetets innehåll
17185:    Stadgandena om mjuk landning gavs i början          kan anpassas och så bör man även göra tili att
17186: av 1970-talet, då barnen i mindre utsträckning         stödja nybörjarnas introduktion tili ny omgivning
17187: deltog i dagvård. Största delen av grundskolans        och nya arbetsformer. Samtidigt bör man komma
17188: förstaklassister i bosättningscentra har numera        ihåg att nybörjarna förhåller sig vanligen entusi-
17189: varit i daghemsvård eller i organiserad familje-       astiskt till inledandet av den riktiga skolgången
17190: dagvård innan de börjar sin skolgång. Härvid har       samt till sin nya ställning såsom skolelever. Även
17191: barnet kunna utveckla sådana färdigheter och           3 § grundskoleförordningen (476/83) stödjer en
17192: beteendemönster med vilka det är lättare än            mjuk start som uppskattar en liten elevs arbets-
17193: förut att börja grundskolan eller anpassa sig tili     glädje. Enligt nämnda paragraf bör den fostran
17194: gruppen. I glesbygder deltar barnen inte i lika        och undervisning som meddelas i grundskolan
17195: stor utsträckning i dagvården, men grundskolans        anordnas med beaktande av elevernas ålder och
17196: första klass i dessa trakter når i allmänt inte alls   förutsättningar.
17197: 
17198:     Helsingfors den 11 januari 1985
17199: 
17200:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
17201:                                                   1984 vp.
17202: 
17203: Kirjallinen kysymys n:o 451
17204: 
17205: 
17206: 
17207: 
17208:                                    Törnqvist: Ilomantsin turvebrikettitehtaan tuotantorakennusten tu-
17209:                                       levasta käyttämisestä
17210: 
17211: 
17212:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17213: 
17214:    Ilomantsin alueella on Vapon ja geologisen              Ilomantsin soiden turvetuotannon paaosa on
17215: tutkimuslaitoksen toimesta suoritettujen tutki-        suunniteltu brikettitehtaan käyttöön, joten teh-
17216: musten mukaan n. 7 000 hehtaaria turvetuotan-          taan toiminnan pyörittämisellä on vaikutusta
17217: tokelpoista suota. Turvemääräksi on arvioitu n.        Ilomantsin soiden turvetuotantomääriin. Välitön
17218: 49 milj. m 3 •                                         vaikutus on yli 100 työntekijää.
17219:    Turvetuotanto Ilomantsissa alkoi Vapon toi-             Brikettitehtaan pysähdyttyä ja turvesoilla ole-
17220: mesta vuonna 1974 kunnan omistamalla suolla.           vien työntekijöiden tultua lomautetuiksi on me-
17221:    Turpeen jatkojalostusta varten valmistui Ilo-       netetty Ilomantsissa yli 100 työpaikkaa. Teolli-
17222: mantsiin vuonna 1980 brikettitehdas, jonka tuo-        sista työpaikoista kunta on menettänyt 25 pro-
17223: tanto oli 35 000 tonnia.                               senttia. Työttömyystilanne Ilomantsin kunnassa
17224:    Turvebrikettitehtaan rakentamista Ilomantsiin       31.12.1983 oli 462 henkilöä, eli 13 prosenttia.
17225: hallitus perusteli vuonna 1978 sillä, että tuonti-         Saatujen tietojen mukaan Vapo ei aio lähiai-
17226: polttoaineiden vaihtotaseelle aiheuttaman rasi-        koina käynnistää brikettitehdasta Ilomantsissa.
17227: tuksen vähentämiseksi on energiahuollon erääksi        Syynä tähän lienee Vapon Haukinevan tehtaiden
17228: tavoitteeksi asetettu kotimaisen polttoainetuotan-     toiminta vajaakapasiteetilla ja palaturpeen bri-
17229: non kehittäminen ja lisääminen.                        kettiin verrattuna edullisempi hinta, mikä kas-
17230:    Vapo on turvetuotannollaan työllistänyt kun-        vattaa palaturpeen markkinaosuutta tällä hetkel-
17231: nassa seuraavasti:                                     lä.
17232: Vuosi           Turvesoilla        Brikettitehtaalla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17233:              Kesä       Talvi                          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
17234:                           10
17235:                                                        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17236: 1974                                                   seuraavan kysymyksen:
17237: 1975          20         20
17238: 1976          40         30
17239: 1977          85         50                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17240: 1978         100         60                                      ryhtyä Ilomantsin turvebrikettitehtaan
17241: 1979         100         70               10                     tuotantorakennusten ottamiseksi jonkin
17242: 1980         120         70               39                     muun tuotannon käyttöön?
17243: 1981         120         60               39
17244: 1982         140         60               39
17245: 1983                     25                5
17246: 
17247:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
17248: 
17249:                                                Kentu Törnqvist
17250: 
17251: 
17252: 
17253: 
17254: 428500009X
17255: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 451
17256: 
17257: 
17258: 
17259: 
17260:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17261: 
17262:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          että molempien brikettitehtaiden tuotannolle
17263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          löytyisi markkinoita, tehtiin syksyllä 1982 päätös
17264: olette 30 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            Ilomantsin brikettitehtaan tuotannon keskeyttä-
17265: kirjeenne n:o 2036 ohella toimittanut valtioneu-       misestä.
17266: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Tällä hetkellä koko maan brikettien vuosikäyt-
17267: sanedustaja Törnqvistin näin kuuluvasta kysy-          tö on 15 000 tonnia. Se on suunnilleen puolet
17268: myksestä n:o 451:                                      Haukinevan tehtaan tuotantokapasiteetista, joten
17269:                                                        Ilomantsin brikettitehtaan käynnistämiseen olisi
17270:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tarvetta vasta sitten, kun brikettien kysyntä koho-
17271:        ryhtyä Ilomantsin turvebrikettitehtaan          aa nykyisestään moninkertaiseksi. Kysynnän kas-
17272:        tuotantorakennusten ottamiseksi jonkin          vua rajoittaa kuitenkin edellä mainittu heikko
17273:        muun tuotannon käyttöön?                        kilpailukyky palaturpeeseen, sähköön ja öljyyn
17274:                                                        nähden talokohtaisessa lämmöntuotannossa, jo-
17275:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         hon se verrattain korkean hintansa vuoksi ensisi-
17276: seuraavaa:                                             jaisesti soveltuu.
17277:    Päätös Ilomantsin turvebrikettitehtaan perusta-        Vapo Oy:ssä tutkitaan mahdollisuuksia Ilo-
17278: misesta tehtiin vuonna 1978 Vapon toimiessa            mantsin brikettitehtaan käyttämiseksi muunlai-
17279: valtion liikelaitoksena. Perusteluna rakentamisel-     seen tuotantoon kuin polttoturvepuristeiden val-
17280: le oli valtakunnan kotimaisen polttoainetuotan-        mistukseen, mutta toteuttamiskelpoisia vaihtoeh-
17281: non kehittäminen ja lisääminen. Kokemukseen            toja ei ole vielä löydetty. Tässä tarkoituksessa
17282: perustuvaa tietoa briketin käytön lisäämisestä oli     Vapo Oy on halukas neuvottelemaan myös yh-
17283: tuolloin käytettävissä varsin vähän, sillä maan        teistyöstä muiden yrittäjien kanssa tehtaan tuo-
17284: ainoa brikettitehdas oli valmistunut vasta edelli-     tantoon ottamiseksi.
17285: senä vuonna Peräseinäjoelle Vapon Haukinevan              Tehtaan tuotantosuunnan muuttamista harkit-
17286: turpeenjalostuksen yhteyteen.        Potentiaaliset    taessa on otettava huomioon se tosiasia, että
17287: mahdollisuudet briketin käytön lisäämiseen to-         tehdas on suunniteltu ja rakennettu turpeen
17288: dettiin olevan olemassa. Tässä vaiheessa Vapo          keinollista jatkokuivatusta ja puristeiden tekoa
17289: kuitenkin myös totesi, että vallinneella briketin      varten, joten sen käyttömahdollisuudet muuhun
17290: hintatasolla tehdasinvestointi ei muodostu liike-      tuotantoon ilman varsin perusteellisia muutoksia
17291: taloudellisesti kannattavaksi.                         ovat pienet.
17292:    Ilomantsin brikettitehdas valmistui ja aloitti         Ottaen huomioon Ilomantsin runsaat turveva-
17293: brikettien tuotannon vuonna 1981, ja tehtaalle         rat sekä Vapon siellä sijaitsevat laajat vajaalla
17294: rakennettiin myös turvepellettien koetuotantolin-      käytöllä olevat työmaat olisi erittäin suotavaa,
17295: ja. Kun kävi ilmeiseksi, että turvepuristeiden         että Ilomantsin brikettitehtaan käyttöönottorat-
17296: kulutus niiden heikosta hintakilpailukyvystä joh-      kaisut tukisivat myös näiden resurssien käyttö-
17297: tuen ei tule lähivuosina kasvamaan niin suureksi,      mahdollisuuksia.
17298: 
17299:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1985
17300: 
17301:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
17302:                                       1984 vp. -      KK n:o 451                                          3
17303: 
17304: 
17305: 
17306: 
17307:                                Till Riksdagens Herr Talman
17308: 
17309:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            finnas marknader för båda brikettfabrikernas
17310: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          produktion beslöt man hösten 1982 att produk-
17311: nr 2036 av den 30 november 1984 tili vederbö-          tioneo på Ilomants fabrik avbryts.
17312: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar          För närvarande uppgår årsförbrukningen av
17313: översänt avskrift av följande av riksdagsman           briketter i hela landet tili 15 000 ton, som utgör
17314: Törnqvist undertecknade spörsmål nr 451:               ungefär hälften av produktionskapaciteten för
17315:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        Haukineva fabrik. Sålunda skulie det vara skäl
17316:        sikt att vidta för att produktionsbyggna-       att starta fabriken i Ilomants först då efterfrågan
17317:        derna för torvbrikettfabriken i Ilomants        på briketterna blir mångfaldig. Efterfrågetiliväx-
17318:        kunde användas för annan produktion?            ten begränsas dock av den ovan nämnda dåliga
17319:                                                        konkurrensförmågan i förhåliande tili stycketorv,
17320:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     el och olja vid husuppvärmning, för vilket ända-
17321:                                                        mål briketterna bäst passar på grund av det höga
17322: följande:
17323:                                                        priset.
17324:    Beslutet om grundande av torvbrikettfabrik i           Statens bränslecentral Ab undersöker möjlig-
17325: Ilomants fattades år 1978, då Statens bränslecen-      heterna att använda brikettfabriken i Ilomants
17326: tral var statligt affärsföretag. Motiveringen för      för annan produktion i stäliet för tiliverkning av
17327: byggandet var att utveckla och öka den inhemska        bränntorvbriketter, men genomförbara alternativ
17328: bränsleproduktionen i landet. Då fanns det myc-        har ännu inte hittats. 1 detta syfte är Statens
17329: ket litet erfarenheter av ökad användning av           bränslecentral Ab viliig att överlägga om samar-
17330: briketter, eftersom landets enda brikettfabrik i       bete med andra företagare för att fabriken kunde
17331: anslutning tili bränslecentralens torvförädlingsan-    tas i produktion.
17332: läggning i Haukineva i Peräseinäjoki hade blivit
17333: färdig föregående år. Det konstaterades att det            När ändringar i fabrikens produktionsinrikt-
17334: finns potentielia möjligheter tili ökad använd-        ning övervägs skali det faktum beaktas att fabri-
17335: ning av briketter. 1 detta skede konstaterade          ken har planerats och byggts för artificieli fortsatt
17336: bränslecentralen dock också att investeringen i        torkning av torv och för framstälining av briket-
17337: fabriken inte blir företagsekonomiskt lönsam           ter, och därför är användningsmöjligheterna för
17338: med hänsyn tili den rådande prisnivån.                 annan produktion utan mycket grundliga ändrin-
17339:     Brikettfabriken i Ilomants blev färdig och         gar små.
17340: inledde brikettproduktionen år 1981 och fabri-             Med hänsyn tili dryga torvtiligångar i Ilomants
17341:  ken byggde också i försökssyfte en produktions-        och bränslecentralens stora torvarbetsplatser som
17342:  linje för torvpelieter. När det blev uppenbart att     har underkapacitet skulie det vara mycket önsk-
17343:  förbrukningen av torvbriketter på grund av deras       värt att de lösningar man i fråga om Ilomants
17344:  dåliga priskonkurrensförmåga inom de närmaste          fabrik kommer tili skulie även stödja möjlighe-
17345:  åren inte kommer att öka så mycket att det skulie      terna att utnyttja dessa resurser.
17346: 
17347:     Helsingfors den 4 januari 1985
17348: 
17349:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
17350:                                                1984 vp.
17351: 
17352: Skriftligt spörsmål nr 452
17353: 
17354: 
17355: 
17356: 
17357:                                    Norrback m.fl.: Om internordisk giltighet för i ett annat nordiskt
17358:                                      land avlagd examen
17359: 
17360: 
17361:                                 Till Riksdagens Herr Talman
17362: 
17363:    En allmän strävan i det nordiska samarbetet är     värdebedömning finns. Det är ytterst en fråga
17364: dels att samordna olika åtgärder, dels att utsträc-   om den enskildes rättsskydd.
17365: ka giltigheten av intyg 1betyg att gälla även i          Det vore därför av yttersta vikt att en sådan
17366: andra nordiska länder. Det har under flere års tid    bedömningsskala skulie göras och kunna tiliäm-
17367: pågått strävanden att utvidga giltigheten av olika    pas inom den offentliga sektorn. Det finns en
17368: yrkesutbildnings- och akademiska exa_mina av_lag-     rad utbildningslinjer av fackkaraktär där utbild-
17369: da i ett nordiskt land att gälia även 1 de övnga.     ningen långt bör vara jämförbar, t.ex. inom
17370:    Det är fötvånansvärt att en utbildning av          hälso- och sjukvården, ekonomiska, tekniska och
17371: "fackkaraktär" som t.ex. ekonomutbildning i           andra dylika linjer. Samtidigt borde regler för
17372: annat nordiskt land inte skall kunna berättiga tili   kompletteringsutbildning inom sådana utbild-
17373: kompetens. Skillnaden i utbildningsprogram på         ningslinjer, som skiljer sig mellan de nordiska
17374: motsvarande nivå kan knappast vara så stor, att       länderna, t.ex. juridik, kunna utfärdas, så att
17375: den i Sverige givna utbildningen skulie betraktas     studerande vet vad som krävs för att få sin
17376: som värdelös. Tvärtom finns det många exempel         examen godkänd i sådana fall.
17377: på att det inom näringslivet betraktas som värde-        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
17378: fullt med examen avlagd i utlandet, särskilt där      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17379: språkkunskaper bedöms som viktiga. Bedöm-             ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
17380: ningen av nordiska examina inom den offentliga        följande spörsmål:
17381: sektorn tycks däremot förefalla problematisk.
17382: Särskilt problematisk är den ur den enskilda                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
17383: studerandens/ graduerades synvinkel. Den stude-              för att skapa klarare regler för internor-
17384: rande kan aldrig vara säker på att examen                    disk examensgiltighet samt att skapa kla-
17385: accepteras i Finland så länge inte fasta normer för          rare regler för kompletteringsutbildning?
17386: 
17387:     Helsingfors den 30 november 1984
17388: 
17389:                      Ole Norrback                             Boris Renlund
17390:                      Håkan Nordman                            Jutta Zilliacus
17391:                      Elisabeth Rehn                           Gunnar Jansson
17392:                      Håkan Malm                               Ole Wasz-Höckert
17393: 
17394: 
17395: 
17396: 
17397: 4285000420
17398: 2                                      1984 vp. -- RJ( n:o 452
17399: 
17400: Kirjallinen kysymys n:o 452                                                                    Suomennos
17401: 
17402: 
17403: 
17404: 
17405:                                    Norrback ym.: Pohjoismaassa suoritetun tutkinnon kelpoisuudesta
17406:                                      toisessa pohjoismaassa
17407: 
17408: 
17409:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17410: 
17411:   Yleinen pyrkimys pohjoismaisessa yhteistyössä        kuin selviä arvostusnormeja ei ole. Perimmältään
17412: on toisaalta ollut eräiden toimenpiteiden yhte-        on kyse yksilön oikeussuojasta.
17413: näistäminen ja toisaalta eräiden todistusten saat-        Tästä syystä olisi erittäin tärkeätä, että tällai-
17414: taminen päteviksi myös muissa pohjoismaissa.           nen arvostusasteikko laadinaisiin ja että sitä voi-
17415: Useiden vuosien aikana on pyritty saamaan jossa-       taisiin soveltaa julkisella sektorilla. On useita
17416: kin pohjoismaassa suoritetut ammatti- ja akatee-       ammattikoulutusaloja, joilla tapahtuvan koulu-
17417: miset tutkinnot päteviksi myös muissa pohjois-         tuksen täytyy olla pitkälti vertailukelpoista, esim.
17418: maissa.                                                terveyden- ja sairaanhoidon, taloudellisen, tekni-
17419:                                                        sen sekä muiden vastaavien alojen. Samalla tulisi
17420:    On hämmästyttävää, että "ammatinomainen"            laatia säännöt täydennyskoulutusta varten sellai-
17421: koulutus kuten esim. ekonomintutkinto ei ole           sille koulutusaloille, esim. oikeustiede, joilla on
17422: pätevä toisessa pohjoismaassa. Vastaavan tason         eroja eri pohjoismaiden välillä, jotta opiskelijat
17423: koulutusohjelmien ero tuskin voi olla niin suuri,      tietävät, mitä heiltä kulloinkin vaaditaan suorite-
17424: että Ruotsissa saatua koulutusta olisi pidettävä       tun tutkinnon hyväksymiseksi.
17425: arvottomana. Päinvastoin on useita esimerkkejä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17426: siitä, että elinkeinoelämässä pidetään ulkomailla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17427: suoritettua tutkintoa arvokkaana, erityisesti kieli-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17428: taidon tärkeyttä silmällä pitäen. Pohjoismaissa        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17429: suoritettujen tutkintojen arviointi näyttää julki-
17430: sella sektorilla sen sijaan olevan pulmallista.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17431: Erityisen pulmallinen se on yksittäisen opiskeli-              ryhtyä selvien sääntöjen luomiseksi poh-
17432: jan tai tutkinnon suorittaneen kannalta. Opiske-               joismaassa suoritetun tutkinnon kelpoi-
17433: lija ei koskaan voi olla varma siitä, että hänen               suudesta toisessa pohjoismaassa sekä täy-
17434: tutkintonsa hyväksytään Suomessa, niin kauan                   dennyskoulutuksesta?
17435: 
17436:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
17437: 
17438:                       Ole Norrback                              Boris Renlund
17439:                       Håkan Nordman                             Jutta Zilliacus
17440:                       Elisabeth Rehn                            Gunnar Jansson
17441:                       Håkan Malm                                Ole Wasz-Höckert
17442:                                        1984 vp. -      KK n:o 452                                          3
17443: 
17444: 
17445: 
17446: 
17447:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17448: 
17449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        lausunnoissa on kokonaan vastustettu ehdotetun
17450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaltaista lainsäädäntöä tai tehty periaatteellisia
17451: olette 30 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn            lakiehdotuksen sisältöä koskevia huomautuksia.
17452: kirjeenne ohessa toimittanut valtioneuvoston           Pääosa lausunnon antajista on kuitenkin pitänyt
17453: asianomaisen jäsenen tietoon jäljennöksen kan-         ehdotettua lakia tarpeellisena ja asianmukaisena.
17454: sanedustaja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kir-        Asian valmistelua on jatkettu valtiovarainminis-
17455: jallisesta kysymyksestä n:o 452:                       teriössä toimikunnan mietinnön ja saatujen lau-
17456:                                                        suntojen pohjalta ja luonnos hallituksen esityk-
17457:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         seksi on tällä hetkellä oikeusministeriön tarkas-
17458:        ryhtyä selvien sääntöjen luomiseksi poh-        tettavana.
17459:        joismaassa suoritetun tutkinnon kelpoi-
17460:        suudesta toisessa pohjoismaassa sekä täy-          Toimikunnan valmistelemassa lakiehdotukses-
17461:        dennyskoulutuksesta?                            sa ei käsitellä erikseen pohjoismaissa suoritettuja
17462:                                                        tutkintoja, vaan valmisteilla oleva laki on luon-
17463:                                                        teeltaan yleislaki, jonka soveltamispiiriin kuului-
17464:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sivat kaikki ulkomailla suoritetut korkeakou-
17465: ti seuraavaa:                                          luopinnot.
17466:    Korkeakouluopintojen osalta voidaan todeta,            Puheena oleva lakiehdotus mahdollistaisi eräin
17467: että valtion ja kuntien virkoihin vaadittavan          edellytyksin myös ulkomailla suoritettujen opin-
17468: kelpoisuuden tuottavat nykyisin yleensä vain           tojen ja Suomessa suoritettavien täydentävien
17469: Suomessa suoritetut korkeakouluopinnot. Ulko-          opintojen muodostaman kokonaisuuden rinnas-
17470: mailla korkeakouluopinnot suorittanut voi hakea        tamisen Suomessa suoritettaviin opintoihin. Täy-
17471: hallitusmuodon 85 §:n mukaisesti valtioneuvos-         dennyskoulutuksen järjestämisestä sinänsä ehdo-
17472: tolta erivapautta valtion virkaan ja sellaiseen        tukseen ei sisälly säännöksiä.
17473: kunnalliseen virkaan, jonka kelpoisuusehdot on
17474: asetuksella säädetty.                                     Nykyisellään voidaan täydennyskoulutuksesta
17475:    Valtiovarainministeriö asetti 1.2.1982 toimi-       todeta, että opetusministeriö antaa lausuntoja
17476: kunnan, jonka tehtävänä oli selvittää ulkomailla       ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen
17477: korkeakouluopintoja suorittaneiden Suomen              vastaavuudesta. Lausunnoissa verrataan suomalai-
17478: kansalaisten virkakelpoisuuteen liittyviä ongelmia     sen ja ulkomailla suoritetun korkeakoulututkin-
17479: ja tehdä selvityksensä petusteella tarvittavat sään-   non tasoa ja mahdollisuuksien mukaan myös
17480: nösehdotukset. Toimikunta ehdotti 30.5.1983            tutkintojen sisältöä. Vertailun petusteella voi-
17481: jättämässään mietinnössä (1983:51) säädettäväksi       daan arvioida myös täydentävien opintojen tar-
17482: lain, jonka nojalla Suomen kansalaisen ulkomail-       vetta. Opintojen täydentämiseksi opiskelijan on
17483: la suorittamat korkeakouluopinnot rinnastettai-        haettava opiskeluoikeus johonkin suomalaiseen
17484: siin niitä tasoltaan ja alaltaan vastaaviin Suomes-    korkeakouluun. Lisäksi korkeakoulut järjestävät
17485: sa suoritettaviin korkeakouluopintoihin. Päätök-       myös sellaista täydennyskoulutusta, joka on eri-
17486: sen rinnastamisesta tekisi toimikunnan ehdotuk-        tyisesti suunniteltu ulkomailla korkeakoulutut-
17487: sen mukaan opetusministeriö. Päätös tehtäisiin         kinnon suorittaneille.
17488: pääsääntöisesti hakemuksesta kunkin hakijan               Muissa pohjoismaissa opiskelevista suomalaisis-
17489: kohdalla erikseen. Tällaiset rinnastetut opinnot       ta pääosa opiskelee Ruotsin korkeakouluissa.
17490: tuottaisivat toimikunnan ehdotuksen mukaan sa-         Opetusministeriön asettama Ruotsissa korkeakou-
17491: man virkakelpoisuuden valtion, kunnan ja itse-         lututkinnon suorittaneiden suomalaisten täyden-
17492: näisen julkisoikeudellisen laitoksen virkoihin ja      nysopintoja selvittänyt työryhmä kartoitti vuonna
17493: toimiin kuin vastaavat Suomessa suoritettavat          1980 täydennyskoulutuksen tarvetta lähinnä sel-
17494: korkeakouluopinnot.                                    laisilla aloilla, joilla Ruotsissa tutkinnon suoritta-
17495:    Valtiovarainministeriö on pyytänyt toimikun-        neita on ollut suhteellisen suuri määrä ja joilla
17496: nan mietinnöstä tarvittavat lausunnot. Joissakin       suomalainen ja tuotsalainen korkeakoulututkinto
17497: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 452
17498: 
17499: sisältönsä tai laajuutensa puolesta poikkeavat ver-   suorittaneiden työhönsijoittumisen helpottami-
17500: rattain paljon toisistaan.                            seksi korkeakoulut ovat järjestäneet työllisyys-
17501:    Kahdessa kauppatieteellisessä koulutusyksikös-     kursseja.
17502: sä on järjestetty täydennyskoulutuskursseja ulko-        Kysymyksessä tarkoitetut ongelmat ovat näyt-
17503: mailla alempaa korkeakoulututkintoa vastaavan         täytyneet keskeisimpinä nimenomaan korkeakou-
17504: kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneille. Hel-     luopintoja ulkomailla harjoittaneiden osalta.
17505: singin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on    Korkeakouluopintoja alemman asteisen koulu-
17506: tehnyt päätöksen siitä, mitkä ruotsalaiseen oi-       tuksen osalta ei kelpoisuusehtojen suuremman
17507: keustieteelliseen tutkintoon sisältyneet opinnot      joustavuudenkaan vuoksi ole muodostunut suu-
17508: luetaan opiskelijalle hyväksi suomalaisessa oi-       ria ryhmiä Suomen kansalaisia, joiden osalta
17509: keustieteen kandidaatin tutkinnossa. Sosiaali- ja     vastaavat järjestelyt olisivat tarpeen. Kun edellä
17510: terveysministeriö on tehnyt päätöksen siitä, mil-     mainitussa lakiehdotuksessa tarkoitetusta järjes-
17511: laisia lisäopintoja Ruotsissa sosiaalialan korkea-    telmästä saadaan riittävästi käytännön kokemuk-
17512: koulututkinnon suorittaneiden tulee suorittaa,        sia, tulee ajankohtaiseksi kysymys, onko vastaava
17513: jotta he voisivat harjoittaa sosiaalialan tehtäviä    lainsäädäntö tarpeen muidenkin opintojen osal-
17514: Suomessa. Ulkomailla korkeakoulututkinnon             ta.
17515: 
17516:     Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1985
17517: 
17518:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
17519:                                         1984 vp. -      KK n:o 452                                        5
17520: 
17521: 
17522: 
17523: 
17524:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
17525: 
17526:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            håliet i lagförslaget. Största delen av dem som
17527: anger har ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          avgivit utlåtande har dock ansett att den föreslag-
17528: den 30 november 1984 tili vederbörande medlem           na lagen behövs och är sakenlig. Beredningen av
17529: av statsrådet översänt avskrift av följande av          ärendet har fortsatt i finansministeriet utgående
17530: riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade                från kommissionens betänkande och de utlåtan-
17531: spörsmål nr 452:                                        den som erhåliits, och ett utkast tili regeringspro-
17532:                                                         position är för närvarande föremål för granskning
17533:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        i justitieministeriet.
17534:         för att skapa klarare regler för internor-         I kommissionens lagförslag behandlas inte nor-
17535:         disk examensgiltighet samt att skapa kla-       diska examina som en särskild grupp, utan den
17536:         rare regler för kompletteringsutbildning?       lag som är under beredning har karaktären av en
17537:                                                         allmän lag, vars tiliämpningsområde skall gälla
17538:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         alla högskolestudier som genomförts utomlands.
17539: anföra följande:                                           Ifrågavarande lagförslag kommer även, under
17540:    Beträffande högskolestudier kan konstateras          vissa förutsättningar, att möjliggöra att den hel-
17541: att det i allmänhet endast är i Finland genomför-       het som bildas av studier i utlandet och komplet-
17542: da högskolestudier som medför behörighet för            terande studier i Finland jämställs med studier i
17543: statliga och kommunala tjänster. Den som fuli-          Finland. 1 förslaget ingår däremot inte stadgan-
17544: gjort högskolestudier utomlands kan i enlighet          d~n om anordnande av kompletteringsutbild-
17545: med 85 § regeringsformen ansöka om dispens för          nmg.
17546: statlig tjänst och sådan kommunal tjänst, om vars          Beträffande kompletteringsutbildningen i dag
17547: behörighetsvillkor är stadgat i förordning.             kan konstateras, att undervisningsministeriet av-
17548:    Finansministeriet tilisatte 1.2.1982 en kom-         ger utlåtanden om utländska högskolestudiers
17549: mission, som fick i uppdrag att utreda problem i        motsvarighet. 1 utlåtandena jämförs nivån hos
17550: anslutning tili de finska medborgares, som ge-          den finländska och utländska högskoleexamen
17551: nomfört högskolestudier utomlands, behörighet           och, i mån av möjlighet, även innehållet i
17552: för tjänst, och att på basis av utredningen             examen. På basis av jämförelsen kan man även
17553: uppgöra förslag tili erforderlig lagstiftning. 1 sitt   bedöma behovet av kompletterande studier. För
17554: betänkande 30.5.1983 (1983:51) föreslog kom-            kompletteringen bör den studerande söka studie-
17555: missionen en lag, med stöd av viiken högskole-          rätt vid någon finländsk högskola. Dessutom
17556: studier som finsk medborgare genomfört utom-            anordnar högskolorna även sådan komplette-
17557: lands skulie jämstälias med finländska högskole-        ringsutbildning som särskilt planerats för perso-
17558: studier som motsvarar de utländska såväl tili nivå      ner med utländsk högskoleexamen.
17559: som område. Enligt kommissionens förslag skulie            De flesta av de finländare som studerar i andra
17560: beslut om jämstäliande fattas av undervisnings-         nordiska Iänder finns vid högskolor i Sverige.
17561: ministeriet. 1 regel skulie beslut fattas på ansö-      Den av undervisningsministeriet tillsatta arbets-
17562: kan, separat för varje sökande. Dylika jämstälida       gruppen för utredande av kompletteringsstudier
17563: studier skulie, enligt kommissionens förslag,           för finländare som avlagt högskoleexamen i Sve-
17564: medföra samma behörighet för tjänster och be-           rige kartlade år 1980 behovet av kompletterings-
17565: fattningar hos stat, kommun elier självständig          utbildning främst på sådana områden där det
17566: offentligrättslig inrättning som motsvarande i          funnits relativt många personer med svensk exa-
17567: Finland genomförda högskolestudier.                     men och där finländsk och svensk högskoleexa-
17568:    Finansministeriet har inbegärt erforderliga ut-      men tili sitt innehåli eller sin omfattning avviker
17569: låtanden om kommissionens betänkande. 1 vissa           tämligen mycket från varandra.
17570: utlåtanden har man helt och håliet motsatt sig en          Vid två merkantila utbildningsenheter har
17571: lagstiftning av det föreslagna slaget elier gjort       man anordnat kompletteringsutbildningskurser
17572: anmärkningar av principieli karaktär mot inne-          för personer med utländsk merkantil examen
17573: 6                                      1984 vp. -     KK n:o 452
17574: 
17575: som motsvarar lägre högskoleexamen. Juridiska            De i spörsmålet avsedda problemen har visat
17576: fakulteten vid Helsingfors universitet har fattat     sig vara allra centralast just beträffande dem som
17577: beslut om vilka srudier för svensk juridisk exa-      bedrivit högskolesrudier utomlands. Beträffande
17578: men som räknas tili godo vid avläggande av en         utbildning på lägre nivå än så finns inga stora
17579: imhemsk juris kandidatexamen. Social- och häl-        grupper finska medborgare som skulle vara i
17580: sovårdsministeriet har fattat beslut om vilka till-   behov av motsvarande arrangemang. Detta beror
17581: läggsstudier som skall avläggas av dem som            bl.a. på större smidighet i behörighetsvillkoren
17582: avlagt högskoleexamen inom det sociala området        på denna nivå. Sedan man fått tillräcklig praktisk
17583: i Sverige för att vederbörande personer skall         erfarenhet av systemet i ovan nämnda lagförslag
17584: kunna handha uppgifter inom det sociala områ-         blir det aktuellt att ta ställning tili om en
17585: det i Finland. För att underlätta placeringen i       motsvarande lagstiftning behövs även beträffan-
17586: arbete av dem som avlagt högskoleexamen utom-         de andra studier.
17587: lands har högskolorna anordnat sysselsättnings-
17588: kurser.
17589: 
17590:      Helsingfors den 16 januari 1985
17591: 
17592:                                                                            Minister Pekka Vennamo
17593:                                                 1984 vp.
17594: 
17595: Kirjallinen kysymys n:o 453
17596: 
17597: 
17598: 
17599: 
17600:                                    Anttila: Urjalan kotiteollisuuskoulun toimintaedellytysten turvaa-
17601:                                       misesta
17602: 
17603: 
17604:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17605: 
17606:    Urjalan kotiteollisuuskoulu on perustettu          vuonna 1982-83 oli kouluun ensisijaisia hakijoi-
17607: vuonna 1921. Urjalan kotiteollisuusyhdistys ry.       ta 44, toissijaisia hakijoita 40 ja yhteensä muut
17608: on tämän koulun perustanut ja huolehtinut sen         sijat huomioon ottaen 113 hakijaa oli asettanut
17609: toiminnasta aina 1970-luvulle saakka, jolloin Ur-     Urjalan kotiteollisuuskoulun yhdeksi mahdolli-
17610: jalan kotiteollisuusyhdistys ry. on lopettanut toi-   seksi oppilaitoksekseen. Lukuvuonna 1983-84
17611: mintansa ja luovuttanut koulun velkoineen ja          oli ensisijaisia hakijoita 23, toissijaisia 30 ja
17612: varoineen Urjalan kunnalle. Tällä hetkellä Urja-      yhteensä hakijoita 90. Lukuvuonna 1984-85 on
17613: lan kotiteollisuuskoulun toiminnasta vastaa Urja-     ensisijaisia hakijoita ollut 32, toissijaisia 36 ja
17614: lan kunta. Urjalan kotiteollisuuskoulu on 16-         yhteensä 92 hakijaa. Nämä luvut kertovat selvästi
17615: paikkainen sisäoppilaitos: 1-vuotinen koulu, jos-     koulun tarpeellisuudesta. Me emme saa hallin-
17616: sa on yhdistetty kudonta- ja ompelulinja. Tämän       nollisilla päätöksillä lopettaa maaseudulla toimi-
17617: päivän henki on se, että 1-vuotiset koulut eivät      via nuorisolle tärkeitä opiskelupaikkoja, vaikka
17618: voisi enää jatkossa toimia. Tästä johtuen ei läänin   ne ovatkin pieniä kouluja, mutta niitä meidän
17619: suunnitelmissa eikä myöskään valtakunnallisissa       on voitava kehittää toimintakykyisiksi.
17620: suunnitelmissa ole varattuna Urjalan kotiteolli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17621: suuskoululle aloituspaikkoja lainkaan. Tämä on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17622: erittäin hälyttävä tilanne ajatellen Urjalan koti-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17623: teollisuuskoulun jatkotoimintaa. Koulun toimin-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17624: nan tarpeellisuudesta kertoo selvästi se runsas
17625: opiskelijoiden joukko, joka on kyseiseen kouluun               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17626: pyrkinyt. Seuraavassa tilasto pyrkijöistä: Luku-             ryhtyä Urjalan kotiteollisuuskoulun toi-
17627:                                                              minnan turvaamiseksi jatkossa?
17628: 
17629:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
17630: 
17631:                                           Sirkka-Liisa Anttila
17632: 
17633: 
17634: 
17635: 
17636:  4285000110
17637: 2                                       1984 vp. -- KJ( n:o 453
17638: 
17639: 
17640: 
17641: 
17642:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17643: 
17644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kin, 10--12 oppilaan, aloitusryhmillä 60--72
17645: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           oppilaaseen eli noin nelinkertaiseksi koulun ny-
17646: olette 30 päivänä marraskuuta 1984 päivätyn             kyiseen kokoon nähden. Tämä edellyttäisi varsin
17647: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            huomattavia lisäinvestointeja.
17648: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen perus-
17649: taja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjalli-    koulutuksen valtakunnallista aloituspaikkamää-
17650: sesta kysymyksestä n:o 453:                             rää ei ole tarkoitus suunnitelmien mukaan nos-
17651:                                                         taa. Päinvastoin esimerkiksi koulutussuunnitte-
17652:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          lun neuvottelukunta on mietinnössään (komi-
17653:         ryhtyä Urjalan kotiteollisuuskoulun toi-        teanmietintö 1983 :60) esittänyt alan työvoima-
17654:         minnan turvaamiseksi jatkossa?                  tarpeen perusteella aloituspaikkamäärän supista-
17655:                                                         mista 1990-luvun alkuvuosina siitä määrästä, jo-
17656:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ka aikaisemmin päätettiin vuotta 1988 varten.
17657: ti seuraavaa:                                           Urjalan kotiteollisuuskoulun toiminnan laajenta-
17658:    Urjalan kotiteollisuuskoulussa on yksi opinto-       minen edellä esitetyllä tavalla edellyttäisi siten
17659: linja, joka on yksivuotinen. Aloitus- ja samalla        vastaavaa koulutuksen vähentämistä muista oppi-
17660: oppilaspaikkamäärä on 16.                               laitoksista, joissa monissa on vastikään suoritettu
17661:    Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpanon           koulutusaikojen pidentymisestä aiheutuvia oppi-
17662: myötä käsi- ja taideteollisuusalan ammatillinen         laspaikkainvestointeja.
17663: peruskoulutus pitenee peruskoulupohjalta vähin-            Edellä todetuista syistä johtuen ammattikasva-
17664: tään kolmeen vuoteen ja ylioppilastutkinnon             tushallitus ei ole nähnyt mahdolliseksi sijoittaa
17665: pohjalta vähintään kahteen ja puoleen vuoteen           Urjalan kotiteollisuuskouluun uusien koulutusai-
17666: eli noin kolminkertaiseksi Urjalan kotiteollisuus-      kojen mukaista ammatillista peruskoulutusta
17667: koulun nykyiseen koulutukseen nähden.                   enää vuoden 1985 jälkeen. Sen sijaan ammatti-
17668:    Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpanon           kasvatushallitus on esittänyt yhtenä mahdollisuu-
17669: valmistelussa ammattikasvatushallitus on pyrki-         tena koulun kehittämistä käsi- ja taideteollisuu-
17670: nyt siihen, että kotiteollisuuskouluissa ja muissa      salan kurssitoimintaa järjestävänä yksikkönä. Täl-
17671: käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa järjestettäi-   lainen ratkaisu olisi toiminnallisesti ja taloudelli-
17672: siin kussakin riittävän toimintapohjan saavutta-        sesti toteuttamiskelpoisin siinä muodossa, että
17673: miseksi vähintään kolmen linjan opetusta. Eräissä       Urjalan kotiteollisuuskoulun tiloissa toimiva
17674: tapauksissa tähän ei kuitenkaan olla päästy, vaan       kurssiyksikkö olisi jonkin toisen käsi- ja taideteol-
17675: koulutusta tullaan järjestämään vain kahdella           lisuusoppilaitoksen alainen sivuosasto. Hallituk-
17676: linjalla. Mikäli Urjalan kotiteollisuuskoulun toi-      sen käsityksen mukaan asian vaatimien jatkotoi-
17677: mintaa laajennettaisiin kaksi kolmivuotista linjaa      menpiteiden valmistelun tulisikin lähteä tältä
17678: käsittäväksi, nousisi oppilasmäärä varsin pienillä-     pohjalta.
17679: 
17680:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1985
17681: 
17682:                                                                        Opetusministeri Kaarina Suonio
17683:                                       1984 vp. -      KK n:o 453                                       3
17684: 
17685: 
17686: 
17687: 
17688:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17689: 
17690:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           stiger antalet elever med till och med relativt små
17691: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         nybörjargrupper, bestående av 10-12 elever, till
17692: av den 30 november 1984 till vederbörande             60-72 elever, dvs. antalet elever skulle bli fyra
17693: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     gånger större jämfört med det nutida antalet
17694: av riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila underteckna-      elever vid skolan. Detta skulle förutsätta relativt
17695: de spörsmål nr 453:                                   betydande tilläggsinvesteringar.
17696:                                                          Man har inte planer på att öka antalet nybör-
17697:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       jarplatser inom den yrkesinriktade grundutbild-
17698:        för att verksamheten vid Urjala hem-           ningen inom hemslöjd och konstindustri, när det
17699:        slöjdsskola i fortsättningen skall kunna       gäller hela landet. Delegationen för utbild-
17700:        tryggas?                                       ningens planering har i sitt betänkande (Kom-
17701:                                                       mittebetänkande 1983:60) framfört att antalet
17702:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nybörjarplatser i denna bransch på basen av
17703: framföra följande:                                    behovet av arbetskraft bör under de första åren
17704:    Urjala hemslöjdsskola har en studielinje på ett    på 1990-talet inskränkas jämfört med det antal
17705: år. Antalet nybörjarplatser och samtidigt antalet     som man tidigare beslöt för år 1988. Om verk-
17706: elevplatser är 16 platser.                            samheten vid Urjala hemslöjdsskola utvidgas på
17707:    Genomförandet av skolreformen på mellansta-        det sätt som förut framförts, förutsätts att mot-
17708: diet medför att studietiden för den yrkesin-          svarande utbildning vid de övriga läroanstalterna
17709: riktade grundutbildningen inom hemslöjd och           minskas. 1 de flesta av dessa läroanstalter har
17710: konstindustri blir längre. Om studeranden har         man helt nyligen investerat i elevplatser eftersom
17711: genomgången grundskola som basis blir studieti-       studietiderna blivit längre.
17712: den minst tre år och om studeranden har avlagt           På basen av ovan anförda skäl har yrkesutbild-
17713: studentexamen blir studietiden minst två och ett      ningsstyrelsen ansett att det inte är möjligt att
17714: halvt år, dvs. studietiden nästan trefaldigas med     efter 1985 ge sådan yrkesinriktad grundutbild-
17715: hänsyn till den tid som numera behövs för             ning vid Urjala hemslöjdsskola som motsvarar de
17716: utbildningen vid Urjala hemslöjdsskola.               nya studietiderna. Däremot har yrkesutbild-
17717:    Vid beredningen av verkställandet av skolrefor-    ningsstyrelsen såsom ett alternativ framfört, att
17718: men på mellanstadiet har yrkesutbildningsstyrel-      skolan bör utvecklas som sådan enhet som ordnar
17719: sen strävat till att undervisning vid hemslöjdssko-   kurser i hemslöjd och konstindustri. En dylik
17720: lorna samt vid de övriga läroanstalterna inom         lösning skulle med hänsyn tili verksamheten och
17721: hemslöjd och konstindustri ges på minst tre linjer    lönsamheten bäst kunna genomföras så att den
17722: för att man skall kunna ha tillräckliga fötutsätt-    kursenhet som fungerar i Urjala hemslöjdsskolas
17723: ningar för verksamheten. 1 vissa fall har man         utrymmen skulle vara en filial tili någon annan
17724: dock inte kunnat uppnå detta utan utbildning          läroanstalt inom hemslöjd och konstindustri. En-
17725: kommer att ges endast på rvå linjer. Om verk-         ligt regeringens uppfattning borde beredningen
17726: samheten vid Urjala hemslöjdsskola utvidgas så        av de fortsatta åtgärder som ärendet kräver utgå
17727: att utbildningen består av rvå linjer på tre år,      från ovan nämnda bas.
17728: 
17729:      Helsingfors den 2 januari 1985
17730: 
17731:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
17732:                                                  1984 vp.
17733: 
17734: Kirjallinen kysymys n:o 454
17735: 
17736: 
17737: 
17738: 
17739:                                    Tenhiälä: Lyijyttömään bensiiniin siirtymisen mahdollisuuksista
17740: 
17741: 
17742:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17743: 
17744:    Yksi pahimmista ihmisen ja luonnon hyvin-           Keski-Euroopan metsien tuhoutumisen on ha-
17745: vointia uhkaavista vaaroista aiheutuu lyijyn ja sen    vaittu johtuvan myös typpioksideista. Nämä ovat
17746: yhdisteiden joutumisesta ympäristöön. Jo pieninä       osaltaan syynä ns. happosateisiin. Lyijyä sisältä-
17747: pitoisuuksina lyijy mm. alentaa lasten älykkyyttä.     väliä bensiinillä käyviin autoihin ei voida asentaa
17748: Lisäksi lyijy vaurioittaa metsiä, koska se tuhoaa      katalyyttista jälkipoltinta.
17749: mikro-organismeja. Yhdysvalloissa tehdyn tutki-           Saksan Liittotasavallassa on huolestuttu ihmis-
17750: muksen mukaan 90 % kaupunki-ilman lyijystä             ten ja metsien terveydestä. Niinpä siellä on tehty
17751: on peräisin liikenteestä. Myös vilkasliikenteisten     päätös, jonka mukaan uusien automallien on
17752: teiden varrella asuvan maaseutuväestön terveys         viimeistään vuonna 1988 käytävä lyijyttömällä
17753: on vaarassa. Lyijyä käytetään bensiinin lisäainee-     bensiinillä. Tällaisilta autoilta poistetaan autove-
17754: na nostamaan sen oktaanilukua. Samaan tarkoi-          ro kokonaan, ja lyijyttömän bensiinin veroa alen-
17755: tukseen voitaisiin käyttää muita, nopeasti hajoa-      netaan.
17756: via aineita. Lyijy sen sijaan varastoimu ihmisiin,
17757:                                                           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjärjes-
17758: eläimiin ja kasveihin lähes pysyvästi.
17759:                                                        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtioneu-
17760:    Tehokkain tapa vähentää lyijyhaittoja on luo-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
17761: pua lyijyn käytöstä bensiinin lisäaineena. Näin        van kysymyksen:
17762: on jo menetelty mm. Japanissa, jossa kaikki
17763: kotimaiset autot käyttävät lyijytöntä bensiiniä.                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
17764:    Yhdysvalloissa lyijyä sisältävää bensiiniä käyte-          tus aikoo ryhtyä moottoriajoneuvojen
17765: tään enää noin 40 Ofo :ssa henkilöautoista.                   pohtoaineeksi jalostettavan lyijyttömän
17766:    Kun siirrytään lyijyttömään bensiiniin, voi-               bensiinin tuottamiseksi ja markkinoimi-
17767: daan ottaa käyttöön myös pakokaasuja puhdista-                seksi siten, että sen ja nykyisin markki-
17768: va ns. katalyyttinen jälkipoltin, joka vähentää               noilla olevan moottoribensiinin hintasuh-
17769: hiilimonoksidi-, hiili vety- ja typpioksidipäästöt            de muuttuu tuntuvasti lyijyttömän ben-
17770: kymmenesosaan. Lyijyn ja rikkiyhdisteiden ohella              siinin eduksi?
17771: 
17772:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1984
17773: 
17774:                                             Hannu Tenhiälä
17775: 
17776: 
17777: 
17778: 
17779: 4285000176
17780: 2                                     1984 vp. -       KK n:o 454
17781: 
17782: 
17783: 
17784: 
17785:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17786: 
17787:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sia ohjauskeinoja harkittaessa otetaan huomioon,
17788: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           että lyijytöntä bensiiniä ei ehkä ole tarkoituksen-
17789: olette 4 päivänä joulukuuura 1984 päivätyn kir-         mukaista ohjata käytettäväksi autoissa, joissa ei
17790: jeenne n:o 2066 ohella lähettänyt valtioneuvos-         samalla voida vähentää muiden epäpuhtauksien
17791: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-       päästöjä, koska lyijyttömän bensiinin tuottami-
17792: jennöksen kansanedustaja Tenhiälän kirjallisesta        nen ja käyttö kuluttavat enemmän luonnonvaroja
17793: kysymyksestä n:o 4)4, jossa tiedustellaan:              kuin lyijyä sisältävän. Osassa autokantaamme
17794:                                                         lyijyttömän bensiinin käyttö johtaisi moottorin
17795:            Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-       vaurioitumiseen.
17796:         tus aikoo ryhtyä moottoriajoneuvojen
17797:         pohtoaineeksi jalostettavan lyijyttömän            Kysymyksessä viitataan erityisesti Saksan Liitto-
17798:         bensiinin tuottamiseksi ja markkinoimi-         tasavallassa käyttöön otettaviin taloudellisiin oh-
17799:         seksi siten, että sen nykyisin markkinoilla     jauskeinoihin. Taloudellisten ohjauskeinojen va-
17800:         olevan moottoribensiinin hintasuhde             linta Saksan Liittotasavallassa aiheutunee halusta
17801:         muuttuu tuntuvasti lyijyttömän bensiinin        poiketa EEC:n päätöksistä. Lisäksi on huomi-
17802:         eduksi?                                         onarvoista, että autovero Saksan Liittotasavallassa
17803:                                                         on jo nykyisin Suomeen verrattuna hyvin pieni.
17804:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Tämä on osaltaan johtanut suhteellisen suurten
17805: ti seuraavaa:                                           autojen yleisyyteen. Henkilöautoja on Saksan
17806:     Useat Euroopan maat ovat viime vuosina alen-        Liittotasavallassa, joka on pinta-alaltaan Suomea
17807: taneet lyijyn määrän bensiinissä 0, 1) grammaan         pienempi, noin 2) kertaa enemmän kuin Suo-
17808: litrassa. Euroopan talousyhteisössä on vastikään        messa. Liikenteen eräitä päästöjä Saksan Liittota-
17809: päätetty alentaa lyijypitoisuus tähän määrään           savallassa on omiaan lisäämään vielä se, ettei
17810: 1. 7.1989 mennessä. Samana vuonna tulee kaikis-         siellä ole nopeusrajoituksia moottoritiellä. Auto-
17811: sa EEC-maissa olla saatavilla lyijytöntä bensiiniä.     veroon puuttuminen lienee joka tapauksessa jär-
17812:     Suomen hallitus teki muutama kuukausi il-           kevämpää kuin erilaisten bensiinien hintasuhtei-
17813: mansuojelulain voimaantulon jälkeen, tammi-             den järjestäminen siten, että valmistuskustan-
17814: kuussa 1983 päätöksen (157 /83), jolla alennetaan       nuksiltaan toistaiseksi kalleinta eli lyijytöntä ben-
17815: lyijyn määrä astettain vuoden 198) loppuun              siiniä myytäisiin muita bensiinejä halvemmalla,
17816: mennessä 0, 1) grammaan litrassa bensiiniä. Sa-         ellei bensiinin valmisteverotusta ratkaisevasti lisä-
17817: malla asetettiin rajoituksia lyijyn korvaamiselle       tä.
17818: bentseenillä, jonka terveydelle haitallisista vaiku-        Suomi on ollut aktiivinen ilmansuojelun kan-
17819: tuksista on ollut asiantuntijoiden keskuudessa          sainvälisessä yhteistyössä. Suomessa ryhdytään
17820: suurempi yhteisymmärrys kuin lyijyn haitoista.          valmistamaan lyijytöntä bensiiniä aivan lähivuo-
17821: Suomen liikenteen lyijypäästöt vähenevät noin           sina. Tätä edellyttävät jo yksistään ulkomailta
17822: 1)0 tonniin vuodessa ja ne ovat tällöin huomat-         Suomeen suuntautuvan matkailunkin tarpeet ja
17823: tavasti pienemmät kuin Ruotsissa, puhumatta-            se on alustavien selvitysten mukaan mahdollista
17824: kaan Yhdysvalloista, jossa tehtyihin tutkimuksiin       Suomen öljynjalostamoissa. Valtioneuvosto on
17825: kysymyksessä viitataan. Nykyistenkään lyijypääs-        28.9.1984 eduskunnalle ympäristönsuojelusta an-
17826: töjemme, jotka ovat jäteöljyn pohto mukaan              tamassaan selonteossa todennut, että autoilijoi-
17827: lukien noin 600 tonnia vuodessa, ei ole ainakaan        den saatavilla on oltava lyijytöntä bensiiniä 1980-
17828: toistaiseksi todettu aiheuttaneen haittaa ihmisil-      luvun jälkimmäisestä puoliskosta lähtien. Näitä
17829: le.                                                     asioita on ryhdytty selvittämään ympäristöminis-
17830:     Ympäristöministeriössä selvitetään vuoden           teriössä. Ensiksi selvitetään lyijyttömän bensiinin
17831: 198) aikana autojen pakokaasumääräysten tiu-            ja pakokaasujen nykyistä tehokkaamman puhdis-
17832: kentamiseen liittyviä seikkoja. Selvityksessä tutki-    tuksen kustannuksia, jotta asiasta voitaisiin kes-
17833: taan mm. eri keinot vähentää hiilimonoksidin,           kutella periaatteellisesti hallituksessa vielä kevään
17834: hiilivetyjen ja typen oksidien päästöjä. Taloudelli-     198) aikana.
17835:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 198)
17836: 
17837:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
17838:                                        1984 vp. -      KK n:o 454                                          3
17839: 
17840: 
17841: 
17842: 
17843:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17844: 
17845:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            hända inte motiverat att blyfri bensin skall bli
17846: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         använd i bilar, i vilka det inte är möjligt att
17847: 2066 av den 4 december 1984 tili vederbörande          samtidigt minska utsläpp som innehålier andra
17848: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     föroreningar, emedan produktion och använd-
17849: av riksdagsman Tenhiälä undertecknade spörsmål         ning av blyfri bensin medför en större förbruk-
17850: nr 454:                                                ning av naturtiligångarna än produktionen och
17851:                                                        användningen av blyhaltig bensin. Detta kom-
17852:            Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         mer att beaktas då de ekonomiska styrmedlen
17853:         geringen vidta för att blyfri bensin som       dryftas. Den blyfria bensinen skulle leda till
17854:         raffineras tili bränsle för motorfordon        motorskador i en del av bilarna i vårt land.
17855:         skall kunna produceras och marknadsfö-
17856:         ras så, att prisförhållandet mellan denna          1 spörsmålet hänvisas det särskilt till de ekono-
17857:         och den motorbensin som för närvarande         miska styrmedel som kommer att tas i bruk i
17858:         förekommer på marknaden kännbart               Förbundsrepubliken Tyskland. Valet av ekono-
17859:         ändras tili förmån för blyfri bensin?          miska styrmedel torde i Förbundsrepubliken
17860:                                                        Tyskland bero på att man vill avvika från EEC:s
17861:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        beslut. De bör dessutom uppmärksammas, att
17862: anföra följande:                                       bilskatten i Förbundsrepubliken Tyskland redan
17863:    Ett flertal europeiska Iänder har under de          nu är mycket låg jämfört med Finland. Detta har
17864: senaste åren sänkt blyhalten i bensin till 0, 15       bidragit tili att det finns relativt många stora
17865: gram per liter. lnom Europeiska ekonomiska             bilar. Antalet personbilar i Förbundsrepubliken
17866: gemenskapen har man nyligen beslutat, att bly-         Tyskland, som har ett mindre ytinnehåll än
17867: halten före 1. 7.1989 skali sänkas till denna          Finland, är ca 25 gånger större än i Finland. Vissa
17868: kvantitet. Samma år skall det i samtliga EEC-län-      trafikutsläpp i Förbundsrepubliken Tyskland
17869: der finnas tiligång tili blyfri bensin.                ökar bl.a. på gtund av att motorvägarna saknar
17870:    1 januari 1983, några månader efter det att         hastighetsbegränsningar. Det torde i varje fall
17871: lufrvårdslagen hade trätt i kraft, fattade den         vara förnuftigare att justera bilskatten än att
17872: finska regeringen ett beslut (157/83), genom           reglera prisförhållandet mellan olika bensinfabri-
17873: vilket blyhalten före utgången av år 1985 stegvis      kat så, att den blyfria bensinen, vars tillverk-
17874: skall sänkas tili 0,15 gram per liter bensin.          ningsko'stnader tillsvidare är de högsta, skulle
17875: Samtidigt begränsades möjligheterna att ersätta        säljas tili ett lägre pris än övrig bensin, om inte
17876: bly med bensen, om vars hälsovådliga verkningar        accissen på bensin avsevärt skall höjas.
17877: det bland sakkunniga råder ett bättre samför-             Finland har deltagit aktivt i det internationella
17878: stånd än om blyets skadeverkningar. Trafikens          samarbetet beträffande luftvård. lnom de aUra
17879: blyutsläpp i Finland kommer att minska tili ca         närmaste åren inleds tillverkningen av blyfri
17880: 150 ton i året och är därefter betydligt mindre än     bensin i Finland. Bland annat den utländska
17881: i Sverige, för att inte tala om Förenta Staterna,      turismen tili Finland förutsätter detta och enligt
17882: där det gjorts undersökningar som avses i spör-        preliminära utredningar är detta möjligt att ge-
17883: smålet. Det har åtminstone inte tillsvidare kons-      nomföra i de finska oljeraffinerierna. Statsrådet
17884: taterats, att våra nuvarande blyutsläpp, ca 600        har 28.9.1984 i sin redogörelse om miljövården
17885: ton i året inklusive bränningen av spillolja, skulie   till riksdagen konstaterat, att bilisterna bör ha
17886: ha medfört olägenheter för människorna.                tillgång tili blyfri bensin från och med 1980-
17887:    De omständigheter som är förknippade med            talets senare hälft. En utredning om dessa ären-
17888: en skärpning av bestämmelserna om bilavgaser           den har påbörjats vid miljöministeriet. Tili först
17889: kommer att utredas i miljöministeriet under år         utreds kostnaderna för blyfri bensin och en
17890:  1985. 1 denna utredning undersöks bl.a. olika         effektivare rening av avgaserna, för att man i
17891: metoder att minska utsläpp som innehålier kol-         regeringen skulle kunna diskutera om principer-
17892: monoxid, kolväte och kväveoxider. Det är må-           na i ärendet ännu under våren 1985.
17893: 
17894:      Helsingfors den 10 januari 1985
17895:                                                                              Miljöminister Matti Ahde
17896:                                                 1984 vp.
17897: 
17898: Kirjallinen kysymys n:o 455
17899: 
17900: 
17901: 
17902: 
17903:                                    Kietäväinen: Savonlinnan talousalueen rautatieliikennepalvelujen
17904:                                       turvaamisesta
17905: 
17906: 
17907:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17908: 
17909:    Savonlinnan talousalue on merkittävää matkai-       nan-Huutokosken rataosa, jonka pituus on 75
17910: lualuetta. Talousalueen liikenneyhteyksien kan-        km. Tämän rataosuuden merkitys tulee kasva-
17911: nalta on rautateillä huomattava merkitys. Rauta-       maan mm. siksi, että Outokumpu Oy aloittaa
17912: teiden asemaa on vielä kohentanut ratavälillä Sa-      1986 nikkelikaivos- ja rikastamotoiminnan Enon-
17913: vonlinna-Parikkala suoritettu petusparannustyö,        kosken Laukunkankaalla. Kaivoksen tuottaman
17914: joka valmistui 1.11.1984. Ko. rataosan luokitus        rikasteen jatkokäsittely tapahtuu Harjavallassa.
17915: nousi perusparannustyön ansiosta B2-ryhmään.           Eräs luontevimmista kuljetustavoista olisi kuljet-
17916:    Julkisuudessa on jälleen kerran esiintynyt tieto-   taa rikaste Savonlinnan liikennealueella sijaitse-
17917: ja, että makuuvaunuliikennettä Savonlinnan ja          vasta Silvolasta Pieksämäen-Jyväskylän ja Tam-
17918: Helsingin välillä ollaan !opettamassa. Makuuvau-       pereen kautta Harjavaltaan.
17919: nuliikenne tällä välillä on Savonlinnan talous-            Heikko liikennöitävyys haittaa koko Itä-Savon
17920: alueen kannalta erittäin tärkeä, mikä käy ilmi         elinkeinoelämää - erityisesti teollisuutta - sillä
17921: korkeasta, 68 % :n käyttöasteesta Savonlinnan ja       VR:n tariffien suosiessa suurkuljetuksia Savonlin-
17922: Helsingin välillä. Yöjuna on ainoa liikenneyhteys      nan-Huutokosken rataosan heikko rakenne ei
17923: Savonlinnasta, jolla ehtii Helsinkiin aivan aa-        niitä salli! Voidaankin todeta, että Savonlinnan
17924: muksi esim. sopivasti virastojen avautumisen ai-       liikennealue ei juuri voi esittää näyttöjä kuljetus-
17925: kaan. Mikäli tämä yöjunan makuuvaunuyhteys             suoritteista, koska sillä ei ole siihen teknisiä
17926: lopetetaan, merkitsee se huomattavaa heikennys-        edellytyksiä.
17927: tä koko Savonlinnan talousalueen ennestäänkin              Savonlinnan-Huutokosken rataosan peruspa-
17928: varsin huonoihin liikenneyhteyksiin. Mainittua         rantamisella saavutettaisiin myös muita kuin
17929: yhteyttä ei edes välttävällä tavalla korvaa ministe-   edellä mainittuja etuja. Näitä ovat mm.:
17930: ri Puhakan 9.6.1983 ko. makuuvaunuyhteydestä               - mahdollisuus läpikulkuliikenteeseen Vuok-
17931: suulliseen kysymykseeni vastauksessaan eräänä          senlaakson teollisuusalueelle, mikä keventäisi
17932: vaihtoehtona esille tuoma yhteyden hoitaminen          Kouvolan ylikuormitetun ratapihan toimintaa ja
17933: linja-autovuorolla Joensuun-Helsingin juniin           siten helpottaisi mm. idänkauppaan liittyvää lii-
17934: liittyen.                                              kennettä
17935:     Toinen Savonlinnan talousalueen rautatielii-           - mahdollisuus parantaa rautateiden perus-
17936: kennettä merkittävästi heikentävä seikka on Sa-        palvelutasoa alueella
17937: vonlinnan ja Pieksämäen välisen paikallisjunalii-          - mahdollisuus tehostaa Savonlinnan syväsa-
17938: kenteen suunniteltu lakkauttaminen. Liikenteen         taman toimintaa ja käyttöä
17939: lakkauttamisen toteuttaminen on erityisen ongel-           - todella hyödyntää Huutokosken-Savon-
17940: mallista, koska korvaavaa liikennettä on vaikea        linnan-Parikkalan rataosalla, erityisesti välillä
17941: toteuttaa tälle välille. Näin liikenteen loppumi-      Savonlinna-Parikkala, tähän mennessä suorite-
17942:  nen merkitsisi suurella alueella Pieksämäen ja        tut yhteensä noin 100 milj. markan suuruiset
17943:  Savonlinnan välillä huomattavaa haittaa. Samalla      investoinnit sekä mahdollisuus toteuttaa ns. ren·
17944:  toimenpide heikentäisi huomattavasti Savonlin-        gasjunahanke sekä muita matkustajaliikenteeseen
17945:  nan ja Pieksämäen välisiä liikenneyhteyksiä sekä      liittyviä parannuksia erityisesti puutteelliseen
17946: yhteyksiä Savonlinnasta ja Pieksämäeltä kauem-         Keski-Suomen suuntaan päin.
17947:  maksikin.                                                Tavaraliikenteen osalta on esitetty julkisuudes-
17948:     Kolmas ongelma Savonlinnan talousalueen            sa näkemyksiä, että tämä liikenne voitaisiin tois-
17949:  rautatieyhteyksissä on heikkokuntoinen Savonlin-      taiseksi hoitaa ko. radalla alentamalla nopeuksia.
17950: 428500021A
17951: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 455
17952: 
17953: Mutta vaikka tämä pitäisikin paikkansa, on sa-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17954: malla myös todettava, että mikäli kyseisellä rata-            ryhtyä turvatakseen yöjunamakuuvaunu-
17955: osalla ei ryhdytä perusparannustoimiin, on koko               liikenteen välillä Savonlinna-Helsinki ja
17956: rautatieliikenteen jatkuminen ratavälillä uhattu-             paikallisjunaliikenteen Savonlinnan ja
17957: na pitemmällä aikavälillä.                                    Pieksämäen välillä sekä parantaakseen ra-
17958:   Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjärjes-           taosan Savonlinna-Huutokoski liiken-
17959: tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtioneu-               nöitävyyttä?
17960: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
17961: van kysymyksen:
17962: 
17963:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1984
17964: 
17965:                                            Timo Kietäväinen
17966:                                        1984 vp. -      KK n:o 455                                       3
17967: 
17968: 
17969: 
17970: 
17971:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17972: 
17973:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         päivien keskimääräisen käytön ollessa 14 matkus-
17974: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       tajaa eli 42 % tarjotuista paikoista. Suunnassa
17975: mies, lähettänyt 4 päivänä joulukuuta 1984 päi-        Helsinki-Savonlinna on vastaava käyttösuhde
17976: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-          vain 33 %.
17977: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Mitään päätöstä mahdollisesta lakkauttamises-
17978: Timo Kietäväisen näin kuuluvasta kirjallisesta         ta ei toistaiseksi ole tehty, vaikka rautatiehalli-
17979: kysymyksestä n:o 455:                                  tuksen onkin vallitsevan kustannuspaineen alla
17980:                                                        pakko tarkastella mainitun kaltaista liikennettä
17981:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kriittisesti .
17982:         ryhtyä turvatakseen yöjunamakuuvaunu-             Rataosan Savonlinna-Huutokoski liikenteestä
17983:         liikenteen välillä Savonlinna-Helsinki ja      on Helsingin ulkopuolisen paikallisliikenteen laa-
17984:         paikallisjunaliikenteen Savonlinnan ja         jennustasoa selvittänyt työryhmä todennut liiken-
17985:         Pieksämäen välillä sekä parantaakseen ra-      teenhoidon vuotuisen alijäämän olevan noin 3
17986:         taosan Savonlinna-Huutokoski liiken-           milj. mk. Kun täysin kattava korvaava liikenne
17987:         nöitävyyttä?                                   on hoidettavissa noin neljänneksellä em. kustan-
17988:                                                        nuksista, ei kiskoliikenteen ylläpidolle kiskoauto-
17989:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kaluston käytön loppuessa näyttäisi olevan riittä-
17990: ti seuraavaa:                                          viä perusteita.
17991:    Kuluneen vuosikymmenen aikana on selvästi              Tavaraliikenteen suoritteista todettakoon, et-
17992: ollut todettavissa, että nopeutuneiden päiväjuna-      teivät nykyiset kuljetustarpeet tue radan peruspa-
17993: yhteyksien seurauksena on ollut makuuvaunujen          rannustarvetta, jonka kustannukset on arvioitu
17994: käytön heikkeneminen keskipitkillä matkoilla,          noin 7 milj. markaksi vuoden 1984 hintatasossa.
17995: joihin kuuluu myös Helsinki-Savonlinna. Mai-              Kysymyksen perusteluissa mainittu Enonkos-
17996: nituille reitille on lisäksi tunnusomaista, että sen   ken kaivos antaa tämän hetken tietojen mukaan
17997: käyttö keskittyy erityisesti viikonlopuiksi. Niinpä    kuljetettavaa rautateille noin 70 000 tonnia vuo-
17998: kuluvan vuoden syyskuun laskennan mukaan,              dessa viiden vuoden aikana. Lähtöaseman ollessa
17999: joka edustaa varsin tarkoin vuotuista keskiarvoa,      Silvola on kuljetukset mahdollista hoitaa joko
18000: on makuuvaunun käyttö suunnassa Savonlinna-            Imatran kautta tai hidastetulla nopeudella vai-
18001: Helsinki sunnuntaisin 45 matkustajaa, muiden           keuksitta myös Pieksämäen kautta.
18002: 
18003:    Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
18004: 
18005:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
18006: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 455
18007: 
18008: 
18009: 
18010: 
18011:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18012: 
18013:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förfogande utnyttjas. I riktningen Helsingfors-
18014: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          Nyslott är motsvarande användningsgrad endast
18015: av den 4 december 1984 tili vederbörande med-          33 %.
18016: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av         Det har tilis vidare inte fattats något beslut om
18017: riksdagsman Timo Kietäväinen undertecknade             en eventueli indragning av vagnar, trots att
18018: spörsmål nr 455:                                       järnvägsstyrelsen på grund av rådande kost-
18019:                                                        nadstryck är tvungen att förhålia sig kritisk tili
18020:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       trafik av nämnda slag.
18021:         för att trygga trafiken med sovvagnståg            Beträffande trafiken på bansträckan Nyslott-
18022:         på sträckan Nyslott-Helsingfors och lo-        Huutokoski har den arbetsgrupp som har utrett
18023:         kaltågstrafiken melian Nyslått och Pieksä-     frågan om en utvidgning av lokaltrafiken utanför
18024:         mäki samt för att förbättra trafikerbar-       Helsingfors konstarerat, att det årliga underskott
18025:         heten på bansträckan Nyslott-Huuto-            som föranleds av trafikens skötsel uppgår tili ca 3
18026:         koski?                                         milj. mk. Då en ersättande trafik som helt täcker
18027:                                                        behovet kan skötas med ca en fjärdedel av de
18028:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ovan nämnda kostnaderna, torde det inte finnas
18029: anföra följande:                                       tiliräckliga grunder att upprätthålia rälstrafiken,
18030:    Under det gångna decenniet har det klart            då användningen av rälsbussmaterielen upphör.
18031: kunnat konstateras, att dagtågsförbindelserna             Beträffande prestationerna inom godstrafiken
18032: som blivit snabbare har lett tili att sovvagnar inte   kan det konstateras, att det nuvarande transport-
18033: används lika ofta som tidigare på medeliånga           behovet inte förutsätter en grundförbättring av
18034: sträckor, sådana som sträckan Helsingfors-Ny-          hanan som enligt beräkningarna medför ca 7
18035: slott. Karakteristiskt för nämnda rutt är dessutom     milj. mk i kostnader enligt 1984 års kostnads-
18036: att den används huvudsakligen under veckoslu-          nivå.
18037: ten. Enligt beräkningar som gjordes i september            Den i motiveringen tili spörsmålet nämnda
18038: innevarande år och som rätt bra motsvarar det          gruvan i Enonkoski sysselsätter järnvägarna under
18039: årliga genomsnittet, används sovvagn i rikt-           fem års tid med transporter om ca 70 000 ton i
18040: ningen Nyslott-Helsingfors om söndagarna av            året. Om avgångsstationen är Silvola, är det
18041: 45 resenärer, medan sovvagn övriga dagar an-           möjligt att sköta transporterna antingen via
18042: vänds i genomsnitt av 14 resenärer. Detta inne-        Imatra elier med nedsatt hastighet utan svårighet
18043: bär att 42 % av de platser som har stälits tili        även via Pieksämäki.
18044: 
18045:     Helsingfors den 27 december 1984
18046: 
18047:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
18048:                                                   1984 vp.
18049: 
18050: Kirjallinen kysymys n:o 456
18051: 
18052: 
18053: 
18054: 
18055:                                      Kokko ym.: Lähetysjärjestöjen lähettäminä tehdyn kehitysyhteis-
18056:                                        työn laskemisesta palvelulisiin oikeuttavaksi ajaksi
18057: 
18058: 
18059:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18060: 
18061:    Sekä valtion virkaehtosopimuksen että perus-          kehitysyhteistyöhön osallistuvat jäävät ilman pal-
18062: koulun voimassa olevan virkaehtosopimuksen               velulisiä. Tämä johtuu em. virkaehtosopimuksen
18063: mukaan viranhaltijalla on oikeus palvelulisää var-       säännöksestä, että valtion on maksettava vähin-
18064: ten lukea hyväkseen koko se aika, minkä hän on           täänkin 50 % asianomaisen henkilön palkasta,
18065: ollut päätoimisesti katsottavassa valtion palveluk-      mikä hyvin harvoin toteutuu.
18066: sessa. Tämä on merkinnyt sitä, että sekä lukion             Sekä valtion virkaehtosopimusta että peruskou-
18067: että peruskoulun opettajat, jotka ulkoasiainmi-          lun virkaehtosopimusta olisikin muutettava siten,
18068: nisteriön kautta ovat olleet kehitysyhteistyössä         että kaikki kehitysyhteistyötä tekevät tulisivat
18069: ulkomailla, ovat saaneet laskea nämä vuodet              palvelutisien suhteen samanarvoiseen asemaan.
18070: hyväkseen palvelulisiä määrättäessä.                     Tätä puoltaa sekin, että työn luonne lähetysjär-
18071:    Siitä ajasta, minkä viranhaltija on ollut uskon-      jestöjenkin lähettämillä edustajilla on vuosien
18072: nollisen yhdyskunnan taikka sellaisen yksityisen         kuluessa muuttunut hyvin samankaltaiseksi mui-
18073: yhteisön tai laitoksen, joka lain tai asetuksen          den kehitysyhteistyöntekijöiden tekemän työn
18074: nojalla saa pääosan palkkausmenoistaan valtion-          kanssa. Samoin valtiovalta ohjaa vuosittain budje-
18075: apuna, päätoimiseksi katsottavassa palveluksessa,        tin kautta varoja lähetysjärjestöjen harjoittamaan
18076: saa hän niin ikään lukea osan palvelulisiin oi-          kehitysyhteistyöhön.
18077: keuttavaksi. Tämä pätee esimerkiksi Yhdistynei-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18078: den Kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen palve-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18079: luksessa oleviin tai niihin, jotka ovat toteutta-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18080: massa kansainvälistä kehitysapuohjelmaa, jossa           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18081: Suomen valtio on osallisena.                                       Pitääkö Hallitus asianmukaisena, että
18082:    Käytännössä on kuitenkin käynyt niin, että ne                esimerkiksi niille peruskoulun ja lukion
18083: lukion ja peruskoulun viranhaltijat, jotka ovat                 viranhaltijoille, jotka tekevät kehitysyh-
18084: menneet kehitysyhteistyöhön UM:n kautta, saa-                   teistyötä lähetysjärjestöjen lähettäminä,
18085: vat lukea ajan palvelulisiin oikeuttavaksi ,----- muut          ei lasketa tätä aikaa palvelulisiin oikeutta-
18086: eivät. Näin esimerkiksi lähetysjärjestöjen kautta               vaksi?
18087: 
18088:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1984
18089: 
18090:          Heikki Kokko                Seppo Pelttari                      Aapo Saari
18091:          Jukka Vihriälä              Pirkko Ikonen                       Sirkka-Liisa Anttila
18092:                     Tytti Isohookana-Asunmaa                     Juhani Alaranta
18093: 
18094: 
18095: 
18096: 
18097: 4285000121
18098: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 456
18099: 
18100: 
18101: 
18102: 
18103:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18104: 
18105:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ehtosopimuksessa on sovittu. Kummatkin sopi-
18106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mukset lähtevät siitä yleisestä periaatteesta, että
18107: olette 4 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-         tietyn palvelusajan lukeminen ikälisään tai palve-
18108: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lulisään oikeuttavaksi ajaksi perustuu sille, minkä
18109: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        laatuisen työnantajan palveluksessa on palveltu.
18110: Heikki Kokon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Sopimuksissa edellytetään työnantajayhteisön
18111: kysymyksestä n:o 456:                                  täyttävän tietyt sopimuksissa lähemmin määritel-
18112:                                                        lyt edellytykset, joita kysymyksessä tarkoitetut
18113:           Pitääkö Hallitus asianmukaisena, että        työnantajayhteisöt eivät täytä. Ratkaisevaa ei
18114:        esimerkiksi niille peruskoulun ja lukion        niinkään ole se, minkälaista työtä henkilö on
18115:        viranhaltijoille, jotka tekevät kehitysyh-      asianomaisen yhteisön palveluksessa tehnyt.
18116:        teistyötä lähetysjärjestöjen lähettäminä,          Se, mitä palvelusaikoja hyväksytään ikälisään
18117:        ei lasketa tätä aikaa palvelulisiin oikeutta-   tai palvelulisään oikeuttavaksi ajaksi, on työ-
18118:        vaksi?                                          markkinaosapuolten välinen sopimuskysymys.
18119:                                                        Näin ollen se kuuluu asioihin, joista hallitus ei
18120:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       voi yksipuolisesti päättää.
18121: ti seuraavaa:                                             Todettakoon kuitenkin, että erivapausteitse
18122:    Lukion opettajan palvelussuhteen ehdoista on        voidaan viranhaltija oikeuttaa lukemaan hyväk-
18123: voimassa, mitä valtion virkaehtosopimuksessa on        seen myös kyseessä olevan kaltaisia palvelusaiko-
18124: sovittu, ja peruskoulun opettajan palvelussuh-         ja, mikäli siihen kussakin yksittäistapauksessa
18125: teen ehdoista, mitä kunnallisessa yleisessä virka-     harkitaan olevan erityistä syytä.
18126: 
18127:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1985
18128: 
18129:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
18130:                                       1984 vp. -     KK n:o 456                                         3
18131: 
18132: 
18133: 
18134: 
18135:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18136: 
18137:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dera avtalet utgår från den allmänna principen
18138: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       att rätten att räkna viss tjänstgöringstid som
18139: den 4 december 1984 tili vederbörande medlem         berättigande tili ålderstiliägg elier tjänstetiliägg
18140: av statsrådet översänt avskrift av följande av       är beroende av hos vilket slags arbetsgivare man
18141: riksdagsman Heikki Kokko m.fl. undertecknade         varit anstälid. I avtalen förutsätts att arbetsgivar-
18142: skriftliga spörsmål nr 456:                          samfundet motsvarar vissa i avtalen närmare
18143:                                                      bestämda förutsättningar. De i spörsmålet avsed-
18144:           Anser Regeringen det vara som sig bör      da arbetsgivarsamfunden motsvarar inte dessa
18145:        att t.ex. de tjänsteinnehavare vid grund-     förutsättningar. Det avgörande är inte vilket slags
18146:        skola och gymnasium som, utsända av           arbete en person har utfört i vederbörande sam-
18147:        missionsorganisationer, verkar i uppgifter    funds tjänst.
18148:        inom utvecklingssamarbetet inte får räk-
18149:        na denna tid som berättigande tili tjäns-        Frågan om vilka tjänstgöringstider som god-
18150:        tetiliägg?                                    känns såsom tid som berättigar tili ålderstiliägg
18151:                                                      elier tjänstetiliägg är en avtalsfråga som avgörs
18152:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     arbetsmarknadsparterna emelian. Frågan hör alit-
18153: anföra följande:                                     så tili de ärenden som regeringen inte ensidigt
18154:                                                      kan besluta om.
18155:    I fråga om villkoren i anstäliningsförhåliandet
18156: för gymnasielärare gälier vad som är överenskom-         Det kan dock konstateras att tjänsteinnehavare
18157: met i statens tjänstekoliektivavtal och i fråga om   genom dispens kan få rätt att räkna sig tili godo
18158: vilikoren i anstäliningsförhåliandet för grund-      även tjänstgöringstider av ifrågavarande art, om
18159: skoliärare vad som är överenskommet i det ali-       man efter prövning i det enskilda faliet kommer
18160: männa kommunala tjänstekoliektivavtalet. Vart-       tili att särskilt skäl därtili föreligger.
18161: 
18162:      Helsingfors den 3 januari 1985
18163: 
18164:                                                                            Minister Pekka Vennamo
18165:                         j
18166:                        j
18167:                       j
18168:                      j
18169:                     j
18170:                    j
18171:                   j
18172:                  j
18173:                 j
18174:                j
18175:               j
18176:              j
18177:             j
18178:            j
18179:           j
18180:          j
18181:         j
18182:        j
18183:       j
18184:      j
18185:     j
18186:    j
18187:   j
18188:  j
18189: j
18190:                                               1984 vp.
18191: 
18192: Kirjallinen kysymys n:o 457
18193: 
18194: 
18195: 
18196: 
18197:                                   Mattila ym.: Haja-asutusalueiden kauppapalvelujen turvaamisesta
18198: 
18199: 
18200:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18201: 
18202:    1960-luvun lopulla alkaneen maaseudun au-         maan omia kulkuneuvoja, mihin vähävaraisim-
18203: tioitumiskehityksen myötä ovat myös palvelut         milla ei luonnollisesti ole varaa edes pakkotilan-
18204: haja-asutusalueilla ratkaisevasti heikentyneet.      teessa. Näin edessä on väistämätön muutto pal-
18205: Laajamittainen kauppakuolema on vienyt vähit-        velujen perässsä. Aiemmin tilannetta ovat peh-
18206: täiskauppapalvelut, mikä entisestäänkin on lisän-    mentäneet kauppojen ylläpitämät myymäläautot,
18207: nyt muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin.         mutta myös näiden määrä on viime aikoina ollut
18208: Kierre. on jatkunut voimakkaana näihin päiviin       laskussa.
18209: saakka ja saattaa johtaa ennen pitkää koko maa-          Keskusliikkeet ovat olleet varsin haluttomia
18210: seudun tyhjenemiseen.                                subventoimaan taloudellisesti kannattamatto-
18211:    Kyläkaupoilla on maaseudulla myös työllistä-      mien yksiköiden toimintaa kannattavien myymä-
18212: vää merkitystä. Näin siitäkin huolimatta, että       löiden tuotolla. Myöskään valtiovalta ei ole kiin-
18213: suuri osa kaupoista on pääasiassa yhden henkilön     nittänyt asiaan riittävästi huomiota. Käytettävissä
18214: hoidossa. Tämä henkilö joutuu hoitamaan myyn-        olevat avustusmuodot ovat olleet tarkoitukseensa
18215: nin, tilaukset, varaston, kirjanpidon, tavaroiden    riittämättömät. Haja-asutusalueiden kaupoille
18216: noudon ja mahdollisen kotiinkuljetuksen, sii-        myönnetyt investointiavustukset olivat markka-
18217: vouksen jne. Työpäivät venyvät usein vähintään-      määräisestikin pienemmät viime vuonna kuin
18218: kin 12 tunnin mittaisiksi; näitä työpäiviä kaup-     esimerkiksi v. 1981. Oulun läänin osalta inves-
18219: pias joutuu tekemään viikossa kuusi. Kohtuuvaa-      tointiavustus oli esimerkiksi v. 1980 peräti
18220: timuksetkin edellyttäisivät vähintään kahta työn-    179 500 mk ja seuraavana vuonna vielä 119 200
18221: tekijää kauppaa kohti. Käytännössä tämä ei ny-       mk. Kun avustus v. 1982 tilapäisesti nousi
18222: kyisellään ole kuitenkaan mahdollista, kun ta-       154 800 mk:aan, se viime vuonna laski noin
18223: vanomainen myynti ei riitä turvaamaan edes           puoleen tästä eli 79 100 mk:aan. Hyväksytyt
18224: vähimmäispalkkaa yhdellekään henkilölle. Kau-        korkotukiluotot vähittäiskaupoille olivat par-
18225: pan pitämisestä on tullut enemmän elämäntapa         haimmillaan Oulun läänissä lähes 300 000 mk,
18226: kuin yhteiskunnan arvostusta nauttiva välttämä-      mutta v. 1983 enää 91 000 mk. Myöskään toi-
18227: tön petuspalvelu.                                    mintatukea ja tavarankuljetustukea ei ole myön-
18228:    Kauppojen on oltava myös maaseudulla auki         netty riittävästi, vaikka näitä onkin viime vuosina
18229: läpi vuoden, vaikka taloudellisesti ainoastaan       myönnetty markkamääräisesti hieman enemmän.
18230: kesäaika on kannattavaa. Päivittäiset aukioloajat        Puutteena yhteiskunnan suuntaamassa suorassa
18231: ovat niin ikään pitkät. Tavaravalikoimassa joudu-    tuessa kiinteille kauppayksiköille on ollut vielä
18232: taan pitämään kannattamauomia tuotteita ja           se, että se on kohdentunut suurelta osin taajama-
18233: varaston kierto on hidas. Hintojen olisi oltava      kauppoihin. Jatkossa tukimuotoja, joiden olisi
18234: silti kilpailukykyiset; muussa tapauksessa ostoak-   palveltava nimenomaan syrjäkylien kauppoja, tu-
18235: tiviteetti suuntautuu taajamien ostoskeskuksiin,     lisi monipuolistaa samalla kun entisiin panoste-
18236: minkä on mahdollistanut yksityisautojen lisään-      taan oleellisesti lisää. Eräänä vaihtoehtona voita-
18237: tyminen. Toisaalta monet ovat lähikauppojen          neen harkita esimerkiksi liikevaihtoveron alen-
18238: häviämisen myötä olleet jopa pakotettuja hankki-     nusta.
18239: 
18240: 4285000132
18241: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 457
18242: 
18243:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
18244: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               ryhtyä haja-asutusalueiden kauppapalve-
18245: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           lujen turvaamiseksi nykyistä tehokkaam-
18246: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  min?
18247: 
18248:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1984
18249: 
18250:          Kalevi Mattila                Heikki Kokko                  Timo Kietäväinen
18251:          Tytti Isohookana-Asunmaa      Pirkko Ikonen                 Mauri Pekkarinen
18252:          Esko Aho                      Juhani Alaranta               Marjatta Väänänen
18253:          Paavo Vesterinen              Väinö Raudaskoski             Mauno Manninen
18254:                                       1984 vp. -      KK n:o 457                                         3
18255: 
18256: 
18257: 
18258: 
18259:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18260: 
18261:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           hankkeisiin. Myymäläautoinvestointeja oli 50 ja
18262: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           niistä 32 tapauksessa ostettiin uusi myymäläauto.
18263: olette 4 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-             Toimintatukea, joka on luonteeltaan käyttö-
18264: jeenne n:o 2069 ohella lähettänyt valtioneuvos-         pääoman lisäystä, on vuonna 1984 myönnetty
18265: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-       keskimäärin 9 000 markkaa myymälää ja 5 100
18266: jennöksen kansanedustaja Mattilan ym. kirjalli-         markkaa myymäläautoa kohden. Lisäksi on
18267: sesta kysymyksestä n:o 45 7, jossa tiedustellaan:       myönnetty tavarankuljetustukea keskimäärin
18268:                                                         3 700 markkaa myymälää kohden. Tuen piiriin
18269:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          on vuonna 1984 tullut noin 450 haja-asutusalu-
18270:        ryhtyä haja-asutusalueiden kauppapalve-          een myymälää ja 370 myymäläautoa. Arvioidaan,
18271:        lujen turvaamiseksi nykyistä tehokkaam-          että myönnetyllä tuella on turvattu ja parannettu
18272:        min?                                             noin 315 000 harvaan asutun alueen asukkaan
18273:                                                         kauppapalveluja ja myötävaikutettu noin 1 400
18274:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          työpaikan säilymiseen.
18275: seuraavaa:                                                 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan toiminta-
18276:    Hallitus pitää tärkeänä harvaan asuttujen alu-       edellytysten parantamiseksi kauppa- ja teollisuus-
18277: eiden peruspalvelujen säilymistä. Päivittäistavara-     ministeriö on kasvavassa määrin myöntänyt myös
18278: kaupan turvaamiseksi valtiovalta on nyt noin            poikkeuslupia vähittäiskaupan liikeajasta anne-
18279: kymmenen vuoden ajan tukenut haja-asutusalu-            tun lain säännöksistä. Samoin ministeriö on salli-
18280: eella toimivaa vähittäiskauppaa. Tuen piiriin           nut lähinnä toimintatukiedellytykset täyttävien
18281: kuuluvat sekä kiinteä myymälä että myymäläau-           vähittäiskauppojen harjoittaa sunnuntaimyyntiä
18282: to. Laki ja asetus haja-asutusalueiden vähittäis-       kesäkautena.
18283: kaupan rahoitustuesta ovat olleet jatkuvan kehit-          Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman
18284: telyn alaisena. Nykyisellään tuki on jo suhteelli-      haja-asutusalueiden vähittäiskaupan työryhmän
18285: sen kattava, kun se käsittää investointituen, toi-      tehtävänä on mm. seurata haja-asutusalueiden
18286: mintatuen ja tavarankuljetustuen. Valtion tulo-         vähittäiskauppapalvelujen saavutettavuuden ke-
18287: ja menoarviossa tukeen on varattu vuodelle 1985         hitystä ja valmistella tarvittavat lainsäädäntöesi-
18288: yhteensä 11,1 milj. markkaa. Vuoden 1984 mää-           tykset haja-asutusalueiden kauppapalvelujen tur-
18289: räraha oli 9,6 milj. markkaa.                           vaamiseksi. Työryhmän aloitteesta käynnistettiin
18290:    Kun haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in-        . ministeriön rahoittamana syksyllä 1984 tutkimus
18291: vestointitukea haetaan kiinteälle myymälälle, on        haja-asutusalueiden      kauppapalvelutilanteesta.
18292: kysymyksessä yleensä myymälässä suoritettava            Tutkimuksen avulla on tarkoitus saada tietoja
18293: pienehkö korjaus tai kalusteiden uusiminen. Laa-        kauppapalvelujen tämän hetken saavutettavuu-
18294: joja peruskorjauksia ja uudisrakentamisia on har-       desta sekä kaupan nykyisten toimipisteiden pal-
18295: voin, esimerkiksi vuonna 1984 85 myymäläin-             velutasosta ja käyttöasteesta, jotta tukimuotoja
18296: vestoinnista seitsemän, sillä perusongelmana            voitaisiin edelleen kehittää ja painottaa kulutta-
18297: haja-asutusalueilla on toiminnan heikko kannat-         jien tarpeita vastaaviksi. Hallitus katsoo, että
18298: tavuus asiakaskunnan pienuuden ja sen jatkuvan          tämän tutkimuksen valmistuttua voidaan uudel-
18299: vähenemisen vuoksi. Näin ollen on ymmärrettä-           leen arvioida, mihin mahdollisiin lisätoimenpi-
18300: vää, että kauppatoiminnan harjoittaja ei koh-           teisiin kauppapalvelujen turvaamiseksi on aiheel-
18301: tuullisella valtion tuellakaan ole halukas suuriin      lista ryhtyä.
18302: 
18303:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1985
18304: 
18305:                                                                                 Ministeri jermu Laine
18306: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 457
18307: 
18308: 
18309: 
18310: 
18311:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
18312: 
18313:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            investeringar var 50, och i 32 av dem var det
18314: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           fråga om köp av ny butiksbil.
18315: nr 2069 av den 9 december 1984 tili vederböran-            I verksamhetsstöd, som tili sin natur är ökande
18316: de medlem av statsrådet för avgivande av svar           av driftskapitalet, har år 1984 beviljats i genom-
18317: översänt avskrift av följande av riksdagsman Mat-       snitt 9000 mark per butik cch 5100 mark per
18318: tila m.fl. undenecknade spörsmål nr 457:                butiksbil. Dessutom har i varutransponstöd be-
18319:                                                         viljats i genomsnitt 3700 mark per butik. År
18320:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        1984 har stöd beviljats ca 450 butiker och 370
18321:         sikt att vidta för att bättre än i dag trygga   butiksbilar i glesbygder. Det uppskattas att ge-
18322:         tiligången tili butiksservice i glesbygder?     nom det beviljade stödet har butiksservicen för ca
18323:                                                         315 000 invånare i glesbygder tryggats och för-
18324:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       bättrats, och man har medverkat tili bibehålian-
18325: följande:                                               det av ca 1400 arbetsplatser.
18326:                                                            För att förbättra verksamhetsförutsättningarna
18327:    Regeringen anser att det är viktigt att basservi-    för detaljhandeln i glesbygder har handels- och
18328: cen i glesbygder bibehålis. För att trygga daglig-      industriministeriet även i större utsträckning be-
18329: varuhandeln har statsmakten nu i ungefär tio års        viljat undantagstilistånd om stadgandena i lagen
18330: tid understött detaljhandeln i glesbygder. Stödet       om minuthandelns affärstid. Likaså har ministe-
18331: omfattar såväl fasta butiker som butiksbilar.           riet tiliåtit minuthandlarna som uppfylit viliko-
18332: Lagen och förordningen om finansieringsstöd för         ren för verksamhetsstöd idka handel även på
18333: detaljhandeln i glesbygder har kontinuerligt varit      söndagarna under sommarsäsongen.
18334: föremål för utveckling. Det nuvarande stödet               Den av handels- och industriministeriet tilisat-
18335: som omfattar investeringsstöd, verksamhetsstöd          ta arbetsgruppen för detaljhandelsfrågor i gles-
18336: och varutransponstöd har relativt bra täckning. I       bygden har tili uppgift bl.a. att följa utveck-
18337: statsförslaget för år 1985 har för stödet reserverats   lingen av tillgången tili butiksservice i glesbygder
18338: sammanlagt 11,1 miljoner mark. Anslaget för år          och utarbeta erforderliga förslag tili lagstiftning
18339: 1984 uppgick tili 9,6 miljoner mark.                    för tryggande av butiksservicen i glesbygder. På
18340:    När investeringsstöd för detaljhandeln i gles-       förslag av arbetsgruppen startades med ministeri-
18341: bygder söks för en fast butik är det oftast fråga       ets finansiering hösten 1984 en undersökning om
18342: om en mindre reparation elier anskaffande av            läget inom butiksservicen i glesbygder. Under-
18343: nya inventarier. Omfattande grundreparationer           sökningen syftar tili att röna uppgifter om tili-
18344: och nybyggnader är det sälian fråga om: t.ex. år        gången tili butiksservice i dag och de nuvarande
18345: 1984 var bara sju av 85 butiksinvesteringar såda-       butikernas servicenivå samt om hur flitigt de
18346: na, eftersom grundproblemet i glesbygden är att         används. Detta för att stödformerna kunde vida-
18347: verksamheten har dålig lönsamhet därför att             reutvecklas och tyngdpunkterna läggas så att de
18348: kundunderlaget är litet och minskar hela tiden.         motsvarar konsumenternas behov. Regeringen
18349: Sålunda kan man förstå att den som idkar handel         anser att först sedan denna undersökning är klar
18350: inte ens med ett skäligt stöd från statens sida är      kan det på nytt bedömas vilka ytterligare åtgär-
18351: viliig att göra stora satsningar. Antalet butiksbils-   der skall vidtas för tryggande av butiksservicen.
18352: 
18353:      Helsingfors den 4 januari 1985
18354: 
18355:                                                                                   Minister Jermu Laine
18356:                                                 1984 vp.
18357: 
18358: Kirjallinen kysymys n:o 458
18359: 
18360: 
18361: 
18362: 
18363:                                    Saari: Suomenselän alueen junaliikennepalvelujen turvaamisesta
18364: 
18365: 
18366:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18367: 
18368:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan         kaliikenteessä. Juna 581 on myös hyvä ja toimiva
18369: rautatieliikennepalveluja aiotaan ensi vuoden ai-      yhteysjuna pikajunalle 34, joka lähtee Seinäjoelta
18370: kana heikentää huomattavasti henkilöliikenteen         Helsinkiin klo 8.05.
18371: osalta. Liikenteen supistukset ovat kohdistumassa         Tämän junaparin lakkauttaminen on jyrkässä
18372: juuri niille alueille, joissa matkat ovat pitkiä ja    ristiriidassa valtioneuvoston Suomenselän alueen
18373: vaihtoehtoinen liikenne vähäistä.                      kehitysedellytysten turvaamista koskevan peri-
18374:    Supistussuunnitelmien mukaan junapari 580/          aatepäätöksen kanssa. Kyseinen valtioneuvoston
18375: 581 Åhtäri-Seinäjoki aiotaan lakkauttaa kesä-          periaatepäätös edellyttää, ettei Suomenselän alu-
18376: kuun alusta alkaen 1985.Juna 580 lähtee Seinä-         een liikenneolosuhteita nykyisestään heikennetä.
18377: joelta klo 4. 50 ja saapuu Ahtäriin klo 6.10. Juna        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18378: 581 lähtee Ähtäristä klo 6.20 ja saapuu Seinäjoel-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18379: le klo 7 .40.                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18380:    Junassa 581 on niin runsaasti matkustajia,          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18381: etteivät istumapaikatkaan riitä. Seinäjoella eri
18382: oppilaitoksissa käyvät ähtäriläiset, töysäläiset ja              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18383: alavutelaiset opiskelijat käyttävät tätä junaa ensi-          ryhtyä Suomenselän alueen liikennepal-
18384: sijaisena kulkuvälineenään. Samaten Seinäjoella               velujen turvaamiseksi junaparin 580/581
18385: työssäkäyville on tämä juna korvaamaton työmat-               liikennettä jatkamalla?
18386: 
18387:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1984
18388: 
18389:                                                Aapo Saari
18390: 
18391: 
18392: 
18393: 
18394: 4285000209
18395: 2                                      1984 vp. -- RJC n:o 458
18396: 
18397: 
18398: 
18399: 
18400:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18401: 
18402:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rataosilla pysähdysjärjestelyin sekä veturivetoisten
18403: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       teräsrakenteisten vaunujen käyttöä lisäten.
18404: mies, lähettänyt 4 päivänä joulukuuta 1984 päi-           Suuresta alijäämäisyydestä huolimatta aiotaan
18405: vätyn kirjeenne ohella asianomaiselle valtioneu-       paikallisliikenteen pääosa eli 76 % ylläpitää ny-
18406: voston jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Aa-       kyisessä laajuudessaan edellyttäen, että alijäämä
18407: po Saaren näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       korvataan Valtionrautateille valtion tulo- ja me-
18408: sestä n:o 458:                                         noarviossa. Loput 24 % eli 1,5 miljoonaa junaki-
18409:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lometriä on kuitenkin supistettava. Eduskunta ja
18410:         ryhtyä Suomenselän alueen liikennepal-         liikenneministeriö ovat edellyttäneet, että kor-
18411:         velujen turvaamiseksi junaparin 5801 581       vaava autoliikenne tulee järjestää ja sitä tulee
18412:         liikennettä jatkamalla?                        tukea, jotta julkisen liikenteen palvelut eivät
18413:                                                        olennaisesti heikkene.
18414:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Paikallisjunaliikenteen vuotuisen alijäämän
18415: ti seuraavaa:                                          lasketaan edellä mainituin toimenpitein vähene-
18416:                                                        vän noin 26 milj. mk:lla vuoteen 1988 mennessä.
18417:    Valtiovalta on asettanut rautatielaitokselle vel-
18418:                                                        Korvaavan autoliikenteen tarvitsema tuki on noin
18419: voitteen supistaa vuotuista alijäämäänsä noin 500
18420:                                                        2,5 milj. mk vuodessa. Siten säästö junavuorojen
18421: milj. mk:lla kuluvan vuosikymmenen loppuun
18422:                                                        korvaamisesta muilla liikennemuodoilla on noin
18423: mennessä. Tämä on mahdollista kuljetusosuuden
18424:                                                        23 milj. mk vuosittain, kun tervehdyttäminen on
18425: nostamisen ohella vain saneeraamalla eräitä voi-
18426:                                                        kokonaisuudessaan saatu toteutetuksi. Tällöin on
18427: makkaasti alijäämäisiä toimintoja. Näihin toi-
18428:                                                        myös saavutettu vuoden 1985 tulo- ja menoarvio-
18429: mintoihin kuuluu osa paikallisliikenteestä, jolle
18430:                                                        esityksen edellyttämä 40 milj. mk:n taso paikal-
18431: vähäisen matkustajapotentiaalia ja autoliikenteen
18432:                                                        lisliikenteen tappion määrässä.
18433: kilpailuaseman vuoksi ei saada riittävä käyttöä.
18434:    Helsingin seudun ulkopuolisen paikallisjuna-           Edellä mainitun työryhmän (HEKE-84) rapor-
18435: liikenteen tasoa selvittämään asetettu työryhmä        tista ilmenee, että kyselyssä mainitun junaparin
18436: (HEKE-84) on tarkastellut paikallisliikennettä         vuotuinen alijäämä on noin 700 000 mk. Saman
18437: kaikilla 38 paikallisliikennerataosalla. Tarkaste-     selvityksen mukaan korvaava liikenne on pääosin
18438: lun piiriin on kuulunut yli 230 junavuoroa.            jo olemassa ja puuttuville osille tarvitaan yhteis-
18439: Marraskuussa päättynyt selvitystyö on osoittanut,      kunnan tukea noin 50 000 mk vuodessa.
18440: että paikallisjunaliikenne on lähes kaikilla rata-        Kun junalla H580 Seinäjoki (klo 4.50)--Ähtä-
18441: osilla alijäämäistä. Alijäämän todettiin nykyisel-     ri (klo 5. 50) ei ole mitään kaupallista merkitystä
18442: lään olevan yhteensä noin 60 milj. mk vuodessa.        sen toimiessa vain noutojunana ja junan H581
18443: Kannattavimmiksi ovat osoittautuneet eräät no-         pääasiallinen käyttö on paikallismatkoilla, ei rau-
18444: peat sähköjunayhteydet ja ne paikallisjunat, jot-      tatiehallitus ole nähnyt riittäviä perusteita juna-
18445: ka toimivat kaukoliikenteen yhdysvuoroina. Täl-        parin H580/H581 kululle tulevan kesäkauden
18446: laista paikallisliikennettä on toteutettu eräillä      alusta lukien.
18447: 
18448:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
18449: 
18450:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
18451:                                       1984 vp. -      KK n:o 458                                        3
18452: 
18453: 
18454: 
18455: 
18456:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18457: 
18458: 
18459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Trots det betydande underskottet har man för
18460: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avsikt att upprätthålia största delen av lokaltrafi-
18461: den 4 december 1984 tili vederbörande medlem          ken, dvs. 76 %, i dess nuvarande omfattning
18462: av statsrådet översänt avskrift av följande av        under förutsättning att statsjärnvägarna ersätts
18463: riksdagsman Aapo Saari undertecknade spörsmål         för underskottet via statsförslaget. Resten, 24 %
18464: nr 458:                                               elier 1, 5 mil j. tågkilometer, måste emellertid
18465:                                                       reduceras. Riksdagen och trafikministeriet har
18466:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förutsatt, att ersättande biltrafik bör ordnas och
18467:        för att trygga trafikservicen inom Suo-        tilidelas stöd, så att servicen inom koliektivtrafi-
18468:        menselkä-området genom att fortsätta           ken inte väsentligt försämras.
18469:        trafiken med tågparet 580/ 581?
18470:                                                           Det årliga underskottet i fråga om lokaltågstra-
18471:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      fiken beräknas genom nämnda åtgärder minska
18472: anföra följande:                                      med ca 26 milj. mk fram tili år 1988. Det stöd
18473:    Statsmakten har förpliktat järnvägen att mins-     som behövs för den ersättande biltrafiken uppgår
18474: ka det årliga underskottet med ca 500 milj. mk        tili ca 2, 5 milj. mk i året. Den inbesparing som
18475: före utgången av innevarande decennium. Detta         erhålis då tågturer ersätts med andra kommuni-
18476: är möjligt endast genom att transportandelen          kationssystem uppgår sålunda tili ca 23 milj. mk
18477: höjs och att vissa funktioner med kraftigt under-     i året, sedan hela saneringen har genomförts. Då
18478: skott saneras. Tili dessa funktioner hör en del av    har även den i statsverkspropositionen förutsatta
18479: lokaltrafiken, som på grund av en ringa passage-      nivån av 40 milj. mk uppnåtts i fråga om
18480: rarpotential och den konkurrerande biltrafiken        lokaltrafikens underskott.
18481: inte kan utnyttjas tili fulio.                           Av den ovan nämnda arbetsgruppens (HEKE-
18482:    En arbetsgrupp (HEKE-84) som har tilisatts för     84) rapport framgår att det årliga underskottet
18483: att utreda frågan om lokaltågstrafiken utanför        beträffande det i spörsmålet nämnda tågparet
18484: Helsingfors regionen har undersökt lokaltrafiken      uppgår tili ca 700 000 mk. Enligt samma utred-
18485: på samtliga 38 bansträckor med sådan trafik.          ning existerar den ersättande trafiken redan tili
18486: Undersökningen har gälit över 230 tågturer.           största delen och för den del som saknas skulie
18487: Utredningen, som blev klar i november, visade         det behövas ca 50 000 mk i året i samhälisstöd.
18488: att lokaltågstrafiken går med förlust på nästan
18489: samtliga bansträckor. Underskottet konstaterades          Emedan tåget H580 Seinäjoki (kl. 4. 50)-Etse-
18490: för närvarande uppgå tili sammanlagt ca 60 milj.      ri (kl. 5.50) inte har någon kommersieli betydel-
18491: mk i året. De lönsammaste har visat sig vara vissa    se, då det endast är ett avhämtningståg och tåget
18492: snabba eltågsförbindelser och de lokaltåg som         H581 huvudsakligen används på lokala sträckor,
18493: ansluter tili fjärrtrafiken. Denna typ av lokaltra-   har järnvägsstyrelsen inte ansett att det föreligger
18494: fik har åstadkommits på vissa bansträckor genom       tiliräckliga grunder för att tågparet H580/H581
18495: tåguppehåli samt genom att antalet lokdrivna          skali bibehålias i trafik från början av nästa
18496: vagnar med stålkonstruktion har ökats.                sommarsäsong.
18497: 
18498: 
18499:      Helsingfors den 2 7 december 1984
18500: 
18501:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
18502:                                              1984 vp.
18503: 
18504: Skriftligt spörsmål nr 459
18505: 
18506: 
18507: 
18508: 
18509:                                  Norrback: Om skapande av möjligheter tili yrkesutbildning för
18510:                                    finlandssvenska fysiskt handikappade
18511: 
18512: 
18513:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18514: 
18515:    Yrkesutbildningen på melianstadienivå för fy-       Eftersom de finlandssvenska fysiskt handikap-
18516: siskt handikappade på svenska i Finland är i dag    pade är så få, bör en helhetssyn beträffande
18517: oenhetligt och bristfäliigt ordnad. Det vore oer-   resurser och utbildningslinjer anläggas. Det är
18518: hört viktigt för såväl de fysiskt handikappade      oerhört viktigt att skolorna förbereds noggrant så
18519: individerna som för samhäliet i övrigt att så väl   att attityderna bland såväl lärare som elever är
18520: som möjligt få dem inpassade i ett normalt          den bästa möjliga gentemot de handikappade
18521: samhälisliv.                                        eleverna.
18522:                                                        Viktigt är också att den helhetssyn som anläggs
18523:    För att kunna förbättra möjligheterna för de     innefattar möjligheterna att även i fortsättningen
18524: handikappade är det nödvändigt att ge dem en        ge de handikappade utbildning utomlands i
18525: sådan yrkesutbildning som dels är anpassad tili     sådana fali där motsvarande utbildning inte ges i
18526: deras handikapp, dels kan göra det möjligt för      Finland.
18527: dem att få ett meningsfulit arbete. Detta              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
18528: förutsätter insatser på två pian. Å ena sidan bör   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18529: yrkesvägledningen effektiveras för placering av     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
18530: handikappade och ett individuelit program för       följande spörsmål:
18531: yrkesutbildningen bör utarbetas för varje individ
18532: särskilt. Å andra sidan bör de melianstadieskolor             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
18533: och yrkesutbildningsanstalter, som kommer att ta           för att skapa fulivärdiga möjligheter tili
18534: emot fysiskt handikappade ges tiliräckliga resur-          yrkesutbildning för finlandssvenska fy-
18535: ser för detta, och de stödpersoner, som leder den          siskt handikappade med sikte på ett ak-
18536: individuelia utbildningen måste skolas på ett              tivt arbetsliv för dem?
18537: adekvat sätt.
18538: 
18539:     Helsingfors den 7 december 1984
18540: 
18541:                                            Ole Norrback
18542: 
18543: 
18544: 
18545: 
18546: 4285000187
18547: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 459
18548: 
18549: Kirjallinen kysymys n:o 459                                                                  Suomennos
18550: 
18551: 
18552: 
18553: 
18554:                                    Norrback: Vammautuneiden suomenruotsalaisten ammattikoulu-
18555:                                      tuksen edellytysten luomisesta
18556: 
18557: 
18558:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18559: 
18560:    Fyysisesti vammautuneiden ruotsinkielinen              Koska suomenruotsalaisia fyysisesti vammautu-
18561: keskitason ammattikasvatus on Suomessa tällä           neita on niin vähän, olisi tehtävä sekä resursseja
18562: hetkellä epäyhtenäinen ja puutteellisesti järjestet-   että opintosuuntia koskeva suunnitelma. On pe-
18563: ty. Olisi erittäin tärkeätä sekä fyysisesti vammau-    rin tärkeätä, että koulut ovat hyvin valmistautu-
18564: tuneille että myös yhteiskunnalle voida sopeuttaa      neet, jotta sekä opettajien että oppilaiden asen-
18565: heidät normaaliin yhteiskuntaelämään parhaalla         teet vammautuneita oppilaita kohtaan ovat mah-
18566: mahdollisella tavalla.                                 dollisimman hyvät. Tärkeätä on myös, että suun-
18567:    Vammautuneiden edellytysten parantamiseksi          nitelma tarjoaa mahdollisuuden vammaisille
18568: on välttämätöntä antaa heille sellaista ammatti-       myös tulevaisuudessa saada opetusta ulkomailla
18569: opetusta, joka toisaalta on heidän vammansa            silloin, kun vastaavanlaista opetusta ei anneta
18570: kannalta sopivaa ja joka toisaalta tekee heille        Suomessa.
18571: mielekkään työnteon mahdolliseksi. Tämä edel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18572: lyttää kahdenlaisia toimenpiteitä. Toisaalta on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18573: ammatinvalinnan ohjausta tehostettava vammau-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18574: tuneiden sijoittamiseksi ja jokaista henkilöä var-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18575: ten on laadittava yksilöllinen ammattikoulutus-
18576: ohjelma.
18577:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18578:    Toisaalta tulee niille keskiasteen kouluille ja            ryhtyä fyysisesti vammautuneiden suo-
18579: ammattikasvatusoppilaitoksille, joihin tullaan ot-            menruotsalaisten täysipainoisen ammatti-
18580: tamaan fyysisesti vammautuneita, myöntää riittä-              koulutuksen luomiseksi heidän aktiivista
18581: västi varoja sekä kouluttaa yksilöllistä koulutusta           työelämäänsä silmällä pitäen?
18582: ohjaavat tukihenkilöt heidän tehtävänsä edellyt-
18583: tämällä tavalla.
18584: 
18585:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1984
18586: 
18587:                                               Ole Norrback
18588:                                         1984 vp. -      KK n:o 459                                       3
18589: 
18590: 
18591: 
18592: 
18593:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18594: 
18595:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           muiden kanssa samassa oppilaitoksessa ja ryhmäs-
18596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sä.
18597: olette 7 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-             Ruotsinkielisten näkövammaisten ammatillista
18598: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        koulutusta on viime vuosina kehitetty Espoossa
18599: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         sijaitsevassa Näkövammaisten ammattikoulussa,
18600: Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      jossa tällä hetkellä myös koordinoidaan ruotsin-
18601: myksestä n:o 459:                                       kielisten opiskelijoiden opetusta. Valtion tulo- ja
18602:                                                         menoarviossa on viime vuosina ollut määräraha,
18603:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          jonka perusteella ruotsinkielisten kuulovammais-
18604:         ryhtyä fyysisesti vammautuneiden suo-           ten nuorten ammatillisen koulutuksen järjestämi-
18605:         menruotsalaisten täysipainoisen ammatti-        nen Ruotsissa Örebrossa sijaitsevassa erityisoppi-
18606:         koulutuksen luomiseksi heidän aktiivista        laitoksessa on ollut mahdollista. Ammattikasva-
18607:         työelämäänsä silmällä pitäen?                   tushallituksen ilmoituksen mukaan sillä on tar-
18608:                                                         koitus ensi vuonna selvittää Turussa sijaitsevan
18609:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Kuulovammaisten ammattikoulun mahdolli-
18610: seuraavaa:                                              suuksia jatkossa huolehtia myös ruotsinkielisten
18611:                                                         kuulovammaisten kouluttamisesta. Tämän lisäksi
18612:    Ruotsinkielisen peruskoulun päättävien nuor-         voidaan mainita, että apukoululaisten erityisryh-
18613: ten joukossa on joka vuosi noin 350 henkilöä,           miä on muodostettu kolmessa ruotsinkielisessä
18614: jotka tarvitsevat ammatillista erityisopetusta.         ammatillisessa oppilaitoksessa.
18615: Suurimman ryhmän muodostavat apukoulun                      Opettajien jatkokoulutuksessa on jatkuvasti
18616: käyneet, emotionaalisesti häiriintyneet sekä luke-      kiinnitetty huomiota opettajien valmiuteen eri-
18617: mis- ja kirjoittamishäiriöiset. Ammatillisen eri-       tyisopetuksen antamiseen.
18618: tyisopetuksen kehittämisessä on pidetty tärkeänä            Opetusministeriö on 21.6.1984 asettanut toi-
18619: mahdollisuutta integroida erityisopetusta tarvit-       mikunnan, jonka tehtävänä on ammatillisen
18620: sevien opetus muuhun opetukseen. Koska ruot-            koulutuksen lainsäädännön uudistuksen valmis-
18621: sinkielisiä ammattikoulutusta tarvitsevia vammai-       telu. Ammatillista erityisopetusta koskevien sään-
18622: sia on vähän, on heidän koulutuksensa järjestet-        nösten valmistelu kuuluu myös toimikunnan teh-
18623: tävä siten, että erityisopetusta tarvitseva opiskelee   täviin.
18624: 
18625:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1985
18626: 
18627:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
18628: 4                                    1984 vp. -- RJC n:o 459
18629: 
18630: 
18631: 
18632: 
18633:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18634: 
18635:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         andra elever vid samma läroanstalt och i samma
18636: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        grupp.
18637: av den 7 december 1984 tili vederbörande med-           Under de senaste åren har man utvecklat den
18638: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av    yrkesinriktade utbildningen för de svenskspråkiga
18639: riksdagsman Ole Norrback undertecknade spörs-        synskadade i de synskadades yrkesskola i Esbo. I
18640: mål nr 459:                                          denna skola koordineras som bäst den undervis-
18641:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ning som är avsedd för de svenskspråkiga elever-
18642:        för att skapa fullvärdiga möjligheter tili    na. I statsförslaget har under de senaste åren
18643:        yrkesutbildning för finlandssvenska fy-       upptagits ett anslag med vilket det har varit
18644:        siskt handikappade med sikte på ett ak-       möjligt att ge de svenskspråkiga hörselskadade,
18645:        tivt arbetsliv för dem?                       unga indi':!derna utbildning vid en specialiäro-
18646:                                                      anstalt i Orebro i Sverige. Enligt yrkesutbild-
18647:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ningsstyrelsens meddelande har den för avsikt att
18648: framföra följande:                                   under 1985 utreda de möjligheter som Kuulo-
18649:                                                      vammaisten ammattikoulu benämnda skola i
18650:    Bland de unga svenskspråkiga individer som        Åbo har för att även i fortsättningen ge utbild-
18651: årligen avslutar grundskolan är ca 350 elever        ning för svenskspråkiga hörselskadade. Härutöver
18652: sådana som behöver yrkesinriktad specialunder-       kan man nämna att man bildat specialgrupper
18653: visning. Största gruppen utgörs av elever som        för elever på hjälpskolenivå vid tre svenskspråkiga
18654: genomgått hjälpskolan elier är emotionelit störda    yrkesinriktade läroanstalter.
18655: samt av elever med läs- och skrivsvårigheter. Vid
18656: utvecklandet av den yrkesinriktade utbildningen         Vid den fortsatta utbildningen för lärare har
18657: har man ansett det vara viktigt att det är möjligt   man alitjämt fäst uppmärksamhet vid lärarnas
18658: att integrera deras undervisning som behöver         färdigheter för att meddela specialundervisning.
18659: specialundervisning i den övriga undervisningen.        Undervisningsministeriet har 21.6. 1984 tilisatt
18660: Eftersom antalet svenskspråkiga handikappade         en kommitte med uppgift att bereda reformen av
18661: som behöver yrkesinriktad utbildning är ringa,       lagstifrningen om yrkesinriktad utbildning. Tili
18662: bör utbildning i främsta rummet ges så, att den      kommittens uppgifter hör även att bereda stad-
18663: som behöver specialundervisning studerar med         gandena om yrkesinriktad specialundervisning.
18664: 
18665:     Helsingfors den 7 januari 1985
18666: 
18667:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
18668:                                                    1984 vp.
18669: 
18670: Kirjallinen kysymys n:o 460
18671: 
18672: 
18673: 
18674: 
18675:                                      Isohookana-Asunmaa ym.: Perämeren alueen kalanviljely- ja tutki-
18676:                                         muslaitoksen sijoittamisesta Iijoen suulle
18677: 
18678: 
18679:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18680: 
18681:    Perämereen laskevien jokien suille on tarkoitus        lohen ja taimenen viljelyä ja harjoittaa rodunja-
18682: velvoiteistutuksina istuttaa lähivuosina noin 10          lostusta sekä lohen viljelyn edellyttämää koetoi-
18683: miljoonalla markalla vuosittain lohen, taimenen           mintaa.
18684: ja vaellussiian poikasia. Onnistuessaan nämä vel-            Myös Perämeren Kalastajain Keskusliitto ja
18685: voiteistutukset lisäävät Pohjanlahden kalakanto-          Pohjanmaan Kalastusseurojen Liitto ovat maa- ja
18686: jen tuottoa vähintään 20 miljoonalla markalla.            metsätalousministeriölle osoittamassaan kirjeessä
18687: Välillisesti istutusten hyöty on vieläkin suurempi.       esittäneet kalanviljelylaitoksen rakentamista Perä-
18688: Tuloksiin pääseminen edellyttää kuitenkin, että           mereen laskevan joen suulle. Iissä on selvitetty
18689: istutettavat kalanpoikaset ovat kunnoltaan ja laa-        mahdollisuuksia tuottaa velvoitehoidossa tarvitta-
18690: dultaan moitteettomia.                                    vat istukkaat Iijoen vesistöalueella. Iin kunnan ja
18691:     Kalanistutusvelvoitteen hoitaminen on nykyi-          alueen kalastuskuntien toimesta on laadittu Ii-
18692: sin tuottamatoma toimintaa voimayhtiöille, min-           joen kalanhoitovelvoitteen toteuttamissuunnitel-
18693: kä vuoksi ne pyrkivät hankkimaan velvoitepoika-           ma. Suunnitelman pohjalta puolestaan on Poh-
18694: set mahdollisimman halvalla. Pohjolan Voima ja            jois- ja Etelä-Iin kalanhoitoyhtymä jo rakentanut
18695: Kemijoki Oy ovatkin rakentaneet Olkiluotoon               Pitkäniemen läheisyyteen Praavan koelaitoksen.
18696: laitoksen, jossa lohen ja taimenen poikasia tuote-        Laitoksesta noin vuoden ajalta saadut kokemuk-
18697: taan lämmitetyllä merivedellä yhden vuoden                set ovat olleet rohkaisevia.
18698: kierrolla. Näin kasvatettujen kalanpoikasten laa-            Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei ole
18699:  tu ei tutkimusten mukaan ole paras mahdolli-             ottanut hankkeeseen virallista kantaa. Se on
18700:  nen.                                                     kuitenkin pitänyt erityisesti poikastuotantoon
18701:     Viimeisten tietojen mukaan pääosa Kemijoen            suuntautuvaa yksikköä Iijoen lohikannan hoidon
18702:  ja Iijoen velvoitepoikasista on tarkoitus kasvattaa      kannalta tarpeellisena. Sijaintipaikkaselvitykseen
18703:  Keski-Suomen kalanviljelylaitoksissa. Voimayhti-         ei kuitenkaan Oulun vesipii:in osalta ole saatu
18704:  öiden ilmoituksen mukaan ainoastaan kolmasosa            varoja.
18705:  kolmivuotiskauden 1984-86 poikasista kasvate-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18706:  taan Kemijoen ja Iijoen alueella.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18707:     Kun valtiolla ei ole Perämeren rannikolla tällä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18708:  hetkellä kalanviljelylaitosta, ei sillä ole myöskään     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18709:  valmiutta valvoa velvoitepoikasten laatua. Jotta
18710:  laatua ja istutustulosta voitaisiin tutkia, tarvittai-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18711:  siin Perämeren alueella kalanviljely- ja tutkimus-               siin Perämeren alueen kalanviljely- ja tut-
18712:  laitos. Laitoksen ensisijaisena tehtävänä olisi kas-             kimuslaitoksen sijoittamiseksi Iijoen suul-
18713:  vattaa vertailupoikasia. Sen lisäksi se voisi tutkia             le?
18714: 
18715:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1984
18716: 
18717:             Tytti Isohookana-Asunmaa                                  Mauno Manninen
18718: 
18719: 
18720: 
18721: 
18722:  428500023C
18723: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 460
18724: 
18725: 
18726: 
18727: 
18728:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18729: 
18730:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         menpitein. Suunnitelmien mukaan Perämerelle
18731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tarvitaan vielä toinen valtion kalanviljely-yksikkö,
18732: olette 7 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-         jonka tehtäväksi tulisi mm. kysymyksessä tarkoi-
18733: jeenne n:o 2111 ohella toimittanut valtioneuvos-       tetut eri lohikantojen ylläpito vertailupoikasten
18734: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tuottamiseksi velvoiteistutusten tuloksien tarkkai-
18735: edustaja Isohookana-Asunmaan ym. kirjallisesta         lua varren sekä lohen- ja taimenenviljelyyn sa-
18736: kysymyksestä n:o 460:                                  moin kuin niiden istutuksiin liittyvä tutkimus- ja
18737:                                                        koetoiminta. Näitä tehtäviä ei voida Simojoen
18738:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       lohikannan sekoittumisvaaran takia hoitaa Si-
18739:          siin Perämeren alueen kalanviljely- ja tut-   moon suunniteltavassa yksikössä.
18740:          kimuslaitoksen sijoittamiseksi Iijoen suul-      Perämeren kalanviljelylaitoksen sijoituspaikka-
18741:          le?                                           selvityksiä on tehty Lapin vesipiirin alueella.
18742:                                                        Pyrkimyksenä on saada varat vastaavan selvityk-
18743:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sen tekemiseen myös Oulun vesipiirin rannikolla.
18744: ti seuraavaa:                                          Kysymyksessä tarkoitetun laitosyksikön sopivin
18745:     Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle     sijoituspaikka voidaan ratkaista näiden selvitysten
18746: 1985 on esitetty määrärahaa Perämeren alueen           valmistuttua ja laitokselle tulevat tehtävät tarken-
18747: Simoon sijoitettavan kalanviljely-yksikön suun-        taa mm. niiden kokemusten perusteella, joita
18748: nittelun aloittamista varren. Tämän laitosyksikön      voimayhtiöitten istutustoiminnasta ja niiden it-
18749: tärkeimpänä tehtävänä olisi Simojoen häviämis-         sensä suorittamasta istutusten tarkkailusta saa-
18750: uhan alaisen lohikannan säilyttäminen viljelytoi-      daan.
18751: 
18752:       Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
18753: 
18754:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
18755:                                       1984 vp. -     KK n:o 460                                        3
18756: 
18757: 
18758: 
18759: 
18760:                                Tili Riksdagens Herr Talma:n
18761: 
18762:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Bottenviken ytterligare en statlig fiskodlingsen-
18763: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       het, vars uppgifter bl.a. skali bli att bibehålia de
18764: 2111 av den 7 december 1984 tili vederbörande        i spörsmålet avsedda laxbestånden så, att refe-
18765: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   rensyngel skali kunna produceras för kontroli av
18766: av riksdagsledamot lsohookana-Asunmaa m.fl.          resultaten av de obligatoriska planteringarna.
18767: undertecknade spörsmål nr 460:                       Även forsknings- och försöksverksamhet i anslut-
18768:                                                      ning tili planteringen av dem skali ingå i enhe-
18769:           Har Regeringen för avsikt att vidta        tens uppgifter. Dessa uppgifter kan inte handhas
18770:        åtgärder för placeringen av Bottenvikens      i den i Simo planerade enheten p.g.a. risken för
18771:        fiskodlings- och forskningsanstalt vid ljo    sammanblandning med laxbeståndet i Simojoki.
18772:        älvs mynning?                                    Utredningar om förläggning av fiskodlingsan-
18773:                                                      stalten tili Bottenviken har gjorts inom Lap-
18774:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     plands vattendistrikt. Avsikten är att försöka få
18775: anföra följande:                                     medel för en motsvarande undersökning vid
18776:    1 statsförslaget för år 1985 har man föreslagit   kusten inom Uleåborgs vattendistrikt. Den lämp-
18777: ett anslag för inledande av planeringen av en        ligaste placeringsorten för den i spörsmålet avsed-
18778: fiskodlingsenhet i Bottenviken. Avsikten är att      da anstaltsenheten kan avgöras då dessa utred-
18779: enheten skali placeras i Simo. En av de viktigaste   ningar färdigställts, och anstaltens uppgifter kan
18780: uppgifterna för denna enhet är att genom od-         preciseras bl.a. på basis av de erfarenheter man
18781: lingsåtgärder bevara det utrotningshotade laxbe-     får av kraftverkens planteringsverksamhet och av
18782: ståndet i Simojoki. Enligt planerna behövs i         den kontroli av planteringen som dessa utför.
18783: 
18784:      Helsingfors den 11 januari 1985
18785: 
18786: 
18787:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
18788:                                                 1984 vp.
18789: 
18790: Kirjallinen kysymys n:o 461
18791: 
18792: 
18793: 
18794: 
18795:                                    Väänänen ym.: Yhtenäispäällystöuudistuksen sotilasteknikoille ja
18796:                                      sotilastaloudenhoitajille aiheuttamien epäkohtien poistamisesta
18797: 
18798: 
18799:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18800: 
18801:    Puolustusvoimain henkilöstön muodostaa viisi        Samoihin arvoihin ylenivät edelleen myös sotilas-
18802: henkilöstöryhmää, upseerit, toimiupseerit, eri-        teknikot ja -taloudenhoitajat sillä erotuksella,
18803: koisupseerit, värvätyt ja siviilityöntekijät.          että heidän sotilasarvoonsa liitettiin ammattia
18804:    Eräs osa erikoisupseereja ovat sotilasteknikot ja   osoittava etuliite (esim. teknikkoluutnantti).
18805: sotilastaloudenhoitajat, joiden n. 460 hengen             Toimiupseerien uusi ylenemismahdollisuus tie-
18806: kokonaismäärästä 300 on lähtöisin toisesta henki-      si sitä, että heidän ylimmät palkkansa tulivat
18807: löstöryhmästä, toimiupseereista (ent. aliupsee-        aluksi samalle tasolle sotilasteknikoiden ja -talou-
18808: reista).                                               denhoitajien kanssa. Varsinainen ongelma muo-
18809:     Ammattiryhmän vaihto on ollut mahdollista          dostui siitä, että toimiupseerista sotilasteknikoiksi
18810: niille kyvykkäimmille toimiupseereille, jotka va-      ja -taloudenhoitajiksi siirtyminen osoittautui tur-
18811: paaehtoisesti ovat jatkokouluttaneet itsensä soti-     haksi toimenpiteeksi. Uudessa tilanteessa korke-
18812: lasteknikoiden ja -taloudenhoitajien kelpoisuus-       ampiin palkkoihin olisi ylletty toimiupseereina-
18813: ehdot täyttäviksi ja jotka työnantaja on uuteen        kin, ja mikä tärkeintä, ilman, että oli palveltava
18814: tehtävään hyväksynyt.                                  n. 14 lisävuotta eläkkeelle päästäkseen. Näistä
18815:     Edellä mainittuihin ammattiryhmiin hakeu-          lisävuosista muodostui rasite.
18816: duttiin aikaisempina vuosina halukkaasti, koska           Oikea toimenpide tässä vaiheessa olisi ollut
18817: sotilasteknikoiden ja -taloudenhoitajien palkkaus      sotilasteknikoiden ja -taloudenhoitajien palautta-
18818: oli silloin korkeampi kuin toimiupseerien ja teh-      minen välittömästi takaisin toimiupseereiksi.
18819: tävien vaativuudesta johtuva arvostus oli suurem-      Ammattiryhmiä koskevaa epäoikeudenmukaista
18820: pi. Työnantaja saattoikin todeta paikkojen täytty-     tilannetta ei silloin olisi syntynyt. Näin ei kuiten-
18821: vän sitä mukaa kuin niitä vapautui.                    kaan menetelty. Edelleen ovat ao. ryhmät epä-
18822:     Siirrosta aiheutui kuitenkin merkittävä haitta.    oikeudenmukaisessa asemassa.
18823: Asianomaiset menettivät oikeuden sotilaseläke-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18824:  lain mukaiseen eläkeikään (täysi eläkeikä 25          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18825:  palvelusvuoden jälkeen). Vastaavasti he joutuivat     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18826:  palvelemaan 60 ikävuoteen, mikä tietää palvelus-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18827:  vuosien lisääntymistä n. 14 vuodella. Siirtymis-
18828:  laskelmissa korkeamman palkkauksen katsottiin                    Aikooko Hallitus korjata toimiupseeri-
18829:  rahallisesti korvaavan tämän haitan.                          kunnasta lähtöisin oleville nykyisille soti-
18830:     Vuonna 1974 puolustusvoimissa siirryttiin uu-              lasteknikoille ja sotilastaloudenhoitajille
18831:  teen yhtenäispäällystöjärjestelmään, jonka seu-               puolustusvoimien vuonna 1974 yhtenäis-
18832:  rauksena toimiupseerit saattoivat edetä siihenasti-           päällystöuudistuksesta      aiheutuneiden
18833:  sesta ylimmästä sotilasmestarin sotilasarvosta                palveluehtojen    epäoikeudenmukaisuu-
18834:  luutnantin, yliluutnantin ja kapteenin arvoon.                den?
18835:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1984
18836: 
18837:           Marjatta Väänänen               Pentti Poutaneo                  Mauno Manninen
18838:           Matti Maijala                   Paavo Vesterineo                 Lea Sutinen
18839: 
18840: 
18841: 
18842: 
18843:  428500027H
18844: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 461
18845: 
18846: 
18847: 
18848: 
18849:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18850: 
18851:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          voimien henkilöstöjärjestelmän kehittämistä sel-
18852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vittäneessä työryhmässä tarkasteltu. Asia liittyy
18853: olette 7 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-          näin ollen sanotussa selvityksessä ja muutoin
18854: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        esille tulleisiin kysymyksiin toimiupseereiden
18855: omaisen jäsenen tietoon jäljennöksen kansan-            koulutuksen kehittämisestä opistotasoiseksi ja
18856: edustaja Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjalli-         kelpoisuusehtojen vastaavasta tarkastamisesta.
18857: sesta kysymyksestä n:o 461:                             Nykyiset kelpoisuusehdot tuottaisivatkin vai-
18858:                                                         keuksia nimittää kysymyksessä olevia sotilastekni-
18859:            Aikooko Hallitus korjata toimiupseeri-       koita ja taloudenhoitajia ylempiin toimiupseerin
18860:         kunnasta lähtöisin oleville nykyisille soti-    toimiin, koska niihin vaaditaan muun muassa
18861:         lasteknikoille ja sotilastaloudenhoitajille     päällystöopiston II jakson, luutnanttikurssin ja
18862:         puolustusvoimien vuonna 1974 yhte-              muun jatkokoulutuksen suorittamista sekä yleen-
18863:         näispäällystöuudistuksesta aiheutuneiden        sä vähintään kahden vuoden palvelusta lähinnä
18864:         palveluehtojen     epäoikeudenmukaisuu-         alemmassa toimiupseerin toimessa.
18865:         den?
18866:                                                            Puolustushallinnon resurssikysymysten kannal-
18867:                                                         ta ajatellulla muutoksella olisi vakavia seurauksia.
18868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Eroamisikä alenisi, mikä johtaisi kunkin henkilön
18869: vasti seuraavaa:                                        elinikäisten työvuosien vähenemiseen puolustus-
18870:    Puolustusvoimien eri henkilöstöryhmiin kuu-          voimissa ja siten kärjistäisi hallinnonalan henki-
18871: luvien lukumäärät on pyritty suhteuttamaan toi-         löstöresurssitilannetta. Nopeasti toteutettuna
18872: minnallisista tarpeista johdettuihin organisaatio-      muutos voisi johtaa varsin vakaviin, koulutuksel-
18873: rakenteisiin. Näistä syistä sotilasteknikoiden ja       lisista pullonkauloista johtuviin tasapainohäiriöi-
18874: taloudenhoitajien toimia on tällä hetkellä valtion      hin.
18875: virkaluettelon mukaan yhteensä 492 kappaletta,             Tältä osin katsonkin, että asiaa olisi seurattava
18876: joista 68 on taloudenhoitajia. Eri luokkien toi-        silmällä pitäen erityisesti toimiupseereiden kou-
18877: miupseerien toimia puolustusvoimissa taas on            lutuksen uudelleenjärjestämistä ja tarpeen mu-
18878: 5 269.                                                  kaan kytkettävä harkitut muutokset sekä asialli-
18879:    Hakeutuminen sotilasteknikoiden ja talouden-         sesti että ajoitukseltaan siihen yhteyteen.
18880: hoitajan toimiin voi tapahtua joko toimiupseerin           Kirjallisessa kysymyksessä on katsottu, että ti-
18881: uralta tai muuta kautta. Toimiupseerin tehtävissä       lanne kysymyksessä olevien sotilasteknikoiden ja
18882: ja muissa nyt kysymyksessä olevissa tehtävissä on       taloudenhoitajien osalta on epäoikeudenmukai-
18883: omat palkkauksensa ja omat eläkejärjestelmänsä.         nen, koska heidän eläkeikänsä on 60 vuotta.
18884: Vaikka katsonkin, että palvelussuhteen ehtoja           Asiaa voitaisiin periaatteessa ajatella edistettävän
18885: säänneltäessä noudatettavassa politiikassa olisi        alentamalla tätä ikää. Nykyisen eläkkeellesiirty-
18886: perimmäisenä tavoitteena pidettävä mahdollisim-         misjärjestelmän muuttaminen olisi kuitenkin
18887: man suurta tasapainoa ja yhdenmukaisuutta sa-           huono ratkaisu tilanteessa, jossa sekä yksityisen
18888: mankaltaisissa tehtävissä, samanlaisella koulutus-      että julkisen eläkejärjestelmän osalta eläkeikäjär-
18889: pohjalla ja yhtenäisellä vastuulla toimivien osal-      jestelmän kokonaisuudistus on vireillä.
18890: ta, on todettava, että toisaalta käytännön tehtä-          Kirjallisesta kysymyksestä ilmenee myös se aja-
18891: vissä nyt kysymyksessä olevien vakanssien osalta        tus, että aikoinaan oli siirrytty sotilasteknikoiksi
18892: esiintyy kaikilta näiltä osin eroja. Toisaalta pitkän   ja taloudenhoitajiksi toimiupseereita paremman
18893: tähtäyksen periaateohjelman toteuttaminen ei            palkkauksen houkuttelemina. Nyttemmin palk-
18894: ole hetkessä tehty.                                     kaussuhteet ovat muuttuneet siten, että välimat-
18895:    Sellaista virkarakenteen muuttamista, että soti-     ka on kaventunut. Virkaehtosopimusjärjestelmän
18896: lasteknikoiden ja taloudenhoitajien toimia muu-         vallitessa tavataan usein tilanteita, joissa saman-
18897: tettaisiin toimiupseerin toimiksi, on muun muas-        kin viraston ryhmien keskinäiset painosuhteet ja
18898: sa puolustusministeriön asettamassa, puolustus-         palkkaussuhteet vaihtelevat. Näin on käynyt täs-
18899:                                       1984 vp. -     KK n:o 461                                           3
18900: 
18901: säkin tapauksessa. Kun tällä hetkellä palkkausten    dättäydytty uusien muistutusten käyttöönottami-
18902: rinnastus on sijoituspalkkausluokan tasolla lähel-   sesta, ei palkkausten eriyttäminen tätäkään kaut-
18903: lä linjaa kapteeni - erikoisluokan toimiupseeri      ta vaikuta tällä erää mahdolliselta.
18904: - sotilasyliteknikko, kaikkien näiden ollessa so-       Kaikkeen edellä sanottuun viitaten vaikuttaa
18905: tilasarvoltaan kapteeneita, on epätodennäköistä,     siltä, ettei tilanteelle ole tällä hetkellä välittömäs-
18906: että sijoituspalkkausluokkien huomattavampi eri-     ti tehtävissä mitään. Toisaalta huomattavia epä-
18907: yttäminen tulee kysymykseen. Kun toisaalta val-      kohtia ei voida katsoa olevan olemassakaan. Kou-
18908: tiontilintarkastajienkin toistuvien huomautusten     lutus- ja eläkejärjestelmien tulevan kehittämisen
18909: johdosta on valtion virkamiespalkkausten erillis-    myötä asiaa voidaan tarpeen mukaan tarkastella
18910: palkkiojärjestelmiä ryhdytty supistamaan ja pi-      uudelleen.
18911: 
18912:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1985
18913: 
18914:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
18915: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 461
18916: 
18917: 
18918: 
18919: 
18920:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18921: 
18922:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nalsystem. Ärendet ansluter sig sålunda tili de
18923: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         i sagda utredning och annorstädes framkomna
18924: den 7 december 1984 tili vederbörande medlem           frågorna om att utveckla utbildningen av befatt-
18925: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ningsofficerare så att den sker på institutsnivå
18926: riksdagsledamot Väänänen m.fl. undertecknade           och om en motsvarande justering av kompetens-
18927: spörsmål nr 461:                                       villkoren. De nuvarande kompetensvillkoren
18928:                                                        skulle medföra svårigheter att utnämna ifrågava-
18929:            Ämnar Regeringen avlägsna de orättvi-       rande militärtekniker och -ekonomer tili inneha-
18930:         sa tjänstgöringsvilikor för nuvarande mili-    vare av högre befattningsofficersbefattningar, ef-
18931:         tärtekniker och militärekonomer ur be-         tersom det för dessa krävs bl.a. II delen av
18932:         fattningsofficerskåren som förorsakades        befälsinstitutet, löjtnantskurs och annan vidare-
18933:         av försvarsmaktens enhetsbefälsreform år       utbildning samt i allmänhet minst två års tjänst-
18934:         1974?                                          göring i närmast lägre befattningsofficersbefatt-
18935:                                                        ning.
18936:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            För försvarsförvaltningens resursfrågor skulie
18937: anföra följande:                                       den tänkta förändringen ha allvarliga följder.
18938:     Mao har försökt avpassa antalet personer inom      Avgångsåldern skulie sjunka, vilket skulie leda
18939: försvarsmaktens olika personalgrupper tili de or-      tili att antalet arbetsår under Iivsriden för varje
18940: ganisationsstrukturer som kan härledas från funk-      person skulle minska inom försvarsmakten och
18941: tionelia behov. Av dessa skäl finns i statens          sålunda skulle denna förvaltningsgrens personal-
18942: tjänsteförteckning för närvarande sammanlagt           resurssituation tilispetsas. En snabb förändring
18943: 492 militärtekniker och -ekonombefattningar,           kunde leda tili mycket allvarliga balansstörningar
18944: varav 68 är ekonomer. Antalet befattningsoffi-         p.g.a. flaskhalsar inom utbildningen.
18945: cersbefattningar av olika klasser inom försvars-          Tili denna del anser jag också, att man borde
18946: makten är i sin tur 5 269.                             följa ärendet med uppmärksamheten fäst spe-
18947:     Mao kan söka sig tili militärtekniker och          ciellt vid omorganisationen av befattningsoffi-
18948: -ekonombefattningar antingen från en befatt-           cersutbildningen och i enlighet med behovet
18949: ningsofficersbana elier på andra vägar. För be-        koppla de övervägda förändringarna tili detta
18950: fattningsofficersuppgifter och de andra uppgifter      sammanhang både sakligt och tidsmässigt.
18951: som nu är i fråga finns egoa löner och egoa               1 spörsmålet sägs, att situationen är orättvis för
18952: pensionssystem. Trots att jag anser, att det ytters-   ifrågavarande militärtekniker och -ekonomer, ef-
18953: ta målet för den politik som följs när vilikoren       tersom deras pensionsålder är 60 år. 1 princip
18954: för ett anställningsförhållande regleras, borde        kunde man tänka sig att främja saken genom att
18955: vara en så stor balans och överensstämmelse som        sänka denna ålder. En ändring av det nuvarande
18956: möjligt mellan dem, som har likartade uppgifter,       pensioneringssystemet skulle dock vara en dålig
18957: Iikadan utbildning och samma ansvar, måste             lösning i en situation där en totalreform är
18958: man konstatera, att för de ifrågavarande befatt-       aktuell både för det privata och det offentliga
18959: ningarnas del förekommer å ena sidan olikheter         pensionssystemets del.
18960: tili alla delar i de praktiska uppgifterna. Å andra       Av spörsmålet framgår också den tanken, att
18961: sidan förverkligas inte ett principprogram på lång     befattningsofficerare i tiden skulle ha blivit mili-
18962: sikt med detsamma.                                     tärtekniker och -ekonomer lockade av en bättre
18963:    Frågan om en sådan ändring av tjänstestruktu-       lön. Numera har löneförhåliandena ändrats så att
18964: ren som skulle innebära att militärtekniker och        mellanrummet har krympt. Med rådande tjänste-
18965: -ekonombefattningarna ändrades tili befattnings-       kollektivavtalssystem träffar man ofta på situa-
18966: officersbefattningar har prövats bl.a. inom den        tioner, där status och löneförhålianden varierar
18967: av försvarsministeriet tillsatta arbetsgrupp som       t.o.m. melian olika grupper inom samma äm-
18968: har utrett utvecklandet av försvarsmaktens perso-      betsverk. Så har skett också i detta fall. Då en
18969:                                      1984 vp. -     KK n:o 461                                       5
18970: 
18971: samordning av lönerna på inplaceringslöneklass-     ningar, verkar en differentiering av lönerna inte
18972: nivå för närvarande kommer nära linjen kapten       heller på detta sätt möjlig för tillfället.
18973: - befattningsofficer i specialklass- militäröver-
18974: tekniker, och alla dessa innehar den militära          Med hänvisning till allt det ovan sagda ser det
18975: graden kapten, är det osannolikt att en mera        ut som om det för närvarande inte direkt skulle
18976: betydande differentiering av inplaceringslöne-      finnas något att göra åt situationen. Å andra
18977: klasserna kommer i fråga. Då man å andra sidan      sidan kan man inte anse att några betydande
18978: p.g.a. statsrevisorernas upprepade anmärkningar     missförhållanden föreligger. Med den kommande
18979: har börjat inskränka systemen med separata arvo-    urvecklingen av utbildnings- och pensionssyste-
18980: den inom de statliga tjänstemanna-avlöningarna      men kan ärendet efter behov upptas tili förnyad
18981: och avhållit sig från att ta i bruk nya anmärk-     granskning.
18982: 
18983:      Helsingfors den 14 januari 1985
18984:                                                                          Minister Pekka Vennamo
18985: 1
18986: 
18987: 1
18988: 
18989: 1
18990: 
18991:     1
18992: 
18993:     1
18994: 
18995:     1
18996: 
18997:         1
18998: 
18999:         1
19000: 
19001:         1
19002: 
19003:             1
19004: 
19005:             1
19006: 
19007:             1
19008: 
19009:                 1
19010: 
19011:                 1
19012: 
19013:                 1
19014: 
19015:                     1
19016: 
19017:                     1
19018: 
19019:                     1
19020:                                                 1984 vp.
19021: 
19022: Kirjallinen kysymys n:o 462
19023: 
19024: 
19025: 
19026: 
19027:                                    E. Laine ym.: Sokeritaudin hoidon aiheuttamien kustannusten
19028:                                       vähentämisestä verotuksessa
19029: 
19030: 
19031:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19032: 
19033:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 § takaa erilaisin    alentumisvähennystä. Ulmala vaati vähennyksen
19034: perustein veronmaksukyvyn alentumisvähennyk-            poistamista ja vetosi Turun ja Porin lääninoi-
19035: sen pienituloisille verovelvollisille. Eduskunta        keudelle tekemässään valituksessa korkeimman
19036: sääti 19.12. 1980184 5 sen enimmäismääräksi             hallinto-oikeuden ns. ennakkopäätökseen 1315 1
19037: 5 300 markkaa kunakin verovuonna. Verohalli-            1.4.1982. Samanlaisen ja samanperusteisen vali-
19038: tuksen käytännön ohjejulkaisu Verohallinnon kä-         tuksen teki valtion- ja kunnanasiamiehen vara-
19039: sikirja 210/1982 verovuotta 1981 varten selvittää       mies Reijo Pekkola H.K:n kohdalla ja vielä
19040: mainitun lain toteuttamista yksityiskohdissaan ja       samoin valtion- ja kunnanasiamies Pirjo Linds-
19041: antaa ohjeeksi esimerkiksi sivulla 143: "Kustan-        tedt K.S:n sokeritaudin hoidon vuoksi saamasta
19042: nukset sokeritaudin edellyttämästä ruokavaliosta        1 500 markan suuruisesta veronmaksukyvyn alen-
19043: voivat niin ikään olla perusteena vähennyksen           tumisvähennyksestä. Verottajan edustajien vali-
19044: myöntämiselle." Sama sanotaan vuoden 1983               tuksista V.M. sanookin: "Verottaja Marja Ulma-
19045: käsikirjassa sivulla 168. Edelleen verohallinnon        lan välityksellä pyritään tekemään eduskunnan
19046: käsikirjoissa on ainakin vuodesta 1975 alkaen           säätämät verolain muutokset mitättömiksi ja tä-
19047: maininta, että sairauden vuoksi voidaan myöntää         ten pyritään kumoamaan Suomen valtiopäiväjär-
19048: veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, koska              jestys ja lainsäädäntövalta. ''
19049: siitä on määräys eduskunnan säätämissä verotus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19050: laeissa.                                                tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
19051:    Turun verolautakunta on ainakin osittain pyr-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19052: kinyt toteuttamaan lain ja verohallituksen ohjeet       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19053: ja myöntänyt veronmaksukyvyn alentumisvähen-                      Miten Hallitus aikoo turvata eduskun-
19054: nystä muun ohella sokeritaudin aiheuttaman ve-                 nan säätämien verotuslakien noudattami-
19055: ronmaksukyvyn alentumisen vuoksi.                              sen korkeimman hallinto-oikeuden pää-
19056:    Lain toteuttamisen esteeksi ovat nyt asettuneet             töksen n:o 1315/1.4.1982 sijasta ja turva-
19057: eräät turkulaiset verovirkailijat, joiden kannan-              ta lain säätämän vähennyksen sokeritau-
19058: otot poikkeavat muissa kunnissa noudatetusta                   din hoidon ja vastaavien menojen aiheut-
19059: käytännössä. Niinpä voidaan todeta valtionasia-                taman veronmaksukyvyn alentumisen pe-
19060: mies ja kunnanasiamies Marja VIroalan valitta-                 rusteella ja turvata vähävaraisille veron-
19061: neen Turun verolautakunnan päätöksestä, kun se                 maksajille heidän lailliset oikeutensa ve-
19062: oli myöntänyt P.V:lle ero. veronmaksukyvyn                     rottajan toimenpiteitä vastaan?
19063: 
19064:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1984
19065: 
19066:              Ensio Laine                  Heli Astala                   Anna-Liisa Jokinen
19067: 
19068: 
19069: 
19070: 
19071: 4285000431
19072: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 462
19073: 
19074: 
19075: 
19076: 
19077:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19078: 
19079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja sairauden. Nämä perusteet ovat vain esimerk-
19080: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kejä, mutta niiden merkitystä voidaan pitää ko-
19081: olette 11 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-        rostettuna harkittaessa vähennyksen myöntämis-
19082: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tä. Invaliditeettia, joka oikeuttaa muiden sään-
19083: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        nösten nojalla myönnettäviin vähennyksiin, ei
19084: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     laissa mainita veronmaksukyvyn alentumisvähen-
19085: myksestä n:o 462:                                      nyksen myöntämisen erityisenä perusteena. Vero-
19086:                                                        velvollisen ikää sellaisenaan ei myöskään voida
19087:            Miten Hallitus aikoo turvata eduskun-       katsoa veronmaksukykyä vähentäväksi tekijäksi.
19088:         nan säätämien verotuslakien noudattami-        Sitä vastoin lain nykyisen sanamuodon mukaan
19089:         sen korkeimman hallinto-oikeuden pää-          oman lapsen tai muun huollettavan elättäminen
19090:         töksen n:o 1315/1.4.1982 sijasta ja turva-     taikka elatusavun maksaminen voivat olla hyväk-
19091:         ta lain säätämän vähennyksen sokeritau-        syttäviä syitä vähennyksen myöntämiselle.
19092:         din hoidon ja vastaavien menojen aiheut-
19093:         taman veronmaksukyvyn alentumisen pe-             Sairauden perusteella voidaan myöntää vähen-
19094:         rusteella ja turvata vähävaraisille veron-     nystä, mikäli sairaudesta on aiheutunut huomat-
19095:         maksajille heidän lailliset oikeutensa ve-     tavia kustannuksia tai tulon alenemista. Poik-
19096:         rottajan toimenpiteitä vastaan?                keuksellisen suurista sairauskuluista voidaan ottaa
19097:                                                        vähennyksenä huomioon sairauskuluvähennyksen
19098:                                                        enimmäismäärän ylittävä osa. Kustannukset so-
19099:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       keritaudin, keliakian tai muun sairauden edellyt-
19100: ti seuraavaa:                                          tämästä ruokavaliosta voivat niin ikään olla pe-
19101:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 31 §:n       rusteena vähennyksen myöntämiselle. Niissäkin
19102: mukaan, jos verovuonna Suomessa asuneen hen-           tapauksissa tulee kuitenkin erikseen tutkia, onko
19103: kilön veronmaksukyky on hänen ja hänen per-            vähennyksen myöntäminen kohtuullista verovel-
19104: heensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus       vollisen tuloihin ja varallisuuteen nähden.
19105: huomioon ottaen erityisistä syistä, kuten elatus-         Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen tar-
19106: velvollisuuden, työttömyyden tai sairauden joh-        koituksena on kaavamaisessa vähennysjärjestel-
19107: dosta olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta      mässämme antaa verolautakunnille mahdollisuus
19108: kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää              itsenäistä harkintavaltaa käyttäen ottaa huo-
19109: kuin 5 300 markkaa.                                    mioon tilanteet, joissa jokin erityinen syy on
19110:    Verohallitus on ohjeissaan lausunut veronmak-       vaikuttanut verovelvollisen talouteen siinä mää-
19111: sukyvyn alentumisvähennyksen myöntämisperus-           rin, että hänen kykynsä verojensa maksamiseen
19112: teista muun ohessa seuraavaa:                          on todella merkittävästi alentunut. Vähennyksen
19113:    Säännöksen mukaan veronmaksukyvyn tulee             luonteesta sekä myös verolautakuntien kokoon-
19114: olla olennaisesti alentunut, jotta vähennystä voi-     panosta johtuu, etteivät vähennyksen myöntämi-
19115: taisiin myöntää. Tämä on harkittava kussakin           sen perusteet verohallituksen yhtenäistämisoh-
19116: tapauksessa erikseen. Veronmaksukyky riippuu           jeista huolimatta ole samat kaikkialla maassa.
19117: ensisijaisesti verovelvollisen ja hänen perheensä      Lisäksi tapaukset ovat varsin erilaisia silloinkin,
19118: käytettävissä olevista tuloista ja varallisuudesta,    kun vähennystä pyydetään samoilla perusteilla.
19119: jolloin otetaan huomioon myös verovapaat tulot         Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden pää-
19120: ja erilaiset sosiaaliavustukset. Säännöksen sovelta-   töksistä voidaan todeta, että sokeritaudin sairas-
19121: minen ei välttämättä edellytä säälittävien syiden      taminen ja siitä johtuvat kulut eivät sinänsä
19122: olemassaoloa, vaan vähennyksen myöntäminen             oikeuta veronmaksukyvyn alentumisvähennyk-
19123: voi tulla kysymykseen, kun tarvetta siihen harki-      seen, vaan perheen käytettävissä olevat tulot on
19124: taan olevan.                                           erityisesti otettava huomioon (KHO 24.4.1979
19125:    Erityisinä vähennysperusteina laki mainitsee        n:o 1900, 4.3.1982 n:o 850). Vähennyksen
19126: nimenomaan elatusvelvollisuuden, työttömyyden          myöntämisen esteenä saattaa olla myös puutteel-
19127:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 462                                          3
19128: 
19129: linen selvitys veronmaksukykyyn vaikuttavista te-      keuteen, jonka alueella verovelvollisen kotikunta
19130: kijöistä. Koska sokeritaudin aiheuttamat erityis-      on. Verovelvolliselle varataan tilaisuus antaa vas-
19131: menot johtuvat ruokavaliosta eivätkä tosittein         tineensa valitukseen. Päätöksestä, joka asiassa
19132: osoitettavista lääkekuluista, saattaa niiden selvit-   annetaan, vastaa tuomioistuin. Sillä seikalla, että
19133: täminen ja erottelu tavanomaisista muista elanto-      valituksen on tehnyt veronsaajan edustaja, ei ole
19134: menoista olla hankalaa.                                päätöksen kannalta merkitystä. Tuomioistuin rat-
19135:    Veronsaajien oikeutta verolautakunnan päätös-       kaisee asian noudattaen voimassa olevia säädöksiä
19136: tä tehtäessä valvovat valtion- ja kunnanasiamie-       ja vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Hallitus ei voi
19137: het. Näillä viranomaisilla on oikeus verotuslain       toimivaltansa rajoissa näihin ratkaisuihin puut-
19138: (4821 58) säännösten mukaisesti hakea muutosta         tua.
19139: verotukseen valittamalla sen läänin lääninoi-
19140: 
19141:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1985
19142: 
19143:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
19144: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 462
19145: 
19146: 
19147: 
19148: 
19149:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19150: 
19151:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sjukdom. Dessa grunder utgör endast exempel,
19152: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          men deras betydelse kan anses bli accentuerad
19153: den 11 december 1984 tili vederbörande medlem           vid prövningen av huruvida avdrag skali beviljas
19154: av statsrådet översänt avskrift av följande av          elier ej. Invaliditet, som berättigar tili avdrag
19155: riksdagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörs-         med stöd av andra stadganden, nämns inte i
19156: mål nr 462:                                             lagen som någon särskild grund för beviljandet
19157:                                                         av avdrag på grund av nedsatt skattebetalnings-
19158:            På vilket sätt ämnar Regeringen trygga       förmåga. Den skattskyldiges ålder som sådan kan
19159:         att de av riksdagen stiftade beskattnings-      inte helier anses utgöra en faktor som minskar
19160:         lagarna iakttas i stället för högsta förvalt-   skattebetalningsförmågan. Däremot kan enligt
19161:         ningsdomstolens beslut nr 1315/1.4.1982         lagens nuvarande ordalydelse försörjande av eget
19162:         och trygga det i lag stadgade avdraget på       barn elier av annan försörjningstagare elier betal-
19163:         grundvalen av nedsatt skattebetalnings-         ning av underhålisbidrag utgöra godtagbara orsa-
19164:         förmåga med anledning av vården av              ker för beviljande av avdrag.
19165:         diabetes och motsvarande utgifter samt
19166:         trygga de mindre bemedlade skattebeta-             På grundval av sjukdom kan beviljas avdrag,
19167:         larnas lagliga rättigheter gentemot be-         såvida sjukdomen förorsakat betydande kostna-
19168:         skattaren?                                      der elier lett tili nedsatta inkomster. Av exceptio-
19169:                                                         nelit höga sjukdomskostnader kan såsom avdrag
19170:                                                         beaktas den del som överstiger maximibeloppet
19171:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
19172:                                                         för avdraget för sjukdomskostnader. Kostnaderna
19173: anföra följande:
19174:                                                         för diet som vården av diabetes, keliaki elier
19175:    Enligt 31 § lagen om skatt på inkomst och            annan sjukdom förutsätter, kan likaså utgöra
19176: förmögenhet (1043/74) får, om en under skatte-          grund för beviljandet av avdrag. Även i dessa fali
19177: året i Finland bosatt persons skattebetalningsför-      bör man likväl särskilt pröva, huruvida beviljan-
19178: måga med beaktande av de inkomster och den              det av avdrag är skäligt med avseende på den
19179: förmögenhet, som står tili hans och hans familjs        skattskyldiges inkomster och förmögenhet.
19180: förfogande, av särskild orsak, såsom försörjnings-         Syftet med avdraget för nedsatt skattebetal-
19181: plikt, arbetslöshet eller sjukdom, väsentligen          ningsförmåga är att inom ramen för vårt schema-
19182: nedgått, från inkomsten avdras ett skäligt be-          tiska avdragssystem ge skattenämnderna möjlig-
19183: lopp, dock ej mera än 5 300 mark.                       het att med nyttjande av sin självständiga pröv-
19184:    Skattestyrelsen har i sina anvisningar angående      ningsrätt beakta de situationer där någon specieli
19185: grunderna för beviljande av avdrag för nedsatt          orsak har inverkat på den skattskyldiges ekonomi
19186: skattebetalningsförmåga anfört bland annat föl-         i sådan utsträckning, att hans förmåga att betala
19187: jande.                                                  skatt verkligen i betydande mån har nedsatts. På
19188:    Enligt stadgandet skall skattebetalningsförmå-       grund av avdragets natur och även av skatte-
19189: gan vara väsentligt nedsatt för att avdrag skall        nämndernas sammansättning är grunderna för
19190: kunna beviljas. Detta bör prövas särskilt i ettvart     beviljande av avdrag, oaktat skattestyrelsens an-
19191: fall. Skattebetalningsförmågan är i första hand         visningar för förenhetligande av beskattningen,
19192: beroende av de inkomster och den förmögenhet,           inte desamma i hela landet. Dessutom är falien
19193: som står tili den skattskyldiges och hans familjs       synnerligen olika även då avdrag begärs på sam-
19194: förfogande. Härvid beaktas även skattefria in-          ma grunder. Exempelvis av högsta förvaltnings-
19195: komster och olika socialbidrag. Stadgandets tili-       domstolens beslut kan konstateras, att insjuknan-
19196: lämpning förutsätter inte nödvändigtvis före-           de i sockersjuka samt de kostnader som föranleds
19197: komsten av ömkansvärda skäl, utan avdrag kan            härav inte som sådana berättigar tili avdrag för
19198: beviljas då behov härav prövas föreligga.               nedsatt skattebetalningsförmåga, utan de in-
19199:    Såsom specielia avdragsgrunder nämner lagen          komster som står tili familjens förfogande skali
19200: uttryckligen försörjningsplikt, arbetslöshet och        särskilt beaktas (HFD 24.4.1979 nr 1900,
19201:                                       1984 vp. -     KK n:o 462                                      5
19202: 
19203: 4.3.1982 nr 850). Hinder för beviljande av           beskattningen genom besvär hos länsrätten i det
19204: avdrag kan även vara bristfällig utredning över de   Iän inom vilket den skattskyldiges hemkommun
19205: faktorer som påverkar skattebetalningsförmågan.      är belägen. Den skattskyldige bereds tillfälle att
19206: Eftersom de särskilda utgifter som föranleds av      avge bemötande med anledning av besvären.
19207: sockersjuka beror på diet och inte utgör läkeme-     Domstolen svarar för det utslag som ges i ären-
19208: delskostnader, vilka kan påvisas genom kvitton,      det. Den omständigheten att besvären anförts av
19209: kan det vara besvärligt att utreda dessa utgifter    skattetagarens representant har ingen betydelse
19210: och särskilja dem från andra sedvanliga kostnader    för utslaget. Domstolen avgör ärendet med till-
19211: för uppehället.                                      lämpning av gällande författningar och iaktta-
19212:    Stats- och kommunalombuden bevakar skatte-        gande av hävdvunnen rättspraxis. Regeringen
19213: tagarnas rätt då beslut fattas i skattenämnderna.    kan inte inom gränserna för sina befogenheter
19214: Dessa myndigheter äger rätt att enligt stadgande-    ingripa i dessa avgöranden.
19215: na i beskattningslagen (4821 58) söka ändring i
19216: 
19217:      Helsingfors den 16 januari 1985
19218: 
19219:                                                                           Minister Pekka Vennamo
19220:                                                 1984 vp.
19221: 
19222: Kirjallinen kysymys n:o 463
19223: 
19224: 
19225: 
19226: 
19227:                                    Perho: Asumistuen myöntämisperusteiden muuttamisesta
19228: 
19229: 
19230:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19231: 
19232:    Asumiskustannusten alentamiseksi maassam-           tason parantamiseksi. Kuitenkin hän haluaa asua
19233: me myönnetään eräin perustein asumistukea.             omassa tutussa ympäristössään tuttujen naapu-
19234: Yleisen käsitystavan mukaan sen tulisi kohdistua       rien parissa. Usein ei ole liioin edes mahdolli-
19235: vaikeimmissa asumisolosuhteissa eläviin kansalai-      suutta päästä laitokseen tai vanhusten asunto-
19236: sun.                                                   laan, vaikka ei pelkäisikään laitostumista.
19237:    Asumistuen myöntämisperusteisiin kuuluu ny-            Asiaan liittyy myös yhteiskunnallisia, taloudel-
19238: kyisellään eräs piirre, jota ei voi ymmärtää ja joka   lisia tekijöitä. On selvää, että jokainen omassa
19239: tuntuu perin epäoikeudenmukaiselta. Asumis-            asunnossaan toimeentuleva henkilö säästää julkis-
19240: tuen ehdoksi on asetettu asunnon varustetaso.          ta rakennustarvetta.
19241: Tuen saanti voidaan evätä, mikäli asunnosta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19242: puuttuvat ns. mukavuudet, vesijohto, viemäri ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19243: saniteettitilat. Enimmäkseen tällöin ovat kysy-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19244: myksessä asunnot, joissa asuu vanhoja ihmisiä          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19245: joko yksin tai useampi yhdessä.
19246:    Ei ole mitenkään ihmeteltävää, jos henkilö,                   Mitä Hallitus aikoo tehdä asumistuen
19247: jolta edellä olevin perustein on asumistuki hylät-            myöntämisehtojen muuttamiseksi siten,
19248: ty, kummastelee päätöstä ja katkeroituukin.                   että myös heikomman varustetason
19249: Näin varsinkin silloin, kun hänellä ei ole enää               omaavien asuntojen haitijoille voitaisiin
19250: taloudellisia mahdollisuuksia asuntonsa varuste-              myöntää asumistukea?
19251: 
19252:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1984
19253: 
19254:                                               Heikki Perho
19255: 
19256: 
19257: 
19258: 
19259: 428500038V
19260: 2                                    1984 vp. -- RJC n:o 463
19261: 
19262: 
19263: 
19264:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19265: 
19266:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksen keskivertoarvo normiksi. Asunnon kun-
19267: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nossapitonormi on mitoitettu sen mukaan, mitä
19268: olette 11 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-      yleensä voidaan arvioida vuosittain tehtävän
19269: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     asunnon kunnossapitotöitä.
19270: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Valtiontaloudellisista syistä jouduttiin eläk-
19271: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    keensaajien asumistukijärjestelmän laajennusta
19272: myksestä n:o 463:                                    omakotitaloasukkaisiin rajoittamaan vuosina
19273:           Mitä Hallitus aikoo tehdä asumistuen       1984--1985 siten, että valtioneuvoston vahvista-
19274:        myöntämisehtojen muuttamiseksi siten,         mista normeista voidaan ottaa huomioon sanot-
19275:        että myös heikomman varustetason              tuna aikana asumiskustannuksina ainoastaan 60
19276:        omaavien asuntojen haitijoille voitaisiin     prosenttia.
19277:        myöntää asumistukea?                             Eläkkeensaajan mahdollisuutta vastata asumis-
19278:                                                      kustannuksistaan mitataan asumiskustannusten
19279:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     perusteella määräytyvällä perusomavastuulla ja
19280: ti seuraavaa:                                        tulojen perusteella määräytyvällä lisäomavastuul-
19281:    Eläkkeensaajien    asumistukilakia     (591178)   la. Nämä on määritelty siten, että eläkkeensaa-
19282: muutettiin kansaneläkejärjestelmän kokonaisuu-       jien asumistukijärjestelmällä pyritään tukemaan
19283: distuksen yhteydessä siten, että myös sellaiset      tavallista suurempia asumismenoja. Pienet asu-
19284: omakotitaloissa asuvat eläkkeensaajat, jotka eivät   miskustannukset on tarkoitettu suoritettaviksi ta-
19285: ole ottaneet lainaa asunnon hankkimiseksi tai        vallisesta eläkkeestä. Tästä on ollut seurauksena,
19286: kunnostamiseksi, pääsisivät asumistukijärjestel-     että vanhoissa, huonosti varustetuissa asunnoissa
19287: män piiriin. Omakotitaloissa asuvien eläkkeen-       asuvilla eläkkeensaajina on keskimäärin arvioiden
19288: saajien asumiskustannuksina otetaan huomioon         niin pienet asumiskustannukset, että heidän voi-
19289: myös asunnon hoitomenot 1.1. 1984 lukien ( 112 1     daan katsoa selviytyvän ilman asumistukeakin.
19290: 82). Hoitomenot on jaettu lämmitys-, vesi- ja        Vanhoissa omakotitaloissa asuvia eläkkeensaajia
19291: kunnossapitokustannuksiin. Vaitioneuvosto vah-       on jäänyt asumistukijärjestelmän ulkopuolelle
19292: vistaa hoitomenot keskimääräisten kustannusten       myös siitä syystä, että omakotitalojen hoitonor-
19293: mukaisina eli niin sanottuina normeina.              meista ei oteta huomioon tässä vaiheessa kuin
19294:    Valtioneuvoston päätöksellä 29.9.1983 (772/       mainitut 60 prosenttia.
19295: 83) normit vahvistettiin siten, että jos asunnossa      Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän paran-
19296: on kiinteä keskuslämmitysjärjestelmä, lämmitys-      tamista suunniteltaessa lähtökohtana on syytä
19297: kustannukset arvioidaan suuremman normin mu-         pitää sitä, että eläkkeensaajat voivat asua omissa
19298: kaisiksi kuin sellaisella, jolla on puulämmitys.     kodeissaan. Mielekästä ei kuitenkaan ole tukea
19299: Vastaava arviointiperuste on vesikustannuksilla      sellaista asumista, joka on puutteellista ja asumis-
19300: siten, että jos asunnossa on vesijohto ja lämmin-    vaatimustason yleisesti alittavaa. Tällöinhän myös
19301: vesi, asumismenot arvioidaan suuremmiksi, kuin       tosiasialliset asumiskustannukset jäävät vähäisik-
19302: jos lämminvesijärjestelmää ei asunnossa ole.         si. Jotta eläkkeensaajien asumistukijärjestelmää
19303: Kunnossapitonormi on arvioitu asuntokohtaisek-       voidaan kehittää, on tarpeen saada todellista
19304: si. Asunnon ikä on otettu huomioon normeissa         tietoa eläkkeensaajien asumisolosuhteista. Tässä
19305: siten, että jos asunto on rakennettu tai peruspa-    tarkoituksessa Kansaneläkelaitos käynnistää ke-
19306: rannettu ennen vuotta 1974, sekä lämmitys- että      vättalvella 1985 tutkimuksen eläkkeensaajien
19307: kunnossapitonormeja korotetaan 30 prosentilla.       asumisolosuhteista omakotitaloissa. Vasta tutki-
19308:    Lämmitys- ja vesinormien suuruutta määrättä-      muksen valmistuttua on tarkoituksenmukaista
19309: essä on pyritty arvioimaan todellinen omakotita-     tarkistaa eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän
19310: loissa tapahtuva kulutus ja mitoittamaan kulu-       hoitonormistossa olevia puutteita.
19311:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1985
19312: 
19313:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
19314:                                        1984 vp. -      KK n:o 463                                        3
19315: 
19316: 
19317: 
19318: 
19319:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19320: 
19321:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och strävat efter att normen skali utgöra ett
19322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         genomsnittligt värde av förbrukningen. Bosta-
19323: den 11 december 1984 tili vederbörande medlem          dens underhållsnorm har fastställts enligt de
19324: av statsrådet översänt avskrift av följande av         underhålisarbeten som man kan beräkna att i
19325: riksdagsman Heikki Perho undertecknade spörs-          allmänhet utförs i en bostad.
19326: mål nr 463:                                               Av statsekonomiska skäl blev man under åren
19327:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        1984-1985 tvungen att begränsa utbyggnaden
19328:        för ändrande av vilikoren för beviljande        av systemet med bostadsbidrag tili pensionstaga-
19329:        av bostadsbidrag så, att även innehavare        re så, att man under sagda tid kan beakta endast
19330:        av bostäder av sämre standard skall kun-        60 procent av statsrådets normer såsom boende-
19331:        na beviljas bostadsbidrag?                      kostnader.
19332:                                                           Pensionstagarens möjligheter att själv svara för
19333:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        boendekostnaderna faststälis på basis av en bas-
19334: anföra följande:                                       självriskandel, som bestäms av boendekostnader-
19335:    Lagen om bostadsbidrag för pensionstagare           na. Dessa har faststälits så, att man genom
19336: (591/78) ändrades i samband med totalrevidering-       systemet med bostadsbidrag för pensionstagare
19337: en av folkpensionssystemet så att även sådana          försöker stöda boendeutgifter som är större än
19338: pensionstagare i egnahemshus som inte tagit lån        normalt. Det är meningen att små boendekost-
19339: för anskaffning elier iståndsättning av bostaden       nader skall betalas av den vanliga pensionen. Detta
19340: omfattas av systemet med bostadsbidrag. Från           har lett tili att pensionstagare som bor i gamla,
19341: 1.1.1984 beaktas även utgifter för skötsel av          dåligt utrustade bostäder har så små boendekost-
19342: bostad såsom boendekostnader för pensionstaga-         nader jämfört med genomsnittet att man kan
19343: re som bor i egnahemshus (112/82). Utgifterna          anse att de reder sig även utan bostadsbidrag.
19344: för skötsel av bostad indelas i kostnader för          Pensionstagare som bor i gamla egnahemshus har
19345: uppvärmning, vatten och underhåli. Statsrådet          hamnat utanför systemet med bostadsbidrag
19346: faststälier utgifterna för skötsel av bostad tili      även av den anledningen att endast sagda 60
19347: belopp som motsvarar de genomsnittliga kostna-         procent av skötselnormerna för egnahemshus be-
19348: derna, dvs. normer.                                    aktas i detta skede.
19349:    Genom statsrådets beslut 29.9.1983 (772/83)            Det är skäl att vid planeringen av ett förbättrat
19350: fastställdes normerna så, att uppvärmningskost-        system med bostadsbidrag för pensionstagare
19351: naderna beräknas enligt en högre norm i bostä-         utgå ifrån att pensionstagarna skali kunna bo i
19352: der med centralvärme än i bostäder med vedeld-         sin egna hem. Det är dock inte meningsfulit att
19353: ning. Motsvarande beräkningsgrund gälier för           stöda sådant boende som är bristfäliigt och som i
19354: vattenkostnaderna så, att boendekostnaderna be-        alimänhet är sämre än föreskriven boendestan-
19355: räknas enligt ett högre belopp i bostäder med          dard. Hätvid blir även de faktiska boendekostna-
19356: vattenledning och varmvatten än i bostäder där         derna små. För att systemet med bostadsbidrag
19357: ett varmvattensystem saknas. Normer för under-         för pensionstagare skali kunna utbyggas är det
19358: håliskostnader har faststälits tili ett visst belopp   viktigt att få riktig information om pensionsta-
19359: per bostad. Bostadens ålder har beaktats sålunda       garnas boendeförhålianden. 1 detta syfte påbörjar
19360: att normerna för såväl vatten- som underhålis-         folkpensionsanstalten på våtvintern 1985 en un-
19361: kostnader höjs med 30 procent om bostaden              dersökning om pensionstagarnas boendeförhål-
19362: byggts elier grundförbättrats före år 1974.            landen i egnahemshus. Först sedan undersök-
19363:    Vid faststäliandet av normerna för uppvärm-         ningen färdigstälits är det ändamålsenligt att
19364: nings- och vattenkostnader har man försökt be-         justera de brister i skötselnormerna som finns i
19365: räkna den verkliga förbrukningen i egnahemshus         systemet med bostadsbidrag för pensionstagare.
19366: 
19367:     Helsingfors den 14 januari 1985
19368: 
19369:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
19370:                                                 1984 vp.
19371: 
19372: Skriftligt spörsmål nr 464
19373: 
19374: 
19375: 
19376: 
19377:                                    Westerlund m.fl.: Om inledande av produktion av spannmålseta-
19378:                                      nol tili motorbränsle
19379: 
19380: 
19381:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19382: 
19383:    1 strävan att balansera lantbruksproduktionen       av avgörande beslut, som sker i vårt västra
19384: borde även vi för vår del söka nya urvägar för         grannland Sverige, där man uppnådde principieli
19385: dess avsättning utan att för den skuli nämnvärt        enighet i denna betydande frågas vidareurveck-
19386: behöva minska dess volym. Detta redan med              ling. Ett enhäliigt skatteutskott rekommenderar
19387: tanke på att vår produktionsberedskap även un-         och föreslår att regeringen skrider tili konkreta
19388: der eventuelia kristider skali kunna tiligodose en     åtgärder.
19389: i stort sett hundra procentig självförsörjnings-          Att eliminera blyet i bränsleprodukterna är i
19390: grad. En fulit tryggad livsmedelsförsörjning även      vilket fali som helst en så miljöförbättrande
19391: under kristid förutsätter redan den en viss, låt oss   åtgärd, som knappast helier vi för vår del ytterli-
19392: säga 15-20 procentig överproduktion av den             gare kan uppskjuta. En stor fördel med denna
19393: viktigare basproduktionen.                             industriproduktion är att den även tili stor del
19394:    Ett synnerligen effektivt sätt att utnyttja en      ersätter importkraftfodret, då biprodukten som
19395: överväldigande del av vår överproduktionspoten-        uppstår vid etanolproduktionen är ett mycket
19396: tial vore att inleda etanolalkoholindustriproduk-      värdefulit äggvitekraftfoder.
19397: tion av spannmål för inblandning i bensin och
19398:                                                           Att man därtili jämsides, förutom avgörande
19399: varför inte även tili en del ersätta den miljöbe-
19400:                                                        miljövinningar, samtidigt gör avsevärda valutabe-
19401: svärliga dieselolja, främst i de större städerna.
19402:                                                        sparingar och skapar nya arbetstilifälien har även
19403:    En viss forskning inom denna produktionsför-        varit de avgörande faktorer, som bidragit tili
19404: ädlingssektor har även skett i vårt land, närmast      denna kombinerade produktions- och miljöpoli-
19405: av Statens tekniska forskningsanstalt. 1 vårt västra   tiska frågas urveckling i den positiva riktning som
19406: grannland Sverige torde forskningsstadiet där-         nu skett i vårt västra grannland.
19407: emot redan vara ett passerat faktum. Så långt
19408: torde redan nu vara klarlagt att en blandning av          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19409: etanol och bensin vore ett helt realistiskt alterna-   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19410: tiv tili de bensinprodukter, som för närvarande        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
19411: saluförs. Därtili påminner vi oss om att vi i          följande spörsmål:
19412: Finland även tidigare använt bensinprodukter
19413: innehåliande etanol som drivmedel för bilarna. 1                 Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
19414: Brasilien använder man för närvarande även i en               elier ämnar den vidta, som syftar tili
19415: mycket stor utsträckning alkoholbensin som driv-              inledandet av industriproduktion av
19416:  medel för motorfordonsparken.                                spannmålsetanol tili motorbränsle, och
19417:    Det som återigen gör denna fråga särskilt                     inom vilka tidsramar beräknas detta
19418:  aktueli även för vår del är den urveckling i form            inträffa?
19419:     Helsingfors den 11 december 1984
19420: 
19421:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                       Toivo T. Pohjala
19422:          Juho Koivisto                   Sampsa Aaltio                    Sirkka-Liisa Anttila
19423:          Riitta Uosukainen               Einari Nieminen                  Olavi Martikainen
19424: 
19425: 
19426: 
19427: 4285000240
19428: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 464
19429: 
19430: Kirjallinen kysymys n:o 464                                                                   Suomennos
19431: 
19432: 
19433: 
19434: 
19435:                                    Westerlund ym.: Viljasta moottoripohtoaineeksi valmistettavan eta-
19436:                                      nolin tuotannon aloittamisesta
19437: 
19438: 
19439:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19440: 
19441:    Maataloustuotannon tasapainottamiseksi tulisi          Seikka, joka tekee tämän kysymyksen erityisen
19442: meidän osaltamme etsiä uusia ratkaisuja tuotan-        ajankohtaiseksi meidän kannaltamme on se, että
19443: non markkinoimiseksi, jotta sen kokonaismäärää         naapurimaassamme Ruotsissa on tehty ratkaiseva
19444: ei tarvitsisi mainittavasti vähentää. Tämä pitäisi     ja yksimielinen päätös tämän asian edelleen ke-
19445: tehdä jo siitäkin syystä, että tuotantovalmiutem-      hittämisestä. Lakivaliokunta suosittelee tätä yksi-
19446: me myös mahdollisina kriisiaikoina riittäisi tyy-      mielisesti ja ehdottaa, että hallitus ryhtyy kon-
19447: dyttämään omavaraisuutemme lähes sataprosent-          kreettisiin toimenpiteisiin.
19448: tisesti. Myös kriisiaikoina täysin turvattu elintar-      Lyijyn poistaminen pohtoaineista on joka ta-
19449: vikehuolto edellyttää tiettyä, sanokaamme 15-          pauksessa sellainen ympäristöä parantava toimen-
19450: 20 prosentin suuruista tärkeiden peruselintarvik-      pide, jonka toteuttamista ei enää voida lykätä. -
19451: keiden liikatuotantoa. Varsin tehokas tapa käyt-       Teollisen tuotannon suurena etuna on myös se,
19452: tää suurin osa potentiaalisesta liikatuotannostam-     että sen avulla korvattaisiin suuri osa tuontiväki-
19453: me olisi viljasta teollisesti tuotettavan etanolial-   rehusta, koska etanolia tuotettaessa syntyvä sivu-
19454: koholin valmistuksen aloittaminen. Ainetta se-         tuote on hyvin arvokasta muuanvalkuaista sisältä-
19455: koitettaisiin bensiiniin ja sillä voitaisiin ehkä      vää väkirehua.
19456: korvata ympäristön kannalta hankala dieselöljy            Tämän tuotannollisen ja samalla ympäristöpo-
19457: ensi sijassa suurissa kaupungeissa.                    liittisen kysymyksen myönteiseen kehitykseen
19458:                                                        läntisessä naapurimaassamme on ratkaisevasti vai-
19459:                                                        kuttanut se seikka, että samalla kun olennaisesti
19460:    Tämän tuotanto- ja jalostusalan tutkimusta on       parannetaan ympäristöä, säästetään tuntuvasti ul-
19461: tehty myös Suomessa, lähinnä Valtion teknillises-      komaan valuuttaa ja luodaan uusia työpaikkoja.
19462: sä tutkimuskeskuksessa. Läntisessä naapurimaas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19463: samme Ruotsissa lienee tutkimusvaihe sitä vas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19464: toin jo sivuutettu. Asiaa on niin paljon selvitetty,   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19465: että etanolin ja bensiinin sekoitus olisi täysin       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19466: realistinen nyt myynnissä olevien bensiinituottei-
19467: den vaihtoehto. Tämän lisäksi muistamme, että                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
19468: me olemme Suomessa aikaisemminkin käyttäneet                   tynyt tai aikoo ryhtyä viljasta moottori-
19469: etanolia sisältäviä bensiinituotteita autojen polt-            pohtoaineeksi valmistettavan etanolin
19470: toaineina. Brasiliassa käytetään tällä hetkellä hy-            teollisen tuotannon aloittamiseksi, ja
19471: vin suuria määriä alkoholibensiiniä moottoriajo-                 minä ajankohtana arvioidaan tämän
19472: neuvokannan polttoaineena.                                     tapahtuvan?
19473: 
19474:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1984
19475: 
19476:          Henrik Westerlund                Håkan Malm                      Toivo T. Pohjala
19477:          Juho Koivisto                    Sampsa Aaltio                   Sirkka-Liisa Anttila
19478:          Riitta Uosukainen                Einari Nieminen                 Olavi Martikainen
19479:                                        1984 vp. -      KK n:o 464                                        3
19480: 
19481: 
19482: 
19483: 
19484:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19485: 
19486:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Alkoholin polttoainekäyttöä on Valtion teknil-
19487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lisessä tutkimuskeskuksessa tutkittu yhteistyössä
19488: olette 11 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-        Teknillisen korkeakoulun, Alkon, Nesteen ja
19489: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Saab-Valmetin kanssa. Tutkimusta on rahoitta-
19490: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        nut kauppa- ja teollisuusministeriö. Tekniset on-
19491: Henrik Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-        gelmat on pääosin ratkaistu.
19492: lisesta kysymyksestä n:o 464:                             Kysymys etanolin käyttämisestä polttoaineena
19493:                                                        ja sen valmistamisesta kotimaisesta viljasta on
19494:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      varsin monisäikeinen. Ympäristökysymysten li-
19495:         tynyt tai aikoo ryhtyä viljasta moottori-      säksi siihen liittyy maatalouspoliittisia ja myös
19496:         pohtoaineeksi valmistettavan etanolin          kauppapoliittisia näkökohtia, joiden yhteensovit-
19497:         teollisen tuotannon aloittamiseksi, ja         taminen vaatisi eri ministeriöiden ja asianosaisten
19498:            minä ajankohtana arvioidaan tämän           yhteistyötä, ennen kuin päätöstä etanolin käyttä-
19499:         tapahtuvan?                                    misestä pohtoaineeksi ja sen valmistamisesta laa-
19500:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          jemmassa mitassa voitaisiin harkita.
19501: seuraavaa:                                                  Osoituksena edellä olevasta esitetään seuraa-
19502:    Maatalouspoliittisten toimenpiteiden avulla on      vassa kauppa- ja teollisuusministeriön energia-
19503: maataloustuotantoamme viime vuosina pyritty            osaston sekä ympäristöministeriön ympäristön- ja
19504: suuntaamaan siten, että kotieläintuotteiden osal-      luonnonsuojeluosaston asiasta antamat lyhyehköt
19505: ta saavutettaisiin nykyistä parempi tuotannolli-       lausunnot.
19506: nen tasapaino ja että mahdollinen ylijäämä pur-           KTM:n energiaosasto toteaa:
19507: kautuisi lähinnä viljana. Huomioon ottaen edel-           "Etanolin lisääminen bensiiniin pieninä pitoi-
19508: lä mainitut tavoitteet on perusteltua tutkia niitä     suuksina (muutama prosenttiyksikkö) oktaanilu-
19509: mahdollisuuksia, joilla viljalle olisi löydettävissä   vun nostamiseksi on jo toteuttamiskelpoista tek-
19510: lisäkäyttöä kotimaassa viennin asemesta. Yhtenä        nologiaa. Kysymys on tällöin lähinnä etanolin
19511: tällaisena käyttömuotona voidaan mainita Alkon         hinnasta verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Al-
19512: ns. ohraviinaprojekti, joka käynnistynee lopulli-      koholien käyttö suurempina pitoisuuksina moot-
19513: sesti vuoden 1987 aikana.                              toripolttoaineessa Suomen olosuhteissa on vielä
19514:    Yhtenä mahdollisuutena viljan lisäkäytölle on       tutkimus- ja kehitysvaiheessa oleva asia.
19515: esitetty etanolin valmistamista viljasta moottori-        Tuontipolttoaineen korvaaminen kotimaisella
19516: polttoaineeksi. Etanolia käytetään pohtoaineeksi       polttoaineelia on energiatalouden varmuuden
19517: mm. Brasiliassa, USA:ssa ja Ruotsissa. Vastaavaa       kannalta perusteltua edellyttäen, että tämä koti-
19518: käyttötarkoitusta harkitaan myös Saksan Liittota-      mainen vaihtoehto on käytettävissä myös mah-
19519: savallassa. Merkitykselliseksi käytön tekee bensii-    dollisina kriisiaikoina. Kuten ko. kirjallisesta ky-
19520: nissä esiintyvä haitallinen lyijy. Alkon käsityksen    symyksestäkin käy ilmi, viljaa ei voitaisi enää
19521: mukaan etanoli-bensiiniseos, jossa olisi 10 %          kriisiaikoina käyttää energialähteenä, vaan se tar-
19522: etanolia, olisi 92-oktaaninen lyijytön polttoaine,     vittaisiin ravinnonlähteeksi. ''
19523: jota voitaisiin käyttää Suomessa nykyisellä auto-
19524: kannalla ilman moottoreihin tehtäviä muutoksia.            Ympäristöministeriön ympäristön- ja luonnon-
19525: Tällainen etanolimäärä vaatisi vuositasolla erit-      suojeluosasto puolestaan toteaa:
19526: täin merkittävän määrän, n. 600 milj. kg viljaa,           ''Hallitus on vuonna 1983 päättänyt alentaa
19527: esim. ohraa. Jotta seos olisi kilpailukykyinen         vaiheittain vuoden 1985 loppuun mennessä Suo-
19528: bensiinin nykyhintoihin verrattuna, tulisi koti-       messa valmistettavan tai Suomeen tuotavan
19529: mainen ohra saada etanolin raaka-aineeksi maail-       moottoribensiinin lyijymäärää 0.15 grammaan
19530: manmarkkinahintaisena. Vertailua valtion tuen          litrassa bensiiniä. Lyijymäärän vähentämistä on
19531: tarpeesta viljan vientiin nähden ei täsmällisten       perusteltu lähinnä ulkomailla tehdyillä vaikutus-
19532: yksityiskohtien puuttuessa toistaiseksi ole voitu      tutkimuksilla, eräillä havainnoilla paikallisesti
19533: tehdä.                                                 suhteellisen korkeista lyijypitoisuuksista ympäris-
19534: 4                                        1984 vp. -- KJ( n:o 464
19535: 
19536: tössä sekä sillä, että lyijy on elimistölle tarpeeton       Asiaa tuotannollisesta näkökulmasta tarkastel-
19537: ja niukkaliukoisinakin yhdisteinä erittäin myrkyl-       taessa tulisi ottaa huomioon, että myös bensiinis-
19538: linen aine. Samalla, kun on yleisin luonnontie-          tä on suhteellista ylituotantoa ja bensiini valmis-
19539: teellisin ja terveydellisin perustein asetettu tavoit-   tetaan raakaöljystä, joka lähes sataprosenttisesti
19540: teeksi ihmisen, erityisesti lasten ja odottavien         hankitaan bilateraalikaupalla.''
19541: äitien lyijylle altistumisen rajoittaminen mahdol-          Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
19542: lisimman vähäiseksi, on pyritty huolehtimaan             asia ei ole toistaiseksi kypsä ratkaistavaksi. Koska
19543: siitä, ettei lyijyn korvaamisesta aiheudu muiden         viljasta moottoripohtoaineeksi valmistettavan
19544: päästöjen merkityksellistä lisääntymistä.                etanolin tuotannon aloittaminen kuitenkin on
19545:    Etanolin runsaasta käytöstä polttomoottoreissa        asia, joka maatalouspoliittisesti -- myös sivutuot-
19546: aiheutuu orgaanisten aineiden, esimerkiksi form-         teena syntyvien rehuraaka-aineiden osalta -- sekä
19547: aldehydin, päästöjä. Näiden aineiden ympäristö-          ympäristöpoliittisesti on merkittävä, tullaan se
19548: haittoja ei liene tutkittu Brasiliassa. Päästöt saat-    selvittämään yhdessä eri osapuolten kanssa. Mah-
19549: taisivat olla Suomessa melko suuret talvella, kos-       dollinen tuotannon aloittamista koskeva päätös
19550: ka etanoli ei sekoitu kunnolla bensiiniin kylmissä       voidaan ottaa harkittavaksi vasta edellä tarkoitet-
19551: olosuhteissa. Lyijyn korvaaminen kokonaan eta-           tujen perusteellisten selvitysten jälkeen.
19552: nolilla ei ole maassamme nykyisin käytössä olevis-
19553: sa autoissa mahdollista.
19554:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1985
19555: 
19556:                                                            Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
19557:                                      1984 vp. -      KK n:o 464                                        5
19558: 
19559: 
19560: 
19561: 
19562:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19563: 
19564:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vet av statsligt stöd i förhåliande tili export av
19565: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       spannmål har tilisvidare inte kunnat göras då
19566: den 11 december 1984 tili vederbörande medlem        exakta detaljer saknas.
19567: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Användningen av alkohoi som bränsle har
19568: riksdagsman Henrik Westerlund m.fl. underteck-       undersökts av Statens tekniska forskningscentral i
19569: nade spörsmål nr 464:                                samarbete med Tekniska Högskolan, Alko, Neste
19570:                                                      och Saab-Valmet. Undersökningen har finansie-
19571:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     rats av handels- och industriministeriet. De tek-
19572:        elier ämnar den vidta, som syftar tili        niska problemen har tili största delen lösts.
19573:        inledandet av industriproduktion av               Frågan om att använda etanol som bränsle och
19574:        spannmålsetanol tili motorbränsle, och        tillverka den av inhemskt spannmål är mycket
19575:           inom vilka tidsramar beräknas detta        komplicerad. Förutom miljöfrågor ansluter sig
19576:        inträffa?                                     tili problemet både jordbrukspolitiska och han-
19577:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      delspolitiska synpunkter. En sammanjämkning
19578: anföra följande:                                     av dem skulie kräva ett samarbete melian olika
19579:    Med hjälp av jordbrukspolitiska åtgärder har      ministerier och av saken berörda parter innan ett
19580: man under de senaste åren försökt inrikta vår        beslut om användning av etanol som bränsle och
19581: jordbruksproduktion så, att en bättre balans i       en mera omfattande tiliverkning av ämnet kan
19582: produktionen än för närvarande skulie uppnås         övervägas.
19583: för husdjursprodukternas del och att ett eventu-         Som bevis på det ovan anförda presenteras i
19584: elit överskott skulie utfalia närmast i form av      det följande handels- och industriministeriets
19585: spannmål. Med beaktande av ovan nämnda mål-          energiavdelnings samt miljöministeriets miljö-
19586: sättningar är det motiverat att undersöka vilka      och naturvårdsavdelnings korta utlåtanden om
19587: möjligheter som låter sig finna för_ en ökad         ärendet.
19588: användning av spannmål i hemlandet 1 stäliet för        Handels- och industriministeriets energiavdel-
19589: export. Som en sådan användningsform kan             ning konstaterar:
19590: nämnas Alkos s.k. kornbrännvinsprojekt, som             "Att tilisätta låga halter etanol (några procent-
19591: slutligen torde komma i gång under år 1987.          enheter) för att höja oktantalet är en redan nu
19592:    En möjlighet tili ytterligare användning av       genomförbar teknologi. Frågan gäller här när-
19593: spannmål, som har föreslagits, är tiliverkning av    mast etanolens pris i jämförelse med andra
19594: etanol ur spannmål för användning som motor-         alternativ. Användningen av större halter alkohoi
19595: bränsle. Etanol används som bränsle bl.a. i          i motorbränslen i finländska förhålianden är
19596: Brasilien, USA och Sverige. Motsvarande använd-      ännu en sak på forsknings- och urvecklingssta-
19597: ningsändamål övervägs också i Förbundsrepubli-       diet.
19598: ken Tyskland. Det skadli_ga bly som ingår i             Med tanke på en säker energihushålining är
19599: bensin gör denna användmng betydelsefull. En-        det motiverat att ersätta importbränsle med in-
19600: ligt Alkos uppfattning skulie en etanol-bensin-      hemskt bränsle, förutsatt att detta inhemska
19601: blandning som innehålier 10 % etanol ge ett          alternativ står tili buds även under eventuelia
19602: 92-oktanigt blyfritt bränsle och det kunde använ-    kristider. Såsom av ifrågavarande spörsmål fram-
19603: das i Finland med den nuvarande bilparken utan       går, skulie spannmål under kristider inte längre
19604:  ändringar av motorerna. En dylik etanolmängd        kunna användas som energikälia, utan den skulie
19605: skulie kräva en synnerligen betydande mängd          behövas som föda.''
19606: spannmål i året, dvs. ca 600 milj. kg, t.ex. korn.
19607:  För att blandningen skulie vara konkurrensduglig       Miljöministeriets miljö- och natuvårdsavdel-
19608:  med hänsyn tili nuvarande bensinpriser borde         ning konstaterar för sin del:
19609:  inhemskt korn som råmateriel för etanol fås tili        ''Regeringen beslöt år 1983 att tili slutet av
19610:  världsmarknadspris. Någon jämförelse om beho-        1985 successivt minska blymängden i motorben-
19611: 6                                      1984 vp. -      KK n:o 464
19612: 
19613: sin, som tillverkas i eller importeras till Finland,   ordentligt med bensin i kyla. Att helt ersätta bly
19614: till 0,15 gram per liter bensin.                       med etanol är möjligt i de bilar som nu används i
19615:    En minskning av blymängden har motiverats           vårt land.
19616: med bl.a. utländska undersökningar om verk-
19617:                                                            Granskas saken ur produktionssynvinkel, bor-
19618: ningarna, vissa iaktagelser om lokalt förekom-
19619:                                                        de man beakta att det också förekommer en
19620: mande relativt höga blyhalter i miljön samt med
19621:                                                        relativ överproduktion av bensin och att bensin
19622: att bly är obehövligt för organismen och även i
19623:                                                        tillverkas av råolja, som nästan tili hundra pro-
19624: form av svårlösliga föreningar ett mycket giftigt      cent fås genom bilateral handel. "
19625: ämne. Samtidigt som man på allmänna naturve-
19626: tenskapliga och hälsomässiga grunder har satt             Med hänvisning till det ovan anförda kan
19627: som mål att människan, särskilt barn och väntan-       konstateras, att saken tillsvidare inte är mogen
19628: de mödrar, skall utsättas för så litet bly som         för ett avgörande. Eftersom ett inledande av en
19629: möjligt, har man försökt se till att ett ersättande    utvinning av etanol ur spannmål för användning
19630: av blyet inte leder till någon betydande ökning        som motorbränsle dock är en jordbrukspolitiskt
19631: av andra utsläpp.                                      - också vad beträffar det foderråmaterial som
19632:     Riklig användning ev etanol i förbränningsmo-      uppkommer som biprodukt - samt miljöpoli-
19633: torer förorsakar utsläpp av organiska ämnen,           tiskt betydelsefull sak, kommer frågan att utredas
19634: t.ex. formaldehyd. Dessa ämnens skadliga in-           under samverkan mellan de olika parterna. Ett
19635: verkningar på miljön torde inte ha undersökts i        eventuellt beslut om produktion kan tas till
19636: Brasilien. Utsläppen kunde bli rätt stora i Fin-       övervägande först efter de ovan avsedda grundli-
19637: land om vintern, eftersom etanolen inte blandas        ga utredningarna.
19638: 
19639:     Helsingfors den 10 januari 1985
19640: 
19641: 
19642:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
19643:                                               1984 vp.
19644: 
19645: Kirjallinen kysymys n:o 465
19646: 
19647: 
19648: 
19649: 
19650:                                  Koskinen: Kinnarin-Hietaman-Iitin välisen tieosuuden kunnos-
19651:                                    tamisesta
19652: 
19653: 
19654:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19655: 
19656:    Tieosuus Kinnari-Hietama-Iitti on käyt-          ten tieyhteyksien saaminen. Se kuuluu ehdotto-
19657: töönsä nähden luvattoman heikkokuntoinen.           masti tasa-arvovaatimuksiin.
19658: Tälläkin kohdalla vallitsee se yleinen käytäntö,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19659: joka on ominaista Uudenmaan ja muiden naapu-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19660: riläänien pienemmillä yhdysteillä. Ne ovat ajan    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19661: vaatimuksiin nähden jääneet hoitamatta. Kuiten-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19662: kin on niin, että näidenkin teiden varsilla asu-
19663: taan ja maksetaan verot muiden syrjässäasumis-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19664: kulujen lisäksi niin kuin rintamaillakin.                 ryhtyä Kinnarin-Hietaman-Iitin väli-
19665:   Pieni vaatimus on siis nykypäivänä kunnollis-           sen tieosuuden kunnostamiseksi ja tien
19666:                                                           päällystystyön aloittamiseksi?
19667: 
19668:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1984
19669: 
19670:                                          Helvi Koskinen
19671: 
19672: 
19673: 
19674: 
19675: 4285000442
19676: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 465
19677: 
19678: 
19679: 
19680: 
19681:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19682: 
19683:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        parannettu ja kokonaan päällystetty öljysoralla
19684: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     vuonna 1979. Kymen läänin puoleiselle osuudel-
19685: mies, lähettänyt 12 päivänä joulukuuta 1984 päi-     le on suunniteltu seuraavaksi toimenpiteeksi tien
19686: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-        uudelleen rakentaminen Kausalan keskustan
19687: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kohdalla.     Tienpidon     toimenpideohjelmassa
19688: Helvi Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   1984--90 tämä hanke on ajoitettu toteutettavak-
19689: myksestä n:o 465:                                    si vuosina 1986--87. Hankkeen kustannusarvio
19690:                                                      on 11,8 mmk.
19691:          Mihin toimenpiteisi·n Hallitus aikoo           Uudenmaan läänin puoleinen osuus Kinna-
19692:        ryhtyä Kinnarin--Hietaman--litin väli-        rin--Kausalan tiestä on suunniteltu parannetta-
19693:        sen tieosuuden kunnostamiseksi ja tien        vaksi kunnossapito-organisaation varatyönä vuosi-
19694:        päällystystyön aloittamiseksi?                na 1984--89. Hanke valmistuu tällä tavoin teh-
19695:                                                      tynä vaiheittain aina sen mukaan kuin tiemestari-
19696:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         piirin resurssit tähän työhön riittävät. Tarkoituk-
19697: vasti seuraavaa:                                     sena on korjata tien heikoimmin kantavat kohdat
19698:    Maantiestä n:o 173 välillä Kinnari--Kausala       ja päällystää tie. Tämän parannustyön kustannus-
19699: (Iitti) on Kymen läänin puoleinen osuus osittain     arvio on 2,2 mmk ja pituus 7,6 km.
19700: 
19701:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
19702: 
19703:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
19704:                                       1984 vp. -     KK n:o 465                                          3
19705: 
19706: 
19707: 
19708: 
19709:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19710: 
19711:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Följande åtgärd som har planerats för den del
19712: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        som ligger inom Kymmene Iän är en nyanlägg-
19713: av den 12 december 1984 tili vederbörande med-       ning av vägen genom Kausala centrum. 1 det
19714: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   program som gälier åtgärder inom väghåliningen
19715: riksdagsledamot Helvi Koskinen undertecknade         åren 1984-90 har detta projekt inplacerats tili
19716: spörsmål nr 465:                                     åren 1986-87. Kostnadsberäkningen för projek-
19717:                                                      tet är 11,8 milj. mk.
19718:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Den del av vägen Kinnari-Kausala som ligger
19719:        för att vägsträckan Kinnari-Hietama-          inom Nylands Iän skall enligt pianeroa förbättras
19720:        Iitti skali bli iståndsatt och beläggnings-   åren 1984-89. Arbetet utförs som reservarbete
19721:        arbeten påbörjas på vägen?                    inom underhållsorganisationen. Projektet färdig-
19722:                                                      ställs på detta sätt stegvis i enlighet med vägmäs-
19723:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     tardistriktets resurser för detta arbete. Avsikten är
19724: anföra följande:                                     att reparera vägens svagast bärande punkter och
19725:    Den del av landsväg nr 173 Kinnari-Kausala        belägga vägen. Kostnadsförslaget för detta för-
19726: (Iitti) som ligger inom Kymmene Iän har blivit       bättringsarbete är 2,2 milj. mk och längden
19727: delvis förbättrad och helt oljegrusbelagd år 1979.    7,6 km.
19728: 
19729:       Helsingfors den 11 januari 1985
19730:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
19731:                                                 1984 vp.
19732: 
19733: Skriftligt spörsmål nr 466
19734: 
19735: 
19736: 
19737: 
19738:                                    Norrback: Om att förstahjälpsutrustning skall göras obligatorisk
19739:                                      i bilarna
19740: 
19741: 
19742:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19743: 
19744:    Förbättrande av trafiksäkerheten på vägarna är      inte vet hur den skall användaso Därför borde det
19745: en synnerligen viktig uppgifto Viktigast är själv-     i körkortsutbildningen ingå en obligatorisk del,
19746: faliet den olycksförebyggande verksamheteno            nämligen att körkortsaspiranterna måste genom-
19747:    Men när en olycka trots alit inträffat, är det      gå en förstahjälpskurs för att få ut sitt körkorto
19748: många gånger livsviktigt att olycksoffren så           Samtidigt borde det ordnas kurser även för
19749: snabbt som möjligt får förstahjälpo Även om            sådana, som redan innehar körkorto Dessa kurser
19750: skadorna inte nödvändigtvis är alivarliga, kan en      i förstahjälp kunde ordnas via automobilklubbar-
19751: sakkunnig förstahjälp vara viktig för att lindra       na, bilskolorna och folkhälsocentralerna.
19752: skadornas omfattning Om en alivarligare olycka
19753:                        0                                  Dessa åtgärder vore ägnade att minimera ska-
19754: inträffat, kan det vara fråga om liv och död för       dorna hos offren för trafikolyckoro
19755: offren, om de får en riktig förstahjälp i väntan på       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
19756: ambulans och läkarvårdo Just därför är det viktigt     ordning 37 § 1 momo riksdagsordningen föreskri-
19757: att medtrafikanter snabbt kunde ingripa och ge         ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
19758: förstahjälpo Det förutsätter i sin tur att medtrafi-   följande spörsmål:
19759: kanterna har tiliräcklig kunskap om vilka åtgär-
19760: der som skali vidtas, men även tiligång tili                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
19761: förstah jälpsmaterialo                                        för att förstahjälpsutrustning skall göras
19762:    Tillgången tili förstahjälpsmaterial skulie ga-            obligatorisk i bilarna och för att öka
19763: ranteras genom att göra det obligatoriskt för                 kunskapen hos trafikanterna i förstahjälp
19764: varje bil, buss elier lastbil som rör sig på vägarna          toexo i form av obligatoriska kurser i
19765: att ha en förstahjälpsförpackning Denna borde
19766:                                     0
19767:                                                               förstahjälp för körkortsaspiranter i avsikt
19768: innehålia minst en viss grundutrustningo Men                  att minimera skadorna hos trafikoffer?
19769: förpackningen som sådan hjälper ingen, om man
19770: 
19771:      Helsingfors den 12 december 1984
19772: 
19773:                                               Ole Norrback
19774: 
19775: 
19776: 
19777: 
19778: 4285000453
19779: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 466
19780: 
19781: Kirjallinen kysymys n:o 466                                                                   Suomennos
19782: 
19783: 
19784: 
19785: 
19786:                                    Norrback: Ensiapuvälineiden määräämisestä autojen pakolliseksi
19787:                                      varusteeksi
19788: 
19789: 
19790:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19791: 
19792:    Liikenneturvallisuuden parantaminen teilläm-        ei sellaisenaan auta ketään, ellei tiedetä, miten
19793: me on varsin tärkeä tehtävä. Tärkeintä on luon-        sitä käytetään. Tästä syystä tulisi autokoulun
19794: nollisesti onnettomuuksia ennalta ehkäisevä toi-       opetuksessa olla pakollisena osana ajokokelaille
19795: minta.                                                 määrättävä ensiapukurssi ajokortin saamiseksi.
19796:    Mutta kun onnettomuus kaikesta huolimatta           Samanaikaisesti tulisi järjestää kursseja myös niil-
19797: on tapahtunut, on useasti elintärkeätä, että on-       le, joilla jo on ajokortti. Näitä kursseja voisivat
19798: nettomuuden uhrit saavat ensiapua niin pian            järjestää autokerhot, autokoulut ja terveyskeskuk-
19799: kuin mahdollista. Vaikka vammat eivät välttä-          set.
19800: mättä olisikaan vakavia, saattaa asiantunteva             Nämä toimenpiteet vähentäisivät liikenneon-
19801: ensiapu olla tärkeä vammojen laajuuden lieven-         nettomuuksien uhrien saamia vammoja.
19802: tämiseksi. Jos on tapahtunut vakava onnetto-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19803: muus, saattaa olla kyse uhrien hengestä, elleivät      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19804: he saa oikeata ensiapua odottaessaan ambulanssia       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19805: ja lääkärin hoitoa. Juuri tästä syystä on tärkeätä,    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19806: että muut tiellä liikkuvat voisivat nopeasti puut-
19807: tua asiaan ja antaa ensiapua. Tämä edellyttää                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19808: vuorostaan, että heillä on riittävästi tietoa siitä,           ryhtyä autojen ensiapuvälineiden määrää-
19809: mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, ja että                   miseksi pakollisiksi ja ensiaputaitojen li-
19810: heillä on käytettävissään ensiapuvälineitä.                    säämiseksi tiellä liikkuvien keskuudessa
19811:    Ensiapuvälineiden saatavuus voitaisiin taata te-            esim. ajokokelaiden pakollisten ensiapu-
19812: kemällä ensiapuvälinepakkaus ajoneuvokohtaises-                kurssien muodossa, jotta liikenneonnet-
19813: ti pakolliseksi tiellä liikkuvan auton, linja-auton            tomuuksien uhrien vammat supistuisivat
19814: tai kuorma-auton ollessa kyseessä. Mutta pakkaus               mahdollisimman vähiin?
19815: 
19816:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1984
19817: 
19818:                                               Ole Norrback
19819:                                      1984 vp. -      KK n:o 466                                        3
19820: 
19821: 
19822: 
19823: 
19824:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19825: 
19826:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ensiapulaukku on pakollinen varuste tällä het-
19827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kellä linja-autoissa, kouluautoissa ja vaarallisia
19828: olette kirjeellänne 12 päivältä joulukuuta 1984      aineita kuljettavissa autoissa. Hallitus tutkii par-
19829: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      haillaan mahdollisuuksia laajentaa ensiapulau-
19830: vastattavaksi kansanedustaja Ole Norrbackin te-      kun pakollisena vaatimista koskemaan myös mui-
19831: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o 466:      ta ajoneuvoryhmiä. Ensiapukoulutus perustuu
19832:                                                      nykyisin pääosin vapaaehtoisuuteen, mutta mm.
19833:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       liikenneopettajat      ja ammattikurssikeskusten
19834:        ryhtyä autojen ensiapuvälineiden määrää-      kautta koulutettavat raskaan liikenteen kuljetta-
19835:        miseksi pakollisiksi ja ensiaputaitojen li-   jat saavat ensiapukoulutuksen osana opetusta.
19836:        säämiseksi tiellä liikkuvien keskuudessa      Ammattiliikenteen järjestöt ovat järjestäneet jä-
19837:        esim. ajokokelaiden pakollisten ensiapu-      senkunnalleen ensiapukursseja, joille järjestöjen
19838:        kurssien muodossa, jotta liikenneonnet-       omien ilmoitusten mukaan lähes kaikki ammatis-
19839:        tomuuksien uhrien vammat supistuisivat        sa toimivat jäsenet ovat osallistuneet. Liikenne-
19840:        mahdollisimman vähiin?                        ministeriössä valmisteilla oleva kuljettajaopetuk-
19841:                                                      sen uudistus pyrkii lisäämään liikenneonnetto-
19842:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muustilanteissa tarvittavan ensiavun opetusta
19843: vasti seuraavaa:                                     osana ajokortin saantiin liittyvää koulutusta.
19844: 
19845:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1985
19846: 
19847:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
19848: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 466
19849: 
19850: 
19851: 
19852: 
19853:                                 Till Riksdagens Herr Talman
19854: 
19855:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            med farligt gods. Regeringen undersöker som
19856: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         bäst möjligheter till att utvidga kravet på obliga-
19857: den 12 december 1984 till vederbörande medlem          torisk förstahjälpsförpackning till att också gälla
19858: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-       andra fordonskategorier.
19859: skrift av följande av riksdagsman Ole Norrback            Förstahjälpsutbildningen baserar sig idag till
19860: undertecknade spörsmål nr 466:                         en övervägande del på frivillighet, men bl.a.
19861:                                                        trafiklärarna och de förare av tunga fordon vilka
19862:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        utbildas via yrkeskurscentraler får utbildning
19863:        för att förstahjälpsutrustning skall göras      i förstahjälp såsom en del av undervisningen.
19864:        obligatorisk i bilarna och för att öka          Organisationerna för yrkesmässig trafik har för
19865:        kunskapen hos trafikanterna i förstahjälp       sina medlemmar ordnat förstahjälpskurser, i vilka
19866:        t.ex. i form av obligatoriska kurser i          enligt organisationernas egen utsago nästan samt-
19867:        förstahjälp för körkortsaspiranter i avsikt     liga medlemmar som aktivt utövar sin verksam-
19868:        att minimera skadorna hos trafikoffer?          het har deltagit. Förarundervisningsreformen
19869:                                                        som är under beredning i trafikministeriet går ut
19870:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       på att öka sådan undervisning i förstahjälp som
19871: anföra följande:                                       är nödvändig vid trafikolycksfall och som utgör
19872:    Förstahjälpsförpackning är för tillfället obliga-   en del av utbildningen för att få ut ett körkort.
19873: torisk utrustning i bussar, skolbilar och fordon
19874: 
19875:      Helsingfors den 9 januari 1985
19876: 
19877:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
19878:                                                1984 vp.
19879: 
19880: Skriftligt spörsmål nr 467
19881: 
19882: 
19883: 
19884: 
19885:                                    Nyby m.fl.: Om stimulerad utgivning av kunskapslitteratur
19886: 
19887: 
19888:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19889: 
19890:    Kunskapslitteraturen är en litteratur som riktar   vinst för tryckeri, bokförlag och bokhandel samt
19891: sig tili en större läsekrets. Det kan vara fråga om   transporter betalas. Detta beskattas i vanlig ord-
19892: populärvetenskap, översikter, debattinlägg, pro-      ning. Det här innebär att samhället förtjänar
19893: gramförklaringar elier filosofiskt betonade dis-      6-8 gånger mera per sålt exemplar än författa-
19894: kussioner. Kunskapslitteraturen är inte värdefull     ren. Ersättning för biblioteksutlåning utgår inte
19895: bara för beslutsfattare och vetenskapsmän utan        för kunskapslitteratur.
19896: också för en bredare allmänhet. För en bok inom          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19897: kunskapslitteraturen som kostar 80 mk i bokhan-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19898: deln betalas i omsättningsskatt 12,80 mk (16          ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
19899: procent). Författaren får 8 mk men eftersom det       följande spörsmål:
19900: är fråga om biinkomst dras 50 procent i förskotts-
19901: innehållning. 1 det skedet har författaren fått 4               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
19902: mk och samhäliet 16,80 mk för varje såld bok.                för att stimulera tili ökad utgivning av
19903: Av återstående 60 mk skali kostnader, löner och              kunskapslitteratur?
19904: 
19905:      Helsingfors den 13 december 1984
19906: 
19907:          Mats Nyby                       Mikko Rönnholm                 Håkan Nordman
19908: 
19909: 
19910: 
19911: 
19912:  4285000497
19913: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 467
19914: 
19915: Kirjallinen kysymys n:o 467                                                                  Suomennos
19916: 
19917: 
19918: 
19919: 
19920:                                    Nyby ym.: Tietokirjallisuuden julkaisemisen edistämisestä
19921: 
19922: 
19923:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19924: 
19925:    Tietokirjallisuus suuntautuu laajalle lukijakun-    kaupan palkat ja voitto sekä kuljetukset. Näitä
19926: nalle. Kyse saattaa olla popularisoidusta tieteestä,   verotetaan tavalliseen tapaan. Tämä merkitsee
19927: katsauksista, keskustelupuheenvuoroista, ohjel-        sitä, että yhteiskunta ansaitsee 6-8 kertaa enem-
19928: majulistuksista tai filosofisluonteisista keskuste-    män myytyä kappaletta kohti kuin tekijä. Tieto-
19929: luista. Tietokirjallisuus ei ole arvokasta ainoas-     kirjallisuuden lainaaminen kirjastosta on vastik-
19930: taan päättäjille ja tiedemiehille, vaan myös suu-      keetonta.
19931: relle yleisölle. Kirjakaupassa 80 mk maksavasta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19932: tietokirjasta maksetaan 12,80 mk liikevaihtoveroa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19933: (16 prosenttia). Tekijä saa 8 mk, mutta koska          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19934: kyse on sivutulosta, tehdään siitä 50 prosentin        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19935: ennakonpidätys. Tässä vaiheessa tekijä on saanut
19936: 4 mk ja yhteiskunta 16,80 mk jokaisesta myydys-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19937: tä kirjasta. Jäljellä olevasta 60 mk:sta maksetaan            ryhtyä tietokirjallisuuden julkaisemisen
19938: kustannukset, kirjapainon, kustantajan ja kirja-              elvyttämiseksi?
19939: 
19940:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1984
19941: 
19942:          Mats Nyby                        Mikko Rönnholm                 Håkan Nordman
19943:                                        1984 vp. -      KK n:o 467                                        3
19944: 
19945: 
19946: 
19947: 
19948:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19949: 
19950:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          menoihin 12 300 000 markan arviomäärärahaa.
19951: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen lainmuu-
19952: olette 13 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-        toksen perusteella myös tietokirjailijat ovat nyt-
19953: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       temmin tämän apurahajärjestelmän piirissä siten,
19954: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        että määrärahasta kymmenen prosenttia jaetaan
19955: Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       tietokirjallisuuden kirjoittajille.
19956: sestä n:o 467:                                            Hallituksen toimesta tietokirjallisuuden julkai-
19957:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        semisedellytyksiä on edellä mainittujen määrära-
19958:         ryhtyä tietokirjallisuuden julkaisemisen       hojen puitteissa edistetty siten, että kaikkia em.
19959:         elvyttämiseksi?                                tukimuotoihin käytettäviä määrärahoja on vuo-
19960:                                                        tuisten tulo- ja menoarvioiden yhteydessä pyritty
19961:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lisäämään. Tietokirjallisuuden tukemiseen osoi-
19962: ti seuraavaa:                                          tettava valtion tuki on täten merkittävästi lisään-
19963:                                                        tynyt verrattuna esimerkiksi viime vuosikymme-
19964:    Tietokirjallisuuden tuottamista ja julkaisemista    nellä vallinneeseen tilanteeseen. Erityisen merkit-
19965: tuetaan valtion toimesta useista tulo- ja menoar-      tävänä on pidettävä sitä, että myös tietokirjaili-
19966: vioon sisältyvistä määrärahoista. Vuoden 1985          joilla nyttemmin on mahdollisuus päästä osalli-
19967: tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetaan tieteen       siksi ns. kirjastokorvausapurahoista.
19968: tukemiseen osoitettavista veikkauksen ja raha-
19969: arpajaisten voittovaroista käytettäväksi 530 000          Edellä sanotusta huolimatta on todettava, että
19970: markkaa tieteellisen kirjallisuuden edistämiseen       tietokirjallisuuden edistämiseen osoitettava julki-
19971: ja kääntämiseen. Pääosa tästä määrärahasta tul-        nen tuki on edelleenkin riittämätöntä ja verraten
19972: laan käyttämään aikaisemman käytännön mukai-           vähäistä, jos sitä verrataan esimerkiksi kaunokir-
19973: sesti suomenkielisen ja ruotsinkielisen tietokirjal-   jallisuuden maassamme saamaan valtion tukeen.
19974: lisuuden edistämiseen. Edelleen on edellä maini-       Tämän vuoksi hallituksen tarkoituksena on vas-
19975: tuista voittovaroista ehdotettu 500 000 markkaa        taisuudessakin valtiontaloudelliset rajoitukset
19976: osoitettavaksi tiedonjulkistamisen edistämiseen.       huomioon ottaen lisätä edellä mainittuihin tieto-
19977: Tästä määrärahasta pääosa, 400 000 markkaa, on         kirjallisuuden eri tukimuotoihin osoitettavia
19978: tarkoitus käyttää tiedonjulkistamisen kohdeapu-        määrärahoja vuotuisten tulo- ja menoarvioiden
19979: tahoihin ja 100 000 markkaa valtion tiedonjulkis-      yhteydessä.
19980: tamisen palkintoihin. Näin kohdeapurahojen                Sen mukaisesti kuin eduskunnan sivistysvalio-
19981: kuin palkintojenkin saajien joukossa tietokirjalli-    kunta on mietinnössään n:o 12 vuoden 1984
19982: suuden kirjoittajat ovat vuosittain olleet merkit-     valtiopäiviltä edellyttänyt, hallitus tulee seuraa-
19983: tävin tuen kohderyhmä. Edellisten lisäksi ehdote-      maan tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden ase-
19984: taan momentille 29. 90.5 5 (Kirjailijoille ja kään-    man kehittymistä sekä niiden tavoitteiden toteu-
19985: täjille jaettavat apurahat ja avustukset) kirjaili-    tumista, joita kirjastokorvausapurahajärjestelmäl-
19986: joille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja   le sitä koskeneen lainmuutoksen yhteydessä on
19987: avustuksista annetun lain (1080/83) mukaisiin          asetettu tietokirjallisuuden edistämisen suhteen.
19988: 
19989:      Helsingissä 23. päivänä tammikuuta 1985
19990: 
19991:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
19992: 4                                       1984 vp. -      KK n:o 467
19993: 
19994: 
19995: 
19996: 
19997:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19998: 
19999:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             lagändring som trätt i kraft i början av år 1984
20000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           omfattas även författarna av kunskapslitteratur
20001: av den 13 december 1984 till vederbörande               numera av detta understödssystem så att 10 % av
20002: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande       anslaget utdelas till författarna av kunskapslitte-
20003: av riksdagsman Nyby m.fl. undenecknade spörs-           ratur.
20004: mål nr 467:                                                På regeringens försorg har förutsättningarna
20005:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        för utgivning av kunskapslitteratur förbättrats
20006:         för att stimulera till ökad utgivning av        inom ramen för ovan nämnda anslag. genom att
20007:         kunskapslitteratur?                             man strävat till att i samband med årliga statsför-
20008:                                                         slag öka alla anslag som används för ovan nämn-
20009:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        da stödåtgärder. Det statsunderstöd som beviljas
20010: framföra följande:                                      för stödjande av kunskapslitteratur har således
20011:                                                         ökat avsevän om man jämför situationen med
20012:    Staten stöder produktion och utgivning av            t.ex. den under 1970-talet. Av särskilt stor vikt
20013: kunskapslittetatur med flera anslag i statsför-         bör anses vara att även författarna av kunskapslit-
20014: slaget. 1 statsförslaget för 1985 föreslås, att av de   teratur numera har möjlighet att bli delaktiga av
20015: tippnings- och penninglotterivinstmedel som är          de stipendier som betalas på basen av biblioteks-
20016: anvisade för stödjande av vetenskap skall ett           ersättningar.
20017: belopp om 530 000 mark användas för främjande              Trots det ovan anförda bör man konstatera att
20018: och översättning av vetenskaplig litteratur. Stör-      det offentliga understöd som beviljas för främ-
20019: sta delen av detta anslag skall enligt tidigare
20020:                                                         jande av kunskapslitteratur fortfarande inte
20021: praxis användas for att främja finskspråkig och
20022:                                                         räcker till och att understödet relativt sett är
20023: svenskspråkig kunskapslitteratur. Ytterligare har
20024:                                                         ringa om man jämför det med t.ex. det statsun-
20025: det föreslagits, att ett anslag om 500 000 mark av      derstöd som beviljas för skönlitteraturen i vån
20026: ovan nämnda vinstmedel skall anvisas för främ-
20027: jande av informationsspridning. Avsikten är att         land.
20028: största delen av detta anslag, dvs. 400 000 mark           Därför har regeringen för avsikt att även i
20029: skall användas för projektstipendier avsedda för        fortsättningen i samband med årliga statsförslag,
20030: informationsspridning. Resten av beloppet, dvs.         med beaktande av statens ekonomiska begräns-
20031: 100 000 mark skall användas för statliga pris           ningar, öka anslagen avsedda för ovan nämnda
20032: avsedda för informationsspridning. Bland motta-         stödformer av kunskapslitteratur.
20033: garna av både projektstipendium och det statliga           1 enlighet med vad riksdagens kulturutskott i
20034: priset har författarna av kunskapslitteratur årli-      sitt betänkande nr 12 förutsatt av 1984 års
20035: gen utgjon den största målgruppen för understö-         riksdag, kommer regeringen att följa utveck-
20036: det. Utöver detta föreslås, att ett anslag om           lingen av den ställning som kunskapslitteraturen
20037: 12 300 000 mark skall upptas under momentet             och författarna av kunskapslitteratur har samt
20038: 29.90.55 (Stipendier och understöd åt författare        bevaka hur de mål kan nås som i samband med
20039: och översättare) för de utgifter som föranleds av       lagändringen uppställts på biblioteksersättnings-
20040: lagen om vissa stipendier och understöd åt förfat-      systemet med hänsyn till främjande av kunskaps-
20041: tare och översättare (1080/83). På basen av den         litteratur.
20042: 
20043:      Helsingfors den 23 januari 1985
20044: 
20045:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
20046:                                                1984 vp.
20047: 
20048: Kirjallinen kysymys n:o 468
20049: 
20050: 
20051: 
20052: 
20053:                                   Tenhiälä: Neurologisten lapsipotilaiden hoidon Ja kuntoutuksen
20054:                                     nykytilasta
20055: 
20056: 
20057:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20058: 
20059:    Lapsipotilaiden asemaan ja hoitoon on viime        saattavat edelleenkin jäädä kaiken hoitotoimin-
20060: vuosien aikana useissa eri yhteyksissä kiinnitetty    nan ulkopuolelle. Meillähän ei ole edes t:ukkoja
20061: huomiota. Paljon on tapahtunut myös parannus-         tilastollisia tietoja MBD-oireen esiintymisestä ja
20062: ta erityisesti pienten lapsipotilaiden syöpien hoi-   lisäksi oireisto on usein varsin monimuotoinen ja
20063: dossa, samoin on lasten sydänleikkauksiakin voi-      eriasteinen.
20064: tu tehdä aikaisempaa enemmän. Vanhojen on-               Huolimatta siitä, että potilasmäärät ovat kasva-
20065: gelmien väistyessä taka-alalle on kuitenkin nous-     neet, eivät eri keskussairaaloiden voimavarat ole
20066: sut esiin uusia epäkohtia lasten sairaanhoidossa.     kehittyneet vastaavasti. Käytännössä käy niin,
20067:    Näyttää näet siltä, että liian vähäiselle huo-     että potilaiden kuntoutus ja seuranta ovat pahasti
20068: miolle terveydenhuoltoa kehitettäessä on jäänyt       myöhässä. Kuntoutuksella on kuitenkin lapsipo-
20069: neurologisten lapsipotilaiden hoito. Meillä on        tilaille hyvin tärkeä merkitys. Lääkintävoimiste-
20070: esimerkiksi sairaalapiirejä, joiden alueella on       lulla ja puheterapialla voidaan saada hyviä tulok-
20071: neurologisia lapsipotilaita yli tuhat ja heistä on    sia aikaan.
20072: ehkä kolmesataa lastenneurologin seurannassa,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20073: ts. hoitoon ovat päässeet vain ne lapset, joilla on   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20074: todella vaikea hermostoperäinen sairaus tai vam-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20075: ma. Usein lapsipotilaat ovat liikuntakyvyttömiä       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20076: ja siten jatkuvan avun tarpeessa. On ilmeistä,
20077: että tulevaisuuden potilaiden määrä tulee kasva-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että neu-
20078: maan ja tämä kasvu aiheutuu pelkästään siitä,                 rologisten lapsipotilaiden hoidossa on
20079: että suuri joukko neurologisia lapsipotilaita on              runsaasti puutteita, ja
20080: aikaisemmin jäänyt kokonaan hoitamatta. Luul-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20081: tavaa myös on, että vieläkin on paljon lapsia,                ryhtyä erityisesti kuntoutusmahdollisuuk-
20082: joita ei saada hoitoon. Niinpä esim. MBD-lapset               sien lisäämiseksi?
20083: 
20084:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
20085: 
20086:                                            Hannu Tenhiälä
20087: 
20088: 
20089: 
20090: 
20091:  4285000464
20092: 2                                      1984 vp. -- KJ( n:o 468
20093: 
20094: 
20095: 
20096:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20097: 
20098:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           niiden toimintaa ja toiminnan sisältöä voidaan
20099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           riittävän tehokkaasti kehittää myös lapsen kehi-
20100: olette 14 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-         tyksen ja neurologisen tietämyksen välisen vuoro-
20101: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        vaikutuksen aikaansaamiseksi.
20102: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Lääkintöhallitus asetti kesäkuussa 1983 työryh-
20103: Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        män, jonka tehtäväksi tuli laatia ehdotus lasten
20104: sestä n:o 468:
20105:                                                         neurologisen toiminnan ja siihen liittyvän kun-
20106:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että neu-     toutuksen kehittämiseksi ja tämän toiminnan
20107:         rologisten lapsipotilaiden hoidossa on          järjestämiseksi. Työryhmä on saanut mietintönsä
20108:         runsaasti puutteita, ja                         valmiiksi ja luovuttaa sen lääkintöhallituksen
20109:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         käyttöön vuoden 1985 alussa. Selvityksessään
20110:         ryhtyä erityisesti kuntoutusmahdollisuuk-       työryhmä tulee katsomaan, että keskeisten lasten-
20111:         sien lisäämiseksi?                              neurologisten sairausryhmien yleisyydessä ei ole
20112:                                                         odotettavissa merkittäviä muutoksia. Lasten neu-
20113:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        rologisten sairauksien ja vammojen suhteellinen
20114: ti seuraavaa:                                           osuus lastenosastojen potilasmääristä on viime
20115:                                                         vuosina kasvanut tasaisesti. Tämä kehityssuunta
20116:    Neurologisista sairauksista ja häiriöistä kärsi-
20117:                                                         todennäköisesti edelleen jatkuu. Tähän vaikuttaa
20118: vien lasten hoito on perinteisesti sisältynyt lasten-
20119:                                                         lähinnä se, että kehityshäiriöiden seulonta lasten-
20120: tautien alaan ja siten lastenlääkäreiden työhön.
20121:                                                         neuvoloissa on vasta pääsemässä alkuun, mikä
20122: Lasten neurologisia sairauksia koskevan tietomää-
20123:                                                         saattaa lisätä myöhempää hoidon tarvetta. Sa-
20124: rän laajentuessa on lastentautiopin kokonaisuu-
20125:                                                         moin merkittävänä tekijänä työryhmä pitää sitä,
20126: den hallinta kuitenkin tullut käytännössä yhä
20127:                                                         että hoidon tehostuessa vaikea- ja monivammais-
20128: vaikeammaksi. Tästä syystä lasten neurologiasta
20129:                                                         ten lasten kuolleisuudessa tapahtuu todennäköi-
20130: onkin ensin muodostettu lastentautien suppea            sesti vähenemistä, mikä lisää hoidon tarpeessa
20131: erikoisala. Tämä kehitysvaihe Suomessa toteutet-
20132:                                                         olevien lasten kokonaismäärää. Työryhmä on to-
20133: tiin vuonna 1967. Asiantuntemuksen ja tiedon
20134:                                                         dennut sairaalakäyttöä koskevien selvitystensä no-
20135: edelleen laajentuessa ja lasten neurologisten häi-
20136:                                                         jalla, että noin 10 prosenttia lastentautien eri-
20137: riöiden hoitointensiteetin kasvaessa muodostet-         koisalan hoitopäivistä on käytetty lasten neurolo-
20138: tiin Suomessa lastenneurologiasta varsinainen
20139:                                                         gisten sairauksien hoitoon. Työryhmä on edel-
20140: pääspesialiteetti vuonna 1978. Lasten neurologia
20141:                                                         leen todennut, että nykyisen lastenneurologisen
20142: on erikoisalana tarpeellinen, jotta alan erikoislää-
20143:                                                         toiminnan laajuuden arvioidaan vuosittain vas-
20144: käri voisi riittävästi hallita alan keskeisen tieto-
20145:                                                         taavan noin 35 sairaansijan käyttöä 100 000 lasta
20146: määrän. Käytännön työssä on kuitenkin välttä-
20147:                                                         kohti. Vastaavasti avohoitokäyntien määrä on
20148: mätöntä aina pyrkiä hyvään yhteistyöhön lasten-
20149:                                                         lisäksi vuosittain noin 3 000.
20150: tautien ja muiden erikoisalojen kanssa, koska
20151: lapsen sairaus muodostaa oman kokonaisuutensa              Lasten neurologisten häiriöiden määrästä, hoi-
20152: kehitysiästä riippuen. Ensisijaisesti on sairaanhoi-    don tarpeesta ja palvelujärjestelmän kehittämi-
20153: dossa kokonaisvastuu lapsen terveydentilasta ja         sestä on valmistumassa kattava selvitys, joka an-
20154: sen seurannasta lastentautien erikoisalalla. Niissä     taa suuntaviivat Iastenneurologisten palveluiden
20155: tapauksissa, joissa taudin hoidon ja seurannan          kehittämiselle. Lastenneurologisen palvelujärjes-
20156: keskeiset toimenpiteet kuuluvat lasten neurolo-         telmän kehittäminen tulee tapahtumaan valtio-
20157: gille, on huolehdittava riittävästä ja säännöllises-    neuvoston vuosittain hyväksymän valtakunnalli-
20158: tä lastenlääkärin konsultaatiotoiminnasta, jotta        sen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelman
20159: voidaan varmistua lapsen koko terveydentilan            vahvistamissa henkilöstö- ja voimavarapuitteissa
20160: kehityksestä. Samoin on erityisen tärkeätä toteut-      lääkintöhallituksen antamien erityisohjeiden pe-
20161: taa yhteistyötä lastenneuvoloiden kanssa, jotta         rusteella.
20162:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 198 5
20163: 
20164:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20165:                                       1984 vp. -      KK n:o 468                                       3
20166: 
20167: 
20168: 
20169: 
20170:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20171: 
20172:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          k~n?a säkerstälias. Likaså är det synnerligen
20173: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vtktlgt att arbeta i samråd med rådgivningsbyrå-
20174: den 14 december 1984 tili vederbörande medlem         erna för barn, så att verksamheten vid dem
20175: av statsrådet översänt avskrift av följande av        liksom verksamhetens innehåli kan utveckla~
20176: riksdagsman Tenhiälä undertecknade spörsmål nr        tiliräckligt effektivt för åstadk~mmande av en
20177: 468:                                                  växelverkan melian kunskaperna om ett barns
20178:                                                       utveckling och insikterna i neurologi.
20179:           Är Regeringen medveten om att vår-
20180:                                                           Medicinalstyrelsen tilisatte i juni 1983 en ar-
20181:        den av neurologiska barnpatienter är be-
20182:                                                       betsgrupp som fick i uppdrag att utarbeta förslag
20183:        häftad med många brister, och
20184:                                                       rörande utvecklandet av arbetet inom barnneuro-
20185:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       login och den därtili anslutna rehabiliteringen
20186:        för att öka möjligheterna i synnerhet tili     samt om ordnandet av denna verksamhet. Ar-
20187:        rehabilitering?                                betsgruppen har slutfört sitt arbete och överlåter
20188:                                                       sitt betänkande tili medicinalstyrelsen i början av
20189:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       år 1985. 1. sin utrednir;g kommer arbetsgruppen
20190: anföra följande:                                      att som stn uppfattmng anföra att betydande
20191:    Behandlingen av barn med neurologiska sjuk-        förändringar inte är att vänta i förekomsten av de
20192: domar och störningar har av tradition hört tili       viktigaste sjukdomsgrupperna inom barnneurolo-
20193: barnsjukdomarnas område och sålunda utgjort en        gin. Bland barnavdelningarnas patienter har den
20194: del av barnläkarnas arbete. Då kunskaperna om         relativa andelen av barn med neurologiska sjuk-
20195: barnens neurologiska sjukdomar ökat har det i         domar och skador uppvisat en jämn ökning
20196: praktiken blivit alit svårare att behärska läran om   under de senaste åren. Denna utvecklingstrend
20197: barnsjukdomar i dess helhet. Av denna anled-          kommer uppenbarligen att fortsätta. Detta beror
20198: ning avgränsade man först barnneurologin tili ett     främst på att såliningen av utvecklingsstörningar
20199: specialområde bland barnsjukdomarna. 1 Finland        f~rst nu ,hålier P.å att komma i .gång vid rådgiv-
20200: skedde detta år 1967. Då insikterna och kunska-       mngsbyraerna, vtlket kan leda uli ett ökat behov
20201: perna ytterligare ökat och även intensiteten i        av vård i ett senare skede. Såsom en betydelsefuli
20202: behandlingen av barn med neurologiska stör-           faktor anser arbetsgruppen även det att dödlighe-
20203: ningar ökat gjordes barnneurologin år 1978 tili       ten bland barn med höggradigt handikapp och
20204: en egentlig huvudspecialitet i Finland. Barnneu-      bland multihandikappade barn sannolikt kom-
20205: rologi behövs såsom specialområde för att specia-     mer att minska tili följd av en effektivare vård.
20206: listen i tiliräckligt hög grad skall kunna behärska   Detta kommer att medföra en ökning av det
20207: det centrala kunskapsstoffet inom området. 1 det      totala antalet barn som behöver vård. Med stöd
20208: praktiska arbetet är det dock alitid nödvändigt       av utredningarna om utnyttjandet av sjukhusvård
20209: att försöka nå ett gott samarbete med specialom-      har arbetsgruppen konstaterat att ca 10 procent
20210: rådet barnsjukdomar och andra specialområden,          av vårddagarna inom specialområdet barnsjukdo-
20211: eftersom ett barns sjukdom bildar sin egen            mar har använts för behandling av neurologiska
20212: helhet som är beroende av barnets utvecklings-        sjukdomar hos barn. Vidare har arbetsgruppen
20213: skede. lnom sjukvården är det i första hand           konstaterat att barnneurologiarbetet i sin nuva-
20214: specialområdet barnsjukdomar som har det över-         rande omfattning kan beräknas motsvara ca 25
20215: gripande ansvaret för ett barns hälsotilistånd och    sjukplatser per 100 000 barn. Dessutom är anta-
20216: för uppföljningen av detta. 1 de fali där de          let besök inom den öppna vården ca 3 000 per
20217: viktigaste åtgärderna beträffande behandling och      år.
20218: uppföljning åligger en barnneurolog, bör man              En heltäckande undersökning om antalet neu-
20219: tillse att det förekommer tiliräcklig och regelbun-    rologiska störningar hos barn, behovet av vård
20220: den konsultation med barnläkare för att en             och utbyggandet av servicen hålier på att färdig-
20221: utveckling av barnets hela hälsotillstånd skall        ställas. Undersökningen kommer att ge riktlinjer
20222: 4                                   1984 vp. -    KK n:o 468
20223: 
20224: för urvecklingen av servicen inom barnneurolo-    för personai och resurser, som fastställts i den
20225: gin. Utvecklandet av servicen inom barnneurolo-   riksomfattande planen för ordnande av social-
20226: gin kommer att ske enligt de särskilda anvis-     och hälsovården, som årligen godkänns av stats-
20227: ningar som medicinalstyrelsen ger inom ramen      rådet.
20228: 
20229:     Helsingfors den 15 januari 1985
20230: 
20231:                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
20232:                                                1984 vp.
20233: 
20234: Kirjallinen kysymys n:o 469
20235: 
20236: 
20237: 
20238: 
20239:                                    Viljanen: Yleisten teiden hätäpuhelinverkoston lakkauttamisesta
20240: 
20241: 
20242:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20243: 
20244:    Suomessa on viime vuosina kokeiltu maantie-        mioon laitoksen käytössä olevat niukat määrära-
20245: verkoston hätäpuhelinjärjestelmää. Noin viiden        hat ja tieverkon ylläpitämiseen liittyvät pakotta-
20246: vuoden käytön aikana saadut kokemukset osoitti-       vammat tarpeet. Kokeilun aikana rakennetut ja
20247: vat maantiehätäpuhelimien käytön tuovan mer-          vielä toimivat järjestelmät on tarkoitus purkaa,
20248: kittäviä parannuksia liikenneturvallisuuteen. Tä-     kun niiden tekninen käyttöikä on kulunut lop-
20249: män perusteella TVH:n ja PTH:n yhteistyöryhmä         puun.
20250: suositti aluksi 2 000 km:n ja myöhemmin lisäksi          Tämä tarkoittaisi yleisten teiden varsilla ole-
20251: 3 000 km:n tieosuuksien varustamista hätäpuhe-        vien hätäpuhelinten poistamista muutaman vuo-
20252: limilla. Nopeasti kehittyvä tekniikka tarjosi kui-    den sisällä.
20253: tenkin monia parannusmahdollisuuksia laittei-            TVH:n viimeisen päätöksen ja liikenneministe-
20254: den luotettavuuden ja toimintojen suhteen. Hä-        riölle tehdyn ehdotuksen myötä kehitystyö uhkaa
20255: täpuhelinkokeilun jälkeen kokeiluun kuuluneet         valua hukkaan, ellei liikenneministeriö ota eri-
20256: laitteet ovat siirtyneet TVH:n omistukseen ja         ävää kantaa asian suhteen.
20257: olleet liikenteen käytössä.
20258:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20259:    Vuonna 1979 PTL laati vaativan spesifikaation      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20260: maantiehätäpuhelinjärjestelmää varten, joka           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20261: edellytti laitteistolta erittäin hyvää, ankarienkin   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20262: ilmastollisten olojen kestoisuutta, valiotaisen pu-
20263: helinverkon joustavaa hyväksikäyttöä ja suurta                 Aikooko Hallitus lopettaa maantiever-
20264: käyttövarmuutta. Lisäksi laineilta edellytettiin             kostomme hätäpuhelinjärjestelmän kehit-
20265: riittävää kotimaisuusastetta.                                tämisen, ja jos aikoo,
20266:    TVH:n mielestä ei ole edellytyksiä ryhtyä to-               miten huolehditaan tulevaisuudessa
20267: teuttamaan hätäpuhelinjärjestelmää ottaen huo-               nopeasta avunsaannista maanteillä?
20268: 
20269:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
20270: 
20271:                                             Matti Viljanen
20272: 
20273: 
20274: 
20275: 
20276:  4285000508
20277: 2                                       1984 vp. -      KK n:o 469
20278: 
20279: 
20280: 
20281: 
20282:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20283: 
20284:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             män kehittämiseen liittyvissä rahoitusjärjestelyis-
20285: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             sä.
20286: olette 14 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-              Tie- ja vesirakennushallitus on tutkinut viime
20287: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          vuosina mahdollisuuksia hätäpuhelinjärjestelmän
20288: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           toteuttamiseksi. Ottaen huomioon laitoksen käy-
20289: Matti Viljasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        tössä olevat niukat määrärahat ja tieverkon ylläpi-
20290: myksestä n:o 469:                                         tämiseen liittyvät pakottavammat tarpeet tie- ja
20291:           Aikooko Hallitus lopettaa maantiever-           vesirakennushallituksen mielestä ei ole edellytyk-
20292:         kostomme hätäpuhelinjärjestelmän kehit-           siä ryhtyä toteuttamaan työryhmän ehdottamaa
20293:         tämisen, ja jos aikoo,                            hätäpuhelinjärjestelmää. Kokeilun aikana raken-
20294:           miten huolehditaan tulevaisuudessa              netut ja vielä toimivat järjestelmät on tarkoitus
20295:         nopeasta avunsaannista maanteillä?                purkaa, kun niiden tekninen käyttöikä on kulu-
20296:                                                           nut loppuun. Tämä tarkoittaisi yleisten teiden
20297:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          varsilla olevien hätäpuhelinten poistamista muu-
20298: ti seuraavaa:                                             taman vuoden sisällä.
20299:    Liikenneministeriö kehotti 30.4.1971 posti- ja             Hätäpuhelinjärjestelmän     toteutussu unnitel-
20300: telehallitusta ja tie- ja vesirakennushallitusta pe-      mista luopumistaan tie- ja vesirakennushallitus
20301: rustamaan väliaikaisen yhteistyöryhmän selvittä-          perustelee myös sillä, että yleiseen puhelinverk-
20302: mään hätäpuhelinverkon rakentamista. Työryh-              koon kytkettävien autopuhelimien määrä maas-
20303: mä perustettiin v. 1972 ja se toteutti hätäpuhe-          samme kasvaa nopeasti. Tällä hetkellä näitä pu-
20304: linjärjestelmän kokeilun. Selvitystyön tulokset           helimia on n. 50 000 autossa. Vilkasliikenteisillä
20305: luovutettiin yhteistyöryhmän mietinnön muodos-            teillä autopuhelimella varustettu ajoneuvo saa-
20306: sa liikenneministeriölle 22.10.1979. Hätäpuhe-            puu käytännössä onnettomuuden tapahtumapai-
20307: linjärjestelmän toteuttaminen oli selvitysten pe-         kalle liikenteen vilkkaimpien tuntien aikana kes-
20308: rusteella senhetkisissä olosuhteissa kannattavaa          kimäärin 3 min. kuluessa ja hiljaisen liikenteen
20309: vähintään 5 000 km:llä liikenteellisesti tärkeim-         aikana, yöllä, keskimäärin puolen tunnin kulues-
20310: piä teitä.                                                sa.
20311:    Hätäpuhelinkokeilun jälkeen kokeiluun kuu-                 Edellä esitetyn kantansa tie- ja vesirakennus-
20312: luneet laitteet ovat siirtyneet tie- ja vesirakennus-     hallitus on saattanut liikenneministeriön tietoon.
20313: hallituksen omistukseen ja olleet liikenteen käy-         Liikenneministeriössä harkitaan parhaillaan neu-
20314: tössä. Suurin osa laitteistosta on Saksan Liittota-       vottelun järjestämistä hätäpuhelinasiassa liiken-
20315: savallasta olevan Neuman GmbH:n valmistamia,              neministeriön, tie- ja vesirakennushallituksen ja
20316: mutta käytössä on myös kahden kotimaisen val-             posti- ja telehallituksen kesken. Tämän jälkeen
20317: mistajan (Sähkötyö Oy ja L M Ericsson Oy)               ' voidaan sitten sopia ja päättää, miten maassam-
20318: järjestelmät. Kauppa- ja teollisuusministeriö on          me yleisten teiden hätäpuhelinverkoston suhteen
20319: ollut mukana ainakin toisen kotimaisen järjestel-         tullaan menettelemään.
20320: 
20321:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1985
20322: 
20323:                                                                        Liikenneministeri Matti Luttinen
20324:                                        1984 vp. -      KK n:o 469                                        3
20325: 
20326: 
20327: 
20328: 
20329:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20330: 
20331:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringsarrangemangen i anslutning tili utvecklan-
20332: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         det av åtminstone det ena inhemska systemet.
20333: den 14 december 1984 tili vederbörande medlem             Under de senaste åren har väg- och vatten-
20334: av statsrådet översänt avskrift av följande av         byggnadsstyrelsen undersökt möjligheterna att
20335: riksdagsman Matti Viljanen undenecknade spörs-         inrätta ett nödtelefonsystem. Med beaktande av
20336: mål nr 469:                                            de knappa anslag som står tili verkets förfogande
20337:                                                        och de mera trängande behoven i anslutning tili
20338:           Ämnar Regeringen upphöra med att             vägnätets underhåli anser väg- och vattenbygg-
20339:        urveckla nödtelefonsystemet på våra             nadsstyrelsen att det inte finns förutsättningar för
20340:        landsvägar, och om detta är faliet,             att börja bygga ut det nödtelefonsystem som
20341:           hur skali man i framtiden se tili att        arbetsgruppen föreslår. De system som byggdes
20342:        snabb hjälp står att få på landsvägarna?        under experimentets förlopp och som ännu fung-
20343:                                                        erar kommer enligt planerna att demonteras så
20344:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        snan deras tekniska användningstid har löpt ut.
20345: anföra följande:                                       Detta skulie innebära att nödtelefonerna vid de
20346:                                                        alimänna vägarna avlägsnas under de närmaste
20347:    Trafikministeriet uppmanade 30.4.1971 post-         åren.
20348: och telestyrelsen och väg- och vattenbyggnadssty-         En orsak tili att väg- och vattenbyggnadsstyrel-
20349: relsen att grunda en temporär samarbetsgrupp           sen avstår från sina planer på att bygga ut ett
20350: för att utreda frågan om byggandet av ett              nödtelefonsystem är även den, att antalet sådana
20351: nödtelefonnät. Arbetsgruppen grundades år              biltelefoner som kan kopplas tili det alimänna
20352: 1972 och den genomförde ett experiment med             telefonnätet växer snabbt i vårt land. För ögon-
20353: ett nödtelefonsystem. Resultaten av utrednings-        blicket finns det sådana telefoner i cirka 50 000
20354: arbetet överläts tili trafikministeriet 22.10.1979 i   bilar. På livligt trafikerade vägar anländer ett
20355: form av ett betänkande. Av utredningarna fram-         fordon som är försett med biltelefon i praktiken
20356: går att det under dåtida förhållanden hade varit       under de timmar då trafiken är som livligast tili
20357: vän att bygga ut ett nödtelefonsystem på minst         en olycksplats inom loppet av i medeltal tre
20358: 5 000 km av de vägar som är viktigast för              minuter och under lågtrafik,         på natten, i
20359: trafiken.                                              medeltal inom loppet av en halv timme.
20360:    Efter nödtelefonexperimentet har de anlägg-            Sin ovan framstälida ståndpunkt har väg- och
20361: ningar som hörde til1 experimentet övergått i          vattenbyggnadsstyrelsen meddelat trafikministe-
20362: väg- och vattenbyggnadsstyrelsens ägo, och de          riet. Vid trafikministeriet överväger man som
20363: har använts av trafiken. Största delen av anlägg-      bäst att anordna en diskussion i nödtelefonfrågan
20364: ningarna har tillverkats av företaget Neuman           melian trafikministeriet, väg- och vattenbygg-
20365: GmbH från Tyska Förbundsrepubliken, men                nadsstyrelsen och post- och telestyrelsen. Därefter
20366: också rvå inhemska producenters (Sähkötyö Oy           kan man komma överens om och besluta hur
20367: och L M Ericsson Oy) system används. Handels-          man skali förfara i fråga om nödtelefonnätet vid
20368: och industriministeriet har deltagit i finansie-       de alimänna vägarna i vårt land.
20369: 
20370:      Helsingfors den 14 januari 1985
20371: 
20372:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
20373:                                                 1984 vp.
20374: 
20375: Kirjallinen kysymys n:o 470
20376: 
20377: 
20378: 
20379: 
20380:                                    Elo ym.: Metsämaan asukkaiden postinjakelun järjestämisestä
20381:                                       Porissa
20382: 
20383: 
20384:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20385: 
20386:    Vuonna 1983 tehtiin päätös sen postinjakaja-        teltaessa ja toteutettaessa postinkannon muutok-
20387: linjan motorisoinnista, jonka varrella Porin kau-      sia nämä muutokset valmisteltaisiin huolellisesti
20388: pungissa sijaitsevan Metsämaan kaupunginosan           ja niistä hyvissä ajoin kansalaisille asianmukaisel-
20389: asukkaitten postinjättöpaikat ovat. Päätös tuli        la tavalla kerrottaisiin sekä tuolloin esim. sellai-
20390: voimaan 3.10.1983 lukien. Samalla suoritettiin         sen kysymyksen kuin postilaatikon sijoittamisen
20391: linjan laatikkoonkantoalueella postilaatikkojen        osalta pyrittäisiin löytämään molempia osapuolia
20392: sijaintipaikkojen tarkistus ja keskitys autolinjalle   tyydyttävä ratkaisu kussakin muutostilanteessa.
20393: soP.ivaksi sijoittamalla laatikot 4-5 laatikon ryh-    Tutkittavana olleessa tapauksessa olisi asian val-
20394: mun.                                                   misteluun kuulunut myös esimerkiksi sen selvit-
20395:    Porin postikonttori ilmoitti autojakelun alka-      täminen, että postilaatikon sijoittamisen lailliset
20396: misesta kirjeellään 30.9.1983. Kirjeessä ilmoitet-     edellytykset määrätyille paikoille olisivat olleet
20397: tiin mm., että jakelun suorittamisen edellytykse-      olemassa. Kun näin ei ole tapahtunut, en voi
20398: nä oli laatikon sijoittaminen sille määrättyyn         pitää posti- ja telelaitoksen menettelyä täysin
20399: paikkaan. Metsämaan kaupunginosassa sijaitse-          moitteettomana.''
20400: vista 70:stä taloudesta 43 kieltäytyi asettamasta         Edelleen eduskunnan oikeusasiamies totesi
20401: laatikkoaan autojakelun edellyttämällä tavalla ja      mainitussa päätöksessään, että asianomaisten vi-
20402: he ovat joutuneet hakemaan tämän vuoksi pos-           ranomaisten ja virkamiesten tulee posti- ja tele-
20403: tiosa 2,5 kilometrin päässä sijaitsevasta postitoi-    hallitukselle asetettujen tehtävien hoitamiseksi
20404: mipaikasta.                                            pyrkiä kaikin käytettävissä olevin keinoin käyn-
20405:    Vuoden 1983 lokakuun 6. päivänä tekemäs-            nistämään asianmukainen postinkanto Porin
20406: sään päätöksessä korkein hallinto-oikeus on kat-       Metsämaan alueella.
20407: sonut, ettei ollut syytä muuttaa Kuopion läänin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20408: oikeuden päätöstä koskien Varkauden kaupun-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20409: ginhallituksen päätöstä 2 5.1.1982, jonka mukaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20410: Varkauden kaupungin alueella ei saanut sijoittaa       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20411: postilaatikoita katualueelle. Vuoden 1984 helmi-
20412: kuun 8. päivänä Porin kaupunginhallitus päätti,                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että Po-
20413: ettei Porin kaupunki anna suostumustaan posti-                 rin kaupungissa sijaitsevan Metsämaan
20414: laatikoiden sijoittamiselle Metsämaan kaupun-                  kaupunginosan 43 taloudelle ei ole toi-
20415: ginosassa Fleiviikintielle ja siitä haaroittuville             mitettu postia viimeksi kuluneen runsaan
20416: asuntokaduille.                                                ~uoden aikana asianmukaisella tavalla, ja
20417:    Marraskuun 23. päivänä 1984 päivätyssä pää-                 JOS on,
20418: töksessään eduskunnan oikeusasiamies totesi                       mitä Hallitus aikoo tehdä Porin kau-
20419: mm. seuraavaa: "Kun posti- ja telelaitos on                    pungin Metsämaan asukkaiden postinja-
20420: kansalaisia palveleva laitos, olisi käsitykseni mu-            kelun saattamiseksi lainmukaiseen järjes-
20421: kaan tärkeää, että postilaitoksen puolelta suunni-             tykseen?
20422: 
20423: 
20424:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
20425: 
20426:                        Mikko Elo                                 Timo Roos
20427:                        Irma Rosnell                              Matti Kuusio
20428: 4285000475
20429: 2                                       1984 vp. -- RJ< n:o 470
20430: 
20431: 
20432: 
20433: 
20434:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20435: 
20436:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa              Koska postinjakelusta päättäminen on postilii-
20437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kenneasetuksen 25 §:n 1 momentin mukaan
20438: olette 14 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-          posti- ja telehallituksen toimivaltaan kuuluva
20439: jeenne n:o 2231 ohella toimittanut valtioneuvos-         asia, on posti- ja telehallituksella myös oikeus
20440: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        määrätä postilaatikoiden paikasta tarkoituksen-
20441: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          mukaisella       tavalla.    Postiliikenneasetuksen
20442: kysymyksestä n:o 470:                                    35 §:ssä on myös säädetty, että mikäli asiakas ei
20443:                                                          noudata posti- ja telehallituksen antamia posti-
20444:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Po-       laatikkoa koskevia määräyksiä, pidetään postilä-
20445:         rin kaupungissa sijaitsevan Metsämaan            hetykset hänen noudettavinaan ao. toimipaikas-
20446:         kaupunginosan 43 taloudelle ei ole toi-          sa. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa osa Metsä-
20447:         mitettu postia viimeksi kuluneen runsaan         maan alueelle ulottuvan postinjakajalinjan ta-
20448:         vuoden aikana asianmukaisella tavalla, ja        louksista kieltäytyi asettamasta laatikkoaan auto-
20449:         JOS on,                                          jakelun edellyttämällä tavalla. Tämän seuraukse-
20450:            mitä Hallitus aikoo tehdä Porin kau-          na näiden talouksien postilähetykset ovat olleet
20451:         pungin Metsämaan asukkaiden postinja-            noudettavissa asianmukaisesti ao. toimipaikassa,
20452:         kelun saattamiseksi lainmukaiseen järjes-        kuten postiliikenneasetus edellyttää. Tämä ase-
20453:         tykseen?                                         tuksen mukainen menettely ei kuitenkaan pos-
20454:                                                          tinsaajista ole tuntunut kohtuulliselta.
20455:                                                             Posti- ja telehallituksen toimivaltaan kuuluvaa
20456:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
20457:                                                          oikeutta määrätä postilaatikoiden paikasta tarkoi-
20458: ti seuraavaa:                                            tuksenmukaisella tavalla rajoittaa maanomistajan
20459:    Postinjakelussa posti- ja telelaitosta sitovat pos-   tai haltijan määräämisvalta maapohjaan. Sijoitet-
20460: tiliikenneasetuksen (692/80) ja postisäännön             taessa laatikoita yleisen tien varteen on menette-
20461: (17 .12.1980) määräykset sekä valtioneuvoston            lyyn saatava tieviranomaisen lupa. Korkeimman
20462: 5.1.1978 tekemä postinjakelun kehittämistä kos-          hallinto-oikeuden ns. Varkauden tapauksesta an-
20463: keva periaatepäätös, jonka mukaan postinjakelus-         tamassa päätöksessä on otettu kantaa vain kau-
20464: sa taajamissa jo olemassa olevilla omakoti- ja           pungin oikeuteen määrätä maa-alueidensa käy-
20465: rivitaloalueilla pysytetään nykyinen jakelumuoto         töstä, ei sen sijaan esim. postinjakelutavoista
20466: ja uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla toteutetaan      päättämiseen, joka edelleen kuuluu posti- ja tele-
20467: postin laatikkoonkanto. Postinjakelumuotojen             hallituksen toimivaltaan.
20468: yhtenäistäminen säilytetään pitemmän aikavälin              Eduskunnan oikeusasiamies on 23.11.1984 an-
20469: tavoitteena. Posti- ja telehallitus on lisäksi posti-    tamassaan päätöksessä todennut, ettei posti- ja
20470: liikenneasetuksen 33 §:n 1 momentin nojalla              telelaitos tässä Porin Metsämaan postinjakelua
20471: koonnut postinjakelua koskevat periaatteet ja            koskevassa tapauksessa ole menetellyt täysin
20472: määräykset yhtenäisiksi jakelutapaohjeiksi.              moitteettomasti. Neuvotteluja tämän sekä Metsä-
20473:    Porin kaupungin Metsämaan kaupunginosan               maan asukkaiden että postin kannalta valitetta-
20474: omakoti- ja rivitaloalue on rakennettu vuoden            van tilanteen myönteiseksi ratkaisemiseksi on
20475: 1978 jälkeen, minkä vuoksi siellä on em. peri-           edelleen käyty. Ratkaisuun pääseminen edellyt-
20476: aatepäätöksen mukaisesti alusta alkaen noudatet-         tää kuitenkin myös postinsaajilta ymmärtävää ja
20477: tu laatikkoonkantoa. 7.9.1983 tehtiin Metsä-              rakentavaa suhtautumista posti- ja telehallituksen
20478: maan asukkaita koskevan postinjakajalinjan mo-            keskeisinä pitämiä seikkoja kohtaan, kuten edus-
20479: torisointipäätös, joka tuli voimaan 3.10.1983.            kunnan oikeusasiamies on em. päätöksessään
20480: Päätös edellytti postilaatikoiden uutta, autojake-        todennut.
20481: lun kannalta tarkoituksenmukaisempaa ryhmitte-              Posti- ja telehallitus pyrkii edelleenkin järjestä-
20482: lyä, mikä oli myös em. jakelutapaohjeiden mu-             mään postinkulun Porin Metsämaalla ao. postin-
20483: kainen.                                                  saajia tyydyttävällä tavalla. Asiasta on viimeksi
20484:                                      1984 vp. -     KK n:o 470                                      3
20485: 
20486: 2.1.1985 neuvoteltu Porin kaupungin ja asukkai-     nutta postilaatikoiden SlJamtia. Suunnitelmassa
20487: den edustajien kanssa. Näissä neuvotteluissa on-    pyritään ottamaan huomioon asukkaan mielipide
20488: kin nyttemmin päästy yhteisymmärrykseen siitä,      laatikon sijainnista hänen omalla tontillaan.
20489: että Metsämaan alueelle laaditaan välittömästi      Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa ja keskeyty-
20490: jakeluautolla tapahtuvaa jakelua varten uusi        nyt jakelu aloittaa välittömästi sen jälkeen, kun
20491: suunnitelma, joka koskee erimielisyyttä aiheutta-   tarvittavat järjestelyt on tehty.
20492: 
20493:     Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1985
20494: 
20495:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
20496: 4                                    1984 vp. -- KJ( n:o 470
20497: 
20498: 
20499: 
20500: 
20501:                                Till Riksdagens Herr Talman
20502: 
20503:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Ifrågavarande gruppering följde också de ovan
20504: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       nämnda anvisningarna om utdelningssättet.
20505: 2231 av den 14 december 1984 till vederbörande          Emedan post- och telestyrelsen enligt 25 § i
20506: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   posttrafikförordningen besitter rätten att besluta
20507: av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörs-        om postutdelningen har post- och telestyrelsen
20508: mål nr 470:                                          också rätt att bestämma att postlådorna placeras
20509:           Är Regeringen medveten om att 43           på ett ändamålsenligt sätt. I 35 § posttrafikför-
20510:                                                      ordningen stadgas också, att om kuuden inte
20511:        hushåll i stadsdelen Metsämaa i Björne-
20512:                                                      iakttar de bestämmelser om postlådor som post-
20513:        borg inte på drygt ett år har fått sin post
20514:                                                      och telestyrelsen har utfärdat kvarhålls postför-
20515:        levererad på vederbörligt sätt, och om
20516:                                                      sändelserna på respektive anstalt, där kuuden
20517:        detta är fallet,
20518:                                                      kan avhämta dem. I förhandenvarande fall vägra-
20519:           vad ämnar Regeringen göra för att          de en del av de hushåll som berörs av den
20520:        postutdelningen till invånarna i stadsde-     postutdelningslinje som innefattar stadsdelen
20521:        len Metsämaa i Björneborg skall fås att       Metsämaa att ställa upp sina lådor på det sätt
20522:        fungera i lagenlig ordning?                   som utdelningen per bil förutsatte. Som en följd
20523:                                                      härav har postförsändelserna till dessa hushåll i
20524:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vederbörlig ordning stått att avhämta hos respek-
20525: anföra följande:                                     tive anstalt, såsom posttrafikförordningen för-
20526:    Beträffande postutdelningen är post- och tele-    utsätter. De som erhåller posten har dock inte
20527: verket bundet av bestämmelserna i posttrafik-        ansett förfarandet som följer förordningen vara
20528: förordningen       (692/80)    och    poststadgan    rimligt.
20529: (17 .12 .1980) samt av statsrådets principbeslut        Post- och telestyrelsens rätt att bestämma om
20530: 5.1.1978 om utvecklande av postutdelningen.          postlådornas ändamålsenliga placering begränsas
20531: Enligt principbeslutet bibehålls rådande form av     av markägarens eller innehavarens bestämmande-
20532: utdelning vid postutdelningen inom redan exis-       rätt över marken. När lådor placeras vid allmän
20533: terande egnahemshus- och radhusområden i tät-        väg måste vägmyndighets tillstånd inhämtas för
20534: orter. På nya egnahemshus- och radhusområden         fötfarandet. I det beslut som högsta förvaltnings-
20535: tillämpas ett system, där posten bärs ut till        domstolen har utfärdat i det s.k. Varkaus-fallet
20536: postlådor. Föresatsen att förenhetliga postutdel-    har man tagit ställning bara till stadens rätt att
20537: ningen bibehålls som ett mål på längre sikt.         besluta om dispositionen av markområden i sin
20538: Post- och telestyrelsen har dessutom med stöd av     ägo, däremot inte t.ex. till besluten om postut-
20539: 33 § 1 mom. posttrafikförordningen samman-           delningssätt. Det ankommer alltjämt på post-
20540: ställt principer och bestämmelser angående post-     och telestyrelsen att fatta dylika beslut.
20541: utdelningen i enhetliga anvisningar om utdel-           Riksdagens justiteombudsman konstaterade i
20542: ningssättet.                                         sitt beslut 23.11.1984 att post- och televerket
20543:    Egnahemshus- och radhusområdet i stadsdelen       inte i detta fall, som gäller postutdelningen i
20544: Metsämaa i Björneborg är byggt efter år 1978. På     Metsämaa i Björneborg, har förfarit helt klander-
20545: grund härav har man i enlighet med ovan              fritt. Förhandlingar har ytterligare förts i syfte att
20546: nämnda principbeslut från början tillämpat ett       finna en positiv lösning på situationen som är
20547: system där posten bärs ut till postlådor. Den 7      beklaglig både ur invånarnas och ur postens
20548: september 1983 fattades ett beslut om att moto-      synvinkel. En lösning förutsätter emellertid att
20549: risera den postutdelningslinje som betjänar invå-    också de som erhåller post intar en positiv och
20550: narna i stadsdelen Metsämaa. Beslutet trädde i       konstruktiv inställning till faktorer som post- och
20551: kraft 3.10.1983. Det förutsatte att postlådorna      televerket anser centrala. Detta har även riks-
20552: omgrupperades på ett sätt som var mera ända-         dagens justitieombudsman konstaterat i sitt ovan
20553: målsenligt med tanke på utdelning per bil.           nämnda beslut.
20554:                                        1984 vp. -- RJC n:o 470                                       5
20555: 
20556:    Post- och telestyrelsen strävar fortfarande tili   skall uppgöras för Metsämaa-området. Denna
20557: att ordna postgången i Metsämaa i Björneborg så       plan gäller den utplacering av postlådor som har
20558: att den tillfredsställer berörda personer som er-     föranlett oenighet. Avsikten är att i planen
20559: håller post. Senast 2.1.1985 diskuterades saken       försöka beakta invånarnas åsikter i fråga om
20560: med företrädare för Björneborgs stad och för          postlådans placering på egen tomt. Avsikten är
20561: invånarna. Sedermera har man även vid förhand-        att förverkliga planen och återuppta den avbrut-
20562: lingarna kommit överens om att en ny plan för         na utdelningen omedelbart sedan erforderliga
20563: postutdelning med utdelningsbil omedelbart            arrangemang har vidtagits.
20564: 
20565:      Helsingfors den 16 janauri 1985
20566: 
20567:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
20568: 
20569: 
20570: 
20571: 
20572: 4285000475
20573:                                                 1984 vp.
20574: 
20575: Kirjallinen kysymys n:o 471
20576: 
20577: 
20578: 
20579: 
20580:                                    Anttila: Myymäläautotoiminnan turvaamisesta haja-asutusalueilla
20581: 
20582: 
20583:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20584: 
20585:    Maaseudun autioitumiskehityksen tuloksena           den myymälöiden investointi- ja toimintatuki on
20586: ovat myös palvelut näillä alueilla supistuneet         pidetty jatkuvasti liian alhaisella tasolla. Myymä-
20587: merkittävästi. Esimerkiksi vähittäiskauppapalve-       läautoille    investointiavustusta      myönnettiin
20588: lujen lakkaaminen ajaa loputkin asukkaat palve-        v. 1983 koko maassa n. 2 milj. mk ja investointi-
20589: lujen perässä asutuskeskuksiin. Kaupan pitämi-         tukea korkotukiluottojen muodossa n. 8,2 milj.
20590: nen maaseudulla vaatii usein kohtuuttomiakin           mk.
20591: uhrauksia, eikä kauppias saa työstä käytännössä           Toimintatukea myymäläautoille myönnettiin
20592: edes minimipalkkaa. Vieraan työvoiman paikkaa-         ensimmäistä kertaa v. 1983. Asetuksella enim-
20593: minen on käytännössä mahdotonta.                       mäisrajat säädettiin 12 000 mk:aan/v. Lähtökoh-
20594:    Erääksi ratkaisuksi maaseutukylien pitämiseksi      tana alkuaan oli, että myymäläautotoimintaa
20595: edes joten kuten hengissä kehitettiin 1960-luvun       harjoittavat saisivat myös dieselveropalautuksen.
20596: lopulla ja varsinkin 1970-luvulla myymäläauto-            Käytännössä toimintatukea säätelevät säädök-
20597: toiminta. Vielä kymmenkunta vuotta sitten haja-        set ovat olleet liian tiukat. Keskimääräiset avus-
20598: asutusalueiden     kauppapalveluista      vastasikin   tukset ovatkin olleet ainoastaan n. 5 000 mk
20599: 1 200 liikkuvaa myymälää.                              autoa kohti vuodessa. Kuitenkin jo esimerkiksi
20600:    Kaupan keskusvaliokunnan selvityksen mu-            palkkakustannukset ja polttoainekustannukset
20601: kaan kauppa-autojen määrä on laskenut nyttem-          muodostavat vuoden aikana merkittävän meno-
20602: min kolmannekseen 1970-luvun alkupuolen                erän, jota myymäläauton tuotolla on vaikea kat-
20603: määrästä. Kaupan keskusliikkeillä myymäläauto-         taa. Esimerkiksi Hämeen läänissä toimintatukea
20604: ja on seuraavasti (suluissa vuoden 1972 luvut):        myönnettiin v. 1983 yhteensä ainoastaan 101 500
20605: Kesko 258 (383), SOK 137 (391), E-liike 40             mk, mikä jakaantui 30 auton kesken, keskimää-
20606: (183) ja T-kauppiaat & muut 53 (165).                  räisen tuen ollessa siis ainoastaan runsaat 3 000
20607:                                                        mk/v.
20608:    Keskusliikkeet eivät ole riittävästi kantaneet
20609: vastuuta haja-asutusalueiden kauppapalvelujen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20610: turvaamisesta. Ne eivät ole katsoneet asiakseen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20611: subventoida heikosti kannattavia yksiköitään pa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20612: remmin kannattavien yksiköiden tuotolla.               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20613:    Myöskään valtiovalta ei ole riittävästi tuntenut              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20614:  huolta haja-asutusalueiden palvelujen säilymises-            ryhtyä riittävän myymäläautotoiminnan
20615: tä ja maaseudun pitämisestä asuttuna. Kiintei-                turvaamiseksi haja-asutusalueilla?
20616: 
20617:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
20618: 
20619:                                            Sirkka-Liisa Anttila
20620: 
20621: 
20622: 
20623: 
20624: 428500030L
20625: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 471
20626: 
20627: 
20628: 
20629: 
20630:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20631: 
20632:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          markkaa myymäläautoa kohden. Koska toiminta-
20633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tukeen on oikeutettu pääsääntöisesti vain se
20634: olette 14 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-        osuus myymäläauton reitistä, missä ei ole pääl-
20635: jeenne n:o 2232 ohella toimittanut valtioneuvos-       lekkäisyyttä muiden myymäläautojen kanssa ja
20636: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      missä pysähdyspaikat ovat kolmen kilometrin
20637: edustaja Anttilan kirjallisesta kysymyksestä           etäisyydellä kiinteästä myymälästä, tuen keskiar-
20638: n:o 471:                                               vo on jäänyt huomattavasti alle asetetun enim-
20639:                                                        mäismäärän. Vuonna 1984 toimintatukea myön-
20640:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nettiin 317 myymäläautolle yhteensä 1 607 600
20641:         ryhtyä riittävän myymäläautotoiminnan          markkaa. Tuen keskiarvo oli 5 100 markkaa,
20642:         turvaamiseksi haja-asutusalueilla?             mutta tuki on painottunut heikoimmille kauppa-
20643:                                                        palvelualueille. Esimerkiksi Lapin läänissä keski-
20644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          arvo oli 8 100 markkaa ja Pohjois-Karjalassa
20645: vasti seuraavaa:                                       6 800 markkaa.
20646:    Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus-
20647: tuesta annetun lain nojalla on 1.4.1975 lähtien           Koska tOlmmtatuen myöntämisedellytykset
20648: ollut mahdollista tukea valtion varoin myymälä-        ovat verrattain tiukat, on tuen merkitys jäänyt
20649: autohankintoja. Aluksi tuki oli luonteeltaan kor-      useimmille elinkeinon harjoittajille myymäläau-
20650: kotukea, mutta vuodesta 1979 lähtien myös suo-         totoiminnan kuluihin nähden suhteellisen vähäi-
20651: raa avustusta. Tukimääriä on koko lain voimassa-       seksi eikä näin ollen ole vastannut tuelle ennak-
20652: oloajan lisätty ja tuen käyttötarkoitusta laajennet-   koon elinkeinon piirissä asetettuja odotuksia.
20653: tu. Tällä hetkellä myymäläauton hankintaan,            Tämän vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriön
20654: peruskorjaukseen tai myyntitilan uusimaan voi-         asettaman haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
20655: daan enimmillään myöntää korkotukea 70 o/o :n          työryhmän aloitteesta syksyllä 1984 käynnistetyn
20656: luotto-osuudelle sekä 20 o/o investointiavustusta      haja-asutusalueiden kauppapalvelujen saavutetta-
20657: hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi vuo-          vuustutkimuksen yhtenä tarkoituksena on myös
20658: den 1983 alusta on ollut mahdollista myöntää           selvittää myymäläautojen reittitiheyttä kulutta-
20659: toimintatukea, jonka suuruus perustuu ensi sijas-      jien kannalta sekä myymäläautojen käyttöä ja
20660: sa ajoreitin pituuteen ja ajomatkan osalta lasket-     tarpeellisuutta ostospaikkana. Hallitus katsoo, et-
20661: tuun keskimääräiseen polttoaineen kulutukseen.         tä tämän tutkimuksen valmistuttua voidaan uu-
20662: Tukea voidaan myöntää enintään käytettyyn              delleen arvioida, mihin mahdollisiin lisätoimen-
20663: pohtoaineeseen sisältyvän valmisteveron osuutta        piteisiin on aiheellista ryhtyä riittävän myymälä-
20664: vastaava markkamäärä, ei kuitenkaan yli 12 000         autotoiminnan turvaamiseksi haja-asutusalueilla.
20665: 
20666:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1985
20667: 
20668:                                                                                 Ministeri jermu Laine
20669:                                       1984 vp. -      KK n:o 471                                        3
20670: 
20671: 
20672: 
20673: 
20674:                                Till Riksdagens Herr Taiman
20675: 
20676:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dock inte mer än 12 000 mark per butiksbil.
20677: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         Eftersom verksamhetsstöd i regel kan utgå för
20678: nr 2232 av den 14 december 1984 tili vederbö-         den del av butiksbiiens rutt som inte sammanfai-
20679: rande mediem av statsrådet för avgivande av svar      Ier med andra butiksbiiars rutter och där håll-
20680: översänt avskrift av föijande av riksdagsman Ant-     piatserna Iigger på tre kilometers avstånd från en
20681: tila undertecknade spörsmåi nr 471 :                  fast butik, har det genomsnittliga stödet betyd-
20682:                                                       Iigt understigit stödets maximibelopp. Ar 1984
20683:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       beviljades    i verksamhetsstöd sammaniagt
20684:        sikt att vidta för att trygga en tillräckiig   1 607 600 mark för 317 butiksbilar. Det genom-
20685:        butiksbiiverksamhet i giesbygdsområden?        snittliga stödet uppgick tili 5 100 mark, men
20686:                                                       tonvikten har Iegat i områden med den sämsta
20687:    Som svar på spörsmåiet får jag vördsamt anföra     butikssetvicen. Tili exempel i Lappiands Iän var
20688: föijande:                                             det genomsnittliga stödet 8 100 mark och i Norra
20689:     Med stöd av Iagen om finansieringsstöd för        Karelens Iän 6 800 mark.
20690: detaljhandeln i giesbygder har det varit möjiigt
20691: att sedan 1.4.1975 av statsmedel stödja anskaff-         Eftersom villkoren för beviljande av verksam-
20692: ningar av butiksbiiar. Tili en början var stödet      hetsstöd är tämiigen stränga, har stödet tili flesta
20693: tili sin natur räntestöd, men sedan 1979 omfattar     näringsidkare i förhållande tili kostnaderna för
20694: det också direkta bidrag. Stödbeloppen har kon-       butiksbilverksamheten biivit relativt ringa och
20695: tinuerligt ökats under Iagens giltighetstid och       såiunda inte svarat upp tili de fötväntningar som
20696: stödets användingsändamåi utvidgats. För nätva-       på sin tid stälides på stödet inom näringen.
20697: rande kan för anskaffning och grundreparation         Därför är ett av syftena att utreda butiksbilars
20698: av butiksbii eller för renovering av dess försäij-    ruttäthet med tanke på konsumenterna och hur
20699: ningsutrymmen som högst beviijas i räntestöd 70       butiksbilar används och hur nödvändiga de är
20700: procent av kreditandelen samt i investeringsbid-      som piatser för uppköp i den undersökning om
20701: rag 20 procent av projektets totaikostnader. Des-     tillgången tili butiksservice i giesbygder som
20702: sutom har det varit möjiigt att från början av        startades hösten 1984 på försiag av den av
20703: 1983 beviija verksamhetsstöd, vars storlek baserar    handels- och industriministeriet tilisatta arbets-
20704: sig först och främst på körsträckans Iängd och        gruppen för detaijhandelsfrågor i giesbygden.
20705: den genomsnittliga bränsieförbrukningen som           Regeringen anser att sedan denna undersökning
20706: beräknats för körsträckan. 1 stöd kan dock bevil-     är kiar kan det på nytt bedömas vilka ytterligare
20707: jas högst ett markbelopp som motsvarar andelen        åtgärder som skall vidtas för att trygga butiksbil-
20708: av den accis som ingår i det förbrukade bränsiet,     verksamheten i giesbygder.
20709: 
20710:      Helsingfors den 14 januari 1985
20711: 
20712:                                                                                 Minister jermu Laine
20713:                                                     1984 vp.
20714: 
20715: Kirjallinen kysymys n:o 472
20716: 
20717: 
20718: 
20719: 
20720:                                       Tuomaala: Maantien n:o 6921 (Koskue-Ylivalli) parantamisesta
20721: 
20722: 
20723:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20724: 
20725:     Työllisyystilanne Jalasjärven kunnassa Etelä-          rat-Jyväskylä). Lisäksi tie on rakenteeltaan "lo-
20726: Pohjanmaalla on nopeasti heikkenemässä, vaikka             pussa'' ja liikenneturvallisuuden kannalta vaaral-
20727: kunta on yrittänyt mm. kunnallisen työllistämis-           linen.
20728: tuen avulla parhaansa. Tilannetta on paheota-                 Mt n:o 6921:n parantaminen on työllisyyskoh-
20729: massa se, että kaikki valtion työllisyyskohteet            teena kiireellinen. Mikäli sen parantamiseen
20730: Jalasjärvellä ovat päättyneet.                             päästään, voitaisiin ns. Ilveskylän tietyömaalta
20731:     Noin puolitoista vuotta sitten Jalasjärvellä pi-       siirtää sitä varten toimisto-, varasto- ja majoitus-
20732: dettiin tieneuvottelu, johon osallistuivat Vaasan          rakennukset ja siten siltä osin säästää kustannuk-
20733: tiepiiri, paikallinen tiemestaripiiri, Jalasjärven ja      sia. Tien kustannusarvio on 6 859 300 mk, ja sen
20734: Peräseinäjoen kunnat, Valtion polttoainekeskus             parantamisen tarpeellisuus on nimenomaisesti to-
20735: VAPO, Metsä-Botnia Oy sekä Etelä-Pohjanmaan                dettu TVL:n Vaasan piirin rakennussuunnitel-
20736: kauppakamarin liikennevaliokunta. Neuvottelus-             massa.
20737: sa oltiin yksimielisesti sillä kannalla, että kiireelii-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20738: sin kohde on nyt Koskuen-Ylivallin maantie.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20739:     Ylivallissa VR:n asemalla sijaitsee KTM:n ra-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20740:  hoittama suuri turpeen välivarasto, josta lastataan       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20741:  turvetta ympäri Suomea lähetettäväksi.                               Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
20742:     Näin ollen ko. runsaan 9 km:n pituinen maan-                   litus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Jalasjär-
20743:  tie on suuresti kuormitettu paitsi turpeenajolla                  ven kunnassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitse-
20744:  myös Metsä-Botnian ja muiden puutavarayritys-                     van maantien n:o 6921 (Koskue-Ylival-
20745:  ten ajoilla, paikallisliikenteellä sekä raskaalla                 li) parantamiseksi työllisyys- tai muin va-
20746:  kauttakulkuliikenteellä (Koskue-Kihniö-Vir-                       roin?
20747: 
20748:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
20749: 
20750:                                                Juhani Tuomaala
20751: 
20752: 
20753: 
20754: 
20755: 4285000486
20756: 2                                     1984 vp. -- RJ( n:o 472
20757: 
20758: 
20759: 
20760: 
20761:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20762: 
20763:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        vesirakennuslaitos tien parantamista tarpeellise-
20764: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      na.
20765: mies, lähettänyt 14 päivänä joulukuuta 1984              Tie- ja vesirakennuslaitoksen Vaasan piiri on-
20766: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      kin laatinut suunnitelman tien parantamiseksi.
20767: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Suunnitelma on parhaillaan tielain mukaisessa
20768: Juhani Tuomaalan näin kuuluvasta kirjallisesta        käsittelyssä ja se voidaan vahvistaa keväällä 1985.
20769: kysymyksestä n:o 472:                                    Vaasan tiepiirin alueella on kuitenkin muita
20770:                                                       ko. hanketta kiireellisempiä hankkeita, joten
20771:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    Koskuen--Ylivallin tien parantaminen on tienpi-
20772:        litus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Jalasjär-   don toimenpideohjelmassa ajoitettu vasta vuosi-
20773:        ven kunnassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitse-      na 1990--91 toteutettavaksi.
20774:        van maantien n:o 6921 (Koskue--Ylival-            Hankkeen nopeuttamiseen työllisyysrahoituk-
20775:        li) parantamiseksi työllisyys- tai muin va-    sella Jalasjärven heikkenevän työllisyystilanteen
20776:        roin?                                          vuoksi ei myöskään näytä juuri nyt olevan mah-
20777:                                                       dollisuuksia. Vaasan läänin alueella ovat esim.
20778:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Soinissa työttömyysprosentit selvästi Jalasjärveä
20779: ti seuraavaa:                                         suurempia. Näin ollen tulee muun muassa Iiron-
20780:    Maantie n:o 6921 välillä Koskue--Ylivalli on       rannan--Ulpasuon tien parantaminen olemaan
20781: soratie, jolla on liikennettä lähes 400 autoa/vrk.    etusijalla vuosien 1985--86 työllisyysrahoja Vaa-
20782: Kuten kysymyksessäkin todetaan, pitää tie- ja         san lääniin myönnettäessä.
20783: 
20784:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
20785: 
20786:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
20787:                                      1984 vp. -     KK n:o 472                                       3
20788: 
20789: 
20790: 
20791: 
20792:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20793: 
20794:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Inom Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har
20795: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      även en pian uppgjorts för vägens förbättring.
20796: den 14 december 1984 tili vederbörande medlem       Planen genomgår som bäst behandling enligt
20797: av statsrådet översänt avskrift av följande av      väglagen och den kan fastställas våren 1985.
20798: riksdagsman Juhani Tuomaala undertecknade
20799: spörsmål nr 472:                                       Inom Vasa vägdistrikts område finns det dock
20800:                                                     andra projekt, som är mera brådskande än det
20801:           Vilka brådskande åtgärder har Rege-       ifrågavarande projekt. Därför har förbättringen
20802:        ringen vidtagit eller ämnar den vidta för    av vägen Koskue-Ylivalli i väghållningens åt-
20803:        att med sysselsättnings- eller andra medel   gärdsprogram tidlagts så, att den kommer att
20804:        förbättra landsvägen nr 6921 i Jalasjärvi    genomföras först åren 1990-91.
20805:        kommun i södra Österbotten (Koskue-
20806:        Ylivalli)?                                     Just nu förefaller det heller inte att finnas
20807:                                                     möjligheter att genomföra projektet snabbare
20808:                                                     genom att använda sysselsättningsmedel, efter-
20809:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    som sysselsättningsläget i Jalasjärvi håller på att
20810: anföra följande:                                    försämras. Inom Vasa Iän är arbetslöshetsprocen-
20811:    Landsvägen nr 6921 är på avsnittet Koskue-       ten t.ex. i Soini klart högre än i Jalasjärvi.
20812: Ylivalli en grusväg, där trafiken uppgår tili       Sålunda kommer bland annat förbättringen av
20813: nästan 400 bilar 1dygn. Såsom det även konstate-    vägen Iironranta-Ulpasuo att äga företräde när
20814: ras i spörsmålet, anser väg- och vattenbyggnads-    sysselsättningsmedel för Vasa Iän för åren 1985-
20815: verket det erforderligt att vägen förbättras.       86 beviljas.
20816: 
20817:     Helsingfors den 11 januari 1985
20818: 
20819:                                                                     Trafikminister Matti Luttinen
20820:                                                1984 vp.
20821: 
20822: Kirjallinen kysymys n:o 473
20823: 
20824: 
20825: 
20826: 
20827:                                    Kärhä: Terveydenhoitoasetuksen 57 §:n erilaisista tulkinnoista
20828: 
20829: 
20830:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20831: 
20832:    Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun       laisryynejä myös torikaupassa. Tämä on kuiten-
20833: lain 14 §:ssä annetaan "maalaiskansalle ja maati-     kin johtanut ristiriitaiseen käytäntöön. Saman
20834: lainhaltijoille'' oikeus sekä maalla että kaupun-     läänin alueella naapurikaupungeissa toisessa saa
20835: gissa pitää kaupan kaikkea, mitä heidän titoil-       torilla myydä maalaisryynejä, mutta rajan toisella
20836: taan saadaan taikka mitä he tai heidän kotivä-        puolella terveydenhoitoviranomaiset viitaten ter-
20837: kensä kotiteollisuudellaan valmistavat.               veydenhoitoasetuksen 57 §:ään kieltävät maalais-
20838:    Elinkeinolain 14 §:ssä mainittua oikeutta ra-      ryynien myynnin. Ongelma saattaa tuntua pie-
20839: joittaa kuitenkin terveydenhoitoasetuksen 57 §,       neltä, mutta se on kiusallinen sekä myyjien että
20840: jossa luetellaan ne elintarvikkeet, joita saa myydä   maataistuotteita haluavien ostajien kannalta, ja
20841: torilla. Viimeksi mainitusta luettelosta puuttuu      jos ostajat haluavat "myrkyttömiä" maalaisryy-
20842: monia maanviljelijöiden tuottamia tarvikkeita,        nejä, niin he ostavat niitä vaikka tilaamalla
20843: mm. maalaisryynit. Asetuksen 57 §:n luetteloa         postitse suoraan maanviljelijöiltä.
20844: tutkiessa ei voi tulla muuhun käsitykseen kuin,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20845: että maalaisryynit ovat unohtuneet vahingossa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitten esitän kunni-
20846: luettelosta tai luettelo on pahasti vanhentunut.      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20847: Torilla muovipakkauksessa myytävä maalaisryyni        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20848: tuntuu paljon hygieenisemmältä kuin luettelossa
20849: mainitut piirakat, kalakukot tai kynimättömät                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20850: linnut ja nylkemätön riista.                                 siin, jotta terveydenhoitoasetuksen 57
20851:    Nykyään ihmiset ovat kiinnostuneita sellaisista           §:ssä mainittu luettelo saadaan muute-
20852:  maalaistuotteista, joita on viljelty ilman kasvi-           tuksi siten, että nykyaikaiset pakkausma-
20853:  myrkkyjä. Niitä kysytään toreilta jatkuvasti kuten          teriaalit huomioon ottaen antaisi mah-
20854: esimerkiksi maalaisryynejä. Kysynnän mukaisesti              dollisuuden myydä laajempia elintarvike-
20855: maataloustuottajat ovat ryhtyneet myymään maa-               valikoimia?
20856: 
20857:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1984
20858: 
20859:                                               Lea Kärhä
20860: 
20861: 
20862: 
20863: 
20864:  428500o40X
20865: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 473
20866: 
20867: 
20868: 
20869: 
20870:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20871: 
20872:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        löin torikauppa lienee siihen maatiloilta tapahtu-
20873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        van suoramyynnin jälkeen paras ratkaisu. Näin
20874: olette 12 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-      ollen toreilta tapahtuvaa elintarvikemyyntiä ei
20875: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tule rajoittaa muutoin kuin terveydenhoidollisin
20876: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ja elintarvikehygieenisin perustein.
20877: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       Maalaisryynien lisääminen asetuksen 57 §: n
20878: n:o 473:                                             luetteloon ja myynnin salliminen torilla muovi-
20879:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      pussiin pakattuna tuskin aiheuttaisi vakavia elin-
20880:         siin, jotta terveydenhoitoasetuksen 57       tarvikehygieenisiä ongelmia. Toisaalta perustelu-
20881:         §:ssä mainittu luettelo saadaan muute-       ja ryynien myynnin saliimiseksi "viljelty ilman
20882:         tuksi siten, että se nykyaikaiset pakkaus-   kasvimyrkkyjä" ei voida pitää riittävänä. Tori-
20883:         materiaalit huomioon ottaen antaisi mah-     myynti ei takaa sitä, että siellä myytävät tuotteet
20884:         dollisuuden myydä laajempia elintarvike-     olisi tuotettu ilman torjunta-aineita. Koska kyse
20885:         valikoimia?                                  yleensä on pienistä elintarvike-eristä, saattavat
20886:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     nämä tuotteet jäädä säännöllisen elintarvikeval-
20887: ti seuraavaa:                                        vonnan ulkopuolelle, ja koska maatalouden alaan
20888:                                                      kuuluva toimintakin on terveydenhoitolain tar-
20889:    Terveydenhoitoasetuksen 57 §:ssä luetellaan ne    koittaman valvonnan ulkopuolella, ei torilla
20890: elintarvikkeet, joita torilla saadaan myydä. Myy-    myytävien tuotteiden voida väittää olevan "myr-
20891: täväksi sallittuja ovat tietyt tuoretavarat kuten    kyttömämpiä'' kuin muualla vähittäiskaupassa.
20892: perunat, hedelmät, juurekset, marjat ja sienet       Todettakoon tässä yhteydessä, että tullilaborato-
20893: samoin kuin riistaeläimet, kalat ja munat sekä       rio on usein todennut torjunta-ainejäämiä niin
20894: jotkut leipomotuotteet kuten piirakat ja kalaku-     sanotuissa luontaistuotteissa. Tällöin tosin on
20895: kot vähittäismyyntipäällyksessä.                     ollut kyse tuontitavarasta.
20896:    Terveydenhoidollisessa mielessä elintarvikkei-
20897: den myyntiä toreilla ja muualla ulkona rajoitta-        Ryynien kuten jauhojenkin säilyvyys ja laatu
20898: vat tietyt ympäristötekijät kuten pöly ja muut       riippuvat suuresti ilman kosteudesta. Koska tori-
20899: ilman epäpuhtaudet, lokit ja pikkulinnut, joiden     myynnissä ja siihen liittyvässä varastoinnissa ja
20900: on usein todettu voivan levittää salmonelloosia      kuljetuksessa ei ryynejä voida yleensä käytännössä
20901: sekä ilmastolliset olosuhteet kuten kosteus ja       suojata epäedullisilta kosteusvaikutuksilta, katsoo
20902: kesällä liian korkea ja talvella liian alhainen      sosiaali- ja terveysministeriö, ettei terveydenhoi-
20903: lämpötila. Kun elintarvikkeiden valmistuksessa,      toasetuksen 57 §:n tarkoittamaan myyntivalikoi-
20904: varastoinnissa, jakelussa ja kaupan pidossa myy-     maan tulisi esitetyin perustein lisätä ryynejä.
20905: mälöissä pyritään jatkuvasti elintarvikehygieeni-       Terveydenhoitoasetuksen 57 §: n luettelo torilla
20906: sen laadun yhä parempaan varmistamiseen ket-         myytäväksi sallituista elintarvikkeista on lääkintö-
20907: jun kaikilta osin ja säilyttämääm elintarvikkeet     hallituksen käsityksen mukaan pääosin ajanmu-
20908: niille mahdollisimman suotuisissa olosuhteissa,      kainen. Luetteloon voitaisiin kenties lisätä esi-
20909: tuntuisi arveluttavalta laajentaa elintarvikkeiden   merkiksi tyrnimarjamehu. Toisaalta edellä mai-
20910: kaupan pitoa toiseen suuntaan eli torikauppaan.      nittuihin terveydellisiin syihin viitaten esimerkik-
20911:    Toisaalta on tarkoituksenmukaista, että maata-    si savustetun kalan myyntiä tulisi rajoittaa aina-
20912: loustuottajat voivat markkinoida tuottamiaan         kin lämpimänä vuodenaikana. Lääkintöhallituk-
20913: elintarvikkeita myös suoraan kuluttajille, ja täl-   sessa on tähän tähtäävä esitys valmisteilla.
20914: 
20915:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1985
20916: 
20917:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
20918:                                         1984 vp. -      KK n:o 473                                         3
20919: 
20920: 
20921: 
20922: 
20923:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20924: 
20925:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            på torgen bör således inte begränsas annat än på
20926: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          hälsovårdsmässiga      och    livsmedelshygieniska
20927: den 12 december 1984 tili vederbörande medlem           grunder.
20928: av statsrådet översänt avskrift av följande av             Att foga gryn, som tiliverkas på gårdarna, tili
20929: riksdagsledamot Kärhä undertecknade spörsmål            förteckningen i förordningens 57 § och att tiliåta
20930: nr 473:                                                 försäljning av gryn, packade i plastpåsar, skulie
20931:            Har Regeringen för avsikt att vidta          knappast medföra alivarliga livsmedelshygieniska
20932:         åtgärder för att få förteckningen i 57 §        problem. A andra sidan kan motiveringen '' odlat
20933:         hälsovårdsförordningen ändrad så att            utan växtgifter'' inte anses vara tiliräcklig för att
20934:         den, med beaktande av moderna                   tiliåta saluförande av grynen. Torgförsäljning
20935:         förpackningsmaterial, skulie ge möjlighet       garanterar inte att de produkter som säljs där
20936:         att sälja ett större urval av livsmedel?        skulie ha producerats utan bekämpningsmedel.
20937:                                                         Eftersom det i alimänhet är fråga om små
20938:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       livsmedelsmängder kan dessa produkter komma
20939: anföra följande:                                        att bli utanför den regelbundna livsmedelskon-
20940:                                                         trolien och eftersom också verksamheten inom
20941:     1 57 § hälsovårdsförordningen uppräknas de          jordbruket står utanför den kontroli som avses i
20942: livsmedel som får säljas på torg. Det är tiliåtet att   hälsovårdslagen kan inte de produkter som säljs
20943: sälja vissa färskvaror såsom potatis, frukt, rotfruk-   på torget påstås vara mera '' giftfria'' än på andra
20944: ter, bär och svamp liksom vilt, fisk och ägg samt       håli i minuthandeln. Det kan i detta samman-
20945: vissa bageriprodukter såsom piråger och kalakuk-        hang konstateras, att tuliaboratoriet ofta har
20946: ko i minutförsäljningsförpackning.                      funnit rester av bekämpningsmedel i så kaliade
20947:     Ur hälsovårdssynpunkt begränsas försäljningen       naturprodukter. Det har i dessa fali visserligen
20948: av livsmedel på torg och på andra platser utom-         varit fråga om importerade varor.
20949: hus av vissa miljöförhållanden, såsom damm och
20950: andra luftföroreningar, av måsar och småfåglar,             Hålibarheten och kvaliteten hos gryn liksom
20951: som ofta har konstaterats kunna sprida salmonel-        hos mjöl beror i hög grad på luftfuktigheten.
20952: los, samt av metereologiska förhålianden såsom          Eftersom det vid torghandel och vid lagring och
20953: fuktighet, för hög temperatur om sommaren och           transport i anslutning tili den inte i alimänhet
20954: för låg temperatur om vintern. Eftersom man vid         går att i praktiken skydda grynen för menlig
20955: framställning, lagring, distribution och försälj-       inverkan av fukt, anser social- och hälsovårdsmi-
20956: ning i butiker ständigt försöker trygga en allt         nisteriet på här framförda grunder att gryn inte
20957: högre livsmedelshygienisk kvalitet i kedjans alla       borde fogas tili det varuutbud som avses i 57 §
20958: delar och att uppbevara livsmedlen under för-           hälsovårdsförordningen.
20959: hålianden som är så gynnsamma som möjligt för               Förteckningen i 57 § hälsovårdsförordningen
20960: dem, verkar det betänkligt att utvidga handeln          över livsmedel som får säljas på torg är enligt
20961: med livsmedel i den andra riktningen, dvs. tili         medicinalstyrelsens uppfattning i huvudsak tids-
20962: torghandeln.                                            enligt. Tili förteckningen kunde möjligen fogas
20963:     A andra sidan är det ändamålsenligt att lant-       t.ex. havtornssaft. A andra sidan borde med
20964:  bruksproducenterna också kan marknadsföra de           hänvisning tili ovan nämnda hygieniska skäl tili
20965:  livsmedel som de producerar direkt tili konsu-         exempel försäljningen av rökt fisk begränsas
20966: menterna. Näst efter den direktförsäljning som          åtminstone under denvarma årstiden. Ett förslag
20967:  sker på gårdarna torde torghandeln därvid erbju-       som syftar här tili är under arbete i medicinalsty-
20968:  da den bästa lösningen. Livsmedelsförsäljningen        relsen.
20969: 
20970:     Helsingfors den 15 januari 1985
20971:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20972:                                               1984 vp.
20973: 
20974: Kirjallinen kysymys n:o 474
20975: 
20976: 
20977: 
20978: 
20979:                                   Muroma ym.: Puolison taloudellisen aseman turvaamisesta avio-
20980:                                      erotilanteessa, kun asunto-osakehuoneisto on vain toisen nimissä
20981: 
20982: 
20983:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20984: 
20985:    Avioliiton aikana aviopuolisot hankkivat yhtei-   loista ja varoista, jotka varat ovat muodollisesti
20986: seen lukuun erilaista omaisuutta ilman, että         velkoja pienemmät.
20987: omaisuus tulee molempien nimiin. Näin tapah-            Tässä tilanteessa toisen puolison taloudellinen
20988: tuu usein niissäkin tapauksissa, joissa voidaan      asema vaaramuu kohtuuttomasti. Koska hänen
20989: kiistatta osoittaa kummankin puolison työllään       nimeään ei ole kauppakirjassa, hän voi joutua
20990: hankkineen varoja omaisuutta varten. Tällainen       lähtemään kodistaan ilman mitään osuutta
20991: hankinta on mm. perheen yhteiseksi asunnoksi         asunto-osakkeeseen tai muuhun yhteiseksi katsot-
20992: ostettu asunto-osake, joka on kuitenkin vain         mun omaisuuteen. Tähän epäkohtaan tulisi pi-
20993: toisen puolison, yleensä miehen, nimissä.            kaisesti saada korjaus.
20994:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20995:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20996:    Koska asunto-osake on irtainta eikä kiinteää      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20997: omaisuutta, puoliso voi myydä nimissään olevan       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20998: asunnon puolisoaan kuulematta ja hävittää varat.
20999: Näin tapahtuu usein niissä tilanteissa, jolloin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21000: tiedetään avioeron olevan tulossa. Välttyäkseen               ryhtyä, jotta avioerotilanteessa turvattai-
21001: antamasta tasinkona omaisuutta tai varoja puoli-              siin sen puolison taloudellinen asema,
21002: solleen hän hävittää omaisuuttaan tai ottaa kei-              jonka nimi ei esiinny yhteiseksi asunnoksi
21003: nottelumielessä velkaa asuntoa vastaan. Avioeron              ostetun asunto-osakehuoneiston kauppa-
21004: tultua omistajapuoliso sitoutuu vastaamaan ve-                kirjassa?
21005: 
21006:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
21007: 
21008:          Impi Muroma                    Olavi Ronkainen                  Toivo T. Pohjala
21009:          Riitta Uosukainen              Lea Kärhä                        Helge Saarikoski
21010:          Esko Almgren                   Eva-Riitta Siitonen              Riitta Jouppila
21011:                                         Iiro Viinanen
21012: 
21013: 
21014: 
21015: 
21016: 428500055D
21017: 2                                     1984 vp. -- KJ( n:o 474
21018: 
21019: 
21020: 
21021: 
21022:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21023: 
21024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        antamassaan osamietinnössä (Avioliittolakikomi-
21025: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tean mietintö II 1976:29) ehdottanut puolisoiden
21026: olette 14 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-       yhteisenä kotina käytetyn asunnon suojattavaksi
21027: jeenne n:o 2235 ohella toimittanut valtioneuvos-      siten, että perheen yhteisenä kotina käytetyn
21028: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     asunnon luovuttamiseen, panttaukseen ja vuok-
21029: edustaja Impi Muroman ym. näin kuuluvasta             ralle antamiseen olisi aina vaadittava kumpaisen-
21030: kirjallisesta kysymyksestä n:o 474:                   kin puolison suostumus siitä riippumatta, onko
21031:                                                       asunto luonteeltaan kiinteätä vai irtainta omai-
21032:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        suutta ja onko toisella puolisolla siihen avio-
21033:        ryhtyä, jotta avioerotilanteessa turvattai-    oikeus vai ei. Puolisoiden yhteisen asunnon suo-
21034:        siin sen puolison taloudellinen asema,         jaamista koskevia kysymyksiä on edellä sanotun
21035:        jonka nimi ei esiinny yhteiseksi asunnoksi     lisäksi käsitelty myös Pohjoismaiden välillä käy-
21036:        ostetun asunto-osakehuoneiston kauppa-         dyissä virkamiestason neuvotteluissa ja tavoittee-
21037:        kirjassa?                                      na on ollut, että kysymys voitaisiin kaikissa
21038:                                                       Pohjoismaissa järjestää mahdollisimman yhden-
21039:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mukaisin säännöksin.
21040: ti seuraavaa:                                            Avioliittolainsäädännön uudistaminen on par-
21041:    Avioliittolain 38 §:n mukaan, sellaisena kuin      haillaan valmisteltavana oikeusministeriössä.
21042: se on 29 päivänä kesäkuuta 1951 annetussa laissa      Uudistuksen ensimmäisenä vaiheena on tarkoitus
21043: (390/51). puoliso ei saa ilman toisen puolison        valmistella hallituksen esitys avioliiton solmimis-
21044: suostumusta luovuttaa eikä velasta kiinnittää         ta ja purkamista koskevien säännösten muuttami-
21045: kiinteätä omaisuuttaan, johon toisella puolisolla     sesta avioliittotoimikunnan vuonna 1983 anta-
21046: on avio-oikeus. Avioliittolain 39 §:n mukaan          man mietinnön (1983:20) sekä mietinnöstä an-
21047: vaaditaan vastaavasti toisen puolison suostumus       nettujen lausuntojen pohjalta. Tämän uudistus-
21048: myös luovutukseen tai panttaukseen, joka koskee       työn yhteydessä tulevat myös harkittaviksi sellai-
21049: puolisoiden asuntoirtaimistoa, toisen puolison        set puolisoiden omaisuussuhteita koskevat kysy-
21050: työvälineitä taikka lasten henkilökohtaiseen käyt-    mykset, joilla on erityistä merkitystä avioliiton
21051: töön tarkoitettua irtainta omaisuutta. Edellä tar-    purkautuessa avioeron johdosta. Näihin on luet-
21052: koitetut vailinnanrajoitukset eivät sen sijaan kos-   tava kuuluvaksi myös puolisoiden yhteisenä koti-
21053: ke puolisoiden yhteisenä kotina käytettävän           na käytetyn asunnon suojaaminen avioerotilan-
21054: asunnon hallintaan oikeuttavia asunto-osakkeita,      teessa. Hallituksen esitys asiassa pyritään anta-
21055: mitä on pidettävä ilmeisenä puutteena. Tämän          maan eduskunnalle kuluvan vuoden lopulla taik-
21056: vuoksi avioliittolakikomitea onkin vuonna 1976        ka vuoden 1986 aikana.
21057: 
21058:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
21059: 
21060:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
21061:                                      1984 vp. -- KJ< n:o 474                                           3
21062: 
21063: 
21064: 
21065: 
21066:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21067: 
21068:   1 det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen          mitten i det delbetänkande den avlät år 1976
21069: anger har Ni, Herr Talman, med ~r skrivelse         (Äktenskapslagskommittens         betänkande     II
21070: nr 2235 av den 14 december 1984 ull vederbö-        1976:29) föreslagit att den bostad, som används
21071: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av     som makarnas gemensamma hem skall skyddas
21072: följande av riksdagsman Impi Muroma m.fl.           så, att överlåtelse, pantsättning och uthyrning av
21073: undertecknade spörsmål nr 474:                      denna bostad alltid skulle kräva vardera makens
21074:                                                     samtycke oberoende av om bostaden tili sin natur
21075:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen      är fast eller lös egendom och om den andra
21076:        skrida för att vid äktenskapsskillnads-      maken har giftorätt däri eller inte. Frågor som rör
21077:        situationer skall kunna tryggas den makes    skydd av makars gemensamma bostad har vidare
21078:        ekonomiska ställning, vars namn inte         berörts också vid de överläggningar på tjänste-
21079:        förekommer i köpebrevet för en aktie-        mannanivå som förts mellan de nordiska länder-
21080:        lägenhet som har köpts som gemensam          na, och målsättningen har varit att frågan i alla
21081:        bostad?                                      de nordiska länderna skulle kunna arrangeras
21082:                                                     genom så enhetliga stadganden som möjligt.
21083:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
21084: anföra följande:                                       En revision av äktenskapslagstiftningen bereds
21085:    Enligt 38 § äktenskapslagen, sådant detta        som bäst vid justitieministeriet. Under revisio-
21086: lagrum lyder i lag av den 29 juni 1951 (390/51),    nens första skede är avsikten att bereda en
21087: får make inte utan den andra makens samtycke        proposition om ändring av stadgandena om ingå-
21088: överlåta eller för gäld inteckna fast egendom, i    ende och upplösning av äktenskap på basis av det
21089: viiken den andra maken har giftorätt. Enligt 39 §   betänkande äktenskapskommissionen avlät år
21090: äktenskapslagen förutsätts på motsvarande sätt      1983 (1983:20) och de utlåtanden som avgivits
21091: den andra makens samtycke också tili överlåtelse    däröver. I samband med detta revisionsarbete
21092: eller pantsättning av makarnas hemlösöre, den       kommer också sådana frågor rörande makars
21093: andra makens nödiga arbetsredskap eller lös         förmögenhetsförhållanden som har särskild bety-
21094: egendom som är avsedd för barnens personliga        delse vid upplösning av äktenskap genom äk-
21095: bruk. Ovan avsedda begränsningar i rätten att       tenskapsskillnad att prövas. Tili dessa bör också
21096: råda över egendom gäller däremot inte de bo-        anses höra frågan om att skydda den bostad som
21097: stadsaktier som berättigar tili besittning av den   används som makarnas gemensamma hem vid
21098: bostad som används som makarnas gemensamma          äktenskapsskillnadssituationer. Regeringen strä-
21099: hem, vilket bör betraktas som ett uppenbart         var tili att avlåta en proposition i frågan i slutet
21100: missförhållande. Därför har äktenskapslagskom-      av innevarande år eller under år 1986.
21101: 
21102:     Helsingfors den 11 januari 1985
21103: 
21104:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
21105:                                                1984 vp.
21106: 
21107: Kirjallinen kysymys n:o 475
21108: 
21109: 
21110: 
21111: 
21112:                                    Muroma ym.: Aravamääräysten muuttamisesta hissien rakentamisen
21113:                                       osalta
21114: 
21115: 
21116:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21117: 
21118:    Valtion lainoittamissa arava-asunnoissa asuu       tuksenmukaista ja epätaloudellista, että tämä
21119: nykyisin ja tulevaisuudessakin sekä vanhuksia         kotona asumisen mahdollisuus karimuu liian
21120: että lapsiperheitä. Näille asukasryhmille hissi on    tiukkoihin aravaehtoihin hyväksytyissä rakenta-
21121: välttämätön jo kolmikerroksisissakin taloissa. Ny-    miskustannuksissa.                '
21122: kyisin uudetkin aravalainoitetut kerrostalot ovat        Vanhusten ohella aravalainoitetuissa kerrosta-
21123: hissittömiä. Koska alin, ns. katutason kerros         loissa asuu lapsiperheitä, joilla on monissa ta-
21124: koostuu talon yhteisistä varasto- ym. tiloista,       pauksissa useampi kuin yksi alle kouluikäinen
21125: kolmikerroksisessa talossa ylimmässä kerroksessa      lapsi. Lapsia hoitavalle vanhemmalle tai muulle
21126: asuvat ovat todellisuudessa neljännen kerroksen       henkilölle tuottaa hissittömyys kohtuuttomia
21127: asukkaita, joilta a.Suntoon pääsy edellyttää varsin   kulkuongelmia, kun portaista pitäisi selviytyä
21128: raskasta portaiden nousua.                            lasten ja ostosten kanssa. Tämä lisää mm. lasten
21129:    Useat vanhukset ja pitkäaikaissairaat pystyvät     ja hoitajan tapaturmariskiä melkoisesti.
21130: asumaan kotona voimiensa heikkenemisestä ja              Mainittu hissittömyyden aiheuttama epäkohta
21131: vaivoistaan huolimatta, mutta he eivät jaksa          korjaantuisi, mikäli valtion lainoittamien arava-
21132: nousta portaita kolmanteen kerrokseen. Nämä           kerrostalojen rakentamiskustannuksiin hyväksyt-
21133: ihmiset joutuvat useissa tapauksissa muuttamaan       täisiin myös hissin rakentamisesta aiheutuvat kus-
21134: kotoaan vanhainkotiin tai sairaalaan sen vuoksi,      tannukset.
21135: että heidän asuntonsa on hissittömässä talossa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21136: korkeammalla kuin talon ensimmäisessä kerrok-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21137: sessa. Näin on laita etenkin sydän- ja verisuoni-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21138: sairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia po-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21139: tevien vanhusten osalta.
21140:    Vanhusten määrän jatkuvasti kasvaessa lähi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21141: vuosina on välttämätöntä, että kaikki ne vanhuk-             ryhtyä aravamääräysten muuttamiseksi
21142: set, joiden hoito ei edellytä laitoksessa elämistä,          niin, että ne sallisivat myös kolmikerrok-
21143: voivat asua kotona. On kohtuutonta, epätarkoi-               sisiin asuintaloihin hissien rakentamisen?
21144: 
21145:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
21146: 
21147:          Impi Muroma                  Riitta Uosukainen             Esko Almgren
21148:          Lea Kärhä                    Eva-Riitta Siitonen           Iiro Viinanen
21149:          Toivo T. Pohjala             Riitta Jouppila               Helge Saarikoski
21150:                         Juho Koivisto               Olavi Ronkainen
21151: 
21152: 
21153: 
21154: 
21155:  428500052A
21156: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 475
21157: 
21158: 
21159: 
21160: 
21161:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21162: 
21163:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lisäkustannusta asuntoneliömetriä kohti. Asunto-
21164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuotantolain mukaisesti valtion lainoittamien
21165: olette 14 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-        asuntojen hankinta- ja asumiskustannusten tulee
21166: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       olla kohtuullisia. Kysymyksessä tarkoitettujen
21167: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        väestöryhmien kannalta hissit olisivat tarpeen
21168: Impi Muroman ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         myös 3-kerroksisissa taloissa, mutta kustannus-
21169: kysymyksestä n:o 475:                                  syistä niitä ei toistaiseksi ole voitu rakentaa
21170:                                                        tämän korkuisiin taloihin. Jos aravarakentamisen
21171:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        suunnitteluohjeissa edellytettäisiin hissien raken-
21172:         ryhtyä aravamääräysten muuttamiseksi           tamista myös 3-kerroksisiin taloihin, olisi ilmeis-
21173:         niin, että ne sallisivat myös kolmikerrok-     tä, että tämä johtaisi näiden talojen rakentami-
21174:         sisiin asuintaloihin hissien rakentamisen?     sen oleelliseen supistumiseen. Todettakoon lisäk-
21175:                                                        si, että asuntohallitus pyrkii tukemaan vammais-
21176:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         järjestöjen ja hissiteollisuuden yhteistyötä uusien
21177: seuraavaa:                                             ja kustannuksiltaan halvempien hissityyppien ke-
21178:    Asuntohallituksen asuntojen uudisrakentamis-        hittämisessä.
21179: ta koskevia uusittuja suunnitteluohjeita on sovel-        Arvioiden mukaan vuonna 1983 lainoitettiin
21180: lettu vuoden 1984 alusta lähtien. Uusissa ohjeissa     n. 160-170 3-kerroksista taloa, joissa kolman-
21181: kiinnitetään erityistä huomiota mm. vammais-           nessa kerroksessa olevia asuntoja oli n. 1000.
21182: ten, vanhusten ja lasten asunto-olosuhteisiin.         Asuntolainoitetussa tuotannossa on kerrostalo-
21183:    Ohjeissa on tiukennettu myös hissivaatimuksia       asuntojen osuus viimeisen kymmenvuotiskauden
21184: siten, että maanpinnasta lukien 4-kerroksisissa ja     aikana tasaisesti vähentynyt noin 70 prosentista
21185: sitä korkeammissa taloissa tulee olla hissit. Aikai-   35 prosenttiin koko tuotannosta, jolloin rivi- ja
21186: semmin vaatimus oli koskenut )-kerroksisia ja          omakotitaloasuntojen osuus on nykyisin lähes 65
21187: sitä korkeampia taloja. Kysymyksessä tarkoitetut       prosenttia koko aravatuotannosta.
21188: talot, joissa on katutason varasto- ym. kerroksen         Vanhusten ja vammaisten asuntojen ja asuin-
21189: lisäksi 3 asuinkerrosta, varustetaan siten uusien      ympäristön fyysiset laatutarpeet ovat melko pit-
21190: ohjeiden mukaan hisseillä.                             källe samanlaisia. Myös 3-kerroksisten asuintalo-
21191:    Samalla asetettiin hissikoreille vakiomittoja       jen varustaminen hissillä on asia, jota tullaan
21192: suuremmat mittavaatimukset, mikä helpottaa             selvittämään mui kn a<untojen varustetason kor-
21193: pyörätuoleilla liikkuvia vammaisia. Edellä mai-        jaamiseen liittyvien kysymysten kanssa. Vanhus-
21194: nittua matalammat talot saa varustaa hisseillä         ten ja vammaisten s21noin kuin muidenkin eri-
21195: vain erityisistä syistä. Tämä voi tulla kyseeseen      tyisryhmien asunto-oloja pyritään kehittämään
21196: muun muassa invalidi- ja vanhustentalojen ra-          niin, että heidän itsenäinen asumis-:nsa kotona
21197: kentamisessa.                                          voitaisiin turvata niin pitkään kuin mahdollista ja
21198:    Liikkumisen helpottamiseksi hissittömien ker-       että samalla voitaisiin väittää ennenaikaista ja
21199: rostalojen portaissa on ohjeissa edellytetty suora-    tarpeetonta laitoksiin siirtymistä. Myös asuntojen
21200: syöksyisten portaiden käyttämistä.                     peruskorjausten yhteydessä hissittömiin taloihin
21201:    Hissin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset       rakennetaan hissejä lähinnä useampikerroksisiin
21202: ovat 3-kerroksisessa talossa n. 200 000 mk/hissi.      taloihin ottaen samalla huomioon talon asukas-
21203: Tämä merkitsee 300-400 markan eli 9-12 % :n            koostumuksen.
21204: 
21205:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1985
21206: 
21207:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
21208:                                        1984 vp. -      KK n:o 475                                          3
21209: 
21210: 
21211: 
21212: 
21213:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21214: 
21215:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           9-12 % per bostadskvadratmeter. Enligt lagen
21216: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         om bostadsproduktion skall anskaffnings- och
21217: den 14 december 1984 tili vederbörande medlem          boendekostnader för bostäder med statslån vara
21218: av statsrådet översänt avskrift av följande av         skäliga. För befolkningsgrupper som avses i
21219: riksdagsledamot Impi Muroma m.fl. underteck-           spörsmålet skulle hissar vara behövliga även i
21220: nade spörsmål nr 4 75:                                 trevåningshus, men av kostnadsskäl har de inte
21221:                                                        tilis vidare kunnat installeras i nämnda hus. Om
21222:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       man i planeringsdirektiven för aravabyggande
21223:         för att ändra aravabestämmelserna så, att      skulle förutsätta att hissar installeras även i trevå-
21224:         de tillåter att hiss installeras även i bo-    ningshus, är det uppenbart, att detta skulie leda
21225:         stadshus med tre våningar?                     tili att ett betydligt mindre antal sådana hus
21226:                                                        uppfördes. Dessutom kan man konstatera att
21227:    Såsom svar pa detta spörsmål får jag vördsamt       bostadsstyrelsen försöker stöda handikapporgani-
21228: anföra följande:                                       sationernas och hissindustrins samarbete vid ut-
21229:    Bostadsstyrelsens förnyade planeringsdirektiv       vecklandet av nya och biliigare hisstyper.
21230: om uppförandet av nya bostäder har tillämpats              Enligt beräkningarna beviljades år 1983 lån för
21231: fr.o.m. början av år 1984. 1 de nya direktiven         ca 160-170 trevåningshus med sammanlagt ca
21232: fästs uppmärksamhet bl.a. vid handikappades,           1000 bostäder i tredje våningen. Våningshusbo-
21233: åldringars och barns bostadsförhålianden.              städernas andel av byggverksamheten med bo-
21234:    1 direktiven har också hisskraven skärpts så, att   stadslån har under den senaste tioårsperioden
21235: i hus med fyra elier flera våningar, räknat från       stadigt minskat från ca 70 tili 35 % av hela
21236: markytan, skall finnas hiss. Tidigare har kravet       produktionen. Bostäderna i rad- och egnahems-
21237: rört hus med fem eller flera våningar. 1 spörsmå-      husbostäderna utgör därför i detta nu nästan
21238: let avsedda hus, som förutom lager- el.dyl.            65 % av hela aravaproduktionen.
21239: våning i gatuplanet dessutom har tre bostads-              De fysiska kvalitetskraven på bostäder och
21240: våningar, utrustas sålunda enligt de nya direkti-      boendemiljö för åldringar och handikappade är i
21241: ven med hiss.                                          rätt hög grad likadana. Att utrusta också bostads-
21242:    Samtidigt ställdes större krav på hisskorgarnas     hus med tre våningar med hiss är en fråga som
21243: standardmått, vilket gör det lättare för handikap-     skalllösas i samband med övriga frågor angående
21244: pade att röra sig med rullstol. Hus, som är lägre      förbättrande av bostädernas utrustningsstandard.
21245: än de ovan nämnda, får endast av särskilda skäl        Mao försöker utveckla bostadsförhåliandena för
21246: utrustas med hiss. Detta ~>an komma i fråga bl.a.      åldringar och handikappade liksom för andra
21247: vid uppförandet av invalid- och pensionärshus.         specialgrupper så, att de självständigt skali kunna
21248:    För att det skali vara lättare att röra sig i       bo hemma så länge som möjligt och så att en för
21249: trapporna i våningshus utan hiss har man i             tidig och onödig överflyttning tili anstalt samti-
21250: direktiven förutsatt att raka trappor byggs.           digt kan undvikas. Också i samband med grund-
21251:    De kostnader som föranleds av hissinstaliation      reparationer av bostäder installeras hissar i hus
21252: är i trevåningshus ca. 200 000 mk/hiss. Detta          där sådana inte funnits, närmast i flervåningshus,
21253: innebär merkostnader om 300-400 mk eller               med beaktande av vilka som bor i huset.
21254: 
21255:      Helsingfors den 18 januari 1985
21256: 
21257:                                                                              Miljöminister Matti Ahde
21258:                                                 1984 vp.
21259: 
21260: Kirjallinen kysymys n:o 476
21261: 
21262: 
21263: 
21264: 
21265:                                    Rantanen: Hammasproteesien hankintakustannusten alentamisesta
21266: 
21267: 
21268:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21269: 
21270:    Vaikka Suomessa on nimenomaan kouluham-            pysyvästi. Suomessa menetelmää on kokeiltu kol-
21271: mashoidon ansiosta edistytty hammassairauksien        men vuoden ajan Turun ja Helsingin yliopistolli-
21272: ehkäisyssä ja hoidossa, kärsii merkittävä osa väes-   sissa keskussairaaloissa. Titaanisylinteriproteesin
21273: töstä vielä huonoista hampaista. Lähes 800 000        asettaminen on kuitenkin varsin kallista samoin
21274: ihmistä joutuu käyttämään hammasproteesia. Li-        kuin siihen tarvittavat instrumentit, mikä on
21275: säksi on paljon niitä, jotka eivät proteesin laiton   hidastanut sen käytön yleistymistä.
21276: kalleuden vuoksi kykene sitä hankkimaan, vaikka          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21277: hampaattomuuden on todettu käytännön ongel-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21278: mien lisäksi aiheuttavan myös syviä masennus-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21279: tiloja.                                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21280:    Lisäksi kaikille ei sovi tavanomainen proteesi,              Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
21281: vaan sen käytöstä aiheutuu jatkuvasti arkielämän             mista, joihin hammasproteesin kalleus tai
21282: pulmatilanteita. Viimeksi mainittuun ongelmaan               sopimattomuus johtaa, ja
21283: on kehitetty titaanisylinteriproteesi. Se laitetaan             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21284: istuttarualla titaaniruuveja leukaluuhun irtoham-            ryhtyä hammasproteesin saattamiseksi
21285: paiden alustaksi. Koska ihmisen elimistö ei hylji            muiden proteesien tavoin korvauksen pii-
21286: titaania, leukaluuhun istutetut ruuvit paranevat             riin sekä ns. titaaniproteesin saannin hel-
21287: itsestään paikoilleen, kudokset kasvavat ympärille           pottamiseksi niille, joille tavanomainen
21288: ja uudet hampaat voidaan kiinnittää ruuveihin                proteesi aiheuttaa ongelmia?
21289: 
21290:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1984
21291: 
21292:                                            Jorma Rantanen
21293: 
21294: 
21295: 
21296: 
21297: 428500041Y
21298: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 476
21299: 
21300: 
21301: 
21302: 
21303:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21304: 
21305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           1) määräaikaistutkimuskäynti koko aikuisväes-
21306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tölle joka toinen kalenterivuosi voimakkaasti sub-
21307: olette 18 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-       ventoituna;
21308: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         2) järjestelmällinen hammashuolto alle 26-
21309: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vuotiaille;
21310: Rantasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          3) irrotettavien proteesien huolto kerran vu-
21311: sestä n:o 476:                                        dessä vuodessa.
21312:                                                          Proteesien hoidon osalta työryhmä on esittä-
21313:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-       nyt, että hampaattomalle väestönosalle tarjotaan
21314:        mista, joihin hammasproteesin kalleus tai      irrotettavien proteesien tarkastus ja huolto kerran
21315:        sopimattomuus johtaa, ja                       viidessä vuodessa. Työryhmä piti tärkeänä irrotet-
21316:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tavien proteesien tarkastuksen ja huollon saamis-
21317:        ryhtyä hammasproteesin saattamiseksi           ta yhteiskunnan tukitoimien piiriin, koska van-
21318:        muiden proteesien tavoin korvauksen pii-       huksilla suusairauksien on todettu vaikuttavan
21319:        riin sekä ns. titaaniproteesin saannin hel-    yleiskuntoa heikentävästi ja aiheuttavan monen-
21320:        pottamiseksi niille, joille tavanomainen       laisia vaivoja.
21321:        proteesi aiheuttaa ongelmia?                      Hallitus pyrkii kehittämään aikuishammas-
21322:                                                       huoltoa siten, että ensi vaiheessa toteutetaan alle
21323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          26-vuotiaiden hammashoidon järjestelyt. Halli-
21324: vasti seuraavaa:                                      tuksen tarkoituksena on saattaa asteittain koko
21325:                                                       aikuisväestö järjestelmällisen, tuetuo hammas-
21326:    Hallitus on Eduskunnalle annetussa tulo- ja        huollon piiriin.
21327: menoarvioesityksessään vuodelle 1985 yleisperus-         Hammashuoltokomitea ja aikuishammashuol-
21328: teluissa esittänyt, että ''Eduskunnalle annetaan      lon työryhmä ovat esittäneet, ettei aikuisham-
21329: tarvittavat lakiesitykset järjestelmällisen hammas-   mashuollon kehittämisessä ensi vaiheessa subven-
21330: hoidon laajentamisesta vuoden 1986 alusta alle        toitaisi proteettisia toimenpiteitä, hammastekni-
21331: 26-vuotiaisiin. Uudistus toteutetaan siten, että      siä kustannuksia eikä oikomishoitoa. Myöskään
21332: suoritettavan selvityksen perusteella myös sairaus-   hallituksen tarkoittama hammashoidon laajennus
21333: vakuutus osallistuu sen rahoittamiseen.''             alle 26-vuotiaisiin vuoden 1986 alusta ei sisällä
21334:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama aikuis-   proteettisia toimenpiteitä. Näin ollen hallitus ei
21335: hammashuollon työryhmä on esittänyt aikuis-           aio välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin titaanipro-
21336: hammashuollon kehittämiseksi seuraavaa kiireel-       teesien hankinnasta aiheutuvien kustannuksien
21337: lisyysj ärj estystä:                                  subventoimiseksi.
21338: 
21339:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1985
21340: 
21341:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21342:                                        1984 vp. -      KK n:o 476                                     3
21343: 
21344: 
21345: 
21346: 
21347:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21348: 
21349:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mande undersökning vanannat kalenderår för
21350: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         hela den vuxna befolkningen;
21351: den 18 december 1984 tili vederbörande medlem             2) systematisk tandvård för alla under 26 år;
21352: av statsrådet översänt avskrift av följande av            3) vård av löstagbara proteser en gång vart
21353: riksdagsman Rantanen undertecknade spörsmål            femte år.
21354: nr 476:
21355:                                                           Angående vården av proteser har arbetsgrup-
21356:           Är Regeringen medveten om de pro-            pen föreslagit att den del av folkningen som är
21357:        blem som är en följd av att tandproteser        utan tänder skall erbjudas granskning och vård av
21358:        är så dyra eller inte passar, och               löstagbara proteser en gång på fem år. Arbets-
21359:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        gruppen ansåg det viktigt att få granskning och
21360:        för att ersättning skall kunna betalas för      vård av lösproteser med bland de åtgärder som
21361:        tandproteser på samma sätt som för              samhället stöder, eftersom munsjukdomar hos
21362:        andra proteser och för att göra det lättare     åldringar har konstaterats inverka försvagande på
21363:        för dem som har problem med en vanlig           allmänkonditionen och förorsaka många slag av
21364:        protes att erhålla s.k. titanprotes?            besvär.
21365:                                                           Regeringen försöker utveckla tandvården för
21366:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vuxna så att man i det första skedet skall ordna
21367: anföra följande:                                       tandvård för dem som är under 26 år. Det är
21368:                                                        regeringens avsikt att efter hand utvidga den
21369:    1 den allmänna motiveringen tili sin proposi-       tandvård som systematiskt stöds tili att omfatta
21370: tion tili riksdagen angående statsförslaget för år     hela den vuxna befolkningen.
21371: 1985 har regeringen föreslagit att "Tili riksdagen        Kommitten för tandvård och arbetsgruppen
21372: avges erforderliga lagförslag om utvidgande av         för vuxnas tandvård har föreslagit att man vid
21373: den systematiska tandvården från början av år          utvecklandet av tandvården för vuxna inte i det
21374: 1986 så att den gäller alla under 26 år. Reformen      första skedet borde subventera protetiska åtgär-
21375: genomförs så, att också sjukförsäkringen deltar        der, tandtekniska kostnader eller tandreglerings-
21376: i finansieringen på basen av den utredning som         vård. Den av regeringen avsedda utvidgningen av
21377: utförs."                                               tandvården att omfatta alla personer under 26 år
21378:    Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsat-   från början av år 1986 omfattar inte heller
21379: ta arbetsgruppen för vuxentandvården har för           protetiska åtgärder. Sålunda ämnar regeringen
21380: utvecklande av tandvården föreslagit följande          inte omedelbart vidta åtgärder för att subventera
21381: skyndsamhetsordning:                                   de kostnader som föranleds av anskaffning av
21382:    1) kraftigt subventionerad periodiskt återkom-      titanproteser.
21383:     Helsingfors den 15 januari 1985
21384: 
21385:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21386: 1
21387: 
21388: 
21389: 1
21390: 
21391: 
21392: 1
21393: 
21394: 
21395:     1
21396: 
21397:     1
21398: 
21399:     1
21400: 
21401: 
21402:         1
21403: 
21404: 
21405:         1
21406: 
21407: 
21408:         1
21409: 
21410:             1
21411: 
21412:             1
21413: 
21414: 
21415:             1
21416: 
21417: 
21418:                 1
21419: 
21420: 
21421:                 1
21422:                                                1984 vp.
21423: 
21424: Kirjallinen kysymys n:o 477
21425: 
21426: 
21427: 
21428: 
21429:                                    Kärhä: Lainhuudon myöntämisestä tietylle henkilölle perustettavan
21430:                                      asunto-osakeyhtiön lukuun
21431: 
21432: 
21433:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21434: 
21435:    Rivitaloasuinmuodon tultua yhä yleisemmäksi        den sisällä kaupantekopäivästä lukien. Yh-
21436: tapahtuu käytännössä yhä useammin, että kiin-         tiörekisterin ruuhkasta johtuen saattaa kulua kak-
21437: teistöjä ostetaan perustettavan asunto-osakeyh-       sikin vuotta, ennen kuin hakija saa yhtiön rekis-
21438: tiön lukuun. Ongelmaksi näiden kohdalla on            teröinnistä päätöksen ja sen nojalla lainhuudon
21439: muodostunut lainhuudon myöntäminen ja kiin-           myönnetyksi.
21440: nityksen saaminen tonniin sinä aikana, jolloin           Edellä kerrotun lainhuudon lykkäyksen aikana
21441: yhtiön rekisteröinti on vireillä.                     ei kiinteistöön voida myöntää kiinnitystä. Raken-
21442:    Aikaisemmin on tuomiokunnissa ollut käytän-        nuttaja ei voi käyttää omaisuuttaan esimerkiksi
21443: tänä se, että lainhuuto on voitu myöntää tietylle     rakennuslainojen rakuuna kiinnitysoikeuden
21444: henkilölle perustettavan yhtiön lukuun. Kun           puuttumisen vuoksi, mistä seuraa monille varat-
21445: perustaruistoimenpiteet sittemmin oli saatu suo-      tamille hartiapankkilaisille ylipääsemättömiä ta-
21446: ritettua loppuun, tehtiin lainhuutorekisteriin asi-   loudellisia ongelmia.
21447: asta vain merkintä. Tuolloin ei asunto-osakeyh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21448: tiön tarvinnut maksaa leimaveroa kahteen ker-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21449: taan.                                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21450:    1970-luvulla edellä kerrottu käytäntö muuttui,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21451: eikä tietylle henkilölle perustettavan yhtiön lu-
21452: kuun ole enää myönnetty lainhuutoa.                             Katsooko Hallitus, että olisi mahdollis-
21453:    Se seikka, ettei henkilölle myönnetä lainhuu-             ta ja tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin,
21454: toa perustettavan yhtiön lukuun, tuottaa monen-              jotta henkilölle voitaisiin myöntää perus-
21455: laisia ongelmia. Lainhuuto on kuitenkin pantava              tettavan asunto-osakeyhtiön lukuun lain-
21456: vireille ja leimaverot maksettava. Tuomiokunnat              huuto, joka tekisi kiinteistöön myönnet-
21457: myöntävät yhtiön rekisteröinnin suorittamista                tävän kiinnityksen mahdolliseksi ilman,
21458: varten lykkäystä lainhuudon hakemiseksi, mutta               että asunto-osakeyhtiön osakkaan olisi
21459: leimavero on kuitenkin suoritettava kiinteistöstä            maksettava kiinteistökaupan leimaveroa
21460: kaupungissa kolmen ja maalla kuuden kuukau-                  kahteen kertaan?
21461: 
21462:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1984
21463: 
21464:                                               Lea Kärhä
21465: 
21466: 
21467: 
21468: 
21469: 428500056E
21470: 2                                     1984 vp. -- ~ n:o 477
21471: 
21472: 
21473: 
21474: 
21475:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21476: 
21477:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mään kirjaan. Lainhuudatus- ja kiinnityssäännös-
21478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tö on tämän vuoksi laadittava hyvin yksityiskoh-
21479: olette 18 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-       taiseksi ja täsmälliseksi.
21480: jeenne n:o 2291 ohella toimittanut valtioneuvos-         Oikeussuojan kannalta on pidettävä tärkeänä,
21481: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ettei oikeustoimikelpoisuutta vailla olevan yh-
21482: edustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta     teenliittymän puolesta ryhdytä toimenpiteisiin
21483: kysymyksestä n:o 477:                                 kirjaamistarkoituksessa, koska tällöin olisi ole-
21484:                                                       massa liian monta epävarmuustekijää.
21485:           Katsooko Hallitus, että olisi mahdollis-       Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu,
21486:        ta ja tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin,     että lainhuudatusasian käsittely lykätään asunto-
21487:        jotta henkilölle voitaisiin myöntää perus-     osakeyhtiön rekisteröiruistoimien ajaksi ja että
21488:        tettavan asunto-osakeyhtiön lukuun lain-       tuon lykkäyksen aikana kiinnitystä ei voida
21489:        huuto, joka tekisi kiinteistöön myönnet-       myöntää kiinteistöön.
21490:        tävän kiinnityksen mahdolliseksi ilman,           Kysymyksessä mainitaan lainhuudatusasian
21491:        että asunto-osakeyhtiön osakkaan olisi         lykkääntyvän jopa kaksikin vuotta kaupparekiste-
21492:        maksettava kiinteistökaupan leimaveroa         rin ruuhkasta johtuen. Patentti- ja rekisterihalli-
21493:        kahteen kertaan?                               tuksen ilmoituksen mukaan uutta asunto-osa-
21494:                                                       keyhtiötä koskevan asianmukaisen rekisteröiruis-
21495:    Vastauksena kysymykseen       esitän   kunnioit-   hakemuksen käsittely kestää käytännössä ainoas-
21496: tavasti seuraavaa:                                    taan 1--2 kuukautta.
21497:    Omistusoikeuden kiinteistöön saanut on vel-           Kysymyksessä ei ole esitetty perusteltua syytä
21498: vollinen hankkimaan saannolleen lainhuudon            ryhtyä toimenpiteisiin, jotta henkilölle voitai-
21499: määräajassa saannosta lukien. Jos kiinteistö on       siin myöntää lainhuuto perustettavan asunto-osa-
21500: ostettu perustettavan yhtiön lukuun, luetaan          keyhtiön lukuun.
21501: lainhuudatuksen aika vakiintuneen käytännön              Lopuksi viittaan vielä siihen, että oikeusminis-
21502: mukaan kaupantekopäivästä. Kiinteistön omis-          teriö asetti vuonna 1983 lainhuudatus- ja kiinni-
21503: tusoikeuden luovutuskirja on lainhuutoa haetta-       tyslainsäädäntötoimikunnan, jonka tehtävänä on
21504: essa varustettava säädetyin leimoin. Leimaveroa       muun muassa selvittää lainhuudatuslainsäädän-
21505: ei makseta saannosta kahteen kertaan, vaikka          nön aineellisoikeudellisten ja menettelytapasään-
21506: kysymyksessä olisi lainhuudon hakeminen perus-        nösten uudistamistarve tavoitteena uusi kirjaa-
21507: tettavan asunto-osakeyhtiön lukuun. Asunto-osa-       misrekisteri, jonka lainhuudatus- ja saamarekis-
21508: keyhtiön tultua rekisteröidyksi lainhuuto myön-       teri sisältävät mahdollisimman ajan tasalla olevat
21509: netään yhtiölle saman luovutuskirjan pohjalta.        ja totuudenmukaiset tiedot kiinteistöjen (ja mää-
21510:    Asunto-osakeyhtiön toiminta on tarkoitettu         räalojen) omistajista. Lisäksi toimikunnan tehtä-
21511: aloitettavaksi vasta sitten, kun yhtiö on merkitty    vänä on selvittää kiinteistökiinnityslainsäädännön
21512: kaupparekisteriin. Kiinteistöjen kirjaaruisjärjes-    uudistamistarve tavoitteena uusi kirjaamisrekiste-
21513: telmällä pyritään puolestaan siihen, että kiinteis-   ri, jonka kiinnityksiä koskevat tiedot oikeudelli-
21514: töä koskevat oikeussuhteet merkitään mahdolli-        sesti luotettavasti osoittavat voimassa olevat kiin-
21515: simman luotettavasti julkisen viranomaisen pitä-      nitykset.
21516: 
21517:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
21518: 
21519:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
21520:                                       1984 vp. -- NJ( n:o 477                                              3
21521: 
21522: 
21523: 
21524: 
21525:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21526: 
21527:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ning skall av denna anledning göras synnerligen
21528: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           detaljerade och exakta.
21529: nr 2291 av den 18 december 1984 till vederbö-            Ur rättsskyddssynvinkel bör det betraktas som
21530: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       viktigt att åtgärder för en sammanslutning, som
21531: följande av riksdagsman Lea Kärhä underteckna-        saknar rättshandlingsförmåga, inte vidtas i in-
21532: de spörsmål nr 4 77:                                  skrivningsavsikt, eftersom det härvid skulle före-
21533:                                                       komma alltför många osäkra faktorer.
21534:           Anser Regeringen att det vore möjligt          Fast rättspraxis har varit att uppskjuta hand-
21535:        och ändamålsenligt att skrida till åtgärder    läggningen av lagfartsansökan under den tid
21536:        så att en person skulle kunna beviljas         bostadsaktiebolaget är under registrering och att
21537:        lagfart för ett under bildning varande         inteckning inte kan beviljas i fastigheten under
21538:        bostadsaktiebolags räkning, vilket skulle      tiden för uppskovet.
21539:        möjliggöra inteckning i fastigheten utan           I spörsmålet nämns att ett lagfartsärende upp-
21540:        att aktieägare i bostadsaktiebolaget skulle    skjuts rentav med två år till följd av anhopningen
21541:        vara tvungen att betala stämpelskatt två       av ärenden vid handelsregistret. Enligt uppgifter
21542:        gånger för fastighetsöverlåtelsen?             från patent- och registerstyrelsen dröjer hand-
21543:                                                       läggningen av en sakenlig anmälan om ett nytt
21544:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bostadsaktiebolag i praktiken endast 1--2 måna-
21545: anföra följande:                                      der.
21546:    Den som fått äganderätt till fastighet är skyl-        I spörsmålet har inte framförts grundad anled-
21547: dig att söka lagfart på sitt fång inom stadgad tid    ning att skrida till åtgärder för att en person
21548: räknat från fånget. Om fastigheten har köpts för      skulle kunna beviljas lagfart för ett under bild-
21549: ett under bildning varande bolags räkning, räk-       ning varande bostadsaktiebolags räkning.
21550: nas tiden för sökande av lagfart enligt fast praxis       Avslutningsvis hänvisar jag ytterligare till att
21551: från datum för köpets ingående. Överlåtelse-          justitieministeriet år 1983 tillsatte en kommission
21552: handlingen beträffande äganderätt till fastighet      för lagfarts- och inteckningslagstiftningen till vars
21553: skall vid sökande av lagfart beläggas med lagstad-    uppgift bland annat hör att utreda behovet av
21554: gad stämpel. Stämpelskatt betalas inte två gånger     reformer i fråga om de materiella och formella
21555: för samma fång även om fråga är om sökande av         stadgandena rörande lagstiftningen om lagfart
21556: lagfart för ett under bildning varande bostads-       med ett nytt inskrivningsregister som målsätt-
21557: aktiebolags räkning. Då bostadsaktiebolaget re-       ning. I detta skulle lagfarts- och åtkomstregistret
21558: gistrerats beviljas bolaget lagfart med stöd av       innehålla så aktuella och med sanningen överens-
21559: samma överlåtelsehandling.                            stämmande uppgifter som möjligt om ägarna till
21560:    Avsikten är att bostadsaktiebolag skall inleda     fastigheter (och delar av fastigheter). Vidare hör
21561: sin verksamhet först efter det att bolaget har        till kommissionens uppgifter att utreda behovet
21562: antecknats i handelsregistret. Strävan med in-        av reformer av lagstiftningen om inteckning av
21563: skrivningsväsendet för fastigheter är i sin tur att   fastigheter med ett nytt inskrivningsregister i
21564: ägoförhållandena till fastighet antecknas så till-    vilket uppgifterna rörande inteckningar på ett ur
21565: förlitligt som möjligt i av offentlig myndighet       rättslig synvinkel tillförlitligt sätt visar de ikraft-
21566: fört register. Stadgandena om lagfart och inteck-     varande inteckningarna som målsättning.
21567: 
21568:      Helsingfors den 11 januari 1985
21569: 
21570:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
21571:                                                1984 vp.
21572: 
21573: Kirjallinen kysymys n:o 478
21574: 
21575: 
21576: 
21577: 
21578:                                    Impiö: Viitarannan ja Mutkavaaran siltojen rakentamisesta Savukos-
21579:                                      ken kunnassa
21580: 
21581: 
21582:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21583: 
21584:    Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen tultua     hotellihankekompensaatioon, ei se oikeuta val-
21585: alkusyksystä julkiseksi, voitiin havaita, että Vuo-   tiovaltaa hankkeen kariuduttua välinpitämättö-
21586: toksen alueen kehittämiseen täksi vuodeksi vara-      myyteen kunnan päättäjien lisäksi myös kuntalai-
21587: tut 3 miljoonaa markkaa olivat ensi vuoden            sia kohtaan.
21588: ehdotuksessa pudonneet 2 miljoonaan markkaan.            Aloitteessani todetaan, miten tilojen ja teiden
21589: Näistäkin toinen miljoona markkaa voidaan käyt-       kehittämisen ja rakentamisen lisäksi tarvitaan
21590: tää Suvannon kylän rakennusten säilyttämiseen.        varoja Viitarannan sillan rakentamiseen. Kun
21591: Ehdotin 27 päivänä syyskuuta 1984 päivätyllä          rahan tarve on siltaan 2-3 kertaa se summa,
21592: raha-asia-aloitteella 2 miljoonan markan lisäystä     mikä on ensi vuoden budjettiehdotuksessa, on
21593: eli määrärahan kaksinkertaistamista. Aloitteeni       aihetta arvella, ettei sillan rakentamista tällä
21594: perusteluteksti kuuluu: "Vuotoksen alueen ke-         vitkuttelulinjalla toteuteta lähivuosina.
21595: hittäminen on määrärahojen osalta joutunut niin
21596: suuriin vaikeuksiin, että julkisesti epäillään lo-       Savukosken kunnan keskuksessa on vuosikym-
21597: pullisena tarkoituksena olevan Vuotoksen altaan       meniä vanha siltahanke noussut viime aikoina
21598: rakentaminen. Kun kuitenkin tulo- ja menoar-          voimakkaasti esille. Nykyisen Mutkavaaran lossin
21599: vioesityksessä on varattu 2 miljoonan markan          tilalle suunnitellun sillan rakentamishanke on
21600: määräraha, on sitä syytä lisätä, että todellisiin     myötätuulessa Savukosken kunnanvaltuustossa.
21601: elvytystoimiin päästään suunnitelmien mukaan.         Ongelmana on tämänkin hankkeen osalta se, että
21602: Vuotoksen seurantaryhmän mukaan pelkkä tilo-          4,5 miljoonaa markkaa maksavan hankkeen aika-
21603: jen kehittäminen vaatisi 2,6 miljoonaa markkaa.       taulua on siirretty, viimeksi 1990-luvulle. Sillan
21604: Talous- ja viljelysteiden rakentamiseen tarvitaan     tarpeellisuutta on perusteltu mm. sillä, että sen
21605: 1,2 miljoonaa markkaa. Lisäksi tarvitaan varoja       vaikutuspiirissä on kymmeniä paikallisten perus-
21606: Viitarannan sillan rakentamiseen, mikä työ olisi      elinkeinojen parissa työskenteleviä talouksia. Sil-
21607: aloitettava ensi vuonna. Ensi vuoden ehdotuksen       ta olisi merkittävä Kemijärven tehtaalle tapahtu-
21608: mukaan 2 miljoonan markan määrärahaa saadaan          van puutavarakuljetuksen kannalta. Rajavartios-
21609: käyttää myös Suvannon kylän rakennusten säilyt-       ton ja metsähallituksen taholla tiettävästi on
21610: tämiseen, joten alkuperäiseen Vuotoshankkee-          kiinnostusta Mutkavaaran silta- ja tieyhteyteen.
21611: seen, elinkeinojen kehittämiseen, jää entistä vä-     Yhteydet Sallaan myös paranevat. Merkittävänä
21612: hemmän varoja. Edellä olevan perusteella ehdo-        pidetään myös sitä, että sillan vaikutuspiirissä on
21613: tamme, että eduskunta ottaisi vuoden 1985 tulo-       erään arvion mukaan noin 80 prosenttia Savukos-
21614: ja menoarvioon momentille 30.99.41 lisäyksenä 2       ken kunnan puoleisista 63:sta ns. Vuotoksen
21615: miljoonaa markkaa Vuotoksen alueen kehittämi-         vahinkotilasta. Sillan rakentaminen edellyttää
21616: seen.''                                               tiestön parantamista Kemijoen eteläpuolella. Mi-
21617:                                                       käli Viitarannan allastiloille saakka yhteys raken-
21618:   Näyttää siltä, ettei aloitteeni tule eduskunnas-    nettaisiin Mutkavaaran kautta, tulisi rakentaa
21619: sa hyväksytyksi. Ongelmat Pelkosenniemen-             myös uutta tietä, josta tiettävästi ei ole virallista
21620: Savukosken alueella ovat kuitenkin vain lisäänty-     kustannusarviota. Perin mielenkiintoista on se,
21621: neet. Vuotoksen alueen elvyttämisen vauhti hi-        että sekä Viitarannan että Mutkavaaran sillan
21622: taudellaan on täysin yllättänyt väestön. Lisäksi      tarpeellisuuden perusteena käytetään hyvin pit-
21623: UKK-puiston kompensaatiot Savukosken osalta           källe samoja perusteita, vaikka Mutkavaaran silta-
21624: ovat muodostuneet liki täydelliseksi pettymyk-        hankkeeseen ns. Vuotosalueeseen kuulumatto-
21625: seksi. Vaikka kunta onkin suostunut aikanaan          mana ei voida osoittaa vuotoselvytysvaroja.
21626: 
21627: 428500054C
21628: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 478
21629: 
21630:    Oleellista nähdäkseni on vireillä olevien silta-    kiistatta jo selvästi vaikuttanut jättämällä Vuo-
21631: hankkeiden osalta se, että valtiovalta ei ole          toksen altaan rakentamatta ja viemällä UKK-
21632: lunastanut lupauksia Vuotoksen alueen elvytyk-         puistosta kymmenien metsurien työpaikat luon-
21633: sen eikä toisaalta UKK-puiston kompensaatioi-          nonsuojelun vuoksi. Mikä on valtiovallan vastaus
21634: den osalta sillä vauhdilla, mitä alueella on syystä    ja sillan sekä tieyhteyksien rakentamisen lopulli-
21635: odotettu. Hankkeita ei tule asettaa vastakkain,        nen aikataulu, sitä kysytään nyt Koillis-Lapissa.
21636: mutta jos ne asetetaan peräkkäin ja kumpaakin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21637: siirretään, tulee väestön ja alueen elinkeinoelä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21638: män kannalta siltahankkeista ns. ikuisuuskysy-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21639: mys. Luottamus valtiovaltaan ei saa horjua taval-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21640: la, jolla se nyt Vuotoksen elvytyksen osalta on jo
21641: horjumassa. Elvytyksen lopputulos kärsii ainakin                 Minkälainen aikataulu Hallituksella on
21642: maatalouden tuotantotilojen osalta, niiden har-               Viitarannan sillan rahoittamiseksi ja ra-
21643: vojenkin, joita vielä on vireillä Viitarannalla.              kentamiseksi, ja ellei ole kiinteästi laadit-
21644: Onko myös Savukosken kuntakeskuksen puolei-                   tua aikataulua,
21645: sessa osassa vahinkoaluetta koettava sama viivytys               aikooko Hallitus tutkia sen mahdolli-
21646: siksi, ettei TVL voi panna Mutkavaaran siltatyötä             suuden, että TVL:n varoilla rakennetta-
21647: lähiaikoina työlistalle, kun ei ole tietoa, milloin           vaksi suunnitellun Mutkavaaran sillan ra-
21648: maa- ja metsätalousministeriö suo rahat Viitaran-             kentamista aiennettaisiin, jolloin Viita-
21649: nan siltahankkeeseen?                                         rannan siltaan käytettävät varat voitaisiin
21650:    Väestön työllisyyden ja toimeentulon kannalta              sijoittaa Viitarannan ja Mutkavaaran yh-
21651: pitää olla avointa rehellisyyttä. Mikäli valtionta-           dystiehen ja muihin vuotoselvytyksen tar-
21652: louden tilanne ei salli kahta siltaa, on ratkaistava          peisiin, ja ellei aio tutkia,
21653: nopeasti, missä on yhden sillan järkevä paikka ja                onko todennäköistä, että Vuotoksen
21654: miten tieyhteydet rakennetaan palvelemaan siinä               altaan rakentaminen otetaan lähiaikoina
21655: tilanteessa. Työttömyys on tällä hetkellä Savukos-            uudestaan harkittavaksi energia- ja työlli-
21656: ken kunnassa 18 prosenttia. Siihen valtiovalta on             syyspoliittisista näkökohdista lähtien?
21657: 
21658:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1984
21659: 
21660:                                                Lauri Impiö
21661:                                         1984 vp. -- KJ( n:o 478                                            3
21662: 
21663: 
21664: 
21665: 
21666:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21667: 
21668:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Tämän hetken arvion mukaan Viitarannan
21669: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        sillan suunnitelmat valmistuvat aivan vuoden
21670: mies, lähettänyt 19 päivänä joulukuuta 1984             1985 lopulla tai vuoden 1986 alussa. Sillan
21671: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-        rakennustyö tulisi ajoittaa siten, että silta keskei-
21672: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         siltä osiltaan olisi valmiina ennen jäiden lähtöä.
21673: Lauri lmpiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Näin ollen sopivin rakennusajankohta olisi syk-
21674: myksestä n:o 478:                                       systä 1986 kevääseen 1987. Sillan kustannusarvio
21675:                                                         on n. 4,5 mmkvuoden 1986 arvioidussa kustan-
21676:            Minkälainen aikataulu Hallituksella on       nustasossa, jolloin rahoitustarve vuonna 1986
21677:         Viitarannan sillan rahoittamiseksi ja ra-       olisi n. 1,5 mmk ja vuonna 1987 n. 3,0 mmk.
21678:         kentamiseksi, ja ellei ole kiinteästi laadit-
21679:         tua aikataulua,                                    Kun sillan suunnitelmat ovat riittävän pitkällä,
21680:            aikooko Hallitus tutkia sen mahdolli-        tie- ja vesirakennushallitus tulee tekemään maa-
21681:         suuden, että TVL:n varoilla rakennetta-         ja metsätalousministeriölle ehdotuksen sillan ra-
21682:         vaksi suunnitellun Mutkavaaran sillan ra-       kentamisen rahoittamiseksi. Aikaisin aloittamis-
21683:         kentamista aiennettaisiin, jolloin Viita-       ajankohta on siis v. 1986.
21684:         rannan siltaan käytettävät varat voitaisiin
21685:         sijoittaa Viitarannan ja Mutkavaaran yh-           Savukosken lossin tilalle on myös suunniteltu
21686:         dystiehen ja muihin vuotoselvytyksen tar-       siltaa Mutkavaaran (Mukkavaaran) paikallistielle.
21687:         peisiin, ja ellei aio tutkia,                   Tien osalta suunnitelmat ovat tielain mukaisessa
21688:            onko todennäköistä, että Vuotoksen           käsittelyssä. Sillan vesioikeuskäsittely on kesken.
21689:         altaan rakentaminen otetaan lähiaikoina         Siltasuunnitelmien arvioidaan valmistuvan vuo-
21690:         uudestaan harkittavaksi energia- ja työlli-     den 1985 aikana. Tienpidon toimenpideohjel-
21691:         syyspoliittisista näkökohdista lähtien?         massa vuosille 1984--90 Savukosken silta on
21692:                                                         ajoitettu muiden Lapin kiireellisempien hankkei-
21693:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        den vuoksi 1990-luvulle. Mikäli esim. työllisyys-
21694: ti seuraavaa:                                           syistä Lapin piirin alueella tienpidon rahoitusta
21695:                                                         lisätään, saattaa tämän sillan toteuttaminen olla
21696:    Liikenneministeriö on kirjeellään 3.4.1984 ke-       mahdollista jo lähitulevaisuudessa työllisyysva-
21697: hottanut tie- ja vesirakennuslaitosta laatimaan         roilla. Tämän vuoksi tämän sillan suunnitelmat
21698: suunnitelmat Viitarannan sillan rakentamiseksi.         on laadittu jo nyt, jotta hanke tarvittaessa voi-
21699: Suunnittelutyö rahoitetaan tie- ja vesirakennus-        daan ottaa työllisyystyöohjelmiin.
21700: laitoksen käyttöön osoitetuista määrärahoista
21701: (mom. 31.24.77.15 tai 34.50.77). Rakennustyö               Viitarannan ja Mutkavaaran paikallistien yh-
21702: rahoitetaan Vuotoksen alueen kehittämisrahoista         distäminen yleisenä tienä ei sisälly tie- ja vesira-
21703: momentilta 30.99.41. Näin asiasta on sovittu            kennuslaitoksen suunnitelmiin. Liikenneministe-
21704: liikenneministeriön ja maa- ja metsätalousminis-        riön, maa- ja metsätalousministeriön, tie- ja
21705: teriön kesken.                                          vesirakennushallituksen ja metsähallituksen kes-
21706:    Liikenneministeriön kirjeen perusteella tie- ja      ken on sovittu, että Kemijoen eteläpuoliset
21707: vesirakennuslaitos on aloittanut Viitarannan sil-       tieyhteydet tarvittaessa toteutetaan joko valtion
21708: lan tie- ja siltasuunnittelun. Siltaan liittyvän tien   metsäteinä tai ns. Tapion teinä. Tiepiiri rakentaa
21709: osalta suunnitelmat ovat tielain mukaisessa käsit-      vain sillat. Sillat eivät myöskään ole toistensa
21710: telyssä. Sillan osalta siltapaikkatutkimukset on        vaihtoehtoja, vaan molemmat sillat on tarkoitus
21711: tehty. Sen sijaan vesioikeuskäsittely ja varsinai-      toteuttaa edellä selostetulla tavalla. Vuotoksen
21712: nen siltasuunnittelu on vielä tekemättä.                altaan rakentamisasia ei ole vireillä hallituksessa.
21713: 
21714:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1985
21715: 
21716:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
21717: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 478
21718: 
21719: 
21720: 
21721:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
21722: 
21723:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt aktuelia beräkningar blir planerna för
21724: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Viitaranta bro färdiga alideles i slutet av år 1985
21725: den 19 december 1984 tili vederbörande medlem       elier i början av år 1986. Byggnadsarbetet på
21726: av statsrådet översänt avskrift av följande av      bron borde planeras så, att största delen av bron
21727: riksdagsman Lauri lmpiö undertecknade spörs-        är färdig före islossningen. Den lämpligaste
21728: mål nr 478:                                         byggnadstiden vore sålunda från hösten 1986 tili
21729:                                                     våren 1987. Kostnadsförslaget för bron är ca 4,5
21730:           Hurudant är Regeringens tidsschema        milj.mk enligt den beräknade kostnadsnivån för
21731:        för finansiering och byggande av Viita-      år 1986. Finansieringsbehovet skulie vara ca 1, 5
21732:        ranta bro, och om något fast tidsschema      milj. mk år 1986 och 3,0 milj. mk år 1987.
21733:        inte gjorts upp,
21734:           ämnar Regeringen undersöka den möj-          När planerna för bron framskridit tiliräckligt
21735:        ligheten att byggandet av Mutkavaara         långt kommer väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
21736:        bro, vilket planerats ske med väg- och       att för jord- och skogsbruksministeriet framlägga
21737:        vattenbyggnadsverkets medel, påskyndas,      ett förslag tili finansiering av brobygget. Den
21738:        varvid medlen för Viitaranta bro skulie      tidigaste tidpunkten för start är alitså år 1986.
21739:        användas för Viitaranta och Mutkavaara
21740:        förbindelseväg och för övriga behov för         1 stäliet för Savukoski färja har också planerats
21741:        utvecklingen inom Vuotos bassängområ-        en bro på Mutkavaara (Mukkavaara) bygdeväg.
21742:        de, och om man inte ämnar undersöka          Planerna beträffande vägen är föremål för be-
21743:        detta,                                       handling i enlighet med väglagen. Vattendom-
21744:           är det sannolikt att byggandet av Vuo-    stolsbehandlingen av bron pågår. Broplanerna
21745:        tosbassängen inom närmaste framtid på        beräknas bli färdiga under år 1985. 1 åtgärds-
21746:        nytt tas i övervägande utgående från         programmet rörande väghåliningen åren 1984-
21747:        energi- och sysselsättningspolitiska syn-    90 har Savukoski bro planerats tili 1990-talet på
21748:        punkter?                                     grund av andra mera brådskande projekt i Lapp-
21749:                                                     land. Ifali finansieringen för väghåliningen inom
21750:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Lapplandsdistriktets område ökar t.ex. av syssel-
21751: anföra följande:                                    sättningsskäl, kan det vara möjligt att denna bro
21752:                                                     redan inom närmaste framtid byggs med syssel-
21753:   Trafikministeriet har genom sitt brev 3.4.1984    sättningsmedel. Därför har planerna rörande
21754: uppmanat väg- och vattenbyggnadsvetket att          bron gjorts upp redan nu, så att projektet vid
21755: göra upp planer för byggandet av Viitaranta bro.    behov kan tas med i sysselsättningsarbetspro-
21756: Planeringsarbetet finansieras med anslag som        grammen.
21757: anvisats för väg- och vattenbyggnadsverkets bruk
21758: (mom. 31.24.77.15 elier 34.50.77). Byggnadsar-         En sammanbindning av Viitaranta och Mutka-
21759: betet finansieras med medel för utvecklande av      vaara bygdevägar i form av en alimän väg ingår
21760: Vuotosområdet, från moment 30.99.41. Detta          inte i väg- och vattenbyggnadsverkets planer.
21761: har trafikministeriet och jord- och skogsbruksmi-   Trafikministeriet, jord- och skogsbruksministe-
21762: nisteriet kommit överens om.                        riet, väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och forst-
21763:   På grundval av trafikministeriets brev har väg-   styrelsen har kommit överens om att vägförbin-
21764: och vattenbyggnadsverket påbörjat väg- och          delserna söder om Kemi älv vid behov byggs
21765: broplanering för Viitasaari bro. Planerna rörande   antingen som statliga skogsvägar eller som s.k.
21766: den väg som ansluter sig tili bron är föremål för   Tapio-vägar. Vägdistriktet bygger enbart broar-
21767: behandling i enlighet med väglagen. Beträffande     na. Broarna utgör inte helier alternativ tili var-
21768: bron har broplatsundersökningarna gjorts. Där-      andra, utan avsikten är att båda broarna skall
21769: emot återstår vattendomstolsbehandlingen och        byggas på ovan anfört sätt. Frågan om byggandet
21770: den egentliga broplaneringen.                       av Vuotosbassängen är inte aktueli i regeringen.
21771:     Helsingfors den 18 januari 1985
21772: 
21773:                                                                     Trafikminister Matti Luttinen
21774:                                                1984 vp.
21775: 
21776: Kirjallinen kysymys n:o 479
21777: 
21778: 
21779: 
21780: 
21781:                                    Helle ym.: Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan harjoittamasta palk-
21782:                                      kapolitiikasta
21783: 
21784: 
21785:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21786: 
21787:    Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (KSV) on              Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan johtaja on
21788: viime aikoina herättänyt huomiota omituisilla         julkisuudessa toivonut, että sopimusvaltuuskun-
21789: palkankorotuspäätöksillään. KSV voi tehdä yksit-      nan luottamustehtäviin valittaisiin jämäköitä
21790: täisiä viranhaltijoita koskevia erillisratkaisuja.    päättäjiä työnantajan edustajiksi. Näin tulisi olla-
21791: Erillisratkaisut koskevat miltei poikkeuksetta vain   kin, jotta suuripaikkaisten ylenpalttinen suosinta
21792: kaikkein suuripalkkaisimpia viranhaltijoita.          ei jatkuisi.
21793:    KSV on suhtautunut myönteisesti esim. pää-            KSV:n edellä kuvattu toiminta on saanut jul-
21794: kaupunkiseudun kuntien johdon ylisuuriin pal-         kista arvostelua osakseen. Arvostelulta säästymi-
21795: kankorotuksiin (useita tuhansia markkoja kuu-         seksi jatkossa on KSV:n piirissä suunniteltu pää-
21796: kaudessa). Sen sijaan alempipaikkaisten korotus-      töksenteon virkavaltaistamista ja saattamista puo-
21797: ten käsittely on ollut nihkeätä. Kaiken lisäksi       lisalaiseksi.
21798: sama linja on jo normaaleissa virkaehtosopimuk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21799: sissa - ylempipalkkaisille paljon, pienipalkkai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21800: sille vähän. Seurauksena on ollut viime vuosien       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21801: aikana "palkkahaitarin" venyminen. Tämän ti-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21802: lastot osoittavat.
21803:     Ihmeeflisintä on ollut se, että KSV on tehnyt                Onko Hallituksen mielestä KSV:n suu-
21804: useita suuripaikkaisia koskevia roimia palkanko-              ripaikkaisia suosiva erillissopimuskäytäntö
21805: rotuspäätöksiä sitä silmällä pitäen, että asian-              oikeutettua, yhteiskuntamoraalisesti hy-
21806: omaiset siirtyessään muutaman kuukauden ku-                   väksyttävää ja sopiiko se hallituksen usein
21807: luttua eläkkeelle saisivat huomattavasti suurem-              vaatimaan palkkaliukumien estolinjaan
21808: man eläkkeen. On jopa väitetty, että näillä                   sekä
21809:  "rahaporkkanoilla" on houkuteltu tiettyjä virka-                onko oikein, että eläkepolitiikkaa hoi-
21810: miehiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Julkisuudessa              detaan ylisuurilla viimehetken palkanko-
21811: on mainittu nimeltäkin muutamia lähinnä Hel-                  rotuksilla, ja miten KSV:n hankkeet sa-
21812: singin kaupungin virkamiehiä, joiden eläke nou-               laisemmasta asioiden hoidosta sopivat
21813: see huomattavasti viime hetken palkankorotusten               muutoin yhteiskunnassamme lisääntyviin
21814: vuoksi. Kaiken lisäksi päättäjiltä on tiettävästi             julkisuusvaatimuksiin?
21815:  salattu esityksen tekijä ja jopa asianomaisen hen-
21816:  kilön senhetkinen palkka.
21817:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1984
21818: 
21819:                       Esko Helle                               Pekka Leppänen
21820: 
21821: 
21822: 
21823: 
21824: 428500058H
21825: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 479
21826: 
21827: 
21828: 
21829: 
21830:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21831: 
21832:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaisuissa on noudatettu työmarkkinoiden yleistä
21833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         linjaa. Valtionosuutta edellyttävistä palkkaratkai-
21834: olette 20 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-       suista neuvotellaan kuitenkin valtion ao. viran-
21835: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      omaisten ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan
21836: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       toimiston kesken, jotta sopimukset olisivat myös
21837: Esko Helteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        valtionosuuden osalta eduskunnan palkkaval-
21838: kysymyksestä n:o 479:                                 tuuskunnan hyväksyttävissä.
21839:                                                          Virkaehtolainsäädännön sitovuuden takia kun-
21840:            Onko Hallituksen mielestä KSV:n suu-       nilla ei ole ollut mahdollisuuksia korottaa yksit-
21841:         ripaikkaisia suosiva erillissopimuskäytäntö   täisten viranhaltijoiden palkkaluokkia, vaan palk-
21842:         oikeutettua, yhteiskuntamoraalisesti hy-      kojen korotukset ovat olleet mahdollisia vain
21843:         väksyttävää ja sopiiko se hallituksen usein   keskitetyin sopimuksin. Yleiseen virkaehtosopi-
21844:         vaatimaan palkkaliukumien estolinjaan         mukseen on kuitenkin liitetty ns. palkkahinnoit-
21845:         sekä                                          telu, jonka mukaan valtaosa viranhaitijoista sijoi-
21846:            onko oikein, että eläkepolitiikkaa hoi-    tetaan paikallisilla päätöksillä palkkaluokkiin.
21847:         detaan ylisuurilla viimehetken palkanko-      Hinnoittelu ei ole kaikkia nimikkeitä kattava eikä
21848:         rotuksilla, ja miten KSV:n hankkeet sa-       siinä voida ottaa huomioon kaikkia paikallisia
21849:         laisemmasta asioiden hoidosta sopivat         erityisolosuhteita. Palkkahinnoittelun ulkopuo-
21850:         muutoin yhteiskunnassamme lisääntyviin        lelle jää siten mm. osa korkeimpiin palkkaluok-
21851:         julkisuusvaatimuksiin?                        kiin kuuluvista, erilaisissa tehtävissä toimivista
21852:                                                       viranhaltijoista. Tällaisista palkkahinnoittelun ul-
21853:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        kopuolisista palkankorotuksista tehdään erilliset
21854:    Kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 2        virkaehtosopimukset sopijajärjestöjen kanssa si-
21855: §:n mukaan viranhaltijain palvelussuhteen eh-         ten, kuin menettelytavoista on erikseen sovittu.
21856: doista on sen estämättä, mitä laissa on säädetty,     Esityksen palkan tarkistamiseksi voi tehdä järjes-
21857: voimassa mitä niistä virkaehtosopimuksilla mää-       tö, kunta tai kuntainliitto taikka sopimusvaltuus-
21858: rätään.                                               kunta.
21859:    Virkaehtosopimusjärjestelmä perustuu sopi-            Erillisvirkaehtosopimuksista päätettäessä on
21860: musvapauteen. Sopimusosapuolten asiana on so-         pyritty ottamaan huomioon kuntien ja kuntain-
21861: pia, mistä palvelussuhteen ehdoista virkaehtoso-      liittojen esitykset. Esitysten myönteiseen tai kiel-
21862: pimus tehdään ja minkäsisältöinen sopimus on.         teiseen ratkaisuun vaikuttavat luonnollisesti ne
21863: Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tehtävänä on         perustelut, joita paikallistaso esittää. Sopimus-
21864: kuntien ja kuntainliittojen puolesta neuvotella ja    määräysten mukaan yksittäisiä palkantarkistuksia
21865: sopia kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöi-   suoritetaan palkkauksessa olevan epäkohdan pe-
21866: den palvelussuhteen ehdoista siinä järjestyksessä,    rusteella. Osuuko palkkauksessa olevan virheelii-
21867: kuin kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa (6691       syyden korjaaminen eläkeiän kynnykselle vai ei,
21868: 70) ja laissa kunnallisesta sopimusvaltuuskunnas-     ei ole sinänsä ratkaisuun vaikuttava seikka.
21869: ta (671/70) on säädetty. Kunnallisen sopimus-            Sopimusvaltuuskunnan toimiston toimihenki-
21870: valtuuskunnan toiminta kuuluu kunnallisen itse-       löt ovat lain nojalla toiminnassaan virkavastuun
21871: hallinnon piiriin. Kunnallisen sopimusvaltuus-        alaisia ja heidän salassapitovelvollisuutensa on
21872: kunnan asettamista ja kokoonpanoa koskevien           sama kuin sopimusvaltuuskunnan jäsenillä. Kun-
21873: säännösten on katsottu takaavan sen, että kun-        nallisen sopimusvaltuuskunnan ohjesäännön no-
21874: nallinen demokratia toteutuu sen toiminnassa.         jalla sopimusvaltuuskunnan jäsen ja varajäsen on
21875:    Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toiminta          velvollinen pitämään salassa tässä toimessaan saa-
21876: on itsenäistä työmarkkinapolitiikkaa, joskin rat-     mansa tiedot asian laadun ja erityisesti neuvotte-
21877:                                     1984 vp. -- KJ( n:o 479                                        3
21878: 
21879: lutilanteen mukaan. Sopimusvaltuuskunnan sa-         Edellä esitetyn perusteella katson, ettei as1a
21880: lassapitovelvollisuudesta on siis olemassa sään-   anna aihetta puoleltani toimenpiteisiin.
21881: nökset, joihin ei ole esitetty muutoksia.
21882: 
21883:     Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1985
21884: 
21885:                                                            Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
21886: 4                                    1984 vp. -     KK n:o 479
21887: 
21888: 
21889: 
21890: 
21891:                               Till Riksdagens Herr Talman
21892: 
21893:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kommunala demokratin förverkligas i delegatio-
21894: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      nens verksamhet.
21895: den 20 december 1984 till vederbörande medlem          Kommunala avtalsdelegationens verksamhet är
21896: av statsrådet översänt avskrift av följande av      självständig arbetsmarknadspolitik, fastän man
21897: riksdagsman Esko Helle m.fl. undertecknade          vid avgörandena har följt arbetsmarknadens all-
21898: spörsmål 479:                                       männa linje. 1 fråga om sådana löneavgöranden
21899:                                                     som förutsätter statsandel förs dock förhandlingar
21900:           Anser Regeringen att den praxis med       mellan vederbörande statliga myndigheter och
21901:        separata avtal som kommunala avtalsde-       kommunala avtalsdelegationens byrå, för att riks-
21902:        legationen tillämpar och som gynnar de       dagens lönedelegation skall kunna godkänna av-
21903:        välavlönade är berättigad och samhälls-      talen också i fråga om statsandelen.
21904:        moraliskt godtagbar, och passar den ihop        På grund av att lagstiftningen om tjänstekol-
21905:        med den handlingslinje som går ut på att     lektiv är bindande har kommunerna inte haft
21906:        förhindra löneglidning och som rege-         möjlighet att höja enskilda tjänsteinnehavares
21907:        ringen ofta har yrkat på, samt               löneklasser, utan lönehöjningar har varit möjliga
21908:           är det rätt att pensionspolitiken sköts   endast genom centraliserade avtal. Till det all-
21909:        med överstora lönehöjningar i sista stund    männa tjänstekollektivavtalet har emellertid an-
21910:        och hur passar kommunala avtalsdelega-       slutits den s.k. lönesättningen, enligt viiken
21911:        tionens projekt som går ut på att ärende-    största delen av tjänsteinnehavarna placeras i
21912:        na skall handläggas med större sekretess
21913:                                                     löneklasser genom beslut som fattas på lokal
21914:        ihop med de ökade krav på offentlighet       nivå. Lönesättningen täcker dock inte alla tjäns-
21915:        som annars förekommer i vårt samhälle?       tebeteckningar och vid lönesättningen kan inte
21916:                                                     alla lokala specialomständigheter beaktas. Löne-
21917:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     sättningen berör sålunda bl. a. inte en del tjänste-
21918: anföra följande:                                    innehavare med olika uppgifter i de högsta
21919:    Enligt 2 § lagen om kommunala tjänstekollek-     löneklasserna. Om dylika lönehöjningar utanför
21920: tivavtal (669/70) gäller angående villkoren i       lönesättningen sluts separata tjänstekollektivavtal
21921: tjänsteinnehavares antällningsförhållande, utan     med berörda organisationer, så som särskilt har
21922: hinder av vad i lag är stadgat, vad om dem          avtalats i fråga om förfaringssätten. Förslag till
21923: bestäms genom tjänstekollektivavtal.                lönejustering kan göras av en organisation, en
21924:    Tjänstekollektivavtalssystemet baseras på av-    kommun eller ett kommunalförbund eller av
21925: talsfrihet. Det ankommer på avtalsparterna att      avtalsdelegationen.
21926: komma överens om beträffande vilka anställ-            När beslut fattas om separata tjänstekollektiv-
21927: ningsvillkor tjänstekollektivavtal uppgörs och om   avtal har försök gjorts att beakta kommunernas
21928: avtalets innehåll.                                   och kommunalförbundens framställningar. Hu-
21929:    Kommunala avtalsdelegationen har till uppgift    ruvida det avgörande som fattas är positivt eller
21930: att på kommuners och kommunalförbunds väg-          negativt med tanke på framställningen påverkas
21931: nar förhandla och avtala om kommunala tjänste-       givetvis av den motivering som framförs på lokal
21932: innehavares och arbetstagares villkor i anställ-    nivå. Enligt avtalsbestämmelserna utförs enskilda
21933: ningsförhållande i den ordning som stadgas i        lönejusteringar på grund av missförhållanden i
21934: lagen om kommunala tjänstekollektivavtal (669/       avlöningen. Avgörandet påverkas inte i sig av
21935: 70) och lagen om kommunala avtalsdelegationen        huruvida en dylik korrigering inträffar när veder-
21936: (671/70). Kommunala avtalsdelegationens verk-        börande står i beråd att $å i pension.
21937: samhet utgör en del av den kommunala självsty-         Funktionärerna vid avtalsdelegationens byrå
21938: relsen. Stadgandena om tillsättandet av kommu-      har med stöd av lag tjänstemannaansvar i sin
21939: nala avtalsdelegationen och om delegationens        verksamhet och deras tystnadsplikt är den samma
21940: sammansättning har ansetts garantera att den        som gäller för avtalsdelegationens medlemmar.
21941:                                       1984 vp. -- ~ n:o 479
21942: 
21943: Enligt kommunala avtalsdelegationens reglemen-       delegationens tystnadsplikt finns det således
21944: te är medlem i avtalsdelegationen, och likaså        stadganden i vilka ändringar inte har föreslagits.
21945: suppleant, skyldig att, med beaktande av sakens         På basen av det ovan anförda anser jag att
21946: natur och särskilt med hänsyn tili förhandlingssi-   saken inte ger anledning tili åtgärder från min
21947: ruationen, hemlighålla de uppgifter han har          sida.
21948: erhållit i denna sin verksamhet. Angående avtals-
21949: 
21950:      Helsingfors den 1 februari 1985
21951: 
21952:                                                                  Inrikesminister Kaisa Raatikainen
21953: 1
21954: 
21955: 1
21956: 
21957: 1
21958: 
21959: 1
21960: 
21961:     1
21962: 
21963:     1
21964: 
21965:     1
21966: 
21967:     1
21968: 
21969:         1
21970: 
21971:         1
21972: 
21973:         1
21974: 
21975:         1
21976: 
21977:             1
21978:                                                 1984 vp.
21979: 
21980: Kirjallinen kysymys n:o 480
21981: 
21982: 
21983: 
21984: 
21985:                                    Ikonen ym.: Lasten allergiasairauksista Lievestuoreella
21986: 
21987: 
21988:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21989: 
21990:    Suomessa tähän saakka tehdyt allergiatutki-         litus antoi vielä kolme vuotta sitten sijoituspaik-
21991: mukset ovat osoittaneet, että varovaistenkin arvi-     kaluvasta Keski-Suomen Selluloosan suhteen
21992: oiden mukaan 30 % väestöstä kärsii ainakin             myönteisen lausunnon. Laitoksen rikkidioksidi-
21993: jonkinasteisista allergiaoireista. Rohkeimmat ar-      päästöt ovat tänä aikana kasvaneet merkittävästi.
21994: viot viittaavat siihen, että jopa puolella suomalai-   Päästöjen yhteys lisääntyneisiin allergiatapauksiin
21995: sista olisi tällaisia oireita. Tutkimuksissa on to-    odottaa selvitystä.
21996: dettu, että esimerkiksi rikkidioksidilla ja pöly-         Valtakunnallista kiinnostusta Lievestuoreen al-
21997: hiukkasilla on limakaivoja ärsyttävä vaikutus.         lergiatapauksiin ei ole ilmennyt. Kuitenkin pe-
21998: Tämä puolestaan vähentää vastustuskykyä ja lisää       rimmäisistä syistä selville pääseminen vaatisi pe-
21999: tätä kautta tulehduksia ja allergioita.                rusteellisia tutkimuksia, johon paikallisilla resurs-
22000:    Lievestuoreella tehdyn yksittäisen selvityksen      seilla ei välttämättä päästä.
22001: mukaan yli 42 % alle 15-vuotiaista lievestuoree-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22002: laisista kärsii allergiasta. Pahimmassa eli 15-vuo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22003: tiaiden ikäluokassa jopa 63 % :lla on jonkinasteis-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22004: ta oireilua.                                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22005:    Lievestuoreella paljastuneita lukuja voidaan pi-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22006: tää merkkinä ainakin paikallisesta ilman epäpuh-               siin Lievestuoreella ilmenneiden lisäänty-
22007: taudesta. Keski-Suomen lääninhallitus onkin                    neiden allergiatapausten syiden selvittä-
22008: alustavasti jo ilmoittanut kiinnostuksensa asian               miseksi ja mahdollisten laiminlyöntien
22009: selvittämiseen perin pohjin. Kuitenkin lääninhal-              korjaamiseksi?
22010: 
22011:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1984
22012: 
22013:          Pirkko Ikonen                 Hannu Kemppainen          Helena Pesola
22014:          Sirkka-Liisa Anttila          Matti Lahtinen            Pekka Leppänen
22015:                       Sakari Knuuttila                  Inger Hirvelä
22016: 
22017: 
22018: 
22019: 
22020: 428500053B
22021: 2                                     1984 vp. -- KJC n:o 480
22022: 
22023: 
22024: 
22025: 
22026:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22027: 
22028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olleiden, Lievestuoreella esiintyväksi väitettyjä al-
22029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lergiahaittoja koskevien artikkeleiden johdosta.
22030: olette 21 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-      Mikäli lautakunnan hankkimien selvitysten pe-
22031: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rusteella voidaan osoittaa allergiahaittoja esiinty-
22032: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vän tavanomaista enemmän Lievestuoreella ja
22033: Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    niiden voidaan edelleen katsoa johtuvan Keski-
22034: sestä n:o 480:                                       Suomeq Selluloosa Oy:n toiminnasta, terveys-
22035:                                                      lautakunta voi terveydenhoitolain 82 §:n nojalla
22036:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       edellyttää yrityksen ryhtyvän toimenpiteisiin al-
22037:        siin Lievestuoreella ilmenneiden lisäänty-    lergiaa aiheuttavien päästöjen, esimerkiksi pöly-
22038:        neiden allergiatapausten syiden selvittä-     päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi tehtaalta voi-
22039:        miseksi ja mahdollisten laiminlyöntien        daan edellyttää toimia päästöjen vähentämiseksi
22040:        korjaamiseksi?                                ilmansuojelulain nojalla.
22041:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä lääkintö-
22042: ti seuraavaa:                                        hallituksen kanssa seuraa lääninhallituksen ja
22043:    Keski-Suomen lääninhallitus on 18.12.1984         terveyslautakunnan toimenpiteitten edistymistä.
22044: pyytänyt Laukaan--Hankasalmen kansanterveys-         Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen jälkeen kun
22045: työn kuntainliittoa toimittamaan sille selvityksen   lääninhallitus on toimittanut selvityksen asiasta,
22046: muun muassa sanomalehti Keskisuomalaisessa           mikäli aihetta ilmenee.
22047: 
22048:     Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1985
22049: 
22050:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22051:                                       1984 vp. -- ~ n:o 480                                         3
22052: 
22053: 
22054: 
22055: 
22056:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22057: 
22058:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         påstådda förekomsten av aliergibesvär i Lieves-
22059: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tuore. Om det på basen av de utredningar som
22060: den 21 december 1984 tili vederbörande medlem        nämnden införskaffar kan påvisas att allergibe-
22061: av statsrådet översänt avskrift av följande av       svär förekommer mer än vanligt i Lievestuore och
22062: riksdagsledamot Ikonen m.fl. stälida spörsmål:       om dessa ytterligare kan anses bero på verksam-
22063:                                                      heten vid Keski-Suomen Selluloosa Oy, kan
22064:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-      hälsovårdsnämnden med stöd av 82 § hälsovårds-
22065:        te att utreda orsakerna tili den ökade        lagen förutsätta att företaget vidtar åtgärder i
22066:        förekomsten av allergifall i Lievestuore      syfte att minska de utsläpp som förorsakar alier-
22067:        och i syfte att avhjälpa eventuelia försum-   gi, t.ex. dammutsläppen. Därjämte kan med
22068:        melser?                                       stöd av luftvårdslagen av fabriken förutsättas
22069:                                                      åtgärder i syfte att minska utsläppen.
22070:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22071: anföra följande:                                        Social- och hälsovårdsministeriet och medici-
22072:   Länsstyrelsen i Meliersta Finlands Iän ombad       nalstyrelsen följer tilisammans med det sätt på
22073: 18.12.1984 kommunalförbundet för folkhälsoar-        vilket länsstyrelsens och hälsovårdsnämndens åt-
22074: betet i Laukaa och Hankasalmi att insända en         gärder framskrider. Regeringen vidtar åtgärder
22075: redogörelse bl.a. med anledning av de artiklar       efter det länsstyrelsen insänt en redogörelse i
22076: som ingått i tidningen Keskisuomalainen om den       saken, såvida skäl härför föreligger.
22077: 
22078:     Helsingfors den 25 januari 1985
22079: 
22080:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
22081:                                               1984 vp.
22082: 
22083: Kirjallinen kysymys n:o 481
22084: 
22085: 
22086: 
22087: 
22088:                                   Sasi: Sosiaalihallinnon tarvitseman henkilökunnan riittävyyden tur-
22089:                                      vaamisesta
22090: 
22091: 
22092:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22093: 
22094:    Kunnissa on tällä hetkellä sosiaalitoimistoissa   vassa opinto-ohjelmassa. Tämä merkitsee sitä,
22095: ja -virastoissa huomattava määrä vakansseja täyt-    että lähivuosina on odotettavissa aika, jolloin
22096: tämättä. Tilanne on pahentunut 1980-luvun            sosiaalitoimistoihin ja -virastoihin koulutettua
22097: alusta lähtien nopeasti, kun asetuksella muutetut    henkilökuntaa valmistuu vähän ajankohtana, jol-
22098: alan kelpoisuusehdot ovat radikaalisesti kiristy-    loin työntekijöiden tarve huomattavasti kasvaa.
22099: neet. Merkittävä määrä työntekijöitä on joutunut        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22100: työnsä sijasta olemaan pitkän aikaa kestävässä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22101: pätevöitymiskoulutuksessa. Myös sosiaalilainsää-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22102: dännön uudistus Valtava tuo ainakin neljänä          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22103: seuraavana vuonna 200 uutta virkaa vuosittain.
22104:                                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22105:    Tampereen yliopiston hallitus on päättänyt,              ryhtyä turvatakseen sen, että lähivuosina
22106: ettei enää keväällä 1985 oteta uusia opiskelijoita          valmistuu koulutuksesta lisääntynyttä ky-
22107: sosiaalihuoltajan tutkintoa varten. Tutkinnon la-           syntää vastaava maara henkilökuntaa
22108: kattua vastaavaa opetusta annetaan tiedekunnan              kuntien sosiaalitoimistoihin ja -virastoi-
22109: puolella ylempään korkeakoulututkintoon johta-              hin?
22110: 
22111:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1984
22112: 
22113:                                            Kimmo I. Sasi
22114: 
22115: 
22116: 
22117: 
22118: 4285000519
22119: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 481
22120: 
22121: 
22122: 
22123: 
22124:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22125: 
22126:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mien ja vastaavien yhteenlaskettu stsaanotto oli
22127: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          noin 230 opiskelijaa. Tampereen yliopiston sosi-
22128: olette 21 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-        aalihuoltajatutkinnon integrointi sosiaalipolitii-
22129: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kan ja sosiaalityön koulutusohjelmaan toteutetta-
22130: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        neen kuluvana vuonna. Tämä merkitsee opetus-
22131: Kimmo 1. Sasin näin kuuluvasta kirjallisesta           jaoston      aloituspaikkasuosituksen     alenemista
22132: kysymyksestä n:o 481:                                  60:llä. Tiedekunnan aloituspaikkasuositusta lisät-
22133:                                                        täneen vastaavasti 30 aloituspaikalla. Helsingin
22134:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         yliopiston sosiaalipolitiikan koulutusohjelmassa
22135:         ryhtyä turvatakseen sen, että lähivuosina      käynnistyy sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto
22136:         valmistuu koulutuksesta lisääntynyttä ky-      vuoden 1985 syksyllä. Tällä ei kuitenkaan ole
22137:         syntää vastaava määrä henkilökuntaa            sanottavaa vaikutusta valmistuvien kelpoisten so-
22138:         kuntien sosiaalitoimistoihin ja -virastoi-     siaalityöntekijöiden määrään.
22139:         hin?                                              Sosiaalityön pätevöitymiskoulutuksen kautta
22140:                                                        pätevöitetään vuosittain runsaat 100 sosiaalityön-
22141:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tekijää, joista kuitenkin pääosa on jo kunnallisis-
22142: seuraavaa:                                             sa viroissa.
22143:    Kuntien sosiaalitoimistoissa ja muissa sosiaali-       Sosiaalihuollon järjestämistä vuosina 1985-
22144: huollon toimintayksiköissä työskentelevien sosi-       1989 koskevan valtakunnallisen suunnitelman
22145: aalityöntekijöiden tehtävät ovat viimeisten vii-       mukaan pyritään sosiaalityöntekijäin virkoja li-
22146: dentoista vuoden aikana voimakkaasti muuttu-           säämään 200:lla vuosittain. Ottaen huomioon
22147: neet. Muuttuneita ja aiempaa vaativampia tehtä-        vuosittaisen poistuman sekä sen, että osa valmis-
22148: viä hoitamaan on katsottu tarvittavan mahdolli-        tuvista sijoittuu muihin kuin sosiaalityön tehtä-
22149: simman hyvin koulutettu ammatillinen henkilös-         viin, voidaan arvioida, että kunnissa koettu puu-
22150: tö. Siten sosiaalihuollossa työskentelevien sosiaa-    te pätevistä sosiaalityöntekijöistä tuskin oleellises-
22151: lityöntekijöiden kelpoisuusehdot määriteltiin so-      ti helpottuu korkeakoulujen sisäänottojen nyky-
22152: siaalityön ammatillisen koulutuksen sisältäviksi       tasolla.
22153: korkeakoulututkinnoiksi vuoden 1981 alussa ja             Sosiaali- ja terveysministeriö on osaltaan selvit-
22154: saman sisältöisenä vuoden 1984 alusta voimaan          tänyt sosiaalihuollon henkilöstöpulaa kunnissa
22155: tulleessa asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen     vuoden 1984 lopulla. Selvityksen mukaan puute
22156: henkilöstön kelpoisuusehdoista (888 183 ). Siirty-     pätevistä sosiaalityöntekijöistä ilmenee lähinnä
22157: mäkauden säännöksin sekä lakien ja asetusten           virkojen täyttöaikojen pidentymisenä sekä myös
22158: voimaantulosäännöksin on turvattu kelpoisuus           runsaana vaihtuvuutena. Keskeisenä syynä tilan-
22159: alalla toimineille, vailla vaadittua koulutusta ole-   teeseen pidetään kuntatasolla paitsi koulutuksen
22160: ville sekä tehtävään soveltuvan muun tutkinnon         määrällistä niukkuutta myös työn psyykkistä
22161: suorittaneille. Kelpoisuusehtojen tarkistamisen        kuormittavuutta ja tehtäviin sekä koulutukseen
22162: jälkeen on korkeakoulujen yhteydessä järjestetty       nähden alhaista palkkausta.
22163: laajasti pätevöitymiskoulutusta, joka jatkuu vuo-         Sosiaalihallitus on muistiossaan sosiaalihuollon
22164: den 1990 loppuun.                                      ammatillisen henkilöstön koulutuksen mitoituk-
22165:    Sosiaalityöntekijöiden korkea-asteen koulutus       sesta vuosina 1986 ja 1987 esittänyt sosiaalityön-
22166: laajeni kuluvan vuosikymmenen alussa kolmeen           tekijöiden korkea-asteen koulutuksen sisäänotto-
22167: uuteen korkeakouluun maan eri osiin. Ns. välias-       kiintiöiden kasvattamista nykyisestä n. 230:stä
22168: teen tutkinnoilla sosiaalityöntekijöiksi koulute-      300:aan vuositasolla. Muistio on toimitettu ope-
22169: taan opiskelijoita Helsingin yliopiston yhteydessä     tusviranomaisille.
22170: Svenska Social- och Kommunalhögskolanissa sekä            Toisena keinona sosiaalityöntekijäpulan hel-
22171: Tampereen yliopiston sosiaaliturvan opetusjaos-        pottamiseksi on selvitelty edellytyksiä laajentaa
22172: tossa. Vuonna 1984 sosiaalityön koulutusohjel-         pätevöitymiskoulutuksen perusteita niin, että
22173:                                       1984 vp.   -- RJ( n:o 481                                      3
22174: 
22175: uutta kelpoisuuden omaavaa työvoimaa voitaisiin         Sosiaali- ja terveysmmisteriön ja opetusminis-
22176: tuottaa väliaikaistoimenpitein ja suhteellisen no-   teriön kesken tullaan kuluvana talvena käymään
22177: peasti.                                              neuvotteluja, joissa käsitellään myös sosiaalityön
22178:                                                      koulutuskysymyksiä.
22179: 
22180:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1985
22181: 
22182:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
22183: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 481
22184: 
22185: 
22186: 
22187: 
22188:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22189: 
22190:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sitet, och vid undervisningssektionen för soct-
22191: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       alskydd vid Tammerfors universitet. År 1984
22192: den 21 december 1984 tili vederbörande medlem        antogs sammanlagt cirka 230 studerande tili
22193: av statsrådet översänt avskrift av följande av       utbildningsprogram i socialarbete och andra mot-
22194: riksdagsman Kimmo 1. Sasi undertecknade spörs-       svarande utbildningsprogram. Under innevaran-
22195: mål nr 481:                                          de år torde socialkuratorsexamen vid Tammerfors
22196:                                                      universitet integreras i utbildningsprogrammet
22197:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      för socialpolitik och socialarbete. Detta innebär
22198:        för att säkerstälia att ett antal personer,   att det antal nybörjarplatser som rekommenderas
22199:        som motsvarar den ökade efterfrågan,          för undervisningssektionens del minskar med 60.
22200:        under de närmaste åren utexamineras för       Det antal nybörjarplatser som rekommenderas
22201:        arbete vid socialbyråer och -verk?            för fakulteten torde på motsvarande sätt komma
22202:                                                      att ökas med 30. 1 utbildningsprogrammet för
22203:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      socialpolitik vid Helsingfors universitet torde in-
22204: anföra följande:                                     riktningsalternativet socialarbete komma i gång
22205:                                                      hösten 1985. Detta har dock ingen nämnvärd
22206:    De uppgifter som socialarbetarna vid kommu-
22207:                                                      inverkan på antalet utexaminerade kompetenta
22208: nernas socialbyråer och vid övriga verksamhets-
22209:                                                      socialarbetare.
22210: enheter inom socialvården handhar har föränd-
22211: rats starkt under de senaste femton åren. Det har        Genom behörighetsutbildning i socialarbete
22212: ansetts att personai med så god yrkesutbildning      blir årligen cirka 100 socialarbetare kompetenta.
22213: som möjligt behövs för att handha de förändrade      Av dessa innehar dock största delen redan kom-
22214: uppgifterna, som även är mera krävande än            munala tjänster.
22215: tidigare. Sålunda definierades behörighetsviliko-        Enligt den riksomfattande planen för ordnan-
22216: ren för socialarbetare inom socialvården i början    de av socialvården under åren 1985-1989 är
22217: av år 1981 såsom högskoleexamina, vilka innefat-     avsikten att årligen öka antalet socialarbetartjäns-
22218: tar yrkesutbildning på socialarbetets område, i      ter med 200. Med beaktande av det antal arbets-
22219: förordningen om behörighetsvilikoren för yrkes-      tagare som årligen avgår samt det faktum att en
22220: utbildad personai inom socialvården, som trädde      del av de utexaminerade söker sig tili uppgifter
22221: i kraft vid ingången av år 1981 och som med          på andra områden än inom socialarbetet, kan det
22222: samma innehåli ånyo trädde i kraft vid ingången      beräknas att bristen på kompetenta socialarbetare
22223: av år 1984 (883/83). Med övergångsstadganden         i kommunerna knappast i väsentlig mån kan
22224: samt med lagars och förordningars ikraftträdel-      avhjälpas, så länge det antal studerande som tas
22225: sestadganden har man säkerställt att personer,       in tili högskolorna bibehålis på nuvarande nivå.
22226: som har varit verksamma på området och som               Social- och hälsovårdsministeriet har för sin del
22227: saknar sådan utbildning som krävs, betraktas som     i slutet av år 1984 rett ut frågor gällande
22228: kompetenta, liksom också personer, som har           personalbristen inom kommunernas socialvård.
22229: avlagt annan för uppgiften lämplig examen.           Enligt utredningen framgår bristen på kompe-
22230: Sedan behörighetsvilikoren justerades har man        tenta socialarbetare närmast genom att den tid
22231: vid högskolorna i omfattande utsträckning ord-       som går åt för att besätta tjänster förlängs och att
22232: nat behörighetsutbildning, som pågår tili ut-        personalen ofta byts. På kommunal nivå anser
22233: gången av år 1990.                                   man att den centrala orsaken tili situationen, vid
22234:    Högskoleutbildningen i socialarbete byggdes i     sidan av det faktum att antalet personer som
22235: början av innevarande årtionde ut så, att dylik      utbildas är litet, också är att arbetet är psykiskt
22236: utbildning ges vid tre nya högskolor i olika delar   tungt, samtidigt som lönen är låg i förhåliande
22237: av landet. Med lägre högskoleexamina utbildas        tili uppgifterna och utbildningen.
22238: studerande tili socialarbetare vid Svenska social-       Socialstyrelsen har i sin promemoria om di-
22239: och kommunalhögskolan vid Helsingfors univer-        mensionering av utbildningen av yrkeskunnig
22240:                                        1984 vp. -     KK n:o 481                                        5
22241: 
22242: personai för socialvården åren 1986 och 1987          hållandevis snabbt, har ansetts vara ett annat
22243: föreslagit, att intagningskvoterna tili socialarbe-   alternativ för att avhjälpa bristen på socialarbeta-
22244: tarutbildning på högskolenivå skali ökas från         re. Förutsättningarna för en dylik utvidgning har
22245: nuvarande cirka 230 studerande tili 300 per år.       även utretts.
22246: Promemorian har tilistälits undervisningsmyndig-         Denna vinter kommer förhandlingar att föras
22247: heterna.                                              melian social- och hälsovårdsministeriet och
22248:    Möjligheten att utvidga basen för behörighets-     undervisningsministeriet, och vid dessa förhand-
22249: utbildningen så, att ny kompetent personai kun-       lingar behandlas också utbildningsfrågor som
22250: de fås fram genom temporära åtgärder och för-         gälier socialarbete.
22251: 
22252:      Helsingfors den 25 januari 1985
22253: 
22254:                                                                              Minister Matti Puhakka
22255:                                                 1984 vp.
22256: 
22257: Kirjallinen kysymys n:o 482
22258: 
22259: 
22260: 
22261: 
22262:                                    Knuuttila ym.: Selvityksen tekemisestä Valtionrautateiden paikallis-
22263:                                      liikenteen tarpeellisuudesta
22264: 
22265: 
22266:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22267: 
22268:    Silloin kun liikennepolitiikkaa hoidetaan vain      teiden huomioon ottaminen on hyvin tärkeää
22269: puhtaasti liiketaloudellisiin periaatteisiin pitäy-    juuri rautateiden kohdalla. Parlamentaarisen lii-
22270: tyen, päädytään ehdotuksiin, joita muun muassa         kennekomitean selvitysten mukaan nimittäin
22271: hollantilainen insiööritoimisto Nedeco 1960-           rautatieliikenteen kaluston kotimaisuusaste on
22272: luvulla, paikallisliikennetoimikunta 1970-luvulla      muihin liikennemuotoihin verrattuna suurin,
22273: ja nyttemmin Helsingin seudun ulkopuolisen             79 % . Lisäksi tuontienergian kulutus on huo-
22274: paikallisjunaliikenteen tasoa selvittämään asetet-     mattavasti tieliikennettä vähäisempi sekä liiken-
22275: tu työryhmä on tehnyt. Ensin mainittu insinööri-       teen turvallisuus parempi ja ympäristöhaitat pie-
22276: toimisto Nedeco toi esille jopa kiskojen purkami-      nemmät.
22277: sen mahdollisuuden muun muassa Haapamäen                  Jo kymmenisen vuotta sitten parlamentaarinen
22278: ja Oriveden välisellä rataosalla, ja kaksi jäljempä-   liikennekomitea piti tärkeänä, että ''selvitetään
22279: nä mainittua on esittänyt lähes kokonaisuudes-         VR:n paikallisliikenteeseen soveltuvan kevyen
22280: saan lakkautettavaksi rautatien paikallisliikenteen    kuljetuskaluston        kehittämismahdollisuudet''
22281: Helsingin seudun ulkopuoliselta alueelta.              henkilöliikenteessä. Eduskunnan taholta tapah-
22282:    Tähän saakka noita yleisesti kielteisiksi koettu-   tuneesta kiirehtimisestä huolimatta näin ei ole
22283: ja ehdotuksia ei ole kuitenkaan voitu toteuttaa        tapahtunut, vaan paikallisliikennettä on toteutet-
22284: sen vuoksi, että poliittiset päätöksentekijät ovat     tu eräillä rataosilla veturiveroisten teräsrakenteis-
22285: liiketaloudellista näkökulmaa laajempia kokonai-       ten vaunujen käyttöä lisäten. Vähäliikenteisillä
22286: suuksia ymmärtäen estäneet sen. Liikennepoliitti-      rataosilla tämä on tietysti kannattamatonta.
22287: sessa päätöksenteossa on nähty tärkeäksi liiken-       Niinpä liikennevaliokunta onkin viime vuonna
22288: teen peruspalvelujen säilyttämisen merkitys eri        toistamiseen kiirehtinyt mainittua paikallisliiken-
22289: alueiden yleiselle kehitykselle ja myös ratkaisujen    teeseen soveltuvan uuden kevyen junatyypin sel-
22290: vaikutukset työllisyyteen, energian kulutukseen,       vitystä. Toistaiseksi eduskunta ei ole sitä saanut,
22291: ympäristöön ja terveydellisiin seikkoihin sekä         vaikka on itsestään selvää, että vain tarkoituksen-
22292: liikenneturvallisuuteen. Myös ammattiyhdistys-         mukaisen kuljetuskaluston kehittämisellä voi-
22293: liikkeen taholta on voimakkaasti tuotu esille          daan vähäliikenteisten ratojen henkilöliikenne
22294: viimeksi mainittu laajempi näkökulma.                  turvata.
22295:    Eduskunta on viimeksi viime vuonna saattanut           On vielä huomattava, että tarkoituksenmukai-
22296: hallituksen tietoon muun muassa liikennevalio-         sesti hoidettu rautateiden paikallisliikenne ko-
22297: kunnan ja perustuslakivaliokunnan kannanotot           koojaliikenteenä edellä mainittujen myönteisten
22298: Valtionrautateiden paikallisiikennekysymyksestä.       yhteiskuntataloudellisten seikkojen ohella turvai-
22299: Tällöin on tuotu painokkaasti esille, että ''valtio-   si myös rautateiden kaukoliikenteen palvelujen
22300: vallan eri hallinnonalojen toimenpiteet ovat siten     käyttöä. Viime vuosilta löytyy esimerkkejä kui-
22301: toisiinsa yhteensovitetut, etteivät toisen hallin-     tenkin päinvastaisesta huonosti soveltuvien aika-
22302: nonalan toimenpiteet tee tyhjäksi sitä, mitä toi-      tauluratkaisujen vuoksi.
22303: sella hallinnonalalla pyritään saavuttamaan. Eri-         Edellä mainitut perusteet eivät siten tue niitä
22304: tyisen keskeisesti nämä eri hallinnonalojen väliset    suunnitelmia, jotka tähtäävät peräti 70 paikallis-
22305: yhteensovittamisongelmat tulevat esille toimen-        junavuoron lakkauttamiseen Helsingin ulkopuo-
22306: piteissä, jotka liittyvät työllisyyden turvaamiseen,   lisessa liikenteessä. Viimeistään nyt olisi ennen
22307: tuontienergian säästämiseen, ympäristönsuoje-          lakkauttamispäätösten tekoa selvitettävä Valtion-
22308: luun ja liikenneturvallisuuteen' '. Näiden periaat-    rautateiden paikallisliikennekysymyksen kaikki
22309: 
22310: 428500057F
22311: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 482
22312: 
22313: yhteiskuntapoliittiset ja yhteiskuntataloudelliset            Aikooko Hallitus suorituttaa eduskun-
22314: vaikutukset eduskunnan tahdon mukaisesti. Teh-             nan osoittaman tahdon mukaisesti perus-
22315: tävien ratkaisujen tulee myös edistää tarkoituk-           teellisen selvityksen Valtionrautateiden
22316: senmukaista eri liikennemuotojen välistä työnja-           paikallisliikenteen yhteiskuntapoliittisista
22317: koa, mitä suunniteltu junien lakkauttamispäätös            ja yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista
22318: ei tekisi.                                                 liikenteen tarkoituksenmukaisen työn-
22319:                                                            jaon toteuttamiseksi sekä rautateiden
22320:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          henkilöliikenteen kehittämiseksi ennen
22321: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               paikallisjunavuorojen lakkauttamista?
22322: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22323: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22324: 
22325:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
22326: 
22327:          Sakari Knuuttila            Jorma Rantanen                   Pertti Hietala
22328:          Seppo Tikka                 Juhani Surakka                   Mikko Elo
22329:          Antti Kalliomäki            Pekka Leppänen                   Timo Laaksonen
22330:          Pirkko Ikonen               Erkki Liikanen                   Pirjo Ala-Kapee
22331:          Tuula Paavilainen           Sinikka Hurskainen-Leppänen      Saara-Maria Paakkinen
22332:          Tuulikki Hämäläinen         Inger Hirvelä                    Paavo Vesterinen
22333:          Riitta Järvisalo-Kanerva    Taisto Tähkämaa                  Matti Lahtinen
22334:          Liisa Kulhia                Vieno Eklund                     Ulla Lehtinen
22335:          Matti Kautto                Esko-Juhani Tennilä              Pirkko Turpeinen
22336:          Irma Rosnell                Reino Jyrkilä                    Katri-Helena Eskelinen
22337:          Juhani Tuomaala             Toivo T. Pohjala                 Helena Pesola
22338:          Markus Aaltonen             Maija Rajantie                   Marjatta Stenius-Kaukonen
22339:          Kalevi Kivistö              Arvo Kemppainen                  Mikko Kuoppa
22340:          Marja-Liisa Salminen        Heli Astala                      Juhani Vähäkangas
22341:          Reijo Lindroos              Marja-Liisa Tykkyläinen          Ville Komsi
22342:          Kalle Könkkölä              Matti Maijala                    Tarja Halonen
22343:          Liisa Jaakonsaari           Arja Alho                        Lea Savolainen
22344:          Kari Rajamäki               Timo Roos                        Kerttu Törnqvist
22345:          Kari V rpilainen            Risto Ahonen                     Aarno von Bell
22346:          Helvi Koskinen              Reino Paasilinna                 Mats Nyby
22347:          Niilo Koskenniemi           Aimo Ajo                         Anna-Liisa Jokinen
22348:          Ensio Laine                 Lauha Männistö                   Ulla-Leena Alppi
22349:          Olli Helminen               Pentti Lahti-Nuuttila            Kaj Bärlund
22350:          Impi Muroma                 Lea Sutinen                      Ole Wasz-Höckert
22351:          Sten Söderström             Matti Louekoski                  Peter Muurman
22352:                                      Pentti Kettunen
22353:                                       1984 vp. -      KK n:o 482                                         3
22354: 
22355: 
22356: 
22357: 
22358:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22359: 
22360:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määrät ovat vain murto-osa 50-60-lukujen vas-
22361: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      taavista arvoista. Näin ollen rautateiden hoitama
22362: mies, lähettänyt 27 päivänä joulukuuta 1984           paikallisliikenne on menettänyt merkitystään var-
22363: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      sinaisena paikallisliikenteenä, mutta yhdistämällä
22364: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       siihen mahdollisuuksien mukaan pikajunien jat-
22365: Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallises-    koyhteyksiä on sillä vielä mahdollisuudet toimia
22366: ta kysymyksestä n:o 482:                              edellyttäen, että alijäämä korvataan budjettiva-
22367:                                                       roin Valtionrautateille.
22368:           Aikooko Hallitus suorituttaa eduskun-          Edellä mainittu työryhmä (HEKE-84) on tar-
22369:        nan osoittaman tahdon mukaisesti perus-        kastellut paikallisliikennettä kaikilla 38 paikallis-
22370:        teellisen selvityksen Valtionrautateiden       liikennerataosalla. Tarkastelun piiriin on kuulu-
22371:        paikallisliikenteen yhteiskuntapoliittisista   nut yli 230 junavuoroa. Marraskuussa päättynyt
22372:        ja yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista    selvitystyö on osoittanut, että paikallisjunaliiken-
22373:        liikenteen tarkoituksenmukaisen työn-          ne on lähes kaikilla rataosilla alijäämäistä. Alijää-
22374:        jaon toteuttamiseksi sekä rautateiden          män todettiin nykyisellään olevan yhteensä noin
22375:        henkilöliikenteen kehittämiseksi ennen
22376:                                                       60 mmk vuodessa. Kannattavimmiksi ovat osoit-
22377:        paikallisjunavuorojen lakkauttamista?          tautuneet eräät nopeat sähköjunayhteydet ja ne
22378:                                                       paikallisjunat, jotka toimivat kaukoliikenteen yh-
22379:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dysvuoroina. Tällaista paikallisliikennettä on to-
22380: vasti seuraavaa:                                      teutettu eräillä rataosilla pysähdysjärjestelyin sekä
22381:   Valtiovalta on asettanut rautatielaitokselle vel-   veturivetoisten teräsrakenteisten vaunujen käyt-
22382: voitteen vuotuisen alijäämänsä supistamiseksi         töä lisäten.
22383: noin 500 mmk:lla kuluvan vuosikymmenen lop-              Suuresta alijäämäisyydestä huolimatta aiotaan
22384: puun mennessä. Tämä on katsottu mahdolliseksi         suunnitelmien mukaan paikallisliikenteen pääosa
22385: kuljetusosuuden nostamisen ohella vain saneeraa-      eli 76 % ylläpitää nykyisessä laajuudessaan edel-
22386: malla eräitä voimakkaasti alijäämäisiä toimintoja.    lyttäen, että alijäämä korvataan Valtionrautateille
22387: Näihin toimintoihin kuuluu osa paikallisliiken-       valtion tulo- ja menoarviossa. Loput 24 % eli
22388: teestä, jolle vähäisen matkustajapotentiaalin ja      noin 1, 5 miljoonaa junakilometriä tulisi kuiten-
22389: autoliikenteen kilpailuaseman vuoksi ei saada         kin suunnitelmien mukaan supistaa. Eduskunta
22390: kyllin suurta käyttöä.                                ja liikenneministeriö ovat edellyttäneet, että kor-
22391:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, on        vaava autoliikenne tulee järjestää ja sitä tulee
22392: vuosien kuluessa ollut useita paikallisliikennetoi-   tukea, jotta julkisen liikenteen palvelut eivät
22393: mikuntia. Yhteisenä piirteenä niille on ollut         olennaisesti heikkene.
22394: toteamus siitä, että jos rautatiet veivoitetaan          Paikallisjunaliikenteen vuotuisen alijäämän
22395: hoitamaan Helsingin ulkopuolista paikallisliiken-     lasketaan edellä mainituin toimenpitein vähene-
22396: nettä, tulee sille korvata näin syntyvä alijäämä      vän noin 26 mmk:lla vuoteen 1988 mennessä.
22397: täysimääräisesti.                                     Korvaavan autoliikenteen tarvitsema tuki olisi
22398:    Viimeksi valmistuneessa paikallisliikenneselvi-    noin 2,5 mmk vuodessa. Siten säästö junavuoro-
22399: tyksessä (HEKE-84) on pyritty ottamaan huo-           jen korvaamisesta muilla liikennemuodoilla olisi
22400: mioon myös yhteiskuntataloudelliset ja liikenne-      noin 23 mmk vuosittain, kun tervehdyttäminen
22401: poliittiset näkökohdat mm. pyytämällä läänien         olisi kokonaisuudessaan saatu toteutetuksi. Täl-
22402: henkilöliikennetyöryhmien rataosakohtaiset kan-       löin olisi myös saavutettu vuoden 1985 tulo- ja
22403: nanotot kiskoliikenteen tarpeellisuudesta ja sen      menoarvioesityksen edellyttämä 40 mmk:n taso
22404: korvattavuudesta maantieliikenteellä. Rautatie-       paikallisliikenteen tappion määrässä.
22405: hallituksen lausuman käsityksen mukaan perus-            Mitä sitten tulee paikallisliikennekaluston
22406: syy nykyiseen tilanteeseen on yksityisautoilun        suunnitteluun ja hankintaan, niin liikenneminis-
22407: kasvun myötä vuosikymmeniä jatkunut paikallis-        teriö on kertomuksessa hallituksen toimenpiteistä
22408: junien käyttäjämäärien lasku. Nykyiset käyttäjä-      vuonna 1983 todennut seuraavaa:
22409: 4                                      1984 vp. -- ~ n:o 482
22410: 
22411:     ''Paikallisliikenteen kaluston uusimista kevyel-     -- ~nvestointien määrä oli noin 70 mmk pie-
22412: lä junatyypillä ei pidetä tarkoituksenmukaisena        nempi
22413: seuraavista syistä.                                      -- uuden kaluston vaatima kallis koulutus ja
22414:    Paikallisliikenteen kehittämissuunnitelmassa        varaosahuolto jää pois
22415: selvitettiin myös paikallisliikenteen hoidossa tar-
22416: vittavan kaluston määrä ja tehtiin kustannusver-          -- huolto- ja korjauskustannukset ovat edulli-
22417: tailu kahdella eri vaihtoehdolla lähtökohtana          semmat
22418: 7 milj. junakilometrin vuotuinen liikenne.                -- tehokkaampi kaluston käyttö, koska hen-
22419:     1. Kiskoautot korvataan Valmetin suunnittele-      kii?- ja tavaraliikenteessä käytetään samaa veto-
22420: malla dieselmoottorivaunulla (Dm 10), jonka            vOimaa
22421: tyyppistä kalustoa käytetään mm. Ruotsin, Tans-           -- käyttämällä samaa vaunustoa sekä kauko-
22422: kan ja Saksan rautateillä.                             että paikallisliikenteessä vähennetään junanvaih-
22423:    2. Kiskoautot korvataan Dv 12-yleisdieselvetu-      toja ja parannetaan palvelutasoa.
22424: rilla ja yleispäivävaunuilla.
22425:    Työryhmässä tutkittiin myös kevyemmän, han-            Veturijunaratkaisuun vaikutti erityisesti myös
22426: kinta- ja käyttökustannuksiltaan edullisemman          se, että huomattava osuus paikallisliikenteestä
22427: 2-akselisen mallin soveltuvuutta maamme olo-           voidaan hoitaa nykyisellä kalustolla sen seisonta-
22428: suhteisiin. Tällaista kalustoa on ollut kokeiltava-    aikana. Erityisesti tämä koskee vetureita, joita
22429: na sekä Tsekkoslovakiassa että Unkarissa, mutta        tarvitaan joka tapauksessa tavaraliikenteen hoita-
22430: se ei käytettävissä olevien tietojen mukaan vastaa     miseen, mikä tapahtuu pääasiassa yöaikana.
22431: matkustajamukavuudelle eikä ylikäytäväturvalli-           Vaikka Dm 10-kalustolla ovat käyttökustan-
22432: suudelle asetettavia vaatimuksia, minkä vuoksi         nukset junaa kohden tarkasteltuina edullisemmat
22433: tämäntyyppistä kalustoa ei pidetty soveliaana          kuin veturijunalla, ei tällä kalustolla ympäri
22434: Suomen rautateille.                                    rataverkkoa sijoitettuna saavuteta sellaisia koko-
22435:    Kahden käsitellyn vaihtoehdon käyttökustan-         naissäästöjä, että sen hankinta olisi perusteltua.
22436: nusvertailuissa ei ollut oleellista eroa, mutta        Myös huoltokustannukset muodostuvat korkeam-
22437: veturijunaratkaisua tukevat mm. seuraavat seikat:      miksi yleiskalustoa vastaaviin kustannuksiin ver-
22438:                                                        rattuna.''
22439: 
22440:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1985
22441: 
22442:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
22443:                                         1984 vp. -    KK n:o 482                                          5
22444: 
22445: 
22446: 
22447: 
22448:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
22449: 
22450:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det nuvarande antalet resenärer i lokaltågen
22451: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utgör endast en bråkdel av det motsvarande
22452: den 27 december 1984 till vederbörande medlem          antalet under 50- och 60-talen. Järnvägarnas
22453: av statsrådet översänt avskrift av följande av         lokaltrafik har alltså förlorat sin betydelse som
22454: riksdagsman Sakari Knuuttila m.fl. underteckna-        egentlig lokaltrafik, men i kombination med
22455: de spörsmål nr 482:                                    eventuella anslutningsförbindelser för snälltåg
22456:                                                        kan den ännu upprätthållas under förutsättning
22457:              Ämnar Regeringen i enlighet med riks- att statsjärnvägarna ersätts för underskottet med
22458:          dagens vilja låta verkställa en grundlig hjälp av budgetmedel.
22459:          utredning av de samhällspolitiska och
22460:          samhällsekonomiska verkningarna av                Den ovan nämnda arbetsgruppen (HEKE-84)
22461:          statsjärnvägarnas lokaltrafik i syfte att få  har   undersökt lokaltrafiken på samtliga 38 ban-
22462:          till stånd en ändamålsenlig arbetsfördel-     sträckor  med sådan trafik. Undersökningen har
22463:          ning beträffande trafiken samt för att gällt över 230 tågturer. Utredningen, som blev
22464:          utveckla persontrafiken på järnvägarna klar i november, visade att lokaltågstrafiken går
22465:          innan några lokala tågturer dras in?          med förlust på nästan samtliga bansträckor. Un-
22466:                                                        derskottet konstaterades för närvarande uppgå
22467:                                                        till sammanlagt ca 60 milj.mk i året. De lönsam-
22468:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt maste har visat sig vara vissa snabba eltågsförbin-
22469: anföra följande:                                       delser och de lokaltåg som ansluter till fjärrtrafi-
22470:    Statsmakten har förpliktat järnvägen att mins- ken. Denna typ av lokaltrafik har åstadkommits
22471: ka det årliga underskottet med ca 500 milj.mk på vissa bansträckor genom tåguppehåll samt
22472: före utgången av innevarande decennium. Detta genom att antalet lokdrivna vagnar med stålkon-
22473: har ansetts vara möjligt endast genom att trans- struktion har ökats.
22474: portandelen höjs och att vissa funktioner med             Trots det betydande underskottet har man
22475: kraftigt underskott saneras. Till dessa funktioner enligt planerna för avsikt att upprätthålla största
22476: hör en del av lokaltrafiken, som på grund av en delen av lokaltrafiken, dvs. 76 %, i dess nuva-
22477: ringa passagerarpotential och den konkurrerande rande omfattning under förutsättning att stats-
22478: biltrafiken inte kan utnyttjas i tillräckligt stor järnvägarna ersätts för underskottet via statsför-
22479: utsträckning.                                         slaget. Resten, 24 % eller 1, 5 milj. tågkilometer,
22480:    Såsom det påvisas i motiveringen till spörsmå- bör enligt planerna emellertid reduceras. Riks-
22481: let har det under årens lopp existerat ett flertal dagen och trafikministeriet har förutsatt att ersät-
22482: lokaltrafikkommissioner. Ett gemensamt drag för tande biltrafik bör ordnas och tilldelas stöd så att
22483: dessa har varit ett konstaterande av att om servicen inom kollektivtrafiken inte väsentligt
22484: järnvägarna förpliktas att sköta lokaltrafiken försämras.
22485: utanför Helsingfors, bör det underskott som               Det årliga underskottet i fråga om lokaltågstra-
22486: sålunda uppstår ersättas till sitt fulla belopp.      fiken beräknas genom nämnda åtgärder minska
22487:    I den utredning över lokaltrafiken som senast med ca 26 milj.mk fram till år 1988. Det stöd
22488: har utarbetats (HEKE-84) har även de samhälls- som behövs för den ersättande biltrafiken skulle
22489: ekonomiska och samhällspolitiska synpunkterna i uppgå till ca 2,5 milj.mk i året. Den inbesparing
22490: mån av möjlighet beaktats bl.a. så, att länens som erhålls då tågturer ersätts med andra slag av
22491: persontrafikarbetsgrupper har anmodats ta ställ- trafik skulle sålunda uppgå till ca 23 milj. mk i
22492: ning till frågan om rälstrafikens nödvändighet på året sedan hela saneringen har genomförts. Då
22493: olika bansträckor och möjligheten att ersätta den skulle även den i statsverkspropositionen
22494: med vägtrafik. Enligt järnvägsstyrelsens uppfatt- förutsatta nivån av 40 milj.mk ha uppnåtts i
22495: ning utgör såväl den ökande privatbilismen som fråga om lokaltrafikens underskott.
22496: det sedan årtionden sjunkande antalet resenärer i         Beträffande planeringen och anskaffningen av
22497: lokaltågen grundorsaken till det rådande läget. materiel för lokaltrafiken har trafikministeriet i
22498: 6                                     1984 vp. -- RJC n:o 482
22499: 
22500: berättelsen om regeringens åtgärder under år          jämfördes, men födoktågslösningen talar bl.a.
22501: 1983 konstaterat bl.a. följande:                      följande omständigheter:
22502:    "Av följande skäl anses det inte ändamålsen-          -- investeringsbeloppet var ca 70 Mmk mind-
22503: ligt att inom lokaltrafiken förnya materielen med     re
22504: en lätt tågtyp.                                          -- den dyra utbildningen och reservdelsun-
22505:    1 utvecklingsplanen för lokaltrafiken utreddes     derhållet som krävs för den nya materielen bort-
22506: också omfattningen av den materiel som behövs         faller
22507: vid skötseln av lokaltrafiken och en kostnadsjäm-        -- underhålls- och reparationskostnaderna är
22508: förelse mellan två olika alternativ gjordes utgåen-   förmånligare
22509: de från en årlig trafik på 7 milj. tågkilometer.         -- materielen utnyttjas mera effektivt, eme-
22510:                                                       dan samma dragkraft används inom person- och
22511:    1. Rälsbussarna ersätts med en Valmet kons-
22512:                                                       godstrafiken
22513: truerad dieselmotorvagn (Dm 10), materiel av en
22514:                                                          -- genom att samma vagnpark används inom
22515: typ som används bl.a. på järnvägarna i Sverige,
22516:                                                       såväl fjärr- som lokaltrafiken minskas antalet
22517: Danmark och Tyskland.                                 tågbyten och förbättras servicenivån.
22518:    2. Rälsbussarna ersätts med allmänna diesellok        En omständighet som speciellt stödde loktågs-
22519: Dv 12 och med allmänna dagvagnar.                     alternativet var också att en avsevärd del av
22520:    1 arbetsgruppen undersöktes det också hur          lokaltrafiken kan skötas med den nuvarande
22521: lämplig en lättare, med avseende på anskaff-          materielen medan den står oanvänd. 1 synnerhet
22522: nings- och driftskostnaderna förmånligare modell      gäller detta loken, som i varje händelse behövs
22523: med 2 axlar är för förhållandena i vårt land.         för att sköta godstrafiken, viiken i huvudsak sker
22524: Experiment med dylik materiel har gjorts såväl i      på natten.
22525: Tjeckoslovakien som i Ungern, men enligt de              Fastän driftskostnaderna per tåg är förmånliga-
22526: uppgifter som står till buds motsvarar de inte        re med materielen Dm 10 än med loktåg, vinner
22527: kraven på bekvämlighet under resa och p1 säker-       man genom utplacering av denna materiel i
22528: het vid övergång, varför materiel av denna typ        bannätet inte sådana totalbesparingar, att an-
22529: inte anses lämplig för järnvägarna i Finland.         skaffning av materielen vore motiverad. Också
22530:    lngen väsentlig skillnad påvisades när drifts-     underhållskostnaderna blir större än rnotsvarande
22531: kostnaderna för de två behandlade alternativen        kostnader för den allmänna materielen.''
22532: 
22533:     Helsingfors den 25 januari 1985
22534: 
22535:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
22536:                                                  1984 vp.
22537: 
22538: Skriftligt spörsmål nr 483
22539: 
22540: 
22541: 
22542: 
22543:                                     Norrback m.fl.: Om ordnande av skolning i databehandlingsteknik
22544:                                       på svenska
22545: 
22546: 
22547:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
22548: 
22549:   Behovet av kunskap i databehandlingsteknik            Finland grundas ett dataskolningscentrum. Att
22550: är i kraftig tiliväxt på flere pian i vårt land. Ett    skaffa "software", dvs. utbildningsprogram för
22551: omfattande skolningsprogram för i synnerhet             ett sådant dataskolningscentrum på svenska kun-
22552: ungdomar är nödvändigt också för att vårt nä-           de ske snabbt och enkelt genom att införskaffa
22553: ringsliv skall kunna hålla en tiliräckligt hög nivå i   sådana färdiga utbildningsprogram, som redan
22554: den internationelia konkurrensen.                       finns i Sverige, och som är tiliämpliga för våra
22555:    En arbetsgrupp har gjort upp ett betänkande          förhållanden.
22556: vari konstateras, att vi i vårt land ligger ca 4 år        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
22557: efter den internationelia utvecklingen inom data-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22558: behandlingstekniken, när det gälier utbildningen        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
22559: av ADB-kunnigt folk. Arbetsgruppen föreslår att         följande spörsmål:
22560: ett antal dataskolningscentraler grundas i landet.
22561: Denna åtgärd är ett steg i rätt riktning, men man                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
22562: har inte beaktat att behovet av utbildning inom                för att på ett ändamålsenligt sätt ordna
22563: databehandlingstekniken är minst lika stort på                 skolning i databehandlingsteknik på
22564: svenskt håll i Finland som på finskt håll. Därför              svenska, t.ex. genom att grunda ett da-
22565: är det nödvändigt att det även inom svenska                    taskolningscentrum i svenska Finland?
22566: 
22567:      Helsingfors den 27 december 1984
22568: 
22569:           Ole Norrback                     Håkan Nordman                  Boris Renlund
22570: 
22571: 
22572: 
22573: 
22574: 428500059]
22575: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 483
22576: 
22577: Kirjallinen kysymys n:o 483                                                                  Suomennos
22578: 
22579: 
22580: 
22581: 
22582:                                   Norrback ym.: Tietojenkäsittelytekniikan ruotsinkielisen opetuksen
22583:                                     järjestämisestä
22584: 
22585: 
22586:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22587: 
22588:    Tietokonetekniikan taitojen tarve lisääntyy        myös Suomen ruotsinkieliselle alueelle. Ruotsin-
22589: maassamme voimakkaasti usealla alalla. Erityises-     kielisen ohjelmiston eli koulutusohjelman hank-
22590: ti nuorisolle tarkoitettu laaja koulutusohjelma on    kiminen tällaista koulutuskeskusta varten tapah-
22591: välttämätön myös elinkeinoelämämme riittävän          tuisi nopeasti ja yksinkertaisesti hankkimalla val-
22592: korkean tason ylläpitämiseksi kansainvälisessä kil-   miita Ruotsissa jo olevia ohjelmia, joita voitaisiin
22593: pailussa.                                             soveltaa meidän oloihimme.
22594:    Työryhmä on laatinut mietinnön, jossa tode-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22595: taan maamme olevan noin neljä vuotta jäljessä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22596: kansainvälisestä tietokonetekniikan kehityksestä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22597: atk-koulutuksen alalla. Työryhmä ehdottaa muu-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22598: tamien tietokonetekniikan koulutuskeskusten
22599: perustamista maahamme. Tämä toimenpide on                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22600: oikeansuuntainen, mutta huomioon ei ole otettu                ryhtyä tietojenkäsittelytekniikan ruotsin-
22601: sitä, että tietokonetekniikan opetuksen tarve on              kielisen opetuksen tarkoituksenmukaisek-
22602: Suomessa vähintään yhtä suuri maamme ruotsin-                 si järjestämiseksi esim. perustamalla tie-
22603: kuin suomenkielisellä taholla. Tästä syystä on                tojenkäsittelyä varten koulutuskeskuksen
22604: välttämätöntä perustaa tietojenkäsittelykeskus                Suomen ruotsinkieliselle alueelle?
22605: 
22606:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1984
22607: 
22608:          Ole Norrback                    Håkan Nordman                   Boris Renlund
22609:                                        1984 vp. -      KK n:o 483                                         3
22610: 
22611: 
22612: 
22613: 
22614:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22615: 
22616:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sissa annettavassa koulutuksessa. Oppilaitokset
22617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          varustetaan tarpeellisia välineistöin.
22618: olette 27 päivänä joulukuuta 1984 päivätyn kir-           Tietotekniikan varsinaisissa ammateissa toimi-
22619: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       van henkilöstön koulutusta, johon luetaan data-
22620: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        nomikoulutus sekä tietotekniikan teknikko- ja
22621: Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       insinöörikoulutus, lisätään opetusministeriön
22622: kysymyksestä n:o 483:                                  asettaman tietotekniikan ammattilaisten koulu-
22623:                                                        tustarvetyöryhmän 25.1 0.1984 jättämässä muisti-
22624:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ossa (opetusministeriön työryhmien muistioita
22625:        ryhtyä tietojenkäsittelytekniikan ruotsin-      1984:35) tehtyjen ehdotusten mukaisesti. Data-
22626:        kielisen opetuksen tarkoituksenmukaisek-        nomikoulutuksen aloituspaikkamäärää lisätään
22627:        si järjestämiseksi esim. perustamalla tie-      yli 200 aloituspaikalla eli kolminkertaiseksi nyky-
22628:        tojenkäsittelyä varten koulutuskeskuksen        tilanteeseen nähden. Tietotekniikan teknikko- ja
22629:        Suomen ruotsinkieliselle alueelle?              insinöörikoulutusta lisätään niin ikään yli 200
22630:                                                        aloituspaikalla eli yli puolitoistakertaiseksi aikai-
22631:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sempiin suunnitelmiin verrattuna. Ruotsinkieli-
22632: ti seuraavaa:                                          nen datanomikoulutus on tarkoitus käynnistää
22633:                                                        Uudellamaalla. Ruotsinkielistä tietotekniikan
22634:     Opetusviranomaiset ovat voimakkaasti panos-        teknikkokoulutusta annetaan Tekniska skolan i
22635: taneet tietotekniikan koulutuksen lisäämiseksi         Ekenäs -nimisessä oppilaitoksessa ja insinöörikou-
22636: niin peruskoulussa ja lukiossa kuin myös amma-         lutusta Tekniska läroverket i Helsingfors -nimi-
22637: tillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisissa kurssi-   sessä oppilaitoksessa.
22638: keskuksissa. Peruskoulussa aloitetaan tietoteknii-        Tietotekniikan jatkokoulutusta laajennetaan li-
22639: kan opetus valinnaisaineena. Lukiossa tietoteknii-     säämällä mm. kauppaoppilaitosten atk-erikois-
22640: kan opetuksen asemaa vahvistetaan. Ammatilli-          luokkien määrää ja teknillisten oppilaitosten ns.
22641: sissa oppilaitoksissa lisätään tietotekniikan perus-   pitkiä tietotekniikan kursseja. Vasa handelsläro-
22642: opetusta ja soveltavaa käyttöä, tietotekniikan var-    verk -nimisessä oppilaitoksessa järjestetään tieto-
22643: sinaisissa ammateissa toimivan henkilöstön kou-        tekniikan koulutusta vuoden pituisella atk-eri-
22644: lutusta sekä tietotekniikan täydennys- ja jatko-       koiskurssilla.
22645: koulutusta.                                               Tietotekniikan opetuksen tarvittava laajenta-
22646:     Ammatillisissa oppilaitoksissa tietotekniikan      minen voidaan parhaiten toteuttaa käyttämällä
22647: perusopetus sisällytetään viimeistään keskiasteen      hyväksi ammatillisten oppilaitosten ja ammatil-
22648: koulunuudistuksen toimeenpanoa myötä kaik-             listen kurssikeskusten antamia mahdollisuuksia
22649: keen ammatilliseen koulutukseen. Tämän lisäksi         perus- ja lisäkoulutuksen järjestämiseen. Tästä
22650: tietotekniikan soveltavaa käyttöä laajennetaan         syystä tietotekniikan ammatillista koulutusta an-
22651: monilla aloilla, mm. yleisissä ammattikouluissa,       tavien uusien oppilaitosmuotojen luominen ei
22652: kauppaoppilaitoksissa ja teknillisissä oppilaitok-     ole tarkoituksenmukaista.
22653: 
22654:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1985
22655: 
22656:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
22657: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 483
22658: 
22659: 
22660: 
22661: 
22662:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22663: 
22664:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Utbildningen för den personai som är verksam
22665: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse        i de egentliga yrkena inom datateknikbranschen,
22666: av den 27 december 1984 till vederbörande            dvs. datanomutbildning samt tekniker- och ing-
22667: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande    enjörsutbildning i datateknik, ökas i enlighet
22668: av riksdagsman Ole Norrback undenecknade             med de förslag som den av undervisningsminis-
22669: spörsmål nr 483:                                     teriet tillsatta arbetsgruppen för utredande av
22670:                                                      behovet av utbildning för fackmän inom datatek-
22671:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nikbranschen framfön i sitt betänkande av den
22672:        för att på ett ändamålsenligt sätt ordna      25.1 0.1984 (Betänkanden avgivna av undervis-
22673:        skolning i databehandlingsteknik på           ningsministeriets arbetsgrupper 1984:35). Anta-
22674:        svenska, t.ex. genom att grunda ett da-       let nybörjarplatser inom datanomutbildningen
22675:        taskolningscentrum i svenska Finland?         ökas med mera än 200 platser, dvs. antaiet
22676:                                                      trefaidigas jämfön med nuläget. Antaiet platser
22677:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     inom tekniker- och ingenjörsutbildningen i data-
22678: framföra följande:                                   teknik ökas även med mera än 200 platser dvs.
22679:                                                      antaiet nybörjarplatser blir en och en haiv gånger
22680:    Undervisningsmyndigheterna har satsat mycket      större jämfön med de tidigare planerna. Avsik-
22681: på en ökning av utbildningen i datateknik både       ten är att man sätter ingång datanomutbild-
22682: vid grundskolor och gymnasier liksom även vid        ningen på svenska i Nylands Iän. Utbildning i
22683: yrkesläroanstaiter och yrkeskurscentraier. Under-    datateknik på svenska ges vid Tekniska skolan i
22684: visningen i datateknik inleds vid grundskolorna      Ekenäs och ingenjörsutbildning vid Tekniska lä-
22685: såsom vaifritt ämne. Datateknikens ställning         roverket i Helsingfors.
22686: förstärks vid gymnasierna. Vid yrkesläroanstaiter-      En fonsatt utbildning i datateknik utvidgas
22687: na ökas grundutbildningen i datateknik och dess      genom att man t.ex. vid handelsläroverken ökar
22688: tillämpning i praktiken, utbildningen av den         antaiet speciaiklasser där undervisning i ADB ges
22689: personai som är verksam i de egentliga yrkena        samt genom att man ökar antaiet långa kurser i
22690: inom datateknikbranschen samt ökas den kom-          datateknik vid de tekniska läroanstaiterna. Vid
22691: pletterande och fonsatta utbildningen.               Vasa handelsläroverk ordnas utbildning i data-
22692:    Vid yrkesläroanstaiterna inrymmer man grund-      teknik på en speciaikurs i ADB pä ett år.
22693: utbildningen i datateknik i ail yrkesinriktad ut-       Den erforderliga utvidgningen av undervis-
22694: bildning senasti samband med verkställandet av       ningen i datateknik kan bäst genomföras så att
22695: skolreformen på mellanstadiet. Härutöver utvid-      man utnyttjar de möjligheter som yrkesläroan-
22696: gas den praktiska tillämpningen av datatekniken      staiterna och yrkeskurscentraierna erbjuder för
22697: inom många områden, bl.a. inom utbildningen          ordnande av grund- och tilläggsutbildningen. Av
22698: vid de ailmänna yrkesskolorna, handelsläroverken     detta skäl är det inte ändamålsenligt att skapa
22699: och de tekniska läroanstaiterna. Läroanstaiterna     nya former av yrkesläroanstaiter som ger yrkesin-
22700: förses med erforderlig apparatur.                    riktad undervisning i datateknik.
22701: 
22702:     Helsingfors den 5 februari 1985
22703: 
22704:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
22705:                                                 1984 vp.
22706: 
22707: Kirjallinen kysymys n:o 484
22708: 
22709: 
22710: 
22711: 
22712:                                    Astala: Uudenkaupungin radan junavuorojen supistamissuunnitel-
22713:                                        mista
22714: 
22715: 
22716:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22717: 
22718:    Valtionrautatiet suunnittelee kahden junapa-        vuosittain toistuvia, muodostuu maakunnan
22719: rin lakkauttamista välillä Turku-Uusikaupunki          asukkaille pakostakin kuva siitä, että rautatielai-
22720: touko-kesäkuusta 1985 lähtien.                         tos on vähitellen luopumassa koko henkilöliiken-
22721:    Supistukset heikentäisivät olennaisesti rautatei-   teestä ja jättämässä sen yksityisten hoidettavaksi.
22722: den palvelutasoa Varsinais-Suomessa. Lakkautta-           Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on äskettäin
22723: misen jälkeen lähtisi viimeinen juna Turusta           esittänyt, että lakkauttamisen sijaan VR käynnis-
22724: Uuteenkaupunkiin klo 15.25 ja Uudestakaupun-           täisi neuvottelut radanvarsikuntien kanssa, miten
22725: gista Turkuun klo 16.30. Tämä merkitsee käytän-        junien aikatauluja voitaisiin järjestellä niin, että
22726: nössä Turun ja Uudenkaupungin sekä niiden              junista olisi hyötyä käyttäjille. Maakuntaliiton ja
22727: välisten paikkakuntien työ-, koulu- ja asioimislii-    radanvarsikuntien mukaan parantamisen varaa
22728: kenteen vaikeutumista entisestään. Samalla to-         olisi runsaasti.
22729: dettakoon, että jo aikaisemmilla päätöksillä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22730: kyseiseltä rataosuudelta poistettu työmatka- ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22731: koululaisliikenteelle sopivat junavuorot. Rauta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22732: tielaitos on siis omilla toimenpiteillään estänyt      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22733: käyttöasteen kohottamisen.
22734:    Rautatielaitoksen tulisi tarkistaa ja kehittää                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
22735: omaa toimintaansa - myös kilpailuedellytysten                  jotta suunnitelluista supistustoimenpi-
22736: osalta - eikä lähteä supistusten tielle, kuten nyt             teistä Turun-Uudenkaupungin rataosal-
22737: tehdään. Kun vuorosupistukset lisäksi ovat lähes               la luovutaan?
22738: 
22739:    Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1985
22740: 
22741:                                                Heli Astala
22742: 
22743: 
22744: 
22745: 
22746: 428500060K
22747: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 484
22748: 
22749: 
22750: 
22751: 
22752:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22753: 
22754:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suunnitelmien mukaan tarkoitus supistaa. Edus-
22755: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       kunta ja liikenneministeriö ovat edellyttäneet,
22756: mies, lähettänyt 2 päivänä tammikuuta 1985             että korvaava autoliikenne tulee järjestää ja sitä
22757: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-       tulee tukea, jotta julkisen liikenteen palvelut
22758: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        eivät olennaisesti heikkene.
22759: Heli Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Paikallisjunaliikenteen vuotuisen alijäämän
22760: myksestä n:o 484:                                      lasketaan edellä mainituin toimenpitein vähene-
22761:                                                        vän noin 26 mmk:lla vuoteen 1988 mennessä.
22762:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        Korvaavan autoliikenteen tarvitsema tuki olisi
22763:         jotta suunnitelluista supistustoimenpi-        noin 2, 5 mmk vuodessa. Siten säästö junavuoro-
22764:         teistä Turun-Uudenkaupungin rataosal-          jen korvaamisesta muilla liikennemuodoilla olisi
22765:         la luovutaan?                                  noin 23 mmk vuosittain, kun tervehdyttäminen
22766:                                                        olisi kokonaisuudessaan saatu toteutetuksi. Täl-
22767:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       löin olisi myös saavutettu vuoden 1985 tulo- ja
22768: ti seuraavaa:                                          menoarvioesityksen edellyttämä 40 mmk:n taso
22769:    Valtiovalta on asettanut rautatielaitokselle vel-   paikallisliikenteen tappion määrässä.
22770: voitteen vuotuisen alijäämänsä supistamiseksi             Raskaan kiskotuksen valmistuttua rataosalle
22771: noin 500 mmk:lla kuluvan vuosikymmenen lop-            Turku-Uusikaupunki järjestettiin aikataulut uu-
22772: puun mennessä. Tämä on katsottu mahdolliseksi          delleen niveltäen ne kaukoliikenteen yhteyksiä
22773: kuljetusosuuden nostamisen ohella vain saneeraa-       suosiviksi. Samassa yhteydessä parannettiin pal-
22774: malla eräitä voimakkaasti alijäämäisiä toimintoja.     velutasoa siirtymällä kaukoliikenteen kaluston
22775: Näihin toimintoihin kuuluu osa paikallisliiken-        käyttöön. Todettakoon myös, että aikatauluista
22776: teestä, jolle vähäisen matkustajapotentiaalia ja       neuvoteltiin ao. kuntien kanssa. Vaikka kunnat
22777: autoliikenteen kilpailuaseman vuoksi ei saada          korostivatkin eräiden Turun työläisvuorojen mer-
22778: kyllin suurta käyttöä.                                 kitystä, ei sitä katsottu voitavan ottaa huomioon,
22779:    Helsingin seudun ulkopuolisen paikallisjuna-        koska ratkaisu olisi johtanut epätaloudellisem-
22780: liikenteen tasoa selvittämään asetettu työryhmä        paan kaluston käyttöön ja näin myös kasvavaan
22781: (HEKE-84) on tarkastellut paikallisliikennettä         alijäämään. Sen lisäksi Turun suuntaan on erit-
22782: kaikilla 38 paikallisliikennerataosalla. Tarkaste-     täin voimakas linja-autoliikenne. Nykyisellään
22783: lun piiriin on kuulunut yli 230 junavuoroa.            liikenne voidaan hoitaa yhdellä kalustolla ja
22784: Marraskuussa päättynyt selvitystyö on osoittanut,      samalla palveliaan Uudenkaupungin työssäkäyn-
22785: että paikallisjunaliikenne on lähes kaikilla rata-     tiliikennettä, mitä vaikean korvattavuutensa
22786: osilla alijäämäistä. Alijäämän todettiin nykyisel-     vuoksi pidettiin ensisijaisena tavoitteena.
22787: lään olevan yhteensä noin 60 mmk vuodessa.                Huolimatta merkittävistä parannuksista rata-
22788: Kannattavimmiksi ovat osoittautuneet eräät no-         osan käyttöluvut eivät ole selvitysten mukaan
22789: peat sähköjunayhteydet ja ne paikallisjunat, jot-      kehittyneet odotetulla tavalla. Niinpä HEKE-84
22790: ka toimivat kaukoliikenteen yhdysvuoroina. Täl-        työryhmän raportti osoittaa liikenteenhoidon
22791: laista paikallisliikennettä on toteutettu eräillä      vuotuiseksi alijäämäksi 3,9 mmk.
22792: rataosilla pysähdysjärjestelyin sekä veturivetoisten      Aikataulujen muutos Turun työläiskuljetuksia
22793: teräsrakenteisten vaunujen käyttöä lisäten.            suosivaksi ei Valtionrautateiden mukaan voi joh-
22794:    Suuresta alijäämäisyydestä huolimatta aiotaan       taa taloudellisesti edullisempaan lopputulokseen
22795: suunnitelmien mukaan paikallisliikenteen pääosa        suurempien käyttökustannusten vuoksi. Myös-
22796: eli 76 % ylläpitää nykyisessä laajuudessaan edel-      kään yhdellä junalla ei voida mm. työpaikkojen
22797: lyttäen, että alijäämä korvataan Valtionrautateille    laajan hajonnan vuoksi tarjota riittävää käyttöä
22798: valtion tulo- ja menoarviossa. Loput 24 % eli          edellyttävää palvelutasoa.
22799: noin 1,5 miljoonaa junakilometriä olisi kuitenkin         Kun esitetyt supistukset eivät koske työläis-
22800:                                      1984 vp. -     KK n:o 484                                   3
22801: 
22802: eivätkä koululaiskuljetuksia ja kun kuljetukset     min, ei näytä olevan edellytyksiä kysymyksessä
22803: ovat maanteitse hoidettavissa selvästi edullisem-   mainitun junaparin kululle.
22804: 
22805:     Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1985
22806: 
22807:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
22808: 4                                     1984 vp. -- KJC n:o 484
22809: 
22810: 
22811: 
22812: 
22813:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22814: 
22815:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          så att servicen inom kollektivtrafiken inte väsent-
22816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ligt försämras.
22817: den 2 januari 1985 till vederbörande medlem av           Det årliga underskottet i fråga om lokaltågstra-
22818: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     fiken beräknas genom nämnda åtgärder minska
22819: dagsledamot Heli Astala undertecknade spörsmål        med ca 26 milj. mk fram till år 1988. Det stöd
22820: nr 484:                                               som behövs för den ersättande biltrafiken skulle
22821:           Vilka åtgärder ämnar Regringen vidta        uppgå till ca 2,5 milj. mk i året. Det inbesparing
22822:        för att de planerade reduceringsåtgärder-      som erhålls då tågturer ersätts med andra slag av
22823:        na på bansträckan Åbo--Nystad skall            trafik skulle sålunda uppgå till ca 23 milj. mk i
22824:        kunna nedläggas?                               året sedan hela saneringen har genomförts. Då
22825:                                                       skulle även den i statsverkspropositionen
22826:                                                       förutsatta nivån av 40 milj. mk ha uppnåtts i
22827:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fråga om lokaltrafikens underskott.
22828: anföra följande:
22829:                                                          Sedan den tunga skenläggningen på ban-
22830:    Statsmakten har förpliktat järnvägen att mins-     sträckan Åbo--Nystad blev färdig reglerades tid-
22831: ka det årliga underskottet med ca 500 milj .mk        tabellerna så att de i första hand gynnar fjärrtra-
22832: före utgången av innevarande decennium. Detta         fikförbindelserna. Samtidigt höjdes servicenivån
22833: har ansetts vara möjligt endast genom att trans-      genom att fjärrtrafikens materiel togs i bruk. Det
22834: portandelen höjs och att vissa funktioner med         bör även påpekas att tidtabellerna diskuterades
22835: kraftigt underskott saneras. Till dessa funktioner    med de berörda kommunerna. Kommunerna
22836: hör en del av lokaltrafiken, som på grund av en       betonade vikten av vissa pendelturer från och till
22837: ringa passagerarpotential och den konkurrerande       Åbo. Ändå ansågs det att dessa önskemål inte
22838: biltrafiken inte kan utnyttjas tillfullo.             kunde beaktas. En sådan lösning hade nämligen
22839:    En arbetsgrupp (HEKE- 84) som har tillsatts        lett till att materielen skulle ha utnyttjats på ett
22840: för att utreda frågan om lokaltågstrafiken utanför    mera oekonomiskt sätt med ökat underskott som
22841: Helsingforsregionen har undersökt lokaltrafiken       följd. 1 riktning mot Åbo är busstrafiken dessut-
22842: på samtliga 38 bansträckor med sådan trafik.          om mycket livlig. För närvarande kan trafiken
22843: Undersökningen har gällt över 230 tågturer.           skötas med hjälp av en och samma materiel.
22844: Utredningen, som blev klar i november, visade         Samtidigt betjänas pendeltrafiken från och till
22845: att lokaltågstrafiken går med förlust på nästan       Nystad. Detta ansågs vara den främsta målsätt-
22846: samtliga bansträckor. Underskottet konstaterades      ningen då denna trafik är svår att ersätta med
22847: för närvarande uppgå till sammanlagt ca 60 milj.      någon annan.
22848: mk i året. De lönsammaste har visat sig vara vissa
22849: snabba eltågsförbindelser och de lokaltåg som            Äve~ om betydande förbättringar skett har
22850: ansluter till fjärrtrafiken. Denna typ av lokaltra-   antalet resenärer på bansträckan enligt utred-
22851: fik har åstadkommits på vissa bansträckor genom       ningarna inte utvecklats enligt förväntningarna.
22852: tåguppehåll samt genom att antalet lokdrivna          Den av arbetsgruppen HEKE-84 avgivna rappor-
22853: vagnar med stålkonstruktion har ökats.                ten visar att det årliga underskottet av att trafi-
22854:    Trots det betydande underskottet har man            ken upprätthålls uppgår till 3,9 milj. mk.
22855: enligt planerna för avsikt att upprätthålla största      En reglering av tidtabellerna till förmån för
22856: delen av lokaltrafiken, dvs. 76 %, i dess nuva-       pendeltrafiken från och till Åbo kan enligt
22857: rande omfattning under förutsättning att stats-       statsjärnvägarna inte leda till ett fördelaktigare
22858: järnvägarna ersätts för underskottet via statsför-    slutresultat på grund av att driftskostnaderna blir
22859: slaget. Resten, 24 % eller 1,5 milj. tågkilometer,    högre. Bl.a. på grund av arbetsplatsernas stora
22860: bör enligt planerna emellertid reduceras. Riks-       spridning är det inte heller möjligt att ett enda
22861: dagen och trafikministeriet har förutsatt att         tåg kunde erbjuda sådan service som en tillräck-
22862: ersättande biltrafik bör ordnas och tilldelas stöd,   lig användning förutsätter.
22863:                                      1984 vp. -     KK n:o 484                                         5
22864: 
22865:   Emedan de föreslagna reduceringarna gäller        ligare, förefaller det inte att finnas förutsättning-
22866: varken pendeltrafiken eller elevtransporterna och   ar att bibehålla det i spörsmålet nämnda tågparet
22867: då vägtransporterna kan skötas betydligt förmån-    i trafik.
22868: 
22869:     Helsingfors den 25 januari 1985
22870: 
22871:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
22872:                                                1984 vp.
22873: 
22874: Skriftligt spörsmål nr 485
22875: 
22876: 
22877: 
22878: 
22879:                                   Norrback: Om tryggad tiligång tili AV-läromedel
22880: 
22881: 
22882:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22883: 
22884:    Statens Audivisuelia central har som huvud-       cipprogram elier utvecklat någon långsiktig stra-
22885: uppgift att anskaffa och distribuera audivisuelia    tegi för vilka projekt man vili förverkliga och
22886: läromedel. I huvudsak sker detta för skol- och       hur detta skali ske. Detta kan leda tili att
22887: utbildningsväsendets behov. AV -centralen skali      AV-centralens produktionsdeltagande blir oför-
22888: därför samarbeta med skolmyndigheterna.              utsebart.
22889:    För utvecklingen av moderna undervisnings-            Det vore viktigt att särskilt AV -centralens
22890: metoder är användningen av denna nya teknik av       '' kunder'', skolor och undervisningsanstalter,
22891: växande betydelse. Statens AV-centrals verksam-      skulie veta vilka typer av AV-läromedel man kan
22892: hetsfält och principer var tidigare något obestäm-   räkna med att AV -centralen producerar och vad
22893: bara, varför lagen om AV-centralen preciserades      man kan ta initiativ tili från deras sida.
22894: 1982. En av bestämmelserna i lagen lyder                 Rimligen borde just tiligången tili läromedel
22895: '' Audivisuelia centralen kan deltaga i produktio-   för t.ex. språkliga minoriteter, specialundervis-
22896: nen av audivisuelia läromedel, om behövliga          ning och yrkesutbildningen, vilka på annat sätt
22897: läromedel inte finns att tillgå." (440/82)           knappast kan få tiligång tili AV-materia!, säker-
22898:    I regeringens motivering tili lagförslaget sägs   ställas vilket också tydligen varit regeringens
22899: bl.a. "särskilt produktionen av undervisningsfil-    avsikt.
22900: mer samt av andra läromedel för specialundervis-         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
22901: ningen, de språkliga minoriteterna och yrkesun-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22902: dervisningen". Kulturutskottet underströk i sitt     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
22903: betänkande betydelsen av ett samarbete med           följande spörsmål:
22904: Rundradion.
22905:    AV -centralens produktionssektion är ansvarig               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
22906: för i vilka projekt AV-centralen deltar i produk-           för att behovet av AV-läromedel för de i
22907: tionen. Direktionen fattar beslut. Däremot har              motiveringarna nämnda målgrupperna
22908: produktionssektionen inte antagit ett eget prin-            kan säkerstälias?
22909: 
22910:     Helsingfors den 4 januari 1985
22911: 
22912:                                             Ole Norrback
22913: 
22914: 
22915: 
22916: 
22917: 428500064P
22918: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 485
22919: 
22920: Kirjallinen kysymys n:o 485                                                                   Suomennos
22921: 
22922: 
22923: 
22924: 
22925:                                    Norrback: AV -oppimateriaalin saatavuuden turvaamisesta
22926: 
22927: 
22928:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22929: 
22930:    Valtion audiovisuaalisen keskuksen päätehtä-       ei sitä vastoin ole omaksunut omaa periaateohjel-
22931: vänä on audiovisuaalisen oppimateriaalin hankki-      maa eikä kehittänyt mitään pitkän tähtäyksen
22932: minen ja jakelu. Tämä tapahtuu pääasiassa             strategiaa tiettyjen hankkeiden toteuttamiseksi
22933: koulu- ja opetuslaitoksen tarpeita varten. AV-        eikä suunnitellut sitä, miten tämä tulee tapahtu-
22934: keskuksen tulee tästä syystä olla yhteistyössä kou-   maan. Tämä voi johtaa siihen, että AV-keskuk-
22935: luviranomaisten kanssa.                               sen osuus tuotannosta ei ole ennakolta arvioita-
22936:    Uudenaikaisia opetusmenetelmiä kehiteltäessä       vissa.
22937: on tämän uuden tekniikan käyttämisen merkitys            Olisi tärkeätä, että erityisesti AV -keskuksen
22938: lisääntymässä. Valtion AV-keskuksen toimiala ja       ''asiakkaat'', koulut ja opetuslaitokset tietäisivät,
22939: toimintaperiaatteet olivat aikaisemmin hieman         minkä tyyppisiä AV-opetusvälineitä AV-keskus
22940: epätarkat, mistä syystä AV-keskusta koskevaa          tuottaa ja minkälaisia aloitteita se heidän puolel-
22941: lakia täsmennettiin vuonna 1982. Laissa (440/82)      taan edellyttää.
22942: on seuraava säännös: ''Audiovisuaalinen keskus           Olisi kohtuullista, että esim. kielellisten vä-
22943: voi osallistua audiovisuaalisen oppimateriaalin       hemmistöjen, erityisopetuksen ja ammattikasva-
22944: tuottamiseen, jollei tarpeellista oppimateriaalia     tuksen oppimateriaalin saatavuus turvattaisiin,
22945: ole muutoin saatavissa.''                             koska nämä ryhmät tuskin muuten saavat AV-
22946:    Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuk-     materiaalia; tämä on ilmeisesti ollut myös halli-
22947: sen perusteluissa sanotaan mm.: " ... erityisesti     tuksen tarkoitus.
22948: opetuselokuvien tuotantoa sekä erityisopetuksen,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22949: kielellisten vähemmistöjen ja ammatillisen ope-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22950: tuksen muuta materiaalia''. Sivistysvaliokunta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22951: korosti mietinnössään Yleisradion kanssa tapah-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22952: tuvaa yhteistyötä.                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22953:    AV-keskuksen tuotantojaosto on vastuussa sii-              ryhtyä perusteluissa mainittujen kohde-
22954: tä, mihin tuotantohankkeisiin AV-keskus osallis-              ryhmien AV-oppimateriaalin tarpeen tyy-
22955: tuu. Johtokunta tekee päätökset. Tuotantojaosto               dyttämiseksi?
22956: 
22957:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1985
22958: 
22959:                                              Ole Norrback
22960:                                        1984 vp. -- KJ( n:o 485                                          3
22961: 
22962: 
22963: 
22964: 
22965:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22966: 
22967:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         markkaa AV-aineiston hankkimiseen ja tuottami-
22968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seen lainaustoimintaa varten.
22969: olette kirjeellänne n:o 2412 4 päivänä tammi-             Keskuksen tuotanto-oikeutta on perusteltu
22970: kuuta 1985 lähettänyt valtioneuvoston asian-          opetuselokuvien, erityisopetuksen, kielellisten
22971: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ole      vähemmistöjen ja ammatillisen koulutuksen op-
22972: Norrbackin tekemän seuraavan kirjallisen kysy-        pimateriaalien tuottamistarpeilla. Materiaalin
22973: myksen n:o 485:                                       tarpeellisuutta ja käyttökelpoisuutta on arvioitu
22974:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         yhteistyössä kouluviranomaisten, lähinnä ammat-
22975:        ryhtyä perusteluissa mainittujen kohde-        tikasvatushallituksen ja kouluhallituksen kanssa.
22976:        ryhmien AV-oppimateriaalin tarpeen tyy-        Erityistä huomiota on kiinnitetty kielellisten vä-
22977:        dyttämiseksi?                                  hemmistöjen AV-oppimateriaalitarpeisiin. Lai-
22978:                                                       nattavasta aineistosta noin 20 % on jo saatavilla
22979:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ruotsinkielisenä. Keskus nauhoittaa muun muas-
22980: seuraavaa:                                            sa kaikki Yleisradion opetusohjelmat, myös saa-
22981:                                                       menkieliset. Lisäksi on tuotettu opetusohjelmiin
22982:    Valtion audiovisuaalisesta keskuksesta annet-      liittyviä diasarjoja. Näistä oli viime vuonna puo-
22983: tua lakia (27 176) muutettiin vuonna 1982 siten,      let ruotsinkielisiä. Kuluvana vuonna keskus avus-
22984: että lakiin liitettiin säännös (440/82), jonka mu-    taa mustalaisten romaaninkielisen satuperinteen
22985: kaisesti keskus voi osallistua audiovisuaalisen op-   nauhoittamista.
22986: pimateriaalin tuottamiseen, jollei tarpeellista op-
22987:                                                          Erityisopetuksen osalta keskus on kiinnittänyt
22988: pimateriaalia ole muutoin saatavissa. Muutosesi-
22989:                                                       huomiota varsinkin erityisopettajakoulutuksen
22990: tyksen perusteluissa todetaan muun muassa seu-
22991:                                                       tarvitsemaan aineistoon ja julkaissut erityisryh-
22992: raavasti: '' Lainmuutoksessa edellytetty tuotanto-
22993:                                                       mien liikuntaelokuvia käsittelevän esitteen. Kes-
22994: toiminta ei aiheuta välittömiä kustannuksia. Se
22995:                                                       kus on myös osallistunut kuurojen oppimateriaa-
22996: voidaan käynnistää audiovisuaalisen keskuksen
22997:                                                       lin valmistukseen.
22998: nykyisellä henkilökunnalla ja nykyisten määrära-
22999: hojen puitteissa. Lakiehdotuksessa tarkoitetun            Ammattikoulutuksen erityisluonteen sekä eri-
23000: oppimateriaalin tarpeen lisääntyessä voidaan tuo-     laisten ammattien lukuisuuden ja niiden vaati-
23001: tannon laajenemisesta ja sen mahdollisesti ai-        mien oppimateriaalien moninaisuuden takia AV-
23002: heuttamista lisäkustannuksista päättää seuraavina     aineiston tarve on erittäin suuri, mutta käyttäjä-
23003: vuosina valtion tulo- ja menoarvioesityksen käsit-    ryhmät usein suhteellisen pieniä. Keskuksen dia-
23004: telyn yhteydessä. Yleensä audiovisuaalisen mate-      sarjoista noin puolet (n. 150) on ammattikoulu-
23005: riaalin myyntihinta kattaa tuotantokustannukset.      tukseen tuotettuja. Pääosa keskuksen videonau-
23006: Tämä ei kuitenkaan koske opetuselo kuvia.''           hoista esittelee erilaisia ammatteja.
23007:    Edellä todetun muutoksen jälkeen audiovisu-           Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
23008: aalisen keskuksen henkilökunnan määrässä ja           Valtion audiovisuaalinen keskus on kiinnittänyt
23009: määrärahoissa ei ole tapahtunut oleellisia muu-       erityistä huomiota kysymyksessä mainittujen koh-
23010: toksia. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoar-       deryhmien AV-oppimateriaalitarpeeseen. Ope-
23011: viossa momentille 29.06.28 on merkitty                tusviranomaisten ja keskuksen yhteistyötä tehos-
23012: 1 650 000 markkaa myytäväksi tarkoitetun ai-          tamalla voidaan oppimateriaalituotantoa edel-
23013: neiston hankkimiseen. Lisäksi keskuksen käyt-         leen kehittää erityisryhmien oppimateriaalin tar-
23014: töön momentille 29.06.29 on varattu 1 430 000         peita vastaaviksi.
23015: 
23016:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
23017: 
23018:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
23019: 4                                      1984 vp. -- KJ( n:o 485
23020: 
23021: 
23022: 
23023: 
23024:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23025: 
23026:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Rätten att vid centralen producera undervis-
23027: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ningsfilmer, samt läromedel för specialundervis-
23028: av den 4 januari 1985 tili vederbörande medlem         ningen, de språkliga minoriteterna och den
23029: av statsrådet sänt en avskrift av följande av          yrkesinriktade utbildningen har motiverats med
23030: riksdagsman Ole Norrback undertecknade spörs-          ett föreliggande behov. Behovet av materialet
23031: mål nr 485:                                            och dess användbarhet har bedömts i samråd
23032:                                                        med skolmyndigheterna, dvs. närmast med yr-
23033:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kesutbildningsstyrelsen och skolstyrelsen. Särskilt
23034:         för att behovet av AV-läromedel för de i       har man fäst uppmärksamhet vid av-läromedel
23035:         motiveringarna nämnda målgrupperna             för de språkliga minoriteterna. Ca 20 % av det
23036:         kan säkerstälias?                              materia! som kan utlånas är tiligängligt på svens-
23037:                                                        ka. Centralen inspelar bl.a. alla Rundradions
23038:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       undervisningsprogram på band, även undervis-
23039: framföra följande:                                     ningsprogrammen på samiska. Därutöver har
23040:    Lagen om statens audiovisuelia central (27 176)     man producerat sådana diaserier som ansluter sig
23041: ändrades under 1982 så att ett nytt stadgande          tili undervisningsprogrammen. Hälften av dessa
23042: fogades tililagen (440/ 82). Enligt detta stadgan-     program var i fjol svenskspråkiga. Under inneva-
23043: de kan centralen delta i produktionen av audiovi-      rande år bidrar centralen tili att banda zigenarnas
23044: suelia läromedel, om behövliga läromedel eljest        traditionelia sagotradition på deras eget språk.
23045: inte finns att tiligå. 1 motveringen tili lagför-          1 fråga om specialundervisningen har centralen
23046: slaget konstateras bl.a. följande: "Den av lag-        särskilt fäst uppmärksamhet vid det materia! som
23047: ändringen förutsatta produktionsverksamheten           behövs inom specialundervisningen och den har
23048: orsakar inga omedelbara kostnader. Den kan             utgett en broschyr om motionsfilmer för special-
23049: startas med audiovisuella centralens nuvarande         grupper. Centralen har även deltagit i bered-
23050: personai och inom ramen för de nuvarande               ningen av läromedel för döva.
23051: anslagen. 1 den mån behovet av de i lagförslaget           På basen av särkaraktären hos den yrkesin-
23052: avsedda läromedlen ökar kan beslut om utvidg-          riktade utbildningen och på grund av att de
23053: ning av produktionen och om de merkostnader            många olika yrkena kräver mångsidighet i fråga
23054: detta eventuelit orsakar, under de följande åren       om läromedel, är behovet av av-materia! stort.
23055: fattas i samband med behandlingen av statsför-         Däremot är användargrupperna ofta relativt små.
23056: slaget. 1 allmänhet täcker försäljningspriset för de   Av centralens diaserier är ca hälften (150) produ-
23057: audiovisuella läromedlen produktionskostnader-         cerade för den yrkesinriktade utbildningen.
23058: na. Detta gälier likväl inte undervisningsfilmer.''    Största delen av centralens videoband presenterar
23059: Sedan ovan nämnda ändring genomförts, har              olika yrken.
23060: inga väsentliga ändringar skett i fråga om anslag
23061: elier antalet anstälida vid audiovisuelia centralen.       På basen av det ovan anförda kan man konsta-
23062:    1 statsförslaget för innevarande år har ett         tera att Statens audiovisuelia central har särskilt
23063: belopp av 1 650 000 mark upptagits under mo-           fäst uppmärksamhet vid behovet av av-läromedel
23064: mentet 29.06.28 för anskaffning av materia! för        för de i spörsmålet nämnda målgrupperna.
23065: försäljning. Därutöver har ett anslag om                   Genom ett effektivare samarbete melian un-
23066: 1 430 000 mark upptagits under momentet                dervisningsmyndigheterna och centralen kan pro-
23067: 29.06.29 för anskaffning och produktion av av-         duktionen av läromedel vidare utvecklas så att de
23068: materia! för utlåning.                                 motsvarar specialgruppernas behov av läromedel.
23069: 
23070:      Helsingfors den 11 februari 1985
23071: 
23072:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
23073:                                                  1984 vp.
23074: 
23075: Kirjallinen kysymys n:o 486
23076: 
23077: 
23078: 
23079: 
23080:                                     Holvitie ym.: Poliisin toiminnan turvaamiseen tarvittavista palk-
23081:                                       kausmäärärahoista
23082: 
23083: 
23084:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23085: 
23086:    Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana             oiden (haittatyöt) 26.7 5. 01 kohta 3. prosenttista
23087: toteutetut valtionhallinnon säästötoimenpiteet          suhdetta kuluneen kymmenen vuoden aikana:
23088: ovat poliisihallinnon osalta johtaneet siihen, että
23089: poliisin toimintaa ei ole 1970-luvun loppuvuosi-                                     Haittatyökorvausten
23090: na eikä sen jälkeen suunniteltu poliisitoiminnal-       Vuosi                        osuus palkkauksessa
23091: lisen tarpeen mukaan, vaan suunnitelmat on                                                 41%
23092:                                                         1975
23093: täytynyt mitoittaa käytettävissä olevan määrära-        1976                               41%
23094: han mukaisiksi.                                         1977                               30 %
23095:    Lähes samanaikaisesti supistamistaimien kanssa       1978                               24 %
23096: otettiin poliisihallinnossa käyttöön ns. lyhyen         1979                               23%
23097: aikavälin toimintasuunnitelmat. Käytännössä tä-         1980                               22 %
23098: mä tarkoittaa sitä, että valtion tulo- ja menoarvi-     1981                               20 %
23099: oon poliisimiesten palkkaukseen varattu määrära-        1982                               20 %
23100: ha jaetaan läänin ja edelleen poliisipiirien kes-       1983                               20 %
23101: ken, jolloin selviää muun muassa se, minkä              1984                               20%
23102: verran kussakin poliisipiirissä voidaan vuoden
23103: aikana teettää poliisityötä epämukavana aikana,            Vertailuajankohtana ei ole tapahtunut oleelli-
23104: jolloin joudutaan maksamaan ns. haittatyökor-           sia muutoksia työaikojen eikä maksettavien kor-
23105: vauksia.                                                vausten maksuperusteissa, joten luvut ovat vertai-
23106:    Tämä suunnittelu on sinänsä paikallaan, jos se       lukelpoisia lukuun ottamatta vuonna 1984 voi-
23107: voidaan tehdä oikein perustein. Poliisihallinnossa      maan tullutta päällystöpäivystysjärjestelmää, joka
23108: valitettavasti asia ei ole näin, vaan suunnitelman      verottaa lisäksi em. määrärahaa, eikä järjestelmän
23109: laatija tietää ensinnäkin sen, että poliisimiehityk-    voimaantuloa ole otettu määrärahassa huomioon.
23110: sen painopisteet tulisi sijoittaa iltoihin ja viikon-      Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
23111: loppuihin, johon hänellä ei virkamiehenä ole            1985 poliisin palkkauksiin varattu määräraha joh-
23112: mahdollisuutta, vaan hänen tulee pitäytyä käy-          taa poliisin toiminnan supistumiseen verrattuna
23113: tettävissä olevien määrärahojen puitteissa ja laatia    vuoteen 1984. Erityisesti supistamistoimenpiteet
23114: työvuorosuunnitelmat mahdollisimman vähän               on kohdistettava poliisin toiminnallisiin paino-
23115: kustannuksia aiheuttavalle ajalle, eli päivisin suo-    pisteisiin, eli viikonloppuibio ja iltoihin, koska
23116: ritettavaksi.                                           poliisin työvoima on silloin ns. haittatyökorvaus-
23117:    Edellä kuvattu tilanne on vuosien ajan aiheut-       ten maksamisen johdosta virka-aikaa kalliimpaa.
23118: tanut tarpeetonta kitkaa poliisipäällystön ja mie-         Jotta poliisin toimintasuunnitelmat vuodelle
23119: histön välillä. Tavallinen kansalainen näkee epä-       1985 voitaisiin laatia vuoden 1984 toimintataso
23120: kohdan sellaisena, että poliisin tapaa arkipäivä-       säilyttäen, pitäisi poliisimiesten palkkaukseen va-
23121: nä, mutta ei rauhattomina viikonloppuöinä, jol-         rattua määrärahaa (26.75.01, kohta 3. Muut
23122: loin poliisia nimenomaan tarvittaisiin.                 palkat ja palkkiot) korottaa hallituksen esittämäs-
23123:    Säästötoimien suuruusluokkaa kuvannee par-           tä 8 000 000 markalla.
23124: haiten seuraava vertailu, jolla on verrattu paikal-        Tasavallan presidenttikin kiinnitti puheessaan
23125: lispoliisin poliisimiesten varsinaisten palkkausten     1.1.198 5 huomiota poliisin toimintaedellytyk-
23126: 26.75.01 kohta 1. ja muiden palkkojen ja palkki-        sun.
23127: 
23128: 428500118E
23129: 2                                    1984 vp. -     KK n:o 486
23130: 
23131:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              Miten Hallitus aikoo säilyttää alkanee-
23132: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                na vuonna poliisin toimintatason erityi-
23133: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-            sesti ns. painopisteajankohtina?
23134: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23135: 
23136:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1985
23137: 
23138:                      Tapio Holvitie                          Seppo Pelttari
23139:                      Niilo Koskenniemi                       Mikko Rönnholm
23140:                                          Timo Kietäväinen
23141:                                      1984 vp. -     KK n:o 486                                         3
23142: 
23143: 
23144: 
23145: 
23146:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23147: 
23148:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käytettävissä olevien määrärahojen mukaisesti.
23149: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Yksittäisen poliisimiehen oikeus työaikakorvauk-
23150: olette 8 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn kir-      siin ei sen sijaan ole riippuvainen tulo- ja meno-
23151: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    arvion ko. tarkoitukseen varattujen varojen mää-
23152: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     rästä. Tehdyt ilta-, yö- ja viikonloppuvuorot on
23153: Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   asianomaisille korvattava aina kulloinkin nouda-
23154: myksestä n:o 486:                                   tettavana olevien virkaehtosopimusten mukaises-
23155:                                                     ti.
23156:           Miten Hallitus aikoo säilyttää alkanee-       Missä määrin poliiseilla teetätetään työtä iltai-
23157:        na vuonna poliisin toimintatason erityi-     sin, öisin ja viikonloppuisin on poliisijohdollinen
23158:        sesti ns. painopisteajankohtina?             töiden järjestelykysymys. Yleensä virkamiehet ei-
23159:                                                     vät mielellään työskentelisi iltaisin, öisin ja vii-
23160:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      konloppuisin. Eräillä hallinnonaloilla kuten po-
23161: seuraavaa:                                          liisissa ns. epämukavana aikana tehtävää työtä
23162:    Poliisitoimen palkkaukseen myönnetystä mää-      joudutaan kuitenkin tekemään tavanomaista
23163: rärahasta on vuosina 1981-1985 alamomentille        enemmän.
23164: 26.75.01.3. lisäjaottelun 1 (Työaikakorvaukset)         Hallituksen tarkoituksena ei ole vähentää po-
23165: kohdalla käytetty ns. painopisteajankohtina teh-    liisien työskentelyä tai palvelutasoa nykyisestään
23166: tyjen työtuntien korvaamiseen seuraavasti:          iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Tilanteessa ei
23167:                                                     siis tulle tapahtumaan muutoksia viime vuoteen
23168: Tilinpäätös .......... 1981      89 442 564 mk      verrattuna.
23169:           .......... 1982       102 076 783 mk         Jotta poliisin toimintasuunnitelmat vuodelle
23170:           .......... 1983       115 141 440 mk      1985 voitaisiin laatia vuoden 1984 toimintataso
23171:    ,     (arvio) .... 1984      125 272 100 mk      säilyttäen, hallitus on 6.2.1985 valtioneuvoston
23172: EMA ................ 1985       120 144 300 mk      raha-asiainvaliokunnan käsittelyssä myöntänyt si-
23173:                                                     säasiainministeriölle      luvan      alamomentin
23174:   Poliisitoimessa kuten muussakin hallinnossa       26. 75.0 1. 3. (Työaikakorvaukset) ylittämiseen
23175: työt joudutaan suunnittelemaan ja mitoittamaan      7 000 000 markalla.
23176: 
23177:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1985
23178: 
23179:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
23180: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 486
23181: 
23182: 
23183: 
23184: 
23185:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
23186: 
23187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ma sätt som inom den övriga förvaltningen. Den
23188: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       enskilde polismannens rätt till arbetstidsersätt-
23189: den 8 januari 1985 till vederbörande medlem av       ningar är däremot inte beroende av de medel
23190: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    som i statsförslaget reserverats för ifrågavarande
23191: dagsman Holvitie m.fl. undenecknade spörsmål         ändamål. De kvälls-, natt- och veckoslutsturer
23192: nr 486:                                              som vederbörande gjort skall alltid ersättas enligt
23193:                                                      gällande tjänstekollektivavtal.
23194:           Hur ämnar Regeringen under det ing-
23195:         ångna året bibehålla polisens verksam-          Frågan om i viiken utsträckning poliserna mås-
23196:         hetsnivå, särskilt under de s.k. tyngd-      te arbeta på kvällar, nätter och veckoslut beror på
23197:         punktsperioderna?                            hur polisledningen ordnar arbetet. I allmänhet
23198:                                                      arbetar tjänstemännen inte gärna på kvällar,
23199:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nätter och veckoslut. Inom vissa förvaltningsom-
23200: anföra följande:                                     råden, som t.ex. inom polisen, måste dock en
23201:    Av det anslag som beviljats för avlöningar        större del än vanligt av arbetet utföras under s.k.
23202: inom polisväsendet har åren 1981-1985 under          obekväm arbetstid.
23203: undermoment 26.75.01.3, tilläggsindelning 1            Regeringen har inte för avsikt att minska
23204: (arbetstidsersättningar), medel använts för ersät-   polisernas arbete eller sänka servicenivån under
23205: tande av arbetstimmar under s.k. tyngdpunkts-        kvällar, nätter och veckoslut. Läget kommer alltså
23206: perioder på följande sätt:                           uppenbarligen inte att förändras i jämförelse
23207:                                                      med senaste år.
23208: Bokslut ............ . 1981        89 442 564 mk
23209:                            1982   102 076 783 mk        För att polisens verksamhetsplaner för år 1985
23210:    "                       1983   115 141 440 mk     skall kunna uppgöras med bibehållande av 1984
23211:   ,"     (beräkn.) ..... 1984     125 272 100 mk     års verksamhetsnivå, har regeringen 6.2.1985 vid
23212: Försl. till utgiftsstat .. 1985   120 144 300 mk     behandling i statsrådets finansutskott beviljat
23213:                                                      inrikesministeriet tillstånd att överskrida under-
23214:   Inom polisväsendet måste arbetet planeras och      moment 26.7 5. 01. 3 (arbetstidsersättningar) med
23215: dimensioneras enligt disponibla anslag, på Sam-      7 000 000 mk.
23216:      Helsingfors den 28 februari 1985
23217: 
23218:                                                                           Minister Pekka Vennamo
23219:                                                  1984 vp.
23220: 
23221: Kirjallinen kysymys n:o 487
23222: 
23223: 
23224: 
23225: 
23226:                                     Urpilainen ym.: Kokkolan vesipiirin uuden vesilaboratoriohankkeen
23227:                                       toteuttamisesta
23228: 
23229: 
23230:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23231: 
23232:    Vesihallintolain mukaan vesihallinnon tulee          Tilat ovat kuitenkin ahtaat ja epätarkoituksen-
23233: yhtenä päätehtävänään edistää ja suorittaa vesi-        mukaiset. Huono ilmanvaihto ja kylmyys aiheut-
23234: tutkimusta. Tätä tehtävää varten jokaisessa vesi-       tavat työsuojelullisia ongelmia ja lisätöitä luotet-
23235: piirissä on vesilaboratorio.                            tavien tulosten saamiseksi. Tiloja ei saneeraamal-
23236:    Vesilaboratoriotoiminnalla vesitoimisto tuottaa      l~kaan voida kehittää nykyisiä tarpeita vastaavik-
23237: tietoa alueensa järvien, jokien ja merialueen           SI.
23238: tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä             Kokkolan vesipiirin uusi vesilaboratoriohanke
23239: hankkii tietoja suunnittelun, rakentamisen ja           on ollut pitkään vireillä. Hankkeen kustannusar-
23240: valvonnan tarpeisiin.                                   vio on noin 3,5 milj. markkaa. Hanke sisältyy
23241:    Laboratorioissa tehdään fysikaalis-kemiallisia       voimassa olevaan vesihallinnon toiminta- ja ta-
23242: analyysejä luonnonvesistä ja jätevesistä. Biologi-      loussuunnitelmaan.
23243: nen tutkimus käsittää mm. erilaisia levä- ja               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23244: hygieenisyysmäärityksiä. Kokkolan vesipiirin la-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23245: boratoriossa analysoidaan vuosittain yli 20 000         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23246: näytettä. Tarve on jatkuvasti lisääntynyt.              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23247:    Mikäli vesipiireistä vuonna 1986 muodostetaan                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23248: vesi- ja ympäristöpiirejä, uudet jätehuoltoon ja               Kokkolan vesipiirin toiminnalle tärkeä
23249: ilmantutkimukseen liittyvät tehtävät tulevat li-               vesilaboratorio toimii edelleen ahtaissa ja
23250: säämään tutkimustarvetta edelleen.                             epätarkoituksenmukaisissa tiloissa, ja
23251:    Kokkolan vesipiirin nykyinen vesilaboratorio                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23252: toimii vuonna 1972 varastorakennuksesta labora-                ryhtyä Kokkolan vesipiirin uuden vesila-
23253: toriokäyttöön saneeratuissa tiloissa, joita on                 boratoriohankkeen toteuttamiseksi mah-
23254: käyttö- ja kunnossapitovaroin kunnostamaila yri-               dollisimman pian, mieluimmin jo vuo-
23255: tetty pitää jollain lailla toimivina ja siedettävinä.          den 1986 aikana?
23256: 
23257:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1985
23258: 
23259:                       Kari Urpilainen                            Pekka Starast
23260:                       Mats Nyby                                  Seppo Pelttari
23261: 
23262: 
23263: 
23264: 
23265: 4285001040
23266: 2                                     1984 vp. -      KK n:o 487
23267: 
23268: 
23269: 
23270: 
23271:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23272: 
23273:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suurempia vaatimuksia, jotka tulee ottaa huo-
23274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mioon mm. uusia laboratoriotiloja suunniteltaes-
23275: olette 8 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn kir-        sa.
23276: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Kokkolan vesipiirin vesitoimiston vesilaborato-
23277: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       riohanke sisälsi alunperin nykyisen vesilaborato-
23278: K. Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       rion saneeraamisen sekä uuden lisärakennuksen
23279: kysymyksestä n:o 487:                                 rakentamisen nykyisten tilojen jatkoksi. Suunni-
23280:                                                       telmasta kuitenkin luovuttiin Kokkolan kaupun-
23281:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että          gin tonttijärjestelysuunnitelmien vuoksi. Sittem-
23282:        Kokkolan vesipiirin toiminnalle tärkeä         min katsottiin tarkoituksenmukaiseksi rakentaa
23283:        vesilaboratorio toimii edelleen ahtaissa ja    nykyiselle korjaamotontille kokonaan uusi labo-
23284:        epätarkoituksenmukaisissa tiloissa, ja         ratoriorakennus. Nykyisen vesilaboratorion tilat
23285:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         on tällöin tarkoitus varata uuden laboratorion
23286:        ryhtyä Kokkolan vesipiirin uuden vesila-       varastotiloiksi sekä vesitoimiston korjaamon ja
23287:        boratoriohankkeen toteuttamiseksi mah-         keskusvaraston toimisto-, sosiaali- ja varastotiloik-
23288:        dollisimman pian, mieluimmin jo vuo-           st.
23289:        den 1986 aikana?                                  Hankkeesta on laadittu uusi yhdistetty perus-
23290:                                                       tamis- ja esisuunnitelma, joka on hyväksytty
23291:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      18.12.1984. Hanke sisältyy vesihallinnon toi-
23292: ti seuraavaa:                                         minta- ja taloussuunnitelmaan ja se on ohjelmoi-
23293:    Vesipiirien vesitoimistojen vesilaboratorioiden    tu toteutettavaksi vuosina 1986-1987.
23294: toimintaedellytysten kehittäminen, niin tilojen          Kuten edellä esitetystä ilmenee, ollaan hanket-
23295: kuin laitteistojen puolesta, on eräs lähivuosien      ta viemässä eteenpäin ja mahdollisuudet sen
23296: tärkeimpiä hankkeita vesihallinnossa. Vesi- ja        toteuttamiseen tulevat selvitettäviksi valtion vuo-
23297: ympäristöhallinnon uudistamisen johdosta mai-         den 1986 tulo- ja menoarvion valmistelun yhtey-
23298: nituille laboratorioille tullaan asettamaan entistä   dessä.
23299: 
23300:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
23301: 
23302:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
23303:                                       1984 vp. -     KK n:o 487                                     3
23304: 
23305: 
23306: 
23307: 
23308:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23309: 
23310:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sättas för alit högre krav, och dessa bör beaktas
23311: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       bl.a. vid planering av nya laboratorieutrymmen.
23312: den 8 januari 1985 tili vederbörande medlem av          U rsprungligen omfattade vattenlaboratoriepro-
23313: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    jektet vid Karleby vattendistrikts vattenbyrå en
23314: dagsman K. Urpilainen m.fl. undertecknade            sanering av det nuvarande laboratoriet samt upp-
23315: spörsmål nr 487:                                     förande av ett nytt annex i anslutning tili de
23316:           Är Regeringen medveten om att det          nuvarande utrymmena. Planen skrinlades dock
23317:        för Karleby vattendistrikts verksamhet        på grund av Karleby stads tomtregleringsplaner.
23318:        viktiga vattenlaboratoriet fortfarande är     Senare har det ansetts vara ändamålsenligt att
23319:        inrymt i trånga och oändamålsenliga ut-       uppföra en helt ny laboratoriebyggnad på den
23320:        rymmen, och                                   nuvarande verkstadstomten. Avsikten är att sam-
23321:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tidigt reservera de nuvarande laboratorieut-
23322:        för att Karleby vattendistrikts nya vatten-   rymmena som lagerutrymmen för det nya labora-
23323:        laboratorieprojekt skali kunna förverkli-     toriet samt som social- och lagerutrymmen för
23324:        gas snarast möjligt, helst redan under år     vattenbyråns verkstad och centraliager.
23325:        1986?                                            Över projektet har uppgjorts en ny kombine-
23326:                                                      rad anläggnings- och utbyggnadsplan som god-
23327:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     kändes 18.12.1984. Projektet ingår i vattenför-
23328: anföra följande:                                     valtningens verksamhets- och ekonomipian och
23329:    Att urveckla verksamhetsförutsättningarna för     skall enligt programmet bli förverkligat under
23330: vattenlaboratorierna vid vattendistriktens vatten-   åren 1986-1987.
23331: byråer i fråga om såväl utrymmen som apparatur          Enligt vad som framgår av det ovan anförda
23332: är ett av de centralaste projekten inom vattenför-   hålier projektet på att framskrida och möjlighe-
23333: valtningen under de närmaste åren. Med anled-        terna att genomföra det kommer att utredas i
23334: ning av reformerna inom vatten- och miljöför-        samband med beredningen av statsförslaget för
23335: valtningen kommer nämnda laboratorier att ut-        år 1986.
23336: 
23337:      Helsingfors den 14 februari 1985
23338: 
23339:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
23340:                                                  1984 vp.
23341: 
23342: Kirjallinen kysymys n:o 488
23343: 
23344: 
23345: 
23346: 
23347:                                     Manninen ym.: Luonnonhoitotilojen perustamisesta
23348: 
23349: 
23350:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23351: 
23352:    Maamme metsien, peltojen ja vesien tuotta-           taan satunnaisesti työllisyystöinä. Luonnonhoito-
23353: mien luonnonvarojen hyödyntäminen ja hoito              tilan työn ja toimeentulon rungon muodostaisi-
23354: tapahtuu varsin tehokkaasti ja tarkoituksenmu-          vat metsänhoito, puunkorjuu (energiapuu) ja
23355: kaisesti pääasiassa maatilatalouden kautta, mutta       luonnontuotteiden keruu sekä omavaraistalou-
23356: viime vuosikymmeninä tapahtuneen yleisen yh-            teen liittyvät työt. Julkisen sektorin osuuden
23357: teiskuntamme ja elinkeinorakenteen muutoksen            luonnonhoitotilan perheenjäsenten työssä voisi-
23358: johdosta on varsinkin pieniä maatiloja autioitu-        vat muodostaa esim. luonnon virkistyskäyttöä ja
23359: nut runsaasti. Myös monet 1960-luvulta lähtien          ympäristönhoitoa edistäen: riistanhoito, eräopas-
23360: toteutetut maataloustuotannon rajoitus- ja ohjaa-       tus, retkeilyreittien ja luontopolkujen kunnossa-
23361: mistoimenpiteet (peltopaketointi) ovat erityisesti      pito sekä lähiympäristön maiseman ja yleisten
23362: Pohjois- ja Itä-Suomessa autioittaneet jopa koko-       alueiden kuten esim. uimarantojen hoito. Tällai-
23363: naisia maaseutukyliä. Näiden tilojen maiden             seen luonnon- ja ympäristönhoitajan toimenku-
23364: käyttö lisämaiksi on ongelmallista, koska niiden        vaan voidaan liittää myös sellaisia maaseutukyläs-
23365: metsät ovat useimmiten sellaisessa tuotantovai-         sä tarpeellisia sosiaalialan auttamistehtäviä, joi-
23366: heessa, etteivät ne sovellu edellä mainittuun           den organisoimisessa on tällä hetkellä ongelmia.
23367: tarkoitukseen. Kuitenkin noilla tiloilla olisi run-     Tässä yhteydessä tulisikin organisoida kaikki se
23368: saasti luonnonhoitoon liittyvää työtä, jolla pitkäl-    ns. tekemätön työ, josta julkisessa keskustelussa
23369: lä aikavälillä olisi puuntuotannon ja luonnon           usein puhutaan.
23370: virkistyskäytön kannalta myös merkittävä kansan-           Koska ko. osa-aikaisten luonnon- ja ympäris-
23371: taloudellinen merkitys.                                 tönhoitajien toimien sijoittaminen luonnonhoi-
23372:    Kokeilun ja siihen liittyvän tutkimuksen avulla      totiloilla työskentelevien perheisiin tapahtuisi
23373: tulisikin selvittää mahdollisuudet perustaa luon-       maamme vaikeimmilla työttömyysalueilla, olisi
23374: nonhoitotiloja. Tällaisia tiloja voitaisiin muodos-     se järkevää työllistämisvarojen käyttöä työttö-
23375: taa yksityisten omistuksessa olevista autiotilojen      myyskorvausten maksamisen asemesta. Koulutus
23376: maista tai sellaisista maatilahallituksen omistuk-      voisi aluksi tapahtua työllisyyskoulutuksena.
23377: sessa olevista maista, jotka eivät sovellu lisämaiksi      Luonnonhoitotilojen perustamiskokeilu voitai-
23378: maatiloille. Jos tila perustettaisiin jo yksityisen     siin toteuttaa Iijokilaakson projektialueella, joka
23379: omistuksessa olevalle maalle, tarvittaisiin pää-        on maamme vaikeinta työttömyysaluetta, ja toi-
23380: omia valtion varoista asuinrakennusten rakenta-         saalta Iijokilaakson kunnissa on erittäin paljon
23381: miseen tai perusparantamiseen lähinnä luontais-         luonnonhoitotyön tarpeessa olevia autiotiloja.
23382: elinkeinotiloja koskevan lain mukaisin ehdoin.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23383: Maan hankintaan tulisi saada halpakorkoista lai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23384: naa.                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23385:    Elinkelpoisen ja riittävän toimeentulon anta-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23386: van luonnonhoitotilan työtehtävien toimenku-
23387: vaan voidaan liittää myös yhteiskunnan kannalta                   Aikooko Hallitus tutkimuksin ja kokei-
23388: tärkeitä lähiympäristön luonnon- ja ympäristön-                luin selvittää mahdollisuudet perustaa
23389: hoitotehtäviä, joita esim. tällä hetkellä suorite-             luonnonhoitotiloja?
23390: 
23391:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1985
23392: 
23393:          Mauno Manninen                   Heimo Linna                      Pentti Poutanen
23394: 
23395: 428500147C
23396: 2                            1984 vp. -   KK n:o 488
23397: 
23398:     Kalevi Mattila              Matti Maijala               Esko Aho
23399:     Juhani Alaranta             Timo Kietäväinen            Hannu Kemppainen
23400:     Olavi Martikainen           Mikko Jokela                Hannu Tenhiälä
23401:     Einari Nieminen             Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen
23402:     Sirkka-Liisa Anttila        Aapo Saari                 Jukka Vihriälä
23403:     Seppo Pelttari              Heikki Kokko                Mauri Pekkarinen
23404:     Reino Karpola               Katri-Helena Eskelinen      Taisto Tähkämaa
23405:     Lea Sutinen                 Paavo Vesterinen            Hannele Pokka
23406:                 Juhani Tuomaala                     Väinö Raudaskoski
23407:                                       1984 vp. -- RJ( n:o 488                                          3
23408: 
23409: 
23410: 
23411: 
23412:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23413: 
23414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      tarkoituksena on edistää maatilatalouteen liitty-
23415:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vien ja sitä täydentävien elinkeinojen sekä maa-
23416:  olette 8 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn kir-      seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan har-
23417:  jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    joittamista sekä kehittää niihin kohdistuvien val-
23418:  omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tion tukitoimenpiteiden hallinnollista järjestelyä.
23419:  Mauno Mannisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-     Maan pohjoisimpien alueiden elinkeinojen tuke-
23420:  ta kysymyksestä n:o 488:                            misesta annettua luontaiselinkeinolakia päästään
23421:                                                      soveltamaan jo tämän vuoden alkupuolella.
23422:           Aikooko Hallitus tutkimuksin ja kokei-        Maaseudun omien resurssien hyödyntäminen
23423:         luin selvittää mahdollisuudet perustaa       tulee lähivuosina olemaan entistä tärkeämpi kei-
23424:         luonnonhoitotiloja?                          no maaseudun autioitumisen estämiseksi. Tämän
23425:                                                      vuoksi myös ehdotetun kaltaisten luonnonhoito-
23426:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     tilojen toimintaedellytysten selvittäminen näyttää
23427:   seuraavaa:                                         tarpeelliselta. Erityisesti on kiinnitettävä huomio-
23428:      Lukuisin eri hallinnonalojen toimenpitein on    ta tällaisten tilojen toimeentuloedellytyksiin.
23429:   pyritty löytämään maaseudulle uutta toimintaa,     Luonnonhoitoa koskevat tehtävät saattaisivat so-
23430:   jolla korvattaisiin varsinaisen maatilatalouden    veltua lähinnä metsätaloutta pääasiallisena toi-
23431:   piirissä tapahtuva väestön väheneminen. Maatila-   meentulon lähteenä harjoittaville tiloille. Maa- ja
23432:   lain nojalla tuetaan niinikään eräitä toimintoja   metsätalousministeriön tarkoituksena on asettaa
23433:   joko silloin kun niitä harjoitetaan varsinaisen    työryhmä selvittämään ns. metsätilojen perusta-
23434:   maatilatalouden ohella tai eräissä tapauksissa     mista. Tässä yhteydessä voidaan selvittää myös
23435:   myös maatilataloudesta erillään.                   muiden luonnonhoitoon liittyvien tehtävien so-
23436:      Hallituksen tarkoituksena on antaa kevätkau-    veltuminen metsätaloutta harjoittaville tiloille
23437: . della eduskunnalle esitys laiksi maaseudun elin-   sekä mahdollisuudet perustaa erityisiä luonnon-
23438:   keinotoiminnan edistämisestä. Lakiehdotuksen       hoitotiloja.
23439: 
23440:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
23441: 
23442:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
23443: 4                                      1984 vp. -      KK n:o 488
23444: 
23445: 
23446: 
23447: 
23448:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23449: 
23450:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ja utövandet av näringar, som ansluter sig tili
23451: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gårdsbruk och kompletterar det samt gagna utöv-
23452: den 8 januari 198 5 tili vederbörande medlem av        ningen av småskalig näringsverksamhet på lands-
23453: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      bygden, samt att utveckla administrationen av de
23454: dagsman Mauno Manninen m.fl. undertecknade             statliga stödåtgärderna för dessa. Redan i början
23455: spörsmål nr 488:                                       av detta år kan man tillämpa naturnäringslagen,
23456:                                                        som gälier stödjandet av näringar i landets nord-
23457:            Ämnar Regeringen med hjälp av un-           ligaste delar.
23458:         dersökningar och experiment utreda möj-
23459:         ligheterna att grunda naturvårdslägenhe-          Inom de närmaste åren kommer utnyttjandet
23460:         ter?                                           av landsbygdens egna resurser att vara ett ännu
23461:                                                        viktigare medel än förr tili förebyggande av
23462:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        landsbygdens avfolkning. Därför ser det också ut
23463: anföra följande:                                       att vara på sin plats att klarlägga verksamhetsför-
23464:    Genom åtgärder, som har vidtagits inom flera        utsättningarna för naturnäringslägenheter av så-
23465: olika förvaltningsområden, har man försökt finna       dan typ som föreslås i spörsmålet. Särskild upp-
23466: nya former av verksamhet som kunde utövas på           märksamhet måste fästas vid dessa lägenheters
23467: landsbygden och ersätta det egentliga gårdsbru-        förutsättningar för att ge utkomst. Uppgifter i
23468: ket, då den befolkning som är sysselsatt inom          anslutning tili naturvård kunde tänkas lämpa sig
23469: detta minskar. Med stöd av lagen om gårdsbruks-        närmast för lägenheter där skogsbruk är den
23470: enheter stöds likaså vissa typer av verksamhet         huvudsakliga inkomstkällan. Jord- och skogs-
23471: antingen då de utövas vid sidan av egentligt           bruksministeriets avsikt är att tilisätta en arbets-
23472: gårdsbruk, eller i vissa fali också då de utövas       grupp för att utreda frågor i anslutning tili grun-
23473: helt separat.                                          dandet av s.k. skogslägenheter. I detta samman-
23474:    Regeringens avsikt är att under vårsessionen tili   hang kan man också utreda hur andra uppgifter i
23475: riksdagen avlåta en proposition med förslag tili       anslutning tili naturvård lämpar sig för lägenhe-
23476: lag om främjande av näringsverksamheten på             ter där skogsbruk utövas, ävensom möjligheterna
23477: landsbygden. Syftet med lagförslaget är att främ-      att inrätta specielia naturvårdslägenheter.
23478: 
23479:      Helsingfors den 5 mars 1985
23480: 
23481:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
23482:                                                1984 vp.
23483: 
23484: Kirjallinen kysymys n:o 489
23485: 
23486: 
23487: 
23488: 
23489:                                   Kortesalmi: Korouoman rotkolaakson maiseman säilyttämisestä Po-
23490:                                     siolla
23491: 
23492: 
23493:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23494: 
23495:    Lapin läänin eteläosassa Posion pitäjän Ko-        että koska hän maksaa metsästään veroa, hänellä
23496: rouoman ainutlaatuinen maisema on vaarassa            on oikeus saada siitä myös tuloa.
23497: tuhoutua, sillä rotkolaakson pohjalla sijaitsevan        Kun Korouoman luonnonkaunis rotkolaakso ei
23498: yksityismaan omistaja on käynnistämässä hak-          ole rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla, valtio
23499: kuut palstallaan.                                     ei ole pyrkinyt Junastamaan uoman keskellä si-
23500:     Alue sijaitsee keskellä metsähallinnon aarni-     jaitsevia yksityismaita.
23501: aluetta ja on maisemaltaan koko Korouoman
23502:                                                          Törmäsen mielestä koko asia järjestyisi hyvin
23503: rotkolaakson kauneimpia.
23504:                                                       silloin, jos metsähallitus suostuisi hänen esittä-
23505:     Metsähallitus on rauhoittanut Korouoman alu-
23506:                                                       määnsä maanvaihtoon. Törmäsen mukaan noilta
23507: eelta 1 255 hehtaarin suuruisen aarnialueen sekä
23508:                                                       alueilta löytyy sopivia kohteita hyvinkin paljon
23509: 83 7 hehtaarin luonnonhoitometsän. Aarnialue
23510:                                                       vaihtoa varten, jos asiaa kohtaan tunnettaisiin
23511: on rauhoitettu täydellisesti, luonnonhoitometsäs-
23512:                                                       metsähallituksessa kiinnostusta.
23513: sä tehdään normaalia lievempiä hakkuita.
23514:     Korouoman rotkolaakson pohjalla on myös              Korouoman luonnonkaunis rotkolaakso Lapin
23515: yksityisten maita, joista pääosa on vanhoja niitty-   läänin eteläosassa Posiolla on yli 20 kilometrin
23516: jä. Kauneimmalla paikalla on kuitenkin metsä-         pituinen ja se on suosittu retkeilykohde.
23517: maata, joka nyt on vaarassa tuhoutua hakkuiden           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23518: vuoksi.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23519:     Runsaan 11 hehtaarin metsäpalstan omistava        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23520:  Artturi Törmänen aikoo käynnistää hakkuut ensi       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23521:  kesänä. Näin kertoo Kuusamossa ilmestyvä lehti
23522:  Koillissanomat 5. 1.198 5.                                      Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
23523:     Metsänomistaja Artturi Törmänen kertoo, että              miin Lapin läänin eteläosassa Posion pitä-
23524:  hän on tehnyt metsähallitukselle jo toista vuotta            jässä Korouoman luonnonkaunista rotko-
23525:  sitten maanvaihtotarjouksen, mutta metsähallitus             laaksoa uhkaavan maisematuhon estämi-
23526:  ei ole tuntenut asiaa kohtaan kiinnostusta.                  seksi veivoittamalla metsähallituksen asi-
23527:     Metsänomistaja Törmäsen omistamalle alueelle              anmukaiseen maanvaihtoon metsänomis-
23528:  on tehty metsänhoitosuunnitelma, ja hän katsoo,              taja Artturi Törmäsen kanssa?
23529: 
23530:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1985
23531: 
23532:                                          J. Juhani Kortesalmi
23533: 
23534: 
23535: 
23536: 
23537:  428500146B
23538: 2                                    1984 vp. -- RJ( n:o 489
23539: 
23540: 
23541: 
23542: 
23543:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23544: 
23545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taa lakisääteisen suojelun purun. Tarkoituksena
23546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       onkin käynnistää selvitykset mahdollisuuksista
23547: olette 9 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn kir-      muodostaa alueesta lähinnä luonnonsäästiötyyp-
23548: jeenne n:o 2435 ohella toimittanut valtioneuvos-    pinen suojelualue.
23549: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Korouoman valtionmaiden sisäpuolella on
23550: edustaja]. Juhani Kortesalmen kirjallisesta kysy-   muutamia yksityisomistuksessa olevia vanhoja
23551: myksestä n:o 489, jossa tiedustellaan:              niittypalstoja. Alueet sijoittuvat suojelun kannal-
23552:                                                     ta varsin keskeisille paikoille ja ovat lähes luon-
23553:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    nontilaisia. Näitä on tarkoitus mahdollisuuksien
23554:        miin Lapin läänin eteläosassa Posion pitä-   mukaan hankkia valtiolle luonnonsuojelutarkoi-
23555:        jässä Korouoman luonnonkaunista rotko-       tuksiin.
23556:        laaksoa uhkaavan maisematuhon estämi-           Eräillä palstoilla ilmenneiden hakkuusuunni-
23557:        seksi veivoittamalla metsähallituksen asi-   telmien johdosta on ympäristöministeriön toi-
23558:        anmukaiseen maanvaihtoon metsänomis-         mesta käynnistetty neuvottelut alueiden hankki-
23559:        taja Artturi Törmäsen kanssa?                miseksi valtiolle. Ministeriön Ouluun sijoitettu
23560:                                                     ostoneuvottelija on muun ohella ollut useamman
23561:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       kerran yhteydessä hakkuita suunnittelevaan Art-
23562: seuraavaa:                                          turi Törmäseen. Näissä neuvotteluissa on alusta-
23563:    Posion Korouoman rotkolaakso on sekä maise-      vasti sovittu menettelystä, jossa ympäristöminis-
23564: mallisesti että myös eläimistön ja kasviston kan-   teriön toimesta valtiolle ostetaan sellainen alue,
23565: nalta varsin arvokas alue maassamme. Korouo-        jota myöhemmin voidaan käyttää vaihtomaana
23566: masta ehdotettiin jo 1930-luvulla muodostetta-      hankittaessa sekä Törmäsen omistamaa palstaa
23567: vaksi kansallispuisto, mutta hanke ei tuolloin      että mahdollisesti myös muitakin Korouomassa
23568: toteutunut. Metsähallitus on kuitenkin luonnon-     sijaitsevia palstoja valtiolle. Vaihtomaajärjestelyt
23569: suojelutarkoituksessa perustanut tälle seudulle     selvitetään aina yhteistyössä maanomistajien
23570: noin 2 300 hehtaarin suuruisen luonnonhoito-        kanssa. Muun ohella Artturi Törmänen on il-
23571: metsän, johon itse Korouoman kanjoni kuuluu         moittanut olevansa valmis edellä selostettuun
23572: täysin luonnontilassa säilytettävänä aarniosana.    järjestelyyn. Näin menetellen Korouoman ainut-
23573: Korouoma ei kuitenkaan sisälly mihinkään val-       laatuiset maisemat voidaan säilyttää vaihtomaa-
23574: tioneuvoston hyväksymään suojelualueohjel-          järjestelyin ja kaikkien osapuolten edut ottaa
23575: maan. Alue tulisi kuitenkin tulevaisuudessa saat-   huomioon asianmukaisella tavalla.
23576: 
23577:     Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
23578: 
23579:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
23580:                                       1984 vp. -     KK n:o 489                                        3
23581: 
23582: 
23583: 
23584: 
23585:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23586: 
23587:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          även att inleda utredningar om möjligheterna att
23588: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       av området bilda ett skyddsområde, närmast av
23589: 2435 av den 9 januari 1985 tili vederbörande         naturreservatstyp.
23590: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      Ioom de marker vid Korouoma som staten
23591: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-        äger finns några gamla ängslotter i privat ägo.
23592: nade spörsmål nr 489:                                Områdena ligger synnerligen centralt med tanke
23593:                                                      på naturskyddet, och de är i så gott som orört
23594:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         naturtillstånd. Avsikten är att i mån av möjlighet
23595:        ning vidta åtgärder för förhindrande av       införskaffa dessa områden tili staten för na-
23596:        den landskapsförstöring som hotar Koro-       turskyddsändamål.
23597:        uoma ravin i södra delen av Lapplands            På grund av att avverkningsplaner har fram-
23598:        Iän i Posio kommun genom att ålägga           kommit för vissa lotters del har man på åtgärd av
23599:        forststyrelsen att utföra ett vederbörligt    miljöministeriet inlett förhandlingar för att inför-
23600:        ägobyte med skogsägaren Artturi Törmä-        skaffa områdena tili staten. Den person som för
23601:        nen?                                          ministeriets räkning förhandlar om köpen och
23602:                                                      som befinner sig i Uleåborg, har bland annat
23603:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     flera gånger varit i kontakt med Artturi Törmä-
23604: anföra följande:                                     nen som planerar avverkningar. Vid dessa
23605:    Korouoma ravin i Posio är ett synnerligen         förhandlingar har man preliminärt kommit över-
23606: värdefullt område i vårt land, både med tanke på     ens om ett förfarande där man genom miljömi-
23607: landskap och med tanke på djur- och växtvärld.       nisteriets försorg åt staten införskaffar ett område
23608: Redan på 1930-talet föreslogs det att Korouoma       som senare kan användas i utbyte när man till
23609: skulle bli nationalpark, men projektet förverkli-    staten införskaffar den lott som är i Törmänens
23610: gades inte då. Forststyrelsen har dock i na-         ägo samt eventuellt också andra lotter i Korouo-
23611: turskyddssyfte inrättat en naturvårdsskog som        ma. Arrangemangen som gäller utbyte av mark
23612: omfattar cirka 2 300 hektar i nejden. Tili denna     klarläggs alltid i samarbete med markägarna.
23613: naturvårdsskog hör själva Korouoma ravin såsom       Artturi Törmänen bland andra har meddelat att
23614: en urskog, som skall bevaras i orört naturtill-      han är beredd att gå med på det ovan beskrivna
23615: stånd. Korouoma hör emellertid inte tili något av    förfarandet. Sålunda kan Korouomas unika land-
23616: de program för skyddsområden som statsrådet          skap bevaras genom ägobyten, och alla parters
23617: har godkänt. 1 framtiden borde området dock          fördel beaktas på vederbörligt sätt.
23618: skyddas med lagstiftningsåtgärder. Avsikten är
23619: 
23620:      Helsingfors den 5 mars 1985
23621: 
23622:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
23623:                                                 1984 vp.
23624: 
23625: Kirjallinen kysymys n:o 490
23626: 
23627: 
23628: 
23629: 
23630:                                    Anttila ym.: Forssan musiikkikoulun saamisesta valtionavun piiriin
23631: 
23632: 
23633:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23634: 
23635:    Maassamme musiikkiopetus lähti 1970-luvun           kiopistossa että muissa sopijakunnissa. Samoin
23636: alussa myönteisesti toteutumaan säädettyjen la-        on sovittu, että musiikkikoulun musiikkileikki-
23637: kien tukemana. Musiikkioppilaitokset ovat viime        koulutoiminta ei kuulu yhteistoimintasopimuk-
23638: vuosina runsaasti lisääntyneet ja ne ovat sijoittu-    sen piiriin, vaan kunnissa tapahtuvasta musiikki-
23639: neet maan eri osiin mukaan luettuna myös               leikkikoulutoiminnasta kunnat vastaavat kukin
23640: kiitettävästi haja-asutusalueet. Musiikinopetus on     itse. Samoin yhteistoiminnan kustannuksiin ei
23641: suosittua, pyrkijöitä on huomattavasti enemmän         kuulu musiikkikoulun oppilaiden matkakustan-
23642: kuin kyseisiin oppilaitoksiin voidaan ottaa. Mu-       nukset, vaan niihin osallistumisesta kukin sopi-
23643: siikkioppilaitosten toiminnan kehittäminen on          muskunta päättää itse. Samoin yhteistoimintaso-
23644: kuitenkin pysähtymässä. Parhaillaan eduskunnan         pimuksen 10. kohdassa todetaan, että sopimus-
23645: käsiteltävänä olevassa valtion vuoden 1985 tulo-       kunnat ovat tietoisia, että yhteistoiminnan käyn-
23646: ja menoarviossa ei esitetä hyväksyttäväksi uusia       nistyessä musiikkikoulu ei ole vielä valtionosuu-
23647: musiikkioppilaitoksia valtionavun piiriin vuonna       teen oikeuttava oppilaitos.
23648: 1985. Musiikkioppilaitosten valtionosuusprosen-           Viime aikojen suomalaisen musiikin kansain-
23649: tit pysytetään ennallaan. Näin ollen kyseisten         välisestikin mittava menestys osoittaa, mikä mer-
23650: laitosten toiminta polkee paikallaan. Kun tähän        kitys hyvätasoisella musiikkioppilaitostoiminnalla
23651: lisää vielä sen tosiasian, että tällä hetkellä vajaa   on musikaalisten lahjakkuuksien esiinsaamisessa
23652: viidesosa, pienemmillä paikkakunnilla vajaa puo-       ja uralla etenemisessä. Forssan musiikkikoulun
23653: let musiikkiopistoihin ja musiikkikouluihin pyr-       toiminnan tulokset ovat myös selvästi nähtävissä
23654: kijöista pääsee oppilaitoksiin opiskelemaan, tarve     Lounais-Hämeen kunnissa virinneenä vilkkaana
23655: toiminnan lisäämiseen on todella kiistämätön           ja tuloksellisena musiikinharrastuksena. Hallituk-
23656: tosiasia. Musiikkikoulujen ja -opistojen harkin-       sen esitys tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1985 on
23657: nanvarainen valtionapu on vain 30-35 % ja              kylmä suihku musiikkikoulujen toiminnan kehit-
23658: jopa alle sen. Samanaikaisesti meillä valtion bud-     tämistä ajatellen. Musiikkikoulutoiminnan laa-
23659: jetin kautta tuetaan kansalais- ja työväenopisto-      jentaminen pelkästään kuntien verotulojen varas-
23660: jen toimintaa 70 % :n valtionavulla. Tämä ero on       sa ei ole perusteltua ja oikeudenmukaista ottaen
23661: todella valtava. Kun kansalais- ja työväenopisto-      huomioon, että meillä on lakisääteisiä valtion-
23662: jen valtionapuun tulee syrjäisillä alueilla vielä      avustusta saavia oppilaitoksia 41 kappaletta ja
23663: 15 % :n syrjäseutulisä, on valtion tuki 85 %           harkinnanvaraista avustusta saavia 52 ja suurin
23664: kansalais- ja työväenopistojen toiminnalle.            osa on kokonaan valtionosuusjärjestelmän ulko-
23665:                                                        puolella olevia oppilaitoksia. Tämän eriarvoisuu-
23666:    Maassamme toimii noin 200 musiikkioppilai-          den poistamiseksi ja suuren opetustarpeen tyy-
23667: tosta. Yksi näistä on Forssan musiikkiopisto, joka     dyttämiseksi valtion tulee kiireisesti omalta osal-
23668: vuodesta 1976 vuoteen 1982 toimi Forssan kau-          taan löytää resursseja voimakkasti virinneen ar-
23669: pungin sekä Tammelan ja Jokioisten kuntien             vokkaan kulttuuriharrastuksen laajentamiseksi.
23670: ylläpitämänä musiikkiopistona. Muistakin ympä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23671: ristökunnista hakeutui jatkuvasti oppilaita Fors-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23672: san musiikkiopistoon ja tämän johdosta                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23673: 15.7.1982 allekirjoitettiin yhteistoimintasopimus      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23674: Forssan kaupungin musiikkikoulun ylläpitämises-
23675: tä yhteistyössä Forssan, Jokioisten, Tammelan,                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23676: Urjalan ja Ypäjän kuntien kanssa. Musiikkikou-                ryhtyä Forssan musiikkikoulun saamiseksi
23677: lun toimintaa on sekä Forssan kaupungin musiik-               lakisääteiseksi valtionavustusta saavaksi
23678: 4285000807
23679: 2                                    1984 vp. -      KK n:o 490
23680: 
23681:       oppilaitokseksi, jotta jatkuvasti kasvavalle         joukolle saadaan opiskelumahdollisuu-
23682:       musikaalisesti lahjakkaiden oppilaiden               det?
23683: 
23684:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1985
23685: 
23686:        Sirkka-Liisa Anttila             Manti Lähdesmäki            Jorma Rantanen
23687:                                        1984 vp. -      KK n:o 490                                                 3
23688: 
23689: 
23690: 
23691: 
23692:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23693: 
23694:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         tuksen valtionapu (29.90.54) osoitettu tarkoituk-
23695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          seen miljoona markkaa. Perusteluissa todetaan
23696: olette 9 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn kir-         mm.: ''Uusia musiikkioppilaitoksia ei hyväksytä
23697: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lakisääteisen valtionosuuden piiriin.''
23698: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Valtiovarainvaliokunta ei ole sisällyttänyt tätä
23699: Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       lausumaa mietintöönsä. Samalla valiokunta on
23700: myksestä n:o 490:                                      lisännyt momentin loppusummaa 100 000 mar-
23701:                                                        kalla. Summa on määrätty käytettäväksi Jokilaak-
23702:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sojen musiikkioppilaitoksen avustamiseen. Kysei-
23703:         ryhtyä Forssan musiikkikoulun saamiseksi       nen oppilaitos on vuonna 1984 saanut harkin-
23704:         lakisääteiseksi valtionavustusta saavaksi      nanvaraista valtionavustusta 110 000 markkaa.
23705:         oppilaitokseksi, jotta jatkuvasti kasvavalle      Periaatteessa lausuman poistaminen tekee
23706:         musikaalisesti lahjakkaiden oppilaiden         mahdolliseksi uusien musiikkioppilaitosten otta-
23707:         joukolle saadaan opiskelumahdollisuu-          misen lakisääteisen valtionavustuksen piiriin.
23708:         det?                                           Käytännössä edellytyksiä tähän ei kuitenkaan ole.
23709:                                                           Musiikkioppilaitosten lakisääteisiin ja harkin-
23710:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nanvaraisiin valtionavustuksiin on käytettävissä
23711: ti seuraavaa:                                          vuonna 1985 62 100 000 markkaa. Tästä sum-
23712:    Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an-       masta on yhteensä 3 900 000 markkaa osoitettu
23713: netun lain (147/68, muut. 1076/75 ja 935/82)           harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin.
23714: 2 §:n mukaan lakisääteisestä valtionavustuksesta          Esityksessään musiikkioppilaitostoiminnan ra-
23715: osalliseksi pääsee oppilaitos, jonka avustaminen       hoittamiseksi vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa
23716: valtion varoin on maan musiikinopetuksen koko-         kouluhallitus esitti otettavaksi lakisääteisen val-
23717: naisjärjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista ja       tionavustuksen piiriin seuraavat musiikkioppilai-
23718: joka sen ohessa täyttää erikseen luetellut yleiset     tokset:
23719: edellytykset.
23720:                                                        Oppilaitos                         Valtion-      Kustan-
23721:    Lain 6 §:n mukaan lakisääteisten ja harkinnan-                                          osuus-       nukset
23722: varaisten valtionavustusten maksaminen suorite-                                           prosentti
23723: taan ensisijaisesti siitä määrärahasta, joka valtion   Valkeakosken musiikkiopisto ...    45%          290 700,-
23724: tulo- ja menoarviossa on osoitettu vedonlyönnistä      Kemijärven musiikkikoulu ......    40 %         205 700,-
23725: urheilukilpaluissa kertyvistä varoista käytettäväksi   Forssan musiikkikoulu ..........   40%          302 300,-
23726: taidetta edistäviin tarkoituksiin.                     Pohjois-Helsingin musiikkikoulu    40%          177 300,-
23727:                                                        Imatran musiikkikoulu .........    40%          287 000,-
23728:    Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista      Borgå nejdens musikinstitut -
23729: taiteen tukemiseen (momentti 29.90.52) on hal-           Porvoon seudun musiikkiopis-
23730: lituksen esityksessä vuoden 1985 tulo- ja menoar-        to ...........................    45%         350 000,-
23731: vioksi esitetty käytettäväksi musiikkioppilaitosten    Keskisen Uudenmaan musiikki-
23732: valtionavustuksiin kaikkiaan 61 miljoonaa mark-          opisto .......................    45%         450 100,-
23733: kaa. Momentin loppusumma on esityksessä                                       yhteensä                2 063 100,-
23734: 296 620 000 markkaa. Valtiovarainvaliokunnan
23735: mietinnössä on veikkauksen ja raha-arpajaisten           Jos oppilaitokset otettalsun lakisääteisen val-
23736: voittovarasummaa taiteen tukemiseen korotettu          tionavustuksen piiriin 1.8.1985 lukien, valtion-
23737: 301 820 000 markkaan. Musiikkioppilaitosten            osuusmenojen lisäys olisi 2 063 000 markkaa.
23738: valtionavustuksiin osoitettu määräraha on edel-           Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä on
23739: leen 61 miljoonaa markkaa.                             vuoden 1984 musiikkioppilaitosmäärärahoihin
23740:    Hallituksen esityksessä vuoden 1985 tulo- ja        nähden kasvua 7,1 miljoonaa markkaa. Määrära-
23741: menoarvioksi on momentissa Musiikkioppilaitos-         han nousu aiheutuu palkkauskustannusten nou-
23742: ten ja musiikin keskiasteen ammatillisen koulu-        susta sekä musiikin ammatillisen keskiasteen
23743: 4                                     1984 vp. -      KK n:o 490
23744: 
23745: koulutuksen käynnistämisestä. Sen nojalla ei lie-     si arviQida, olisiko edellytyksiä lakisääteiseen val-
23746: ne mahdollista lisätä musiikkioppilaspaikkoja jo      tionosuuteen oikeutetun musiikkioppilaitostoi-
23747: toimivissa lakisääteistä valtionavustusta saavissa    minnan laajentamiseen jo vuonna 1985.
23748: musiikkioppilaitoksissa eikä ottaa uusia musiikki-
23749: oppilaitoksia lakisääteisen valtionosuuden piiriin.     Opetusministeriö ottaa valmistellessaan vuo-
23750: Musiikkioppilaitosten valtionosuusennakoita ei        den 1986 tulo- ja menoarvioesitystä käytettävissä
23751: vuodelle 1985 ole vielä määrätty. Vasta niiden        olevien määrärahojen rajoissa huomioon jo usei-
23752: määräämisen jälkeen ja siinä vaiheessa, kun ke-       den vuosien ajan ilmenneen tarpeen ottaa uusia
23753: vään 1985 kuluessa vuoden 1984 lopulliset val-        ~~~~ikkioppilaitoksia lakisääteisen valtionavun
23754: tionosuusmäärät on vahvistettu, käy mahdollisek-      pumn.
23755: 
23756:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1985
23757: 
23758:                                                                         Ministeri Gustav Björkstrand
23759:                                      1984 vp. -      KK n:o 490                                               5
23760: 
23761: 
23762: 
23763: 
23764:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23765: 
23766:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ras bl.a.: "Lagstadgad statsandel beviljas inte för
23767: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        nya musikläroanstalter''.
23768: av den 9 januari 1985 till vederbörande medlem          Riksdagens statsutskott har inte inrymt detta
23769: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        yttrande i sitt betänkande. Samtidigt har utskot-
23770: riksdagsman Anttila m.fl. undertecknade spörs-       tet höjt slutsumman under momentet med
23771: mål nr 490:                                          100 000 mark. Beloppet bör användas för stöd-
23772:                                                      jande av Jokilaaksojen musiikkioppilaitos. Under
23773:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      1984 har denna musikläroanstalt erhåliit 110 000
23774:        för att Forssan musiikkikoulu (musikläro-     mark i statsunderstöd.
23775:        anstalten i Forssa) skall bli upptagen
23776:                                                         Avlägsnandet av yttrandet möjliggör i princip
23777:        bland de musikläroanstalter som beviljas      att lagstadgat statsunderstöd kan beviljas för nya
23778:        lagstadgat statsunderstöd så att studie-
23779:                                                      musikläroanstalter. 1 praktiken föreligger dock
23780:        möjligheter kan beredas det växande an-
23781:                                                      inga förutsättningar härför.
23782:        talet musikaliskt begåvade elever?
23783:                                                         Under 1985 kan ett belopp på 62 100 000
23784:                                                      mark användas för lagstadgade och av prövning
23785:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     beroende statsunderstöd för musikläroanstalter.
23786: framföra följande:                                   Av detta belopp har ett belopp av sammanlagt
23787:    Enligt lagen om statsunderstöd åt musikläro-      3 900 000 mark anvisats för statsunderstöd be-
23788: anstalter § 2 (147 /68, ändr. 1076/75 och 935/       roende av prövning.
23789: 82) tilldelas statsunderstöd åt musikläroanstalt        1 sitt förslag tili finansiering av verksamheten
23790: vars understödande med statens medel är ända-        vid musikläroanstalter inom ramen för statsför-
23791: målsenligt med beaktande av den totala organi-       slaget 1985 föreslog skolstyrelsen att följande
23792: sationen av musikundervisningen i landet och         musikläroanstalter skali bli upptagna bland de
23793: som därjämte uppfyller de särskilt nämnda all-       läroanstalter som beviljas statsunderstöd:
23794: männa förutsättningarna.
23795:    Enligt 6 § i nämnda lag utgår lagstadgade och     Läroanstalt                        Stats·    Kostnader
23796:                                                                                         andel
23797: av prövning beroende statsunderstöd främst ur                                            %
23798: det anslag i statsförslaget där genom valhållning    Valkeakosken musiikkiopisto ...     45      290 700,-
23799: vid idrottstävlingar inflytande medlen anvisats      Kemijärven musiikkikoulu ......     40      205 700,-
23800: att användas för konstfrämjande ändamål.             Forssan musiikkikoulu ..........    40      302 300,-
23801:    1 statsverkspropositionen för 1985 har föresla-   Norra Helsingfors musikskola ...    40      177 300,-
23802:                                                      Imatran musiikkikoulu .........     40      287 000,-
23803: gits att ett belopp av sammanlagt 61 milj. mark      Borgå nejdens musikinstitut -
23804: av tippnings- och penninglotterivinstmedel för         Porvoon seudun musiikkiopis-
23805: främjande av konsten (mom. 29.90.52) skali             to ...........................    45      350 000,-
23806: användas tili statsunderstöd för musikläroanstal-    Keskisen Uudenmaan musiik-
23807: ter. Slutsumman under momentet utgör i för-            kiopisto .....................    45       450 100,-
23808: slaget 296 620 000 mark. 1 betänkandet, avgivet                          sammanlagt              2 063 100,-
23809: av riksdagens statsutskott, har beloppet av tipp-
23810: nings- och penninglotterivinstmedel för främjan-        Om lagstadgat statsunderstöd skulle beviljas
23811: de av konsten höjts tili 301 820 000 mark. Det       läroanstalterna räknat från 1.8.1985 skulie stats-
23812: anslag som anvisats tili statsunderstöd för musik-   andelsutgifterna öka med 2 063 000 mark.
23813: läroanstalter är fortfarande 61 milj. mark.             1 statsförslaget för 1985 har anslagen för mu-
23814:    Under momentet 29.90.54 (statsunderstöd för       sikläroanstalter ökat med 7, 1 milj. mark jämfört
23815: musikläroanstalter och för yrkesutbildningen i       med anslagen för 1984. Ökningen av anslaget
23816: musik på melianstadiet) i statsverkspropositionen    beror på att lönekostnaderna stigit och att man
23817: för 1985 har ett anslag om en miljon mark            inlett yrkesutbildningen i musik på meliansta-
23818: anvisats för ändamålet. 1 motiveringen konstate-     diet. Med stöd av detta anslag torde det inte vara
23819: 6                                       1984 vp. -      KK n:o 490
23820: 
23821: möjligt att öka antalet platser för musikstuderan-      möjligt att bedöma om det finns förutsättningar
23822: de vid de redan fungerande musikläroanstalter           för att redan 1985 utvidga den musikläroanstalt-
23823: som erhåller lagstadgat statsunderstöd eller att        verksamhet som är berättigad till lagstadgad
23824: bevilja lagstadgat statsunderstöd för nya musiklä-      statsandel.
23825: roanstalter. Musikläroanstalternas statsandels-            Vid beredningen av statsförslaget för 1986 tar
23826: förskott för år 1985 har ännu inte fastställts. Först   undervisningsministeriet inom ramen för de an-
23827: sedan förskotten fastställts och i det skedet, då de    slag som står till buds hänsyn till det mångåriga
23828: slutliga statsandelsbeloppen för 1984 fastställts,      behovet att lagstadgat statsunderstöd bör beviljas
23829: vilket sker under loppet av våren 198 5 , är det        för nya musikläroanstalter.
23830: 
23831:      Helsingfors den 15 februari 1985
23832: 
23833:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
23834:                                                    1984 vp.
23835: 
23836: Kirjallinen kysymys n:o 491
23837: 
23838: 
23839: 
23840: 
23841:                                      Vähäkangas ym.: Pohjanmaan jokien rapukannan elvyttämisestä
23842: 
23843: 
23844:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23845: 
23846:    Viime vuosisadan puolella aloitettiin ravun            olevan selvää yhteyttä raputuhoon, mutta saman-
23847: kotiuttaminen Pohjanmaan jokiin. Pyynti aloitet-          aikaisesti poikkeukselliset luonnonolot, kylmä
23848: tiin maakunnan ravunpyynnin keskukseksi sit-              talvi, vähäinen vesimäärä ja suppoutuminen vai-
23849: temmin muodostuneesta Pyhäjoesta 1900-luvun               kuttivat joen alaosalla samaan aikaan rapujen
23850: ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa. Muissa-               häviämisen kanssa. Vastaavanlaisesta tapauksesta,
23851: kin joissa istutukset onnistuivat hyvin, ja 1950-         joen pohjan jäätymisen ja suppoutumisen aiheut-
23852: luvun loppupuolella ja 1960-luvun alkupuolella            tamista rapukuolemista on haastattelutietojen
23853: saatiin alueelta 2,5-3 miljoonaa rapua vuodessa.          mukaan tehty havaintoja mm. Iijoen vesistössä.
23854: Sen jälkeen rapukanta on romahtanut miltei                   Pohjois-Pohjanmaalla on kiinnostus rapukan-
23855: täysin.                                                   tojen hoitoa kohtaan 1970-luvulla jälleen lisään-
23856:    Ensimmäinen suuri rapukuolema todettiin                tynyt ja aikaisemmin saatujen kokemusten perus-
23857: Pyhäjoessa vuonna 1960. Kalajoen pääuomassa               teella voidaan ravun siirtoistutuksia ja rapua
23858: rapu hävisi vuonna 1962, Siikajoen pääuomasta             monilla jokialueilla suositella ensisijaisena hoito-
23859: 1969 ja viimemainitun yläosasta ja sivuhaaroista          kohteena.
23860:  1969-1970. Oulujoesta hävisi rapukanta vuonna               Yhteiskunnan tulisi kantaa vastuuta rapukan-
23861:  1962, samoin Iijoen alaosasta. Lamujoen ja Patti-        tojen elvyttämisestä, ja valtioneuvoston tulisikin
23862: joen ravut katosivat 1960-luvun loppupuolella.            ryhtyä toimenpiteisiin, joilla suunnitelmallisesti
23863:    Rapukantojen häviämisen syyksi on esitetty             ja riittävät taloudelliset voimavarat osoittaen ryh-
23864: monia seikkoja, tehdyt jokiperkaukset, erilaiset          dyttäisiin vesistöjen kunnostamiseen, tutkimus-
23865: vesistötyöt, metsäojitukset ja kasvava jätevesirasi-      toimintaan ja muihinkin tarpeellisiin toimen-
23866:  tus. Näin aiheutetut ravun elinympäristömuu-             piteisiin, joiden avulla elvytetään rapukannat
23867:  tokset ovat joko välittömästi tai välillisesti aiheut-   niissä Pohjois-Pohjanmaan joissa, joissa se on
23868:  taneet Pohjois-Pohjanmaan alueella todetut               mahdollista.
23869:  raputuhot. Näihin syihin viittaaviin tutkimuksiin           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtiopäi-
23870:  pohjautuvia lausuntoja on esitetty edellä mainit-        väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin säännökseen
23871:  tujen jokien rapukuolemista. Vaikka kaikissa ta-         esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23872:  pauksissa ei rapukantaa ole kokonaan menetetty,          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23873:  on jokien merkitys ravuntuotantoalueena ratkai-
23874:  sevasti heikentynyt. Suurten rapukuolemien osal-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23875:  ta ainoastaan Kiiminkijoen alaosan raputuho on                   ryhtyä Pohjois-Pohjanmaan jokien rapu-
23876:  sellainen, jossa vesistötöilla ei ole voitu osoittaa             kannan elvyttämiseksi ja suojelemiseksi?
23877: 
23878:         Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1985
23879: 
23880:                        Juhani Vähäkangas                           Juhani Alaranta
23881: 
23882: 
23883: 
23884: 
23885: 428500145A
23886: 2                                     1984 vp. -- KJC n:o 491
23887: 
23888: 
23889: 
23890: 
23891:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23892: 
23893:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          viksi elinympäristöiksi. Jokien veden laatua kuten
23894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          happipitoisuutta parantamalla on myös rapujen
23895: olette 9 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn kir-         elinmahdollisuuksia parannettu. Näiden erilais-
23896: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ten kunnostustoimenpiteiden määrä on Pohjois-
23897: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Pohjanmaan joilla kuten muuallakin maassamme
23898: Vähäkankaan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          niin vesi- kuin kalastusviranomaisten toimesta
23899: kysymyksestä n:o 491:                                  kasvanut merkittäväksi ja kasvaa edelleenkin ku-
23900:                                                        luvalla vuosikymmenellä.
23901:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Ravulle sopivilla jokialueilla, jotka raputuho-
23902:         ryhtyä Pohjois-Pohjanmaan jokien rapu-         jen seurauksena ovat menettäneet rapukantansa,
23903:         kannan elvyttämiseksi ja suojelemiseksi?       voidaan rapukanta elvyttää istutustoimenpitein.
23904:                                                        Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä eräät
23905:   Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-            muutkin tutkimusyksiköt ovat kehittäneet ja ko-
23906: nioittavasti seuraavaa:                                keilleet ravun kasvatus- ja istutusmenetelmiä.
23907:    Pohjois-Pohjanmaan jokien rapukannat ovat           1stuttamaila laitosoloissa kasvatettuja rapuja ja
23908: syntyneet näihin vesiin 1800-luvun lopulla virin-      ravunpoikasia tai muista vesistä pyydettyjä rapuja
23909: neen istutustoiminnan tuloksena. Monissa joissa        on saatu kotiutettua uudet rapukannat niin rapu-
23910: rapukannat kehittyivät pyyntikelpoisiksi ja rapu-      tuhojen autioittamalle jokialueelle, joka on säily-
23911: saaliilla oli taloudellista merkitystä. 1960-luvulta   nyt ravulle sopivana elinympäristönä, kuin rapu-
23912: lähtien on Pohjois-Pohjanmaan joissa esiintynyt        vesiksi kunnostetulle jokialueelle.
23913: laajoja raputuhoja. Niiden aiheuttajina pidetään          Pohjois-Pohjanmaan jokivesillä on niiden eri-
23914: mm. vesistöalueilla suoritettuja perkaus-, ruop-       laisuudesta johtuen noudatettava jokikohtaisia
23915: paus- ja ojitustöitä. Näiden vesirakennustöiden        suunnitelmia rapukantojen elvyttämisessä, suoje-
23916: ohella jokien virtaamissa ja veden laadussa tapah-     lussa ja hyödyntämisessä. Kalatalousviranomais-
23917: tuneet muutokset ovat osaltaan heikentäneet ra-        ten toimesta on laadittu Oulun läänin raputalou-
23918: pujen elinmahdollisuuksia. Huomattavia raputu-         den elvyttämistä ja rapuistutusten rahoitusta kos-
23919: hoja aiheuttavalta rapututolta ei myöskään ole         keva ohjelma. Esimerkiksi kalastuksenhoitomak-
23920: vältytty Pohjois-Pohjanmaan rapuvesillä.               suina valtiolle kertyviä varoja on voitu vuodesta
23921:    Pohjois-Pohjanmaan jokien ravuntuotanto-            1983 lähtien suunnata rapukantojen hoitoon ja
23922: edellytysten heikkeneminen jokiluonnossa pysy-         elvyttämiseen Pohjois-Pohjanmaankin joilla. Ra-
23923: västi vaikuttavien muutosten seurauksena pitää         pukantojen suunnitelmallinen käyttö ja hoito on
23924: tulevaisuudessa alueen rapusaaliit jossain määrin      ennen kaikkea ravustusoikeuksien omistajien ja
23925: aikaisempien hyvien rapuvuosien saaliita alhai-        haltijoiden tehtävä. Uuden kalastuslain tarkoitta-
23926: sempina, mutta raputuhojen seurauksia voidaan          mien kalastusalueiden toiminnan käynnistymi-
23927: monenkaitaisin kunnostus- ja hoitotoimenpitein         nen Pohjois-Pohjamaalla kuluvan vuoden aikana
23928: korjata. Näin on mahdollista palauttaa pyyntikel-      mahdollistaa jokikohtaisen yhteistyön kalastus-
23929: poinen rapukanta näille jokialueille. Pohjois-         viranomaisten kanssa ja siten myös rapukantojen
23930: Pohjanmaan jokien edellytyksiä rapuvesinä on           elvyttämiseen ja suojeluun tarkoitettujen määrä-
23931: viime vuosina pyritty parantamaan kunnostamai-         rahojen ja toimenpiteiden tarkoituksenmukaisen
23932: la muutettuja jokialueita uudelleen ravulle sopi-      kohdentumisen.
23933: 
23934:        Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
23935: 
23936:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
23937:                                        1984 vp. -       KK n:o 491                                         3
23938: 
23939: 
23940: 
23941: 
23942:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23943: 
23944:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ligheter har även förbättrats genom att vattnets
23945: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           kvalitet i älvarna har förbättrats, t.ex. genom att
23946: den 9 januari 1985 tili vederbörande medlem av           syrehalten har höjts. Dessa olika av såväl vatten-
23947: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        som fiskerimyndigheterna föranstaltade istånd-
23948: dagsman Vähäkangas m.fl. undertecknade spörs-            sättningsåtgärder har på älvområdena i Norra
23949: mål nr 491:                                              Österbotten liksom också annorstädes i vårt land
23950:                                                          fått en betydande omfattning och de kommer att
23951:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         y~terligare intensifieras under innevarande decen-
23952:         i syfte att förkovra och skydda kräftstam-       mum.
23953:         men i älvarna i Norra Österbotten?
23954:                                                             På för kräftan lämpliga älvområden, som tili
23955:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt             följd av kräftdöd har förlorat sitt kräftbestånd,
23956: anföra följande:                                         kan kräftstammen förkovras genom utplante-
23957:                                                          ringsåtgärder. Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet
23958:    Kräftbestånden i älvarna i Norra Österbotten
23959:                                                          och vissa andra forskningsenheter har utvecklat
23960: har uppkommit som resultat av utplantering i
23961:                                                          och prövat metoder för uppfödning och utplan-
23962: dessa vatten i slutet av 1800-talet. 1 många älvar
23963:                                                          tering av kräftor. Genom att utplantera i an-
23964: blev kräftbestånden fångstdugliga, och kräft-
23965:                                                          staltsförhålianden uppfödda kräftor och kräf-
23966: fångsten var av ekonomisk betydelse. Sedan
23967:                                                          tyngel eller i andra vatten fångade kräftor har
23968: 1960-talet har kräftdöd förekommit i stor omfatt-
23969:                                                          man fått nya kräftbestånd att acklimatisera sig
23970: ning i älvarna i Norra Österbotten. Den anses
23971:                                                          såväl i älvar där kräftdödan härjat, men som
23972: vara förorsakad bl.a. av rensnings-, muddrings-
23973:                                                          förblivit en för kräftan lämplig livsmiljö, som i
23974: och dikningsarbeten på flodområdena. Förutom
23975:                                                          älvar som iståndsatts tili kräftvatten.
23976: dessa vattenbyggnadsarbeten har förändringar i
23977: älvarnas vattenföring och i vattnets kvalitet bidra-        På grund av olikheterna melian älvvattnen i
23978: git tili att försämra kräftort:J:as existensmöjlighe-    Norra Österbotten måste särskilt för varje älv
23979: ter. Kräftvattnen i Norra Osterbotten har inte           uppgjorda planer följas vid förkovran, skydd och
23980: helier undgått kräftpesten, som är en viktig orsak       exploatering av kräftbestånden. På åtgärd av
23981: tili kräftdöd.                                           fiskerimyndigheterna har ett program för stimu-
23982:     Försämringen av förutsättningarna för produk-        lering av kräfthushåliningen i Uleåborgs Iän och
23983: tioneo av kräftor i älvarna i Norra Österbotten          för finansieringen av utplanteringen av kräftor
23984: tili följd av förändringar med bestående verk-           uppgjorts. Medel som inflyter tili staten t.ex. i
23985: ningar i älvnaturen kommer i framtiden att hålia         form av fiskevårdsavgifter har sedan år 1983
23986: kräftfångsterna från området något mindre än             kunnat dirigeras även tili vård och förkovran av
23987: under de tidigare goda kräftåren, men följderna          kräftbestånden i älvarna i Norra Österbotten. En
23988: av skadorna på kräftbeståndet kan repareras ge-          planenlig exploatering och vård av kräftbestån-
23989: nom mångahanda iståndsättnings- och vårdåtgär-           den ankommer framför alit på fångsträttsinneha-
23990: der. Det är sålunda möjligt att åter få en               varna. lnledandet av de i den nya lagen om fiske
23991: fångstduglig kräftstam i dessa älvar. Under de           avsedda fiskeområdenas verksamhet i Norra Ös-
23992: senaste åren har man försökt förbättra de nord-          terbotten under innevarande år möjliggör ett
23993: österbottniska älvarnas förutsättningar som kräft-       samarbete med fiskerimyndigheterna som gäller
23994: vatten genom att återställa de förändrade älv-           varje älv för sig och sålunda även en ändamålsen-
23995: områdena i sådant skick att de åter är en för            lig aliokering av anslag och åtgärder för förkovran
23996: kräftan lämplig livsmiljö. Kräftornas existensmöj-       och skydd av kräftbestånden.
23997: 
23998:      Helsingfors den 5 mars 1985
23999: 
24000:                                                           Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
24001:                                                1984 vp.
24002: 
24003: Kirjallinen kysymys n:o 492
24004: 
24005: 
24006: 
24007: 
24008:                                    Moisander: Linja-autojen polttoaineen pakkaskestävyyden alentami-
24009:                                      sesta
24010: 
24011: 
24012:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24013: 
24014:    Valtion omistama Neste Oy on julkisuudessa-        useat koululaiset joutuneet odotamaan erittäin
24015: kin ilmenneiden tietojen perusteella alentanut        kovassa pakkasessa teiden varsilla ja saaneet näin
24016: dieselkäyttöisten moottoreiden polttoaineen pak-      paleltumisvammoja. Nyt näistä paleltumisvam-
24017: kaskestävyyttä. Linja~autojen käyttöön tarkoite-      moista vaaditaan vahingonkorvauksia linja-auto-
24018: tun polttoaineen pakkaskestävyyttä on alennettu       yrityksiltä, jotka eivät kuitenkaan katso olevansa
24019: -27 asteeseen. Tästä ei ole kuitenkaan polttoai-      syyllisiä tapahtuneeseen.
24020: neen toimituksen yhteydessä ilmoitettu polttoai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24021: neen vastaanottajille. Kylmän pakkassään aikana       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24022: kyseiset yritykset ovat kaikin keinoin pyrkineet      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24023: toimimaan siten, että kyseistä polttoainetta olisi    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24024: voitu käyttää linja-autoissa. Mutta erityisesti
24025: maanpäällisten tankkien ollessa kyseessä on tilan-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24026: ne käytännössä muodostunut mahdottomaksi.                     ryhtyä dieselkäyttöisiin autoihin tarkoite-
24027:    Pakkaskestävyyden alentamisen johdosta eivät               tun polttoaineen pakkaskestävyyden ko-
24028: kärsimään ole joutuneet pelkästään linja-auto-                rottamiseksi sekä polttoaineen pakkaskes-
24029: alan yrittäjät, vaan erityisesti koululaiskuljetuk-           tävyyden rajan alhaisuuden johdosta vä-
24030: sissa tapahtuneiden häiriöiden johdosta ovat                  lillisesti koululaisille aiheutuneiden palel-
24031:                                                               tumisvammojen korvaamiseksi?
24032:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
24033: 
24034:                                             Erkki Moisander
24035: 
24036: 
24037: 
24038: 
24039: 428500063N
24040: 2                                       1984 vp. -       KK n:o 492
24041: 
24042: 
24043: 
24044: 
24045:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24046: 
24047:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tään normaalia talvilaatua vastaavaa talvidieselöl-
24048: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             jyä, joten pakkaskestävyyden suhteen muutosta
24049: olette 11 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn                on tapahtunut vain parempaan suuntaan.
24050: kirjeenne n:o 2406 ohella toimittanut valtioneu-             Neste Oy on yhdessä markkinointiyhtiöiden
24051: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         kanssa sopinut, että Etelä-Suomessa suunnilleen
24052: sanedustaja Erkki Moisanderin näin kuuluvasta             linjan Raahe - Savonlinna eteläpuolella huolto-
24053: kysymyksestä n:o 492:                                     asemilla myydään normaalia talvidieselöljyä ja
24054:                                                           sen pohjoispuolella erikoistalvilaatua. Talvilaa-
24055:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24056:                                                           dun ja erikoistalvilaadun pakkaskestävyydet ja
24057:         ryhtyä dieselkäyttöisiin autoihin tarkoite-
24058:                                                           jakelualueet on valittu Ilmatieteen laitoksen pit-
24059:         tun polttoaineen pakkaskestävyyden ko-
24060:                                                           käaikaisten säätilastojen perusteella siten, että
24061:         rottamiseksi sekä polttoaineen pakkaskes-
24062:                                                           tilastollisesti vain hyvin harvoin ylitetään perus-
24063:         tävyyden rajan alhaisuuden johdosta vä-
24064:                                                           talvilaatujen pakkaskestävyydet. Neste Oy ei ole
24065:         lillisesti koululaisille aiheutuneiden palel-
24066:                                                           rajoittanut markkinointiyhtiöitä myymästä Etelä-
24067:         tumisvammojen korvaamiseksi?
24068:                                                           Suomessa myös erikoistalvilaatuja ja arktista laa-
24069:                                                           tua poikkeuksellisen kovien pakkasjaksojen niin
24070:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
24071:                                                           vaatiessa. Erityisesti arktinen talvilaatu on tarkoi-
24072: seuraavaa:
24073:                                                           tettu tällaisia tilanteita varten.
24074:    Neste Oy valmistaa kolmea erilaista talvidiesel-          Suuri osa dieselöljystä myydään suoraan am-
24075: öljyä. Niiden keskimääräistä alinta käyttölämpö-          mattiautoilijoille heidän omiin varastosäiliöihin-
24076: tilaa kuvaavat suodatettavuuslämpötilat ovat nor-         sä. Tällöin on markkinointiyhtiöiden ja ammatti-
24077: maalin talvilaadun osalta vähintään -28•C, eri-           autoilijoiden välinen asia se, mitä talvidieselöljyä
24078: koistalvilaadun osalta -32 ·c ja arktisen talvilaa-       ammattiautoilijat ostavat ja käyttävät, eikä näin
24079: dun osalta -4rC. Valmistuskustannuseroista                ollen Neste Oy voi vaikuttaa kysymyksessä tarkoi-
24080: johtuen tuotteiden jalostamohinnat ovat erilai-           tettujen välillisten haittojen välttämiseen. Neste
24081: set. Erikoistalvilaatu maksaa 2,7 p/1 ja arktinen         Oy:n tehtävänä sen sijaan on huolehtia siitä, että
24082: talvilaatu 9,96 p/1 enemmän kuin normaali talvi-          tarvittavia laatuja on saatavissa. Todettakoon,
24083: laatu. Neste Oy myy kaikkia näitä laatuja öljy-           että Neste Oy myy dieselöljyä suoraan kahdelle
24084: alan vähittäiskauppaa hoitaville markkinointiyh-          valtion laitokselle, puolustusvoimille ja postille.
24085: tiöille.                                                  Neste Oy:ltä saatujen tietojen mukaan näillä
24086:    Nykyiset dieselöljyn talvilaadut ovat olleet käy-      virastoilla ei ole ollut pakkasesta johtuvia ongel-
24087: tössä talvesta 1980-81 lähtien eikä niiden pak-           mia, koska ne ovat olleet varautuneita poikkeuk-
24088: kaskestävyyttä kuvaavia laatuvaatimuksia ole sen          sellisen ankariinkin pakkasiin tilattuaan varastoi-
24089: jälkeen heikennetty eikä muutettu. Tätä ennen             hinsa mm. arktista talvidieselöljyä.
24090: Neste Oy valmisti vain yhtä, pakkaskestävyydel-
24091: 
24092:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
24093: 
24094:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
24095:                                         1984 vp. -      KK n:o 492                                            3
24096: 
24097: 
24098: 
24099: 
24100:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
24101: 
24102:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              dighet motsvarade normal vinterkvalitet. 1 fråga
24103: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            om köldbeständigheten har ändringen bara gått i
24104: nr 2406 av den 11 januari 1985 tili vederbörande         en positiv riktning.
24105: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-            Neste Oy har tilisammans med marknadsfö-
24106: sänt avskrift av följande av riksdagsman Erkki           ringsbolagen kommit överens om att i södra
24107: Moisander undertecknade spörsmål nr 492:                 Finland, nedanför linjen Brahestad - Nyslott
24108:                                                          säljs normal vinterdieselolja på servicestationer
24109:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-         och ovanför denna linje specialvinterkvalitet.
24110:         sikt att vidta för att höja köldbeständig-       Köldbeständighet och distributionsområden för
24111:         heten i bränslet för dieseldrivna bilar och      vinterkvalitet och specialvinterkvalitet har valts
24112:         för att ersätta de köldskador som skolele-       på basen av meteorologiska institutets väderleks-
24113:         ver indirekt ådragit sig därför att köldbe-      statistik så att det är statistiskt mycket sälian
24114:         ständighetsgränsen i bränslet är så låg?         köldbeständigheterna för basvinterkvaliteter
24115:                                                          överskrids. Neste Oy har inte begränsat mark-
24116:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        nadsföringsbolagens försäljning av specialvinter-
24117: följande:                                                kvalitet och arktisk kvalitet då särskilt hårda
24118:    Neste Oy tiliverkar tre olika slag av vinterdie-      köldperioder det kräver.
24119: selolja. Filtrerbarhetstemperaturer, som beskriver          En stor del av dieselolja säljs direkt tili yrkesbi-
24120: den lägsta genomsnittliga användningstempera-            lister tili deras egna lagercisterner. Då är det en
24121: turen, är minst -28°C för normal vinterkvali-            sak för marknadsföringsbolagen och yrkesbilister-
24122: tet, -32 oc för special vinterkvalitet och -43 oc        na, viiken vinterdieselolja yrkesbilisterna köper
24123: för arktisk vinterkvalitet. Beroende på skilinader-      och använder. Neste Oy kan härvid inte medver-
24124: na i tillverkningskostnader är produkternas raffi-       ka tili förebyggandet av indirekta skador, tili
24125: naderipriser olika. Specialvinterkvalitet kostar 2, 7    vilka i spörsmålet hänvisats. Neste Oy:s sak är
24126: penni mer per liter och arktisk vinterkvalitet 9,96      däremot att se tili att det finns tiligång på de
24127: penni mer per liter än normal vinterkvalitet.            kvaliteter som behövs. Det kan konstateras att
24128: Neste Oy säljer alla dessa kvaliteter tili marknads-     Neste Oy säljer dieselolja tili två statliga myndig-
24129: föringsbolag som sköter minuthandeln inom ol-            heter, tili försvarsmakten och postverket. Enligt
24130: jebranschen.                                             uppgifter av Neste Oy har dessa myndigheter
24131:    Dieseloljans nuvarande vinterkvaliteter har va-       inte haft problem med kölden, eftersom de har
24132: rit i bruk från vintern 1980-81, och kvalitetskra-       varit förberedda på exceptionellt hårda köldför-
24133: ven på köldbeständigheten har inte försämrats            hålianden genom att bestälia bl.a. arktisk diesel-
24134: elier ändrats. Tidigare tiliverkade Neste Oy bara        olja tili sina lager.
24135: en typ av vinterdieselolja som tili sin köldbestän-
24136: 
24137:      Helsingfors den 11 februari 1985
24138: 
24139:                                                         Handels- och industriminister Seppo Lindblom
24140:                                                 1984 vp.
24141: 
24142: Kirjallinen kysymys n:o 493
24143: 
24144: 
24145: 
24146: 
24147:                                    Impiö: Ounasjokialueen kehittämisohjelmien laatimisesta ja rahoit-
24148:                                      tamisesta
24149: 
24150: 
24151:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24152: 
24153:    Ounasjokilakia säädettäessä korvaukset jäivät       erityissuojelusta alueen kunnille ja asukkaille ai-
24154: avoimiksi ja roikkumaan ilmaan. Tämä koskee            heutuvien taloudellisten menetysten korvaami-
24155: niin vesiosuuksien omistajia ja käyttöoikeuden         seksi. Valiokunta edellytti edelleen, että asia
24156: haltijoita - pieniä ja suuria - kuin korvauksia        kysymykseen tulevista korvauksista vesiosuuksien
24157: menetetyistä työpaikoista, verotuloista jne. Lakia     omistajille ratkaistaan viivytyksettä.
24158: hyväksyttäessä esittämääni perustelulausumaa ei           Aika rientää. Vuoden 1985 valtion tulo- ja
24159: eduskunnan enemmistö hyväksynyt. Lausuman              menoarvio on valmistunut. Paljon puhumisen,
24160: mukaan piti korvaukset hoitaa kahden vuoden            monenlaisten lupausten sekä monen väittelyn ja
24161: kuluessa suojelulain voimaantulosta.                   porun jälkeiset villat ovat punnittavissa. Hallitus
24162:    Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä n:o          on varannut 0,5 milj. markkaa Ounasjoen luon-
24163: 2911982 vp. todetaan, miten Ounasjokialueelle          nontaloudellisen kehittämissuunnitelman laati-
24164: on aiheutunut myös haittaa ja menetyksiä vallin-       miseen. Se on Ounasjokialueen monien ihmisten
24165: neesta epävarmuuden tilanteesta. Rakennushank-         mielestä varsin masentavaa. Sitä ei korjaa halli-
24166: keen toteuttamisella ja luonnonvarojen käytöllä        tuspuolueiden päättämä 30 000 markan lisäys,
24167: olisi myös sinänsä ollut merkittävää ja pitkäai-       joka tulee Ounasjokiyhdistys ry:n toiminnan tu-
24168: kaista työllistävää vaikutusta alueella. Kun Ou-       kemiseen. Väheksymättä puheena olevan yhdis-
24169: nasjoen suojeluhankkeella on paikallisen ja seu-       tyksen hyvää tarkoitusta on pakko todeta, että
24170: dullisen merkityksen ohella yhtä lailla laaja-alais-   tällä linjalla ei Ounasjokivarren kehitystä voida
24171: ta valtakunnallista merkitystä, on alueen kehitty-     viedä asiallisesti eteenpäin, puhumattakaan kor-
24172: misen turvaaminen ja alueelle aiheutuvien talou-       vauksien suorittamisesta eduskunnan kannanil-
24173: dellisten menetysten korvaaminen myös valtio-          maisun mukaisesti. Korkeintaan määrärahaa voi-
24174: vallan vastuulla, eikä niitä voida jättää alueen       daan pitää eräänlaisena tunnustuspalkkiona Ou-
24175: itsensä kannettaviksi. Tällöin esiin tulevia kysy-     nasjokitoimikunnille, jotka voimakkaasti ajoivat
24176: myksiä ovat mm. jokivarten kuntien verotulome-         Ounasjoen suojelua korvauksista piittaamatta, jo-
24177: netysten korvaaminen, alueen elinkeinojen ylei-        pa niitä väheksyen. Näinhän tapahtuu edelleen-
24178: nen kehittäminen, jokialueen luonnontaloudelli-        kin. Tämä mielenterveyden hoitaminen ei riitä
24179: sen kehittämissuunnitelman laatiminen ja toteut-       toimeentulokysymysten ja työpaikkojen kanssa
24180: taminen, alueen työpaikkojen säilyttäminen ja          kamppailevalle alueen pääväestölle.
24181: työpaikkojen järjestäminen rakentamiskiellosta            Enontekiön ja Kittilän kunnat eivät Ounasjoen
24182: aiheutuvien työpaikkamenetysten sijalle, Enonte-       suojelulakia säädettäessä olleet suinkaan toimet-
24183: kiön kunnan häiriöttömän sähkön saannin tur-           tornia. Siitä riippumatta että Enontekiön kun-
24184: vaaminen sekä vesivoiman omistajille maksetta-         nanvaltuusto vastusti suojelua ja Kittilän kun-
24185: vien korvausten ratkaiseminen. Erityisesti kor-        nanvaltuusto oli suojelun kannalla, yhteistä mo-
24186: vausten suorittaminen pienten vesioikeuksien           lemmille kunnille oli monenlaisten vaatimusten
24187: omistajille tulee tapahtua viivytyksettä.              listan esittäminen valtiovallalle korvauksista ja
24188:    Edellä luetellut asiat on eduskunta hyväksynyt      kompensaatioista. Niiden ehdotusten mukaisesti
24189: mietinnön mukaisina. Edelleen eduskunta edel-          eduskunnassa yritettiin puheilla ja perustelulau-
24190: lytti hallituksen seuraavan elinkeinojen kehitty-      sumilla vaikuttaa siihen suuntaan, että väestön ja
24191: mistä ja työllisyystilannetta Ounasjokialueella ja     kuntien oikeutetut esitykset otettaisiin huo-
24192: ryhtyvän kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka        mioon. Vaikka neljä eri asioihin huomiota kiin-
24193: ovat tarpeen alueen elinkeinojen tukemiseksi ja        nittävää perustelulausumaehdotustani ei läpäissyt
24194: 428500163W
24195: 2                                      1984 vp. -      KK n:o 493
24196: 
24197: eduskuntaa, on edellä mainitussa laki- ja talous-      lisi olla riittävänä lähtökohtana hallituksen esi-
24198: valiokunnan mietinnössä kiinnitetty huomiota           tyksille eduskunnalle.
24199: osittain samoihin asioihin. Myöhemmin Ounas-               Samalla tavalla kuin Ounasjoen suojelulakia
24200: jokivarren kunnat ovat toistaneet vaatimuksiaan        säädettäessä eduskunta ei katsonut aiheelliseksi
24201: ja esityksiään sekä laatineet uusia ohjelmia Ou-       viedä läpi yksityisiä lausumaehdotuksia, joilla
24202: nasjoen suojelusta aiheutuneiden menetysten            k~rvaustoimenpiteitä olisi kiirehditty, eivät yksi-
24203: korvaamiseksi.                                         tyisten kansanedustajien aloitteet asioiden hoita-
24204:    Erityisen painokkaasti on muistutettava siitä,      miseksi myöhemminkään ole saaneet eduskun-
24205: miten mm. Kittilän kunta on eduskuntaryhmille          nan enemmistön tukea taakseen. Niinpä 50 mil-
24206: t~mikuussa 1983 jättämässään kirjelmässä il-
24207:                                                        joonan markan määräinen raha-asia-aloitteeni
24208: moittanut ne edellytykset, jotka suojelupäätök-        Ounasjoen suojelulaista aiheutuvien menetysten
24209: sen kanssa on samanaikaisesti otettava huo-            korvaamiseksi kaatui valtiovarainvaliokunnassa
24210: mioon, ja niistä on tehtävä päätökset. Tätä            vuoden 1985 tulo- ja menoarviota käsiteltäessä.
24211: luet~eloa elinkeinoelämän elvyttämisestä ja kehit-
24212:                                                        Hallituspuolueiden kansanedustajat eduskunnas-
24213: tämisestä, korvaavien työpaikkojen perustamises-       sa toistaiseksi ovat valmiita viemään merkittäviä
24214: ta s~kä ~ykyisten työpaikkojen säilyttämisestä ja      rahasummia vaativia ratkaisuja läpi vain hallituk-
24215: kehittämisestä on täydennetty ohjelmalla, joka         sen esitysten pohjalta. Tämä pakottaa yksityistä
24216: on saatettu valtioneuvoston tietoon. Kittilän          kansanedustajaa kiirehtimään hallitusta sellaisten
24217: kunnanhallituksen 2S.10.1984 laatima ehdotus           es~tysten aikaansaamiseksi eduskunnalle, jotka
24218: Ounasjoen suojelusta aiheutuneiden menetysten          esitykset vastaavat eduskunnan kannanottoja
24219: korvaamiseksi suoritettavista toimenpiteistä on        mm. Ounasjoen suojelulakia säädettäessä.
24220: juuri sitä materiaalia, joka eduskunnan Ounasjo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24221: kilain säätämisen yhteydessä oli esillä korvatta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24222: vien asioiden joukossa. Tätä luetteloa elinkeino-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24223: el~än, kunnallistalouden ja yksityisten kunta-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24224: laisten menetyksistä ja korvaustarpeista ei ole                   Mikä on Hallituksen aikataulu, jonka
24225: tässä yhteydessä aiheellista ottaa yksityiskohtaisen           puitteissa se antaa eduskunnalle esitykset,
24226: tarkas~elun kohteeksi. Sen sijaan on syytä painot-
24227:                                                                joilla toteutetaan laki- ja talousvalio-
24228: taa sitä, että Enontekiön ja Kittilän kunnat                   kunnan mietintöjen n:o 29/1982 vp. ja
24229: yhdessä ovat esittäneet asialliselta ja harkitulta             n:o 1/1983 vp. mukaiset eduskunnan
24230: pohjalta sellaisen toimenpideluettelon, jonka tu-              kannanotot sekä Ounasjokivarren kuntien
24231:                                                                esitysten mukaiset ehdotukset?
24232:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
24233: 
24234:                                               Lauri Impiö
24235:                                       1984 vp. -     KK n:o 493                                       3
24236: 
24237: 
24238: 
24239: 
24240:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24241: 
24242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ympäristöministeriössä valmistellaan hallituk-
24243: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen esitystä eduskunnalle koskiensuojelulaiksi.
24244: olette 11 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn           Luonnos tulee hallituksen käsittelyyn kevään
24245: kirjeenne n:o 2439 ohella toimittanut valtioneu-     1985 aikana. Koskiensuojelulailla on tarkoitus
24246: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    ratkaista myös ne korvaukset, joita tultaisiin
24247: sanedustaja Lauri Impiön kirjallisesta kysymykses-   maksamaan vesivoiman rakentamatta jättämises-
24248: tä n:o 493, jossa tiedustellaan:                     tä. Nämä samat säännökset koskisivat myös Ou-
24249:                                                      nasjokea.
24250:           Mikä on Hallituksen aikataulu, jonka
24251:        puitteissa se antaa eduskunnalle esitykset,      Ounasjoen luonnontalouden kehittämissuun-
24252:        joilla toteutetaan laki- ja talousvalio-      nittelu kuuluu maa- ja metsätalousministeriön
24253:        kunnan mietintöjen n:o 29/1982 vp. ja         hallinnonalaan. Suunnittelun johtoryhmässä on
24254:        n:o 111983 vp. mukaiset eduskunnan            ympäristöministeriön edustus. Kehittämissuun-
24255:        kannanotot sekä Ounasjokivarren kuntien       nittelu on hyvässä vauhdissa. Eri osaselvityksiä on
24256:        esitysten mukaiset ehdotukset?                jo valmistunut tai valmistumassa.
24257:                                                         Kittilän kunnanhallituksen kirje 25 päivänä
24258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        lokakuuta 1984 on annettu tiedoksi ja huomioon
24259: seuraavaa:                                           otettavaksi Ounasjoen suunnitteluryhmälle.
24260: 
24261:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
24262: 
24263:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
24264: 4                                     1984 vp. -     KK n:o 493
24265: 
24266: 
24267: 
24268: 
24269:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24270: 
24271:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Vid miljöministeriet bereds en proposition till
24272: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       riksdagen med förslag till lag om forsskydd.
24273: 2439 av den 11 januari 1985 till vederbörande        Utkastet kommer att behandlas av regeringen
24274: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   under våren 1985. Avsikten är att i lagen om
24275: av riksdagsman Lauri lmpiö undertecknade             forsskydd avgörs också de ersättningar som kom-
24276: skriftliga spörsmål nr 493:                          mer att betalas för att vattenkraften inte byggs
24277:                                                      ut. Dessa samma stadganden skulle även gälla
24278:           Med viiken tidtabell ämnar Regeringen      Ounasjoki.
24279:        avlåta propositioner till riksdagen i syfte      Planeringen av urvecklandet av Ounasjoki älvs
24280:        att förverkliga riksdagens ställningstagan-   naturhushållning hör till jord- och skogsbruksmi-
24281:        den enligt lag- och ekonomiutskottets         nisteriets förvaltningsområde. 1 ledningsgruppen
24282:        betänkanden nr 29/1982 rd. och nr 1/          för planeringen är även miljöministeriet företrätt.
24283:        1983 rd. samt de förslag som framställts      Planeringen har kommit i gång. Olika delutred-
24284:        av kommunerna längs Ounasjoki?                ningar föreligger redan färdiga eller färdigställs
24285:                                                      som bäst.
24286:                                                         Kittilä kommunstyrelses brev av den 2 5 okto-
24287:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ber 1984 har tillställts planeringsgruppen för
24288: anföra följande:                                     Ounasjoki, som kommer att beakta det.
24289: 
24290:     Helsingfors den 8 mars 1985
24291: 
24292:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
24293:                                                1984 vp.
24294: 
24295: Kirjallinen kysymys n:o 494
24296: 
24297: 
24298: 
24299: 
24300:                                    Koskinen: Teiden liikenneturvallisuudesta erityisesti talviaikaan
24301: 
24302: 
24303:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24304: 
24305:    Valtiovallan velvollisuutena on huolehtia valta-   edes kohtuullisesti aurattu ja kunnostettu kovan
24306: kunnan teistä. Näitä velvoitteitaan varten valtio-    lumentulon jälkeen. Viime joulun aikoihin
24307: valta kerää vuosittain jopa miljardeja markkoja       maamme teillä sattui varsin runsaasti ulosajoja
24308: enemmän rahaa kuin se käyttää teiden kunnossa-        johtuen teiden heikosta aurauksesta eikä myös-
24309: pitoon.                                               kään henkilövaurioilta säästytty.
24310:    Siksi onkin hämmästyttävää, että maamme              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24311: tiestö on monin osin valtakuntaa vielä erittäin       tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24312: huonossa kunnossa, samalla kun osa tiestöä on         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24313: rappeutumassa huonon kunnon ja vähäisten              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24314: määrärahojen johdosta. Tästä on esimerkkejä                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta maam-
24315: ympäri maata, myös Uudeltamaalta.                            me tiestö pidetään kulkukelpoisena ja
24316:    Talvella lumentulo aiheuttaa teiden hoidolle              riittävän liikenneturvallisena myös talvis-
24317: lisävaikeuksia puhumattakaan siitä, mitä liiken-             aikaan ja jotta heti runsaiden lumentulo-
24318: neturvan kannalta merkitsee se, että tiet olisivat           jen jälkeen aurauskalusto on liikkeellä?
24319: 
24320:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
24321: 
24322:                                             Helvi Koskinen
24323: 
24324: 
24325: 
24326: 
24327:  428500065R
24328: 2                                     1984 vp. -     KK n:o 494
24329: 
24330: 
24331: 
24332: 
24333:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24334: 
24335:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tie- ja vesirakennuslaitoksen kunnossapitoka-
24336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lustolla pystytään hoitamaan teiden päivittäiset
24337: olette 11 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn           hoitotyöt ja normaalit kunnostustyöt. Lumen
24338: kirjeenne n:o 2440 ohella toimittanut valtioneu-     aurauksessa ja liukkauden torjunnassa käytetään
24339: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    huippukysynnän tasaamiseksi oman kaluston täy-
24340: sanedustaja Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta   dentäjänä yrittäjiltä vuokrattua kalustoa. Tätä
24341: kysymyksestä n:o 494:                                kalustoa on sopimuksin varattu käyttöön saata-
24342:                                                      vaksi niin, että tiet pystytään pitämään liikennöi-
24343:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta maam-     tävässä kunnossa lumisateen aikanakin poikkeuk-
24344:        me tiestö pidetään kulkukelpoisena ja         sellisen vaikeita tilanteita lukuun ottamatta.
24345:        riittävän liikenneturvallisena myös talvis-   Näissäkin tilanteissa pyritään siihen, että päätiet
24346:        aikaan ja jotta heti runsaiden lumentulo-     ovat täysin liikennöitävissä ja kulkuvaikeudet
24347:        jen jälkeen aurauskalusto on liikkeellä?      rajoittuisivat vain vähemmän liikennöidyille teil-
24348:                                                      le.
24349:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
24350: ti seuraavaa:                                          Tie- ja vesirakennuslaitoksen aurauskalusto
24351:    Talviolosuhteissa tieliikenteen onnettomuusris-   lähtee toimintaan hälytysjärjestelmän puitteissa
24352: ki on monista syistä johtuen suurempi kuin           myös säännöllisen työajan ulkopuolella varsin
24353: kesällä. Keskeisiä olosuhdetekijöitä ovat liuk-      nopeasti heti lumisateen alettua ja jatkaa työtään
24354: kaus, lumi, pimeys ja kylmyys. Tarkoituksenmu-       lumisateen päätyttyä niin kauan, että kaikki tiet
24355: kaisilla tienpitotoimenpiteillä voidaan näiden te-   saadaan auratuiksi. Aurauksen aloitusvalmiuden
24356: kijöiden aiheuttamaa onnettomuusriskin lisäystä      edelleen parantamiseksi tie- ja vesirakennuslaitos
24357: lieventää, mutta ei kokonaan poistaa. Tie- ja        kehittää yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa val-
24358: vesirakennuslaitoksessa kehitetään jatkuvasti tal-   takunnallista tiesääpalvelua, jonka avulla aloitus-
24359: vikunnossapitomenetelmiä, erityisesti liukkau-       vaihe voidaan nykyistä paremmin ennakoida.
24360: dentorjuntaa, tiesääpalvelua ja auraustoiminnan      Tiesääpalvelu tulee välittämään tietoja myös
24361: hälytysjärjestelmää. Talviajan onnettomuuksien       yleisten tiedotusvälineiden kautta.
24362: tiekohtaisella tarkastelulla paikallistetaan on-
24363: gelma-alueet ja tulokset hyödynnetään talvikun-         Talviajan liikenneturvallisuusongelmia ei voida
24364: nossapidon alueellisessa suuntaamisessa.             kuin osittain poistaa tienpitotoimenpitein. Tiellä
24365:    Lumenauraus- ja liukkaudentorjuntakalustoa        liikennöivien tulee erityisesti talvella ottaa huo-
24366: on kehitetty yhteistyössä valmistajien kanssa. Ny-   mioon keli tiellä ja noudattaa riittävää varovai-
24367: kyinen kalusto täyttää liikenteen asettamat vaati-   suutta sekä huoltaa autot talven olosuhteiden
24368: mukset.                                              mukaisesti.
24369: 
24370:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
24371: 
24372:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
24373:                                       1984 vp. -     KK n:o 494                                        3
24374: 
24375: 
24376: 
24377: 
24378:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24379: 
24380:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          derhåliet av vägarna samt normala iståndsätt-
24381: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ningsarbeten. Vid snöröjning och halkbekämp-
24382: 2240 av den 11 januari 1985 tili vederbörande        ning kompletteras detta med materiel som hyrs
24383: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   hos olika företagare för att topparna i efterfrågan
24384: av riksdagsman Koskinen undertecknade spörs-         skali kunna utjämnas. Genom avtal har man
24385: mål nr 494:                                          säkrat tillgången tili denna materiel så, att vägar-
24386:                                                      na kan trafikeras t.o.m. under pågående snöfall,
24387:           Vad ämnar Regeringen göra för att          med undantag av exceptionelit svåra förhålian-
24388:        vägnätet i vårt land skali kunna hålias i     den. Även i dessa fali försöker man hålia huvud-
24389:        farbart och tiliräckligt trafiksäkert skick   vägarna fulit farbara. Avsikten är alitså att tra-
24390:        även vintertid samt snöröjningen komma        fiksvårigheterna skall vara begränsade tili mindre
24391:        i gång omedelbart efter rikliga snöfall?      trafikerade vägar.
24392:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Väg- och vattenbyggnadsverkets snoroJnmgs-
24393: anföra följande:                                     materiel kan larmas även utom normal arbetstid,
24394:    Under vinterförhålianden är risken för väg-       och är då i gång snabbt omedelbart efter det att
24395: olyckor av många orsaker större än på sommaren.      det börjat snöa. Arbetet fortsätter efter det att
24396: De viktigaste yttre faktorerna är halka, snö,        snöfallet upphört tilis alla vägar är upplogade.
24397: mörker och kyla. Genom ändamålsenliga åtgär-         För att ytterligare förbättra snöröjningsberedska-
24398: der inom väghåliningen kan man minska, men           pen utvecklar väg- och vattenbyggnadsverket tili-
24399: inte helt eliminera den olycksrisk som sagda         sammans med meteorologiska institutet den riks-
24400: faktorer medför. Vid väg- och vattenbyggnads-        omfattande vägvädertjänsten, med vars hjälp
24401: verket försiggår ett ständigt utvecklande av vin-    man ännu bättre än för närvarande kommer att
24402: terunderhållsmetoderna, i synnerhet halkbe-          kunna förutsäga vid viiken tidpunkt snöröjnings-
24403: kämpning, vägvädertjänst och larmberedskap för       arbetena bör inledas. Vägvädertjänsten kommer
24404: snöröjning. Problemområdena lokaliseras genom        att förmedla information även via alimänna
24405: observation av vinterolyckorna vägvis och resulta-   massmedia.
24406: ten används för regional inriktning av underhål-
24407: let vintertid.                                           Genom väghåliningsåtgärder kan man endast
24408:    Snöröjnings- och halkbekämpningsmaterielen        delvis eliminera trafiksäkerhetsproblemen under
24409: har utvecklats i samarbete med tiliverkarna. Ma-     vintern. De som rör sig på vägarna måste, i
24410: terielen uppfylier de krav som trafiken stälier.     synnerhet vintertid, beakta väglaget och iaktta
24411:    Med väg- och vattenbyggnadsverkets under-         tiliräcklig försiktighet samt tilise att bilarna får
24412: hålismateriel förmår man sköta det dagliga un-       den service som vinterförhåliandena kräver.
24413: 
24414:      Helsingfors den 12 februari 1985
24415: 
24416:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
24417:                                               1984 vp.
24418: 
24419: Kirjallinen kysymys n:o 495
24420: 
24421: 
24422: 
24423: 
24424:                                   Roos ym.: Naprapaattihoidon korvaamisesta sairausvakuutuksesta
24425: 
24426: 
24427:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24428: 
24429:    Suurin osa ihmisistä ainakin jossakin elämänsä       Monet lääkärit jo nyt ohjaavat selkäsairauksista
24430: vaiheessa kärsii selkävaivoista. Syynä on yhä li-    kärsivät potilaansa naprapaatin hoitoon. Asiassa
24431: sääntyvä istumatyö, väärät työasennot ym. Selkä-     on kuitenkin eräs epäkohta. Naprapaatin potilas-
24432: sairaudet aiheuttavat paitsi kipua myös kansan-      laskuja ei hyväksytä sairausvakuutukseen kuulu-
24433: taloudellista tappiota työstä poissaolojen ym.       viksi, vaikka kysymyksessä olisikin lääkärien suo-
24434: muodossa. Silloin kun valistus ei enää auta, on      sittelema ja hyviin hoitotuloksiin päässyt napra-
24435: selkäsairauden hoidon aika. Pahimmissa tapauk-       paatti.
24436: sissa on turvauduttava leikkaukseen.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24437:    Maassamme on myös selkäsairauksien hoitoon        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24438: erikoistuneita naprapaatteja. Tätä ammattinimi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24439: kettä oikeutetusti käyttäviä maassamme on tällä      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24440: hetkellä nelisenkymmentä. Naprapaatin koulu-
24441: tuksen hankkimiseen maailmassa on vain kolmes-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24442: sa maassa mahdollisuus, Australiassa, Ruotsissa ja          ryhtyä, jotta lääkärin määräämän napra-
24443: Yhdysvalloissa. Naprapaatin hoitokohteena ovat              paattihoidon kulut saataisiin sairausva-
24444: tuki- ja liikuntaelimet.                                    kuutuksen piiriin?
24445: 
24446:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1985
24447: 
24448:          Timo Roos                      Matti Kuusio                   Reijo Lindroos
24449:          Antti Kalliomäki               Mikko Elo                      Jukka Mikkola
24450: 
24451: 
24452: 
24453: 
24454: 428500062M
24455: 2                                     1984 vp. -- RJC n:o 495
24456: 
24457: 
24458: 
24459: 
24460:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24461: 
24462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Naprapatia on katsottu kuuluvan niin sanot-
24463: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuun vaihtoehtoiseen lääkintään. Alan koulutus-
24464: olette 11 päivänä tammikuuta 1985 päivätyn            ta ei anneta Suomessa. Tieteellinen näyttö napra-
24465: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          patian vaikutuksista tuki- ja liikuntaelimistön eri
24466: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sairaustiloihin on niukkaa. Joissakin tapauksissa
24467: taja Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   kyseisellä menetelmällä on saatu hyviäkin hoito-
24468: myksestä n:o 495:                                     tuloksia.
24469:                                                          Nykylainsäädännön mukaan naprapaatteja ei
24470:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         voida merkitä lääkintöhallituksen pitämään ter-
24471:        ryhtyä, jotta lääkärin määrämän napra-         veydenhuoltohenkilöstön keskuskortistoon. Lää-
24472:        paattihoidon kulut saataisiin sairausva-       kintöhallituksen työryhmä on kuitenkin käsitellyt
24473:        kuutuksen piiriin?                             tätä kysymystä. Työryhmä on esittänyt tehtäväksi
24474:                                                       sellaisia muutoksia sairaanhoitotoimen harjoitta-
24475:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      misesta annettuun lakiin, joiden perusteella tie-
24476: ti seuraavaa:                                         tyt vaihtoehtoislääkinnän ryhmät, lähinnä selväs-
24477:    Sairausvakuutuslain (364/63) mukaan sairaan-       ti määritellyn ja riittävän koulutuksen saaneet
24478: hoitona korvataan muun muassa lääkärin antama         kiropraktikot ja naprapaatit, voitaisiin lukea
24479: hoito sekä lääkärin määräämä tutkimus ja hoito,       edellä mainitun lain tarkoittamiksi ammattiryh-
24480: jos tutkimuksen on suorittanut tai hoidon anta-       miksi.
24481: nut asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut              Hoidon tason ja valvonnallisten syiden vuoksi
24482: henkilö. Sairausvakuutusasetuksen (473/63) 5          sairausvakuutuskorvausta on suoritettu vain ter-
24483: §:n mukaan asianmukaisen ammattikoulutuksen           veydenhuoltohenkilöstön antamasta hoidosta.
24484: saaneena henkilönä pidetään sitä, jonka lääkintö-     Tämän vuoksi on, ennen kuin päätetään napra-
24485: hallitus on sairaanhoitajana, kätilönä, lääkintä-     paattien antaman hoidon ottamisesta sairausva-
24486: voimistelijana tai laboratorionhoitajana merkin-      kuutuksen piiriin, ensin ratkaistava naprapaat-
24487: nyt terveydenhuoltohenkilöstöstä pitämäänsä lu-       tien asema terveydenhuoltojärjestelmässämme.
24488: etteloon. Lisäksi pidetään asianmukaisen ammat-       Tämän kysymyksen saatua ratkaisunsa naprapaat-
24489: tikoulutuksen saaneena henkilönä psykologia hä-       tien antaman hoidon korvauskysymystä voidaan
24490: nen suorittaessaan lääkärin määräämään tutki-         selvittää parhaillaan vireillä olevan fysikaalisen
24491: mukseen tai hoitoon liittyvänä testausta tai muu-     hoidon korvaamista koskevien uudistussuunnitel-
24492: ta siihen verrattavaa psykologista tutkimusta.        mien yhteydessä.
24493: 
24494:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1985
24495: 
24496:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24497:                                       1984 vp. -      KK n:o 495                                     3
24498: 
24499: 
24500: 
24501: 
24502:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24503: 
24504:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inte i Finland. De vetenskapliga bevisen på
24505: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         naprapatins inverkan på olika sjukdomstilistånd i
24506: av den 11 januari 1985 tili vederbörande medlem       stöd- och rörelseorganen är knappa. 1 vissa fali
24507: av statsrådet översänt avskrift av följande av        har även goda behandlingsresultat uppnåtts med
24508: riksdagsman Roos m.fl. undertecknade spörsmål         ifrågavarande metod.
24509: nr 495:                                                  Enligt nuvarande lagstiftning kan naprapater-
24510:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       na inte införas i medicinalstyrelsens centralre-
24511:        för att utgifterna för läkarordinerad nap-     gistee över hälsovårdspersonal. En arbetsgrupp
24512:        rapatbehandling skall omfattas av sjuk-        vid medicinalstyrelsen har dock behandlat denna
24513:        försäkringen?                                  fråga. Arbetsgruppen har föreslagit sådana änd-
24514:                                                       ringar i lagen om utövning av sjukvårdsyrke som
24515:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skulie göra det möjligt att räkna vissa grupper
24516: anföra följande:                                      inom den alternativa medicinen, närmast kiro-
24517:                                                       praktiker och naprapater med en klart definierad
24518:    Enligt sjukförsäkringslagen (364/63) ersätts så-
24519:                                                       och tillräcklig utbildning, tili de yrkesgrupper
24520: som sjukvård bl.a. av läkare given vård samt av       som avses i den ovan nämnda lagen.
24521: läkare föreskriven undersökning eller behand-
24522: ling, om undersökningen har utförts elier be-            På grund av behandlingens nivå och av orsaker
24523: handlingen givits av person med behörig yrkesut-      förknippade med övervakningen har ersättning
24524: bildning. Enligt 5 § sjukförsäkringsförordningen      av sjukförsäkringsmedel erlagts endast för be-
24525: anses såsom person med behörig yrkesutbildning        handling som har getts av hälsovårdspersonal. Av
24526: den som medicinalstyrelsen i förteckningen över       denna anledning måste frågan om naprapaternas
24527: hälsovårdspersonal infört såsom sjukskötare,          ställning inom vårt hälsovårdssystem avgöras in-
24528: barnmorska, medikalgymnast elier laboratorie-         nan beslut fattas om huruvida sjukförsäkringen
24529: skötare. Dessutom anses såsom person med behö-        skall omfatta den behandling som ges av dem.
24530: rig yrkesutbildning psykolog, då han utför test-      När denna fråga har blivit avgjord kan frågan om
24531: ning eller annan därmed jämförbar psykologisk         ersättning för behandling som ges av naprapater
24532: undersökning i anslutning tili av läkare föreskri-    utredas i samband med de planer på revidering
24533: ven undersökning eller vård.                          av ersättningen för fysikalisk vård som är under
24534:    Naprapatin har ansetts tilihöra den s.k. alter-    beredning.
24535: nativa medicinen. Utbildning på området ges
24536: 
24537:      Helsingfors den 11 februari 1985
24538: 
24539:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24540: